Alakuloisuus
Hujnesne
Alakuloisuus
Hujnesne
Alakuloisuuden, surullisuuden, ahdistuksen tai toivottomuuden tunteet ovat luonnollinen osa elämää.
Såemies aejkien hujnies, stråarkan, aerkies damta jallh damta ij naan håhkoe lea iemeles bieliem jieliemisnie.
Joskus saattaa olla päiviä, jolloin mikään ei huvita, mikään ei tunnu hauskalta tai mielessä pyörii monenlaisia asioita.
Maahta vuesiehtimmien gaavhtan biejjieh åtna gosse ij maam akt åajsoeh, ij mïssŠakt luste jallh gosse jïjnjh tjoeperde.
Tällaiset tunteet menevät usein ohi.
Daamhtaj dah domtesh haajpanieh.
Kurjaa oloa voi kohentaa eri tavoin itse, tai hakea tarvittaessa apua.
Gååvnese aath mejtie jïjtje maahta darjodh guktie buerebe damtedh, jïh viehkiem gååvnese jis dam daarpesje.
Kaikilla on joskus mieli maassa.
Hujnie båata jïh vualka jieliemisnie.
Negatiivisia ajatuksia ja tunteita ei tarvitse pelätä.
Ij daarpesjh bïlledh dejtie negatijveles åssjelidie jïh domtesidie åvtese buektedh.
Jos tällaisia tunteita yrittää välttää, ahdistus ja levottomuus voivat pahentua.
Jis dagkaridie domtesidie pryövoe lïepedh gosse dah båetieh maahta jïjnjh aerkiem jïh asvem åadtjodh.
Tunteet on elettävä läpi ja niille on annettava aikaa.
Naan dejstie aatijste tjuerieh luhpiem åadtjodh damtedh jïh muvhtene tjuara dejtie tïjjem vedtedh.
Joskus alakulon syy on tiedossa
Såemies aejkien daajra mannasinie
Joskus alakuloisuus voi johtua jostain tietystä asiasta.
Såemies aejkien gååvnesieh naan sjïere sjïekh mannasinie hujnesne.
Syynä voi olla esimerkiksi seurustelun päättyminen, vanhempien muuttaminen erilleen tai muut ongelmat perheessä tai ystävien kanssa.
Maahta vuesiehtimmien gaavhtan årrodh mïelehkinie orrijidh, eejhtegh juekieh jallh jeatjah dåeriesmoerh fuelhkine jallh voelpigujmie.
Mieli voi olla maassa myös silloin, kun elämässä tapahtuu suuria muutoksia, esimerkiksi muuton, koulun vaihtumisen tai lukion ja työn aloittamisen myötä.
Maahta aaj hujnesne jis jieliemisnie maam akt jeatjahtehtedh, vuesiehtimmien gaavhtan jis juhtedh, skuvlem målsodh jallh jåarhkeskuvlem aelkedh jallh aalka barkedh.
Vaikka tällaiset ongelmat voivat tuntua ylivoimaisilta, useimmiten ne menevät ohitse ystävien ja perheen tuella.
Daamhtaj dagkerh dåeriesmoerh maahta jïjtje tjoelmedidh jallh voelph jallh fuelhkieh datnem viehkiehtieh, jïlhts dan gïerve damta gosse deahpedeminie.
On myös tavallista tuntea itsensä alakuloiseksi, vaikka mitään erikoista ei olisi tapahtunutkaan.
Daamhtaj aaj hujnesne jïlhts idtji maam akt sjïere deahpedh.
Jos koulussa tai työssä ilmenevät ongelmat aiheuttavat stressiä tai nukkumisvaikeuksia, seurauksena voi olla surullinen tai masentunut olo.
Jis vuesiehtimmien gaavhtan fuehpesne jallh ij maehtieh åeredh juktie gïerve skuvlesne jallh barkosne dellie maahta hujnies sjïdtedh.
Seksuaalisuus, ympäristön odotukset ja vartalon kehittyminen voivat vaivata mieltä.
Åssjelh seksualiteeten bïjre, guktie edtja dåemiedidh jïh guktie kråahpem evtede maahta gïerve årrodh.
Tytöt voivat tuntea olonsa masentuneiksi ennen kuukautisia.
Nïejth maehtieh biejjiej gujnelemmien åvteli hujnies sjïdtedh.
Mieliala ei aina näy päältäpäin
Ij åålegh vååjnoes guktie damta
Kavereiden, vanhempien, opettajien tai muiden läheisten on usein hankala ymmärtää miltä nuoresta todella tuntuu.
Daamhtaj eah voelph, eejhtegh, lohkehtæjjah jallh jeatjah guarkoeh guktie damta.
Mieliala ei aina näy ulospäin, vaikka itsestä siltä saattaisikin tuntua.
Ij leah vihties vååjnoes guktie damta jïlhts jïjtje tuhtjie jeatjah edtjieh dam vuejnedh.
Alakuloisuus voi aiheuttaa myös vihaisuutta ja ärtyisyyttä.
Jis hujnesne dellie maahta aaj jienebe måarehks jïh seknies sjïdtedh.
Silloin ympärillä olevat ihmiset saattavat huomata ärtyisyyden, mutta eivät ymmärrä, että se johtuu masentuneisuudesta ja alakuloisuudesta.
Dellie maehtieh almetjh dam aajhtsedh, mohte kaanne eah guarkah mannasinie hujnesne.
Tämän vuoksi omista tunteistaan kannattaa puhua, jotta voi saada apua ja tukea.
Dannasinie hijven jis pryövoe soptsestidh guktie damta guktie maahta viehkiem jïh dåarjoem åadtjodh.
Puhuminen jonkun kanssa voi usein auttaa ymmärtämään itseään paremmin.
Soptsestallemen tjïrrh maahta jïjtjemh buerebe guarkedh.
Miten oloaan voi kohentaa ?
Maam maahta jïjtje darjodh ?
Omaan mielialaan voi vaikuttaa.
Maahta jïjtje tsevtsedh mennie bïevsterisnie daelie.
Säännöllinen liikunta tai urheilun harrastaminen parantavat mielialaa ja lisäävät energiaa.
Buerebe bïevsterisnie jis svähtja, kaanne daamhtaj saavra, jïlhts ij dam darjoeh.
Jos tahtoo saada paremman mielen, on tärkeää syödä hyvin ja säännöllisesti sekä nukkua riittävästi.
Aaj vihkeles buerie jïh daamhtetje byöpmedidh jïh åeredh.
Silloin vaikealta tuntuvien asioiden käsittely on helpompaa.
Dellie aath mah gïerve damta buerebe buakta.
Sekä liian pitkät että liian lyhyet yöunet voivat väsyttää.
Maahta aaj nahkeren sjædta dovne jis ååpsen jïjnjh jallh vaenie åeredh.
Jos olo tuntuu masentuneelta, on hyvä pitää mielessä muutamia asioita:
Gellie aath mah hijven ussjede jis joe lea hujnies:
Kannattaa tehdä asioita, joista pitää, esimerkiksi tavata ystäviä.
Buerebe sjædta jis aatem darjodh maam lyjhkoe darjodh vuesiehtimmien gaavhtan voelpigujmie årrodh.
Masentuneena saattaa kaivata myös yksinoloa.
Mohte maahta daarpesjidh oktegh årrodh jis hujnies.
Liikunnasta voi olla apua.
Dïhte maahta viehkiem årrodh gosse svihtjedh.
Jos mieltä vaivaavat monenlaiset asiat, kävely tai treenaus saattaa helpottaa oloa ja parantaa yöunta.
Vuesiehtimmien gaavhtan vaadtsehtjidh jallh saavredh pråvhka viehkine årrodh jis jïjnjh åssjelh åtna jïh destie buerebe åeredh.
Ulkoilu aurinkoisella säällä on hyväksi, koska valolla on piristävä vaikutus.
Ålkone årrodh gosse tjuavkeds lea hijven, juktie tjoevkeste kaanne buerebe damtedh.
Puhuminen esimerkiksi ystävän tai perheenjäsenen kanssa voi auttaa.
Maahta viehkiem årrodh giejnie soptsestalledh, voelpine jallh naan fuelhkesne.
On mahdollista käydä juttelemassa myös esimerkiksi kouluterveydenhoitajan tai kuraattorin luona.
Maahta aaj vuesiehtimmien gaavhtan skuvlesåjhterasse jallh kuratovrese vaedtsedh.
Omista tunteista kirjoittaminen.
Tjaelieh maam damta.
Tunteiden ja ajatusten pukeminen sanoiksi auttaa yleensä ymmärtämään itseään paremmin ja huomaamaan mahdolliset ongelmat, jotka täytyy ratkaista.
Gosse baakoeh domtesidie jïh åssjelidie beaja kaanne buerebe jïjtjemdh guarkoe jïh aelhkebe dåeriesmoerh vuejnedh mah daarpesje nuala.
Alkoholi ja huumeet eivät ole ratkaisu
Alkohovle jïh drogh ij leah hijven
Masentuneena saattaa helposti kuvitella, että alkoholin juominen tai huumeiden käyttö parantavat oloa.
Jis hujnies maahta såemies aejkien damtedh guktie viehkine jis alkohovlem jovkedh jallh drogh vaeltedh.
Päihteiden käyttö voi tehdä iloisemmaksi ja auttaa hetkeksi unohtamaan ikävät ajatukset, mutta ajan myötä se päinvastoin pahentaa ahdistusta ja muita vaikeita tunteita.
Kaanne aavode jïh åajaldahta maam daelie gïerve, mohte tïjjen mietie dam aerkies jïh jeatjah gïerve domtesh lyövlehkåbpoe sjidtieh.
Alkoholi tai huumeet saattavat jopa olla syy alakuloisuuteen.
Maahta aaj alkohovleste jïh drogeste nåake damtedh.
Alakuloisuus menee yleensä ohi
Daamhtaj buerebe sjædta jis hujnesne orreme
Masentuneena olo voi tuntua hyvin toivottomalta.
Maahta dan nåake damtedh gosse hujnesne.
On helpottavaa tietää, että useimmiten masennus menee ohi itsestään, vaikka se voikin viedä aikaa.
Dan gaavhtan hijven daejredh daamhtaj buerebe sjædta jis hujnesne orreme, jïlhts dan guhkiem damta.
Joskus tarvitaan apua
Såemies aejkien viehkiem daarpesje
Joskus on hyvä ottaa asia puheeksi ulkopuolisen kanssa.
Såemies aejkien hijven jis maahta jeatjajgujmie soptsestalledh.
Apua voi pyytää esimerkiksi nuorisokeskuksesta, terveyskeskuksesta tai kouluterveydenhuollosta.
Viehkiem maahta åadtjodh jis vuesiehtimmien gaavhtan noeredåastoevasse, hoksejarngese jallh learohkehealsose bievnedh.
Nämä ammattilaiset ovat tottuneet tapaamaan masentuneita nuoria.
Desnie dah pruvhkieh noeride råakedh mejtie hujnesne.
Tarvittaessa he voivat auttaa ottamaan yhteyttä esimerkiksi psykologiin tai lääkäriin.
Jis daarpesje maahta dïhte maam råaka viehkehte gaskesadtedh vuesiehtimmien gaavhtan psykologine jallh dåaktarinie.
Puhelimitse voi ottaa yhteyttä tukipuhelimiin tai käydä internetsivustoilla, joista voi saada apua chattailemalla, sähköpostitse tai lukemalla neuvoja.
Gååvnese aaj telefonejourh mejtie maahta rïngkedh, jïh sijjieh gaskeviermesne gusnie maahta chattedh, mejledh jallh lohkedh guktie raeriem jïh dåarjoem åådtje.
Tukipalveluihin voi ottaa yhteyttä nimettömänä.
Desnie ij daarpesjh nommem jiehtedh jis ij sïjhth.
Depressio tarkoittaa aivan muuta kuin tilapäistä masentuneisuutta.
Depresjovne ij leah seamma goh hujnesne jïh skabroeh.
Kyseessä voi olla depressio, jos masentuneisuus kestää useita viikkoja ja samalla ilmenee seuraavia oireita
Maahta depresjovnem åådtjeme jis hujnesne gellie våhkoeh jïh seamma aejkien:
mielenkiinnon menetys asioihin, jotka aiemmin ovat kiinnostaneet
ïedtjem dassa dejtie maam pråvhka lyjhkedh
unettomuus tai liikaunisuus
dan vaenie jallh dan jïjnjh åara
keskittymisvaikeudet
dåeriesmoerh konsentreradidh
ruokahalun katoaminen
dealese
tavallista suurempi ruokahalu
jienebe byöpmede goh daamhtaj
itseluottamuksen huononeminen tai kohtuuton itsekritiikki
nåake jïjtjetjirkemem åådtje jïh jïjtjemse laejhtedh
halu vältellä muita
jeatjijste antanadta
asioiden jatkuva pohdiskelu
jïjnjh ussjede
ongelmat koulussa tai töissä
dåeriesmoerh skuvlesne jallh barkosne åådtje
itsetuhoiset ajatukset.
sæjhta aemieluesijh
Depressiota sairastava tarvitsee ammattiapua voidakseen paremmin.
Jis depresjovnem åtneme dellie profesjonellen viehkiem daarpesjidh guktie buerebe bïevsterh åådtje.
Apua voi hakea esimerkiksi nuorisokeskuksesta, terveyskeskuksesta tai kouluterveydenhuollosta.
Viehkiem maahta noeredåastoevisnie, hoksejarngesne jallh learohkehealsosne åadtjodh.