Eläimet ja luonto - Länsstyrelsen Skåne	Eallit ja luondu - Länsstyrelsen Skåne
Eläimet ja luonto	Eallit ja luondu
Eläimet ja luonto	Eallit ja luondu
Lääninhallitus toimii läänin arvokkaiden kasvien, eläinten ja luonnonympäristöjen säilyttämiseksi.	Leanastivra bargá vai leana divrras šattut, eallit ja luonddubirrasat galget seailluhuvvot.
Tämä merkitsee muun muassa lajien ja luonnonympäristöjen inventointia, luonnonympäristöön mahdollisesti vaikuttavien toimintojen toimilupien tarkkaa harkintaa sekä luonnonsuojelualueiden perustamista ja hoitamista.	Dat mearkkaša ahte ee. inventeret šlájaid ja luonddubirrasiid, geahččalit lobiid doaimmain mat sáhttet váikkuhit luonddubirrasii sihke cegget ja dikšut luonddureserváhta.
Luonnonsuojelualueet ja kansallispuistot ovat käytettävissä ulkoiluun ja luontoelämysten hankkimiseen.	Luonddureser-váhtta ja luonddupárkkat leat dárkkuhuvvon olgoleahkimii ja luonddunávddašeapmái.
Lääninhallitus on vastuussa läänin eläinsuojelusta.	Leanastivrras lea vástu leana elliidsuodjaleamis.
Toimimme ennaltaehkäisevästi eläinten hyvinvoinnin takaamiseksi.	Mii bargat ovdaeastademiin vai eallit galget veadjit bures.
Voimme päättää eläinten huostaanotosta, jos niitä kohdellaan kaltoin, tai kieltää tiettyä henkilöä pitämästä eläimiä tai tiettyä eläinlajia.	Mii sáhttit mearridit elliid áittardeamis jus dat sorbmanit dehe gieldit olbmo atnimis elliid dehe dihto eallišlája.
Eläinsuojelu	Elliidsuodjaleapmi
Eläinsuojelulaissa on perusluonteisia määräyksiä siitä, että eläimiä tulee kohdella hyvin ja suojella sairauksilta sekä tarpeettomilta kärsimyksiltä.	Elliidsuodjalanlágas leat vuđolaš mearrádusat got eallit galget dikšojuvvot ja suodjaluvvot buozasvuođa ja dárbbatmeahttun gilláma vuostá.
Lääninhallitus suorittaa eläinsuojelutarkastuksia läänin alueella.	Leanastivra dahká elliidsuodjalankontrollaid birra leana.
Jos jotakin eläintä on hoidettu huonosti, voimme päättää sen huostaanotosta.	Jus ealli gieđahallojuvvo heajuid mii sáhttit mearridit ahte dat galgá áittarduvvot.
Jos epäilet jotakin eläintä hoidettavan huonosti, ota yhteys lääninhallitukseen.	Jus don eahpidat ahte ealli healbadit don galggat váldit aktavuođa Leanastivrii.
Kalastus	Guolasteapmi
Lääninhallitus vastaa kalastuselinkeinon ja urheilukalastuksen kehittämisestä alueellaan.	Leanastivrras lea vástu ahte guolleealáhus ja friddjaáiggeguolásteapmi ovdána guovllus.
Elinvoimaisten kalakantojen luomiseksi ja säilyttämiseksi lääninhallitus tukee eri kalanhoitohankkeita.	Ođđasit luovvan dehe seailluhan dihte ealas guollenáli Leanastivra dorjo sierra guolledikšunprošeavttaid.
Toimimme myös hyvien kalastusedellytysten luomiseksi perustamalla kalanhoitoalueita.	Mii bargat maid buriid guolástanvejolašvuođaid buorrin háhkamin guolledikšunguovlluid.
Lääninhallituksen tulee pitää huolta siitä, että kalastuksen säännöstelyssä otetaan huomioon alueelliset intressit.	Leanastivra galgá oaidnit ahte guolásteami muddemat váldet vuhtii báikkálaš beroštumi.
Suojeltava luonto	Suodjaluvvon luondu
Lääninhallituksen vastuulla on luoda, hoitaa ja hallinnoida luonnon- ja kulttuurinsuojelualueita, kansallispuistoja ja vaellusreittejä.	Leanastivra lea vástus luovvat,dikšut ja hálddašit luonddu- ja kulturreserváhta, našunálapárkkaid ja vájaldangeainnuid duoddaris.
Luontoa voidaan suojella monilla tavoin.	Gávdnojit máŋga vuogi suddjet luonddu.
Kansallispuisto on tehokkain suojelumuoto.	Luonddupárka lea nannoseamos suddjenvuohki.
Se on suuri yhtenäinen, tietyn maisematyypin alue, jota suojellaan luonnontilassaan.	Dat lea stuorit oktilaš oassi dihto eanadatdiippas mii suddjejuvvo dan lunddolaš hámis.
Luonnonsuojelualue on taas tavallisin suojelumuoto.	Luonddureserváhtta lea dábáleamos suddjenvuohki.
Se voidaan perustaa biologisen monimuotoisuuden, arvokkaiden luonnonympäristöjen säilyttämiseksi tai ulkoilualueiden tarpeen tyydyttämiseksi.	Dat sáhttá ráhkaduvvot seailluhan dihte biologalaš máŋggalágánvuođa, árvvolaš luonddubirrasiid dehe gohcit guovllu dárbbu friddjaáiggeeallimii.
Lääninhallitus toimii monimuotoisen ulkoilutoiminnon ylläpitämiseksi läänissä ja kaikille vapaan pääsyn luontoon takaamiseksi.	Friddjaáiggeeallin Leanstivra bargá vai leanas galgá leahkit rikkis friddjaáiggeeallin ja ahte luondu galgá leahkit rabas buohkaide.
Osa hoitamistamme luonnonalueista on sopeutettu niin, että niihin on helppo päästä pyörätuolilla ja lastenvaunuilla.	Oassi dain luondduguovlluin maid mii dikšut leat heivehuvvon nu ahte jorristuoluin dehe mánnávávnnain lea álki lihkadit doppe.
Ruotsissa kaikilla on mahdollisuus liikkua luonnossa ns. jokamiehenoikeuden nojalla, jossa pääsääntönä on ”älä häiritse - älä tuhoa”.	Ruoŧas lea erenomáš vejolašvuohta lihkadit luonddus nu gohčoduvvon juohkeolbmovuoigatvuođa jelgii gos oaivenjuolggadus lea “ ii ráfehuhttit –ii billistit”.
Jokamiehenoikeus on voimassa myös luonnonsuojelualueilla, mutta se voi olla tietyissä tapauksissa rajattu.	Juohkeolbmovuoigatvuohta lea vuoimmis maid luonddureserváhtain, muhto sáhttá dihto dáhpáhusain leahkit ráddjejuvvon.
Uhatut kasvit ja eläimet	Uhkiduvvon šattut ja eallit
Lääninhallitus toimii läänin arvokkaiden kasvien ja eläinten suojelemiseksi ja säilyttämiseksi.	Leanastivra bargá vai leana divrras šattut ja eallit galget seailluhuvvot.
Laadimme toimenpideohjelmia uhanalaisten eläin- ja kasvilajien suojelemiseksi.	Mii váldit sadjosii doaibmabidjoprográmmaid uhkiduvvon ealli- ja šaddošlájaid suddjemii.
Jos jokin kasvi- tai eläinlaji on rauhoitettu, et saa poimia, kerätä tai vahingoittaa sitä.	Jus muhtin šlája lea ráfáiduhtton don it oaččo čoaggit dehe vahágahttit šattu dehe ealli.
Myös monien kasvi- ja eläinlajien elinympäristön vahingoittaminen on kielletty.	Máŋgga šlája dáfus lea gildojuvvon vahágahttit daid eallinbirrasa. Meahcásteapmi
Metsästyslaissa sanotaan, että kaikki riista, mukaan lukien munat ja pesät, ovat rauhoitettuja.	Bivdolágas namuhuvvo ahte buot meahci vallji, dasa gullojit maid daid monit ja beasit, leat ráfáiduhtton.
Tämä merkitsee, että riistaa voi metsästää ainoastaan silloin kun metsästyslainsäädäntö sallii sen.	Dat mearkkaša ahte meahci valji ožžo beare bivdit meahcástanlágaásaheami jelgii.
Ruotsissa kiinteistönomistajalla on normaalisti metsästysoikeus kiinteistöön kuuluvilla mailla.	Ruoŧas dálloeaiggádis lea dábálaččat riekti bivdit dan eatnamis mii gullo dállui.
Poikkeuksia tästä periaatteesta ovat kuitenkin tietyt uhanalaiset tai harvinaiset eläinlajit.	Dihto áitojuvvon dehe hárvenaš eallišlájat leat goit dan prinsihpa olggobealde.
Lääninhallitus tiedottaa määräyksistä metsästäjille ja maanomistajille, rekisteröi metsästysalueita, myöntää lupia sekä kerää tilastoja ja tekee yhteenvetoja niistä.	Leanastivra informere bivdiid ja eanaeaiggádiid, registrere bivdoguovlluid, juohká liseanssaid sihke čohkke ja ovttastahttá báhčinstatistihka.
Hoidamme myös riistan vahingoittumisen estämistä koskevaan suojametsästykseen liittyviä asioita.	Mis huolahit maid áššiin mat guoskkahit suodjalusbivddu eastalan dihte meahccevalljivahágiid.
Lääninhallitus vastaa läänin suurten petoeläinten hallinnointia koskevista asioista.	Leanastivrras lea vástu leana stuora meahcielliid hálddašeamis.
Tavoitteena on, että eläinten tulee elää elinvoimaisina kantoina samalla kun pyrimme minimoimaan niiden mahdollisesti aiheuttamat vahingot.	Ulbmilin lea ahte eallit galget leahkit ealas náliin, seamma áigge mii háliidit uhcidit daid problemaid maid dat sáhttet dagahit.
Suuriin petoeläimiin kuuluvat karhu, susi, ilves, ahma ja maakotka.	Stuora meahcielliide gullojit bierdna, návdi, albbas, geatki ja goaskin.
Lääninhallitus suorittaa inventointeja vuosittain ja päättää esimerkiksi ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä, suoja- ja lupametsästyksistä sekä valvoo mahdollista luvatonta metsästystä.	Leanastivra dahká jahkásaččat inventeremiid ja mearrida ovdamearkka dihte eastadan doaibmabijuid, suodjalusbivddu ja liseansa-bivddu ja fákte vejolaš lobihis bivddu.
Käsittelemme lisäksi petoeläinten aiheuttamiin riistavahinkoihin liittyviä asioita.	Dan lassin mii gieđahallat meahcieallivahátáššiid maid meahcieallit leat dagahan.
Moottoriliikenne luonnossa	Mohtortrafiika luonddus
Lääninhallitus sääntelee ja valvoo maastossa lumettomalla maalla suoritettavaa ajoa sekä moottorikelkka- ja vesiskootteriliikennettä.	Leanastivra mudde ja čuovvu bievlaeananvuodjima meahcis sihke muohtaskohter ja čáhceskohter-trafihka.
Tarkoituksena on estää moottoriliikenteen aiheuttamat häiriöt sekä maaperään, kasvillisuuteen, ulkoilutoimintaan, eläimistöön, poronhoitoon sekä maa- ja metsätalouteen kohdistuvat vahingot.	Dárkkuhus lea ahte mohtortrafihka ii galgga ráfehuhttit dehe vahágahttit eatnamiid, šattolaš-vuođa, olgoleahkineallima, elliid eallima, boazodoalu, eanandoalu dehe meahccedoalu.
Maastoajo lumettomalla maalla on kielletty koko Ruotsissa.	Meahcce-vuodjin bievlan lea gildojuvvon olles Ruoŧas.
Moottorikelkkaa saa käyttää vain lumen peittämällä maalla.	Muohtaskohtera oažžu vuodjit beare eatnamiin gos lea valjit muohta.
Moottorikelkalla ajamista on rajoitettu tietyillä alueilla, ennen kaikkea tuntureilla, kieltämällä sen käyttö moottorikelkkareittien ulkopuolella.	Dihto guovlluin, erenomážiid duoddaris, skohtertrafihka lea muddejuvvon skohter-gieldduin skohtergeinnodagaid olggobealde.
Vesiskootteria saa ajaa vain yleisillä väylillä ja lääninhallituksen hyväksymillä alueilla.	Čáhceskohtera oažžu vuodjit beare almmolaš vuodjin-geainnuid mielde ja guovlluin maid Leanastivra lea dohkkehan.