pussailu-suutelu-ja-hyvaily.html.xml
Pussailu, suutelu ja hyväily | Tjonnestidh, tjuvliestidh jïh gijhkierdidh |
Pussailu, suutelu ja hyväily | Tjonnestidh, tjuvliestidh jïh gijhkierdidh |
Monet tykkäävät pussailusta, suutelusta ja hyväilystä. | Tjonnestidh, tjuvliestidh jïh gijhkierdidh jïjnjh lyjhkoeh dam darjodh. |
Ne ovat asioita, joista moni nuori haaveilee ja odottaa pääsevänsä kokemaan. | Jis ij leah dam dorjeme kaanne dan bïjre nïekede jïh haelede dam darjodh. |
Samanaikaisesti ensimmäinen suudelma tai hyväily saattaa hermostuttaa. | Seammasïenten maahta aerkies årrodh voestes tjuvlien jallh gijhkierdimmien åvteli. |
Miten oikeastaan hyväillään ? | Guktie darhkan dorje gosse gijhkierdidh ? |
Jos miettii, mitä suudellessa tai hyväillessä tapahtuu, kannattaa muistaa, että siihen ei ole olemassa sääntöjä. | Jis ussjede guktie edtja darjodh gosse tjuvliestidh jallh gijhkierdidh, maahta hijven jïermestalledh ij naan njoelkedassh dïsse gååvnesh guktie dam darjodh. |
Se mikä tuntuu itsestä hyvältä, tuntuu yleensä hyvältä myös siitä, jota suudellaan tai hyväillään. | Jis pryövoe jïh vuekine dam darjodh maam hijvenlaakan damta jïjtsasse dellie aaj hijven damta dïsse gïem tjuvleste jïh gijhkerde aaj. |
Pussatessa painetaan huulet toisen huulia tai muuta kehonosaa vasten ja maiskautetaan suuta samanaikaisesti. | Tjonnestidh lea gosse bangsemh jeatjaj bangsemidie dïedtese jallh jeatjah sijjide naakenen kråahpesne, daamhtaj aaj ohtje tjoejem seammasïenten dorje. |
Pusun aikana suu on kiinni. | Gosse tjonnestidh dellie njaelmiem gaptjeme. |
Suudellessa yleensä molempien huulet ja kielet liikkuvat toisiaan vasten. | Gosse tjuvleste dellie pruvhkieh dovne bangsemh jïh njoektjemh sinsitniem doehtedidh. |
Se tuntuu siltä kuin hyväilisi toista kielellä ja huulilla. | Dïhte lea guktie gaajesje jïh gaajesjåvva njoektjeminie jïh bangsemigujmie. |
Sitä voi myös kuvata toisen maistamiseksi. | Maahta aaj bïhkedidh guktie naakenem maejstedh. |
Tavallinen tapa aloittaa suuteleminen on aloittaa se pusulla. | Sïejhme vuekie gosse tjuvliegåata lea aelkiejægan tjonnestidh. |
Jos haluaa suudella, voi avata hieman huuliaan ja työntää ihan vähän kieltään ulos niin, että se koskettaa toisen huulia. | Sæjhta dellie tjuvliestidh maahta njaelmiem ånnetji rïhpestidh jïh njoektjeme-gietjiem ohtj ’ ånnetji mubpien bangsemidie njoeledh. |
Silloin saa nähdä avaako myös toinen huulensa, jotta kielet voivat kohdata. | Dellie åådtje vuejnedh jis dïhte aaj sæjhta tjuvliestidh jïh sinsitnien njoektjemidie doehtedieh. |
Suuteluun ei ole olemassa sääntöjä esimerkiksi siitä, kuinka paljon kieltä pitäisi työntää ulos tai kuinka paljon huulia tulee avata, vaan se on jokaisen oma valinta. | Ij naan njoelkedassh gååvnesieh guktie edtja darjodh gosse tjuvliestidh, vuesiehtimmien gaavhtan man guhkies edtja njoektjemen mubpien njaalman rijtedh jallh man jïjnje edtja njaelmiem rïhpestidh, dam jïjtje nænnoste. |
Yleensä tapahtumat etenevät omalla painollaan suutelun aikana. | Daamhtaj pråvhka dam iemeles laakan sjïdtedh gosse naakenem tjuvleste. |
Kannattaa kuitenkin aloittaa varovasti, jotta ei tunkeutuisi kielellä liian rajusti toisen suuhun. | Mohte raereste mojhteleslaakan aelkedh guktie ij njoektjemem tjarki rijth jïh alvas dam svihtjie mubpien njaelmesne. |
Erilaisten tapojen kokeileminen tuntuu yleensä molemmista kivalta. | Hijven gujht gåabpatjahkide pråvhka sjïdtedh jis haarjanidh. |
Suoraan edestäpäin suutelu voi olla hankalaa, koska nenät osuvat helposti vastakkain. Sen vuoksi päätä kannattaa taivuttaa hieman sivulle. | Gïerve tjuvliestidh ryöktesth åvtelistie juktie dah njuenieh aelhkie bunhkieh, dan gaavhtan pråvhka åejjiem raagkedidh guktie buerebe sjædta. |
Suutelun aikana voi olla helpointa hengittää nenän kautta. | Aelhkemes njuenine voejngehte gosse tjuvleste. |
Kokeilemalla oppii parhaiten, mikä tuntuu hyvältä. | Åådtje pryövedh guktie tuhtjie bööremes. |
Suutelu onnistuu hyvin myös hammasrautojen tai lävistysten kanssa. | Hijven gåerede tjuvliestidh baenieregulereminie jallh piercinginie. |
Myös toisen kehoa voi suudella. | Maahta aaj sinsitniem kråahpesne tjuvleste. |
Suudeltavista kohdista päätetään yhdessä kumppanin kanssa. | Gusnie kråahpesne tjuvleste jallh sæjhta tjuvliestidh jïjtje nænnoste mubpine ektesne giem tjuvleste jallh gie tjuvleste. |
Halailu ja syleily | Faerhmieh jïh gaajesjimmieh |
Kehon halailu ja syleily tuntuu miellyttävältä. | Maahta njaelkies-ligke damtedh mubpien kråahpem domhkestidh, vuesiehtimmien faerhmiestidh jïh gaajesjidh. |
Halailla ja syleillä voi vaatteet päällä tai ilman vaatteita. | Maahta gaajesjidh jïh faerhmiestidh dovne vaarjohts jïh vaarjoejgujmie. |
Hyväily | Gijhkierdimmie |
Mitä hyväillessä oikeastaan tapahtuu ? | Guktie gijhkerdeminie ? |
Hyväilyksi kutsutaan yleensä sitä, kun suudellaan, halaillaan tai syleillään jotakuta. | Gijhkierdidh pråvhka dam gohtje gosse tjuvliestidh, tjonnestidh, faerhmiestidh jïh gaajesjidh. |
Suutelu ja halailu voi siis samanaikaisesti olla hyväilyä. | Gosse tjuvleste jïh faerhmeste seammasïenten maahta gohtje gijhkierdimmie. |
Myös syleily ja kehon suukottelu voi olla hyväilyä. | Seamma goh jis kråahpem gaajesje jïh tjonneste aaj maahta gijhkierdimmiem årrodh. |
Hyväillessä voi painautua ja hankautua toista vasten. | Gosse gijhkerdeminie maahta aaj sinsitnine pruvvedadtedh. |
Hyväillä voi monin eri tavoin, esimerkiksi rauhallisesti tai kovaa ja intensiivisesti. | Maahta ovmessie vuekine gijhkierdidh, vuesiehtimmien gaavhtan joeleds jïh sealoes jallh tjarke jïh tjimkeslaakan. |
Usein tapa vaihtelee hyväilyn aikana. | Daamhtaj dïhte jeatjahtahta gosse dam darjoeminie. |
Se voi myös vaihdella kerrasta ja henkilöstä toiseen. | Maahta aaj jeatjahtahta aejkeste aajkan jïh persovneste persovnese. |
Hyväillä voi vaatteet päällä, vähissä vaatteissa tai alasti. | Maahta gijhkierdidh gosse jïjnjh vaarjoeh, jallh vaarjohts jallh båadtsode. |
Hyväillä voi myös eri asennoissa, kuten seisten, istuen tai makuulla. | Maahta aaj ovmessie vuekine gijhkierdidh, vuesiehtimmien gaavhtan gosse tjåadtjoejægan, tjahkasjægan jallh gællasjægan. |
Hyväilyä vähissä vaatteissa tai ilman vaatteita kutsutaan myös pettingiksi. | Jïjnje gijhkierdeminie vaarjohts muvhtene gohtje kruepiegijhkierdimmie. |
Jotkut kutsuvat hyväilyä kuherteluksi. | Muvhth gåhtjoeh gijhkierdimmiem struledh. |
Kuhertelu voi kuitenkin tarkoittaa myös muita asioita. | Mohte struleme maahta aaj jeatjah darjomh årrodh. |
Joidenkin mielestä kuhertelu tarkoittaa flirttailua tai seksin harrastamista jonkun kanssa. | Muvhth vienhtieh vuesiehtimmien gaavhtan dah strulieh gosse tramhkoehtieh jallh seksem utnieh mubpine jallh mubpiejgujmie. |
Henkilöä, jonka kanssa sitä on tehnyt, voi myös kutsua nimellä ” ett strul ”. | Persovne giejnie dam dorjeme aaj gohtje strule. |
Mikä tekee suutelusta ja hyväilystä mukavaa ? | Maam darjoeh tjuvlieh jïh gijhkierdimmie njaelkies-ligke ? |
Läheisyys ja hyväily saavat ihon, kielen ja huulet reagoimaan ja lähettämään aivoihin signaaleja, jotka kertovat sen tuntuvan hyvältä ja jännittävältä. | Lïhke årrodh jïh jis naan datnem gaajesje dam dorje guktie njaltja, njoektjeme jïh bangsemh seahkarieh jïh signaalh aajlese seedtieh, daate damta gïeltegs jïh njaelkies-ligke. |
Hyväily voi myös saada aikaan kiihottumista. | Maahta aaj dorje geajhkeres sjædta. |
Kehon hermot, jotka vastaavat tuntoaistista, lähettävät signaaleja aivoihin. | Dïhte lea dah nervh kråahpesne mejtie domtesh gïetedieh jïh signaalh aajlese seedtieh. |
Jotta hyväily tuntuisi mukavalta ja miellyttävältä, on tärkeää, että molemmat osapuolet haluavat sitä. | Guktie edtja damtedh gïeltegs jïh njaelkies-ligke gosse gijhkerdeminie dïhte vihkeles dovne jïjtje dïhte mubpie giejnie gijhkerdeminie dam sæjhta. |
Kaikki eivät nauti suutelusta ja hyväilystä yhtä paljon. | Ovmessie persovnh ovmessie lyjhkoeh tjuvliestidh jïh gijhkierdidh. |
Ei ole oikeaa tai väärää tapaa tuntea, vaan täytyy kuunnella itseään ja todeta pitääkö suutelusta ja hyväilystä vai haluaako tuntea läheisyyttä muilla tavoin. | Ij gååvnesh naan reaktoe jallh fïejle vuekiem damtedh, jïlhts tjuara jïjtsasse govledh jis tuhtjie njaelkies-ligke tjuvliestidh jïh gijhkierdidh jallh sæjhta gujht lïhkevoetem damtedh jeatjah vuekine. |
Jokaisella on aina oikeus sanoa, jos ei halua suudella tai hyväillä, tai jos jokin ei tunnu hyvältä. | Åålegh reaktam åtna jiehtedh jis ij sïjhth tjuvliestidh jallh gijhkierdidh, jallh jis maam akt ij hijven damth gosse dam dorje. |
Ei tule koskaan suudella tai hyväillä vain siitä syystä, että joku toinen sitä haluaa. | Ij edtjh gåessie tjuvliestidh jallh gijhkierdidh barre jis naan jeatjah dam sæjhta. |
Kaikki maistuvat ja tuoksuvat erilaisilta. | Gaajhkesh ovmessielaakan smååhkedieh jïh hepsieh. |
Haju ja maku vaihtelevat riippuen esimerkiksi siitä, mitä on syönyt, miten on peseytynyt, miltä vaatteet tuoksuvat ja niin edelleen. | Guktie smååhkede jïh hepsie aaj jeatjahtahta, vuesiehtimmien gaavhtan dan gaavhtan maam lea byöpmedamme, guktie bïssedamme, guktie vaarjoeh hepsieh jïh novh vijresåbpoe. |
Jos on vilustunut ja kärsii infektiosta, esimerkiksi suu voi haista erilaiselta kuin muulloin. | Jis sovhtine jïh infeksjovnem åtna dellie maahta vuesiehtimmien gaavhtan njaelmeste rovnegs hepsedh enn pråvhka. |
Voiko hyväilystä tulla raskaaksi tai saada seksitauteja ? | Maahta nåajsan sjïdtedh jallh tjoeleskïemtjelassh åadtjodh jis gijhkierdamme |
Hyväilystä ei voi tulla raskaaksi. | Ij maehtieh nåajsan sjïdtedh gijhkierdimmeste. |
Siitä ei voi myöskään saada seksitautia. | Ij maehtieh tjoeleskïemtjelassem destie åadtjodh. |
Hyväily on näin ollen sekä hyvä että turvallinen tapa olla lähellä toista. | Gijhkierdimmie lea murries jïh vihties vuekie naakenem lïhke årrodh. |