vavnadsprov_av_prostata_prostatabiopsi.html.xml
Suomeksi / Finska
Åarjelsaemiengiele / Sydsamiska
SuomeksiFinska
ÅarjelsaemiengieleSydsamiska
Takaisin teeman aloitussivulle
Åedtjiepryövenasse prostateste – prostatabiopsijeVävnadsprov av prostata - prostatabiopsi
Miksi näyte on syytä antaa ?
Mannasinie goerehtimmiem daarpesje ?
(ca 2 sidor)
(ca. 2 sidor)
Näin se tehdään (ca 4 sidor)
Naemhtie dorje (ca. 4 sidor)
Miksi näyte on syytä antaa ?
Mannasinie goerehtimmiem daarpesje ?
(ca 2 sidor)
(ca. 2 sidor)
Näin se tehdään (ca 4 sidor)
Naemhtie dorje (ca. 4 sidor)
Yleistä
Sïejhme
Eturauhasen kudosnäytteessä eli biopsiassa lääkäri ottaa eturauhasesta hyvin pieniä kudospalasia tutkimusta varten.
Åedtjiepryövenasse prostateste, jallh prostatabiopsije, dåaktere vaalta dan onn ' ohtje stuhtjh åedtjeste prostateste guktie maahta dejtie goerehtidh.
Näytteen avulla lääkäri voi tutkia, onko eturauhasessa syöpäsoluja.
Maahta pryövenassem åadtjodh darjodh juktie dåaktere sæjhta goerehtidh jis cancerecellh gååvnesieh prostatareavseste.
Näyte lähetetään laboratorioon analysoitavaksi.
Pryövenasse laboratijumese seedtie gusnie dam analyseeredh.
Analyysin valmistuttua lääkäri ilmoittaa tutkimustuloksen.
Dåaktere beavna pryövenassen resultaatem dan mænngan.
Valmistelut
Ryöjredimmieh
Ennen kudosnäytteen ottamista tutkittava ottaa tavallisesti antibioottitabletin.
Gosse åedtjiepryövenassem vaalta åådtje daamhtaj antibiotikatabledtem.
Joskus tutkittava saa myös kotiin lähtiessään tabletin, jonka hän ottaa muutaman tunnin kuluttua näytteenoton jälkeen.
Muvhtene aaj åådtje antibiotikatabledtem meatan gåetide maam edtja vaeltedh måedtie tæjmoeh goerehtimmien mænngan.
Tablettien ottaminen on erittäin tärkeää tulehduksen ehkäisemiseksi.
Dan vihkeles dejtie tabledtide vaeltedh guktie infeksjovnem heerredh.
Jos tutkittava on allerginen jollekin antibiootille, siitä tulee kertoa ennen tutkimusta.
Jis allergijeles naan såarhte antibiotikan vööste, dellie vihkeles dam jiehtedh goerehtimmien åvteli.
Jos tutkittavalla on diabetes, synnynnäinen sydänvika tai jonkinlainen läppävika, on tärkeää ilmoittaa siitä vastaanotolle hyvissä ajoin ennen tutkimusta.
Jis diabetesem åtna, reakasovveme vaajmoefïejline jallh naan såarhte vaejvieh vaajmoeklaffigujmie lea aaj vihkeles dam dåastoevasse jiehtedh guhkiem goerehtimmien åvteli.
Tämä koskee myös niitä, jotka käyttävät verta ohentavia lääkkeitä tai kortisonitabletteja.
Dïhte aaj jis båehtjierdeminie vïrresiegkes medisijnine jallh kortisontabledtigujmie.
Juuri ennen toimenpidettä tutkittavan tulee käydä WC:ssä ja tyhjentää virtsarakko ja suoli.
Raakte goerehtimmien åvteli ohtjegåatan mænna tjåelieh döömedh jïh gadtjedh.
Kuinka näyte otetaan ?
Guktie goerehtimmiem dorje ?
Tutkimuksen aikana tutkittava makaa tutkimuspöydällä vasemmalla kyljellään.
Gosse goerehteminie dellie garrah bielesne britsesne vealesje.
Lääkäri aloittaa tutkimuksen tunnustelemalla eturauhasta sormella peräsuolen kautta.
Dåaktere aalka prostatam damtedh soermine maadthtjåelesne.
Tämän jälkeen peräsuolen sisään muutaman senttimetrin syvyyteen työnnetään varovasti ultraäänianturi.
Dan mænngan ultratjoerestavem mojhteleslaakan naan centimeeterh maadthtjåelien sïjse rijtie.
Toimenpide ei ole kivulias, mutta saattaa tuntua hieman epämiellyttävältä.
Ij baektjedh mohte ånnetji ovmurries damta.
Ultraäänianturissa olevan kanavan kautta lääkäri vie sisään neulan, jonka avulla eturauhasesta otetaan koepaloja.
Kanalen tjïrrh ultratjoejestavesne dåaktere naaloem rijtie mïsse nuhtjie pryövenassh prostateste vaeltedh.
Useimmat kokevat toimenpiteen vain hieman tai ei lainkaan kivuliaana.
Jeenjemidie ånnetji jallh ij naan baaktjese demtieh.
Mutta jos tutkittava tuntee kipua, eturauhaseen voi saada paikallispuudutuksen.
Mohte jis veanhta dïhte baektjede dellie maahta lokalbedövningem åadtjodh.
Näytteenotto kestää noin 15 minuuttia.
Goerehtimmie medtie luhkievïjhte minudth vaalta.
Miltä tutkimuksen jälkeen tuntuu ?
Guktie dan mænngan ?
Toimenpiteen jälkeen siemennesteessä, virtsassa tai ulosteessa voi näkyä verta.
Dïhte daamhtaj vïrre sjædta sædesne, gadtjesne jallh bejhkesne dan mænngan.
Se on täysin vaaratonta.
Dïhte ij leah væhta mij akt båajhtode.
Välittömästi toimenpiteen jälkeen voi tuntua kipua ja virtsaamistarvetta.
Maahta ånnetji baektjiedidh jïh damta goh sæjhta gadtjedh ryöktesth dan mænngan.
Miksi näyte on syytä antaa ?
Mannasinie goerehtimmiem daarpesje ?
Miksi näyte on syytä antaa ?
Mannasinie goerehtimmiem daarpesje ?
Näyte otetaan eturauhasesta
Pryövenasse prostatareaveste vaeltiesåvva
Eturauhanen on rauhanen, joka on virtsarakon alapuolella virtsaputken yläosan ympärillä.
Prostata lea reavsa man gadtjegïrsen bijjiemes bielien bïjre ryöktesh gadtjebollenjen nuelesne.
Eturauhasen tehtävänä on tuottaa siittiöiden kuljettamiseen tarvittavaa nestettä.
Prostatareavsan funksjovne lea feelemejuhtese spermiji åvteste.
Eturauhasesta otettavasta kudosnäytteestä voidaan tutkia, onko siinä syöpäsoluja.
Maahta åadtjodh åedtjiepryövneassem vedtedh guktie goerehte jis dan sisnie cancerecellh gååvnesieh.
Kudosnäyte koostuu hyvin pienistä kudospaloista, jotka tutkitaan.
Åedtjiepryövenasse lea onn ' ohtje stuhtjh åedtjeste maam olkese vaalta jïh dejtie goerehte.
Kudosnäytettä kutsutaan myös biopsiaksi.
Åedtjiepryövnassh aaj gohtje biopsije.
Ensin muita tutkimuksia
Voestes jeatjah goerehtimmieh dorje
Kudosnäytteen ottamiseen voi olla kaksi syytä.
Dïhte lea uvtemes göökte tsiehkine åedtjiepryövnassh pruvhkieh vaeltedh.
Toinen on se, että ns. PSA-arvo on kohonnut.
Aktem daejstie lea gosse PSA-vierhtiem jeanene.
PSA on eturauhasen tuottama aine, jota erittyy verenkiertoon.
PSA lea ïebne maam prostatesne produseereme jïh vïrrese båetieh.
PSA-pitoisuus voidaan tarkistaa tavallisella verikokeella.
Sïejhme vïrrepryövenassine maahta PSA-vierhtiem vaaksjodh.
PSA-arvo voi kohota, jos eturauhanen on suurentunut.
PSA-vierhtie maahta bijjiemdidh jis prostatastuaranimmiem åtna.
Muita PSA-pitoisuuden kohoamisen syitä voi olla eturauhasen tulehdus mutta myös syöpä.
Jeatjah sjïekh jollene PSA-vierhtide maahta jis infeksjovnem jallh inflammasjovnem prostatesne, mohte aaj jis prostatacancerem åtna.
Kohonnut PSA-arvo ei siten aina merkitse eturauhassyöpää.
Jollene PSA ij leah vihties prostatacancere.
Toinen näytteenoton syy on kovettuma eturauhasessa, mikä voi olla merkki eturauhassyövästä.
Mubpie tsiehkie jis garrese prostatesne gååvnese, mij maahta væhtam prostatacancerasse årrodh.
Eturauhasesta kovettuman lääkäri on löytänyt tunnustellessaan eturauhasta sormella peräsuolen kautta.
Dam garrebe tjugliem lea dåaktere aajhtseme gosse prostatareavsam soermine doehtehtamme tjåelien tjïrrh.
Eturauhanen sijaitsee muutaman senttimetrin päässä peräaukosta lähellä suolen etuseinämää.
Prostata lea naan centimeeterh bæjjese jïh dan lïhke tjåelien åvtevïedtje.
Yleensä eturauhanen tuntuu täysin sileältä.
Daamhtaj prostatareavsam eevre jalke damta.
Kudosnäytteiden mikroskooppitutkimus
Åedtjiebæhtah mikroskopesne goerehtidh
Eturauhasesta otetut kudosnäytteet tutkitaan mikroskoopilla, jolloin saadaan selville, onko kyseessä eturauhassyöpä.
Dah åedtjiebæhtah mah prostatareavseste vaalta seedtie mikroskopijen goerehtæmman maam vaestede jis cancerem prostatesne gååvnesieh jallh ij.
Syöpäkudos arvioidaan sitten Gleasonin luokituksen mukaan.
Cancereåedtjiem dan mænngan vuarjesje skalan mietie man nomme Gleason.
Näin se tehdään
Naemhtie dorje
Näin se tehdään
Naemhtie dorje
Tärkeä esivalmistelu antibiooteilla
Antibiotika vihkeles ryöjredimmie
Kudosnäytteen oton yhteydessä otetaan yleensä antibioottitabletti.
Gosse åedtjiepryövenassem vaalta daamhtaj antibiotikatabledtem åådtje.
Joskus tutkittava saa myös kotiin lähtiessään tabletin, jonka hän ottaa muutaman tunnin kuluttua näytteenoton jälkeen.
Muvhtene åådtje aaj antibiotikatabledtem meatan gåatan maam edtja måedtie tæjmoeh goerehtimmien mænngan vaeltedh.
Tablettien ottaminen on erittäin tärkeää tulehduksen ehkäisemiseksi.
Dan vihkeles dejtie tabledtide vaeltedh juktie infeksjovnem heerredidh.
Jos tutkittava on allerginen jollekin antibiootille, kuten penisilliinille, on tärkeää ottaa yhteyttä tutkimuksen suorittavaan klinikkaan tai vastaanottoon.
Jis allergijen såemies såerhte antibiotikam, vuesiehtimmien gaavhtan penicilline, dellie vihkeles klinihkem jallh dåastoevassem gaskesadtedh gusnie goerehtimmiem edtja darjodh.
Lääkityksen muutos voi olla tarpeen
Medisinereme maahta tjoeredh jeatjahtehtedh
Jos tutkittava käyttää verenohennuslääkkeenä Warania, tästä tulisi ilmoittaa vastaanottoon vähintään viikkoa ennen tutkimusta.
Jis vïrreseagkanamme medisijnem vaalta såarhteste Waran edtja dåastoevasse dam jiehtedh unnemes våhkoem goerehtimmien åvteli.
Veren INR-arvon täytyy ehtiä korjautua, veren tulee ts. hyytyä normaalisti.
PK-vierhtie vïrresne tjuara hïnnedh korrigeredh, dïhte sæjhta jiehtedh vïrre edtja maehtedh gyölledh goh sïejhme.
Warania määrännyt lääkäri varmistaa, että annosta voi pienentää ennen tutkimusta.
Dïhte lea dïhte dåaktere maam Waran ordinereeme maam edtja bïhkedidh edtja dovsem unniedidh goerehtimmien åvteli.
Vastaanoton tulee lisäksi tietää hyvissä ajoin etukäteen, onko tutkittavalla läppävika, synnynnäinen sydänvika tai tekoläppä.
Dåastove tjuara aaj guhkiem åvteli daejredh jis fiejlh vaajmoeklaffine åtna, reakasovveme vaajmoefïejlem åtna jallh klaffeprotesem.
Sama koskee tutkittavaa, jolla on ollut bakteeritulehdus sydänläpissä.
Seamma jis bakterijeinfeksjovnem vaajmoeklaffine åtneme.
Jos tutkittavalla on diabetes tai jos hän käyttää kortisonitabletteja, on tärkeää ilmoittaa tästäkin vastaanottoon.
Jis diabetesem åtna jallh kortisontabledtigujmie båehtjierdeminie lea aaj vihkeles dåastoevasse jiehtedh.
Antibioottihoito tulee mukauttaa kunkin erityisten vaivojen mukaan.
Antibiotikabåehtjierdimmmiem tjuara fïerhten persovnen sjïere vaejvide sjïehtedidh.
Tutkimus on nopea
Goerehtimmie varki jåhta
Tutkimus kestää noin viisitoista minuuttia, ja se voidaan usein tehdä ilman puudutusta.
Goerehtimmie medtie vïjhteluhkie minudth vaalta jïh maahta daamhtaj dam bedövningem namhtah darjodh.
Kyseessä on suhteellisen yksinkertainen ja nopea toimenpide, joka voidaan suorittaa lähes kaikille.
Dïhte aelhkie jïh varki goerehtimmie maam mahte gaajhkesh maehtieh tjïrrehtidh.
Juuri ennen toimenpidettä tutkittavan tulee käydä WC:ssä ja tyhjentää virtsarakko ja suoli.
Ryöktesh goerehtimmien åvteli ohtjegåatan mænna tjåelieh döömedh jïh gadtjedh.
Joissakin sairaaloissa tutkittavalle saatetaan ennen tutkimusta antaa mikroperäruiske, joka otetaan kotona ennen toimenpidettä.
Såemies skïemtjegåetine maahta goerehtimmien åvteli mikrolavemangem åådtjeme maam edtja gåetesne vaalteme.
Tutkimuksen aikana tutkittava makaa tutkimuspöydällä vasemmalla kyljellään.
Gosse goerehteminie dellie garrah bielesne britsesne vealesje.
Alaruumis riisutaan paljaaksi ja sukuelimet peitetään pyyhkeellä.
Vueliekråahpe vaarjohts jïh njaamelijnie dïrregh gaptja.
Lääkäri aloittaa tutkimuksen tunnustelemalla eturauhasta sormella peräsuolen kautta.
Dåaktere aalka prostatam damtedh soermine maadthtjåelesne.
Eturauhanen on yleensä sileä, kiinteä ja hieman joustava.
Prostatam sïejhme jalke, tjïrkes jïh ånnetji elastistihks.
Eturauhasen kovuus ja kyhmyisyys voivat olla syövän merkkejä.
Jis prostata garrebe jïh tjuglebe goh daamhtaj dejtie maehtieh cancerem vuesiehtidh.
Ultraäänellä kuva eturauhasesta
Ultratjoeje guvviem prostateste vadta
Tunnustelun jälkeen eturauhanen tutkitaan ultraäänellä.
Dan mænngan prosatam ultratjoejen viehkine goerehtidh.
Ultraäänianturi viedään varovasti pieni matka peräsuolen sisään, ja lääkäri tutkii eturauhasta muutaman minuutin ajan.
Dïhte maam gohtje ultratjoejestave mojhteleslaakan åenehks boelhketjem maadthtjåalan rijtie, jïh dåaktere måedtie minudth prostatam goerehte.
Ultraäänianturi on noin 20 cm pitkä, mutta vain sen uloin osa viedään peräsuoleen muutaman senttimetrin veran.
Ultratjoejestave lea medtie 20 centimeterh guhkies, mohte dïhte barre gietjie maam måedtie centimeeterh rijtie.
Anturin läpimitta on noin 2,5 cm..
Staven diametetere lea medtie 2,5 centimeterh.
Anturi sisältää ultraäänilähettimen.
Staven sisnie ultratjoejeseedtese.
Se lähettää ääniaaltoja, jotka palautuvat takaisin kehon eri kudoksista.
Dïhte tjoejebaaroeh olkese seedtie maam dan mænngan organijste kråahpen sisnie reflekteeredh.
Ultraääniaallot siirretään tietokoneelle, joka muodostaa niistä kuvan. Lääkäri näkee kuvan näytöllä.
Ultratjoejebaaroeh datovrasse juhtieh maam dejtie jeatjahtahta gåvvan maam dåaktere maahta guvviesjermesne vuejnedh.
Se on mustavalkoinen ja esittää poikkileikkauksen eturauhasesta.
Guvvie tjeehpesveelkes jïh vuesehte prostatam tjïrretjoehpeme.
Kudosnäyte otetaan neulalla
Åedtjieh olkese vaalta biopsijenaalojne
Kuvauksen jälkeen rauhasesta otetaan kudosnäytteitä.
Dan mænngan åedtjiepryövenassh reavseste vaalta.
Ultraäänianturissa on kanava, johon biopsineula viedään.
Ultratjoejestavesne kanaale gååvnese gusnie biopsijenaaloem rijtie.
Neulan halkaisija on muutama millimetri.
Naaloe naan millimeterh diameterisnie.
Neula työnnetään suolen limakalvon läpi eturauhaseen.
Dam tjåelien njevlieskïelten tjïrrh prostatan sïjse baskedh.
Ultraäänikuvan avulla lääkäri pystyy ohjaamaan neulan oikeaan kohtaan.
Ultratjoejeguvvien viehkine guvviesjermesne maahta dåaktere naaloem rïektes siktedh.
Neulassa on säiliö, joka pistetään nopeasti eturauhasen sisään ja täytetään eturauhaskudoksella.
Naalosne læhtetjem gååvnese maam varki prostatan sïjse baska jïh prostataåedtjeste deavhta.
Yleensä lääkäri ottaa useita koepaloja eri puolilta eturauhasta.
Daamhtajommes dåaktere gellien aejkien baska guktie pryövenassh ovmessie sijjeste prostatesne vaeltedh.
Koepaloja otetaan yleensä 8–12 kappaletta.
Sïejhme gaskem gaektsie jïh luhkiegöökte pryövenassh vaeltedh.
Toimenpide voi tuntua hieman epämiellyttävältä
Maahta ånnetji nåake damtedh
Ultraäänianturi ei tee kipeää, mutta toimenpide voi tuntua hieman epämiellyttävältä.
Ij dïhte ultratjoejestave bååktjese vedtieh mohte ånnetji nåake maahta gujht damtedh.
Kun se painetaan eturauhasta vasten, voi tuntua virtsaamistarvetta.
Gosse dam prostaten vööste dïedteste maahta damtedh guktie sæjhta gadtjedh.
Sen vuoksi rakko kannattaa tyhjentää ennen tutkimusta.
Dïhte dan gaavhtan hijven jis gadtjeme goerehtimmien åvteli.
Kudosnäytteiden ottaminen neulalla voi tuntua epämiellyttävältä ja joskus kivuliaalta.
Gosse åedtjiebæhtah biopsijenaalojne vaalta dellie maahta nåake damtedh jïh muvhtene aaj bååktjese.
Lähes jokainen toimenpiteen läpikäynyt on kokenut vain lievää kipua tai ei lainkaan kipua.
Mahte gaajhkh gïeh leah pryövenassevaaltemisnie orreme jeehtin dah barre ånnetji bååktjesem damteme jallh ij bååktjesem damth.
Jos kipu on hyvin voimakasta, toimenpiteessä voidaan käyttää paikallispuudutetta.
Nuepie gååvnese lokalbedövnigem åadtjodh jis baektjiedidh.
Toimenpiteen jälkeen
Ussjedh goerehtimmien mænngan
Runsas nesteen nauttiminen huuhtelee virtsarakkoa ja auttaa ehkäisemään virtsatietulehduksia.
Juktie gadtjegïrseinfeksjovnem heerrede dellie hijven jïjnjh jovkedh guktie bollenjem reejnie skuvledh.
Komplikaatiot ja riskit
Komplikasjovnh jïh vaahrah
Tutkimuksen jälkeen siemennesteessä, virtsassa ja ulosteessa saattaa esiintyä verta, mikä on täysin vaaratonta.
Vïrre tjoglenassine, gadtjesne jïh bejhkesne lea sïejhme dagkere goerehtimmien mænngan jïh ij leah væhta mij akt båajhtode.
Välittömästi toimenpiteen jälkeen voi tuntua kipua ja virtsaamistarvetta.
Maahta aaj ånnetji bååktjesem damtedh jïh sæjhta gadtjedh ryöktesth dan mænngan.
Siemennesteessä voi esiintyä verta jopa useamman viikon ajan.
Vïrre tjoglenassine maahta guhkiem årrodh, muvhtene gellie våhkoeh.
Veri virtsasta ja ulosteesta häviää yleensä muutamassa päivässä.
Vïrre gadtjesne jïh bejhkesne pråvhka måedtie biejjiej raejesne orrije.
Ehkäisevästä antibiootista huolimatta voi tutkimuksen jälkeen joskus saada bakteerin aiheuttaman tulehduksen.
Jïlhts antibiotikam åådtjeme heerredimmien gaavhtan maahta såemies aejkien infeksjovnem åadtjodh bakterijistie.
Riski on suurin viikko tutkimuksen jälkeen.
Vaahra stööremes våhkoem goerehtimmien mænngan.
Jos tutkimuksen jälkeen nousee korkea kuume ja olo tuntuu sairaalta, tulee ottaa heti yhteys lääkäriin tai hakeutua ensiapuun.
Jis jolle vaejliem åådtje jïh skïemtjes damta edtja dåaktarasse gaskesadtedh jallh akutedåastoevasse vuelkedh.
Miksi näyte on syytä antaa ?
Mannasinie goerehtimmiem daarpesje ?
(ca 2 sidor)
(ca. 2 sidor)
Näin se tehdään (ca 4 sidor)
Naemhtie dorje (ca. 4 sidor)
Laatinut: Fredrik Sunden, munuaisiin ja virtsateihin erikoistunut lääkäri, Kirurgian klinikka, Helsingborgin sairaala
Tjaelije: Fredrik Sundén, dåaktere, spesialiseereme tjiermieh jïh urinvägar, Kirurgiska klinihke, Helsingborgs skïemtjegåetie
Toimittaja:
Redaktööre:
Kuvittaja: Kari C. Toverud, sertifioitu lääketieteen kuvittaja, Oslo, Norja
Katti Björklund, 1177 Vårdguiden
1117 Vårdguiden – toimitus ja toimitusneuvosto on myös muokannut, tarkastanut ja hyväksynyt kaiken sisällön.
Gaajhkh sisvege lea aaj gïetedamme, goerehtamme jïh dåhkasjahteme redaksjovneste jïh redaksjovneraereste 1177 Vårdguiden.