Samediggi - Saamelaiskäräjät - Euroop Rääđi historjálâš seminaar lâi miänástus

Seminaarân uásálistii puoh Euroop Rääđi sopâmušâi kocceemorgaaneh: ucceeblohoraamisopâmuš, Eurooplii kuávlulijd já ucceeblohokieláid kyeskee vuáđukirje sehe Euroop raasiism já soováášmettumvuođâ vuástásii komissio ovdâsteijeeh. Seminaar lâi áinoošlajâsâš, ko kuássin ovdil rääđi sierâ olmoošvuoigâdvuođâorgaaneh iä lah čokkânâm kieđâvuššâđ oovtâst oovtâ aalmugân kyeskee vuoigâdvuođâid Euroop rääđi toos kyeskee sopâmušâi vuáđuld.

Seminaarist pajanij savâstâlmân Ruošâ sämmilij sajattuv já tile. Ruošâ sämmilij tiervuođâid seminaarân puovtij säämi parlâmentaarlii rääđi ovdâsteijen Valentina Sovkina. Sovkina puovtij savâstis oovdân Murmansk lääni virgeomâhái tooimâ já viggâmuš stivriđ sämmilijd. Sovkina pahudij, ete veikâ Murmansk kuávluhaldâttâh lii-uv nomâttâm uđđâ orgaan, Ruošâ sämmilij lito, te tot lii staatâlávt stivrejum. Ruošâ sämmilijd oovdâst Kuáláduv sämiparlament jođetteijen Sovkina já tot juátká tooimâs. Ruošâ staatâ já Murmansk virgeomâhái tooimâid tuommijn savâinis sämitige saavâjođetteijee Klemetti Näkkäläjärvi já nuorttâlâšâi sijdâčuákkim ovdâsteijee Tauno Haltta.

Klemetti Näkkäläjärvi kieđâvušâi savâstis Suomâ sämmilij sajattuv já tiäduttij savâstis seminaar historjálii merhâšume já Euroop Rääđi sopâmušâi já sopâmij kocceem merhâšume sämmiláid. ”Tuáivum, ete taat seminaar joođeet aaibâs uđđâlágán vuáruvaikuttâsân sämmilij, virgeomâhái já Euroop rääđi kooskâst- já luándulávt – pyehtip rähtiđ uđđâ toimâtaavijd ovdediđ Euroop rääđi tooimâ já sämmilij vuoigâdvuođâid. ” Näkkäläjärvi pahudij.

Nuorttâlâšâi sijdâčuákkim ovdâsteijee Tauno Haltta muštâlij savâstis nuorttâlâšâi tiileest Suomâst, Taažâst já Ruošâst. ” Nuorttâlâškulttuur lii eromâs uhkevuálásâš. Uccâ sämikielâ já kulttuurjuávhu lii vaigâd siäiluttiđ jieijâs kielâ já identiteet väldikulttuur teddust. Nuorttâlâškielâ lii keevâtlávt láppum Taažâst. Ruošâst nuorttâlâškielâ sárnuh innig muáddi ulmuu. Suomâst lii stuorrâ ovdâsvástádâs tast, ete nuorttâlâškielâ ij lappuu mailmist. Nuorttâlâškulttuur turvim váátá lase ruuđâ kielâ máttátmân, iäláskitmân já nuorttâlii kulttuur- já taaiđâeellim tuárjumân.” Tauno Haltta tiäduttij seminaarist.

Ovdâskode išeriehtiäššialmai Maija Sakslin kieđâvušâi savâstis sämipárnái já nuorâi kielâlijd vuoigâdvuođâid. Sakslin lâi eromâš huolâstum arâšoddâdempalvâlusâi finnimvuođâst sämikuávlu ulguubeln já sämikielâi iäláskittemohjelm hiđes olášutmist.

”Sämikielâi merhâšume lii styeres ubâ sämmilii kulttuurháámán. Sämikielâ ij lah tuše tiäđusirdem teikâ viestâdem, peic čonnâšum iäláttâssáid, tuáján, juáigusân, taiđui já luándun”, Magga-Vars tiäduttij. Taažâsämmilâš Sven Roald Nystø muštâlij juulevsämikielâ tiileest já maht juulevsämikielâ láá iäláskittâm. Uásist kullii meid säämi virtuaalmáttááttâs hástusijn já uđđâ internetvuáđulijn heiviittâsâin sämikielâ kevttim lasettem várás.

Säminisonij paaneel saavâjođetteijen lâi ucceeblohováldálâš Eva Biaudet. Paneelist sárnojii eromâšávt säminisonij máhđulâšvuođâin peessâđ ärbivuáválij sämi-iäláttâsâi pirrâdâhân já säminisonij uásálistmist politiikân. Säämi nissoonfoorum ovdâsteijee Gudrun E. Lindi árvuštâlâi savâstis, ete täsiárvuääših iä lah sämitige tooimâst ovdâsaajeest já säminisonij täsiáárvust lii ennuv maid pyerediđ. Taažâ sämitige stiivrâ jeessân Silje Katerine Muotka muštâlij Taažâ sämitige täsiárvupolitiikâst já nisonij máhđulâšvuođâst peessâđ politiikân. ”Taažâ sämitiggeest lii tuhhiittum täsiárvu-pooliitlâš ohjelm já taan ääigi säminisoneh peessih fáárun politiikân. Taažâ sämitiggeest lii lamaš eromâš kampanja, ete finniiččii säminisonijd uásálistiđ politiikân. Taan vaaljâpaajeest sämitige 39 ovdâsteijest 20 láá nisoneh, ovdil kampanja algâttem tuše 18 % politijkkárijn lijjii nisoneh”, Muotka muštâlij.

Säminisonij paaneel. Kooveest čižetbeln uálgisbel: Stivrejeijee Eva Biaudet, Gudrun E. Lindi, Heli Huovinen, Ellen Maret Hætta, Silje Katerine Muotka já Berit Marie Eira. Kove: Sandro Weltin © Euroop Rääđi

Taažâ sämmiliih puásuituálleeh Ellen Maret Hætta já Berit Marie Eira poođijn seminaarân njuolgist pygálysâin. ”Puásuituálust sehe almaah ete nisoneh láá täsiárvusiih já pargoh juáhhojeh puohâi kooskân. Sämisiärváduv siste säminisonijn iä lah čuolmah täsiáárvu háárán, Hætta muštâlij”. Sehe Hætta ete Eira tiäduttáin, ete ”stuárráámus uhke puásuisämmilij kulttuur kuáttá já meid säminisonij máhđulâšvuođáid hárjuttiđ ärbivuáválijd iäláttâsâid lii Taažâ staatâ áigumuš pággunjuovvâđ pele Taažâ poccuin puáttee ive beln ”. Kuohtuuh puásuituálunisoneh tuođâi pooláin puátteevuođâs peeleest. ”Ubâ mii eellim lii puásuituálu, ton pirrâ huksejuvvojeh puoh, sämikielâ kevttim, tuojij materiaal já tai valmâštem, párnái peessâm mieldi sii jieijâs kulttuurân já taam ij ibbeerd Taažâ staatâ”, Eira tärkkilistij.

Säminuorâi paneelist lijjii ovdâstittum säminuorah Suomâst, Ruotâst já Taažâst já paaneel jođettij Tuomas Aslak Juuso. ” Säminuorah láá jo váhá tulkkum vyerdiđ tooimâid mooid staatah láá čonâdâttâm. Resursseh láá heeitugeh. Sämmilij ärbivuáváliih iäláttâsah iä killáá eenâb toimâmáhđulâšvuođâi já kannattetteevuođâ kepidem. Euroop rääđi kolgâččij meid pehtilittiđ kocceemproosees já pyerediđ sämmilij uásálâšvuođâ ton paargon.” Juuso pahudij. Ruotâ säminuorâi saavâjođetteijee Per Jonas Partapuoli muštâlij säminuorâi tiileest Ruotâst. ”Puásuituálu tile lii vaigâd. Piemmâp piäđuid, ruukiráhtulâšvuotâ uhked mii iäláttâs, pieggâvuáimáttuvâin láá mii tuoddâreh tievâ, já luándutiilij muttum lii toohâm mii iäláttâs vaigâdin. Tiileest láá kulttuurliih, ekonomâliih já jiegâliih vaikuttâsah ubâ sämikulttuurân já ton puátteevuotân. Puásuituálu puátteevuođâ kalgeh turviđ”, Partapuoli tiäduttij.

Sämitige nuorâirääđi ovdâstij säminuorâi vuoigâdvuođâid kieđâvuššee paneelist rääđi värisaavâjođetteijee Minna Lehtola. Suu saavâ teeman lâi ucceebloho ucceeblovvoost. Lehtola uáiná sämikulttuur puátteevuođâ positiivlâžžân ” Nuorâi vuáhádume lii eenâb ávus já sij jieijâs náál ovdedeh já aneh sämmilâšvuođâ eellimvuáimálâžžân. Muu mielâst kulttuur áárvust anneem lii puáránâm, ij lah innig heeppâd leđe sämmilâš. ” Lehtola kieđâvušâi savâstis jieijâs tuávváá já vuáhádume sämikulttuurân” Veikâ kuulâm-uv ucceeblovo ucceeblohon, jiem ane tom hyennin, peic tot lii lasettâm sine já luándu, háálu rähtiđ jieijâs aalmug oovdân aašijd já toimâđ tienuuvt, ete puátteevuođâst-uv liččijm ellee aalmug, epke tuše mušto historjá kiirjijn. Tubdâm meid ovdâsvástádâs tast, ete lam uási sämikulttuur nuuvt ete iälám tom. ” Lehtola lopâttij suu oovdânpyehtim.

Eidu vuáđudum Queer Sápmi seervi ovdâstáin seminaarist seervi saavâjođetteijee Tobias Poggats Ruotâst já värisaavâjođetteijee Stina Roos Suomâst. Stina Roos avžuuttij sämitige pyerediđ tooimâs seksuaalucceeblovoi vuoigâdvuođâi oovdedmân. Poggats muštâlij jieijâs savâstis Queer Sápmi seervist já ton pargoost. Poggats skeŋkkij Suomâ sämitiigán sämmilij seksuaalucceeblovoin muštâleijee ráhtusijd.

Seminaarist kessii Euroop rááđán já ton torjui Ruošâ sämmiláid já Taažâ puásuituálu turviimân. Euroop Rääđi vaaldij seminaar viestâ tuođâlávt já sämmiliih finnejii lopádâs, ete Euroop rääđi vuáju taan tilán. Euroop rääđi raasism já soováášmettumvuođâ vuástásii komissio (ECRI) saavâjođetteijee Christian Ahlund muštâlij ECRI adelem avžuuttâsâin Suomân, Taažân já Ruotân. ”ECRI lii avžuuttâm, ete Suomâ pehtilit tooimâid sämikielâi iäláskittem várás, sämikielâ máttááttâs ovdedem várás já säämi kielâlaavâ olášuttem várás. Suomâ virgeomâhááh kolgâččii meid riemmâđ toimáid vâi lasetteh almos tiäđulâšvuođâ sämmilijn väldiaalmug kooskâst nuuvt máttááttem ko kampanjai vievâst; Ahlund tiäduttij.

Seminaarist valmâštuvá raapoort já Suomâ sämitigge já Euroop rääđi čuávvuv seminaar pyehtim vaikuttâsâid. ”Seminaar puovtij lase tiäđu sämmilijn Euroop rááđán já lasettij tiäđulâšvuođâ Euroop rääđist já ton merhâšuumeest. Táválávt vuáruvaikuttâs Euroop raađijn tábáhtuvá kirjálávt já lii tuođâi tergâd, ete mist lâi máhđulâšvuotâ puigâ vuáruvaikuttâsân. Vuárdám stuorrâ mielâkiddiivâšvuođáin, ete mii seminaar maŋa tábáhtuvá. Seminaarist poođij meid uáinusân, ete sämitige täsiárvu- já oovtviärdásâšvuotâpargoost ij lah tuárvi tiätu sämmilijgin kooskâst já mij koolgâp pyerediđ tieđettem tai ašijguin” saavâjođetteijee Näkkäläjärvi muštâlij.