Hallituksen vähemmistöpolitiikan tavoitteena on suojella kansallisia vähemmistöjä, vahvistaa niiden vaikutusmahdollisuuksia ja tukea historiallisia vähemmistökieliä niin, että ne säilyvät elävinä.	Ráđđehusa ulbmil unnitlogupolitiikkain lea addit suoji našuvnnalaš unnitloguide, nannet sin vejolašvuođaid váikkuheapmái ja doarjut historjjálaš unnitlogugielaid vai bissot ealligiellan.
Ruotsi on aina ollut monikielinen ja -kulttuurinen.	Ruoŧŧa lea álu leamas máŋggagielat ja máŋggakultuvrralaš.
Saamelaiset, suomalaiset, tornionlaaksolaiset, romanit ja juutalaiset ovat asuneet maassa vuosisatoja.	Sápmelaččat, suopmelaččat, durdnosleagilaččat, romerat ja judalaččat leat gávdnon riikkas hirbmat guhkes áiggi.
Heidän kielensä ja kulttuurinsa ovat osa Ruotsin yhteiskuntaa ja yhteistä kulttuuriperintöämme.	Sin gielat ja kultuvrrat leat oasit ruoŧa servodagas ja min oktasaš kulturárbi.
Kansallisiin vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden syrjintää, suojattomuutta ja epäoikeudenmukaista kohtelua tulee vastustaa.	VEALAHEAPMI JA OLGGUŠTEAPMI Vealaheapmi, olggušteapmi ja goksu olbmuin geat gullojit našuvnnalaš unnitloguide galgá vuosttilduvvot.
Heillä tulee olla samat mahdollisuudet osallistua yhteiskunnalliseen elämään kuin muullakin väestöllä.	Sis galget leat seamma máŧolašvuođat go iežáin oassálastit servodateallimis.
Hallintoviranomaisten on tarvittaessa sopivalla tavalla tiedotettava kansallisille vähemmistöille tämän lain mukaisista oikeuksista.	Hálddahuseiseválddit galget go dárbbašuvvo heivvolaš vuogi mielde juohkit dieđuid našuvnnalaš unnitloguide sin rivttiid birra dán lága mielde.
SAAMELAISET: Ruotsissa asuu 20 000–35 000	SÁMIT: Leat sullii 20 000–35 000 sámi Ruoŧas geat
saamelaista, jotka puhuvat saamen eri varieteetteja.	ságastit sierra sámigielat varietehtaid.
Saamelaiset ovat myös alkuperäiskansa.	Sápmelaččat leat maiddai eamiálbmogat.
Kansallisten vähemmistöjen vaikutusmahdollisuuksia ja osallisuutta tulee vahvistaa, muun muassa siten, että viranomaiset toimivat yhteistyössä niiden kanssa.	VÁIKKUHEAPMI JA OASSÁLASTIN Našuvnnalaš unnitloguid máŧolašvuođat váikkuheapmái ja oassálastimii galgá nannet, earret iežá galget eiseválddit ráđđidit singuin.
Vähemmistöille tulee antaa todelliset vaikutusmahdollisuudet heitä itseään koskevissa kysymyksissä.	Unnitlogut galget duođain beassat váikkuhit jearaldagain mat gusket sidjiide.
Kielilaissa (2009:600) sanotaan, että (lain suo	Giellalágas (2009:600) almmuhuvvo ahte
mennoksessa: yhteiskunnalla) on erityinen vastuu suojella ja edistää kansallisia vähem	stáhtas ja gielddain lea sierra ovddasvástádus suddjet ja ovddidit našuvnnalaš unnitlog
RUOTSINSUOMALAISET::Ruotsissa asuu 450 000–600 000 ruotsinsuomalaista.	RUOŦASUOPMELAČČAT::Leat sullii 450 000–600 000 ruoŧasuopmelačča Ruoŧas.
Monet asuvat Tukhol	Eatnasat orrot
man ja Mälarinlaakson alueella.	Stockholm-Mälardalena guovllus.
Vähemmistökielenä on suomi.	Unnitlogugiella lea suomagiella.
TORNIONLAAKSOLAISET: Ruotsissa asuu noin 50 000	DURDNOSLEAGILAČČAT: Leat sullii 50 000
tornionlaaksolaista, ennen kaikkea Norrbottenissa.	durdnosleagilačča Ruoŧas geain eatnasat orrot Norrbottenis.
Heidän vähemmistökieltään kutsutaan meänkieleksi.	Unnitlogugiella gohčoduvvo me-änkielin.
Kansallisten vähemmistöjen kieliä ja kulttuureita tulee suojella ja edistää.	Našuvnnalaš unnitloguid gielat ja kultuvrrat galget suddjejuvvot ja ovddiduvvot.
Kansallisiin vähemmistöihin kuuluvilla henkilöillä on oltava mahdollisuus omaksua ja käyttää omaa äidinkieltään sekä kehittää omaa kulttuuri-identiteettiään.	Olmmoš gii gullo našuvnnalaš unnitlohkui galgá sáhttit oahppat ja geavahit eatnigielas ja ovddidit iežas kultuvrralaš iešdovddu.
Kansallisten vähemmistökielten tulee olla eläviä kieliä Ruotsissa.	Našuvnnalaš unnitlogugielat galget leat ealligiellan Ruoŧas.
Hallintoviranomaisten on annettava kansallisille vähemmistöille mahdollisuus vaikuttaa heitä koskeviin kysymyksiin ja neuvoteltava	Hálddahuseiseválddit galget addit našuvnnalaš unnitloguide vejolašvuođa váikkuheapmái jearaldagain mat gusket sidjiide
50 000–100 000 romania.	ROMERAT::Leat sullii 50 000–100 000 romera Ruoŧas geat orrot miehtá riikka.
Heidän vähemmistökiel-enään on romanin eri varieteetteja.	Unnitlogugiellan leat sierra varietehtat romani chibas.
JUUTALAISET: Ruotsissa asuu 20 000–25 000 juutala ista.	JUDALAČČAT: Leat sullii 20 000–25 000 judalaččat geat orrot Ruoŧas.
 Kveeni  Romani  Saame	Unnitlogugiella lea jiddisch.
ISO-BRITANNIA Korni	NORGA STUORA BRITANNIA
 Romani  Venäjä  Saame  Ruotsi  Tataari  Jiddiš  Karjala Iiri Manksi Skotti Gaeli Ulsterin skotti Kymri	 Dánskkagiella  Vuolit-duiskagiella  Vuolit-sorbiagiella  Davvi-frisiagiella  Romani  Saterfrisiagiella  Allasorbiagiella DÁNMÁRKU
 Albania  Armenia  Bulgaria  Kroatia  Tšekki  Saksa  Kreikka  Unkari  Italia  Makedonia  Puola  Romani  Venäjä  Rusiini/Ruteeni  Serbia  Slovakki  Tataari  Turkki  Ukraina  Jiddiš	Friis-giella Limburgisko-giella Vuolit-saksalašgiella Romani Jiddisch