nat-min-laki-kansallisista-vahemmistoista-.html.xml

Laki kansallisista vähemmistöistä - Länsstyrelsen i Stockholm Láhka riikkalaš unniloguid birra - Länsstyrelsen i Stockholm Laki kansallisista vähemmistöistä Láhka riikkalaš unniloguid birra Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä astui voimaan 1.1. Láhka nášuvnnalaš unnitloguid ja unnitlogugielaid birra lea fámus ođđajagimánu 1. 2010. Se korvaa lait oikeudesta käyttää saamea, suomea ja meänkieltä hallintoviranomaisissa ja tuomioistuimissa. s beaivvis 2010. Láhka duššada lágaid riekti geavahit sámi- ja suomagiela ja meänkieli hálddahuseiseválddiin ja duopmostuoluin. Lisäksi saamelaiskäräjälakiin ja sosiaalipalvelulakiin on tehty muutoksia. Sámidiggelágas ja sosiálavirgelágas leat maid dahkkon rievdadusat. Ruotsin kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti tietyt vähemmistöoikeudet tulee toteuttaa koko maassa. Ruoŧa riikkaidgaskasaš geatnegahttimat dagahit ahte muhtin unnitlogu rievttit galget čađahuvvot olles riikkas. Siksi uusi laki (2009:724) koskee kaikkia kansallisia vähemmistöjä. Dat ođđa láhka (2009:724) salasta visot vihtta nášuvnnalaš unnitlogu. Nk. perussuoja tarkoittaa muun muassa että: hallintoviranomaisten tulee sopivalla tavalla tarpeen vaatiessa informoida kansallisia vähemmistöjä heidän oikeuksistaan, Nu gohčoduvvon vuođđosuodji geatnegahttá earret iežá ahte: hálddahuseiseválddit galget dieđihit vuohkkasit riikkalaš unnitloguide sin rivttiid birra dallego lea dárbu, valtiolla ja kunnilla on erityinen vastuu kansallisten vähemmistökielten suojelemisesta ja edistämisestä, ja lisäksi tulee edistää kansallisten vähemmistöjen mahdollisuuksia säilyttää ja kehittää kulttuuriaan Ruotsissa, almmolaš váldegottiin lea eareliiggánis ovddasvástádus suodjalit ja ovddidit riikkalaš unnitlogugielaid ja galget maid ovddidit unnitloguid máŧolašvuođaid seailluhit ja ovddidit iežaset kultuvrra Ruoŧas, erityisesti tulee edistää lasten kulttuurisen identiteetin kehittämistä ja oman vähemmistökielen käyttöä, mánáid ovddideami kultuvrralaš iešdovddus ja iežas unnitlogugiela geavaheami galgá eareliiggánit doarjut, hallintoviranomaisten tulee antaa kansallisille vähemmistöille mahdollisuus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin ja neuvotella sellaisista asioista vähemmistöjen edustajien kanssa mahdollisimman paljon. hálddahuseiseválddit galget addit máŧolašvuođaid riikkalaš unnitloguide váikkuhit áššiin mat gusket sidjiide ja nu buresgo sáhttá galgá ráđđidit unnitloguid ovddasteddjiiguin dakkár jearaldagain. Lisäksi kullakin hallintoalueella on suomen-, saamen- ja meänkielisiä koskevat erikoisoikeudet. Dasa lassin leat suoma-, sámi- ja meänkieli ságasteddjiin sierra vuoigatvuođat iešguđet hálddahusguovllus. Näitä oikeuksia ovat muun muassa: Dat vuoigatvuođat leat earret iežá: yksittäisen henkilön oikeus käyttää kieltään asioidessaan suullisesti tai kirjallisesti viranomaisen kanssa, jos viranomainen on asiassa päätöksentekijä, ovttaskas olbmuin lea riekti ságastit ja čállit iežas giela oktavuođain eiseválddiiguin iežaset áššiin gos eiseváldi lea mearrideaddjin, viranomainen on velvollinen antamaan suullisen vastauksen samalla kielellä sekä vaadittaessa antamaan kirjallisen käännöksen päätöksestä ja sen perusteluista. eiseváldi lea geatnegahtton vástidit njálmmálaččat seamma gillii ja addit čálalaš jorgaleami mearrádusas ja ákkaid mearrádussii jos gáibiduvvo. Viranomainen voi määrätä erityisen ajan ja paikan vähemmistökielisen palvelun antamista varten, Eiseváldi sáhttá mearridit sierra áiggi ja báikki goas ja gos lea giellabálvalus, hallintoviranomaisen tulee huolehtia siitä, että käytettävissä on vähemmistökielen taitoista henkilökuntaa, hálddahuseiseválddit galget bargat dan ovddas ahte leat bargit geain lea máhttu unnitlogugielain, kunnilla on erityisiä velvollisuuksia järjestää vanhusten- ja lastenhuoltoa kokonaan tai osittain vähemmistökielellä, jos joku hallintoalueella sitä vaatii. Fálaldat sáhttá leat sámigielat olles- dahje oasseáigái.