ahdistus.html.xml

Ahdistuksella tarkoitetaan voimakasta, pelonsekaista tai huolestunutta tunnetilaa, joka tuntuu koko kehossa, ja jota useimmat joskus kokevat.	Asve lea gosse damta tjarki aerkies jïh skabroeh, maahta abpe kråahpesne damtedh jïh mah jeenjemesh naan aejkien åadtjoeh.
Vaikka ahdistus voi tuntua ikävältä, kannattaa kuitenkin yrittää tehdä haluamiaan asioita eikä vältellä tilanteita, joiden uskoo aiheuttavan ahdistusta.	Gosse asvede dellie båånhtsere, mohte edtja voejhkelidh darjodh guktie sïjhtedh jïh ij tsiehkieh pryövh lïepedh mestie veanhta asvedidh.
Ahdistus johtuu hermoston reaktioista, joihin ei voi itse vaikuttaa.	Asve lea reaksjovnh nervesysteemesne mah ij maehtieh jïjtje stuvredh.
On hyvä tietää, että ahdistus ei ole vaarallista, ja se menee yleensä ohi hetken kuluttua.	Hijven daejredh asve ij leah vaarege jïh lajva boelhken mænngan.
Ahdistus voi tuntua koko kehossa	Maahta abpe kråahpesne damtedh
Ahdistunut tuntee itsensä hyvin pelokkaaksi ja levottomaksi.	Asvedidh lea ålvas aerkies jïh skabroeh domtedh.
Se on voimakas tunne, joka voi tuntua koko kehossa.	Dïhte tjarke domtese maam maahta abpe kråahpesne damtasovvedh.
Levottoman olon lisäksi ahdistukseen liittyy sydämentykytystä, hengityksen nopeutumista ja lihasten jännittymistä.	Seamma aejkien gosse aerkies dellie vaajmoe tsaapma varki jïh tjarke, aalka bovsedh jïh åedtjieh garres sjidtieh.
Muita ahdistuksen oireita ovat hikoilu, huimaus, vapina tai pahoinvointi sekä puristava tunne rinnassa, mikä vaikeuttaa hengittämistä.	Maahta aalka bïevestidh, såmskodh, svilkiestidh jallh tjööjjijste, jallh mïelki dåeresth dïedtemem damtedh guktie löövles voejngehte.
Ensin tunne voimistuu ja voimistuu, kunnes hetken kuluttua se ei enää pahene.	Voestes domtesem tjarkebe jïh tjarkebe sjædta, mohte boelhketjen mænngan ij leah dan tjarki.
Tässä vaiheessa ahdistunut henkilö alkaa yleensä rentoutua ja ahdistus lievittyä.	Dellie aalka sleapkedh, jïh asve unnede.
Ahdistus voi tuntua pelottavalta.	Asveste maahta bïlledh.
Se ei kuitenkaan ole vaarallista, ja hetken kuluttua olo alkaa tuntua rauhallisemmalta.	Bene buerebe boelhketjen mænngan damta, jïh ij leah feerlege.
Ahdistustila voi tuntua joka kerta erilaiselta.	Asve maahta ovmessie vuekine damtedh ovmessie aejkine.
Kehon tuntemuksia ei välttämättä aina osaa tunnistaa ahdistukseksi.	Jïh ij åålegh daejrieh maam damta lea asve.
Joskus sanaa ahdistus käytetään kuvaamaan vaikeita tilanteita.	Muvhtene baakoem asvem nåhtede gosse maam akt tuhtjie gïerve.
Esimerkiksi edessä oleva koe tai työkiireet tuntuvat ahdistavilta.	Jeahta asvede vuesiehtimmien gaavhtan jis pryövoem skuvlesne åtna jallh barkoes barkosne.
Ahdistuksella tarkoitetaan kuitenkin jotain muuta vain arkipäiväisiä huolenaiheita, jotka johtuvat usein stressistä.	Mohte asve lea jienebe goh beajjetjen aerkie, mij daamhtaj kaanne raessesne.
Ahdistuksen syy voi olla tiedostamaton	Ij åålegh daejrieh mannasinie asvede
Useimmat ihmiset kokevat ahdistusta jossain vaiheessa elämäänsä, mutta sen voimakkuus ja esiintymistiheys voivat vaihdella.	Jeanatjommesh muvhtene asvedieh, bene jeerehtse man tjarki jïh man daamhtaj.
Jotkut kokevat ahdistusta vain satunnaisesti.	Såemies asvedieh barre muvhtene.
Toiset voivat kokea voimakasta ja toistuvaa tai pitkäkestoista ahdistusta.	Jeatjah maehtieh dan tjarki asvedidh mij daamhtaj bååstide båetedh, jallh guhkiem asvedieh.
Joku saattaa myös kokea lyhyitä ahdistuskohtauksia, jotka menevät nopeasti ohi.	Maahta aaj åenehks boelhki laktedh mij varki orriji.
Joskus ahdistuksen taustalla oleva syy on tiedossa.	Muvhtene daajra mannasinie asvede.
Ahdistuksen voi laukaista jokin raskas kokemus, esimerkiksi läheisen kuolema.	Maahta båetedh gosse maam akt gïerve deahpade, jallh gosse naan gïem damta sealede.
Väkivallan uhriksi joutunut voi kokea ahdistusta.	Maahta asvedidh daaresjimmien mænngan.
Ahdistusta voi aiheuttaa myös jonkun ilkeä käytös netissä tai huijauksen ja hyväksikäytön yritys.	Jallh jis naan datnem gaskeviermesne irhkie, jallh voejhkele nulliehtidh jallh vïegkehtidh.
Jotkut kokevat ahdistusta ennen koetta tai työhaastattelua.	Maahta pryöven åvteli jallh barkoegoerehtimmien åvteli asvedidh.
Tai ennen vaikeaa ja pelottavaa tilannetta.	Jallh gosse maam akt darjodh mestie bïlledh jallh ij lyjhkh.
Vaikka tällainenkin ahdistus tuntuu ikävältä, ainakin sen syy on tiedossa.	Dïhte maahta dan gïerve årrodh, mohte dellie gujht daajra mannasinie asvede.
Syyn ymmärtäminen voi helpottaa ahdistuksen käsittelyä.	Maahta ånnetji aelhkebe dellie.
Myös alkoholin tai huumeiden käyttö voivat aiheuttaa ahdistusta.	Maahta aaj asvedidh jis alkohovlem jovkedh jallh drogh nåhtadidh.
Ahdistuksen syy voi olla tiedostamaton, tai se voi johtua asioista, joiden ei uskoisi aiheuttavan ahdistusta.	Maahta aaj asvedidh jïh ij daejrieh mannasinie, jallh aatijste mejstie ussjede ij asvedh.
Siinä tapauksessa ahdistus saattaa joskus tuntua vielä vaikeammalta ja pelottavammalta.	Muvhtene maahta destie tjarkebe asvedidh jïh jienebe bïlledh.
Ahdistuksen erilaisten muotojen välillä ei ole selvää eroa.	Ij gååvnesh naan tjïelke raaste dej asvehammoej gaskem.
Vaikka ahdistuksen taustalla oleva syy olisikin tiedossa, tunne voi silti vaikuttaa liian voimakkaalta tilanteeseen nähden, esimerkiksi jos kokee sydämentykytystä, huimausta ja hikoilua ennen koetta tai tenttiä.	Dïhte aaj maahta årrodh naemhtie, daajra mestie asvedidh, mohte læjhkan tuhtjie dïhte dan tjarki, vuesiehimmien gaavhtan jis vaajmoetsaepmemem åådtje, såmskodh jïh bïevestidh pryövi jallh tenti åvteli.
Vaikutus uneen ja tunteisiin	Åeremem jïh domtesidie tsavtsa
Ahdistus voi vaikeuttaa rentoutumista ja nukkumista.	Maahta gïerve sleapkedh jïh eensi åeredh gosse asvede.
Ahdistunut saattaa herätä keskellä yöllä ja kärsiä sen myötä univaikeuksista tai univajeesta.	Maahta gaskoeh jïjjem fahkedh jïh destie åeremem stuvrie, jallhfeerh vaenie åeredh..
Lisäksi ahdistus voi aiheuttaa levottomuutta, kärsimättömyyttä, ärtyneisyyttä ja itkuisuutta.	Gosse asvede aaj sjædta ovvissjeles, seknie jallh tramstarostijh, jallh aelhkebe hujnies sjædta jïh tjyörijidh.
Ahdistus voi aiheuttaa kehossa niin voimakkaita tunteita ja reaktioita, että henkilö uskoo kuolevansa tai tulevansa hulluksi.	Gosse asvede maahta dan tjarki domtesh jïh reaksjovnh kråahpesne åadtjodh guktie maahta vïenhtedh edtja jaemedh jallh vuaralidh.
Kokemus voi tuntua niin ikävältä, että haluaa tehdä kaikkensa välttääkseen sen toistumista.	Dïhte maahta dan gïerve årrodh guktie gaajhkem dorje guktie ij edtjh ikth vielie deahpadidh.
Silloin voi ahdistua pelkästään siitä, että pelkää ahdistuvansa.	Dellie maahta asvem damtedh juktie bïlledh galka viht asvedidh.
Tätä kutsutaan ennakoivaksi ahdistukseksi.	Dam gohtje vuartoeasve.
Joku voi olla huolissaan siitä, että ahdistuu muiden läsnä ollessa ja kokee, että ahdistuksesta on vaikea puhua.	Maahta aerkies årrodh juktie asvedahtjedh gosse jeatjajgujmie, jïh tuhtjie gïerve lea dan bïjre soptsestidh.
Tämän seurauksena voi olla, että henkilö alkaa välttää sellaisten ihmisten tapaamista, joita oikeasti haluaisi nähdä tai välttää tekemästä asioita, joita oikeasti haluaisi tehdä.	Destie kaanne sjædta aalka ij almetjh råakh gïejgujmie sæjhta gaavnesjidh jallh ij aatem darjoeh maam sæjhta darjodh.
Ahdistuksen pelko rajoittaa elämää.	Jis bælla asvedahtjedh destie jielemem gaertjiedidh.
Ahdistusta aiheuttavien asioiden välttäminen ei ole hyvästä, koska se voi pahentaa ahdistusta.	Ij aatem darjoeh juktie veanhta destie asvedahtjedh ij leah hijven, juktie destie asvem tjarkebe sjædta.
Sen sijaan tällaisessa tilanteessa apua tulisi hakea varhaisessa vaiheessa.	Dan sijjeste edtja aarebi viehkiem ohtsedidh.
Ahdistukseen on saatavissa hyvää apua.	Gååvnese hijven viehkie.
Miten oloaan voi kohentaa ?	Maam maahta jïjtje darjodh ?
Ahdistuksesta on mahdollista päästä eroon.	Maahta orrije asvedidh.
Jokainen voi löytää ahdistuksen käsittelyyn omia keinoja.	Daamhtaj maahta vuekide gaavnedh asvem gïetedidh.
Tässä muutamia vinkkejä.	Daesnie naan raerieh.
Ahdistuksesta puhuminen luotettavalle henkilölle voi auttaa.	Pråvhka viehkiem årrodh asven bïjre soptsestidh naan giejnie jearsoes.
Vaikeiden tunteiden pukeminen sanoiksi voi helpottaa niiden pohtimista ja ymmärtämistä.	Baakoeh beaja gïerve domtesidie maahta darjodh aelhkebe ussjedidh jïh dejtie guarkedh.
Monet kokevat ikävistä tunteista kirjoittamisen, maalaamisen tai muun luovan puuhastelun lievittävän ahdistuksen tunteita.	Jeanatjommesh viehkine gosse gïerve domtesi bïjre tjaeledh, jallh måaladidh jallh jeatjah vuekine skaepiedidh.
Stressi voi lisätä ahdistusta.	Jis raessesne dellie asvem sjïdtede.
Jos on stressaantunut, voi siis miettiä, miten stressiä ja siten myös ahdistusta voisi vähentää.	Jis raessesne maahta funterdidh guktie maahta dam ånnene, jïh dan vuekien mietie asvem unnede.
Voi tehdä rentoutusharjoituksia.	Maahta haarjanidh sleapkedh.
Niitä voi ladata internetistä tai ostaa CD-levyn apteekista.	Dah gååvnesieh gaskeviermesne jallh maahta cd:em åestedh apotehkesne.
Ahdistus saattaa aiheuttaa univaikeuksia.	Asveste daamhtaj nåake åerieminie.
Hyvät yöunet voivat kuitenkin lievittää ahdistusta.	Bene jis njaelkieslaakan åara dam ånnene.
Sen vuoksi on tärkeää yrittää nukkua riittävästi.	Dan gaavhtan vihkeles voejhkele eensi åeredh.
Kuntoilu tai kävely voi lievittää ahdistusta.	Asve maahta unnedidh jis vaedtsedh jallh saavredh.
Jos tupakoi, nuuskaa, käyttää alkoholia tai juo paljon kahvia, voi yrittää vähentää niiden käyttöä ja katsoa olisiko lopettamisesta apua.	Jis rïevhkeste, snuhkijh, alkohovlem jåvka jallh jïjnjh prïhtjegh jåvka maahta voejhkelidh dam vaeniedidh jïh vuejnedh jis viehkine sjædta.
Runsas nikotiinin ja kofeiinin käyttö voivat lisätä ahdistusta ja heikentää yöunta.	Jïjnjh nikotijne jïh koffeine maahta asvem sjïdtedidh jïh destie nåekebe åara.
Ahdistuksesta voi lukea lisää tai saada vinkkejä sen hoitoon esimerkiksi internetistä.	Maahta jïjnjh asvem bïjre lohkedh jallh raeriem jeatjijste åadtjodh, vuesiehtimmien gaavhtan gaskeviermesne.
On myös mahdollista liittyä yhdistyksiin, joista voi saada vinkkejä ja tukea ahdistuksen käsittelyyn.	Siebrieh gååvnesieh gusnie raeriem jïh dåarjoem maahta åadtjodh jis lïhtsege.
Jos haluaa puhua jonkun kanssa, voi soittaa tukipuhelimiin.	Jis sæjhta giejnie soptsestalledh, maahta ringkedh aktem dejstie telefovnejourijste mah gååvnesieh.
Ahdistusta ei kannata lievittää alkoholilla tai muilla päihteillä.	Ij edtjh alkohovlem jovkedh jallh jeatjah drogh vaeltedh juktie asvem unnede.
Päihteet saattavat auttaa hetkeksi, mutta ahdistus tulee takaisin ehkä vielä pahempana.	Maahta damtedh viehkiem boelhketjem, mohte asve gujht bååstide båata jïh dellie kaanne vïerrebe.
Millaista apua on saatavilla ?	Mij viehkide maahta åadtjodh ?
Ahdistuksesta voi päästä eroon erilaisilla tavoilla.	Maahta aaj viehkiem åadtjodh vuekiem gaavnedh guktie ij asvedh.
Tavallisesti hoitoon käytetään keskusteluterapiaa, lääkitystä tai rentoutusharjoituksia.	Daamhtemes båehtjierdimmie lea naan vuekie soptsestallemeterapije, medisijnh jallh sleapkedh.
Mikä toimii yhdellä ei välttämättä toimi toisella.	Dïhte maam aktem persovnese hijven kaanne ij leah hijven mubpide.
Siksi on tärkeää saada apua, joka on sopeutettu omiin tarpeisiin.	Dan gaavhtan vihkeles viehkiem åådtje mij lea sjïehtedamme mestie maam jïjtje daarpesjidh.
Apua voi hakea ottamalla yhteyttä nuorisovastaanottoon, opiskelijaterveydenhuoltoon tai terveyskeskukseen.	Maahta aelkedh dejnie, noeredåastovem, learohkehealsoem jallh hoksejarngem gaskesadta.
Tarvittaessa he voivat auttaa ottamaan yhteyttä esimerkiksi psykologiin tai lääkäriin.	Jis daarpesje dïhte gïem råaka maahta viehkehte jeatjide gaskesadtedh vuesiehtimmien psykologe jallh dåaktere.