kuukautiset.html.xml

Kuukautiset	Gujnelemmie
Kuukautiset	Gujnelemmie
Kuukautiset tarkoittavat kohdusta poistuvaa verenvuotoa, joka toistuu tytöillä enemmän tai vähemmän säännöllisesti murrosiästä alkaen.	Gujnelemmie lea dïhte verteme boernesgåeteste mij nïejth åadtjoeh puberteten raejeste.
Kuukautiset ovat merkki tytölle, että hänen kehonsa on lisääntymiskykyinen.	Gujnelemmie lea kråahpen vuekie vuesehte tjoelenjoetseme sjïdteme.
Tytön munasarjoista irtoaa kerran kuukaudessa munasolu murrosiästä vaihdevuosiin saakka.	Nïejtine daamhtaj munnieluajhtemem fïerhten asken dehtie puberteten raejeste jïh klimakterijen raajan.
Munasolun irrotessa kohdun limakalvo paksuuntuu ja valmistautuu vastaanottamaan hedelmöittyneen munasolun.	Seammasïenten munnieluajhteme dellie njevlieskïelte boernesgåetesne jassijes sjædta guktie maahta munniem dåastodh jis nåajsan sjïdtedh.
Munasolun hedelmöittymiseksi emättimeen on päästävä siittiöitä.	Jis edtja nåajsan sjïdtedh dellie tjuara spermijerh tsavnose åadtjodh.
Tällöin nainen voi tulla raskaaksi. Jos munasolu ei hedelmöity, kohdun limakalvo poistuu kohdusta vuotona.	Dellie maahta nåajsan sjïdtedh, mohte jis ij nåajsan sjïdth boernesgåetienskïelte olkese verteminie båata.
Tästä käytetään nimitystä kuukautiset.	Dïhte lea gujnelemmie.
Koska kuukautiset alkavat ?	Gåessie gujnelemmiem åådtje ?
Kuukautisten alkamisaika vaihtelee yksilöllisesti.	Mennie aalterisnie gujnelemmiem åådtje lea ovmessie.
Tämä johtuu siitä, että jokaisen murrosikä on erilainen.	Dïhte dannasinie gaajhkh pubertetese ovmessie aalterisnie båetieh.
Murrosiän varhaista tai myöhäistä alkamisaikaa ei voi hallita.	Jis aareh jallh seente pubertetese båetedh ij maehtieh dam stuvredh.
Kuukautiset alkavat keskimäärin 12–14 vuoden iässä.	Jeanatjommesh gujnelemmiem åadtjodh såemies aejkien 12-14 aalterisnie.
Kuukautiset voivat alkaa jo yhdeksän vuoden iässä tai vasta 16-vuotiaana, mikä on täysin normaalia.	Mohte maahta gujht dam åadtjodh gosse uktsie jaepien båeries jallh gosse 16 jaepien båeries jïh ij maam akt fïejle.
Jos kuukautiset eivät ole alkaneet 16–17 vuoden ikään mennessä, on syytä mennä lääkäriin.	Jis ij leah voestes gujnelemmiem åådtjeme gosse 16-17 jaepien båeries edtja dåakteren gåajkoe vaedtsedh.
Ensimmäiset kuukautiset voivat tulla yllätyksenä.	Voestes gujnelemmie maahta hïehpede båetedh.
Se voi olla ahdistavaa.	Dïhte maahta gïerve domtedh.
Ehkä kellään luokkatoverilla ei vielä ole kuukautisia.	Kaanne ij naan jeatjah klaassesne lea gujnelemmiem åådtjeme.
Kuukautissuojan valinta voi huolestuttaa, ja niistä puhuminen aikuisten kanssa saattaa nolottaa.	Kaanne funterde mah gujnelemmievaarjelimmiem edtja nåhtadidh jïh kaanne skaamesje jis edtja geerve almetjinie dejnie soptsestalledh.
Toisaalta ensimmäiset kuukautiset voivat olla jotain, mitä on jo kauan odottanut.	Jallh lea voestes gujnelemmiem vuarteme.
Useimmilla kavereilla ne ovat jo alkaneet, ja tuntuu helpottuneelta kuulua lopultakin samaan " jengiin ".	Jeenjemes voelph joe dam åådtjeme jïh geehpebe domtedh juktie aktem " tjiertesne " sjædta.
Kuinka paljon vuotoa tulee ?	Man jïjnjh varta ?
Vuodon määrä ja kesto vaihtelevat henkilöstä toiseen.	Man jïjnjh varta persovneste persovnese juaka, seammalaakan maahta juekedh gellie biejjieh varta.
Kuukautisten aikana verta vuotaa tavallisesti noin 20–80 millilitraa, eli korkeintaan desilitran verran.	Daamhtaj 20-80 millilijhterh vïrrem varta gosse gujnelemmie, fagkan akte desilijhtere gosse jeenjemes.
Koska vereen sekoittuu kehon nesteitä ja kohdun limakalvoa, vuotoa näyttää olevan enemmän kuin sitä oikeasti on.	Mohte dannasinie vïrre kråahpengalkesh jïh njevlieskïeltem boernesgåeteste bleenti damta jienebe vertedh.
Vuoto voi tuntua runsaalta, vaikka itse asiassa se ei sitä olisikaan.	Jeanatjommes tuhtjieh dah dan jïjnjh vertedh mohte kaanne ij leah dan jïjnjh.
Jos kuukautissuoja on vaihdettava niin usein, että siitä on runsaasti vaivaa tai jos joutuu käyttämään kaksinkertaista terveyssidettä, jotta vuoto ei tulisi läpi, puhutaan runsaasta vuodosta.	Mohte jis tjuara gujnelemmievaarjelimmiem målsodh dan daamhtaj gïerve sjædta jallh jis tjuara gellie gujnelemmievaarjelimmieh nåhtadidh juktie ij edtjh dej tjïrrh vertedh dellie lea veljijes gujnelemmie.
Runsas vuoto johtuu usein siitä, että kohdussa on runsaasti ainetta, joka liuottaa verihyytymiä.	Dïhte naemhtie sjædta jis lea eebne boernesgåetesne maam gyllemh luejhtedh.
Tämä heikentää veren hyytymistä ja aiheuttaa runsaampaa vuotoa.	Destie sjædta verteme gïervebe vaenede jïh jienebe vertedh.
Runsaan kuukautisvuodon vuoksi olo voi tuntua väsyneeltä ja voimattomalta.	Jis jïjnjh varta dellie sæjloes damta jïh aapere.
Tämä johtuu alhaisista veriarvoista.	Destie båata vïrrevierhtie vuelie sjædta.
Runsaista kuukautisista kärsivä voi ottaa yhteyttä kouluterveydenhuoltoon, nuorisovastaanottoon tai terveyskeskukseen.	Jis veljijes gujnelemmiem åtna maahta skuvlehealsoehoksem, noeredåastovem jallh hoksejarngem bïeljelidh.
Lääkäri voi määrätä hoidoksi pillereitä, joilla vuotoa voi hillitä, esimerkiksi ehkäisypillerit.	Dellie maahta tabledth viehkine årrodh guktie vaenede vertedh, vuesiehtimmien gaavhtan p-pillerh.
Epäsäännölliset kuukautiset	Ovahkedh gujnelemmie
Nuorena kuukautiskierto on tavallisesti epäsäännöllinen.	Gosse gujnelemmiem åådtje dellie daamhtaj dïhte ovahkedh.
Se tarkoittaa sitä, että kuukautiset eivät tule joka kuukausi samaan aikaan.	Dïhte sæjhta jiehtedh dïhte ij båetieh seamma aejkien fïerhten asken.
Yleensä kierto tasaantuu itsestään ajan myötä niin, että jokainen kuukautiskierto, eli aika kuukautisten alusta seuraavien alkuun, kestää 21–35 päivää.	Jeanatjommesidie pruvhkieh ahkedh sjædta naemhtie fïerhten gujnelemmiecykelen, biejjien mænngan gujnelemmie aalka goske båetije gujnelemmie lea 21-35 biejjiej gaskem.
Kuukautiskiertoa kannattaa tarkkailla merkitsemällä päivämäärät kalenteriin tai muuhun muistivihkoon.	Hijven daajra gosse gujnelemmie båata jïh dah daatoeh biejjielåhkose jallh jeatjah gærjese tjaeledh.
Se auttaa pysymään selvillä kuukautiskierron säännöllisyydestä ja seuraavien kuukautisten alkamisesta.	Dellie aelhkies vuajna jis dïhte ahkedh båata jïh daajra medtie gosse båetije asken båata.
Näin on myös helppo huomata, jos kuukautiset ovat myöhässä.	Dellie aaj aajhtsa jis gujnelemmie seentebe båata naan asken.
Joillakin naisilla kuukautiset saattavat olla epäsäännölliset koko elämän ajan, eikä se ole vaarallista. Jos epäsäännölliset kuukautiset tuntuvat kuitenkin vaivalloisilta, ne voidaan saada säännöllisiksi esimerkiksi ehkäisypillereiden avulla.	Naan lea åålegh ovahkedh gujnelemmie, ij leah feerlege mohte jis tuhtjie vaejvie sjædta maahta ahkedh gujnelemmiem åådtje vuesiehtimmien gaavhtan p-pillerinie viehkine.
Kuukautiset myöhässä tai poissa	Gujnelemmie seentebe båata jallh gååte
Luonnollinen syy kuukautisten poisjäämiseen on raskaus.	Iemie sjïeke gosse gujnelemmie gååte lea nåajsan sjïdteme.
Raskaus edellyttää, että emättimeen on päässyt siittiöitä, mikä tapahtuu yleensä aina yhdynnässä.	Guktie nåajsan sjïdteme dellie tjuara spermijerh tsavnose åadtjoeji, jïh dïhte mahte åålegh negkiemisnie.
Jos harrastaa hyväilyseksiä, ja sormissa on tuoretta spermaa, jonka vie suoraan emättimeen, on olemassa riski tulla raskaaksi.	Jis gaajesjimmieseksem åtna jïh fïerskes spermam soermine åtna jïh dïhte ryöktesh tsavnose rijtie aaj vaahra nåajsan sjïdtedh.
Jos kuukautisten poisjäämisen uskoo voivan johtua raskaudesta, kannattaa tehdä raskaustesti.	Veanhta seentebe gujnelemmie destie båata nåajsan sjïdteme lea hijven teestem darjodh.
Raskaustestin voi ostaa apteekista, monista tavarataloista ja lähikaupoista.	Dam teestem maahta apotehkesne jïh beapmoehbovrine jïh dïenesjebovrine åestedh.
Testin voi myös tehdä ilmaiseksi nuorisovastaanotolla tai äitiysneuvolassa.	Maahta aaj teestem åesehts darjodh noeredåastoevisnie jallh ietniehoksejarngesne.
Stressi, ympäristön muutos tai laihduttaminen	Raessie, byjresemolseme jallh seagkanimmie
Kuukautisten poisjäämiseen voi olla monia muitakin syitä.	Gujnelemmie maahta aaj gaatodh jeatjah sjïekenistie.
Jos kuukautiset ovat vain muutaman viikon myöhässä tai jäävät tulematta yhtenä tai kahtena kuukautena, syynä voivat olla monet erilaiset asiat, kuten ympäristön muutos tai väliaikainen stressi.	Jis gujnelemmie ajve måedtie våhkoeh seentebe jallh gååte akte jallh göökte askh maahta jïjnjh sjïekenistie, vuesiehtimmien gaavhtan byjresemolseme jallh jis ånnetji raessesne.
Jos kuukautiset jäävät pois pitemmäksi aikaa, kannattaa hakeutua tutkimuksiin ja selvittää syy.	Jis gujnelemmie guhkiem gååte dellie hijven goerehtidh mestie naemhtie.
Syynä voi olla esimerkiksi voimakas stressi, pahoinvointi, kova treenaus, laihduttaminen, syömishäiriöt tai jokin sairaus.	Dïhte maahta vuesiehtimmien gaavhtan jis raessesne, nåake, tjarke saavredh, seagkanidh, beapmojne stuvredh jallh skïemtjedh.
Se on kehon tapa sanoa, että jotain on vialla.	Dellie lea kråahpen vuekie jeahta maam akt båajhtoeh.
Jos tuntuu, että tarvitsee apua tai tukea ongelmien ratkaisuun, voi kääntyä esimerkiksi kouluterveydenhuollon tai nuorisovastaanoton puoleen.	Jis damta viehkiem jallh dåarjoem daarpesje dåeriesmoeride noeledh maahta vuesiehtimmien gaavhtan skuvlehealsoehoksem jallh noeredåastovem bïeljelidh.
Jos kuukautiset jäävät pois yli kuudeksi kuukaudeksi, kannattaa aina ottaa yhteyttä esimerkiksi nuorisovastaanottoon tai terveyskeskuksen lääkäriin.	Jis gujnelemmie haajpene guhkiem goh bieliejaepiem edtja åålegh dåakterem bïeljelidh vuesiehtimmien gaavhtan noeredåastoevisnie jallh hoksejarngesne.
Kuukautisten poisjäämistä voidaan selvittää muun muassa verikokeella, jolla mitataan hormonipitoisuuksia.	Dellie viehkiem åådtje daejredh mannasinie ij båetieh, åådtje gaskem jeatjebem vïrrepryövenassh vedtedh mah hormoneveahkah vïrresne mööledh.
Tarvittaessa lääkäri voi määrätä tabletteja, jotka käynnistävät kuukautiset uudelleen.	Jis daerpies dellie maahta tabledth åadtjodh mah darjoeh gujnelemmie viht aalka.
Kuukautiskivut ja PMS	Vaejvieh gujnelemmien åvteli - PMS
Noin viikkoa ennen kuukautisten alkua kehoon kertyy nestettä.	Medtie våhkoem åvteli gujnelemmie aalka jïh dan raajan gosse båata dellie kaanne tjaatsijes kråahpesne sjïdtedh.
Tämän seurauksena rinnat voivat aristaa ja keho tuntua turvonneelta.	Dïhte dorje guktie njammah sprankes jïh kråahpem bankes damta.
Tätä kutsutaan premenstruaaliseksi syndroomaksi, PMS.	Daate gohtje premenstruelle sprankeme, PMS.
Oireyhtymä johtuu kehon hormoneista, ja se voi aiheuttaa kiukkuisuutta, ärtymystä tai alakuloisuutta.	Hormonh dam darjoeh jïh aaj kaanne måarehks sjædta, måasere jallh hujnesne.
Lisäksi voi ilmetä päänsärkyä, makeanhimoa tai näppylöitä.	Aaj åejjieh maehtieh saejriehtidh, sæjhta sïetesaath jallh njavsodh.
Useimmiten PMS-oireet ovat pahimmillaan kolmesta neljään päivää ennen kuukautisia ja häviävät kuukautisten alkaessa, mutta niitä voi ilmetä myös kuukautisten aikana.	Jeanatjommesidie gïeh PMS:em dååjrehtallieh vïerremes pråvhka årrodh golme jallh njieljie biejjieh gujnelemmien åvteli jïh haajpane gosse gujnelemmie aalka, mohte maahta aaj dam naan biejjieh gujnielemmesne damtedh.
Liikunta ja rentoutusharjoitukset voivat helpottaa PMS-oireita.	PMS-dåeriesmoerh kaanne buerebe sjædta jis saavredh jallh lïegkestimmieheerjehtallemh darjodh.
Oireisina päivinä kannattaa myös nukkua riittävästi, ottaa rauhallisesti ja yrittää välttää stressiä.	Aaj hijven eensilaakan åeredh jïh pryövoe lïegkedidh jïh ij raessesne dej biejjien gosse dejtie dåeriesmoeride damta.