KANSALLISTEN VÄHEMMISTÖJEN OIKEUKSIA VAHVISTETAAN	NÁŠUVNNALAŠ UNNITLOGUIDE
TIETOLEHTINEN	DIEHTOBLÁĐĐI
Hallitus esitteli maaliskuussa 2009 uuden vähemmistöpoliittisen strategian esityksessään Tunnustamisesta omaan valtaan – Hallituksen kansallisia vähemmistöjä koskeva strategia (esitys 2008/2009:158).	Ráđđehus ovdanbuvttii njukčamánus 2009 ođđa unnitlogopolitihkalaš strategiija proposišuvnnas Från erkännande till egenmakt – regeringens strategi för de nationella minoriteterna (Dohkkeheamis iešfápmui – ráđđehusa strategiija nášuvnnalaš unnitloguid váras) (prop. 2008/2009:158).
Strategia merkitsee useita muutoksia, jotka koskevat kansallisten vähemmistöjen oikeuksien vahvistamista ja vähemmistöpolitiikan toteuttamisambitioiden parantamista.	Strategiija sisdoallá máŋga rievdadusa nannen dihte daid nášuvnnalaš unnitloguid vuoigatvuođaid ja alidit gudneáŋgirvuođa got unnitlogopolitihkka galgá čađahuvvot.
Hallitus panostaa 70 miljoonaa kruunua uudistukseen, jota aletaan toteuttaa vuodesta 2010. Vähemmistöpolitiikan budjetiksi tulee täten runsaat 80 miljoonaa kruunua.	Ráđđehus bidjá 70 miljovnna ruvnnu reforbmii mii galgá čađahuvvot 2010 rájis. Bušeahtta unnilogopolitihkkii šaddá dalle sullii 80 miljovnna ruvnna.
Valtiopäivät hyväksyivät esityksen 10. kesäkuuta 2009.	Riikabeaivi lea geassemánu 10 b. 2009 dohkkehan proposišuvnna.
TAUSTA	DUOGÁŠ
Vähemmistöpolitiikasta tuli oma politiikan alue vuonna 2000, kun Ruotsi ratifioi Euroopan neuvoston kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleissopimuksen ja Alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevan Eurooppalaisen peruskirjan.	Unnitlogopolitihkka álggahuvvui politihkkarsuorgin jagi 2000 dan oktavuođas go Ruoŧŧa dohkkehii Eurohpáráđi rámmakonvenšuvnna suodjalit nášuvnnalaš unnitloguid ja dan eurohpalaš julggaštusa riikaguovlu- dahje unnitlogogiela birra.
Ruotsin vähemmistöpolitiikan tavoitteena on antaa suoja kansallisille vähemmistöille, vahvistaa niiden vaikutusmahdollisuuksia ja tukea historiallisia vähemmistökieliä, niin että ne säilyvät elävinä.	Ulbmil ruoŧa unnilogopolitihkain lea addit suoji nášuvnnalaš unnitloguide, nannet sin vejolašvuođaid váikkuhit ja doarjut historjjálaš unnitloguid vai ellet viidáseappot ja seilot.
Ruotsin kansalliset vähemmistöt ovat juutalaiset, romanit, ruotsinsuomalaiset, saamelaiset ja tornionlaaksolaiset.	Ruoŧa nášuvnnalaš unnitlogut leat judálaččat, romat, sámit, ruoŧelašsuopmelaččat ja durdnosleagilaččat.
Vähemmistökielet ovat jiddiš, meänkieli, romani, saame ja suomi.	Unnitlogugielat leat jiddisch, romani chib, sámegiella ja meänkieli.
Kokemus osoittaa, että vähemmistöpoliittisia tavoitteita on vaikea saavuttaa ja että kansallisten vähemmistöjen tarpeita ei ole otettu huomioon riittävässä määrin.	Vásáhusat vuosehit ahte unnitlogopolitihkalaš ulbmiliid leat váddásat ceavzit ja unnitloguid dárbbuid eai leat beroštan doarvái.
Euroopan neuvosto on Ruotsin vähemmistöpolitiikkaa tarkastaessaan huomauttanut parannusten tarpeesta monella alueella.	Eurohpáráđđi lea iežas dárkkisteamis ruoŧa unnitlogopolitihkas cuigon ahte lea dárbu buorideamis máŋga beliin.
Hallituksen vähemmistöpoliittinen strategia sisältää sen vuoksi toimia, joiden tarkoituksena on:	Ráđđehusa unnitlogopolitihkalaš strategiija sisdoallá danin bijuid ahte:
• turvata Euroopan neuvoston vähemmistösopimusten parempi noudattaminen	• sihkkarastit ahte čuovvot Eurohpáráđi unnilogokonvenšuvnnaid buorebut
• seurata paremmin vähemmistöpolitiikan toteuttamista	• buorebut čuovvut čađaheami unnitlogopolitihkkas
• toimia kansallisten vähemmistöjen syrjinnän ja uhanalaisuuden vastustamiseksi	• eastit vealaheami ja hearkkesvuođa daid nášuvnnalaš unnitloguide
• vahvistaa kansallisten vähemmistöjen omaa valtaa ja vaikutusmahdollisuuksia sekä	• nannet nášuvnnalaš unnitloguid iešfámu ja váikkuhanfámu ja
• edistää kansallisten vähemmistökielten säilymistä.	• ovddit seailluheami nášuvnnalaš unnitlogogielain.
KANSALLISTEN VÄHEMMISTÖJEN OIKEUKSIA VAHVISTETAAN	NANNEJUVVON VUOIGATVUOĐAT NÁŠUVNNALAŠ UNNITLOGUIDE
UUSI LAKI KANSALLISISTA VÄHEMMISTÖISTÄ	OĐĐA LÁHKÁ NÁŠUVNNALAŠ UNNITLOGUID BIRRA
Uusi laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä (SFS 2009:724) korvaa nykyiset lait oikeudesta käyttää saamea ja suomea ja meänkieltä (1999:1175, 1999:1176).	Ođđa láhka nášuvnnalaš unnitloguid ja unnitlogogielaid birra (SFS 2009:724) galgá leat sadjin dálá lágaid rievtti geavahit sámegiela, suomagiela ja meänkieli (SFS 1999:1175, 1999:1176).
Muutoksia tehdään myös Saamelaiskäräjistä annettuun lakiin (SFS 1992:1433) ja sosiaalipalvelulakiin (SFS 2001:453).	Rievdadusat dahkkojit maid Sámediggelágas (SFS: 1992:1433) ja sosiálabálvaluslágas (SFS 2001:453).
Lakimuutokset tulevat voimaan 1. tammikuuta 2010.	Láhkarievdadusat bohtet fápmui ođđajagimanu 1 b. 2010.
Ruotsin kansainväliset velvoitteet merkitsevät, että tietyt vähemmistöjä koskevat oikeudet on toteutettava koko maassa.	Ruoŧa gaskariikkalaš geatnegasvuođat mearkkaša ahte muhtin unnitlogovuoigatvuođat galget ollašuvvot olles riikas.
Uusi laki koskee sen vuoksi kaikkia kansallisia vähemmistöjä.	Dán ođđa láhkii gullet visot vihtta nášuvnnalaš unnitlogut.
Viranomaisille määrätään velvollisuus tiedottaa kansallisille vähemmistöille uuden lain mukaisista oikeuksista.	Eiseválddiin šaddá geatnegasvuohta dieđihit nášuvnnalaš unnitloguide iežaset vuoigatvuođaid birra ođđa lága jelgii.
Kansallisten vähemmistökielten suojelemisesta ja edistämisestä tulee voimaan erityinen vastuu.	Erenomáš ovddasvástádus suodjalit ja ovddidit nášuvnnalaš unnitlogogielaid šaddá molssaeaktun.
Kansallisten vähemmistöjen mahdollisuuksia säilyttää kulttuurinsa Ruotsissa ja kehittää sitä on edistettävä, samoin kuin lasten kulttuuri-identiteetin ja oman vähemmistökielen kehittymistä.	Nášuvnnalaš unnitloguid vejolašvuođat seailluhit ja ovddidit iežaset kultuvrra Ruoŧas galgá ovddiduvvot, dego mánáid ovdáneapmi kultuvrralaš identitehtas ja iežas unnitlogogielas.
HALLINTOALUEITA LAAJENNETAAN	HÁLDDAHUSGUOVLU VIIDDIDUVVO
Vahvistettua vähemmistösuojaa, joka nykyisin koskee meänkieltä, saamea ja suomea seitsemässä Norrbottenin kunnassa – ns. hallintoalueilla – laajennetaan maantieteellisesti käsittämään useampia kuntia.	Nannejuvvon unnitlogosuodji mii otne guoská sámegiela, suomagiela ja meänkiela gieža gielddain Norrbottenis –nu gohččoduvvon hálddahusguovllut – viiddiduvvot geográfalaččat vai guoská eanet
Tämä merkitsee, että entistä useammat voivat käyttää saamea ja suomea yhteyksissään viranomaisiin ja että entistä useammat saavat oikeuden esikoulutoimintaan ja vanhustenhuoltoon kokonaan tai osittain saamen ja suomen kielellä.	Dat mearkkaša ahte eanet oktasaččat sáhttet geavahit suomagiela dahje sámegiela eiseváldi oktavuođain ja eanet ožžot rievtti ovdaskuvladoibmii ja boarrásiiddikšumii ollásit dahje oassin suomagillii dahje sámegillii.
Suomen kielen hallintoaluetta laajennetaan 18 kuntaan.	Hálddahusguovlu suomagillii viiddiduvvo 18 ođđa gielddaide.
Nämä ovat: Botkyrka, Eskilstuna, Hallstahammar, Haninge, Huddinge, Håbo, Köping, Sigtuna, Solna, Södertälje, Tierp, Tukholma, Upplands Väsby, Upplands-Bro, Uppsala, Älvkarleby, Österåker ja Östhammar.	Dat leat: Botkyrka, Eskilstuna, Hallstahammar, Haninge, Huddinge, Håbo, Köping, Sigtuna, Solna, Stockholm, Södertälje, Tierp, Upplands Väsby, Upplands-Bro, Uppsala, Älvkarleby, Österåker och Östhammar.
Jo aikaisemmin hallintoalueeseen ovat kuuluneet Haaparanta, Jällivaara, Kiiruna, Pajala ja Övertorneå.	Gielddat mat juo gullet hálddahusguvlui leat Jiellevárri, Haparanda, Giron, Bájil och Badjeduortnus.
Saamen kielen hallintoaluetta laajennetaan 13 kuntaan.	Hálddahusguovlu sámegillii lassána 13 ođđa gielddaiguin.
Nämä ovat: Arvidsjaur, Berg, Härjedalen, Lycksele, Malå, Sorsele, Storuman, Strömsund, Uumaja, Vilhelmina, Åre, Älvdalen ja Östersund.	Dat leat: Aerviesjaevrie, Berg, Härjedalen, Likšu, Málat, Suorsá, Luspie, Straejmie, Ubmi, Vilhelmina, Åre, Älvdalen ja Lullieluspie.
Jo aikaisemmin hallintoalueeseen ovat kuuluneet Arjeplog, Jokkmokk, Jällivaara ja Kiiruna.	Gielddat mat juo gullet hálddahusguvlui leat Árjjátluovvi, Jiellevárri, Jåhkåmåhkke ja Giron.
Meänkielen hallintoaluetta ei laajenneta.	Hálddahusguovlu meänkilli ii stuoru.
Alueeseen kuuluvat edelleen seuraavat kunnat: Haaparanta, Jällivaara, Kiiruna, Pajala ja Övertorneå.	Guovlu sisdoallá dego ovdal Jiellevári, Haparandda, Girona, Bájila ja Badjedurdnosa gielddaid.
Kyseiset kunnat saavat valtionavustusta uusien määräysten aiheuttamiin lisäkustannuksiin.	Daid gielddaide geasa guoská ožžot stáhtadoarjaga daid lassegoluide mat dát ođđa njuolggadusat buktet.
Myös muut kuin tässä luetellut kunnat voivat vapaaehtoisesti liittyä hallintoalueeseen ja saavat siten oikeuden valtionavustukseen.	Maid iežá gielddat go dát válljejuvvon galget oažžut vejolašvuođa searvat iešdáhtolaččat hálddahusguvlui ja de ožžot rievtti stáhtadoarjagii.
Hallitus päättää vapaaehtoisesta hallintoalueeseen liittymisestä sen jälkeen, kun kunta on hakenut sitä.	Dakkár iešdáhtolaš searvama birra Ráđđehus mearrida maŋŋil go gielda gii háliida searvat lea ohcan.
VAHVISTETUT OIKEUDET HALLINTOALUEIDEN ULKOPUOLELLA	NANNET VUOIGATVUĐAID HÁLDDAHUSGUOVLLUID OLGGOBEALDE
Yksityisillä henkilöillä on oikeus käyttää meänkieltä, saamea ja suomea yhteyksissään viranomaisiin, jos asian voi käsitellä vähemmistökieltä hallitseva työntekijä.	Oktasaččain lea vuoigatvuohta geavahit suomagiela ja meänkiela ja sámegiela oktavuođaiguin eiseválddiiguin, jus ášši sáhttá gieđahallot bargiin geat máhttet unnitlogogiela.
Yksityisille henkilöille on myös annettava mahdollisuus meänkieliseen, saamenkieliseen ja suomenkieliseen vanhustenhuoltoon, jos kunnassa on kyseisiä kieliä hallitsevaa henkilökuntaa.	Oktasaččat galget maid oažžut boarrásiiddivššu suomagillii ja meänkillii ja sámegillii, jus gielddas leat bargit giellamáhtuiguin.
Hallintoviranomaisten tulee sen vuoksi toimia niin, että käytettävissä on meänkieltä, saamea ja suomea hallitsevaa henkilökuntaa siellä, missä se on tarpeen yhteyksissä viranomaiseen tai vanhusten hoivaan.	Hálddahuseiseválddit galget danin bargat dohko ahte gávdnojit bargit suomagiel- ja meänkieli- ja sámegielmáhtuiguin das gos lea dárbu oktavuođaiguin eiseválddiiguin dahje divššudettiin boarrásiid olbmuid.
Tämä merkitsee muutosta sosiaalipalvelulakiin.	Dát mearkkaša ahte sosiálabálvalusláhka rievdaduvvo.
Yksityisillä henkilöillä on aina oikeus käyttää saamea ja suomea kirjallisissa yhteyksissään Valtiopäivien asiamiehiin, Oikeuskansleriin, Vakuutuskassaan, Verovirastoon ja Syrjintäasiamieheen asioissa, joissa yksityinen on osapuoli tai osapuolen edustaja.	Oktasaččain lea álo vuoigatvuohta geavahit suomagiela ja sámegiela iežas čálalaš oktavuođaiguin Riikabeaivvi áššeolbmuiguin, Justitiekansleriin, Försäkringskassan, Skatteverketiin, ja Vealahanáššeolbmáin áššiin gos
KANSALLISTEN VÄHEMMISTÖJEN OIKEUKSIA VAHVISTETAAN	NANNEJUVVON VUOIGATVUOĐAT NÁŠUVNNALAŠ UNNITLOGUIDE
SELKEÄMPI VIRANOMAISVASTUU vähemmistösopimusten mukaiset velvoitteensa.	ovttaskas olmmoš lea áššáigullevaš dahje sáhkaguoddi áššáigullevažžii.
Euroopan neuvoston vähemmistösopimusten noudattamista on tarpeen parantaa viranomaisten vastuuta selkeyttämällä.	Eurohpáráđi unnitlogokonvenšuvnnaid čuovvumat dárbbašit buoriduvvot dan ládje ahte eiseválddiid ovddasvástádus čielgá.
Tukholman läänin lääninhallitus ja Saamelaiskäräjät saavat sen vuoksi vähemmistöpolitiikan toteuttamisen seurantavastuun.	Leanastivra Stockholmma leanas ja Sámediggi ožžot danin ovddasvástádusa čuovvulit man láhkái unnitlogopolitihkka čađahuvvo.
Näiden viranomaisten tulee myös neuvonnan, tiedotuksen ja muun senkaltaisen toiminnan avulla auttaa muita hallintoviranomaisia lain soveltamisessa ja yhteistoiminnassa kyseessä olevien kuntien kanssa koordinoida hallintoalueiden laajentaminen.	Dát eiseválddit galget maid ráđđehallama, diehtojuohkima ja sullásaš doaimmaid bokte veahkehit iežá hálddahuseiseválddiid lága čađaheamis ja ovttasráđiid gullevaš gielddaiguin bálddalastit viiddideami hálddahusguovlluin.
Tukholman läänin lääninhallitus ja Saamelaiskäräjät saavat tehtäväkseen järjestää toimia, jotka lisäävät tietoa ja tietoisuutta kansallisista vähemmistöistä ja Ruotsin kansainoikeudellisista velvoitteista.	Leanastivra Stockholmma leanas ja Sámediggi ožžot bargun čađahit bijuid mat lasihit máhtuid ja dihtomielalašvuođa nášuvnnalaš unnitloguid birra ja Ruoŧa álbmotrievttalaš geatnegasvuođaid birra.
Saamelaiskäräjät saavat myös tehtäväkseen luoda kansallisia vähemmistöjä koskevan verkkosivuston ja vastata siitä.	Sámediggi ožžo maid bargun ráhkadit ja váldit ovddasvástádusa ovtta ruovttosiidui mii guoská nášuvnnalaš unnitloguide.
Saamelaiskäräjien on vastaisuudessa vahvistettava saamen kieltä koskevan työn tavoitteet – tehtävä ei ole pelkästään johtaa työtä.	Sámediggi galgá boahtteáiggis mearridit ulbmiliid – ja ii dušše jođihit – sámi giellabargui.
Valtiopäivät ja hallitus voivat muotoilla kansallisen kielipolitiikan kokonaisvaltaiset tavoitteet, mutta Saamelaiskäräjillä tulee olla vastuu saamen kieltä koskevan työn sisäisten tavoitteiden muotoilemisesta.	Riikabeaivi ja ráđđehus sáhttet hábmet obbalaš ulbmiliid dan nášuvnnalaš giellapolitihkkii, muhto ovddasvástádus hábmet ulbmiliid dan siskit sámi giellabargui galgalii gullat Sámediggái.
Syrjintäasiamiehen tulee jatkaa työtään, jota se tekee kansallisten vähemmistöjen keskuudessa näiden oikeuksien edistämiseksi.	Lea dárbu ahte vealahanáššeolmmái ovdánahttinbargu daid nášuvnnalaš unnitloguid gaskkas joatkášuvvá.
Uusi syrjintälaki (SFS 2008:567) antaa Syrjintäasiamiehelle hyvät edellytykset toimia vastaisuudessakin yhtäläisten oikeuksien ja mahdollisuuksien saamiseksi kansallisille vähemmistöille mm. lisäämällä näiden ryhmien keskuudessa tietoa syrjintäkysymyksistä.	Dat ođđa vealahanláhka (SFS 2008:567) addá Vealahanáššeolbmái buriid eavttuid maid boahtteáiggis bargat seamma vuoigatvuođaide ja vejolašvuođaide nášuvnnalaš unnitloguide, o.m.d. lasihit máhtuid vealahanáššiid birra daid joavkkuin.
Kansallisten vähemmistöjen vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen onkin keskeinen seikka, jotta ryhmien tarpeet saadaan näkyville yhteiskunnassa.	Buorebut vejolašvuođat váikkuhanfápmui daid nášuvnnalaš unnitloguide lea maid guovddážis. Dát buktet oidnosii joavkkuid dárbbuid servodagas.
Kansallisten vähemmistöjen oikeudesta vaikuttamiseen säädetään kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä annetussa laissa.	Nášuvnnalaš unnitloguid vuoigatvuohta váikkuhanfápmui muddejuvvojit nášuvnnalaš lágas unniloguide ja unnilogogielaide.
On erityisen tärkeätä, että kansalliset vähemmistöt saavat mahdollisuuden neuvonpitoon paikallisella tasolla, koska monet yksityisiä henkilöitä koskevat päätökset tehdään juuri siellä.	Lea erenomáš dehálaš ahte nášuvnnalaš unnitlogut ožžot vejolašvuođa ovttasráđđedállat guovllulaš dásis, danin go das váldot ollu mearrádusat mat gusket oktasaš olbmuide.
Kansallisia vähemmistöjä edustavien järjestöjen järjestötukea korotetaan myös budjettivuodesta 2010 lähtien.	Organisašuvdnadoarja organisašuvnnaide geat ovddastit nášuvnnalaš unnitloguid lassána maid bušeahttajagis 2010 rájis.
On erityisen tärkeätä priorisoida kansallisten vähemmistöjen edellytyksiä luoda toimivia neuvonpitomalleja hallintoalueilla.	Lea erenomáš dehálaš vuoruhit nášuvnnalaš unnitloguid eavttuid ráhkadit doaimmalaš ovttasráđđevugiid hálddahussurggiin.
VÄHEMMISTÖKIELTEN VAHVISTAMISEEN TÄHTÄÄVÄT TOIMET	BIJUT NANNET UNNITLOGOGIELAID
Kansallisten vähemmistökielten tulevaisuus Ruotsissa on epävarma.	Nášuvnnalaš unnitlogogielaid boahtteáigi ruoŧas lea eahpesihkkar.
Eräät kielistä, mm. eteläsaame, ovat vakavasti uhanalaisia.	Muhtin gielat, o.m.d. oarjánsámegiella, lea sakka uhkkiduvvon.
Kansallisten vähemmistökielten vahvistamiseksi, säilyttämiseksi ja revitalisoimiseksi tarvitaan aktiivisia toimia.	Doaimmalaš bijut mat nannejit, seailluha ja ealáskahttá nášuvnnalaš unnitlogogielaid leat dárbbašlaččat.
Kielen revitalisoiminen merkitsee toimenpiteitä, joiden avulla uhanalainen kieli alkaa uudelleen elpyä mm. niin, että useammat alkavat puhua sitä.	Ealáskahttit giela mearkkaša ahte bidjá johtui dakkár doaibmabijuid mat dagahit ahte áittarduvvon giella fas álgá ealáskit ja eanet olbmot álget ságastit dan.
Niiden toimien lisäksi, jotka toteutetaan helpottamaan yksityisten henkilöiden mahdollisuuksia käyttää vähemmistökieltä yhteyksissään viranomaisiin, perustetaan eteläsaamen alueelle myös kaksi saamen kielen keskusta, Östersundiin ja Tärnäbyhyn.	Earret go dát doaibmabijut mat álggahuvvojit geahpidan dihte oktasaččaid vejolašvuođaid geavahit unnitlogogielaid oktavuođain eiseválddiiguin de galget maid guokte giellaguovddážat ásahuvvot oarjánsámeguovllus Luvlieluspies ja Deardnas.
Saamelaiskäräjistä tulee näiden kielikeskusten päämies, ja keskusten tehtävänä on harjoittaa ulospäin suuntautuvaa toimintaa saamen kielen käytön kehittämiseksi ja siihen innostamiseksi.	Sámediggi šaddá váldoolmmái daid giellaguovddážiidda mat galget jođihit doaimma olggosguvlui sámegielgeavaheapmi ovddideami ja ealáskahttima váras.
KANSALLISTEN VÄHEMMISTÖJEN OIKEUKSIA VAHVISTETAAN	NANNEJUVVON VUOIGATVUOĐAT NÁŠUVNNALAŠ UNNITLOGUIDE
Hallitus varaa erityisiä varoja kansallisten vähemmistökielten revitalisointitoimiin budjettivuodesta 2010 lähtien.	Ráđđehus bidjá sierra návccaid bušeahttajagis 2010 rájis ealáskahttinbijuide daid nášuvnnalaš unnitlogogielaide.
Varat tulee käyttää yksityisiin henkilöihin suuntautuviin toimiin, ja ne jakaa hallituksen määräämä viranomainen hakemuksen pohjalta.	Ruhta galgá geavahuvvot bijuide oktasaččaide ja galget juolluduvvot maŋŋil ohcama dan eiseváldis maid ráđđehus mearrida.
Kansallisten vähemmistökielten kielenhuoltotoimiin varataan lisää varoja ja aluksi priorisoidaan erityisesti meänkieltä.	Eanet návccat bidjojit giellagáhttenbijuide ja álggus erenomážit meänkieli boahtá vuoruhuvvot.
Saamen kielen vahvistamiseksi lisätään myös integroitua saamen opetusta vuodesta 2010 lähtien. (Integroitua saamen opetusta järjestävät kunnalliset peruskoulut.	Vai nanne sámegiela de lasihuvvo vejolašvuohta integrerejuvvon sámegieloahpahussii lassána jagis 2010 rájis vuođđoskuvllas gielddain.
Se merkitsee, että oppilaat voivat saada opetusta, jossa on saamelaista sisältöä, ja saamen kielen opetusta sen opetuksen lisäksi, jota he saavat saamen kielen äidinkielenopetuksena.)	Dát mearkkaša ahte oahppit sáhttet oažžut oahpahusa sámi sisdoaluin ja oahpahusa sámegielas eanet go dušše eatnigielaoahpahusa sámegielas.
VÄHEMMISTÖKIELISET PAIKANNIMET	BÁIKENAMAT UNNITLOGOGIELAIN
Vähemmistökieliset paikannimet ovat arvokas osa kulttuuriperintöä ja yhteiskunnan edustajien tulee suojella niitä aktiivisesti.	Báikenamat unnitlogogielain lea árvvolaš oassi kulturárbbis mii dárbbašuvvo doaimmalaččat dikšojuvvot servodaga ovddasteddjiin.
Tievirasto saa tehtäväkseen lisätä vähemmistökielisiä paikannimikylttejä, jotta tämä kulttuuriperintö tulisi näkyväksi.	Vai dát kulturárbi gártá oidnosii Vägverket ožžo bargun lasihit iežaset barggu bidjat unnitlogobáikenamaid galbbaide.
Valtiollisten ja kunnallisten viranomaisten tulee suojella vähemmistökielisiä paikannimiä ja saattaa vähemmistökielet näkyviksi kylttien ja muiden merkkien avulla.	Stáhtalaš ja gielddalaš eiseválddit galget várjalit báikenamaid unnitlogogielain ja loktet unnitlogogielaid oidnosii galbbaid bokte ja iežá merkemin.
Vähemmistökielisiä paikannimiä tulee käyttää myös postitoimipaikkojen nimissä.	Báikenamat unnitlogogielain galget maid geavahuvvot dego namat boasttabáikkiide.
LISÄTIETOJA Lisätietoja kansallisista vähemmistöistä, vähemmistöpolitiikasta, vähemmistösopimuksista ja hallituksen esityksestä 2008/09:58 on hallituksen verkkosivuilla www.manskligarattigheter.se ja www.regeringen.se/integration	DIEHTIT EANET Eanet diehtu nášuvnnalaš unnitloguid, unnitlogopolitihkka, unnitlogokonvenšuvnnaid birra ja proposišuvdna 2008/09:158 gávdno ráđđehusa webbasajiin www.manskligarattigheter.se ja www.regeringen.se/integration.
Hallituksen esityksen voi myös ostaa Valtiopäivien painatustoimistosta, puh. 08-786 5810 tai ladata hallituksen verkkosivult a www.regeringen.se	Proposišuvnna sáhttá maid oastit Riikabeaivvi prentendoaimmahagas tfn. 08-786 5810 dahje viežžat dan www.regeringen.se
Asiasisältöä koskeviin kysymyksiin vastaa Integraatio- ja tasa-arvoministeriön Syrjintäasiain yksikkö, puh. 08-405 10 00.	Jearaldagat áššesisdoalu birra vástida Enheten för diskrimineringsfrågor, Integrašuvdna- ja dásseárvodepartemeantta, tfn 08-405 10 00.