Annika Pasanen
Kuás tun lah majemustáá iällám tuáhtárist anarâškielân? Kiän páárnáš lii finnim anarâškielâlii sárnumterapia? Jo-uv tuu äijih tipšoh fysioterapiast anarâškielân?
Maid – iä kulluu vástádâsah? Mun lijjim vissâ láppár oolâ nohádâm já nievdâmin. Naharij fáddá lâi uápis, ko majemui aaigij muu pirrâsijn já säämi siärváduvâst lii lamaš ennuv savâstâllâm kielâlijn vuoigâdvuođâin. Sosiaal- já tiervâsvuotâpalvâlusâi uđâsmittempargo lii joođoost, já vyerdimist láá kulloo stuorrâ nubástusah. Sämikielâlâš sosiaal- já tiervâsvuotâpalvâlusâi tááhust tile ij kal pyevti hirmâdávt huánnuđ, nuuvt surgâd tot tääl lii. Tom čaaitij ovdâmerkkân Yle Säämi uuđâs [1] anarâškielâlii párnáá ravviittâhfiäránijn já párnáá eeni taistâlmist eenikielâlii ravviittâhpalvâlusâi finnim oovdân.
Tom čáittá meiddei uđđâ, vala almostuuhánnáá čielgiittâs sämikielâlijn palvâlusâin sämikuávlust. Tom láá tiilám vuoigâdvuotâministerö já Oulu ollâopâttuv Giellagas-instituut, já mun lam tom ráhtám. Mun sahhiittâllim kiđđuv puhelin peht sämikuávlu jieškote-uv kieldâin 80 sämikielâlii, kiäh muštâlii munjin jieijâs jurduid, fiäránijd já tuoivuid kieldâ já staatâ eenikielâlijn palvâlusâin. Sahhiittâlmij vuáđuld čaallim raapoort, mast puávtám oovdân čielgiittâs puátusijd já analysistám taid Suomâ sämikielâi tááláá tile kontekstist. Tađe eenâb puátusijn jiem oorvâ tääl muštâliđ, mut mihheen olâttâsâid ij lah kiässán tot, et säämi kielâlaahâ oro toimâmin ubâ paje hyeneeht. Raapoort almostuvá virgálávt 25.11., ko Sajosist uárnejuvvoo taan já sämikielâi iäláskitmist čaallum raapoort almostittemseminaar. Čuávu uđđâsijd já puáđi kuldâliđ!
Kielâliih vuoigâdvuođah iä lah maggaargin juridiiklâš jargonijd teikâ utopisâš peivinaharijd. Toh láá
uási ulmuu vuáđuvuoigâđvuođâin, tegu sääni rijjâvuotâ teikâ vuoigâdvuotâ škovliimân. Ko puohâi, nuuvt eenâblovo ko ucceeblovoi kielâliih vuoigâdvuođah tuáimih, toh nanodeh kielâi eellimmáhđulâšvuođâid, ulmuu já siärváduv pyereestvajo, oles olmooškode oovtviärdásâšvuođâ. Ko toh iä tooimâ, talle dementistum, suomâkielâ vájáldittám sämiákku viättá elimis majemuid iivijd
suomâkielâlâš puárásijpääihist sárnumskipárijttáá já sárnuhánnáá, já talle anarâškielâg uccnieidâš kulá ravviittuvâst jieijâs kielâ saajeest eŋgâlâškielâ. Tot, et sämikielah láá tääl uhkevuálásâžžân, lii tábáhtum eidu kielâlij vuoigâdvuođâi tuolmâm tiet, já eres kiäinu sämikielâin ij lah ovdâskulij ko
kielâlijd vuoigâdvuođâid nanosmitmáin.
Kielâlaahâ [2] tegu tot “sote”-laahâ-uv, lii aldemui aaigij uđâsmittemnáál. Mii puohah ferttip
smiettâđ, maht sämmilij kielâliih vuoigâdvuođah puávtáččii toimâđ. Tot, et ivveest ihán virgeulmui vástádâs sämikielâlij vatâmuššáid lii “iä lah pargeeh”, ij pyevti jotkuđ! Pargeid ferttee finniđ, ja tegu tiäđust lii, toh iä laavii sämisiärvádâhân itteeđ vyerdimáin já peelgijd juurâtmáin. Jis mii pääccip
vyerdiđ, et anarâškielâg páárnáš, kiäh tääl – kijtto Imelân – láá, vuálgá luuhâđ tiervâsvuotâtipšon, sárnumterapeutin, tuáhtárin, sosiaalpargen, te tom kal uážžu vyerdiđ. Sáttá leđe, et tot páárnáš lohá-uv trooppisâš meccitipšom já värree Indonesian. Ja toos sust lii tievâ vuoigâdvuotâ.
Savâstâlmijn anarâškielâg párnáá ravviittâhpalvâlusâin pajanij vuod ohtii tot koččâmuš, kolgâččij-uv
škovliđ sosiaal- já tiervâsvuotâpargeid anarâškielâ sárnon. Kolgâččij kale. Viehâ pyereest lii tiäđust, maht tom puávtáččij orniđ já mon ennuv tot mávsáččij. Maid, Suomâ staatâ, jis adeliččih veikâba miljovnpele tađe várás, et anarâškielâ siärvádâh škovliittičij olssis sote-pargeid? Nuuvt et toh
piisááččij muádilov čuávuváá ihán. Tot ličij hälbis hadde oles kielâsárnumjuávhu tehálumosij kielâlij vuoigâdvuođâi olâšuttem oovdâst.
[1] Yle Säämi 13.10.2016 http://yle.fi/uutiset/osasto/sapmi/samiparnaah_ia_finnii_tuarvi_ravviittahpalvalusaid_jieijas_eenikielan/9228851
[2] Säämi kielâlaahâ http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20031086