| Tiõrvʼvuõđ säʹmmlai meersa˛peiʹvven |
|
|
|
Sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteeʹjen haaʹlääm tuäivted pukid šiõǥǥ säʹmmlai meersa˛peeiʹv! Leäm kuärǥast tõʹst, što meersa˛peeiʹv prääzkjet täʹbbe määŋgnalla nuʹtt pirr Sääʹmjânnam ko še sääʹmvuuʹd åålǥpeäʹlnn. Ij leäkku õhtt oʹdinakai vueʹǩǩ leʹbe nääʹll, mäʹhtt säʹmmlai meersa˛peeiʹv õõlǥči prääzkjed, da peeiʹv fiinâsvuõtt lij-i tõʹst, što tõʹst lij šõddâm peiʹvv, mâʹst obb sääʹmõhttõs rääjj jiijjâsnallšem uuʹccab leʹbe šuurab prääʹznǩeesvuiʹm.
Mij oudldeei oummu sääʹmpolitiikkâst vueiʹnne tääʹrǩes äʹššen, što säʹmmlain lij jiijjâz meersa˛peiʹvv, što säʹmmlaid vueiʹnet jiijjâs pååđmeeran sääʹmǩiõlinees- da kulttuurineesvuiʹm. Täujja just 6.2. miʹjjid säʹmmlaid, da tõn mäʹhtt mij kulttuur lij jeeʹresnallšem, vääʹldet lokku še väʹlddmediast. Säʹmmlai meersa˛peiʹvv lij leämma˛ lekkvuõtt, tõntää miʹjjin teâđčeš vuâsti veâl jiânnai uuʹccab ko ânnʼjõ˛ääiʹj teäʹtte lääʹddõhttsa˛kååʹddest. Tõt taʹrjjad miʹjjid säʹmmlaid še vueiʹttemvuõđ prääzkjed sääʹmvuõđ õõutsââʹjest da tuärjjeed kueiʹmm kueiʹmeen.
Teâđast leʹčči fiin äʹšš, jõs säʹmmlai meersa˛peiʹvv leʹčči tõn diõtt juõʹǩǩ peeiʹv, što säʹmmlaid vuäinče pååđmeeran da mij kulttuursa˛ jiõččmieʹrreemvuõiggâdvuõđ âânče ciistâst da tuärjjeʹče pueʹrben väʹlddõhttsa˛kååʹdd peäʹlnn. Tõn õhttvuõđâst Lääʹddjânnmest leät mõõnnâm mõõnni eeʹjj ääiʹj kuuitâǥ lääuʹǩ mååust årra da meeʹst lij jiânnai tuej tuejjeemnalla.
”Miʹjjin” jiõm juuʹrd tååʹlǩ Sääʹmteeʹǧǧ, peʹce obb sääʹmõhttõõzz. Taarbšep smeʹllkõs ääʹvummšid da veiddsab õhttsa˛tuej sääʹmorgaanivuiʹm aaʹšši ooudem diõtt. Tuäivam-i, što seämmanalla ko prääzkjep säʹmmlai meersa˛peeiʹv, jeäʹp tuejjeʹčče seämma vuõʹjji mieʹldd eeʹjjest nobba sääʹmpolitiikkâst. Sääʹmteʹǧǧ âlgg taʹrjjeed säʹmmlaid hieʹlǩeld âlddnemnallšem fooruum, koon pääiʹǩ aaʹššid vueiʹtet ooudeed. Sääʹmteʹǧǧ âlgg uʹvdded še tuärjjõõzzâs jeeʹres sääʹmorgaanid, kook tuejjee tuej seämma täävtõõzzi ouʹdde.
Säʹmmlai meersa˛peiʹvven meeʹst pukin säʹmmlain leʹčči šiõǥǥ smiõttâd, mäʹhtt haaʹleep, što aaʹššeen leʹčče jeeʹresnalla, mâiʹd haaʹleep tuejjeed jeeʹresnalla väʹlddõhttsa˛kådda veʹrddeeʹl. Meeʹst lij lååʹpp niõǥǥeed nâânn sääʹmõhttsa˛kååʹddest, da tuejjeed tuej tõn niõǥǥõõzz ouʹdde. Måkam lij tõt pueʹttiääiʹj sääʹmõhttsa˛kåʹdd, koon raajjâp?
Tän neäʹttlest kuulim tääʹrǩes tuʹmmstõõǥǥ sääʹmaaʹššid kuõskeeʹl. Tuʹmmstõk ij leämma˛ mii täättas tuʹmmstõk, peʹce tõt leäi vuõiggâdvuõđla˛ tuʹmmstõk, koʹst Girjás sääʹmsiid leʹbe paalǥâskååʹdd vuõiggâdvuõđid vuuʹdes määddaid da čaaʹʒʒid di tõin mieʹrrummša toobdsteš Ruõcc peäʹlnn. Tuäivam, što tät Girjás sääʹmsiid kuõskki tuʹmmstõk mieʹttvaaikat tõõzz, što säʹmmlai vuõiggâdvuõđ Lääʹddjânnmest ouddne ouddmiârkkân ILO 169 –suåppmõõ˛˛ ratifiâʹsttem da tâʹvvjânnamla˛ sääʹmsuåppmõõ˛˛ pääiʹǩ. Tuäivam, što jeäʹp jooud kaiʹbbjed vuõiggâdvuõđid vuõiǥâs-stroiʹttel pääiʹǩ, ko tõt čuâǥǥas lij pukid lossääb. Girjás-tuʹmmstõk lij historiaalʼla˛ da oudd tuäiv pukid säʹmmlaid. Vuäinam, što tän tuʹmmstõõǥǥâst lie tobdstam tõid vuõiggâdvuõđid, koid nuõrttsäʹmmlai kreäpast še âânn seʹst. Täid vuõiggâdvuõđid feʹrttai tobdsted še Lääʹddjânnmest.
Jiõččân peäʹlest leäm ååʹn viikkmen loʹppe mõõnnâm neellj eeʹjj pââʹj Sääʹmteeʹǧǧest, koin miâlggâd mââimõs eeʹjj leäm tuåimmâm Sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteeʹjen. Ođđ Sääʹmteʹǧǧ järjstââvv 23.2. vaalpââjas 2016-2019. Haaʹlääm-i ââʹnned tän vueʹjj äuʹǩǩen da späʹssbõõššâd pukid õhttsa˛tuâjjkruuggid nuʹtt sääʹm- ko še lääʹddõhttsa˛kååʹddest mõõnnâm pââʹjest. Haaʹlääm späʹssbõõššâd nuʹtt Sääʹmteeʹǧǧ piisarkååʹdd ko še jeeʹres sääʹminstituutioin reâuggai oummid, kook tuejjee tääʹrǩes tuej nânnsab sääʹmõhttsa˛kååʹdd ouʹdde. Tät tuejj ij leäkku pâi aʹlǩǩi da ouddnummu˛ mettan lie reepp lääuʹǩ. Tät tuejj lij kuuitâǥ samai täʹrǩǩ säʹmmlai pueʹttiääiʹj peäʹlest. Nuʹtt ko še lie puk tõk aarǥ tuej, kook tuejjee mij jieʹllmest sääʹmjieʹllem da ouʹdde sääʹmvuõʹtte pueʹttiääiʹj.
Siõm vuåjuin šâdd jõnn jään; õõutsââʹjest leäʹp viõus.
Aanrest säʹmmlai meersa˛peiʹvven
Tiina Sanila-Aikio saaǥǥjååʹđteei |