default.aspx_id=775900.html.xml

Näin kirkko voi tukea sinua - Svenska kyrkan - Om oss	Nemhtie gærhkoe datnem maahta dåarjodh - Svenska kyrkan - Om oss
Näin kirkko voi tukea sinua	Nemhtie gærhkoe datnem maahta dåarjodh
Ruotsin kirkon sosiaalityötä kutsutaan diakoniaksi.	Svïenske gærhkoen sosijale barkoem gohtje dijakonije.
Sen tehtävänä on osallistuvasti kohdata erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä kunnioittavasti ja molemminpuolisen solidaarisuuden hengessä.	Desnie meatan årrodh, earoem vuesiehtidh jïh dåajmijeslaakan sinsitnide årrodh gosse almetjh gaavnede mah mådtanlaaketje jielemesietine.
Ruotsin kirkko tekee sosiaalityötä yhteistyössä useimpien yhteiskunnallisten sosiaalilaitosten, muiden kirkkojen ja uskonyhteisöjen sekä aatteellisten järjestöjen kanssa.	Dennie sosijale barkosne Svïenske gærhkoe gellie siebriedahken institusjovnigujmie ektesne barka, jeatjah gærhkoej- jïh jaahkoesïebredahkigujmie ektesne jallh lååtjedihks åårganisatjovni ektesne.
Monissa julkisissa työpaikoissa on pappi, esimerkiksi yliopistoissa, pelastuslaitoksissa, puolustusvoimissa, vankeinhoidossa ja poliisivoimissa.	Gellie byjjes barkoesijjieh goh universiteth, åabpemedïenesjh, vaarjelimmiefaamoe, kriminalhokseme jïh polijse hearram utnieh.
Diakoneilla ja papeilla on vaitiolovelvollisuus.	Dijakonh jïh hearrah sjeavodhvoetedïedten nuelesne berkieh.
He käyvät vanhusten ja sairaiden luona, järjestävät sururyhmiä ja keskustelevat yksittäisten ihmisten kanssa elämän iloista ja vaikeuksista.	Dejtie båarasåbpojde jïh skeamtjohkidie vååksjedien, vaejviedåehkieh öörnieh jïh aktegs almetjigujmie jielemen aavoen jïh vaejvien bïjre soptsestieh.
Kirkon sosiaalityössä annetaan tukea ja apua myös päihteiden väärinkäyttäjille ja heidän läheisilleen.	Dennie sosijale barkosne aaj gaavnedieh dejgujmie giejtie dåeriesmoerh daalhkesigujmie utnieh jïh dej fuelhkiejgujmie dejtie dåarjodh jïh viehkiehtidh.
Sosiaalityössä voidaan perustaa keskusteluryhmiä pahoinpidellyille naisille ja miehille sekä auttaa perheitä niin vanhempia kuin lapsiakin koettelevissa kriisitilanteissa.	Maahta soptsestallemedåehkieh nyjsenæjjide jïh gaarmanæjjide årrodh giejtie tjarmehtellieh jïh fuelhkide mïrhtoste viehkiehtidh mah eejhtegh jïh maanah deajvaskieh.
Joskus seurakunnat voivat myös antaa taloudellista apua sitä tarvitseville.	Muvhten aejkien åålmegh aaj beetnehvierhtiejgujmie maahta viehkiehtidh dejtie giejtie daarpesjieh.
Ruotsissa monilla yläasteilla ja lukioissa on oppilaiden tukena koulupappeja ja diakoneja.	Gellie noere- jïh jåarhkeskuvline skuvlehearrah jïh dijakonh gååvnesieh desnie learoehkidie dåarjodh.
Oppilaat voivat sekä kouluaikana että koulun jälkeen kääntyä heidän puoleensa jutellakseen mistä tahansa, kuten opinnoista, identiteetistä ja uskosta.	Dovne skuvletïjjesne jïh eejehtimmesne learohkh maehtieh dej gåajkoe båetedh desnie gaajhken bïjre soptsestidh lïerehtimmeste identiteetese jïh jaahkose.
Alla on lisätietoja siitä, minkälaisissa tilanteissa Ruotsin kirkko voi tukea sinua.	Lohkh vielie daagkoe vuelege mennie sientine Svïenske gærhkoe datnem maahta dåarjodh.
Sururyhmät Sururyhmät ovat pieniä, viidestä kahdeksaan osanottajan ryhmiä, joissa jaetaan läheisen menettämisen synnyttämiä ajatuksia ja tunteita.	Vaejviedåehkieh Akte vaejviedåehkie lea dåahketje gusnie vïjhtesh gaaktsesh meatan mah gaavnedieh desnie soptsestidh sijjen åssjalommesi jïh domtoej bïjre gosse gie lïhkemes fuelhkesne sealadamme.
Ryhmillä on tietty määrä kokoontumiskertoja sekä kokeneet vetäjät, ja ne voivat keskittyä elämänkumppanin, lapsen tai vanhempansa menettäneisiin.	Dåahketje naan aejkieh maehtehtje åvtehkinie maahta gaavnedidh jïh maahta jarkelidh disse giese jielemevoelpem, maanam jallh båarasåbpoe eejhtegem dasseme.
Kirkon perheneuvonta Ruotsin kirkon perheneuvonta on tarkoitettu kaikille, joilla on ongelmia läheisissä ihmissuhteissaan.	Gærhkoen fuelhkieraeriestimmie Svïenske gærhkoen fuelhkieraeriestimmie gaajhkesidie giej leah dåeriesmoerh sijjen lïhkemassigujmie.
Se on tarkoitettu avio- tai avoliitossa eläville, eronneille tai avioeroa harkitseville, niille, joilla on vaikeaa suhteen päättymisen jälkeen, sekä niille, joille yhteys läheisiin tuntuu vaikealta.	Maahta jarkelidh dïsse gie provresh jallh ektesne jielieh, dejtie giejtie juakadamme jallh gïeh edtjieh juakadidh, dïsse gïen vaejvie gosse juakadamme jïh dïsse gïen leah dåeriesmoerh sijjen lïhkemassigujmie soptsestalledh.
Perheneuvonnan työntekijöillä on vaitiolovelvollisuus, eivätkä he pidä kirjaa tapaamisista.	Fuelhkieraeriestimmien barkijh sjeavodhvoetedïedten nuelesne berkieh jïh eah gænnah maam tjaelieh.
Työ seksuaalista väkivaltaa vastaan Ruotsin kirkko haluaa tukea lapsia, nuoria ja aikuisia, jotka ovat kohdanneet väkivaltaa kirkon piirissä.	Barkoe slïerkevoeten vuestie Svïenske gærhkoe sæjhta maanide, noeride jïh geerve almetjidie dåarjodh giejtie slïerkevoetem gærhkoen byjreskistie asvedamme.
Seksuaalinen väkivalta sisältää käsitteenä kaiken eriasteisesta seksuaalisesta häirinnästä raiskaukseen sekä rikolliset ja moraalisesti paheksuttavat teot.	Lahtese slïerkevoete leah gaajhke måedtie sexuale slïerkevoeth, rantan noerhkedh negkedh, dovne meadtahtallemh jïh dagkerh gosse moralen vuestie gevsiedieh.
Myös toisen henkilön tahdon vastaiset seksuaalisuuteen liittyvät kommentit ja vihjailut luetaan väkivallaksi.	Aaj irhkie gosse lahteste, daejrehte jïh dååjrehte sexuale aamhtesi bïjre gïen syjhteden vuestie.
Aiemmin seksuaalisesta väkivallasta usein vaiettiin.	Aarebi dagkere slïerkevoetem sïjhtin sjaavoehtidh.
Ruotsin kirkko haluaa auttaa murtamaan seksuaaliseen väkivaltaan liittyvää vaikenemista. Kirkko haluaa uskaltaa kohdata sen, mitä todellisuudessa saattaa tapahtua, ja toimia sen mukaisesti.	Svïenske gærhkoe sæjhta barkedh juktie sjaavoe slïerkevoeten bïjre govloe, doestedh soptsestidh dan bïjre mij maahta heannadidh jïh destie dåemiedidh.
Sairaalakirkko Surun kohdannut tai apua tarvitseva voi kääntyä suoraan sairaalan kirkon puoleen.	Skïemtjegåetiegærhkoe Dïhte gie vaajvesåvva jïh viehkiem daarpesje maahta rïekte gærhkose skïemtjegåetesne jarkelidh.
Hartaustilojen ja henkilökuntansa kautta kirkko on sekä potilaiden, läheisten että sairaalan henkilökunnan tavoitettavissa, jos he haluavat keskustella, saada sielunhoitoa tai osallistua jumalanpalveluksiin ja hartauksiin.	Gosse tjïehtjelh gusnie rohkelidh jïh barkijh gååvnesieh desnie gærhkoe dovne skeamhtjohkidie, dej fuelhkide jïh barkijidie gïeh sijhtieh oktegimsie giejnie soptsestidh jïh sealoem vaarjelidh, gyrhkesjidh jïh rohkelimmesne meatan årrodh.
Papeilla, diakoneilla ja muilla sairaalakirkossa työskentelevillä on vaitiolovelvollisuus, eivätkä he pidä kirjaa tapaamisistaan.	Hearrah, dijakonh jïh jeatjah gïeh skïemtjegåetiegærhkosne berkieh sjeavodhvoetedïedten nuelesne jïh eah gænnah maam tjaelieh.
Ei tarvitse olla kristitty voidakseen käydä sairaalakirkossa.	Eah daarpesjh kristegassjh årrodh jis skïemtjegåetiegærhkoen gåajkoe mïnnedh.
Jos sairauden takia ei pysty itse tulemaan hartaustiloihin, pappi voi vierailla sairaan luona.	Jis guhte skïemtjelassen gielhtie ij maehtieh rohkelimmietjïehtjelasse båetedh hearra maahta skïemtjelassen gåajkoe båetedh.