faktablad_finska.pdf.xml

Hallitus esitteli maaliskuussa 2009 uuden	Njoktjen 2009 dle reerenasse orre unnebelåhkoe
Tunnustamisesta omaan valtaan – Hallituksen kansallisia	politikesoejkesjem åehpiedahti sov proposisjovnesne Från
vähemmistöjä koskeva strategia (esitys 2008/2009:158).	Soejkesjen leah ovmessh jeatjahdehtemh juktie dej nasjovnelle
kansallisten vähemmistöjen oikeuksien vahvistamista ja	unnebelåhkoej reaktah nännoestidh jïh daltesem lutnjedh
vähemmistöpolitiikan toteuttamisambitioiden parantamista.	unnebelåhkoepolitihkem buektiehtidh juhtiehtidh.
Hallitus panostaa 70 miljoonaa kruunua uudistukseen, jota	Reerenasse 70
aletaan toteuttaa vuodesta 2010.	miljovnh daalh dan reeformese vadteme, mij edtja jaepien 2010
Vähemmistöpolitiikan	jïh dan raejeste dorjeme sjidtedh.
budjetiksi tulee täten runsaat 80 miljoonaa kruunua.	unnebelåhkoepolitihkese daelie medtie 80 miljovnh daalh sjädta.
Valtiopäivät hyväksyivät esityksen 10. kesäkuuta 2009.	Rijhkebiejjie lea snjaltjen 10 b. 2009 proposisjovnem
Vähemmistöpolitiikasta tuli oma politiikan alue	Unnebelåhkoepolitike lij tseegkesovveme goh
vuonna 2000, kun Ruotsi ratifioi Euroopan	politihkedajve jaepien 2000 gåessie Svöörje
neuvoston kansallisten vähemmistöjen suojelua	konvensjovnem dej nasjovnelle unnebelåhkoe
koskevan puiteyleissopimuksen ja Alueellisia	vaarjelimmiej bïjre jïh dam europeejen
kieliä tai vähemmistökieliä koskevan	njoelkedassem dan laantedajven- jallh
Eurooppalaisen peruskirjan.	unnebelåhkoej gïeli bïjre.
Ruotsin	Vuepsiem dejnie
vähemmistöpolitiikan tavoitteena on antaa suoja	svöörjen unnebelåhkoejpolitihkine lea
kansallisille vähemmistöille, vahvistaa niiden	unnebelåhkojde, jïh nännoestidh dej nuepieh
vaikutusmahdollisuuksia ja tukea historiallisia	meatan årrodh / tsevtsedh jïh dåarjodh dejtie
vähemmistökieliä, niin että ne säilyvät elävinä.	historiske unnebelåhkoe-gïelide juktie jielije
Ruotsin kansalliset vähemmistöt ovat juutalaiset,	edtjieh årrodh. Svöörjen nasjovnelle
romanit, ruotsinsuomalaiset, saamelaiset ja	unnebelåhkoeh leah judarh, romerh, saemieh,
tornionlaaksolaiset.	svöörjesåevmie- jïh tornedaalen almetjh.
Vähemmistökielet ovat jiddiš,	Unnebelåhkoegïelh leah jiddisch, romani chib,
meänkieli, romani, saame ja suomi.	saemien, såevmien gïele jïh meänkieli.
Kokemus osoittaa, että vähemmistöpoliittisia	Dååjrehtsh vuesehtieh guktie dejtie unnebe
tavoitteita on vaikea saavuttaa ja että	låhkoej vuepside geerve jaksedh jïh sjiehteles
kansallisten vähemmistöjen tarpeita ei ole otettu	krööhkestimmieh ij leah dorjesovveme dejtie
huomioon riittävässä määrin. Euroopan neuvosto on Ruotsin	nasjovnelle unnebelåhkoej daerpiesvoetide.
vähemmistöpolitiikkaa tarkastaessaan	Europaraerie lea sov gïehtjedimmesne dan
huomauttanut parannusten tarpeesta monella	svöörjen unnebelåhkoepolitiken bïjre
alueella.	vuesiehtamme daerpiesvoeth ovmessh
Hallituksen vähemmistöpoliittinen strategia	bueriedehtemistie gellieh dajvine.
sisältää sen vuoksi toimia, joiden tarkoituksena	Reerenassen unnebelåhkoepolitihke sojhkesjen
on:	sisvegisnie lea barkoesoejhkesje ihke:
• turvata Euroopan neuvoston vähemmistösopimusten parempi	• buerebe-laakan Europaraerien unnebelåhkoekonvensjovni mietie öörnedh veasodh
noudattaminen	REAKTAH NÄNNOESTAMME SJIDTIEH DEJTIE NASJOVNELLE UNNEBELÅHKOJDE
• seurata paremmin vähemmistöpolitiikan toteuttamista	• buerebe öörnemem dan unnebelåhkoepolitihkese geehtedh
• toimia kansallisten vähemmistöjen syrjinnän ja uhanalaisuuden vastustamiseksi	• vuastalestedh diskrimineringe dejstie nasjovnelle unnebelåhkojste
• vahvistaa kansallisten vähemmistöjen omaa valtaa ja vaikutusmahdollisuuksia sekä	• nännoestidh dej nasjovnelle unnebelåhkoej jijtjefaamoeh aaj tsevtsemasse dovne
• edistää kansallisten vähemmistökielten säilymistä.	• freemjedh nasjovnelle unnebelåhkoegïeli gorredimmieh.
Uusi laki kansallisista vähemmistöistä ja	Orre laake nasjovnelle unnebelåhkoej jïh
vähemmistökielistä (SFS.	unnebelåhkoegïeli bïjre (SFS.
2009:724) korvaa nykyiset	2009:724) edtja
lait oikeudesta käyttää saamea ja suomea ja	daaletje laaki sijjine årrodh, mej bïjre reaktah
tehdään myös Saamelaiskäräjistä annettuun lakiin	saemien, såevmien gïelem jïh meänkieli nuhtjedh
(SFS.	(SFS.
1992:1433) ja sosiaalipalvelulakiin (SFS	1992:1433) jïh socijaletjänstlaake (SFS
2001:453).	2001:453).
Lakimuutokset tulevat voimaan 1.	årrodh tsiengelen 1 b.
tammikuuta 2010.	2010.
tietyt vähemmistöjä koskevat oikeudet on toteutettava	Svöörjen internasjovnelle dïedth sjidtieh goh joekoen unnebelåhkoereaktah edtjieh sjidtedh abpe
koko maassa.	laantesne.
Uusi laki koskee sen vuoksi kaikkia	Gaajhkh vijhte nasjovnelle
kansallisia vähemmistöjä.	unnebelåhkoeh edtjieh laaken vuelene årrodh.
Viranomaisille määrätään	Byjjesfaamoeh dïedtem åadtjoeh dejtie nasjovnelle
velvollisuus tiedottaa kansallisille vähemmistöille	unnebelåhkojde bïevnedh dej reaktaj bïjre dan orre
Kansallisten	laaken mietie.
tulee voimaan erityinen vastuu.	unnebelåhkoegïelide.
Kansallisten	Dej nasjovnelle unnebe
vähemmistöjen mahdollisuuksia säilyttää kulttuurinsa	låhkoej nuepieh utnedh jïh öövtiedidh sijjen kultuvrh svöörjesne, edtjieh freemjedh sjïdtedh,
Ruotsissa ja kehittää sitä on edistettävä, samoin kuin	diss-vielie maanaj öövtiedimmieh sijjen kultuvrelle identitete dovne jijtjene unnebelåhkoegïele.
lasten kulttuuri-identiteetin ja oman	REEREMEDAJVH VIJREBE SJIDTIEH
vähemmistökielen kehittymistä.	Dïhte nännoestamme unnebelåhkoe-vaarjelimmie
Vahvistettua vähemmistösuojaa, joka nykyisin koskee	mij daelie faamosne dejtie saemien, såevmien
meänkieltä, saamea ja suomea seitsemässä	gïele- jïh meänkielŠide, tjihtje tjïeltine
Norrbottenin kunnassa – ns. hallintoalueilla –	noerhtebetnesne leah– gåhtjoeh reeremedajvh,
laajennetaan maantieteellisesti käsittämään useampia	edtjieh vijrebe sjïdtedh mejgujmie jienebh
kuntia.	tjïeltigujmie.
Tämä merkitsee, että entistä useammat voivat	Dïhte sjädta jienebh aajnealmetjh maehtieh såevmien gïelem jïh saemien provhkedh
käyttää saamea ja suomea yhteyksissään viranomaisiin	gåessie byjjesfaamojde gaskesadtieh, dovne
ja että entistä useammat saavat oikeuden	jienebh reaktah åadtjoeh aarhskuvledarjome- jïh
esikoulutoimintaan ja vanhustenhuoltoon kokonaan tai	voereshokside abpe jallh åesielaakatjisnie såevmien
osittain saamen ja suomen kielellä.	jallh saemien gïeline.
Suomen kielen hallintoaluetta laajennetaan 18	18 orre tjïeltide.
Nämä ovat: Botkyrka, Eskilstuna,	Dah leah: Botkyrka, Eskilstuna,
Österåker ja Östhammar.	Älvkarleby, Österåker jïh Östhammar.
Jo aikaisemmin	Tjïelth mah
hallintoalueeseen ovat kuuluneet Haaparanta,	arebi reeremedajvesne orreme leah Jiellevárre,
Jällivaara, Kiiruna, Pajala ja Övertorneå.	Haparanda, Giron, Bájil jïh Övertorneå.
Saamen kielen hallintoaluetta laajennetaan 13	Reeremedajvem saemien gïelese edtja vijriedidh 13
kuntaan.	orre tjïeltide.
Nämä ovat: Arvidsjaur, Berg, Härjedalen,	Dah leah: Árviesjávrrie, Berg,
aikaisemmin hallintoalueeseen ovat kuuluneet	orreme leah Árjjepluovve, Jiellevárre, Jåhkåmåhkke
kuuluvat edelleen seuraavat kunnat: Haaparanta,	sjidtieh. Dajvesne aaj båetije biejjieh dejtie tjïeltide
Jällivaara, Kiiruna, Pajala ja Övertorneå.	Jiellevárre, Haparanda, Giron, Bájil jïh Övertorneå.
Kyseiset kunnat saavat valtionavustusta uusien	Tjïelth mah diedtem utnieh, staatedåarjegh
määräysten aiheuttamiin lisäkustannuksiin.	åadtjoeh dejtie lissieåaside maam dejstie orre
Myös	Jeatjah tjïelth aaj nuepieh
muut kuin tässä luetellut kunnat voivat	utnieh, jijtjemielen mietie akten reeremedajvesne
vapaaehtoisesti liittyä hallintoalueeseen ja saavat siten	årrodh jïh aaj reaktah staatedåarjegh åadtjodh.
oikeuden valtionavustukseen. Hallitus päättää	Reerenasse nännoestimmiem nännoste dagkari
vapaaehtoisesta hallintoalueeseen liittymisestä sen	jijtjemieli bijre gåessie tjïelth ohtsedamme.
jälkeen, kun kunta on hakenut sitä.	NÄNNOESTAMME REAKTAH REEREMEDAJVI BÄJNGOLEN
Yksityisillä henkilöillä on oikeus käyttää meänkieltä,	Aajnealmetji leah reaktah nuhtjedh såevmien gïele,
saamea ja suomea yhteyksissään viranomaisiin, jos	meänkieli jïh saemien gåessie byjjesfaamojde
asian voi käsitellä vähemmistökieltä hallitseva	gaskesadtieh, jis aamhtesem maahta gïetedalleme
työntekijä.	maahta.
Yksityisille henkilöille on myös annettava	Aajnealmetjh edtjieh aaj nuepieh
mahdollisuus meänkieliseen, saamenkieliseen ja	voereshokseh såevmien gïelesne utnedh,
suomenkieliseen vanhustenhuoltoon, jos kunnassa on	meänkieli jïh saemien, jis tjïelten leah barkijh mah
kyseisiä kieliä hallitsevaa henkilökuntaa.	dejtie gïelide maehtieh. Reeremabyjjesfaamoeh
Hallintoviranomaisten tulee sen vuoksi toimia niin,	edtjieh dle barkedh juktie barkijh gååvnesieh mah
että käytettävissä on meänkieltä, saamea ja suomea	maahtoeh utnedh dennie såevmien gïele-,
hallitsevaa henkilökuntaa siellä, missä se on tarpeen	meänkieli- jallh saemien gïelesne gåessie dihte jis
yhteyksissä viranomaiseen tai vanhusten hoivaan.	daarpesjh dejtie byjjesfaamojde gaskesadtieh jallh
Tämä merkitsee muutosta sosiaalipalvelulakiin.	dïhte jis sjädta dan sociale-tjänstelaakese.
Yksityisillä henkilöillä on aina oikeus käyttää saamea	Aajnealmetji lea gaajhken aejken reakta såevmien
Verovirastoon ja Syrjintäasiamieheen asioissa, joissa	Justitiekansler ’ e, Försäkringekassa, Skatteverke, jïh
yksityinen on osapuoli tai osapuolen edustaja.	mah aajnealmetjem lea paarte jallh sijjieladtje
Euroopan neuvoston vähemmistösopimusten	paarten sijjesne.
vähemmistösopimusten mukaiset velvoitteensa.	Minngiejielemem Europaraerien unnebelåhkoe-
Kansallisten vähemmistöjen	konvensjovni mietie daarpesje bueriedehtedh dan
noudattamista on tarpeen parantaa viranomaisten	dïehte byjjesfaamoej dïedth tjïelkestamme sjidtieh.
vastuuta selkeyttämällä. Tukholman läänin	Leeneståvroe Stuehkien leene- jïh saemiedigkesne
lääninhallitus ja Saamelaiskäräjät saavat sen vuoksi	dan mietie dïedtem åadtjoeh vaaksjodh guktie
vähemmistöpolitiikan toteuttamisen seurantavastuun.	unnebelåhkoepolitikem sjidtemisnie sjädta. Dejtie
Näiden viranomaisten tulee myös neuvonnan,	byjjesfaamojde edtjieh aaj raeriestimmiej -
tiedotuksen ja muun senkaltaisen toiminnan avulla	bïevnesi – jïh seammalaakatje darjomi tjïrrh jeatjah
auttaa muita hallintoviranomaisia lain soveltamisessa	reeremebyjjesfaamoeh viehkiehtidh dan orre laaken
ja yhteistoiminnassa kyseessä olevien kuntien kanssa	tseegkesovvemasse, diss-vielie tjïeltigujmie
koordinoida hallintoalueiden laajentaminen.	raarestalledh guktie ektiedidh öörnedh dejtie
Tukholman läänin lääninhallitus ja Saamelaiskäräjät	Leeneståvroe Stuehkien leenesne jïh Saemiedigkie
saavat tehtäväkseen järjestää toimia, jotka lisäävät	stillemem åadtjoeh öörnemh darjodh juktie
tietoa ja tietoisuutta kansallisista vähemmistöistä ja	maahtoeh jïh daajroesvoeth bijjiedidh dej
Ruotsin kansainoikeudellisista velvoitteista.	nasjovnelle unnebelåhkoej- jïh Svöörjen
Saamelaiskäräjät saavat myös tehtäväkseen luoda	ålmehreakta-dïedti bïjre. Saemiedigkie aaj
kansallisia vähemmistöjä koskevan verkkosivuston ja	dej nasjovnelle unnebelåhkoej bïjre jïh dam jis
vastata siitä.	dïedtem åådtje juhtedh.
Saamelaiskäräjien on vastaisuudessa vahvistettava	Saemiedigkie edtja båetije biejjide vuepsieh
saamen kieltä koskevan työn tavoitteet – tehtävä ei ole	stealladidh - jih ij barre lijrieh - dam saemien
pelkästään johtaa työtä.	gïelebarkoem.
Valtiopäivät ja hallitus voivat	Rijhkebiejjie jïh reerenasse maehtieh åejvievuepsieh tseegkedh dan nasjovnelle
tavoitteet, mutta Saamelaiskäräjillä tulee olla vastuu	gïelepolitihkese, mohte dïedtem dej vuepsie-
saamen kieltä koskevan työn sisäisten tavoitteiden	soejhkesjimmiej bïjre dan saemien gïelebarkose
muotoilemisesta.	byöroe saemiedigkesne årrodh.
Syrjintäasiamiehen tulee jatkaa työtään, jota se tekee	Diskrimineringeombudeålman öövtiedimmiebarkoeh
kansallisten vähemmistöjen keskuudessa näiden	dej nasjovnelle unnebelåhkoejgujmie daarpesje
oikeuksien edistämiseksi.	jåarhkedh.
Uusi syrjintälaki (SFS	Dïhte orre diskrimineringelaake (SFS
2008:567) antaa Syrjintäasiamiehelle hyvät	2008:567) vadta diskrimineringe-ombudeålmam
edellytykset toimia vastaisuudessakin yhtäläisten	buerie maadtegh aaj båetije biejjide barkedh
oikeuksien ja mahdollisuuksien saamiseksi	seamma rektide jïh nuepieh nasjovnelle
kansallisille vähemmistöille mm. lisäämällä näiden	diskrimineringe-gyhtjelassi bïjre bijjiedidh dej
ryhmien keskuudessa tietoa syrjintäkysymyksistä.	jijtjefaamoeh jïh jïjtjetsevtsemh nännoestidh juktie
vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen onkin	nuepieh jijtjetsevtsemasse dejtie nasjovnelle
keskeinen seikka, jotta ryhmien tarpeet saadaan	unnebelåhkojde leah maadtegem, ihke dåehkiej
näkyville yhteiskunnassa.	daerpiesvoeth dennie sïebredakesne vååjnemearan
Kansallisten vähemmistöjen oikeudesta	Dej nasjovnelle unnebelåhkoej reaktah dan
vaikuttamiseen säädetään kansallisista	jïjtjetsevtsemasse leah tjïelkestamme dennie
vähemmistöistä ja vähemmistökielistä annetussa	laakesne nasjovnelle unnebelåhkoej jïh
laissa.	Joekoen vihkeles dejtie
On erityisen tärkeätä, että kansalliset	nasjovnelle unnebelåhkoejde nuepieh
vähemmistöt saavat mahdollisuuden neuvonpitoon	raarestallemasse vadtasuvvien lihkesdajven
paikallisella tasolla, koska monet yksityisiä henkilöitä	daltesisnie, dannasinie gellieh nännoestimmieh
koskevat päätökset tehdään juuri siellä.	desnie nännoestamme sjidtieh mej aajnealmetji
Kansallisia vähemmistöjä edustavien järjestöjen	Åårganisasjovnedåarjegem dejtie åårganisasjovnide
järjestötukea korotetaan myös budjettivuodesta 2010	sjädta budsjedte-jaepien 2010 jïh åvtese. Joekoen
lähtien. On erityisen tärkeätä priorisoida kansallisten	vihkeles åvte-vååjnemearan biejedh dejtie
vähemmistöjen edellytyksiä luoda toimivia	nasjovnelle unnebelåhkoej nuepide sjiehteles
neuvonpitomalleja hallintoalueilla.	raarastalleme-hammoeh öörnedh dejnie
Kansallisten vähemmistöjen omaa valtaa ja	reeremedajvine.
vaikuttamismahdollisuuksia täytyy lisätä, jotta Ruotsi	REAKTAH NÄNNOESTAMME SJIDTIEH DEJTIE NASJOVNELLE UNNEBELÅHKOJDE
pystyisi paremmin toteuttamaan	DÅARJEGH UNNEBELÅHKOEGÏELIDE NÄNNOESTIDH
Kansallisten vähemmistökielten tulevaisuus Ruotsissa	Dej nasjovnelle unnebelåhkoegïeli båetije biejjide
on epävarma.	svöörjesne leah ov-vihties.
Eräät kielistä, mm. eteläsaame, ovat	Naan gïelh, joekoen
vakavasti uhanalaisia.	åarjelsaemien, lea sagki aejhtemisnie.
Kansallisten vähemmistökielten	Ïedtjijes
vahvistamiseksi, säilyttämiseksi ja revitalisoimiseksi	darjomh daerpies leah juktie nännoestidh gorredidh
tarvitaan aktiivisia toimia. Kielen revitalisoiminen	jïh jealajehtedh dejtie nasjovnelle unnebelåhkoe
merkitsee toimenpiteitä, joiden avulla uhanalainen	gïelide. Jealajehtedh gïelem, sjädta darjomh dan
kieli alkaa uudelleen elpyä mm. niin, että useammat	aejhtemen gïelese juktie edtja aelkedh veaksodh,
alkavat puhua sitä.	dan dïehte jienebh aelkieh dam soptsestidh.
Niiden toimien lisäksi, jotka toteutetaan helpottamaan	Dåarjegh mah edtjieh aajnealmetji nuepieh
yksityisten henkilöiden mahdollisuuksia käyttää	unnebelåhkoegïelh geehpebe-laakan nuhtjedh dej
vähemmistökieltä yhteyksissään viranomaisiin,	byjjesfaamoejgujmie, gelkieh lissietamme sjïdtedh
perustetaan eteläsaamen alueelle myös kaksi saamen	mejgujmie göökte saemien gïelejarngeh
kielen keskusta, Östersundiin ja Tärnäbyhyn.	åarjelsaemien dajvesne, Luvlieluspie jïh Dearna.
päämies, ja keskusten tehtävänä on harjoittaa	Saemiedigkie edtja åejvie årrodh dejtie
ulospäin suuntautuvaa toimintaa saamen kielen	gïelejarngide mah edtjieh ålkoeotnjegasse darjomh
käytön kehittämiseksi ja siihen innostamiseksi.	juhtiehtidh juktie öövtiedidh jïh skreejredidh
vähemmistökielten revitalisointitoimiin	bijjiedamme nuhtjemasse, saemien gïelese.
budjettivuodesta 2010 lähtien.	Reerenasse sjïere vierhtieh jaepien 2010 jïh åvtese
Varat tulee käyttää	Vierhtieh edtjieh
yksityisiin henkilöihin suuntautuviin toimiin, ja ne	jïh ohtsedimmiej männgan juakeme sjädta dehtie
jakaa hallituksen määräämä viranomainen	byjjesfaamoste maam reerenasse nännoestamme.
hakemuksen pohjalta. Kansallisten	Jienebh vierhtieh gïelevaarjelimmie-dåarjomasse
vähemmistökielten kielenhuoltotoimiin varataan	vadtasovvedh dejtie nasjovnelle
lisää varoja ja aluksi priorisoidaan erityisesti	unnebelåhkoegïelide jïh aalkovistie edtja meänkieli
meänkieltä.	Saemien gïelen
Saamen kielen vahvistamiseksi lisätään	nännoestimmiej gaavhtan aaj integrerede saemien
myös integroitua saamen opetusta vuodesta 2010	ööhpedimmieh bijjede, jaepien 2010 jïh åvtese
lähtien. (Integroitua saamen opetusta järjestävät	(integrerede saemien ööhpedimmieh tjïelti maadth
voivat saada opetusta, jossa on saamelaista	skuvlijste öörnesuvvieh jïh learohkh maehtieh
sisältöä, ja saamen kielen opetusta sen opetuksen	ööhpehtimmieh saemien vuekine åadtjodh dovne
lisäksi, jota he saavat saamen kielen	ööhpehtimmieh saemien gïelesne, dan saemien ietniengïele-ööhpehtimmien baalte).
äidinkielenopetuksena.)	SIJJIENOMMH UNNEBELÅHKOE-GÏELINE
Vähemmistökieliset paikannimet ovat arvokas osa	Sijjienommh unnebelåhkoegïeline leah vihkeles
kulttuuriperintöä ja yhteiskunnan edustajien tulee	biehkie dehtie kultuvreaerpeste mah sïebredahken
suojella niitä aktiivisesti.	åvtehkh byöroeh vaarjelidh.
Tievirasto saa	Dan kultuvre-aerpien
tehtäväkseen lisätä vähemmistökielisiä	vuesiehtimmiej gaavhtan, Vägverke stillemem
paikannimikylttejä, jotta tämä kulttuuriperintö tulisi	åadtjodh sov sijjienommh-vuesiehtimmiej barkose
näkyväksi.	Staate
Valtiollisten ja kunnallisten	jïh tjïelti byjjesfaamoeh byöroeh sijjienommh
viranomaisten tulee suojella vähemmistökielisiä	unnebelåhkoegïeline vaarjelidh jïh
paikannimiä ja saattaa vähemmistökielet näkyviksi	unnebelåhkoegïeli årromh vuesiehtidh gäjnoe-tsïegli
kylttien ja muiden merkkien avulla.	jïh jeatjah mierhkemi tjirrh. Sijjienommh unnebe
Vähemmistökielisiä paikannimiä tulee käyttää myös	låhkoegïeline byöroeh aaj nommine påastesijjide
postitoimipaikkojen nimissä.	Jienebh bïevnesh dej nasjovnelle unnebelåhkoej -
LISÄTIETOJA Lisätietoja kansallisista vähemmistöistä,	unnebelåhkoepolitihki - unnebelåhkoekonvensjovni
vähemmistöpolitiikasta, vähemmistösopimuksista ja	– jïh proposisjovnen bïjre 2008/09:158
hallituksen esityksestä 2008/09:58 on hallituksen	vuesiehtimmine gååvnesieh reerenassen
verkkosivuilla	webbesäjroeh www.manskligarattigheter.se jïh
Hallituksen esityksen voi myös ostaa Valtiopäivien	Proposisjovnem maahtah aaj åestedh Rijhkebiejjien
painatustoimistosta, puh.	diedtijeexpedisjovnesne, teel.
08-786 5810 tai ladata	08-786 5810 jallh
hallituksen verkkosivulta www.regeringen.se	leedtedh vaeltedh säjroste www.regeringen.se
Asiasisältöä koskeviin kysymyksiin vastaa	Gyhtjelassh sisvegen bïjre maehtieh vaestiedidh
Integraatio- ja tasa-arvoministeriön Syrjintäasiain	diskrimineringegyhtjelasside, Integrasjovne- jïh
yksikkö, puh.	seamma vierhtegedeepartemente teel.
08-405 10 00.	08-405 10