Kiusaaminen
Irhkeme
Kiusaaminen
Irhkeme
Kiusaamisella tarkoitetaan sitä, kun joku joutuu ympärillä olevien ihmisten huonon kohtelun kohteeksi.
Gosse almetjh naakenem lïhke irhkieh, dellie lea irhkeme.
Yksittäiset erimielisyydet eivät ole kiusaamista.
Akte væssjojen deahpadimmie ij leah irhkeme.
Kun ilkeää kohtelua tapahtuu toistuvasti, ja se aiheuttaa kiusatulle harmia ja pahaa mieltä, puhutaan kiusaamisesta.
Gosse gellien aejkien deahpadieh jïh naaken destie nåake damta, dellie lea irhkeme.
Kiusaamisen uhriksi joutunut voi tuntea itsensä pelokkaaksi, surulliseksi ja loukatuksi.
Dïhte, gïem irhkie, maahta hujnies sjïdtedh, bïlledh jallh miedtielidh.
Joku voi tulla surulliseksi ja pahoittaa mielensä tullessaan kohdelluksi ilkeästi vain kerran, vaikka sitä ei kutsutakaan kiusaamiseksi.
Maahta gujht hujnies sjædta jïh nåake damta jis akten aejkien deahpade, jalhts ij irhkemem gohtjh.
Pitkään jatkunut kiusaaminen voi vaikuttaa kiusatun itsetuntoon, ja hän voi tuntea itsensä hyvin yksinäiseksi.
Mohte dïsse, gïem guhkiem irhkie, maahta dan jïjtjedomtesem tsevtsedh, jïh dan oktegh damta.
Mitä kiusaaminen on ?
Mij lea irhkeme ?
Kiusaaminen voi olla kuiskuttelua, tuijottamista, nauramista, tönimistä, lyömistä ja ilkeitä puheita.
Irhkeme maahta årrodh gosse dah simmieh, vïjlelieh, nartehtieh, tsaepmieh jallh vestie baakoeh jiehtieh.
Kiusaamista voi olla myös ilkeät tekstiviestit, sähköpostit tai viestit Facebookissa tai vainoaminen netissä.
Maahta aaj vesties sms:h, mejlh jallh tjaalegh facebookesne årrodh jallh gaskeviermesne dåålvesåvva.
Myös syrjintä esimerkiksi erilaisen pukeutumisen tai ulkonäön perusteella on kiusaamista.
Irhkeme aaj gosse ij åadtjoeh meatan årrodh juktie ij gåårvedh guktie jeatjah tuhtjieh edtja gåårvedidh, jallh lea sjïere guelmie.
Kiusattu voidaan jättää ryhmän ulkopuolelle tai levittää hänestä juoruja.
Maahta aaj jis ij åadtjoeh meatan årrodh, jallh såaltjh dan bïjre juhtieh.
Kaikki, mikä saa toisen voimaan huonosti, on kiusaamista.
Jis naaken destie nåake damta, dellie lea irhkeme.
Kiusaaminen on monille voimakas ilmaus.
Irhkeme jïjnjide tjarke baakoe.
Ehkä kiusaajat eivät ymmärrä, että kyse todellakin on kiusaamisesta.
Kaanne dah gïeh irhkieh eah guarkah dïhte lea irhkeme.
He saattavat esimerkiksi sanoa, että kyseessä on vain riita.
Dah kaanne vuesiehtimmien gaavhtan jiehtieh lij ajve tsælloe.
Riita eroaa kiusaamisesta kuitenkin siinä, että riidan osapuolet ovat suhteellisen tasaväkisiä ja suunnilleen yhtä ilkeitä toisilleen.
Mohte tsællosne seamma veaksehke jïh mahte seamma væssjojes sinsitnide.
Sama koskee ilkeitä vitsejä.
Seamma jis vesties vuekine jarhpoedidh.
Kiusaaja voi joskus vierittää syyn toisen niskoille ja sanoa, että kyse oli vain vitsistä.
Dïhte gie irhkie naan aejkien ij skåltoem vaeltieh jïh dellie jeahta dïhte gaastastalli.
Jos vitsi loukkaa kiusattua, kyse on kiusaamisesta.
Mohte jis naaken destie nåake damta, dellie lea irhkeme.
Joskus kiusaaminen on niin vakavaa, että kyseessä on rikos.
Muvhtene irhkeme dan tjarke dellie miedteme.
Tästä esimerkkinä on pahoinpitely, muun muassa lyöminen.
Vuesiehtimmien gaavhtan leerhkeme, jis naaken leerhkie.
Myös häirintä tai syrjintä on rikos.
Trakasserijh jïh diskrimineeremh leah aaj miedtemh.
Rikoksia ovat myös uhkailu tai alle 15-vuotiaan pakottaminen seksuaalisiin tekoihin netissä.
Aaj miedteme naakenem aajhta, jallh tjabrehte naakenem nuerebe 15 jaepieh seksuellen darjomh gaskeviermesne darjodh.
Jos jotakuta kohdellaan huonosti esimerkiksi sukupuolen tai uskonnon vuoksi, kyseessä on syrjintä.
Jis naakenem nåakelaakan gïetede dejstie persovnen tjoelem jallh jaahkoem fåantojste, dellie diskrimineereme.
Kiusaaminen on aina otettava vakavasti !
Jis naaken jeatjebem irhkie, dellie tjoerebe seahkaridh !
Mistä kiusaaminen johtuu ?
Mestie irhkeme båata ?
Kiusaaminen voi saada alkunsa ryhmässä, jossa on huono ilmapiiri.
Daamhtaj irhkeme aalka gosse mådtan bïevsterh dåehkesne.
Kiusaajat saattavat ehkä yrittää pitää yhtä pienessä ryhmässä olemalla ilkeitä jollekulle muulle.
Dah gïeh irhkieh pryövoeh kaanne onne dåehkiem ektiedidh jïh dan gaavhtan jeatjide irhkieh.
Joskus kiusaaminen johtuu siitä, että kukaan aikuinen ei ota vastuuta siitä, että kaikki käyttäytyvät hyvin toisiaan kohtaan.
Muvhtene irhkeme aalka gosse ij naan geerve lïhke gie dïedtem vaalta gaajhkesh vuerie vuekine sinsitniem dåemiedidh.
Kiusaamisen syynä voi olla myös se, että kiusaajasta tuntuu pahalta ja hän kostaa muille tunteakseen itsensä vahvemmaksi.
Irhkeme aaj destie båata dïhte gie irhkie nåake damtedh jïh veaksahkåbpoe damta gosse jeatjah irhkie.
Joskus kiusaaminen voi pahentua, koska kukaan ei uskalla sanoa vastaan.
Muvhtene irhkemem jeanene juktie dah gïeh dam vuejnieh eah doesth maam akt jiehtedh.
Ehkä muut pelkäävät itse joutuvansa kiusatuksi tai menettävänsä kavereita.
Dah kaanne destie billieh dah maehtieh irhkedhsjïdtedh jallh voelph dassedieh.
Miten kiusaamista voidaan ehkäistä ?
Guktie maahta irhkemem vaeniedidh ?
Kiusaamisen ehkäisy ei ole koskaan nuoren vastuulla.
Ij gåessegh noere almetjen dïedte irhkemem heerredh.
Koulun henkilökunnan aikuiset ovat vastuussa siitä, että kukaan ei joudu kiusatuksi.
Skuvlesne geervi dïedte ij oktegh desnie sjædta irhkedh.
Kaikki voivat kuitenkin auttaa vähentämään kiusaamista.
Gaajhkh maehtieh viehkiehtidh irhkemem unniedidh.
Jos huomaa, että jotakuta kohdellaan huonosti tai hän tuntee itsensä ulkopuoliseksi, voi osoittaa välittävänsä.
Jis aajhtsa naaken sjædta neerrehtidh jallh ålkone damtedh, maahta vuesiehtidh dam pryjjedh.
Joskus sekin riittää, että tervehtii tai kysyy jotain arkipäiväistä, jolloin kiusattu tietää, että joku välittää.
Muvhtene nuekies hej jeahta, jallh maam akt gihtjie, dellie dïhte damta naaken pryjjoe.
Voi myös olla avuksi kertomalla jollekin henkilölle, joka on koulussa töissä, jos huomaa jonkun joutuneen kiusatuksi.
Maahta aaj viehkine årrodh jis dam jiehtedh jis aajhtsedh naaken irhkesåvva.