suomifinska.4.603682d013ae38e6d0973.html.xml

| Suomi / Finska | Åarjelsaemie / Same Tietoja meistä (Om oss) Laantedigkien bïjre (Om landstinget) Suomi / Finska Åarjelsaemie / Same Tervetuloa Jämtlandin läänin maakäräjäkunnan sivustolle Buerie båateme Jïemhten lïenen laantedægkan www.jll.se on Jämtlandin läänin maakäräjäkunnan virallinen verkkosivusto. www.jll.se lea Jïemhten lïenen laantedigkien byjrese webbesæjroe. Sivuston tarkoitus on tarjota palveluja, tukea demokratiaa sekä markkinoida Jämtlandin läänin maakäräjäkuntaa. Webbesijjien ulmie lea servicem vedtedh, demokratijem dåarjodh jïh Jïemhten lïenen laantedigkien bïevnedidh.. 1. heinäkuuta 2009 alkaen Ruotsissa on ollut voimassa kielilaki (SFS. Snjaltjen 1. biejjeste 2009 Sveerjen lea gïelelaake (SFS. 2009:600), jonka piiriin maakäräjäkunta kuuluu ja jossa ilmoitetaan, että Ruotsissa on viisi vähemmistökieltä: saame, suomi, meänkieli, jiddiš ja romanin kieli. Laissa mainitaan, että julkishallinnolla on erityisvastuu kansallisten vähemmistökielten suojaamisessa ja edistämisessä. 2009:600) — mij laantedigkiem dæjpa — jïh desnie tjïelkese Sveerjesne vïjhte unnebelåhkoegïelh, saemien, såevmien, meänkieli, jiddish jïh romani, dïhte byjjes lea joekoen dïedte dah nasjovnellen unnebelåhkoegïelide vaarjele jïh evtede. Jämtlandin lääni on lisäksi eteläsaamen hallintoalue kansallisia vähemmistöjä ja vähemmistökieliä koskevan lain (SFS. Jïemhten lïenen lea aaj åarjelsaemiengïelen reeremedajve Laaken nasjovnellen unnebelåhkoej jïh unnebelåhkoegïeli bïjre (SFS. 2009:724) mukaisesti. 2009:724) mietie. Lisäksi hallitus on laatinut kansallisen strategian, jossa määritetään työ kansallisten vähemmistöjen vahvistamiseksi. Reereme lea aaj nasjovnellen strategijinie barkeme guktie barkoe nasjovnellen unnebelåhkojde nænnoste galka daennie laantesne vååjnedh. Jämtlandin läänin maakäräjäkunta on perustanut neuvotteluryhmän, jossa nykyvaiheessa käydään keskustelua lähinnä paliskuntien ja saamelaisyhdistysten kanssa, mutta maakäräjäkunta etsii tähän ryhmään myös muiden kansallisten vähemmistöjen edustajia. Jïemhten lïenen laantedigkie lea raarestallemen mænngan båatsoesïjtigujmie jïh saemiesiebrigujmie sjæjsjali voestes barkoem darjodh åarjelsaemien gïelem jealajehtedh. Osa neuvotteluryhmän työstä on panostaa maakäräjäkunnan verkkosivustolla olevan aineiston kääntämiseen kansallisille vähemmistökielille. Voestes laantedigkien webbesijjine barka. Daelie teektsh åarjelsaemiengïelese jarkoestidh båetieh — barkoe aalka tjaktjen 2010. Vähemmistökielilaki Tammikuussa 2010 tuli voimaan kansallisia vähemmistöjä ja vähemmistökieliä koskeva uusi laki. Tsiengelen 2010 orre laake nasjovnellen unnebelåhkoej jïh unnebelåhkoegïeli bïjre bööti. Siinä on muun muassa määräyksiä oikeudesta käyttää vähemmistökieliä hallintoviranomaisten luona ja tuomioistuimissa sekä tietyistä velvoitteista esikoulussa ja vanhustenhuollossa. Desnie gaskem jeatjaben nænnoestimmieh gååvnesieh reaktan bïjre unnebelåhkoegïelem utnedh reeremebyjjesfaamojne jïh dåapmestovline lissine naan dïedth aarhskuvlesne jïh voeresehoksesne åadtjoeh. Tietyt Jämtlandin läänin maakäräjäkunnan toiminnan osat luetaan hallintoviranomaiseksi seuraavien lainsäädäntöjen mukaisesti: Dah tjïelth Jïemhtesne jïh Härjedaelesne mah saemien reeremedajvesne: Berg, Straejmie, Härjedaelie, Ååre, Krokom jïh Staare. Hammashuoltolaki Tandvårdslagen (SFS. Terveydenhuoltolaki Smittskyddslagen (SFS. Yleisestä vakuutuksesta annettu laki Gïeleraerie — unnebelåhkoegïeli bïjre (sveerjengïelesne) Asetus hammashuollon hinnastosta Laake unnebelåhkoegïeli bïjre (sveerjengïelesne) Laki tietyille toimintarajoitteisille annettavasta tuesta ja palveluista Laake unnebelåhkoegïeli bïjre (åarjelsaemiengïelesne) Psykiatrista pakkohoitoa koskeva laki Jis gyhtjelassh, bieljelh: Laki vierailujen rajoittamisesta tietyn pakkohoidon yhteydessä Anna Ebenmark, gellienbielienstratege, 063-14 76 32 jallh 070-259 02 55 Linkkejä: Kielineuvosto — vähemmistökielistä (ruotsiksi) Laki vähemmistökielistä (ruotsiksi) Laki vähemmistökielistä (suomeksi / meänkielellä) Press Kysymyksiin vastaa: Anna Ebenmark, moninaisuusstrategi, 063 147 632 tai 070 259 0255 Box 654