mammografi.html.xml

Suomeksi / Finska	Åarjelsaemiengiele / Sydsamiska
Takaisin teeman aloitussivulle	ÅarjelsaemiengieleSydsamiska
Miksi tutkimus on tarpeen ?	Mannasinie daarpesje dejtie goerehtidh ?
(ca 3 sidor)	(ca. 3 sidor)
Näin se käy (ca 4 sidor)	Naemhtie darjodh (ca. 4 sidor)
Miksi tutkimus on tarpeen ?	Mannasinie daarpesje dejtie goerehtidh ?
(ca 3 sidor)	(ca. 3 sidor)
Näin se käy (ca 4 sidor)	Naemhtie darjodh (ca. 4 sidor)
Yleistä	Sïejhme
Mammografia on rintojen röntgenkuvaustutkimus erityisellä röntgentekniikalla, jolla saadaan yksityiskohtaisia kuvia.	Mammografije lea röntgenegoerehtimmie njammijste sjïere röntgeneteknihkine mij guvvieh, ræjhkoes smaave biehkide, vadta.
Tutkimus voidaan tehdä ennalta ehkäisevässä tarkoituksessa terveystutkimuksena, eli ns. seulontana, tai naisen itsensä tai lääkärin huomattua rinnassa jonkin muutoksen.	Goerehtimmie maahta åvtelhbodti darjodh goh healsoegoerehtimmie, guktie gohtje screeninge, jallh gosse nyjsenæjja jallh dåaktere jeatjahtehtemh njammine damteme.
Mammografiaa ei saa tehdä terveystarkastuksena, jos nainen on raskaana tai jos lääkäri epäilee, että rinnassa on märkäpesäke.	Ij byöroeh mammografijegoerehtimmiem darjodh healsoevaaksjoemisnie jis nåajsan jallh jis dåaktere såvma naaremem njamman sisnie.
Valmistelut	Åvtebarkoe
Mitään erityisiä valmisteluja ei tarvitse tehdä.	Ij daarpesjh sjïere vuekine dïsse ryöjredidh.
Miten tutkimus tehdään ?	Guktie goerehtimmie jåhta ?
Tutkimus tehdään usein mammografiayksikössä, joka voi olla erillinen yksikkö tai osa sairaalan röntgenosastoa.	Goerehtimmiem daamhtaj mammografijesijjesne dorje, mij maahta frijjes årrodh jallh röntgenegoevtesisnie skïemtjegåetesne.
Mammografiatutkimuksia tehdään myös erityisillä rintavastaanotoilla ja eräissä terveyskeskuksissa.	Mammografijem maahta aaj darjodh sjïere njammadåastoevisnie jïh naaken hoksejarngine
Ensin röntgenhoitaja kysyy muun muassa, onko rinnoissa ollut vaivoja tai käyttääkö kuvattava hormoneja sisältäviä lääkkeitä.	Voestes åådtje naan gyhtjelassh vaestiedidh röntgeneskïemtjesåjhteristie jis dåeriesmoerh njammijste jallh jis daalhkesh vaalta man sisnie hormonh.
Sitten kuvattava saa riisua ylävartalon paljaaksi ja sairaanhoitaja tutkii rinnat silmämääräisesti etsien mahdollisia näkyviä muutoksia, kuten esimerkiksi suurehkoja syntymämerkkejä tai arpia aikaisemmista leikkauksista.	Dan mænngan edtja bijjiebolleste vaarjoeh noeledh jïh skïemtjesåjhtere njammide vuartesje jïh tjaala jis naan jeatjahtehtemh mah vååjnoes, vuesiehtimmieh stuerebe reakedsplïejhkh jallh aerieh operasjovnijste.
Ne voivat näkyä röntgenkuvissa ja vaikeuttaa arviointia.	Dejtie maehtieh röntgeneguvviem vuesiehtieh jïh dejstie goerehtimmiem sturredh.
Röntgentutkimuksen aikana seistään ja asetetaan rinta kerrallaan levylle, jossa on ns. kuvailmaisin.	Tjåådtje goerehtimmien tjïrrh, jïh aktem njammam beaja pleahtjose, jïh dan sisnie guvviedetektovre.
Rintaa puristetaan toisella levyllä niin, että rinnasta tulee melko litteä.	Njammam jeatjah pleahtjojne deadta guktie pleahtjoeh sjædta.
Tällöin kuvasta tulee selkeä ja samalla säteilyannos voidaan pitää alhaisena.	Destie tjïelkes guvvie sjædta seamma aejkien vuelebe gadtjijhdosem åtna.
Käsivartta pidetään ylhäällä nojaamassa laitetta vasten sen ajan, kun otetaan kahdesta kolmeen kuvaa.	Lutnjie gïetem bæjjese jïh apparaaten vööste njihkie mearan göökte, golme guvvieh vadta.
Sitten sama menettely toistetaan toiselle rinnalle.	Dan mænngan seammalaakan mubpiem njammam.
Rinnan puristaminen kasaan voi tuntua epämiellyttävältä tai sattua pienen hetken.	Maahta ånnetji saejrehte gosse njammam deadta.
Miltä tutkimuksen jälkeen tuntuu ?	Guktie dan mænngan damta ?
Tutkimuksen jälkeen vointi on sama kuin ennenkin.	Goerehtimmien mænngan dellie goh daamhtaj damta.
Miksi tutkimus on tarpeen ?	Mannasinie daarpesje dejtie goerehtidh ?
Miksi tutkimus on tarpeen ?	Mannasinie daarpesje dejtie goerehtidh ?
Kyhmyt on helpoin tuntea suihkussa, kun rinnat on saippuoitu.	Aelhkemes tjuglieh damtedh stratjkesne gosse njammide såapadamme.
Nosta käsivartta ja tunnustele rinnat ja kainalokuoppa perusteellisesti suorin sormin ja kevyin painalluksin...	Gïetem lutnjh, njammide jïh gaejnjelen vuelesne damth staajhk soermigujmie jïh dïedtesth...
... tee pieniä pyöriviä liikkeitä, kierros kierrokselta koko rinnan alueella.	... darjoeh smaave svïhtjemh gievlesne, bïjre abpe njamman bïjre.
Aloita nännin ympäriltä ja lopeta kainalokuoppaan.	Aelkieh njidtjievaahteren bïjre jïh orrijh gaejnjelen vuelesne.
Rintojen röntgenkuvaus	Njammide röntgeninie goerehtidh
Mammografiatutkimuksessa rinnat röntgenkuvataan tekniikalla, jolla saadaan hyvin yksityiskohtaisia kuvia.	Mammografijegoerehtimmesne njammide röntgenidh, teknihkine mij dan buerie guvvieh vadta.
Mammografia tehdään joko ennalta ehkäisevänä terveystutkimuksena, ns. seulontana, tai siksi, että nainen itse tai lääkäri on tuntenut rinnassa uuden kyhmyn.	Mammografijem heerredimmien gaavhtan dorje healsoevååksjeminie, guktie gohtje screeningen, jallh jis nyjsenæjja jallh dåaktere orre tjugliem damtiji.
Vuosittain Ruotsissa tehdään yli 500 000 rintaröntgentutkimusta.	Fïerhten jaepien jienebe 500 000 goerehtimmieh Sveerjesne njammaröntgeninie dorje.
Menetelmä rintasyövän varhaiseen havaitsemiseen	Vuekie njammacancerem aareh aajhtsedh
Sosiaalihallitus suosittaa mammografiaa 40–74-vuotiaille naisille.	Sosiaaleståvroe juvnehte mammografijem nyjsenæjjide 40 - 74 jaepiej gaskem.
Maakäräjät tarjoaa kaikille 50–69-vuotiaille naisille mahdollisuuden käydä mammografiatutkimuksessa.	Laantedigkie faala gaajhkide nyjsenæjjide 50 - 69 jaepiej gaskem nuepiem mammografijegoerehtimmiem darjodh.
Useimmissa lääneissä tarjotaan tutkimusta lisäksi 40–74-vuotiaille, mutta tutkimusten aloittamisikä ja tutkimusajanjaksojen kesto vaihtelevat.	Jeenjemes leenine aaj dåehkide 40 - 74 jaepiej gaskem goerehtimmiem faelieh, mohte joekehts leah gåessie aalka dejtie faaledh jïh man guhkiem goerehtimmine jåerhkieh.
Nuoremmille naisille tutkimuksia tehdään tavallisesti puolentoista vuoden välein.	Nuerebe nyjsenæjjide daamhtaj goerehte fïerhten akte jïh bielie jaepien.
Vanhemmat naiset kutsutaan useimmiten joka toinen vuosi.	Båarasåaboe fïerhten mubpien jaepien.
Näissä terveystarkastuksissa rintasyöpäkasvain voidaan havaita ennen kuin se aiheuttaa mitään oireita tai ennen kuin sitä edes voi tuntea rinnassa.	Dejnie healsoevååksjeminie maahta njammacanceretumörem aajhtsedh åvteli dam damta jallh åvteli maahta dam njammesne damtedh.
Tieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet, että mammografian käsittäneisiin terveystarkastuksiin osallistuneilla naisilla kuolleisuus rintasyöpään vähenee 40 prosenttia.	Daajroes goerehtimmieh leah vuesiehtamme nyjsenæjjide gieh healsoegoerehtimmiem mammografijine meatan dejtie njammacanceren jaamedahkeste 40 procenth vaenede.
Myöhään tehdyn löydöksen vaara on, että syöpä on ehtinyt levitä, ja silloin tarvitaan enemmän ja vaikeampia hoitoja kuin jos kasvain havaitaan varhain.	Jis seente dam aajhtsi dellie vaahrese båata cancere lea haasenamme, jïh dellie jienebh jïh geervebe båehtjierdimmiem daarpesje jalhts jis tumörem aareh aajhtsa.
Tunnustele rintojasi säännöllisesti	Doehtehth njammide jaabnan
Naisen rintojen koostumus ei ole tasainen.	Nyjsenæjjan njammah ij leah jïebne konsistense.
Se johtuu siitä, että rinnoissa on sekä maitorauhasia että rasvakudosta, minkä johdosta ne tuntuvat epätasaisilta.	Dan gaavhtan desnie dovne mielhkiereavsah jïh buejtieh, jïh dan gaavhtan njammide ij lea jïebne.
50 vuoden iässä rinnat pehmenevät, koska maitorauhaset taantuvat ja niiden tilalle tulee rasvakudosta.	50-jaepieh låhkosne njammah myövhkebe sjidtieh gosse mielhkiereavsah sjidtieh buejtide.
Naisen kuukautiskierron aikana tapahtuvat hormonimuutokset vaikuttavat rintoihin, ja siksi rinnat voivat tuntua aivan erilaisilta sen mukaan, milloin niitä tutkitaan.	Dah hormonejeatjahtehtemh mah deahpadieh nyjsenæjjan gujnelemmiecykelisnie njammide tsevtsieh jïh dan gaavhtan eah seammalaakan årroeh abpe tïjjem.
Kuukautisten viimeisen päivän jälkeinen päivä voi olla hyvä päivä tunnustella rintoja itse, koska silloin rinnat ovat yleensä pehmeät ja helpot tutkia.	Biejjien mænngan gujnelemmien minngemes biejjie lea buerie biejjie jïjtje njammide goerehtidh, dan gaavhtan njammah myövhkes jïh aelhkies goerehtidh.
Kaikkien naisten täytyy tutkia rintojaan säännöllisesti.	Gaajhkh nyjsenæjjah byöroeh dej njammah jaabnan goerehtidh.
Kannattaa valita tietty päivä kuukaudessa, jotta voi helpommin verrata tuntemuksiaan.	Sjiehteles aktem biejjiem askesne veeljedh juktie aelhkebe mohtedidh maam damta.
Hyvä tilaisuus voi olla suihkussa, koska tunnustelu on helpompaa rintojen ollessa saippuoituina.	Sjiehteles sijjie lea stratjkesne dannasinie aelhkebe njammide doehtede gosse tjoelem åtna.
Tunnustelu tulisi tehdä sekä seisten että makuuasennossa.	Eeremes edtja dejtie doehtedidh dovne gosse tjåådtje jïh gosse vealesje.
Hyvänlaatuiset kyhmyt tavallisia	Sïejhme ov-feerlege tjugliejgujmie
Kyhmyn tai tiivistymän löytyminen kudoksesta saattaa aiheuttaa levottomuutta, mutta useimmiten kyseessä on hyvänlaatuinen muutos, erityisesti nuorilla naisilla.	Jis tjugliem jallh jeatjah båaloeh aajhtsa maahta aerkies sjïdtedh, mohte daamhtemes lea buerielaakan jeatjahtehtemh, joekoen nuerebe nyjsenæjjine.
Se voi olla kysta, ts. nestetäyteinen rakkula, tai sidekudoksen hyvänlaatuinen paksunnos.	Dïhte maahta cystam årrodh, dïhte sæjhta jiehtedh boejege mij tjaatsijes, jallh buerielaakan protneme njaltjan nuelesne.
Lääkärin täytyy tutkia kaikki muutokset	Gaajhkh jeatjahtehtemh edtja dåaktere goerehtidh
Muutos rintarauhasessa voi olla kuitenkin rintasyövän aiheuttama.	Jeatjahtehteme njammareavsesne maahta aaj njammacanceristie båata.
Rintasyöpä kuuluu naisten yleisimpiin syöpämuotoihin.	Njammacancere aktem daamhtemes cancerehammojste nyjseni gaskem.
Ruotsissa noin 7 000 naista ja 40 miestä saa vuosittain rintasyövän.	Fïerhten jaepien medtie 7 000 nyjsenh jïh 40 kaarrh njammacancerem åadtjoeh.
Rintasyövän riski kasvaa iän myötä.	Vaahra njammacancerem åådtje aalteren mietie jeanede.
Rintasyövän tavallinen oire on kyhmy rinnassa tai kainalokuopassa.	Sïejhme symtovme njammacancerine lea tjuglie njammesne jallh gaejnjielisnie.
Toinen oire on nännin tai rinnan ihon vetäytyminen sisään.	Jeatja njammavaahtere jallh njaltja njamman sïjse sigkie.
Epätavallisempia oireita ovat rinnan selittämätön punoitus tai turvotus, parantumaton haavauma tai verensekaisen nesteen vuotaminen nännistä.	Ij leah dan daamhtaj jis njamma rööpses, garres, bankes jallh sååjrehke sjædta, saejriem åådtje, jallh njammavaahteristie vïrretjaatsije galka.
Kaikkiin rinnoissa ilmeneviin muutoksiin täytyy suhtautua vakavasti ja antaa ne lääkärin tutkittavaksi.	Gaajhkh jeatjahtehtemh njammine edtja itjmine vaeltedh jïh dåaktere edtja dejtie goerehtidh.
Tällöin voi hakeutua terveyskeskukseen, naisten terveyskeskukseen tai erityiselle rintavastaanotolle, joita on eräissä suurissa sairaaloissa.	Maahta satnem bïeljelidh hoksejarngese, nyjsenehealsoehoksese jallh sjïere njammadåastoevasse maam stuerebe skïemtjegåetine gååvnese.
Lääkäri tunnustelee rintoja tarkasti ja päättää, tehdäänkö mammografiatutkimus.	Dåaktere eensilaakan njammide gaajesje jïh vierhtede jis mammografijegoerehtimmiem edtja darjodh.
Näin se käy	Naemhtie darjodh
Näin se käy	Naemhtie darjodh
Rinta kerrallaan asetetaan levylle, joka sisältää kasetin röntgenfilmeineen.	Åådtje aktem njammam pleahtjose bïejedh, dan sisnie kassedte röntgenefilmine.
Sitten rinta puristetaan litteäksi ja otetaan kahdesta kolmeen kuvaa.	Dan mænngan njammam deemtjie jïh göökte jallh golme guvvieh vaalta.
Tarvitaan erikoisröntgenlaite	Sjïere röntgeneapparatem daarpesje
Mammografia tehdään usein mammografiayksikössä, joka voi olla erillinen yksikkö tai osa sairaalan röntgenosastoa.	Goerehtimmiem daamhtaj mammografijesijjesne dorje, mij maahta frijjes årrodh jallh röntgenegoevtesisnie skïemtjegåetesne.
Tutkimuksia tehdään myös erityisillä rintavastaanotoilla ja eräissä terveyskeskuksissa.	Goerehtimmiem maahta aaj darjodh sjïere njammadåastoevisnie jïh naaken hoksejarngine
Käytettävä röntgenlaite on erityisesti muotoiltu ottamaan hyviä kuvia rintakudoksesta heikon röntgensäteilyn avulla.	Röntgeneapparate maam nåhtede lea sjïerelaakan hammoedamme juktie buerie guvvieh njammijste vedtedh viehkine viesjies röntgenegadtjijh.
Eräissä tapauksissa voidaan havaita jopa vain muutaman millimetrin kokoisia syöpäkasvaimia.	Muvhtien aejkien maahta canceretumörh aajhtsedh mah leah barre måedtie millimeeterh stoerre.
Näin se käy	Naemhtie darjodh
Mitään erityisiä valmisteluja ei tarvitse tehdä.	Ij daarpesjh sjïere vuekine dïsse ryöjredidh.
Ensin tutkittava vastaa muutamiin kysymyksiin ja kertoo, onko rinnoissa ollut vaivoja tai käyttääkö hän hormoneja sisältäviä lääkkeitä.	Voestes åådtje naan gyhtjelassh vaestiedidh jis dåeriesmoerh njammijste jallh jis daalhkesh vaalta mej sisnie hormonh.
Sitten saa riisua ylävartalon paljaaksi ja sairaanhoitaja tutkii rinnat silmämääräisesti etsien mahdollisia näkyviä muutoksia, kuten esimerkiksi suurehkoja syntymämerkkejä tai arpia aikaisemmista leikkauksista.	Dan mænngan edtja bijjiebolleste vaarjoeh noeledh jïh skïemtjesåjhtere njammide vuartesje jïh tjaala jis naan jeatjahtehtemh mah vååjnoes, vuesiehtimmieh stuerebe reakedsplïejhkh jallh aerieh operasjovnijste.
Ne voivat näkyä röntgenkuvissa ja voidaan virheellisesti tulkita syöpäkasvaimiksi.	Dah maehtieh röntgeneguvvine vuesiehtidh jïh destie maahta båajhtoehlaakan vïenhtedh dïhte canceretumöre.
Sitten kuvattava siirtyy röntgenlaitteen ääreen ja seisoo sen edessä.	Dan mænngan röntgeneapparatese vaadtsa jïh dan uvte tjöödtjehte.
Rinta kerrallaan asetetaan levylle, jossa on kuvailmaisin.	Njammam pleahtjose beaja gusnie guvviedetektovre.
Rintaa puristetaan sitten läpinäkyvällä levyllä, jota painetaan rintaa vasten.	Njamma dïedtese pleahtjojne viehkine maam våålese dïedtele.
Käsivartta pidetään ylhäällä nojaamassa laitetta vasten sen ajan, kun otetaan kahdesta kolmeen kuvaa.	Lutnjie gïetem bæjjese jïh apparaaten vööste njihkie mearan göökte, golme guvvieh vaalta.
On tärkeää olla aivan liikkumatta.	Vihkeles eevre dåadtjele.
Sitten sama menettely toistetaan toiselle rinnalle.	Dan mænngan seammalaakan mubpiem njammam.
Koko tutkimukseen kuluu noin 15–30 minuuttia, varsinainen kuvaus kestää viidestä kymmeneen minuuttia.	Goerehtimmiem 15-30 minudth vaalta, vïjhteste låhkan minudth guvvedeminie.
Miltä mammografia tuntuu ?	Guktie mammografijjem damta ?
Rinnan puristaminen litteäksi voi tuntua epämiellyttävältä tai sattua pienen hetken.	Maahta ånnetji saejrehte gosse njammam deadta.
Mutta se täytyy tehdä, koska siten kuvan laadusta tulee parempi ja tutkimuksesta varmempi.	Mohte tjuara naemhtie darjodh, juktie guvvie buerebe kvalitehtem åådtje jïh goerehtimmie vihtiesåbpoe sjædta.
Lisäksi voidaan käyttää pienempää säteilyannosta kuin jos rintaa ei puristettaisi litteäksi.	Aaj maahta vuelebe gadtjijhdovsem nåhtede jïlhts jis ij njammam dïedtelh.
Joskus tarvitaan uusi tutkimus	Muvhtien aejkien åådtje bååstide båetedh
Useimmiten mammografiakuvat tulkitsee kaksi röntgenlääkäriä toisistaan riippumatta.	Daamhtaj göökte röntgenedåakterh dejtie mammografijeguvvide vuartasjieh.
Tämä lisää tulkinnan varmuutta.	Dïhte vihtiesvoetem jeanede vuartasjimmesne.
Jos he löytävät jotakin poikkeavaa, kuvattava kutsutaan uuteen tutkimukseen.	Jis dah maam akt gaevnieh mij ij leah guktie edtja, dellie åådtje orre goerehtæmman båetedh.
Silloin otetaan lisää mammografiakuvia ja usein kuvattava tutkitaan myös ultraäänitutkimuksella.	Dellie mammografijeguvvieh lissine vaalta jïh aaj ultratjoejine goerehte.
Lääkäri saattaa ottaa myös näytteen muutoksesta.	Dåaktere maahta aaj pryövem jeatjahtehtemistie vaeltedh.
Jos muutos on pieni ja vaikea tunnustella, näyte voidaan ottaa uuden mammografian tai ultraäänitutkimuksen yhteydessä.	Jis lea onne jeatjahtehteme maam lea gïerve damtedh maahta pryövoem vaeltedh orre mammografijine ektesne jallh ultratjoeje viehkine.
Muutokseen pistetään ohut neula, jolla imetään solunäyte.	Sigkies naaloem rijtie jeatjahtehtemasse jïh cellepryövoem olkese njamma.
Näyte lähetetään mikroskooppitutkimuksiin.	Pryövemasse mikroskopijen goerehtæmman seedtie.
Kaikki tämä tehdään, jotta saadaan varmuus siitä, onko kyseessä syöpä vai ei.	Gaajhkem dam dorje juktie vihties årrodh jis lea cancere jallh ij.
Mammografiatutkimuksen vastaus lähetetään suoraan kotiin kahden viikon kuluessa, jos tutkittava on kutsuttu terveystarkastukseen.	Vaestiedasse mammografijegoeretimmeste rïkte gåatan seedtie göökte våhkoeh raejesne jis lea orreme maam gohtje healsoevaaksjomisnie.
Jos tutkittava kutsutaan uudestaan mammografiaan, hän saa tiedon tutkimustuloksesta lääkäriltään.	Jis lea remitteereme mammografijese åådtje vaestiedassem goerehtimmeste altese dåakteren luvhtie.
Hormonihoito voi vaikeuttaa tulkintaa	Hormonebåehtjierdimmie maahta vuarjasjimmiem gïervebe darjodh
Jotkut naiset saavat vaihdevuosien aikana tai niiden jälkeen hormonihoitoa tai syövät e-pillereitä.	Naan nyjsenh hormonebåehtjierdimmiem åadtjoeh klimakterijen åvteli jallh mænngan jallh p-pillerem vaeltieh.
Tällaiset hoidot vaikuttavat rintakudokseen tiivistäen sitä, mikä vaikeuttaa mammografiakuvien tulkintaa.	Dagkeres båehtjierdimmie njammide tsevtsie guktie dam söökebe sjædta jïh dellie mammografijeguvviem gïervebe viertiestidh.
Siksi on tärkeää kertoa, jos käyttää hormoneja sisältäviä lääkkeitä.	Dan gaavhtan vihkeles dam jiehtedh jis daalhkesh vaalta man hormonesisvege.
Tutkimus ei ole vaarallinen	Goerehtimmie ij leah vaahreles
Säteilymäärä, jolle mammografiatutkimuksessa altistutaan, on niin pieni, ettei sen katsota aiheuttavan mitään riskejä.	Dïhte gadtjijhveahka maam åadtjoeh mammografijegoerehtimmesne lea dan onne ij vïenhth dïhte vaahra.
Lisäksi tekniikkaa kehitetään koko ajan säteilyannosten pienentämiseksi entisestään.	Teknihkem aaj evtede guktie gadtjijhveahkam unniedidh.
Mammografiatutkimuksista ei siis tule jäädä pois, kun niihin on kutsuttu tai jos itse havaitsee muutoksen rinnassaan.	Ij edtjh steevrijh mammografijegoerehtimmiem darjodh gosse tæjmoem åådtje, jallh jis jeatjahtehtemem njammesne aajhtsa.
Mammografiatutkimus onnistuu aivan hyvin myös, vaikka tutkittavalla olisi rintaimplantti.	Hijven gåarede mammografijine goerehtidh jïlhts njammaimplantatem åtna.
Mitään vaaraa implantin rikkoutumisesta ei ole, mutta jos rintaa ei voida puristaa litteäksi samalla tavalla kuin ilman implanttia, voidaan tarvita yksilöllisesti sopeutettu tutkimus.	Ij naan vaahra implantatide eerjieh, mohte jis ij gåaredh njammide deemtjedh seamma nyjsenæjjaj implantati bielelen maahta individuellen sjïehtedamme goerehtimmiem daarpesjidh.
Usein mammografiaa täydennetään rintojen tunnustelulla ja ultraäänitutkimuksella.	Daamhtaj aaj mammografijem lissiehtidh njammide damtedh jïh ultratjoejine goerehtidh.
Keitä ei tule tutkia mammografialla ?	Gie ij edtjh mammografijine goerehtidh ?
Kun nainen on hyvin nuori, hänet on yleensä tarpeen tutkia ultraäänellä mammografian sijasta.	Gosse noere dellie daarpesje ultratjoejine goerehtidh jïh ij mammografijine.
Se johtuu siitä, että rinnan rauhaskudos on niin tiivistä, että mammografiakuvista tulee vaikeita tulkita.	Dïhte dan gaavhtan njammide dan söökes guktie gïerve mammografijeguvvide viertiestidh.
Silloin ultraäänellä saadaan varmempi vastaus.	Ultratjoeje vihtiesåbpoe vaestiedassem vadta.
Jos lääkäri epäilee, että rinnassa on märkäpesäke, mammografiaa ei tavallisesti tehdä, koska silloin rinnan puristaminen litteäksi on kivuliasta.	Jis dåaktere såvma naaremem njammesne gååvnese ij provhkh mammografijem dellie darjodh juktie baektjede njammam deemtjedh.
Sen sijaan on hyvä käydä ultraäänitutkimuksessa, jossa nähdään, onko rinnassa tyhjennystä edellyttävä paise.	Dellie hijven ultratjoejegoerehtimmiem darjodh, juktie vuajna jis sïeje desnie jïh dam olkese daarpesjidh döömedh.
Kun tulehdus on hoidettu, täytyy sitä vastoin tehdä mammografiatutkimus.	Gosse ovlemem båehtjierdamme byöroe mammografijem darjodh.
Se on erityisen tärkeää, jos tutkittava on iäkäs.	Dïhte lea joekoen vihkeles jis båarasåbpoe.
Raskaana olevalle naiselle ei tehdä terveystarkastuksena terveystutkimusta eli ns. seulontaa.	Jis nåajsan ij edtjh starnegoerehtimmiem tjïrrehtidh, guktie gohtje screening, mammografijine.
Jos rinnasta löydetään muutos, täytyy aina ottaa yhteys terveydenhuoltoon ja antaa pikaisesti tutkia itsensä, vaikka onkin raskaana.	Mohte jis jeatjahtehtemem aajhtsa njammesne edtja åålegh hoksem bïeljelidh guktie varki goerehtimmiem darjodh, jilhts nåajsan.
Silloin tutkimus aloitetaan ultraäänellä ja sitä täydennetään tarvittaessa mammografialla.	Dellie pråvhka goerehtimmie ultratjoejine aalka jïh dan mænngan mammografijine jis daarpesje.
Miksi tutkimus on tarpeen ?	Mannasinie daarpesje dejtie goerehtidh ?
(ca 3 sidor)	(ca. 3 sidor)
Näin se käy (ca 4 sidor)	Naemhtie darjodh (ca. 4 sidor)
Toimittaja:	Redaktööre:
Tarkastaja: Laszlo Tabar, lääkäri, professori, radiologian erikoislääkäri Falunin sairaalassa	Goerehtæjja: Laszlo Tabar, dåaktere, professovre, radiologijen spesialiste Falu:en skïemtjegåetesne
1117 Vårdguiden – toimitus ja toimitusneuvosto on myös muokannut, tarkastanut ja hyväksynyt kaiken sisällön.	Gaajhkh sisvegisnie lea barkeme, goerehtamme jïh dååhkasjahteme redaksjovneste jïh redaksjovneraereste 1177 Vårdguiden.