tupakointi.html.xml

Tupakoiva ihminen imee itseensä tuhansia myrkyllisiä aineita.	Gosse rïevhkeste dellie tåvsenh daalhkesi eebnh kråahpen sïjse njamma.
Tupakointi voi aiheuttaa erilaisia terveyshaittoja ja sairauksia, ja noin joka toinen tupakoitsija kuolee nuorempana kuin tupakoimaton ikätoveri.	Rïevhkestimmeste maahta ovmessie skaarah jïh skïemtjelassh åadtjodh jïh medtie fïerhten mubpien persovne gie rïevhkeste aarebi jaama enn jis ij rïevhkesth.
Tupakka on myös kallista, se voi aiheuttaa aknea, heikentää fyysistä kuntoa ja vähentää seksihaluja.	Dågka lea aaj dovres, jïh destie njavsodh, båajhtode kondisjovnem jïh vaenie sekselastoem åådtje.
Silti monet nuoret aloittavat tupakoinnin ollakseen cooleja tai siistejä.	Læjhkan daamhtaj aalka rïevhkestidh juktie sæjhta tjaebpies jïh veekes årrodh.
Nuorten suojelemiseksi tupakoinnin vaaroilta on olemassa laki, jonka mukaan alle 18-vuotiaat eivät saa ostaa tupakkaa.	Juktie edtja noerh vaarjelidh vaahrijste dågkam nåhtadidh, laake gååvnese mij jeahta ij åadtjoeh dågkam åestedh jis nuerebe 18 jaepien båeries.
Tupakkaa voidaan polttaa savukkeina, sikareina, pikkusikareina, piipussa tai vesipiipussa.	Maahta dågkam rïevhkestidh sigaredtinie, cigarrine, cigarilline, pæjhpojne jïh tjaetsiepæjhpojne.
Savukkeet ovat näistä yleisimpiä.	Sigaredth sïejhmemes.
Savukkeesta tuleva savu sisältää noin 4 000 erilaista kemikaalia.	Sigaredten sisvege ij ajve dågka, soevenisnie tsïhkijahteme sigaredteste gååvnesieh medtie 4 000 kjemijen eebnh.
Monet niistä voivat aiheuttaa syöpää.	Jïjnjh dejstie maehtieh cancerem vedtedh.
Vaarallisimpia aineita ovat:	Dah feerlegommes eebnh leah:
Nikotiini on aine, joka on sallittu ainoastaan tupakassa ja tuotteissa, jotka auttavat lopettamaan tupakoinnin tai nuuskaamisen.	Nikotijne, eebne mij ajve dåhkasjahteme dågkesne jïh produktine mah edtjieh viehkine årrodh dejtie gïeh sijhtieh rïevhkine jallh snohkine galhkedh.
Nikotiini on niin vaarallista, että neljän savukkeen nikotiinin siirtyminen suoraan vereen aiheuttaisi kuoleman.	Nikotijne lea dan feerlege, jis nikotijne njieljie sigaredtijste ryöktesth vïrrese åådtje, dellie edtja jaemedh.
Syaanivety, myrkyllinen kaasu.	Cyanväte, vaarege gasse.
Hiilimonoksidi, myrkyllinen kaasu, jota on muun muassa auton pakokaasussa.	Kolmonoxide, vaarege gasse mij gaskem jeatjebem gååvnese gassesne bïjleste.
Terva, joka sisältää monia eri aineita, joista osa voi aiheuttaa syöpää.	Dervie, man sisvege jïjnjh eebnh, naan dejstie maahta cancerem vedtedh.
Savukkeiden sisältämää tervaa käytetään lisäksi asfaltin ja maalien valmistuksessa.	Dam aaj asfaltese jïh klaeride nåhtadidh.
Muita vaarallisia aineita ovat esimerkiksi lyijy, kadmium, ammoniakki, bentseeni ja radioaktiivinen polonium.	Vuesiehtimmieh jeatjah feerlege eebnh plæjjoe, kadmiume, ammoniake, bensene jïh radijoaktijvele poloniume.
Miksi tupakointi aloitetaan ?	Mannasinie aalka rïevhkestidh ?
Usein ensimmäiset tupakkakokeilut tapahtuvat kavereiden seurassa.	Daamhtemes voelpigujmie voestes aejkien pryövoe rïevhkestidh.
Nuoret haluavat kokeilla miltä se maistuu ja tuntuu.	Sæjhta pryövedh guktie maejstedh jïh guktie domtedh.
Ehkä tupakointi vaikuttaa siistiltä.	Kaanne tuhtjie alvas murreds.
Lähes kenenkään mielestä tupakka ei maistu hyvältä ensimmäisellä kerralla.	Mahte ij naan tuhtjh njaelkies maejstedh voestes aejkien.
Osa nuorista tupakoi näyttääkseen tai tunteakseen itsensä vanhemmaksi tai itsevarmemmaksi.	Naan rïevhkeste juktie dah sijhtieh vååjnedh båarasåbpoe, jallh jïjtjeråårehke.
Monien mielestä tupakointi lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta niiden kanssa, jotka tupakoivat.	Maahta aaj tuhtjedh aelhkebe jeatjajgujmie årrodh, dejgujmie gïeh aaj rïevhkestieh.
Tupakoinnin vaaroista ollaan tietoisia	Jeanatjommes daejrieh dïhte feerlege.
Useimmat ihmiset tietävät tupakoinnin vaaroista.	Jeanatjommes daejrieh dïhte feerlege rïevhkestidh.
On helppo ajatella, että sairaudet eivät koskettaisi itseä, tai että lopettaa ennen haittavaikutusten ilmenemistä.	Bene aelhkie ussjedidh im manne skïemtjes sjïdth, jallh edtja dejnie orrijidh åvteli feerlege sjædta.
Tupakoinnin aloittamisen jälkeen kehossa voi nopeasti huomata tiettyjä vaikutuksia, esimerkiksi kunnon heikentymisen.	Jis aalka rïevhkestidh dellie naan aath man dan varki aajhtsa, vuesiehtimmien gaavhtan nåakebe kondisjovnem åtna.
Tämä johtuu siitä, että kehon hapenottokyky heikkenee, ja tupakassa oleva nikotiini saa sydämen lyömään nopeammin.	Dïhte dan gaavhtan kråahpe nåakebe vuekine syrem aajmoste aajngehte gosse rïevhkeste, jïh nikotijne mij dågkine gååvnese dorje vaajmoe varkebe jïevkehte.
Mitä nuorempana tupakoinnin aloittaa, sitä suurempi riski on tulla riippuvaiseksi ja altistua tupakoinnin aiheuttamille terveyshaitoille ja sairauksille.	Dan aerebi jieliemisnie maam aalka rïevhkestidh, dellie stuerebe vaahrah sjidtieh dam jearohks sjïdtedh jïh skaarah jïh skïemtjelassh rïevhkestimmeste åadtjodh.
Ennen kuin keuhkot ovat kehittyneet täyteen mittaansa, ne ovat erityisen herkät savulle.	Åvteli dah gablah skearkagieh tjuara dejtie tjeahpastalledh.
Vaikka alle 18-vuotiaiden ei pitäisi saada käsiinsä tupakkaa, monet aloittavat tupakoinnin jo tätä nuorempina.	Jïlhts ij gan maehtieh dågkam åestedh jis nuerebe 18 jaepien båeries, jïjnjh gïeh nuerebe aelkieh rïevhkestidh.
Passiivinen tupakointi	Passijve rïevhkestimmie
Tupakoivien ihmisten läheisyydessä, esimerkiksi samassa huoneessa oleileva, saa kehoonsa savussa olevia kaasuja.	Jis lïhke orre persovnh gïeh rïevhkestieh, vuesiehtimmien gaavhtan seamma tjïehtjelisnie, dellie voejngehte dah gassh mah leah soevesne.
Tätä kutsutaan passiiviseksi tupakoinniksi.	Dïhte passijve rïevhkestimmiem gohtje.
Koska myös passiivinen tupakointi on vaarallista, tupakointi on kielletty ravintoloissa, kahviloissa, työpaikoilla ja julkisissa sisätiloissa.	Dannasinie passijve rïevhkestimmie aaj lea feerlege ij leah luhpie rïevhkestidh beapmoehsijjine, barkoesijjine jïh byjjes sijjine gåetien sisnie.
Tupakoinnin lopettaminen	Orrijidh rïevhkestidh
Tupakka aiheuttaa voimakasta riippuvuutta.	Dïhte lea aelhkies dågkam jearohks sjïdtedh.
Jo muutaman savukkeen jälkeen aivot voivat tulla riippuvaisiksi nikotiinista.	Barre naan sigaredti mænngan maahta aajla nikotijnem jearohks sjïdtedh.
Riippuvaisuus tarkoittaa sitä, että keho on tottunut saamaan nikotiinia, ja sen saannin loppuminen aiheuttaa vieroitusoireita.	Dågkam jearohks årrodh lea kråahpe nikotijnem jearohks jïh kråahpe dam sæjhta, gierve sjædta jis ij rïevhkesth, maam gohtje abstinensedåeriesmoere.
Myös itse tupakalla käynti aiheuttaa riippuvuutta ja tupakoinnista tulee tapa.	Maahta aaj darjomem jearohks sjædta, dïhte vaane sjædta rïevhkestidh.
Tupakoinnin lopettaminen on vaikeaa, vaikka siitä haluaisikin eroon.	Gïerve orrijidh rïevhkestidh, jïlhts dam sæjhta.
Lopettaminen on kuitenkin mahdollista, ja mitä aiemmin lopettaa, sen parempi.	Mohte gujht gåarede, jïh dan aarebi orrije rïevhkestidh buerebe sjædta.
Useimpien haittojen ja sairauksien riski pienentyy lopettamisen jälkeen.	Jeenjemes skaarah jïh skïemtjelassh mah rïevhkestimmeste åådtje, maahta vaeniedidh jis orrije.
Hyviä syitä olla polttamatta:	Hijven sjïekieh ij rïevhkesth:
Rahaa riittää muuhunkin, koska tupakka on kallista.	Beetnegh jeatjah aatide åtna, juktie dovres sjædta rïevhkestidh.
Fyysinen kunto pysyy parempana, jos ei tupakoi.	Buerebe kondisjovne sjædta jis ij rïevhkesth.
Tupakoimaton ihminen on terveempi, nyt ja tulevaisuudessa.	Frïeskebe sjædta sigaredti namhtah, dovne daelie jïh båetije aejkien.
Elinikä luultavasti pitenee.	Veanhta guhkebe jielemem åådtje jis ij rïevhkesth.
Välttyy tekemästä vanhempia ja muita läheisiä vihaisiksi ja pettyneiksi.	Slyöhpoe eejtegh jïh jeatjah måarehks jïh njåajjan darjodh.
Ei tarvitse olla riippuvainen ja tuntea vieroitusoireita, kuten tupakanhimoa, hermostuneisuutta tai levottomuutta.	Slyöhpoe jearohks sjïdtedh jïh abstinensedåeriesmoerem damta, v.g. sæjhta rïevhkestidh, raessesne jallh stråarkan domtedh.
Vaatteet eivät haise tupakalta.	Dah vaarjoeh eah rïevhkem hopsh.
Hengitys ei haise pahalta ja hampaat eivät kellerrä.	Ij daarpesjh voejngehtem vestieslaakan hopsedh jallh viskes baenieh åadtjodh.
Alle 18-vuotias voi viettää aikaansa mukavamminkin kuin yrittäen saada käsiinsä tupakkaa.	Jis lea nuerebe 18 jaepien båeries maahta lustebe aath darjodh enn dågkam ohtsedidh.
Välttyy saamasta ryppyjä ennenaikaisesti.	Slyöhpoe strunhtjien åvtelhbodti sjïdtedh.
Tupakanviljely tuhoaa ympäristöä monin tavoin, ja viljelijät kärsivät myrkyllisistä torjunta-aineista.	Dågkasjïdteme byjresem eerjie gellie vuekine jïh dah sjædtoehtæjjah skaarah åadtjoeh daalhkes vierhtijste.
Jos ei ole varma, aloittaako tupakoida vai ei, voi kokeilla tehdä listan tupakoinnin hyvistä ja huonoista puolista.	Jis juerede jis edtja rïevhkestidh jallh ij, maahta pryövedh læstoeh tjaeledh aevhkine jïh vaejvine.
Lista voi sisältää pieniä ja suuria asioita, jotka koskevat muun muassa omaa elämää, muita ihmisiä ja ympäristöä.	Stoerre jïh smaave aatigujmie, jïjtje jieliemisnie, jeatjah persovnh, byjrese jïh jeatjah.
Jokainen laatii oman listansa ja tekee itse päätöksen tupakoinnin suhteen.	Daate dov læstoeh, jïh nænnoste man mietie edtja dåeriedidh, guktie sæjhta rïevhkestimmine darjodh.