“Lii tehálâš teivâdiđ já peessâđ savâstâllâđ sämitigijguin nuuvt aašijn, moh kieđâvuššojeh čuákkimist ko meid tast, ete maht jieškote-uv sämitigeh já staatah olášuteh artikkâl 8(j). Veikâ sämitigijguin lii rahtum ennuv oovtâstpargo, oovtâstpargo kalga ain lasettiđ eromâšávt artikkâl 8(j) olášutmân kuulân” Nilla Tapiola muštâlij.

”Lep váldám jo vyehin čokkâniđ kuulmâ staatâ sämitigijguin aalmugijkoskâsijn čuákkimijn. Lii eromâš tehálâš, ete sämmilijn ohtân aalmugin lii ohtsâš uáinu.” Klemetti Näkkäläjärvi mainâstij. 

Pertti Heikkuri, Nilla Tapiola já Klemetti Näkkäläjärvi Suomâ sämitiggeest, Anne Walkeapää já Lars Ove Jonsson Ruotâ sämitiggeest já Sten Olav Heahttá suogârdmin artikkâl 8(j) olášuttem. Kove: Suomâ sämitigge. 

 

 

Teivâdmist ellii čoođâ jieškote-uv sämitige já staatâ uáinuid tast, älgih-uv biodiversiteetsopâmuš miärádâsâin kevttiđ teermâ algâaalmugeh algâsiärvusij saajeest. Sämitigijn já tave-enâmijn lii ohtsâš uáinu tast, ete terminologia kalgeh mutteđ já terminologia muttem lii sämmilijn eromâš tergâd. 

”Čuákkimist iiđij, ete Taažâ, Suomâ já Ruotâ láá olášuttâm artikkâl 8(j) váhá eresnáál ijge oovtâstpargo lah velttidhánnáá lamaš tuárvi. Sämmilij oovtâstpargo pyeredem já artikkâl 8(j) olášuttem tiet ličij hirmâd tehálâš, ete artikkâl olášuttem tohhuuččij šiev oovtâstpargoost sämitigijguin väldimáin vuotân, ete sämmiliih láá ohtâ aalmug neelji staatâ kuávlust”, Pertti Heikkuri muštâlij.

Čuákkimist meridui iävtuttiđ, ete sämmilij oovtâstpargo-orgaan säämi parlâmentaarlâš rääđi (SPR) tovâččij prinsiipmiärádâs artikkâl 8(j):st já ton olášutmist. ”Lep sooppâm ete virgeulmuuh rähtih iävtuttâs säämi parlâmentaarlii rááđán tast, maht artikkâl kalga tulkkuđ já olášuttuđ oovtâstpargoost sämitigijguin já maht oovtâstpargo staatâguin, EU:in já sämitigijguin artikkâl 8j-aašijn kalgeh orniđ. Mii ohtsâš ibárdâs lâi, ete tággáár prinsiipmiärádâs lii tergâdis já noonâ saahâ meid staatáid” saavâjođetteijee Näkkäläjärvi muštâlij. 

Čuákkimist kieđâvuššii meid biodiversiteetsopâmuš ruttâdem. ”Savâstâlâim sopâmuš budjetist kuhháá. Tääl aalmugijkoskâsii artikkâl 8(j)-pargojuávhu budjet ij lah uássin ubâ sopâmuš budjet. Lattim taha máhđulâžžân meid tom, ete puoh staatah iä uásálist pargojuávhu koloi luávdimân. Sämmilijd lii tehálâš, ete pargojuávhu ruttâdem váldoo uássin biodiversiteetsopâmuš olesbudjet, ko tot lááčá jotkuuvâšvuođâ já tiädut ubâ aalmugijkoskâsii siärvus ovdâsvástádâs turviđ algâaalmugij luándu maaŋgâhámásâšvuotân lohtâseijee ärbivuáválii tiäđu siäilum” Nilla Tapiola já Pertti Heikkuri tiäduttává. 

Taažâ lii ratifisistâm Nagoya pevdikirje já Ruotâ já Suomâ valmâštâllâv sopâmuš ratifisistem. Čuakkimist onnii hirmâd tergâdin, ete Nagoya pevdikirje kenigâsvuođah valduuččii uássin jieškote-uv staatâ lahâasâttem siämmáánáál. ”Ko siämmáá ääigi ráđádâleh tave-eennâmlii sämisopâmušâst, mon ohtân ulmen lii oohtânsovâttiđ sämmilijd kyeskee lahâasâttem, lii velttidmettum, ete meid Nagoya pevdikirje ratifisistem uásild tággáár oohtânsovâttem ráhtoo” saavâjođetteijee Näkkäläjärvi tiäduttij. 

Nagoya pevdikirje kuáská geenivaarij finnimvuotân já hiäđui jyehimân. Pevdikirjeest láá jiejah artikkâleh moh kyeskih algâaalmugij haaldust leijee geenivaarijd já tooid lohtâseijee ärbivuáválii tiätun. Pevdikirjeest lii meid artikkâl, mii kuáská raajijd rastâldittee tiätun. Čuákkimist soppii, ete kuulmâ staatâ sämitigeh rähtih ohtsii uáinu Nagoya pevdikirje ratifisistmist já ton olášutmist.

Sämitiggeest lii hirmâd ereslágán lahâaasâtlâš sajattâh jieškote-uv staatâst. Taažâst staatâ já sämitige koskâsii oovtâstpargo stivree konsultistemsopâmuš, Suomâst oovtâstpargoost virgeomâhái já sämitige kooskâst asâtteh lavváin. Ruotâst iä lah magarehgin siäđuseh teikâ sopâmušah staatâ já sämitige kooskâst konsultistem- teikâ ráđádâllâmlattiimijn. Čuákkimist savâstâllii vijđásubboht-uv sämmilij sajattuvvâst já luándu maaŋgâhámásâšvuođâ vuotânväldimist oovtâstpargoost staatáin. Suomâ sämitigge oovdânpuovtij, ete sämitigge lii porgâm oovtâstpargoost nuorttâlâšâi sijdâčuákkimáin sopâmuš Meccihaldâttâsáin staatâ haldâšem kuávlui hoittáámist já kiävtust. Sopâmuš láá tuhhiittâm meid palgâseh. Suomâst lii pissoo malli Akwé: Kon -ravvui olášuttem várás Meccihaldâttâs tooimâst. ”Suomâ oovtâstpargosopâmušah já Akwé: Kon -ravvui olášuttem raavhâi stuorrâ perustume Taažâ já Ruotâ sämitige ovdâsteijein. Ruotâ sämitigge oonij hirmâd väivin, ete sist ij lah sopâmuš iäge oovtâst soppum standardeh mecikiävtust sämikuávlust” Näkkäläjärvi muštâlij.

COP 12 čuákkim juátkoo 15.-16.10 ollâ tääsi oosijn.