Suomalais-norjalais-ruotsalais-saamelaisen asiantuntijatyöryhmän 27. lokakuuta 2005 luovuttama luonnos Pohjoismainen saamelaissopimus	Ministariidda geain lea ovddasvástádus sámi áššiin ja sámediggepresideanttaide
13. marraskuuta 2002 nimitetyn suomalais-norjalais-ruotsalaissaamelaisen asiantuntijatyöryhmän 27. lokakuuta 2005 luovuttama luonnos Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaisasioiden ministereille sekä saamelaiskäräjien puheenjohtajille	Suomas, Norggas ja Ruoŧas
Pohjoismaista saamelaissopimusluonnosta valmistelemaan asetettu asiantuntijaryhmä on saanut työnsä valmiiksi ja luovuttaa mietintönsä.	Áššedovdijoavku mii nammaduvvui vai ráhkada davviriikkalaš sámekonvenšuvnna álgohámi lea gearggahan barggus ja ovdanbidjá dáinna lágiin árvalusas.
Mietintöön sisältyvä sopimusteksti käsittää 51 artiklaa, jotka jakautuvat seitsemään lukuun.	Árvalusas lea konvenšuvdnateaksta mii siskkilda 51 artihkkala mat juohkásit čieža kapihttalii.
Mietinnössä käsitellyt kysymykset ovat luonteeltaan hyvin erilaisia ja ovat olleet asiantuntijaryhmässä perusteellisten neuvottelujen kohteina.	Dat áššit mat gieđahallojuvvojit leat gaskaneaset hui sierraláganat luonddu dáfus ja leat siskkáldasat áššedovdijoavkkus leamaš dárkilis ráđđádallamiid fáddán.
Asiantuntijaryhmässä usein esiin tulleet näkemyserot ovat johtaneet siihen, että sopimusluonnokseen sisältyvät eräät muotoilut ovat luonteeltaan eri näkökohtien välisiä kompromisseja. Suomen hallitusta edustavilla jäsenillä on ollut vaikeuksia hyväksyä sopimuksen tiettyjä osia, mukaan lukien itsemääräämisoikeutta koskeva 3 artikla, saamelaisten oikeutta maahan ja veteen koskeva IV luku ja poronhoitoa saamelaiselinkeinona koskeva 42 artikla.	Dat oaivilerohusat mat eai oppa hárvege leat boahtán oidnosii leat dagahan ahte konvenšuvnna álgohámi sátnádagat muhtumin sulastahttet sierramielalaš oaiviliid oktiimuddema, dainna lágiin artihkkal 3 Vuoigatvuohta iešmearrideapmái, kapihttal IV Sámiid vuoigatvuohta eatnamiidda ja čáziide ja artihkkal 42 Boazodoallu sámi ealáhussan.
että sopimusluonnoksen ja mietintöön sisältyvien perustelujen jatkokäsittely tapahtuu kolmen hallituksen ja kolmen saamelaiskäräjien välisenä yhteistyönä.	Áššedovdijoavku eaktuda ahte konvenšuvnna álgohámi ja áššedovdijoavkku árvalussii gullevaš komeanttaid joatkevaš gieđahallan dáhpáhuvvá dan golmma ráđđehusa ja dan golmma sámedikki gaskasaš ovttasbarggus.
Koska ehdotetun sopimustekstin mukaiset valtioiden toimenpiteet ovat suurelta osin luonteeltaan yleisiä, asiantuntijaryhmä ei ole pitänyt mahdollisena laatia arviota sopimusmääräysten taloudellisista vaikutuksista.	Dannego stáhtaid geatnegasvuođat leat árvaluvvon konvenšuvdnateavstta mielde oppalaš hápmái stuorra sárgosiid dáfus, de áššedovdijoavku lea gávnnahan vejolažžan árvvoštallat konvenšuvdnamearrádusaid ekonomalaš váikkuhusaid.
Asiantuntijaryhmällä on ollut työssään toivomus päästä yhteisiin kannanottoihin myös vaikeissa kysymyksissä.	Áššedovdijoavkku lea ofelaštán dat sávaldat ahte galggašedje ollit oktasaš oaiviliidda maiddái váttes áššiinge.
Mietintöön ei sisälly eriäviä mielipiteitä tai vaihtoehtoisia ehdotuksia.	Sierramielalaš oaivilat dahje molssaeaktosátnádagat eai leat oassin dán árvalusas.
Oslossa, 26 päivänä lokakuuta 2005	1.1 Sámegiel konvenšuvdnateaksta
Carsten Smith Puheenjohtaja	Suoma, Norgga ja Ruoŧa ráđđehusat,
Malin Brännström John Bernhard Henriksen Heikki J. Hyvärinen	mat váldet vuhtii - ahte sámit leat álgoálbmot golmma riikkas,
Ehdotus pohjoismaiseksi saamelaissopimukseksi	- ahte sámit leat ásaiduvvan beroškeahttá riikkarájiin,
1. Sopimustekstit..............................................................................................................	- ahte sámi álbmogis lea iežas kultuvra ja iežas servodateallin masa gullá sierra historjá, sierra árbevierut, sierra giella, sierra ealáhusat ja sierra vuordámušat
9 1.2 Sopimusteksti ruotsiksi......................................................................................	boahtteáigái,
27 2. Nimittäminen ja mandaatti......................................................................................	- ahte dán golmma riikkas lea riikkalaš ja riikkaidgaskasaš ovddasvástádussan addit sámiid kultuvrii ja servodateallimii dohkálaš eavttuid,
44 3. Tiivistelmä..................................................................................................................	- ahte sámi álbmogis lea iešmearridanvuoigatvuohta, - ahte sámi álbmoga kultuvra ja servodateallin lea riggodahkan riikkaideamet
47 3.2 Nimittäminen ja mandaatti.	oppalaš kultuvrii ja servodateallimii,
48 3.6 Kansainväliset instrumentit................................................................................	- ahte sámi álbmogis lea erenoamáš stuorra dárbu ovddidit iežas servodateallima riikkarájiid rastá,
48 3.7 Saamelaisten asema pohjoismaisessa saamelaissopimuksessa..........................	- ahte sámiin ferte leat beassanlohpi eatnamiidda ja čáziide mat leat sámi kultuvrra
63 5.2 Oikeudet ja velvoitteet määrittelevä sopimus vai puitesopimus?......................	vuođđun, - ja, go sámi álbmoga riektesajádat mearriduvvo, ahte erenoamážit galgá vuhtii
63 5.3 Suhde Venäjän saamelaisiin...............................................................................	váldojuvvot ahte sámit historjjá čađa eai leat adnojuvvon seamma-árvosaš
63 5.4 Sopimuksen auktoritatiivinen kieli.	álbmogin, ja danne lea gillán eahperievttalašvuođa,
.................................................................... 64 6. Saamelaiset.	man dihte dán golmma riikka sámedikkit - áigot hukset buoret boahtteáiggi sámi álbmoga eallimii ja kultuvrii,
65 6.2 Saamelaisten historia toiseen maailmansotaan asti............................................	- leat dan oaivilis ahte riikkaid rájit eai galgga hehttet sámi álbmoga eaige ovttaskas
65 6.3 Suomen saamelaiset...........................................................................................	sámiid oktasašvuođa, - atnet ođđa sámekonvenšuvnna sámiid dološáigáš vuoigatvuođaid ođasmahttimin
69 6.3. 1 Johdanto – määritelmä ja lukumäärä.	ja nanustussan, daid maid jagi 1751 Lappekodisilla lágaiduhtii,
........................................................ 69 6.3.	- čalmmustit dehálažžan ahte sámiid iešmearridanvuoigatvuohta sierra álbmogin
2 Suomen virallinen saamelaispolitiikka......................................................	váldojuvvo duođas, - bidjet erenoamáš deattu dasa ahte sámiin leat vuoigatvuođat daidda eanan- ja
3 Saamelaiskäräjät........................................................................................	čáhceviidodagaide oktan luondduriggodagaiguin mat leat sámiid historjjálaš ruovttueanan,
4 Saamelaisten muut yhteiskunnalliset painostuskeinot..............................	- čuoččuhit ahte sámi álbmoga árbevirolaš máhttu ja árbevirolaš kulturilbmadeamit
71 6.3.	oasit,
5 Poroelinkeino............................................................................................ 72 6.3.	- oaivvildit ahte sámi nissonolbmuid dilli sámi servodaga árbevieruid áimmahuššin galgá buorebut vuhtii váldojuvvot servodateallimis ja dán oktavuođas go
6 Saamelaisten kielelliset oikeudet..............................................................	ovddastit almmolaš orgánain, - dáhttot ahte sámit galget eallit okta álbmogin golmma riikkas,
7 Saamelaisten oikeudet maahan ja veteen..................................................	- deattuhit ahte sámi álbmoga sávaldat, dáhttu ja vuoigatvuohta váldit badjelasas
6.4 Norjan saamelaiset.............................................................................................	ovddasvástádussan iežas ovdáneami boahtteáigái, - ja dáhttot deattuhit sámi álbmoga vuoigatvuođaid ja friddjavuođa riikkaidgaskasaš
1 Johdanto − määritelmä ja lukumäärä........................................................ 79 6.4.	olmmošvuoigatvuođaid mielde ja muđui álbmotrievtti mielde,
2 Norjan virallinen saamelaispolitiikka........................................................	guđet leat ráhkadan dán konvenšuvnna sámiid ovttasteddjiiguin ovttasráđiid lagaš ovttasbarggus,
3 Saamelaiskäräjät........................................................................................	guđet atnet erenoamáš deaŧalažžan ahte konvenšuvdna, ovdalgo stáhtat dan ratifiserejit, dohkkehuvvo dan golmma sámedikkis,
4 Saamelaisten kielioikeudet........................................................................	ja guđet geatnegahttet iežaset sihkkarastit sámi álbmoga boahtteáiggi dán konvenšuvnna mielde,
6 Saamelaisten oikeus luonnonvaroihin.......................................................	leat soahpan čuovvovaš davviriikkalaš sámekonvenšuvnna. Kapittel I Sámi álbmoga dábálaš vuoigatvuođat
87 6.5 Ruotsin saamelaiset............................................................................................	Dán konvenšuvnna ulbmil lea duođaštit ja nannet sámeálbmogii dakkár vuoigatvuođaid, vai dat sáhttá sihkkarastit ja ovddidit gielas, kultuvrras, ealáhusaidis
90 6.5.	Sámit álgoálbmogin
1 Johdanto – määritelmä ja lukumäärä.	Sámit leat Suoma, Norgga ja Ruoŧa álgoálbmot.
........................................................ 90 6.5.	njuolggadusaid ja mearrádusaid vuođul mat leat dán konvenšuvnnas.
2 Ruotsin virallinen saamelaispolitiikka......................................................	dát njuolggadusat ja mearrádusat addet vejolašvuođa, de sámi álbmogis lea
3 Saamelaiskäräjät........................................................................................	vuoigatvuohta ieš beassat mearridit ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš ovdáneami, ja iežas ulbmiliiguin hálddašit luondduriggodagaidis.
7 Saamelaisten oikeus maahan ja veteen......................................................	Maid olbmuid dát konvenšuvdna fátmmasta
95 6.6 Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaiset − pääpiirteiden vertailu.......................	Konvenšuvdna fátmmasta olbmuid guđet ásset Suomas, Norggas ja Ruoŧas, guđet atnet iežaset sápmelažžan, ja guđet:
1 Johdanto.................................................................................................... 99 6.7.	1. sámástit ruovttus dahje geain unnimusat nubbi vánhen dahje okta áddjá dahje áhkku sámásta dahje sámástii ruovttus dainnago sámegiella lei su ruovttugiella;
2 Venäjän saamelaisten oikeudet.................................................................	2. geain lea vuoigatvuohta jođihit sápmelaš boazodoalu Norggas ja Ruoŧas;
99 6.7.	dahje
3 Saamen kielen opetus..............................................................................	3. geain lea vuoigatvuohta jienastit dahje dávistit gáibádusaide mat leat dan olbmui guhte áigu jienastit sámediggeválggas Suomas, Norggas dahje Ruoŧas;
101 7. Kansainväliset instrumentit...................................................................................	dahje
104 7.1 Johdanto...........................................................................................................	4. leat dakkár olbmo mánná gii namahuvvo čuoggás 1, 2 dahje 3. Stáhta ovddasvástádusa viidodat
104 7.2 Käsitteiden selkiyttäminen – syrjinnän käsite..................................................	Stáhta geatnegasvuođat dán konvenšuvnna mielde gustojit buot stáhtalaš, guvllolaš ja báikkálaš dásiide.
105 7.3 Itsenäisten valtioiden alkuperäiskansoja koskeva ILO:n yleissopimus n:o 169..............................................................................................................	Almmolaš hálddašeami ja almmolaš doaimma earáge
105 7.3.	orgánain leat dát geatnegasvuođat.
1 Johdanto..................................................................................................	Nu dat gustojit priváhta riektesubjeavttaide maiddái go sii hálddašit almmolaš válddiin dahje doaimmahit eará almmolaš
105 7.3.	doaimmaid.
2 Neuvotteluvelvoite, alkuperäiskansojen oikeus osallistua päätöksentekoprosesseihin ym................................................................	Go dát konvenšuvdna geavahuvvo, de sámedikkit ja eará sámi orgánat, beroškeahttá iežaset riektedilálaš dásis riikkasiskkáldas lágaid ja riikkaidgaskasaš
3 Perinnäistavat ja tapaoikeus.................................................................... 109 7.3.	rivttiid mielde, eai galgga adnot gullevažžan doahpagii stáhta, earágo go sii doaimmahit almmolaš válddi.
4 Maaoikeudet............................................................................................ 109 7.3.	Stáhtaid doaibmabijut sámi álbmoga guovdu Dát golbma stáhta galget beaktilit láhčit dilálašvuođaid sámi álbmogii vai
5 Elinkeinotoiminta.................................................................................... 109	sáhttá sihkkarastit ja ovddidit gielas, kultuvrras, ealáhusaidis ja servodateallimis.
7.3.	Stáhtat galget oiddolaš eavttuiguin bidjat vuođu sámi báikkálaš servodagaid
6 Terveydenhuolto......................................................................................	seailluheapmái ja ovddideapmái. Stáhtaid ovddasvástádus čađahit doaibmabijuid dán konvenšuvnna mielde
110 7.3.	guovlluid.
7 Yhteydenpito ja yhteistyö rajojen yli......................................................	Vealatkeahttáivuohta ja sierra doaibmabijut Sámi álbmot ja guhtege sápmelaš galgá leat suodjaluvvon buot vealaheami
110 7.4 Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva YK:n yleissopimus.	Sámiid vuoigatvuođaid čađaheapmái dán konvenšuvnna mielde stáhtat galget
........ 111 7.4.	Unnimusvuoigatvuođat
1 Johdanto..................................................................................................	Dán konvenšuvnna nannen vuoigatvuođat leat unnimusvuoigatvuođat.
111 7.4.	Dat ii
2 KP:n 2, 3 ja 26 artikla – syrjintäsuoja.....................................................	doaibmabijuid, iige dan leat vejolaš geavahit vuođđun sámiid vuoigatvuođaid ráddjemii mat vulget eará riektenjuolggadusain.
111 7.4.	Sámiid árbevierut
3 KP:n 27 artikla........................................................................................ 113 7.4.	Stáhtat galget čájehit soahppevaš árvvusatnima sámi álbmoga riekteipmárdusaide, duopmocealkima árbevieruide ja dábiide.
4 Ihmisoikeuskomitean käsittelemät Suomen, Norjan ja Ruotsin raportit.....................................................................................................	várás main sáhttet leat sápmelaš árbevierut, čielggadit erenoamážit leatgo dakkár árbevierut ja berrego, jos ležžet, addojuvvot daidda suodjalus dahje berrejito dat
118 7.5 YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva yleissopimus.....................................................................................................	Stáhtat galget ovttasráđiid sámedikkiiguin bargat vai láhkaásahus ja eará
1 Johdanto..................................................................................................	reguleremat mat leat deaŧalaččat sámiid riikkarájiid rasttideaddji doaimmaide, sohpet buorebut oktii.
2 TSS:n 2 ja 13 artikla − syrjintäsuoja.......................................................	Kultuvrralaš ja ealáhuslaš ortnegiid ovttasbargu Stáhtat galget mearridit doaibmabijuid mat geahppudit sámiid riikkarájiid
120 7.6 YK:n kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskeva yleissopimus.............	rasttideaddji ealáhusdoaimmaid ja vuhtii váldit sin riikkarájiid rasttideaddji kultuvrralaš dárbbuid.
1 Johdanto..................................................................................................	Dáinna ulbmiliin stáhtat galget bargat dan badjelii ahte jávkadit dan mii ain heađušta sámiid ealáhusdoaimmaid sin riikiigullevašvuođa dahje
2 Rotusyrjintäkomitean yleiset, alkuperäiskansojen oikeuksia koskevat suositukset................................................................................	ássanbáikki geažil dahje dannego sii ásset máŋgga riikkas, ja addit sámiide vejolašvuođa ávkašuvvat dan riikka kultuvrralaš fálaldagaiguin mas sii goas ain
121 7.6.	orožit.
3 Rotusyrjintäkomitean havainnot ja suositukset, jotka koskevat saamelaisten oikeuksia maahan ja luonnonvaroihin...............................	Stáhtat galget láhčit dilálašvuođaid nu, ahte sámit guđet ásset juosat dán golmma riikkas, leat vejolašvuođat oažžut oahpahusa, dearvvašvuođabálvalusaid ja
122 7.7 YK:n lapsen oikeuksia koskeva yleissopimus.................................................	Sámi álbmoga symbolat Stáhtat galget gudnejahttit sámiid vuoigatvuođa mearridit sámeleavgga ja eará
124 7.7.	Stáhtat galget dasto, ovttasráđiid sámedikkiiguin, bargat
1 Johdanto..................................................................................................	dan badjelii ahte sámi symbolat bohtet oidnosii dakkár vuogi mielde mas čuollu bures sámiid sajádat golmma riikka álbmogin.
124 7.7.	Sámedikkit
2 Lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen 2 artikla − syrjintäsuoja..	Guđesge dan golmma riikkas galgá leat sámediggi, mii lea riikka bajimuš
124 7.7.	sámi orgána.
3 Lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen 17 artiklan d kohta..........	válmmaštuvvojit šiehtadallamiin sámedikkiiguin artihkkala 16 mielde.
124 7.7.	Sámedikkiin galget leat dakkár doaimmat mat dahket sidjiide vejolažžan
4 Lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen 30 artikla.........................	beaktilit váikkuhit dasa ahte sámi álbmoga vuoigatvuohta iešmearrideapmái
125 7.7.	duohtan.
125 7.8 YK:n kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus........ 127 7.9 UNESCOn yleissopimus syrjinnän vastustamiseksi opetuksen alalla.............	Dárkilet njuolggadusaid sámedikkiid válddi birra mearriduvvojit lágas. Sámedikkit dahket álgaga ja buktet cealkámušaid buot áššiide maidda dikkit
127 7.10 Euroopan ihmisoikeussopimus.	gávnnahit leat siva nu dahkat.
7.15 YK:n biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus..............................	Sámedikkiid iešráđálaš mearrádusat
135 7.16 Itsemääräämisoikeus........................................................................................ 136 7.16.	Sámedikkit dahket iešráđálaš mearrádusaid dain áššiin main sis lea váldi nu dahkat riikkalaš ja riikkaidgaskasaš rivttiid mielde.
1 Johdanto..................................................................................................	Sámedikkit sáhttet soahpat riikkalaš, guvllolaš ja báikkálaš ovttadagaiguin nannet sámi kultuvrra ja servodateallima.
2 Itsemääräämisoikeus kollektiivisena ihmisoikeutena.............................	Sámedikkiid vuoigatvuohta šiehtadallat Áššiin mat leat hui deaŧalaččat sámiide, galgá šiehtadallojuvvot
138 7.17 Luonnos YK:n julistukseksi alkuperäiskansojen oikeuksista..........................	šiehtadallamat fertejit čađahuvvot doarvái buori áigemunis vai sámedikkit sáhttet váikkuhit áššemeannudeapmái ja dan bohtosii.
1 Johdanto..................................................................................................	Stáhtat eai galgga mearridit dahje miehtat dakkár doaibmabijuide mat mearkkašahtti ollu sáhttet vahágahttit sámi kultuvrra, sámi ealáhusaid ja sámi
2 Oikeus itsemääräämiseen........................................................................ 142 7.17.	servodateallima vuođđoeavttuid, jos juo ii mieđaš dasa dat sámediggi masa ášši gullá. Sámedikki vuoigatvuohta eará ášševálmmašteamis
3 Oikeudet maahan ja luonnonvaroihin.....................................................	Sámedikkiin galgá leat dat vuoigatvuohta ahte sis lea ovddasteapmi almmolaš ráđiin ja lávdegottiin main mearridit sámiid beroštumiide deaŧalaš áššiid.
4 Kulttuuri..................................................................................................	Sámedikkiid ovdii galget biddjojuvvot áššit mat gullet sámiid beroštumiide, ovdalgo almmolaš eiseváldi mearrida áššis maidege.
5 Koulutus..................................................................................................	Stáhtat galget čielggadit makkár dárbu lea dakkár ovddasteapmái ja sámedikkiid ovddalgihtiicealkámuššii.
6 Terveydenhuolto......................................................................................	Dat ferte čađahuvvot doarvái buori áiggis ovddalgihtii, vai sámedikkit sáhttet váikkuhit áššemearrideapmái ja dan bohtosii.
146 8. Saamelaisten asema pohjoismaisessa saamelaissopimuksessa............................	Sámedikkit mearridit ieža goas sii dáhttot iežaset ovddasteami dahje buktit cealkámušaid dakkár ášševálmmašteapmái.
148 9. Yksittäisiä säännöksiä koskevia huomautuksia...................................................	Gaskavuohta riikkačoahkkimiidda Stáhtaid riikkačoahkkimat dahje sin lávdegottit dahje eará orgánat galget
151 9.2 Sopimuksen otsikko.........................................................................................	ávžžuhusa vuođul vuostáiváldit sámedikkiid ovddasteddjiid, vai sii sáhttet čilget áššiid mat mearkkašit ollu sámiide.
151 9.3 Alkusanat..........................................................................................................	Sámedikkiide galgá addojuvvot vejolašvuohta beassat gullojuvvot go riikka čoahkkimat gieđahallet áššiid mat erenoamážit gusket sámi álbmogii.
152 9.4 Yksittäiset säännökset......................................................................................	Guđege riikka riikkačoahkkimat addet dárkilet njuolggadusaid das makkár áššin lea sáhka, ja makkár bargovuohki galgá leat.
yhteenveto.......................................................................................................	Sámit ja riikkaidgaskasaš ovddasteapmi Sámedikkit galget ovddastit sámiid riikkaidgaskasaš dilálašvuođain.
247 Liite 2: Venäjän saamelaisten oikeudellinen asema...................................................	Stáhtat galget ovddidit sámiid ovddasteami riikkaidgaskasaš lágádusain ja sámiid searvamiid riikkaidgaskasaš čoahkkimiidda.
yhdistettynä Pohjoismaiden sekä Uuden-Seelannin ja Sveitsin esittämiin	Oktasaš sámi organisašuvnnat Sámedikkit sáhttet vuođđudit oktasaš organisašuvnnaid.
1. Sopimustekstit	Stáhtat galget dárbbu
1.1 Sopimusteksti suomeksi Suomen, Norjan ja Ruotsin hallitukset,	mielde ja ovttasráđiid sámedikkiiguin oččodit almmolaš válddi dakkár oktasaš
jotka toteavat,	organisašuvnnaide.
- että saamelaiset ovat alkuperäiskansa näissä kolmessa maassa,	Eará sámi ovttastumit
- että saamelaiset ovat kansa, jonka asuma-alue ulottuu yli valtionrajojen,	Stáhtat galget gudnejahttit ja dárbbu mielde ráđđádallat sámegilážiiguin,
- että saamelaisilla on oma kulttuurinsa ja yhteiskuntaelämänsä, joihin liittyvät	siiddaiguin, orohagaiguin, nuortalaččaid gilistivrrain ja eará máhtolaš sámi
saamelaisten oma historia, omat perinteet, oma kieli, omat elinkeinot ja omat	organisašuvnnaiguin dahje báikkálaš sámi áirasiiguin. Sámeguovlu
- että näillä kolmella valtioilla on kansallinen ja kansainvälinen vastuu luoda saamelaisten	Stáhtat galget aktiivvalaččat mearridit ja ovddidit dan suorggi mas sámi
kulttuurille ja yhteiskuntaelämälle riittävät elinehdot,	álbmot sáhttá hálddašit iežas erenoamáš vuoigatvuođaid dán konvenšuvnna ja
- että saamelaisilla on itsemääräämisoikeus,	riikkaid láhkaásahusa mielde. Sámiid giellalaš vuoigatvuođat
- että saamelaisten kulttuuri ja yhteiskuntaelämä rikastuttavat valtioiden koko kulttuuria ja	Sámiin galgá leat vuoigatvuohta geavahit, ovddidit ja addit boahttevaš
- että saamelaisilla on erityinen tarve kehittää yhteiskuntaelämäänsä yli valtionrajojen,	buolvvaide gielaset ja árbevieruideaset, ja bargat dan badjelii ahte sámegiela máhttu
- että saamelaisilla on oltava käytettävissään maata ja vettä saamelaisen kulttuurin	viidána maiddái sámiide geat máhttet unnán sámegiela dahje eai oppanassiige.
- ja että saamelaisten tulevaa oikeusasemaa vahvistettaessa on erityisesti otettava	Sámiin galgá leat vuoigatvuohta mearridit iežaset persovnnalaš namaid ja
pohjoismaisena kansana ja että saamelaiset siten ovat joutuneet	geográfalaš namaid, ja doaladit dain ja oažžut daidda dábálaš dohkkehusa.
jotka lähtevät harkinnassaan siitä, että saamelaiskäräjät näissä kolmessa valtiossa	Stáhtaid ovddasvástádus sámi gielas
- haluavat rakentaa paremman tulevaisuuden saamelaisten elämälle ja kulttuurille,	Stáhtat galget dahkat sámiide vejolažžan seailluhit, ovddidit ja viiddidit
- katsovat, että valtioiden rajojen ei tule estää saamelaisten yhteenkuuluvuutta kansana tai	sámegiela. Stáhtat galget fuolahit ahte sámi alfabehtaid lea dáinna ulbmiliin vejolaš
yksilöiden tasolla,	geavahit ávkkálaččat.
- pitävät uutta saamelaissopimusta saamelaisten vuoden 1751 rajasopimuksen	Sámegiela galgá leat vejolaš sámi guovlluin geavahit beaktilit duopmostuoluid
Lappalaispöytäkirjaan kodifioitujen vakiintuneiden oikeuksien uudistamisena ja	ja eiseválddiid guovdu. Nu maid olggobealde dáid guovlluid dakkár riidduin ja áššiin
- tähdentävät sen merkitystä, että saamelaisten itsemääräämisoikeutta kansana	mat vuos gieđahallojuvvojit sámi guovlluin, dahje mat earaláhkai gullet erenoamážit
kunnioitetaan,	dáidda guovlluide.
- kiinnittävät erityistä huomiota siihen, että saamelaisilla on oikeuksia sellaisiin maa- ja	Stáhtat galget ovddidit sámegielalaš girjjálašvuođa almmuheami.
vesialueisiin luonnonvaroineen, jotka muodostavat saamelaisten historiallisen kotimaan,	Dán artihkkala mearrádusat galget maid gustot unnibuš sámegielaide.
- korostavat, että saamelaisten perinteinen tietämys ja perinteiset kulttuurin ilmentymät	Sápmelaš mediat Stáhtat galget oččodit áigái iešbirgejeaddji sámi mediapolitihka vuođu ja dahkat
yhdessä saamelaisten luonnonvarojen käytön kanssa muodostavat osan saamelaista	sámi mediai vejolažžan stivret iežas ovdáneami, ja vel addit sámi álbmogii rikkis ja
- ovat sitä mieltä, että tulisi kiinnittää enemmän huomiota saamelaisten naisten asemaan	máŋggabeallásaš fálaldagaid main leat dieđut ja oaivilat viidát beroštahtti áššiin.
perinteiden eteenpäin viejinä saamelaisyhteisössä ja heidän edustautumiseensa julkisissa	Stáhtat galget fuolahit ahte sáddejuvvojit sámegielalaš prográmmat radios ja TVs,
- haluavat, että saamelaiset elävät kansana näissä kolmessa valtiossa,	ja galget dán gillii ovddidit aviisailbmademiid. Ovttasráđiid sámedikkiiguin stáhtat
- tähdentävät saamelaisten toivomusta, tahtoa ja oikeutta ottaa vastuu oman	Nuppi lađđasa mearrádus sámegiela birra galgá maid govttolaš mearrái gustot
tulevaisuutensa kehittämisestä,	unnibuš sámegielaide. Sámi oahpahus
- ja haluavat pitää voimassa saamelaisten oikeudet ja vapaudet kansainvälisten	Sámi guovlluid sámiin galgá leat vejolašvuohta beassat oahppat sámegiela ja
ihmisoikeuksien ja muun kansainvälisen oikeuden mukaisesti,	oažžut oahpahusa sámegillii. Oahpahus ja oahpporuhtadanortnet galgá leat
jotka ovat laatineet tämän sopimuksen läheisessä yhteistyössä saamelaisten edustajien	heivehuvvon sin duogážii. Dakkár oahpahus galgá dahkat sámiide vejolažžan searvat
jotka pitävät erityisen tärkeänä sitä, että ennen kuin valtiot ratifioivat sopimuksen,	buotdásat joatkkaoahpahussii ja seammás váldit vuhtii sin dárbbuid ain beassat bargat
saamelaiskäräjät sopimusvaltioissa hyväksyvät sopimuksen,	árbevirolaš sámi ealáhusain. Oahpporuhtadanortnet galgá hábmejuvvot nu, ahte
ja jotka sitoutuvat turvaamaan saamelaisten tulevaisuuden tämän sopimuksen mukaisesti,	Sámi guovlluid olggobealde sámi mánáin ja nuorain galgá leat vejolašvuohta
ovat sopineet seuraavasta pohjoismaisesta saamelaissopimuksesta. I luku Saamelaisten yleiset oikeudet	oažžut oahpahusa sámegielas, muhto maiddái sámegilliige mađe muddui dan lea vejolaš atnit govttolažžan guđege guovllus.
1 artikla Sopimuksen tarkoitus	Oahpahus galgá muddejuvvot sin
Sopimuksen tarkoituksena on vahvistaa ja lujittaa saamelaisten oikeuksia siten, että he	duogážii nu guhkás go lea vejolaš. Riikkalaš oahppoplánat galget ráhkaduvvot ovttasráđiid sámedikkiiguin ja
voivat säilyttää ja kehittää kieltään, kulttuuriaan, elinkeinojaan ja yhteiskuntaelämäänsä niin,	heivehuvvot sámi mánáid ja nuoraid kultuvrralaš duogážii ja dárbbuide. Dutkan
että valtionrajat mahdollisimman vähän häiritsevät tätä.	Stáhtat galget ovttasráđiid sámedikkiiguin bargat dan badjelii ahte leat
2 artikla Saamelaiset alkuperäiskansana	prográmmaid ja buoridit sápmelaš dutkiidlogu.
Saamelaiset ovat alkuperäiskansa Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa.	Stáhtat galget ovttasráđiid sámedikkiiguin ovddidit sámi ja eará
3 artikla	lađđasis.
Saamelaisilla on kansana itsemääräämisoikeus kansainvälisen oikeuden sääntöjen ja	Sámiide guoskevaš dutkan ferte leat heivehuvvon dakkár ehtalaš
Niin pitkälle kuin näistä säännöistä ja	njuolggadusaide maid sámiid álgoálbmotdilli gáibida.
määräyksistä seuraa, saamelaisilla on oikeus itse päättää taloudellisesta, sosiaalisesta ja	Oahpahus ja diehtojuohkin sámiid birra
kulttuurisesta kehityksestään ja omia tarkoituksiaan varten itse määrätä luonnonvaroistaan.	Sámi álbmoga kultuvra ja servodateallin galgá ulbmálaččat boahtit oidnosii
4 artikla Henkilöt, joita sopimus koskee	oahpahusas maiddái olggobealde sámi servodaga.
Sopimus koskee Suomessa, Norjassa tai Ruotsissa asuvia henkilöitä, jotka pitävät	Stáhtat galget ovttasráđiid sámedikkiiguin fuolahit almmolaš diehtojuohkima
itseään saamelaisina, ja:	sámi kultuvrra ja servodateallima birra.
1. joilla on saamen kieli kotikielenä tai joilla on vähintään yksi vanhempi tai isovanhempi,	Dearvvašvuođa- ja sosiálaásahus Stáhtat galget ovttasráđiid sámedikkiiguin fuolahit ahte sámiid ássanguovlluin
jonka kotikieli on tai on ollut saamen kieli, tai	dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusat leat organiserejuvvon nu ahte dáid guovlluid sámiide leat sihkkarastojuvvon dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusat mat leat
2. joilla on oikeus harjoittaa saamelaista poronhoitoa Norjassa tai Ruotsissa, tai	heivehuvvon sin giellalaš ja kultuvrralaš duogážii. Maiddái olggobealde sámi ássanguovlluid dearvvašvuođa- ja
3. jotka täyttävät äänioikeuden edellytykset saamelaiskäräjien vaaleissa Suomessa, Norjassa	sosiálaeiseválddit galget váldit vuhtii sámi divššohasaid ja klienttaid giellalaš ja
tai Ruotsissa, tai	Sámi mánát ja nuorat
4. joka on 1, 2 tai 3 kohdassa tarkoitetun henkilön lapsi.	Sámi mánáin ja nuorain lea vuoigatvuohta ilbmadit iežaset kultuvrra ja
5 artikla Valtion vastuun ulottuvuus	Árbevirolaš máhtut ja kulturilbmadeamit
Valtioiden tämän sopimuksen mukaiset velvollisuudet koskevat kaikkia valtiollisia	Stáhtat galget gudnejahttit sámi álbmoga vuogatvuođa hálddašit iežas
Tätä sopimusta sovellettaessa saamelaiskäräjiä ja muita saamelaistoimielimiä,	árbevirolaš máhtuid ja kultuvrralaš ilbmademiid, ja bargat vai sámit sámit sáhttet
valtioon kuuluvina paitsi milloin ne käyttävät julkista valtaa.	seailluhit, ovddidit ja doalvut daid boahttevaš buolvvaide.
6 artikla Valtioiden toimenpiteet suhteessa saamelaisiin	Stáhtat galget fuolahit nu, ahte sámi álbmot, go earát go samit ieža geavahit
Sopimusvaltioiden tulee tehokkaasti luoda saamelaisille edellytykset säilyttää ja	sámi kultuvrra gávppálaččat, ožžot vejolašvuođa váikkuhit doaimmaide ja oažžut
kehittää kieltään, kulttuuriaan, elinkeinojaan ja yhteiskuntaelämäänsä.	govttolaš oasi daid doaimmaid ruđalaš vuoittus. Sámi kultuvra galgá leat
Valtioiden tulee luoda suotuisat edellytykset saamelaisten paikallisyhteisöjen	suddjejuvvon dakkár kultuvrralaš ilbmademiid vuostái mat mahkáš leat sámiid
Valtioiden vastuu tämän sopimuksen mukaisista toimenpiteistä käsittää kohtuullisissa	Stáhtat galget fuolahit ahte sámiid árbevirolaš máhtut váldojuvvojit vuhtii go
määrin myös ne saamelaiset, jotka asuvat perinteisten saamelaisalueiden ulkopuolella.	Sámiid kulturmuittut galget leat suodjaluvvon lágas, ja riikka sámediggi galgá
7 artikla Syrjimättömyys ja erityistoimenpiteet	duođaštit, suodjalit ja hálddašit sámi kulturmuittuid.
Saamelaisille kansana ja yksilöinä tulee turvata suoja kaikkea syrjintää vastaan.	Stáhtat galget bargat vai sámi kulturmuittut mat leat dolvojuvvon eret sámi
Valtioiden tulee tarvittaessa ryhtyä erityisiin saamelaisia koskeviin positiivisiin toimenpiteisiin saamelaisten tämän sopimuksen mukaisten oikeuksien toteuttamiseksi.	guovlluin, ja mat leat erenoamážat sámi servodahkii, galget biddjojuvvot dohkálaš dávvirvuorkkáide dahje kulturlágádusaide go nu lea dárkileappot vuos šihttojuvvon
8 artikla Vähimmäisoikeudet	riikkaid sámedikkiiguin.
Oikeudet, joita suojataan tässä sopimuksessa, ovat vähimmäisoikeuksia.	Stáhtaid geatnegasvuođat sámi kultuvrra guovdu fátmmastit maid ávnnaslaš
yksitäistä sopimusvaltiota laajentamasta saamelaisten oikeuksia tai ryhtymästä pidemmälle	kulturvuođu, vai sámiide leat dárbbašlaš ealáhuslaš ja ekonomalaš eavttut maiguin
oikeuksia, jotka seuraavat muista oikeussäännöistä.	sáhttet sihkkarastit ja ovddidit iežaset kultuvrra.
9 artikla	Kapihttal IV
Saamelaisten perinnäistavat	Sámiid vuoigatvuohta čáziide ja eatnamiidda
Valtioiden tulee osoittaa asiaankuuluvaa kunnioitusta saamelaisten oikeuskäsityksille,	Guhkesáigásaš árbevirolaš eanan- ja čáhceviidodagat leat vuođus go sámiin
oikeudellisille perinteille ja perinnäistavoille.	lea individuála ja kollektiiva opmodatvuoigatvuohta dáidda guovlluide
Sen mukaisesti, mitä 1 kappaleessa määrätään, tulee sopimusvaltioiden,	riikkaidsiskkáldas ja riikkaidgaskasaš njuolggadusaid mielde mat gustojit
valmistellessaan lainsäädäntöä sellaisilla aloilla, joilla saattaa olla saamelaisia perinnäistapoja,	guhkesáigásaš geavaheami geažil. Jos sámiin, almmá earáid anekeahttá sin eaiggádin, leat geavahusas ja árbe
erityisesti selvittää, onko perinnäistapoja olemassa ja tulisiko niille siinä tapauksessa antaa	virolaččat leat leamaš geavahusas dihto eanan- ja čáhceviidodagat boazodollui,
suojaa tai tulisiko ne muuten ottaa huomioon lainsäädännössä.	meahcásteapmái, guolásteapmái dahje eará doibmii, de sis galgá leat vuoigatvuohta
saamelaiset perinnäistavat ottaa asianmukaisesti huomioon.	ain hálddašit ja geavahit guovlluid nugo leat dahkan juo ovddežis.
10 artikla	Jos iežaset
Valtioiden tulee yhteistyössä saamelaiskäräjien kanssa edistää saamelaisten yli	guovlluid sámit geavahit ovttas earáiguin, de sámit ja duot nuppit galget geavahit
valtionrajojen suuntautuvan toiminnan kannalta merkityksellisen lainsäädännön ja muun	iežaset vuoigatvuođaid válddedettiineaset vuhtii nuppit nuppiid ja iežaset vuostálas
sääntelyn jatkuvaa harmonisointia. 11 artikla	Dán oktavuođas galgá erenoamážit váldojuvvot vuhtii
Yhteistyö kulttuuriin ja elinkeinoihin liittyvissä järjestelyissä	boazosápmelaččaid beroštumit. Ahte vuoigatvuohta geavahit guovlluid lea
Valtioiden tulee ryhtyä toimenpiteisiin helpottaakseen saamelaisten elinkeinojen	ráddjejuvvon seammá muddui go ovdalge, ii galgga heađuštit dárbbu mielde geange
harjoittamista ja saamelaisten kulttuuristen tarpeiden tyydyttämistä yli valtionrajojen.	heiveheames geavahanvugiid teknihkalaš ja ekonomalaš ovdáneapmái.
Tässä tarkoituksessa valtioiden tulee pyrkiä poistamaan saamelaisten elinkeinotoiminnalla vielä	Dat árvvoštallan, leago dán mearrádusa mielde árbevirolaš geavaheapmi,
olevia esteitä, jotka johtuvat saamelaisten kansalaisuudesta tai asuinpaikasta taikka muutoin	galgá čađahuvvot dan vuođul mii lea sámiid árbevirolaš eanan- ja čáhcegeavaheapmi,
siitä, että saamelaisten asuinalue ulottuu useiden valtioiden alueelle, sekä antamaan	ja dainna vuhtiiváldimiin ahte dávjá sámiid geavaheamis eai báhcán bissovaš luottat
saamelaisille mahdollisuus kulttuuritarjontaan siinä maassa, jossa he milloinkin oleskelevat.	Dán mearrádusa artihkkal ii mearkkaš ahte dat ráddje dan vuoigatvuođa oažžut ruovttoluotta opmodaga mii sámiin sáhttá leat riikkalaš ja riikkaidgaskasaš
12 artikla	rivttiid mielde.
Yhteistyö opetuksessa ja hyvinvointijärjestelyissä	Sámiid eatnamiid ja čáziid vuoigatvuođaid suodjaleapmi
Valtioiden tulee ryhtyä toimenpiteisiin antaakseen sopimusvaltiossa asuville	Stáhtat galget čađahit dárbbašlaš doaibmabijuid maiguin beaktilit
sopimusvaltiossa, jos se on tarkoituksenmukaisempi ratkaisu.	suodjaluvvojit sámiid vuoigatvuođat artihkkala 34 mielde.
13 artikla Saamelaissymbolit	Erenoamážit galget stáhtat
Valtioiden tulee kunnioittaa saamelaisten oikeutta määrätä saamen lipun ja muiden	dáinna ulbmiliin identifiseret daid eanan- ja čáhceviidodagaid maid sámit
saamelaisten kansallisten symbolien käytöstä.	árbevirolaččat geavahit.
Kaikissa sopimusvaltiossa on saamelaiskäräjät, joka on maan korkein	Ulbmilii ávkkálaš ortnegat galget leat riikkalaš riektedoalus olámuttus
Saamelaiskäräjät edustaa maassa saamelaisia ja se valitaan yleiseen	maiguin iskat sámiid eanan- ja cáhcevuoigatvuođalaš áššiid. Sámit galget riidduin
äänioikeuteen perustuvilla vaaleilla saamelaisten keskuudesta.	mat leat dakkár vuoigatvuođaid geažil duopmostuoluid ovddas, sáhttit oažžut
Tarkemmat säännökset saamelaiskäräjien vaaleista vahvistetaan laissa, joka	Luonddu riggodagaid geavaheapmi Sámiid vuoigatvuohta luondduriggodagaide dakkár eanan- ja
valmistellaan 16 artiklan mukaisin neuvotteluin saamelaiskäräjien kanssa.	čáhceviidodagain maid artihkkal 34 fátmmasta, galget suodjaluvvot erenoamážit.
Saamelaiskäräjillä tulee olla sellaisia tehtäviä, jotka mahdollistavat tehokkaan	oktavuođas galgá vuhtii váldojuvvot ahte joatkevaš beassan daidda sáhttá leat eaktun
myötävaikuttamisen saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteutumiseksi kansainvälisen	go galgat seailluhit sámiid árbevirolaš máhtuid ja kultuvrralaš ilbmademiid.
oikeuden ja tämän sopimuksen määräysten mukaisesti.	Ovdalgo almmolaš eiseváldi lága vuođul addá lobi ohcat ja bohkat minerálaid
Tarkemmat säännökset saamelaiskäräjien toimivallasta vahvistetaan laissa.	geavaheami dakkár eanan- ja čáhceviidodagain maid sámit eaiggáduššet dahje
Saamelaiskäräjät tekee aloitteita ja antaa lausuntoja kaikista tarpeellisiksi katsomistaan	geavahit, de galgá šiehtadallojuvvot daiguin sámiiguin maidda dat guoská ja
15 artikla Saamelaiskäräjien itsenäiset päätökset	sámedikkiin go dáhpáhus gullá artihkkalii 16.
Saamelaiskäräjät tekee itsenäisiä päätöksiä niissä asioissa, joissa sillä kansallisen tai	Lohpi ohcat dahje bohkat luondduriggodagaid ii galgga addojuvvot go
kansainvälisen oikeuden mukaan on toimivalta tehdä sellaisia päätöksiä.	doaibma dagašii sámiide veadjemeahttumin dahje mearkkašan veara váddáseabbun
Saamelaiskäräjät voi sopia valtakunnallisten, alueellisten ja paikallisten yksiköiden	joatkevaččat geavahit dáid guovlluid, ja go sin geavaheapmi lea deaŧalaš sámi
kanssa yhteistyöstä saamelaisen kulttuurin ja yhteiskuntaelämän vahvistamiseksi.	kultuvrii, jos juo ii sámediggi ja dat sámit maidda dat čuohcá, eai mieđit dasa.
Saamelaiskäräjät voi tehdä päätöksiä saamelaisten edustajana kaikissa sopimusvaltioissa	Buhtadus ja oassi dinestusas Guoskkahallan sámiin galgá leat vuoigatvuohta oažžut buhtadasa buot
siinä laajuudessa, jossa saamelaisten oikeus itsenäisesti päättää tietyistä asioista johtuu	vahágiidda mat deaividit sidjiide dakkár doaimmaid geažil maid artihkkala 36 nubbi
kansainvälisestä oikeudesta.	ja njealját lađas fátmmasta.
16 artikla Saamelaiskäräjien neuvotteluoikeus	Jos riikkalaš lágas leat dakkár mearrádusat sus guhte
saamelaisille, tulee saamelaiskäräjien kanssa neuvotella.	oažžu lobi viežžat luondduriggodagaid, mat geatnegahttet su máksit divada
riittävän aikaisin, jotta saamelaiskäräjät voisi vaikuttaa asian käsittelyyn ja lopputulokseen.	eananeaiggádii dahje luoitit sutnje doaibmavuoittus oasi, de vuoigatvuođa doallis
Valtioiden ei ilman asianomaisten saamelaiskäräjien suostumusta tule ryhtyä sellaisiin	galgá leat dansullasaš geatnegasvuohta sámiide maid, guđet árbevirolaččat leat
toimenpiteisiin tai sallia sellaisia toimenpiteitä, jotka voivat merkittävästi vahingoittaa	geavahan ja ain geavahit áššáigullevaš guovllu. Dán artihkkala mearrádusat eai mearkkaš makkárge ráddjema riikkaidgaskasaš
saamelaisten kulttuurin, elinkeinojen tai yhteiskuntaelämän perustavanlaatuisia elinehtoja.	lágaid addin vuoigatvuhtii oažžut oasi dan vuoittus maid luondduriggodagaid viežžan
17 artikla	Vuonat ja mearragátti čázit
Saamelaiskäräjien oikeus muun asian valmistelun aikana	Dat mii lea mearriduvvon vuoigatvuođaid hárrái čáhceviidodagaide ja daid
Saamelaiskäräjillä on oikeus olla edustettuna julkisissa neuvostoissa ja komiteoissa, kun	ávkašuhttima hárrái artihkkaliin 34-37, gusto maid sámi guolásteapmái ja eará vuotna- ja mearragáddečáziid geavaheapmái.
nämä käsittelevät saamelaisten etuihin liittyviä asioita.	dahkkojuvvot vaikko dát geavaheapmi lea unnon dahje nohkan dannego
Saamelaisten etuja koskevat asiat tulee esittää saamelaiskäräjille ennen kuin julkinen	guolástanearit eai addojuvvon dahje go earaláhkai regulerejuvvui dáin guovlluin
viranomainen päättää asiasta.	Nu lea maiddái go geavaheapmi lea
Valtion tulee selvittää, tarvitaanko saamelaiskäräjien edustusta tai ennakkolausuntoa.	unnon dahje nohkan dáid guovlluid áhperesurssaid vátnuma geažil.
Asia tulee selvittää riittävän aikaisin, jotta saamelaiskäräjät voisi vaikuttaa asian käsittelyyn ja	Eananviidodagaid ja resurssaid hálddašeapmi Buohtalagaid daiguin vuoigatvuođaiguin mat sámiin leat eaiggáduššanriektin
Saamelaiskäräjät päättää itse, milloin saamelaiskäräjät haluaa olla edustettuna tai antaa lausunnon asian käsittelyn aikana.	ja opmodatriektin, sámedikkiin galgá leat vuoigatvuohta leat mielde mearrideamen guovlluid almmolaš hálddašeami artihkkala 16 mielde, nugo oidno artihkkalis 34 ja
Suhde kansanedustuslaitokseen	Birasgáhtten ja birashálddašeapmi
Sopimusvaltioiden kansanedustuslaitoksen, niiden valiokuntien tai muiden toimielimien	luonddu aktiivvalaččat, vai sámiid eanan- ja cáhceviidodagat seilot gánnáhahtti
tulee pyynnöstä ottaa vastaan saamelaiskäräjien edustajia, jotta nämä voivat tehdä selkoa	ovdáneamis artihkkala 34 ja 38 mielde. Sámedikkiin galgá leat vuoigatvuohta leat mielde mearrideamen artihkkala 16
saamelaisille merkityksellisistä kysymyksistä.	Sámi ealáhusat Sámi ealáhusaid suodjaleapmi
Saamelaiskäräjille tulee antaa mahdollisuus tulla kuulluksi kansanedustuslaitoksen	Sámi ealáhusaid ja resursageavaheapmái galgá leat earenoamáš suodjaleapmi,
käsitellessä sellaisia asioita, jotka erityisesti koskevat saamelaisia.	lágalaš dahje ekonomalaš doaibmabijuiguin, dan mielde man deaŧalaččat dat leat
Sopimusvaltioiden kansanedustuslaitokset vahvistavat tarkemmat säännöt siitä, mitä	Sámi ealáhussan ja resursageavaheapmin adnojuvvo dakkár doaibma mii
asioita kuuleminen koskee ja minkälaista menettelyä sovelletaan.	mearkkaša ollu sámi báikkálaš servodaga seailluheapmái ja ovddideapmái.
19 artikla Saamelaiset ja kansainvälinen edustus	Dainna ulbmiliin Norgga ja Ruoŧa galgaba sámiid boazogoahtunguovlluin
Saamelaiskäräjät edustaa saamelaisia valtioidenvälisissä asioissa.	seailluhit ja ovddidit boazodoalu sámiid sierravuoigatvuohtan.
Valtioiden tulee edistää saamelaisten edustusta kansainvälisissä instituutioissa sekä	Vuhtiiválddedettiin beavdegirjji nr. 3, sámiid álgoálbmotdili birra, mii lea
saamelaisten osallistumista kansainvälisiin kokouksiin.	soahpamušas searvat Eurohpalaš lihttui, Suopma váldá badjelasas nannet sámi
20 artikla	boazodoalu dili.
Yhteiset saamelaisorganisaatiot	Boazodoallu riikkarájiid rastá
Sopimusvaltioiden saamelaiskäräjät voivat muodostaa yhteisiä organisaatioita.	Sámiid vuoigatvuohta riikkarájiid rasttideaddji guohtuneatnamiidda atná
Valtioiden tulee tarvittaessa yhteistoiminnassa saamelaiskäräjien kanssa edistää julkisen	vuođđunis árbevieru. Jos vuoigatvuođas lea šihttojuvvon sámesiiddaid gaskka, siiddaid ja orohagaid
vallan siirtämistä tällaisille yhteisille organisaatioille.	Jos čuožžila riidu dakkár šiehtadusa ipmárdusas dahje geavaheamis, de goabbáge
Valtioiden tulee kunnioittaa saamelaiskyliä, siidoja, paliskuntia, kolttasaamelaisten	bealli sáhttá bidjat ášši riidočoavdinlávdegoddái, vai dat dan mearrida. Dakkár
kyläkokouksia ja muita saamelaisten toimivaltaisia organisaatioita tai paikallisia saamelaisia	riidočoavdinlávdegotti čoahkádusa ja dan bargovuogi várás gustojit dárkilis
edustajia sekä tarvittaessa neuvotella näiden kanssa.	njuolggadusat maid buot golbma sámedikki mearridit ovttasráđiid.
Saamelaisalue	Áššebealis mii ii
Valtioiden tulee aktiivisesti pyrkiä vahvistamaan ja kehittämään sitä aluetta, jossa	duđa riidočoavdinlávdegotti mearrádussii, galgá leat vuoigatvuohta doalvut ášši
saamelaiset voivat hoitaa tämän sopimuksen ja valtioiden lainsäädännön mukaisia erityisiä	duopmostuolu ovdii dan riikkas mas guohtuneanan lea.
oikeuksiaan. III luku Saamen kieli ja saamelainen kulttuuri	Jos ii leat dohkálaš šiehtadus sámegilážiid, siiddaid dahje orohagaid gaskka,
23 artikla	muhto baicce gustojeaddji riikkaidgaskasaš soahpamuš guohtunvuoigatvuođaid alde,
Saamelaisten kielelliset oikeudet	de galgá dat soahpamuš geavahuvvot.
Saamelaisilla tulee olla oikeus käyttää, kehittää ja välittää tuleville sukupolville kieltään	Dat guhte jáhkká alddis leat viidát guohtun
ja perinteitään samoin kuin edistää saamen kielen taidon levittämistä myös sellaisille	vuoigatvuohta árbevieru addin rievttalaš vuođus go maid riikkaidgaskasaš soahpamuš
saamelaisille, jotka osaavat kieltä vain epätäydellisesti tai eivät lainkaan osaa sitä.	addá, galgá dattetge heađuškeahttá sáhttit geahččalit gáibádusaidis duopmostuolus
Saamelaisilla tulee olla oikeus päättää henkilönimistään ja maantieteellisistä nimistään	dan riikkas mas guohtunguovlu lea.
24 artikla	Kapihttal VI
Valtioiden vastuu saamen kielestä	Konvenšuvnna čađaheapmi ja ovddideapmi
Valtioiden tulee mahdollistaa saamelaisille saamen kielen säilyttäminen, kehittäminen	Sámeministariid ja sámediggepresideanttaid ovttasbarganráđđi Jeavddalaččat galget leat čoahkkimat Suoma, Norgga ja Ruoŧa vásttolaš
ja levittäminen. Valtioiden tulee huolehtia siitä, että saamelaista kirjaimistoa voidaan käyttää	sámeministariid ja dan golmma riikka sámedikkiid presideanttaid gaskka.
Saamen kieltä tulee voida käyttää tehokkaasti tuomioistuimissa ja	Dát ovttasbargu galgá ovddidit dán konvenšuvnna ulbmila artihkkala 1
hallintoviranomaisissa saamelaisalueilla sekä myös näiden alueiden ulkopuolella sellaisissa	mielde. Čoahkkimat galget gieđahallat áigeguovdilis sámi áššiid mat beroštahttet buot
asioissa, joita on ensin käsitelty saamelaisalueilla tai joilla muuten on erityinen liittymä näihin	čoahkkinoasálaččaid. Ásahuvvot galgá davviriikkalaš sámekonvenšuvdnalávdegoddi mii čuovvola
Sopimusvaltioiden tulee edistää saamenkielisen kirjallisuuden julkaisemista.	dán konvenšuvnna čađaheami. Lávdegottis galget leat guhtta áirasa mat buohkat leat
Tämän artiklan määräykset koskevat myös harvinaisempia saamen kielimuotoja.	sorjákeahttá. Guhtege dán golmma stáhtas nammada ovtta áirasa, guhtege sámediggi
25 artikla	ovtta áirasa.
Saamelaiset tiedotusvälineet	Nammadeapmi lea viđa jahkái.
ilmaisun rikkaan ja monipuolisen tarjoamisen saamelaisille.	Lávdegoddi galgá addit raportta guđege dán golmma riikka ráđđehussii ja
Valtioiden tulee huolehtia, että saamenkielisiä ohjelmia voidaan lähettää radiossa ja	sámediggái. Dat sáhttá buktit riikkaid ráđđehusaide ja sámedikkiide árvalusaid mat
Valtioiden tulee yhteistyössä	nannejit dán konvenšuvnna ulbmila.
saamelaiskäräjien kanssa myös edistää yhteistyötä yli valtionrajojen sellaisten	Lávdegoddi sáhttá maid buktit cealkámušaid vástádussan ovttaskas olbmuid ja joavkkuid gažaldagaide.
tiedotusvälineiden kanssa, jotka tarjoavat saamenkielistä ohjelmaa tai saamenkielisiä	Riikkalaš čađaheapmi Vai dát konvenšuvdna geavahuvvošii nu ovttaláhkai go vejolaš, de stáhtát
artikkeleita.	galget njuolggá dahkat konvenšuvnna mearrádusaid anihahtti riikkaláhkan.
Mitä toisessa kappaleessa määrätään saamen kielestä, koskee kohtuullisessa laajuudessa	Ekonomalaš geatnegasvuođat Stáhtat ovddasvástidit ekonomalaš resurssaid mat dárbbašuvvojit dán
myös harvinaisempia saamen kielimuotoja.	konvenšuvnna mearrádusaid čađaheapmái.
26 artikla Saamelainen koulutus	Dán golmma riikka oktasaš golut
saamen kielellä.	juogaduvvojit guđege riikka sámiid logu mielde.
Opetus ja opintotukijärjestelmä tulee mukauttaa heidän taustaansa.	Earret daid dáhpáhusaid maid artihkkala 35 nubbi lađas namaha, de galgá
Opetuksen tulee mahdollistaa kaikentasoiseen jatkokoulutukseen osallistuminen ja samalla	sámiide leat vejolaš oažžut dakkár ekonomalaš veahki maid dárbbašit ovdalgo sáhttet
vastata saamelaisten tarpeisiin voida vastaisuudessakin toimia perinteisten saamelaisten	oažžut geahččaluvvot duopmostuoluin prinsihpalaččat deaŧalaš áššiid mat gullet dán
elinkeinojen parissa.	Sámedikki dohkkeheapmi
Opintotukijärjestelmä tulee muotoilla siten, että se mahdollistaa	Dát konvenšuvdna galgá, maŋŋilgo dasa lea vuolláičállojuvvon, biddjojuvvot
korkeamman koulutuksen saamen kielellä.	golmma sámedikki ovdii vai dat dohkkehivčče dan.
Saamelaisalueen ulkopuolella saamelaisille lapsille ja nuorille tulee antaa tilaisuus	easkka maŋŋilgo dat golbma sámedikki leat dan dohkkehan artihkkala 48 mielde.
saamen kielen opetukseen, samoin kuin opetukseen saamen kielellä siinä laajuudessa kuin sen	Fámuiduvvan Konvenšuvdna fámuiduvvá go golbmalot beaivvi leat vássán dan beaivvi rájis
arvioidaan olevan kohtuullista erityisillä alueilla.	go ratifikašuvdnadokumeanttat leat addojuvvon norgalaš olgoriikkadepartemeantta
Opetus tulee mahdollisimman laajasti mukauttaa heidän taustaansa.	Norgalaš olgoriikkadepartemeanta dieđiha Supmii, Ruŧŧii ja dan golmma
Valtakunnalliset opetussuunnitelmat tulee laatia yhteistyössä saamelaiskäräjien kanssa	sámediggái go ratifikašuvdnadokumeanttat leat addojuvvon olgoriikkadepartemeantta
ja sopeuttaa saamelaisten lasten ja nuorten kulttuuriseen taustaan ja tarpeisiin.	vurkkodanháldui, mii fuolaha ahte Suopma, Ruoŧŧa ja dat golbma sámedikki ožžot
27 artikla Tutkimus	duođaštuvvon kopiija.
Sopimusvaltioiden tulee yhteistyössä saamelaiskäräjien kanssa luoda hyvät edellytykset	Konvenšuvnna nuppástuhttin Dán konvenšuvnna nuppástuhttin dahkkojuvvo golmmain sámedikkiin
tutkimukselle, joka palvelee saamelaisen yhteiskunnan tiedontarvetta ja edistää saamelaisten tutkijoiden rekrytointia.	ovttasráđiid ja artihkkala 48 mearrádusa mielde. Nuppástusat fámuiduvvet dán konvenšuvdnii golbmalot beaivvi maŋŋil dan
Saamelaista tutkimusta suunniteltaessa tulee ottaa huomioon	beaivvi go soahpamušdahkkit leat dieđihan norgalaš olgoriikkadepartementii ahte sii
saamelaisen yhteiskunnan kielelliset ja kulttuuriset olosuhteet.	Duođaštussan dása soahpamušdahkkiid áirasat leat vuolláičállán dán
Valtioiden tulee yhteistyössä saamelaiskäräjien kanssa edistää saamelaisten ja muiden	dárogillii, ruoŧagillii ja sámegillii, mas buot teavsttat gustojit ovttaláhkai.
tutkimuslaitosten yhteistoimintaa valtion rajojen sisä- ja ulkopuolella sekä tukea	2. Nammadeapmi ja bargomearrádus Čoahkkimisttiset Stockholm-gávpogis skábmamánu 7. b. 2001 sámi áššiid ovddas
tutkimuslaitoksia, jotka erityisesti harjoittavat 1 kappaleessa tarkoitettua tutkimusta.	mearridedje nammadit áššedovdi joavkku man bargu galgá leat árvalit davviriikkalaš
Saamelaisten elinoloja koskevaa tutkimusta harjoitettaessa tulee ottaa huomioon	sámekonvenšuvnna. Áššedovdi joavkku vástesaš direktiivva mearridedje čoahkkimis skábmamánu
saamelaisten alkuperäiskansa-aseman vaatimat eettiset säännöt.	7. b. 2001. Maŋŋá nuppástusaid maid mearridedje čoahkkimis skábmamánu 13. b.
28 artikla	2002, direktiiva čuodjá ná:
Saamelaisia koskeva opetus ja tiedottaminen Saamelaisten kulttuurin ja yhteiskuntaelämän tulee tarkoituksenmukaisella tavalla	”Duogáš Davviriikkalaš ráđi čoahkkimis mii lei Reykjavik-gávpogis guovvamánu 28. b. 1995, ovddasvástideaddji ministarat mearridedje álggahit davviriikkalaš sámekonvenšuvnna ráhkadanbarggu.
ilmetä opetuksessa myös saamelaisyhteisön ulkopuolella.	Duogáš dasa lei sámiid iežaset sávaldat oažžut konvenšuvnna.
Opetuksen tulee erityisesti pyrkiä edistämään tietoa saamelaisten asemasta valtioiden alkuperäiskansana.	Dan válddii Sámeráđđi ovdan vuosttamuš geardde 1986, ja dan čuovvolii maŋŋá Sámeráđi juridihkalaš lávdegoddi, mii hábmii konvenšuvdnateavstta álgohámi.
Valtioiden tulee yhteistyössä saamelaiskäräjien kanssa järjestää saamelaisten kulttuurin ja yhteiskuntaelämän	Oktasaš raporttas mii bođii 1988 golmma sámevuoigatvuođaid čielggadeamis Norggas, Ruoŧas ja Suomas, čujuhedje konvenšuvnna dárbui ja ávkái.
opetusta sellaisille ihmisille, jotka aikovat työskennellä saamelaisalueella.	Jagi 1996 biddjojuvvui bargui bargojoavku mii galggai čielggadit makkár dárbbut ja eavttut leat dakkár konvenšuvdnii.
Valtioiden tulee yhteistyössä saamelaiskäräjien kanssa huolehtia siitä, että yleistä tietoa saamelaisesta kulttuurista ja saamelaisten yhteiskuntaelämästä levitetään laajasti.	Bargu čađahuvvui ovttasráđiid sámedikkiiguin ja biddjojuvvui ovdan raportan geassemánus 1998. Raporta guoskkahii máŋga fáttá maid livčče mávssolaš reguleret konvenšuvnnain.
Sosiaali- ja terveystoimi Valtioiden tulee yhteistyössä saamelaiskäräjien kanssa huolehtia siitä, että	Das namahit láhkaásahusovttasbarggu, sámi kultuvrra, giela, oahpahusa ja dearvvašvuhtii, birrasii ja ealáhusaide guoskevaš áššiid.
terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut saamelaisten asuinalueilla järjestetään siten, että näillä	Sámedikkiid áirasat deattuhedje ahte lea deaŧalaš buorebut reguleret sámiid dili ja vuoigatvuođa beassat ieža mearridit.
Sosiaali- ja terveysviranomaisten tulee myös saamelaisten asuinalueiden ulkopuolella ottaa huomioon saamelaisten asiakkaiden ja potilaiden kielellinen ja kulttuurinen tausta.	Bargojoavku gávnnahii ahte leat sihke dárbu ja eavttut konvenšuvdnii, ja árvalii ahte vuođđuduvvo áššedovdi joavku mas lea bargomearrádussan ráhkadit konvenšuvdnaárvalussan.
Saamelaiset lapset ja nuoret	Čoahkkimis maid sámi áššiin ovddasvástideaddji ministarat ja sámediggepresideanttat dolle Kárášjogas skábmamánu 2. b. 2000, ministarat ledje ovttaoivilis das ahte lea deaŧalaš joatkit ovttasbarggu oažžun dihte davviriikkalaš sámekonvenšuvnna, ja ávžžuhedje sámi áššiid vástesaš davviriikkalaš ámmátolbmuidorgána buktit árvalusa dán ášši ovttasbarggu joatkimii.
Saamelaisilla lapsilla ja nuorilla on oikeus harjoittaa kulttuuriaan sekä säilyttää ja kehittää saamelaista identiteettiään.	Bargu Ministarat ja sámediggepresideanttat leat otnáš čoahkkimis soahpan ahte áššedovdi joavku galgá vuođđuduvvot, man ulbmil galgá leat ráhkadit davviriikkalaš sámekonvenšuvnna álgohámi.
Perinteiset taidot ja kulttuurinilmaukset	Joavkkus galget leat Norgga, Ruoŧa ja Suoma áirasat.
Valtioiden tulee kunnioittaa saamelaisten oikeutta hallita perinteistä tietämystään ja perinteisiä kulttuurinilmauksiaan sekä edistää sitä, että saamelaiset voivat säilyttää ja kehittää	Joavku galgá válmmáštit konvenšuvdnateavstta álgohámi, man vuolggasadjin lea davviriikkalaš Davviriikkalaš sámekonvenšuvnna dárbbašlašvuohta ja vuođđu (Behov og grunnlag for en samekonvensjon) nammasaš raporta.
Kun muut kuin saamelaiset käyttävät saamelaiskulttuuria taloudellisesti hyväkseen,	Ávnnaslaš sisdoalu divaštallamis galget mearridit leago dat rápmakonvenšuvdna maid galget ráhkadit, vai
tulee valtioiden edistää sitä, että saamelaisilla on mahdollisuus vaikuttaa toimintaan ja saada	konvenšuvdna mii čilge stáhtaid ja sámiid vuoigatvuođaid ja geatnegasvuođaid.
kohtuullinen osa toiminnan taloudellisesta tuloksesta. Saamelaiskulttuuria tulee suojella	Vuhtii lea dárbu váldit áššin Ruošša sámiid vejolaš searvama konvenšuvdnii.
sellaisten kulttuuristen ilmaisujen käytöltä, jotka harhaanjohtavalla tavalla näyttävät olevan	Dat suorggit maid galggašii leat vejolaš reguleret konvenšuvnnain, sáhttet leat
saamelaista alkuperää.	- Sámiid árvodássi (status)
saamelaisten elinoloista päätettäessä.	- Sámi doahpaga definišuvdna - Iešmearrideapmi
Saamelaiset kulttuurimuistomerkit	- Sámedikkiid ja stáhtaid ovttasbargu
Saamelaisia kulttuurimuistomerkkejä tulee suojata lailla.	- Kulturmuitosuodjalus - Dearvvašvuođa ja sosiála áššit
Niiden hallinnoinnin tulee	- Sámi ealáhusat - Kultuvra
Valtioiden tulee ryhtyä saamelaisten kulttuurimuistomerkkien dokumentointia, suojelua	- Mánát ja nuorat
ja hallintoa koskevaan valtioiden rajat ylittävään yhteistyöhön. Valtioiden tulee edistää sitä, että saamelaisalueilta pois viedyt, saamelaisyhteisölle	Konvenšuvdnateavstta álgohámi galget ráhkadit vuhtiiválddedettiin riikkaidgaskasaš reaidduid mat čatnet guđege riikka, ja vel árbevieruidge.
erityisen tärkeät kulttuurimuistomerkit, luovutetaan sopiviin museoihin tai kulttuurilaitoksille	Áššedovdi joavku galgá maid mearridit váidalanvejolašvuođa jos eai čuovo konvenšuvnna, ja leago dárbu bearráigeahčči orgánii.
sopimusvaltioiden saamelaiskäräjien kanssa tehtävän tarkemman sopimuksen mukaan.	Jos joavku gávnnaha ahte lea dárbu, de galgá dán oassáige ráhkadit árvalusa.
Kulttuurin perusta Valtioiden velvollisuudet saamelaiskulttuurin suhteen käsittävät myös kulttuurin	Áššedovdi joavku galgá maid čilget barggus Davviriikkalaš sámi áššiid ámmátolbmuidorgánii maŋimusat juovlamánu 31. b. 2005.
Maan ja veden perinteinen käyttö Pitkäaikainen perinteinen maa- tai vesialueiden käyttö muodostaa perustan saamelaisten	Guđege riikkas galget leat joavkkus guokte áirasa, dasto guokte sadjásačča, ja sudnos galgá Sámediggi leat nammadan nuppi.
koskevien kansallisten tai kansainvälisten sääntöjen mukaan.	Áirasiin galgá leat buorre máhttu álbmotrievttis.
Jos saamelaiset, olematta omistajan asemassa, hallitsevat ja ovat perinteisesti käyttäneet	Jos lea dárbu eanet áššedovdiide, de áššedovdi joavku sáhttá dakkáriid váldit bargui dárbbu mielde.
Jos saamelaiset käyttävät alueita yhdessä toisen kanssa, tulee kuitenkin	Jos barggu bále čuožžila dárbu oažžut čielggadančálli, de sáhttet bargui bidjat dakkár čálli.
saamelaisten ja toisen käyttäjän käyttää oikeuksiaan ottaen molemminpuolisesti huomioon	Guhtege riika galgá gokčat goluidis, ja áššedovdi joavkku oktasaš goluid riikkat galget juogadit gaskaneaset dássidit.”
toisensa ja kilpailevien oikeuksien luonne.	Alimusrievtti justitarius Carsten Smith, Norga (jođiheaddji),
Erityistä huomiota tulee tässä yhteydessä kiinnittää	Várrelahttu ráđđeaddi John Bernhard Henriksen,
poronhoitoa harjoittavien saamelaisten asemaan.	Ráđđeaddi Ing-Lill Pavall, Norga – su nammadii Sámediggi,
Alueiden jatkuvan käyttöoikeuden	Justitierådet Hans Danelius, Ruoŧŧa,
rajaaminen samaan laajuuteen kuin aikaisemminkin ei saa estää hyödyntämismuotojen	Várrelahttu kanslirådet Carina Mårtensson, Juris kandidáhta Mattias Åhrén, Ruoŧŧa – su nammadii Sámediggi,
tarpeellista sopeuttamista tekniseen ja taloudelliseen kehitykseen.	Várrelahttu juris kandidáhta (maŋŋil searvehoavda) Malin Brännström,
Sen arvioiminen, onko kyseessä tässä artiklassa tarkoitettu perinteinen käyttö, tulee	Lagstiftningsdirektör, professora juris doavttir Matti Niemivuo, Suopma,
tapahtua sen perusteella, mikä muodostaa perinteisen saamelaisen maan ja veden	Professora juris doavttir Martin Scheinin, Suopma – su nammadii Sámediggi,
hyödyntämisen sekä ottamalla huomioon sen, ettei saamelaisten käyttö usein jätä pysyviä	Várrelahttu láhkadovdi čálli Heikki J. Hyvärinen. Norggas lea leamaš barggu čállindoaibma.
jälkiä luontoon.	Áššedovdi joavkku váldočálli lea
Tämän artiklan määräykset eivät sisällä mitään rajoitusta oikeuteen saada takaisin	leamaš professora doavttir juris Kirsti Strøm Bull, Oslo universitehta Olmmoš
omaisuutta, joka saamelaisilla voi olla kansallisen tai kansainvälisen oikeuden mukaan.	vuoigatvuođaid norgalaš guovddáš (Norsk senter for menneskerettigheter).
Saamelaisten maahan ja veteen kohdistuvien oikeuksien suoja	Guovvamánu 1. b. 2005 álggii maid Alimusrievtti čielggadeaddji Susann Funderud
Valtioiden tulee ryhtyä välttämättömiin toimenpiteisiin suojatakseen tehokkaasti	Davviriikkalaš sámekonvenšuvnna álgohápmi lea kapihttalis 1. Konvenšvnnas leat 51
saamelaisten 34 artiklan mukaisia oikeuksia.	artihkkala mat juohkásit čieža sierra kapihttalii.
Valtioiden tulee tässä tarkoituksessa erityisesti	Konvenšuvdnateaksta ovddiduvvo
määritellä ne maa- ja vesialueet, joita saamelaiset perinteisesti käyttävät.	dás njealje gillii: dárogillii, ruoŧagillii, suomagillii ja davvisámegillii.
Kansallisessa oikeudessa tulee olla sopivia menettelyjä saamelaisten maahan ja veteen	joavku lea dattetge atnán norgalaš ja ruoŧŧilaš teavstta vuođđun bargosis, ja danne dat
kohdistuvia oikeuksia koskevien vaatimusten käsittelemiseksi.	galget álgovuorus adnojuvvot autoritatiiva teakstan.
Tuomioistuimessa olevassa	Áššedovdi joavkkut ovdehit ahte
kyseisiä oikeuksia koskevassa asiassa saamelaisten tulee saada asian käsittelemiseksi	konvenšuvnna suomagielalaš ja sámegielalaš álgoteavsttat dárkkistuvvojit dasto
välttämätöntä taloudellistapua.	gielalaš dohkálašvuođa dáfus.
36 artikla Luonnonvarojen hyödyntäminen	Konvenšuvdnateavsttas lea čoahkkáigeassu čuoggás
Saamelaisten oikeutta luonnonvaroihin 34 artiklassa tarkoitetuilla maa- tai vesialueilla	3.2 Nammadeapmi ja bargomearrádus (mandáhta) Kapihttalis 2 čilgejuvvo áššedovdi joavkku nammadeapmi ja bargomearrádus.
Samassa yhteydessä tulee ottaa huomioon, että näiden keskeytymätön	Áššedovdi joavku nammaduvvui skábmamánu 13. b. 2002. Das leat leamaš guđege
käyttö voi olla edellytys saamelaisten perinteisen tietämyksen ja perinteisten kulttuuristen	riikkas guokte lahtu ja sudno persovnnalaš várrelahtut, ja nuppi dain lahtuin ja su
maanalaisten luonnonvarojen tutkimiseen tai hankkimiseen taikka päättää muiden	várrelahtu leat guđege riikka sámedikkit ieža nammadan. 3.3 Vuolggabáikkit ja bargovuohki
luonnonvarojen hyödyntämisestä sellaisilla maa- tai vesialueilla, jotka saamelaiset omistavat	Kapihttalis 4 čilgejuvvo álggos davviriikkalaš sámekonvenšuvnna barggu duogáš.
tai joita he käyttävät, tulee neuvotella sellaisten saamelaisten kanssa, joita asia koskettaa.	Sámeráđđi – ovddeš Davvirikkaid sámeráđđi – ovddidii árvalussan sierra
kyse on 16 artiklassa tarkoitusta asiasta, tulee saamelaiskäräjien kanssa neuvotella.	sámekonvenšuvnna jagi 1986. Árvalusa doarjjui jagi 1988 raporta maid norgalaš sámi
Lupaa luonnonvarojen tutkimiseen tai hankkimiseen ei saa myöntää, jos toiminta tekisi	vuoigatvuođalávdegotti, ruoŧŧilaš sámevuoigatvuođa čielggadusa ja suopmelaš
mahdottomaksi tai vakavasti vaikeuttaisi saamelaisten jatkuvaa kyseessä olevien alueiden	sámevuoigatvuođa čielggadusa áirasat ráhkadedje. Davviriikkalaš ráđi čoahkkimis
hyödyntämistä ja tämä hyödyntäminen on olennaista saamelaiselle kulttuurille, elleivät	jagi 1995 Suopma, Norga ja Ruoŧŧa sohpe čielggadit davviriikkalaš sáme
saamelaiskäräjät ja saamelaiset, joita asia koskettaa, suostu tähän.	konvenšuvnna dárbbu ja vuođu. Bargojoavku vuođđuduvvui jagi 1996 jođihit dán
Tämän artiklan määräykset koskevat myös muita luontoon kajoamisen tai luonnon	Bargojoavkku raporta ovddiduvvui geassemánus 1998, ja joavkku ráva lei
käyttämisen muotoja 34 artiklassa tarkoitetuilla alueilla.	ahte galggašii válmmaštuvvot davviriikkalaš sámekonvenšuvdna.
asuntojen rakentamista sekä sotilaallisia harjoituksia ja pysyviä harjoitusalueita.	Áššedovdi joavkku vuolggabáikkit ja bargovuohki lea čilgejuvvon kapihttalis
2 ja 4 kappaleessa tarkoitetun toiminnan aiheuttamasta vahingosta.	4. Áššedovdi joavkkus leat leamaš 15 čoahkkima. 3.4 Dábálaš áššit
Jos kansallisessa	Vuosttamuš ášši mii
lainsäädännössä on säännöksiä, jotka velvoittavat luonnonvarojen hyödyntämiseen luvan	gieđahallojuvvo, lea konvenšuvnna karakteara (5.2).
saanutta suorittamaan maksun maanomistajalle tai antamaan tälle osan toiminnan tuotosta,	Konvenšuvdna lea vuoigat Gaskavuohta Ruošša sámiide lea váldojuvvon ovdan čuoggás 5.3. Dainnago
tulee luvansaajalla olla sama velvollisuus kyseessä olevaa aluetta perinteisesti käyttäneitä ja	dát lea Suoma, Norgga ja Ruoŧa gaskasaš konvenšuvdna, de konvenšuvdna ii fátmmas sámiid guđet ásset Ruoššas.
edelleen käyttäviä saamelaisia kohtaan.	Dattetge deattuhuvvo ahte konvenšuvnna
luonnonvarojen hyödyntämisen tuotosta osa, joka voi seurata kansainvälisestä oikeudesta.	golbma stáhta berrejit láhčit dilálašvuođaid buriid gulahallamiidda maiddái Ruošša
38 artikla	sámiiguin.
Edellä 34-37 artiklan määräykset oikeuksista vesialueisiin tai vesialueiden käyttämiseen	Konvenšuvdna fátmmasta sámiid guđet ásset Suomas, Norggas dahje Ruoŧas.
koskevat vastaavalla tavalla saamelaisten kalastusta sekä vuonojen ja rannikkovesien muuta	3.5 Sámiid birra Viiddis girjjálašvuohta sámiin, sin kultuvrras, ealáhusain, servodateallimis ja
Kalan ja muiden meren luonnonvarojen saaliskiintiöiden jaossa sekä näiden	gaskavuođain nationála stáhtaide. Maŋimuš 10-jagiid leat boahtán máŋga almmolaš
luonnonvarojen muussa sääntelyssä tulee asiankuuluvasti ottaa huomioon saamelaisten	čielggadeami erenoamážit sámi dilálašvuođain. Dan geažil áššedovdi joavku ii leat
luonnonvarojen käyttö ja sen merkitys saamelaisille paikallisyhteisöille.	gávnnahan dárbbašlažžan viidát čájehit sámi historjjá ja servodateallima, ja lea
huomioon, vaikka käyttö olisi näillä merialueilla vähentynyt tai loppunut sen seurauksena,	duhtan buktit oanehis historjjálaš visogova, geahča čuoggá 6.2. Oanehis govahallan
että saaliskiintiöitä ei ole saavutettu tai että syynä on kalan ja muiden luonnonvarojen käytön	Suoma, Norgga ja Ruoŧa sámiin lea čuoggáin 6.3 – 6.5. Čuoggás 6.6 lea buohtastahtti
muu sääntely.	Ruoššas.
Sama koskee tapausta, jos käyttö on vähentynyt tai lakannut luonnonvarojen	Čuoggás 6.8 čilgejuvvo orgánaid birra mat barget riikkarájiid rastá oktasaš sámi
39 artikla	áššiiguin.
Niiden oikeuksien lisäksi, jotka saamelaisilla omistus- tai käyttöoikeuden muodossa on,	Sámiid beales barget Sámeráđđi – ovddeš Davviriikkalaš sámeráđđi – mii
tulee saamelaiskäräjillä olla 16 artiklan mukainen osallistumisoikeus 34 ja 38 artiklassa	vuođđuduvvui 1956 ja Sámi parlamentáralaš ráđđi, mii vuođđuduvvui 2000. Suoma,
tarkoitettujen alueiden julkiseen hallintoon.	Norgga ja Ruoŧa eiseválddit leat jagi 1964 rájis bargan ovttasráđiid ámmát
40 artikla	olbmuiddásis.
Ympäristönsuojelu ja ympäristöhallinto	orgána, mas maiddái sámedikkiinge lea ovddasteapmi.
Valtioiden tulee yhteistyössä saamelaiskäräjien kanssa harjoittaa aktiivista	bissovaš ovttasbargu politihkalaš dásis sámediggepresideanttaid ja Suoma, Norgga ja
ympäristönsuojelua varmistautuakseen 34 ja 38 artiklassa tarkoitettujen saamelaisten maa- ja	Ruoŧa sámi áššiid ovddasvástideaddji ministariid gaskka. 3.6 Riikkaidgaskasaš instrumeanttat
Saamelaiskäräjillä tulee olla 16 artiklan mukainen osallistumisoikeus	Áššedovdi joavkku direktiivvas oidno ahte árvaluvvon konvenšuvdnateaksta galgá
ympäristöhallintoon, joka vaikuttaa näihin alueisiin.	konvenšuvnnaide, julggaštusaide ja soahpamušaide mat mearkkašit ollu dáid riikkaid
V luku Saamelaiset elinkeinot	sámiid riektedillái.
41 artikla Saamelaisten elinkeinojen suoja	Dán oktavuhtii gullevaš deaŧaleamos álbmotrievttálaš
Saamelaisten elinkeinojen ja luonnonvarojen käytön tulee nauttia erityistä suojelua	instrumeanttat ja daid mearkkašupmi áššedovdi joavkku bargomearrádussii
oikeudellisten tai taloudellisten toimenpiteiden kautta siinä määrin kuin ne muodostavat	gieđahallojuvvo dárkileappot kapihttalis 7. Čuoggás 7.3 čilgejuvvo jagi 1989 ILO-konvenšuvdna nr. 169, mii lea
Saamelaisten elinkeinona ja luonnonvarojen käyttönä pidetään sellaista toimintaa, joka	álgoálbmogiid ja čearddaid birra mat ásset sorjákeahtes riikkain. Dán konvenšuvnna
on olennaista saamelaisten paikallisyhteisöjen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.	Norga lea ratifiseren, muhto ii Suopma iige Ruoŧŧa. Goappašat riikkat leat dattetge
42 artikla Poronhoito saamelaisten elinkeinona	dáfus leat heajut go ILO-konvenšuvnna mearrádusat.
Poronhoito erityisenä ja perinteisenä saamelaiselinkeinona ja kulttuurimuotona perustuu	– dan konvenšuvnna mii lea siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra, ja dan mii lea
perinnäistapaan ja sillä tulee olla erityinen oikeussuoja.	ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid birra – mat leat erenoamáš
Tässä tarkoituksessa Norjan ja Ruotsin tulee säilyttää ja kehittää poronhoitoa	deaŧalaččat sámiide. Eará deaŧalaš ON-konvenšuvnnat leat jagi 1965 konvenšuvdna buotlágan
saamelaisten yksinoikeutena saamelaisilla poronhoitoalueilla.	nállevealahemiid heaittiheami birra (čuokkis 7.6), jagi 1989 konvenšuvdna mánáid
Suomi sitoutuu vahvistamaan saamelaisen poronhoidon asemaa ottaen huomioon	vuoigatvuođaid birra (čuokkis 7.7), jagi 1979 konvenšuvnda nissonolbmuid buotlágan
Euroopan unionin liittymissopimukseen kuuluvan saamelaisia alkuperäiskansana koskevan	vealahemiid heaittiheami birra (čuokkis 7.8) ja jagi 1993 konvenšuvdna biologalaš
pöytäkirjan numero 3. 43 artikla	šláddjiivuođa birra (čuokkis 7.15).
Saamelaisten oikeus valtionrajat ylittävään porojen laiduntamiseen perustuu	Čuoggás 7.9 máinnašuvvo UNESCO-konvenšuvdna mii bođii 1960 oahpahusas
perinnäistapaan.	dáhpáhuvvi vealaheami vuostái.
Jos oikeudesta valtionrajat ylittävään porojen laiduntamiseen on sovittu	Eurohpalaš dásis maid leat arvat álbmotrievttálaš instrumeanttat mat leat
saamelaiskylien, siidojen tai paliskuntien kesken, noudatetaan näitä sopimuksia.	deaŧalaččat daidda áššiide maid davviriikkalaš sámekonvenšuvdna galgá reguleret.
Saamelaiskäräjät kolmessa sopimusvaltiossa vahvistavat yhdessä tarkemmat	Čuoggás 7.10 čilgejuvvo Eurohpalaš olmmošvuoigatvuođaidkonvenšuvdna mii bođii
säännöt välityslautakunnan kokoonpanosta ja noudatettavasta menettelystä.	1950. Eurohparáđi rápmakonvenšuvdna unnitloguid suodjaleami várás mii bođii
joka ei ole tyytyväinen välityslautakunnan ratkaisuun, voi nostaa asiassa kanteen sen valtion	1995, lea áššin čuoggás 7.11. Ja čuoggás 7.12 čilgejuvvo guovlogielaid ja unnit
tuomioistuimessa, jonka alueella laidunmaa sijaitsee.	álbmotgielaid gieđahalli Eurohpalaš lihttu, mii bođii 1992.
Jos saamelaiskylien, siidojen tai paliskuntien välillä ei ole sovellettavaa sopimusta,	Suoma ja Ruoŧa searvamis Eurohpalaš Uniovdnii, mii erenoamážit gieđahallá sámi
mutta sen sijaan on voimassa oleva valtioidenvälinen sopimus porojen laiduntamisesta, tulee valtioidenvälistä sopimusta soveltaa.	Álbmoga vuoigatvuohta ieš beassat mearridit lea leamaš guovdil go áššedovdi joavku lea bargan konvenšuvdnateavsttain.
Jos joku katsoo perinnäistavan perusteella olevansa	mearridanvuoigatvuohta lea álbmotrievttálaš mearkkašumis.
oikeutettu laajempaan porolaidunoikeuteen kuin mitä valtioidenvälisestä sopimuksesta seuraa,	Dán čilgehusa dievasmahttá mielddus 3, mii lea sámi álbmoga iešmearridanvuoigatvuođa birra.
on hänellä kuitenkin oikeus sopimuksen estämättä saada vaatimuksensa käsiteltäväksi sen	Čuoggás 7.17 čilgejuvvo bargu ON-julggaštusain, mii lea álgoálbmogiid vuoigatvuođaid birra.
valtion tuomioistuimessa, jonka alueella laidunmaa sijaitsee.	ON lea jagi 1984 rájis bargan dakkár julggaštusa hábmemiin.
VI luku Sopimuksen täytäntöönpano ja kehittäminen	árjjálaččat searvan dáidda šiehtadallamiidda.
44 artikla	Davviriikkat leat bargan ovttasráđiid
Saamelaisasioiden ministerien ja saamelaiskäräjien puheenjohtajien yhteisneuvosto	bargojoavkkus ja ovddidan oktasaš árvalusa. Bargu álgoálbmogiid vuoigatvuođaid
Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaisasioista vastaavien ministerien ja saamelais	ON-julggaštusain joatká ain. 3.7 Sámiid sajádat davviriikkalaš sámekonvenšuvnnas
Kokouksissa tulee käsitellä ajankohtaisia yhteisesti kiinnostavia saamelaisasioita.	Kapihttalis 8 gieđahallojuvvo dat, ahte sáhttetgo sámit leat oasálaččat konvenšuvdnii.
saamelaissopimuslautakunta. Lautakunnassa tulee olla kuusi jäsentä, joiden kaikkien tulee	Sámit eai galgga árvalusa mielde leat oasálaččat davviriikkalaš sámekonvenšuvdnii.
Kukin kolmesta sopimusvaltiosta nimeää yhden jäsenen ja kukin	Dattetge lea dárbu ahte sámedikkit ovttasráđiid mihtet konvenšuvnna sisdollui.
saamelaiskäräjät näissä maissa yhden jäsenen. Jäsenet nimitetään viideksi vuodeksi.	Sámedikkiid dohkkeheapmi danne biddjojuvvo eaktun konvenšuvnna ratifiseremii ja
Lautakunnan tulee antaa raportteja sopimusvaltioiden hallituksille ja saamelaiskäräjille.	3.8 Mearkkašumit muhtun mearrádusaide Kapihttalis 9 leat mearkkašumit konvenšuvdnaárvalusa artihkkaliidda.
Se voi esittää valtioiden hallituksille ja saamelaiskäräjille ehdotuksia, jotka edistävät	Dán árvalusa oppalaš oasis (kap. 2 – 8) lea duššefal ráddjejuvvon mearrái
sopimuksen tarkoitusta.	Muhto dán oppalaš oasi
Lautakunta voi myös antaa lausuntoja yksittäisten henkilöiden tai	ráddjehussii lea maid dat, ahte áššedovdi joavku lea válljen ákkastallat eavttuhuvvon
ryhmien kysymysten johdosta.	mearrádusaid guđege artihkkala olis.
46 artikla Kansallinen täytäntöönpano	Dat lea leamaš lunddolaš vuohki konvenšuvnna
valtioiden saattaa sopimusmääräykset suoraan sovellettavaksi kansallisena lakina.	erenoamáš stuorra ášševiidodaga geažil. 3.9 Konvenšuvdnaárvalusa sisdoallu
47 artikla	3.9.1 Ovdasátni
Taloudelliset velvoitteet	Konvenšuvnna álggaha ovdasátni.
Valtioiden tulee vastata tämän sopimuksen määräyksien täytäntöönpanon välttämättä	Konvenšuvdna lea vuosttamuš čohkkejuvvon riekteregulerejuvvon ilmma Suoma, Norgga ja Ruoŧa sámiid várás.
edellyttämistä taloudellisista voimavaroista.	Dat lea ođđa stáhtarievttálaš ráhkadus, man dihte dasa lea ovdasátni.
Sopimusvaltioiden yhteiset menot jaetaan	Ovdasátni galgá doaibmat
valtioiden kesken suhteessa saamelaisten lukumäärään kussakin valtioissa.	vuođđun konvenšuvdnii ja buktá oidnosii sihke stáhtaeiseválddiid ja sámedikkiid
Edellä 35 artiklan 2 kappaleessa tarkoitettujen tapausten lisäksi saamelaisilla tulee olla	3.9.2 Konvenšuvdnaárvalusa kap. I: Sámi álbmoga dábálaš vuoigatvuođat
mahdollisuus saada sellaista taloudellista apua, joka on välttämätöntä, jotta he saisivat tämän	vuođaid, artihkkaliid mat leat vuođđun konvenšuvnna artihkkaliidda muđui.
sopimuksen mukaisia oikeuksia koskevat periaatteellisesti tärkeät kysymykset	Artihkkal 1 muitala konvenšuvnna ulbmila, namalassii sihkkarastit sámi álbmoga vuoigatvuođaid.
tuomioistuimen käsiteltäväksi.	servodateallima ovdáneapmi galgá sihkkarastojuvvot nu unnán heađuštusaiguin go
VII luku Loppumääräykset	vejolaš riikkarájiid geažil.
48 artikla Saamelaiskäräjien hyväksyntä	Artihkkal 2 cealká ahte sámit leat álgoálbmot golmma riikkas.
Tämä sopimus tulee sen allekirjoittamisen jälkeen esittää kullekin kolmesta	Artihkkal 4 muitala maid olbmuid konvenšuvdna fátmmasta. Konvenšuvdna gusto
saamelaiskäräjistä hyväksymistä varten.	sámiide guđet ásset konvenšuvnna golmmma riikkas.
49 artikla	Artihkkal muitala dasto geat dat
Tämä sopimus tulee ratifioida.	konvenšuvnna mielde leat sámit.
kolmesta saamelaiskäräjistä on antanut 48 artiklassa tarkoitetun hyväksymisensä. 50 artikla	Artihkkal 5 muitala geain leat geatnegasvuođat konvenšuvnna mielde.
Voimaantulo	Buohkat
Sopimus tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun	geat doaimmahit almmolaš válddi, fertejit čuovvut konvenšuvnna mearrádusaid.
ratifiointiasiakirjat on talletettu Norjan ulkoasiainministeriöön.	Álkivuođa dihte lea konvenšuvnna guđege artihkkalis sáhka stáhta
Norjan ulkoasiainministeriön tulee ilmoittaa Suomelle, Ruotsille ja sopimusvaltioiden	maiddái guvllolaš, suohkanlaš ja priváhta riektesubjeavttaid maidda lea addojuvvon
saamelaiskäräjille ratifiointiasiakirjojen tallettamisesta ja sopimuksen voimaantuloajasta.	almmolaš váldi. Artihkkal 6 muitala mearrideaddji sátnádagaiguin stáhtaid geatnegasvuođaid sámi
tulee toimittaa Suomelle, Ruotsille ja saamelaiskäräjille sopimusvaltioissa sopimuksen	álbmogii. Artihkkal 7 cegge vuosttamuš lađđasis gildosa vealaheames sámi álbmoga ja
Sopimuksen muutokset	ovttaskas sápmelačča.
Tähän sopimukseen voidaan tehdä muutoksia yhteistyössä sopimusvaltioiden	Nubbi lađas mearrida ahte stáhtat galget álggahit positiiva
saamelaiskäräjien kanssa ottaen huomioon 48 artiklan määräyksen.	doaibmabijuid sámiid várás, Nubbi lađas mearrida ahte stáhtat galget álggahit
Sopimuksen muutos tulee voimaan 30 päivää sen jälkeen, kun sopimusosapuolet ovat	positiiva doaibmabijuid sámiide gokko lea dárbu dán konvenšuvnna vuoigatvuođaid
ilmoittaneet Norjan ulkoasiainministeriölle hyväksyneensä muutokset.	rievttalaš vealaheapmin álbmotrievttálaš njuolggadusaid mielde.
Tämän vakuudeksi ovat sopimusosapuolien edustajat allekirjoittaneet tämän	Artihkkal 8 nanne ahte konvenšuvnna vuoigatvuođat leat unnimusvuoigatvuođat.
sopimuksen.	Konvenšuvdna ii hehtte stáhta addimis sámiide stuorit vuoigatvuođaid go daid mat
Tehty ssa..........	vulget konvenšuvnnas.
päivänä........ kuuta 20 - yhtenä suomen-, norjan-, ruotsin- ja	duvvojit, ja go dat geavahuvvojit duopmostuoluin ja hálddahusas.
saamenkielisenä kappaleena, joiden kaikkien tekstit ovat yhtä todistusvoimaisia.	Deaŧalaš ulbmil dán konvenšuvnnas lea geahppudit sámiid ovttasráđálaš doaibmama riikkarájiid rastá.
1.2 Sopimusteksti ruotsiksi Samiska kulturminnen	Artihkkalat 10, 11 ja 12 siskkildit njuolggadusaid mat
2. Nimittäminen ja mandaatti	maiddái oahpahus- ja čálgoortnegiin.
Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaisasioista vastaavien ministereiden ja saamelaiskäräjien	Artihkkala 13 mielde stáhtat galget árvvus atnit sámi leavgga ja eará dakkár sámi
asiantuntijatyöryhmä, jolle annettiin tehtäväksi laatia ehdotuksia pohjoismaiseksi	symbolaid, nugo álbmotlávlaga ja sámi álbmotbeaivvi guovvamánu 6. beaivvi.
saamelaissopimukseksi.	3.9.3 Konvenšuvdnaárvalusa kapihttal II: Sámiid stivren
Asiantuntijatyöryhmän toimeksianto hyväksyttiin 7. marraskuuta 2001 järjestetyssä	Kapihttal II regulere vuos ja ovddimusat sámedikkiid rolla sámi álbmoga ovddas
Toimeksiantoon tehtiin muutoksia 13. marraskuuta 2002 pidetyssä kokouksessa,	teaddji orgánan ja sámedikki rolla ovttasdoaibmamušainis eará eiseválddiiguin.
ja se on nyt sanamuodoltaan seuraava:	Kapihttalis leat 9 artihkkala.
Asian taustalla on saamelaisten oma toivomus sopimuksen aikaansaamisesta.	Artihkkal 14 mearrida ahte Sámediggi galgá leat guđege dan golmma riikkas, ja
Asian otti ensimmäistä kertaa esille Saamelaisneuvosto vuonna 1986, ja myöhemmin sen käsittelemistä jatkoi Saamelaisneuvoston oikeudellinen komitea, joka laati luonnoksen sopimustekstiksi.	bidjá ovdan bajimuš sátnádagaiguin mat doaimmaid dat gullet sámedikkiide. Artihkkala 3 nannema mielde sámiin lea vuoigatvuohta iešmearrideapmái, ja
Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa toimivien kolmen saamelaisten oikeuksia selvittävän elimen yhteisessä raportissa vuodelta 1988 korostettiin sopimuksen tarvetta ja sopimuksesta aiheutuvaa hyötyä.	artihkkala 14 mielde sámedikkis galget leat dakkár doaimmat maiguin dat sámiid
Vuonna 1996 asetettiin työryhmä, jonka tehtävänä oli selvittää sopimuksen tarvetta ja edellytyksiä.	regulerejuvvo dárkileappot sámedikki iešmearridanvuoigatvuođa hálddašeapmi dán konvenšuvnna mielde.
Työ suoritettiin yhteistyössä saamelaiskäräjien kanssa, ja sen tulokset esiteltiin kesäkuussa 1998 julkaistussa raportissa.	Artihkkalis 15 lea mearrádus dasa maid sámedikki mearrida iešráđálaččat riikkalaš ja riikkaidgaskasaš rivttiid vuođul.
Siinä otettiin esille useita aiheita, joiden säänteleminen sopimuksessa voi olla merkityksellistä.	Dakkár mearrádusaid mat eai mearkkaš ahte váldi doaimmahuvvo, Sámediggi sáhttá dahkat almmá mange
Tässä yhteydessä mainitaan lainsäädäntötyö, saamelaiskulttuuri, saamen kieli, koulutus sekä terveys-, ympäristö- ja elinkeinokysymykset.	láhkavuođu gáibádusa haga. Artihkkal 16 buktá mearrádusaid sámedikki vuoigatvuođas beassat šiehtadallat
Saamelaiskäräjien edustajat korostivat saamelaisten aseman ja saamelaisten itsemääräämisoikeuden nykyistä tarkemman sääntelyn merkitystä.	Áššiin mat mearkkašahttet ollu sámiide, eiseválddit galget šiehtadallat sámedikkiin ovdalgo dahket mearrádusa.
Saamelaisasioista vastaavien ministerien ja saamelaiskäräjien puheenjohtajien Kaarasjoella (Karasjok) 2. marraskuuta 2000 pitämässä kokouksessa ministerit olivat yksimielisiä siitä, että pohjoismaiseen saamelaissopimukseen tähtäävän yhteistyön jatkaminen on tärkeää, ja he pyysivät saamelaisasioiden pohjoismaista virkamieselintä tekemään ehdotuksen tällaisen yhteistyön jatkamisesta.	Jos dakkár doaibmabijus lea
Tehtävä Ministerit ja saamelaiskäräjien puheenjohtajat ovat tämänpäiväisessä kokouksessa yhtä mieltä sellaisen asiantuntijatyöryhmän asettamisesta, jonka tehtävänä on laatia luonnos pohjoismaiseksi saamelaissopimukseksi.	sáhka, mii vuđolaččat sáhttá vahágahttit sámi kultuvrra, ealáhusaid dahje servodateallima vuođđoeavttuid, de mearrádus ii galgga dahkkojuvvot almmá sámedikki lobi Artihkkal 17 regulere sámedikkiid vuoigatvuođa eará ášševálmmaštemiin.
Ryhmässä on oltava mukana sekä Norjan, Ruotsin että Suomen edustajia.	Artihkkal mearrida ahte sámedikkis lea vuoigatvuohta ovddasteapmái almmolaš
Ryhmän tehtävänä on laatia Pohjoismaisen saamelaissopimuksen tarve ja perusta	ráđiin ja lávdegottiin, omd. láhkalávdegottiin mat gieđahallet áššiid mat beroštahttet sámiid.
-nimiseen raporttiin perustuva sopimustekstiluonnos.	Dasto mearriduvvo ahte sámedikkis lea vuoigatvuohta oažžut gieđahallamii
Aineellisesta sisällöstä käytävän	áššiid mat gusket sámi beroštumiide.
keskustelun yhteydessä on päätettävä, onko tarkoituksena laatia puitesopimus vai valtion ja saamelaisten oikeudet ja velvoitteet määrittelevä sopimus.	Stáhtain lea iešmerrideaddji geatnegasvuohta čielggadit leago dárbu sámedikkis oažžut cealkámuša ovddalgihtii, ja galgágo
On myös otettava huomioon kysymys Venäjän saamelaisten mahdollisesta liittymisestä sopimukseen.	sámedikkis leat ovddasteapmi. Artihkkal 18 buktá njuolggadusaid riikkačoahkkima ja sámedikki gaskavuođas.
Sopimuksessa mahdollisesti säänneltäviä alueita ovat - saamelaisten status	Artihkkal 20 cealká ahte sámedikkiin lea vuoigatvuohta vuođđudit oktasaš
- saamelaiskäsitteen määritteleminen	Sámedikkit leat ođđalágan ovddasteaddji orgánat.
- itsemäärääminen	Doloža rájis sámi servo
- saamelaiskäräjien ja valtioiden välinen yhteistyö	dagas leat leamaš unnibuš ja báikegottiide eambbo gullevaš ásahusat.
- ympäristö	Artihkkala 21
- kulttuurimuistomerkkien vaaliminen	mielde dakkár ásahusat galget adnojuvvot árvvus.
- saamelaiselinkeinot	Nu maiddái sámi ealáhusorganisa
- kulttuuri	šuvnnatge.
Ryhmän on tarpeelliseksi katsoessaan myös laadittava tätä osaa koskevia ehdotuksia.	Artihkkala 22 mielde stáhtat galget aktiivvalaččat viggat mearridit mii sáme
Asiantuntijatyöryhmän tulee esittää ehdotuksensa saamelaisasioiden pohjoismaiselle virkamieselimelle 31. joulukuuta 2005 mennessä.	guovlu lea, ja ovddidit dan. 3.9.4 Konvenšuvdnaárvalusa kapihttal III: sámegiella ja sámi kultuvra
Edustajilla on oltava hyvät tiedot kansainvälisestä oikeudesta.	Vuoigatvuohta seailluhit ja ovddidit iežas giela ja kultuvrra lea álbmoga guovdilis
Asiantuntijatyöryhmällä on tarvittaessa oikeus kutsua ryhmään mukaan lisää asiantuntijoita.	vuoigatvuođaide gullevaš ášši. Kapihttal III siskkilda mearrádusaid sámiid vuoigat
asiantuntijatyöryhmä, jonka on määrä aloittaa työskentelynsä 1. tammikuuta 2003:	vuođain ja stáhtaid geatnegasvuođain sámegillii ja sámi kultuvrii. Kapihttalis leat 11
Korkeimman oikeuden presidentti Carsten Smith, Norja (työryhmän johtaja),	Artihkkal 23 nanne sámiid vuoigatvuođa geavahit ja ovddidit gielaset.
neuvonantaja Ing-Lill Pavall, Norja – saamelaiskäräjien nimeämänä,	24 nanne stáhtaid geatnegasvuođaid sámiide sin vejolašvuođaid dáfus seailluhit ja
oikeustieteen kandidaatti Mattias Åhrén, Ruotsi – saamelaiskäräjien nimeämänä,	ovddidit sámegiela. Artihkkaisl 25 leat sierra njuolggadusat mediaid birra.
varajäsen oikeustieteen kandidaatti (myöh. liittojohtaja) Malin Brännström,	Joavkomediain lea stuorra
lainsäädäntöjohtaja, professori, oikeustieteen tohtori Matti Niemivuo, Suomi,	mearkkašupmi demokratiija, giela, kultuvrra ja servodateallima ovddideapmái, ja dat
varajäsen apulaisosastopäällikkö Marcus Laurent,	leat seammás deaŧalaš kanála sátnefriddjavuhtii.
professori, oikeustieteen tohtori Martin Scheinin, Suomi – saamelaiskäräjien nimeämänä,	Mearrádus geatnegahttá stáhtaid fuolahit, ahte leat sámegielalaš prográmmat radios ja TVs, ja ahte almmuhuvvojit
varajäsen lakimiessihteeri Heikki J. Hyvärinen.	sámegielalaš aviissat.
Norja vastaa työhön liittyvistä sihteerin tehtävistä.	Oahpahusvuogádaga hábmejupmi lea erenoamáš deaŧalaš sámi kultuvrra ja
Asiantuntijatyöryhmän johtavana	servodateallima seailluheapmái.
sihteerinä on toiminut professori, oikeustieteen tohtori Kirsti Strøm Bull, joka työskentelee	nuorain galgá leat vuoigatvuohta sámegielalaš oahpahussii ja sámegiela oahpahussii.
Norjan ihmisoikeuskeskuksessa Oslon yliopistossa. Toisena sihteerinä työnsä aloitti 1.	Dáid guovlluid olggobealde sámi skuvlavázziin galgá leat vuoigatvuohta beassat
helmikuuta 2005 korkeimman oikeuden tutkija Susann Funderud Skogvang.	oahppat sámegiela, ja maiddái govttološ mearis vuoigatvuohta sámegielalaš
3. Tiivistelmä	oahpahussii.
Pohjoismaisen saamelaissopimuksen luonnos esitetään I luvussa.	Riikkalaš oahppoplánat galget ráhkaduvvot ovttasráđiid sámedikkiin.
ja seitsemän lukua. Sopimusteksti esitetään tässä neljällä kielellä: norjaksi, ruotsiksi,	Artihkkal 27 buktá njuolggadusaid dutkama birra, ja dat mearridit ee. ahte dutkan
Asiantuntijatyöryhmän työ on kuitenkin perustunut	mii lea deaŧalaš sámi servodahkii, ferte sihkkarastojuvvot.
norjankieliseen ja ruotsinkieliseen tekstiin, minkä takia kyseistä tekstiä on pidettävä	Máhttu sámi kultuvrras ja servodateallimis lea eaktun sámiid ja váldoálbmoga gaskasaš gulahallamii.
Asiantuntijatyöryhmä edellyttää sopimusluonnoksen	Artihkkal 28 buktá njuolggadusaid das, mii oahpahuvvo ja
suomen- ja saamenkielisen version kielellistä laaduntarkistusta.	juhkkojuvvo diehtun sámiid birra álbmogii muđui.
tiivistelmä sopimusluonnoksesta on kohdassa 3.9. 3.2 Nimittäminen ja mandaatti	Go olmmoš deaivvada dearvvašvuođa ja sosiála ásahusain, de lea erenoamáš
Sopimusluonnoksen II luvussa selostetaan asiantuntijatyöryhmän nimittämistä ja mandaattia.	deaŧalaš ahte beassá geavahit gielas ja oažžu doavtterveahki ja divššu mas su giella ja
Asiantuntijatyöryhmä nimitettiin 13. marraskuuta 2002. Siinä on ollut kustakin maasta kaksi	kultuvra váldojuvvo vuhtii. Artihkkal 29 geatnegahttá stáhtaid ovttasráđiid sáme
jäsentä ja näillä kaksi henkilökohtaista varajäsentä, ja kunkin maan saamelaiskäräjät ovat	dikkiiguin organiseret dearvvašvuođa ja sosiála fálaldagaid, nu ahte heivejit sáme
nimittäneet siihen yhden jäsenen ja yhden varajäsenen.	gielalaš geavaheddjiid gielalaš ja kultuvrralaš duogážii.
3.3 Lähtökohdat ja työskentelymuoto	Artihkkal 30 nanne ahte sámi mánáin ja nuorain lea vuoigatvuohta čuovvut iežaset
IV luvussa selostetaan aluksi pohjoismaiseen saamelaissopimukseen liittyvän työn taustaa.	kultuvrra ja seailluhit ja ovddidit iežaset sámi iešvuođalági. Dán mánáid ja nuoraid
Saamelaisneuvosto − aiemmalta nimeltään Pohjoismainen Saamelaisneuvosto – teki vuonna	vuoigatvuođa sihkkarastima dihte lea erenoamáš deaŧalaš ahte oahpahus lea sámegillii
1986 ehdotuksen omasta saamelaissopimuksesta.	ja sámegielas, ja ahte oahpahus muđuige lea heivehuvvon sámi kultuvrii.
Ehdotusta tuettiin vuonna 1988 julkaistussa	njuolggadusat das leat artihkkalis 24 ja artihkkalis 26.
raportissa, jonka olivat laatineet Norjan saamelaisoikeuskomitea (samerettsutvalget) sekä	Artihkkala 31 mielde stáhtat galget gudnejahttit sámi álbmoga vuoigatvuođa
Ruotsin ja Suomen saamelaisoikeuksien selvityselimet (samerättsutredningen).	hálddašit iežas árbevirolaš máhtu ja sápmelaš ilbmademiid.
Pohjoismaiden neuvoston istunnossa vuonna 1995 Suomi, Norja ja Ruotsi pääsivät	ilbmademiid ovdamearkkat leat juoigan, gáktemállet, duodji ja muitalusat.
yksimielisyyteen siitä, että pohjoismaisen saamelaissopimuksen tarvetta ja perustaa tulee	šattuid, elliid ja eará luondduváriid birra, ja das mo daid lea riekta hálddašit.
Tätä työtä johtamaan asetettiin vuonna 1996 työryhmä.	Artihkkal 32 siskkilda sámi kulturmuittuid.
Työryhmän raportti esitettiin	Daid buohkat galget hálddašit
kesäkuussa 1998, ja ryhmä suositteli siinä pohjoismaisen saamelaissopimuksen laatimista.	Sámi kultuvrra ja ealáhusaid seailuma eaktu lea ahte ávnnaslaš resursavuođđu ii hedjon.
Asiantuntijatyöryhmän lähtökohtia ja työskentelymuotoa selostetaan IV luvussa.	3.9.5 Konvenšuvdnaárvalusa kapihttal IV: Sámiid vuoigatvuohta eatnamiidda ja
Asiantuntijatyöryhmä on kokoontunut 15 kertaa.	Kapihttalis IV leat mearrádusat eanan- ja čáhceresurssaid vuoigatvuođain ja daid
3.4 Yleisiä kysymyksiä	resurssaid hálddašeamis.
Ensimmäinen käsiteltävä asia on	Kapihttalis leat čieža artihkkala.
Sopimus on oikeudet ja velvoitteet määrittelevä sopimus.	Artihkkal 34 cealká ahte guhkesáigásaš árbevirolaš eanan- ja čáhceguovlluid
Suhde Venäjän saamelaisiin mainitaan kohdassa 5.3. Koska tässä on kysymys	geavaheapmi dahká vuođu sámiid individuála dahje kollektiiva eaiggáduššanvuoigat
Suomen, Norjan ja Ruotsin välisestä sopimuksesta, Venäjällä asuvat saamelaiset eivät kuulu	vuhtii, riikkalaš ja riikkaidgaskasaš njuolggadusaid mielde, geahča vuosttamuš lađđasa.
Tässä kohdassa korostetaan kuitenkin, että kyseisten kolmen sopimusvaltion on	Dain guovlluin main sámit geavahemiineaset eai leat oamastan alcceseaset
Suomessa, Norjassa tai Ruotsissa asuvat saamelaiset, jotka ovat Venäjän	vuođu eaiggáduššanvuoigatvuhtii, muhto geavahanvuoigatvuhtii, sis galgá leat
kansalaisia, kuuluvat sopimuksen piiriin.	vuoigatvuohta joatkit dan geavaheami, geahča nuppi lađđasa.
Saamelaisista	Mearrádus gusto
Saamelaisia, heidän kulttuuriaan, elinkeinojaan, yhteiskuntaelämäänsä ja suhdettaan	vuoigatvuođaide eatnamiidda maidda gullet jávrrit ja čázádagat. Artihkkalii lea
kansallisvaltioihin käsittelevää kirjallisuutta on saatavilla runsaasti.	paralealla ILO-konvenšuvnnas nr. 169, mii gieđahallá iešmearrideaddji stáhtaid álgo
vuoden aikana on julkaistu useita erityisesti saamelaisten olosuhteita koskevia virallisia	álbmogiid ja álbmotčearddaid, artikkel 14 nr. 1. Artihkkala 35 mielde stáhtain lea geatnegasvuohta identifiseret daid
Tämän vuoksi asiantuntijatyöryhmä ei ole katsonut tarpeelliseksi esitellä laajasti	eananguovlluid main sámiin leat eaiggáduššan- dahje geavahanvuoigatvuođat artihkkala 34 mielde.
saamelaisten historiaa ja yhteiskuntaelämää vaan on tyytynyt laatimaan lyhyen historiallisen	láhkaásahussii, vai sámit sáhttet iskat iežaset eanan- ja čáhcevuoigatvuođaid
katsauksen, ks. kohta 6.2.	gáibádusaid doallevašvuođa.
Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaisista kerrotaan lyhyesti	Artihkkal 35 soahpá ILO-konvenšuvdnii nr. 169 artihkkalii 14 nr. 2 ja nr. 3.
kohdissa 6.	Artihkkal lea nugo
3–6. 5. Kohdassa 6.6 luodaan vertaileva yleiskatsaus muutamiin pääkohtiin, joissa	artihkkal 35ge mearrádus mii galgá suodjalit sámi guovlluid, ja dat váldá
käsitellään sopimusvaltioissa elävien saamelaisten oloja.	mielddis konvenšuvdnii daid njuolggadusaid mat vulget ILO-konvenšuvnnas
Kohdassa 6.8 kerrotaan toimielimistä, jotka käsittelevät yhteisiä saamelaiskysymyksiä	nr. 169 artihkkalis 15, ja ON-konvenšuvnnas mii gieđahallá siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid, artihkkal 27.
Saamelaisia toimielimiä ovat vuonna 1956 perustettu Saamelaisneuvosto –	Jos artihkkala 36 mielde addojuvvo vuoigatvuohta geavahit luondduriggodagaid
aiemmalta nimeltään Pohjoismainen Saamelaisneuvosto − ja vuonna 2000 perustettu	dahje meassat luonddu, de galgá Artihkkala 37 mielde dain sámiin geaidda dat
Saamelaisten parlamentaarinen neuvosto. Suomen, Norjan ja Ruotsin viranomaiset ovat	čuohcá, leat vuoigatvuohta oažžut buhtadasa dahje vejolaččat oasi vuoittus.
vuodesta 1964 tehneet yhteistyötä virkamiestasolla.	Artihkkalis 38 leat mearrádusat vuoigatvuođaid birra vuotna- ja
Tätä yhteistyötä jatkettiin vuonna 2001	mearragádderesurssaide ja daid geavaheapmái.
perustamalla saamelaisasioiden pohjoismainen virkamieselin, jossa myös saamelaiskäräjät	Dákko mearriduvvo ahte geavaheapmi dain njuolggadusain mat gullet artihkkaliidda 34 – 37, galgá
ovat edustettuina.	leat seammasullasaš.
Vuodesta 2000 lähtien saamelaiskäräjien puheenjohtajien ja	sámiid árbevirolaš resursageavaheapmi lea nannosit sajáiduvvan vuonaide ja
saamelaisasioista vastaavien Suomen, Norjan ja Ruotsin ministerien kesken on harjoitettu	Artihkkala 39 mielde sámedikkis galgá leat vuoigatvuohta leat mielde mearrideamen guovlluid ja resurssaid hálddašeami.
tiivistä poliittisen tason yhteistyötä.	dievasmahttá artihkkala 36 mearrádusa.
3.6 Kansainväliset instrumentit	Jos lohpi lea addojuvvon geavahit
instrumenteista johtuvat velvoitteet tulee ottaa huomioon sopimusluonnosta laadittaessa.	resurssaid artihkkala 36 mielde, de artihkkala 39 mearrádus boahtá fápmui go
Suomi, Norja ja Ruotsi ovat kukin erikseen liittyneet kansainvälisiin yleissopimuksiin,	dat lohpi dasto čađahuvvo. Artihkkal 40 addá sámediggái vuoigatvuođa leat mielde mearri
julistuksiin ja sopimuksiin, joilla on merkitystä näiden kolmen maan saamelaisten	deamen birashálddašeami. 3.9.6 Konvenšuvdnaárvalusa kapihttal V: Sámi ealáhusat
Tässä yhteydessä tärkeimpiä kansainvälisoikeudellisia instrumentteja	Kapihttal V, mii erenoamážit gusto sámi ealáhusaide, siskkilda golbma
ja niiden merkitystä asiantuntijatyöryhmän toimeksiannolle käsitellään tarkemmin 7 luvussa.	Artihkkal 41 siskkilda oppalaš njuolggadusa sámi ealáhusaid suodjaleami birra.
Kohdassa 7.3 selostetaan vuodelta 1989 peräisin olevaa itsenäisten valtioiden	Mearrádusa lea dárbu geahčadit oktan arvat eará artihkkaliiguin mat gieđahallet ávnnaslaš kulturvuođu suodjaleami.
alkuperäiskansoja ja heimokansoja koskevaa Kansainvälisen työjärjestön ILO:n	Artihkkal 42 siskkilda erenoamážit boazodoalu. Das mearriduvvo ahte
yleissopimusta n:o 169. Norja on ratifioinut tämän yleissopimuksen mutta Suomi ja Ruotsi	Norggas ja Ruoŧas boazodoallu ain dálge lea sámiide várrejuvvon ealáhus sámi boazoguohtunguovlluin.
eivät.	Suomas, mas boazodoallu ii leat dál dušše
Molemmat maat ovat kuitenkin ilmaisseet tavoitteenaan olevan Kansainvälisen	sámiide gullevaš sierravuoigatvuohta, stáhta galgá nannet sámi boazodoalu.
työjärjestön yleissopimuksen n:o 169 ratifiointi.	Artihkkal 43 gusto riikkarájiid rasttideaddji boazodollui.
ettei saamelaissopimuksen aineellinen sisältö voi olla ILO:n yleissopimuksen säännöksiä	Mearrádus nanne ahte rádjerasttideaddji boazodoalu jođihanvuoigatvuođa vuođđun lea
Kohdissa 7.4 ja 7.5 käsitellään niitä vuonna 1966 tehdyn YK:n kahden	guhkesáigásaš geavaheapmi. Čearut, siiddat dahje bálgosat sáhttet
yleissopimuksen – kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen ja	gaskaneaset soahpat vuoigatvuođain guođohit bohccuid nuppi riikka rájiid siskkobealde.
taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan yleissopimuksen – artikloja,	Goappáge bealde ráji boazodoallit sáhttet dakkár soahpa mušaiguin álggahit ovttasbarggu.
joilla on erityistä merkitystä saamelaisille.	Mađe muddui dakkár soahpamušat eai leat
Muita merkittäviä YK:n yleissopimuksia ovat kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista	dahkkojuvvon, dađe muddui riikkaid gaskasaš boazoguohtunkonvenšuvnnat
koskeva yleissopimus vuodelta 1965 (kohta 7.6), lapsen oikeuksien sopimus vuodelta 1989	galget čuvvojuvvot vuhtiiválddedettiin guhkesáigásaš geavahemiid.
(kohta 7.8) ja biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus vuodelta 1993 (kohta 7.15).	3.9.7 Konvenšuvdnaárvalusa kapihttal VI: konvenšuvnna čađaheapmi ja
Kohdassa 7.9 mainitaan syrjinnän opetuksessa kieltävä Unescon yleissopimus	Kapihttal VI siskkilda njeallje artihkkala mat galget sihkkarastit konven
Myös Euroopan tasolla on erinäisiä kansainvälisoikeudellisia instrumentteja, joilla on	šuvnna čađaheami ja ovddideami. Artihkkal 44 duođašta konvenšuvdnahámis dan ovttasbarggu maid
merkitystä puhuttaessa kysymyksistä, joita pohjoismaisen saamelaissopimuksen on määrä	dan golmma riikka sámeministarat ja sámediggepresideanttat odne leat vuođđudan gaskaneaset.
Kohdassa 7.10 selostetaan vuodelta 1950 peräisin olevaa Euroopan neuvoston	Artihkkal 45 mielde galgá vuođđuduvvot konvenšuvdnalávdegoddi mii goziha konvenšuvnna ollašuhttima.
ihmisoikeussopimusta.	Sihkkarastin dihte konvenšuvnna
Euroopan neuvoston kansallisten vähemmistöjen suojelua koskeva	ovttalágan geavaheami, de stáhtat galget artihkkala 46 mielde dan dahkat
puiteyleissopimus vuodelta 1995 mainitaan kohdassa 7.11, ja kohdassa 7.12 selostetaan	njuolga geavahahtti riikkalaš láhkan. Artihkkal 47 buktá njuolggadusaid stáhtaid ekonomalaš geatnegas
EU:n puitteissa voidaan viitata Suomen ja Euroopan unionin välisen sekä Ruotsin ja	vuođain čađahit konvenšuvnna, ja das mo geatnegasvuođat juohkásit sin gaskka.
Euroopan unionin välisen liittymissopimuksen pöytäkirjaan n:o 3, joka käsittelee erityisesti	3.9.8 Konvenšuvdnaárvalusa kapihttal VII: Loahppamearrádusat Dán kapihttala njeallje artihkkala čuvvot dábálaš álbmotrievttálaš geavada
estävistä vähimmäisvaatimuksista Euroopan unionissa (kohta 7.14).	earret dakko ahte ratifikašuvdna ja konvenšuvnna maŋŋilis nuppástusat
Asiantuntijatyöryhmä on pitänyt kansan oikeutta itsemääräämiseen keskeisessä	sáhttet čađahuvvot easkka dallego dat golbma sámedikki leat dohkkehan dan,
asemassa työskennellessään sopimustekstin parissa.	geahča artihkkala 49 ja 51. 4. Vuolggabáikkit ja bargovuohki
itsemääräämiseen merkitsee kansainvälisoikeudellisissa yhteyksissä.	Sierra sámekonvenšuvnna sávaldaga sámit ovddidedje Sámeráđi bokte, mii lei ovddeš
Tätä esitystä täydentää	Davvirikkalaš sámeráđđi.
liite 3, jossa käsitellään saamelaisten oikeutta itsemääräämiseen.	ahte sámit deattuhedje iežaset leat okta álbmot mii dáhttu seailluhit ja ovddidit iežas
Kohdassa 7.17 tehdään selkoa alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan YK-julistuksen	kultuvrra, giela ja servodateallima beroškeahttá riikkarájiin. Davviriikkalaš sámeráđi
parissa tehtävästä työstä. YK on vuodesta 1984 lähtien pyrkinyt luonnostelemaan tällaisen	ásaheapmi jagi 1956 lei ilmma dan sávaldagas, ahte galggašii ásahuvvot ja lágiduvvot
Vuodesta 1995 lähtien jäsenvaltioiden välillä on ihmisoikeuskomitean alaisessa	organiserejuvvon ovttasbargu sámiid gaskka rastá riikkarájiid. Dat boahtá čielga
työryhmässä käyty neuvotteluja, joihin myös alkuperäiskansojen edustajat ympäri maailmaa	sepmosit oidnosii resolušuvnnas maid sámekonfereansa mearridii Jielleváris 1971,
ovat osallistuneet aktiivisesti.	mii álgá ná:
Pohjoismaat ovat tehneet yhteistyötä tässä työryhmässä ja	”Mii sámit leat okta álbmot, ja riikkaid rájit eai galgga rihkkut álbmogeamet
esittäneet yhteisiä ehdotuksia.	oktiigullevašvuođa.”
Työ alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan YK-julistuksen parissa jatkuu edelleen.	Sámeráđđi álggii bargat iežas sámekonvenšuvnnain Åre-sámekonfereanssas 1986.
3.7 Saamelaisten asema pohjoismaisessa saamelaissopimuksessa	Árvalusa čuovvolii norgalaš sámekulturlávdegotti NÁČ 1987:34 Sámi kultuvra ja
8 luvussa pohditaan, voivatko saamelaiset olla sopimuspuolena.	Norggas ja Ruoŧas leat sámiide siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid konvenšuvnna
Ehdotuksen mukaan saamelaisten ei ole määrä olla sopimuspuolena.	27. artihkkala mielde, ja rávve riikkaid oktiiheivehit iežaset sámepolitihka davvi
saamelaiskäräjät yhtyvät sopimuksen sisältöön.	riikkalaš soahpamušain (s. 155). Lávdegoddi joatká ná:
Tämän takia sopimuksen ratifioinnin ja voimaantulon ehdoksi asetetaan, että saamelaiskäräjät ovat hyväksyneet sopimuksen.	”Eanet áššit veaddjájit dasto vel dan beallái, ahte davviriikkat berrejit ulbmádit oažžut áigái sámi kulturvuoigatvuođaid konkrehta soahpamušnannema Davvin.
3.8 Yksittäisiä säännöksiä koskevia huomautuksia	Golggománu 1988 raporttas maid norgalaš sámi vuoigatvuođalávdegoddi, ruoŧŧilaš
9 luvussa käsitellään sopimusluonnoksen yksittäisiä artikloja koskevia huomautuksia.	sámevuoigatvuođalávdegoddi ja suopmelaš sámevuoigatvuođalávdegoddi ráhkadedje,
Tämän ehdotuksen yleisessä osassa (luvut 2−8) on ainoastaan rajoitetusti perusteltu	sii dorjot davviriikkalaš sámekonvenšuvnna árvalusa. Dain beliin mat berrejit
niitä säännöksiä, joita on ehdotuksen mukaan sisällytettävä sopimustekstiin.	regulerejuvvot dakkár konvenšuvnnas, raporta namaha stáhtaid ovddasvástádusa
osittain siitä, että ne koskevat suuressa määrin asioita, joita on jo käsitelty virallisissa	sámegielas, sámi kultuvrras ja ealáhuseallimis, ja stáhtaid ovddasvástádusa das, ahte
selvityksissä ja keskusteluissa.	sámit sáhttet sámi álbmogin joatkit eallima.
Yleisen osan rajoittaminen johtuu kuitenkin myös siitä, että	Davviriikkalaš boazodoalloáššiid ovttasbarganorgána lea jagi 1992 rájis máŋgga
asiantuntijatyöryhmä on päättänyt perustella ehdotettuja säännöksiä yksittäisten artiklojen	dáhpáhusas čuoččaldahttán áššin sámekonvenšuvnna (geahča dárkileappot dán orgána
yhteydessä.	čuoggás 6.8).
Tämä on ollut luonnollinen menettelytapa sopimuksen erityisen laajasta	Dán orgána bargu dagahii dan, ahte Davviriikkain ášši bođii
aihepiiristä johtuen.	politihkalaš áššelistui.
3.9 Sopimusluonnoksen sisältö Sopimus alkaa alkusanoilla.	Davviriikkalaš Ráđi čoahkkimis Reykjavik-gávpogis guovva
Sopimus on ensimmäinen Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaisia	mánus 1995 sohpe Suopma, Norga ja Ruoŧa čielggadit dárbbu davviriikkalaš sáme
koskeva yhtenäinen oikeussäännöstö.	konvenšuvdnii, ja dakkár konvenšuvnna vuođu.
Kysymys on valtio-oikeudellisesta uudistuksesta, jota	”Ministtarčoahkkin davviriikkalaš sámekonvenšuvnna álgaga birra, Reykjavik 28.2.1995. Davviriikkalaš Ráđi 46. čoahkkinvuorus Reykjavik-gávpogis dollojuvvui ministtarčoahkkin sámi áššiid birra, ja dasa serve ministarat Gunnar Berge Norggas, Margareta Winberg Ruoŧas ja Ole Norrback Suomas.
on syytä perustella alkusanoissa. Alkusanat luovat perustan sopimukselle ja ilmentävät sekä	Oktasaš bargojoavku galgá vuođđuduvvot, man bargomearrádussan lea čielggadit konvenšuvnna dárbbu ja vuođu.
2 Sopimusluonnoksen I luku: saamelaisten yleiset oikeudet	Bargu organiserejuvvo ovttasráđiid sámedikkiiguin ja Sámeráđiin.
merkitystä sopimuksen muille artikloille.	Norgga galgá johtui doaimmahit barggu.”
saamelaisten oikeuksien turvaaminen.	Dat dokumeanta masa beavdegirji čujuha, cealká ná:
Tämä tarkoittaa saamen kielen ja kulttuurin, saamelaiselinkeinojen ja saamelaisen yhteiskuntaelämän turvaamista ja kehittämistä yli	”Dainnago sámit ásset okta álbmogin Norggas, Ruoŧas ja Suomas, de dáid riikkaid oktasaš ovddasvástádus lea seailluhit ja ovddidit sámiid ealáhusvuođu, giela ja kultuvrra.
valtionrajojen mahdollisimman esteettömästi.	gávpogis 1996. Sierra cealkámušas daddjojuvvo ee. ná:
2 artiklassa sanotaan, että saamelaiset ovat kyseisten kolmen maan alkuperäiskansa.	”Stáhtain lea danne erenoamáš geatnegasvuohta láhčit dilálašvuođaid nu, ahte sámi servodat ovdána ja dan joatkevaš ovdáneapmi sihkkarastojuvvo riikarájiid rastá.
3 artiklassa todetaan, että saamelaisilla on kansana itsemääräämisoikeus.	Dan golmma riikka sámedikkitge leat dorjon davviriikkalaš sámekonvenšuvnna
4 artiklassa ilmoitetaan, keitä henkilöitä sopimus koskee.	Das dahke mearrádusa oktasaš čoahkkimis maid dolle 1995. Maiddái sihke
Sopimus koskee kyseisissä kolmessa sopimusvaltiossa asuvia saamelaisia.	1996 ja 1997 dahke davviriikkalaš sámekonvenšuvnnas mearrádusaid oktasaš
Artiklassa ilmoitetaan lisäksi, keitä tulee	čoahkkimiin. Jagi 1997 mearrádus cealká ná:
sopimuksen mukaan pitää saamelaisina.	Konvenšuvdna berre dasto defineret sámiid.
julkista valtaa käyttävien toimielinten on noudatettava sopimuksen säännöksiä. Yksinkertaisuuden vuoksi sopimuksen yksittäisissä artikloissa puhutaan valtion velvoitteista,	Sámedikkit galget viidáseappot bargat Davviriikkalaš Ráđi miellahttovuođain sierra dan barggus mii lea jođus davviriikkalaš sámekonvenšuvnnain.”
toimielimet − valtion lisäksi myös alueelliset, kunnalliset ja yksityisoikeudelliset	Bargu mii galggai čielggadit dárbbu ja vuođu davviriikkalaš sámekonvenšuvdnii,
6 artiklassa ilmoitetaan yleisin sanamuodoin valtioiden velvoitteet suhteessa	álggii juovlamánus 1996. Barggu doaimmaheaddji joavkkus ledje 12 lahtu, guđege
saamelaisiin.	riikkas njeallje.
7 artiklan ensimmäisessä kohdassa kielletään saamelaisten syrjintä kansana ja	departemeanttas, ja okta sámediggelahttu. Bargojoavkku raporta biddjojuvvui ovdan
Toisessa kohdassa säädetään, että valtioiden on ryhdyttävä erityisiin saamelaisia	geassemánus 1998, ja joavkku árvalus lei ahte davviriikkalaš sámekonvenšuvdna
koskeviin positiivisiin toimenpiteisiin silloin, kun se on välttämätöntä tämän sopimuksen mukaisten oikeuksien toteuttamiseksi.	”Davviriikkalaš bargojoavku lea čađahan ovdabargguid dan joatkevaš prosessii mii doalvu davviriikkalaš sámekonvenšuvnna válmmašteapmái.
pidettävä kansainvälisoikeudellisten säännösten mukaisena epäoikeudenmukaisena syrjintänä.	Ovttamielalaš bargojoavku duođašta deaŧalažžan davviriikkalaš sámekonvenšuvnna válmmaštanbarggu, ja dat berre joatkit.
8 artiklassa todetaan, että sopimuksen suojaamat oikeudet ovat vähimmäisoikeuksia.	Bargojoavku dárkkálmastá ahte davviriikkalaš sámekonvenšuvdnii leat sihke vuođđu ja dárbu.
9 artikla velvoittaa valtiot osoittamaan asianmukaista kunnioitusta saamelaisten	Dan vuođul bargojoavku rávve davviriikkalaš sámekonvenšuvnna áigáioččodanbarggu joatkit.
Tämä on otettava huomioon uutta lainsäädäntöä laadittaessa ja tuomioistuimissa sekä hallinnossa tapahtuvan oikeudenkäytön yhteydessä.	Vejolaš bargovuohki lea nammadit áššedovdi joavkku mii joatká barggu ja čielggada dárkileappot ovdalgo vejolaččat nammaduvvo šiehtadallanlávdegoddi.
Yhtenä sopimuksen tärkeänä tavoitteena on helpottaa saamelaisten välistä rajat	” (s. 14) Dát lea leamaš deaŧalaš duogášávnnasin áššedovdi joavkku bargui.
10, 11 ja 12 artikla sisältävät säännöksiä, jotka helpottavat tällaista	Áššedovdi joavkkus leat leamaš 15 čoahkkima. Čoahkkimat leat vuoruid leamaš
13 artiklan mukaan valtioiden on osoitettava kunnioitusta Saamen lipulle ja muille	dan golmma riikkas, ja eatnašat leat čađahuvvon sámi guovlluin.
saamelaisille symboleille, kuten kansallislaululle ja 6. helmikuuta vietettävälle saamelaisten	Čuovvovaš
kansallispäivälle. 3.9.	čoahkkimat leat lágiduvvon:
3 Sopimusluonnoksen II luku: saamelaishallinto	geassemánu 16. –17. b. 2003 Enare-Anár čakčamánu 3. –5. b. 2003 Røros-Plassje
Luonnoksen II luvussa säännellään ennen kaikkea saamelaiskäräjien roolia saamelaisten	ođđajagemánu 27. –29. b. 2004 Esbo (Hanaholmen) cuoŋománu 21. – 23. b. 2004 Tromsø-Romsa
edustuksellisena elimenä ja saamelaiskäräjien roolia niiden harjoittaessa yhteistyötä muiden	geassemánu 8. – 10. b. 2004 Arvidsjaur-Árviesjávrrie borgemánu 30. – čakčamánu 1. b. 2004 Åbo-Turku
viranomaisten kanssa. Luvussa on yhdeksän artiklaa.	skábmamánu 23. – 25. b. 2004 Oslo (Voksenåsen)
14 artikla määrää, että jokaisessa kolmessa maassa on oltava saamelaiskäräjät, ja	ođđajagemánu 25. – 27. b. 2005 Kiruna-Giron cuoŋománu 5. – 7. b. 2005 Enontekiö-Eanodat
ilmoittaa yleisin sanakääntein saamelaiskäräjien tehtävät.	miessemánu 31. b. – geassemánu 3. b. 2005 Tana-Deatnu
Kuten 3 artiklassa on todettu,	golggotmánu 25. – 26. b. 2005 Oslo
saamelaisilla on oikeus itsemääräämiseen, ja 14 artiklan mukaan saamelaiskäräjillä tulee olla	lahtut ja várrelahtut. Áššedovdi joavkku jođiheaddji buvttii ovdan ahte lea sávahahtti
sellaisia toimeksiantoja, että se voi käyttää itsemääräämisoikeutta saamelaisten puolesta.	ahte várrelahtut servet joavkku earáge čoahkkimiidda. Dattetge ii galgan leat várre
Seuraavissa artikloissa säädetään tarkemmin, millä tavalla saamelaiskäräjät voivat toteuttaa	lahtuide čoahkkinbággu. Vuosttamuš čoahkkimis áššedovdi joavku divaštalai direktiivva vuođul daid
itsemääräämisoikeutta tämän sopimuksen nojalla.	áššiid maid konvenšuvdna galgá reguleret.
oikeuden perusteella tekemistä päätöksistä.	Dán čoahkkimii, nugo lunddolaš lea, ii
Kun kysymys on päätöksistä, jotka edellyttävät	lean válmmáštuvvon konvenšuvdnateaksta árvalussan.
toimivallan käyttöä, saamelaiskäräjillä on muiden toimielinten tavoin oltava niille laillinen	Ovttamielalašvuohta lei das ahte jođiheaddji divaštallama vuođul válmmašta vuosttamuš teavstta maid sáhttet
Saamelaiskäräjät voivat tehdä päätöksiä, jotka eivät edellytä toimivallan käyttöä,	divaštallat ja dasto hábmet ođđasis. Nuppi čoahkkimis jođiheaddji bijai ovdan
ilman että niille vaaditaan laillista perustetta.	teakstaárvalusa mii gieđahalai ráddjejuvvon mearis artihkkaliid.
16 artiklassa säädetään saamelaiskäräjien oikeudesta neuvotella muiden viranomaisten	Teakstaárvalus lea viiddiduvvon dađistaga áššedovdi joavkku lahtuid árvalusaid
kanssa.	vuođul.
Viranomaisten on neuvoteltava saamelaiskäräjien kanssa ennen päätöksentekoa	Buot artihkkaliid leat dárkilit divaštallan.
asioissa, joilla on olennaista merkitystä saamelaisille.	Áššedovdi joavkku bargomearrádus lea leamaš barggu rápman.
Kun kysymyksessä ovat sellaiset	Addojuvvon bargomearrádus lea viiddis.
toimenpiteet, jotka saattavat ratkaisevalla tavalla loukata saamelaisen kulttuurin,	fátmmasta eallima eanaš surggiid, main sierra riektemihttehusat (rettsregler) sáhttet
saamelaiselinkeinojen tai saamelaisen yhteiskuntaelämän perustavanlaatuisia elinehtoja,	leat dárbbašlaččat sámiide. Ávnnaslisttus ii leat visot, go dan álgosánit leat ná: ”dat
päätöksiä ei voida tehdä ilman saamelaiskäräjien suostumusta.	suorggit maid konvenšuvdna galggašii sáhttit reguleret, sáhttet leat”.
17 artiklassa säännellään saamelaiskäräjien oikeutta muiden asioiden valmistelun	Bargomearrádus ii sánálassii namat áššin sámiid vuoigatvuođa eatnamiidda ja čáziide.
yhteydessä.	Ášši deaŧalaš
Artiklassa määrätään, että saamelaiskäräjillä on oikeus olla edustettuna julkisissa	vuođa geažil áššedovdi joavku lea dattetge gávnnahan lunddolažžan gieđahallat maiddái dán ášši.
neuvostoissa ja komiteoissa, esimerkiksi lakivaliokunnissa, niiden käsitellessä saamelaisiin	iešmearrideamis, ja bargomearrádus cealká čielgasit ahte dát ášši galgá gieđahallo juvvot.
liittyviä asioita.	áššedovdi jovkui.
Artiklassa säädetään edelleen, että saamelaiskäräjillä on oikeus saada	Dát ášši lea seammás leamaš garra divaštallamiid sivva go barge
ennakolta tutustua saamelaisten etuja koskeviin asioihin.	ON-julggaštusain, mii gieđahallá álgoálbmotvuoigatvuoiđaid.
Valtioilla on itsenäinen velvollisuus	Jođiheaddji lea namalassii searvan Geneva
18 artiklassa säännellään kansanedustuslaitosten ja muiden toimielinten ja	gávpogii lágiduvvon čoahkkinvuoruide čakčamánus 2003 ja 2004, John B. Henriksen
19 artiklan mukaan saamelaiskäräjät edustavat saamelaisia valtioidenvälisissä asioissa.	lea leamaš norgalaš sáttatgotti lahttu ollu jagiid, Mattias Åhrén lea searvan Sámeráđi
20 artiklassa ilmaistaan saamelaiskäräjien oikeus muodostaa yhteisiä organisaatioita.	áirrasin, ja lávdegotti čálli lei dárkojeaddji (observatevra) jagi 2003 čoahkkinvuorus.
Saamelaiskäräjät ovat suhteellisen uusia edustuksellisia toimielimiä.	Dát oktavuođat ON čađahan bargui, čielggasmahttet ahte iešmearridanvuoigatvuođa
Saamelaisyhteisöillä on vanhastaan ollut niitä pienempiä ja luonteeltaan enemmänkin paikallisia laitoksia.	ášši berre čielggaduvvot viiddis álbmotrievttálaš vuođus, ja nu lea dahkkojuvvon
22 artiklan mukaan valtioiden on aktiivisesti pyrittävä vahvistamaan ja kehittämään	mildosis 3. Áššedovdi joavku lea miehtá barggu atnán láidestussan davviriikkalaš
saamelaisaluetta.	Geneva-ovttasbarggu.
3.9.	Dát
4 Sopimusluonnoksen III luku: saamen kieli ja saamelainen kulttuuri	hábmejuvvojedje áššedovdi joavkku árvalusa ovdanbidjama várás.
Oikeus oman kielen ja kulttuurin säilyttämiseen ja kehittämiseen kuuluu kansan keskeisiin	Iežaset čoahkkimiidda lassin, maid áššedovdi joavku doalai, jođiheaddji,
III luku sisältää säännöksiä saamelaisten oikeuksista ja valtion velvollisuuksista,	ovttaskas lahtut ja čálli leat barggu oktavuođas searvan earáge čoahkkimiidda.
jotka koskevat saamen kieltä ja saamelaista kulttuuria. Luvussa on 11 artiklaa.	Sámekonfereanssas mii lei Honnesvágis golggotmánu 7. beaivvis 9. beaivái
23 artikla vahvistaa saamelaisten oikeuden käyttää ja kehittää kieltään.	2004, Hans Danelius doalai sáhkavuoru davviriikkalaš sámekonvenšuvnna barggu
24 artikla	birra.
vahvistaa valtioiden velvollisuudet, jotka koskevat saamelaisten mahdollisuutta saamen kielen	Vahku ovdal Carsten Smith ja Kirsti Strøm Bull finaiga Árborddis ja Deartnás gullamin mo sámi báikegottit barget ovttasráđiid riikkarájiid rastá.
25 artiklassa on tiedotusvälineitä koskevia erityissäännöksiä.	Áššedovdi joavkku čoahkkima oktavuođas, mii lei skábmamánus 2004,
on suurta merkitystä demokratian, kielen, kulttuurin ja yhteiskuntaelämän kehittymisen	lágiduvvui čoahkkin norgalaš ja ruoŧŧilaš sáttatgottiiguin mat galge šiehtadallat
kannalta, ja ne ovat samalla ilmaisuvapauden tärkeä kanava.	Norgga ja Ruoŧa gaskasaš ođđa boazoguohtunkonvenšuvnna.
edistämään saamenkielisten sanomalehtien julkaisemista.	Áššedovdi joavkku
Koulutusjärjestelmän rakenne ja koostumus on erityisen tärkeä saamelaisen kulttuurin	čoahkkima bále Gironis (Kiruna) ođđajagemánus 2005 lei čoahkkin Sámeráđi stivrrain maid.
ja yhteiskuntaelämän säilyttämiseksi.	Áššedovdi joavkku čoahkkima oktavuođas Enodagas (Enontekiö)
26 artiklan mukaan saamelaisalueiden lapsilla ja	cuoŋománus 2005 dollojuvvui čoahkkin Suoma ja Norgga boazodoallo
opetukseen ja kohtuullisessa määrin myös saamen kielellä annettavaan opetukseen.	organisašuvnnaid jođiheddjiiguin. Ja Deanu (Tana) čoahkkima joatkagis geassemánus
27 artiklassa annetaan tutkimusta koskevia säännöksiä, ja siinä määrätään muun	2005 áššedovdi joavkku lahtut serve rabas čoahkkimii Sirbmái (Sirbma), mas ee.
muassa, että saamelaisyhteiskunnan kannalta merkittävä tutkimus on turvattava.	rádjerasttideaddji ovttasbargu cilgejuvvui, erenoamážit skuvlaovttasbargu Ohcejogain
Saamelaisten ja muun väestön välisen ymmärtämyksen lisääminen edellyttää	Guovvamánu 24. b. 2005 Suoma, Norgga ja Ruoŧa sámedikkit dolle iežaset
saamelaisen kulttuurin ja yhteiskuntaelämän tuntemusta.	vuosttamuš oktasaš dievasčoahkkima Johkamohkis (Jokkmokk).
28 artiklan säännöksissä käsitellään	Carsten Smith doalai
muun väestön saamaa saamelaisia koskevaa opetusta ja tietoa.	dán čoahkkimis sáhkavuoru davviriikkalaš sámekonvenšuvnna barggus.
Terveydenhuollon palveluissa ja sosiaalipalveluissa on erityisen tärkeää, että potilas	Das doalai
voi käyttää omaa kieltään ja saada hoitoa, jossa otetaan huomioon hänen oma kielensä ja	maid sáhkavuoru departemeanttaid gaskasaš čoahkkimis maid gielddaid ja guovlluid
29 artikla velvoittaa valtiot yhteistyössä saamelaiskäräjien kanssa järjestämään	departemeanta lágidii juovlamánus 2004. Geassemánu 30. b. 2005 son doalai sáhka
terveydenhuollon palvelut ja sosiaalipalvelut käyttäjien kielelliseen ja kulttuuriseen taustaan	vuoru seammá fáttas Barents-ráđi parlamentihkárkonfereanssas Bodeajus.
mukautetulla tavalla.	Borgemánu 9. b. 2005 Carsten Smith, Hans Danelius ja Ing-Lill Pavall
30 artiklassa todetaan, että saamelaisilla lapsilla ja nuorilla on oikeus harjoittaa	čoahkkimaste Gironis (Kiruna) čiežain ruoŧŧilaš čearuin. Jođiheaddjis leat muđui
kulttuuriaan sekä ylläpitää ja kehittää saamelaista identiteettiään.	leamaš čoahkkimat ovttaskas obmuiguin guđet leat sáhttán buktit dieđuid mat leat
Tämän lasten ja nuorten	deaŧalaččat áššedovdi joavkku bargui.
oikeuden turvaamiseksi on erityisen tärkeää saada opetusta saamen kielessä ja saamen kielellä	Jovkui leat maid boahtán máŋga addosa ovttaskas olbmuin ja lágádusain, ee. čielggadeapmi sámi radio ja TV birra Suomas,
sekä myös opetusta, joka on muuten mukautettu saamelaiseen kulttuuriin.	Norggas ja Ruoŧas, maid Lia Markelin válmmaštii NRK Sámi Radio, SR Sámi Radio,
Tätä oikeutta	5.1 Álgosátni
koskevia tarkempia säännöksiä on 24 ja 26 artiklassa.	Álggos lea lunddolaš kommentet muhtun dábálaš gažaldagaid main áššedovdi joavku
31 artiklan mukaan valtioiden tulee kunnioittaa saamelaisten oikeutta hallita	lea ferten cealkit juoidá. Dát gažaldagat leat muhtumassii jerrojuvvon áššedovdi
perinteisiä taitojaan ja perinteisiä saamelaisia kulttuurinilmauksiaan.	joavkku direktiivvas, muhtumassii dat leat čuožžilan barggu botta.
Esimerkkeinä	De lea vuos
kulttuurinilmaisuista ovat joikaaminen, perinnepukeutuminen, saamelaiskäsityöt (duodji) sekä	gažaldat man muddui Davviriikkalaš sámekonvenšuvdna galgá leat vuoigatvuohta
saamelaiset tarut ja kertomukset.	Dat gažaldat, galgetgo sámit leat
Perinteisiä taitoja ovat tuleville sukupolville välitettävät	konvenšuvdnii oasálaččat, lea maid dakkár bajimuš gažaldat maid direktiiva atná
32 artikla käsittelee saamelaisia kulttuurimuistomerkkejä.	ulbmilin ahte áššedovdi joavku galgá gieđahallat.
Niiden hallinnoinnin tulee	Dát Čuolbmagihppu lea mielde
kuulua kaikille yhteistyössä saamelaiskäräjien kanssa.	Rápmakonvenšuvdna siskkilda dábálaš juridihkalaš giellageavaheamis eanaš
Saamelaiskulttuurin ja saamelaiselinkeinojen säilymisen edellytyksenä on, ettei niiden	Rápmakonvenšuvnnain lea jeavddalaččat sáhka bajimuš ulbmiliin, vuođđojurdagiin ja dábáleamos geatnegasvuođain.
aineellinen perusta heikkene.	Rápmakonvenšuvdna ii ásat –
Tämän takia 33 artiklan mukaan valtioiden saamelaiskulttuuriin	dahje duššefal unna mearážis – ođđa konkrehta vuoigatvuođaid dahje geatnegas
liittyvät velvollisuudet käsittävät lisäksi myös aineellisen perustan.	Dađistaga go bargu lea ovdánan, de lea čielgan ahte áššedovdi joavku lea
5 Sopimusluonnoksen IV luku: saamelaisten oikeus maahan ja veteen	ráhkadan konvenšuvdnaárvalusa mas leat sámiide konkrehta vuoigatvuođat ja
IV luvussa on säännöksiä saamelaisten oikeudesta maa- ja vesialueisiin ja niiden	áššedovdi joavku lea dárbbu geahčadan ja meroštallan direktiiva bidjan sektoriid
hallinnoinnista.	siskkobealde.
Luvussa on seitsemän artiklaa.	suorggi dárbbu árvvoštallan lea ággan.
24 artiklassa sanotaan, että pitkäaikainen perinteinen maa- ja vesialueiden käyttö	Dát ilbmá buori muddui guđege mearrádussii
muodostaa perustan saamelaisten yksilölliselle tai yhteisölliselle omistusoikeudelle	gullevaš mearkkašumiin. Soames suorggis, earret eará sámi giellavuoigatvuođaid
kansallisten ja kansainvälisten sääntöjen mukaan, ks. ensimmäinen kohta.	suorggis, teaksta lea dárkil, ja das lea muhtumassii sáhka viehka konkrehta
Säännös koskee oikeuksia maahan, joilla sijaitsee järviä ja	vuoigatvuođain ja geatnegasvuođain, maid árvalus ulbmáda.
vesistöjä.	Riikkaidgaskasaš
Artikla on rinnastettavissa itsenäisten maiden alkuperäiskansoja ja heimokansoja	konvenšuvdnaásahus mii dál lea ja geatnegahttá dan golbma riikka, unnibuš dahje
koskevan Kansainvälisen työjärjestön ILO:n yleissopimuksen n:o 169 14 artiklan 1	stuoribuš mearis, lea leamaš barggu rápman. 5.3 Gaskavuohta Ruošša sámiide
35 artiklan mukaan valtioiden velvollisuutena on määritellä ne maa-alueet, joihin	Direktiivvas vuolgá ahte áššedovdi joavku galgá divaštallat gaskavuođa Ruošša
saamelaisilla on 34 artiklan mukaan omistusoikeus tai käyttöoikeudet.	sámiide, dainnago sámit leat álgoálbmot maiddái Ruoššasge.
Lisäksi kansalliseen	Dát konvenšuvdna lea
oikeuteen on luotava tarkoituksenmukaisia menettelyjä, joiden nojalla saamelaiset voivat	Suoma, Norgga ja Ruota gaskasaš ášši, ja danne eai leat Ruošša sámit namahuvvon
saada maahan ja veteen kohdistuvia oikeuksia koskevat vaatimuksensa käsiteltäviksi.	eai ovdasánis eaige konvenšuvdnateavstta artihkkaliin. Áššedovdi joavku atná
35 artikla on sopusoinnussa Kansainvälisen työjärjestön ILO:n yleissopimuksen n:o 169 14	dattetge sávahahttin ahte dat golbma stáhta láhčet dilálašvuođaid nu, ahte lea vejolaš
Artikla tähtää 25 artiklan tavoin saamelaisalueiden suojelemiseen ja	Ruošša sámiiguin maid doaibmat ovttas. Dat guoská omd. dakkár kultuvrralaš ja
sisällyttää sopimukseen Kansainvälisen työjärjestön ILO:n yleissopimuksen n:o 169 15	ealáhuslaš ovttasdoaibmamii maid artihkkal 11 geahčada.
artiklassa annetut säännökset.	Namaheastit sáhttit ahte jos
Jos jollekulle annetaan 36 artiklan nojalla oikeus luonnonvarojen hyödyntämiseen tai	sápmelaš gii lea Ruošša riikkavuloš, ássá guđege konvenšuvdnastáhtii, de konven
luontoon kajoamiseen, niillä saamelaisilla, joita asia koskettaa, on 37 artiklan mukaan oikeus	šuvdnamearrádusat gustojit njulgestaga sutnjege. Áššedovdi joavku lea doallan čoahkkima Ruošša sámiid ovddasteddjiiguin
saada korvausta ja mahdollisesti osa tuotosta.	ođđajagemánus 2005 Girona (Kiruna) čoahkkima oktavuođas.
38 artiklassa on säännöksiä vuonojen ja rannikkovesien luonnonvarojen	Das bohte ovdan dieđut sin historjjás, eallimis ja vuoigatvuođain.
Siinä säädetään, että 34−37 artiklan määräykset koskevat vastaavalla tavalla	Áššedovdi joavku lea barggustis gulaskuddan Roavvenjárgga universitehta
saamelaisten harjoittamaa kalastusta ja näiden vesien muuta käyttöä.	sámegiela lektoriin Leif Rantalain Ruošša sámiid birra.
Tällä artiklalla on ensi	Son lea čilgen Ruošša sámiid
sijassa merkitystä Norjalle sen maantieteellisten olojen takia ja siksi, että tämä perinteinen	váldojuvvon oanehis čilgehus Ruošša sámiid birra. Vejolaš lávkkiid vuolgit Ruošša eiseválddiid guvlui fertejit riikkaid poli
saamelainen luonnonvarojen käyttö liittyy laajasti vuonoihin ja rannikkovesiin.	tihkalaš eiseválddit ieža árvvoštallat. Áššedovdi joavku addá diehttevassii doaivvu
39 artiklan mukaan saamelaiskäräjillä on oikeus osallistua alueiden ja	das, ahte dat ipmárdusat mat leat konvenšuvdnaárvalusa vuođđun, viidát ovddádus
luonnonvarojen hallintoon. Artikla täydentää 36 artiklan määräystä.	perspektiivvas sáhttet oažžut dohkkehusa maiddái Ruošša sámiide ávkin.
Jos lupa luonnonvarojen	5.4 Konvenšuvnna autoritatiiva giella
hyödyntämiseen on annettu 36 artiklan nojalla, 39 artiklan säännöstä sovelletaan luvan	Konvenšuvnna autoritatiiva gielat šaddet leat suomagiella, dárogiella, ruoŧŧagiella ja
3.9.	davvisámegiella.
6 Sopimusluonnoksen V luku: saamelaiset elinkeinot	Buot dáin teavsttain galgá leat seammá gustojeaddjáivuohta.
Erityisesti saamelaisia elinkeinoja koskevassa sopimusluonnoksen V luvussa on kolme	Áššedovdi joavku lea lassin mearridan ahte árvaluvvon konvenšuvdnateaksta berre
41 artikla sisältää yleissäännöksen saamelaisten elinkeinojen suojelusta.	jorgaluvvot anársámegillii, julevsámegillii, nuortalašgillii ja lullisámegillii, ja vel
Säännöstä on	6. Sámiid birra
tarkasteltava yhdessä erinäisten muiden aineellista kulttuuriperustaa koskevien artiklojen	6.1 Álgosátni Sámit leat okta álbmot, dohkkehuvvon álgoálbmogin ja ássit Suomas, Norggas,
42 artikla koskee erityisesti poronhoitoa.	Ruoššas ja Ruoŧas.
Siinä määrätään, että poronhoidon on oltava	Sátni ”same” boahtá sánis Sápmi, mii mearkkaša sihke dan
saamelaisten poronhoitoalueilla Norjassa ja Ruotsissa jatkossakin saamelaisten	geográfalaš territora mas sámiid leat árbevirolaččat ássan, ja sámi álbmoga iežas.
yksinoikeudella harjoittama elinkeino.	Doaba lea buot sámi suopmaniin.
Suomessa, jossa poronhoito ei ole nykyään	Sápmi mearkkaša nappo dalle sihke sámi eatnama
saamelaisten yksinoikeus, valtion on vahvistettava saamelaisten poroelinkeinon asemaa.	ja sámi álbmoga, mii lea álbmot almmá stáhta ja riikkarájiid haga, muhto mas lea
Määräyksessä vahvistetaan, että	oktasaš giella, kultuvra ja historjá.
oikeus valtionrajat ylittävään poronhoitoon perustuu perinnäistapaan.	Sámiid áramus ássanguovlu lea viiddis, ja dat ollá lulde Femunden-jávrri rájis
tai paliskunnat voivat tehdä valtionrajojen yli porojen laiduntamissopimuksia, joiden turvin	Norggas ja Idre rájis, mii lea Ruoŧa Dalarna-guovllus, davás gitta Guoládahkii Ruššii
poronomistajat voivat harjoittaa yhteistyötä rajan molemmin puolin.	ja guhkás lullenuorttas Supmii. Guvlui čáhket stuorra kultuvrralaš ja ealáhuslaš
Ellei tällaisia sopimuksia ole tehty, valtioidenvälisiä sopimuksia porojen laiduntamisesta sovelletaan	rievddalmasat (variašuvnnat).
olemassa olevia perinnäistapoja kunnioittaen.	Sámi servodat danne buktá oidnosii stuorra šláddjii
3.9.	vuođa.
7 Sopimusluonnoksen VI luku: sopimuksen täytäntöönpano ja kehittäminen	Eanaš sámit, sullii 50- 65 000, ásset Norggas, bealli sis Finnmárkkus.
Sopimusluonnoksen VI luvussa on neljä artiklaa, joiden tarkoitus on turvata sopimuksen	sámiid lohku lea sullii 20 000, Suomas sullii 8 000 ja Ruošša bealde sullii 2000.
44 artikla vahvistaa sopimuksen muodossa yhteistyön, jota jo nykyään harjoitetaan	Viiddis girjjálašvuohta lea sámiid birra, sin kultuvrra, ealáhusaid, servodat
kyseisten kolmen sopimusvaltion saamelaisasioista vastaavien ministerien ja	eallima ja gaskavuođa birra nationála stáhtaide. Maŋimuš 10-jagiid leat gárvánan
saamelaiskäräjien puheenjohtajien välillä.	máŋga almmolaš čielggadeami mat erenoamážit gieđahallet sámi áššiid.
45 artiklassa määrätään, että sopimuksen täytäntöönpanoa seuraamaan on	leat maid ovdan dakkár čielggademiin mat eai erenoamážit gieđahala sámiid.
perustettava saamelaissopimuslautakunta. Sopimuksen yhdenmukaisen soveltamisen	geažil áššedovdi joavku ii ane dárbbašlažžan buktit viiddis čilgehusa sámiid historjjás
47 artikla antaa säännöksiä sopimuksen täytäntöönpanoa koskevista	ja servodateallimis, muhto lea duhtan oanehis historjjálaš visogovvii, geahča čuoggá
sopimusvaltioiden taloudellisista velvoitteista ja niiden jakautumisesta sopimusvaltioiden	6.2, ja oanehis čilgehussii Norgga, Ruoŧa, Suoma ja Ruošša sámiid birra, geahča čuoggáid 6.3 – 6.7.
8 Sopimusluonnoksen VII luku: loppumääräykset	6.2 Historihkka sámiid birra 2. máilmmesoađi rádjai
Tämän luvun neljässä artiklassa noudatetaan tavanomaista kansainvälisoikeudellista	Jagi 1998 raporttas, man namma lea»Behov og grunnlag for en nordisk samekon
käytäntöä sillä poikkeuksella, että sopimus voidaan ratifioida ja että sitä voidaan myöhemmin	vensjon” (davviriikkalaš sámekonvenšuvnna oažžuma dárbu ja vuođđu), ja mii lea
muuttaa vasta sitten, kun sopimusvaltioiden saamelaiskäräjät ovat antaneet niille	áššedovdi joavkku barggu vuođđoávnnas, lea sierra historihkkakapihttal maid
hyväksymisensä, ks. 49 ja 51 artikla.	Áššedovdi joavku ii oainne dárbbu dás buktit sierra
4. Lähtökohdat ja työskentelymuoto Saamelaiset ovat itse toivoneet saamelaissopimusta Saamelaisneuvoston, entisen	f Sámit ilbmet sierra čearddalaš joavkun, ja sámi kultursárgosiid lea vejolaš guorrat ruovttoluotta vássán jahkeduháhii.
Pohjoismaisen Saamelaisneuvoston, välityksellä.	Davvinorgalaš oaivámuš Ottar vuolgá mátkái Romssas davás, Vilgesmeara siskkit guovlluide – miehtá jiekŋameara gátti son deaivvaha duššefal sámi meahcásteddjiid, guolásteddjiid ja loddebivdiid.
Saamelaiset ovat korostaneet olevansa yksi	Nöteborg-ráfi: Ruoŧa ja Novgoroda gaskasaš rádji.
kansa, ja he ovat halunneet säilyttää kulttuurinsa, kielensä ja yhteiskuntaelämänsä sekä kehittää niitä yli valtionrajojen, mikä on synnyttänyt vaatimuksen omasta	1326/29 Bilaterála vearuhansoahpamuš Norgga ja Novgoroda gaskka: Dat guokte stáhta galget goappašagat vearuhit sámiid Romssa ja Væleå gaskkas, mii lea Guoládaga lullegáttis.
saamelaissopimuksesta. Pohjoismaisen Saamelaisneuvoston perustaminen vuonna 1956 oli	1300-logus 1500- lohkui Sámiide deaividit máŋgga sajis máŋggageardánis vearuheamit, rievideamit ja bággemat.
ilmaus halukkuudesta luoda ja toteuttaa saamelaisten välistä järjestelmällistä yhteistyötä yli valtionrajojen.	Bottenviikka siskkit guovlluid birkálaččat leat ruoŧŧilaš stáhtaválddi ovddasmannit sámiid vearuhemiineaset.
Tämä ilmenee selkeimmin Jällivaarassa vuonna 1971 järjestetyssä	Lágamánni dubme sámiid ja ruoŧŧilaččaid gaskasaš riidduid Ruoŧas.
saamelaiskonferenssissa hyväksytystä päätöslauselmasta, joka alkaa sanoilla: ”Me saamelaiset olemme yksi kansa, eivätkä valtioiden rajat saa estää kansamme	Ruošša stuorraoaivámuš cealká iežas leat sámiid oaivámuš, attii dárkilis gohččosiid iežas vearrosunddiide, ja dohkkeha sámiid eaiggátvuođa iežaset guovlluide.
Saamelaisneuvosto käynnisti omaan saamelaissopimukseen tähtäävän työn vuonna 1986 Åressa pidetyssä saamelaiskonferenssissa.	Ruoŧŧilaš gonagasváldi váldá birkálaččain alccesis válddi vearuhit sámiid gitta Jiekŋameara rádjai, ja dohkkeha sámiid eaiggátvuođa daidda guovlluide.
Siellä tehdyn ehdotuksen pohjalta Norjan	Stettin-ráfi: Danmárku-Norga ja Ruoŧŧa sohpet ahte rájit bissot.
saamelaiskulttuurin toimikunta laati Saamen kulttuuri ja koulutus -nimisen mietinnön NOU	Johan III nanne Suondovara čearu ”urminnes hävd” (dološáigásaš vuoigatvuođa) Songa-muotkkis.
1987:34 86. Toimikunta viittaa niihin erityisvelvoitteisiin, joita Suomella, Norjalla ja Ruotsilla on saamelaisia kohtaan kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan	Teusina-soahpamuš: Ruošša luoitá Ruŧŧii iežas gáibádusaid vearuheapmái ja isitvuhtii jiekŋameara gáttiin oarjjabealde Várjjaga, ja dasto Ruoŧŧilaš doaibma lassána Finnmárkkus.
yleissopimuksen 27 artiklan nojalla, ja suosittelee, että maiden tulisi koordinoida	Karl IX vearuhanreive mii gusto sámiid vuvddiide, eatnamiidda, jogaide ja čázádagaide.
”Lisäksi monet seikat puhuvat sen puolesta, että Pohjoismaiden on syytä pyrkiä konkreettisesti vahvistamaan saamelaisten kulttuurioikeudet Pohjolassa sopimusteitse.	Karl IX ”suodjalanreive buot vierrásiid vuostái” muhtun Geama sámesiiddaide dainnago ”siiddat” mákse vearu ruoŧŧilaš ruvdnui.
Pohjoismaat ovat institutionalisoineet poliittisen ja oikeudellisen yhteistyön Pohjoismaiden neuvoston välityksellä. Ne ovat pitkään työskennelleet maiden lainsäädännön yhdenmukaistamiseksi ja siten osaltaan vaikuttaneet niin sanoaksemme alueellisen kansainvälisen oikeuden muodostumiseen tietyillä aloilla.”	Karl IX prentehii Gonagasa Kristofera riikkalága, mii gustui oppalaš láhkan Ruoŧas gitta jahkái 1736. Láhkagirjji bajilčálasiiddus lei lohkamassii dat gonagasnamma mii sus lei jagi 1604 rájis: ”Carl then IX Sweriges/Finnars/Carelers/Lappars i Norlanden/the Kajaners och Esters i Lijf.land Konung” (Kárle logát, Ruoŧa, láttiid, gárjilaččaid, davvilándda sámiid, gajánaid ja estelaččaid gonagas).
Ehdotusta pohjoismaiseksi saamelaissopimukseksi tuettiin vuonna 1988 julkaistussa	1611-12 Kalmarsoađis dorrot Ruoŧŧa ja Danmárku vuostálaga, ee. das goappás galgá leat isitvuohta Davvikalohta davimus guovllus.
raportissa, jonka olivat laatineet Norjan saamelaisoikeuskomitean sekä Ruotsin ja Suomen saamelaisoikeuksien selvityselinten edustajat.	Knäred-ráfi: Ruoŧŧa luoitá gáibádusaid jiekŋameara rittuide, ja Danmárku-Norga oažžu okto jurisdikšuvnna (mearridanválddi) davimus Norgga mearragáttiid ja vuotnaguovlluid badjel.
Esimerkkeinä asioista, joita tällaisessa sopimuksessa olisi säänneltävä, raportti mainitsee valtioiden vastuun saamen kielestä,	Dáláš Finnmárkku siskkit guovlu, ja Anár, mearriduvvojit leat ruoŧŧilaš jurisdikšuvnna vuolde, muhto doppege galgá leat dánskalaš-norgalaš vearuheapmi.
Saamelais- ja poronhoitoasiain pohjoismainen yhteistyöelin on vuodesta 1992 lähtien ottanut useissa tilaisuuksissa esiin kysymyksen saamelaissopimuksesta (ks. tätä toimielintä	Siiddat Njeaidán, Báhcaveadji ja Peisen lulábealde Várjjatvuona eai guoskkahala – dat bissot ruoššalaš jurisdikšuvnna vuolde, ja doppege lea dánskalaš-norgalaš vearuheapmi.
koskevia tarkempia tietoja jäljempänä kohdassa 6.8).	Brömsebro-ráfi: Norga massá Jämtlándda ja Härjedalena Ruŧŧii.
kysymys saatiin nostetuksi Pohjoismaissa poliittiselle esityslistalle.	Karl XI bergsprivilegium bidjá dássálagaid ”skattmannen” ja ”lappen”.
Pohjoismaiden neuvoston	Vearuheapmi Västerbottena sámi guovlluin: siiddat vearuhuvvojit.
Reykjavikissa helmikuussa 1995 pidetyssä istunnossa Suomi, Norja ja Ruotsi pääsivät	1723/1734 Jagi 1723 ”Bergverksplakaten” prentejuvvo sámegillii jagi 1734. Norgga ja Ruoŧa (Suoma) gaskasaš rádji mearriduvvo.
yhteisymmärrykseen pohjoismaisen saamelaissopimuksen tarpeen ja perustan	Siskkit Finnmárku šaddá duššefal norgalaš jurisdikšuvnna vuollái.
kartoittamisesta. Seuraavassa on ote istunnon pöytäkirjasta:	Anár bissu ruoŧŧilaš jurisdikšuvnna vuolde, muhto nu ahte vearrogeatnegasvuohta lea Ruššii.
”Ministerikokous, jonka aiheena on aloite pohjoismaiseksi saamelaissopimukseksi, Reykjavik 28.2.	Viiddis lasáhus rádjesoahpamuššii – mii maŋŋil gohčoduvvo "Lappekodisillen" – galgá sihkkarastit "den Lappiske nations Conservation" (sámi álbmoga seailuma).
1995. Pohjoismaiden neuvoston 46. istunnon aikana Reykjavikissa pidettiin saamelaisasioita käsittelevä ministerikokous, johon osallistuivat ministerit Gunnar Bergen Norjasta, Margareta Winberg Ruotsista ja Ole Norrback Suomesta.	Guovdileamos áššit das leat sámiid ealáhusfriddjavuohta riikkarájiid rastá, ahte Guovdageainnu rájit namahuvvojit, sierra sámi riektevuogádat, ja sámiid sorjákeahttáivuohta. Suopma čuldojuvvo Ruoŧas eret ja šaddá Ruošša cára vuollásaš stuorraoaivámušváldin.
Ministerit päättivät saamelais- ja poronhoitoasiain pohjoismaisen yhteistyöelimen laatiman asiakirjan pohjalta, että kyseiset kolme maata käynnistävät pohjoismaiseen saamelaissopimukseen tähtäävän yhteistyön.	Rádji mearriduvvo Suoma ja Ruoŧa gaskka (1810), mii ii mearkkaš maidege jagi 1751 rádjái. Anár ii dárbbaš máksit Ruššii vearu 1814. Sámiid guhtet guimmiideaset beallái olli resursageavaheapmi, maid Lappekondisilla regulere, joatká ovddežis, ja dál rastá Suoma-Norgga ráji.
Tarkoituksena on asettaa yhteinen työryhmä, jonka tehtävänä on selvittää sopimuksen tarve ja perusta.	Norga beassá sierra Danmárkkus, ja Ruoŧŧa ovddasta Ruoŧa ja Norgga olgoriikkapolitihka.
Työ organisoidaan yhteistyössä saamelaiskäräjien ja Saamelaisneuvoston kanssa.	Ruošša ja Norgga gaskasaš rádji juohká sámiid maŋimuš oktasaš guovllu.
Norja saa tämän työn käynnistämisen tehtäväkseen.” Asiakirjassa, johon pöytäkirjassa viitataan, sanotaan:	Ruššii registarastojuvvon Báhcaveaisámit ožžon 1834 vuoigatvuođa joatkit luossabivdduset mearas Norgga bealde.
”Saamelaiset asuvat kansana Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa, minkä johdosta näillä mailla on yhteinen vastuu saamelaisten elinkeinoperustan, kielen ja kulttuurin ylläpitämisestä ja kehittämisestä.	Vaikko Lappekodisilla ii heaittihuvvo formálalaččat, de Norgga ja Suoma gaskasaš rádji giddejuvvo boazodollui, ja Suoma riikkavuoložat gildojuvvojit guolásteames ja meahcásteames Norggas.
Näiden kolmen maan yhteistä vastuuta ja yhteisiä velvoitteita saamelaisia kohtaan on tärkeää korostaa, jotta saamelaiset pystyvät kansana säilyttämään yhteisen saamelaisidentiteettinsä ja toimimaan yhtenä kansana yli rajojen.	Davvikalohta boazodoallovuogádagaide dat lea vahágin mii čuohcá viidát. Norga (Ruoŧŧa) vástida jagi 1859 biehttalemiin suopmelaš fálaldahkii diktit Norgii gullat Suoma buot davimus oasi, vai rádjegiddema heađuštusat eai čuoze sámiide nu bahás.
Lisäksi on tärkeää mahdollisimman laajan yhdenmukaistamisen ja yhteistyön avulla pyrkiä yhdessä panostamaan sellaisiin erityisiin järjestelmiin ja toimenpiteisiin, joista voidaan saada entistä enemmän hyötyä ja voimavaroja.”	Boazosámiid gieđahalli ”Felleslappeloven”, mii lea Ruoŧa ja Norgga gaskka, lasihuvvo Lappekodisillii, mii ii heaittihuvvo. Suoma ja Ruoŧa gaskasaš rádji giddejuvvo boazodollui.
Saamelaisneuvosto antoi tukensa saamelaissopimuksen parissa tehtävälle työlle	Jagi 1852 rádjegiddema dahkan vahágat bahánit. Norgga ja Ruoŧa uniovdna loahppá.
Murmanskissa vuonna 1996 järjestetyssä saamelaiskonferenssissa.	Norga beasadaddá Ruoŧa sámiin guđet guođohit bohccuideaset Norggas.
Sen omassa	Riidu kodisilla geažil, muhto vuođđojurdagiid mielde ovttamielalašvuohta das, ahte dan lea veadjemeahttun cealkit heaittihupmái.
päätöslauselmassa sanottiin muun muassa:	Vuosttamuš boazoguohtunkonvenšuvdna sohppojuvvo.
”Tämän takia valtioilla on erityinen velvollisuus järjestää olosuhteet sellaisiksi, että saamelaisyhteiskunta ja sen jatkuva kehitys voidaan turvata yli valtionrajojen.	Dorpat-ráfi: Suopma oažžu unna oasáža Ruošša guovllus mii lea NorggaRuošša ráji nuorttabealde, ja beassanvejolašvuođa jiekŋamerrii nugohčoduvvon jiekŋamearraguji (”Ishavskorridoren") bokte.
Tällaisen saamelaisten oikeudellisen, sivistyksellisen, taloudellisen, sosiaalisen, elinkeinoihin liittyvän ja poliittisen aseman turvaamisen on tapahduttava mitä pikimmin muun muassa valtioiden välisen erityisen saamelaissopimuksen muodossa.”	Ollu nuortalaččat šaddet Suoma riikkavuoložin. Jagi 1834 mannosaš vuoigatvuođat šihkkojuvvojit dainna lágiin ahte Norga lotnu eret ovddeš ruoššalaš, dál suopmelaš nuortalaččaid luossabivdinvuoigatvuođaid Mátta-Várjjagis, soahpamušain mii dahkkojuvvo Suoma stáhtain.
Myös kyseisten kolmen maan saamelaiskäräjät ovat antaneet tukensa pohjoismaiseen	1924 Buot eananvearut – velá sámevearruge (”lappeskatten”) – heaittihuvvojit lágain Suomas.
saamelaissopimukseen tähtäävälle työlle.	Vearjogeavatkeahttáivuohta sohppojuvvo.
Tätä asiaa koskeva päätös tehtiin kolmen	Máŋga nuortalačča válljejit sirdit Supmii.
saamelaiskäräjien välisessä kokouksessa vuonna 1995. Myös sekä vuonna 1996 että vuonna	Sovjet-uniovnna ja Davviriikkaid sámiid gaskavuođat boatkanit badjel 40 jahkái.
1997 pidetyissä kokouksissa tehtiin pohjoismaista saamelaissopimusta koskeva päätös.	Deaŧaleamos dáhpáhusat dáid maŋŋil bohtet ovdan dás maŋŋelis. 6.3 Suoma sámit
Vuonna 1997 tehdyssä päätöksessä sanotaan:	6.3.1 Álgosátni – definišuvdna ja lohku
Sopimukseen on lisäksi sisällyttävä saamelaismääritelmä.	Suoma Sámediggi lea nu gieskat go jagi 2003 sámediggeválggas čoaggán dieđuid
Saamelaiskäräjien on jatkettava Pohjoismaiden neuvoston jäsenyyteen tähtääviä pyrkimyksiään erillään pohjoismaisen saamelaissopimuksen parissa tehtävästä työstä.”	Daid dieđud vuođul maid sii muitaledje, geain lei vuoigatvuohta jienastit válggas, mearriduvvui sámiid lohku leat sullii 8000.
Työ pohjoismaisen saamelaissopimuksen tarpeen ja perustan selvittämiseksi käynnistyi	Sámiid ruovttugilleguovlluin (Enodaga, Ohcejoga ja Anára suohkaniin, ja Lapin
Ryhmään osallistui kolme jäsentä jokaisen sopimusvaltion kolmesta eri	paliskunta nammasaš boazoguohtunláhkaguovllus Soađegili suohkanis) ásse 3 669
ministeriöistä sekä yksi saamelaiskäräjien jäsen.	sámi, guđet leat sullii 46% olles logus.
Työryhmän raportti esitettiin kesäkuussa	Sámiid ruovttugilleguovlluid olggobealde
1998, ja ryhmä suositteli siinä pohjoismaisen saamelaissopimuksen laatimista.	Ruovttugilleguovlluin sámit leat unnitlogus, sullii 1/3 olles veahkadagas.
käyvät ilmi raportin 2.8 kohdan 2 alakohdasta:	Suoma
”Pohjoismainen työryhmä on valmistellut pohjoismaiseen saamelaissopimukseen tähtäävää jatkoprosessia.	álbmogis sámit leat 0,16%. Suomas definišuvdna sápmelaččas vuolgá lágas sámedikki birra (974/1995;
Työryhmä toteaa yksimielisesti, että pohjoismaisen saamelaissopimuksen parissa tehtävä työ on tärkeää ja että sitä on jatkettava.	Vuolggasadji lea ahte olmmoš ieš atná iežas sápmelažžan ja ahte sus leat giellalaš čatnasat sámi álbmogii.
Työryhmä täsmentää, että pohjoismaiselle saamelaissopimukselle on tarve ja perusta.	muhtun su áhči dahje eatni vánhemiin ohppe sámegiela vuosttamuš giellan, ahte 2)
Tätä taustaa vasten työryhmä suosittelee pohjoismaiseen saamelaissopimukseen liittyvän työn jatkamista.	son lea eanangirjjiin dahje bággolotnun- dahje veahkadatlohkolisttuin sápmelažžan
Yksi mahdollinen tapa tehdä niin on perustaa asiantuntijatoimikunta jatkamaan asian käsittelyä ja selvittelytyötä ennen mahdollisen neuvottelutoimikunnan asettamista.	Sámedikki dieđáhusa mielde (jagi 2004) ii leat vejolaš duššefal lága addin sámedefinišuvnna vuođul mearridit mat olbmuid dat gullet dan jovkui mii lea sámi
” (s. 14)	álgoálbmot.
Tämä on luonut tärkeän taustan asiantuntijatyöryhmän työlle.	Alimus hálddahusduopmostuollu lea dattetge jagi 1999 mearridan daid
Asiantuntijatyöryhmä on kokoontunut 15 kertaa.	eavttuid maiguin olbmos lea vuoigatvuohta jienastit sámediggeválggas.
Kokouksia on pidetty vuorotellen	6.3.2 Almmolaš suopmelaš sámepolitihkka
kaikissa kolmessa maassa, useimmiten saamelaisalueilla.	Suoma vuođđoláhka (731/1999) mieđiha sámiide álgoálbmoga sajádaga dan
Kokouksia on järjestetty	Vuođđolága 17 § 3 mom.
–29.	nanne ee. ahte "Sámiin álgoálbmogin ja romalaččain ja eará joavkkuin lea
tammikuuta 2003 Kaarasjoella (Kárásjohka)	vuoigatvuohta seailluhit ja ovddidit iežaset kultuvrra.
–29.	čuovvovaš mearrádus mielde (121 § 4 mom): "Iešmearrideami mii hálddašanguovllu
huhtikuuta 2003 Östersundissa (Luvlieluspie)	dáfus lea viidát go suohkanat, mearrida láhka.
kesäkuuta 2003 Inarissa (Anár)	Sámiin lea iežaset ruovttugilleguovllus
–5.	giellalaš ja kultuvrralaš autonomiija lága mearrádusa mielde."
syyskuuta 2003 Rörosissa (Røros)	Vuođđolága ákkaid mielde sámiid sajádat álgoálbmogin mearriduvvo
25. –26.	Doahpagiin
27.	kultuvra oaivvilduvvo sámiid kulturvuohki mii fátmmasta maiddái sámiid árbevirolaš
–29. tammikuuta 2004 Espoossa (Hanasaaressa)	ealáhusaid, nugo boazodoalu, meahcásteami ja guolásteami.
–23.	Sámediggi oaivvilda
huhtikuuta 2004 Tromssassa (Romsa)	dieđáhusastis (jagi 2004) ahte stáhta hálddašanrievttálaš dásis Suopma dohkkeha
–10. kesäkuuta 2004 Arvidsjaurissa (saamelainen paikannimi)	sámiid álgoálbmotsajádaga, muhto almmolašvuohta meannuda sámiiguin ovddimusat
30. elokuuta – 1. syyskuuta 2004 Turussa	Gažaldagat sámiid kultuvrralaš autonomiija ja
23. –25.	suorgái.
marraskuuta 2004 Oslossa (Voksenåsen)	Ollu earáge ministeriijat gieđahallet sámeáššiid.
25. –27.	Jagi 1960
5. –7.	áššiid.
31. toukokuuta – 3. kesäkuuta 2005 Tenossa (Deatnu-Tana)	Lávdegotti ságadoalli lea Lapplándda leana eananhearrá.
lokakuuta 2005 Oslossa	Lávdegoddái gullet
Asiantuntijatyöryhmän ensimmäiseen tammikuussa 2003 pidettyyn kokoukseen	vel guđa ministeriija áirasat ja guhtta sámedikki válljen áirasa.
osallistuivat sekä varsinaiset jäsenet että varajäsenet. Asiantuntijatyöryhmän puheenjohtaja	Sámit fuolahit iežaset kultuvrralaš autonomiija ruovttugilleguovlluineaset sámedikki
ilmaisi olevan toivottavaa, että varajäsenet osallistuisivat myös ryhmän seuraaviin	Sámedikkis leat 21 lahtu guđet válljejuvvojit sámediggeválggas njealje jahkái
kokouksiin.	háválassii.
Asiantuntijatyöryhmä pohti ensimmäisessä kokouksessaan toimeksiantonsa pohjalta	Sámedikki doaimmaide gullet sámediggelága 5 § mielde dat áššit mat
niitä kysymyksiä, joita sopimuksen olisi määrä säännellä.	gusket sámiid gillii ja kultuvrii ja sin álgoálbmotsajádahkii.
Tuohon kokoukseen ei	Sámediggelága 6 §
yksimielisiä siitä, että ryhmän puheenjohtajan tulisi tämän keskustelun pohjalta laatia	mearrida maid ahte Sámediggi galgá sámiid ovddastit riikkalaš ja riikkaidgaskasaš
Seuraavassa kokouksessa ryhmän puheenjohtaja esitti luonnoksen, jossa oli rajallinen määrä	Guovdilis mearrádus lea sámediggelágas dat šiehtadallangeatnegasvuohta mii
Sopimusluonnosta on käsitelty lukuisia kertoja myöhemmissä kokouksissa.	lea mearriduvvon eiseválddiide. Sámediggelága 9 § cealká ná:
Luonnosta on laajennettu asteittain asiantuntijatyöryhmän jäsenten tekemien ehdotusten	Jos Sámediggi ii geavat vejolašvuođa, de dat ii heađuš eiseválddi joatkimis áššegieđahallama."
Työlle on luonut puitteet asiantuntijatyöryhmän mandaatti, joka on laaja.	Sámedikki dieđáhusa mielde (jagi 2003) lea sámiid servodahkii váikkuhan
joilla on mahdollista soveltaa saamelaisia koskevia erityisiä oikeussäännöksiä.	vejolašvuođat buorideapmi bissánan, Sámedikki resurssat leat hirbmat unnán ja
Aiheluettelo ei	Dieđáhusa mielde
ole tyhjentävä, koska se alkaa sanoilla: ”alueita, joita sopimuksella voidaan säännellä, voivat	Sámediggi lea suopmelaš hálddahusvuogádaga olggobealde dan dáfus ahte dan
Mandaatissa ei mainita konkreettisesti kysymystä saamelaisten oikeudesta maahan ja	oaivilat eai váldojuvvuo vuhtii hálddahusa plánen- ja válmmaštanbargguin.
luonnolliseksi käsitellä myös sitä.	6.3.4 Sámiid eará servodatlaš váikkuhangaskaoamit
Kysymys oikeudesta maahan ja veteen on tärkeä osa itsemääräämisoikeutta, ja mandaatissa mainitaan nimenomaisesti, että itsemääräämisoikeutta	Láhkaaddinbarggus leat geahčadan riikkabeivviid vejolašvuođaid guldalit sámiid. Riikkabeivviid bargoortnet (40/1999) 37 § mearrida ahte riikkabeaivelávdegoddi mii
tulee käsitellä. Saamelaisten itsemääräämisoikeus on toimeksiannon mukaisesti ollut	gieđahallá láhkaárvalusa dahje eará ášši mii "erenoamážit guoská sámiide", galget
asiantuntijatyöryhmän keskeisenä aiheena. Tästä kysymyksestä on samaan aikaan käyty	addit "sámiid áirasiidda vejolašvuođa buktit ovdan oaiviliiddiset, jos erenoamáš sivat
kiivasta keskustelua YK:ssa, jossa valmistellaan alkuperäiskansojen oikeuksia koskevaa	ortnegiid birra, ja dihto sierravuoigatvuođaid birra mat gullet nuortalaččaide.
Asiantuntijatyöryhmä on seurannut tarkkaan tätä YK:ssa käynnissä olevaa	Nuortalašlága ulbmil lea, nugo cealká dan 1 §, lea ee. ".. buoridit nuortalaččaid
syyskuussa 2003 ja 2004. John B. Henriksen on ollut Norjan delegaation jäsen muutaman	eallindilálašvuođaid ja dinestusvejolašvuođaid nuortalaš guovllus, ja seailluhit ja
vuoden ajan, Mattias Åhrén on osallistunut istuntoihin saamelaiskäräjien edustajana ja	Boazodoallu lea oassi sámiid kulturlágis vuođđolága § 17.3 dárkečuokkat čilgehusaid
ryhmän sihteeri toimi vuoden 2003 istunnossa tarkkailijana. Tämä yhteydenpito YK:ssa	mielde, mat hálddašanhámi dáfus vástidit ovddeš § 14.3 Ráđđehusa proposišuvnnain
työskenteleviin henkilöihin teki selväksi sen, että itsemääräämisoikeutta koskevaa kysymystä	(RP 309/1993 rd ja RP 1/1998 rd), mat leat dáid paragráfaid birra, čujuhuvvo riikka
tulisi selvittää laajalta kansainvälisoikeudelliselta pohjalta, mikä onkin tehty liitteessä 3.	beivviid vuođđoláhkalávdegotti mearkkašumiide. Vuođđoláhkalávdegoddi oaivvildii,
Asiantuntijatyöryhmä on koko työskentelynsä ajan pitänyt Genevessä harjoitettua	vuhtiiválddedettiin riikkaidgaskasaš konvenšuvnnaid áššis ja boazodoalu deaŧalaš
pohjoismaista yhteistyötä suuntaa antavana periaatteena.	vuođa sámi kultuvrii, ahte vejolaš lea addit sámiide ovdavuoigatvuođa boazodollui
Jokaiseen luonnokseen on myös tehty huomautuksia.	sámiid ruovttugilleguovlluin (GrUU 8/1993 rd).
Nämä huomautukset muotoiltiin	Vuođđolága 22 § ovdeha ahte
Marraskuusta 2004 lähtien huomautukset on muotoiltu siten, että ne	dábálaš sivat leat geahččat bearrái ahte vuođđudeaddji friddjavuođat ja vuoigatvuođat
voidaan esittää asiantuntijatyöryhmän ehdotuksessa.	ja olmmošlaš vuoigatvuođat váldojuvvojit vuhtii.
Asiantuntijatyöryhmän omien kokousten lisäksi ryhmän puheenjohtaja, yksittäiset	deaŧaleamos árbevirolaš ealáhusvuohki – boazodoalus – suopmelaš láhkaásahus atná
jäsenet ja sihteeri ovat osallistuneet ryhmän työhön liittyviin muihin kokouksiin.	vuođđunis ahte vuoigatvuohta jođihit boazodoalu lea dábálaš vuoigatvuohta, mii gullá
esimerkiksi mainittu heidän osallistumisensa Genevessä järjestettyihin kokouksiin, joissa on	juohke riikkavuložii EES-stáhtain geas lea ruoktu boazodoalloguovllus.
pohdittu alkuperäiskansojen oikeuksia käsittelevää YK:n julistusta.	ruovttugilleguovlluin (Eanodaga, Anára ja Ohcejoga suohkaniin ja boazodoallo
Hans Danelius piti esitelmän pohjoismaiseen saamelaissopimukseen liittyvästä työstä	guovllus Lapin paliskunta Soađegili suohkanis) boazodoallu lea geavadis sámi
saamelaiskonferenssissa Honningsvågissa 7.	Ruovttugilleguovllus leat 13 boazoguohtunsearvvi, main
lokakuuta 2004. Viikkoa aikaisemmin	ealihahtti bohccuid stuorimus lobálaš lohku odne lea (borgemánus 2004) 85 100
Carsten Smith ja Kirsti Strøm Bull vierailivat Hattfjelldalissa ja Tärnabyssä saadakseen tietoa	mat leat ruovttugilleguovllus, eaiggáduššet sámit. Guovllu 13 boazoguohtunsearvvis
saamelaisten paikallisyhteisöjen välisestä valtionrajat ylittävästä yhteistyöstä.	11 searvvis lea sámi jienastaneanetlohku. 6.3.6 Sámiid giellalaš vuoigatvuođat
Marraskuussa 2004 pidetyn asiantuntijatyöryhmän kokouksen yhteydessä järjestettiin	Ođđa sámi giellaláhka (1086/2003) bođii fápmui Suomas ođđajagemánu 1. b. 2004.
myös tapaaminen Norjan ja Ruotsin välisestä uudesta poronhoitosopimuksesta neuvottelevien	Seammás heaittihuvvojedje láhka mii lei sámegiela geavaheamis eiseválddiid luhtte.
asiantuntijatyöryhmän kokouksen aikana järjestettiin tapaaminen Saamelaisneuvoston	(516/1991). Ođđa sámi giellaláhka válmmaštedje justitieministeriijas dan árvalusa
hallituksen kanssa. Enontekiössä (Ednotak) huhtikuussa 2005 järjestetyn	vuođul maid Sámediggi ráhkadii jagi 2002. Ovdalgo proprositio geigejuvvui
asiantuntijatyöryhmän kokouksen yhteydessä pidettiin kokous myös Suomen ja Norjan	vuođđoláhka addá sámiide seailluhit ja ovddidit iežaset giela ja kultuvrra ja
Lisäksi Tenossa (Deatnu-Tana) kesäkuussa 2005	muhtumassii suddjet sámiid vuoigatvuođa geavahit gielaset, anársámegiela,
yhteistyöstä ja erityisesti Utsjoen (Ochejohka) kanssa toteutetusta koulualan yhteistyöstä.	davvisámegiela dahje nuortalašgiela, duopmostuoluin ja eará eiseválddiid luhtte.
Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjät pitivät 24. helmikuuta 2005 ensimmäisen	Dasto biddjojuvvo almmolašvuhtii geatnegasvuohta doarjut ja ovddidit sámiid
yhteisen täysistuntonsa Jokkmokissa (Johkámohki).	giellalaš vuoigatvuođaid (1 §).
Carsten Smith piti tässä kokouksessa esitelmän, jossa hän kertoi pohjoismaiseen saamelaissopimukseen liittyvästä työstä.	Lága gustonviidodahkii gullet earret sámiid ruovttugilleguovlluid stáhtalaš ja gielddalaš eiseválddiid, maiddái dihto eiseválddit mat dán
esitelmöi samasta aiheesta myös Norjan kunta- ja alueministeriön järjestämässä	guovllu olggobealde leat guovdilat riikkavuložiid riektedorvui. Lága čađaheami ođđa
ministeriöiden välisessä kokouksessa joulukuussa 2004 ja Barentsin neuvoston	eiseváldin fievrriduvvojedje Giellaláhkii nuortalaččaid giliráđđečoahkkin, unnitlohko
parlamentaarikkojen konferenssissa Bodössä 30. kesäkuuta 2005.	áššeolmmái (ombudsmann), ja boazoguohtunsearvi (2 §). Dasto gullet vel gávpe
Kiirunassa (Giron) Ruotsin seitsemän saamelaiskylän edustajien kanssa järjestettyyn	doaimmat ja stáhta dahje gieldda eaiggádan ássansearvvit muhtun dáhpáhusain lága
tapaamiseen.	gustonviidodahkii (17 §).
Asiantuntijatyöryhmän puheenjohtaja on lisäksi tavannut yksittäisiä henkilöitä,	"Ulbmil lea ahte sámiid vuoigatvuohta rievttalaš ja dohkálaš diggedollui ja hálddašeapmái dáhkiduvvo beroškeahttá gielas, ja ahte sámiid giellalaš vuoigatvuođat ollašuvvet almmá dan haga ahte sii gáibidit dan erenoamážit" (1 § 3 mom.).
jotka ovat pystyneet antamaan ryhmän työn kannalta merkittäviä tietoja.	Suomas leat jagi 1952 rájis áŋgiruššan viđain stáhtalaš dievasčielggademiin main leat
vastaanottanut aloitteita henkilöiltä ja laitoksilta, muun muassa Suomessa, Norjassa ja	árvaluvvon lágat sámiid vuoigatvuođain eatnamiidda ja čáziide ja árbevirolaš ealáhusain.
Ruotsissa toimivaa saamelaisradiota ja -televisiota koskevan selvityksen, jonka on laatinut Lia	Ii ovttage čielggadeami leat ráđđehus ovddidan riikkabeivviide ráđđehusa
5. Sopimukseen liittyviä yleisiä kysymyksiä	čielggadeapmi (Samekommitténs betänkande), KB 1973:46;
5.1 Johdanto	Sámi áirrasgotti
Aluksi on luonnollista kommentoida muutamia yleisiä kysymyksiä, joihin	čielggadeapmi I (Samedelegationens betänkande I), Árvaluvvon sámeláhka ja dihto
asiantuntijatyöryhmä on joutunut ottamaan kantaa.	Čielggadeaddji Pekka Vihervuori árvalus ILO álgoálbmotkonvenšuvnna
Osa näistä kysymyksistä on noussut esille	169 vuođul, UM/dábálaš ossodaga publikašuvnnat, 3/1999;
Ensimmäisenä esille nousee kysymys siitä, onko pohjoismaisen saamelaissopimuksen määrä	Sámi lávdegotti Jagi 1990 Suoma ráđđehus ovdehii ahte Suopma, jos searvá ILO álgoálbmot
olla oikeudet ja velvoitteet määrittelevä sopimus vai puitesopimus, toisena suhde Venäjän	konvenšuvdnii, galgá dáhkidit sámiide viidát vuoigatvuođaid go otnáš lágat addet
saamelaisiin ja kolmantena kysymys sopimuksen auktoritatiivisesta kielestä. Myös kysymys	eatnamiidda maid sámit leat árbevirolaččat eaiggáduššan ja main leat ássan, ja dáid
siitä, ovatko saamelaiset sopimuksen osapuolena, kuuluu niihin keskeisiin asioihin, joita	eatnamiid luondduriggodagaide. Riikkabeivviid vuođđoláhkalávdegoddi lea seammá
asiantuntijatyöryhmän on toimeksiantonsa mukaan käsiteltävä.	jagi dorjon ahte sámiid vejolaš eananeaiggátvuoigatvuođa ášši farggamusat
käsitellään ehdotuksessa omassa luvussaan (8 luku).	váldojuvvo ovdan gieđahallamii riikkabeivviin.
5.2 Oikeudet ja velvoitteet määrittelevä sopimus vai puitesopimus?	sámiid kultuvrralaš autonomiijii, de válljejedje guođđit láhkaválmmašteami olggo
Puitesopimus sisältää tavanomaisen juridisen kielenkäytön mukaan pääasiassa ohjelmallisia	beallái eananvuoigatvuođaid ášši, go lágaid vejolaš čovdosiidda jáhkke vuos dárbbu
määräyksiä tavoitteista, joiden saavuttamiseksi valtiot sitoutuvat työskentelemään.	čielggadit eambbo. Sisriikkaminesteriija attii (1993) Sámeparlamentii bargun čielggadi sámiid
Puitesopimusten yhteydessä puhutaan säännönmukaisesti päätavoitteista, pääperiaatteista ja	vuoigatvuođa eatnamiidda ja válmmaštit sámelága. Justitieministeriija lea láhka
suhteellisen yleisluonteisista velvoitteista.	válmmašteamis muhtumassii váldán ovdan álgohámi lágain mat gieđahallet
Puitesopimus ei anna − ainakaan laajassa määrin −	eatnangeavaheami hálddašanáššiid dan vuođul ahte sámiin lea nannejuvvon
uusia konkreettisia oikeuksia tai velvoitteita yksittäisille henkilöille.	vuoigatvuohta geavahit daid eatnamiid maid Vuovdehálddahus (Forststyrelsen)
Työn vähitellen edistyessä ei ole ollut epäilystäkään siitä, että asiantuntijatyöryhmä on	justitieministeriijii ahte eananvuoigatvuođaid ášši lea deaŧalaš go sámiid vuođđo
laatinut luonnoksen sopimukseksi, joka antaa saamelaisille konkreettisia oikeuksia ja	vuoigatvuođaid viidodat ja sisdoallu árvvoštallojuvvo, ja go árvvoštallojuvvojit ILO
vastaavasti valtioille velvoitteita.	konvenšuvnna 169 ratifiserema eavttut.
Tähän tulokseen on päädytty asiantuntijatyöryhmän	Veahkeheaddji justitiekánsler ávžžuhii
suoritettua toimeksiannossa mainittuja yksittäisiä aloja koskevan tarveanalyysin ja	justitieministeriija ahte dál dahkat mearrádusaid čielggadit sámiid vejolaš eanan
tarvearvioinnin.	vuoigatvuođaid.
Sopimuksen määräysten yksityiskohtaisuusaste vaihtelee, sillä se perustuu eri	Justitieministeriija bijai jagi 1999 hálddahusrávvejeaddji Pekka Vihervuori
alueilla esiintyvien tarpeiden arviointiin.	čielggadeaddjin – guoskkatkeahttá eananeaiggátvuođa ášši – buktit árvalusa das mo
Tämä käy laajasti ilmi yksittäisiin säännöksiin tehdyistä huomautuksista.	jávkadit buot mii hehtte ratifiseremis ILO-konvenšuvnna 169. Vihervuori árvalusa
Muutamilla alueilla, muun muassa saamelaisten kielioikeuksien	mielde heivešii ovttasráđiid Sámedikkiin vuođđudit eananriektelávdegotti man
kohdalla, teksti on yksityiskohtaista, ja luonnoksessa ehdotetaan osittain erittäin konkreettisia	bargun lea ovttas Sámedikkiin buktit cealkámuša plánain ja prošeavttain mat gusket ruovttugilleguovlluid eanangeavaheapmái.
oikeuksia ja velvoitteita.	Vihervuori eavttuhii maiddái ahte sierra
Työlle on saatu puitteet nykyisistä, kyseisiä kolmea maata enemmän	eananriektefoanda galggašii ásahuvvot, mii kanálisere guovllu ekonomalaš doaimma
tai vähemmän velvoittavista kansainvälisistä sopimuksista.	eanangeavahuslágaide vai boazodoallu suodjaluvvošii eambbo.
5.3 Suhde Venäjän saamelaisiin	Sámediggi oinnii dihto
Asiantuntijatyöryhmän on toimintaohjeen mukaan pohdittava suhdetta Venäjän saamelaisiin,	Sámelávdegoddi 2001 Jagi 2000 bijai justitieministeriija bargui oktanaga muhto sierra áššedovdi
koska saamelaiset ovat alkuperäiskansa myös Venäjällä. Koska tässä on kysymys Suomen,	(Wirilander) čielggadit eananeaiggátvuođa ášši ja erenoamáš sámelávdegotti.
Norjan ja Ruotsin välisestä sopimuksesta, Venäjän saamelaisia ei ole mainittu sopimustekstin alkusanoissa eikä artikloissa.	goalmmádas lávdegotti áirasiin ovddastedje sámiid, namalassii Sámediggi ja nuortalaččaid giliráđđečoahkkin. Lávdegotti bargu lei čielggadit ja buktit árvalusa das
Asiantuntijatyöryhmä pitää kuitenkin toivottavana, että kyseiset	mo stáhta hálddašan eatnamiid geavaheapmi sámiid ruovttugilleguovlluin galgá
kolme sopimusvaltiota järjestävät olosuhteet sellaisiksi, että myös Venäjän saamelaisten	lágiduvvot nu ahte dat muhtumassii suodjala sámiid vuoigatvuođaid álgoálbmogin
kaltaista kulttuurista ja elinkeinoihin liittyvää yhteistyötä.	seailluhit ja ovddidit iežaset kultuvrra ja árbevirolaš ealáhusaid ja muhtumassii váldá
On syytä huomata, että jos	vuhtii báikkálaš eallindilálašvuođaid.
saamelainen, joka on Venäjän kansalainen, asettuu asumaan yhteen näistä sopimusvaltioista,	Árvalus galggai maid ollašuhttit unnimus gáibádusaid, nu ahte jávkaduvvojit dat áššit mat hehttejit ratifiseremis ILO
hän kuuluu välittömästi sopimuksen määräysten piiriin.	konvenšuvnna 169. Lávdegoddi galggai maid geahčadit man muddui ja makkár
Asiantuntijatyöryhmä piti kokouksen Venäjän saamelaisten edustajien kanssa	vejolaš nuppástusaiguin Pekka Vihervuori eavttuhusaid livčče vejolaš ollašuhttit.
tammikuussa 2005 Kiirunan (Giron) kokouksen yhteydessä ja sai tällöin tietoa Venäjän	Nuortalaččaid vuoigatvuođat ja erenoamášvuođat galge váldojuvvot erenoamážit
saamelaisten historiasta, elämästä ja oikeuksista.	Lávdegoddi árvalii iežas čielggadeamis juovlamánus 2001 ahte galggašii
Asiantuntijatyöryhmä on työnsä kuluessa keskustellut Venäjän saamelaisiin liittyvistä	vuođđuduvvot sierra jođihangoddi sámiid ruovttugilleguovllus mii mearrida
asioista Rovaniemellä sijaitsevan Lapin yliopiston saamen kielen lehtorin Leif Rantalan	prinsihpalaččat deaŧalaš eanangeavahanáššiid. Jođihangotti lahttun árvaluvvojedje
Hän on selvittänyt Venäjän saamelaisten oikeudellista asemaa.	sihke sámiid ovddasteaddjit ja dakkárat mat ovddastit álbmoga muđui, almmá
on ehdotuksen liitteenä 2. Venäjän saamelaisia koskeva lyhyt selonteko on kohdassa 6.7.	lohpádusaid haga ahte sámiin galgá leat eanetlohku jođihangottis. Lávdegoddi ii lean
Eri valtioiden poliittisten viranomaisten tehtävänä on arvioida, mihin	ovttamielalaš iežas čielggadeamis. Maiddái resmissavástádusatge ledje hirbmadit
lisätoimenpiteisiin on mahdollisesti ryhdyttävä suhteessa Venäjän viranomaisiin.	vuostálagaid. Lávdegoddi gávnnahii ahte eananeaiggátvuođa čielggadeapmi lea jođus
Asiantuntijatyöryhmä ilmaisee toivovansa, että sopimusluonnoksen perustana olevat	Sámedikkis, ja eavttuhii ahte sámiid ruovttugilleguovllu eananeaiggátvuođa áššit
Venäjän saamelaisiin. 5.4 Sopimuksen auktoritatiivinen kieli	galggašedje čielggaduvvot dárkilit Wirilandera árvalusa mielde.
Sopimuksen auktoritatiivisia kieliä ovat suomi, norja, ruotsi ja pohjoissaame.	Šiehtadallojuvvui sihke Sámedikkiin ja ráđđehusa siskkobealde.
Kaikki tekstit ovat yhtä todistusvoimaisia.	Láhkaválmmašteapmi jotkkii justutieministeriijas.
Asiantuntijatyöryhmä on lisäksi päättänyt, että	Justitieministeriija láhkaárvalus jagi 2002
sopimusluonnosteksti on käännettävä inarinsaameksi, luulajansaameksi, koltansaameksi ja	Jagi 2002 láhkaárvalusa mielde galge ruovttugilleguovllus nammadit sierra áirrasgotti
Nämä sopimustekstit eivät ole auktoritatiivisia.	man bargun šaddá buktit cealkámuša deaŧaleamos prinsihpalaš áššiin mat gusket
6. Saamelaiset 6.1 Johdanto	guovllu eanangeavaheapmái.
Sana ”saamelainen” tulee saamen kielen sanasta Sápmi,	Áirrasgotti lahtut galge ovddastit sihke Sámedikki ja
joka merkitsee sekä saamelaisten perinteisesti asuttamaa maantieteellistä aluetta että	báikkálaš álbmoga muđuid. Árvalusa mielde vuovdestivra sáhttá duššefal sierra ákkaid vuođul spiehkastit
varsinaista saamelaisten kansanryhmää.	áirrasgotti cealkámušas.
Tämä käsite tunnetaan kaikissa saamen murteissa.	Áirrasgotti aiddonas mearkkašupmi livččii sáhttán prinsihpa
Sápmi tarkoittaa siis sekä Saamenmaata että saamelaisia, ja se on kansakunta, jolla ei ole	laččat deaŧalaš áššiin šaddat dat, ahte lea álkit buoret vugiin go otnáš dilis heivehit
valtiota tai valtionrajoja mutta jolla on yhteinen kieli, kulttuuri ja historia. Saamelaisten alun perin asuttama alue on suuri ja ulottuu Norjassa sijaitsevan	oktii luondduriggodagaid divššu, geavaheami ja gáhttema dainna lágiin mainna lea vejolaš sihkkarastit sámi kultuvrra eavttuid ja luondduealáhusaid ja seammás atnit
Femundenin sisäjärvestä etelässä Ruotsin Taalainmaalla sijaitsevaan Idreen, Venäjän	meahccegeavahanáššiid mieldemearridanvuoigatvuođa ja váikkuhanvejolašvuođaid
pohjoisosassa sijaitsevaan Kuolan niemimaahan ja edelleen pitkälle kaakkoon Suomen	geavaheapmi, álbmotstruktuvra, ja eatnamiid guhkesáigásaš stáhtalaš eaiggáduššan
sisäosiin.	Soahpamuš ii
Alueen sisäiset kulttuuriset ja elinkeinoihin liittyvät vaihtelut ovat suuria.	livčče lasihan guovllus riidduid. Oaivil lei dat ahte lea sivva suodjalit álbmoga eará
vuoksi saamelaisyhteisöt ovat varsin monimuotoisia.	olbmuid mieldemearridanvuoigatvuođa dan dihte go Suoma sámit jahkečuđiid leat
Suurin osa saamelaisista, noin 50–65 000, asuu Norjassa ja heistä taas puolet	jođihan iežaset ealáhusaid buohtalagaid suopmelaččaiguin vaikko sámi ealáhusat
Finnmarkissa (Ruijassa).	álgoálggos ledje duššefal sámiid ealáhusat lága mielde.
Ruotsissa asuu noin 20 000, Suomessa noin 8 000 ja Venäjän	Justitieministeriija árvalus sáddejuvvo mohkkás remissavurrui.
puolella noin 2 000 saamelaista.	Cealkámušain
Saamelaisia, heidän kulttuuriaan, elinkeinojaan, yhteiskuntaelämäänsä ja suhdettaan	bohte ovdan vuostálas oaivilat das, makkár váikkuhusaid eatnamiid eaiggáduššan
kansallisvaltioihin käsittelevää kirjallisuutta on saatavilla runsaasti.	vuoigatvuođa áššis leat dasa, go lágaiguin ásahuvvo eanangeavahanhálddašeami.
vuoden aikana on julkaistu useita erityisesti saamelaisten olosuhteita koskevia virallisia	Láhkaárvalusa ii lean danne vejolaš ovddidit riikkabeivviide erenoamážit go Sámediggige vuostálasttii láhkaárvalusa.
Saamelaiskysymyksiä on käsitelty myös selvityksissä, jotka eivät koske	Sámi ruovttugilleguovlluid eatnamiid ja čáziid eaiggáduššanvuoigatvuođaid
Tämän vuoksi asiantuntijatyöryhmä ei ole katsonut tarpeelliseksi	ášši lea ilbman nu váttisin, ahte oaivila mielde lea sivva dan ášši čielggadit sierra.
esitellä laajasti saamelaisten historiaa ja yhteiskuntaelämää vaan on tyytynyt laatimaan lyhyen	oaivvilda, ii galggaše leat áššái ávkkálaš geahččalit duopmostuoluin čoavdit sámiid eananvuoigatvuođaid ášši.
historiallisen katsauksen, ks. kohta 6.2.	Justitieministeriija oaivila mielde sáhtášii historjjálaš
Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän saamelaisista kerrotaan lyhyesti kohdissa 6.	iskkadeapmi arkiivagálduid vuođul buktit nannoset vuođu politihkalaš mearrádusaid
3–6. 7.	dahkamii.
6.2 Saamelaisten historia toiseen maailmansotaan asti	Juhani Wirilandera čielggadeapmi
Vuonna 1998 valmistuneessa pohjoismaisen saamelaissopimuksen tarvetta ja perustetta	Go sámiid vuoigatvuođaid čielggadeapmi álggii, de justitieministeriija gohčui jagi
käsittelevässä raportissa, joka on asiantuntijatyöryhmän työn perustana olevaa aineistoa, on	2000 justitieráđi Juhani Wirilandera áššedovdin buktit rievttálaš árvvoštallama dan
oma saamelaisten historiaa käsittelevä lukunsa, jonka on kirjoittanut fil. kand. Steinar	rádjai dahkkojuvvon čielggademiid váikkuhusain eananopmodatrievttálaš dilálaš vuođaide sámiid ruovttugilleguovlluin.
Pedersen.	Wirilander geigii iežas čielggadeami
Asiantuntijatyöryhmä ei näe tarvetta tarkastella aihetta erikseen historiallisesta	justitieministeriija borgemánus jagi 2001. Čielggadeamis maid Wirilander ieš
näkökulmasta vaan tyytyy toistamaan edellä mainitussa luvussa esitetyn joiltakin osin täydennetyn yhteenvedon tärkeistä vuosiluvuista ja tapahtumista, jotka liittyvät saamelaisten	gohčodii áššálaš cealkámuššan, son iskkadii eaiggáduššandilálašvuođaid ja daid
ja valtioiden väliseen suhteeseen:	ovdáneami ruovttugilleguovlluin.
Kristillisen ajanlaskun alku Saamelaiset ovat oma etninen ryhmänsä, ja saamelaisen kulttuurin piirteet ovat jäljitettävissä edelliselle vuosituhannelle.	Wirilander oaivvilda ahte eai leat nákkohis duođaštusat das, ahte ovddeš sámi gilit leat eaiggáduššan guovlluideaset.
Saamelaiset asuttavat laajoja osia Keski-Skandinaviaa ja sen pohjoispuolisia, nykyisestä Suomesta Laatokalle ja koko Kuolan niemimaalle ulottuvia alueita, jotka käsittivät yhteensä noin 6–700 000 km.	beavdegirjjiid dieđuid vuođul leat dattetge duođaštusat dast ahte sámi giliid bearrašiin ja gili oasseeaiggádiin okto dahje ovttas nuppiiguin lea leamaš vuoigatvuohta maid
He hallitsivat yksin huomattavia osia tästä alueesta.	lea vejolaš veardidit otnáš eaiggátopmodahkan, namalassii eaiggáduššan
Hän kohtaa Jäämeren rannikolla ainoastaan saamelaisia metsästäjiä, kalastajia ja linnunpyytäjiä.	vuoigatvuohtan vearroeatnamiiddáseaset, masa gulle guollejávrrit, meahcástan
1326/29 Norjan ja Novgorodin välinen kahdenvälinen verotussopimus: kyseiset valtiot verottavat yhdessä Tromssan ja Kuolan niemimaan etelärannikolla sijaitsevan Væleån välisellä alueella asuvia saamelaisia.	eatnamat, guohtuneatnamat ja eará guovllut dihto geavahusa várás, ja ahte dát
1300−1500- luku Saamelaiset joutuvat useilla paikkakunnilla moninkertaisen verotuksen, ryöstelyn ja painostuksen kohteiksi.	guovllut ja earáge báikkit árvvoštallojuvvojedje go mearridedje ”lappskatten” (sámevearu).
Perämeren sisäosista kotoisin olevat pirkkalaiset (Birkarl) ovat Ruotsin valtiovallan edeltäjiä saamelaisten verottajina.	Wirilandera oaivila mielde leat maiddái suohkandiggemearrádusat mat čujuhit dasa, ahte Sámis leat nugohčoduvvon eaiggátkeahtes guovllut.
Laamanni antaa Ruotsissa tuomioita lappalaisten ja ei-lappalaisten välisissä kiistoissa.	Wirilander maid govvida čielggadusastis mo gonagasváldi nanosmuvai ja mo stáhtalaš eaiggát
Venäjän suuriruhtinas julistautuu saamelaisten päälliköksi, antaa yksityiskohtaisia toimintaohjeita verovoudeilleen ja tunnustaa saamelaisten omistusoikeuden alueisiinsa.	Wirilander čujuhii ahte jos vuđolaš iskkadeapmi galggašii leat dain áššiin mat gusket sámiid ruovttugilleguovlui, de lea vuođđogálduid duktan dasa eaktun.
Ruotsin kuningas ottaa vastatakseen pirkkalaisten siihen asti suorittamasta saamelaisten verottamisesta aivan Pohjoiselle jäämerelle asti ja tunnustaa saamelaisten omistusoikeuden alueisiinsa.	Áigáiboahtán čielggadeamit duođaštit ahte suopmelaččat ja sámit jahkečuđiid leat
Stettinin rauha: Tanska-Norja ja Ruotsi sopivat rajojen säilyttämisestä ennallaan.	eallán buohtalagaid ollu báikkiin ja jođihan sámi ja sullasaš ealáhusaid. Danne
Poronhoidolle on voinut olla merkitystä sillä, että nyt hyväksyttiin toisen maan alamaisten oikeudet oman maan rajan sisäpuolella.	diehtoduogáš ássamiid ja veahkadagaid historjái ja eanangeavaheami vuoigatvuođaid ovdáneapmái lea hui deaŧalaš dássidis ja rievttalaš čovdosa gávdnamii.
Juhana III vahvistaa Suvantovaaran lappalaiskylän ”ylimuistoisen nautintaoikeuden” Sonkamuotkassa.	Go ráđđehus gieđahalai ášši miessemánus 2002, de ráđđehus árvvoštalai deaŧalažžan ahte Giema ja
Kaarle IX:n verollepanoa koskeva kirje, joka koskee lappalaisten metsää, maata, jokia ja vesistöjä.	Durdnosa boazoeatnamat ássamiid, veahkadagaid ja eanangeavaheami historjá 1700
Kaarle IX:n ”turvakirje kaikkia ulkopuolisia vastaan” yksittäisille Kemin	logu gaskkamuttus gitta 1900-logu álgogeahčai šaddet arkiivamateriálavuđot dutkama
Lapin lappalaiskylille, koska ”kylät” maksoivat veroa Ruotsin kruunulle.	Dutkama vástesaš mearrádusa válmmašteami dahke almmá šiehtadallamiid
Kaarle IX:n kirje, jonka mukaan lappalaiset saivat ”perintöoikeuden maahan lappalaiselinkeinojen harjoittamista varten” ja jonka mukaan ”heidät on määrä panna verolle vapaavuosien jälkeen”.	haga Sámedikkiin.
Kaarle IX painatti Kuningas Kristofferin maalain, joka oli voimassa yleisenä lakina Ruotsissa vuoteen 1736 asti.	Ruhtadeami riikkabeaivvit dohkkehedje nuppi lassebušeahta olis jagi 2002, man maŋŋil justitieministeriija vieččai fálaldagaid.
1611–12 Ruotsin ja Norjan välillä käytiin Kalmarin sotaa muun muassa Pohjoiskalotin pohjoisimman osan herruudesta.	Dušše okta fálaldat bođii maŋiduvvon áigái, ja dan adde Ovllu universitehta ja Lapplands universitehta oktasaš
Määräysten mukaan silloisen Finnmarkin (Ruijan) sekä Inarin sisäosat ovat Ruotsin lainkäyttövallan mutta myös tanskalais-norjalaisen veronkannon alaisia.	dutkiidjoavku.
Varanginvuonon eteläpuolella oleviin Näytämön (Neiden), Paatsjoen ja Petsamon siitoihin ei kajottu.	Dutkiidjoavkku raporta lea vuordagis ovdal jagi 2005 loahpa. Justitieministeriijas bargojoavku čuovvu dutkanbarggu.
Ne jäivät Venäjän lainkäyttövallan ja lisäksi myös tanskalais-norjalaisen veronkannon alaisiksi.	Sámediggi bovde
Brömsebron rauha: Norja menettää Jämtlandin ja Härjedalenin Ruotsille.	juvvui nammadit áirasa jovkui. Sámediggi lea dattetge válljen orrut searvvakeahttá
Kaarle XI:n käskykirje rinnastaa ”perintötalollisen” ja ”lappalaisen”.	čuovvolanbargui, ja ráđđehus lea šállošan dan. Sámedikki čielggadeamit
Västerbottenin lappalaisalueiden verollepano: lappalaiskylät pannaan verolle.	Sámediggi lea čađahan sierra čielggademiid ruovttugilleguovlluid eatnamiid
1723/1734 Kaivosten plakaatit vuodelta 1723 painetaan saamen kielellä vuonna 1734.	eaiggáduššanvuoigatvuođas. Čakčamánus 2002 Sámedikki eananeaiggáduššanáššiid
Norjan ja Ruotsin (Suomen) välinen raja määritetään.	bargojoavku almmuhii vuosttaš oasseárvvoštallama eananvuoigatvuođain.
Finnmarkin sisäosat siirtyvät Norjan yksipuolisen lainkäyttövallan alaisuuteen.	Árvvoštallama vuolggasadji lea ahte stáhta eaiggáduššanvuoigatvuohta atná
Inari jää Ruotsin lainkäyttövallan alaisuuteen mutta on myös verovelvollinen Venäjälle.	vuođđunis rievttálaččat doalakeahtes sivaid. Stáhta eaiggáduššanvuoigatvuohta
Rajasopimuksen laajan lisäpöytäkirjan − myöhemmältä nimeltään ”Lappekodisillen” − on määrä varmistaa ”lappalaisen kansakunnan säilyminen” ().	hilgojuvvo.
Lisäpöytäkirjassa olennaisimpia asioita ovat saamelaisten elinkeinovapaus, Kautokeinon lappalaiskylän mainitseminen, oma saamelainen oikeusjärjestelmä ja saamelaisten puolueettomuus.	Sámedikki čielggadeami mielde sámeguovlluid vuovdeeatmanat galget leat formálalaččat mannan stáhta háldui easkka sullii golbmalogi jagi das ovdal dan
Suomen ja Ruotsin välinen raja määritetään (1810). Sillä ei ole merkitystä vuoden 1751 rajalle.	geažil go jagi 1976 nuppástuhttre (984/1976) eananjuohkolága ja mearridedje ahte
Inari vapautetaan Venäjälle maksettavasta verosta vuonna 1814.	eananopmodahkan oaivvildit eananeaiggáduššanvuoigatvuođas sierra osiid mat
Norja irrotetaan Tanskan yhteydestä, ja Ruotsi vastaa Ruotsin ja Norjan ulkopolitiikasta.	čálihuvvojit eananregistarii, ja ahte maiddái stáhtiige gullevaš vuovddit ja nationála
Venäjän ja Norjan välinen raja jakaa viimeisen yhteisen saamelaisalueen.	suodjeguovllut ja luondduguovllut galget čálihuvvot eananopmodatregistarii
Nykyisestä Etelä-Varangista (Sør-Varanger) tulee Norjan aluetta.	Čealggademiid árvvoštallan ja sámiid eananvuoigatvuođaid ollašuhttin
Venäläisiksi rekisteröidyt Paatsjoen saamelaiset saavat vuonna 1834 oikeuden jatkaa lohikalastusta Norjan puolella sijaitsevalla merellä.	Riikkabeivviid vuođđoláhkalávdegoddi dovddastii cealkámušastis (GrUU 29/2004 rd- RP 169/2003 rd) sámiid ruovttugilleguovlluid vuvddiid stáhtalaš
Tästä aiheutuu huomattavia haittavaikutuksia Pohjoiskalotin poronhoitojärjestelmille.	eaiggáduššanvuoigatvuođas, ahte gieskadaš áiggiid dutkamat leat eahpidišgoahtán
Tarjous tehtiin rajan sulkemisesta saamelaisille aiheutuvien haittojen vähentämiseksi.	sámiid ruovttugilleguovlluid vuvddiid stáhtalaš eaiggáduššanvuoigatvuođa. Seammá
Ruotsin ja Norjan välinen porosaamelaisia koskeva yhteinen saamelaislaki.	cealkámuš cealká ahte lea maid boahtán dihtosii ahte sámegilážiid bearrašiin ja
Se täydentää Lappekodisilleniä, jota ei kuitenkaan kumota.	gilážiid oasseeaiggádiin lea okto dahje ovttas nuppiiguin leamaš vuoigatvuohta man
Suomen ja Ruotsin välinen raja suljetaan poronhoidolta.	lea vejolaš veardidit otnáš eaiggáduvvon opmodahkan, namalassii
Vuonna 1852 tapahtuneen rajan sulkemisen haittavaikutukset lisääntyvät.	eaiggáduššanvuoigatvuohta iežas vearroeatnamii, masa gullet guollejávrrit,
Seuraavina vuosina laiduntamisasiasta käydään katkeraa köydenvetoa Norjan ja Ruotsin välillä.	meahcástanguovllut, guohtuneatnamat ja eará sierra atnui geavahuvvon guovllut.
1917 Suomi itsenäistyy. Yksimielisyys ensimmäisestä poronhoitosopimuksesta.	ON olmmošvuoigatvuođaid lávdegoddi buvttii iežas loahppajurdaga Suoma
Ruotsin porosaamelaisten laidunalueita Norjassa rajoitetaan.	Lávdegoddi geardduhii iežas vuorjašumi das, go Suopma lei
Tämä johtaa Ruotsissa pohjoisesta etelään suuntautuviin sisäisiin pakkomuuttoihin.	árbevirolaš ealáhusaide – erenoamážit boazodollui – ja buktet vára sin árbevirolaš
Tarton rauha: Suomi saa osan Norjan ja Venäjän välisen rajan itäpuolella sijaitsevasta Venäjän alueesta ja pääsyn Pohjoiselle Jäämerelle niin kutsutun () kautta.	Republihka presideanta cuoŋománu 2000 ja 2004 Republihka presideanta Tarja Halonen gieđahalai áššin Suoma sámit miehtá
Monista itä- eli kolttasaamelaisista tulee nyt Suomen alamaisia.	historjjála áiggi go Sámediggi rahppojuvvui Ohcejogas cuoŋománus 2000.
Vuodelta 1834 peräisin olevat oikeudet kumotaan Norjan lunastaessa entiset Venäjän, nyt Suomen itäsaamelaisten lohenkalastusoikeudet Etelä	Presideanta duođaštii ahte sámiid dilli ja sin geavahanvuoigatvuođat eatnamiidda ja čáziide maid historjá čájeha sin leat eaiggáduššan, leat jahkečuđiid mielde dađistaga
Varangissa tekemällä sopimuksen Suomen valtion kanssa.	Sivva dasa lei ahte láhkaásahus ii atnán daid vuoigatvuođaid danin manin
Kaikki maaverot – jopa lapinvero – kumotaan Suomessa annettavalla lailla.	Son gieđahalai eananvuoigatvuođaid go čuoŋománus 2004 rahpe Sámedikki
Aseleposopimuksen solmiminen.	Sártnistis son duođaštii ahte čovdosat fertejit leat dakkárat ahte sihke
luovutetaan takaisin Neuvostoliitolle.	ráđđehus ja Sámediggi sáhttet dan dohkkehit.
Monet itäsaamelaiset päättävät muuttaa Suomeen.	Son doaivvui ahte dat áššedovdi joavku
Neuvostoliiton ja Pohjoismaiden saamelaisten välinen yhteys katkaistaan yli 40 vuoden ajaksi.	maid dat golbma davviriikka ledje ovttasráđiid bidjan johtui, ja mii dál bargá dáiguin
Tärkeimmät tämänjälkeiset tapahtuvat käyvät ilmi seuraavista kohdista.	áššiiguin, sáhtášii bidjat ovdan čielga ja ovttaháltásaš árvalusa.
1 Johdanto – määritelmä ja lukumäärä	Republihka
Suomen saamelaiskäräjät on viimeksi vuonna 2003 toimitettujen saamelaiskäräjävaalien	presideanta oaivvildii ahte ii leat veadjemeahttun joatkit lávki lávkkis mearriduvvon
yhteydessä kerännyt tietoja Suomen saamelaisten lukumäärästä ja kielisyydestä.	Son movttiidahtii sihke Sámedikki ja riikka ráđđehusa ovdagáttoheamet ja
Vaaleissa	huksejeaddjájit ain divaštallat sierranas ovdánanvugiid.
äänioikeutettujen henkilöiden antamien tietojen pohjalta saamelaisia arvioitiin olevan noin	Jos oassemihtuid lea vejolaš čađahit, de dat dieđusge ii oaččo guohcat eananvuoigatvuođaid ovdáneamis.
8 000.	6.4 Norgga sámit
Saamelaisten kotiseutualueella (Enontekiön, Utsjoen ja Inarin kunnissa sekä Lapin	6.4.1 Álgosátni - definišuvdna ja lohku Sámiin stuorimus oassi ásset Norggas.
paliskunnaksi nimetyllä Sodankylän kunnan poronhoitoalueella) asui 3 669 saamelaista, joka	Eai almmolaš álbmotlohkamatge atte luohtehahtti dieđuid sámiid leavvamis, go dain leat stuorra boasttuvuođat.
on noin 46 % saamelaisten kokonaismäärästä.	Danne ii leat vejolaš cealkit dárkilit sámiid olles logu.
Saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuu	Dávjá rehkenastojuvvo dattetge ahte leat sullii 80 000-100 000
noin 4 000 ja ulkomailla 585 saamelaista (yhteensä noin 54 %). Kotiseutualueella asuvat	sámi buohkanassii, ja sis ásset Norggas sullii 50-65 000. Assimilašuvdnadeattu geažil
saamelaiset muodostavat vähemmistön, joka on noin 1/3 kokonaisväestöstä.	eai sámit iežage leat álo háliidan addit diehttevassii iežaset čearddalaš gullevašvuođa.
Sen määrittely, kuka on Suomen saamelainen, perustuu lakiin saamelaiskäräjistä (974/1995;	Dat lea sivva manne davviriikkain leat ráhkadan sierra eavttuid maid sii fertejit
Lähtökohtana on, että henkilö pitää itseään saamelaisena ja että hänellä on kielellinen	deavdit guđet galget beassat leat sámi jienastuslogus, ja dat leat sihke subjektiiva ja
yhteys saamelaisiin.	objektiiva eavttut.
Itseidentifikaation lisäksi edellytetään, että 1) että hän itse tai ainakin	jienastuslohkui. De vuos ferte olmmoš čállit cealkámuša das ahte son atná iežas
yksi hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan on oppinut saamen kielen ensimmäisenä	sápmelažžan. Lassin sus ferte juogo leat sámegiella ruovttugiellan (bustávva a), leat
kielenään, että 2) hän on sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi maa-, veronkanto- tai henkikirjassa, tai 3) että ainakin yksi hänen	dahje leamaš vánhen, áddjá dahje áhkku dahje máttar geas sámegiella lea dahje lei ruovttugiellan (bustávva b), dahje leat dakkár olbmo mánná guhte lea dahje leamaš
vanhemmistaan on merkitty tai olisi voitu merkitä äänioikeutetuksi saamelaisvaltuuskunnan	sámi jienastuslogus (bustávva c). Norggas sullii 12 500 olbmo leat registarastojuvvon
tai saamelaiskäräjien vaaleissa.	sámi jienastuslohkui (geassemánus 2005).
Saamelaiskäräjien toimintakertomuksessa vuodelta 2004 todetaan, ettei ainoastaan laissa	6.4.2 Almmolaš norgalaš sámepolitihkka
olevan saamelaismääritelmän perusteella ole mahdollista vahvistaa, keistä henkilöistä	Sullii 100 jagi (sullii 1850 rájis) almmolaš norgalaš politihkka lei ahte sámit galget
saamelaiskäräjävaaleissa. 6.3.	assimilerejuvvot norgalaš servodahkii.
2 Suomen virallinen saamelaispolitiikka	Odne almmolaš oaidnu lea ahte stáhta Norga
Suomen perustuslain (731/1999) perusoikeusluvussa myönnetään saamelaisille	lea vuođđuduvvon guovtti álbmoga eatnamiidda – sámiid ja dážaid. Goappašiid
alkuperäiskansan asema.	duvvon sámeparagráfa.
Perustuslain 17 §:n 3 momentissa säädetään muun muassa, että	Dát mearrádus lasihuvvui vuođđoláhkamearrádusain miesse
”saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan.	”Stáhta eiseválddiid geatnegasvuohta lea láhčit dilálašvuođaid nu, ahte sámi álbmot sáhttá sihkkarastit ja ovddidit gielas, kultuvrras ja servodateallimis.”
Saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa säädetään lailla.	Sámeparagráfa buktá lágalaččat geatnegahtti cuigehusa, ja morálalaš ja politihkalaš
” Perustuslain hallintoa ja itsehallintoa koskeviin säädöksiin	geatnegasvuođa norgalaš eiseválddiide hábmet ja čađahit sámepolitihkas.
sisältyy seuraava määräys (121 §:n 4 momentti): ”Itsehallinnosta kuntia suuremmilla	Okta dain vuhtiiváldi jurdagiin mat ledje mearrádusa duogábealde, lei dat ahte buhttet dološ
hallintoalueilla säädetään lailla.	seammás ahte stáhtaeiseválddit boahtteáiggis galget álggahit doaibmabijuid maid
Saamelaisilla on saamelaisten kotiseutualueella kieltään ja	servodatovdáneapmi dahká dárbbašlažžan vai sámi álbmoga giella, kultuvra ja
kulttuuriaan koskeva itsehallinto sen mukaan kuin lailla säädetään.”	servodateallin gáhttejuvvojit ja sáhttet ovdánit. Mearrádusa vuoigŋa vuolgá ON
Perustuslain perustelujen mukaan saamelaisten asemasta alkuperäiskansana määrätään	konvenšuvnnas mii lea siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra (SP) artiihkkal 27.
kansainvälisten yleissopimusten antamien oikeuksien nojalla.	Norga lea dasto searvan máŋgga riikkaidgaskasaš konvenšuvnnaide,
saamelaisten kulttuurimuotoa, johon lukeutuvat myös saamelaisten perinteiset elinkeinot	traktáhtaide ja julggaštusaide mat mearkkašit ollu sámiid riektedillái.
kuten poronhoito, metsästys ja kalastus.	Daid gieđahallá kapihttal 7 dás maŋŋelis.
(vuodelta 2004), että Suomi tunnustaa saamelaisten aseman alkuperäiskansana	Dákko lea dattetge vejolaš namahit ahte vuosttamuš sámiide
Saamelaisten kulttuuri-itsehallintoon ja saamelaiskysymysten	mearkkašahtti álbmotrievttálaš instrumeanta bođii juo 1751 lappekodisillain.
koordinointiin liittyvät kysymykset ovat vuodesta 1996 lähtien kuuluneet oikeusministeriön	Dat lei lasáhus Norgga ja Ruoŧa rádjesoahpamuššii, mii bođii golggotmánu 7.-18. b. 1751, ja
Myös monet muut ministeriöt käsittelevät saamelaiskysymyksiä.	dat gieđahallá daid sámiid vuoigatvuođaid geaidda rádjebidjan čuzii.
Maa- ja	Kodisilla
metsätalousministeriön tehtäviin kuuluvat muun muassa poronhoitoa, kalastusta ja	váldoulbmil lea seailluhit sámi álbmoga (”Lappiske Nationen”), ja ordnet sámiid
riistataloutta koskevat kysymykset, kun taas opetusministeriö käsittelee opetukseen ja	árbevirolaš rasttideaddji johtimiid (”Lappernes sædvanlige Over-Flytninger”), nu ahte
yhteensovittamisesta on vuodesta 1960 lähtien vastannut saamelaisvaltuuskunta.	boahtteáiggis ii leat mihkkege sivaid riidduide dahje boasttuipmárdusaide (”nogen
Valtuuskunnan puheenjohtajana toimii Lapin läänin maaherra.	Anledning til Trette eller Misforstaaelser”) johtimiid geažil rastá rájiid.
Valtuuskuntaan kuuluu lisäksi kuuden ministeriön edustajat ja kuusi saamelaiskäräjien nimittämää jäsentä.	namahit ahte Norga 1994 oaččui sierra vuođđoláhkamearrádusa, § 110c, olmmošvuoigatvuođaid nannema birra norgalaš lágas.
6.3. 3 Saamelaiskäräjät	Čuovvoleapmin dasa lea ahte
Saamelaiskäräjillä on 21 jäsentä, jotka valitaan saamelaiskäräjävaaleilla neljäksi vuodeksi	miessemánu 21. b. 1999 olmmošvuoigatvuođalágain, § 2 ja 3, váldojuvvui ee. ON
kerrallaan.	Geassemánu 17. b.
Saamelaiskäräjien tehtävänä on saamelaiskäräjälain 5 §:n mukaan hoitaa	iešmearrideaddji stáhtaid álgoálbmogiid ja čearddaid birra, muhtumassii mielde
saamelaisten kieltä ja kulttuuria sekä heidän asemaansa alkuperäiskansana koskevat asiat.	norgalaš láhkaásahussii, ja dat oaččui muhtumassii ovdamuni eará norgalaš lágaid ovddabeallai, vrd. § 4.
Saamelaiskäräjälain 6 §:ssä määrätään myös, että saamelaiskäräjien tulee edustaa saamelaisia	sámiid várás. Ráđđehusa beales lea daddjojuvvon ahte Norgga sámepolitihka ulbmil
tehtäviinsä kuuluvissa asioissa kansallisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä.	heajos váikkuhusaid, ja nu olahit ovttadássásašvuhtii ja áiddastit vealaheami.
Saamelaiskäräjälain yhtenä keskeisenä määräyksenä on viranomaisille määrätty	Gieldda- ja guovlodepartemeanttas dat lea leamaš sámiid áššiin bajimuš
neuvotteluvelvoite. Saamelaiskäräjälain 9 § kuuluu seuraavasti:	oktiiheivehallanovddasvástádus, ja oppalaš sámepolitihkas.
”9 § Neuvotteluvelvoite.	Golggotmánu 2005 rájis
3) kaivoskivennäisten valtausta ja kaivospiirin perustamista tarkoittavia lupahakemuksia,	dat ovddasvástádus lea sirdojuvvon Bargo- ja searvadahttindepartementii.
4) saamelaisten kulttuurimuotoon kuuluvan elinkeinon lainsäädännöllistä tai hallinnollista muutosta,	Departemeanttas lea sierra stáhtačálli gii erenoamážit ovddasvástida sámepolitihkalaš áššiid.
5) saamenkielisen ja saamen kielen kouluopetuksen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämistä, taikka	Duoin eará fágadepartemeanttaid ovddasvástádus lea dahkat álgaga Norgga sámepolitihka čuovvoleapmái ja čađaheapmái iežaset sektoriin.
6) muuta vastaavaa saamelaisten kieleen, kulttuuriin tai heidän asemaansa alkuperäiskansana vaikuttavaa asiaa.	Bargo- ja searvadahttindepartemeantta ovddasvástida sámepolitihka diehtojuohkimis, gožiha
Neuvotteluvelvoitteen täyttämiseksi asianomaisen viranomaisen on varattava saamelaiskäräjille tilaisuus tulla kuulluksi ja neuvotella asiasta.	ahte sámepolitihkalaš dárbbut váldojuvvojit vuhtii guđege sektoris, doallá logu juolludemiin sámepolitihkalaš doaibmabijuide, doaibmá fágadepartemeanttaid ja
Tilaisuuden käyttämättä jättäminen ei estä viranomaista jatkamasta asian käsittelyä.”	Sámedikki gaskkusteaddjin, ja geahččá bearrái ahte gulaskuddamiid, searvamiid ja
Saamelaiskäräjien toimintakertomuksen (vuodelta 2003) mukaan saamelaisten	departemeanttaide čielggadit áššesurggiid mat njuolga gusket sámi álbmogii.
yhteiskunnallisten vaikutusmahdollisuuksien edistäminen on pysähtynyt, saamelaiskäräjien	Sámediggi lea ráđđehusa ovddimus premissadahkki ja dialoga-oasálaš. 6.4.3 Sámediggi
Toimintakertomuksen mukaan saamelaiskäräjät on jätetty suomalaisen hallintojärjestelmän	Sámediggi lea Norgga sámiid ovddasteaddji álbmotválljen orgána. Dat vuođđuduvvui
Lainsäädäntötyössä on otettu huomioon eduskunnan mahdollisuudet saamelaisten	geassemánu 12. b. 1987 lágain, nr. 56, mii lea Sámedikki ja eará sámi riektediliid
Eduskunnan työjärjestyksen (40/1999) 37 §:ssä määrätään, että lakiehdotusta tai	birra (Sámeláhka) Vuosttamuš Sámedikki rabai gonagas Ovllá V golggotmánu 9. b.
muuta ”erityisesti saamelaisia koskevaa” asiaa käsittelevän eduskunnan valiokunnan on	1989. Sámedikkis leat 39 áirasa geat leat válljejuvvon 13. válgabiirres miehtá riikka,
Kolttalakiin (253/1995) sisältyy määräyksiä lainoista ja muista tukitoimista sekä	vrd. Sámelága § 2-4. Jagi 2005 sámediggeválgga rájis leat vel Sámediggái njeallje dássenmandáhta.
tietyistä kolttasaamelaisille kuuluvista erityisoikeuksista.	Njeallje stuorimus válgabiirre, dohkkehuvvon jienastagaid dáfus,
Kolttalain tarkoitus on sen 1 §:n	ožžot guhtege ovtta ”lassemandáhta”.
edistää kolttaväestön ja -alueen elinolosuhteita ja	Dat mearkkaša njeallje sámediggesaji, ja muđui
toimeentulomahdollisuuksia sekä ylläpitää ja edistää kolttakulttuuria.”	golbma duoin nuppiin válgabiirriin. Válggat lágiduvvojit stuorradiggeválggaid
Poronhoito on perustuslain 17 §:n 3 momentin, joka vastaa hallitusmuodon aiempaa 14 §:n 3	oktavuođas, ja válgaáigodat lea njealje jagi guhku, vrd. Sámelága § 2-3 goalmmát ja
momenttia, perustelujen mukaan osa saamelaisten kulttuurimuotoa.	Sámedikki ássesuorgi boahtá ovdan Sámelágas § 2-1. Das vuolgá ahte
Näitä pykäliä koskevissa hallituksen esityksissä (HE 309/1993 vp.	Sámedikkis lea álgagadahkki vuoigatvuohta Sámelága § 2-1 nuppi
ja HE 1/1998 vp.	lađđasa mielde.
) viitataan eduskunnan perustuslakivaliokunnan lausuntoihin.	Dán mearrádusa mielde Sámediggi iešráđálaččat čuoččaldahttit ášši ja
Perustuslakivaliokunta katsoi alalla tehtyjen	buktit cealkámušaid buot áššiide mat gullet dan bargosuorgái.
kansainvälisten yleissopimusten ja saamelaiskulttuuriin kuuluvan poronhoidon merkityksen	iešráđálaččat bidjat áššiid almmolaš eiseválddiide, priváhta lágádusaide jna. Sámelága
perusteella, että saamelaisille voitiin antaa etuoikeus harjoittaa poronhoitoa saamelaisten	Dán mearrádusas vuolgá ahte eará almmolaš orgánat berrejit addit Sámediggái vejolašvuođa buktit cealkámuša
Perustuslain 22 §:ssä edellytetään, että julkisen vallan	ovdalgo dahket mearrádusaid dakkár áššiin mat gullet Sámedikki áššesuorgái.
on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.	Dattetge ii leat sáhka geatnegasvuođas ráđđádallat Sámedikkiin Sámelága § 2-2
tärkeimmästä perinteisestä elinkeinomuodosta − poronhoidosta − Suomen lainsäädäntö pitää	mielde, dušše garra ávžžuhusas viežžat das cealkámuša muhtun áššiin.
siitä huolimatta lähtökohtanaan, että oikeus poronhoidon harjoittamiseen on yleinen oikeus,	Geatnegasvuohta viežžat Sámedikkis cealkámuša sáhttá dattetge leat eará mearrádusaid mielde.
joka kuuluu jokaiselle sellaiselle ETA-valtioiden kansalaiselle, joka asuu pysyvästi	geatnegahttet viežžat cealkámuša berošteaddji ja áššáigullevaš oasálaččain vai ášši
poronhoitoalueella.	doarvái bures čuvgejuvvo.
Saamelaisten kotiseutualueella (Enontekiön, Utsjoen ja Inarin kunnissa	Maiddái ILO-konvenšuvdna nr. 169 addá njuolggadusaid stáhtaid geatnegas
sekä Lapin paliskunnaksi nimetyllä Sodankylän kunnan poronhoitoalueella) poronhoito on	vuođain ráđđádallan álgoálbmogiiguin, vrd. dan dás vulobealde kapihttalis 7. Dás
käytännössä saamelaisten elinkeino ja kulttuurimuoto. Kotiseutualueella toimii 13	sáhttit dušše namahit dan soahpamuša maid Norgga ráđđehus dagai Sámedikkiin
paliskuntaa, joiden suurin sallittu eloporojen määrä on nykyään (elokuussa 2004) 85 100 eli	miessemánus 2005 geatnegasvuođa birra ráđđádallat Sámedikkiin áššiin mat leat deaŧalaččat sámiide.
38,5 % koko poronhoitoalueen porojen yhteismäärästä.	Dát soahpamuš lea čilgejuvvon dárkileappot arihkkala 16
Saamelaiset omistavat noin 85 %	Sámediggi lea sihke rávvejeaddji ja mearrideaddji orgána.
kotiseutualueen poroista, ja 11:llä alueen 13 paliskunnasta saamelaisilla on ääntenenemmistö.	Sámelágas § 2-1 njealját lađas vuolgá ahte Sámedikkis lea mearridanváldi go dasa lea vuođđu
6.3. 6 Saamelaisten kielelliset oikeudet	Sámelágas dahje go lea mearriduvvon nu eará ládje.
Uusi saamen kielilaki (1086/2003) tuli voimaan Suomessa 1.1.	organiserema ja áššemeannudeami, Sámedikki válganjuolggadusaid ja sámi kultuvrra
2004. Samalla kumottiin laki saamen kielen käyttämisestä viranomaisissa (516/1991).	ja organisašuvdnaeallima vástesaš ruhtajuogademiid reguleremat leat ovdamearkkat
Uutta saamen kielilakia valmisteltiin	dan mearridanválddis mii vuolgá Sámelágas.
oikeusministeriössä saamelaiskäräjien vuonna 2002 laatiman ehdotuksen pohjalta.	rájis 2001 Sámediggi oaččui lassedoaibman hálddašit sámi kulturmuitosuodjaleami,
esitys annettiin eduskunnalle, sen sisällöstä neuvoteltiin saamelaiskäräjien kanssa.	earret dan ahte leat eará almmolaš orgánaide fágapolitihkalaš ráđđin dakkár áššiin
Saamen kielilain tarkoituksena on osaltaan turvata perustuslaissa säädetty	main lea sámi kulturmuitosuodjaleamis sáhka, vrd. geassemánu 9. b. 1978 mannosaš
saamelaisten oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan ja osaltaan turvata	Sámiid kulturmuittuid suodjaleapmi lea dattetge máŋga jagi dan ovdal juo leamaš sámiid hálddus sámi
saamelaisten oikeus käyttää omaa kieltään, inarinsaamea, pohjoissaamea tai kolttasaamea,	kulturmuitoráđi bokte. Sámediggi juohká iežas bušeahta guovdilis eiseválddiid addin rámaid mielde.
tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa.	bušehttii, mat ovdal gulle stáhtabušeahttapoasttaide.
Lisäksi julkinen valta velvoitetaan toteuttamaan ja	sullii 85 miljovnna ruvnnu máŋggalágan sámi kultur-, ealáhus-, giella- ja oahpahus
edistämään saamelaisten kielellisiä oikeuksia (1 §).	Dasto lea Sámediggi dađistaga eanet ášššiin šaddan bákkolaš
Lakia sovelletaan saamelaisten kotiseutualueen valtiollisten ja kunnallisten viranomaisten lisäksi myös tiettyihin kansalaisten	Danne lea vejolaš dadjat ahte Sámedikki duohtadilálaš váikkuhanfápmu lea stuorit go duššefal duoin dihto áššesurggiin main Sámedikkis lea
oikeusturvan kannalta keskeisiin viranomaisiin tämän alueen ulkopuolella.	Finnmárkolágain, mii bođii geassemánu 17. b. 2005, nr. 85, lea Sámedikki
viranomaisina, joihin tätä lakia sovelletaan, kielilakiin sisällytettiin kolttien kyläkokoukset,	váldi viidánan arvat váikkuheami dáfus Finnmárkku eatnamiid hálddašeapmái.
vähemmistövaltuutettu sekä Paliskuntain yhdistys (2 §).	Finnmárkoláhka mearkkaša ahte ásahuvvo ođđa friddjadoaibmi orgána masa
Lisäksi lakia sovelletaan tietyissä	sirdojuvvo eaiggátvuohta daidda eatnamiidda mat odne leat Statskog SF hálddus.
tapauksissa myös liikelaitoksiin ja valtion tai kunnan omistamiin yhtiöihin (17 §).	Ođđa orgána namma šaddá leat ”Finnmarkseiendommen” (Finnmárkku opmodat), ja
”Tavoitteena on, että saamelaisten oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja hyvään hallintoon taataan kielestä riippumatta sekä että saamelaisten kielelliset oikeudet toteutetaan ilman, että niihin tarvitsee erikseen vedota.	dat oažžu stivrra masa Sámediggi lea válljen golbma áirasa ja Finnmárkku
” (1 §:n 3 mom.). 6.3.	fylkkadiggi golbma áirasa.
7 Saamelaisten oikeudet maahan ja veteen	Sámediggi oažžu válddi dahkat njuolggadusaid das, mo
Suomessa on vuodesta 1952 lähtien tehty valtion toimesta viisi kokonaisselvitystä, jotka ovat	meroštallat meahcceguovllu nuppástahttojumi váikkuheami sámi kultuvrii,
sisältäneet lakiehdotuksia saamelaisten oikeuksista maahan ja veteen sekä perinteisiin	boazodollui, ealáhusdoaimmaide ja servodateallimii. 6.4.4 Sámiid giellavuoigatvuođat
Hallitus ei ole antanut yhtään näistä selvityksistä hallituksen lakiesityksenä	Norggas leat golbma ealli sámi suopmana; davvisámegiella, mii lea viidámus, dasto
(Saamelaisasiain komitean mietintö, KM 1952:12;	julevsámegiella ja lullisámegiella (oarjilsámegiella).
mietintö, KM 1973:46;	Lassin lea unna jovkkoš
Saamelaisvaltuuskunnan mietintö I, ehdotus saamelaislaiksi ja	nuortalaččat Njávdán-guovllus Nuorta-Finnmárkkus, geain lea sierra sámi suopman.
selvitysmies Pekka Vihervuoren Kansainvälisen	Giella lea čearddalašvuođa ja kultuvrralaš erenoamášvuođa nannoseamos ja
työjärjestön ILO:n alkuperäiskansoja koskevan yleissopimuksen n:o 169 johdosta tekemä	vaikko lea leamaš 100 jahkásaš almmolaš dáruiduhttinpolitihkka Norggas.
ehdotus, OM:n yleisen osaston julkaisuja 3/1999; Saamelaiskomitean mietintö, KM 2001:14).	Njuolggadusat mat gieđahallet sámegiela Sámelágas, § 1-5 ja kapihttal 3,
Vuonna 1990 Suomen hallitus lähti siitä, että Suomen on mahdollisesti ILO:n	Giellaláhka lea huksejuvvon dan vuođđooidnui ahte sámegiella ja dárogiella leat ovtta
alkuperäiskansasopimukseen liittyessään turvattava saamelaisille voimassa olevaa	dásis ja galget leat ovttadássásaš gielat, vrd. Sámelága § 1-5. Norggas leat, go
lainsäädäntöä laajemmat oikeudet saamelaisten perinteisesti omistamiin ja asuttamiin maihin	dohkkehii dán lága, guokte almmolaš giela, dárogiella ja sámegiella.
sekä näiden maiden luonnonvarojen käyttöön. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on samana	ulbmil lea loktet sámegiela almmolaš árvodási Norggas, vai sámi identitehta ii rašo
vuonna määrännyt, että kysymys saamelaisten mahdollisesta maanomistusoikeudesta on	eambbo, ja vai sámegiella vahká. Dán ilbmadit lága ovdabarggut, NÁČ 1985:14 Sámi
otettava nopeasti eduskunnan käsiteltäväksi.	kultuvra ja oahpahus, ja Od.prp.nr. 60 (1989-90).
Kun Suomessa valmisteltiin saamelaisten kotiseutualueen kulttuuri-itsehallintoa	Sámegiela ja dárogiela ovttadássásašvuođa konkrehta njuolggadusat galget
koskevaa lainsäädäntöä, päätettiin maaoikeuksia koskevat kysymykset jättää lainvalmistelun	čađahuvvot sámegillii dárkileappot mearriduvvon hálddašanguovllus (§3-1 nr.
ulkopuolelle, koska mahdollisten lainsäädäntöteitse tapahtuvien ratkaisujen katsottiin	Dán guovllu dahket odne suohkanat Kárášjohka, Guovdageaidnu, Unjárga, Porsáŋgu ja
edellyttävän vieläkin tarkempia selvityksiä.	Deatnu Finnmárkkus, ja Gáivuona suohkan Romssas.
Sisäasiainministeriö antoi (vuonna 1993) Saamelaisparlamentille tehtäväksi selvittää	Ođđajagemánu 1. b. 2006 rájis maiddái Divttasvuona suohkange, mii lea Nordlánddas, šaddá sámegiela
saamelaisten oikeutta maa-alueisiin ja valmistella saamelaislakia.	Dán guovllus sámegiella ja dárogiella leat ollásit ovtta dásis
Oikeusministeriö on	almmolaš oktavuođain.
lainvalmistelussa yhtäältä käsitellyt luonnosta maankäytön hallintokysymyksiä koskevaksi	Sámeláhka addá lassin riikkaviidosaš njuolggadusaid sámegiela birra.
lainsäädännöksi pitäen lähtökohtanaan saamelaisten vahvistettua oikeutta hyödyntää	Sámelága § 3-2 vuosttaš lađđasis vuolgá ahte lágat ja mearrečállagat mat ”eren
Metsähallituksen omistuksessa olevia maa-alueita ja toisaalta tutkinut maankäyttöä	Njuolggadus gusto sihke ođđa ja ovddežis mearriduvvon lágaid ja mearrečállagiid.
Maaoikeuksia koskevat selvitykset ovat osoittautuneet pitkälliseksi ja monisäikeiseksi	Sámedikki ja eará sámi orgánaid oaivilis das, mii dat lea mii ”erenoamážit beroštahttá”, galgá leat
kirjelmässä, että maaoikeuskysymyksellä on merkitystä arvioitaessa saamelaisten	deaddu árvvoštallamis. Dasto addá Sámeláhka § 3-8 ”juohkehažžii” vuoigatvuođa
perusoikeuksien laajuutta ja sisältöä sekä Kansainvälisen työjärjestön ILO:n yleissopimuksen	Dát ii guoskka duššefal sámiide.
n:o 169 ratifioinnin edellytyksiä.	Buohkain, maiddái sis guđet eai
Apulaisoikeuskansleri kehotti oikeusministeriötä ryhtymään	leat sámit, lea vuoigatvuohta oahppat sámegiela Norggas, beroškeahttá das gos sii
välittömiin toimiin saamelaisten mahdollisen maanomistusoikeuden selvittämiseksi.	ásset riikkas. Mearrádus ii dattetge gusto sámi mánáidgárddiide, vuođđoskuvlii iige
Oikeusministeriö antoi vuonna 1999 hallintoneuvos Pekka Vihervuorelle tehtäväksi	joatkkaskuvlii. Sámelága § 3-8 addá nappo dalle vuoigatvuođa oažžut rávesolbmo
selvitysmiehenä – puuttumatta maanomistusoikeutta koskevaan kysymykseen − laatia ehdotus	oahpahusa sámegielas. Vuoigatvuođa oažžut sámegiela oahpahusa mánáidgárddiin regulere
Kansainvälisen työjärjestön ILO:n yleissopimuksen n:o 169 ratifioinnin esteiden	mánáidgárdeláhka, mii bođii miessemánu 5. b. 1995 nr. 19 § 7 goalmmát lađas.
poistamiseksi.	Dan
Vihervuoren ehdotuksen mukaan saamelaiskäräjien yhteyteen tulisi perustaa	mearrádusas vuolgá ahte sámemánáid mánáidgárddit sámi guovlluin galget atnit
maaoikeusneuvosto, jonka tehtävänä olisi yhdessä saamelaiskäräjien kanssa antaa lausuntoja	Vuođđoskuvlaoahpahusas dahje joatkkaoahpahusas dat lea geassemánu 17. beaivásaš oahpahusláhka 1998 nr. 61
kotiseutualueiden maankäyttösuunnitelmista ja -projekteista.	kapihttal 6 mii gusto. Ođđa oahpahuslága ovdabarggut leat NÁČ 1995:18 ja
Vihervuori ehdotti myös	Od.prp.nr. 46 (1997-98).
erityisen maaoikeusrahaston perustamista hallinnoimaan alueella tapahtuvasta taloudellisesta	riekteovdáneapmi ja Norgga riikkaidgaskasaš geatnegasvuođat dán suorggis.
toiminnasta, esimerkiksi metsänhakkuusta, saatavien tiettyjen tulojen kanavointia.	Oahpahuslága lávdegoddi ulbmádii erenoamážit harmoniseret sámegiela oahpahusa
lisäksi hän ehdotti maankäyttölainsäädäntöön tiettyjä muutoksia poronhoidon entistä	rievttálaš ovdáneami LO-konvenšuvnnain nr. 169. Oahpahuslága § 6-2 vuosttaš
paremmaksi turvaamiseksi. Vihervuoren selvitys otettiin vastaan sekavin tuntein.	lađđasis vuolgá ahte sámi guovlluin buohkain lea vuoigatvuohta oahpahussii
Monissa lausunnoissa hänen	sámegielas ja sámegillii.
Saamelaiskäräjät näki Vihervuoren	Sámi guovlluid olggobealde sámiin lea vuoigatvuohta
Kansainvälisen työjärjestön ILO:n alkuperäiskansasopimuksen ratifioinnista riippumatta.	oahpahussii sámegielas beroškeahttá ohppiid logus guđet háliidit dakkár oahpahusa,
Saamelaistoimikunta 2001	dahje das gos sii ásset riikkas, vrd. oahpahuslága § 6-2 viđát lađđasiin.
Vuonna 2000 oikeusministeriö asetti samanaikaisesti erillisen asiantuntijan (Wirilanderin)	Hálddašanguovllu olggobealde juohkehaččas (sámiin ja earáin) lea vuoigatvuohta
sekä erityisen saamelaistoimikunnan selvittämään maanomistuskysymystä.	oahpahussii sámegielas ja sámegillii go unnimusat logi oahppi háliidit dakkár
toimikunnan jäsenistä edusti saamelaisia, ts. saamelaiskäräjiä ja kolttien kyläkokousta.	oahpahusa, ja nu guhká go unnimusat guhtta oahppi báhcet jovkui, vrd. oahpahuslága
Toimikunnan tehtävänä oli laatia selvitys ja tehdä ehdotuksia siitä, miten valtion	§ 6-2 nuppi lađđasiin. Joatkkaoahpahusa dáfus mii sáhttit namahit ahte sámiin lea
hallinnoimien maiden käyttö saamelaisten kotiseutualueella voidaan järjestää tavalla, joka	joatkkaskuvllain vuoigatvuohta oahpahussii sámegielas, vrd. § 6-3. Oahpahuslága §
yhtäältä turvaa saamelaisen alkuperäiskansan oikeudet ylläpitää ja kehittää kulttuuriaan sekä	6-4 vuosttaš lađđasa mielde galgá buot ohppiid addojuvvot oahpahus sámi gielas, kultuvrras ja servodateallimis.
perinteisiä elinkeinojaan ja toisaalta ottaa huomioon paikalliset elinolosuhteet.	6.4.5 Ealáhusgeainnut
Ehdotuksen	Boazodoallu
ehdotukset ovat toteutettavissa. Toimikunnan tuli nimenomaisesti ottaa huomioon myös	Dávjá boazodoallu lea dat maid olbmot jurddašit go fáddán leat sámi ealáhusgeainnut.
kolttien oikeudet ja heihin liittyvät erityispiirteet.	Sámiide boazodoalloealáhus lea deaŧalaš ealáhusgeaidnu kultuvrralaččat.
Toimikunta ehdotti joulukuussa 2001 luovuttamassaan mietinnössä, että keskeisten	ealáhusa ipmirdit ja dohkkehit Norggas erenoamáš ja aiddofal sámi ealáhussan.
maankäyttöratkaisujen päättämistä varten perustettaisiin erityinen saamelaisten	Norggas boazodoallu lea juhkkojuvvon guđa boazoguohtunguvlui, mat fas lea
kotiseutualueen johtokunta.	juhkkojuvvon 90 orohahkii.
Johtokunnassa olisivat ehdotuksen mukaan edustettuina sekä	Boazoguohtunguovlluin lea boazodoalu jođiheapmi lága
saamelaiset että muut paikalliset asukkaat ilman takeita saamelaisenemmistöstä.	nannen vuoigatvuohta olbmuin guđet leat sámi sogas ja geain leat čatnasat
Toimikunta ei ollut mietinnössään yksimielinen.	Geassemánu 9. b. 1978 boazodoalloláhka nr. 49 regulere
Myös mietinnön johdosta annetut lausunnot olivat	boazodoallojođihanvuoigatvuođaid Norgga boazoguohtunguovlluin.
äärimmäisen ristiriitaisia.	Boazodoalu
Toimikunta totesi saamelaiskäräjien jatkavan maan omistusoikeutta koskevaa	riektedilli ii leat dattetge dievvasii regulerejuvvon boazodoallolágas.
selvitystyötä ja ehdotti, että saamelaisten kotiseutualueen omistusoikeuskysymys tulisi	Lága lea dárbu
selvittää perusteellisesti Wirilanderin ehdotuksen mukaisesti.	dievasmahttit vuoigatvuođaiguin maid olmmoš lea oamastan árbevieruiguin,
Neuvotteluja käytiin sekä saamelaiskäräjien kanssa että hallituksen piirissä.	guhkesáigásaš geavahemiin, eará boazodollui gullevaš láhkanjuolggadusaiguin ja
Lainvalmistelu jatkui oikeusministeriössä.	álbmotrievttálaš njuolggadusaiguin.
Oikeusministeriön lakiehdotus vuodelta 2002	Boazodoallolága lávdegoddi árvala čielgga
Vuonna 2002 tehdyn lakiehdotuksen mukaan saamelaisten kotiseutualueelle tuli perustaa	deamis NÁČ 2001:35 nuppástusaid boazodoalloláhkii mat eambbo váldet vuhtii ja
saamelaiskäräjät että muu paikallinen väestö.	speadjalastet boazodoallorievtti árbevierrorievttálaš vuođu.
Neuvottelukunnan varsinaisen merkityksen voitiin ajatella	Sámi boazodoallu ollá davvenuortan Ruošša ráji rájis gitta lullenuorttas
piilevän siinä, että se olisi keskeisissä maankäyttökysymyksissä helpottanut ja tehostanut	Femundena rádjái. Sámiid eallin ja ealáhusat leat leamaš gittalagaid bohččuiguin áigá
luonnonvarojen hoidon, käytön ja suojelun koordinointia nykytilanteeseen verrattuna sekä	juo dološáiggi rájis, muhto Norggas leat dušše hárve sámit odne boazodoalus.
turvannut saamelaiskulttuurin ja luontaisten elinkeinojen edellytykset ottaen samalla	Historjjálaččatge ii leat vejolaš cealkit ahte boazodoallu lea leamaš sámiid stuorimus ealáhus.
paikalliset olosuhteet ja niiden kehittämistarpeet huomioon.	Dábálaš lea dadjat ahte boazodoallosámit odne leat sullii 10% Norgga
Oikeusministeriön käsityksen mukaan saamelaisten myötämääräämisoikeutta ja	sámiin. Lotnolas ealáhusat, guolástus ja eanandoallu
vaikuttamismahdollisuuksia maankäyttökysymyksissä voitiin pitää riittävinä alueen historian,	Eanaš sámit geain lea oktavuohta boazodollui, ásse Sámi siskkit guovlluin.
maankäytön, väestörakenteen sekä maa-alueiden pitkäaikaisen valtiollisen omistuksen valossa	Doppe guolástus ja eanandoallu leat leamaš sámi dábáleamos ealáhusat mat manne latnjalassii.
niin käytännössä kuin lainsäädännössäkin.	Sii guolástit eanaš unna fatna siiguin vuonain.
Ratkaisu ei vaikuttaisi kunnalliseen itsehallintoon	Norggas guolástusa lea maid Justiisalávdegoddi dohkkehan deaŧa
eikä myöskään loukkaisi yksityisten oikeudenomistajien oikeuksia.	lažžan sámi kultuvrii Finnmárkku lága meannudeami oktavuođas.
Ratkaisu ei myöskään	čielggadusas Innst.
lisäisi osaltaan alueen ristiriitoja.	O. nr. 80 (2004-2005) siidu 30:
olivatkin lain mukaan alun perin ainoastaan saamelaisia.	”Mearrabivdu lea deaŧalaš oassi sámi kultuvrra ealáhusalaš vuođus.
Oikeusministeriön ehdotus lähetettiin laajalle lausuntokierrokselle.	Mearrasámiid mearrabivdoárbevieruin lea odne eahpesihkkaris suodjalus.
esitettiin ristiriitaisia käsityksiä siitä, miten kysymys maan omistusoikeudesta vaikuttaisi	Danne lea deaŧalaš ahte mearrasámiid vejolašvuođat sihkkarastojuvvojit nu, ahte sáhttet joatkit iežaset mearragáddebivddu.”
eduskunnalle tämän takia eikä varsinkaan siksi, että myös saamelaiskäräjät vastusti	Guolástus ja dállodoallu leat latnjalassii dat ealáhusheivehallanstrategiija maid
Kysymys maan ja veden omistusoikeudesta saamelaisten kotiseutualueella on	eahpitkeahttá eatnašat mearrasámi álbmogis válljejit, ja danne dan lea vejolaš
osoittautunut siinä määrin monimutkaiseksi, että siitä on katsottu aiheelliseksi tehdä erityinen	Dainnago ábi guollehivvodagaid bivdimat lassánedje ja riikkaidgaskasaš ja riikkalaš earreortnegat bohte, de šattai geavadis
selvitys.	Dainnago
Oikeusministeriö ja ulkoministeriö eivät katso lainopillisesta näkökulmasta	áhpegátti ja vuotnaguovlluid sámiid guolásteapmi lei latnjalassii eará
tarkoituksenmukaiseksi pyrkiä ratkaisemaan kysymystä saamelaisten oikeudesta maahan	ealáhusdoaimmaiguin, de šattaid sidjiide váttis oažžut bivdineriid.
tuomioistuinkäsittelyn avulla.	Sii eai lean njulgestaga bivdán doarvái.
Oikeusministeriön käsityksen mukaan arkistolähteisiin	Dát lei guolástuspolitihka áiggokeahtes lasseváikkuhus,
poliittiselle päätöksenteolle. Juhani Wirilanderin selvitys	ja Sámediggi lea čujuhan eiseválddiide ahte sámiid árbevirolaš ealáhusvuođđu lea
Saamelaisselvityksen tekemisen alkuvaiheessa vuonna 2000 oikeusministeriö pyysi	áitojuvvon. Dat lea sámi eanandoalu dovdomearka, ahte datge čađahuvvui unnibuš
selvitysten kiinteistöoikeudellisesta merkityksestä saamelaisten kotiseutualueen	mearis. Sámi guovlluin eanaš eanandállodoalut jođihuvvojit latnjalassii eará
maanomistusoloille.	fitnuiguin ja ealáhusaiguin.
Wirilander luovutti selvityksensä oikeusministeriölle elokuussa 2001.	Eanandoallu lea árbevirolaččat leamaš rabas ja njuovžilis ealáhus.
ja niiden kehittymistä kotiseutualueilla. Wirilanderin mukaan ei ole riidatonta näyttöä siitä,	Dat lea dihto áigodagaid dahje ”lájuid áiggi” buktán bargosajiid olbmuide geat eai lean bissovaččat ealáhusas, ja lea addán eanandoalliide vejolašvuođaid
Käräjäoikeuden pöytäkirjan tietojen	geavahit bargomárkanis eará loavkkuid.
mukaan näyttöä on sen sijaan siitä, että lapinkyliin kuuluneilla perheillä ja kylän osakkailla on	Sámi árbevieruid mielde sámi guovlluid eanandoalu ja šibitdoalu leat unnán lágidan dainna ulbmiliin, ahte galget sektoriseret
omistusoikeus veromaihinsa, joita ovat olleet kalavedet, pyyntipaikat, laidunmaat ja muut	ja dahkat dan dievasbargun, mii lea leamaš norgalaš eanandoalu deaŧalaš premissa.
erityiseen käyttöön osoitetut alueet, ja että nämä ja muutkin alueet on otettu huomioon	Sámi guovlluin eanandoallu lea eanaš leamaš biebmogilvámušat ja unna mearis Lasseealáhusat
joissa on viittaus Lapissa sijaitsevaan niin kutsuttuun isännättömään alueeseen.	Dasto leat ollu sámi lasseealáhusat, nugo luossabivdu, lubmen, meahcásteapmi ja
Wirilander	guolásteapmi.
selostaa selvityksessään myös, kuinka kruunun ote on voimistunut ja kuinka valtion	Dárbu lea namaheastit maiddái duoji, sámi
omistuksia on vähitellen alettu merkitä kiinteistörekisteriin.	giehtaduoji/geavahusdáidaga. Dat bargu atná vuolggasadjinis luonddu ávdnasiid,
Wirilander korosti, että saamelaisten kotiseutualuetta koskevien kysymysten	nugo muora, sistti, geđggiid ja ulluid seahká datneárppuiguin, gáranassilbbain ja eará
perusteellinen tutkiminen edellyttää alkulähteisiin perustuvaa tutkimusta.	luondduávdnasiiguin.
Saamelaistoimikunta ehdotti, että mainitunlainen historiantutkimus olisi pantava alulle	Árbevirolaš sámi eallinvuogit leat vuođđuduvvon lotnolas ealáhusaide ja jahkodagaid molsumii.
Wirilanderin suosittelemalla tavalla.	Nuppástuvvan eallinvuogit, nuppástuvvan
Olemassa olevat selvitykset osoittavat, että suomalaiset ja saamelaiset ovat eläneet	resursavuođđu ja olbmuid fárremat bálkáhuvvon bargguide, leat sámi ealáhuseallimis
paikoitellen rinnatusten jo vuosisatojen ajan ja harjoittaneet saamelaisia tai vastaavia	unnidan luondduriggodagaid mearkkašumi, ja bálvalusbargguid oassi lea fas lassánan.
elinkeinoja. Tämä huomioon ottaen on katsottu, että asutus- ja väestöhistoriallisilla sekä	Erenoamážit čoahkkebáikkiin sámiid ealáhusstruktuvra odne ollu sulastahttá dasa mii
maankäyttöön liittyvien oikeuksien kehittymistä koskevilla tosiseikoilla on erittäin suuri	stuorraálbmogis lea. Dain guovlluin ássamat leat bieđgguid, lea luondu ain dattetge
merkitys pyrittäessä saamaan aikaan tasapainoinen ja oikeudenmukainen ratkaisu.	deaŧalaš ealáhusaddi. Turisma lea lassánan erenoamážit Finnmárkkus 1970-logu rájis.
Käsitellessään kysymystä toukokuussa 2002 hallitus pitikin tärkeänä, että entisten Kemin ja	Meahcásteapmi ja lustaguolástanturisma lea lassánan dađistaga go geainnut ja siskkáldas struktuvra lea huksejuvvon.
Tornion Lappien alueen asutus-, väestö- ja maankäyttöhistoriaa 1700-luvun puolivälistä 1900	Guovlu mii lea gohčoduvvon ”stáhta eanan” Finnmárkkus, lea adnojuvvon buohkaid geavahanguovlun masa olbmot besse boahtit
luvun alkuun ryhdytään tutkimaan arkistomateriaalin perusteella.	beroškeahttá das makkár gullevašvuohta sis lei fylkii.
Tutkimusta koskevaa	Ovdamearkan sáhttit namahit
päätöstä valmisteltiin neuvottelematta asiasta saamelaiskäräjien kanssa.	Dát lea buktán áigái ođđa ealáhusaid (maiddái) Finnmárkku sámiide.
Eduskunta hyväksyi maaoikeustutkimukselle rahoituksen vuoden 2002 II	Namahit sáhttit maid ahte Guovdageainnu suohkan lea buot bajimusas
Määräaikaan mennessä oikeusministeriöön saapui ainoastaan yksi tarjous, jonka oli tehnyt	riikkalaš mihtus iešbirgejeaddji doaimbmajođiheddjiid logu dáfus, go juohke goalmmát ássi nammii lea oktoolmmošdoaibma.
Oulun ja Lapin yliopistojen yhteinen tutkimusryhmä.	boazodollui ja eará vuođđoealáhusaide.
Tutkimusryhmän raportin odotetaan	Maŋimuš prošeakta masa vurdet ruhtadeami,
valmistuvan vuoden 2005 loppuun mennessä.	6.4.6 Sámiid vuoigatvuohta luondduriggodagaide
Oikeusministeriö on asettanut tätä tutkimustyötä varten erityisen	Sámiid vuoigatvuođat luondduriggodagaide mat leat Norggas, lea leamaš riidduvuloš
seurantaryhmän, johon myös saamelaiskäräjiä on pyydetty nimeämään edustajansa.	ii leat mearridan maidege. Go Sámi vuoigatvuođalávdegoddi vuođđuduvvui jagi
Saamelaiskäräjät on kuitenkin päättänyt jättäytyä seurantaryhmän työn ulkopuolelle, mitä	1980, de álggii bargu mii galggašii čilget ja nannet sámiid vuoigatvuođalaš dili
hallitus pitää valitettavana. Saamelaiskäräjien selvitykset	Sivva manne lávdegoddi vuođđuduvvui, lea dat riidu mii čuožžilii
Saamelaiskäräjät on tehnyt omaa kotiseutualueiden maaoikeuksiin liittyvää selvitystyötään.	Guovdageainnu-Álaheaju eanu báddadanáigumušaid geažil árbevirolaš sámi
Syyskuussa 2002 saamelaiskäräjät julkisti asettamansa maanomistustyöryhmän ensimmäisen	Lávdegoddi ovddidii iežas vuosttamuš čielggadeami jagi 1984, NÁČ
maaoikeuksia koskevan osamietinnön.	1984:18 Sámiid riektedili birra.
Mietinnön lähtökohtana oli, että valtion	Dát čielggadeapmi šattai Vuođđolága § 110a ja
Saamelaiskäräjien selvityksen mukaan saamelaisalueen metsämaat olisivat vasta noin	Sámelága vuođđun. Lávdegoddi barggai viidáseappot ja barggu váldodeaddu ledje
kolmekymmentä vuotta sitten vuonna 1976 tehdyllä jakolain muutoksella (984/1976)	Finnmárkku riektedilálašvuođat ja eanangeavaheapmi, ja jagi 1997 ovddidii
siirtyneet muodollisesti valtion omistukseen.	čielggadeami NÁČ 1997:4 Sámi kultuvrra luondduvuođđu.
Tällöin säädettiin, että kiinteistöillä tarkoitetaan	šadde Sámi vuoigatvuođalávdegotti bargui duogášávnnasin, NÁČ 1993:34
itsenäisiä maanomistuksen yksiköitä, jotka merkitään maarekisteriin, ja että myös valtiolle	Vuoigatvuohta Finnmárkku eatnamiidda ja čáziide ja daid hálddašeapmi, ja NÁČ
kuuluvat metsämaat ja kansallis- sekä luonnonpuistot on merkittävä maarekisteriin	1994:21 Eatnamiid ja čáziid geavaheapmi historjjálaš perspektiivvas.
kiinteistöinä.	Lassin bođii
Saamelaisten maaoikeuksista tehtyjen selvitysten sekä maaoikeuksien toteutumisen arviointeja Eduskunnan perustuslakivaliokunta totesi omistusoikeutta valtion metsämaahan saamelaisten	erenoamáš álbmotriektečielggadeapmi oktan Sámi vuoigatvuođalávdegotti čielggademiin, NÁČ 1997:5 Álgoálbmogiid eananvuoigatvuođat álbmotrievtti ja
kotiseutualueella koskevassa lausunnossaan (PeVL 29/2004 vp.	Guovdilis čuolbmačoahkki Finnmárkku eatnamiid ja čáziid vuoigatvuođaid
HE 169/2003 vp.	keahtes eatnamiidda.
viimeaikainen tutkimus on kyseenalaistanut valtion omistusoikeuden.	Dát guovlu lea sullii 96 % fylkka buohkanas eatnamiin mat leat
Saman lausunnon	48 000 km² viiddu.
mukaan on myös käynyt ilmi, että lapinkylien perheillä ja kylän osakkailla on ollut joko yksin	proposišuvdnii nr. 53 (2002-2003) Lága birra mii gieđahallá Finnmárkku fylkka eatnamiid ja luondduriggodagaid
veromaihinsa, joita ovat olleet kalavedet, pyyntipaikat, laidunmaat ja muut erityiseen käyttöön	riektedilálašvuođaid ja hálddašeami (finnmárkoláhka). Proposišuvdna deaividii garra
YK:n ihmisoikeuskomitea antoi päätelmänsä Suomen raportista (vuodelta 2004).	vuostálastima sámi birrasis, ja álbmotrievtti ja olmmošvuoigatvuođaid áššedovdiid
saamelaisten maanomistusoikeuteen liittyvää kiistaa, että erilaisista julkisista ja yksityisistä	gaskkas, ja dat dagahii ahte Justiisalávdegotti árvalus, Árval.
maankäyttötavoista, jotka vaikuttavat saamelaisten perinteisiin elinkeinoihin − erityisesti	80 (2004-2005) lei eambbo soahppevaš Norgga álbmotrievttálaš geatnegasvuođaide go ráđđehusa
identiteettinsä.	árvalus.
Tasavallan presidentin huhtikuussa 2000 ja 2004 pitämät puheet	Odeldiggi mearridii finnmárkolága miessemánu 24. b. 2005, ja láhka
Tasavallan presidentti Tarja Halonen käsitteli puheessaan Suomessa asuvien saamelaisten	dohkkehuvvui geassemánu 17. b. 2005. Dat fámuiduvvá go Gonagas nu mearrida.
historian kuluessa osakseen saamaa kohtelua saamelaiskäräjien avajaisissa Utsjoella	Dáinna lágain ásahuvvo ođđa hálddašanorgána, ”Finnmárkoopmodat”, masa galgá
huhtikuussa 2000. Presidentti totesi, että vuosisatojen kuluessa saamelaisten asema ja	sirdojuvvot vuođđogirjevuoigatvuohta dan oassái mii dál lea Statskoga hálddus.
oikeudet maan ja veden käyttäjinä perinteisesti omistamillaan alueilla ovat kaiken aikaa	veahkehit dovdáhit sámiide ja earáide gullevaš individuála ja kollektiiva geavahan- ja eaiggáduššanvuoigatvuođaid.
heikentyneet, koska näitä oikeuksia ei ole otettu lainsäädännössä asianmukaisesti huomioon.	vuoigatvuođaid guvlui maid ”Finnmárkoopmodat” eaiggáduššá, sáhttá dieđihit iežas gáibádusaid dan lávdegoddái.
Hän käsitteli maaoikeuksia myös saamelaiskäräjien avajaisissa Hettassa Enontekiöllä	Sierra Meahcceduopmostuollu galgá vuođđuduvvot, mii gieđahallá váidalusaid mat bohtet lávdegotti vuostá.
huhtikuussa 2004. Puheessaan hän totesi, että ratkaisujen olisi oltava sekä hallituksen että	mearrádusaid lea vejolaš váidalit njuolga Alimusriektái. Geasset jagi 2001 nammaduvvui ođđa Sámi vuoigatvuođalávdegoddi, man
saamelaisten hyväksyttävissä. Hän toivoi, että näiden kysymysten parissa parhaillaan	bargun šattai čielggadit sámiid dili eaiggáduššanvuoigatvuođaid ja geavahanvuoigat
työskentelevä kolmen Pohjoismaan asettama yhteinen asiantuntijaryhmä päätyy selkeään ja	vuođaid dáfus eatnamiidda ja čáziide mat leat olggobealde Finnmárkku sámiid ássan-
yksiselitteiseen ehdotukseen.	guovlluid.
Tasavallan presidentti ei pitänyt poissuljettuna, että asiassa	Lávdegoddi galgá bargomearrádusas mielde ee. identifiseret dáid áige
maahan liittyvien oikeuksien kehittämistä. 6.4 Norjan saamelaiset	guovdilis guovlluid Norgga álbmotrievttálaš geatnegasvuođaid mielde mat leat ILO
1 Johdanto − määritelmä ja lukumäärä	konvenšuvnnas, nr. 169 artihkkal 14 nr. 2.
Suurin osa saamelaisista asuu Norjassa. Ei ole olemassa yhtään yleistä, yleispätevää	Bálddalagaid dáinna čielggadanbargguin norgalaš duopmostuolut leat
määritelmää siitä, kuka on saamelainen tai mitä kriteereitä on asetettava lähtökohdaksi	mearridan arvat ovttaskasáššiid maid njulgestaga leat čuohcán sámi vuoigatvuođaide
arvioitaessa, kuka on saamelainen.	Dáin áššiin leat árvvoštallan guhkes áiggi geavaheami
Viralliset väestönlaskennatkaan eivät ole antaneet	Ahte sámi doallogeavaheapmi sáhttá leat vuođđun doallovuoigat
luotettavaa kuvaa saamelaisten levittäytymisestä, koska niiden virhemarginaalit ovat olleet	vuođaid oamasteapmái, lea Norgga alimusriekti nannen guovtti duopmocealkimis jagi
Tämän johdosta saamelaisten kokonaismäärää ei ole mahdollista ilmoittaa	1968, Brekken-duomus, Rt. 1968 siidu 349, ja Altevann-duomus, Rt. 1968 siidu 429.
Usein saamelaisia arvioidaan kuitenkin olevan yhteensä noin 80 000−100 000,	Árbevirolaš norgalaš riektegálduid árvvoštallamis lea leamaš ovdáneapmi Norgga
Sulauttamispaineen takia saamelaiset eivät	alimusrievtti duopmocealkimiin maŋimuš guokte jagi.
Tältä perustalta Pohjoismaissa on	Dákko leat guovdilat guokte
laadittu omat kriteerit, joissa saamelaisväestön määrää laskettaessa yhdistyvät sekä	duopmocealkima maid Alimusriekti buvttii jagi 2001. Nugohčoduvvon Selbu-áššis,
saamelaislain nro 56 2−6 §:stä positiivisoikeudellisen, tyhjentävän määritelmän siitä, kuka	maid Rt. 2001 siidu 769 gieđahallá, lea sáhka sámi boazodoalliid ja priváhta eanan
voidaan lukea kuuluvaksi saamelaisväestöön.	eaiggádiid gaskasaš riidu Selbu suohkanis Lulli-Trøndelágas.
Ensinnäkin henkilön on annettava lausunto,	Alimusriekti gávnnahii ahte árbevirolaš norgalaš riektegálduide
jonka mukaan hän kokee itsensä saamelaiseksi. Lisäksi joko hänen kotikielensä on saame	vuođđuduvvon norgalaš riektenjuolggadusat, go vel leat dárbbuid mielde
(kirjain a), hänen toisen vanhempansa, isovanhempansa tai isovanhempiensa vanhempien	heivehuvvon boazodollui, ledje doarvái go galge čilget riidoguovlluid guohtunvuoigatvuođaid.
kotikieli on (ollut) saame (kirjain b) tai hän on sellaisen henkilön lapsi, joka kuuluu tai on	Alimusriekti bijai vuođđunis ahte gáibádusat fertejit heivehuvvot dan geavaheapmái mas lea sáhka, ja ahte sámiid erenoamáš
kuulunut saamelaisväestöön (kirjain c).	geavaheapmi guovllus ferte váldojuvvot vuhtii.
Saamelaisväestöön rekisteröityneitä henkilöitä on (kesäkuussa 2005) noin 12 500.	Nugohčoduvvon Čáhput-ášši, maid Rt. 2001 siidu 1229 referere, guoská dan
6.4.	Romssas.
2 Norjan virallinen saamelaispolitiikka Noin sadan vuoden ajan (suunnilleen vuodesta 1850 lähtien) Norjan virallisena politiikkana	Riidu guoskkai maid dan gažaldahkii, geat dat leat stuoribuš meahcceguovllu eaiggádat bajimusas Olmmáivákkis, namalassii Čáhpuhis.
oli pyrkiä sulauttamaan saamelaiset norjalaiseen yhteiskuntaan.	oktasaš guhkesáigásaš geavaheami vuođul ledje oamastan alcceseaset
Nykyisen virallisen asenteen	eaiggáduššanvuoigatvuođa riidoguvlui.
mukaan Norjan valtio on perustettu kahden kansan − saamelaisten ja norjalaisten − alueelle.	veahkadat lei eanaš sámi, ahte sii hejot máhttet dárogiela, ja ahte sáhttet čuožžilit
Molemmilla kansoilla on sama oikeus saada kehittää kulttuuriaan ja yhteiskuntaelämäänsä.	kultuvrralaš ja giellalaš boasttu ipmárdusat sámiid ja dážaid gulahallamis, ja ahte
saamelaispykälässä. Tämä määräys lisättiin 27. toukokuuta 1988 annetulla perustuslain	sámiin geain lea iežaset kollektiiva resursageavaheapmi, ii leat dáhpi smiehttat
säännöksellä, jonka sanamuoto on:	eaiggáduššanvuoigatvuođaid nugo sii guđet eai leat sámit.
Saamelaispykälässä annetaan oikeudellisesti sitovat suuntaviivat sekä moraalinen ja	Dáid mearrádusaid geažil maid Norgga alimusriekti dagai, lea vejolaš nannet
poliittinen velvollisuus, joiden mukaan Norjan viranomaisten tulee muotoilla itselleen saamelaispolitiikka ja toteuttaa sitä.	ahte guhkesáigásaš geavaheapmi lea deaŧalaš riektevuođđu eaiggáduššan- ja geavahanvuoigatvuođaid omasteapmái Norgga sámi álbmogii.
Tärkeimpiä tämän määräyksen taustalla olleista	Alimusriekti čájeha
tavoitteista oli hyvittää entisiä vääryyksiä ja luopua lopullisesti entisten aikojen	dasto vel dáid duomuiguin ahte sámiid árbevieruin ja riekteipmárdusain leat oaivilat
Määräyksessä todetaan samalla, että valtion viranomaisten tulee	nuppástuvvan daid anolašvuođa dáfus riektegáldofáktorin go norgalaš njuolggadusat
vastaisuudessa ryhtyä sellaisiin yhteiskunnallisen kehityksen edellyttämiin toimenpiteisiin,	dulkojuvvojit sámerievttálaš áššiid oktavuođas. Ahte sámiid geavaheapmi sáhttá dahkat vuođu vuoigatvuođaide mearračáhce
joilla turvataan saamelaisen kansanryhmän kieli, kulttuuri ja yhteiskunnallinen elämä sekä	bivduige, dasa lea buorre ovdamearkan Alimusrievtti Gáivuotna-duopmu, Rt. 1985 siidu 247.
Määräykseen on antanut virikkeen kansalaisoikeuksia ja	6.5 Ruoŧa sámit 6.5.1 Álgosátni – definišuvdna ja lohku
poliittisia oikeuksia (KP) koskevan YK:n yleissopimuksen 27 artikla.	Ruoŧa sámiid lohku rehkenastojuvvo leat sullii 20 000 olbmo. Dáin sámiin sullii 4700
Norja on lisäksi liittynyt useisiin kansainvälisiin yleissopimuksiin sekä muihin	leat boazoeaiggádat, ja dain fas sullii 2 000 olbmo ellet boazodoaluin. Eará árbe
sopimuksiin ja julistuksiin, joilla on merkitystä saamelaisten oikeudelliselle tilanteelle.	virolaš sámi ealáhusat leat meahcásteapmi ja guolásteapmi. Otnáš dilis leat goit ollu
Tässä yhteydessä voidaan kuitenkin mainita, että	Bohccobiergohattit lea njiedjan bahás ja sámi ealáhusat leat
ensimmäinen saamelaisille tärkeä kansainvälisoikeudellinen instrumentti, Lappekodisill	bissovaš deattu vuolde eará dakkár ealáhusaid geažil go ruvkedoallu, vuovdedoallu,
sopimus, sai päivänvalon jo vuonna 1751. Se oli Norjan ja Ruotsin välisen 7. lokakuuta 1751	čáhcerusttegat ja siskkáldas struktuvrra nuppástusat. Sápmelaš lea definerejuvvon sámediggelágas (1992:1433).
solmitun rajasopimuksen lisäpöytäkirja ja koski niiden saamelaisten oikeuksia, joita rajanveto	Dan definišuvnna mielde sápmelaš lea dat olmmoš guhte atná iežas sápmelažžan ja duođašta ahte sus
Kodisillenin päätarkoituksena oli säilyttää ”lappalaisten kansakunta” ja järjestää	lea sámegiella leamaš ruovttugiellan dahje ahte soapmásis su vánhemiin dahje
”lappalaisten tavanomaiset siirtymiset paikasta toiseen”, jotta tulevaisuudessa rajan yli	ádjáin/áhkuin lei sámegiella ruovttugiellan, dahje ahte su vánhen lea Sámedikki jienastuslogus.
muuttamisesta ei aiheutuisi ”minkäänlaisia riitoja tai väärinkäsityksiä”.	Sámedikki jienastuslohkui ja jienastit sámediggeválggain. 6.5.2 Almmolaš ruoŧŧilaš sámepolitihkka
mainita, että Norjan perustuslakiin lisättiin vuonna erityinen 110 c §, joka vahvisti	Sámiid riikkabeavvit dohkkehedje Ruoŧa álgoálbmogin jagi 1977. Sámiid leat maid
kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva YK:n yleissopimus liitettiin 21. toukokuuta	geahčadan čearddalaš ja giellalaš unnitlohkun Ruoŧas (geahča SOU 1986:36).
1999 annetun ihmisoikeuslain 2 ja 3 §:n nojalla osaksi Norjan lainsäädäntöä siten, että sillä oli	sámiid álgoálbmotsajádat ii leat dattetge addán vuođđoláhkasuodjalusa nugo lea dahkkojuvvon Norggas ja Suomas.
Lisäksi 17. kesäkuuta 2005 annettu Finnmarkin	Ráđđehus celkkii boazodoallolága proposišuvnnas
laki (Finnmarksloven) n:o 85 liitettiin osittain itsenäisten valtioiden alkuperäiskansoja ja	(prop. 1992/93:32 s. 31) ahte sámit návddašit čearddalaš unnitlogu suodjalusa
heimokansoja koskevaan ILO:n yleissopimukseen n:o 169, ja sille annettiin osittainen etusija	ráđđenvuogis (regeringsformen, RF) ja ahte ii leat dárbu dahkat sierra mearrádusa sámiid sajádagas.
suhteessa Norjan muuhun lainsäädäntöön, vrt. 4 §.	Vuosttaš kapihttalis, 2 § 4 st. RF, mearriduvvo ahte čearddalaš,
Sekä perustuslain säännökset 110 a § ja 110 c § että saamelaisiin kohdistuvat Norjan	giellalaš ja oskkolaš unnitloguid vejolašvuođaid seailluhit ja ovddidit iežaset kultur-
kansainvälisoikeudelliset velvoitteet antavat suuntaviivoja Norjan saamelaispolitiikalle ja	ja servodateallima, berrejit buoridit. Stáhtalaš čielggadeapmi mas ulbmil lea leamaš
Hallituksen taholta on ilmaistu, että Norjan saamelaispolitiikan	čilget sámedikki bohtteáigásaš organisašuvnna (SOU 2002:77), oaivvilda ahte lea
tarkoituksena ei ole antaa saamelaisille erityisasemaa vaan vähentää aiemman	sivva árvvoštallat ášši, galgágo sámiide addojuvvot sierra sajádat vuođđoláhkii.
Kunnallis- ja alueministeriö on kantanut päävastuun saamelaisasioista ja vastannut	2 kapihttalis RF leat mearrádusat vuođđodeaddji friddja- ja vuoigatvuođaid.
Lokakuusta 2005 alkaen tämä vastuu on siirtynyt työ- ja sosiaaliministeriölle.	Dát mearrádusat čalmmustahttá almmolašvuođa ja ovttaskas olbmo gaskasaš
Ministeriöllä on oma valtiosihteeri, jonka vastuualueena ovat	dagahit geasage goksima dainnago son náli, liikeivdnni dahje čearddalaš gullevaš
saamelaispoliittiset asiat.	vuođa dáfus gullá unnitlohkui.
Muiden ammattiministeriöiden velvollisuutena on toteuttaa Norjan saamelaispolitiikkaa omilla hallinnonaloillaan.	2 kapihttal 18 § RF suodjala ovttaskas olbmo opmodaga váldojuvvomis sus eret bággolotnumiin dahje dakkáraš meanuiguin almmá
Työ- ja sosiaaliministeriö vastaa	su oaččekeahttái dan vahága ovdii buhtadasa.
saamelaispolitiikkaa koskevasta tiedottamisesta, saamelaispoliittisten etujen valvomisesta eri	Sámiid boazodoallovuoigatvuođa boazodoallolágat gieđahallet ealáhusvuoigatvuohtan, ja 2 kap. 20 § RF maid namaha
hallinnonaloilla, saamelaispoliittisiin toimenpiteisiin kohdennettujen määrärahojen	Dat mearkkaša sámiide áidna vuoigatvuođa jođihit boazodoalu Ruoŧas.
seurannasta sekä toimimisesta ammattiministeriöiden ja saamelaiskäräjien välisenä	Ipmárdus lea ahte boazodoallu lea almmolaš ávkin Ruŧŧii, ja boazoealáhus
yhdyssiteenä.	Ruoŧŧa lea vel
Se vastaa myös asianmukaisten menettelytapojen noudattamisesta	váldán badjelasas riikkaidgaskasaš geatnegasvuohtan seailluhit boazoealáhusa.
saamelaiskäräjien edustajia kuultaessa ja heidän kanssaan toimittaessa tai neuvoteltaessa.	kapihttala 5 § birasoasis dieđihuvvo ahte eatnamat ja čázit mat leat deaŧalaččat boazo
Saamelaiskäräjät on hallituksen ensisijainen yhteistyökumppani,	ealáhussii, galget mađe muddui lea vejolaš suodjaluvvot mearrádusaid vuostái mat
jonka kanssa käydään vuoropuhelua saamelaispolitiikasta ja sen perusteluista.	sáhttet fuopmášahtti mearrái váttásmahttit boazodoalu jođiheami.
3 Saamelaiskäräjät	Riikkaidgaskasaš
Saamelaiskäräjät on Norjan saamelaisten vaaleilla valittava edustuselin.	dásis Ruoŧŧa lea ee. searvan jagi 1966 ON-konvenšuvdnii mii gieđahallá riikka
saamelaiskäräjistä ja muista saamelaisten oikeussuhteista 12. kesäkuuta 1987 annetulla lailla	olbmuide gullevaš ja politihkalaš vuoigatvuođaid, maid vuođul sámit sáhttet vuođđudit vuoigatvuođa iežaset kultureallimii.
n:o 56 (saamelaislaki).	Boazoealáhus lea dain dáhpáhusain
Ensimmäiset saamelaiskäräjät avasi 9. lokakuuta 1989 kuningas Olavi	maid ON olmmošvuoigatvuođaid lávdegoddi (Human Rights Committee) lea gieđa
V. Saamelaiskäräjillä on 39 edustajaa, jotka on valittu eri puolilla maata sijaitsevista 13	hallan, adnojuvvon sámiid kultuvrras deaŧalaš oassin.
vaalipiiristä, vrt. saamelaislain 2 §:n 4 mom. Vuonna 2005 järjestetyistä	Láhka (2003:307) mii gieldá vealaheami ulbmáda áiddastit vealaheami mii
saamelaiskäräjävaaleista lähtien saamelaiskäräjillä on lisäksi neljä tasauspaikkaa.	dáhpáhuvvá ee. sierra čerdii gullevašvuođa geažil. Lága ulbmil lea čađahit EG
Hyväksyttyjen äänien lukumäärän mukaan lasketut neljä suurinta vaalipiiriä saavat kukin	direktiivva mii gieldá vealaheami (ráđi direktiiva 2000/43/EG mii gieđahallá dan
yhden lisäpaikan eli neljä paikkaa saamelaiskäräjillä verrattuna muiden vaalipiirien kolmeen	beroškeahttá sin nális dahje čerdiigullevašvuođas). Jos olmmoš guhte oaivvilda iežas
Vaalit järjestetään suurkäräjävaalien yhteydessä, ja vaalikausi on neljä vuotta, vrt.	leat gillán vealaheami, duođašta dilálašvuođaid mat jáhkihit su leat vealahuvvon, de
Saamelaiskäräjien tehtäväalue käy ilmi saamelaislain 2 §:n 1 momentista. Sen mukaan	lea lága § 21 mielde nu, ahte vealaheaddjin áššáskuhttojuvvon dat galgá čájehit ahte
saamelaiskäräjien tehtäväalueeseen sisältyvät kaikki asiat, jotka käräjien käsityksen mukaan	vealaheapmi ii lea leamaš. Ruoŧŧa ii leat vel searvan ILO-konvenšuvdnii nr. 169 mii lea iešmearrideaddji
koskettavat erityisesti saamelaisten kansanryhmää.	stáhtaid álgoálbmogiid ja álbmotčearddaid birra.
Saamelaiskäräjillä on saamelaislain 2 §:n 1 momentin toisen kohdan mukaan aloiteoikeus.	1999:25) ulbmil lei gávnnahit sáhttágo Ruoŧŧa ratifiseret konvenšuvnna, ja iskat
voi oma-aloitteisesti esittää kysymyksiä ja antaa lausuntoja kaikista tehtäväalueeseensa	makkár láhkaásahusmearrádusat dahje eará mearrádusat sáhttet gáibiduvvot ovdalgo
kuuluvista asioista.	Čielggadeami direktiivvas
Se voi myös omasta aloitteestaan viedä asioita julkisten viranomaisten,	Ráđđehus oaivvildii dárbbašlažžan, vai Ruoŧŧa sáhttá ratifiseret
yksityisten laitosten ym. käsiteltäviksi. Saamelaislain 2 §:n 2 momentin mukaan	konvenšuvnna, ahte sámiid vuoigatvuođat eatnamiidda dárkilit čielggaduvvojit.
saamelaiskäräjät on myös kuulemiselin.	Dáinna ulbmiliin álggahuvvojedje guokte ođđa čealggadeami,
Tästä määräyksestä seuraa, että muiden virallisten	Rádjegeassinčielggadeapmi ja Meahcástan- ja guolástančielggadeapmi.
elinten tulee antaa saamelaiskäräjille tilaisuus lausuntonsa antamiseen, ennen kuin ne tekevät	Rádjegeassinlávdegotti bargu lea čielggadit boazodoalloguovllu viidodaga.
päätöksiä saamelaiskäräjien tehtäväalueeseen kuuluvista asioista.	Doaibmamuššii gullá vel mearridit, nugo ILO-konvenšuvdna dárkkuha, man viidát
momentti ei kuitenkaan aseta minkäänlaista velvollisuutta neuvotella saamelaiskäräjien	árbevirolaččat sámiin leat eatnamat dahje geavahit eatnamiid ovttas nuppiiguin.
kanssa vaan sisältää ainoastaan voimakkaan kehotuksen pyytää saamelaiskäräjiltä lausuntoa	Lávdegoddi galgá vástidit iežas barggu ovddas maŋimusat juovlamánus 2005. 6.5.3 Sámediggi
Velvollisuus pyytää saamelaiskäräjien lausuntoa voi kuitenkin perustua muihin säännöksiin.	Sámedikki doaibma Sámediggeláhka (1992:1433) regulere, ja dat diggi doaibmá
Esimerkiksi 10. helmikuuta 1967 annetun hallintolain 17 § ja 37	sihke álbmotválljen orgánan mas leat 31 áirasa, ja ráđđehusa vuollásaš eiseváldin.
§ velvoittavat hakemaan lausuntoja asianosaisilta osapuolilta, jotta asiasta saadaan riittävästi	Sámedikki ovddimus bargu lea gozihit sámi kultuvrii guoskevaš áššiid.
tietoja.	Sámediggi
Ellei tällaista lausuntoa haeta, asian käsittelyssä saattaa tapahtua virhe.	galgá bargat ealli sámi kultuvrra seailluheapmái ja danne dahkat doaimmaide álgaga
Myös ILO:n yleissopimus n:o 169 säätelee valtioiden velvollisuutta neuvotella	Ruoŧa sámediggi ii leat miige bákkolaš áššegieđahallanásahusaid (obligatorisk remissinstans) áššiid várás mat
alkuperäiskansojen kanssa, vrt. jäljempänä oleva 7 luku. Tässä yhteydessä voidaan mainita	gusket sámiide, go dan váldodoaibma lea juogadit ruđaid mat juolluduvvojit sámiide.
sopimus, jonka Norjan hallitus teki toukokuussa 2005 saamelaiskäräjien kanssa	Dasto Sámedikkis lea doaibman nammadit sámeskuvlla stivrra, jođihit sámi giella
velvollisuudesta neuvotella saamelaiskäräjien kanssa saamelaisille tärkeissä asioissa.	barggu, searvat servodaga plánemii ja čuvget sámi dilálašvuođaid birra.
Tätä	Boazo
sopimusta selostetaan tarkemmin 16 artiklaan liittyvissä huomautuksissa.	ealáhuspolitihkalaš lávdegoddi lea árvalan ahte eanet eiseválddálaš doaimmat galget
Saamelaiskäräjät ovat sekä neuvoa-antava että päättävä elin.	sirdojuvvot Sámediggái vai dat váikkuhivččii dasa ahte sámiid iešmearrideapmi
Saamelaislain 2 §:n 1	nanosmuvašii eambbo (SOU 2001:101).
momentin 4 kohdan mukaan saamelaiskäräjillä on päätäntävalta silloin, kun saamelaislaki niin	6.5.4 Boazoealáhusáirrasgottit Leanastivra lea dán áigái boazoealáhusa guvllolaš eiseváldi ja stáhta eanandoallo
edellyttää tai kun siitä on säädetty muulla tavalla.	Skihkiideami (2002:864) mielde masa gullá leanastivraláidestus, galgá
päätäntävallasta ovat saamelaiskäräjien hallinnon, organisoinnin ja asian käsittelyn sääntely,	boazoealáhusáirrasgoddi leat juohke leanastivrras mii lea Jämtlándda, Vesterbottena
saamelaiskäräjien vaalimääräykset sekä varojen kohdentaminen saamelaiselle kulttuurille ja	ja Norrbottena leanas. Boazoealáhusáirrasgottiid vástosuorgi galgá juohke leana
järjestöelämälle.	stivra mearridit.
Saamelaiskäräjillä on edelleen säännökseen perustuva oikeus päättää saamen	Dat sáhttá mearkkašit ahte guđege leanas boazoealáhusáirrasgottit
käyttämisestä, vrt. saamelaislain 1 §:n 6 mom. Lisäksi saamelaiskäräjille annettiin 1.	sáhttet oažžut iešguđetlágan mearridanválddi boazoealáhussii guoskevaš áššiin.
sen lisäksi, että se toimii muiden virallisten toimielinten ammattipoliittisena neuvostona	Deaŧaleabbo áššiid, mat čuhcet maiddái earáge ealáhusaide, eai boazoealáhusáirrasgottit dábálaččat dattetge mearrit.
kulttuurimuistomerkeistä 9. kesäkuuta 1978 annettu laki n:o 50 asianomaisine määräyksineen.	6.5.5 Boazodoallojođiheami vuoigatvuohta Boazodoallojođiheami vuoigatvuođa regulere boazoealáhusláhka (1971:473).
Saamelaisten kulttuurimuistomerkkien suojelu oli tosin ollut saamelaisten eli saamelaisen	Olmmoš guhte lea sámi sogas ja gullá sámesiidii, lea vuoigatvuohta jođihit boazodoalu.
kulttuurimuistomerkkineuvoston valvonnassa jo vuosikausia tätä ennenkin.	Boazodoallojođiheami vuoigatvuohta siskkilda vuoigatvuođa geavahit
Saamelaiskäräjät hallinnoi omaa tulo- ja menoarviotaan kansallisten viranomaisten	eatnamiid ja čáziid ávkin alccesis ja bohccuidasas.
antamissa puitteissa.	Boazodoallojođiheami vuoigat
Saamelaiskäräjien tulo- ja menoarvioon on viime vuosina siirretty lisää	vuohta lea nappo dalle geavahanvuoigatvuohta eatnamiidda. Dan vuođđu lea guhkes
elinkeino-, koulutus- ja kieleen liittyviin tarkoituksiin.	áigásaš geavaheapmi ja dat gusto ráddjekeahtes áiggi.
Saamelaiskäräjistä on lisäksi yhä	Dat lea dattetge ráddjejuvvon
useammissa asioissa tullut pakollinen kuulemiselin.	dainna lágiin ahte gusto duššefal boazodoalloguovllus.
Tämän takia saamelaiskäräjien todellisen	leanat.
vaikutusvallan voidaan sanoa olevan suurempi kuin se nimenomainen tehtäväalue, jolla	Buohkanassii leat 51 čearu (orohaga, bálgosa) Ruoŧas. Dat juohkásit duottar-,
saamelaiskäräjillä on ratkaiseva päätäntävalta.	Duottarčearut johtet bohccuideasetguin, geasset
Saamelaiskäräjien valta on 17. kesäkuuta 2005 annetun Finnmarkin lain myötä	duoddariidda ja dálvet nuorttas goahccevuvddiide. Vuovdečearut bissot vumiin
lisääntynyt.	miehtá jagi.
Finnmarkin laki edellyttää uuden itsenäisen toimielimen perustamista.	Dat vuohki mearkkaša ahte dakkár olbmotge guđet eai leat sámit, besset jođihit boazodoalu erenoamáš
Sille	lobiin.
siirretään Finnmarkissa sijaitsevien nykyään valtion omistuksessa olevien (Statskog SF) maiden omistusoikeus.	Dakkár lohpi lea áiggi dáfus ráddjejuvvon.
Uuden toimielimen nimeksi tulee Finnmarkseiendommen, ja sitä	Boazodoalloguovlu lea juhkkojuvvon jagimiehtásaš eanamin ja dálveeanamin.
johtaa kolmesta saamelaiskäräjien valitsemasta edustajasta ja kolmesta Finnmarkin	Jagimiehtásaš eatnamiin sámit besset guođohit bohccuideaset ja meahcástit ja
lääninhallituksen (fylkesting) valitsemasta edustajasta muodostuva hallintoelin.	guolástit jagi miehtá. Boazoealáhusláhka definere jagimiehtásaš eatnamiid.
Saamelaiskäräjät saa oikeuden antaa suuntaviivoja siitä, millä tavalla takamaiden käytön	Dálveeatnamiin sámiin lea lohpi guođohit bohccuid doppe gos doložis leat dahkan nu.
muuttumisen vaikutuksia saamelaisten kulttuuriin, poronhoitoon, elinkeinonharjoittamiseen ja	Doloža geažil sámiin maid leat meahcástan- ja guolástanvuoigatvuođat. Boazoealáhusa 25 § mearrida ahte čearrulaš beassá meahcástit ja guolástit čearu
Norjassa on kolme elävää saamelaismurretta/kielimuotoa: pohjoissaame, joka on laajimmalle	guovllus go boazodoalluge lea lobálaš doppe, ja dat mearkkaša ahte sis lea lohpi jagi
levinnyt, seuraavana luulajansaame ja viimeisenä eteläsaame.	miehtá meahcástit ja guolástit jagimiehtásaš eatnamiin.
Lisäksi Neidenin alueella Itä	Sámiin lea maid vuoigat
Finnmarkissa asuu pieni ryhmä itäsaamelaisia, jotka puhuvat omaa saamelaismurretta.	vuohta meahcástit ja guolástit vulobealde eanadoalloráji go eatnamat gullet stáhtii ja
on yksi vahvimmista ja sitkeimmin elävistä etnisen ja kulttuurisen omaleimaisuuden	go eatnamat leat boazodolloguovllus mas vuovdeboazodoallu jođihuvvo.
tunnusmerkeistä.	Eará
Saamelaiset kielimuodot muodostavat saamelaiskulttuurin erittäin keskeisen	eatnamiin mat leat eanandoalloráji vulobealde dahje siskkobealde, sámiin lea lohpi
Saamen kieltä koskevat säännökset lisättiin saamelaislain 1 §:n 5 momenttiin ja 3	meahcástit ja guolástit golggotmánu 1. beaivvis cuoŋománu 30. beaivái. Deaŧalaš
Näitä säännöksiä kutsutaan yleisesti ”kielilaiksi”. Kielilain pohjana olevan perusnäkemyksen	oassi meahcásteamis lea sarvvabivdu, mii adnojuvvo deaŧalaš dinestussan čearuide ja
mukaan saamen kieli ja norjan kieli ovat tasa-arvoisia ja jonka mukaan niiden tulee olla	čearrulaččaide. Čearus ja dan olbmuin ii leat vuoigatvuohta bidjat meahcástanlobi earáide.
yhdenvertaisia kieliä, vrt. saamelaislain 1 §:n 5 mom. Norjassa on tämän lain hyväksymisen	Dat vuoigatvuohta lea ain stáhta hálddus ja dan leanastivrra hálddus man leanas
myötä kaksi virallista kieltä, norja ja saame.	dakkár lohpi galggašii addojuvvot.
Kielilain tarkoituksena on kohentaa saamen	Ii dattetge leat vejolaš addit dakkár lobi meahcástit
kielen virallista asemaa Norjassa, millä halutaan ehkäistä saamelaisen identiteetin	ja guolástit earágo dalle go boazoealáhus ii árrašuva dan geaži fuopmášahtti ládje.
heikkenemistä entisestään sekä kannustaa saamen kielen vahvistamiseen ja edelleen	Boazoealáhusa skihkiideami 3 ja 5 §§ mielde galgá meahcásteapmi ja guolásteapmi
Tämä käy ilmi lain valmistelutöistä, mietinnöstä NOU 1985:14, Saamelainen	vuođđojurdagis rahppojuvvot vejolažžan buot stáhtalaš eatnamiin mat leat eanan
Useimmat saamen ja norjan kielen yhdenvertaisuutta koskevat konkreettiset	doalloráji bajábealde dahje olggobealde, jos juo dan geažil eai čuožžil mearkkašan
määräykset on määrä toteuttaa saamen kielen alueeksi määritetyllä hallintoalueella (3 §:n 1	veara váttisvuođat boazoealáhussii. Čearut sáhttet leanastivrras ohcat gildosa
Tämä alue käsittää nykyään seuraavat kunnat: Kárávjohka-Kaarasjoki	hearkkes guovlluide ja jávrriide jos nu lea dárbu dahkat áiddastan dihte árrimiid
Myös Nordlandissa sijaitseva Divttasvuotna-Tiitisvuonon (Tysfjord)	boazoealáhussii ja vai čearrulaččaid dárbu beassat geavahit guollejávrriid váldojuvvo
kunta liitetään 1. tammikuuta 2006 saamen kielen hallintoalueeseen.	Jagi 1993 čađahuvvojedje boazoealáhusortnegii nuppástusat (1993:384) mat
Tällä alueella saame ja	duottarguovlluin.
norjan kieli ovat täysin tasa-arvoisia kieliä virallisissa yhteyksissä.	Stáhtaválddiid miellaguoddu lei ahte čearrulaččaid vuoigatvuođat
Saamelaislain 3 §:n 2 momentin ensimmäisestä kohdasta seuraa, että sellaiset lait ja säädökset, jotka ovat kaikkien saamelaisten tai osan heistä kannalta ”erityisen kiinnostavia”,	eai galgga adnojuvvot dievas meahcástan- ja guolástanvuoigatvuohtan ja ahte dievas vuoigatvuohta fuođđobivdui ja guollebivdui gullá eanaeaiggádii.
on käännettävä saamen kielelle.	Dát vuoigatvuohta dat galgá rahppojuvvot.
Tämä määräys koskee sekä uusia että jo aiemmin	Sámiin leat boahtán garra moaitámušat dasa mii lea
hyväksyttyjä lakeja ja säädöksiä.	mearriduvvon vuoigatvuođas meahcástit smávvafuođđuid ja guolástit.
Saamelaiskäräjien ja muiden saamelaisten toimielinten	Jagi 2003 ráđđehus nammadii čielggadanlávdegoddi, meahcásteami ja
Saamelaislain 3 §:n 8 mom. antaa edelleen ”jokaiselle” oikeuden saamen kielen	guolásteami čielggadanlávdegotti (Jakt- och fiskeutredningen), vai čielggadivččii
Tämä ei koske ainoastaan saamelaisia. Kaikilla, myös ei-saamelaisilla, on oikeus	makkár sivat leat čearrulaččaid ja eananeaiggádiid vuoigatvuođaide meahcástit ja
saamen kielen opetukseen Norjassa riippumatta siitä, missä päin maata he asuvat.	guolástit sámi eatnamiin ja boazoealáhusa duoddariin, ja man viidát dat vuoigatvuođat leat.
Määräys ei	Lávdegoddi lea
kuitenkaan tarkoita saamen kielen opetusta lastentarhoissa, peruskoulussa tai keskiasteen	guovvamánus 2005 válmmaštan oassečielggadeami ja galgá maŋimusat juovlamánu
koulussa.	1. b. 2005 geiget iežas loahpalaš čealkámuša ráđđehussii.
Toisin sanoen saamelaislain 3 §:n 8 mom. antaa oikeuden saamen kielen	6.5.6 Sámiid giellalaš vuoigatvuođat Sámegielas lea Ruoŧas erenoamáš sajádat unnitgiellan.
aikuisopetukseen.	Ruoŧŧa lea ratifiseren
Oikeutta saamen kielen käyttöön lastentarhoissa säännellään lastentarhoista 5.	unnitlohkogielaid birra, ja dasto vel Eurohparáđi rápmakonvenšuvnna mii suodjala
toukokuuta 1995 annetun lain n:o 19:n 7 §:n kolmannessa kohdassa.	gielat gullet álgoálbmogiidda ja eará nationála čearddalaš joavkkude.
Tämän määräyksen	Ruoŧas leat
mukaan saamelaisalueilla sijaitsevien saamelaislasten lastentarhojen tulee kehittää saamen	sámegielas máŋggalágan hámit: davvisámegiella, julevsámegiella ja oarjilsámegiella
kieltä ja kulttuuria.	(lullisámegiella).
17. heinäkuuta 1998 annetun opetuslain n:o 61 6 lukua.	Olmmoš sáhttá geavahit sámegiela ruoŧŧilaš hálddašaneiseválddiid
voidaan mainita mietintö NOU 1995:18 ja hallituksen esitys Ot.	ja duopmostuoluid luhtte lága mielde (1999:1175) mii gieđahallá olbmo
Päätettäessä oikeudesta saamen kielessä ja saamen kielellä annettavaan opetukseen on	vuoigatvuođa geavahit sámegiela hálddašaneiseválddiid ja duopmostuoluid luhtte.
erityisesti otettu huomioon saamelaisoikeuden alalla tapahtunut oikeudellinen kehitys ja	hálddašanguovllus. Dat hálddašaneiseválddit ja duopmostuolut maid láhka namaha galget searaid
Norjan kansainväliset velvoitteet tällä alalla.	bidjat gulahallamii sámegillii sámegielalaš sámiiguin.
pyrkimyksenä oli saattaa saamenkielisen opetuksen oikeudellinen kehitys vastaamaan	galget maid addit saji mánáide geaidda ovddasmorašteaddjit nu sihtet, ovdaskuvlii
kansainvälisen työjärjestön ILO:n yleissopimusta n:o 169. Opetuslain 6 §:n 2 momentin	mas visot dahje oassi doaimmas čađahuvvo sámegillii. Nu gusto maid sullasaš
ensimmäisestä kohdasta seuraa, että saamelaisalueilla kaikilla on oikeus saamen kielen ja	Sámi mediain lea odne rádjerasttideaddji ovttasbargu sámegielat radio- ja TV-sáddagiidda gullevaš áššiin.
saamenkieliseen opetukseen.	Ruoŧas dáidda
Saamelaisalueiden ulkopuolella saamelaisilla on oikeus saamen	sáddagiidda lea dattetge viehka ráddjejuvvon sadji stáhtalaš mediain. Sámegielat
ulkopuolella jokaisella (niin saamelaisilla kuin muillakin) on oikeus saamen kielen ja	aviissat leat ollu unnit mearis Ruoŧas go Norggas. 8 kapihttala skuvlalága (1985:1100) mielde ja sámeskuvlaortnega (1995:205)
saamenkieliseen opetukseen, kun vähintään kymmenen oppilasta toivoo tällaista opetusta ja	mielde lea sámiin Ruoŧas vejolašvuohta diktit iežaset mánáid oažžut sámeskuvllas vuođđoskuvlaoahpahusa gitta guđat skuvlajahkái.
niin kauan kuin ryhmässä on jäljellä vähintään kuusi oppilasta, vrt. opetuslain 6 §:n 2	Sámi mánát geain ii leat vejolaš vuohta oažžut oahpahusa sámeskuvllas, lea vuoigatvuohta oažžut nugohčoduvvon
momentin toinen kohta.	eatnigiela oahpahusa.
Mitä keskiasteen opetuksen tulee, saamelaisilla on oikeus saada	Dan giellaoahpahusa leat sámiin vuoigatvuohta oažžut vaikko
momentin ensimmäisen kohdan mukaan kaikille oppilaille on annettava saamelaisten kieltä,	sámegiella ii leaččage máná beaivválaš giella ruovttus. Dattetge ii leat suohkan
kulttuuria ja yhteiskuntaelämää koskevaa opetusta. 6.4.	Suohkan lea geatnegas dieđihit sámegiela eatnigiellaoahpahusa birra.
Poronhoito	Allaskuvla
Saamelaisista elinkeinosta puhuttaessa ihmiset ajattelevat usein ensisijaisesti poronhoitoa.	oahpahusa dáfus lea nu ahte Ruoŧas ii leat sámiide, nugo Norgas, várrejuvvon
Poronhoito onkin saamelaisille tärkeä elinkeino kulttuurisesti katsottuna.	lohkansajit sámi studeanttaid várás universitehtain dahje mange allaskuvllas dahje
Tämä elinkeino	oahpahusas.
koetaan ja hyväksytään Norjassa erityisesti ja tyypillisesti saamelaiseksi elinkeinoksi.	1600-logus stáhtaválddit oaivvildedje ahte sámit ja eanandoallit galge sáhttit ávkin
Poronhoito on jaettu Norjassa kuuteen poronhoitoalueeseen (reinbeiteområder), jotka	geavahit eatnamiid buohtalagaid, nugohčoduvvon parraleallateoriija mielde, go sii
puolestaan on jaettu 90 poronhoitopiiriin (reinbeitedistrikt).	dađistaga duvdašuvve eanandoalu geažil, vuos mearragáttiin ja dasto badjelebbui ja
Poronhoitoalueilla oikeus	badjelebbui stuorra eatnovákkiin.
harjoittaa poronhoitoa on lailla vahvistettu yksinoikeus, joka myönnetään sellaisille	leavai áiggi mielde oarjjás ja rasttidii nugohčoduvvon ”lappmark”-ráji, ja 1867
saamelaista sukua oleville henkilöille, joilla on yhteys poronhoitoa harjoittavaan perheeseen.	Dánge ráji rasttidii eanandoallu. Odne dát gilvinrádji lea baicce šaddan rádji man bajábealde sámit galget doalahit
Oikeutta Norjan poronhoitoalueilla tapahtuvaan poronhoitoon säännellään poronhoidosta 9.	iežaset ja bohccuideaset vai eai čuožžil riiddut ee. eanandoalliiguin – rádji lea dáinna
kesäkuuta 1978 annetulla lailla no 49 (poronhoitolaki). Poronhoidon oikeudellista asemaa ei	lágiin nuppástuvvan nu, ahte dat ii šat suodjal boazodoalu beroštumiid, nugo álggos,
poronhoitolaissa kuitenkaan ole säännelty tyhjentävästi.	muhto baicce eanandoalu beroštumiid boazodoalu vuostái.
perinnäistapaan, ikimuistoiseen nautintaoikeuteen, muihin poronhoitoa koskeviin	1800-logus sámit ja vierroboahttit šadde gilvaleaddjit ovddimusat guolle
lakisäädöksiin sekä kansainvälisoikeudellisiin määräyksiin perustuvilla oikeuksilla.	bivddu ja niitoguohtumiid alde. Dákkoge stáhta vikkai garvit riidduid dainna lágiin
Poronhoitoa käsittelevä lakikomitea (Reindriftslovutvalget) ehdottaa mietinnössään NOU	ahte čađahii nugohčoduvvon ”avvittring”, mainna ulbmil lei čilget sihke ođđaássiid ja
2001:35 poronhoitolakiin muutoksia, jotka aiempaa laajemmin ottavat huomioon poronhoito	sámiid vuoigatvuođaid.
oikeuden tapaoikeudellisen perustan ja ilmentävät sitä.	”Avvittring” galggai maid čielggasmahttit sihke ođđaássiid ja
Saamelaisten poronhoito ulottuu Venäjän rajalta koillisessa Femundeniin kaakossa.	sámiid vuoigatvuođaid eatnamiidda ja čáziide stáhta eatnamiin. Jagi 1886 vuosttamuš
Saamelaisten elämä ja elinkeinoelämä ovat liittyneet poroihin ammoisista ajoista alkaen,	boazogoahtunláhka bođii, man ulbmil lei čilget sámiid vuoigatvuođa geavahit eatna
mutta vain harvat Norjan saamelaiset ovat nykyään tekemisissä poronhoidon kanssa.	miid sihke Gonagasválddi ja ovttaskas eananeaiggádiid ektui. Dáláš boazoealáhus
Poronhoidon ei voida myöskään historiallisesti sanoa olleen suurin saamelaiselinkeino.	láhka bođii jagi 1971. Nugohčoduvvon ”Skattefjällsmålet”-áššis, maid Alimusriekti
tavallista sanoa, että porosaamelaisten osuus Norjan saamelaista on nykyään noin 10 %.	mearridii jagi 1981, NJA 1981 s.1, sámit čuoččuhedje ee. ahte sámit dat eaiggádušše
Yhdistelmäelinkeinot, kalastus ja maatalous	Jämtlándda vearrováriid, iige stáhta.
Useimmat poronhoidon kanssa tekemisissä olevat saamelaiset asuvat Saamenmaan (Sápmi) sisäosissa.	Áššis oaivvilduvvui ahte sámit eai lean duođaštan alddiineaset leat eaiggátvuohta dáidda guovlluide dološáigásaš geavaheami
Rannikolla elävät saamelaiset harjoittavat poronhoitoa varsin pienessä	Duomus celkojuvvui maid ahte dárbbašlaš sádduid viežžan (husbehovstäkt av
Siellä kalastus ja maatalous ovat olleet yhdessä tavallisin saamelaiselinkeino.	vuoigatvuođaide, mat sámiin ledje eatnamiid ja čáziid geavaheapmái, ja ahte
saamelaisena kulttuurina Norjassa on tunnustanut myös suurkäräjien lakivaliokunta	boazodoallovuoigatvuohta maid siskkilda vuoigatvuođa eará guohtumiidda go
käsitellessään Finnmarkin lakia.	duššefal boazoguohtumiidda, ja niittuide.
O. n:o 80 (2004−2005) sivulla	Alimusriekti nannii dasto ahte
”Merikalastus kuuluu tärkeänä osana saamelaiskulttuurin elinkeinoperustaan.	boazodoallovuoigatvuohta lea geavahanvuoigatvuohta eatnamiidda seammá
Tämän vuoksi on tärkeää varmistaa merisaamelaisten mahdollisuus jatkaa rannikkokalastusta.”	vuođđosuodjalusain go dat mii lea eaiggátvuođas buhttekeahtes bággolotnuma
Yhdistetty kalastus ja maatilatalous on nimenomaan rannikolla asuvan saamelaisväestön	vuostái. Maŋimuš logi jagi leat leamaš ollu dikkit main priváhta eananeaiggádat leat
yksiselitteisimmin valitsema elinkeinostrategia, ja sen voidaan tämän takia sanoakin olevan	eananeaiggádat leat váidán čearuid ja čuoččuhan ahte sin eanaopmodagain ii leat mihkkege vuoigatuvođaid boazoguohtumiidda.
kulttuurinen tunnusmerkki.	Duopmocealkimis mii guoskkai
kansainvälisten sekä kansallisten kiintiöjärjestelmien luominen johtivat siihen, että vapaaseen	Härjedalena boazodollui, oaivvilduvvui ahte dat njeallje čearu mat ledje váidojuvvon,
kalastukseen perustuva luonnonvarojen käyttö vaikeutui 1980- ja 1990-luvulla.	eai sáhttán duođaštit alddiineaset leat vuoigatvuohta geavahit priváhta eaiggádiid
Rannikko- ja	riidoáššis.
vuonoalueilla elävät saamelaiset harjoittivat kalastusta yhdistettynä muuhun	Golbma čearu leat ožžon ovttabeallásaš duomu (tredskodomar)
elinkeinotoimintaan, minkä takia he kohtasivat ongelmia kiintiöiden saamisessa. He eivät	celkojuvvot iežaset vuostái go sii áššáskuhttojuvvon oasálažžan eai leat mahkáš
yksinkertaisesti olleet kalastaneet riittävästi.	Dál lea jođus diggeproseassa mii guoská Tåssåsen nammasaš
Tämä oli kalastuspolitiikan tahaton sivuvaikutus,	čerrui, mas riiddu sivvan lea dálveguohtuneatnamat Jämtlánddas.
ja saamelaiskäräjät on huomauttanut viranomaisille, että saamelaisten perinteinen	Das leat eananeaiggádat ožžot doarjaga iežaset ságaide Östersunds suohkandikkis, ja duopmu
elinkeinoperusta on vaarassa.	lea váidaluvvon alit riektai.
Myös saamelaiselle maataloudelle on ominaista, että sitä on harjoitettu vain pienessä	suohkandikkis, ja das ledje golbma eananeaiggáda Nordmaling-guovllus, mii lea
Maatilataloutta harjoitetaan saamelaisalueilla useimmiten muiden ammattien	Västerbottenis, váidán golbma sámi čearu, ja riidu lea vuoigatvuođa alde guođohit
ja elinkeinojen ohessa.	bohccuid dálveguohtuneatnmaiin.
Maatalous on perinteisesti ollut avoin ja joustava elinkeino.	Sámit leat čuoččuhan dan oaivila ahte duođaštan
työllistänyt tiettyinä ajanjaksoina eli sadonkorjuuaikoina ihmisiä, jotka eivät ole	geatnegasvuođa njuolggadusat maid duopmostuolut geavaahit, eai leat govttolaččat
työskennelleet pysyvästi tämän elinkeinon parissa, ja se on antanut maatilallisille	geavahit boazodoalu eanangeavaheami várás, ja ahte eahpegovttolaš maid lea ahte
mahdollisuuksia hyödyntää muita työmarkkinoiden markkinarakoja.	sámi čearut ieža galget máksit diggegoluid dáin áššiin. 6.7 Ruošša sámit
Tyypillisen	6.7.1 Álgosátni
saamelaisperinteen mukaisesti maatalouden ja maatilatalouden organisoinnissa ei	Teaksta Ruošša sámiid birra atná vuođđun eanaš Leif Rantalas čilgehusa mii lea
Saamelaisalueiden maatalous on pääasiassa muodostunut rehunviljelystä ja melko pienessä	váldojuvvon ollásit mielde mielddusin 2 dán árvalussii. Dábálaš lea dadjat ahte Ruoššas ásset sullii 2 000 sámi.
Sivuelinkeinot	Eatnašat sis ásset
Lisäksi on monia saamelaisia sivuelinkeinoja kuten lohenkalastus, lakanpoiminta, metsästys	Guoládagas, gos sii leat miehtá njárgga, muhto eai fal lullegáttis. Enaš ruošša sámit
On myös syytä mainita duodji, saamelaiskäsityöt/käyttötaide.	ásset Lujávrri suohkanis (Lovozero), muhto leat maid stuoribuš sámi ássamat
kissankultaan ja muihin luonnonmateriaaleihin.	gávpogiin Kola ja Murmánskkas.
Perinteiset saamelaiset elämäntavat on	Ruošša sámiin leat odne golbma giellajoavkku.
rakennettu luontoon ja vuodenaikojen vaihteluihin perustuvien yhdistelmäelinkeinojen	gielddasámit (Lovozero), dasto darjjisámit (Guoládaga davvegáttis), ja vel unna
Elämäntavan ja voimavaraperustan muutokset ja ihmisten poismuutto palkkatyön	sámejovkkoš geat geavahit nuohttejávrri suopmana (Notozero) dahje nuortalašgiela
takia ovat vähentäneet luonnontuotteiden merkitystä saamelaisten elinkeinoelämässä, kun taas	Ruošša sámiid otnáš čállingielas leat kyrillalaš bustávat. Ruoššas ii leat sierra Sámediggi.
palvelujen osuus on kasvanut.	Ruošša sámiin ii leat ovddasteapmi ii
Etenkin suurehkoissa taajamissa saamelaisten elinkeinorakenne muistuttaa nykyään varsin paljon enemmistökansan elinkeinorakennetta.	6.7.2 Ruošša sámi vuoigatvuođat
luonto on kuitenkin vastaisuudessakin tärkeä elinkeinon tarjoaja.	Eará ládje go davviriikkain, main sámit leat áidna álgoálbmot, de Ruoššas sámit leat
Etenkin Finnmarkissa turismi on lisääntynyt voimakkaasti 1970-luvulta lähtien.	okta álgoálbmot ollu álgoálbmogiid logus. Earret sámiid, de Guoládagas ásset komit
Metsästykseen ja vapaa-ajankalastukseen liittyvä turismi on kasvanut tieverkon ja muun	ja nenehcat, ja vel ruoššat. Sámiid vuoigatvuođat leat danne eanaš suodjaluvvon
infrastruktuurin kehittymisen vanavedessä.	Ruošša oppalaš álgoálbmotsuodjalusain.
on pidetty jokamiehenoikeuden piiriin kuuluvina alueina, jonne kaikilla on ollut vapaa pääsy	Ruošša lea nugo Norga ja Suopma sihke ratifiseren ja inkorporeren ON
riippumatta heidän yhteyksistään kyseiseen lääniin.	konvenšuvnna siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra.
Esimerkkinä voidaan mainita, että vapaa	Riikkas ja dan eiseválddiin
Tämä on luonut uusia elinkeinoja (myös) Finnmarkin saamelaisille.	leat dainna lágiin geatnegasvuođat maiddái sámiide konvenšuvnna artihkkaliid 1 ja 27
mittapuun mukaan aivan kärjessä itsenäisten elinkeinonharjoittajien määrää laskettaessa.	mielde. Ruošša ii leat dattetge ratifiseren ILO-konvenšvnna nr. 169 iešmearrideaddji
Tuorein rahoituksen järjestymistä	stáhtaid álgoálbmogiid ja čearddaid birra.
Kautokeinoon, jossa sillä on 14 työntekijän palveluosasto.	Ruoššas lea jagi 1993 mannosaš vuođđolágas mearrádus álgoálbmogiid
6.4.	suodjaleami birra.
6 Saamelaisten oikeus luonnonvaroihin	Dat mearrádus lea sámegillii ná:
vuosikymmenten ajan ja joka on edelleenkin osittain selvittämättä Norjan lainsäädännössä. Norjan saamelaisten oikeudellisen aseman selvittämiseen ja turvaamiseen tähtäävä työ	”Ruošša federašuvdna dáhkida vuoigatvuođaid unnitlohkosaš álgoálbmogiidda (indigenous small peoples) viidát dohkkehuvvon vuođđojurdagiid ja standárddaid mielde mat leat riikkaidgaskasaš lágain ja konvenšuvnnain maid Ruošša federašuvdna lea searvan.”
Nimittämisen taustalla oli riita perinteisillä saamelaisalueilla Alta-Kautokeinon vesistön	Vuođđolágas ii leat mihkkege logahallamiid mii čájeha maid álbmogiid mearrádus fátmmasta.
patoamishankkeen yhteydessä suoritetuista toimenpiteistä.	Jagi 1996 mannosaš lágas, mii gieđahallá sivaid manne stáhta
ensimmäisen selvityksensä ”Saamelaisten oikeudellinen asema”, NOU 1984:18. Tämä	stivre sosio-ekonomalaš ovdáneami Ruošša federašuvnna davveguovllus, celkojuvvo
mietintö loi perustan perustuslain 110a §:lle sekä saamelaislaille.	dattetge ahte unnitlohkosaš álgoálbmogat lea álbmogat mat ásset iežaset máttuid
työskentelyään, jonka pääpaino oli Finnmarkin oikeudellisissa oloissa ja pinta-alan käytössä,	árbevirolaš guovlluin, ahte sii leat seailluhan iežaset árbevirolaš eallinvugiid ja ahte
ja julkisti vuonna 1997 selvityksen ”Saamelaiskulttuurin luontainen perusta”, NOU 1997:4.	sin lohku ii leat stuorit go 50 000 olbmo, ja ahte sis leat iežaset sierra čearddalaš
Saamelaisoikeuskomitean taustamateriaalina toimivat kaksi selvitystä, ”Oikeus Finnmarkin	dovdomearkkat.
maa- ja vesialueisiin sekä näiden alueiden hallinto”, NOU 1993:34, ja ”Maan ja veden käyttö	Jagi 1999 Ruošša parlameanta dohkkehii Lága mii dáhkida álgoálbmogiid vuoigatvuođaid Ruošša federašuvnnas (álgoálbmotlága).
historiallisesta näkökulmasta”, NOU 1994:21. Lisäksi samanaikaisesti	dábálaš prinsihpaid birra maid mielde álgoálbmogiid bearašovttastumit galget
Saamelaisoikeuskomitean mietinnön kanssa valmistui erityinen kansainvälisoikeudellinen	organiserejuvvot davvin, Sibirjjás ja Gáiddus Nuortan. Dán oktavuođas ferte maid
selvitys ”Alkuperäiskansojen maaoikeudet kansainvälisen oikeuden ja ulkomaisen	namahuvvot jagi 2001 mannosaš Láhka davi, Sibirjjá ja Gáiddus Nuortti álgo
Yksi keskeinen Finnmarkin maahan ja veteen liittyvä ongelma on, kenellä on	álbmogiid eatnamiid árbevirolaš geavaheami birra. Ovttas dát golbma lága leat
omistusoikeus niihin läänin maihin, joita ei ole aiemmin merkitty maarekisteriin.	vuođđovuoigatvuođaid váldu maid vuođđoláhka ja riikkaidgaskasaš standárddat
Tämä alue	dáhkidit.
käsittää noin 96 % läänin kokonaispinta-alasta, joka on 48 000 km².	Dáid lágaid mielde álgoálbmogiin (45 unnitlohkosaš álbmogis) lea
maiden ja luonnonvarojen hallinnosta ja niitä koskevista oikeussuhteista (Finnmarksloven)”.	vuoigatvuohta eaiggáduššat ja friddja geavahit árbevirolaš luondduresurssaid iežaset
Esitys kohtasi paljon vastustusta saamelaisten sekä kansainvälisen oikeuden ja	orgánaid, oažžut álgoálbmotáirasiid hálddahusa guđege dássái ja searvat dakkár áššiid
ihmisoikeusasiantuntijoiden keskuudessa, minkä seurauksena lakivaliokunnan myöhempi	mearridanproseassaide mat gusket sin guovllu birasgáhttemii.
mietintö, Innst.	Guovlluide main lea
kansainvälisoikeudelliset velvoitteet kuin hallituksen esitys.	luondduriggodagaid árbevirolaš geavaheapmi, lea erenoamáš suodjaleapmi.
Maakäräjät hyväksyi	Geavadis
Finnmarkslovenin 24. toukokuuta 2005, ja laki vahvistettiin 17. kesäkuuta 2005. Se tulee	ii leat dattetge leamaš álki oamastit dáid mearrádusaid ávkin, ja leat maiddái boahtán
voimaan kuninkaan määräämänä ajankohtana. Tällä lailla perustetaan uusi hallintoelin,	ođđaset lágat mat mannet dán golmma lága addin álgoálbmotvuoigatvuođaiguin
, jolle siirretään kiinteistökirjan mukaiset oikeudet läänin siihen	Sámegielat leat erenoamáš áitojuvvon Ruoššas, ja unnán nuorat geavahit sámegiela
osaan, joka nyt on Statskogin omistuksessa.	Jagi 1994 vuođđudedje Lujávrái (Lovozero) sámi giellajoavkku man váldo
Lisäksi perustetaan	báiki lea mánáidgárdi.
-niminen toimikunta, jonka tehtävänä on osaltaan määrittää saamelaisten ja muiden tahojen	Das mánáide oahpahuvvo sámegiella stohkosiin ja doaimmain. Dasto leat guokte vuođđoskuvlla Lujávrris.
Henkilöiden, joilla on omasta	Nubbi lea dábálaš 11-jagás ruoššalaš
mielestään oikeuksia omistamaan alueeseen, tulee ilmoittaa	vuođđoskuvla, mii fállá oahpahusa sámegielas, ja nubbi fas lea 11-jagáš internáhta
Toimikunnan tekemiä ratkaisuja tutkimaan tulee perustaa	skuvla álgoálbmogiid várás, mas oahpahit sámegillii ja sámegielas.
viedä suoraan korkeimman oikeuden käsiteltäviksi. Kesällä 2001 nimitettiin uusi Saamelaisoikeuskomitea.	Mánáid diktit vázzit internáhtaskuvllas lea dattetge nu divrras ahte ollu sámit eai suitte bidjat
Sille annettiin tehtäväksi	mánáideaset dan skuvlii.
selvittää saamelaisten asemaa eli heidän omistusoikeuttaan ja käyttöoikeuttaan maahan ja	Sámi studeanttat ožžot álkibut saji muhtun allaskuvllaide ja universitehtaide. 6.7.4 Ealáhussuorggit
veteen Finnmarkin ulkopuolisilla saamelaisten asutusalueilla.	Ruošša sámiid váldoealáhusat leat áiggiid čađa leamaš guolásteapmi, meahcásteapmi
Komitean tulee mandaattinsa	ja boazodoallu, vaikkoba seahká.
mukaisesti muun muassa määritellä nämä kyseiset alueet ottamalla huomioon ne Norjan	mat galggašedje buoridit davi álbmogiid ekonomalaš ja kultuvrralaš ovdáneami.
kansainvälisoikeudelliset velvoitteet, jotka perustuvat ILO:n yleissopimuksen n:o 169:n 14	Sovjetuniovnnas logiid náre duháha unnibuš boaittobealde gilit definerejuvvojedje
artiklan 2 momenttiin.	pespektiivvaheapmin.
Norjan tuomioistuimet ovat samanaikaisesti tämän selvitystyön kanssa ottaneet kantaa	Dat mearkkaša duohtadilis ahte dáid giliid veahkadagat fertejit
myös erinäisiin yksittäistapauksiin, joissa on suoraan ollut kysymys saamelaisten oikeuksista	ássagoahtit bissovaččat, namalassii fárret stuoribuš gávpogiidda vai veahkadat
luonnonvaroihin.	čoahkkana daidda.
Näissä tapauksissa on arvioitu ikimuistoista nautintaoikeutta koskevia	Sámiide dát bákkolaš fárreheapmi dáhpáhuvai jagi 1964. Dat
Sen, että saamelaisten maankäyttö voi luoda perustan maankäyttöoikeuksille,	dagahii dan ahte ollugat dain guđet ásse unna servodagažiin lahka meara, masse
perinteisten norjalaisten oikeuslähteiden arviointiin.	vejolašvuođa ávkašuvvat mearrariggodagaiguin.
Tässä suhteessa keskeisessä asemassa on	Luondduresurssaid árbevirolaš
kaksi korkeimman oikeuden päätöstä vuodelta 2001. Niin kutsuttu Selbu-asia, johon on viitattu Retstidende-lehdessä 2001 sivulla 769, koski saamelaisten poronhoidon harjoittajien	geavaheapmi maid šattai veadjemeahttumin dán bákkolaš guovddušteami geažil. Boazodoallu lea ain dálge deaŧalaš ealáhus ollu sámiide Guoládagas, vaikko
Kysymys oli siitä, oliko Essandin ja Riast/Hyllingin poronhoitopiireillä	boazodoallu ii leat várrejuvvon sámiide ja dušše unna sámelogoš jođiha boazodoalu
porojen laiduntamisoikeus yksityisillä takamaa-alueilla poronhoitoalueiden rajojen	Ruoššas odne. Guoládagas ruoššat, ukraidnalaččat ja komit jođihit boazodoalu.
Korkein oikeus päätyi ratkaisussaan siihen, että ikimuistoista nautintaoikeutta	Stalin-áiggi boazodoallu, nugo earáge ealáhusat, bákkuin kollektiviserejuvvui, ja dat
koskevat norjalaiset oikeussäädökset, jotka perustuvat perinteisiin norjalaisiin oikeuslähteisiin	dagahii ahte árbevirolaš boazodoallu nogai. Guoládaga sámiin leat muhtun erenoamášvuoigatvuođat iežaset
ja joita voidaan mukauttaen soveltaa poronhoitoon, olivat riittävä perustelu	ealáhusdoaimmaide. Boazodoallit ožžot Guoládagas ”vuoládusa” go láigohit
laiduntamisoikeuden olemassaololle näillä kiistellyillä alueilla.	guohtuneatnamiid. Sámit besset dasto vel vuovddis čuollat jahkái 50 m³ muoraid
Korkein oikeus otti	mávssekeahttá maidege.
lähtökohdaksi, että vaatimukset tulee mukauttaa kyseiseen maankäyttöön ja että niissä on	keahttá dahje unna divadaža ovddas. Odne lea Ruošša sámiin stuorra bargguhisvuohta.
otettava huomioon saamelaisten erityinen maa-alueen käyttö.	6.8 Oktasaš sámi orgánat ja davviriikkalaš ovttasbargu
Niin kutsuttu Svartskogen-asia, johon on viitattu Retstidende-lehdessä 2001 sivulla	Sámit lea lassin iežaset riikkalaš organisašuvnnaide ja ovttastumiide vuođđudan
1229, koski valtion ja maanomistajien välistä kiistaa Olmavankan (Manndalen) seudulla	oktasaš orgánaid riikkarájiid rastá. Sámeráđđi vuođđuduvvui jagi 1956. Sámeráđđi
Kåfjordin kunnassa Pohjois-Tromssassa (Nord-Troms). Kiistassa oli kysymys siitä, kuka	lea oktasaš sámi kulturpolitihkalaš ja politihkalaš lágádus, go dat lea Suoma, Norgga,
omisti Olmavankassa sijaitsevan suurehkon takamaa-alueen, Svartskogenin.	Ruoŧa ja Ruošša sámi organisašuvnnaid ovttasbarganorganisašuvdna.
Korkein oikeus	Ráđi bajimuš
päätti yksimielisesti, että Olmavankan maanomistajat olivat ikimuistoisen kollektiivisen	ulbmil lea gozihit beroštumiid mat sámiin leat álbmogin, nannet sámiid oktiigullevašvuođa riikkarájiid rastá ja bargat dan badjelii ahte sámit maiddái boahtteáiggisge leat
nautinnan perusteella saaneet omistusoikeuden kiisteltyyn alueeseen.	dohkkehuvvon álbmogin, man kultuvrralaš, politihkalaš, ekonomalaš ja sosiála
Korkein oikeus painotti	áššeguovdilis stáhtaiguin.
muun muassa, että seudun väestö koostui pääosin saamelaisista, jotka osasivat huonosti	Sámeráđđi lea mearkkašan ollu sámiid dili ja árvodási buorráneapmái
norjan kieltä, että saamelaisten ja norjalaisten välisessä kommunikaatiossa saattoi syntyä	Davviriikkain, ja muđui álgoálbmogiid dillái máilmmis. Jagi 2000 vuođđuduvvui sámi parlamentáralaš ráđđi.
kulttuurisia ja kielellisiä väärinkäsityksiä eivätkä saamelaiset suhtaudu perinteisessä	Sámi parlamentáralaš ráđđi lea Suoma sámedikki, Norgga sámedikki ja Ruoŧa sámedikki ovttasbargan
kollektiivisessa luonnonvarojen hyödyntämisessään omistusoikeuteen samalla tavalla kuin ei	orgána. Sámeráđis ja Ruošša sámiin lea dárkojeaddji árvodássi ráđis.
saamelaiset.	Sámi parla
Näiden Norjan korkeimman oikeuden kahden päätöksen perusteella voidaan todeta,	mentáralaš ráđi doaibma lea bargat áššiiguin mat gusket sámiide riikkarájiid rastá.
että ikimuistoinen nautintaoikeus on tärkeä oikeusperusta, jonka nojalla Norjan saamelaiset	Ráđđi galgá leat oktasaš orgána mii goziha sámiid beroštumiid, ja dat galgá nannet
voivat saada omistus- ja maankäyttöoikeuksia.	sámiid riikkarájiid rasttideaddji ovttasbarggu.
tuomioidensa myötä muuttaneensa näkemystään saamelaisten perinnäistavoista sekä	Vuosttamuš sámeparlamentarihkárkonfereansa, masa bohte áirasat Suoma
oikeuslähteistä, joita voidaan käyttää tulkittaessa Norjan säädöksiä saamelaisoikeudellisissa	sámedikkis, Norgga sámedikkis ja Ruoŧa sámedikkis ja Ruošša sámiin, lei Johka
Korkeimman oikeuden antama Kåfjord-tuomio, Retstidende-lehden 1985 sivu 247, on	mohkis guovvamánu 24. b. 2005. Das mearriduvvui historjjálaš julggaštus mii guoská
esimerkkinä siitä, että saamelaisten maankäyttö voi luoda perustan myös merikalastukselle.	Suoma, Norgga ja Ruoŧa eiseválddit leat bargan ovttasráđiid sámi áššiiguin
6.5 Ruotsin saamelaiset 6.5.	ámmátolbmádásis jagi 1964 rájis.
1 Johdanto – määritelmä ja lukumäärä	Ovttasbarganlávdegotti sadjái bođii jagi 2001
Ruotsissa arvioidaan asuvan noin 20 000 saamelaista. Ruotsin saamelaisista noin 4 700 on	Davviriikkalaš sámi áššiid vástesaš ámmátolbmáorgána, mas lea maiddái sámedikkiid
poronomistajia, ja näistä henkilöistä noin 2 000 saa elantonsa poronhoidosta.	ovddasteapmige. Jagi 2000 vuođđuduvvui bissovaš politihkkadásat ovttasbargu
Muita perinteisiä saamelaiselinkeinoja ovat metsästys ja kalastus.	sámediggepresideanttaid ja ministariid gaskkas geain lea ovddasvástádus sámi áššiin
Nykytilanteessa monet saamelaiset	Ovttasbargu lea čadnojuvvon Davviriikkalaš
ovat kuitenkin joutuneet täydentämään perinteisiä elinkeinojaan muulla työllä pystyäkseen	Ministtarráđi čállingoddái, ja dasa gullet jeavddalaš čoahkkimat main Suoma, Norgga
ylipäätään elättämään itsensä.	ja Ruoŧa sámi áššit čilgejuvvojit, divaštallojuvvojit ja gieđahallojuvvojit.
Poronlihan hinta on laskenut jyrkästi, ja saamelaiselinkeinot	Muđui davviriikkalaš ovttasbarggus sámiid ovddasteapmi lea eambbo
ovat kaivostoiminnan, metsätalouden, vesivoimaloiden ja infrastruktuurin kehittämisen	dárkojeaddji oassi. Sámedikkiin lea dárkojeaddji árvu Davviriikkalaš Ráđis, muhto
kaltaisten intressitahojen jatkuvan painostuksen alaisina.	ohpit divaštallojuvvo dat, galgetgo leat Ráđis lahttun.
Saamelaisen määritelmä sisältyy saamelaiskäräjälakiin (1992:1433).	Sámiin ii leat formála oasseváldi árvu Barents-ráđis, muhto Barents
mukaan saamelainen on henkilö, joka pitää itseään saamelaisena ja joka osoittaa toteen, että	guovloráđis lea sámiin, njenehcain ja vepsálaččain oktasaš ovddasteapmi.
6.5.	Dasto
Valtiopäivät tunnustivat vuonna 1977 saamelaiset Ruotsin alkuperäiskansaksi.	sáhttit namahit ahte Sámeráđđi lea Árktalaš ráđis oasseváldi almmá jienastanvuoigatvuođa haga.
Saamelaisten	7.1 Ovdasátni
on myös katsottu muodostavan Ruotsissa etnisen ja kielellisen vähemmistön (ks.	Áššedovdi joavkku direktiivvas vuolgá ahte konvenšudvnateavstta álgohápmi gálgá
komiteamietintö SOU 1986:36). Ruotsin saamelaisten asemaa alkuperäiskansana ei ole sitä	ráhkaduvvot daid riikkaidgaskasaš reaidduid mielde mat geatnegahttet guđege riikka.
vastoin turvattu perustuslaissa toisin kuin Norjassa ja Suomessa on tehty.	Danne lea dárbu daid čilget dárkileappot. Suopma, Norga ja Ruoŧa leat guhtege
Hallitus lausui poronhoitoelinkeinoa koskevassa esityksessään (prop.	searvan iešguđetlágan riikkaidgaskasaš konvenšuvnnaide, dahje dohkkehan julggaš
1992/93:32 s. 31), että saamelaiset	tusaid mat váikkuhit dan golmma riikka sámiid riektedillái.
nauttivat etnisenä vähemmistönä hallitusmuodossa (HM) annettua suojaa ja ettei ole ollut	instrumeanttat mat leat deaŧalepmosat dán oktavuođas, mii geahčadit dárkileappot dán
tarpeellista ryhtyä soveltamaan saamelaisten asemaa koskevaa erillistä säännöstä.	kapihttlais. Álbmotrievttálaš standárddat mat leat álgoálbmogiid vuoigatvuođaid
Hallitusmuodon 1 luvun 2 §:n 4 momentissa säädetään, että etnisten, kielellisten ja	várás, geahččalit ovddimusat sihkkarastit ahte álgoálbmogiin, iežaset vuođđojurda
uskonnollisten vähemmistöjen mahdollisuuksia oman kulttuuri- ja yhteiskuntaelämänsä	giiguin, galget sáhttit gáhttet ja ovddidit kultuvrraset, gielaset ja servodateallimeaset,
ylläpitämiseen ja kehittämiseen tulee edistää.	ja árbevirolaš guovlluideaset.
Saamelaiskäräjien tulevaa organisaatiota	Álgoálbmogiid eatnamiid ja resursavuoigatvuođaid
selvittämään asetetun valtion selvityskomitean (komiteamietintö SOU 2002:77), näkemyksen	dainnago sin kultuvrras lea lagaš oktavuohta dáidda guovlluide ja luondduresurssaide.
mukaan olisi aiheellista harkita uudelleen, tulisiko saamelaisille myöntää perustuslaissa	Dát leat sámiidge dovdomearkkat. Riikkaidgaskasaš norpmat geahččalit sihkkarastit álgoálbmogiid errenoamáš
Hallitusmuodon 2 luvussa on yhteiskunnan ja yksityisen henkilön väliseen suhteeseen	vuoigatvuođaid, geahpedit álgoálbmotvealaheami ja doarjut ahte šaddá duođalaš
Hallitusmuodon 2 luvun 15 §:n mukaan laista tai muusta	ovttadássásašvuohta riikka álgoálbmogiid ja váldoálbmoga gaskii.
säädöksestä ei saa seurata, että jotakuta henkilöä kohdellaan huonosti sen johdosta, että hän	Ollu álgoálbmogat
rotunsa, ihonvärinsä tai etnisen alkuperänsä takia kuuluu vähemmistöön.	leat gillán guhkesáigásaš vealaheami ja assimilašuvdnapolitihka.
pakkolunastuksella tai muulla vastaavalla määräämistoimella ilman, että kyseisestä	Nu leat sámitge –
menetyksestä maksetaan korvausta.	ovttaskas olmmožin ja álbmogin.
Saamelaisten poronhoito-oikeutta elinkeino-oikeutena	Sámit leat historjjá čađa deaivvahallan eiseválddiid
käsitellään poroelinkeinolaissa, ja se mainitaan myös HM:n 2 luvun 20 §:ssä, jonka mukaan	vealaheapmái, ee. bággoassimilašuvdnii ja vealaheapmái kultuvrra, giela, eanan- ja
saamelaisilla on yksinoikeus harjoittaa poroelinkeinoa Ruotsissa.	eahpitkeahtes vealahangildosa iežas árvaluvvon sámekonvenšuvdnii, vrd. artihkkala 7
Poroelinkeinon harjoittaminen katsotaan Ruotsissa yleisen edun mukaiseksi, ja	mii gieđahallá vealatkeahttáivuođa ja sierra doaibmabijuid.
poroelinkeinoa pidetään samalla saamelaiskulttuurin tärkeänä perustana. Ruotsi on myös	Vaikko muhtun surggiin lea unnán erohus dan suodjalusas maid álbmotriekti
kansainvälisellä tasolla sitoutunut huolehtimaan poroelinkeinon säilyttämisestä.	ásaha nuppe beales unnitloguide ja nuppe beales álgoálbmogiidda, de álgoálbmot
ympäristökaaren (miljöbalken) 3 luvun 5 §:ssä sanotaan, että poroelinkeinon kannalta	vuoigatvuođaid álbmotrievttálaš dohkkeheapmi lea oppalohkái viidát go álbmot
merkitykselliset maa- ja vesialueet tulee mahdollisuuksien mukaan suojata sellaisilta	rievttálaš unnitlohkosuodjalus. Álgoálbmogiid vuoigatvuođat eatnamiidda, čáziide ja
toimenpiteiltä, jotka voivat merkittävästi vaikeuttaa elinkeinon harjoittamista.	luondduriggodagaide iežaset guovlluin ja daid dohkkeheapmi lea deaŧalaš erohus.
Kansainvälisellä tasolla Ruotsi on mm. liittynyt vuonna 1966 solmittuun YK:n	Nubbi deaŧalaš erohus lea ahte riikkaidgaskasaš álgoálbmotvuoigatvuođat eanaš
kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaan yleissopimukseen, jonka mukaan	bohtet ovdan kollektiiva vuoigatvuohtan, eaige unnitlohkovuoigatvuohtan, mat leat hábmejuvvon ovttaskas olbmuid vuoigatvuohtan.
saamelaiset voivat perustella oikeuttaan omaan kulttuurielämään.	Sámiid fátmmastit goappašat
YK:n Human Rights	njuolggadusgihput.
Committeen ratkaisemissa tapauksissa poroelinkeinon on katsottu muodostavan merkittävän	Sámit leat álgoálbmot ja seammás maid čearddalaš ja giellalaš unnitlohku dan golmma davviriikkas.
osan saamelaisten kulttuurista.	7.2 Doabačielggadeapmi – vealahusdoaba
Syrjinnän kieltävän lain (2003:307) tarkoituksena on ehkäistä muun muassa johonkin	guovttelágan dáhpáhusaiguin meannuduvvo ovtta ládje, ja dilálašvuođaid main
etniseen ryhmään kuulumisesta aiheutuvaa syrjintää.	ovttalágan dáhpáhusaiguin meannuduvvo guovtte ládje.
Lailla on tarkoitus toteuttaa EU	Norgalaš riektedoalus
direktiivi syrjinnän torjumisesta (rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman	geavahit erenoamážit doahpaga»erohustin” lágain, ja ruoŧŧilaš ja suopmelaš
yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta annettu neuvoston direktiivi	riektedoalus geavahit doahpaga»vealaheapmi”. Áššedovdi joavku geavaha vealahusdoahpaga namahussan lágarihkku
2000/43/EY).	Riikkaidgaskasaš geavat rahpá vejolažžat ahte ii
Jos henkilö, joka katsoo tulleensa syrjityksi, esittää seikkoja, jotka antavat	juohkelágan erohustima (”differentiation of treatment”) galgga ipmirdit lágarihkku
aiheen olettaa hänen joutuneen syrjinnän kohteeksi, tulee lain 21 §:n mukaan syrjinnästä	vealaheapmin (”discrimination”). Erohustin mii lea áššálaš ja govttolaš, ja man ulbmil
syytetyn henkilön osoittaa, ettei syrjintää ole tapahtunut.	lea legitiibma olmmošvuoigatvuođaid bajitdásat áigumušaid ektui, ii deaivvahala
Ruotsi ei ole vielä liittynyt itsenäisten maiden alkuperäiskansoja ja heimokansoja	vealahusgildosii. Erohustin masa eai leat áššálaš ákkat ja mii dan geažil ii soaba
koskevaan kansainvälisen työjärjestön ILO:n yleissopimukseen n:o 169. Valtio asetti	7.3.1 Álgosátni ILO-konvenšuvdna nr. 169 iešmearrideaddji stáhtaid álgoálbmogiid ja álbmot
selvityskomitean (SOU 1999:25), jonka tehtävänä oli ottaa kantaa Ruotsin mahdollisuuksiin	joavkkuid birra, mii bođii jagi 1989, lea guovdilis álbmotrievttálaš reaidu álgoálbmotvuoigatuovđaid oktavuođas.
ratifioida yleissopimus ja tutkia, mitä lainsäädäntötoimia tai muita toimenpiteitä vaadittaisiin,	Konvenšuvnna máilmmeviidosaš mearkka šupmi lea dattetge unni ain go ratifikašuvnnaid lohku lea ráddjejuvvon 17 stáhtii.
jotta Ruotsin voitaisiin katsoa noudattavan yleissopimusta.	Davviriikkain leat Danmárku ja Norga ratifiseren konvenšuvnna.
Selvitystä koskevassa	Norga ratifiserii
toimintaohjeessaan hallitus korosti olevan toivottavaa, että Ruotsi voisi liittyä	konvenšuvnna vuosttamuš stáhtan. Vaikko Suopma ja Ruoŧŧa eai leat ratifiseren
yleissopimukseen alkuperäiskansojen perusoikeuksien turvaamiseksi.	konvenšuvnna, de áššedovdi joavku lea ovttamielalaš das ahte sámekonvenšuvnna
Hallitus katsoi välttämättömäksi tehdä perusteellinen selvitys saamelaisten oikeudesta	ávnnaslaš sisdoallu ii sáhte leat vuolit dásis go ILO-konvenšuvnna mearrádusat.
maa-alueisiin, jotta Ruotsi voisi ratifioida yleissopimuksen.	Áššedovdi joavku lea dan oktavuođas váldán vuhtii ahte sihke Suopma ja Ruoŧŧa leat
kaksi uutta selvityskomiteaa, rajojen vetämistä selvittävä komitea	ilbmadan alddiineaset leat ulbmila ratifiseret ILO-konvenšuvnna.
(Gränsdragningskommissionen) sekä metsästys- ja kalastuskomitea (Jakt- och fiskeutredningen).	ávnnaslaš mearrádusat leat nu leamaš deaŧalaš refereansačuoggát áššedovdi joavkku árvvoštallamiidda ja árvalusaide sámekonvenšuvdnii.
Rajojen vetämistä pohtivan komitean tehtävänä on ollut selvittää	ILO-konvenšuvdna nr. 169 lea boađus ILO-konvenšuvnna nr. 107 ođasmahtti
poronhoito-oikeuden käsittämän maa-alueen laajuutta.	mis, mii bođii jagi 1957, ja gieđahallá iešmearrideaddji stáhtaid álgoálbmogiid ja
Komitean on toimeksiantonsa osana	Nugo oidno konvenšuvnna bajilčállágis,
selvitettävä, missä määrin saamelaisilla on perinteisesti maata tai missä määrin he käyttävät	de ILO-konvenšuvdna nr. 107 hábmejuvvui daid áiggiid go ráđđejeaddji servodat oaivil lei ahte álgoálbmogat berrejit assimilerejuvvot stuorraservodahkii.
maata yhdessä muiden kanssa ILO:n yleissopimuksessa tarkoitetuilla tavoilla. Komitean on	rievtti ovdáneapmi jagi 1957 maŋŋil lei mielde váikkuheamen dasa ahte mearridedje
tehtävä selkoa työnsä tuloksista joulukuuhun 2005 mennessä.	dohkkehit ođđa ILO-standárddaid álgoálbmogiid vuoigatvuođaid birra.
6.5.	Konven
Saamelaiskäräjien toimintaa säännellään saamelaiskäräjälaissa (1992:1433).	šuvdna nr. 169 lea dán proseassa boađus. Ođđa konvenšuvdna ulbmáda garvit dan
toimii sekä kansan valitsemana 31-jäsenisenä toimielimenä että hallituksen alaisena	integrašuvdnajurdaga mii lei konvenšuvnna nr. 107 dovdomearka.
Saamelaiskäräjien ensisijaisena tehtävänä on huolehtia saamelaiskulttuuriin	7.3.2 Konsultengeatnegasvuohta, álgoálbmogiid vuoigatvuohta beassat searvat
liittyvistä kysymyksistä.	mearridanproseassaide jna.
aloitteita toimintamuodoiksi ja ehdotuksia saamelaiskulttuuria edistäviksi toimenpiteiksi.	Stáhtalaš eiseválddiid geatnegasvuohta konsultet álgoálbmogiid ja sihkkarastit sin
vaan sen pääasiallisena tehtävänä on vastata saamelaisten käytettäviksi annettavien varojen	searvama go áigumuš lea álggahit doaibmabijuid dahje daoimmaid mat sáhttet
Lisäksi saamelaiskäräjien tehtävänä on nimittää saamelaiskoulun johtokunta,	njuolga čuohcit álgoálbmogiidda, lea ILO-konvenšuvnna nr. 169 vuođđojurdda (dás
johtaa saamen kieleen liittyvää työtä, osallistua yhteiskuntasuunnitteluun ja informoida	Dát geatnegasvuohta boahtá ovdan erenoamážit artihkkaliin 2, 4, 6, 7, 15 nr. 2, 16 ja 22.
Poronhoitopoliittinen komitea (Rennäringspolitiska kommittén) on	Artihkkaliin 2 ásahuvvo dat vuođđojurdda ahte álgoálbmogiin lea vuoigat
ehdottanut, että saamelaiskäräjille on siirrettävä entistä useampia viranomaistehtäviä osana	Dás stáhta geatnegahttojuvvo sihkkarastit álgoálbmogiid searvama go doaibma álggahuvvo, vai sin vuoigatvuođat
saamelaisten itsemääräämisen vahvistamista (SOU 2001:101).	suodjaluvvojit ja vai dáhkiduvvo ahte sin integritehta gudnejahttojuvvo.
6.5. 4 Poroelinkeinon valtuuskunnat	artihkkal 4 nr. 2 čiekŋuda ja nanne dán vuođđojurdaga.
hallintoviranomainen.	Dás dat mearrida ahte stáhta
Jämtlannin, Västerbottenin kuin Norrbotteninkin läänissä on oltava poroelinkeinoja	lea geatnegas vuhtii váldit álgoálbmogiid čielgasit ovddiduvvon sávaldagaid go
käsittelevä valtuuskunta, jonka vastuualueesta päättää kunkin läänin lääninhallitus.	ulbmil lea mearridit erenoamáš doaibmabijuid sihkkarastin dihte álgoálbmogii
nämä eri läänien poroelinkeinoja käsittelevät valtuuskunnat saavat erilaiset valtuudet tehdä	gullevaš ovttaskas olbmuid ja álgoálbmogiid lágádusaid, opmodagaid, bargguid, kultuvrra ja birrasa.
Valtuuskunnat eivät kuitenkaan yleisesti päätä	Dakkár doaibmabijut eai galgga álggahuvvot álgoálbmoga
myös muita elinkeinoja koskevista luonteeltaan melko merkittävistä asioista.	čielgasit ilbmaduvvon sávaldagaid vuostá. Sámiid dáfus dát mearkkaša ahte
saamelaista syntyperää ja jolla on saamelaiskylän jäsenyys, on oikeus harjoittaa poronhoitoa.	erenoamáš doaibmabijut mat sáhttet čuohcit ovttaskas sápmelažžii dahje sámi
Poronhoito-oikeus käsittää henkilön oikeuden hyödyntää maata ja vettä itseään ja porojaan	lágádusaide, opmodagaide, kultuvrii, ealáhusaide ja birrasii, eai sáhte álggahuvvot
ikimuistoiseen nautintaoikeuteen ja on voimassa määräämättömän ajan.	sámiid čielgasit ilbmaduvvon sávaldagaid ja vuoruhusaid vuostái.
Tätä oikeutta on	Lunddolaš lea
kuitenkin rajoitettu niin, että se on voimassa ainoastaan poronhoitoalueella.	bidjat vuođđun ahte ovddimusas leat sámedikkit dat mat galget adnojuvvot
Poronhoitoalue	Artihkkal 6 ásaha stáhtii geatnegasvuođa konsultet álgoálbmogiid go jurdda
käsittää Norrbottenin, Västerbottenin, Jämtlannin, Västernorrlandin, Taalainmaan ja	lea mearridit lágaid dahje álggahit hálddahuslaš doaibmabijuid mat sáhttet njuolga
Gävleborgin läänit.	váikkuhit sidjiide.
Ruotsissa on yhteensä 51 saamelaiskylää.	Govttolaš lea dattetge bidjat vuođđun ahte dát lea
Ne on jaoteltu tunturisaamelais-, metsäsaamelais- ja toimilupasaamelaiskyliksi.	vuođđodeaddji prinsihpa ilbmadeapmi das makkár geatnegasvuođat stáhtas leat
kera kesäisin tunturiin ja talvisin itään havupuumetsiin.	álgoálbmogiidda, ja ahte dat dan dihte ferte adnojuvvot oppalaš prinsihppan mii maid
Metsäsaamelaiskylät pysyvät	gusto guhkkelii go ILO-169 álggaheapmi.
metsäalueilla ympäri vuoden.	Ráđđehus lea geatnegas ásahit meka
Tornionlaaksossa harjoitetaan toimilupaan perustuvaa poronhoitoa.	nismmaid mat sihkkarastet beaktilis álgoálbmotsearvama buot dásiide, politihkalaš
Tämä poronhoidon muoto tarkoittaa, että myös ei-saamelaiset saavat harjoittaa	nugo hálddahuslašge orgánaide, áššiide mat gusket sidjiide. Dát guoská buotlágan
poronhoitoa erityisellä luvalla.	gáibádusaid dakkár konsultemiidda.
Tällaiset luvat ovat määräaikaisia.	Das nannejuvvo ahte konsultemat galget
Poronhoitoalue on jaettu ympärivuotisiin laitumiin ja talvilaitumiin.	čađahuvvot buorredáhtolašvuođain, dakkár vugiiguin mat heivejit dilálašvuođaide ja
Ympärivuotisilla	dahje doarjuma dasa.
Ympärivuotiset laitumet määritellään poroelinkeinolaissa.	Artihkkalis 6 nr. 1 mearriduvvo ahte dakkár konsultemat vuos
Saamelaisilla on vanhastaan myös metsästys- ja kalastusoikeuksia.	ja ovddimusat galget leat álgoálbmoga ovddasteaddji lágádusaiguin.
Poroelinkeinolain	Beroškeahttá das
25 §:ssä määrätään, että saamelaiskylän jäsen saa metsästää ja kalastaa saamelaiskylän	ahte ii leat vuođđu dulkot artihkkala 6 nr. 2 mearrádusa álgoálbmoga gieldinvuoigat
alueella silloin, kun poronhoito on sallittua siellä. Tämä merkitsee, että oikeus metsästykseen	Artihkkal 7 nanne ahte álgoálbmogiin lea vuoigatvuohta mearridit iežaset
ja kalastukseen on voimassa ympärivuotisilla laitumilla koko vuoden.	vuoruhemiid ovddádusprosessii mađe mielde dat guoská sin eallimii, oskui,
oikeus metsästykseen ja kalastukseen valtiolle kuuluvan maan viljelyrajan alapuolella sekä	lágádusaide, vuoiŋŋalaš buresbirgendovdui, ja eatnamiidda main sii ellet dahje atnet
niillä poronhoitoalueilla, joilla poroja hoidetaan metsissä.	vejolašvuođa cealkit oaiviliiddiset dábálaš gulaskuddamis.
Muilla viljelyrajan alapuolella	láidestusa dán gažaldaga ektui.
sijaitsevilla mailla saamelaisilla on oikeus metsästää ja kalastaa lokakuun 1. päivästä	vuoigatvuohta beassat mearridit iežaset ovdáneami, ilbmada ahte stáhtas lea šiehta
huhtikuun 30. päivään.	dallangeatnegasvuohta.
Tärkeän osan metsästyksestä muodostaa hirvenmetsästys, jota	Dan vuostálas loahppajurdda livččii de ahte álgoálbmogiid
pidetään saamelaiskylien ja saamelaiskylien jäsenten merkittävänä tulolähteenä.	vuoigatvuohta mearridit ovdáneapmái iežaset vuoruhusaid ilbmá dakkár vuoigat
Saamelaiskylällä ja sen jäsenillä ei ole oikeutta luovuttaa metsästysoikeutta muille.	vuohtan mas ii leat duohta sisdoallu. Artihkkal 7 addá maid álgoálbmogiidda vuoigatvuođa, dan muddui mii lea
Tämä luovutusoikeus kuuluu edelleenkin valtiolle ja sen läänin lääninhallitukselle, jossa	vejolaš, hálddašit iežaset ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš ovdáneami.
metsästysoikeus on määrä luovuttaa. Metsästys- ja kalastusoikeuden saa kuitenkin luovuttaa	Álgoálbmogiid vuoigatvuohta hálddašit iežaset ovdáneami, nugo dat lea ILO-169
ainoastaan, mikäli se ei aiheuta huomattavaa haittaa poronhoidolle.	artihkkala 7 sániid mielde, manná rattálagaid iešmearridanvuoigatvuođain, nugo dat
3 ja 5 §:n mukaan metsästys- ja kalastusoikeus tulee periaatteessa antaa kaikilla viljelyrajan	boahtá ovdan oktasaš artihkkalis 1 nr. 1 ON-konvenšuvnnas mii gieđahallá siviila ja
yläpuolella sijaitsevilla mailla, mikäli siitä ei aiheudu merkittävää haittaa poronhoidolle.	politihkalaš vuoigatvuođaid, sosiála ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid.
Saamelaiskylät voivat anoa lääninhallitukselta tiettyjen luonnon kannalta herkkien alueiden ja	Iešmearridanvuoigatvuohta, nugo dat ilbmá dan guovtti konvenšuvnnas, nanne ahte
järvien sulkemista pois, mikäli se on tarpeellista poronhoidolle aiheutuvien häiriöiden	”buot álbmogiin” lea iešmearridanvuoigatvuođa vuođul vuoigatvuohta ieža beassat
ehkäisemiseksi ja saamelaiskylien jäsenten kalastusvesien tarpeen tyydyttämiseksi.	friddja buoridit iežaset ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš ovdáneami. Dása lassin
Vuonna 1993 poroelinkeinoasetukseen tehtiin muutoksia (1993:384), jotka laajensivat	álgoálbmogat galget álgoálbmogat ILO-169 artihkkala 7 mielde searvat nationála ja
mahdollisuuksia antaa oikeuksia pienriistan metsästykseen ja urheilukalastukseen	guvllolaš ovddidanplánaid ja prográmmaid hábmemii, čađaheapmái ja árvvoštallamii
tunturialueella.	go dat njuolga sáhttet čuohcit sidjiide.
Valtiovallan asenteena oli, ettei saamelaiskylien jäsenten oikeuksia pidetty	ILO Artihkkal 15 nr. 2 siskkilda mearrádusa álgoálbmogiid vuoigatvuođas
pätevinä oikeuksina ja että varsinainen metsästys- ja kalastusoikeus kuului kiinteistön	searvat proseassaide mat gullet áigumušaide iskat ja ávkingeavahit luonddu
Näin ollen kysymyksessä olisi luovutettavissa oleva oikeus.	riggodagaid álgoálbmotguovlluin. Dán mearrádusa mielde galget álo gulaskuddat
Saamelaisten taholta	álgoálbmogiid beroštumit.
on arvosteltu laajasti tätä pienriistan metsästystä ja kalastusoikeutta koskevaa päätöstä.	Stáhtaid konsultengeatnegasvuohta namahuvvo maid erenoamážit artihkkalis 22, mii lea fidnooahppoprográmmaid birra.
Vuonna 2003 hallitus asetti uuden selvityskomitean, metsästys- ja kalastusoikeuksien	Mearrádusa ilbmá ahte jos dábálaš fidnooahppanprográmmat eai heive oktii álgoálbmogiid sierra dárbbuiguin, de
komitean, selvittämään niiden oikeuksien perusteita ja laajuutta, joiden nojalla	álgoálbmotolbmuid dihte erenoamáš oahpahusa várás njuolggadusat ja prográmmat.
saamelaiskylien jäsenillä ja maanomistajilla on mahdollisuus metsästää ja kalastaa Lapissa ja	sosiála ja kultuvrralaš eavttuide ja geavatlaš dárbbuide. Buot iskkadeamit mat gusket
tuntureilla sijaitsevilla porolaidunalueilla.	prográmmaid organiseremis ja čađaheamis. Norgalaš ráđđehusa
Selvityskomitean tehtävänä on tehdä toimenpide	logus, lea tiippalaš ovdamearka dakkár oahpahusprográmmain maid dát mearrádus
ehdotuksia metsästykseen ja kalastukseen liittyvän yhteistyön ja yhteishallinnon	ILO-169 prinsihpalaš vuolggasadji álgoálbmogiid vieruid, árbevieruid ja lágádusaid
Komitea on helmikuussa 2005 luovuttanut asiaa koskevan osamietinnön, ja	dáfus lea ahte dat galget gudnejahttojuvvot ja ahte álgoálbmogiin lea vuoigatvuohta
sen on määrä jättää lopullinen mietintönsä hallitukselle 1. joulukuuta 2005 mennessä.	dain doaladit. Eaktu lea ahte dat ii boađe nationála riekteortnegiin dahje riikkaid
6 Saamelaisten kielelliset oikeudet	gaskasaš olmmošvuoigatvuođaiguin vuostálagaid.
Ruotsi on ratifioinut	Konvenšuvnna artihkkal 8
(vähemmistökieliä koskevan yleissopimuksen) sekä Euroopan neuvoston kansallisten	mearrida ahte govttolaččat galget vuhtiiváldojuvvot álgoálbmoga árbevierut ja
vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleissopimuksen.	árbevierrorievttit go nationála lágat ja njuolggadusat geavahuvvojit.
Vähemmistökieliä koskeva	Vuođđun
yleissopimus perustuu siihen, että kielet liittyvät kiinteänä osana alkuperäiskansoihin ja	biddjojuvvo dat vuođđojurdda maid ferte gustot lágaid ja njuolggadusaid
muihin etnisiin vähemmistöihin.	ráhkadeapmái. 7.3.4 Eananvuoigatvuođat
Ruotsissa puhutaan saamea eri muodoissa: pohjoissaamea,	iežaset eananguovlluide, ja eatnamiid erenoamáš mearkkašumi álgoálbmogiid
luulajansaamea ja eteläsaamea.	kultuvrii ja vuoiŋŋalaš árvvuide.
Saamen kieltä on mahdollista käyttää asioitaessa Ruotsin	čájehit gaskkohagaid stuorra sierramielalašvuođa das man muddui stáhta lea
hallintoviranomaisissa ja tuomioistuimissa, kuten laki oikeudesta käyttää saamea	Dát lea čielgasit boahtán ovdan norgalaš ráđđehusa árvaluvvon lágas Finnmárkku fylkka eatnamiid riekte
hallintoviranomaisissa ja tuomioistuimissa (1999:1175) määrää.	dilálašvuođaide ja hálddašeapmái (finnmárkolágas) – Od.prp. nr. 53 (2002-2003).
Tällä hetkellä tämä on kuitenkin mahdollista ainoastaan neljässä kunnassa niin kutsutulla saamen kielen	mearrádusaide, gieđahallojuvvojit dárkileappot mearkkašumiin mat leat sámekon
hallintoalueella.	7.3.5 Ealáhusdoaimmat
Laissa mainittujen hallintoviranomaisten ja tuomioistuinten tulee pyrkiä	hálddašit ja geavahit dárkileappot namahuvvon eatnamiid, mat leat deaŧalaččat sámi
kommunikoimaan saamea puhuvien henkilöiden kanssa saamen kielellä.	ealáhusaide, konvenšuvdna maid siskkilda muhtun erenoamáš mearrádusaid árbe
sijaitsevien kuntien on lapsen huoltajan pyynnöstä annettava lapselle mahdollisuus sellaiseen	virolaš álgoálbmotealáhusaid birra. Artihkkal 14 nr. 1 maŋimuš cealkka nanne ahte
esikoulupaikkaan, jossa koko toiminta tai osa toiminnasta on saamenkielistä.	galget erenoamážit váldit vuhtii nomádalaš álbmogiid ja olbmuid dili, sin geas lea
Saamenkieliset joukkotiedotusvälineet lähettävät nykyään	johtti eanandoallu, go mearridit doaibmabijuid mat galggašedje sihkkarastit
saamenkielisiä radio- ja tv-ohjelmia yhteistyössä rajojen yli.	álgoálbmoga vuoigatvuođa geavahit eatnamiid main sis árbevieruideaset mielde lea
Näillä lähetyksille on kuitenkin	leamaš doaibmamušat ja birgenláhki.
annettu Ruotsin valtiollisessa mediassa suhteellisen rajoitetusti tilaa.	Sámi dáfus dát mearkkaša ee. ahte eiseválddit dakkár dáhpáhusain galget váldit vuhtii sámi boazodoalu.
sanomalehtiä julkaistaan Ruotsissa määrällisesti huomattavasti vähemmän kuin Norjassa.	Artihkkal 23 mearrida ahte giehtaduodji, gili ja báikegotti doaimmat, luonddu
Koululain (1985:1100) 8 luvun ja saamelaiskouluista annetun asetuksen (1995:205)	vuđot dállodoallu ja álgoálbmogiid árbevirolaš doaimmat nugo meahcásteapmi,
mukaan Ruotsin saamelaisilla on mahdollisuus antaa lastensa saada peruskouluopetuksensa	guolásteapmi, čoaggin galget dohkkehuvvot deaŧalaš beallin sin kultuvrii, eko
saamelaiskoulussa ensimmäisestä kuudenteen luokkaan.	nomiijalaš gánnáhahttivuhtii ja ovddideapmái.
Saamelaisoppilailla, joilla ei ole	Go lea dárbu, de eiseválddit galget
mahdollisuutta saada koulutustaan saamelaiskoulussa, on oikeus nk. äidinkielenopetukseen.	ovdánit. Dát lea dohkkeheapmi das ahte álgoálbmogiid kultuvra lea hui gittalagaid sin
Tähän kielenopetukseen saamelaiset ovat oikeutettuja, vaikka lapsi ei käyttäisikään saamen	árbevirolaš ealáhusaiguin, ja ahte sáhttá leat vahátlaš álgoálbmotservodahkii ja dan
kieltä päivittäin kotonaan. Sitä vastoin kunta ei ole velvollinen tarjoamaan	lahtuide jos menddo ollu bággejuvvojit váldit bargguid dakkár ealáhusaide maid earát
äidinkielenopetusta, ellei sopivaa opettajaa ole.	oaivvildit leat sidjiide heivvolaččat. 7.3.6 Dearvvašvuohta
Kunta on velvollinen antamaan saamen kielen opetusta äidinkielenopetuksena.	ILO-169 artihkkal 25 nr. 1 dohkkeha dárbbašlažžan álgoálbmogiidda sierra doaibma
Ruotsin saamelaisopiskelijoille ei, toisin kuin Norjassa, ole varattu opiskelupaikkoja missään yliopistossa, korkeakoulussa tai koulutuslaitoksessa.	bijuid dearvvašvuođasuorggis vai sidjiide sihkkarastojuvvo nu alla rumašlaš ja miellalaš dearvvašvuođastandárda go vejolaš.
7 Saamelaisten oikeus maahan ja veteen	Dát heive oktii ON-konvenšuvnna
Valtiovalta uskoi 1600-luvulla, että saamelaiset ja maanviljelijät voisivat käyttää maa-alueita	artihkkala 12 nr. 1 mearrádusain, mii lea ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš vuoigat
maatalouden tieltä, ensiksi rannikolta ja sitten laaksoista suurten jokien varsilta.	vuođaid birra, mas nannejuvvo ahte buohkain lea vuoigatvuohta nu buori rumašlaš ja
Valtiovalta	ILO-169 artihkkal 25 nr. 2 nanne ahte
yritti pitää maatalouden ja poronhoidon erillään vetämällä vuonna 1749 nk. lapinrajan.	álgoálbmogiid vástesaš dearvvašvuođabálvalusat galget leat báikegottiin nu ollu go
Maanviljelys hakeutui vähitellen yhä kauemmas länteen ja ylitti siten lapinrajan, ja vuonna	lea vejolaš, ja ahte dakkár bálvalusat galget váldit vuhtii sin ekonomalaš, sosiála ja
1867 vedettiin uusi raja, viljelyraja.	kultuvrralaš dilálašvuođaid.
Maanviljelys ylitti sittemmin myös tämän rajan.	Vaikko ii lea čielgasit daddjojuvvon, ahte giellalaš
viljelyrajasta on pikemminkin tullut raja, jonka yläpuolella saamelaisten on pysyteltävä	dilálašvuođat galget váldojuvvot vuhtii, de lea lunddolaš daid dulkot doahpagii
porojensa kanssa välttyäkseen ristiriidoilta mm. maanviljelijöiden kanssa.	”kultuvrralaš dilálašvuođat”. Dán fertet atnit dohkkeheapmin das ahte lea váttis
jonka alkuperäisenä tarkoituksena oli osaltaan turvata poronhoidon etuja, on tullut	sihkkarastit álgoálbmogiidda buoremus dearvvašvuođastandárdda jos dearvvašvuođa
Saamelaiset ja uudisasukkaat kilpailivat 1800-luvulla ensi sijassa kalastuksesta ja	bálvalusat eai leat heivehuvvon sin erenoamáš dillái ja eallinláhkái.
nurmilaitumista.	Dán mearrádusas
Myös tässä asiassa valtio yritti välttää konflikteja toimeenpanemalla nk.	celkojuvvo dasto ahte dearvvašvuođabálvalusat álgoálbmogiid várás galget pláne
isonjaon, jonka tarkoituksena oli selvittää sekä uudisasukkaiden että saamelaisten oikeudet.	juvvot ja hálddašuvvot ovttasráđiid dainna álgoálbmogiin mas lea sáhka, ja ahte sin
Isonjaon tarkoituksena oli myös selventää niin uudisasukkaiden kuin saamelaistenkin oikeus	árbevirolaš áiddasteaddji vugiid, dálkkodanvugiid ja dálkasiid galget váldit vuhtii.
maahan ja veteen kruunun maihin nähden.	7.3.7 Oktavuođat ja ovttasbargu riikkarájiid rastá
Vuonna 1886 saatiin ensimmäinen poronhoitolaki,	ILO-169 artihkkal 32 mii gieđahallá álgoálbmogiid oktavuođaid ja ovttasbarggu
jonka oli määrä täsmentää saamelaisten oikeus käyttää maata suhteessa sekä kruunuun että	riikkarájiid rastá, lea guovdilis mearrádus sámiid dáfus. Mearrádus geatnegahttá
Nykyinen poroelinkeinolaki on vuodelta 1971. Niin kutsutussa	ráđđehusaid mearridit heivvolaš doaibmabijuid mat geahppudit álgoálbmogiid
verotunturikysymyksessä (Skattefjällsmålet), jossa korkein oikeus teki ratkaisunsa vuonna	oktavuođaid ja ovttasbarggu riikkarájiid rastá.
1981, ennakkopäätös NJA 1981 s.	Dát guoská oktavuođaide ja ovttas
1, saamelaiset esittivät muun muassa, että Jämtlannin	bárgui earáge álgoálbmogiiguin seammá ollu go oktavuođaide ja ovttasbargui iežas
verotunturien omistajia olivat saamelaiset eikä valtio.	álbmoga olbmuiguin mat ásset eará riikkas.
Saamelaisten ei katsottu näyttäneen	Mearrádus deattuha erenoamážit
toteen, että heillä oli ikimuistoiseen nautintaan perustuva omistusoikeus näihin alueisiin.	Stáhta lea geatnegas mearridit doaibmabijuid maiguin ovddida dakkár oktavuođaid ja
Tuomiossa lausuttiin myös, että soranotto-oikeus kotikäyttöä varten voitaisiin todennäköisesti tulkita osaksi saamelaisten yleistä oikeutta käyttää maata ja vettä ja että poronhoito-oikeus	Riikkaidgaskasaš soahpamušaid mat ulbmádit ovddidit dakkár okta vuođaid álgoálbmogiid gaskka, artihkkal 32 namaha čielgasit vuohkin man mielde dat
käsitti oikeuden myös muuhun laidunmaahan kuin porolaitumiin ja nurmilaitumiin.	sáhtášii dáhpáhuvvat. Davviriikkalaš sámekonvenšuvnna dohkkeheapmi ja ratifik
Korkein	ašuvdna šaddá ILO-169 artihkkala 32 oskkáldas čađaheapmin.
oikeus totesi edelleen, että poronhoito-oikeus on maan käyttöoikeus, jolla on sama	7.4 ON konvenšuvdna siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra 7.4.1 Ovdasátni
perustuslain suoja kuin omistusoikeudella ilman korvausta tapahtuvia pakkotoimia vastaan.	ON-konvenšuvdna siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra, mii bođii juovlamánu
Viimeisten kymmenen vuoden aikana on ollut käynnissä useita oikeusprosesseja, joissa yksityiset maanomistajat ovat kyseenalaistaneet saamelaiskylien	16. b. 1966 (SP), siskkilda ollu norpmaid mat sámerievttálaš oktavuođain leat deaŧalaččat ja guovdilat, erenomážit artihkkalat 1, 2, 3, 26 ja 27. Artihkkal 1 – mii gieđa
poronlaiduntamisoikeuden. Kaikissa tapauksissa maanomistajat ovat haastaneet	hallá iešmearridanvuoigatvuođa – lea sierra kapihttala fáddán, ja mielde maiddái
saamelaiskylät oikeuteen ja väittäneet, ettei saamelaiskylillä ole poronlaiduntamisoikeutta	lasáhusas nr. 3 mii lea sámi álbmoga iešmearridanvuoigatvuođas. Artihkkalat 2, 3 ja
heidän kiinteistöjensä alueella.	26 gieđahallet vealatkeahttáivuođa.
Eräässä ratkaisussa, joka koski poronhoitoa Härjedalenissa,	Artihkkal 27 nanne ahte olbmuin guđet gullet
oikeuteen haastettujen neljän saamelaiskylän ei katsottu pystyvän todistamaan, että niillä oli	čearddalaš, oskkolaš dahje giellalaš unnitloguide ii galgga gildojuvvot vuoigatvuohta
oikeus käyttää yksityisessä omistuksessa olevia maita porolaitumina.	eahccit iežaset kultuvrra, duođaštit ja čuovvut iežaset oskku, dahje geavahit iežaset
yksipuoliset tuomiot, koska ne ovat vastaajina katsoneet, ettei niillä ole taloudellisia	giela. Duohta ovttadássásašvuohta stáhtain unnitloguid ja váldoálbmoga gaskkas lea
edellytyksiä lähteä oikeusprosessiin.	artihkkala 27 deaŧalaš ulbmil.
Siellä maanomistajat ovat saaneet	Álgoálbmogiid ektui mearrádus fátmmasta maid
Östersundin käräjäoikeuden hyväksymisen kanteelleen, ja tuomiosta on valitettu.	vuoigatvuođa ávnnaslaš kulturdoaibmamii ja árbevirolaš ealáhusdoaimmaide mat
Asian	čatnasit eatnamiid ja luondduriggodagaid geavaheapmái.
pääkäsittely alkaa syksyllä 2005 Uumajan käräjäoikeudessa, johon Västerbottenissa	Artihkkal 27 ásaha maid suodjalusa luonddumeassamiid vuostái dain guovlluin maid álgoálbmogat geavahit
sijaitsevan Nordmalingin alueen maanomistajat ovat haastaneet kolme saamelaiskylää asiassa,	árbevirolaš ealáhusdoaimmaide. 7.4.2 SP artihkkalat 2, 3 ja 26 – vealahusa vuostái suodjalus
joka koskee oikeutta porojen laiduntamiseen talvilaitumilla.	SP artihkkal 2 nr. 1 ásaha vealahussuodjalusa.
Saamelaisten taholta on esitetty	Das nannejuvvo ahte stáhta lea
mielipiteitä, joiden mukaan tuomioistuinten soveltamat toteennäyttövelvollisuutta koskevat	erohusaid ”náli, liikeivnni, sohkabeali, giela, oskku ja politihkalaš dahje eará oaiviliid
säännökset eivät ole kohtuullisia, kun on kysymys porotalouden maankäytöstä.	geažil, nationála dahje sosiála vuolggasaji, opmodaga, riegádusa dahje eará beliid
Saamelaisten	geažil muđui.
mielestä on myös kohtuutonta, että saamelaiskylien on itse maksettava näihin juttuihin	sajiin, de dat lea geatnegas sihkkarastit maid dáid vuoigatvuođaid. Sáhta lea nuppiin
liittyvät oikeudenkäyntikustannukset.	sániin cealkki geatnegas aktiiva doibmii sihkkarastin dihte dievas vuoigatvuođaid
6.6 Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaiset − pääpiirteiden vertailu	konvenšuvnna mielde, lágaid dahje eará dárbbašlaš doaibmabijuiguin.
Norja Ruotsi	SP artihkkal
Saamelaismääritelmä Laki saamelaiskäräjistä (974/1995; 3 §)	3 maid siskkilda vealatkeahttáivuođa norpma mii geatnegahttá stáhta aktiivvalaččat
Itseidentifikaation lisäksi henkilöltä edellytetään, että 1) hän itse tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään tai 2) että hän on sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi maa-, veronkanto- tai henkikirjassa taikka 3) että ainakin yksi hänen vanhemmistaan on merkitty tai olisi voitu merkitä äänioikeutetuksi saamelaisvaltuuskunnan tai saamelaiskäräjien vaaleissa.	lágiin viidát váikkuhanviidodat go vealahussuodjalusas mii lea artihkkaliin 2 nr. 1 ja
Tunnustettu alkuperäiskansaksi Kyllä, perustuslaissa (731/1999) 17 §:n 3 mom. Kyllä, ILO:n yleissopimuksen n:o 169 vuonna 1990 tapahtuneessa ratifioinnissa.	3. Artihkkal 3 fátmmasta duššefal sohkabeallevealatkeahttáivuođa, muhto artihkkal 2
50−65 000 (noin 12 500 rekisteröity viralliseen saamelaisluetteloon).	nr. 1 lea ráddjejuvvon vealahussii mii lea SP eará addin vuoigatvuođaid ektui.
Perustuslain suoja Perustuslain 17 §:n 3 mom. ”Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä Perustuslain 110a § ”Valtion viranomaisten velvollisuutena on Ei romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan.	Artihkkal 26, dan sadjái, ásaha oppalaš ja sierra vealahusgildosa: ”Buohkat leat ovtta dásis lága ovddas ja buohkain lea mange erohusa haga earáid ektui vuoigatvuohta oažžut seammá láhkasuodjalusa.
Saamelaisilla on saamelaisten kotiseutualueella kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto sen mukaan kuin lailla säädetään. ” järjestää olosuhteet sellaisiksi, että saamelaisella kansanryhmällä on mahdollisuus kielensä, kulttuurinsa ja yhteiskuntaelämänsä turvaamiseen ja kehittämiseen”.	Dan geažil láhkaásaheapmi galgá gieldit buot sierralágan meannudemiid ja sihkkarastit buohkaide ovttalágan ja beaktilis suodjalusa sierrameannudemiid vuostá man sivat leat dakkárat go nálli, liikeivdni, sohkabealli, giella, osku, politihkalaš dahje eará jurddašeapmi, nationála dahje sosiála vuolggasadji, opmodat, riegádeapmi dahje dilli muđui.”
Saamelaiskäräjät Perustettu vuonna 1996 (korvasi vuonna 1973 perustetun saamelaisparlamentin).	Sániid mielde mat leat SP artihkkalis 26 lea buotlágan vealaheaddji meannu deapmi gildosis.
Ratifioitu, ei sisällytetty lainsäädäntöön.	Dán čabočielga sátnádaga ii leat dattetge vejolas dulkot bustáva
Ratifioitu vuonna 1990, osittain sisällytetty Finnmarkin lakiin (85/2005).	laččat. SP-konvenšuvnna bearráigeahččanorgána, ON olmmošvuoigatvuođa lávde
Päävastuullinen ministeriö Oikeusministeriö. Työ- ja sosiaaliministeriö.	goddi, earuha iežas mearrádusdulkomis lobihis ja lobálaš sierrameannudeami.
Kielisuoja - Perustuslain 17 §:n 3 mom., 121 §:n 4 mom. - Saamen kielilaki 2003	Govttolaš sierrameannudeapmi lea lobálaš, muhto vuođuhis sierrameannudeapmi
- Perustuslain 110 a	deaivvahallá mearrádussii.
- KP:n 27 artikla yleissopimus n:o	Nugo sátnádagas boahtá ovdan, de eiseválddiid doaibman
- Laki (1999:1175)	viidodat dat lea mii lea mearrádusa deaŧaleamos čuozáhat, dasgo dát mearrádus
oikeudesta käyttää saamen kieltä hallintoviranomaisissa ja tuomioistuimissa	dávista vuos ja ovddimusat láhkaaddái, hálddahussii ja duopmostuoluide.
- KP:n 27 artikla – Saamelaisten yksinoikeus poronhoitoon Ei,	ON olmmošvuoigatvuođa lávdegoddi lea artihkkalii 26 dulkot stáhtii
poronhoitolaki 1990. Kyllä,	geatnegasvuođa čađahit positiiva sierradoaibmabijuid (”affirmative action”) vai šaddá
poronhoitolaki 1978. Kyllä,	duohta ovttadássásašvuohta (”equality”).
6.7 Venäjän saamelaiset	Lávdegoddi nanne ahte duohta
Tämä Venäjän saamelaisia käsittelevä tekstiosuus perustuu pääasiassa Leif Rantalan	ovttadássásašvuohta muhtun dáhpáhusain gáibida ahte stáhta čađaha postiiva
laatimaan esittelyyn, joka on kokonaisuudessaan otettu mukaan tämän ehdotuksen liitteeksi 2.	sierradoaibmabijuid muhtun álbmotosiid várás unnidan dahje geahppudan dihte
Venäjällä sanotaan yleensä asuvan noin 2 000 saamelaista.	dilálašvuođaid mat leat vuođđun láhkarihkku vealaheapmái dahje bisuha dan.
Kuolan niemimaalla, jossa he asuttavat koko niemimaan aluetta etelärannikkoa lukuun	Lávdegoddi čujuha dás ovdamearkan dasa ahte stáhta lea geatnegas addit
Useimmat Venäjän saamelaiset asuvat Lovozeron (Lujávri) kunnassa, mutta myös	vealahuvvon álbmotoassái positiiva sierrabálvalusa mii ii leat álbmogis muđui, vai
Kuolan ja Murmanskin kaupungeissa asuu melko paljon saamelaisia.	njulgejuvvo duohtadilálaš vealaheapmi. Áššáigullevaš positiiva sierrameannudeapmi
Venäjän saamelaisten keskuudessa tavataan nykyään kolme saamelaista kieliryhmää.	mii ulbmáda njulget dakkár vealaheami, lea legitiibma doaibmabidju SP mielde.
Suurin niistä on kildininsaame (Lovozero) ja seuraavaksi suurin turjansaame (Kuolan	Dákkár vealaheami lunddolaš váikkuhus lea ahte sierrameannudeapmi mii dagaha
niemimaan pohjoisrannikko).	vuođuhis earušteami, lea gildosis.
Nuortijärven murretta/kolttasaamea (Kuolan kaupunki). Venäjän saamen kirjakieli perustuu	Sierradoaibmabijuid eaktun lea maid dat, ahte eai galgga bistit guhkibut go maid dilálašvuođat gáibidit njulgemii.
kyrilliseen kirjoitukseen.	Go sierradoaibmabiju
Venäjällä ei ole omia saamelaiskäräjiä.	ulbmil lea ollašuvvan, de dat galgá loahpahuvvot.
Venäjän saamelaiset eivät ole edustettuina	7.4.3 SP artihkkal 27 SP artihkkalis 27 nannejuvvo ahte:
kansallisessa duumassa eivätkä myöskään Murmanskin alueduumassa.	Čielggas lea ahte mearrrádus maid ásaha rievttálaš suodjalusa álgoálbmo
Saamelaiset ovat Venäjällä yksi monista alkuperäiskansoista toisin kuin	giidda mat leat unnitlogut – vaikko dan sátnádat dušše namaha unniloguid.
Pohjoismaissa, joissa saamelaiset ovat ainoa alkuperäiskansa.	Vuoigatvuođat mat artihkkal 27 siskkilda, leat earáláganat go konvenšuvnna eará
saamelaisten ja venäläisten lisäksi komeja ja nenetsejä.	individuála vuoigatvuođat, ja bohtet lassin daidda.
Tämän johdosta saamelaisten oikeudet	hábmejuvvon individuála vuoigatvuohtan.
Venäjä on Norjan ja Suomen tavoin sekä ratifioinut että sisällyttänyt lainsäädäntöönsä	Čielggas lea ahte muhtumiin dáin vuoigatvuođain lea mearkkašupmi duššefal go daid lea vejolaš geavahit kollektiivva
kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen.	Daid vuoigatvuođaid galgáge mearrádusa mielde sáhttit návddašit ja geavahit
Tämän	Mearrádus dan dihte siskkilda lassin individuála
yleissopimuksen 1 ja 27 artikla velvoittavat siten myös Venäjää ja sen viranomaisia	vuoigatvuođaide maiddái suodjalusa jovkui oppalohkái, dahje unnibuš joavkkuide.
Venäjä ei ole kuitenkaan ratifioinut itsenäisten maiden	Deaŧalaš lea sámi oktavuođas, ja erenoamážit Davviriikkalaš sámekon
alkuperäiskansoja ja heimokansoja koskevaa kansainvälisen työjärjestön ILO:n	venšuvnna barggu olis, deattuhit stáhta geatnegasvuođat eai leat ráddjejuvvon riikka
koskeva määräys.	iežas olbmuide.
Tämä määräys kuuluu suomennettuna seuraavasti:	Suomas, Norggas ja Ruoŧas lea gaskaneaset geatnegasvuohta čađahit
Asiantuntijatyöryhmä on konsultoinut saamelaisiin liittyvissä kysymyksissä Lapin yliopistossa Rovaniemellä	dáid vuoigatvuođaid sámiide guđet leat sin territoras, beroškeahttái sin riikkavuološ
Perustuslaissa ei ole lueteltu, mitkä kansat kuuluvat edellä mainitun määräyksen	vuođas ja das ássetgo bissovaččat riikkas vai eai. Dát boahtá čielgasit ovdan das mo
Venäjän federaation pohjoisosan sosiotaloudellisen kehityksen valtiojohteisista	olmmošvuoigatvuođa lávdegoddi dulko artihkkala 27. Lávdegoddi ákkasta ahte
perusteista vuonna 1996 annetussa laissa sanotaan kuitenkin vähemmistön muodostavien	oasálaš stáhtat konvenšuvnna artihkkala 2 nr. 1 mielde leat geatnegasat sihkkarastit
alkuperäiskansojen olevan kansoja, jotka asuvat esi-isiensä perinteisillä asuma-alueilla, jotka	konvenšuvdnavuoigatvuođaid buot olbmuide guđet leat stáhta territoras, earret daid
ovat säilyttäneet perinteisen elintapansa, joiden lukumäärä ei ylitä 50 000 henkilöä ja joille	vuoigatvuođaid mat čielgasit gustojit duššefal dušše riikkavuloš olbmuide – ovda
ovat tunnusomaisia yhteiset omaperäiset etniset piirteet.	mearkka dihte politihkalaš vuoigatvuođat artihkkala 25 mielde.
Vuonna 1999 Venäjän parlamentti hyväksyi lain, jolla turvataan alkuperäiskansojen	Vaikko artihkkala 27 vuoigatvuođat 27 leat individuálaččat oaivvilduvvon, de
oikeudet Venäjän federaatiossa (laki alkuperäiskansoista). Vuonna 2000 hyväksyttiin laki	daid čađaheapmi vuolgá das mo joavku nagada seailluhit iežas kultuvrra, oskku ja
yleisistä periaatteista pohjoisen, Siperian ja Kaukoidän alkuperäiskansojen perheiden	Ahte joavkkuiguin galgá positiivvalaččat ja sierra meannuduvvot, lea dan dihte
yhdistämisen toteuttamiseksi.	dárbbašlaš muhtun dáhpáhusain.
Tässä yhteydessä on myös syytä mainita vuonna 2001 annettu	Artihkkal 27 lea geavadis šaddan deaŧaleamos
laki pohjoisen, Siperian ja Kaukoidän alkuperäiskansojen perinteisesti käyttämistä maa	riikkaidgaskasaš mearrádussan álgoálbmogiid gáibádusain oažžut stáhtas aktiiva
Nämä kolme lakia luovat rungon perusoikeuksille, jotka taataan perustuslaissa ja	doarjaga, vaiko mearrádusa sátnádat orru ilbmadeamen dušše negatiiva vuoigatvuođa
kansainvälisissä normeissa.	dorjon dán loahppajurdaga.
Näiden lakien mukaan alkuperäiskansoilla (45	ON olmmošvuoigatvuođaid lávdegoddi lea ee. ilbmadan
vähemmistökansalla) on oikeus omistaa ja vapaasti hyödyntää perinteisten asuinalueittensa	čuovvovaš positiiva sierrameannudeami, ja lassin vel stáhta positiiva rievttálaš váikkuhangaskaomiid:
alkuperäiskansojen edustajia mukaan hallinnon eri tasoille sekä osallistua	Artihkkal 27 geatnegahttá stáhta addit aktiiva doarjaga álgoálbmogiidda ja
päätöksentekoprosesseihin asioissa, jotka koskevat niiden alueiden ympäristönsuojelua.	unnitloguide positiiva sierrameannudeami hámis, jos lea várra ahte sii guđet gullet
Alueet, joilla perinteisesti hyödynnetään luonnonvaroja, nauttivat erityistä suojaa.	dakkár joavkkuide muđui masset duohta vejolašvuođa, sii ja earát seammá joavkkus,
Käytännössä näihin määräyksiin ei ole kuitenkaan ollut kovinkaan helppoa vedota, ja näiden	doaimmahit iežaset kultuvrra, duođaštit ja čuovvut iežaset oskku, dahje geavahit
kolmen lain säätämisen jälkeen onkin tullut voimaan uudempi lainsäädäntö, joka on	iežaset giela. Positiiva sierrameannudeami ulbmil lea oažžut áigái unnitlogu ja
6.7. 3 Saamen kielen opetus	eanetlogu duohta ovttadássásašvuođa.
Saamen kielet ovat erityisen uhanalaisia Venäjällä, ja vain harvat nuoret käyttävät saamen kieltä aktiivisesti.	Dakkár positiiva sierrameannudeapmi ferte atnit vuođđunis govttolaš ja objektiiva eavttuid, iige galgga bistit guhkibut go lea
Vuonna 1994 Lovozeroon perustettiin saamelainen kieliryhmä erään lastentarhan	Eará guovdilis čuolbmagippu lea stáhta geatnegasvuođaid viidodat unnitlogu
Siellä lapset saavat äidinkielen opetusta leikin ja toiminnan välityksellä.	kultuvrra suodjalusa ektui. Olmmošvuoigatvuođaid lávdegotti geavadis mii oaidnit
Lisäksi Lovozerossa on kaksi peruskoulua.	ahte artihkkal 27 maiddái gokčá kultuvrra ávnnaslaš vuođu.
Toinen niistä on tavallinen 11-vuotinen venäläinen	Dat boahtá erenoamážit ovdan álgoálbmogiid ektui.
peruskoulu, joka tarjoaa saamen kielen opetusta, ja toinen 11-vuotinen alkuperäiskansojen	Lávdegoddi dovddaha dan ná: Lávdegoddi cealká dasto čuovvovačča álgoálbmogiid erenoamáš oktavuođaid
internaattikoulu, jossa opetusta annetaan saamen kielessä ja saamen kielellä.	birra iežaset árbevirolaš eatnamiidda ja daidda gullevaš luondduriggodagaide, ja dan
Lasten koulunkäynti internaattikoulussa on kuitenkin kallista, eikä monilla saamelaisilla ole sen	mearkkašumi birra mii dás lea stáhtaid geatnegasvuođas suodjalit joavkku vuoigatvuođa doaimmahit iežaset kultuvrra:
vuoksi varaa antaa lastensa käydä kyseistä koulua.	Olmmošvuoigatvuođaid lávdegotti dáhpi 1980-logu loahpa rájis gitta otnážii
Saamelaisten ylioppilaiden on muita helpompi saada opiskelupaikka moniin	lea ovttamielalaččat dulkot stáhtii geatnegasvuođa suodjalit álgoálbmogiid kultuvrra
korkeakouluihin ja yliopistoihin. 6.7.	eatnamiid ja luondduriggodagaid geavaheami dihte.
Venäjän saamelaisten pääelinkeinoina ovat kautta aikojen olleet kalastus, metsästys ja	Dat boahtá čielgasit ovdan lávdegotti oppalaš komeanttas nr. 23 mii gieđahallá artihkkala 27 dárkileabbo
poronhoito ja usein myös näiden yhdistelmä. Vuonna 1957 annettiin asetus toimenpiteistä	ávnnaslaš sisdoalu, ja máŋgga álgoálbmogii gullevaš ovttaskas olbmo váidalusáššiin
pohjoisten kansojen taloudellisen ja sivistyksellisen kehityksen edistämiseksi.	maid lávdegoddi lea gieđahallan. Álgoálbmogiid kultuvrra ja sin árbevirolaš eallinvugiid gaskavuohta
Kymmenettuhannet Neuvostoliiton syrjäseutujen pikkupaikkakunnat määriteltiin	ásahuvvui vuosttamuš geardde Olmmošvuoigatvuođaid lávdegotti geavadis go
Tämä tarkoitti todellisuudessa sitä, että syrjäseutujen asukkaat joutuivat	lávdegoddi gieđahalai nugohčoduvvon ruoŧŧilaš Kitok-ášši jagi 1988. Áššis lei
jäämään sinne pysyvästi asumaan ja että he joutuivat muuttamaan suurempiin kaupunkeihin,	váimmusgažaldahkan dat, leago váidaleaddjis guhte gullá boazodoallosohkii, vuoigat
minkä tarkoituksena oli keskittää väestö suuriin asutuskeskuksiin.	vuohta joatkit čearu lahttun geas lea lohpi jođihit boazodoalu, go lea vuos orron
pakkomuutto tapahtui vuonna 1964, jolloin monet rannikon läheisyydessä sijaitsevien pienten	máŋga jagi olggobealde čearu. Váidaleaddji ii olahan geahčái iežas čuoččuhusaiguin,
Tämä pakkokeinoin tapahtunut väestön keskittäminen esti lisäksi myös luonnonvarojen	muhto lávdegoddi celkkii dattege ná álgoálbmogiid kultuvrra ja sin árbevirolaš
perinteisen hyödyntämisen.	eallinvugiid gaskavuođa birra:
elinkeino, vaikka poronhoito ei olekaan saamelaisten yksinoikeus.	Nugohčoduvvon Lubicon Lake Band-áššis lávdegoddi 1990 duođaštii
Vain pieni osa	artihkkala 27 rihkkuma.
saamelaisista harjoittaa nykyään poronhoitoa Venäjällä.	Eiseválddiid addin lobi geavahit árbevirolaš álgoálbmot
Kuolan niemimaalla poronhoitoa harjoittavat myös venäläiset, ukrainalaiset ja komit.	guovlluid iešguđetlágan gilvaleaddji ođđaáigásaš doaimmaide, daid gaskkas oljju ja
Stalinin aikana poronhoito kuten muutkin	gássaid bohkamiidda, lávdegoddi anii artihkkala 27 rihkkumin.
käyttö loppui.	Lubicon Lake Band
Kuolan niemimaan saamelaisten elinkeinonharjoittamiseen liittyy muutamia	ášši čájeha ahte jos lohpi addojuvvo luondduriggodagaid viežžamii dakkár guovlluin
Kuolan niemimaalla poronhoitoa harjoittavat saavat ”alennusta”	main álgoálbmogt árbevieruideaset mielde geavahit, de dat sáhttá leat artihkkala SP
porolaidunalueiden vuokrasta.	Lávdegoddi dovddahii ee. čuovvovačča:
Saamelaiset saavat lisäksi kaataa korvauksetta enintään 50 m³	Dat guokte sámi váidalusášši Suomas (guokte vuosttamuš Länsman-ášši) maid
Saamelaiset saavat joillakin paikoilla myös harjoittaa verkkokalastusta	olmmošvuoigatvuođaid lávdegoddi gieđahalai, leat maid mielde čilgemin artihkkala 27
ilmaiseksi tai pientä maksua vastaan.	mearkkašumi álgoálbmogiid vuoigatvuođaide.
Saamelaiset ovat kansallisten järjestöjensä ja yhteenliittymiensä lisäksi muodostaneet yhteisiä	Vuosttaš Länsman-áššis lei sáhkan dat, galgágo geađgeruvken sámi boazoguohtunguovllus adnojuvvot sámi vuoigatvuođaid
toimielimiä yli valtionrajojen.	rihkkumin SP artihkkala 27 mielde.
Saamelaisneuvosto perustettiin vuonna 1956. Se on yhteinen	Loahppajurdaga váldoákkastallan lei dat, ahte sámiiguin geaidda
saamelainen kulttuuripoliittinen ja poliittinen laitos, sillä se on Suomen, Norjan, Ruotsin ja	dat guoskkai, ledje ráđđádallan, ja ahte meassamat eai billis boazodoalu gánnáhahtti vuođa boahtteáiggis.
Venäjän saamelaisjärjestöjen yhteistyöelin. Neuvoston päätavoitteena on huolehtia	de dat sáhttet rihkkut artihkkala 27. Nuppiin sániin cealkki de lea nu, ahte jos meassa
saamelaisten eduista yhtenä kansana, lujittaa saamelaisten yhteenkuuluvuutta yli rajojen ja	mat billistit sámi boazodoalu dahje eará árbevirolaš ealáhusaid ekonomalaš gánná
työskennellä sen puolesta, että saamelaiset tunnustetaan myös vastaisuudessa kansana, jonka	hahttivuođa, de daid lea vejolaš atnit artihkkala 27 rihkkumin. Lávdegoddi dulko maid
yksittäisen maan lainsäädännössä että asianomaisten valtioiden ja saamelaisten	artihkkalii ahte stáhtas lea geatnegasvuohta ráđđádallat go pláne meassamiid
edustuksellisten elinten välisillä sopimuksilla.	árbevirolaš eatnamiidda maid álgoálbmogat geavahit iežaset ealáhusdoaimmaide.
Saamelaisneuvostolla on ollut suuri merkitys saamelaisten aseman ja statuksen	árbevirolaš ealáhusvugiid. Lávdegoddi dovddaha oaivilin ahte sámiid ođđaáigásaš
kehittämiselle täällä Pohjolassa ja ylipäätään alkuperäiskansojen asemalle maailmassa.	maid artihkkal 27 ásaha árbevirolaš álgoálbmotealáhusaide: [The fact that the Sami
Vuonna 2000 perustettiin saamelainen parlamentaarinen neuvosto.	Lávdegotti cealkámuš vuosttaš Länsman-áššis čájeha maid ahte artihkkal 27
Saamelainen	ráddje eiseválddiid jáhkkovuđot beroštusárvvoštallamiid.
parlamentaarinen neuvosto on Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjien yhteistyöelin.	Lávdegoddi ilbmada ahte leat ráddjemat jáhkkovuđot beroštusvihkkedemiide mat oidet dábálaš ekonomalaš
Saamelaisneuvostolla ja Venäjän saamelaisilla on neuvostossa tarkkailijan asema.	servodatovdáneami ja eanetlohkosaš álbmoga ekonomalaš dárbbuid.
Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston tehtävänä on työskennellä sellaisten kysymysten	Lávdegoddi ii ane eanetlohkosaš álbmoga ekonomalaš dárbbuid legitiibma ággan unnidit daid
parissa, jotka koskettavat saamelaisia yli valtionrajojen.	olbmuid vuoigatvuođaid guđet gullet unnitlohkosaš joavkkuide.
Sen on määrä olla saamelaisten etuja	Nuppi Länsman-áššis lei sáhkan rihkkugo sámi boazoguohtunguvlui
vaaliva yhteinen toimielin, jonka tehtävänä on lujittaa saamelaisten yhteistyötä yli	plánejuvvon vuovdedoallu sámi vuoigatvuođaid mat gullet artihkkalii 27. Dánge áššis
Saamelaisparlamentaarikkojen ensimmäinen konferenssi, jonka jäseninä olivat	lávdegotti loahppajurdda lei ahte dat ii leat rihkkun, ee. dainnago eiseválddit ledje
Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjien kaikki edustajat ja johon osallistuivat myös	ráđđádallan sámiiguin geaidda dat guoskkai, ja dainnago meassan ii billis boazodoalu
Venäjän saamelaisten edustajat, pidettiin Jokkmokissa (Johkámohki) 24. helmikuuta 2005.	gánnáhahttivuođa. Lávdegoddi lea njukčamánus 2005 fas árvvoštallan seammá vuovdedoalu, mo
Konferenssi hyväksyi historiallisen julistuksen, joka koskee saamelaisten kulttuurin ja	dat váikkuha sámi boazodollui, mutho dán hávi duššefal duoštatusa dihte. Goalmmát
Suomen, Norjan ja Ruotsin viranomaiset ovat yhteistyössä käsitelleet	Länsman-áššis sámit čuoččuhedje ahte suopmelaš Eanan- ja vuovdedoallo
saamelaiskysymyksiä virkamiestasolla vuodesta 1964 lähtien.	ministeriija mearrádus geahpedit lobálaš boazologu Muotkeduoddara boazosearvvis
Yhteistyökomitean työtä jatkoi vuonna 2001 saamelaisasioiden pohjoismainen virkamieselin, jossa ovat mukana myös	15 % šattai ođđa duođaštus das ahte vuovdedoallu vahágahttá boazodoalu eambbo go lávdegoddi lei atnán vuođđun iežas mearrádussii maid celkkii nuppi Länsman-áššis.
saamelaiskäräjien edustajat. Saamelaiskäräjien puheenjohtajien ja saamelaisasioista	Lávdegoddi gávnnahii ahte dainnago áššeoasálaččat eai lean ovttamielalaččat das mat
Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa vastaavien ministerien pysyvä poliittisen tason yhteistyö	sivaid ledje boazologu geahpedeapmái, de lávdegoddi ii sáhte nuppástuhttit iežas
alkoi vuonna 2000. Yhteistyön käytännön järjestelyistä vastaa Pohjoismaiden	ovdalis celkojuvvon oaivila, ahte vuovdedoalu váikkuhusat eai rihko artihkkala 27.
Virkamieselin kokoontuu säännöllisin väliajoin pohtimaan ja	Ovtta áššis vel, mii lei Suomas, Äärelä- ja Näkkäläjärvi-áššis, lávdegoddi
Saamelaisten edustuksesta muussa pohjoismaisessa yhteistyössä voidaan sanoa, että	mearridii golggotmánus 2001 ahte Suopma, go hoavvadiggi meannudii riidduvuloš
saamelaisilla on yleisesti ottaen tarkkailijan asema.	vuovdedoalloášši, lei rihkkon artihkkala 14 mii gieđahallá vuoigatvuođa rievttalaš
Pohjoismaiden neuvostossa, mutta keskusteluja siitä, tulisiko saamelaiskäräjien olla	diggái, ja ahte duopmostuolu mearrádusa, mii cealká ahte áššáigullevaš vuovdedoallu
Saamelaisilla ei ole muodollista osallistujan asemaa Barentsin neuvostossa, mutta	ii rihko artihkkala 27, dan dihte berre ođđasis iskkaduvvot riikkalaš dásis.
Barentsin alueneuvostossa saamelaisilla, nenetseillä ja vepsäläisillä on yhteinen edustaja.	goddi gieđahalai suopmelaš periodalaš raportta golggotmánus 2004, de Suopma čilgii
Lisäksi voidaan mainita, että Saamelaisneuvosto on mukana Arktisessa neuvostossa ilman	lávdegoddái ahte ráđđehus lei sádden ášši Justiisakanslerii guhte lei gávnnahan ahte
Asiantuntijatyöryhmän toimeksiannon mukaan sopimustekstiluonnosta laadittaessa on	eai lean eavttut maiguin hoigadit ášši alimus duopmostullui. Loahppajurdagiinnis
otettava huomioon kunkin maan kansainvälisistä instrumenteista johtuvat velvoitteet.	lávdegoddi šállošii go Suopma ii lean čađahan lávdegotti mearrádusa ja ávžžuhii
takia niitä on syytä selostaa tarkemmin.	Suoma nu dahkat.
Suomi, Norja ja Ruotsi ovat kukin erikseen liittyneet	7.4.4 Olmmošvuoigatvuođaid lávdegoddi gieđahalai Suoma, Norgga ja Ruoŧa
erilaisiin kansainvälisiin yleissopimuksiin tai hyväksyneet julistuksia, joilla on merkitystä	raporttaid ON olmmošvuoigatvuođaid lávdegoddi (MRK) lea gieđahaladettiinis Suoma, Norgga
näiden kolmen maan saamelaisten oikeudellisen aseman kannalta.	ja Ruoŧa periodalaš raporttaid máŋgii váldán ovdan áššiid mat gusket sámiid SP
Siihen liittyviä tärkeimpiä	mearridan vuoigatvuođaide.
kansainvälisoikeudellisia instrumentteja käsitellään tarkemmin tässä luvussa.	vejolaš dahkat čuovvovaš čoahkkáigeasu: Suoma viđat raportta gieđahalai golggot
Alkuperäisväestöjen oikeuksia koskevien kansainvälisoikeudellisten normien tarkoituksena	mánus 2004, ja earret namahuvvon čujuhusa Äärelä- ja Näkkäläjärvi-áššái lávdegoddi
on ensi sijassa varmistaa, että alkuperäiskansojen on mahdollista suojella ja kehittää	čujuhii loahpalaččat sihke SP artihkkalii 27 ja artihkkalii 1. Lávdegoddi šálloša go ii
kulttuuriaan, kieltään, elintapojaan, yhteiskuntaelämäänsä ja perinteisiä alueitaan omien	leat ožžon čielga vástádusaid das mo gaskavuohta lea vuođđolága čujuhusas sámiide
Kansainvälisen alkuperäiskansojen suojelun keskeisiä elementtejä	álgoálbmoginn ja SP artihkkalis 1 mii gieđahallá iešmearridanvuoigatvuođa.
ovat alkuperäiskansojen maaoikeuksien ja luonnonvarojen käyttöoikeuksien kunnioittaminen	Lávde goddi geardduhii iežas vuorjašuvvama go sámiid eaiggáduššanvuoigatvuohta eatna
ja turvaaminen, koska alkuperäiskansoilla on historiallinen yhteys omiin maa-alueisiinsa ja	miidda áin lea čoavddekeahttá ja go máŋggalágan almmolaš ja priváhta eanan
koska niiden kulttuuri liittyy läheisesti näiden alueiden ja alueilla esiintyvien luonnonvarojen	geavaheamit čuhcet árbevirolaš sámi ealáhusaide, erenoamážit boazodollui, man
käyttöön. Tämä on tunnusomaista myös saamelaisille.	geažil sámiid kultuvra, eallinvuohki ja iešvuođaláhki áitojuvvo.
Kansainvälisten normien tarkoituksena on taata alkuperäiskansojen erityisoikeudet,	Suoma bargat ovttasráđiid sámi álbmogiin ja mearridit dakkár doaibmabijuid maiguin
estää alkuperäiskansojen syrjintä ja osaltaan edistää todellista tasa-arvoa alkuperäiskansojen	eananvuoigatvuođalaš riidu čoavdašuvvá SP artihkkala 27 mielde nu ahte sámi iešvuođaláhki seailu.
ja maan valtaväestön välillä.	Lávdegoddi gáibidii velá ahte dasságo Suopma čoavdá eanan
Monet alkuperäiskansat ovat joutuneet pitkäaikaisen syrjinnän ja	vuoigatvuođalaš áššiid, de berre bissehit buot dakkár doaimmaid mat negatiivva
sulauttamispolitiikan kohteiksi.	vugiin váikkuhit boahtteáigásaš čovdosiid.
Tämä koskee myös saamelaisia niin yksilöinä kuin	Norga ovddidii skábmamánus 2004 iežas viđat periodalaš raportta das mo lea
kansanakin.	čađahan SP.
Saamelaiset ovat historian kuluessa joutuneet kokemaan viranomaissyrjintää,	Dán raportta MRK ii leat vel gieđahallan. Norgga njealját mearriduvvui
jossa on muun muassa ollut kyse pakkosulauttamisesta ja saamelaisten kulttuuriin, kieleen,	golggotmánus 1999. Dan oktavuođas MRK čálii, čujuhettiinis artihkkaliidda 1 ja 27,
Asiantuntijatyöryhmä ehdottaa saamelaissopimusluonnoksessaan nimenomaista	dihto positiiva ovddádusaid birra. MRK namahii sámedikki sajádaga nannema, sáme
syrjintäkieltoa, vrt. syrjimättömyyttä ja erityistoimenpiteitä koskeva 7 artikla.	giela nannema, dihto lávkkiid eananvuoigatvuođaid áššiid čoavdima guvlui, ja dan
Siitä huolimatta, että kansainvälisen oikeuden antama vähemmistöjen suoja eroaa	ahte sámiide lea sihkkarastojuvvon vejolašvuohta beassat buktit ovdan oaiviliiddiset
joissakin suhteissa vain vähän alkuperäiskansojen suojasta, alkuperäiskansojen oikeuksien	áššiin mat gusket sin árbevirolaš ealáhusaide.
kansainvälisoikeudellinen tunnustaminen on olennaisilta osin laajempi kuin	Seammá dokumeanttas MRK ilbmada dattetge iežas ain vuorjašuvvat go sámi
kansainvälisoikeudellinen vähemmistöjen suoja. Yksi tärkeä ero on, että alkuperäiskansojen	ealáhusat mat gullet konvenšuvnna artihkkalii 27, eai oro oažžumin doarvái suodja
oikeudet maahan, veteen ja omien alueittensa luonnonvaroihin tunnustetaan.	lusa iešguđetlágan gilvaleaddji almmolaš ja priváhta eanangeavaheddjiid vuostái.
ero on, että kansainväliset alkuperäiskansojen oikeudet ilmenevät olennaisilta osin	Erenoamáš vuorjašuvvansivvan MRK čujuhii priváhta eananeaiggádiid álggahan
Saamelaiset kuuluvat molempien säännösten piiriin. Saamelaiset ovat	duopmostuolloáššiide mat leat heađuštan sámiid jođiheames boazodoalu dihto
alkuperäiskansa ja samalla myös kunkin maan etninen ja kielellinen vähemmistö.	guovlluin, ja lassin vel dagahan sidjiide stuorra diggegoluid. MRK gohčui maid
tilanteita, joissa erilaisia tapauksia kohdellaan samalla tavalla, tai tilanteita, joissa	Norgga raportet sámi álbmoga iešmearridanvuoigatvuođa birra, mii gullá artihkkalii
Norjan lainsäädännössä on käytetty	1, namalassii artihkkalii 1 nr. 2.
ensisijaisesti käsitettä ”eriarvoinen kohtelu”, kun taas Ruotsin ja Suomen lainsäädännössä	Ruoŧa viđat raportta MRK gieđahalai njukčamánus 2002. Lávdegoddi čálii
käytetään käsitettä ”syrjintä”.	positiiva lávkin dan go nationála olmmošvuoigatvuođaid doaibmaplána dohkke
Asiantuntijatyöryhmä käyttää käsitettä kuvaamaan	huvvui, mas sámiid vuoigatvuođat namahuvvojit vuoruhuvvon áššin.
yleisenä ja neutraalina käsitteenä, joka käsittää kaikki epätasa-arvoisen kohtelun muodot.	Čujuhettiinis artihkkaliidda 1, 25 ja 27 MRK dattetge ilbmadii vuorjašuvvama go sámedikkis lea
Tämä on sopusoinnussa syrjintäkiellon kansainvälisen tulkinnan kanssa.	nu ráddjejuvvon searvamis dakkár mearrádusaide mat gusket sámi álbmoga
Kansainvälisen	árbevirolaš guovlluide ja ealáhusaide, daid gaskkas mearrádusaide čáhcefámus,
käytännön mukaan kaikkea eriarvoista kohtelua () eri ole	ruvkedoalus, vuovdedoalus ja eatnamiid privatiseremis.
pidettävä syrjintänä ().	MRK ávžžuhii Ruoŧŧa čađahit
Syrjintäkielto ei koske asiallista ja kohtuullista	sin birrasii ja eallinvuđđui, vrd. artihkkala 1 nr. 2.
eriarvoista kohtelua, jonka tavoite on laillinen suhteessa ihmisoikeudelliseen	7.5 ON konvenšuvdna ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid birra
päätavoitteeseen.	7.5.1 Álgosátni
Eriarvoista kohtelua, jolta puuttuu asiallinen peruste ja joka ei siten ole	ON konvenšuvdna ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid birra, mii bođii
eriarvoista kohtelua, joka erikseen tarkasteltuna voi näyttää olevan ristiriidassa	juovlamánu 16. b. 1966 (ØSK), siskkilda artihkkaliid main lea mearkkašupmi
7.3 Itsenäisten valtioiden alkuperäiskansoja koskeva ILO:n yleissopimus n:o 169	sámerievttálaš čuolbmagihpuide. Artihkkal 1 gieđahallá iešmearridanvuoigatvuođa.
1 Johdanto Itsenäisten valtioiden alkuperäiskansoja koskeva Kansainvälisen työjärjestön ILO:n	Mearrádus lea seammá go SP artihkkal 1. Iešmearridanvuoigatvuohta lea ovdan sierra
yleissopimus n:o 169 on keskeinen alkuperäiskansojen oikeuksia koskeva	čuoggás, geahča 7.16, dasto vel lasáhusa nr. 3 mii lea sámi álbmoga iešmearridan
kansainvälisoikeudellinen instrumentti.	vuoigatvuođa birra.
Yleissopimuksen yleismaailmallinen merkitys on	Artihkkal 2 nr. 2 ásaha vealahangildosa mii ávnnaslaččat lea
kuitenkin rajallinen, koska toistaiseksi sen on ratifioinut ainoastaan 17 valtiota.	seammá go SP artihkkal 2 nr. 1. Mii maid čujuhit artihkkalii 13, mii lea soahppevaš
Ks. 4. helmikuuta 1977 annettu Norjan työympäristölain no 4 55A § ja 9. kesäkuuta 1978 annetun tasa-arvolain	7.5.2 ØSK artihkkalat 2 ja 13 - suodjalus vealahusa vuostái ØSK 2 nr. 2 nanne ahte stáhta lea geatnegas dáhkidit ahte ØSK nannen vuoigatvuođat
45 kohta.	politihkalaš dahje eará oaiviliid geažil, nationála dahje sosiála vuolggasaji,
Ks. esim. ICCPR: General Comment no.	opmodaga, riegádusa dahje muđui dási geažil.
18: Non-discrimination, 18.10.	” Nugo ON konvenšuvdna siviila ja
Syyskuuhun 2005 mennessä ILO:n yleissopimuksen n:o 169 ovat ratifioineet seuraavat 17 valtiota:	politihkalaš vuoigatvuođaid birra, artihkkal 2 nr. 1, de ØSK mearridan
Pohjoismaista Tanska ja Norja ovat ratifioineet yleissopimuksen.	vealahangielddus artihkkal 2 nr. 2 lea ráddjejuvvon eará vuoigatvuođaid ektui maid
Norja oli ensimmäinen	konvenšuvdna mearrida.
yleissopimuksen ratifioinut valtio.	ØSK artihkkal 13 siskkilda mearrádusa mii ulbmáda
Vaikka Suomi ja Ruotsi eivät olekaan ratifioineet	áiddastit vealaheami oahpahusvuogádaga miellaguottuid čieggademiin, vaikko dat
yleissopimusta, asiantuntijatyöryhmä on yksimielinen siitä, ettei saamelaissopimuksen	ávnnaslaččat ii leat mihkkege vealahusgieldi mearrádusaid. Mearrádusa ulbmil lea
aineellinen sisältö voi olla ILO:n yleissopimuksen säännöksiä alemmalla tasolla.	ahte galggašii nannet nuppiid joavkkuid vuostái gierdavašvuođa ja ipmárdusa, ja
Asiantuntijatyöryhmä on siinä yhteydessä ottanut huomioon, että sekä Suomi että Ruotsi ovat	vuostálastit vealaheami. Artihkkalis 13 nr. 1 celkojuvvo ee. ahte oahpahus galgá
ilmaisseet pyrkivänsä ratifioimaan ILO:n yleissopimuksen.	veahkkin ovddidit ipmárdusa, gierdavašvuođa ja ustitvuođa buot ”nállejoavkkuid,
ILO:n yleissopimuksen aineelliset	čearddalaš ja oskkolaš joavkkuid” gaskka.
määräykset ovatkin olleet asiantuntijatyöryhmälle tärkeitä vertailukohtia sen pohtiessa	7.6 ON konvenšuvdna buotlágan nállevealahemiid heaittiheamis 7.6.1 Álgu
pohjoismaista saamelaissopimusta ja tehdessä sitä koskevia ehdotuksia.	Vaikko ollu olmmošvuoigatvuođaid konvenšuvnnat siskkildit vealahangildosa, de ON
ILO:n yleissopimus n:o 169 syntyi vuodelta 1957 peräisin olevaan ILO:n	jagi 1965 juovlamánu 21. beaivásaš konvenšuvdna (RDK), mii lea buotlágan nálle
yleissopimukseen n:o 107, itsenäisissä maissa alkuasukkaina ja muiden heimoasteella elävien	vealahemiid heaittiheamis, lea dattetge guovdileamos álbmotrievttálaš reaidu vealahanoktavuođaide.
väestöryhmien suojelu ja sulauttaminen, tehdyn tarkistuksen pohjalta.	” Konvenšuvnna artihkkalis 1 nr. 1 čilgejuvvon ”nállevealaheapmi” ná:”...
alkuperäiskansat oli tuolloin yhteiskunnassa vallinneen käsityksen mukaan määrä sulauttaa	juohkelágan sierrameannudeapmi, eretčuoldin, ráddjen dahje oidin náli, liikeivnni, soga dahje nationála dahje čearddalaš vuolggasaji geažil, man ulbmil dahje váikkuhus lea heaittihit dahje ráddjet olmmošvuoigatvuođaid dohkkeheami, návddašeami dahje čađaheami ovtta ládje olbmuid gaskkas, ja maiddái vuođđovuoigatvuođaidge politihkalaš, ekonomalaš, sosiála, kultuvrralaš dahje man ihkinas suorggis almmolaš eallimis.”
Kansainvälisen oikeuden kehittyminen vuoden 1957 jälkeen on osaltaan	Stáhta lea RDK artihkkala 2 nr. 1 (d) mielde geatnegas gieldit daguid ja
johtanut päätökseen hyväksyä alkuperäiskansojen oikeuksia koskevia uusia ILO-normeja.	dagakeahttáivuođaid mat gullet dán čilgehussii, ja geatnegas dohkálaš vugiiguin
Yleissopimus n:o 169 on yksi tämän kehitysprosessin tuloksista.	Ovdalgo vealaheapmi lea vealaheapmi RDK artihkkala 1 nr. 1 mielde, de dasa
on tarkoitus luopua yleissopimus n:o 107:n normeille ominaisista sulauttamispyrkimyksistä.	ferte gullat dahku dahje dagakeahttáivuohta mii earuha olbmuid árvvu, čuoldá dahje
2 Neuvotteluvelvoite, alkuperäiskansojen oikeus osallistua päätöksentekoprosesseihin	oidá sin, daid sivaid geažil maid mearrádus namaha dárkileappot (náli, liikeivnni,
ym.	Vealahansivat mat dás namahuvvojit leat molssaeavttut, ja doarvái
Yksi ILO:n yleissopimuksen n:o 169 (jäljempänä ILO-169) perusperiaatteista on valtion	lea jos okta dain sivain doallá deaivása. Dasto lea vel vealaheapmái dat eaktu ahte
viranomaisten velvollisuus neuvotella alkuperäiskansojen kanssa ja varmistaa heidän	vuođaid ja vuođđudeaddji friddjavuođaid dohkkeheami, ovttadássásaš návddašeami
osallistumisensa neuvotteluihin silloin, kun suunnitellaan sellaisen toiminnan käynnistämistä	rasistalaččat čilgehusa mielde. Vealahangielddus ii gusto positiiva sierraoaibmabijuid dahje positiiva
tai sellaisiin toimiin ryhtymistä, joilla voi olla välitön merkitys alkuperäiskansoille.	erenoamáš meannudeami vuostái mat leat dihto čearddalaš joavkkuid dahje olbmuid
Tämä	ávkin, guđet dárbbašit positiiva erenoamáš meannudeami.
velvollisuus ilmenee etenkin 2, 4, 6 ja 7 artiklasta, 15 artiklan 2 momentista sekä 16 ja 22	Dakkár erenomaš meannudeapmi lea lobálaš RDK artihkkala 1 nr. 4 mielde go lea dárbu dasa
artiklasta.	olmmošvuoigatvuođain dássálagaid earáiguin servodagas.
Yleissopimuksen 2 artiklassa luodaan periaate, jonka mukaan alkuperäiskansoilla on	Eaktu lea ahte sierra doaibmabijut heaittihuvvojit go ulbmil lea čađahuvvon.
oikeus osallistua päätöksentekoon niihin välittömästi vaikuttavissa asioissa.	7.6.2 Nállevealaheami lávdegotti opplaš árvalusat álgoálbmogiid vuoigatvuođaid
Valtio velvoitetaan siinä varmistamaan alkuperäiskansojen osallistuminen päätöksentekoon silloin,	ON nállevealaheami lávdegoddi, man bargomearrádus lea gozihit mo stáhtat čađahit
kun toimenpiteisiin on tarkoitus ryhtyä niiden oikeuksien turvaamiseksi ja niiden	RDK mearridan geatnegasvuođaideaset, lea buktán oppalaš árvalusa stáhtaide
koskemattomuuden kunnioittamisen takaamiseksi.	álgoálbmogiid vuoigatvuođaid birra (General Recommendation No.
ILO-169:n 4 artiklan 2 momentti syventää ja lujittaa tätä periaatetta.	goddi nanne das ahte álgoálbmotvealáheapmi gullá RDK vuollái ja ahte stáhtat galget
Siinä määrätään, että valtio on velvollinen noudattamaan Norja ratifioi yleissopimuksen 20. kesäkuuta 1990. ILO Convention no.	álggahit dárbbašlaš doaibmabijuid mat heađuštit ja unnidit dakkár vealaheami. Lávdegoddi duođašta dasto ahte álgoálbmogat stuorra osiin máilmmis leat gillán ja
107 Concerning the Protection and Integration of Indigenous and other Tribal and Semi	gillájit ain vealaheami ja iežaset olmmošvuoigatvuođaid ja vuođđudeaddji
alkuperäiskansojen selkeästi ilmaisemia toivomuksia silloin, kun joudutaan ryhtymään	friddjavuođaid rievideami. Lávdegoddi rohtte ovdan vealaheapmin erenoamážit
erityistoimenpiteisiin alkuperäiskansan jäsenten sekä niiden instituutioiden, omaisuuden,	álgoálbmogiid eatnamiid ja luondduriggodagaid massimiid ”kolonisttaide, gávppálaš
työvoiman, kulttuurin ja ympäristön suojelemiseksi.	servviide ja stáhtalaš doaimmaide”.
Tällaisiin erityistoimenpiteisiin ei saa	Lávdegoddi cealká ahte eatnamiid massima
ryhtyä alkuperäiskansojen selkeästi ilmaisemien toiveiden ja priorisointien vastaisesti.	boađus lea ahe álgoálbmogiid kultuvra ja historjjálaš iešvuođaláhki áitojuvvojit.
Saamelaisten tapauksessa tämä tarkoittaa, ettei yksittäistä saamelaista tai saamelaisia instituutioita, omaisuutta, kulttuuria, elinkeinoja ja ympäristöä mahdollisesti koskeviin	⎯ Stáhtat gohčohallet maid sihkkarastit álgoálbmotservodahkii vejolašvuođa doaimmahit ja ealáskahttit iežas kultuvrralaš árbevieruid ja dábiid, ja seailluhit ja geavahit giela.
erityistoimenpiteisiin voida ryhtyä saamelaisten selkeästi ilmaisemien toiveiden ja priorisointien vastaisesti.	Jos nu ii leačča duohta dili geažil vejolaš, de álgoálbmogis lea lávdegotti oaivila mielde vuoigatvuohta oažžut buhtadasa, ovddimusat ođđa sadjásaš eatnamiid ja territoriaid.
Saamelaiskäräjiä on luonnollisesti ja lähtökohtaisesti pidettävä	7.6.3 Nállevealaheami lávdegotti dárkomat ja árvalusat sámi eatnamiid ja
ensisijaisena toimielimenä, jolla on tässä suhteessa laillinen oikeus ilmaista saamelaisten	resursavuoigatvuođaid birra ON nállevealaheami lávdegoddi lea buktán erenoamáš dárkomiid ja árvalusaid
6 artikla velvoittaa valtiota neuvottelemaan alkuperäiskansojen kanssa, kun harkitaan	Supmii, Norgii ja Ruŧŧii sámi dilálašvuođaid birra gieđahaladettiinis stáhtaid
sellaisia lainsäädännöllisiä tai hallinnollisia toimenpiteitä, joilla voi olla näihin kansoihin	periodalaš raporttaid RDK čađaheamis. Daidda lea oktasaš dat ahte lávdegoddi buot
6 artiklan 1 momentin sanamuodon mukaan tämä pätee sovellettaessa ILO	golmma dáhpáhusas gieđahallá áššiid mat gusket sámi eatnamiidda ja resursavuoigat
169:n määräyksiä.	vuođaide.
On kuitenkin kohtuullista pitää lähtökohtana, että tässä ilmaistaan	Lávdegotti prinsihpalaš vuolggasadji orru leamen dat ahte jos álgo
perusperiaate, joka koskee valtion velvoitteita alkuperäiskansoihin nähden, ja että sitä on	álbmogiid eanan- ja resursavuoigatvuođaid dohkkeheapmi váilu eaige gudne
tämän takia pidettävä yleisperiaatteena, joka pätee myös muulloin kuin ILO-169:n	Lávdegoddi šálloša go váttisvuođat mat čatnasit sámiid eananvuoigatvuođaide
Hallitus on velvollinen luomaan mekanismeja, jotka varmistavat	Suomas, eai vel leat čovdojuvvon, ja go Suopma ii vel leat dohkkehan ILO
alkuperäiskansojen vapaan osallistumisen niitä koskevissa asioissa päätöksentekoon kaikilla	konvenšuvnna nr. 169 mii lea iešmearrideaddji stáhtaid álgoálbmogiid ja álbmot čearddaid birra.
tasoilla niin poliittisissa kuin hallinnollisissakin elimissä.	Lávdegoddi čujuha iežas ”General Recommendation No. 23”, mii
Tämä koskee kaiken tyyppisiä	gieđahallá álgoálbmogiid vuoigatvuođaid, ja dáhttu Suoma dohkkehit ja suodjalit
päätöksiä, joilla voi olla välitön vaikutus alkuperäiskansoihin.	sámiid vuoigatvuođa eaiggáduššat, ovddidit, hálddašit ja geavahit iežaset kollektiiva
6 artiklan 2 momentti asettaa	eatnamiid, territoraid ja resurssaid.
Siinä todetaan, että neuvottelut on käytävä	Lávdegoddi ávžžuha dasto Suoma gávdnat dievas
vilpittömin mielin ja olosuhteisiin katsoen asianmukaisella tavalla pyrkimyksenä saavuttaa	čovdosiid sámi eananvuoigatvuođaide, ovttasráđiid sámi álbmogiin, ja árvala Supmii
yhteisymmärrys tai hyväksyntä ehdotetuille toimenpiteille.	nu farga go vejolaš dohkkehit ILO-konvenšuvnna nr. 169.
määrätään, että tällaisia neuvotteluja on käytävä ensi sijassa alkuperäiskansojen	Dili ektui mii lea Norggas, de lávdegoddi čalmmustahttá ráđđehusa árvalan
edustuselinten kanssa. Vaikka 6 artiklan 2 momentin määräyksen tulkitsemiselle	lága Finnmárkku fylkka eatnamiid ja luondduriggodagaid riektedilálašvuođaid ja
hakemaan alkuperäiskansan ennakkosuostumuksen tai hyväksynnän suunnitelluille	hálddašeami birra (finnmárkoláhka). Lávdegoddi ilbmada vuorjašuvvama das go
7 artiklassa todetaan, että alkuperäiskansoilla on oikeus itse päättää elämäänsä,	ráđđehusa árvalan láhka arvat muddui unnida sámiid isitvuođa ja mearridanválddi
uskomuksiinsa, instituutioihinsa, henkiseen hyvinvointiinsa sekä asuttamiinsa tai muutoin	Finnmárkku fylkka eatnamiin ja daid luondduriggodagaid alde. Lávdegoddi dásge
käyttämiinsä maihin vaikuttavien kehittämistoimien tärkeysjärjestyksestä.	čujuha iežas oppalaš eavttuhussii álgoálbmotvuoigatvuođaid birra (General
Keskustelua on	Recommendation No.
herättänyt se, luoko tämä määräys neuvotteluvelvoitteen vai riittääkö se, että valtio kuulee	23), mas stáhtabealit ávžžuhuvvojit dohkkehit ja suodjalit álgoálbmogiid eatnamiid ja resursavuoigatvuođaid.
alkuperäiskansoja antamalla niille tilaisuuden lausua mielipiteensä tavanomaisten kuulemisten	Lávdegoddi dáhttu Norgga gávdnat dáidda áššiide čovdosiid maid sámi álbmot sáhttá doarjut.
Määräys antaa vain niukasti ohjeita tämän kysymyksen suhteen.	Sámi eananvuoigatvuođat leat guovdilat maiddái vealahuslávdegottige
perusperiaatetta mahdollisimman uskollisesti noudattava periaate, jonka mukaan	loahppajurdagiin ja árvalusain Ruŧŧii das mo čađahit konvenšuvnna. Čujuhemiin
alkuperäiskansoilla on oikeus ohjata omaa kehitystään, asettaa valtiolle neuvotteluvelvoitteen.	bargui mii lea jođus identifiseren dihte sámi boazoguohtunguovlluid Ruoŧas, ja lávdegotti iežas ovddeš oppalaš árvalusaide álgoálbmogiid eananvuoigatvuođaid
Päinvastainen johtopäätös merkitsisi, että alkuperäiskansojen oikeus tehdä kehitysprosessiaan	birra, de Ruoŧŧa ávžžuhuvvo ráhkadit dievvasii dohkálaš lágaid, ovttasráđiid sámi
koskevia omia päätöksiä olisi vailla todellista sisältöä.	álbmogiin, vai jávkaduvvojit eahpádusat sámiid eananvuoigatvuođaid hárrái.
7 artikla antaa myös	Lávdegoddi ávžžuha Ruoŧa joatkit barggu mainna galggašii válmmaštuvvat farga
alkuperäiskansoille oikeuden mahdollisimman laajasti hallita omaa taloudellista, sosiaalista ja	ratifiseret ILO-konvenšuvnna nr. 169 iešmearrideaddji stáhtaid álgoálbmogiid ja
kulttuurista kehitystään.	álbmotčearddaid birra.
Alkuperäiskansojen oikeus päättää omasta kehityksestään, sellaisena	Lávdegoddi čujuha dakkár čuoččuhusaide go ahte beroštumit
kuin tämä oikeus on muotoiltuna ILO-169:n 7 artiklassa, on yhtäpitävä YK:n	mat eai leat sámiid, vuoruhuvvojit ovddabeallái sámi beroštumiid go leat
kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia sekä taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia	dáhttu Ruoŧŧa buktit eambbo dieđuid dáid dilálašvuođaid birra. 7.7 ON konvenšuvdna mánáid vuoigatvuođaid birra
oikeuksia koskevien yleissopimusten yhteisen 1 artiklan 1 kohdan mukaisen	ON konvenšuvnnas, mii bođii golggotmánu 20. b. 1989 (BK) ja lea mánáid vuoigat
itsemääräämisoikeuden kanssa. Mainituissa kahdessa yleissopimuksessa ilmaistun	vuođaid birra, leat guokte mearrádusa mat erenoamážit namahit álgoálbmogiid
itsemääräämisoikeuden mukaan ”kaikilla kansoilla” on oikeus vapaasti edistää taloudellista,	vuoigatvuođaid, artihkkalat 17 (d) ja 30. Guovdilis mearrádus lea artihkkalis 30, ja
sosiaalista ja kulttuurista kehitystään. Tämän lisäksi alkuperäiskansojen on ILO-169:n 7	dat lea measta nugo SP artihkkal 27. Erohus lea ahte álgoálbmogat namahuvvojit
artiklan mukaan saatava osallistua sellaisten kansallisten ja alueellisten	njuolga artihkkalis 30. Dasto lea BK artihkkal 2 deaŧalaš dainnago dat ásaha
kehittämissuunnitelmien ja -ohjelmien laadintaan, toteutukseen ja arviointiin, jotka voivat	vealahangildosa konvenšuvnna addin vuoigatvuođaid oktavuođas. 7.7.2 BK artihkkal 2 - suodjalus vealahusa vuostái
ILO-169:n 15 artiklan 2 momentissa määrätään alkuperäiskansojen	BK artihkkal 2 nr. 1 nanne ahte stáhtabealit galget gudnejahttit ja sihkkarastit
oikeudesta osallistua alkuperäiskansojen asuttamien alueiden luonnonvaroihin kohdistuvia,	konvenšuvnna addin vuoigatvuođaid, buot mánáide guđet leat sin válddi vuolde,
suunnitteilla olevia tutkimus- tai hyödyntämisohjelmia koskeviin päätöksentekoprosesseihin.	vealatkeahttá geange, ja beroškeahttá máná, su vánhemiid dahje áittardeaddji ”nális,
Tämän määräyksen mukaan alkuperäiskansojen kanssa on aina neuvoteltava, ennen kuin alkuperäiskansojen alueiden mineraali- tai muita luonnonvaroja ryhdytään tutkimaan tai	liikeivnnis, sohkabealis, gielas, oskkus, politihkalaš dahje eará oaiviliin, nationála, čearddalaš dahje sosiála vuolggasajis, opmodagas, doaibmavádjitvuođas, riegádusas
hyödyntämään muun muassa sen selvittämiseksi, vaikuttaako sellainen toiminta haitallisesti	” Stáhta lea geatnegas aktiivvalaččat sihkkarastit nu, vai vealaheapmi ii dáhpáhuva.
alkuperäiskansojen etuihin ja missä määrin. Valtion neuvotteluvelvoite on myös mainittu	go dasa vástideaddji mearrádusat mat leat ON konvenšuvnnas siviila ja politihkalaš
erikseen ammattikoulutusohjelmia koskevassa 22 artiklassa. Määräyksestä käy ilmi, että	vuoigatvuođaid birra, artihkkal 2 nr. 1, ja ON konvenšuvnnas ekonomalaš, sosiála ja
elleivät yleiset erityisammattikoulutusohjelmat vastaa alkuperäiskansojen jäsenten	kultuvrralaš vuoigatvuođaid birra, artihkkal 2 nr. 2, mii spiehkasta das ahte BK listu
erityistarpeita, viranomaisten on yhteistyössä kyseisten alkuperäiskansojen kanssa	mii logaha molssaeavttot vealahansivaid, maiddái siskkilda ”čearddalaš vuolggasaji”
niitä koskevia säännöksiä.	ja ”doaibmavádjitvuođa”.
Mahdollisten erityiskoulutusohjelmien tulee perustua kyseisten	BK artikkal 2 nr. 2 siskkilda gildosa vealaheames mánáid
kansojen taloudellisiin, sosiaalisiin ja kulttuurioloihin sekä käytännön tarpeisiin.	sin vánhemiid, áittardeddjiid dahje bearašlahtuid árvodási, doaimmaid, oaiviliid,
kanssa on neuvoteltava tällaisten ohjelmien suunnittelemisesta ja toteuttamisesta.	oskkoldaga dahje oskku geažil. Stáhta lea geatnegas álggahit doaibmabijuid mat
uudelleenjärjestelyohjelma on tyypillinen esimerkki tämän määräyksen piiriin kuuluvasta	sihkkarastet ahte mánát leat suodjaluvvon dakkár vealaheami vuostá.
koulutusohjelmasta. 7.3.	7.7.3 BK artihkkal 17 (d)
3 Perinnäistavat ja tapaoikeus	erenoamážit unnitveahkadaga mánáid ja álgoálbmotmánáid giellalaš dárbbuid.
ILO-169: n periaatteellisena lähtökohtana on, että alkuperäiskansojen tapoja ja instituutioita	Artihkkal 29 nr. 1 (d) nanne ahte mánáidoahpahusas maid galgá leat áigumuš
tulee kunnioittaa ja että alkuperäiskansoilla on oikeus säilyttää ne, elleivät ne ole ristiriidassa	ráhkkanahttit mánáid boahttevaš ovddasvástideaddji eallimii man vuođđun lea
alkuperäiskansojen perinnäistavat ja tapaoikeus on otettava asianmukaisesti huomioon	ipmárdus, ráfi, gierdavašvuohta, sohkabeliid ovttadássásašvuohta ja álbmogiid,
kansallisia lakeja ja säädöksiä sovellettaessa. Tämä periaate koskee lähtökohtaisesti myös	čearddalaš, nationála ja oskkolaš joavkkuid soabalašvuohta, ja álgoálbmotolbmuid
lakien ja säädösten laatimista.	gaskkas.
7.3. 4 Maaoikeudet	7.7.4 BK artihkkal 30
Maata ja luonnonvaroja koskevat oikeudet (13−19 artikla) merkitsevät epäilemättä	Dainnago artihkkal 30 guottiha seammá vuoigatvuođaid go SP artihkkal 27, de lea
sopimusvaltioille suurinta haastetta ILO-169:n täytäntöönpanon kannalta.	lunddolaš dulkot mearrádusa geavada mielde mii lea boahtán áigái SP artihkkala 27
tunnustetaan alkuperäiskansojen erityinen yhteys ja suhde omiin maa-alueisiinsa ja se	ektui. Lassin dasa ahte artihkkal 30 dohkkeha erenoamáš vuoigatvuođaid, de dat lea
erityismerkitys, joka maa-alueilla on alkuperäiskansojen kulttuurille ja henkisille arvoille. Pohjoismaissa käyty oikeudellinen ja poliittinen keskustelu osoittaa toisinaan esiintyvän	”Dain stáhtain main leat čearddalaš, oskkolaš dahje giellalaš unnitveahkadagat dahje álgoálbmotolbmot, mánás guhte gullá dakkár unnitveahkadahkii dahje álgoálbmogii, ii galgga gildojuvvot vuoigatvuohta ovttas nuppiiguin iežas joavkkus eallit iežas kultuvrra mielde, duođaštit ja čuovvut iežas oskku, dahje geavahit iežas giela.”
laajaa erimielisyyttä siitä, kuinka pitkälle valtion velvollisuus tunnustaa alkuperäiskansojen	Mearrádus ásaha stáhtii álbmotrievttálaš geatnegasvuođa sámi mánáide sin
maaoikeudet ulottuu. Tämä on tullut selkeimmin esiin Norjan hallituksen tehdessä	geatnegasvuođas stáhtii maid gullá dárbbu mielde álggahit sámi mánáide positiiva
lakiehdotuksen Finnmarkin läänin maa-alueiden ja luonnonvarojen hallinnosta ja niitä	sierrameannudeami. 7.7.5 Mánáidlávdegotti árvalusat álgoálbmotmánáid vuoigatvuođaid birra
koskevista oikeudellisista olosuhteista (Finnmarksloven, Finnmarkin laki) – Ot.	ON mánáidlávdegoddi cealkámušain stáhtabeliide, álgoálbmotmánáid vuoigatvuođaid
(HE) n:o 53 (2002–2003).	birra, leat arvat árvalusat.
ILO-169:n määräyksiin liittyviä ongelmia käsitellään tarkemmin yksittäisiä	Lávdegoddi čujuha álggus stáhtabeliid geatnegasvuođaide
ehdotettuja määräyksiä koskevissa huomautuksissa saamelaissopimuksen IV luvussa.	ovddidit ja suodjalit álgoálbmotmánáid olmmošvuoigatvuođaid artihkkala 2 (ii
Määräyksillä alkuperäiskansojen oikeudesta omistaa, hallita ja käyttää tarkemmin määriteltyjä	vealaheapmi) ja artihkkala 30. Lávdegoddi deattuha ahte stáhtat, go čađahit álgoálbmotmánáid vuoigatvuođaid, lassin mánáidkonvenšuvnna mearridan
maa-alueita on merkitystä saamelaisten elinkeinoille, minkä lisäksi yleissopimukseen sisältyy	vuoigatvuođaide sáhttet maiddái váldit vuhtii eará riikkaidgaskasaš standárddaid, daid
myös muutamia alkuperäiskansojen perinteisiä elinkeinoja koskevia erityismääräyksiä. 14	gaskkas ILO-konvenšuvnna nr. 169, mii lea iešmearrideaddji stáhtaid álgoálbmogiid
artiklan 1 momentin viimeisessä lauseessa todetaan, että erityistä huomiota on kiinnitettävä	ja álbmotčearddaid birra. Lávdegoddi nanne ahte álgoálbmotmánáid vuoigatvuođaide
joiden tarkoituksena on turvata alkuperäiskansojen oikeus käyttää maa-alueita, joita ne ovat	artihkkala 30 mielde, erenoamážit sin kultuvrralaš vuoigatvuođaide, maiddái sáhttet
perinteisesti voineet käyttää toimeentulonsa hankkimista ja perinteistä elinkeinotoimintaansa	gullat eallinvuogit mat čatnasit eatnamiidda (territoriijaide) ja luondduriggodagaid
Saamelaisten kohdalla tämä tarkoittaa muun muassa, että viranomaisten on tällaisissa	geavaheapmái. Lávdegoddi cealká dán oktavuođas ahte artihkkal 30 dan dáfus lea
tapauksissa otettava huomioon saamelaisten poronhoito.	dárbu ipmirdit seammá ládje go SP artihkkala 27, čujuhettiinis Olmmošvuoigat
Hyväksytty myöhemmin 17. kesäkuuta 2005 laiksi n:o 85.	vuođaid lávdegotti ”General Comment No. 23” nammasaš tekstii.
23 artiklassa määrätään, että käsityöammatit, maaseudun ja pienyhteisöjen teollisuus	Lávdegoddi maid čujuha dasa ahte ILO-konvenšuvdna nr. 169 dohkkeha ahte álgoálbmogiin lea
sekä luontaistalous ja perinteiset metsästys-, kalastus-, ansastus- ja keräilyelinkeinot tulee	erenoamáš gaskavuohta iežaset guovlluide ja ahte sin kultuvra lea lahkalagaid gitta daiguin.
tunnustaa tärkeiksi tekijöiksi näiden kansojen kulttuurien tukemisessa ja niiden taloudellisessa	Čujuhettiinis BK artihkkalii 12, ja vel artihkkaliidda 13 ja 17, lávdegoddi
riippumattomuudessa ja kehityksessä.	strategiijaid, politihka ja prošeavttaid maiguin čađahit álgoálbmotmánáid vuoigat
Viranomaisten on tilanteen niin edellyttäessä	Lávdegoddi váldá maid ovdan čuolbmagihppun álgoálbmotmánáid
varmistettava, että näitä toimintojen edellytyksiä vahvistetaan ja edistetään yhteistyössä	identitehta, ja cealká ee. – čujuhettiinis artihkkaliidda 7 ja 8 – ahte stáhtabealit galget
alkuperäiskansojen kanssa.	diktit álgoálbmotvánhemiid addit mánáidasaset dakkár namaid maid ieža háliidit.
Tämä tarkoittaa sen tunnustamista, että alkuperäiskansojen	Lávdegoddi cealká dasto ahte stáhtat galget gudnejahttit álgoálbmotmánáid
kulttuuri liittyy läheisesti niiden perinteisiin elinkeinoihin ja että alkuperäiskansojen	Olbmonamat leat nugo giella ja kultuvra juohke olbmo deaŧaleamos identitehtadahkkit.
yhteisöille ja niiden jäsenille saattaa aiheutua haittaa siitä, jos he joutuvat työskentelemään	Lávdegoddi dáhttuge stáhtabeliid danne álggahit dárbbašlaš doaibmabijuid mat sihkkarastet ahte álgoálbmotmánát
muiden ihmisten käsityksen mukaan heille soveltuvissa elinkeinoissa.	sáhttet návddašit iežaset kultuvrra ja geavahit iežaset giela, ja dan oktavuođas
ILO-169:n 25 artiklan 1 momentissa myönnetään, että terveydenhuoltoalalla on ryhdyttävä	lávdegoddi čujuha erenoamážit artihkkalii 17 (d) mii geatnegahttá stáhtabeliid
erityistoimenpiteisiin alkuperäiskansojen mahdollisimman hyvän fyysisen ja henkisen	movttiidahttit joavkomedia váldit vuhtii álgoálbmotmánáid giellalaš dárbbuid.
Tämä on sopusoinnussa YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja	Lávdegoddi gieđahallá maid giellavuoigatvuođaid oahpahusa oktavuođas.
sivistyksellisiä oikeuksia koskevan yleissopimuksen 12 artiklan 1 momentin määräyksen	Stáhtabealit ávžžuhuvvojit duohtan deavdit álgoálbmotmánáid vuoigatvuođa dakkár
kanssa.	oahpahussii mii máhttáha sin lohkat ja čállit iežaset gillii.
Siinä todetaan, että kaikilla on oikeus nauttia korkeimmasta saavutettavissa olevasta	Mánáidlávdegoddi mearridii jagi 2003 arvat oppalaš eavttuhusaid
ruumiin- ja mielenterveydestä. ILO-169:n 25 artiklan 2 momentissa todetaan, että	miellahttoriikkaide álgoálbmotmánáid vuoigatvuođaid birra, ee. artihkkala 2
paikallisympäristössä ja että palveluissa on otettava huomioon alkuperäiskansojen	čađaheapmái. Lávdegoddi nanne ahte stáhta lea geatnegas álggahit beaktilis
Vaikka kielioloja ei mainitakaan yleissopimuksessa	doaibmabijuid, ee. lágaiguin, vai sihkkarastá álgoálbmotmánáide dievas vejolaš
erikseen, niiden on luonnollista tulkita sisältyvän käsitteeseen ”kulttuuriolot”.	vuođaid návddašit iežaset vuoigatvuođaid almmá mange lágan vealaheami haga.
Tämän on katsottava merkitsevän sen tunnustamista, että alkuperäiskansojen mahdollisimman hyvää	Lávdegoddi váldá ovdan dán oktavuođas dan, ahte álgoálbmotmánáin lea vuoigat
terveydellistä tasoa on vaikea varmistaa, ellei terveyspalveluja ole mukautettu niiden	vuohta dearvvašvuođa ja sosiála fálaldagaide, oahpahussii, orrunsadjái ja sullasaš
Tässä määräyksessä sanotaan edelleen, että	áššiide mat doarvái váldet vuhtii sin kultuvrralaš vuolggasaji.
alkuperäiskansojen terveyspalvelut on suunniteltava ja niitä on hallinnoitava yhteistyössä	stáhtabeliid, ovttasráđiid álgoálbmotservodagaiguin ja álgoálbmotmánáiguin, ráhkadit
kysymyksessä olevien alkuperäiskansojen kanssa ottamalla huomioon niiden perinteiset	almmolaš doaibmaáŋgiruššamiid mat áiddastivčče olggobealde olbmuin negatiiva
terveydenhoito-, parannus- ja lääkintämenetelmät.	miellaguottuid ja boasttu ipmárdusat álgoálbmogiid birra.
ILO-169:n 32 artikla, joka käsittelee alkuperäiskansojen välistä yhteydenpitoa ja yhteistyötä	Oahpahusa áiddastan vealaheami hárrái lávdegoddi cealká ahte stáhtabealit galget árvvoštallat ja
rajojen yli, on keskeinen määräys saamelaisten kannalta. Määräys velvoittaa hallitukset	ođasmahttit oahppoplánaid ja oahpponeavvuid vai skuvlamánát oahppet gudnejahttit
ryhtymään tarkoituksenmukaisiin toimiin helpottaakseen alkuperäiskansojen yhteydenpitoa ja	álgoálbmogiid kultuvrralaš identitehta, historjjá, giela ja árvvuid.
Tämä koskee yhteydenpitoa ja yhteistyötä toisten alkuperäiskansojen	7.8 ON konvenšuvdna buotlágan nissonvealahemiid heaittiheamis
Määräyksessä korostetaan erityisesti yhteydenpitoa ja yhteistyötä taloudellisilla,	ON konvenšuvdna buotlágan nissonvealahemiid heaittiheamis, mii bođii juovlamánu
sosiaalisilla, kulttuurisilla ja ympäristöaloilla. Valtio on velvollinen ryhtymään toimiin	18. b. 1979 (KDK) ásaha gildosa buotlágan nissonvealahemiid vuostái ja stáhtabeliid
edistääkseen tällaista yhteydenpitoa ja yhteistyötä. 32 artiklassa mainitaan nimenomaan	geatnegasvuođa sihkkarastit ovttalágan vuoigatvuođaid ja friddjavuođaid goappašiid
kansainväliset sopimukset alkuperäiskansojen tällaisten yhteyksien edistämiseksi.	soahkabeliide. KDK guoská sámiid dáfus nissonolbmuid vejolaš vealaheapmái, masa
Pohjoismaisen saamelaissopimuksen hyväksyminen ja ratifiointi merkitsevät ILO-169:n 32	eiseválddit dahje eará ovttadagat dahje olbmot guđet eai leat sámit leat sivalaččat,
7.4 Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva YK:n yleissopimus	dahje vealaheapmái mii dáhpáhuvvá siskkáldasat sámi servodagas. KDK artihkkal
7.4.	siskkilda oppalaš gildosa nissonvealaheami vuostái.
1 Johdanto	Artihkkal 1 čilge nisson
Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva 16. joulukuuta 1966 tehty YK:n	Dát lea vealatkeahttáivuođa oppalaš norbma soahkabeliid gaskavuođaide, ja dat
yleissopimus (KP) sisältää useita saamelaisoikeuden kannalta tärkeitä ja keskeisiä normeja.	vuoigatvuođaid surggiin, beroškeahttá KDK mearrádusain mat muđui ležžet.
Tässä yhteydessä on erityisesti mainittava 1, 2, 3, 26 ja 27 artikla.	Artihkkal 2 geatnegahttá stáhtabeliid álggahit doaibmabijuid, ee. lágavuđot
Itsemääräämisoikeutta	KDK artihkkal 4 rahpá
koskevaa yleissopimuksen 1 artiklaa käsitellään omassa luvussaan sekä liitteessä n:o 3, joka	vejolažžan oidi vealaheami mii jođálmahtášii sohkabeliid gaskka duohta ovtta dássásašvuođa.
koskee saamelaisten itsemääräämisoikeutta.	Dakkár erenoamáš meannudeapmi ii deaivvahala konvenšuvnna
2, 3 ja 26 artiklat koskevat syrjimättömyyttä.	Eaktu lea ahte erenoamáš meannudeapmi nohká go ollašuvvá
henkilöiltä saa kieltää oikeutta nauttia omasta kulttuuristaan, tunnustaa ja harjoittaa omaa	áigumuš addit goappašiid sohkabeliide ovttalágan vejolašvuođaid ja goappašiid
uskontoaan tai käyttää omaa kieltään.	sohkabeliiguin meannuduvvo ovtta ládje.
27 artiklan määräyksen tärkeänä tavoitteena on	7.9 UNESCO-konvenšuvdna vealaheami vuostá oahpahusas
alkuperäiskansojen osalta myös oikeuden kulttuurin aineelliseen harjoittamiseen sekä maan ja	ON organisašuvdna oahpahusa, diehtaga ja kultuvrra várás (UNESCO) mearridii
luontoon kajoamiselta alueilla, joita alkuperäiskansat käyttävät perinteiseen	juovlamánu 14. b. 1960 sierra konvenšuvnna oahpahusvealaheami vuostái.
7.4.	Kon
KP:n 2 artiklan 1 kohdassa säädetään syrjintäsuojasta.	venšuvnna artihkkal 1 siskkilda definišuvnna ”vealaheamis” mii sulastahttá dan
sitoutuu kunnioittamaan ja takaamaan jokaiselle alueellaan olevalle ja oikeuspiiriinsä	definišuvdnii mii lea ON konvenšuvnnas buotlágan nállevealaheami heaittiheamis,
kuuluvalle yksilölle KP:ssä tunnustetut oikeudet ilman minkäänlaista ”rotuun, ihonväriin,	artihkkal 1 nr. 1. UNESCO-konvenšuvnna artihkkal 1 definere vealaheami leat
sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen tai	juohkelágan earuheapmi, čuoldin, ráddjen dahje oidin ee. náli, nationála dahje sosiála
yhteiskunnalliseen alkuperään, omaisuuteen, syntyperään tai muuhun asemaan perustuvaa	vuolggasaji geažil, go áigumuš dahje váikkuhus lea jávkadit dahje unnidit ovtta
syrjintää”.	dássásašvuođa oahpahusas.
Kaikki valtion alueella oleskelevat henkilöt kansalaisuudesta riippumatta nauttivat	Konvenšuvdna vealaheami vuostái oahpahusas lea erenoamáš deaŧalaš mánáid vuoigatvuođaide.
2 artiklan 1 kohdan mukaista syrjintäsuojaa.	UNESCO-konvenšuvnna artihkkal 5 nr. 1 (c) siskkilda vuođu soahppevaččat
Sen lisäksi, että valtion tulee syrjintäsuojan	ja positiivvalaččat oidi meannudeapmái oahpahusa oktavuođas.
ohella kunnioittaa muualla yleissopimuksessa säädettyjä oikeuksia, valtio on myös velvollinen turvaamaan nämä oikeudet.	ahte oahpahusdássi ii leat heajut go dábálaš standárda maid kompeteanta eiseválddit leat mearridan dahje dohkkehan;
Valtio on toisin sanoen velvollinen ryhtymään	ja ahte lea válljehahtti leat dakkár skuvllain.”
aktiivisiin toimiin taatakseen kaikki yleissopimuksen mukaiset täydet oikeudet	Stáhtabealit lea artihkkala 5 nr. 2 geatnegasat čađahit buot mii lea dárbbašlaš
lainsäädännöllisten tai muiden tarvittavien toimenpiteiden avulla.	sihkkarastin dihte bajábealde namahuvvon mearrádusa čađaheami.
Myös KP:n 3 artikla	vuoigatvuođain.
sisältää syrjimättömyysnormin, joka velvoittaa valtion aktiivisilla toimilla takaamaan	nállevealaheamiid heaittiheami birra ja ON konvenšuvdna siviila ja politihkalaš
KP:n 26 artiklassa säädetään yleisestä syrjimättömyysnormista, ja sen vaikutusalue on	vuoigatvuođaid birra, artihkkal 26. Eurohparáđđi mearridii skábmamánus 2000 EMK
siten laajempi kuin 2 artiklan 1 kohdan ja 3 artiklan mukainen syrjintäsuoja.	lassebeavdegirjji – lasseprotokolla nr. 12. Lassebeavdegirji ásaha oppalaš
3 artikla käsittää	vealahangildosa.
ainoastaan sukupuoleen liittyvän syrjimättömyyden, kun taas 2 artiklan 1 kohta rajoittuu	Beavdegirjji, mii fámuiduvai cuoŋománu 1. b. 2005, Suopma lea ratifiseren.
syrjintään suhteessa muihin KP:ssa säädettyihin oikeuksiin.	Norga ja Ruoŧŧa eai leat vel ratifiseren beavdegirjji.
yleisestä ja itsenäisestä syrjintäkiellosta:	EMK vealatkeahttáivuođa mearrádusa artihkkal 14 čuodjá ná:
”Kaikki ihmiset ovat oikeudellisesti yhdenvertaisia ja oikeutettuja ilman minkäänlaista	Nugo sátnádagas boahtá ovdan, de artihkkala 14 vealahangielddus čatnasa duoidda
Tässä suhteessa lain tulee kieltää kaikki syrjintä ja taata	vuoigatvuođaide ja friddjavuođaide mat muđui leat konvenšuvnnas, nugo dahket SP
kaikille henkilöille yhtäläinen ja tehokas suojelu rotuun, ihonväriin, sukupuoleen, kieleen,	artihkkal 2 nr. 1 ja ON konvenšuvdna ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš vuoigat
uskontoon, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen	vuođaid birra, artihkkal 2 nr. 2. Vuođustis dat danne ii gusto guhkkelii go veala
alkuperään, omaisuuteen, syntyperään tai muuhun asemaan perustuvaa syrjintää vastaan.”	heapmái EMK nuppiid njuolggadusaid čađaheami olis. Artihkkal 14 dainna lágiin ii
KP:n 26 artiklan sanamuodon mukaan kaikenlainen syrjintä on kielletty.	leat oppalaš vealahannjuolggadus seammá ládje go SP artihkkal 26, go dat lea
ehdotonta sanamuotoa ei voida kuitenkaan tulkita kirjaimellisesti.	čadnojuvvon vuoigatvuođaide ja friddjavuođaide mat leat konvenšuvnnas.
KP-sopimuksen	Eurohpalaš
Asiallinen syrjintä on sallittu, kun taas asiaton syrjintä	olmmošvuoigatvuođaid duopmostuollu (EMD) lea dattetge dulkon mearrádusa
kuuluu tämän määräyksen piiriin. Kuten sanamuodosta käy ilmi, määräyksen ydinalueena on	njuovžileappot (dynalaččabut) go livččii vejolaš dušše mearrádusa sániid vuođul.
viranomaisten oma toiminta, sillä määräys kohdistuu ensisijaisesti lainsäätäjään,	EMD-geavadis lea čielggas ahte vealaheapmi dakkár vuoigatvuođaid ja friddja
YK:n ihmisoikeuskomitea on tulkinnut 26 artiklan antavan valtiolle velvollisuuden	vuođaid čađaheami oktavuođas maid EMK dohkkeha, addá doarvái siva jáhkkit
ryhtyä positiivisiin erityistoimiin () todellisen yhdenvertaisen kohtelun	artihkkala 14 leat rihkkojuvvon, vaikko ii leččage vejolaš duođaštit ahte EMK
Komitea toteaa todellisen yhdenvertaisen kohtelun periaatteen	mearrádusat leat muđui rihkkojuvvon. Nuppiin sániin cealkki DMK artihkkala 14
joissakin tapauksessa edellyttävän valtiolta positiivisia erityistoimia joitakin väestönosia	vealahangielddus sáhttá dubmet vealahandili jos dan lea vejolaš mange ládje čájehit
kohtaan sellaisten olosuhteiden poistamiseksi, jotka luovat perustan oikeudenvastaisen	gullevažžan dihto EMK-mearrádusa vuollái dahje doaibmasuorgái, vaikko ii leaččage
4. Esim. ICCPR: General Comment no 18, jossa todetaan, että erityiskohtelu on joissakin tapauksissa	duođaštuvvon ahte dihto EMK-mearrádus lea rihkkojuvvon. Nugo ovddeš ON-konvenšuvnnain de EMK olis maid lea dárbu earuhit dakkár
Pääsuojan käyttömääräystä perusteltiin sillä, että pääsuoja suojasi valittajaa päävammoilta, minkä takia määräystä pidettiin asiallisena ja objektiivisesti peruteltuna.	earuheaddji meannudeami mas ulbmil dahje sivva lea objektiiva ja govttolaš, ja
ICCPR: General Comment no.	eahpegovttolaš earuheaddji meannudeami.
18, Non-discrimination, § 10 (”…	EMD-geavada mielde dušše maŋibun
syrjinnän ylläpitämiselle tai osittain johtavat siihen.	namahuvvon vealaheapmi adnojuvvo lágarihkku vealaheapmin.
Komitea valaisee asiaa esimerkein	Dasto lea vel
viittaamalla valtion velvollisuuteen soveltaa syrjinnän kohteeksi joutuneeseen väestönosaan	dakkár eaktu, jos ii galggaš deaivvahallat, ahte earuheaddji meannudeapmi lea gorálaš.
positiivista erityiskohtelua suhteessa muuhun väestöön korjatakseen tosiasiallisen syrjinnän	gaskavuohta. EMK lassebeavdegirji nr. 12 ulbmáda nannet vealaheami eastadeaddji suoji
aiheuttamia haittoja.	EMK álgonjuolggadusaid ektui.
Asiallinen positiivinen erityiskohtelu, joka tähtää tällaisen syrjinnän	duoid nuppiid EMK mearrádusaid čađaheami oktavuođas. Beavdegirji ásaha oppalaš
haittojen poistamiseen, on KP:n kannalta laillinen toimenpide.	vealatkeahttáivuođa norpma mii čatnasa riikkalaš lágaide. Váldonjuolggadus lea
Tästä seuraa luonnollisesti,	beavdegirjji artihkkalis 1 nr.
ettei epäasialliseen syrjintään johtavaa erityiskohtelua sallita.	almmolaš eiseválddit leat geatnegasat vealatkeahttáivuhtii daid sivaid geažil maid
Yhtenä ehtona on myös, ettei	mearrádusa vuosttamuš čuokkis namaha.
erityistoimia jatketa pidempään kuin tilanteen korjaaminen edellyttää.	Beavdegirji nr. 12 ii nuppástuhte EMK artihkkala 14 čilgehusa vealaheamis,
Kun positiivisen	muhto dat viiddida suoji vealahusa vuostái oppalaš vealatkeahttáivuođa norpmain mii
erityiskohtelun tavoite on saavutettu, tätä kohtelua ei enää jatketa.	ii leat čadnojuvvon konvenšuvnna eará vuoigatvuođaide.
3 KP:n 27 artikla	Beavdegirjji ovdasánis
KP:n 27 artiklassa todetaan, että:	boahtá ovdan ahte dát oppalaš vealahangielddus ii hehtte positiiva sierradoaibma
On selvää, että määräys antaa myös oikeudellisen suojan alkuperäiskansoille, jotka	bijuid maid lea vejolaš čilget objektiivvalaččat ja áššáidoallevaččat.
muodostavat vähemmistön − vaikka sen sanamuodossa mainitaankin ainoastaan	7.11 Eurohpáráđi nationála unnitveahkadagaid suddjejeaddji
vähemmistöt.	rápmakonvenšuvdna
KP:n 27 artiklassa säädetyt oikeudet poikkeavat muista yleissopimuksen	Europaráđi nationála unnitveahkadagaid suddjejeaddji rápmakonvenšuvdna, mii bođii
piiriin kuuluvista yksilöllisistä oikeuksista ja täydentävät niitä.	guovvamánu 1. b. 1995, ulbmáda gáhttet ja ovddidit nationála unnitveahkadagaid
27 artiklan oikeudet on	vuoigatvuođaid Eurohpas.
On kuitenkin selvää, että muutamilla näistä oikeuksista on	Suopma, Norga ja Ruoŧŧa leat buohkat ratifiseren konvenšuvnna.
merkitystä ainoastaan, kun niitä käytetään kollektiivisesti.	Konvenšuvdna ii čilge mat joavkkuid galget adnojuvvot nationála
koskevan suojan.	unnitveahkadahkan.
on tärkeää korostaa, etteivät valtion velvoitteet rajoitu pelkästään oman maan kansalaisiin.	Stáhtabeliin lea danne muhtun muddui friddjavuohta mearridit makkár unnibuš joavkkuid konvenšuvdna galgá fátmmastit.
Suomella, Norjalla ja Ruotsilla on siten keskinäinen velvoite toimeenpanna nämä alueillaan	Suopma, Norga ja Ruoŧŧa leat vuođđun bidjan ahte konvenšuvdna fátmmasta sámiid maid.
oleskeleviin saamelaisiin kohdistuvat oikeudet riippumatta heidän kansalaisuudestaan ja siitä,	Norgga sámediggi lea dattetge dovddahan ahte ii dáhto ahte Norgga sámiid fátmmasta Norgga nationála
asuvatko he maassa pysyvästi.	viiddiduvvot ja suddjejuvvot.
Tämä käy selkeästi ilmi ihmisoikeuskomitean 27 artiklaa	Dattetge lea eahpitkeahttá nu, ahte ovttaskas sámit
YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen 27 artikla: ”In those States in	sáhttet rápmakonvenšuvnna vuođul čujuhit alcceseaset vuoigatvuođaid, ja dan sii
Katso esimerkiksi YK-asiakirja: CCPR/C/79/Add.	sáhttet dahkat mange eastaga haga daidda riikkaidgaskasaš
112 (1999).	vuoigatvuođaid.
Komitea perustelee tulkintaansa toteamalla, että sopimusvaltiot ovat	Rápmakonvenšuvnna mearrádusat leat láivvit hábmejuvvon, ja danne lea
yleissopimuksen 2 artiklan 1 kohdan nojalla velvoitettuja takaamaan yleissopimuksessa	muhtumin váttis dárkilastit stáhtaid geatnegasvuođaid dainna lágiin ahte anihit
tunnustetut oikeudet − esimerkiksi 25 artiklan mukaiset poliittiset oikeudet − jokaiselle	konkrehta vuoigatvuohtaáššiide. Nu ii leat dattetge buot mearrádusaid dáfus.
alueellaan olevalle yksilölle lukuun ottamatta oikeuksia, jotka nimenomaisesti koskevat	eará rápmakonvenšuvnna artihkkala 4 lea viehka čielggas ja njuolggus. Artihkkal 4
tapauksissa on välttämätöntä ryhtyä positiivisiin erityistoimiin määräyksen piiriin kuuluvia	nr. 1 nanne ahte gildosis lea olbmuid vealaheapmi sin gullevašvuođa geažil nationála
ryhmiä kohtaan.	unnitveahkadahkii.
27 artiklasta on käytännön kautta kehittynyt tärkein kansainvälinen määräys,	Dasto stáhta lea geatnegas dáhkidit olbmuid ovttadássásaš árvvu
sanamuoto antaa vaikutelman, että määräyksestä seuraa ainoastaan negatiivinen oikeus	lága ovddas ja seammá láhkasuoji olbmuide guđet gullet nationála unnitveahkadahkii,
(oikeus suojaan).	go álbmogii muđui.
Norjan saamelaisoikeuskomitea on yhtynyt tähän päätelmään.	Artihkkala 4 nr. 2 mearrádus nanne ahte stáhtabealit leat
ihmisoikeuskomitea on lausunut muun muassa seuraavaa positiivisista erityistoimista valtion	geatnegasat álggahit soahppevaš (”adequate”) sierrameannudeami olbmuide guđet
positiiviset oikeudelliset vaikutuskeinot mukaan lukien:	gullet nationála unnitveahkadahkii, vai sin ja váldoálbmoga olbmuid gaskka ovdána
27 artikla velvoittaa valtion aktiivisesti tukemaan alkuperäiskansoja ja vähemmistöjä	dievas ja duohta ovttadássásašvuohta ekonomalaš, sosiála, politihkalaš ja kultuvrralaš
positiivisilla erityistoimilla, mikäli on vaara, että tällaisiin ryhmiin kuuluvilta henkilöiltä	Geatnegasvuohta čađahit nationála unnitveahkadagaide positiiva sierra meannudeami gusto go lea dárbu (”where necessary”) ásahit unnitveahkadaga ja
YK:n ihmisoikeuskomitea:, para 5.1 ja para	Artihkkalis 4 nr. 3 celkojuvvo dasto ahte
5.2. Komiteamietintö NOU 1984:18 saamelaisten oikeusasemasta, s. 271. General Comment No.	Rápmakonvenšuvnna artihkkal 5 nr. 1 geatnegahttá stáhtaid ovddidit
muuten riistettäisiin todellinen mahdollisuus muiden ryhmänsä jäsenten kanssa nauttia omasta	dárbbašlaš dilálašvuođaid olbmuide guđet gullet nationála unnitveahkadagaide, vai sii
kulttuuristaan, tunnustaa ja harjoittaa omaa uskontoaan tai käyttää omaa kieltään.	sáhttet seailluhit ja ovddidit iežaset kultuvrra, ja bisuhit iežaset identitehta, oskku,
Tällaisen positiivisen erityiskohtelun tulee perustua kohtuullisiin ja objektiivisiin	árbevieruid ja kultuvrra. Stáhtaid geatnegasvuohta lea dás hábmejuvvon geatnegas
Toinen keskeinen ongelma on valtioiden velvoitteiden laajuus suhteessa	dilálašvuođaid kultuvrra, giela jna. seailluheapmái ja ovddideapmái. Ii leat čielggas
vähemmistöjen kulttuuriin suojaan.	mii dán geatnegasvuhtii gullá.
Ihmisoikeuskomitean käytäntö osoittaa, että 27 artikla	Artihkkal 5 nr. 2 lea baicce čielgaseappot hábme juvvon.
koskee myös kulttuurin aineellista perustaa. Tämä näkyy erityisesti suhteessa	Stáhtat geatnegahttojuvvojit dás orrut mearritkeahttá politihka dahje bargo
alkuperäiskansoihin. Komitea toteaa tässä yhteydessä seuraavaa:	vugiid maiguin lea ulbmil bágget nationála unnitveahkadaga olbmuid jávkat váldo
Komitea lausuu edelleen seuraavaa alkuperäiskansojen erityissuhteesta perinteisiin	álbmogii. Rápmakonvenšuvnna artihkkal 10 siskkilda máŋga mearrádusa giellalaš
maa-alueisiin ja niiden luonnonvaroihin sekä siitä, mitä tämä suhde merkitsee valtion	vuoigatvuođaid birra. Artihkkal 10 nr. 1 nanne ahte stáhtabealit leat geatnegasat
velvollisuudelle suojata ryhmän oikeus harjoittaa kulttuuriaan:	dohkkehit nationála unnitveahkadagaid vuoigatvuođa geavahit gielaset priváhta okta
Ihmisoikeuskomitean tulkinta siitä, millainen velvollisuus valtiolla on suojata	guovlluin main leat ollu olbmot guđet gullet nationála unnitveahkadagaide, stáhta lea
alkuperäiskansojen kulttuurin aineellista perustaa etenkin suhteessa alkuperäiskansojen	geatnegas čađahit bargguid mat sihkkarastet, dan muddui maid sáhttet (”endeavour to
1980-luvun lopulta tähän päivään asti ollut käytännössä yksiselitteinen.	secure, as far as possible”), vejolašvuođa unnitveahkadagaid olbmuide geavahit
23 sekä useista alkuperäiskansojen yksittäisistä valitusasioista, joita komitea on käsitellyt.	gielaset hálddahuslaš eiseválddiid luhtte. Rápmakonvenšuvdna siskkilda eanet sullaš
Ihmisoikeuskomitea vahvisti alkuperäiskansojen kulttuurin ja niiden perinteisten	ávnnaslaš mearrádusaid dakkár surggiide go identitehta (artihkkal 11), oahpahus
elintapojen välisen yhteyden ensimmäistä kertaa käsitellessään vuonna 1988 Ruotsista	(artihkkal 12 ja 13), giella (artihkkal 14), searvan servodateallimii (artihkkal 15),
lähtöisin olevaa niin kutsuttua Kitok-asiaa.	oktavuođat riikkarájiid rastá (artihkkal 17).
Asian ydinkysymyksenä oli, oliko valittajalla, joka	7.12 Eurohpalaš guovlo- ja unnitlohkogielaid lihttu
oli alkuperältään porosaamelainen, oikeus säilyttää edelleen saamelaiskylän jäsenyys ja siihen	Eurohpalaš guovlo- ja unnitlohkogielaid lihttu, mii bođii skábmamánu 5. b. 1992,
kuuluva poronhoito-oikeus hänen asuttuaan monta vuotta saamelaiskylän ulkopuolella.	ulbmáda gáhttet unnitlohkogielaid vai dainna lágiin bisuhuvvo šláddjes eurohpalaš
Vaikka valittaja ei saanutkaan tukea vetoomuksilleen, komitea lausui seuraavaa	Lihttu addá stáhtaide alcceseaset vejolašvuođa válljet maid gielaid lihttu
alkuperäiskansojen kulttuurin ja niiden perinteisten elintapojen välisestä yhteydestä:	fátmmasta, ja vejolašvuođa válljet guđemuš molssaeavttot geatnegasvuođaid sii
Komitea totesi vuonna 1990 niin kutsutussa Lubicon Lake Band -asiassa 27 artiklaa	guhtege váldet badjelasaset go ratifiserejit. Suopma, Norga ja Ruoŧŧa leat čilgen
Viranomaisten antamaa lupaa käyttää alkuperäiskansojen perinteisiä alueita erilaisiin	sámegiela guvllolaš giellan dahje unnitlohkogiellan man ektui sii leat dohkkehan
poronhoidon kanssa kilpaileviin nykyaikaisiin toimintoihin öljyn- ja kaasunporaus mukaan	alcceseaset geatnegasvuođaid listtus mielde mii čájeha maid artihkkaliid guhtege riika
merkitä KP:n 27 artiklan loukkausta.	lea dohkkehan sámegielai ektui.
Komitea lausui muun muassa seuraavaa:	Geatnegahtti ovttaskas čuoggát maid guhtege dán
Myös ihmisoikeuskomitean käsittelemät kaksi Suomesta lähtöisin olevaa saamelaisten	golmma riikkas lea váldán badjelasas sámegiela ektui, eai leat ovttaláganat, iige dán
tulkintaan suhteessa alkuperäiskansojen oikeuksiin.	oktavuođas leat veara geahččalit čilget daid.
Ensimmäisessä Länsman-asiassa oli	Juohke váldonjuolggadus mii lea
kysymys siitä, oliko saamelaisella poronhoitoalueella tapahtuvaa kivenlouhintaa pidettävä	stáhtat sáhtte válljet ratifiseremii, ja dat golbma riikka eai leat váldán badjelasaset
KP:n 27 artiklaan perustuvien saamelaisoikeuksien rikkomisena. Komitean johtopäätös oli,	Dát lea čuvgejeaddji ovdamearka das ahte livččii dárbu geahččalit oktiiheivehit ja ovttaláhkádit dan
ettei 27 artiklaa ollut rikottu.	golmma riikka sámi vuoigatvuođaid.
Johtopäätöksen pääperusteluna oli, että kyseessä olevien	Oppalaččat lea dattetge vejolaš cealkit ahte buot
saamelaisten kanssa oli neuvoteltu prosessista eikä toimenpide riistänyt poronhoidolta	golbma riikka leat váldán badjelasaset geatnegasvuođaid sámegiela ektui
taloudellista kestävyyttä tulevaisuutta ajatellen. Komitea ilmaisee kuitenkin, että jos	hálddahusas (artihkkal 10), joavkomedias (artihkkal 11), kultureallimis (artihkkal 12),
toimintojen sallittaisiin tapahtuvan huomattavasti suuremmassa laajuudessa, kysymyksessä voi	ekonomalaš ja sosiála dilis (artihkkal 13), ja das mii guoská riikkarájiid rasttideaddji
olla 27 artiklan rikkomus.	gieladillái (artihkkal 14).
Toisin sanoen toimenpiteitä, joista on saamelaiselle poronhoidolle	Maŋimuš artihkkala – mas lea riikkarájiid rasttideaddji
tai muille perinteisille elinkeinoille taloudellista haittaa, on pidettävä 27 artiklan loukkauksena.	gielladilli – leat buot golbma riikka dohkkehan, ahte sin geatnegasvuohta lea láhčit
Komitea tulkitsee myös, että alkuperäiskansojen elinkeinotoiminnassaan käyttämiin	dilálašvuođaid nu ahte sámegiela ávkin lea vejolaš bargat ovttasráđiid riikkarájiid
perinteisiin maa-alueisiin kohdistuvia toimenpiteitä suunniteltaessa valtiolla on	rastá, erenoamážit nu ahte dan golmma riikka guvllolaš ja báikkálaš eiseválddit nu
neuvotteluvelvoite.	sáhttet bargat.
Ensimmäinen Länsman-asia osoittaa lisäksi, ettei 27 artikla suojaa ainoastaan	7.13 Protokolla nr. 3 mii gullá soahpamuššii Suoma ja Ruoŧa searvamis
Komitea ilmaisee käsityksenään, ettei saamelaisten	Eurohpalaš Uniovdnii
poronhoidossa käyttämillä nykyajan teknisillä työvälineillä ole mitään merkitystä suhteessa	Soahpamuššii Suoma ja Ruoŧa EU-searvamis lea lasihuvvon protokolla nr. 3 sámi álbmoga birra.
siihen oikeudelliseen suojaan, jonka 27 artikla antaa alkuperäiskansojen perinteisille	Dat válmmai go Suopma, Norga ja Ruoŧŧa šiehtadalle
Komitean lausunto ensimmäisessä Länsman-asiassa osoittaa myös, että 27 artikla	miellahttovuođas Eurohpalaš Uniovnnain (EU) jagi 1994. Dainnago Norga ii šaddan
rajoittaa viranomaisten harkinnanvaraa intressejä arvioitaessa.	EU-lahttun, de da protokolla gusto duššefal Suoma ja Ruoŧa sámiide.
artiklassa on sellaisia intressejä arvioitaessa harkinnanvaraan liittyviä rajoituksia, joista on	Protokolla rahpá vejolašvuođa Supmii ja Ruŧŧii bisuhit ja viiddidit sámiid sierravuoigatvuođaid
etua yleiselle taloudelliselle yhteiskuntakehitykselle ja taloudellista hyötyä	mat gullet sin árbevirolaš ealáhusaide. Vejolašvuođa dohkkehit ja ovddidit
Komitea ei pidä valtaväestön taloudellisia tarpeita laillisena perusteena	boazodoalu sámiid sierravuoigatvuohtan árbevirolaš sámi boazoguohtunguovlluin
Toisessa Länsman-asiassa oli kysymys siitä, loukkasiko suunniteltu metsänhoito 27	protokolla namaha sierra.
artiklan mukaisia saamelaisoikeuksia.	Protokolla rahpá vejolažžan viiddidit sámiid
Komitea esitti johtopäätöksenään, ettei oikeuksia ollut	sierravuoigatvuođaid jos nu lea dárbu dahkat gáhtten ja ovddidan dihte sámi kultuvrra
loukattu tässäkään asiassa.	Protokolla nr. 3 čuodjá ná:
Perusteena oli muun muassa se, että viranomaiset olivat käyneet neuvotteluja asianomaisten saamelaisten kanssa eikä toimenpide aiheuttanut taloudellista	Artihkkal 2: Dán beavdegirjji lea vejolaš viiddidit, nu ahte dat váldá vuhtii sámiide dakkár erenoamášvuoigatvuođaid joatkevaš ovdáneami mat leat gittalagaid sin árbevirolaš ealáhusaiguin.
Komitea on maaliskuussa 2005 jälleen arvioinut edellä mainitun metsänhoidon seurauksia saamelaisten poronhoidolle, mutta tällä kerralla ainoastaan näyttökysymyksenä.	Ráđđi sáhttá, Lávdegotti árvalusa vuođul ja maŋŋilgo lea gullan Eurohpáparlameantta ja Guovlolávdegotti, ovttajienalaččat mearridit dárbbašlaš nuppástusaid dán beavdegirjái.”
Tässä kolmannessa Länsman-asiassa saamelaiset esittivät, että Suomen maa- ja	suodjestandárdda vealaheami vuostá mii dáhpáhuvvá náli ja čearddalaš vuolggasaji
paliskunnassa 15 %:lla oli uusi todiste siitä, että metsänhoito aiheuttaa enemmän vahinkoa	geažil EU siskkobealde. Direktiiva lea dohkkehuvvon EU-traktáhta artihkkala 13
poronhoidolle kuin komitea oli esittänyt perustellessaan päätöstään toisessa Länsman-asiassa.	vuođul, mas kommišuvdnii lea addojuvvon fápmudus álggahit doaibmabijuid mat
Komitea esitti johtopäätöksenään, että koska osapuolet olivat erimielisiä siitä, mitkä syyt	áiddastit vealaheami. Direktiivva artihkkalis l celkojuvvo ahte direktiivva ulbmil lea
J. Länsman et al. v. Finland (Communication No.	čađahit ovttaláhkásaš meannudeami vuođđojurdaga EU siskkobealde.
671/1995), CCPR/C/58/D/671/1995. Jouni Länsman, Eino Länsman and the Muotkatunturi Herdsmen’s Committee v. Finland (Communication No.	nuppiin sániin cealkki ráddjejuvvon náli ja čearddalaš vuolggasaji vealahansivaide. Direktiivva artihkkal 2 nr. 1 nanne ahte ovttalágan meannudeami vuođđo
johtivat porojen lukumäärän supistamiseen, komitealla ei ole aihetta muuttaa aiempaa	jurdda lea ipmirdahtti gielddusin sihke njuolggovealaheami ja eahpenjuolggos
arviotaan, jonka mukaan metsänhoidon seuraukset eivät riko 27 artiklaa.	vealaheami vuostái. Artihkkala 2 nr. 2 (a) mielde dat lea vealaheapmi jos olmmoš
Suomesta tuli komitean käsiteltäväksi vielä yksi asia eli Äärelä ja Näkkäläjärvi -asia.	nális dahje čearddalaš vuolggasajis geažil deaivida meannudemiin mii lea heajut go
Siinä komitea päätti lokakuussa 2001, että Suomi on metsänhoitoon liittyvän kiistan	dáhpáhusas. Artihkkal 2 nr. 2 (b) nanne ahte dat lea eahpenjuolggos vealaheapmi jos
hovioikeuskäsittelyn yhteydessä loukannut 14 artiklaa, joka koskee oikeutta	čearddalašvuhtii gullevaš olbmo ollu heajubun go nuppiid. Seammá mearrádusas
oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, ja että tuomioistuimen johtopäätös, jonka mukaan	dárkilastojuvvo dattetge ahte dát ii gusto jos áššáigullevaš mearrádussii, ektui dahje
asianomainen metsänhoito ei ollut ristiriidassa 27 artiklan kanssa, tulisi siten tutkia	Dasto galgá artihkkala 2 nr. 3 mielde nuppiid skudnen ja vealahangohččosat
kansallisella tasolla.	adnojuvvot vealaheapmin.
Komitean käsitellessä Suomen määräaikaisraporttia lokakuussa 2004	su náli dahje vuolggasaji geažil ja dainna áigumušain dahje bohtosiin ahte olbmo árvu
Suomi selitti komitealle, että hallitus oli lähettänyt asian oikeuskanslerille, jonka	Dasto lea eaktu ahte dákkár meannudeami dáhttu lea oččodit áigái
johtopäätöksen mukaan edellytyksiä asian viemiseksi korkeimman oikeuden käsiteltäväksi ei	olbmuid gaskii vuostemielalaš, vuolideaddji, loavkašuhtti, dahje unohas mielladili.
Komitea pahoitteli päätelmissään, ettei Suomi ollut pannut komitean päätöstä	Artihkkalis 2 nr. 4 celkojuvvo dasto ahte vealahaninstruksa man vuođđun lea nálli
täytäntöön, ja pyysi Suomea panemaan sen täytäntöön.	dahje čearddalaš vuolggasadji, deaivvahallá vealahangildosii.
4 Ihmisoikeuskomitean käsittelemät Suomen, Norjan ja Ruotsin raportit	Direktiivva artihkkal 5 rahpá vejolažžan čađahit lágalaš positiiva sierra
YK:n ihmisoikeuskomitea on Suomen, Norjan ja Ruotsin määräaikaisraportteja käsitellessään	meannudeami dahje eará positiiva doaibmabijuid vai váttisvuođat mat leat náli ja
useaan kertaan ottanut esille kysymyksen KP:hen perustuvista saamelaisten oikeuksista.	čearddalaš vuolggasaji geažil, nohket dahje buhttejuvvojit. Artihkkal 5 čuodjá ná:
Suomen viidettä raporttia käsiteltiin lokakuussa 2004, ja edellä mainitun Äärelä ja Näkkäläjärvi -asiaan tekemänsä viittauksen lisäksi komitea viittasi lopuksi sekä KP:n 27 että	”Vai geavadis sihkkarastojuvvo dievas ovttadássásašvuohta, de ovttalágan meannudeami vuođđojurdda ii hehtte guđege miellahttoriikka bisuheames dahje mearrideames erenoamáš doaibmabijuid maid ulbmil lea áiddastit dahje buhttet váttisvuođaid mat leat náli dahje čearddalašvuođa geažil.”
1 artiklaan. Komitea pahoitteli, ettei se ollut saanut selkeitä vastauksia siihen, millainen suhde	ON konvenšuvdna biologalaš šláddjiivuođas, mii bođii geassemánu 5. b. 1992
Suomen perustuslaissa olevan viittauksen saamelaisiin alkuperäiskansana ja	(KBM), ásaha riikkaidgaskasaš standárddaid biologalaš šláddjiivuođa seailluheami ja
itsemääräämisoikeutta koskevan KP:n 1 artiklan välillä on.	ja Ruoŧŧa leat ain vuos dušše ratifiseren konvenšuvnna.
Komitea esitti toistamiseen	Konvenšuvnna artihkkal 8 (j)
huolensa siitä, että kysymys saamelaisten omistusoikeudesta maahan on edelleen	Dás mearriduvvo ahte stáhtat, nu guhkás go lea vejolaš ja govttolaš, ja
ratkaisematta ja että eri muodoissa tapahtuva julkinen ja yksityinen maankäyttö vaikuttaa	iežaset riikkalaš lágaid vuođul, galget gudnejahttit, seailluhit ja bisuhit álgoálbmogiid
perinteisiin saamelaisiin elinkeinoihin, etenkin poronhoitoon, minkä johdosta saamelaisten	ja báikkálaš servodagaid máhtuid, hutkagiid ja dábiid, mat ovddastit árbevirolaš
kulttuuri, elintavat ja identiteetti ovat uhattuina. Ihmisoikeuskomitea kehottaa Suomea	eallinvugiid mat leat deaŧalaččat biologalaš šláddjiivuođa seailluheapmái ja daid
tekemään yhteistyötä saamelaisten kanssa ja ryhtymään sellaisiin toimiin, joiden avulla	geavaheami gánnáhahttivuhtii. Stáhtabealit galget ovttasráđiid álgoálbmogiiguin ja
Anni Äärelä and Jouni Näkkäläjärvi v. Finland (Communication No.	sin dohkkehusa vuođul bargat dan badjelii ahte álgoálbmogiid máhtut, hutkagat ja
779/1997), CCPR/C/73/D779/1997,	dábit eambbo viidánit geavahusas.
asti kaikesta sellaisesta toiminnasta, joka saattaa haitata tulevaa ratkaisua.	galget stáhtabealit, konvenšuvnna artihkkala 10 (c) mielde, nu guhkás go lea vejolaš
Norja luovutti marraskuussa 2004 viidennen KP:n täytäntöönpanoa koskevan	ja soahppevaš, gáhttet biologalaš resurssaid árbevirolaš geavahanvugiid, ja
määräaikaisraporttinsa.	movttiidahttit daidda, go sohpet seailluheami ja gánnáhahttivuođa eavttuide.
Ihmisoikeuskomitea ei ole vielä käsitellyt tätä raporttia.	Konvenšuvnna mearrádusat leat hábmejuvvon viehka eahpečielga
Norjan neljättä	cealkámuššan.
raporttia käsiteltiin lokakuussa 1999. Tässä yhteydessä komitea huomasi 1 ja 27 artiklan	Ovdamearkka dihte lea stáhtaid geatnegasvuohta gudnejahttit, suddjet,
suhteen tiettyjä myönteisiä kehityspiirteitä, joista se mainitsi esimerkkeinä saamelaiskäräjien	gáhttet ja seailluhit álgoálbmogiid máhtuid, hutkagiid jna. gittalagaid dakkár
sekä saamen kielen aseman vahvistumisen, maaoikeuskysymysten ratkaisuun liittyvät tietyt	eavttuiguin go ”nu guhkás go lea vejolaš ja soahppevaš, ja riikkalaš lágaid vuođul”.
edistysaskeleet sekä sen, että saamelaisten kuuleminen heidän perinteisiä elinkeinojaan	biddjojuvvojit dássálagaid konvenšuvnna artihkkalis 8 (j). Duogáš dasa lea, ahte go
Samassa asiakirjassa ihmisoikeuskomitea ilmaisi kuitenkin olevansa yhä huolissaan	šiehtadalle konvenšuvnnas, de lei ovttamielalašvuohta das ahte maiddái dábálaš
siitä, etteivät yleissopimuksen 27 artiklan piiriin kuuluvat saamelaiset elinkeinot näytä	báikkálaš servodagatge muhtun dáhpáhusain leat oamastan máhtuid, hutkagiid ja
nauttivan riittävää suojaa suhteessa sen kanssa kilpailevaan erilaiseen julkiseen ja yksityiseen	dábiid mat mearkkašit ollu biologalaš šláddjiivuođa seailluheapmái ja jierpmálaš
maankäyttöön.	geavaheapmái.
Esimerkkinä erityisestä huolenaiheesta komitea viittasi yksityisten	Váldoprinsihppa lea ahte stáhtabealit galget gudnejahttit, seailluhit ja
maanomistajien käynnistämiin oikeusprosesseihin, jotka ovat estäneet saamelaisia	ja bisuhit máhtuid, hutkagiid ja dábiid mat leat positiiva veahkkin biologalaš
oikeudenkäyntikustannuksia.	šláddjiivuođa seailluheapmái.
Komitea pyysi myös Norjaa raportoimaan 1 artiklaan, muun	Artihkkalis 10 (c) lea stáhtabeliid geatnegasvuohta, nu
muassa 1 artiklan 2 kohtaan perustuvasta saamelaisten itsemääräämisoikeudesta.	guhkás go lea vejolaš, doarjut luondduriggodagaid árbevirolaš ja guovllu dábiid mielddásaš geavaheami, go dakkár geavaheapmi soahpá seailluheami ja gánná
Ihmisoikeuskomitea käsitteli Ruotsin viidettä raporttia maaliskuussa 2002. Komitea	hahttivuođa eavttuide. Konvenšuvnna mearrádusaid biologalaš šláddjiivuođas lea
pani myönteisenä askeleena merkille ihmisoikeuksien kansallisen toimintaohjelman	dárbu dulkot stáhtaid eará álbmotrievttálaš geatnegasvuođaid čuovgasis, mat sis leat
hyväksymisen.	álgoálbmogiidda.
Toimintaohjelmassa mainitaan, että saamelaisten oikeudet on tarkoitus asettaa	mielde leat geatnegasvuohta gáhttet ja movttiidahttit álgoálbmogiid biologalaš
etusijalle.	resurssaid dábálaš geavaheami, sin ”árbevirolaš kultuvrralaš vugiiguin”, ON
Komitea ilmaisi kuitenkin 1, 25 ja 27 artiklaan viitaten huolensa saamelaiskäräjien	olmmošvuoigatvuođaid lávdegotti geavada buktin čuovgasis das makkár lea ja man
rajoitetusta osallistumisesta saamelaisten perinteisiä alueita ja elinkeinoja, muun muassa	viidát ollá ON konvenšuvnna kultursuodjalus, mii lea siviila ja politihkalaš
vesivoimaa, kaivostoimintaa, metsänhoitoa ja maan yksityistämistä, koskevaan	vuoigatvuođaid birra, artihkkal 27. Lávdegotti geavat čájeha ahte artihkkal 27 ii
Ihmisoikeuskomitea kehotti Ruotsia ryhtymään toimenpiteisiin, joilla	suodjal dušše árbevirolaš doaibmanvugiid. Lávdegoddi lea ovdamearkka dihte, go
saamelaisille annetaan nykyistä enemmän vaikutusvaltaa heidän ympäristöään ja	gieđahalai sámi áššeoasálačča váidalusášši, gávnnahan ahte sámiid ođđaáigásaš
olemassaolonsa perustaa koskeviin päätöksiin, vrt. 1 artiklan 2 kohta.	teknihkalaš bargoneavvuid geavaheapmi boazodoalus ii mearkkaš maidege dan
7.5 YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva yleissopimus	rievttálaš suodjái maid artihkkal 27 ásaha árbevirolaš álgoálbmotealáhusaide, geahča
Sen määräys on identtinen	dás ovddabealde čuoggá 7.4.
KP:n 1 artiklan kanssa.	7.16 Iešmearridanvuoigatvuohta
Itsemääräämisoikeutta käsitellään omana kohtanaan, katso 7.16, sekä liite 3, saamelaisten itsemääräämisoikeus.	7.16.1 Álgosátni Dán kapihttala mii gieđahallá iešmearridanvuoigatvuođa, dievasmahttá lasáhus nr. 3,
2 artiklan 2 kohdassa säädetään syrjintäkiellosta,	mas lea sáhka sámi álbmoga iešmearridanvuoigatvuođas.
joka on olennaisilta osin identtinen KP:n 2 artiklan 1 kohdan kanssa.	B. Henriksen, Martin Scheinin ja Mattias Åhrén ipmirdit gustojeaddji álbmotrievtti
Tässä yhteydessä	dán suorggis.
viitataan myös syrjimättömyyskysymysten kannalta olennaiseen 13 artiklaan.	Maŋimuš čuođi jagi lea álbmogiid iešmearridanvuoigatvuohta ovdánan
7.5. 2 TSS:n 2 ja 13 artikla − syrjintäsuoja	riikkaidgaskasaš vuođđojurdaga dásis otnáš álbmotrievttálaš norbman.
TSS-yleissopimuksen 2 artiklan 2 kohdassa todetaan valtion sitoutuvan takaamaan, että	viidodat ollá dattetge ollu guhkkelii maŋás historjái go duššefal čuođi jagi daid
TSS:ssä mainittuja oikeuksia käytetään ilman minkäänlaista ”rotuun, väriin, sukupuoleen,	jurdaga dásis gitta riikkaidgaskasaččat dohkkehuvvon vuođđojurdaga dássái, ja
kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen	loahpalaččat máilmmiviidosaš álbmotrievttálaš norbman. Iešmearridanvuoigatvuohta ilbmá máŋgga álbmotrievttálaš instrumeanttain,
alkuperään, omaisuuteen, syntyperään tai muuhun seikkaan perustuvaa syrjintää.	earret eará ON-lihtus, ja ON-konvenšuvnnnain mat bohte 1966, nubbi siviila ja
kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen 2 artiklan 1 kohdan	politihkalaš vuoigatvuođaid birra (SP) ja nubbi ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš
TSS:n 13 artikla sisältää määräyksen, jonka tarkoituksena on ehkäistä syrjintää	vuoigatvuođaid birra (ØSK). Vaikko iešmearridanvuoigatvuohta ovdal viehka nannosit čatnasii kolonia
koulutusjärjestelmässä tapahtuvan asennemuokkauksen avulla, vaikka määräys ei olekaan	válddi heaittiheapmái ja nationála stáhtaid vuođđudeapmái, de dat odne lea dohkke
aineelliselta sisällöltään syrjintämääräys.	huvvon gustot earáge dáhpáhusain.
Määräyksen päämääränä on osaltaan edistää	Dakkár dohkkeheapmi lea čielgasit
suvaitsevaisuutta ja ymmärrystä toisia ryhmiä kohtaan sekä ehkäistä syrjintää.	dovddahuvvon álgoálbmogiid ektui, earret eará dan barggu olis mas válbmá ON
sanotaan muun muassa, että koulutuksen on edistettävä ymmärrystä, suvaitsevaisuutta ja	cealkámuš álgoálbmogiid vuoigatvuođaid birra. Davviriikkat leat stáhtain leamaš
ystävyyttä kaikkien ”rodullisten, etnisten ja uskonnollisten ryhmien” kesken.	árjjalepmosat oččodemiineaset álgoálbmogiid iešmearridanvuoigatvuođa oassin dan
7.6 YK:n kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskeva yleissopimus	ON-cealkámuššii mii boahtá álgoálbmogiid vuoigatvuođaid birra. Nu leat
kansainvälinen syrjintäkysymyksiä käsittelevä instrumentti on kuitenkin 21. joulukuuta 1965	davviriikkat dahkan dainna lágiin ahte leat ovddidan formála árvalusaid
tehty YK:n kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskeva kansainvälinen yleissopimus.	álgoálbmogiid iešmearridanvuoigatvuođaid birra, geahča lasáhusa nr. 4 mas árvalusat
käsitellään ”rotusyrjintää”.	geardduhuvvojit.
Yleissopimuksen 1 artiklan 1 kohdassa käsitteen ”rotusyrjintä”	Šiehtadallamiin ON-cealkámušas mii gieđahallá álgoálbmogiid
Valtio on tämän yleissopimuksen 2 artiklan 1 kohdan d) alakohdan mukaan	vuoigatvuođaid, davviriikkat ovttas ovttamielalaš stáhtaiguin árvaledje ahte álgo
velvollinen kieltämään ja lopettamaan kaikin tarkoituksenmukaisin keinoin tämän	álbmogiid iešmearridanvuoigatvuohta dohkkehuvvo čabočielgasit. Dasto ahte
määritelmän piiriin kuuluvan rotusyrjinnän siihen liittyvine tekoineen ja laiminlyönteineen.	álgoálbmogat iešmearridanvuoigatvuođain galget sáhttit mearridit iežaset politihkalaš
Jotta syrjintä kuuluisi kaikkinaista rotusyrjinnän poistamista koskevan	dili ja ovddidit iežaset ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš ovdáneami.
yleissopimuksen 1 artiklan 1 kohdan piiriin, siihen on liityttävä teko tai laiminlyönti, jossa on	árvalusa sánit leat jure justa nugo oktasaš artihkkala 1 nr. 1 sánit, mat leat SP ja ØSK
kysymys määräyksessä tarkemmin mainittuihin kriteereihin (rotu, ihonväri, alkuperä ym.)	iešmearridanvuoigatvuođas. Áidna erohus lea ahte davviriikkalaš árvalusas leat dán
perustuvasta eriarvoisesta kohtelusta, poissulkemisesta, rajoittamisesta tai etuoikeudesta.	oktavuođas ”álgoálbmogat” čielgasit identifiserejuvvon riektesubjeaktan baicce go
Tämä syrjintäperusteiden luettelo sisältää vaihtoehtoisia perusteita, ja yhden kriteerin	”buot álbmogat”, nugo lea SPs ja ØSKs. Davviriikkat leat maid formálalaččat
Ehtona on lisäksi, että teko tai laiminlyönti voi johtaa negatiiviseen	dovddahan nana doarjaga dasa ahte álgoálbmogiid iešmearridanvuoigatvuohta, mii
eriarvoiseen kohteluun ihmisoikeuksien piiriin kuuluvilla alueilla (ihmisoikeuksien ja	lea erenoamáš vuoigatvuohta álgoálbmogiidda, galgá leat čađahahtti siskkáldas autonomiijain ja iešmearridanortnegiiguin.
perusoikeuksien tunnustamisen, yhdenvertaisen nauttimisen tai käyttämisen mitätöiminen tai	Davviriikkalaš árvalus ovdeha ahte iešmearridanvuoigatvuohta čađahuvvo álbmotrievtti mielde.
rajoittaminen).	Erenoamáš lea ahte
jotta se katsottaisiin rotusyrjinnäksi, sillä riittää, että sen voidaan määritellä olevan	deattuhuvvo vuođđojurddan iešmearridanvuoigatvuođas ahte dat ii galgga vahágahttit
vaikutukseltaan rotusyrjintää.	Stáhtat viidát dorjot davviriikkalaš
tarvitseviin henkilöihin kohdistuviin positiivisiin erityistoimiin tai positiiviseen	árvalusaid šiehtadallamiin mat leat jođus ON-cealkámušas álgoálbmogiid vuoigat
erityiskohteluun.	vuođaid birra.
Tällainen erityiskohtelu sallitaan tämän yleissopimuksen 1 artiklan 4 kohdan	Nationála dásis leat iešguđetlágan norgalaš ráđđehusat maŋimuš áiggiid
voivat yhdenvertaisina muiden yhteiskunnan jäsenten kanssa nauttia ihmisoikeuksista ja	dovddahan sámi iešmearridanvuoigatvuhtii dohkkeheami ja ulbmila gáhttet dan
käyttää niitä.	vuoigatvuođa.
Erityistoimien edellytyksenä on, ettei niitä jatketa sen jälkeen, kun tavoite, jonka	Dat boahtá erenoamážit ovdan maŋimuš guovtti stuorradiggedieđáhusas norgalaš sámepolitihkas;
vuoksi niihin ryhdyttiin, on saavutettu.	St.dieđ. nr. 55 (2000-2001) ja St.dieđ. nr. 33
2 Rotusyrjintäkomitean yleiset, alkuperäiskansojen oikeuksia koskevat suositukset	(2001-2002). Maŋimuš stuorradiggedieđáhusas celkojuvvo ahte ”ráđđehus atná
YK:n rotusyrjinnän poistamista käsittelevä komitea, jonka mandaattina on valvoa	vuolggasadjinis ahte sámiid iešmearridanvuoigatvuođa dulkojupmi ferte leat dássá
kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen mukaisten valtioiden	lagaid álbmotrievttálaš mearrádusaid ja riikkaidgaskasaš norbmaovdánemiin.”
velvoitteiden täytäntöönpanoa, on antanut valtioille yleisen, alkuperäiskansojen oikeuksia	Sullasaš ovdáneapmi lea leamaš muhtun guovdilis guvllolaš organisašuvnnain.
koskevan suosituksen (General Recommendation No.	Eurohpalaš uniovnna doaibmaplána davvilaš viidodaga várás
23).	áigodahkii 2004-06 gohčoda davi álgoálbmogiid iešmearridanvuoigatvuođa
alkuperäiskansojen syrjintä kuuluu tämän yleissopimuksen piiriin ja että valtioiden tulee	árbejuvvon vuoigatvuohtan mii galgá sihkkarastojuvvot (”inherited right of self
ryhtyä tarvittaviin toimin tällaisen syrjinnän ehkäisemiseksi ja poistamiseksi.	organisašuvdna (OAS) bargá dán áigái amerihká álgoálbmotcealkámušain mii
Rotusyrjintäkomitea toteaa edelleen, että alkuperäiskansat ovat olleet ja edelleenkin ovat	siskkilda mearrádusa álgoálbmogiid iešmearridanvuoigatvuođas. 7.16.2 Iešmearridanvuoigatvuohta kollektiiva olmmošvuoigatvuohtan
suurissa osissa maailmaa syrjinnän sekä ihmisoikeuksiensa ja perusoikeuksiensa riiston	Álbmogiid iešmearridanvuoigatvuohta lea dohkkehuvvon máilmmiviidosaš oktasaš olmmošvuoigatvuohtan.
koskevan yleissopimuksen 1 artiklan 1 kohta.	Riikkaidgaskasaš ovttamielalašvuohta lea das ahte ieš
menettäneet maa-alueita ja luonnonvaroja ”kolonialisteille, kaupallisille yhtiöille ja	vuođaid máilmmikonfereanssas, ja vel arvat eará autoritatiiva riikkaidgaskaaš dokumeanttain.
Komitea lausuu, että maa-alueiden menettäminen uhkaa	Gudnejahttit ja čađahit álbmogiid iešmearridanvuoigatvuođa lea maid
alkuperäiskansojen kulttuuria ja historiallista identiteettiä.	adnojuvvon eaktun eará olmmošvuoigatvuođaid ja vuođđofriddjavuođaid
Komitea antaa valtio-osapuolille muun muassa seuraavia suosituksia:	Álgoálbmogiid iešmearridanvuoigatvuohta lea čilgejuvvon ná SP ja
⎯ Valtioita pyydetään varmistamaan, että alkuperäiskansojen ryhmien jäsenet ovat vapaita ja tasa-arvoisia arvoltaan ja oikeuksiltaan ja etenkin, että ne eivät joudu syrjinnän kohteiksi alkuperäiskansataustansa tai identiteettinsä perusteella.	ØSK oktasaš artihkkalis 1:
⎯ Valtioita pyydetään järjestämään olosuhteet sellaisiksi, että alkuperäiskansojen kestävä taloudellinen ja sosiaalinen kehitys taataan niiden kulttuurisen taustan ja omaleimaisuuden mukaisesti.	"1. Buot álbmogiin lea iešmearridanvuoigatvuohta. Dán vuoigatvuođa válddiin sii friddja mearridit iežaset politihkalaš dili ja ovddidit iežaset ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš ovdáneami.
⎯ Valtioita pyydetään myös varmistamaan, että alkuperäiskansojen yhteisöt voivat käytännössä soveltaa ja elävöittää kulttuurisia perinteitään ja perinnäistapojaan sekä ylläpitää ja käyttää omaa kieltään. ⎯ Valtioita pyydetään etenkin tunnustamaan ja takaamaan alkuperäiskansojen oikeus omistaa, kehittää, hallita ja käyttää yhteisiä maitaan, alueitaan ja luonnonvarojaan.	2. Buot álbmogat sáhttet iežaset ulbmiliidda friddja hálddašit iežaset luondduriggodagaid ja -gávdnosiid, nu guhká go dat ii duvdde boaittobeallái geatnegasvuođaid mat čuvvot riikkaidgaskasaš ekonomalaš ovttasbarggu, man vuođđun lea guovttebeallásaš ávkki vuođđojurdda ja álbmotrievtti njuolggadusat.
Tapauksissa, joissa alkuperäiskansoilta on riistetty niiden perinteisesti omistamat tai muuten asuttamat tai käyttämät maat tai alueet ilman niiden vapaata ja selkeästi ilmaisemaa suostumusta, valtioita pyydetään varmistamaan, että nämä alueet ja luonnonvarat palautetaan alkuperäiskansoille.	3. Konvenšuvdna-oasálaččat, sin gaskkas dat stáhtat mat ovddasvástidit iežaset stivrekeahtes guovlluid ja geahččoguovlluid hálddašeami, galget bargat álbmogiid iešmearridanvuoigatvuođa ollašuhttimii, ja gudnejahttit dán vuoigatvuođa ovttastuvvan našuvnnaid lihtu mearrádusaid mielde."
Ellei tämä ole tosiasiallisesti mahdollista, alkuperäiskansoilla on komitean mukaan oikeus korvaukseen, mahdollisuuksien mukaan vaihtoehtoisten maiden ja alueiden muodossa.	Riikkaidgaskasaš geavat, ee. ON olmmošvuoigatvuođaid lávdegoddi, ja
3 Rotusyrjintäkomitean havainnot ja suositukset, jotka koskevat saamelaisten oikeuksia	máŋgga stáhta vuođđolágalaš geavat, čájehit ahte iešmearridanvuoigatvuohta adno
YK:n rotusyrjintäkomitea on kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevan	juvvo fámolaš (dynamalaš) vuoigatvuohtan – mii dađistaga ovdána – eambbo go
yleissopimuksen toimeenpanoa selvittäviä määräaikaisraportteja käsitellessään tehnyt erityisiä	bissovaš ovddalgihtii čilgejuvvon vuoigatvuohtan. Geahča muđui dievasleabbo
saamelaisten oloja koskevia havaintoja ja antanut suosituksia Suomelle, Norjalle ja Ruotsille.	divaštallamiid dán áššis lasáhusas nr. 3. Álbmotriekti mieđiha ”buot álbmogiidda” iešmearridanvuoigatvuođa –
Niille on yhteistä se, että komitea käsittelee kaikissa kolmessa tapauksessa kysymystä	dattetge konvenšuvnna čilgekeahttá geat dat leat ”álbmogat” iešmearridanvuoigat
saamelaisten oikeuksista maahan ja luonnonvaroihin.	Riektesubjeaktačuolbmagihpus divaštallojuvvo eambbo lasáhusas nr. 3,
tunnustamatta ja kunnioittamatta jättäminen on ristiriidassa yleissopimuksen yleisen	erenoamážit doahpaga ”álgoálbmot” ja doahpaga ”buot álbmogiid” gaskavuohta ja
syrjintäkiellon kanssa.	iešmearridanvuoigatvuohta.
Komitea pahoittelee sitä, että saamelaisten maaoikeuksiin Suomessa liittyvät ongelmat	Áššedovdi joavku bidjá vuođđunis dan ahte sámit
ovat edelleen ratkaisematta ja ettei Suomi ole vielä liittynyt itsenäisten maiden alkuperäis- ja	ollašuhttet daid eavttuid mat dábálaččat biddjouvvojit ovdalgo álbmot dohkkehuvvo
heimokansoja koskevan kansainvälisen työjärjestön ILO:n yleissopimukseen n:o 169.	”álbmogin” álbmotrievttálaš mearkkašumis. Dán oktavuođas čujuhuvvo ee. dasa ahte
Komitea viittaa alkuperäiskansoja koskevaan omaan suositukseensa General	ON olmmošvuoigatvuođaid lávdegoddi lea čujuhettiinis SP artihkkalii 1 máŋgii
23 ja pyytää Suomea tunnustamaan ja turvaamaan saamelaisten	gieđahallan áššiid mat gullet sámiid iešmearridanvuoigatvuhtii.
oikeuden omistaa, kehittää, hallita ja käyttää yhteisiä maitaan, alueitaan ja luonnonvarojaan.	Álbmogiid vuoigatvuohta friddja beassat mearridit iežaset politihkalaš dili ja
Komitea kehottaa Suomea edelleen etsimään saamelaisten maaoikeuksia koskevia päteviä	gaskavuođaid riikkaidgaskasaš servodahkii dávjá gohčoduvvo iešmearridanvuoigat
Mitä Norjan tilanteeseen tulee, komitea keskittyy hallituksen lakiehdotukseen, joka koskee Finnmarkin läänin oikeudellisia oloja ja maa-alueiden sekä luonnonvarojen hallintoa	vuođa olgguldas viidodahkan, ja vuoigatvuohta buoridit iežas ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš ovdáneami fas gohčoduvvo siskkáldas viidodahkan, vrd. SP ja ØSK
(Finnmarksloven).	artihkkala 1 nr. 1.
Komitea ilmaisee huolensa siitä, että hallituksen lakiehdotus heikentää	Olgguldas viidodat oamastuvvo muhtumin vuođđun gáibidit vuoigatvuođa
merkittävästi saamelaisten mahdollisuutta hallita Finnmarkin läänin maa-alueita ja	luovusbeassamii ja sierra stáhta vuođđudeapmái. Álbmotriekti ii dattetge leat vuođđu
luonnonvaroja sekä niitä koskevaa päätösvaltaa. Komitea viittaa myös tässä kohdin	vuoigatvuhtii čađahit ovttabealat doaibmabijuid mat muhtun muddui dahje ollásit
alkuperäiskansoja koskevaan omaan yleiseen suositukseensa (General Recommendation No.	juhket dahje vahágahttet stáhta territoriála integritehta dahje politihkalaš dási, jos
23), jossa valtio-osapuolia pyydetään tunnustamaan ja takaamaan alkuperäiskansojen oikeus	stáhta láhtte álbmogiid ovttadássásaš vuoigatvuođaid vuođđojurdaga mielde, earret
maahan ja luonnonvaroihin.	Nuppiin sániin cealkki lea
Komitea pyytää Norjaa löytämään näihin kysymyksiin sellaiset	dábálaččat dohkkehuvvon ahte iešmearridanvuoigatvuođa ii leat vejolaš čađahit
ratkaisut, jotka saamelaisetkin pystyvät hyväksymään.	ovttabealat luovusbeassanrahčamušaiguin, go eai leat erenoamáš dilálašvuođat mat
Saamelaisten maaoikeudet ovat keskeisiä asioita myös niissä rotusyrjintäkomitean	dan vuoigadit stáhta territoriála integritehtas beroškeahttá. Jurdda lea ahte luovus
Ruotsia koskevissa päätelmissä ja suosituksissa, jotka liittyvät yleissopimuksen	beassaneavttut leat ollašuvvan sieiva koloniadáhpáhusain ja go stáhta lea vuođus
täytäntöönpanoon.	bissovaččat eahpedemokráhtalaš dahje duolbmu álbmoga.
Komitea viittaa Ruotsissa käynnissä olevaan saamelaisten	Sámit, davviriikkaid álbmogin ja álgoálbmogin, leat dakkár dilis ahte sii
poronhoitoalueiden identifiointityöhön ja omiin aiempiin saamelaisten maaoikeuksia	álbmotrievtti mielde sáhttet gáibidit beassat vuođđudit iežaset stáhta. Sámit ja stáhtat
koskeviin suosituksiinsa ja kehottaa Ruotsia luomaan yhteistyössä saamelaisten kanssa	fertejit álbmotrievtti vuođul ovttas gávnnahit sámiid iešmearrideami čađaheapmái
asianmukaisen lainsäädännön saamelaisten maaoikeuksiin liittyvän nykyisen epävarmuuden	Dan ášši váldočuokkis lei, mearkkašago iešmearridanvuoigatvuohta Quebecii
poistamiseksi.	Kanádalaš alimusrievtti
Komitea kehottaa Ruotsia jatkamaan itsenäisten maiden alkuperäis- ja	loahppamearrádus lei ahte álbmotrievttálaš iešmearridanvuoigatvuohta dan
käsiteltävissä maaoikeuksia koskevissa kiistoissa ei-saamelaisten etuja pidetään saamelaisten	guhkemussii ovdánan hámis lea koloniijaid, dulbmojuvvon álbmogiid, olgguldas
etuja tärkeämpinä, ja pyytää Ruotsia lähettämään lisätietoa tästä asiasta.	vuoigatvuohta – nugo soahteveaga vuollásaš álbmot dahje go dihto joavkkus
CERD document: CERD/C/63/CO/5, 10 December 2003, para. 12. HE (Ot.	biehttaluvvo lohpi searvat almmolaš váldedoibmii ovddidan dihte iežaset politihkalaš,
CERD document: CERD/C/63/CO/8, 10 December 2003, para.	ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš ovdáneami.
18. On kuitenkin syytä huomata, että	Kanáda alimusriekti bidjá vuođđunis
suurkäräjien lakivaliokunnan muuttama ehdotus, joka hyväksyttiin laiksi, sai saamelaiskäräjien yksimielisen kannatuksen.	ahte buot dán golmma dilis gillájeaddji álbmogis lea vuoigatvuohta riepmat olgguldas iešmearrideapmái mii mearkkaša luovusbeassama dainnago das lea váldojuvvon
CERD document: CERD/C/64/CO/8, 10 May 2004, paras.	vejolašvuohta siskkáldasat čađahit iešmearridanvuoigatvuođa – muhto Quebec ii lean
1 Johdanto	dakkár dilis.
YK:n 20. marraskuuta 1989 tehdyssä lapsen oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa (LOS)	Iešmearridanvuoigatvuođa olgguldas viidodat sáhttá geavadis dattetge
on kaksi määräystä, joissa mainitaan erityisesti alkuperäiskansojen lasten oikeudet, 17 artiklan d kohta ja 30 artikla.	ollašuvvat dakkár vugiigiin maiddái mat eai eaktut luovusbeassama ja sierra stáhta vuođđudeami, ee. dainna lágiin ahte áššáigullevaš álbmot searvá riikkaidgaskasaš
Keskeinen määräys sisältyy 30 artiklaan, joka on miltei identtinen KP:n	mearridanproseassaide mat gusket sidjiide. Suoma sámelága 6 § mearrádus, mii lea
27 artiklan kanssa.	sámiid giellalaš ja kultuvrralaš autonomiijas, sáhttá leat ovdamearkan das ahte
Niiden erona on, että alkuperäiskansat mainitaan 30 artiklassa erikseen.	stáhtahis álbmogis lea vuoigatvuohta searvat riikkaidgaskasaš proseassaide.
Myös tämän sopimuksen 2 artikla on tärkeä, koska siinä säädetään syrjintäkiellosta suhteessa	nannejuvvo ahte Suoma sámediggi galgá sámiid ovddastit riikkalaš dásis nugo maiddái riikkaidgaskasaš dásisge.
yleissopimuksessa mainittuihin oikeuksiin.	Nubbi konkrehta ovdamearka das ahte ieš
2 Lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen 2 artikla − syrjintäsuoja	mearridanvuoigatvuođa olgguldas viidodaga lea vejolaš ollašuhttit almmá vuođđu
Yleissopimuksen 2 artiklan 1 kappaleessa todetaan, että sopimusvaltioiden tulee kunnioittaa	duvvon stáhta haga, lea Ruonáeatnama friddja oktavuođat Eurohpalaš Uniovdnii beroškeahttá das ahte Danmárku lea EU-lahttu.
ja taata tässä yleissopimuksessa tunnustetut oikeudet kaikille niiden lainkäyttövallan alaisille	Álbmogiid vuoigatvuohta hálddašit iežaset ekonomalaš ovdáneami lea iešmearridanvuoigatvuhtii gullevaš oassi.
lapsille ilman minkäänlaista lapsen, hänen vanhempiensa tai muun laillisen huoltajansa	Áššáigullevaš álbmogis lea váldo
”rotuun, ihonväriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin,	njuolggadusa mielde, vai ovddidivččii iežas ulbmiliid, vuoigatvuohta hálddašit iežas
tai muuhun seikkaan perustuvaa erottelua”. Valtio on velvollinen aktiivisilla toimilla	luondduriggodagaid ja -gávdnosiid, iige das galgga mange dáhpáhusas rieviduvvot
takaamaan, ettei tällaista syrjintää tapahdu.	birgenláhki.
LOSin 2 artiklan 1 kohdan syrjintäkielto on	Geahča SP ja ØSK artihkkala 1 nr. 2. ON olmmošvuoigatvuođaid
identtinen YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen 2	vuođa resursabeali, ee. namahettiinis Kanáda, Danmárkku, Norgga, Ruoŧa ja Ođđa
artiklan 1 kappaleen ja YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan	Lávdegotti dárkomat čilgejuvvojit dárkileappot lasáhusas Iešmearridanvuoigatvuođa solidaritehtaviidodat boahtá ovdan SP ja ØSK
yleissopimuksen 2 artiklan 2 kappaleen määräysten kanssa sillä erolla, että LOSissa	artihkkalis 1 nr. 3, mas nannejuvvo ahte stáhtaid geatnegasvuohta guhtet guoibmásis
vaihtoehtoisten syrjintäperusteiden luettelo sisältää myös ”etnisen alkuperän” ja	lea ovddidit máilmmiviidosaš vuoigatvuođa iešmearrideapmái. 7.17 ON-cealkámuša vuođđohápmi álgoálbmogiid vuoigatvuođain
”vammaisuuden”.	7.17.1 Álgosátni
LOSin 2 artiklan 2 kappaleessa kielletään lapsiin kohdistuva syrjintä, joka	ON lea jagi 1984 rájis bargan ON-cealkámušain, dan vuođđohámiin, mii lea
toimintaan, mielipiteisiin tai vakaumuksiin.	álgoálbmogiid vuoigatvuođaid birra.
Valtio on velvollinen ryhtymään toimiin	Olmmošvuoigatvuođaid lávdegotti vuollásaš
Yleissopimuksen 17 artiklan d kohdassa velvoitetaan valtiota ”rohkaisemaan” tiedotusvälineitä kiinnittämään erityistä huomiota vähemmistöryhmiin kuuluvien tai	lávdegoddi ráhkadii vuosttamuš árvalusa áigodagas 1984-94. Árvalus sáddejuvvui dasto olmmošvuoigatvuođaid lávdegoddái, vai gieđahallá dan 1994, vrd. lasáhusa nr.
7.7. 4 Lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen 30 artikla	4. Olmmošvuoigatvuođaid lávdegoddi vuođđudii sierra bargojoavkku man bargun
Koska 30 artikla ilmentää samoja oikeuksia kuin KP:n 27 artikla, on luonnollista tulkita	šattai árvvoštallat olmmošvuoigatvuođaid lávdegotti vuollásaš lávdegotti árvalusa.
määräystä saman käytännön mukaan, jota on alettu soveltaa KP:n 27 artiklan tulkintaan.	Miellahttostáhtaid gaskasaš šiehtadallamat leat 1995 rájis leamaš VL vuollásaš
artiklassa tunnustetaan erityisiä oikeuksia, minkä lisäksi sillä on myös merkitystä lapsen	lávdegotti bargojoavkkus. Álgoálbmogiid áirasat miehtá máilmmi leat maid searvan
30 artikla kuuluu	dáidda šiehtadallamiidda.
Määräyksessä annetaan valtiolle kansainvälisiä velvoitteita saamelaislasten	Olmmošvuoigatvuođaid lávdegotti vuollásaš lávdegotti árvalus siskkilda 19
kasvuoloihin ja heidän uskonnollisiin, kulttuurisiin ja kielellisiin oikeuksiinsa nähden.	álggaheaddji paragráfa ja 45 korrespondejeaddji operatiiva artihkkala.
Valtion	Árvaluvvon
on täten katsottava olevan tarpeen tullen myös velvollinen ryhtymään positiivisiin	mearrádusat leat eanaš hábmejuvvon kollektiiva vuoigatvuohtamearrádussan, earágo
5 YK:n lastenoikeuksien komitean antamat alkuperäiskansojen lasten oikeuksia koskevat	guokte operatiiva artihkkala, nubbi ovttaskas olbmuid vuoigatvuođas riikkavuloš
suositukset	(artihkkal 43).
YK:n lastenoikeuksien komitean valtio-osapuolille antamat alkuperäiskansojen lapsia	VL vuollásaš lávdegotti bargojoavkku šiehtadallamiid dovdomearka lei álggus
koskevat lausunnot sisältävät lukuisia suosituksia.	heajos ovdáneapmi váimmusáššiid dáfus, ja ollu ledje bargovuohkečuolmmat mat
velvoitteisiin edistää ja suojata alkuperäiskansojen lasten ihmisoikeuksia 2 artiklan	čatnasedje šiehtadallanprosessii. Bargojoavkku mielladovdu ja šiehtadallandáhttu lea
(syrjimättömyys) ja 30 artiklan nojalla. Komitea painottaa, että valtioiden tulee	dattetge nuppástuvvan buoret guvlui maŋimuš golmma jagis, ja boađus lea ahte
alkuperäiskansojen lasten oikeuksia toteuttaessaan ottaa lapsen oikeuksia koskevassa	šiehtadallamat leat ovdánan bures. Dattetge ii leat leamaš vejolaš joksat dievas
yleissopimuksessa mainittujen oikeuksien lisäksi huomioon myös muut kansainväliset normit,	Danmárku, Suopma, Islánda, Norga ja Ruoŧŧa ovddidedje jagi 2003 ja jagi
muun muassa itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskeva ILO:n yleissopimus	2004 oktasaš árvalusa bargojovkui, mas sii dieđihedje guđemuš artihkkaliid sii sáhttet
n:o 169. Komitea toteaa, että 30 artiklan mukaiset alkuperäiskansojen lasten oikeudet, etenkin	dohkkehit rievddakeahttá – nugo VL vuollásaš lávdegoddi daid lei árvalan – ja
heidän sivistykselliset oikeutensa, voivat myös muodostua elintavoista, jotka liittyvät	seammás sii bukte konkrehta nuppástusárvalusaid artihkkaliidda maid sin oaivila
läheisesti alueisiin ja luonnonvarojen käyttöön. Komitea lausuu tässä yhteydessä, että	mielde lea sávahahtti ja dárbu nuppástuhttit, vrd. lasáhusa nr. 4. Dat leat leamaš
ihmisoikeuskomitean suosituksen 30 artikla on tässä suhteessa	deaŧalaččat áššedovdi joavkku árvvoštallamiidda ja árvalusaide maid bukte davvi
ymmärrettävä samalla tavalla kuin KP:n 27 artikla.	Nu lea erenoamáš jagi 2004 árvalusa hárrái – mii lea
yleissopimuksessa n:o 169 tunnustetaan alkuperäiskansojen erityinen suhde omiin alueisiinsa	davviriikkalaš stáhtaid, Ođđa Zealándda ja Sveicca oktasaš árvalus – dainnago dat
ja niiden kulttuuriin läheinen yhteys näihin alueisiin.	fátmmasta oppa cealkámušteavstta, vrd. lasáhusa nr. 4.
kehitysstrategioista, toimintaperiaatteista ja hankkeista. Komitea ottaa myös erikseen esille	Vaikko ON dál čállima botta ii leat dohkkehan máilmmiviidosaš cealkámuša
alkuperäiskansojen lasten identiteettiin liittyvät ongelmat ja lausuu muun muassa 7 ja 8 artiklaan viitaten, että valtio-osapuolten tulee sallia se, että alkuperäiskansojen lasten	álgoálbmogiid vuoigatvuođaid birra, de dát proseassa dattetge ovddasta maŋimuš álbmotrievttálaš ovdáneami dán suorggis, ja dat lea danne leamaš deaŧalaš refereansa
vanhemmat antavat lapsilleen itse haluamansa nimet.	čuokkis áššedovdi joavkui dan barggadettiin sámekonvenšuvnnain.
Komitea toteaa edelleen, että valtion	Eanebut
tulee kunnioittaa alkuperäiskansojen oikeutta oman henkilöllisyytensä säilyttämiseen.	áššedovdi joavkku lahtuin leat juo máŋggaid jagiid leamaš mielde dán proseassas, ja
Henkilönimi on kielen ja kulttuurin ohella jokaisen henkilön tärkeimpiä identiteettitekijöitä.	joavkkus lea dan dihte buorit dieđut proseassa, davviriikkalaš sajádagaid ja váimmus
Komitea pyytääkin valtio-osapuolia ryhtymään tarvittaviin toimiin sen varmistamiseksi, että	áššiid birra oppalohkái. Čuovvovaččas cealkámušárvalusa sisdoalus leat dušše muhtun váldoprinsihpat
alkuperäiskansojen lapset voivat nauttia kulttuuristaan ja käyttää kieltään.	váldojuvvon ovdan, ja cealkámušárvalusa guovdileamos operatiiva oasit.
Komitea viittaa	Muđui
siinä yhteydessä erityisesti 17 artiklan d kohtaan, jossa valtiot velvoitetaan rohkaisemaan	čujuhit lasáhussii nr. 4.
tiedotusvälineitä kiinnittämään huomiota alkuperäiskansojen lasten kielellisiin tarpeisiin.	7.17.2 Iešmearridanvuoigatvuohta
Komitea mainitsee myös koulutukseen liittyvät kielelliset oikeudet.	Álgoálbmogiid iešmearridanvuoigatvuođa dohkkeheapmi lea cealkámušárvalusa
Valtio-osapuolia	prinsihpalaš vuođđu.
lukemaan ja kirjoittamaan omalla kielellään.	Vaikko árvaluvvon artihkkaliin olut čatnasit iešmearridan
YK:n lastenoikeuksien komitea antoi vuonna 2003 jäsenvaltioille alkuperäiskansojen	vuoigatvuhtii, de dattetge leat artihkkalat 3 ja 31 guovdilepmosat.
lasten oikeuksia koskevia erinäisiä yleisiä suosituksia muun muassa 2 artiklan	Váldomearrádus mii árvaluvvo álgoálbmogiid iešmearridanvuoigatvuođas, lea
Komitea toteaa, että valtio on velvollinen ryhtymään asianmukaisiin, muun	váldojuvvon mielde cealkámušárvalusa artihkkalii 3. Artihkkal 3 lea seammalágan go
muassa lainsäädännöllisiin toimiin varmistaakseen, että alkuperäiskansojen lapset voivat	oktasaš artihkkal 1 nr. 1, mas sáhkan lea iešmearridanvuoigatvuohta nugo dat boahtá
että alkuperäiskansojen lapsilla on oikeus terveys- ja sosiaalipalveluihin, koulutukseen,	ovdan ON konvenšuvnnas mii gieđahallá siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid, ja ON
asuntoon ja vastaavaan ja että niitä tarjottaessa heidän kulttuurinen alkuperänsä tulee ottaa	konvenšuvnnas mii gieđahallá ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid,
riittävässä määrin huomioon. Komitea suosittelee myös, että sopimusvaltiot kehittävät	dušše dainna erohusain ahte ”álgoálbmogat” leat cealkámušárvalusa artihkkala 3
yhteistyössä alkuperäiskansojen yhteisöjen ja lasten kanssa julkisia toimintakampanjoita	riektesubjeakta, eaige ”buot álbmogat”, mii lea oktasaš artihkkalis 1 nr. 1. Cealkámušárvalusa artihkkal 3 čuodjá ná:
alkuperäiskansoja koskevien kielteisten asenteiden ja väärinkäsitysten ehkäisemiseksi.	ja hámi, dainna eavttuin ahte váldojuvvo mielde dakkárge čujuhus, ahte iešmearridan
syrjintää pystyttäisiin ehkäisemään koulutuksen avulla, valtio-osapuolten tulee komitean	vuoigatvuohta ii galgga ollašuhttojuvvot vuostálagaid dainna vuođđojurdagiin ahte
lausuman mukaan arvioida ja tarkistaa opetussuunnitelmia ja opetusmateriaalia tarkoituksena	stáhtaid territoriála integritehta ferte gudnejahttojuvvot, geahča lasáhusa nr. 4.
saada lapset kunnioittamaan alkuperäiskansojen kulttuurista identiteettiä, historiaa, kieltä ja	Davviriikkalaš teakstaárvalus artihkkalii 3, lea muđui seammalágan go Olmmošvuoigatvuođaid máilmmikonfereanssa cealkámušas operatiiva artihkkal 2, mas ieš
arvoja.	mearridanvuoigatvuohta dohkkehuvvo máilmmiviidosaš olmmošvuoigatvuohtan.
7.8 YK:n kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus	Davviriikkaid beales leat dovddahan njuovžilvuođa dasa, galgágo čujuhus
YK:n 18. joulukuuta 1989 tehty kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva	territoriála integritehtii boahtit ovdan teakstaálggus vai cealkámuša operatiiva oasis.
yleissopimus kieltää naisten syrjinnän ja velvoittaa sopimusvaltiot takaamaan molemmille	Danmárku ja Norga leat dattetge, friddja vuođus, doavddahan ahte sáhttet dohkkehit
sukupuolille yhtäläiset oikeudet ja vapaudet.	stáhtaid territoriála integritehtii.
Tämä yleissopimus on olennainen saamelaisissa	Norgga sajádaga ákkasteapmi lea leamaš ahte
yhteyksissä eli ajatellen viranomaisten tai ei-saamelaisten tahojen tai henkilöiden	iešmearridanvuoigatvuhtii gullá juo dat ahte stáhtaid territoriála integritehta galgá
mahdollisesti harjoittamaa saamelaisnaisten syrjintää sekä myös mahdollista saamelaisen	gudnejahttojuvvot, ahte prinsihppa ferte adnojuvvot gustojeaddji álbmotrievttálaš
yhteiskunnan sisällä tapahtuvaa naisten syrjintää. Kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista	norbman, ja ahte dan dihte ii leat rievtti mielde dárbu álgoálbmotcealkámuššii lasihit
koskevan yleissopimuksen 1 artikla sisältää naisten syrjintää koskevan yleisen kiellon.	čujuhusa dán prinsihppii. Cealkámušárvalusa artihkkal 31 lea nubbi guovdilis mearrádus, mii namaha
artiklassa naisten syrjintä määritellään seuraavasti:	čielgasit álgoálbmogiid iešmearridanvuoigatvuođa.
Kysymyksessä on sukupuolten väliseen suhteeseen liittyvä yleinen syrjimättömyysperiaate,	Dás cealkojuvvo ahte álgo álbmogiin, sin iešmearridanvuoigatvuođa ollašuhttima erenoamáš vuohkin, lea
joka koskee epäasiallista syrjintää kaikilla ihmisoikeuksien alueilla tämän yleissopimuksen	vuoigatvuohta autonomiijii dahje iešstivremii dakkár áššiin mat gullet sin siskkáldas
muiden määräyksistä riippumatta.	ja báikkálaš dilálašvuođaide.
2 artikla velvoittaa sopimusvaltiot ryhtymään muun muassa	Mearrádus siskkilda maid logahallama dain áššesurggiin
lainsäädännöllisiin toimiin tällaisen syrjinnän poistamiseksi.	mat árvalusa mielde berrejit gullat dán vuoigatvuhtii, namalassii kultuvrras, oskkol
erityistoimet sukupuolten välisen todellisen tasa-arvon toteutumisen jouduttamiseksi.	dagas, oahppodásis, dieđuin, medias, dearvvašvuođas, ásodagas, fidnoeallimis,
erityistoimet eivät kuulu yleissopimuksen syrjintäkiellon piiriin.	sosiála ortnegiin, ekonomalaš doaimmain, eatnamiin ja resursahálddašeamis, dakkár
Erityistoimien ehtona on, että	Davviriikkaid beales leat searvan dan prinsihppii ja árvalussii, ahte álgo
niistä tulee luopua, kun yhtäläisten mahdollisuuksien ja sukupuolten tasa-arvoisen kohtelun	álbmogiin, sin iešmearridanvuoigatvuođa ollašuhttima erenoamáš vuohkin, maid lea vuoigatvuohta autonomiijii siskkáldas ja báikkálaš áššiin.
päämäärät on saavutettu.	Dattetge árvaluvvo davvi
7.9 UNESCOn yleissopimus syrjinnän vastustamiseksi opetuksen alalla	– earret eará dainna ákkastallamiin ahte dakkár logahallamat dávjá mange buori siva
YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö (UNESCO) hyväksyi 14. joulukuuta 1960 oman	haga adnojuvvojit dievaslažžan, ja ahte sáhttá leat váttis olahit ovttamielalašvuođa
yleissopimuksen syrjinnän vastustamiseksi opetuksen alalla.	das mat áššesurggiid berrejit gullat logahallamii.
Yleissopimuksen 1 artiklan	Dán vuođus davviriikkalaš stáhtat
sisältämä ”syrjinnän” määritelmä on sama kuin YK:n kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista	vuoigatvuođaid birra, čuovvovaš árvaluvvon artihkkalat leat lahka gittalagaid
koskevan yleissopimuksen 1 artiklan 1 kohdassa esitetty määritelmä.	iešmearridanvuoigatvuođain: 19, 21, 23, 30, 32, 33, 34 ja 35, – mat ilbmadit davvi
UNESCOn yleissopimuksen 1 artiklan määritelmän mukaan syrjintä käsittää kaiken muun muassa rotuun	riikkaid sajádaga dáid mearrádusaid hárrái, vrd. lasáhusa nr. 4. 7.17.3 Eanan- ja resursavuoigatvuođat
ja kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään perustuvan erottelun, poissulkemisen,	Cealkámušárvalusa mearrádusat álgoálbmogiid eanan- ja resursavuoigatvuođaid birra
rajoittamisen tai etuoikeuden, jonka tarkoituksena tai vaikutuksena on tasa-arvon	bohtet ovdan artihkkaliin 25, 26, 27, 28 ja 30. Áššit mat gullet eananvuoigatvuođaide,
kumoaminen tai heikentäminen opetuksessa.	leat álgoálbmotcealkámuša šiehtadallamiid váddámus áššiid joavkkus.
koskeva yleissopimus on erityisen tärkeä lasten oikeuksille.	VL vuollásaš lávdegotti árvalan artihkkal 25 gieđahallá álgoálbmogiid
UNESCOn yleissopimuksen 5 artiklan 1 kohdan c alakohdassa sallitaan asiallinen ja	vuoigatvuođa seailluhit ja nannet iežaset erenoamáš vuoiŋŋalaš ja ávnnaslaš okta
positiivinen erityiskohtelu opetusyhteyksissä.	vuođa eatnamiiddáseaset, váldeguvloseaset (territory), čázádagaidasaset, riddo
On luonnollista pitää lähtökohtana, että tämä	lávdegoddi árvala ahte dát galgá gustot daidda eatnamiidda, váldeguovlluide,
määräys koskee myös alkuperäiskansoja, vaikka tekstissä mainitaankin ainoastaan kansalliset	cázádagaide, riddočáziide ja resurssaide maid álgoálbmogat leat árbevirolaččat
5 artiklan 1 kohdan c alakohta kuuluu seuraavasti:	»eaiggáduššan, dahje eará ládje hálddašan dahje geavahan.
”1. Tämän yleissopimuksen sopimusvaltiot ovat sopineet siitä, että:	dohkkehan dan vuollásaš prinsihpa, muhto leat gávnnahan ahte eai sáhte dohkkehit
ettei opetuksen taso ole yleistä, asianomaisten viranomaisten vahvistamaa tai hyväksymää tasoa alhaisempi;	dan árvalusa, ahte dat galgá gustot buot guovlluide mat leat leamaš álgoálbmogiid
ja että sellaisen koulun käyminen on valinnaista”.	hálddus, dahje main sii leat orron ja maid sii leat geavahan.
Sopimusvaltiot ovat 5 artiklan 2 kohdan mukaan velvollisia ryhtymään kaikkiin tarpeellisiin	ii leat čielga oaivil identifikašuvdnaáššis, ja danne árvaluvvoge ahte vuoigatvuohta
toimenpiteisiin yllä mainitun määräyksen täytäntöönpanon takaamiseksi.	seailluhit ja nannet oktavuođaid galgá gustot ”sin” eatnamiidda, váldeguovlluide,
Euroopan 4. marraskuuta 1950 tehdyssä ihmisoikeussopimuksessa (EIOS) ei ole lainkaan	čázádagaide, riddočáziide ja resurssaide, vrd. lasáhusa nr. 4.
vähemmistöjen tai alkuperäiskansojen oikeuksia koskevia erityisiä määräyksiä.	davviriikkat árvalit sániin ”sin” buhttet sániid»eaiggáduššan, dahje eará ládje
Sopimuksen	Muđuid davviriikkat dorjot prinsihppan ahte álgo
14 artiklan syrjimättömyyttä koskeva yleinen määräys on kuitenkin olennainen saamelaisissa	álbmogiin lea vuoigatvuohta eaiggáduššat, ovddidit, hálddašit ja geavahit iežaset
yhteyksissä, vaikka se ei ulotukaan yhtä laajalle kuin keskeisimmät yleismaailmalliset	eatnamiid. Dasto dat dohkkehit ahte dát vuoigatvuohta fátmmasta stáhtaid geatnegas
syrjimättömyyttä koskevat määräykset, kuten esimerkiksi YK:n kaikkinaisen rotusyrjinnän	vuođa dohkkehit álgoálbmogiid lágaid, árbevieruid ja dábiid, eananhálddašan
poistamista koskeva yleissopimus ja YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia	vuogádagaid ja resursahálddašeaddji ja -ovddideaddji lágádusaid. Davviriikkain lea
koskevan yleissopimuksen 26 artikla. Euroopan neuvosto hyväksyi Euroopan	maid dohkkehus dasa ahte stáhtat leat geatnegasat suddjet dáid vuoigatvuođaid
ihmisoikeussopimuksen lisäpöytäkirjan n:o 12 marraskuussa 2000. Lisäpöytäkirjassa	Artihkkala 27 dáfus davviriikkat dohkkehit ahte álgoálbmogiin lea vuoigat
Suomi on ratifioinut tämän 1. huhtikuuta 2005 voimaan	vuohta oažžut ruovttoluotta (”restitution”) eatnamiid, váldeguovlluid ja resurssaid mat sis leat leamaš árbevirolaččat, main sii leat orron ja maid sii leat geavahan, ja mat
tulleen pöytäkirjan, jota Norja ja Ruotsi eivät ole vielä ratifioineet.	leat váldojuvvon sis veagal eret, ja maidda earát leat meahttán ja maid earát leat
Syrjintäkieltoa koskevan 14 artiklan määräys kuuluu:	geavahan dahje vahágahttán almmá sin friddja ja diđolaš lobi haga.
”Tässä yleissopimuksessa tunnustetuista oikeuksista ja vapauksista nauttiminen taataan ilman minkäänlaista sukupuoleen, rotuun, ihonväriin, kieleen, uskontoon, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, varallisuuteen, syntyperään tai muuhun asemaan perustuvaa syrjintää.”	Davviriikkaid
Kuten sanamuodosta käy ilmi, 14 artiklan syrjintäkielto liittyy yleissopimuksen muihin	beales lea maid árvaluvvon ahte jos dat ii leačča vejolaš, de stáhta lea geatnegas
oikeuksiin ja vapauksiin samalla tavalla kuin KP:n 2 artiklan 1 kohta ja YK:n taloudellisia,	ásahit beaktilis mekanismmaid maiguin sii sáhttet veahkkašuvvat ja oažžut buhtadasa
sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan yleissopimuksen 2 artiklan 2 kohta.	Artihkkala 28 dáfus davviriikkat dohkkehit ahte álgoálbmogiin lea vuoigat
takia se ei lähtökohtaisesti mene pidemmälle kuin ihmisoikeussopimuksen muiden säännösten	vuohta seailluhit ja gáhttet birrasa ja eatnamiiddiset, váldeguovlluideaset ja resurssai
soveltamispiiriin kuuluva syrjintä.	VL vuollásaš lávdegotti árvalus artihkkala 28
EIOSin 14 artikla ei ole yleinen KP:n 26 artiklaa vastaava	tekstii siskkilda maid eavttuhussan mearrádusa das ahte soahteveaga doaimmat eai
syrjintäsäännös, sillä se liittyy yleissopimuksessa mainittuihin oikeuksiin ja vapauksiin.	galgga leat álgoálbmogiid eatnamiin ja váldeguovlluin, jos juo álgoálbmogat eai ieža
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIOT) on kuitenkin tulkinnut määräystä jonkin verran	iešdáhtolaččat mieđit dasa. Davviriikkat eai leat sáhttán dohkkehit dan mii lea
voimakkaammin kuin määräyksen sanamuodosta seuraa. EIOT:n käytännön mukaan	árvaluvvon soahteveaga doaimmaid birra, muhto leat dattetge dohkkehan dihto
EIOSissa tunnustetun kaltaisen oikeuden tai vapauden toteuttamiseen liittyvä syrjintä on	geatnegasvuođaid soahteveaga doaimmaid hárrái mat leat álgoálbmotguovlluin.
riittävä 14 artiklan rikkomuksen toteamiseksi, vaikka näyttöä EIOSin muiden määräysten	Davviriikkaid beales lea árvaluvvon dakkár hábmehus, ahte stáhta lea geatnegas
Toisin sanoen syrjintätapaus saattaa kuulua EIOSin 14 artiklan	dilálašvuođaide soahppá – go árvvoštallet váldit soahteveaga atnui álgoálbmot
piiriin, jos tapauksen voidaan tavalla tai toisella katsoa kuuluvan EIOSin konkreettisen	eatnamiid ja váldeguovlluid, vrd. lasáhusa nr. 4, artihkkalii 28 árvaluvvon ođđa
määräyksen tai vaikutusalueen piiriin, vaikka ei ole näyttöä tämän sopimuksen konkreettisen	Nuppi lađđasa. Cealkámuša árvalushámi artihkkal 30 gieđahallá álgoálbmogiid vuoigatvuođa
Samalla tavalla kuin aiemmin mainituissa YK:n yleissopimuksissa myös	mearridit vuoruhusaid ja strategiijaid iežaset eatnamiid, váldeguovlluid ja resurssaid
on objektiivinen ja kohtuullinen, ja kohtuuttoman syrjinnän välillä.	ovddideapmái ja geavaheapmái. Dan lean davviriikkat ollásit dohkkehan.
mukaan ainoastaan viimeksi mainittua syrjintää on pidettävä oikeudenvastaisena syrjintänä.	Davviriikkaid beales leat maid dohkkehan ahte dát mearkkaša dan, ahte stáhta galgá
Toisin sanoen kysymys on tavoitellun päämäärän ja päämäärän tavoittamiseksi käytettyjen	ovddalgihtii oččodit álgoálbmogiid iešdáhtolaš ja diđolaš lobi prošeavttaide mat
keinojen välisestä suhteellisuudesta.	čuhcet sin eatnamiidda ja resurssaide.
Suomi ratifioi lisäpöytäkirjan 17. joulukuuta 2004, ja pöytäkirja tuli Suomen osalta voimaan 1. huhtikuuta	laš vuoigatvuođaid birra, ja seammás kultuvrralaš bealli lea miehtá teavstta čađa
2005. Norja allekirjoitti pöytäkirjan 15. tammikuuta 2003 mutta ei ole 23. huhtikuuta 2005 mennessä vielä ratifioinut pöytäkirjaa.	manni ja vuođđudeaddji fáddá, masa gullá dat dovddiideapmi ahte álgoálbmogiid kultuvra ja árbevierut leat čadnojuvvon lahkalagaid gitta sin eatnamiiguin ja
Ruotsi ei ole 26. lokakuuta 2005 mennessä allekirjoittanut tai ratifioinut pöytäkirjaa.	Artihkkal 7 almmuha ahte gildosis lea bákkuin assimileret álgoálbmogiid ja billistit sin kultuvrra.
European Court of Human Rights: Case relating to Certain Aspects of the Laws on the Use of Languages in	kollektiiva vuoigatvuođas seailluhit ja ovddidit iežaset erenoamáš identitehta, masa
Euroopan ihmisoikeussopimuksen lisäpöytäkirja n:o 12 tähtää syrjintäsuojan	gullá maid sin vuoigatvuohta dovddahit iežaset álgoálbmogin. Artihkkal 12 cealká
syrjimättömyyteen suhteessa EIOSin muiden määräysten täytäntöönpanoon.	ahte álgoálbmogiin lea vuoigatvuohta doaladit iežaset kultuvrralaš árbevieruin ja
säädetään kansalliseen lainsäädäntöön liittyvästä yleisestä syrjimättömyysnormista.	ovddidit daid, ja sis lea vuoigatvuohta seailluhit, suddjet ja ovddidit ovddeš, dáláš ja
pääsäännös sisältyy pöytäkirjan 1 artiklan 1 kohtaan, joka kuuluu:	boahttevaš kultuvrralaš ilbmagiid. Dan leat davviriikkat dohkkehan, ja seammás dat
Valtion velvoitetta laajennetaan 1 artiklan 2 kohdassa, josta käy ilmi, että valtio ja muut	leat árvalan maid ahte stáhtat galget leat geatnegasat ásahit beaktilis mekanismmaid
julkiset viranomaiset ovat velvollisia olemaan syrjimättä ketään määräyksen ensimmäisessä	mat geahpedit dili mas álgoálbmogiin leat rieviduvvon kultuvrralaš, intellektuála,
kohdassa mainituilla perusteilla.	Artihkkalat 13
Pöytäkirja n:o 12 ei muuta ihmisoikeussopimuksen 14 artiklassa mainittua syrjinnän	ja 14 gieđahallet erenoamáš kultuvrralaš vuoigatvuođaid, vrd. lasáhusain nr. 4.
muodossa, joka ei liity yleissopimuksen muihin oikeuksiin.	Artihkkal 15 gieđahallá álgoálbmogiid vuoigatvuođa oahpahussii.
erityistoimia.	Davviriikkaid
7.11 Euroopan neuvoston kansallisten vähemmistöjen suojelua koskeva	beales leat ollásit dohkkehan VL vuollásaš lávdegotti árvalusa, ahte álgoálbmogiin
Euroopan neuvoston kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan 1. helmikuuta 1995	lea vuoigatvuohta vuođđudit ja stivret iežaset oahpahusvuogádagaid ja lágádusaid,
tehdyn puiteyleissopimuksen tarkoituksena on suojata ja edistää Euroopan kansallisten	mat fállet oahpahusa sin iežaset gillii, ja mat leat heivehuvvon sin iežaset kultuvrralaš
vähemmistöjen oikeuksia.	Álgoálbmogiid seammalágan
Niin Suomi, Norja kuin Ruotsikin ovat jokainen ratifioineet	vuoigatvuohta oahpahussii nanne artihkkal 15 Nubbi lađas.
puiteyleissopimuksen.	Davviriikkalaš stáhtat leat
Siinä ei määritellä, mitä ryhmiä on pidettävä kansallisina vähemmistöinä.	lassin dása árvalan ahte maiddái ovttaskas olbmuin guđet gullet álgoálbmogiidda,
Tämän vuoksi sopimuspuolilla on tietty vapaus määrätä, mitkä	erenoamážit álgoálbmotmánáin, guđet orrot olggobealde iežaset servodagaid, galgá
Suomi, Norja ja Ruotsi ovat kaikki pitäneet	leat vuoigatvuohta beassat oahppat iežaset kultuvrra ja giela.
Norjan saamelaiskäräjien	Dasto ahte stáhtat leat
lausunnon mukaan ei kuitenkaan ole toivottavaa, että saamelaiset kuuluisivat Norjan	geatnegasat álggahit beaktilis doaibmabijuid mat sihkkarastet dárbbašlaš resurssaid
Pöytäkirjan 1 artiklan 2 kohdan englanninkielinen versio kuuluu seuraavasti: “The enjoyment of any right set	dakkár oahpahusulbmiliidda, vrd. artihkkala 15 maŋit lađđasiin. 7.17.6 Dearvvašvuohta
hyväksynyt 1. helmikuuta 1995.	Cealkámuša árvalushámi artihkkal 24 gieđahallá álgoálbmogiid vuoigatvuođa
harjoittaman kansallisia vähemmistöjä koskevien toimintaperiaatteiden piiriin, koska sen	dearvvašvuhtii. Artihkkalis 24, Vuosttaš lađdasis, árvaluvvo ahte álgoálbmogiin galgá
sijaan saamelaiset toivovat alkuperäiskansa-asemansa edelleen kehittämistä ja turvaamista.	leat vuoigatvuohta iežaset árbevirolaš dálkasiidda ja vuoigatvuohta bisuhit iežaset
On kuitenkin kiistatonta, että yksittäiset saamelaiset voivat vedota puiteyleissopimuksen	dearvvašvuođa seailluheaddji dábiid, ja seammás vuoigatvuohta seailluhit deaŧalaš
mukaisiin oikeuksiin ja että tämä voi tapahtua ilman, että se estäisi kyseistä henkilöä	dálkkaslaš šattuid, elliid ja minerálaid. Dasto ilbmá artihkkalis 24 ahte álgoálbmogiin
vetoamasta myös alkuperäiskansojen oikeuksia koskeviin kansainvälisiin määräyksiin.	lea vuoigatvuohta vealatkeahtes sosiála ja dearvvašvuođalaš bálvalusaide. Davvi
Puiteyleissopimuksen määräykset on muotoiltu epämääräisesti, minkä takia toisinaan	riikkat leat dohkkehan dan, ja leat lassin árvalan sátnádaga mainna nannejuvvo ahte
valtioiden velvoitteita on hankala konkretisoida niin, että sopimuksen määräyksiä voitaisiin soveltaa konkreettisiin oikeuskysymyksiin.	álgoálbmogiin lea vuoigatvuohta nu alladásat psyhkalaš ja dearvvašvuođalaš standárdii go vejolaš, ja ahte stáhtat galget leat geatnegasat bidjat dárbbašlaš
Tämä ei kuitenkaan koske kaikkia määräyksiä.	Dát árvalus lea seammalágan go ON konvenšuvdna mii
4 artiklan 1 kappaleessa todetaan, että henkilön syrjintä kansalliseen	gieđahallá ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid, artihkkal 12 nr. 1, mii
Edelleen samassa kohdassa todetaan, että	nanne dán buohkaid vuoigatvuohtan.
valtio on velvollinen takaamaan kansallisiin vähemmistöihin kuuluville henkilöille oikeuden	Álgoálbmogiid dáfus dán vuoigatvuođa erenoamáš mearkkašupmi lea das, go dávjá sidjiide ii leat vejolaš ollit dakkár
4 artiklan 2 kappaleen määräyksessä todetaan, että sopimuspuolet sitoutuvat	dearvvašvuođalaš standárdii mii lea nu allat go vejolaš, jos juo dearvvaš
ryhtymään riittäviin () täyden ja tehokkaan yhdenvertaisuuden edistämiseksi	vuođabálvalusat eai leat doarvái bures heivehuvvon álgoálbmogiid erenoamáš
kaikilla talous- ja yhteiskuntaelämän sekä poliittisen elämän ja kulttuurielämän aloilla	kultuvrii ja giellalaš dillái. 8. Sámiid sajádat davviriikkalaš sámekonvenšuvnnas
kansalliseen vähemmistöön ja valtaväestöön kuuluvien välillä.	Jagi 1988 raporttas mii lea sámekonvenšuvnna dárbbu ja vuođu birra, rohttejuvvo
Velvollisuus ryhtyä	ovdan ahte sámit berrejit leat oasálaččat konvenšuvdnii:
erityistoimenpiteisiin kansallisia vähemmistöjä kohtaan on voimassa tarvittaessa (”where	”Sámit berrejit lea oasálaččat ođđa davviriikkalaš sámekonvenšuvdnii.
necessary”) vähemmistön ja enemmistön välisen todellisen yhdenvertaisuuden	Dakkár bargovuohki sihkkarastá ovttadássásašvuođa, duođalašvuođa ja árvvusatnima álgoálbmotvuoigatvuođain ođđa konvenšuvnna ieš ráhkadeamis ja dohkkeheamis.
aikaansaamiseksi. 4 artiklan 3 kappaleessa sanotaan edelleen, että tällaisia toimenpiteitä ei ole	Davviriikkain ii berre leat mihkkege mas ballat dán oktavuođas, nu guhká go ođđa konvenšuvnna sisdoallu gieđahallá riikkalaš ortnegiid, nugo lea vuorddehatti.
pidettävä puiteyleissopimuksen syrjintäkiellon kanssa ristiriidassa olevana syrjintänä.	Máŋga gulaskuddanháltti mat dadjet juoidá áššis, dorjot árvalusa ahte sámit galget leat konvenšuvdnabealli.
Puiteyleissopimuksen 5 artiklan 1 kappale velvoittaa valtiot edistämään sellaisia olosuhteita,	Norgga olgoriikkadepartemeanta cealká dattetge reivvestis guovvamánu 16. b. 2001 ahte dušše stáhtat sáhttet leat konvenšuvdnabealit (-oasálaččat).
jotka ovat tarpeellisia, jotta kansallisiin vähemmistöihin kuuluvat henkilöt voivat ylläpitää ja	Dat lea nana álbmotriekti, ahte dušše stáhtat, ja vel muhtun dáhpáhusain dakkár riikkaidgaskasaš organisašuvnnat go omd. ON, sáhttet soahpat konvenšuvnnaid.
kehittää kulttuuriaan sekä säilyttää identiteettinsä, uskontonsa, kielensä, perinnäistapansa ja kulttuurinsa.	Ulbmil go davviriikkalaš sámekonvenšuvnnain ásahuvvojit ovttasbarganortnegat, lea sihkkarastit ahte sámi kultuvrii ja sámi beroštumiide lea fámolaš (dynamalaš) suodji.
Valtioiden velvoite on tässä muotoiltu velvollisuudeksi ”edistää” (”undertake to	Sámit/sámedikkit ožžot vuoigatvuođaid konvenšuvnna mielde, sii šaddet vuoigatvuohtasubjeaktan.”
On epäselvää, mitä tähän velvoitteeseen sisältyy.	Suoma olgoriikaministeriija cealká sullii seammá ládje:
) n:o 15 (2000−2001), sivu 34. Englanninkielinen versio, 4 artikla:	Áššedovdi joavkku addin barggus dutki Annika Tahvanainen, Åbo Akademi,
velvoitetaan pidättäytymään kansallisiin vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden	lea čielggadan dan jearaldaga, geat sáhttet leat oasálaččat/bealit traktáhtaide ja
vastentahtoiseen sulauttamiseen tähtäävistä toimintaperiaatteista tai käytännöistä. Puiteyleissopimuksen 10 artikla sisältää monta kielellisiä oikeuksia koskevaa määräystä.	konvenšuvnnaide, geahča lasáhusa 1. Su loahppajurdda lea ná: Oaivilat leat juohkásan das, makkár váldi álgoálbmogiin lei ovddeš áiggiid šiehtadit soahpamušaid vieris válddiiguin.
artiklan 1 kappaleessa säädetään, että sopimuspuolet ovat velvollisia tunnustamaan kansallisten vähemmistöjen oikeuden käyttää kieltään niin yksityisesti kuin julkisestikin ja	Stáhtat mat odne šiehtadit soahpamušaid álgoálbmogiiguin, oaivvildit dábálaččat ahte dakkár soahpamuš maid álgoálbmogat šiehtadit dainna stáhtain mas sii orrot, ii leat traktáhta álbmotrievttálaš mearkkašumis, muhto stáhtasiskkáldas soahpamuš maid nationála láhkaásahus regulere.
sekä suullisesti että kirjallisesti.	Dan duohtaášši, ahte álgoálbmogiin lea erenoamáš kollektiiva oktavuohta dihto territoriijii, mii lea buhttekeahttá ja dárbbašlaš sin seailumii ja vuoigatvuhtii návddašit sierra kultuvrra, lea dattetge vejolaš jáhkkit sáhttit váikkuhit vuos álgoálbmoga vuoigatvuhtii searvat álbmogiidgaskasaš soahpamuššii (traktáhtii), erenoamážit jos dat duovdagat main álgoálbmot orru, gokčet álbmogiidgaskasaš soahpamuša dahkki stáhtaid territoriijaid ja dat soahpamuš guoská daidda duovdagiidda main áššeguovdilis álgoálbmot orru, ja dasto vel daidda duovdagiid luondduriggodagaide dahje áššiide mat gusket dahje čuhcet álgoálbmogii.
Velvoite rajoittuu kuitenkin siihen, että valtion tulee ”tunnustaa” tällainen vähemmistöjen oikeus.	Álgoálbmogiid vuoigatvuohta searvat ollá dainna lágiin guhkkelii go dušše gulaskuddanprosessii mat čađahuvvojit nationála dásis.
Toisin sanoen tässä ei säädetä mistään tarkasti	dávjá namahuvvo konvenšuvdnan – lea soahpamuš stáhtaid gaskka (dahje eará
Alueilla, joilla asuu perinteisesti kansallisia	álbmotriektesubjeavttain nugo riikkaidgaskasaš organisašuvnnaiguin).
vähemmistöjä, tai alueilla, joilla asuu huomattava määrä kansallisiin vähemmistöihin	Wien-konvenšuvdna mii gieđahallá traktáhtavuoigatvuođa, boahtá atnui artihkkala 1
kuuluvia henkilöitä, valtion velvollisuutena on pyrkiä mahdollisuuksien mukaan	mielde stáhtaidgaskasaš traktáhtaide. Dan artihkkalis 2 čilgejuvvo traktáhta
sellaisia alueita kuten identiteetti (11 artikla), koulutus (12 ja 13 artikla), kieli (14 artikla),	riikkaidgaskasaš soahpamuššan mii dahkkojuvvo stáhtaid gaskka čálálaš hámis ja
osallistuminen yhteiskuntaelämään (15 artikla) ja yhteydenpito maanrajojen yli (17 artikla).	gullá riikkaidgaskasaš rievtti vuollái. Soahpamuš stáhta ja álbmotjoavkku gaskka ii jođe konvenšuvdnan álbmot
peruskirjan tarkoituksena on suojella vähemmistökieliä ja siten ylläpitää eurooppalaisen	rievttálaš mearkkašumis, ja nu lea jáhkkimis dakkár soahpamušge mii dahkkojuvvo
kulttuurin monimuotoisuutta.	Sámedikkiin sámi álbmoga ovddasteaddjin.
Suomi, Norja ja Ruotsi ovat kukin määritelleet saamen kielen alueelliseksi tai vähemmistökieleksi, johon	Soahpamuš Suoma, Norgga, Ruoŧa ja dan golmma riikka sámedikkiid gaskka
nähden ne ovat hyväksyneet velvoitteita niiden asianomaisten luetteloiden mukaisesti, joista	galggašii de luonddus dihte leat segohus. Dan galggašii sáhttit atnit álbmotrievttálaš
käy ilmi, mitä artikloja yksittäinen valtio on hyväksynyt saamen kielen osalta.	traktáhtan daid osiid dáfus main dat golbma stáhta leat váldán badjelasaset geatnegas
kolmen maan hyväksymät yksityiskohtaiset velvoitteet saamen kieleen nähden eivät ole	vuođaid guhtet guimmiidasaset, muhto dan fertešii atnit earáláganin dakko gokko
identtisiä, eikä niitä ole tarkoituksenmukaista pyrkiä selostamaan tässä yhteydessä.	áššin lea stáhtaid ja sámedikkiid riektegaskavuohta, dahje stáhtaid ja ovttaskas sámiid
Sopimuksen III osan jokainen pääsäännös sisältää neljä vaihtoehtoista yksityiskohtaista	Áššedovdi joavku oaivvilda ahte soahpamuš mii dušše muhtumassii lea
velvoitetta, joiden välillä valtiot voivat tehdä valinnan yleissopimusta ratifioidessaan, eivätkä	álbmotrievttálaš luonddu mielde, dagaha rievttálaš eahpečielggasvuođa ja sáhttá
Peruskirjan ovat ratifioineet Suomi, Norja ja Ruotsi.	massit árvoválddi ja váikkuhanfámu. Dasa lea nappo dalle dat várra, ahte ii bastte
nämä kolme maata ole sitoutuneet aivan samankaltaisiin velvoitteisiin saamen kieleen nähden.	reguleret sámi álbmoga árvodási, nugo livččii sávahahtti áššedovdi joavkku oaivila
Tämä on kuvaava esimerkki siitä, että saamelaisten oikeuksien koordinoimiseen ja	mielde. Dattetge dovddaha áššedovdi joavku dárbbašlažžan ahte sámedikkit leat
yhdenmukaistamiseen näissä kolmessa maassa on tarvetta.	ovttamielalaččat konvenšuvnna sisdoalus.
Yleiseltä pohjalta voidaan	Čoavddus maid áššedovdi joavku vállješii,
kuitenkin sanoa, että kaikki kolme maata ovat sitoutuneet saamen kieltä koskeviin	mearkkaša ahte sámedikkiid dohkkeheapmi dahkkojuvvo eaktun konvenšuvnna ratifiseremii ja fámuiduvvamii.
velvoitteisiin, joita sovelletaan koulutusjärjestelmässä (8 artikla), oikeusjärjestelmässä (9	9. Mearkkašumit muhtun mearrádusaide
(12 artikla), talous- ja yhteiskuntaelämässä (13 artikla) sekä kieliolojen turvaamiseksi yli	9.1 Oppalaččat Dán árvalusa oppalaš oasis leat dušše ráddjejuvvon munnái čađahuvvon ákkasteamit
Viimeksi mainittuja, valtioiden rajojen eri puolilla vallitsevia kielioloja	daid mearrádusaid beale mat eavttuhuvvojit konvenšuvdnateavsttas. Dasa lea sivvan
käsittelevän artiklan osalta kaikki kolme maata ovat hyväksyneet velvoitteen, jonka mukaan	muhtumassii dat ahte áššit leat viehka muddui dakkárat mat juo lea gieđahallojuvvon
saamen kielen eduksi, etenkin näiden kolmen maan alueellisten ja paikallisten viranomaisten	almmolaš čielggademiin ja divaštallamiin, earret eará vuođđodokumeanttain maid
7.13 Suomen ja Ruotsin EU-liittymissopimuksen pöytäkirja n:o 3	vuođul dát áššedovdi joavku nammaduvvui, ja mii leat jáhkkán das leat unnán ávki,
Suomen ja Ruotsin EU-liittymissopimukseen on lisätty saamelaisia koskeva pöytäkirja n:o 3.	još guhkedivččiimet iežamet árvalusa duođaštusaiguin mat juo lea dovdosat ja olá
Siitä neuvoteltiin Suomen, Norjan ja Ruotsin jäsenyysneuvotteluissa Euroopan unionin (EU)	muttus, ja dat livččii dušše ávdnasiid geardduheapmi. Muhto oppalaš oasi
kanssa vuonna 1994. Koska Norja ei liittynyt EU:hun, tämä pöytäkirja koskee ainoastaan	ráddjejupmi vuolgá maid das ahte eanaš mii leat válljen čilget árvaluvvon mearrádusaid guđege artihkkala olis.
Suomen ja Ruotsin saamelaisia.	Dat lea barggus leamaš lunddolaš vuohki
Pöytäkirja antaa Suomelle ja Ruotsille mahdollisuuden	konvenšuvnna erenoamáš viiddis áššesuorggi geažil.
ylläpitää ja laajentaa saamelaisten niitä erityisoikeuksia, jotka liittyvät heidän perinteisiin	Konvenšuvdna fátmmasta áššiid dáfus olles álbmoga stuorra eallinsviidodagaid, ja vaikko muhtun vuođđudeaddji
ja edelleen kehittämiseen saamelaisena erityisoikeutena perinteisillä saamelaisilla	prinsihpat dolvvodit eatnat sámerievttálaš reguleremii, de dávjá áššiid viehka
Pöytäkirja mahdollistaa saamelaisten erityisoikeuksien laajennukset,	iešguđetlágan vuhtiiváldimat leat mielde váikkuheamen guđege suorggis.
mikäli niitä pidetään välttämättöminä saamelaisen kulttuurin ja yhteiskuntaelämän	konvenšuvdnateaksta siskkilda eanet go vihttalogi artihkkala, ja dain máŋgga
suojelemiseksi tai edelleen kehittämiseksi.	artihkkalii leat erenoamáš ákkat.
Pöytäkirja n:o 3:n sanamuoto on seuraava:	Válljejuvvon ovdanbuktinvuogi boađus lea ahte
Neuvosto voi komission ehdotuksesta ja Euroopan parlamenttia sekä alueiden komiteaa kuultuaan yksimielisesti päättää tarvittavien muutosten tekemisestä tähän pöytäkirjaan.”	oppalohkái leat mearrádusaid mearkkašumit viidon viehka ollu. Guđege mearrádussii gullevaš mearkkašumi ovddabeallai mii lasihit maid
Pohjoismaista saamelaissopimusta käsittelevä pohjoismainen työryhmä (1998): ”Raportti: Pohjoismaisen	moadde komeantta konvenšuvnna bajilčállagii ja konvenšuvdnateavstta ovdasátnái. 9.2 Konvenšuvnna bajilčála
Katso myös NOU 2002:12, sivu 129. 7.14 Euroopan unionin neuvoston direktiivi 2000/43/EY	Áššedovdi joavkku vástesaš direktiivvas, mii lea skábmamánu 13. b. rájis 2002,
säädetään vähimmäisnormista, joka suojaa rotuun ja etniseen alkuperään perustuvalta	daddjojuvvo ahte áššedovdi joavku galgá válmmaštit árvalussan davviriikkalaš
ehkäisemiseksi.	sámekonvenšuvnna.
Direktiivin 1 artiklassa sanotaan, että direktiivin tarkoituksena on luoda	Áššedovdi joavku lea árvvoštallan leago sáni davviriikkalaš
puitteet rotuun ja etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän torjumiselle yhdenvertaisen	(nordisk) riekta geavahit dán oktavuođas, go konvenšuvdna ii šatta fátmmastit buot
kohtelun periaatteen toteuttamiseksi jäsenvaltioissa.	davviriikkaid, muhto dušše Suoma, Norgga ja Ruoŧa.
Direktiivi rajoittuu toisin sanoen	Danne leat eará konvenšuvdna
syrjintäperusteisiin rotu ja etninen alkuperä.	bajilčállagat leamaš divaštallamiid fáddán, nugo Konvenšuvdna sámi álbmoga
Direktiivin 2 artiklan 1 kohdassa todetaan yhdenvertaisen kohtelun periaatteen	vuoigatvuođaid birra Suomas, Norggas ja Ruoŧas ja Suoma, Norgga ja Ruoŧa
tarkoittavan, ettei minkäänlaista välitöntä tai välillistä syrjintää saa esiintyä.	gaskasaš konvenšuvdna sámi álbmoga vuoigatvuođaid birra. Áššedovdi joavku lea
kohdan a alakohdan mukaan välittömänä syrjintänä pidetään sitä, että henkilöä kohdellaan	dattetge gávnnahan ahte Davviriikkaid sámekonvenšuvdna lea dat bajilčála mii buoremusat dohkke.
rodun tai etnisen alkuperän perusteella epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta kohdellaan, on	Nugo namahuvvui, de dát namahus dat geavahuvvo áššedovdi joavkku vástesaš direktiivvas.
säännös, peruste tai käytäntö saattaa tiettyä rotua tai etnistä alkuperää olevat henkilöt erityisen	Seammá namahusa geavahii maid dat bargojoavku mii nammaduvvui jagi 1996 vai čielggadivččii leago dárbu konvenšuvdnii ja mat eavttuid
epäedulliseen asemaan muihin henkilöihin nähden.	leat dasa, geahča dan joavkku jagi 1998 mannosaš raportta.
kuitenkin, ettei tämä päde, mikäli kyseisellä säännöksellä, perusteella tai käytännöllä on	Sátni davviriikkalaš (nordisk) čilge dasto vel ahte konvenšuvdna ii fátmmas Ruošša sámiid, muhto dušše
puolueettomasti perusteltavissa oleva oikeutettu tavoite ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt	9.3 Ovdasátni Ovdasánis leat hábmejuvvon deaŧaleamos riekteprinsihpat ja sámepolitihkalaš oaivilat
keinot ovat ”asianmukaisia ja tarpeellisia”.	maidda konvenšuvdnateaksta lea vuođđuduvvon.
Lisäksi myös häirintää ja syrjintään kehottamista pidetään 2 artiklan 3 kohdan mukaan	Konvenšuvdna gusto dan golmma riikka álgoálbmogii, ja oainnut álgoálbmogiid riektedilis leat nuppástuvvan arvat
syrjintänä.	Danne lea sivva
Häirintä määritellään rotuun tai etniseen alkuperään liittyväksi haitalliseksi	ovdasánis buktit ovdan guđege mearrádusa rievttálaš ja sámepolitihkalaš vuođu.
käytökseksi, jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan henkilön arvoa.	Konvenšuvdna ilbmá vuosttamuš čohkkejuvvon riektereguleremin min
lisäksi, että tämän käytöksen tarkoituksena on luoda uhkaava, vihamielinen, halventava,	golmma riikka sámi álbmoga várás. Dát lea ođđa stáhtarievttálaš ráhkadus, ja danne
nöyryyttävä tai epämiellyttävä ilmapiiri.	dat nanne dárbbu oktasaš davviriikkalaš ovdasátnái.
2 artiklan 4 kohdassa sanotaan edelleen, että ohje	Ovdasánis bohtet sihke ráđđehusaid ja sámedikkiid oainnut ovdan.
perusteella kuuluu syrjintäkiellon piiriin.	Dát juohku
Direktiivin 5 artikla mahdollistaa positiiviset erityistoimet lainsäädännön tai	lea dáhpáhuvvan dainnago ráđđehusat ja sámedikkit sihke historjjálaš vásáhusaid ja
muunlaisten positiivisten erityistoimien avulla rotuun tai etniseen alkuperään liittyvien	otnáš dili geažil diehttalas válljejit ja deattuhit oainnuid vuohkáseaset, vaikko juohku
haittojen poistamiseksi tai hyvittämiseksi.	ii ulbmát buktit oidnosii guovttemielalašvuođa.
5 artikla kuuluu seuraavasti:	Dáinna juoguin dovddahuvvo juo
7.15 YK:n biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus	konvenšuvnna álggus ráđđehusaid ja sámedikkiid ovttadássásašvuohta maiddá kon
Biologista monimuotoisuutta koskevassa, 5. kesäkuuta 1992 tehdyssä YK:n	Vaikko sámit formálalaččat eai leat oasálaččat konvenšuvdnii, de sámedikkiid
yleissopimuksessa (CBD) säädetään biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä ja kestävää	dohkkeheapmi lea konvenšuvnna dohkálašvuhtii eaktun, geahča artihkkala 48. Danne
kehitystä koskevista kansainvälisistä normeista.	lea leamaš deaŧalaš addit sámedikkiide sierra jiena ovdasánis.
Suomi on saattanut yleissopimuksen osaksi	višuvnnat sámekonvenšuvnna hárrái ovdan.
kansallista lainsäädäntöään, kun taas Norja ja Ruotsi ovat toistaiseksi ainoastaan ratifioineet	Muhto go sámedikkiid vuođđudeaddji cealkámušat hábmejuvvojedje, de lei lávde gotti sámediggeáirasiin erenomáš nana rolla.
sen. Yleissopimuksen 8 artiklan j kohdassa käsitellään alkuperäiskansojen ja paikallisten	Vuosttaš oassi: Dan golmma riikka ráđđehusat dovddahit dás dohkkehusa
yhteisöjen tietämystä, keksintöjä ja käytäntöä suhteessa biologisen monimuotoisuuden	dasa ahte sámit leat álgoálbmot ja okta álbmot mii orru riikkarájiid rastá. Sámi
suojeluun ja kestävään käyttöön tähtäävään tavoitteeseen.	álbmogis lea iežas kultuvra ja historjá, iežas árbevierut, iežas giella ja iežas
Siinä määrätään, että valtioiden	Sihkkarastin dihte ahte sámiid kultuvrii ja
tulee mahdollisuuksien mukaan ja soveltuvin osin kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti	servodateallimii leat doarvái buorit eavttut seailut ain ja ovdánit, de stáhtain lea
tietämystä, keksintöjä ja käytäntöä, joka sisältyy biologisen monimuotoisuuden suojelun ja	riikkalaš ja riikkaidgaskasaš ovddasvástádus.
kestävän käytön kannalta merkityksellisiin perinteisiin elämänmuotoihin.	Dat mearkkaša ee. dohkkehusa sámi álbmoga iešmearridanvuoigatvuhtii.
Valtioiden tulee	Dasto lea dárbu ahte sámit ožžot vejolašvuođa
edistää ja laajentaa niiden soveltamista mainittujen yhteisöjen luvalla ja myötävaikutuksella.	ovddidit iežaset servodateallima riikkarájiid rastá, ja ahte sámiide sihkkarastojuvvo
Niiden tulee myös rohkaista tietämyksestä, keksinnöistä ja käytännöstä saadun hyödyn	beassanlohpi eatnamiidda ja čaziide mat leat sámi kultuvrra vuođđun.
Lisäksi sopimuspuolten tulee yleissopimuksen 10 artiklan c kohdan	Dán
mukaan mahdollisuuksien mukaan ja soveltuvin osin suojella ja rohkaista biologisten	oktavuođas lea deaŧalaš miehtat dasa, ahte sámiiguin ii leat ovdal meannuduvvon
kestävän käytön edellytysten mukaisella tavalla.	álbmogiin mii lea ovttadássásaš stuorit álbmogiin.
Yleissopimuksen määräykset on muotoiltu suhteellisen epämääräisiksi.	Nubbi oassi: Sámedikkit dovddahit dás ahte sii áigot bargat buoridan dihte
Esimerkiksi	sámi álbmoga eallima ja kultuvrra eavttuid.
valtioiden velvollisuus kunnioittaa, suojella ja ylläpitää alkuperäiskansojen ja paikallisten	Dán oktavuođas lea deaŧalaš ahte stáhtarájit eai hehtte sámi álbmoga ja ovttaskas sámiid ovttastahtti gaskavuođaid.
yhteisöjen tietämystä, keksintöjä ym. on liitetty kriteereihin ”mahdollisuuksiensa ja	Sámi álbmogii ferte addojuvvot iešmearridanvuoigatvuohta vai dat dainna lágiin
tarkoituksenmukaisuuden mukaan kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti”.	oažžu ovddasvástádusa iežas boahtteáiggi ovdáneamis. Sámedikkit šaddet sámi
Alkuperäiskansojen ja paikallisten yhteisöjen tietämys, keksinnöt ja käytäntö asetetaan	álbmoga beales čuoččuhit álbmoga vuoigatvuođaid ja friddjavuođaid riikkaidgaskasaš
yleissopimuksen 8 artiklan j kohdassa yhdenvertaiseen asemaan.	olmmošvuoigatvuođaid ja álbmotrievtti mielde muđui.
Tämä johtuu siitä, että	Dasto čuoččuhuvvo ahte
yleissopimuksesta käytyjen neuvottelujen aikana oltiin yksimielisiä siitä, että myös tavalliset	sámiin leat vuoigatvuođat eatnamiidda ja čáziide maid sii leat geavahan doloža rájis.
paikalliset yhteisöt ovat joissakin tapauksissa kehittäneet sellaista tietämystä, keksintöjä ja	Ovdan rohttejuvvo ahte sámiid árbevirolaš máhtut ja kultuvrralaš ilbmadeamit mat
käytäntöä, jolla on merkitystä biologisen monimuotoisuuden suojelulle ja kestävälle käytölle.	leat gittalagaid álbmoga luondduresurssaid geavahemiin, leat oassi sámi kultuvrras.
Pääperiaatteena on, että sopimuspuolten tulee kunnioittaa, suojella ja ylläpitää sellaista	Sámedikkit áigot maid sámi nissonolbmuid eambbo váldit vuhtii árbevieruid deaŧalaš
tietämystä, keksintöjä ja käytäntöä, joka positiivisella tavalla edistää biologisen	Goalmmát oassi: Suoma, Norgga ja Ruoŧa ráđđehusat celket dás ahte dát
10 artiklan c kohdassa on mainittu sopimuspuolten velvollisuus	konvenšuvdna lea ráhkaduvvon lágaš ovttasbarggus sámi álbmoga áirasiiguin.
mahdollisuuksiensa mukaan tukea luonnonvarojen perinteistä ja tavanomaista käyttöä	Ráđđehusat ja sámedikkit leat dainna lágiin leamaš ovtta mađe ollu áirasat ja dássá
Biologista monimuotoisuutta	lagaid áššedovdi joavkkus.
koskevan yleissopimuksen määräyksiä tulkittaessa on otettava huomioon valtioiden muut	Stáhtaid ratifiserema eaktun lea vel dasto ahte dat golbma sámedikkit dohkkehit dan.
kansainvälisoikeudelliset velvoitteet alkuperäiskansoihin nähden.	konvenšuvnna mielde sihkkarastit sámi álbmoga boahtteáiggi.
On muun muassa luonnollista tulkita sopimuspuolten 10 artiklan c kohdan mukaista velvollisuutta suojella ja rohkaista biologisten luonnonvarojen ”perinteistä käyttöä vanhojen kulttuurien käytännön	Dán konvenšuvnna ulbmil lea duođaštit ja nannet sámeálbmogii dakkár vuoigatvuođaid, vai dat sáhttá sihkkarastit ja ovddidit gielas, kultuvrras, ealáhusaidis ja servodateallimis, nu unnán go vejolaš riikkarájiid dahkan heađuštusaiguin.
mukaisesti” suhteessa YK:n ihmisoikeuskomitean käytäntöön, joka liittyy YK:n	Konvenšuvnnas leat máŋga ulbmila. Áigumuš lea nannet sámiid sajádaga dan
kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen 27 artiklan mukaisen	golmma riikka álgoálbmogin ja váldit vuhtii daid rievttálaš konsekvenssaid mat
kulttuurin suojelun laatuun ja luonteeseen.	berrejit vuolgit sámiid álgoálbmotsajádagas.
ainoastaan perinteisiä käyttötapoja.	Sáhka lea maid das ahte mearridit dihto
Komitea on esimerkiksi erään saamelaisosapuolen	oktiiheivehit daid riektenjuolggadusaid mat leat deaŧalaččat sámiide.
valitusasiaa käsitellessään tehnyt johtopäätöksen, jonka mukaan saamelaisten poronhoidossa	Áinnas lea das sáhka ahte unnidit riikkarájiid váikkuhusaid sámiide, vai sáhttet jođihit iežaset
käyttämillä nykyajan teknisillä työvälineillä ole mitään merkitystä suhteessa siihen	doaimmaid rastá riikkarájiid ja atnit ávkki dan golmma riikka servodatlaš bálvalusain
oikeudelliseen suojaan, jonka 27 artikla antaa suhteessa alkuperäiskansojen perinteisiin	hehttekeahttá das ahte sii eai oro dan riikkas eaige leat dan riikkavuloš. Muhto dat mii
elinkeinoihin, katso kohta 7.4 edellä. 7.16 Itsemääräämisoikeus	Artihkkalis 1 namahuvvojit ealáhusat bálddalagaid kultuvrrain ja servodat
1 Johdanto	eallimiin.
Tämä itsemääräämisoikeutta käsittelevä luku perustuu saamelaisten itsemääräämisoikeutta	Nu lea maiddái konvenšuvnna earáge artihkkaliid dáfus, ovdamearkka dihte
koskevaan liitteeseen n:o 3. Liitteessä n:o 3 esitellään laajasti itsemääräämisoikeuteen liittyviä	artihkkaliid 6, 16 ja 41. Suoma vuođđolágas, 17 § 3 mom ja 121 § 4 mom, ja nu maid
kysymyksiä ja John B. Henriksenin, Martin Scheininin ja Mattias Åhrénin tulkintoja tähän	norgalaš Vuođđolágas, § 110 a, doaba kultuvra siskkilda maiddái ealáhusaidge.
alueeseen liittyvästä voimassa olevasta kansainvälisestä oikeudesta.	viiddis teavsttas go dán konvenšuvdnateavsttas, mas leat sierra mearrádusat
Kansojen itsemääräämisoikeus on kehittynyt viime vuosisatojen kuluessa	mearkkašumis, lea máŋgga artihkkalis dattetge heivvolaš bidjat ealáhusaid ovdan
kansainvälisesti tunnustetusta periaatteesta nykyiseksi kansainvälisoikeudelliseksi normiksi.	bálddalagaid doahpagiin kultuvra. Dárbu lea dattetge deattuhit, ahte go ealáhusat namahuvvojit bálddalagaid
Itsemääräämisen näkökulma ulottuu kuitenkin historiassa paljon kauemmas taaksepäin kuin	kultuvrrain artihkkalis 1 ja eará artihkkaliin dán konvenšuvnnas, de dat ii galgga
viimeksi kuluneisiin sataan vuoteen, koska sillä on historiallisia yhtymäkohtia	jáhkihit ahte kulturdoaba riikkalaš láhkaásahusas, omd. suopmelaš ja norgalaš
valistusfilosofian ajan ajatuksiin kansojen itsemääräämisestä.	vuođđolágain, ipmirduvvo gáržžit mearkkašumis.
Itsemääräämisen näkökulmasta	Maiddái ieš konvenšuvnnas leat
viime kädessä yleismaailmallinen kansainvälisoikeudellinen normi.	máŋga ovdamearkka das ahte doaba kultuvra siskkilda ealáhusaid maid.
Itsemääräämisoikeus mainitaan monissa kansainvälisoikeudellisissa instrumenteissa,	Nu lea
poliittisten oikeuksien yleissopimuksessa (KP) ja YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja	ovdamearkka dihte artihkkala 3 ja kapihttala III artihkkaliid dáfus.
sivistyksellisten oikeuksien yleissopimuksessa (TSS).	Sámit álgoálbmogin Sámit leat Suoma, Norgga ja Ruoŧa álgoálbmot.
Itsemääräämisoikeus liitettiin aluksi laajasti siirtomaiden vapautumiseen ja	Suopma, Norga ja Ruoŧŧa leat dohkkehan sámiid iežaset riikkaid álgo
kansallisvaltioiden perustamiseen, mutta nykyään sen tunnustetaan pätevän myös muissa	álbmogin, geahča dás ovddabealde čuoggáid 6.3, 6.4 ja 6.5. Suopma lea áidna riikan
tilanteissa.	Norga lea go
Tällaisen tunnustamisen on ilmaistu liittyvän selkeästi myös alkuperäiskansoihin.	Ruoŧa dáfus lea nu, ahte ráđđehus jagi 1977 celkkii proposišuvnnas 1976/77:80 ahte ”šámit leat álgoálbmot
Näin on tehty muun muassa alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan YK:n julistuksen	Ruoŧas, mii lea seammá dahje boarráseabbo go riikka váldoálbmot”. Dan doarjjui
(alkuperäiskansajulistus) parissa parhaillaan käynnissä olevan työn yhteydessä.	riikkabeivviid kulturlávdegoddi, geahča KrU 1976/77:43. Dan golmma riikii lea
Pohjoismaat ovat aktiivisimpien valtioiden joukossa pyrkineet saamaan alkuperäiskansojen	duohtadilli ahte dat leat vuođđuduvvon eai duššefal norgalaččaid, ruoŧŧilaččaid ja
Pohjoismaat ovatkin muun muassa tehneet alkuperäiskansojen	suopmelaččaid territoriijii, muhto maiddái sámi álbmoga territoriijii.
itsemääräämisoikeutta koskevia muodollisia ehdotuksia, katso liite n:o 4, jossa nämä ehdotukset esitellään.	Vuoigatvuohta iešmearrideapmái Sámiin lea okta álbmogin vuoigatvuohta iešmearrideapmái álbmotrievtti njuolggadusaid ja dán konvenšuvnna mearrádusaid vuođul.
Alkuperäiskansojen oikeuksia koskevasta YK:n julistuksesta neuvoteltaessa Pohjoismaat ovat yhdessä muiden samanmielisten valtioiden kanssa ehdottaneet	Nu guhkás go dáin njuolggadusain ja mearrádusain boahtá ovdan, de sámi álbmogis lea vuoigatvuohta ieš mearridit iežas ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš ovdáneami, ja iežas ulbmiliiguin hálddašit luondduriggodagaidis.
alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeuden nimenomaista tunnustamista.	Mearrádus nanne sámi álbmoga vuoigatvuođa iešmearrideapmái.
ehdottavat, että alkuperäiskansojen tulee itsemääräämisoikeuden nojalla voida vapaasti	Buot álbmogiin lea vuoigatvuohta iešmearrideapmái ON-konvenšuvnna mielde mii lea
päättää poliittisesta asemastaan ja edistää omaa taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista	ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid birra, ja ON-konvenšuvnna
Pohjoismaiden ehdotuksen sanamuoto on identtinen KP:n ja TSS:n yhteisen 1	mielde mii lea siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra (SP), goappašagat jagi 1966
artiklan 1 kohdan kanssa.	Artihkkal 1 dan guovtti konvenšuvnnas cealká ovttalágan sániid:
Ainoana erona on, että Pohjoismaiden ehdotuksessa	”1. Buot álbmogiin lea vuoigatvuohta iešmearrideapmái.
”alkuperäiskansat” määritellään tässä yhteydessä nimenomaan oikeussubjekteiksi, kun sitä vastoin KP- ja TSS-yleissopimuksissa puhutaan ”kaikista kansoista”.	Dán vuoigatvuođa fámuin sii friddja mearridit iežaset politihkalaš sajádaga ja ovddidit friddja iežaset ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš ovdáneami.
muodollisesti ilmaisseet vahvan tukensa sille, että alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeus, joka on alkuperäiskansojen erityisoikeus, tulee voida toteuttaa sisäisen autonomian ja	2. Buot álbmogat sáhttet iežaset ulbmiliidda friddja mearridit iežaset luondduriggodagaid ja -gávdnosiid, ja nu guhká go sin riikkaidgaskasaš ekonomalaš ovttasbarggu geatnegasvuođat eai rihkkašuva, main vuođus leat guovtte
itsehallintojärjestelmien avulla.	guvlosaš ávki ja álbmotrievtti njuolggadusat.
Pohjoismaat korostavat etenkin periaatetta, jonka mukaan	Ii mange dáhpáhusas galgga mange álbmogis rieviduvvot dan birgenvuođđu.
itsemääräämisoikeus ei saa vahingoittaa tai uhata valtion alueellista koskemattomuutta.	3. Konvenšuvdnaoasálaččat, daid joavkkus datge stáhtat main lea ovddasvástádussan hálddašit guovlluid main ii leat iešmearrideapmi ja geahččoguovlluid, galget bargat dan badjelii ahte álbmogiid iešmearrideapmi šattašii duohta vuoigatvuohtan, ja dat galget gudnejahttit dan vuoigatvuođa Ovttastuvvan našuvnnaid lihttui gullevaš njuolggadusaid mielde.”
koskevasta YK:n julistuksesta parhaillaan käytävissä neuvotteluissa.	Buot golbma stáhta leat ratifiseren dáid konvenšuvnnaid. Suomas ja Norggas
Kansallisella tasolla Norjan eri hallitukset ovat viime aikoina ilmaisseet tunnustavansa	konvenšuvnnat leat maid inkorporerejuvvon goappáge riikka láhkaásahussii. Norggas
saamelaisten itsemääräämisoikeuden ja pyrkivänsä takaamaan sen. Tämä ilmenee etenkin	inkorporeren dáhpáhuvai olmmošvuoigatvuođaid lágain, mii bođii miessemánu 21. b.
hallituksen kahdesta tuoreimmasta Norjan saamelaispolitiikkaa koskevasta selonteosta	1999, nr. 30, ovdamunnenjuolggadusain, geahča § 3. Vuoigatvuohta iešmearrideapmi
n:o 55 (2000−2001) sekä St. meld. n:o 33 (2001−2002).	čilgejuvvo dárkileappot dás ovddabealde čuoggás 7.16 ja lasáhusas, mildosis 3.
Jälkimmäisessä selonteossa sanotaan: ”hallituksen lähtökohtana on, että saamelaisten	Suopma lea vuođđolágas 121 § 4 mom mearridan sámiid iešmearridanvuoigatvuođa:
itsemääräämisoikeutta on tulkittava kyseisen alan kansainvälisoikeudellisten säännösten ja	”Sámiin lea iežaset ruovttugilleguovlluin giellalaš ja kultuvrralaš autonomiija lága mearrádusaid mielde.”
kansainvälisen normiston kehittymisen mukaan.”	Geahčat dárkileappot dán mearrádusa sátnádaga dás vuollelis.
Vastaavaa kehitystä on tapahtunut myös muutamissa keskeisissä alueellisissa	Álgoálbmogiid iešmearridanvuoigatvuođa ášši lea guovdilis čuokkis
Euroopan unionin pohjoista ulottuvuutta koskeva toinen	riikkaidgaskasaš deaivvademiin, main divaštallet álgoálbmotáššiid.
Katso etenkin ehdotus, joka koskee alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan YK:n julistusluonnoksen 3	Árvaluvvon ON julggaštus álgoálbmogiid vuoigatvuođaid birra, cealká artihkkalis 3:
Neuvotteluja käydään YK:n ihmisoikeuskomitean perustamassa erityisessä työryhmässä.	ON-julggaštusa barggu oktavuođas davviriikkat leat dorjon mearrádusaid mat addet
(hallituksen selonteko) n:o 33 (2001−2002), kohta 4.1, sivu 18. Katso lisäksi myös St.	álgoálbmogiidda iešmearridanvuoigatvuođa, geahča dás ovddabealde čuoggá 7.7.2.
meld. n:o 55	lea sámiid birra.
(2000−2001), kohdat 4.1 ja 4.2, sivu 33−35.	Dan sajis doaban geavahuvvo autonomiija, 121 § 4 mom.
Amerikan valtioiden järjestössä OAS:ssä työstetään tällä	Jagi 1999 rájis ON olmmošvuoigatvuođaid lávdegoddi lea leamaš čielggas
joka sisältää määräyksen alkuperäiskansojen oikeudesta itsemääräämiseen.	das, ahte SP artihkkal 1 lea vejolaš geavahit dihto álgoálbmogiid várás.
7.16.	Nu lea
2 Itsemääräämisoikeus kollektiivisena ihmisoikeutena	lea duođaštan ahte sámit leat álbmot artihkkala 1 mielde.
Kansojen itsemääräämisoikeus on tunnustettu yleismaailmalliseksi kollektiiviseksi	Vaikko sámit dainna lágiin leat eai duššefal álgoálbmot 1966-konvenšuvnna
Kansainvälisellä tasolla ollaan yksimielisiä siitä, että itsemääräämisoikeutta on pidettävä yleismaailmallisena ihmisoikeutena.	oktasaš artihkkal 1 mielde, muhto maiddái álbmotge jagi 1966-konvenšuvnnaid oktasaš artihkkala 1 mielde, de dat ii mearkkaš ahte máilmmis buot joavkkut geaidda
muissa auktoritatiivisissa kansainvälisissä asiakirjoissa.	čujuhuvvo álgoálbmogin, leat álbmot ovttat mearkkašumis.
Kansojen itsemääräämisoikeuden kunnioittamista ja toteuttamista on pidetty myös	Álbmotriekti lea ain ovdánandilis álgoálbmotvuoigatvuođaid dáfus, mii maid boahtá ovdan divaštallamiin
muiden ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien täyttymisen edellytyksenä.	main sánit ”people”, ”peoples” ja ”populations” leat ovdan, ja ILO-konvenšuvnnas
itsemääräämisoikeus on muotoiltu seuraavalla tavalla KP:n ja TSS:n yhteisessä 1 artiklassa:	nr. 169, mii lea iešmearrideaddji stáhtaid álgoálbmogiid ja álbmotčearddaid birra,
Tämän oikeuden nojalla ne määräävät vapaasti poliittisen asennoitumisensa ja harjoittavat vapaasti taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten olojensa kehittämistä.	artihkkal 1 nr. 3, mas celkojuvvo ahte konvenšuvnna doaba álgoálbmot ii mearkkaš ahte buot joavkkut main divaštallojuvvo, leat álbmot dábálaš álbmotrievttálaš
2. Kaikki kansat voivat vapaasti käyttää luonnonrikkauksiaan ja -varojaan omiin tarkoituksiinsa, mikäli se ei vahingoita yhteisen edun periaatteelle perustuvia kansainvälisen taloudellisen yhteistyön ja kansainvälisen oikeuden velvoituksia.	mearkkašumis.
Missään tapauksessa kansalta ei saa riistää sen omia elinehtoja.	Álbmotriekti dohkkeha duššefal erenoamáš dáhpáhusain álbmoga
157/23, 12 July 1993, katso muun muassa esipuheen 9 pykälä ja operatiivinen 2 artikla.	vuoigatvuođa iehčanasvuhtii (namalassii sierra stáhta ásahit) iešmearridan vuoigatvuođa legitiibma vuohkin.
KP:n ja TSS:n yhteisen 1 artiklan virallinen englanninkielinen teksti kuuluu:	okkupašuvdna ja irradeaktilis vealaheapmi, main oktilaččat ja fasttit rihkkojuvvojit
Kansainvälinen, muun muassa YK:n ihmisoikeuskomitean soveltama käytäntö sekä	olmmošvuoigatvuođat. Eará dáhpáhusain álbmot mii lea máŋggačearddat stáhtas,
itsemääräämisoikeutta pidetään dynaamisena − jatkuvasti kehittyvänä − oikeutena	ferte gávdnat dakkár iešmearridanortnegiid mat eai gáibit ođđa stáhta vuođđudeami
Katso tähän asiaan liittyvää	eaige rihko stáhtarájiid.
seikkaperäisempää selontekoa liitteessä n:o 3.	Sámit, geat leat okta álbmot ja álgoálbmot davviriikkain, eai
Kansainvälinen oikeus myöntää ”kaikille kansoille” itsemääräämisoikeuden, vaikka	leat dakkár dilis ahte sii álbmotrievtti mielde sáhttet gáibidit beassat vuođđudit iežaset
yleissopimukset eivät itse määrittelekään, keitä on pidettävä ”kansoina”	Sámit ja stáhtat fertejit, go álbmotriekti lea vuođđun, ovttasráđiid gávnnahit
itsemääräämisoikeuden kannalta. Oikeussubjektiin liittyvää problematiikkaa, etenkin	sámiid iešmearridanvuoigatvuođa várás ortnegiid main eai divaštallojuvvo otnáš
käsitteiden ”alkuperäiskansat” ja ”kaikki kansat” välistä suhdetta ja itsemääräämisoikeutta,	Iešmearridanvuoigatvuođa dárkilet sisdoalu hárrái čujuhuvvo vuosttamuš cealkagis álbmotrievtti njuolggadusaide ja sámekonvenšuvnna mearrádusaide.
pohditaan tarkemmin liitteessä n:o 3. Asiantuntijatyöryhmän lähtökohtana on, että saamelaiset	Álbmotrievttálaš njuolggadusaid dáfus erenoamážit bajábealde namahuvvon riikkaidgaskasaš konvenšuvnnat leat guovdilat.
täyttävät ne kansoille tavallisesti asetetut ehdot, joiden mukaan kansoja voidaan pitää	Konvenšuvnna iežas njuolggadusaid dáfus erenoamážit dat artihkkalat mat
muassa mainita, että YK:n ihmisoikeuskomitea on useissa tilaisuuksissa käsitellyt	gustojit sámedikkiid ja riikkaid eará eiseválddiid gaskavuhtii, regulerejit ieš
saamelaisten itsemääräämiseen liittyviä kysymyksiä viittaamalla KP:n 1 artiklaan.	mearridanvuoigatvuođa sisdoalu. Čujuhus álbmotrievtti njuolggadusaide mearkkaša ahte sámiid iešmearridan
Kansojen oikeutta päättää vapaasti omasta poliittisesta asemastaan ja suhteistaan	vuoigatvuođa sisdoallu ovdána álbmotrievttálaš njuolggadusaid ovdáneami mielde.
kansainväliseen yhteisöön kutsutaan usein itsemääräämisoikeuden ulkoiseksi ulottuvuudeksi,	Sámekonvenšuvnna dárkilis njuolggadusat sihkkarastet sámiide iešmearrideami konvenšuvnna mielde.
kun taas oikeutta edistää omaa taloudellista, sosiaalista ja sivistyksellistä kehitystään	Maid olbmuid dát konvenšuvdna fátmmasta Konvenšuvdna fátmmasta olbmuid guđet ásset Suomas, Norggas ja Ruoŧas, guđet atnet iežaset sápmelažžan, ja geain:
kutsutaan usein sisäiseksi ulottuvuudeksi, vrt. KP:n ja TSS:n 1 artiklan 1 kohta. Ulkoiseen näkökohtaan vedotaan toisinaan, kun vaaditaan oikeutta irtautua ja perustaa	1) lea sámegiella ruovttugiellan dahje geain unnimusat nuppi vánhemis dahje ovtta ádjás dahje áhkus lea dahje lei sámegiella ruovttugiellan;
oma valtio ja kun näitä vaatimuksia halutaan perustella.	dahje 2) geain lea vuoigatvuohta jođihit sápmelaš boazodoalu Norggas ja Ruoŧas;
Kansainvälinen oikeus ei kuitenkaan millään tavoin oikeuta yksipuolisia toimia, jotka osittain tai kokonaan heikentävät tai	dahje 3) geain lea vuoigatvuohta jienastit dahje dávistit gáibádusaide mat leat dan olbmui guhte áigu jienastit sámediggeválggas Suomas, Norggas dahje Ruoŧas;
vahingoittavat valtion alueellista koskemattomuutta tai poliittista asemaa, mikäli valtio toimii	dahje 4) leat dakkár olbmo mánná gii namahuvvo čuoggás 1, 2 dahje 3.
kansojen yhtäläisten oikeuksien periaatteen mukaan itsemääräämisoikeus mukaan luettuna.	Artihkkal addá maid diehttevassii dan olmmošbiirre mii sáhttá gáibidit alcces vuoigatvuođaid dán konvenšuvnna mielde.
Yleisesti hyväksyttynä periaatteena on toisin sanoen, ettei itsemääräämisoikeutta voida	njuolggadusat sáhttet sutnje gustot. Olmmoš ferte 1) leat sápmelaš, ja 2) ássat
toteuttaa yksipuolisella irtautumisella, elleivät olemassa olevat aivan erityiset seikat tee sitä	konvenšuvdnariikkas. Dán konvenšuvnna nannen vuoigatvuođaid sisdoallu dieđiha ahte berre leat
lailliseksi valtion alueellisen koskemattomuuden kustannuksella.	vejolašvuohta duopmostuolus iskat ášši mas olmmoš gáibida alcces doarjjan
Irtautumisen ehtojen	konvenšuvnna mearrádusaid.
katsotaan täyttyneen puhtaissa siirtomaatilanteissa ja tapauksissa, joissa valtio toimii	dat mii mearrida ášši. Dakkár áššiin main lea sierramielalašvuohta das, galgágo dihto
perusluonteeltaan ja jatkuvasti epädemokraattisella tavalla suhteessa kansaan tai sortaa sitä.	olmmoš adnojuvvot sápmelažžan vai ii, berre duopmostuollu sámi álbmoga ieš
112 (1999), josta käyvät ilmi komtean näkemykset KP:n täytäntöönpanoa	mearridanvuoigatvuođa mielde sakka deattuhit sámi ásahusaid oaiviliid áššis.
koskevasta Norjan neljännestä määräaikaisraportista.	oaivila Suoma alimus hálddahusdoapmostuollu lea bidjan vuođđun máŋgga duopmo
YK-asiakirja CCPR/CO/74/SWE, 24. huhtikuuta 2002, kohta 15, josta käy ilmi komitean näkemys Ruotsin viidennestä määräaikaisraportista.	cealkimis das, leago dihto olbmos vuoigatvuohta jienastit sámediggeválggas, vai ii, geahča erenoamážit HFD 1999:55.
CERD General Comment No. 21 – Right to Self-determination, 15.03.	Jos sámi ásahus dattetge ii dohkkeheaš muhtun olbmo sápmelažžan vealaheaddji
Saamelaiset eivät kansana ja Pohjoismaiden alkuperäiskansana ole sellaisessa	ja sahtelágan sivaiguin, de duopmostuollu ferte geavahit dán mearrádusa objektiiva
tilanteessa, että he voivat kansainvälisen oikeuden mukaan vaatia oman valtion perustamista.	suodjalan dihte oktagasaid vuoigatvuođaid. Dat konvenšuvdnalávdegoddi mii artihkkala 45 galgá vuođđuduvvot, ferte
Saamelaisten ja valtioiden tulee kansainvälisen oikeuden periaatteiden mukaan löytää yhdessä	objektiivvalaččat ja vuorddehahtti ládje dán mearrádusa, mii lea oktasaš mearrádus dan golmma riikka sámiid várás.
sellaisia saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteuttamismuotoja, jotka eivät nosta esiin	Dulkodettiin artihkkala 4 konvenšuvdnalávdegoddi ferte gudnejahttit sámi álbmoga iešmearridanvuoigatvuođa.
kysymystä nykyisistä valtionrajoista.	venšuvdnariikkas gullet konvenšuvnna vuollái.
Vuonna 1998 Kanadan korkein oikeus käsitteli niin kutsuttua Quebec-tapausta.	Mearrádusa nuppi ja goalmmát teakstaoasážis boahtá ovdan gii dat adnojuvvo sápmelažžan.
Pääkysymyksenä tässä asiassa oli, oikeuttaako itsemääräämisoikeus Quebecin irtautumaan	Gullan dihte konvenšuvnna mearrádusaid vuollái olmmoš ii dárbbaš leat dan golmma stáhta riikkavuloš.
olemassa olevasta Kanadan valtiosta.	Ássanbáiki, iige riikiigullevašvuohta, mearrida ášši.
Kanadan korkeimman oikeuden johtopäätös oli, että	Doarvái lea ahte sápmelaš ássá gos nu dan golmma stáhtas.
ulkoisen itsemääräämisoikeuden siirtomaille, alistetuille kansoille kuten sotilasmiehityksen	Das vuolgá ahte ovtta dahká man riikkas dat sápmelaš ássá dan golmma stáhtas.
alaisille kansoille, sekä tapauksissa, joissa tietyltä ryhmältä evätään mahdollisuus osallistua	Dasge ovtta dahká ásašgo sápmelaš sága mielde guovtti stáhtas dan golmma stáhtas.
julkiseen vallankäyttöön oman poliittisen, taloudellisen, sosiaalisen ja sivistyksellisen	Ássangáibádusas lea nappo dalle mearkkašupmi duššefal sámiide guđet ásset olggobealde dan golmma konvenšuvdnastáhta.
kehityksensä edistämiseksi.	Dákko sáhttet dárkileabbo eavttut
näissä kolmessa tilanteessa asianomaisella kansalla on oikeus ulkoiseen itsemääräämiseen	čuožžilit áššin, maid vuođul mearriduvvo orrugo olmmoš doarvái bissovaččat
irtautumisen muodossa, koska siltä on evätty mahdollisuus käyttää itsemääräämisoikeuttaan	davviriikkalaš stáhtain. Mii dovdat iežamet riikkaid siskkáldas rivttiin arvat eavttuid
sisäisellä tasolla, mutta Quebec ei ollut tällaisessa tilanteessa.	dákkár áššiide dáfus siskkobealde interlegála rievtti, vearrorievtti jna. Muhto dát ášši
Itsemääräämisoikeuden ulkoista ulottuvuutta voidaan kuitenkin soveltaa käytännössä	berre mearriduvvot sierra dán konvenšuvnna ektui konvenšuvnna ulbmiliid vuođul.
myös tavoilla, jotka eivät edellytä irtautumista ja oman valtion muodostamista, muun muassa	Go lea čielggas ahte olmmoš lea sápmelaš, ja go vel lea čielggas ahte son orru ollu
siten, että kyseinen kansa osallistuu itseään koskeviin kansainvälisiin	man nu riikkas dan golmma stáhtas, de dat olmmoš berre sámi kulturgullevašvuođa
päätöksentekoprosesseihin.	dihte gullat konvenšuvnna vuollái.
Suomen saamelaislain 6 §:ään sisältyvää säännöstä saamelaisten	gullá davviriikkalaš stáhtaid olggobeallai, jeavddalaččat orru guhkebuš áiggi jagis
kielellisestä ja kulttuurisesta itsehallinnosta voidaan pitää esimerkkinä sen tunnustamisesta,	ovtta konvenšuvdnariikkas, vai sus bissu oktavuohta sámi kultuvrii.
että kansalla, joka ei muodosta valtiota, on oikeus osallistua kansainvälisiin	Nubbi ja goalmmát teakstaoasáš mearrida geas lea vuoigatvuohta adnojuvvot
Tässä pykälässä säädetään, että Suomen saamelaiskäräjät	sápmelažžan dán konvenšuvnna mielde. Nuppi teasktaoasáža mearrádus bidjá ovdan
edustavat saamelaisia niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla.	subjektiiva eavttu, namalassii olbmo iežas oaivila alddis sápmelažžan.
Toinen konkreettinen	Dán eavttu
esimerkki siitä, että itsemääräämisoikeuden ulkoisista aspekteista voidaan huolehtia	deaŧalašvuođa deattuha ee. ON vealahuslávdegoddi (CERD), mii bidjá vuođđun ahte
perustamatta omaa valtiota, on Grönlannin löyhä EU-kytkös Tanskan EU-jäsenyydestä	konvenšuvdna siskkilda mearrádusaid stáhtaid positiiva geatnegasvuođain sámiide,
huolimatta.	alcces konvenšuvnna mearrádusaid.
Kansojen oikeus valvoa omien taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten olojensa	Dát subjektiiva ja objektiiva eavttuid kombi našuvdna vástida dasa mo ON olmmošvuoigatvuođaid lávdegoddi lea dulkon
kehittämistä kuuluu osana itsemääräämisoikeuteen. Kansoilla on pääsääntöisesti oikeus	artihkkala 27 dan ON konvenšuvnnas mii lea siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid
edistää omia tarkoitusperiään sekä hallita luonnonvarojaan ja niiden esiintymiä, eikä niiltä saa	birra, ja mii ii leat dakkár mearrádus mii gusto duššefal vealatkeahttáivuhtii, geahča dás ovddabealde čuoggá 7.4.3.
missään tapauksessa riistää niiden toimeentulomahdollisuuksia.	Dat objektiiva eavttut mat leat lassin olbmo iežas identifikašuvdnii, bohtet ovdan
Katso KP:n ja TSS:n 1	čuoggá 1 rájis čuoggá 4 rádjai.
artiklan 2 kohta.	dan golmma riikkas.
YK:n ihmisoikeuskomitea on useissa tilaisuuksissa korostanut	Čuokkis 1: Dán eavttu vuođđun lea sámegiela geavaheapmi, ja dán eavttus dat
itsemääräämisoikeuden resurssiulottuvuutta suhteessa muun muassa Kanadan, Tanskan,	vuolgá buot golmma riikkas olbmo jienastanvuoigatvuohta sámediggeválggas. Dan
Norjan, Ruotsin ja Uuden-Seelannin alkuperäiskansoihin. Komitean havaintoja selostetaan	olbmos gean ruovttugiella lea sámegiella, lea vuoigatvuohta adnojuvvot sápmelažžan.
Itsemääräämisoikeuden solidaarisuusulottuvuutta käsitellään KP:n ja TSS:n 1 artiklan	Seammá gusto sutnjege geas alddis ii leat leamaš sámegiella ruovttugiellan, muhto
3 kohdassa, johon on kirjattu valtioiden keskinäinen velvoite edistää yleismaailmallista	geas nubbi vánhen dahje áddjá dahje áhkku lea geavahan sámegiela ruovttugiellan.
itsemääräämisoikeutta.	Norggas lea vel nu, ahte son guhte gávdná ruovttus sámásteaddji easkka máttar
7.17 Luonnos YK:n julistukseksi alkuperäiskansojen oikeuksista	vánhemiiddis joavkkus, lea vuoigatvuohta adnojuvvot sápmelažžan ja dasto jienastit
7.17.	Dainnago
1 Johdanto YK on vuodesta 1984 lähtien työskennellyt alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan	dat mearrádus mii lea čuoggás 1 gokčá dan mii lea dan golmma riikii oktasaš, de dát
Ihmisoikeuskomitean alakomissio laati alkuperäisen	Norgii erenoamáš njuolggadus ii leat mielde.
ehdotuksensa vuosina 1984−94.	Daid olbmuid geain Norggas okta
työryhmän, joka sai tehtäväkseen arvioida alakomission ehdotusta.	máttarvánhen geavahii sámegiela ruovttugiellan, goalmmát čuoggá mearrádus
Jäsenvaltioiden välisiä	dattetge fátmmasta.
neuvotteluja on vuodesta 1995 lähtien käyty komitean työryhmässä.	Čuokkis 2: Dán mearrádusas namahuvvojit erenoamážit sii geain lea vuoigat
Myös alkuperäiskansojen	Sivva manne lea dárbu dákkár
edustajat eri puolilta maailmaa ovat osallistuneet aktiivisesti näihin neuvotteluihin.	mearrádussii lassin giellanjuolggadussii, vuolgá dan duohtadilis ahte oassi boazo
Alakomission tekemässä ehdotuksessa on 19 johdanto-osan pykälää ja yhteensä 45	sámiin – erenoamážit sámiid lulimus guovlluin, leat massán sámegiela ruovttugiellan.
yhteisöllisiksi oikeusmääräyksiksi lukuun ottamatta kahta operatiivista artiklaa, jotka	Dattetge ii leat eahpádus das ahte sii adnojuvvojit sápmelažžan iežaset vuoigatvuođa
koskevat yksilöiden oikeutta kansalaisuuteen (5 artikla) sekä naisten ja miesten välistä tasa	geažil jođihit boazodoalu, mii sihke Norggas ja Ruoŧas lea sámiid sierravuoigat vuohta.
Komitean työryhmän neuvotteluja leimasi aluksi se, ettei sisältökysymyksissä ja	go ii leat mihkkege sivaid earuhit Norgga ja Ruoŧa dan čuoggás.
neuvotteluprosessiin liittyvissä monissa menettelytapakysymyksissä juurikaan päästy	Dan guovtti riikka boazodoallolágas boahtá ovdan main guovlluin sámit jođihit
eteenpäin.	boazodoalu.
Työryhmän ilmapiiri ja neuvotteluhalukkuus ovat kuitenkin parantuneet kolmen	Čuokkis fátmmasta olbmuid geain alddiineaset lea vuoigatvuohta jođihit
viime vuoden aikana, minkä ansiosta neuvotteluissa on nyt edistytty hyvin.	sámi boazodoalu, iige daid olbmuid guđet dispensašuvnnain, náittosdilis dahje
Alakomissio on nimeltään. YK-asiakirja: E/CN.	sullasaš sivaid geažil leat ožžon dan vuoigatvuođa.
4/Sub. 2/1994/2/Add.	Jos čuožžila eahpádus das
1. Työryhmää kutsutaan tavallisesti nimellä ”The UN Working Group on the Draft Declaration on the Rights of	fátmmastago dát mearrádus dihto olbmo, de lea vejolaš diktit duopmostuolu mearridit ášši, geahča mii lea álggus celkojuvvon dán artihkkala mearkkašumiin.
Indigenous Peoples”. Se perustettiin vuonna 1995.	Mearrádus ráddjejuvvo gustot Norgii ja Ruŧŧii.
tavoitetta, jonka mukaan julistus tulisi hyväksyä vuoden 2004 loppuun mennessä, ei ole	Sivva manne njuolggadus ii gusto Supmii, lea ahte Suomas vuoigatvuohta jođihit boazodoalu ii gula sámiide
Tanska, Suomi, Islanti, Norja ja Ruotsi esittivät vuosina 2003 ja 2004 työryhmälle	sierravuoigatvuohtan, geahča artihkkala 42 ja dasa gullevaš mearkkašumiid.
yhteisiä ehdotuksia, joissa ne ilmoittavat, mitkä artiklat ne voivat hyväksyä sellaisinaan	Čuokkis 3: Sis geain lea jienastanvuoigatvuohta dahje guđet devdet sámedigge
alakomission ehdottamassa muodossa samalla, kun ne tekivät konkreettisia muutosehdotuksia	válgga jienastanvuoigatvuhtii gullevaš gáibádusaid, lea vuoigatvuohta adnojuvvot sápmelažžan.
artikloihin, joita niiden mielestä on välttämätöntä tai toivottavaa muuttaa, vrt. liite n:o 4.	Mearrádus lea váldojuvvon artihkkalii 4 vai sihkkarastá ahte buohkat geain lea
Näillä ehdotuksilla on ollut merkitystä pohjoismaista saamelaissopimusta koskeville	vuoigatvuohta iežaset riikkas jienastit sámediggái, maiddái adnojuvvojit sápmelažžan
asiantuntijatyöryhmän arvioille ja ehdotuksille.	dán konvenšuvnna mielde.
Tämä koskee etenkin Pohjoismaiden, Uuden	Mearrádus lea dainna lágiin dárbbašlaš daid olbmuid dihte
Seelannin ja Sveitsin vuonna 2004 yhdessä tekemää ehdotusta, koska se käsittää koko	guđet Norggas adnojuvvojit sápmelažžan dainnago okta máttarvánhen geavahii
julistustekstin, vrt. liite n:o 4.	sámegiela ruovttugiellan.
Vaikka YK ei olekaan tätä kirjoitettaessa vielä hyväksynyt alkuperäiskansojen	Nugo boahtá ovdan sátnádagas, de ii dárbbaš dat olmmos gean dát mearrádus fátmmasta, leat čálihuvvon sámi jienastuslohkui.
viimeisimmästä kansainvälisoikeudellisesta kehityksestä, ja se on siten ollut tärkeä viitekohta	Doarvái lea ahte deavdá daid eavttuid mat leat biddjojuvvon sutnje guhte áigu leat sámi jienastuslogus.
asiantuntijatyöryhmän työskennellessä pohjoismaisen saamelaissopimuksen parissa.	gáibiduvvošii čáliheapmi sámi jienastuslohkui, de dat čuolddášii sin eret guđet
asiantuntijatyöryhmän jäsenet ovat lisäksi osallistuneet tähän prosessiin monien vuosien ajan,	máŋgga siva geažil doalahit čáliheames iežaset registarii, muhto goittot atnet iežaset
minkä johdosta ryhmä on perehtynyt hyvin sekä siihen, pohjoismaisiin asenteisiin että	Mearrádus mearkkaša dasto ahte son geas iežas riikka njuolggadusaid mielde lea
muutamia luonnoksen pääperiaatteita ja sen keskeisimmät operatiiviset elementit.	vuoigatvuohta jienastit Sámediggái, galgá adnojuvvot sápmelažžan, ja nu maiddái
2 Oikeus itsemääräämiseen	duon guovtti nuppi riikkasge.
Vaikka monet ehdotetuista artikloista liittyvätkin läheisesti	Čuokkis 4: Dán mearrádusa mielde mánátge galget adnojuvvot sápmelažžan dan
itsemääräämisoikeuteen, keskeisimpiä ovat kuitenkin 3 artikla ja 31 artikla.	olbmos guhte lea sápmelaš čuoggáid 1, 2 ja 3 mielde. Dievasmearrideaddji mánáide
Ehdotuksen mukainen pääsäännös alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeudesta on	gusto maid iešduođaštusgáibádus. Vuolleahkásaš mánáid várás ii leat dieđusge
sisällytetty julistusluonnoksen 3 artiklaan. 3 artikla on identtinen YK:n kansalaisoikeuksia ja	Artihkkal 5 Stáhta ovddasvástádusa viidodat Stáhta geatnegasvuođat dán konvenšuvnna mielde gustojit buot riikkaviidosaš, guvllolaš ja báikkálaš dásiide.
poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen ja YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja	Almmolaš hálddašeami ja almmolaš doaimma earáge orgánain leat dát geatnegasvuođat.
sivistyksellisiä oikeuksia koskevan yleissopimuksen yhteisen 1 artiklan 1 kohdan kanssa sillä	Nu dat maid gustojit priváhta riektesubjeavttaide go sii hálddašit almmolaš válddiin dahje doaimmahit eará almmolaš doaimmaid.
erolla, että julistusluonnoksen 3 artiklassa oikeussubjektina on ”alkuperäiskansat”, kun taas	Go dát konvenšuvdna geavahuvvo, de sámedikkit ja eará sámi orgánat, beroškeahttá iežaset riektedilálaš dásis riikkasiskkáldas lágaid ja riikkaidgaskasaš rivttiid mielde, eai galgga adnot gullevažžan doahpagii stáhta, earágo go sii doaimmahit almmolaš válddi.
yhteisen 1 artiklan 1 kohdan mukaan oikeussubjektina on ”kaikki kansat”.	Artihkkal válddaha dárkileappot geain dat geatnegasvuođat leat dán kon
Julistusluonnoksen	venšuvnna mielde.
Yleiskokouksen 21. joulukuuta 1993 tekemä päätöslauselma 48/163.	Artihkkala 5 mearrádusas vuolgá ahte dan eiseválddis mas lea
Kaikki Pohjoismaat ovat hyväksyneet 3 artiklan periaatteen ja sanamuodon sillä	ovddasvástádus dan áššesuorggis maid artihkkal gieđahallá, šaddá leat njuolges
Pohjoismaiden laatima 3 artiklan tekstin ehdotus on lisäksi identtinen ihmisoikeuksien	ovddasvástádus konvenšuvnna mielde beroškeahttá das, leago stáhtalaš, suohkanlaš
maailmankonferenssin julistuksen 2 operatiivisen artiklan kanssa, jossa itsemääräämisoikeus	vai priváhta orgána.
tunnustetaan yleismaailmalliseksi ihmisoikeudeksi.	Konvenšuvdna regulere máŋga iešguđetlágan ášši.
osaan.	Dat
Tanska ja Norja ovat kuitenkin itsenäiseltä pohjalta ilmaisseet voivansa hyväksyä 3	mearkkaša ahte máŋgga iešguđetlágan etáhtas ja eiseválddis leat geatnegasvuođat
artiklan sellaisena kuin se alun perin on luonnoksessa, toisin sanoen ilman viittausta	konvenšuvnna guđege artihkkala mielde. Dan sadjái go mearridit guđege artihkkalis
valtioiden alueelliseen koskemattomuuteen. Norja on perustellut omaa asennettaan	main eiseválddiin leat geatnegasvuođat mearrádusa mielde, de leat válljen váldit
esittämällä, että valtioiden alueellisen koskemattomuuden kunnioittaminen on	ovdan stáhta geatnegasvuođaid. Mearrádus mearkkaša ahte vaikko geavahuvvošii dán
itsemääräämisoikeuden integroitu osa ja että periaatetta on pidettävä voimassa olevana	konvenšuvnna artihkkalis dušše doaba stáhta, de artihkkal fátmmasta maiddái daid
kansainvälisoikeudellisena normina eikä tähän periaatteeseen ole siksi oikeastaan	orgánaid mat dás namahuvvojit. Vuosttaš lađas: Riikkalaš dási stáhtalaš orgánain leat ovddimusas riikka
välttämätöntä viitata alkuperäiskansajulistuksessa.	Guvllolaš dási stáhtalaš orgánain leat ovdamearkka dihte fylkka
Julistusluonnoksen 31 artikla on toinen keskeinen määräys, jossa nimenomaisesti	mánni, leanastivrrat, lágamánnirievttit, hoavvarievttit ja leanarievttit.
mainitaan alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeus.	stáhtalaš orgánat leat ovdamearkka dihte gearretrievttit.
Siinä sanotaan, että alkuperäiskansoilla	Almmolaš hálddašeami eará
on itsemääräämisoikeuden käytön erityisenä muotona oikeus autonomiaan eli itsehallintoon	orgánat leat guvllolaš iešmearrideaddji oasit, nugo Ruoŧas ”landsting” ja Suomas
sisäisiin ja paikallisiin oloihinsa liittyvissä asioissa.	evangelialaš-lutheralaš girku ja ortodoksa girku.
Määräyksen yhteydessä luetellaan myös	Dasto fátmmasta konvenšuvdna
seuraavat osa-alueet, joiden tulee ehdotuksen mukaan kuulua tämän oikeuden piiriin:	suohkaniid ja fylkkasuohkaniid Norggas, leanastivrra Suomas ja sierra lágádusaid mat
kulttuuri, uskonto, koulutus, tiedottaminen, tiedotusvälineet, terveydenhuolto, asuminen,	Suomas dat fátmmasta omd. álbmotpenšonlágádusa (Folkpensionsanstalten), vuovdehálddahusa
elinkeinoelämä, sosiaaliset järjestelmät, taloudellinen toiminta, maan- ja luonnonvarojen	(Forststyrelsen) ja Suoma oktasašradio (Finlands rundradio), ja Norggas fas riikka
hallinto, ympäristö ja itsehallintojärjestelmien rahoitus.	Stáhtat eai sáhte privatiseremiin beasadit iežaset geatnegasvuođain dán
Pohjoismaat ovat hyväksyneet periaatteen ja ehdotuksen, jonka mukaan	konvenšuvnna mielde. Váldedoaimmaheamit ja almmolaš bálvalusat mat
alkuperäiskansoilla on itsemääräämisoikeuden käytön erityisenä muotona myös oikeus	Ovdamearkkat dakkár riektesubjeavttain maidda lea addojuvvon almmolaš váldi, leat
autonomiaan ja itsehallintoon sisäisissä ja paikallisissa asioissa.	Statskog, Norgga dearvvašvuođadoaimmat ja priváhta oahpahuslágádusat.
perusteella, että tällaisia luetteloita usein pidetään perusteettomasti tyhjentävinä ja että	Dát maŋimuš čuokkis spiehkasta duoin nuppiin dainna lágiin ahte dušše oasit doaimmas gullet konvenšuvnna vuollái.
Action”.	Dat sáhttet leat oasussearvvit, searvvit dahje
Katso YK-asiakirja: A/CONF. 157/23, 12 July 1993.	kooperatiivvat main leat almmolašrievttálaš doaimmat.
mukaan otettavista osa-alueista saattaa osoittautua vaikeaksi päästä täydelliseen	Nubbi ladđas: Sámediggi lea sámiid ovddasteaddji orgána, ja dat hálddaša
yksimielisyyteen.	Sámiid politihkalaš orgánan
Tämän pohjalta Pohjoismaat ovat ehdottaneet seuraavaa tekstiä 31	Sámedikkis eai leat geatnegasvuođat dán konvenšuvnna mielde.
artiklaksi:	Sámedikkiiide leat
3 ja 31 artiklan sekä ehdotusten maaoikeuksia ja luonnonvaroja koskeviksi	dattetge biddjojuvvon hálddahuslaš doaimmat láhkamearrádusaiguin ja stáhtalaš
määräyksiksi lisäksi myös ehdotuksen seuraavat artiklat liittyvät läheisesti	eiseválddi delegašuvnnain. Hálddahusorgánan Sámedikkis leat seammá geatnegas
itsemääräämisoikeuteen: 19, 21, 23, 30, 32, 33, 34 ja 35. Ne ilmentävät Pohjoismaiden	vuođat konvenšuvnna mielde go dat mat leat eará almmolaš eiseválddis.
asennetta näitä määräyksiä kohtaan, vrt. liite n:o 4.	Maiddái eará sámi orgánain mat čađahit hálddašandoaimmaid, leat
7.17.	geatnegasvuođat dán konvenšuvnna mielde.
3 Oikeudet maahan ja luonnonvaroihin	Nu lea ovdamearkka dihte nuortalaččaid
Julistusluonnoksen ne määräykset, jotka koskevat alkuperäiskansojen oikeuksia maahan ja	gillečoahkkimis ja boazoguohtunservviin sámiid ruovttugilleguovlluin Suomas ja orohagain Norggas.
luonnonvaroihin, käyvät ilmi 25, 26, 27, 28 ja 30 artiklasta. Maaoikeuskysymys kuuluu	Stáhtat galget oiddolaš eavttuiguin bidjat vuođu sámi báikkálaš servodagaid seailluheapmái ja ovddideapmái.
alkuperäiskansajulistuksesta käytävien neuvottelujen vaikeimpiin kohtiin.	Vuosttaš lađđasa mearrádus vástida ášši dáfus mearrádusaide mat leat
Alakomission ehdottama 25 artikla koskee alkuperäiskansojen oikeutta ylläpitää ja	norgalaš Vuođđolágas, § 110 a, ja suopmelaš vuođđolágas, 17 § 3 mom ja 22 §.
vahvistaa erityistä henkistä ja aineellista yhteyttään omaan maahan ja omiin alueisiin, vesistöihin, rannikkovesiin ja luonnonvaroihin sekä niiden oikeutta säilyttää ne tulevia	”Stáhta eiseválddiid geatnegasvuohta lea láhčit dilálašvuođaid nu, ahte sámi álbmotjoavku sáhttá seailluhit ja ovddidit iežas giela, kultuvrra ja servodateallima.”
Tämän oikeuden tulee alakomission ehdotuksen mukaan koskea niitä	Mearrádus mii lea suopmelaš vuođđolágas, 17 § 3 mom vuosttaš cealkka, čuodjá ná:
maita, alueita, vesistöjä, rannikkovesiä ja luonnonvaroja, joita alkuperäiskansat ovat	”Sámiiin álgoálbmogin ja romalaččain ja eará joavkkuin lea vuoigatvuohta seailluhit ja ovddidit iežaset giela ja kultuvrra.”
perinteisesti ”omistaneet tai muilla tavoin pitäneet hallussaan tai käyttäneet”.	Nugo namahuvvo artihkkalii 1 gullevaš mearkkašumiin, de lasáhus ealáhusat
Pohjoismaat	artihkkalii 6 ii mearkkaš váldoáššenuppástusa daid mearrádusaid ektui mat leat
ovat hyväksyneet tämän periaatteen mutta eivät ole katsoneet voivansa hyväksyä ehdotusta,	norgalaš ja suopmelaš vuođđolágain. Nugo vuolgá artihkkalis 5, de ii duššefal stáhta leat geatnegas dán kon
jonka mukaan tämän oikeuden tulee koskea kaikkia alueita, joita alkuperäiskansat ovat	venšuvnna mielde, muhto buohkat geat doaimmahit almmolaš bargguid, maiddái
omistaneet tai muilla tavoin pitäneet hallussaan tai käyttäneet.	priváhta lágádusatge. Stáhtat eai sáhte hilgádit iežaset geatnegasvuođain dán
Pohjoismaiden ehdotuksessa ei	konvenšuvnna privatiseremiin.
ja luonnonvaroja, ks. liite n:o 4.	Váldedoaimmaheapmi ja almmolaš bálvalus
Identifikaatioon liittyvä ongelma ilmenee myös 26 artiklan kohdalla. Myös sen osalta	doaimmaheapmi mat biddjojuvvojit priváhta orgánaide, gullet maid dan dihte dán
Pohjoismaat ehdottavat, että sanamuoto ”omistaneet tai muilla tavoin pitäneet hallussaan tai	artihkkala mearrádusa vuollái, ja stáhta ferte geahččat bearrái ahte dakkár orgánat
Muilta osin Pohjoismaat kannattavat periaatetta, jonka	čađahit iežaset geatnegasvuođaid dán konvenšuvnna mielde.
mukaan alkuperäiskansoilla on oikeus omistaa, valvoa ja käyttää omia maa-alueitaan.	Nubbi lađas: Jos sámiid kultuvra, ealáhusat ja servodateallin galggaš sáhttit
Edelleen ne hyväksyvät sen, että tämä oikeus käsittää valtioiden velvollisuuden tunnustaa	seailut, de lea áibbas dárbbašlaš ahte stáhtat jođihit politihka mii virkkosmahttá sámi
alkuperäiskansojen lait, perinteet ja tavat, maahallinnon järjestelmät ja luonnonvarojen kehittämisen ja hallinnon instituutiot.	báikegottiid.
Pohjoismaat hyväksyvät myös valtioiden velvollisuuden	Dat mearkkaša ahte stáhtat fertejit, jos lea dárbu, álggahit sierra
taata, ettei näihin oikeuksiin kajota perusteettomasti.	Ahte dárbbašuvvojit sierra guovlopolitihkalaš váikkuhangaskaoamit sámi
Pohjoismaat ovat hyväksyneet julistusluonnoksen 27 artiklan, jonka mukaan	guovlluin, lea mieđihan ee. norgalaš guovlolávdegoddi (Distriktskommisjonen),
alkuperäiskansoilla on oikeus saada takaisin () ne maat, alueet ja luonnonvarat,	geahča NÁČ 2004: 19 Ealasis guovlluin ja regiuvnnain. Nugo guovlolávdegoddi
jotka ne ovat perinteisesti omistaneet tai muulla tavoin pitäneet hallussaan tai käyttäneet ja	”- Sihkkarastin dihte positiiva ovdáneami sámi guovlluin berrejit váldojuvvot atnui nana guovlopolitihkalaš váikkuhangaskaoamit.
jotka on takavarikoitu tai vallattu tai joita on käytetty tai vahingoitettu ilman	Máŋgga dáhpáhusas šaddá riekta hábmet sierra váikkuhangaskaomiid dahje lágidit váikkuhangaskaomiid dihto hámis sámi guovlluin.
on myös ehdotettu, että mikäli tämä ei ole mahdollista, valtio on velvollinen luomaan	- Heivvolaš lea maid ahte Ráđđehus ovttasráđiid Sámedikkiin árvvoštallá
Pohjoismaat ovat myös hyväksyneet 28 artiklan, jonka mukaan alkuperäiskansoilla on oikeus säilyttää tai suojella ympäristöä ja maittensa, alueittensa ja luonnonvarojensa	deaŧaleamos ealáhussektoriid, vai fuomášivččii váttisvuođaid maid Norgga dohkkehuvvon prinsihpalaš politihkka ja dan geavatlaš čađaheapmi dagaha riikka álgoálbmogii.
tuotantokapasiteettia.	” (s. 125)
Alakomission ehdotus 28 artiklan tekstiksi sisältää myös	Jos konvenšuvnna ulbmil galggaš ollašuvvat, de lea eaktu dasa ahte sámi
määräysehdotuksia, joiden mukaan alkuperäiskansojen mailla ja alueilla ei tule järjestää	báikegottit sáhttet seailut, ja dat boahtá ovdan konvenšuvnnas máŋgga artihkkalis.
sotilaallista toimintaa, elleivät alkuperäiskansat ole vapaaehtoisesti antaneet siihen	Vejolaš lea čujuhit erenoamážit artihkkaliidda 10 - 12 mat gieđahallet
Pohjoismaat eivät ole voineet hyväksyä sotilaallista toimintaa koskevaa	rádjerasttideaddji ovttasbarggu. Dakkár ovttasbargu lea dárbbašlaš seailluhan dihte
ehdotusta, mutta ne ovat kuitenkin hyväksyneet tiettyjä alkuperäiskansojen alueilla	unnibuš sámi báikegottiid. Vejolaš lea maid čujuhit artihkkalii 41 mii gieđahallá sámi
tapahtuvaan sotilaalliseen toimintaan liittyviä velvoitteita.	sierradoaibmabijuid birra, geahča ee. artihkkala 38 nuppi lađđasa.
Pohjoismaiden taholta on ehdotettu	22 mii gieđahallá sámeregiuvnna lea deaŧalaš sámi báikegottiide.
sanamuotoa, jossa valtio velvoitetaan neuvottelemaan aktiivisesti kyseessä olevien	Deaŧalaš lea ahte váikkuhangaskaoamit hábmejuvvojit ovttasráđiid
alkuperäiskansojen maita ja alueita arvioidaan käytettävän sotilaalliseen toimintaan, vrt. liite	sámedikkiiguin. Dát vuolgá iešmearridanvuoigatvuođas, geahča artihkkala, ja
n:o 4, ehdotus 28 artiklan uudeksi toiseksi kohdaksi.	sámedikkiid vuoigatvuođas šiehtadallat, geahča artihkkala 16.
Julistusluonnoksen 30 artikla koskee alkuperäiskansojen oikeutta määrätä omien	Mearrádus goalmmát lađđassis galgá sihkkarastit ahte maiddái dat sámitge
maittensa, alueittensa ja luonnonvarojensa kehittämiseen tai käyttämiseen liittyvistä	guđet ásset olggobealde árbevirolaš sámi guovlluid, besset ovddidit ižaset giela,
priorisoinneista ja strategioista. Tämän Pohjoismaat ovat hyväksyneet täysin.	kultuvrra ja ealáhuseallima, ja ožžot vejolašvuođa searvat sámi servodateallimii.
Pohjoismaat	guovlluid.
ovat myös hyväksyneet sen, että tämän seurauksena valtion tulee pyrkiä saamaan	Erenoamáš deaŧalaš doaibmabijut leat giellaovddideapmi ja dohkálaš oahpahus sámi kultuvrra birra.
alkuperäiskansoilta vapaaehtoinen ja selkeästi ilmaisema ennakkosuostumus ennen niiden maa-alueita ja luonnonvaroja koskevien projektien hyväksymistä.	Vealakeahttáivuohta ja sierra doaibmabijut Sámi álbmot ja guhtege sápmelaš galgá leat suodjaluvvon buot vealaheami vuostá.
4 Kulttuuri Julistusluonnos sisältää useita alkuperäiskansojen kulttuurisia oikeuksia koskevia	Sámiid vuoigatvuođaid čađaheapmái dán konvenšuvnna mielde stáhtat galget dárbbu mielde mearridit erenoamáš positiiva doaibmabijuid sidjiide.
erityissäännöksiä.	Sámit leat sihke
Kulttuuriset näkökohdat ovat samalla koko tekstille tunnusomainen ja	álbmogin ja ovttaskas olmmožin vásihan vealaheami. Nu lea dilli leamaš buot
perustavanlaatuinen teema, ja julistusluonnoksessa tunnustetaankin, että alkuperäiskansojen	golmma riikkas, ja erenoamážit dakkár áigodagaid go váldoálbmot lea oaivvildan
kulttuuri ja perinteet liittyvät läheisesti niiden maa-alueisiin ja luonnonvaroihin.	ahte sámi kultuvra ja ealáhuseallin leat boahtán vuostálagaid sin beroštumiiguin.
Luonnoksen 7 artiklassa kielletään alkuperäiskansojen pakkosulauttaminen ja niiden	Vaikko odne lea eambbo dohkkehuvvon ahte sámiid sajádat lea áitojuvvon, de
8 artikla sisältää määräyksen alkuperäiskansojen yksilöllisestä ja	áššedovdi joavku lea dattetge gávnnahan dárbbašlažžan konvenšuvnnain nannen
kollektiivisesta oikeudesta ylläpitää ja kehittää erityistä identiteettiään, mihin sisältyy niiden	Dakkár mearrádus vealatkeahttáivuođa birra heive maid suopmelaš láhkii ovttadássásaš meannudeami birra, mii lea láhka 21/2004,
12 artiklassa sanotaan, että alkuperäiskansoilla	geassemánu 3. b. 2005 mannosaš norgalaš láhkii, nr. 33, mii gieldá vealaheami
on oikeus käytännössä soveltaa ja elävöittää omia kulttuurisia perinteitään ja että niillä on	čearddalašvuođa, oskku jna. geažil, ruoŧŧilaš láhkii vealaheami gildosa birra, mii lea
ilmenemismuotoja. Pohjoismaat ovat hyväksyneet tämän, ja ne ovat samalla myös	láhka 2003:307. Mii čujuhit maid ON-konvenšuvdnii mii lea siviila ja politihkalaš
ehdottaneet, että valtioiden on sitouduttava luomaan tehokkaita mekanismeja sellaisten	vuoigatvuođaid birra (SP), artihkkalii 26 (geahča dás ovddabealde čuoggá 7.4.2), ON
tilanteiden korjaamiseksi, joissa alkuperäiskansoilta on riistetty kulttuurinen, älyllinen,	konvenšuvdnii buotlágan vealahemiid heaittiheami birra (geahča dás ovddabealde
uskonnollinen ja henkinen omaisuus ilman niiden vapaaehtoista ja selkeästi ilmaisemaa	čuoggá 7.6), ON-konvenšuvdnii mánáid vuoigatvuođaid birra, artihkkalii 2 (geahča
suostumusta.	dás ovddabealde čuoggá 7.7.2), Eurohpalaš olmmošvuoigatvuođaid konvenšuvdnii,
13 ja 14 artikloissa käsitellään myös erityisiä kulttuurisia oikeuksia, vrt. liite 7.17.	artihkkalii 14 (geahča dás ovddabealde čuoggá 7.10), Eurohparáđi
5 Koulutus	čuoggá 7.14).
Pohjoismaat ovat hyväksyneet täysin alakomission ehdotuksen, jonka mukaan	Nubbi lađas: Vuosttaš lađđasa vuosttaš lađas ii hehtte álggaheames positiiva
alkuperäiskansoilla on oikeus perustaa ja valvoa omia koulutusjärjestelmiä ja laitoksia, jotka	sierradoaibmabijuid mat sihkkarastet sámiid vuoigatvuođaid ja ollašuhttet stáhtaid geatnegasvuođaid dán konvenšuvnna mielde.
antavat koulutusta niiden omalla kielellä ja jotka on mukautettu niiden kulttuurisiin	Dárbu lea sierradoaibmabijuide mat sihkkarastet sámiide seammá vuoigatvuođa giellaseaset, kultuvraseaset jna. go
oikeus koulutukseen vahvistetaan 15 artiklan toisessa kohdassa.	váldoálbmogii, nuppi lađđasa mearrádus buktá gohččosa stáhtaide čađahit dárbbašlaš
Pohjoismaat ovat tämän	sierradoaibmabijuid.
lisäksi tehneet ehdotuksen, jonka mukaan myös alkuperäiskansoihin kuuluvilla yksilöillä,	artihkkala 6 mielde, ja konvenšuvnna ollu eará mearrádusain. Mii čujuhit maid
saada omaa kulttuuriaan ja kieltään koskevaa koulutusta.	čilgehussii mii lea ovddabealde čuoggáin 7.2 ja 7.4.3.
tarvittavat resurssit, vrt. 15 artiklan viimeinen kohta.	Dábálaš dovddastus lea ahte láhkaásahusa neutrálavuohta ja formála
Julistusluonnoksen 24 artikla käsittelee alkuperäiskansojen oikeutta terveydenhuoltoon.	ovttadássásaš gieđahallan dávjá eai leat doarvái hehtten dihte unnitlogu vealaheami.
artiklan ensimmäisessä kohdassa ehdotetaan, että alkuperäiskansoilla tulee olla oikeus	Ovtta ládje gieđahallat guovttelágan dili sáhttá baicce bisuhit erohusa. Formála
perinteisiin lääkkeisiinsä ja oikeus ylläpitää terveydenhoitomenetelmiään ja muun muassa	ovttaláhkásaš geavaheapmi sáhttá dagahit ahte kultuvrralaš iešvuođat jávket. Ja jos
säilyttää tärkeitä lääkekasveja, eläimiä ja mineraaleja.	sámiid kultuvrralaš iešvuođat jávket, det jávket maiddái sámit álbmogin.
alkuperäiskansoilla on oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin ilman minkäänlaista syrjintää.	Sin kultuvra
Pohjoismaat ovat hyväksyneet tämän ja ovat lisäksi ehdottaneet sanamuotoa, jossa	dat lea mii dahká sin álbmogin. Iešguđetlágan dilit fertejit danne gieđahallojuvvot
Tämä ehdotus on identtinen YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä	iešguđege ládje, ovdalgo lea ovttadássásaš gieđahallan. Dákko mii sáhttit čujuhit
oikeuksia koskevan yleissopimuksen 12 artiklan 1 kohdan kanssa, jossa tämä todetaan	suopmelaš láhkii ovttadássásaš gieđahallama birra, mas 6 paragráfa cealká ahte
jokaiselle kuuluvaksi oikeudeksi.	vealaheapmin rehkenastojuvvo maiddái
Alkuperäiskansoille tämä on erityisen merkittävää sikäli,	Dakkár ipmárdus lea maid biddjojuvvon vuođđum Eurohpalaš olmmošvuoigat
8. Saamelaisten asema pohjoismaisessa saamelaissopimuksessa	vuođaduopmostuolus, mii cuoŋománu 6. b. 2000 cealká duomustis áššis Thlimmenos
Vuonna 1998 julkaistussa pohjoismaisen saamelaissopimuksen tarvetta ja perustaa	Ja 7 § 2 momeanttas celkojuvvo ahte láhka mii mearrida ahte olbmuiguin galgá
Pohjoismailla ei ole syytä pelätä mitään tässä yhteydessä, niin kauan kuin uuden sopimuksen sisällössä on kysymys kansallisista järjestelmistä, mikä on odotettavissa.	ovttadássásaččat meannuduvvot, ii hehtte sierra doaibmabijuid main lea ulbmil ollašuhttit dásseárvvu go olbmuiguin meannuduvvo, mii gohčoduvvo positiiva
” (s. 77)	sierrameannudeapmin.
Useat asiasta lausuntonsa antaneet kuulemiselimet tukevat ehdotusta, jonka mukaan	Nu lea maiddái norgalaš lága mielde mii gieldá vealaheami, § 4 njealját lađas.
saamelaisten tulee olla sopimuksen osapuolena.	Maiddái Europaráđi rápmakonvenšuvdnii čujuhuvvo, mii suodjala
Norjan ulkoministeriö lausuu kuitenkin 16. helmikuuta 2001 päivätyssä kirjeessään,	ráđđedirektiivii 2000/43 artihkkalii 5 (geahča dás ovddabealde čuoggás 7.14).
että ainoastaan valtiot voivat olla sopimuksen osapuolia:	ON olmmošvuoigatvuođalávdegoddi (UN Human Rights Committee) lea
”Saamelaiskäräjien taholta on esitetty toivomus, että saamelaisten tulisi kansana saada olla pohjoismaisen saamelaissopimuksen osapuolina yhdessä sopimusvaltioiden (Norjan, Ruotsin ja Suomen) kanssa.	cealkámušainis mat guoskkahit SP artihkkala 27, bidjan vuođđunis ahte positiiva
Ulkoministeriön arvion mukaan tämä ei kuitenkaan ole mahdollista.	sierrameannudeapmi ii leat duššefal lobálaš, muhto muhtun dáhpáhusain maiddái
Tämä ei luonnollisestikaan tarkoita, etteikö pohjoismainen saamelaissopimus vaikuttaisi saamelaiskäräjiin.	dárbbašlaš. Ovttadássásaš meannudeami gáibádus SP artihkkala 26 mielde, ii hehtte,
Pohjoismaisen saamelaissopimuksen avulla luotavien yhteistyöjärjestelmien tarkoituksena on taata saamelaiskulttuurille ja saamelaisten eduille dynaaminen suoja.	nu oaivvilda Olmmošvuoigatvuođalávdegoddi, meannudeames unnitloguin buorebut, go dán sierralágan meannudeami ulbmil lea njulget ovddeš áiggiid boasttuvuođaid ja
Saamelaiset/saamelaiskäräjät saavat tämän sopimuksen nojalla oikeuksia ja oikeussubjektien aseman.”	dainna lágiin buktit áigái duohta ovttadássásašvuođa álbmotčearddaid gaskii (geahča General Comment No.
Suomen ulkoministeriön lausunto on samansuuntainen:	1/Add. 5 para 6.1 og 6.2, mii lea gearddu
”Mietinnössä sanotaan, että saamelaisten tulee olla uuden sopimuksen osapuolia.	huvvon dás ovddabealde čuoggás 7.4.3). Dán konvenšuvnna nannen vuoigatvuođat leat unnimusvuoigatvuođat.
Ministeriö voi asettua tukemaan lausunnon tavoitteita ja saamelaisten jonkinlaista osallistumista saamelaissopimukseen ja/tai sen laatimiseen ja hyväksymisprosessiin.	Dat ii hehtte ovttage stáhta viiddideames sámiid vuoigatvuođaid dahje mearrideames viidát doaibmabijuid, iige dan leat vejolaš geavahit vuođđun sámiid vuoigatvuođaid ráddjemii mat vulget eará riektenjuolggadusain.
Valtiot ovat kansainvälisoikeudellisina subjekteina kuitenkin eri asemassa kuin saamelaiset.	Sámekonvenšuvnna njuolggadusat leat unnimusvuoigatvuođat. Guhtege riika sáhttá
Saamelaisten osallistumismahdollisuuksia ja niiden mahdollisia seurauksia tulee selvittää tarkemmin (esim. sopimukseen lisättävässä yhteistyöpöytäkirjassa), ennen kuin asiassa voidaan antaa mitään lopullista lausuntoa.”	nationála láhkaásahusain ja earáge ládje addit sámiide vuoigatvuođaid mat leat stuorit
Asiantuntijatyöryhmän toimeksiannosta Åbo Akademin tutkija Annika Tahvanainen	harmoniseremis eai galgga hehttet dahkamis nu. Davviriikkaid sámekonvenšuvdna ii
on selvittänyt kysymystä siitä, ketkä voivat olla valtiosopimusten ja yleissopimusten	maid galgga leat hehttehussan stáhtaide ratifiseremis konvenšuvnnaid mat addet
osapuolia, katso liite 1. Hänen johtopäätöksensä on seuraava:	sámiide buoret vuoigatvuođaid go daid mat leat dán konvenšuvnnas.
”Mielipiteet jakautuvat sen suhteen, mitkä alkuperäiskansojen valmiudet solmia valtiosopimuksia olivat menneinä aikoina.	Go leat nationála njuolggadusat mat addet sámiide buoret vuoigatvuođaid go dán konvenšuvnna njuolggadusat, de ii leat vejolaš geavahit dán konvenšuvnna
Sillä tosiasialla, että alkuperäiskansoilla on erityinen kollektiivinen suhde erityiseen alueeseen, joka on merkitykseltään korvaamaton ajateltaessa näiden kansojen hengissä pysymistä ja oikeutta nauttia erityisestä kulttuurista, voidaan kuitenkin olettaa olevan vaikutusta alkuperäiskansan oikeuteen osallistua valtiosopimukseen.	njuolggadusaid ággan gáržžidit daid vuoigatvuođaid.
Tämä pätee etenkin, jos alkuperäiskansan asuttama maa-alue sijaitsee valtiosopimuksen solmivien valtioiden alueilla ja jos valtiosopimukset koskevat kyseisen alkuperäiskansan asuttamia maa-alueita, sen luonnonvaroja tai muita kysymyksiä, joilla on erityistä merkitystä alkuperäiskansalle tai joiden oletetaan vaikuttavan alkuperäiskansaan.	Nu lea maiddái jos
Tämä kuvastaa kansainvälisellä tasolla selvästi havaittavaa suuntausta.	riikkaidgaskasaš njuolggadusat addet buoret vuoigatvuođaid go dát konvenšuvdna.
Siellä alkuperäiskansat ovat saaneet yhä merkittävämmän roolin julkilausumien tekstien ja muiden kansainvälisten asiakirjojen muotoilemisessa.	Álgoálbmogiid vuoigatvuođaid dáfus lea ovdáneapmi riikkaidgaskasaš dásis, ja dát
Asiantuntijatyöryhmä toteaa, että kansainvälisoikeudellisessa merkityksessä	konvenšuvdna ii galgga geavahuvvot ággan manne ii servojuvvo vuoigatvuođaid
kansainvälisoikeudellisten subjektien, kuten kansainvälisten järjestöjen) välinen sopimus.	buorideapmái riikkaidgaskasaš dásis. Seammálágan mearrádus go dat mii lea dán artihkkalis, lea ILO
Valtiosopimusoikeutta koskevaa vuonna 1969 tehtyä Wienin yleissopimusta käytetään 1	konvenšuvnnas nr. 169 mii lea iešmearrideaddji stáhtaid álgoálbmogiid ja čearddaid birra, artihkkal 35.
valtiosopimus tarkoittaa kansainvälistä välipuhetta, joka on tehty kirjallisesti valtioiden välillä ja joka on kansainvälisen oikeuden alainen.	Sámiid árbevierut Stáhtat galget čájehit soahppevaš árvvusatnima sámi álbmoga riekteipmárdusaide, riekteárbevieruide ja dábiide.
Valtion ja väestöryhmän välinen sopimus ei ole sopimus kansainvälisoikeudellisessa merkityksessä, ja saman on katsottava koskevan kolmen sopimusvaltion saamelaiskäräjiä	Vuosttamuš lađđasa mielde stáhtat galget go ráhkadit lágaid áššesurggiid várás main sáhttet leat sápmelaš árbevierut, čielggadit erenoamážit leatgo dakkár árbevierut ja berrego, jos ležžet, addojuvvot daidda suodjalus dahje berrejito dat váldojuvvot vuhtii láhkaásahusas earaláhkai.
Tämän takia Suomen, Norjan ja Ruotsin ja näiden kolmen maan saamelaiskäräjien	Maiddái láhkageavahusasge galget sámiid árbevierut váldojuvvot doarvái bures vuhtii.
välisestä sopimuksesta tulisi oikeudelliselta luonteeltaan sekava.	Mearrádus gieđahallá daid áššiid mat servodateallima iešguđet surggiin sáhttet
Sitä voitaisiin pitää	gohčoduvvot sámi dáhpin.
kansainvälisoikeudellisena valtiosopimuksena niiltä osin kuin kyseiset kolme sopimusvaltiota	eatnamiidda ja čáziide, de dat leat regulerejuvvon artihkkalis 34 ja artihkkalis 38
ovat tehneet toinen toistaan velvoittavia sitoumuksia, mutta siitä tulisi luonteeltaan	vuosttaš lađđasis. Ovdamearkkat sámi árbevieruin leat boazodoalu siidaortnegat.
toisenlainen niiltä osin kuin se koskisi valtioiden ja saamelaiskäräjien tai valtioiden ja	čuovvu miehtá jagi johtinvuogádaga mii lea heivehuvvon nuppiid siiddaide, ja dat lea
yksittäisten saamelaisten välistä oikeussuhdetta.	Maiddái earáge ládje lea boazodoalu geavaheamit
Asiantuntijatyöryhmä katsoo, että luonteeltaan ainoastaan osittain	nannosit árbevieruin gitta, guođoheamis, mearkumis, rátkkadeamis ja ealuid
kansainvälisoikeudellinen sopimus aiheuttaa oikeudellista epäselvyyttä ja että sen auktoriteetti ja vaikuttavuus kärsivät.	Nu lea maiddái earáge ealáhusdoaimmaid organiseren meahcis dološ árbevieruid mielde, nugo meahčásteapmi, guolásteapmi, čuollamat, murjemat jna.,
Näin on olemassa vaara, ettei sen merkitys saamelaisten statuksen	geahča omd. čilgejuvvon geavaheami mii lea alimusrievtti duomus mii lea
sääntelijänä yllä asiantuntijatyöryhmän toivomalle tasolle.	váldojuvvon mielde Diggedieđuide 2001 (Rt. 2001), siidui 1229 (Čáhput-ášši).
Asiantuntijatyöryhmä pitää kuitenkin välttämättömänä sitä, että sopimusvaltioiden	Maiddái nággočoavdimatge dávjá čuvvot árbevierrun čieggan njuolggadusaid, main
saamelaiskäräjät ovat yksimielisiä sopimuksen sisällöstä.	gulahallan ja soabaheapmi vikkahuvvo eambbo go dikki duopmocealkin.
pitää parempana ratkaisua, jossa sopimuksen ratifiointi ja voimaantulo edellyttävät	Eará ovdamearkkat árbevieruin leat árbenvierut ja olbmuid luđiid eaiggátvuohta.
9. Yksittäisiä säännöksiä koskevia huomautuksia	Oktan árbevieruiguin namahuvvojit muhtumin unnit eanet leavvan
9.1 Yleistä	riekteoainnut.
Tämän ehdotuksen yleisessä osassa on ainoastaan rajoitetusti perusteltu säännöksiä, joita	ipmirdeami gáldut. Sámi árbevierut ja riekteoainnut leat sámi kultuvrras deaŧalaš oassi.
sopimustekstin on ehdotettu sisällytettäväksi.	mearrádusa geavaheamis lea dárbu váldit vuhtii artihkkala 3.
Tämä johtuu osittain siitä, että nämä säännökset	sámiid riekteoainnuide, riekteárbevieruide ja dábiide.
koskevat suuressa määrin jo aiempien julkisten selvitysten ja keskustelujen kohteina olleita	venšuvdnii nr. 169 mii lea iešmearrideaddji stáhtaid álgoálbmogiid ja čearddaid birra,
kysymyksiä.	artihkkalii 8 mii cealká:
Niitä on muun muassa käsitelty tämän asiantuntijatyöryhmän nimittämisen	Dán mearrádusa duhkodat lea leamaš ovdan Norgga alimusrievttis, geahča
perustana olleissa asiakirjoissa.	Dieggedieđuid 2001 (Rt 2001), siiddu 1116.
Emme ole tämän vuoksi katsoneet tarkoituksenmukaiseksi	láhkaaddis lea geatnegasvuohta iskat leatgo sámi árbevierut.
liittää ehdotukseemme dokumentaatiota, jossa kerrattaisiin jo ennalta hyvin tunnettua ja	árbevierru, de lahkaaddi dan čilget, ja árvvoštallat galgágo árbevierru váldojuvvot
helposti saatavilla olevaa aineistoa.	mielde lágaide.
Yleisen osan rajoittaminen johtuu myös siitä, että olemme	Nu lea nappo dalle, ahte láhkaaddi ii ferte gudnejahttit juohke
yleisesti päättäneet perustella ehdottamiamme säännöksiä yksittäisten artiklojen yhteydessä.	Dakkár iskamis ferte váldit vuhtii artihkkala 3 mearrádusa, mii lea sámiid ieš mearridanvuoigatvuođa birra.
Tämä on ollut koko työn ajan soveltamamme luonnollinen menettelytapa, ja se on johtunut	Árbevieru ii leat vejolaš hilgut dainnago dan orru eiseválddiide váttis čađahit.
sopimuksen erityisen laajasta aihepiiristä.	Váttisvuođat vulget vuos ja ovddimusat eiseválddiid
Sopimus käsittää tosiasiallisesti yhden kokonaisen	váilevaš máhtuin ja ipmárdusas das mii siidavuogádat lea.
kansan merkittävät elämänalueet, ja vaikka yksittäiset perusperiaatteet ovatkin suurelta osin	Muhto nugo deattuhuvvo
saamelaisoikeudellisen sääntelyn perusteena, eri alueisiin myötävaikuttavat usein hyvinkin	artihkkala 28 mearkkašumiin, de eiseválddit mat galget bargat sámi áššiiguin, fertejit
erilaiset asialliset näkökohdat.	skáhppot alcceseaset doarvái máhtu.
Sopimustekstiehdotuksen yli viidessäkymmenessä artiklassa	Nubbi lađas, nubbi cealkka: Mearrádus lea duopmostuoluid ja hálddahusa
monia näistä näkökohdista perustellaan erityisellä tavalla.	riektegeavahusa birra ja mearrida ahte dan oktavuođas fertejit doarvái bures váldit
Valitsemastamme esitysmuodosta	vuhtii sámi árbevieruid.
seuraa, että säännöksiä koskevat huomautukset ulottuvat kaiken kaikkiaan suhteellisen laajalle	Dat mearkkaša ahte duopmostuolut ja hálddahus aktiivva laččat fertejit čielggadit, leatgo sámi árbevierut dan suorggis.
alueelle. Ennen yksittäisiä säännöksiä koskevia huomautuksia kommentoimme joiltakin osin	Dasto fertejit árvvoštallat, leago sámi árbevieruin riektekvalitehta, namalassii buktetgo árbevierrorievtti,
Asiantuntijatyöryhmän 13. marraskuuta 2002 saaman toimeksiannon mukaan työryhmän tulee	vai leago nu ahte árbevierru dahje riekteoaidnu muđui boahtá mielde láhkadulkomis
Asiantuntijatyöryhmä on pohtinut,	ja konkrehta čovdosiid eará nyanseremis.
onko tässä yhteydessä oikein käyttää sanaa pohjoismainen, koska sopimus ei käsitä kaikkia	Artihkkal 5 mearkkaša ahte artihkkala 9 mearrádus gusto ii duššefal
Pohjoismaita vaan ainoastaan Suomen, Norjan ja Ruotsin.	riektegeavahusas duoin nuppiin stáhtalaš orgánain, muhto buot almmolaš
Tämän johdosta keskustelua on	váldegeavahusas.
käyty myös muista sellaisista sopimuksen otsikoista, kuten Saamelaisten oikeuksia Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa koskeva sopimus ja Suomen, Norjan ja Ruotsin välinen saamelaisten	Riektenjuolggadusaid harmoniseren Stáhtat galget ovttasráđiid sámedikkiiguin joatkevaččat bargat vai láhkaásahus ja eará reguleremat mat leat deaŧalaččat sámiid riikkarájiid rasttideaddji doaimmaide, sohpet buorebut oktii.
Asiantuntijatyöryhmä on kuitenkin päätynyt pitämään parhaana	Eaktun sámiid rádjerasttideaddji ovttasbargguide lea ahte lágat ja eará
Kuten edellä on mainittu, asiantuntijatyöryhmän	njuolggadusat eai hehtte dakkár ovttasráđálaš doaibmama.
toimeksiannossa käytetään juuri tätä nimitystä. Samaa nimitystä on käyttänyt myös työryhmä,	stáhtaid bargat dan badjelii ahte lágat ja njuolggadusat harmoniserejuvvojit mat leat
joka vuonna 1996 asetettiin selvittämään sopimuksen tarvetta ja edellytyksiä, katso	deaŧalaččat sámiid rádjerasttideaddji ovttasdoaibmamii. Njuolggadusaid dakkár
asuvat, nimittäin Suomea, Norjaa ja Ruotsia.	harmoniseren galgá čađahuvvot ovttasráđiid sámedikkiiguin.
Alkusanoissa esitetään sopimustekstin pohjana olevat tärkeimmät oikeudelliset periaatteet ja	Maiddái artihkkalat 11 ja 12 ulbmádit álkkásmahttit rádjerasttideaddji
alkuperäiskansaa, ja näkemys alkuperäiskansojen oikeudellisesta asemasta on muuttunut	ovttasdoaibmama, ja buot golbma artihkkala leat deaŧalaččat sámi báikegottiid
voimakkaasti sekä Pohjolassa että muualla maailmassa viime vuosikymmeninä.	joatkevaš huksemii mearrádusa mielde mii lea artihkkala 6 nuppi lađđasis.
Tämän	Nubbi
vuoksi alkusanoissa on aiheellista korostaa yksittäisten säännösten oikeudellista ja	mearrádus rádjerasttideaddji ovttasdoaibmama birra lea artihkkal 43, mii lea
saamelaispoliittista perustaa.	rádjerasttideaddji boazodoalu birra.
Siinä on kysymys valtio-oikeudellisesta uudistuksesta, jota on syytä	Dát ja eará artihkkalat rádjerasttideaddji ovttasdoaibmama birra soahpá oktii
Alkusanat ilmentävät sekä sopimusvaltioiden hallitusten että saamelaiskäräjien	artihkkaliin 17 mii lea Eurohparáđi rápmakonvenšuvnnas mii galgá suodjalit
Tämä jako on tehty, koska hallitukset ja saamelaiskäräjät haluavat sekä historian	nationála unnitveahkadagaid, ja artihkkaliin 32 mii lea ILO-konvenšuvnnas nr. 169
kokemusten että nykytilanteen pohjalta luonnollisestikin valita näkökantansa ja painottaa niitä	iešmearrideaddji stáhtaid álgoálbmogiid ja čearddaid birra, mas celkojuvvo ná:
jonkin verran eri tavoin, vaikka jaon tarkoituksena ei olekaan ilmentää minkäänlaista	Harmoniserema várás ferte leat prosedyra. Stáhtat berrejit ovttasráđiid plánet
Tällä jaolla korostetaan jo sopimuksen alkusanoissa myös hallitusten ja	lágaid sámi dilálašvuođaide. Dát lea doaibma ovttasbarganorgánii mas čilgejuvvo
saamelaiskäräjien yhdenvertaista asemaa sopimukseen liittyvässä työssä. Vaikka saamelaiset eivät olekaan sopimuspuolena, sopimuksen voimaantulo	artihkkalis 44. Ruoŧa sámediggi lea gulaskuddancealkámušastis davviriikkalaš sámekonvenšuvnna áššis čujuhan dasa ahte berre ásahuvvot sierra orgána mii goziha
edellyttää saamelaiskäräjien hyväksyntää, vrt. 48 artikla.	lágaid ja njuolggadusaid harmoniserema guđege riikkas.
Tämän johdosta on ollut tärkeää	Orgána berre gozihit ahte ii
tunnustaa saamelaiskäräjien määräysvalta jo alkusanoissa.	ovttage riikka njuolggadusat dan golmma riikkas boađe nuppi rikka sullasaš
Niistä käy myös ilmi, millaisia	njuolggadusaiguin vuostálagaid.
visioita saamelaiskäräjillä on saamelaissopimuksesta.	Dakkár orgána deaŧaleamos doaibma Sámedikki
Koko sopimus on asiantuntijatyöryhmän kaikkien jäsenten yhteisen työn tulos.	oaivila mielde šaddá buoridit sámi áššiid ovttasbarggu riikkarájiid rastá.
Saamelaiskäräjien perustavaa laatua olevia lausuntoja muotoiltaessa saamelaiskäräjien	joavku oaivvilda ahte konvenšuvdnalávdegoddi mii galgá vuođđuduvvot artihkkala
edustajien rooli työryhmässä on ollut erityisen vahva.	Jagi 1998 mannosaš raporttas mii lea davviriikkalaš sámekonvenšuvnna
Ensimmäinen osa: Sopimusvaltioiden hallitukset ilmoittavat tässä osassa	ráhkadeami birra, lea jure justa rádjerasttideaddji ovttasdoaibman deattuhuvvon
tunnustavansa saamelaisten aseman alkuperäiskansana, jonka asuinalue ylittää valtioiden	deaŧalaš sivvan davviriikkalaš sámekonvenšuvnna áigái oažžumii. Dakkár
Saamelaisilla on oma kulttuurinsa ja historiansa, omat perinteet, oma kieli ja	ovttasbargu lea deaŧalaš vai seailu sámi kultuvra, mii rasttida riikkarájiid:
omat tulevaisuudensuunnitelmat. Sopimusvaltioilla on kansallinen ja kansainvälinen vastuu	”Sámiid oktiigullevašvuođa vuođđun lea ee. oktasaš kultuvra, identitehta ja oktasaš árvovuođđu.
luoda saamelaisten kulttuurille ja yhteiskuntaelämälle riittävät elin- ja kehitysehdot. Tämä	Dát oktiigullevašvuohta rasttida riikkarájiid, ja oktiigullevašvuohta máŋgga suorggis čuovvu eananláskkorieggáid (breddegrader, leveysasteet).
tarkoittaa muun muassa saamelaisten itsemääräämisoikeuden tunnustamista. Edelleen on	Sámi suopmanguovllut, bivttasvierut, sohkavuođat, ealáhuseallin ja árbevirolaš gávppašeapmi leat ovdamearkkat.
välttämätöntä, että saamelaiset saavat mahdollisuuden kehittää yhteiskuntaelämäänsä yli	Rádjebidjama maŋŋil dat ii álo leat leamaš vejolaš, dahje lea leamaš váttis bisuhit sámi oktiigullevašvuođa.
valtionrajojen ja että heillä on käytettävissään maata ja vettä, joihin saamelainen kulttuuri perustuu.	Dattetge ii leat das eahpádus, ahte dan golmma stáhta birastahtti servodagat leat váikkuhan sámi kultuvrii, ja nu dat lea rievddaldan máŋgga guvlui muhtun surggiin.
Tässä yhteydessä on tärkeää myöntää, ettei saamelaisia ole aiemmin kohdeltu	Dat lea dagahan ahte sámi servodaga oktasaš ovdáneapmi deaivida stuorra hástalusaid.
valtaväestön kanssa samanarvoisena kansana. Toinen osa: Saamelaiskäräjät ilmaisevat tässä osassa tähtäävänsä työssään	Sámit leat bealisteaset ollu deattuhan rádjerasttideaddji ovttasbarggu, eanemusat arvat sámi organisašuvnnaid bokte.
saamelaisten elämän ja kulttuurin elinehtojen parantamiseen. Tässä yhteydessä on tärkeää,	Sámeráđi lea vejolaš namahit guovdilis doaibmin dán oktavuođas.
etteivät valtioiden rajat estä saamelaisten yhteenkuuluvuutta kansana tai yksilötasolla.	Sámi parlamentáralaš ráđi ovddideapmi sáhttá dás šaddat deaŧalaš.
Saamelaisille tulee antaa itsemääräämisoikeus, jonka avulla he voivat ottaa vastuun oman	Raporta deattuha davviriikkalaš stáhtaid ovddasvástádussa láhčit dilálašvuođaid nu,
tulevaisuutensa kehittämisestä.	ahte sámi kultuvra sáhttá ahtanuššat:
Saamelaiskäräjät haluavat saamelaisten puolesta pitää voimassa saamelaisten oikeudet ja vapaudet kansainvälisten ihmisoikeuksien ja muun	”Davviriikkalaš sámekonvenšuvnna lea áššin dárbu geahčadit oktan dainna ovddasvástádusain mii davviriikkalaš stáhtain lea das, ahte láhčit dilálašvuođaid nu ahte sámi kultuvra nanosmuvvá.
Toisessa osassa korostetaan edelleen, että saamelaisilla on oikeuksia niihin maa- ja vesialueisiin, joita he ovat vanhastaan käyttäneet.	Jos sámi kultuvra galggaš nanosmuvvat bures ja beaktilit, de dat gale eaktuda ahte oktasaš sámi kulturvuođđu oažžu ovdánanvejolašvuođaid, sorjákeahttá nationála stáhtain.
painotetaan myös, että saamelaisten perinteiset taidot ja perinteiset kulttuurin ilmentymät	Dat lea deaŧalaš eaktu, ahte servodatovdáneami vuođđun biddjojuvvojit sámi árvvut ja norpmat.
yhdessä saamelaisten luonnonvarojen käytön kanssa muodostavat osan saamelaisten	Dakkár ovdáneapmi lea dattetge das gitta dan golmma stáhta harmoniseremis.
kulttuuria.	” (s. 81-82)
Saamelaiskäräjät haluavat myös aiempaa voimakkaammin korostaa	Áššedovdi joavku doarju daid oainnuid maid raporta buktá ovdan.
saamelaisnaisen asemaa tärkeänä perinteiden säilyttäjänä.	Artihkkal 11 Kultuvrralaš ja ealáhuslaš ortnegiid ovttasbargu
Kolmas osa: Suomen, Norjan ja Ruotsin hallitukset lausuvat tässä osassa, että tämä sopimus on laadittu läheisessä yhteistyössä saamelaisten edustajien kanssa.	Stáhtat galget mearridit doaibmabijuid mat geahppudit sámiid riikkarájiid rasttideaddji ealáhusdoaimmaid ja vuhtii váldit sin riikkarájiid rasttideaddji kultuvrralaš dárbbuid.
Hallituksilla ja	Dáinna ulbmiliin stáhtat galget bargat dan badjelii ahte jávkadit dan mii ain heađušta sámiid ealáhusdoaimmaid sin riikiigullevašvuođa dahje ássanbáikki geažil dahje dannego sii ásset máŋgga riikkas, ja addit sámiide vejolašvuođa ávkašuvvat dan riikka kultuvrralaš fálaldagaiguin mas sii goas ain orožit.
saamelaiskäräjillä on täten ollut asiantuntijatyöryhmässä yhtä monta edustajaa ja tasavertainen	Artihkkal 10 lea dábálaš njuolggadus lágaid ja eará reguleremiid birra, mii
Sopimuksen ratifiointi edellyttää lisäksi, että kaikkien sopimusvaltioiden	galggašii álkkásmahttit sámiid ovttasdoaibmana riikkarájiid rastá, muhto artihkkal 11
saamelaiskäräjät hyväksyvät sopimuksen. Lopuksi hallitukset sitoutuvat takaamaan	gusto erenoamážit kultuvrralaš ja ealáhusalaš ovttasdoaibmamii riikkarájiid rastá.
saamelaisten tulevaisuuden tämän sopimuksen mukaisesti. 9.4 Yksittäiset säännökset	geatnegahttá riikkaid čađahit doaibmabijuid maiguin šaddá álkit sámiide jođihit
Sopimuksen tarkoituksena on vahvistaa ja lujittaa saamelaisten oikeuksia siten, että he voivat säilyttää ja kehittää kieltään, kulttuuriaan, elinkeinojaan ja yhteiskuntaelämäänsä niin, että valtionrajat mahdollisimman vähän häiritsevät tätä.	ealáhusdoaimmaid ja bargat ovttasráđiid kultuvrralaš áššiiguin riikkarájiid rastá. Dakkár doaibmabijut leat maid viehka deaŧalaččat go áigumuš lea seailluhit sámi
Sopimuksella on useita tarkoituksia.	Rievttálaš reguleremat šaddet leat
Sillä pyritään muun muassa vahvistamaan	daid dárbbašlaš doaibmabijuid joavkkus maid artihkkal 11 namaha.
saamelaisten asemaa alkuperäiskansana kolmessa sopimusvaltiossa ja tekemään sellaiset oikeudelliset johtopäätökset, joita saamelaisten asemasta alkuperäiskansana seuraa.	earáge doaibmabijut nugo ekonomalaš váikkuhangaskaoamit ja geavatlaš heivehusat
Sopimuksella pyritään myös vahvistamaan tietyt vähimmäisoikeudet, joiden on määrä olla	ovttasbarggu dihte gullet mearrádussii. Artihkkala 10 mearkkašumiin deattuhuvvo dárbu dakkár mearrádusaide maid
voimassa kyseisissä kolmessa sopimusvaltiossa, ja siten osaltaan yhdenmukaistamaan	artihkkal 11 namaha. Maiddái máŋga gulaskuddancealkámuša jagi 1998 mannosaš
saamelaisten kannalta merkittäviä oikeussäännöksiä. Lopuksi sopimuksen tarkoituksena on	raportii, mii lea sámekonvenšuvnna dárbbu birra, deattuhit dárbbašlažžan geahppudit
vähentää maan rajojen merkitystä saamelaisille niin, että he voivat harjoittaa toimintaansa	Nugo Norgga kulturráđđi čujuha gulaskuddancealkámušastis, de lea tendeansa ahte guhtege riika geahččá
niiden yli ja nauttia yhteiskunnan palveluista kolmessa sopimusvaltiossa kansalaisuuden tai	sámiid vástesaš doaimmaid riikkalaš bargun, ja danne lea váttis fidnet nationála ruđaid oktasaš sámi rádjerasttideaddji doaibmabijuide.
asuinpaikan estämättä.	Ovttasbargu váttásmuvvá maid
Tässä artiklassa mainitut asiat ovat kuitenkin sopimuksen päätarkoitus.	dainnago iešguđege riikka hálddahusortnet lea iešguhtet vuohkásis huksejuvvon.
Sopimuksen 1 artiklassa mainitaan kulttuurin ja yhteiskuntaelämän ohella elinkeinot.	Artihkkal 11 dahká stáhtaide dárbbašlažžan álggahit proseassa čoavdin dihte daid
Sama koskee myös muita sopimuksen artikloja, kuten esimerkiksi 6, 16 ja 41 artiklaa.	áššiid maid geažil otnáš rájit heađuštit ovttasbarggu. Ruoŧa sámediggi namaha čuovvovaš ovdamearkkaid váttisvuođain:
Suomen perustuslain 17 §:n 3 momentissa ja 121 §:n 4 momentissa ja vastaavasti Norjan perustuslain 110 a §:ssä kulttuurin käsite koskee myös elinkeinoja.	a) Doarjagat Ruoŧa boazodollui lea norgalaš ja suopmelaš gilvonjuolggadusaid geažil hehttehussan dasa ahte bohccot sáhttet vuvdojuvvot Supmii ja Norgii njuovvamassii.
sopimustekstissä, jossa on omat elinkeinoja koskevat säännöksensä ja omat kulttuuria	b) Norgga ja Ruoŧa boazoguohtunkonvenšuvnna mielde ruoŧŧilaš sápmelaččain lea vuoigatvuohta guođohit bohccuid Norggas dihto osiid jagis.
koskevat säännöksensä perinteisemmässä ja suppeammassa merkityksessä, on elinkeinoja	Norggas lasseealáhusa njuolggadusat leat eahpečielgasat ja leat viehka earáláganat Ruoŧa njuolggadusain.
kuitenkin tarkoituksenmukaista korostaa useissa artikloissa erikseen kulttuurikäsitteen ohella.	c) Helikopterfievrrideapmi, mii sáhttá leat dárbbašlaš sidjiide guđet jođihit boazodoalu guovtte bealde ráji, deaivida váttisvuođaid ráji geažil.
On kuitenkin syytä painottaa, että elinkeinojen mainitseminen 1 artiklassa ja muissa	Stáhta girjeráju bearráigeahčču čujuha dasa ahte guđege riikka
tämän sopimuksen artikloissa kulttuurin ohella ei saa johtaa siihen, että kulttuurin käsite	bibliotehkabálvalusat leat riikkalaš dássái gullevaččat, eaige davviriikkalaš dássái.
ymmärrettäisiin kansallisessa lainsäädännössä, esimerkiksi Suomen ja Norjan perustuslaissa,	Norgga girjerádjoláhka geatnegahttá girjeráju bálvalit ”buohkaid guđet ásset riikkas”.
Myös varsinaisessa sopimuksessa on useita esimerkkejä siitä, että	Stáhta bibliotehkabearráigeahčču vuorddaša davviriikkalaš sámekonvenšuvnna mii
kulttuuri- käsite sisältää myös elinkeinot.	sáhttá rahpat formála kanálaid riikkarájiid rastá.
Tällaisia esimerkkejä on muun muassa 3 artiklassa ja III luvun artikloissa.	Ovdamearka riikkarájiid rasttideaddji ovttasbarggu váttisvuođain lea girje
Saamelaiset ovat alkuperäiskansa Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa.	busse mii lea johtán Sitje Jarnges, Árborddis, Norggas, ja rastá Västerbottenii Ruŧŧii.
Suomi, Norja ja Ruotsi ovat kaikki tunnustaneet, että saamelaiset ovat näiden maiden	Ovdal girjebusse lei norgalaš ja ruoŧŧilaš suohkaniid ovttasbargoprošeakta. Prošeakta
alkuperäiskansoja ja heimokansoja koskevan ILO:n yleissopimuksen n:o 169 Norja on	nogai jagi 1998 go ii šat lean hállu Ruoŧa bealde doarjut prošeavtta. Dan maŋŋil lea
tunnustanut saamelaiset alkuperäiskansaksi.	geahččaluvvon oažžut EO-ruđaid prošektii.
Ruotsissa hallitus lausui vuonna 1977	Sámiid Dáiddárráđđi, mii lea sámi dáiddárorganisašuvnnaid
tekemässään esityksessä 1976/77:80, että saamelaiset ”muodostavat Ruotsin	suodjeorganisašuvdna, háliida ahte davviriikkalaš sámekonvenšuvdna galggašii
alkuperäisväestön, joka on yhtä vanha tai vanhempi kuin maan valtaväestö”.	ráhkadit vuođu buoret ovttasbargui ja namaha čuovvovaš áššiid:
kannatettiin Ruotsin valtiopäivien kulttuurivaliokunnan mietinnössä, katso KrU 1976/77:43.	1) Oktasaš sámi kulturfoandda 2) Sámi dáiddáriid vástesaš stáhtalaš stipeanddaid oktiiheivehallama 3) Oktasaš davviriikkalaš sámi filbmafoandda 4) Oktasaš davviriikkalaš konseartafálaldaga 5) Ovttasbarggu sámi dáidaga ja kultuvrra oahpahusas
Sopimusvaltiot on muodostettu alueelle, jota ei ole tarkoitettu ainoastaan norjalaisille,	Nugo namahuvvui, de Norgga kulturráđđi lea čujuhan váttisvuođaide mat leat
ruotsalaisille ja suomalaisille vaan myös saamelaisille.	riikkarájiid rasttideaddji ovttasbarggus, ja dat dadjá cealkámušastis:
3 artikla	”Stáhtalaš hálddašanapparáhta lea guđege dan golmma davviriikkas mas dás lea sáhka, sierra ládje huksejuvvon, ja dat lea juoga mii sáhttá dagahit geavatlaš váttisvuođaid sámiid birrasiid riikkaráji rásttideaddji ovttasbargui.
Saamelaisilla on kansana itsemääräämisoikeus kansainvälisen oikeuden sääntöjen ja tämän sopimuksen määräysten mukaisesti.	Álgoálggos guhtege riika atná iežas rahčamušaid sámiid várás riikkasiskkáldas áššin, ja váttis sáhttá oažžut dohkkehusa dasa, ahte riikkalaš ruđat galget geavahuvvot davviriikkalaš doaibmabijuide.
Niin pitkälle kuin näistä säännöistä ja määräyksistä seuraa, on saamelaisilla oikeus itse päättää taloudellisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta kehityksestään ja omia tarkoituksiaan varten määrätä luonnonvaroistaan.	Muhtun riikkain lea oktasaš ovddasvástádus sámi álbmogis, ja Norgga kulturráđđi oaivvilda ahte Davviriikkalaš konvenšuvdna sáhttá váikkuhit nu, ahte unnida sihke geavatlaš ja rievttálaš hehttehusaid mat heađuštit sin meannudeames sámiiguin ovtta ládje.”
Tämä määräys vahvistaa saamelaisten itsemääräämisoikeuden.	Ovdamearkan dakkár váttisvuođain mat namahuvvojit dás, mii sáhttit čujuhit
itsemääräämisoikeus vuonna 1966 tehdyn kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan	viggamušaide oažžut áigái kultuvrralaš ja giellalaš ovttasbarggu lullisámi guovllu davimus oasis.
YK:n yleissopimuksen (KP) ja samana vuonna tehdyn taloudellisia, sosiaalisia ja	Ovttasbargu beroštahttá ollu, muhto váttis lea oažžut doaibmabiju otnáš ruhtadanortnegii vuollái.
sivistyksellisiä oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen mukaan.	Interreg-ruđaid leat ohccojuvvon, men dat ii leat boahtán mielde Interreg-prográmmii.
yleissopimuksen 1 artikla on samansisältöinen:	Dát prográmmat leat odne hábmejuvvon nu
”1. Kaikilla kansoilla on itsemääräämisoikeus.	ahte plánejuvvon ovttasbargu vánit heive dáláš prográmmii.
Tämän oikeuden nojalla ne määräävät vapaasti poliittisen asennoitumisensa ja harjoittavat vapaasti taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten olojensa kehittämistä.	Jagi 2004 bargoraporttas, man namma lea Rájehis davvi, mii gieđahallá Suoma ja Norgga rádjeguovlluid ovttasbarggu, deattuhuvvo ealáhudsdoaimmaid
Missään tapauksessa ei kansalta saa riistää sen omia elinehtoja.	dárbu ovttasbargui, geahča s. 26 ja ovddas. Rádjerasttideaddji ealáhusdoaimmaid lea
Kaikki kolme sopimusvaltiota ovat ratifioineet nämä yleissopimukset.	álkimus ovddidit Ruoŧa ja Suoma gaskka, mat goappašagat leat EU-lahtut.
Suomessa ja	seabbo lea ovttasbargu riikkaráji rastá Norgii.
Norjassa yleissopimukset on myös otettu osaksi kyseisten valtioiden lainsäädäntöä.	Gálvvuid ovddas mat fievrriduvvojit Norggas eret, lea bággu máksit ii duššefal tuollu, muhto maiddái momssa.
Norjassa	Dát leat
yleissopimukset otettiin osaksi lainsäädäntöä 21. toukokuuta 1999 annetulla ihmisoikeuslailla	dakkár áššit maid stivrejit EU-dásis, geahča Rájehis davi s. 28. Stáhtat fertejit dattetge
nro 30, johon sisältyi etusijasäännös, katso 3 §.	daid rámaid siskkobealde maid EU ja konvenšuvnnat bidjet, geahččalit unnidit dakkár
Itsemääräämisoikeutta on selostettu lähemmin	áššiid mat heađuštit rádjerasttideaddji ovttasdoaibmama.
7.16 kohdassa sekä liitteessä 3.	Artihkkal 12 Oahpahusas ja fálaldagain ovttasbargu
Suomen perustuslain 121 §:n 4 momentissa on saamelaisten itsemääräämisoikeutta	Stáhtat galget láhčit dilálašvuođaid nu, ahte sámiin guđet ásset juosat dán golmma riikkas, leat vejolašvuođat oažžut oahpahusa, dearvvašvuođabálvalusaid ja sosiálafálaldagaid man nu dán golmma riikkas, mas buoremusat orru soahpamin.
”Saamelaisilla on saamelaisten kotiseutualueella kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto sen mukaan kuin lailla säädetään.”	Dan botta go artihkkalis 10 lea dábálaš njuolggadus lágaid ja eará regu leremiid birra mat galggašedje álkkásmahttit sámiid riikkarádjerasttideaddji ovttas
Alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeus on keskeinen kysymys kansainvälisillä	doaibmama, de artihkkal 12 lea earenoamážit riikkarádjerasttideaddji oahpahus
foorumeilla, joilla pohditaan alkuperäiskansoihin liittyviä asioita.	maiguin oktiiheivehit oahpahusfálaldagaid ja čálgoortnegiid sámiid várás guovtte
alkuperäiskansojen oikeuksia koskevaksi YK:n julistukseksi sanotaan (3 artikla):	bealde rájiid, nu ahte daid sáhttet buoremus lági mielde geavahit goappašiid bealde.
YK:n julistusluonnokseen tähtäävän työn aikana Pohjoismaat ovat kannattaneet	Dakkár oktiiheiveheamit leat maid viehka deaŧalaččat sámi báikegottiid seaillu
alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeutta koskevia säännöksiä, katso 7.7.	Rievttálaš reguleremat mat geahppudit beassama oahpaheapmái ja čálgo
Itsemääräämisen käsitettä ei ole sisällytetty Suomen perustuslain saamelaisia	ortnegiidda beroškeahttá riikkarájiin, leat dárbbašlaš doaibmabijut dán mearrádusa
koskevaan määräykseen.	mielde.
Sen asemesta perustuslain 121 §:n 4 momentissa käytetään	Muhto maiddái earáge doaibmabijut nugo ekonomalaš váikkuhangaskaoamit
Vuodesta 1999 lähtien YK:n ihmisoikeuskomitea on ollut valmis soveltamaan KP:n 1	ja geavatlaš heivehallamat rádjerasttideaddji ovttasbargui, leat dárbbašlaččat
määräaikaisraportteja käsitellessään.	ollašuhttin dihte dán artihkkala.
Tällöin komitea on vahvistanut saamelaisten olevan kansa 1 artiklan perusteella.	Dárbu dakkár mearrádusaide go daidda maid artihkkal 12 meannuda, lea
Saamelaiset eivät ole ainoastaan alkuperäiskansa vaan myös kansa vuoden 1966	deattuhuvvon artihkkala 10 mearkkašumiin. Maiddái máŋga gulaskuddancealkámuša
yleissopimusten yhteisen 1 artiklan nojalla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki	mat leat jagi 1998 mannosaš raportii, mii lea sámekonvenšuvnna dárbbu birra,
maailmassa elävät ryhmät, joihin viitataan alkuperäiskansoina, ovat kansoja yhdessä ja	deattuha dárbbu álkkásmahttit oahpahusa ja čálgoortnegiid riikkarájiid rastá. Ruoŧa
Kansainvälisessä oikeudessa edelleen jatkuva alkuperäiskansojen	sámediggi lea gulaskuddancealkámušastis davviriikkalaš sámekonvenšuvnna áššis
oikeuksiin liittyvä kehitysprosessi heijastuu sanoista, ja	čujuhan dasa, ahte bargomárkanoahpahus (fidnooahpahus), kursadoaimmat ja
heimokansoja koskevan ILO:n yleissopimuksen n:o 169 1 artiklan 3 momenttiin, jossa sanotaan, ettei yleissopimuksessa käytetty alkuperäiskansan käsite tarkoita kaikkien puheena	allaskuvlaoahpahus berrejit leat fállamassii buot golmma riikka sámiide, muhto ahte
olevien ryhmien olevan kansa yleisessä kansainvälisessä merkityksessä.	leat máŋga ovdamearkka das, mo dakkár ovttasdoaibman váttásmahttojuvvo.
Kansainvälinen oikeus tunnustaa ainoastaan erityistapauksissa kansan oikeuden	riikkarájiid rastá, go lullisámi álbmot lea unni ja ássá bieđgguid:
irtautua (toisin sanoen oman valtion perustamisen) itsemääräämisoikeuden laillisena muotona.	Maiddái Nordlándda fylkkasuohkan deattuha dárbbu formaliseret ovttasbarggu riikkarájiid rastá.
Tällaisia tapauksia ovat sotilaallinen miehitys ja karkea syrjintä jatkuvat ja vakavat	Dát guokte fylkkasuohkana leat ovttasráđiid Lulli-Trøndelága fylkkasuohkaniin ja Hedmárkku fylkkasuohkaniin jagi 2005 guovvamánus dahkan
ihmisoikeusrikkomukset mukaan luettuina.	ovttasbargosoahpamuša Norgga sámedikkiin.
Toisissa tilanteissa monietnisissä valtioissa	Soahpamušas deattuhuvvo deaŧalažžan
asuvien kansojen on onnistuttava löytämään sellaisia oman itsemääräämisoikeutensa	bargat ovttas leanaiguin mat leat Ruoŧa bealde, vai nannejuvvošii lullisámi
tai siirrä valtioiden rajoja.	servodatovdáneapmi ja vai lea máhttolonohallan.
Saamelaiset eivät ole kansana ja Pohjoismaiden alkuperäiskansana	Jagi 2004 bargoraporttas mii lea Suoma ja Norgga ovttasbarggu birra davvin,
sellaisessa tilanteessa, että he voisivat vaatia kansainvälisen oikeuden nojalla oman valtion	Rájehis Davvi, lea garrasit deattuhuvvon dárbu bargat ovttas oahpahusa ja dearvvaš
perustamista.	vuođa surggiin.
Saamelaisten ja sopimusvaltioiden tulee kansainvälisen oikeuden pohjalta	Das namahuvvo oahpaheddjiid ja ohppiid lonohallan ja oahpahus sámegielas ja sámegillii.
yhdessä luoda sellaisia saamelaisten itsemääräämisoikeuden soveltamisen mahdollistavia	Sávaldat lea ahte oahpaheaddjit ja oahppit galget bargat ovttas, muhto dasto celkojuvvo:
järjestelmiä, jotka eivät kyseenalaista nykyisiä valtionrajoja.	Ovdamearka lihkostuvvan ovttasbarggus mii lea álggahuvvon vaikko leatge
viitataan kansainvälisen oikeuden säännöksiin ja saamelaissopimuksen määräyksiin.	dákkár váttisvuođat, lea Sirpmá skuvlla ja Ohcejoga skuvlla ovttasbargu. Muhto
Kansainvälisoikeudellisista säännöksistä keskeisiä ovat etenkin edellä mainitut kansainväliset	čielggas lea ollu livččii vejolaš earáhuhttit vai dákkár ovttasbargoprošeakta šattašii
yleissopimukset.	ain álkibun.
Sopimuksen omista säännöksistä itsemääräämisoikeuden sisältöä sääntelevät	1980-logus čađahedje Norggas ja Suomas doaibmabijuid álkkásmahttin dihte
tarkemmin etenkin saamelaiskäräjien ja sopimusvaltioiden muiden viranomaisten välistä	organiseremis, ja ovddeš ovttasbarganvugiid ii leat šat vejolaš čuovvut juohke čuoggá
Viittaus kansainvälisen oikeuden säännöksiin merkitsee, että saamelaisten	dáfus, geahča raportta Rájehis Davvi, s. 16. Suomas suohkanat leat ožžon eambbo
itsemääräämisoikeuden sisältö kehittyy samaan tahtiin kuin kansainvälisoikeudelliset	iešstivrema, ja Norggas fas leat sirdán hálddašeami fylkkasuohkanis dearvvašvuođa
säännökset.	doaimmahagaide.
itsemääräämisoikeuden sopimuksen tarkoittamalla tavalla.	Dain geat sohpe ovttasbargosoahpamuša 1980-logus, ii leat šat
4 artikla Henkilöt, joita sopimus koskee	váldoovddasvástádus dearvvašvuođaásahusas.
Sopimus koskee Suomessa, Norjassa tai Ruotsissa asuvia henkilöitä, jotka pitävät itseään saamelaisina, ja: 5. joilla on saamen kieli kotikielenä tai joilla on vähintään yksi vanhempi tai isovanhempi, jonka kotikieli on tai on ollut saamen kieli, tai 6. joilla on oikeus harjoittaa poronhoitoa Norjassa tai Ruotsissa, tai 7. joilla on äänioikeus tai jotka täyttävät äänioikeuden edellytykset saamelaiskäräjien vaaleissa Suomessa, Norjassa tai Ruotsissa, tai 8. jotka ovat 1, 2 tai 3 kohdassa tarkoitetun henkilön lapsia.	Ovttasbarganortnegiid lea danne dárbu
Artiklassa ilmoitetaan, ketkä voivat vedota tämän sopimuksen mukaisiin oikeuksiin.	árvvoštallat ođđasis. Raporta namaha ahte ovdal lei ovttasbargu Roavvenjárgga Lappi váldo
Sopimus koskee sekä saamelaisia laitoksia että kaikkia kolmea sopimusvaltiota.	buohcceviesu mánáidpsykiatriija ossodaga ja Kárášjoga Mánáid- ja nuoraid
Artikla	psykitriija ossdaga gaskka.
asettaa kaksi ehtoa, joiden tulee täyttyä, jotta henkilö kuuluu sopimuksen määräysten piiriin.	Nuppástusaid maŋŋil, mat šadde Suoma dearvvašvuođa- ja sosiálaásahussii, Ohcejoga suohkan oastá dáid bálvalusaid.
Henkilön tulee 1) olla saamelainen ja 2) asua jossakin sopimusvaltiossa.	mánáidpsykiatriija dikšoruoktu ja skuvla mánáide. Das leat bargonávccat divššodit
Tähän sopimukseen perustuvien oikeuksien sisällön mukaan kysymys siitä, voiko	maiddái mánáid guđet bohtet Suoma bealde. Ochejoga suohkan sihtá dakkár
henkilö vedota sopimuksen määräyksiin, tulee voida tutkia tuomioistuimessa.	ovttasbarggu, go dát dikšoruoktu lea lagat Ohcejoga go suopmelaš fálaldat, mii lea
Siinä	Roavvenjárggas.
yhteydessä tämän artiklan määräys saattaa olla ratkaiseva.	(Geahča Rájehis davvi s. 18) Dikšoruovttu ja skuvlla árvala
Niissä asioissa, joissa syntyy	joatkit divššodanfálaldaga mii lea Deanus.
erimielisyyttä jonkun pitämisestä saamelaisena, tuomioistuimen tulee saamelaisten	Artihkkal 12 dahká dárbbašlažžan stáhtaide álggahit proseassa mas jávkadit
itsemääräämisoikeuden mukaisesti painottaa saamelaisten laitosten käsitystä asiasta.	daid áššiid mat odne hehttejit rádjerasttideaddji ovttasbarggu.
jotka ovat syrjiviä tai mielivaltaisia, tuomioistuimen tulee soveltaa tämän määräyksen objektiivisia kriteerejä turvatakseen yksilön oikeudet.	Sámi álbmoga symbolat Stáhtat galget gudnejahttit sámiid vuoigatvuođa mearridit sámeleavgga ja eará sámi álbmotlaš symbolaid geavaheami.
Sopimuksen 45 artiklan mukaisesti perustettavan sopimuslautakunnan roolin voi odottaa muodostuvan keskeiseksi etenkin ensimmäisinä vuosina, kun se joutuu tulkitsemaan tätä	Stáhtat galget dasto, ovttasráđiid sámedikkiiguin, bargat dan badjelii ahte sámi symbolat bohtet oidnosii dakkár vuogi mielde mas čuollu bures sámiid sajádat okta álbmogin golmma riikkas.
kolmen sopimusvaltion saamelaisiin yhteisesti sovellettavaa määräystä objektiivisesti ja	Artihkkal regulere sámiid oktasaš symbolaid geavaheami dan golmma riikkas.
Sopimuslautakunnan on 4 artiklaa tulkitessaan kunnioitettava saamelaisten	Sámit galget ieža mearridit sámi leavgga (flávdda) geavaheami ja eará sámi nationála
itsemääräämisoikeutta.	symbolaid geavaheami.
Ensimmäinen kohta: Sopimus koskee ainoastaan sopimusvaltioissa asuvia saamelaisia.	Lunddolaš lea ahte dakkár symbolaid geavaheami mearridit oktasaš sámi orgánat.
Se,	Norgga sámeláhkii (mii bođii geassemánu 12. b. 1987 nr. 56) lasihuvvui čuoŋománu 11. b. 2003 láhkanuppástusas ođđa § 1-6, mii čuodjá ná: "Sámi leavgga lea 13. davviriikkalaš sámekonfereansa dohkkehan borgemánu 15. b. 1986. Sámediggi sáhttá láhkaásahusain mearridit dárkileabbo mearrádusaid sámi leavgga geavaheamis."
keitä pidetään saamelaisina, käy ilmi toisen ja kolmannen kohdan määräyksestä. Henkilön ei tarvitse olla jonkin tietyn sopimusvaltion kansalainen, jotta sopimuksen	Dakkár láhkaásahus mearriduvvui miessemánu 27. b. 2004. Eará sámi nationála symbolat leat sámiid álbmotlávlla ja sámiid álbmotbeaivi guovvamánu 6. beaivi.
määräykset koskisivat häntä. Ratkaiseva tekijä on asuinpaikka eikä kansalaisuus.	Mearrádus mearkkaša maid dan ahte lea vuoigatvuohta geavahit sámi álbmotsymbolaid almmolaš oktavuođain.
Riittää, että	Sámiid stivren
saamelainen asuu yhdessä sopimusvaltiossa. Tämän johdosta epävarmuudella siitä, missä	Guđesge dan golmma riikkas galgá leat sámediggi, mii lea riikka bajimuš sámi orgána.
näistä kolmesta valtiosta saamelainen asuu, ei ole merkitystä.	Dárkilet njuolggadusaid sámedikkiid válddi birra mearriduvvojit lágas.
Merkitystä ei ole myöskään sillä, voidaanko jonkun saamelaisen sanoa asuvan kahdessa kolmesta sopimusvaltiosta.	Sámedikkit dahket álgaga ja buktet cealkámušaid buot áššiide maidda dikkit gávnnahit leat siva nu dahkat.
Asuinpaikkavaatimuksella on siis merkitystä ainoastaan suhteessa sopimusvaltioiden	Vuosttaš lađas mearrida ahte kontraherejeaddji stáhtain guđesge galgá leat
ulkopuolella asuviin saamelaisiin, joihin sovelletaan asuinpaikkasidonnaisuuden periaatetta.	Buot golmma riikas lea odne sámediggi masa sámit guđet leat čálihuvvon
Tällöin voi herätä kysymys tarkemmista ehdoista, joiden nojalla oleskelua Pohjoismaissa	jienastuslohkui ja geain lea dábálaš jienastanvuoigatvuohta leat válljen sámiid.
Tämä kysymys tulee kuitenkin ratkaista itsenäisesti	Sámedikkiid sajádat nanosmuvvá eambbo dáinna konvenšuvdnamearrádusain.
suhteessa tähän sopimukseen ja tämän sopimuksen tarkoituksen pohjalta.	Nuppi lađđasa mielde riikkaid sámediggeválggaid njuolggadusat galget
Kun on selvää, että	mearriduvvot lágain.
henkilö on saamelainen, ja kun samalla on selvää, että tällä henkilöllä on merkittävä paikallinen yhteys yhteen näistä kolmesta valtiosta, kyseisen henkilön tulee saamelaisen	Dattetge lea deaŧalaš sihkkarastit sámedikkiid vejolašvuođa váikkuhit, ja danne dakkár láhka ferte válmmaštuvvot šiehtadallamiiguin
kulttuuriyhteisyyden nojalla kuulua sopimuksen piiriin.	sámedikkiiguin artihkkala 16 njuolggadusaid mielde.
Ensisijaisesti Pohjoismaiden	Dat áššit main dás lea sáhka,
säännöllisesti yhdessä sopimusvaltiossa säilyttääkseen yhteytensä saamelaiskulttuuriin.	sáhttet muhtumin adnojuvvot nu deaŧalažžan sámi servodateallimii ahte sámedikkiid
Toisessa ja kolmannessa kohdassa mainitaan, keitä on tämän sopimuksen mukaan	dohkkehus dárbbašuvvo artihkkala 16 nuppi lađđasa mielde.
Toisen kohdan määräys asettaa subjektiivisen kriteerin, eli	Goalmmát lađas: Sámi álbmogis lea vuoigatvuohta iešmearrideapmái, geahča
siinä viitataan henkilön omaan käsitykseen itsestään saamelaisena.	artihkkala 3. Sámi álbmoga ovddasteaddi orgánan sámiid iešmearridanvuoigatvuođa
Tämän kriteerin merkitystä	lunddolaš hálddašeaddjit leat sámedikkit.
on korostanut muun muassa YK:n rotusyrjintäkomitea (CERD), jonka mukaan jokaisen tulee	Sámedikkit fertejit danne leat doaibma mušat main dat sáhttet hálddašit dán iešmearridanvuoigatvuođa.
saada vapaasti päättää, kuuluuko hän vähemmistöön (Concluding Observations on Finland	Seammá čujuheapmi lea artihkkalis 3, ja dat mearkkaša ahte iešmearridanvuoigat
2003).	vuođa galgat ipmirdit nugo ilbmá artihkkalis 3.
Koska pohjoismainen saamelaissopimus sisältää muun muassa määräyksiä valtioiden	Nugo earáge orgánaid almmolaš váldehálddašeapmi, de ferte sámedikkiidge
positiivisista velvoitteista saamelaisia kohtaan, on lisäksi luotava myös objektiivisia	hálddašanváldi leat lága vuođul. Danne celkojuvvo nuppi cealkagis ahte sámedikkiid
kriteereitä, jotta sopimuksen määräyksiin olisi mahdollista vedota.	váldi nannejuvvo lágas. Politihkalaš orgánan Sámediggi sáhttá friddja dahkat álgaga
Tämä subjektiivisten ja	ja čađahit doaibmabijuid mat eai sorjá almmolaš válddi geavaheamis.
objektiivisten kriteerien yhdistelmä vastaa YK:n ihmisoikeuskomitean tulkintaa YK:n	Njealját lađas: Sámedikkit mearridit ieža makkár áššiid sii dáhttot váldit ovdan.
kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen 27 artiklasta.	Sámedikkiin lea vuoigatvuohta cealkit juoidá buot áššiin main dat háliidit nu dahkat.
määräys ei rajoitu syrjimättömyyteen, katso 7.4. 3 kohta edellä.	Dat gusto vaikko ášši ii leat sáddejuvvon Sámediggái, ja maiddái áššiin maid
Itseidentifikaation lisäksi sovellettavat objektiiviset kriteerit käyvät ilmi 1–4 kohdasta.	artihkkalat 16 ja 17 eai govčča. Artihkkal 15 Sámedikkiid iešráđalaš mearrádusat
määrittämiseksi, keitä on esimerkiksi saamelaiskäräjien vaalien yhteydessä pidettävä	Sámedikkit dahket iešráđálaš mearrádusaid dain áššiin main sis lea váldi nu dahkat riikkalaš ja riikkaidgaskasaš rivttiid mielde.
saamelaisina, siinä ilmoitetaan kolmessa sopimusvaltiossa yhteisiksi tulkitut kriteerit.	Sámedikkit sáhttet soahpat riikkalaš, guvllolaš ja báikkálaš ovttadagaiguin nannet sámi kultuvrra ja servodateallima.
1 kohta: Tässä mainittu kriteeri perustuu saamen kielen käyttöön ja muodostaa kaikissa	dárkileabbo sisdoallu vuolgá álbmotrievtti njuolggadusain ja konvenšuvnna artihkkaliin, geahča artihkkala 3 vuosttaš cealkaga.
kolmessa sopimusvaltiossa perustan äänioikeudelle saamelaiskäräjien vaaleissa.	dárkileappot regulerejit Sámedikki iešmearridanvuoigatvuođa čađaheami dán konvenšuvnna mielde.
jonka kotikielenä on saamen kieli, on oikeus pitää itseään saamelaisena.	Muhtun áššešlájaide iešmearridanvuoigatvuohta mearkkaša vuoigatvuođa beassat
henkilöä, jolla saamen kieli ei ole ollut kotikielenä mutta jonka toisella vanhemmalla tai	okto mearridit, muhto eará áššešlájaide fas dat lea ovttasdoaibman iešguđetlágan hámis.
toisella isovanhemmalla on ollut kotikielenä saamen kieli.	Artihkkal 15 gusto dakko gokko sámedikkiin lea vejolašvuohta doaibmat
isoisovanhempien käyttäneen saamen kieltä kotikielenään, on oikeus pitää itseään	iešráđálaččat. Čuovvovaš artihkkaliin regulerejuvvo sámedikkiid ja eará eiseválddiid
saamelaisena ja siten oikeus äänestää saamelaiskäräjien vaaleissa, katso saamelaislain 2 §:n 6	dárkileabbo ovttasdoaibman. Vuosttaš lađas regulere sámedikkiid vejolašvuođa dahkat iešráđálaš
mom. Sama ei päde Suomessa ja Ruotsissa.	mearrádusaid.
Koska 1 kohdan määräys käsittää näitä kolmea	Nugo namahuvvo artihkkala 14 goalmmát lađđasa mearkkašumiin, de
Ne norjalaiset, joiden isovanhempien toisen vanhemman kotikielenä oli saamen	Sámedikkis ferte nugo earáge orgánain leat láhkavuođđu dahkat mearrádusaid mat
kieli, kuuluvat kuitenkin 3 kohdan määräyksen piiriin.	Dakkár mearrádusaid mat eai mearkkaš váldegeava
2 kohta: Tässä määräyksessä mainitaan erityisesti ne henkilöt, joilla on oikeus harjoittaa	heami, Sámediggi sáhttá dahkat almmá láhkavuođu haga, geahča artihkkala 14
poronhoitoa Norjassa tai Ruotsissa.	goalmmát lađđasa mearkkašumiid.
Tällaista määräystä tarvitaan kielisäännöksen lisäksi sen	Dát lea duogáš go čujuhuvvo vuosttaš lađđasis riikkalaš riektái.
tosiasian takia, että jotkut − etenkin eteläisimmillä saamelaisalueilla asuvat – porosaamelaiset ovat menettäneet yhteyden saamen kieleen kotikielenä.	Vuosttaš lađđasis čujuhuvvo dasa, ahte sámi álbmogis maiddái riikkaidgaskasaš njuolggadusaid mielde sáhttá leat vuoigatvuohta beassat okto dahkat mearrádusaid.
että heitä pidetään saamelaisina poronhoito-oikeutensa johdosta.	Dalle Sámediggi galgá dahkat mearrádusa sámiid beales.
Tämä oikeus on sekä	Ovdamearkan dás lea dat
sinänsä vaikuttaa turhalta, koska kielivaatimus, jonka on täytyttävä äänioikeuden saamiseksi	gulaskuddangeatnegasvuohta (konsultasjonsplikt) mii vuolgá njuolggadusain mat leat
saamelaiskäräjien vaaleissa, käsittää myös isoisovanhempien kotikielen, vrt. tämän artiklan 3	ILO-konvenšuvnnas nr. 169 mii gieđahallá iešmearrideaddji stáhtaid álgoálbmogiid ja
Koska tässä suhteessa ei ole mitään erityistä syytä tehdä	čearddaid, geahča dás ovddabealde čuoggá 7.3.2. Geahča dákko ovdamearkan
eroa Norjan ja Ruotsin välillä, on päätetty, että tämä määräys koskee myös Norjaa.	proseassa mii lei Norggas dasságo bođii láhka Finnmárkku fylkka eatnamiid ja
Näiden kahden valtion poronhoitolainsäädännöstä käy ilmi, millä alueilla saamelaiset	luondduriggodagaid riektedili ja hálddašeami birra, geassemánu 17. beaivásaš láhka
Tämä kohta koskee henkilöitä, joilla itsellään on oikeus harjoittaa	Čujuhus riikkaidgaskasaš riektái lea muđui vuos ja ovddimusat boahtteáiggi
saamelaista poronhoitoa, eikä henkilöitä, jotka ovat saaneet poronhoito-oikeuden erivapauden,	Riikkaidgaskasaš njuolggadusat álgoálbmogiid riektedili birra sáhttet
avioliiton tai vastaavan nojalla. Mikäli syntyy epäselvyyttä siitä, koskeeko tämä määräys	ovddiduvvot nu, ahte addet álgoálbmogiidda stuorit vuoigatvuođa beassat ieža dahkat
jotakuta henkilöä, asiaa tulee voida tutkia tuomioistuimessa, vrt. tämän artiklan	mearrádusaid. Dan dáhpáhusas Sámediggi galgá doaimmahit dán vuoigatvuođa sámi
alkuhuomautukset.	álbmoga beales.
Määräys on rajoitettu koskemaan Norjaa ja Ruotsia. Säännös ei koske Suomea, koska	Nubbi lađas: Sámi kultuvrra ja servodateallima sihkkarastima ja ovddideami dihte
poronhoito-oikeus ei Suomessa ole saamelaisten erityisoikeus, katso 42 artikla ja siihen	lea deaŧalaš ráhkadit arenaid Sámedikki ja almmolaš eiseválddiid ovttasdoaibmama
liittyvät huomautukset.	várás.
3 kohta: Henkilöillä, joilla on äänioikeus tai jotka täyttävät äänioikeuden edellytykset saamelaiskäräjien vaaleissa, on oikeus pitää itseään saamelaisina.	Ovdamearkan sáhttit čujuhit soahpamuššii maid Norgga ráđđehus ja Norgga sámediggi dahke giđđat 2005 stáhtalaš eiseválddiid ja Sámedikki gulaskuddamiid
epäsuorasti sopimusvaltioiden säätämiin saamelaiskäräjiä koskeviin lakeihin.	birra (geahča dárkileappot dán soahpamuša dás vulobealde artihkkala 16
Määräys on	mearkkašumiin) ja daidda soahpamušaide maid Norgga sámediggi lea dahkan sámi
sisällytetty 4 artiklaan sen takaamiseksi, että kaikkia, joilla on äänioikeus oman maansa	guovlluid fylkkasuohkaniiguin. Vealtan dihte eahpádusain das ahte sámedikkiin ii leat
saamelaiskäräjillä, myös pidetään saamelaisina tämän sopimuksen perusteella.	vejolašvuohta dahkat dakkár soahpamušaid, de eavttuhuvvo čielga mearrádus dan
Määräys on	vejolašvuođa birra.
välttämätön, jotta määräyksen voitaisiin katsoa koskevan sellaisia Norjassa asuvat henkilöitä, joita pidetään saamelaisina sillä perusteella, että heidän isoisovanhempansa ovat käyttäneet	Sámedikkiid vuoigatvuohta šiehtadallat Áššiin mat leat hui deaŧalaččat sámiide, galgá šiehtadallojuvvot sámedikkiiguin ovdalgo almmolaš eiseváldi dain áššiin mearrida maidege.
saamen kieltä kotikielenään. Kuten määräyksen sanamuodosta käy ilmi, henkilön ei tarvitse ilmoittaa lukeutuvansa	Dát šiehtadallamat fertejit čađahuvvot doarvái buori áigemunis vai sámedikkit sáhttet váikkuhit áššemeannudeapmái ja dan bohtosii.
saamelaisväestöön kuuluakseen tämän määräyksen piiriin.	Artihkkal addá Sámediggái vuoigatvuođa šiehtadallat áššiin mat leat viehka
Riittää, että hän täyttää saamelaisväestöön lukeutumisen ehdot.	Šiehtadallamiid ulbmil ferte leat ahte dat guokte šiehtadallan
Vaatimus saamelaisväestöön rekisteröitymisestä	Muhto das vuolgá, go vuosttaš lađas ja nubbi lađas
Määräys merkitsee edelleen, että henkilöä, jota on omassa maassaan annettujen	buohtastahttojuvvojit, ahte ovttamielalašvuohta ii leat vealttakeahtes gáibádus.
saamelaiskäräjien vaaleja koskevien säännösten mukaan pidettävä saamelaisena, pidetään	main Sámedikkis ii leat gieldinriekti nuppi lađđasa mielde, sáhttet dahkat mearrá
saamelaisena myös muissa kahdessa sopimusvaltiossa.	dusaid vaikko ii leat dievas ovttamielalašvuohta.
4 kohta: Tämän määräyksen nojalla 1–3 kohdan mukaan myös saamelaiseksi katsotun	lađđasa mielde ahte čađahuvvojit duohta šiehtadallamat ovdalgo eiseválddit mearridit
henkilön lapsi tulee katsoa saamelaiseksi.	áššiid.
Täysikäisiin lapsiin sovelletaan tässä yhteydessä myös itseidentifikaation vaatimusta.	Ahte Sámedikkis lea vuoigatvuohta cealkit iežas oaiviliid, ii ollašuhte šiehta
vaatia. 5 artikla	dallanvuoigatvuođa.
Valtioiden tämän sopimuksen mukaiset velvollisuudet koskevat kaikkia valtiollisia toimielimiä valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla.	Sámedikki šiehtadallanvuoigatvuohta ii čoavdde eiseválddiid iežaset iešráđálaš geatnegasvuođas mii lea dán ja eará riektenjuolggadusaid mielde
Myös muita julkisen hallinnon ja julkisen toiminnan toimielimiä koskevat nämä velvollisuudet.	árvvoštallat mo sin doaibmabijut váikkuhit sámi kultuvrii ja servodateallimii.
Sama koskee yksityisoikeudellisia oikeussubjekteja silloin, kun ne käyttävät julkista valtaa tai hoitavat muita julkisia tehtäviä.	šiehtadallanvuoigatvuohta mearkkaša ahte Sámediggi galgá leat mielde bidjamin dakkár váikkuhusárvvoštallamiid premissaid.
Tätä sopimusta sovellettaessa saamelaiskäräjiä ja muita saamelaistoimielimiä, riippumatta niiden kansallisen tai kansainvälisen oikeuden mukaisesta asemasta, ei pidetä valtioon kuuluvina paitsi milloin ne käyttävät julkista valtaa.	Eiseválddit eai leat ollašuhttán iežaset geatnegasvuođa šiehtadallat jos eai čáhkke saji gulahallamii Sámedikkiin, nu ahte das sáhttet oaiviliid dovddahit ja
Artiklassa selostetaan lähemmin, keitä sopimus velvoittaa.	sámedikkis lea vejolašvuohta váikkuhit áššemeannudeapmái ja dan bohtosii.
5 artiklan määräyksestä	ovdeha máŋga dáhpáhusa:
toimielin. Sopimuksessa säännellään monia erilaisia asioita.	1) Šiehtadallamat fertejit dáhpáhuvvat árrat áššemeannudeamis, geahča
Tämä merkitsee, että monille eri	Jos šiehtadallamat leat maŋŋit mearridan
virastoille ja viranomaisille aiheutuu sopimuksen yksittäisiin artikloihin perustuvia	proseassas, de sáhttá leat váttis váikkuhit bohtosii ja oažžut ipmárdusa ja ollit
velvollisuuksia.	ovttamielalašvuhtii.
Sen sijaan, että jossakin yksittäisessä artiklassa mainittaisiin, millä	ovdeha ahte Sámediggi sáhttá viežžat áššemáhtu mii das alddis ii leat.
nimenomaisella viranomaisilla on määräykseen perustuvia velvollisuuksia, on päätetty puhua	Sámediggi ferte máŋggá suorggis meannudit viiddis áššiid, iige das sáhte leat erenoamáš máhttu mii eiseválddiin lea.
valtion velvollisuuksista.	Almmá áššedovdi(id) veahki haga
Määräys merkitsee, että vaikka jossakin tämän sopimuksen	Sámediggái sáhttá leat váttis čađahit duođalaš šiehtadallamiid main sáhttá
artiklassa käytetään ainoastaan ilmaisua valtio, artikla koskee myös tässä yhteydessä	molssaevttolaš čovdosiid buktit ovdan. 3) Sámediggi ferte oažžut ekonomalaš vejolašvuođaid nu ahte duođaid sáhttá
Ensimmäinen kappale: Valtakunnallisen tason valtiollisia toimielimiä ovat	čađahit šiehtadallamiid go searvá šiehtadallančoahkkimiidda ja oažžu
ensisijaisesti parlamentti ja hallitus, ministeriöt, virastot ja ylimmät tuomioistuimet.	áššedovdi doarjaga. Šiehtadallangeatnegasvuohta artihkkala 16 mielde gusto buot eiseválddiide
Alueellisen tason valtiollisia toimielimiä ovat esimerkiksi maaherrat, lääninhallitukset,	maid artihkkala 5 mearrádus gokčá. Šiehtadallangeatnegasvuohta gusto dainna lágiin
hovioikeudet ja lääninoikeudet.	iešguđet dásiid eiseválddiide ja iešguđetlágan áššiide.
Paikallisen tason valtiollisia toimielimiä ovat esimerkiksi	Vuosttaš lađđasa mielde Sámedikkis lea vuoigatvuohta šiehtadallat
käräjäoikeudet.	juohkelágan áššis.
Muita julkishallinnon toimielimiä ovat alueelliset itsehallinnolliset yksiköt,	Šiehtadallanvuoigatvuohta gusto áššiide mat leat sakka deaŧalaččat
kuten Ruotsin maakäräjät, Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Suomen ortodoksinen	sámiide. Areála- ja resursahálddašeapmi ja birashálddašeapmi šaddet leat deaŧalaš
kirkkokunta.	Dat boahtá
Lisäksi sopimuksen piiriin kuuluvat kunnat, Norjan maakäräjäkunnat, Suomen	ovdan artihkkaliin 36, 39 ja 40, vrd. maiddái artihkkaliin 38. Maiddái sámedigge
lääninhallitukset ja erityiset lainsäädännön nojalla perustetut laitokset, jotka eivät ole	válgga láhkanjuolggadusaid dáfus lea gáibádus šiehtadallamiidda, geahča artihkkala
hallituksen alaisia.	14 nuppi lađđasa.
Suomessa tämä koskee esimerkiksi Kansaneläkelaitosta, Metsähallitusta ja	Muhto dát mearrádusat eai leat dievaslaččat konvenšuvnnas.
Suomen yleisradiota sekä Norjassa Valtion sosiaaliturvalaitosta (Rikstrygdeverket) ja Norjan	Artihkkal 16 buktá dábálaš gáibádusaid šiehtadallamiid hárrái dakkár áššiin mat leat
Viimeinen kohta merkitsee, että myös yksityisoikeudelliset oikeussubjektit kuuluvat	sakka deaŧalaččat sámiide. Suoma sámediggelágas (láhka 974/1995) 9 § leat njuolggadusat eiseválddiid
sopimuksen piiriin, kun ne käyttävät julkista valtaa tai hoitavat julkisia tehtäviä. Valtiot eivät	1) servodatplánema, 2) stáhta eatnamiid, suodjaluvvon guovlluid ja meahcceguovlluid divššu, geavaheami, láigoheami ja vuovdima.
Siksi	3) ruvkeminerálaid ohcanlobi ja ruvkeviidodaga mihtideami ohcamiid, 4) láhkarievdadusaid dahje hálddašanrievdadusaid mat gusket sámi kultuvrra siskkáldas ealáhusaide, 5) oahpahusa buorideami sámegillii dahje sámegielas, ja sosiála ja dearvvašvuođa bálvalusaid buorideami, ja dasto vel 6) eará áššiid mat váikkuhit sámiid gillii, kultuvrii ja sin álgoálbmotdillái.”
myös yksityisille elimille siirretty vallankäyttö ja julkisten palvelujen tarjoaminen kuuluvat	Dát leat ovdamearkkat dakkár áššiin maid mii fertet atnit deaŧalažžan maiddái
tämän sopimuksen määräyksen piiriin.	konvenšuvnna artihkkala 16 mielde.
Esimerkkejä oikeussubjekteista, joille on annettu	Muhto šaddet leat áššit earret dáid namahuvvon
tietyt osat niiden toiminnasta kuuluvat sopimuksen piiriin.	áššiid, mat sáhttet leat sakka deaŧalaččat sámiide.
Ne saattavat olla osakeyhtiöitä,	Dakkárat leat omd. Sámediggái
yhdistyksiä tai osuuskuntia, joilla on julkisoikeudellisia tehtäviä.	Maiddái riikkaidgaskasaš dási áššiin, mat leat sakka deaŧalaččat
Toinen kappale: Saamelaiskäräjät ovat saamelaisten edustuksellinen toimielin, joka	sámiide, lea nationála eiseválddiin geatnegasvuohta šiehtadallat Sámedikkiin.
hallinnoi tähän sopimukseen perustuvia saamelaisten oikeuksia. Saamelaiskäräjillä ei ole	Jos lea sierramielalašvuohta das leago ášši sakka deaŧalaš sámiide, vai ii, de ferte
tämän sopimuksen nojalla velvollisuuksia saamelaisten poliittisena toimielimenä.	stuorra deaddu das mo Sámediggi árvvoštallá ášši.
Saamelaiskäräjille on kuitenkin annettu hallinnollisia tehtäviä lainsäädännössä ja valtioiden	Sámedikki vuoigatvuohta šiehtadallat gusto juohkelágan áššiide, sihke láhkaásahussii ja hálddašeapmái.
niille delegoiman vallan myötä.	Láhkaásahusáššiin šiehtadallanvuoigatvuohta gusto
Hallinnollisena toimielimenä saamelaiskäräjillä on samat	dáhpáhuvvet nappo dalle ovdalgo ášši sáddejuvvo riikkabeivviide.
sopimusvelvollisuudet kuin muillakin julkisilla viranomaisilla.	Go ášši lea joavdan riikkabeivviide, de artihkkala 18 njuolggadusat bohtet atnui.
Myös muilla hallinnollisia tehtäviä suorittavilla saamelaiselimillä on tähän	Nugo namahuvvui, de duođalaš šiehtadallamiid eaktu lea ahte Sámediggi ii
sopimukseen perustuvia velvollisuuksia.	boađe menddo maŋŋit prosessii.
Ne liittyvät esimerkiksi kolttasaamelaisten	Dákko galggat geahčadit Suoma riikkabeivviid
kyläkokoukseen ja poronhoitolakiin saamelaisten kotiseutualueilla Suomessa ja	vuođđoláhkalávdegotti cealkámušaid mat leat artihkkala 18 mearkkašumiin.
Sopimusvaltioiden tulee tehokkaasti luoda saamelaisille edellytyksiä säilyttää ja kehittää kieltään, kulttuuriaan, elinkeinojaan ja yhteiskuntaelämäänsä.	Šiehtadallamiid ulbmil lea ahte galget geahččalit boahtit ovttamielalašvuhtii. Jos ovttamielalašvuohta ii lihkostuva, de merrádusorgána ferte čilget manne ii.
Valtioiden tulee luoda suotuisat olosuhteet saamelaisten paikallisyhteisöjen ylläpitämiselle ja kehittämiselle.	Vuosttaš lađđasa, nuppi cealkaga mielde eiseválddiid iešráđálaš ovddasvástádus lea láhčit dilálašvuođaid šiehtadallamiidda Sámedikkiin.
Valtioiden vastuu tämän sopimuksen mukaisista toimenpiteistä käsittää kohtuullisissa määrin myös ne saamelaiset, jotka asuvat perinteisten saamelaisalueiden ulkopuolella.	deaŧalaš, dasgo dallego dakkár šiehtadallamat berrejit álggáhuvvot, Sámedikkis dávjá
Ensimmäisen kappaleen määräys vastaa asiallisesti katsoen Norjan perustuslain 110 a	eai leat doarvái dieđut áššis maid vuođul das livččii sivva dáhttut šiehtadallamiid.
§:n ja Suomen perustuslain 17 §:n 3 momentin ja 22 §:n säännöksiä.	Dákko sáhttit čujuhit vuođđojurdagii mii lea artihkkalis 17 goalmmát lađđasis.
Norjan perustuslain 110 a §:n säännös kuuluu:	Vai
”Valtion viranomaisten velvollisuutena on järjestää olosuhteet sellaisiksi, että saamelaisella kansanryhmällä on mahdollisuus kielensä, kulttuurinsa ja yhteiskuntaelämänsä turvaamiseen ja kehittämiseen.”	lea nu buorre vuođđu go vejolaš duođalaš šiehtadallamiidda, de lea Sámediggái ja eiseválddiide vejolaš soahpat das makkár áššiid lea dárbu šiehtadallat ja mo dakkár
Suomen perustuslain 17 §:n 3 momentin ensimmäinen lause kuuluu: ”Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan.”	Dakkár soahpamušaide mállen leat dat ovttasbargansoahpamušat maid Norgga sámediggi lea dahkan fylkkasuohkaniiguin sámi guovlluin ja Norgga ráđđehusa ja Sámedikki gaskasaš soahpamuš maid dahke
”Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.”	giđđat 2005, mii gieđahallá prosedyraid mat leat stáhtalaš eiseválddiid ja Sámedikki
Kuten 5 artiklasta seuraa, tämä sopimus ei velvoita ainoastaan sopimusvaltiota vaan	gaskasaš gulaskuddamiid várás, geahča dárkileappot dán soahpamuša dás vulobealde.
kaikkia julkisia tehtäviä hoitavia tahoja, myös yksityisiä laitoksia. Valtiot eivät voi välttää	Nuppi lađđasa mielde eiseválddit eai sáhte Sámedikki dohkkehusa haga
tähän sopimukseen perustuvia velvollisuuksiaan yksityistämällä toimintoja.	čađahit doaibmabijuid mat sáhttet bahás vahágahttit sámi kultuvrra, sámi ealáhusaid
yksityisille elimille siirretty vallankäyttö ja julkisten palvelujen tarjoaminen kuuluvat tämän	ja sámi servodateallima vuođđoeavttuid.
artiklan määräyksen piiriin, ja valtion on huolehdittava siitä, että tällaiset toimielimet täyttävät	Jos áššin leat doaibmabijut hearkkes sámi guovlluin, de unnibušge meassamuš sáhttá gáibidit Sámedikki dohkkehusa.
tämän sopimuksen mukaiset velvollisuutensa.	Muhto
Toinen kappale: Saamelaisten kulttuurin, elinkeinojen ja yhteiskuntaelämän	maiddái nannosetge sámi guovlluin dát mearrádus gokčá árvvu mielde unnibušge
säilyttämiseksi on ratkaisevan tärkeää, että sopimusvaltioiden harjoittama politiikka osaltaan	dakkár doaibmabijuid, jos dat leat ”bihtáš bihtážii” politihka lávkkážat mat áiggi
lisää saamelaisten paikallisyhteisöjen elinvoimaa.	mielde dađistaga leat raššudan sámi kultuvrra ja servodaga.
tulee tarvittaessa ryhtyä saamelaisten paikallisyhteisöihin kohdistuviin erityistoimiin.	Dakkár doaibmabijut maid gáibidit dohkkehusa dain sámiin geaidda dat čuohcá artihkkala 36 mielde.
aluepoliittisten vaikutuskeinojen tarpeen saamelaisalueilla, katso komitean mietintö NOU	Doaibmabijuid mat njuolga čuhcet Sámedikki iežas doibmii, Nuppi lađđasa
2004: 19 Elinvoimaiset alueet ja seudut.	NÁČ 2004: 19 Ealasis guovllut ja regiuvnnat.
Aluekomitea kiinnittää huomiota seuraaviin tärkeisiin seikkoihin:	deaŧalaš eaktu, jos ovddasvástádusa sirdimis guvllolaš dássái galggaš leat dárbbašlaš
”− Saamelaisalueiden myönteisen kehityksen takaamiseksi on ryhdyttävä voimakkaisiin aluepoliittisiin toimenpiteisiin.	legitimitehta áiggi mielde, lea ahte ásahuvvojit duođalaš ja njuovžilis golmmabealat šiehtadallamat stáhta, guovllu ja Sámedikki gaskka.
Monissa tapauksissa oikeana ratkaisuna on kehittää saamelaisalueille omat toimenpiteet tai muotoilla toimenpiteet niiden erityisiä tarpeita vastaaviksi.	”- Guovlluide main lea sámi veahkadat, berre ásahuvvot golmmatbealat šiehtadallamat stáhta, guovllu ja Sámedikki gaskka, vai dat sihkkarasttášii Norgga geatnegasvuođaid sámiide álbmotrievtti mielde.
− On myös tarkoituksenmukaista, että hallitus käy yhteistuumin saamelaiskäräjien kanssa läpi tärkeimmät elinkeinoelämän alueet niiden ongelmien tunnistamiseksi, joita esiintyy Norjan hyväksymässä maan alkuperäisväestöä koskevassa periaatepolitiikassa sekä tämän politiikan toteuttamisessa.	- Sámediggái addojuvvot ekonomalaš vejolašvuohta šaddat ovttadássásaš oasálažžan golmmabealat šiehtadallamiidda. - Sámediggi berre oažžut viehka stuorra vejolašvuođa váikkuhit guvllolaš hálddašeapmái dain politihkkasurggiin mat leat deaŧalaččat sámi álbmogii.
” (s. 125.)	” (s. 117)
Jos sopimuksen tarkoitus on määrä toteuttaa, se edellyttää saamelaisten	gieđahallama, mii lea láhka Finnmárkku fylkka eatnamiid ja luondduresurssaid
paikallisyhteisöjen elossa pysymistä, mikä ilmaistaan useissa sopimuksen artikloissa.	naturressurser i Finnmark fylke, ja mii bođii geassemánu 17. b. 2005 nr. 85. Guovtte
yhteydessä voidaan erityisesti viitata 10–12 artiklaan, jotka koskevat yhteistyötä yli	jagi árat ráđđehus lei ovddidan láhkaárvalusa, geahča Od.prp. nr. 53 (2002-2003).
Tällainen yhteistyö on välttämätöntä pienehköjen saamelaisten	Dán láhkaárvalusa ráhkadettiin eai čađahuvvon gulaskuddamat Sámedikki ja
paikallisyhteisöjen ylläpitämiseksi.	Justiisalávdegoddi anii mearrideaddji
Lisäksi voidaan viitata saamelaisten elinkeinojen suojaa käsittelevään 41 artiklaan.	deaŧalažžan oažžut áigái láhkaárvalusa maid Sámediggi sáhttá doarjut. Stuorradikki
Yksittäisten alojen erityistoimista on annettu tarkempia säännöksiä,	justiisalávdegotti árvalus dohkkehuvvui ovttajienalaččat sámedikkis.
katso muun muassa 38 artiklan toinen kappale. Myös saamelaisaluetta koskevalla 22 artiklalla	čilgejuvvo dás guoská Sámedikki ja Stuorradikki gaskasaš gulaskuddamiidda, de
on merkitystä saamelaisten paikallisyhteisöille.	meannudanvugiinis čájehii ahte ráđđehus ja Sámediggi ledje šiehtadallan.
On tärkeää, että toimenpiteet hahmotellaan yhteistyössä saamelaiskäräjien kanssa.	Dat vásáhusat maid ožžo go barge finnmárkolágain, leat deaŧalaš duogáš dan
Sitä	soahpamuššii maid norgalaš ráđđehus ja Norgga sámediggi dahke gaskaneaset giđđat
edellyttävät saamelaisten itsemääräämisoikeus, katso 3 artikla, ja saamelaiskäräjien	2005, ja mii gieđahallá norgalaš ráđđehusa ja Norgga sámedikki gaskasaš gulas
neuvotteluoikeus, katso 16 artikla.	Sohppojuvvon prosedyraid ulbmil lea:
Artiklan kolmannen kappaleen tarkoituksena on varmistaa, että myös perinteisten	”- veahkehit nu, ahte stáhta álbmotrievttálaš geatnegasvuohta gulaskuddat álgoálbmogiin čađahuvvo geavadis.
saamelaisalueiden ulkopuolella asuvat saamelaiset voivat kehittää kieltään, kulttuuriaan ja	- láhčit vuođu stáhtalaš eiseválddiid ja Sámedikki ”partnerskap”perspektiivva” sámi kultuvrra ja servodaga.
elinkeinoelämäänsä ja saavat mahdollisuuden osallistua saamelaisten yhteiskuntaelämään.	- buoridit oktasaš ipmárdusa sámi servodaga dilis ja ovdánandárbbus.”
Saamelaisalueiden ulkopuolella asuviin saamelaisiin voidaan kohdistaa toisenlaisia	direktoráhtaide ja eará vuollásaš orgánaide dakkár áššiin mat sáhttet čuohcit sámi
toimenpiteitä, joista erityisen merkittäviä ovat kielen kehittämisen mahdollistavat toimet ja	(forskrifter), ovttaskas mearrádusat, háltenjuolggadusat (retningslinjer), doaibmabijut
Syrjimättömyys ja erityistoimenpiteet	ja mearrádusat.
Saamelaisille kansana ja yksilöinä tulee turvata suoja kaikkea syrjintää vastaan.	Gulaskuddangeatnegasvuohta sáhttá fátmmastit sámekultuvrra buot ideála ja
Valtioiden tulee tarvittaessa ryhtyä erityisiin saamelaisia koskeviin positiivisiin toimenpiteisiin saamelaisten tämän sopimuksen mukaisten oikeuksien toteuttamiseksi.	Ovdamearkan sáhttit namahit dáiddailbmademiid máŋggalágan hámiid, giela, oskkoldaga, kulturárbbi, oaidnemeahttun vuoigatvuođaid ja árbevirolaš
Artiklan ensimmäisessä kappaleessa vahvistetaan syrjimättömyyden periaate.	Lassin namahit dearvvašvuođa ja sosála áššiid, oahpahusa ja dutkama, áššiid
Saamelaisia on syrjitty sekä kansana että yksilöinä kaikissa kolmessa sopimusvaltiossa ja	mat gullet geavahan- ja eaiggáduššanvuoigatvuođaide, eananviidodathálddašeami, ealáhusáššiid ja luonddugáhttema.
etenkin ajanjaksoina, jolloin valtaväestö on katsonut saamelaisen kulttuurin ja	Áššiin mat čuhcet ávnnaslaš kulturvuđđui, nugo areálahálddašeapmái ja eanan
elinkeinoelämän olevan ristiriidassa omien etujensa kanssa.	vuoigatvuođaide, lea gulaskuddangeatnegasvuohta golmma davimus fylkka
asema tunnustetaan nykyään entistä laajemmin, asiantuntijatyöryhmä on kuitenkin katsonut	geográfalaš doaibmaguovllus, ja lassin vel dain guovlluin lulde main lea sámi boazodoallu.
tarpeelliseksi vahvistaa tätä negatiivisen syrjinnän kieltoa sopimuksella.	Soahpamuš addá dasto dárkileabbo njuolggadusaid das mo gulaskuddan galgá
Tällainen	čađahuvvot.
syrjimättömyyttä koskeva määräys on myös sopusoinnussa Suomen yhdenvertaisuuslain	Sámediggi sáhttá maid ieš váldit ovdan áššiid main háliida čađahit gulaskuddamiid.
21/2004, Norjassa 3. kesäkuuta 2005 annetun, etnisen taustan, uskonnon ym. perusteella	ovttasráđiid geahččalit joavdat ovttamielalašvuhtii daid čađahanvuogis. Celkojuvvo
tapahtuvan syrjinnän kieltämistä koskevan lain n:o 33 ja Ruotsissa syrjinnän kieltämisestä	ahte ”gulaskuddamat Sámedikkiin galget čađahuvvot buori jáhkus ja dainna ulbmiliin
annetun lain 2003:307 kanssa.	Eai
Tässä yhteydessä viitataan myös YK:n kansalaisoikeuksien ja	gulaskuddamat galgga loahpahuvvot jos orru vejolaš olahit ovttamielalašvuođa.
poliittisten oikeuksien yleissopimukseen (katso 7.4.	gulaskuddančoahkkimiin galgá čállojuvvot beavdegirji.
2 kohta edellä), YK:n kaikkinaisen	Jos stáhtalaš eiseváldi dahje Sámediggi oaivvilda ahte lea dárbu čielggademiide
rotusyrjinnän poistamista koskevaan yleissopimukseen (katso 7.6 kohta edellä), YK:n lapsen	mat nannejit mearridemiid duođalaš dahje formála vuođu, de dat galgá dan addit
oikeuksia koskevan yleissopimuksen 2 artiklaan (katso 7.7.	diehttevassii nu árrat go vejolaš gulaskuddanproseassas.
2 kohta edellä), Euroopan	Bealit galget maid geahččalit
ihmisoikeussopimuksen 14 artiklaan (katso 7.10 kohta edellä), Euroopan neuvoston	Dain áššiin maid ráđđehus gieđahallá, de áššegieđahalli departemeantta
kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevaan puiteyleissopimukseen (katso 7.11 kohta	áššeovddideamis galgá čielgasit boahtit ovdan main áššiin lea lihkostuvvan boahtit
edellä) ja Euroopan unionin neuvoston direktiiviin 2000/43/EY (katso 7.14 kohta edellä).	ovttamielalašvuhtii Sámedikkiin, ja main áššiin vejolaččat ii leat ovttamielalašvuohta.
Toinen kappale: Ensimmäisen kappaleen määräys ei estä valtioita ryhtymästä	Nu galgá leat maiddái dain áššiinge mat biddjojuvvojit stuorradikki ovdii.
positiivisiin erityistoimenpiteisiin turvatakseen tämän sopimuksen mukaiset saamelaisten	Dain áššiin main ovttamielalašvuohta ii leat lihkostuvvan, stuorradiggi galgá oažžut dieđu
Ylimääräisiä toimenpiteitä tarvitaan sen	Sámedikki árvvoštallamiin ja oainnuin.
varmistamiseksi, että saamelaiset saavat samanlaisen oikeuden kieleensä, kulttuuriinsa ym.	Lassin gulaskuddamiidda konkrehta áššiin, de galget politihkalaš čoahkkimat
kuin valtaväestökin, ja toisen kappaleen määräys velvoittaa valtiot toteuttamaan tarvittavat	dollojuvvot juohke jahkebeali sámeáššiid stáhtaráđi ja sámediggepresideantta gaskka.
Tämä on seurausta niistä velvollisuuksista, joita valtioilla on 6 artiklan ja sopimuksen muutamien muiden säännösten nojalla.	Dáin čoahkimiin váldojuvvojit ovdan ”sámi servodaga dilli ja ovdánandárbbut, áššit mat leat prinsihpalaš sivaid geažil vuođđudeaddji deaŧalaččat, ja proseassat mat leat
Tässä yhteydessä viitataan myös edellä 7.2 ja 7.4.	Juohke jahkebeali maid galget leat čoahkkimat Sámedikki ja sámi áššiid
3 kohdassa esitettyihin seikkoihin.	departemeanttaidgaskasaš oktiiheivehanlávdegotti gaskkas.
On tunnustettu tosiasia, etteivät lainsäädännön puolueettomuus ja muodollinen	Gielddaid ja guovlluid departemeanta ja Sámediggi galget dasto ovttasráđiid
yhdenvertaisuus useinkaan riitä estämään vähemmistön syrjintää.	nammadit fágalaš árvvoštallanjoavkku mii jahkásaččat válmmašta raportta sámi
Erilaisten tilanteiden	servodaga dilis ja ovdánanmearkkain.
yhdenvertainen kohtelu voi päinvastoin ylläpitää epätasa-arvoa. Muodollinen yhdenvertaisuus	Sámedikkiid ovdii galget biddjojuvvot áššit mat gullet sámiid beroštumiide, ovdalgo almmolaš eiseváldi mearrida áššis maidege.
saattaa johtaa kulttuuristen erityispiirteiden häviämiseen. Jos saamelaisten kulttuuriset	Stáhtat galget čielggadit makkár dárbu lea dakkár ovddasteapmái ja sámedikkiid ovddalgihtiicealkámuššii.
erityispiirteet katoavat, katoavat myös saamelaiset kansana. Nimenomaan heidän kulttuurinsa	Sámedikkit mearridit ieža goas sii dáhttot iežaset ovddasteami dahje buktit cealkámušaid dakkár ášševálmmašteapmái.
Tämän takia eri tilanteita tulee kohdella eri tavalla yhdenvertaisuuden	Vuosttaš lađas gieđahallá sámedikkiid vuoigatvuođa searvat nationála ráđiide
saavuttamiseksi.	ja lávdegottiide.
Tässä yhteydessä voidaan viitata Suomen yhdenvertaisuuslakiin, jonka 6 §:n	Sámediggi sáhttá gáibidit alcces ovddasteami ráđiide ja lávdegottiide
mukaan syrjinnällä tarkoitetaan myös sitä,	Sámediggi vállje ieš geat dat galget dan
”että näennäisesti puolueeton säännös, peruste tai käytäntö saattaa jonkun erityisen epäedulliseen asemaan muihin vertailun kohteena oleviin nähden, paitsi jos säännöksellä, perusteella tai käytännöllä on hyväksyttävä tavoite ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia (välillinen syrjintä).”	ovddastit.
Tällaiseen tulkintaan on päätynyt myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, joka	Láhkalávdegottit gullet dán mearrádusa vuollái.
lailla ei estetä sellaisia erityistoimenpiteitä, joiden tavoitteena on tosiasiallisen	Jos láhkaášši ii válmmaštuvvo sierra lávdegottiin, muhto departemeantta nammadan bargojoavkkus,
yhdenvertaisuuden saavuttaminen (jota kutsutaan positiiviseksi erityiskohteluksi).	Sámedikkis lea maid vuoigatvuohta oažžut áirasiid almmolaš ráđiide.
Tässä	Sátni
yhteydessä viitataan myös Euroopan neuvoston kansallisten vähemmistöjen suojelua	Ráđđi ii galgga dás ipmirduvvot menddo gáržžet, muhto sáhttá maid mearkkašit
koskevan puiteyleissopimuksen 4 artiklaan (katso 7.11 kohta edellä) ja Euroopan unionin	almmolaš orgána mii gohčoduvvo stivran mas leat rávvejeaddji doaimmat ja mii buktá árvalusaid.
neuvoston direktiivin 2000/43/EY 5 artiklaan (katso 7.14 kohta edellä).	Vuoigatvuohta ovddasteapmái gusto doppe gos gieđahallet sámiid beroštahtti
YK:n ihmisoikeuskomitea (UN Human Rights Committee) on KP:n 27 artiklaa	De ii nappo dalle leat mihkkege gáibádusaid das ahte dat áššit main lea sáhka,
koskevissa lausunnoissaan ottanut lähtökohdaksi, ettei positiivinen erityiskohtelu ole	galget guoskat erenoamážit dahje viehka ollu sámi áššiide. Álo ii leat čielggas
KP:n 26 artiklaan perustuva	guoskágo dihto ášši sámi beroštumiide.
vähemmistöä eriarvoisesti silloin, kun eriarvoisen kohtelun tarkoituksena on hyvittää aiemmat	Go das leat eahpádusat, de ferte deaddu leat Sámedikki árvvoštallamis das, guoskágo áššesuorgi sámi beroštumiide.
välille (katso General Comment No. 23, CCPR/C/21/Rev.	Mearrádus addá diehttevassii deaŧalaš vuođđojurdaga (prinsihpa).
1/Add.	Das leat
5 para 6.1 ja 6.2, jota on siteerattu edellä 7.4.	máŋga ovdamearkka, ahte Norgga sámediggi lea deaividan vuostehágu go lea
3 kohdassa).	Gieskadaš ovda
Saamelaissopimuksen säännökset ovat vähimmäisoikeuksia. Yksittäiset sopimusvaltiot	mearkan sáhttit namahit ahte Norgga sámediggi ii ožžon ovddasteami biologalaš
voivat kansallisella lainsäädännöllään ja muilla tavoin antaa saamelaisille laajemmat oikeudet	šláddjiivuođa láhkalávdegoddái, geahča NÁČ 2004:28. Máŋga jagi vásse maid
Oikeussääntöjen yhdenmukaistamista koskeva 10 artiklan	ovdalgo bođii sámi ovddasteapmi Plánaláhkalávdegoddái.
määräys ei estä tätä.	Jure justa Plánaláhka
Pohjoismaisen saamelaissopimuksen tarkoituksena ei myöskään ole estää	lávdegoddi ilbmada man dárbu lea sámi ovddasteapmái vai sámi dilálašvuođat ilbmet,
sopimusvaltioita ratifioimasta yleissopimuksia, jotka antavat saamelaisille laajemmat oikeudet	sámi ealáhusain ja Sámedikki areálahálddašanrollas go vuosttaš oassečielggadeamis,
Mikäli on olemassa kansallisia säännöksiä, jotka antavat saamelaisille laajemmat	NÁČ 2001:7, mii geigejuvvui ovdalgo lávdegoddi oaččui sámi áirasa.
oikeudet kuin tämän sopimuksen säännöistä seuraa, näitä oikeuksia ei voida rajoittaa tämän	Ruoŧas ovdamearkan sáhttit čujuhit dan bargui maid gilleguovlolávdegoddi (Landbygds
Sama pätee niissä tapauksissa, joissa kansainvälisissä säännöksissä	kommitten) doaimmaha, masa Sámediggi ii ožžon ovddasteami váikko vikkai.
annetut oikeudet ovat laajempia kuin tästä sopimuksesta seuraa.	Sámedikkis ii leat monopola leat áidna orgána mii ovddasta sámi beroštumiid
Alkuperäiskansojen	lávdegottiin ja ráđiin.
oikeuksissa on tapahtumassa kehitystä kansainvälisellä tasolla, eikä tällä sopimuksella saa	Máŋgga dáhpáhusas fertejit maiddái sámi ealáhus organisašuvnnain ja berošteddjiid organisašuvnnain leat ovddasteapmi ráđiin ja
perustella sitä, ettei kansainvälisellä tasolla osallistuta aiempaa laajempien oikeuksien	lávdegottiin, geahča artihkkala 21. Nuppi lađđasa mielde galget sámedikkiid ovdii biddjojuvvot áššit mat gusket
kehittämiseen.	sámi beroštumiide.
Itsenäisten valtioiden alkuperäiskansoja ja heimokansoja koskevan ILO:n	Nugo Vuosttaš lađđasa mearkkašumit namahit, de ferte, go leat
yleissopimuksen 35 artiklassa on tätä artiklan määräystä vastaava säännös.	eahpádusat, deaddu leat sámedikkiid árvvoštallamis das, guoskágo ášši sámi
9 artikla	beroštumiide.
Valtioiden tulee osoittaa asiaankuuluvaa kunnioitusta saamelaisten oikeuskäsityksille, oikeudellisille perinteille ja perinnäistavoille.	viehka deaŧalaččat sámiide, de sámedikkis lea ii duššefal cealkinvuoigatvuohta muhto maiddái vuoigatvuohta gáibidit šiehtadallamiid.
Sen mukaisesti, mitä 1 kappaleessa määrätään, tulee sopimusvaltioiden, valmistellessaan lainsäädäntöä sellaisilla aloilla, joilla saattaa olla saamelaisia perinnäistapoja, erityisesti selvittää, onko perinnäistapoja olemassa ja tulisiko niille siinä tapauksessa antaa suojaa tai tulisiko ne muuten ottaa huomioon lainsäädännössä.	Goalmmát lađas: Sámedikkit leat sámiid ovddasteaddji orgánat, ja dat galget
Myös lainkäytössä tulee saamelaiset perinnäistavat ottaa asianmukaisesti huomioon.	sámiid beales doaibmat. Muhto deaŧalaš lea maid deattuhit dan ovddasvástádusa mii
Tämä määräys koskee niin kutsuttua saamelaista käytäntöä yhteiskuntaelämän eri	lea maiddái earáge eiseválddiin go sámi eiseválddiin oaidnit goas lea dárbu fidnet
aloilla.	sámedikkiid áššegieđahallamii.
artiklassa ja 38 artiklan ensimmäisessä kappaleessa.	Jos dakkár ovddasvástádus ii livčče earáinge, de
Esimerkkinä saamelaisten perinnäistavoista voidaan mainita poronhoidon alalla	sámedikkit sáhttet menddo maŋŋit beassat prosessii mielde.
toimiva siidajärjestelmä.	áššiin mat ovddiduvvojit daidda.
Yksittäinen siida voi noudattaa vuotuiskiertoa vuorovaikutuksessa	Dán artihkkala mielde Sámediggi sáhttá gáibidit beassat máŋgga ráđis ja
muiden siidojen kanssa, ja suvun jäsenet turvaavat usein siidojen olemassaolon jatkuvuuden.	lávdegottis leat, ja sáhttá maid gáibidit beassat cealkit oaiviliiddiset viehka ollu
Perinnäistavat leimaavat myös muilla tavoin poronhoitoa, johon liittyvät porojen	deaŧalaš áššiin.
paimentaminen, merkintä ja poroerotus laumojen sekoittuessa toisiinsa.	Sámedikkit fertejit ieža vuoruhit áššiid main háliidit cealkit juoidá, ja ráđiid ja
Myös syrjäseutujen	lávdegottiid maidda háliidit searvat.
muiden elinkeinojen, kuten metsästyksen, kalastuksen, puunkaadon, marjastuksen ym.,	Lunddolaš lea ahte Sámediggi ovttasráđiid ášše guovdilis orgánain ráhkada ásseovddidanbargomeanuid.
organisoinnissa noudatetaan vanhoja perinnäistapoja, katso esimerkiksi Norjan korkeimman oikeuden antama maankäyttöä koskeva ratkaisu, johon viitataan Retstidende-lehdessä 2001	Gaskavuohta riikkačoahkkimiidda Stáhtaid riikkačoahkkimat dahje sin lávdegottit dahje eará orgánat galget ávžžuhusa vuođul vuostáiváldit sámedikkiid ovddasteddjiid, vai sii sáhttet čilget áššiid mat mearkkašit ollu sámiide.
sivulla 1229 (Svartskogen-asia). Myös riidanratkaisussa noudatetaan usein perinnäistapoihin	Sámedikkiide galgá addojuvvot vejolašvuohta beassat gullojuvvot go riikkačoahkkimat gieđahallet áššiid mat erenoamážit gusket sámi álbmogii.
perustuvia toimintamalleja, joissa keskustelu ja sovittelu ovat etusijalla oikeudellisiin ratkaisuihin nähden.	Guđege riikka riikkačoahkkimat addet dárkilet njuolggadusaid das makkár áššin lea sáhka, ja makkár bargovuohki galgá leat.
Muita esimerkkejä perinnäistavoista on löydettävissä perintöoikeudessa	Vuosttaš lađas: Áššiin mat mearkkašit ollu sámiide, sámedikkiin lea vuoigat
Toisinaan perinnäistavoista puhuttaessa mainitaan samaan aikaan myös enemmän tai	vuohta čilget oainnuideaset njuolga riikkačoahkkimiidda dahje lávdegottiide dahje
vähemmän laajalle levinneet oikeuskäsitykset.	eará orgánaide mat vulget riikkačoahkkimiin.
Tässä on varmaan usein kysymys	Goalmmát lađđasa mielde riikka
esittämissä kertomuksissa ilmenevät käsitykset voivat kuitenkin osaltaan auttaa ymmärtämään	čoahkkimat mearridit njuolggadusaideasetguin mo áššit galget gieđahallojuvvot.
Saamelaiset perinnäistavat ja oikeuskäsitykset ovat tärkeä osa saamelaista kulttuuria.	Nuppi lađđasa mielde lea dárbu guldalit Sámedikki dakkár áššiin mat erenoamážit gusket sámi álbmogii.
Tätä säännöstä sovellettaessa tulee ottaa huomioon 3 artikla.	beroškeahttá das jos Sámediggi ovdal leažžá buktán cealkámuša áššái artihkkala 17
Ensimmäisessä kappaleessa todetaan, että valtioiden tulee osoittaa asiaankuuluvaa	vuođul, dahje leažžá šiehtadallan áššis artihkkala 16 Vuosttaš lađđasa mielde.
kunnioitusta saamelaisten oikeuskäsityksille, oikeudellisille perinteille ja perinnäistavoille.	”Lávdegoddi lea fuopmášuhttán ahte riikkabeivviid ortnegis eai leat mearrádusat das, ahte áššedovdiin galget gulaskuddat go gieđahallet áššiid.
Tässä yhteydessä voidaan viitata itsenäisten valtioiden alkuperäiskansoja ja heimokansoja Tämän säännöksen ulottuvuutta on käsitelty Norjan korkeimmassa oikeudessa, katso	Danne sáhttá árvaluvvon mearrádus adnojuvvot veaháš erenoamážin, dainnago dat leat vuosttamuš mearrádus gulaskuddamis áššedovdiiguin ja guoská dušše ovtta jovkui.
Toisen kappaleen ensimmäinen lause kuuluu: Sen mukaisesti, mitä 1 kappaleessa määrätään, tulee sopimusvaltioiden, valmistellessaan lainsäädäntöä sellaisilla aloilla, joilla	Lávdegoddi dattetge nanne láhkáásahusa árvalusainis, dainnago lea jáhkku ahte reguleren lea prinsihpalaččat deaŧalaš sámiide, mii dan čielggdanbarggu mielde maid lávdegoddi lea ožžon, lea áidna álgoálbmot Suomas.
saattaa olla saamelaisia perinnäistapoja, erityisesti selvittää, onko perinnäistapoja olemassa ja tulisiko niille siinä tapauksessa antaa suojaa tai tulisiko ne muuten ottaa huomioon	Seammás lávdegoddi deattuha ahte sámiid dili ferte ordnejuvvot albma ládje dalle juo go dat ášši mii guoská sidjiide erenoamážit, válmmaštuvvo, vai sidjiide dáhkiduvvo albma váikkuhanvejolašvuođat.
Tämän määräyksen mukaan lainsäätäjä on lakeja laatiessaan velvollinen tutkimaan, onko olemassa saamelaisia perinnäistapoja.	Go mii jurddašit vejolašvuođaid váikkuhit áššiide, de dávjá lea deaŧaleabbo leat mielde dallego áššit mearriduvvojit, go searvat gulaskuddamii go riikkabeaivvit lea láhkaproseassas juo loahpageahčen.””…
Lainsäätäjän ei siis tule kunnioittaa jokaista perinnäistapaa.	sátni ”áššit” sáhttet mearkkašit buotlágan áššiid maid riikkabeaivvit meannudit.
tulee ottaa huomioon, kuten todetaan myös ILO:n yleissopimuksen n:o 169 8 artiklassa, ja tällöin on otettava huomioon myös 3 artiklan määräys saamelaisten itsemääräämisoikeudesta.	Go bargoortnegaa mearrádusat válmmaštuvvojit, de šaddá bággu váldit beali das, man muddui lea geatnegasvuohta guldalit sámiid, mii lea váldonjuolggadus, leatgo eará áššit go láhkameannudeamit mat erenoamážit gusket sámiide.
Perinnäistavan mahdollisen torjumisen syynä on tavan luonne eli esimerkiksi se, että	Suoma ođđa vuođđoláhka fámuiduvai njukčamánu 1. b. 2000. Seammás gustogođii
perinnäistapa rikkoo muita perusperiaatteita.	riikkabeivviid bargoortnet, 40/1999, mas 37 § 2 mom.
Perinnäistapaa ei voi torjua sen takia, että viranomaisten on vaikea toteuttaa sitä	”Go lávdegoddi gieđahallá láhkaárvalusa dahje man nu eará ášši mii lea erenoamáš deaŧalaš sámiide, de galgá addojuvvot sámi ovddasteddjiide gulaskuddanvejolašvuohta, jos erenoamáš sivat eai leat hehttejit nu dahkamis.”
On esimerkiksi ollut vaikeaa saada hyväksyntää sille, että siidajärjestelmä on	Ovdamearka dakkár áššis mas riikkačoahkkima ja Sámedikki gaskavuohta lea
etteivät viranomaiset tunne eivätkä ymmärrä siidajärjestelmän merkitystä. Kuten 28 artiklaa	viidánan gulaskuddamis eanebun, lea dat go Stuorradiggi gieđahalai jagi 2005 geasse
Toisen kappaleen toinen lause: Myös lainkäytössä tulee saamelaiset perinnäistavat	mánu 17. beaivvi láhka nr 85, mii árvaluvvui Finnmárkku fylkka eatnamiid ja
Tämä merkitsee, että tuomioistuinten ja hallintoelinten tulee	luondduresurssaid hálddašeamis ja riektedilálašvuođain.
aktiivisesti selvittää, onko kulloisellakin alalla olemassa saamelaisia perinnäistapoja.	Norgga ráđđehus ovddidii giđđat 2003 proposišuvnna dakkár lágas, Od. prp. nr. 53 (2002-2003).
Edelleen	Go Stuorra
muulla tavalla laintulkinnassa ja muissa konkreettisissa ratkaisuissa.	diggi gieđahalai láhkaárvalusa, de čađahuvvojedje jeavddalaš gulaskuddamat Stuorra
5 artikla merkitsee, ettei 9 artiklan määräys koske ainoastaan ylinten valtiollisten	dikki justiisalávdegotti ja Sámedikki gaskka. Gulaskuddamat buvttihedje justiisa
toimielinten oikeudenkäyttöä vaan kaikkea julkista vallankäyttöä.	lávdegotti loahpalaš árvalusa, maid Sámediggi sáhtii dohkkehit, geahča dás ovdalis
Oikeussääntöjen harmonisointi	artihkkal 16 mearkkašumiid.
Valtioiden tulee yhteistyössä saamelaiskäräjien kanssa edistää saamelaisten yli valtionrajojen suuntautuvan toiminnan kannalta merkityksellisen lainsäädännön ja muun sääntelyn jatkuvaa harmonisointia.	ovddiduvvon Vuosttaš lađđasa mielde, galget gieđahallojuvvot riikkabeivviin ja mo
Saamelaisten välisen yhteistoiminnan järjestäminen yli valtionrajojen edellyttää,	gulaskuddan galgá čađahuvvot Nuppi lađđasa mielde, mearriduvvo riikkabeivviid
etteivät lait ja muut säännökset estä tällaista toimintaa. 10 artikla velvoittaa sopimusvaltiot	Sámit ja riikkaidgaskasaš ovddasteapmi Sámedikkit galget ovddastit sámiid riikkaidgaskasaš dilálašvuođain.
edistämään saamelaisten yli valtionrajojen suuntautuvan toiminnan kannalta merkityksellisten lakien ja säännösten harmonisointia.	Stáhtat galget ovddidit sámiid ovddasteami riikkaidgaskasaš lágádusain ja sámiid searvamiid riikkaidgaskasaš čoahkkimiidda.
Tällaisen sääntelyn tulee tapahtua yhteistyössä saamelaiskäräjien kanssa.	Vuosttaš lađas: Artihkkala 17 Vuosttaš lađđasa mielde Sámedikkis lea
Myös 11 ja 12 artikla tähtäävät yhteistoiminnan helpottamiseen yli valtionrajojen, ja	vuoigatvuohta leat ovddastuvvon nationála ráđiin ja lávdegottiin mat meannudit
kaikki kolme artiklaa ovat tärkeitä saamelaisten paikallisyhteisöjen 6 artiklan mukaisen	áššiid mat gusket sámi beroštumiide. Artihkkala 17 prinsihppa joatká artihkkalis 19
Tämä ja muut valtionrajat ylittävää yhteistyötä käsittelevät artiklat ovat sopusoinnussa	riikkaidgaskasaš dásis. Sámedikkis galgá leat vuoigatvuohta leat ovddastuvvon
sekä itsenäisten valtioiden alkuperäiskansoja ja heimokansoja koskevan ILO:n	dakkár oktavuođain. Áššedovdi joavkku iežas čoahkádus lea ovdamearka dakkár
yleissopimuksen 32 artiklan kanssa, jossa sanotaan:	ovddasteamis.
Oikeussääntöjen harmonisointi eli yhdenmukaistaminen edellyttää tiettyjen	Nu lea maiddái sámedikkiid searvan dan ovttasbarganforumii mii lea
menettelytapojen luomista. Sopimusvaltioiden tulee yhdessä suunnitella saamelaisten	ásahuvvon sámi áššiid várás Suoma, Norgga ja Ruoŧa gaskka, geahča mearkkašumiid
elinoloja sääntelevää lainsäädäntöä. Tämä on 44 artiklassa mainitun yhteistyöelimen tehtävä.	artihkkalii 44. Suomas lea juo dakkár njuolggadus mii dás lea árvaluvvon, namalassii
Ruotsin saamelaiskäräjät on pohjoismaisesta saamelaissopimuksesta kuultuna antamassaan	sámelágas (lag 974/1995) 6 § Mo sámit galget ovddastuvvot:
lausunnossa korostanut tarvetta perustaa erityinen toimielin valvomaan lakien ja säännösten	” Sámediggi galgá dain áššiin mat dasa gullet, ovddastit sámiid nationála ja riikkaidgaskasaš oktavuođain.
sopimusvaltiossa annettavat säännökset ole ristiriidassa toisen sopimusvaltion vastaavien säännösten kanssa.	” Sámedikkiin ii leat áidnavuoigatvuoigatvuohta ovddastit sámiid stáhtaid gaskasaš forain.
Tällaisen toimielimen tärkeimpänä tehtävänä on saamelaiskäräjien	Muhtun dáhpáhusain sáhttá leat lunddolaš ahte sámi ealáhus
Asiantuntijatyöryhmän käsityksen mukaan 45 artiklan nojalla perustettavan	organisašuvnnat ja berošteddjiidorganisašuvnnatge ovddastit sámiid, geahča
saamelaissopimuslautakunnan tulee vastata tällaisten tehtävien suorittamisesta.	artihkkala 21. Nubbi lađas: Sámiid ovdddasteami riikkaidgaskasaš ásahusain, dán
Pohjoismaisen saamelaissopimuksen laatimista koskevassa vuonna 1998 julkaistussa	konvenšuvnna oasálaččat eai sáhte okto mearridit. Dat ášši sorjá áššeguovdilis
raportissa on korostettu nimenomaan rajat ylittävän yhteistoiminnan olevan yksi tärkeä	áhahusasge.
perustelu pohjoismaisen saamelaissopimuksen aikaansaamiselle.	Áššedovdi joavku sáhttá čujuhit čielggadeapmái SOU 2002: 77
erittäin tärkeää valtionrajat ylittävän saamelaiskulttuurin ylläpitämiseksi:	Sámedikki rolla ruoŧŧilaš álbmotstivrras, geahča s. 135, mas celkojuvvo
Rajojen vetämisen jälkeen saamelaisen yhteisyyden ylläpitäminen ei aina ole ollut mahdollista tai se on tuottanut vaikeuksia.	”ahte das ii sáhte šaddat sáhka, ahte Sámediggi galggašii lahttosaji Ovttastuvvan našuvnnaide, dasgo ON lea stáhtaid gaskasaš ovttastupmi.
Ei kuitenkaan ole epäilystäkään siitä, että saamelaisia ympäröivät kyseisten kolmen valtion yhteiskunnat ovat vaikuttaneet saamelaiseen kulttuuriin, joka on siten kehittynyt monilla alueilla erilaiseksi.	Seammás dasa ii berre leat mihkkege hehttehusaid, ahte Sámediggi ovddasta sámiid go leat čoahkkimat eará riikkaiguin dahje organisašuvnnaiguin ja eiseválddiiguin sihke Ruoŧas ja olgoriikkas.”
Tämän johdosta saamelaisen yhteiskunnan yhteinen kehittäminen on suurten haasteiden edessä.	Dattetge vuhtto ovdáneapmi dán suorggis, mii iiba unnánge ilbmá das, ON lea vuođđudan Permanent forum on
Saamelaisten taholta on pantu varsin paljon painoa yhteistyöhön yli valtionrajojen.	sosiála ráđi rávvenorgána. Foras leat 16 lahtu, gávccis sis leat stáhtaovddasteaddjit ja
Yhteistyötä ovat harjoittaneet ennen kaikkea monet saamelaisjärjestöt.	gávccis leat álgoálbmotovddasteaddjit. Mearridanváldi lea dainna lágiin
Yhtenä keskeisenä toimijana tässä yhteydessä voidaan mainita Saamelaisneuvosto.	juhkkojuvvon álgoálbmogiid ja stáhtaid gaskka. Dát lea ovdamearkan das, ahte ON
Saamelaisten parlamentaarisen neuvoston kehittäminen saattaa tässä suhteessa näytellä tärkeää osaa.	lahttoriikkat leat addán álgoálbmogiidda iešmearrideaddját saji (rolla). Resolution 2000/22), daddjojuvvo ná fora doaimmaid hárrái:
” (s. 81.)	Mearrádusa mielde mii lea artihkkalis 19, nuppi lađđasis, ahte Suopma, Norga
Raportissa korostetaan Pohjoismaiden valtioiden vastuuta olosuhteiden järjestämisestä	ja Ruoŧŧa galget bargat dan badjelii, ahte sámit ožžot iešmearrideaddji ovddasteami
sellaisiksi, että saamelaista kulttuuria voidaan vahvistaa:	riikkaidgaskasaš ásahusaide ja čoahkkimiidda. Mearrádus mearkkaša ahte sámi
”Kysymys pohjoismaisesta saamelaissopimuksesta on nähtävä suhteessa siihen vastuuseen, joka Pohjoismailla on olosuhteiden järjestämisestä sellaisiksi, että saamelaista kulttuuria voidaan vahvistaa.	Oktasaš sámi organisašuvnnat Sámedikkit sáhttet vuođđudit oktasaš organisašuvnnaid.
Saamelaiskulttuurin hyvä ja tehokas vahvistaminen edellyttää kuitenkin, että yhteiselle saamelaiselle kulttuuriperustalle annetaan mahdollisuudet kehittyä kansallisvaltioista riippumatta.	Stáhtat galget dárbbu mielde ja ovttasráđiid sámedikkiiguin oččodit almmolaš válddi dakkár oktasaš organisašuvnnaide. Mearrádus buktá ovdan ahte sámedikkiin lea vuoigatvuohta vuođđudit oktasaš sámi
Tärkeänä edellytyksenä on luoda mahdollisuudet saamelaisiin arvoihin ja normeihin perustuvalle yhteiskunnan kehitykselle.	Otnáš ovdamearkkat dakkár oktasaš orgánain leat Sámi parlamentáralaš ráđđi ja Sámi giellalávdegoddi.
” (s. 81−82.)	Mii guoská almmolaš
Asiantuntijatyöryhmä tukee näitä raportissa ilmaistuja näkökantoja.	válddi sirdima dakkár oktasaš orgánaide, de dárkilet eavttut sorjájit guđege riikka
Yhteistyö kulttuuriin ja elinkeinoihin liittyvissä järjestelyissä	vuođđolága mearrádusain, ja dan oktavuođas dasge man ollu válddi lea ságas sirdit.
Valtioiden tulee ryhtyä toimenpiteisiin helpottaakseen saamelaisten elinkeinojen harjoittamista ja saamelaisten kulttuuristen tarpeiden tyydyttämistä yli valtionrajojen.	Artihkkal geatnegahttá stáhtaid doaibmat dárbbuid vuođul ja ovttasráđiid sáme
Tässä tarkoituksessa valtioiden tulee pyrkiä poistamaan saamelaisten elinkeinotoiminnalla vielä olevia esteitä, jotka johtuvat saamelaisten kansalaisuudesta tai asuinpaikasta taikka muutoin siitä, että saamelaisten asuinalue ulottuu useiden valtioiden alueelle, sekä antamaan saamelaisille mahdollisuus kulttuuritarjontaan siinä maassa, jossa he milloinkin oleskelevat.	Das ii leat mihkkege gáibádusaid, ahte váldi galgá sirdojuvvot orgánii mii lea
10 artikla on yleinen lainsäädäntöä ja muuta sääntelyä koskeva määräys, jonka	dan golmma riikka oktasaš orgána. Vejolaš lea maid jurddašit orgána mii lea dušše
tarkoituksena on helpottaa saamelaisten välistä yhteistyötä yli valtionrajojen, kun taas 11	guovtti riikka oktasaš orgána. Dakkár guovttebeallásaš orgána lea jurddašahtti
artikla koskee etenkin kulttuurista ja elinkeinoihin liittyvää yhteistyötä.	rádjeguovlluid areála- ja ealáhushálddašeami várás, omd. rádjejogaid ja
ryhtymään toimenpiteisiin, jotka helpottavat saamelaisten elinkeinonharjoittamista ja	rádjerasttideaddji boazodoalu várás. Guovvamánus 2005 dolle Suoma sámediggi, Norgga sámdiggi ja Ruoŧa
kulttuurista yhteistyötä yli valtionrajojen.	sámediggi vuovsttamuš geardde oktasaš dievasčoahkkima.
Tällaiset toimenpiteet ovat myös olennaisen tärkeitä	Dat čoahkkima, mii lei
6 artiklan toisen kappaleen mukaiselle saamelaisten paikallisyhteisöjen ylläpitämiselle.	Johkamohkis, lea vejolaš jáhkkit ilbmadit niegu oktasaš sámedikki vuođđudeamis.
artiklassa tarkoitettuja välttämättömiä toimenpiteitä ovat oikeudelliset sääntelyt.	Dat jurdda guoskkahuvvoge raporttas Suoma, Norgga ja Ruoŧa sámi vuoigatvuođaid
käsittää myös muita toimenpiteitä, kuten taloudelliset vaikutuskeinot sekä yhteistyön	čielggadanlávdegottiid ovttasbarggus, mii ilmmai jagi 1988, kap. 3.4. Das celkojuvvo
käytännön suunnittelun.	ahte dainnago davviriikkat dál eambbo barget ovttasráđiid sámi áššiin, de livččii
11 artiklassa mainittujen määräysten tarvetta on korostettu 10 artiklaa koskevissa	dárbu vuođđudit sámiid ovddasteaddji orgána davviriikkalaš dásis, namalassii davvi riikkaid sámedikki (s. 37)
huomautuksissa.	Artihkkal 21 Eará sámi ovttastumit
Myös useissa lausunnoissa, jotka koskivat vuonna 1998 ilmestynyttä, saamelaissopimuksen tarvetta selvittänyttä raporttia, korostetaan, että elinkeino- ja	Stáhtat galget gudnejahttit ja dárbbu mielde ráđđádallat sámegilážiiguin, siiddaiguin, orohagaiguin, nuortalaččaid gilistivrrain ja eará máhtolaš sámi organisašuvnnaiguin dahje báikkálaš sámi áirasiiguin.
kulttuuriasioihin liittyvää yhteistyötä yli rajojen on välttämätöntä helpottaa.	Suoma, Norgga ja Ruoŧa sámedikkit leat viehka ođđa ovddasteaddji orgánat,
kulttuurineuvosto korostaakin lausunnossaan, että yksittäisillä valtioilla on taipumus pitää	mat leat hábmejuvvon ee. vai seailluhit sámi kultuvrra, ealáhusaid ja servodateallima
saamelaisiin panostamista kansallisena tehtävänä, minkä takia valtionrajojen yli toteutettaville	nationála ja riikaidgaskasaš eiseválddiid guovdu. Doložis sámi servodagas leat leamaš
yhteissaamelaisille toimenpiteille on vaikeaa saada kansallista rahoitusta.	unnibuš ja báikkáleabbo lágádusat. Ovdamearka das lea siida, mii fas lea vuođđu
Yhteistyötä	ođđaset ovttastumiide nugo čearuide, orohagaide ja boazoservviide.
hankaloittaa myös se, että yksittäisten valtioiden hallintojärjestelyt ovat rakenteeltaan	Dát leat lágádusat maid mii odne vuos ja ovddimusat jurdilit gullevažžan boazodollui.
erilaisia.	Muhto
11 artikla velvoittaa valtiot käynnistämään prosessin valtionrajojen nykyään	maiddái earáge sámi ealáhusain ja resursageavahemiin leat leamaš sullasaš ovttas
aiheuttamien yhteistyön esteiden poistamiseksi.	meahcceguovllu, nugo muitala Rt 2001 siidu1229 (Čáhput-ášši).
Ruotsin saamelaiskäräjät esittää seuraavia esimerkkejä ongelmista:	ovttaráđálaš vuogit (sobbarat) leat nubbi ovdamearka. Dakkár boares ovttaráđálaš
a) Poronhoidolle Ruotsissa maksetut avustukset estävät Norjan ja Suomen kilpailusäännösten takia porojen myymisen Suomeen ja Norjaan teurastettaviksi.	vuogit leat oassi sámi sámi kultuvrras ja servodateallimis, ja diehttalas lea juo artihkkalis 6 ahte eiseválddit fertejit gudnejahttit ja seailluhit dáid struktuvrraid.
b) Norjan ja Ruotsin välisen poronhoitosopimuksen mukaan Ruotsin saamelaisilla on oikeus poronhoitoon Norjassa tiettyinä aikoina vuodesta.	čielga mearrádus dán birra dattetge lea váldojuvvon mielde, de áigumuš lea čujuhit ahte sámedikkiin ii lea monopola buot sámi hálddašeapmái.
Sivuelinkeinoja, kuten esimerkiksi puutöitä, metsästystä ja kalastusta, koskevat määräykset ovat Norjassa epäselviä ja eroavat huomattavassa määrin Ruotsin vastaavista määräyksistä.	Maiddái unnibuš ja báikkáleabboge sámi lágádusat doaimmahit deaŧalaš hálddašanbargguid ja fertejit
Toivomuksena on yhdenmukaistaa nämä määräykset pohjoismaisen saamelaissopimuksen avulla.	rohttejuvvot ovdan dán konvenšuvnnas. Dát lágádusat, mat dás leat namahuvvon, eai
eri valtioiden kirjastopalveluja tarjotaan kansallisella mutta ei pohjoismaisella tasolla.	leat dušše beroštusovttastumit, muhto dáidet máŋgga dáhpáhusas leat maiddái
kirjastolaki velvoittaa kirjastoa tarjoamaan palveluja ”kaikille maassa asuville”.	vuoigatvuođa doallitge iešguđetlágan resursageavaheapmái. Dat gusto omd. siidii.
kirjastovirasto suhtautuu toiveikkaasti pohjoismaiseen saamelaissopimukseen, joka voi avata	Sin
viralliset kanavat valtionrajojen yli harjoitettavalle yhteistyölle.	vuoigatvuođaid fertet dieđusge gudnejahttit ovtta dásis vuoigatvuođaiguin mat gullet
Yksi esimerkki valtionrajojen yli harjoitettavaan yhteistyöhön liittyvistä ongelmista on	eará riektesubjeavttaide. Dán lea deaŧalaš deattuhit, go sámi resursageavaheami hárrái
kirjastobussi, joka on kulkenut Norjan Hattfjelldalin Sitje Jarngesta Ruotsin Västerbotteniin.	dávjá jurddašuvvo, ahte dat ii leat suodjaluvvon seammá bures go omd. Eanandolliid
Aiemmin kirjastobussi oli Norjan ja Ruotsin puolella sijaitsevien kuntien välinen	(boanddaid) resursageavaheapmi. Boazodoalu leat dainna lágiin álkit jurddašan
Projekti loppui vuonna 1998, koska Ruotsista ei enää haluttu tukea sitä.	baicce heajubut suodjaluvvon ealáhusvuoigatvuohtan go ávnnaslaš vuoigatvuođa.
Tämän jälkeen projektia varten on yritetty saada EU-varoja. Saamelaisten taiteilijaneuvosto, joka on saamelaisten taiteilijajärjestöjen kattojärjestö,	”Min juridihkalaš árbevierus leat álkit jurddašan ahte "ealáhusvuoigatvuohtat" lea heajubut suodjaluvvon go "ávnnaslaš vuoigatvuohta".
ja mainitsee tässä yhteydessä:	Dákko lea dasto dárbu cáhkit váttisvuođaid váibmosii.
1) Yhteispohjoismaisen saamelaisen kulttuurirahaston 2) Saamelaistaiteilijoille myönnettyjen valtion stipendien koordinoinnin 3) Yhteispohjoismaisen saamelaisen elokuvarahaston 4) Yhteispohjoismaisen saamelaisen konserttitarjonnan 5) Saamelaistaiteen ja -kulttuurin koulutusyhteistyön.	Ja dalle de ii galggaše, mu mielas, leat báljo eahpádusge das, ahte omd. johtti sámiid vuoigatvuohta jođihit boazodoalu dihto ládje ja dihto báikkis, ii berre árvvoštallojuvvot eará ládje go lullenorgalaš boandajoavkkuid vuoigatvuohta jođihit eananadoalu, vaikko vel sin suodjalitge dakkár tearpmat go eatnamiid "eaiggáduššanvuoigatvuohta" ja almmolaš guovllu ”erenoamášvuoigatvuohta. ” (”Retten til jorden i Finnmark”, 2. alm. Bergen-Oslo-Romsa 1979 s. 188.)
Kuten edellä on mainittu, Norjan kulttuurineuvosto (Norsk kulturråd) on kiinnittänyt	riikkasearvvi (NSR), Ruoŧa sámiid riikasearvvi (Svenska samernas riksförbund,
huomiota valtionrajojen yli harjoitettavan yhteistyön ongelmiin ja sanoo lausunnossaan:	SSR), Norgga boazosápmelaččaid riikasearvvi (NRL/NBR) ja Suoma Boazosámiid Searvvi.
”Kyseisten kolmen Pohjoismaan valtiolliset hallintokoneistot eroavat rakenteeltaan toisistaan, mikä saattaa aiheuttaa käytännön ongelmia saamelaisten kulttuuriympäristöjen väliselle yhteistyölle valtionrajojen yli.	Sámeguovlu
Neljännes valtioista pitää saamelaisiin panostamista lähtökohtaisesti kansallisena tehtävänä, ja kansallisten varojen käyttäminen pohjoismaiseen toimintaan voi olla vaikeasti hyväksyttävissä.	Stáhtat galget aktiivvalaččat mearridit ja ovddidit dan guovllu mas sámi álbmot sáhttá hálddašit iežas erenoamáš vuoigatvuođaid dán konvenšuvnna ja riikkaid láhkaásahusa mielde.
Esimerkkinä edellä mainituista vaikeuksista voidaan viitata pyrkimyksiin saada aikaan	Oktasaš sámi riikkarájiid rasttideaddji regiuvdna sáhttá unnidit rájiid mearkkašumi ja
kulttuurista ja kielellistä yhteistyötä eteläsaamen alueen pohjoisosassa.	ođđasis álggahit ulbmiliid mat leat artihkkaliin 10 - 12, ja dat nannešii maid sámi
Yhteistyötä kohtaan	Dakkár riikkaidgaskasaš
tunnetaan suurta mielenkiintoa, mutta toimenpidettä on vaikea sisällyttää nykyisiin	iešguđetlágan ovttasbarganvugiiguin boahtá áigái ovttasbargu regiuvnna dásis.
rahoitusjärjestelmiin.	Dákko
Toimenpiteen toteuttamiseksi on anottu Interreg-varoja, mutta Interreg	sáhttit čujuhit Barentsráđđái ja EU siskkáldas regiuvdnaovttasbargui.
ohjelmaan ei ole helppoa päästä mukaan. Nämä ohjelmat on nykyään muotoiltu sellaisiksi,	Deaŧalaš lea ahte dakkár regiuvdnaovttasbarggus váldet erenoamážit vuhtii sámi guovlluid, eaige
Interreg-ohjelma tarkoittaa alueiden välisiä ohjelmia.	ráhkat regiuvdnaovttasbarggu mii buktá ođđa rájiid sámi guovlluide.
rahoitusmuoto, ja sen tarkoituksena on alueiden kehittäminen yli valtionrajojen.	Aiddonassii sámi dilálašvuođaid dáfus, mii sáhttit čujuhit beavdegirjái nr. 3
Tällaisten EU-varojen saaminen edellyttää kahden tai useamman valtion välistä yhteistyötä ja sitä, että myös valtiot itse osallistuvat ohjelmaan tarjoamalla kansallista rahoitusta.	mii gullá soahpamuššii Suoma ja Ruoŧa searvamis Eurohpalaš uniovdnii (EU) jagi
että suunniteltua yhteistyötä on vaikeaa sovittaa jo olemassa oleviin ohjelmiin.	1994. Dainnago Norga ii leat EU lahttu, de beavdegirji gusto duššefal Suoma ja
ohjelmat pyritään muuttamaan sellaisiksi, että ne soveltuvat entistä paremmin	Ruoŧa sámiide.
saamelaisalueilla harjoitettavaan perinteiseen rajat ylittävään yhteistyöhön. Suomen ja Norjan raja-alueiden yhteistyöstä laaditussa Rajoitta pohjoisessa	GUĐET DOVDDAHIT daid geatnegasvuođaid ja lohpádusaid mat Norggas, Ruoŧas ja Suomas leat sámi álbmogii nationála ja riikkaidgaskasaš rievtti mielde,
yhteistyötä, katso s. 27. Rajat ylittävän elinkeinotoimen kehittäminen on helpointa Ruotsin ja Suomen välillä, koska molemmat ovat EU:n jäseniä.	GUĐET DUOĐAŠTIT, erenoamážit, ahte Norggas, Ruoŧas ja Suomas lea nana áigumuššan seailluhit ja ovddidit sámi álbmoga birgenvejolašvuođaid, giela, kultuvrra ja eallinvugiid,
enemmän ongelmia. Norjasta tuotavista tuotteista joudutaan tullin lisäksi maksamaan myös	GUĐET VÁLDIT VUHTII ahte sámi kultuvra ja sámiid birgenláhki dárbbaša vuođđoealáhusaid nugo boazodoalu sámiid ássámiid árbevirolaš guovlluin,
arvonlisäveroa.	LEAT SOAHPAN ná:
Näitä asioita säädellään EU:n tasolla, katso Rajoitta pohjoisessa, s. 29.	Artihkkal 2 Dán beavdegirjji sáhttit viiddidit nu, ahte dat váldá vuhtii dakkár sámi erenoamášvuoigatvuođaid joatkevaš ovdáneami go daid mat čatnasit sámiid árbevirolaš ealáhusaide.
Valtioiden tulee kuitenkin EU:n ja yleissopimusten asettamissa puitteissa pyrkiä poistamaan tällaisia rajat ylittävän yhteistoiminnan esteitä.	Ráđđi sáhttá, Lávdegotti árvalusa vuođul ja maŋŋilgo lea gullan Eurohpáparlameantta ja Guovlolávdegotti oaivila, ovttajienalaččat mearridit dárbbášlaš nuppástusaid dán beavdegirjái.”
Yhteistyö opetuksessa ja hyvinvointijärjestelyissä Valtioiden tulee ryhtyä toimenpiteisiin antaakseen sopimusvaltiossa asuville saamelaisille mahdollisuuden saada opetusta, terveydenhoitoa ja sosiaalihuoltoa toisessa sopimusvaltiossa, jos se on tarkoituksenmukaisempi ratkaisu.	Sámiid giellalaš vuoigatvuođat Sámiin galgá leat vuoigatvuohta geavahit, ovddidit ja addit boahttevaš buolvvaide gielaset ja árbevieruideaset, ja bargat dan badjelii ahte sámegiela máhttu viidána maiddái sámiide geat unnán máhttet dahje eai oppanassiige máhte sámegiela.
tarkoituksena on helpottaa saamelaisten yhteistyötä yli valtionrajojen, kun taas 12 artikla koskee etenkin opetustarjontaa ja hyvinvointijärjestelyjä yli valtionrajojen.	Sámiin galgá leat vuoigatvuohta mearridit iežaset persovnnalaš namaid ja geográfalaš namaid, ja doaladit dain ja oažžut daidda dábálaš dohkkehusa.
velvollisuutena on toteuttaa toimenpiteitä saamelaisille tarkoitettujen hyvinvointijärjestelyjen	Olbmo vuoigatvuohta iežas gillii lea álbmoga guovdilis vuoigatvuođain okta.
ja opetustarjonnan koordinoimiseksi valtionrajojen kummallakin puolella niin, että	Sámegiela sihkkarastima ja ovddideami lea namahan Suoma vuođđolága 17 § ja
Tällaisella koordinoinnilla on myös olennaista merkitystä 6 artiklan toisen kappaleen	Norgga vuođđolága § 110 a. Vejolaš lea maid čujuhit artihkkalii 27 mii lea ON
Oikeudelliset sääntelyt, jotka helpottavat mahdollisuutta päästä osalliseksi opetuksesta	konvenšuvnnas siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra (geahča dás ovddabealde
ja hyvinvointijärjestelyistä yli rajojen, ovat tähän määräykseen perustuvia välttämättömiä	čuoggá 7.4.3), ja jagi 1992 Eurohpalaš lihttui mii lea regiuvdnagielaid ja unnitgielaid birra (geahča dás ovddabealde čuoggá 7.12).
Tämän artiklan määräyksen täyttämiseksi vaaditaan kuitenkin myös muita	Sámegiella lea dán oktavuođas buot sierralágan giellahámit.
toimenpiteitä, kuten taloudellisia vaikutuskeinoja ja rajat ylittävän yhteistyön käytännön	Konvenšuvdna geavaha čuovvovaš artihkkaliin sáni giellahámit (språkformer), vai ii dárbbaš
10 artiklaan liittyvissä huomautuksissa tähdennetään 12 artiklan mukaisten määräysten	mearridit dan ášši, leago okta sámegiella masa gullet máŋga suopmana, vai leago
tarvetta.	riektáseappot atnit dan máŋga giellan.
Myös monissa saamelaissopimuksen tarvetta koskevasta, vuonna 1998 julkaistusta raportista annetuissa lausunnoissa painotetaan, että opetukseen ja hyvinvointijärjestelyihin	Suopma, Norga ja Ruoŧŧa leat ratifiseren Eurohpalaš lihtu regiuvdnagielaid ja unnitgielaid birra, ja sámegiella okta dain gielain.
liittyvää yhteistyötä on välttämätöntä helpottaa.	Buot golmma riikkain leat iežaset lágat sámegiela birra.
Ruotsin saamelaiskäräjät on pohjoismaisesta	Suopma lea ožžon
saamelaissopimuksesta antamassaan lausunnossa kiinnittänyt huomiota siihen, että	ođđa njuolggadusaid sámegiela geavaheami birra, sámi giellalága (samisk språklag),
työmarkkinakoulutusta (ammattikoulutusta), kurssitoimintaa ja korkeakoulukoulutusta tulee	”Dán lága ulbmil lea sihkkarastit dan vuoigatvuođa maid vuođđoláhka addá sámiide seailluhit ja ovddidit iežaset giela ja kultuvrra.”
voida tarjota kaikkien kolmen sopimusvaltion saamelaisille mutta että tällaisen	12. b. 1987 nr. 56 kap. 3 (njuolggadusat bohte mielde lasáhussan Sámeláhkii jagi
yhteensovittamisen vaikeuttamisesta on olemassa useita esimerkkejä.	1990), ja § 1-5 cealká: ”Sámegiella ja dárogiella leat ovttadássásaš gielat.
Nord-Trøndelagin (Pohjois-Tröndelagin) maakäräjäkunta korostaa rajat ylittävän	Dat galget leat ovttadásis kapihttala 3 mearrádusaid mielde.”
yhteistyön tarvetta, koska eteläsaamelaisten väestö on pieni ja asuu hajallaan:	Njuolggadusat oahpahusas sámegielas ja sámegillii leat addojuvvon
”Hajallaan olevan asutuksen takia on tärkeää saada aikaan valtionrajat ylittävää järjestelmällistä yhteistyötä muun muassa koulutuksen tms. alalla.	oahpahuslágas mii bođii geassemánu 17. b. 1998 nr. 61 kap. 6. Ruoŧas leat addojuvvon njuolggadusat sámegiela birra lágas (1999:1175) mii
Valtionrajan molemmilla puolilla asuvaa eteläsaamelaisväestöä on maantieteellisesti ja kulttuurisesti pidettävä yhtenä kokonaisuutena, ja viereisten Ruotsin puolella sijaitsevien alueiden kanssa harjoitettavan yhteistyön kehittämistä on pidettävä erityisen tärkeänä.”	lea olbmo vuoigatvuođa birra sámástit hálddašeaddji eiseválddi luhtte ja duopmo Stáhtaid ovddasvástádus sámi gielas Stáhtat galget dahkat sámiide vejolažžan seailluhit, ovddidit ja viiddidit sámegiela.
Myös Nordlandin maakäräjäkunta painottaa yli valtionrajojen tapahtuvan	Stáhtat galget fuolahit ahte sámi alfabehtaid lea dáinna ulbmiliin vejolaš geavahit ávkkálaččat.
järjestelmällisen yhteistyön tarvetta. Nämä kaksi maakäräjäkuntaa ovat yhdessä Sør	Sámegiela galgá leat vejolaš sámi guovlluin geavahit beaktilit duopmostuoluid ja eiseválddiid guovdu.
Trøndelagin (Etelä-Tröndelagin) maakäräjäkunnan ja Hedmarkin maakäräjäkunnan kanssa solmineet helmikuussa 2005 yhteistyösopimuksen Norjan saamelaiskäräjien kanssa.	Nu maid olggobealde dáid guovlluid dakkár riidduin ja áššiin mat vuos gieđahallojuvvojit sámi guovlluin, dahje mat earaláhkai gullet erenoamážit dáidda guovlluide.
Sopimuksessa korostetaan Ruotsin puolella sijaitsevien läänien kanssa harjoitettavan	Stáhtat galget ovddidit sámegielalaš girjjálašvuođa almmuheami.
yhteistyön merkitystä eteläsaamelaisten yhteiskunnan kehittämiseksi ja osaamisresurssien	Dán artihkkala mearrádusat galget maid gustot unnibuš gielladábiide.
Vuonna 2004 julkaistussa Suomen ja Pohjois-Norjan välistä yhteistyötä koskevassa	Jos vuoigatvuohta geavahit ja ovddidit sámegiela nugo artihkkal 24 nanne,
Rajoitta pohjoisessa (Grenseløst i Nord) -työryhmäraportissa on voimakkaasti korostettu	galggaš ollašuvvat, de stáhtain ferte leat geatnegasvuohta bargat dan badjelii vai sámit
yhteistyön tarvetta opetuksen ja terveystoimen alalla.	Duot nuppit mearrádusat mat leat artihkkalis 24 buktet
Siinä mainitaan esimerkiksi opettaja- ja	almmolaš eiseválddiid luhtte ja mediain.
oppilasvaihto ja yhteistyö saamen kielessä sekä saamenkielinen opetus.	oahpahusas sámegielas ja sámegillii, de sierra artihkkal dan regulere, geahča
yhteistyöstä on Sirman (Sirbmá) ja Utsjoen (Ochejohka) koulujen välinen yhteistyö.	artihkkala 26. Sámegiela geavaheamis dearvvašvuođa ja sosiála ásahusas lea artihkkal
kuitenkin selvää, että tällaisen yhteistyöprojektin helpottamiseksi olisi tehtävissä paljonkin.	Vuosttaš lađas, nubbi cealkka: Sámi alfabehtas leat máŋga bustáva mat eai
Norjassa ja Suomessa toteutettiin 1980-luvulla toimenpiteitä, jotka tähtäsivät sosiaali-	leat suopmelaš, norgalaš dahje ruoŧŧilaš alfabehtas. Dát mearrádus geatnegahttá stáhta
ja terveystoimeen liittyvän yhteistyön helpottamiseen pohjoisen raja-alueilla.	fuolahit ahte teknihkalaččat lea vejolaš geavahit sámi alfabehta teavsttavuđot
Tämän jälkeen	gulahallamii.
molempien maiden erikoisterveydenhoidon organisaatioita on muutettu, eikä entisiä	Teakstameannudeapmi geavvá odne eanaš IT-vuđot teknologiijain,
yhteistyömuotoja voida enää soveltaa kaikilta osin, katso Rajoitta pohjoisessa -raportti, s. 17.	muhto eai buot eiseválddiin leat dárbbašlaš prográmmat maiddái sámegielage várás,
Suomessa kuntien itsemääräämisoikeus on lisääntynyt, kun taas Norjassa hallintoa on siirretty	mas leat erenoamáš bustávat. Dat dahká veadjemeahttumin geavahit sámegiela
maakäräjäkunnilta valtiollisille terveydenhuollon laitoksille.	teavsttaid ollu dilálašvuođain, ja dat raššuda dađistaga sámegiela geavaheami.
luvulla solmineet tahot eivät enää kanna päävastuuta terveystoimesta, joten	Teknihkalaš čovdosat leat olámuttus, muhto eai buot eiseválddit leat háhkan daid.
Lapin keskussairaalan lastenpsykiatrisen osaston ja Karasjoen (Kárášjohka) lasten- ja	Ovdamearkka dihte ii leat Suomas, Norggas ja Ruoŧas vejolaš registarastit fitnodat
nuorisopsykiatrisen osaston välillä.	namaid main leat erenoamáš sámi bustávat.
Suomen terveys- ja sosiaalihuollossa tapahtuneiden	geavahit duopmostuoluin ja eará eiseválddiid luhtte sámi guovlluin.
muutosten jälkeen palvelut ostaa nyt Utsjoen (Ochejohka) kunta.	Maiddái earáge
Tanassa (Deatnu) toimivat lastenpsykiatrinen hoitokoti ja koulu.	eiseválddiid luhtte, nugo omd. váidalusorgánaid ja alit duopmostuoluid luhtte, galgá
Siellä on kapasiteettia hoitaa myös Suomen puolelta tulevia saamelaislapsia.	leat vejolaš geavahit sámegiela dain áššiin mat leat álgán sámi guovlluin.
hoitopalvelut sijaitsevat lähempänä Utsjokea kuin vastaavat suomalaiset eli Rovaniemellä	Go dakkár geatnegasvuohta lea stáhtas, de dat lea eaktu mii sihkkarastá dohkálaš áššegieđahallam.
(Katso Rajoitta pohjolassa, s. 19). Finnmarkin terveystoimi on kuitenkin	Mii sáhttit čujuhit sámi giellaláhkii mii lea Suomas, mas 1 § 2 ja 3 mom
13 artikla	cealká ná:
Saamelaissymbolit Valtioiden tulee kunnioittaa saamelaisten oikeutta määrätä saamelaislipun ja muiden saamelaisten kansallisten symbolien käytöstä.	”Lágas mearrida sámiide vuoigatvuođa geavahit iežaset giela duopmostuoluin ja eará eiseválddiid luhtte, ja ahte almmolašvuohta lea geatnegas doarjut ja ovddidit sámiid giellalaš vuoigatvuođaid.
Valtioiden tulee lisäksi yhteistyössä saamelaiskäräjien kanssa edistää saamelaissymbolien näkyväksi tekemistä sellaisella tavalla, joka viittaa saamelaisten asemaan omana kansanaan kolmessa sopimusvaltiossa.	Ulbmil lea dáhkidit sámiide vuoigatvuođa rievttalaš riektegeavvamii ja hálddašeapmái beroškeahttá gielas, ja ahte sámiid giellalaš vuoigatvuođat ollašuvvet almmá sin dárbbaškeahttá gáibidit nu.” Goalmmát lađas: Deaŧalaš eaktu ealli sámegillii lea ahte lea sámegielalaš
Artikla sääntelee kolmen sopimusvaltion saamelaisille yhteisten symbolien käyttöä.	Stáhtaide biddjojuvvo danne geatnegasvuohtan ovddidit sámegielat girjjálašvuođa almmuheami.
Saamelaisten tulee itse saada määrätä saamelaislipun ja muiden saamelaisten kansallisten	Dát mearrádus gusto sihke sámegillii čállojuvvon girjjálašvuhtii ja sámegillii jorgaluvvon girjjálašvuhtii.
On luonnollista, että tällaisten symbolien käytöstä päätetään yhteisissä	Erenoamážit lea deaŧalaš ahte lea sámegielat girjjálašvuohta mánáide ja nuoraide.
saamelaistoimielimissä.	Goalmmát lađđasa mearrádus
Norjan saamelaislakiin (12. kesäkuuta 1987 annettu laki n:o 56) sisällytettiin 11.	Njealját lađas: Čielggas lea ahte lea dárbu nannet unnibuš sámegielaid. Dat
huhtikuuta 2003 tehdyllä lainmuutoksella uusi 1 §:n 6 momentti, joka kuuluu:	njuolggadusat mat bohtet ovdan mannan lađđasis, gustojit danne maiddái dáidda
”Saamelaislippu on 13. pohjoismaisen saamelaiskonferenssin 15. elokuuta 1986 hyväksymä lippu.	Ruoŧas sámegiela láhkanjuolggadusat (lag 1999:1175) fátmmastit duššefal njeallje davimus suohkana: Jiellevári, Árjjatluovi, Johkamohki ja Girona.
Saamelaiskäräjät voivat määräyksellään antaa tarkempia ohjeita saamelaislipun käyttämisestä.”	ON nállevealahuslávdegoddi lea cealkán ahte sámi giellanjuolggadusaid
Tällaisia ohjeita on annettu 27. toukokuuta 2004.	Njealját lađđasa mearrádus ollašuhttá dán CERD rávvaga.
Muita saamelaiskansallisia symboleja ovat saamelaisten kansallislaulu ja 6. helmikuuta	Stáhtat galget oččodit áigái iešbirgejeaddji sámi mediapolitihka vuođu ja dahkat sámi mediai vejolažžan stivret iežas ovdáneami, ja vel addit sámi veagadahkii rikkis ja máŋggabeallásaš fálaldagaid main leat dieđut ja oaivilat viidát beroštahtti áššiin.
vietettävä saamelaisten kansallispäivä. 13 artikla velvoittaa sopimusvaltiot lisäksi tekemään saamelaissymbolit näkyviksi sen	Stáhtat galget fuolahit ahte sáddejuvvojit sámegielalaš prográmmat radios ja TVs, ja galget dán gillii ovddidit aviisailbmademiid.
seikan näkyväksi tunnustamiseksi, että kyseiset kolme sopimusvaltiota on muodostettu alueelle, josta osa kuuluu myös saamelaisille.	Nuppi lađđasa mearrádus sámegiela birra galgá maid govttolaš mearrái gustot unnibuš gielladábiide.
Yhtenä esimerkkinä tästä on Norjan hallituksen	Joavko-media lea odne deaŧalaš oassi ođđaáigásaš servodagas.
joulukuussa 2003 tekemä päätös tehdä helmikuun 6. päivästä virallinen liputuspäivä Norjassa.	seammás dat lea deaŧalaš reaidu sátnefriddjavuhtii. Sátnefriddjavuođa suodjalit vuođđolágat Suomas, Norggas ja Ruoŧas.
Määräys merkitsee myös oikeutta käyttää saamelaiskansallisia symboleja virallisissa	Sátnefriddjavuhtii gullá maid oassin dat, ahte unnitloguide sihkkarastojuvvo
yhteyksissä. II luku	vejolašvuohta gullot.
Saamelaishallinto	Das lea maid mielde olbmo vejolašvuohta oažžut dieđuid iežas
Saamelaiskäräjät	Dakkár dieđut leat maid eaktun giela, kultuvrra ja servodateallima ovddideapmái.
Kaikissa sopimusvaltiossa on saamelaiskäräjät, joka on maan korkein saamelaistoimielin.	Buot golbma riikka leat ratifiseren riikkaidgaskasaš mearrádusaid mat geatnegahttet
Saamelaiskäräjät edustaa maan saamelaisia ja se valitaan yleiseen äänioikeuteen perustuvilla vaaleilla saamelaisten keskuudesta. Tarkemmat säännökset saamelaiskäräjien vaaleista vahvistetaan laissa, joka valmistellaan 16 artiklan mukaisin neuvotteluin saamelaiskäräjien kanssa.	1. Soahpamušoasálaččat leat geatnegasat dohkkehit ahte sátnefriddjavuohta lea juohke olbmos guhte gullá nationála unnitlohkui, ja ahte dasa gullá friddjavuohta oaivvildit ja oažžut ja addit dieđuid unnitlohkogillii, almmá almmolaš eiseválddiid seagutkeahttá dasa ja beroškeahttá riikkarájiin.
Saamelaiskäräjillä tulee olla sellaisia tehtäviä, jotka mahdollistavat tehokkaan myötävaikuttamisen saamelaisten kansainvälisen oikeuden ja tämän sopimuksen määräyksien mukaisen itsemääräämisoikeuden toteutumiseen.	Soahpamušoasálaččat galget iežaset riektevuogádaga rámaid siskkobealde sihkkarastit ahte olbmot guđet gullet nationála unnitlohkui, eai gillá vealaheami beassama dáfus mediai.
Tarkemmat säännökset saamelaiskäräjien toimivallasta vahvistetaan laissa.	2. Paragráfa 1 ii galggá hehttet soahpamušoasálaččaid gáibideames radio- ja TVsáddagiid dahje kinodoaimmaid lisensema, go dat lea vealatkeahttá geange ja objektiiva eavttuid vuođul.
Saamelaiskäräjät tekee aloitteita ja antaa lausuntoja kaikista tarpeellisiksi katsomistaan asioista.	3. Soahpamušoasálaččat eai galgga hehttet olbmuid guđet gullet nationála unnitloguide, ráhkadeames ja geavaheames preantamedia.
14 artiklan ensimmäisessä kappaleessa määrätään, että jokaisessa sopimusvaltiossa on	Radio- ja TVsáddagiid rievttálaš rámaid siskkobealde galgá, mađe muddui lea vejolaš ja vuhtiiválddedettiin teakstaoasi 1, sihkkarastojuvvot ahte olbmuin guđet gullet nationála unnitloguide, lea vejolašvuohta ráhkadit ja geavahit iežaset mediaid.
oltava saamelaiskäräjät.	4. Iežaset riektevuogádagaid rámaid siskkobealde soahpamušoasálaččat galget mearridit soahppevaš doaibmabijuid maiguin buorrána vejolašvuohta nationála unnitlohkui gullevaš olbmuide ovddidit toleránssa ja buktit kultuvrralaš šláddjiivuođa."
Kaikissa kolmessa sopimusvaltiossa on nykyään saamelaiskäräjät,	Mii sáhttit maid čujuhit Eurohpálaš lihttui mii lea guovlo- ja unnitlohkogielaid
Tämä sopimusmääräys vahvistaa entisestään saamelaiskäräjien asemaa.	várás (geahča dás ovddabealde čuoggá 7.12), artikkel 11- Media.
Toisen kappaleen mukaan säännökset sopimusvaltioiden saamelaiskäräjien vaaleista	čuoggá 1 mielde soahpamušoasálaččat geatnegahttet iežaset iešguhtetge láhkásis
Saamelaiskäräjien vaikutusvallan turvaaminen on kuitenkin tärkeää,	doaimmahit radio- ja TV-sáddagiid guovlo- ja unnitlohkogielaide dohko gos dakkár
saamelaiskäräjien kanssa.	gielat adnojuvvojit.
16 artiklan tarkoittamia asioita voidaan toisinaan pitää niin	Artihkkala čuoggás 2 stáhtat geatnegahttet iežaset sihkkarastit,
olennaisina saamelaisten yhteiskuntaelämän kannalta, että ne edellyttävät 16 artiklan toisen	ahte ránnjáriikka radio- ja TV-njuolggosáddagat ollet riikii go leat guovlo- dahje
kappaleen mukaan saamelaiskäräjien suostumusta.	unnitlohkogillii dahje gillii mii sulastahttá dasa.
Kolmas kappale: Saamelaisilla on itsemääräämisoikeus, katso 3 artikla.	Deaŧalaš lea ahte mánát ja nuorat ožžot prográmmafálaldagaid mat leat
Saamelaiskäräjät vastaa saamelaisten edustuselimenä luonnollisesti saamelaisten	heivehuvvon sin gillii ja kultuvrii. ON-konvenšuvnna mielde mii lea mánáid
itsemääräämisoikeuden hallinnoinnista.	vuoigatvuođain, artihkkal 17 bustávva d, stáhtat galget
Tämän johdosta saamelaiskäräjillä tulee olla sellaisia tehtäviä, jotka antavat sille mahdollisuuden toteuttaa tätä itsemääräämisoikeutta.	”movttiidahttit joavko-media erenoamážit váldit vuhtii giellalaš dárbbuid mat leat unnitlohkojoavkku mánáin dahje álgoálbmotmánáin;
Ensimmäisessä lauseessa on viitattu kansainväliseen oikeuteen ja tämän sopimuksen	Vuosttaš lađas: Vai sátnefriddjavuohta ja diehtojuohkin sihkkarastojuvvo nugo
Sama viittaus tehdään 3 artiklassa, mikä tarkoittaa, että 14 artiklan mukainen	lea namahuvvon dás ovddabealde, de stáhtat fertejit láhčit dilálašvuođaid
itsemääräämisoikeus on ymmärrettävä samalla tavalla kuin 3 artiklan mukainen	Dakkár iešbirgejeaddji mediapolitihkka lea oassi sámi álbmoga iešmearridanvuoigatvuođas, geahča artihkkala 3.
saamelaiskäräjillä on vapaus tehdä aloitteita ja toteuttaa toimenpiteitä, jotka eivät edellytä	Nubbi lađas: Sámiin alddiineaset ii leat odne ekonomalaš vuođđu ásahit sierra
Neljäs kappale: Saamelaiskäräjät päättää itse, mitä asioita se haluaa ottaa	TV- ja radiokanálaid dan sturrodahkii mii lea dárbbašlaš ollašuhttin dihte vuosttaš
käsiteltävikseen.	lađđasa ulbmiliid.
Saamelaiskäräjillä on oikeus antaa lausuntoja kaikista haluamistaan asioista,	Stáhtat fertejit danne sihkkarastit ahte sámegielalaš prográmmaid
vaikka jotakin asiaa ei olisikaan lähetetty saamelaiskäräjien käsiteltäväksi.	lea vejolaš sáddet radios ja TVs. Suopma lea áidna riikka dan golmma riikkas mas dát
Tämä koskee myös	boahtá ovdan lágas.
asioita, jotka eivät kuulu 16 ja 17 artiklan piiriin.	Lágas mii lea Rundradion Ab birra (1380/1993) cealká ná (7 § 2
15 artikla Saamelaiskäräjien itsenäiset päätökset	Norsk rikskringkasting (NRK) njuolggadusain mat bohte jagi 1996
Saamelaiskäräjät tekee itsenäisiä päätöksiä niissä asioissa, joissa sillä kansallisen tai kansainvälisen oikeuden mukaan on toimivalta tehdä sellaisia päätöksiä.	(nuppástuhttojuvvon jagi 2004) § 3-4 nubbi lađas cealká ahte ”NRK galgá váldodoaimmastis deattuhit iežas rolla norgalaš ja sámi dáidaga ja kultuvrra gaskkusteaddjin.”
Saamelaiskäräjät voi sopia valtakunnallisten, alueellisten ja paikallisten yksiköiden kanssa yhteistyöstä saamelaisen kulttuurin ja yhteiskuntaelämän vahvistamiseksi.	Radio ja TV riiikaviidosaš prográmmafálaldaga birra cealká § 3-5 bustávva c ahte galget leat ”[d]aglige sendinger for den samiske befolkning” ja bustávva f cealká ahte
Saamelaisilla on 3 artiklan mukaan itsemääräämisoikeus.	galget jeavddalaččat leat sámegielalaš prográmmat mánáide ja nuoraide.
Itsemääräämisoikeuden	(sändningstillstånd).
tarkempi sisältö perustuu kansainvälisen oikeuden säännöksiin ja sopimuksen artikloihin, katso 3 artiklan ensimmäinen lause.	”SR galgá váldit vuhtii giellalaš ja čearddalaš unnitloguid beroštumiid. SR barggut dán suorggis galget váldegirjji áigodagas lassánit dađistaga jagi 2001 ektui.
II luvun artiklat sääntelevät tarkemmin saamelaiskäräjien tapaa toteuttaa itsemääräämisoikeutta tämän sopimuksen nojalla.	Unnitlohkogielat nugo sámegiella, suomagiella, meänkieli ja romani chib galget leat erenoamášdilis.”
Itsemääräämisoikeus ei merkitse ehdotonta oikeutta yksinomaiseen määräysvaltaan.	Sullasaš njuolggadusat gustojit Ruoŧa televišuvnna várás (Sveriges television, SVT).
Tietyntyyppisissä asioissa itsemääräämisoikeus merkitsee oikeutta määrätä asioista yksin, kun	Stáhtaid geatnegasvuođat artihkkala 25 nuppi lađđasa mielde gusto maid
taas toisentyyppisissä asioissa on kysymys muodoltaan erilaisesta vuorovaikutuksesta.	prentejuvvon mediaid várás. Norggas lea sierra poasta stáhtabušeahtas mii doarju
artiklaa sovelletaan, kun saamelaiskäräjillä on mahdollisuus toimia omin päin.	sámi preassa. Jagi 2004 dan poastta sturrodat lei 11,6 miljovnna norgalaš ruvnnu.
artikloissa säännellään saamelaiskäräjien ja muiden viranomaisten lähempää keskinäistä	Suomas ja Ruoŧas eai preassadoarjunnjuolggadusat siskkil erenoamáš njuolggadusaid
vuorovaikutusta.	sámi preassa várás.
Ensimmäisessä kappaleessa säännellään saamelaisten mahdollisuutta tehdä itsenäisiä	Norggas ilbmet guokte sámegielalaš aviissa ja okta dárogielalaš aviisa máŋgii vahkus.
päätöksiä.	Goappašat
Kuten 14 artiklan kolmatta kappaletta koskevissa huomautuksissa sanotaan,	riikkat leat ožžon moaitámuša Eurohparáđis go váilot sámegielalaš aviissat.
saamelaiskäräjillä tulee muiden toimielinten tavoin olla lakiin perustuva toimivalta tehdä	Maiddái mediafálaldaga dáfus lea dárbu bargat ovttas riikkarájiid rastá.
päätöksiä, jotka edellyttävät toimivallan käyttöä.	ovttasbargu lea leamaš máŋga jagi radio ja TV dáfus, muhto ovttasbargu ferte
eivät edellytä toimivallan käyttöä ilman, että niiden edellytetään perustuvan lakiin, katso 14	nannejuvvot ja ovddiduvvot. Prentejuvvon mediaid dáfus, de lea ilbman ahte preassadoarjunnjuolggadusaid
artiklan kolmatta kappaletta koskevat huomautukset.	geažil váttis oažžut áigái riikkarájiid rasttideaddji ovttasbarggu.
esitettyyn kansainvälistä oikeutta koskevaan viittaukseen.	Stáhtat fertejit
Ensimmäisessä kappaleessa viitataan siihen, että saamelaisilla voi myös	ovttasráđiid sámedikkiiguin gávnnahit ortnegiid mat geahppudit dán ovttasbarggu.
kansainvälisten säännösten nojalla olla oikeus tehdä itsenäisiä päätöksiä.	Goalmmát lađas: Čielga dárbu lea nannet unnibuš giellavugiid. Danne gusto
Siinä tapauksessa	Sámi oahpahus
kunkin sopimusvaltion saamelaiskäräjien on tehtävä päätöksiä saamelaisten puolesta.	Sámi guovlluid sámiin galgá leat vejolašvuohta beassat oahppat sámegiela ja oažžut oahpahusa sámegillii.
esimerkkinä tästä on itsenäisten valtioiden alkuperäiskansoja ja heimokansoja koskevan	Oahpahus ja oahpporuhtadanortnet galgá leat heivehuvvon sin duogážii.
Lisäksi voidaan esimerkkinä mainita Norjassa käyty prosessi, jonka lopputuloksena 17. kesäkuuta 2005 annettiin laki n:o 85 Finnmarkin läänin maa-alueisiin ja	Dakkár oahpahus galgá dahkat sámiide vejolažžan searvat buotdásat joatkkaoahpahussii ja seammás váldit vuhtii sin dárbbuid ain beassat bargat árbevirolaš sámi ealáhusain.
luonnonvaroihin liittyvistä oikeudellisista olosuhteista ja niiden hallinnosta.	Oahpporuhtadanortnet galgá hábmejuvvot nu, ahte sámegillii dahká vejolažžan alit oahpahusa.
Alkuperäiskansojen oikeudellista asemaa koskevat kansainväliset säännökset saattavat kehittyä siten, että niissä ryhdytään antamaan alkuperäiskansoille nykyistä laajempi oikeus	Sámi guovlluid olggobealde sámi mánáin ja nuorain galgá leat vejolašvuohta oažžut oahpahusa sámegielas, muhto maiddái sámegilliige mađe muddui dan lea vejolaš atnit govttolažžan guđege guovllus.
Siinä tapauksessa saamelaiskäräjien tulee käyttää tätä oikeutta	Oahpahus galgá muddejuvvot sin duogážii nu guhkás go lea vejolaš.
saamelaisten puolesta. Toinen kappale: Saamelaisen kulttuurin ja yhteiskuntaelämän säilyttämisen ja	Riikkalaš oahppoplánat galget ráhkaduvvot ovttasráđiid sámedikkiiguin ja heivehuvvot sámi mánáid ja nuoraid kultuvrralaš duogážii ja dárbbuide.
kehittymisen varmistamiseksi on tärkeää luoda foorumeja, joilla saamelaiskäräjien ja julkisten	Oahpahusvuogádat lea leamaš aktiiva anus ovddeš politihkas mainna vigge assimileret sámiid.
viranomaisten välistä yhteistyötä voidaan toteuttaa.	Oahpahusvuogádaga ráhkadus lea dainna lágiin erenoamáš
Norjan hallituksen ja Norjan saamelaiskäräjien keväällä 2005 tekemä sopimus, joka koskee	deaŧalaš sámi kultuvrra ja servodateallima seailluheapmái. Deaŧalaš lea ahte sámi
valtion viranomaisten ja saamelaiskäräjien välillä käytäviä neuvotteluja (tarkempia tietoja	mánát ja nuorat ožžot skuvlla mii lea ovttadássásaš skuvllain mii álbmogis muđui lea,
tästä sopimuksesta on 16 artiklaa koskevissa huomautuksissa), ja sopimukset, joita Norjan saamelaiskäräjät on tehnyt saamelaisalueilla sijaitsevien maakäräjäkuntien kanssa.	ja ahte sámit besset leat mielde ráhkadeamen oahppoplánaid. Vuosttaš lađđasis, vuosttaš cealkagis lea mearrádus das ahte sámi guovlluin
saamelaiskäräjien mahdollisuudesta tehdä tällaisia sopimuksia ei syntyisi epäilystä, tämä	galgá leat fállamassii oahpahus sámegielas ja sámegillii. Mánáin ja nuorain lea nappo
16 artikla Saamelaiskäräjien neuvotteluoikeus	dalle vuoigatvuohta oažžut oahpahusa sámegielas.
Valtioiden ei ilman asianomaisten saamelaiskäräjien suostumusta tule ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin tai sallia sellaisia toimenpiteitä, jotka voivat merkittävästi loukata saamelaisten kulttuurin, elinkeinojen tai yhteiskuntaelämän perustavanlaatuisia elinehtoja.	Eará fágaid oahpahus maid galgá
Tämä artikla antaa saamelaiskäräjille oikeuden neuvotella asioissa, joilla on olennaista	leat fállun sámegillii. Mearrádus vástida dasa mii gusto norgalaš oahpahuslága mielde
Neuvottelujen päämääränä on kyseisten kahden	(geassemánu 17. b. 1998 nr. 61) § 6-2 vuosttaš lađas.
neuvottelukumppanin yksimielisyys. Ensimmäisestä kappaleesta yhdessä toisen kappaleen	Vuosttaš lađđasis, nuppi cealkagis lea deattuhuvvon ahte oahpahus galgá leat
kanssa seuraa, ettei yksimielisyys ole ehdoton vaatimus.	heivehuvvon ohppiid duogážii.
Asioissa, joissa saamelaiskäräjillä ei	Oahppit galget dainna lágiin beassat oahppat sámi
ole toisen kappaleen mukaista veto-oikeutta, päätöksiä voidaan tehdä, vaikka yksimielisyyttä	historjjá, kultuvrra ja servodateallima. Dakkár oahpahus galgá ee. sihkkarastojuvvot
Ensimmäisen kappaleen mukaan vaatimuksena on kuitenkin, että	goalmmát lađđasa njuolggadusain, mii cealká ahte riikkalaš oahppoplánat galget
Saamelaiskäräjien lausunto-oikeus ei merkitse neuvotteluoikeuden toteutumista.	ráhkaduvvot ovttasráđiid sámedikkiin. Oahpahus ferte hábmejuvvot nu, ahte oahppit seammás sáhttet searvat
Saamelaiskäräjien neuvotteluoikeus ei myöskään vapauta viranomaisia siitä	árbevirolaš ealáhusaide, omd. boazodollui. Dákko sáhttit čujuhit ILO-konvenšuvdnii
itsenäisestä vastuusta, joka niillä on tämän ja muiden oikeussäännösten mukaan arvioida	nr. 169 mii lea iešmearrideaddji stáhtaid álgoálbmogiid ja čearddaid birra, kap IV.
toimenpiteittensä seurauksia saamelaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaelämään.	sámegillii, dárbbaša dábálaččat lasi ággi háhkan dihte alcces dárbbu mielde máhtu
Neuvotteluoikeus merkitsee kuitenkin, että saamelaiskäräjien tulee olla mukana luomassa	sámegielas. Studeanttat guđet válljejit dakkár geainnu, deaivvahit dan vára ahte eai
lähtökohtia tällaisten seurausten arvioinneille.	oaččo dárbbašlaš ruđalaš doarjaga dakkár lohkanguhkideapmái.
Viranomaiset eivät ole täyttäneet velvollisuuttaan käydä neuvotteluja, elleivät ne	Stáhtat fertejit hábmet lohkanruhtadeami vai sis guđet háliidit nu dahkat, lea ekonomalaš
saamelaiskäräjillä on mahdollisuus vaikuttaa asian käsittelyyn ja lopputulokseen.	vejolašvuohta váldit oahpu sámegillii. Nubbi lađas gieđahallá oahpahusa mii lea olggobealde sámi guovlluid.
Tämä	Sámi
ensimmäisen kappaleen toinen lause. Jos neuvotteluja käydään	ohppiin galgá maid leat vuoigatvuohta oažžut oahpahusa sámegielas.
päätöksentekoprosessin myöhäisessä vaiheessa, voi olla vaikeaa vaikuttaa	norgalaš oahpahuslága § 6-2 viđat lađđasii, mii cealká ahte sámi vuođđoskuvla
lopputulokseen ja päästä yhteisymmärrykseen.	ohppiin lea vuoigatvuohta oažžut oahpahusa sámegielas.
2) Saamelaiskäräjien tulee saada käyttöönsä resursseja, joiden avulla se pystyy	oažžut oahpahusa maiddái sámegillii. Mii sáhttit čujuhit norgalaš oahpahuslága § 6-2
viemään neuvottelut läpi. Tämä edellyttää, että saamelaiskäräjät voi hakea muualta	nuppi lađđasii, mii mearrida ahte jos suohkanis unnimusat logi oahppi háliidit oažžut
sellaista asiantuntemusta, jota sillä ei itsellään ole.	oahpahusa sámegillii, de sis lea vuoigatvuohta dakkár oahpahussii.
Saamelaiskäräjät joutuu ottamaan kantaa monien aihepiirien laajoihin kysymyksiin, eikä sillä ole samanlaista	Vaikko muhtumat hilgádit, de ohppiin guđet báhcet lea vuoigatvuohta ain dakkár oahpahussii, go fal leat
erityisosaamista kuin viranomaisilla.	unnimusat guhtta oahppi vel dan joavkkus.
Ilman asiantuntija-apua saamelaiskäräjien voi	Goalmmát lađas: Oahppoplánat galget ráhkaduvvot ovttasráđiid Sámedikkiin.
olla vaikea viedä läpi todellisia neuvotteluja, joissa saamelaiskäräjät pystyy esittämään	Norggas dat lea Sámediggi mii láhkaásahusain mearrida sámi oahpahusa sisdoalu,
vaihtoehtoisia ratkaisuja.	geahča oahpahuslága § 6-4.
3) Saamelaiskäräjien tulee saada taloudelliset mahdollisuudet todellisiin ja asiallisiin neuvotteluihin niin, että se voi osallistua neuvottelukokouksiin ja saada asiantuntija	Dutkan Stáhtat galget ovttasráđiid sámedikkiiguin bargat dan badjelii ahte leat doaibmabijut mat sámi servodaga dárbbašan máhtuid vuođul ovddidit dutkanprográmmaid ja buoridit sápmelaš dutkiidlogu.
16 artiklan mukainen neuvotteluvelvollisuus koskee kaikkia 5 artiklan määräyksen	Go dakkár dutkan plánejuvvo, de ferte sámi servodaga gielalaš ja kultuvrralaš dilli váldojuvvot vuhtii.
piiriin kuuluvia viranomaisia.	Stáhtat galget ovttasráđiid sámedikkiiguin ovddidit sámi ja eará dutkanlágádusaid ovttasbarggu guđege riikkas ja riikkarájiid rastá, ja nannet dutkanlágádusaid erenoamážit dakkár dutkamiiguin mat namahuvvojedje vuosttamuš lađđasis.
Neuvotteluvelvollisuus koskee näin ollen eri tason ja eri asioita käsitteleviä viranomaisia.	Sámiide guoskevaš dutkan ferte leat heivehuvvon dakkár ehtalaš njuolggadusaide maid sámiid álgoálbmotdilli gáibida.
Ensimmäisen kappaleen mukaan saamelaisilla ei ole oikeutta neuvotella jokaisesta	Vuosttas lađas: Mearrádus geatnegahttá stáhtaid fuolahit ahte álggahuvvo dutkan mii
Neuvotteluoikeus koskee asioita, joilla on olennainen merkitys saamelaisille.	atná vuođđunis sámi servodaga máhttodárbbuid. Eanetlohkosaš álbmoga giela,
Maankäytön ja luonnonvarojen hallinto sekä ympäristöhallinto ovat tärkeitä alueita, joita	kultuvrra, historjjá ja servodateallima leat ollu buorebut duođaštan ja ollu eambbo
koskeviin neuvotteluihin saamelaiskäräjillä on oikeus osallistua.	dutkan go daid mat gullet sámiide. Sámiinge alddiineaset lea dieđusge dárbu dutkat
Tämä käy nimenomaisesti ilmi 36, 39 ja 40 artiklasta, vrt. myös 38 artikla.	nugo earáge álbmotjoavkkuin, ja dutkan dárbbašuvvo vai sihkkarasttášii sámegiela ja
Myös saamelaiskäräjien vaaleja koskevista	Dat mearkkaša ahte fertet deattuhit sámiid iežaset dárbbuid ja
säännöksistä on neuvoteltava saamelaiskäräjien kanssa, katso 14 artiklan toinen kappale.	Dasto lea deaŧalaš ahte rekruhttejuvvojit dutkit geain lea gullevašvuohta sámi servodahkii.
Nämä sopimuksen määräykset eivät ole kuitenkaan tyhjentäviä.	Das lea sáhka sihke lahkavuođas sámi kultuvrii, gillii ja
16 artikla asettaa yleisen	servodahkii ja máhtus das.
neuvotteluvaatimuksen asioissa, joilla on olennainen merkitys saamelaisille.	Mearrádusat geatnegahttet stáhtaid buoridit sámi dutkiid
viranomaisten velvollisuudesta neuvotella saamelaiskäräjien kanssa.	Nubbi lađas: Vai máhttodárbu ollašuvvá, de dakkár dutkan maid Vuosttaš
”Viranomaiset neuvottelevat saamelaiskäräjien kanssa kaikista laajakantoisista ja merkittävistä toimenpiteistä, jotka voivat välittömästi ja erityisellä tavalla vaikuttaa saamelaisten asemaan alkuperäiskansana ja jotka koskevat saamelaisten kotiseutualueella:	lađas čilge, berre jođihuvvot máŋgga sajis.
1) yhdyskuntasuunnittelua;	Mearrádusa mielde maid Nubbi lađas
2) valtionmaan, suojelualueiden ja erämaa-alueiden hoitoa, käyttöä, vuokrausta ja luovutusta;	buktá, stáhtat galget ovttasráđiid sámedikkiiguin ovddidit sámi ja eará dutkan
3) kaivoskivennäisten valtausta ja kaivospiirin perustamista tarkoittavia lupahakemuksia;	lágádusaid ovttasbarggu. Dat guoská sihke guđege riikka siskkáldas ovttasbargui ja
4) saamelaisten kulttuurimuotoon kuuluvan elinkeinon lainsäädännöllistä tai hallinnollista muutosta;	rádjerasttideaddji ovttasbargui. Sámi dutkan berre dasto vel jođihuvvot máŋgga sajis vai máhttodárbu gokčo
taikka	juvvo.
6) muuta vastaavaa saamelaisten kieleen, kulttuuriin tai heidän asemaansa alkuperäiskansana vaikuttavaa asiaa.”	Lágádusaide main lea sámi dutkan vuođđobargun, fertejit sihkkarastojuvvot doarvái buorit eavttut, vai dakkár dutkama lea vejolaš čađahit.
Nämä ovat esimerkkejä asioista, joita on pidettävä tärkeinä myös sopimuksen 16	Dán oktavuođas bargu gáibida ollu, go sámegiella galgá ovddiduvvot dieđagiellan.
artiklan nojalla.	Dakkár sámi dutkan
Mutta tässä mainittujen asioiden lisäksi on olemassa muita asioita, joilla voi	birrasat leat Sámi allaskuvllas ja Sámi Instituhtas, goappašagat Guovdageainnus.
olla olennaista merkitystä saamelaisille.	tehtas lea buohkain sámi dutkan vuođđobargun.
Tämä koskee esimerkiksi saamelaiskäräjiin liittyviä asioita.	Goalmmát lađas: Mearrádusat vuosttaš ja nuppi lađđasis leat ráddjejuvvon
Lisäksi kansalliset viranomaiset ovat velvollisia neuvottelemaan saamelaiskäräjien	dan dutkamii mii galgá ollašuhttit sámi servodaga máhttodárbbuid, muhto goalmmát
kanssa sellaisissa kansainvälisen tason asioissa, joilla on olennaista merkitystä saamelaisille.	lađđasa mearrádus gusto buot dutkamii mii lea sámi dilálašvuođaid birra.
Jos ollaan eri mieltä siitä, onko jollakin asialla olennaista merkitystä saamelaisille, on	Dábálaš dutkanehtalaš njuolggadusat, nugo omd. persovdnasuodji ja gáibádus iskkadeami
saamelaiskäräjien näkemykselle asiasta pantava paljon painoa.	olbmuid diđolaš dohkkeheamis, gustojit dieđusge maiddái sámi dutkamii.
Saamelaiskäräjien neuvotteluoikeus koskee kaikentyyppisiä asioita, sekä lainsäädäntöä	Muhto lassin bohtet ehtalaš vuhtiiváldimat mat gusket dutkamii mas dutket sámiid
valmistelua ministeriötasolla.	unnitlohkun ja álgoálbmogin.
Neuvotteluja siis käydään ennen asian lähettämistä parlamentin	álgoálbmogiid birra, leamaš dego dutkan»duoid nuppiid” birra.
Asian tultua parlamentin käsittelyyn sovelletaan 18 artiklan säännöksiä.	Rumašbázahusaid sámi guovlluin ovdal čogge viidát, ja odne dat bázahusat
Neuvotteluoikeus koskee myös saamelaiskäräjien tulo- ja menoarviota.	leat dávvirvuorkkáin ja medisiinna fakultehtain olggobealde sámi guovlluid.
Kuten edellä on mainittu, todellisten neuvottelujen edellytyksenä on, ettei	universitehtas leat ožžon njuolggadusaid das mo ovddasbargat Sámedikkiin
saamelaiskäräjiä oteta mukaan prosessiin liian myöhään. Katso tässä yhteydessä Suomen	sámeguovlluid rumašbázahusaid hálddašeamis, daid maid Anatomalaš instituhtta
eduskunnan perustuslakivaliokunnan lausunnot, joihin on viitattu 18 artiklaa koskevissa	Sámedikkis, ja vejolaš maŋisbohttiin, ferte leat mearrideaddji sátni
Neuvottelujen päämääränä on yksimielisyys.	bázahusaid máhcaheamis ja vejolaš hávdádeamis.
Ellei yksimielisyyteen päästä, päätöksentekoelimen tulee perustella syytä siihen.	Stáhtat galget ovttasráđiid sámedikkiiguin fuolahit almmolaš diehtojuohkima sámi kultuvrra ja servodateallima birra.
Ensimmäisen kappaleen toisen lauseen mukaan viranomaisilla on itsenäinen vastuu	Vuosttaš lađas, vuosttaš ja nubbi cealkka: Riikka váldoálbmogis lea viehka
neuvottelujen järjestämisestä saamelaiskäräjien kanssa.	unnán máhttu sámiid birra, ja dát váilevaš máhttu duođas hehtte sámiid ja váldo
Tämä on tärkeää, sillä hetkellä, jolloin	álbmoga gulahallamis buorebut gaskaneaset.
tällaiset neuvottelut on määrä aloittaa, saamelaiskäräjillä itsellään ei useinkaan ole riittävästi	Menddo dávjá leat negatiiva sánit sámi
tietoja asiasta osatakseen pyytää neuvottelujen käynnistämistä.	dilálašvuođaid birra ja vealaheapmi váilevaš máhtu geažil.
Tässä yhteydessä voidaan	Danne lea deaŧalaš ahte
viitata 17 artiklan kolmannessa kappaleessa esitettyyn periaatteeseen.	mánát ja nuorat guđet leat olggobealde sámi guovlluid, ohppet iežaset riikka álgo
Todellisten	álbmoga birra.
neuvottelujen mahdollisimman hyvän perustan varmistamiseksi saamelaiskäräjien ja	Norgga oahpahuslágas, mii bođii geassemánu 17. b. 1998 nr. 61, leat mearrádusat dakkár oahpahusa birra.
viranomaisten välillä voidaan tehdä sopimuksia siitä, mitkä asiat edellyttävät neuvotteluja ja	§ 6-4 vuosttaš lađđasa mielde oahppit galget oažžut oahpahusa sámegiela, sámi kultuvrra ja servodateallima birra.
millä tavalla niitä on määrä käydä. Esimerkkeinä tällaisista sopimuksista ovat	Maiddái alit dásisge, nugo allaskuvla- ja universitehtaoahpahusas, lea deaŧalaš
yhteistyösopimukset, joita Norjan saamelaiskäräjät on solminut saamelaisalueiden	ahte studeanttat ohppet iežaset álgoálbmoga birra. Jos dán dási oahpahusas dušše
maakäräjäkuntien kanssa, sekä Norjan saamelaiskäräjien ja Norjan hallituksen keväällä 2005 tekemä sopimus valtiollisten viranomaisten ja saamelaiskäräjien välisiä neuvotteluja	čalmmustahttet riikka váldoálbmoga, de sámit ja sin álgoálbmotdilli báhcet
koskevista menettelytavoista, katso jäljempänä oleva tätä sopimusta koskeva tarkempi	oainnekeahtes dillái. Vuosttaš lađđasis, guolmmát cealkagis, leat njuolggadusat dakkár olbmuid
Toisen kappaleen mukaan viranomaiset eivät voi ilman saamelaiskäräjien suostumusta	oahpahusa birra guđet galget bargat sámi guovlluin. Vásáhusat čájehit ahte dávjá
ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, jotka voivat merkittävästi loukata saamelaisten kulttuurin,	dearvvašvuođabargit jna. eai máhte doarvái ollu sámi dilálašvuođaid birra.
elinkeinojen tai yhteiskuntaelämän perustavanlaatuisia elinehtoja.	Bargoveahka mii galgá bargat sámi guovlluin, fertejit oažžut fálaldahkan oahppat
edellyttävät saamelaiskäräjien suostumusta, mikäli toimenpiteet kohdistuvat haavoittuviin	doarvái sámi kultuvrra ja servodateallima birra. Ieš oahpahus galgá organiserejuvvot
saamelaisalueisiin.	ovttasráđiid Sámedikkiin.
Myös melko vahvoilla saamelaisalueilla toteutettavat suhteellisen vähäiset	Suoma sámi giellalága (lága 1086/2003) 25 § mielde ámmátolbmuin geain lea
”pala palalta” -politiikassa, joka on aikojen kuluessa vähitellen heikentänyt saamelaista	stáhtalaš váldi ja suohkanlaš váldi, lea vuoigatvuohta bálkáhuvvon virgelohpái mas
Tällaiset toimenpiteet saattavat myös vaatia niiden saamelaisten	oamastit alcceseaset máhtu sámegielas, go dasa lea dárbu sin bargguid geažil.
Saamelaiskäräjien omaan toimintaan välittömästi kohdistuvat toimenpiteet voivat	Sullasaš mearrádusaid siskkilda norgalaš sámelága (geassemánu 12. b. 1987 láhka nr.
Tässä yhteydessä viitataan siihen, mitä 14 artiklan toista kappaletta koskevissa	Nubbi lađa: Diehtojuohkin sámiid birra lea dárbbašlaš maiddái singe guovdu
huomautuksissa on sanottu vaaleihin liittyvistä säännöksistä.	guđet eai eará oahpahusas oaččo máhtu sámiid birra.
Tämä sopimus on itse	Stáhtas lea dán mearrádusa
49 artiklassa sanotaan, että sopimuksen ratifiointi edellyttää saamelaiskäräjien hyväksyntää.	mielde geatnegasvuohta juohkit dieđuid almmolašvuhtii sámi kultuvrra ja
Yhtenä esimerkkinä saamelaiskäräjien roolin hyväksymisestä julkisessa hallinnossa on	servodateallima birra. Ovdamearka diehtojuohkindoaibmabijus lea sámi diehtojuohkinguovddáža
Norjan aluekomitean mietintö NOU 2004:19 Elinvoimaiset alueet ja seudut.	ásaheapmi (Samiskt informationscentrum) Ruoŧas. Jagi 2002 ráđđehus mearridii
huomautetaan, että Norjan hallintokulttuuri mukautuu vain vähäisessä määrin saamelaisten	álggahit nationála diehtojuohkináŋgiruššama man ulbmil lea buoridit almmolašvuođa máhtu sámiid birra.
maantieteellisiin oloihin (s. 96).	hukset bissovaš riikkalaš sámi diehtojuohkinguovddáža.
tasolta alueelliselle tasolle mutta huomauttaa, että todellisten ja tehokkaiden	Luveluspái (Östersund), galgá ee. dahkat álgaga ja ráhkadit vuođu daidda
kolmikantaneuvottelujen käynnistäminen valtion, alueen ja saamelaiskäräjien välillä on	iešguđetlágan bargiide guđet juhket dieđuid sámiid birra.
Nämä neuvottelut ovat välttämättömiä, jotta ”aktiiviselle	Nubbi ovdamearka lea álgoálbmogiid vuoigatvuođaid máhttoguovddáš
Aluekomitea suosittelee lisäksi seuraavaa:	Guovdageainnus. Dearvvašvuođa- ja sosiálaásahus
” − Saamelaisten asuinalueilla tulee käynnistää kolmikantaneuvottelut valtion, alueen ja saamelaiskäräjien välillä niiden saamelaisiin kohdistuvien Norjan valtion velvollisuuksien täyttämiseksi, jotka perustuvat kansainväliseen oikeuteen.	Stáhtat galget ovttasráđiid sámedikkiiguin fuolahit ahte sámiid ássanguovlluin dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusat leat organiserejuvvon nu ahte dáid guovlluid sámiide leat sihkkarastojuvvon dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusat mat leat heivehuvvon sin giellalaš ja kultuvrralaš duogážii.
− Saamelaiskäräjille tulee antaa taloudelliset mahdollisuudet osallistua yhdenvertaisena osapuolena kolmikantaneuvotteluihin.	Maiddái olggobealde sámi ássanguovlluid dearvvašvuođa- ja sosiálaeiseválddit galget váldit vuhtii sámi divššohasaid ja klienttaid giellalaš ja kultuvrralaš duogáža.
− Saamelaiskäräjille tulee antaa huomattavaa vaikutusvaltaa siihen, millä tavalla alueellista hallintoa toteutetaan saamelaisille tärkeillä politiikan alueilla.	Vuosttaš lađas: Dát mearrádus geatnegahttá dearvvašvuođa ja sosiála eiseválddiid addit sámiide dearvvašvuođa ja sosiála fálaldaga mii lea heivehuvvon sin
” (s. 117.)	duogážii.
Norjan suurkäräjät sai keväällä 2005 päätökseen niin kutsutun Finnmarkin lain	Nugo deattuhuvvo mearkkašumiin mat leat artihkkalii 23, de gullá álbmoga
käsittelyn.	Go olmmoš deaivvada
Kyseessä on 17. kesäkuuta 2005 annettu laki no 85 Finnmarkin läänin maa	dearvvašvuođa- ja sosiálaásahusain, de lea erenoamáš deaŧalaš ahte son beassá
alueisiin ja luonnonvaroihin liittyvistä oikeudellisista olosuhteista ja niiden hallinnosta.	geavahit iežas giela ja oažžu dálkkodeami ja divššu mas su giella ja kultuvra vuhtiiváldojuvvo.
vuotta aikaisemmin hallitus oli tehnyt lakiesityksen, katso hallituksen esitys Ot.	Sámi ássanguovlluin sáhttá leat dárbu bargat riikkarájiid rastá vai šaddet
prp.	Dán oktavuođas mii čujuhit artihkkalii
n:o 53 (2002−2003).	12 ja dan mearkkašumiide.
Tätä lakiehdotusta laadittaessa saamelaiskäräjien ja oikeusministeriön välillä ei	Sámedikkiin ii leat odne oasálašvuohta dearvvašvuođa- ja sosiálaásahusa organiseremii.
käyty neuvotteluja, ja saamelaiskäräjät hylkäsi lakiehdotuksen yksimielisesti.	bargat ovttasráđiid sámedikkiiguin, vai sihkkarastojuvvo ahte dearvvašvuođa- ja
lakivaliokunta järjesti lakiehdotusta valmistellessaan useita neuvottelukokouksia	sosiálafálaldagat lágiduvvojit vuogi mielde mas váldet vuhtii sámiid sosiála ja
saamelaiskäräjien kanssa.	kultuvrralaš dilálašvuođaid.
Lakivaliokunnan käsityksen mukaan oli ratkaisevan tärkeää saada	Dán oktavuođas mii sáhttit čujuhit artihkkalii 25, mii lea
hyväksyivät yksimielisesti suurkäräjien lakivaliokunnan ehdotuksen.	ILO-konvenšuvnnas nr. 169 mii gieđahallá iešmearrideaddji stáhtaid álgoálbmogiid ja
kuten tässä on selostettu, saamelaiskäräjien ja suurkäräjien välisistä neuvotteluista, tämä	álbmotčearddaid, ja mii ollásit geardduhuvvo dás: Dán mearrádusa ovttaskas čuoggáid lea vejolaš geavahit nu ahte devdet artihkkala
esimerkki on otettu mukaan, koska suurkäräjät osoitti toimintatavallaan, että neuvotteluja olisi	mas mii dás ságastallat. Áššedovdi joavku lea árvvoštallan livččego galgan váldit mielde
pitänyt käydä hallituksen ja saamelaiskäräjien välillä.	mearrádussan divššohasa vuoigatvuohta geavahit árbevirolaš sámi medisiinna, muhto
Finnmarkin lain parissa tehdystä työstä saadut kokemukset muodostivat tärkeän	garvvii váldimis mielde dakkár čielga mearrádusa dán konvenšuvdnatekstii.
taustan sopimukselle, joka tehtiin Norjan hallituksen ja Norjan saamelaiskäräjien välillä	Aiddonassii vuoigatvuohta geavahit árbevirolaš sámi medisiinna šaddá leat daid
keväällä 2005 ja joka koskee valtiollisten viranomaisten ja saamelaiskäräjien välisissä	áššiid gaskkas maid sámedikkit ja dearvvašvuođaeiseválddit ovttasráđiid fertejit
neuvotteluissa sovellettavia menettelytapoja.	Nubbi lađas: Dás mearrádus galgá sihkkarastit ahte sámit maiddái
Sovittujen neuvottelumenettelyjen tarkoituksena on:	olggobealdege sámi ássanguovlluid ožžot mađe muddui geavadis lea vejolaš
” − auttaa osaltaan toteuttamaan käytännössä valtion kansainvälisoikeudellista velvollisuutta neuvotella alkuperäiskansojen kanssa, − pyrkiä saamaan aikaan yksimielisyys valtion viranomaisten ja saamelaiskäräjien välille viranomaisten harkitessa sellaisten lakien tai toimenpiteiden käyttöönottoa, jotka voivat suoraan vaikuttaa saamelaisten etuihin, − omalta osaltaan auttaa luomaan valtion viranomaisten ja saamelaiskäräjien välille sellainen kumppanuuteen perustuva ulottuvuus, joka edistää saamelaista kulttuuria ja yhteiskuntaa.	dearvvašvuođafálaldaga mii heive sin giellalaš ja kultuvrralaš duogážii.
− parantaa tilanteen sekä saamelaisyhteisöjen kehitystarpeen keskinäistä ymmärtämistä.”	Sámi mánát ja nuorat Sámi mánáin ja nuorain lea vuoigatvuohta ilbmadit iežaset kultuvrra ja doaladit iežaset sámi identitehtas ja ovddidit dan.
Sopimuksen mukaiset neuvottelumenettelyt koskevat hallitusta, ministeriöitä, virastoja	Dát artihkkal nanne erenoamážit mánáid ja nuoraid vuoigatvuođa eahccit iežaset
ja muita saamelaisten etuihin mahdollisesti vaikuttavia asioita käsitteleviä alempia	kultuvrra ja seailluhit ja ovddidit iežaset sámi identitehta. Dákko lea maid vejolaš
Näiden neuvottelumenettelyjen piiriin kuuluvat lakiehdotukset, säädökset,	čujuhit ON konvenšuvdnii mii lea mánáid vuoigatvuođaid birra, artihkkalii 30 mii
yksittäispäätökset, ohjeistukset, toimenpiteet ja päätökset.	mánáide ja nuoraide, de lea erenoamáš deaŧalaš ahte lea oahpahus sámegielas ja
voivat kuulua saamelaisen kulttuurin kaikki aatteelliset ja aineelliset muodot.	sámegillii mii maiddái muđuige lea heivehuvvon sámi kultuvrii. Maiddái olggo
Esimerkkeinä voidaan mainita erilaiset taideilmaisut, kieli, uskonto, kulttuuriperintö, aineettomat oikeudet	sámegillii. Dárkileabbo mearrádusat gielas ja oahpahusas leat addojuvvon artihkkaliin
ja perinteinen tietämys.	24 ja 26. Deaŧalaš mánáid ja nuoraid vejolašvuhtii ovddidit iežaset sámi identitehta
Edelleen niistä voidaan mainita terveyteen liittyvät ja sosiaaliset	lea dasto vel dat ahte lea sámegielalaš prográmmafálaldat TVs ja radios, geahča
kysymykset, koulutus ja tutkimus, käyttö- ja omistusoikeuskysymykset, maankäytön hallinto,	artihkkala 25. Artihkkala 30 lea dárbu geahčadit dáid namahuvvon artihkkaliid oktavuođas.
Aineellista kulttuuriperustaa, kuten maankäytön hallintoa ja maaoikeuksia, koskevissa	Artihkkal 31 Árbevirolaš máhtut ja kulturilbmadeamit
muodostavat kolme pohjoisinta lääniä ja lisäksi ne kauempana etelässä sijaitsevat kunnat, joissa saamelaiset harjoittavat poronhoitoa.	Stáhtat galget gudnejahttit sámi álbmoga vuogatvuođa hálddašit iežas árbevirolaš máhtuid ja kultuvrralaš ilbmademiid, ja bargat vai sámit sáhttet seailluhit, ovddidit ja doalvut daid boahttevaš buolvvaide.
Valtion viranomaisten tulee muun muassa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa informoida saamelaiskäräjiä asioista, jotka saattavat suoraan vaikuttaa saamelaisiin.	Stáhtat galget fuolahit nu, ahte sámi álbmot, go earát go samit ieža geavahit sámi kultuvrra gávppálaččat, ožžot vejolašvuođa váikkuhit doaimmaide ja oažžut govttolaš oasi daid doaimmaid ruđalaš vuoittus.
Saamelaiskäräjät voi myös itse ottaa esille asioita, joista se haluaa neuvotella.	Sámi kultuvra galgá leat suddjejuvvon dakkár kultuvrralaš ilbmademiid vuostái mat mahkáš leat sámiid iežaset.
Jos valtion viranomainen ja saamelaiskäräjät päättävät yksimielisesti aloittaa	Stáhtat galget fuolahit ahte sámiid árbevirolaš máhtut váldojuvvojit vuhtii go sámi dilis mearriduvvo juoga.
neuvottelut, niiden tulee yhdessä pyrkiä pääsemään yksimielisyyteen neuvottelujen	Vuosttaš lađas: Stáhtain lea dán mearrádusa mielde ovddasvástádus das ahte árbe
mielin, ja niissä on pyrittävä saavuttamaan yksimielisyys ehdotetuista toimenpiteistä”.	virolaš sámi máhttu ja kultuvrralaš ilbmademit sáhttet seailut ja ovdánit.
Neuvotteluja ei tule lopettaa niin kauan kuin molemmat osapuolet olettavat, että	Árbevirolaš máhtu dáfus dakkár geatnegasvuohta lea soahpá ON-konvenšuvdnii mii lea
Kaikista neuvottelukokouksista on pidettävä pöytäkirjaa.	biologalaš šláddjiivuođa birra, geahča dás ovddabealde čuoggá 7.15.
Jos valtion viranomainen tai saamelaiskäräjät katsovat, että tehtävien ratkaisujen	Sámiid vuoigatvuohta hálddašit iežaset árbevirolaš máhtu ja iežaset
asia julki mahdollisimman varhaisessa neuvotteluvaiheessa. Osapuolten tulee pyrkiä	kultuvrralaš ilbmademiid fertet jáhkkit vuolgit iešmearridanvuoigatvuođas, geahča
yksimielisyyteen toimeksiannosta ja siitä, kenen on määrä vastata selvitystyöstä.	artihkkala 3. Vejolaš lea maid čujuhit dasa ahte WIPO (World Intellectual Property
Kun on kysymys hallituksen käsiteltäviksi tarkoitetuista asioista, tulee asiasta	Organization) lea ráhkadeamen ođđa riikkaidgaskasaš njuolggadusaid álgohámi, mas
vastaavan ministeriön esityksestä selkeästi käydä ilmi, mistä kysymyksistä on päästy	vuolggabáikin lea ahte álgoálbmogiin lea vuoigatvuohta mearridit iežaset árbevirolaš
yksimielisyyteen saamelaiskäräjien kanssa ja mistä mahdollisesti ei.	máhtuid ja kultuvrralaš ilbmademiid. Sámiid vuoigatvuohta hálddašit mearrádusa
Sama koskee	muitalusat.
suurkäräjille esitettäviä asioita.	Árbevirolaš máhttu lea máhttu mii sirdá buolvvas bulvii nugo omd.
Suurkäräjiä tulee informoida saamelaiskäräjien arvioista ja	máhttu šattuid, elliid ja eará resurssaid birra ja daid hálddašeami birra.
näkökannoista kysymyksissä, joista ei ole saavutettu yksimielisyyttä.	artihkkalis 2 čuovvovaš čilgehusa das mii Intangible cultural heritage lea:
vastaavan ministerin ja saamelaiskäräjien puheenjohtajan välillä järjestää poliittisia	Dasto celkojuvvo ahte intangible cultural heritage, nugo dat čilgejuvvo, vuos ja
tapaamisia puolen vuoden välein. Näissä tapaamisissa on määrä keskustella ”saamelaisen	Nubbi lađas, vuosttaš cealkka: Jos sámi kultuvrra geavahit gávppálaččat earát
Myös saamelaiskäräjien ja saamelaisasioiden koordinoinnista vastaavan ministeriöidenvälisen komitean tulee kokoontua puolen vuoden	go sámit ieža, de stáhtat galget bargat dan badjelii ahte sámit sáhttet váikkuhit dakkár doaimmaide, ja ahte sii maid ožžot das govttolaš vuoittu.
Kunta- ja alueministeriö ja saamelaiskäräjät perustavat lisäksi yhdessä alan	Nubbi lađas, nubbi cealkka addá mearrádussan ahte sámi kultuvra ferte
asiantuntijoista koostuvan analyysiryhmän, jonka on määrä raportoida saamelaisen	suodjaluvvot das ahte earát boasttu ládje geavahit ilbmagiid mat mahkáš vulget
17 artikla	sápmelašvuođas.
Saamelaiskäräjien oikeus muun asian valmistelun aikana	Dákko ii leat sáhka das ahte ráddjet ilbmadanvuoigatvuođa, muhto
Saamelaiskäräjillä on oikeus olla edustettuna julkisissa neuvostoissa ja komiteoissa, kun nämä käsittelevät saamelaisten etuihin liittyviä asioita.	gávpemárkanrievttálaš ja immateriálarievttálaš lágain leat mearrádusat mat gildet vuovdaleami ja sullasaš daguid mat dahkaluddet ahte buktagiin lea eará álgu go dain
Saamelaisten etuja koskevat asiat tulee esittää saamelaiskäräjille ennen kuin julkinen viranomainen päättää asiasta.	sihkkarastit ahte vuhtii váldojuvvo árbevirolaš sámi máhttu go dahkkojuvvojit mearrádusat mat čuhcet sámi dilálašvuođaide.
Valtion tulee selvittää, onko saamelaiskäräjien edustukselle tai ennakkolausunnolle tarvetta.	Mearrádusa duogáš lea ahte sámit dávjá vásihit ahte válddi geavaheaddjit aivvestassii atnát vuođđuneaset konventionála
Asia tulee selvittää riittävän aikaisin, jotta saamelaiskäräjät voisi vaikuttaa asian käsittelyyn ja lopputulokseen.	dutkama beroškeahttá árbevirolaš sámi máhtus go árvvoštallet ja regulerejit sámi doaimmaid nugo boazodoalu ja eará resursageavaheami.
Saamelaiskäräjät päättää itse, milloin saamelaiskäräjät haluaa olla edustettuna tai antaa lausunnon asian käsittelyn aikana.	Sámiid kulturmuittut galget leat suodjaluvvon lágas, ja riikka sámediggi galgá daid hálddašit dahje kulturlágádusat ovttasráđiid Sámedikkiin.
Ensimmäinen kappale koskee saamelaiskäräjien oikeutta osallistua kansallisiin neuvostoihin ja komiteoihin.	Stáhtat galget láhčit dilálašvuođaid riikkarájiid rasttideaddji ovttasbargui main duođaštit, suodjalit ja hálddašit sámi kulturmuittuid.
Saamelaiskäräjät voivat vaatia oikeutta saada olla edustettuna	Artihkkal gusto sámi kulturmuittuid hálddašeapmái. Sámi kulturmuittut leat
saamelaisten etuja koskevia asioita käsittelevissä neuvostoissa ja komiteoissa.	deaŧalaš resurssat sihke máhttui olbmuid alcceseaset guoski vássán áiggis ja dáláš
Saamelaiskäräjät päättää itse omasta edustajastaan.	Deaŧalaš lea ahte sámi kulturmuittut duođaštuvvojit,
Lakivaliokunnat kuuluvat tämän määräyksen piiriin.	seailluhuvvojit ja hálddašuvvojit resursan sámi servodahkii.
Saamelaiskäräjillä on myös oikeus olla edustettuna julkisissa neuvostoissa.	Sámi museat leat áibbas guovdilis lágádusat sámi kultuvrra ja historjjá
Oikeus olla edustettuna koskee tilanteita, joissa käsitellään saamelaisten etuja	duođašteamis, seailluheamis ja ilbmadeamis. Resursa-nana sámi museat leat várra
Vaatimuksena ei siis ole, että asianomaiset asiat koskevat erityisessä tai	deaŧaleamos eavttut dasa ahte sámit ohppet iežaset birra, ja ahte earát ohppet sámiid
olennaisessa määrin saamelaisiin liittyviä kysymyksiä.	Museat leat identitehtahábmema ja kulturovddideami guovdilis arenat.
Aina ei ole selvää, koskeeko jokin asia saamelaisten etuja.	lea deaŧalaš láhčit dilálašvuođaid vai ovdánit sámi museat ja eará sámi
Epävarmoissa tapauksissa on pantava suurta painoa saamelaiskäräjien	Vuosttaš lađđasa, vuosttaš passusa mielde galget sámi kulturmuittut suodjaluvvot
arviolle siitä, koskeeko kulloinenkin aihealue saamelaisten etuja.	Bissovaš kulturmuittut leat buotlágan luottat mat čájehit olmmošlaš
Tämä määräys ilmentää tärkeää periaatetta.	doaimmaid, ja báikkit maidda gullet dáhpáhusat, osku ja árbevierru.
Siitä, että Norjan saamelaiskäräjien	kulturmuittut lea kulturhistorjjálaš dávvirat.
toivomusta saada olla edustettuna tärkeissä lakivaliokunnissa on vastustettu, on useita	Suomas kulturmuittut leat suodjaluvvon lágain mii lea dološ muittuid birra
esimerkkejä.	(295/1963).
Tuoreena esimerkkinä voidaan mainita, ettei Norjan saamelaiskäräjät saanut edustajaa biologista monimuotoisuutta käsittelevään lakivaliokuntaan, katso NOU 2004:28.	Lösa fornföremål, omd. ruđat, vearjjut, reaiddut, čiŋat, lihtit ja fievrrut, mat leat boarráseappot go 100 jagi ja maidda ii lea dihto eaiggát, leat ráfohuvvon.
Kesti useita vuosia, ennen kuin saamelaisedustaja pääsi mukaan asemakaavalakia	Norggas leat buot fásta sámi kulturmuittut mat leat boarráseappot go 100 jagi
Asemakaavalakia käsittelevässä valiokunnassa nähdään, kuinka	ráfohuvvon, geahča geassemánu 9. b. 1978 mannosaš kulturmuitolága nr. 50 § 4
tärkeää saamelaisten on olla edustettuina voidakseen tehdä saamelaisten elinoloja tunnetuiksi,	nuppi lađđasa. Luovos sámi kulturmuittut mat leat boarráseappot go 100 jagi, ja
katso NOU 2003:14. Tässä valiokunnan mietinnössä osoitetaan laajempaa perehtyneisyyttä ja	maiddái ii leat dihto eaiggát, gullet stáhtii, geahča kulturmuitolága § 12 vuosttaš
suurempaa ymmärrystä saamelaisten elinkeinoille ja saamelaiskäräjien roolille maankäytön	lađđasa, bustáva c. Ruoŧŧilaš riektedoalus luovos kulturmuittuid (fornfynd), mat lea boarráseapput
hallinnossa kuin valiokunnan ensimmäisessä osamietinnössä NOU 2001:7, joka annettiin,	go 100 jagi ja mat leat eaiggáda haga, suodjala láhka (1988:950) mii gieđahallá kulturmuittuid jna., 2. kap. 3 §.
Ruotsin osalta voidaan esimerkiksi viitata	Dán lága mielde suodjaluvvojit maid gittaorru
maaseutukomiteassa (Landsbygdskommitten) käynnissä olevaan työhön.	kulturmuittut (fasta fornlämningar), mat leat ”bázahusat daid olbmuid doaimmain
Saamelaiskäräjillä ei ole yksinoikeutta valvoa saamelaisten etuja komiteoissa ja	guđet dološ áiggiid elle, mat leat geavahussii ráhkaduvvon ovddeš áiggiid ja mat leat
neuvostoissa.	bissovažžan báhcán, geahča 2. kap. 1 §.
Monissa tapauksissa myös muut saamelaiset elinkeino- ja etujärjestöt ovat edustettuina neuvostoissa ja komiteoissa, katso 21 artikla.	Gittaorru kulturmuittut Suoma lága mielde leat: ”1) eanan- ja geađgečomat, juovat, geeagđerieggát ja eará geadgeráhkadusat, maid dološ olbmot dolin dahke;
Toisen kappaleen mukaan saamelaisten etuja koskevat asiat tulee esittää	2) hávddit ja báhkináigásaš hávdeeatnamat, vaikko eai leat oinnolaš mearkkat eatnama badjogasa;
Kuten ensimmäiseen kappaleeseen liittyvissä huomautuksissa on mainittu, epävarmoissa tapauksissa tulee panna suurta painoa saamelaiskäräjien arviolle siitä, koskeeko	3) geađggit ja báktebadjogasat, main dološ-áigásaš mearkkat ja govat leat, dahje eará sárggolmasat dahje málagovat, gollansárggastagat dahje eará čálastagat dahje nordadusmearkkat dahje oaffaruššanrokkit;
jokin asia saamelaisten etuja. Määräystä on tarkasteltava yhdessä 16 artiklan kanssa.	4) oaffarsánit, oaffarmuorat, sieiddit ja eará bálvvusbáikkit ja vel dološ-áigásaš čoahkkinsajit;
kysymyksessä ovat saamelaisille olennaisen tärkeät asiat, saamelaiskäräjillä on oltava oikeus sekä lausua asiasta mielipiteensä että myös vaatia asiaa koskevien neuvottelujen	5) orrunbáikki bázahasat, ja dološ-áigásaš orrunsajit ja doaibmansajit, nugo viesut (visttit), maid leat ráhkadan go geavahedje dakkár orrunsajiid ja báikkiid;
käynnistämistä. Kolmas kappale: Saamelaiskäräjät on saamelaisten edustuselin, ja sen tulee toimia	7) geađggit, ruossat ja hávdegeađggit, mat leat ceggejuvvon dihto olbmo dahje dáhpáhusa muitun, dahje oskkusivaid geažil, ja eará dakkár muitomearkkat;
saamelaisten puolesta.	8) beroštahtti dološ johtalusgeainnuid, geaidnomearkkaid ja šaldiid (roviid) bázahusat, ja vel hávdádusdolaid ja eará dakkár meanuid sajit, ja vel 9) bissovaš luonddubáikkit maidda čatnasit dološ vierut, cukcasat dahje deaŧalaš historjjálaš muittut.”
On kuitenkin tärkeää korostaa myös ei-saamelaisten viranomaisten vastuuta, jotta ne ymmärtäisivät, minkä takia saamelaiskäräjät tarvitsee ottaa mukaan asioiden	Gittaorru kulturmuittut norgalaš kulturmuitolága mielde leat: 1. Orrunbáikkit, (bákte)hoalut, (h)állit, maid vuolde leat daid olbmuid mearkkat, guđet leat orron das dahje bargan das;
käsittelyyn.	2. Juohkelágan doaibmansajit ja bájit, nugo geađgečuolahagat ja eará bákteruvkenbáikkit, ruovdeháhkasajit, čađđa- (čitna-) ja bihkkaboalddáhagat, ja eará giehtaduoji ja industriija mearkkat.
Elleivät muut kanna tällaista vastuuta, saamelaiskäräjät saattavat päästä prosessiin mukaan liian myöhäisessä vaiheessa.	3. Juohkelágan bealdodoalu mearkkat, nugo bealdočorgema geađgečopma, goivvohagat ja veltehagat (bealdojorggohagat), áiddit ja ruođut, ja meahcástan-, guolástan- ja bivdinráhkkanusat.
Neljäs kappale: Saamelaiskäräjillä ei ole velvollisuutta istua julkisissa neuvostoissa ja komiteoissa eikä antaa lausuntoja asioista, joita sille esitetään.	7. Geađggit ja bávttit maidda leat čullojuvvon mearkkat dahje govat, nugo runet (vikiŋggaid bustávat), báktesárgosat ja báktemálagovat, báktečuollangobázat, govaldagat ja eará báktegohpamat.
Tämän artiklan mukaan saamelaiskäräjät voi vaatia, että se saa istua monissa	9. Geađgevuođustusat, geađgeskoađastusat ja sullasaččat.
neuvostoissa ja komiteoissa, ja se voi myös vaatia mahdollisuutta antaa lausuntoja erittäin monista asioista.	Gittaorru kulturmuittut leat Ruoŧa lága mielde: 1. hávddit, hávdehuksehusat ja hávdeguovllut, ja vel girkogárddit ja eará hávdádanbáikkit.
Saamelaiskäräjät saa itse asettaa tärkeysjärjestykseen ne asiat, joista se antaa	Gittaorru sámi kulturmuittuid šláddjiivuohta muitala ahte sámi guovlluid leat
lausuntonsa.	guhká geavahan.
Sama koskee neuvostoja sekä komiteoita, joissa se on edustettuna.	Sámi kulturduovdda lea áigemihtu dáfus guhkki, ja das lea guhkes
On	geavaheapmi ii leat nuppástuvvan, vaikko lea ođđa teknologiija ja reaiddut.
luonnollista, että saamelaiskäräjät luo yhteistyössä asianomaisten toimielinten kanssa rutiineja	Historjá ja árbevierut muitalit ahte sámi máttarvánhemat, buolvvas bulvii ja jahkečuđiid, leat
siitä, millä tavalla asioita lähetetään sen käsiteltäviksi.	geavahusaineaset hábmen birrasiid, ja dainna lágiin buktán áigái nana čatnasiid
Suhde parlamenttiin	olbmuid ja eatnama gaskka.
Sopimusvaltioiden parlamenttien, niiden valiokuntien tai muiden toimielimien tulee pyynnöstä ottaa vastaan saamelaiskäräjien edustajia, jotta nämä voivat tehdä selkoa saamelaisille merkityksellisistä kysymyksistä.	Dat mearkkaša ahte ollu sámiin leat ruohttasat luonddumáilbmái, guvlui dahje eatnamii masa sin máttarvánhemiid luottat leat báhcán, ja maid sii dan dihte atnet
Saamelaiskäräjille tulee antaa mahdollisuus tulla kuulluksi parlamentin käsitellessä sellaisia asioita, jotka erityisesti koskevat saamelaisia.	Dat mearkkaša ahte sámi historjjálaš kulturduovdaga suodjaleapmi lea hirbmat deaŧalaš go galget seailluhit sámiid identitehta ja gaska
Sopimusvaltioiden parlamentit vahvistavat tarkemmat säännöt siitä, mitä asioita kuuleminen koskee ja minkälaista menettelyä sovelletaan.	vuođa iežaset máttarvánhemiid guovlluide, ja dainna lágiin seailluhit daid historjjálaš
Artiklassa säännellään saamelaiskäräjien ja sopimusvaltioiden parlamenttien välistä	ruohttasiid maid dát eatnamat dolvvodit mielddiset sihke otnáš ja ihtáš buolvvaide.
Ensimmäinen kappale: Saamelaiskäräjillä on saamelaisille merkityksellisissä	Vuosttaš lađas, nubbi passus: Dušše Norggas sámi álbmogis lea sierra sámi
kysymyksissä oikeus selostaa näkemystään suoraan sopimusvaltion parlamentille tai sen	kulturmuitohálddašeapmi. Suomas ja Ruoŧas sámi álbmogis ii leat otnážii vejolaš
valiokunnille tai sen muille toimielimille.	vuohta váikkuhit sámi kulturmuittuid hálddašeapmái ja hábmen dan.
Kolmannen kappaleen mukaan parlamentti määrää, millä tavalla asioita on määrä käsitellä.	metáralaš ráđđi lea sávvan ahte čalmmustahttojuvvo sámi kulturmuittuid ja kultur
Toisen kappaleen mukaan saamelaiskäräjille tulee antaa mahdollisuus tulla kuulluksi	birrasiid hálddašeapmi, ja ahte oktasaš sámi kulturmuitosuodjaleapmi nannejuvvo
asioissa, jotka erityisesti koskevat saamelaisia, vaikka saamelaiskäräjät olisikin aiemmin	Sámis.
antanut asiasta lausunnon 17 artiklan mukaan tai neuvotellut asiasta 16 artiklan ensimmäisen	Árvaluvvon artihkkala mielde sámi kulturmuittuid galget riikkaid sámedikkit
Suomessa on aiemman perustuslain eli vuoden 1919 hallitusmuodon 39	hálddašit, dahje ahte kulturmuittut hálddašuvvojit ovttasráđiid Sámedikkiin.
§:n nojalla annettu seuraava valtiopäiväjärjestyksen säännös, 52 a §:	njuolggadusa atnit ovdasguvlui doalvu lávkin, mii buorida sámiid vuoigatvuođa
”Saamelaisia kuullaan heitä erityisesti koskevassa asiassa niin kuin eduskunnan työjärjestyksessä tarkemmin säädetään.”	beassat ieža mearridit dán áššesuorggi. Go stáhta eaiggáduššá luovos kulturmuittuid, de stáhta berre sáhttit friddja
Perustuslakivaliokunta lausuu tästä säännöksestä seuraavaa:	Sámedikki oaivilis ferte leat stuorra deaddu dáin áššiin.
”Valiokunta on kiinnittänyt huomiota siihen, ettei valtiopäiväjärjestykseen sisälly säännöksiä asiantuntijoiden kuulemisesta asioiden käsittelyn yhteydessä.	maid leat go priváhta olbmot háliidit doalvut sámi kulturmuittuid riikkas eret. Nubbi lađas: Erenoamáš sámi kultursárgosat rasttildit riikkarájiid.
Sen takia ehdotettua säännöstä voidaan pitää jonkin verran erikoisena, koska se ensimmäisenä kuulemissäännöksenä valtiopäiväjärjestyksessä koski yhtä ainoaa ryhmää.	Goalmmát lađđasis lea árvaluvvon ahte stáhtat galget bargat dan badjelii ahte sámi kulturmuittuit mat erenoamážit beroštahttet sámi servodaga, galget
sana ”kysymykset” voi tarkoittaa kaikkia mahdollisia eduskunnan käsiteltävinä olevia asiaryhmiä.	máhcahuvvot heivvolaš dávvirvuorkkáide dahje eará dohkálaš sámi kulturlágádusaide mat leat dan guovllus mas kulturmuitu vulge.
Suomen uusi perustuslaki tuli voimaan 1. maaliskuuta 2000. Samalla tuli voimaan	Nu galgá dáhpáhuvvat dárkileabbo soahpamuša mielde mii dahkkojuvvo riikkaid Sámedikkiin.
”Käsiteltäessä sellaista lakiehdotusta tai muuta asiaa, joka koskee erityisesti saamelaisia, valiokunnan on varattava saamelaisten edustajille tilaisuus tulla kuulluiksi, jollei erityisistä syistä muuta johdu.”	Stáhtaid geatnegasvuođat sámi kultuvrra guovdu fátmmastit maid ávnnaslaš kulturvuođu, vai sámiide leat dárbbašlaš ealáhuslaš ja ekonomalaš eavttut maiguin sáhttet sihkkarastit ja ovddidit iežaset kultuvrra.
Esimerkkinä asiasta, jonka yhteydessä parlamentin ja saamelaiskäräjien välinen	Stáhtaid geatnegasvuođat sámi kultuvrii eai siskkil dušše sámegiela ja árbevirolaš
yhteydenpito on ollut kuulemista laajempaa, voidaan mainita suurkäräjien käsittelemä ehdotus	kulturilbmademiid maid artihkkal 31 ja dasa gullevaš mearkkašumit gieđahallet.
laiksi Finnmarkin läänin maa-alueisiin ja luonnonvaroihin liittyvistä oikeudellisista	Nugo namahuvvui, de kulturdoaba fátmmasta maiddái ealáhusaidge, ja dat fátmmasta earáge árbevirolaš resursageavaheami.
olosuhteista ja niiden hallinnosta.	Eaktu sámi kultuvrra seailluheapmái lea ahte
Norjan hallitus teki keväällä 2003 esityksen tällaiseksi	sámi ávnnaslaš resursavuođđu ii hedjon. Dát resursavuođđu dat lea ávnnaslaš
laiksi, HE (Ot.	artihkkal 27, šattai viiddis čielggadeami fáddán.
prp.) n:o 53 (2002−2003).	Go ledje geahčadan viehka ollu
Kun lakiehdotusta käsiteltiin suurkäräjillä,	riektegáldoávdnasiid, lávdegoddi celkkii:
suurkäräjien lakivaliokunnan ja saamelaiskäräjien välillä käytiin jatkuvia neuvotteluja.	Od. prp. nr. 33 (1986-87), Sámedikki ja eará sámi riektedilálašvuođaid lága birra, s.
Neuvottelujen lopputuloksena lakivaliokunta teki ehdotuksen, johon saamelaiskäräjät pystyi	35. ja justiisalávdegotti cealkámuša, Innst. O. 1986-87 nr. 79 s. 5. Geahča muđui 507 ja čv.
yhtymään, katso edellä 16 artiklaa koskevat huomautukset.	Kulturdoahpagis lea, nugo namahuvvui, seammá ipmárdus artihkkala 1
Kyseinen laki n:o 85 annettiin 17. kesäkuuta 2005.	mearkkašumiin maid vuođđun bidjá suopmelaš vuođđolága 17 §, ja ON
Kolmas kappale: Tarkemmat säännökset siitä, millä tavalla parlamentin tulee käsitellä	olmmošvuoigatvuođalávdegoddi: Čujuhuvvo maid dan čilgenvuohkái mii lea dás ovddabealde čuoggás 7.4.3.
artiklan ensimmäisen kappaleen mukaisesti esitettyjä asioita ja millä tavalla toisen kappaleen	birra eatnamiidda čáziide, ja artihkkaliin 38, mii lea vuonaid ja riddočáziid birra, ja
mukainen kuuleminen tulee toteuttaa, vahvistetaan parlamentin työjärjestyksessä.	maiddái earáge mearrádusaiguin mat leat kapihttaliin IV ja V.
19 artikla	Kapihttal IV
Saamelaiset ja kansainvälinen edustus	Sámiid vuoigatvuohta čáziide ja eatnamiidda
Saamelaiskäräjät edustavat saamelaisia valtioidenvälisissä asioissa.	Artihkkal 34 Eatnamiid ja čáziid árbevirolaš geavaheapmi
Valtioiden tulee edistää saamelaisten edustusta kansainvälisissä instituutioissa sekä saamelaisten osallistumista kansainvälisiin kokouksiin. Ensimmäinen kappale: Saamelaiskäräjillä on 17 artiklan ensimmäisen kappaleen	Guhkesáigásaš árbevirolaš geavahus eanan- ja čáhceviidodagain lea vuođđun sámiid individuála ja kollektiiva opmodatvuoigatvuhtii dáidda guovlluide riikkaidsiskkáldas ja riikkaidgaskasaš njuolggadusaid mielde mat gustojit guhkesáigásaš geavaheami geažil.
mukaan oikeus olla edustettuna julkisissa neuvostoissa ja komiteoissa, jotka käsittelevät saamelaisten etuihin liittyviä asioita.	Jos sámit guovlluid geavahit ovttas earáiguin, de sámit ja duot nuppit geavaheaddjit galget geavahit iežaset vuoigatvuođaid válddedettiineaset vuhtii nuppit nuppiid ja iežaset vuostálas vuoigatvuođaid luonddu.
Saamelaiskäräjillä tulee olla oikeus olla edustettuna tällaisissa yhteyksissä.	Dán oktavuođas galgá erenoamážit váldojuvvot vuhtii boazosápmelaččaid beroštumit.
Asiantuntijatyöryhmän oma koostumus on esimerkki tällaisesta edustuksesta. Sama koskee saamelaiskäräjien osallistumista Suomen, Norjan ja Ruotsin välille perustettuun	Ahte vuoigatvuohta geavahit guovlluid lea ráddjejuvvon seammá muddui go ovdalge, ii galgga heađuštit geavahanvugiid heiveheami dárbbu mielde teknihkalaš ja ekonomalaš ovdáneapmái.
saamelaisasioita käsittelevään yhteistyöfoorumiin, katso 44 artiklaa koskevat huomautukset. Suomessa on jo voimassa tässä ehdotetun kaltainen säännös.	Dat árvvoštallan, leago dán mearrádusa mielde árbevirolaš geavaheapmi, galgá čađahuvvot dan vuođul mii lea sámiid árbevirolaš eanan- ja čáhcegeavaheapmi, ja dainna vuhtiiváldimiin ahte dávjá sámiid geavaheamis eai báhcán bissovaš luottat lundui.
974/1995) 6 §:ään Saamelaisten edustaminen: ”Saamelaiskäräjät edustaa saamelaisia tehtäviinsä kuuluvissa asioissa kansallisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä.”	Dán artihkkala mearrádus ii mearkkaš ahte dat ráddje dan vuoigatvuođa oažžut ruovttoluotta opmodaga mii sámiin sáhttá leat riikkalaš ja riikkaidgaskasaš rivttiid mielde.
Saamelaiskäräjillä ei ole yksinoikeutta edustaa saamelaisia valtioidenvälisillä	iešmearrideaddji stáhtaid álgoálbmogiid ja álbmotčearddaid birra, artihkkal 14 nr. 1,
foorumeilla.	mii čuodjá ná:
Siten joissakin yhteyksissä saattaa olla luonnollista, että myös saamelaiset	Ahte sámi fidnogeavaheapmi sáhttá ásahit vuoigatvuođaid, boahtá ovdan maiddái
elinkeino- ja etujärjestöt osallistuvat näihin foorumeihin saamelaisten puolesta, katso 21	norgalaš ja ruoŧŧilaš riektedoalus. Norgalaš riektedoalus nannejuvvui gieskat,
Toinen kappale: Tämän sopimuksen osapuolilla ei ole yksin oikeutta päättää	namalassii jagi 1968, guovtti alimusriekteduomus, geahča Rt 1968 s. 394 (Brekken
Edustus riippuu myös kyseisen	duopmu), ja Rt 1968 s. 429 (Áltejávre-duopmu).
Asiantuntijatyöryhmä viittaa tässä yhteydessä komiteanmietintöön	Brekken-áššis Alimusriekte celkkii ahte vaikko boazosámiid fidnogeavaheapmi
”ettei voi tulla kysymykseenkään, että saamelaiskäräjät voisivat saada YK:ssa asianosaisaseman, koska YK on kansakuntien välinen yhteenliittymä.	rievddaldii, de goittot orui nu, ahte dat ”guhkes áiggiid čatnasii báikkiide ja lei
Ei kuitenkaan saa olla estettä sille, että saamelaiskäräjät edustaa saamelaisia muiden maiden tai järjestöjen tai viranomaisten kanssa järjestettävissä kokouksissa sekä Ruotsissa että ulkomailla.”	vuođus nu gitta dain ahte ii leat vejolaš almmá siva haga buohtastahttit dainna geavahemiin man vuođus lea aivvestassii gáržžes ávkašuhttin dahje juohkehačča
Myös edellä kohdassa 8 esitetyt pohdiskelut saamelaisista tämän sopimuksen osapuolena	Áltejávre-áššis Norgga čáhce- ja elrávdnje-ásahus čuoččuhii ahte ruoŧŧilaš čearuin,
kuvaavat tässä yhteydessä esiin tulevia kysymyksiä. Tällä alalla on kuitenkin tapahtumassa	geain geasseorohagat šadde čázi vuollái dulvadeami geažil, ii leat priváhtarievttálaš
Indigenous Issues eli Alkuperäiskansojen asioita käsittelevä pysyvä foorumi.	vuođđu gáibidit buhtadasa. Alimusriekti oaivvildii dattetge eará.
Foorumi on	Vuosttamuš
YK:n talous- ja sosiaalineuvoston neuvoa-antava elin.	jienasteaddji celkkii ná, ja eará duopmárat dorjo su oaivila:
Siinä on 16 jäsentä, joista kahdeksan	"Áššedili dáfus mun bijan vuođdunan, nugo bajimuš árvvoštallandiggige, dan ahte buolva buolvva maŋis dan guovllus main siiddat leat, aŋkke juo čuođi jagi ovdalgo riikkarádji mearriduvvui jagi 1751, orodan Áltejávrris ja atnán doppe áittiid, boazoáiddiid, fatnasiid ja eará dárbbašlaš reaidduid, ja ahte sámit maŋŋil leat jahkásaččat geavahan guovllu bohccuid guođoheapmái ja guolásteapmái.
edustaa valtioita ja kahdeksan alkuperäiskansoja.	Goappašat duomut gustojit geavahanvuoigatvuođaide, Brekken-duopmu meahcástan-
Päätöksenteko-oikeus on näin ollen jaettu alkuperäiskansojen ja valtioiden kesken.	ja guolástanvuoigatvuođaide ja Áltejávre-duopmu guođohan- ja guolástanvuoigat
Tämä on yksi esimerkki siitä, että YK:n jäsenmaat	Čáhput-áššisge, mii lei jagi 2001, oaivvildedje ahte kollektiiva eaiggáduššan
ovat antaneet alkuperäiskansoille aiempaa itsenäisemmän aseman.	riekti lea ásahuvvon sámiid guhkes-áigásaš fidnogeavaheami geažil, geahča Rt 2001
19 artiklan toisen kappaleen määräyksen mukaan Suomen, Norjan ja Ruotsin tulee	siiddu 1229. Go lei iskkadan riidovuloš guovllu geavaheami, vuosttamuš jienasteaddji celkkii ná, ja earáge duopmárat dorjo su:
edistää saamelaisten itsenäistä edustusta kansainvälisissä instituutioissa ja kokouksissa. Määräyksellä tuetaan saamelaisten edustusta Pohjoismaiden neuvostossa, mutta tätä	”Loahppajurdda šaddá dasto ahte measta juo eananjuogu rájis jagi 1879 Olmmáivákki veahkadagas, muhto ii boazodoalus, leat leamaš buot fidnogeavahusat Čáhpuhis mat leat vejolaččat.
kysymystä eivät ratkaise ainoastaan tämän sopimuksen sopimuspuolet. 20 artikla	Mun deattuhan maid ahte geavaheapmi lea rievddaldan dan mielde mii lea leamaš lunddolaš jáhkodagaide.
Yhteiset saamelaisorganisaatiot Sopimusvaltioiden saamelaiskäräjät voivat muodostaa yhteisiä organisaatioita.	Oanehaččat cealkki geavaheami dovdomearkkat leat bissovašvuohta, ahte dat lea leamaš visolaš ja intensiiva, ja njuovžilvuohta.
Valtioiden tulee tarvittaessa yhteistoiminnassa saamelaiskäräjien kanssa edistää julkisen vallan siirtämistä tällaisille yhteisille organisaatioille.	Gáibádus, ahte geavaheapmi galgá leat viiddis ja bissovaš ovdalgo eaiggáduššanvuoigatvuohta fidnašuvvá, lea dán mielde ollašuvvan.
Määräyksessä ilmaistaan saamelaiskäräjien oikeus muodostaa yhteisiä saamelaisia	” (s. 1244) Lágas Finnmárkku fylkka eatnamiid ja luondduriggodagaid riektedilis ja
organisaatioita pohjoismaisella tasolla. Esimerkkeinä tällaisista nykyisistä yhteisistä	hálddašeamis (finnmárkoláhka), mii bođii geassemánu 17. b. 2005 nr. 85 cealká § 5
organisaatioista ovat Saamelainen parlamentaarinen neuvosto ja Saamelainen kielineuvosto. Julkisen vallan siirtäminen tällaisille yhteisille organisaatioille riippuu lähemmin kunkin	”Sámit lea oktasaččat ja ovttaskas olmmožin guhkesáigásaš geavahemiineaset oamastan alcceseaset vuoigatvuođaid Finnmárkku eatnamiidda ja čáziide.”
Artikla velvoittaa sopimusvaltiot ryhtymään kulloinkin tarvittaviin toimenpiteisiin	Maiddái ruoŧŧilaš riektedoalusge lea dohkkehuvvon ahte sámiin sáhttet leat oamastan
yhteisymmärryksessä saamelaiskäräjien kanssa.	alcceseaset vuoigatvuođaid eatnamiid guhkesáigásaš geavahemiin, geahča
Vaatimuksena ei ole, että julkista valtaa siirretään jollekin kaikkien sopimusvaltioiden	cealkámušaid Skattefjällsmålet-áššis mii lei jagi 1981, NJA 1981 siiddu 1. Sámiid
Kysymykseen voi tulla myös ainoastaan kahden valtion yhteinen	čuoččuhus ahte sis lea nannoset vuoigatvuohta go stáhtas skattefjälii, mii lea
Tällaisen kahdenvälisen toimielimen työn voidaan ajatella liittyvän raja-alueiden	Jämtlánddas, hilgojuvvui dattetge duon dihto dáhpáhusas, muhto alimusriekti (Högsta
Helmikuussa 2005 Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjät pitivät ensimmäistä	domstolen) celkkii ahte sáhttet leat eará guovllut main sámiid orrun ja dološ
kertaa yhteisen täysistunnon. Tämän Jokkmokissa (Johkámohki) järjestetyn kokouksen	sajáiduvvan (urminnes hävd) lei oamastan sámiide vuoigatvuođaid mat vástidedje
voidaan nähdä ilmentävän visiota, jossa tähdätään yhteisten saamelaiskäräjien	skattmannarätt nammasaš riektái, namalassii dasa mii dolin vástidii eaiggáduššan
muodostamiseen.	vuoigatvuhtii.
Tällaista ajatusta on käsitelty myös Suomen, Norjan ja Ruotsin	sáhtii dahkat vuođu eaiggáduššanvuoigatvuhtii, jos fal lei doarvái intensiiva ja
saamelaisoikeuksien selvityselinten välisestä yhteistyöstä laaditun, vuonna 1988 julkaistun	Muhto nu ii lean dihto áššis. Go boazodollaoláhka (1971:437) muktojuvvui jagi 1993, de nannejuvvui
Siinä sanotaan, että Pohjoismaiden välisen saamelaisasioihin liittyvän	Skattefjällsmålet-duomu cealkámušaid mielde ahte boazodoallorievtti vuođđu lea
yhteistyön laajeneminen synnyttää tarpeen perustaa Pohjoismaiden saamelaisten edustuselin,	(Lagrådet) celkkii ahte ođđaset dutkanávdnasat čájehit ahte lea vejolaš eahpidit stáhta
Pohjoismaiden saamelaiskäräjät (s. 37).	eaiggáduššanvuoigatvuođa sámevearroguovlluin (lappskattelanden).
21 artikla	Láhkaráđi
Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjät ovat suhteellisen uusia edustuselimiä,	jurdagiin lei Kaisa Korpijaakko-Labba dahkan riektehistorjjálaš dutkkosbargu, man
jotka on perustettu muun muassa huolehtimaan saamelaisten kulttuurista, elinkeinoista ja	fáddán ledje Suoma davveguovlluid eaiggáduššanvuoigatvuođalaš áššit (geahča prop.
Saamelaisessa	1992/93:32 s. 300).
saamelaiskylille, poronhoitopiireille ja paliskunnille.	Dakkár riektegeavada mii eat gávnna Suomas, muhto ahte sámiid
Ne ovat instituutioita, jotka nykyään yhdistetään ennen kaikkea poronhoitoon.	geavaheapmi sáhttá ásahit vuoigatvuođaid, geavahanvuoigatvuođaid, ja vel
Mutta myös muiden saamelaiselinkeinojen piirissä	eaiggádušššanvuoigatvuođaidge, dan cealká vuođđoláhkalávdegoddi.
ja luonnonvaroja hyödyntävien tahojen keskuudessa on toiminut vastaavia yhteistyöelimiä ja	ja Ohcejoga veahkadagas, mii viežžá mearkkašahtti ollu dinestusa meahcis vaikko ii
yhteenliittymiä, esimerkiksi tiettyä takamaa-aluetta yhteisesti hyödyntävän seudun väestö,	eaiggáduša eatnamiid”, sáhttet leat vuoigatvuođat omd. dološ sajáiduvvan guolásteapmái;
jota koskeva selostus on Retstidende-lehdessä 2001 sivulla 1229 (Svartskogen-asia).	ja dan vuoigatvuođas lea seammá láhkasuodjalus go eiggáduššanvuoigatvuođas.
Kolttasaamelaisten yhdistykset (kyläkokous) ovat toinen esimerkki.	jagi 1989 dutkkosbargui, man bajilčála lea ”Saamelaisten oikeusasemasta Ruotsi
yhdistysmuodot ovat osa saamelaista kulttuuria ja yhteiskuntaelämää, ja yksistään 6 artiklasta	Suomessa”, ja ”mas leat biddjojuvvon ovdan mearkkašahtti oaivilat mat dorjot sámiid
asiaa koskevan nimenomaisen määräyksen sisällyttämisellä sopimukseen on kuitenkin haluttu	eaiggáduššanvuoigatvuođa eatnamiidda.”. Dan geavaheami luondu mii sáhttá oamastit vuoigatvuođaid, lea čilgejuvvon
pienehköt ja luonteeltaan paikallisemmat saamelaiset instituutiot suorittavat tärkeitä	dárkileappot goalmmát lađđasis. Vuosttaš lađas nanne ahte sámit geavahemiineaset doloža rájis
hallinnollisia tehtäviä, ja niiden roolia on syytä korostaa tässä sopimuksessa.	(”guhkesáigásaš árbevirolaš geavahemiin”) sáhttet leat ásahan eaiggáduššan
yhteydessä mainitut instituutiot eivät ole ainoastaan eturyhmiä, vaan monissa tapauksissa	muhto maiddái riikkaidgaskasaš njuolggadusaide. Eai siskkáldas njuolggadusat nappo
niillä on myös oikeus hyödyntää luonnonvaroja eri tavoin.	dalle okto mearrit sáhttágo sámiid árbevirolaš geavaheapmi dahkat vuođu
Tämä koskee esimerkiksi siidoja.	eaiggáduššanvuoigatvuhtii vai ii.
Niiden oikeuksia tulee luonnollisesti kunnioittaa samalla tavalla kuin muille	riikkaid, sáhttet addit buoret vejolašvuođa dohkkehit sámiid geavaheami dakkárin mii
oikeussubjekteille kuuluvia oikeuksia.	ásaha vuoigatvuođaid, go siskkáldas njuolggadusat.
tapaa hyödyntää luonnonvaroja ei useinkaan mielletä samalla tavoin suojatuksi kuin	Norga lea ratifiseren ILO-konvenšuvnna nr. 169, maid Suopma ja Ruoŧŧa eai leat dahkan.
esimerkiksi maanviljelijöiden tapaa hyödyntää niitä.	Čujuhusaiguin riikkaidgaskasaš njuolggadusaide ILO-konvenšuvnna
Siten poronhoitoa pidetään mielellään	artihkkal 14 nr. 1 dievasmahttá siskkáldas njuolggadusaid.
enemmänkin melko heikosti suojattuna elinkeino-oikeutena kuin esineoikeutena.	Norgalaš riektedoalus mii sáhttit čujuhit Čáhput-áššái maid RT.
Professori	2001 siidu
Tässä asiassa on kuitenkin syytä pureutua ongelmien ytimeen.	1229 čilge, mas mearrádus gale vuođustuvvui eanemusat siskkáldas njuolggadusaide
” (Oikeus Finnmarkissa sijaitseviin maa-alueisiin, 2 painos, Bergen-Oslo-Tromssa 1979, s. 188.)	konvenšuvnna nr. 169 artihkkala 14 birra (Rt. 2001 siidu 1229, geahča siiddu1252):
Määräyksen piiriin kuuluvat myös sellaiset saamelaiset järjestöt kuin Norjan saamelaisten liitto (NSR), Ruotsin saamelaisten liitto (SSR), Norjan porosaamelaisten liitto	”Beroškeahttá Norgga álbmotrievttálaš geatnegasvuođain lea jáhkehahtti ahte guhkesáigásaš geavaheapmi dahká vuođu vuoigatvuođa omasteapmái, ja ahte stáhta eaiggáduššanvuoigatvuohta Čáhpuhii ii soaba oktii daiguin vuoigatvuođaiguin maid Olmmáivákki veahkadat lea oamastan alcceseaset.
Valtioiden tulee aktiivisesti pyrkiä vahvistamaan ja kehittämään sitä aluetta, jossa saamelaiset voivat hoitaa tämän sopimuksen ja valtioiden lainsäädännön mukaisia erityisiä oikeuksiaan. Valtionrajat ylittävä yhteinen saamelaisalue voi osaltaan pienentää rajojen merkitystä	Dat doarju dattetge dan oainnu masa lean joavdan, ahte dat bures heive oktii jagi 1989 ILO-konvenšuvnna nr. 169 njuolggadusaiguin, mat leat iešmearrideaddji stáhtaid álgoálbmogiid ja álbmotjoavkkuid birra, artihkkal 14 nr. 1 vuosttaš punktum, ja daiguin áššebeliiguin maid dát njuolggadus galgá gozihit.”
ja auttaa toteuttamaan 10–12 artiklan tavoitteita sekä myös vahvistaa saamelaisia	oassinis ILO-konvenšuvnna nr. 169, ja láhka lea addán konvenšuvdnii mearrideaddji
paikallisyhteisöjä 6 artiklan toisessa kappaleessa tarkoitetulla tavalla.	Nubbi lađas, vuosttaš cealkka: Dát mearrádus gokčá daid dáhpáhusaid main
yhteistyötä voidaan luoda erilaisilla kansainvälisillä yhteistyömuodoilla.	lea jáhkku ahte sámiid geavaheapmi ii deavdde eavttuid mat biddjojuvvojit
voidaan viitata Barentsin neuvostoon ja EU:n piirissä harjoitettuun alueelliseen yhteistyöhön.	eaiggáduššanvuoigatvuođa ásaheapmái Vuosttaš lađđasa mielde, muhto dušše geavahanvuoigatvuođa ásaheapmái.
On tärkeää, että tällaisessa alueellisessa yhteistyössä kiinnitetään erityistä huomiota	Vuosttaš čealkaga mielde sámiin galgá ain joatkagis leat vuoigatvuohta geavahit guovlluid seammá viidát go ovdalge.
saamelaisalueisiin ja että vältetään sellaiseen alueelliseen yhteistyöhön ryhtymistä, joka luo	Deba ii leatge nu, ahte eaiggáda geavaheamis lea eambbo deaddu go sámiid geavahanvuoigatvuođain.
saamelaisalueille uusia rajoja.	Sámiid geavahanvuoigatvuođaid sáhttit veardádit
Saamelaisten erityisolojen osalta voidaan viitata Suomen ja Ruotsin vuonna 1994	servituhttan, ja dain galget de leat seammá suodjalus go servituhtainge.
solmittuun EU-liittymissopimuksen lisäpöytäkirjaan n:o 3. Koska Norja ei liittynyt EU:hun,	Dán oktavuođas čujuhuvvo norgalaš servituhttaláhkii, mii bođii skábmamánu 29. b. 1968, § 2 ja § 3. § 2 cealká ahte ii geavahanvuođa doalli
tämä pöytäkirja koskee ainoastaan Suomen ja Ruotsin saamelaisia.	govttolaččat dahje dárbbašmeahttumit vahágahttá dahje heađušta nuppi.
”KORKEAT SOPIMUSPUOLET, jotka	Árvvoštallamis galgá leat deaddu das mii geavahanvuoigatvuođa ulbmil lea, ja datge
TUNNUSTAVAT Norjalla, Ruotsilla ja Suomella kansallisen ja kansainvälisen oikeuden nojalla olevat velvollisuudet ja sitoumukset saamelaisiin nähden,	galgá heivehuvvot ovdáneapmái, omd. teknihkalaš veahkkeávdnasiid geavaheapmái. Jos eaiggádis ja vuoigatvuođa doallis lea seammá vuoigatvuohta ovttalágan
OTTAVAT HUOMIOON erityisesti, että Norja, Ruotsi ja Suomi ovat sitoutuneet saamelaisten elinkeinojen, kielen, kulttuurin ja elämäntavan säilyttämiseen ja kehittämiseen, ja	geavaheapmái – goappašiin lea omd. guođohan- dahje guolástanvuoigatvuohta – de ii goappásge leat servituhttalága § 3 mielde ovdamunálaš geavaheapmi nuppi ektui.
KATSOVAT, että perinteinen saamelaiskulttuuri ja saamelaiselinkeinot ovat riippuvaisia luontaiselinkeinoista, kuten poronhoidosta, saamelaisten perinteisillä asuinalueilla,	resurssat leat nu unnán ahte eai ole goappašiid geavaheapmái, de soai ferteba geahpedit geavaheami seammá veardde, jos juo ii juoga eará gusto soahpamuša dahje
Tämä pöytäkirja voidaan laajentaa koskemaan muitakin perinteisiin saamelaiselinkeinoihin liittyviä saamelaisten yksinoikeuksia niiden vastaisen kehityksen huomioon ottamiseksi.	eará riektevuođu geažil.
Saamen kieli ja saamelainen kulttuuri 23 artikla	Dakkár riektevuođđu sáhttá leat dološ sajáiduvvan (urminnes
Saamelaisten kielelliset oikeudet	hävd) dahje guhkesáigásaš geavaheapmi.
Saamen kielen turvaaminen ja	Geavaheapmi dat máŋgga dáhpáhusas lea
kehittäminen mainitaan Suomen perustuslain 17 §:ssä ja Norjan perustuslain 110 a §:ssä.	guovdileamos ášši doloža rájis; eaiggáduššanvuoigatvuohta lea ilbman áššin easkka
Tässä yhteydessä voidaan lisäksi viitata kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan	dáid maŋŋelaš áiggiid. Dakkár dáhpáhusas vuoigatvuođa doalli riektedilli sáhttá leat
3 kohta edellä) sekä alueellisia kieliä ja	nannoseabbo go dat maid servituhttalága § 2 ja § 3 addet.
vähemmistökieliä koskevaan eurooppalaiseen peruskirjaan vuodelta 1992 (katso 7.12 kohta	Servituhttalága njuolggadusat mat leat čilgejuvvon dás, gustojit maiddái
Saamen kieli tarkoittaa tässä yhteydessä kaikkia erilaisia saamelaisia kielimuotoja.	sámi vuoigatvuođaide. Deaŧalaš lea dán nannet, go ipmárdus lea leamaš ahte omd.
Sopimuksen seuraavissa artikloissa käytetään ilmaisua, eikä niissä oteta kantaa	boazosápmelaččaid vuoigatvuođat fertejit njuohkánit (vuoittahallat) eanandoalu ja
kysymykseen, onko olemassa yksi saamen kieli monine murteineen vai onko oikein ajatella,	vuovdedoalu beroštumiide.
että on olemassa useita saamen kieliä.	Deaŧalaš lea deattuhit ahte sámi geavahanvuoigatvuođat
Suomi, Norja ja Ruotsi ovat kaikki ratifioineet alueellisia kieliä ja vähemmistökieliä	leat priváhtarievttálaš vuoigatvuođat maidda leat seammá buorre suodjaleapmi go
koskevan eurooppalaisen peruskirjan, jossa saame todetaan kieleksi.	earáge geavahanvuoigatvuođaide. Geahča muđui artihkkala 21 mearkkašumiid.
Kaikilla sopimusvaltioilla on omat saamen kieltä koskevat lainsäädöksensä.	Nubbi lađas, goalmmát cealkka cealká ahte erenomážit lea dárbu vuhtii váldit
on alettu soveltaa uusia saamen kieltä koskevia säännöksiä, jotka sisältyvät saamen	boazosápmelaččaid beroštumiid. Mearrádus soahpá bures oktii ILO-konvenšuvnna nr.
kielilakiin, laki 1086/2003. Tämän lain tarkoituksesta sanotaan 1 §:n 1 momentissa:	169 artihkkala 14 nr. 1 maŋimuš mearrádusain. Boazodoallu lea guohtumiid dárbbus
vuonna 1990).	miehtá jagi.
”Saamen kieli ja norjan kieli ovat samanarvoisia kieliä.	Molsašuddi dálkkit ja muohttagat mearkkašit ahte sis maid ferte leat
Niiden tulee olla 3 luvun määräysten mukaan tasa-arvoisia kieliä.”	beassanlohpi máŋggalágan guovlluide. Váilevaš guohtumat muhtumin jagis čuhcet
Saamen kielessä ja saamen kielellä annettavaa opetusta koskevat säännökset sisältyvät	dainna lágiin boazodollui oppalohkái. Meassamat mat orrot unnit sáhttet bahás
17. kesäkuuta 1998 annetun opetuslain n:o 61 kuudenteen lukuun.	čuohcit jos doaibmabidju dáhpáhuvvá hearkkes guovlluin, geahča omd. Rt. 2000
Ruotsissa on annettu saamen kieltä koskevia säännöksiä laissa 1999:1175 oikeudesta	siiddu 1578. Nubbi lađas, njealját cealkka: Sámiin lea vuoigatvuohta doaimmahit
käyttää saamen kieltä hallintoviranomaisissa ja tuomioistuimissa.	geavahanvuoigatvuođaideaset teknihkalaš ovdáneami mielde, ja sis lea nappo dalle
24 artikla Valtioiden vastuu saamen kielestä	vuoigatvuohta váldit adnoseaset teknihkalaš veahkkegaskaomiid.
Sopimusvaltioiden tulee edistää saamenkielisen kirjallisuuden julkaisemista.	Goalmmát lađas: Nugo namahuvvui dás badjeleappos, de riektedoalus lea
Tämän artiklan määräykset koskevat myös harvinaisempia saamen kielimuotoja.	nannejuvvon ahte sámit njuolggadusaid vuođul mat leat guhkesáigásaš geavaheami ja
Jotta 24 artiklassa vahvistettu oikeus käyttää ja kehittää saamen kieltä voisi toteutua,	dološ sajáiduvvamiid birra, sáhttet oamastit alcceseaset sihke eaiggáduššan vuoigatvuođa ja geavahanvuoigatvuođa.
sopimusvaltioilla tulee olla velvollisuus myötävaikuttaa siihen, että saamelaiset voivat käyttää	Mo juo leažžá, de riektedoallu čájeha ahte tiippalaš sámi geavaheapmi dattetge deaivida váttisvuođaid go dat ii dohkkestuva
Tämä velvollisuus on vahvistettu artiklan ensimmäisen kappaleen	geavaheapmin mii ásaha vuoigatvuođaid. Ruoŧas mii gávdnat duomu maid Hovrätten
ensimmäisessä lauseessa.	Ja ii dange duomus maid
24 artiklan muut määräykset sääntelevät saamen kielen käyttämistä	Östersund tingsrätt celkkii borgemánu 8. b. 2005 mieđihuvvon Tåssåsen čerrui
erityisillä alueilla, kuten tuomioistuimissa, julkisissa viranomaisissa sekä tiedotusvälineissä.	guođohanvuoigatvuohta priváhta eatnamiidda. Norggas lea vejolaš čujuhit alimusrievtti mearrádusaide maid gieđahallet
Saamen kielessä ja saamen kielellä annettavaa opetusta koskevaa tärkeää kysymystä	Rt. 1988 siidu 1217 (Korssjøfjell-ášši), Rt. 1996 siidu 1232 (Divttasvuotna-ášši) ja
säännellään omassa artiklassaan, katso 26 artikla.	Rt. 1997 siidu 1608 (Aursunden-ášši).
Saamen kielen käyttämistä sosiaali- ja terveystoimessa käsitellään 29 artiklassa.	Ruoŧŧilaš ja norgalaš diggemearrádusain celkojuvvo ahte sámiid geava
Ensimmäisen kappaleen toinen lause: Saamelaisessa kirjaimistossa on enemmän	heamis ledje báhcán unnán luottat mat sáhtášedje duođaštit sámiid orruma.
velvoittaa sopimusvaltiot huolehtimaan siitä, että saamelaisen kirjaimiston käyttäminen on	Ja vaikko sámiid geavaheami lei vejolaš duođaštit, de duopmostuoluid mielas dat geavaheapmi
yleisesti ottaen IT-teknologian avulla, mutta kaikilla viranomaisilla ei ole saamen kielelle	ii lean doarvái viiddis ja intensiiva dahje eksklusiiva vuoigatvuođaid ásaheapmái. Norggas nuppástuvai oaidnu sámi geavaheamis jagi 2001. Alimusriekte
ominaisten erityisten kirjainten kirjoittamiseen tarvittavaa ohjelmistoa. Tämä on monissa	mearrádus mi lea Rt. 2001 siiddus 769 (Selbu-ášši), nannii ahte go árvvoštalle leigo
yhteyksissä saamenkielisen tekstin käyttämisen esteenä ja heikentää vähitellen	geavaheapmi ásahan vuoigatvuođa, de fertejedje váldit vuhtii daid beliid mat leat
mahdollisuuksia käyttää saamen kieltä.	sámi fidnogeavaheami dovdomearka.
Teknisiä ratkaisuja on kyllä saatavilla, mutta kaikki	Mearrádusas, mii lei dievasčoahkkima duopmu,
viranomaiset eivät ole hankkineet niitä.	celkkii vuosttamužžan jienasteaddji guhte ovddastii eanetlogu:
Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa ei esimerkiksi ole mahdollista rekisteröidä yritysnimeä, johon sisältyy saamelaiskirjaimiston erityismerkkejä.	”Riekteoamasteami vuođđun guhkesáigásaš geavaheami geažil leat golbma elemeantta: Vissis geavaheapmi ferte leat, mii lea leamaš guhkes áiggi, ja mii lea buori jáhkus dáhpáhuvvan.
Toinen kappale velvoittaa sopimusvaltion varmistamaan, että saamen kieltä voidaan	Eai leat dattetge árvvoštallamis nana kriteriijat maiguin mearridit leago guhtege eaktu ollašuvvan vai ii.
käyttää tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa saamelaisalueilla.	Gáibádusat fertejit heivehuvvot dasa mo sámit bohccuideasetguin geavahit guovllu.
Saamen kieltä tulee	Vuhtii lea dárbu váldit ahte sámii eallingvuohki lea leamaš nomadalaš.
saamelaisalueilla vireille pannuissa asioissa voida käyttää myös muissa viranomaisissa,	Momeanttaid mat leat deattuhuvvon eará guohttu elliid dáfus, ii leat eambbo geavahit boazoguohtuma dilálašvuođaide.
Tällainen valtion velvollisuus on	Dáid beliid lea árvvoštallamis dárbu váldit vuhtii.
edellytyksenä sille, että asiankäsittelyn voidaan taata tapahtuvan turvallisesti.	Danne ii leat vejolaš gáibidit ahte bohccot galget leat guhton dihto guovllus juohke jagi.
yhteydessä voidaan viitata Suomessa sovellettavan saamen kielilain 1 §:n 2 ja 3 momentteihin, joissa sanotaan:	Sihke danne ja go sámiid eallinvuohki lea nomadalaš, de gaskkalduvvamat eai sáhte duššadit vuoigatvuođa oamasteami, vaikko dat sáhttet leat leamaš guhkebuš áigái.
”Tässä laissa säädetään saamelaisten oikeudesta käyttää omaa kieltään tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa sekä julkisen vallan velvollisuuksista toteuttaa ja edistää saamelaisten kielellisiä oikeuksia.	Dán oktavuođas mun namahan ahte Mievki-duomus [Rt. 1985 s. 532] oaivvilduvvui ahte boazodoalus lea buhtadusrievttálaš suodjalus vaikko dat 1920-logu maŋŋá lei jávkosis dan guovllus badjelaš olles buolvva.
Tavoitteena on, että saamelaisten oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja hyvään hallintoon taataan kielestä riippumatta sekä että saamelaisten kielelliset oikeudet toteutetaan ilman, että niihin tarvitsee erikseen vedota.”	Muhto gaskkalduvvamiid oktavuođas ferte gáibiduvvot ahte bissovaš geavaheapmi lea juo leamaš guhkebuš áiggiid. Boađus lea, go bohccuid luonddu lea dárbu váldit vuhtii, ahte árvvoštallamis ferte leat deaddu guohtunvuogádagas.
Kolmas kappale: Saamen kielen elinvoimaisena säilyttämisen tärkeänä edellytyksenä	Bohccot geavahit viiddis eatnamiid, ja birrasat, topografiija, ealát, dálkkit ja biekkat jna. mearridit guovlluid geavaheami.
on saamenkielisen kirjallisuuden olemassaolo.	Tiippalaš guohtunvuogádat lea bálggadeapmi.
Tämän takia sopimusvaltiot velvoitetaan edistämään saamenkielisen kirjallisuuden julkaisemista.	Go bohccuin leat dihto váldoguovllut omd. guottetáiggi, de dat ii mearkkaš ahte geavahuvvon guovlu ii leat dađe stuorit.
Tämä määräys koskee sekä saamen kielellä kirjoitettua että saamen kielelle käännettyä kirjallisuutta.	Vuoigatvuođa oamasteapmi ii sáhte dan geažil čuldojuvvot eret duššefal dan geažil go bohccot leat guhton dušše veaháš duos dás (streifbeiting).”
Etenkin lapsille ja nuorisolle tarkoitetun kirjallisuuden olemassaolo on tärkeää.	Alimusriekti čujuha maid daidda erenoamáš metodajearaldagaide mat čuožžilit dkkár
Kolmannen kappaleen määräys käsittää	áššiin, ja vuosttamužžan jienasteaddji cealká:
kaikenlaisen kirjallisuuden, kaunokirjallisuuden ja ammattikirjallisuuden, kirjat,	Dakkár árbejuvvon dieđuid lea dárbu árvvoštallat dárkilit, go daid eat sáhte viidát hilgut.
aikakauslehdet, sanomalehdet ja artikkelit.	Ja go daid dorjot eará dieđutge, de daid árvu lassána.
Neljäs kappale: Harvinaisempia saamen kielimuotoja on selvästi tarpeen vahvistaa. Tämän vuoksi edellisistä kappaleista ilmenevät säännökset koskevat myös näitä kielimuotoja.	Dasto mun čujuhan dasa ahte go sámit ledje nomadat ja eanaš geavahedje organalaš árvdnasiid maid guohcagit, de šaddá váttis boazodoalus gávdnat oinnolaš luottaid.
Ruotsissa saamen kieltä koskevat lainsäädökset (laki 1999:1175) käsittävät ainoastaan neljä pohjoisinta kuntaa, Jällivaaran, Arjeplogin (Àrjepluovve), Jokkmokin (Johkámohki) ja	Vuhtii lea dárbu váldit ahte go dážat ja sámi geahččalit gulahallat gaskaneaset, de sáhttet čuožžilit boastto ipmárdusat dainnago giellalaš ja kultuvrralaš erohusaid geažil ipmirdit boastot guđet guimmiideaset.
Kiirunan (Giron).	Dát váldojuvvoge ovdan ođđaset almmolaš čielggademiin mat váldet ovdan duopmostuolloorganisašuvnna, vrd. omd. Sd.dieđ. nr. 23 (2000-2001) siiddu 78 vuosttaš gurgadasa.”
Tämä tarkoittaa käytännössä, että ainoastaan pohjoissaamelainen alue	Dán guovtti duomu oaivilat dat ee. leat vuođđun goalmmát lađđasa mearrádussii.
YK:n rotusyrjintäkomitea on lausunut, että saamelaiset	Njealját lađas: Áiggiid čađa sámit leat máŋgga ládje massán eatnamiid maid
kielisäännökset tulee ulottaa käsittämään myös eteläsaamen ja luulajansaamen alueet	sii ovdal geavahedje. Ovddeš áiggiid resursageavaheapmi lea maid máŋgga
Neljännen kappaleen määräys on CERDin tämän suosituksen mukainen.	dáhpáhusas gáržon. Ovdamearkan lea unnafuođđobivdu mii lei Ruoŧas álgogeahčen
25 artikla	1990-jagiid.
Saamelaiset tiedotusvälineet	ráddjema sámiid vuoigatvuhtii oažžut ruovttoluotta iežaset massin guovlluid dahje
Sopimusvaltioiden tulee luoda edellytyksiä itsenäiselle saamelaiselle tiedotusvälinepolitiikalle, joka mahdollistaa saamelaisille tiedotusvälineille oman kehityksensä ohjaamisen ja yleisesti kiinnostavia asioita koskevan tiedon ja mielipiteiden ilmaisun rikkaan ja monipuolisen tarjoamisen saamelaisille.	vuoigatvuođaid nationála ja riikkaidgaskasaš njuolggadusaid mielde.
Valtioiden tulee valvoa, että saamenkielisiä ohjelmia voidaan lähettää radiossa ja televisiossa sekä edistää saamenkielisten lehtien julkaisemista.	Sámiid eatnamiid ja čáziid vuoigatvuođaid suodjaleapmi Stáhtat galget čađahit dárbbašlaš doaibmabijuid maiguin beaktilit suodjaluvvojit sámiid vuoigatvuođat artihkkala 34 mielde.
Valtioiden tulee yhteistyössä saamelaiskäräjien kanssa myös edistää yhteistyötä yli valtionrajojen sellaisten tiedotusvälineiden kanssa, jotka tarjoavat saamenkielistä ohjelmaa tai saamenkielisiä artikkeleita.	Erenoamážit galget stáhtat dáinna ulbmiliin identifiseret daid eanan- ja čáhceviidodagaid maid sámit árbevirolaččat geavahit. Ulbmilii ávkkálaš ortnegat galget leat riikkalaš riektedoalus olámuttus maiguin iskat sámiid eanan- ja cáhcevuoigatvuođalaš áššiid.
Mitä toisessa kappaleessa määrätään saamen kielestä, koskee kohtuullisessa laajuudessa myös harvinaisempia saamen kielimuotoja.	Sámit galget riidduin mat leat dakkár vuoigatvuođaid geažil duopmostuoluid ovddas, sáhttit oažžut dárbbašlaš ekonomalaš doarjaga vai sáhttet geahččalit áššiset doallevašvuođa.
Joukkotiedotusvälineet ovat tänä päivänä tärkeä osa nyky-yhteiskuntaa.	Vaikko artihkkal 34 dohkkeha árbevirolaš sámi geavaheami dakkár
Joukkotiedotusvälineillä on suurta merkitystä demokratian, kielen, kulttuurin ja	geavaheapm mii sáhttá ásahit vuoigatvuođaid, sihke geavahanvuoigatvuođa ja
yhteiskuntaelämän kehittymiselle, ja ne ovat samalla sananvapauden tärkeä väline.	lea geatnegasvuohta identifiseret daid eanan- ja čáhceguovlluid maid sámit geavahit
Sananvapaudella on Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa perustuslainsuoja. Yhtenä	Geatnegasvuohta indentifiseret guovlluid guoská sihke daidda guovlluide main sámiin lea eaiggáduššanvuoigatvuohta, ja daid
tärkeänä sananvapauden elementtinä on vähemmistöjen oikeus tulla kuulluiksi ja tämän	guovlluid main sis sáhttá leat duššefal geavahanvuoigatvuohta. Dakkár njuolggadus
oikeuden turvaaminen. Yksi sananvapauden puoli on myös kansan mahdollisuus saada	maid Vuosttaš lađas árvala, heive bures oktii ILO-konvenšuvnnain nr. 169 mii lea
informaatiota omalla kielellään ja kansan omasta kulttuurisesta ja yhteiskunnallisesta	iešmearrideaddji stáhtaid álgoálbmogiid ja álbmotčearddaid birra, artihkkal 14 nr. 2
perustasta välitettynä.	mii čuodjá eŋgelasgillii ná:
Tällainen tiedonsaanti on myös kielen, kulttuurin ja yhteiskuntaelämän	Norggas šaddet lága mielde mii lea Finnmárkku fylkka eatnamiid ja luonddu
kehittymisen edellytys.	2005, nr. 85, vuođđudit sierra lávdegotti, Finnmárkokommišuvnna, mii galgá
Kaikki sopimusvaltiot ovat ratifioineet kansainvälisiä säännöksiä,	čielggadit Finnmárkku eatnamiid ja čáziid vuoigatvuođaid, geahča § 5 goalmmát
jotka velvoittavat niitä takaamaan saamelaisille mahdollisuuden käyttää tiedotusvälineitä.	lađđasa ja kap 5, čuoggá I. Jos čuožžila riidu vuoigatvuođaáššiid alde, de ášši lea
Tässä yhteydessä voidaan viitata Euroopan neuvoston kansallisten vähemmistöjen suojelua	vejolaš oažžut sierraduopmostuolu ovdii, mii lea Finnmárkku meahcceduopmostuollu
koskevaan puiteyleissopimukseen (katso 7.11 kohta edellä), jonka 9 artiklassa sanotaan:	(Utmarksdomstolen for Finnmark), ja dat duopmostullo ásahuvvo lága mielde, gč. kap. 5 čuoggá II.
2. Edellä oleva 1 kappale ei estä sopimuspuolia ilman syrjintää ja puolueettoman perustein tekemästä radio-, televisio- ja elokuvayhtiöitä luvanvaraisiksi.	Ovdalgo dohkkeha ILO-konvenšuvnna nr. 169, de Ruoŧŧa lea vuođđudan rádjegeassinlávdegotti (gränsdragningskommission).
3. Sopimuspuolet eivät estä kansallisiin vähemmistöihin kuuluvia henkilöitä perustamasta ja käyttämästä painettuja viestintävälineitä.	mat guovlluid dat gullet sámi álbmogii konvenšuvnna mielde, dahje maid sii árbevirolaččat geavahit ovttas earáiguin.
Tässä yhteydessä voidaan myös viitata alueellisia kieliä ja vähemmistökieliä koskevan	Bargui gullá maid mearridit olggumus ráji daidda guovlluide maid boazodoallu beassá geavahit.
eurooppalaisen peruskirjan (katso 7.12 kohta edellä) 11 artiklaan − Joukkoviestimet.	Rádjegeassinlávdegoddi galgá bargomearrádusas mielde buktit iežas árvalusa maŋimusat juovlamánus 2005.
artiklan 1 kohdan mukaan sopimuspuolet sitoutuvat eri tavoin huolehtimaan radio- ja	Nuppi lađđasa mielde galget ásahuvvot heivvolaš ortnegat nationála riektái vai sámit
televisiolähetysten lähettämisestä alueellisilla kielillä tai vähemmistökielillä alueilla, joilla	sáhttet iskat iežaset gáibádusaid vuoigatvuođaid dáfus eatnamiidda ja čáziide
näitä kieliä puhutaan.	artihkkala 35 mielde.
Artiklan 2 kohdassa sopimusvaltiot sitoutuvat takaamaan vapauden	Divrras sáhttá šaddat iskat iežas ášši duopmostuolu ovddas.
vastaanottaa suoraan naapurimaiden radio- ja televisio-ohjelmia, jos ohjelmat on tuotettu	Jos sámiin de duođas galggaš leat vejolašvuohta oažžut suodjalupmái vuoigatvuođaideaset, de ferte sidjiide
samalla tai samantapaisella kielellä kuin alueellinen kieli tai vähemmistökieli, ja 2 kohdassa	ahte sámiide ferte juolluduvvot ekonomalaš doarjja go lea dárbu sihkkarastin dihte sin
sanotaan:	vuoigatvuođaid artihkkala 34 mielde.
”Sopimuspuolet sitoutuvat varmistamaan, että alueellista kieltä tai vähemmistökieltä käyttävien edut ovat edustettuna tai otetaan huomioon sellaisissa elimissä, joita lain nojalla saatetaan perustaa valvomaan joukkoviestimien vapautta ja tasapuolisuutta.”	Dakkár ekonomalaš vuođđu lea dárbu ovdalgo
On tärkeää varmistaa, että lasten ja nuorten ohjelmatarjonta mukautetaan heidän	lea vejolaš dadjat ahte leat ásahuvvon dohkálaš ortnegat nationála riektedollui nugo
kieleensä ja kulttuuriinsa sopiviksi. Lapsen oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen 17	Ruoŧa SOUs 1999:25 Samerna – ett ursprungsfolk i Sverige, cealká čielggadeaddji
Ensimmäinen kappale: Sopimusvaltioiden tulee edellä mainitun sananvapauden ja tiedonsaannin takaamiseksi luoda edellytykset itsenäiselle saamelaiselle viestintäpolitiikalle.	”Ruoŧŧilaš njuolggadusaid dáfus, de dat eai ollašuhte konvenšuvnna gáibádusaid das, ahte sámiin galgá leat duohta vejolašvuohta oažžut iežaset eanangáibádusaid doallevašvuođa iskkaduvvot.
Tällainen itsenäinen viestintäpolitiikka on osa saamelaisten itsemääräämisoikeutta, katso 3 artikla.	Sivva lea ahte čearuin ii leat vejolašvuohta máksit riektegeavvangoluid dakkár áššiin, mat dávjá leat stuorra ruhtasumiid duohken.
Toinen kappale: Saamelaisilla itsellään ei ole nykyään taloudellisia mahdollisuuksia	Vai sámiin galgá leat duohta vejolašvuohta oažžut iežaset eanangáibádusaid iskkaduvvot konvenšuvnna mielde, de ferte njuolggadus ráhkaduvvot, mii mearkkaša ahte stáhta máksá riektgeavvangoluid mat gusket sámiid prinsihpalaččat deaŧalaš eananvuoigatvuođaáššiide.
perustaa niin suuria omia televisio- ja radiokanavia kuin artiklan ensimmäisessä kappaleessa esitettyjen tavoitteiden saavuttaminen edellyttäisi, joten sopimusvaltioiden tulee varmistaa,	Njuolggadus berre fátmmastit guktuid áššebeliid dakkár áššiin, go dat soahpá buoremusat oktii stáhta geatnegasvuođain konvenšuvnna mielde veahkehit álgoálbmogiid eananvuoigatvuođat čielget, nu.
että radiossa ja televisiossa lähetetään saamenkielisiä ohjelmia.	Čujuhit sáhttit maid ON-konvenšuvdnii mii lea siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid
Suomi on kyseisistä kolmesta	birra, artihkkal 27. ON olmmošvuoigatvuođaid lávdegoddi lea cealkán ahte stáhtat
sopimusvaltiosta ainoa, jonka lainsäädännössä tämä asia on ilmaistu.	gollogokčan lea dárbbašlaš jos sámit galggažit sáhttit seailluhit vuoigatvuođaideaset
Yleisradio Oy:stä	artihkkala 27 mielde.
annetun lain (1380/1993) 7 §:n 2 momentin 4 kohdassa sanotaan:	Rights Committee: Norway 1999, CCPR/C/79/Add. 112, ja das celkojuvvo
”Julkisen palvelun ohjelmatoiminnan tulee erityisesti.	Dákko maid sáhttit čujuhit Norgga finnmárkoláhkii.
4) kohdella ohjelmatoiminnassa yhtäläisin perustein suomen- ja ruotsinkielistä väestöä, tuottaa palveluja saamen, romanin ja viittomakielellä sekä soveltuvin osin myös maan muiden kieliryhmien kielellä.”	dárbbašlaš goluid, geahča § 43. Luonddu riggodagaid geavaheapmi Sámiid vuoigatvuohta luondduriggodagaide dakkár eanan- ja čáhceviidodagain maid artihkkal 34 fátmmasta, galget suodjaluvvot erenoamážit.
”Norjan yleisradion tulee ydintoiminnassaan paneutua erityisesti tehtäväänsä norjalaisen ja saamelaisen taiteen ja kulttuurin kehittäjänä ja välittäjänä.”	Dan oktavuođas galgá vuhtii váldojuvvot ahte joatkevaš beassan daidda sáhttá leat eaktun sámiid árbevirolaš máhtuid ja kultuvrralaš ilbmademiid seailluheapmái.
Radion ja television valtakunnallisesta ohjelmatarjonnasta lausutaan 3 §:n 5 momentin c	Artihkkal lea nugo maiddái artihkkal 35ge mearrádus mii galggašii suodjalit
kohdassa, että ”saamelaisille tulee olla tarjolla päivittäisiä lähetyksiä”, ja f kohdassa sanotaan,	sámiid guovlluid. Dat gusto luondduriggodagaid geavaheapmái ja eará luonddu
että lapsille ja nuorille tulee tarjota usein saamenkielisiä ohjelmia.	geavaheapmái dahje meassamii, geahča nuppi ja njealját lađđasa.
Ruotsissa säännellään Ruotsin radion (SR) toimintaa lähetysluvalla.	Artihkkal 36 váldá konvenšuvdnii daid njuolggadusaid mat vulget ILO
voimassa olevan lähetysluvan 17 §:ssä sanotaan muun muassa:	konvenšuvnnas nr. 169, mii lea iešmearrideaddji stáhtaid álgoálbmogiid ja
”Ruotsin radion tulee valvoa kielellisten ja etnisten vähemmistöjen etuja.	álbmotčearddaid birra, artihkkalis 15, ja ON konvenšuvnnas siviila ja politihkalaš
Ruotsin radion tulee lähetyslupakauden aikana lisätä panostuksiaan vuoteen 2001 verrattuna.	vuoigatvuođaid birra (SP), artihkkalis 27. ILO-konvenšuvdna nr. 169 artihkkal 15 čuodjá ná:
Vähemmistökielille saame, suomi, meänkieli ja romani chib (kaikki romanikielen muodot) on annettava erityisasema.”	SP artihkkal 27 lea geardduhuvvon ja gieđahallojuvvon čuoggás 7.4.3. Vuosttaš lađas nanne dábálaš vuođđojurdaga sámi geavahanguovlluid
Ruotsin televisioon (SVT) sovelletaan vastaavia säännöksiä.	luondduresurssaid suodjaleami birra artihkkala 34 mielde, namalassii guovlluid maid
25 artiklan toisen kappaleen mukaiset sopimusvaltioiden velvollisuudet koskevat myös	sámit eaiggáduššet dahje maidda sis leat geavahanvuoigatvuođat. Dakkár mearrádus
Norjan valtion budjetissa on oma saamenkieliselle lehdistölle	lea deaŧalaš ii duššefal sámi joatkevaš beassamii geavahit iežaset árbevirolaš
kohdistettavaa tukea koskeva kohta.	ealáhusaid ja resurssaid, muhto maiddái viidát mearkkašumis sin vejolašvuhtii
Vuonna 2004 tämä tuki oli 11,6 miljoonaa Norjan	seailluhit sámi árbevirolaš máhtu ja kultuvrralaš ilbmademiid.
kruunua.	bohkamiid.
Suomen ja Ruotsin lehdistötukea koskevissa säännöksissä ei ole erityisiä	Bohkat ii leat vejolaš almmá soahpamuša haga daiguin sámiin geasa dat
norjankielinen saamelaislehti useita kertoja viikossa.	čuohcá, ja Sámedikkiin, go bohkamušat sakka váikkuhit sámiide.
Suomessa tai Ruotsissa ei ole yhtään säännöllisesti ilmestyvää saamelaislehteä.	geavaheapmi sáhttá vahágahttit sámi kultuvrra ja servodateallima vuođđoeavttuid, de
Euroopan neuvosto on arvostellut kumpaakin maata	gáibiduvvo dasa Sámedikki dohkkeheapmi, vrd. artihkkala 16 Nuppi lađđasa.
Myös viestintätarjonnan alalla yhteistyötä valtionrajojen yli on välttämätöntä.	Artihkkala 16 nuppi lađđasa njuolggadus ráddje danne stáhta vejolašvuođa geavahit
kehittää entisestään.	bággolotnuma (ekspropriašuvnna).
On käynyt ilmi, että lehdistötuen säännökset heikentävät painettujen	Goalmmát lađas: Dákko dárkilastojuvvo dat mii juo čuovvu čujuhusas
tiedotusvälineiden yhteistyömahdollisuuksia valtionrajojen yli.	artihkkala 16 nuppi lađđasii, namalassii ahte bohkamušade mat bahás heađuštit
yhteistyössä saamelaiskäräjien kanssa pyrkiä luomaan tätä yhteistyötä helpottavia	geavaheames guovllu mii lea deaŧalaš sámi kultuvrii, gáibidit Sámedikki dohkke
Kolmas kappale: Harvinaisempien saamen kielimuotojen vahvistaminen on selvästi	heami. Muhto goalmmát lađđasa mearrádus gáibida ii duššefal Sámedikki dohkke
Tämän takia artiklan toisen kappaleen säännökset koskevat myös niitä.	heami, muhto maiddái daid sámiid dohkkeheami geaidda dat čuohcá.
26 artikla	Go čuožžila
Saamelaisalueiden saamelaisille tulee varata tilaisuus opetukseen saamen kielessä ja saamen kielellä.	dihto luondduguovlluin dilli mas lea sáhka meassamušas, vaikko livčče sivat gieldit meassama, de lea deaŧalaš ahte dat sámit maid dohkkehit dan, geaidda dat njuolga
Opetus ja opintotukijärjestelmä tulee mukauttaa heidän taustaansa.	Dát čuovvu SP artihkkalis 27. Sin dohkkeheapmi ii dattetge berre leat
Opetuksen tulee mahdollistaa kaikentasoiseen jatkokoulutukseen osallistuminen ja samalla vastata saamelaisten tarpeisiin voida vastaisuudessakin toimia perinteisten saamelaisten elinkeinojen parissa.	doarvái, go maiddái Sámediggige ferte dan dohkkehit.
Opintotukijärjestelmä tulee muotoilla siten, että se mahdollistaa korkeamman koulutuksen saamen kielellä.	Dat vuolgá das ahte Sámediggi artihkkala 14 mielde goziha sámi álbmoga oppalaš beroštumiid.
Saamelaisalueen ulkopuolella saamelaisille lapsille ja nuorille tulee antaa tilaisuus saamen kielen opetukseen, samoin kuin opetukseen saamen kielellä siinä laajuudessa kuin sen arvioidaan olevan kohtuullista erityisillä alueilla.	Njealját lađđasis dárkilastojuvvo ahte mannan lađđasa mearrádusat gustojit juohkelágan meassamiidda ja luonddugeavahemiide mat ležžet dain guovlluin maid
Opetus tulee mahdollisimman laajasti mukauttaa heidän taustaansa.	Dat gustojit vuovdečuollamiidda, čáhce- ja bieggarusttegiid
Valtakunnalliset opetussuunnitelmat tulee laatia yhteistyössä saamelaiskäräjien kanssa ja sopeuttaa saamelaisten lasten ja nuorten kulttuuriseen taustaan ja tarpeisiin.	ráhkadeapmái, geadnoráhkadeapmái ja luopmo- ja astoáigeviesuid huksemii, soahte veaga rusttegiid ja hárjehallanšiljuid ásaheapmái ja militearahárjehallamiidda.
Koulutusjärjestelmää on käytetty aktiivisesti hyväksi aiemmassa saamelaisiin	Gitta gieskadažžii leat ollu čáhcerusttegat ráhkaduvvon sámi geavahan
Tämän vuoksi koulutusjärjestelmän muoto on erityisen	guovlluide, ja dat leat erenoamážit čuohcán boazodoalu guohtunguovlluide.
tärkeä saamelaisen kulttuurin ja yhteiskuntaelämän säilyttämisen kannalta.	energiijageavaheapmi lea bieggarusttegat, ja árvaluvvon lea cegget máŋga biegga
On tärkeää, että	milločohkiid sámi geavahanguovlluide.
saamelaisille lapsille ja nuorille tarjotaan samanarvoinen koulu kuin maan muullekin väestölle	Dakkárge rusttegat sáhttet hearidit meahcceguovlluid árbevirolaš geavaheami, erenoamážit boazodoalu.
ja että saamelaiset pääsevät osallistumaan opetussuunnitelmien laadintaan.	Nu maid dahket geaidnohuksemat, vuovdečuollamat ja astoáigeviesuid huksemat.
Ensimmäisen kappaleen ensimmäisessä lauseessa on määräys, jonka mukaan	Deaŧalaš lea dakkár
saamelaisalueilla tulee tarjota opetusta saamen kielessä ja saamen kielellä.	rusttegiiguin garvit boazodoalu hearkkes guovlluid dahje bidjat daid nu ahte eai
on siis oikeus saada opetusta saamen kielessä.	hehtte bohccuid johtimis jahkodatguohtumiid gaskka.
Myös muiden aineiden opetusta tulee olla tarjolla saamen kielellä.	Mii dás daddjojuvvo gusto maiddái soahteveaga rusttegiidda dahje
n:o 61) 6 §:n 2 momentin ensimmäisessä kohdassa annettua määräystä.	hárjehallanguovlluide. Mearrádus gokčá maid gaskaboddasaš militeara
Ensimmäisen kappaleen toisessa lauseessa painotetaan, että opetus tulee mukauttaa	hárjehallamiid, mat čađahuvvojit olggobealde militeara rusttegiid ja bissovaš
oppilaiden taustaan.	hárjehallanguovlluid.
Oppilaiden tulee näin ollen saada saamen historiaa, kulttuuria ja	guovlluin main lea sámi boazodoallu, ja vejolaččat mo daid galget čađahit, de galget
yhteiskuntaelämää koskevaa opetusta.	Soahteveahka ferte njealját lađđasa
Tällainen opetus turvataan muun muassa kolmannen kappaleen säännöksellä, jonka mukaan valtakunnalliset opetussuunnitelmat tulee laatia	mearrádusa mielde ráđđádallat Sámedikkiin das, gullágo dáhpáhus artihkkalii 16, ja
yhteistyössä saamelaiskäräjien kanssa.	maiddái daiguin sámiiguin geain lea boazodoallu dan guovllus.
Opetus tulee järjestää muodoltaan sellaiseksi, että oppilaat voivat samalla olla mukana	Njealját mearrádus ii leat dievaslaš das, makkár doaimmaid artihkkal 36
harjoittamassa perinteisiä saamelaisia elinkeinoja, kuten esimerkiksi poronhoitoa.	gokčá, muhto addá ovdamearkkaid das maid dat sáhttá gokčat. Dat gokčá maid eará
yhteydessä voidaan viitata myös itsenäisten valtioiden alkuperäiskansoja ja heimokansoja	geavahusa ja doaimmaid, omd. rustejuvvon čierastallanluohkáid, joavkoturismma ja
saamen kielessä.	sullasaš áššiid.
On olemassa vaara, että tämän tien valitsevat opiskelijat eivät saa tarvittavaa	Nubbi lađas gokčá maid vuovdečuollamiid mat čađahuvvojit almmolaš lobiin.
taloudellista tukea opintojen näin pidentyessä. Sopimusvaltioiden tulee järjestää	Vuovdečuollamat namahuvvojit čielggasvuođa dihte dárkilit njelját lađđasis
opintotukijärjestelmä sellaiseksi, että saamenkielistä koulutusta haluavien on taloudellisesti	dakkár meassamin mat nannosit čuhcet nugo earáge meassamat mat namahuvvojit
mahdollista saada tällaista koulutusta.	dás. Artihkkal 37 Buhtadus ja oassi dinestusas
Toisessa kappaleessa käsitellään saamelaisalueiden ulkopuolella annettavaa opetusta. Myös siellä saamelaislapsilla tulee olla oikeus saamen kielessä annettavaan opetukseen.	Guoskkahallan sámiin galgá leat vuoigatvuohta oažžut buhtadasa buot vahágiidda mat deaividit sidjiide dakkár doaimmaid geažil maid artihkkala 36 nubbi ja njealját lađas fátmmastit.
sanotaan, että peruskoulua käyvillä saamelaisoppilailla on oikeus saada opetusta saamen	Jos riikkalaš lágas leat dakkár mearrádusat sus guhte oažžu lobi viežžat luondduriggodagaid, mat geatnegahttet su máksit divada eananeaiggádii dahje luoitit sutnje doaibmavuoittus oasi, de vuoigatvuođa doallis galgá leat dakkár geatnegasvuohta sámiide maid, guđet árbevirolaččat leat geavahan ja ain geavahit áššáigullevaš guovllu.
kielessä.	Vuosttaš lađas: Jos álggahuvvojit doaibmabijut artihkkala 36 mielde, mat
Saamelaisalueiden ulkopuolella asuvien lasten tulee kohtuullisessa määrin saada	vahágahttet guovllu sámiid, omd. dainnago masset guođohaneatnamiid dahje sin
opetusta myös saamen kielellä. Tämän osalta voidaan viitata Norjan opetuslakiin.	ealáhusdoaibma váttásmuvvá eará ládje, de galgá sidjiide máksojuvvot buhtadas.
Lain 6 §:n 2	Dát
momentin toisessa kohdassa säädetään, että jos vähintään kymmenen oppilasta haluaa jossakin kunnassa opetusta saamen kielellä, heillä on oikeus tällaiseen opetukseen.	njuolggadus vuolgá dábálaš siskkáldas njuolggadusain, ja sivva lea ahte sámiid vuoigatvuođaide lea seammá suodjalus go earáge riektesubjeavttaid eaiggáduššan- ja
tästä ryhmästä putoaakin pois muutama oppilas, siihen jäävillä on edelleen oikeus tällaiseen	geavahanvuoigatvuođaide. Jos geasge geasa lea addojuvvon lohpi ruvkeguššat, lea geatnegasvuohta
opetukseen niin kauan kuin ryhmässä on jäljellä vähintään kuusi oppilasta.	riikkalaš njuolggadusaid mielde máksit divada eananeaiggádii, de sus galgá leat
Kolmas kappale: Opetussuunnitelmat tulee laatia yhteistyössä saamelaiskäräjien	seammá geatnegasvuohta sámiide guđet doloža rájis leat geavahan guovllu.
kanssa.	Nu lea
Norjassa saamelaisen opetuksen sisällön vahvistaa saamelaiskäräjät lain määräyksellä,	maiddái daid njuolggadusaid dáfus mat addet eananeaiggádii vuoigatvuođa oamastit
27 artikla Tutkimus	alccesis vuoittu.
Saamelaista tutkimusta suunniteltaessa tulee ottaa huomioon saamelaisen yhteiskunnan kielelliset ja kulttuuriset olosuhteet.	Dákko sáhttit čujuhit ILO-konvenšuvdnii nr. 169 mii lea iešmearri deaddji stáhtaid álgoálbmogiid ja álbmotčearddaid birra, artihkkalii 15 nr. 2, mii
Saamelaisten elinoloja koskevaa tutkimusta harjoitettaessa tulee ottaa huomioon saamelaisten alkuperäiskansa-aseman vaatimat eettiset säännöt.	geardduhuvvo artihkkala 36 mearkkašumiin. Nubbi lađas: Jos riikkaidgaskasaš rievtti mielde ležžet njuolggadusat mat eambbogo
Ensimmäinen kappale: Määräys velvoittaa sopimusvaltiot huolehtimaan saamelaisen	dát njuolggadusat addet sámiide vuoigatvuođat oamastit alccesis vuoittu, de
yhteiskunnan tiedontarvetta palvelevan tutkimuksen käynnistämisestä.	deattuhuvvo ahte artihkkal 37 ii ráddje vuoigatvuođa dakkár stuorit vuitui.
Valtaväestön kieli,	Vuonat ja mearragátti čázit
kulttuuri, historia ja yhteiskuntaelämä ovat huomattavasti paremmin dokumentoituja ja ne ovat olleet huomattavasti laajemman tutkimustoiminnan kohteena kuin vastaavat saamelaiset.	Dat mii lea mearriduvvon vuoigatvuođaid hárrái čáhceviidodagaide ja daid ávkašuhttima hárrái artihkkaliin 34-37, gusto maid sámi guolásteapmái ja eará vuotna- ja mearragáddečáziid geavaheapmái.
Saamelaisilla itsellään on luonnollisesti tutkimustarvetta kuten muillakin kansanryhmillä, ja tutkimus onkin välttämätöntä saamen kielen ja kulttuurin turvaamiseksi.	Go guolleearit ja eará áhperesurssat juogaduvvojit, ja go leat dáid resurssaid várás earalágan reguleremat, de doarvái bures galgá vuhtii váldojuvvot sámiid geavaheapmi ja dan mearkkašupmi sámi báikkálaš servodahkii.
tutkijoita, jotka itse ovat saamelaisen yhteiskunnan jäseniä. Tässä on kysymys siitä, että	Nu lea maiddái go geavaheapmi lea unnon dahje nohkan dáid guovlluid áhperesurssaid vátnuma geažil.
tällaiset tutkijat ovat täten läheisessä yhteydessä saamen kieleen, kulttuuriin ja yhteiskuntaan	Dát artihkkal lea vuos ja ovddimusat deaŧalaš dilálašvuođaide mat leat Norggas, geográfalaš sivaid geažil ja dainnago árbevirolaš sámi fidnogeavaheapmi
sekä siitä, että heillä on niitä koskevaa tietoutta.	lea nannosit čatnasan vuonaide ja riddoguovlluide.
Määräys velvoittaa sopimusvaltiot edistämään saamelaisten tutkijoiden rekrytointia.	Deba sámit sáhttet geavahemiineaset oamastan eaiggáduššanvuoigatvuođa
Toinen kappale: Tiedontarpeen tyydyttämiseksi ensimmäisessä kappaleessa kuvattua	dahje geavahanvuoigatvuođa vuonaide ja riddoguovlluide muđuid artihkkala 34
tutkimusta tulee harjoittaa monissa paikoissa. Toisen kappaleen määräyksen mukaan	mielde gustojit resursageavaheapmái ja eará meassamiidda, galgá maid váldojuvvot
sopimusvaltioiden tulee yhteistyössä saamelaiskäräjien kanssa edistää saamelaisten ja muiden	atnui mearračáhceresurssaide maidda sámiin lea eaiggáduššan- ja geavahanvuoigatvuohta.
Tämä koskee sekä valtiollisen että kansainvälisen tason	Dat sáhttá omd. gustot oljo- ja gássaresurssaid ohcamii ja viežžamii.
yhteistyötä.	Nu lea
Myös saamelaistutkimusta tulee harjoittaa useissa paikoissa tiedontarpeen	maiddái vuoigatvuođa dáfus oažžut buhtadasa ja oasi vuoittus artihkkala 37 mielde.
täyttämiseksi.	Vuosttaš lađđasa mearrádus gusto juohkelágan mearračáhceresurssaide, ja
Ensisijaisesti saamelaistutkimukseen keskittyville tutkimuslaitoksille tulee taata	Nubbi lađas fas bealistis gusto erenoamážit guolástussii ja resursageavaheapmái maid
riittävät edellytykset tällaisen tutkimuksen harjoittamiseen.	Dárkileappot artihkkala 34 ja mearračáhcevuoigatvuođaid birra: Norgalaš
Tässä suhteessa saamen kielen kehittäminen tiedekielenä on vaativa tehtävä.	riektedoalus lea njuolggadussan ahte mearračázis eaiggáduššanvuoigatvuohta ollá
Tällaisia saamelaisia tutkimusympäristöjä on	ja suopmelaš riektedoalus eaiggáduššanvuoigatvuohta ollá guhkkelii. Sámi
jotka molemmat sijaitsevat Kautokeinossa (Guovdageaidnu). Saamelaiskeskuksia on Oulun	vuoigatvuođalávdegotti vuollásaš riektejoavku cealká ahte ii leat vejolaš čuoldit eret
yliopistossa, Tromssan yliopistossa ja Uumajan yliopistossa, ja ne kaikki keskittyvät	vuollái, geahča NÁČ 1993: 34 Vuoigatvuohta Finnmárkku eatnamiidda ja čáziide ja
ensisijaisesti saamelaistutkimukseen.	daid hálddašeapmi, s. 121 ja Rt. 1902 siidu 296.
Tällaisia malleja voidaan ajatella kehitettävän edelleen	Áššedovdi joavku ii váldde dás beali gažaldagas man guhkás sámiid
Kolmas kappale: Ensimmäisen ja toisen kappaleen määräykset rajoittuvat	eaiggáduššanvuoigatvuohta ollá vuonain ja riddoguovlluin, muhto dáhttu
tutkimukseen, jonka tarkoituksena on täyttää saamelaisen yhteiskunnan taholta syntyvä	mearrádusain čájehit ahte dakkár eaiggáduššanvuoigatvuohta sáhttá leat, mii sorjá das
tiedontarve, kun taas kolmannen kappaleen määräys koskee kaikkea saamelaisten elinoloja	makkár geavaheapmi lea leamaš. Mearračáziid geavahanvuoigatvuođaid dáfus, de norgalaš riektedoalus lea dat
koskevaa tutkimusta. Tavanomaiset tutkimuseettiset säännöt, kuten esimerkiksi	ipmárdus ahte dat eai ole guhkkelii go eaiggáduššanvuoigatvuođat, namalassii
henkilösuojaan liittyvät seikat ja vaatimus koehenkilöiden antamasta nimenomaisesta	čikŋodatravdii dahje guovtte mehtera čikŋodahkii, muhto vuoigatvuođat sáhttet leat
suostumuksesta, pätevät tietysti myös saamelaistutkimukseen.	viidábut árbevieruide gullevaš sivaid geažil.
Niiden lisäksi tulee kuitenkin	Guolástanvuoigatvuođaid dáfus, de
ottaa huomioon erityisiä eettisiä näkökohtia, koska tutkimus kohdistuu saamelaisiin vähemmistönä ja alkuperäiskansana.	dábálaš ipmárdus lea odne ahte buohkat sáhttet friddja guolástit, velá doppege gos gáddeeaiggátvuohta lea.
Aiemmin saamelaisia koskeva tutkimus, kuten muitakin	Spiehkastagat leat luossabivdui mii gullá gáddeeaiggádii,
alkuperäiskansoja koskeva tutkimus, on leimautunut ”niitä muita” koskevaksi tutkimukseksi.	geahča luossa- ja siseananguolástusa lága, mii bođii miessemánu 15. b. 1992, nr. 47 §
Saamelaisalueilta löydetyt ihmisjäännökset olivat aiemmin laajamittaisen keräilyn	16. Álo ii leat dattetge leamaš nu. Mearračáhceguolásteapmi gulai ovddeš áiggiid
kohteina, ja nykyään ne on sijoitettu saamelaisalueiden ulkopuolella sijaitseviin museoihin tai	Ovttaskas olbmuin dahje gilleservviin sáhtte leat erenoamáš vuoigatvuođat guolásteapmái.
lääketieteellisiin tiedekuntiin.	Professor Knut Robbersted cealká ná:
Oslon yliopistossa on laadittu sääntöjä yhteistyöstä	”Guollenjuorat ledje nu deaŧalaččat olbmuide, ahte eai báljo birgen daid haga.
saamelaiskäräjien kanssa Anatomian instituutissa säilytettävien saamelaisalueilta löydettyjen ihmisjäännösten hallinnointia varten.	Danne olbmot fertejedje oamastit alcceseaset juridihkálaš vuoigatvuođa guollenjurrii, nugo muđuidge eatnamiidda ja bivdomeahccái.
Saamelaiskäräjillä ja vainajien mahdollisilla jälkeläisillä	Riektenjuolggadusat merrii orrot leamaš sullii nugo gáttisge eatnamiidda.
tulee olla lopullinen sananvalta jäännösten palauttamisen ja mahdollisen hautaamisen osalta. 28 artikla	” (Historjjálaš geahčastat, beaiváduvvon guovvamánu 20. b. 1950 (Čielggadeapmi Olgoriikadepartementii Guolástusráji ášši oktavuođas) siiddut 5 – 6.)
Saamelaisten kulttuurin ja yhteiskuntaelämän tulee tarkoituksenmukaisella tavalla ilmetä opetuksessa myös saamelaisyhteisön ulkopuolella.	1700- ja 1800-logus, seammás go ealáhusat liberaliserejuvvojedje, ilbmagođii dat jurdda ahte buohkat sáhttet friddja bivdit ábi.
Opetuksen tulee erityisesti pyrkiä edistämään tietoa saamelaisten asemasta valtioiden alkuperäiskansana.	ahte báikkálaš oaivilat guolástanvuoigatvuođaid birra bisso rievddakeahttá juristtaid oahpas beroškeahttá.
Valtioiden tulee yhteistyössä saamelaiskäräjien kanssa järjestää saamelaisten kulttuurin ja yhteiskuntaelämän opetusta sellaisille ihmisille, jotka aikovat työskennellä saamelaisalueella.	Ovdamearkan lea Várjjatvuona guolásteapmi.
Valtioiden tulee yhteistyössä saamelaiskäräjien kanssa huolehtia siitä, että yleistä tietoa saamelaisesta kulttuurista ja saamelaisten yhteiskuntaelämästä levitetään laajasti.	Lávdegoddi man
Ensimmäisen kappaleen ensimmäinen ja toinen lause: Valtaväestön keskuudessa	namma lei Den finmarkske Fiskerikommission af 1891 addá diehttevassii ahte
monilla on varsin vähän tietoa saamelaisista, ja tämä puutteellinen tieto on vakavana esteenä	Várjjatvuonas ain doaladit čavga gitta dan dološ árbevierus ahte sis geavaheddjiin lea
saamelaisten ja muun väestön keskinäisen ymmärryksen lisäämiselle.	vuoigatvuohta juogadit guollemeara (”Fiskehavet”) gaskaneaset.
Aivan liian usein joutuu	(Árvalus (1894) s.
Tämän takia on tärkeää, että myös saamelaisalueiden ulkopuolella	Erenoamáš beroštahtti lea oaidnit dan deattu maid Norgga stáhta ieš bijai
asuvat lapset ja nuoret saavat opetuksessa tietoa oman maansa alkuperäiskansasta.	báikkálaš árbevieruide go lei guolástusrádjeriidu Stuorrabritanniain.
Norjan 17.	Stuorrabritannia
heinäkuuta 1998 annetussa opetuslaissa n:o 61 on annettu tällaista opetusta koskevia	ii dáhtton dohkkehit dan guolástusráji maid Norga mearridii jagi 1935 Træna rájis
säännöksiä.	Várjjagii.
Lain 6 §:n 4 momentin ensimmäisen kohdan mukaan oppilaiden tulee saada	Dán guolástusrádjái mii lei 4 mearramiilla duohken gáttis eret, ledje bidjan
saamen kieltä, kulttuuria ja yhteiskuntaelämää koskevaa opetusta.	vuođđun vuođđolinnjá mii ii čuvvon gátti, muhto mii lei sárgojuvvon dihto čuoggáid
Myös korkeammalla tasolla, kuten korkeakoulu- ja yliopistokoulutuksessa, on tärkeää,	gaskka mat ledje gáttis, sulluin ja bođđasiin. Stuorrabritannia hoiggai ášši Riikkaid
että opiskelijat saavat tietoa oman maansa alkuperäiskansasta.	gaskasaš duopmostullui, ja áššis mearridedje jagi 1951 Norgii vuoitun.
valtaväestöön keskittyvä opetus ehkäisee osaltaan saamelaisten tekemistä tunnetuksi maan	Dan áššis Norga čuoččuhii ahte ”friddja bivdu”-oahppa eai lean goassege dohkkehan Norgga
Ensimmäisen kappaleen kolmannessa lauseessa annettu määräys koskee sellaisten	gáttiin. Duopmu čájeha ahte go miehtá mearragátti duođaštuvvui historjjálaš
henkilöiden opettamista, joiden aikomuksena on työskennellä saamelaisalueilla.	geavaheapmi man vuođđun ledje báikkálaš árbevierronjuolggadusat, de dat šattai
osoittavat, että usein on syntynyt ikäviä tilanteita, koska virkamiehillä, kuten poliisilla,	Ovdamearkka das ahte báikkálaš árbevierut leat seilon gitta min áigái ja
opettajilla, terveysalan henkilöstöllä jne., ei ole ollut riittäviä tietoja saamelaisten olosuhteista.	maiddái leat dohkkehuvvon Alimusrievttis, addá lohkamassii Rt. 1985 siiddus 247, Gáivuotna-ášši.
Tämän takia henkilöille, joiden on tarkoitus työskennellä saamelaisalueilla, tulee tarjota	Ášši lea Gáivuotna nammasaš sámi suohkanis, seammá suohkan masa Čáhpput-áššige gullá, Rt. 2001 siidu 1229.
saamelaista kulttuuria ja yhteiskuntaelämää koskevaa tarvittavan kaltaista opetusta.	Dárkileappot artihkkala 35 ja mearračáhcevuoigatvuođaid birra: Stáhta
Varsinainen opetus tulee organisoida yhteistyössä saamelaiskäräjien kanssa.	geatnegasvuohta identifiseret sámi vuoigatvuođaid gusto artihkkala 38 Vuosttaš
Suomessa voimassa olevan saamen kielilain (laki 1086/2003) 25 §:n mukaan valtion	lađđasa mielde maiddái mearračáhcevuoigatvuođaide. Mii čujuhit artihkkala 35
ja kunnan viranomaisen virkamiehellä on oikeus saada palkallista virkavapautta	Dán oktavuođas mii sáhttit čujuhit maiddái stuorradikki justiisalávdegottige
virkatehtäviensä hoitamiseksi tarpeellisen saamen kielen taidon hankkimista varten.	cealkámušaide Finnmárkku fylkka eatnamiid ja luondduresurssaid riektedili ja
saamelaislain (12. heinäkuuta 1987 annettu laki n:o 56) 3 §:n 7 momentissa on vastaava	hálddašeami lága oktavuođas, mii bođii geassemánu 17. b. 2005, nr. 85.
Toinen kappale: Saamelaisia koskevan tiedon levittäminen on välttämätöntä myös niille, jotka eivät muun opetuksen kautta saa tietoa saamelaisista.	Finnmárkolága doaibmaguovlu lea ráddjejuvvon gittaopmodahkii ja čázádagaide mat leat Finnmárkku fylkkas, ja nappo dalle ii gusto mearračáziide, geahča § 2.
Sopimusvaltioilla on tämän	Justiisalávdegoddi cealká dattetge ahte dárbu lea dárkileappot čielggadit
määräyksen mukaan velvollisuus antaa väestölle tietoa saamelaisesta kulttuurista ja	mearračáhcevuoigatvuođaid, ja rahpá vejolažžan viiddidit Finnmárkolávdegotti
Yhtenä esimerkkinä tiedottamistoimenpiteistä on saamelaisen tiedottamiskeskuksen	bargomearrádusa (geahča lága kap 5 čuoggá 1) maŋŋil, vai gokčá
Ruotsin hallitus päätti vuonna 2002 käynnistää valtakunnallisen	mearračáhcevuoigatvuođaid, geahča Árvalusa O. nr. 80 (2004-2005) s. 30-31.
tiedotuskampanjan lisätäkseen väestön tietoutta saamelaisista.	Dárkileappot artihkkala 36 ja mearračáhcevuoigatvuođaid birra: Stáhta
Ruotsin saamelaiskäräjät on saanut tehtäväkseen perustaa valtakunnallisen pysyvän	geatnegasvuođat artihkkala 36 mielde gustojit maid mearračáziid resurssaide.
saamelaisen tiedottamiskeskuksen. Östersundiin sijoitetun keskuksen tehtävänä on muun	Artihkkala 36 njuolggadusa nubbi ja goalmmát lađas šaddet nappo dalle váldojuvvot
muassa luoda ja käynnistää periaateohjelma, jonka puitteissa saamelaisia koskevasta	atnui go ohcet ja vižžet oljju ja gássa vuotna- ja riddoguovlluin main leat sámi
tiedottamisesta vastaavat eri henkilöt voivat toimia.	vuoigatvuođat artihkkala 38 Vuosttaš lađđasa mielde.
Sosiaali- ja terveystoimi	Oljo- ja gássaviežžamat dahket
Ensimmäinen kappale: Tämä määräys velvoittaa sosiaali- ja	dárbbašlažžan hukset installašuvnnaid maiddái gáddái, nugo Finnmárkku Snøhvit
terveydenhuoltoviranomaiset tarjoamaan saamelaisille heidän taustaansa mukautettuja	gávnnus ovdamearkka dihte čájeha. Mii guoská dákkár doaimma gáddedollui, de dan
terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluja.	regulerejit artihkkalat 34 – 37 njuolga.
Kuten 23 artiklaa koskevissa huomautuksissa on	Nu sáhttá leat ee. guollebiepmahagaid ja eará mearračáhce
korostettu, kansan oikeus omaan kieleen on yksi perusoikeuksista.	Artihkkala 36 njealját lađas šaddá dainna lágiin váikkuhit seammá
On erityisen tärkeää, että ihminen saa sosiaali- ja terveysviranomaisia tavatessaan käyttää omaa kieltään ja että hän saa	ládje maiddái mearračáziide. Dárkileappot artihkkala 37 ja mearračáhcevuoigatvuođaid birra: Artihkkala
sellaista hoitoa ja huolenpitoa, joissa hänen kielensä ja kulttuurinsa otetaan huomioon.	37 mearrádus buhtadasa birra šaddá maid leat anihahtti mearračáhcevuoigatvuođaide.
Saamelaisten asuinalueilla tyydyttävien sosiaali- ja terveyspalvelujen saaminen saattaa	Ovdamearkkan lea Rt. 1985 siidu 247 mas vuotnabivdit ožžo buhtadasa vahágiid
edellyttää yhteistyötä yli valtionrajojen.	ovdii mat deaividedje guolástussii čáhcerusttethuksema geažil.
Tässä yhteydessä viitataan 12 artiklaan ja sitä koskeviin huomautuksiin.	earát vižžet luondduresurssaid, anihit maid mearračáziid resurssaid dáfus.
Saamelaiskäräjät ei nykyään osallistu millään tavalla sosiaali- ja terveystoimen	Fidnoguolástus lea dattetge regulerejuvvon earreortnegiiguin vai eai bivdde
organisointiin.	badjelmearálaččat.
yhteistyötä saamelaiskäräjien kanssa taatakseen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen	Nuppi lađđasa mearrádus geatnegahttá stáhta váldit vuhtii sámi geavaheami go leat guolleeriid juogadeapmi.
siten, että niissä otetaan huomioon saamelaisten sosiaaliset ja kulttuuriset olosuhteet.	Jos mearrasámi báikegottiin ii leat
Tässä yhteydessä voidaan viitata itsenäisten valtioiden alkuperäiskansoja ja heimokansoja koskevan	govttolaš guolleearreoassi, de eai birge, geahča dás maiddái artihkkala 6 Nuppi
ILO:n yleissopimuksen n:o 169 25 artiklaan, joka kuuluu kokonaisuudessaan:	lađđasa mii lea stáhta geatnegasvuođaid birra sámi báikegottiide. Nuppi lađđasa
Tämän määräyksen yksittäisiä kohtia on mahdollista soveltaa kyseessä olevan artiklan	mearrádus gusto vaikko eai leat mearriduvvon dakkár vuoigatvuođat maid Vuosttaš
täydentämiseksi.	lađas namaha.
Asiantuntijatyöryhmä on pohtinut, onko sopimukseen syytä sisällyttää määräys	Sámiid vuoigatvuođat guolástusreguleremiin lea áššin čielggadan Carsten
potilaan oikeudesta käyttää perinteisiä saamelaisia lääkkeitä, mutta se on päättänyt olla	Son čujuha dasa ahte guolle resurssat leat oassi sámiid ávnnaslaš kulturvuođus, ja sámi álbmot sáhttá gáibidit
ottamatta tällaista asiaa koskevaa nimenomaista määräystä mukaan sopimustekstiin.	alccesis positiiva sierradoaibmabijuid ON-konvenšuvnna mielde mii lea siviila ja
Oikeus käyttää perinteisiä saamelaisia lääkkeitä on nimenomaan yksi niistä asioista, joita	politihkalaš vuoigatvuođaid birra (SP), artihkkal 27. Kultuvrii erenoamáš ealáhusat
saamelaiskäräjien ja terveysviranomaisten tulee yhdessä selvittää ja arvioida tarkemmin.	gáržžes mearkkašumis – ealáhusat main lea čielga sápmelašvuohta – eai leat áidna
Toinen kappale: Tämän kappaleen määräyksen tarkoituksena on varmistaa, että myös	maid artihkkal 27 gokčá, nu guhká go árbevirolaš resursageavaheapmi ain lea dakkár
Saamelaiset lapset ja nuoret	mii bissu deaŧalaš kulturcaggin.
Saamelaisilla lapsilla ja nuorilla on oikeus harjoittaa kulttuuriaan sekä säilyttää ja kehittää saamelaista identiteettiään.	SP artihkkal 27 čalmmustahttá stáhtalaš doaibma bijuid bohtosiid, ja dat fertejit árvvoštallojuvvot sámiid dárbbuid vuođul.
Tämä artikla vahvistaa etenkin lasten ja nuorten oikeuden harjoittaa kulttuuriaan sekä	eaktu sámi kultuvrra suodjaleapmái ja ovddideapmái lea sámi ássamiid seailluheapmi
säilyttää ja kehittää saamelaista identiteettiään.	Mearragátti báikegottiid ássamiidda lea guolástus viehka
Tässä yhteydessä voidaan myös viitata lapsen	dárbbašlaš, ja dat viidát váikkuha eará bargovejolašvuođaide.
oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen 30 artiklaan, jota on käsitelty edellä 7.7.	Guolástusa reguleremat leat nappo dalle dakkár reguleremat mat garrasit váikkuhit kulturvuđđui.
Tämän lasten ja nuorten oikeuden turvaamiseksi on erityisen tärkeää, että	Guolástusa reguleret eriiguin lea dakkár ášši mas Sámediggi sáhttá gáibidit
saamelaislapsille ja -nuorille annetaan opetusta saamen kielessä ja saamen kielellä ja että	Artihkkal 39 Eananviidodagaid ja resurssaid hálddašeapmi Buohtalagaid daiguin vuoigatvuođaiguin mat sámiin leat eaiggáduššanriektin ja opmodatriektin, sámedikkiin galgá leat vuoigatvuohta leat mielde mearrideamen guovlluid almmolaš hálddašeami artihkkala 16 mielde, nugo oidno artihkkalis 34 ja 38.
opetus on myös muilla tavoin mukautettu saamelaiseen kulttuuriin.	Mearrádus galgá sihkkarastit sámedikkiid searvama eatnamiid ja resurssaid
Myös kouluympäristön	Artihkkala 39 addin
ulkopuolella lapsille tulee antaa mahdollisuus kommunikoida saamen kielellä.	vuoigatvuohta ii gusto duššefal dain guovlluin main sámiin lea
Tarkempia	eaiggáduššanvuoigatvuohta, muhto maiddái guovlluin main sis leat
kieltä ja opetusta koskevia määräyksiä annetaan 24 ja 26 artiklassa.	geavahanvuoigatvuođat. Mearrádus gokčá artihkkala 38 mielde maiddái vuonaid ja
Lasten ja nuorten	mearragátti čáziid.
mahdollisuuksille kehittää saamelaista identiteettiään on tärkeää lisäksi se, että televisiossa ja	Čujuhus artihkkalii 16 merkkaša ahte Sámediggi Nuppi lađđasa mielde sáhttá vuostálastit ”doaibmabijuid mat mearkkašahtti muddui sáhttet vahágahttit sámi
radiossa on saamenkielistä ohjelmatarjontaa, katso 25 artikla.	kultuvrra, sámi ealáhusaid ja sámi servodateallima vuođđoeavttuid”, geahča
30 artiklaa tulee tarkastella	artihkkala 16 mearkkašumiid.
yhdessä edellä mainittujen artiklojen kanssa. 31 artikla	Resursageavaheami ja luonddumeassamiid dáfus, de artihkkal 36 dákko
Perinteiset taidot ja kulttuurinilmaukset	Jos lohpi lea addojuvvon ohcat dahje viežžat resurssaid
Valtioiden tulee kunnioittaa saamelaisten oikeutta hallita perinteisiä taitojaan ja perinteisiä kulttuurinilmauksiaan sekä edistää sitä, että saamelaiset voivat säilyttää ja kehittää niitä sekä välittää niitä tuleville sukupolville.	artihkkala 36 mielde, de artihkkala 39 mearrádus boahtá atnui go dasto ohcet ja
Kun muut kuin saamelaiset käyttävät saamelaiskulttuuria taloudellisesti hyväkseen, tulee valtioiden edistää sitä, että saamelaisilla on mahdollisuus vaikuttaa toimintaan ja saada kohtuullinen osa toiminnan taloudellisesta tuloksesta.	Birasgáhtten ja birashálddašeapmi Stáhtain lea ovttasbargguineaset sámedikkiiguin geatnegasvuohta gáhttet luonddu aktiivvalaččat, vai seailluhit bistevaš ovdáneami sámiid eanan- ja čáhceviidodagain artihkkala 34 ja 38 mielde.
Valtioiden tulee edistää sitä, että saamelaisten perinteiset taidot otetaan huomioon saamelaisten elinoloista päätettäessä.	Sámedikkiin galgá leat vuoigatvuohta leat mielde mearrideamen artihkkala 16 mielde birashálddašeamis mii guoská dáidda guovlluide.
Ensimmäinen kappale: Sopimusvaltioilla on tämän määräyksen mukaan vastuu	Vuosttaš lađas geatnegahttá eiseválddiid ovttasbargat sámedikkiiguin vai
perinteisten saamelaisten taitojen ja kulttuurinilmausten säilyttämisestä ja kehittämisestä.	sáhttet sihkkarastit sámi eatnamiid birrasiid ja dán oaivilis maid vuonaid ja mearragátti čáziid.
Tällainen velvollisuus on perinteisten taitojen osalta sopusoinnussa biologista	Dát lea deaŧalaš vai bissu sámi kultuvrra ávnnaslaš vuođđu, geahča artihkkala 33.
monimuotoisuutta koskevan YK:n yleissopimuksen kanssa, katso 7.15 kohta edellä.	artihkkala 16 mearrádusaid mielde, go dat áššit maidda artihkkal 40 gusto, leat viehka
Saamelaisten oikeutta hallita perinteisiä taitojaan ja kulttuurinilmauksiaan on pidettävä	deaŧalaš áššit sámiide. Eai fysalaš meassamat ja doaibmabijut leat áidna dakkárat mat
itsemääräämisoikeuden seurauksena, katso 3 artikla. Tässä yhteydessä voidaan myös mainita,	sáhttet váikkuhit sámi kultuvrra ávnnaslaš vuđđui, muhto maiddái elliid ja šattuid
että Maailman henkisen omaisuuden järjestön WIPOn (World Intellectual Property	gáhtten nugo boraspirehálddašeami olis ja suodjaluvvon guovlluid mearrádusaiguin.
Organization) tavoitteena on laatia luonnos uusiksi kansainvälisiksi säännöksiksi, joiden	Sámedikkit maid galget searvat doaibmabijuid hábmemii maiguin ráhkanit dálkkádaga nuppástuvvamiidda.
lähtökohtana on alkuperäiskansojen oikeus määrätä perinteisistä taidoistaan ja	Artihkkal heive bures oktii biras- ja ovddádusa julggaštussii, maid mearri
kulttuurinilmauksistaan.	Sámi ealáhusaid suodjaleapmi
Esimerkkejä kulttuurinilmauksista ovat joikaaminen, perinnepukeutuminen, saamelaiskäsityöt (duodji) sekä saamelaiset tarut ja kertomukset.	Sámi ealáhusaide ja resursageavaheapmái galgá leat earenoamáš suodjaleapmi, lágalaš dahje ekonomalaš doaibmabijuiguin jos dat leat deaŧalaččat kulturvuđđui.
sukupolvien välittämät taidot ja tiedot esimerkiksi kasveista, eläimistä ja muista luonnonvaroista sekä niiden hallinnoimisesta.	Sámi ealáhussan ja resursageavaheapmin adnojuvvo dakkár doaibma mii mearkkaša ollu sámi báikkálaš servodaga seailluheapmái ja ovddideapmái.
Toisen kappaleen ensimmäinen lause: Kun muut kuin saamelaiset käyttävät	Vuosttaš lađas: Árbevirolaš sámi ealáhusat nugo boazodoallu,
Duodji tarkoittaa saamelaiskäsitöitä/käyttötaidetta, ja sillä on pitkät perinteet saamelaisessa	meahcásteapmi, guolásteapmi, eanandoallu, duodji jna. leat lossa deattu vuolde vieris
Käsityö liittyi osana omavaraistaloutta harjoittavaan yhteiskuntaan.	beroštumiid geažil mat dáhttot geavahit seammá resurssaid.
Hyöty- ja käyttöarvo olivat tärkeämpiä kuin koristaminen, mutta myös muotoon ja tyyliin kiinnitettiin huomiota.	Jos sámi servodateallin ja kultuvra galggaš seailut, de lea áibbas dárbbašlaš suodjalit sámi ealáhusaid.
Käsitöihin käytettiin erilaisia luonnosta saatavia materiaaleja, kuten kasvien juurimukuloita, juuria, tuohta, nahkaa, sarvia, luuta ja jänteitä.	Dat
Niihin käytettiin myös metalleja, kuten tinaa ja hopeaa.	guoská sihkke rievttálaš ja ekonomalaš suodjaleapmái.
on mahdollisuus vaikuttaa toimintaan ja saada kohtuullinen osa toiminnan taloudellisesta	Rievttálaš suodjaleapmi mearkkaša omd. boazodollui ahte guohtuneatnamat suodjaluvvojit, ja guolástussii
Toisen kappaleen toisessa lauseessa määrätään, että saamelaiskulttuuria tulee suojella	ahte báikkálaš guolástanvuoigatvuođat suodjaluvvojit jávrriin, jogain ja mearas.
Tässä ei ole kysymys sananvapauden rajoittamisesta vaan siitä, että	Ekonomalaš doaibmabijuid dáfus, de lea dárbu váldit vuhtii daid erenoamáš dilálaš
säännöksiä, jotka kieltävät sellaisen markkinoinnin ja vastaavan, joka antaa totuudenvastaisen	vuođaid mat gullet sámi unnadolot ealáhusaide.
kuvan jonkin tuotteen alkuperästä.	Eanandoalu vástesaš ekonomalaš
Kolmannessa kappaleessa käsiteltävä tilanne on toisenlainen kuin kahdessa edellisessä	doaibmabijut leat dávjá heivehuvvon stuoribuš doaluide ja eará dálkedilálašvuođaide
Määräyksen tarkoituksena on taata, että saamelaisten perinteiset taidot otetaan	go daidda mat leat sámi guovlluin. Dávjá ekonomalaš doaibmabijut eai leat
huomioon saamelaisten elinoloista päätettäessä.	heivehuvvon lotnolas ealáhusaidege, mat leat dáin guovlluin.
Tämän määräyksen taustalla on se, että usein	fidnobivdi, ja guolleeriid dáfus čujuhuvvo artihkkala 38 Nuppi lađđasii.
saamelaiset kokevat vallankäyttäjien nojautuvan saamelaisten toimintoja, kuten poronhoitoa	Nuppi lađđasis lea definišuvdna das, mii galgá adnojuvvot sámi ealáhussan
ja muuta luonnonvarojen käyttöä, arvioidessaan ja säännellessään tavanomaiseen	ja resursageavaheapmin Vuosttaš lađđasa mielde. Dat ealáhusat ja dat resursa
tutkimukseen ottamatta huomioon perinteisiä saamelaisia taitoja.	geavaheapmi dat leat deaŧalaččat go samit galgat seailluhit ja ovddidit sámi
32 artikla	báikegottiid.
Saamelaisia kulttuurimuistomerkkejä tulee suojata lailla.	Stuorra geográfalaš erohusaid dihte ja dainnago ealáhuslágit
Tässä artiklassa käsitellään saamelaisten kulttuurimuistomerkkien hallinnointia.	nuppástuvvet áiggiid mielde, de áššedovdi joavku ii leat viggan logahit dihto
Saamelaiset kulttuurimuistomerkit ovat tärkeitä voimavaroja sekä omasta menneisyydestä	ealáhusaid dahje resursageavahanvugiid ieš artihkkalis. Muhto ealáhusain leat dakkár
saatavien tietojen että nykyisyyden ja tulevaisuuden muotoutumisen kannalta.	resursageavaheamis leat ovddamearkan meahcásteapmi, murjen ja guollebivdu
On tärkeää, että	dállodollui dušše.
saamelaisia kulttuurimuistomerkkejä dokumentoidaan, säilytetään ja hallinnoidaan	Ii leat sneakta rádji ealáhusaid ja meahcceguovloresurssaid geavaheami gaskka.
saamelaisten yhteisöjen voimavaroina.	Sámi ealáhusaid iešvuohta lea dat ealáhusat dávjá mannet
Saamelaiset museot ovat aivan keskeisiä laitoksia puhuttaessa saamelaisen kulttuurin	latnjalassii, namalassii ahte olmmoš ávkašuvvá iešguđetlágan resurssaiguin oktanaga
ja historian dokumentoinnista, säilyttämisestä ja edelleen välittämisestä.	dahje bálkáhuvvon bargguin ja árbevirolaš resurssaiguin jahkodagaid mielde.
tietoa itsestään ja että muut saavat tietoa saamelaisista.	Dán artihkkala mearrádus ii leat ráddjejuvvon árbevirolaš ealáhusaide ja
Museot ovat identiteetin	resursageavaheapmái.
muotoutumisen ja kulttuurikehityksen keskeisiä foorumeja.	biebmama, ja ođđa náliid bivddu, nugo omd. gonagasreappáid bivddu.
Tämän takia on tärkeää huolehtia saamelaismuseoiden ja muiden saamelaisten kulttuurilaitosten kehittämisestä, millä voidaan turvata kulttuuriperinnön dokumentointi, säilyttäminen ja edelleen välittäminen.	Boazodoallu sámi ealáhussan Boazodoalus, mii lea erenoamáš ja árbevirolaš sámi ealáhus ja kulturilmma, leat árbevierut vuođđun maid geažil das galgá leat erenoamáš lágalaš suodjaleapmi.
Ensimmäisen kappaleen ensimmäisen lauseen mukaan saamelaisia kulttuurimuistomerkkejä tulee suojata lailla.	Dainna ulbmiliin Norgga ja Ruoŧa galgaba sámiid boazogoahtunguovlluin seailluhit ja ovddidit boazodoalu sámiid sierravuoigatvuohtan.
Kiinteitä muistomerkkejä ovat kaikentyyppiset ihmisen toiminnasta aiheutuneet jäljet ja paikat, joihin liittyy tapahtumia, uskomuksia ja	Vuhtiiválddedettiin beavdegirjji nr. 3, sámiid álgoálbmotdili birra, mii lea soahpamušas searvat Eurohpalaš lihttui, Suopma váldá badjelasas nannet sámi boazodoalu dili.
Irtaimet muistomerkit ovat kulttuurihistoriallisia esineitä.	Vuosttaš lađas: Sámiid ealáhusaid logus boazodoallu lea mihtilmasamus
ja kulkuvälineet, jotka ovat yli sata vuotta vanhoja ja joiden omistajaa ei tiedetä. Myös	ealáhus, go dat dološ áiggiid rájis lea leamaš ealáhus maid aivvestassii sámit leat
kiinteät muinaisjäännökset on rauhoitettu.	Vuoigatvuohta jođihit boazodoalu atná vuođđunis
Norjassa kaikki kiinteät yli sata vuotta vanhat saamelaiset kulttuurimuistomerkit on	Boazodoallu lea leamaš geažehis áiggi ja sáhttá ásahit vuoigatvuođaid artihkkala 34 mielde.
rauhoitettu, katso 9. kesäkuuta 1978 kulttuurimuistomerkeistä annetun lain n:o 50 4 §:n toinen	Doalloláhkige ieš atná vuođđunis siskkáldas árbevieruid, geahča artihkkala 9 mearkkašumiid.
Irtaimet yli sata vuotta vanhat saamelaiset kulttuurimuistomerkit, joita kukaan ei	Boazodoallu lea dainna lágiin sámi kultuvrra ja
omista, kuuluvat valtiolle, katso kulttuurimuistomerkkilain 12 §:n ensimmäisen momentin c	árbevirolaš máhtu guovdilis guoddi, ja deaŧalaš lea ahte boazodoalus sáhttá leat dát
Ruotsin oikeudessa yli sata vuotta vanhat irtaimet kulttuurimuistomerkit,	rolla maiddái boahtteáiggisge. Boazodoallu gáibida viiddis eatnamiid, ja danne
muinaislöydöt, on rauhoitettu kulttuurimuistomerkeistä ym. annetun lain (1988:950) 2 luvun 3	olggobealde beroštumit šaddet deaddun dasa. Boazodoallu dárbbaša dan dihte sierra
Tämän lain nojalla rauhoitetaan myös kiinteät kulttuurimuistomerkit, kiinteät	suodjaleami, vai sáhttá seailut maiddái boahtteáigáige. Konvenšuvnnas máŋga earáge
muinaisjäännökset, jotka ovat ”ihmisten muinaisesta toiminnasta peräisin olevia jäännöksiä,	kap. IV mearrádusat. Boazodoalu erenoamáš sajáidaga sámi ealáhussan dohkkeha maid artikkel 1
jotka ovat syntyneet muinaisen käytön yhteydessä ja jotka on pysyvästi hylätty”, katso 2	beavdegirjjis nr. 3 mas sámi álbmot lea sáhkan Suoma, Norgga ja Ruoŧa šiehtadalla
kappaleen 1 §. Suomen lain mukaan kiinteitä muinaisjäännöksiä ovat:	miin Eurohpalaš Uniovnnain (EU) miellahttovuođas jagi 1994. Go Norga ii šaddan
”1) maa- ja kivikummut, röykkiöt, kivikehät ja muut kiveykset ja kivilatomukset, jotka ovat ihmisten muinoin tekemiä;	EU-lahttun, de beavdegirji gusto duššefal Suoma ja Ruoŧa sámiide, geahča sátnádaga dás ovddabealde artihkkala 22 mearkkašumiid vuolde.
2) pakanuuden aikaiset haudat ja kalmistot, myös sellaiset, joista maan pinnalla ei ole merkkejä;	Supmii ja Ruŧŧii ásahit ja viiddidit sámiid sierravuoigatvuođaid mat čatnasit sin árbevirolaš ealáhusaide.
3) kivet ja kalliopinnat, joissa on muinaisilta ajoilta kirjoituksia, kuvia tai muita piirroksia tahi maalauksia, hiomauria tai muita hionnan tahi hakkuun jälkiä taikka uhrikuoppia;	Vejolašvuohta dohkkehit ja joatkit boazodoalu sámiid
4) uhrilähteet, uhripuut, uhrikivet ja muut palvontapaikat sekä muinaiset käräjäpaikat;	sierravuoigatvuohtan árbevirolaš sámi boazoguohtunguovlluin namahuvvo erenomážit beavdegirjjis.
8) muinaisten huomattavien kulkuteiden, tienviittojen ja siltojen sekä vartiotuli- ja muiden sellaisten laitteiden jäännökset;	Beavdegirji rahpá vejolažžan viiddidit sámiid sierravuoigat vuođaid jos dat adnojuvvo dárbbašlažžan sámi kultuvrra ja servodateallima
9) kiinteät luonnonesineet, joihin liittyy vanhoja tapoja, tarinoita tai huomattavia historiallisia muistoja.”	suodjaleapmái ja ovddideapmái. Nubbi lađas: Ruoŧas boazodoallu lea ealáhus mii ollásit gullá sámiide.
Norjan lain mukaan kiinteitä kulttuurimuistomerkkejä ovat:	Norggasge lea nu sámi boazoguohtunguovlluid rájiid siskkobealde.
4. Kaikenlaiset päällystämättömät tiet sekä tiet, jotka oli päällystetty kivillä, puulla tai muulla materiaalilla, padot, sillat, kahluupaikat, satamarakennukset ja yöpymispaikat, veneiden säilytyspaikat ja nostopaikat, lauttapaikat ja veneiden laskupaikat tai sellaisten jäännökset, purjehdusesteet, tiemerkit ja merimerkit.	Mearrádus cealká
7. Kivet ja kalliot, joissa on kaiverruksia tai kuvia, kuten riimukirjoituksia, kalliopiirroksia ja kalliomaalauksia, kiveen hakattuja uhrikuoppia, hiomauria ja muita kalliopiirroksia ja	ahte boazodoallu galgá leat sámiid sierravuoigatvuohta dán guovtti riikkas maiddái
-kirjoituksia.	boahtteáiggisge.
8. Bautakivet, ristit ja muut vastaavat muistomerkit.	Goalmmát lađas: Suomas ii leat vuoigatvuohta jođihit boazodoalu
9. Kivilatomukset, kivetykset ja vastaavat.	várrejuvvon sámiide ii guđege guovllus dán riikkas.
Ruotsin lain mukaan kiinteitä muinaisjäännöksiä ovat:	Árvaluvvon mearrádusa mielde
Saamelaisalueella (Sápmi) esiintyvien kiinteiden saamelaisten	Suopma geatnegahttá iežas nannet sámi boazodoalloealáhusa sajádaga EU
kulttuurimuistomerkkien moninaisuus kertoo, että saamelaiset ovat käyttäneet	namahuvvui vejolažžan ahte boazodoallu galgá leat sámiid sierravuoigatvuohta
saamelaisalueita varsin pitkään.	maiddái Suomasge.
Saamelaisella kulttuurimaisemalla on suuri ajallinen syvyys	Jagi 1993, go lei árvaluvvon sámiide addit sierravuoigatvuohtan
nykyteknologiasta ja nykyaikaisten välineitten käytöstä huolimatta.	eaiggáduššat bohccuid sámi ruovttugilleguovlluin, de celkkii Riikkabeivviid
Historia ja perinteet	vuođđoláhkalávdegoddi ná:
kertovat, että saamelaiset esi-isät, sukupolvet toisensa jälkeen, ovat vuosisatojen ajan alueita	”Árvalusa ulbmil lea aiddonassii dat, ahte addit sámiid erenoamášvuoigatvuođa jođihit boazodoalu iežaset ruovttugilleguovllus.
käyttäessään muovanneet ympäristöä ja siten solmineet vahvoja siteitä ihmisen ja alueen välille.	Boazodoallu riikkarájiid rastá Sámiid vuoigatvuohta riikkarájiid rasttideaddji guohtuneatnamiidda atná vuođđunis árbevieru.
Monet saamelaiset ovat varttuneet sellaisten perinteisiin juurtuneiden myyttien, kertomusten ja kuvitelmien keskellä, jotka usein ovat liittyneet juuri maisemaan.	Jos vuoigatvuohta riikkarájiid rasttideaddji guođoheamis lea šihttojuvvon čearuid, siiddaid dahje orohagaid gaskka, de dat šiehtadusat galget leat fámus.
Tämä tarkoittaa, että monilla saamelaisilla on juurensa maisemassa, alueella, johon heidän esi-isänsä ovat jättäneet jälkensä ja jota he siksi pitävät omanaan.	Dakkár riidočoavdinlávdegotti čoahkádusa ja dan bargovuogi várás gustojit dárkilis njuolggadusat maid buot golbma sámedikki mearridit ovttasráđiid.
Tämä merkitsee myös, että saamelaisen historiallisen kulttuurimaiseman suojeleminen on erittäin tärkeä	Áššeoasálaččas guhte ii duđa riidočoavdinlávdegotti mearrádussii, galgá leat vuoigatvuohta doalvut ášši duopmostuolu ovdii dan riikkas mas guohtuneanan lea.
osatekijä, jonka avulla voidaan ylläpitää saamelaisten identiteettiä ja suhdetta esi-isien alueisiin ja siten vaalia niitä historiallisia juuria, joita tämä maisema edustaa sekä tämän	Jos ii leat soahppevaš šiehtadus sámegilážiid, siiddaid dahje orohagaid gaskka, muhto baicce gustojeaddji riikkaidgaskasaš soahpamuš guohtunvuoigatvuođaid alde, de galgá dat soahpamuš geavahuvvot.
Ensimmäisen kappaleen toinen lause: Saamelaisväestö huolehtii itse saamelaisten	Son guhte jáhkká alddis leat viidát guohtunvuoigatvuohta árbevieru addin rievttalaš vuođus go maid riikkaidgaskasaš soahpamuš addá, galgá dattetge heađuškeahttá sáhttit geahččalit gáibádusaidis duopmostuolus dan riikkas mas guohtunguovlu lea.
kulttuurimuistomerkkien hallinnosta ainoastaan Norjassa. Suomessa ja Ruotsissa	Go rádji gessojuvvui Ruoŧa ja Norgga gaskka jagi 1751, ja Suoma ja Norgga
saamelaisväestöllä ei ole nykyään mahdollisuutta vaikuttaa saamelaisten	gaskka, de dat luddii gaskat sámi geavahanguovlluid. Ahte nu lei dilli, dohkkehedje,
kulttuurimuistomerkkien hallintoon tai kehittää sitä.	ja jagi 1751 rádjesoahpamušas cealká artihkkal 3 Nubbi lađas:
on halunnut kiinnittää huomiota saamelaisten kulttuurimuistomerkkien ja kulttuuriympäristöjen hallintoon sekä vahvistaa yhteistä saamelaista kulttuurimuistomerkkien suojelua saamelaisalueella.	”Muhto nugo sámit goappašiid bealde ráji dárbbašit guktuid riikkaid eatnamiid iežaset bohccuide, de lea dan hárrái sohppojuvvon dakkár čovdosat, mat leat dán rádjesoahpamuša vuosttamuš Codisillas dahje lasáhusas.”
Ehdotetun artiklan mukaan saamelaisten kulttuurimuistomerkkien	Dáinna vuosttamuš rádjesoahpamuškodisillain, man namma lea Lappekodisilla,
hallinnoinnin tulee kuulua sopimusvaltioiden saamelaiskäräjille tai sen tulee tapahtua	sámiide sihkkarastojuvvui joatkevaš vuoigatvuohta rasttidit ráji bohccuideasetguin.§
yhteistyössä saamelaiskäräjien kanssa.	10 vuosttaš cealkka cealká ná:
Tätä säännöstä on pidettävä edistysaskeleena, ja sillä edistetään saamelaisten oikeutta määrätä itse hallinnointiin liittyvistä asioista.	”Nugo sámit dárbbašit guktuid riikkaid eatnamiid, de galgá sidjiide boares árbevieru mielde leat lohpi, čakčat ja giđđat, johtit bohccuideasetguin ráji rastá nuppi riikii.”
Valtiolla ei näin ollen ole oikeutta vapaasti hallinnoida omistamiaan irtaimia	Jagi 1852 Suoma ja Norgga gaskasaš rádji giddejuvvui nu ahte ii lean šat vejolaš dan
kulttuurimuistomerkkejä, esimerkiksi kun on kysymys esineiden tallettamisesta muihin	rastá johtit bohccuiguin.
museoihin, lainaamisesta tai myymisestä.	Jagi 1888 dáhpáhuvai seammá ládje Suoma ja Ruoŧa
Saamelaiskäräjien mielipiteelle on annettava suurta	gaskkas, muhto nu ahte dattetge galggai leat vejolaš dárkileabbo njuolggadusaid
painoa näissä kysymyksissä.	mat ledje Norggas Romssa fylkkas.
Sama pätee silloin, kun yksityishenkilöt haluavat viedä	Go uniovdnaloahppa bođii jagi 1905, de Norga fertii julggaštit Ruŧŧii ahte ii
saamelaisia kulttuurimuistomerkkejä pois maasta.	Dat guokte riikka šiehtadalle ja sohpe dárkileabbo
Toinen kappale: Erityiset saamelaiset kulttuuripiirteet ulottuvat valtionrajojen yli.	njuolggadusaid rádjerasttideaddji boazodollui boazoguohtunkonvenšuvnna hámis jagi
Tämän vuoksi tässä artiklassa on säädetty, että sopimusvaltioiden tulee ryhtyä rajat ylittävään	1919. Dan sadjái bođii ođđa konvenšuvdna jagi 1972. Dat bistá 30 jagi.
yhteistyöhön saamelaisten kulttuurimuistomerkkien dokumentoimiseksi, suojaamiseksi ja	Konven šuvdna guhkeduvvui čuoŋománu 30. b. 2005 rádji Norgga ja Ruoŧa viggamušaid
Tämä johtaa osaltaan aiempaa kokonaisvaltaisemman saamelaisen	geažil oažžut áigái ođđa konvenšuvnna. Dát guokte riikka eai boahtán ovttamielalaš
kulttuurimuistomerkkien hallinnon luomiseen.	vuhtii.
Kolmannessa kappaleessa ehdotetaan, että sopimusvaltioiden tulee edistää	Ruoŧŧa čuoččuha ahte miessemánu 1. b. 2005 rájis dušše Lappekodisilla sáhttá
sopiviin museoihin tai muihin mainittujen kulttuurimuistomerkkien alkuperäalueella	reguleret rádjerasttideaddji boazodoalu. Norga lea bealistis lágain mii bođii
sijaitseviin sopiviin saamelaisiin kulttuurilaitoksiin saamelaiskäräjien kanssa tehtävän	geassemánu 17. b. 2005, nr. 100, mearridan ahte jagi 1972 konvenšuvdna galgá gusto
tarkemman sopimuksen mukaan.	norgalaš láhkan duoistážii.
33 artikla	Suoma ja Norgga gaskka ii leat makkárge rádjerasttideaddji boazodoaluid.
Kulttuurin perusta	Rájá čuovvu boazoáidi.
Valtioiden velvollisuudet saamelaiskulttuurin suhteen käsittävät myös kulttuurin aineellisen perustan siten, että saamelaisille tarjotaan välttämättömät elinkeinoihin liittyvät ja taloudelliset edellytykset säilyttää ja kehittää kulttuuriaan.	Geassemánu 3. b. 1981 konvenšuvdna regulere mearrádusaid
saamen kieltä ja perinteisiä saamelaisia kulttuurinilmauksia 31 artiklassa ja artiklaan	áiddi ortnegisdoallamis ja njuolggadusaid bohccuid birra maid ribahit mannat nuppi
liittyvissä huomautuksissa tarkoitetulla tavalla. Kuten aiemmin on mainittu,	Boazodoalu mii lea Suoma ja Ruoŧa rádjeguovllus, regulere miessemánu 9.
hyödyntäminen.	b. 1925 konvenšuvdna.
Yhtenä saamelaisen kulttuurin ylläpitämisen edellytyksenä on, ettei	Deaŧalaš vuođđun sámekonvenšuvdnabargui lea dat, ahte riikkarájiid
Juuri tämä voimavaraperusta muodostaa aineellisen kulttuuriperustan.	mearkkašupmi galggašii unniduvvot, geahča Ovdasáni ja mearkkašumiid mat gullet
Aineellinen kulttuuriperusta on ollut saamelaisoikeudellisen kehityksen keskeinen	artihkkaliidda 10 - 12. Artihkkalis 22, mii lea sámeguovllu birra, lea seammá ulbmil.
Norjan saamelaisoikeuskomitean ensimmäisessä mietinnössä NOU 1984: 18 tehtiin	Artihkkala 43 mearrádus lea guovdil vejolašvuhtii álkkásmahttit sámiid ovttas
laaja selvitys kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevassa YK:n yleissopimuksen	doaibmama rastá riikkarájiid.
(KP) 27 artiklassa mainitusta kulttuurikäsitteestä.	Vuosttaš lađas nanne ahte riikkarájiid rasttideaddji vuoigatvuohta
Käytyään läpi huomattavan määrän	boazoguohtumiidda, vuolgá árbevierus.
oikeuslähdeaineistoa komitea lausui:	Deba eai čállojuvvon njuolggadusat nugo
Siinä tapauksessa määräyksen tulee kattaa elinkeinoihin liittyvät ja muut taloudelliset seikat siinä määrin kuin se on ratkaisevaa ryhmän mahdollisuudelle säilyttää oma kulttuurinsa ja välittää sitä eteenpäin.	lágat ja konvenšuvdna ásat dán vuoigatvuođa, muhto árbevierru.
” (s. 283.)	Seammá vuođđo
Hallitus yhtyi Saamelaisoikeuskomitean näkemykseen kulttuurikäsitteestä, katso	jurdaga Lappekodisillage atná vuođđunis go dan § 10 nanne dan vuoigatvuođa mii
hallituksen esitys (Ot.	vuolgá árbevierus.
) n:o 33 (1986−87) saamelaiskäräjiä ja muita saamelaisia	Dát árbevierrovuoigatvuođa ii leat vejolaš hilgut álbmogiid
oikeussuhteita koskevaksi laiksi, s. 35, ja suurkäräjien lakivaliokunnan lausunto, joka sisältyy	Nubbi lađas, vuosttaš cealkka: Orohagat, čearut ja siiddat guktuid bealde ráji sáhttet soahpat bargat ovttasráđiid ráji rastá.
sen mietintöön (Innst.	Máŋgga guovllus leat doloža rájis
O.) 1986−87 n:o 79, s. 5. Katso muilta osin Carsten Smith in julkaisu,	čavga fuolkevuođa čatnasat ráji rastá, ja ovdal lea leamaš oktasaš doallu ráji rastá.
Lov og Rett 1990 s. 507 alkaen, etenkin s. 512 alkaen.	Riikkaidgaskasaš soahpamušat eai galgga heađuštit dakkár soahpamušaid.
Julkaisussa käsitellään KP:n 27	mušaid vejolašvuođa ja sávahahttivuođa.
artiklan tarkoittamaa kulttuurikäsitettä.	Bealit eai dattetge sáhte – dákko nugo
Kuten 1 artiklaa koskevissa huomautuksissa on mainittu, samaa kulttuurikäsitteen	earáge riektesurggiin – earágo soahpat dáid guovlluid hárrái mat leat sin atnui.
tulkintaa pidetään lähtökohtana Suomen perustuslain 17 §:ssä ja YK:n ihmisoikeuskomitean	duomuin (voldgift) Nuppi lađđasa, nuppi ja goalmmát cealkaga njuolggadusaid mielde.
lausunnossa:	cealkaga.
Tässä yhteydessä viitataan myös siihen, mitä on lausuttu edellä 7.4.	Goalmmát lađas: Jos lea stáhtaidgaskasaš soahpamuš vuoigatvuođas
Tätä artiklaa on tarkasteltava yhdessä maan ja veden käyttöä koskevan 34 artiklan	guođohit bohccuid, de dat galgá vuosttaš cealkaga mielde biddjojuvvot vuođđun
sekä vuonoja sekä rannikkovesiä koskevan 38 artiklan ja myös IV ja V luvun muiden	rádjerasttideaddji boazodollui, jos juo ii leat dahkkojuvvon dakkár soahpamuš maid
säännösten kanssa.	Nubbi lađas namaha.
IV luku	cealkaga.
Saamelaisten oikeus maahan ja veteen	Čearru sáhttá leat, orohat dahje daidda gulli siida.
34 artikla	Kapihttal VI
Maan ja veden perinteinen käyttö	Konvenšuvnna čađaheapmi ja ovddideapmi
Erityistä huomiota tulee tässä yhteydessä kiinnittää poronhoitoa harjoittavien saamelaisten asemaan.	Sámeministariid ja sámediggepresideanttaid ovttasbarganráđđi
Sen arvioiminen, onko kyseessä tässä artiklassa tarkoitettu perinteinen käyttö, tulee tapahtua sen perusteella, mikä muodostaa perinteisen saamelaisen maan ja veden hyödyntämisen sekä ottamalla huomioon sen, ettei saamelaisten käyttö usein jätä pysyviä jälkiä luontoon.	Jeavddalaččat galget leat čoahkkimat Suoma, Norgga ja Ruoŧa vásttolaš sámeministariid ja dan golmma riikka sámedikkiid presideanttaid gaskka.
Tämän artiklan määräykset eivät sisällä mitään rajoitusta oikeuteen saada takaisin omaisuutta, joka saamelaisilla voi olla kansallisen tai kansainvälisen oikeuden mukaan.	Dát ovttasbargu galgá ovddidit dán konvenšuvnna ulbmila artihkkala 1 mielde. Čoahkkimat galget gieđahallat áigeguovdilis sámi áššiid mat beroštahttet buohkaid oktasaččat.
Tätä artiklaa vastaava säännös sisältyy itsenäisten valtioiden alkuperäiskansoja ja	ásahuvvon sámeministariid ja sámediggepresideanttaid gaskka. Helsset-soahpamuša mielde, mii bođii jagi 1962 – Samarbetsöverens
heimokansoja koskevan ILO:n yleissopimuksen n:o 169 14 artiklan 1 kohtaan, joka kuuluu:	Ministtarráđđi mas leat guđege riikka departemeanttaid áirasat, eanaš stáhtačállit.
Katso ILO:n yleissopimuksen n:o 169 osalta 7.3 kohta edellä.	lea nappo dalle okta Ministtarráđđi mii doaibmá máŋggalágan oktavuođain.
Myös Norjassa ja Ruotsissa sovelletusta oikeuskäytännöstä käy ilmi, että	Das
saamelaisten maa- ja vesialueiden käyttö voi luoda perustan oikeuksien saamiselle.	sáhttet leat riikkaid justiisaministarat, eanandoalloministarat, birasgáhttenministarat
lähihistorian oikeuskäytännössä tämä on vahvistettu kahdessa korkeimman oikeuden vuonna	jna., ja guđemuččat, dat sorjá das makkár áššiid galget gieđahallat. Spiehkastagat leat
1968 antamassa tuomiossa, katso Retstidende-julkaisu (Rt.	Sámeministarat eai searvva Ministtarráđđái dainnago sin áššesuorgi ii leat
) 1968, sivu 394 (Brekken-tuomio)	davviriikkaid miehtásaš suorgi.
ja Rt. 1969, sivu 429 (Altevann-tuomio).	Jagi 2000 Suoma, Norgga ja Ruoŧa sámeministarat
Brekken-asiassa korkein oikeus lausui, että vaikka porosaamelaiset käyttivät maa- ja	čállingoddái, ja das galget leat jeavddalaš čoahkkimat diehtojuohkima, divaštallamiid
vesialueita vaihtelevasti, käyttö näytti ”olleen pitkän ajan kuluessa sidoksissa yhteen tiettyyn	ja sámeáššiid gieđahallama várás, dakkáriid mat gusket Supmii, Norgii ja Ruŧŧii.
paikkaan ja sisimmältään niin vakiintunutta, ettei sitä voi ilman muuta rinnastaa	Maŋŋil dan seammá jagi dát ovttasbargu viiddiduvvui nu, ahte ahte dat fátmmasta dan
yksinkertaiseen nautintaoikeuteen tai jokamiehenoikeuteen” (s. 401).	golmma sámedikki presideanttaidge. Vuosttaš čoahkkima beavdegirji cealká ná:
Elektrisitetsvesen) väitti, ettei Ruotsin saamelaiskylillä, joiden kesäpaikat joutuivat Altevann	Ovttasbargu organiserejuvvo guovtti dásis: - Jeavddalaš čoahkkimat Norgga, Ruoŧa ja Suoma ovddasvástideaddji sáme
vesistön sääntelyn yhteydessä patoamistoimien kohteiksi, ollut minkäänlaista	Áigumuš ođđa ovttasbargguin, mas leat jeavddalaš oktavuođat ja gulahallamat, lea
yksityisoikeudellista perustetta korvausvaatimukselleen. Korkein oikeus oli kuitenkin toista	gieđahallat áigeguovdilis sámi ášiid main lea oktasaš beroštupmi davviriikkalaš dásis.
Asiassa ensimmäisenä äänestänyt (førstvoterende) tuomari lausui kantanaan, johon muut tuomarit yhtyivät:	Ovttasbargu ja ministariid jeavddalaš čoahkkimat sámi áššiiguin galget leat lahkalagaid Davvriikkaid Ministtarráđiin.
”Otan tässä asiassa korkeimman oikeuden tutkinnan lähtökohdaksi, että kylien sijaintipaikalta kotoisin olevilla sukupolvilla toisensa jälkeen on ainakin sadan vuoden ajan ennen rajan vetämistä vuonna 1751 ollut asuinpaikkoja Altevannin rannalla aittoineen, poroerotusaitauksineen, veneineen ja muine tarvittavine välineineen ja että lappalaiset ovat myöhemmin vuosittain käyttäneet aluetta porojen laiduntamiseen ja kalastukseen.	Ovddasvástádus gohččut ja jođihit čoahkkimiid johtá ministariid gaskka.
Tämän vuoksi korkeimman oikeuden tulee voida todeta, että tämän nimenomaisen alueen lappalaiset ovat historiallisista ajoista lähtien käyttäneet sitä oman elinkeinonharjoittamisensa synnyttämällä ja edellyttämällä vakiintuneella tavalla” (s. 437−438).	lágiin ahte válmmašta, čuovvola ja oktiiheivehallá ministariid ja sámediggepresideanttaid čoahkkimiid.
Molemmat tuomiot koskevat käyttöoikeuksia, Brekken-asia metsästys-, pyynti- ja	Ovttasbargannjuolggadusat meannuduvvoijt maŋŋilgo sámedikkit cealkán oaiviliiddiset dain.”
kalastusoikeuksia ja Altevann-asia laiduntamis- sekä kalastusoikeuksia.	Hálddahuslaš dási ovttasbargui mearriduvvojedje njuolggadusat skábmamánu 7. b.
Vuonna 2001 käsitellyssä niin kutsutussa Svartskogen-asiassa katsottiin, että myös	2001. Njuolggadusat mearridit ahte galget ásahit ámmátolbmoorgána mas leat
yhteisöllinen omistusoikeus oli syntynyt sen perusteella, että saamelaiset olivat käyttäneet	guđesge dan golmma riikka ráđđehusain ja Sámedikkiin unnimusat golbma ámmát
Lyhyesti ja ytimekkäästi lausuttuna tälle käytölle on ollut ominaista jatkuvuus, se on ollut kaiken käsittävää, intensiivistä ja joustavaa.	Orgána galgá ovddidan ja nannen dihte sámi kultuvrra gieđahallat buot sámi áššiid mat leat oktasaččat gullet dan golmma riikka sámiide, nugo giela, kultuvrra,
Tämän nojalla sekä käytön laajuus että kesto täyttävät omistusoikeuden saamista koskevan vaatimuksen.	Dat galgá dasto vel válmmaštit sámeministariid gaskasaš čoahkkimiid ja sámeministariid ja sámediggepresideanttaid gaskasaš
” (s. 1244.)	čoahkkimiid.
Finnmarkin läänin maa-alueisiin ja luonnonvaroihin liittyvistä oikeudellisista	Čoahkkimiid gaskkas riikkaid áirrasgottit galget dieđihit guđet guimmiidasaset
olosuhteista ja niiden hallinnosta 17. kesäkuuta 2005 annetun lain (Finnmarkin laki) n:o 85 5	Dát ásahuvvon ovttasbargu lea positiiva, ja danne lea sivva konvenšuvnnain nannet joatkevaš ovttasbarggu.
”Saamelaiset ovat kollektiivisesti ja yksilöllisesti maan ja veden pitkäaikaisella käytöllä vähitellen saaneet oikeudet Finnmarkin maa-alueisiin.”	Konvenšuvdnalávdegoddi Ásahuvvot galgá davviriikkalaš sámekonvenšuvdnalávdegoddi mii čuovvola dán konvenšuvnna čađaheami.
Myös Ruotsin oikeudessa on tunnustettu, että saamelaiset ovat maa-alueita	Lávdegottis galget leat guhtta áirasa mat buohkat leat sorjákeahttá.
(Skattefjällsmålet) vuodelta 1981, Ruotsin korkeimman oikeuden ratkaisu NJA 1981, sivu 1.	Guhtege dán golmma stáhtas nammada ovtta áirasa, guhtege sámediggi ovtta áirasa. Nammadeapmi lea viđa jahkái.
Saamelaisten väite, jonka mukaan heillä oli vahvempi oikeus Jämtlannin lapinveromaihin	Lávdegoddi galgá addit raportta guđege dán golmma riikka ráđđehussii ja Sámediggái.
olemassa muita alueita, joihin saamelaiset olivat alueiden hallussapidon ja ikimuistoisen	Dat sáhttá buktit riikkaid ráđđehusaide ja sámedikkiide árvalusaid mat nannejit dán konvenšuvnna ulbmila.
nautinnan (urminnes hävd) perusteella saaneet perintöoikeuden, toisin sanoen ennen muinoin	Lávdegoddi sáhttá maid buktit cealkámušaid vástádussan ovttaskas olbmuid ja joavkkuid gažaldagaide.
omistusoikeutta vastaavan oikeuden.	áššedovdi joavkku nammadeami.
Korkeimman oikeuden mukaan tunturilappalaisten	Áššedovdi joavkku vástesaš direktiivvas celkojuvvo
poronhoito voi luoda perustan omistusoikeudelle, mikäli se oli riittävän intensiivistä ja muut	ná: ”Áššedovdi joavku galgá maid árvvoštallat vejolašvuođa váidalit konvenšuvnna čuovvoleami ja dan makkár dárbu lea bearráigeahčči orgánii.
poissulkevaa. Tämä ei kuitenkaan ollut tilanne kyseisessä konkreettisessa asiassa.	Jos joaku gávnnaha ahte lea dárbu dasa, de dat galgá maid galgá ráhkadit árvalusa dán oasis.”
Ruotsin poroelinkeinolakia (1971:437) vuonna 1993 muutettaessa vahvistettiin	Jagi 1988 raporttas man fáddán lea ”Norgga, Ruoŧa ja Suoma sámevuoigat
lapinveromaita koskevan oikeusjutun yhteydessä annettujen lausuntojen mukaisesti, että	vuođaid čielggademiid ovttasbargu”, váldojuvvo áššin ovdan čuoggás 3.2 sierra sámi
(Ruotsin lainvalmistelukunta) totesi viimeaikaisen tutkimusaineiston osoittavan, että valtion	áittardeaddji.
omistusoikeus lapinveromaihin voitiin kyseenalaistaa.	Raporta čujuha dasa ahte Davviriikkalaš ráđi čállingoddi lea lokten
yhteydessä Kaisa Korpijaakko-Labban oikeushistorialliseen tutkimukseen Suomen	áššin davviriikkalaš áittardeaddjiortnega, mas bargu šaddá geahččat bearrái ahte
pohjoisosien maa-alueisiin liittyvistä omistusoikeuskysymyksistä (katso Ruotsin hallituksen	davviriikkalaš soahpamušat duođaid geavahuvvojit (vrd. Nordisk kontakt nr. 17/86
esitys 1992/93:32 s. 300).	nr. 13). Dasto celkojuvvo ná:
perustuslakivaliokunta on lausunut, että saamelaisten maankäyttö voi luoda perustan	”Davviriikkalaš áittardeaddji (áššeolmmoš) sámi áššiid várás sáhttá doaimmahit deaŧalaš barggu máŋgga ládje.
oikeuksille, niin käyttöoikeuksille kuin omistusoikeudellekin.	Áittardeaddji bargu livččii dalle doarjut ovdáneami ja hehttet boasttu ipmárdusaid ja riidduid mat čuožžilit go olbmuin leat váilevaš dieđuid sámi dilálašvuođain.
koskevassa perustuslakivaliokunnan lausunnossa PeVL n:o 3/1990 sanotaan, että ”Inarin,	Son galggašii ráđđehusaide sáhttit eavttuhit láhkanuppástusaid ja ráhkadit vuođu eará politihkalaš mearrádusaide.
Enontekiön ja Utsjoen kuntien väestöllä, joka saa merkittävän osan tuloistaan	Áittardeaddji galgá maid sáhttit vuostáiváldit ovttaskas olbmuid váidalusaid ja iežas oktavuođain eiseválddiide ja earáide geahččalit čoavdit áššiid.
luonnontaloudesta ja joka ei omista maa-alueita”, voi olla esimerkiksi ikimuistoiseen nautintaan perustuva kalastusoikeus, joka nauttii samaa suojaa kuin omistusoikeus.	Dattetge ii dáidde leat vejolaš addit Áittardeaddjái bearráigeahččanválddi dan mearkkašumis mii dohkkehuvvo dan golmma riikka hálddašeami válddi hárrái.
voidaan viitata muihin vastaaviin lausuntoihin, jotka sisältyvät mietintöihin PeVL n:o 7/1978	” (s. 33-34) Davviriikkalaš áittardeaddjiorntega jurdaga eai čuovvolan, nu dat dieđut
Perustuslakivaliokunnan lausunnossa n:o	čájehit maid áššedovdi joavku fidnii.
3/1990 viitataan edelleen Kaisa Korpijaakko-Labban vuonna 1989 valmistuneeseen	bearráigeahčči orgána ("standing committee") áššin čuoggás 9.3.1. Das čujuhuvvo
väitöstutkimukseen saamelaisten oikeusasemasta Ruotsi-Suomessa, jossa ”on esitetty	jagi 1988 oktasaš raportta namahuvvon árvalussiiet ásahit sámi áittardeaddji, ja das
huomionarvoisia näkökantoja, jotka puoltavat saamelaisten omistusoikeutta maahan”.	"Konvenšuvnnas fertejit vejolašvuođat addojuvvot čuovvut riikkaidgaskasaš álgoálbmotrievtti suorggi ovdáneami.
Ensimmäisessä kappaleessa todetaan, että saamelaiset ovat pitkäaikaisella perinteisellä maa- tai vesialueiden käytöllä voineet saada omistusoikeuden näihin alueisiin	Vejolašvuohtan lea namahuvvon ahte konvenšuvdnii biddjojuvvo ahte galget leat jahkásaš šiehtadallamat ja váikkuhangaskaoamit mat dahket konvenšuvnna čađaheami vejolažžan.
pitkäaikaista käyttöä koskevien kansallisten tai kansainvälisten sääntöjen mukaan.	Ulbmil lea ahte vuođđuduvvo orgána man bargu lea bearráigeahččat ahte konvenšuvdna čuvvojuvvo ja čađahuvvo.
Ensimmäisen kappaleen määräys ei viittaa ainoastaan kansallisiin vaan myös	" (s. 95) Raporta maid ambassadevra Ole Norrbacck ráhkadii jagi 2002 Davvi
ainoita sääntöjä arvioitaessa, voiko saamelaisten perinteinen maan- ja vedenkäyttö	riikkalaš ráđđái, čájeha ahte Davviriikkalaš konvenšuvnnaid váilevaš čuovvoleapmi
muodostaa perustan omistusoikeudelle.	lea stuorra váttisvuohta.
Sopimusvaltioita velvoittavat kansainväliset säännöt voivat antaa kansallisia sääntöjä laajemmat mahdollisuudet hyväksyä se, että saamelaisten	Davviriikkalaš rađđi bargá dál dan badjelii ahte konvenšuvnnaid čuovvoleapmi buorránivččii, ja vuos ja ovddimusat dat bargá diehto
maan- ja vedenkäyttö muodostaa perustan oikeuksille.	ahte galggašii ásahuvvot Norga-áittardeaddji virgi ovttasbarggu várás mii lea
Norja on toisin kuin Suomi ja Ruotsi ratifioinut ILO:n yleissopimuksen n:o 169.	Norggain, geahča bargoraportta mii gieđahallá Suoma ja Norgga ovttasbarggu,
kohta täydentävät kansallisessa lainsäädännössä sovellettavia sääntöjä.	Grenseløst i Nord, 2000 (Rájáid haga Davvin), s. 38. Raporttas árvaluvvo maid
Norjan oikeuskäytännön osalta voidaan viitata Svartskogen-tuomioon, Rt.	Suopma-áittardeaddji Norgga beallái. Dakkár áittardeaddji mearriduvvui Norgga
jossa lisäksi viitattiin kansainväliseen oikeuteen ja muun muassa ILO:n yleissopimukseen n:o	bealde miessemánus 2005. Áittardeaddji doaimmahat galgá leat Guovdageainnus.
169. Asiassa ensimmäisenä äänestänyt tuomari lausui seuraavaa ILO-yleissopimuksen n:o	Vuosttaš lađas: Dat orgána mii galgá gozihit konvenšuvnna čađaheami lea
169 14 artiklasta (Rt.	konvenšuvdnalávdegoddi.
2001 sivu 1229 ja sivu 1252):	Lávdegottis galget leat guhtta lahtu.
Ratkaisu on kuitenkin oman käsitykseni mukaan hyvin sopusoinnussa itsenäisten valtioiden alkuperäiskansoja ja heimokansoja koskevan vuonna 1989 tehdyn ILO:n yleissopimuksen n:o 169 14 artiklan 1 kohdan ja niiden näkökohtien kanssa, jotka tässä säännöksessä on määrä ottaa huomioon.”	Miellahtut fertejit leat
Tämän ratkaisun jälkeen ILO:n yleissopimus n:o 169 on osittain sisällytetty Norjan	bealátkeahttá. Dat mearkkaša ahte sii eai leat ráđđehusaid eaige sámedikkiid áirasat.
Toisen kappaleen ensimmäinen lause: Tämä määräys käsittää ne tapaukset, joissa	Deba ii leat dás sáhka beroštusorgánas. Lahtut fertejit ovddastit sámerievttálaš,
saamelaisten maa- ja vesialueiden käytön ei katsota täyttävän ensimmäisen kappaleen	álbmotrievttálaš ja kultuvrralaš máhtu. Dat golbma stáhta ja dat golbma sámedikki
mukaisen omistusoikeuden saamisen ehtoja vaan ainoastaan käyttöoikeuden saamisen ehdot.	nammadit guhtege ovtta láhtu. Vai lávdegotti čoahkádus lea buoremus ládje, ja vai
Ensimmäisen lauseen mukaan saamelaisilla tulee olla oikeus alueiden jatkuvaan käyttöön	sohkabealit leat dássálaga, de artihkkala 44 namahan ovttasbargolávdegottis berre leat
samassa laajuudessa kuin aikaisemminkin.	Miellahtut namahuvvojit viđa jahkái ja sadjásaččaid haga.
Toisen kappaleen toinen lause: Jos aluetta käyttävät myös muut − olivatpa sitten	Nubbi lađas: Lávdegoddi galgá doaimmahit raporttaid. Raportema lea
kysymyksessä maanomistaja tai muut käyttöoikeuden haltijat − kaikkien tulee oikeuksiaan	vejolaš omd. organiseret nu, ahte guhtege riika gieđahallojuvvo raporttas juohke
käyttäessään huomioida vastavuoroisesti toistensa oikeudet.	Raportta ráhkadeami vuođđun leat ráđđehusaid ja sámedikkiid dieđá
tulee määritellä käyttäjien oikeuksien kohtuullisen arvioinnin avulla.	husat, almmolašvuođa dieđut ja dakkár iskkadeamit maid lávdegoddi gávnnaha veara
Omistajan maankäyttö	álggahit dahje ieš čađahit.
ei niin muodoin mene saamelaisten käyttöoikeuksien edelle.	Konvenšuvdnalávdegoddái šaddá bargun veahkehit sámiid vai sin ovttas
Muillakaan käyttöoikeuden haltijoilla ei ole minkäänlaista etuoikeutettua asemaa.	doaibman ja ovttasbarggut álkkásmuvvet riikkarájiid rastá, geahča artihkkaiid 10 - 12
Saamelaisten käyttöoikeudet voidaan	Konvenšuvnna artihkkalat mat gusket njuolgga
rinnastaa rasitteisiin, ja niillä tulee olla sama suoja kuin rasitteilla.	dusaid ja riikkarájiid rasttideaddji ovttasdoaibmama harmoniseremii, berrejit danne
Tässä yhteydessä viitataan Norjassa 29. marraskuuta 1968 annetun rasitteita	gozihuvvot erenoamáš dárkilit. Gozihit eai berre dušše ovttasdoaibmama vejolaš
Lain 2 §:ssä sanotaan, ettei käyttöoikeuden haltija (rasitteen	vuođaid, muhto maid dábálaš vuoigatvuođaidge čađaheami.
haltija) eikä omistaja saa käyttää oikeuttaan sellaisella tavalla, että se kohtuuttomasti tai	Oaivil ii leat ahte konvenšuvdnalávdegoddi galgá leat judisiála orgána.
tarpeettomasti vahingoittaa toista tai on hänelle haitaksi.	Áššedovdi joavku dan dihte ii háliit diktit lávdegotti leat formála váidalusorgána,
Asiaa arvioitaessa on pantava painoa	nugo direktiiva árvala jearaldagain.
käyttöoikeuden tarkoitukselle, ja käyttöoikeus on lisäksi suhteutettava kehitykseen,	Váidalusorgána ásaheapmi mearkkašivččii lágádusa huksema maid joavku ii gávnnat dan veara.
esimerkiksi kun on kysymys teknisten apuvälineiden käytöstä.	artihkkalii 46 riikkalaš čađaheami birra, mii mearkkaša ahte konvenšuvnna áššit
Jos omistajalla ja	sáhttet biddjojuvvot riikkalaš duopmostuoluid ovdii.
käyttöoikeuden haltijalla on oikeus samantyyppiseen käyttöön − molemmilla on esimerkiksi	Lávdegottis dainna lágiin ii leat dulkonmonopola, muhto dat dattetge sáhttá buktit cealkámušaid mat váldet beali
laiduntamis- tai kalastusoikeus − kummallakaan heistä ei ole rasitteista annetun lain 3 §:n	rievttálaš áššiin. Vaikko lávdegoddi ii leat judisiála orgána mii loahpalaččat sáhttá
mukaan suurempaa etuoikeutta tällaiseen käyttöön kuin toisella.	mearridit váidalusaid, de dat goittotge berre sáhttit váldit vuostái dieđuid
Mikäli resurssit ovat liian	Dakkár dieđut sáhttet ee. leat deaŧalaččat lávdegotti raporttaid
niukat molempien käyttötarpeeseen nähden, heidän tulee vastaavasti vähentää käyttöään, ellei sopimuksesta tai muusta oikeudellisesta perusteesta seuraa muuta.	Riikkalaš čađaheapmi Vai dát konvenšuvdna geavahuvvošii nu ovttaláhkai go vejolaš, de stáhtát galget njuolggá dahkat konvenšuvnna mearrádusaid anihahtti riikkaláhkan.
peruste voi olla nautinta tai ikimuistoinen nautinta (urminnes hävd).	Dán mearrádusa addin válddi vuođul stáhtat geatnegahttet iežaset čađahit
Monissa tapauksissa on vanhastaan pidetty nimenomaan käyttöä keskeisenä tekijänä.	konvenšuvnna riikkalaš láhkaásahusas ja njuolga dahkat dan anihahttin riikkalaš
Omistusoikeus on tullut mukaan vasta myöhempinä aikoina.	Ákkastallan lea namahuvvon ieš konvenšuvdnateavsttas.
Tällaisessa tapauksessa käyttöoikeuden haltijalla on voinut olla	vugiin – mii riekteteknihkalaččat lea konvenšuvnna inkorporeren – ollašuvvá
vahvempi asema kuin rasitteita koskevan lain 2 §:n ja 3 §:n säännöksissä määrätään.	eiseválddiin nu ovttaláhkásaš konvenšuvdnageavaheapmi go vejolaš. Dat guoská
Tätä seikkaa on tärkeää painottaa, koska vallalla on ollut käsitys,	sihke duopmostuoluide ja hálddahussii. Dát lea deaŧalaš vai konvenšuvdna geavadis
jonka mukaan esimerkiksi porosaamelaisten oikeuksien tulee väistyä maatalouden ja	šaddá dievvasii ávkin sámiide guđege riikkas ja buktá sidjiide áigái ovttaláhkásaš
metsätalouden intressien tieltä.	geavaheami.
On tärkeää korostaa saamelaisten käyttöoikeuksien olevan	Dakkár geatnegasvuođas lea mearkkašupmi erenoamážit Norgii ja Ruŧŧii.
yksityisoikeudellisia oikeuksia, jotka nauttivat yhtä hyvää suojaa kuin muutkin	sullasaš geatnegasvuohta vuolgá juo suopmelaš vuođđolágas.
Katso muilta osin 21 artiklaa koskevat huomautukset.	Artihkkal 47 Ekonomalaš geatnegasvuođat
Toisen kappaleen kolmannessa lauseessa sanotaan, että erityistä huomiota tulee	Stáhtat ovddasvástidit ekonomalaš resurssaid mat dárbbašuvvojit dán konvenšuvnna mearrádusaid čađaheapmái.
kiinnittää poronhoitoa harjoittavien saamelaisten asemaan. Määräys vastaa ILO:n	Dán golmma riikka oktasaš golut juogaduvvojit guđege riikka sámiid logu mielde.
yleissopimuksen n:o 169 14 artiklan 1 kohdan viimeistä lausetta.	Earret daid dáhpáhusaid maid artihkkala 35 nubbi lađas namaha, de galgá sámiide leat vejolaš oažžut dakkár ekonomalaš veahki maid dárbbašit ovdalgo sáhttet oažžut geahččaluvvot duopmostuoluin prinsihpalaččat deaŧalaš áššiid mat gullet dán konvenšuvnna vuoigatvuođaide.
Poronhoito on vuoden ympäri laidunmaiden varassa.	Ekonomalaš resurssaid haga lea ovttaskas sápmelažžii ja sámi
Vaihtelevien sää- ja lumiolosuhteiden vuoksi poronhoitoa	álbmogii váttis duohtan deavdit iežaset vuoigatvuođaid dán konvenšuvnna
harjoittavilla tulee olla mahdollisuus päästä eri alueille.	Vuosttaš lađas: Mearrádus geatnegahttá stáhtaid juolludit ruđaid kon
Näin ollen laidunmaiden puute	venšuvnna njuolggadusaid čađaheapmái.
vuoden jonkin osan aikana vaikuttaa poronhoitoon kokonaisuutena.	Mađe muddui dan golmma riikii leat oktasaš golut konvenšuvnna
vähäpätöisistä toimenpiteistä saattaa olla vakavia seurauksia, jos toimenpiteeseen ryhdytään	čađaheapmái, dađe muddui dat galget juogaduvvot dan golmma riikka sámiid logu mielde.
haavoittuvilla alueilla, katso esimerkiksi Rt. 2000, sivu 1578.	Nubbi lađas: Nugo artihkkala 34 mearkkašumit namahit, de leat Norggas
Toisen kappaleen neljäs lause: Saamelaisilla on oikeus soveltaa käyttöoikeuttaan	alimusriektemearrádusaid geažil maŋimuš jagiid oaivilat ollu nuppástuvvan sámiid
sopusoinnussa teknisen kehityksen kanssa, ja heillä on siis oikeus ottaa käyttöön teknisiä	vuoigatvuođaid hárrái. Nu ii leat dalle dáhpáhuvvan politihkalaš mearrádusaid geažil,
Kolmas kappale: Kuten edellä on mainittu, oikeuskäytännössä on vahvistettu	muhto duopmostuoluid geažil. Dattetge ii livčče leamaš vejolaš áššiid iskat
saamelaisten mahdollisuus saada ikimuistoista nautintaa koskevien säännösten nojalla sekä	Lágain leat njuolggadusat das makkár áššešlájat ja dinestus- ja opmodatrájit leat nuvttá riekteveahki oažžumii.
omistusoikeus että käyttöoikeus.	addojuvvon nuvttá riekteveahkki.
Oikeuskäytäntö osoittaa kuitenkin, että tyypillisen	Siviilaáittardeaddji celkkii dattetge jagi 1996 ahte
saamelaisen maankäytön tunnustaminen oikeuksia muodostavana käyttönä on tuottanut	riekteveahki spiehkastannjuolggadusaid geavaheapmái lea dárbu váldit vuhtii daid
Ruotsissa Nedre Norrlandin hovioikeus ei 15. helmikuuta 2003 antamassaan	geatnegasvuođaid mat Norggas leat sámi álbmogii Vuođđolága § 110a mielde, ILO
tuomiossa asettunut kannattamaan porosaamelaisten laiduntamisoikeutta yksityisen	konvenšuvnna nr. 169 mielde, mii lea iešmearrideaddji stáhtaid álgoálbmogiid ja
omistamalla maalla. Lisäksi Östersundin käräjäoikeuden 8. elokuuta 2005 antamassa	álbmotjoavkkuid birra, ja artihkkala 27 mielde, mii lea ON konvenšuvnnas siviila ja
1217 (Korssjøfjell-asia), Rt.	politihkalaš vuoigatvuođaid birra.
1997 sivu 1608	Son celkkii ná:
Edellä mainituissa ruotsalaisissa ja norjalaisissa oikeusratkaisuissa saamelaisten	"Dáid mearrádusaid geažil odne jáhkkojuvvo ahte sámi álbmotjoavkkus lea lohpi gáibidit ahte eiseválddit čájehit sidjiide positiiva erenoamášmeannudeami go nu lea dárbu ollašuhttin dihte daid gáibádusaid mat dán oktavuođas leat stáhtaeiseválddiide.
maankäyttö oli jättänyt jossakin määrin sellaisia jälkiä, jotka voivat todistaa saamelaisten läsnäolon.	Dasto lea eiseválddiin geatnegasvuohta vuhtiiváldit erenoamášmeannudeami go sis lea dahkamuš sámi álbmotjovkkuin geavatlaš hálddašeamis.
Vaikka saamelaisten maankäyttö voitiin todistaa, se ei ollut tuomioistuinten	Dás sáhttit maid eahpitkeahttá atnit vuođđun, ahte go stáhtaeiseválddiin gáibiduvvo, ahte sii galget láhčit dilálašvuođaid nu, ahte sámi álbmotjoavku sáhttá seailluhit ja ovddidit iežas kultuvrra, de dat gáibádus siskkilda maid nugohčoduvvon "ávnnaslaš kulturvuođu", mii čilgejuvvo sámi veahkadatjoavkku kultuvrra ja eallinvuogi ekonomalaš ja rumašlaš vuođđun.
muodostanut perustan oikeuksien saamiselle.	Dán oktavuođas lea ášši mii gullá boazodollui.
Norjassa käsitys saamelaisten maan- ja vedenkäytöstä muuttui vuonna 2001. Korkeimman oikeuden päätöksessä, katso Rt.	Boazodoalloealáhus ii leat dakkár ealáhus dušše, mii dahká oasi sámi kultuvrra ekonomalaš vuđđui, go dat lea iešalddis sámi kultuvrra erenomaš bealli.
2001 sivu 769 (Selbu-asia), todettiin, että saamelaisten maankäytölle ominaiset erityispiirteet tuli ottaa huomioon arvioitaessa, oliko	Dat mearkkaša ahte áššit mat gusket boazodoalloealáhussii, fertejit geahčaduvvot dakkárin mat gullet Vuođđolága Grunnloven § 110 a váldosuorgái.
maankäyttö luonut perustan oikeuksille.	Dat lea vuolggasadjin mu geahčademiide dán áššis.
Ratkaisussa, joka oli täysistuntoratkaisu, enemmistöä edustanut äänensä ensimmäiseksi antanut tuomari lausui:	Vuos ja ovddimusat ferte Álbmotrievtti ja Vuođđolága gáibádusat váldojuvvot go dábálaš lágat ráhkaduvvojit.
”Ikimuistoiseen nautintaan perustuva oikeuden saaminen nojautuu kolmeen osatekijään: kysymyksessä tulee olla tietty käyttö, joka on tapahtunut pitkän ajan kuluessa ja vilpittömin mielin. Ei ole kuitenkaan olemassa pysyviä kriteereitä sen asian ratkaisemiseksi, ovatko yksittäiset ehdot täyttyneet.	Dattetge lea dárbu ahte sii váldit vuhtii vuođđolága mearrádusa rievttálaš standárddage, guđet gieđahallet ovttaskas áššiid, go dat šattašii leat vuostálagaid gáibádusaiguin maid Vuođđoláhka ja Álbmotriekti bidjá bidjet stáhtaeiseválddidide, jos stáhtaeiseválddiid ollislaš politihkka dáhtokeahttá čuozášii nu sámi kultuvrra ávnnaslaš vuđđui, ahte dat áitojuvvo.
Tällöin on otettava huomioon, että saamelaisten elämänmuoto on perustunut paimentolaisuuteen. Muiden laiduneläinten kohdalla painotettuja osatekijöitä ei voi ilman muuta soveltaa poronhoitoon.	Erenoamážit das mii guoská ”neutrála” hálddahussuorggi mearrádusaide, mas lea friddja áššegieđahallan, muhto mas áššin leat doaimmat mat leat erenoamáš deaŧalaččat sámi kultuvrii, boazodollui, ferte stáhtaeiseválddiide leat viehka garra gáibádus das, ahte leat gozuid alde ja vuhtiiváldet sámi álbmotjoavkku.
Näin ollen ei voida vaatia, että porot ovat laiduntaneet tietyllä alueella joka vuosi.	Jure juste dakkár hálddašansurggiin lea muđuid álki bajelgeahččat gáibádusaid maid Vuođđolága 110 a bidjá."
Sekä tästä syystä että saamelaisten paimentolaistyyppisen elämänmuodon takia poronhoidon keskeytyminen melko pitkäksikään ajaksi ei voi estää oikeuden saamista.	Dát ceakámuš maid siviilaáittardeaddji buvttii, lea leamaš deaŧalaš sámiid vejolašvuhtii oažžut nuvttá riekteveahki.
Tässä yhteydessä mainitsen, että Mauken-tuomiossa [Rt.	Áššedovdi joavku doarju daid oaiviliid maid
1985 s. 532] poronhoidolla katsottiin oleva korvausoikeudellinen suoja, vaikka poronhoitoa ei ollut 1920-luvun alun jälkeen harjoitettu kyseisellä alueella miesmuistiin.	Loahppamearrádusat Sámedikkiid dohkkeheapmi Dát konvenšuvdna galgá, maŋŋilgo dasa lea vuolláičállojuvvon, biddjojuvvot golmma sámedikki ovdii vai dat dohkkehivčče dan.
Keskeytyksen katsotaan kuitenkin tarkoittavan pidempää yhtenäistä ajanjaksoa.	Dás ovddabealde kapihttalis 8 áššedovdi joavku ságastallá das, galgetgo dan
Porojen luonteen huomioon ottamisesta seuraa, että laiduntamisen muodolle tulee antaa suuri merkitys.	Nugo boahtá ovdan divaštallamiin, de dan golmma riikka ja golmma sámedikki gaskasaš soahpamuš
Poronhoito edellyttää suurten alueiden käyttöönottoa, ja alueen käytön ratkaisevat ympäristö, pinnanmuodostus, ravinnonsaannin olosuhteet, sääolosuhteet ym. Tässä tyypillisen laiduntamisen mallissa porot vaeltelevat paikasta toiseen.	šaddá leat rievttálašvuođa dáfus segohus.
Porot valitsevat tietyt ydinalueet esimerkiksi vasomispaikoiksi, mikä ei tarkoita, etteikö maankäyttöalue voisi olla huomattavasti suurempi.	álbmotrievttálaš soahpamuššan dan golmma oasis main dat golbma stáhta leat váldán badjelaset geatnegasvuođaid duoidda nuppiide, muhto soahpamušas livččii eará
Oikeuksien saamista ei täten voida estää yksinomaan siksi, että alueella on harjoitettu niin kutsuttua ”vaeltelevien porojen laiduntamista”.”	livččii álbmotrievttálaš, dagahivččii rievttálaš eahpečielggasvuođa ja massit árvoválddi ja bastilvuođa. Soahpamuššii de livččii dat várra ahte ii šat mearkkaš
Korkein oikeus kiinnittää myös huomiota tämän tyyppisissä asioissa ilmeneviin erityisiin	maidege sámi álbmoga dili reguleremii aššedovdi joavkku sávaldaga mielde.
menetelmäongelmiin, ja ensimmäisenä äänestänyt tuomari lausuu:	Áššedovdi joavku dattetge gávnnaha dárbbašlažžan ahte sámedikkit leat
”Tämänkaltaisissa asioissa tulee vastaan erityinen menetelmäongelma: porosaamelaisilla ei ollut taloudellisen mukautumisensa ja sosiaalisen rakenteensa pohjalta minkäänlaista voimakasta tarvetta alkaa käyttää kirjakieltä, vrt. Pareli ja Severinsenin kirjoitus: Eteläsaamelaisen historiantutkimuksen muutamia menetelmäongelmia, julkaistu Tromssan museon lehdessä Ottar n:o 116−117, sivut 29−37, sivu 30. Toisaalta saamelaisilla oli luonnollisesti pysyvän väestön tapaan suullisia perinteitä.	Čoavddus maid áššedovdi joavku oidá,
Tällaisia perinteitä tulee arvioida tarkkaan, mutta niitä ei voi jättää yleisesti hyväksymättä.	mearkkaša danne ahte sámedikkiid dohkkehus šaddá eaktun konvenšuvnna ratifiseremii ja fámuiduvvamii.
Mikäli muut tiedot lisäksi tukevat niiden olemassaoloa, niiden painoarvo saattaa lisääntyä entisestään.	Seammá ládje gáibiduvvo sámedikkiid dohkkehus jos nuppástusat galget dahkkojuvvot konvenšuvdnii maŋŋilgo dat lea fámuiduvvan.
Viittaan edelleen siihen, että koska saamelaiset olivat paimentolaisia ja käyttivät yleensä mätäneviä orgaanisia aineita, poronhoidosta saattaa myös olla vaikeaa löytää fyysisiä jälkiä.	dasto divaštallan berrego konvenšuvnnas leat klausula konvenšuvnna heaittiheamis, muhto gávnnahii ahte dakkár mearrádus ii leat sávahahtti konvenšuvdnii.
Näiden seikkojen perusteella on syytä noudattaa varovaisuutta pääteltäessä, ettei saamelaisten läsnäolosta jollakin alueella ole mahdollista saada konkreettisia tietoja.	Ratifikašuvdna sáhttá ollašuvvat easkka maŋŋilgo dat golbma sámedikki leat dan dohkkehan artihkkala 48 mielde. Vuosttaš cealkka: Mearrádus čuovvu dábálaš vieru.
Tämä koskee etenkin Selbua, jossa saamelaisten kulttuurimuistomerkkien tutkimus on ollut laajuudeltaan erittäin pienimuotoista.	Fámuiduvvan Konvenšuvdna fámuiduvvá go golbmalot beaivvi leat vássán dan beaivvi rájis go ratifikašuvdnadokumeanttat leat deponejuvvon Norrgga olgoriikkadepartemeantta vurkkodanháldui.
On myös otettava huomioon, että norjalaisten ja saamelaisten välisessä kommunikaatiossa voi syntyä väärinkäsityksiä, koska kielelliset ja kulttuuriset erot saattavat johtaa siihen, että ihmiset käsittävät toisensa väärin.	Norgga olgoriikkadepartemeanta dieđiha Supmii, Ruŧŧii ja dan golmma sámediggái go ratifikašuvdnadokumeanttat leat deponejuvvon olgoriikkadepartemeantta vurkkodanháldui, ja goas soahpamuš fámuiduvvá.
Tätä korostetaan myös tuomioistuinten organisaatiota käsittelevissä uusissa julkisissa selvityksissä, vrt. esimerkiksi hallituksen selonteko, St.	Dán konvenšuvnna originála deponejuvvo Norgga olgoriikkadepartemeantta vurkkodanháldui, mii fuolaha ahte Suopma, Ruoŧŧa ja dat golbma sámedikki ožžot duođaštuvvon kopiija.
, n:o 23 (2000−2001), sivun 78 ensimmäinen palsta.”	Vuosttaš lađas: Mearrádus soahpá dábálaš geavadii.
Muun muassa näissä kahdessa tuomiossa esitetyt näkökohdat luovat perustan	Nubbi lađas: Mearrádus dieđiheamis deponema birra duon guovtti nuppi
kolmannen kappaleen määräykselle.	konvenšuvdnastáhtii soahpá dábálaš geavadii.
Entisen kaltaista luonnonvarojen hyödyntämistä on myös rajoitettu	Ahte diehtu maid galgá addojuvvot dan
on kansallisen tai kansainvälisen oikeuden mukaan. 35 artikla	golmma sámediggái, čuovvu dan sajádagas mii Sámedikkis lea dán konvenšuvnna
Saamelaisten maahan ja veteen kohdistuvien oikeuksien suoja	mielde, geahča dás ovddabealde kapihttalis 8 ja artihkkala 48 mearkkašumiid.
Valtioiden tulee tässä tarkoituksessa erityisesti määritellä ne maa- ja vesialueet, joita saamelaiset perinteisesti käyttävät.	Konvenšuvnna nuppástuhttin Dán konvenšuvnna nuppástuhttin dahkkojuvvo golmmain sámedikkiin ovttasráđiid ja artihkkala 48 mearrádusa mielde.
Vaikka saamelaisten perinteisen maa- tai vesialueiden käytön onkin 34 artiklassa tunnustettu olevan sellaista käyttöä, jolle oikeudet, niin käyttöoikeus kuin omistusoikeuskin,	Nuppástusat fámuiduvvet dán konvenšuvdnii golbmalot beaivvi maŋŋil dan beaivvi go soahpamušdahkkit leat dieđihan Norgga olgoriikkadepartementii ahte sii leat dohkkehan daid.
voivat perustua, tällainen tunnustaminen ei sinänsä riitä turvaamaan heidän oikeuksiaan.	Vuosttaš lađas: Dás čujuhuvvo artihkkala 48 mearkkašumiide. Nubbi lađas: Mearrádus soahpá dábálaš geavadii.
Tämän johdosta 35 artiklassa on annettu säännöksiä saamelaisten oikeuksien toteuttamisesta	Duođaštussan dasa soahpamušbeliid ovddasteaddjit leat vuolláičállán dán konvenšuvnna.
velvoittamalla sopimusvaltiot ennen kaikkea määrittelemään ne maa- ja vesialueet, joita	golmma eksempláras dárogillii, suomagillii, ruoŧagillii ja sámegillii, main buot teavsttat gustojit ovtta mađe.
saamelaiset perinteisesti käyttävät, katso ensimmäinen kappale.	Mearrádus mearrida ahte konvenšuvdnateaksta lea dárogillii, suomagillii,
Velvollisuus määritellä	ruoŧŧagillii ja sámegillii.
kyseiset alueet koskee sekä niitä alueita, joihin saamelaisilla voi olla omistusoikeus, että niitä	Mielddus 1: Váldi dahkat álbmogiidgaskasaš soahpamušaid: ruoŧŧilaš čoahkkáigeassu álgoálbmogiid birra
alueita, joihin heillä voi olla ainoastaan käyttöoikeuksia.	Gažaldat, main ovttadagain lea váldi šiehtadallat álbmogiidgaskasaš soahpamušaid (traktáhtaid), lea hearkkes gažaldat juo dainnago álbmogiidgaskasaš soahpamušat leat álbmotrievtti riektegáldut.
Ensimmäisessä kappaleessa ehdotetun kaltainen säännös on sopusoinnussa itsenäisten valtioiden alkuperäiskansoja ja	Árbevirolaččat lea dušše stáhtain ‘álbmotriektesubjeaktan’ adnojuvvon leat fápmu siehtadit álbmogiidgaskasaš soahpamušaid.
Finnmarkin läänin maa-alueisiin ja luonnonvaroihin liittyvistä oikeudellisista olosuhteista ja niiden hallinnosta 17. kesäkuuta 2005 annetun lain (Finnmarkin laki) n:o 85	Wienkonvenšuvdna traktáhtasoahpanválddis mearrida artihkkaliin 2(1a) ahte ‘álbmogiidgaskasaš soahpamušain’ (traktáhtain) ipmirduvvo ‘riikkaidgaskasaš soahpamuš mii lea čálalaš hámis ja riikkaidgaskasaš rievtti vuollásaš.
nojalla Norjaan perustetaan oma toimikunta, Finnmarkin komissio (Finnmarkskomisjonen),	’ Lassin stáhtaide leat dihto eará ovttadagatge mieđihuvvon leat álbmotriektesubjeaktan.
jonka tehtävänä on selvittää Finnmarkin maa- ja vesialueisiin liittyviä oikeuksia, katso 5 §:n kolmas momentti ja 5 luvun I kohta.	Dihtoláganiin dáin ovttadagain adnojuvvojit leat dihto, muhto eai vealtameahttumit ovttalágan válddit, šiehtadit álbmogiidgaskasaš soahpamušaid.
Näitä oikeuksia koskevat erimielisyydet voidaan viedä tämän lain nojalla perustettavaan erityistuomioistuimeen eli Finnmarkin syrjäseutujen	Soames ovttadaga mihtilmasvuođat dahje dihto doaimmat mat leat dárbbašlaččat vai ovttadat sáhttá čađahit iežas ulbmila, sáhttet leat indikatiivvat dahje juoba juo mearrideaddji deaŧalaččat ovttadaga váldái šiehtadit álbmogiidgaskasaš soahpamušaid.
tuomioistuimeen, katso 5 luvun II kohta. Ruotsi on ennen ILO:n yleissopimuksen n:o 169 ratifioimista asettanut rajojen	Odne adnojuvvojit omd. dihto riikkaidgaskasaš organisašuvnnain leat váldi šiehtadit álbmogiidgaskasaš soahpamušaid.
Komitean tehtävänä on	Álbmogiidgaskasaš soahpamušaid rievttis lea iešmearridanvuoigatvuohta čájehan iežas sáhttit buhttet dihto váilliid dain mearriduvvon ollašuhtti eavttuin mat galget leat ovttadagas ovdalgo dat sáhttá leat stáhta, ja dan árvodásis mii ovttadagas lea dakkár álbmotriektesubjeaktan mas lea váldi šiehtadit álbmogiidgaskasaš soahpamušaid.
selvittää, mitä alueita saamelaisilla on tämän sopimuksen mukaan perinteisesti hallussaan tai	Territoriijain main lea koloniijalaš vássánáigi, dahje territoriijain maid vieris váldi lea váldán vuollásis, lea dihto mearrái adnojuvvon leat váldi šiehtadit álbmogiidgaskasaš soahpamušaid.
mitä alueita he perinteisesti hyödyntävät yhdessä muiden kanssa. Komitean tehtäviin lukeutuu	Álbmoga oktavuohta dihto territoriijii, lea dat mearrideaddji fáktor mii ovttastahttá álbmoga iešmearridanvuoigatvuođain.
myös uloimman rajan määrittäminen niille alueille, joita saadaan käyttää poronhoitoon.	Álgoálbmogiid erenoamáš oktavuohta dihto territoriijii, mii muhtumassii earrána dan oktavuođas mii koloniserejuvvon dahje vieris válddi vuollásaš guovlluid álbmogiin lea iežaset territoriijii, lea dohkkehuvvon riikkaidgaskasaš soahpamušain, deklarašuvnnain ja dakkár individuála váidalusriektegeavvamiin maid olmmošvuoigatvuođaid konvenšuvnnat leat ásahan.
viimeistään joulukuussa 2005. Toisen kappaleen mukaan sopimusvaltioiden tulee luoda kansalliseen oikeuteen	Suverena stáhtaid álgoálbmogiid ja álbmotčearddaid gieđahalli riikkaidgaskasaš bargoorganisašuvnna konvenšuvnna artihkkal 13 (1), ILO No.
sopivia menettelyjä, jotta saamelaiset voivat saada 35 artiklan mukaisia maahan ja veteen kohdistuvia oikeuksiaan koskevat vaatimuksensa käsitellyiksi.	Sihke konvenšuvdna servodatlahtolaš ja politihkalaš vuoigatvuođain ja konvenšuvdna ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš vuoigatvvuođain mearridit artihkkalis 1 ahte:
ILO:n yleissopimuksen n:o 169 14 artiklan 3 kohdasta.	»1. Buot álbmogiin lea iešmearridanvuoigatvuohta.
saamelaisilla olisi todellinen mahdollisuus saada omat oikeutensa turvatuiksi, heille tulee taata tällaisen käsittelyn edellyttämä taloudellinen perusta.	Dán vuoigatvuođa vuođul sii sáhttet friddja mearridit iežaset politihkalaš sajádaga ja čađahit iežaset ovdáneami ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš surggiin.
saamelaisten tulee saada välttämätöntä taloudellista apua 34 artiklan mukaisten oikeuksiensa	2. Buot álbmogat iežaset ulbmiliidda hálddašit iežaset luondduriggodagaid ja dinestusaid, dattege dat ii oaččo vahágahttit geatnegasvuođaid mat vulget oktasaš ávkki prinsihppii vuođđuduvvon riikkaidgaskasaš ekonomalaš ovttasbarggus, iige vel riikkaidgaskasaš rievttige.
Tällainen taloudellinen tuki on välttämätön, jotta kansalliseen oikeuteen	Ii mange dáhpáhusas galgga álbmogis sáhttit rievdiduvvot dan iežas birgenvejolašvuođat.
voitaisiin sanoa luodun ILO:n yleissopimuksen 14 artiklan 3 kohdan mukaisia sopivia	3.(...)” Máilmmiviidosaččat dohkkehuvvon definišuvdna ‛álgoálbmogiin’ dahje ‛álbmogiin’ ii leat vejolaš gávdnat.
Heurgren lausuu: ”Ruotsin säännökset eivät täytä yleissopimuksen vaatimusta, jonka mukaan saamelaisilla tulee olla todellinen mahdollisuus saada maa-alueita koskevat vaatimuksensa käsitellyiksi.	Dainnago ipmárdus lea buorránan das, ahte šláddjiivuođa gudnejahttojupmi oktan buoret searvanvejolašvuođaiguin dahket buriid servodahkii ja dan dássededdui, de leat heivehallan doahpaga ‛álbmogat’ nu, ahte dat ii šat ipmirduvvo homogenalaš doaban.
Tämä johtuu siitä, ettei saamelaiskylillä ole mahdollisuutta maksaa tällaisista oikeusjutuista aiheutuvia oikeudenkäyntikuluja, jotka usein nousevat suuriin summiin.	Artihkkal 3 ON álgohápmásaš julggaštusas álgoálbmogiid vuoigatvuođain mearrida ahte álgoálbmogiin lea iešmearridanvuoigatvuohta ja dán vuoigatvuođa vuođul sáhttet friddja mearridit iežaset politihkalaš sajádaga ja čađahit iežaset ovdáneami ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš surggiin.
Jotta saamelaisilla voisi olla todellinen mahdollisuus saada yleissopimukseen perustuvat vaatimuksensa maa-alueisiin käsitellyiksi, on syytä ottaa käyttöön säännös, jonka nojalla valtion on vastattava sellaisten oikeusjuttujen oikeudenkäyntikuluista, joissa käsitellään saamelaisten maaoikeuksiin liittyviä periaatteellisesti tärkeitä kysymyksiä.	Iešmearridanvuoigatvuođa mearrádus gihppejuvvo oktii erenoamážit álgoálbmogiid vejolašvuođaiguin vuođđudit autonomiijaid dahje iešstivrema dain stáhtain, main sii orrot, ja sin vejolašvuođaiguin searvat politihkalaš, ekonomalaš ja kultuvrralaš eallimii dan stáhtas mas sii orrot, erenoamážit dain áššiin mat gusket njuolga álgoálbmogiidda. Dás ovdalis geahčaduvvon iešguđetlágan soahpamušrievttálaš bealit ja dihto viidodagat ja oasit olmmošvuoigatvuođain, erenoamážit iešmearridanvuoigatvuohta, leat deaŧalaččat ja berrejit váldojuvvot vuhtii go mearriduvvojit álgoálbmogiid vuoigatvuođat šiehtadit soahpamušaid.
Säännöksen tulee koskea tällaisten oikeusjuttujen molempia osapuolia, koska tämä on parhaiten sopusoinnussa sen yleissopimukseen perustuvan velvollisuuden kanssa, joka valtiolla on osaltaan selvittää alkuperäiskansojen maahan kohdistuvat oikeudet.	Stáhtat mat odne šiehtadit soahpamušaid álgoálbmogiiguin, oaivvildit dábálaččat ahte dakkár soahpamuš maid álgoálbmogat šiehtadit dainna stáhtain mas sii orrot, ii leat traktáhta álbmotrievttálaš mearkkašumis, muhto stáhtasiskkáldas soahpamuš maid nationála láhkaásahus regulere.
” (s. 175.)	Dát speadjalastá treandda mii lea oinnolaš riikkaidgaskasaš dásis, mas álgoálbmogat leat beassan dađistaga deaŧaleabbo rollii julggaštusteavsttaid ja eará riikkaidgaskasaš instrumeanttaid ráhkadeamis.
Asiantuntijatyöryhmä yhtyy edellä lausuttuun. Tässä yhteydessä voidaan myös viitata kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia	Álgoálbmogiid vuoigatvuohta searvat ollá dainna lágiin guhkkelii go dušše gulaskuddanprosessii mat čađahuvvojit nationála dásis.
koskevan YK:n yleissopimuksen 27 artiklaan.	Mielddus 2: RUOŠŠA SÁMIID RIEVTTÁLAŠ DILLI
YK:n ihmisoikeuskomitea on lausunut, että	Dadjat lávejit ahte leat 2.000 sámit Ruoššas.
valtion tulee maksaa maanomistajien nostamista oikeusjutuista aiheutuvat oikeudenkäyntikulut.	Jos maŋŋil lei registarastojuvvon omd. Ruoššan, de lei dávjá hirbmat váttis nuppástuhttit dán registarastima omd. Sápmin.
Tällaisten kulujen maksaminen on välttämätöntä sen varmistamiseksi,	Dávjá lei dárbu mannat duopmostullui.
että saamelaisten pystyvät huolehtimaan 27 artiklan mukaisista oikeuksistaan. Tässä yhteydessä voidaan viitata ihmisoikeuskomitean päätelmään Concluding Observations of the	Dán registarastimii ledje sihke vuostálastit ja doarjut, muhto moadde jagi dás ovdal dat heaittihuvvui, ja maŋimuš álbmotlohkamiin jerre dušše makkár gielaid olmmoš máhttá, ja dallehan ii leat vástádus dasa, galle sámi leat odne.
Toisessa kappaleessa ehdotettu määräys on näin ollen sopusoinnussa YK:n	Sámiid lohku Ruošša bealde lea odne dat seammá go jagi 1897. Dalle ledje 1.736 sámi Guoládagas.
Valtion tulee myös maksaa syrjäseutujen tuomioistuimessa	Boarráseamos lohku lea jagi 1594 rájis, 1.230 sámi.
Maan ja veden hyödyntäminen	Dáláš ássanguovllut ja sámejoavkkut
Ennen kuin julkinen viranomainen lain nojalla antaa luvan mineraalien tai muiden maanalaisten luonnonvarojen tutkimiseen tai hankkimiseen taikka päättää muiden luonnonvarojen hyödyntämisestä sellaisilla maa- tai vesialueilla, jotka saamelaiset omistavat tai joita he käyttävät, tulee neuvotella sellaisten saamelaisten kanssa, joita asia koskettaa.	Guoládatsámit ásset miehtá Guoládaga, muhto eai lulligátti, mas sii leat assimilerejuvvon dahje árrat juo fárren dan mielde go ruošša ođđaássit ásaiduvve dohko (álggedettiin 1200-logus).
Lupaa luonnonvarojen tutkimiseen tai hankkimiseen ei saa myöntää, jos toiminta tekisi mahdottomaksi tai vakavasti vaikeuttaisi saamelaisten jatkuvaa kyseessä olevien alueiden hyödyntämistä ja tämä hyödyntäminen on olennaista saamelaiselle kulttuurille, elleivät saamelaiskäräjät ja saamelaiset, joita asia koskettaa, suostu tähän.	Eanaš sámit orrot guovdu Guoládaga Lujávrri suohkanis, mas leat 915 sámi (suohkanis leat sullii 13.000 ássi), nubbi stuorimus sámesuohkan lea Kola báiki (mii lea Murmánskka birra), ja das leat 220 sámi, ja goalmmát sajis lea Murmánska, mas leat 183 sámi.
Tämän artiklan määräykset koskevat myös muita luontoon kajoamisen tai luonnon käyttämisen muotoja 34 artiklassa tarkoitetuilla alueilla.	Ruoššas leat dál golbma sámi joavkku mat juohkásit giela mielde. Giellamáhttu sámiin leat hirbmat heittot, go dušše 40 % sámiin sámástit.
Kajoamisen tai käytön muotona pidetään muun muassa metsänhakkuita, vesi- ja tuulivoimalaitoksia, teiden ja vapaa-ajan asuntojen rakentamista sekä sotilaallisia harjoituksia ja pysyviä harjoitusalueita.	Stuorimus joavku leat gielddasámit, guđet eanaš orrot Lujávrri suohkanis, sullii 600 olbmo sámástit dan gillii. Čállingiela vuođđun lea dát suopman, ja dasa geavahit kyrillalaš bustávaid.
Tämä artikla on 35 artiklan tavoin määräys, jolla suojataan saamelaisten alueita.	Dáláš čállingiella lea 1980-logu rájis, muhto áramusat deddojuvvon girji gielddasápmái lea 1878 manu.
Se koskee luonnonvarojen hyödyntämistä ja muita luontoon kajoamisen tai luonnon käyttämisen	Nubbi suopman lea darjjisámegiella, mii geavahuvvo Guoládaga davvegáttis, ja dan máhttet 12 olbmo.
36 artikla sisällyttää sopimukseen säännökset, jotka perustuvat itsenäisten valtioiden	Dasa ii leat čállingiella, muhto dán suopmanii leat teavsttat mat leat čállojuvvon fonehtalaš mearkkaiguin.
alkuperäiskansoja ja heimokansoja koskevan ILO:n yleissopimuksen n:o 169 15 artiklaan sekä kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen (KP) 27	Goalmmát suopman lea nuohttejávrri suopman, maid sullii 20-30 geavahit Kola báikkis. Das váilu čállingiella, muhto dat lea lahka nuortalaš giela maid geavahit Suomas.
KP:n 27 artiklaa on siteerattu ja käsitelty 7.4.	Danne lea dán suopmana vejolaš maid gohčodit nuortalašgiellan.
koskee luonnonvarojen suojelua saamelaisten maankäyttöalueilla, toisin sanoen alueilla, jotka	Sáhtán namahit ahte Suoma nuortalaččat (sullii 500 olbmo) sáhttet váttisvuođaid haga ipmirdit buot suopmaniid mat leat Ruošša bealde.
ovat saamelaisten omistuksessa tai joihin heillä on käyttöoikeudet. Tällainen määräys on	Moadde jagi dás ovdalis lei okta vel suopman, áhkkelsámegiella, mii geavahuvvui Jona báikkis mii lea Kovdor suohkanis Guoládaga lulleoasis.
tärkeä sekä siksi, että se antaa saamelaisille mahdollisuuden harjoittaa perinteisiä	Áhkkelsámegiela maŋimuš geavaheaddji, Marja Sergina, jámii juovlamánu 29. b. 2003.
eli siksi, että he pystyvät näin säilyttämään perinteisen taitonsa ja kulttuuriset ilmauksensa. Toinen kappale: Määräys koskee etenkin mineraalien ja muiden luonnonvarojen	Gielddasámegillii ilbmet moadde girjji jahkásaččat, ja dain lea muhtumat prentejuvvon Norggas guvttiin bálddalas teavsttain, davvisámegillii ja gielddasámegillii.
Niitä ei voi hyödyntää neuvottelematta sekä niiden saamelaisten kanssa, joita	Sámegiela oahpahusa várás mii lea Lujávrris leat ilbman badjel 30 oahppagirjji.
asia koskettaa, että myös saamelaiskäräjien kanssa tilanteissa, joissa tällä hyödyntämisellä on	Lujávrris lea dábálaš ruoššalaš vuođđoskuvla ja vel internáhtaskuvla, masa sámit, komit (boazodoalli álbmot mii lea fárren Guoládahkii jagi 1886 rájis) ja nenehcat (bohte komiid mielde boazogeahččin) sáhttet bidjat iežaset mánáid.
olennaista merkitystä saamelaisille. Mikäli tällainen hyödyntäminen voi vahingoittaa	Das lea nappo internáhta, mas mánát sáhttet orrot dan botta go vánhemat leat duoddaris bohccuiguin.
saamelaisen kulttuurin ja saamelaisen yhteiskuntaelämän elinehtoja, siihen vaaditaan	Dieđuid mielde ii leat oahpahus sámegillii mange eará skuvllas go dan skuvllas mii lea Lujávrris.
saamelaiskäräjien suostumus, vrt. 16 artiklan toinen kappale.	Njealját luohká maŋŋil lea oahpahus sámegielas válljehahtti.
16 artiklan toisen kappaleen	Guoládaga sámiid historjá
toiseen kappaleeseen seuraa, nimittäin että saamelaiselle kulttuurille olennaisen alueen	Guoladaga sámit orro ovdal siiddain (gielddasámegillii syjjt) eanaš Guoládaga siskkit guovlluin ja miehtá davvegátti.
suostumuksen lisäksi suostumuksen saamista myös niiltä saamelaisilta, joita asia koskettaa.	Siida lei sosiála servodat mas ledje olbmuid gaskkas čavga čatnasat, ja dasa gulle bearrašat ja sogat.
Tilanteessa, jossa tiettyihin luonnonalueisiin halutaan kajota ja jossa toimenpiteistä	Sin viiddis meahcástan- ja guolástanortnegat ledje oktasaččat. Sámiin ledje sihke dálvesiiddat ja geassesiiddat.
kieltäytymisen perusedellytykset ovat olemassa, on tärkeää, että suostumusta joudutaan vaatimaan myös niiltä saamelaisilta, joita asia välittömästi koskettaa. Tämä seuraa KP:n 27	Dálvesiidii dávjá huksejedje unna rohkosviesu, ja dat lei guovddáš masa čoahkkanedje, ja das sii vulge bivdui dahje geahččat bohccuideaset.
Heidän suostumuksensa ei tule kuitenkaan olla yksinään riittävä, vaan myös	Geassesiiddat ledje mearragáttis dahje stuorra jogaid lahka.
saamelaiskäräjien suostumus on välttämätön.	Doppe sii bivde eanaš luosaid, čogge luopmániid.
Tämä johtuu siitä, että saamelaiskäräjät	Sii sirde siiddaid dávjá go boaldámuš nogai, namalassii muorat.
huolehtii saamelaisten yleisistä eduista.	Dat sáhtii geavvat 20-30 jagi gaskkaiguin.
Neljännessä kappaleessa täsmennetään, että edellisten kappaleiden määräykset	Guoládagas ledje 21 siidda. Áramus čállosat siiddaid birra leat 1500-logu rájis.
koskevat kaikkia luontoon kajoamisen ja luonnon käyttämisen muotoja 34 artiklassa	Áhkkel lei norgalaš vearroguovlu ja Čáhcesullo sundi galledii Áhkkela jagi vearu dihte.
tarkoitetuilla alueilla. Tällaisia muotoja ovat metsänhakkuut, vesi- ja tuulivoimalaitokset,	1500-logu rájis vuođđudedje njeallje kloastara Guoládahkii, ja dát klostarat riiddáskedje sámiiguin eatnamiid ja čáziid geavaheami geažil.
teiden ja vapaa-ajan asuntojen rakentaminen, sotilaalliset harjoitukset ja harjoitusalueet.	Sámit dalle válde oktavuođa cárii Moskvai, guhte dattetge álggus doaimmai kloastara ja sámiid gaskasaš soabada dahkkin.
Saamelaisten käytössä oleville alueille on viime aikoina rakennettu huomattava	Dat sáhka ollii cárii Nikolai (1825-1855), go Ruošša ráđđehus álggii fas beroštit sámiin.
määrä vesivoimalaitoksia, millä on ollut erityistä vaikutusta poronhoidossa käytettäviin	Dokumeanttat ledje álo leamaš čihkosis muhtun jalgŋá vuolde, ja dušše golbma olbmá dihte gos dat dokumeanta lea.
laidunalueisiin. Yksi uusi energian hyödyntämisen muoto on tuulivoima, ja saamelaisten	Go okta dan golbmasis jápmá, de galget dat guovttos guđet báhciba, válljet ođđa olbmá, guhte oažžu diehtit gokko dat materiála lea.
käyttämille alueille on ehdotettu perustettavaksi lisää tuulivoimapuistoja.	Dat mii geasuhii sin dohko, lei náhkkegávpi ja vuvddiid ja meara riggodagat.
laitokset häiritsevät suuresti syrjäseutujen perinteistä käyttöä, etenkin poronhoitoa. Sama	Dainnago sii orru mearragáttis, namalassii Vilges meara (ruoššagillii more) gáttis, de álge iežaset gohčodit pomoran.
pätee teiden rakentamiseen, metsänhakkuisiin ja vapaa-ajan asuntoihin. On tärkeää, ettei	Ođđaássit bukte mielddiset ortodoksalaš oskku, ja 1400-logus huksejuvvojedje sidjiide vuosttamuš guokte girku.
tällaisia laitoksia sijoiteta haavoittuville poronhoitoalueille tai sellaisiin paikkoihin, että ne estävät porojen siirtymiset laitumelta toiselle eri vuodenaikoina.	Vaikko vuosttamuš sámit almmolaččat jorgaluvvojedje kisttalašvuhtii jagi 1526, ja dat sámit orro Kandalaxa guovllus, de manne máŋga čuođi jagi ovdalgo dološ sámi osku lei áibbas jávkan.
Edellä sanottu koskee myös sotilaallisia laitoksia ja sotilaallisia harjoitusalueita.	1500-logus huksejuvvojedje eambbo go 10 girku, ja guokte dain ledje sámiid várás: Ponoi ja Boris Gleb.
Määräys käsittää myös väliaikaiset sotilaalliset harjoitukset, joita järjestetään sotilaallisten	Guoládaga lullioasis lea maid leamaš unna gárjilaš veahkadat. Dutkkiin eai leat dattetge ovttalágan oaivilat das, goas dat dohko lei boahtán.
laitosten ja pysyvien harjoitusalueitten ulkopuolella. Poronhoidon intressit tulee ottaa	Muhtumat jáhkket ahte gárjilaččat bohte 1000-logus gávpeolmmožin ja vearrováldin.
erityisesti huomioon tehtäessä päätöstä siitä, onko sotilaalliset harjoitukset tarkoitus pitää	Odne lea dušše okta gárjilaš báiki Guoládagas, Kolvitsa, mii lea Kandalaxa ja Umba gaskkas.
alueilla, joilla saamelaiset harjoittavat poronhoitoa, ja arvioitaessa, millä tavalla harjoitukset	Báikenamain leat čielga duođaštusat das, ahte gárjilaš veahkadat lea leamaš omd. Lulábealde áhkkela sámiid guovllu.
on määrä toteuttaa.	Ieš nammage ”Áhkkel” lea jáhkkimis boahtán girjilašgielas.
Sotilasviranomaisten tulee neljännen kappaleen määräyksen mukaan	Jahkečuđiid mielde eai lean dađe stuorit nuppástusat Guoládaga veahkadagas.
neuvotella saamelaiskäräjien kanssa, jos kysymys on 16 artiklassa tarkoitetusta asiasta, ja	Jagi 1897 ledje 8 676 olbmo Guoládagas, ja dain ledje 1 736 (20 %) sámit.
myös niiden saamelaisten kanssa, joiden elinkeinonharjoittaminen liittyy kyseiseen alueeseen.	Ruošša sámiid váldoealáhusat leat áiggiid čađa leamaš guolásteapmi ja meahcásteapmi.
Neljännen kappaleen määräys ei ole tyhjentävä, mitä 36 artiklan käsittämään toimintaan tulee, vaan siinä annetaan pelkästään esimerkkejä tällaisesta toiminnasta.	Čielggas orru leamen, ahte boazodoalu mearkkašupmi Guoládaga sámiide lassánii 1600-logu rájis gitta 1800-logu rádjai, go boazu šattai deaŧalaš dinestussan dálvet ja riggodaga ja váikkuheami symbolan.
käsittää myös muunlaisen käytön ja toiminnan, kuten esimerkiksi laskettelumäkien	Maiddáid kloastariinge ledje iežaset ealut, omd. Beahcánkloasttar 1500-logus.
perustamisen, joukkoturismin ja vastaavan.	Bohccuid geavahit fievrun, muhto maiddái borramuššan.
Toinen kappale käsittää myös julkisella luvalla tehtävän metsänhakkuun.	Ássit leat skeŋkon bohccuid dahje máksán velggiid dainna lágiin, ahte adde bohccuid girkui.
Metsänhakkuu mainitaan kuitenkin selkeyden vuoksi nimenomaan neljännessä kappaleessa	Giliin oarjin olbmot barge eanaš guolástemiin, ja sis ledje unnán bohccot.
huomattavana luontoon kajoamisena samalla tavoin kuin muutkin tässä mainitut luontoon	Siiddain oarjin ja siseatnamis barge eanaš latnjalassii meacásteamis, guolásteamis ja boazodoalus latnjalassii.
kajoamisen muodot.	Dainnago goddenálli geahpánii, de boazodoalu mearkkašupmi lassánii.
37 artikla	Máiddái rádjegeassimat váikkuhedje Ruošša sámiid eallimii.
Korvaus ja osa tuotosta	Jagi 1826 nannejedje Norgga ja Ruošša gaskasaš ráji, ja nu dat juhke sámiid siiddaid mat olle mearragáddái.
Saamelaisilla, joita asia koskettaa, tulee olla oikeus saada korvausta kaikesta 36 artiklan toisessa ja neljännessä kappaleessa tarkoitetun toiminnan aiheuttamasta vahingosta.	Dan ovdal siiddat ledje friddja sáhttán geavahit guohtumiid mat ledje muppe bealde ráji. Norgga oaččui osiid Pasviikka ja Beahcáma siiddain, ja olles Njávdáma.
Jos kansallisessa lainsäädännössä on säännöksiä, jotka velvoittavat luonnonvarojen hyödyntämiseen luvan saanutta suorittamaan maksun maanomistajalle tai antamaan tälle osan toiminnan tuotosta, tulee luvansaajalla olla sama velvollisuus kyseessä olevaa aluetta perinteisesti käyttäneitä ja edelleen käyttäviä saamelaisia kohtaan.	Dan ovdal lea Njávdáma siidda dálveorohat leamaš Suoma bealde, geasseorohat Norgga bealde, ja dasto vel leat ledje muhtun bearrašiin leamaš eatnamat Ruošša bealde. Jagi 1826 soahpamuša mielde Pasviikka ja Beahcáma nuortalaččat šadde Ruošša riikkavuložin, ja Njávdáma nuortalaččat fas Norgga riikkavuložin.
Ensimmäinen kappale: Mikäli ryhdytään 36 artiklassa tarkoitettuihin	Pasviikka sámit besse ain geavahit iežaset geasseorohagaid mearragáttis gitta jagi 1920 Dorpat-ráfisoahpamuša rádjai.
toimenpiteisiin, jotka aiheuttavat alueen saamelaisille vahinkoa, esimerkiksi laidunmaiden	Jagi 1920 Suopma oaččui Beahcáma guovllu, ja norgalaččat oste hámmanvuoigatvuođaid 12000 norgalaš ruvdnui.
menetyksiä, tai heidän elinkeinonharjoittamisensa vaikeutuu niiden vuoksi muilla tavoilla, heidän tulee saada korvausta.	Jagi 1920 Dorpat-ráfisoahpamuš, go Suopma oaččui Beahcáma guovllu, mearkkašii ahte oassi Ruošša sámiin dalle šadde Suoma riikkavuložin.
Tämä säännös seuraa valtioiden tavanomaisesta kansallisesta	Eatnašat dáin sámiin orro Suenjelis (Suonikylä Suoma bealde).
lainsäädännöstä ja siitä, että saamelaisten oikeudet nauttivat samaa suojaa kuin muidenkin	Go ođđa rádji gessojuvvui, de deaivvai nuge šaddat, ahte oassi bearrašis báhce Ruošša beallái ja oassi Suoma beallái.
oikeussubjektien omistus- ja käyttöoikeudet.	Dassážiigo fas besse deaivvadit manne 50 jagi, dainnago buot oktavuođat oarjjás gildojuvvojedje veahážiid mielde.
Jos luonnonvarojen hyödyntämiseen luvan saaneella on kansallisen lainsäädännön	1920-logu rájis jahkái 1936 lei golleáigodat Guoládaga sámiid juohkelágan dutkama dáfus.
säännösten nojalla velvollisuus suorittaa maksu maanomistajalle, kyseisellä luvansaajalla on sama velvollisuus niitä saamelaisia kohtaan, jotka ovat perinteisesti käyttäneet kyseistä	Ilbme nuppelot dieđalaš barggu sámiid birra, ođđa čállingiella ráhkaduvvui, mas ledje latiinnalaš bustávat, sámi studeanttat sáddejuvvojedje Leningradii Davviálbmogiid instituhttii jna.
Sama pätee säännöksiin, jotka antavat maanomistajalle oikeuden tuottoon.	Boazodoalus álge kollektiviseret bohccuid jagi 1928 rájis.
Tässä	Dat dagahii ahte boazolohku njiejai drástalaččat.
ILO:n yleissopimuksen n:o 169 15 artiklan toiseen kohtaan, jota on siteerattu edellä 36	Kollektiviseren lei čađahuvvon jagi 1940, ja dalle ledje sámit 11 kolchosas.
Toinen kappale: On syytä korostaa, että jos kansainvälisestä oikeudesta seuraa	Loahpageahčen 30-logu Stalin-áiggi terror lassánii, mii maid deaividii sámiide.
määräyksiä, jotka antavat saamelaisille oikeuden suurempaan tuottoon kuin tämän	Sámi orohagain mat ledje lahka Suoma ráji, guorranedje olbmot.
sopimuksen säännökset, 37 artikla ei rajoita tällaista oikeutta saada suurempi osa tuotosta. 38 artikla	Olbmát sáddejuvvojedje giddagasleairraide dan botta go nissonolbmot ja mánát biddjojuvvojedje báikkiide mat leat rájis guhkileappos eret.
Edellä 34−37 artiklan määräykset oikeuksista vesialueisiin tai vesialueiden käyttämiseen koskevat vastaavalla tavalla saamelaisten kalastusta sekä vuonojen ja rannikkovesien muuta käyttöä.	Jagi 1937 eiseválddit organiserejedje diggeášši, mii lea nammasuvvan sámiid suollelihttu, mas čuoččuhedje ahte sámit plánejedje vuođđudit sierra stáhta, mii dasto galgá lasihuvvot Supmii.
Kalan ja muiden meren luonnonvarojen saaliskiintiöiden jaossa sekä näiden luonnonvarojen muussa sääntelyssä tulee asiankuuluvasti ottaa huomioon saamelaisten luonnonvarojen käyttö ja sen merkitys saamelaisille paikallisyhteisöille.	Dán dikki geažil dubmehalle 15 olbmo jápmimii, ja 11 olbmo sáddehalle giddagasleairraide, main vánit giige máhccan heakkas ruovttoluotta. Muhtun čielggadeami mielde 48 sápmelačča steavlliduvvojedje 1930-logus, ja 43 sápmelačča sáddehalle giddagasleairraide.
Tämä tulee ottaa huomioon, vaikka käyttö olisi näillä merialueilla vähentynyt tai loppunut sen seurauksena, että saaliskiintiöitä ei ole saavutettu tai että syynä on kalan ja muiden luonnonvarojen käytön muu sääntely.	Sullii 15 jápme juo dutkamiid botta illastemiid geažil. Irolaš ášši lea vel, ahte ieš Stalin árvalii jagi 1948 ahte sámi sosialistalaš republihkka galgá vuođđuduvvot, masa buot njealji riikka sámit galge gullat.
Sama koskee tapausta, jos käyttö on vähentynyt tai lakannut luonnonvarojen ehtymisen seurauksena näillä alueilla.	Dalle eiseválddit mearridedje ”giddet” 10.000-náre boaittobeal báikkiid Sovjehtalihtus, main ii lean perspektiiva, nugo celke.
Tällä artiklalla on ensisijaisesti merkitystä Norjalle sen maantieteellisten olojen takia	Ássiide addojuvvui golmma mánu siste fárret eret ja ohcat ođđa orrunsajiid, dasto bođii buldovssár ja njeiddii viesuid.
ja siksi, että tämänkaltainen perinteinen saamelainen luonnonvarojen käyttö on liittynyt	Eatnašat šadde vuolgit Lujávrái, ja doppe sii orro fulkkiid ja ustibiid geahčen.
laajasti vuonoihin ja rannikkovesiin.	Boađus lei alkoholisma ja ollu iežasgoddimat.
Ensimmäinen kappale: Määräys on otettu mukaan, jotta ei olisi epäilystäkään siitä, että 34−37 artiklojen säännökset koskevat myös vuonoja ja rannikkovesiä.	Lovozero rahpasii olgoriikkalaš álbmotlahtuide easkka jagi 1990. Jagi ovdal ledje Ruošša vuosttamuš sámit okto fitnan Skandinávias almmá dan haga ahte ledje almmolaš sáttagottis.
Saamelaiset ovat siis luonnonvarojen käyttönsä perusteella voineet saada	Áiggiid čađa leat mearriduvvon loahppameahttun ollu lágat, mearrádusat, dekrehtat, ukazat mat čuhcet álgoálbmogiidda.
omistusoikeuden tai käyttöoikeuden vuonoihin ja muihin rannikkovesiin 34 artiklan	Ortnegii gullet 365 paragráfa. 1800-logus ortnet rievdaduvvojedje lasáhusaiguin máŋgii.
Sama suoja, joka koskee 35 artiklan mukaisia maaoikeuksia, koskee myös	Maŋimuš variánta lea jagi 1892 rájis, ja lei fámus gitta Oktober-revolušuvnna rádjai.
merivesiin kohdistuvia oikeuksia. Lisäksi säännöksiä, jotka 36 artiklan mukaan koskevat	Dan ortnega mielde ”ii-ruoššat” juohkásit golmma jovkui: bissovaš ássit, nomádat ja golgolaččat.
luonnonvarojen hyödyntämistä ja muita toimenpiteitä, tulee myös soveltaa niihin	Ruoššat eai sáhttán lobi haga ásaiduvvat guovlluide mat ledje várrejuvvon ii-ruoššaide.
merialueiden luonnonvaroihin, joihin saamelaisilla on omistus- tai käyttöoikeus. Tämä saattaa	Rihkkumiid oktavuođas maid geavahedje erenoamáš njuolggadusaid mat ledje dáid ii-ruoššaid várás.
esimerkiksi koskea öljy- ja kaasuvarojen tutkimusta ja hyödyntämistä. Sama koskee oikeutta	Dát jagi 1822 ortnet dahje dan maŋŋelaš variánttat eai namahuvvo ruoššagielalaš girjjálašvuođas guoládatsámiid birra.
saada korvausta ja osa tuotosta 37 artiklan mukaisesti. Ensimmäisen kappaleen määräys koskee kaikentyyppisiä merivesien luonnonvaroja,	Vejolaš lea gal ahte dat ortnet geavahuvvui sámiide, dainnago daddjojuvvo ahte go komit jovde Lujávrái jagi 1886, de manne máŋga jagi ovdalgo sii ožžo almmolaš lobi ásaiduvvat.
kun taas toinen kappale koskee erityisesti kalastusta ja muuta kiintiöjärjestelmillä säänneltyä	Dárkilis dieđut dan lobi birra eai leat, muhto dovddus lea ahte sámit vuostálaste dan.
34 artiklaa ja merivesiin kohdistuvia oikeuksia koskevia tarkempia tietoja: Norjan	Jagi 1868 guvllolaš eiseválddit sáddejedje jearaldaga sámiide, háliiditgo ásaiduvvat.
ulottuu vielä pidemmälle.	Guokte-čuođis vástidedje ”juo”.
käsittelevän työryhmän mukaan ei voida sulkea pois sellaista mahdollisuutta, että osat	Vejolaš lea ahte dan jearaldagas lei dahkamuš duoinna ortnegiin. Jefimenko čielggadeapmi
vuonosta voivat olla yksityisen omistusoikeuden alaisia, katso mietintö NOU 1993: 34 Oikeus	Aleksandra Jakovlevna Jefimenko (1848-1918) riegádii Guoládaga lullegáddái. Son lei namalassii pomor.
Finnmarkin maa- ja vesialueisiin ja niiden hallinto, s. 121 ja Rt. 1902 sivu 296.	Son almmuhii jagi 1878 artihkkala ”sámiid, gárjilaččaid ja samojedaid juridihkálaš árbevieruin”.
Asiantuntijatyöryhmä ei ota tässä yhteydessä kantaa varsinaiseen kysymykseen siitä,	Sámiid oassi lea siidduin 8-59, dan maŋŋil leat prentejuvvon boares dokumeanttat siidduide 59-89.
kuinka laajalle saamelaisten omistusoikeus vuonoihin ja rannikkovesiin ulottuu, mutta se haluaa tällä määräyksellä korostaa tällaisen omistusoikeuden olevan mahdollisesti olemassa	Sámiid govvideaddji teavstta álggus leat dábálaš dieđut, mat muitalit gos sámit orrot Ruoššas, mii sin lohku lea, sin historjá, sámiid riiddut Beahcán-kloastariin (son doarju sámiid).
siitä riippuen, millaista tämä hyödyntäminen on ollut.	Dasto son govvida ealáhusaid, main deaŧaleamos lea guolásteapmi.
Norjan oikeudessa ei katsota merialueiden käyttöoikeuksien ulottuvan pidemmälle	Ieš juridihkálaš teaksta juhkkojuvvo ná: I Siviila riekti 1. Bearašriekti (náittus, heajat, mieđusruhta)
oikeudet saattavat olla laajempiakin perinnäistapoihin liittyvien seikkojen johdosta.	2. Bearašolbmuid juridihkálaš dilálašvuođat (dáluisidit lea bearraša oktoválddálaš) 3. Hovden ja fuolahus (hovden ii leat Guoládaga sámiin) 4. Opmodaga oamastanvuogit (olmmoš opmodaga háldosis, oastin, skeaŋka, bargobálká) II. Ráŋggáštusriekti (suolavuođat, beahttimat leat laskan maŋimuš áiggiid, boazosuolavuohta dábálaš, jugešvuohta ii mihkkege suttuid) III. Servodateallin, duopmostuollu ja duomu ollašuhttin (stáhta lea stuorra bearaš bajimuš lea cára, geas lea váldi buohkaid badjel, ja juohkehaš geatnegas su jeagadit.
Kalastusoikeuksien osalta yleinen käsitys on nykyään kuitenkin se, että kaikki voivat vapaasti	Ámmátolmmoš lea cára dáhtu čađaheaddji, ja su maid fertejit buohkat jeagadit.)
harjoittaa kalastusta jopa paikoissa, joihin rannanomistajalla on omistusoikeus.	Hálddahuslaččat sámit leat juhkkojuvvon suohkaniidda (rg. volost) ja suohkanat fas siiddaide (rg.
Tästä on	pogost).
poikkeuksena lohenkalastus, joka on rannanomistajan oikeus, katso 15. toukokuuta 1992 lohenkalastuksesta ja sisävesikalastuksesta annetun lain n:o 47 16 §.	Juohke olmmoš ferte vuollánit siidačoahkkima mearrádusaide, mat leat bearašáššiin, duopmostuollo- ja riektegeavvanáššiin, muhto eai ráŋggáštusáššiin, servodatáššiin, oktasaš dinestusaid ja goluid juogadeamis.
Asia ei ole kuitenkaan aina ollut näin.	Siidačoahkkimiidda besset dušše olbmát searvat.
Yksittäisillä henkilöillä tai paikallisyhdistyksillä saattoi olla kalastusta koskevia	Oppalaččat gehččon, de orru cáraáigi leat leamaš viehka positiiva Ruošša álgoálbmogiidda.
Professori Knut Robbersted lausuu asiasta seuraavaa:	Ovdamearkka dihte Erik Solem čállá čuovvovačča: ”..
”Kalastusalueet olivat niin tärkeitä ihmisille, etteivät he kyenneet tulemaan toimeen ilman niitä. Tämän takia ihmisten oli pakko katsoa olevansa laillisesti oikeutettuja käyttämään kalastusalueita samalla tavalla kuin maita ja metsästysmaitakin.	Ruošša lea gitta gávccenuppelotčuođis juo váldán dan beali, ahte ollásit dahje muhtun muddui lea dohkkehan dan riekteortnega mii guđege álbmogis lei ovdalgo šadde Ruošša stivrra vuollái.
Näyttää siltä kuin tätä aluetta koskevat säännöt olisivat suurin piirtein samanlaiset kuin maaalueita koskevat. ” (Historiallinen katsaus, päivätty 20. helmikuuta 1950 (Ulkoministeriötä varten kalastusraja-asian yhteydessä tehty selvitys) s. 5–6.)	Eará ládje go skandinávialaš vuolggahussárdnideaddjit dahke iežaset áŋgirvuođas, guđet dáhtto jávkadit sámiid ”čádjádusaid” (”diidaoskkuid”), de ruošša girkolaččat deattuhedje eambbo olgguldas girkomeanuid go siskkáldas váikkuhusa.”
1700- ja 1800-luvun aikana samanaikaisesti elinkeinojen liberalisoitumisen kanssa	Sovjetváldi mearridii guvttiin mearrádusain jagiid 1925 ja 1926 váldit atnui tearpma ”davi unnalohkosaš álbmogat”.
alkoi vallata alaa käsitys, jonka mukaan meressä kalastaminen on vapaata kaikille.	Dán jovkui rehkenastojuvvojedje álggus 26 álbmoga, ja sámit ledje okta dain.
kuitenkin olemassa paljon esimerkkejä siitä, että paikallisten ihmisten käsitykset	Bajimuš lohkorádji čoahkidii 50.000 olbmo, namalassii ahte stuorit álbmogat eai šaddan dan listui.
kalastusoikeuksista säilyivät lainoppineiden opeista huolimatta.	Unnimus álbmot, orohkat, ledje jagi 1926 162 olbmo, ja stuorimus, evenkkat, 38.805 olbmo.
Yksi esimerkeistä koskee Varanginvuonossa harjoitettua kalastusta.	Dát álbmogat ožžo dihto nugohčoduvvon sierravuoigatvuođaid, mat leat ain odnege.
Finnmarkin kalastuskomitea vuodelta 1891 (Den finmarkske Fiskerikommission af 1891) ilmoittaa, että Varanginvuonossa on pidetty edelleen	Jagi 1993 mearridii Nationalitehtaráđđi Ruošša Lihttoválddi Alimus Sovjetas, ahte stuoridit dán joavkku golmmain álbmogiin mat orrot Kemero-guovllus, mii lea viehka guhkkin lulde.
tiukasti kiinni vanhasta perinnäistavasta, joka antaa oikeuden jakaa käyttäjien	Dál geavahit ođđa tearpma ruoššagillii, ”tuzemets” = álgoássi”.
kesken (mietintö (1894) s. 15). Erityistä kiinnostusta herättää se, miten tärkeinä Norjan valtio itse piti paikallisia	Paragráfas 1 rehkenastet daid álbmogiid maidda dát ortnet guoská, sullii 40 álbmoga, muhto sámit eai namahuvvo, nu ahte dat ii oro sámiide mearkkašan maidege.
perinnäistapoja kiistellessään Ison-Britannian kanssa kalastusrajoista.	Jagi maŋŋil almmuhuvvo mearrádus dáid hálddahusorgánaid rievttálaš doaimmain.
halunnut hyväksyä Norjan vuonna 1935 asettamaa kalastusrajaa Trænasta Varangiin.	Jagi 1929 mearriduvvo álbmotlaš unnitloguid áššeolbmáid ortnet.
neljän meripeninkulman pituisen kalastusrajan perusteena oli perusviiva, joka ei seurannut	Dakkár áššeolbmáid (ombudsmän) lei vejolaš nammadit sierra dásiin, dattetge ii suohkana dásis.
rannikkolinjaa vaan joka vedettiin mantereen, saarien ja luotojen kiintopisteiden välille.	1930logus hálddahus organiserejuvvui nu, ahte unnalohkosaš álgoálbmogat ožžo iežaset nationála guovlluid (okrug).
Iso	Guoládagas vuođđuduvvui suohkan, mii njuolga gohčoduvvo Sámi suohkanin (ry. Saamskij rajon), mas Jokanga lea guovddáš.
Britannia vei asian Kansainväliseen tuomioistuimeen, joka ratkaisi sen vuonna 1951 Norjan	Sovjetuniovnna vuosttamuš vuođđoláhka, mii lea 10.7.1918 rájis, ii namat maidege unnitloguin iige álgoálbmogiin.
Tässä asiassa Norja pyrki osoittamaan toteen, että oppi ”vapaasta kalastuksesta” ei	Nu lea maid duohta jagi 1936 vuođđolága hárrái, nugohčoduvvon Stalin-konstitušuvdna.
ollut koskaan saanut jalansijaa Norjan rannikolla. Tuomio osoittaa ratkaisun kannalta	Sámegiela oahpahus nogai skuvllas, ja sámi oahppogirjjit, mat ledje almmuhuvvon, billistuvvojedje.
keskeistä olleen, että Norja pystyi näyttämään toteen pitkin rannikkoa tapahtuneen	Maŋŋil soađi Sovjet váikkuhišgođii doaba ”ođđa historjjálaš ovttastus, sovjet-álbmot”.
kalastusvesien historiallisen käytön ja perinnäistapoihin perustuvien paikallisten sääntöjen	Sovjet-álbmot galggai šaddat homogena joavkun, mii geavahii ruoššagiela. Ollu nationála guovllut ja suohkanat jávke.
Yhtenä esimerkkinä siitä, että paikalliset perinnäistavat ovat säilyneet aina meidän	Jagi 1970 lei nenehcalaš giella áidna davvegiella maid oahpahedje skuvllas, čieža giela oahpahuvvojedje vieris giellan.
päiviimme asti ja että myös korkein oikeus on tunnustanut ne, on Kåfjord-tuomio, katso Rt.	Njukčamánus 1957 almmuhuvvui ortnet ”Doaibmabijuid birra mat galget buoridit davvilaš álbmogiid ekonomalaš ja kultuvrralaš ovdáneami”.
1985, sivu 247. Asia on saanut alkunsa Kåfjordin (Gáivuotna) saamelaiskunnassa eli samassa	Dát lei geavadis dakkár árvalus, ahte dát álbmogat galget ásaiduvvat ja unna gilážiin olbmot gurrejuvvot, mii sámiid dáfus geavai jagi 1964.
kunnassa kuin Svartskogen-asia, katso Rt.	Sámiid dáfus álggii juoga dáhpáhuvvat 1980-logus.
2001 sivu 1229. 35 artiklaa ja merivesiin kohdistuvia oikeuksia koskevia tarkempia tietoja: Valtion	Dalle lei hálddahusas Lujávrris juogalágan árvodásseortnet: bajimusas ledje ruoššat, dasto komit, ja vuolimusas ledje sámit.
velvollisuus määritellä saamelaisten oikeudet koskee 38 artiklan määräyksen mukaan myös merivesiin kohdistuvia oikeuksia.	Loahpageahčen Sovjetáigodaga, suohkanis lei nugohčoduvvon álbmoga válljen orgána, mas ledje 55 áirasa, ja sis golmmas ledje sámit.
Tässä yhteydessä voidaan myös viitata suurkäräjien lakivaliokunnan lausuntoihin, jotka liittyvät Finnmarkin läänin maa-alueisiin ja luonnonvaroihin liittyvistä oikeudellisista	Jagi 1982 ilmmai vuosttaš áppesgirji gielddasámegillii 1930-logu rájis, jagi 1983 vuosttamuš sápmelaš searvvai davviriikkalaš sámekonferensii, ja radiosáddagiid álggahedje sámegillii Lujávrri kábelfierpmádagas.
olosuhteista ja niiden hallinnosta 17. kesäkuuta 2005 annettuun lakiin n:o 85. Finnmarkin lain	Dan lága gohčodedje ná: ”Sivaid birra manne stáhta stivre sosio-ekonomalaš ovdáneami Ruošša lihttoválddi davveoasis.”
vaikutusalue on rajattu Finnmarkin läänissä sijaitseviin vesistöihin ja kiinteään omaisuuteen eikä siis koske merivesialueita, katso 2 §.	Jagi 1991 rájis leat boahtán máŋga lága, skihkádusa, mearrádusa, lihttoválddálaš dási mearrádusa, mat gusket davvilaš álgoálbmogiidda:
Lakivaliokunta lausuu kuitenkin, että merivesiin kohdistuvia oikeuksia on syytä selvittää tarkemmin, ja esittää yhtenä mahdollisuutena, että	”Ruošša lihttoválddi gielas” 1991 (láhka man mielde Ruošša álbmotláhtuin lea lohpi oažžut oahpahusa iežaset gillii jos dat leaš vejolaš, álbmogat main váilu čállingiella, galget oažžut vejolašvuođaid ráhkadit dakkára).
Finnmarkin komission mandaattia (katso lain 5 luvun 1 kohta) laajennetaan myöhemmin niin, että se käsittää myös merivesikalastukseen liittyvät oikeudet, katso valiokunnan mietintö	”Logahallan mas namahuvvojit dat main orrot unnalohkosaš davveálbmogat” 1993 (ráđđehusa skihkádus, mas namahuvvojit Lujávrri, Kola ja Kovdor suohkanat Murmánskka oblasttas).
O.) n:o 80 (2004−2005) s. 30−31. 36 artiklaa ja merivesiin kohdistuvia oikeuksia koskevia tarkempia tietoja: 36	”Heahtedilis mii lea davi unnalohkosaš álgoálbmogiid ekonomiijas ja kultuvrras, Siberias ja Gáidagas Ásias” l995 (duma mearridan skihkádus).
artiklan toisen ja kolmannen kappaleen säännöstä sovelletaan näin ollen silloin, kun öljy- ja	”Eatnanvuloš luondduriggodagaid geavaheamis” 1995 (láhka man mielde oassi vuoittus galgá mannat guovllu álgoálbmogiidda).
kaasuesiintymiä tutkitaan ja hyödynnetään sellaisilla vuono- ja rannikkoalueilla, joihin saamelaisilla on oikeuksia 38 artiklan ensimmäisen kappaleen nojalla.	”Erenoamážit gáhttejuvvon luondduguovlluid birra” 1995 (láhka man mielde álgoálbmogiin lea vuoigatvuohta joatkevaččat geavahit nationála párkkaid ja sullasaččaid).
kaasuesiintymien hyödyntäminen edellyttää laitteistojen rakentamista myös mantereelle,	”Elliid birra” 1995 (láhka man mielde álgoálbmogiin besset geavahit iežaset dološ meahcástanvugiid).
mistä yhtenä esimerkkinä on Finnmarkin Snøhvit- eli Lumikki-kaasukenttä. 34−37 artiklat	”Nannánjuolggi birra” 1995 (láhka man mielde álgoálbmogiin ja davi eará ássiin lea vuosttašvuoigatvuohta geavahit ealli resurssaid).
sääntelevät suoraan tätä mantereella tapahtuvan toiminnan osaa. Myös merivesialueella voidaan ajatella tapahtuvan kalavaroihin vaikuttavia	”Bargguidahttimis” 1996 (láhka man mielde stáhta erenomážit galgá fuolahit álgoálbmogiid bargguidahttima vuhtii válddedettiineaset sin árbevieruid).
Ne saattavat muun muassa liittyä kalankasvatuslaitoksiin ja muiden merivesialueella sijaitseviin laitoksiin.	”Nationála ja kultuvrralaš autonomiija birra” 1996 (hirbmat viiddis láhka man mielde stáhta galgá fuolahit ahte iešguđetge álbmoga kultuvra seailu ja ovdána, 21 paragráfa).
määräystä sovelletaan vastaavalla tavalla myös merivesialueeseen. 37 artiklaa ja merivesiin kohdistuvia oikeuksia koskevia tarkempia tietoja: 37 artiklan	”Lihttoválddi ulbmil prográmma birra”, davi unnalohkosaš álgoálbmogiid ekonomalaš ja sosiála ovdáneapmi jahkái 2000” 1996 (ráđđehusa mearridan skihkádus).
määräystä korvauksen saamisesta sovelletaan myös merivesiin kohdistuviin oikeuksiin. Esimerkkinä tästä voidaan viitata Rt.	”Ruošša lihttoválddi vuovdeláhka” 1997 (láhka man mielde álgoálbmogat besset geavahit vuovddi mávssekeahttá das maidege, namalassii njeaidit muoraid jna.).
kalastajat saivat korvausta vesivoimalaitoksen laajennuksen yhteydessä aiheutuneista	”Lihttoválddi ulbmilprográmma ’Davi mánát’ áigodahkii 1998-2000”, 1997 (ráđđehusa mearridan skihkádus).
vahingoista.	Ođđaseamos lágat
Myös 37 artiklan määräyksiä, jotka koskevat maksun saamista tai oikeutta saada	Álgoálbmogat fertejit ohcat, jos dát guovllut galget julggaštuvvot árbevirolaš duovddageavahusguovlun.
osa tuotosta luonnonvarojen hyödyntämisen yhteydessä, sovelletaan vastaavalla tavalla merivesialueen luonnonvarojen hyödyntämisen yhteydessä.	Ruošša dutkiid mielde, mat dutket álgoálbmotáššiid, de Ruošša ráđđehus lea máŋimuš áiggiid ođđa láhkaárvalusaiguin fallehan dán golmma lága norpmaid.
Toinen kappale: Kuten ensimmäistä kappaletta koskevissa huomautuksissa on mainittu, Norjan oikeudessa kalastuksen katsotaan pääsääntöisesti olevan vapaata kaikille.	Go moadde mánu ledje gollan dan rájis go láhka mearriduvvui árbevirolaš duovddageavaheamis, dohkkehuvvui nubbi eananláhka mii heaittiha vuoigatvuođa geavahit eatnamiid nuvttá, ja mii nu duššada vuoigatvuođa ađđit eatnamiid álgoálbmogiidda.
Ammattikalastusta säännellään kuitenkin kiintiöjärjestelmillä liikakalastuksen välttämiseksi.	Seammá norpmat leat eanandoalloeatnamiid lágas, maid duma dohkkehii 2002. Eanaš boazoduovdagat gullet dán lága vuollái.
Toisen kappaleen määräys velvoittaa valtiota ottamaan huomioon saamelaisten	Seammá prinsihpat gávdnat maid vuovdelágas.
luonnonvarojen käytön saaliskiintiöitä jaettaessa.	Mat álbmogiid gullet doahpagii ”álgoálbmogat” Ruošša bealde?
kalastuskiintiöistä eteläsaamelaiset paikallisyhteisöt eivät tule toimeen, katso tässä yhteydessä myös 6 artiklan toinen kappale, jossa käsitellään valtion velvollisuuksia suhteessa	Čujuhettiinis láhkii ”Álgoálbmogiid vuoigatvuođaid dáhkidemiid birra Ruošša lihttoválddis ” (1999), presideanta Putin ásahii 24.3.2000 ortnega mii listuda Ruošša unnalohkosaš álgoálbmogiid.
Toisen kappaleen määräys pätee, vaikka ensimmäisessä	Listtus oidnojit 45 álbmotčeardda, main máŋga leat hirbmat apmasat.
kappaleessa mainittuja oikeuksia ei olekaan vahvistettu.	Das eai leat duššefal davi unnalohkosaš álbmogat, muhto unnalohkosaš álgoálbmogat beroškeahttá das gos sii orrot.
Kysymystä kalastuksen sääntelyssä sovellettavista saamelaisten oikeuksista selvitti	Dihtosis lea dušše okta čielggadeapmi Ruošša sámiid riektedili birra, mii lea čállojuvvon oarjemáilmmi gillii.
vuonna 1990 Carsten Smith, katso Lov og Rett -julkaisu 1990, s. 507 alk. Hän kiinnittää artikkelissaan huomiota siihen, että kalavarat ovat osa saamelaisten aineellista	Dat lea Sámiid vuoigatvuođaid lávdegotti raporta ”Russiske samers rettssituasjon” (Ruošša sámiid riektedilli), mii lea jagi 1995 rájis ja maid Lars-Nila Lasko, Sergei Marotsjkin ja Sergei Nikitin čálle.
kulttuuriperustaa ja että saamelaisilla on oikeus vaatia kansalaisoikeuksia ja poliittisia	Das leat 37 teakstasiiddu, ja maŋimuš 11 siiddu gieđahallet sámiid ja eará davveálbmogiid dili.
oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen (KP) 27 artiklan mukaisia positiivisia erityistoimenpiteitä.	Dasto sii čujuhit sierranas lágaide mat leat dohkkehuvvon jagi 1991 rájis, mat leat sullii seammahagat mat namahuvvojedje dás ovdalis.
27 artikla ei käsitä ainoastaan erityisiä kulttuurisidonnaisia elinkeinoja	Dasto geahčadit sierranas prográmmaid mat galget veahkehit dáid álgoálbmogiid seailut álbmogin.
ahtaassa merkityksessä − eli elinkeinoja, joilla on selkeä saamelainen erityispiirre − niin kauan kuin on kysymys tällaisesta jatkuvasti tärkeän kulttuuriperustan muodostavasta	Vaikko buot dát lágat ja mearrádusat leat, de duođaštit Lasko gázzi čuovvovačča: ”Buohkanassii lea dás sáhkan ii nu doarvái ráhkaduvvon normatiiva ja rievttálaš vuođđu Davvi-Ruošša unnitálbmogiid vuoigatvuođaid sihkkarastimii”.
perinteisestä saamelaisesta luonnonvarojen käytöstä.	Vuos gerdot lihttoválddi dási sierranas mearrádusaid, mat sáhttet guoskat sámiide.
KP:n 27 artiklassa käsitellään valtion toimenpiteiden lopputulosta, jota on määrä arvioida saamelaisten tarpeitten pohjalta.	Dan almmolaš namma lei ”Davvilaš álgoálbmogiid doaimmaid lávdegoddi”, ja das barggaiga eanaš okta sápmelaš ja okta ruošša ámmátolmmái.
Saamelaisen kulttuurin suojelun ja kehittämisen keskeisenä edellytyksenä on saamelaisten asutuksen ylläpitäminen saamelaisissa paikallisyhteisöissä.	Dat lei eiseválddiid ja sámiid gaskkusteaddji lađas, ja dat oaččui viehka ollu doaibmanfriddjavuođa geavadis, veahkehii sámi studeanttaid jna. Lávdegoddi sirdojuvvui máŋgii hálddahusa siskkobealde ovdalgo loahpas heaittihuvvui.
Rannikon paikallisyhteisöjen asukkaat ovat erittäin riippuvaisia kalastuksesta, jolla on suuria seurausvaikutuksia muuhun	Dan sadjái ráhkadedje jagi 2004 ođđa orgána, man jođiheaddjin lea nuorra sápmelaš, ”Murmansk Regional Centre of indigenous peoples of the North”.
työllistymiseen.	Dat fuolaha daid seammá áššiid go heaittihuvvon lávdegoddige.
Kalastuksen sääntelyt ovat siis sentyyppisiä sääntelyjä, joilla on olennaista	Leana dási dumas eai leat sápmelaččat geat bealuštit sámiid beroštumiid.
merkitystä kulttuuriperustalle.	Sátni ”ustav” lea ”Rysk-svensk ordbok” sátnegirjjis, 1916 = reglemente, förordning, lag, författning, ja sánit ”osnovnoj zakon” = grundläggande lag (dasto ii mearkkaš ”grundlag, konstitution”).
Kalastuksen säänteleminen kiintiöillä on yksi sen kaltaisista kysymyksistä, joista saamelaiskäräjät voivat vaatia neuvottelujen käynnistämistä 16 artiklan nojalla.	Reglemeanttas lea čuovvovaš oasit: Oassi I. Dábálaš mearrádusat Kapihttal 1. Sivat leana konstitutionála-rievttálaš dássái Kapihttal 2. Murmánskka leana territoriija.
39 artikla	Hálddahuslaš-territoriijalaš juohku Kapihttal 3. Murmánskka leana stáhtaválddi organiseeren Oassi II. Olbmo ja servodatláhtu vuoigatvuođat, friddjavuođat ja geatnegasvuođat Kapihttal 4. Olbmo ja servodatláhtu vuoigatvuođat, friddjavuođat Murmánskka leanas Oassi III. Doaimmaid čađaheami juohku Lihttoválddi ja Murmánskka leana gaskkas Kapihttal 5. Doaimmat maid lihttováldi fuolaha ja doaimat mat čađahuvvojit ovttasráđiid Kapihttal 6. Doaimmat maid Murmánskka leana fuolaha Oassi IV. Opmodat, ekonomiija ja ruhtaáššit (finánsa) Kapihttal 7. Murmánskka leana opmodagat Kapihttal 8. Ekonomalaš politihka vuođđu Kapihttal 9. Murmánskka leana finánsavárit, leana bušeahtta ja vearro- ja bušeahttavuoigatvuođat Oassi V. Sosiálapolitihkka Kapihttal 10. Sosiálapolitihka vuođđoulbmilat Kapihttal 11. Bajásgeassin, oahpahus, kultuvra ja dieđa Kapihttal 12. Veahkadaga sosiála suodjalus, bargosuodjalus ja dearvvašvuohta Oassi VI. Stáhtaválddi čađaheapmi Murmánskka leanas Kapihttal 13. Stáhtaválddi láhkamearrideaddji (ovddasteaddji) orgána Murmánskka leanas Kapihttal 14. Leana guverneara Kapihttal 15. Fápmočađaheami orgánat Murmánskka leanas Kapihttal 16. Leanaduma, guverneara ja fápmočađahanorgánaid gaskavuohta Kapihttal 17. Duopmostuolloásahus.
Alueiden ja luonnonvarojen hallinto	Dábálaš áššáskuhttiid bearráigeahčču Oassi VII. Báikkálaš iešstivren Oassi VIII. Mo reglemeanta rievdaduvvo ja dievasmahttojuvvo (komplehttejuvvo) Oassi IX. Loahpalaš ja gaskaboddasaš (rievdodilálaš) mearrádusat
Niiden oikeuksien lisäksi, jotka saamelaisilla omistus- tai käyttöoikeuden muodossa on, tulee saamelaiskäräjillä olla 16 artiklan mukainen osallistumisoikeus 34 ja 38 artiklassa tarkoitettujen alueiden julkiseen hallintoon.	Sámit namahuvvojit njuolga duššefal oasis II, kapihttalis 4 ja paragráfas 21: 1. ”álbmolaš unnitloguid suodjalus ja dan čađaheapmi, mat orrot Murmansk leana guovllus, čađahuvvo Ruošša lihttoválddi vuođđolága ja lihttoválddálaš láhkaásaheami mielde, 2. Stáhtalaš orgánat Murmánskka leanas veahkehit Guoládaga álgoálbmoga – sámiid – ollašuhttit iežaset vuoigatvuođaid seailluhit ja ovddidit eatnigielaset, álbmotlaš kultuvrra, árbevieruid ja doahppádemiid, 3. Dain suohkaniin main sámit leat árbevirolaččat orron, sii galget ávkašuvvet iežaset árbevirolaš luondduealáhusaiguin ja fitnuiguin”.
Määräyksen tarkoituksena on taata saamelaiskäräjien osallistuminen maa-alueiden ja	Paragráfa 24 cealká ahte stáhta ja leana ovttas galget suodjalit davi čearddalaš joavkkuid dološ ássanguovlluid ja árbevirolaš eallinvuogi.
luonnonvarojen, kuten esimerkiksi yleisen maankäytön, julkiseen hallintoon. 39 artiklan	Paragráfa 40 cealká ahte ekonomalaš politihkka maiddái galgá siskkildit doarjaga unnalohkosaš čearddalaš joavkkuid árbevirolaš ealáhusaide.
mukainen oikeus ei koske ainoastaan alueita, joihin saamelaisilla on omistusoikeus, vaan	Lujávrri suohkan lea virgái bidjan olbmo guhte galgá gieđahallat álgoálbmotáššiid. Sámi ”bearašovttastumit”
myös alueita, joihin heillä on käyttöoikeus. Määräys käsittää myös 38 artiklassa mainitut	Sivva dáiddá ovttastumiide lea jagi 2000 láhka, mii gieđahallá dakkár ovttastumiid.
Viittaus 16 artiklaan tarkoittaa, että saamelaiskäräjät voi toisen kappaleen mukaan	Dieđuid mielde Guoládaga sámit leat vuođđudan ovcci dakkár bearašovttastumiid.
vastustaa ”sellaisia toimenpiteitä, jotka voivat merkittävästi loukata saamelaisten kulttuurin, elinkeinojen tai yhteiskuntaelämän perustavanlaatuisia elinehtoja”, katso 16 artiklaa koskevat	Dát ovcci ovttastumi deaivvadedje skábmamánus jagi 2003 ja ráhkadedje plána man vuođul buoridit Guoládaga sámiid ekonomalaš, juridihkálaš, sosiála ja kultuvrralaš dili.
huomautukset.	Plána ulbmil lea
Luonnonvarojen hyödyntämisen ja luontoon kajoamisen osalta tämän artiklan	- koordineret prošeavttaid mat gusket sámi ekonomalaš ja kultuvrralaš doaimmaide
määräystä täydennetään 36 artiklalla.	- dahkat sámi kultuvrra eambbo dovddusin
Jos luonnonvarojen tutkimiseen tai hyödyntämiseen	- hábmet vuođustusa daidda maidda sáhttet ohcat doarjagiid
saatu lupa on annettu 36 artiklan nojalla, jatkotutkimusten suorittamisen ja luonnonvarojen	Dasto leat vel bidjan sierra ulbmiliid guđege sámi ealáhussii: boazodollui, guolástussii, duodjái, sávzzadollui, eanandollui ja turismii.
hyödyntämisen yhteydessä sovelletaan 39 artiklan määräystä. 40 artikla	Dan dárbui maid čujuhit, ahte galggašedje oažžut áigái sámi parlameantta Guoládahkii.
Ympäristönsuojelu ja ympäristöhallinto	Duot guokte sámi váldoorganisašuvnna, AKS ja OOSMO, dolle gieskat (guovvamánus 2005) čoahkkima mii nammadii bargojoavkku bargat Ruošša beallásaš sámedikki vuođđudeami áššiin.
Valtioiden tulee yhteistyössä saamelaiskäräjien kanssa harjoittaa aktiivista ympäristönsuojelua varmistautuakseen 34 ja 38 artiklassa tarkoitettujen saamelaisten maa- ja vesialueiden kestävästä kehityksestä.	Loahpageahčen dohkkehuvvon dokumeantta, leat golmma mielddusin ”the best ways to secure the Kola Sami´s interests”, árvalusat das, mo plána galgá čađahuvvot, ja listu mii čájeha sámi organisašuvnnaid mat leat registarastojuvvon Ruoššas, poastačujuhusaiguin.
Saamelaiskäräjillä tulee olla 16 artiklan mukainen osallistumisoikeus ympäristöhallintoon, joka vaikuttaa näihin alueisiin.	Dakkárat ledje čiežanuppelohkái skábmamánu 4. b. 2003. Čoahkkimis vuođđudedje ovccelahtot bargojoavkku, mii joatká barggu.
suojelemaan saamelaisten maa-alueita vuonot ja rannikkovedet mukaan luettuina.	Bargui leat ožžon veahki Norggas, Danmárkkus ja Estlánddas.
Tämä on	Dat plána lea maid eŋgelasgillii, ”The Plan of Economical and Social Development for the Kola Sami Ancestral Communities > 2004”, 14 siiddu guhku.
tärkeää saamelaiskulttuurin aineellisen perustan varmistamiseksi, katso 33 artikla.	Sis lea maid neahttasiidu: www.kolasaami.org. Oppalaččat Guoládaga sámiid dilis
Toisen kappaleen mukaan yhteistyön tulee tapahtua 16 artiklan määräysten mukaisesti, koska 40 artiklassa mainitut kysymykset ovat saamelaisille merkitykseltään	- sámit ožžot dihto sajiin bivdit sáimmaiguin nuvttá dahje vuollegis mávssu ovdii (nubbi ášši lea dat ahte eiseválddit dávjá addet dakkár bivdosajiid main eai leat guolit)
olennaisia asioita.	- sámit ožžot nuvttá njeaidit vuovddi (50 m3 jahkái)
Saamelaiskulttuurin aineelliseen perustaan eivät vaikuta ainoastaan fyysiset	- boazovázzit ožžot ”vuoládusa” go láigohit guohtuneatnamiid
toimenpiteet ja luontoon kajoaminen vaan myös eläimiin ja faunaan kohdistuvat laajat	- sámi studeanttat ožžot álkibut saji muhtun allaskuvllaide ja universitehtaide
suojelutoimet, kuten petoeläinhallinto ja kansallispuistoja koskevat määräykset.	Ovdalaš áiggi sámit maid ožžo nuvttá reseaptadálkasiid, muhto gieskat dat ortnet heaittihuvvui.
Saamelaiskäräjillä on myös oikeus osallistua tällaisten toimenpiteiden suunnitteluun	Dihto erenoamášvuoigatvuođat gullet dušše sámiide, guđet orrot Lujávrris, Kolas ja Kovdoris (geahča listtu mii lea dás ovdalis).
ilmastonmuutosten vaikutusten torjumiseksi. Artikla on sopusoinnussa Rion kokouksessa vuonna 1992 hyväksytyn ympäristöä ja	Oppalaččat gehččon, de Guoládaga sámit ellet garra eallima, muhto gaskaneaset Lujávrri sámiid servvoštallamat leat virkui ja dahkaluddakeahttái.
kehitystä koskevan julistuksen kanssa. Rion julistuksen periaatteita selostetaan julistuksen 22	Sii galledit guhtet guimmiideaset maŋŋit eahkedis, eai riŋges ovddalgihtii muitalan dihte ahte bohtet fitnat.
41 artikla Saamelaisten elinkeinojen suoja	Sámesearvvit lágidit feasttaid jeavddalaččat.
Saamelaisten elinkeinojen ja luonnonvarojen käytön tulee nauttia erityistä suojelua oikeudellisten tai taloudellisten toimenpiteiden kautta siinä määrin kuin ne muodostavat tärkeän perustan kulttuurille.	Kultuvra lea ovdánan viehka johtilit maŋimuš guovttelot jagis. Dat lágat mat leat mearriduvvon Moskvas, leat guhkkin eret Guoládaga sámiid beaivválaš eallima, ja erenoamážit boazodoalus lea dilli lossat.
Saamelaisten elinkeinona ja luonnonvarojen käyttönä pidetään sellaista toimintaa, joka on olennaista saamelaisten paikallisyhteisöjen säilyttämiseksi ja kehittämiseksi.	Báhčinsuolavuohta lea valjis, muhto dasa eai veaje lágat maidege, go eai leat mekanismmat daid bearráigeahččat. 1. Álgosátni
Ensimmäinen kappale: Muut samoja resursseja hyödyntämään pyrkivät tahot	Iešmearrideami vuođđojurdda badjánišgođii čuvgehusáiggi mielde, 1700-jagi loahpageažis.
vastustavat voimakkaasti saamelaisten perinteisiä elinkeinoja, kuten poronhoitoa, metsästystä,	Dalle impirduvvogođii álbmogiid iešmearridanvuoigatvuođa árvu danguvlui ahte livčče ideologalaš ja politihkalaš vuođđojurddan.
kalastusta, maanviljelyä, duodjia ym. Jos saamelaisten yhteiskuntaelämä ja kulttuuri on määrä	Ja dan áiggis ovddosguvlui lea dát vuođđojurdda ožžon hui alla ja fuopmášuhtti dási buorremuddui eanáš politihkalaš ovdánemiin.
säilyttää, saamelaisten elinkeinoja on aivan välttämätöntä suojella niin oikeudellisesti kuin taloudellisestikin.	Maŋŋá go ON (Ovttastahtton Nášuvnnat) vuođđuduvvui jagis 1945, sajáiduvvagođii iešmearrideami vuođđojurdda nu čavgagin ahte gárttai buot álbmogiid vuoigatvuohtan.
Oikeudellinen suojelu voi esimerkiksi poronhoidon osalta olla poronhoitoalueitten suojelua ja kalastuksen osalta sisäjärviin, jokiin ja merialueisiin	Iešmearridanvuoigatvuohta lea dovddahuvvon ON:a ásahusain, ON:a Álbmotlaš ja Politihkalaš Vuoigatvuođa Konvenšuvnnas ja maiddái ON:a Ekonomálaš, Sosiála ja Kultuvrralaš Vuoigatvuođa Konvenšuvnnas.
kohdistuvien paikallisten kalastusoikeuksien suojelua. Taloudellisten toimenpiteiden	Maiddái oidno hui valljet ja čielgasit nuppiid-ge guovddáš álbmotvuoigatvuođalaš instrumeanttain.
yhteydessä tulee ottaa huomioon saamelaisten pienen mittakaavan elinkeinojen	Lea maid moanaid gerddiid dovddastuvvon ON: Duopmostuolus (International Court of Justice).
erityisolosuhteet.	Álggos iešmearridanvuoigatvuohta čuolbmaduvvui viehkamuddui koloniijaid ieččanasvuođa rahčamiidda ja ođđa álbmotstáhtáide mat das maŋŋá ceagganišgohte ja šadde duohtan.
Maanviljelyyn kohdistuvat taloudelliset toimenpiteet on usein suunniteltu sellaisiksi, että ne soveltuvat paremmin suurempiin yksiköihin ja muihin ilmasto-oloihin kuin	Dán áigodaga mielde gehččui ja ipmirduvvui iešmearridanvuoigatvuohta seammaláhkái go dan oktavuođas goas diehto eanagáhppálga ássit, makkár-fal čerdii ležžet gullevaččat, gáibidišgohte ásahit iežasit stáhta.
saamelaisalueiden olosuhteisiin.	Maŋimuš 20-jagi siste goit lea čielgaseabbot oidnošgoahtán ahte vuoigatvuohta oažžut iešmearrideami, galggašii leat buot álbmogiid vuoigtavuohta, ja ii dušše geavahuvvot koloniija áššiid oktavuođas.
Lisäksi taloudellisia toimenpiteitä ei ole useinkaan sopeutettu näillä alueilla harjoitettavien yhdistelmäelinkeinojen mukaisiksi.	Dál go duoba»álbmot” ii šat dušše dárkkut stáhta ássit lohkkon oktiibuot, lea ON-vuogádat geavahišgoahtán iešguđetlágán bargančielggadusa»álbmot””-duohpagii.
Merikalastuksessa ammattikalastuksen harjoittaminen perustuu tavallisesti kalastuskiintiöiden jakoon.	Maiddái lea ON, danrájis go lea háleštišgoahtán eamiálbmogiid vuoigatvuođain, atnigoahtán moattelágán čielggadusa»álbmot”»álbmot”-duohpaga oktavuođas.
Kalastuskiintiöiden osalta viitataan 38 artiklan toiseen kappaleeseen. Toisessa kappaleessa määritellään, mitä on pidettävä ensimmäisen kappaleen	ON maiddái lea, dan rájis go gieđahallagođii eamiálbmot-áššiid, atnigoahtán diehto bargančielggadusaid dakko mii gusto duohpagii»eamiálbmot”.
mukaisina saamelaisina elinkeinoina ja luonnonvarojen käyttönä.	Lea čielggas ahte ovtta stáhta čearus sáhttet gávdnot eambo-go dušše okta álbmot.
pidetään niitä elinkeinoja ja sellaista luonnonvarojen käyttöä, jotka ovat olennaisia saamelaisten paikallisyhteisöjen säilyttämiseksi ja kehittämiseksi.	Ja veadjá leat hui váttis jierpmálaččat earuhit eamiálbmogiid ja nuppiid olmmošjoavkkuid gaskkas nu ahte livčče sudja doalahit dan ahte dáin álbmogiin lea iešguđetlágán vuoigatvuođat.
vaihtelut ovat suuria ja koska elinkeinomuodot muuttuvat ajan kuluessa, asiantuntijatyöryhmä ei ole halunnut varsinaisessa artiklassa luetella erityisiä elinkeinoja tai luonnonvarojen hyödyntämismuotoja.	Danne leat máŋga gelbbolaš ON-ásahusa, dakkárat-go Olmmošvuoigatvuođa komitea, Nállevealáheami komitea ja Olmmošvuoigatvuođaid Vuollekomitea, dáid maŋimuš áiggiid olu háviid duođaštan dan ahte eamiálbmotjoavkkut hui bures vedjet leat dakkár olbmot geaidda galggašii dovddastit vuoigatvuođa iešmearrideapmái.
Esimerkkeinä elinkeinoista ovat kuitenkin merikalastus ja kalastus vesistöissä, maanviljely ja poronhoito.	Maiddái dakkár ovttastumit go omd. Eurohpá Uniuvdna (EU) leat mieđihan ahte eamiálbmogiidda berre juolluduvvot iešmearrideami vuoigatvuohta.
Esimerkkeinä muusta luonnonvarojen hyödyntämisestä	Ferte gal lihkká-ge atnit muittus ahte eai buot álgoálbmotjoavkkut mat vaikke ieža dadjet-ge sii leat eamiálbmogat, datte-ge olmmošvuoigatvuođalaččat deavdde gáibádusa man mielde livčče»álbmogin”.
ovat metsästys, marjastus ja kotitarvekalastus. Rajan vetäminen syrjäseutujen elinkeinojen ja	Jos dát galgá ollášuvvat, ferte áššáiguoski olmmošjoavku deavdit daid eavttuid mat olmmošvuoigatvuođa gáibádusa mielde leat dán álbmoga iešvuohtan.
luonnonvarojen muun hyödyntämisen välillä on liukuva. Saamelaisille elinkeinoille	Otne lea stáhtáid gaskkas govdagis oktsasašipmárdus dasa ahte eamiálbmogat leat dakkár joavkkut main livčče vuoigatvuohta oažžut iešmearridemi.
ominainen erityispiirre on se, että ne ovat usein yhdistelmäelinkeinoja, toisin sanoen eri tavalla luonnonvaroja hyödyntävien toimien yhdistelmä tai palkallisen työn ja tavallisesti	Daid stáhtaid gaskkas mat dál leat oččodeamen áigái ON-julggástusa Eamiálbmotvuoigatvuođain (UN Declaration on Indigenous Peoples), ii oktage šat čuoččut dan oainnu ahte eamiálbmogiin ii livčče iešmearridanvuoigatvuohta.
vuodenaikaan sidotun perinteisen luonnonvarojen hyödyntämisen yhdistelmä. Tämän artiklan määräys ei rajoitu perinteisiin elinkeinoihin ja luonnonvarojen	Dalle dát stáhtat oaivvildit, nuppiin sániigiin, ahte dat dilálašvuohta goas eamiálbmogiidda berrešii addot iešmearrideapmi, ii dandihtii mieđit dáid álbmogiidda vejolasvuođa gáibidit iehčanasvuođa man vuođul fas ceggešedje sierra stáhtaid.
hyödyntämiseen. Se koskee myös uudenlaista luonnonvarojen hyödyntämistä, kuten	Dát čuoččuhus heive hui nannosit daid eavttuide maid olmmošvuoigatvuohta ovdanbuktá.
esimerkiksi kalankasvatusta, ja uusien kala- ja rapulajien, kuten esimerkiksi kuningasravun,	Gávdnojit sierralágán oainnut dasa ge ahte addá go álbmogiidgaskasaš riekti positiiva vuoigatvuođa eretgaikumii.
42 artikla	Jos dákkár vuoigatvuohta gávdnoš, de boahtá geavahussii goit dušše dalle go diehto álbmot gillášgoahtá lossa vealáhemiid iežas ruovttustáhta siste, ja ii dalle go álbmoga iešmearridanvuoigatvuođa gažaldat loktejuvvo ovdan.
Poronhoito saamelaisten elinkeinona Poronhoito erityisenä ja perinteisenä saamelaiselinkeinona ja kulttuurimuotona perustuu perinnäistapaan ja sillä tulee olla erityinen oikeussuoja.	Muhtin suokkardusas mii geahčada bargančielggadusaid maid ON siste lea geavahan eamiálbmogiid buohta, čájehuvvo ahte sámit leat eamiálbmot ja máŋga ON-ásahusa leat-ge duođaštan ahte sámit olmmošnjulgosa vuođul galget oidnojuvvot eamiálbmogin.
Tässä tarkoituksessa Norjan ja Ruotsin tulee säilyttää ja kehittää poroelinkeinoa saamelaisten yksinoikeutena saamelaisilla poronhoitoalueilla.	Dán máiddái dovddastit buot stáhtat main leat sápmelaš ássit, ja dát ipmárdus ii otne šat sakka eahpiduvvo ii-ge hástaluvvo. Muhto maŋimuš jagiid lea eanet fas ságastallon das leat go sámit»álbmot” olmmošnjulgosa oainnu ektui.
Suomi sitoutuu vahvistamaan saamelaisten poroelinkeinon asemaa ottaen huomioon Euroopan unionin liittymissopimukseen kuuluvan saamelaisia alkuperäiskansana koskevan pöytäkirjan numero 3.	Dasa maid oažžu cealkit ahte otne lea áibbas čielggas ahte sámiide ferte dovddastuvvot eamiálbmotsajádat dan objektiiva vuođustusa mielde mii cealká ahte dát álbmot deavdá daid oppalaš eavttuid maid olmmošnjuolggus bidjá duohpagii»álbmot” – mas maid dalle lea vuoigatvuohta iešmearrideapmái.
Ensimmäinen kappale: Poronhoito on saamelaiselinkeinoista omaleimaisin	Dát mii dás bajábealde lea daddjon ja maid ON-ásahusat maiddái lea deattohan, namahuvvon bargočielggadusain»álbmot”-duohpaga hárrái, vuđolaččet nanne dan oainnu ahte sámit leat okta álbmot.
elinkeinomuoto, koska se on perinteisesti ollut elinkeino, jota ovat harjoittaneet yksinomaan	Eai Davviriikkat ge šat otne vuostálastte dan čuoččuhusa ahte sámit leat álbmot mas lea iešmearridanvuoigatvuohta.
saamelaiset suurissa osissa sopimusvaltioita. Oikeus poronhoidon harjoittamiseen perustuu	Dát guoská maiddái»eaistáhtaceggejeaddji” eamiálbmogiidda, ja sámit leat dakkár álbmogin masa galgá addojuvvot iešmearrideami vuoigavuohta.
perinnäistapaan. Poronhoitoa on harjoitettu ammoisista ajoista asti, ja se voi luoda 34 artiklan	Mii fas gusto iešmearrideami ávnnaslaš sisdollui, láve dávjá juohkášuvvat guovtte sadjái – siskáldas ja olgguldas áspeaktan.
mukaisesti perustan oikeuksille. Myös poronhoidon varsinainen harjoittamismuoto perustuu	Dása čatnasit omd. skuvla- ja oahpahusáššit, dearvvasvuođalaš ja sosiála dikšumat ja media.
sisäisiin perinnäistapoihin, katso 9 artiklaa koskevat huomautukset. Poronhoito on näin	Ovddimužžii iešmearrideami gažalda siskáldas áspeavttas boahtá, ii unnimustá eamiálbmogiid bealde, n.
muodoin saamelaisen kulttuurin ja perinteisen taidon keskeinen säilyttäjä, ja on tärkeää, että poronhoito voi näytellä tätä osaa myös tulevaisuudessa.	g. resursadimenšuvdna man vuollái boahtá eamiálbmogiid máholašvuohta beassat mearridit iežas luondduvaljjiid badjel ja dat-ge bealli ahte sis ii oačču eretváldit birgenvejolašvuođaid.
Poronhoitoon tarvitaan erittäin suuria maa-alueita, minkä takia se on muiden tahojen jatkuvan painostuksen alaisena.	Eamiálbmogiid kultuvra ja servodat leat čavga giddejuvvon árbevirolaš eatnamiidda ja čáziide ja luondduvaljjiide mat doppe gávdnojit.
Poronhoito	Sámiid hárrái leat dat ONásahusat mat duođaštit ahte sámiin lea iešmearrideami vuoigatvuohta olmmošnjulgosa vuođul, erenamažit cealkán ahte sámit leat dakkár álbmotjoavku mas lea váldi luondduvaljjiides badjel ja sis ii moktege oačču váldit ceavzinvejolašvuođaid eret.
tarvitsee tämän vuoksi erityistä suojaa voidakseen säilyä myös tulevaisuudessa.	Maiddái EU dovddaha dákkár oainnu.
sopimuksen monet muutkin artiklat, muun muassa IV luvun määräykset, tähtäävät samaan. Poronhoidon erityisasema saamelaisena elinkeinona tunnustetaan myös vuonna 1994	Davviriikkat leat duođaštan, Eamiálbmotjulggástusa barggu vuolde, ahte sin oaidnu lea ahte eamiálbmogiid iešmearrideapmi maiddái sistisdoallá resursadimenšuvnna.
Suomen, Norjan ja Ruotsin EU-jäsenyysneuvottelujen yhteydessä laaditussa liittymissopimukseen kuuluvassa saamelaisia alkuperäiskansana koskevassa pöytäkirjassa	Iešmearrideami olggut áspeakta sistisdoallá vuoigatvuođa mii addá buot álbmogiidda válddi mearridit makkár oktavuohta dás galgá leat olgomáilbmii.
numero 3. Koska Norja ei liittynyt EU:hun, tämä pöytäkirja koskee ainoastaan Suomen ja	Olggut áspeavtta hárrái lea juo dál fuomášuvvon ahte sámiide ii datte-ge addojuvvo makkár-ge vejolašvuohta ceggešgoahtit iehčanas stáhta.
Ruotsin saamelaisia, katso pöytäkirjan sanamuoto edellä 22 artiklaa koskevissa	Unnit gáibádusat gal lihkká-ge oidnojit olggut áspeavtta ektui mat gusket ja leat dehálaččat sámiide.
Pöytäkirja antaa Suomelle ja Ruotsille mahdollisuuden ylläpitää ja laajentaa saamelaisten perinteisiin elinkeinoihin liittyviä saamelaisten erityisoikeuksia.	Omd. besset sámit ovddastit iežaset álbmogiidgaskasaččat ja mearridit iežaset politihkalaš státusa, maiddái dakko mii guoská sámiid Máilbmeservodagalaš oktavuhtii.
etenkin mainittu mahdollisuus poronhoidon tunnustamiseen ja jatkamiseen saamelaisena	Sámiid iešmearrideami vuoigatvuohta duohtandahkko ovddimustá sámiid iežas mearrideddji lágádusaid bokte.
erityisoikeutena perinteisillä saamelaisilla poronhoitoalueilla.	Otná dilis dát dáhpáhuvvá vuosttažettiin Sámedikkiid vuolde.
saamelaisen kulttuurin ja yhteiskuntaelämän suojelemiseksi tai edelleen kehittämiseksi. Toinen kappale: Ruotsissa poronhoito on elinkeinona kokonaan saamelaisten	Lassin dasa ahte sámit seailluhit, dikšot ja čálgadit iežaset servodatlágádusaid ja -ásahusaid, leat sámit fárus maiddái muđui-ge májoritehta servodaga beaivválaš eallimis.
mukaan poronhoidon tulee olla näissä kahdessa maassa saamelaisten erityisoikeus myös tulevaisuudessa.	Sámiid iešmearrideami ollášuhttin čađahuvvošii ain geahppaseabbot jos sápmelaš ovddasteaddjit besset oasálastit eaisápmelaš mearrideaddji orgánaid doaimmaide.
Kolmas kappale: Suomessa poronhoito ei ole saamelaisten yksinoikeus missään	2. Iešmearridanvuoigatvuođas oppalassii álbmotvuoigatvuođa oainnu mielde
osassa maata. Ehdotetun määräyksen mukaan Suomi sitoutuu vahvistamaan saamelaisen	2.1 Álbmogiid iešmearridanvuoigatvuohta – Historjjálaš perspektiivva bealis
poroelinkeinon asemaa ottamalla huomioon Euroopan unionin liittymissopimukseen kuuluvan	Álbmogiid iešmearridanvuoigatvuođa vuođđojurdda lea áiggiid čađa čálgan dábálaš politihkalaš ovdánemiin rattát.
pöytäkirjan numero 3. Kuten edellä on mainittu, kyseinen pöytäkirja antaa mahdollisuuden	Iešmearrideami jurdda leamaš ságastallama vuolde juo nu dolin go čuvgehusfilosofiija álbmotieččanasvuođa ideaid áiggi.
saamelaisten kotiseutualueilla, eduskunnan perustuslakivaliokunta lausui vuonna 1993 seuraavaa:	Sihke ránskka ja ámeriikkalaš váldegomiheami áiggi, 1700 jagi loahpageažis, čuožžánii iešmearrideami gáibádus ja šattai stáhtaásahusa geađgejuolgin.
”Ehdotuksen tarkoituksena on nimenomaan turvata saamelaisille etuoikeus poronhoidon harjoittamiseen kotiseutualueellaan.	Álbmogiid ieččanasvuohta lei-ge mii dagai saji láhkavuđolaš válddigeavaheapmái daid vuođđolágalaš servodatsystemaid siste mat dalle ceggejuvvojedje.
Valiokunnan käsityksen mukaan tätä tavoitetta voidaan etenkin asiaa koskevat kansainväliset sopimukset (katso PeVL 3/1990 vp) ja poronhoidon tärkeys saamelaisten kulttuurimuodon osana huomioon ottaen pitää sellaisena erityisenä syynä, jonka nojalla saamelaisvaltuuskunnan ehdotus on toteutettavissa tavallisessa lainsäädäntöjärjestyksessä hallitusmuodon 7 §:n sitä estämättä.	Lei olbmuid iežas guorraseapmi láhkanjuolggadusaide, mat e.e. ledje válbmejuvvon servodatsoahpamuša teoriijaid bokte, mat adde láhkanjuolggadusaide čadni deattu. Iešmearrideapmi lea áiggiid čađa ovddastan politihkalaš idea, idedologiija, vuođđojurdagiid ja viimmat iešmearridanvuoigatvuođa.
Valtionrajat ylittävä poronhoito	Álbmotlihttu – otná ON:a álgu – anii álbmogiid iešmearridanvuođđojurdaga alimus ideologalaš ja politihkalaš prinsihppan, vaikke lihttu ii gal sistisdoallan makkár-ge áššebeliid
Saamelaisten oikeus valtionrajat ylittävään porojen laiduntamiseen perustuu perinnäistapaan.	Folkeforbundet (Álbmotlihttu) 1919. FN/ON 1945 mat livčče gieđahallan iešmearrideami gažaldagaid.
Jos oikeudesta valtionrajat ylittävään porojen laiduntamiseen on sovittu saamelaiskylien, siidojen tai paliskuntien kesken, noudatetaan tällaista sopimusta.	Álbmogiid iešmearridanprinsihppa goit lei guovddážis go vuosttaš máilmmesoađi ráfisoahpamuš vuolláičállui. USA presideanta, Wilson hápmii ja evttohii 14 čuoggá dasa movt loahpahuvvošii vuosttaš máilmmesoahti.
Sopimuksen tulkinta- tai soveltamiskiistan sattuessa on kiistan osapuolella oikeus saada asia välityslautakunnan ratkaistavaksi.	USA ii datte-ge searvan lahttun Álbmotlihttui, ja dát lei-ge váldosivvan dasa ahte iešmearrideapmi ii njulgestaga namahuvvon ja bidjon oassin lihtu sisdollui.
Sopimusvaltioiden saamelaiskäräjät vahvistavat yhdessä tarkemmat säännöt välityslautakunnan kokoonpanosta ja noudatettavasta menettelystä.	Goit šadde ráhkaduvvot arvatmađi bienalaš oassenjuolggadusat maid ferte ipmirdit dohko ahte iešmearrideami prinsihpat leat duođalaččat geavahuvvon.
Kiistan osapuoli, joka ei ole tyytyväinen välityslautakunnan ratkaisuun, voi nostaa asiassa kanteen sen valtion tuomioistuimessa, jonka alueella laidunmaa sijaitsee.	Ovdamearkan sáhttá leat dat govdagis veahádatálbmogiid suodjalus mii ceggejuvvui Álbmotlihtu veagal. Guovddáš áššin vuostas máilmmesoađi maŋŋá šattai jearaldat movt veahadagaid suodjaleapmi berrešii čađahuvvot.
Jos saamelaiskylien, siidojen tai paliskuntien välillä soveltuvaa porojen laiduntamissopimusta ei ole, mutta sen sijaan on voimassa oleva valtioidenvälinen sopimus porojen laiduntamisesta, tulee valtioidenvälistä sopimusta soveltaa.	Systema lei álbmogiid iešmearridanprinsihpa boađusin. Iešmearrideami prinsihppa lei unnitlogu álbmogiid gáhttema lágalaš ja politihkalaš geađgejuolgin, ja mieđiheapmi dasa ahte ráfi ollášuhttimii lei dehálaš dorvvastahttit vuoigatvuođa maiddái daid olbmuide/álbmogiidda mat eat beassan cegget iežaset stáhtaid.
Jos joku katsoo perinnäistavan perusteella olevansa oikeutettu laajempaan poronhoitoon kuin mitä valtioidenvälisestä sopimuksesta seuraa, on hänellä kuitenkin oikeus sopimuksen estämättä saada vaatimuksensa käsiteltäväksi sen valtion tuomioistuimessa, jonka alueella laidunmaa sijaitsee.	Álbmotlihttu geahččalii álggahit ja doibmiibidjat álbmogiidgaskasaš ođasmahtton vuogádaga ja dan galggai áigáioažžut go gevaha álbmogiid iešmearrideami vuođđojurdaga iešguđetge láhkai, dađemielde movt diehto dáhpáhus ja dilli gáibida. Eurohpá boares keaisárválddit šadde álbmotstáhtan nu guhkás go lei vejolaš, ja veahádatjoavkkuide ásahuvvojedje gáhttensystemat.
Kun Ruotsin ja Norjan sekä Suomen ja Norjan välinen raja vedettiin vuonna 1751,	Nuppiid máilmmeguovlluide ceggejuvvojedje fámudusvuogádagat daid stáhtaid vuolllái mat ledje soađi vuoitán.
saamelaisten käyttämät alueet jakautuivat kahtia. Tämä seikka myönnettiin, ja vuoden 1751	Dás vurdui dalle ahte dát čearut ožžot iežžanasvuođa dalle go leat dasa šaddan gárvát.
rajasopimuksen 3 artiklan toisessa kappaleessa sanotaan:	Maiddái lei dán oktavuođas ásahuvvon nuppelágan vuohki bealuštit veahádatjoavkkuid dađemielde go dakkárat leat oidnosii sajáiduvvan.
”Mutta koska molemmilla puolilla asuvat lappalaiset tarvitsevat molempien valtakuntien maita porojensa oleskelualueiksi, on tässä suhteessa sovittu erityisjärjestelyistä, jotka sisällytetään tämän rajasopimuksen ensimmäiseen kodisilliin eli lisäpöytäkirjaan.”	Lassin dasa ahte Álbmotlihtu unnitlohkosystema lei vuođđuduvvon álbmogiid iešmearridanprinsihpa ala, lei systema, álbmotlága bokte, danseammás maiddái ráfi oláheami ja álbmogiidgaskasaš vuogádaga neavvun, maid dát ođđa máilmmeorganisašuvdna galggai vákšut ja bearráigeahččat.
Tällä rajasopimuksen ensimmäisellä, Lappekodisillen-nimisellä lisäpöytäkirjalla	Dalle maiddái válbmejuvvojedje valljet guovttebeallásaš (bilaterala) soahpamušat maid ulbmilin lei gáhttet veahadagaid mat muđui livčče gahččan lihtu systema olggobeallái.
saamelaisille turvattiin jatkuva oikeus ylittää raja yhdessä porojensa kanssa. 10 §:n	Jagi 1945 ON-ceggama máŋŋá lea álbmogiid iešmearrideapmi hábmejuvvon dego livčče joba vuoigatvuohta.
”Jos lappalaisilla on tarve käyttää molempien valtakuntien maita, heidän on vanhan perinnäistavan nojalla sallittua muuttaa syksyllä ja keväällä porolaumojensa kanssa yli rajan toiseen valtakuntaan.”	Iešmearrideapmi heivehuvvui ja ovdánii vuođđojurdagis gitta duohtavuohtan.
Vuonna 1852 Suomen ja Norjan välinen raja suljettiin porosaamelaisilta.	Dán oaidná čielgaseammosit 1966 ON:a Siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid konvenšuvnnas (CCPR) ja ON:a Ekonomálaš, sosiala ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid konvenšuvnnas (CESR).
Vuonna 1888 sama tapahtui Suomen ja Ruotsin välisellä rajalla mutta siten, että muuttaminen Suomen	Iešmearridannjuolggus čátnasii eanemustá koloniijaid loahpaheami rahčamusaide ja ođđa iežžanas álbmotstáhtaid ceggenmeannudemiide.
alueen kautta oli sallittua muuttamisesta annettujen tarkempien säännösten nojalla, jotta porot pääsivät Ruotsin talvilaitumilta kesälaitumille Norjaan Tromssan lääniin.	Otne lea hui čilges gamus dohko guvlui ahte iešmearridanvuoigatvuohta ii moktege sáhtte ráddjejuvvot nu ahte gustošii aiddo dušše árbevirolaš koloniijaid heaittieami áššiide.
Norjan ja Ruotsin unionin purkauduttua vuonna 1905 Norja ilmoitti Ruotsille, ettei	Dát dovddastus lea eanemustá oidnošgoahtán eamiálbmotgažaldagaid ektui.
Tarkemmista valtionrajat ylittävää poronhoitoa koskevista säännöksistä sovittiin näiden kahden maan välillä vuonna 1919 tehdyssä	Evttohuvvon, jagi 1994 ON:a eamiálbmotvuoigatvuođa julggástus, man olmmošnjulgosa vuolitkomiáuvdna lea válbmen, sistisdoallá moanaid ártihkkaliid eamiálmotnjulgosiid birra.
Tämän sopimuksen korvasi vuonna 1972 solmittu uusi sopimus, jonka voimassaoloaika on 30 vuotta.	Maŋimuš jagiid leat maiddái soames gelbbolaš ON-organa mannan viehhka guhkás dohkkehit eamiálbmogiid iešmearridannjulgosa.
Sopimuksen voimassaoloaikaa on pidennetty 30. huhtikuuta 2005 asti johtuen neuvotteluista, joita Norjan ja Ruotsin välillä on käyty uuden	Barggus mii dahkko ON:a eamiálbmotvuoigatvuođa julggástusa vuolde, leat davviriikkat soahpan ja oláhan ovttatmielatvuođa dási, man veagal árvalit julggástussii bidjat eamiálbmogiid iešmearridannjulgosa (-vuoigtvuođa).
sopimuksen aikaansaamiseksi. Maat eivät ole päässeet asiassa yksimielisyyteen.	Dás leat diehttalas lagabuid čilgejuvvon ráddjemat, ovddimustá dakko mii guoská stáhtaid territoriala integritehtii.
kantanaan, että 1. toukokuuta lähtien ainoastaan Lappekodisillen sääntelee rajat ylittävää	Sullasaš ovdáneapmi lea dovdošgoahtán guovlludáset servviid bealde, nugo EUs ja Ameriikalaš Stáhtaid Ovttastumis (OAS).
Norja on puolestaan 17. kesäkuuta 2005 annetulla lailla n:o 100 määrännyt, että vuonna 1972 tehty sopimus on toistaiseksi voimassa Norjan lakina.	Maiddái EU:a Davvi oláhusa (nordlige dimensjon), doaibmaplánas 2004-06 oaidná ahte lea hui sakka dárbu gáhttet davvi eamiálbmogiid iešmearrideami njulgosa (”inherited right of self-determination …
Rajalle on pystytetty poroaita.	of indigenous peoples of the region”).
Aidan kunnossapitomääräykset sekä toisen valtakunnan puolelle tulevia poroja koskevat säännökset sisältyvät näiden valtioiden välillä 3. kesäkuuta 1981 tehtyyn	OAS:a siskkobealde lea dál doaibma jođus ráhkadit sierra eamiálbmotjulggástusa ámeriikka nannámii, mii e.e. sistisdoallá mearrádusa eamiálbmogiid iešmearrideami vuoigatvuođas.
1925 solmitulla sopimuksella.	2.2 Iešmearridanvuoigatvuođa álbmotvuoigatvuođalaš vuođđu
Saamelaissopimukseen liittyvän työn yhtenä tärkeänä tavoitteena on vähentää	Álbmogiid vuoigatvuohta iešmearrideapmái lea otne olmmošrievttálaš eavttuid vuolggabáikin.
valtionrajojen merkitystä, katso alkusanat ja 10−12 artikloihin liittyvät huomautukset. Saamelaisaluetta koskevalla 22 artiklalla on sama tavoite.	Iešmearrideapmi lea ON-soahpamuša sisdoalu oassin, ártihkkaliin 1(2) ja 55 ja kápihttaliiin XI ja XII. Iešmearrideami njulgosa gážaldat lea maiddái gieđahallon moanaid cealkámušain ON:a Váldočohkkámis, numo cealkámušat 1514 (XV), 1541 (XV), 2625 (XXV).
43 artiklan määräys on keskeinen valtionrajojen yli tapahtuvan saamelaisten välisen yhteistyön helpottamiseksi.	ON:a Gearretstuollu (International Court of Justice) lea maid dovddastan álbmogiid vuoigatvuođa iešmearrideapmái máŋggain áššiin.
laiduntamiseen perustuu perinnäistapaan.	2.2.1 Iešmearridanvuoigatvuohta olmmošvuoigatvuohtan
Tämän oikeuden perustana eivät siis ole kirjoitetut säännöt, kuten laki tai sopimus, vaan perinnäistapa.	Iešmearrideami vuoigatvuohta lea maiddái otne-ge vuhtiiváldon kollektiiva olmmošnjuolggusvuohtan.
Lappekodisillenin lähtökohtana on sama periaate sen vahvistaessa 10 §:ssään perinnäistavasta johtuvan oikeuden.	Álbmogiid vuoigatvuohta beassat geavahit iešmearrideami vuogasvuođa, lea nannejuvvon dán guovtti deháleammos olmmošvuoigatvuođa konvenšuvnnain maid ON lea dohkkehan;
kolmas kappale.	CCPR ja CESCR.
Toisen kappaleen ensimmäinen lause: Saamelaiskylät, paliskunnat ja siidat voivat	Dát buohtá oidnosii aiddo seammalágán cealkagis (árt. 1) goappá-ge konvenšunnas:
rajan molemmilla puolilla tehdä rajat ylittävää yhteistyötä koskevia sopimuksia.	Oktasaš ártihkkal 1, eahpevirggálaččat jorgaluvvon dárogillii ja das sámás:
Monilla	2. Buot álbmogat galget, iežas ulbmiliideaset čálgama dihtii, luođuid ja sorjjekeahttá beassat hálddašit luondduvalljiideaset, datte-ge nu ahte eai guođe geatnegasvuođaideaset maid álbmogiidgaskasaš ekonomálaš ovttasbargu mieldesbukta, ja dát lea vuođustuvvon prinsihppii mii gáibida ahte ávkkástallan galgá boahtit goappá-ge áššebeallái buorrin, ja galgá doaimmahuvvot álbmotnjulgosa vuoiŋŋa mielde.
alueilla on perinteisesti tiiviit sukusiteet yli rajojen, ja aiemmin myös poronhoitoa harjoitettiin	3. Konvenšuvnna oasseváldit, maidda gullet maiddái stáhtat mat guddet hálddašeami ovddasvástádusa ii-iehčanas-eatnamiid ja vákšunguovlluid badjel, galget rahčat dohko guvlui ahte álbmogiid iešmearrideami vuoigatvuohta ollášuvašii, ja maiddái galget gudnejahttit dán vuoigatvuođa nugo ON-sohpamuša njuolggadusat gáibidit.”
rajan yli yhdessä. Valtioidenvälisten sopimusten ei tule estää tällaisia sopimuksia.	»Vuoigatvuohta (gávdno Soahpamuša 1. ártihkkalis) šaddá álmmustuhttot Soahpamušas oppamáilmmálaš vuoigatvuohtan ja agálašvuhtii.”
Poronhoitoelinkeinon edustajat ovat asiantuntijatyöryhmän kanssa pidetyssä kokouksessa	Máilmmekonfereanssa ulbmilin lea čálgadit máilbmevuogádaga mii ollásit lea ceggejuvvon ON-soahpamuša ala.
kannattaneet mahdollisuutta tällaisten sopimusten tekemiseen ja pitäneet niitä toivottavina.	Dás deattuhuvvojit vuoigatvuođalaš ovttadásetvuohta ja buot álbmogiid iešmearrideami mándáhtta.
Osapuolet voivat kuitenkin − niin tässä kuin muillakin oikeuden aloilla − ainoastaan tehdä sopimuksia alueista, joista he itse määräävät.	Iešmearridanvuoigatvuođa čađaheapmi lea nuppiid olmmošvuoigatvuođaid ja vuođđo-iehčanasvuođa ollášuhttima eaktun, ležžet dal dát siviila, politihkalaš, ekonomálaš, sosiala daje kultuvrralaš vuoigatvuođat.
Sopimuksella ei voida puuttua oikeuksiin, jotka perustuvat toisten perinnäistapaan.	2.2.2 ILO-soahpamuš 169 álgoálbmogiid ja čeardaolbmuid váras – ráddjejumit
Jos sopimuksen tulkinnasta syntyy kiistaa, kiista tulee ratkaista välimiesmenettelyllä toisen kappaleen toisen ja kolmannen lauseen säännösten mukaisesti.	ILO-soahpamuš 169 álgoálbmogiid ja iehčanas stáhtaid čeardaálbmogiid váras, dohkkehuvvo muhtimin ja vaikke-ba dávjá ge álbmotvuoigatvuođalaš neavvun go sámi iešmearridanvuoigatvuođa áššit beavdáduvvojit.
osapuolilla tulee kuitenkin olla mahdollisuus viedä asia tuomioistuinten ratkaistavaksi, vrt. Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artikla, katso neljäs lause.	Lea váttis čuoččuhit ahte ILO 169 sáhtašii leat iešmearrideami vuođustussan, sivas danne go soahpamušas lea sierra mearrádus, ártihkkal 1 (3), mii gáržžida»álbmogiid” njuulggusvuođa oažžut iešmearrideami/iešhálddašeami:
Kolmas kappale: Jos on olemassa valtioidenvälinen sopimus oikeudesta porojen laiduntamiseen, tulee tätä sopimusta ensimmäisen lauseen mukaan soveltaa rajat ylittävään	Eahpevirggálaččat sámegillii:»Go duoba»álbmogat” geavahuvvo dán konvenšuvnnas, ii galgga dalle mokte-ge čuohcat daid vuoigatvuođaide mat muđui čatnasit duohpagii álbmotvuoigatvuođa hárrái.”
poronhoitoon, ellei toisessa kappaleessa mainitun kaltaista sopimusta ole tehty. Tällainen	Dát mieldesbuktá ahte konvenšuvdna ii guoskkahala álbmogiid iešráđđema gažaldagaid.
valtioidenvälinen sopimus ei voi kuitenkaan rajoittaa perinnäistapaan perustuvaa oikeutta	Vaikke ILO 169 sistisdoallá muhtinmađe dakkáraš cealkagiid mat dovdamassii gusket sámiid iešhálddašeami beliide, ii datte-ge leat heivvolažžan geavahit konvenšuvnna vuođustussan gáibidit sámi iešráđđema njulgosa go geahččá ášši álbmotvuoigatvuođa bealis.
poronhoitoon, katso kolmannen kappaleen toinen lause. Jos joku katsoo perinnäistapaan perustuvaa oikeuttaan rajoitetun, hänellä on oikeus saada asia käsiteltäväksi sen valtion	ILO deattoha ahte gealbu mii boahtá ovdan ártihkkalis 1(3), vuolgá dan eavttus ahte ILO fámudus dušše gieđahallá njulgosiid mat gustojit sosiala ja ekonomálaš diliid mearrideapmái.
Se, kenellä on mahdollisuus nostaa kanne, riippuu siitä, kenen perinnäistapaan	Danne gahččet iešmearrideami gažaldagat ILO vuođđojurdagiid olggobeallái.
Kanteen voi nostaa esimerkiksi saamelaiskylä, poronhoitopiiri, paliskunta tai niiden sisäpuolella sijaitseva siida.	Muhto ILO lihkká čuoččuha ahte konvenšuvdna ii gáržžit álgoálbmogiid vuoigatvuođaid dakko mii oppalassii guoská iešmearrideapmái.
44 artikla	2.2.3 Jagi 1966 konvenšuvnnat Numo bajábealde deattohuvvo, čájehit CCPR:a ja CESCR:a ártihkkalat, mat leat áibbas ovttalágánat, ahte iešmearrideami vuoigatvuohta lea dakkár mii gullá»buot álbmogiidda”.
Saamelaisasioiden ministerien ja saamelaiskäräjien puheenjohtajien yhteisneuvosto	Iešmearridanvuoigatvuohta čájeha muhtin iešvuođaid go buohtastuvvo nuppiid njulgosiidda maid jagi 1966 konvenšuvnnat dáhkidit.
Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaisasioiden vastuuministerien ja sopimusvaltioiden saamelaiskäräjien puheenjohtajien tulee kokoontua säännöllisesti.	Ártihkkal 1 ii leat biddjon konvenšuvnna oassái III, gos muđui (muhto eai buot dáhpáhusain) gávdná eanaš vuoigatvuhtii guoski mearrádusaid. Ja dasalassin oaidná ahte árt.
Yhteistyön tulee edistää tämän sopimuksen tarkoitusta 1 artiklan mukaisesti.	1 ii hála individuala vuoigatvuođas muhto oktasaš mii dalle lea buot álbmogiid opmodat.
Kokouksissa tulee käsitellä ajankohtaisia yhteisesti kiinnostavia saamelaisasioita.	Danne go lea sáhka oktasaš vuoigatvuođas, lea ON:a Olmmošvuoigatvuođa Komitea, mii lea dat ásahus mii vákšu doaimmaid mat čađahuvvojit Siviila ja Politihkalaš Vuoigatvuođa Konvenšuvnna vuolde, čilgen ártihkkala 1 nu ahte dan ii sáhte guoddalit individuala dási vuođul, nugo konvenšuvnna vuosttas fakultativprotokolla cealká.
Tässä artiklassa vahvistetaan tämän sopimuksen mukaisesti sovellettava kokouskäytäntö, josta on tänään sovittu saamelaisasioiden ministerien ja saamelaiskäräjien	1 gáibida namalassii ahte galggašii leat ovttatolmmoš dahje eanet indiviiddat guđet danseammás gárttšedje gierdat diehto vealáheami mii rihkku vuoigatvuođa man konvenšuvdna suodjalivčče.
Vuonna 1962 solmitun Helsingin sopimuksen − Yhteistyösopimus Islannin, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan välillä − nojalla on perustettu ministerineuvosto, joka muodostuu	Dakkár gažaldagat mat gusket ekonomálaš, sosiala ja kultuvrralaš vuoigatvuođaide, eai leat loktejuvvon konvenšuvnna oktavuođas, danne go konvenšuvdnii eai leat válbmejuvvon makkár-ge váidalanvuogádagat.
yksittäisten maiden ministeriöiden edustajista, pääasiassa ministereistä.	Oktasaš ártihkkala (árt. 1) sisdoallu čilgejuvvo lagabuid dás vuolábealde.
ministerineuvostolla on useita erilaisia kokoonpanoja. Se voi koostua valtioiden	Dál juo oažžu cealkit ahte mearrádus lea buriid muniid heivehuvvon dan bákkolaš prosessii mii gávdno konvenšuvnna vuolde.
oikeusministereistä, maatalousministereistä, ympäristöministereistä jne. käsiteltävinä olevista kysymyksistä riippuen.	Olmmošvuoigatvuođa Komitea lea, ođasmahtton vuogádagastis, dovddastan dan ahte iešmearridanvuoigatvuohta váikkuha maiddái movt nuppiid individuala váidalusaid vuoigatvuođaid čilgešii.
Saamelaisasioiden ministerit eivät muodosta ministerineuvostoa, koska heidän vastuualueensa aihepiiri ei ole yleispohjoismainen.	Vaikke lea gal nu ahte ii vel otne sáhte atnit dákkár ipmárdusa vuolggabáikin jos hálida ovddidit individuala guoddaleami.
Vuonna 2000 Suomen, Norjan ja Ruotsin	Goabbágelágán geavaheapmi čájeheaba ahte árt.
ministerit kokoontuvat säännöllisesti pohtiakseen ja käsitelläkseen Suomea, Norjaa ja Ruotsia koskevia saamelaiskysymyksiä ja perehtyäkseen niihin tarkemmin.	1 ii gáržžit dohko ahte dušše guhte-ge stáhta olles álbmot gieđahallo dáid njuolggadusaid mielde, muhto maiddái álgoálbmogat, goit-ge muhtin olis, suodjaluvvojit árt.
Myöhemmin samana	1 vuolde.
vuonna yhteistyötä laajennettiin käsittämään myös näiden kolmen valtion saamelaiskäräjien	Dábálaš álbmotvuoigatvuođa oahpu mielde sirrejuvvo dávjá maiddái ON-konvenšuvnna árt.
puheenjohtajat.	Dát ii guoskka daid beliide maid álbmotvuoigatvuohta gáibida dalle jos muhtin álbmogat oaivvildit ahte sii ánssášit dievas ieččanasvuođa, mii mieldesbuvttášii ahte dát olbmot áigot čegget sierra stáhta alcesit.
Ensimmäisen kokouksen pöytäkirjassa sanotaan: ”Uuden yhteistyön tavoitteena on vahvistaa ja kehittää saamelaisten kieltä, kulttuuria, elinkeinoja ja yhteiskuntaelämää.	Olmmošvuoigatvuođa buohta deattohuvvojit dávjá iešráđđennjulgosa siskáldas olahagat, mii mearkkaša ahte álbmot oažžu váljjet jođiheaddjiidis ja ovddasteaddji servviidis ja maiddái beassat oasálastit almmolaš váldehálddašeamis ieažs ruovtturiikka siste.
Yhteistyö organisoidaan niin, että se käsittää kaksi tasoa: − Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelaisasioiden ministerien ja näiden kolmen valtion saamelaiskäräjien puheenjohtajien väliset säännölliset kokoukset.	Iešháldenvuoigatvuođa siskáldaš olahat mearkkaša eanetlogu álbmogiid buohta ovddimustá ahte dat ožžot ásahit demokráhtalaš stáhtaháldenvogádaga, muhto veahádatolbmot stáhta siste ožžot gáibidit sihke oasálastima dábálaš demokráhtalaš struktuvrraide ja cegget iežaset sierralágán vugiid maid vuođul vedjet čađahit demokráhtalaš oasseváldima.
Uuden yhteistyön tarkoituksena on säännöllisen yhteydenpidon ja vuoropuhelun avulla käsitellä saamelaisiin liittyviä Pohjoismaita yhteisesti kiinnostavia ajankohtaisia asioita.	Sihke Olmmošvuoigatvuođa Komitea láhtten- ja háldenvuoigatvuođalaš ovdáneapmi čájeha olu stáhtaid siste ahte iešmearridanvuoigatvuohta ii leat»gáldnan duoba” muhto lea álššas ja čálgil.
Tämän yhteistyön ja ministerien säännöllisten saamelaiskysymyksiin liittyvien kokousten on määrä tapahtua kiinteässä yhteydessä Pohjoismaiden ministerineuvostoon. Vastuu kokousten koollekutsumisesta ja puheenjohtajuudesta kiertää ministeriltä toiselle.	Dát ovdáneapmi lea eanaš oasis čuožžilan gáibádusain maid eamiálbmogat birra máilmmi leat ovddidan oažžut stáhtaid ja álbmogiidgaskasaš servodaga dovddastit ahte eamiálbmogiin lea iešmearrideami vuoigatvuohta nannejuvvon ja duođaštuvvon.
− Hallinnollinen yhteistyö, jonka tehtävänä on huolehtia uusista yhteistyömuodoista koordinoimalla kokousten seurantaa ja valmistelua ministerien ja saamelaiskäräjien puheenjohtajien välillä.	Datte-ge lea maid nu ahte soames nuppit joavkkut, mat gohčodit ieččaset eamiálbmogin, eai deavdde daid eavttuid mat čuovvolit»álbmot””-duohpagis, mii vuolgá jagi 1966 soahpamušas (nr 2 ja 4, dakko mii guoská čearddaálbmot-duohpagii).
Yhteistyötä koskevat säännökset esitetään hyväksyttäviksi sen jälkeen, kun saamelaiskäräjät ovat antaneet lausuntonsa.”	Historjjálaš eamiálbmogat geain otne lea iehčaset stáhta, nr 3, eai dohkkehuvvo»veahádahkan”»veahádahkan” CCPR árt.
Hallinnollisen tason yhteistyötä koskevat säännökset hyväksyttiin 7. marraskuuta	3 Iešmearridanvuoigatvuohta álbmotrievtti mielde – ovddimustá eamiálbmogiid vejolaš iešmearridanváldi.
2001. Säännösten mukaan tulee perustaa virkamieselin, johon kuuluu vähintään kolme kunkin	3.1 Eamiálbmogat riektesubjeaktan álbmotrievtti mielde 3.1.1 Duoba»eamiálbmot” álbmotrievtti oktavuođas
kolmen maan hallitusta ja saamelaiskäräjiä edustavaa virkamiestä.	Álbmotnjuolggus ii čielggat duohpaga»eamiálbmot”.
Virkamieselimen tulee	Ártihkkal 1(1)(b) čuodjá ná;
saamelaisen kulttuurin kehittämiseksi ja vahvistamiseksi käsitellä kaikkia kyseisten kolmen	Sámás eahpevirggálaččat:»Sorjjekeahtes stáhtaid álbmogat guhte vuhtiváldojit eami-(álgo-) álbmogin danne-go leat daid olbmuid maŋisboahttit geat ásse eatnamis, dahje dán eatnama muhtin geográfalaš guovllus, dalle-go dát eana manahuvvui nuppiide dahje kolonisahttui dahje dalle-go otná stáhtaráját mearriduvvojedje, ja guhte, beroškeahttá daid olbmuid lágalaš dilis, ain leat seailluhan buot dahje arvat-mađi iežasit sosiála, kultuvrralaš ja politihkalaš ásahusaideaset.”
maan saamelaisille yhteisiä saamelaiskysymyksiä, kuten kieltä, kulttuuria, elinkeinoja ja	Nugo dás oaidná, ILO 169 deattuha stáhta ja eamiálbmoga dahje čeardajaovkku gaskavuođa.
saamelaiskäräjien puheenjohtajien välisiä kokouksia.	ILO 169 eamiálbmotduoba lea dandihtii relašuvnnalaš.
mutta vähintään kerran vuodessa. Valtioiden delegaatioiden tulee kokousten välillä	Soahpamuš eaktuda ahte earát go namahuvvon eamiálbmogat leat stáhta valdohálddašeaddjin.
informoida toisiaan ajankohtaisista kysymyksistä. Näin luotu yhteistyö on myönteistä, minkä takia tulevaa yhteistyötä on syytä edistää	Jos galget juksát eamiálbmotdási (dahje čeardaálbmoga dási), ILO 169 ipmárdusa mielde, ii leat doarvái deavdit dušše dáid dás namahuvvon objektiiva kriterijaid.
vahvistamalla se sopimuksella.	Lassin soahpamuš gáibida ahte álbmotjaovku maiddái ieš-ge dovddaha iehčas eamiálbmogin (dahje čeardaálbmogin).
Sopimuslautakunta	Ná cealká ILO 169 árt.
Tämän sopimuksen täytäntöönpanoa seuraamaan tulee perustaa pohjoismainen saamelaissopimuslautakunta.	»Ieš-dovdáhahttin eamiálbmogin dahje čearddaálbmogin ferte vuhtiiváldot vuođđokriterijan go áigu mearridit guhte joavkkuide Soahpamuša eavttut gustojit.”
Lautakunnassa tulee olla kuusi jäsentä, joiden kaikkien tulee olla riippumattomia. Jokainen sopimusvaltio nimeää yhden jäsenen ja jokainen sopimusvaltioiden saamelaiskäräjistä yhden jäsenen.	Dát muitala dasto maid ahte buot joavkkut maidda konvenšuvdna guoskkašii eamiálbmot- dahje čeardaálbmoga oktavuođas, eai evttotkeahttá leat»álbmogat” go geahččá ášši álbmotnjulgosa dábálaš gáibádusaid ektui.
Lautakunnan tulee antaa raportteja sopimusvaltioiden hallituksille ja saamelaiskäräjille. Se voi esittää valtioiden hallituksille ja saamelaiskäräjille ehdotuksia, jotka edistävät sopimuksen tarkoitusta.	Mii dás ovddabealde lea daddjon fas nuppedáfus ii mieldesbuvtte dan ahte ii okta-ge olmmošjoavku mii boahtá ILO 169 vuollái, ii danseammás maiddái sáhte gohčoduvvot»álbmogin” álbmotnjulgosa eavttuid mielde.
Lautakunta voi myös antaa lausuntoja yksittäisten henkilöiden tai ryhmien kysymysten johdosta.	Nugo dás boahtá oidnosii, lea ieš-dovdáhahttima eaktu guovddážis maiddái Cobočielggadusas.
Asiantuntijatyöryhmä pitää välttämättömänä, että tämän sopimuksen täytäntöönpanon valvomiseksi on perustettava toimielin.	Lassin galggašii vuhtiiváldit maid man sakka Cobo-čielggadus deattuha dan beali ahte olmmošjoavkkus mas dás lea sáhka, lea čavges oktiigullevašvuohta diehto ruovttueatnamii.
Valvontaelintä koskeva asia on otettu esiin asiantuntijatyöryhmän toimeksiannossa ja muissa asiantuntijatyöryhmän nimittämisen perustana olevissa asiakirjoissa.	Maiddái Máilmmebáŋku lea válbmen ja dohkkehan eamiálbmotpoliciija, mii galggašii leat bagadeaddjin báŋkui go čađaha doaimmaid stáhtain gos maiddái eamiálbmogat ásset.
Asiantuntijatyöryhmän toimeksiannossa sanotaan:	Dát polisiija buktá bargančielggadusa eamiálbmotduohpagis:
”Asiantuntijatyöryhmän tehtävänä on myös ottaa kantaa mahdollisuuteen tehdä kantelu sopimuksen täytäntöönpanosta sekä mahdolliseen tarpeeseen perustaa valvontaelin. Ryhmän on niin tarpeelliseksi katsoessaan myös laadittava tätä osaa koskevia ehdotuksia.”	Buohtastettiin eavttuid maid vuođul dovdášii diehto eamiálbmoga ovddabealde namahuvvon bargandefinišuvnna ektui ja makkárat ovddimustá livčče sámiid iešvuođat, de čielgá hui bastilit ahte sámit leat eamiálbmot álbmotvuoigatvuođalaš oainnus, makkár fal juo bargandefinišuvdna geavahuvvošii.
Vuonna 1988 julkaistun raportin ”Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelaisoikeuksien selvityselinten välisestä yhteistyöstä” 3.2 kohdassa nostetaan esiin kysymys erityisestä	Sámit maiddái bures-ge gártet dohkálažžan eamiálbmogin daid-ge álbmogiid gaskkas guđet objektiiva sujaid vuođul vuhtiiváldojit álbmogin álbmotvuoigatvuođa eavttuid mielde.
saamelaisasiamiehestä. Raportissa viitataan siihen, että Pohjoismaiden neuvoston sihteeristö	Sierra ON-organat leat olu dáhpáhusain duođaštan ahte sámit leat eamiálbmot álbmotvuoigatvuođa kriterijaid ektui.
on ottanut esiin kysymyksen pohjoismaisesta asiamiesjärjestelmästä.	E.e. lea Olmmošvuoigatvuođa Komitea, geahčadaladettiin Norgga njeallját ja Ruoŧa viđát áigodatráporttaid, cealkán ahte sámit leat eamiálbmot goappáge dáin riikkain, ja danne galgá CCPR:a árt.
olisi valvoa, että pohjoismaisia sopimuksia itse asiassa myös sovelletaan käytännössä (vrt.	1 leat vuođđun go sámiid áššit gieđahallojit. Maiddái Davviriikkat nannejit ahte sámit leat sierra álbmot.
Nordisk kontakt -lehti n:o 17/86, s. 13). Lisäksi raportissa sanotaan:	Suoma vuođđalága §17 cealká ahte sámit leat dohkkehuvvon eamiálbmogin Suomas.
”Saamelaisasioita käsittelevä pohjoismainen asiamies voisi monissa suhteissa näytellä tärkeää osaa.	Muhto ii Ruoŧa vuođđoláhka eai-ge eará Ruoŧa láhkaásahusat namat makkár-ge oktavuođas ahte sámit livčče eamiálbmot.
Asiamies voisi valtiollisten ja kunnallisten viranomaisten, yritysten ja järjestöjen kanssa käymillään neuvotteluilla sekä mielipiteiden muokkaamisen ja informaation avulla ja muilla tavoin edistää saamelaisten asemaa Pohjoismaissa.	Datte-ge le Ruoŧŧa olu virggálaš oktavuođain deattuhan sámiid sajádaga eamiálbmogin. 3.1.3 Makkár erohus lea gaskal eamiálbmogiid ja veahádagaid vuoigatvuođain álbmotrievtti ektui
Asiamiehen tehtävänä olisi siis jouduttaa kehitystä ja pyrkiä ehkäisemään epäkohtia ja ristiriitoja, jotka johtuvat saamelaisolojen puutteellisesta tuntemisesta.	Datte-ge oažžu dadjat ahte eanaš daid kriterijain mat leat eamiálbmoga erenoamášvuohtan – nugo oktasaš giella ja kultuvra – leat olu veahádagaid dovdamearkan.
Asiamies voisi myös ottaa vastaan valituksia yksittäisiltä henkilöiltä ja pyrkiä ratkaisemaan kysymykset ottamalla yhteyttä viranomaisiin jne. Sitä vastoin asiamiehelle on tuskin mahdollista antaa vakiintuneen käytännön mukaista valtuutta valvoa kyseisten kolmen maan hallintoa ajatellen niitä toimivaltakiistoja, joita tällaisesta seuraisi.	Numo jo dás bajábealde lea árvaladdon, lea okta dain guovddáš áđain bárgandefinišuvnnas mii dárkilastá geat leat eamiálbmogat, namalassii eamiálbmogiid čavges historjjálaš oktavuohta árbevirolaš eatnamiidda.
Ajatusta pohjoismaisesta asiamiesjärjestelmästä ei asiantuntijatyöryhmän saamien tietojen mukaan ole viety eteenpäin.	Čanas diehto eanagáhppálahkii, lea-ge dalle dat iešvuohta mii eamiálbmogiid čuoldá veahádagain eret go ášši árvvoštallá olmmošvuoigatvuođa oainnu bealis.
Raportissa ”Pohjoismaisen saamelaissopimuksen tarve ja peruste” vuodelta 1998 kysymystä valvontaelimestä () käsitellään 9.3.	Lassin dán čavges oktavuhtii eanaguovlluide, leat eamiálbmogat buorremuddui bisuhan iežaset servodatvuogádagaid ja sakka eanet go mii lea dilli veahádagaid bealde.
Siinä	Maiddái eará álbmogiidgaskasaš instrumeanttat mat gieđahallet eamiálbmogiid vuoigatvuođaid, dakkárat go omd. ILO 169 ja evttohuvvon ON:a Eamiálbmotjulggástus, deattuhit sakka dan ahte eamiálbmotindiviiddaid vuoigatvuođat galget gudnejahttot ja danne sistisdoallá maiddái olu vuoigatvuođaid mat luonddustes leat individuala.
viitataan edellä mainittuun, vuonna 1988 julkaistussa yhteisraportissa esitettyyn ehdotukseen	Dasalassin sistisdoallaba ILO 169 ja Eamiálbmotjulggástus olu nuppiid mearrádusaid mat fuomášuhttet oktasaš (kollektiiva) vuoigatvuođaid.
yhteispohjoismaiseksi saamelaisasiamieheksi ja lausutaan:	Dát leat dakkárat mat gullet olles eamiálbmogii eai-ge ovttatolbmuide.
”Sopimuksessa on annettava mahdollisuudet seurata alkuperäiskansojen oikeuksissa kansainvälisellä tasolla tapahtuvaa kehitystä.	Nuppiin sániiguin; eamiálbmogiid vuoigatvuođat leat eanaš oasis kollektiiva ja dakko bokte earralágánat go veahádagaid vuoigatvuođat.
Yhtenä mahdollisuutena mainittiin sellaisen pyrkimyksen kirjaaminen sopimukseen, että sopimusta noudatettaisiin vuosittaisten neuvottelujen ja erilaisten vaikutuskeinojen avulla.	Nuppedáfus fas eamiálbmogiid oktasaš vuoigatvuođat rahčet dan mihtu guvlui ahte eamiálbmogiidda addošii vejolašvuohta dahkat ja čađahit iežaset mearrádusaid.
Tarkoituksena on perustaa toimielin, jonka tavoitteena on huolehtia sopimuksen noudattamisesta ja siihen liittyvästä seurantatoimista.	Beassat fárrui birastahtti váldoservodaga politihkalaš systemaide, lea eamiálbmoggiida nuppidáset dahje seskundeara áigumuššan - ja válljenluođuid – vuoigatvuohta.
” (s. 95.)	Ovdamearkan dáid árvalusaide sáhttá váldit ovdan árt.
Suurlähettiläs Ole Norrbackin vuonna 2002 Pohjoismaiden neuvostolle kirjoittama	4; Bajimužžii dáin oktasaš vuoigavuođain boahtá iešmearridanvuoigatvuohta.
raportti osoittaa, että pohjoismaisten sopimusten puutteellinen noudattaminen on suuri	Álbmotnjuolggus lea bajimužžii lokten eamiálbmogiid oktasaš vuoigatvuođaid ja dát čilgejuvvo dávjá nu ahte eamiálbmogiid váttisvuođat leat ovddimustá čuožžilan das go joavku (dahje álbmot) eambogo ovttatolmmoš lea gártan gillát vealáheami.
ongelma.	Dát čuoččuhus dáidá bures heivet sámiid dillái.
Pohjoismaiden neuvosto pyrkiikin nyt ennen kaikkea tiedottamisen avulla	Vaikke sápmelaš ain duolle-dálle gártá vealáhuvvot, sámiid ovddasteaddjit datte-ge ovddimustá deattuhit daid problemaid maiguin olles álbmot, joavkun, šaddá rahčat.
varmistamaan sen, että sopimuksia aletaan noudattaa aiempaa paremmin.	Sámit galget dalle vuhtiiváldot ”eamiálbmogin”, ja eai-ge veahádahkan.
Näiden kokemusten pohjalta voidaan tarkastella Utsjoen (Ochejohka) kunnan tekemää ehdotusta, joka koski	Lea jearaldat dalle movt duoba ”eamiálbmot” šaddá ipmirduvvot go biddjo duohpaga ”álbmot” (people) ovddabeallái ja meroštallo álbmotnjulgosa ektui.
helpottamiseksi, katso Suomen ja Norjan välistä yhteistyötä koskeva Rajoitta pohjoisessa (Grenseløst i Nord) -työryhmäraportti (2004), s. 38. Raportissa ehdotetaan myös Suomi	3.1.4 ”Eamiálbmot-” ja ”álbmot”-duoba gaskavuohta álbmotnjulgosa perspektiivvas Álbmotnjuolggus ii oaččo čielggasin duohpaga ”álbmot” sisdoalu mearkkašumi.
Norjan puolelle tehtiin päätös toukokuussa 2005. Asiamiehen sijoituspaikka on Kautokeino	Diehto bargandefinišuvnnat gal lihkká gávdnojit dákko-ge, eanemustá fuopmášuhtton dáin lea n.
Kaikkien jäsenten tulee olla	g. Kirby-definišuvdna30 man e.
Tämä tarkoittaa, etteivät he ole hallitusten tai saamelaiskäräjien edustajia. Lautakunta ei siis ole edunvalvontaelin.	e UNESCO lea vuhtiiváldán ja guorrasii dasa áššedovdiid deaivvadeamis 198931 Dát čielggadus dadjá ná das mii ”álbmot” galggašii leat;
Jäsenten tulee edustaa saamelaisoikeuteen, kansainväliseen oikeuteen ja kulttuuriin liittyvää osaamista.	Eamiálbmogiin lea, nugo nuppiin eará álbmogiin ge lea, oktasaš historjjálaš dološ, čeardadovddaldagat, kultuvra, giella, osku ja identitehtta.
Jokainen sopimusvaltio ja jokaisen sopimusvaltion saamelaiskäräjät nimeävät siihen kukin yhden jäsenen.	Álbmotvuoigatvuođas lea oppalaččat dohkkehuvvon dakkár vuođđojurdda mii cealká ahte olmmošlaš vuoiggalašvuođat namalassii galget juohke dáfus leat olbmuide buorrin.
mahdollisimman hyvän koostumuksen ja myös tasapuolisen sukupuolijakautuman takaamiseksi 44 artiklassa mainitulla yhteisneuvostolla on tässä suhteessa koordinoiva	Numo dás ovddabealde lea árvaladdon, de lea nu ahte olmmošvuoigatvuođa áššedovdiid eanetlohku, ja nu maid eanaš stáhtat-ge, leat ovttaoaivilis das ahte olmmošvuoigatvuohta maiddái gullá sidjiide geat dušše leat ”álbmogat”.
Jäsenet nimitetään viideksi vuodeksi kerrallaan, eikä heillä ole varajäseniä.	Lea oppanassii-ge lihkká ovttamielatvuohta das ahte olmmošlaš vuoigatvuođat eai sáhte addot stáhtaide.
Toinen kappale: Lautakunnan tehtävänä on antaa raportteja.	CCPR ja CESCR eaba iešalddis atte oktasaš ártihkkalis (árt.
Raportointi voidaan esimerkiksi organisoida siten, että raportissa käsitellään kutakin yksittäistä maata joka kolmas	Muhto moanat stáhtat goit, dohkkehančohkkáma oktavuođas, celke ahte sin oaivila mielde lea hui čielggas geat CCPR ja CESCR oainnu mielde sáhttet gohčoduvvot ”álbmogin”.
vuosi. Raporttien laatimisen perustana ovat hallitusten ja saamelaiskäräjien selonteot, yleisöltä	Jagi 1966 soahpamušaid dohkkeheami vuolde lei Indias vuosteháhku iešmearrideami vuoigatvuhtii man árt.
saadut tiedot ja sellaiset tutkimukset, joita lautakunta katsoo aiheelliseksi käynnistää tai	Frankriika, Nederlánda ja Duiska vuostálaste dan ipmárdusa maid India dás buvttii ovdan.
suorittaa itse.	Dasalassin oaivvildii Nederlánda ahte buot figgamat geahpedit iešmearrideami vuoigatvuođa oláhaga, dahje buktet eavttuid mat eai leat váldon sisa CCPR:ii ja CESCR:ii, ja gártet dalle mieldesbuktit garra ráddjemiid iešmearideami vuoigatvuhtii.
Yhtenä sopimuslautakunnan tehtävänä on pyrkiä osaltaan helpottamaan saamelaisten kanssakäymistä ja yhteistyötä yli valtionrajojen, katso 10−12 artiklat ja niitä koskevat	Duiska fas buvttii dan oainnu ahte India áddejupmi lea njulgestága daid sániid vuostá mat oidnojit ártihkkalis 1, ja oaivvildii vel ahte juohke ráddjejupmi iešmearridanvuoigatvuhtii maiddái rihkku CCPR:a ja SESCR:a ulbmiliid.
huomautukset. Tämän vuoksi erityistä valvontaa vaativat ne sopimuksen artiklat, jotka	Ránska lasihii ahte India árvalus geahččalit gáržžidit iešmearridanvuoigatvuođa heiveheami maiddái manná ON:njuolggadusa vuostá.
asiantuntijatyöryhmä ei salli lautakunnan olla sellainen virallinen valituselin, jollaisesta työryhmän toimeksiannossa mainitaan. Valituselimen perustaminen merkitsisi instituution	Dás oaidná ahte dát stáhtat juo CCPR- ja SESCR-rátifikašuvnna áiggi ledje dan oainnus ahte vuoigatvuohta beassat dahkat ieččanas mearrádusaid, ii dušše leat fámus koloniija diliid vuolde, muhto gullá ráddjekeahttá buot álbmogiidda.
perustamista, mitä työryhmä ei pidä tarkoituksenmukaisena.	Maiddái ON:a Váldočoahkkima 3. komitea celkkii, CCPR:a árt.
Tässä yhteydessä viitataan 46	1 soabahallama barggu vuolde, ahte;
artiklan määräykseen sopimuksen kansallisesta täytäntöönpanosta, joka tarkoittaa, että sopimusta koskevat kysymykset voidaan viedä kansallisten tuomioistuinten käsiteltäviksi.	Dás oaidná ahte 3. komitea lea ipmirdan ášši nu ahte muhtin ON:a lahttostáhtaid hálu čatnat iešmearridanvuoigatvuođa koloniijaid ieččanasvuođa oažžumuššii, lea áigevuoiŋŋa boađus.
Lautakunnalla ei tämän vuoksi ole myöskään tulkintamonopolia, mutta se voi kuitenkin antaa lausuntoja, joissa otetaan kantaa myös oikeudellisiin kysymyksiin.	Goalmmát komitea iežas oaidnu gal orruleamen dakkár ahte iešmearrideami vuoigatvuohta ii sáhte ráddjejuvvot dán dilálašvuhtii, muhto baicce lea universála.
Vaikka lautakunta ei	g. siskálddas oassebealli (internal aspect), ja ná dalle jos dáhpáhuvvá nu ahte dát eai beasa álššagit politihkalaččat oasálastit áššáiguoski stáhta politihkalaš ásahusain.
olekaan sitovasti valituksia ratkaiseva oikeudellinen elin, sillä tulee olla mahdollisuus vastaanottaa yleisön antamia tietoja.	Resolušuvnna 1541(XV) sánit, dohkkehuvvon ON:a Váldočoahkkimis 1960, sáhttet áddejuvvot nu ahte dalle juo lei Váldočoahkkima jurdda ahte diehto avádat sáhttá leat eambbo-go ovtta álbmoga ruoktun.
Muun muassa tällaiset tiedot ovat lautakunnan raporttien	Goit-ge lea nu ahte dušše geažiduvvo dán guvlui.
Vahvistaakseen tämän sopimuksen mahdollisimman yhdenmukaisen soveltamisen tulee valtioiden saattaa sopimusmääräykset suoraan sovellettavaksi kansallisena lakina.	Veadjá leat dalle maid vejolaš ahte jagi 1960 gasku lei háldejeaddji ipmárdus dakkár mii oaivvildii ahte ártihkkala 1 sátni ”álbmot” galgá áddejuvvot nu ahte dát leat stáhta dahje koloniija olles álbmot oktiibuot.
kansallisessa lainsäädännössä saattamalla se suoraan sovellettavaksi kansallisena lakina.	3.1.6 Buot álbmogiid – maiddái eamiálbmogiid – vuoigatvuohta iešmearrideapmái álbmotrievtti vuođul.
Tätä	CCPR- ja CESCR-rátifikašuvnna áigge dáiddii leat dilli nu ahte ledje moattebealát oainnut ON-lahttostáhtaid gaskkas das mii guoská ”álbmogiidda” main livčče galgan leat iešmearridanvuoigatvuohta.
asiaa koskevat perustelut on esitetty varsinaisessa sopimustekstissä.	Lea dáid mielas dalle gažaldaga vuolde: Galgá go konvenšuvnnaid árt.
avulla − joka oikeusteknisesti katsoen on sopimuksen sisällyttämistä lainsäädäntöön − viranomaiset pystyvät soveltamaan sopimusta mahdollisimman yhdenmukaisesti.	1 dulkojuvvot nu ahte duoba ”álbmot” dárkkuha olles álbmoga oktiibuot mii áššá ovtta stáhta dahje territoriija siste, vai sáhttá go addojuvvot iešmearrideami vuoigatvuohta maiddái sierra álbmogiidda/veahádagaide stáhtaid siskkobealde?
Tämä on tärkeää, jotta sopimus vaikuttaisi käytännössä yhtenäisesti yksittäisen maan saamelaisiin ja takaisi heille mahdollisimman tasa	Muhto vaikke leš-ge lean eahpečielggas jagi 1966 konvenšuvnna rátifiserema áigge, ii dandihtii dárbbaš leat nu ahte nuppástuvvamat eai veaje leat danrájis dáháphuvvan.
arvoisen kohtelun. Tällaisella velvollisuudella on erityistä merkitystä Norjalle ja Ruotsille.	Numo lea juo geažiduvvon dás, álbmotnjuolggus ii leat áiggis bisánan, muhto čálgá dađistaga ja čuovvu ovdáneami ja nu bissu áigedásis.
Suomessa	Maŋimuš logijagiid mielde leat eanet ja eanet álbmogiidgaskasaš álbmotnjulgosa áššedovdit ja ON-organat álgán dađi čielgaseabbot deattuhit ahte álbmogiid vuoigatvuohta beassat dahkat mearrádusaid iežaset miela mielde ja ieččanasvuođas, maiddái gullá álbmogiidda main ii leat iežaset sierra stáhta.
vastaava velvollisuus perustuu jo Suomen perustuslakiin.	Ja dán vuoigatvuođas ii sáhte čuoldit eamiálbmogiid eret.
47 artikla	1 čađaheamis, orrotleamen boastut ádden ártihkkala ollislaš sisdoalu.
Taloudelliset velvoitteet	Komitea muittuhii ahte;
Valtioiden tulee vastata tämän sopimuksen määräyksien täytäntöönpanon välttämättä edellyttämistä taloudellisista voimavaroista. Sopimusvaltioiden yhteiset menot jaetaan valtioiden kesken suhteessa saamelaisten lukumäärään kussakin valtioissa.	Erenoamážit lea Olmmošvuoigatvuođa Komitea cealkán ahte ii leat doarvái go okta stáhta muitala siseatnanlaš nášuvnnala válgalágain, danne go iešmearridanvuoigatvuohta mearkkaša olu eanet go dušše dábálaš válgaoasálastima.
Edellä 35 artiklan 2 kappaleessa tarkoitettujen tapausten lisäksi saamelaisilla tulee olla mahdollisuus välttämättömään taloudelliseen apuun saadakseen periaatteellisesti tärkeät tässä sopimuksessa turvattuja oikeuksia koskevat kysymykset tuomioistuimen käsiteltäväksi.	Baicce lea Komitea oaivil ahte iešmearridanvuoigatvuohta mieldesbuktá maiddái vuoigatvuođa olbmuide beassat hálddašit ovdáneamiset iežaset stáhta siste eará vugiid mielde go dušše váldit oasi dábálaš válggaide seamma dásis ja seamma eavttuiguin go váldoálbmot.
Ilman taloudellisia voimavaroja saamelaisten on yksilöinä ja kansana vaikeaa saada	Muđui lea dát oppalas cuigehus oanehaš ja geardu ártihkkala teavstta.
tähän sopimukseen perustuvat oikeutensa toteutetuiksi.	Vuolábealde dás čilgejuvvo eambo ja vuđoleabbot man muddui Olm.
Ensimmäinen kappale: Määräys velvoittaa sopimusvaltiot myöntämään sopimuksen	v. komitea lea divodallan vuogiides iešmearrideami vuoigatvuođa ektui.
täytäntöönpanon edellyttämät varat. Sikäli kuin sopimuksen täytäntöönpanosta aiheutuvat kulut ovat sopimusvaltioille	Ovdalis dás lea ILO 169 (1989) deattuhan ahte konvenšuvdna ii váldde beali áššái mii guoská eamiálbmogiid iešmearridanvuoigatvuhtii.
yhteisiä, kulut tulee jakaa valtioiden kesken suhteessa saamelaisten lukumäärään kussakin	Datte-ge ILO 169 sistisdoallá ráiddu mearrádusaid mat hui sakka darvánaddet dán gažaldahkii.
sopimusvaltiossa.	Dajaldat»Newer Convention” čujuha ovddit soahpamuššii»ILO Convention No.
Toinen kappale: Kuten 34 artiklaa koskevissa huomautuksissa on mainittu, Norjan korkeimman oikeuden viime vuosina tekemissä ratkaisuissa saamelaisten oikeuksia	I 107 Concerning the Protection and Integration of Indigenous and Other Tribal and Semi-Tribal Population in Independent Countries (ILO 107)”, mii lei fámus ovdal go ILO 169 dohkkehuvvui.
Mutta tuomioistuinkäsittely olisi tuskin	ILO 107 lei dohkkehuvvon ja fámus 1957 rájis.
ollut mahdollinen, ellei saamelaisille olisi myönnetty mainituissa asioissa ilmaista asianajoa.	Mii eanemusat lea nuppástuhtton ILO 169 teavsttas ILO 107 ektui, lea ahte assimilašuvnnalaš áigumušat eai oidno ILO 169:is.
Norjassa voi saada korvauksen oikeusapukuluista 13. kesäkuuta 1980 annetun lain n:o 34 eli oikeusapulain nojalla.	Sakka maiddái fuopmášuhtto ahte dál galgá rahčat dohko ahte eamiálbmogat ráfis besset nannet ja čálgadit servodagaideaset rattát váldoservodagaiguin.
Lakiin sisältyy säännöksiä oikeudessa käsiteltävien asioiden laadusta sekä ilmaisen oikeusavun saamisen tulo- ja varallisuusrajoista.	Ná galgggašii bállet dáhpáhuvvat dan mielde movt dás ovddabealde lea árvaluvvon das mii lea erohus eamiálbmogiid ja veahádagaid vuoigatvuođaid gaskkas.
Oikeusasiamies lausui kuitenkin vuonna 1996, että oikeusapulain poikkeussäännöksiä sovellettaessa tulee	Dandihtii go ILO 169 lea ceggejuvvon dán vuođđojurdaga ala, šaddet máŋga mearrádusa darvánit iešmearrideami vuoigatvuhtii.
ottaa huomioon ne velvoitteet, joita Norjalla on saamelaisia kohtaan Norjan perustuslain 110a §:n, itsenäisten valtioiden alkuperäiskansoja ja heimokansoja koskevan ILO:n	Lea mealgatmuddui eaktun ahte eamiálbmogat galget beassat háldet dáid badjel, jos galget nagodit seailluhit servodagaset ja servodatásahusaideaset.
yleissopimuksen n:o 169 ja kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan YK:n	ILO 169 ii sáhte čovdot eret iešmearridanvuoigatvuođas.
Poronhoitoelinkeino ei ole ainoastaan elinkeino, joka muodostaa osan saamelaiskulttuurin taloudellisesta perustasta, vaan se on myös itsessään omaleimaisen saamelaiskulttuurin osa.	Dát oidno hui čielgasit maiddái das go ILO 169 geavaha namahusa ”indigenous peoples” go lea sáhka eamiálbmogiin, go fas ILO 107 ii dahkan nu ”indigenous populations”.
Tämä merkitsee, että poronhoitoelinkeinoa koskevia asioita on tarkasteltava yhtenä perustuslain 110 a §:n keskeisimmistä osaalueista.	ILO njuolggadusat lohket ahte ILO 169 geavaha namahusa álbmot (peoples) miehtá čađa dán dokumeantta danne go dát namahus mieđiha ahte
Tämä on minun näkökantojeni perustana tässä asiassa.	Kristian Myntti lea gohčodan ”iešmearridanvuoigatvuođa” mii almmustuvvá ILO 169:is»ethno political self-government”:an.
Yleisiä säännöksiä muotoiltaessa tulee ennen kaikkea ottaa huomioon kansainvälisen oikeuden ja perustuslain vaatimukset.	Son oaivvilda ahte vaikke ILO 169 ii árval makkár-ge vuoigatvuođa mii dolvvošii ieččanasvuođa guvlui, de lihkká-ge addet ILO 169-njuolggadusat ovttas ártihkkaliiguin 14, 15 ja 6, hui čilges vuoigatvuođa eamiálbmogiidda hálddašit iežaset árbevirolaš eatnamiideaset.
Yksittäisiä asioita käsiteltäessä on kuitenkin myös syytä ottaa huomioon perustuslain määräyksen oikeudellinen standardi.	Datte-ge ILO 169 geavaha duohpaga ”eamiálbmot” dakkár vuogi mielde mii fátmasta maiddái joavkkuid mat dábálaš álbmotnjulgosa mielde eai livčče ”álbmot”.
Olisi nimittäin vastoin valtion viranomaisten perustuslaillista ja kansainvälisoikeudellista velvoitetta, jos valtion viranomaisten kokonaisvaltaiset toimenpiteet vaikuttaisivat tahattomasti saamelaisen kulttuurin aineelliseen perustaan sellaisella tavalla, että itse kulttuuri olisi vaarassa.	1(3) vuolle-eavttu mii dárkilastá ahte ”álbmot”-duohpaga geavaheapmi konvenšuvnnas ii galgga álbmotnjulgosa oktavuođas dagahit makkár-ge nuppástusaid ”álbmot”-namahussii. Jagis 1993 sohppui ON:a Eamiálbmotbargojoavkkus (WGIP) das movt Eamálbmotjulggástus galgá hábmejuvvot.
Etenkin tapauksissa, joissa on kysymys ”neutraalin” hallintoalueen toimenpiteestä, ilmaisesta asianajosta, mutta jotka kuitenkin liittyvät toimintaan, jolla on erityistä merkitystä saamelaiselle kulttuurille, toisin sanoen poronhoidolle, on valtion viranomaisten tarkkaavaisuustasolle asetettava suhteellisen ankaria vaatimuksia, mitä saamelaisen väestöryhmän huomioonottamiseen tulee.	Vuolitkomišuvnnas leat mielde 26 sorjjekeahtes olmmošvuoigatvuođa áššedovdi. Jagi 1993 áigge ledje arvatmađi máilmmi alimusdási áššedovdiin dan oainnus ahte eai dušše stáhtadahkki álbmogat, muhto maiddái eamiálbmogat, vedjet galgat dohkkehuvvot vuoigatvuođa subjeaktan álbmotnjulgosa buohta.
Tällä oikeusasiamiehen lausunnolla on ollut merkitystä saamelaisten mahdollisuudelle saada	Dás vuolábealde čielggaduvvo lagabuid maid Eamiálbmotjulggástus árvaladdá iešmearrideami vuoigatvuođas.
Asiantuntijatyöryhmä yhtyy oikeusasiamiehen tässä ilmaisemiin	Maiddái vuhtiiváldo iešmearrideami vuoigatvuođa ávnnaslaš sisdoallu.
VII luku	Jagis 1996 ságastalai ON:a Čearddavealáheami komitea (CERD) iešmearrideami vuoigatvuođas dakkár sániiguin mat muitaledje ahte CERD:a oaidnu lei nu ahte iešmearrideami vuoigatvuohta maiddái gullá álbmogiidda mat ásset ieččanas stáhtaid siste.
Saamelaiskäräjien hyväksyntä	Dán olis deattuhii CERD ahte;
Tämä sopimus tulee sen allekirjoittamisen jälkeen esittää sopimusvaltioiden saamelaiskäräjille hyväksymistä varten. Asiantuntijatyöryhmä pohtii edellä 8 luvussa, tuleeko sopimusvaltioiden	Dát cealkka livčče gal galgan áddejuvvot dohko ahte čujuhuvvo dušše CCPR ártihkkalii 1.3, mii geatnegahttá stáhtaid doaibmat nu ahte iešmearrideami vuoigatvuohta dahkkošii duohtan.
Kuten pohdiskeluista käy ilmi, sopimusvaltioiden ja kolmen saamelaiskäräjien välisestä sopimuksesta tulisi oikeudelliselta	Ártihkkala 1.3 ealáskahttin CCPR:a ja CESCR:a siste datte-ge veadjá leat áigevuoiŋŋa boađus dalle go konvenšuvnnat válbmašuvve.
osin kuin kyseiset kolme sopimusvaltiota ovat tehneet toinen toistaan velvoittavia sitoumuksia, mutta siitä tulisi luonteeltaan toisenlainen niiltä osin kuin se koskisi valtioiden ja	CERD:a cealkámuš boahtá 30 jagi maŋŋá, goas buot koloniijat, earret moadde, áigá juo ledje ožžon ieččanasvuođa ja eanaš stáhtarájáin birra máilmmi ledje hui guhkás nannejuvvon.
saamelaiskäräjien tai valtioiden ja yksittäisten saamelaisten välistä oikeussuhdetta.	Danne lei lunddolaš ipmirdit CERD:a nu ahte komitea ii sániin ”álbmot” dárkkuhan stáhtaid dahje territoriijaid buot ássiid oktiibuot.
Asiantuntijatyöryhmä katsoo, että luonteeltaan ainoastaan osittain	Ain lassin fuopmášuhtii CERD ahte;
kansainvälisoikeudellinen sopimus aiheuttaa oikeudellista epäselvyyttä ja että sen auktoriteetti	CERD orru doarjumen dan oainnu mii sirrešii álbmogiid vuoigatvuođa eret ovttatolbmo vuoigatvuođas ja ii dalle sáhte čuoččuhit ahte iešmearrideami vuoigatvuohta dušše addošii stáhta olles álbmogii, mii galgá ipmirduvvot mearkkašeamen buot stáhta olbmuide oktiibuot.
Näin on olemassa vaara, ettei sopimuksen merkitys saamelaisten statuksen sääntelijänä yllä asiantuntijatyöryhmän toivomalle tasolle.	Aiddo seammaláhkai go ovttatolbmot besset oasálastit demokráhtalaš kánalaid bokte, ožžot olbmot/álbmogat, dán olis maiddái olbmot guhte ellet/ásset doabmi stáhtaid siste, muosáhit iešhálddašeami.
Asiantuntijatyöryhmä pitää kuitenkin välttämättömänä sitä, että saamelaiskäräjät ovat	CERD datte-ge ii leat cealkán erenamažit eamiálbmogiid iešmearrideami vuoigatvuođas.
Tämän johdosta asiantuntijatyöryhmä pitää parempana ratkaisua, jossa sopimuksen ratifiointi ja voimaantulo edellyttävät saamelaiskäräjien	Jagiid 1990 lohpageažes ja jagiid 2000 álggus lea Olmmošvuoigatvuođa Komitea gártan válbmet ja čalmmustahttit oainnustes das geaid gohčodivčče ”álbmogin” CCPR árt.
hyväksyntää.	1 ektui.
Saamelaiskäräjien suostumusta edellytetään myös sopimuksen muuttamiseksi sen voimaantulon jälkeen.	Dát ovdáneapmi lea arvagit báisan dan geažil go komitea lea ferten meroštallat eamiálbmogiid vuoiggalaš sajádaga árt.
Asiantuntijatyöryhmä on lisäksi keskustellut siitä, tulisiko	Guoskkakeahttá gažaldaga movt definerešii ártihkkala 1 duohpaga ”álbmot”, lea komitea, čujuhettiin dasa ahte eamiálbmogat leat iešmearridanvuoigatvuođa subjeaktan, dahkan čielggasin ahte sáhttet bures-ge gávdnot eanet go dušše okta álbmot stáhta siste.
sopimuksessa olla irtisanomisehto, mutta on päätynyt siihen, ettei kyseisen ehdon mukanaolo	1 Kánada iežas eamiálbmogiid váras, oasis movtiidahtton das mii dáhpáhuvai Quebec-áššis Kánada alimus duopmostuolus:
Tämä sopimus tulee ratifioida.	(eahpevirggálaččat sámás): ”...
Ratifiointi voi kuitenkin tapahtua vasta sitten, kun sopimusvaltioiden saamelaiskäräjät ovat antaneet 48 artiklassa tarkoitetun hyväksymisensä.	Komitea evttoha dasalassin ahte systema man veagal árbevirolaš eamiálbmotvuoigatvuođat leat duššaduvvon, galgá heaittihuvvot dan sivas go rihkku konvenšuvnna ártihkkala 1.”
Voimaantulo	Eamiálbmogiid iešmearridanvuoigatvuohta ártihkkalis 1 vuogáidahttui vuostaš geardde dalle go komitea gieđahalai ráportta mii bođii dakkár stáhtas man alimus duopmostuollu duođaštii ahte leat gávdnomis eanet go okta ”álbmot” áššáiguoski stáhta rájáid siskkobealde.
Sopimus tulee voimaan 30 päivää sen jälkeen kun ratifiointiasiakirjat on talletettu Norjan ulkoasiainministeriöön.	Olmmošvuoigatvuođa Komitea lea dasmaŋŋá guorrasan dán vuogádahkii olu eará-ge stáhtaid oliin gos leat eamiálbmogat.
Norjan ulkoasiainministeriön tulee ilmoittaa Suomelle, Ruotsille ja sopimusvaltioiden saamelaiskäräjille ratifiointiasiakirjojen tallettamisesta ja sopimuksen voimaantuloajasta.	Komitea lea loahppacealkagiinis buktán vuođustuvvon čujuhusaid jogo ártihkkalii 1 dahje namahussii ”álbmogiid iešmearrideami vuoigatvuohta” go lea ožžon ráporttaid Mexikos, Norggas, Australias, Danmarkkus ja Ruoŧas.
Tämän sopimuksen alkuperäiskappale talletetaan Norjan ulkoasiainministeriöön, jonka tulee toimittaa Suomelle, Ruotsille ja sopimusvaltioiden saamelaiskäräjille sopimuksen oikeaksi todistetut jäljennökset. Ensimmäinen kappale: Määräys on tavanomaisen käytännön mukainen.	Vaikke Olmmošvuoigatvuođa Komitea stáhtaráporttaid gieđahallama bottus lea vuhtiiváldán ártihkkala 1 iešmearrideami vuoigatvuođa dego olmmošlaš vuogatvuohtan, lea komitea dattege eaktodáhtolaččat garván hástalusa iskat mearrádusaid heivvolašvuođa go guoddalanprosedyra lea ovdan konvenšuvnna fákultatiiva protokolla vuolde.
sopimusvaltiolle, on tavanomaisen käytännön mukainen.	Dán vuogi mielde lea láhtten sivas danne go fakultatiiva protokolla árt.
Se, että asia on ilmoitettava myös sopimusvaltioiden saamelaiskäräjille, perustuu tämän sopimuksen mukaiseen	1 dadjá ahte váidalusaid oažžu buktit dušše olmmoš guhte doalaha ahte su iežas konvenšuvdnii vuođđuduvvon vuoigatvuođat leat rihkkojuvvon.
Sopimuksen muutos tulee voimaan 30 päivää sen jälkeen, kun sopimusosapuolet ovat ilmoittaneet Norjan ulkoasiainministeriölle hyväksyneensä muutokset.	Ja go iešmearrideami vuoigatvuohta gullá álbmogii, komitea oainnu mielde, de dalle ovtaskaččat eai sáhte leat gártan gillát dán rihkkuma geažil.
Saamen kielellä tarkoitetaan tässä yhteydessä pohjoissaamen kieltä.	Dát čuoččuhus nannejuvvui áššis Bernard Ominayak (Lubicon Lake Band) v. Kanada.
1) Valmius valtiosopimusten solmimiseen: alkuperäiskansoja koskeva yhteenveto 2) Venäjän saamelaisten oikeudellinen asema 3) Saamelaisten itsemääräämisoikeus 4) Luonnos alkuperäiskansojen oikeuksia koskevaksi YK-julistukseksi yhdistettynä Pohjoismaiden sekä Uuden-Seelannin ja Sveitsin esittämiin ehdotuksiin	Gearreduššama bottus komitea beahttalii 1987 ”admissibility”-mearrádusastis gieđahallat ášši konvenšuvnna ártihkkala 1 vuolde, muhto deattuhii danseammás ahte duođaštusat mat ledje vuođđun gearretáššis, bures julošedje guorahallot konvenšuvnna nuppiid mearrádusaid ektui, nugo árt. 27 mii gusto veahádagaid vuoigatvuođaide.
Liite 1: Valmius valtiosopimusten solmimiseen: alkuperäiskansoja koskeva yhteenveto	Ovdal go komitea attii loahpalaš oainnus, mii muitala ahte Kánada lea rihkkon árt.
Annika Tahvanainen	27, smiehtadalai komitea ná:
Se, millä tahoilla on valmiudet solmia valtiosopimuksia, on arkaluonteinen kysymys, sillä valtiosopimukset muodostavat yhden kansainvälisen oikeuden oikeuslähteistä.	(eahpevirggálaččat sámás): ”Vaikke ášši álggu rájis lea hábmejuvvon dego livčče árt. 1 rihkkojuvvon, ii datte-ge sáhte eahpidit ahte guoddalus bajida olu gažaldagaid mat gahččet árt.
Perinteisesti on katsottu, että ainoastaan valtioilla ”alkuperäisinä kansainvälisinä oikeussubjekteina” on valmiudet solmia valtiosopimuksia.	Dán duogáža ektui ii dáidde leat imáš ahte komitea muhtin iežas gieskadis áššiin mat jođihuvvojedje fákultatiiva protokolla vuolde, hui njuolgut lea dovddastan ahte árt.
Valtiosopimusoikeutta koskevan Wienin yleissopimuksen 2 artiklan 1 kappaleen a kohdan mukaan ”valtiosopimuksella” tarkoitetaan ”valtioiden välillä kirjallisessa muodossa tehtyä kansainvälisen oikeuden alaista sopimusta”.	1 iešmearrideamis, vaikke dás lea sáhka kollektiiva vuoigatvuođas man ii sáhte dadjat lea rihkkojuvvon ovttaskačča buohta, lea lihkká-ge viehkamuddui váikkuhan komitea loahpalaš oainnu konvenšuvnna nuppiid mearrádusain, nu maiddái árt. 27 veahádatvuoigatvuođain.
Valtioiden lisäksi myös joidenkin muiden tahojen on myönnetty olevan kansainvälisiä oikeussubjekteja.	Áššis Apirana Mahuika et al v. Nya Zeeland dahkkui ná go maori eamiálbmoga guolástanvuoigatvuođat ja sin sadji riikka guolleindustriijas ledje gearreduššama vuolde.
Muutamilla niistä katsotaan olevan tietyt mutta ei välttämättä samanlaiset valmiudet valtiosopimusten solmimiseen.	Ná maid lei áššis Diergaardt et al. v. Namibia, dás čujuhuvvui ártihkkaliidda 25 (politihkalaš oasálastinvuoigatvuođat) ja 26 (ii-vealáheapmi) maid árt.
Nykyään esimerkiksi tietyillä kansainvälisillä järjestöillä katsotaan olevan valmiuksia valtiosopimusten solmimiseen.	1 leš váikkuhan.
Itsemääräämisoikeuden on todettu voivan valtiosopimusoikeudessa tasoittaa tiettyjä puutteita.	Áššis Gillot et al. v. Franc (2002) dáidá oažžut cealkit ahte árt. 1 lea lossagit čuohcan go árt.
Ne liittyvät sellaisten kriteerien täyttämiseen, joiden nojalla jokin taho voi muodostaa valtion, ja eri tahojen asemaan sellaisina kansainvälisinä oikeussubjekteina, joilla on valmiudet solmia valtiosopimuksia.	Ášši gieđahalai dan, galget go olbmot guhte dušše oanehis áiggi lea ássan Ođđa Kaledonias beassat oasálastit álbmotjienastemiide go territoriija boahttevuohta šaddá mearriduvvot. Olmmošvuoigatvuođa Komitea celkkii čoahkkáigeasustis ahte árt.
Alueiden, joilla on siirtomaamenneisyys, tai alueiden, jotka ovat olleet vieraiden valtojen miehittäminä, on tietyssä määrin katsottu voivan solmia valtiosopimuksia. Kansan suhde tiettyyn alueeseen on ratkaiseva tekijä, joka yhdistää kansan ja itsemääräämisoikeuden.	25 ii leat rihkkojuvvon ja čujuhii dan duohtavuhtii ahte go álbmotjienastus čađahuvvui koloniijaid heaittiheami ja iešmearrideami olis, de dalle lei lágalaš ráddjet oasálastima dušše sidjiide geat bisovaččat ásse territoriijas, muhto fal dainna eavttuin ahte gáibádusat eai ožžon leat eahpepropošuvnnala dahje vealáheaddji.
Alkuperäiskansojen suhde erityiseen alueeseen eroaa osittain siirtomaavallan alaisten tai miehitettyjen alueiden kansojen suhteesta alueeseen, ja se on tunnustettu kansainvälisissä yleissopimuksissa, julistuksissa ja yksilöllisissä valitusmenettelyissä, jotka on laadittu ihmisoikeussopimusten turvin.	Nugo dás vuolleleabbos árvaladdo, lea maiddái ON:a Áššedovdiid čoahkkin cealkán Iešmearridanvuoigatvuođas dan guvlui ahte eamiálbmogat ležžet dakkár álbmogin mat álbmotnjulgosa ektui livčče gearretsubjeaktan. Viimmat oažžu dadjat dan-ge ahte maiddái čearuid ja guovlluid dásis leat áššit gieđahallon das geat livčče ”álbmot” álbmotnjulgosa vuođul.
Itsenäisten maiden alkuperäiskansoja ja heimokansoja koskevan kansainvälisen työjärjestön yleissopimuksen (ILO No.	ja ain ná ahte; Duopmostuollu deattuha lossagit ahte álbmotnjulgosa mielde sáhttet stáhta siste ássat eambo go okta álbmot.
169) 13 artiklan 1 momentissa säädetään:	Quebec-duomus muittuhii Kanada Alimus Duopmostuollu maiddái Quebec:a eamiálbmogiidda;
”1. hallitusten on yleissopimuksen tämän osan säädöksiä soveltaessaan kunnioitettava sitä erityistä merkitystä, joka kysymyksessä olevien kansojen suhteella siihen maahan tai alueeseen, jolla he asuvat tai jota he muuten käyttävät, on niiden kulttuurille ja henkisille arvoille, ja erityisesti tämän suhteen yhteisöllisiä näkökohtia.”	Ii dupmostuollu goit-ge gártan, eará áššiid meannudeami geažil, erenamažit hállat Quebec:a eamiálbmogiid birra. Orru goit leamen nu ahte lea Kanada Alimus Duopmostuolu oaidnu ahte maiddái eamiálbmogat nugo leat-ge, galget dohkkehuvvot gearretsubjeaktan dán oktavuođas.
Valtiosopimusoikeutta koskevan Wienin yleissopimuksen 2 artiklan 1 kappale, 1155 UNTS 331. Valtioiden ja kansainvälisten järjestöjen välistä tai kansainvälisten järjestöjen keskinäistä valtiosopimusoikeutta	Čoahkkáigeasu bottus oažžu mieđihit ja doalahit čielggasin ahte maiddái eai-stáhtadahkki álbmotjoavvkut guhte ellet doaibmi stáhta siste, besset leat ”álbmogin”, ja dandihtii galget oidnojuvvot gearretsubjeaktan álbmotnjulgosa ektui.
Itsenäisisten maiden alkuperäiskansoja ja heimokansoja koskevan ILO:n yleissopimuksen 169 13−16 artikla,	Ná maid eai-stáhtadahkki eamiálbmogiid buohta. Maiddái EU arvá doalahit ahte eamiálbmogiidda galgá juolluduvvot iešmearrideapmi.
http:// www.ilo.org/ilolex/cgi-lex/convde.pl?C169 (tiedot haettu tietokannasta 29.3. 2005).	Davvi Oláhusa Doaibmaplána 2004-2006 man EU:a Ministarráđđi dohkkehii čakčamánu 29. beaivvi, 2003, sistisdoallá dákkár mearrádusa;
Osa VI, YK:n luonnoksessa alkuperäiskansojen oikeuksia koskevaksi julistukseksi, UN Doc.	3.2 Mo galggašii ipmirdit álbmogiidgaskasaš konvenšuvnnaid. Muhtin ipmárdussii guoski vuođđojurdagat
1, esitetään, että alkuperäiskansoilla on oikeus säilyttää erityinen suhteensa maa- ja vesialueisiin, ja siinä säädetään niiden oikeudesta omistaa, pitää hallussaan ja käyttää perinteisiä maa-alueitaan ja niiden luonnonvaroja.	Wien-konvenšuvdna 1969 cegge vuođđojurdagiid dasa movt álbmogiidgaskasaš soahpamušaid galggašii ipmirdit.
Ks. myös yleisamerikkalaisen ihmisoikeuskomission 26.2. 1997 hyväksymän alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan yleisamerikkalaisen julistusluonnoksen 18 artikla,	Wien-konvenšuvnna vuođđojurdagat leat muđui dohkkehuvvon dábálaš olmmošvuoiggalaš prinsihppan mat galget váldot vuhtii beroškeahttá das lea-go áššáiguoski stáhta dohkkehan Wien-konvenšuvnna.
http://www.cidh.oas.org/Indigenous.htm (tiedot haettu tietokannasta 2903.2005).	Wien-konvenwuvnna kápihttal 3 čilge dábálaš álbmogiidgaskasaš áddenvuođđojurdagiid.
Ks. myös luku	” Eahpevirggálaččat sámás: ”Álbmogiidgaskasaš soahpamuš/konvenšuvdna galgá ipmirduvvot buorredáhtolaš áigumušain ja konvenšuvnna namahusaid dábálaš oaivila mielde daid oktavuođas, ja dan konvenšuvnna ulbmila ja áigumuša čuovggas.
13 artiklan 1 kappale, supra alaviite 3, SOU 1999:25, ”Saamelaiset − Ruotsissa elävä alkuperäiskansa.	” Go áiggošii oažžut buoremus oaivila, berre váldobagadussan váldit vuolggačuoggá lunddolaš oaivilsisdoalus.
Ruotsin liittymisestä ILO:n yleissopimukseen nro 169”, Ihmisoikeuskomitea, joka valvoo kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaa kansainvälistä yleissopimusta, on paitsi oikeuskäytännössään myös 27 artiklaa koskevassa yleisessä huomautuksessaan 23 todennut, että erityinen kulttuuri voi saada ilmaisunsa monilla tavoilla, etenkin kun on kyse vähemmistönä olevasta alkuperäiskansasta, jonka elämäntyyli liittyy vahvasti tiettyyn alueeseen ja sen luonnonvarojen käyttöön. Komitea on katsonut, että alkuperäiskansojen perinteiset elinkeinot kuten poronhoito, metsästys ja kalastus turvataan 27 artiklassa.	Namahusaide sáhttá bidjat erenamaš oaivilsisdoalu mii spiehká árvagit lunddolaš oaivilis, ja nu jos nagoda duođaštit ahte oasseváldiin lei áigumuš dajaldahkii addit erenamaš oaivilsisdoalu, oainne Wien-konvenšuvnna ártihkkala 31 (4): ”A special meaning shall be given to a term if it is established that the parties so intended,” ja eahpevirggálaččat dárogillii: ”En spesiell mening skal gis til et begrep dersom det er godtgjort at [konvensjons] partene hadde slik hensikt,” ja dasalassin eahpevirggálaččat sámegillii: ”Erenoamáš oavil galgá addot diehto duohpagii jos duođaštuvvo ahte (konvenšuvnna) oasseváldit nu ledje hálidan.
Tällä tavalla komitea on liittänyt toisiinsa 27 artiklan, joka koskee vähemmistöjen oikeutta osallistua kulttuuriinsa ja identiteettiinsä vaikuttavaan päätöksentekoon, 25 artiklan, joka koskee osallistumista päätöksentekoon, sekä 1 artiklan, joka koskee itsemääräämisoikeutta ja johon sisältyy kansojen omien elinehtojen riistämistä koskeva kielto. Sekä kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen että taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen 1 artiklassa säädetään:	” Dan gažaldaga ektui, lea go sámiin vuoigatvuohta beassat ieža mearridit álbmotnjulgosa fámudusa veagal, ferte nugo bajábealde daddjo, váldit merošteami vuollái dan mii lea dajaldaga ”buot álbmogat” oaivilsisdoallu ON-konvenšuvnnain dakko mii gusto (1) siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaide, ja (2) ekonomálaš, sosiala ja kultuvralaš vuoigatvuođaide, ja maiddái mii gusto soames álbmogiidgaskasaš instrumeanttaide.
Tämän oikeuden nojalla ne määräävät vapaasti poliittisen asennoitumisensa ja harjoittavat vapaasti taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten olojensa kehittämistä.	Namahusa ”buot álbmogat” dulkoma vuolggabáikin lea Wien-konvenšuvnna ártihkkala 31 (1) mielde, dajaldaga lunddolaš oaivilsisdoallu.
2. Kaikki kansat voivat vapaasti käyttää luonnonrikkauksiaan ja -varojaan omiin tarkoituksiinsa, mikäli se ei vahingoita yhteisen edun periaatteelle perustuvan kansainvälisen taloudellisen yhteistyön ja kansainvälisen oikeuden velvoituksia.	Bajábealde lea dás árvaluvvon mii livčče duohpaga ”álbmot” lunddolaš oaivilsisdoallu. Vuođđun dás lea ahte buot álbmotjoavkkut mat devdet duohpaga ”álbmot” eavttuid/kriterijaid, fertejit boahtit kategoriija ”buot álbmogat” vuollái dan vuogi mielde mii dábálaččat biddjo dán namahussii.
Yleisesti hyväksyttyä määritelmää ”alkuperäiskansasta” tai ”kansasta” ei ole löydettävissä.	Dát galget leat ipmárdusa geađgejuolgin – jos fal ovdabargguin dahje eará gearretádjagiin ii boađe ovdan diehtu mii dorjjošii earralágán áddejumi.
Vähitellen on alettu yhä paremmin oivaltaa, kuinka myönteisesti monimuotoisuuden arvostus yhdistettynä osallistumismahdollisuuksien lisäämiseen vaikuttaa demokratiaan ja stabiliteettiin, ja tämän johdosta käsitettä ”kansa” on muokattu siten, ettei sitä enää pidetä homogeenisena käsitteenä.	Vaikke Wien-konvenšuvdna álgodásis lea-ge hábmejuvvon dan ektui mo konvenšuvnnat čállojit maid stáhtat ieža čađahit ja vákšot, ja konvenšuvdna lea jaskat álbmogiidgaskasaš vákšunorgánaid sajis das mii guoská konvenšuvnnaid dulkomii, de datteUN International Court of Justice ja diehto álbmogiidgaskasaš organat mat ceggejuvvojedje vákšut ovttat konvenšuvnnaid n.
Useat kansat voivat siten elää vieri vieressä yhteisellä tai osittain yhteisellä alueella ilman, että se horjuttaisi kaikkien kansojen itsemääräämisoikeuden ja valtioiden alueellisen koskemattomuuden välillä vallitsevaa tasapainoa.	Wien-konvenšuvnna ártihkkalis 32 daddjo ahte livčče lunddolaš guovzat lasi diehtogálduid, maiddái konvenšuvnnaid ovdabargguid ja geahččat movt dilit ledje soahpama ja dohkkeheami ággi, ja fidnet dáhkádusa dan oaivilsisdollui mii ásahuvvui go ártihkkala 31 vuođđojurdagat ledje duogážin.
Alkuperäiskansoilla General Comment No.	Dákkár gelbbolaš organat leat omd.
23 (1994), UN Doc. A/49/40, para.	3.3 Dálá áiggiid álbmotvuoiggalaš teoriija
7. Ks. myös taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien komitean hyväksymää yleiskommenttia numero 14, jossa komitea painottaa erityisen alueen merkitystä, kun on kysymys alkuperäiskansojen oikeudesta terveyteen.	Patrick Thornberry, professora ja brihtálaš ON:a Čearddavealáheami komitea láhttu, cealká ahte ON:a Olmmošvuoigatvuođa Komitea lea oppalas komeanttastis váfistan ahte ii leat vuoiggalaš addit iešmearrideami dušše dalle go koloniijat heaittihuvvojit, muhto maiddái galgá leat nu ”álbmogiid” buohta ieččanas stáhtaid siste.
Mitä erityiseen alueeseen liittyvien perinteisten elinkeinojen/elämäntyylin ja alkuperäiskansojen väliseen suhteeseen tulee, ks. ihmisoikeuskomitean oikeuskäytäntö tapauksissa Ominayak and the Lubicon Lake Band v. Canada, Communication No.	Son dás geassá ovdan e.e. olmmošvuoigatvuođa komitea fuopmášumiid dalle go dat geahčadii Kanada áigodatráportta (1999), goas komitea dohkkehii ja vuhtiiválddii eamiálbmogiid ”álbmogin” álbmotrievtti (njulgosa) vuođul.
Mahuika et al v. New Zealand, Communication No.	Thornberry maid muittuha ahte muhtin ráđđehusat, nugo New Zealand, leat buorrinváldán ahte álbmogiidgaskasaš lágalašvuohta lea bures čálgamen ja oidnomen lea ovdáneapmi mii dađe eanet vuhtiiváldá ahte lea vuoiggalaš juolludit iešmearrideami maiddái álbmogiidda mat ásset ieččanas stáhtaid siste.
547/1993, 27.10.	Kristian Myntti, árvala ahte eamiálbmogat áddemis leat "álbmot", unnimustá goit sosiala, kultuvrralaš ja etnologalaš ipmárdusa vuoiŋŋas.
2000, para.	Lassin dadjá ahte eamiálbmogat vedjet leat dakkár olmmošjoavkkut maid álbmotnjulgosa vuođul sáhtašii oaidnit "álbmogin", muhto ii dát mieldesbuvttášii dan ahte eamiálbmogat sáhttet iežaset čuoldit eret ja mannat ieččanasvuhtii doaibmi stáhtaid siste.
9.3;	Myntti deattuha ahte áidna eamiálbmogat mat ásset dakkár stáhtain mat leat vuođđodási eahpedemokráhtalaččat dahje vealáheaddjit, sáhttet gáibidit ieččanasvuođa.
Kitok v. Sweden, Communication No.	Son loahpaha dajaldagain ahte stáhtaid vuostehágut addit eamiálbmogiidda iešmearrideami, čujuhettiin dasa ahte sii ballet luovusgaikumis, ii dalle sáhte duhtavaččat vuođustuvvot.
197/1985, 27.7.	Ted Moses, doalaha fas ahte oktasaš ártihkkal 1, namahuvvon ON-konvenšuvnnain, ii daga iige ásat vuoigatvuođa iešmearrideapmái, muhto baicce duođašta ja vuhtiiváldá dán vuoigavuođa mii galgá buot álbmiggiidda addot buorrin.
1988. Ks. myös Ilmari Länsman v. Finland, Communication 511/1992, 26.10.	Cealká maiddái ahte lea áibbas čielggas ahte vuoigatvuohta gullá eamiálbmogiidda.
2.6, 9.3, 9.5, 9.6, 9.8. Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus, 1 artiklan 1 ja 2 kappaleet, 999	Son dán oktavuođas čájeha ahte ON:a Áššedovdiid čoahkkin eamiálbmogiid iešmearridanvuoigatvuođas lea dadjan ahte eamálbmogat leat ”iežas álbmot” mii sáhttá gáibidit iešmearrideami.
UNTS 171, ja taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus, 993 UNTS 3.	James Anaya maid lea dan oaivilis ahte eamiálbmogat leat "álbmot" álbmotrievtti (-njulgosa) vuođul ja dát vuoigatvuohta beassat ieš mearridit maiddái gullá eamiálbmogiidda.
pykälässä ”alkuperäiskansoihin” ja ”kaikkiin kansoihin” ja siten antaa ymmärtää, että ”kansoiksi” olisi tunnustettava moninkertainen määrä ryhmiä. Concluding observations on Canada, 7 April 1999, UN Doc.	Son ákkasta nu ahte lea gávdnamis álbmogiidgaskasaš vuohki dán duohpaga olis mii gáibida ja vuordá dulkoma sáni dábálaš mearkkašumi mielde, e.e. álbmogiidgaskasaš duopmostuolus (International Court of Justice).
8. Ks. myös Alain Pellet, ‘The Opinions of the Badinter Arbitration Committee: A Second Breath for the SelfDetermination of Peoples’ (1992) European Journal of International Law, Vol.	Son maiddái čuoččuha ahte arvat ON:a gealbo-organain leat gutnejahttán ahte eamiálbmogat leat ”álbmot”, nu go ON:a Olmmošvuoigatvuođa Komitea ja CERD.
on itsemääräämisoikeus, mutta kansainvälisessä oikeudessa tämä oikeus rajoittuu nykyään itsemääräämisoikeuden sisäiseen ulottuvuuteen, toisin sanoen kansan oikeuteen määrätä taloudellisesta, sosiaalisesta ja sivistyksellisestä tulevaisuudestaan.	Son ii dohkket dološ dábiid jurdaga mii doallá gitta das ahte eai earát go koloniijat ja stáhtaid olles álbmot oktiibuot ožžot čađahit iehčanas mearrádusaid. Dát jurdda lea vealáheaddji go ii juollut iešmearrideami daidda ollugiidda ”eai-stáhtalaš álbmogiidda”.
Tähän oikeuteen liittyy kielto, jonka mukaan kansoilta ei saa riistää niiden elinehtoja, ja alkuperäiskansojen osalta siihen liittyy myös kysymyksiä, jotka koskevat alkuperäiskansojen perinteisesti asuttamia ja käyttämiä maa-alueita sekä näiden alueiden luonnonvaroja.	Lasiha son ain nu ahte vuorasáigásaš, konservatiiva stáhtiičádnon ipmárdus dán vuoigatvuođa hárrái, lea ánakronismalaš otná máilmmis gos eatnamiidgaskasaš rájáid mearkkašupmi lea hui olu geahppánan. Anaya maid čuoččuha ahte dál lea vuoiggalaččat dohkketmeahttun figgat áddet duohpaga "álbmot" nu ahte eamálbmogat čuldošedje vuoigatvuođa oamasteaddjiin eret.
Alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan YK:n julistusluonnoksen 3 artiklassa esitetään, että alkuperäiskansoilla on itsemääräämisoikeus ja että ne tämän oikeuden nojalla määräävät vapaasti oman poliittisen asennoitumisensa ja harjoittavat vapaasti taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten olojensa kehittämistä.	Son čájeha ahte álbmogiidgaskasaš konvenšuvnnaid dulkonprinsihpat (oainne Wien-konvenšuvnna) nannejit ahte duohpagat galget ipmirduvvot lunddolaš oaivilsisdoalu vuoiŋŋas. Duoba "álbmot" dulkojuvvon earraláhkái ja nu ahte eamiálbmogat gahččet olggobeallái, šaddá rihkkut dáid vuođđojurdagiid.
Itsemääräämisoikeutta koskeva säännös on yhdistetty nimenomaan alkuperäiskansojen mahdollisuuksiin perustaa autonomioita eli itsehallinto niiden valtioiden sisällä, joissa ne asuvat, sekä niiden mahdollisuuksiin osallistua poliittiseen, taloudelliseen ja kulttuurielämään siinä valtiossa, jossa ne asuvat, etenkin silloin kun on kyse suoraan alkuperäiskansoihin liittyvistä asioista.	Son oaidná nu ahte arvagis oassi vuostehágu álgovuođus, lea boasttoáddejumi boađus dakko buohta ahte iešmearrideami ollášuhttin dáhpáhuváš aiddo dušše dalle go ieččanas sorjjekeahtes stáhta ásahuvvo.
Edellä käsitellyt erilaiset valtiosopimusoikeudelliset näkökohdat ja ihmisoikeuksien, etenkin itsemääräämisoikeuden, tietyt ulottuvuudet ja elementit ovat merkityksellisiä, ja ne on otettava huomioon määriteltäessä alkuperäiskansojen valmiuksia solmia valtiosopimuksia.	Son láittaša dákkár stáhtabealátlaš lahkaneami go dát lea menddo ollu čatnasan oarjemáilmmi teorehtalaš smiehttamii gos stáhta ovdanbukto deaháleammos ja vuđoleammos ovttadahkan olmmošlaš servodatláhčimis.
Mielipiteet jakautuvat sen suhteen, mitkä alkuperäiskansojen valmiudet solmia valtiosopimuksia olivat menneinä aikoina.	ON-eamiálbmotbargojoavkku ovddit jođiheaddji, Erica-Irene A. Daes, maiddái dadjá iežas leat dan oainnus ahte eamiálbmogat leat ”álbmot” álbmotnjulgosa vuođul.
Nykyään alkuperäiskansojen kanssa sopimuksia solmivat valtiot katsovat yleisesti, että sopimukset alkuperäiskansan ja sen valtion välillä, jossa alkuperäiskansa asuu, eivät ole valtiosopimuksia kansainvälisoikeudellisessa mielessä vaan valtion sisäisiä sopimuksia, joita säännellään kansallisessa lainsäädännössä.	Lohká son ii leat vel nanosmuvvan dan jáhkkui ahte dábálaš dilis lea erohus ”eamiálbmogiid” ja ”álbmogiid” gaskkas, earet dalle go sii guhte leat dovddahuvvon ”eamiálbmogin” eai leat ožžon vuogasvuođa čađahit iežaset vuoigatvuođa dahkat luođus mearrádusaid.
Sillä tosiasialla, että alkuperäiskansoilla on erityinen kollektiivinen suhde erityiseen alueeseen, joka on merkitykseltään korvaamaton ajateltaessa näiden kansojen hengissä pysymistä ja oikeutta nauttia erityisestä kulttuurista, voidaan kuitenkin olettaa olevan vaikutusta alkuperäiskansan oikeuteen osallistua valtiosopimukseen.	Sharon Venne buktá hui miellagiddevaš oainnu gažaldahkii sáhttet go eamiálbmogat gohčoduvvot ”álbmogin”. Son govahallá bures movt eamiálbmogat áiggiid cađa leat vealáhuvvon go geassá ovdan ahte eurohpálaš koloniválddit dohkkehedje ámeriikalaš eamiálbmogiid ”álbmogin” dalle go sisafárrejeaddjiiguin dahke soahpamušaid mat adde dáidda vejolašvuođa geavahišgoahtit osiid eamiálbmogiid duovdagiin ja čearuin.
Tämä pätee etenkin, jos alkuperäiskansan asuttama maa-alue sijaitsee valtiosopimuksen solmivien valtioiden alueilla ja jos valtiosopimukset koskevat kyseisen alkuperäiskansan asuttamia maa-alueita, sen luonnonvaroja tai muita kysymyksiä, joilla on erityistä merkitystä alkuperäiskansalle tai joiden oletetaan vaikuttavan alkuperäiskansaan.	Dáinna govain čalmmustuvvo man dohkketmeahttun lea beahttalit buorrinváldit eamiálbmogiid sajádaga ”álbmogin” ON- Spesialráportár Eamiálbmogiid- ja Stáhtaidgaskasaš Soahpamušain, Miguel Alfonso Martinez, maiddái hui čavgagit čuoččuha ahte eamiálbmogat leat ”álbmogat” álbmotrievtti vuođul, ja dain dalle diehttalas lea dievas vuoigatvuohta iešmearrideami čađahit nugo buot eará álbmogat dahket.
Vaikka alkuperäiskansat eivät kansainvälisen oikeuden mukaan ole kansainvälisiä oikeussubjekteja, joilla on valmiudet solmia itsenäisesti	Muđui dadjá son ahte eamiálbmogat, vaikke dávjá leat unnitlogu veahádahkan iežaset stáhta siste, eai dandihtii sáhte nammaduvvot veahádahkan ON:a oaidninvuogi mielde.
1. Johdannossa korostetaan, että alkuperäiskansat ovat erityisiä kansoja ja yhteisöjä, joilla on itsemääräämisoikeus autonomiaan, itsehallintoon ja itsensä identifiointiin liittyvät oikeudet mukaan luettuina.	Howard Berman lohka leat deaŧálažžan vuhtiiváldit eamiálbmogiid vuoigatvuođa iešmearrideapmái, sivas danne go dát vuoigatvuohta lea sin vuoiggalašvuođaid vuolggabáikin.
Pykälässä 2 määrätään, että alkuperäiskansoilla on itsemääräämisoikeus, josta on säädetty ihmisoikeuksia koskevissa yleissopimuksissa [viittaus kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaan yleissopimukseen ja taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevaan yleissopimukseen] ja kansainvälisessä oikeudessa sekä sen seurauksena, että ne ovat edelleen olemassa erillisinä kansoina.	Lohká ahte eamiálbmogiid vuoigatvuohta dás lea álgovuođu olmmošnjuolggus (-vuoigatvuohta), ja sin nuppit njulgosat eanáš oasis leat huksejuvvon dán ala. Hurst Hannum lea dan mielas ahte ON-soahpamuša vuohki geavahit duohpaga ”álbmot” hui čielgasit oaivvilda dakkár joavkkuid mat leat gártan ásuiduvvat ja eallit badjel stáhtarájáid maŋŋá go dat gessojedje ja šadde bisovažžan, ja unnimustá bohtet dalle fárrui álbmogat mat eai vel leat ožžon iešhálddašeami.
Ks. 45 artikla, alkuperäiskansojen oikeuksia koskeva YK:n julistusluonnos, UN Doc.	Ja maiddái dadjá ahte ii mihkkii-ge čujut danguvlui ahte sátni ”álbmot” galggašii áddejuvvot ”stáhtan” ON-soahpamušaid ektui.
1994/2/Add. 1 ja vastaavat säädökset, jotka sisältyvät YK:n kansallisten, etnisten, uskonnollisten ja kielellisten vähemmistöjen oikeuksien julistuksen 8 artiklan 4 kappaleeseen.	Cealká vel ahte duoba ”buot” álbmogat, namahuvvon guovtte deháleammos olmmošvuoigatvuođa konvenšuvnnaid oktasaš ártihkkalis 1 – mas lea universala doaibmaavádat – geažuda dohko guvlui ahte vuoigatvuohta iešmearrideapmái lea fámus ja ollá dobbellii go árbevirolaš koloniija diliide.
YK:n yleiskokous hyväksyi tämän julistuksen päätöslauselmassaan 47/135 18.12.	4. Movt stáhtaid oaidnu lea dasa ahte eamiálbmogiin lea vuoigatvuohta iešmearrideapmái
1992, UN Doc.	4.1 Historjjálaš duogáš
A/RES/47/135. Itsemääräämisoikeuden sisäisten ja ulkoisten ulottuvuuksien osalta ks. esim. rotuerottelun poistamista ajavan komitean yleinen suositus XXI, UN Doc.	Numo bajábealde lea suokkarduvvon, bisui hui guhkká sihke soahpameahttunvuohta ja eahpedorvu das sáhttet go álbmotjoavkkut stáhtaid siste leat vuoiggalašvuođa áhtan dahje subjeaktan álbmogiidgaskasaš lagalašvuođa ektui ja dalle sáhtašedje gáibidit ja ožžut e.e. iešmearrideami, vai lei go dát dakkár vuoigatvuohta mii dušše juolluduvvošii álbmogiidda mat dahket oktiibuot oppa álbmoga stáhta siste.
työjärjestön ILO:n yleissopimuksen säännöksiin, jotka koskevat maan merkitystä alkuperäiskansoille, ILO-oppaassa (s. 15) ilmoitetaan, että tarkoituksena ”on antaa alkuperäiskansoille vakaa perusta taloudelliseen, sosiaaliseen ja sivistykselliseen toimintaan ja eloonjäämiselle.	Goit-ge jagiid 1980-áiggi álggahuvvui proseassa masa guorrasedje fámuiduhtton ON-organat ja nuppit ja doppe celkui dađe dárkileabbot ahte iešmearrideami vuoigatvuohta ii sáhte áddejuvvot nu gáržžet go dalle lei dilli.
Säännökset eivät sitä vastoin pyri luomaan valtiota valtion sisään.	Áiggi mielde lea dát oaidnu vuoitán dađistaga eanet buresboahtima saji maiddái ON:a lahttostáhtaid bealde.
Tämä käy ilmi myös johdannosta, jossa yleissopimuksen tavoitteena ilmoitetaan olevan, että alkuperäiskansoille annetaan mahdollisuus määrätä mm. omista laitoksistaan, omasta elämäntyylistään ja taloudellisista oloistaan ”niiden valtioiden puitteissa, joissa ne asuvat.	Beroškeahttá dán govddit vuhtiiváldimis mii mieldesbuvttášii dan ahte maiddái eaistáhtadahkki álbmogat sáhttet fidnet iešmearridanválddi, behtte olu stáhtat guhkká, sihke sániiguijn ja daguid bokte, dan jurdaga ahte maiddái dákkár álbmogiidda veajášii galgat addit dán vuoigavuođa.
” SOU 1999:25, supra alaviite 3.	Daid hui buhtes njulges lihtodallamiidda lassin movt dán ášši doaibmadilis heivehahttášii, gullogođii ságastallan maiddái das movt eamiálbmogat galggašedje nammaduvvot eaŋgalsgillii, ”people” dahje ”peoples”.
valtiosopimuksia, on alkuperäiskansoille varattava kansojen itsemääräämisoikeuden mukaisesti mahdollisuus osallistua edellä mainitun tyyppisten valtiosopimusten tekstien laatimiseen ja varsinaiseen valtiosopimukseen käyttämällä jotakin toista sopivaa nimitystä kuin ”osapuoli”.	Dát hálešteamit buktet ovdan dan dábálaččat geavahuvvon jurdaga ahte jos eamiálbmogat namahuvvojit eanetlogus (pluralis), dalle šaddá nu ahte eamiálbmogiin ležžet vuoigatvuođat, eamiálbmogin, vaikke-ba iešmearrideami váldi. Háleštemiin das, galgá go ”eamiálbmot”-duoba leat pluralisas vai ii, nugo dás ovddabealde lea muitaluvvon, eahpidedje arvatmađi stáhtat galggašii go buorásdahttit iešmearridanváldi ja sirdit dan eamiálbmogiidda alces.
Tämä kuvastaa kansainvälisellä tasolla selvästi havaittavaa suuntausta. Siellä alkuperäiskansat ovat saaneet yhä merkittävämmän roolin julkilausumien tekstien ja muiden kansainvälisten asiakirjojen muotoilemisessa.	Geat čouččuhedje ahte ii galgga áddot eamiálbmogiidda dákkár fámudus, fertejedje lihkká jierpmálaččat ovdanbuktit sujaid das manne eamiálbmogiidda ii áddošii dákkár vuoigavuohta, go ná ii gieđahallo nuppiid eaistáhtaceggejeaddji álbmogiid buohta.
Alkuperäiskansojen osallistumisoikeus ulottuu siten pidemmälle kuin kansallisella tasolla sovellettava neuvotteluprosessi. Liite 2: Venäjän saamelaisten oikeudellinen asema	Molssaeaktun gárte dan sadjái ain ovddos čuoččuhit ahte ii okta-ge ii-stáhtáceggejeaddji álbmot sáhte oažžout dakkár vuoigatvuođa mii fámuiduhtášii iešmearrideami.
Venäjällä sanotaan yleensä olevan 2 000 saamelaista.	Áddemis lea dákkár čuoččuhusa váigat bealuštit go áiggušii geavahit álbmotroevtti vuođustussan ja go váldá vuhtti mo ovdáneapmi dán olis leamaš.
Viimeisin väestönlaskenta, jonka yhteydessä kysyttiin, mihin kansaan itse kukin kuuluu, suoritettiin vuonna 1989. Tällöin 1 890 henkilöä ilmoitti olevansa saamelaisia, ja heistä 1 615 asui Kuolan niemimaalla.	Vuordimis leat eanet ja eanet stáhtat maŋimuš jagiid, dán ovdáneami geažil, dovddahan ahte sii leat válbmašat buorrinváldit ahte iešmearrideapmi dákkár oktavuođain lea gávdnomis, ja maiddái gullá eamiálbmogiidda.
Venäjällä on aivan viime vuosiin asti ollut tapana rekisteröidä kaikkien asukkaiden kansallisuus.	Gieskat, eanemusat maŋimuš guokte jagi lea WGDD, vuđolaččat ja konkrehta árvaladdan gávdnomisleamen iešmearridanvuoigavuohta mii gullá eamiálbmogiidda.
Toisin sanoen lapsen syntyessä vanhempien oli ilmoitettava, oliko hänet määrä rekisteröidä venäläiseksi vai saamelaiseksi vai tataariksi jne. Tämä kansallisuus merkittiin sitten virallisiin asiakirjoihin (aivan kuten Suomessa rekisteröidään ihmisten äidinkieli).	3 bisuhvvo dálá hámis; Norgga evttohusas lea maiddái okta ođđa ovdasáni páragr, §15, ráhkaduvvon gielas vižžon ON:a Koloniijaid ja daid Álbmogiid Iehčanasvuođa Julggástusas ja eará cealkagiin jna. mat leat sullii seamma hámis.
Jos henkilö oli siis rekisteröity esimerkiksi venäläiseksi, hänet oli usein erittäin vaikeaa rekisteröidä myöhemmin esimerkiksi saamelaiseksi. Usein asia jouduttiin viemään tuomioistuimen käsiteltäväksi.	Ovdasáni § 15 orru muittuheamen álbmogiidgaskasaš njulgosa mii juo lea ásahuvvon ja fámus, ja mii livčče galgan leat geavahusas Eamiálbmotjulggástusa oktavuođas, vaikke gal ii leat čielgasit sisabiddjon dasa.
Tällä rekisteröinnillä oli sekä vastustajansa että kannattajansa, mutta muutama vuosi sitten siitä luovuttiin, ja viimeisimmän väestönlaskennan yhteydessä kysyttiin ainoastaan, mitä kieliä henkilö hallitsee. Tällöinhän ei ole saatu vastausta siihen, kuinka monta saamelaista maassa on nykyään.	Vaikke Norgga evttohus ii dáidde buktit ođasmahttimiid Eamiálbmotjulggástussii, geavaid goit nu ahte evttohus dohkkehuvvui dáinna lasáhusain máŋggaid stáhtaid bealis mat ovdalis ledje garrasit vuostá – nugo orru čájeheamen, ledje vuostá sivas danne go eai diehtán movt buoremusat ja dorvvoleammosit, oainnuidis mielde, livčče galgan hálddašit gažaldaga mo dákkár vuoigatvuohta guoskkašii vejolaš iehčanasvuođa gáibádussii.
Venäjän puolella asuvien saamelaisten lukumäärä on nykyään sama kuin vuonna 1897. Tuolloin Kuolan niemimaalla eli 1 736 saamelaista.	Muhtin stáhtat árvaledje molssaeaktolaš dadjamii, nuppit fas ahte buohtastahtti giella biddjošii operatiiva doaibmanávccalaš ártihkkalii 3, dansadjái go ovdasáni beallái.
Vanhin luku 1 230 saamelaista on vuodelta 1594.	Evttohuvvui, nugo Norga ovdalis lei árvalan, ahte Eamiálbmotjulggástusa árt.
Nykyinen asuinalue ja saamelaisryhmät	gal lei divvojuvvon dáinna lasáhusain”...
Kuolan saamelaiset asuttavat koko Kuolan niemimaata etelärannikkoa lukuun ottamatta.	, and thus possessed of a government representing the peoples belonging to the territory without distinction of any kind”.
Siellä heidät on sulautettu valtaväestöön tai karkotettu pois jo varhaisessa vaiheessa venäläisten uudisasukkaiden asetuttua asumaan sinne (1200-luvulta alkaen).	Gurggástat»the peoples belonging to the territory” dáidá nannet davviriikkaid oainnu dakko ahte eatnamis dahje avádagas sáhttet ássat eanet go dušše okta álbmot.
Useimmat saamelaiset eli 915 saamelaista asuvat keskellä Kuolan niemimaata sijaitsevassa noin 13 000 asukkaan Lovozeron kunnassa.	Maid dát evttohus buorásdahttui govdagit ráđđehusaid ovddasteaddjiid bealde geat ledje boahtán WGDD:a ovccát (9.) čohkkámii.
Seuraavaksi suurin saamelaiskunta on Murmanskin kaupunkia ympäröivä Kuolan kaupunki, jossa asuu 220 saamelaista, ja kolmannella sijalla on Murmanskin kaupunki, jossa elää 183 saamelaista. Venäjällä on nykyään kolme saamelaisryhmää, mikäli jakoperusteena käytetään kieltä.	Loahpalaččat sáhttá cealkit ahte stuorát oassi stáhtain dál leat válbmašat čuovvolit álbmotnjulgosa ovdáneami ja roahkkadit nannet ahte duođaid lea gávdnomis dakkár vuoigatvuohta mii addá maiddái eamiálbmogiidda iešmearridanválddi – ja ná nu guhkká go dát fámudus geavahuvvo dušše doabmi stáhtaid rájáid siskkobealde.
Saamelaisten kielitaito on erittäin heikko, koska ainoastaan noin 40 prosenttia saamelaisista puhuu saamea.	Ferte gal lihkká muitit ahte hui unna mearáš Áfriikká stáhtain ledje boahtán dán WGDD-deaivvadeapmái.
Suurin ryhmä on Kildinin saamelaiset, jotka pääasiallisesti asuvat Lovozeron kunnassa.	Danne lea váttis otne diehtit makkár oaidnu dain lea dán gážaldaga hárrái.
Heistä noin 600 henkilöä puhuu saamen kieltä.	Maddái lea dárbbašlaš vuhtiiváldit dan-ge ahte muhtin dain stáhtain mat dajdet sii áigot dohkkehit iešmearrideami vuoigatvuođa eamiálbmogiidda, danseammás hállet hui eahpečielgasit das mii sin jurdagiid mielde gulašii dán vuoigatvuhtii.
Kirjakieli perustuu tähän murteeseen, ja siinä käytetään kyrillisiä kirjaimia. Nykyinen kirjakieli on peräisin 1980 turjansaame, jota puhuu 12 henkilöä Kuolan niemimaan pohjoisrannikolla.	Orru čájeheamen ahte dáid stáhtaid oaivila mielde iešmearridanváldi ii dáidde leat eabmo-go nu ahte eamiálbmogiid ovttakasat ožžot oasálastit dábálaš válggaide jna. seamma eavttuiguin go nuppit stáhta álbmotlahtut.
Siitä puuttuu kirjakieli, mutta tällä murteella on kirjoitettu melko paljon tekstejä käyttämällä foneettista kirjoitusta.	Dan ektui mii dás ovddabealde lea daddjon, šaddá dákkár oaidnu mealgatmuddui nu dego eai ba livčče-ge eamiálbmogat ožžon iešmearrideami vejolašvuođa oppanassii-ge.
Kolmas murre on Notozero- eli Nuortijärven murre, jota puhuu Kuolan kaupungissa noin 20–30 henkilöä.	Baicce lea dilli dalle nu ahte lea fas máhccamen čuoččuhussii man mielde namahus ”álbmot” mearkkaša ássit stáhta siste oktiibuot dahje stáhta olles álbmot.
Voidaan mainita, että Suomen kolttasaamelaiset (noin 500 henkilöä) pystyvät vaivatta ymmärtämään kaikkia Venäjän puolella puhuttuja murteita. Vielä muutama vuosi sitten oli olemassa neljäskin murre, akkalansaame, jota puhuttiin Juonnin (Jona) kylässä Kovdorin kunnassa Kuolan niemimaan eteläosassa.	Nubbin jearaldahkan eamiálbmogiid iešmearideami válddi ságastemiin lea movt dákkár vuoigatvuohta doaimmašii dan čuoččuhusa buohta mii muhtin stáhtaid bealis doalahuvvo čavga, namalassii ahte stáhtain lea ieččanas bisovaš dahje permaneanta bajimus váldi luondduvalljiid badjel.
Viimeinen akkalansaamea puhunut henkilö, Marja Sergina, kuoli 29. joulukuuta 2003. luvulta, kun taas vanhin kildininsaameksi painettu kirja on vuodelta 1878. Seuraava murre on	Vuoigatvuohta mearridit ovtta álbmoga luondduvalljiid badjel, lea diehttalas alimusdási gažaldat iešmearrideami vuoigatvuođa áššis, ovddimustá eamiálbmogiidda.
Kildininsaameksi julkaistaan vuosittain muutamia kirjoja, joista osa painetaan Norjassa ja joissa pohjoissaamen- ja kildininsaamenkieliset tekstit ovat rinnakkain. Lovozerossa annettavaa saamen opetusta varten on lisäksi julkaistu yli 30 oppikirjaa.	Sivas maiddái danne go, nugo ovddabealde dás lea suokkarduvvon, WGDD:a liitodeamit maŋimuš jagiid leat eanáš oasis jorildan dan birra movt stáhtat oidnet ieččaset territorijála integritehta eamiálbmogiid iešmearrideami vuoigatvuođa ektui.
Kildininsaamen opetusta annetaan luokasta ensimmäisestä neljänteen luokkaan niin kutsutussa internaattikoulussa.	Arvatmađi stáhtat doalahit árbevirolaččat gitta das ahte bisovaš alimusváldi dahje suverenitehtta luondduvalljiid badjel, gulla ollásit stáhtii.
Lovozerossa on tavallinen venäläinen peruskoulu ja sen lisäksi internaattikoulu, johon voivat sijoittaa lapsensa saamelaiset, komit (porotaloutta harjoittava kansa, jonka muuttoliike Kuolan niemimaalle alkoi vuonna 1886) ja nenetsit (jotka tulivat yhdessä komien kanssa poronhoitajiksi).	Ii otnárádjai sáhte gokko-ge gapmut ahte dát stáhtat livčče oláhan nuppelágán čuoččuhussii. Numo dás ain eanet šaddá árvaladdot, lea masá duššin hállagoahtit eamiálbmogiid iešmearrideami vuoigatvuođas jos eai váldo fárrui vuoigatvuođat eana- ja luondduvalljiide.
Koulun yhteydessä on siis oppilasasuntola, jossa lapset voivat asua vanhempien ollessa tundralla hoitamassa poroja.	Dát stáhtat dalle fas vuolggahit ságastallamiid vealáheamis, nugo dás ovddabealde geežoduvvo.
Ilmoituksen mukaan saamen opetusta ei anneta missään muussa koulussa kuin tässä Lovozeron koulussa. Neljännen luokan jälkeen saamen opetus on vapaaehtoista.	Lea váttis govttolaččat ákkastit manne, das go dain áššiin main lea gávnnahuvvon ahte eamiálbmogiin lea iešmearridanváldi, ii livčče makkár-ge vuoigatvuohta luondduvalljiide, nugo goit lea dilli eará álbmogiid bealis.
Kuolansaamelaisten historia Kuolansaamelaiset asuivat ennen vanhaan saamelaiskylissä eli siidoissa (kildininsaameksi) ensi sijassa Kuolan niemimaan sisäosissa ja pohjoisrannikolla.	Eanaš stáhtat, maiddái davviriikkat, čájehit ieččaset leamen válbmašat buorrinváldit ahte eamiálbmogiid njuolggus iešmearrideapmái mieldesbuktá, goit-ge muhtin oliin, vuoigatvuođaid eatnamiidda ja luondduvalljiide.
Siita oli perheiden ja sukujen muodostama tiivis sosiaalinen yhteisö. Siidoissa valvottiin yhdessä metsästystä ja kalastusta.	Iešmerrideami gažaldagas lea Norggas fievrriduvvon politihkalaš ja vuoiggalašvuođa gažaldaga dásis jo guhkit áiggi.
Saamelaisilla oli sekä talvi- että kesäsiitoja.	Guokte maŋŋálas ráđđehusa leat st. d.
Se toimi keskuksena, johon kokoonnuttiin ja josta käsin lähdettiin metsästämään tai paimentamaan poroja.	dieđáhusaid bokte mat gieđahallet sámepolitihka, cealkán positiivalaččat sámi iešmearrideamis (St.
Kesäsiidat sijaitsivat rannikolla tai suurten jokien varsilla.	d.
Siellä kalastettiin ensisijaisesti lohta ja poimittiin lakkoja.	d. nr. 55, 20002001, ja St.
Siidat siirrettiin usein muualle silloin, kun polttopuut loppuivat.	d.
Näin saattoi käydä 20−30 vuoden välein.	dieđáhusas čállo e.e. ahte (eahpevirggálaččat sámás)
Kuolan niemimaalla sijaitsi 21 saamelaiskylää eli siitaa. Vanhimmat siitoja koskevat merkinnät ovat peräisin 1500-luvun lopulta.	”gažaldat sámi iešmearrideami vuoigatvuođas lea dehálaš tema/ášši mii e.e. gáibida vuođolaš liitodemiid ráđđehusa ja Sámedikke (N) gaskkas.
Lovozero mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1574, ja Akkala mainitaan norjalaisissa ja ruotsalaisissa lähteissä vuonna 1593 (”Ackala”) ja 1594 ().	Ráđđehusa vuolggabáikin lea ahte sámiiid iešmearridannjuolggus ferte dulkojuvvot álbmogiidgaskasaš njuolggadusaid ja álbmogiidgaskasaš norbmačálgama mielde dán oktavuođas.
Akkala oli norjalaista veromaata, ja Vardön vouti kävikin joka vuosi Akkalassa perimässä veroja. Viimeisen kerran tämä tapahtui vuonna 1613. Venäläisissä lähteissä Akkala mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1608. Kuola mainitaan venäläisissä asiakirjoissa 1200-luvulla.	Ráđđehus hálida doalvut dialoga Sámedikkiin ovddosguvlui ja dakko bokte rahčat oláhit oktasaš ipmárdussii das movt álbmotvuoiggalaš mearrádusat iešmearridannjulgosis galggašedje áddejuvvot, ja sáhtašedje hábmejuvvot geavatlaš politihkkan Norggas.”
Kuolan niemimaalle perustettiin 1500-luvulta lähtien neljä luostaria, jotka joutuivat riitoihin saamelaisten kanssa maan ja veden käyttämisestä.	Virggálaččat dárogillii: ”spørsmålet om en samisk rett til selvbestemmelse er et viktig tema som bl.
Silloin saamelaiset kääntyivät Moskovassa asuvan tsaarin puoleen.	a. krever grundige drøftinger mellom regjeringen og Sametinget.
Tämä toimi ainakin alussa välittäjänä luostarien ja saamelaisten välillä. Vasta Pietari Suuri tutkitutti asian perusteellisesti ja teki asiassa saamelaisten kannalta myönteisen päätöksen.	Regjeringen har som utgangspunkt at tolkningen av samenes rett til selvbestemmelse må skje i samsvar med folkerettslige bestemmelser og internasjonal normutvikling på området.
Tämä päätös piti kuitenkin ainoastaan noin 70 vuotta, kunnes noin vuonna 1775 saamelaisten kalavesiä alettiin jälleen vuokrata vieraille ja Venäjän saamelaiset joutuivat uudelleen taloudellisiin vaikeuksiin.	Regjeringen ønsker å videreføre dialogen med Sametinget for å komme fram til en felles forståelse om hvordan de folkerettslige bestemmelsene om retten til selvbestemmelse skal forstås, og kunne utformes som praktisk politikk i Norge.
Tuolloin Venäjän hallitus alkoi jälleen suosia saamelaisia.	” Ruoŧas-ge lea gieskat čuožžánan hálešteamit sámi álbmoga njulgosis iešmearrideapmái.
Suenjelin saamelaiskylän kylänvanhin oli säilyttänyt nämä ajanjaksolta 1601−1775 peräisin olevat asiakirjat mäntykotelossa, jonka hän antoi vuonna 1931 eräälle suomalaiselle virkamiehelle.	E.e. lea Ruoŧa Sámedikkečielggadus gávdnan ahte sámiide galggašii juolluduvvot iešmearrideapmi, vaikke lea eahpidahtti lea-go ráddjejupmi iešmearridanvuoigatvuođa ávnnaslaš sisdoalus, maid Sámedikkečielggadus ovdanbuktá, dohkálaš álbmotnjulgosa ektui.
Asiakirjat oli aina pidetty piilotettuina puun juuren alla, ja ainoastaan kolme miestä tiesi, missä ne sijaitsivat.	Suoma vuođđoláhka maiddái árvala ahte sámi álbmogis lea vuoigatvuohta kultuvrralaš iehčanasvuhtii ruovttueatnamistis guovlluin.
Yhden heistä kuollessa kahden jäljelle jääneen oli määrä nimetä uusi mies, joka saisi tietää aineiston olinpaikan. Ensimmäiset venäläiset saapuivat Kuolan niemimaan etelärannikolle jo 1100-luvulla, kun taas vakituinen venäläinen asutus on noin sata vuotta nuorempi.	Numo juo lea dás ovddabealde árvaluvvon, lea iešmearridanvuoigatvuohta okta dain deháleammos olmmošlaš vuoiggalašvuođain, danne go iešmearridanválddi dovddasteapmi adnojuvvo eaktun jos eará olmmošlaš vuoigatvuođat ja vuođđodási iehčanasvuođat galget álšagit beassat čađahuvvot.
Koska he muuttivat asumaan meren, toisin sanoen Vienanmeren rannalle (venäjäksi), he alkoivat kutsua itseään pomoreiksi.	Danne ii leat-ge imáš ahte iešmearridanvuoigatvuohta lea ožžon guovddáš beroštumi eamiálbmogiid rahčamušain oažžut eambo vuoiggalaš buorredáhtolašvuođa.
Uudisasukkaat toivat ortodoksisen uskonsa mukanaan, ja heitä varten rakennettiin 1400-luvulla ensimmäiset kaksi kirkkoa.	Eamiálbmogat ieža deattuhit gáibádusaset oláhit dovddastusa dasa ahte sis lea iešmearridanváldi, garraseabbot go eará vuoiggalašvuođa gáibádusaid.
Vaikka ensimmäiset, Kantalahden (Kandalax) seudulla asuvat saamelaiset käännytettiinkin virallisesti kristinuskoon vuonna 1526, kesti vielä monta vuotta, ennen kuin vanha saamelainen usko oli kokonaan hävinnyt.	Eamiálbmogat lávejit čađagaskka deattuhit ii-vealáheami ja vuoiggalašvuođa dehálašvuođa, go rahčet oažžut vuoigatvuođaideaset dovddastuvvot. Ná maid dalle go sáhka lea iešmearrideami válddis.
Muodollisesti he olivat ortodokseja, mutta vanha usko kyti vielä laajasti pinnan alla.	Sii lea gerdon ahte eai gáibit eanet – dahje guhkkelii olli – vuoigatvuođaid go nuppit álbmogat.
1500luvulla rakennettiin toistakymmentä kirkkoa, ja kaksi niistä, Ponoi ja Boris Gleb, oli tarkoitettu saamelaisille.	(nubbi ášši lea ahte buot álbmogiid vuoigatvuođat gearddi vedjet duohtandahkkot earraláhkai go eará álbmogiid, dalle go heivehuvvojit eamiálbmogiid iežas diliide).
Kuolan niemimaan eteläosassa on asunut myös pieni karjalainen väestönosa.	Dát vuođđodási oaidnu leamaš hui sakka oidnosis iešmearrideami lihtodallamiin.
Nykyään Kuolan niemimaalla on vain yksi karjalainen kylä, Kolvitsa, joka sijaitsee Kantalahden ja Umban välissä. Paikannimet osoittavat selkeästi, että karjalaisväestöä on asunut esim. Akkalan saamelaisten alueen eteläpuolella.	Iešmearridanvuoigatvuođa nákkuid bottus, mat fievrriduvvojedje e.e. WGDD-rámaid siste, deattuhedje buot eamiálbmotovddasteaddjit ahte sii eai buorrinváldde iešmearridanválddi mii spiehká eret vuoigavuođas mii juo lea gudnejahtton eará álbmogiidda.
Akkalansaamen murteessa on laina-aineksia karjalan kielestä. Itse sanan ”Akkala” oletetaan olevan peräisin karjalan kielestä.	Eamiálbmogat leat vuostálastán buot evttohusaid mat livčče addán eamiálbmogiidda eanet vuoigatvuođaid iešmearrideami olis go mii dilli lea eará álbmogiid buohta.
Kuolan niemimaan väestön keskuudessa ei tapahtunut vuosisatojen mittaan kovinkaan suuria muutoksia.	Nuppedáfus maid eai gáibit eanet iešmearridanvuoigatvuođa go mii addo nuppiid álbmogiidda.
Väestömäärä oli alhainen, minkä takia Venäjän hallitus alkoi 1860-luvulla houkutella Suomesta ja Norjasta väkeä muuttamaan Kuolan niemimaan pohjoisrannikolle. Vuonna 1868 heille annettiin verohelpotuksia ja heidät vapautettiin sotapalveluksesta.	Eamiálbmogat leat oppalaččat buorrinváldán ahte dat ráddjejumit maid álbmotnjuolggus bidjá iešmearrideami vuoigatvuođa čađaheapmái, maiddái gustojit eamiálbmogiidda, numo omd. vuođđojurdda stáhtaid territorijala integriteha hárrái, muhto galgá bisuhuvvot seamma dásis go dán oktavuođas lea dilli eará álbmogiid buohta.
Kuolan niemimaalla oli 1800-luvun lopussa yksi luterilainen seurakunta.	Ovddasteaddjit maid muittuhit ahte dát čuovvu ii-vealáhusa vuođđojurdaga, nugo dás-ge ovddabealde lea čilgejuvvon.
Vuonna 1897 Kuolan niemimaalla asui 8 676 henkeä, joista 1 736 (20 %) oli saamelaisia, 5 276 venäläisiä (60,8 %) ja 1 667 muita kansallisuuksia edustavia ihmisiä.	Eamiálbmogiid oaidnu davviriikkaid evtohussii čujuha veahá gosa-ge. Eanaš ovddasteaddjiin doalahit ahte lea dohkálaš jos ii vealát eamiálbmogiid eará olbmuid/álbmogiid ektui.
Vuonna 1989 vastaavat luvut olivat 1 164 569 henkeä, joista oli 1 615 (0,2 %) saamelaista, 965 727 (82,9 %) venäläistä ja 197 244 muita kansallisuuksia. Venäjän saamelaisten pääelinkeinot ovat kautta aikojen olleet kalastus ja metsästys.	Máŋggas leat válbmašat buorrinváldit čállosa Eamiálbmotjulggástussii territoriijalaš integritehta birra, nu guhkká go lea čielggas ahte dát ii mieldesbuvtte makkár-ge negatiiva erenamašgieđahallama eamiálbmogiid buohta.
Poronhoito oli aiemmin äärimmäisen pienimuotoista.	Datte-ge ledje olu guhtegelágán dulkomat davviriikkaid evttohusas.
Ilmeisesti porotalouden merkitys saamelaisille kasvoi Kuolan niemimaalla 1600-luvulta 1800-luvulle, jolloin porosta tuli talvella tärkeä tulolähde sekä rikkauden ja vaikutusvallan symboli. Myös luostareilla, esim. Petsamon luostarilla 1500-luvulla, oli omat porolaumansa.	Lassin oažžu jietnadit ahte lea váttis árvvoštallat eamiálbmogiid oainnu mo dat lea čadnojuvvon guhtege iešmearridanvuoigatvuođa beliide, danne go moadde ovddasteaddji ain, historjjálaš dahje vuođđojurddalaš sujaid geažil, čuoččuhit ahte ii oaččo divvut ovtta-ge sáni Eamiálbmotjulggástusa álgoevttohusas.
Poroja käytettiin apuna kuljetuksissa, mutta niitä käytettiin myös ravintona. Asukkaat tekivät lahjoituksia tai maksoivat velkojaan antamalla poroja kirkolle.	Nuppit guđet leat hilgon ”no-change”- oainnu, lihkká leat njuolvvi eai-ge sealgga ovddidit oainnuideaset julggástusas, oainnut mat sáhtašedje leat divvomat dálá sisdollui.
Eri saamelaiskylien poronhoidossa oli myös eroja.	Lea váigat čielggadit sápmelaš oainnu iešmearridanválddi buohta.
Lännessä sijaitsevissa kylissä harrastettiin enimmäkseen kalastusta, ja niissä oli vähän poroja.	Nákkut ja ságastallamat dás leat easkká gieskat álggahuvvon sámi servodagas.
Idän ja sisämaan saamelaiskylät hankkivat elantonsa enimmäkseen yhdistämällä metsästyksen, kalastuksen ja poronhoidon.	Ruoŧabeale Sámediggi lea vuolggahan, muhto ii vel joavdan lohppii, barggu hábmet iešmearrideami polisiija ja eai nuppit sámedikkit ge leat ráhkadan dakkára.
Myös rajanvedot ovat vaikuttaneet Venäjän saamelaisten elämään. Vuonna 1826 Norjan ja Venäjän välinen raja suljettiin ja merelle asti ulottuvat saamelaisten siidat jaettiin.	Cealkimat sámiid oainnus ožžot danne huksejuvvot sáhkavuoruide maid ovttaskas sápmelaččat leat buktán, ovddimustá sii geat leat ovddastan sámi beroštumiid ja fuolaid Eamiálbmotjulggástusa liitodemiin Genevas, ja maiddái fuopmášumiide maid sámedikkiid áirasat leat ovdanbuktán.
Sitä ennen siidat olivat voineet vapaasti hyödyntää rajalinjan toisella puolella sijaitsevaa raja-aluetta.	Eahpitkeahttá sámeálbmot gáibida iešmearridanválddi nugo oidnet álbmotnjulgosa dán duođašteamen.
Norja sai osia Patsjoen (Pasvik) ja Petsamon siidoista ja Neidenin siidan kokonaisuudessaan. Tätä ennen Neidenin siidan talvikylä oli sijainnut Suomen puolella ja kesäkylä Norjan puolella.	Oppalaččat oažžu jietnadit ahte sámi ovddasteaddjiid oaidnu iešmearrideamis heive viehka bures oktii dasa maid eará eamiálbmogiid ovddasteaddjit dovddahit dán gažaldagas.
Vuonna 1920 Suomi sai Petsamon alueen ja norjalaiset ostivat satamaoikeudet 12 000 Norjan kultakruunulla.	Sámit eai gal leat almmuhan dakkár cealkagiid maid sáhtašii ipmirdit iehčanasvuođa gáibádussan.
Näin Patsjoen saamelaiset menettivät lopullisesti merikalastusoikeutensa.	Eai mokte-ge oru dáhttumen gaikut iežaset eret stáhtain maiguin otne juogadit sámiid árbevirolaš eatnamiid.
Tartossa vuonna 1920 solmittu rauhansopimus, jonka nojalla Suomi sai Petsamon alueen, merkitsi, että osasta Venäjän saamelaisia tuli nyt Suomen kansalaisia.	Muhto sámit leat čađagaskka deattuhan ahte iešmearrideapmi ii oaččo sámiid bealis ráddjejuvvot eanet go sámiid siidaguimmiid vuoigatvuohta lea dán olis.
Uuden rajan vetäminen synnytti tilanteita, joissa osa perheestä jäi Venäjän ja osa Suomen puolelle. Seuraavan kerran he pääsivät tapaamaan toisensa 50 vuotta myöhemmin, koska vähitellen kaikki yhteydenpito länteen kiellettiin.	Čilgejit ahte sámiid mearridanváldi addá sámiide fámudusa vákšut sámiid iežas ekonomálaš, politihkalaš, sosiala ja kultuvrralaš ovdáneami, maiddái galget beassat mearridit eatnamiideaset, čáziideaset ja oppanassige buot luondduvalljiideaset badjel miehtá sámi.
1920-luvun lopulta vuoteen 1936 ulottuva kausi oli kulta-aikaa, jolloin Kuolan niemimaalla asuvia saamelaisia koskeva monipuolinen tutkimus oli voimissaan.	Sámiid ovdaolbmot leat láitán ođđa Finnmárkolága evttohusa, e.e. dakko ahte ii atte sámiide háldenválddi eatnamiid ja luondduvalljiid badjel.
Poronhoidossa alkoi porojen kollektivisointi vuodesta 1928 lähtien.	6. Iešmearridanvuoigatvuođa ávnnaslaš sisdoallu
Tämän seurauksena porojen määrä väheni voimakkaasti.	6.1 Iešmearrideami vuoigatvuođa olgguldas govvádus
Kollektivisointi oli saatettu päätökseen vuonna 1940, jolloin saamelaisia eli 11:ssä kolhoosissa. Stalinin ajan terrori kiihtyi 30-luvun loppua kohden, ja myös saamelaiset joutuivat sen uhriksi.	Álbmogiid vuoigatvuohta mii mieldesbuktá dan ahte ieš beassat mearridit ja válljet poitihkalaš láktora ja oktavuođa álbmogiidgaskasaš servodahkii, lea daddjon leat iešmearridanvuoigatvuođa olgguldas amadadjun dahje govvehussan.
Miehet lähetettiin vankileireihin, kun taas naiset ja lapset sijoitettiin kauempana rajasta sijaitseviin kyliin.	Olgguldas amadadju geavahuvvo dábálaččat álbmoga geađgejuolgin go álbmot figgagoahtá iehčanasvuođa juksat ja ásahit iežas stáhta.
Tämän oikeudenkäynnin tuloksena 15 henkilöä tuomittiin kuolemaan ja 11 muuta lähetettiin vankileirille, josta tuskin kukaan palasi elävänä takaisin.	Ferte gal deattuhit ahte ii leat ovttamielatvuohta das buvttášii go álbmotnjuolggus oppanassii-ge positiiva vuoiggalašvuođa eretgaikumii.
Erään selvityksen mukaan 1930luvulla teloitettiin 48 saamelaista ja 43 lähetettiin vankileirille. Noin 15 kuoli jo kuulustelujen aikana kidutukseen.	Datte-ge lea hui nana suobalašvuohta dasa ahte álbmogiidgaskasaš vuoiggalašvuohta ii goit-ge atte eavttokeahtes ja ovttabealát válddi eretčuoldimii.
Ironista kyllä, itse Stalin ehdotti vuonna 1948 kaikkien neljän maan saamelaiset käsittävän saamelaisen sosialistisen tasavallan perustamista.	Lassin berre leat vuođđun ahte iešmearridanvuoigatvuođa olgguldas maiddái guoská eará beliide, nugo omd. álbmogiid vuoigatvuohta oasálastit álbmogiidgaskasaš mearrádusproseassain.
Ajatus oli niin epärealistinen, että idea haudattiin nopeasti ja on sittemmin painunut kokonaan unohduksiin.	UNESCO áššedovdičoahkkin dovddaha omd. ahte álbmogiid njuolggus beassat leat fárus álbmogiidgaskasaš dásis, lea dehálaš oassi iešmearrideami olgguldas govvehusas.
Sodan jälkeen 1960-luvulla koettiin seuraava saamelaisiin kohdistuva isku. Tällöin viranomaiset päättivät ”sulkea” Neuvostoliitossa kymmeniätuhansia syrjäisissä paikoissa sijaitsevia kyliä ns. perspektiivittöminä.	Suoma Sámelága mearrádus sámi iehčanasvuođas (kulturautonomiija) oažžu geavahuvvot konkrehta ovdamearkan dan dovddastussi ahte ii-stáhta álbmot beassá ieš oasálastit álbmogiidgaskasaš mearridanproseassaide.
Myös monia saamelaiskyliä suljettiin.	Sámelága § 6 nanne ahte Suoma Sámediggi galgá ovddastit sámiid (Suomas) sihke sisriikalaččat ahte álbmogiidgaskasaš dásis.
Artikkeli jouduttiin salakuljettamaan ulos maasta, koska tuolloin paikallisten sanomalehtien vieminen ulos Neuvostoliitosta oli kiellettyä.	Nubbi konkrehta ovdamearkan dasa ahte iešmearrideami vuoigatvuođa olgguldas sáhttá dikšojuvvot almma stáhta ásaheami haga, lea Kalaallit Nunaata (Grønlándda) loaččes čanas EU:ii.
Aikojen kuluessa on laadittu lukematon määrä alkuperäisväestöjä koskevia lakeja, määräyksiä, asetuksia ja ukaaseja.	Grønlánda mii lea oassi Dánmarkkus, manai EU:i (EEC) ovttas Dánmarkkuin 1972, ja šattai danseammás oassin EU:i [EEC].
Seuraava kuvaus perustuu kahteen paksuun teokseen, joilla molemmilla on sama nimi: (”Venäjän pienten kansojen asema”). Teokset on painettu vuosina 1994 ja 1999.	Grønlánddas vuostálastui garrasit dát lahttovuohta ja danne áššis jienastuvvui jagis 1982. Boađus lei nu ahte áššis šattai lihtoduvvot ja Grønlánda bázii EU:a olggobeallái – vaikke Dánmarku gal bisuhii lahttuvuođas.
Vanhin asiakirja on peräisin vuodelta 1822, ja se on nimeltään (”Vierasmaalaisten/ei-venäläisten hallintoa koskeva asetus”).	Iešmearrideami vuoigatvuođa olgguldas áspeavtta problema bođii ovdan dan geažil go muhtin stáhtat ákkastedje nu ahte dát eai livčče fámus eará go álbmogiid buohta árbevirolaš koloniijadiliin.
Asetuksessa on 365 pykälää, ja sitä muutettiin ja täydennettiin useita kertoja 1800-luvun aikana. Viimeisin muunnelma on vuodelta 1892, ja se oli voimassa lokakuun vallankumoukseen saakka.	Dákkár reservašuvdna lea hui heajos vuođustusa alde dandihtii go álbmogiidgaskasaš njuolggus ii fámuiduhte eavttokeahtes ja ovttabealát eretgaikuma doaibmi stáhtas ja iehčanasvuođa ollášuhttit.
Tämän asetuksen mukaan ”ei-venäläiset” jaettiin kolmeen ryhmään: vakinaisesti asuvat, paimentolaisina elävät ja kiertolaiset. Venäläiset eivät voineet ilman lupaa asettua asumaan alueille, jotka oli varattu ei-venäläisille.	dovddastus dasa ahte eamiálbmoga vuoigatvuohta beassat ieš dahkat ja čađahit mearrádusaidis, ii moktege uhkit stáhtaid territoriala integritehta – earet dalle jos áššáiguoski stáhta čájeha leamen áibbas eahpedemokrahtalažžan ja bisovaš vealáheaddjin.
Näiden kansojen oma itsehallintoelin ratkaisi suullisesti suurimman osan näiden ei-venäläisten kansojen piirissä syntyneistä ristiriidoista.	Dátte-ge sáhttašii ipmirdit dán muittuhusa dohko ahte komitea oaidnu dáidá leat ahte dálá álbmogiidgaskasaš láhka dahje gearretásahus, ii fámuiduhte ovttabealát eretgaikuma.
Myös rikostapauksissa näihin ei-venäläisiin kansoihin sovellettiin erityissäännöksiä. Asetuksen lähtökohtana oli, että kukin kansa perustaa oman itsehallintoelimensä, jolla tosin oli vain vähän valtuutuksia.	Danne oažžu dás dan ipmárdusa ahte komitea oaivvilda sámiid vuoigatvuohta iešmearrideapmái maiddái guoská olgguldas govvehussii, muhto diehttalas daid ráddjejumiiguin maid álbmotnjuolggus juo lea ásahan.
Tätä vuonna 1822 annettua asetusta tai sen myöhempiä muunnelmia ei mainita Kuolan saamelaisia käsittelevässä venäjänkielisessä kirjallisuudessa. On kuitenkin mahdollista, että sitä sovellettiin saamelaisiin.	Kanada alimusdikki gieđahallan iešmearridanvuoigavuođa gažaldaga Quebec-áššis 1998, muitala mo áddejupmi lea álbmogiidgaskasaččat daid eavttuid hárrái mat biddojit vuođđun go diehto álbmogii galggašii dovddastuvvot eretgaikuma vuoigatvuohta.
On nimittäin sanottu, että komien tultua Lovozeroon vuonna 1886 kesti useita vuosia, ennen kuin he saivat virallisen luvan asettua sinne asumaan.	Ášši lea hui áigeguovdil go duopmostuollu mieđiha ahte stáhta siste vedjet leat eambo go dušše okta álbmot.
Tilanteen yksityiskohtia ei tunneta, mutta tiedossa on, että saamelaiset vastustivat sitä.	Das čuovvu áddejupmi ahte duoba ”álbmot” iešmearrideami subjeaktan ii dalle leat aiddo seammá go ”olmmošveahkadat”.
Kaksisataa vastasi.	Duopmostuollu cealká dás ná:
Tällä tiedustelulla saattaa olla jotakin tekemistä tämän asetuksen kanssa.	”Lea čielggas ahte ”álbmot” sáhttá leat dušše veahkadaga oasáš stáhta siste.
Aleksandra Jakovlevna Jefimenko (1848−1918) oli syntynyt Kuolan niemimaan etelärannikolla ja oli siis pomori. Hän oli hankkinut historian ja etnologian koulutuksen.	Vuoigatvuohta beassat dahkat mearrádusaid iežas fámudusa vuođul, lea oppalaččat čálgan olmmošvuoigatvuođalažžan ja namahus lea dávjá anus dokumeanttain mat maid sistisdollet čujuhemiid duohpagiidda ”nášuvdna” ja ”stáhta”.
Hän julkaisi vuonna 1879 artikkelin ”lappalaisten, karjalaisten ja samojedien oikeudellisista tavoista”. Saamelaisten osuutta käsitellään sivuilla 8−59.	Kanada alimusdiggi dasmaŋŋá sirdá ášši váldogažaldahkii ja addá dárkilis čoahkkáigeasu cealkkedettiin ahte ovtta álbmoga vuoigatvuohta beassat ieš mearridit, álbmotnjulgosa vuođul, ii automáhtalaččat mieđit vuoigatvuođa erečuoldimii.
Siinä mainitaan myös heidän lukumääränsä ja kerrotaan heidän historiastaan sekä Petsamon luostarin ja saamelaisten välisistä ristiriidoista (kirjoittajan sympatia on saamelaisten puolella).	Duopmostuollu doalaha ahte álbmotnjuolggus dovddasta ahte lea vuoigatvuohta čađahit olgguldas iešmearrideami áidna dušše dalle go áibbas erenamaš dilálašvuođat bohtet ovdan:
Saamelaisten maaomistuksesta Jefimenko kirjoittaa seuraavaa: ”lappalaiset omistivat (venäjän ”vladet” = omistaa, hallita) ennen vanhaan peltonsa ja maansa, mikä käy ilmi tsaarin ja suurruhtinaan kulloinkin myöntämissä asiakirjoissa () ja näihin asiakirjoihin sisältyvien vero- ja maakirjojen otteista”. Tämän jälkeen hän kuvaa elinkeinoja, joista tärkein on kalastus.	”Loahpahansátnin hálidat dadjat, álbmotvuoiggalaš njuolggus guhkeleammosii ovdánan hámis, mieđiha olgguldas iešmearrideami koloniijaide, vealáhuvvon álbmogiidda nugo dakkárat geat leat militeara válddi vuolde ja diliin goas diehto olmmošveahkadat ii beasa mielde almmolaš háldemii ovddidit iežas politihkalaš, ekonomálaš, sosiala ja kultuvrralaš čálgama.
Varsinainen juridinen teksti on jaettu seuraaviin osiin: I. Yksityisoikeus 1. Perheoikeus (avioliitto, häät, myötäjäiset) 2. Perheenjäsenten väliset oikeudelliset suhteet (perheenisällä on perheessä yksinvalta) 3. Holhous ja huolto (holhous on tuntematon käsite Kuolan saamelaisten keskuudessa) 4. Kiinteistön hankkimiskeinot (kiinteistön ottaminen omistukseen, osto, lahja, työansio) II.	Dákkár diliin lea álbmogiin vuoigatvuohta geavahit olgguldas iešmearrideami dandihtii go leat gildon vejolašvuođas beassat čađahit siskáldas iešmearrideami.”
Rikosoikeus (varkaudet ja petokset ovat lisääntyneet viime aikoina, porovarkaudet tavallisia, juopottelu ei ole synti) III. Yhteiskunnallinen elämä, tuomioistuin ja tuomion täytäntöön pano.	Kanada alimusdikki giellageavaheapmái sáhttá jietnadit ahte duopmostuollu atná namahusa ”olgguldas iešmearrideapmi” čájehit vejolaš ovttabealát luvvema čearu Quebec:a bealis.
(Valtio on suuri perhe, jossa korkeinta valtaa käyttää tsaari. Hän hallitsee kaikkia, ja jokainen on velvollinen tottelemaan häntä.	Oidno ahte dajaldat ”olgguldas iešmearrideapmi” (external selfdetermination) lea geavahuvvon veahá njuovžileabbot dán smiehttamušas.
Virkamiehet ovat tsaarin tahdon toimeenpanijoita, ja kaikkien on toteltava myös heitä.) Hallinnollisesti katsoen saamelaiset on jaettu kuntiin (ven.) ja kunnat saamelaiskyliin (ven.).	Dajaldat adno nu ahte sistisdoalašii albmogiidgaskasaš oktavuođa vugiid mat eai gáibit čuoldima ja mat daninassi eai guoskka daid guhkásolli eavttuide maid álbmotnjuolggus gáibida čuoldima gažaldagain.
Jokaisen henkilön on alistuttava kyläkokouksen päätöksiin, jotka koskevat perhekysymyksiä, tuomioistuin- ja oikeudenkäyntiasioita (rikosjuttuja lukuun ottamatta), yhteiskunnallisia kysymyksiä sekä yhteisten tulojen ja menojen jakamista.	Eamiálbmoga vuoigatvuohta bidjat iežas ovddasteaddjiid doalvut joavkku áššiid álbmogiidgaskasaš čoahkkimiidda ja konferanssaide, lea dákkár olgguldas iešmearrideapmi.
Ainoastaan miehet saavat osallistua kyläkokouksiin.	6.1.1 ”Koloniijahtton” álbmogat ”eara álbmogiid” ektui
Yleisesti ottaen tsaarin aika näyttää olleen melko myönteinen Venäjän alkuperäiskansojen kannalta.	Lea hui mohkkái earuhit koloniijahtton álbmogiid nuppiin álbmogiin go geahččá iešmearridanvuoigatvuođa olgguldas govvehusa bealis.
Esimerkiksi Erik Solem kirjoittaa seuraavaa: ”..	Eanaš eamiálbmogat eai livčče árbevirolaš kolonidilis
Venäjä on aivan 1700-luvulta alkaen ottanut sellaisen kannan, että se on kokonaan tai osittain tunnustanut Venäjän vallan alaisiksi joutuneilla eri kansoilla aiemmin käytössä olleen oikeusjärjestelmän.	Eamiálbmogat eai vuostálastte dandihtii, nugo lea namahuvvon, ahte sii livčče hálidan ásahit iežasit stáhta. Dát jurdda vuolgá oarjemáilmmi konseavttas ja eamiálbmogat eai leat dan mielas ahte sin servodagat huksejuvvojit aiddo dáid lávaid ala.
Virallisten ohjeiden lähtökohtana oli, että eri kansanheimot saisivat järjestää asiansa omien oikeussäännöstensä mukaisesti.	Nubbin áššin lea ahte soames oliin geavahuvvo duoba ”eamiálbmot” dakkár vugiin mii válddašii fárrui joavkkuid mat eai deavdde álbmotnjulgosa dábálaš eavttuid go lea sáhka ”álbmogis” mas livčče iešmearridanvuoigatvuohta.
Päinvastoin kuin skandinavialaiset lähetyssaarnaajat, jotka innokkaasti pyrkivät kitkemään lappalaisten harhakäsitykset (taikauskon), Venäjän papisto on pitänyt ulkoisia seremonioita sisäistä vaikuttamista tärkeämpinä”.	Dás ii dahkko ánalysa das makkár eamiálbmotjoavkkut dovddastuvvojit ”álbmogin” álbmotnjulgosa mielde, ja maidda dalle addošii iešmearrideami vuoigatvuohta, ja makkár joavkkut, mat vaikke ieččaset lohket-ge leamen eamiálbmogin, eai deavdde álbmotnjulgosa eavttuid ”álbmogin”.
Neuvostokaudelta peräisin olevat lait ja määräykset Neuvostovalta päätti vuosina 1925 ja 1926 tekemillään kahdella päätöksellä ottaa käyttöön termin ”pienet pohjoiset kansat”.	Gieskadis ovdáneapmi álbmotnjulgosa bealis ja Olmmošvuoigatvuođa Komitea doaibmavuohki duođaštit ahte diehto eamiálbmogat galget dovddastuvvot ”álbmogin”, geaiguin lea vuoigatvuohta čađahit iešmearrideami ON-konvenšuvnna 1966 árt.
Tähän ryhmään laskettiin kuuluvan 26 kansaa, joista saamelaiset olivat yksi.	Sámit leat ovdamearkkaláččat eamiálbmot, ja dalle maiddái ”álbmot” álbmotnjulgosa vuođul.
Toisin sanoen sitä suurempia kansoja ei otettu mukaan listaan. Vuonna 1926 pienin kansa, orokit, koostui 162 hengestä ja suurin kansa, evenkit, 38 805 hengestä.	Lea viiddis ovttamielatvuohta dasa ahte sámit leat okta dain álbmogiin geaidda mieđihuvvo sajádat ”álbmot” álbmotnjulgosa mielde, nugo maiddái Olmmošvuoigatvuođa Komitea doaimmat čájehit.
Nämä kansat saivat tiettyjä nk. etuoikeuksia, jotka ovat vieläkin olemassa.	UNESCO áššedovdiidčoahkkin iešmearrideami vuoigatvuođas lea arvagit láitán go olbmuid lea bidjan ná kategoriijaid sisa:
Vuonna 1993 Venäjän liittovaltion korkeimman neuvoston kansallisneuvosto päätti täydentää tätä ryhmää varsin kaukana etelässä sijaitsevan Kemeron alueen kolmella kansalla.	Stáhtaid váilevaš dovddastus eamiálbmogiid iešmearridanvuoigatvuođas lea vuolgán ollu das go ballet ahte dát livčče lágalaš coakci eamiálbmogiidda buktit eretčuoldima gáibádusa doaibmi stáhtas.
Ensimmäinen Venäjän pohjoisia alkuperäisväestöjä koskeva asetus on peräisin vuodelta 1926: ”Tilapäinen asetus, joka koskee Venäjän neuvostotasavallassa olevien syntyperäisten pohjoisten kansojen ja heimojen hallintoa”.	Leago dákkár ballui makkár-ge nanosmahtti duohki? Vuolggabáikin, go fikkášii dán jearaldaga árvvoštit, berre leat ahte buot áššáiguoski ON-cealkámušat bidjet stáhtaid nášuvnala oktiigullevašvuođa ja territoriala integritehta badjeleabbui go iešmearridanvuoigatvuođa stáhtakeahtes álbmogiidda.
Sellaisia asiamiehiä voidaan nimittää eri tasoilla, joskaan ei kuntatasolla. Hallinto organisoitiin 1930-luvulla niin, että pienet alkuperäiskansat saivat omat kansalliset alueensa ().	Iešmearrideami vuoigatvuohta ii namalassii sáhte čađahuvvot eretgaikumiin muđui go šattašedje hui erenoamáš dilit mat dagašedje eretgaikuma lágalažžan ja mii geavašii stáhta territoriala integritehta ala.
Kuolan niemimaalle muodostettiin yksi kunta, jota kutsuttiin suoraan saamelaiskunnaksi (ven.) ja jonka keskus sijaitsi Jokangassa. Neuvostoliiton ensimmäisessä, 10.7.	Eretgaikuma eavttut leat dohkálaččat devdojuvvon buhtes kolonidiliid buohta ja dakkár áššiin mas stáhta lea vuođđodáset ja bistevaččat eahpedemokráhtalaš dahje vealáheaddji ovtta álbmoga vuostá.
1918 päivätyssä perustuslaissa ei ole yhtään mainintaa vähemmistöistä tai alkuperäisväestöistä. Sama koskee vuoden 1936 perustuslakia, nk. stalinilaista perustuslakia.	Eretgaikun sáhttá oidnojuvvot álbmoga lunddolaš vuoigatvuohtan bealuštit iehčas, danne go eretgaikuma bokte beassá suodjalit iehčas vealáheaddji systema vuostá.
Saamen opetus kouluissa lakkasi, ja kaikki saameksi julkaistut oppikirjat tuhottiin. Ajanjaksoa 1941−1985 on tapana kutsua pohjoisten kansojen synkäksi ajanjaksoksi.	Sáhttet leat buorit sujat čuoldimii jos áššáiguoski álbmoga joatkevaš rumašlaš ceavcin uhkiduvvo dahje jos álbmot gártá ekonomálaččat nordašuvvat bisovaččat olggobeallái.
Pohjoiset kansat olivat toisen maailmansodan aikana vapautettuja sotapalveluksesta, mutta monet niiden edustajat osallistuivat siihen kuitenkin vapaaehtoisina. Sodan jälkeen Neuvostoliittoon löi leimansa käsite ”uusi historiallinen yksikkö, neuvostokansa”.	Maiddái fuopmášuhtto muhtimiid bealis ahte eretgaikun sáhttá gártat dárbbašlaš čoavddusin (”remedial secession”), muhto maiddái dalle-ge galgá leat eaktun ahte dát álbmot lea dulbmojuvvon stáhta bealis ja eai makkár-ge eará álbmogiidgaskasaš vuoiggalaš bagadusneavvut nagot veahkehit dili buoridit.
Neuvostokansasta oli määrä tulla yksi homogeeninen massa, joka puhui venäjää.	Jos ovtta álbmoga bistevaš rumašlaš ceavcin lea áiton – omd. jos álbmotspeadjan vuolggahuvvo – dahje jos šaddá garra vealáheami gillamuššii, rahpá ON:a olmmošvuoigavuođa julggástus saji doaibmabijuide mat sáhttet doalvut vaikke-ba luovusgaikumii.
Monet kansalliset alueet ja kunnat lakkasivat olemasta. Vuonna 1970 nenetsin kieli oli ainoa pohjoinen kieli, jota käytettiin opetuskielenä koulussa.	Ovdasánis (Preamble) mieđihuvvo álbmotčuožžileapmi tyranniija (soardinválddi) ja vealáheami vuostá maŋimuš geaidnun (”rebellion against tyranny and oppression” as ”last resort”).
Maaliskuussa 1957 julkaistiin asetus, joka koski ”toimenpiteitä pohjoisten kansojen taloudellisen ja sivistyksellisen kehityksen edistämiseksi”.	Dakkár ballu ahte sámiid iešmearrideami vuoigatvuohta sáhttá čuožžilahttit čuoldingáibádusa nášuvnastáhtaide namahuvvon sujaid vuođul, orru leamen viehka vuođuskeahtes.
Tämä merkitsi käytännössä, että ehdotuksen mukaan näiden kansojen tulisi jäädä asumaan pysyvästi paikoilleen ja että pienet kylät tulisi tyhjentää ihmisistä, mikä tapahtui saamelaisten kohdalla vuonna 1964. Saamelaisten tilanteessa alkoi tapahtua 1980-luvulla.	Lassin dasa ahte ii gokko-ge sáhte gapmut ahte livčče gávdnomis sámi iehčanasvuođa lihkadus, lea láhkavuoiggalaš ja politihkkalaš dilli sámiin dakkár ahte vejolaš čuoldingáibádus ii moktege juvssašii álbmogiidgaskasaš láhkavuoiggalaš mieđiheami.
Tuolloin Lovozeron hallinnossa esiintyi eräänlainen arvojärjestys: ylimpänä olivat venäläiset, seuraavina tulivat komit ja alimpana olivat saamelaiset. Nenetsejä oli niin vähän, että heitä on tuskin edes noteerattu.	Vaikke sávaldat, dáhttu dahje eavttut sápmelaš eretčoavdimis eai leat gávdnamis otná dilis, ja vaikke ná ii gártta šaddat jurddašahtti nu guhkás go otne sáhttá einnostit, de berre datte-ge áddet ahte sámiid bealde lea váigat buorrinváldit dákkár gáržžiduvvon iešmearridanvuoigatvuođa.
Neuvostokauden lopussa kunnassa oli kansan valitsema 55 jäsenestä muodostuva elin, jossa oli kolme saamelaista.	Dálá sámiide lea váttis guođđit dákkáraš vuoigatvuođa boahttevuođa sámebuolvvaid ovddas.
Vuonna 1982 julkaistiin ensimmäinen aapinen kildininsaameksi sitten 1930-luvun, vuonna 1982 ensimmäinen saamelainen osallistui pohjoismaiseen saamelaiskonferenssiin ja Lovozeron kaapeliverkossa alettiin lähettää saamenkielisiä radiolähetyksiä.	Maŋimuš máilmmesoađi rájis leamaš nášunstáhta oidnojuvvon vuđoleammus ovttadahkan servodatláhčimis. Nášunstáhta ceggen leamaš dandihtii viehka guhkká doalahuvvon dievaslaš ja áidna duođalaš iešmearrideami vuoigatvuođa čađaheapmin.
Lainsäädäntö Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen	Dán duohtandahkan lea measta automáhtalaččat vurdon mannat luovusgálgamii ja dasmaŋŋá sierra nášunstáhta ceggemii.
Perustuslaissa ei luetella, mistä kansoista edellä mainitussa artiklassa on kysymys, mutta eräässä vuodelta 1996 olevassa laissa pienten pohjoisten alkuperäiskansojen sanotaan olevan kansoja, jotka asuttavat alueita, joilla niiden esi-isät ovat perinteisesti asuneet, jotka ovat säilyttäneet perinteisen elintapansa, joiden määrä Venäjällä ei ylitä 50 000 henkeä ja jotka identifioituvat omintakeisten yhdistävien etnisten piirteiden avulla.	Otne datte-ge lea buorrinváldin lassáneamen dasa ahte iešmearrideami vuoigatvuohta lea njuovžilis vuogádat masa lea váttis ráhkadit lihkatkeahtes sisdoalu. UNESCO áššedovdiid čoahkkin álbmogiid iešmearrideamis fuomášuhttá ahte vuoigatvuohta iešmearrideapmái ferte dovddastuvvot proseassan dansadjái go ovdalgihtii mearriduvvon boađusin.
Tämä laki on nimeltään ”Perusteet, joiden mukaan valtio ohjaa Venäjän liittovaltion pohjoisen osan sosiotaloudellista kehitystä”.	Duopmostuollu dadjá ahte vuođđoeaktun lea ahte iešmearridemi vuoigatvuođa duohtandahkan lea álbmogiid iežas luođu ja iešdáhtolaš válljema vuođul.
Vuoden 1991 jälkeen on tehty monia lakeja, asetuksia ja liittovaltiotason päätöksiä, jotka koskevat pohjoisia alkuperäisväestöjä.	Jos sámit hálidit čađahit dán vuoigatvuođa ieččanasvuođa gáibádusain, lea dat-ge sámi álbmoga iežas frijja ja iešdáhtolaš válga.
”Venäjän liittovaltion kieli” 1991 (laki, jonka nojalla Venäjän kansalaisilla on lupa saada mahdollisuuksien mukaan opetusta omalla kielellään ja jonka nojalla kansoille, joilla ei ole kirjakieltä, on annettava mahdollisuudet luoda sellainen). ”Luettelo alueista, joilla asuu pieniä pohjoisia kansoja” vuodelta 1993 (hallituksen antama asetus, jossa mainitaan Murmanskin alueella (oblast) sijaitsevat Lovozeron, Kuolan ja Jonan (Kovdor) kunnat).	UNESCO áššedovdiidčoahkkin dadjá viidáseabbot ahte vuoigatvuohta oažžut iešmearrideami ii galgga áddejuvvot dakkárin mii addá vuoigatvuođa lájidit ovttageardásaš válgga, muhto galgá leat jeavddalaš ovdáneapmi mii dorvvasta álbmogiid oasseváldima mearrádusproseassain ja iežas boahttevuođa háldema: ”Self-determination should not be viewed as one time choice, but as an ongoing process which ensures the continuance of a people’s participation in decision making control over its own destiny.
”Maanpinnan alaiset luonnonrikkaudet” vuodelta 1995 (laki, jonka mukaan osa kertyneestä voitosta on annettava alueen alkuperäisväestöille).	” Daddjo maiddái ahte vuoigatvuohta oažžut iešmearrideami, nugo lea dilli eanaš eará vuoigatvuođaid buohta, ii galgga dulkojuvvot ábsoluhtta vuoigatvuohtan.
”Erityisen suojelun kohteena olevat luontoalueet” vuodelta 1995 (laki, jonka mukaan alkuperäiskansoilla on oltava oikeus käyttää jatkossakin kansallispuistoja ja vastaavia).	Jos iešmearridanvuoigatvuođa čađaheapmi rihkkugoahtá nuppiid, álbmogiidgaskasaččat dovddastuvvon vuoigatvuođaid ja vuođđojurdagiid, galgá dahkkot árvvoštallan dáid gaskkas.
”Eläimistö” vuodelta 1995 (laki, jonka mukaan alkuperäiskansat saavat pitää kiinni aiemmista metsästysmenetelmistään).	6.2 Iešmearrideami vuoigatvuođa siskáldas govvádus 6.2.1 Oppalaččat iešmearrideami siskáldas govvádusa birra
”Mannerjalusta” vuodelta 1995 (laki, jonka mukaan alkuperäiskansoilla ja muilla pohjoisen asukkailla on etuoikeus hyödyntää elollisia resursseja).	Nugo dásovdalis lea daddjon, rávve CCPR:a ja CESCR:a oktasaš árt.
”Työllisyys” vuodelta 1996 (laki, jonka mukaan valtion on huolehdittava erityisesti alkuperäiskansojen työllisyydestä niiden perinteet huomioon ottaen).	1 (1) ahte; Dán olis oažžu fuobmát ahte ON:a Spesialrapportár Eamiálbmot Olmmošlaš Vuoigatvuođain ja Vuođđofrijjavuođain lea deattuhan ahte;
”Kansallinen ja kulttuurinen autonomia” vuodelta 1996 (erittäin laaja laki, jonka mukaan valtion on huolehdittava eri kulttuurien säilyttämisestä ja kehittämisestä, 21 pykälää).	Nuppit čállosat maid čujuhit iešmearrideami vuoigatvuhtii ja geardduhit oppalaččat ahte álbmogiid vuoigatvuohta dás maiddái váldá mielde ahte álbmogiin lea vuoigatvuohta ieš beassat mearridit ekonomálaš, sosiala ja kultuvrralaš ovdaneamiset badjel.
Uusimmat lait	Nugo juo lea máinnašuvvon, leat WGDD-stáhtat gárvát dovddastit iešmearridanvuoigatvuođa eamiálbmogiidda.
Näiden lakien mukaan alkuperäiskansoilla on oikeus omistaa ja hyödyntää ilmaiseksi perinteisillä asutusalueillaan olevia perinteisiä luonnonvaroja, perustaa omia alueellisia itsehallintoelimiä, saada alkuperäiskansojen edustajia mukaan hallinnon eri tasoille ja osallistua perinteisten asuinalueittensa ympäristönsuojeluasioita koskevaan päätöksentekoon.	Vaikke dát stáhtat leat unnán dadjan iešmearrideami siskáldas áspeavtttas, sáhttá lihkká-ge leat miellagiddevaš geahčastallat maid Eamiálbmotjulggástus máinnaša vuoigatvuođa ávnnaslaš sisdoalus. Álggus oažžu fuobmát ahte, nugo lea juo daddjon, ártihkkal 3 geardu CCPR:a ja CESCR:a árt 1.1, ja cealká ahte iešmearrideami vuoigatvuhtii gullá maid eamiálbmogiid vuoigatvuohta háldet iežaset ekonomiija ovddideami ja sociala diliid ja kultuvrrá čálgama.
Alueita, joilla sijaitsevia maita ne hyödyntävät perinteiseen tapaan, pidetään erityissuojeltuina alueina.	31 sistisdoallã dasalassin listtu mas lea áhta mii Eamiálbmotjulggástusa mielde lea oassi iešmearrideami vuoigatvuođas:
Alkuperäiskansat joutuvat anomaan näiden alueiden julistamista perinteisiksi maankäyttöalueiksi.	Davviriikkat leat gal evttohan ahte ovdamearkalisttá sihkkojuvvo Eamiálbmotjulggástusas, ja dušše árt.
Miten asiat ovat sitten menneet käytännössä?	31 vuosttas lađas galggašii dás bisuhuvvot.
Alkuperäisväestöä koskevia kysymyksiä seuranneiden venäläisten tukijoiden mukaan Venäjän hallitus on viimeaikaisilla uusilla lakiehdotuksillaan hyökännyt näiden kolmen lain normeja vastaan.	Norga datte-ge lea čielgasit máinnašan ahte ná ii evttohuvvo dandihtii ahte dát áđat eai livčče galgan leat oassin eamiálbmogiid iešmearrideami vuoigavuođas.
Muutama kuukausi sen jälkeen, kun laki perinteisestä maankäytöstä oli hyväksytty, hyväksyttiin maalaki, jolla peruutettiin oikeus käyttää maata ilmaiseksi ja siten kumottiin oikeus antaa maata alkuperäisväestöille.	Duogášin baicce lea táktihkka, davviriikkat jáhkket ahte dát veahkehivčče lihtodemiid mannat falibut ovddos WGDD:a vuolde. Gánneha dán olis geahčestit Eamiálbmotjulggástusa ártihkkalii 4, mii dadjá;
Samoja periaatteita sovelletaan myös uudessa metsälaissa.	Maiddái oažžu mainnašit ártihkkala 23, mii jietnada ná;
Mitkä kansat kuuluvat nykyään käsitteen ”alkuperäiskansat” piiriin Venäjällä?	Vaikke ILO 169 ii njulgestaga hála eamiálbmogiid iešmearrideamis, ánssáša lihkká namahit árt.
Luettelossa on 45 kansaa, joista useat ovat varsin tuntemattomia. Kysymyksessä eivät ole ainoastaan pohjoiset pienet kansat vaan myös asuinpaikasta riippumattomat pienet kansat.	Lea mealgatmuddui čielggas ahte eamiálbmogiin lea iešmearridanvuoigatvuohta, ja dasa gullá maid vuoigatvuohta beassat ieš mearridit badjel ieččas kultuvrralaš, sosiala ja ekonomálaš ovdáneami.
Saamelaiset ovat mukana luettelossa kuten myös Karjalan vepsät ja Pietarin ympäristössä asuvat inkeroiset. Saamelaisten oikeudellinen asema Venäjällä	Iešmearrideami vuoigatvuođa siskáldas áspeakta sistisdoallá dákkár dilis vuordimis maiddái buot dehálaš gažaldagaid mat gusket kultuvrralaš, sosiala ja ekonomálaš beliid seailluheapmái eamiálbmogiid servodagain.
Se on saamelaisten oikeuksien komitean vuonna 1995 julkaisema raportti nimeltään ”Venäjän saamelaisten oikeudellinen asema”, jonka ovat kirjoittaneet LarsNila Lasko, Sergei Marotsjkin ja Sergei Nikitin.	Olmmošvuoigatvuođa Komitea kommenttain, mat dahkkojit stáhtaid áigodatráporttaid iskama buohta, oaidná veaháš das mii oaivvilduvvo politihkalaš, ekonomálaš, sosiala ja kultuvralaš ovdánemiin.
Siinä on 37 sivua tekstiä, joista viimeiset yksitoista sivua käsittelevät saamelaisten ja muiden pohjoisten kansojen asemaa.	Dáin dokumeanttain lea Olmmošvuoigatvuođa Komitea čađagaskka bidjan iešmearrideami vuoigatvuođa resursadimenšuvnna guovddašii (árt.
Lasko et alii käsittelevät ensiksi Venäjän federaation yleisiä lainsäädäntökysymyksiä ja sen jälkeen alkuperäisväestöjä koskevia perustuslain määräyksiä eivätkä tällöin ainoastaan 69 artiklaa.	Dát kommenttat geahčaduvvojit lagabuid veahá maŋŋelis dás. Olmmošvuoigatvuođa Komitea lea maiddái jagiid mielde čohkken govdagis vásáhusa ja ráhkadan doaibmavuogi CCPR ártihkkala 27. dulkomii.
Ne ovat suurin piirtein samat kuin on lueteltu edellä.	Komitea lea olu gerddiid máinnašan ahte CCPR árt.
Kaikista näistä laeista ja määräyksistä huolimatta Lasko et alii toteavat seuraavaa: ”Kaiken kaikkiaan on kysymys normatiivisesta ja oikeudellisesta perustasta, jota ei ole kehitetty riittävästi Pohjois-Venäjän vähemmistökansojen oikeuksien takaamiseksi”.	27 ja árt.
Tämän jälkeen selvityksessä käsitellään alueellista lainsäädäntöä ja esitetään muutama esimerkki Jakutiasta ja Burjatiasta, minkä jälkeen siirrytään Venäjän saamelaisiin.	1 gieđahallet lagaš vuoigatvuođaid, vaikke gal sierralágán gearretsubjeavttaiguin (ovttatolmmoš álbmoga ektui). Iešmearrideami vuoigatvuođa sisdoalu bagadusa sáhttá dandihtii gávdnat komitea iežas dulkomis árt.
Ensiksi luetellaan liittovaltiotason eri päätöksiä, jotka saattavat koskea saamelaisia.	6.2.2 Oasálastin ekonomálaš doaimmaide/fidnuide Fuobmá maid ahte WGDD:a árt.
Venäjän hallitus hyväksyi vuonna 1993 luettelon pienten alkuperäiskansojen asuinalueista (ks. edellä).	31, máinnaša ahte eamiálbmogiidda galgá juolluduvvot ekonomálaš doarjja vai šaddá vejolaš ollášuhttit daid osiid iešmearrideamis mat bohtet ovdan árt.
Lisäksi sanotaan, että Murmanskin oblastin (alueen) hallinnon yhteyteen oli perustettu Kuolan niemimaan alkuperäiskansojen asioita käsittelevä komitea.	as well as ways and for financing these autonomous functions.”) Dán oktavuođas oidno maiddái mo Olmmošvuoigatvuođa Komitea celkki Dánmarkku áigodatráportta buohta;
Sen virallinen nimi oli ”pohjoisten alkuperäiskansojen asioita käsittelevä komitea”, ja siinä työskenteli etupäässä yksi saamelainen ja yksi venäläinen virkamies.	Komitea lea dasalassin buktán dán oainnu go geahčadii Ođđa Selandda ráportta;
Komitea toimi viranomaisten ja saamelaisten välisenä linkkinä, ja se sai varsin paljon aikaan käytännön tasolla, auttoi saamelaisopiskelijoita jne. Komitean sijaintia muutettiin hallintoelimissä useamman kerran, ja lopulta se lopetettiin kokonaan.	Dán olis oažžu fuobmát ahte Olmmošvuoigatvuođa Komitea ávžžuha Ruoŧa dovddastit sámiide duođalaš váikkuhanfámu badjel sin ”economic activities”. 6.3 Lasi iešmearrideami vuoigatvuođa resursadimenšuvnnas
Sen tilalle perustettiin vuonna 2004 aivan uusi elin, Murmansk Regional Centre of indigenous peoples of the North, jonka johtajana toimi nuori saamelainen.	6.3.1 Vuoigatvuohta ja hálddašanváldi badjel árbevirolaš eana- ja čáhceduovdagiid, badjel árbevirolaš ealáhusaid ja badjel eará árbevirolaš luondduvalljiid
Se hoitaa samoja asioita kuin lakkautettu komitea.	Eamiálbmogiid kultuvrrat ja servodagat leat hui čavga darvvihuvvon árbevirolaš eana- ja čáhcebirrasiidda ja luondduvalljiide muđui ja dát leat dalle iešmearridanvuoigatvuođa sisoasit.
Duumassa ei ole läänitasolla lainkaan saamelaisia turvaamassa saamelaisten etuja.	Ii atte dalle olu jierpmi hállagoahtit eamiálbmogiid iešmearrideamis jos resursabealit eai guoskkahuvvo.
Murmanskin läänin ohjesäännöt (alkuperäistekstissä kirjoitetaan ”Ustav (osnovnoj zakon) Murmanskoj oblasti”. Sanan sanotaan vuodelta 1916 peräisin olevassa venäläis ei ”perustuslaki”).	Asbjørn Eide, danáiggi ON:a Veahádatálbmogiid Vuoigatvuođa Bargojoavkku sátnejođiheaddji, muittuhii e.e. ahte kulturautonomiija eamiálbmogiidda ii atte gánnáhahtti oaivila jos ášši ii maiddái gieđahala eatnamiid hálddašeami ja luondduvaljjiid dikšuma ja ávkkástallama.
ruotsalaisessa sanakirjassa merkitsevän (ohjesääntö, asetus, laki tai säädös), kun taas ”osnovnoj zakon” on peruslaki (siis Murmanskin lääninduuma hyväksyi 26. marraskuuta 1997 edellä mainitun ohjesäännön, jossa on 98 pykälää ja joka on paksu 39-sivuinen vihko.	Danne lea lunddolaš ahte ON-organat ja earát mat barget eamiálbmogiid áššiiguin, ovddimustá giddejit berostumi iešmearridanvuoigatvuođa siskáldas áspeavtta beallái, mii guoská eamiálbmogiid mearridanváldái ja/dahje váikkuhanvejolašvuhtii go sáhka lea movt dáid olbmuid eana- ja čáhceresurssat ja birgenvuogit galget hálddašuvvot.
Ohjesäännössä on seuraavat osat: Osa I. Yleiset määräykset Luku 1. Läänin perustuslaillisen/oikeudellisen statuksen perusteet Luku 2. Murmanskin läänin alue.	Olmmošvuoigatvuođa Komitea lea máŋgii addán oainnus ártihkkalii 1 (2) dakko mii gusto eamiálbmogiidda. Čielgaseammosit leamaš komitea ovdalis namahuvvon kommeanttain dalle go geahčadii Kanada 4. áigodat rápportta;
Hallinnollinen/alueellinen jakautuminen Luku 3. Valtiovallan organisointi Murmanskin läänissä Osa II.	Maiddái sámiid iešmearridanvuoigatvuođas lea Olmmošvuoigatvuođa Komitea deattuhan resursadimenšuvnna.
Ihmisen ja kansalaisen oikeudet, vapaudet ja velvoitteet Luku 4. Ihmisen ja kansalaisen oikeudet ja vapaudet Murmanskin läänissä Osa III.	Komitea lea maiddái go geahčadii Norgga 4. ráportta, čujuhettiin CCPR:a ártihkkalii 1 (2), deattuhan sámiid vuoigatvuođa hálddašit luondduvalljiideaset ja ahte sámiin eai oažžu ceavzinvuogádagat váldot eret.
Asioiden hoidon jakautuminen liittovaltion ja Murmanskin läänin kesken Luku 5. Asiat, joiden hoidosta vastaa liittovaltio, ja asiat, jotka hoidetaan yhdessä Luku 6. Asiat, joiden hoidosta vastaa Murmanskin lääni Osa IV.	Komitea dasto ávžžuha Norgga boahtte háve muitalit movt Norga lea jurddašan doibmiibidjat ártihkkala 1 (2) sápmelaččaid buohta ja máinnaša ain iežas kommeanttaide iešmearrideamis ahte komitea; Dát seammá mii bajábealde lea daddjon lea máiddái sánis sátnái máinnašuvvon Ruoŧa 5. ráportii.
Ohjesäännön muuttaminen ja täydentäminen Osa IX. Loppumääräykset ja siirtymäsäännökset	Komitea čujuha e.e. CCPR:a ártihkkalii 1 ja lea fuolastuvvan go buktá dán oainnu;
Saamelaisista puhutaan suoraan ainoastaan osassa II, luvussa 4 ja pykälässä 21: ”1. Murmanskin läänin alueella asuvien kansallisten vähemmistöjen suojelu ja suojelun toteutus perustuvat Venäjän liittovaltion perustuslakiin ja liittovaltion lainsäädäntöön, 2. Murmanskin läänin valtiolliset elimet auttavat Kuolan niemimaan alkuperäisväestöä – saamelaisia – käyttämään oikeuksiaan kielensä, kansallisen kulttuurinsa, perinteittensä ja tapojensa säilyttämiseksi ja kehittämiseksi, ja 3. saamelaiset saavat harjoittaa perinteisiä luontaiselinkeinojaan ja ammattejaan kunnissa, joissa he ovat perinteisesti asuneet”.	”the limited extent to which the Sami Parliament can have a significant role in the decision-making process on issues affecting the traditional lands and economic activities of the indigenous Sami people” Lea dehálaš fuobmát ahte Olmmošvuoigatvuođa komitea doalaha ahte mearrabivddu vuoigatvuohta galgá gehččot CCPR-árt 27 vuolde. Dás oažžu hui nannosit dan jáhku ahte eamiálbmogiid iešmearrideami vuoigatvuohta addá válddi mearridit, dahje goit-ge vejolašvuođa váikkuhit mearrabivddu, dan muddui ja nu guhkás go mearrabivdu lea áššáiguoski eamiálbmogiid árbevieru ealáhus.
Pykälässä 24 sanotaan, että valtion ja läänin on yhdessä suojeltava pienten pohjoisten etnisten ryhmien ikivanhoja asuinpaikkoja ja perinteistä elintapaa.	Maiddái Ekonomálaš, Sosiala ja Kulturvuoigatvuođaid Komitea (”ESK-Komitea”) lea máinnašan nu ahte lea maiddái dán komitea oaidnu ahte eamiálbmogat ieža lea fámuiduhtton háldet valljideaset, maiddái diehttalas luondduvalljiid oppanassiige.
Pykälässä 40 sanotaan, että myös talouspolitiikan on osaltaan tuettava pienten etnisten ryhmien perinteisiä elinkeinoja.	Berre maiddái muitit maid ON:a Eamiálbmogiid Olmmošlaš Vuoigatvuođaid ja Vuođđofrijjavuođaid Spesialráportár lea cealkán;
Lovozeron kunta on ottanut palvelukseensa henkilön, jonka tehtävänä on hoitaa alkuperäisväestöön liittyviä kysymyksiä.	Beroškeahttá das ahte ILO 169 ii sistisdoala makkár-ge čilgejeaddji bagadusaid eamiálbmogiid iešmearrideami hárrái, lea Kristan Myntti buriin sujain máinnašan ahte ILO 169 bures-ge deattuha ahte eamiálbmogiin lea váldi árbeeatnamiideaset badjel.
Saamelaiset ”perheyhteisöt” Näiden yhteisöjen lähtökohtana on vuonna 2000 säädetty laki.	Dákko oažžu maiddái fuobmát maid ILO 169, ártihkkalis 7.1 dadjá eatnamiid hálddašeamis.
Venäjänkielinen termi on, joka on ruotsalaisvenäläisessä sanakirjassa käännetty sanoilla (yhteisomaisuus, kunta, kyläkunta, yhdistys ”) ja englanniksi termillä ”ancestral community”.	Lea oppanassii-ge gággat geassit dárkilis rájá gaskal eamiálbmogiid oktasaš (kollektiiva) eanavuoigatvuođaid, nugo ILO 169 máinnaša, ja iešmearrideami govvehusa (áspeakta) oasi, mii guoská mearridanváldái čáziide, eatnamiidda ja luondduvalljiide.
Saatujen tietojen mukaan Kuolan saamelaiset ovat muodostaneet yhdeksän tällaista perheyhteisöä, jotka ovat kokoontuneet marraskuussa 2003 ja laatineet suunnitelman Kuolan saamelaisten taloudellisen, oikeudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen aseman parantamiseksi.	Dás gánneha maid geassit ovdan movt CERD ja ILO leaba árvvoštan, go dadjaba ahte Norgga álgoárvalus Finnmarkkoláhkii ii deavdde ja ii duhtat álbmotnjulgosa eavttuid. Maid Eamiálbmotjulggástus máinnaša iešmearridanvuoigatvuođa resuradimešuvnnas lea diehttalas dehálaš ja miellagiddevaš.
Suunnitelman tarkoituksena on	Čállagat dán olis maid berre geahčadit leat e.e. árt.
- koordinoida saamelaisten taloudelliseen ja kulttuuriseen toimintaan liittyviä projekteja	7 b;
- lisätä saamelaiskulttuurin tunnettuutta	dasto maiddái árt.
- luoda perusta toimintamuodoille, joille voidaan anoa varoja	21
Lisäksi saamelaiselinkeinoille eli poronhoidolle, kalastukselle, käsiteollisuudelle, lampaanhoidolle, maataloudelle ja turismille on asetettu erilaisia tavoitteita.	Oainne maid ártihkkal 31, ovddabealde jo namahuvvon, mii muittuha ahe ”land and resource management” lea oass eamiálbmot iešmearrideami válddis.
Lisäksi korostetaan tarvetta perustaa Kuolan niemimaalle saamelaisparlamentti.	Orru leat nu ahte ON-lahttostáhtat dál leat gárvá mieđihit iešmearrideami mas maid resursadimenšuvdna lea fárus.
Kaksi saamelaisten pääjärjestöä, AKS ja OOSMO, pitivät äskettäin (helmikuussa 2005) kokouksen, jonka yhteydessä nimitettiin työryhmä viemään eteenpäin Venäjän puolelle perustettavien saamelaiskäräjien ideaa.	Davviriikkaid evttohus WGDD:ii, dás ovddabealde juo namahuvvon, sistisdoalai lassin dasa mii lea máinnašuvvon, maiddái muhtin nuppástuhttimiid Eamiálbmotjulggástusa ártihkkalii 30, mii dalle dán hámis gullo ná;
Hyväksytyn asiakirjan lopussa on kolme liitettä:, ehdotuksia suunnitelman toteuttamiseksi ja luettelo Venäjällä toimivista rekisteröidyistä saamelaisjärjestöistä osoitteineen.	Davviriikkat árvalit ahte vuolláisárgojuvvon gurggástat sirdo julggástusas dan oassái mii erenamažit guoská iešmearrideapmái, go fas teaksta mii dákko báhcá, biddjo ártihkkaliidda mat gieđahallet eanavuoigatvuođaid.
Tällaisia järjestöjä oli 4. marraskuuta 2003 seitsemäntoista.	Eanaš stáhtat mat oasálastet WGDD:a gávnnademiide, dorjot davviriikkaid dán oasi bokte.
Kokouksessa perustettiin yhdeksän henkilön työryhmä, jonka tehtävänä on jatkaa suunnitelman työstämistä. Työhön on saatu apua Norjasta, Tanskasta ja Virosta.	Iešmearrideami resursadimenšuvdna ferte maiddái vuhtiiváldit genehtalaš resurssaid, árbevirolaš máhtu, ja árbevirolaš kulturovdanbuktimiid (TCE).
Suunnitelma on käännetty myös englanniksi, ja siinä on 14 sivua. Nettisivun osoite on: www.kolasaami.org.	Numo jo lea daddjon, lea guovddáš áhtan iešmearridanvuoigatvuođas ahte juohke álbmot galgá iežžas meriid mielde
Nämä etuoikeudet ovat nykyään seuraavat:	beassat mearridit kultuvrralaš čálgamasas.
- saamelaiset saavat tietyissä paikoissa kalastaa verkolla ilmaiseksi tai pientä maksua vastaan (toinen asia on, että usein viranomaiset osoittavat heille sellaisia kalastuspaikkoja, joissa ei ole kalaa)	Bagadus»Principles and Guidelines for the Protection of the Heritage of Indigenous Peoples” jietnada ná; Láhka dan njulgosa man mielde álbmot vákšu kultuvrralaš ovdáneamis, lea vuoigatvuohta mearridit álggahanálšša.
- poronhoitajat saavat ”alennusta” porolaitumien vuokrasta	Dás čujuhuvvo CESCR:a ártihkkalii 15, mii deattuha ahte;
- saamelaisopiskelijat saavat muita helpommin opiskelupaikan monista korkeakouluista ja yliopistoista	15 lea hábmejuvvon ja galgá leat individuala vuoigatvuohtan – ulbmilin lea suodjalit ovttaskažža hutkanálmmi.
Aiemmin saamelaiset saivat myös reseptilääkkeet ilmaiseksi, mutta tästä on äskettäin luovuttu.	Vuoigatvuohta árbevieru gelbui ja TCE:i, fas lea – nugo čielggaduvvo – oktasaš vuoigatvuohta.
Nämä etuoikeudet koskevat ainoastaan Lovozerossa, Kuolassa ja Kovdorissa asuvia saamelaisia (ks. yllä oleva luettelo).	Ii dalle dábálaččat leat vejolaš dovdát ovttakaš hutki dahje joavkku hutkkiid geat guddet árbevirolaš máhtu ja TCE ovddosguvlui.
Yleisesti ottaen Kuolan saamelaisten elämä on kovaa, mutta esimerkiksi Lovozeron saamelaisten keskinäinen kanssakäyminen on erittäin tiivistä ja luontevaa.	Dán oktavuođas sáhttá máinnašuvvot ahte Eamiálbmotjulggástusa árt. 29, mii nanne eamiálbmogiid vuigatvuođa vákšut ja oamastit árbevirolaš máhtu ja TCE, ja árt.
He käyvät toistensa luona myöhään illalla eivätkä soita etukäteen ja ilmoita tulostaan.	Dehálaš bealli eamiálbmogiid iešmearrideamis lea árvu eamiálbmogiid árbevieruide ja dábiid njulgosat.
Kulttuuri on kehittynyt erittäin nopeasti viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Moskovassa säädetyt lait ja Kuolan saamelaisten jokapäiväinen elämä ovat kuitenkin kaukana toisistaan, ja etenkin porotaloudessa tilanne on vaikea.	Eamiálbmogiid servodagat lea nugo earát-ge dán luotta mielde ovdánan, ja sin njulgossystemat leat dábálaččat hui seahkalasa ja mealgatmuddui váddát, ráhkaduvvon dábiid ja árbevirolaš gearreduššanvugiid vuođul, ná eanet go virggálaš láhkaásahusaid bokte mii eará kultuvrrain lea dábáleammos.
Salametsästystä esiintyy laajalti, mutta siinä eivät auta mitkään lait, jos lakien noudattamista valvovat mekanismit puuttuvat. Liite 3: Saamelaisten itsemääräämisoikeus	8 ja 9 muitaleaba ahte dalle go stáhtaid iežas láhkagihpagat biddjojit fápmui, galget maiddái eamiálbmogiid árbevierut dán olis árvvusádnot ja gutnejahttot.
Sisällysluettelo 1. Johdanto.	Maiddái Eamiálbmotjulggástusa árt.
.................................................................................................................... 266	Maiddái ESK-Komitea lea deattuhan dan beali ahte eamiálbmogiidda addošii vejolašvuohta geavahit ja seailluhit árbevieruideaset.
2. Yleistä itsemääräämisoikeudesta kansainvälisen oikeuden mukaan.................	Olmmošvuoigatvuođa komitea fuopmášupmi Ruoŧa áigodatráportta buohta, čujuhii bajábealnamahuvvon cealkágii ja das oaidná ahte sámiid iešmearrideami vuoigatvuohta ii sáhte ráddjejuvvot dušše dasa ahte sámit ožžot háldet badjel árbevirolaččat ávkkástallon luondduvalljiid.
268	Komitea gidde fuompášumi dasa ahte namahus ”Saami economic activities” sistisdoallá doaimmaid nugo čáhcefápmu, ruvkedoaimmat, vuovdegávppašeapmi ja eatnamiid addin privahta oamastussii.
2.1 Kansojen oikeus itsemääräämiseen – historiallinen näkökulma......................	Maiidái EU nanne eamiálbmogiid vuoigatvuođa iešmearrideapmái ja cealká;
268	Go čohkke buot mii dás boahtá ovdan, orruleamen hui čielggas ahte eamiálbmogiid vuoigatvuohta iešmearrideapmái maiddái mieldesbuktá iešmearridanváldi váikkuhit eaiárbejuvvon luondduvalljiid badjel.
2.2 Itsemääräämisoikeuden kansainvälisoikeudellinen perusta............................. 270	Eanet eahpečielggasin lea galget go eamiálbmogat ožžut oasi ekonomálaš ovdduin mat čuožžánit dákkár resurssaid ávkkásteamis.
2.2.	Goalmmát oassi 1966 konv.
1 Itsemääräämisoikeus ihmisoikeutena.........................................................	ártihkkalis 1 geahčada vel nuppi beali iešmearridanvuoigatvuođas: Stáhtaid oktasaš ovddasvástádus ovddidit nuppiid máilmmeguovlluid olbmuid/álbmogiid iešmearrideami, namalassii stáhtaid iežas rájáid olggobealde.
2 Alkuperäis- ja heimokansoja koskeva ILO:n yleissopimus nro 169 − rajoitus...................................................................................	Olmmošvuoigatvuođa komitea lea ráportaprosedurastes deattuhan dán-ge beali, ja dás eanemustá čujuhan stáhtaid iežas geatnegasvuhtii nanosmahttit Pálestiinna ja MáttáÁfriikka álbmogiid iešmearridanválddi.
272	Nugo e.e. James Anaya lea fuopmášuhttán, mieldesbuktá iešmearrideapmi ekonomálaš buorrindahkama eamiálbmogiid buohta ja historrjálaš boasttuvuohta maid ollugat leat gártan gillát.
2.2.	Eamiálbmogat guhte vihkugohtet ahte sii leat šáddan ođđaáigásaš stáhtaválddi vuollásažžan almma iežaset dáhtu haga, ja dávjá lea geavvan ná sin jierakáhttá, lea dalle bajimusdási ulbmilin ahte stáhta ferte dovddastit ahte eamiálbmogiidda galgá addot fámudus iešmearrideapmái.
3 Vuoden 1966 yleissopimukset.................................................................... 272	Ja ulbmil galgá ollášuhttot beroškeahttá čuozahusain mat dás čuožžilivčče.
2.3 Yhteenveto itsemääräämisoikeuden ja käsitteen alkuperäiskansa välisestä suhteesta...........................................................................................	Earret ereliggánis diliin gos álbmotnjuolggus dorjjošii eamiálbmogiid luovusgaikuma, mearkkaša stáhtalaš dohkkehus dasa ahte eamiálbmogiidda áddo iešmearrideami váldi, áibbas ođđa servodatsoahpamuš gaskal stáhta ja eamiálbmoga.
273	Dás lea ulbmilin ráhkadit soahpamuša mii duohtandágašii ahte Suopma, Ruoŧŧa ja Norga dovddastit ahte dáid stáhtaid sámit leat eamiálbmot ja dalle siddjiide galgá áddot vuoigatvuohta iešmearrideapmái.
3. Itsemääräämisoikeus kansainvälisen oikeuden mukaan − etenkin	7. Oanehaččat iešmearrideami vuoigatvuođa ollášuhttimis
alkuperäiskansojen mahdollinen itsemääräämisoikeus.............................	Berre lihkká muitit ahte sámiid iešmearrideami fámudus ii bákkus dárbbaš čáđahuvvot dušše sámedikiid bokte.
3.1 Alkuperäiskansojen asema oikeussubjekteina kansainvälisen oikeuden	Lohpas goit-ge galggašii dilli stargat nu ahte sámit ieža mearridit movt dán olis dahkkošii.
1 Käsite alkuperäiskansat kansainvälisessä oikeudessa................................. 274	Guovddáš áhtan eamiálbmogiid vuoigatvuođain lea ahte sii ieža besset seailluhit ja ovdánahttit servodatásahusaideaset.
2 Saamelaisia on pidettävä kansainvälisen oikeuden mukaan alkuperäiskansana....................................................................................	Sámi álbmoga vuolggabáikin lea ahte das lea vuoigatvuohta bisuhit ja čálgadit politihkalaš ja servodatlaš institušuvnnaides ja daid struktuvrraid.
3.1.	Sámit galget ieža beassat čađahit mearrádusaid ieažaset servodatsystemaid bokte dakkár áššiiin mat dusse gusket sámiide dahje leat hui unnán giddejuvvon eai-sápmelaš servodagaide.
3 Alkuperäiskansojen ja vähemmistöjen oikeuksien välinen ero	7.2 Iešmearrideapmi sisriikalaš mearrádusstruktuvrraid bokte
kansainvälisen oikeuden mukaan............................................................ 277	Lassin das ahte eamiálbmogat galget oažžut bisuhit iežaset servodatvuogádagaid, nugo dás juo lea jietnaduvvon, lea sis maiddái vuoigatvuohta oasálatit eanádatservodaga dábálaš eallimii, jos sii nu hálidit.
4 Käsitteiden ”alkuperäiskansa” ja ”kansa ” välinen ero kansainvälisen	Eamiálbmotjulggástusa ártihkkala 4. lavtta gullo ná;
.....................................................279	Dán vuoigatvuođa čađaheamis/ollášuhttimis CERD lea árvalan ahte;
5 Käsitteiden ”kansa” ja ”valtio” välinen suhde itsemääräämisoiketta ajatellen...................................................................................................	Nugo dás oaidná-ge, ii ILO 169 virggálaččat guoskat eamiálbmogiid iešmearridanvuoigatvuođa, vaikke lea gal hilgon ovddeš ássimilašuvnna jurdaga eamiálbmogiid hárrái, de datte-ge lea ášši nu ahte konvenšuvdna berre impirduvvot dego livčče sáhka iešmearrideamis.
6 Kaikkien kansojen – alkuperäiskansat mukaan luettuina − itsemääräämisoikeus kansainvälisen oikeuden mukaan............................................................ 282	ILO 169 čuovggaha stáhtaid geatnegasvuođa lihtodit eamiálbmogiiguin ”buriin oskáldasvuođain” (”in good faith)” ja ILO iežas čađahannjuolggadusat dadjet, maŋŋá go lea deattuhan eamiálbmogiid vuoigatvuođa bisuhit iežas servodatvuogádagaid, máinnašit ahte
4.2 Myöhempi kehitys – alkuperäiskansoja koskeva julistus ja erityisesti Pohjoismaiden suhtautuminen alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeuteen.................................	ILO lea dákko bures čielggadan dan ahte lea dárbbašlaš čađahit ráđđádallamiid áššáiguoski álbmogiiguin omd. ovdal go eatnanvuoláš luondduvalljiid ohcan- ja ávkkástanlohpi addojuvvo.
6. Itsemääräämisoikeuden aineellinen sisältö...........................................................	Mielddus Oktasaš davviriikalaš evttohus (Dánmarku, Suopma, Islánda, Norga ja Ruoŧŧa): Eamiálbmogiid iešmearridanvuoigatvuohta;
........................................................ 297	beavdáduvvon ON:a eamiálbmotjulggástusa bargojoavkku 9. čohkkámii (2003).