forkylning-hos-barn--vad-kan-man-gora-sjalv.html.xml

Suomeksi / Finska	Åarjelsaemiengiele / Sydsamiska
SuomeksiFinska	ÅarjelsaemiengieleSydsamiska
Takaisin teeman aloitussivulle	Förkylning hos barn - vad kan man göra själv ?
Nuhaa, yskää ja joskus kuumetta	Sovhtine, gossehtahke jïh muvhtene vaejlie (ca. 4 sidor)
Nuhaa, yskää ja joskus kuumetta	Sovhtine, gossehtahke jïh muvhtene vaejlie (ca. 4 sidor)
Lapsen on helpompi hengittää, jos hänen pääpuoltaan kohotetaan.	Raeriem gihtjedh (ca. 1 sida)
Sängyn pääpuolta voi kohottaa asettamalla patjan alle ylimääräisiä tyynyjä.	Sovhtine, gossehtahke jïh muvhtene vaejlie
Flunssaan sairastuneet lapset ovat usein muutaman päivän voimattomia, väsyneitä tai alakuloisia ja itkuisia.	Sovhtine, gossehtahke jïh muvhtene vaejlie
Tyypillisiä oireita ovat tukkoinen tai vuotava nenä ja kurkkukipu tai korvakipu.	Aelhkebe sjædta maanese voejngehtidh jis åejjie jïllebe gosse åara.
Oireisiin voi kuulua myös yskä tai kuume.	Maahta seangkoen åejjiegietjiem bijjiedidh jïh dam latjkodh gellie dåvnah bååmsteren nuelesne.
Nenäerite on aluksi kirkasta ja läpinäkyvää.	Dah pruvhkieh snoelkine årrodh jïh maahta måasaridh jïh tjeapohke saejrede jallh bieljie-naavlehtahkem åtna.
Muutaman päivän kuluttua se muuttuu paksummaksi ja väriltään joko keltaiseksi tai vihreäksi.	Maehtieh aaj gossestidh jïh muvhtene vaejliem utnedh.
Flunssaisen lapsen vointi on yleensä huonoimmillaan ensimmäisinä sairauspäivinä.	Voestenahkeste snoelke tjïelkes jïh muvhti biejjiej mænngan söökebe sjædta, jïh viskes jallh kruana.
Flunssa menee yleensä ohi itsestään viikon tai kahden kuluessa.	Dej voestes biejjiej raejesne gosse gååledi dellie nåekemes damti.
Tavallisen flunssan aiheuttaja on virus.	Akten vuj göökten våhkoej mænngan dellie buerebe sjædta.
Viruksia vastaan ei ole olemassa lääkkeitä, jotka voisivat nopeuttaa lapsen paranemista.	Sovhten sjïeke daamhtaj viruse, jïh virusen vööste ij gååvnesh naan daalhkesh maam maahta vaeltedh guktie varkebe vervies sjïdtedh.
Kuumeisten ja huonovointisten lasten tulee pysyä kotona	Maana gie lea samhtjan jïh vaejliem åtna byöroe gåetesne årrodh
Kuumeisten, huonovointisten ja väsyneiden lasten tulee jäädä kotiin lepäämään.	Maana gie vaejliem åtna jallh nahkeren jïh samhtjan byöroe gåetesne årrodh jïh lïegkedidh.
Tavallisesti lasten pitää myös saada olla kotona ensimmäinen kuumeeton päivä, ilman että lapsi on saanut kuumetta alentavaa lääkettä.	Jïjnjh maanah aaj daarpesjieh gåetesne voestes biejjien årrodh gosse vaejlehts, bielelen vaejlievualanimmie daalhkesidie vaalteme.
Lasten tulee olla niin pirteitä, että heillä on riittävästi energiaa olla esikoulussa tai koulussa.	Dah daarpesjieh dan vervesne sjïdtedh juktie skuvlem jallh aarehskuvlem åajsoeh.
Lepo on tärkeää	Daarpesje lïegkedidh
Lapselle tulee antaa mahdollisuus levätä, mutta tämän ei tarvitse pysytellä sängyssä.	Hijven maana lïegkede. Mohte ij daarpesjh seangkosne gællasjidh.
Yleensä lapsi tuntee itse, paljonko hän jaksaa olla jalkeilla.	Maana jïjtje damta man jïjnjh ååjse.
Nukkuminen ja hengittäminen saattavat helpottua, jos pään alla on muutama lisätyyny.	Maahta aelhkebe damtedh voejngehtidh jïh åeredh jis gellie dåvnah åejjien nuelesne åtna gosse åarajidh.
Tämä pätee etenkin vanhempiin lapsiin, jotka makaavat paikoillaan.	Voestenahkeste båarasåbpoe maanaj bïjre gïeh gællasjieh.
Vauvoja voi päivällä pitää kantoliinassa, babysitterissä tai sylissä.	Maanetjh maahta guadtastahkine guedtedh, maanatjahkesinie jallh eskesne tjahkesjidh.
Lempiruokaa ja lisäjuomaa	Vaajtelimmiebeapmoeh jïh jovkemsh lissine
Monien lasten ruokahalu heikkenee flunssan aikana.	Gellie maanah ij dan byöpmijes gosse skïemtjes.
Lapselle kannattaa antaa sellaista ruokaa, josta tämä pitää, esimerkiksi velliä, jogurttia tai jäätelöä.	Maahta maanese vedtedh maam sæjhta, vuesiehtimmien gaavhtan joptsem, yoghurtem jallh tjastem.
Jos lapsella on kuumetta, hänelle on hyvä antaa lisäjuomaa.	Jis maana vaejliem åtna dellie hijven jovkemsh lissine vedtedh.
Keittosuolaliuosta tai nenäsumutetta tukkoiseen nenään	Doelteme saelhtietjaetsiem jallh njueniesprejje gosse snoelken
Jos lapsen nenä on tukossa, tukkoista nenää voi avata sumuttamalla tai tiputtamalla nenään keittosuolaliuosta.	Jis maana snoelken maahta doelteme saelhtietjaetsiem njuanan gååjhkestidh, mestie snoelkem laehkiedidh.
Samalla nenästä voi hellävaraisesti myös poistaa limaa.	Aaj snoelkem aarjeleslaakan vuekine njuvvtielidh.
Keittosuolaliuosta on saatavilla apteekeissa.	Doelteme saelhtietjaetsiem maahta apotehkesne åestedh.
Liuoksen voi valmistaa myös itse sekoittamalla millilitran – yhden maustemitallisen – suolaa desilitraan vettä.	Maahta aaj dam jïjtje darjodh, bïejh akte millilijtere – akte krodtemööleme – saelhtiem akte desilijtere tjaetsien sïjse.
Keittosuolaliuosta voi tiputtaa lapsen nenään pumpulitupon avulla.	Maahta saelhtietjaetsiem bommulladtjine gååjhkestidh maanan njuanan.
Vaikeampaan nenän tukkoisuuteen voi lapselle antaa turvotusta lievittäviä nenätippoja tai nenäsumutetta.	Jis maana dan snoelken maahta maanese njuenietrahpenassh jallh njueniesprejjem vedtedh.
Näitä lääkkeitä voi ostaa apteekista ilman reseptiä, ja niitä voi käyttää yhtäjaksoisesti enintään kymmenen päivää.	Dejtie daalhkesidie maahta reseptehts åestedh jïh aellieh guhkebe goh luhkie biejjiej nuhtjh.
Nenäsumutteita ja nenätippoja on tarjolla eri ikäisille lapsille. Pakkauksesta käy ilmi, minkä ikäiselle tuote on tarkoitettu.	Njueniesprejjh jïh njuenietrahpenassh leah sjïehtedamme ovmessie aalteri mietie, mij aeskesne tjåådtje.
Reseptittä saatavat kuumetta alentavat lääkkeet	Reseptehts vaejlievualanimmie daalhkesh
Kuumeen hoitoon tarvitaan harvoin kuumetta alentavia lääkkeitä.	Ij daarpesjh daamhtaj vaejliem båehtjierdidh vaejlievualanimmie daalhkesigujmie.
Lapsen kuume kestää yleensä vain muutaman päivän, eikä tavallisesti ole vakavaa.	Jeenjemes maanah vaejliem måedtie biejjieh utnieh jïh ij daarpesjh dan ålvas årrodh.
Kuumetta alentavia lääkkeitä voidaan kuitenkin antaa, jos lapsen vointi on kuumeen vuoksi huonontunut merkittävästi, esimerkiksi jos lapsella on kipuja kehossa tai hän on ärtyisä tai jos lapsi syö, juo tai nukkuu huonosti, tai hänen on vaikea rauhoittua iltaisin.	Mohte maahta vaejlievualanimmie daalhkesidie maanese vedtedh jis sagkes skeajmede vaejleste sjædta, vuesiehtimmien gaavhtan kråahpe baektjede, nyjhkestalla, ij sïjhth byöpmedidh jallh jovkedh, gåårelaakan åara jallh vïevtjerostoe.
Alle kuuden kuukauden ikäisiä lapsia ei saa hoitaa kuumetta alentavilla lääkkeillä ennen kuin on ottanut yhteyttä sairaanhoitoon.	Ij edtjh maanah nuerebe govhte askh båehtjierdidh jis vaejliem åtna daalhkesigujmie bielelen voestes hoksem gaskesadtedh.
Yli kolmen kuukauden ikäisten lasten hoitoon voi käyttää parasetamolia sisältäviä lääkkeitä, esimerkiksi Alvedonia tai Panodilia.	Maanide båarasåbpoe golme askh daalhkesh vaejlien vööste gååvnesieh man sisvege paracetamole, vuesiehtimmien gaavhtan Alvedon jïh Panodil.
Yli kuuden kuukauden ikäisille voidaan antaa ibuprofeenia sisältävää Ipreniä, jota saa apteekista ilman reseptiä.	Govhte aski aalteren raejeste maahta maana daalhkesh åadtjodh man sisvege ibuprofen, maam duaka vuesiehtimmien gaavhtan nommi nuelesne Ipren jallh Ibumetin.
Lääkkeitä on saatavilla nestemäisenä tai peräpuikkoina, jotka sisältävät oikean annoksen pienelle lapselle.	Daalhkesh gååvnesieh dovne galkijes hammosne jallh stolpillere, maam maanan bahten sïjse rijtie, reaktoe dose smaave maanide.
Vanhemmille lapsille on saatavilla myös tabletteja.	Båarasåbpoe maanide gååvnese aaj tabledth.
Noudata tarkasti pakkauksen ohjeita.	Lohkh bïhkedimmem aeskesne eensilaakan.
Älä yhdistele eri lääkkeitä.	Aellieh ovmessie daalhkesidie pleenth.
Alle 18-vuotiaille lapsille ei saa antaa asetyylisalisyylihappoa sisältäviä kuumetta alentavia lääkkeitä, kuten Magnecyliä, Treoa tai Albyliä.	Maana nuerebe 18 jaepien gie vaejliem åtna ij edtjh vaejlievualanimmie daalhkesidie acetylsalisylsyrine, vuesiehtimmien gaavhtan Magnecyl, Treo jallh Albyl.
Reseptittä saatavat yskänlääkkeet	Reseptehts gossehtahkedaalhkesh
Reseptittä saatavien yskänlääkkeiden teho ei ole kovin hyvä.	Eah reseptehts gossehtahkedaalhkesh provhkh viehkiehtidh.
Jos lapsella on yskä, on tärkeää, että lapsi yskii liman ulos keuhkoputkista.	Jis maana gossehtahkem åtna vihkeles maana njohkem gurhkeste juktie gïrsem reejnie.
Yskää lievittävät lääkkeet vaikeuttavat liman yskimistä ulos keuhkoputkista.	Gossehtahkevualanimmie daalhkesh gïervebe maanese darjoeh njohkem gurhkiestidh.
Limaa irrottavien lääkkeiden teho on puolestaan epävarma.	Njohkelaehkiedimmie daalhkesh ovvihties effektem utnieh.
Yskän lievittämiseksi voi sen sijaan kokeilla lämpimän tai viileän juotavan antamista lapselle.	Guktie gossehtahkem læjnoedehtedh maahta pryövedh dan gaavhtan baahkes jallh galme jovkemsem vedtedh.
Alle kaksivuotiaille lapsille ei saa koskaan antaa yskänlääkettä ilman että on ensin ottanut yhteyttä lääkäriin.	Maanide nuerebe göökte jaepiej ij edtjh gossehtahkedaalhkesem vedtedh jïlhts ij leah dåakterinie dejnie rååresjamme.
Miten tartunnan leviämistä voi estää ?	Guktie maahta suetiem heerredidh ?
Tartunnan leviämisen estämiseksi on hyvä opettaa lapset aivastamaan ja yskimään kyynärtaipeeseen ja käyttämään paperinenäliinoja.	Guktie suetiem heerrede hijven maanide lïerehte gaejnelasse gesnedh jïh gossedh jïh paehperelijniem nåhtadidh.
On hyvä pitää huoli, että lapset pesevät kätensä useamman kerran päivässä.	Maahta vuartasjidh dah gïetide bïssieh gellien aejkien fïerhten biejjien.
Yritä opettaa lapsi olemaan kaivamatta nenäänsä tai hieromaan silmiään.	Voejhkele aaj maanam lïerehtidh aellieh njuanan jallh tjelmide doehtedh.
Virus tarttuu ja leviää helpoimmin sitä kautta.	Dïhte lea daesnie virusem aelhkemes dabrene jïh haasene.
Tartunnan leviämistä voi ehkäistä myös niin, että lapset eivät leiki flunssaan sairastuneiden kanssa.	Aaj suetiem heerrede jis eah maanah stååkedh dej ektesne gïeh joe sovhtine.
Anna lasten olla ulkona mahdollisimman paljon, myös talvella.	Baajh maanah ålkine årrodh, aaj daelvege.
Muista, että ympäristön tupakansavulle altistuvat lapset sairastuvat flunssaan helpommin.	Ussjedh maanah gïeh dågkasoevine gåetesne årroeminie, dah aelhkebe sovhtine sjidtieh.
Ehkä tarpeen ottaa yhteys sairaanhoitoon	Maahta daarpesjidh hoksem bïeljelidh
On erittäin tärkeää tarkkailla lapsen yleisvointia.	Hijven våårkehke årrodh guktie lea maanine.
Jos lapsi vaikuttaa väsyneeltä eikä jaksa juoda, on välittömästi otettava yhteys terveyskeskukseen tai akuuttivastaanottoon.	Edtja hoksem ryöktese ohtsedidh hoksejarngesne jallh akutedåastoevisnie jis maana eevre sæjloes jïh ij åajsoeh jovkedh.
Lapsi tarvitsee hoitoa myös silloin, jos hänellä on hengitysvaikeuksia tai yskä, joka pahenee ja kuulostaa haukkuvalta.	Seamma jis gïerve voejngem sigkedh jallh jis maana gossehtahkem åtna mij vïerrebe sjædta, joekoen jis govloe huhtije.
Jos lapsen korvasta valuu nestettä, tulee ottaa yhteyttä terveyskeskukseen tai päivystykseen, jotta lapsen korvat saadaan tutkittua.	Jis maam akt bieljeste gurkie byöroe hoksejarngem jallh jouredåastovem bïeljelidh, guktie maanam desnie goerehte.
Jos lapsella on korvakipuja eivätkä nämä mene ohi, tulee vuorokauden kuluessa ottaa yhteyttä terveyskeskukseen tutkimusta varten.	Jis maana bieljie-naavlehtahkem åtna, jïh ij orrijh, byöroe hoksejarngem bïeljelidh dygnem raejesne guktie maanam desnie goerehte.
Kysy neuvoa	Raeriem gihtjedh
Voit soittaa ympäri vuorokauden sairaanhoitajalle ja kysyä neuvoa.	Maahtah aaj abpe dygnem skïemtjesåjhterinie soptsestidh jïh raeriem åadtjodh.
Soita numeroon 1177.	Ringkh 1177.
Sieltä voidaan kertoa, mihin terveyskeskukseen kuulut.	Sovhtine, gossehtahke jïh muvhtene vaejlie (ca. 4 sidor)
Toimittaja:	Redaktööre:
1117. se – toimitus ja toimitusneuvosto on myös muokannut, tarkastanut ja hyväksynyt kaiken sisällön.	Gaajhke sisvege lea aaj gïehtjedamme, goerehtamme jïh dåhkasjahteme redaksjovneste jïh redaksjovneraereste 1177 Vårdguiden.