Piälppáájävri meccikirho historjá
Piälppáájäävrist Aanaar kuávdáš
Aanaarjäävri pirrâs láá juo ton tovláá rääjist asâttâm anarâšah. Anarâšâi tehálumoseh iäláttâsah lijjii kyelipivdo já meccipivdo. Puásuituálu lâi uceslágán, já poccuuh kiävttojii iänááš kädisergin já fiävrun.
Anarâšâi eellimvuáhán kuulâi ihásâš varriistâllâm. Kiiđâst čoohčân perruuh varriistellii aassâmsaajeest nuubán meccipivdo já kyelipivdo čuásáttâsâi mield. Tälviv perruuh já suuvah kuittâg čokkânii siämmáá aassâmsajan ađai tälvisiijdân. Tälvisijdâ lâi sosiaallâš eellim kuávdáš, kuus meiddei kävppijâsah, paapah já viärutteijeeh pottii iäránuššâđ. Aanaar tälvisijdâ sirdui 1600-lovo aalgâkeččin Piälppáájáávrán, mast šoodâi Aanaar kuávdáš kuhes ááigán.
Piälppáájävri vuosmuš kirkko
Nuuvtpa lâi-uv luándulâš, et Aanaar vuosmuš kirkko huksejui eidu Piälppáájáávrán. Sundee uážui ive 1642 meriruuđâ já rijjâ vuoigâdvuođâ huksiđ mučis muorâkirho. Kirho muččâdvuođâst iä lah siäilum tiäđuh ige tot lamaš sturáuduvâs peeleest (6,9 x 5,5 meetter) kappelist stuárráb. Juo tállán valmâštumes maŋa tot lâi liijgás ucce anarâšâi tárboid. Meid paapâ finnim päikkikoodán lâi vaigâd, ko sunjin ij lamaš fálusist olmâ aassâmsaje. Pappâ kolliistâlâi-uv Anarist tuše ohtii tâi moddii ivveest.
Kirhomiänuh lijjii tallaa ääigist merhâšittee tábáhtus. Toh pištii tälviv ohhoost pelnub ookon já keessiv kyevtist kuulmâ piäiván. Ton ääigi ulmuuh assii kirkkotuuvijn, moh lijjii huksejum kirkkokiädán. Kirhomiänui ohtâvuođâst hoittájuvvojii vuoiŋâlâš aašij lasseen meiddei eennâmlâš ääših: pappâ já lukkár čuovviittii aalmug já máttááttii párnáid, uárnejuvvojii markkâneh, nurrui viäru já távjá meiddei čokkájuvvojii keriveh.
Uđđâ kirkko
Uđđâ kirho huksim šoodâi äigikyevtilâžân 1700-lovo pelimuddoost, ko puáris kirkko lâi peessâm liäggásiđ masa viirrâmtilán. Piälppáájävri tááláá kirho huksimpargoh algâttuvvojii ive 1752, já tot valmâštui ive 1760. Uđđâ kirkko huksejui vissâ-uv puáris kirho oolâ, nuuvtko tallaa ääigist lâi vyehin.
Kirkko lii häämis peeleest masa täsiverdisâš ristâkirkko. Stuáruduvvâs peeleest tot lii tave-mäddisundeest 14 meetterid já nuorttâ- viestârsundeest 13,6 meetterid. Viestârriistâ jotkân huksejui 1760 - 1766 kiällustaappâl, mon vyeliuási tuáimá kirho viäskárin. Luuptah láá tave- já viestârriistâin. Juovviis kirkkoeennâm pirâstit čeepiht rahtum sibžesäiđi. Kirho aldasijn ij lah hävdieennâm, ko jaamižeh hävdiduvvojii piäđui keežild Äijihjoorŋâ Hävdieennâmsuolluid.
Kirkko aitârdui kuhes ääigi merikooskâi, mut 1800-lovo pelimudo maŋa ton hoittám kiäppánij. Kirkko peesâi-uv liäggásiđ nuuvt čuuvtij, et tiivoodmist luoppui viijmâg ollásávt. Uđđâ kirkko meridui huksiđ pyerebij jotteemohtâvuođâi pellâs Juvduu njáálmán, kuus tááláš Aanaar markkân lâi šodâškuáttám. Ko uđđâ kirkko valmâštui ive 1888 paasij Piälppáájävri kirkko meddâl kiävtust.
Uđđâ puáttim
Piälppáájävri kirkko valdui uđđâsist kiävtun ive 1940. Aanaar markkân kirkko lâi tuššâm ovdláhháá siämmáá ive tälvisuáđi pommittâsâin, já Avveel rukkoosvisteest lâi rahtum koskâpuddâsâš kirkko. Aanaarliih kuittâg meridii toollâđ jonsahpeivimmeelpalvâlus Piälppáájäävrist. Tast šoodâi ärbivyehi, mii juátkoo ain-uv. Tááláá ääigist kirhoost uárnejuvvoo immeelpalvâlus meid pessijái. Vihkâmkirkkon-uv tot lii viehâ piivnoh.
Kirkko lii lavváin rávhuiduttum toovlášpasâttâs. 30 - 40 kirkkotupeed já pappâl, moh láá lamaš kirkkokiedist láá lappum masa ollásávt. Museovirgádâh tivodij kirho ärbivuáválâš pargovuovijguin 1975 - 1976. Tast maŋa kirkko lii tivodum já pyeredum merikooskâi.
Kirkkokiedi šaddošlajâstâh lii valjaa, já Meccihaldâttâs lii ráhtám toos hoittámvuávám. Kirkkokieddi lii nijttum ain loppâkeesist pälhittispargovuomijguin ive 2000 rääjist.