murrosika.html.xml

Murrosikä alkaa yleensä 10–13-vuotiaana.	Såemies aejkien gåessie 10 jïh 13 jaepiej gaskem pruvhkieh jeenjemesh puberteetese båetedh.
Murrosiän aikana vartalo kehittyy lapsesta aikuiseksi.	Pubperteetesne kråahpe evtede maaneste geervese.
Esimerkiksi ääni ja sukupuolielimet muuttuvat, kasvoihin saattaa ilmaantua näppylöitä ja kiinnostus seksiin herää.	Vuesiehtimmien gaavhtan gïele jïh dïrregh jeatjahtehtieh, maahta njavsodh jïh pråvhka aelkedh seksen bïjre ussjedidh.
Murrosiän alkamisesta vastaavat hormonit.	Puberteete aalka hormonigujmie.
Hormonit ovat aineita, joita kehon rauhaset tuottavat.	Hormonh leah ïebnh mah ovmessie reavsine kråahpesne sjidtieh.
Hormonit vaikuttavat kehon eri toimintoihin.	Hormonh tsevtsieh guktie kråahpe jåhta jïjnjh ovmessie vuekine.
Ne esimerkiksi säätelevät unta, verenpainetta, mielialaa ja kehossa olevan veden määrää.	Vuesiehtimmien gaavhtan dah nahkerem, vïrrediedtesem, bïevsterh stuvrieh man jïjnjh tjaetsiem kråahpesne åtna.
Kehossa on myös hormoneja, jotka määrittävät kuinka ja koska vartalo kehittyy.	Hormovnh aaj dah mah nænnoestieh gåessie jïh guktie kråahpe jeatjahtahta.
Murrosiän alkaminen ja sen kokeminen vaihtelee suuresti eri henkilöiden välillä.	Gåessie puberteetesne jïh guktie dam dååjrehte jeatjahtahta persovneste persovnese.
Jotkut saattavat odottaa kuukautisten alkamista tai parrankasvua, kun taas toisten mielestä muutokset tuntuvat pelottavilta.	Naan vuertieh goske gujnelemmiem åadtjodh jallh skaavtjoem sjïdtedidh mearan jeatjah tuhtjieh slæjhtoe sjïdtedh.
Murrosiän varhaista tai myöhäistä alkamisaikaa ei voi hallita.	Jis aareh jallh seente puberteetese båata ij maehtieh jïjtje stuvredh.
Tyttöjen murrosikä alkaa yleensä 10–12-vuotiaana ja poikien 11–13-vuotiaana.	Nïejtide puberteete pråvhka aelkedh gåessie 10 jïh 12 jaepiej gaskem jïh baernide 11 jïh 13 jaepiej gaskem.
On tavallista, että se alkaa joko aikaisemmin tai myöhemmin.	Mohte dïhte daamhtaj aalka dovne aarebi jïh seentebe.
Murrosiän alkamisikä on suurelta osin perinnöllistä.	Man båeries gåessie puberteetese båata lea aerpeles.
Murrosikä kestää yleensä viidestä kuuteen vuotta, jona aikana jokainen kehittyy omaan tahtiinsa.	Abpe puberteete vïjhteste govhtese jaepieh jåhta jïh dennie tïjjesne gaajhkide joekehts sjidtieh.
Murrosikä alkaa usein nopealla pituuskasvulla.	Puberteete daamhtaj aalka varki sjïdtede.
Olo voi tuntua hieman kömpelöltä, sillä kaikki ruumiinosat eivät kasva samaan tahtiin.	Muvhtene maahta tjålhpoeh damtedh juktie gaajhkh bielieh kråahpesne eah seammasïenten sjïdtedieh.
Ennen varsinaista pituuskasvua kädet ja jalat kasvavat runsaasti pituutta.	Vuesiehtimmien gaavhtan gïeth jïh juelkieh varki aalkovisnie sjïdtedieh.
Murrosiän päättyessä lopullinen pituus on saavutettu.	Gåessie puberteeteste båata dellie gåhkoem sjïdtedamme.
Monesti sanotaan, että murrosikä on vaikeaa aikaa.	Daamhtaj åådtje govledh puberteete gïerve boelhkem.
Osalle se voi ollakin, mutta ei kaikille.	Naemhtie maahta muvhtene årrodh, mohte ij gaajhkesidie.
Monille se on hauska ja jännittävä vaihe elämässä, sillä sekä itsessä että ympärillä tapahtuu paljon uusia asioita.	Jïjnjide luste jïh gïeltegs tïjjem jieliemisnie, gosse jïjnjh orre aath deahpadieh dovne jïjtjemdh jïh jeatjajgujmie.
Monien mielestä on mukavaa kasvaa pituutta ja muuttua aikuismaisemmaksi.	Jïjnjh lyjhkoeh sjïdtedidh jïh jienebe geerve kråahpem jïh guelmiem åadtjoeh, mohte ij gaajhkesh.
Kehossa tapahtuvat muutokset voivat olla hämmentäviä ja voi tuntua, että mieli ei kestä mukana.	Maahta båasaridh gosse kråahpe jeatjahtahta, muvhtene maahta damtedh ij leah ryöktesth meatan.
Joskus voi tuntua, että tytön tai pojan käyttäytymiseen tai ulkonäköön kohdistuu monenlaisia vaatimuksia.	Muvhtine maahta damtesovvedh goh åssjelh jïh krïevemh gååvnesieh, vuesiehtimmien gaavhtan guktie edtja årrodh jïh vååjnedh nïejtine jallh baernine.
Aikuisilla saattaa olla mielipide siitä, millaisia murrosikäiset nuoret ” ovat ”, ja he saattavat kuvailla nuoria negatiivisesti esimerkiksi toteamalla, että murrosikäiset ovat hankalia ja räyhääviä.	Geerveh maehtieh åssjelh utnedh guktie noere “ leah ”, mejtie maehtieh negatijveles baakoejgujmie bïhkedidh, numhtie noerh leah vaejvies jïh rajjadieh.
Kannattaa kuitenkin muistaa, että kellään ei ole oikeutta kohdella toista epäreilusti, ja jokaisella on oikeus olla sellainen kuin itse haluaa.	Edtja mujhtedh ij naan reaktam utnieh jeatjide nåakelaakan gïetedidh jïh reaktam åtna årrodh dam maam sæjhta årrodh.
Jos olo tuntuu hankalalta, kannattaa asiasta puhua jollekin.	Jis vaejvies damta maahta hijven giejnie soptsestalledh.
Yhteyttä voi ottaa esimerkiksi koulun terveydenhoitajaan, koulukuraattoriin tai nuorisovastaanoton henkilökuntaan.	Maahta vuesiehtimmien gaavhtan skuvlesåjhterinie, skuvlekuratovrine jallh naan noeredåastoevisnie.
Mitä murrosiässä tapahtuu ?	Maam puberteetesne deahpede ?
Tyttöjen murrosikä alkaa rintojen kasvamisella.	Nïejtide voestes væhta puberteetese båateme njammah aelkieh sjïdtedidh.
Rinnoissa voi tuntua pieniä kovia kyhmyjä nännien alla.	Maahta maam akt damtedh mij lea ohtje jïh garres njidtjie-vaahteren duekesne.
Se on kasvavaa rintarauhaskudosta.	Dïhte lea dah reavsah njammesne mejtie sjïdtedieh.
Kun rinnat kasvavat, ne voivat kutista ja kipeytyä.	Gosse njammah sjïdtedieh maehtieh siknjiedidh jïh baektjiedidh.
Rinnat voivat kipeytyä myös osuessaan johonkin.	Aaj daamhtah baektjede gosse dejtie mïsse håasedh jallh garres dejtie doehtedidh.
Usein toinen rinta alkaa kasvaa ennen toista.	Daamhtaj akte njamma aalka sjïdtedidh åvteli dïhte mubpie.
On tavallista, että rinnat kasvavat eri tahtiin.	Daamhtaj njammah jåerhkieh ovmessielaakan sjïdtedidh.
Lähes puolelle kaikista pojista ilmestyy rintarauhasia, jotka voivat näkyä ja tuntua pienenä kyhmynä toisen tai molempien nännien alla.	Mahte bieliem baernijste åadtjoeh mïelkenreavsah mah dovne maahta vååjnedh jïh damtedh akten jallh gåabpegh mïelken-vaahteri nuelesne.
Rintarauhaset voivat tuntua hieman kipeiltä, mutta ne ovat täysin vaarattomia.	Mïelkereavsah maehtieh aaj damtedh ånnetji baektjiedidh, mohte dïhte ij leah feerlege.
Ajan mittaan rintarauhaset pienenevät.	Ånnetji mænngan dellie unnede viht.
Se voi kestää kahdesta kolmeen vuotta.	Kaanne göökte jallh golme jaepieh vaalta.
Vartalon karvoitus	Sïehpe jïh goelkh kråahpesne
Murrosiässä häpykarvoitus alkaa kasvaa.	Puberteetesne sïehph åådtje.
Karvoja alkaa kasvaa sukuelinten ulkopinnalle ja nivusiin.	Dïhte aalka juelkiej gaskem sjïdtedidh.
Sekä pojilla että tytöillä karvoitus voi ulottua napaan saakka.	Dovne baernieh jïh nïejth maehtieh goelkh naepien vööste åadtjodh.
Myös kainaloihin ja tavallisesti myös kehon muihin osiin kasvaa karvaa, esimerkiksi käsiin ja jalkoihin.	Aaj gaejnjielisnie sjïdtedieh jïh daamhtaj aaj jeatjah sijjine kråahpesne, vuesiehtimmien gaavhtan gïetide jïh juelkide.
Pojilla voi kasvaa karvaa rintaan ja selkään.	Baernide maehtieh aaj rudtjesne jïh prægkosne sjïdtedidh.
Pojille kehittyy partakarvoitusta.	Baernide skaavtjoeh sjïdtedieh.
Yleensä ylähuuleen kasvaa ensin viiksiä, ja sitten karvoitus leviää poskiin ja leukaan.	Pråvhka bijjiebangsemisnie aelkedh jïh dan mænngan searoemidie jïh gaajpan.
Joillakin karvankasvu voi lisääntyä ja voimistua pitkälle aikuisikään saakka.	Naan dejstie jåerhkieh jeananidh jïh söökes sjidtieh.
Murrosiässä hiukset rasvoittuvat entistä nopeammin.	Puberteetesne voepth buajtehks sjidtieh varkebe goh aarebi.
Tämä johtuu siitä, että talirauhaset tuottavat enemmän rasvaa.	Dïhte dan gaavhtan buejtiereavsijste jienebe buejtiem sjidtieh.
Sen vuoksi hiukset täytyy pestä aiempaa useammin.	Dannasinie kaanne tjuara voepth daamtasåbpoe bïssedidh enn aarebi.
Murrosiässä sukupuolielinten koko ja väri muuttuvat.	Tsåvhnoe puberteetesne jeatjahtahta, dovne stuaradahkem jïh klaeriem.
Talirauhaset näkyvät selvemmin, minkä vuoksi alapäässä voi havaita ryppyjä ja kuoppia, jotka ovat luonnollisia ja vaarattomia.	Buejtiereavsah tjïelkebe vååjnoeh mestie maahta aajhtsedh tsiehkieh jïh jeatjah njaltjesne mah leah iemeles jïh ij leah vaahreles.
Hien ja nesteiden muodostuminen alkaa, mikä saa sukupuolielimet tuoksumaan erilaiselta kuin aiemmin.	Bïevestahkh jïh jeatjah darjoeh tsåvhnoe jeatjahlaakan hopsoe goh aarebi.
Tyttöjen ulommat ja sisemmät häpyhuulet muuttuvat kookkaammiksi ja tummemmiksi.	Nïejtide dovne bæjngolen jïh sisnjelen tsïnnebangsemh stuerebe jïh mïrhkebe sjidtieh.
Usein sisemmät häpyhuulet kasvavat niin, että ne näkyvät selvästi ulompien häpyhuulten välistä.	Daamhtaj dah sisnjelen tsïnnebangsemh sjidtieh guktie dejtie vuajna ålkolen dejtie bæjngolen tsïnnebangsemidie.
Myös klitoris kasvaa.	Aaj klitorisem sjïdtede.
Kehon sisällä olevat emätin, kohtu ja munasarjat kasvavat suuremmiksi.	Tsïnne, boernengåetie jïh munniestuehkie mah kråahpen sisnie dah sjïdtedieh.
Ovulointi alkaa.	Munnieluejhteme aalka.
Pojan kivekset alkavat kasvaa.	Baernide dellie dah goelh mah aelkieh sjïdtedidh.
Kivespussit ja penis kasvavat suuremmiksi, ja kivespussit muuttuvat tummemmiksi.	Aaj båasa jïh boetje sjïdtedieh jïh stuerebe sjidtieh jïh båasa aaj mïrhkebe sjædta.
Peniksen kasvu vaihtelee pojasta toiseen.	Man jïjnje boetjem sjïdtede lea ovmessie persovneste persovnese.
Myös sisäiset sukuelimet nimeltään eturauhanen ja rakkularauhaset kasvavat.	Aaj dah sisnjelen tjoelereavsah mejtie gohtje prostata jïh spoejeh.
Esinahka laajenee ja kasvaa, ja esinahan alle alkaa muodostua smegmaa, vaaleaa, voitelevaa nestettä.	Åvtenjaltje stuarene jïh stuerebe sjædta jïh dan nuelesne aalka smegmam, veelkeslaakan badtja, sjïdtedidh.
Kasvavat kivekset voivat tuntua kipeiltä.	Gosse goelh sjïdtedieh maehtieh ånnetji baektjede.
Se on yleensä merkki siitä, että ne ovat alkaneet tuottaa siittiöitä.	Dïhte pråvhka væhtam årrodh dah aelkieh spermijerh darjodh.
Tämä tapahtuu yleensä 14–15 vuoden iässä, mutta se voi alkaa myös aikaisemmin tai myöhemmin.	Dïhte pråvhka deahpadidh gosse 14-15 jaepien båeries, mohte maahta gujht aelkedh dovne aarebi jïh dan mænngan.
Jos siemensyöksyn aikana tulee siemennestettä, se tarkoittaa, että on sukukypsä.	Jis sperma båata gosse dam luajhta, dïhte sæjhta jiehtedh tjoelenjoetseldh sjædta.
Tällöin voi tehdä jonkun raskaaksi emätinyhdynnässä.	Dellie maahta naan nåajsan darjodh jis tsïnneboetjemem åtna.
Murrosiässä on normaalia saada yöllisiä siemensyöksyjä.	Puberteetesne daamhtaj luejhtemem åadtjodh jïjjege gosse åara.
Joillekin niitä tapahtuu vain satunnaisesti, kun taas toiset voivat saada yöllisiä siemensyöksyjä usean vuoden ajan.	Muvhtide daate deahpede barre naan aejkien mearan jeatjah luejhtemem fïerhten jïjjen åådtje gellien jaepiej raejesne.
Ennen ensimmäisten kuukautisten alkamista monilta tytöiltä tulee valkovuotoa.	Åvteli gujnelemmie båata aalka galkegh åadtjodh.
Se näkyy hieman kellertävänä nestemäisenä aineena pikkuhousuissa.	Dam aajhtsa gosse ånnetji vïskesveelkes galkemem lijhkiemåvhkesne.
Valkovuoto pitää emättimen limakalvot kosteina, emättimen puhtaana ja suojaa infektioilta.	Galkegh darjoeh guktie njevlieskïelth tsïnnesne måasodh, dah aaj darjoeh guktie tsïnnesne reejnes jïh infeksjovni vööste vaarjelieh.
Kuukautiset	Gujnelemmie
Kuukautisten alkaminen on merkki siitä, että keho on alkanut ovuloida.	Gujnelemmie åådtje dïhte lea munnieluejhteme aalka.
Tämä tarkoittaa, että keho on seksuaalisesti kypsä, eli on mahdollista tulla raskaaksi ja saada lapsia.	Dïhte sæjhta jiehtedh tjoelenjoetseldh, maahta nåajsan sjïdtedh jïh maanam åadtjodh.
Ensimmäiset kuukautiset tulevat yleensä noin kaksi vuotta sen jälkeen, kun rinnat ovat alkaneet kasvaa.	Voestes gujnelemmie pråvhka båetedh medtie göökte jaepieh mænngan njammah eelkin sjïdtedidh.
Yleensä kuukautisten alkaessa pikkuhousuissa tai wc-paperissa näkyy hieman verta.	Daamtasåbpoe aalka dejnie barre ånnetji vïrrem lijhkiemåvhkese jallh paehpierasse båata gosse njaamede.
On myös tavallista, että ennen ensimmäisiä kuukautisia tulee rusehtavaa valkovuotoa.	Daamhtaj aaj sïejhme provnelaakan galkegh åtna åvteli voestes gujnelemmiem åådtje.
Se on kehon tapa kertoa, että kuukautiset ovat alkamassa.	Dïhte lea kråahpen vuekie jiehtedh gujnelemmie båata.
Verinen vuoto on yleensä tummaa ja rusehtavaa, mikä johtuu siitä, että veri ehtii kuivua hieman ennen kuin se tulee ulos.	Vïrrebleenteme galkegh pruvhkieh mïrhke jïh provnelaakan årrodh, destie vïrre ånnetji gejhkie åvteli olkese båata.
Aluksi kuukautiset ovat yleensä epäsäännölliset.	Aalkovisnie daamhtaj gujnelemmie ij jaabnan båetieh.
Kuukautiset saattavat esimerkiksi tulla ensin kerran ja sitten voi kulua useita kuukausia ennen seuraavia kuukautisia.	Maahta vuesiehtimmien gaavhtan gujnelemmie akten aejkien åadtjodh jïh dellie gellie askh vaesieh åvteli viht båata.
Se on normaalia ja vaaratonta.	Dïhte lea sïejhme jïh ij leah vaahreles.
Joku voi kiihottua, tyydyttää itseään tai harrastaa muulla tavoin seksiä ja saada orgasmin jo ennen sukukypsyyttä.	Maahta sekseostem utnedh, onanereeredh jallh seksem utnedh jeatjah vuekine jïh orgasmem åadtjodh joe åvteli tjoelenjoetseldh sjædta.
Sukukypsyyden saavuttamisen jälkeen seksi alkaa kiinnostaa ja viehättää yhä enemmän.	Mohte gosse tjoelenjoetseldh sjædta dellie oste seksem utnedh jeanamidh.
Vaikka itsetyydytystä olisi kokeillut jo nuorempana, tavallisesti murrosiässä useimmat alkavat tyydyttää itseään tietoisemmin.	Jïlhts lea onanereereme joe gosse nuerebe dellie daamhtajommes puberteetesne jeenemessh aalka jienebe voerkes onanereeredh.
Seksuaalisuuteen liittyvät asiat ovat mielessä useammin, ja on tavallista pohtia, miltä ensimmäinen seksikokemus tuntuu.	Jïjnjh ussjedieh daamhtajommes dejtie mah leah seksen bïjre jïh daamhtaj aalka funterdidh guktie edtja damtedh dan voestes aejkien gosse edtja mubpine seksem utnedh.
Pojat saattavat seksiä miettiessään saada helposti erektion.	Baernide maehtieh dah sekseåssjelh darjodh aelhkebe garresem åadtjodh.
Joskus erektio voi tulla itsestään ilman syytä.	Muvhtene deahpede jïlhts ij guarkoeh mannasinie.
Se voi tapahtua esimerkiksi silloin, kun istuu bussissa, joka tärisee tai pyöräillessä hiekkatiellä.	Dïhte maahta vuesiehtimmien gaavhtan årrodh gosse bussesne tjahkesje mij firrie jallh gosse gearketjegeajnosne sygkelde.
Tärinä saa aikaan signaalien siirtymisen aivojen sijaan suoraan penikseen.	Dah firremh signaalh rïekte boetjese seedtieh, jïh ij aajlese.
Tämä voi tuntua kiusalliselta, ja pojat saattavat kuvitella tahattomien erektioiden ilmaantumisen olevan epänormaalia, vaikka se onkin hyvin yleistä.	Destie maahta sjaejmoejidh jïh maahta aelhkie ussjedidh oktegh lea garresem åadtjodh jeajesne, jïlhts dïhte dan sïejhme.
Hiusten tavoin iho rasvoittuu entistä nopeammin.	Seammalaakan goh voepth varkebe buajtehkåbpoe sjædta aaj njaltjine.
Tämä johtuu siitä, että talirauhaset tuottavat aiempaa enemmän rasvaa, joskus enemmän kuin on tarpeen.	Dïhte destie buejtiereavsah jienebe buejtieh produseerieh goh aarebi, muvhtene jienebe goh daarpesje.
Rasvoittumisen huomaa helposti kiiltävästä ihosta, erityisesti nenän ympärillä ja otsassa sekä poskissa ja selässä.	Dam aajhtsa gosse njaltja gæjka, joekoen njuenien bïjre jïh gaallosne, mohte aaj searoeminie jïh rudtjesne.
Ihon rasvoittuminen voi saada aikaan finnejä ja mustapäitä.	Gosse njaltja buajtehkåbpoe sjædta dellie aaj njavsodh jïh pormaskh åadtjodh.
Murrosiässä ihoon voi tulla myös juovia, joita kutsutaan raskausarviksi. Niitä syntyy ihon venyessä nopeammin kuin se ehtii sopeutua.	Puberteetesne maahta aaj straanjes njaltjesne åadtjodh, maam gohtje njaltjastraanjes Dïhte naemhtie sjædta juktie njaltja seejkede varkebe enn dïhte sjïehtede.
Tytöille raskausarpia syntyy usein rintoihin, lantioon ja reisiin.	Nïejth daamhtaj dejtie njammine, sjeagkeminie jïh roejtine åadtjoeh.
Pojilla niitä muodostuu tavallisesti selkään ja hartioihin.	Baernine daamhtemes rudtjesne jïh åelkine.
Arvet vaalenevat ajan mittaan.	Dah straanjh tïjjen mietie spåallan.
Murrosiässä hikoilu lisääntyy, minkä vuoksi on tärkeää peseytyä joka päivä.	Aalka aaj jienebe bïevestidh puberteetesne, dannasinie vihkeles fïerhten biejjien bïssede.
Tarvittaessa kainaloihin voi laittaa deodoranttia.	Jis tuhtjie daarpesjidh, dellie maahta deodorantem gaejnelinie utnedh.
Ääni	Gïele
Muun kehon tavoin myös ääni kehittyy murrosiän aikana.	Seammalaakan goh kråahpe dellie aaj gïele jeatjahtehtedh puberteesne.
Kurkunpää kasvaa ja äänihuulet pitenevät, jolloin ääni madaltuu ja syvenee.	Gealoe sjïdtede jïh gïelebaanth gåhkadieh guktie gïele mïrhkebe sjædta.
Tätä kutsutaan äänenmurrokseksi. Sitä esiintyy sekä tytöillä että pojilla.	Daate gujht deahpede dovne nïejtide jïh baernide.
Poikien ääni muuttuu kuitenkin enemmän kuin tyttöjen, minkä vuoksi poikien saattaa olla vaikea kontrolloida ääntään.	Mohte baerniej gïele jienebe jeatjahtahta goh nïejti jïh dïhte maahta darjodh gïerve baernide gïelem stuvredh.
Ääni saattaa kuulostaa käheältä, tai se voi vaihdella kimeästä matalaan ennen kuin se lopulta madaltuu ja syvenee.	Dïhte maahta naan aejkien kruepies sjïdtedh jallh tjoevkebe jïh mïrhkebe gïeline veekselde boelhken mietie åvteli mïrhkebe jïh gïengielåbpoe sjædta.
Keho kasvaa ja muuttuu	Kråahpe sjïdtede jïh jeatjahtahta
Murrosiän alussa kädet ja jalat kasvavat tavallisesti erittäin nopeasti.	Puberteeten aalkovisnie daamhtaj gïeth jïh juelkieh varki sjïdtedieh.
Pituuskasvu alkaa tämän jälkeen.	Dan mænngan gåhkoem sjïdtede.
Kasvua voi olla jopa useita senttejä muutamassa kuukaudessa.	Maahta gellie centimeterh sjïdtedidh måedtie askine.
Tätä kutsutaan usein kasvupyrähdykseksi.	Dam gohtje sveerjen gïelesne tillväxtspurt, gosse dan varki sjïdtedidh.
Pituuskasvun lisäksi keho muuttaa muotoaan.	Kråahpe ij barre gåhkoem sjïdtedh, dan hammoem aaj jeatjahtahta.
Tyttöjen lantio laajenee ja poikien ylävartalo levenee.	Nïejth pruvhkieh gemtebe ullemem åadtjoeh jïh baernieh gemtebe åelkieh.
Varhainen ja myöhäinen murrosikä	Aareh jïh seente puberteete
Murrosiän alkaminen vaihtelee ja riippuu muun muassa perinnöllisistä tekijöistä.	Gåessie puberteete aalka lea ovmessie jïh gaskem jeatjebem aerpeles.
Varhainen murrosikä voi tuntua yhtä aikaa sekä hauskalta että kiusalliselta.	Aareh puberteetese båetedh dovne luste jïh gïerve.
Murrosiän alkaminen tytöillä ennen kahdeksan vuoden ikää tai pojilla ennen yhdeksän vuoden ikää on epätavallista.	Dan aareh puberteetese båata, åvteli gaektsie jaepieh illeme nïejtine jallh uktsie jaepieh baernine ij leah sïejhme.
Jos murrosiän merkit alkavat jo näin aikaisin, tulisi asiasta keskustella vanhempien tai huoltajan kanssa ja ottaa yhteyttä koulun terveydenhoitajaan tai terveyskeskukseen.	Jis puberteetevæhtah dan aareh åadtjoeji byöroe eejhteginie jallh jeatjah åeline soptsestidh jïh skuvlesåjhterem jallh hoksejarngem gaskesadtedh.
Jos murrosiästä ei ole minkäänlaisia merkkejä ennen 14 vuoden ikää, puhutaan myöhäisestä murrosiästä.	Jis ij puberteetevæhtah åådtjeme gosse 14 jaepien båeries dellie gohtje seente puberteete.
Asiasta voi puhua vanhempien tai huoltajien kanssa ja ottaa yhteyttä yksin tai vanhempien kanssa koulun terveydenhoitajaan, nuorisovastaanottoon tai terveyskeskukseen.	Dellie maahta eejhteginie jallh jeatjah åeline soptsestidh jïh dej ektesne jallh jïjtje skuvlesåjhterem, noeredåastovem jallh hoksejarngem gaskesadtedh.
Tarvittaessa murrosikä voidaan käynnistää lääkkeiden avulla.	Jis daarpesje dellie maahta puberteetem daalhkesigujmie viehkine aelkedh.
Murrosiän alkamista ei voi nopeuttaa itse.	Ij maehtieh jïjtje maam akt darjodh guktie varkebe puberteetese båetedh.
Jos kehittyminen eri aikaan kavereiden kanssa tuntuu vaikealta, kannattaa asia ottaa puheeksi jonkun kanssa, esimerkiksi koulun terveydenhoitajan kanssa.	Jis tuhtjie gïerve ij seammalaakan voelpigujmie evtedh maahta hijven damtedh naan soptsestalledh, skuvlesåjhterinie, vuesiehtimmien gaavhtan buerie persovne mejnie maahta bïeljelidh.
Apua voi saada myös nuorisovastaanotolta tai terveyskeskuksesta.	Viehkiem maahta aaj åadtjodh noeredåastoevisnie jallh hoksejarngesne.