Suomeksi / Finska
Åarjelsaemiengiele / Sydsamiska
SuomeksiFinska
(ca. 4 sidor)
Takaisin teeman aloitussivulle
Bijjiemaaksoevaarjelimmie (ca.
Mitä terveyden- ja sairaanhoidosta joutuu maksamaan ?
Maam åådtje maeksedh ?
(ca 3 sidor)
(ca. 4 sidor)
Mitä terveyden- ja sairaanhoidosta joutuu maksamaan ?
Healsoe- jïh skïemtjehokse mij åesehts (ca.
(ca 3 sidor)
2 sidor)
Mitä terveyden- ja sairaanhoidosta joutuu maksamaan ?
Maam åådtje maeksedh ?
Mitä terveyden- ja sairaanhoidosta joutuu maksamaan ?
Maam åådtje maeksedh ?
Ruotsin terveyden- ja sairaanhoito kustannetaan suurimmaksi osaksi maakäräjä- ja kunnallisveroilla.
Healsoe- jïh skïemtjehoksem Sveerjesne maaksa stööremes bieliem laantedigkie- jïh tjïelteskaehtijste.
Maksu, joka maksetaan itse esimerkiksi lääkärikäynneistä, on vain pieni osa hoidon todellisista kustannuksista.
Maaksovem maam maaksa gosse dåakterem mïnnedh barre bieliem åeseste.
Tämä ei koske kokonaan yksityistä hoitoa, kuten esimerkiksi plastiikkakirurgiaa, jolle ei ole lääketieteellistä perustetta.
Numhtie ij leah privaate hoksesne, vuesiehtimmien gaavhtan plastikkirurgije, mij ij leah medisijneles skreejrehtamme.
Tällöin kaikki kustannukset maksetaan itse.
Dellie ellies maaksovem jïjtje maaksa.
Eri maakäräjillä ja kunnissa eri maksuja
Ovmessie maaksovh ovmessie laantedigkine jïh tjïeltine
Maakäräjät ja kunnat voivat suurelta osin päättää itse, mitä maksuja lääkärikäynneistä ja muista hoitopalveluista maksetaan.
Laantedigkieh jïh tjïelth maehtieh jïjtje nænnoestieh mah maaksovh edtja maeksedh gosse dåakteren luvnie jallh jeatjah dïenesji åvteste hoksesne.
Suurelta osin maksut ovat suunnilleen samat eri maakäräjillä.
Dah leah mahte seamma ovmessie laantedigkine.
Jos hoidontarve on suuri, on olemassa suurkustannussuoja, jota selostetaan tarkemmin seuraavassa luvussa.
Jis daarpesje jïjnjh hoksem bijjiemaaksoevaarjelimmiem gååvnese, mejnie lïhkebe buerkeste båetije kapihtelisnie.
Terveyden- ja sairaanhoito on maksutonta alle 20-vuotiaille lähes kaikissa maakäräjäkunnissa ja kaikilla alueilla.
Healsoe- jïh skïemtjehokse åesehts mahte gaajhkine laantedigkine jïh regijovnine jis nuerebe 20 jaepien.
Seuraavat ohjeelliset maksut ovat voimassa julkisessa hoidossa ja yksityisillä hoidonantajilla, joilla on sopimus maakäräjien kanssa.
Dennie nuelesne medtielaakan maaksovh lea dan byjjes hoksesne jïh privaate hoksevedtiejinie mah latjkoem laantedigkiem utnieh.
Sairaalassaolosta maksetaan vuorokausimaksu, joka lain mukaan saa olla enintään 100 kruunua.
Gosse skïemtjegåetesne maaksa dygnemaaksovem mij laaken mietie jollemes 100 kråvnah.
Lääkärikäynnin maksu terveyskeskuksessa on 100–300 kruunua.
Gosse dåakteren luvnie hoksejarngesne maaksovh 100 jïh 300 kråvnah gaskem.
Gynekologilla ja lastenlääkärillä käynnin maksu vaihtelee 200 ja 350 kruunun välillä.
Gynekologen jïh maanadåakteren luvnie maaksovh 200 jïh 350 kråvnah gaskem.
Jos näillä lääkärikäynneillä saa lähetteen röntgentutkimukseen ja muun vastaavaan, niistä ei yleensä peritä lisämaksua.
Jis dennie dåaktereguessine remissem åådtje röntgenegoerehtæmman jallh seammalaakan goerehtimmide dellie ij daarpesjh jienebe maeksedh.
Käynnit muilla erikoislääkäreillä maksavat 150–350 kruunua.
Gosse jeatjah dåakterespesialisti luvnie maaksa 150 jïh 350 kråvnah gaskem.
Käynti sairaalan akuuttivastaanotolla voi maksaa 220–380 kruunua.
Jis akutedåastoevassem skïemtjegåetesne mænna dellie 220 – 380 kråvnah maaksa.
Sairaanhoitajalla ja lääkintävoimistelijalla käynti voi maksaa 50–220 kruunua kerralta.
Jis skïemtjesåjhterem jïh skïemtjegymnastem mænna maaksa gaskem 20 – 220 kråvnah fïerhten aejkien.
Mammografia rintasyövän seulontatutkimuksena ja kohdunkaulan solukoe, ns. gynekologinen terveystarkastus, voi maksaa enintään 200 kruunua.
Mammografije juktie aareh njammacancerem aajhtsa jïh seammalaakan cellepryövoegoerehtimmie boernegåetientjeahpohkistie, guktie gohtje gynekologen healsoevaaksjome, medtie 200 kråvnah maaksa.
Jotkin maakäräjät perivät maksun kuljetuksista ambulanssilla tai helikopterilla.
Såemies laantedigkie maaksovem vaalta jis skïemtjebïjline jallh ruevtiehaepkine fealadidh.
Osa maakäräjistä maksaa käyntimaksuja takaisin, jos hoitoa on joutunut odottamaan tietyn ajan sovittua enemmän.
Naan laantedigkijste maaksovem bååstide maaksa jis tjuara vuertedh guhkiem latjkeme tïjjen mænngan.
Jos sopimatonta aikaa ei peruuteta tai jos tutkittava ei saavu käynnille sovittuun aikaan, joutuu silti maksamaan käyntimaksun.
Jis ij jiehtieh ij tïjje sjïehth jallh ij båetieh tæjmose maam latjkeme maahta læjhkan maaksovem maeksedh.
Muilla hoidonantajilla voi olla toiset taksat
Jeatjah hoksevedtijh maahta jeatjah maaksoeh utnedh
Maksuehdot voivat olla täysin erilaiset, jos hoidettavalla on sairausvakuutus täysin yksityisesti tai työnantajansa kautta.
Dïhte gie privaate jallh dan barkoevedtijen tjïrrh skïemtjehoksetjirkemem åtna maahta jeatjah njoelkedassh utnedh mah maaksovh edtja maeksedh.
Hoitoon, jota sairaanhoitajat antavat kunnallisessa terveyden- ja sairaanhoidossa pitkäaikaisia sairauksia sairastaville vanhuksille, sovelletaan erilaisia taksoja.
Tjïelten healsoe- jïh skïemtjehoksesne, voeresidie guhkiem skiemtjieh, ovmessie maaksovh hoksen åvtese gååvnesieh mah skïemtjesåjhteristie åådtje.
Ruotsin kuntien ja maakäräjien verkkosivustolla on kuntien, maakäräjien ja alueiden osoitteet.
Sveerjen Tjïelth jïh Laantedigkieh webbesæjrosne adressh gååvnesieh tjïeltide, laantedigkide jïh regijovnide.
Näillä on ajankohtaiset ja tarkat tiedot maksuista.
Desnie bïevnesh dej maaksovigujmie gaavna.
Ulkomaiden kansalaisten maksut
Maaksovh ålkoerïjhken otnegidie
Ulkomaiden kansalaisilla on oikeus akuuttiin hoitoon Ruotsissa.
Ålkoerïjhken otnegh reaktam utnedh akute hoksese Sveerjesne.
EU-maasta, ETA-maasta tai Sveitsistä olevalla on oltava eurooppalainen sairausvakuutuskortti, EU-kortti, jolla osoitetaan oikeus akuuttihoitoon tavallisten potilasmaksujen mukaan.
Båata jeatjah EU-laanteste, EES-laanteste jallh Schweiz:ste edtja europeijen skïemtjetjirkemekåarhte utnedh, mij vuesehte reaktam åtna akute hoksese jïh daamhtaj skïemtjijemaaksovem maaksa.
Jos korttia ei ole, on maksettava kaikki hoitokulut itse.
Jis ij kåarhtem utnieh kaanne tjuara ellies hoksemaaksovem maeksedh.
Jos hoitoon hakeutuva sen sijaan haluaa muuta kuin akuuttihoitoa eikä halua maksaa enempää kuin potilasmaksun, hänellä on oltava todistus siitä, että kotimaa maksaa hoidon.
Jis sæjhta hoksem mij ij akute jïh ij sïjhth jienebe enn skïemtjijemaaksovem maeksedh edtja tjirkemem utnedh mij vuesehte hïejmelaante hoksem maaksa.
Jos todistus puuttuu, kaikki kustannukset maksetaan itse.
Jis ij dam utnieh ellies maaksovem jïjtje maaksa.
Useimmat muualta kuin EU:sta, ETA-alueelta tai Sveitsistä olevat joutuvat maksamaan kaikki hoitokulunsa itse, vaikka kyseessä olisi akuuttihoito.
Jïenesh mah laantijste EU:en, EES:en jïh Schweizen ålkolen åadtjoeh ellies maaksovem jïjtje maeksedh dovne jis akute hokse.
Jos ruotsalainen sairastuu ulkomailla
Jis sveerjen otnege ålkoelaantesne skeamtja
Eurooppalainen sairausvakuutuskortti, jonka voi tilata Vakuutuskassasta antaa Ruotsin kansalaisille oikeuden akuuttihoitoon muissa EU- ja ETA-maissa ja Sveitsissä samoilla taloudellisilla ehdoilla kuin kyseisen maan omille asukkaille.
Dïhte europeijen skïemtjetjirkemekåarhte, maam maahta Försäkringskassan luvhtie dongkedh sveerjen otnegidie reaktam vadta akute skïemtjehoksese jeatjah EU-, EES-laantine jïh Schweizesne seamma ekonomijeles tsiehkine mah laanten jïjtse otnegh utnieh.
Pohjoismaissa korttia ei tarvitse esittää.
Dennie noerhten laantine ij daarpesjh kåarhtem vuesiehtieh.
Jos tarvitaan hoitoa muissa maissa kuin EU- ja ETA-maissa tai Sveitsissä, useimmiten ei saa korvauksia kuluistaan sen enempää Ruotsista kuin siitä maasta, jossa oleskelee.
Jis hoksem daarpesje EU:en, EES-laanti jïh Schweizen ålkolen ij maehtieh jeenjemes laantine goerpemaaksovh åadtjodh, ij gænnahSveerjeste jallh dehtie laanteste gusnie orre.
Siksi on tärkeätä, että on yksityinen matkavakuutus, joka kattaa esimerkiksi kuljetuksien kustannukset.
Dïhte lea dan gaavhtan vihkeles privaate feelemetjirkemem utnedh mij maaksovh dåårje vuesiehtimmien gaavhtan feeleme.
Kotivakuutukseen sisältyy usein matkaturva, joka kattaa osan kustannuksista.
Jis gåetietjirkemem åtna dan sisnie daamhtaj pråvhka feelemevaarjelimmiem årrodh mij bieliem maaksovistie dåårje.
Vakuutuskassan verkkosivustolla on lisätietoja hoidon saamisesta ulkomailla oltaessa.
Försäkringskassan webbesijjesne vielie bïevnesh hoksen bïjre gosse ålkoelaantesne.
Suurkustannussuoja
Bijjiemaaksoevaarjelimmie
Suurkustannussuoja
Bijjiemaaksoevaarjelimmie
Terveyden- ja sairaanhoidon maksuille on olemassa yläraja.
Rehpie gååvnese man jïjnjh daarpesje healsoe- jïh skïemtjehoksen åvteste.
Sitä nimitetään suurkustannussuojaksi, ja se on rakenteeltaan samanlainen kaikissa maakäräjäkunnissa.
Dam gohtje bijjiemaaksoevaarjelimmie jïh lea seammalaakan gaajhkine laantedigkine.
Se on voimassa myös silloin, jos hakee hoitoa muusta maakäräjäkunnasta tai muulta alueelta kuin sieltä missä asuu.
Dïhte aaj seamma jis hoksem jeatjah laantedigkesne jallh regijovnesne ohtsede enn gusnie årroeminie.
Suurkustannussuoja tarkoittaa, että kahdentoista kuukauden aikana joutuu maksamaan potilasmaksuja enintään 1100 kruunua.
Bijjiemaaksoevaarjelimmie lea gosse boelhkem, 12 aski mïeresne ektine bijjemes 1 100 kråvnah maaksa skïemtjijemaaksovine.
Laskenta aloitetaan ensimmäisestä käynnistä katsomatta siihen, mihin aikaan vuodesta se tehdään.
Voestes mïnnemistie aalka ryöknedh, seamma goss-akt jaepesne dam dorjesåvva.
Kun henkilö on maksanut 1100 kruunua, hän saa vapaakortin, joka on voimassa kahdentoista kuukauden jaksosta jäljellä olevan ajan.
Gåessie 1 100 kråvnah maakseme frijjekåarhtem åådtje maam luhkiegöökte aski-boelhken jåhta.
Kun kaksitoista kuukautta on kulunut, joutuu taas maksamaan käynneistään, kunnes 1100 kruunua on täyttynyt seuraavan kerran.
Gosse luhkiegöökte askh vaaseme aalka viht maeksedh guesiehtimmiej åvtese goske viht 1 100 kråvnah jaksa.
Suurkustannussuoja ei useimmiten kata
Bijjiemaaksoevaarjelimmesne daamhtaj ij dah lea meatan
päivämaksuja, joita maksetaan oltaessa sairaalahoidossa
dah maaksovh mejtie fïerhten biejjien maaksa gosse skïemtjegåetesne
todistuksia ja terveystarkastuksia
tjirkemh jïh healsoegoerehtimmieh
muuta ehkäisevää hoitoa, kuten esimerkiksi mammografiaseulontoja
jeatjah åvtelhbodti hokse, vuesiehtimmien gaavhtan mammografijevaaksjome
käyttämättä jätetyn käynnin kustannuksia
maaksove jis ij båetieh dongkeme tæjmose
sairauskertomuksen kopiointikuluja
maaksove kopijen åvteste journaleste
toimitusmaksuja, jotka peritään luotolla maksamisesta tai kotiin lähetettävästä laskusta.
ekspedisjovnemaaksove, maam vaalta gosse kreditine maaksa jallh åådtje fakturam gåatan seedteme
Hammashoidossa sairaanhoidon suurkustannussuoja ei useimmiten ole voimassa.
Ij baeniehoksem daamhtaj meatan skïemtjehoksen bijjiemaaksoevaarjelimmesne.
Sen sijaan suurkustannussuoja saattaa olla voimassa hammashoidossa, jos henkilö tarvitsee pitkän ajan paljon hoitoa päivittäisessä elämässään.
Mohte baeniehoksem meatan bijjiemaaksoevaarjelimmesne gosse jis åtna stoerre jïh guhkiem daarpoem persovneles hoksese biejjieladtje jieliemisnie.
Suurkustannussuoja voi olla voimassa myös silloin, kun on kyseessä sairaus, jonka lääketieteelliseen hoitoon sisältyy hammashoito.
Bijjiemaaksoevaarjelimmesne maahta aaj jis skïemtjelassem åtna gusnie baeniehokse bieliem medisijneles båehtjierdimmesne.
Jos kyseessä on sairaus, joka lisää hammasvaurioiden riskiä tai jos asianomaisella on vaikeuksia hoitaa suuhygieniaansa, on mahdollista saada hammashoitoa, josta peritään suurkustannussuojan piiriin kuuluva hoitomaksu.
Jis skïemtjelassem åtna man mietie stuerebe vaahra baenieskaarah sjidtieh jallh jis dåeriesmoerem åtna njaelmiehygijenem sujhtedh maahta aaj baeniehoksem åadtjodh skïemtjehoksemaaksoven åasa mij bijjiemaaksoevaarjelimmesne.
Lääkäreiden, sairaanhoitajien tai muun hoitohenkilöstön määräämien lääkkeiden osalta on voimassa suurkustannussuoja, jonka mukaan lääkkeistä joutuu maksamaan vain 2200 kruunua kahdentoista kuukauden aikana.
Daalhkesh mah dåaktere, skïemtjesåjhtere jallh jeatjah barkijh hoksesne lea olkese tjaaleme gååvnese bijjiemaaksoevaarjelimmie maam bijjemes 2 200 kråvnah fïerhten luhkiegöökteaskeboelhkem maaksa.
Tähän suurkustannussuojaan eivät sisälly ilman reseptiä myytävät lääkkeet.
Daalhkesh reseptem bielelen ij leah dan bijjiemaaksoevaarjelimmien sisnie.
Sen lisäksi on olemassa suurkustannussuoja, joka koskee sairaankuljetuksia ja maakäräjien määräämiä teknisiä apuvälineitä.
Aaj gååvnese bijjiemaaksoevaarjelimmie skïemtjefeelemi jïh teknihken viehkievearhtaj åvteste maam laantedigkieh sjæjsjalieh.
Säännöt voivat siis vaihdella eri maakäräjäkunnissa.
Dellie kaanne dah njoelkedassh ovmessie laantedigki gaskem jeerehtse.
Maksuton terveyden- ja sairaanhoito
Healsoe- jïh skïemtjehokse mij åesehts
Maksuton terveyden- ja sairaanhoito
Healsoe- jïh skïemtjehokse mij åesehts
Tietty terveyden- ja sairaanhoito voi olla täysin maksutonta joissakin maakäräjäkunnissa.
Naan healsoe- jïh skïemtjehoksh maehtieh åesehts årrodh naan laantedigkine.
Näillä hoitokäynneillä määrättävistä lääkkeistä joutuu sen sijaan maksamaan.
Daalhkesh mah olkese tjaala dennie hoksemïnnemisnie åådtje dej gaavhtan maeksedh.
Äitiys- ja lastenneuvolakäynnit (Ruotsissa MVC ja BVC) ovat maksuttomia koko maassa.
Mïnnemh ietniehokse- jïh maanahoksedåastoevisnie (MVC jïh BVC) åesehts ellies laantesne.
Kouluterveydenhuollossa ei makseta käyntimaksuja ja niillä annetut rokotukset ovat maksuttomia.
Skuvlehealsoehoksesne ij naan mïnnememaaksovem maeksieh jïh dah vaksinasjovnh mah desnie faala leah åesehts.
Useimmissa maakäräjäkunnissa lapset ja alle 20-vuotiaat nuoret eivät maksa terveydenhuollon avohoidoista, kuten esim.
Jeenemes laantedigkine eah maanah jïh noerh 20-jaepiebiejjien raajan maeksieh naan maaksoven rïhpes healsoe- jïh skïemtjehoksesne, vuesiehtimmien gaavhtan mïnnemem hoksejarngesne jïh noeredåastoevisnie.
käynneistä terveyskeskuksessa ja nuorisovastaanotolla.
Hokse jïh daalhkesh mah daarpesje gosse båehtjerde guktie gohtje sïejhmevaarege skïemtjelassem Suetievaarjelimmielaaken mietie dïhte lea åesehts.
Hoidon ja lääkkeet, joita tarvitaan tartuntatautilain mukaisissa ns. yleisvaarallisissa sairauksissa, saa maksutta.
Bijjiemaaksoevaarjelimmie (ca. 2 sidor)
Mitä terveyden- ja sairaanhoidosta joutuu maksamaan ?
Healsoe- jïh skïemtjehokse mij åesehts (ca.
(ca 3 sidor)
2 sidor)
1117 Vårdguiden – toimitus ja toimitusneuvosto on myös muokannut, tarkastanut ja hyväksynyt kaiken sisällön.
Gaajhkh sisvegh leah aaj gïetedamme, goerehtamme jïh dåhkasjahteme redaksjovneste jïh redaksjovneraereste 1177 Vårdguiden.