vinkkeja-itsetunnon-kohentamiseen.html.xml

Vinkkejä itsetunnon kohentamiseen Raerieh buerebe jïjtjedomtesasse Vinkkejä itsetunnon kohentamiseen Raerieh buerebe jïjtjedomtesasse Omaa itsetuntoaan voi kohentaa monin eri tavoin. Dah leah jïjnjh maam maahta darjodh guktie jïjtse jïjtjedomtesem nænnoestidh. Tässä muutamia kokeilunarvoisia vinkkejä: Daesnie naan raerieh mejtie maahta pryövedh: Itsetunnoltaan heikko ihminen juuttuu helposti omaan itseen liittyviin kielteisiin ajatuksiin. Jis lea vuelehks jïjtjedomtese dellie aelhkies dabrene negatijveles åssjaldahkine man gåare lea. Kielteisiä ajatusmalleja voi yrittää muuttaa pohtimalla onko tällaisista ajatuksista itselle hyötyä. Gosse åssjaldahkh åtna man gåare lea maahta pryövedh dejtie håajpodh dan tjïrrh jïjtjemse gihtjedh: viehkine munnjien naemhtie ussjedidh ? Onko todellakin niin, että en ole hyvä missään ? Saatnan manne im maam akt maehtieh ? Päästäkseen irti omaa ulkonäköä ja kykyjä koskevista ajatuksista, jolla ei ole tekemistä itsetunnon kanssa, voi pyytää luotettavia ihmisiä kertomaan, millaisista ominaisuuksista muut ihmiset pitävät itsessä. Guktie åssjeli guelmien jïh prestasjovni bïjre gåhkede, mah ij jïjtjedomtesem tsevtsieh, maahta persovnh gihtjedh mejtie leajhtadidh mah bielieh dah datneste lyjhkoeh. Tuttavaa voi pyytää tekemään ominaisuuksista listan, jonka voi asettaa näkyvälle paikalle. Maahta persovnem gihtjedh jis dïhte maahta læstoem tjaeledh maam gævnjesth gusnie maahta dam vuejnedh. Voi myös pohtia millaisista ominaisuuksista pitää toisissa. Maahta aaj funterdidh maam lyjhkh jeatjah almetjinie. Mikä oikeastaan on tärkeää ? Mij lea vihkeles ? " Että henkilö on " cool " ja saa parhaat numerot kokeista vai utelias, huomaavainen, fiksu, kekseliäs ja rohkea henkilö, joka uskaltaa olla oma itsensä ? Tjaebpies " årrodh, bööremes skuvlesne gosse pryövoeh jallh heehkesth, skåårnehke, jïermijes jallh mavvege persovne årrodh gie duasta jïjtjemse årrodh ? Hyvät suhteet ystäviin, seurustelukumppaniin ja perheeseen vahvistavat itsetuntoa. Dïhte jïjtjedomtesem nænnoste jis hijven realsjovnh jeatjide åtna, dovne voelpide, gïeriesvoeterealsjovnide jïh fuelhkide. Jos oman perheen jäsenet tai muut läheiset puhuvat toisilleen ilkeästi, voi pyytää heitä lopettamaan. Jis persovnh jïjtse fuelhkine jallh lïhkevoetesne vesties baakoeh sinsitnide jiehtieh, maahta dejtie birredh dejnie orrijidh. Ehkä jokainen voisi sen sijaan sanoa toisilleen jotain positiivista ? Kaanne maahta gihtjedh jis maehtebe sinsitnien bïjre maam akt positijveles jiehtedh fïere guhtese ? Itsetuntoa voi vahvistaa tekemällä asioita, joita ei tavallisesti tekisi. Maahta aatide darjodh maam ij provhkh darjodh. Jos oppitunnilla ei koskaan viittaa ensimmäisenä, voi yrittää tehdä niin seuraavalla oppitunnilla. Jis ij gåessegh lea dïhte gie voestes gïetem bæjjese geelkie, maahta voejhkelidh dam darjodh båetije leksjovnesne. Tai voi yrittää sanoa vastaan seuraavan kerran, kun joku yrittää tehdä itsestään hauskan jonkun toisen kustannuksella, voi hakea mieleistään työtä, soittaa jollekin, josta välittää tai näyttää kaverille kirjoittamansa tarinan. Jallh voejhkele tsyögkesidh båetije aejkien naan pryövoe jeatjide boelvestalla, barkoem ohtsedidh maam sæjhta, gïese ringkedh maam lyjhkoe jallh voelpese novellem vuesiehtidh maam tjaaleme. Sen sijaan, että pohtisi menneisyydessä tapahtuneita epäonnistumisia, voi yrittää hyväksyä tapahtuneet asiat ja silloin koetut tunteet. Dan åvteste åssjelinie dabrene dan bïjre mah lin nåake aarebi jieliemisnie, maahta voejhkelidh mietedh dïhte lea deahpadamme jïh guktie dellie damti. Jos esimerkiksi kokee, että omat vanhemmat eivät olleet lapsuudessa riittävän kannustavia, ehkä tällä hetkellä omassa lähipiirissä on välittäviä ja kannustavia ihmisiä. Jis veanhta vuesiehtimmien gaavhtan idtjin mov eejtegh mannem garmerdehtieh jïh vuejnieh gosse onne, kaanne daelie naan gååvnese gie datnem lyjhkoe jïh madtjelde. Voi myös pohtia, mitä voisi tällä hetkellä tehdä voidakseen paremmin. Maahta aaj jijtsem gihtjedh mij lea bööremes munnjien daelie darjodh. Tämän ei tarvitse tarkoittaa sitä, että menneitä asioita ei saisi surra, vaan päinvastoin asiaa on ehkä tarve surra tietyn ajan ja mennä sitten eteenpäin. kannattaa surra tietyn hetken ajan ja mennä sitten eteenpäin. Ij leah numhtie ahte ij åadtjoeh vuesiehtidh håjnoes sjïdteme destie maam aarebi deahpadi, kaanne tjuara boelhkem sorkedh jïh dan mænngan vijriesåbpoe vaedtsedh. Nuorisopaneelin parhaat vinkit Noerepanelen bööremes raerieh UMO:n oma nuorisopaneeli kertoo parhaat vinkkinsä itsetunnon kohentamiseen: UMO:en noerepanele sov bööremes raerieh vadta guktie maahta buerebe jïjtjedomtesem åadtjodh: Yritä olla rohkea ja uskalla enemmän: seiso rohkeasti mielipiteidesi takana, uskalla kysyä jos et tiedä, uskalla nolata itsesi ja uskalla nauraa itsellesi. Maahta voejhkelidh dan mavvege årrodh jïh duasta ånnetji vielie: duasta jiehtedh maam meala, duasta gihtjedh jis ij guarkoeh, duasta voejhkelidh jïh duasta jïjtjemdh bööredh. Vietä aikaa mukavien ja luotettavien ihmisten kanssa. Maahta persovnigujmie årrodh gïejgujmie murriedidh jïh jearsoes sjædta. Jos edessä on hermostuttava tai pelottava tilanne, kuuntele lempimusiikkiasi. Se saa sinut tuntemaan itsesi rohkeammaksi ja vahvemmaksi. Maahta damtedh mavvege jïh eadtjohke jis musihkem goltele maam lyjhkoe, gosse vuesiehtimmien gaavhtan gåabph ’ akth vualka mij ovvihties damta, jallh seamma aejkien maam akt dorje maam tuhtjie ånnetji rovnegs. Ota vastaan kiitoksia ja kehuja. Maahta buerebe govledh gosse jeatjah datnem girmedh jïh madtjeldidh. Jos se tuntuu kiusalliselta, hengitä syvään, kiitä ja salli itsesi nauttia saamistasi kehuista. Jis dan åvteste sjaejmoje, maahta voejngehtidh, dan åvteste gijhtedh jïh baajedh dam maam persovnem jeehti årrodh jïh destie aavoedidh. Kehu itseäsi ja ole tyytyväinen, kun olet esimerkiksi tehnyt läksyt tai soittanut hankalalta tuntuneen puhelun. Maahta aaj jïjtjemse girmedh jïh madtjelostedh gosse vuesiehtimmien gaavhan leaksoeh dorjeme jallh ringkeme mij gïerve damti. Yritä olla hyvä ja kannustava ystävä ja vietä aikaa kavereiden kanssa, jotka kannustavat ja pitävät sinusta juuri sellaisena kuin olet. Maahta buerie voelpe årrodh gie jeatjah dåårje jïh jïjtje voelph veeljedh maam madtjeldieh jïh datnem lyjhkoeh guktie datne leah. Viljele kohteliaisuuksia ja osoita arvostusta muita ihmisiä kohtaan. Edtja sinsitniem madtjeldidh dan åvteste gïeh dijjieh lidie. Halaa paljon ! Jïjnjh faarhmesth ! Vaikka itseluottamus ja itsetunto eivät ole sama asia, itsetunto kasvaa ja kehittyy, kun teet asioita, joissa koet olevasi hyvä. Jïlhts eah jïjtjetjirkeme jïh jïjtjedomtese leah seamma, maahta jïjtjedomtesem sjïdtede jïh evtede jis aatem dorje maam maahta. Tee lista asioista, joista pidät itsessäsi. Tjaelieh aath maam datne lyjhkh dov jïjtjemdh. Tee lista asioista, jotka tekevät sinut onnelliseksi. Tjaelieh aath mestie aavodh. Aseta itsellesi tavoitteita. Tee itselle mielekkäitä asioita tai jotain, mitä et ole koskaan ennen tehnyt. Älä välitä mahdollisista epäonnistumisista. Bïejh ulmieh dov beajjan, vuesiehtimmien gaavhtan edtjh darjodh maam akt maam lyjhkh darjodh jallh ij aarebe dorjeme jïh ih pryjjh jis hijven jallh båajhtode gåerede, vesties jallh tjaebpies sjïdti. Itsetunto liittyy omaantuntoon. Jïjtjedomtese vaajmoen ektesne. Jos käyttäytyy ilkeästi, saa itselleen huonon omatunnon ja pahan mielen. Jis gavsoeh, dan geerve vaajmam åådtje jïh mådtan bïevsterisnie. Sen sijaan lempeä ja kiltti ihminen voi paremmin ja saa myös paremman itsetunnon. Jis gïemhpes jïh buerie almetje dellie buerie bïevsterisnie jïh buerebe jïjtjedomtesem åådtje. Hyvä ja tukeva opettaja voi parantaa minäkuvaa. Buerie lohkehtæjja gie learohkem dåarjoe maahta jïjtjedomtesem bijjede. Hae tarvittaessa apua esimerkiksi nuorisovastaanoton psykologilta tai kuraattorilta. Ohtsedh viehkiem psykologen jallh kuratovren luvnie jis daarpesje, vuesiehtimmien gaavhtan noeredåastoevisnie.