| 2017 TOIMEKSIANTAJA Metsähallitus HYVÄKSYMISPÄIVÄMÄÄRÄ LUOTTAMUKSELLISUUS julkinen DIAARINUMERO MH 3215/2014 |
DOAIBMANADDI Meahciráđđehus DOHKKEHANBEAIVEMEARRI LUHTOLAŠVUOHTA Almmolaš DIÁRANUMMIR MH 3215/2014 |
| SUOJELUALUETYYPPI/ SUOJELUOHJELMA luonnonpuisto, Natura 2000 -alue |
SUODJANGUOVLOTIIPA/ SUODJALANPROGRÁMMA luonddumeahcci, Natura 2000 -guovlu |
| ALUEYKSIKKÖ Lapin luontopalvelut |
NAMMA JA KODA Geavvu FI1302001 |
| TEKIJÄ(T) Metsähallitus JULKAISUN NIMI Kevon luonnonpuiston ja Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelma TIIVISTELMÄ |
DAHKKI(T) Meahciráđđehus ALMMUSTUHTTIMA NAMMA Geavu luonddumeahcci ja Natura 2000 -guovllu dikšun- ja geavahanplána ČOAHKKÁIGEASSU |
| Luonnonsuojelulain mukaan luonnonpuistoille voidaan laatia hoito- ja käyttösuunnitelma. |
Dikšun- ja geavahanplána sáhttá dahkat luonddumehciid várás luonddusuodjalanlága vuođul. |
| Hoito- ja käyttösuunnitelma tehdään 10–20 vuodeksi kerrallaan ja siinä määritellään toimenpiteet alueen perustamistavoitteiden toteuttamiseksi. |
Dikšun- ja geavahanplána dahkkojuvvo 10–20 jahkái hávil ja das meroštallojit ulbmilat ja doaibmabijut guovllu vuođđudanulbmiliid ollašuhttin dihte. |
| Tähän saakka alueen hoitoa ja käyttöä on ohjannut vuonna 1991 hyväksytty runkosuunnitelma. |
Dán rádjai guovllu dikšuma ja geavaheami lea stivren jagis 1991 dohkkehuvvon ruŋgoplána |
| Suunnittelualue muodostuu vuonna 1956 perustetusta Kevon luonnonpuistosta sekä Kevon Natura 2000 -alueesta. |
Plánenguvlui gullet 1956:s vuođđuduvvon Geavu luonddumeahcci ja Geavu Natura 2000 |
| Kevon Natura-alueeseen kuuluu valtion maiden lisäksi yksityisiä suojelualueita sekä yksityismaita, joiden osalta suojelun toteutus on vielä kesken. |
Geavu Natura-guvlui gullet stáhtaeatnamiid lassin priváhta suodjalanguovlluid sihke priváhta eatnamat, maid hárrái suodjaleami ollašuhttin lea vel gaskan. |
| Suunnittelu- alueen kokonaispinta-ala on noin 71 500 hehtaaria ja se sijaitsee kokonaisuudessaan Utsjoen kunnan alueella |
Plánenguovllu ollesviidodat lea sulii 71 500 hektára ja dat lea ollásit Ohcejoga gieldda rájiid siste. |
| Kevon rotkolaakso on luonnonmuodostumana ainutlaatuinen koko Suomessa. |
Geavu roggi lea luonddučohkiideapmin áidnalunddot oppa Suomas. |
| Retkeilijä pääsee tutustumaan Kevoon kahdella merkityllä ja melko vaativalla retkeilyreitillä. |
Vánddardeaddji beassá oahpásmuvvat Gevvui guovtti merkejuvvon johtolaga mielde, mat gáibidit viehka ollu vánddardeaddjis. |
| Turun yliopiston Kevon tutkimuslaitoksen ansiosta myös luonnontieteellisellä tutkimuksella on alueella pitkät perinteet. |
Turku universiteahta Geavu dutkanlágádusa dihtii maiddái luonddudieđalaš dutkamiin guovllus leat guhkes árbevierut. |
| Hoidon ja käytön suunnittelu sisältää nykytilan kuvauksen, jossa tunnistetaan alueen suojelu- ja kulttuuriarvot. |
Dikšun- ja geavahanplánas lea mielde dálá dili govvideapmi, mas earuhuvvojit guovllu suodjalan- ja kulturárvvut. |
| Nykytilan kuvauksen perusteella arvioidaan alueeseen kohdistuvia keskeisiä uhkia ja esitetään toimenpiteitä niiden torjumiseksi. |
Dálá dili govvideami vuođul sáhttá árvvoštallat dán guvlui čuohcci guovddáš áitagiid ja ovdanbuktit doaibmabijuid daid dustema várás. |
| Tavoitteen asettelussa esitetään, kuinka toimenpiteiden toteutumista seurataan ja niiden vaikutuksia ja vaikuttavuutta arvioidaan. |
Ulbmila ásaheamis ovdanbuktojuvvo, mo doaibmabijuid ollašuvvan čuvvojuvvo, ja daid váikkuhusat ja váikkuhanviidodat árvvoštallojit. |
| Toteutukseen on koottu Metsähallituksen vastuulla olevia toimenpiteitä ja niiden resurssitarpeita. |
Ollašuhttimii leat čohkkejuvvon Meahciráđđehusa vástidanvuloš doaibmabijut ja daid resursadárbbut. |
| Suunnitelman linjaukset perustuvat luonnonsuojelulakiin ja aluetta koskeviin rauhoitussäännöksiin sekä muuhun lainsäädäntöön, alueella tehtyihin selvityksiin, paikallisten asukkaiden ja sidosryhmien esittämiin näkemyksiin sekä neuvotteluihin saamelaiskäräjien kanssa. |
Plána vuođđuduvvá luonddusuodjalanláhkii ja guovllu guoskevaš ruhtadannjuolggadusaide ja eará láhkaásaheapmiá, guovllus dahkkojuvvon čielggadusaide, báikkálaš ássiid ja čanasjoavkkuid oainnuide sihke sámedikkiin dahkkon ráđđádallamiidda. |
| Suunnittelua varten perustettiin yhteistyöryhmä, johon kutsuttiin edustajat eri sidosryhmistä. |
Plána várás ásahuvvui ovttasbargojoavku, masa bovdejuvvojedje ovddasteaddjit sierra čanasjoavkkuin. |
| Saamelaiskäräjät nimesi suunnittelun tueksi erillisen Akwé: Kon -työryhmän. |
Sámediggi nammadii plána doarjjan sierra Akwé: Kon bargojoavkku. |
| Akwé: Kon -ohjeita soveltamalla pyrittiin varmistamaan saamelaisten osallistuminen suunnitelman valmisteluun sekä osallistuminen koko suunnitteluprosessin ajan saamelaiskulttuurille aiheutuvien vaikutusten arviointiin. |
Akwé: Kon -rávvagiid heivemiin figge sihkkarastit sápmelaččaid oassálastima plána gárvvisteapmái ja oassálastin oppa plánaproseassa áigge sámekultuvrii čuohcán váikkuhusaid árvvoštallamii. |
| Suunnitelmassa esitetään muutoksia alueen käyttöön koskien talvi- ja kesäajan maastoliikennettä, ilma-alusten laskeutumista, ratsastusta ja koiravaljakkoajelua, polttopuun ottoa puiston alueelta ulkopuolisiin tarpeisiin ja tutkimusvyöhykettä. |
Plánas evttohit nuppástusaid guovllu ávkkástallamis dálve- ja geasseáiggi meahccejohtalussii, áibmofievrruid seaivumii, riidemii, beanavuodjimii, boaldinmuora váldimii luonddumeahcis olggobeale dárbbuide ja dutkanavádahkii. |
| Luontopalvelujohtaja hyväksyi hoito- ja käyttösuunnitelman 23.12. |
Luonddubálvalushoavda dohkkehii dikšun- ja geavahanplána 23.12.2016. |
| AVAINSANAT hoito- ja käyttösuunnitelmat MUUT TIEDOT Suunnitelman ovat kirjoittaneet: Kristiina Hoikka, Jarmo Katajamaa, Markku Seppänen, Pirjo Seurujärvi, Elina Stolt, Liinu Törvi ja Mia Vuomajoki |
ČOAVDDASÁNI dikšun- ja geavahanplána EARÁ DIEĐUT Plána leat čállán: Kristiina Hoikka, Jarmo Katajamaa, Markku Seppänen, Pirjo Seurujärvi, |
| SIVUMÄÄRÄ 178 s. KIELI suomi KUSTANTAJA Metsähallitus PAINOPAIKKA JAKAJA Metsähallitus, luontopalvelut HINTA |
SIIDOLOHKU 180 s. GIELLA suomagiella GOASTTIDEADDJI Meahciráđđehus PRENTENBÁIKI JUOHKKI Meahciráđđehus, luonddubálvalusat HADDI |
| Hoito- ja käyttösuunnitelma voidaan laatia luonnonpuistoille luonnonsuojelulain perusteella. |
Dikšun- ja geavahanplána sáhttá dahkat luonddumehciid várás luonddusuodjalanlága vuođul. |
| Suunnitelman laatimisen ja päivittämisen vastuu on Kevon luonnonpuistossa Metsähallituksella. |
Plána dahkamis ja beivemis vástida Geavu luonddumeahcis Meahciráđđehus. |
| Hoito- ja käyttösuunnitelma tehdään 10–20 vuodeksi kerrallaan ja siinä määritellään toimenpiteet puiston perustamistavoitteiden toteuttamiseksi. |
Dikšun- ja geavahanplána dahkkojuvvo ain 10 – 20 jahkái hávil ja das meroštallojit doaibmabijut luonddumeahci vuođđudanulbmiliid ollašuhttin dihte. |
| Tarkemmat toimenpiteet suunnitellaan näiden linjausten perusteella erillisissä toimenpidesuunnitelmissa. |
Dárkilet doaibmabijut plánejuvvojit dáid linnjemiid vuođul sierra doaibmabidjoplánain. |
| Edellinen runkosuunnitelma on vuodelta 1991. |
Sierra ruŋgoplána lea jagis 1991. |
| Hoidon- ja käytön suunnittelu sisältää nykytilan kuvauksen, jossa tunnistetaan alueen suojelu- ja kulttuuriarvot. |
Dikšuma ja geavaheami plánemis govviduvvo dálá dilli ja das identifiserejuvvojit guovllu suodjalan- ja kulturárvvut. |
| Nykytilan kuvauksen perusteella voidaan arvioida alueeseen kohdistuvia keskeisiä uhkia ja esittää toimenpiteitä niiden torjumiseksi. |
Dálá dili govvideami vuođul sáhttá árvvoštallat guvlui čuohcci guovddáš áitagiid ja ovdanbuktit doaibmabijuid daid dusten dihte. |
| Tavoitteen asettelussa esitetään, kuinka toimenpiteiden toteutumista seurataan ja miten niiden vaikutuksia ja vaikuttavuutta arvioidaan. |
Ulbmila ásaheamis ovdanbuktojuvvo, mo doaibmabijuid ollašuvvan čuvvojuvvo ja daid váikkuhusat ja váikkuhanvejolašvuođat árvvoštallojuvvojit. |
| Toteutukseen on koottu Metsähallituksen vastuulla olevia toimenpiteitä ja niiden resurssitarpeita. |
Ollašuhttimii leat čohkkejuvvon dat doaibmabijut ja daidda guoskevaš resursadárbbut, mat gullet Meahciráđđehusa ovddasvástádussii. |
| Metsähallitus hyväksyy hoito- ja käyttösuunnitelman. |
Meahciráđđehus dohkkehii Geavu dikšun- ja geavahanplána. |
| Hyväksytyn suunnitelman perusteella laaditaan uusi järjestyssääntö, joka vastaa tämän suunnitelman sisältöä. |
Dohkkehuvvon plána vuođul dahkkojuvvo ođđa ortnetnjuolggadus, mii vástida dán plána sisdoalu. |
| Muutokset koskevat talvi- ja kesäajan maastoliikennettä, ilma-alusten laskeutumista, ratsastusta ja koiravaljakkoajelua, polttopuun ottoa puiston alueelta ulkopuolisiin tarpeisiin ja tutkimusvyöhykettä. |
Nuppástusat gusket dálvvi- ja geasiáiggi meahccejohtalussii, áibmofievrruid seaivumii, riidemii, beanavuodjimii, boaldinmuora váldimii luonddumeahcis olggobeale dárbbuide ja dutkanavádahkii. |
| Suunnitelman päivitystyö aloitettiin loppuvuodesta 2012. Työssä ovat olleet mukana Metsähallituksen projektiryhmä (Kristiina Hoikka, Jarmo Katajamaa, Markku Seppänen, Pirjo Seurujärvi, Elina Stolt, Liinu Törvi ja Mia Vuomajoki), yhteistyöryhmä ja Akwé: Kon -ryhmä. |
Plána leat beivegoahtán loahppajagis 2012. Barggus leat leamaš mielde Meahciráđđehusa prošeaktajoavku (Kristiina Hoikka, Jarmo Katajamaa, Markku Seppänen, Pirjo Seurujärvi, Elina Stolt, Liinu Törvi ja Mia Vuomajoki), ovttasbargojoavku ja Akwé: Kon -joavku. |
| 1 Suunnittelualueen kuvaus ja suunnittelutilanne |
1 Plánenguovllu govvideapmi ja plánendilli |
| Suunnittelualueeseen kuuluvat Utsjoen kunnan alueella sijaitseva Kevon luonnonpuisto ja Kevon Natura 2000 |
Plánenguvlui gullet Geavu luonddumeahcci ja Geavu Natura 2000 -guovlu Ohcejoga gieldda siste. |
| Näiden rajaukset poikkeavat hieman toisistaan. |
Dáid ráddjemat spiehkastit uhccánaš nubbi nuppis. |
| Kevon luonnonpuisto on toteutettu luonnonsuojelulailla. |
Geavu luonddumeahcci lea ollašuhtton luonddusuodjalanlága vuođul. |
| kyinen järjestyssääntö on vuodelta 1994 ja runkosuunnitelma vuodelta 1991. Suunnittelualueella on yksityisiä suojelualueita, suojeluohjelman aluetta ja yksityismaita. |
Dálá ortnetnjuolggadus lea jagis 1994 ja ruŋgoplána jagis 1991. Plánenguovllus leat priváhta suodjalanguovllut, suodjalanprográmma guovllut ja priváhta eatnamat. |
| Suunnittelualue sijaitsee kokonaisuudessaan saamelaisten kotiseutualueella. |
Plánenguovlu lea ollásit sámiid ruovttuguovllus. |
| Alueella on voimassa Pohjois-Lapin maakuntakaava, ja Utsjoen osa-alueen osayleiskaavoitus on vireillä. |
Guovllus lea fámus Davvi-Lappi eanagoddelávva ja Ohcejoga oasseguovllu oasseoppalašlávva lea jođus. |
| Alueen vesistöt kuuluvat Tenon–Näätämöjoen–Paatsjoen vesienhoitosuunnitelman alueeseen. |
Guovllu čázádagat gullet Deanu-Njávdánjoga-Báhčaveaji čáziiddikšunplána guvlui. |
| Metsähallituksen suunnitelmista Ylä-Lapin luonnonvarasuunnitelma kattaa koko alueen. |
Meahciráđđehusa plánain Davvi-Sámi luondduriggodatplána gokčá oppa guovllu. |
| Suunnittelualue sijaitsee keskellä laajoja erämaalailla perustettuja erämaa-alueita. |
Plánenguovlu lea guovdu viiddis meahcceguovlluid, mat leat vuođđuduvvon meahcceguovlolága vuođul. |
| 2 Perustamistarkoitus |
2 Vuođđudanulbmil |
| Luonnonpuisto on perustettu alkuperäisen luonnon säilyttämistä ja tieteellistä tutkimusta varten. |
Luonddumeahcci lea vuođđuduvvon álgoluonddu bisuheami ja dieđalaš dutkama várás. |
| Alue on hyväksytty Natura 2000 -verkostoon luontodirektiivin mukaisena yhteisön tärkeänä pitämänä SCI-alueena ja myös lintudirektiivin mukaisena erityisenä suojelualueena (SPA-alue). |
Guovlu lea dohkkehuvvon Natura 2000 -fierpmádahkii luondodirektiivva mielde, EU:a mielas dehálaš SCI-guovlun ja maiddái loddedirektiivva mielde sierra erenoamáš suodjalanguovlun (SPA-guovlu). |
| Luonnonpuistoa koskevat tiukat rauhoitussäännökset perustuvat vanhan luonnonsuojelulain (71/1923) ja aluetta koskevan asetuksen (932/1981, muutos 12/1995) säädöksiin. |
Luonddumeahccái guoskevaš čavges ráfáidahttinnjuolggadusat vuođđuduvvet boares luonddusuodjalanlága (71/1923) ja guvlui guoskevaš ásahusa (932/1981, nuppástus 12/1995) njuolggadusaide. |
| Yksityisten suojelualueiden tarkoituksena on toteuttaa luonnonsuojelua ja turvata luonnonsuojelulain tavoitteet alueella. |
Priváhta suodjalanguovlluid ulbmilin lea ollašuhttit luonddusuodjaleami ja dorvvastit luonddusuodjalanlága ulbmiliid guovllus. |
| Suojelumääräyksistä on maanomistajien kanssa sopinut ELY-keskus. |
Suodjalanmearrádusaid birra lea eanaeaiggádiiguin soahpan ELY-guovddáš. |
| Suunnittelualueeseen sisältyy myös sellaisia yksityisten omistuksessa olevia tai yhteisiä alueita, joiden osalta suojelu on toteuttamatta. |
Plánenguvlui gullet maiddái dakkár priváhta guovllut dahje oktasaš guovllut, mat eai leat vel suodjaluvvon. |
| 3 Eloton luonto: vesistöt ja geologia |
3 Jápma luondu: čázádagat ja geologiija |
| Suunnittelualue on valtaosin Tenon vesistöalueella, valuma-alueita on kymmeniä. |
Plánenguovlu lea eanaš Deanu čázádatguovllus, golganguovllut leat logiid mielde. |
| Suunnittelualueen vesistöt ovat luonnontilaisia ja kirkasvetisiä. |
Plánenguovllu čázádagat leat luonddudilis ja dain lea čielga čáhci. |
| Kevojoen ekologinen tila on erinomainen ja kemiallinen tila hyvä. |
Geavu ekologalaš dilli lea erenoamáš ja kemiijalaš dilli buorre. |
| Suunnittelu- alueella ei ole I-luokan pohjavesialuetta. |
Plánenguovllus eai leat I-luohká bodnečáhceguovllut. |
| Vesipuitedirektiivin suojelualuerekisteriin liittämisen perusteena ovat olleet alueella esiintyvät luontodirektiivin luontotyypit ja lohi. |
Dát guovlu lea laktojuvvon čáhcerápmadirektiivva suodjalanregistarii, go doppe gávdnojit luondodirektiivva luondotiippat ja luossa. |
| Kallioperä on enimmäkseen granuliittia ja graniittigneissiä, ja yleisin maalaji on moreeni. |
Báktevuođđu lea čohkiidan eanaš granulihtas ja granihttagneaissas ja dábáleamos eanašládjan lea morena. |
| Kevon 40 km pitkä rotkolaakso on luonnonmuodostumana ainutlaatuinen koko Suomessa. |
Geavu 40 km guhkkosaš ávži (ng. Geavvoroggi) lea luonddučohkiideapmin áidnalunddot oppa Suomas. |
| Rotkon pohjalla virtaa Kevojoki (Geavvu), johon laskee Suomen korkein putous, Fiellun putous (Fiellogorži). |
Dan vuođus golgá Geavvu, masa luoitá Suoma alimus gorži, Fiellojohgorži. |
| Suunnittelualueen luontotyypit on inventoitu kolmen vuoden aikana. |
Plánenguovllu luondotiippat leat inventerejuvvon golmma jagi áigge. |
| Maastotyön osuus on noin kymmenesosa alueen pinta-alasta. |
Báikkialdebarggu ossodat lea sullii logádas guovllu viidodagas. |
| Tunturikankaat ja -koivikot kattavat valtaosan suunnittelualueen pinta-alasta. alueelle kohdistuneet hyönteistuhot ovat heikentäneet tunturikoivikoita laajoilla alueilla. |
Duottarguolbanat ja lagešvuovddit leat eanašin plánenguovllu viidodagas, dán guovllus hearjidan divreroasut leat viiddis guovlluin sakka čuohcán lagešvuvddiide. |
| Tunturikoivikot ovat osin muuttuneet tunturikankaiksi. |
Lagešvuovddit leat báikkuid rievdan duottarguolbban. |
| Tiedot pienialaisista rehevistä kohteista, kuten letoista ja lähteistä, ovat puutteelliset johtuen ilmakuvatulkinnan suuresta osuudesta tietojen hankinnassa. |
Dieđut smávvalágan šattolaš čuozáhagain, dego vujohatjekkiin ja gálduin, leat váilevaččat danin, go áimmusgovven lea leamaš nu guovddážis dieđuid háhkamis. |
| Kevo on monen vähälukuisen tai harvinaisen pohjoisen lajin tärkeimpiä esiintymisalueita Suomessa. |
Geavvu lea máŋgga vátnanálat dahje hárvenaš davvišlája okta deháleamos gávdnonguovlluin Suomas. |
| Linnustollisesti arvokkainta aluetta on Kevon kanjonin alue. |
Loddešlájaid dáfus mávssoleamos guovlu lea Geavu ávžži birrasat. |
| Tiedot linnuista ja nisäkkäistä ovat kohtuulliset ja lajisto tunnetaan hyvin. |
Dieđut lottiin ja njiččehasain leat viehka valjis ja šlájat dovdojuvvojit bures. |
| Kevon selkärangaton eläinlajisto tunnetaan melko huonosti. |
Geavu rikkeheamit dovdojuvvojit viehka funet. |
| Alueella esiintyy erityisen paljon uhanalaisia kasvilajeja, joilla on koko Suomessa vähän tiedossa olevia kasvupaikkoja. |
Guovllus gávdnojit erenoamáš ollu áitojuvvon šaddošlájat, main dihtet oppa Suomas gávdnot uhccán šaddansajiid. |
| Kevon luonnonpuisto on elinympäristöiltään monimuotoista seutua, ja alueella on erityisen arvokas kallioiden lajisto. |
Geavu luonddumeahcci lea eallinbirrasiid dáfus máŋggabealat guovlu ja guovllus gávdnojit bávttiid alde šaddi erenoamáš mávssolaš šaddošlájat. |
| Kevon luonnonpuisto sijaitsee Peräpohjolan–Lapin maisemamaakunnassa ja siellä Pohjois-Lapin tunturiseudulla. |
Geavu luonddumeahcci lea Peräpohjola-Lappi duovddaeanagottis ja doppe Davvi-Lappi duottarguovllus. |
| Luonnonpuiston pohjoisosasta pieni osa kuuluu Utsjoen laakson valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen. |
Luonddumeahci davágeažis oasáš gullá Ohcejohleagi riikkadásis mávssolaš duovddaguvlui. |
| Luonnonpuistossa on tehty arkeologisia ja kulttuuriperintökohteiden inventointeja, mutta laajat alueet ovat vielä inventoimatta. |
Luonddumeahcis leat dahkkojuvvon arkeologalaš ja kulturárbečuozáhagaid inventeremat, muhto viidát lea vel inventerekeahttá. |
| Varsinaista rakennusperintökohteiden inventointia ei ole tehty. |
Ieš huksenárbečuozáhagat eai leat inventerejuvvon. |
| Puistossa on vain vähän rakennuksia, mutta Museoviraston muinaisjäännösrekisterin kohteita tunnetaan noin sata. |
Luonddumeahcis leat uhccán visttit, muhto Musealágádusa dološbázahusregistara čuozáhagat dovdojuvvojit sullii čuođi. |
| Suurimman muinaisjäännösryhmän alueella muodostavat erilaiset asuinpaikat (vanhimmat todennäköisesti peräisin jo kivikaudelta) sekä purnut (riistan ja kalan säilytyskuopat). |
Stuorámus dološbázahusjoavkun guovllus leat sierralágan orohagat, main boarrásepmosat leat várra juo geađgeáiggis sihke borat (bivdojuvvon fuođđuid ja guoli vurkkodanrokkit). |
| Kevon luonnonpuiston alueelta tehdyn arkeologisen tutkimuksen perusteella osaa alueen eri muinaismuistotyypeistä voidaan pitää saamelaiskulttuuriin kuuluvina. |
Geavu luonddumeahcis dahkkojuvvon arkeologalaš dutkamiid vuođul oasi guovllu dološmuitotiippain sáhttá atnit sámekultuvrii gullevažžan. |
| Kevon luonnonpuiston alueella on edelleen tarvetta alueen muinaisjäännösten tutkimiselle. |
Geavu luonddumeahcis galggašii ainge dutkat dán guovllu dološbázahusaid. |
| 7A Luonnon virkistyskäyttö: retkeily ja luontomatkailu |
7A Luonddu lustageavaheapmi: vánddardeapmi ja luondduturisma |
| Luonnonpuiston ja erityisesti Kevon kanjonin vetovoima on ollut jo vuosikymmenet vahva. |
Luonddumeahcci ja erenoamážit Geavvoroggi leat juo logiid jagiid áigge sakka geasuhan olbmuid. |
| Vetovoima on säilynyt edelleen, kuten viimeisin kävijätutkimus osoittaa. |
Ja dat geasuha ainge, dego maŋimuš galledeaddjidutkamuš čájeha. |
| Kevon luonnonpuistoon pääsee tutustumaan kahdella merkityllä retkeilyreitillä. |
Geavu luonddumeahccái beassá oahpásmuvvat guovtti merkejuvvon vánddardanjohtologa mielde. |
| Reitti kulkee läpi Kevon luonnonpuiston vuoroin tunturikoivikossa, avotunturissa ja mäntymetsässä sekä Kevon kanjonin laaksossa. |
Johtolat manná Geavu luonddumeahci čađa vuoruid lagešvuovddis, jalges duoddaris ja beahcevuovddis ja vuoruid Geavvorokkis. |
| Kevojoki (Geavvu) ylitetään kahlaamalla muutaman kerran. |
Geavu šaddá rasttildit soames háve gáli. |
| Kuivin reitti erkanee matkan varrella Kevon reitistä. |
Guivvi johtolat earrána dasto Geavu johtolagas. |
| Reitin varrella on retkeilyrakenteita, kuten mm. tulipaikkoja ja jätepisteitä. |
Johtolaga birrasiin leat vánddardanráhkadusat dego ee. dolastallan- ja ruskabáikkit. |
| Reitillä on paikoin myös pitkoksia, portaita ja siltoja. |
Johtolaga alde leat báikkuid maiddái rovit, ráhpat ja šalddit. |
| Kevon luonnonpuisto on jaettu rotkoalueeseen ja tunturialueeseen, ja näitä osia koskevat erilaiset liikkumissäännöt. |
Geavu luonddumeahcci lea juhkkojuvvo ávžeguovlun ja duottarguovlun, ja dáid osiid várás leat earálágan johtinnjuolggadusat. |
| 7B Luonnon virkistyskäyttö: opastusviestintä |
7B Luonddu lustageavaheapmi: oahpistandieđiheapmi |
| Kevon luonnonpuiston asiakaspalvelupisteet ovat Utsjoen luontotupa ja Ylä-Lapin luontokeskus Siida. Verkossa tietoa jaetaan Luontoon.fi-sivuilla. |
Geavu luonddumeahci áššehasbálvalanbáikkit leat Ohcejoga luonddustohpu ja Anára Siida sihke neahtas gávdnojit dieđut Lunfui.fi -siidduin. |
| Asiakaspalvelupisteissä jaetaan mm. tietoa alueesta, sen luonnosta ja reiteistä. |
Áššehasbálvalanbáikkiin oažžu ee. dieđuid guovllu birra, dan luonddus ja johtolagain. |
| 8 Erätalous: nykytila |
8 Meahccegeavaheapmi: dálá dilli |
| Alueen metsästystä ja kalastusta säädellään laeilla. |
Guovllu meahccebivdu ja guolástus muddejuvvojit lágaiguin. |
| Kevon luonnonpuistossa on paikallisille asukkaille sallittu riekon ansapyynti; muu metsästyslain mukainen metsästys ei ole sallittua. |
Geavu luonddumeahcis ožžot báikkálaš ássit gárdut rievssahiid, meahcástanlágas oaivvilduvvon eará bivdu lea gildojuvvon. |
| Joitakin luvanvaraisia poikkeuksia rahoitussäännöksistä on mainittu luonnonsuojelulain asetuksessa. |
Muhtun lobivuloš spiehkastagat ráfáidahttinnjuolggadusain leat máinnašuvvon luonddusuodjalanlága ásahusas. |
| Kevon luonnonpuistossa on sallittu paikallisille asukkaille kalastus. |
Geavu luonddumeahcis ožžot báikkálaš ássit guolástit. |
| Alueelle kohdistuu ammatti-, kotitarve-, luontaiselinkeino- ja virkistyskalastusta, erityisesti lohen kalastuksella on suuri merkitys. |
Guovllus guolástit ámmát-, ruovttudárbo-, luondduealáhus- ja lustabivdit, ja erenoamážit luossabivdu mearkkaša ollu. |
| Siian istutukset ovat muuttaneet alkuperäistä kalastoa. |
Čuovžagilvimat leat rievdadan álgoálgosaš guollešládjadili. |
| 9 Tutkimus |
9 Dutkan |
| Kevon luonnonpuiston luonnontieteellisellä tutkimuksella on pitkät perinteet, ja alue on myös kansainvälisesti tunnettu (sub)arktisen tutkimuksen toteutuspaikka. |
Geavu luonddumeahcis leat juo guhká jođihuvvon luonddudieđalaš dutkamat ja guovlu lea maiddái riikkaidgaskasaččat dovddus (sub)arktalaš dutkamiid ollašuhttinbáiki. |
| Alueella toimii useita eri tutkimustahoja, ja Turun yliopiston Lapin tutkimuslaitos Kevon tutkimusasema sijaitsee aivan luonnonpuiston kupeessa. |
Guovllus doibmet moanat dutkanlágádusat ja Turku allaoahpahaga Lappi dutkanlágádus Geavu dutkanstašuvdna lea dasttán luonddumeahci bálddas. |
| Luonnonpuiston alueella sijaitsee erilaisia koe- ja seuranta-aloja, joista vanhimmat on perustettu jo 1960-luvulla. |
Luonddumeahcis leat sierralágan iskkadan- ja čuovvunsajit, main boarrásepmosat leat vuođđuduvvon juo 1960-logus. |
| Osa seuranta-aloista on pysyviä aitauksia. |
Muhtun čuovvunsajit leat bissovaš áiddit/gárddit. |
| Myös kansainvälisen yhdennetyn seurannan tutkimusalue sijaitsee puistossa. |
Maiddái riikkaidgaskasaš ovttaiduhtton čuovvuma dutkanguovlu lea luonddumeahcis. |
| Tutkimusalat keskittyvät luonnonpuistossa sen pohjoisosiin. |
Dutkansajit leat eanaš luonddumeahci davágeahčen. |
| 10 Muu luonnonvarojen käyttö, rasitteet, käyttöoikeudet ja sopimukset |
10 Luondduriggodagaid eará geavaheapmi, servituhtat, geavahanrievttit ja soahpamušat |
| Luonnonpuistossa on marjojen ja sienten poimiminen sekä riekon ansapyynti ja kalastus sallittu paikallisille asukkaille. |
Báikkálaš ássit ožžot luonddumeahcis murjet ja čoaggit guobbariid sihke gárdut rievssahiid ja guolástit. |
| Myös poronhoito on sallittua, kuten myös sen edellyttämät toiminnot. |
Maiddái bohccuiguin oažžu doppe bargat, ja lobálaččat leat maiddái boazodollui gullevaš doaimmat. |
| Pääosin puiston itäpuolella, mutta osittain myös sen alueella kulkee paliskuntien välinen poroesteaita. |
Bálgosiid gaskasaš rádjeáidi manná eanaš luonddumeahci nuorttabeale, muhto maiddái muhtun muddui ieš luonddumeahcis. |
| Suunnittelualueella on yksityiskiinteistöjä, joille on annettu kulkuoikeus. |
Plánenguovllus leat priváhtagiddodagat, maidda lea mieđihuvvon johtinvuoigavuohta. |
| Porotilalain perusteella Paistunturin paliskunnalle on luovutettu hallintaoikeus Fállán paimentopaikkaan. |
Boazodállolága vuođul Báišduoddara bálgosii lea luohpaduvvon stivrenriekti Fállá guođohanbáikái. |
| Kevon luonnonpuisto on Paistunturin paliskunnan laidunaluetta. |
Geavu luonddumeahcci gullá Báišduoddara bálgosa guođohanguovlluide. |
| Paliskunnan pinta-alasta noin neljännes sijaitsee Kevon luonnonpuistossa. |
Bálgosa viidodagas sullii njealjádas lea Geavu luonddumeahcis. |
| Kevon alue on paliskunnalle erittäin tärkeä vasoma-alue. |
Geavu guovlu lea bálgosii erenoamáš dehálaš guottetguovlu. |
| Lomake 10b sisältää myös kuvauksen saamelaisesta poronhoidosta. |
Dán logus lea maiddái govvideapmi sámi boazodoalus. GUOVDDÁŠ ÁRVVUT JA ÁITAGAT |
| 11 Keskeiset suojelu- ja käyttöarvot sekä uhkat Lomakkeella kuvataan suunnittelualueen keskeiset luonto-, kulttuuriperintö- ja käyttöarvot. |
11 Guovddáš suodjalan- ja geavahanárvvut sihke áitagat Dán skovis govviduvvojit plánenguovllu guovddáš luondo-, kulturárbe- ja geavahanárvvut. |
| Suunnittelualueen keskeisten arvojen määrittely tehdään nykytilan kuvauksen pohjalta ottaen huomioon alueen perustamistarkoitus sekä luonnonsuojelulain ja muiden aluetta koskevien säädösten yleiset tavoitteet. |
Plánenguovllu guovddáš árvvuid meroštallan dahkkojuvvo dálá dili govvideami vuođul nu, ahte váldojuvvojit vuhtii guovllu vuođđudanulbmil sihke luonddusuodjalanlága ja guvlui guoskevaš eará njuolggadusaid oppalaš ulbmilat. |
| Arvojen määrittely on hoito- ja käyttösuunnitelman tärkeimpiä kohtia, sillä suunnitelman päämäärät ja tavoitteet kohdistuvat suunnittelualueen keskeisten arvojen säilyttämiseen ja parantamiseen. |
Árvvuid meroštallan gullá dikšun- ja geavahanplána deháleamos čuoggáide, dasgo plána mihttomearit ja ulbmilat gusket plánenguovllu guovddáš árvvuid bisuheapmái ja buorideapmái. |
| Keskeisiä luontoarvoja ovat luonto- ja lintudirektiivin eläin- ja kasvilajit sekä luontotyypit, uhanalaiset eläin- ja kasvilajit sekä geologiset kohteet Kevon kanjoni ja dyynit. |
Guovddáš luondduárvvuide gullet luondo- ja loddedirektiivva ealli- ja šaddošlájat sihke luondotiippat, áitojuvvon ealli- ja šaddošlájat sihke geologalaš čuozáhagat Geavvoroggi ja Geavu sáttočastasat. |
| Näiden arvojen säilymistä uhkaa ihmistoiminta alueella (mm. maastoliikenne, huolto, retkeily) ja luontaiset uhkat, kuten satunnaiset tekijät ja populaatiodynamiikkaan liittyvät muutokset. |
Dáid árvvuid bisuheami leat áitimin olbmodoaimmat guovllus (ee. meahccejohtalus, fuolahus, vánddardeapmi) ja lunddolaš áitagat, dego deivvolaš dahkkit ja populašuvdnadynamihkkii guoskevaš nuppástusat. |
| Keskeisiä ihmiseen tai ihmisen toimintaan liittyviä arvoja ovat alueen tutkimus- ja seurantamerkitys, kulttuuriarvot kuten luonnonmaisemat, arkeologiset kohteet, saamelais- ja paikalliskulttuuri ja virkistyskäyttö. |
Olbmo dahje olbmodoaimmaide guoskevaš guovddáš árvvuide gullet guovllu dutkan- ja čuovvunmearkkašupmi, kulturárvvut dego luondduduovdagat, arkeologalaš čuozáhagat, sáme- ja báikkálaškultuvra ja lustageavaheapmi. |
| Näihin kohdistuvat uhkat liittyvät esimerkiksi toimintakulttuuriin. |
Dáidda čuohcci áitagat gusket ovdamearkka dihte doaibmakultuvrii. |
| Kappaleessa lueteltuihin keskeisiin arvoihin kohdistuvien uhkatekijöiden torjumiseksi määritellään tavoitteet ja tarvittavat toimenpiteet lomakkeella 12. |
Dán logus logahallon guovddáš árvvuide čuohcci áitagiid dusten dihte meroštallojit ulbmilat ja dárbbašlaš doaibmabijut skovis 12. |
| 12 Uhkatekijöiden torjuminen, vaikutusten arviointi ja seuranta Lomakkeella määritellään päämäärät, tavoitteet ja toimenpiteet alueen keskeisiin arvoihin kohdistuvien uhkatekijöiden torjumiseksi. |
12 Áitagiid dusten, váikkuhusaid árvvoštallan ja čuovvun Skovis meroštallojit mihttomearit,ulbmilat ja doaibmabijut guovllu guovddáš árvvuide čuohcci áitagiid dusten dihte. |
| Osa tunnistetuista uhkista on sellaisia, että niihin voidaan vaikuttaa tässä suunnitelmassa. |
Muhtumat identifiserejuvvon áitagiin leat dakkárat ahte daidda sáhttá váikkuhit dán plánas. |
| Silloin niihin liittyviä toimenpiteitä on tarkennettu toimenpidelomakkeilla (14–18). |
Dalle daidda guoskevaš doaibmabijut leat dárkkálmuhtton doaibmabidjoskoviin (14 – 18). |
| Päämäärä on selkeä kuvaus suojelu- tai käyttöarvon toivotusta kehityksestä pitkällä aikavälillä, ja sitä tarkennetaan edelleen tavoitteen kuvauksessa. |
Mihttomearrin lea čielga govvideapmi suodjalan- dahje geavahanárvvu doivojuvvon ovdáneamis guhkesáiggeulbmiliin, ja dat dárkkálmuhtto ainge ulbmila govvideamis. |
| Päämäärät kuvaavat alueen hoidosta ja käytöstä vastaavien tahtotilaa suhteessa suunnittelualueen arvoihin. |
Mihttomearit govvidit guovllu dikšumis ja geavaheamis vástideaddjiid dáhttodili plánenguovllu árvvuid ektui. |
| Tämän suunnitelman päämäärät (9 kpl) ovat: Luonto- ja lintudirektiivin eläin- ja kasvilajit säilyvät elinvoimaisina, Luontodirektiivin luontotyypit säilyvät, Uhanalaisten eläin- ja kasvilajien säilyminen elinvoimaisina, Vesistöjen tila säilyy erinomaisena, Kulttuuriperinnön turvaaminen, Metsähallituksen ylläpitämä virkistyskäyttäjiä palveleva reittien ja rakenteiden kokonaisuus säilyy vetovoimaisena ja turvallisena, Luonnonmaisemien turvaaminen, Tutkimuksen edellytysten turvaaminen, Järjestyssäännön päivittäminen ja suojelun toteuttaminen ja Saamelaiskulttuurin turvaaminen. |
Dán plána mihttomearit (9 st) leat: Luondo- ja loddedirektiivva ealli- ja šaddošlájat cevzet, Luondodirektiivva luondotiippat seilot, Áitojuvvon ealli- ja šaddošlájat cevzet, Čázádagaid dilli bissu erenoamážin, Kulturárbbi dorvvasteapmi, Lustageavaheaddjiid várás oaivvilduvvon Meahciráđđehusa johtolagat ja ráhkadusat geasuhit ja bissot dorvvolažžan, Luondduduovdagiid dorvvasteapmi, Dutkanvejolašvuođaid dorvvasteapmi, Ortnetnjuolggadusa beiven ja suodjaleami ollašuhttin ja Sámekultuvrra dorvvasteapmi. |
| Päämääriä on yksilöity tavoitteilla ja niihin pyrkivillä toimenpiteillä. |
Mihttomearit leat spesifiserejuvvon ulbmiliiguin ja doaibmabijuiguin fas geahččalit juksat ulbmiliid. |
| Kehittämismahdollisuus linjaa suunnittelualueen kehittämisen tavoitteita, joita nousee esiin esim. osallistavan suunnittelun yhteydessä. |
Ovddidanvejolašvuohta linnje plánenguovllu ovddideami ulbmiliid, mat bohciidit omd. oassálasti plánema oktavuođas. |
| Kappaleessa kuvatut tavoitteet ovat perustana tarkennetuille toimenpiteille (lomakkeet 14–18). |
Dán logus govviduvvon ulbmilat leat vuođđun dárkkálmuhtton doaibmabijuide (Skovit 14 – 18). |
| Vaikutusten arviointitaulukko Suunniteltujen toimenpiteiden ekologisia, sosiokulttuurisia ja paikallistaloudellisia vaikutuksia arvioidaan suunnitelmakauden ajalle (noin 15 vuotta). |
Váikkuhusaid árvvoštallantabealla Plánejuvvon doaibmabijuid ekologalaš, sosiálakultuvrralaš ja báikkálašekonomalaš váikkuhusat árvvoštallojit plánabadjái (sullii 15 jagi). |
| Vaikutusten tulisi olla sellaisia, että ne eivät aiheuta haittaa ympäristölle ja että ne edesauttavat suunnitelman päämäärien saavuttamista. |
Váikkuhusat galggašedje leat dakkárat ahte dat eai čuoze birrasii ja ahte dat dorjot plána mihttomeriid juksama. |
| Seuranta Suunniteltujen toimenpiteiden toteutumista ja vaikuttavuutta seurataan mittareilla, jotka kuvaavat mm. toimenpiteistä aiheutuneita muutoksia, kuten tapahtumien kappalemääriä, asiakastyytyväisyyttä ja tiedon laatua. |
Čuovvun Plánejuvvon doaibmabijuid ollašuvvan ja váikkuhanvejolašvuođat čuvvojuvvojit mihtidanvugiiguin, mat govvidit ee. doaibmabijuid dagahan nuppástusaid, dego dáhpáhusaid meriid, áššehasduhtavuođašvuođa, dieđuid kvalitehta jna. |
| 13A Vyöhykejako: Retkeily- ja luontomatkailuvyöhyke Ei ole. |
13A Avádatjuohku: Vánddardan- ja luondduturismaavádat Ii leat. |
| 13B Vyöhykejako: Syrjävyöhyke Tunturialue, jolla liikkuminen on sallittua merkityillä poluilla 1.5. |
13B Avádatjuohku: Boaittobealeavádat Duottarguovlu, gos oažžu johtit merkejuvvon bálgáid mielde 1.5.-15.10. ja čuoigga 16.10.-30.4. Avádatjuhkui eai leat plánejuvvon nuppástusat. |
| 4. Vyöhykejakoon ei ole suunniteltu muutoksia. 13C Vyöhykejako: Rajoitus- ja luonnonarvovyöhykkeet Kevon rotkon alue, jolla liikkuminen on kielletty 1.4. |
13C Avádatjuohku: Ráddjen- ja luondduárvoavádagat Geavvoroggi, gos ii oaččo johtit 1.4.-14.6. ja oažžu johtit merkejuvvon bálgáid mielde 15.6.-15.10. Čuoigga oažžu johtit 16.10.-31.3. |
| 14 Luonnon- ja kulttuuriperinnönsuojelu Päämäärä 1 Luonto- ja lintudirektiivin eläin- ja kasvilajit säilyvät elinvoimaisina: |
14 Luonddu- ja kulturárbesuodjaleapmi Mihttomearri 1 Luondo- ja loddedirektiivva ealli- ja šaddošlájat cevzet: |
| Tehdään petolintujen pesintäseurantaa. |
Čuvvojuvvo boralottiid bessendilli. |
| Naalinpesien tarkastuksia. |
Dárkkistuvvojit njálabeasit. |
| Tehdään suurpetoseurantaa. |
Čuvvojuvvojit stuorranávddit. |
| Lettorikkoesiintymän seuranta vähintään 5 vuoden välein. |
Jeaggenartti gávdnonsadji čuvvojuvvo uhcimustá 5 jagi gaskkaid. |
| Tuoksualvejuuren seuranta vähintään 10 vuoden välein. |
Hádjagáiski čuvvojuvvo uhcimustá 10 jagi gaskkaid. |
| Pahtakelton seuranta vuosittain. |
Báktesmierra čuvvojuvvo jahkásaččat. |
| Vuonna 2014 tehdään pahtakelton siirtoistutuksia nykyisen kasvupaikan lähistölle ESCAPE-hankkeessa. |
2014:s dahkkojuvvojit báktesmiera sirdingilvimat dálá šaddansaji lahkosiidda ESCAPE-fitnus. |
| Päämäärä 2 Luontodirektiivin luontotyypit säilyvät: |
Mihttomearri 2 Luondodirektiivva luondotiippat seilot: |
| Maastotarkistuksia porojen talviruokintakohteilla. |
Báikkialdedárkkisteamit bohccuid dálvebiebmansajiin. |
| Kevonsuun niityn niittäminen joka vuosi tai joka toinen vuosi tarpeen mukaan. |
Geavonjálmmi niitu láddjejuvvo jahkásaččat dahje juohke nuppi jage dárbbu mielde. |
| Päämäärä 3 Uhanalaisten eläin- ja kasvilajien säilyminen elinvoimaisina: |
Mihttomearri 3 Áitojuvvon ealli- ja šaddošlájaid ceavzin: |
| Arnikin seuranta vähintään 10 v. välein. |
Arnihkka čuvvojuvvo uhcimustá10 jagi gaskkaid. |
| Päämäärä 5 Kulttuuriperinnön turvaaminen: |
Mihttomearri 5 Kulturárbbi dorvvasteapmi: |
| Kulumisvaarassa olevien kohteiden kuntoa seurataan. |
Čuvvojuvvo čuozáhagaid ortnet, mat sáhttet leat gollamin. |
| 15 Luonnon virkistyskäyttö: retkeilyn ja luontomatkailun toimenpiteet Päämäärä 6 Metsähallituksen ylläpitämä virkistyskäyttäjiä palveleva reittien ja rakenteiden kokonaisuus säilyy vetovoimaisena ja turvallisena. |
15 Luonddu lustageavaheapmi: vánddardeami ja luondduturismma doaibmabijut Mihttomearri 6 Lustageavaheaddjiid várás oaivvilduvvon Meahciráđđehusa johtolagat ja ráhkadusat geasuhit ja bissot dorvvolažžan. |
| Luonnonmaisemien turvaaminen: |
Luondduduovdagiid dorvvasteapmi: |
| Olemassa oleville taukopaikoille reitillä voidaan lisätä enintään 3 uutta sääsuojakotaa. |
Johtolaga dálá orustansajiide sáhttá lasihit eanemustá 3 ođđa dálkesuodjegoađi. |
| Roajojärven huolto- ja valvontatupa puretaan ja rakennetaan tilalle uusi pieni tupa. |
Roajášjávrri fuolahus- ja gozihanstohpu gaikkoduvvo ja dan sadjái huksejuvvo smávva stohpu. |
| Joen ylityksissä säilytetään kahlaamorakenteet. |
Joga rasttildansajiin bisuhuvvojit gálaráhkadusat. |
| Siltoja ei rakenneta. |
Šalddit eai huksejuvvo. |
| Pitkoksia uusitaan tarpeen mukaan. |
Rovit ođasmahttojit dárbbu mielde. |
| Jätehuollon toteuttamistapaa voidaan kehittää. |
Bázahusfuolahusa sáhttá buorebut lágidit. |
| Madjoen tupa säilytetään nykyisellä paikallaan hiihtovaeltajien ja luontaiselinkeinojen harjoittajien käytössä. |
Mádjoga stohpu bisuhuvvo dálá sajis čuoiganvánddardeaddjiid ja luondduealáhusbargiid anus. |
| Reitin 18 lahon liiterin uusiminen. |
Johtolaga18 mieskan muorravistti ođasmahttojit. |
| Portaiden kunnosta huolehditaan seuraamalla kuntoa vuosittain ja uusimalla niitä tarpeen mukaan. |
Ráhpaid ortnegis fuolahuvvo nu, ahte daid ortnet čuvvojuvvo jahkásaččat ja ráhppat ođasmahttojit dárbbu mielde. |
| Selvitetään uusien porrasratkaisujen toimivuutta ja mahdollisuutta hyödyntää niitä Kevon kanjonin jyrkillä rinteillä. |
Čielggaduvvo ođđa ráhppačovdosiid doaibmivuohta ja vejolašvuohta atnit daid ávkin Geavvorokki heaŋggovilttiin. |
| Kanjonireitin vähäinen uudelleenlinjaus tarvittaessa. |
Geavu johtolat galgá uhccánaš ođđasit linnjejuvvot dárbbu mielde. |
| Leiripaikkojen kunnostus. |
Gohttensajit ordnejuvvojit. |
| Utsjoen luontotuvan kattoremontti. |
Ohcejoga luonddustobu gáhttu divoduvvo. |
| Palveluvarustusta voidaan kehittää. |
Bálvalanrusttegiid sáhttá buoridit. |
| Utsjoen luontotuvan näyttely uusitaan vuoden 2014 aikana. |
Ohcejoga luonddustobu čájáhus ođasmahtto jagi 2014 áigge. |
| Alueen uusittavan järjestyssäännön määräyksistä tiedottaminen. |
Guovllu ođasmahttinvuloš ortnetnjuolggadusa mearrádusaid birra galgá dieđihuvvot. |
| Luonnonpuiston rajoitusvyöhykkeet merkitään karttoihin. |
Luonddumeahci ráddjenavádagat merkejuvvojit kárttaide. |
| 16 Erätalouden toimenpiteet |
16 Meahccegeavaheami doaibmabijut |
| Ei muutosta nykytilaan (metsästys ja kalastus). |
Eai nuppástusat dálá dillái (meahccebivdu ja guolástus). |
| (Lomake 8 Erätalous, nykytila). |
(Skovvi 8 Meahccegeavaheapmi, dálá dilli). |
| 17 Muun luonnonvarojen ja alueiden käytön toimenpiteet Kappale sisältää kuvauksen, kuinka talvi- ja kesäaikainen maastoliikenne on järjestetty, sekä luvituksen. |
17 Luondduriggodagaid ja guovlluid eará geavaheami doaibmabijut Dán logus gávdno govvideapmi das, mo dálvvi- ja geasiáiggi meahccejohtalus lea lágiduvvon ja makkár lea lohpevuogádat. |
| Kappa leessa on kuvattu myös suunnitellut muutokset nykytilaan. |
Logus leat govviduvvon maiddái plánejuvvon nuppástusat dálá dillái. |
| Suurimmat muutokset koskevat talviajan uria, joille maastoliikennelupia voidaan myöntää. |
Stuorámus nuppástusat gusket dálvviáiggi vuojáhagaide, maidda meahccejohtaluslobiid sáhttá mieđihit. |
| Talvi- ja kesäajan maastoliikenne ohjataan ensisijaisesti sovituille kulku-urille. |
Dálvvi- ja geasiáiggi meahccejohtalus stivrejuvvo vuosttažettiin sohppojuvvon vuojáhagaide. |
| Talviaikainen kulku: Kamajokisuusta (Gamajohnjálmi) Kevon kanjonin yli menevä reitti ja Juovvaskáidin reitti poistetaan. |
Dálvviáigge johtin: Gamajohnjálmmis Geavvorokki rasttildeaddji johtolat ja Juovvaskáiddi johtolat jávkaduvvojit. |
| Talviaikainen kulku: Kevon kanjonin reitti lyhennetään Kamajokisuuhun (Gamajohnjálmi). |
Dálvviáigge johtin: Geavu johtolat oaniduvvo Gamajohnjálbmái. |
| Kappaleessa kuvataan ohjaus muussa alueella liikkumisessa ja toiminnassa (moottoriveneet, ilma-alukset, maastopyöräily, ratsastus, koira ja porovaljakko, kiipeily, suunnistuskilpailu, partioleirit, leirikoulut, muu toiminta mastossa, maa-ainesten otto, polttopuun otto, pohjaveden otto ja tutkimukseen liittyvä ohjaus). |
Dán logus govviduvvo ee. dat, mo guovllus johtin stivrejuvvo ja mo sierra doaimmat stivrejuvvojit (mohtorfatnasat, áibmofievrrut, riiden, beana- ja heargevuodjin, gavccodeapmi, dádjadangilvvut, speidárleairrat, leairaskuvllat, eará doaimmat meahcis, eanaávdnasiid, boaldinmuora, bodnečázi váldin ja dutkamii guoskevaš bagadallan). |
| 17b Poronhoidon toimenpiteet |
17b Boazodoalu doaibmabijut |
| Poronhoitolaki ohjaa poronhoitoa. |
Boazodoalloláhka stivre boazodoalu. |
| Metsähallitus jatkaa yhteistyötä paliskuntien kanssa neuvottelemalla ja pyytämällä lausuntoja maankäyttöön liittyvissä asioissa. |
Meahciráđđehus bargá ainge ovttas bálgosiiguin nu, ahte ráđđádallá daiguin ja bivdá dain cealkámušaid eanageavahanáššiin. |
| Porojen maastoruokinnasta ei ole säännöksiä poronhoitolaissa, joten sen suhteen toimitaan luonnonsuojelu- ja jätehuoltolain, roskaamiskiellon ja Natura-säännösten mukaan noudattaen myös Utsjoen kunnan ympäristönsuojelumääräystä. |
Bohccuid meahccebiebmama birra eai leat njuolggadusat boazodoallolágas, ja nuba dakko doibmojuvvo luonddusuodjalan-, bázahusfuolahuslága, ludnengielddu ja Natura-njuolggadusaid mielde nu, ahte váldojuvvo maiddái vuhtii Ohcejoga gieldda birassuodjalanmearrádus. |
| Metsähallitus ja paliskunnat sopivat yhdessä niistä kohteista, joissa poroja ei tulisi ruokkia. |
Meahciráđđehus ja bálgosat sohpet ovttas dain sajiin, main bohccuid ii galggašii biebmat. |
| Maastoliikennelain mukainen välttämätön kesäaikainen maastoliikenne suositellaan tapahtuvaksi pääosin olemassa olevilla urilla. |
Meahccejohtaluslágas daddjojuvvon vealtameahttun geasiáiggi meahccejohtalus galggašii dáhpáhuvvat eanaš dálá vuojáhagaid mielde. |
| Tavoitteena on saamelaiskulttuurin ja poronhoidon elinvoimaisuuden säilyminen. |
Ulbmilin lea bajásdoallat sámekultuvrra ja boazodoalu ceavzilvuođa. |
| 18 Hallinto Suunnittelusta vastaavat Metsähallitus Lapin luontopalvelut (Kevon luonnonpuisto), yksityiset maanomistajat ja Lapin ELY-keskus (Kevon Natura-alueen yksityismaiden osalta) ja vesialueen osakaskunta. |
18 Hálddahus Plánemis vástidit Meahciráđđehusa Lappi luonddubálvalusat (Geavu luonddumeahcci), priváhta eanaeaiggádat ja Lappi ELY-guovddáš (Geavu Natura-guovllu priváhta eatnamiid hárrái) ja čáhceguovllu osolašgoddi. |
| Luonnonpuiston järjestyssääntö laaditaan aluetta koskevien säädösten sekä hoito- ja käyttösuunnitelman linjausten mukaisesti. |
Luonddumeahci ortnetnjuolggadus dahkkojuvvo guvlui guoskevaš njuolggadusaid sihke dikšun- ja geavahanplána linnjemiid mielde. |
| Metsähallitus jatkaa voimassa olevia käyttöoikeus- ja vuokrasopimuksia edellyttäen, että niiden käyttötarkoitus ei muutu säädösten vastaiseksi. |
Meahciráđđehus joatká gustojeaddji geavahan- ja láigosoahpamušaid dalle, jos daid geavahanulbmil ii rievdda nu ahte rihkku njuolggadusaid. |
| ELY-keskus jatkaa suojelun toteuttamista niillä yksityismailla, joiden osalta ratkaisua ei ole vielä saavutettu. |
ELY lea suodjaleamen ainge daid priváhta eatnamiid, maid hárrái čoavddus ii leat vel juksojuvvon. |
| Luontaiselinkeinojen harjoittamista varten tarpeellisten turvekammien rakentaminen Metsähallituksen luvalla on mahdollista. |
Luondduealáhusaiguin bargama várás dárbbašlaš lavdnjegámmiid sáhttá hukset Meahciráđđehusa lo |
| Poronhoidon tarpeisiin voidaan tehdä käyttöoikeus- ja vuokrasopimuksia. |
Boazodoalu dárbbuide sáhttá dahkat geavahan- ja láigosoahpamušaid. |
| Puiston henkilökunta ohjaa ja valvoo kävijöitä puiston käytön sääntöihin liittyen. |
Luonddumeahci bargoveahka stivre ja goziha galledeaddjiid luonddumeahci geavaheami njuolggadusaid ektui. |
| Erävalvonta kohdistuu maastoliikenteeseen, kalastukseen ja suurpetoihin. |
Meahccegoziheapmi guoská meahccejohtalussii ja guolástussii ja stuorranávddiide. |
| Alueellisiin ja paikallisiin yhteistyötahoihin kuuluvat mm. saamelaiskäräjät, paliskunnat, Lapin rajavartiosto, poliisi, tulli, kalastusalue ja osakaskunnat, Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja Lapin tutkimuslaitos Kevo. |
Guvllolaš ja báikkálaš ovttasbargobeliide gullet ee. Sámediggi, bálgosat, Lappi rádjegozáhus, boles, tuollu, guolástanguovlu ja osolašgottit, Lappi ELY-guovddáš ja Lappi dutkanlágádus Geavvu. |
| Metsähallituksen Lapin luontopalvelut tekee yhteistyötä norjalaisten, ruotsalaisten ja venäläisten toimijoiden kanssa. |
Meahciráđđehusa Lappi luonddubálvalusat bargá ovttas norgalaš, ruoŧŧelaš ja ruošša doaibmiiguin. |
| Yhteistyön tavoitteena on lisätä vuorovaikutusta eri käyttäjäryhmien kesken ristiriitojen välttämiseksi ja estämiseksi sekä edistää valvontaa. |
Ovttasbarggu ulbmilin lea lasihit vuorrováikkuhusa sierra geavaheaddjijoavkkuid gaskkas ruossalasvuođaid garvin ja hehtten dihte sihke buoridit goziheami. |
| 19 Resurssit Suunnitelman toteutuksen arvioidut jatkuvaluonteiset kulut ovat 146 000 euroa vuodessa ja kertaluonteiset menot yhteensä 851 000 euroa. |
19 Resurssat Plána ollašuhttima bissovaš gollun árvalit 146 000 euro jagis ja ovttaháváš gollun oktiibuot 851 000 euro. |
| Koko suunnitelmakaudella (15 vuotta) arvioidut kustannukset ovat yhteensä 3 041 000 euroa. |
Oppa plánabaji áiggi (15 jagi) gollun árvalit oktiibuot 3 041 000 euro. |
| Esitettyjä rakentamis- ja kunnossapitotoimenpiteitä tehdään resurssien puitteissa. |
Ovdanbukton huksen- ja bajásdoallandoaimmat dahkkojuvvojit resurssaid olis. |
| 20 Osallistaminen Suunnitelman yhteistyöryhmään on nimennyt edustajansa Karigasniemen kyläyhdistys ry, Lapin ELY-keskus, Lapin luonnonsuojelupiiri, Lapin tutkimuslaitos Kevo, Paliskuntain yhdistys, Paistunturin paliskunta, Saamelaiskäräjät, Saamelaismatkailu- ja yrittäjät ry, Saamelaismuseo Siida, Suomen riistakeskus, Tenolaakson Yrittäjät ry, Utsjoen kalastusalue, Utsjoen kunta, Utsjoen riistanhoitoyhdistys, Utsjoen saamelaisyhdistys Sami siida rs ja Utsjokisuun kyläyhdistys ry. |
20 Oassálastin Plána ovttasbargojovkui leat nammadan ovddasteaddji Karigasniemen kyläyhdistys ry, Lappi ELY-guovddáš, Lappi luonddusuodjalanbire, Lappi dutkanlágádus Geavvu, Bálgosiid ovttastus, Báišduoddara bálggus, Sámediggi, Saamelaismatkailu- ja yrittäjät ry, Sámemusea Siida, Suoma fuođđoguovddáš, Tenolaakson Yrittäjät ry, Ohcejoga guolástanguovlu, Ohcejoga gielda, Ohcejoga fuođđodikšunovttastus, Ohcejoga sámesearvi Sami siida rs ja Utsjokisuun kyläyhdistys ry). |
| Saamelaiskäräjien nimeämä Akwé: Kon -ryhmä on valmistellut Akwé: Kon -ohjeiden mukaisia toimenpiteitä ja osallistunut suunnittelutyöhön ja suunnitelman kulttuuristen, sosiaalisten ja ympäristöllisten vaikutusten arviointiin koko projektin ajan. |
Sámedikki nammadan Akwé: Kon -joavku lea válmmaštallan Akwé: Kon -rávvagiid mielde doaibmabijuid ja oassálastán plánenbargui ja plána kultuvrralaš, sosiálalaš ja birrasii guoskevaš váikkuhusaid árvvoštallamii oppa prošeavtta áigge. |
| Työryhmään on nimetty saamelaisten perinteisen tiedon haltijoita eri ikäryhmistä tasa-arvonäkökulmat huomioiden. |
Bargojovkui leat nammaduvvon sámiid árbevirolaš dieđuid dovdit sierra ahkejoavkkuin nu, ahte leat váldojuvvon vuhtii ovttaárvosašvuođabealit. |
| Ryhmään on kuulunut viisi Saamelaiskäräjien nimeämää edustajaa. |
Jovkui leat gullan vihtta ovddasteaddji, maid Sámediggi lea nammadan. |
| 1 Suunnittelualueen kuvaus ja suunnittelutilanne |
1 Plánenguovllu govvideapmi ja plánendilli |
| Vastuuprosessi Alueiden hallinta Kartta Kuva 1. Suunnittelualue |
Vástoproseassa Guovlluid stivren Kárta Govva 1. Plánenguovlu |
| Selite Lomakkeella luodaan yleiskuva suunnittelualueesta, maankäytön nykytilanteesta, kaavoituksesta ja muusta maankäytön suunnittelusta, saamelaisten |
Čilgehus Dán skovis addojuvvo oppalašgovva plánenguovllus, eanageavaheami dálá dilis, lávvaplánemis ja eanageavaheami eará plánemis, sámiid ruovt |
| kotiseutuasioista ja suunnittelutilanteesta. |
tuguovloáššiin ja plánendilis. |
| Lomake muodostaa perustan muiden jäljempänä seuraavien aiheiden käsittelylle. |
Skovvi láhčá vuođu eará fáttáid gieđahallamii, mat ovdanbuktojuvvojit maŋŋelis. |
| Suunnittelualueen nimi Kevo Pinta-ala (ha) 71 513 ha |
Plánenguovllu namma Geavvu Viidodat (ha)71 513 ha |
| Josta vesialuetta (ha) 1 642 ha |
Mas čázit (ha)1 642 ha |
| Maakunta Lappi Kunta Utsjoki |
Eanagoddi Lappi Gielda Ohcejohka |
| Suunnittelualueeseen sisältyvät Natura 2000 -alueet |
Plánenguvlui gullevaš Natura 2000 -guovllut |
| Nimi Koodi |
Namma Koda |
| Alueen kokonaispinta-ala (ha) Tyyppi Toteutustapa Suunnitelman kattavuus |
Guovllu ollesviidodat (ha) Tiipa Ollašuhttinvuohki Plána gokčevašvuohta |
| Kevo FI1302001 71 406 ha SAC, SPA Luonnonsuojelulaki Sisältyy kokonaan suunnittelualueeseen. |
Geavvu FI1302001 71 406 ha SCI, SPA Luonddusuodjalanláhka Gullá ollásit plánenguvlui. |
| Suunnittelualueen maankäyttö |
Plánenguovllu eanageavaheapmi |
| Perustetut suojelualueet Valtionmaiden suojelualueet Päämaan |
Vuođđuduvvon suodjalanguovllut Stáhtaeatnamiid suodjalanguovllut |
| käyttöluokka Suojelualuetyyppi Perustamisajankohta Pinta-ala (ha) Järjestyssääntö annettu (pvm) |
Váldoeanageavahanluohkká Suodjalanguovlutiipa Vuođđudaná igemearri Viidodat (ha) Ortnetnjuolggadus addojuvvon (bvm) |
| jennus 1981 71 276 ha 18.2. |
meahcci 1956, viiddiduvvon |
| 1994 Yksityiset suojelualueet (YSA) Kpl Pinta-ala (ha) Yhteenveto YSA-kohteiden rauhoitusmääräyksistä on esitetty hoito- ja käyttösuunnitelman liitteessä 1 |
Priváhta suodjalanguovllut (PSG) St Viidodat (ha) Čoahkkáigeassu PSG-čuozáhagaid ráfáidahttinmearrádusain lea ovdanbukton dikšun- ja geavahanplána čuvvosis 1. Priváhta suodjalanguovllut priváhta eatnamiin 39 ha |
| Yksityiset suojelualueet yksityismailla 39 ha Valtion yksityiset suojelualueet - - Muut perustetut alueet - - |
Stáhta priváhta suodjalanguovllut- - Eará vuođđuduvvon guovllut- - SPA = Special Protection Area = sierra suodjalanguovllut, mat čohkkejuvvojit loddedirektiivva vuođul; |
| alueet, joista muodostetaan SAC = Special Area of Conservation = luontodirektiivin nojalla muodostettava erityisten suojelutoimien alue. |
luondodirektiivva vuođul ja main čohkkejuvvo SAC = Special Area of Conservation = sierra suodjalandoaimmaid guovlu, mii čohkkejuvvo luondodirektiivva vuođul. |
| Suojeluun varatut valtion alueet Tyyppi Maankäyttö |
Suodjaleapmái várrejuvvon stáhtaguovllut Tiipa Eanageava |
| luokka Kpl Pinta-ala (ha) Lisätietoja Suojeluohjelma 211 1 0,61 ha Kaksi saarta Čársejohka-joessa Kevon |
hanluohkká St Viidodat (ha) Lassedieđut Suodjalanprográmma 0,61 haGuokte sullo Čársejogas Geavonjálmmis |
| Muut suunnittelualueeseen kuuluvat kohteet Nimi, tyyppi Päämaan |
Plánenguvlui gullevaš eará čuozáhagat Namma, tiipa |
| käyttöluokka Kpl Pinta-ala (ha) Lisätietoja |
Váldoeanageavahanluohkká St Viidodat (ha) Lassedieđut |
| Suojelu toteuttamatta yksityismaa 17 palstaa (16 tilaa) 64 ha |
Suodjaleapmi ii leat ollašuhtton priváhtaeana 17 bálsttá (16 dálu) 64 ha |
| Sijaitsevat suunnittelualueen koillisosissa Madjokisuun (Mádjohka) ja Kevon könkään (Geavugeavŋŋis) välillä sekä Vuokojärvellä (Vuogojávri) ja Stuorra Bálddotjávrin pohjoispuolella. |
Leat plánenguovllu nuortadavágeahčen Mádjohnjálmmi ja Geavugeavgŋá gaskkas sihke Vuogojávrris ja Stuorra Bálddotjávrri davábealde. |
| Neuvotteluja on käyty vuonna 2013. |
Áššis leat ráđđádallan 2013:s. |
| Kansainväliset sitoumukset ja suojeluohjelmat Tyyppi Lisätietoja Kevo IBA FI010 IBA-rajaus poikkeaa hieman Natura-rajauksesta Saamelaisten kotiseutualueet Suunnittelualue sijaitsee saamelaisten kotiseutualueella Osittain Kokonaan |
Riikkaidgaskasaš čatnaseamit ja suodjalanprográmmat TiipaLassedieđut Geavvu IBAFI010 IBA-ráddjen spiehkasta uhccánaš Natura-ráddjemis Sámiid ruovttuguovllut Plánenguovlu lea sámiid ruovttuguovllus Muhtun muddui Ollásit |
| Saamelaisten perustuslaillista kulttuurista ja kielellistä itsehallintoa toteuttaa saamelaiskäräjät (974/1995). |
Sámiid vuođđolágalaš kultuvrralaš ja gielalaš iešstivrejumi ollašuhttá Sámediggi (974/1995). |
| Saamelaiskäräjät hoitaa saamelaisten kieltä ja kulttuuria sekä saamelaisten asemaa alkuperäiskansana koskevia asioita. |
Sámediggi dikšu sámegillii ja -kultuvrii gullevaš áššiid ja sámiid álgoálbmotsajádahkii guoskevaš áššiid. |
| Saamelaiskäräjät edustaa saamelaisia kansallisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä. |
Sámediggi ovddasta sámiid riikkadási ja riikkaidgaskasaš ovttasbarggus. |
| Kansainvälinen ja kansallinen lainsäädäntö tuo velvoitteita, jotka tulee huomioida HKS:n laadinnassa ja sen vaikutusten arvioinnissa. |
Riikkaidgaskasaš ja riikkadási láhkamearrádusaid geatnegahttimat galget váldojuvvot vuhtii DGP:a dahkamis ja dan váikkuhusaid árvvoštallamis. |
| Biodiversiteettisopimus (SopS 78/1992) velvoittaa valtioita turvaamaan saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvän perinteisen tiedon, käytänteiden ja innovaatioiden säilymisen sekä turvamaan perinteisen luonnonkäytön (artiklat 8j ja 10c). |
Biodiversitehtasoahpamuš (SopS 78/1992) geatnegahttá riikkaid dorvvastit sámiid luonddu máŋggahápmásašvuhtii guoskevaš árbevirolaš dieđuid, virolašvuođaid ja innovašuvnnaid seailuma sihke dorvvastit árbevirolaš luonddugeavaheami (artihkkalat 8j ja 10c). |
| Sopimuksen artiklan 8(j) toimeenpanemiseksi biodiversiteettisopimuksen 5. osapuolikokous on hyväksynyt vapaaehtoiset Akwé: Kon -ohjeet. |
Soahpamuša artihkkala 8(j) ollašuhttin dihte biodiversitehtasoahpamuša 5. oassebeallečoahkkin lea dohkkehan eaktodáhtolaš Akwé: Kon -rávvagiid. |
| Akwé: Kon -ohjeiden tarkoitus on turvata luonnon monimuotoisuuden säilyminen sekä alkuperäiskansakulttuurien luontosuhteen ja perinteisen tiedon säilyminen. |
Akwé: Kon- rávvagiid ulbmilin lea dorvvastit luonddu máŋggahápmásašvuođa seailuma ja álgoálbmotkultuvrraid luondogaskavuođa ja árbevirolaš dieđuid seailuma. |
| Suomessa Akwé: Kon -ohjeet on tarkoitettu sovellettavaksi saamelaisten kotiseutualueella toteuttavien sellaisten hankkeiden ja suunnitelmien kulttuuri-, ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten arvioinneissa, jotka voivat vaikuttaa saamelaiskulttuuriin, -elinkeinoihin ja kulttuuriperintöön. |
Suomas Akwé: Kon -rávvagat leat oaivvilduvvon heivehuvvot sámiid ruovttuguovllus dakkár fitnuid ja plánaid kultuvrralaš, birrasii guoskevaš ja sosiálalaš váikkuhusaid árvvoštallamis, mat sáhttet váikkuhit sámekultuvrii, -ealáhusaide ja sámi kulturárbái. |
| Akwé: Kon -ohjeissa suositellaan, että ennen suunniteltua hanketta koskevaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koottaisiin ympäristöä koskevat perustiedot alkuperäiskansa- ja paikallisyhteisöille erityisen merkittävien biologisen monimuotoisuuden osatekijöiden tunnistamiseksi. |
Akwé: Kon -rávvagiin ávžžuhuvvo ahte ovdalgo plánejuvvon fidnui guoskevaš birasváikkuhusat árvvoštallojit, de galggašedje čohkkejuvvot birrasii guoskevaš vuođđodieđut identifiseren dihte álgoálbmotservošiidda ja báikkálašservodagaide biologalaš máŋggahápmásašvuođa erenoamáš mávssolaš oassedahkkiid. |
| Ohjeet edellyttävät, että suunnitelmien ja hankkeiden laatimisen tulisi perustua alkuperäiskansojen tarpeisiin ja näkemyksiin. |
Dáid rávvagiid mielde plánaid ja fitnuid dahkan galggašii vuođđuduvvat álgoálbmogiid dárbbuide ja oainnuide. |
| Akwé: Kon -ohjeita noudattamalla haitalliset vaikutukset alkuperäiskansoille voidaan tunnistaa ja haittoja voidaan minimoida. |
Go čuovvu Akwé: Kon -rávvagiid, de sáhttá identifiseret álgoálbmogiidda čuohcci heajos váikkuhusaid ja geahpedit daid nu ollu go vejolaš. |
| Alkuperäiskansojen tulisi osallistua hankkeen kaikkiin vaiheisiin suunnittelusta täytäntöönpanoon ja seurantaan. |
Álgoálbmogat galggašedje oassálastit fitnu buot muttuide plánema rájes gitta ollašuhttimii ja čuovvumii. |
| Kulttuuristen vaikutusten arviointimenettelyssä ja erityisesti arvioinnin laajuuden selvittämisen ja vaikutusten rajauksen määrittämisen yhteydessä on puolestaan pyrittävä tunnistamaan seikat, jotka ovat kulttuurin kannalta erityisen keskeisiä. |
Kultuvrralaš váikkuhusaid árvvoštallanmeannudeamis ja erenoamážit árvvoštallama viidodaga čielggadeami oktavuođas fas galgá geahččalit identifiseret daid beliid, mat leat kultuvrra dáfus erenoamáš mávssolaččat. |
| Niitä voivat olla muun muassa kulttuuriperintö, uskonnot, uskomukset, perinteiset käytännöt, sosiaalisen järjestyksen muodot, luonnonvarojen käyttöön liittyvät järjestelmät, kuten maankäyttötavat, kulttuurisesti merkittävät paikat, kulttuuristen resurssien taloudellinen arvottaminen, pyhät paikat, kielet, tapaoikeuden järjestelmät sekä poliittiset rakenteet, roolit ja tavat. |
Daidda sáhttet gullat ee. kulturárbi, oskkut, jáhkut, virolašvuođat, sosiálalaš ortnega hámit, luondduriggodagaid geavaheapmái guoskevaš vuogádagat, dego eanageavahanvuogit, kultuvrralaččat mearkkašahtti sajit, kultuvrralaš resurssaid ekonomalaš árvomearrideapmi, bassi báikkit, gielat, vuohkerievtti vuogádagat sihke politihkalaš struktuvrrat, rollat ja vuogit. |
| Metsähallitus ja Saamelaiskäräjät ovat sopineet, että kaikissa uusissa ja päivitettävissä saamelaisten kotiseutualueen hoito- ja käyttösuunnitelmissa sovelletaan Akwé: Kon -ohjeistusta. |
Meahciráđđehus ja Sámediggi leaba soahpan ahte sámiid ruovttuguovllu buot ođđa ja beivenvuloš dikšun- ja geavahanplánain heivehuvvojit Akwé: Kon -rávvagat. |
| Saamelaiskäräjien nimeämä ns. Akwé: Kon -ryhmä osallistuu Kevon hoito- ja käyttösuunnitelman laatimiseen koko projektin ajan. |
Sámedikki nammadan ng. Akwé: Kon -joavku lea mielde dahkamin Geavu dikšun- ja geavahanplána. |
| Ryhmä arvioi koko suunnitteluprosessia sekä saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvää perinteisen tiedon ja luonnonkäytön huomioonottamista HKS:n laadinnassa. |
Joavku árvvoštallá oppa plánenproseassa sihke sámiid luonddu máŋggahápmásašvuhtii guoskevaš árbevirolaš dieđuid ja luonddugeavaheami vuhtiiváldima DGP:a dahkamis. |
| Akwé: Kon -ohjeiden mukaan suunnitelman laadintaan tulee osallistua perinteisen tiedon haltijoita, eri ikäryhmiä ja sekä naisia että miehiä ja huolehtia siitä, että eri ikä- ja kieliryhmien ja sukupuolten tarpeet tulevat huomioiduiksi. |
Akwé: Kon -rávvagiid mielde plána dahkamis galget leat mielde olbmot, geain lea árbevirolaš dieđu máhttu, sierra ahkejoavkkut ja nisson- ja almmáiolbmot ja dasa lassin galgá fuolahit das, ahte sierra ahke- ja giellajoavkkuid ja sohkebeliid dárbbut váldojuvvojit vuhtii. |
| Kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus (SopS 7–8/1976) velvoittaa turvaamaan saamelaisten oikeuden nauttia omasta kulttuuristaan (artikla 27)*. |
Riikkavuloš- ja politihkalaš rivttiide guoskevaš oktasašsoahpamuš (SopS 7—8 /1976) geatnegahttá dorvvastit sámiid vuoigatvuođa návddašit iežaset kultuvrras (artihkal 27)*. |
| Euroopan Neuvoston vähemmistöpuitesopimuksen (SopS 2/1998) artikla 5:ssä sopimuspuolet sitoutuvat edistämään olosuhteita, jotka ovat tarpeellisia, jotta kansallisiin vähemmistöihin kuuluvat henkilöt voivat ylläpitää ja kehittää kulttuuriaan sekä säilyttää identiteettinsä oleelliset perustekijät nimittäin heidän uskontonsa, kielensä, perinnäistapansa ja kulttuuriperintönsä. |
Eurohpá Ráđi vehádatrápmasoahpamuša (SopS 2/1998) 5. artihkkalis soahpamušbealit čatnasit ovddidit dárbbašlaš dilálašvuođaid, vai čearddalaš vehádagaide gullevaš olbmot sáhttet bajásdoallat ja ovddidit iežaset kultuvrra sihke bisuhit iežaset identitehta mávssolaš vuođđodahkkiid: oskku, giela, virolašvuođaid ja kulturárbbi. |
| Euroopan neuvoston maisemayleissopimuksen (SopS 14/2006) artikla 5 velvoittaa tunnistamaan maisemat olennaiseksi osaksi ihmisten ympäristöä, yhteisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuuden ilmentymäksi ja identiteettinsä perustaksi sekä; |
Eurohpá Ráđi duovddaoktasašsoahpamuša (SopS 14/2006) artihkal 5 geatnegahttá identifiseret duovdagiid mávssolaš oassin olbmuid birrasis, oktasaš kultur- ja luondduárbbi máŋggahápmásašvuođa ovdanboahtinvuohkin ja identitehta vuođđun sihke; |
| laatimaan ja toteuttamaan mainittujen erityistoimenpiteiden avulla maisemansuojeluun, -hoitoon ja |
dahkat ja ollašuhttit máinnašuvvon sierradoaimmaiguin duovddasuodjaleapmái, -dikšumii ja |
| -suunnitteluun tähtäävää maisemapolitiikkaa. |
-plánemii oaivvilduvvon duovddapolitihka. |
| Julistuksen 32 artiklan mukaan alkuperäiskansoilla on oikeus määrätä ja kehittää ensisijaisia tavoitteita ja strategioita maidensa tai alueidensa ja muiden luonnonvarojensa kehittämistä tai käyttöä varten. |
ON:a álgoálbmotjulggaštusa 32 artihkkala mielde álgoálbmogiin galggašii leat vuoigatvuohta mearridit ja ovddidit mávssolaš ulbmiliid ja doaibmavugiid iežaset eatnamiid dahje guovlluid ja iežaset eará luondduriggodagaid ovddideami dahje geavaheami várás. |
| * Kp sopimus 27 artikla: ”Niissä valtioissa, joissa on kansallisia vähemmistöjä, tällaisiin vähemmistöihin kuuluvilta henkilöiltä ei saa kieltää oikeutta yhdessä muiden ryhmänsä jäsenten kanssa nauttia omasta kulttuuristaan, tunnustaa ja harjoittaa omaa uskontoaan tai käyttää omaa kieltään.” |
* Kp soahpamuš 27 artihkal: ”Dain riikkain, main leat čearddalaš vehádagat, dákkár vehádagaide gullevaš olbmuin ii oaččo biehttalit vuoigatvuođa ovttas iežaset joavkku eará lahtuiguin návddašit iežaset kultuvrras, dovddastit iežaset oskku ja eallit dan mielde dahje geavahit iežaset giela.” |
| Kaavoitus ja muu maankäytön suunnittelu Kaava tai suunnitelma Hyväksymis |
Lávvaplánen ja eanageavaheami eará plánen Lávva dahje plánaDohkkehanjahkiGokčevašvuohtaPlánenguvlui guoskevaš merkemat plánas |
| Pohjois-Lapin maakuntakaava 100 % |
Davvi-Lappi eanagoddelávva 100 % |
| SL 4274 Kevon luonnonpuisto: Kehitetään ohjattua retkeilyä. |
SL 4274 Geavu luonddumeahcci: Ovddiduvvo stivrejuvvon vánddardeapmi. |
| Ulkoilureitti, Kevon reitti: Ulkoilureitin yhteystarve: Kuivi–Utsjoki (Guivi–Ohcejohka) ja Karigasniemi–Luo ma 5921 Utsjoen laakso: Valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympä Kulttuurihistoriallisesti ja maisemallimusjärvi (Gáregasnjárga–Luopmošjávrrit), molemmat reitit lähtevät Kevon reitistä. |
Olgodaddanjohtolat, Geavu johtolat Olgodaddanjohtolaga oktavuođadárbu: Guivi-Ohcejohka ja Gáregasnjárga— Luopmošjávri, guktot johtolagat vulget Geavu johtolagas. ma 5921 Ohcejohleahki: Riikkadásis mearkkašahtti kulturhistorjjálaš biras, riikkadásis mávssolaš duovddaguovlu. |
| ristö, valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. |
Kulturhistorjjálaččat ja duovddalaččat mávssolaš sárgosat bisuhuvvojit. |
| Uudisrakennukset sovitetaan perinteiseen ympäristöön ja maisemaan. |
Ođđavisttit heivehuvvojit árbevirolaš birrasii ja duovdagii. |
| Kentät, niityt ja pellot säilytetään avoimina. |
Giettit, niittut ja bealddut bisuhuvvojit jalgadin. |
| Saamelaiskulttuuria korostetaan. |
Sámekultuvra deattuhuvvo. |
| Koko kaava-aluetta koskevat määräykset koskevat malminetsintää, poronhoitoa ja muita luontaiselinkeinoja, alueen hoidon- ja käytön suunnittelua ja osallistamista, rakentamista ja muinaisjäännösten suojelua (liite 4). |
Oppa lávvaguvlui guoskevaš mearrádusat gusket málbmaohcamii, boazodollui ja eará luondduealáhusaide, guovllu dikšun- ja geavahanplánemii ja oassálastimii, huksemii ja dološbázahusaid suodjaleapmái (čuovus 4). |
| Liitteessä 4 on myös esitetty suunnitelman toimenpiteet ja vaikutukset suhteessa maakuntakaavan määräyksiin ja kehittämisperiaatteisiin. |
Čuvvosis 4 leat maiddái ovdanbukton plána doaibmabijut ja váikkuhusat eanagoddeláva mearrádusaid ja ovddidanprinsihpaid ektui. |
| Utsjoen osa-alueen osayleiskaava vireillä |
Ohcejoga oasseguovllu oasseoppalašlávva jođus |
| KHO kumosi v. 2011 kunnanvaltuuston v. 2007 hyväksymän ranta-osayleiskaavan. |
AHR gomihii 2011:s gielddastivrra 2007:s dohkkehan gáddeoasseoppalašláva. |
| 2012. Suunnittelualueesta kaavaalueeseen kuuluu Pikku Kevojärven ja Puksaljärven välinen alue (Buksalskáidegeahči). |
Láva johtuibidjan gulahuvvon ođđasit 30.3.2012. Plánenguovllus lávvaguvlui gullá Uhca Geavojávrri ja Buksaljávrri gaskasaš Buksalskáidegeahči. |
| Kaavoitustyö jatkuu vuosina 2014–2015. |
Lávvaplánenbargu joatkašuvvá 2014:s. |
| Tenon–Näätämöjoen–Paatsjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015 100 % Kevon Natura 2000 -alue on liitetty vesipuitedirektiiviin suojelualuerekisteriin. |
Deanu-Njávdánjoga-Báhčaveaji čáziiddikšunguovllu čáziiddikšunplána jagi 2015 rádjai 100% Geavu Natura 2000 -guovlu lea laktojuvvon čáhcerápmadirektiivva suodjalanguovloregistarii. |
| Rekisteriin liittäminen korostaa alueen merkitystä ja huomioon ottamista vesienhoitosuunnittelussa ja lupaprosesseissa. |
Registarii laktimis boahtá bures ovdan guovllu mearkkašupmi ja dan vuhtiiváldin čáziiddikšunplánemis ja lohpeproseassain. |
| Vesienhoidon tavoitteet suojelualueilla (VhL 21§): alueen vesien tulee olla suojelun edellyttämällä tasolla viimeistään vuonna 2015. Suunnittelualueella tavoitteen täyttyminen ei ole uhattuna. |
Čáziiddikšuma ulbmilat suodjalanguovlluin (VhL 21§): guovllu čázit galget leat suodjaleami gáibidan dásis maŋimustá 2015:s. Plánenguovllus ulbmila ollašuvvan ii leat áitojuvvon. |
| Koska pinta- ja pohjavesien tulee olla sellaisella tasolla, että ne kykenevät ylläpitämään alueen suojeluarvoja, asetetaan vesistä riippuvaisten luontotyyppien ja lajien vaatimukset etusijalle tavoitteita ja toimenpiteitä suunniteltaessa. |
Bajildus- ja bodnečázit galget leat dakkár dásis ahte dat sáhttet bajásdoallat guovllu suodjalanárvvuid, ja danin vuoruhuvvojit čázis sorjavaš luondotiippaid ja šlájaid gáibádusat ulbmiliid ja doaibmabijuid plánedettiin. |
| Erinomaisiksi tai hyviksi arvioitujen vesien tilaa ei saa heikentää. |
Erenoamážin dahje buorrin árvvoštallon čáziid dili ii oaččo heajudit. |
| vuosi Kattavuus Suunnittelualuetta koskevat kirjaukset suunnitelmassa |
Meahciráđđehusa plánaDohkkehanjahkiGokčevašvuohtaPlánenguvlui guoskevaš merkemat plánas |
| Ylä-Lapin luonnonvarasuunnitelma 100 % |
Davvi-Sámi luondduriggodatplána 100 % |
| Maankäytön suunnittelussa kansallispuistoissa, erämaa-alueilla, luonnonpuistoissa sekä tarvittaessa myös muilla suojelu- ja Natura-alueilla aluekohtaisilla hoito- ja käyttösuunnitelmilla sovitetaan yhteen alueiden eri käyttömuotojen tarpeet. |
Eanageavaheami plánemis álbmotmehciin, meahcceguovlluin, luonddumehciin sihke dárbbu mielde maiddái eará suodjalan- ja Natura-guovlluin guvllolaš dikšun- ja geavahanplánaiguin heivehuvvojit oktii guovlluid sierra geavahanhámiid dárbbut. |
| Luonnonsuojelualueiden hoito- ja käyttösuunnitelmien yhteydessä selvitetään aluetta koskevat metsästysasiat. |
Luonddusuodjalanguovlluid dikšun- ja geavahanplánaid oktavuođas čielggaduvvojit guvlui guoskevaš meahccebivdoáššit. |
| Kevon luonnonpuistossa on luonnonsuojelulain 13 §:n mukaan eläinten tappaminen kielletty. |
Geavu luonddumeahcis ii oaččo luonddusuodjalanlága 13 §:a mielde goddit ealliid. |
| Paikallisille asukkaille on sallittu riekon ansapyynti asetuksella 932/1981, sellaisena kuin se on muutettu asetuksella 12/1995. Kevon luonnonpuiston hoito- ja käyttösuunnitelman laadinnan yhteydessä laaditaan selvitys hirvikannan vaikutuksesta alueen luonnon tilaan sekä edelleen metsästyksen edellytykset. |
Báikkálaš ássit ožžot gárdut rievssahiid ásahusa 932/1981 vuođul, dakkárin go dat lea rievdaduvvon ásahusa 12/1995 vuođul. Geavu luonddumeahci dikšun- ja geavahanplána dahkama oktavuođas čielggaduvvo, mo ealganálli váikkuha guovllu luonddu dillái ja dasa lassin čielggaduvvojit meahccebivdovejolašvuođat. |
| Paikalliset metsästäjät ovat esittäneet painokkaasti tarpeen sallia hirven pyynti Kevolla. |
Báikkálaš bivdit leat sakka gáibidan ahte ealgabivdu galggašii leat vejolaš Geavus. |
| Luontomatkailun ja virkistyskäytön maantieteellisiin painopistealueisiin kuuluu Tenojoki–Kevo. |
Luondduturismma ja lustageavaheami eatnandieđalaš deattuhusguovlluide gullá Deatnu-Geavvu. |
| Painopistealueilla Metsähallitus seuraa kysyntää ja tekee aktii Metsähallitus keskittää toimintansa ja sen kehittämisen matkailun painopistealueille. |
Deattuhusguovlluin Meahciráđđehus čuovvu jearu ja bargá viššalit ovttas fitnodagaiguin ja čanasjoavkkuiguin. Meahciráđđehus čohkke doaimmaidis ja daid ovddideami turismma deattuhusguovlluide. |
| Kevon runkosuunnitelma 100 % Ks. jäljempänä Edellisen hoito- ja käyttösuunnitelman toteutuminen visesti yhteistyötä yritysten ja sidosryhmien kanssa. |
Geavu ruŋgoplána100 %Gč. maŋŋelis Ovddit dikšun- ja geavahanplána ollašuvvan |
| Toimenpidesuunnitelmat: |
Doaibmabidjoplánat: |
| Tynys, S. & Jäkäläniemi, A. 2011: Pahtakeltto Crepis tectorum L. ssp. |
Tynys, S. & Jäkäläniemi, A. (2011): Pahtakeltto Crepis tectorum L. ssp. |
| nigrescens (Pohle) Löve, Á. & Löve D.: Kevon luonnonpuiston esiintymän seuranta- ja hoitosuunnitelma vuosille 2011–2015. |
nigrescens (Pohle) Á. Löve & D. Löve Kevon luonnonpuiston esiintymän seuranta- ja hoitosuunnitelma vuosille 2011—2015. Laktásanguorahallan Geavu luonddumeahci birastahttá Báišduoddara meahcceguovlu. |
| Yhdessä Paistunturin, Kaldoaivin (Galddoaivi) ja Muotkatunturin (Muotkeduottarat) erämaiden kanssa luonnonpuisto muodostaa yli 740 000 hehtaarin laajuisen kokonaisuuden, jossa esiintyy monipuolisesti Tunturi-Lapin vyöhykkeen metsä-, suo- ja tunturiluontoa. |
Luonddumeahcci hábme Báišduoddara, Gálddoaivvi ja Muotkeduoddara meahcceguovlluiguin badjel 740 000 hektára viidosaš ollisvuođa, gos gávdno máŋggabealagit Duottar-Lappi avádaga vuovde-, jeagge- ja duottarluondu. |
| Edellisen hoito- ja käyttösuunnitelman toteutuminen Lisätietoja |
Ovddit dikšun- ja geavahanplána ollašuvvanLassedieđut |
| Osittain |
Muhtun muddui |
| Kokonaan Vuonna 1991 hyväksytyn runkosuunnitelman keskeiset linjaukset ovat toteutuneet. |
Ollásit 1991:s dohkkehuvvon ruŋgoplána guovddáš linnjemat leat ollašuvvan. |
| Kevon luonnonpuisto on säilynyt syrjäisenä ja rauhallisena alueena ja rotkolaaksoa noudattavan reitin retkeilykäyttömahdollisuudet on säilytetty. |
Geavu luonddumeahcci lea bisson ráfálaš boaittobealeguovlun ja Geavvorokki guoradeaddji johtolaga vánddardanvejolašvuođat leat bisuhuvvon. |
| Puistoon on perustettu kanjonireitin lisäksi suunnitelman mukainen rengasmainen reitti Kuiville (Guivi). |
Luonddumeahccái lea vuođđuduvvon ávžejohtolaga lassin plána mielde riekkeslágan johtolat Guivái. |
| Luonnonhoitoalueeksi määriteltyä Čársejohka-joen suulla olevaa (Kevonsuun) niittyä on hoidettu. |
Luonddudikšunguovlun meroštallon Čársejohnjálmmi Geavonjálmmi niitu lea dikšojuvvon. |
| Njaggaljärven (Njaggaljávrrit) kalakammi ympäristöineen määriteltiin kulttuurimaisema-alueeksi, joka säilytetään saamelaisten kalastuskulttuurista kertovana nähtävyyskohteena – näin on tehty, paikalle on tehty vanhan mallin mukainen kammi. |
Njaggaljávrri guollegámme oktan birrasiin meroštallui kulturduovddan, mii bisuhuvvo sámiid bivdokultuvrras muitaleaddji oaidnámuššan – ná lea dahkkojuvvon, dákko lea ceggejuvvon boaresmállesaš gámme. |
| Runkosuunnitelmassa esitettiin luontopolkujen rakentamista Kenesjärvelle (Ganešjávri) ja Luomusjärvelle (Luopmošjávrrit). |
Ruŋgoplánas árvaluvvui, ahte galge ráhkaduvvot luonddubálgát Ganešjávrái ja Luopmošjávrái. |
| Kevon reitin Luomusjärven päähän on toteutettu Sulaojan (Suttesája) 2 km:n mittainen luontopolku, mutta Kenesjärven luontopolkua ei ole toteutettu. |
Geavu johtolaga Luopmošjávrri geahčái lea ráhkaduvvon Suttesádjaga 2 km:a guhkkosaš luonddubálggis, muhto Ganešjávrri luonddubálggis ii leat ollašuhtton. |
| Sen sijaan on toteutettu Utsjoen (Ohcejohka) kirkonkylän alueelle päiväretkipolkuja. |
Ohcejohnjálmmi birrasiidda gal leat ráhkaduvvpm beaivevánddardanbálgát. |
| Runkosuunnitelmassa esitettyä vanhan Madjoen (Mádjohka) tuvan siirtoa luonnonpuiston ulkopuolelle ei ole toteutettu, koska katsottiin, että tupa palvelee kuitenkin nykyisellä paikallaan hiihtovaeltajia, vaikka kesäkäyttö ei ole retkeilijöille mahdollista. |
Ruŋgoplánas árvaluvvui ahte Mádjoga boares stohpu galggašii sirdojuvvot luonddumeahci olggobeallai, muhto nu ii leat dáhpáhuvvan, dasgo jurddašuvvui ahte stohpu bálvala dálá sajistis čuoiganvánddardeaddjiid dárbbuid, vaikko geasiáigge dat ii leatge vánddardeaddjiid anus. |
| Muilta osin suunnitelman kirjaukset autiotuvista ovat toteutuneet. |
Eará osiin merkemat ávdinstobuin leat ollašuvvan. |
| Suunnitelmaan kirjatut valvontatuvat ovat toteutuneet suunnitellusti. |
Plánii merkejuvvon gozihanstobut leat ollašuvvan plánaid mielde. |
| Puiston huollon tukikohtina toimivat puiston ulkopuolella, teiden varsilla sijaitsevat Sulaojan (Suttesája) ja Kevon huoltotuvat sekä luonnonpuistossa sijaitsevat Fiellogahskáidin ja Roajásjávrin huolto- ja valvontatuvat sekä ns. alakämppä. |
Luonddumeahci fuolahusa doarjjabáikin doibmet luonddumeahci olggobealde Suttesádjaga ja Geavu fuolahusstobut geaidnoguoras. Luonddumeahci siste leat Fiellogahskáiddi ja Roajášjávrri fuolahus- ja gozihanstobut sihke ng. vuollegámpá. |
| Runkosuunnitelman metsästystä koskevat kirjaukset eivät ole toteutuneet, koska suunnitelman vahvistamisen jälkeen v. 1995 alueen perustamisasetusta muutettiin siten, ettei sen 6 §:ssä enää säädetä metsästystä koskevista poikkeuksista riekon ansapyyntiä lukuun ottamatta. |
Ruŋgoplána meahccebivdui guoskevaš merkemat eai leat ollašuvvan, dasgo plána nannema maŋŋá 1995:s guovllu vuođđudanásahus rievdaduvvui nu, ahte dan 6 §:s eai šat mearriduvvo meahccebivdospiehkastagain earret rievssahiid gárdebivddu. |
| Suunnittelualueen yleiskuvaus Suunnittelualue muodostuu vuonna 1956 perustetusta Kevon luonnonpuistosta sekä Kevon Natura 2000 -alueesta, jonka rajaus poikkeaa hieman luonnonpuiston rajoista. |
Plánenguovllu oppalaš govvideapmi Plánenguovlu čohkiida 1956:s vuođđuduvvon Geavu luonddumeahcis sihke Geavu Natura 2000 -guovllus, man ráddjen spiehkasta uhccánaš luonddumeahci rájiin. |
| Kevon Natura-alueeseen kuuluu valtion maiden lisäksi seitsemän yksityistä suojelualuetta (39 ha) sekä 64 hehtaaria yksityismaita, joiden osalta suojelun toteutus on vielä kesken. |
Geavu Naturaguvlui gullet stáhtaeatnamiid lassin čieža priváhta suodjalanguovllu (39 ha) sihke 64 hektára priváhta eatnamat, maid hárrái suodjaleami ollašuhttin lea vel gaskan. |
| Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on 71 513 hehtaaria ja se sijaitsee kokonaisuudessaan Utsjoen kunnan alueella. |
Plánenguovllu ollesviidodat lea 71 513 hektára ja dat lea ollásit Ohcejoga gieldda rájiid siste. |
| Luonnontieteellisellä tutkimuksella on alueella pitkät perinteet. |
Dán guovllus leat juo guhká jođihan luonddudieđalaš dutkamiid. |
| Turun yliopiston Lapin tutkimuslaitos, joka perustettiin vuonna 1958, toimii tukikohtana myös muiden koti- ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkijoille. |
Turku allaoahpahaga Lappi dutkanlágádus, mii vuođđuduvvui 1958:s, doaibmá doarjjabáikin maiddái eará suopmelaš ja olgoriikalaš allaoahpahagaid ja dutkanlágádusaid dutkiide. |
| Kuva 1. Suunnittelualue. |
Govva 1. Plánenguovlu. |
| Kuvassa suunnittelualueen rajaus ja päämaankäyttöluokat. |
Govas plánenguovllu ráddjen ja váldoeanageavahanluohkát. |
| Suunnittelualueen sisällä on yksityisiä suojelualueita ja yksityismaita. |
Plánenguovllu siste leat priváhta suodjalanguovllut ja priváhta eatnamat. |
| © Metsähallitus 2017, © Suomen ympäristökeskus 2017, © Karttakeskus, Lupa L5293, © Maanmittauslaitos 1/MML/17. |
© Meahciráđđehus 2017, © Suoma birasguovddáš 2017, © Karttakeskus, Lupa L5293, © Maanmittauslaitos 1/MML/17 |
| 2 Perustamistarkoitus |
2 Vuođđudanulbmil |
| Vastuuprosessi Alueiden hallinta Ei karttaa |
Vástoproseassa Guovlluid stivren Ii kárta |
| Lomakkeella esitetään suunnittelualueeseen kuuluvien suojelualueiden ja -ohjelmakohteiden perustamistarkoitus sekä tiettyjen suunnittelualuetta koskevien kansainvälisten sopimusten tavoitteet. |
Dán skovis ovdanbuktojuvvojit plánenguvlui gullevaš suodjalanguovlluid ja -prográmmačuozáhagaid vuođđudanulbmil sihke plánenguvlui guoskevaš dihto riikkaidgaskasaš soahpamušaid ulbmilat. |
| Perustamissäädöksessä tai suojeluohjelmassa määritelty suojelualueen perustamistarkoitus on pohjana suunnittelualueen keskeisten arvojen määrittelylle. |
Vuođđudannjuolggadusas dahje suodjalanprográmmas meroštallon suodjalanguovllu vuođđudanulbmil lea vuođđun plánenguovllu guovddáš árvvuid meroštallamii. |
| Perustamistarkoitus vaikuttaa osaltaan myös suunnittelualueen vision määrittelyyn sekä kehittämistavoitteiden asettamiseen (ks. pääluku II). |
Vuođđudanulbmil váikkuha bealistis maiddái plánenguovllu višuvnna meroštallamii sihke ovddidanulbmiliid ásaheapmái (gč. váldolohku II). |
| Suojeluohjelmakohteilla, joita ei vielä ole perustettu luonnonsuojelualueiksi, suojelun tarkoitus on määritelty ao. suojeluohjelmassa. |
Suodjalanprográmmačuozáhagain, mat eai vel leat vuođđuduvvon luonddusuodjalanguovlun, suodjaleami ulbmil lea meroštallon áššáigullevaš suodjalanprográmmas. |
| Suojelualueisiin kohdistuvia tavoitteita sisältyy mm. kosteikkojen suojelua koskevaan Ramsarin sopimukseen. |
Suodjalanguovlluide guoskevaš ulbmilat leat mielde ee. láktasajiid suodjaleapmái guoskevaš Ramsar-soahpamušas. |
| Suunnittelualueen tai sen osan nimi Perustamissäädös, suojeluohjelma tai -sopimus Alueen suojelutarkoitus |
Plánenguovllu dahje dan oasi namma Vuođđudannjuolggadus, suodjalanprográmma dahje -soahpamuš Guovllu suodjalanulbmil |
| Luonnonpuisto on perustettu lailla eräiden uusien luonnonsuojelualueiden perustamisesta valtionmaille (634/1956) ja aluetta koskeva laajennus lailla 674/1981. |
Geavu luonddumeahcci Luonddumeahcci lea vuođđuduvvon lága (634/1956; "muhtun ođđa luonddusuodjalanguovlluid vuođđudeapmi stáhtaeatnamiidda" vuođul ja dán guvlui guoskevaš viid 674/1981) vuođul. |
| Luonnonpuiston rauhoitus 71/1923) ja asetuksella 932/1981 (muutos 12/1995). |
Luonddumeahci ráfáidahttinnjuolgga 71/1923) ja ásahusa 932/1981 vuođul (nuppástus 12/1995). |
| säädöksistä, hallinasta ja hoidosta on säädetty luonnonsuojelulailla (Luonnonpuisto on perustettu alkuperäisen luonnon säilyttämistä ja tieteellistä tutkimusta varten. |
Luonddumeahcci lea vuođđuduvvon álgoluonddu bisuheami ja dieđalaš dutkamiid várás diduvvon lága (dusain, stivremis ja dikšumis lea mearriduvvon luonddusuodjalanlága ( |
| VNP 20.8. |
-guovlu |
| 1998, EU komission hyväksyminen 22.12. 2003 Alue on hyväksytty Natura 2000 -verkostoon luontodirektiivin mukaisena yhteisön tärkeänä pitämänä alueena (SAC-alue). |
VNP 20.8.1998, EU-kommišuvnna dohkkeheapmi 22.12.2003 Guovlu lea dohkkehuvvon Natura 2000 -fierpmádahkii luondodirektiivva mielde, EU:a dehálažžan atnin guovlun (SCI-guovlu). |
| Alue on myös ilmoitettu komissiolle lintudirektiivin mukaisena erityisenä suojelualueena (SPA-alue). |
Guovlu lea maiddái almmuhuvvon kommišuvdnii loddedirektiivva mielde erenoamáš suodjalanguovlun (SPA-guovlu). |
| Alueen suojeluperusteena ovat yhteensä 20 luontodirektiivin liitteen I luontotyyppiä ja yhteensä 10 liitteen II lajia sekä yhteensä 25 lintudirektiivin liitteen I lajia. |
Guovllu suodjalanággan leat oktiibuot 20 luondodirektiivva čuvvosa I luondotiippa ja oktiibuot 10 čuvvosa II šlája sihke oktiibuot 25 loddedirektiivva čuvvosa I šlája. |
| Keskeisiä suojeluarvoja ovat myös alueen laaja-alaiset luontotyypit tunturikoivikot ja tunturikankaat sekä yhteisön erityisen tärkeänä pitämät *aapasuot sekä pohjoisessa esiintyvät *palsasuot (*priorisoitu luontotyyppi). |
Guovddáš suodjalanárvvuide gullet maiddái dán guovllu viidát leavvan luondotiippat lagešvuovddit ja duottarguolbanat sihke EU:a mielas erenoamáš dehálaš *áhpejeakkit sihke davviguovlluid *balsajeakkit (*vuoruhuvvon luondotiipa). |
| Yksityiset luonnonsuojelualueet (YSA-alueet) YSA-alueet on perustettu vuosina 2006–2008 Lapin ympäristökeskuksen päätöksillä. |
Priváhta luonddusuodjalanguovllut (PSG-guovllut) PSG-guovllut leat vuođđuduvvon jagiid 2006—2008 Lappi birasguovddáža mearrádusaiguin. |
| Päätösten tarkoituksena on toteuttaa luonnonsuojelua ja turvata luonnonsuojelulain tavoitteet alueella. |
Mearrádusaiguin geahččalit ollašuhttit luonddusuodjaleami ja dorvvastit luonddusuodjalanlága ulbmiliid guovllus. |
| Yhteenveto rauhoitusmääräyksistä liitteessä 1. |
Čoahkkáigeassu ráfáidahttinmearrádusain čuvvosis 1. |
| Yhteenveto Pääosa suunnittelualueesta kuuluu perustettuun Kevon luonnonpuistoon. |
Čoahkkáigeassu Eanaš oassi plánenguovllus gullá vuođđuduvvon Geavu luonddumeahccái. |
| Luonnonpuistoa koskevat tiukat rauhoitussäännökset perustuvat vanhan luonnonsuojelulain (71/1923) ja aluetta koskevan asetuksen (932/1981, muutos 12/1995) säädöksiin. |
Luonddumeahccái guoskevaš čavges ráfáidahttinnjuolggadusat vuođđuduvvet boares luonddusuodjalanlága (71/1923) ja guvlui guoskevaš ásahusa (932/1981, nuppástus 12/1995) njuolggadusaide. |
| Tiukasti suojellun luonnonpuiston lisäksi Kevon Natura-alueeseen sisältyy yksityismaita, joiden suojelumääräyksistä ELY-keskus (ent. Lapin ympäristökeskus) on sopinut maanomistajien kanssa. |
Čavgadit suodjaluvvon luonddumeahci lassin Geavu Natura-guvlui gullet priváhta eatnamat, maid suodjalanmearrádusain ELY-guovddáš (ovddeš Lappi birasguovddáš) lea soahpan eanaeaiggádiiguin. |
| Yksityisten suojelualueiden yhteispinta-ala on 39 ha. |
Priváhta suodjalanguovlluid ollesviidodat lea 39 ha. |
| YSA-alueiden rauhoitusmääräykset poikkeavat jossain määrin toisistaan, ja ne poikkeavat myös luonnonpuiston rauhoitusmääräyksistä. |
PSG-guovlluid ráfáidahttinmearrádusat spiehkastit muhtun muddui nubbi nuppis ja dat spiehkastit maiddái luonddumeahci ráfáidahttinmearrádusain. |
| Suunnittelualueeseen sisältyy myös 64 hehtaaria sellaisia yksityisten omistuksessa olevia tai yhteisiä alueita, joiden osalta suojelu on toteuttamatta. |
Plánenguvlui gullet maiddái 64 hektára dakkár priváhta dahje oktasaš guovllut, mat eai leat goittot vel suodjaluvvon. |
| Ympäristöhallinnon tavoitteena on Natura-aluetta koskevan päätöksen mukaisesti toteuttaa asianmukainen suojelu myös näillä alueilla. |
Birashálddahusa ulbmilin lea Natura-guvlui guoskevaš mearrádusaiguin ollašuhttit áššáigullevaš suodjaleami maiddái dáin guovlluin. |
| 3 Eloton luonto: vesistöt ja geologia |
3 Jápma luondu: čázádagat ja geologiija |
| Vastuuprosessi Luonnonsuojelu Kartta Kuva 2. Alueen pinnanmuodot |
Vástoproseassa Luonddusuodjaleapmi Kárta Govva 2. Guovllu bajildushámit |
| Selite Lomakkeella kuvataan suunnittelualueen veden laatua ja lintuvesiluonnetta makean veden ja merialueiden osalta. |
Čilgehus Dán skovis govviduvvo plánenguovllu čázi kvalitehta ja loddečáziid iešláhki sáivačázi ja mearraguovlluid hárrái. |
| Laatuluokka kuvaa pintavesien ekologista |
Kvalitehtaluohkká govvida bajildusčáziid |
| tilaa ja lintuvesipisteet (ESA-pisteytys) kohteen lintuvesiarvoa. |
ekologalaš dili ja loddečáhcečuoggát (ESA-čuoggát) čuozáhaga loddečáhceárvvu. |
| Vesistöt Kuvaus alueen vesistöistä (järvet, syvyys, joet, valuma-alueet) Suunnittelualue on Tenon–Näätämöjoen–Paatsjoen vesienhoitoalueella. |
Čázádagat Govvideapmi guovllu čázádagain (jávrrit, čikŋodat, jogat, golganguovllut) Plánenguovlu lea Deanu – Njávdánjoga – Báhčaveaji čáziidikšunguovllus. |
| Valtaosin suunnittelualue sijaitsee Tenon vesistöalueella (68) ja eteläosassa pieneltä osin myös Paatsjoen vesistöalueella (71). |
Eanaš plánenguovlu lea Deanu čázádatguovllus (68) ja máttageahčen binnánaš maiddái Báhčaveaji čázádatguovllus (71). |
| Luonnonpuisto jakaantuu kymmeneen eri valuma-alueeseen, mutta on pienemmältä pinta-alaltaan osana 13:a muutakin valuma-aluetta. |
Luonddumeahcis leat logi golganguovllu, muhto dat leat oasážin maiddái 13 eará golganguovllus. |
| Vesipuitedirektiivin suojelualuerekisteriin liittämisen perusteena ovat olleet alueella esiintyvät luontodirektiivin luontotyypit jokireitit, tunturijoet ja -purot sekä lajeista lohi. |
Plánenguovlu lea laktojuvvon čáhcerápmadirektiivva suodjalanguovloregistarii danin, go guovllus gávdnojit luondodirektiivva vuollásaš johkajohtolagat, duottarjogat ja -ádjagat sihke šlájain luossa. |
| Vesistöalueen joet ja järvet ovat mineraalimailta vetensä kokoavia ja vähähumuksisia. |
Čázádatguovllu jogaid ja jávrriid čáhci boahtá minerálaeatnamiin ja das lea vánis humus. |
| Järvet ovat suhteellisen pienikokoisia (ns. Pohjois-Lapin järvet). |
Jávrrit leat viehka smávvát (ng. Davvi-Lappi jávrrit). |
| Alueella on runsaasti tunturiylängöiltä virtaavia kirkasvetisiä tunturipuroja ja -jokia sekä pieniä kirkasvetisiä lampia ja järviä. |
Guovllus leat valjis duottarbadjosiin boahtti čielgačázat duottarádjagat ja -jogat sihke smávva čielgačázat láddot ja jávrrit. |
| Suurimmat järvet (yli 100 ha) ovat Vuokojärvi (Vuogojávri), Stuorra Balddotjávri ja Sávzajávri. |
Stuorámus jávrrit (badjel 100 ha) lea Vuogojávri, Stuorra Balddotjávri ja Sávzajávri. |
| Kevon kanjonin pohjalla virtaa Kevojoki (Geavvu). |
Geavvorokki vuođus golgá Geavvu. |
| Suunnittelualueen pintavesistä on vesistöjen tilan arvioinnissa tarkasteltu ainoastaan Kevojokea (tarkastelussa ovat mukana valuma-alueeltaan yli 200 km:n kokoiset joet ja pinta-alaltaan yli 5 km:n järvet). |
Plánenguovllu bajildusčáziin lea čázádagaid dili árvvoštallamis guorahallon dušše Geavvu (guorahallamis leat mielde golganguovllu dáfus badjel 200 km:a jogat ja viidodaga dáfs badjel 5 km:a jávrrit). |
| Kevojoen vesien ekologinen ja kemiallinen tila on erinomainen. |
Geavu čáziid ekologalaš ja kemiijalaš dilli lea erenoamáš. |
| Ihmisen toiminnasta aiheutuvaa vesistökuormitusta tapahtuu lähinnä ilman kautta. |
Olbmodoaimmat čuhcet čáziid dillái vuosttažettiin áimmu bokte. Buot buohkanassii |
| Ylipäänsä koko vesienhoitoalueen ja myös vesistöalueen pintavedet (joet ja järvet) ovat luokassa erinomainen tai hyvä eikä alueella ole voimakkaasti muutettuja tai keinotekoisia vesiä. |
oppa čáziiddikšunguovllu ja maiddái čázádatguovllu bajildusčázit (jogat ja jávrrit) leat luohkás erenoamáš dahje buorre eaige guovllus leat sakka rievdaduvvon dahje dahkkon čázit. |
| Kuvaus alueen pohjavesistä Pohjavesialueet ovat hyvin luonnontilaisia, ja ihmistoiminta on alueella vähäistä. |
Govvideapmi guovllu bodnečáziin Bodnečáhceguovllut leat hui bures luonddudilis ja olbmodoaimmat eai báljo čuoze daidda. |
| Pohjavesialueiden riskitekijät ovat vähäisiä ja suojelun suhteen ei ole merkittäviä ongelmia. |
Bodnečáhceguovlluid riskkat leat uhccán eaige suodjaleamis leat mearkkašahtti čuolmmat. |
| Kevon luonnonpuiston lounaiskulmalla on ll-luokan pohjavedenottoon soveltuva alue, jolle ei toistaiseksi ole tarvetta osoittaa käyttöä tai tehdä suojelusuunnitelmaa. |
Geavu luonddumeahci oarjemáttageahčen lea ll-luohká bodnečáhceváldimii heivvolaš guovlu, man ii dárbbaš doaisttážii váldit atnui ja masa ii dárbbaš dahkat suodjalanplána. |
| Muut luonnonpuistossa olevat pohjavesialueet kuuluvat luokkaan III. Pohjavesien (luokka II) kemiallinen ja määrällinen tila alueella on hyvä, eikä riskitekijöitä ole nähtävissä lähitulevaisuudessa. |
Luonddumeahci eará bodnečáhceguovllut gullet luohkkái III. Bodnečáziid (luohkká II) kemiijalaš ja mearálaš dilli guovllus lea buorre, eaige riskkat leat oaidnimis lagamus boahtteáiggis. |
| Vesialueiden ja pohjaveden nykyinen käyttö (väylät, kalankasvatus, pohjaveden otto jne.) |
Čáhceguovlluid ja bodnečázi dálá geavaheapmi (johtinfávllit, guollešaddadeapmi, bodnečázi váldin jna.) |
| Pinta-alat ja osuus alueesta Pintavesien tila (% pinta-alasta) Muuta Nimi ha % |
Viidodagat ja ossodat guovllus Bajildusčáziid dilli (% viidodagas) Eará áššit |
| Erin.om/hyvä VPD:n mukainen suojelualuerekisterikohde Järvet p-ala Tyydyttävä - Koskiensuojelukohde Merialueet p-ala - Vält. |
oam/buorre VPD:a mielde dahkkojuvvon suodjalanguovloregist |
| /huono - Osittain tai kokonaan säännöstelty vesistö tai Pohjavesialueet p-ala - Ei määritelty - Voimakkaasti muutettu vesistö |
tarčuozáhat Jávrrit, viidodat Viehka buorre - Guoikkaidsuodjalančuozáhat Mearraguovllut, viidodat - Viehka fuotni/fuotni - Muhtun muddui dahje ollásit muddejuvvon čázádat Bodnečáhceguovllut, viidodat - Ii meroštallon - Sakka rievaduvvon čázádat |
| Geologia Kuvaus alueen geologiasta (kallioperä) |
Geologiija Govvideapmi guovllu geologiijas (báktevuođđu) |
| Kallioperä on enimmäkseen granuliittia ja graniittigneissiä. |
Báktevuođđu lea čohkiidan eanaš granulihtas ja granihttagneaissas. |
| Lisäksi on kaistaleita dioriittia (alueen eteläosassa), emäksistä vulkaniittia ja graniittia. |
Dasa lassin leat diorihttasneaiddat (guovllu máttageahčen), alkálalaš vulkanihtta ja granihtta. |
| Kuvaus alueen geologiasta (maaperä ja geomorfologia) Yleisin maalaji on moreeni, jonka lisäksi on jonkin verran turvetta ja etenkin Kevojoen laaksossa kalliota. |
Govvideapmi guovllu geologiijas (eanavuođđu ja geomorfologiija) Dábáleamos eanašládja lea morena ja dasa lassin lea muhtun muddui lavdnji ja erenoamážit Geavvorokkis bákti. |
| Alueella on myös jonkin verran mm. harjuja. |
Guovllus leat maiddái muhtun muddui ee. buolžžat. |
| Kevon rotkolaakso on luonnonmuodostumana ainutlaatuinen koko Suomessa. |
Geavvoroggi lea luonddučohkiideapmin áidnalunddot oppa Suomas. |
| Se on 40 km pitkä kanjonilaakso, jonka pohjalla olevia järviä ja lampia erottavat toisistaan harjukummut ja -selänteet ja reunoilla kohoavat äkkijyrkät kallioseinämät, joiden tyvellä on vyörykeiloja eli talusmuodostumia. |
Dat lea 40 km:a guhkkosaš ávži, man vuođus leat jávrrit ja láddot, maid leat earuheamen buolžačomat, čielggit ja heaŋggobávttit, maid máddagis leat ng. talusčohkiideamit. |
| Kevojoki putoaa heti alkujuoksulla laakson pohjalla olevaan rotkoon, ja Fiellogahjohkan suulla on Suomen korkein vesiputous, 26 m korkea Fiellun putous (Fiellogorži). |
Geavvu gahččá dalán vuolágeahčen ávžeroggái ja Fiellogahjoganjálmmis lea Suoma alimus gorži, 26 m:a allosaš Fiellojohgorži. |
| Erilaiset kurut ja uomat sekä routimisen tuloksena syntyneet kuviomaat ovat varsin yleisiä. |
Sierralágan skrurččut ja johkarokkit sihke duolu dihte riegádan govuseatnamat leat viehka dábálaččat. |
| Muuta Valtakunnallisesti arvokas moreenialue |
Eará áššit Riikkadásis mávssolaš morenaguovlu Riikkadásis mávssolaš gálkabákteguovlu |
| Kuva 2. Alueen pinnanmuodot. |
Govva 2. Guovllu bajildushámit. |
| Kevon kanjoni on luonnonpuiston yksi tunnetuimmista piirteistä ja ainutlaatuinen luonnonmuodostuma koko Suomessa. |
Geavvoroggi lea luonddumeahci okta dovdoseamos sárgosiin ja áidnalunddot luonddučohkiideapmi oppa Suomas. |
| Kanjoniin laskeutuva Fiellogahjohka muodostaa Suomen korkeimman putouksen. |
Geavvoroggái luoiti Fiellogahjohka hábme Suoma alimus goržži. |
| © Metsähallitus 2017, © Suomen ympäristökeskus 2017, © Karttakeskus, Lupa L5293, © Maanmittauslaitos 1/MML/17. |
© Meahciráđđehus 2017, © Suoma birasguovddáš 2017, © Karttakeskus, Lupa L5293, © Maanmittauslaitos 1/MML/17 |
| Vastuuprosessi Luonnonsuojelu Kartta |
Vástoproseassa Luonddusuodjaleapmi Kárta |
| Kuva 3. Luontotyypit Kuva 4. Luontotyyppien edustavuus ja hyönteistuhoalueet Sisältö Lomakkeella kuvataan koko suunnittelualueen Natura 2000 -luontotyypit (myöhemmin luontodirektiivin luontotyypit), niiden pinta-alat ja edustavuudet. |
Govva 3. Luondotiippat Govva 4. Luondotiippaid mihtilmasvuohta ja divreroassoguovllut Sisdoallu Dán skovis govviduvvojit oppa plánenguovllu Natura 2000 -luondotiippat (maŋŋelis luondodirektiivva luondotiippat), daid viidodagat ja mihtilmasvuođat. |
| Edustavuus -käsitteellä tarkoitetaan tässä yhteenvetoa Natura-tietolomakkeiden edustavuus ja luonnontilaisuus -tiedoista. |
Mihtilmasvuohta -doahpagiin oaivvildit dákko čoahkkáigeasu Natura-diehtoskoviid mihtilmasvuohta ja luonddudilálašvuohta -dieđuin. |
| Edustavuus ilmentää, miten ”tyypillisenä” luontotyyppi alueella on, ja siihen vaikuttavat mm. luontotyypin rakenne, toiminta ja ennallistamismahdollisuudet. |
Mihtilmasvuođas boahtá ovdan, man luondotiipa lea guovllus ja dasa váikkuheaddji ee. luondotiippa ráhkadus, doaibma ja ovddeštanvejolašvuođat. |
| Luontotyypit I ja II ovat osittain päällekkäisiä ja tämä jaottelu on tehty esitystavan vuoksi. |
Luondotiippat I ja II leat muhtun muddui badjálagaid ja dát juogadeapmi lea dahkkojuvvon ovdanbuktinvuogi dihte. |
| Lomakkeella tarkastellaan myös suunnittelualueen asemaa suojelualueverkostossa ja kytkeytyneisyyttä muihin verkoston kohteisiin. |
Dán skovis guorahallojit maiddái plánenguovllu sajádat suodjalanguovlofierpmádagas ja oktavuohta fierpmádaga eará čuozáhagaide. |
| Natura-aluekohtaiset luontotyyppitiedot esitetään tarvittaessa liitteessä. |
Natura-guvlui guoskevaš luondotiipadieđut ovdanbuktojit dárbbu mielde čuvvosis. |
| Luontotyyppi Luontotyyppien edustavuus on luokiteltu erinomainen – ei merkittävä (ha). |
Luondotiipa Luondotiippaid mihtilmasvuohta (lea juogustuvvon erenoamáš – ii mearkkašahtti ha). |
| Natura tietokannan lomakkeella mainitut luontotyypit on taulukossa kursivoitu. |
Natura diehtovuođu skovis máinnašuvvon luondotiippat leat tabeallas kursiverejuvvon. |
| Pinta-ala, luontotyyppi I (ha) Pinta-ala, luontotyyppi II (ha) |
dotiipa I (ha) Viidodat, luondotiipa II (ha) Erenoamáš Buorre Mearkkašahtti Ii mearkkašahtti LT I LT II LT I LT II LT I LT II LT I LT II Guorba čielgačázat jávrrit 1 4071 407 Humusláddot ja -jávrrit |
| LT I LT II LT I LT II LT I LT II LT I LT II Karut kirkasvetiset järvet 1 407 1 407 Humuspitoiset lammet ja järvet Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit 1 081 1 081 Tunturijoet ja purot Tunturikankaat 47 452 25 328 22 122 Tunturipajukot Karut tunturiniityt Runsaslajiset kuivat ja tuoreet niityt* Kosteat suurruohoniityt Vaihettumissuot ja rantasuot 2 519 2 519 Lähteet ja lähdesuot 0,02 0,1 Huurresammallähteet* 0,3 0,3 Letot Aapasuot* 5 977 5 977 Palsasuot* 1 158 Tuntureiden vyörysoraikot ja lohkareikot Kalkkikalliot 0,5 0,2 0,3 Silikaattikalliot 2 489 2 464 Luonnonmetsät* Tunturikoivikot 7 950 7 918 Lehdot 91D0 Puustoiset suot* 91E0 Tulvametsät* |
Fennoskandia luonddudilálaš johkajohto lagat 1 081 Duottarjogat ja ádjagat Duottarguolbanat 47 45225 328 22 122 Duottarsuovkkat Guorba duottarniittut Šládjarikkis goike ja lákta niittut* Lákta stuorrarásseniittut Molsašuvvanjeakkit ja gáddejeakkit 2 5192 519 Gáldut ja gáldojeakkit 0,020,1 Ritnesámelgáldut* 0,30,3 Vujohatjeakkit Áhpejeakkit* 5 9775 977 Balsajeakkit* 1 158 Duoddariid čievrafierramat ja ráššat Gálkabávttit 0,50,2 0,3 Silikáhttabávttit 2 4892 464 Luondduvuovddit* Lagešvuovddit 7 9507 918 Rođut |
| Vastuuprosessi Luonnonsuojelu Kartta |
Vástoproseassa Luonddusuodjaleapmi Kárta |
| LT I LT II LT I LT II LT I LT II LT I LT II Luontotyyppien pinta-ala yhteensä (ha) 70 351 47 619 1 134 0,1 22 122 Luontotyyppien osuus suunnittelualueesta (%) |
Govva 3. Luondotiippat Govva 4. Luondotiippaid mihtilmasvuohta ja divreroassoguovllut 91D0 Muorrajeakkit* 91E0 Dulvevuovddit* Luondotiippaid viidodat oktiibuot (ha) 70 35147 619 1 1340,122 122 Luondotiippaid ossodat plánenguovllus (%) |
| Pinta-ala (ha) Lisätietoja |
Viidodat (ha) Lassedieđut |
| Muu kuin direktiivin luontotyyppi 915 (1 %) Tiedot on koostettu Metsähallituksen tietokannasta (MHGIS 10.1. |
Eará go direktiivva luondotiipa 915 (1 %) Dieđut leat čohkkejuvvon Meahciráđđehusa diehtovuođus (MHGIS 10.1.2013). |
| Luontotyyppi-inventointia on tehty |
Luondotiippat leat in |
| vuosina 1996–1998 sekä täydennysinventointia vuonna 2011. Maastotyön osuus on 12 % (8 612 ha) ja ilmakuvatulkinnan osuus on 88 % (62 654 ha). |
venterejuvvon 1996—1998 ja inventeremat leat dievasmahtton 2011:s. Báikkialdebarggu ossodat lea 12 % (8 612 ha) ja áibmogovvadulkoma ossodat lea 88 % (62 654 ha). |
| Tunturikankaat 4060, joiden edustavuus on ’Ei merkittävä’, ovat tunturimittarituhoalueita (entisiä tunturikoivikoita). |
Duottarguolbanat 4060, maid mihtilmasvuohta lea ’Ii mearkkašahtti’, gulle lastamáhtoroassoguovlluide (ovddeš lagešvuovddit). |
| Maastotyön pienestä osuudesta johtuen pienialaisten, rehevien luontotyyppien tiedot voivat olla puutteelliset. |
Báikkialdebarggu smávva ossodaga dihte smávvalágan, šattolaš luondotiippaid dieđut sáhttet leat váilevaččat. |
| Natura-luontotyypit on johdettu LUOTI-kartoituksen aineistosta, mikä voi aiheuttaa puutteita Natura-tyyppien tiedoissa; |
Natura-luondotiippat leat váldojuvvon LUOTI-kártema materiálas, mii sáhttá dagahit váilevašvuođaid Natura-tiippaid dieđuin; |
| esim. puustoisten soiden tiedot ovat puutteelliset ja luontotyyppiä Pikkujoet ja purot (3260) ei ole Metsähallituksen tietokannassa. |
omd. muorrajekkiid dieđut leat váilevaččat ja luondotiipa Jogažat ja ádjagat (3260) ii leat Meahciráđđehusa diehtovuođus. |
| voi sisältää yksityismaita, joilta ei ole inventointitietoja, tai alueita, jotka eivät täytä direktiivin minkään luontotyypin määritelmää. |
"Eará go direktiivva luondotiipii" sáhttet gullat priváhtaeatnamat, main eai gávdno inventerendieđut dahje guovllut, mat eai deavdde direktiivva mange luondotiippa meroštallama. |
| Luontotietojen karttumisen vuoksi osa esitetyn taulukon tiedoista poikkeaa Natura-tietokannasta. |
Luondodieđuid lassáneami dihte oassi ovdanbukton tabealla dieđuin spiehkastit Natura-diehtovuođus. |
| Siten nykyisin alueelta tunnetut neljä luontotyyppiä, Runsaslajiset kuivat ja tuoreet niityt* (6270), Huurresammallähteet* (7220), Letot (7230) ja Tuntureiden vyörysoraikot ja lohkareikot (8110), eivät ole alueen suojeluperusteena. |
Nuba dán áigge dán guovllus dovdojuvvon njeallje luondotiippa, Šládjarikkis goike ja lákta niittut* (6270, Ritnesámelgáldut* (7220), Vujohatjeakkit (7230) ja Duoddariid čievrafierramat ja ráššat (8110), eai leat dán guovllu suodjalanággan. |
| Vesipuitedirektiivin suojelualuerekisterin alueilla erityisenä tavoitteena on lisäksi vesiluontotyyppien sekä niistä riippuvaisten eliölajien suojelu. |
Čáhcerápmadirektiivva suodjalanguovloregistara guovlluin erenoamáš ulbmilin lea dasa lassin suodjalit čáhceluondotiippaid ja dain sorjavaš ealánšlájaid. |
| Vesiluontotyyppejä ovat mm. tulvametsät, tunturijoet ja purot. |
Čáhceluondotiippaide gullet ee. dulvevuovddit, duottarjogat ja ádjagat. |
| Kaikki kuviot yhteensä 71 360 |
Buot govvosat oktiibuot 71 360 |
| Yhteenveto Valtaosa Kevon Natura-alueen pinta-alasta on tunturikankaita, joiden edustavuus on arvioitu joko erinomaiseksi tai ei merkittäväksi. |
Čoahkkáigeassu Eanaš oassin Geavu Natura-guovllu viidodagas leat duottarguolbanat, maid mihtilmasvuohta lea árvvoštallon juogo ´erenoamážin´ dahje ´ii mearkkašahttin´. |
| Tunturikoivikoiden edustavuus on heikentynyt alun perin mittarituhojen vuoksi, ja tunturikoivikot ovat muuttuneet tunturikankaiksi. |
Lagešvuvddiid mihtilmasvuohta lea fuotnánan álgoálggus lastamáhtoroasuid dihte, ja lagešvuovddit leat šaddan duottarguolbban. |
| Säilyneet tunturikoivikot ovat edustavuudeltaan erinomaisia, mikä tarkoittaa, että niiden ominaispiirteet ovat säilyneet. |
Seilon lagešvuovddit leat mihtilmasvuođa dáfus erenoamážat, mii oaivvilda dan ahte daid mihtilmasvuođat leat seilon. |
| Luontaisesti pienialaisetkin luontotyypit ovat tärkeitä, kuten esim. alueen lähteet ja letot, vyörysoraikot sekä niityt, sillä ne ylläpitävät elinympäristölle ominaista lajistoa. |
Iešlági dáfus smávvalágange luondotiippat leat dehálaččat, dego omd. guovllu gáldut ja vujohatjeakkit, čievrafierramat ja niittut, dasgo dat leat bajásdoallamin eallinbirrasii mihtilmas šlájaid. |
| Maastossa inventoidun pinta-alan osuus on pieni, mikä aiheuttaa epävarmuutta erityisesti pienialaisten luontotyyppien todellisista pinta-aloista. |
Báikki alde inventerejuvvon viidodaga ossodat lea uhcci, mii dagaha eahpesihkkarvuođa erenoamážit smávvalágan luondotiippaid duođalaš viidodagain. |
| Luonnonpuistosta suurin osa on tunturikankaita ja -koivikoita, ainoastaan Kevojokilaaksossa on erillinen mäntymetsäalue. |
Luonddumeahcis eanašin leat duottarguolbanat ja lagešvuovddit, dušše Geavu siste lea sierra beahcevuovdeguovlu. |
| Laajempia suoalueita on muun muassa Vuokojärven (Vuogojávri) ja Sávzajávrin ympäristössä. |
Viidáset jeaggeguovllut leat earret eará Vuogojávrri ja Sávzajávrri birrasiin. |
| Puiston läpi virtaa Kevojoki (Geavvu) rotkolaaksossa, jonka seinämät ovat paikoin yli 100 metriä korkeat. |
Luonddumeahci čađa golgá Geavvu ávžžis, man heaŋggovielttit leat báikkuid badjel 100 mehtera alu. |
| Kevojokeen laskevissa sivujoissa on muutamia hienoja putouksia, joista kuuluisin on Fiellun putous (Fiellogorži). |
Gevvui luoiti oalgejogain lea soames fiinna gorži, main beakkáneamos lea Fiellojohgorži. |
| Kuva 3. |
Govva 3. |
| Luontodirektiivin luontotyypit |
Luondodirektiivva luondotiippat |
| Valtaosa alueesta kuuluu luontotyyppiin tunturikankaat. |
Eanaš oassi guovllus gullá luondotiipii duottarguolbanat. |
| Pienialaisimmat luontotyypit eivät erotu kartalta. |
Smávimus luondotiippat eai oidno kárttas. |
| © Metsähallitus 2017, © Suomen ympäristökeskus 2017, © Karttakeskus, Lupa L5293, © Maanmittauslaitos 1/MML/17. |
© Meahciráđđehus 2017, © Suoma birasguovddáš 2017, © Karttakeskus, Lupa L5293, © Maanmittauslaitos 1/MML/17. |
| Kuva 4. Luontodirektiivin luontotyyppien edustavuus ja hyönteistuhojen alue. |
Govva 4. Luondodirektiivva luondotiippaid mihtilmasvuohta ja divreroasuid guovlu. |
| Tunturimittareiden mm. 1960-luvun sijoittuneen massaesiintymisen aiheuttamia tunturikoivikkotuhoja on laajalla alueella Kevon luonnonpuistossa. |
Omd. 1960-logus ledje valjis lastamáđut, mat duššadedje viidát lagešvuvddiid Geavu luonddumeahcis. |
| Kuvan mittarituhot on arvioitu Ylä-Lapin luontokartoitushankkeessa vuosina 1997–1998. |
Gova lastamáhtoroasut leat árvvoštallon Davvi-Lappi luondokártenfitnus jagiid 1997—1998. |
| Kuvassa luontotyypin II edustavuus peittää luontotyypin I edustavuuden. |
Govas luondotiippa II mihtilmasvuohta gokčá luondotiippa I mihtilmasvuođa. |
| © Metsähallitus 2017, © Suomen ympäristökeskus 2017, © Karttakeskus, Lupa L5293, © Maanmittauslaitos 1/MML/17. |
© Meahciráđđehus 2017, © Suoma birasguovddáš 2017, © Karttakeskus, Lupa L5293, © Maanmittauslaitos 1/MML/17. |
| Vastuuprosessi Luonnonsuojelu Kartta Ei karttaa |
Vástoproseassa Luonddusuodjaleapmi Kárta Ii kárta |
| Lomakkeen tarkoituksena on antaa kuva suunnittelualueen keskeisistä lajistoarvoista sekä tuoda esiin lajiston piirteitä, jotka on huomioitava alueen hoidon ja käytön suunnittelussa. |
Skovi ulbmilin lea govvidit plánenguovllu guovddáš šládjaárvvuid ja ovdanbuktit šlájaid iešvuođaid, mat galget váldojuvvot vuhtii guovllu dikšuma ja geavaheami plánemis. |
| Sama laji voi sisältyä useampaan luokitukseen: esimerkiksi useat uhanalaiset lajit ovat myös direktiivilajeja. |
Seamma šládja sáhttá gullat eanet go ovtta juogustanluohkkái: ovdamearkka dihte moanat áitojuvvon šlájat leat maiddái direktiivašlájat. |
| Kaikissa lajiryhmissä yksikkönä on ryhmään kuuluvien, alueella esiintyvien lajien kpl-määrä. |
Buot šládjajoavkkuin ovttadahkan lea jovkui gullevaš, guovllus gávdnojeaddji šlájaid stuhkkamearri. |
| Natura-aluekohtaiset tarkemmat tiedot lajeista esitetään tarvittaessa liitteessä. |
Natura-guvlui guoskevaš dárkilet dieđut šlájain ovdanbuktojuvvojit dárbbu mielde čuvvosis. |
| Luokitus Linnut Muut selkärankaiset Selkärangattomat Putkilokasvit Itiökasvit Sienet Erityisesti suojeltavat lajit (e) - - Muut uhanalaiset lajit (u) (pois lukien e-lajit, sisältää CR-, EN- ja VU-lajit) 4 5 13 26 Silmälläpidettävät lajit (NT) Alueellisesti uhanalaiset lajit (RT) - - - Lajit, joiden suojelemiseksi osoitetaan Natura-alueita (luontodirektiivin liite II, lintudirektiivin liite I) 32 5 - Lajit, jotka edellyttävät tiukkaa suojelua, ja joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty (luontodirektiivin liite IV) |
Juogusteapmi Lottit Eará riggeeallit Rikkeheamit Bohccešattut Iđusšattut Guobbarat Erenoamážit suodjalanvuloš šlájat (es) - - Eará áitojuvvon šlájat (á) (earret es-šlájaid, sisttisdoallá CR, EN ja VU šlájaid) 5 13 Dárkonvuloš šlájat (NT) Guvllolaččat áitojuvvon šlájat (RT) - - - Šlájat, maid suodjalan dihte čujuhuvvojit Natura-guovllut (luondodirektiivva čuovus II, loddedirektiivva čuovus I) 32 5 1 5 2 - Šlájat, mat galget bures suodjaluvvot ja maid lassánan- ja vuoiŋŋastansajiid ii oaččo duššadit dahje muđui bilidit (luondodirektiivva čuovus IV) |
| Vierasperäiset tai haitallisesti runsastuneet lajit Lajistotietoa Tiedot linnuista ja nisäkkäistä ovat kohtuulliset ja lajisto tunnetaan hyvin, mutta tieto yksilömääristä on heikompi. |
Vierrošlájat dahje liiggás laskan šlájat Šládjadieđut Lottit ja njiččehasat dovdojuvvojit viehka bures ja šlájat dovdojuvvojit bures, muhto oktagasmearit dovdojuvvojit fuonibut. |
| Kevo on monen vähälukuisen tai harvinaisen pohjoisen lajin tärkeimpiä esiintymisalueita Suomessa. |
Geavvu lea máŋgga hárvenaš davvišlája okta deháleamos gávdnonguovlluin Suomas. |
| Linnustollisesti arvokkainta aluetta on Kevon kanjonin alue, jolle myös retkeily alueella keskittyy. |
Lottiid dáfus mávssoleamos guovlu lea Geavvorokki birrasat, gos maiddái buot eanemus vánddardit dán guovllus. |
| Nykyisen reitin käytöstä ei ole todettu merkittävää haittaa lintujen pesinnälle, mutta asiaa on seurattava säännöllisesti ja tarvittaessa ryhdyttävä haittaa vähentäviin toimenpiteisiin. |
Dálá johtolaga geavaheami eai leat fuobmán báljo čuohcit lottiid bessemii, muhto ášši galgá čuvvojuvvot jeavddalaččat ja dárbbu mielde galgá geahpedišgoahtit heajos váikkuhusaid. |
| Suunniteltaessa mahdollisia uusia reittejä tai palveluvarustusta asia on erityisesti huomioitava. |
Jos plánejuvvojit vel ođđa johtolagat dahje bálvalanrusttegat, de dát ášši galgá erenoamážit váldojuvvot vuhtii. |
| Kevon selkärangaton eläinlajisto tunnetaan melko huonosti. |
Geavu rikkeheamit dovdojuvvojit viehka funet. |
| Huonon tietämyksen osoittajina voi pitää perhosia, koska alueelta on havaittu vain muutamia Punaisen kirjan perhoslajeja (liite 2). |
Erenoamážit beaivelottit dovdojuvvojit funet, dasgo guovllus lea áicojuvvon dušše soames, Rukses girjji beaiveloddešládja (Čuovus 2). |
| Esimerkiksi pinta-alaltaan paljon pienemmiltä Saanan ja Mallan alueilta vastaavia lajeja tunnetaan useita kymmeniä. |
Ovdamearkka dihte ollu gáržžit Sáná ja Málla guovlluin dát seamma šlájat dovdojuvvojit máŋgalogi. |
| Perustuen siihen, mitä Kevon kasveista ja luontotyypeistä tiedetään, voidaan olettaa, että Kevon luonnonpuistolla on suuri merkitys myös hyönteislajistolle. |
Dan vuođul mii Geavu šattuin ja luondotiippain dál dihttojuvvo, sáhttá navdit ahte Geavu luonddumeahcci mearkkaša ollu maiddái divrešlájaide. |
| Kevojoessa lohen levinneisyysalueen ylärajaksi on määritetty Fiellujokisuu ja Tsarsjoessa Linkinjokisuu (Asetus 405/1990 Tenojoen kalastuspiirin sivuvesistöjen kalastussäännöstä). |
Geavus luosa leavvanguovllu badjerádjin lea meroštallon Fiellogahjoganjálbmi ja Čársejogas Liŋkinjohnjálbmi (Ásahus 405/1990 Deanu guolástanbire oalgečázádagaid guolástannjuolggadusas). |
| Lohella on geneettisesti eriytyneet lohikannat Kevojoessa ja Tsarsjoessa. |
Luosas leat genetihkalaččat sierranan luossanálit Geavus ja Čársejogas. |
| Geneettisen tutkimuksen perusteella Tenojoen vesistössä, sekä pääuomassa että sivujoissa, on yli 30 erilaista lohikantaa, joiden säilyminen ja hyvinvointi on ensisijaista lohen monimuotoisuuden ylläpitämiseksi. |
Genetihkalaš dutkamuša vuođul Deanu čázádagas, sihke váldojohkarokkis ja oalgejogain, gávdnojit badjel 30 sierralágan luossanáli, maid seailuma ja buorredili bajásdoallu lea erenoamáš dehálaš luosa máŋggahápmásašvuođa bajásdoallan dihte. |
| (Lähde ks. RKTL:n lausunto liitteessä 6B). |
(Gáldu gč. FGDLa cealkámuša čuvvosis 6B). |
| Alueella esiintyy erityisen paljon uhanalaisia kasvilajeja, joilla on koko Suomessa vähän tiedossa olevia kasvupaikkoja. |
Guovllus gávdnojit erenoamáš ollu áitojuvvon šaddošlájat, main eai dieđe oppa Suomas nu galle šaddansaji. |
| Kevon luonnonpuisto on elinympäristöiltään monimuotoista seutua ja alueella on erityisen arvokas kallioiden lajisto. |
Geavu luonddumeahcci lea eallinbirrasiid dáfus máŋggahápmásaš guovlu ja guovllus gávdnojit erenoamáš mávssolaš báktešlájat. |
| Putkilokasvit: Tärkeimpiä putkilokasvilajeja Kevon luonnonpuistossa ovat erityisesti suojeltaviksi luokitellut arnikki (Arnica angustifolia) (2 havaintopaikkaa) ja pahta Crepis tectorum subsp. |
Bohccešattut: Deháleamos bohccešaddošlájaide Geavu luonddumeahcis gullet erenoamážit suodjalanvuložin juogustuvvon arnihkka (Arnica angustifolia) (2 áicansaji) ja báktesmierra (Crepis tectorum subsp. |
| nigrescens) (1 havaintopaikka). |
nigrescens) (1 áicansadji). |
| Arnikin kasvupaikat ovat vaikeakulkuisia, joten kuluminen ei ole uhkana. |
Arnihka šaddansajit leat rámšesajiin, ja nuba gollan ii leat daid áitimin. |
| Keräily on myös epätodennä Satunnaistekijät, kuten kallion lohkeaminen ja lohkarevyöry, voivat kuitenkin hävittää pienen esiintymän. |
Daid eai várra maiddái čoakke, dasgo šaddansajit eai leat bálgáid guoras. Soaittáhatdahkkit, dego bávtti laigan ja bákteuđas sáhttet goittotge duššadit smávva gávdnonsaji. |
| Pahtakelttoa uhkaavat kasvupaikan umpeutuminen ja satunnaiset tekijät, jotka saattavat hävittää pienen esiintymän. |
Báktesmiera leat áitimin šaddansaji oktiigiellan ja soaittáhatdahkkit, mat sáhttet duššadit smávva gávdnonsaji. |
| Suomesta lajia tavataan lisäksi ainoastaan Oulangalla. |
Suomas šlája sáhttá deaivat dasa lassin dušše Oulankas. |
| Uhkatekijänä satunnaistekijöiden lisäksi on mahdollinen maastoliikenne. Tuoksualvejuuren (Dryopteris fragrans) (46 paikkaa) esiintymät Utsjoella ovat ainoat Suomessa ja koko Euroopan unionin alueella. |
Báktes (Saxifraga hirculus) šaddansadji Geavus lea Suoma davimus ja áidna Oh Dryopteris fragrans) (46 saji) gávdnonsajit Ohcejogas leat áidna sajit Suomas ja oppa EU:a siste. |
| Lähes kaikki lajin kasvupaikat ovat Kevon luonnonpuiston alueella. |
Measta buot šlája šaddansajit leat Geavu luonddumeahcis. |
| Kasvupaikat ovat vaikeakulkuisia, joten uhkana on ainoastaan mahdollikeltto (köistä, koska kasvupaikat ovat syrjässä poluilta. kelttopaikalla on pyritty estämään heinittymistä nyhtämällä heinää vuosittain 2002 lähtien. |
Šaddansajit leat rámšosajiin, ja nuba áittan lea dušše vejolaš dálkkádatmierrasajis leat geahččalan hehttet eatnama suoidnuma nu, ahte leat jahkásaččat gavvojuvvon suoinnit 2002 rájes. |
| Pahtakeltto on mukana Helsingin kasvimuseon vetämässä ns. Escape-LIFEhankkeessa. |
Báktesmierra lea mielde Helssega šaddomusea láidestan ng. Escape-Life-fitnus. |
| Aikaisemmin paikalta on kerätty pahtakelton siemeniä Oulun yliopiston puutarhalle. |
Ovdal dákko leat čoggojuvvon báktesmiera siepmanat Oulu allaoahpahaga šaddogárdái. |
| Kesällä 2014 tehdään palautus, jolloin siemeniä ja taimia istutetaan sopiviin paikkoihin nykyisen esiintymän lähistölle. |
Geassit 2014 siepmanat máhcahuvvojit, goas siepmanat ja ođjjut gilvojuvvojit vuogas sajiide dálá gávdnonsaji lahkosiidda. |
| Lettorikonnen ilmastonmuutos. |
Jeaggenartticejoga gielddas. |
| Itiökasvit (sammalet): Ruostetyvisammal (Bryoerythrophyllum ferruginascens, EN, 2 paikkaa), rotkohiippasammal (Orthotrichum laevigatum, CR, 1 paikka) ja pärske Schistidium subjulaceum, EN, 1 paikka) tunnetaan Suomesta ainoastaan Kevolta. |
Iđusšattut (sámmálat): Ruostamáttasámil (Bryoerythrophyllum ferruginascens, EN, 2 saji), ávžecuipesámil (Orthotrichum laevigatum, CR, 1 sadji) ja boršebák Schistidium subjulaceum, EN, 1 sadji) dovdojuvvojit Suomas dušše Geavus. |
| Pahdoille ei näillä näkymin kohdistu mitään erityisiä ihmistoiminnan uhkia. |
Bávttiide eai ná orošii čuohcimin olbmodoaimmat. |
| Uhanalaisuusarvioinnissa arvioitiin kaikille lajeille uhkiksi satunnaistekijät ja ilmastonmuutos. |
Áitatvulošvuođaárvvoštallamis árvvoštallojedje buot šlájaide áittan soaittáhatdahkkit ja dálkkádatrievdan. |
| paasisammal ( |
tesámil ( |
| Monien lajien ainoat Inarin Lapin tunnetut kasvupaikat ovat Kevolla: mm. pohjanväkäsammal (Campylium laxifolium, EN, 1 paikka/Suomessa yhteensä 7), kolusammal (Coscinodon cribrosus, EN, 1/13), harmokivisammal (Grimmia donniana, VU, 3/14), kuparikiisusammal (Mielichhoferia mielichhoferiana, CR, 1/2), pahtakinnassammal (Scapania crassiretis, EN, 1/14), napakinnassammal (Scapania spitsbergensis, EN, 7/14), kalkkilapiosammal (Tortula mucronifolia, EN, 2/8). |
Máŋggaid šlájaid áidna šaddansajiid Anára Lappis dihtet gávdnot Geavus: ee. davviroahkkesámil (Campylium laxifolium, EN, 1 sadji/Suomas oktiibuot 7), ádjásámil (Coscinodon cribrosus, EN, 1/13), ránesgeađgesámil (Grimmia donniana, VU, 3/14), veaikegiisesámil (Mielichhoferia mielichhoferiana, CR, 1/2), báktegisttasámil (Scapania crassiretis, EN, 1/14), náhpegisttasámil (Scapania spitsbergensis, EN, 7/14), gálkagoaivosámil (Tortula mucronifolia, EN, 2/8). |
| Pahdalla tai muilla jyrkillä tai vaikeapääsyisillä kivi- tai mineraalipinnoilla kasvavia lajeja ovat Coscinodon, Mielichhoferia, Scapania:t ja Tortula mucronifolia. |
Bávtti alde dahje heŋguin dahje rámšosajiid geđggiid dahje minerálaid alde šaddi šlájaide gullet Coscinodon, Mielichhoferia, Scapania:t ja Tortula mucronifolia. |
| Campylium laxifolium kasvaa letolla Kevojoen varrella rinteessä ja kärsii mahdollisesta maastoliikenteestä. |
Campylium laxifolium šaddá vujohatjeakkis Geavu siste vielttis ja dasa čuozášii vejolaš meahccejohtalus. |
| Ei ole ongelma tällä hetkellä. |
Aiddo dál eai leat váttisvuođat. |
| Puolet koko Suomen havaintopaikoista on Kevolla: pohjannuijasammal (Meesia hexasticha, EN, 4/8), Scapania spitsbergensis. |
Bealli oppa Suoma áicansajiin leat Geavus: davvešlubbosámil (Meesia hexasticha, EN, 4/8), Scapania spitsbergensis. |
| Kevolla on merkittävä rooli näiden ja edellisissä kappaleissa mainittujen lajien kannalta (vähintään) koko Suomen mittakaavassa. |
Geavvu mearkkaša hui ollu dáid ja ovddit loguin máinnašuvvon šlájaide (goittot) Suoma perspektiivvas geahčadettiin. |
| Meesia kasvaa joenvarsisoraikoilla, joissa vesi ja jää jatkuvasti muokkaavat rantaa. |
Meesia šaddá johkaguoraid čievrasasajiin, main čáhci ja jiekŋa dađistaga hábmejit gátti. |
| Kevolla on erittäin runsaasti oranssinsävyistä rauta- tai kuparikiisupitoista kivilajia. |
Geavus leat erenoamáš valjis oránšalágan ruovde- dahje veaikegiissis čohkiidan geađgešlájat. |
| Näillä kivilajeilla eläviä tyypillisiä uhanalaisia lajeja Kevolla ovat mm. Coscinodon cribrosus, Mielichhoferia mielichhoferiana ja Grimmia donniana. |
Áitojuvvon tiipašlájaide Geavus gullet ee. Coscinodon cribrosus, Mielichhoferia mielichhoferiana ja Grimmia donniana. |
| On hyvin mahdollista, että niitä esiintyy Kevolla enemmänkin, koska tarjolla olevan kasvualustan määrä on valtaisa. |
Lea hui vejolaš ahte dakkárat gávdnojit Geavus eanetge, dasgo vuogas sajit leat valjis. |
| Myös Hypnum -suvun uhanalaisten sammallajien (vuoripalmikkosammal H. callichroum VU, pohjanpalmikkosammal H. hamulosum VU, vuomapalmikkosammal H. holmenii NT, tundrapalmikkosammal H. plicatulum VU, taigapalmikkosammal H. subimponens VU) havaintopaikoista huomattavan suuri osuus on Kevolta. |
Maiddái Hypnum -soga áitojuvvon sámelšlájaid (várregiesáldatsámil H. callichroum VU, davvegiesáldatsámil H. hamulosum VU, vuopmegiesáldatsámil H. holmenii NT, duottargiesáldatsámil H. plicatulum VU, taigagiesáldatsámil H. subimponens VU) áicansajiin oalle stuorra ossodat lea Geavus. |
| H. plicatulum in ainut tuore keruu koko Suomesta on Kevolta (2011). |
H. plicatulum a leat gieskan čoaggán Suomas dušše Geavus (2011). |
| Kaikki kasvavat pahdoilla ja lienevät siellä aika turvassa. |
Buot šaddet bávttiid alde ja dáidet leat doppe viehka buori dorvvus. |
| Ilmastonmuutos lähinnä uhkana. |
Dálkkádatrievdan lea vuosttažettiin áitimin. |
| Lisätietoa Lohi ei ole mukana yllä olevassa taulukossa sarakkeessa luontodirektiivin II muut selkärankaiset. |
Lassedieđut Luossa ii leat mielde bajábeale tabeallas čuolddas luondodirektiivva II eará riggeeallit. |
| Lohi on direktiivilaji (Lu II), mutta Suomi on saanut sitä koskevan poikkeaman eli Suomen ei tarvitse perustaa lajin suojelemiseksi Natura 2000 -alueita. |
Luossa lea direktiivašládja (LU II), muhto Suopma lea ožžon dasa guoskevaš spiehkastatlobi dahjege Suopma ii dárbbaš vuođđudit šlája suodjalan dihte Natura 2000 -guovlluid. |
| Voimassa on luontodirektiivin liite V, eli hyödyntäminen ei saa vaarantaa lajin suojelutasoa. |
Fámus lea luondodirektiivva čuovus V, dahjege ávkinatnin ii oaččo čuohcit šlája suodjalandássái. |
| Lajistotaulukot ovat liitteessä 2. |
Šládjatabeallat leat čuvvosis 2. |
| Vastuuprosessi Luonnonsuojelu Kartta Kuva 5. Kulttuuriperintökohteet |
Vástoproseassa Luonddusuodjaleapmi Kárta Govva 5. Kulturárbečuozáhagat |
| Selite Kulttuuriperinnön nykytilakuvaus käsittää suunnittelualueen maisema-arvojen sekä rakennusperinnön ja arkeologisten kohteiden kuvauksen. |
Čilgehus Kulturárbbi dálá dili govvideapmái gullá plánenguovllu duovddaárvvuid ja huksenárbbi ja arkeologalaš čuozáhagaid govvideapmi. |
| sen tavoitteena on tunnistaa suunnittelualueen keskeiset kulttuuriperintöarvot. |
Govvideami ulbmi lin lea identifiseret plánenguovllu guovddáš kulturárbeárvvuid. |
| Alueen kuvaus, maisema Kevon luonnonpuisto sijaitsee Peräpohjolan–Lapin maisemamaakunnassa ja siellä Pohjois-Lapin tunturiseudulla. |
Guovllu govvideapmi, duovdda Geavu luonddumeahcci lea Peräpohjola-Lappi duovddaeanagottis ja doppe Davvi-Lappi duottarguovllus. |
| Alueella ei ole UNESCO:n maailmanperintökohteita. |
Guovllus eai leat UNESCO máilmmiárbečuozáhagat. |
| Luonnonpuiston pohjoisosasta pieni osa kuuluu Utsjoen laakson valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen. |
Luonddumeahci davágeahčen oasáš gullá Ohcejohleagi riikkadásis mávssolaš duovddaguvlui. |
| Alueella ei ole kansallismaisemiin, maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin luokiteltuja kohteita eikä luonnonsuojelulain mukaisia maisema-alueita. |
Guovllus eai leat álbmotduovdagiidda, eanagotti dásis dahje báikkálaččat mávssolaš duovddaguovlluide juogustuvvon čuozáhagat eaige luonddusuodjalanlágas daddjojuvvon duovddaguovllut. |
| Todennäköisesti syrjäisen sijainnin takia Kevon luonnonpuiston maisemat eivät ole nousseet virallisiin luokituksiin. |
Várra daid boaittobealesajádaga dihte Geavu luonddumeahci duovdagat eai leat beassan virggálaš juogustemiide. |
| Todellisuudessa erityisesti Kevojoen rotkolaakson maisema on henkeäsalpaavan upea. |
Erenoamážit Geavvorokki birrasat leat goittotge hirbmat fiidnát. |
| Alueen kuvaus, rakennusperintö ja arkeologia Metsähallituksen Lapin luontopalvelut on tehnyt Kevon luonnonpuiston reittien lähiympäristössä kulttuuriperintökohteiden inventoinnin. |
Guovllu govvideapmi, huksenárbi ja arkeologiija Meahciráđđehusa Lappi luonddubálvalusat lea inventeren Geavu luonddumeahci johtolagaid lahkosiin kulturárbečuozáhagaid. |
| Sen lisäksi etenkin Helsingin yliopiston tutkijat ovat tehneet puistossa arkeologisia inventointeja ja tarkastuksia. |
Dasa lassin erenoamážit Helssega allaoahpahaga dutkit leat dahkan luonddumeahcis arkeologalaš inventeremiid ja dárkkistemiid. |
| Lapin ympäristökeskuksen Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi -hankkeessa on myös tarkastettu joitain alueen kulttuuriperintökohteita. |
Lappi birasguovddáža Lappi kulturbirrasat oahpisin -fitnus leat maiddái guorahallon guovllu muhtun kulturárbečuozáhagat. |
| Varsinaista rakennusperintökohteiden inventointia ei ole tehty. |
Ieš huksenárbečuozáhagat eai leat gal inventerejuvvon. |
| Kevon luonnonpuistosta on vielä laajat alueet kokonaan inventoimatta, ja alueelta löytyy varmasti tulevaisuudessa vielä runsaasti erilaisia kulttuuriperintökohteita. |
Geavu luonddumeahcis leat vel viiddis guovllut ollásit inventerekeahttá, ja guovllus gávdnojit sihkkarit boahtteáiggis vel valjis sierralágan kulturárbečuozáhagat. |
| Kevon luonnonpuistossa on vain vähän rakennuksia. |
Geavu luonddumeahcis eai leat galle vistti. |
| Autiotupia on kaksi, joista Kuivin (Guivi) autiotupa on rakennettu 1972 ja Madjoen (Madjohka) tupa 1964. Niiden lisäksi Kevojoen (Geavvu) lähellä on kolme Metsähallituksen huoltotupaa (rakennettu 1967–1991). |
Ávdinstobut leat guokte, main Guivvi ávdinstohpu lea huksejuvvon 1972:s ja Mádjoga stohpu 1964:s. Dasa lassin Geavu lahkosiin leat Meahciráđđehusas golbma fuolahusstobu (huksejuvvon 1967 – 1991). |
| Luonnonpuiston sisällä olevilla yksityismailla on muutamia rakennuksia, Vuokojärvellä (Vuogojávri) on luontaiselinkeinolain mukainen tukikohta ja Fállát-tunturilla paimentopaikalle rakennettu paimentokämppä. |
Luonddumeahci siste priváhta eatnamiin lea soames visti, Vuogojávrris lea luondduealáhuslágas oaivvilduvvon doarjjabáiki ja Fálláin lea guođohanbáikái huksejuvvon guođohangámpá. |
| Näiden lisäksi alueella on siellä täällä turvekammeja sekä niiden raunioita. |
Dasa lassin guovllus leat duokkot dákko lavdnjegámmet ja daid bázahusat. |
| Kevon luonnonpuistossa ei ole asetuksella tai rakennusperinnön suojelulailla suojeltuja eikä Metsähallituksen ja Museoviraston välisellä sopimuksella varjeltuja rakennuksia. |
Geavu luonddumeahcis eai leat ásahusa vuođul dahje huksenárbbi suodjalanlága vuođul suodjaluvvon eaige Meahciráđđehusa ja Musealágádusa gaskasaš soahpamuša vuođul suodjaluvvon visttit. |
| Siellä ei ole myöskään valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. |
Doppe eai leat maiddái riikkadásis mearkkašahtti huksejuvvon kulturbirrasat. |
| Myöskään maakuntakaavassa ei ole osoitettu alueella olevan valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seutukunnallisesti arvokkaita kulttuuriperintökohteita (muinaisjäännöksiä tai rakennusperintökohteita). |
Maiddái eanagoddeláva mielde guovllus eai leat riikkadásis, eanagotti dásis dahje guovlogotti dásis mávssolaš kulturárbečuozáhagat (dološbázahusat dahje huksenárbečuozáhagat). |
| Luonnonpuistosta tunnetaan 82 Museoviraston ylläpitämässä muinaisjäännösrekisterissä olevaa kiinteää muinaisjäännöskohdetta ja seitsemän löytöpaikkaa. |
Musealágádus bajásdoallá dološmuitoregistara, ja luonddumeahcis dihtet gávdnot 82 dán registarii gullevaš giddes dološbázahusčuozáhaga ja čieža gávdnonsaji. |
| Niiden lisäksi Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden vuoden 2011 inventoinnissa löydetyistä kohteista rekisteriin on merkitsemättä vielä 18 kiinteää muinaisjäännöstä. |
lassin Meahciráđđehusa Lappi luonddubálvalusaid inventeremis (jagis 2011) gávdnojuvvon čuozáhagain registarii leat vel merkekeahttá 18 giddes dološbázahusa. |
| Myös Luontopalveluiden inventoinnissa löydetyt kohteet on laskettu jäljempänä olevassa taulukossa muinaisjäännösrekisterin kohteisiin. |
Maiddái luonddubálvalusaid inventeremis gávdnojuvvon čuozáhagat leat lohkkojuvvon maŋŋelis leahkki tabeallas dološbázahusregistara čuozáhagaide. |
| Kesällä 2013 alueelta on ilmoitettu löytyneen 11 purnua lisää. |
Geassit 2013 guovllus gávdnojedje vel 11 bora lasi. |
| Löydöt tarkistetaan tulevina kesinä, joten niitä ei ole vielä lisätty taulukkoon. |
Gávdnosat dárkkistuvvojit dáid boahttevaš gesiid áigge ja nuba dat eai leat vel lasihuvvon tabellii. |
| Alueen muinaisjäännökset voidaan jakaa eri-ikäisiin asuinpaikkoihin, pyyntikuoppakohteisiin, purnukohteisiin, kiviraaka-aineen työstö- ja hakupaikkoihin, seitoihin ja löytöpaikkoihin. |
Guovllu dološbázahusaid sáhttá juohkit sierraahkásaš orohagaide, bivdoroggečuozáhagaide, borračuozáhagaide, geađgemateriála ávnnastan- ja dearpansajiide, siiddiide ja gávnnusbáikkiide. |
| Muinaisjäännösten lisäksi alueelta löytyy myös muita kulttuuriperintökohteita, muun muassa kammien jäännöksiä, rajamerkkejä, kenttä ja veneenvetoreitti. |
Dološbázahusaid lassin guovllus gávdnojit maiddái eará kulturárbečuozáhagat, earret eará gámmiid bázahusat, rádjemearkkat, orohatgieddi ja fanasgeassinjohtolat. |
| Suurimman muinaisjäännösryhmän alueella muodostavat erilaiset asuinpaikat. |
Stuorámus dološbázahusjoavkun guovllus leat sierralágan orohagat. |
| Niitä ei ole ajoitettu, mutta vanhimmat ovat todennäköisesti peräisin jo kivikaudelta. |
Dat eai leat vel áigemeroštallon muhto boarrásepmosat dain leat várra juo geađgeáiggis. |
| Esihistoriallisena aikana elinkeinot säilyivät pohjoisessa tuhansia vuosia samankaltaisina ja siten myös asuinpaikat säilyivät pitkään toistensa kaltaisina. |
Ovdahistorjjálaš áigodaga áigge ealáhusat seilo davvin duháhiid jagiid seammasullasažžan ja ná maiddái orohagat sulastahtte guhká. |
| Kivikautiset ja varhaismetallikautiset (noin 9000 eaa. |
Geađgeáiggi ja árrametállaáiggi (sullii 9000 oKr. |
| –250/300 jaa.) asuinpaikat tunnistaa maastossa tavallisesti vain maaperässä havaittavista kiviesineistä tai niiden työstössä syntyneestä kivisilpusta. |
—250/300 mKr.) orohagaid sáhttá fuobmát dábálaččat dušše geađgedávviriin, mat leat eatnamis orohaga birrasiin dahje orohagaid sáhttá fuobmát geađgedávviriid ávnnasteamis báhcán geađgebázahusain. |
| Joskus maassa saattaa näkyä merkkejä myös tulisijoista tai asumistoiminnan tuloksena värjääntyneestä maasta. |
Muhtumin eatnamis sáhttet vuhttot maiddái dollasajit dahje eana sáhttá leat dakko báidnašuvvan ássama dihte. |
| Kevolla on myös myöhemmin, rautakaudella ja historiallisella ajalla käytössä olleita asuinpaikkoja, jotka ovat löytyneet useimmiten maassa vielä erottuvien tulisijojen perusteella. |
Geavus gávdnojit maiddái maŋŋelis, ruovdeáiggis ja historjjálaš áiggis adnojuvvon orohagat, mat leat gávdnon dábálaččat eatnamis vuhttojejeaddji dollasajiid vuođul. |
| Tulisijoja on erilaisia – rautakauden asuinpaikoilta on löytynyt suorakaiteen muotoisia liesilatomuksia, jotka on tulkittu kotien keskusliesiksi. |
Leat máŋggalágan dollasajit – ruovdeáiggi orohagain leat gávdnon njuolggočiegahasa hápmásaš oapmanbarddáldagat, mat sáhtášedje leat gođiid guovddášoapmanat. |
| Niitä nuorempia ovat permukkaliedet, joissa suorakaiteen muotoisen kivilatomuksen toisen tai molempien päätyjen kulmista lähtee kivijonot eli permukat, joilla on jaettu kota erilaisiin toiminnallisiin alueisiin. |
Ja dasto leat gávdnon nuorat bearpmetoapmanat, main njuolggočiegahasa hápmásaš geađgebarddáldaga nuppi dahje guktuid gežiid čiegain vulget geađgeráiddut dahjege bearpmehat, maiguin goahti lea juhkkojuvvon sierralágan doaimmaid várás. |
| Yleinen muinaisjäännösryhmä Kevolla ovat myös purnut eli kivikoihin tehdyt säilytyskuopat. |
Dábálaš dološbázahusjoavkun Geavus leat maiddái borat dahjege juovaid sisa goivojuvvon vurkkodanrokkit. |
| Niissä on arveltu säilötyn muun muassa pyynnissä saatua riistaa ja kalaa. |
Dain leat várra vurkkodan earret eará bivdojuvvon fuođđuid ja guliid. |
| Alueelta tunnetaan lisäksi joitain pyyntikuoppakohteita etenkin vesistöjen läheisiltä alueilta. |
Guovllus dihtet gávdnot dasa lassin bivdoroggečuozáhagaid erenoamážit čázádagaid lahkosiin. |
| Esimerkiksi Stuorra Bálddotjávrin ympäristössä on useita pyyntikuoppajärjestelmiä. |
Ovdamearkka dihte Stuorra Bálddotjávrri birrasiin leat moanat bivdoroggevuogádagat. |
| Kevolta on tiedossa kaksi seitakohdetta. |
Geavus dihtet gávdnot guokte sieidečuozáhaga. |
| Perimätieto tuntee esimerkiksi Kuivin (Guivi) pyhänä paikkana ja inventoinnissa tunturin rinteiltä onkin löytynyt useita uhrionkaloiksi tulkittuja rakenteita. |
Árbedieđuid mielde ovdamearkka dihte Guivvi atne bassi báikin ja inventeremis dan vilttiin leatge gávdnon moanat oaffaruššanhoallun navdojuvvon ráhkadusat. |
| Madjoen (Mádjohka) rannan Vulležiidgirku on Samuli Paulaharjun mainitsema palvospaikka. |
Mádjoga gátti Vulležiidgirku máinnaša Samuli Paulaharjun bálvvosbáikin. |
| Paulaharju kertoo myös muista alueella olevista palvospaikoista, mutta niiden tarkempaa sijaintia ei tiedetä. |
Paulaharju muitala maiddái guovllu eará bálvvosbáikkiin, muhto dál eai dieđe gokko dat aiddo ledje. |
| Vulležiidgirkun lähellä Čohkunája (ent. Čuorguanoja) olisi hänen mukaansa palvospaikka, samoin kuin Kevojoen (Geavvu) varrella Pietsän-kirhkku. |
Vulležiidgirku lahkosiid Čohkunája livččii su mielde bálvvosbáiki ja bálvvosbáiki livččii maiddái Pietsänkirhkku Geavu siste. |
| Kevon reitin varrella on muinaisjäännöksiä, jotka ovat kulumisvaarassa retkeilyn takia. |
Geavu johtolaga birrasiin leat dološbázahusat, mat sáhttet leat gollamin vánddardeami dihte. |
| Maanpinnan kuluminen ja kulumisalueen laajeneminen on joillakin kohteilla niin voimakasta, että se voi uhata muinaisjäännöksen säilymistä. |
Eanagiera gollá ja gollanguovlu viidu báikkuid nu sakka ahte dat sáhttá čuohcit dološbázahusa seailumii. |
| Näitä ovat asuinpaikat Njaggaljärvien rannalla (Njaggalajávrit 1 ja 2), Ristenašjávrien asuinpaikka ja pyyntikuopat (Ristenasjávri 1 ja 2) ja asuinpaikka Roajašjávrin tulipaikalla (Roajašjávri 1). |
Dákkárat leat Njaggaljávrriid gátti orohagat (Njaggalajávri 1 ja 2) sihke Ristenašjávrriid orohat ja bivdorokkit (Ristenašjávri 1 ja 2) ja Roajášjávrri dolastallanbáikki orohot (Roajášjávri 1). |
| (kohteiden nimet ja tiedot: Metsähallituksen REISKA-tietokanta) Kohteet |
(čuozáhagaid namat ja dieđut: Meahciráđđehusa REISKA-diehtovuođđu) Čuozáhagat |
| Maisema |
Duovdda |
| Luokka Kpl Nimi Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue, Utsjokilaakso Lisätietoja - |
Luohkká St Namma Riikkadásis mávssolaš duovddaguovlu, Ohcejohleahki Lassedieđut - Huksenárbi Luohkká st Namma |
| Lisätietoja - Arkeologiset kohteet Muut arkeologiset kohteet Muu kulttuuriperintö Tyyppi (muinaismuistorekisterikohde) Kpl Tyyppi (muut kohteet) Kpl Luokka Kpl Asuinpaikat 50 Asuinpaikat 11 - - Työ- ja valmistuspaikat (pyyntikuoppakohteet, poroaidat ja louhokset) Työ- ja valmistuspaikat (ve |
Lassedieđut - Arkeologalaš čuozáhagat Eará arkeologalaš čuozáhagat Eará kulturárbi Tiipa (dološmuitoregisttarčuozáhat) St Tiipa (eará čuozáhagat) St Luohkká St Orohagat 50 Orohagat 11 - - Bargo- ja ráhkadanbáikkit (bivdorokkit, boazoáiddit ja bolttohagat) Bargo- ja ráhkadanbáikkit |
| neenvetoreitti) - - Kivi- ja maarakenteet (purnut, kuopat ja rajamerkit) Kivi- ja maarakenteet (raja |
(fanasgeassinjohtolat) - - Geađge- ja eanaráhkadusat (borat, rokkit ja rádjemearkkat) Geađge- ja eanaráhkadusat |
| merkit ja kuopat) - - Palvonta- ja kulttikohteet 2 - - - - Muinaisjäännösryhmät 4 - - - - Löytöpaikat 7 - - - - Paikalliskulttuuri Muinaisjäännöksistä ja muista arkeologisista kohteista on usein vaikeaa tai mahdotonta sanoa, minkä ihmisryhmän jäljiltä ne ovat, mutta joitain muinaisjäännöstyyppejä pidetään saamelaista alkuperää olevina. |
(rádjemearkkat ja rokkit) - - Bálvalan- ja bálvvusbáikkit 2 - - - - Dološbázahusjoavkkut 4 - - - - Gávnnonsajit 7 - - - - Báikkálaškultuvra Dološbázahusain ja eará arkeologalaš čuozáhagain lea dávjá váttis dahje veadjemeahttun dadjat, man olmmošjoavkku bázahusat dat leat, muhto muhtun dološbázahustiippain jáhkket leat sámeduogáža. |
| Tällaisia ovat esimerkiksi myös Kevon luonnonpuistosta löytyneet suorakaiteen muotoiset liesilatomukset ja permukkaliedet. |
Dákkárat leat ovdamearkka dihte maiddái Geavu luonddumeahcis gávdnon njuolggočiegahasa hápmásaš oapmanbarddáldagat ja bearpmetoapmanat. |
| Saamelainen kulttuuriympäristö muodostuu sekä näkyvästä että näkymättömästä kulttuuriperinnöstä. |
Sámi kulturbiras čohkiida sihke oinnolaš ja oaidnemeahttun kulturárbbis. |
| Näkyvään osaan kuuluvat muinaisjäännökset, rakennusperintö ja elinkeinojen synnyttämät perinnemaisemat ja näkymättömään osaan maisemaan liittyvä henkinen perinne tai vaikkapa paikannimet. |
Oinnolaš oassái gullet dološbázahusat, huksenárbi ja ealáhusain bohciidan árbevierroduov dagat ja oaidnemeahttun oassái duovdagii guoskevaš vuoiŋŋalaš árbevierut dahje vaikkoba báikenamat. |
| Saamelaiset ovat siirtyneet pysyvään asumistapaan verraten myöhään, ja sitä ennen elintapa on ollut liikkuvaa, eikä siihen ole aina kuulunut pysyvien rakenteiden tekeminen. |
Sámit leat sirdásan fásta ássamii viehka maŋŋit. Dan ovdal sii lávejedje johtalit báikkis báikái eaige sii láven hukset bissovaš ráhkadusaid. |
| Käytetyt rakennusmateriaalit ovat olleet luonnosta saatuja, ja merkit asumisesta ovat usein maatuneet kokonaan lyhyessä ajassa. |
Adnojuvvon huksenmateriálat bohte luonddus, ja mearkkat ássamis leat dávjá eanaiduvvan ollásit viehka fargga. |
| Kevon luonnonpuistossakaan ei näin ole säilynyt merkkejä saamelaisten vanhemmasta asuintavasta kotien kivisiä keskusliesiä ja vanhimpien turvekammien pitkälle maatuneita jäännöksiä lukuun ottamatta. |
Geavu luonddumeahcisge eai vuhtto mearkkat sámiid boarráset ássamis earret gođiid geađgeoapmaniid ja boarráseamos lavdnjegámmiid measta juo oalát eanaiduvvan bázahusaid. |
| Alueen paikannimet kertovat meille kuitenkin sukupolvien takaisesta menneisyydestä. |
Guovllu báikenamat muitalit midjiide goittotge ovddit buolvvaid eallimis. |
| Nimistö ilmentää monella tavalla alueen luonnon ja käytön erityispiirteitä. |
Báikenamain bohtet máŋggaláhkai ovdan guovllu luonddu ja geavaheami mihtilmasvuođat. |
| Ilmari Mattus on selvittänyt Kevon saamelaista paikannimistöä. |
Ilmari Mattus lea čielggadan Geavu báikenamaid. |
| Luonnonpuiston vanhoista elinkeinoista kertovat monilta paikoilta löytyneet tunturipeurojen pyyntikuopat ja nykyisistä alueella olevat poroaidat. |
Luonddumeahci boares ealáhusain muitalit duokkot dákko gávdnon godderokkit ja dálá anus muitalit dán guovllu boazoáiddit. |
| Buortnajeaggin 1900-luvun alussa käytössä olleen poroaidan jäänteet on arvotettu muinaisjäännöskohteeksi. |
Buortnajeakkis lea leamaš 1900-logu álggus gárdi ja dan bázahusat leat árvvoštallon dološbázahussan. |
| Tunturipeurojen metsästys hiipui, kun siirryttiin pikkuhiljaa poronhoitoon. |
Goddebivdu mannagođii maŋás, go olbmot bargagohte bohccuiguin. |
| Poronhoito alkoi eri aikoina eri puolilla saamelaisaluetta. |
Bohccuiguin bargogohte sierra áiggiid sámeguovllus. |
| Vielä 1960-luvulla porot olivat ihmisen paimennuksessa lähes läpi vuoden, mutta moottorikelkkojen yleistyessä poronhoitotavat muuttuivat. |
Vel 1960-logus olbmot gehčče measta birra jagi bohccuideaset, muhto go mohtorigielkkát boahtigohte eanet ja eanet atnui, de boazodoallovuogit nuppástuvve. |
| Peuranpyynnin ja poronhoidon lisäksi luonnonpuiston alue on yhä tärkeää riekonmetsästys- ja kalastusaluetta. |
Goddebivddu ja boazodoalu lassin luonddumeahcci lea ainge dehálaš rievssatbivdo- ja guolástanguovlu. |
| Lisätietoja Kevon luonnonpuistossa ei ole kävijätutkimuksin tutkittu alueen kulttuuriperinnön merkitystä matkailijoille ja retkeilijöille. |
Lassedieđut Geavu luonddumeahcis ii leat galledeaddjidutkamušaiguin guorahallon guovllu kulturárbbi mearkkašupmi mátkkálaččaide ja vánddardeaddjiide. |
| Kuva 5. Kulttuuriperintökohteet |
Govva 5. Kulturárbečuozáhagat |
| Kevon luonnonpuiston alueella olevat kulttuuriperinnön kohteet (Museoviraston rekisteristä) ja viisi kohdetta, joilla maan kuluminen reitin varrella voi vaarantaa kohteen säilymisen. |
Geavu luonddumeahci kulturárbečuozáhagat (Musealágádusa registara mielde) ja vihtta čuozáhaga, main eatnama gollan johtolaga birrasiin sáhttá čuohcit čuozáhaga seailumii. |
| (Metsähallituksen REISKA-tietokanta). |
(Meahciráđđehusa REISKA-diehtovuođđu). |
| © Metsähallitus 2017, © Suomen ympäristökeskus 2017, © Karttakeskus, Lupa L5293, © Maanmittauslaitos 1/MML/17. |
© Meahciráđđehus 2017, © Suoma birasguovddáš 2017, © Karttakeskus, Lupa L5293, © Maanmittauslaitos 1/MML/17. |
| 7A Luonnon virkistyskäyttö: retkeily ja luontomatkailu |
7A Luonddu lustageavaheapmi: vánddardeapmi ja luondduturisma |
| Vastuuprosessi Luonnon virkistyskäyttö Kartta Kuva 6. Palveluvarustus |
Vástoproseassa Luonddu lustageavaheapmi Kárta Govva 6. Bálvalanrusttegat |
| Nykyisestä luonnon virkistyskäytöstä kuvataan retkeilyn ja luontomatkailun toimintaympäristöä, suunnittelualueen vetovoimaa ja merkitystä virkistyskäyttökohteena sekä nykyistä kysyntää, tarjontaa ja matkailun yhteistyötä. |
Luonddu dálá lustageavaheamis govviduvvojit vánddardeami ja luondduturismma doaibmabiras, plánenguovllu geasuhus ja mearkkašupmi lustageavahančuozáhahkan sihke dálá jearru, fálaldagat ja turismma ovttasbargu. |
| Kysyntätietoja ovat mm. tiedot käyntimääristä ja asiakastyytyväisyydestä. |
Jearrodieđuide gullet ee. dieđut galledeaddjimeriin ja áššehasaid duhtavašvuođas. |
| Tarjonnalla tarkoitetaan retkeilyreittien, rakenteiden ja rakennelmien määrää, kapasiteettia ja kuntoa. |
Fálaldagaiguin oaivvildit vánddardanjohtolagaid, ráhkadusaid ja rusttegiid meari, kapasitehtta ja dili. |
| Tavoitteena on analysoida palvelujen ja palveluketjujen toimivuutta asiakaslähtöisesti. |
Ulbmilin lea guorahallat bálvalusaid ja bálvalanvuogádagaid doaibmivuođa áššehasaid dáfus. |
| Toimintaympäristön kuvaus Kevon luonnonpuisto on Suomen luonnon kirkkaimpia helmiä. |
Doaibmabirrasa govvideapmi Geavu luonddumeahcci lea okta Suoma luonddu fiidnáseamos báikkiin. |
| Puiston perustamisen tarkoituksena on ollut Kevon kanjonin ja sitä ympäröivän herkän tunturiluonnon suojelu. |
Luonddumeahci vuođđudeami ulbmilin lea leamaš Geavvorokki ja dan birastahtti rašes duottarluonddu suodjaleapmi. |
| 70 miljoonaa vuotta sitten syntyneen kanjonin eläin- ja kasvilajisto erottuu ympäristöstään runsaudellaan ja monipuolisuudellaan. |
70 miljovnna jagi dassái riegádan heaŋggoávžži ealli- ja šaddošlájat leat erenoamáš valjis ja máŋggaláganat lahkosiid šlájaid ektui. |
| Se on seurausta kanjonin vaihtelevasta maaperästä, riittävästä kosteudesta ja edullisista ilmaston pienolosuhteista. |
Dát boahtá das, ahte Geavvorokki birrasiid eanavuođđu molsašuddá sakka, eana lea doarvái lávttas ja dakko lea hui vuogas mikrodálkkádat. |
| Jyrkkä kanjonin reuna tarjoaa myös linnuille hyviä pesimäpaikkoja. |
Ávžži heaŋggovilttin leat maiddái lottiide valjis buorit bessenbáikkit. |
| Retkeilijä pääsee tutustumaan Kevoon kahdella merkityllä ja melko vaativalla retkeilyreitillä. |
Vánddardeaddji beassá oahpásmuvvat Gevvui guovtti merkejuvvon johtologa mielde, mat gáibidit viehka ollu vánddardeaddjis. |
| Luonnonpuiston ydinalueen muodostaa yli 40 km pitkä ja paikoin lähes 100 metriä syvä kanjonimainen rotkolaakso, jonka pohjalla virtaa Kevojoki. |
Luonddumeahci váimmusguovlu lea badjel 40 km guhkkosaš ja báikkud 100 mehtera čikŋosaš ceakkoávži, man vuođus golgá Geavvu. |
| Muu osa puistoa on huomattavasti loivempaa, kurujen halkomaa tunturiylänköä. |
Eará oasis luonddumeahcis leat mealgat njoaiddut duottarbadjosat, main lea skurččut. |
| Paikoitellen on laajoja tundramaisia paljakkasoita. |
Báikkuid leat viiddis duottarlágan jalges jeakkit. |
| Vetovoima ja merkitys Luonnonpuiston ja erityisesti Kevon kanjonin vetovoima on ollut jo vuosikymmenet vahva. |
Geasuhus ja mearkkašupmi Luonddumeahcci ja erenoamážit Geavvoroggi leat logiid jagiid geasuhan sakka olbmuid. |
| Vetovoima on säilynyt. |
Geasuhus lea seilon. |
| Ks. myös kuva liite 5. |
Gč. maiddái govva, čuovus 5. |
| Kävijälaskentakohteet Kävijätutkimus Viipymä |
Galledeaddjilohkančuozáhagat Galledeaddjidutkamuš Orrunáigi |
| Kävijätutkimuksen nimi Kevon luonnonpuiston kävijätutkimus Vuosi Viipymä yöpyjät vrk 3,9 |
Galledeaddjidu tkamuša namma Geavu luonddumeahci galledeaddjidutkamuš Jahki Orrunáigi, ijastallit jnd 3,9 |
| Kenesjärvi Sulaoja Sulaojan luontopolku Ruktajärvi / tunturireitti Kävijätyytyväisyys indeksi 4,27 Kävijä vrk 18 000 |
Ganešjávri Suttesája Suttesádjaga luonddubálggis Ruktajávri / duottarjohtolat Galledeaddjiduhtavašvuohta, indeaksa 4,27 Galledeaddji jnd 18 000 |
| Kävijälaskennan kattavuus suun. alueesta % 40 % kaikista 90 % retkeilykäytöstä |
Galledeaddjilohkama gokčevašvuohta plánaguovllus % 40% buot guovlluin 90% vánddardananus |
| Tyytyväisyys palveluihin 4,12 Polttopuun käyttö ja jäte Tyytyväisyys ympäristöön 4,39 |
Duhtavašvuohta bálvalusaide 4,12 Boaldinmuora geavaheapmi ja bázahusat Duhtavašvuohta birrasii 4,39 |
| Kävijälaskentatiedot Odotusten täyttyminen 4,52 Vuosi Vuosi Käyntimäärä Häiriötekijöiden kokeminen 4,40 Sekajäte 2002 6 Paikalliset kävijät % Vuosi 2013 5 Kotimaiset matkailijat (%) Polttopuu Ulkomaalaiset matkailijat (%) |
Galledeaddjilohkandieđut Vuordámušaid ollašuvvan 4,52 Jahki Jahki Galledeaddjimearri Heađuštusaid vásiheapmi 4,40 Seahkalasbázahusat 2002 6985Báikkálaš galledeaddjit %Jahki 2013 5053 Suopmelaš turisttat (%) Boaldinmuorra Olgoriikalaš turisttat (%) |
| Paikallistaloudelliset vaikutukset Päiväkävijät (%) |
Báikkálašekonomalaš váikkuhusat Beaivegalledeaddjit (%) |
| Työllisyysvaikutus 6 Viipymä päiväkävijät h 6,4 Tulovaikutus milj. e 0,452 Viipymä päiväkävijät h 6,4 Lisätietoja 524 vastausta |
Jahki (varraseamos) Ijastallit guovllus (%) Barggolašvuođaváikkuhus Orrunáigi beaivegalledeaddjit h 6,4 Dienasváikkuhus milj. e 0,452 Orrunáigi beaivegalledeaddjit h 6,4 Lassedieđut 524 vástádusa |
| Lisätietoja |
Lassedieđut |
| Retkeilypalvelujen tarjonta |
Vánddardanbálvalusaid fállan |
| Rakennukset Lkm Kapasi |
Kapasitehtta (olm. |
| kuin valtion alueella Lisätietoja Hyvä Kesk. Huono Mh Muu |
) Ortnet Bajásdoallu Eará go stáhta guovllus Lassedieđut Buorr e Gask. |
| Autiotuvat: x Kuivi x x Rakennuksen yhteydessä liiteri ja talvikäytössä huussi. |
g. Fuotni Mr Eará Ávdinstobut: x Guivi x x Vistti oktavuođas muorravisti ja dálveanus hivsset. |
| Madjoki x x Peruskunnostuksen tarpeessa oleva rakennus. |
Mádjohka x x Visti lea divodandárbbus. |
| Huolto- ja valvontatuvat: x Fiellun kämppä x x Kämpän yhteydessä sauna ja liiteri. |
Fuolahus- ja gozihanstobut: x Fiellogahjoga gámpá x x Gámppá oktavuođas sávdni ja muorravisti. |
| Peruskorjauksen tarpeessa oleva rakennus (kämpän yhteydessä liiteri ja sauna), vanha tulisi purkaa ja tilalle rakentaa uusi toimiva pieni saunallinen tupa. |
Visti lea divodandárbbus (gámppá oktavuođas muorravisti ja sávdni), boares visti galggašii gaikkoduvvot ja sadjái huksejuvvot ođđa doaibmi stoboš oktan sávnniin. |
| Alakämppä (Puistonvartijan kämppä) x x Kämpän yhteydessä sauna ja Utsjoen kirkonkylän Kaavan (Gáva) talolle kuuluva aitta. |
Vuollegámpá (Luonddumeahccefávtta gámpá) x x Gámppá oktavuođas sávdni ja Ohcejohnjálmmi Gáva dállui |
| Rakennelmat Lkm Kapasi |
gullevaš áiti. |
| teetti Kunto Ylläpito Muulla |
Kapasitehtta Ortnet Bajásdoallu Eará go |
| kuin valtion alueella Lisätietoja Hyvä Kesk. Huono Mh Muu |
stáhta guovllus Lassedieđut Buorre Gask. g. Fuotni Mr Eará |
| Opastustaulu, opastuskatos - Ei ole puistossa. |
Oahpistandávval, oahpistangoavdi - Ii leat luonddumeahcis. |
| Pitkokset 500 m x x Uusittu 2012. Pitkokset 1 630 m x x 2014 uusitaan 200 m. |
Rovit 500 m x x Ođasmahtton 2012:s. Rovit 1 630 m x x 2014:s ođasmahttojit 200 m. Ekobáiki x x Roajášjávri ja Suohpášája. |
| Tarvitsevat uudet liiterit. |
Galget leat ođđa muorravisttit. |
| Kuivakäymälä x x - Varasto x x - Polttopuusuoja-jätepiste x x Ehdottomasti uusittava pian. |
Goikehivsset x x - Vuorká x x - BoaldinmuorraskadjáRuskabáiki x x Galgá áinnas ođasmahttot fargga. |
| Polttopuusuoja-kuivakäymälä-jätepiste x x Roajojärvi uusittu 2010. Polttopuusuoja-kuivakäymälä-varasto x x x - Tulipaikat x x - Maastoportaat 1 000 m x x - Poroaitaa 9 300 m x Paliskunnilla vuokrasopimukset. |
Boaldinmuorraskadjá— Goikehivsset—Ruskabáiki x x Roajášjávri ođasmahtton 2010:s. Boaldinmuorraskadjá— Goikehivsset—Vuorká x x x - Dolastallanbáikkit x x - Meahcceráhpat 1 000 m x x - Boazoáiddit 9 300 m x Bálgosiin láigosoahpamušat. |
| Sillat x x Uusittu 2012. Kota x x Suohpasaja ja Puhelinlampi. |
Šalddit x x Ođasmahtton 2012:s. Goahti x x Suohpášája ja Puhelinlampi. |
| Reitit Km Esteetön (km) Päällyste (km) |
Johtolagat Km Eastagiid haga |
| kuin valtion alueella Lisätietoja Mh Muu |
(km) Bajilduvvon (km) Bajásdoallu (km) Eará go |
| Kanjonin reitti - - - Osittain myös luonnonpuiston ulkopuolella. |
stáhta guovllus Lassedieđut MrEará Geavu johtolat - - - Muhtun muddui maiddái luonddumeahci olggobealde. |
| Kuivi 86,5 - - 86,5 - Osittain myös luonnonpuiston ulkopuolella. |
Guivi 86,5 - - 86,5 - Muhtun muddui maiddái luonddumeahci olggobealde. |
| Sulaojan luontopolku - - - Luonnonpuiston ulkopuolella. |
Suttesádjaga luonddubálggis - - - Luonddumeahci olggobealde. |
| Matkailun yhteistyön kuvaus Ei yhteistyösopimuksia Kevon luonnonpuistoa koskien. |
Turismma ovttasbarggu govvideapmi Eai ovttasbargosoahpamušat Geavu luonddumeahci hárrái. |
| Vuosi - Yhteistyöyritysten |
Jahki - Ovttasbargofitno |
| lukumäärä - Yhteistyöyritysten suunnittelualueella pal |
dagaid mearri - Ovttasbargofitnodagaid plánenguovllus |
| velemien asiakkaiden lukumäärä - Yhteistyöyritysten tyytyväisyys palveluihin (asteikolla 1 = erittäin tyytymätön... |
bálvalan áššehasaid mearri - Ovttasbargofitnodagaid duhtavašvuohta bálvalusaide (ceahkkálasain 1 = erenoamáš duhtameahttun... |
| 5 = erittäin tyytyväinen) - Lisätietoja |
5 = erenoamáš duhtavaš) - Lassedieđut |
| 7B Luonnon virkistyskäyttö: opastusviestintä |
7B Luonddu lustageavaheapmi: oahpistandieđiheapmi |
| Vastuuprosessi Luonnon virkistyskäyttö Kartta Ei karttaa |
Vástoproseassa Luonddu lustageavaheapmi Kárta Ii kárta |
| Lomakkeella kuvataan suunnittelualuetta koskevan opastusviestinnän keskeiset tunnusluvut sekä Metsähallituksen ja yhteistyökumppaneiden opastusviestinnän keinot. |
Dán skovis govviduvvojit plánenguvlui guoskevaš oahpistandieđiheami guovddáš dovddaldatlogut sihke Meahciráđđehusa ja ovttasbargoguimmiid oahpistandieđiheami doaibmavuogit. |
| Opastusviestintää tehdään asiakaspalvelupisteissä, Luontoon.fi -sivuilla ja maastossa. |
Oahpisteapmi dáhpáhuvvá áššehasbálvalanbáikkiin, Lundui.fi -siidduin ja meahcis. |
| Keinoja ovat mm. henkilöopastus, sähköisen ja painetun opastusmateriaalin tuottaminen ja maasto-opasteet. |
persovnnalaš oahpisteapmi, elektrovnnalaš ja prentejuvvon oahpistanmateriála buvttadeapmi ja meahcceoahpistanrusttegat. |
| Metsähallituksen opastusviestintä suunnittelualueella Käynnit Asiakastyytyväisyys asiakaspalvelupisteissä |
Meahciráđđehusa oahpistandieđiheapmi plánenguovllus Fitnamat Áššehasduhtavašvuohta áššehasbálvalanbáikkiin |
| Vuosi Asiakaspalvelupisteissä |
Áššehasbálvalanbáikkit Jahki |
| Asiakaspalvelupisteet Vuosi Asiakastyytyväisyys (asteikolla 1 = erittäin tyytymätön ja 5 = erittäin tyytyväinen) |
Áššehasduhtavašvuohta (ceahkkálasain 1 = erenoamáš duhtameahttun ja 5 = erenoamáš duhtavaš) |
| Utsjoen luontotupa 3 100 |
Ohcejoga luonddustohpu 3100 |
| Siida 112 000 Utsjoen luontotupa, Inarin Siida - - Vuosi Luontoon.fi-sivuilla käynnit Asiakkaita opastetuissa ryhmissä asiakaspalvelupisteissä Asiakkaita opastetuissa ryhmissä maastossa |
Siida 112 000 Ohcejoga luonddustohpu, Anára Siida - - jahki Lundui.fi-siidduin Fitnamat Áššehasat oahpistuvvon joavkkuin áššehasbálvalanbáikkiin Áššehasat oahpistuvvon joavkkuin meahcis |
| 56 129 katselua Vuosi - Henkilöä - Vuosi - Henkilöä - |
56 129 geahčadeami Jahki - Olbmot - Jahki - Olbmot - |
| Lisätietoja |
Lassedieđut |
| Opastusviestinnän keinot suunnittelualueella Ajantasainen lkm Uusittava |
Oahpistandieđiheami vuogit plánenguovllus Beivejuvvon lkm |
| 5 vuotta lkm Uusittava heti Yh |
Galgá ođasmahttot 5-jagi lkm |
| teensä Lisätietoja Asiakaspalvelupisteet 1 Luontotuvan näyttely uusitaan vuoden 2014 aikana. |
Galgá ođasmahttot dalán Oktiibuot Lassedieđut Áššehasbálvalanbáikkit 1 Luonddustobu čájáhus ođasmahtto jagi 2014 áigge. |
| Luontopolut Esitteet ja muu painomateriaali |
Oahpistanbáikkit Lundui.fi-siiddut 22 Meahcceoahpistanrusttegat Luonddubálgát Dieđihančállosat ja eará prentosat |
| Sähköiset opastustuotteet |
Elektrovnnalaš oahpistanbuktagat |
| Tarvitaan kunnollinen kartta, jossa näkyy rajoitusvyöhyke. |
Galgá leat albma kárta, mas oidno ráddjenavádat. |
| (Kartta tehdään osana hoito- ja käyttösuunnitelmaa. |
(Kárta dahkkojuvvo dikšun- ja geavahanplána oassin.) |
| ) Luontomatkailusuunnitelma ajantasainen uusittava 5 v. uusittava heti Ei tarvetta. |
Luondduturismaplána beivejuvvon galgá ođasmaht tot 5 j. galgá ođasmahttot dalán Ii dárbu. |
| Opastusviestintäsuunnitelma ajantasainen uusittava 5 v. uusittava heti Ei tarvetta. |
Oahpistandieđihanplána beivejuvvon galgá ođasmaht tot 5 j. galgá ođasmahttot dalán Ii dárbu. |
| Lisätietoja - |
Lassedieđut - |
| 8 Erätalous: nykytila |
8 Meahccegeavaheapmi: dálá dilli |
| Vastuuprosessi Erä Kartta Kuva 1. Suunnittelualue (yksityismaat ja YSA-alueet). |
Vástoproseassa Meahccegeavaheapmi Kárta Govva 1. Plánenguovlu (priváhta eatnamat ja PSG-guovllut). |
| Kuva 7. Talviaikaiset ajourat |
Govva 7. Dálvviáiggi vuojáhagat |
| Lomakkeessa esitetään erätalouden nykykäytännöt ja sopimus- sekä lupatilanne. |
Skovis ovdanbuktojuvvojit meahccegeavaheami dálá virolašvuođat ja soahpamuš- ja lohpedilli. |
| Metsästyksen osalta kenttään on kirjattu nykyinen tilanne ja sopimusten voimassaoloaika. |
Meahccebivddu hárrái dákko lea merkejuvvon dálá dilli ja soahpamušaid gustonáigi. |
| Lomakkeen tarkoituksena on antaa riittävät tiedot siihen, että alueen käyttöarvoa näiden toimintojen osalta voidaan arvioida. |
Skovi ulbmilin lea addit doarvái dieđuid dasa, ahte guovllu geavahanárvvu dáid doaibmabijuid hárrái sáhttá árvvoštallat. |
| Metsästys |
Meahccebivdu |
| Kuvaus alueen metsästyskäytöstä Alueelle kaatuneen riistaeläimen haltuunotto on sallittua Metsähallituksen luvalla. |
Guovllu bivdogeavaheami govvideapmi Guvlui bivddu oktavuođas jápmán fuođđoaealli oažžu váldit Meahciráđđehusa lobiin. |
| Kevon luonnonpuistossa on lisäksi sallittu paikallisille asukkaille riekon ansapyynti (932/1981), muu metsästyslain mukainen metsästys ei ole luonnonsuojelulain perusteella sallittua (LsL 71/1923). |
Geavu luonddumeahcis ožžot dasa lassin báikkálaš ássit gárdut rievssahiid (LsA 6 § 5.1.1995/12), meahcástanlágas oaivvilduvvon eará bivdu lea luonddusuodjalanlága vuođul gildojuvvon (LsL 71/1923). |
| Liiallisen lisääntymisen vuoksi taikka muutoin vahingollisen eläinlajin yksilöiden vähentäminen on mahdollista ympäristöministeriön luvalla (932/1981). |
Liiggás laskan dahje muđui vahátlaš eallišlája oktagasaid sáhttá geahpedit Birasministeriija lobiin (LsA 18.12.1981/932). |
| Arvio alueen riistakannasta Alueella on vakaa riistakanta luontaisin kannanvaihteluin. |
Guovllu fuođđonáli árvvoštallan Guovllus lea stáđisis fuođđonálli lunddolaš nállemolsašuddamiiguin. |
| Alue on osa laajempaa riistatalousaluetta. |
Guovlu gullá oassin viidáset fuođđodoalloguvlui. |
| Arvio metsästyspaineesta alueella Suuri Keskinkertainen Pieni Tarkennus Alueella harjoitetaan erityisesti hyvinä riekko |
Guovllu bivdodeattu árvvoštallan Stuoris Gaskageardán Uhcci Dárkkálmu |
| ML 8 § aluetta (kunnan asukkailla oikeus metsästykseen valtion mailla) Kuvaus Asetus eräistä valtion omistamille alueille perustetuista kansallispuistoista ja luonnonpuistoista (932/1981), 6 § (muutos 5.1. |
httin Erenoamážit rievssahiid gárdun mearkkaša ollu, go deaivá leat buorre rievssatjahki. ML 8 §:a guovlu (gieldda ássit ožžot bivdit meahci stáhta eatnamiin) Govvi |
| 1995/12) Koivusuon, Olvassuon, Pelson, Runkauksen, Sukerijärven, Maltion, Värriön, Sompion ja Kevon luonnonpuistoissa on marjojen ja sienien poimiminen sallittu paikallisille asukkaille. |
deapmi LsA 6 § (5.1.1995/12) Koivusuo, Olvassuo, Pelson, Runkausa, Sukerijärvi, Maltio, Värriö, Soabbada ja Geavu luonddumehciin báikkálaš ássit ožžot čoaggit murjjiid ja guobbáriid. |
| Mainituissa luonnonpuistoissa on Metsähallituksen luvalla sallittu myös avuttomassa tilassa olevan eläimen auttaminen ja lopettaminen sekä alueelle kaatuneen riistaeläimen haltuunotto. |
Dáin luonddumehciin oažžu Meahciráđđehusa lobiin maiddái veahkehit dahje loahpahit geahnohuvvan ealli sihke váldit guvlui bivddu oktavuođas jápmán fuođđu. |
| Kevon luonnonpuistossa on lisäksi sallittu paikallisille asukkaille riekon ansapyynti, kalastus sekä Metsähallituksen luvalla luontaiselinkeinojen harjoittamista varten tarpeellisten turvekammien rakentaminen. |
Geavu luonddumeahcis ožžot dasa lassin báikkálaš ássit gárdut rievssahiid ja guolástit ja Meahciráđđehusa lobiin maiddái hukset luondduealáhusaiguin bargama várás dárbbašlaš lavdnjegámmiid. |
| Metsähallituksella on myös oikeus luovuttaa paikallisille asukkaille puuta kotitarvekäyttöön Kevon luonnonpuistosta. |
Meahciráđđehus oažžu maiddái luohpadit báikkálaš ássiide muora ruovttudárbbuide Geavu luonddumeahcis. |
| Yleistä vesialuetta (metsästysoikeus ML 7 § mukaisesti) Kuvaus - |
Oktasaš čáhceguovllut (bivdoriekti ML 7 §:a mielde) Govvi |
| Metsästys maanomistajan luvalla (MH:n hallinnoimat alueet) Lisätietoja |
Bivdu eanaeaiggáda lobiin (MR:a stivren guovllut) Lassedieđut |
| MH:n pienriistan lupametsästysaluetta - |
MR:a smávvafuođđuid lohpebivdoguovllut - |
| MH:n hirvieläinten lupametsästysaluetta - |
MR:a sarvvaealliid lohpebivdoguovllut - |
| MH:n pienriistan sopimusmetsästysaluetta - |
MR:a smávvafuođđuid soahpamušbivdoguovllut - |
| MH:n hallinnoiman alueen paikalliset / ajalliset rajoitukset - YSA-alueiden metsästyskieltoalueet - Metsästys maanomistajan luvalla yksityismailla ja YSA- alueilla YSA-alueilla maanomistajalla on oikeus käyttää aluetta saamelaiskulttuurin, mukaan lukien perinteiset saamelaiselinkeinot (esim. metsästys, kalastus ja keräily) harjoittamiseen. |
Bivdogeavaheami olggobealde dahje ráddjejuvvon anus Lassedieđut MR:a stivren guovlu bivdogeavaheami olggobeale - MR:a stivren guovllu báikkálaš / áiggálaš ráddjehusat - PSG-guovlluid bivdogieldoguovllut - Bivdu eanaeaiggáda lobiin priváhta eatnamiin ja PSG - guovlluin PSG-guovlluin eanaeaiggát oažžu geavahit guovllu sámekultuvrrain bargamii, ja sámekultuvrii lohkkojuvvojit mielde árbevirolaš sámeealáhusat (omd. meahccebivdu, guolástus ja luondduburiid čoaggin). |
| Yksityismailla metsästys on sallittu metsästyslain mukaisesti. |
Priváhta eatnamiin oažžu bivdit meahci meahcástanlága mielde. |
| (Liite 1. Yksityisten suojelualueiden rauhoitusmääräysten yhteenveto). |
(Čuovus 1. Priváhta suodjalanguovlluid ráfáidahttinmearrádusaid čoahkkáigeassu). |
| Kalastus Vesistön tila kalaston kannalta Kalasto on vakaa, mutta lohikanta vaihtelee vuosittain luontaisesti. |
Guolástus Čázádaga dilli guollenáliid dáfus Guollenálit leat stáđisis dilis, muhto luossanálli molsašuddá jahkásaččat lunddolaš vuogi mielde. |
| Kalaistutukset (siika) muuttaneet kalastoa. |
Guollegilvimat (čuovža) leat rievdadan guollenáliid. |
| Kivisimppu esiintyy Kevojoen alaosassa. |
Áhkábiddu gávdno Geavu vuolágeahčen. |
| Kalavesien toteutuneet hoitotoimet Alueella ei tehdä aktiivista kalavesien hoitoa. |
Guollečáziid ollašuvvan dikšundoaimmat Guovllus eai divššo aktiivvalaččat guollečáziid. |
| Kalaston hoito perustuu kalastuksen säätelyyn (Kalastuslaki, Tenon sivuvesisääntö, Utsjoen kalastusalueen päätökset). |
Guollenáliid dikšun vuođđuduvvá bivddu muddemii (Guolástanláhka, Deanu oalgečáhcenjuolggadus, Ohcejoga guolástanguovllu mearrádusat). |
| Kuvaus alueen kalastuskäytöstä ja sen merkityksestä Kevon luonnonpuistossa on sallittu paikallisille asukkaille kalastus (KL 12 § ja asetus 932/1981 6§ muutos (5.1. |
Guovllu bivdogeavaheami govvideapmi ja mearkkašupmi Geavu luonddumeahcis báikkálaš ássit ožžot guolástit (GL 12 § ja ásahus 932/1981 6 §:a nuppástus (5.1.1995/12). |
| Alueelle kohdistuu ammatti-, kotitarve-, luontaiselinkeino- ja virkistyskalastusta. |
Guovllus bivdet ámmát-, ruovttudárbo-, luondduealáhus- ja lustabivdit. |
| Lohen kalastuksella on erittäin suuri merkitys. |
Luossabivdu mearkkaša erenoamáš ollu. |
| Muun kalan kalastus vähentynyt. |
Eará guliid bivdu lea geahppánan. |
| Kalakantojen säätelemiseksi on kalastukseen liittyvä maastoliikenne ja moottoriveneen käyttöoikeus rajoitettu vain luontaiselinkeinon harjoittajille sekä tiloille, joilla on tilaan kuuluvaa vesialuetta puiston sisällä. |
Guollenáliid mudden dihte guolástussii guoskevaš meahccejohtalus ja mohtorfatnasa geavahanriekti lea ráddjejuvvon dušše luondduealáhusbargiide sihke dáluide, main leat dállui gullevaš čáhceguovllut luonddumeahcis. |
| 1. Kevon luonnonpuistossa voivat kalastaa henkilöt (sekä paikkakuntalaiset että ulkopaikkakuntalaiset), joiden omistamat tilat kuuluvat kirkonkylän osakaskuntaan. |
1. Geavu luonddumeahcis sáhttet guolástit olbmot (sihke báikegoddelaččat ja olgobáikegoddelaččat, geaid dálut gullet Ohcejohnjálmmi osolašgoddái. |
| Kalavedelle kulku tulee tapahtua osoitettua kulkua käyttäen (ns. rasite). |
Guollečáziide galgá johtit čujuhuvvon johtolaga mielde (ng. servituhtta). |
| (ks. maastoliikenne lomake 17) 2. Utsjoen kuntalaisilla on kalastusoikeus puiston alueella, mutta kalastusta rajoittavat puiston muut säännöt esim. liikkuminen. |
(gč. meahccejohtalus, skovvi 17) 2. Ohcejoga gieldalaččain lea bivdoriekti luonddumeahcis, muhto bivddu leat ráddjemin luonddumeahci eará njuolggadusat, omd. johtin. |
| (KL 12 §:n maksuton lupa, asetus eräistä valtion omistamille alueille perustetuista kansallispuistoista ja luonnonpuistoista (932/1981) 6 § (5.1. |
(GL 12 §:a nuvttá lohpi, ásahus dihto stáhtaguovlluide vuođđuduvvon álbmotmehciin ja luonddumehciin LS ásahus 6 § (5.1.1995/12). Bivddedettiin oažžu vácci johtit. |
| (ks. maastoliikenne lomake 17) 3. Tilan omistajat, joiden tiloille on vahvistettu erityisperusteisen kalastusoikeus (merkitty kiinteistörekisteriotteeseen), voivat kalastaa oikeuden puitteissa. |
(gč. meahccejohtalus, skovvi 17) 3. Dálu eaiggádat, geaid dáluide lea nannejuvvon sierraákkat bivdoriekti (merkejuvvon giddodatregisttarváldosii), sáhttet bivdit dán bivdorievtti olis. |
| Kalavedelle kulkuun ei myönnetä moottoriajoneuvolupia. |
Guollečáziide johtima várás eai mieđihuvvo mohtorfievrolobit. |
| (ks. maastoliikenne lomake 17) 4. Ulkopaikkakuntalaisille ei myydä kalastuslupia puistoon. |
(gč. meahccejohtalus, skovvi 17) 4. Olgobáikegoddelaččaide eai vuvdojuvvo bivdolobit luonddumeahccái. |
| Arvio kalastuspaineesta alueella Suuri Keskinkertainen Pieni Tarkennus Lohen kalastuspaine kasvamassa. |
Guovllu bivdodeattu árvvoštallan Stuoris Gaskageardán Uhcci Dárkkálmuhttin Luosa bivdodeaddu lassáneamen. |
| Alueella on ammattikalastusta Kalastusopastustoimintaa |
Guovllus lea ámmátbivdu Bivdooahpistandoaimmat |
| Yleiset vesialueet (kalastuslaki) - Kuvaus |
Oktasaš čáhceguovllut (guolástanláhka) - Govvi |
| Yleiskalastusoikeuteen perustuva pilkkiminen, onkiminen ja viehekalastus Yleiskalastus kielletty Lisätieto Sallittu osittain Kalastus maanomistajan luvalla (MH:n hallinnoimat alueet) Lisätietoja MH:n lupakalastusaluetta Utsjoen kuntalaisilla KL 12 §:n mukainen oikeus saada maksuton kalastuslupa. |
Oktasaš bivdoriektái vuođđuduvvi bilken, oaggun ja vuoggabivdu Oktasaš bivdu gildojuvvon Lassedieđut Lobálaš muhtun muddui Guolástus eanaeaiggáda lobiin (MR:a stivren guovllut) Lassedieđut MR:a lohpebivdoguovllut Ohcejoga gieldalaččat ožžot GL 12 §:a mielde bivdolobi nuvttá. |
| MH:n vuokra-aluetta - |
MR:a láigoguovllut - |
| Kalastuskäytön ulkopuolella tai rajoitetussa käytössä Lisätietoja MH:n hallinnoima kalastuskäytön ulkopuolella oleva alue - |
Bivdogeavaheami olggobealde dahje ráddjejuvvon anus Lassedieđut MR:a stivren guovlu bivdogeavaheami olggobealde - PSG-guovlluid bivdogieldoguovllut - |
| Kalastusrajoitukset Tenojoen sivuvesien kalastussääntö (asetus 405/1990), voimassa toistaiseksi. |
Bivdoráddjehusat Deanu oalgečáziid guolástannjuolggadus (ásahus 405/1990), fámus doaisttážii. |
| Utsjoen kalastusalueen päätös |
Ohcejoga guolástanguovllu |
| 31.3. 2013, voimassa v. 2016 loppuun. |
mearrádus 31.3.2013, fámus jagi 2016 lohppii. |
| Paikalliset erityisoikeudet Erityisperusteinen kalastusoikeus yli 200 tilalla (v. 2010). |
Báikkálaš sierrarievttit Sierraákkat bivdoriekti badjel 200 dálus (2010:s). |
| Tilojen määrä voi lisääntyä. |
Dáluid mearri sáhttá lassánit. |
| hauki, made, mutu, piikkikalat Istutukset Alueen järviin on istutettu siikaa. |
Luossa, dápmot, rávdu, čuovža, hárri (soavvil), hávga, njáhká, geađgenoarsa, biikaguolit Gilvimat Guovllu jávrriide leat gilván čuovžžaid. |
| Kuva 7. Talviaikaiset ajourat |
Govva 7. Dálvviáiggi vuojáhagat |
| Talviaikaiset urat ovat ohjeellisia eikä lupa koske yksityismaita (katkoviiva). |
Dálvviáiggi vuojáhagat leat rávalundosaččat iige lohpi guoskka priváhta eatnamiidda (boatkasáhcu). |
| © Metsähallitus 2017, © Suomen ympäristökeskus 2017, © Karttakeskus, Lupa L5293, © Maanmittauslaitos 1/MML/17. |
© Meahciráđđehus 2017, © Suoma birasguovddáš 2017, © Karttakeskus, Lupa L5293 |
| 9 Tutkimus |
9 Dutkan |
| Vastuuprosessi Luonnonsuojelu ja alueiden hallinta Kartta Kuva 8. Pitkäaikaisseurannat |
Vástoproseassa Luonddusuodjaleapmi ja guovlluid stivren Kárta Govva 8. Guhkesáiggečuovvumat |
| Selite Lomakkeella kuvataan suunnittelualueen nykyinen tutkimuskäyttö ja mahdolliset tutkimuskoealat ja muut vastaavat, jotka tulee huomioida suunnittelussa. |
Skovis govviduvvojit plánenguovllu dálá dutkangeavaheapmi ja vejolaš dutkaniskkadansajit ja eará sullasaš áššit, mat galget váldojuvvot vuhtii plánemis. |
| Tutkimus sisältää myös esimerkiksi pitkäaikaiset ympäristön tilan seurannat. |
Dutkamii gullet maiddái ovdamearkka dihte birrasa dili guhkesáigásaš čuovvumat. |
| Mikäli alueella ei ole tutkimuskäyttöä, se todetaan lomakkeella. |
Jos guovllus ii leat dutkangeavaheapmi, de dat daddjojuvvo skovis. |
| Alueella tehty tutkimus Lapin tutkimuksella on Suomessa pitkät perinteet. |
Guovllus dahkkojuvvon dutkamat Lappi guovlluid leat Suomas juo guhká dutkan. |
| Geologit ja linnustosta kiinnostuneet olivat käyneet Kevolla jo paljon aiemmin kuin kasvitieteilijät. |
Geologat ja loddeberošteaddjit ledje johtán Geavus juo ollu ovdal go botanihkkárat. |
| Heidän mielenkiintonsa herätti Reino Kalliolan kuvaus vuodelta 1935 Linkkapahdasta ja Euroopan lajistolle uudesta kasvista, tuoksualvejuuresta. |
Geavvu lei geasuhišgoahtán sin dan maŋŋá, go sii ledje oahpásmuvvan Reino Kalliola govvideapmái Linkkapahta birra (jagis 1935) ja Eurohpás áibbas ođđa šaddui, hádjagáiskái. |
| Kevon tutkimusasemalta käsin on tehty koko Inarin Lapin floristista kartoitusta 1950-luvulta lähtien. |
Geavu dutkanstašuvdna lea doaibman juogalágan doarjjabáikin, go leat dahkkojuvvon oppa Anára Lappi gokčevaš šaddokártemat 1950-logu rájes. |
| Luonnonpuiston kasvillisuuskartoitusten tuloksena on syntynyt vuonna 1989 kasvillisuuskartta (1:50 000). |
Luonddumeahci šattolašvuođakártemiid boađusin lea riegádan 1989:s šattolašvuođakárta (1:50 000). |
| Lapin tutkimuslaitos Kevolla on pitkä perustutkimusperinne ekologiasta ja geotieteistä sekä näillä aloilla harjoitettavasta kansainvälisesti korkeatasoisesta kokeellisesta tutkimuksesta. |
Lappi dutkanlágádus Geavus leat juo guhká jođihuvvon ekologalaš ja geodiehtagiidda guoskevaš vuođđodutkamat ja dutkanlágádus lea dáin surggiin fuolahan riikkaidgaskasaččat alladássásaš eksperimentála dutkamiin. |
| Tutkimusasema on kansainvälisesti tunnettu muun muassa Utsjoen 1960-luvun puolivälin laajan tunturimittarituhon seurannasta alkunsa saaneesta kasvi– kasvinsyöjä-vuorovaikutuksen tutkimuksesta (herbivoriatutkimus). |
Dutkanstašuvdna lea riikkaidgaskasaččat dovddus earret eará Ohcejoga 1960-logu gaskkamuttus dáhpáhuvvan viiddis lastamáhtoroasu čuovvuma bokte álggahuvvon šaddu – šaddoborri -vuorrováikkuhusaid dutkamiid (herbivoriadutkamat) geažil. |
| Tuo tutkimus jatkuu nykyään mm. 2000-luvun hallamittarituhojen tutkimuksena. |
Duot dutkan joatkašuvvá dán áigge ee. 2000-logu suoldnemihttárroasuid dutkamin. |
| Kevo toimi 1964–1974 yhtenä kansainvälisen IBP-ohjelman (International Biological Program) tundra-biomin tutkimuspaikkana. |
Geavvu doaimmai 1964-1974 oktan riikkaidgaskasaš IBP-prográmma (International Biological Program) duottar-bioma dutkanbáikin. |
| Tuolloin nykyisen puiston alueelta kerättiin laajasti monipuolista aineistoa ekosysteemin rakenteesta ja tuottavuudesta. |
Dalle dálá luonddumeahci rájiid siste čoggojuvvui máŋggabealat materiála ekovuogádaga ráhkadusas ja buvttadannávccain. |
| Luonnonpuiston alueella sijaitsee erilaisia koe- ja seuranta-aloja. |
Luonddumeahcis leat sierralágan iskkadan- ja čuovvunsajit. |
| Metsänrajan tutkimiseksi perustettiin vuonna 1983 koeala luonnonpuistoon. |
Ordaráji dutkan dihte vuođđuduvvui 1983:s iskkadansadji luonddumeahccái. |
| Seuranta on Metsäntutkimuslaitoksen tekemää. |
Čuovvundoaimmas lea fuolahan Meahccedutkanlágádus. |
| Kevon seurantatutkimuksia puiston alueella on tehty seuraavista aiheista: pöntössä pesivien varpuslintujen pesintämenestys (vuodesta 1982 alkaen), siitepölyn laskeuma (1982–), pikkujyrsijäkannat (1981–) ja kasvien fenologia (1977–). |
Geavu čuovvundutkamat luonddumeahcis leat dahkkojuvvon čuovvovaš fáttáin: guovnnjis bessejeaddji cihcelottiid bessenlihkostuvvan (jagi 1982 rájes), lieđđegavjja luoitin (1982—), smávvaciebannálit (1981—), šattuid fenologiija (1977—). |
| Puiston hyönteisseurantaa on tehty vuodesta 1972 valorysillä. |
Luonddumeahci divrečuovvun lea dahkkojuvvon jagi 1972 rájes čuovgamerddiiguin. |
| Kevon tutkimusasemalta toimiva Portsmouthin yliopiston ryhmä on tehnyt mikroilmastoseurantaa vuodesta 2007 lähtien. |
Geavu dutkanstašuvnnas doaibmi Portsmoutha allaoahpahaga joavku lea dahkan mikrodálkkádatčuovvuma jagi 2007 rájes. |
| Osa seurantatutkimuksista on päättynyt 2000-luvulla, niitä ovat petolintujen pesintämenestyksen seuranta (1982–2005) ja koivua syövien hyönteisten kannanvaihteluiden seuranta (1986–2006). |
Oassi čuovvundutkamiin leat nohkan 2000-logus, ja dákkárat leat boralottiid bessenlihkostuvvama čuovvun (1982—2005) ja soagi borri divrriid nálirievddademiid čuovvun (1986—2006). |
| Yhdennetty seuranta on kansainvälinen (Economic Commission for Europe) ympäristön tilan seurannan ohjelma, jonka tavoitteena on seurata kaukokulkeutuvien ilmansaasteiden määrää ja vaikutuksia luonnontilaisissa ekosysteemeissä. |
Ovttaiduhtton čuovvumii gullá riikkaidgaskasaš (Economic Commission for Europe) birrasa dili čuovvunprográmma, mainna geahččalit čuovvut guhkás sirdašuvvi áibmonuskkiid meari ja váikkuhusaid luonddudilálaš ekovuogádagain. |
| Kevon luonnonpuistossa sijaitsee yksi Suomen neljästä yhdennetyn seurannan (YYS) seuranta-alueesta. |
Geavu luonddumeahcis lea okta Suoma njealji ovttaiduhtton čuovvuma (YYS) čuovvunsajiin. |
| Vuoskojärven (Vuoskkojávri, Skáidejavri) yhdennetyn seurannan koealue (178 ha) on perustettu vuonna 1988 ja vuodesta 2000 lähtien siellä on toteutettu kevennettyä seurantaa. |
Vuoskkojávrri (Vuoskkojávri, Skáidejávri) ovttaiduhtton čuovvuma iskkadansadji (178 ha) lea vuođđuduvvon 1988:s ja jagi 2000 rájes doppe leat ollašuhtton geahppuduvvon čuovvundoaimmat. |
| Kevon tutkimusaseman käytössä oleva keskeinen tutkimusalue (”tutkimusvyöhyke”) käsittää Širrájávrin ja Vuoskojärven (Vuoskkojávri, Skáidejavri) sekä Jiesnalvárrin ja Puksalvaaran alueen. |
Geavu dutkanstašuvnna guovddáš dutkanguvlui () gulle Širrájávrri ja Vuoskkojávrri (Vuoskkojávri, Skáidejávri) sihke Jiesnnalvári ja Buksalvári birrasat. |
| Alue on osoitettu runkosuunnitelman vyöhykekartassa. |
Guovlu lea čujuhuvvon ruŋgoplána avádatkárttas. |
| Näillä alueilla on olemassa yllämainittuja pysyviä aitauksia ja tutkimuskoealoja. |
Dáin guovlluin gávdnojit ovdalis máinnašuvvon bissovaš gárddit/áiddit ja dutkaniskkadansajit. |
| Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) Teno- ja Näätämöjoen lohentutkimus vakiintui Utsjoelle vuonna 1979. Tutkimustoiminta tukeutui Turun yliopiston Lapin tutkimuslaitos Kevon tiloihin vuoteen 1991 asti. |
Fuođđo- ja guolledoalu dutkanlágádusa (FGDL) Deanu ja Njávdánjoga luossadutkamat álge Ohcejogas 1979:s. |
| Kevo- (Geavvu) ja Tsarssejoen (Čársejohka) lohikantoja seurataan vuosittain kalakantanäytteistä ja saalistilastoinnista kerättävien tietojen avulla; |
Dutkandoaibma dáhpáhuvai Turku allaoahpahaga Geavu doaibmalanjain gitta jahkái 1991. Geavu ja Čársejoga luossanálit čuvvojuvvojit jahkásaččat guollenállečájánasaiguin ja daid dieđuid vuođul, mat čoggojuvvojit sálašstatistihkain; |
| kattavia lohenpoikastutkimuksia tehdään harvemmin, muutaman vuoden välein. |
gokčevas luossaveajetdutkamat dahkkojuvvojit hárvvebut, soames jagi gaskkaid. |
| Alueella on tehty myös monivuotisia vaelluspoikasarvioita. |
Guovllus leat dahkkojuvvon máŋggajagáš vádjolanveajetárvvoštallamat. |
| Viime vuosina myös Kevo- (Geavvu) ja Tsarssejoen (Čársejohka) lohikantojen geneettisestä rakenteesta on tehty tutkimusta yhteistyössä Turun yliopiston kanssa. |
Dáid maŋimuš jagiid maiddái sihke Geavu ja Čársejoga luossanáliid genetihkalaš ráhkadusa FGDL lea dutkan searválagaid Turku allaoahpahagain. |
| Muiden kalalajien osalta on tehty tutkimuksia mm. tunturivesien hoitosuunnitelmaan liittyen. |
Eará guollešlájaid hárrái leat dahkkojuvvon dutkamat ee. duottarčáziid dikšunplána oktavuođas. |
| Luonnonvaraisiin lohikantoihin liittyvää biologista perustutkimusta ja lohenkalastukseen liittyvää sosiokulttuurista tietoa on julkaistu useissa julkaisuissa ja raporteissa, lisäksi Kevo- (Geavvu) että Tsarssejokeen (Čársejohka) liittyvistä kala-aihepiireistä on tehty useita opinnäytetöitä. |
Luonddudilálaš luossanáliide guoskevaš biologalaš vuođđodutkamat ja luossabivdui guoskevaš sosiálalaškultuvrralaš dieđut leat almmustuhtton moanain prentosiin ja raporttain, dasa lassin Geavu ja Čársejohkii guoskevaš guollefáttáin leat dahkkojuvvon moanat oahppočájánasbarggut. |
| RKTL on tehnyt sähkökoekalastuksia Kevo- (Geavvu) ja Tsarssejoella (Čársejohka) seuraten sekä lohenpoikastiheyksiä että mm. kivisimpun leviämistä. |
FGDL lea dahkan šleađgaiskkadanbivdduid sihke Geavus ja Čársejogas nu, ahte lea čuvvon sihke luossaveajetdávjodagaid ja ee. áhkábittu leavvama. |
| Kevon luonnonpuiston ulkopuolella tutkimusaseman alueella on Ilmatieteenlaitoksen sääasema sekä ilmanlaatumittausten kansallinen tausta-asema, jolla mittauksia on tehty vuodesta 1962 alkaen. |
Geavu luonddumeahci olggobealde dutkanstašuvnna guovllus lea Ilmatieteenlaitosa dálkestašuvdna sihke áibmokvalitehtamihtidemiid riikkadási duogášstašuvdna, mas mihtideamit leat dahkkojuvvon jagi 1962 rájes. |
| Lisäksi tutkimusaseman alueella ja lähistöllä tehdään Suomen ympäristökeskuksen, Seismologian instituutin ja Geodeettisen laitoksen mittauksia ja seurantoja. |
Dasa lassin dutkanstašuvnna guovllus ja lahkosiin dahkkojuvvojit Suoma birasguovddáža, Seismologiija instituhta ja Geodehtalaš lágádusa mihtideamit ja čuovvumat. |
| Nykyinen tutkimuskäyttö ja sen merkitys Kevon tutkimusasema on kansainvälisesti tunnettu nimi luonnontieteellisessä tutkimuksessa. |
Dálá dutkangeavaheapmi ja dan mearkkašupmi Geavu dutkanstašuvdna lea riikkaidgaskasaččat dovddus namma luonddudieđalaš dutkamiin. |
| Kuuluminen INTERACT-verkostoon (International Network for Terrestrial Research and Monitoring in the Arctic) lisää entisestään Kevon tunnettuutta ja painoarvoa kansainvälisenä (sub)arktisen tutkimuksen toteutuspaikkana. |
INTERACT-fierpmádahkii (International Network for Terrestrial Research and Monitoring in the Arctic) gullan lasiha Geavu dovddusvuođa ja mearkkašumi riikkaidgaskasaš (sub)arktalaš dutkamiid ollašuhttinbáikin. |
| Verkoston kautta Kevolle tulee kansainvälisiä tutkimusryhmiä. |
Fierpmádaga bokte Gevvui bohtet riikkaidgaskasaš dutkanjoavkkut. |
| Tämä tutkimus tapahtuu huomattavilta osin myös Kevon luonnonpuiston alueella. |
Dákkár dutkamat dáhpáhuvvet mealgat maiddái Geavu luonddumeahcis. |
| Kevon tutkimusasema kuuluu myös Suomen pitkäaikaisen ympäristötutkimuksen verkostoon (Finnish Long-Term Socio-Ecological Research network, FinLTSER) http://www.syke.fi/fi-fi/Tutkimus__kehittaminen/Tutkimus_ja_kehittamishankkeet/Hankkeet/Suomen_pitkaaikaisen_ymparistotutkimuksen_verkosto_FinLTSER. |
Geavu dutkanstašuvdna gullá maiddái Suoma guhkesáiggi birasdutkama fierpmádahkii (Finnish Long-Term Socio-Ecological Research network, FinLTSER) http://www.syke.fi/fi-fi/Tutkimus_kehittaminen/Tutkimus_ja_kehittamishankkeet/Hankkeet/Suomen_pitkaaikaisen_ymparistotutkimuksen_verkosto_FinLSER. |
| Verkosto tarjoaa koordinoidun tutkimus- ja seurantainfrastruktuurin kaikille, jotka tekevät ympäristöön ja luonnonvaroihin kohdistuvaa tutkimusta ja seurantaa. |
Fierpmádat fállá oktiiheivehuvvon dutkan- ja čuovvuninfrastruktuvrra buohkaide, geat dahket birrasii ja luondduriggodagaide guoskevaš dutkamiid ja čuovvumiid. |
| Edellä mainitut seurannat jatkuvat ja tuottavat arvokasta perustietoa eri eliöryhmistä ja alueen luonnosta. |
Ovdalis máinnašuvvon čuovvumat joatkašuvvet ja buvttadit mávssolaš vuođđodieđuid sierra ealánjoavkkuin ja guovllu luonddus. |
| Tutkimustahot Turun yliopiston Lapin tutkimuslaitos Kevon kautta aluetta käyttävät tutkimuksessaan vuosittain useat suomalaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkimusryhmät. |
Dutkanoassebealit Turku allaoahpahaga Lappi dutkanlágádus Geavu bokte guovllu geavahit dutkamiinniset jahkásaččat moanat suopmelaš ja olgoriikalaš allaoahpahagaid ja dutkanlágádusaid dutkanjoavkkut. |
| Esim. Oulun, Helsingin ja Portsmouthin yliopistojen tutkijat työskentelevät asemalla vuosittain. |
Omd. Oulu, Helssega ja Portsmoutha allaoahpahagaid dutkit barget stašuvnnas jahkásaččat. |
| Tutkimuslaitoksen kuuluminen INTERACT-verkostoon tuo Kevon asemalle ja alueelle erityisesti kansainvälisiä ryhmiä. |
Dutkanlágádus gullá INTERACT-fierpmádahkii, ja danin Geavu dutkanlágádussii ja erenoamážit Gevvui bohtet riikkaidgaskasaš joavkkut. |
| Myös Metla, RKTL, Syke ja Ilmatieteen laitos toimivat Kevon alueella. |
Maiddái Metla, FGDL, Syke ja Ilmatieteen laitos doibmet Geavu guovllus. |
| Sirrajärvi ja Vuoskojärvi ovat olleet useina vuosina geologiryhmien tutkimus- ja opetuskohteina. |
Širrájávri ja Vuoskkojávri leat leamaš máŋgii geologajoavkkuid dutkan- ja oahpahanbáikin. |
| Alue kuuluu luonnonhoidon seurantaverkostoon Alueella on koealoja |
Guovlu gullá luonddudikšuma čuovvunfierpmádahkii Guovllus leat iskkadansajit |
| Erityisesti Puksalskaidin ja Jiesnnalvaaran alueilla on paljon erilaisia kokeellisia tutkimuksia. |
sedieđut Erenoamážit Buksalskáiddi ja Jiesnnalvári guovlluin leat ollu sierralágan ekperimentála dutkamat. |
| Poron laidunnuksen kasvillisuus- ym. ekosysteemivaikutuksia seurataan mm. vuonna 1970 perustettujen koeaitausten (3 kpl Jiesnnalvaaralla, Sirrajärvellä ja Njaggajängällä) avulla. |
Bohccuid guohtuma šattolašvuođa- jed. ekovuogádatváikkuhusat čuvvojuvvojit ee. 1970:s vuođđuduvvon iskkadanáiddiiguin (3 st Jiesnnalváris, Širrájávrris ja Njaggalanjeakkis). |
| Vuonna 1968 perustettuja IBP-koeaitauksia (International Biological Program) on 3 kpl Káspernjárgalla, Puksalskaidissa ja Jiesnnalvaaralla. |
1968:s vuođđuduvvon IBP-iskkadanáiddit (International Biological Program) leat 3 st Káspernjárggas, Buksalskáiddis ja Jiesnnalváris. |
| Happamien raskasmetallisateiden vaikutusta maaperään ja kasvillisuuteen on tutkittu vuodesta 1991 (13 koealaa). |
Suvrra lossametállaarvviid váikkuhusat eanavuđđui ja šattolašvuhtii leat dutkojuvvon jagi 1991 rájes (13 iskkadansaji). |
| Siitepölykeräimiä on puiston alueella yksi kappale Puksalskaidissa vuodesta 1976. Puiston ulkopuolella aseman alueella on ollut toinen siitepölykeräin vuodesta 1982. |
Lieđđegavjačoakkildeaddjit leat luonddumeahcis okta Buksalskáiddis jagi 1976 rájes. Luonddumeahci olggobealde stašuvnna guovllus lea leamaš nubbi lieđđegavjačoakkildeaddji jagi 1982 rájes. |
| Valorysiä, joilla on kerätty tietoa vuodesta 1972 alkaen perhosten kannanvaihteluista, on 4 kpl aseman alueella. |
Čuovgamearddit, maiguin leat čoggojuvvon dieđut jagi 1972 rájes beaivelottiid nálirievddademiin, leat 4 st stašuvnna guovllus. |
| Pyydykset sijaitsevat puiston ulkopuolella aseman alueella, mutta ne keräävät aineistoa myös luonnonpuistosta. |
Bivdosat leat luonddumeahci olggobealde stašuvnna guovllus, muhto dat čogget diehtomateriála maiddái luonddumeahcis. |
| Myyrien kannanvaihteluita seurataan vuonna 1981 perustetuilla pysyvillä linjoilla (6 kpl). |
Muolddahiid nálirievddademiid čuvvot 1981:s vuođđuduvvon bissovaš linnjáiguin (6 st). |
| Sienien esiintymistä seurataan vuonna 1976 perustetuilla pysyvillä linjoilla (12 kpl). |
Guobbariid gávdnonsajiid čuvvot 1976:s vuođđuduvvon bissovaš linnjáiguin (12 st). |
| Pöntössä pesivien varpuslintujen pesintäseuranta (1982-) ja kasvien fenologiaseuranta (1977-). |
Guovnnjis bessejeaddji cihcelottiid bessenčuovvun (1982—) ja šattuid fenologiijačuovvun (1977—). |
| Kuva 8. Pitkäaikaisseurannat |
Govva 8. Guhkesáiggečuovvumat |
| Lapin tutkimuslaitos Kevon vakiintuneet pitkäaikaisseurannat suunnittelualueella keskittyvät alueen pohjoisosiin. |
Lappi dutkanlágádus Geavu stáđásmuvvan guhkesáiggečuovvumat plánenguovllus leat eanaš guovllu davágeahčen. |
| © Metsähallitus 2017, © Suomen ympäristökeskus 2017, © Karttakeskus, Lupa L5293, © Maanmittauslaitos 1/MML/17. |
© Meahciráđđehus 2017, © Suoma birasguovddáš 2017, © Karttakeskus, Lupa L5293, © Maanmittauslaitos 1/MML/17. |
| 10 Muu luonnonvarojen käyttö, rasitteet, käyttöoikeudet ja sopimukset |
10 Luondduriggodagaid eará geavaheapmi, servituhtat, geavahanrievttit ja soahpamušat |
| Vastuuprosessi Alueiden hallinta Kartta Ei karttaa |
Vástoproseassa Guovlluid stivren Kárta Ii kárta |
| Lomakkeella kuvataan suunnittelualueen luonnonvarojen käyttö (pl. riista- ja kalakannat) sekä alueen kiinteistöihin (lähinnä valtion maalla) kohdistuvat rasitteet, käyttöoikeudet ja sopimukset. |
Dán skovis govviduvvo plánenguovllu luondduriggodagaid geavaheapmi (earret fuođđo- ja guollenáliid) sihke guovllu giddodagaide (vuosttažettiin stáhtaeatnamis) guoskevaš servituhtat, geavahanrievttit ja soahpamušat. |
| Lomakkeen tarkoituksena on antaa kuva suunnittelualueelle kohdistuvista, luonnonvarojen käyttöön, rasitteisiin, käyttöoikeuksiin ja sopimuksiin liittyvistä maankäytön paineista. |
Skovi ulbmilin lea govvidit plánenguovllu eanageavahandeattuid, mat gusket luondduriggodagaid geavaheapmái, servituhtaide, geavahanrivttiide ja soahpamušaide. |
| Marjastus ja sienestys |
Murjen ja guopparčoaggin |
| Sallittu koko alueella Kielletty koko alueella Sallittu osittain Lisätieto Asetuksen (932/1981) 6 §:n mukaan luonnonpuistossa on marjojen ja sienten poimiminen sallittu paikallisille |
Lobálaš oppa guovllus Gildojuvvon oppa guovllus Lobálaš muhtun muddui Lassedieđut Ásahusa (932/1981) 6 §:a mielde báikkálaš ássit ožžot murjet ja čoaggit guobbariid luonddumeahcis. |
| metsästys / kalastus / marjastus elinkeinona) Kuvaus Asetuksen (932/1981) 6 §:n mukaan luonnonpuistossa on sallittu paikallisille asukkaille riekon ansapyynti ja kalastus. |
Luondduealáhusat (earát, meahccebivdu/guolástus/murjen ealáhussan) Govvideapmi Ásahusa (932/1981) 6 §:a mielde báikkálaš ássit ožžot luonddumeahcis gárdut rievssahiid ja guolástit. |
| Asetus on mahdollistanut luontaiselinkeinojen harjoittamista varten tarpeellisten turvekammien rakentamisen Metsähallituksen luvalla. |
Ásahusa vuođul lea leamaš vejolaš hukset luondduealáhusaiguin bargama várás dárbbašlaš lavdnjegámmiid Meahciráđđehusa lobiin. |
| Metsähallitus on myöntänyt vain yhden tällaisen käyttöoikeussopimuksen. |
Meahciráđđehus lea mieđihan dušše ovtta dákkár geavahansoahpamuša. |
| Näihin liittyen Metsähallitus on myöntänyt talvi- ja kesäaikaisia maastoliikennelupia sekä lupia moottoriveneen käyttöön. |
Nuba Meahciráđđehus lea mieđihan dálvvi- ja geasiáiggi meahccejohtaluslobiid sihke lobiid mohtorfatnasa geavaheapmái. |
| Lupien myöntäminen on määritelty säädöksissä ja niitä tarkentaa Metsähallituksen Kevon luonnonpuiston maastoliikenneohje (Aluejohtaja Jyrki Tolonen 10.3. |
Lobiid mieđiheapmi lea meroštallon njuolggadusain ja daid leat dárkkálmuhttimin Meahciráđđehusa Geavu luonddumeahci meahccejohtalusrávvagat (Guovlluhoavda Jyrki Tolonen 10.3.2008). |
| Poronhoito ja sen edellyttämien kämppien, poroaitojen ja muiden rakenteiden tekeminen sekä poronhoitoon tarvittavan puun ottaminen sekä poronhoitoon liittyvä leiriytyminen, tulenteko ja moottorikäyttöisillä ajoneuvoilla liikkuminen on sallittua (932/1981, 2 § kohta 10). |
Boazodoallu ja dan gáibidan gámppáid, boazoáiddiid ja eará ráhkadusaid ráhkadeapmi sihke boazodoalus dárbbašlaš muora váldin sihke boazodollui guoskevaš gohtten, dolastallan ja mohtorfievrruiguin johtin lea lobálaš (932/1981, 2 §:a čuokkis 10). |
| Marjojen ja sienten poimiminen on sallittu paikallisille asukkaille. |
Báikkálaš ássit ožžot murjet ja čoaggit guobbariid. |
| He saavat tässä tarkoituksessa liikkua jalan ja leiriytyä koko puiston alueella. |
Sii sáhttet dalle johtit vácci ja gohttet oppa luonddumeahcis. |
| Paikallisille luontaiselinkeinon harjoittajille on myönnetty maastoajoneuvo- ja moottorivenelupia marjastusta ja sienestystä varten. |
Báikkálaš luondduealáhusbargiide leat mieđihuvvon meahccefievro- ja mohtorfanaslobit murjema ja guopparčoaggima várás. |
| Paikallisilla asukkailla on lupa ottaa vähäisiä määriä verkkotelineisiin ja juomuskeppeihin tarvittavaa koivua. |
Báikkálaš ássit ožžot váldit uhccánaš dárbbašlaš soahkemuora fierbmeholggaid ja juoŋassoppiid várás. |
| Paikallisilla asukkailla on lupa myös kenkäheinän ottoon. |
Báikkálaš ássit ožžot maiddái čuohppat gámasuinniid. |
| Osalla YSA-alueista maanomistajalla on oikeus luontaiselinkeinon harjoittamiseksi sekä saamelaiskulttuurin ja saamelaiselinkeinojen harjoittamisen tarpeisiin rakentaa vaatimaton tukikohta (kammi). |
Muhtun PSG-guovlluin eanaeaiggát oažžu luondduealáhusain sihke sámekultuvrrain ja sámeealáhusaiguin bargan dihte hukset ovttageardán doarjjabáiki (gámme). |
| Maanomistajalla on oikeus käyttää aluetta saamelaiskulttuurin, mukaan lukien perinteiset saamelaiselinkeinot (esim. metsästys, kalastus ja keräily) harjoittamiseen. |
Eanaeaiggát oažžu geavahit guovllu sámekultuvrrain ja árbevirolaš sámeealáhusaiguin (omd. meahccebivdu, guolástus ja luondduburiid čoaggin) bargan dihte. |
| Kaivostoiminta ja valtaukset kuvaus Suunnittelualueella ei ole kaivoslain mukaisia valtaus- tai malminetsintälupa-alueita. |
Ruvkedoaibma ja rogganbáikkiid govvideapmi Plánenguovllus eai leat ruvkelágas daddjojuvvon rogganbáike- dahje málbmaohcanlohpeguovllut. |
| Tukes on myöntänyt alueelle yhden varauspäätöksen (VA2014:0031). |
Tukes lea mieđihan guvlui ovtta várrenmearrádusa (VA2014:0031). |
| Metsähallitus on valittanut tästä päätöksestä, eikä se siten ole lainvoimainen ennen kuin hallinto-oikeus on ratkaissut asian. |
Meahciráđđehus lea váidán dán mearrádusas, iige dat ná leat lágafámolaš ovdalgo hálddahusriekti lea čoavdán ášši. |
| Varauspäätöksellä ei voi Kevon luonnonpuiston alueella tehdä toimenpiteitä, koska luonnonpuistossa on rajoitettu jokamiesoikeuksia (luonnonsuojelulaki 1923/71 ja asetus 1981/932). |
Várrenmearrádusa vuođul ii sáhte Geavu luonddumeahcis dahkat doaibmabijuid, dasgo luonddumeahcis leat ráddjejuvvon juohkeolbmorievttit (luonddusuodjalanláhka 1923/71 ja ásahus 1981/932). |
| Kaivoslain 7 §:n mukaista etsintätyötä tehdään tavallisesti jokamiesoikeudella, mutta Kevon luonnonpuistossa tämä vaatii Tukesin malminetsintäluvan. |
Ruvkelága 7 §:s daddjojuvvon ohcanbargu dahkkojuvvo dábálaččat juohkeolbmorivttiin, muhto Geavu luonddumeahcis dát gáibida Tukesa málbmaohcanlobi. |
| Geologinen tutkimus ja malminetsintä edellyttävät lupaa myös ympäristöministeriöstä (asetus 1981/932). |
Geologalaš dutkamii ja málbmaohcamii galgá leat maiddái Birasministeriija lohpi (ásahus 1981/932). |
| YSA-alueilla on kielletty maa- ja kallioperän vahingoittaminen. |
PSG-guovlluin ii oaččo vahágahttit eana- ja báktevuođu. |
| Kaivosvaltaukset Lkm - Kaivoskivennäiset Osuus alueesta % Malminetsintäluvat Lkm - Kaivoskivennäiset Osuus alueesta % Kaivospiirit Lkm - Kaivoskivennäiset Osuus alueesta % Maa-ainesten otto Kielletty Luontaiselinkeinonharjoittajien kammien tarpeisiin voidaan luovuttaa turvetta ja maata. |
Ruvkebáikkit Lkm - Ruvkerokkanasat Ossodat guovllus % Málbmaohcanlobit Lkm - Ruvkerokkanasat Ossodat guovllus % Ruvkebiret Lkm - Ruvkerokkanasat Ossodat guovllus % Eanaávdnasiid váldin Gildojuvvon Luondduealáhusbargiid gámmiid dárbbuide sáhttá luohpadit lavnnji ja eatnama. |
| Polttopuun otto |
Boaldinmuora váldin |
| Asetuksen (932/1981) 6 §:n mukaan Metsähallituksella on oikeus luovuttaa paikallisille asukkaille puuta kotitarvekäyttöön luonnonpuistosta. |
Ásahusa (932/1981) 6 §:a mielde Meahciráđđehus oažžu luohpadit báikkálaš ássiide muora ruovttudárbbuide luonddumeahcis. |
| Nykyisen järjestyssäännön mukaan puiston naapurina vakituisesti asuvalle voidaan luovuttaa luonnonpuistosta asuinpaikkansa läheisyydestä koivua polttopuuksi. |
Dálá ortnetnjuolggadusa mielde luonddumeahci bálddas fásta ássi olbmui sáhttá luohpadit luonddumeahcis iežas ássanbáikki lahkosiin soagi boaldinmuorran. |
| Luontaiselinkeinonharjoittajien kammien tarpeisiin voidaan luovuttaa koivua ja riekon ansapyytäjille voidaan myöntää lupa ansarisujen ottoon. |
Luondduealáhusbargiid gámmiid dárbbuide sáhttá luohpadit soagi ja rievssatgárduide sáhttá mieđihit lobi gárderissiid váldimii. |
| Pohjaveden otto Ei oteta - Metsätalous MH:n alueet - Mt-käytössä (ha) - Raj. |
PSG-guovlluin boaldinmuora oažžu váldit gohttedettiin. Bodnečázi váldin Ii váldojuvvo. |
| käytössä ha - Kuvaus Metsänhakkuu kielletty Yksityiset maat - Mt-käytössä (ha) - Raj. |
ha - Govvi deap mi Vuovdečuohppan gildojuvvon Priváhta eatnamat - Vd-anus (ha) - Ráddj. |
| käytössä ha - Kuvaus Metsänhakkuu kielletty Rasitteet, käyttöoikeudet ja sopimukset |
ha - Govvi deap mi Vuovdečuohppan gildojuvvon Servituhtat, geavahanrievttit ja soahpamušat |
| Vuokra- ja käyttöoikeus- sopimukset Kpl 6 Kuvaus SopimusKäyttötarkoitusSijaintiOsapuoli Porotalous Paliskuntien välinen poroesteaita Välillä Kalgujoki–Siikajärvi Kaldoaivin paliskunta |
Láigo- ja geavahansoahpamušat St 6 Govvi deapmi SoahpamušGeavahanulbmilSajádatbáikiOassebealli BoazodoalluBálgosiid gaskasaš rádjeáidi Gaskkas GálgojohkaČuovžajávri |
| Turun yliopisto, Lapin tutkimuslaitos Kevo Muu Tutkimuskoeala Njaggaljänkä Turun yliopisto, Lapin tutkimuslaitos Kevo Muu Tutkimus-, liikkumis- ja leiriytymislupa voimassa 31.12. |
Eará Turku allaoahpahat, Lappi dutkanlágádus Geavvu EaráDutkaniskkadansadjiNjaggalanjeaggiTurku allaoahpahat, Lappi dutkanlágádus Geavvu EaráDutkan-, johtin- ja |
| 2016 saakka (MH 5303/2013) |
gohttenlohpi fámus 31.12.2016 rádjai (MR 5303/2013) |
| Tutkimukseen Kevon alueella tutkimussuunnitelman mukaisesti Turun yliopisto, Lapin tutkimuslaitos Kevo |
Duktamiidda Geavu guovllus dutkanplána mielde Turku allaoahpahat, Lappi dutkanlágádus Geavvu |
| Alueen suojeluun tai käyttöön vaikuttavat rasitteet Suunnittelualueella on yksityiskiinteistöjä Kevojokisuussa, Stuorra Bálddotjávrin pohjoispuolella sekä Vuokojärvellä (Vuogojávri). |
Guovllu suodjaleapmái dahje geavaheapmái váikkuheaddji servituhtat Plánenguovllus leat priváhtagiddodagat Geavonjálmmis, Stuorra Bálddotjávrri davábealde sihke Vuogojávrris. |
| Näille kiinteistöille on annettu toimituksissa 5 metrin levyinen kulkuoikeus. |
Dáidda giddodagaide lea mieđihuvvon doaimmahusain 5 mehtera govdosaš johtinriekti. |
| Rasitteen tarkkaa sijaintia ei kuitenkaan ole määritetty. |
Servituhta dárkilis sajádatbáiki ii goittotge leat mearriduvvon. |
| Kulkuoikeuksien tarkan sijainnin määrittäminen vaatisi yksityistietoimituksen. |
Johtinrivttiid dárkilis sajádaga mearrideapmi gáibidivččii priváhtageaidnodoaimmahusa. |
| Porotilalain perusteella Paistunturin paliskunnalle luovutettu hallintaoikeus Fállán paimentopaikkaan. |
Boazodállolága vuođul Báišduoddara bálgosii lea luohpaduvvon stivrenriekti Fállá guođohanbáikái. |
| Vastuuprosessi Alueiden hallinta Kartta Kuva 9. Poronhoidon rakenteet |
Vástoproseassa Guovlluid stivren Kárta Govva 9. Boazodoalu ráhkadusat |
| Selite Lomakkeella kuvataan suunnittelualueen poronhoidon tilanne |
Čilgehus Dán skovis govviduvvo plánenguovllu boazodoalu dilli |
| Poronhoidon nykytilan kuvaus Kevon luonnonpuisto on Paistuntunturi paliskunnan laidunaluetta. |
Boazodoalu dálá dili govvideapmi Geavu luonddumeahcci gullá Báišduoddara bálgosa guohtonguovlluide. |
| Paliskunnan kokonaispinta-ala on 280 900 hehtaaria ja sen pinta-alasta noin 25 % (70 000 ha) sijaitsee Kevon luonnonpuistossa. |
Bálgosa ollesviidodat lea 280 900 hektára ja dan viidodagas sullii 25 % (70 000 ha) lea Geavu luonddumeahcis. |
| Kevon alue on paliskunnalle erittäin tärkeä vasoma-alue. |
Geavvu lea bálgosii erenoamáš dehálaš guottetguovlu. |
| Suunnittelualueen eri osien merkitys Paistunturin paliskunnan poronhoidolle on esitetty kartalla Metsähallituksen julkaisussa Paistunturin erämaa-alueen ja Kevon luonnonpuiston luonto, käyttö ja paikannimistö. |
Plánenguovllu sierra osiid mearkkašupmi Báišduoddara bálgosii lea ovdanbukton kárttas Meahciráđđehusa prentosis "Báišduoddara meahcceguovllu ja Geavu luonddumeahci luondu, geavaheapmi ja báikenamat ". |
| Seuraavat lainaukset ovat A. |
Ná A. |
| P. Vallen kuvauksia alueen poronhoidosta. ”Paistunturin paliskunnan alueella toimii noin 10–14 tokkakuntaa. |
P. Valle čilge oanehaččat guovllu boazodoalu: ”Báišduoddara bálgosa siste leat sullii 10 – 14 siidda. |
| Paliskunnan eri osia ei ole nimetty erikseen kenellekään poromiehelle eikä millekään tokkakunnalle. |
Bálgosa sierra oasit eai leat sierranassii nammaduvvon dihto badjeolbmuide dahje siiddaide. |
| Tokkakunnat pyrkivät kuitenkin paimentamaan porojaan vuodesta toiseen samoilla totutuilla alueillaan. |
Siiddat geahččalit goittotge doallat bohccuideaset jagis jahkái dain seamma oahpes guovlluin. |
| Paliskunnan porojen liikkumista ja hyvinvointia seurataan ympärivuotisesti, myös kesällä. |
Bálgosa bohccuid johtima ja ceavzinvejolašvuođaid čuvvot birra jagi, maiddái geassit. |
| ” Vuosittaiset sääolosuhteet vaikuttavat siihen, missä poroja paimennetaan. |
” Jahkásaš dálkedilálašvuođat váikkuhit dasa, gos bohccot goas ain dollojuvvojit. |
| ”Porojen erottelu ja lukeminen tehdään syys-tammikuussa Ailikkaan poroerotusaidalla. |
Bohccot rátkojuvvojit ja lohkkojuvvojit čakča-ođđajagemánus Áilegasa bigálusgárddis. |
| Erotuksen jälkeen noin 2/3 poroista siirtyy Kaamanen–Karigasniemi-tien varressa olevan laidunkiertoaidan eteläpuolelle ja 1/3 paliskunnan pohjoisosaan. |
Bigálusa maŋŋá sullii 2/3 bohccuin mannet Gápmasa – Gáregasnjárgga -geaidnoguora guođohanáiddi máttabeallai ja 1/3 bálgosa davviosiide. |
| Tammi-helmikuun vaihteessa paliskunnan pohjoisosassa palkivat porot tuodaan uudestaan erotukseen. |
Ođđajage-guovvamánu molsašumi sulaid bálgosa davviosiid bohccot buktojuvvojit fas bigálussii. |
| Niiden erottelemisen jälkeen myös paliskunnan eteläosassa palkivat porot tuodaan erotukseen. |
Go dát bohccot leat rátkojuvvon, de buktojuvvojit maiddái bálgosa máttageaže bohccot bigálusii. |
| Tässä yhteydessä paliskunnan kaikki porot vedetään tokkakuntiin. |
Dán oktavuođas bálgosa buot bohccot gessojuvvojit sierra siiddaide. |
| Huhti-toukokuussa porot kerääntyvät itsekseen Kevon kanjonin rotkoalueelle, lähelle vasoma-alueita. |
Cuoŋo-miessemánus bohccot čoahkkanišgohtet Geavvorokki birrasiidda, guottetguovlluid lahkosiidda. |
| Vasominen tapahtuu touko-kesäkuun aikana. |
Guottet deaivá miesse-geassemánnui. |
| Sen jälkeen sääsket ajavat porot laumoihin. |
Dan maŋŋá divri vuojeha bohccuid čorragiidda. |
| Laumat nousevat ylös tuulisempaan ja viileämpään tunturiin (Guivi), missä sääskiä on vähemmän. |
Čorragat mannet jáldosii čoaskáset duoddarii (Guivi), gos ii leat nu ollu divri. |
| Palkimisen jälkeen eli heinä-elokuun vaihteessa paarmat hajottavat tokat ja porot laskeutuvat tunturista alas ojien varsille ja hajoten ympäri paliskuntaa.” |
Bálgama maŋŋá dahjege suoidne-borgemánu molsašumi sulaid borrot biđgejit čorragiid ja bohccot njidjet badjosiin ájaguoraide ja bieđganit dasto miehtá bálgosa. |
| ”Riekon metsästyksen alettua syyskuussa osa Karigasniemi–Utsjoki-tien sekä Utsjoen varrella olevista poroista pakenee metsästyksessä apuna käytettäviä koiria Kevon luonnonpuiston alueelle. |
Go rievssatbivdu álgá čakčamánus, de oassi dain bohccuin, mat orodit Gáregasnjárgga – Ohcejoga -geainnu lahkosiin sihke Ohcejoga geaidnoguorain, báhtarit bivdobeatnagiid Geavu luonddumeahci guvlui. |
| Tämä aiheuttaa Kevon luonnonpuiston laitumille normaalia suurempaa kulutusta. |
Ná Geavu luonddumeahci guohtoneatnamiidda čuohcá ainge stuorát deaddu. |
| Lisäksi hirvenmetsästyksessä käytettävät koirat aiheuttavat porojen siirtymistä Angeli–Karigasniemi-tien varren tärkeiltä alkutalven alueilta itää kohti.” |
Dasa lassin ealgabivddus adnojuvvon beatnagiid dihte bohccot geassádit Áŋŋela – Gáregasnjárgga -geaidnoguoraid dehálaš álgodálvvi eatnamiin nuorttasguvlui.” |
| Paliskunta Suunnittelualueesta |
Bálggus Plánenguovllus gullá |
| kuuluu paliskuntaan (%) Paliskunnan pinta-alasta suunnittelualueella (%) Paliskunnan suurin sallittu poromäärä Talvilaidunten kunto |
bálgosii (%) Bálgosa viidodagas plánenguovllus (%) Bálgosa alimus lobálaš boazolohku Dálveguohtoneatnamiid dilli |
| Paistunturin paliskunta 100 % 25 % Paliskunnan jäkälikköjen ekologinen tila on luo |
Báišduoddara bálggus 100% 25% Bálgosa jeageleatnamiid ekologalaš dilli lea |
| kassa ’voimakkaasti kulunut’ (4, 5, 6) |
luohkás ’sakka gollan’ (4, 5, 6) |
| Rakenteet Porokämpät - Erotusaitaukset - Muut rakenteet Fállán paimentopaikka. |
át - Bigálusgárddit - Eará ráhkadusat Fállá guođohanbáiki. |
| Paliskuntien välinen raja-aita kulkee osin suunnittelualueella, vaikka paliskuntien välinen raja on suunnittelualueen ulkopuolella. |
Bálgosiid gaskasaš rádjeáidi manná muhtun muddui plánenguovllus, vaikko bálgosiid gaskasaš rádji lea plánenguovllu olggobealde. |
| Suunnittelualueesta noin 302 ha on Kaldoaivin paliskunnan porojen laidunalueena. |
Plánenguovllus sullii 302 ha lea Gálddoaivvi bálgosa bohccuid guohtonguovlun. |
| Saamelainen poronhoito Vaikka poronhoitolain kautta on pyritty yhdenmukaistamaan poronhoitoa, saamelainen poronhoito on säilynyt ainutlaatuisena ja erityisenä. |
Sámi boazodoallu Vaikko boazodoallolága vuođul leat geahččalan dahkat ovttaláganin boazodoalu, de sámi boazodoallu lea bisson áidnalunddot ja erenoamáš ealáhussan. |
| Poronhoito on ainoa saamelaisten perinteinen elinkeino, joka on kannattava. |
Boazodoallu lea sámiid áidna árbevirolaš gánnehahtti ealáhus. |
| Saamelaisporonhoito on sukukeskeistä. |
Sámi boazodoalus sohka lea guovddážis. |
| Poronhoidon vuotuistapahtumat, vasanmerkitykset ja poroerotukset kokoavat suvut perinteisille kesä- ja talvialueilleen edelleen ja ovat tärkeitä poronhoitotaidon siirtämisessä sukupolvelta toiselle. |
Boazodoalu jahkásaš dáhpáhusat, miessemearkumat ja gárddástallamat čohkkejit ainge sogaid árbevirolaš geasse- ja dálveguovlluide ja leat dehálaččat boazodoallomáhtu sirdimis buolvvas nubbái. |
| Saamelaisporonhoitoa harjoitetaan siidoissa, jotka ovat muutaman poroperheen muodostamia sukulaisuuteen perustuvia paimennusyksiköitä. |
Sámi boazodoaluin barget siiddain, mat leat soames boazobearrašis čohkiidan, sogalašvuhtii vuođđuduvvi guođohanovttadagat. |
| Siita ohjaa poronhoidon harjoittamista omalla nautinta-alueellaan. |
Siida stivre boazodoaluin bargama návddašanguovllustis. |
| Paliskunnan alueella paimentaa monia siitoja. |
Bálgosa siste sáhttet leat máŋggat siiddat. |
| Siitojen nautinta-alueiden rajat eivät ole staattisia, vaan niitä voidaan muuttaa laidunolosuhteiden mukaan ja siidat voivat myös yhdistyä. |
Siiddaid návddašanguovlluin eai leat stáđisis rájit, muhto daid sáhttá rievdadit guohtondilálašvuođaid mielde ja siiddat sáhttet maiddái ovttastuvvat. |
| Saamelainen poronhoito perustuu laidunkiertojärjestelmään, joka pohjautuu porojen biologiaan ja poronhoitajien kulttuurisiin tapoihin. |
Sámi boazodoallu vuođđuduvvá guohtoneatnamiid molssodeapmái bohccuid biologiija ja boazodoalliid kultuvrralaš vieruid mielde. |
| Perinteisesti poroja laidunnetaan eri kesä- ja talvialueilla, lisäksi keväällä on oma laidunalue vasomista varten ja syksyllä porojen rykimisalue. |
Árbevirolaččat bohccot dollojuvvojit sierra geasse- ja dálveguovlluin, dasa lassin giđđat leat sierra guottetbáikkit ja čakčat fas sierra ragatbáikkit. |
| Poronhoito perustuu luonnonlaitumiin ja laidunten kantokyvyn turvaamiseen. |
Boazodoallu vuođđuduvvá luondduguohtoneatnamiidda ja guohtoneatnamiid gierdannávccaid dorvvasteapmái. |
| Poronhoitoa harjoitetaan suhteessa toisiin siitoihin eli pyritään paimentamaan poroja siten, että eri siitojen porot eivät mastaa eli sekoitu toisiinsa. |
Siidda bohccuiguin fertejit boazodoallit bargat eará siiddaid ektui dahjege bohccuid geahččalit guođohit nu ahte sierra siiddaid bohccot eai beasa masttadit. |
| Nykyajan saamelaisten talviajan poronhoito on suurelta osin poroelon paimentamista siten, että eloa ajetaan ympäri ja tarkistetaan poroelon ja laidunten kunto ja palautetaan yksinäiset porot takaisin eloon. |
Dán áigge sámit guođohit bohccuideaset dálvviáigge buorre muddui nu, ahte boazodoallit vudjet ealu birra ja dárkkistit ealu ja guohtoneatnamiid dili ja máhcahit ealus ravgan bohccuid fas ellui. |
| Poroelon annetaan kaivaa rauhassa ja kun kaivuualue on kiekeröitynyt*, niin eloa siirretään puhtaaseen lumeen eli laiduntamattomalle laidunalueelle. |
Ealu diktet guohtut, ja go guohtonguovlu lea čiegarduvvan*, de eallu sirdojuvvo ođđa guohtonguvlui. |
| Poronhoidossa eri alueiden riittävyys on välttämättömyys. |
Bohccuiguin barggadettiin lea vealtameahttun ahte sierra guovllut leat doarvái. |
| Siirtyminen eri laidunalueille noudattaa perinteisiä jutama- eli paimennusreittejä. |
Guohtonguovllus nubbái johttojuvvo árbevirolaš johtolagaid mielde. |
| Liikkumisessa käytetään hyväksi luonnollisia ja helppokulkuisia kulkuväyliä, kuten vesistöjä, kankaita ja harjuja. |
Johtimis adnojuvvojit ávkin lunddolaš ja álkis johtolagat, dego čázádagat, guolbanat ja buolžžat. |
| Saamen kieli, saamenkielinen terminologia ja kielen sisältämä perinteinen tieto ovat oleellinen osa saamelaisporonhoitoa ja poronhoitajien ammattitaitoa. |
Sámegiella, sámegielat terminologiija ja gillii gullevaš árbevirolaš dieđut leat mávssolaš oassi sámi boazodoalus ja boazodoalliid ámmátmáhtus. |
| Saamelaisporonhoito on selkeästi kulttuurinen elinkeino, jossa erityisen tärkeää on kulttuurin ja elämäntavan siirtäminen sukupolvelta toiselle, toisin sanoen kulttuuriin kasvetaan. |
Sámi boazodoallu lea čielgasit kultuvrralaš ealáhus, mas erenoamáš dehálaš lea kultuvrra ja eallinvuogi sirdin buolvvas nubbái, dahjege olmmoš bajásšaddá kultuvrii. |
| Poronhoito tuottaa raaka-aineita saamen käsityölle ja ylläpitää saamen kieltä, perinteistä tietoa ja perinteitä. |
Boazodoallu buvttada ráhkadanávdnasiid sámeduodjái ja lea bajásdoallamin sámegiela ja árbevirolaš dieđuid ja vieruid. |
| Saamelainen porojen korvamerkkijärjestelmä ilmentää saamelaista sosiaalista järjestelmää, korvamerkit seuraavat edellisten sukupolvien korvamerkkejä joko suoraan tai pienin muutoksin. |
Sámi bealljemearkavuogádagas boahtá ovdan sámi sosiálalaš vuogádat, bealljemearkkat čuvvot ovddit buolvvaid bealljemearkkaid juogo njuolgga dahje smávva rievdadusaiguin. |
| Korvamerkkien perusteella voidaan identifioida tietty poro tiettyyn sukuun ja alueeseen kuuluvaksi. |
Bealljemearkkaid vuođul sáhttá identifiseret dihto bohcco dihto sohkii ja guvlui gullevažžan. |
| Poronhoitolain ja asetuksen mukaisten poronhoitotöiden yhteydessä voi hyödyntää luontoa kestävästi saamelaiskulttuurin mukaisesti eli kalastaa ja keräillä. |
Boazodoallolágas ja -ásahusas oaivvilduvvon boazobargguid oktavuođas sáhttá atnit ávkin luonddu bistevaččat sámekultuvrra mielde dahjege guolástit ja čoaggit luondduburiid. |
| Saamelaiskulttuuriin liittyviä määritelmiä on kuvattu liitteessä 3. Saamelaiskulttuuriin liittyviä henkisiä arvoja kuvataan lomakkeella 6 Kulttuuriperintö. |
Sámekultuvrii guoskevaš meroštallamat leat govviduvvon čuvvosis 3. Sámekultuvrii guoskevaš vuoiŋŋalaš árvvut govviduvvojit skovis 6 Kultárbi. |
| Saamelaiskulttuuriin liittyviä muita käyttömuotoja käsitellään suunnitelman asiaankuuluvissa osissa, lähinnä lomakkeilla 8 Erätalous nykytila ja 10 Muu luonnonvarojen käyttö, rasitteet, käyttöoikeudet ja sopimukset. |
Sámekultuvrii guoskevaš eará geavahanhámit gieđahallojit plána áššáigullevaš osiin, vuosttažettiin skoviin 8 Meahccegeavaheapmi ja 10 Luondduriggodagaid eará geavaheapmi, servituhtat, geavahanrievttit ja -soahpamušat. |
| * kiekerö = porojen talvikaivospaikka, porojen lumeen kaivama kuoppa, josta ne syövät jäkälää |
* čiegar = bohccuid dálvegoaivásat, main bohccot goivot jeahkála muohttaga vuolde |
| Kuva 9. Poronhoidon rakenteet |
Govva 9. Boazodoalu ráhkadusat |
| Kevon luonnonpuiston alueella on poronhoidon käytössä Fállán paimentopaikka. |
Geavu luonddumeahcis lea boazodoalu anus Fállá guođohanbáiki. |
| Paistunturin (Báišduottar) ja Kaldoaivin (Galddoaivi) paliskuntien välinen poroaita kulkee osan matkaa luonnonpuiston alueella. |
Báišduoddara ja Gálddoaivvi bálgosiid gaskasaš boazoáidi manná muhtun muddui luonddumeahcis. |
| © Metsähallitus 2017, © Suomen ympäristökeskus 2017, © Karttakeskus, Lupa L5293, © Maanmittauslaitos 1/MML/17. |
© Meahciráđđehus 2017, © Suoma birasguovddáš 2017, © Karttakeskus, Lupa L5293, © Maanmittauslaitos 1/MML/17. |
| 11 Keskeiset suojelu- ja käyttöarvot sekä uhkat |
11 Guovddáš suodjalan- ja geavahanárvvut sihke áitagat |
| Vastuuprosessi Alueiden hallinta; |
Vástoproseassa Guovlluid stivren; |
| prosessien yhteistyö arvojen määrittelyssä on tärkeää |
proseassaid ovttasbargu árvvuid meroštallamis lea dehálaš |
| Lomakkeella kuvataan suunnittelualueen keskeiset luonto-, kulttuuriperintö- ja käyttöarvot. |
Dán skovis govviduvvojit plánenguovllu guovddáš luonddu-, kulturárbe- ja geavahanárvvut. |
| Suunnittelualueen keskeisten arvojen määrittely tehdään nykytilan kuvauksen pohjalta ottaen huomioon alueen perustamistarkoitus sekä luonnonsuojelulain ja muiden aluetta koskevien säädösten yleiset tavoitteet. |
Plánenguovllu guovddáš árvvut meroštallojit dálá dili govvideami vuođul nu, ahte váldojuvvojit vuhtii guovllu vuođđudanulbmil sihke luonddusuodjalanlága ja guvlui guoskevaš eará njuolggadusaid oppalaš ulbmilat. |
| Arvojen määrittely on hoito- ja käyttösuunnitelman tärkeimpiä kohtia, sillä suunnitelman päämäärät ja tavoitteet kohdistuvat suunnittelualueen keskeisten arvojen säilyttämiseen ja parantamiseen. |
Árvvuid meroštallan gullá dikšun- ja geavahanplána deháleamos čuoggáide, dasgo plána mihttomearit ja ulbmilat gusket plánenguovllu guovddáš árvvuid bisuheapmái ja buorideapmái. |
| Arvoluokka ja -tyyppi Arvon kuvaus Uhkakuvaus |
Árvoluohkká- ja tiipa Árvvu govvideapmi Áittagovvideapmi |
| Mahdollisuus vaikuttaa |
Vejolašvuohta váikkuhit |
| 1.1 LUONTOARVOT: Luonto- ja lintudirektii Uhanalaiset petolinnut Pesimäaikainen häirintä; |
1.1 LUONDDUÁRVVUT: Luondo- ja loddedi Áitojuvvon boralottit Bessenáigásaš heađušteapmi; |
| kelkkailu kanjonialueella kevin eläin- ja kasvilajitvättalvella (kämppäläiset, poromiehet, pilkkijät, Metsähallituksen huolto) sekä retkeilijöiden liikkuminen. |
mohrektiivva ealli- ja šaddošlájattorgielkkástallan Geavu siste giđđadálvve (gámppástallit, badjeolbmot, bilkejeaddjit, Meahciráđđehusa fuolahus) sihke vánddardeaddjiid johtin. |
| Voidaan vaikuttaa. |
Sáhttá váikkuhit. |
| Pesimäaikainen häirintä; |
Bessenáigásaš heađušteapmi; |
| MH:n rakennelmat ja rakennukset. |
MR:a ráhkadusat ja visttit. |
| Rake Voidaan vaikuttaa. |
Rakent Sáhttá váikkuhit. |
| Arvoluokka ja |
Soalddátdoaibma |
| Mahdollisuus vaikuttaa |
Eallišlája váldin |
| Pesimäaikainen häirintä; |
Vahátlaš lunddolaš šlájat |
| yksityismaiden rakentaminen. |
Mearkkašahtti Ii mearkkašahtti |
| Voidaan vaikuttaa |
Ii mearkkašahtti |
| Laiton munien keräily. |
Mearkkašahtti Duollet dálle |
| Eläi Vähäinen mahdollisuus vaikuttaa. |
Suodjalanguovlu Suodjalanguovlu |
| Arvoluokka ja |
Suodjalanguovlu |
| -tyyppi Arvon kuvaus Uhkakuvaus |
Suodjalanguovlu ja olggobeale guovlu |
| Mahdollisuus vaikuttaa |
< 25 % plánenguovllu viidodagas |
| Suurpedot ja naali Kettu on vallannut naalin elinalueita. |
< 25 % plánenguovllu viidodagas < 25 % plánenguovllu viidodagas |
| Vähäinen mahdollisuus vaikuttaa |
> 75 % plánenguovllu viidodagas |
| Suurpetojen laiton pyynti. |
Stuorranávddiid lobihis bivdin. |
| Vähäinen mahdollisuus vaikuttaa |
Ii báljo sáhte váikkuhit |
| Vähäinen mahdollisuus vaikuttaa. |
Áitojuvvon šaddošlájatBáktesmiera áidna smávva šaddansaji leat |
| Arvoluokka ja -tyyppi Arvon kuvaus Uhkakuvaus |
áitimimin soaittáhatdahkkit ja oktiigiellan. |
| Mahdollisuus vaikuttaa |
Ii báljo sáhte váikkuhit. |
| Lettorikon kasvupaikka pieni ja erillinen, uhkana satunnaistekijät ja mahdollinen maastoliikenne. |
Jeaggenartti sierranas šaddansadji lea smávis, áittan soaittáhatdahkkit ja vejolaš meahccejohtalus. |
| Mahdollisuus vaikuttaa |
Ii báljo sáhte váikkuhit. |
| 1.2 LUONTOARVOT: Luontodirektiivin luon Tunturialueella vallitsevat luontodirektiivin luontotyypit ovat tunturikankaat (4060) ja tunturikoivikot (9040) Porojen pitkäaikainen voimakas laidunnus muokkaa ja muuttaa kasvillisuuden koostumusta, rakennetta ja runtotyypitsautta. |
1.2 LUONDDUÁRVVUT: Luondodirektiivva luondotiippat Duottarguovllus leat luondodirektiivva luondotiippat duottarguolbanat (4060) ja lagešvuovddit (9040) Bohccuid guhkesáigásaš garra guohtun čuohcá šattolašvuođa čoakkádussii, ráhkadussii ja valljivuhtii. |
| Porojen laidunnus on suurin Kevon luonnonpuiston kasvillisuutta muuttava käyttömuoto. |
Bohccuid guohtun lea dat geavahanhápmi, mii buot eanemus rievdada Geavu luonddumeahci šattolašvuođa. |
| Porolaidunnuksen vaikutusten arvioidaan heikentävän merkittävästi myös luontotyyppien laatua jäkäläisimmillä tunturikoivutyypeillä sekä tuulikankailla. |
Bohccuid guohtuma árvalit mealgat čuohcit maiddái luondotiippaid kvalitehtii lagešjeagelguovlluin ja biggossis guolbbaguovlluin. |
| Ohuen lumipeitteen vuoksi näille alueille kohdistuu porojen voimakas laidunnus talvella. |
Asehis muohtagearddi dihte bohccuid guohtun čuohcá dálvit sakka dáidda guovlluide. |
| Porojen talvilaidunnus vähentää selvimmin maajäkälien määrää. |
Bohccuid dálveguohtun geahpeda čielgasepmosit eanajeahkáliid meari. |
| Talvilaidunnus ei vaikuta muuhun kasvillisuuteen yhtä voimakkaasti kuin kesälaidunnus. |
Dálveguohtun ii čuoze eará šattolašvuhtii seamma garrasit go geasseguohtun. |
| Kesälaidunnus vaikuttaa kasvien runsauteen ja muuttaa lajiston runsaussuhteita eri kasvillisuuskerroksissa. |
Geasseguohtun čuohcá šattuid valljivuhtii ja rievdada šlájaid valljivuođagaskavuođaid sierra šattolašvuođagerddiin. |
| Koivun uudistumiseen kesälaidunnuksella on suuri merkitys. |
Soagi ođasmuvvamii gesseguohtun čuohcá sakka. |
| Intensiivinen porolaidunnus on estänyt 1960-luvun mittarituhojen jälkeen tunturikoivikoiden uusiutumisen laajoilla alueilla. |
Garra guohtundeattu dihte lagešvuovddit eai leat ođasmuvvagoahtán 1960-logu lastamáhtoroasuid maŋŋá. |
| Poronhoidon tehostumisen seurauksena jäkälälaidunten kunnon on arvioitu heikenneen koko 1900-luvun, mutta erityisesti 1970-luvun jälkeen kuluminen on ollut nopeaa. |
Boazodoalu beavttálmuvvama dihte jeageleatnamiid dilli lea árvvoštallamiid mielde fuotnánan miehtá 1900-logu, muhto erenoamážit 1970-logu rájes jeageleatnamat leat johtilit guorbagoahtán. |
| Uusimpien inventointien mukaan jäkälälaidunten pintakasvillisuuden määrät ovat edelleen pienentyneet ja jäkälikköjen tila on paliskunnan alueella arvioitu erittäin voimakkaasti kuluneeksi. |
Maŋimuš inventeremiid mielde jeageleatnamiid bajildusšattolašvuođa mearit leat ainge geahppánan ja jeagelsajiid leat árvvoštallamiid mielde bálgosis erenoamáš sakka gollan. |
| 4, 5, 6 Varsinkin poronhoito- alueen pohjoisosissa porojen laidunnus on johtanut monin paikoin jäkäläpeitteen lähes täydelliseen häviämiseen. |
4, 5, 6 Erenoamážit boazodo alloguovllu davviosiin jeagil lea bohccuid guohtuma dihte báikkuid measta ollásit jávkan. |
| Ei mahdollisuutta vaikuttaa tässä suunnitelmassa. |
Ii sáhte váikkuhit dán plánas. |
| Porojen talviaikainen maastoruokinta uhanalaisilla luon Voidaan vaikuttaa. totyypeillä (esim. lapinvuokkokankailla ja jäällä) muuttaa alueiden luonnontilaisuutta ja saattaa vaikuttaa lajistoon (vrt.). |
Bohccuid dálvviáiggi meahcisbiebman áitojuvvon luondotiippain (omd. golkaguolbaniin ja jieŋa alde) rievdada guovlluid luonddudilálašvuođa ja sáhttá čuohcit šlájaide (vrd.). |
| Kesäaikainen maastoliikenne ajautuu reittien ulkopuolelle ja aiheuttaa luontotyyppien kulumista ja uhkaa myös lajiesiintymiä. |
Geasiáiggi meahccejohtalus dáhpáhuvvá dávjá johtolagaid olggobealde ja loaktá luondotiippaid ja čuohcá maiddái šlájaid gávdnonsajiide. |
| Luontotyypit ja kasvilajisto Hirvikannan liiallinen kasvu. |
Erenoamážit njealjejuvllagiid juvllat loktet eatnamiid. |
| Voidaan vaikuttaa. |
Ii báljo sáhte váikkuhit. |
| Arvoluokka ja -tyyppi Arvon kuvaus Uhkakuvaus |
Luondotiippat ja šaddošlájatEalganáli laskan. |
| Mahdollisuus vaikuttaa |
Vahátlaš lunddolaš šlája Sáhttá váikkuhit. |
| Kevonsuun niityn perinnebiotooppi Niityn umpeenkasvu hoidon loputtua. |
Geavonjálmmi niittu árbevierrobiotohpa Niittu oktiigiellan dikšuma loahpaheami maŋŋá. |
| Niityn heikentyminen elinympäristönä. |
Niittu fuotnáneapmi eallinbirasin. |
| Voidaan vaikuttaa. |
Sáhttá váikkuhit. |
| 1.3 LUONTOARVOT: Uhanalaiset eläin- ja kasvilajit Kansallisesti uhanalaiset kalalajit lohi Salmo salar ja sen vaarantunut (VU) Te Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit (3210). |
1.3 LUONDDUÁRVVUT: Áitojuvvon ealli- ja šaddošlájat Riikkadásis áitojuvvon guollešládja luossa, Salmo salar ja dan váravulos (VU) Deanu luossanálli čohkiida oassenáliin. |
| Kevojoen (Geavvu) ja Čársejohkajoen kannat ovat tärkeitä lohen monimuotoisuuden kannalta. |
Geavu ja Čársejoga nálit leat dehálaččat luosa máŋggahápmásašvuođa dáfus. |
| VPD:n suojelualuerekisteriin liittämisen perusteena ovat lohi ja sen elinympäristö luontodirektiivin luontotyyppi eella puiston ulkopuolella. |
VPD:a suodjalanguovloregistarii laktima ággan leat luossa ja dan eallinbiras luondodirek Fennoskandian luonddudilálaš johkajohtolagat (3210). |
| Kevo- (Geavvu) ja Tsarssejoessa (Čársejohka) sijaitsee lisääntymis- ja poikastuotantoalueita. |
Geavus ja Čársejogas leat lassánan- ja veajetbuvttatiivva luondotiipa dansajit. |
| Puiston alueella kalastus tulisi mitoittaa kestäväksi (jokeen pitäisi jäädä riittävä kutukanta). |
Luonddumeahcis bivddu meari galggašii heivehit bistevašvuođaulbmiliin (johkii galggašii báhcit doarvái nana gođđonálli). |
| Erityisperusteisen kalastusoikeuden sisältöä ei ole määritelty eikä sitä voida säädellä. |
Sierraákkat bivdorievtti sisdoallu ii leat meroštallon iige dan sáhte muddet. |
| Kalastusoikeuden määrä ei kasva, vaikka kalastusoikeudellisten tilojen määrä lisääntyy ja tilojen kalastusoikeutta voidaan luovuttaa esim. turistilupina. |
Bivdorievtti mearri ii lassán, vaikko bivdorievttálaš dáluid mearri lassána ja dáluid bivdorievtti sáhttá luohpadit omd. turistalohpin. |
| Lajien väliset suhteet voivat muuttua, esim. hauki ja ahven lisääntyvät. |
Šlájaid gaskavuođat sáhttet rievdat, omd. hávga ja vuskkon lassánit. |
| Vähäinen mahdollisuus vaikuttaa. |
Ii báljo sáhte váikkuhit. |
| Tutkimusta aiheesta ei ole löytynyt. |
Turbiidnafatnasat leat áitimin luossaveajehiid. |
| Ei mahdollisuutta vaikuttaa tässä suunnitelmassa. |
Ii gávdno dutkan dán fáttás. Ii sáhte váikkuhit dán plánas. |
| Minkki uhkana kalakannoille ja maassa pesiville linnuille. |
Miŋka lea áitimin guollenáliid ja eatnamis bessejeaddji lottiid. |
| Haital Voidaan vaikuttaa. |
Sáhttá váikkuhit. |
| Erityisen paljon uhanalaisia kasvilajeja, joilla on koko Suomessa vain vähän tiedossa olevia kasvupaikkoja. |
Erenoamáš ollu áitojuvvon šaddošlájat, main eai gávdno dieđuid mielde oppa Suomas galle šaddansaji. |
| On elinympäristöiltään monimuotoinen alue, mikä ylläpitää mm. erityisen arvokasta kallioiden lajistoa. |
Lea eallinbirrasiid dáfus máŋggahápmásaš guovlu, gos šaddet ee. erenoamáš mávssolaš báktešlájat. |
| Kasvupaikkojen kuluminen tai esiintymän häviäminen kesäaikaisen maastoliikenteen johdosta reittien ulkopuolella. |
Šaddansajiid gollan dahje gávdnonsaji jávkan geasiáiggi meahccejohtalusa dihte johtolagaid olggobealde. |
| Erityisesti karkeakuvioiset mönkijärenkaat kuluttavat maastoa. |
Erenoamážit njealjejuvllagiid juvllat loktet eatnamiid. |
| Vähäinen mahdollisuus vaikuttaa. |
Ii báljo sáhte váikkuhit. |
| Kävijät saattavat kerätä rauhoitettuja ja uhanalaisia kasveja. |
Galledeaddjit sáhttet čoaggit ráfáidahtton ja áitojuvvon šattuid. |
| Mahdollisuus vaikuttaa Arnikin kasvupaikat ovat pieniä ja erillisiä, jolloin jokin satunnaistekijä voi hävittää koko esiintymän. |
Šattui Ii báljo sáhte váikkuhit Arnihka šaddansajit leat smávvát ja sierranassii, ja dalle juoga soaittáhatdahkki sáhttá duššadit oppa gávdnonsaji. |
| Ei mahdollisuutta vaikuttaa. |
Ii sáhte váikkuhit. |
| Ennen jääkautta kallioperän ruhjeeseen syntynyt Kevon kanjonilaakso, jota jäätiköltä virranneet sulamisvedet kuluttivat mannerjäätikön sulamisvaiheen aikana. |
Geologalaš čuozáhagat Ovdal jiekŋaáiggi báktevuođu moallanansadjái riegádii dálá Geavvoroggi, man dasto jiehkis golgan suddančázis lokte nannánjiehki suttadettiin. |
| Paikoin yli 100–130 metriä korkeat seinämät kohoavat paikoin pystysuorina kalliojyrkänteinä. |
Báikkuid leat badjel 100 – 130 mehtera allosaš heaŋggovielttit. |
| Luomusjärvien (Luopmošjávrrit) keskellä sekä kanjonin pohjalla Kevojokea (Geavvu) seuraillen kulkee jäätikön sulamisvesien kerrostama harju. |
Luopmošjávrriid gaskka sihke Geavvoroggeráigge manná suddančáziid boađusin čohkiidan guotkku. |
| Luonnonpuiston eteläosassa jäätiköltä puhaltaneiden voimakkaiden tuulten kerrostamia dyynejä. |
Luonddumeahci máttageahčen jiehkis boahtán garra biekkaid dihte leat čohkiidan sáttočastasat. |
| Ei uhkia. |
Eai áitagat. |
| 2.1 TUTKIMUS- JA SEURANTAMERKITYS: Tutkimus- ja seurantamerkitys Luonnonpuiston keskeinen perustamistarkoitus on alueen rauhoittaminen tieteellistä tutkimusta varten. |
2.1 DUTKAN- JA ČUOVVUNMEARKKAŠUPMI: Dutkan- ja čuovvunmearkkašupmi Luonddumeahci guovddáš vuođđudanulbmilin lea guovllu ráfáidahttin dieđalaš dutkamiid várás. |
| Vuonna 1958 perustettu Turun yliopiston Lapin tutkimuslaitos Kevo tarjoaa puitteet alueella tehtävälle luonnontieteelliselle tutkimukselle ja monille merkittäville luonnontieteellisille pitkäaikaisseurannoille. |
1958:s vuođđuduvvon Turku allaoahpahaga Lappi dutkanlágádus Geavvu dahká vejolažžan ahte dán guovllus sáhttá dahkat luonddudieđalaš dutkamiid ja mearkkašahtti luonddudieđalaš guhkesáiggečuovvumiid. |
| Tutkimuksen vaikeutuminen lupakäytäntöjen vuoksi. |
Dutkamiid váddun lohpevirolašvuođaid dihte. |
| Voidaan vaikuttaa. |
Sáhttá váikkuhit. |
| 3.1 KULTTUURIARVOT: Luonnonmaisemat |
3.1 KULTURÁRVVUT: Luondduduovdagat |
| Kevon kanjoni on alueen ”sydän” – yli 40 km:n mittainen rotkolaakso, joka on omalla tavallaan ainutlaatuinen koko Suomessa. |
Geavvoroggi lea badjel 40 km:a guhkkosaš heaŋggoávži, mii lea áibbas áidnalunddot oppa Suomas. |
| Kanjoni on merkittävä nähtävyys. |
Geavvoroggi lea mearkkašahtti oaidnámus. |
| Sivupurojen suille on syntynyt putouksia, joista tunnetuin on Fiellun putous. |
Oalgejogaid njálmmiide leat riegádan goržžit, main dovdoseamos lea Fiellojohgorži. |
| Suunnittelualueen pohjoisosat kuuluvat Utsjoen laakson valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema- alueeseen. |
Plánenguovllu davvioasit gullet Ohcejohleagi riikkadásis mávssolašduovddaguvlui. |
| Polkujen kuluminen ja leveneminen näkyvät haittana maisemassa, mikä häiritsee retkeilykokemusta. |
Bálgáid gollan ja govdun vuhtto duovdagis ja heađušta vánddardanvásáhusa. |
| Voidaan vaikuttaa. |
Sáhttá váikkuhit. |
| 3.2 KULTTUURIARVOT: Arkeologiset kohteet Luonnonpuistossa on runsaasti erilaisia kulttuuriperintökohteita kivikaudelta nykypäiviin saakka. |
3.2 KULTURÁRVVUT: Arkeologalaš čuozáhagat Luonddumeahcis lea valjis sierralágan kulturárbečuozáhagat geađgeáiggis gitta otnábeaivái. |
| Kulttuuriperintökohteita on sekä retkeilyreittien lähiympäristössä että kauempana. |
Kulturárbečuozáhagat leat sihke vánddardanjohtolagaid lahkosiin ja guhkkelis. |
| Retkeilyreitin varrella olevin kohteiden kuluminen retkeilyn takia. |
Vánddardanjohtolaga birrasiin leahkki čuozáhagaid gollan vánddardeami dihte. |
| Retkeily (k Voidaan vaikuttaa. |
Sáhttá váikkuhit. |
| Kuluminen kesäaikaisen maastoliikenteen takia. |
Gollan geasiáiggi meahccejohtalusa dihte. |
| Uhka on se, että vain pieni osa alueesta on inventoitu, jolloin kohteilla liikkumista ei pystytä ohjaamaan. |
Áittan lea dat, ahte dušše oasáš guovllus lea inventerejuvvon, goas čuozáhagain johtima ii sáhte stivret. |
| Ei voida vaikuttaa. |
Ii sáhte váikkuhit. |
| 3.3 KULTTUURIARVOT: Saamelaiskulttuuri |
3.3 KULTURÁRVVUT: Sámekultuvra |
| Saamelaiset ovat Suomen alkuperäiskansa. |
Sámit leat Suoma álgoálbmot. |
| Hoito- ja käyttösuunnitelman tavoitteena on turvata saamelaiskulttuurin harjoittamisedellytyksiä. |
Dikšun- ja geavahanplána ulbmilin lea dorvvastit vejolašvuođaid bargat sámekultuvrrain. |
| Saamelaiskulttuuriin kuuluu mm. poronhoito, kalastus, Alueeseen liittyvän perinteisen tiedon katoaminen. |
Sámekultuvrii gullet ee. boazodoallu, guolástus, meahccebivdu, luondduburiid čoaggin sihke sámeduodji ja árbevirolaš diehtu. |
| Voidaan vaikuttaa. Arvoluokka ja |
Dán fáttá birra dárkileappot čuvvosis 3. |
| -tyyppi Arvon kuvaus Uhkakuvaus |
Guvlui guoskevaš árbevirolaš dieđuid jávkan. |
| Mahdollisuus vaikuttaa |
Sáhttá váikkuhit. |
| Aiheesta tarkemmin liitteessä 3. Utsjoelta pois muuttaneilla saamelaisilla kulkeminen on vaikeutunut sukunsa perinteisesti käyttämillä alueilla. |
Ohcejogas eret fárren sámiide lea šaddan váddáseabbon johtit iežaset soga árbevirolaš guovlluin. |
| Voidaan vaikuttaa. |
Sáhttá váikkuhit. |
| Laidun- ja vasoma-alueiden häiriintyminen muun maankäytön toimesta. |
Guohton- ja guottetguovlluid heahtašuvvan eará eanageavaheami dihte. |
| Voidaan vaikuttaa. |
Sáhttá váikkuhit. |
| 3.4 KULTTUURIARVOT: Paikalliskulttuuri |
3.4 KULTURÁRVVUT: Báikkálaškultuvra |
| Riekon ansapyynti Pyynnin taloudellinen merkitys vähentyy. |
Rievssahiid gárdebivduBivddu ekonomalaš mearkkašupmi geahppána. |
| Mahdollisuus vaikuttaa |
Ii sáhte váikkuhit. |
| 4.1 VIRKISTYSKÄYTTÖ Luonnon ja kulttuuri Kevon luonnonpuisto kankohteiden virkistyskäyttöjoneineen on merkittävä luonnonnähtävyys ja Kevon reitti vetovoimainen retkeilykohde. |
4.1 LUSTAGEAVAHEAPMI Luonddu ja kul Geavu luonddumeahcci oktan Geavvorokturčuozáhagaid lustageavaheapmikiin lea mearkkašahtti luondduoaidnámus ja Geavu johtolat geasuheaddji vánddardančuozáhat. |
| Rakenteiden rapistuminen, roskaantuminen ja maaston kuluminen. |
Ráhkadusaid maŋásmannan, ludnen ja eatnamiid gollan. |
| Voidaan vaikuttaa. |
Sáhttá váikkuhit. |
| 12 Uhkatekijöiden torjuminen, vaikutusten arviointi ja seuranta |
12 Áitagiid dusten, váikkuhusaid árvvoštallan ja čuovvun |
| Vastuuprosessi Alueiden hallinta; |
Vástoproseassa Guovlluid stivren; |
| prosessien yhteistyö tavoitteenasettelussa on tärkeää |
proseassaid ovttasbargu ulbmilásaheamis lea dehálaš |
| Lomakkeella määritellään päämäärät, tavoitteet ja toimenpiteet alueen keskeisiin arvoihin kohdistuvien uhkatekijöiden torjumiseksi. |
Dán skovis meroštallojuvvojit mihttomearit, ulbmilat ja doaibmabijut guovllu guovddáš árvvuide čuohcci áitagiid dusten dihte. |
| Lomake muodostaa perustan suunnitelman toteutusosassa tarkennettaville toimenpiteille. |
Skovvi láhčá vuođu plána ollašuhttinoasis dárkkálmuhtti doaibmabijuide. |
| Päämäärä on selkeä kuvaus suojelu- tai käyttöarvon toivotusta kehityksestä pitkällä aikavälillä, ja sitä tarkennetaan edelleen tavoitteen kuvauksessa. |
Mihttomearri lea čielga govvideapmi suodjalan- dahje geavahanárvvu vurdojuvvon ovdáneamis guhkes áiggi sisa, ja dat dárkkálmuhtto ainge ulbmila govvideamis. |
| Päämäärät kuvaavat alueen hoidosta ja käytöstä vastaavien tahtotilaa suhteessa suunnittelualueen arvoihin. |
Mihttomearit govvidit guovllu dikšumis ja geavaheamis vástideaddjiid dáhttodili plánenguovllu árvvuid ektui. |
| Tavoite on toivottu muutos suunnittelualueen tilassa lyhyellä aikavälillä. |
Ulbmil lea vurdojuvvon nuppástus plánenguovllu dilis oanehis áiggi sisa. |
| Tavoitteilla tarkennetaan suunnitelman yleisluontoisempia päämääriä. |
Ulbmiliiguin dárkkálmuhttojit plána oppaleabbo mihttomearit. |
| Toimenpiteillä tähdätään tavoitteiden toteutumiseen, ja sitä kautta edelleen pitkällä aikavälillä päämäärien saavuttamiseen. |
Doaibmabijuiguin geahččalit ollašuhttit ulbmiliid, ja dakko bokte ainge guhkes áiggi sisa juksat mihttomeriid. |
| Päämäärät (enintään 10 kpl) |
Mihttomearit (eanemustá 10 st) |
| Tavoite Toimenpide |
Ulbmil Doaibmabidju |
| Päämäärä 1 |
Mihttomearri 1 |
| Luonto- ja lintudirektiivin eläin- ja kasvilajien suotuisan suojelutason turvaaminen Uhanalaisten petolintujen pesimärau Erityisesti suojeltavan lajin esiintymien tarkistus (Lomake 14) han turvaaminen. |
Luondo- ja loddedirektiivva ealli- ja šaddošlájaid govttolaš suodjalandási dorvvasteapmi |
| Käytön rajoittaminen (Vyöhykkeistäminen) Ei aktiivisia toimenpiteitä. |
Geavaheami ráddjen (Avádatjuohku) Eai aktiivvalaš doaibmabijut. |
| Rajoitusvyöhyke säilyy nykyisellään. |
Ráddjenavádat bissu dálážin. |
| (Lomake 13C) |
(Skovvi 13C) |
| Lupien myöntäminen (Lomakkeet 17) |
Lobiid mieđiheapmi (Skovit 17) |
| Käytön ohjaaminen: (Lomakkeet 17) |
Geavaheami stivren: (Skovit 17) |
| Erävalvonta (Lomake 18) |
Meahccegoziheapmi (Skovvi 18) |
| Edunvalvonta (ELY): Ei aktiivisia toimenpiteitä Metsähallituksen toimesta. (Lomake 18) |
Ávkegoziheapmi (ELY): Eai aktiivvalaš doaibmabi (Skovvi 18) x x x x jut Meahciráđđehusa beales. |
| Päämäärät (enintään 10 kpl) |
Mihttomearit (eanemustá 10 st) |
| Tavoite Toimenpide |
Ulbmil Doaibmabidju |
| Naalin pesintämahdollisuuksien turvaaminen. |
Njála bessenvejolašvuođaid dorvvasteapmi. |
| Vakaat suurpetokannat. |
Stáđisis stuorranávdenálit. |
| Metsästyslakia noudatetaan eikä metsästysrikkomuksia esiinny. |
Meahcástanláhka čuvvojuvvo eaige bivdorihkkumušat leat. |
| Erityisesti suojeltavan lajin esiintymien kartoitus / tarkistus (Lomake 14) |
Erenoamážit suodjalanvuloš šlája gávdnonsajiid kárten / dárkkisteapmi (Skovvi 14) |
| Haitallisen lajin poisto Ei aktiivisia toimenpiteitä. |
Vahátlaš šlája jávkadeapmi Eai aktiivvalaš doaibmabijut. |
| Ketun vaikutuksia naalikantaan seurataan. |
Riebana váikkuhusat njállanállái čuvvojuvvojit. |
| Haitalliseksi lisääntyneen lajin poistaminen tarvittaessa. |
Vahátlažžan laskan šládja jávkaduvvo dárbbu mielde. |
| Päätöksen lajin haitallisuudesta tekee ympäristöministeriö. |
Mearrádusa šlája vahátlašvuođas dahká Birasministeriija. |
| Erävalvonta (Lomake 18) |
Meahccegoziheapmi (Skovvi 18) |
| Direktiivin kasvilajien menestymisestä alueella on riittävän ajantasaista tietoa käytettävissä. |
Direktiivva šaddošlájaid ceavzimis guovllus gávdnojit doarvái áigeguovdilis dieđut. |
| Lettorikon kasvupaikkaa ei uhkaa maastoliikenne. |
Jeaggenartti šaddansaji ii áitte meahccejohtalus. |
| Pahtakelttoesiintymä säilyy ja laajentuu. |
Báktesmierragávdnonsadji bissu ja viidu. |
| (Erityisesti)suojeltavan lajin esiintymien kartoitus / tarkistus (Lomake 14) |
(Erenoamážit) suodjalanvuloš šlája gávdnonsajiid kárten / dárkkisteapmi (Skovvi 14) |
| Käytön ohjaaminen: (Lomake 17) |
Geavaheami stivren: (Skovvi 17) |
| Opastus palvelupisteessä (Lomake 18) |
Oahpisteapmi bálvalanbáikkis (Skovvi 18) |
| Luonnonhoito (Lomake 14) Kävijät tuntevat puiston rauhoitusmääräykset ja kunnioittavat puiston suojeluarvoja. |
Galledeaddjit dovdet luonddumeahci ráfáidahttinmearrádusaid ja gudnejahttet luonddumeahci suodjalanárvvuid. |
| Rikkomuksia, kuten kasvien keräilyä, ei esiinny. |
Eai leat áicojuvvon rihkkumušat, dego šattuid čoaggin. |
| Opastus palvelupisteessä ja Luontoon.fi:ssä (Lomake 18) x x x x |
Oahpisteapmi bálvalanbáikkis ja Lundui.fi:ssä (Skovvi 18) x x x x |
| Päämäärä 2 |
Mihttomearri 2 |
| Luontodirektiivin luontotyyppien suotuisan suojelutason turvaaminen Muussa maankäytössä (erit. poronhoi Inventointi (Lomake 14) dossa) ja maastoliikenteessä huomioidaan uhanalaiset luontotyypit ja lajien elinympäristöt. |
Luondodirektiivva luondotiippaid govttolaš suodjalandási dorvvasteapmi Eará eanageavaheamis (erenoamážit boazodoalus) ja meahccejohtalusas váldojuvvojit vuhtii áitojuvvon luondo Inventeren (Skovvi 14) tiippat ja šlájaid eallinbirrasat. |
| Käytön ohjaaminen (Lomake 17b) |
Geavaheami stivren (Skovvi 17b) |
| Lupien myöntäminen (Lomake 17) |
Lobiid mieđiheapmi (Skovvi 17) |
| Opastus palvelupisteessä (Lomake 18) |
Oahpisteapmi bálvalanbáikkis (Skovvi 18) |
| Päämäärät (enintään 10 kpl) |
Mihttomearit (eanemustá 10 st) |
| Tavoite Toimenpide |
Ulbmil Doaibmabidju |
| Hirvituhot eivät ole merkittäviä. |
Ealgaroasut eai leat mearkkašahttit. |
| Hirvikanta on luontaisella tasolla suhteessa suurpetoihin. |
Ealganálli lea lunddolaš dásis stuorranávddiid meari ektui. |
| Haitallisen lajin poisto Ei aktiivisia toimenpiteitä. Hirvikannan laiduntamisen vaikutuksia seurataan puiston normaalin hoidon yhteydessä. |
Vahátlaš šlája jávkadeapmi Eai aktiivvalaš do Ealggaid guohtuma váikkuhusat čuvvojuvvojit luonddumeahci normála dikšuma ok x aibmabijut. |
| Haitalliseksi lisääntyneen lajin poistaminen tarvittaessa. |
tavuođas. Vahátlažžan laskan šládja jávkaduvvo dárbbu mielde. |
| Päätöksen lajin haitallisuudesta tekee ympäristöministeriö. |
Mearrádusa šlája vahátlašvuođas dahká Birasministeriija. |
| Kevonsuun niityn perinnebiotoopin hoito ylläpitää niittylajistolle sopivaa elinympäristöä. |
Geavonjálmmi niittu árbevierrobiotohpa dikšun lea bajásdoallamin niitošlájaide heivvolaš eallinbirrasa. |
| Niityn lajisto säilyy. |
Niittu šlájat seilot. |
| Luonnonhoito (Lomake 14) x x x x |
Luonddudikšun (Skovvi 14) x x x x |
| Päämäärä 3 |
Mihttomearri 3 |
| Edunvalvonta: (Lomake 16) |
Ávkegoziheapmi: (Skovvi 16) |
| Opastus palvelupisteessä ja Luontoon.fi:ssä: (Lomake 18) |
Luossanálli ceavzá. Áitojuvvon ealli- ja šaddošlájaid ceavzin |
| Erävalvonta: (Lomake 18) |
Meahccegoziheapmi: (Skovvi 18) |
| Haitallisten lajien poisto: Ei aktiivisia toimenpi Minkin vaikutuksia seurataan puiston norteitä. maalin hoidon yhteydessä. |
Vahátlaš šlájaid jávkadeapmi: Eai aktiivvalaš do Miŋkka váikkuhusat čuvvojuvvojit luonddumeahci normála dikšuma oktavuođas. |
| Haitalliseksi lisääntyneen lajin poistaminen tarvittaessa. |
Vahátlažžan laskan šládja jávkaduvvo dárbbu mielde. |
| Päätöksen lajin haitallisuudesta tekee ympäristöministeriö. |
Mearrádusa šlája vahátlašvuođas dahká Biaibmabijut. rasministeriija. |
| x x x |
x x x |
| Uhanalaisten kasvilajien esiintymistä on riittävät tiedot. |
Áitojuvvon šaddošlájaid gávdnonsajiin gávdnojit doarvái dieđut. |
| Lajien elinympäristöt säilyvät luonnontilaisina ja niiden kulumiselta vältytään. |
Šlájaid eallinbirrasat bissot luonddudilis eaige dat vikka gollat. |
| Suojeltavien lajien esiintymien kartoitus (Lomake 14) |
Suodjalanvuloš šlájaid gávdnonsajiid kárten (Skovvi 14) |
| Käytön ohjaaminen: (Lomake 17) |
Geavaheami stivren: (Skovvi 17) |
| Kävijät tuntevat puiston rauhoitusmääräykset ja kunnioittavat puiston suojeluarvoja. |
Galledeaddjit dovdet luonddumeahci ráfáidahttinmearrádusaid ja váldet vuhtii luonddumeahci suodjalanárvvuid. |
| Rikkomuksia, kuten kasvien keräilyä, ei esiinny. |
Eai leat áicojuvvon rihkkumušat, dego šattuid čoaggin. |
| Opastus palvelupisteessä ja Luontoon.fi:ssä (Lomake 18) x x x |
Oahpisteapmi bálvalanbáikkis ja Lundui.fi:ssä (Skovvi 18) x x x |
| Päämäärä 4 |
Mihttomearri 4 |
| Vesistöjen tila säilyy erinomaisena Talviruokintapaikkoja ei ole jäällä. |
Čázádagaid dilli bissu erenoamážin Dálvebiebmansajit eai leat jieŋa alde. |
| Edunvalvonta: Ei aktiivisia toimenpiteitä. |
Ávkegoziheapmi: Eai aktiivvalaš doaibmabijut. |
| Utsjoen kunnan ympäristönsuojelumääräystä noudatetaan. |
Ohcejoga gieldda birassuodjalanmearrádus čuvvojuvvo. |
| (Lomake 17b) x |
(Skovvi 17b) x |
| Päämäärä 5 |
Mihttomearri 5 |
| Kulttuuriperinnön turvaaminen Kulttuuriperintökohteet säilyvät. |
Kulturárbbi dorvvasteapmi Kulturárbečuozáhagat seilot. |
| Inventointi (arkeologiset kohteet). (Lomake 14) |
Inventeren (arkeologalaš čuozáhagat) (Skovvi 14) |
| Arkeologisen kohteen hoito. Ei aktiivisia toimenpiteitä. |
Arkeologalaš čuozáhaga dikšun Eai aktiivvalaš doaibmabijut. |
| Hoidosta päätetään seurannan perusteella. |
Dikšumis mearriduvvo čuovvuma vuođul. |
| x x x x |
x x x x |
| Päämäärä 6 |
Mihttomearri 6 |
| Metsähallituksen ylläpitämä virkistyskäyttäjiä palveleva reittien ja rakenteiden kokonaisuus säilyy vetovoimaisena ja turvallisena. |
Meahciráđđehusa bajásdoallan lustageavaheaddjiid bálvaleaddji johtolagat ja ráhkadusat geasuhit ja bissot dorvvolažžan. |
| Luonnonmaisemien turvaaminen. |
Luondduduovdagiid dorvvasteapmi. |
| Virkistyskäytön rakenteiden kunto ja turvallisuus säilyvät hyvinä. |
Lustageavaheami ráhkadusaid ortnet ja dorvvolašvuohta bissot buorrin. |
| Reittien ku Palveluvarustuksen rakentaminen (tarkoittaa uudisrakentamista). |
Johtola Bálvalanrusttegiid huksen (oaivvilda ođđahuksema). |
| (Lomake 15) lumisen ja levenemisen estäminen turvaa myös maisema-arvot. |
(Skovvi 15) gaid gollama ja govduma hehtten dorvvasta maiddái duovddaárvvuid. |
| Palveluvarustuksen purkaminen. |
Bálvalanrusttegiid gaikkodeapmi. |
| (Lomake 15) |
(Skovvi 15) |
| Palveluvarustuksen ylläpito (rakennukset, rakennelmat, reitit). |
Bálvalanrusttegiid bajásdoallu (visttit, ráhkadusat, johtolagat). |
| (Lomake 15) x x x x x x |
(Skovvi 15) x x x x x x |
| Vetovoimaisuutta lisää tiedotus ja opastusaineisto. |
Geasuhusa lasihit dieđiheapmi ja oahpistanmateriála. |
| Aineistot ovat ajantasaiset ja saavutettavissa. |
Materiálat leat beivejuvvon ja fidnemis. |
| Näyttelyn laatiminen / päivitys. |
Čájahusa dahkan / beiven. |
| (Lomake 15) |
(Skovvi 15) |
| Opastusaineiston laatiminen ja ylläpito (ml. verkkosivut) (Lomake 15) x x x x x x |
Oahpistanmateriála dahkan ja bajásdoallu (+ neahttasiiddut) (Skovvi 15) x x x x x x |
| Päämäärä 7 |
Mihttomearri 7 |
| Tutkimuksen edellytysten turvaaminen |
Dutkanvejolašvuođaid dorvvasteapmi |
| Tutkimus- ja liikkumislupia myönnetään Lapin tutkimuslaitos Kevon vakiintuneiden pitkäaikaisseurantojen ulkopuolisiin tutkimuksiin tutkimussuunnitelmien mukaisesti. |
Dutkan- ja johtinlobit mieđihuvvojit Lappi dutkanlágádus Geavu stáđásmuvvan guhkeáiggečuovvumiid olggobeale dutkamiidda dutkanplánaid mielde. |
| Lupien myöntäminen (Lomake 17) x x x x x x |
Lobiid mieđiheapmi: (Skovvi 17) |
| Metsähallitus tekee pitkäaikaisen yhteistyösopimuksen Lapin tutkimuslaitos Kevon kanssa mm. vakiintuneista pitkäaikaisseurannoista. |
Meahciráđđehus dahká guhkesáiggi ovttasbargosoahpamuša Lappi dutkanlágádus Geavuin stáđásmuvvan guhkesáiggečuovvumiid birra. |
| Yhteistyösopimuksen laatiminen (Lomake 17) |
Ovttasbargosoahpamuša dahkan (Skovvi 17) |
| Vuokra- ja käyttöoikeussopimusten laatiminen. (Lomake 17) x x x x x x |
Láigo- ja geavahansoahpamušaid dahkan: (Skovvi 17) |
| Päämäärä 8 |
Mihttomearri 8 |
| Järjestyssäännön päivittäminen ja suojelun toteuttaminen Luonnonpuiston järjestyssääntö päivite Järjestyssäännön uusiminen (Lomake 18) tään vastaamaan nykyisiä rauhoitussäädöksiä. |
Ortnetnjuolggadusa beiven ja suodjaleami ollašuhttin Luonddumeahci ortnetnjuolggadus beivejuvvo vástidit dálá ráfáidahttinn Ortnetnjuolggadusa ođasmahttin (Skovvi 18) juolggadusaid. |
| Natura 2000 -alueen suojelun toteuttaminen valtioneuvoston päätöksen mukaisesti. |
Natura 2000 -guovllu suodjaleapmi ollašuhtto Stáhtaráđi mearrádusa mielde. |
| Suojelun toteuttaminen (Lomake 18) |
Suodjaleami ollašuhttin (Skovvi 18) x x x x x |
| Päämäärä 9 |
Mihttomearri 9 |
| Lupien myöntäminen (Lomake 17) |
Lobiid mieđiheapmi (Skovvi 17) |
| Ei aktiivisia toimenpiteitä. |
Eai aktiivvalaš doaibmabijut. |
| Kevon saamenkielinen paikannimistö on selvitetty ja käytössä. |
Geavu sámegielat báikenamat leat čielggaduvvon ja anus. |
| x x x x |
x x x x |
| Sukujen perinteisesti käyttämillä alueille kulkeminen on mahdollista myös Utsjoelta poismuuttaneille saamelaisille. |
Sogaid "árbevirolaš" guovlluin sáhttet johtit maiddái dat sámit, geat leat fárren eret Ohcejogas. |
| Lupien myöntäminen (Lomake 17) x x x x |
Lobiid mieđiheapmi (Skovvi 17) x x x x |
| Laidun- ja vasoma-alueet säilyvät. |
Guohton- ja guottetguovllut seilot. |
| Rotkoalueen liikkumisrajoituksilla turvataan osaltaan myös porojen vasomarauhaa. |
Geavvorokki birrasiid johtinráddjehusaiguin geahččalit dorvvastit maiddái bohccuid guottetráfi. |
| Käytön rajoittaminen (Vyöhykkeistäminen) Ei aktiivisia toimenpiteitä. |
Geavaheami ráddjen (Avádatjuohku) Eai aktiivvalaš doaibmabijut. |
| Rajoitusvyöhyke säilyy nykyisellään. |
Ráddjenavádat bissu dálážin. |
| (Lomake 13C) |
(Skovvi 13C) |
| Käytön ohjaaminen (Lomake 17) |
Geavaheami stivren (Skovvi 17) |
| Akwé: Kon -ohjeistus on käytössä ja alkuperäiskansan edustajat ovat mukana alueen käytön suunnittelussa. |
Akwé: Kon -rávvagat leat anus ja álgoálbmoga ovddasteaddjit leat mielde guovllu geavaheami plánemis. |
| Biodiversiteettisopimus. |
Biodiversitehtasoahpamuš. |
| Suojelualueiden hoidon ja käytön periaatteiden mukainen toiminta. |
Suodjalanguovlluid dikšuma ja geavaheami prinsihpaid mielde dahkkojuvvon doaibma. |
| (Lomake 1) x x x x |
(Skovvi 1) x x x x |
| Kehittämismahdollisuudet (enintään 6 kpl) |
Ovddidanvejolašvuođat (eanemustá 6 st) |
| Kehittämismahdollisuus 1 |
Ovddidanvejolašvuohta 1 |
| Hirven metsästys on mahdollista osassa Kevon luonnonpuistoa (Yhteistyöryhmän esitys) Metsästys on tärkeä osa saamelais- ja paikalliskulttuuria. |
Ealgabivdu lea vejolaš muhtun sajiin Geavu luonddumeahcis (Ovttasbargojoavkku árvalus) Meahccebivdu mearkkaša ollu sáme- ja báikkálaškultuvrras. |
| Kevonsuun alue on Utsjoen kokonaisuudessa hyvin merkittävää hirvien ympärivuotista elinaluetta. |
Geavonjálbmi lea ealggaide hui mearkkašahtti birrajagáš orrunguovlu gielddas. |
| Hirven metsästyskielto aiheuttaa yksityismaille vahinkoja ja rajoittaa Utsjoen kuntalaisten metsästysoikeuden käyttöä ja hirvitalouden hoitoa. |
Ealgabivdogieldu dagaha priváhta eatnamiidda vahágiid ja ráddje Ohcejoga gieldalaččaid bivdorievtti geavaheami ja ealgadoalu dikšuma. |
| Metsästystä säädellään metsästyslailla ja luonnonsuojeluasetuksella ja metsästyslain mukainen hirvenmetsästys edellyttää luonnonsuojeluasetuksen muutosta. |
Bivdu muddejuvvo meahcástanlága ja luonddusuodjalanásahusa vuođul ja meahcástanlágas daddjojuvvon ealgabivdu gáibida nuppástusa luonddusuodjalanásahussii. |
| Esim. Utsjoen riistanhoitoyhdistys voi halutessaan tehdä aloitteen asetuksen muutoksesta ympäristöministeriölle (hirven metsästys sallittaisiin rajatulla alueella Kevon luonnonpuistossa ilman koiraa). |
Omd. Ohcejoga fuođđodikšunovttastus sáhttá dárbbu mielde árvalit nuppástusa Birasministeriijai (ealgabivdu livččii lobálaš ráddjejuvvon guovllus Geavu luonddumeahcis beatnaga haga). |
| Tällä hetkellä Metsähallituksella ei ole tiedossa luonnonsuojelullisia perusteita hirven metsästyksen aloittamiseksi. |
Aiddo dál Meahciráđđehusas eai leat luonddusuodjaleapmái vuođđuduvvi ákkat ealgabivddu álggahan dihte. |
| (Lsl 18.12. 1981/932 5§) Hirvikannan vaikutuksia on tarkasteltu maastossa keväällä 2013. Metsähallituksen Luontopalvelujen asiantuntijaryhmä kävi Kevon kanjonissa reitillä Kevojärvi– Fiellu–Kevojärvi. |
(Lsl 18.12.1981/932 5§) Ealganáli váikkuhusat leat guorahallon báikki alde giđđat 2013. Meahciráđđehusa luonddubálvalusaid áššedovdijoavku finai Geavvorokkis ja jođii Geavojávrris Meahciráđđehus: eai aktiivvalaš doaibmabijut x x x Fiellojohgoržái ja fas Geavojávrái. |
| Silmämääräisen tarkastelun perusteella ei ole todennäköistä, että hirvien laidunnus vaikuttaisi Kevon luonnonpuistossa niin, että männiköiden uudistuminen vaarantuisi. |
Dáid áššedovdiid mielas ealggaid guohtun ii várra váikkut Geavu luonddumeahcis nu, ahte dat čuozášii beahcevuvddiid ođasmuvvamii. |
| Paikoin lähes jokaisessa männyssä oli nähtävissä syönnin jälkiä. |
Báikkuid measta juohke beazis vuhttojit borranmearkkat. |
| Toisaalta oli alueita, joilla syötyjen tai katkottujen taimien määrä oli vähäinen tai olematon. |
Nuppe dáfus ledje guovllut, main ealggat ledje borran dahje doadjalan dušše uhccán dahje eai báljo ollege beahcevesáid. |
| Kehittämismahdollisuus 2 |
Ovddidanvejolašvuohta 2 |
| Moottoriveneiden vaikutusten selvittäminen |
Mohtorfatnasiid váikkuhusaid čielggadeapmi |
| Moottoriveneet voivat aiheuttaa haitallisia vaikutuksia erityisesti lohen lisääntymiseen ja poikastuotantoon. |
Mohtorfatnasat sáhttet čuohcit erenoamážit luosa lassáneapmái ja veajetbuvttadeapmái. |
| Moottoriveneiden ympäristövaikutuksia ei ole tutkittu kattavasti. |
Mohtorfatnasiid birasváikkuhusat eai leat dutkojuvvon vuđolaččat. |
| Asia on merkittävä sekä Kevon luonnonpuiston että Tenojoen vesistön käytön kannalta. |
Ášši lea mearkkašahtti sihke Geavu luonddumeahci ja Deanu čázádaga geavaheami dáfus. |
| Metsähallitus tekee esityksen Luonnonvarakeskukselle (Luke) moottoriveneiden haittojen selvittämiseksi. |
Meahciráđđehus dahká árvalusa Luondduriggodatguovddážii (Luke) mohtorfatnasiid heajos váikkuhusaid čielggadan dihte. |
| x x |
x x |
| Vaikutusten arviointitaulukko |
Váikkuhusaid árvvoštallantabealla |
| Päämäärä / kehittämismahdollisuus Toimenpide Vaikutusten arviointi |
Mihttomearri / ovddidanvejolašvuohta Doaibmabidju Váikkuhusaid árvvoštallan |
| s Riskien torjunta |
Riskkaid dusten |
| Päämäärä 1 Luonto- ja lintudirektiivin eläin- ja kasvilajit säilyvät elinvoimaisina (Erityisesti)suojeltavan lajin esiintymien tarkistus Seurannalla ylläpidetään tietoa lajien menestymisestä alueella ja voidaan siten ajoissa ehkäistä elinympäristön heikentymistä. |
Mihtto- mearri 1 Luondo- ja loddedirektiivva ealli- ja šaddošlájat cevzet (Erenoamážit) suodjalanvuloš šlája gávdnonsajiid dárkkisteapmi Čuovvuma vuođul bajásdollojit dieđut šlájaid ceavzimis guovllus, ja ná sáhttá dasto áiggi bále dustet eallinbirrasa fuotnáneami. |
| x Varaudutaan riittä |
x Galget leat doarvái |
| villä resursseilla. |
buorit resurssat. |
| Lupien myöntäminen Maastoliikenneluvitus ohjaa liikennettä ajallisesti ja paikallisesti siten, että se turvaa lajin |
Lobiid mieđiheapmi Meahccejohtaluslobiiguin stivrejuvvo johtalus áiggálaččat ja báikkálaččat nu, ahte dat |
| elinympäristön säilymisen sopivana. |
dorvvasta vuohkkasit šlája eallinbirrasa seailuma. |
| x Alueella liikutaan |
x Guovllus johtaluvvo |
| lupien mukaisesti. |
lobiid mielde. |
| Käytön ohjaaminen |
Geavaheami stivren |
| Käyttöä ohjataan siten, että se turvaa lajin elinympäristön säilymiseen sopivana. |
Geavaheapmi stivrejuvvo nu, ahte dat dorvvasta vuohkkasit šlája eallinbirrasa seailuma. |
| Puiston huoltoajot, viranomaistoiminnan maastoliikennettä ml. rajavalvonta ohjataan ajallisesti ja alueellisesti. |
Luonddumeahci fuolahusvuojut, eiseváldedoaimma meahccejohtalus oktan rádjegozihemiin stivrejuvvo áiggálaččat ja guvllolaččat. |
| Metsähallituksen huolto-, korjaus- ja rakennustöitä rajoitetaan ajallisesti. |
Meahciráđđehusa fuolahus-, divodan- ja huksenbarggut ráddjejuvvojit áiggálaččat. |
| Riskinä on, että lupien ulkopuolista maastoliikennettä ei ole mahdollisuutta ohjata. |
Riskan lea dat, ahte lobiid olggobeale meahccejohtalusa ii sáhte stivret. |
| Talvireitin lyhentäminen kanjonissa parantaa lajin elinympäristöä ja menestymistä alueella. |
Dálvejohtolaga oanideapmi Geavvorokkis buorida šlája eallinbirrasa ja ceavzinvejolašvuođaid guovllus. |
| Lettorikon kasvupaikka ei tuhoudu kesäaikaisen maastoliikenteen seurauksena. |
Jeaggenartti šaddansadji ii jávkka geasiáiggi meahccejohtalusa dihte. |
| x Tieto rajoituksesta on alueen käyttäjien saatavilla. |
x Guovllu geavaheaddjit fidnejit dieđuid ráddjemis. |
| Rajoituksia noudatetaan. |
Ráddjehusat čuvvojuvvojit. |
| Erävalvonta Valvonta parantaa rajoitusten noudattamista ja turvaa siten lajin elinympäristön säilymisen pe |
Meahccegoziheapmi Goziheapmi buorida ráddjehusaid čuovvuma ja ná dorvvasta šlája eallinbirrasa seailuma besse |
| sintään sopivana. |
mii heivvolažžan. |
| Valvonta ehkäisee laitonta munien keräilyä ja suurpetojen laitonta pyyntiä. |
Goziheapmi hehtte lobihis mannema ja stuorranávddiid lobihis bivddu. |
| villä resursseilla. |
x x Galget leat doarvái |
| Luonnonhoito |
buorit resurssat. |
| Pahtakelton esiintymän säilymisen ja laajentumisen eteen tehdään siirtoistutuksia, joiden toivotaan ylläpitävän esiintymää. |
Báktesmiera gávdnonsaji seailuma ja viiduma geahččalit dorvvastit sirdingilvimiiguin, maiguin sáhttá doaivvu mielde bajásdoallat gávdnonsaji. |
| Riskinä on, että toimenpiteet eivät johda haluttuun lopputulokseen, mutta sellaista riskiä ei ole mahdollisuutta torjua. |
Riskan lea dat, ahte doaibmabijuiguin ii juvssa háliiduvvon loahppabohtosa, muhto dakkár riskka ii sáhte dustet. |
| x Varaudutaan riittä |
x Galget leat doarvái |
| villä resursseilla. |
buorit resurssat. |
| Opastus palvelupisteessä Alueen arvostus säilyy. |
Oahpisteapmi bálvalanbáikkis Guovlu adnojuvvo ainge árvvus. |
| Kävijät tietävät alueen suojeluarvoista ja noudattavat sääntöjä. |
Galledeaddjit dihte guovllu suodjalanárvvuin ja čuvvot njuolggadusaid. |
| Koska kasveja ei kerätä, vaikutus on positiivinen kasviyhteisöihin. |
Go gearddi šattut eai čoggojuvvo, de dat váikkuha bures šaddoservošiidda. |
| Lettorikon kasvupaikka ei tuhoudu kesäaikaisen maastoliikenteen seurauksena. |
Jeaggenartti šaddansadji ii dušša geasiáiggi meahccejohtalusa dihte. |
| x Varaudutaan riittä |
x Galget leat doarvái |
| villä resursseilla. |
buorit resurssat. |
| Päämäärä 2 Luontodirektiivin luontotyypit säilyvät Inventointi Inventoimalla saadaan lisätietoa luontotyyppien tilasta ja sijainnista alueella, mikä mahdollistaa |
Mihtto- mearri 2 Luondodirektiivva luondotiippat seilot Inventeren Inventeremiin fidnejuvvojit lassedieđut luondotippaid dilis ja das, ahte gokko dat leat guovl |
| paremmin niiden suojelun. |
Dát dahká suodjaleami álkibun. |
| x Varaudutaan riittä |
x Galget leat doarvái |
| villä resursseilla. |
buorit resurssat. |
| Käytön ohjaaminen |
Geavaheami stivren |
| Porojen talviaikaisen ruokinnan vaikutukset vähenevät eivätkä kohdistu erityisen herkille luontotyypeille. |
Bohccuid dálvviáiggi biebmama váikkuhusat geahppánit eaige čuoze erenoamáš rašes luondotiippaide. |
| Ruokintakeinojen kehittäminen vähentää osaltaan luontovaikutuksia. |
Biebmanvugiid ovddideapmi fas geahpeda luondováikkuhusaid. |
| Kesäaikainen maastoliikennelain mukainen liikenne tapahtuu pääosin olemassa olevilla urilla, jolloin kulutusvaikutukset vähenevät direktiivin luontotyypeillä. |
Meahccejohtaluslága mielde johttojuvvo geassit eanaš dálá vuojáhaigaid mielde, goas golahanváikkuhusat geahppánit direktiivva luondotiippain. |
| x Varaudutaan riittävillä resursseilla. |
x Galget leat doarvái buorit resurssat. |
| Yhteistyö on toimivaa. |
Lea doaibmi ovttasbargu. |
| Lupien myöntäminen |
Lobiid mieđiheapmi |
| Kesäaikaisen liikenteen vaikutukset eivät kohdistu tunnetuille herkille luontotyypeille. |
Geasiáiggi johtalusa váikkuhusat eai čuoze dovdojuvvon rašes luondotiippaide. |
| Luontotyyppien tila ei heikkene. |
Luondotiippaid dilli ii fuotnán. |
| Riski on tiedon puute ja resurssien riittämättömyys suuren alueen kattavaan inventointiin. |
Riskan lea váilevaš dieđut ja resurssaid vátnivuohta viiddis guovllu gokčevaš inventeremii. |
| Karkeakuvioisten renkaiden käyttöön ei ole mahdollisuutta vaikuttaa. |
Loaktevaš juvllaid geavaheapmái ii sáhte váikkuhit. |
| Riski on, että lupien ulkopuolista maastoliikennettä ei pystytä ohjaamaan. |
Riskan lea dat, ahte lobiid olggobeale meahccejohtalusa ii sáhte stivret. |
| x Lupien harkinnassa huomioidaan luontotyypit. |
x Lohpeguorahallamis váldojuvvojit vuhtii luondotiippat. |
| Alueella liikutaan lupien mukaisesti. |
Guovllus johtaluvvo lobiid mielde. |
| Luonnonhoito Elinympäristön hoito ylläpitää niityn lajistoa ja säilyttää kulttuuriperintöä sekä luonnon moni |
Luonddudikšun Eallinbirrasa dikšun bajásdoallá niittu šlájaid ja bisuha kulturárbbi sihke luonddu máŋg |
| muotoisuutta. |
gahápmásašvuođa. |
| x x Varaudutaan riittä |
x x Galget leat doarvái |
| villä resursseilla. |
buorit resurssat. |
| Opastus palvelupisteessä Urien ulkopuolista maastoliikennettä voidaan ohjata herkkien luontotyyppien ulkopuolelle vain opastamalla. |
Oahpisteapmi bálvalanbáikkis Vuojáhagaid olggobeale meahccejohtalusa sáhttá stivret rašes luondotiippaid olggobeallai dušše oahpistemiin. |
| Riski on, että herkästi kuluvat ja hitaasti palautuvat luontotyypit vaurioituvat ja heikkenevät. |
Riskan lea dat, ahte rašes ja gulul máhcci luondotiippat vaháguvvet ja mannet maŋás. |
| Riski on tiedon puute ja resurssien riittämättömyys suuren alueen kattavaan inventointiin. |
Riskan leat váilevaš dieđut ja resurssaid vátnivuohta viiddis guovllu gokčevaš inventeremii. |
| x Tieto tunnetuista kohteista on käyttäjien saatavilla. |
x Geavaheaddjit fidnejit dieđuid dovddus čuozáhagain. |
| Päämäärä 3 Uhanalaisten lajien säilyminen elinvoimaisena Edunvalvonta |
Mihtto- mearri 3 Áitojuvvon šlájaid ceavzin Ávkegoziheapmi |
| Kalastus on rajoitettua, millä toivotaan olevan positiivinen vaikutus lohen kantaan. |
Guolástus lea ráddjejuvvon, ja dán jáhkket váikkuhit positiivvalaččat luossanállái. |
| Riski on, että erityisperusteisen kalastusoikeuden sisältöä ei ole määritelty, eikä sitä voi säädellä. |
Riskan lea dat ahte sierraákkat bivdorievtti sisdoallu ii leat meroštallon iige dan sáhte muddet. |
| Kalastusoikeudellisten tilojen määrä lisääntyy ja kalastusoikeutta voidaan luovuttaa esim. turistilupina. |
Bivdorievttálaš dáluid mearri lassána ja bivdorievtti sáhttá luohpadit omd. turistalohpin. |
| Riski on myös, että kalalajien väliset suhteet voivat muuttua. |
Riskan lea maiddái dat, ahte guollešlájaid gaskavuođat sáhttet rievdat. |
| x x Säädösten noudattamista valvotaan. |
x x Njuolggadusaid čuovvun gozihuvvo. |
| Opastus palvelupisteessä Tieto lohikannan tilasta ja alueen merkityksestä lajille saavuttaa kävijät. |
Oahpisteapmi bálvalanbáikkis Galledeaddjit ožžot dieđuid luossanáli dilis ja guovllu mearkkašumis. |
| Alueen arvostus lajin elinympäristönä kasvaa. |
Guovllu atnigohtet eanet ja eanet árvvus šlája eallinbirasin. |
| Positiivinen vaikutus lohikantaan (esim. kalastuksen yhteydessä voidaan tehostaa muiden kalalajien kuin lohen kalastusta). |
Positiivvalaš váikkuhus luossanállái (omd. bivddu oktavuođas sáhttá beavttálmahttit eará guollešlájaid go luosa bivddu. |
| Arnikin esiintymät eivät heikkene tai häviä ihmisen toiminnan seurauksena (keräily, maastoliikenne). |
) Arnihka gávdnonsajit eai geahppán dahje dušša olbmo doaimmaid dihte (luondduburiid čoaggin, meahccejohtalus). |
| x x Varaudutaan riittävillä resursseilla. |
x x Galget leat doarvái buorit resurssat. |
| Suojelumääräyksiä noudatetaan. |
Suodjalanmearrádusat čuvvojuvvojit. |
| Erävalvonta Valvonta parantaa säädösten noudattamista. |
Meahccegoziheapmi Goziheami vuođul njuolggadusaid lea álkit čuovvut. |
| Rajoitusten noudattamisella on positiivinen vaiku |
Ráddjehusaid čuovvumis lea positiivvalaš |
| tus lohen kantaan. |
váikkuhus luossanállái. |
| x x Varaudutaan riittävillä resursseilla. |
x x Galget leat doarvái buorit resurssat. |
| Säädöksiä noudatetaan. |
Njuolggadusat čuvvojuvvojit. |
| Suojeltavien lajien esiintymien kartoitus Inventoinnilla ylläpidetään tietoa lajien menestymisestä alueella, jolloin niiden suojelua on mahdollista parantaa. |
Suodjalanvuloš šlájaid gávdnonsajiid kárten Inventeremiin bajásdollojit dieđut šlájaid ceavzimis guovllus, goas daid suodjaleami sáhttá buoridit. |
| Riskinä on tiedon puute. |
Riskan leat váilevaš dieđut. |
| Suunnittelualueen koko rajoittaa tietojen kattavuutta. |
Plánenguovllu sturrodat ráddje dieđuid gokčevašvuođa. |
| x Varaudutaan riittä |
x Galget leat doarvái |
| villä resursseilla. |
buorit resurssat. |
| Käytön ohjaaminen |
Geavaheami stivren |
| Käyttöä ohjataan siten, että se turvaa lajin elinympäristön säilymisen sopivana. |
Geavaheapmi stivrejuvvo nu, ahte dat dorvvasta vuohkkasit šlája eallinbirrasa seailuma. |
| Puiston huoltoajot, viranomaistoiminnan maastoliikennettä ml. rajavalvonta ohjataan alueellisesti. |
Luonddumeahci fuolahusvuojut, eiseváldedoaimma meahccejohtalus oktan rádjegozihemiin stivrejuvvojit guvllolaččat. |
| Metsähallituksen huolto-, korjaus- ja rakennustöitä ohjataan alueellisesti. |
Meahciráđđehusa fuolahus-, divodan- ja huksenbarggut stivrejuvvojit guvllolaččat. |
| Riski on, että lupien ulkopuolista maastoliikennettä ei ole mahdollisuutta ohjata. |
Riska lea dat, ahte lobiid olggobeale meahccejohtalusa ii sáhte stivret. |
| x Tieto tunnetuista kohteista on käyttäjien saatavilla. |
x Geavaheaddjit fidnejit dieđuid dovddus čuozáhagain. |
| Päämäärä 5 Kulttuuriperinnön turvaaminen Inventointi (arkeologiset kohteet) Haitalliset muutokset kohteen tilassa havaitaan ajoissa ja kohteen tuhoutuminen pystytään estämään. |
Mihtto- mearri 5 Kulturárbbi dorvvasteapmi Inventeren (arkeologalaš čuozáhagat) Vahátlaš nuppástusat čuozáhaga dilis áicojuvvojit áiggil ja čuozáhaga duššama sáhttá hehttet. |
| Riskinä on, että kohteen liiallista kulumista ei havaita ajoissa tai resurssit eivät riitä tarpeellisiin inventointeihin. |
Riskan lea dat, ahte čuozáhaga liiggálaš gollan ii áicojuvvo áiggil dahje eai leat doarvái resurssat dárbbašlaš inventeremiidda. |
| x Varaudutaan riittä |
x Galget leat doarvái |
| villä resursseilla. |
Riskkaid dusten |
| Päämäärä 6 Metsähallituksen ylläpitämä virkistyskäyttäjiä palveleva reittien ja rakenteiden kokonaisuus säilyy vetovoimaisena ja turvallisena. |
Mihtto- mearri 6 Lustageavaheaddjiid várás oaivvilduvvon Meahciráđđehusa johtolagat ja ráhkadusat geasuhit ja bissot dorvvolažžan. |
| Luonnonmaisemien turvaaminen Palveluvarustuksen rakentaminen (tarkoittaa uudisrakentamista) Parantaa käyttäjien kokemusta alueesta. |
Luondduduovdagiid dorvvasteapmi Bálvalanrusttegiid huksen (oaivvilda ođđahuksema) Buorida geavaheaddjiid vásáhusaid guovllus. |
| x x Varaudutaan riittä |
x x Galget leat doarvái |
| villä resursseilla. |
buorit resurssat. |
| Palveluvarustuksen purkaminen Huonokuntoisen rakennuksen purkaminen parantaa käyttäjien turvallisuutta ja helpottaa huoltoa. |
Bálvalanrusttegiid gaikkodeapmi Luoskkagan vistti gaikkodeapmi buorida geavaheaddjiid dorvvolašvuođa ja álkidahttá fuolahusa. |
| x Huonokuntoinen rakennus puretaan. |
x Luoskkagan visti gaikkojuvvo. |
| Varaudutaan riittävillä resursseilla. |
Galget leat doarvái buorit resurssat. |
| Palveluvarustuksen ylläpito (rakennukset, rakennelmat, reitit) Virkistyskäytön rakenteiden kunto ja turvallisuus säilyvät hyvinä, mikä parantaa käyttäjien kokemusta alueesta ja ehkäisee huonokuntoisista rakenteista johtuvia tapaturmia. |
Bálvalanrusttegiid bajásdoallu (visttit, ráhkadusat, johtolagat) Lustageavaheami ráhkadusaid ortnet ja dorvvolašvuohta bissot buorrin, mii buorida geavaheaddjiid vásáhusaid guovllus ja hehtte luoskkagan ráhkadusain boahtti bárttiid. |
| Reittien kulumisen ja levenemisen estäminen turvaa myös maisema-arvot, ja mahdollinen reitin uudelleenlinjaus vähentää kulttuuriperintökohteiden kulumista. |
Johtolagaid gollama ja govduma hehtten dorvvastit maiddái duovddaárvvuid ja johtolaga vejolaš ođđasitlinnjen fas kulturárbečuozáhagaid gollama. |
| Jätteistä huolehtiminen on edelleen mahdollista ja alue ei roskaannu. |
Bázahusain fuolaheapmi lea ainge vejolaš iige guovlu ludnejuvvo. |
| Toimenpiteiden tekemättä jättäminen on riski. |
Doaibmabijuid dagakeahttá guođđin lea riska. |
| x x x Varaudutaan riittä |
x x x Galget leat doarvái |
| villä resursseilla. |
buorit resurssat. |
| Näyttelyn laatiminen / päivitys Uusittu näyttely lisää kohteen vetovoimaisuutta ja houkuttelee kävijöitä luontotuvalle. |
Čájahusa dahkan / beiven Ođasmahtton čájáhus lasiha čuozáhaga geasuhusa ja hohkaha galledeaddjiid luonddustohpui. |
| x x Varaudutaan riittä |
x x Galget leat doarvái |
| villä resursseilla. |
buorit resurssat. |
| Opastusaineiston laatiminen ja ylläpito (ml. verkkosivut) Alueen vetovoima kasvaa ajantasaisen tiedon myötä. |
Oahpistanmateriála dahkan ja bajásdoallu (+ neahttasiiddut) Guovllu geasuhus lassána áigeguovdilis dieđuiguin. |
| Rajoitusosan rajaus on helposti käyttäjien saatavilla verkkosivuilla. |
Geavaheaddjit gávdnet álkit ráddjenoasi ráddjema neahttasiidduin. |
| villä resursseilla. |
x x Galget leat doarvái |
| s Riskien torjunta |
buorit resurssat. |
| Päämäärä 7 Tutkimuksen edellytysten turvaaminen Lupien myöntäminen Lupakäytännöt selkiytyvät. |
Mihtto- mearri 7 Dutkanvejolašvuođaid dorvvasteapmi Lobiid mieđiheapmi Lohpevirolašvuođat čielggasmuvvet. |
| x x x |
x x x |
| Tutkimus, leiriytymis- ja maastoliikenneluvat tehdään. |
Dutkan-, gohtten- ja meahccejohtaluslobit dahkkojuvvojit. |
| Yhteistyösopimuksen laatiminen Vakiintuneiden pitkäaikaisseurantojen tekeminen helpottuu, kun lupakäytännöt selkiytyvät. |
Ovttasbargosoahpamuša dahkan Stáđásmuvvan guhkesáiggečuovvumiid dahkan šaddá álkibun, go lohpevirolašvuođat čielggasmuvvet. |
| x x x Yhteistyösopimus tehdään. |
x x x Ovttasbargosoahpamuš dahkkojuvvo. |
| Vuokra- ja käyttöoikeussopimusten laatiminen Vuokrasopimukset turvaavat osaltaan vakiintuneiden pitkäaikaisseurantojen jatkumisen. |
Láigo- ja geavahansoahpamušaid dahkan Láigosoahpamušat dorvvastit bealisteaset stáđásmuvvan guhkesáiggečuovvumiid joatkašuvvama. |
| Tiedot säilyvät Metsähallituksen paikkatietojärjestelmissä. |
Dieđut bissot Meahciráđđehusa báikediehtovuogádagas. |
| x x Vuokrasopimukset |
x x Láigosoahpamušat |
| tehdään. |
Riskkaid dusten |
| Päämäärä 8 Järjestyssäännön päivittäminen ja suojelun toteuttaminen Järjestyssäännön uusiminen Järjestyssääntö on ajan tasalla ja noudattelee rauhoitusmääräyksiä. |
Mihtto- mearri 8 Ortnetnjuolggadusa beiven ja suodjaleami ollašuhttin Ortnetnjuolggadusa ođasmahttin Ortnetnjuolggadus lea beivejuvvon ja čuovvu ráfáidahttinmearrádusaid. |
| Opastuspisteiden työntekijöillä, alueen käyttäjillä ja kävijöillä on parempi tieto alueen suojelusäädöksistä. |
Oahpistanbáikkiid bargit, guovllu geavaheaddjit ja galledeaddjit dovdet buorebut guovllu suodjalannjuoggadusaid. |
| Positiivisia vaikutuksia alueen luontoon ja lajistoon. |
Positiivvalaš váikkuhusat guovllu lundui ja šlájaide. |
| x x Järjestyssääntö on helposti saatavilla ja sitä noudatetaan. |
x x Ortnetnjuolggadusa lea álki fidnet ja dat čuvvojuvvo. |
| Suojelun toteuttaminen Metsähallitus voi tarjota suojelun vaihtomaita, mikä voi helpottaa suojelun toteutumista. |
Suodjaleami ollašuhttin Meahciráđđehus sáhttá fállat suodjaleami lonuhaneatnamiid, mii sáhttá álkidahttit suodjaleami ollašuvvama. |
| x x |
x x |
| Päämäärä 9 Saamelaiskulttuurin turvaaminen Akwé: Kon -ryhmän arviota suunnitelman vaikutuksista saamelaiskulttuurille ei saatu. |
Ráhkkanuvvo lonuhaneatnamiid ovdanbuktimii. Mihtto- mearri 9 Sámekultuvrra dorvvasteapmi |
| Seuranta |
Čuovvun |
| Toimenpiteiden toteutumisen seuranta |
Doaibmabijuid ollašuvvama čuovvun |
| Päämäärä / kehittämismahdollisuus Toimenpide Mittari Nykytaso |
Mihttomearri / ovddidanvejolašvuohta Doaibmabidju Mihtidanvuohki Dálá dilli |
| (teksti) Nykytaso (num) Tavoitetaso Yksikkö Vaihtelu |
(teaksta) Dálá dilli (num) Ulbmildássi Ovtta dat |
| väli min Vaihteluväli max Tavoitevuosi |
Ulbmiljahki |
| Päämäärä 1 Luonto- ja lintudirektiivin eläin- ja kasvilajit säilyvät elinvoimaisina (Erityisesti)suojeltavan lajin esiintymien tarkistaminen Kartoitusten määrä. |
Mihtto- mearri 1 Luondo- ja loddedirektiivva ealli- ja šaddošlájat cevzet (Erenoamážit) suodjalanvuloš šlája gávdnonsajiid dárkkisteapmi Kártemiid mearri. |
| Esiintymätietojen määrän ja laadun muutos. |
Gávdnonsadjedieđuid meari ja kvalitehta nuppástus. |
| Tunnettuja pesiä ja esiintymiä. |
Dovdojuvvon beasit ja gávdnonsajit. |
| Tiedon määrä ja laatu säilyy tai paranee pesät ja esiintymät |
Dieđuid mearri ja kvalitehta bissu dahje buorrána Beasit ja gávdno nsajit |
| Lupien myöntäminen Myönnettyjen lupien lkm - - - kpl - - Suunnitelma |
Lobiid mieđiheapmi Mieđihuvvon lobiid mearri - - - st - - Plánabaji |
| kaudella |
áigge |
| Käytön ohjaaminen - |
Geavaheami stivren - |
| Mahdollisesti häiritsevää toimintaa. |
Sáhttet leat heađušteadd ji doaimmat. |
| Rajoitukset käyt täjien tiedossa. |
Geavaheaddjit dihtet ráddjehusaid. |
| Pesät ja esiintymät Suunnitelma |
Beasit ja gávdno nsajit Plánabaji |
| kaudella |
áigge |
| Erävalvonta Valvonnassa esille tulleiden rikkei |
Meahccegoziheapmi Goziheamis ovdanboahtán rihkku |
| esiinny. kpl - Suunnitelma |
mušaid mearri - - Eai leat leamaš |
| kaudella |
áigge |
| Luonnonhoito Lajin esiintymän hoidon |
Luonddudikšun Šlája gávdnonsaji dikšuma "dilli" |
| (toteutunut / tavoite) Tehdään ESCAPEhankkeessa. |
(ollašuvvan / ulbmil) Dahkkojuvvo ESCAPEfitnus. |
| Siirtoistutukset |
dahkkojuvvojit. |
| esiintymä |
gávdno nsadji |
| Opastus palvelupisteessä Asiakasmäärä asiakaspalvelupisteissä (Utsjoen luontotupa ja Ylä-Lapin luontokeskus Siida) Käyntejä vuonna 2012. |
Oahpisteapmi bálvalanbáikkis Áššehasmearri áššehasbálvalanbáikkiin (Ohcejoga luonddustohpu ja Anára Siida) Fitnamat 2012:s. |
| 115 000 Pysyy samana |
115 000 Bissu seammán |
| tai kasvaa. |
dahje lassána. |
| kaudella |
fitnamat |
| Päämäärä 2 Luontodirektiivien luontotyypit säilyvät Inventointi Luontotyyppi-inventoinnin määrä |
áigge Mihtto- mearri 2 Luondodirektiivvaid luondotiippat seilot Inventeren |
| (ha) Tiedot osin peräisin ilmakuvatulkinnasta ja osin ei inventoitu. |
Luondotiipainventerema mearri (ha) Dieđut muhtun muddui áibmogovvadulkomat, muhtun muddui inventerekeahttá. |
| 70 351 ha ja 94 ha |
70 351 ha ja 94 ha |
| Tietoja päivitetään ha - - Suunnitelma |
Dieđut beivejuvvojit ha - - Plánabaji |
| Päämäärä / kehittämismahdollisuus Toimenpide Mittari Nykytaso |
áigge Mihttomearri / ovddidanvejolašvuohta Doaibmabidju Mihtidanvuohki Dálá dilli |
| (teksti) Nykytaso (num) Tavoitetaso Yksikkö Vaihtelu |
(teaksta) Dálá dilli (num) Ulbmildássi Ovtta dat |
| väli min Vaihteluväli max Tavoitevuosi |
- Eai raššon luon dotiippat ha - - Jotkkolaš |
| Luonnonhoito Perinnebiotoopin hoidon tilanne (to |
Luonddudikšun Árbevierrobiotohpa dikšuma dilli |
| teutunut / tavoite) Niitetty vuosittain tai joka toinen vuosi. |
(ollašuvvan / ulbmil) Láddjejuvvon jahkásaččat dahje juohke nuppi jagi. |
| 0,5 |
0,5 |
| Niitetään vuosittain tai joka toinen vuosi. |
Láddjejuvvo jahkásaččat dahje juohke nuppi jagi. |
| ha 0,5 Suunnitelma |
ha 0,5 Plánabaji áigge |
| Opastus palvelupisteessä Asiakasmäärä asiakaspalvelupisteissä (Utsjoen luontotupa ja Ylä-Lapin luontokeskus Siida) Käyntejä vuonna 2012 115 000 Pysyy samana |
Oahpisteapmi bálvalanbáikkis Áššehasmearri áššehasbálvalanbáikkiin (Ohcejoga luonddustohpu ja Anára Siida) Fitnamat 2012:s 115 000 Bissu seammán |
| tai kasvaa. |
dahje lassána. |
| kaudella |
fitnamat |
| Päämäärä 3 Uhanalaisten lajien säilyminen elinvoimaisena Edunvalvonta Kalastuksen määrä Kasva |
áigge Mihtto- mearri 3 Áitojuvvon šlájat cevzet Ávkegoziheapmi Guolástusa mearri Lassánea |
| massa. |
áigge |
| Opastus palvelupisteessä Asiakasmäärä asiakaspalvelupisteissä (Utsjoen luontotupa ja Ylä-Lapin luontokeskus Siida) Käyntejä vuonna 2012 115 000 Pysyy samana |
Oahpisteapmi bálvalanbáikkis Áššehasmearri áššehasbálvalanbáikkiin (Ohcejoga luonddustohpu ja Anára Siida) Fitnamat 2012:s 115 000 Bissu seammán |
| tai kasvaa. |
dahje lassána. |
| kaudella |
fitnamat |
| Erävalvonta Valvonnassa esille tulleiden rikkei |
Meahccegoziheapmi Goziheamis ovdanboahtán rihkku |
| den lkm Alueella on erävalvontaa. esiinny. |
mušaid mearri Guovllus lea meahccegoziheapmi. |
| kpl - Suunnitelma |
- Eai leat leamaš |
| kaudella |
áigge |
| Suojeltavien lajien esiintymien kartoitus |
Suodjalanvuloš šlájaid gávdnonsajiid kárten Arnihka gávdnonsajiid inventeren, mearri Dovdojuvvon gávdnonsajit 2 Leat inventerejuvvon gávdno nsadji Plánabaji |
| esiintymät On inventoitu esiin |
áigge |
| tymä Suunnitelma |
Geavaheami stivren |
| kaudella Käytön ohjaaminen |
Ii leat mihtidanvuohki. |
| Päämäärä 5 Kulttuuriperinnön turvaaminen Inventointi (arkeologiset kohteet) Kulttuuriperintöinventointien lkm Inventoitu vuonna 2011. |
Mihtto- mearri 5 Kulturárbbi dorvvasteapmi Inventeren (arkeologalaš čuozáhagat) Kulturárbeinventeren, mearri Inventerejuvvon 2011:s. |
| On inventoitu. |
juvvon. |
| kohde Suunnitelma |
čuozáhat Plánabaji |
| Päämäärä / kehittämismahdollisuus Toimenpide Mittari Nykytaso |
áigge Mihttomearri / ovddidanvejolašvuohta Doaibmabidju Mihtidanvuohki Dálá dilli |
| (teksti) Nykytaso (num) Tavoitetaso Yksikkö Vaihtelu |
(teaksta) Dálá dilli (num) Ulbmildássi Ovtta dat |
| väli min Vaihteluväli max Tavoitevuosi |
Ulbmiljahki |
| Päämäärä 6 Metsähallituksen ylläpitämä virkistyskäyttäjiä palveleva reittien ja rakenteiden kokonaisuus säilyy vetovoimaisena ja turvallisena. |
Mihtto- mearri 6 Lustageavaheaddjiid várás oaivvilduvvon Meahciráđđehusa johtolagat ja ráhkadusat geasuhit ja bissot dorvvolažžan. |
| Luonnonmaisemien turvaaminen Palveluvarustuksen rakentaminen (tarkoittaa uudisrakentamista) Kohteiden lkm Tarve sää |
Luondduduov dagiid dorvvasteapmi Bálvalanrusttegiid huksen (oaivvilda ođđahuksema) Čuozáhagaid mearri Dárbu dálkesuodjegođiid e. - goahti Plánabaji |
| suojakodille. |
Huksejuvvon ráhka |
| nelma Viimeistään |
dus Maŋimustá 2017:s |
| Palveluvarustuksen purkaminen Kohteiden lkm (Roajojärven huoltotupa) Huonokuntoinen rakennus. |
Bálvalanrusttegiid gaikkodeapmi Čuozáhagaid mearri (Roajášjávrri fuolahusstohpu) Luoskkaganvisti. |
| Purettu raken nus Viimeistään |
Gaikkoduvvon visti Maŋimustá |
| Palveluvarustuksen ylläpito (rakennukset, rakennelmat, reitit) Kohteiden lkm (Roajojärven huoltotupa) Rakennetaan uusi. |
Bálvalanrusttegiid bajásdoallu (visttit, ráhkadusat, johtolagat) Čuozáhagaid mearri (Roajášjávrri fuolahusstohpu) Huksejuvvo ođđa stohpu. |
| Rakennettu raken |
Huksejuvvon visti Maŋimustá |
| nus Viimeistään |
2018:s Roviid mearri |
| Pitkoksien määrä Uusittava |
Galget ođasmahttot báikkuid. |
| 1 630 Uusittu m 200 m - Aloitetaan 2014 |
Ođasmahtton m 200 m - Álggahuvvo 2014:s |
| Portaiden kunto ja uusittu määrä Kuntoa seurataan vuosittain. |
Ráhpaid dilli ja ođasmahtton mearri Dilli čuvvojuvvo jahkásaččat. |
| Kunto on hyvä. |
Dilli lea buorre. |
| km - - Suunnitelma |
km - - Plánabaji áigge |
| kaudella |
Čuozáhagaid mearri (Mádjoga stohpu, Ohcejoga luonddustobu gáhttu) Galget divvojuvvot Divvojuvvon visti 2015—2017 |
| Kohteiden lkm (liiterit reitin varrella) Lahoja. |
Čuozáhagaid mearri (muorravisttit johtolaga birrasiin) Mieskan. |
| Rakennettu raken |
Huksejuvvon ráhka |
| Kohteiden lkm (leiripaikkojen kunnostus) Tarvetta on. |
Čuozáhagaid lkm (gohttensajiid ordnen) Lea dárbu. |
| - Kunnostettu raken |
- Ordnejuvvon ráhka |
| Päämäärä / kehittämismahdollisuus Toimenpide Mittari Nykytaso |
dus - - 2020—2025 Mihttomearri / ovddidanvejolašvuohta Doaibmabidju Mihtidanvuohki Dálá dilli |
| (teksti) Nykytaso (num) Tavoitetaso Yksikkö Vaihtelu |
(teaksta) Dálá dilli (num) Ulbmildássi Ovtta dat |
| väli min Vaihteluväli max Tavoitevuosi |
Ulbmiljahki |
| Käyntimäärä Vakiintunut 5 000 Säilyy tai kas |
Galledeaddjimearri Stáđisis dilis Seailu dahje |
| kpl 5 000 - Suunnitelma |
lassána. st - Plánabaji |
| kaudella |
áigge |
| Käyttäjien palautteet lkm - - Positiivisia pa |
Geavaheaddjimáhcahagat, mearri - - Positiivvalaš |
| kaudella |
áigge |
| Näyttelyn laatiminen / päivitys Päivitetty näyttely (Utsjoen luontotupa) Näyttely on vanha. |
Čájahusa dahkan / beiven Beivejuvvon čájáhus (Ohcejoga luonddustohpu) Čájáhus lea boaris. |
| Päivitetty kpl |
Beivejuvvon st 2014:s |
| Opastusaineiston laatiminen ja ylläpito (ml. verkkosivut) Sivujen lkm Tiedotus Päivitetty kpl - Suunnitelma |
Oahpistanmateriála dahkan ja bajásdoallu (+ neahttasiiddut) Siidduid mearri Dieđáhus Beivejuvvon st - Plánabaji |
| kaudella |
áigge |
| Päämäärä 7 Tutkimuksen edellytysten turvaaminen Lupien myöntäminen Myönnettyjen lupien lkm |
Mihtto- mearri 7 Dutkanvejolašvuođaid dorvvasteapmi Lobiid mieđiheapmi Mieđihuvvon lobiid mearri |
| Tehdään perustoiminnan ulkopuoliselle tutkimukselle luvat. |
Vuođđodoaimma olggobeale dutkamiidda lobit. |
| - Tehty lupa - Suunnitelma |
- Dahkkojuvvon lohpi - Plánabaji |
| Yhteistyösopimuksen laatiminen Ajantasainen yhteistyösopimus Lapin tutkimuslaitos Kevon kanssa. |
áigge Ovttasbargosoahpamuša dahkan Beivejuvvon ovttasbargosoahpamuš Lappi dutkanlágádus Geavuin. |
| Tehdään pitkäaikainen sopimus. |
Dahkkojuvvo guhkesáigása š soahpamuš. |
| Nyt lupa voimassa 2016 saakka. |
Dál lohpi lea fámus 2016 rádjai. |
| Tehdään yhteistyösopimus. |
Dahkkojuvvo ovttasbargosoahpamuš. |
| sopimus 2014–2015 |
soahpamuš 2014—2015 |
| Vuokra- ja käyttöoikeussopimusten laatiminen Laadittujen / päivitettyjen vuokrasopimusten lkm (pysyvät aitaukset) Kaikkia sopimuksia ei ole tehty. |
Láigo- ja geavahansoahpamušaid dahkan Dahkkojuvvon / beivejuvvon láigosoahpamušaid mearri (fásta áiddit) Buot soahpamušat eai leat dahkkon. |
| Kaikki (8 kpl) |
Buot (8 st) leat |
| Päämäärä / kehittämismahdollisuus Toimenpide Mittari Nykytaso |
áigge Mihttomearri / ovddidanvejolašvuohta Doaibmabidju Mihtidanvuohki Dálá dilli |
| (teksti) Nykytaso (num) Tavoitetaso Yksikkö Vaihtelu |
(teaksta) Dálá dilli (num) Ulbmildássi Ovtta dat |
| väli min Vaihteluväli max Tavoitevuosi |
Ulbmiljahki |
| Päämäärä 8 Järjestyssäännön päivittäminen ja suojelun toteuttaminen Järjestyssäännön uusiminen Järjestyssäännön laatimistilanne On uusit |
Mihtto- mearri 8 Ortnetnjuolggadusa beiven ja suodjaleami ollašuhttin Ortnetnjuolggadusa ođasmahttin Ortnetnjuolggadusa dahkandilli Galgá ođas |
| Suojelun toteuttaminen Vaihtomaiden määrä Voidaan tar |
Suodjaleami ollašuhttin Lonuhaneatnamiid mearri Sáhttet |
| jota. |
fállojuvvot. |
| - - ha - - Suunnitelma |
- - ha - - Plánabaji |
| kaudella. |
áigge. |
| Päämäärä 9 Saamelaiskulttuurin turvaaminen Lupien myöntäminen Myönnettyjen lupien lkm. |
Mihtto- mearri 9 Sámekultuvrra dorvvasteapmi Lobiid mieđiheapmi Mieđihuvvon lobiid mearri. |
| Maastoliikennelupia voidaan myöntää sukujen perinteisesti käyttämille alueille. |
Meahccejohtaluslobiid sáhttá mieđihit sogaid árbevirolaš guovlluide. áigge. |
| Biodiversiteettisopimus. |
Biodiversitehtasoahpamuš. |
| Suojelualueiden hoidon ja käytön periaatteiden mukainen toiminta Suunnitelmasta saatu palaute. |
Suodjalanguovlluid dikšuma ja geavaheami prinsihpaid mielde dahkkojuvvon doaibma Plánas lea boahtán máhcahat. |
| -ryhmä on ollut mukana suunnittelussa. |
Akwé: Konjoavku lea leamaš mielde plánemis. |
| Suunnitelman tarkistamisen yhteydessä, n. 5 vuoden kuluttua suunnitelman vahvistamisesta. |
Plána dárkkisteami oktavuođas, sullii 5 jagi plána nannema maŋŋá. |
| Vaikuttavuuden seuranta |
Váikkuhusaid čuovvun |
| Päämäärä / kehittämismahdollisuus Vaikuttavuusmittari Nykytaso1 Tavoitetaso yksikkö |
Mihttomearri / ovddidanvejolašvuohta Váikkuhusaid mihtidanvuohki Dálá dilli1 Ulbmildássi ovttadat |
| Vaihteluväli min Vaihteluväli max Tavoitevuosi |
Rievdd adangaska min max Ulbmiljahki |
| Päämäärä 1 Luonto- ja lintudirektiivin eläin- ja kasvilajit säilyvät elinvoimaisina Erityislajien pesintöjen määrän muutos (kannan kehitys) Ei tietoa. |
Mihtto- mearri 1 Luondo- ja loddedirektiivva ealli- ja šaddošlájat cevzet Spesiálašlájaid bessenmeari nuppástus (náli ovdáneapmi) Eai dieđut. |
| Nykyiset säilyvät. |
Dálá mearit seilot. |
| pesintä - - jatkuva Suojeltavien lajien esiintymien määrä suojelualueilla Ei tietoa. |
bessen - - jotkkolaš Suodjalanvuloš šlájaid gávdnonsajiid mearri suodjalanguovlluin Eai dieđut. |
| Nykyiset säilyvät. |
Dálá mearit seilot. |
| esiintymä - - jatkuva Lintudirektiivin lajien pesimäkanta ja muuttavien lajien keskimääräinen runsaus Ei tietoa. |
gávdnonsadji - - jotkkolaš Loddedirektiivva šlájaid bessenálli ja fárrejeaddji šlájaid gaskamearálaš valljivuođa Eai dieđut. |
| Nykyiset säilyvät. |
Dálá mearit seilot. |
| yksilö - - jatkuva |
oktagas - - jotkkolaš |
| Luonnonhoidon onnistuminen (hoitoseurannan johtopäätös) Epävarma säilyminen. |
Luonddudikšuma lihkostuvvan (dikšunčuovvuma jurddaboađus) Eahpesihkkaris seailun. |
| Esiintymä säilyy tai laa |
Gávdnonsadji seailu dahje viidu. |
| Päämäärä 2 Luontodirektiivien luontotyypit säilyvät Pintavesien ekologinen tila (VPD: yleinen taso) Kuntoluokka on hyvä. |
oktagas - - jotkkolaš Mihtto- mearri 2 Luondodirektiivvaid luondotiippat seilot Bajildusčáziid ekologalaš dilli (VPD: dábálaš dássi) Dilli lea buorre. |
| Taso säilyy luokka - - jatkuva |
Dássi seailu luohkká - - jotkkolaš |
| Natura-luontotyyppien edustavuus suojelualueilla Edustavuus vaihtelee erinomaisesta ei merkittävään (4 luokkaa) Edustavuus paranee. |
Natura-luondotiippaid mihtilmasvuohta suodjalanguovlluin Mihtilmasvuohta rievddada ´erenoamáža´ ja ´ii mearkkašahtti´ gaskkas (4 luohká) Mihtilmasvuohta buorrána. |
| luokka Ei mer kittävä Erinomainen jatkuva |
luohkká Ii mearkk ašahtti Ereno amáš jotkkolaš |
| Vieraslajien esiintyminen Ei tietoa. |
Vierrošlájaid gávdnon Eai dieđut. |
| Ei esiinny. |
Eai gávdno. |
| Lajien lkm - jatkuva |
Šlája mearri - jotkkolaš |
| Päämäärä 3 Uhanalaisten lajien säilyminen elinvoimaisena Muutokset suojelun ja käytön kannalta tärkeissä kalakannoissa Lohi esiintyy alueen vesistöissä. |
Mihtto- mearri 3 Áitojuvvon šlájat cevzet Nuppástusat suodjaleami ja geavaheami dáfus dehálaš guollenáliin Luossa gávdno guovllu čázádagain. |
| Nykyiset säilyvät. |
Dálá nálit seilot. |
| yksilö - - jatkuva Luonnonhoidon onnistuminen (hoitoseurannan johtopäätös) Nykymuotoinen hoito ylläpitää niityn lajistoa. |
oktagas - - jotkkolaš Luonddudikšuma lihkostuvvan (dikšunčuovvuma jurddaboađus) Dálálágan dikšun bajásdoallá niittu šlájaid. |
| Elinympäristö säilyy. |
Eallinbiras seailu. |
| lajisto - - jatkuva Suojeltavien lajien esiintymien määrä suojelualueilla Ei tietoa Nykyiset säilyvät. |
šlájat - - jotkkolaš Suodjalanvuloš šlájaid gávdnonsajiid mearri suodjalanguovlluin Eai dieđut Dálá šlájat seilot. |
| esiintymä - - jatkuva |
gávdnonsadji - - jotkkolaš |
| Vieraslajien esiintyminen. |
Vierrošlájaid gávdnon. |
| Minkkiä esiintyy alueella. |
Miŋka gávdno guovllus. |
| Ei liiallisesti heikennä |
Ii menddo sakka čuoze |
| luonnonkantoja. |
luonddunáliide. |
| Päämäärä 5 Kulttuuriperinnön turvaaminen Kiinteiden muinaisjäännösten hoitotarveluokan muutos. |
oktagas - - jotkkolaš Mihtto- mearri 5 Kulturárbbi dorvvasteapmi Giddes dološbázahusaid dikšundárboluohká nuppástus. |
| Retkeilyreitin varrella on tunnettuja muinaisjäännöksiä, jotka ovat kulumisvaarassa. |
Vánddardanjohtolaga birrasiin dihtet gávdnot dološbázahusaid, mat sáhttet leat gollamin. |
| Reitin varrella olevien kohteiden tila ei heikkene. |
Johtolaga birrasiid čuozáhagaid dilli ii fuotnán. |
| kohde jatkuva |
čuozáhat jotkkolaš |
| Päämäärä 6 Metsähallituksen ylläpitämä virkistyskäyttäjiä palveleva reittien ja rakenteiden kokonaisuus säilyy vetovoimaisena ja turvallisena. |
Mihtto- mearri 6 Lustageavaheaddjiid várás oaivvilduvvon Meahciráđđehusa johtolagat ja ráhkadusat geasuhit ja bissot dorvvolažžan. |
| Luonnonmaisemien turvaaminen Palvelurakenteiden kuntoluokan muutos Kunto vaihtelee hyvästä huonoon. |
Luondduduov dagiid dorvvasteapmi Bálvalanrusttegiid dili nuppástus Dilli rievddada ´buori´ ja |
| Nykytaso paranee. |
´fuoni´ gaskkas. |
| kohde huono hyvä Suunnitelma |
čuozáhat fuotni buorr e Plánabaji áigge |
| Käynnit suojelualueilla Noin 5 000 vuodessa Nykytaso säilyy tai pa |
Fitnamat suodjalanguovlluin Sullii 5 000 jagis Dálá dilli bissu dahje |
| ranee. |
buorrána. |
| käynti 5 000 5 000 jatkuva |
fitnan 5 000 5 000 jotkkolaš |
| Käynnit asiakaspalvelupisteissä 115 100 vuodessa Nykytaso säilyy tai pa |
Fitnamat áššehasbálvalanbáikkiin 115 100 jagis Dálá dilli bissu dahje |
| ranee. |
buorrána. |
| käynti 115 100 - jatkuva Kävijätyytyväisyys suojelualueilla Indeksi 4,27 Nykytaso säilyy tai pa |
fitnan 115 100 - jotkkolaš Galledeaddjiduhtavašvuohta suodjalanguovlluin Indeaksa 4,27 Dálá dilli bissu dahje |
| ranee. |
buorrána. |
| indeksi jatkuva Asiakastyytyväisyys asiakaspalvelupisteissä Ei tietoa. |
indeaksa jotkkolaš Áššehasduhtavašvuohta áššehasbálvalanbáikkiin Eai dieđut. |
| Hankitaan tietoa. |
Háhkkojuvvojit dieđut. |
| indeksi - Virkistyskäytön paikallistaloudelliset vaikutukset Tulovaikutus 0,452 milj. e Nykytaso säilyy tai pa |
indeaksa - Lustageavaheami báikkálašekonomalaš váikkuhusat Dienasváikkuhus 0,452 milj. e Dálá dilli bissu dahje |
| ranee. |
buorrána. |
| euro - - jatkuva Kävijävaikutusten häiritsevyys (kuluneisuus, roskaantuneisuus, liiallinen kävijämäärä, muiden kävijöiden käyttäytyminen) Häiriötekijöiden kokeminen 4,40 Nykytaso säilyy tai pa |
euro - - jotkkolaš Galledeaddjiid dagahan heađuštusat (duovdagiid gollan, ludnen, liiggálaš galledeaddjimearri, earáid láhtten) Heađuštusaid vásiheapmi 4,40 Dálá dilli bissu dahje |
| ranee. |
buorrána. |
| Negatiivinen / positiivinen palaute - - jatkuva |
Negatiivvalaš /positiivvalaš máhcahat - - jotkkolaš |
| Virkistyskäytölle herkän lajin kannan kehitys Pesintöjä kpl Pesintöjen määrä ei vähene. |
Lustageavaheapmái rašes šlája náli ovdáneapmi Bessenmearri st Bessenmearri ii geahppán. |
| Pesintöjen onnistuminen ei heikkene. |
Bessemiid lihkostuvvan ii fuotnán. |
| Onnistunut pesintä - - jatkuva |
Lihkostuvvan bessen - - jotkkolaš |
| Virkistyskäytön työllisyysvaikutus Nykytaso säilyy tai pa |
Lustageavaheami barggolašvuođaváikkuhus Dálá dilli bissu dahje |
| ranee. |
buorrána. |
| indeksi - - jatkuva Virkistyskäytön terveysvaikutus Ei mittaria Opastuksen vaikuttavuus Ei mittaria Päämäärä 7 Tutkimuksen edellytysten turvaaminen Käyttäjien tyytyväisyys Saatu palaute. |
indeaksa - - jotkkolaš Lustageavaheami dearvvasvuođaváikkuhus Ii leat mihtidanvuohki Oahpisteami váikkuhanvejolašvuođat Ii leat mihtidanvuohki Mihtto- mearri 7 Dutkanvejolašvuođaid dorvvasteapmi Geavaheaddjiid duhtavašvuohta Fidnejuvvon máhcahat. |
| - - - - jatkuva |
- - - - jotkkolaš |
| Vuokra- ja käyttöoikeussopimusten ajantasaisuus Paikkatietojärjestelmiin tallennetut tiedot. |
Láigo- ja geavahansoahpamušat beivejuvvon Báikediehtovuogádagaide vurkejuvvon dieđut. |
| Tiedot ajan tasalla. |
Dieđut beivejuvvon. |
| kpl Suunnitelma |
st Plánabaji áigge. |
| Päämäärä 8 Järjestyssäännön päivittäminen ja suojelun toteuttaminen Järjestyssäännön laatimistilanne Vanhentunut järjestyssääntö. |
Mihtto- mearri 8 Ortnetnjuolggadusa beiven ja suodjaleami ollašuhttin Ortnetnjuolggadusa dahkandilli Boarásmuvvan ortnetnjuolgga |
| Päivitetty. |
Beivejuvvon. |
| kpl |
st |
| Suojelualueen tavoitepinta-alan saavuttamisaste Suojelualueen sisällä on yksityismaita, joita ei ole toteutettu VN:n päätöksen mukaisesti. |
Suodjalanguovllu ulbmilviidodaga juksandássi Suodjalanguovllu siste leat priváhta eatnamat, mat eai leat ollašuhtton Stáhtaráđi mearrádusa mielde. |
| Toteutus ELY. |
Daid ollašuhttá ELY. |
| MH:lla ei tavoitteita.- - - - |
MR:s eai leat ulbmilat.- - - - |
| Päämäärä 9 Saamelaiskulttuurin turvaaminen Käyttäjien tyytyväisyys. |
Mihtto- mearri 9 Sámekultuvrra dorvvasteapmi Geavaheaddjiid duhtavašvuohta. |
| Suunnitelman vaikuttavuutta seurataan suunnitelman tarkistamisen yhteydessä (Akwé: Kon - ryhmä) ja muissa työryhmissä, kuten Utsjoen kuntakohtaisessa työryhmässä. |
Plána váikkuhusat čuvvojuvvojit plána dárkkisteami oktavuođas (Akwé: Kon -joavku) ja eará bargojoavkkuin, dego Ohcejoga gieldda bargojoavkkus. |
| Yhteistyöryhmä kokoontuu kerran vuodessa. |
Ovttasbargojoavku čoahkkana oktii jagis. |
| Suunnitelman tarkistaminen 5 vuoden välein |
Plána dárkkisteapmi 5jagi gaskkaid |
| Suunnitelman tarkistamisen yhteydessä, n. 5 vuoden kuluttua suunnitelman vahvistamisesta. |
Plána dárkkisteami oktavuođas, sulli 5 jagi plánan nannema maŋŋá. |
| 13A Vyöhykejako: Retkeily- ja luontomatkailuvyöhyke |
13A Avádatjuohku: Vánddardan- ja luondduturismaavádat |
| Vastuuprosessi Alueiden hallinta Kartta Ei karttaa |
Vástoproseassa Guovlluid stivren Kárta Ii kárta |
| Suunnittelualueen yleisökäyttöpaineita ohjataan suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti retkeily- ja luontomatkailuvyöhykkeelle. |
Čilgehus Plánenguovllu geavahandeattut stivrejuvvojit plánaid ja ulbmiliid mielde vánddardan- ja luondduturismaavádahkii. |
| Korkean kävijätiheyden lähtökohta asettaa erityisiä vaatimuksia vyöhykkeen sisällä mm. aktiivisella opastuksella ja palvelurakenteilla tehtävälle käytön ohjaukselle, jonka tehtävänä on varmistaa käytön kestävyys ja kävijöiden turvallisuus. |
Alla galledeaddjidávjodaga vuolggasadji bidjá sierra gáibádusaid avádaga siste dan geavaheami stivremii, mii dahkkojuvvo ee. jeavddalaš oahpisteami bokte ja bálvalanrusttegiiguin ja mainna geahččalit sihkkarastit geavaheami bistevašvuođa ja galledeaddjiid dorvvolašvuođa. |
| Retkeily- ja luontomatkailuvyöhyke Yleismääräys: Vyöhyke on retkeily- ja luontomatkailukäytön kannalta vetovoimainen alue, jonne ohjataan kävijöitä aktiivisesti opastuksella ja palvelurakenteilla. |
Vánddardan- ja luondduturismaavádat Oppalašmearrádus: Avádat lea vánddardan- ja luondduturismageavaheami dáfus geasuheaddji guovlu, gosa stivrejuvvojit galledeaddjit oahpisteami bokte ja bálvalanrusttegiiguin. |
| Vyöhykkeelle voidaan sijoittaa uusia palvelurakenteita ja retkeilyreittejä. |
Avádahkii sáhttá bidjat ođđa bálvalanrusttegiid ja vánddardanjohtolagaid. |
| Nimi Vyöhykkeen tavoite Ohje Pinta-ala |
Namma Avádaga ulbmil Ráva Viidodat |
| - - Kävijämääräennuste |
- - Einnostuvvon galledeaddjimearri |
| Pinta-ala yhteensä ha, osuus suunnittelualueesta (%) - - Yksityiset suojelualueet ja muut yksityisomistuksessa olevat alueet |
Viidodat oktiibuot ha, ossodat plánenguovllus (%) - - Priváhta suodjalanguovllut ja eará priváhtaguovllut |
| 13B Vyöhykejako: Syrjävyöhyke |
13B Avádatjuohku: Boaittobealeavádat |
| Vastuuprosessi Alueiden hallinta Kartta Kuva 8. Vyöhykejako |
Vástoproseassa Guovlluid stivren Kárta Govva 8. Avádatjuohku |
| Syrjävyöhyke on alhaisen kävijätiheyden ja pinta-alaan nähden pienen käyntimäärän aluetta, missä käytön ohjaus suunnitellaan toteuttamaan tätä tavoitetta. |
Boaittobealeavádat lea vuollegis galledeaddjidávjodaga ja viidodaga ektui smávva fitnanmeari guovlu, gos geavaheami stivren plánejuvvo dán ulbmila várás. |
| Sinne soveltuvat erityisesti sellaiset käyttömuodot, joille alhainen kävijätiheys on erityinen arvo ja jopa edellytys. |
Dohko heivejit erenoamážit dakkár geavahanhámit, maidda vuollegis galledeaddjidávjodat lea erenoamáš árvu ja juoba eaktu. |
| Vyöhykkeen käytön ohjauksessa huomioidaan erityisesti paikallisen väestön tarpeet alueen käyttöön. |
Avádaga geavaheami stivremis váldojuvvojit vuhtii erenoamážit báikkálaš olbmuid dárbbut guovllu geavaheapmái. |
| Syrjävyöhyke |
Boaittobealeavádat |
| Yleismääräys: Syrjävyöhyke on alue, jonne ei ohjata kävijöitä aktiivisesti eikä rakenneta uutta palveluvarustusta. |
Oppalašmearrádus: Boaittobealeavádat lea guovlu, gosa eai vikka stivret vánddardeaddjiid eaige ráhkaduvvo ođđa bálvalanrusttegat. |
| Aluetta voidaan käyttää erikseen määriteltyjen luontaiselinkeinojen tarpeisiin ja alueen erämaaluonteeseen soveltuviin matkailupalveluihin, kuten opastettuihin retkiin. |
Guovllu sáhttá geavahit sierra meroštallon luondduealáhusaid dárbbuide ja guovllu meahccáivuhtii heivvolaš turismabálvalusaide, dego oahpistuvvon vánddardemiide. |
| Muilla kuin luonnonsuojelualueilla vyöhykkeelle voi sijoittua myös luonnonvarojen hyödyntämiseen tähtääviä toimintoja. |
Earret luonddusuodjalanguovlluid avádahkii sáhttet boahtit maiddái luondduriggodagaid ávkinatnimii oaivvilduvvon doaimmat. |
| Syrjävyöhykkeellä liikkuminen on sallittua jokamiehenoikeuksien mukaisesti Nimi Vyöhykkeen tavoite Ohje Pinta-ala |
Boaittobealeavádagas lea lohpi johtit juohkeolbmorivttiiguin. Namma Avádaga ulbmil Ráva Viidodat |
| Tunturialue Liikkuminen sallittu merkityillä poluilla 1.5. |
Duottarguovlu Oažžu johtit merkejuvvon bálgáid mielde 1.5.—15.10. |
| 4. 47 680 ha Kevon Natura 2000 -alueen yksityismaat ja YSAalueet 208 ha |
Oažžu johtit čuoigga 16.10.—30.4. 47 680 ha Geavu Natura 2000 -guovllu priváhta eatnamat ja PSG-guovllut |
| Pinta-ala yhteensä ha, osuus suunnittelualueesta (%) 66,7 % 0,3 % Yksityiset suojelualueet ja muut yksityisomistuksessa olevat alueet Natura 2000 -alueen yksityismaat kuuluvat syrjävyöhykkeeseen. |
Viidodat oktiibuot ha, ossodat plánenguovllus (%)66,7 %0,3 % Priváhta suodjalanguovllut ja eará priváhtaguovllut Natura 2000 -guovllu priváhta eatnamat gullet boaittobealeavádahkii. |
| Yksityismailla toimintaa säätelevät Natura 2000 -verkoston tavoitteet. |
Priváhta eatnamiin doaibma muddejuvvo Natura 2000 -fierpmádaga ulbmiliid mielde. |
| 13C Vyöhykejako: Rajoitus- ja luonnonarvovyöhykkeet |
13C Avádatjuohku: Ráddjen- ja luondduárvoavádagat |
| Vastuuprosessi Alueiden hallinta Kartta Kuva 10. Vyöhykejako |
Vástoproseassa Guovlluid stivren Kárta Govva 10. Avádatjuohku |
| Rajoitusvyöhykkeellä liikkuminen on kiellettyä. |
Čilgehus Ráddjenavádagas ii leat lohpi johtit. |
| Rajoituksella turvataan alueen luontoarvoja. |
Ráddjema vuođul dorvvastuvvojit guovllu luondduárvvut. |
| Rajoitukset voivat olla myös määräaikaisia. |
Ráddjehusat sáhttet leat maiddái mearreáigásaččat. |
| Perustettujen suojelualueiden ulkopuolisille maa- ja vesialueille ei voida hoito- ja käyttösuunnitelmassa määritellä liikkumisrajoituksia. |
Vuođđuduvvon suodjalanguovlluid olggobeale eana- ja čáhceguovlluide ii sáhte dikšun- ja geavahanplánas meroštallat johtinráddjehusaid. |
| Näille alueille on kuitenkin joskus tarpeen määritellä suosituksia liikkumisen tai maihinnousun rajoittamiseksi, jotta alueen erityiset luontoarvot pystyttäisiin turvaamaan. |
Dáidda guovlluide šaddá goittotge muhtumin meroštallat ávžžuhusaid johtima dahje gáddáimannama ráddjen dihte, vai guovllu sierra luondduárvvut dorvvastuvvošedje. |
| Rajoitusvyöhykkeet Rajoitusvyöhyke, yleismääräys: ”Vyöhyke säilyttää alueen luonnonsuojelulliset arvot liikkumis- tai muilla kävijöitä koskevilla rajoituksilla. |
Ráddjenavádagat Ráddjenavádat, oppalašmearrádus: ”Avádat bisuha guovllu luonddusuodjalanárvvuid oktan johtinráddjehusaiguin dahje johttiide guoskevaš eará ráddjehusaiguin. |
| Rajoitusvyöhykkeet toteutetaan luonnonsuojelulakiin (1096/1996) perustuvalla järjestyssäännöllä, alueen perustamissäädöksellä tai yksityisten suojelualueiden rauhoituspäätöksellä. |
Ráddjenavádagat ollašuhttojit luonddusuodjalanláhkii (1096/1996) vuođđuduvvi ortnetnjuolggadusa, guovllu ortnetnjuolggadusa dahje priváhta suodjalanguovlluid ráfáidahttinmearrádusa vuođul. |
| Luonnonsuojelusyistä annettu rajoitus perustuu siihen, että eläimistön tai kasvillisuuden säilyminen sitä vaatii (luonnonsuojelulaki 18 ja 24 §). |
Luonddusuodjalansivaid dihte addojuvvon ráddjen vuođđuduvvá dasa, ahte ealliid dahje šattolašvuođa seailun dan gáibida (luonddusuodjalanláhka 18 ja 24 §:t). |
| Rajoitusvyöhykkeitä ovat myös Puolustusvoimien liikkumiskieltovyöhyke ja rajavyöhyke.” |
Ráddjenavádagaide gullet maiddái Bealuštanfámuid johtingieldoavádat ja rádjeavádat. |
| Luonnonarvovyöhyke, yleismääräys: ”Vyöhyke koskee perustettujen suojelualueiden ulkopuolisia maa- ja vesialueet, joilla on erityisiä luontoarvoja ja joiden turvaamiseksi liikkumista tai maihinnousua suositellaan vältettävän tiettyinä aikoina. |
” Luondduárvoavádat, oppalašmearrádus: ”Avádahkii gullet vuođđuduvvon suodjalanguovlluid olggobeale eana- ja čáhceguovllut, main leat sierra luondduárvvut ja maid dorvvastan dihte doppe ii heive johtit dahje mannat gáddái dihto áiggiid. |
| Tarvittaessa ELY-keskus voi Maastoliikennelain 1 §:ssä tarkoitettujen haittojen ehkäisemiseksi kieltää tai rajoittaa moottorikäyttöisen ajoneuvon käyttöä tietyllä maa-alueella tai jääpeitteisellä vesialueella.” |
Dárbbu mielde ELY-guovddáš sáhttá meahccejohtaluslága 1 §:s oaivvilduvvon hehttehusaid dusten dihte gieldit dahje ráddjet mohtorfievrru geavaheami dihto eanaguovllus dahje jikŋon čáhceguovllus.” |
| Nimi Rajoitusaika |
Namma Ráddjenáigi |
| alkaa Rajoitus päättyy Pinta-ala Peruste |
álgá Ráddjenáigi nohká Viidodat Ágga |
| 3. Pinta-ala yhteensä 23 258 ha Osuus suunnittelualueesta (%) 32,5 % Luonnonarvovyöhyke |
Ii oaččo johtit 1.4.—14.6. Oažžu johtit merkejuvvon johtolaga mielde 15.6.—15.10. Oažžu johtit čuoigga 16.10.—31.3. Viidodat oktiibuot 23 258 ha Ossodat plánenguovllus (%) 32,5 % Luondduárvoavádat |
| Pinta-ala yhteensä Osuus suunnittelualueesta (%) Yksityiset suojelualueet ja muut yksityisomistuksessa olevat alueet |
Viidodat oktiibuot Ossodat plánenguovllus (%) Priváhta suodjalanguovllut ja eará priváhtaguovllut |
| 14 Luonnon- ja kulttuuriperinnönsuojelu |
14 Luonddu- ja kulturárbesuodjaleapmi |
| Vastuuprosessi Luonnonsuojelu Kartta Ei karttaa |
Vástoproseassa Luonddusuodjaleapmi Kárta Ii kárta |
| Selite Lomakkeella täsmennetään tavoitteenasettelun yhteydessä mainittuja toimenpiteitä siten, että toimenpiteiden laji, suuruusluokka ja sijainti tulevat |
Čilgehus Dán skovis dárkkálmuhttojit ulbmilásaheami oktavuođas máinnašuvvon doaibmabijut, nu ahte doaibmabijuid šládja, sturrodat ja sajádat me |
| määritettyä riittävällä tarkkuudella. |
roštallojuvvojit doarvái dárkilit. |
| Toimenpiteiden teknisen toteutuksen kuvaus ja tarkempi ohjeistus tapahtuvat toimenpidesuunnitelmissa. |
Doaibmabijuid teknihkalaš ollašuhttima govvideapmi ja dárkilet rávvagat bohtet ovdan doaibmabidjoplánain. |
| Luonnonsuojelu |
Luonddusuodjaleapmi |
| Toimenpide Kiireelli |
Doaibmabidju Hohpolaš |
| syysaste Pintaala (ha) tai muu yksikkö Yksikkö Kuvaus |
vuođadássi Viidodat (ha) dahje eará ovttadat Ovttadat Govvideapmi |
| Päämäärä 1 |
Mihttomearri 1 |
| Luonto- ja lintudirektiivin eläin- ja kasvilajit säilyvät elinvoimaisina: Uhanalaisten petolintujen pesimärauhan turvaaminen. |
Luondo- ja loddedirektiivva ealli- ja šaddošlájat cevzet: Áitojuvvon boralottiid bessenráfi dorvvasteapmi. |
| Naalin pesintämahdollisuuksien turvaaminen (ketun vaikutusta seurataan). |
Njála bessenvejolašvuođaid dorvvasteapmi (riebana váikkuhusat čuvvojuvvojit). |
| Vakaat suurpetokannat. |
Stáđisis stuorranávdenálit. |
| Direktiivin kasvilajien hoito ja tiedon laadusta huolehtiminen. |
Direktiivva šaddošlájaid dikšun ja dieđuid kvalitehtas fuolaheapmi. |
| Erityisesti suojeltavan lajin esiintymien tarkistus Suuri kpl Asutut pe |
Erenoamážit suodjalanvuloš šlája gávdnonsajiid dárkkisteapmi Stuoris st Ássojuvvon |
| sät Tehdään petolintujen pesintäseurantaa. |
beasit Čuvvojuvvo boralottiid bessen. |
| Kotkanpesätarkastukset tehdään huhtikuussa ja kesäkuussa. |
Goaskinbeasit dárkkistuvvojit cuoŋománus ja geassemánus. |
| Nykymuotoista seurantaa ei voi korvata riistakameroilla. |
Dálálágan čuovvuma ii sáhte dahkat dušše fuođđokameráiguin. |
| Kamerat voivat olla osana seurantamenetelmiä, mutta asia on ensin selvitettävä huolellisesti. |
Kamerat sáhttet leat čuovvunvugiid oassin, muhto ášši galgá vuos čielggaduvvot fuolalaččat. |
| pesät Naalinpesien tarkastuksia mm. Kevon alueella on tehty vuosittain jo parinkymmenen vuoden ajan. |
Dovdojuvvon beasit Dárkkistuvvojit njálabeasit, ee. Geavu guovllus leat njálabesiid dárkkistan jahkásaččat juo moaddelot jagi. |
| Tarkastuksia jatketaan samalla tavalla jatkossakin. |
Dárkkistemiid lea jurdda joatkit seammaláhkai dás duohkoge. |
| Suojeltavan lajin esiintymien kartoitus / tarkistus Pieni kpl Havaitut |
Suodjalanvuloš šlája gávdnonsajiid kárten / dárkkisteapmi Uhcci st Áicojuvvon |
| jäljet Tehdään suurpetoseurantaa. |
luottat Čuvvojuvvojit stuorranávddit. |
| Suurpetohavaintoja kerätään joka vuosi. |
Stuorranávdeáicamat čoggojuvvojit jahkásaččat. |
| Varsinaisia laskentoja ei tehdä ainakaan toistaiseksi, koska resurssit eivät riitä. |
Ieš návdelohkamiid eai daga goittot doasttážii, dasgo eai leat doarvái resurssat. |
| Suojeltavan lajin esiintymien kartoitus / tarkistus Suuri kpl Tunnetut |
Suodjalanvuloš šlája gávdnonsajiid kárten / dárkkisteapmi Stuoris st |
| esiintymät Lettorikkoesiintymä Suomen pohjoisin (levinneisyysalueen reunalla), seuranta väh. 5 v. välein. |
Dovdojuvvon gávdnonsajit Jeaggenartegávdnonsadji Suoma davimus (leavvanguovllu ravddas), čuvvojuvvo uhcimustá 5 jagi gaskkaid. |
| Tuoksualvejuuren seuranta vähintään 10 v. välein (seuraava kerta v. 2014). |
Hádjagáiski čuvvojuvvo uhcimustá 10 jagi gaskkaid (boahtte háve 2014:s). |
| Pahtakelton seuranta vuosittain. |
Báktesmierra čuvvojuvvo jahkásaččat. |
| Luonnonhoito Suuri - - Vuonna 2014 tehdään pahtakelton siirtoistutuksia nykyisen kasvupaikan lähistölle ESCAPE-hankkeessa. |
Luonddudikšun Stuoris - - 2014:s dahkkojuvvojit báktesmiera sirdingilvimat dálá šaddansaji lahkosiidda ESCAPE-fitnus. |
| asteikko: suuri = toteutetaan 5 vuoden kuluessa, pieni = toteutetaan myöhemmin suunnitelmakaudella. |
ceahkkálas: stuoris = ollašuhtto 5 jagi sisa, uhcci = ollašuhtto maŋŋelis plánabaji áigge. |
| Päämäärä 2 |
Mihttomearri 2 |
| Luontodirektiivin luontotyypit säilyvät: Kevonsuun niityn perinnebiotoopin ylläpitäminen. |
Luondodirektiivva luondotiippat seilot: Geavonjálmmi niittu árbevierrobiotohpa bajásdoallu. |
| Muussa maankäytössä (erit. poronhoidossa) ja maastoliikenteessä huomioidaan uhanalaiset luontotyypit ja lajien elinympäristöt. |
Eará eanageavaheamis (ereanoamážit boazodoalus) ja meahccejohtalusas váldojuvvojit vuhtii áitojuvvon luondotiippat ja šlájaid eallinbirrasat. |
| Inventointi Suuri kpl kohde Porojen talviruokintakohteilla tehdään Metsähallituksen toimesta maastotarkistuksia. |
Inventeren Stuoris st čuozáhat Bohccuid dálvebiebmansajiin dagaha Meahciráđđehus báikkialdedárkkistemiid. |
| Tiedot talviruokinta |
Dieđut dálvebiebmansajiin |
| kohteista saadaan Paliskunnilta. |
fidnejuvvojit bálgosiin. |
| Luonnonhoito Suuri 0,5 ha Perinnebiotooppien hoito: Kevonsuun niityn niittäminen joka vuosi tai joka toinen vuosi tarpeen mukaan. |
Luonddudikšun Stuoris 0,5 ha Árbevierrobiotohpaid dikšun: Geavonjálmmi niitu láddjejuvvo jahkásaččat dahje juohke nuppi jagi dárbbu mielde. |
| Päämäärä 3 Uhanalaisten eläin- ja kasvilajien säilyminen elinvoimaisina Lohikannan säilyminen elinvoimaisena. |
Mihttomearri 3 Áitojuvvon ealli- ja šaddošlájat cevzet. |
| Uhanalaisten kasvilajien esiintymistä on riittävät tiedot. |
Áitojuvvon šaddošlájaid gávdnonsajiin leat doarvái dieđut. |
| Suojeltavien lajien esiintymien kartoitus Suuri kpl Tunnetut |
Suodjalanvuloš šlájaid gávdnonsajiid kárten Stuoris st |
| esiintymät Arnikin seuranta väh. 10 v. välein. |
Dovdojuvvon gávdnonsajit Arnihkka čuvvojuvvo uhcimustá 10 jagi gaskkaid. |
| Yksityiset maat ja YSA-alueet Inventointi: Luontotyyppejä ei ole inventoitu sellaisilta YSA-alueilta ja yksityismailta, joiden suojelu on vielä toteuttamatta. |
Priváhta eatnamat ja PSG-guovllut Inventeren: Luondotiippat eai leat inventerejuvvon dakkár PSG-guovlluin ja priváhta eatnamiin, mat eai leat vel suodjaluvvon. |
| Kulttuuriperinnön suojelu Päämäärä 5 Kulttuuriperinnön turvaaminen. |
Kulturárbbi suodjaleapmi Mihttomearri 5 Kulturárbbi dorvvasteapmi. |
| Rakennusperintö Kiireelli |
Huksenárbi Hohpolaš |
| syysaste Pinta-ala (ha) tai muu yksikkö Yksikkö |
vuođadássi Viidodat (ha) dahje eará ovttadat Ovttadat |
| Kuvaus |
Govvideapmi |
| Arkeologiset kohteet Kiireellisyysaste Pinta-ala (ha) tai muu yksikkö Yksikkö |
Arkeologalaš čuozáhagat Hohpolašvuođadássi Viidodat (ha) dahje eará ovttadat Ovttadat |
| Kuvaus |
Govvideapmi |
| Inventointi (arkeologiset kohteet) pieni 5 arkeologinen kohde Kulumisvaarassa olevien kohteiden kuntoa seurataan. |
Inventeren (arkeologalaš čuozáhagat) uhcci 5 arkeologalaš čuozáhat Čuvvojuvvojit čuozáhagat, mat sáhttet leat gollamin. |
| Alueella on tehty inventointi vuonna 2011. Kohteista ei varmuudella pystytä sanomaan, mitkä niistä ovat saamelaiskulttuuriin liittyviä. |
Guovlu lea inventerejuvvon 2011:s. Čuozáhagaid hárrái ii sáhte sihkkarit dadjat, mat dain leat sámekuvrii gullevaččat. |
| Saamelaiskulttuurikohteet Kiireellisyysaste Pinta-ala (ha) tai muu yksikkö Yksikkö |
Sámekultuvračuozáhagat Hohpolašvuođadássi Viidodat (ha) dahje eará ovttadat Ovttadat Govvideapmi |
| Ks. arkeologiset kohteet Yksityiset maat ja YSA-alueet |
Gč. arkeologalaš čuozáhagat Priváhta eatnamat ja PSG-guovllut |
| 15 Luonnon virkistyskäyttö: retkeilyn ja luontomatkailun toimenpiteet |
15 Luonddu lustageavaheapmi: vánddardeami ja luondduturismma doaibmabijut |
| Vastuuprosessi Luonnon virkistyskäyttö Kartta Kuva 11. Nykyinen ja suunniteltu palveluvarustus ja suun |
Vástoproseassa Luonddu lustageavaheapmi Kárta Govva 11. Dálá ja plánejuvvon bálvalanrusttegat ja |
| nitellut maastoliikenneurat |
plánejuvvon meahccejohtalusvuojáhagat |
| Lomakkeella täsmennetään luonnon virkistyskäyttöä, lähinnä retkeilyä ja luontomatkailua, koskevia tavoitteenasettelun yhteydessä nimettyjä toimenpiteitä. |
Dán skovis dárkkálmuhttojit luonddu lustageavaheapmái, vuosttažettiin vánddardeapmái ja luondduturismii guoskevaš ulbmilásaheami oktavuođas namahuvvon doaibmabijut. |
| Toimenpiteiden laji, suuruusluokka ja sijainti määritellään riittävällä tarkkuudella. |
Doaibmabijuid šládja, sturrodat ja sajádat meroštallojuvvojit doarvái dárkilit. |
| Toimenpiteiden teknisen toteutuksen kuvaus ja tarkempi ohjeistus tapahtuvat toimenpidesuunnitelmissa. |
Doaibmabijuid teknihkalaš ollašuhttima govvideapmi ja dárkilet rávvagat bohtet ovdan doaibmabidjoplánain. |
| Käyntimääräennuste 5 000 vuosi Kysynnän kuvaus (tavoitetilassa) ja muutos nykytilaan |
Einnostuvvon galledeaddjimearri jahki Jearu govvideapmi (ulbmildilis) ja nuppástus dálá dili ektui |
| Käyntimäärä on vakiintunut viimeisen kymmenen vuoden aikana noin 5 000 käyntiin / v (= 18 000 viipymävrk / v). |
Galledeaddjimearri lea stáđásmuvvan maŋimuš logi jagi áigge sullii 5000 fitnamii / j (= 18 000 orrunjnd / j). |
| Käyntimäärä pysynee saman suuruisena seuraavienkin kymmenen vuoden aikana. |
Galledeaddjimearri dáidá bissut sullii seammán maiddái čuovvovaš logi jagi áigge. |
| Rakennus, rakennelma, reitti |
Visti, ráhkadus, johtolat |
| Päämäärä 6 Metsähallituksen ylläpitämä virkistyskäyttäjiä palveleva reittien ja rakenteiden kokonaisuus säilyy vetovoimaisena ja turvalli |
Mihttomearri 6 Lustageavaheaddjiid várás oaivvilduvvon Meahciráđđehusa johtolagat ja ráhkadusat geasuhit ja bissot dorvvolažžan. |
| Luonnonmaisemien turvaaminen. |
Luondduduovdagiid dorvvasteapmi. |
| Toimenpide Kuvaus kiireellisyys kustannus Palveluvarustuksen rakentaminen (tarkoittaa uudisrakentamista). |
Doaibmabidju Govvideapmi hohpolašvuohta golut Bálvalanrusttegiid huksen (oaivvilda ođđahuksema). |
| Reitille, olemassa oleville taukopaikoille, voidaan lisätä enintään 3 uutta sääsuojakotaa. |
Johtolahkii dálá orustansajiide sáhttá lasihit eanemustá 3 ođđa čuoikasuodjegoađi. |
| - 20 000 € / kota |
- 20 000 € / goahti |
| Palveluvarustuksen rakentaminen (tarkoittaa uudisrakentamista) ja purkaminen Roajojärven huolto- ja valvontatupa on huonokuntoinen. |
Bálvalanrusttegiid huksen (oaivvilda ođđahuksema) ja gaikkodeapmi Roajášjávrri fuolahus- ja gozihanstohpu lea fuones ortnegis. |
| Puretaan vanha kämppä ja rakennetaan tilalle uusi pieni tupa. |
Gaikkoduvvo boares gámpá ja sadjái huksejuvvo ođđa stoboš. |
| Jokivarressa on erityisesti talvihuollon työturvallisuuden takia ehdottoman tärkeää olla huolto- ja valvontatupa. |
Geavu siste galgá leat erenoamážit dálvefuolahusa bargodorvvolašvuođa várás fuolahus- ja gozihanstohpu. |
| Kevojoki on vaarallinen. |
Geavvu lea váralaš. |
| Viimeistään 2018 70 000 € |
Maŋimustá 2018 70 000 € |
| Palveluvarustuksen ylläpito (rakennukset, rakennelmat, reitit). |
Bálvalanrusttegiid bajásdoallu (visttit, ráhkadusat, johtolagat). |
| Joen ylityksissä säilytetään kahlaamorakenteet. |
Joga rasttildansajiin bisuhuvvojit gálaráhkadusat. |
| Siltoja ei rakenneta. |
Šalddit eai huksejuvvo. |
| Pitkoksia uusitaan tarpeen mukaan. |
Rovit ođasmahttojit dárbbu mielde. |
| Vuosittain 5 000 € / vuosi Reitin huollon taso pidetään korkeana. |
Jahkásaččat 5 000 € / jahki Johtolaga fuolahus dollojuvvo alladássásažžan. |
| Jätehuollon toteuttamistapaa voidaan kehittää. |
Bázahusfuolahusa sáhttá lágidit buorebut. |
| Vuosittain (Lomake 19) Madjoen tupa säilytetään nykyisellä paikallaan hiihtovaeltajien ja luontaiselinkeinojen harjoittajien käytössä. |
Jahkásaččat (Skovvi 19) Mádjoga stohpu bisuhuvvo dálá sajis čuoiganvánddardeaddjiid anus. |
| Vaatii peruskorjauksen ja uuden liiterin ja käymälän rakentamisen. |
Stohpu galgá ordnejuvvot ja ođđa muorravisti ja hivsset huksejuvvot. |
| Viimeistään 2017 25 000 € |
Maŋimustá 2017 25 000 € |
| Reitin liiterien uusiminen 18 lahon puukattoisen ”koirankoppimallin” liiterin uusiminen. |
Johtolaga muorravisttiid ođasmahttin, 18 mieskan muorragáhtot muorravistti ođasmahttojit. |
| 2015–2020, 3–4 liiteriä / v 125 000 € Reitillä on kilometri portaita, joista suuri osa on jyrkissä ja vaarallisissa paikoissa. |
2015 – 2020, 3 – 4 muorravistti / j 125 000 € Johtolagas leat kilomehtera veardde ráhpat, main eatnašat leat ceakkovilttiin ja váralaš sajiin. |
| Portaiden kunnosta huolehditaan seuraamalla kuntoa vuosittain ja uusimalla niitä tarpeen mukaan. |
Ráhpaid dilli čuvvojuvvo jahkásaččat ja dat ođasmahttojit dárbbu mielde. |
| Selvitetään uusien porrasratkaisujen toimivuutta ja mahdollisuutta hyödyntää niitä Kevon kanjonin jyrkillä rinteillä. |
Čielggaduvvo ođđa ráhppačovdosiid doaibmivuohta ja vejolašvuohta atnit dáid ávkin Geavvorokki ceakkovilttiin. |
| Vuosittain 5 000 € / vuosihuolto |
Jahkásaččat 5 000 € / jahkefuolahus |
| Uusiminen viimeistään 2024 300 000 € Kanjonireitin vähäinen uudelleenlinjaus. |
Ođasmahttin maŋimustá 300 000 € Geavu johtolat linnjejuvvo ođđasit uhccánaš. |
| Reittiin voidaan tarvittaessa tehdä pieniä linjausmuutoksia, jos sillä voidaan vähentää portaita ja pitkoksia sekä kulttuuriperintökohteiden kulumista. |
Johtolahkii sáhttá dárbbu mielde dahkat smávva linnjennuppástusaid, jos ná sáhtášii geahpedit ráhpaid ja roviid sihke kulturárbečuozáhagaid gollama. |
| Mahdollisissa muutoksissa huomioidaan uhanalainen lajisto ja luontotyypit. |
Vejolaš nuppástusain váldojuvvojit vuhtii áitojuvvon šlájat ja luondotiippat. |
| Leiripaikkojen kunnostus (tulisijat, pöydät, penkit, teltanalustat, opasteet, hyysikät) 2020–2025 150 000 € Utsjoen luontotuvan kattoremontti. |
Gohttensajiid ordnen (dolastallanbáikkit, beavddit, beaŋkkat, tealtávuolážat, oahpistanrusttegat, hivssegat) 2020—2025 150 000 € Ohcejoga luonddustobu gáhttodivodeapmi. |
| 50 000 € |
50 000 € |
| Palveluvarustusta voidaan kehittää, tavoitteena nykyisen pal |
Bálvalanrusttegiid sáhttá ovddidit, ulbmilin lea bisuhit dálá |
| velutason säilyttäminen. |
bálvalandási. |
| Suunnitelmakaudella - Viestinnän ja opastuksen toimenpiteet Päämäärä 6 Kohteen vetovoimaisuuden säilyttäminen. |
Plánabaji áigge - Dieđiheami ja oahpisteami doaibmabijut Mihttomearri 6 Čuozáhaga geasuhusa bisuheapmi. |
| Toimenpide Kuvaus kiireellisyys kustannus |
Doaibmabidju Govvideapmi hohpolašvuohta golut |
| Utsjoen luontotupa on rakennettu Utsjoen kirkonkylälle v. 1995. Näyttely on alkuperäinen. |
Ohcejoga luonddustohpu lea huksejuvvon Ohcejohnjálbmái 1995:s. Čájáhus lea álgohámistis. |
| Uusitaan näyttely vuoden 2014 aikana. |
Čájáhus ođasmahtto jagi 2014 áigge. |
| Opastusaineiston laatiminen ja ylläpito (ml. verkkosivut) Alueen uusittavan järjestyssäännön määräyksistä tiedottaminen. |
Oahpistanmateriála dahkan ja bajásdoallu (+ neahttasiiddut) Guovllu ođasmahttinvuloš ortnetnjuolggadusa mearrádusain dieđihuvvo. |
| Kävijät tuntevat puiston säännöt. |
Galledeaddjit dovdet luonddumeahci njuolggadusat. |
| Luonnonpuiston rajoitusvyöhykkeet merkitään karttoihin. |
Luonddumeahci ráddjenavádagat merkejuvvojit kárttaide. |
| Yksityismaat ja YSA-alueet |
Priváhta eatnamat ja PSG-guovllut |
| 16 Erätalouden toimenpiteet |
16 Meahccegeavaheami doaibmabijut |
| Vastuuprosessi Erä Kartta Ei karttaa |
Vástoproseassa Meahccegeavaheapmi Kárta Ii kárta |
| Selite Lomakkeella määritellään erätalouteen liittyvät toimenpiteet, ohjeet ja määräykset. |
Čilgehus Dán skovis meroštallojit meahccegeavaheapmái guoskevaš doaibmabijut, rávvagat ja mearrádusat. |
| Lomakkeen tarkoituksena on täsmentää tavoitteenasettelun yhtey |
Skovi ulbmilin lea dárkkálmuhttit ulbmilása |
| dessä mainittuja toimenpiteitä siten, että toimenpiteiden laji, suuruusluokka ja sijainti tulevat määritettyä riittävällä tarkkuudella. |
heami oktavuođas máinnašuvvon doaibmabijuid nu, ahte doaibmabijuid šládja, sturrodat ja sajádat meroštallojuvvojit doarvái dárkilit. |
| Metsästys ja riistanhoito Kuvaus alueen metsästys. |
Meahccebivdu ja fuođđodikšun Govvideapmi guovllu bivdo. |
| (Lomake 8 Erätalous, nykytila). |
(Skovvi 8 Meahccegeavaheapmi, dálá dilli). |
| Riistakantojen kestävän hyödyntämisen suunnittelu - Riistanhoitotyöt ja rakenteet sekä valvonta - Metsästys metsästyslain 8§ perusteella valtion alueilla Muutos Syy Ala kuvaus ML 8 § aluetta (kunnan asukkailla oikeus metsästykkäytön muutoksesta Ei muutosta nykytilaanseen valtion mailla) |
Fuođđonáliid bistevaš ávkinatnima plánen - Fuođđodikšunbarggut ja ráhkadusat sihke gogeavaheami nuppástusas Eai nuppástusat dálá dilláiziheapmi Meahccebivdu meahcástanlága 8 §:a vuođul stáhta guovlluin Nuppástus Sivva Suorgi govvideapmi ML 8 §:a guovlu (gieldda ássit ožžot bivdi meahci stáhta eatnamiin) |
| Yleistä vesialuetta - Muutos metsästykseen maanomistajan luvalla (Metsähallituksen maat) MH:n pienriistan lupametsästysalue - MH:n hirvieläinten lupametsästysalue - MH:n pienriistan sopimusmetsästysalue - MH:n hirvieläinten sopimusmetsästysalue - Muutos metsästyskäytön ulkopuolella ja rajoitetussa käytössä olevilla alueilla MH:n metsästyskäytön ulkopuolella oleva alue - MH:n paikalliset / ajalliset rajoitukset - YSA- alueiden metsästyskiellot - |
Oktasaš čáhceguovllut - Nuppástus meahccebivdui eanaeaiggáda lobiin (Meahciráđđehusa eatnamat) MR:a smávvafuođđuid lohpebivdoguovlu - MR:a sarvvaealliid lohpebivdoguovlu - MR:a smávvafuođđuid soahpamušbivdoguovlu - MR:a sarvvaealliid soahpamušbivdoguovlu - Nuppástus bivdogeavaheami olggobeale ja ráddjejuvvon geavaheami guovlluin MR:a bivdogeavaheami olggobeale guovlu - MR:a báikkálaš / áiggálaš ráddjehusat - PSG-guovlluid bivdogielddut - |
| Erätalouden toimenpiteet, metsästys |
Meahccegeavaheami doaibmabijut, meahccebivdu |
| Toimenpide Kuvaus |
Doaibmabidju Govvideapmi |
| Pinta-ala (ha) tai muu yksikkö Yksikkö kiireellisyys |
Viidodat (ha) dahje eará ovttadat Ovttadat hohpolašvuohta |
| Muut alueet (YSA ja yksityisalueet), mahdolliset suositukset - Kalastus Kalaveden ja kalakantojen hoito Ei muutosta nykytilaan. |
Eará guovllut (PSG- ja priváhtaguovllut), vejolaš ávžžuhusat - Guolástus Guollečázi ja guollenáliid dikšun Eai nuppástusat dálá dillái. |
| (Lomake 8 Erätalous, nykytila) Alueen kalastuskäytön muutos Mahdolliset muutokset lainsäädännön muutoksen myötä. |
(Skovvi 8 Meahccegeavaheapmi, dálá dilli) Guovllu bivdogeavaheami nuppástus Vejolaš nuppástusat láhkamearrádusaid rievdama mielde. |
| Muutos kalastukseen KL perusteella yleisillä vesialueilla ja muutokset yleiseen kalastusoikeuteen (pilkkiminen, onkiminen…) |
Nuppástus bivdui GL:a vuođul oktasaš čáhceguovlluin ja nuppástusat oktasaš bivdoriektái (bilken, oaggun… |
| Muutos Syy Ala kuvaus Yleisen vesialueen muutos KL:n alue - Yleinen kalastusoikeus - Muutos kalastukseen maanomistajan luvalla (Metsähallituksen maat) MH:n lupakalastusalue - |
) Nuppástus Sivva Suorgi govvideapmi Oktasaš čáhceguovllu nuppástus, GL:a guovlu - Oktasaš bivdoriekti - Nuppástus bivdui eanaeaiggáda lobiin (Meahciráđđehusa eatnamat) MR:a lohpebivdoguovlu - |
| MH:n vuokra-alue - Muutos kalastuskäytön ulkopuolella ja rajoitetussa käytössä olevilla alueilla MH:n kalastuskäytön ulkop. oleva alue - Kalastusrajoitukset - Muutostarve YSA-alueiden kalastuskäytössä - Paikalliset erityisoikeudet - |
MR:a láigoguovlu - Nuppástus bivdogeavaheami olggobeale ja ráddjejuvvon geavaheami guovlluin MR:a bivdogeavaheami olggobeale guovlu - Bivdoráddjehusat - Nuppástusdárbu PSG- guovlluid bivdoanus - Báikkálaš sierrarievttit - Meahccegeavaheami doaibmabijut, guolástus |
| Toimenpide Kuvaus |
Doaibmabidju Govvideapmi |
| Pinta-ala (ha) tai muu yksikkö Yksikkö kiireellisyys |
Viidodat (ha) dahje eará ovttadat Ovttadat hohpolašvuohta |
| Muut alueet (YSA ja yksityisalueet), mahdolliset suositukset: - |
Eará guovllut (PSG- ja priváhtaguovllut), vejolaš ávžžuhusat: - |
| 17 Muun luonnonvarojen ja alueiden käytön toimenpiteet |
17 Luondduriggodagaid ja guovlluid eará geavaheami doaibmabijut |
| Vastuuprosessi Alueiden hallinta Kartta Kuva 11. Nykyinen ja suunniteltu palveluvarustus |
Vástoproseassa Guovlluid stivren Kárta Govva 11. Dálá ja plánejuvvon bálvalanrusttegat |
| ja maastoliikenneurat |
ja meahccejohtalusvuojáhagat |
| Lomakkeella määritellään ne suunnittelualueen luonnonvarojen ja alueiden käyttömuodot, jotka eivät ole tulleet esille aikaisemmilla lomakkeilla. |
Dán skovis meroštallojuvvojit dat plánenguovllu luondduriggodagaid ja guovlluid geavahanhámit, mat eai leat boahtán ovdan ovddit skoviin. |
| Näitä ovat marjastus, sienestys, poronhoito, liikenteen ja liikkumisen järjestelyt, urheilutapahtumat, partio- ja muu leiritoiminta, kaivostoiminta sekä maa-ainesten, polttopuun ja pohjaveden otto. |
Dáidda gullet murjen, guopparčoaggin, johtalusa ja johtima ordnestallamat, valástallandoalut, speidár- ja eará leairadoaibma, ruvkedoaibma sihke eanaávdnasiid, boaldinmuora ja bodnečázi váldin. |
| Marjastus ja sienestys Sallittu Rajoitettu Kuvaus Asetuksen (932/1981) mukaan luonnonpuistossa on marjojen ja sienten poimiminen sallittu paikallisille asukkaille. |
Murjen ja guopparčoaggin Lobálaš Ráddjejuvvon Govvideapmi Ásahusa (932/1981) mielde luonddumeahcis báikkálaš ássit ožžot murjet ja čoaggit guobbariid. |
| Luontaiselinkeinot (sis. metsästys / kalastus / marjastus elinkeinona) |
Luondduealáhusat (gullet meahccebivdu / guolástus / murjen ealáhussan) |
| Asetuksen (932/1981) mukaan luonnonpuistossa on sallittu paikallisille asukkaille riekon ansapyynti, kalastus ja marjastus. |
Govvideapmi Ásahusa (932/1981) mielde luonddumeahcis báikkálaš áššit ožžot gárdut rievssahiid, guolástit ja murjet. |
| Poronhoito on sallittua. |
Bohccuiguin oažžu bargat. |
| Poronhoidon edellyttämien kämppien, poroaitojen ja muiden rakenteiden tekeminen on sallittua Metsähallituksen luvalla, poronhoitoon tarvittavan puun ottaminen sekä poronhoitoon liittyvä leiriytyminen, tulenteko ja moottorikäyttöisillä ajoneuvoilla liikkuminen on sallittua. |
Boazodoalus dárbbašlaš gámppáid, boazoáiddiid ja eará ráhkadusaid oažžu ráhkadit Meahciráđđehusa lobiin, boazodollui dárbbašlaš muora váldin sihke boazodollui guoskevaš gohtten, dolastallan ja mohtorfievrruiguin johtin lea lobálaš. |
| Paikallisilla asukkailla on lupa ottaa vähäisiä määriä verkkotelineisiin ja juomuskeppeihin tarvittavaa koivua. |
Báikkálaš ássit ožžot váldit uhccánaš soagi fierbmeholggaid ja juoŋassoppiid várás. |
| Paikallisilla asukkailla on lupa myös kenkäheinän ottoon. |
Báikkálaš ássit ožžot maiddái čuohppat gámasuinniid. |
| Maastoliikenne lumipeitteiseen aikaan Käytön ohjaaminen / Lupien myöntäminen Maastoliikennelain 4 §:n ja 28 §:n mukainen liikkuminen on ilman erillistä Metsähallituksen lupaa sallittu (mm. poronhoitotöissä) ja Kevon luonnonpuistossa oleville yksityiskiinteistöille kulku on sallittu ilman erillistä Metsähallituksen lupaa rasitetta pitkin. |
Meahccejohtalus ja eará johtalus Stivren / Doaibmabidju Govvideapmi Meahccejohtalus muohttaga áigge Geavaheami stivren / Lobiid mieđiheapmi Meahccejohtaluslága 4 §:a ja 28 §:a mielde oažžu johtit Meahciráđđehusa sierra lobi haga (ee. boazobargguin) ja Geavu luonddumeahci priváhtagiddodagaide oažžu johtit Meahciráđđehusa sierra lobi haga servituhta mielde. |
| Lupia myönnetään voimassa olevien säädösten perusteella luontaiselinkeinon harjoittamiseen (ansapyynti, kalastus), kalastukseen tilojen omalle vesialueelle, rasiteoikeudesta poikkeavaan kiinteistölle kulkemiseen talvireiteille tai muulle sovitulle reitille, jos se on luonnonsuojelullisesti perusteltua, seuraavasti: 1. Utsjoen kuntalaiselle, jolla on tilaan perustuva kalastusoikeus tilan omiin tai yhteisiin vesialueisiin (ei koske erityisperusteisia kalastusoikeuksia). |
Lobit mieđihuvvojit dálá njuolggadusaid vuođul luondduealáhusaiguin (gárdebivdu, guolástus) bargamii, guolástussii dálu iežas čáhceguvlui, servituhttarievttis spiehkasteaddji giddodagaide johtima várás dálvejohtolagaide dahje eará sohppojuvvon johtolahkii, jos dan sáhttá luonddusuodjaleami dáfus ákkastallat čuovvovaččat: 1. Ohcejoga gieldalažžii, geas lea dállui vuođđuduvvi guolástanriekti dálu iežas dahje oktasaš čáhceguovlluide (ii guoskka sierraákkat bivdorivttiide). |
| Puiston kalakantojen turvaamiseksi on luonnonsuojelullisin perustein em. oikeus rajattu vain niille paikkakuntalaisille, joilla on tilaan perustuva kalastusoikeus Kevon luonnonpuiston alueella. |
Luonddumeahci guollenáliid dorvvastan dihte lea om. riekti ráddjejuvvon luonddusuodjalanákkaiguin dušše daidda báikegoddelaččaide, geain lea dállui vuođđuduvvi guolástanriekti Geavu luonddumeahcis. |
| 2. Utsjoen kuntalaiselle luontaiselinkeinonharjoittajalle voidaan myöntää kalastuksen yhteydessä lupia moottorikelkan käyttöön olemassa oleville urille (kuva 11). |
2. Ohcejoga gieldda luondduealáhusbargái sáhttá mieđihit bivddu oktavuođas lobiid mohtorgielkká geavaheapmái dálá vuojáhagaide (Govva 11). |
| 3. Utsjoen kuntalaiselle luontaiselinkeinonharjoittajalle (sekä hänen seurassaan liikkuvalle alaikäiselle perheenjäsenelle) voidaan em. kalastustarkoituksen lisäksi myöntää lupa riekon ansapyynnin järjestelyissä tarvittavaan moottorikelkan käyttöön ja ansarisujen ottoon. |
3. Ohcejoga gieldda luondduealáhusbargái (sihke su fárus johtti agivuloš bearašlahttui) sáhttá om. bivdoulbmila lassin mieđihit lobi rievssahiid gárdebivddus dárbbašlaš mohtorgielkká geavaheapmái ja gárderissiid váldimii. |
| Ansapyyntialue on määriteltävä sekä varmistetaan, että henkilö on ansiokseen pyytävä. |
Gárdebivdoguovlu galgá meroštallot ja seammás galgá sihkkarastot ahte olmmoš bivdá áigáiboađu dihte. |
| 4. Tapauskohtaisesti voidaan myöntää maastoliikennelupia ”sukujen perinteisesti käyttämille alueille”, perustuen oikeuksiin, joita saamelaisilla alueiden käyttämiseen voi olla, sekä oikeuksiin, jotka perustuvat luonnonsuojelulain 8 §:ään (asetus 12/1995 ja LsL 71/1923, 8§). |
4. Guđege dáhpáhusa mielde sáhttá mieđihit meahccejohtaluslobiid ”sogaid árbevirolaš guovlluide” daid rivttiid vuođul, mat sámiin sáhttet leat dáid guovlluid geavaheapmái sihke daiguin rivttiiguin, mat vuođđuduvvet luonddusuodjalanlága 8 §:ai (ásahus 12/1995 ja LsL 71/1923, 8 §). |
| 5. Kiinteistön omistajille voidaan myöntää kiinteistölle kulkua varten rasitteesta poikkeavasti lupia riittävän (20 cm) lumipeitteen vallitessa moottorikelkan käyttöön. |
5. Giddodateaiggádiidda sáhttá mieđihit giddodahkii johtima várás servituhtas spiehkasteaddji lobiid, go lea doarvái gassa muohtageardi (20 cm) mohtorgielkká geavaheapmái. |
| Tämä lupa voidaan myöntää luonnonsuojelullisista syistä, eli mikäli luonnon kulumisen ehkäisemiseksi on tarkoituksenmukaisempaa ohjata kulku rasitteesta poiketen. |
Dán lobi sáhttá mieđihit luonddusuodjalanákkaiguin, dahjege jos luonddu gollama hehtten dihte lea vuohkkaset stivret johtima earáláhkai go servituhtas daddjojuvvo. |
| 6. Harkinnan mukaan Metsähallitus voi myöntää lupia muuhun maastoliikenteeseen luonnonpuiston toimintaan soveltuvaan tarkoitukseen maastoliikennelain mukaisesti. |
6. Guorahallama mielde Meahciráđđehus sáhttá mieđihit lobiid eará meahccejohtalussii luonddumeahci doibmii heivvolaš ulbmilii meahccejohtaluslága mielde. |
| Kuntalaisen maksuton kalastuslupa (KL 12 §) ei oikeuta saamaan maastoliikennelupaa. |
Gieldalačča nuvttá bivdolohpi (GL 12 §) ii atte vuoigatvuođa oažžut meahccejohtaluslobi. |
| Talviajan maastoliikenne ohjataan ensisijaisesti sovituille kulku-urille: Ollilasta Vuokojärvelle (Vuogojávri), Puksalasta (Buksal) Balddotjávrille ja Vuokojärvelle (Vuogojávri), Kevonsuusta (Geavonjálbmi) Fielujokisuun (Fiellojohnjálbmi) yläpuolelle, Vuokojärveltä (Vuogojávri) Kamajokisuusta (Gamajohnjálmi), Kaamasmukan Rautujärviltä (Rávdojárvi) Sávzajávrille. |
Dálvviáiggi meahccejohtalus stivrejuvvo vuosttažettiin sohppojuvvon vuojáhagaide: Ollilas Vuogojávrái, Buksalas Bálddotjávrriide ja Vuogojávrái, Geavonjálmmis Fiellojohnjálmmi bajábeallai, Vuogojávrris Gamajohnjálbmái, Gámasmohki Rávdojávrriin Sávzajávrái. |
| Kamajokisuusta (Gamajohnjálmi) Kevon kanjonin yli menevä reitti ja Juovvaskáidin reitti poistetaan. |
Gamajohnjálmmis Geavvorokki rasttildeaddji johtolat ja Juovvaskáiddi johtolat jávkaduvvojit. |
| Kevon kanjonin reitti lyhennetään Kamajokisuuhun (Gamajohnjálmi): merkittävimmät kalastuskohteet ovat Kamajokisuun (Gamajohnjálmi) alapuolella. |
Geavu johtolat oaniduvvo Gamajohnjálbmái: deháleamos bivdobáikki leat Gamajohnjálmmi vuolábealde. |
| Lisäksi uhanalaisten lajien suojelu edellyttää maastoliikenteen rajoittamista kapealla kanjonialueella. |
Dasa lassin áitojuvvon šlájaid suodjaleapmi gáibida meahccejohtalusa ráddjema gáržžes Geavvoroggeguovllus. |
| Kulku-urien sijaintia voidaan tarkistaa tarpeen mukaan. |
Vuojáhagaid sajádatbáikki sáhttá dárkkistit dárbbu mielde. |
| Suunnitellut kulku-urat kuva 11 (Nykytila kuva 7). |
Plánejuvvon johtolagat govva 11 (Dálá dilli govva 7). |
| Maastoliikenne sulan maan aikaan Käytön ohjaaminen / Lupien myöntäminen |
Meahccejohtalus bievlan Geavaheami stivren / Lo |
| Maastoliikennelain 4 §:n ja 28 §:n mukainen liikkuminen on ilman erillistä Metsähallituksen lupaa sallittu (mm. poronhoitotöissä) ja Kevon luonnonpuistossa oleville yksityiskiinteistöille kulku on sallittu ilman erillistä Metsähallituksen lupaa rasitetta pitkin. |
biid mieđiheapmi Meahccejohtaluslága 4 §:a ja 28 §:a mielde oažžu johtit Meahciráđđehusa sierra lobi haga (ee. boazobargguin) ja Geavu luonddumeahci priváhtagiddodagaide oažžu johtit Meahciráđđehusa sierra lobi haga servituhta mielde. |
| Lupia myönnetään: 1. Utsjoen kuntalaiselle, jolla on tilaan perustuva kalastusoikeus tilan omiin tai yhteisiin vesialueisiin (ei koske erityisperusteisia kalastusoikeuksia). |
Lobit mieđihuvvojit: 1. Ohcejoga gieldalažžii, geas lea dállui vuođđuduvvi guolástanriekti dálu iežas dahje oktasaš čáhceguovlluide (ii guoskka sierraákkat bivdorivttiide). |
| Puiston kalakantojen turvaamiseksi on luonnonsuojelullisin perustein em. oikeus rajattu vain niille paikkakuntalaisille, joilla on tilaan perustuva kalastusoikeus Kevon luonnonpuiston alueella. |
Luonddumeahci guollenáliid dorvvastan dihte lea dát riekti ráddjejuvvon luonddusuodjalanákkaiguin dušše daidda báikegoddelaččaide, geain lea dállui vuođđuduvvi bivdoriekti Geavu luonddumeahcis. |
| 2. Utsjoen kuntalaiselle luontaiselinkeinonharjoittajalle voidaan myöntää kalastuksen, marjastuksen ja sienestyksen yhteydessä lupia moottoriveneen käyttöön ja maastoajoneuvon käyttöön olemassa oleville urille (kuva 11). |
2. Ohcejoga gieldda luondduealáhusbargái sáhttá mieđihit bivddu, murjema ja guopparčoaggima oktavuođas lobiid mohtorfatnasa geavaheapmái ja meahccefievrru geavaheapmái dálá vuojáhagaide. (Govva 11). |
| 3. Tapauskohtaisesti voidaan myöntää maastoliikennelupia ”sukujen perinteisesti käyttämille alueille”, perustuen oikeuksiin, joita saamelaisilla alueiden käyttämiseen voi olla, sekä oikeuksiin, jotka perustuvat luonnonsuojelulain 8 §:ään (asetus 12/1995 ja LsL 71/1923, 8§). |
3. Guđege dáhpáhusa mielde sáhttá mieđihit meahccejohtaluslobiid ”sogaid árbevirolaš guovlluide” daid rivttiid vuođul, mat sámiin sáhttet leat dáid guovlluid geavaheapmái sihke daiguin rivttiiguin, mat vuođđuduvvet luonddusuodjalanlága 8 §:ai (ásahus 12/1995 ja LsL 71/1923, 8 §). |
| 4. Kiinteistön omistajille voidaan myöntää kiinteistölle kulkua varten rasitteesta poikkeavasti lupia maastoajoneuvon käyttöön. |
4. Giddoteaiggádiidda sáhttá mieđihit giddodahkii johtima várás servituhtas spiehkasteaddji lobiid meahccefievrru geavaheapmái. |
| Tämä lupa voidaan myöntää luonnonsuojelullisista perusteista, eli mikäli luonnon kulumisen ehkäisemiseksi on tarkoituksenmukaisempaa ohjata kulku rasitteesta poiketen. |
Dán lobi sáhttá mieđihit luonddusuodjalanákkaiguin, dahjege jos luonddu gollama hehtten dihte lea vuohkkaset stivret johtima earáláhkai go servituhtas daddjojuvvo. |
| 5. Harkinnan mukaan Metsähallitus voi myöntää lupia muuhun maastoliikenteeseen luonnonpuiston toimintaan soveltuvaan tarkoitukseen maastoliikennelain mukaisesti. |
5. Guorahallama mielde Meahciráđđehus sáhttá mieđihit lobiid eará meahccejohtalussii luonddumeahci doibmii heivvolaš ulbmilii meahccejohtaluslága mielde. |
| Kuntalaisen maksuton kalastuslupa (KL 12 §) ei oikeuta saamaan maastoliikennelupaa. |
Gieldalačča nuvttá bivdolohpi (GL 12 §) ii atte vuoigatvuođa oažžut meahccejohtaluslobi. |
| Kenesjärveltä (Ganešjávri) Vuokojärvelle (Vuogojávri), Puksalasta (Buksal) Buvrrášjávrille ja Vuokojärvelle (Vuogojávri), Rautujärviltä (Rávdojárvi) Sávzajávrille. |
Geasiáiggi meahccejohtalus stivrejuvvo vuosttažettiin sohppojuvvon vuojáhagaide: Ganešjávrris Vuogojávrái, Buksalas Buvrrášjávrriide ja Vuogojávrái, Rávdojávrriin Sávzajávrái. |
| Kulku-urien sijaintia voidaan tarkistaa tarpeen mukaan. |
Vuojáhagaid sajádatbáikki sáhttá dárkkistit dárbbu mielde. |
| Suunnitellut kulku-urat kuva 11. |
Plánejuvvon vuojáhagat govva 11. |
| Muu liikenne Käytön ohjaaminen |
Eará johtalus Geavaheami stivren |
| Toiminnan suunnittelu Metsähallituksen huolto- ym. tehtäviin liittyvässä liikkumisessa. |
Doaimma plánen Meahciráđđehusa fuolahus-, jed. bargguide guoskevaš johtimis. |
| Uhanalaisten lajien pesimärauhan turvaamiseksi Metsähallitus on rajoittanut keväisen toiminnan Kevon kanjonialueella mahdollisimman vähiin. |
Áitojuvvon šlájaid bessenráfi dorvvastan dihte Meahciráđđehus lea ráddjen giđaáiggi doaimma Geavu siste nu ollu go vejolaš. |
| Reitin polttopuu- ja jätehuolto pyritään tekemään maaliskuun loppuun mennessä. |
Johtolaga boaldinmuorra- ja bázahusfuolahusa geahččalit gerget njukčamánu loahpa rádjai. |
| Maastoliikennettä edellyttävät huoltotoimet pyritään tekemään lumipeitteiseen aikaan. |
Meahccejohtalusa gáibidan fuolahusdoaimmaid geahččalit bargat muohttaga áigge. |
| Maastoliikennettä ohjataan siten, että tunnetut uhanalaisten lajien kasvupaikat tai luontotyypit eivät heikkene. |
Meahccejohtalus stivrejuvvo nu, ahte dat ii čuoze dovdojuvvon áitojuvvon šlájaid šaddansajiide dahje luondotiippaide. |
| Muu liikenne Edunvalvonta Lentoajankohdista neuvotellaan Ilmavoimien kanssa. |
Eará johtalus Ávkegoziheapmi Girdináiggiid birra ráđđádallojuvvo Áibmofámuid ovddasteaddjiiguin. |
| Toiminto Ohjaus Peruste |
Johtin Doaibma Stivren Ágga |
| Jalkaisin liikkuminen kalastustarkoituksessa Utsjoen kuntalaiset kalastustarkoituksessa, erityisperusteisen kalastusoikeuden haltijat Utsjoen kuntalaiset kalastustarkoituksessa (Asetus 932/1981). |
Vácci johtin guolástettiin Ohcejoga gieldalaččat guolástettiin, sierraákkat bivdorievtti hálddašeaddjit Ohcejoga gieldalaččat guolástettiin (Ásahus 932/1981). |
| Rannan omistajan tulee osoittaa kalastusoikeuden haltijalle maansa kautta kulkuyhteys kalavedelle, jollei tämä muutoin voi sinne sopivasti päästä, sekä tarvittaessa paikka veneen maalle vetämistä ja kiinnittämistä varten (Kalastuslaki 22 §). |
Gáddeeaiggát galgá čájehit bivdorievtti hálddašeaddjái iežas eatnama bokte johtinoktavuođa guollečázi lusa, jos dát ii muđui sáhte dohko vuohkkasit beassat sihke dárbbu mielde báikki fatnasa cehkkema ja giddema várás (Guolástanláhka 22 §). |
| Moottoriveneiden käyttö Lupien myöntäminen |
Mohtorfatnasiid geavaheapmi Lobiid mieđiheapmi |
| Utsjoen kuntalaiselle, jolla on tilaan perustuva kalastusoikeus tilan omiin tai yhteisiin vesialueisiin (ei koske erityisperusteisia kalastusoikeuksia) sekä paikalliselle luontaiselinkeinonharjoittajalle, voidaan myöntää kalastuksen yhteydessä lupia moottoriveneen käyttöön. |
Ohcejoga gieldalažžii, geas lea dállui vuođđuduvvi guolástanriekti dálu iežas dahje oktasaš čáhceguovlluide (ii guoskka sierraákkat bivdorivttiide) sihke báikkálaš luondduealáhusbargái sáhttá mieđihit bivddu oktavuođas lobiid mohtorfatnasa geavaheapmái. |
| Ilma-alusten laskeutuminen Kielletty Häirintä. |
Áibmofievrruid seaivun Gildojuvvon Heađuštus. |
| Maastopyöräily Kielletty Luontoa kuluttava vaikutus. |
Meahccesihkkelastin Gildojuvvon Loaktá luonddu. |
| Ratsastus Kielletty Luontoa kuluttava vaikutus. |
Riiden Gildojuvvon Loaktá luonddu. |
| Koiravaljakko Kielletty Porojen häirintä. |
Beanavuodjin Gildojuvvon Bohccuid heađušteapmi. |
| Porovaljakko Sallittu On osa saamelaiskulttuuria. |
Boazovuodjin Lobálaš Gullá oassin sámekultuvrii. |
| Kiipeily Kielletty Lajistonsuojelu. |
Gavccodeapmi Gildojuvvon Šlájaidsuodjaleapmi. |
| Urheilutapahtumat ja järjestetty seuratoiminta sekä partio tai muu vastaava toiminta |
Valástallandoalut ja lágiduvvon searvedoaibma sihke speidárdoaibma dahje eará sullasaš doaibma |
| Toiminto Ohjaus Peruste |
Doaibma Stivren Ágga |
| Suunnistuskilpailu Kielletty Liikkumisrajoitukset. |
Meahccedádjadangilvu Gildojuvvon Johtinráddjehusat. |
| Partioleiri, leirikoulut ym. Sallittu Liikkumissäädösten mukaan. |
Speidárleaira, leairaskuvllet jed. Lobálaš Johtinnjuolggadusaid mielde. |
| Muu toiminta maastossa Käytön ohjaaminen Liikkumissäädösten mukaan. |
Eará doaibma meahcis Geavaheami stivren Johtinnjuolggadusaid mielde. |
| Maa-ainesten otto ja muu käyttö / otto |
Eanaávdnasiid váldin ja eará geavaheapmi / váldin |
| Toiminto Ohjaus Peruste |
Doaibma Stivren Ágga |
| Maa-ainesten otto Kielletty Rauhoitussäännökset kieltävät maa-ainesten ottamisen |
Eanaávdnasiid váldin Gildojuvvon Ráfáidahttinnjuolggadusat gildet eanaávdnasiid váldima |
| Polttopuun otto Kielletty Polttopuuta ei oteta puiston alueelta puiston ulkopuolella sijaitsevien kiinteistöjen tarpeisiin. |
Boaldinmuora váldin Gildojuvvon Boaldinmuora ii oaččo váldit luonddumeahcis dan olggobeale giddodagaid dárbbuide. |
| Tulenteon yh |
Dolastaladettiin |
| teydessä polttopuun otto on sallittua. |
boaldinmuora oažžu váldit. |
| Pohjaveden otto Ei oteta Ei tarvetta. |
Bodnečázi váldin Ii váldojuvvo Ii dárbu. |
| Tutkimus |
Dutkan |
| Lupien myöntäminen |
Lobiid mieđiheapmi |
| Tutkimuskäytön reunaehdoista tiedotetaan tutkimuksia suunnitteleville sekä tutkimuslupien hakijoille lupien myöntämisen yhteydessä. |
Dutkangeavaheami ravdaeavttuid birra dieđihuvvo daidda, geat jurddašit dutkagoahtit sihke dieđihuvvo dutkanlobiid ohcciide lobiid mieđiheami oktavuođas. |
| Lupaharkinnassa huomioidaan suojelu- ja käyttöarvot. |
Lohpeguorahallamis váldojuvvojit vuhtii suodjalan- ja geavahanárvvut. |
| Lupiin voi sisältyä ohjeita, määräyksiä tai ehtoja, joilla turvataan suojeluarvoja. |
Lobit sáhttet sisttisdoallat rávvagiid, mearrádusaid dahje eavttuid, maiguin dorvvastuvvojit suodjalanárvvut. |
| Luontodirektiivin liitteen IV sekä rauhoitettuihin eläin- tai kasvilajeihin kohdistuviin tutkimuksiin tarvitaan myös ELY-keskuksen lupa. |
Luondodirektiivva čuvvosa IV sihke ráfáidahtton ealli- tai šaddošlájaide guoskevaš dutkamušaide dárbbašuvvo maiddái ELY-guovddáža lohpi. |
| Vuokra- tai käyttöoikeussopimusten laatiminen Laaditaan sopimukset pysyvistä koeaitauksista ja viedään tiedot Metsähallituksen paikkatietojärjestelmiin. |
Láigo- dahje geavahansoahpamušaid dahkan Dahkkojuvvojit soahpamušat fásta iskkadanáiddiin ja sirdojuvvojit dieđut Meahciráđđehusa báikediehtovuogádagaide. |
| Yhteistyösopimuksen laatiminen Lapin tutkimuslaitos Kevon kanssa tehdään uusi pitkäaikainen yhteistyösopimus keskeisten alueiden käytöstä ja liikkumisesta aseman lähialueella vakiintuneiden pitkäaikaisseurantojen ja opetuksen yhteydessä. |
Ovttasbargosoahpamuša dahkan Lappi dutkanlágádus Geavuin dahkkojuvvo ođđa guhkesáiggi ovttasbargosoahpamuš guovddáš guovlluid geavaheamis ja johtimis stašuvnna lahkosiin stáđásmuvvan guhkesáiggečuovvumiid ja oahpahusa oktavuođas. |
| Käyttö määritellään sopimuksessa. |
Geavaheapmi meroštallo soahpamušas. |
| Käyttöä ohjataan sopimuksella, eikä tutkimusvyöhykkeelle ole tarvetta. |
Geavaheapmi stivrejuvvo soahpamuša vuođul, iige dutkanavádahkii leat dárbu. |
| Metsätalous Tavoitteet (metsätalous) Ei metsätaloustoimintaa Toimenpiteet (menetelmät ja rajoitukset) - |
Vuovdedoallu Ulbmilat (vuovdedoallu) Eai leat vuovdedoallodoaimmat Doaibmabijut (vuogit ja ráddjehusat) - |
| Metsätalousmaan muutos Mt-käytössä Rajoitetussa |
Vuovdedoalloeatnama nuppástus Vd -anus |
| mt-käytössä Kuvaus |
Ráddjejuvvon vdanus Govvideapmi |
| -kuvioilla Kuvaus |
-govvosiin Govvideapmi |
| Suosituksia yksityismaiden metsäsuunnitteluun |
Ávžžuhusat priváhta eatnamiid vuovdeplánemii |
| 17b Poronhoidon toimenpiteet |
17b Boazodoalu doaibmabijut |
| Vastuuprosessi Alueiden hallinta |
Vástoproseassa Guovlluid stivren |
| Lomakkeella määritellään ne suunnittelualueen luonnonvarojen ja alueiden käyttömuodot, jotka eivät ole tulleet esille aikaisemmilla lomakkeilla. |
Dán skovis meroštallojit dat plánenguovllu luondduriggodagaid ja guovlluid geavahanhámit, mat eai leat boahtán ovdan ovddit skoviin. |
| Näitä ovat marjastus, sienestys, poronhoito, liikenteen ja liikkumisen järjestelyt, urheilutapahtumat, partio- ja muu leiritoiminta, kaivostoiminta sekä maa-ainesten, polttopuun ja pohjaveden otto. |
Dákkárat leat murjen, guopparčoaggin, boazodoallu, johtalusa ja johtima ordnestallamat, valástallandoalut, speidár- ja eará leairadoaibma, ruvkedoaibma sihke eanaávdnasiid, boaldinmuora ja bodnečázi váldin. |
| Poronhoito |
Boazodoallu |
| Toimenpiteet ja käytännöt |
Doaibmabijut ja virolašvuođat |
| Poronhoitolaki (848/1990) ohjaa poronhoitoa. |
Boazodoalloláhka (848/1990) stivre boazodoalu. |
| Luonnonsuojelulaki ei sisällä poronhoitoa yksityiskohtaisesti ohjaavia säädöksiä. |
Luonddusuodjalanlágas eai leat njuolggadusat, mat stivrejit dárkilit boazodoalu. |
| Metsähallitus jatkaa yhteistyötä paliskuntien kanssa neuvottelemalla ja pyytämällä lausuntoja maankäyttöön liittyvissä asioissa. |
Meahciráđđehus joatká ovttasbarggu bálgosiiguin, gullá bálgosiid ja bivdá dain cealkámušaid eanageavahanáššiin. |
| Porojen maastoruokinnasta ei ole säännöksiä poronhoitolaissa, joten sen suhteen toimitaan luonnonsuojelulain (1096/1996), jätehuoltolain (1072/1993) roskaamiskiellon ja Natura-säännösten mukaan noudattaen myös Utsjoen kunnan ympäristönsuojelumääräystä (2010, 14.2 §). |
Bohccuid meahccebiebmama birra eai leat njuolggadusat boazodoallolágas, ja nuba dákko doibmojuvvo luonddusuodjalanlága (1096/1996), bázahusfuolahuslága (1072/1993) ludnengielddu ja Natura-njuolggadusaid mielde nu, ahte čuvvojuvvo maiddái Ohcejoga gieldda birassuodjalanmearrádus (2010, 14.2 §). |
| Porojen ruokkiminen valtion hallinnassa olevien vesistöjen päällä ja vesistöjen välittömässä läheisyydessä on kielletty. |
Bohccuid biebman stáhta stivren čázádagaid alde ja dasttán čázádagaid lahkosiin lea gildojuvvon. |
| Kuivaa heinää voidaan kuitenkin käyttää apuna jääpeitteisillä vesialueilla ja niiden välittömässä läheisyydessä porojen kokoamiseksi erotuksiin ja porojen siirtämistä varten. |
Goikesuinniid sáhttá goittotge geavahit veahkkin jikŋon čáhceguovlluin ja dasttán daid lahkosiin bohccuid čohkken dihte gárddástallamii ja bohccuid sirdima várás. |
| Porojen kokoamiseen käytetyt heinät on siivottava välittömästi toiminnan jälkeen, jos heinää jää merkittävästi vesistöjen päälle. |
Bohccuid čohkkema várás geavahuvvon suoinnit galget ráddjojuvvot eret dalán go doaibma lea nohkan, jos leat báhcán mealgat suoinnit čázádagaid jieŋa ala. |
| Metsähallitus ja paliskunnat sopivat yhdessä niistä luonnonsuojelualueiden ja tarvittaessa erämaa-alueiden kohteista, joissa poroja ei tulisi ruokkia. |
Meahciráđđehus ja bálgosat sohpet ovttas dain luonddusuodjalanguovlluid ja dárbbu mielde meahcceguovlluid čuozáhagain, main bohccuid ii galggašii biebmat. |
| Myös ruokintakeinoja tulisi kehittää, jotta niiden luontovaikutukset vähenisivät, esim. silppurin käyttäminen. |
Maiddái biebmanvugiid galggašii ovddidit, vaid daid luondováikkuhusat geahppánivčče, omd. suoidnesmávvejeaddji geavaheapmi. |
| Poronhoitajat eivät tarvitse poronhoitotöissä liikkuessaan poltto- ja laavupuunottolupaa (Poronhoitolaki 848/1990). |
Boazodoallit eai dárbbaš boazobargguid oktavuođas boaldin- ja lávvomuorraváldinlobi (Boazodoalloláhka 848/1990). |
| Suositukset Maastoliikennelain mukainen välttämätön kesäaikainen maastoliikenne suositellaan tapahtuvaksi pääosin olemassa olevilla urilla. |
Ávžžuhusat Meahccejohtaluslága daddjojuvvon vealtameahttun geasiáiggi meahccejohtalus galggašii dáhpáhuvvat dálá vuojáhagaid mielde. |
| Saamelaisporonhoito tavoitteet Tavoitteena on saamelaiskulttuurin ja poronhoidon elinvoimaisuuden säilyminen. |
Sámi boazodoallu ulbmilat Ulbmilin lea sámekultuvrra ja boazodoalu ceavzin. |
| 18 Hallinto |
18 Hálddahus |
| Vastuuprosessi Alueiden hallinta Kartta Ei karttaa |
Vástoproseassa Guovlluid stivren Kárta Ii kárta |
| Lomakkeella määritellään suunnittelualueen hallintaan liittyvät linjaukset, ohjeet ja määräykset. |
Dán skovis meroštallojuvvojit plánenguovllu stivremii guoskevaš linnjemat, rávvagat ja mearrádusat. |
| Suojelualueen hallintaan ja hallintoon olennaisesti liittyviä asioita ovat kannanotto suojelualueen mahdolliseen laajentamiseen, järjestyssääntö, turvallisuus, valvonta ja pelastustoiminta sekä yhteistyö muiden toimijoiden kanssa. |
Suodjalanguovllu stivremii ja hálddahussii guoskevaš mávssolaš áššiide gullet bealiváldin suodjalanguovllu vejolaš viiddideapmái, ortnetnjuolggadus, dorvvolašvuohta, goziheapmi, gádjundoaibma ja ovttasbargu eará doaibmiiguin. |
| Suunnittelualueesta vastaavat tahot |
Plánenguovllus vástideaddji oassebealit |
| Vastuutahot Metsähallitus Lapin luontopalvelut (Kevon luonnonpuisto), yksityiset maanomistajat ja Lapin ELY-keskus (Kevon Natura-alueen yksityismaiden |
Vástideaddjibealit Meahciráđđehusa Lappi luonddubálvalusat (Geavu luonddumeahcci), priváhta eanaeaiggádat ja Lappi ELY-guovddáš (Geavu Natura-guovllu |
| osalta) ja vesialueen osakaskunta. |
priváhta eatnamiid hárrái) ja čáhceguovllu osolašgoddi. |
| Suojelualueiden perustamistoimet ja hallinta Toimenpide Kuvaus Järjestyssäännön uusiminen Luonnonpuiston järjestyssääntö laaditaan aluetta koskevien säädösten sekä hoito- ja käyttösuunnitelman linjausten mukaisesti. |
Suodjalanguovlluid vuođđudandoaimmat ja stivren Doaibmabidju Govvideapmi Ortnetnjuolggadusa ođasmahttin Luonddumeahci ortnetnjuolggadus dahkkojuvvo guvlui guoskevaš njuolggadusaid sihke dikšun- ja geavahanplána linnjemiid mielde. |
| Suojelun toteuttaminen ELY jatkaa suojelun toteuttamista niillä yksityismailla, joiden osalta ratkaisua ei ole vielä saavutettu. |
Suodjaleami ollašuhttin ELY viggá suodjalit daid priváhta eatnamiid, maid hárrái čoavddus ii leat vel juksojuvvon. |
| Metsähallitus pyrkii osaltaan edistämään suo |
Meahciráđđehus fas geahččala ovddidit suodjaleami |
| jelun toteuttamista osoittamalla vaihtomaita. |
ollašuvvama nu, ahte čájeha lonuhaneatnamiid. |
| Rasitteet, käyttöoikeudet ja sopimukset Toimenpide Kuvaus |
Servituhtat, geavahanrievttit ja soahpamušat Doaibmabidju Govvideapmi |
| Vuokra- ja käyttöoikeussopimusten laatiminen Metsähallitus jatkaa voimassa olevia käyttöoikeus- ja vuokrasopimuksia edellyttäen, että niiden käyttötarkoitus ei muutu säädösten vastaiseksi. |
Láigo- ja geavahansoahpamušaid dahkan Meahciráđđehus joatká gustojeaddji geavahan- ja láigosoahpamušaid, jos beare daid geavahanulbmil ii rihko njuolggadusaid. |
| Asetus (932/1981) 6 § mahdollistaa luontaiselinkeinojen harjoittamista varten tarpeellisten turvekammien rakentamisen Metsähallituksen luvalla. |
Ásahusa (932/1981) 6 § dahká vejolažžan hukset luondduealáhusaiguin bargama várás dárbbašlaš lavdnjegámmiid Meahciráđđehusa lobiin. |
| Nykykäytäntö säilytetään. |
Dálá vuohki bisuhuvvo. |
| Poronhoidon tarpeisiin voidaan tehdä käyttöoikeus- ja vuokrasopimuksia. |
Boazodoalu dárbbuide sáhttá dahkat geavahan- ja láigosoahpamušaid. |
| Turvallisuus ja valvonta Toimenpide Kuvaus Opastus palvelupisteessä Puiston henkilökunta ohjaa ja valvoo kävijöitä puiston käytön sääntöihin liittyen. |
Dorvvolašvuohta ja goziheapmi Doaibmabidju Govvideapmi Oahpisteapmi bálvalanbáikkis Luonddumeahci bargoveahka stivre ja goziha galledeaddjiid luonddumeahci geavahannjuolggadusaid mielde. |
| Erävalvonta Erävalvonta kohdistuu maastoliikenteeseen ja kalastukseen. |
Meahccegoziheapmi Meahccegoziheapmi guoská meahccejohtalussii ja guolástussii. |
| Valvonnalla pyritään torjumaan luvatonta maastoliikennettä sekä varmistamaan, että |
Gozihemiin geahččalit dustet lobihis meahccejohtalusa sihke sihkkarastit, ahte |
| kalastus tapahtuu luvallisesti. |
bivdu dáhpáhuvvá lobálaččat. |
| Suurpetoasioihin liittyen erävalvonnalla täydennetään suurpetojen suojelua. |
Stuorranávdeáššiid ektui meahccegozihemiin geahččalit buoridit stuorranávddiid suodjaleami. |
| Valmiudet Öljyonnettomuussuunnitelma Ei ole, ei tarvetta |
Gearggusvuođat Oljolihkohisvuođaplána Ii leat, ii dárbu |
| Metsäpalontorjuntasuunnitelma Toimitaan Metsähallituksen palontorjuntasuunnitelman mukaan. |
Meahccebuollindustenplána Doibmojuvvo Meahciráđđehusa buollindusteplána mielde. |
| Palvelurakenteiden turvallisuus Rakennusten pelastussuunnitelma Ei ole, ei tarvetta |
Bálvalanrusttegiid dorvvolašvuohta Visttiid gádjunplána Ii leat, ii dárbu |
| Rakennusten palotarkastus Säännöllisesti, myös omavalvonta tärkeää |
Visttiid buollindárkkisteapmi Jeavddalaččat, maiddái iešgoziheapmi dehálaš |
| Kohteiden nimi- ja koordinaatti |
Čuozáhagaid namma- ja koor |
| merkinnät Kämppien ja sääsuojalaavujen sijaintikoordinaatit on merkitty kämppien ja laavujen huoneentauluihin. |
dináhttamerkemat Gámppáid ja dálkesuodjelávuid sajádatbáikikoordináhtat leat merkejuvvon gámppáid ja lávuid latnjadávvaliidda. |
| Pelastusyhteistyö Yhteistyö poliisin ja rajavartioston kanssa Yhteistyö Toimenpide Kuvaus |
Gádjunovttasbargu Ovttasbargu bolesiin ja rádjegozáhusain Ovttasbargu Doaibmabidju Govvideapmi |
| Alueellinen ja paikallinen yhteistyö |
Guvllolaš ja báikkálaš ovttasbargu |
| Kevon luonnonpuiston asioita käsitellään tarpeen mukaan keskeisimpien sidosryhmien mm. saamelaiskäräjien ja paliskuntien kanssa. |
Geavu luonddumeahci áššit gieđahallojit dárbbu mielde daiguin deháleamos čanasjoavkkuiguin, ee. Sámedikkiin ja bálgosiiguin. |
| Saamelaiskäräjälain 9 §:n neuvottelut ja Poronhoitolain 53 §:n mukainen neuvottelu. |
Ráđđádallamat sámediggelága 9 §:a ja boazodoallolága 53 §:a mielde. |
| Järjestetään vuosittain saamelaisten kotiseutualueen paliskuntien ja Metsähallituksen yhteistoimintapäivä, johon osallistuvat paliskuntien poroisännät ja Metsähallituksen edustajia. |
Lágiduvvo jahkásaččat sámiid ruovttuguovllu bálgosiid ja Meahciráđđehusa ovttasdoaibmabeaivi, masa oassálastet bálgosiid boazoisidat ja Meahciráđđehusa ovddasteaddjit. |
| Osallistutaan vuosittain Saamelaiskäräjien, ympäristöministeriön, Kolttien kyläkokouksen, Lapin ELY-keskuksen ja Metsähallituksen yhteistapaamiseen. |
Oassebealit oassálastet jahkásaččat Sámedikki, Birasministeriija, Nuortalaččaid siidačoahkkima, Lappi Ely-guovddáža ja Meahciráđđehusa deaivvadeapmái. |
| Metsähallituksen ja Paliskuntain yhdistyksen välisessä sopimuksessa on todettu, että ”Metsähallitus ja paliskunnat sopivat yhdessä niistä luonnonsuojelualueiden ja tarvittaessa erämaa-alueiden kohteista, joissa poroja ei tulisi ruokkia”. |
Meahciráđđehusa ja Bálgosiid ovttastusa gaskasaš soahpamušas daddjojuvvo, ahte ”Meahciráđđehus ja bálgosat sohpet ovttas dain luonddusuodjalanguovlluid ja dárbbu mielde meahcceguovlluid čuozáhagain, main bohccuid ii galggašii biebmat. |
| Sopimus koskee koko poronhoitoaluetta. |
” Soahpamuš guoská oppa boazodoalloguvlui. |
| Uhanalaisten lajien ja luontotyyppien suojelemiseksi annetaan olemassa olevia tietoja tärkeistä alueista, joilla ei tulisi harjoittaa porojen maastoruokintaa. |
Áitojuvvon šlájaid ja luondotiippaid suodjalan dihte addojuvvojit dálá dieđut dehálaš báikkiin, main bohccuid ii galggašii meahcit biebmat. |
| Tuotetaan tarpeen mukaan tietoa paliskunnalle uhanalaisista lajeista ja luontotyypeistä hyödynnettäväksi porotaloussuunnitelmissa. |
Dieđihuvvo dárbbu mielde bálgosii áitojuvvon šlájain ja luondotiippain, vai dieđuid sáhtášii atnit ávkin boazodoalloplánain. |
| Erävalvonnassa yhteistyö Lapin rajavartioston, poliisin ja tullin kanssa on tiivistä. |
Meahccegoziheamis Meahciráđđehus bargá ollu ovttas Lappi rádjegozáhusain, bolesiin ja tuolluin. |
| Paistunturin paliskunta, Saamelaiskäräjät, Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Utsjoen kunta, Utsjoen kunnan yhteistyöryhmä, Lapin rajavartiosto. |
Báišduoddara bálggus, Sámediggi, Lappi ELY-guovddáš, Ohcejoga gielda, Ohcejoga gieldda ovttasbargojoavku, Lappi rádjegozáhus. |
| Yhteistyön tavoitteena on lisätä vuorovaikutusta eri käyttäjäryhmien kesken ristiriitojen välttämiseksi ja estämiseksi. |
Ovttasbarggu ulbmilin lea lasihit vuorrováikkuhusa sierra geavaheaddjijoavkkuid gaskkas ruossalasvuođaid garvin ja hehtten dihte. |
| Lohen kalastusta säännellään kansainvälisin sopimuksin. |
Luossabivdu muddejuvvo riikkaidgaskasaš soahpamušaiguin. |
| Kalastusjärjestelyistä päätetään yhteistyössä muiden alueen toimijoiden (kalastusalue ja osakaskunnat) kanssa. |
Bivdoordnestallamiid birra mearriduvvo searválagaid guovllu eará doaibmiiguin (guolástanguovlu ja osolašgottit). |
| Laaditaan Lapin tutkimuslaitos Kevon kanssa pitkäaikainen yhteistyösopimus. |
Dahkkojuvvo Lappi dutkanlágádus Geavui guhkesáigásaš ovttasbargosoahpamuš. |
| Kansainvälinen yhteistyö Lapin luontopalvelut tekee yhteistyötä norjalaisten, ruotsalaisten ja venäläisten toimijoiden kanssa. |
Riikkaidgaskasaš ovttasbargu Lappi luonddubálvalusat bargá ovttas norgalaš, ruoŧŧelaš ja ruošša doaibmiiguin. |
| Muu rakennuskanta |
Eará huksehusat |
| Toimenpide Kohde (nimi) Omistaja Kpl Toimenpiteen kuvaus |
Doaibmabidju Čuozáhat (namma) Oamasteaddji St Doaibmabiju govvideapmi |
| Ysa-alueet ja muu yksityisessä omistuksessa oleva alue ELY:n linjaukset (esim. rauhoitussopimukset) YSA-alueiden osalta. |
PSG-guovllut ja eará priváhtaguovlu ELY:a linnjemat (omd. ráfáidahttinsoahpamušat) PSG-guovlluid hárrái. |
| Yksityismailla ja YSA-alueilla tapahtuvan rakentamisen linjaukset ELY:stä. |
Priváhta eatnamiin ja PSG-guovlluin dáhpáhuvvi huksema linnjemat ELY:s. |
| Vastuuprosessi Alueiden hallinta |
Vástoproseassa Guovlluid stivren |
| Lomakkeella määritellään toiminnan suunnittelun pohjaksi hoito- ja käyttösuunnitelman toteutuksen kerta- ja jatkuvaluonteiset kustannukset. |
Čilgehus Dán skovis meroštallojuvvojit doaimma plánema vuođđun dikšun- ja geavahanplána ollašuhttima ovttaháváš ja bistevaš golut. |
| Lisäksi määritellään muut alueen hoitoon ja hallintoon liittyvät kustannukset, mikä tukee hoito- ja käyttösuunnitelman kytkemistä vuotuiseen toiminnan suunnitteluun. |
Dasa lassin meroštallojuvvojit guovllu dikšumii ja hálddahussii guoskevaš eará golut, ja dát dahká álkibun dikšun- ja geavahanplána laktima jahkásaš doaimma plánemii. |
| Hoito- ja käyttösuunnitelman toteutuksen kustannuksista vastaa lähinnä Metsähallitus. |
Dikšun- ja geavahanplána ollašuhttima goluin vástida vuosttažettiin Meahciráđđehus. |
| Mikäli suunnitelmaan kirjataan muita tahoja, kuten ELY-keskusta tai kuntaa koskevia sitoumuksia, myös niiden kustannukset esitetään lomakkeella. |
Jos plánii váldojuvvojit mielde eará áššit, dego ELY-guovddážii dahje gildii guoskevaš čatnaseamit, de maiddái daid golut ovdanbuktojuvvojit dán skovis. |
| Vuosi, jonka kustannustasoon arviot perustuvat 2014 |
Jahki, man gollodássái árvvoštallamat vuođđuduvvet 2014:s |
| Jatkuvaluonteiset |
Bissovaš golut € / |
| kulut € / vuosi Kertaluonteiset menot € Lisätietoja |
jahki Ovttaháváš golut € Lassedieđut |
| Kertaluonteisissa menoissa Roajojärven uuden huoltotuvan rakentaminen (70 t€) ja vanhan purku (10 t€). |
Ovttaháváš goluin Roajášjávrri ođđa fuolahusstobu huksen (70t€) ja boares stobu gaikkodeapmi (10t€). |
| Vanhojen rakennusten kattojen uusimiset (50 t€). |
Boares visttiid gáhtuid ođasmahttimat (50t€). |
| Utsjoen luontotuvan katon uusiminen (50 t€) |
Ohcejoga luonddustobu gáhtu ođasmahttin (50t€) |
| Rakennelmat 60 000 635 000 Kertaluonteisissa menoissa uudet liiterit (125 t€), uudet sääsuojalaavut (60 t€), pitkok |
Ráhkadusat 60 000 635 000 Ovttaháváš goluin ođđa muorravistit (125t€), ođđa dálkesuodjelávut (60t€), rovit ja |
| set ja portaat (300 t€), tulipaikat (150 t€) Reitit 10 000 10 000 Kertaluontoisissa menoissa reittimerkinnät. |
ráhpat (300t€), dolastallanbáikkit (150t€) Johtolagat 10 000 10 000 Ovttaháváš goluin johtolatmerkemat. |
| Opastuspalvelut ja opastusviestintä 15 000 - Kävijälaskenta, kävijä-, yritys- ym. tutkimukset 5 000 10 000 Kävijätutkimus toteutettu 2013. Virkistyskäyttö yhteensä 115 000 835 000 |
Oahpistanbálvalusat ja oahpistandieđiheapmi 15 000 - Galledeaddjilohkan, galledeaddji-, fitnodat- jed. dutkamušat 5 000 10 000 Galledeaddjidutkamuš ollašuhtton 2013. Lustageavaheapmi oktiibuot 115 000 835 000 |
| Ennallistaminen - - Lajistonhoito - - Muu luonnonhoito 1 000 - Kevonsuun kentän hoito |
Ovddešteapmi - - Šlájaiddikšun - - Eará luonddudikšun 1 000 - Geavonjálmmi gietti dikšun |
| Luonnonsuojelun seurannat 8 000 16 000 |
Luonddusuodjaleami čuovvumat 8 000 16 000 |
| Selkärangattomat eläimet: vastuulajit, direktiivilajit. |
Rikkeheamit: vástošlájat, direktiivašlájat. |
| Selkärankaiset: vastuueläinten seurannat, suurpetoseurannat ja muut lintuseurannat, kertaluontoisena vastuueläinten pesien etsintä. |
Riggeeallit: vástoealliid čuovvumat, stuorranávdečuovvumat ja eará loddečuovvumat, ovttaháváš gollun vástoealliid besiid ohcan. |
| Direktiivi- ja uhanalaisten putkilokasvilajien seurannat, kertaluonteisena pahtakelton siirtoistutus. |
Direktiiva- ja áitojuvvon bohccešaddošlájaid čuovvumat, ovttaháváš gollun báktesmiera sirdingilvin. |
| Luontotyyppitietojen (LUOTI-aineisto) tarkastaminen (ilmakuvatulkinta) ja täydentäminen maastossa. |
Luondotiipadieđuid (LUOTI-materiála) dárkkisteapmi (áibmogovvadulkon) ja dievasmahttin báikki alde. |
| Luonnonsuojelu yhteensä 9 000 16 000 |
Luonddusuodjaleapmi oktiibuot 9 000 16 000 |
| Arkeologiset kohteet 2 000 - Kulumisvaarassa olevien kohteiden kuntoa seurataan. |
Arkeologalaš čuozáhagat 2 - Čuvvojuvvo daid čuozáhagaid ortrnet, mat sáhttet leat gollamin. |
| Toimenpidesuunnitelma teh |
Doaibmabid |
| dään tarvittaessa. |
joplána dahkkojuvvo dárbbu mielde. |
| Muu kulttuuriperinnön hoito - - Kulttuuriperintö yhteensä 2 000 - |
Eará kulturárbbi dikšun - - Kulturárbi oktiibuot 2 000 - |
| Hallinto- ja muut kulut 20 000 - Mm. lupa-asiat. |
Hálddahus- ja eará golut 20 000 - Ee. lohpeáššit. |
| Kaikki yhteensä 146 000 851 000 Kaikki kustannukset yhteensä suunni |
Buot oktiibuot 146 000 851 000 Buot golut oktiibuot plánabaji áigge (15 |
| telmakaudella (15 vuotta) € 3 041 000 Lisätietoja Esitettyjä rakentamis- ja kunnossapitotoimenpiteitä tehdään resurssien puitteissa. |
jagi) € 3 041 000 Lassedieđut Ovdanbukton huksen- ja bajásdoallandoaimmat dahkkojuvvojit resurssaid olis. |
| Vastuuprosessi Alueiden hallinta |
Vástoproseassa Guovlluid stivren |
| Kansalaisten ja sidosryhmien kuuleminen suunnittelussa on Metsähallituksen ja ympäristöhallinnon toimintatapa. |
Riikkavuložiid ja čanasjoavkkuid gullan plánemis lea Meahciráđđehusa ja birashálddahusa doaibmavuohki. |
| Osallistamisen tavoitteena on: saada luonnonsuojeluun liittyville tavoitteille ja toiminnalle yleinen hyväksyntä, vähentää ristiriitoja Metsähallituksen ja eturyhmien välillä sekä eri eturyhmien kesken, saada mahdollisimman paljon tietoa, taitoa ja näkemyksiä ratkaisuille pohjaksi, saada yhteistyötahot sitoutumaan suunnitelman tavoitteisiin ja keskeisiin ratkaisuihin sekä luoda pysyvä yhteistyö alueen eri toimijoiden kesken. |
Oassálastinvejolašvuođa ulbmilin lea: oažžut luonddusuodjalanulbmiliidda ja -doaimmaide oppalaš dohkkeheami, geahpedit ruossalasvuođaid Meahciráđđehusa ja berošteaddjijoavkkuid sihke sierra berošteaddjijoavkkuid gaskkas, oažžut nu ollu go vejolaš dieđuid, máhtu ja oainnuid čovdosiidda vuođđun, oažžut ovttasbargooassebeliid čatnasit plána ulbmiliidda ja guovddáš čovdosiidda sihke láhčit bissovaš ovttasbarggu guovllu sierra doaibmiid gaskkas. |
| Kohdennettu osallistaminen Osallistetut tahot Nimetty edustaja Tapa Hallinto ja viranomaistahot yhteistyöryhmä Lapin ELY-keskus Ari Neuvonen yhteistyöryhmä Utsjoen kunta Antti Katekeetta yhteistyöryhmä Saamelaismuseo Siida Eija Ojanlatva yhteistyöryhmä, Akwé: Kon -ryhmä Paistunturin paliskunta Ari-Heikki Aikio yhteistyöryhmä Suomen riistakeskus, Lappi Veikko Porsanger yhteistyöryhmä, Akwé: Kon -ryhmä Saamelaiskäräjät Ilmari Tapiola Akwé: Kon -ryhmä Saamelaiskäräjät Mika Aikio Akwé: Kon -ryhmä Saamelaiskäräjät Merja Nillukka Akwé: Kon -ryhmä Saamelaiskäräjät Suvi Somby-Rasmus Järjestöt ja ryhmät yhteistyöryhmä Lapin luonnonsuojelupiiri Vesa Luhta yhteistyöryhmä Karigasniemen kyläyhdistys Arto Pohjanrinne yhteistyöryhmä Utsjokisuun kyläyhdistys ry Anne Forsell yhteistyöryhmä Paliskuntain yhdistys Marja Anttonen, Maaren Angeli yhteistyöryhmä Lapin tutkimuslaitos Kevo Ilkka Syvänperä yhteistyöryhmä Utsjoen saamelaisyhdistys, Sámi Siida rs. |
teaddji vuohki Hálddahus ja eiseváldeoassebealit ovttasbargojoavku Lappi ELY-guovddáš Ari Neuvonen ovttasbargojoavku Ohcejoga gielda Antti Katekeetta ovttasbargojoavku Sámemusea Siida Eija Ojanlatva ovttasbargojoavku, Akwé: Kon -joavku Báišduoddara bálggus Ari-Heikki Aikio ovttasbargojoavku Suoma fuođđoguovddáš, Lappi Veikko Porsanger ovttasbargojoavku, Akwé: Kon -joavku Sámediggi Ilmari Tapiola Akwé: Kon -joavku Sámediggi Mika Aikio Akwé: Kon -joavku Sámediggi Merja Nillukka Akwé: Kon -joavku Sámediggi Suvi Somby-Rasmus Organisašuvnnat ja joavkkut ovttasbargojoavku Lappi luonddusuodjalanbire Vesa Luhta ovttasbargojoavku Gáregasnjárgga gilisearvi / Karigasniemen kyläyhdistys Arto Pohjanrinne ovttasbargojoavku Utsjokisuun kyläyhdistys ry / Ohcejohnjálmmi gilisearvi rs Anne Forsell |
| Maria Sofia Aikio yhteistyöryhmä Utsjoen kalastusalue Uula Petteri Aikio yhteistyöryhmä Utsjoen riistanhoitoyhdistys Esa Vuomajoki yhteistyöryhmä Saamelaismatkailu- ja yrittäjät ry. Antti Sujala yhteistyöryhmä Tenonlaakson Yrittäjät ry Vuokko Mikkola Yritykset Maanomistajalla on oikeus kulkea omistamilleen maille olemassa olevien kulkuoikeuksien mukaisesti. |
Maria Sofia Aikio ovttasbargojoavku Ohcejoga guolástanguovlu Uula Petteri Aikio ovttasbargojoavku Ohcejoga fuođđodikšunovttastus Esa Vuomajoki ovttasbargojoavku Saamelaismatkailu- ja yrittäjät ry. Antti Sujala ovttasbargojoavku Tenonlaakson Yrittäjät ry Vuokko Mikkola Fitnodagat Eanaeaiggát oažžu johtit iežas eatnamiidda dálá johtinrivttiid mielde. |
| Maanomistajalla on oikeus luontaiselinkeinon harjoittamiseksi käyttää kammien rakentamiseen paikalta kaadettua koivua sekä ottaa polttopuuta leiriydyttäessä marjastuksen, sienestyksen, kalastuksen ja metsästyksen yhteydessä. |
Eanaeaiggát oažžu luondduealáhusaiguin bargan dihte geavahit gámmiid huksemii báikki alde njeidojuvvon sogiid sihke váldit boaldinmuora gohttedettiin murjema, guopparčoaggima, guolástusa ja meahccebivddu oktavuođas. |
| Maanomistajalla on oikeus käyttää aluetta saamelaiskulttuurin, mukaan lukien perinteiset saamelaiselinkeinot (esim. metsästys, kalastus ja keräily), harjoittamiseen. |
Eanaeaiggát oažžu geavahit guovllu bargan dihte sámekultuvrrain, masa gullet árbevirolaš sámeealáhusat (omd. meahccebivdu, guolástus ja luondduburiid čoaggin). |
| Rauhoitusmääräykset eivät myöskään rajoita maanomistajille kansainvälisten ihmisoikeussopimusten perusteella kuuluvia oikeuksia. |
Ráfáidahttinmearrádusat eai maiddái ráddje eanaeaiggádii riikkaidgaskasaš olmmošriektesoahpamušaid vuođul gullevaš rivttiid. |
| Edellä kuvattu sääntö ei kuitenkaan saa heikentää Kevon luonnonpuiston luontoarvoja eikä maisemakuvaa. |
Ovdalis čilgejuvvon njuolggadus ii goittotge oaččo čuohcit Geavu luonddumeahci luondduárvvuide iige duovddagovvii. |
| Porojen ja lampaiden laiduntaminen on sallittu. |
Bohccot ja sávzzat ožžot guohtut. |
| Rakentaminen vaatii maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen luvan. |
Huksema várás galgá leat eanageavahan- ja huksenlágas daddjojuvvon lohpi. |
| Maanomistajalla on oikeus rauhoitettavalla alueella sijaitsevien rakennusten korjaukseen ja ylläpitoon. |
Eanaeaiggát oažžu divodit ja bajásdoallat visttiid, mat leat ráfáidahttinvuloš guovllus. |
| Edellä olevista määräyksistä saadaan ympäristökeskuksen hyväksymän suunnitelman mukaan poiketa sikäli kuin se on luonnonsuojelualueen hoidon ja käytön kannalta perusteltua. |
Ovdalis máinnašuvvon mearrádusain oažžu birasguovddáža dohkkehan plána mielde spiehkastit, jos dan sáhttá ákkastallat luonddusuodjalanguovllu dikšuma ja geavaheami dáfus. |
| Rauhoitusmääräyksissä on joitakin eroja alueiden välillä ja tarkemmat aluekohtaiset määräykset on lueteltu rauhoituspäätöksissä. |
Ráfáidahttinmearrádusain leat muhtun earut guovlluid gaskkas ja dárkilet guvllolaš mearráduat leat logahallon ráfáidahttinmearrádusain. |
| Liite 3. Saamelaiskulttuuriin liittyviä määritelmiä |
Čuovus 3. Sámekultuvrra meroštallamat Sámekultuvrii guoskevaš meroštallamat |
| SAAMELAISKULTTUURI: Suomen perustuslaki takaa saamelaisille oikeuden ylläpitää ja kehittää omaa kulttuuriaan ja kieltään. |
SÁMEKULTUVRA: Suoma vuođđoláhka dáhkida sámiide vuoigatvuođa bajásdoallat ja ovddidit iežaset kultuvrra ja giela. |
| Saamelaiskulttuuriin luetaan kuuluvaksi saamen kieli, perinteiset saamelaiselinkeinot, joihin luetaan poronhoito, kalastus, metsästys, keräily ja saamen käsityö sekä henkinen ja aineellinen kulttuuri, johon luetaan taide, kertomusperinne, kirjallisuus, joiku, perinteinen tieto ja myytit. |
Sámekultuvrii lohkkojuvvojit sámegiella, árbevirolaš sámeealáhusat (boazodoallu, guolástus, meahccebivdu, luondduburiid čoaggin ja sámeduodji) sihke vuoiŋŋalaš ja ávnnaslaš kultuvra (dáidda, muitalanvierru, girjjálašvuohta, luohti, árbevirolaš diehtu ja myhtat). |
| Saamelaisessa käsitemaailmassa ihmistä, luontoa ja kieltä ei eroteta toisistaan. |
Sámi doabamáilmmis olmmoš, luondu ja giella eai sirrejuvvo nubbi nuppis. |
| Saamenkieli kuvastaa ympäröivän elollisen ja elottoman luonnon perusteellista ja täsmällistä tuntemusta sekä ihmisen ja luonnon välistä läheistä ja tarkoin eriteltyä vuorovaikutusta. |
Sámegielas boahtá ovdan olbmuid vuđolaš ja dárkilis dovdamuš birastahtti ealli ja jápma luonddus sihke olbmo ja luonddu gaskasaš lagas ja dárkilit guorahallon vuorrováikkuhus. |
| Luonnonympäristö, kulttuuriympäristö, sosiaalinen ympäristö ja kielellinen ympäristö muodostavat kokonaisuuden, ympäristökäsitteen, ja ne ovat riippuvaisia toisistaan. |
Luonddubiras, kulturbiras, sosiálalaš biras ja gielalaš biras hábmejit ollisvuođa, birasdoahpaga, ja dat leat nubbi nuppis sorjavaččat. |
| Saamelaisten elämäntapa on sopeutunut luonnonympäristön antamiin mahdollisuuksiin ja rajoituksiin vuosituhansien ajan. |
Sámiid eallinvuohki lea vuogáiduvvan luonddubirrasa fállan vejolašvuođaide ja ráddjehusaide don doložis. |
| PERINTEINEN TIETO: Ympäristöministeriön asettama kansallinen artikla 8(j) -työryhmä on määrittänyt saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvän perinteisen tiedon seuraavasti: Saamelainen luonnon monimuotoisuuteen liittyvä perinteinen tieto ilmenee saamelaisessa luonnonkäytössä ja perinteisten saamelaiselinkeinojen harjoittamisessa eli poronhoidossa, kalastuksessa, metsästyksessä, keräilyssä ja käsityössä sekä luontosuhteessa. |
ÁRBEVIROLAŠ DIEHTU: Birasministeriija lea ásahan riikkadási artihkal 8(j)-bargojoavkku, mii lea meroštallan sámiid luonddu máŋggahápmásašvuhtii guoskevaš árbevirolaš dieđu čuovvovaččat: Sámiid luonddu máŋggahápmásašvuhtii guoskevaš árbevirolaš diehtu boahtá ovdan sámiid luonddugeavaheamis ja árbevirolaš sámeealáhusain (boazodoallu, guolástus, meahccebivdu, luondduburiid čoaggin ja sámeduodji) sihke luondogaskavuođas. |
| Tieto välittyy saamen kielen luontoon, maastoon, säähän, poronhoitoon, käsitöihin, pyyntiin ja kalastukseen liittyvässä terminologiassa sekä saamenkielisissä paikannimissä. |
Diehtu sirdašuvvá lundui, meahccái, dálkái, boazodollui, giehtadujiide, meahccebivdui ja guolástussii guoskevaš terminologiija ja sámegielat báikenamaid bokte buolvvas nubbái. |
| Perinteistä tietoa siirretään tietoisen opettamisen, vanhemmilta sukupolvilta saadun mallin, joikujen ja suullisen kertomaperinteen kautta sekä poronhoito-, kalastus-, keräily-, käsityö- ja metsästyskäytänteissä. |
Árbevirolaš diehtu sirdojuvvo oahpaheami, ovddit buolvvain ožžojuvvon málle, luđiid ja njálmmálaš muitalanvieru bokte sihke boazodoallo-, guolástan-, čoaggin-, duodje- ja meahccebivdovirolašvuođain. |
| TAPAOIKEUS: Ympäristöministeriön asettama artikla 8(j) -työryhmä on määrittänyt tapaoikeuden seuraavasti: Saamelainen luonnon monimuotoisuuteen liittyvä tapaoikeus ohjaa perinteistä maankäyttöä, yhteisön sisäisiä suhteita liittyen maankäyttöön, luo periaatteet nautinta-alueille ja ohjaa luonnonresurssien hyödyntämistä kestävällä tavalla saamelaisen oikeuskäsityksen mukaisesti. |
VUOHKERIEKTI: Birasministeriija ásahan artihkal 8(j)-bargojoavku lea meroštallan vuohkerievtti čuovvovaččat: Sámiid luonddu máŋggahápmásašvuhtii guoskevaš vuohkeriekti stivre árbevirolaš eanageavaheami, servoša siskkáldas gaskavuođaid eanageavaheami ektui, láhčá prinsihpaid návddašanguovlluide ja stivre luondduresurssaid ávkinatnima bistevaččat sámi riekteáddejumi mielde. |
| Artikla 8(j) -työryhmän määrittämä saamelaisten tavanomainen luonnonkäyttö: Saamelaisten perinteinen luonnonkäyttö perustuu saamelaiseen arvomaailmaan, sosiaaliseen järjestelmään ja tapaoikeuteen. |
Artihkal 8(j)-bargojoavkku meroštallan sámiid virolaš luonddugeavaheapmi: Sámiid árbevirolaš luonddugeavaheapmi vuođđuduvvá sámi árvomáilbmái, sosiálalaš vuogádahkii ja vuohkeriektái. |
| Luonnonkäyttö on erilaista eri saamelaiselinkeinoissa. |
Sierra sámeealáhusain lea sierralágan luonddugeavaheapmi. |
| Luonnonkäyttö riippuu myös maantieteellisistä ja luonnon olosuhteista. |
Luonddugeavaheapmái leat váikkuheamen maiddái eatnandieđalaš ja lundui guoskevaš dilálašvuođat. |
| Saamelainen poronhoito perustuu laidunkiertojärjestelmään, joka pohjautuu porojen biologiaan, perinteiseen tietoon ja poronhoitajien kulttuurisiin tapoihin. |
Sámi boazodoalu vuođđun lea guohtoneatnamiid molssodeapmi, mii vuođđuduvvá bohccuid biologiijai, árbevirolaš dihtui ja boazodoalliid kultuvrralaš vieruide. |
| Saamenpuku on saamelaiskulttuurin näkyvämpiä ulkoisia tunnusmerkkejä. |
Sámegákti lea sámekultuvrra okta oinnoleamos dovddaldagain. |
| Saamenpuvun malli ja kuviointi kertovat henkilön kotiseudun. |
Sámegávtti málle ja hearvvat muitalit dan, guđe guovllus olmmoš lea eret. |
| Joiku on perinteistä saamelaista musiikkia. |
Luohti lea árbevirolaš sámemusihkka. |
| Yleisimmin joiku kertoo tietystä henkilöstä. |
Dábálepmosit juigojuvvo dihto olmmoš. |
| Joiussa voidaan kertoa myös esim. porosta tai poronhoidosta tai ilmentää pelkkää tunnetilaa. |
Juoigat sáhttá maiddái omd. bohcco dahje boazodoalu dahje dušše iežas dovdduid. |
| Joiussa varsinaisia sanoja on yleensä vähän ja täytesanoja paljon. |
Luođis leat uhccán ieš sánit muhto valjis deavddasánit. |
| Usein joiuissa vilahtaa eri paikannimiä; |
Dávjá luđiin gullostit sierra báikenamat; |
| mainitaan esim. yksittäisiä tuntureita tai jokia. |
dadjalastojuvvojit omd. ovttaskas duoddarat dahje jogat. |
| Sillä tavalla joiut ankkuroituvat tietylle alueelle sekä kertovat saamelaisten vahvasta luontosuhteesta. |
Ná luođit čatnasit dihto guvlui ja muitalit sámiid nana luondogaskavuođas. |
| Liite 4. Kevon hoito- ja käyttösuunnitelman suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaan |
Čuovus 4. Geavu dikšun- ja geavahanplána gaskavuohta riikkadási guovlluidgeavahanulbmiliidda ja eanagoddelávvii |
| Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteet jakautuvat yleistavoitteisiin, jotka ovat periaatteellisia linjauksia, ja erityistavoitteisiin, jotka sisältävät alueiden käytön suunnittelua koskevia velvoitteita. |
Riikkadási guovlluidgeavahanulbmilat juohkásit oktasašulbmiliidda, mat leat prinsihpalaš linnjemat ja sierraulbmiliidda, main leat guovlluid geavaheami plánemii guoskevaš geatnegahttimat. |
| Metsähallituksen Luontopalveluiden, valtion viranomaisena, tulee toiminnassaan etsiä tapoja toteuttaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. |
Meahciráđđehusa luonddubálvalusat stáhta eiseváldin galgá doaimmastis ohcat vugiid ollašuhttit riikkadási guovlluidgeavahanulbmiliid. |
| Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet |
Riikkadási guovlluidgeavahanulbmilat |
| Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat YleistavoitteetErityistavoitteet Toteutuminen suunnitelmassa |
Kultur- ja luondduárbi, lustageavaheapmi ja luondduriggodagat OktasašulbmilatSierraulbmilat Ulbmiliid ollašuvvan plánas |
| Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. |
Guovlluidgeavaheami vuođul ovddiduvvo ealli ja jápma luonddu dáfus mávssolaš ja rašes guovlluid máŋggahápmásašvuođa seailun. |
| Hoito- ja käyttösuunnitelmalla turvataan uhanalais Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. |
Dikšun- ja geavahanplána vuođul dorvvastuvvo ái Guovlluidgeavaheami vuođul ovddiduvvojit luonddu lustageavaheapmi sihke luonddu ja kulturturisma nu, ahte buoriduvvojit lotnolasgeavahanvejolašvuođat. |
| Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisemaalueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueena sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta. |
Suodjalanguovlofierpmádaga ja mávssolaš duovddaguovlluid ekologalaččat bistevaš ávkinatnin ovddiduvvo lustageavaheamis, turismma doarjjaguovlun sihke daid lahkosiid turismma ovddideamis nu, ahte dat ii čuoze suodjalanulbmiliidda. |
| ” Alueidenkäytöllä edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä. |
” Guovlluidgeavahemiin barget čáziid buorredili ja dan seailuma ovdii. |
| Suunnitelman päämääräksi on asetettu vesistöjen säilyminen luonnontilaisina. |
Plána mihttomearrin lea biddjojuvvon čázádagaid seailun luonddudilis. |
| Kevo on VPD:n suojelu Alueidenkäytössä varmistetaan, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. |
Geavvu lea VPD:a suodjalan Guovlluidgeavaheamis sihkkarasto tojuvvon ealli- ja šaddošlájaid gávdnon Geavu Natura 2000 -guovllus. |
| Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueiden käytön suunnittelun lähtökohtana. |
guovloregistara čuozáhat.” juvvo riikkadásis mearkkašahtti kulturbirrasiid ja luondduárbbi árvvuid seailun. |
| ” Hoito- ja käyttösuunnitelman kulttuuriperinnön nykyten eläin- ja kasvilajien esiintyminen Kevon Natura 2000 -alueella. |
Eiseválddiid riikkadási inventeremat váldojuvvojit vuhtii guovlluid geavaheami plánema vuođđun. |
| ”tilan kuvauksessa on huomioitu kaikki valtakunnallisissa ja maakunnallisissa kulttuuriperintöinventoinneissa luetteloidut kohteet, jotka sijaitsevat suunnittelualueella. |
” Dikšun- ja geavahanplána kulturárbbi dálá dili govvideamis leat váldojuvvon vuhtii buot riikka- ja eanagottidási kulturárbeinventeremiin logahallon čuozáhagat, mat leat plánenguovllus. |
| Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Alueidenkäytöllä edistetään Lapin tunturialueiden säilymistä luonto- ja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävinä aluekokonaisuuksina. |
Luonddu- ja kulturbirasin erenoamáš guovloollisvuođat Guovlluidgeavahemiin bisuhuvvojit Lappi duottarguovllut luonddu- ja kulturárvvuid dáfus erenoamáš mávssolaš guovloollisvuohtan. |
| Samalla varmistetaan, että asumisen ja elinkeinotoiminnan harjoittamisen edellytykset säilyvät. |
Seammás sihkkarastojuvvo ahte ássama ja ealáhusdoaimma vejolašvuođat seilot. |
| Alueiden erityispiirteet tunnistetaan ja alueidenkäyttö sovitetaan mahdollisimman tasapainoisesti yhteen poikkeuksellisten luonnonolojen, luonnon kestokyvyn ja kulttuuri- arvojen turvaamiseksi. |
Guovlluid mihtilmasvuođat identifiserejuvvojit ja guovlluidgeavaheapmi oktiiheivehuvvo nu vuohkkasit go vejolaš eahpedábálaš luonddudilálašvuođaid, luonddu gierdannávccaid ja kulturárvvuid dorvvastan dihte. |
| Suunnittelualueen erityispiirteet on tunnistettu ja turvattu sekä luonnon- että kulttuuriarvojen säilyminen. |
Plánenguovllu mihtilmasvuođat leat identifiserejuvvon ja lea dorvvastuvvon sihke luonddu- ja kulturárvvuid seailun. |
| Saamelaisten kotiseutualueen alueidenkäytössä otetaan huomioon saamelaisille alkuperäiskansana kuuluva oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kulttuuriaan saamelaisten perinteisten elinkeinojen kehittämisedellytysten turvaamiseksi. |
Sámiid ruovttuguovllu guovlluidgeavaheamis váldojuvvo vuhtii sámiide álgoálbmogin gullevaš riekti bajásdoallat ja ovddidit iežaset kultuvrra sámiid árbevirolaš ealáhusaid ovddidanvejolašvuođaid dorvvastan dihte. |
| Poronhoitoalueella turvataan poronhoidon alueidenkäytölliset edellytykset. |
Boazodoalloguovllus dorvvastuvvojit boazodoalu guovlluidgeavahanvejolašvuođat. |
| Metsähallituksesta annetun lain 4 § edellyttää, että Metsähallituksen hallinnassa olevien luonnonvarojen hoito, käyttö ja suojelu sovitetaan yhteen saamelaisten kotiseutualueella siten, että saamelaiskulttuurin harjoittamisen edellytykset turvataan, sekä siten, että poronhoitolaissa säädetyt velvoitteet täytetään. |
Meahciráđđehuslága 4 §:a mielde Meahciráđđehusa hálddašan luondduriggodagaid dikšun, geavaheapmi ja suodjaleapmi galget oktiiheivehuvvot sámiid ruovttuguovllus nu, ahte sámekultuvrrain sáhttá dás duohkoge bargat ja boazodoallolágas mearriduvvon geatnegahttimat váldojuvvojit vuhtii. |
| Suunnitelman saamelaiskulttuurille aiheutuvia vaikutuksia on koko suunnitteluprosessin ajan käsitelty Akwé: Kon -ryhmässä, joka on arvioinut myös lopullisen suunnitelman vaikutukset sekä saamelaiskulttuurille että saamelaiselinkeinoille (ml. poronhoito). |
Plána váikkuhusat sámekultuvrii leat oppa plánenproseassa áigge gieđahallon Akwé: Kon - joavkkus, mii lea árvvoštallan maiddái loahpalaš plána váikkuhusaid sámekultuvrii ja sámeealáhusaide (ee. boazodoallu). |
| Maakuntakaava Merkintä Maankäyttöluokka ja siihen liittyvä määräys / Aluekuvaus ja kehittämisperiaate Toteutuminen hoito- ja käyttösuunnitelmassa sa |
Eanagoddelávva MerkejupmiEanageavahanluohkká ja dasa guoskevaš mearrádus / Guovlogovvideapmi ja ovddidanprinsihppa Ollašuvvan dikšun- ja geavahanplánas |
| Saamelaisten kotiseutualue Viranomaisten on varattava saamelaiskäräjille tilaisuus tulla kuulluksi ja neuvotella kaikista laajakantoisista ja merkittävistä toimenpiteistä, jotka voivat välittömästi ja erityisellä tavalla vaikuttaa saamelaisten asemaan alkuperäiskansana ja jotka koskevat saamelaisten kotiseutualueella yhdyskuntasuunnittelua, valtionmaan, suojelualueiden ja erämaa-alueiden hoitoa, käyttöä, vuokrausta ja luovutusta, kaivoskivennäisten valtausta ja kaivospiirin perustamista tarkoittavia lupahakemuksia taikka muuta vastaavaa saamelaisten kieleen, kulttuuriin tai heidän asemaansa alkuperäiskansana vaikuttavaa alueiden käyttöön liittyvää asiaa. |
Sámiid ruovttuguovlu Eiseválddit galget gullat Sámedikki oainnu ja ráđđádallat Sámedikkiin buot guhkásváikkuheaddji ja mearkkašahtti doaibmabijuin, mat sáhttet njuolgga ja muđui váikkuhit sámiid sajádahkii álgoálbmogin ja mat gusket sámiid ruovttuguovllus báikkálašservodatplánemii, stáhtaeatnama, suodjalanguovlluid ja meahcceguovlluid dikšumii, geavaheapmái, láigoheapmái ja luohpadeapmái, ruvkerokkanasaid váldimii ja ruvkebire vuođđudeami oaivvildeaddji lohpeohcamušaide dahje sámiid gillii, kultuvrii dahje sin álgoálbmotsajádahkii váikkuheaddji guovlluid geavaheapmái guoskevaš eará sullasaš áššái. |
| (Määräys perustuu lakiin saamelaiskäräjistä 974/1995, 9 §) |
(Mearrádus vuođđuduvvá sámediggeláhkii 974/1995, 9 §) |
| Metsähallituksen hallinnassa olevien luonnonvarojen hoito, käyttö ja suojelu on sovitettava yhteen Saamelaiskäräjistä annetussa laissa tarkoitetulla saamelaisten kotiseutualueella siten, että saamelaisten kulttuurin harjoittamisen edellytykset turvataan, sekä poronhoitolaissa tarkoitetulla poronhoitoalueella siten, että poronhoitolaissa säädetyt velvoitteet täytetään. (Laki Metsähallituksesta 1378/2004), 4.2 §) |
Meahciráđđehusa hálddašan luondduriggodagaid dikšuma, geavaheami ja suodjaleami galgá oktiiheivehit sámediggelágas oaivvilduvvon sámiid ruovttuguovllus nu, ahte sámiide dorvvastuvvojit vejolašvuođat bargat iežaset kultuvrrain sihke boazodoallolágas oaivvilduvvon boazodoalloguovllus nu, ahte boazodoallolágas mearriduvvon geatnegahttimat váldojuvvojit vuhtii (meahciráđđehusláhka 1378/2004), 4.2 §). |
| Porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain mukaisissa toimenpiteissä on kiinnitettävä erityistä huomiota saamelaisten mahdollisuuksiin ylläpitää ja kehittää kulttuurimuotoonsa kuuluvia elinkeinoja saamelaisten kotiseutualueella (Porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslaki 45/2000, 1.2 §) |
Boazodoalu ja luondduealáhusaid ruhtadanlágas daddjojuvvon doaibmabijuin galgá giddet erenoamáš fuopmášumi sámiid vejolašvuođaide bajásdoallat ja ovddidit iežaset kulturhápmái gullevaš ealáhusaid sámiid ruovttuguovllus. (Boazodoalu ja luondduealáhusaid ruhtadanláhka 45/2000, 1.2 §) |
| Suositus: Saamelaisten kotiseutualueella metsätalouden tulisi käyttää luontaista uudistamista sille soveltuvilla kohteilla ja välttää maanpinnan voimakasta käsittelyä. |
Ávžžuhus: Sámiid ruovttuguovllus vuovdedoallu galggašii geavahit lunddolaš ođasmahttinvugiid dasa heivvolaš čuozáhagain ja garvit eanagierraga garra gieđahallama. |
| Saamelaiskäräjien nimeämä Akwé: Kon -työryhmä on valmistellut koko hoito- ja käyttösuunnitelman laadinnan ajan Akwé: Kon -ohjeiden mukaisia toimenpiteitä sekä osallistunut suunnittelutyöhön ja suunnitelman kulttuuristen, sosiaalisten ja ympäristöllisten vaikutusten arviointiin koko projektin ajan. |
Sámedikki nammadan Akwé: Kon -bargojoavku lea válmmaštallan oppa dikšun- ja geavahanplána dahkama áigge Akwé: Kon -rávvagiin daddjojuvvon doaibmabijuid ja oassálastán plánenbargui ja plána kultuvrralaš, sosiálalaš ja birrasii guoskevaš váikkuhusaid árvvoštallamii oppa prošeavtta áigge. |
| Ryhmä arvioi suunnitelman vaikutukset saamelaiskulttuuriin sekä on mukana suunnitelman vaikutusten seurannassa. |
Joavku árvvoštalai plána váikkuhusaid sámekultuvrii sihke lea mielde plána váikkuhusaid čuovvumis. |
| Ryhmän kokoonpano ja tapaamiset on listattu lomakkeella 20 (Osallistaminen). |
Joavkku čoakkádus ja deaivvadeamit leat listejuvvon skovis 20 (Oassálastin). |
| Yhteenveto suunnitelmaan prosessin aikana esitetyistä kommenteista on liitteessä 6A (Kommentit). |
Čoahkkáigeassu plána proseassa áigge ovdanbukton kommeanttain lea čuvvosis 6A (Kommenttat). |
| Lausuntoyhteenveto on liitteessä 6B. |
Cealkámušaid čoahkkáigeassu lea čuvvosis 6B. |
| Erityisesti poronhoitoa varten tarkoitettu alue Rajan pohjoispuoleisella alueella olevaa valtion maata ei saa käyttää sillä tavoin, että siitä aiheutuu huomattavaa haittaa poronhoidolle. |
Erenoamážit boazodoalu várás oaivvilduvvon guovlu Ráji davábeale stáhtaeatnama ii oaččo geavahit nu, ahte dat čuohcá sakka boazodollui. |
| Valtion maan luovuttaminen tai vuokraaminen saa tapahtua vain sillä ehdolla, että maanomistajalla tai vuokramiehellä ei ole oikeutta saada korvausta porojen aiheuttamasta vahingosta. |
Stáhtaeatnama sáhttá luohpadit dahje láigohit dušše dainna eavttuin ahte eanaeaiggádis dahje eanaláigolaččas ii leat vuoigatvuohta oažžut buhtadusa bohccuid dagahan vahágis (boazodoalloláhka 2.2 §). |
| (Poronhoitolain 2.2 §:n mukaan) Akwé: Kon -ryhmään on kuulunut Paistunturin paliskunnan poroisäntä. |
Akwé: Kon -jovkui lea gullan Báišduoddara bálgosa boazoisit. |
| Ryhmän kokoonpano on lomakkeella 20 (Osallistaminen). |
Joavkku čoakkádus lea skovis 20 (Oassálastin) |
| SL 4274 Suojelualueen merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja tai suojeltavaksi tarkoitettuja alueita. |
SL 4274 Suodjalanguovllu merkejumiin čájehuvvojit luonddusuodjalanlága vuođul suodjaluvvon dahje suodjalit oaivvilduvvon guovllut. |
| Kevon luonnonpuisto Varausperuste: Laki 634/1956 ja 674/1981, Natura VNp. 20.8. |
Geavu luonddumeahcci Várrenágga: Láhka 634/1956 ja 674/1981, Natura VNp. |
| 1998 ja 8.5. 2002, valtakunnalli Kehitetään ohjattua retkeilyä. |
20.8.1998 ja 8.5.2002, riikkadásis mávssolaš duovddaguovlu VNp. |
| sesti arvokas maisema-alue VNp. 5.1. 1995 Kehittämisperiaate: |
5.1.1995 Ovddidanprinsihppa: Ovddiduvvo stivrejuvvon vánddardeapmi. |
| *Suunnitelman yksi päämääristä (nro 6) on ”Metsähallituksen ylläpitämä virkistyskäyttäjiä palveleva reittien ja rakenteiden kokonaisuus säilyy vetovoimaisena ja turvallisena sekä luonnonmaisemien turvaaminen”. |
*Plána okta mihttomeriin (nr 6) lea ahte "Meahciráđđehusa bajásdoallan, lustageavaheaddjiid várás oaivvilduvvon johtolagaid ja ráhkadusaid ollisvuohta seailu geasuheaddjin ja dorvvolažžan sihke luondduduovdagiid dorvvasteapmi". |
| Toimenpiteitä on esitetty lomakkeella 15 (Luonnon virkistyskäyttö: retkeilyn ja luontomatkailun toimenpiteet). |
Doaibmabijut leat ovdanbukton skovis 15 (Luonddu lustageavaheapmi: vánddardeami ja luondduturismma doaibmabijut). |
| Suunnitelman vaikutuksia on arvioitu lomakkeella 12 (Uhkatekijöiden torjuminen, vaikutusten arviointi ja seuranta). |
Plána váikkuhusat leat árvvoštallon skovis 12 (Áitagiid dusten, váikkuhusaid árvvoštallan ja čuovvun). |
| ma 5921 Utsjoen laakso Varausperuste: Valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö, valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. Kehittämisperiaate: Kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaat piirteet säilytetään. |
ma 5921 Ohcejohleahki Várrenágga: Riikkadásis mearkkašahtti kulturhistorjjálaš biras, riikkadásis mávssolaš duovd Kulturhistorjjálaččat ja duovddalaččat mávssolaš sárgosat bisuhuvvojit. |
| Uudisrakennukset sovitetaan perinteiseen ympäristöön ja maisemaan. |
Ođđavisttit heivehuvvojit árbevirolaš birrasii ja duovdagii. |
| Kentät, niityt ja pellot säilytetään avoimina. |
Giettit, niittut ja bealddut dollodaguovlu Ovddidanprinsihppa:juvvojit rabasin. |
| Saamelaiskulttuuria korostetaan. |
Sámekultuvra deattuhuvvo. |
| Suunnitelmassa ei esitetä toimenpiteitä, joilla kulttuurihistoriallisesti arvokasta ympäristöä tai valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta muutettaisiin. |
Plánas eai ovdanbukto doaibmabijut, maiguin kulturhistorjjálaččat mávssolaš birrasat dahje riikkadásis mávssolaš duovddaguovllut rievdaduvvošedje. |
| Uudisrakentaminen on hyvin pienimuotoista (ks. lomake 17), ja siinä huomioidaan maakuntakaavan kehittämisperiaate. |
Ođđahuksen lea hui uhccán (gč. skovvi 17), ja das váldojuvvo vuhtii eanagoddeláva ovddidanprinsihppa. |
| Yksi suunnitelman päämääristä (nro 9) on ”Saamelaiskulttuurin turvaaminen”. |
Okta plána mihttomeriin (nr 9) lea "Sámekultuvrra dorvvasteapmi". |
| Toimintatapoja ja toimenpiteitä on esitetty suunnitelman lomakkeilla 1 (Suunnittelualueen kuvaus ja suunnittelutilanne), 13 (Vyöhykejako) ja 17 (Muun luonnonvarojen ja alueiden käytön toimenpiteet). |
Doaibmavuogit ja doaibmabijut leat ovdanbukton plána skoviin 1 (Plánenguovllu govvideapmi ja plánendilli), 13 (Avádatjuohku) ja 17 (Luondduriggodagaid ja guovllud geavaheami eará doaibmabijut). |
| Suunnitelman vaikutuksia on arvioitu lomakkeella 12 (Uhkatekijöiden torjuminen, vaikutusten arviointi ja seuranta). |
Plána váikkuhusat leat árvvoštallon skovis 12 (Áitagiid dusten, váikkuhusaid árvvoštallan ja čuovvun). |
| Ks. yllä* päämäärä nro 6 liittyy myös tähän tavoitteeseen. |
Gč. bajáb. * mihttomearri nr 6 guoská maiddái dán ulbmilii. |
| Ulkoilureitti Kevon reitti |
Olgodaddanjohtolat Geavu johtolat |
| Ks. yllä* päämäärä nro 6 liittyy myös tähän tavoitteeseen. |
Gč. bajáb. * mihttomearri nr 6 guoská maiddái dán ulbmilii. |
| Ulkoilureitin yhteystarve Kuivi–Utsjoki ja Karigasniemi–Luomusjärvi Molemmat reitit lähtevät Kevon reitistä. |
Olgodaddanjohtolaga oktavuođadárbu Guivi-Ohcejohka ja Gáregasnjárga-Luopmošjávri, main guktot johtolagat vulget Geavu johtolagas |
| Asia on ratkaistu ympäristöministeriön vahvistamassa Paistunturin erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelmassa. |
Ášši lea čovdojuvvon Báišduoddara meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplánas, man Birasmininisteriija lea dohkkehan. |
| HKS:ssa ulkoilureitin yhteystarve Karigasniemi–Luomusjärvi sijoittuu virkistysvyöhykkeelle, missä voidaan toteuttaa merkittyjä polkuja. |
DGP:s olgodaddanjohtolaga oktavuođadárbu Gáregasnjárgga ja Luopmošjávrri gaskkas deaivá leat lustageavahanavádagas, gos sáhttá ollašuhttit merkejuvvon bálgáid. |
| Yhteystarve Kuivi–Utsjoki sijaitsee syrjävyöhykkeellä, missä ei voi toteuttaa merkittyjä polkuja. |
Oktavuođadárbu GuiviOhcejohka lea boaittobealeavádagas, gos ii sáhte ollašuhttit merkejuvvon bálgáid. |
| Mutta HKS:ssa on kirjaus ”Pohjois-Lapin maakuntakaavaan on kirjattu ulkoilureitin yhteystarve Utsjoelta Kevon reitille. |
Muhto DGP:s gávdno merkejupmi ”Davvi-Lappi eanagoddelávvii lea merkejuvvon olgodaddanjohtolaga oktavuođadárbu Ohcejogas Geavu johtolahkii. |
| Mikäli reitti tulevaisuudessa rakennetaan, se voidaan linjata erämaa-alueen ulkopuolelle”. |
Jos johtolat boahtteáiggis ráhkaduvvo, de dan sáhttá linnjet meahcceguovllu olggobeallai”. |
| Suunnitelman yksi päämääristä (nro 7) on tutkimuksen edellytysten turvaaminen. |
Plána okta mihttomeriin (nr 7) lea dorvvastit dutkanvejolašvuođaid. |
| Tutkimuksen edellytykset tulee turvata siten, että luonnonsuojeluarvot säilyvät. |
Dutkanvejolašvuođaid galgá dorvvastit nu, ahte luonddusuodjalanárvvut seilot. |
| Toimenpiteet on kirjattu suunnitelmaan lomakkeelle 18 (Hallinto) ja niiden vaikutuksia on arvioitu lomakkeella 12 (Uhkatekijöiden torjuminen, vaikutusten arviointi ja seuranta). |
Doaibmabijut leat merkejuvvon plánii skovvái 18 (Hálddahus) ja daid váikkuhusat leat árvvoštallon skovis 12 (Áitagiid dusten, váikkuhusaid árvvoštallan ja čuovvun). |
| Koko maakuntakaava-aluetta koskevat määräykset (soveltuvin osin)Toteutuminen hoito- ja käyttösuunnitelmassa Määräykset Malminetsintä ja siihen liittyvät toimenpiteet alueella on turvattava. |
Oppa eanagoddelávvaguvlui guoskevaš mearráhusat (heivvolaš osiin)Mearrádusaid ollašuvvan dikšun- ja geavahanplánas. Mearrádusat Málbmaohcan ja dasa guoskevaš doaibmabijut guovllus galget dorvvastuvvot. |
| (Luonnonsuojelulain 15 §:n mukaan kansallispuistossa ja luonnonpuistossa voidaan sen perustamistarkoitusta vaarantamatta alueen hallinnosta vastaavan viranomaisen tai laitoksen luvalla tehdä geologisia tutkimuksia ja etsiä malmeja. |
(Luonddusuodjalanlága 15 §:a mielde álbmotmeahcis ja luonddumeahcis sáhttá, almmá ahte dat čuohcá daid vuođđudanulbmilii, guovllu hálddahusas vástideaddji eiseválddi dahje lágádusa lobiin dahkat geologalaš dutkamiid ja ohcat málmmaid. |
| ) Hoito- ja käyttösuunnitelmalla ei voi ohjata malminetsintää. |
) Dikšun- ja geavahanplána vuođul ii sáhte stivret málb Boazodoalu ja eará luondduealáhusaid guovlluidgeavaheapmái guoskevaš doaibma- ja ovddidan maohcama. |
| Malminetsintään on oltava kaivosviranomaisen lupa (malminetsintälupa), jos malminetsintää ei voida toteuttaa Kaivoslain 7 §:n mukaan etsintätyönä tai kiinteistön omistaja ei ole antanut siihen suostumustaan. |
Málbmaohcama várás galgá leat ruvkeeiseválddi lohpi (málbmaohcanlohpi), jos málbmaohcama ii sáhte ollašuhttit Ruvkelága 7 §:a mielde ohcanbargun dahje giddodaga eaiggát ii leat guorrasan dasa. |
| Metsähallituksen tämänhetkinen linja on, ettei se myönnä maanomistajan suostumuksia suojelualueille, suojeluohjelma-alueille eikä saamelaisten kotiseutualueelle. |
Meahciráđđehusa dálá doaibmalinnjá lea dat, ahte dat ii mieđit eanaeaiggátguorrasemiid suodjalanguovlluide, suodjalanprográmmaguovlluide iige sámiid ruovttuguvlui. |
| Edellä mainituista linjauksista on sovittu myös Paliskuntain yhdistyksen ja Metsähallituksen välisessä sopimuksessa valtion maiden käytön periaatteista poronhoitoalueella. |
Ovdalis máinnašuvvon linnjemiid birra lea sohppojuvvon maiddái Bálgosiid ovttastusa ja Meahciráđđehusa gaskasaš soahpamušas stáhtaeatnamiid geavaheami prinsihpain boazodoalloguovllus. |
| Poronhoidon ja muiden luontaiselinkeinojen alueidenkäytölliset toiminta- ja kehittämisedellytykset on turvattava. |
vejolašvuođat galget dorvvastuvvot. |
| Metsätaloutta, turvetuotantoa, matkailutoimintoja ja loma-asutusta suunniteltaessa on otettava huomioon poronhoidolle tärkeät alueet. |
Vuovdedoalu, lavdnjebuvttadeami, turismadoaimma ja luopmoássanbáikkiid plánedettiin galget váldojuvvot vuhtii boazodollui dehálaš guovllut. |
| Suunniteltaessa valtion maita koskevia, poronhoidon harjoittamiseen olennaisesti vaikuttavia toimenpiteitä on neuvoteltava asianomaisen paliskunnan edustajien kanssa. |
Go plánejuvvojit stáhtaeatnamiidda guoskevaš, boazodoaluin bargama várás sakka váikkuheaddji doaibmabijut, de galgá ráđđádallat áššáigullevaš bálgosa ovddasteaddjiiguin. |
| Akwé: Kon -ryhmä ja yhteistyöryhmä kokoontuivat koko hoito- ja käyttösuunnitelman suunnitteluprosessin ajan (lomake 20 Osallistaminen). |
Akwé: Kon -joavku ja ovttasbargojoavku deaivvadeigga oppa dikšun- ja geavahanplána plánenproseassa áigge (skovvi 20 Oassálastin). |
| Lisäksi Akwé: Kon -ryhmä arvioi suunnitelman vaikutukset saamelaiskulttuurille. |
Dasa lassin Akwé: Kon -joavku árvvoštalai plána váikkuhusaid sámekultuvrii. |
| Ryhmän kokoonpano ja tapaamiset ovat lomakkeella 20 (Osallistaminen). |
Joavkku čoakkádus ja deaivvadeamit lea skovis 20 (Oassálastin). |
| Yhteenvedot suunnitelmaan esitetyistä kommenteista ovat liitteessä 6A (Kommentit). |
Čoahkkáigeasut plánii árvaluvvon komeanttain leat čuvvosis 6A (Kommeanttat). |
| Lausunnot ovat koosteessa 6B. |
Cealkámušat leat čoahkkáigeasus 6B. |
| Maastoliikenteen ohjaus ja lupakäytännöt vaikuttavat osaltaan saamelaiskulttuurin säilymiseen. |
Meahccejohtalusa stivren ja lohpevirolašvuođat váikkuhit bealisteaset sámekultuvrra seailumii. |
| Ohjeellisia talviaikaisia moottorikelkkakuria on vähennetty ja alueen rajoitusvyöhykkeet on säilytetty. |
Rávanjuolggadusaiguin mearriduvvon dálvviáiggi mohtorgielkávuojáhagat leat geahpeduvvon ja guovllu ráddjenavádagat leat bisuhuvvon. |
| Nämä toimet osaltaan rauhoittavat aluetta niin, että se säilyy sopivana mm. poronhoitoon (lomakkeet 13 Vyöhykejako ja 17 Muun luonnonvarojen ja alueiden käytön toimenpiteet.) |
Dát doaimmat leat ráfoheamen guovllu nu, ahte dat heive ee. boazodollui (skovit 13 Avádatjuohku ja 17 Luondduriggodagaid ja guovlluid eará geavaheami doaibmabijut. |
| Suojelu- (S), luonnonsuojelu- (SL) ja erämaa-alueiden (Se) hoito- ja käyttösuunnitelmista on pyydettävä lausunto alueen kunnilta, Lapin liitolta, Lapin ympäristökeskukselta, Lapin työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Saamelaiskäräjiltä saamelaisten kotiseutualueella ja kolttien kyläkokoukselta koltta-alueella, Paliskuntain yhdistykseltä, alueen paliskunnilta sekä muilta viranomaisilta ja yhteisöiltä, joiden toimialaan suunnitelma liittyy. |
Suodjalan- (S), luonddusuodjalan- (SL) ja meahcceguovlluid (Se) dikšun- ja geavahanplánaid hárrái galgá bivdit cealkámuša guovllu gielddain, Lappi Lihtus, Lappi birasguovddážis, Lappi bargofápmo- ja ealáhusguovddážis, Sámedikkis sámiid ruovttuguovllus ja nuortalaččaid siidačoahkkimis nuortalašguovllus, Bálgosiid ovttastusas, guovllu bálgosiin sihke eará eiseválddiin ja servošiin, maid doaibmasuorgái plána guoská. |
| Lausunnot on pyydetty (lomake 20 Osallistaminen). Rakentamisrajoitus Maankäyttö- ja rakennuslain 33 §:n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus on voimassa virkistys- tai suojelualueeksi taikka liikenteen tai teknisen huollon verkostoja tai alueita varten osoitetuilla alueilla (V, LL, EN, EJ, S, SL, SM, SR, Se, sr, vt, kt, st, yt, tv, sähkölinja). |
Cealkámušat leat bivdojuvvon (skovvi 20 Oassálastin) Huksenráddjehus Eanageavahan- ja huksenlága 33 §:s daddjojuvvon evttolaš huksenráddjehus lea fámus lustageavahan- dahje suodjalanguovlun dahje johtalusa dahje teknihkalaš fierpmádagaid dahje guovlluid várás čujuhuvvon guovlluin (V, LL, EN, EJ, S, SL, SM, SR, Se, sr, vt, kt, st, yt, tv, šleađgalinnjá). |
| Rajoitus laajennetaan koskemaan puolustusvoimien alueita (EP), suojavyöhykkeitä (sv) sekä tärkeitä ja vedenhankintaan soveltuvia pohjavesialueita. |
Ráddjehus viiddiduvvo guoskat bealuštanfámuid guovlluide (EP), suodjeavádagaide (sv) sihke dehálaš ja čáhceháhkamii heivvolaš bodnečáhceguovlluide. |
| Suunnitelmassa esitetty uudisrakentaminen on hyvin pienimuotoista (ks. lomake 17). |
Plánas ovdanbukton ođđahuksen lea hui smávis (gč. skovvi 17). |
| Rakentamista ohjataan asetuksella (932/1981, 5 §). |
Huksen stivrejuvvo ásahusa (932/1981, 5 §) vuođul. |
| Suojelumääräykset Suunniteltaessa sellaisen alueen käyttöä, jolla on kiinteä muinaisjäännös, on neuvoteltava Museoviraston kanssa. |
Suodjalanmearrádusat Go plánejuvvo dakkár guovllu geahaheapmi, mas lea giddes dološbázahus, de galgá ráđđádallat Musealágádusain. |
| Suunnitelmassa ei ole esitetty sellaisen alueen käyttöä, jolla on kiinteä muinaisjäännös. |
Plánas ii leat ovdanbukton dakkár guovllu geavaheapmi, mas lea giddes dološbázahus. |
| Reitin varrella olevien muinaisjäännösten kuntoa seurataan (lomake 14 Luonnonsuojelun ja kulttuuriperinnön toimenpiteet). |
Johtolaga guoras leahkki dološbázahusaid dilli čuvvojuvvo (skovvi 14 Luonddusuodjaleami ja kulturárbbi doaibmabijut). |
| Suunniteltaessa suojelualueen tai suojeluohjelmaan kuuluvan alueen käyttöä on neuvoteltava luonnonsuojelusta ja alueen hallinnasta vastaavien viranomaisten kanssa. |
Go plánejuvvo suodjalanguovllu dahje suodjalanprográmmii gullevaš guovllu geavaheapmi, de galgá ráđđádallat luonddusuodjaleamis ja guovllu stivremis vástideaddji eiseválddiiguin. |
| Natura 2000 -alueisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin tarveharkinta ja tarvittaessa vaikutusten arviointi on tehtävä luonnonsuojelulain 65 §:n ja 66 §:n mukaisesti. |
Natura 2000 -guovlluide guoskevaš váikkuhusaid árvvoštallama dárboháhkan ja dárbbu mielde váikkuhusaid árvvoštallan galgá dahkkojuvvot luonddusuodjalanlága 65 §:a ja 66 §:a mielde. |
| Metsähallituksen hoito- ja käyttösuunnitelma noudattaa suojelumääräystä. |
Meahciráđđehusa dikšun- ja geavahanplána čuovvu suodjalanmearrádusa. |
| Suunnitelmassa ei ole esitetty sellaista toimintaa, joka edellyttäisi luonnonsuojelulain 65 §:n ja 66 §:n mukaista arviointia. |
Plánas eai leat ovdanbukton dakkár doaimmat, mat gáibidivčče luonddusuodjalanlága 65 §:s ja 66 §:s daddjojuvvon árvvoštallama. |
| Liite 5. Metsähallituksen luontomatkailun ja virkistyskäytön painopistealue Tenojoki–Kevo |
Čuovus 5. Meahciráđđehusa luondduturismma ja lustageavaheami deattuhusguovlu Deatnu-Geavvu |
| Alueella keskeisenä vetovoimatekijänä ovat Tenon varren loheen perustuvat matkailutuotteet sekä Kevon luonnonpuiston retkeilypalvelut. |
Guovllus guovddáš geasuhussan leat Deanu lussii vuođđuduvvi turismabuktagat sihke Geavu luonddumeahci vánddardanbálvalusat. |
| Tenon varren matkailu perustuu lukuisiin yksityisiin lomakyliin, joista matkailijat kalastuksen lisäksi kulkevat Metsähallituksen reiteille kylistä lähitunturiin. |
Deanuleagi mátkeealáhusa vuođđun leat moanat priváhta luopmogilit, main mátkkálaččat sáhttet bivddu lassin johttát Meahciráđđehusa johtolagaide gilii lagas duoddarii. |
| Kevon luonnonpuisto kanjoneineen on merkittävä luonnonnähtävyys ja ainutlaatuisen eläin- ja kasvilajiston suojelualue. |
Geavu luonddumeahcci oktan Geavvorokkiin lea mearkkašahtti luondduoaidnámus ja ealli- ja šaddošlájaid áidnalunddot suodjalanguovlu. |
| Liite 6A. |
Čuovus 6A. |
| Kommentit ennen lausuntokierrosta |
Kommeanttat ovdal cealkámušgulaskuddama |
| Asia (Akwé: Kon) Suunnitelman osa/lomake Metsähallituksen vastine Aiheutunut toimenpide Rakennukset ja rakennelmat Madjoen tuvan luovutus paliskunnalle. |
Áššit, maid Akwé: Kon -joavkku lea ovdanbuktán ovdal cealkámušgulaskuddama (31.1.2013, 13.4.2013, 5.10.2013 ja 16.12.2013) Asia (Akwé: Kon)Plána oasse/skovvi Meahciráđđehusa vástádus Ášši dagahan doaibmabidju Visttit ja ráhkadusat Mádjoga stobu luohpadeapmi bálgosii. |
| 15 Luonnon virkistyskäyttö: retkeilyn ja luontomatkailun toimenpiteet Madjoen tupa säilytetään nykyisellä paikallaan hiihtovaeltajien ja luontaiselinkeinojen harjoittajien käytössä. |
15 Luonddu lustageavaheapmi: vánddardeami ja luondduturismma doaibmabijut Mádjoga stohpu bisuhuvvo dálá sajis čuoiganvánddardeaddjiid ja luondduealáhusbargiid anus. |
| Keskusteltiin turvekotien uudelleen rakentamisesta. |
Ságastallojuvvui lavdnjegođiid ođđasit huksemis. |
| 10 Muu luonnonvarojen käyttö, rasitteet, käyttöoikeudet ja sopimukset, 18 Hallinto Metsähallitus on myöntänyt yhden käyttöoikeussopimuksen luontaiselinkeinojen harjoittamista varten tarpeellisten turvekammien rakentamiseen. |
10 Luondduriggodagaid eará geavaheapmi, servituhtat, geavahanrievttit ja soahpamušat, 18 Hálddahus Meahciráđđehus lea mieđihan ovtta geavahansoahpamuša luondduealáhusaiguin bargama várás dárbbašlaš lavdnjegámmiid huksemii. |
| Luontaiselinkeinonharjoittajien kammien tarpeisiin voidaan luovuttaa turvetta ja maata. |
Luondduealáhusbargiid gámmiid dárbbuide sáhttá luohpadit lavnnji ja eatnama. |
| Lomakkeelle 18 on kirjattu, että ”Nykykäytäntö säilytetään”. |
Skovvái 18 lea merkejuvvon ahte ”Dálá vuohki bisuhuvvo. |
| Asetus (932/1981) 6 § mahdollistaa luontaiselinkeinojen harjoittamista varten tarpeellisten turvekammien rakentamisen Metsähallituksen luvalla. |
” Ásahusa (932/1981) 6 §:a mielde sáhttá hukset luondduealáhusaiguin bargama várás dárbbašlaš lavdnjegámmiid Meahciráđđehusa lobiin. |
| Tekstiä korjattu myös johdannon kohtaan 18 Hallinto. |
Teaksta lea divvojuvvon maiddái álggahusa čuoggái 18 Hálddahus. |
| Luontotyypit ja lajit Vesisuihkuveneiden käytön kieltäminen. |
Luondotiippat ja šlájat Čáhceturbiidnafatnasiid geavaheami gieldin. |
| 11 Suojelun ja käytön keskeiset arvot ja uhkat, 12 Uhkatekijöiden torjuminen, vaikutusten arviointi ja seuranta Tutkimustuloksia veneiden aiheuttamasta haitasta kaloille ja muulle luonnolle ei ole löytynyt. |
11 Suodjaleami ja geavaheami guovddáš árvvut ja áitagat, 12 Áitagiid dusten, váikkuhusaid árvvoštallan ja čuovvun Dutkanbohtosat fatnasiid dagahan heajos váikkuhusain guliide ja eará lundui eai gávdno. |
| Alueella pesivään uhanalaiseen lajiin tulee kiinnittää huomiota. |
Erenoamážit suodjalanvuloš šlájai galgá giddet fuopmášumi. |
| 11 Suojelun ja käytön keskeiset arvot ja uhkat, 12 Uhkatekijöiden torjuminen, vaikutusten arviointi ja seuranta, 13C Vyöhykejako: Rajoitus- luonnonarvovyöhykkeet,14 Luonnon- ja kulttuuriperinnönsuojelu, 17 Muun luonnonvarojen ja alueiden käytön toimenpiteet, 18 Hallinto Kevon rotkon alueella on liikkumisrajoitus. |
11 Suodjaleami ja geavaheami guovddáš árvvut ja áitagat, 12 Áitagiid dusten, váikkuhusaid árvvoštallan ja čuovvun, 13C Avádatjuohku: Ráddjen- luondduárvoavádagat,14 Luonddu- ja kulturárbesuodjaleapmi, 17 Luondduriggodagaid ja guovlluid eará geavaheami doaibmabijut, 18 Hálddahus Geavvorokki guovllus lea johtinráddjehus. |
| Lajin seurantaa tehdään säännöllisesti. |
Šládja čuvvojuvvo jeavddalaččat. |
| Maastoliikennettä rajoitetaan kanjonialueella. |
Meahccejohtalus ráddjejuvvo Geavu siste. |
| Toiminnan suunnittelu Metsähallituksen huolto- ym. tehtäviin liittyvässä liikkumisessa. |
Doaimma plánen Meahciráđđehusa fuolahus-, jed. doaimmaide guoskevaš johtimis. |
| Uhanalaisten lajien pesimärauhan turvaamiseksi Metsähallitus on rajoittanut keväisen toiminnan Kevon kanjonialueella mahdollisimman vähiin. |
Áitojuvvon šlájaid bessenráfi dorvvastan dihte Meahciráđđehus lea ráddjen giđaáiggi doaimma nu ollu go vejolaš Geavu siste. |
| Reitin polttopuu- ja jätehuolto pyritään tekemään maaliskuun loppuun mennessä. |
Johtolaga boaldinmuorra- ja bázahusfuolahusa geahččalit gerget njukčamánu loahpa rádjái. |
| Maastoliikennettä edellyttävät huoltotoimet pyritään tekemään lumipeitteiseen aikaan. |
Meahccejohtalusa gáibidan fuolahusdoaimmaid geahččalit dahkat muohttaga áigge. |
| Lentoajankohdista neuvotellaan Ilmavoimien kanssa. |
Girdináiggiin Meahciráđđehus ráđđádallá Áibmofámuiguin. |
| Erävalvonta kohdistuu mm. maastoliikenteeseen. |
Meahccegoziheapmi guoská ee. meahccejohtalussii. |
| Asia (Akwé: Kon) Suunnitelman osa/lomake Metsähallituksen vastine Aiheutunut toimenpide |
Asia (Akwé: Kon)Plána oasse/skovvi Meahciráđđehusa vástádus Ášši dagahan doaibmabidju |
| Mönkijöiden karkeat renkaat ovat uhkana luontotyypeille. |
Njealjejuvllagiid loaktevaš juvllat čuhcet luondotiippaide. |
| 11 Suojelun ja käytön keskeiset arvot ja uhkat, 12 Uhkatekijöiden torjuminen, vaikutusten arviointi ja seuranta Karkeakuvioisten renkaiden käyttöön ei ole mahdollisuutta vaikuttaa.- |
11 Suodjaleami ja geavaheami guovddáš árvvut ja áitagat, 12 Áitagiid dusten, váikkuhusaid árvvoštallan ja čuovvun Loaktevaš juvllaid geavaheapmái ii sáhte váikkuhit.- |
| Täytyy tarkistaa, mihin porotalouden laiduntamiseen koskevat väittämät perustuvat (mm. pitkäaikainen voimakas laidunnus). |
Ferte dárkkistit, masa boazodoalu guohtondillái guoskevaš čuoččuhusat vuođđuduvvet (ee. guhkesáigásaš garra guohtun). |
| 11 Suojelun ja käytön keskeiset arvot ja uhkat Viitteet on lisätty tekstiin.- |
11 Suodjaleami ja geavaheami guovddáš árvvut ja áitagat Čujuhusat leat lasihuvvon tekstii.- |
| Talviruokinnan yhteydessä tulee mainita, että pienentävät sen tuomaa uhkaa. |
Dálvebiebmama oktavuođas galgá máinnašit ahte ”suoidnesmávvejeaddjit” uhcidit dálvebiebmanáitaga. |
| 17b Poronhoidon toimenpiteet Tutkimustuloksia aiheesta ei ole löytynyt. |
17b Boazodoalu doaibmabijut Dutkanbohtosat fáttás eai leat. |
| Myös ruokintakeinoja tulisi kehittää, jotta niiden luontovaikutukset vähenisivät, esim. silppurin käyttäminen. |
Maiddái biebmanvugiid galggašii ovddidit, vai daid luondováikkuhusat geahppánivčče, omd. smávvejeaddji geavaheapmi. |
| Luontotyyppien uhkissa tulee mainita ajojälkien syntyminen urien ulkopuolelle sulan maan aikana. |
Luondotiippaid áitagiin galgá máinnašit vuodjinluottaid ihtima vuojáhagaid olggobeallai bievlan. |
| 11 Suojelun ja käytön keskeiset arvot ja uhkat, 12 Uhkatekijöiden torjuminen, vaikutusten arviointi ja seuranta, 17 Muun luonnonvarojen ja alueiden käytön toimenpiteet, 17b Poronhoidon toimenpiteet, 18 Hallinto |
11 Suodjaleami ja geavaheami guovddáš árvvut ja áitagat, 12 Áitagiid dusten, váikkuhusaid árvvoštallan ja čuovvun, 17 Luondduriggodagaid ja guovlluid eará geavaheami doaibmabijut, 17b Boazodoalu doaibmabijut, 18 Hálddahus Meahccejohtalus stivrejuvvo lobiiguin. |
| Lupien ulkopuolista maastoliikennettä ei pystytä ohjaamaan. |
Lobiid olggobeale meahccejohtalusa ii sáhte stivret. |
| Maastoliikennelain mukainen välttämätön kesäaikainen maastoliikenne suositellaan tapahtuvaksi pääosin olemassa olevilla urilla-urilla. |
Meahccejohtaluslágas daddjojuvvon vealtameahttun geasiáiggi meahccejohtalus galggašii dáhpáhuvvat eanaš dálá vuojáhagaid mielde. |
| Kesäaikainen maastoliikenne on mainittu uhkana. |
Geasiáiggi meahccejohtalus lea máinnašuvvon áittan. |
| Kulttuuriperintö Vulležidgirkun läheisen palvon Metsästys Keskusteltiin saamelaisten mahtapaikan nimi on Čohkunája. |
Kulturárbi Vulležiidgirku lagas bálvvos Meahccebivdu Ságastallojuvvui sámiid vejolaš bivdorivttiin luonddumeahcis. - Sámiid meahccebivdorievttit eai leat báikki namma lea Čohkunája. |
| 6 Kulttuuriperintö Korjattu. |
6 Kulturárbi Divvojuvvon.- |
| laissa.- |
lágas. |
| Suunnitelmaan lisätään, että alueelle kaatuneen riistan haltuun otto on mahdollista. |
- Plánii lasihuvvo ahte bivddu oktavuođas guvlui jápmán fuođđu sáhttá váldit. |
| 8 Erätalous Lisätty. |
8 Meahccegeavaheapmi |
| Alueelle kaatuneen riistaeläimen haltuunotto on sallittua Metsähallituksen luvalla. |
Guvlui bivddu oktavuođas jápmán fuođđu oažžu váldit Meahciráđđehusa lobiin. |
| Kalastus |
Guolástus |
| Todettiin, että muiden kalalajien kuin lohen pyyntiä tulisi tehostaa. |
Gávnnahuvvui ahte eará guollešlájaid go luosa bivdima galggašii beavttálmahttit. |
| 8 Erätalous, 12 Uhkatekijöiden torjuminen, vaikutusten arviointi ja seuranta, 18 Hallinto Alueella ei tehdä aktiivista kalavesien hoitoa. |
8 Meahccegeavaheapmi, 12 Áitagiid dusten, váikkuhusaid árvvoštallan ja čuovvun, 18 Hálddahus Guovllus eai aktiivvalaččat divššo guollečáziid. |
| Kalaston hoito perustuu kalastuksen säätelyyn (Kalastuslaki, Tenon sivuvesisääntö, Utsjoen kalastusalueen päätökset). |
Guollenáliid dikšun vuođđuduvvá bivddu muddemii (Guolástanláhka, Deanu oalgečáhcenjuolggadus, Ohcejoga guolástanguovllu mearrádusat). |
| Kalastuksen yhteydessä voidaan tehostaa muiden kalalajien kuin lohen kalastusta. |
Bivddu oktavuođas sáhttá beavttálmahttit eará guollešlájaid go luosa bivdima. |
| Lohen kalastusta säännellään kansainvälisin sopimuksin. |
Luossabivdu muddejuvvo riikkaidgaskasaš soahpamušaiguin. |
| Kalastusjärjestelyistä päätetään yhteistyössä muiden alueen toimijoiden (kalastusalue ja osakaskunnat) kanssa |
Bivddu lágideamis Meahciráđđehus mearrida ovttasráđiid guovllu eará doaibmiiguin (guolástanguovlu ja osolašgottit). |
| Suunnitelmaan lisätään, että alueen järviin on istutettu siikaa. |
Plánii lasihuvvo ahte guovllu jávrriide leat gilvojuvvon čuovžžat. |
| 8 Erätalous Lisätty.- |
8 Meahccegeavaheapmi Lasihuvvon. |
| Asia (Akwé: Kon) Suunnitelman osa/lomake Metsähallituksen vastine Aiheutunut toimenpide Rasitteet |
- Asia (Akwé: Kon)Plána oasse/skovvi Meahciráđđehusa vástádus Ášši dagahan doaibmabidju Servituhtat |
| Rasitteen luonnonpuiston alueella. |
Servituhtat luonddumeahcis. |
| 10 Muu luonnonvarojen käyttö, rasitteet, käyttöoikeudet ja sopimukset Suunnittelualueella on yksityiskiinteistöjä Kevojokisuussa, Stuorra Bálddotjávrin pohjoispuolella sekä Vuokojärvellä (Vuogojávri). |
10 Luondduriggodagaid eará geavaheapmi, servituhtat, geavahanrievttit ja soahpamušat Plánenguovllus lea priváhtagiddodagat Geavonjálmmis, Stuorra Bálddotjávrri davábealde sihke Vuogojávrris. |
| Näille kiinteistöille on annettu toimituksissa 5 metrin levyinen kulkuoikeus. |
Dáidda giddodagaide lea addojuvvon doaimmahusain 5 mehtera govdosaš johtinriekti. |
| Rasitteen tarkkaa sijaintia ei kuitenkaan ole määritetty. |
Ii leat goittotge dárkilit meroštallon, gokko dát servituhta lea. |
| Kulkuoikeuksien tarkan sijainnin määrittäminen vaatisi yksityistietoimituksen. |
Galggašii dahkat priváhtageaidnodoaimmahusa, vai johtinrivttiid dárkilis sajádaga sáhtášii meroštallat. |
| Poronhoito Laiduntaminen on uhkana luontotyypeille. |
Boazodoallu Bohccuid guohtun čuohcá luon dotiippaide. |
| 11 Suojelun ja käytön keskeiset arvot ja uhkat, 12 Uhkatekijöiden torjuminen, vaikutusten arviointi ja seuranta Ei voida vaikuttaa tässä suunnitelmassa.- |
11 Suodjaleami ja geavaheami guovddáš árvvut ja áitagat, 12 Áitagiid dusten, váikkuhusaid árvvoštallan ja čuovvun Ii sáhte váikkuhit dán plánas.- |
| Paliskunnalle pitää tehdä kartta alueista, joissa ei tulisi laiduntaa poroja. |
Bálgosii galgá dahkkojuvvot kárta dain guovlluin, main bohccuid ii galggašii doallat. |
| 11 Suojelun ja käytön keskeiset arvot ja uhkat, 12 Uhkatekijöiden torjuminen, vaikutusten arviointi ja seuranta,14 Luonnon- ja kulttuuriperinnönsuojelu, 17b Poronhoidon toimenpiteet, 18 Hallinto Metsähallituksen ja Paliskuntain yhdistyksen välisessä sopimuksessa on todettu, että ”Metsähallitus ja paliskunnat sopivat yhdessä niistä luonnonsuojelualueiden ja tarvittaessa erämaa-alueiden kohteista, joissa poroja ei tulisi ruokkia”. |
11 Suodjaleami ja geavaheami guovddáš árvvut ja áitagat, 12 Áitagiid dusten, váikkuhusaid árvvoštallan ja čuovvun,14 Luonddu- ja kulturárbesuodjaleapmi, 17b Boazodoalu doaibmabijut, 18 Hálddahus Meahciráđđehusa ja Bálgosiid ovttastusa gaskasaš soahpamušas lea gávnnahuvvon ahte ”Meahciráđđehus ja bálgosat sohpet ovttas das, gos luonddusuodjalanguovlluin ja meahcceguovlluin bohccuid ii galggašii biebmat. |
| Sopimus koskee koko poronhoitoaluetta. |
” Soahpamuš guoská oppa boazodoalloguvlui. |
| Suunnittelualue on niin laaja, että sen inventointi kokonaisuudessaan maastossa ei ole käytännössä mahdollista. |
Plánenguovlu lea nu viiddis ahte dan lea measta veadjemeahttun ollásit inventeret. |
| Herkkien luontotyyppien suojelemiseksi on tarpeen inventoida myös käytössä olevia talviruokinta-alueita. |
Rašes luondotiippaid suodjalan dihte galggašii inventeret dálá dálvebiebmanguovlluid. |
| Paliskunnat toimittavat kartat talviruokinta-alueista Metsähallitukselle, joka inventoi alueet. |
Bálgosat doaimmahit kárttaid dálvebiebmanguovlluin Meahciráđđehussii, mii inventere guovlluid. |
| Uhanalaisten lajien ja luontotyyppien suojelemiseksi annetaan olemassa olevia tietoja tärkeistä alueista, joilla ei tulisi harjoittaa porojen maastoruokintaa. |
Áitojuvvon šlájaid ja luondotiippaid suodjalan dihte dieđihuvvo daid dehálaš guovlluin, main bohccuid ii galggašii biebmat meahcis. |
| Tuotetaan tarpeen mukaan tietoa paliskunnalle uhanalaisista lajeista ja luontotyypeistä hyödynnettäväksi porotaloussuunnitelmissa. |
Dárbbu mielde dieđihuvvo bálgosii áitojuvvon šlájain ja luondotiippain, vai dát dieđuid sáhtášii atnit ávkin boazodoalloplánain. |
| Suunnitelmaan tulee liittää kartta eri osien merkityksestä Paistunturin paliskunnan poronhoidolle. |
Plánii galgá laktojuvvot kárta sierra osiid mearkkašumis Báišduoddara bálgosa boazodollui. |
| - Asia (Akwé: Kon) Suunnitelman osa/lomake Metsähallituksen vastine Aiheutunut toimenpide Maastoliikenne Kamajokisuusta (Gamajohn |
- Asia (Akwé: Kon)Plána oasse/skovvi Meahciráđđehusa vástádus Ášši dagahan doaibmabidju Meahccejohtalus |
| Vuokojärveltä (Vuogojávri) Kamajokisuuhun (Gámajohnjálmi) kulkeva reitti tulisi säilyttää. |
Gamajohnjálmmis Geavvorokki rasttildeaddji johtolat galggašii jávkaduvvot. Vuogojávrris Gamajohnjálbmái manni johtolat galggašii bisuhuvvot. |
| Juovvaskáidin reitin voisi poistaa. |
Juovvaskáiddi johtolaga sáhtášii jávkadit. |
| Talvireitti: Ollilasta Vuokojärvelle (Vuogojávri), Puksalasta (Buksal) Bálddotjávrille ja Vuokojärvelle (Vuogojávri), Kevonusuusta (Geavvonjálmmis) Fielujokisuun (Fiellojohnjálbmi) yläpuolelle, Vuokojärveltä (Vuogojávri) Kamajokisuusta (Gamajohnjálmi), Kaamasmukan Rautujärviltä (Rávdojárvi) Sávzajávrille. |
Dálvejohtolat: Ollilas Vuogojávrái, Buksalas Bálddotjávrriide ja Vuogojávrái, Geavonjálmmis Fiellojohnjálmmi bajábeallai, Vuogojávrris Gamajohnjálbmái, Gámasmohki Rávdojávrriin Sávzajávrái. |
| Kesäreitti: Kenesjärveltä (Ganešjávri) Vuokojärvelle (Vuogojávri), Puksalasta (Buksal) Buvrrášjávrille ja Vuokojärvelle (Vuogojávri), Rautujärviltä (Rávdojárvi) Sávzajávrille 17 Muun luonnonvarojen ja alueiden käytön toimenpiteet - Talviajan maastoliikenne ohjataan ensisijaisesti sovituille kulku-urille: Ollilasta Vuokojärvelle (Vuogojávri), Puksalasta (Buksal) Balddotjávrille ja Vuokojärvelle (Vuogojávri), Kevonsuusta (Geavonjálbmi) Fielujokisuun (Fiellojohnjálbmi) yläpuolelle, |
Geassejohtolat: Ganešjávrris Vuogojávrái, Buksalas Buvrrášjávrriide ja Vuogojávrái, Rávdojávrriin Sávzajávrái. 17 Luondduriggodagaid ja guovlluid eará geavaheami doaibmabijut - Dálvviáiggi meahccejohtalus stivrejuvvo vuosttažettiin sohppojuvvon vuojáhagaide: Ollilas Vuogojávrái, Buksalas Balddotjávrriide ja Vuogojávrái, Geavonjámmis Fiellojohnjálmmi bajábeallai. |
| Kamajokisuusta (Gamajohnjálmi) Kevon kanjonin yli menevä reitti ja Juovvaskáidin reitti poistetaan. |
Gamajohnjálmmis Geavvorokki rasttildeaddji johtolat ja Juovvaskáiddi johtolat jávkaduvvojit. |
| Kevon kanjonin reitti lyhennetään Kamajokisuuhun (Gamajohnjálmi): merkittävimmät kalastuskohteet ovat Kamajokisuun (Gamajohnjálmi) alapuolella. |
Lea nuppástus dálá dillái. Geavu johtolat oaniduvvo Gamajohnjálbmái: deháleamos guolástanbáikkit leat Gamajohnjálmmi vuolábealde. |
| Lisäksi uhanalaisten lajien suojelu edellyttää maastoliikenteen rajoittamista kapealla kanjonialueella. |
Dasa lassin áitojuvvon šlájaid suodjalan dihte meahccejohtalusa galgá ráddjejuvvot baskkes Geavvorokki birrasiin. |
| Kesäajan maastoliikenne ohjataan ensisijaisesti sovituille kulku-urille. |
Geasiáiggi meahccejohtalus stivrejuvvo vuosttažettiin sohppojuvvon vuojáhagaide. |
| Kenesjärveltä (Ganešjávri) Vuokojärvelle (Vuogojávri), Puksalasta (Buksal) Buvrrášjávrille ja Vuokojärvelle (Vuogojávri), Rautujärviltä (Rávdojárvi) Sávzajávrille. |
Ganešjávrris Vuogojávrái, Buksalas Buvrrášjávrriide ja Vuogojávrái, Rávdojávrriin Sávzajávrái. |
| Tulee mainita, että poronhoitajillakaan ei ole oikeutta ajaa vapaasti poronhoitotehtävien ulkopuolella ja että myös kesäajan poronhoitotehtävistä tulisi ilmoittaa Metsähallitukselle. |
Lea nuppástus dálá dillái. Galgá máinnašit ahte eai boazodoallitge oaččo vuojašit Geavus boazobargguid olggobealde ja ahte maiddái geasiáiggi boazobargguid birra galggašii almmuhit Meahciráđđehussii. |
| - Ei tarvitse erikseen painottaa, sillä on jo laissa. |
Ii leat dárbu sierra deattuhit, dasgo dat lea juo lágas. |
| Ilmoitusvelvollisuutta ei ole.- |
Almmuhangeatnesvuohta ii leat.- |
| Metsähallituksen maastoliikennelupien myöntäminen voi olla liian löysää. |
Meahciráđđehusa meahccejohtaluslobit sáhttet menddo loažžadit mieđihuvvot. |
| 17 Muun luonnonvarojen ja alueiden käytön toimenpiteet Maastoliikennelupia myönnetään esitetyn mukaisesti.- |
17 Luondduriggodagaid ja guovlluid eará geavaheami doaibmabijut Meahccejohtaluslobit mieđihuvvojit ovdanbukton njuolggadusaid mielde.- |
| Ennen lausuntokierrosta yhteistyöryhmän esittämät asiat (7.11. 2012, 12.3. |
Áššit, maid ovttasbargojoavku lea ovdanbuktán ovdal cealkámušgulaskuddama (7.11.2012, 12.3.2013 ja 17.3.2014) |
| Asia (yhteistyöryhmä) Suunnitelman osa/lomake Metsähallituksen vastine Aiheutunut toimenpide Saamelaiskulttuuri Saamelaisten perusoikeuksia, elinkeinoja ja kulttuuria tulee kunnioittaa. |
Ášši (ovttasbargojoavku) Plána oasse/skovvi Meahciráđđehusa vástádus Ášši dagahan doaibmabidju Sámekultuvra Sámiid vuođđorievttit, ealáhusat ja kultuvra galget váldojuvvot vuhtii. |
| On huomioitava, että alueet ovat saamelaisten sukumaita. |
Galgá muitit ahte dát guovllut leat sámiid sohkaeatnamiin. |
| 1 Suunnittelualueen kuvaus ja suunnittelutilanne, 12 Uhkatekijöiden torjuminen, vaikutusten arviointi ja seuranta Saamelaiskulttuurin harjoittamisen edellytykset tulee turvata. |
1 Plánenguovllu govvideapmi ja plánendilli, 12 Áitagiid dusten, váikkuhusaid árvvoštallan ja čuovvun Vejolašvuođat bargat sámekultuvrrain galget dorvvastuvvot. |
| Akwé: Kon -ryhmä on kehittyneempi tapa edistää prosessin aikana saamelaiskulttuurin huomioon ottamista. |
Akwé: Kon -joavku lea guhkkelii ovdánan vuohki váldit vuhtii sámekultuvrra. Suomas Akwé: Kon |
| Suomessa Akwé: Kon -ohjeet on tarkoitettu sovellettavaksi saamelaisten kotiseutualueella toteuttavien sellaisten hankkeiden ja suunnitelmien kulttuuri-, ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten arvioinneissa, jotka voivat vaikuttaa saamelaiskulttuuriin, -elinkeinoihin ja kulttuuriperintöön. |
-rávvagat galget heivehuvvot sámiid ruovttuguovllus oaivvilduvvon fitnuid ja plánaid kultur-, biras- ja sosiálalaš váikkuhusaid árvvoštallamiin, mat sáhttet váikkuhit sámekultuvrii, -ealáhusaide ja kulturárbái. |
| Päämääränä saamelaisen kulttuuriperinnnön säilyttämien (lomake 12, päämäärä 9) |
Mihttomearrin sámi kulturárbbi bisuheapmi (skovvi 12, mihttomearri 9) |
| Arvona ihmisten suhde alueeseen. |
Árvun olbmuid gaskavuohta guvlui. |
| Saamelainen kulttuuriympäristö on arvo sinänsä. |
Sámi kulturbiras lea árvu juo daninassii. |
| Uhkana on perimätiedon- ja taidon katoaminen. |
Áittan lea árbedieđuid ja - dáidduid jávkan. |
| Motorisoituminen on uhka. |
Mohtorfievrrut leat áittan. |
| 11 Suojelun ja käytön keskeiset arvot ja uhkat - Lomakkeella arvot ja uhkat on kuvattu seuraavasti: Utsjoelta pois muuttaneilla saamelaisilla kulkeminen on vaikeutunut sukunsa perinteisesti käyttämillä alueilla. |
11 Suodjaleami ja geavaheami guovddáš árvvut ja áitagat - Skovis árvvut ja áitagat leat govviduvvon čuovvovaččat: Ohcejogas eret fárren sámiide lea šaddan váddáseabbon johtit iežaset soga árbevirolaš eatnamiin. |
| Alueeseen liittyvän perinteisen tiedon katoaminen. |
Guvlui guoskevaš árbevirolaš dieđuid jávkan. |
| Laidun- ja vasoma- alueiden häiriintyminen muun maankäytön toimesta. |
Guohton- ja guottetguovlluid heahtašuvvan eará eanageavaheami dihte. |
| Saamelaisten oikeuksia rajoitetaan metsästyksen suhteen Kevolla. |
Sámiid rievttit ráddjejuvvojit meahccebivddu ektui Geavus. |
| 8 Erätalous Metsästystä ohjataan lakien mukaisesti. |
8 Meahccegeavaheapmi Meahccebivdu stivrejuvvo lágaid mielde. |
| Yhteistyöryhmän esitys hirven metsästyksestä rajoitetulla alueella luonnonpuistossa on kehittämisehdotuksena (lomake 12). |
Ovttasbargojoavkku árvalus ealgabivddus ráddjejuvvon guovllus luonddumeahcis lea ovddidanevttohussan (skovvi 12). |
| Suunnitelmassa käytettyyn nimistöön kannattaa kiinnittää huomiota. |
Plánas adnojuvvon báikenamaide gánneha giddet fuopmášumi. |
| Ilmari Mattus on koonnut nimistön. |
Ilmari Mattus lea čohkken báikenamaid. |
| Koko suunnitelma. |
Oppa plána. |
| Nimistössä on käytetty Ilmari Mattuksen koostamaa nimistöä ja Karttakeskuksen karttanimiä. |
Báikenamain leat adnojuvvon Ilmari Mattusa čohkken báikenamat ja Karttakeskusa kártanamat. |
| On virheellinen tieto, että ”Poronhoito on ainoa perinteinen saamelaisten elinkeino, joka on kannattavaa”. |
Ii doala deaivása ahte ”Boazodoallu lea áidna árbevirolaš sámeealáhus, mii gánneha. |
| Pienimuotoinen maatalous lisättävä perinteiseen saamelaiskulttuuriin. |
” Smávvalágan eanadoallu galgá lasihuvvot árbevirolaš sámekultuvrii. |
| 10b Poronhoito |
10b Boazodoallu |
| Akwé: Kon -ryhmän tehtävä on koostaa mm. saamelaiskulttuuriin liittyvät nykytilan kuvaukset ml. poronhoito. Saamelaiskulttuurin kuvaus on liitteessä 3. |
Akwé: Kon -joavkku bargun lea čohkket ee. sámekultuvrii guoskevaš dálá dili govvidemiid oktan boazodoaluin Sámekultuvrra govvideapmi lea čuvvosis 3. |
| Ei ole huomioitu muuta saamelaiskulttuuria kuin porotalous. |
Ii leat váldojuvvon vuhtii eará sámekultuvra go boazodoallu. |
| 10 Muu luonnonvarojen käyttö, rasitteet, käyttöoikeudet ja sopimukset,11 Suojelun ja käytön keskeiset Saamelaiskulttuuriin kuuluu myös kalastus, metsästys, keräily sekä duodji eli saamen käsityö. |
10 Luondduriggodagaid eará geavaheapmi, servituhtat, geavahanrievttit ja soahpamušat,11 Sámekultuvrii gullá maiddái guolástus, meahccebivdu, luondduburiid čoaggin ja sámeduodji. |
| Ennen lausuntokierrosta yhteistyöryhmän esittämät asiat (7.11. 2012, 12.3. |
Áššit, maid ovttasbargojoavku lea ovdanbuktán ovdal cealkámušgulaskuddama (7.11.2012, 12.3.2013 ja 17.3.2014) |
| Asia (yhteistyöryhmä) Suunnitelman osa/lomake Metsähallituksen vastine Aiheutunut toimenpide arvot ja uhkat, 12 Uhkatekijöiden torjuminen, vaikutusten arviointi ja seuranta, 17 Muun luonnonvarojen ja alueiden käytön toimenpiteet Asetuksen (932/1981) 6 §:n mukaan luonnonpuistossa on sallittu paikallisille asukkaille riekon ansapyynti ja kalastus. |
Ášši (ovttasbargojoavku) Plána oasse/skovvi Meahciráđđehusa vástádus Ášši dagahan doaibmabidju Suodjaleami ja geavaheami guovddáš árvvut ja áitagat, 12 Áitagiid dusten, váikkuhusaid árvvoštallan ja čuovvun, 17 Luondduriggodagaid ja guovlluid eará geavaheami doaibmabijut Ásahusa (932/1981) 6 §:a mielde báikkálaš ássit ožžot gárdut rievssahiid ja guolástit. |
| Marjojen ja sienten poimiminen on myös sallittu paikallisille asukkaille. |
Báikkálaš ássit ožžot maiddái murjet ja guobbariid čoaggit. |
| He saavat tässä tarkoituksessa liikkua jalan ja leiriytyä koko puiston alueella. |
Sii ožžot dán oktavuođas johtit vácci ja gohttet oppa luonddumeahcis. |
| On arvioitu, että maastoliikennelupien myöntäminen Utsjoelta poismuuttaneille saamelaisille sukujen perinteisesti käyttämille alueille sekä luontaiselinkeinon harjoittajille mm. riekon ansapyyntiin ja kalastukseen mahdollistaa, ylläpitää ja edistää perinteisen tiedon säilymistä. |
Lea árvaluvvon ahte meahccejohtaluslobiid mieđiheapmi Ohcejogas eretfárren sámiide sogaideaset árbevirolaš guovlluide sihke luondduealáhusbargiide ee. rievssaha gárdebivdui ja guolástussii dahká vejolažžan bajásdoallat ja ovddidit árbevirolaš dieđuid seailuma. |
| Akwé: Kon -ohjeistuksen mukainen suunnittelu ylläpitää mahdollisuuksia toteuttaa saamelaiskulttuuria alueella. |
Akwé: Kon -rávvagiid mielde plánen bajásdoallá vejolašvuođaid ollašuhttit sámekultuvrra guovllus. |
| Kalastusjärjestelyt Kevon luonnonpuistossa ovat epäselviä. |
Guolástus Bivdoordnestallamat Geavu luonddumeahcis leat eagečielgasat. |
| 8 Erätalous,16 Erätalouden toimenpiteet, Hoito- ja käyttösuunnitelmalla ei voida ratkaista asiaa. |
8 Meahccegeavaheapmi,16 Meahccegeavaheami doaibmabijut, Dikšun- ja geavahanplána vuođul ii sáhte čoavdit ášši. |
| Kalastuksen säätely tapahtuu lain mukaan. |
Bivdu muddejuvvo lága mielde. |
| Uusi kalastuslaki toi |
Ođđa guolástanláhka doaivvu |
| vottavasti selkeyttää asioita. |
mielde čielggasmahttá dili. |
| Sukujen oikeus liikkumiseen kalastustarkoituksessa? |
Sogaid vuoigatvuohta johtit guolástanulbmilis? |
| 17 Muun luonnonvarojen ja alueiden käytön toimenpiteet - Tapauskohtaisesti voidaan myöntää maastoliikennelupia ”sukujen perinteisesti käyttämille alueille”, perustuen oikeuksiin, joita saamelaisilla alueiden käyttämiseen voi olla, sekä oikeuksiin, jotka perustuvat luonnonsuojelulain 8 §:ään (asetus 12/1995 ja LsL 71/1923, 8 §). |
17 Luondduriggodagaid ja guovlluid eará geavaheami doaibmabijut - Guđege dáhpáhusa mielde sáhttá mieđihit meahccejohtaluslobiid ”sogaid árbevirolaš guovlluide” daid rivttiid vuođul, mat sámiin sáhttet leat dáin guovlluin, sihke daiguin rivttiiguin, mat vuođđuduvvet luonddusuodjalanlága 8 §:ai (ásahus 12/1995 ja LsL 71/1923, 8 §). |
| Mihin perustuu se, että kalastuspaine on arvioitu suureksi? |
Manin bivdodeaddu lea árvvoštallon stuorisin? |
| 8 Erätalous Kalastuspaineen arvioinnissa huomioidaan erityisesti vaelluskalat, jotka ovat pyynnin kohteena myös puiston ulkopuolella. |
8 Meahccegeavaheapmi Bivdodeattu árvvoštallamis váldojuvvojit vuhtii erenoamážit vádjolusguolit, maid bivdet maiddái luonddumeahci olggobealde. |
| Kalastuspaine on lisääntynyt erityisperusteisen kalastusoikeuksien jakaantu |
Bivdodeaddu lea lassánan sierraákkat bivdorivttiid juohkáseami ja luohpademiid dihte. |
| Ennen lausuntokierrosta yhteistyöryhmän esittämät asiat (7.11. 2012, 12.3. |
Áššit, maid ovttasbargojoavku lea ovdanbuktán ovdal cealkámušgulaskuddama (7.11.2012, 12.3.2013 ja 17.3.2014) |
| Asia (yhteistyöryhmä) Suunnitelman osa/lomake Metsähallituksen vastine Aiheutunut toimenpide misen ja luovutuksien vuoksi. |
Ášši (ovttasbargojoavku) Plána oasse/skovvi Meahciráđđehusa vástádus Ášši dagahan doaibmabidju |
| Maanomistajilla tulisi olla oikeus kulkea mailleen uria pitkin. |
Eanaeaiggádiin galggašii leat vuoigatvuohta johtit iežaset eatnamiidda vuojáhagaid mielde. |
| Kyseessä ovat saamelaiset, joilla on oikeus tiloihinsa ja oikeus kalastaa. |
Jearaldagas leat sámit, geain lea vuoigatvuohta dáluide ja vuoigatvuohta guolástit. |
| 8 Erätalous, 17 Muun luonnonvarojen ja alueiden käytön toimenpiteet Erityisperusteisilla kalastusoikeuksilla ei ole myönnetty maastoliikennelupia. |
8 Meahccegeavaheapmi, 17 Luondduriggodagaid ja guovlluid eará geavaheami doaibmabijut Sierraákkat bivdorivttiid vuođul eai leat mieđihuvvon meahccejohtaluslobit. |
| Kalastusoikeuden perusteella on myönnetty maastoliikennelupa vain Utsjoen kunnassa vakinaisesti asuvalle paikalliselle henkilölle, jolla on tilaan perustuva kalastusoikeus tilan omiin tai yhteisiin vesialueisiin (ei koske nautintoja), sekä paikalliselle elinkeinonharjoittajalle. |
Bivdorievtti vuođul lea mieđihuvvon meahccejohtaluslohpi dušše Ohcejoga gielddas fásta ássi báikkálaš olbmui, geas lea dállui vuođđuduvvi bivdoriekti dálu iežas dahje oktasaš čáhceguovlluide (ii guoskka návddašanrivttiide) sihke báikkálaš ealáhusbargái. |
| Toimituksissa kalastusoikeuksia myönnettiin kantatiloille. |
Doaimmahusain bivdorievttit mieđihuvvojedje vuođđodáluide. |
| Kantatilat ovat jakaantuneet osakastiloihin. |
Vuođđodálut leat juohkásan osolašdáluide. |
| Tilojen kalastus- oikeudet on pirstottu lukuisiin osiin (Kevolla yli 200). |
Dáluid bivdorievttit leat juogaduvvon osiide (Geavus badjel 200 oasi). |
| Kysymys ei myöskään voi olla pelkästään Kevon alueesta, sillä kaikilla maanomistajilla pitäisi olla samat oikeudet. |
Jearaldat ii maiddái sáhte leat dušše Geavu guovllus, dasgo buot eanaeaiggádiin galggašedje leat seamma rievttit. |
| Lisäksi kalastusoikeuksien siirtyminen ulkopaikkakuntalaisille tuottaa tässä ongelmia. |
Dasa lassin bivdorivttiid sirdašuvvan olgobáikegoddelaččaide dagaha dákko váttisvuođaid. |
| Metsästys Nykytilan kuvauksessa pitäisi olla hirven metsästys. |
Meahccebivdu Dálá dili govvideamis galggašii leat ealgabivdu. |
| 8 Erätalous Hirven metsästys ei kuulu nykytilan kuvaukseen, koska metsästys ei ole sallittua luonnonpuistossa (pl. riekon ansapyynti Kevolla). |
8 Meahccegeavaheapmi Ealgabivdu ii gula dálá dili govvideapmái, dasgo meahccebivdu ii leat lobálaš luonddumeahcis (earret rievssaha gárdebivddu Geavus). |
| Saamelaisten oikeuksia rajoitetaan metsästyksen suhteen Kevolla, pyyntikuopatkin kuuluvat saamelaiskulttuuriin. |
Sámiid rievttit ráddjejuvvojit bivddu ektui Geavus, bivdorokkitge gullet sámekultuvrii. 8 Meahccegeavaheapmi |
| 8 Erätalous Metsästys ei ole sallittua luonnonpuis tossa (pl. riekon ansapyynti Kevolla).- |
Meahccebivdu ii leat lobálaš luonddumeahcis (earret rievssaha gárdebivddu Geavus). |
| Ennen lausuntokierrosta yhteistyöryhmän esittämät asiat (7.11. 2012, 12.3. |
Áššit, maid ovttasbargojoavku lea ovdanbuktán ovdal cealkámušgulaskuddama (7.11.2012, 12.3.2013 ja 17.3.2014) |
| Asia (yhteistyöryhmä) Suunnitelman osa/lomake Metsähallituksen vastine Aiheutunut toimenpide |
Ášši (ovttasbargojoavku) Plána oasse/skovvi Meahciráđđehusa vástádus Ášši dagahan doaibmabidju |
| Hirven kanta on ylisuuri. |
Ealga lea liiggás laskan. |
| Hirven metsästys pitäisi sallia Kevon luonnonpuistossa rajoitetulla alueella ja ilman koiraa. |
Ealgabivdu galggašii leat lobálaš Geavu luonddumeahcis ráddjejuvvon guovllus beatnaga haga. |
| Hirvikannan seuranta ei riitä. |
Ii leat doarvái dušše čuovvut ealganáli. |
| 11 Suojelun ja käytön keskeiset arvot ja uhkat, 12 Uhkatekijöiden torjuminen, vaikutusten arviointi ja seuranta Liiallisen lisääntymisen vuoksi taikka muutoin vahingollisen eläinlajin yksilöiden vähentäminen on mahdollista ympäristöministeriön luvalla. |
11 Suodjaleami ja geavaheami guovddáš árvvut ja áitagat, 12 Áitagiid dusten, váikkuhusaid árvvoštallan ja čuovvun Liiggálaš laskama dihte dahje muđui vahátlaš eallišlája sáhttá geahpedit Birasministeriija lobiin. |
| Luonnonvarasuunnitelmaan on merkitty, että Kevon HKS:n yhteydessä laaditaan selvitys hirvituhoista ja arvioidaan tilannetta sen jälkeen. |
Luondduriggodatplánii lea merkejuvvon, ahte Geavu DGP:a oktavuođas dahkkojuvvo čielggadus ealgavahágiin ja árvvoštallojuvvo dilli maŋŋelis. |
| Tällä hetkellä Metsähallituksella ei ole tiedossa luonnonsuojelullisia perusteita hirven metsästyksen aloittamiseksi. |
Aiddo dál Meahciráđđehusa dihtosis eai leat luonddusuodjaleapmái vuođđuduvvi ákkat ealgabivddu álggahan dihte. |
| Hirvikannan vaikutuksia on tarkasteltu maastossa keväällä 2013. Mahdollisia hirvituhoja seurataan puiston normaalin hoidon yhteydessä. |
Ealganáli váikkuhusat leat guorahallon báikki alde giđđat 2013. Vejolaš ealgavahágat čuvvojuvvojit luonddumeahci normála dikšuma oktavuođas. |
| Yhteistyöryhmän esitys rajoitetusta hirven metsästyksestä puiston alueella on kehittämisehdotuksena (lomake 12). |
Ovttasbargojoavkku árvalus ráddjejuvvon ealgabivddus luonddumeahcis lea ovddidanevttohussan (skovvi 12). |
| Minkki on haittaeläin alueen kalakannoille. |
Miŋka lea vahátealli guovllu guollenáliide. |
| Minkinpyyntiprojekti voitaisiin järjestää Kevon alueelle. |
Miŋkabivddu sáhtášii lágidit Gevvui. |
| 11 Suojelun ja käytön keskeiset arvot ja uhkat, 12 Uhkatekijöiden torjuminen, vaikutusten arviointi ja seuranta Liiallisen lisääntymisen vuoksi taikka muutoin vahingollisen eläinlajin yksilöiden vähentäminen on mahdollista ympäristöministeriön luvalla. |
11 Suodjaleami ja geavaheami guovddáš árvvut ja áitagat, 12 Áitagiid dusten, váikkuhusaid árvvoštallan ja čuovvun Liiggálaš laskama dihte dahje muđui vahátlaš eallišlája oktagasaid sáhttá geahpedit Birasministeriija lobiin. |
| Riekon pyyntiä harjoitetaan, mutta se ei ole kannattavaa enää ja tästä johtuu uhka vanhan perinteen katoamisesta. |
Rievssatbivdu ii oro šat gánneheamen ja danin dát boares árbevierru sáhttá jávkat. |
| Mahdollisuus tuleville sukupolville riekon metsästämiseksi kannattaa kuitenkin säilyttää. |
Rievssatbivdovejolašvuođat galggašedje goittotge bisuhuvvot boahttevaš buolvvaide. |
| 11 Suojelun ja käytön keskeiset arvot ja uhkat, 12 Uhkatekijöiden torjuminen, vaikutusten arviointi ja seuranta Oikeus riekon ansapyyntiin tullaan säilyttämään alueella, sillä se katsotaan osaksi saamelaiskulttuuria. |
11 Suodjaleami ja geavaheami guovddáš árvvut ja áitagat, 12 Áitagiid dusten, váikkuhusaid árvvoštallan ja čuovvun Vuoigatvuohta rievssahiid gárdebivdui bisuhuvvo guovllus, dasgo dan gehččet gullat oassin sámekultuvrii. |
| Kulttuuriperintö Muinaisjäännöksille suurin uhka on maankäyttö ja kuluminen, etenkin retkeilyreittien läheisyydessä. |
Kulturárbi Dološbázahusaide čuhcet ea nemus eanageavaheapmi ja eatnama gollan, erenoamážit vánddardanjohtolagaid lahkosiin. |
| 6 Kulttuuriperintö, 11 Suojelun ja käytön keskeiset arvot ja uhkat, 12 Uhkatekijöiden torjuminen, vaikutusten arviointi ja seuranta, 14 Luonnon- ja kulttuuriperinnönsuojelu |
6 Kulturárbi, 11 Suodjaleami ja geavaheami guovddáš árvvut ja áitagat, 12 Áitagiid dusten, váikkuhusaid árvvoštallan ja čuovvun, 14 Luonddu- ja kulturárbesuodjaleapmi |
| Kulumisvaarassa olevia kohteita seurataan. |
Čuvvojuvvojit čuozáhagat, mat sáhttet leat gollamin. |
| Tarvittaessa toimenpiteet suunnitellaan erillisessä toimenpidesuunnitelmassa. |
Dárbbu mielde doaibmabijut plánejuvvojit sierra doaibmabidjoplánas. |
| Retkeilyreitin mahdollinen uudelleen linjaaminen. |
Vánddardanjohtolat sáhttá ođđasit linnjejuvvot. |
| Vanha Erttetvarrin kiviaitapaikka olisi saatava nähtäväksi, kun reitti rakennettaisiin. |
Erttetvári boares geađgegárdi galggašii šaddat oidnosii, go johtolat ráhkaduvvošii. |
| - Uusia retkeilyreittejä ei ole suunnitteilla.- |
- Ođđa vánddardanjohtolagaid eai leat |
| Madjoen kämppä on tärkeää säilyttää paikallaan. |
plánemin.- Mádjoga gámppá galgá bisuhit dálá sajis. |
| Pitää peruskorjata. |
Galgá ordnejuvvot. |
| Pistoreitti Madjoen tuvalle. |
Laktajohtolat Mádjoga stohpui. |
| 15 Luonnon virkistyskäyttö: retkeilyn ja luontomatkailun toimenpiteet Madjoen tupa säilytetään nykyisellä paikallaan hiihtovaeltajien ja luontaiselinkeinojen harjoittajien käytössä. |
15 Luonddu lustageavaheapmi: vánddardeami ja luondduturismma doaibmabijut Mádjoga stohpu bisuhuvvo dálá sajis čuoiganvánddardeaddjiid ja luondduealáhusbargiid anus. |
| Uusia retkeilyreittejä ei ole suunnitteilla. |
Ođđa vánddardanjohtolagaid eai leat plánemin. |
| Peruskorjaus vuoteen 2017 mennessä. |
Ordnejuvvo jagi 2017 rádjai. |
| Ennen lausuntokierrosta yhteistyöryhmän esittämät asiat (7.11. 2012, 12.3. |
Áššit, maid ovttasbargojoavku lea ovdanbuktán ovdal cealkámušgulaskuddama (7.11.2012, 12.3.2013 ja 17.3.2014) |
| Asia (yhteistyöryhmä) Suunnitelman osa/lomake Metsähallituksen vastine Aiheutunut toimenpide |
Ášši (ovttasbargojoavku) Plána oasse/skovvi Meahciráđđehusa vástádus Ášši dagahan doaibmabidju |
| Alueen arvot ovat maisema- ja kalastusarvot. |
Guovllu árvvut leat duovdda- ja guolástanárvvut. |
| 11 Keskeiset suojelu- ja käyttöarvot sekä uhkat, 12 Uhkatekijöiden torjuminen, vaikutusten arviointi ja seuranta Kalastusta ei ole erikseen mainittu alueen arvona. |
11 Guovddáš suodjalan- ja geavahanárvvut sihke áitagat, 12 Áitagiid dusten, váikkuhusaid árvvoštallan ja čuovvun, Guolástus ii leat sierra máinnašuvvon guovllu árvun. |
| Arvona on todettu luonnonmaisemat. |
Árvun leat gávnnahuvvo luondduduovdagat. |
| Päämääränä (nro 6) on luonnonmaisemien turvaaminen. |
Mihttomearrin (nr 6) lea dorvvastit luondduduovdagiid. |
| Matkailijoiden tuleminen alueelle on tärkeää kunnalle. |
Turisttaid boahtin guvlui mearkkaša ollu gildii. |
| 11 Keskeiset suojelu- ja käyttöarvot sekä uhkat, 12 Uhkatekijöiden torjuminen, vaikutusten arviointi ja seuranta Päämääränä (nro 6) on, että Metsähallituksen ylläpitämä virkistyskäyttäjiä palveleva reittien ja rakenteiden kokonaisuus säilyy vetovoimaisena ja turvallisena. |
11 Guovddáš suodjalan- ja geavahanárvvut sihke áitagat, 12 Áitagiid dusten, váikkuhusaid árvvoštallan ja čuovvun, Mihttomearrin (nr 6) lea ahte Meahciráđđehusa bajásdoallan, lustageavaheaddjiid várás oaivvilduvvon johtolagat ja ráhkadusat geasuhit ja bissot dorvvolažžan. |
| Rakenteet ja reitit pidetään kunnossa. |
Ráhkadusat ja johtolagat dollojuvvojit ortnegis. |
| Vetovoimaisuutta lisää tiedotus ja opastusaineisto. |
Geasuhusa leat lasiheamen dieđiheapmi ja oahpistanmateriála. |
| Jos hiihtovaellukset ovat mahdollisia, niin voisiko valvontatupia saada käyttöön? |
Jos čuoiganvánddardeamit leat vejolaččat, de sáhtášedjego vánddardeaddjit geavahit gozihanstobuid? |
| Luontopalvelujen linjaus on se, että huolto- ja valvontatuvat ovat vain työkäyttöä varten. |
Luonddubálvalusaid mielas fuolahus- ja gozihanstobut leat oaivvilduvvon dušše bargoanu várás. |
| Tupia ei voi käyttää vapaaajalle, eikä niitä vuokrata. |
Stobuid ii sáhte geavahit astoáiggis, iige daid sáhte láigohit. |
| Reitti Kuiville (Guivi) pitäisi saada. |
Guivái galggašii leat johtolat. |
| On maakuntakaavassa ja kunta ja matkailuyrittäjät toivovat reittiä. |
Dat lea eanagoddelávas ja gielda ja turismafitnodagat doivot johtolaga. |
| Paistunturin erämaa-alueen HKS:ssä on ratkaistu yhteystarve niin, että yhdysreitti kulkisi erämaa-alueen ulkopuolella, Kevon reitiltä Kenesjärven postipolkua pitkin Utsjoelle. |
Báišduoddara meahcceguovllu DGP:s lea čovdojuvvon oktavuođadárbu nu, ahte laktajohtolat manašii meahcceguovllu olggobealde, Geavu johtolagas Ganešjávrri poastabálgá mielde Ohcejohkii. |
| Näin pitkille reiteille on vähän käyttöä. |
Ná guhkes johtolahkii livččii uhccán atnu. |
| Valtakunnallisesti investoinnit suunnataan 10 000–100 000 käyttäjän reiteille. |
Riikkadásis investerejuvvojit 10 000-100 000 johtolagaide geavaheaddjiid várás. |
| Voisiko kävijätutkimuksessa selvittää kävijöiden rahankäyttöä erikseen Utsjoen ja Inarin kuntien puolella. |
Sáhtášiigo galledeaddjidutkamušas čielggadit galledeaddjiid ruhtageavaheami sierra Ohcejoga ja Anára gielddaid bealde. |
| Rahaa käytettiin Utsjoen kunnan puolella noin 46 %. Kevon luonnonpuiston kävijätutkimus 2013 on saatavilla myös verkossa. |
Ruđa geavahedje Ohcejoga gieldda bealde sullii 46 %. Geavu luonddumeahci galledeaddjidutkamuš 2013 gávdno maiddái neahtas. |
| Yhteisökeskustelu internetissä koskien Kevon hoito- ja käyttösuunnitelmaa oli liian vähän aikaa auki. |
Neahttaságastallan Geavu dikšun- ja geavahanplána birra lei menddo oanehaš. |
| Liite 6A Yhteisökeskustelua voidaan tarpeen mukaan jatkaa. |
Čuovus 6A Neahttaságastallama sáhttá dárbbu mielde guhkidit. |
| Kommentointia siellä oli heikosti, ja sen auki pitäminen kysyy resursseja. |
Kommeanttat bohte uhccán, ja ságastallama bajásdollui galget leat resurssat. |
| Yhteisökeskustelu avataan prosessin edistyessä uudelleen. |
Neahttaságastallan rahppojuvvo fas áššiid ovdánettiin. |
| Yhteisökeskustelu auki 29.10. |
Neahttaságastallan 29.10. – 2.11.2012 ja 7. – 11.1.2013. |
| Pyrkiikö valtio lunastamaan itselleen yksityisten maat? |
Geahččalago stáhta lotnut alccesis priváhta eatnamiid? |
| 18 Hallinto Valtiolla on tavoitteena luonnonsuojelulakiin perustuva suojelun toteuttaminen. |
18 Hálddahus Stáhta háliidivččii ollašuhttit luonddusuodjalanláhkii vuođđuduvvi suodjaleami. |
| Luonnonsuojelulaki mahdollistaa suojelun toteuttamisen joko ostona, vaihtona tai tekemällä suojelusopimuksen. KäytänELY jatkaa suojelun toteuttamista niillä yksityismailla, joiden osalta ratkaisua ei ole vielä saavutettu. |
Luonddusuodjalanláhka dahká vejolažžan suodjaleami juogo ELY geahččala suodjalit daid priváhta eatnamiid, maid boahttevaš anu birra ii leat čovdojuvvon. |
| Metsähallitus pyrkii osaltaan edistämään suojelun toteuttamista osoittamalla vaihtomaita. |
Meahciráđđehus |
| Ennen lausuntokierrosta yhteistyöryhmän esittämät asiat (7.11. 2012, 12.3. |
Áššit, maid ovttasbargojoavku lea ovdanbuktán ovdal cealkámušgulaskuddama (7.11.2012, 12.3.2013 ja 17.3.2014) |
| Asia (yhteistyöryhmä) Suunnitelman osa/lomake Metsähallituksen vastine Aiheutunut toimenpide nössä suojelu toteutuu pääosin suojelusopimuksin, jossa maanomistajuus säilyy. |
Ášši (ovttasbargojoavku) Plána oasse/skovvi Meahciráđđehusa vástádus Ášši dagahan doaibmabidju eanaoastimiiguin ja -lonuhemiiguin dahje suodjalansoahpamuša vuođul. |
| Ympäristöhallinto on linjannut, ettei saamelaisalueilla lähdetä pakkolunastuksiin, ellei alueelle kohdistuva suunnitelma tai hanke uhkaa niitä luontoarvoja, joiden perusteella alue on valittu Natura 2000 |
Birashálddahus doaibmalinnjá mielde sámeguovllus eai váldojuvvo atnui bággolotnumat, jos guvlui guoskevaš plána dahje fidnu ii čuoze daidda luondduárvvuide, maid vuođul guovlu lea válljejuvvon Natura 2000 -fierpmádahkii. |
| Yhteisökeskustelu Alueen tutkimuksellinen merkitys on suuri. |
geahččala bealistis ovddidit suodjaleami lonuhaneatnamiiguin. |
| Alueella on mm. tutki 11 Suojelun ja käytön keskeiset armusaitauksia sekä pitkäaikaisia tutkimus- ja seuranta-aloja. |
Neahttaságastallan Guovlu mearkkaša ollu dutka miidda. Guovllus leat ee. dutkanáiddit sihke guhkesáigásaš dutkan- ja čuovvunsajit. |
| Tutkijoiden liikkuminen ei saa vaarantua ja hankaloitua. |
Luonddusuodjaleapmi ii oaččo čuohcit dutkiid johtimii. |
| Toiveena pelisääntöjen selkiintyminen ja liiallisen byrokratian poistuminen tutkimuksiin liittyen. |
Doaivvan lea njuolggadusaid čielggasmahttin ja liiggálaš byrokratiija jávkadeami dutkandoaimma oktavuođas. |
| Tutkimus ja liikkumislupia myönnetään vakiintuneiden seurantojen ulkopuolisiin tutkimuksiin. |
Dutkan- ja johtinlobit mieđihuvvojit stáđásmuvvan čuovvumiid olggobeale dutkamiidda. |
| Metsähallitus tekee pitkäaikaisen sopimuksen vakiintuneista seurannoista. |
Meahciráđđehus dahká guhkesáigásaš soahpamuša stáđásmuvvan čuovvumiin. |
| Käyttöä ohjataan sopimuksella, eikä tutkimusvyöhykkeelle ole tarvetta. |
Geavaheapmi stivrejuvvo soahpamuša vuođul, iige dutkanavádahkii leat dárbu. |
| Yksityismaiden lunastaminen Arvoina poronhoito-oikeudet, vapaa laidunnusoikeus, vasomaalueet ovat erityisen tärkeitä. |
Priváhta eatnamiid lotnun Árvun boazodoallorievttit, friddja guohtonriekti, guottetguovllut leat erenoamáš dehálaččat. |
| Uhkana Kevon luonnonpuistossa on laidun- ja vasoma- alueiden häiriintyminen muun maankäytön toimesta. |
Áittan Geavu luonddumeahcis lea guohton- ja guottetguovlluid heahtašuvvan eará eanageavaheami dihte. |
| 11 Keskeiset suojelu- ja käyttöarvot sekä uhkat, 12 Uhkatekijöiden torjuminen, vaikutusten arviointi ja seuranta, 13C Vyöhykejako: Rajoitus- ja luonnonarvovyöhykkeet, 17 Muu luonnonvarojen ja alueiden käytön toimenpiteet Tavoitteena on saamelaiskulttuurin ja poronhoidon elinvoimaisuuden säilyminen. |
11 Guovddáš suodjalan- ja geavahanárvvut sihke áitagat, 12 Áitagiid dusten, váikkuhusaid árvvoštallan ja čuovvun, 13C Avádatjuohku: Ráddjen- ja luondduárvoavádagat, 17 Eará luondduriggodagaid ja guovlluid geavaheami doaibmabijut Ulbmilin lea bisuhit sámekultuvrra ja boazodoalu ceavzinvejolašvuođaid. |
| Rajoitusvyöhyke, maastoliikenteen ja käytön ohjaaminen turvaavat osaltaan laidun- ja vasoma-alueita. |
Ráddjenavádat, meahccejohtalusa ja geavaheami stivren dorvvastit bealisteaset guohton- ja guottetguovlluid. |
| Lomakkeella arvot ja uhkat on kuvattu seuraavasti: Hoito- ja käyttösuunnitelman tavoitteena on turvata saamelaiskulttuurin harjoittamisedellytyksiä. |
Skovis árvvut ja áitagat leat govviduvvon čuovvovaččat: Dikšun- ja geavahanplána ulbmilin lea dorvvastit vejolašvuođaid bargat sámekultuvrrain. |
| Uhkana on mm. laidun- ja vasoma-alueiden häiriintyminen muun maankäytön toimesta. |
Áittan lea ee. guohton- ja guottetguovlluid heahtašuvvan eará eanageavaheami dihte. |
| Tutkimus Pitäisi turvata jatkossakin poronhoito alueella, niin kuin se on ennen ollut ja nyt. |
Dutkan Galggašii dorvvastit dás duohkoge boazodoalu guovllus, nugo dat lea leamaš ovdal ja lea dál. |
| 10b Poronhoito, 17b Poronhoidon toimenpiteet, Tavoitteena on saamelaiskulttuurin ja poronhoidon elinvoimaisuuden säilyminen. |
10b Boazodoallu, 17b Boazodoalu doaibmabijut, Ulbmilin lea bisuhit sámekultuvrra ja boazodoalu ceavzinvejolašvuođaid. |
| Akwé: Kon -ryhmä on mukana suunnittelussa ja toteutumisen ja vaikutusten arvioinnissa. |
Akwé: Kon -joavku lea mielde plánemin ja ollašuhttimin ja váikkuhusaid árvvoštallamin. |
| Poronhoito |
Ášši (ovttasbargojoavku) Plána oasse/skovvi Meahciráđđehusa vástádus Ášši dagahan doaibmabidju Boazodoallu Manin Guivvis leat valjis prote |
| Miksi proteiinipitoisia, helposti sulavia ja vähäkuituisia kasveja on Kuivilla? |
iidnadoalli šattut, mat suddet álkit čoavjjis ja main leat vánis fiberat? |
| Teksti pyydetään poistettavaksi. |
Teaksta galgá jávkaduvvot. |
| 10b Poronhoito, - |
10b Boazodoallu - |
| Poronhoidon kuvauksesta on poistettu Akwé: Kon -ryhmän teksti: ” … |
Boazodoalu govvideamis lea jávkaduvvon Akwé: Kon -joavkku teaksta: ” … |
| missä (Kuivilla, Guivi) myös porojen käyttämät ravintokasvit ovat pitempään proteiinipitoisia, helposti sulavia ja vähäkuituisia”, koska tutkimustuloksia aiheesta ei ole löytynyt. |
gos (Guivvis) maiddái bohccuid biebmošattut leat guhkit proteiidnadoallit ja suddet álkit ja main leat vánis fiberat. ”, dasgo dutkanbohtosat fáttás eai gávdno. |
| Syömättä jääneet talviruokintaheinät roskaavat hillamaita. |
Borakeahttá báhcán dálvebiebmansuoinnit ludnejit luomeeatnamiid. |
| Onko timotein levinneisyyttä puistossa tutkittu? |
Leago timoteija leavvanguovlu luonddumeahcis dutkojuvvon? |
| 11 Keskeiset suojelu- ja käyttöarvot sekä uhkat, 12 Uhkatekijöiden torjuminen, vaikutusten arviointi ja seuranta, 14 Luonnon- ja kulttuuriperinnönsuojelu, 17b Poronhoidon toimenpiteet, 18 Hallinto Metsähallituksen ja paliskuntien yhdessä sovittaviin kohteisiin kuuluu herkkiä luontotyyppejä (kuten lapinvuokkokankaita). |
11 Guovddáš suodjalan- ja geavahanárvvut sihke áitagat, 12 Áitagiid dusten, váikkuhusaid árvvoštallan ja čuovvun, 14 Luonddu- ja kulturárbesuodjaleapmi, 17b Boazodoalu doaibmabijut, 18 Hálddahus Meahciráđđehus ja bálgosat sohpet ovttas, mat leat rašes luondotiippat (dego golkaguolbanat). |
| Silppurin käytön vaikutuksia heinän maatumiseen ei ole tutkittu, mutta ruokintakeinojen kehittäminen ja tiedon lisääminen aiheesta on toivottavaa. |
Smávvejeaddji geavaheami váikkuhusat suoinni eanaiduvvamii eai leat dutkojuvvon, muhto biebmanvugiid ja dieđuid galggašii ovddidit dán fáttás. |
| Timotein levinneisyyttä puistossa ei ole tutkittu. |
Timoteija leavvanviidodat luonddumeahcis ii leat dutkojuvvon. |
| Metsähallitus ja paliskunnat sopivat yhdessä niistä luonnonsuojelualueiden ja tarvittaessa erämaa-alueiden kohteista, joissa poroja ei tulisi ruokkia. |
Meahciráđđehus ja bálgosat sohpet ovttas, main čuozáhagain luonddusuodjalanguovlluin ja dárbbu mielde meahcceguovlluin bohccuid ii galggašii biebmat. |
| Myös ruokintakeinoja tulisi kehittää, jotta niiden luontovaikutukset vähenisivät, esim. silppurin käyttäminen. |
Maiddái biebmanvugiid galggašii ovddidit, vai daid luondováikkuhusat geahppánivčče, omd. smávvejeaddji geavaheapmi. |
| Porojen talviruokintakohteilla tehdään Metsähallituksen toimesta maastotarkistuksia. |
Meahcciráđđehus dárkkistuhttá báikki alde bohccuid dálvebiebmansajiid. |
| Tiedot talviruokintakohteista saadaan Paliskunnilta. |
Dieđut dálvebiebmansajiin fidnejuvvojit bálgosiin. |
| Ei pelkästään saamelaisten ja luontaiselinkeinonharjoittajien, vaan myös kyläläisten ääni pitäisi kuulua. |
Eai dušše sámiid ja luondduealáhusbargiid oaivilat muhto maiddái giliolbmuid oaidnu galggašii váldojuvvot vuhtii. |
| Paikallisia asukkaita ei huomioida suunnittelussa, luontaiselinkeinot, saamelaisuus ja poronhoito menevät edelle. |
Báikkálaš ássit eai váldojuvvo vuhtii plánemis, muhto luondduealáhusat, sápmelašvuohta ja boazodoallu mannet ovddabeallai. |
| Yhteistyöryhmätyöskentelyn tarkoitus on osallistaa laajasti alueen käyttäjät ja ne joihin suunnitelma vaikuttaa koko suunnitteluprosessin ajan. |
Ovttasbargojoavkku barggu bokte geahččalit fátmmastit viidát mielde guovllu geavaheaddjiid ja daid, geaidda plána váikkuha oppa plánenproseassa áigge. |
| Yhteistyöryhmässä on mukana mm. kyläyhdistys ja yrittäjät. |
Ovttasbargojoavkkus leat mielde ee. gilisearvi ja fitnodatolbmot. |
| Mielipiteitä ja kommentteja on voinut antaa koko suunnitteluprosessin ajan. |
Oaiviliid ja kommeanttaid lea leamaš vejolaš addit oppa plánenproseassa áigge. |
| Suunnitelmaluonnos käy lausuntokierroksella. |
Plánaárvalus fitná vel cealkámušgulaskuddamis. |
| Kevonsuun niittyä olisi hyvä hoitaa lampaita laiduntamalla. |
Geavonjálmmi niittu galggašii dikšut nu, ahte guođoha doppe sávzzaid. |
| - Lampaita ei ole viime vuosina ollut saatavilla. |
Sávzzat eai leat leamaš dáid maŋimuš jagiid fidnemis. |
| Norjan puolella olisi, mutta niiden rajan ylitys ei onnistu. |
Norgga bealde livčče sávzzat, muhto daid ii sáhte buktit Suoma beallai. |
| Paikalliset Petojen määrä lisääntynyt (il ves). |
Báikkálaš áitagat Boraspiret leat laskan (albbas). |
| Pitäisi selvittää voiko petoja siirtää pois tai metsästää. |
Galggašii čielggadit sáhtášiigo daid sirdit eret dahje bivdit. |
| Ryhmätyöskentelynä merkittiin kartalle paikat, joihin on välttämätöntä päästä kulkemaan moottoriajoneuvolla. |
- Ášši (ovttasbargojoavku) Plána oasse/skovvi Meahciráđđehusa vástádus Ášši dagahan doaibmabidju Meahccejohtalus |
| 17 Muu luonnonvarojen ja käytön toimenpiteet - Talviajan maastoliikenne ohjataan ensisijaisesti sovituille kulku-urille: Ollilasta Vuokojärvelle (Vuogojávri), Puksalasta (Buksal) Balddotjávrille ja Vuokojärvelle (Vuogojávri), Kevonsuusta (Geavonjálbmi) Fielujokisuun (Fiellojohnjálbmi) yläpuolelle, |
Joavkobargun merkejuvvojedje kártii dat báikkit, maidda galgá áinnas beassat johtit mohtorfievrruin. 17 Eará luondduriggodagaid ja geavaheami doaibmabijut - Dálvviáiggi meahccejohtalus stivrejuvvo vuosttažettiin sohppojuvvon vuojáhagaide: Ollilas Vuogojávrái, Buksalas Bálddotjávrriide ja Vuogojávrái, Geavonjálmmis Fiellojohnjálmmi bajábeallai. |
| Kamajokisuusta (Gamajohnjálmi) Kevon kanjonin yli menevä reitti ja Juovvaskáidin reitti poistetaan. |
Gamajohnjálmmis Geavvorokki rasttildeaddji johtolat ja Juovvaskáiddi johtolat jávkaduvvojit. |
| 2012, 12.3. 2013 ja 17.3. |
Lea nuppástus dálá dillái. |
| Asia (yhteistyöryhmä) Suunnitelman osa/lomake Metsähallituksen vastine Aiheutunut toimenpide Kevon kanjonin reitti lyhennetään Kamajokisuuhun (Gamajohnjálmi): merkittävimmät kalastuskohteet ovat Kamajokisuun (Gamajohnjálmi) alapuolella. |
Geavu johtolat oaniduvvo Gamajohnjálbmái: deháleamos guolástanbáikkit leat Gamajohnjálmmi vuolábealde. |
| Lisäksi uhanalaisten lajien suojelu edellyttää maastoliikenteen rajoittamista kapealla kanjonialueella. |
Dasa lassin áitojuvvon šlájaid suodjalan dihte meahccejohtalus galgá ráddjejuvvot baskkes Geavvorokki birrasiin. |
| Kesäajan maastoliikenne ohjataan ensisijaisesti sovituille kulku-urille. |
Lea nuppástus dálá dillái. |
| Kenesjärveltä (Ganešjávri) Vuokojärvelle (Vuogojávri), Puksalasta (Buksal) Buvrrášjávrille ja Vuokojärvelle (Vuogojávri), Rautujärviltä (Rávdojárvi) Sávzajávrille. |
Geasiáiggi meahccejohtalus stivrejuvvo vuosttažettiin sohppojuvvon vuojáhagaide: Ganešjávrris Vuogojávrái, Buksalas Buvrrášjávrriide ja Vuogojávrái, Rávdojávrriin Sávzajávrái. |
| Pedot Yksityismaille on rasitteet ja sinne kuljetaan moottorikulku neuvoilla. |
Boraspiret Priváhta eatnamiidda leat ser vituhtat ja dohko johttojuvvo mohtorfievrruiguin. |
| Voisiko Metsähallitus olla yhteisyössä toteuttamassa kulkureiteille siltoja? |
Sáhtášiigo Meahciráđđehus leat veahkkin huksemin johtolagaide šalddiid? |
| - Resurssit eivät anna mahdollisuutta osal listua siltojen rakentamiseen.- |
Resurssaid vátnvuođa dihte Meahciráđđehus ii sáhte oassálastit šalddiid huksemii. |
| Ennen lausuntokierrosta yhteisökeskustelussa esitetyt kommentit |
Ovdal cealkámušgulaskuddama neahttaságastallamis ovdanbukton kommeanttat |
| Kommentti Suunnitelman osa/lomake Metsähallituksen vastine Aiheutunut toimenpide (Vastauksia Metsähallitukselta esitettyyn kysymykseen mahdollisesta rajalinjasta saapui yhteensä 4.) |
Kommeanta Plána oasse/skovvi Meahciráđđehusa vástádus Ášši dagahan doaibmabidju (Vástádusat Meahciráđđehusa ovdanbuktin gažaldahkii vejolaš ráddjelinnjás bohte oktiibuot 4.) |
| Kevon luonnonpuiston ensimmäisen (perustamisen) rajankäyntikartan vuodelta 1958–59 perusteella pyykit ovat "tarkalleen" tuolloin ensimmäistä kertaa pyykitetyn Kevon luonnonpuiston rajalinjalla pyykkivälillä LSA 7–LSA 8. Varmaankin tämän pitkän rajalinjan osittamiseksi avoimessa maastossa nuo kivet on maahan upotettu. |
Geavu luonddumeahci vuosttas (vuođđudeami) rádjegeavvankártta (jagis 1958-59) vuođul rádjemearkkat leat dalle vuosttas háve merkejuvvon Geavu rádjemearkkaid LSA 7-LSA 8 gaskkas. Várra dán guhkes rádjelinnjá osiidejuohkin dihte meahcis duot geađggit leat eatnamii vuojuhuvvon. |
| Inventoinneissa löytyy usein erilaisia rajalinjoja ja -merkkejä, mutta niiden tarkoitus jää epäselväksi. |
Inventeremiin gávdnojit dávjá sierralágan rádjelinnját ja -mearkkat, muhto daid ulbmil báhcá eahpečielggasin. |
| Hienoa että tämän rajalinjan merkitys selvisi. Kommentti Suunnitelman |
Lea hui buorre ášši ahte dán rádjelinnjá mearkkašupmi čielggai. |
| Mitä ovat paikallisten ja Metsähallituksen näkemykset moottoriveneliikenteen vilkkaudesta ja sen vaikutuksista Kevojoella alueen luonnolle. |
Mat leat báikkálaš olbmuid ja Meahciráđđehusa oainnut mohtorfanasjohtalusa mearis ja dan váikkuhusain Geavus guovllu lundui? |
| Osa veneistä oli häiritsevän kovaäänisiä. |
Muhtun fanasmohtorat ledje hui jidnii. |
| 11, 12 17 Muu luonnonvarojen käyttö, rasitteet ja käyttöoikeudet Osa Kevojoesta on yksityistä vesialuetta ja siellä omistajat voivat liikkua myös moottoriveneillä. |
11, 12 17 Luondduriggodagaid eará geavaheapmi, servituhtat ja geavahanrievttit Oassi Geavus golgá priváhta čáhceguovlluin ja doppe eaiggádat sáhttet johtit maiddái mohtorfanasiiguin. |
| Suihkuturbiinivene on kovaääninen. |
Turbiidnamohtor lea jidnii. |
| Tätä käyttöä Metsähallitus ei voi rajoittaa. |
Dán geavaheami Meahciráđđehus ii sáhte ráddjet. |
| Luonnonpuiston sisällä on myös jonkin verran yksityismaa-alueita ja niille kulkemiseen käytetään maastokulkuneuvoja. |
Luonddumeahcis leat maiddái muhtun muddui priváhta eatnamat ja daidda johtet mohtorfievrruiguin. |
| Lähtökohtaisesti luonnonpuiston alueella moottorikulkuneuvojen käyttö on kiellettyä. |
Iešalddes luonddumeahcis mohtorfievrruid geavaheapmi lea gildojuvvon. |
| Laajan luonnonpuiston alueella on haluttu turvata paikallisten luonnonkäyttöä ja jonkin verran moottorivenelupia on myönnetty myös valtion vesialueelle luonnonpuiston puolelle kalastusta varten. |
Viiddis luonddumeahcis leat háliidan dorvvastit báikkálaš luonddugeavaheami ja muhtun muddui mohtorfanaslobit leat mieđihuvvon maiddái stáhta čáhceguvlui luonddumeahci beallai guolástusta várás. |
| Yhteisökeskustelu oli avoinna liian vähän aikaa.- - |
Neahttaságastallan ii bistán doarvái guhká.- - |
| Yhteisökeskustelu auki 29.10. |
Neahttaságastallan lei 29.10. – 2.11.2012 ja 7. – 11.1.2013. |
| Maastoliikenteestä: kaikille vapaa kulku kesällä ja talvella (1 kpl) Ei vapaata liikkumista luonnonpuistossa (1 kpl) 17 Muu luonnonvarojen käyttö Kevon maastoliikenteestä lyhyesti sen verran, että lähtökohtaisesti moottoroitu liikenne luonnonpuistossa on kielletty nyt ja tulevaisuudessakin. |
Meahccejohtalus: buohkat galget beassat johtit luonddumeahcis sihke geassit ja dálvit (1) Ii friddja johtin luonddumeahcis (1) 17 Luondduriggodagaid eará geavaheapmi Geavu meahccejohtalusa birra oanehaččat dan mađe ahte iešalddes mohtorjohtalus luonddumeahcis lea gildojuvvon dál ja dás duohkoge. |
| HKSprosessissa tullaan määrittelemään ne erityiset perusteet, joilla maastoliikenne voidaan sallia (esim. ammattimainen riekon ansapyynti). |
DGPproseassas meroštallojit dat sierra ákkat, main meahccejohtalus sáhttá leat vejolaš (omd. ámmátlágan rievssahiid gárdebivdu). |
| Madjoen tuvalle pitäisi päästä. |
Mádjoga stobu lusa galggašii beassat. |
| Reitti voitaisiin ehkä sallia Kuivin ja Madjoen tupien välille ja jatkaen Utsjoen tien varteen Patonivan lähelle tai Kenestuvalle. |
Johtolat galggašii leat várra vejolaš Guivvi stobu luhtte Mádjoga stohpui ja das ain Ohcejoga geainnu gurrii Buođđobogi lahkosiidda dahje Kenestupai. |
| Luonnonpuiston alueelle ei voida toteuttaa uusia pitkiä retkeilyreittejä. |
Luonddumeahcčái ii sáhte ráhkadit ođđa guhkes vánddardanjohtolagaid. |
| Miksi retkeilijät eivät pääse kesällä Madjoentuvalle? |
Manin vánddardeaddjit eai beasa geassit Mádjoga stohpui? |
| Monet vaeltajat ovat päivitelleet puiston nykyistä rajavetoa kyseisen kämpän kohdalla. |
Máŋggat vánddardeaddjit leat imaštallan luonddumeahci dálá rádjegeassima dán gámppá buohta. |
| 15 Luonnonvirkistyskäyttö: retkeilyn ja luontomatkailun toimenpiteet Ympäristöministeriön vuonna 1991 hyväksymässä runkosuunnitelmassa, joka hoito- ja käyttösuunnitelman edeltäjä, todetaan Mádjohkan kämpän osalta ”Vanha Madjoen tupa siirretään luonnonpuiston ulkopuolelle”. |
15 Luonddulustageavaheapmi: vánddardeami ja luondduturismma doaibmabijut Birasministeriija dohkkehii 1991:s ruŋgoplána. |
| Tämä suunnitelman kirjaus ei kuitenkaan ole toteutunut vaan kämppä on yhä paikallaan ja palvelee retkeilijöitä talviaikaan. |
Dát plána merkejupmi ii leat goittotge ollašuvvan muhto gámpá lea ainge ovddeš sajis vánddardeaddjiid anus dálvviáigge. |
| Madjoen tupa säilytetään nykyisellä paikallaan hiihtovaeltajien ja luontaiselinkeinojen harjoittajien käytössä. |
Mádjoga stohpu bisuhuvo dálá sajis čuoiganvánddardeaddjiid ja luondduealáhusbargiid anus. |
| Sitten viime käyntini luonnonpuiston reitille on rakennettu uusia kevyehköjä kotia, esimerkiksi Suohpasaja. |
Dan maŋŋá go maŋimuš fitnen Geavus, de luonddumeahci johtolaga gurrii ledje huksejuvvon ođđa geahppalágan goađit, ovdamearkka dihte Suohpášája. |
| Onko tarkoitus rakentaa niitä lisää? |
Leago jurdda hukset dakkáriid lasi? |
| 15 Luonnon virkistyskäyttö: retkeily ja luontomatkailu Kotarakennuksia on reitin varrelle rakennettu kaksi ja niistä on tullut retkeilijöiltä erittäin positiivista palautetta. |
15 Luonddu lustageavaheapmi: vánddardeapmi ja luondduturisma Johtolaga gurrii leat huksejuvvon guokte goađáža, ja vánddardeaddjit leat leamaš erenoamáš duhtavaččat daidda. |
| Laitetaan harkintaan ja käsitellään tässä suunnitelmassa yhden tai kahden kodan lisäämisen mahdollisuutta. |
Ášši galgá guorahallot. Dán plánas gieđahallojuvvo, sáhtášiigo lasihit vel ovtta dahje guokte goađi. |
| Ei lisätä uusia. Kommentti Suunnitelman |
Eai šat huksejuvvo lasi goađit. |
| Ehdotan, että Kevon kanjonin läpi voisi lumikeleillä vaeltaa koiravaljakolla. |
Geavvoroggeráigge galggašii beassat vuodjit muohttaga áigge beatnagiiguin. |
| 15 Luonnon virkistyskäyttö: retkeily ja luontomatkailu Muun muassa poronhoidon ja saamelaiskulttuurin turvaamiseksi koiravaljakkotoimintaan saamelaisalueen kansallis- ja luonnonpuistoissa suhtaudutaan hyvin tiukasti. |
15 Luonddu lustageavaheapmi: vánddardeapmi ja luondduturisma Earret eará boazodoalu ja sámekultuvrra dorvvastan dihte beanavuodjindoibmii sámeguovllu álbmot- ja luonddumehciin doaladuvvet hui čavgadit. |
| Pääsääntöisesti se ei ole mahdollista. |
Dábálaččat dat ii leat vejolaš. |
| Lisäksi Kevon kanjonin aluetta koskee vielä liikkumisrajoitus uhanalaisten petolintujen pesimärauhan turvaamiseksi. |
Dasa lassin Geavvorokki birrasiidda guoská vel johtinráddjehus áitojuvvon boralottiid bessenráfi dorvvastan dihte. |
| Metsähallitus on osoittanut koiravaljakkoreittejä mm. joillekin erämaa-alueille ja matkailukeskusten läheisyyteen. |
Meahciráđđehus lea čujuhan beanavuodjinjohtolagaid ee. muhtun meahcceguovlluide ja turismaguovddážiid lahkosiidda. |
| Koiravaljakko on kielletty, perusteena porojen häirintä. |
Beanavuodjin lea gildojuvvon, ággan bohccuid heađušteapmi. |
| Kevon luonnonpuiston läpi kulkeva reitti on erittäin kaunis ja maastoltaan vaihteleva vaellusreitti. |
Geavu luonddumeahci čađa manni johtolat lea erenoamáš čáppis ja eatnamiid dáfus molsašuddi vánddardanjohtolat. |
| Toivottavasti pysyy vaeltajille avoinna jatkossakin, vaikka luonnonpuistossa kulkeekin. |
Doaivvu mielde dat lea vánddardeaddjiid anus boahtteáiggisge, vaikko dat mannáge luonddumeahcis. |
| Toivottavasti lukuisten portaiden kuntoon kiinnitetään huomiota. |
Doaivvu mielde dieid máŋggaid ráhpaid ortnegii giddejuvvo fuopmášupmi. |
| 15 Luonnon virkistyskäyttö: retkeily ja luontomatkailu Portaiden uusiminen tavalla tai toisella on edessä lähivuosina ja erittäin tärkeä turvallisuusnäkökohta, johon hoito- ja käyttösuunnitelmassa pitää ottaa kantaa! |
15 Luonddu lustageavaheapmi: vánddardeapmi ja luondduturisma |
| Tavoitteena on reitin ylläpito. |
Ulbmilin lea bajásdoallat johtolaga. |
| Jokien yli menee muutamissa kohdissa vaijerit, joissa kiinni lenkkejä, joista voi ylittäessä pitää kiinni. |
Jogaid rasttildan dihte leat báikkuid váijerat, maidda leat giddejuvvon fárffut, main sáhttá rasttildettiin doallat gitta. |
| Joskus lenkit ovat harmittavasti kaikki toisella puolella jokea. |
Muhtumin sáhttá goittotge geavvat nu ahte fárffut leat nuppe bealde joga. |
| Parissa vuolaammassa ylityksessä lenkeistä kiinni pitäen on varsinkin korkealla vedellä turvallisemman tuntuista ylittää joki, kun voi tukeutua lenkin välityksellä vaijereihin. |
Moatte rávdnjámus saji rasttildettiin lea garra dulvin dorvvoleamos doallat fárffuin gitta. |
| Voisiko vaijerin muuttaa ikään kuin ketjuksi, jolloin lenkit voisi hilata toiselta puolelta jokea luoksensa? |
Sáhtášiigo váijera muhttit juogalágan gehtegin, goas fárffuid sáhtášii duohpat nuppe bealde joga iežas lusa? |
| Kevon luontovalvojat muistelivat, että lenkkien ketjuttamista on kokeiltu. |
Geavu luonddugoziheaddjit muittašit ahte fárffuid leat geahččalan laktit juogalágan gehtegin. |
| Siinä tuli kuitenkin ongelmaksi lenkkiketjujen jumiintuminen. |
Váttisvuohtan lei goittotge ahte diekkár fárfogehtegat vigge roahkkasaddat. |
| Saattoi käydä niin, että koko systeemi jäi jumiin eikä liikahtanut kumpaankaan suuntaan. |
Sáhtii geavvat nu ahte oppa vuogádat roahkkasii iige lihkastan šat goappáge guvlui. |
| Niin ne sitten purettiin pois. |
Nuba dat dasto váldojuvvui eret. |
| Autiotupien pitäisi olla avoimia, kuten alun perin on ollut tarkoitus. |
Ávdinstobut galggašedje leat olbmuid anus, dego álgoálggus lea leamaš ulbmil.- |
| - Kaikki Metsähallituksen omistamat autiotuvat ovat kaikille avoimia. |
Buot Meahciráđđehusa ávdinstobut leat buohkaid anus. |
| Kevolla on lisäksi kolme Metsähallituksen lukittua huolto- ja valvontatupaa työntekijöitä varten. |
Geavus leat dasa lassin Meahciráđđehusas golbma lohkkaduvvon fuolahus- ja gozihanstobu bargiid várás. |
| Kevon luonnonpuiston sisällä on myös yksityismaita, joilla on yksityisiä lukittuja kämppiä. |
Geavu luonddumeahcis leat maiddái priváhta eatnamat, main leat priváhta lohkkagámppát. |
| Mielestäni suojelun tulee toteutua myös yksityismailla.- |
Mu mielas maiddái priváhta eatnamat galggašedje suodjaluvvot.- |
| Yksityismaiden suojelun toteutuksesta vastaa Lapin ELY-keskus. |
Priváhta eatnamiid suodjaleamis vástida Lappi ELYguovddáš. |
| Suunnittelualueen sisällä olevien yksityismaiden maanomistajia hoito- ja käyttösuunnitelma ei sido ja yksityisillä suojelualueilla (YSA- alueet) suunnitelmalla ei voida poiketa voimassa olevista rauhoitusmääräyksistä. |
Plánenguovllu sisa báhcci priváhta eatnamiid eanaeaiggádiid dikšun- ja geavahanplána ii čana ja priváhta suodjalanguovlluin (PSG-guovllut) dáinna plánain ii sáhte spiehkastit gustojeaddji ráfáidahttinmearrádusain. |
| 2012 Utsjoella ja 8.11. 2012 Karigasniemellä) pl. ne asiat, jotka ovat tulleet esille myöhemmin myös yhteistyöryhmän tai Akwé: Kon -ryhmän kokoontumisissa. |
Ovdal cealkámušgulaskuddama almmolaš dilálašvuođain ovdanbukton áššit (Almmolaš dilálašvuođat 7.11.2012 Ohcejogas ja 8.11.2012 Gáregasnjárggas) earret daid áššiid, mat leat boahtán maŋŋelis ovdan maiddái ovttasbargojoavkku dahje Akwé: Kon -joavkku deaivvademiin. |
| Lausunto ja lausuja, tässä yleisö Suunnitelman |
Cealkámuš ja cealki, dilálašvuhtii oassálastit Plána |
| osa/lomake Metsähallituksen vastine (tilaisuudessa esi Aiheutunut toimenpide tettyä) |
oasse/skovvi Meahciráđđehusa vástádus (dilálašvuođas ovdanbuktojuvvon) Ášši dagahan doaibmabidju |
| Madjoen tupaa ei saa siirtää pois. |
Mádjoga stobu ii oaččo sirdit eret. |
| 15 Luonnon virkistyskäyttö: retkeilyn ja luontomatkailun toimenpiteet Madjoen tupa säilytetään nykyisellä paikallaan hiihtovaeltajien ja luontaiselinkeinojen harjoittajien käytössä. |
15 Luonddu lustageavaheapmi: vánddardeami ja luondduturismma doaibmabijut Mádjoga stohpu bisuhuvvo dálá sajis čuoiganvánddardeaddjiid ja luondduealáhusbargiid anus. |
| Moottorikelkkauran vetäminen välille Karigasniemi–Utsjoki. |
Mohtorgielkávuojáhat gaskii Gáregasnjárga-Ohcejohka. |
| Onko mahdoton ajatus vetää Kevon kanjonia pitkin? Kevon kanjonissa ei liikuta 1.4. |
Geavvorokkis ii oaččo johtit 1.4 – 14.6. áitojuvvon ja ráfáidahtton boralottiid bessen áigge. |
| Uran tekeminen rotkoon ei ole missään tapauksessa mahdollista, Lapin ELY-keskus on tästä myös yhtä mieltä. |
Vuojáhaga geassin Geavvoroggoráigge lea áibbas veadjemeahttun jurdda, Lappi ELY-guovddáš lea maiddái ovttaoaivilis áššis. |
| Koiravaljakot? |
Beanavuodjindoaibma? |
| 17 Muun luonnonvarojen ja alueiden käytön toimenpiteet |
17 Luondduriggodagaid ja guovlluid eará geavaheami doaibmabijut |
| - Koiravaljakko on kielletty perusteena porojen häirintä. |
- Beanavuodjin on gildojuvvon, ággan bohccuid heađušteapmi. |
| Portaiden ja muiden rakenteiden kunnostaminen. |
Cealkámuš ja cealki, dilálašvuhtii oassálastit Plána |
| Kevon reitistö kuluu ja rakenteita tulisi uusia. |
Geavu johtologat gollet ja daid ráhkadusaid galggašii ođasmahttit. |
| Sepeliä voitaisiin kokeilla myös Kevolla, sillä se on havaittu hyväksi muuallakin. |
Moallogeđggiid sáhtášii geahččalit maiddái Geavus, dasgo dat leat fuobmájuvvon buorrin maiddái eará sajis. |
| Ne paikat, joissa virtaava vesi kuluttaa polkuja, voitaisiin ojittaa veden lähtöpaikasta. |
Ja dakko gokko čáhci loaktá bálgáid, čázi golggiidansajiid sáhtášii goivvohagaiguin goikadit. |
| 15 Luonnon virkistyskäyttö: retkeilyn ja luontomatkailun toimenpiteet Portaita on Kevon luonnonpuistossa rakennettu liki kilometrin verran ja ne alkavat olla uusimisen tarpeessa. |
15 Luonddu lustageavaheapmi: vánddardeami ja luondduturismma doaibmabijut Ráhpat leat ráhkaduvvon Geavu luonddumeahccái lagabui kilomehtera veardde ja daidge galggašii ođasmahttigoahtit. |
| Halkoliiterit ym. rakenteet vaativat myös pikaista kunnostamista. |
Muorravisttiid jed. ráhkadusaid galggašii maiddái farggamusat ordnet. |
| Tavoitteena on reitin ja rakennelmien ylläpito (päämäärä nro 6). |
Ulbmilin lea bajásdoallat johtolaga ja dan ráhkadusaid (mihttomearri nr 6). |
| Siltoja voitaisiin rakentaa vaarallisille joen ylityspaikoille. |
Šalddiid sáhtášii hukset joga váralaš rasttildansajiide. |
| Tulvivat joet aiheuttavat vaaratilanteita. |
Dulvejogat sáhttet leat muhtumin váralaččat. |
| 15 Luonnon virkistyskäyttö: retkeilyn ja luontomatkailun toimenpiteet Joen ylityksissä säilytetään kahlaamorakenteet. |
15 Luonddu lustageavaheapmi: vánddardeami ja luondduturismma doaibmabijut Joga rasttildansajiin bisuhuvvojit gálaráhkadusat. |
| Siltoja ei rakenneta.- |
Šalddit eai huksejuvvo.- |
| Reitistön sulkeminen? |
Johtolagaid gidden? |
| Tai uusien reittien ja polkujen suunnittelu? |
Dahje ođđa johtolagaid ja bálgáid plánen? |
| Matkailijat itse ovat toivoneet ja kyselleet. |
Turisttat ieža leat sávvan ja jearahan dakkáriid. |
| Kevon reitin matkailijat tuovat tuloja Utsjoen kunnalle. |
Geavu johtolaga turisttat leat dienasin Ohcejoga gildii. |
| Uusista reiteistä, mm. panoraamareitistä ja pistoista on ollut puhetta. |
Ođđa johtolagain, ee. panorámajohtolagas ja laktajohtolagain lea leamaš sáhka. |
| Uusia reittejä ei ole suunnitteilla. |
Ođđa johtolgaid eai leat plánemin. |
| Virtuaalireittien lataaminen internetistä? |
Virtuálajohtolagaid luđen interneahtas ? |
| GPS:lle ladattavaa virtuaalista reittiä ei tarvitse merkitä maastoon, kulkeminen tapahtuisi jokamiehen oikeudella. |
Virtuála johtolaga, mii luđejuvvo GPS:ii, ii dárbbaš merket meahccái, johtin dáhpáhuvašii juohkeolbmo rivttiiguin. |
| 15 Luonnon virkistyskäyttö: retkeilyn ja luontomatkailun toimenpiteet, Kuva Luonnonpuistossa liikkuminen on sallittu vain virallisilla merkityillä reiteillä.- |
15 Luonddu lustageavaheapmi: vánddardeami ja luondduturismma doaibmabijut, Govva 11 Luonddumeahcis oažžu johtit dušše virggálaččat merkejuvvon johtolagaid mielde.- |
| Maastopyöräily on kasvava harrastus luonnossa. |
Meahccesihkkelastin lea šaddan bivnnuheabbon ja bivnnuheabbon. |
| Maastopyöräilyä kanjoniin? |
Meahccesihkkelastin Geavvoroggái? |
| 15 Luonnon virkistyskäyttö: retkeilyn ja luontomatkailun toimenpiteet |
15 Luonddu lustageavaheapmi: vánddardeami ja luondduturismma doaibmabijut |
| - Maastopyöräily on kielletty, perusteena luontoa kulut |
- Meahccesihkkelastin lea gildojuvvon, dasgo dat |
| tava vaikutus. |
loaktá luonddu. |
| Voiko Kevon luonnonpuistossa tehtyjä tutkimustuloksia nähdä? |
Sáhttágo Geavu luonddumeahcis dahkkojuvvon dutkanbohtosiid oaidnit? |
| - Lapin tutkimuslaitos Kevon internet-sivuilta voi käydä katsomassa julkaistuja tutkimustuloksia ja saada tietoa meneillä olevista tutkimuksista. |
- Lappi dutkanlágádus Geavu neahttasiidduin sáhttá oahpásmuvvat almmustuhtton dutkanbohtosiidda ja dieđuid jođus leahkki dutkamiin. |
| Kevon rotkoalueella on tehty Metsähallituksen toimesta mm. kasvillisuusinventointeja ja Kasviatlas on ollut julkinen lokakuusta 2012 asti. |
Meahciráđđehus lea dagahan Geavu siste ee. šattolašvuođainventeremiid ja Šaddoatlas lea leamaš almmolaš golggománu 2012 rájes. |
| Retkeilijät voitaisiin valjastaa tutkijoiksi, ”löydä uusi laji” -periaatteella. |
oasse/skovvi Meahciráđđehusa vástádus (dilálašvuođas ovdanbuktojuvvon) Ášši dagahan doaibmabidju Vánddardeaddjiid sáhtášii giktalit dutkin, ”gávnna ođđa šlája” -prinsihpain. |
| - Liikkuminen saa tapahtua vain merkityillä rei |
- Johtit oažžu dušše merkejuvvon johtolagaid |
| teillä. |
mielde. |
| - Huoli petokannan lisääntymisestä Kevon alueella porotalouden kannalta. |
- Boazodoallit leat fuolastuvvan boraspirenáli lassáneamis Geavus. |
| Poikkeuslupia olisi hyvä myöntää myös Kevon alueelle. |
Spiehkastatlobiid gánnehivččii mieđihit maiddái Gevvui. |
| Ilves tullut uutena uhanalaisena lajina Kevon alueelle? |
Albbas lea ihtán ođđa áitojuvvon šládjan Gevvui? |
| 8 Erätalous Liiallisen lisääntymisen vuoksi taikka muutoin vahingollisen eläinlajin yksilöiden vähentäminen on mahdollista ympäristöministeriön luvalla (LsA 18.12. |
8 Meahccegeavaheapmi Liiggás laskan dahje muđui vahátlaš eallišlája oktagasaid sáhttá geahpedit Birasministeriija lobiin (LsA 18.12.1981/932). |
| Ilves on uhanalainen koko Suomen alueella. |
Albbas lea áitojuvvon oppa Suomas. |
| Ei enempää käyttöä alueelle. |
Ii šat eanet geavaheapmi guvlui. |
| Säilyttäkää niin luonnontilaisena kuin se nyt on. |
Galggašii seailut dálálágan luonddudilis. |
| - Toimintojen tai palvelujen laajentumista ei ole |
- Doaimmaid dahje bálvalusaid viiddideapmi ii |
| suunniteltu.- |
leat plánejuvvon.- |
| Liite 6B. |
Čuovus 6B. |
| Lausuntoyhteenveto |
Cealkámušaid čoahkkáigeassu |
| Lausunto ja lausuja Suunnitelman osa/ |
Cealkámušaid čoahkkáigeassu |
| lomake Metsähallituksen vastine Aiheutunut toimenpide Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Suunnitelman päämäärät (9) ja toimenpiteet ovat kattava esitys asioista, joihin hoito- ja käyttösuunnitelmalla voidaan vaikuttaa Kevon luonnonpuiston perustamistavoitteiden toteuttamiseksi. |
Cealkámuš ja cealki Plána oasse/skovvi Meahciráđđehusa vástádus Ášši dagahan doaibmabidju Lappi ealáhus-, johtalus- ja birasguovddáš (ELY-guovddáš) Plána mihttomearit (9) ja doaibmabijut leat gokčevaš čoahkkáigeassu áššiin, maidda dikšun- ja geavahanplánain sáhttá váikkuhit Geavu luonddumeahci vuođđudanulbmiliid ollašuhttin dihte. |
| Toimenpiteet edistävät myös Natura 2000 -verkoston suojelutavoitteiden saavuttamista. |
Doaibmabijut ovddidit maddái Natura 2000 -fierpmádaga suodjalanulbmiliid juksama. |
| 12 Uhkatekijöiden torjuminen, vaikutusten arviointi ja seuranta ja toimenpidelomakkeet (lueteltu lomakkeen 12 sarakkeessa: Toimenpide) Suunnitelmaa tukeva kommentti. |
12 Áitagiid dusten, váikkuhusaid árvvoštallan ja čuovvun ja doaibmabidjoskovit (logahallon skovi 12 čuolddas: Doaibmabidju. Dát kommeanta doarju plána. |
| Ei muutoksia. |
Eai nuppástusat. |
| Suojelun toteuttaminen yksityismailla on kirjattu suunnitelmaan oikein. |
Suodjaleami ollašuhttin priváhtaeatnamiin lea merkejuvvon plánii riekta. |
| Samoin on todettu, että yksityismailla toimintaa säätelevät Natura 2000 -verkoston tavoitteet. |
Ja maiddái lea gávnnahuvvon ahte priváhtaeatnamiin doaimma leat muddemin Natura 2000 -fierpmádaga ulbmilat. |
| 8 Erätalous: nykytila, 13B Vyöhykejako: Syrjävyöhyke ja 18 Hallinto Suunnitelmaa tukeva kommentti. |
8 Meahccegeavaheapmi: dálá dilli, 13B Avádatjuohku: Boaittobealeavádat ja 18 Hálddahus Dát kommeanta doarju plána. |
| Ei muutoksia. |
Eai nuppástusat. |
| ELY-keskus haluaa täsmentää: Ympäristöhallinto on linjannut, ettei saamelaisalueella lähdetä pakkolunastuksiin, ellei alueelle kohdistuva suunnitelma tai hanke uhkaa niitä luontoarvoja, joiden perusteella alue on valittu Natura 2000 -verkostoon. |
ELY-guovddáš háliida dárkkálmuhttit: Birashálddahusa linnjema mielde ahte sámeguovllus eai dahkkojuvvo bággolotnumat, jos guvlui guoskevaš plána dahje fidnu ii čuoze daidda luondduárvvuide, maid vuođul guovlu lea válljejuvvon Natura 2000 - fierpmádahkii. |
| Liite 6A. |
Čuovus 6A. |
| Kommentit Puheenvuoroa tarkentava kommentti. |
Komeanttat Kommeanta dárkkálmuhttá sáhkavuoru. |
| Tekstiä on täsmennetty esitetyllä tavalla. |
Teaksta lea dárkkálmuhtton nugo ovdanbuktojuvvo. |
| Lapin lennosto toteaa ilmavoimien matalalentotoimintaa rajoitettavan lintuaikana 1.4. |
Lapin lennostos muitalit ahte Áibmofámut ráddje vuollegisgirdindoaimma loddeáigge 1.4. – 30.9. oppa Suomas ja bohccuid guottetgáigge 1.4. – 25.6. boazodoalloguovllus. |
| Kevon alueella ilmavoimien lentotoiminta on nykyisellään vähäistä. |
Geavus Áibmofámuin lea dán áigge uhccán girdindoaibma. |
| Tämän perusteella lennosto ei näe aihetta lisätoimenpiteille. |
Danin Lapin lennosto mielas ii leat dárbu lassedoaibmabijuide. |
| 11 Keskeiset suojelu- ja käyttöarvot sekä uhat, 12 Uhkatekijöiden torjuminen, vaikutusten arviointi ja seuranta ja 17 Muun luonnonvarojen ja alueiden käytön toimenpiteet Päämäärän 1 tavoitteena on Uhanalaisten petolintujen pesimärauhan turvaaminen. |
11 Guovddáš suodjalan- ja geavahanárvvut sihke áitagat, 12 Áitagiid dusten, váikkuhusaid árvvoštallan ja čuovvun ja 17 Luondduriggodagaid ja guovlluid eará geavaheami doaibmabijut Mihttomearri 1 ulbmilin lea Áitojuvvon boralottiid bessenráfi dorvvasteapmi. |
| Metsähallitus on lomakkeella 17 Muun luonnonvarojen ja alueiden käytön toimenpiteet esittänyt toimenpiteenä, että ”Lentoajankohdista neuvotellaan Ilmavoimien kanssa”. |
Meahciráđđehus lea skovis 17 Luondduriggodagaid ja guovlluid eará geavaheami doaibmabijut ovdanbuktán doaibmabidjun ahte "Girdináiggiid birra ráđđádallo Áibmofámuiguin." |
| Ei muutoksia. |
Eai nuppástusat. |
| Maakuntakaavassa alue on osoitettu luonnonsuojelualueeksi Kevon luonnonpuisto (SL 4247). |
Cealkámuš ja cealki Plána oasse/skovvi Meahciráđđehusa vástádus Ášši dagahan doaibmabidju Lappi Lihttu Plánenguovlu lea Davvi-Lappi eanagoddeláva guovllus, mii lea nannejuvvon 27.12.2007. Eanagoddelávas guovlu lea čujuhuvvon luonddusuodjalanguovlun Geavu luonddumeahcci (SL 4247). |
| Alue kuuluu maakuntakaavassa saamelaisten kotiseutualueeseen (sa) ja erityisesti poronhoitoa varten tarkoitettuun alueeseen. |
Guovlu gullá eanagoddelávas sámiid ruovttuguvlui (sa) ja erenoamážit boazodoalu várás oaivvilduvvon guvlui. |
| Alue sivuaa erityisaluetta Kevon tutkimusasema (E 1806) ja kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeää aluetta Utsjoen laakso (ma 5921). |
Guovlu lea sierraguovllu Geavu dutkanstašuvnna (E 1806) ja kulturbirrasa dahje duovdaga gáhttema dáfus dehálaš guovllu Ohcejohleahki (ma 5921) bálddas. |
| Suojelualueelle on lisäksi osoitettu ulkoilureittimerkintöjä. |
Suodjalanguovllu várás leat dasa lassin čujuhuvvon olgodaddanjohtolatmerkejumit. |
| Maakuntakaavassa on lisäksi koko maakuntakaava-aluetta koskevia määräyksiä mm. poronhoidon ja muiden luontaiselinkeinojen turvaamisesta. |
Eanagoddelávas leat dasa lassin oppa eanagoddelávvaguvlui guoskevaš mearrádusat ee. boazodoalu ja eará luondduealáhusaid dorvvasteamis. |
| Suojelualueiksi osoitetuilla alueilla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 33 §:n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. |
Suodjalanguovlun čujuhuvvon guovlluin lea fámus eanageavahan- ja huksenlága 33 §:s daddjojuvvon evttolaš huksenráddjehus. |
| Hoito- ja käyttösuunnitelmassa on suppea esitys joistain maakuntakaavan aluekuvauksista ja kehittämisperiaatemerkinnöistä. |
Dikšun- ja geavahanplánas lea oanehaččat muitaluvvon eanagoddeláva dihto guovlogovvidemiin ja ovddidanprinsihppamerkejumiin. |
| Koko maakuntakaava-aluetta koskevia määräyksiä ei ole tuotu esille. |
Oppa eanagoddelávvaguvlui guoskevaš mearrádusat eai leat buktojuvvon ovdan. |
| Hoito- ja käyttösuunnitelman suhdetta maakuntakaavaan sekä valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin on esitelty hoito- ja käyttösuunnitelman liitteessä. |
Dikšun- ja geavahanplána gaskavuohta eanagoddeláva sihke riikkadási guovlluidgeavahanulbmiliidda lea ovdanbukton dikšun- ja geavahanplána čuvvosis. |
| Hoito- ja käyttösuunnitelmaa tulisi täydentää suunnittelualuetta koskevien maakuntakaavamerkintöjen osalta. |
Dikšun- ja geavahanplána galggašii dievasmahttit plánenguvlui guoskevaš eanagoddelávvamerkejumiid hárrái. |
| 1 Suunnittelualueen kuvaus ja suunnittelutilanne ja Liite 4. Kevon hoito- ja käyttösuunnitelman suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaan |
1 Plánenguovllu govvideapmi ja plánendilli ja Čuovus 4. Geavu dikšun- ja geavahanplána gaskavuohta riikkadási guovlluidgeavahanulbmiliidda ja eanagoddelávvii |
| Tekstiä on täydennetty maakuntakaavan aluekuvausten ja kehittämisperiaatteiden osalta (lomake 1). |
Teaksta lea dievasmahtton eanagoddeláva guovlogovvidemiid ja ovddidanprinsihpaid hárrái (skovvi 1). |
| Tekstiä on täydennetty alueen kaavamerkintöjen ja koko suunnittelualuetta koskevien maakuntakaavamerkintöjen osalta (liite 4). |
Teaksta lea dievasmahtton guovllu lávvamerkejumiid ja oppa plánenguvlui guoskevaš eanagoddelávvamerkejumiid hárrái (čuovus 4). |
| Hoito- ja käyttösuunnitelman taulukkomuotoinen esitystapa on luettavuuden ja kokonaisuuksien hahmottamisen kannalta ongelmallinen. |
Dikšun- ja geavahanplána tabeallahápmásaš ovdanbuktinvuohki lea logahahttivuođa ja ollisvuođaid hámuheami dáfus problemáhtalaš. |
| Koko suunnitelma Suunnitelman rakennetta koskeva kommentti. |
Oppa plána Plána ráhkadussii guoskevaš kommeanta. |
| Ei muutoksia |
Eai nuppástusat. |
| Lapin liiton virasto toteaa Utsjoen Kevon luonnonpuiston hoito- ja käyttösuunnitelman toteuttavan Pohjois-Lapin maakuntakaavan tavoitteita. |
Lappi Lihtu virgebáikki mielas Ohcejoga Geavu luonddumeahci dikšun- ja geavahanplána ollašuhttá Davvi-Lappi eanagoddeláva ulbmiliid. |
| Koko suunnitelma Suunnitelmaa tukeva kommentti. |
Oppa plána Dát kommeanta doarju plána. |
| Ei muutoksia. |
Eai nuppástusat. |
| Lapin luonnonsuojelupiiri Yleistä Lausunnon antajat ovat olleet huolissaan Kevon luonnonpuiston statuksesta luonnolle pyhitettynä alueena. |
Lappi luonddusuodjalanbire Oppalaš áššit Cealkámušaddit leat leamaš fuolas Geavu luonddumeahci stáhtusis dievaslaš luonddugáhttenguovlun. |
| Syynä tähän on paikkakuntalaisten hallitsemat laajat käyttöoikeudet puiston sisällä, jotka ovat olleet turvatut jo puiston perustamisesta lähtien. |
Sivvan dása leat dat báikegoddelaččaide mieđihuvvon viiddis geavahanrievttit luonddumeahcis, mat leat sidjiide dorvvastuvvon juo luonddumeahci vuođđudeami rájes. |
| Lausunto ja lausuja Suunnitelman osa/ lomake Metsähallituksen vastine Aiheutunut toimenpide Lapin luonnonsuojelupiiri Kuitenkin puistoalueella sallitut elinkeinot ovat luonteeltaan muuttuneet koneellistetummiksi, aiheuttaen näkyvää haittaa maaston ylimääräisenä kulumisena. |
- - - Cealkámuš ja cealki Plána oasse/skovvi Meahciráđđehusa vástádus Ášši dagahan doaibmabidju Goittotge luonddumeahcis lobálaš ealáhusain adnojuvvojit eanet ja eanet buotlágan mohtorfievrrut, mat loktet badjelmeari eat namiid. |
| Puiston käyttöpainetta muuhun kuin luonnonsuojeluun on lisäämässä myös erityisperusteisen kalastusoikeuden lisääntyminen, joka on jo nyt tuonut puistoalueelle lisääntynyttä moottoriveneliikennettä ja uusia omia ja ilmeisen luvattomia nuotiopaikkoja jopa itse kanjonialueelle. |
Luonddumeahci geavahandeattu eará beliide go luonddusuodjaleapmái lea lasiheamen maiddái sierraákkat bivdorivttiid lassáneapmi, ja danin luonddumeahcis leat dál eanet ja eanet mohtorfatnasat ja leat ihtigoahtán ođđa ja várra lobihis dolastallanbáikkit juoba ieš Geavvoroggái. |
| Yhdistykset pitävät hankalasti sovellettavina sinänsä mielekkäältä kuulostavaa Akwé: Kon -menettelyä, joka antaa viime kädessä varsin pienelle joukolle lopullisen päätösvallan Kevon puistoalueen käytöstä. |
Ovttastusaid mielas lea váttis heivehit daninassii vuogaslágan Akwé: Kon -meannudanvuogi, mii addá iešalddes viehka uhca jovkkožii mearridanválddi Geavu luonddumeahci geavaheamis. |
| Jo Hammastunturin hks:n laadinnan yhteydessä tiettyjen seikkojen esille ottaminen ja kehittämisehdotukset tuntuivat pysähtyvän Akwé: Kon -ryhmään. |
Juo Bátneduoddara dgp:a dahkama oktavuođas dihto áššiid ovdanváldin ja ovddidanevttohusat orro bisáneamen Akwé: Kon- joavkku vuosteháhkui. |
| Luonnonpuistossa, jonka ensisijainen perustamistarkoitus on luonnonsuojelu, on perinteisten paikallisten luonnonkäyttömuotojen tarpeiden huomioiminen periaatteessa hyvä asia. |
Luonddumeahcis, man vuođđudanulbmilin lea leamaš vuosttažettiin luonddusuodjaleapmi, lea báikkálaš luonddugeavahanhámiid vuhtiiváldin áibbas buorre ášši. |
| Mutta perinteisten menetelmien muuttuminen nykymittaiseksi motorisoiduksi maastossa liikkumiseksi on suojelutavoitteiden kanssa ristiriidassa ja tekee kokonaisuudesta kestämättömän yhtälön. |
Muhto árbevirolaš geavahanvugiid rievdan dálá mohtorfievrruiguin johtimin meahcis ii riekta heive suodjalanulbmiliiguin ja buot ii oro bissumin čoahkis. |
| Akwé: Kon -ryhmällä ei ole päätösvaltaa. |
Akwé: Kon -joavkkus ii leat mearridanváldi. |
| Metsähallitus päättää hoito- ja käyttösuunnitelman linjauksista. |
Meahciráđđehus mearrida dikšun- ja geavahanplána linnjemiin ja plána nannejuvvo Birasministeriijas. |
| Metsähallitus osallistaa alueen käyttäjiä hoito- ja käyttösuunnittelussa laajasti. |
Meahciráđđehus láhčá guovllu geavaheaddjiide oassálastinvejolašvuođa dikšun- ja geavahanplána dahkamii. |
| Akwé: Kon -ohjeiden mukainen suunnitteluprosessi on hyvä menetelmä selvittää saamelaiskulttuurin harjoittamiseen liittyviä merkittäviä asioita. |
Akwé: Kon -rávvagiid mielde ollašuhtton plánenproseassa lea buorre vuohki čielggadit sámekultuvrrain bargamii guoskevaš mearkkašahtti áššiid. |
| Ei muutoksia. |
Eai nuppástusat. |
| Maastoliikenne Kevon luonnon vaalimisen tekee ongelmalliseksi yksityismaiden esiintyminen luonnonpuiston sisällä. |
Meahccejohtalus Geavu luonddu gáhttema váddudit priváhtaeatnamat luonddumeahci rájiid siste. |
| Lähtökohtaisesti kulkeminen yksityismaille tulee kulkea tiettyjä sovittuja polkuja ja reittejä pitkin. |
Vuosttažettiin priváhtaeatnamiidda galggašii johtit sohppojuvvon bálgáid ja johtolagaid mielde. |
| Maanteiden rakentamista yksityismaille ei pidä missään yhteyksissä sallia. |
Geainnuid ii oaččo áinnas ráhkadit priváhtaeatnamiidda. |
| Tarpeen vaatiessa puiston sääntöjä on tarkistettava ja tiukennettava tässä yhteydessä tai hankittava yksityismaat puistoon liitettäviksi. |
Dárbbu mielde luonddumeahci njuolggadusat galget dárkkistuvvot ja čavgejuvvot dán oktavuođas dahje galget háhkkojuvvot priváhtaeatnamat luonddumeahccái laktin dihte. |
| 17 Muun luonnonvarojen ja alueiden käytön toimenpiteet Suunnitelmaa tukeva kommentti. |
17 Luondduriggodagaid ja guovlluid eará geavaheami doaibmabijut Dát kommeanta doarju plána. |
| Kulku yksityismaille tapahtuu rasiteoikeuden perusteella. |
Priváhtaeatnamiidda johttojuvvo servituhttarievtti vuođul. |
| Rasitteita ei ole merkitty maastoon, mistä syystä kulkeminen on ohjautunut perinteisesti käytetyille reiteille. |
Servituhtat eai leat merkejuvvon meahccái, ja danin olbmot leat johtigoahtán árbevirolaš johtolagaid mielde. |
| Muuhun luvanvaraiseen liikkumiseen tarkoitetut urat soveltuvat myös rasiteoikeudella liikkumiseen. |
Eará lobivuloš johtimii oaivvilduvvon vuojáhagat heivejit maiddái servituhttarievtti vuođul johtimii. |
| Teiden rakentamista yksityismaille ohjataan lainsäädännöllä. |
Geainnuid ráhkadeapmi priváhtaeatnamiidda stivrejuvvo láhkamearrádusaiguin. |
| Yksityisteiden rakentaminen luonnonpuistoon ei ole mahdollista (LsA 932/1981, 5§). |
Priváhtageainnuid ii sáhte ráhkadit luonddumeahccái (LsA 932/1981, 5 §). |
| Yksityismaiden hankinta kuuluu ELY-keskuksen tehtäviin. |
Priváhtaeatnamiid háhkan gullá ELYguovddáža bargguide. |
| Ei muutoksia. |
Eai nuppástusat. |
| Lausunto ja lausuja Suunnitelman osa/ lomake Metsähallituksen vastine Aiheutunut toimenpide Lapin luonnonsuojelupiiri |
Cealkámuš ja cealki Plána oasse/skovvi Meahciráđđehusa vástádus Ášši dagahan doaibmabidju |
| Myös poronhoitoon liittyvä maastoliikenne on pyrittävä kohdentamaan tietyille sovituille reiteille. |
Maiddái boazodollui guoskevaš meahccejohtalus galggašii dáhpáhuvvat sohppojuvvon johtolagaid mielde. |
| 17 Muun luonnonvarojen ja alueiden käytön toimenpiteet Suunnitelman yksi päämääristä (nro 2) on Luontodirektiivin luontotyyppien suotuisan suojelutason turvaaminen. |
17 Luondduriggodagaid ja guovlluid eará geavaheami doaibmabijut Plána okta mihttomeriin (nr 2) lea Luondodirektiivva luondotiippaid govttolaš suodjalandási dorvvasteapmi. |
| Tavoitteena on, että muussa maankäytössä (erit. poronhoidossa) ja maastoliikenteessä huomioidaan uhanalaiset luontotyypit ja lajien elinympäristöt. |
Ulbmilin lea dat, ahte eará eanageavaheamis (erenoamážit boazodoalus) ja meahccejohtalusas váldojuvvojit vuhtii áitojuvvon luondotiippat ja šlájaid eallinbirrasat. |
| Sellainen maastoliikenne, joka ei ole luvanvaraista, ohjataan opastuksen keinoin käytetyille reiteille ja pois tunnetuilta herkiltä luontotyypeiltä (lomake 12, lomake 17b). |
Dakkár meahccejohtalus, masa ii dárbbašuvvo lohpi, stivrejuvvo oahpisteami bokte geavahuvvon johtolagaide ja eret dovddus rašes luondotiippain (skovvi 12, skovvi 17b). |
| Ei muutoksia. |
Eai nuppástusat. |
| Marjanpoiminta mönkijöitä apuna käyttäen tulee ehdottomasti kieltää. |
Njealjejuvllagiiguin murjema galgá áinnas gieldit. |
| Tietyillä suoalueilla on motorisoidusta marjanpoiminnasta jo nähtävissä ikäviä ja pitkäkestoisia jälkiä. |
Dihto jeaggeguovlluin mohtorfievrruiguin dáhpáhuvvi murjemis vuhttojit juo váivves ja guhkálaš luottat. |
| 17 Muun luonnonvarojen ja alueiden käytön toimenpiteet Utsjoen kuntalaiselle luontaiselinkeinonharjoittajalle voidaan myöntää kalastuksen, marjastuksen ja sienestyksen yhteydessä lupia moottoriveneen käyttöön ja maastoajoneuvon käyttöön olemassa oleville urille, jotka on esitetty kuvassa 11. Ei muutoksia. |
17 Luondduriggodagaid ja guovlluid eará geavaheami doaibmabijut Ohcejoga gieldda luondduealáhusbargái sáhttá mieđihit guolástusa, murjema ja guopparčoaggima oktavuođas lobiid mohtorfatnasa geavaheapmái ja meahccefievrru geavaheapmái dálá vuojáhagaide, mat leat ovdanbukton govas 11. Eai nuppástusat. |
| Maastoliikennettä ei saa ulottaa Kevon kanjonialueelle, jossa sielläkin on jo nähty mönkijänjälkiä. |
Meahccejohtalusa ii oaččo olahit gitta Geavvorokki birrasiidda, gos maiddái leat juo vuhtton njealjejuvllagiid luottat. |
| 17 Muun luonnonvarojen ja alueiden käytön toimenpiteet Maastoliikenne on luvanvaraista ja se ohjataan kuvassa 11 esitetyille olemassa oleville urille. |
17 Luondduriggodagaid ja guovlluid eará geavaheami doaibmabijut Meahccejohtalus lea lobivuloš ja dat stivrejuvvo govas 11 ovdanbukton dálá vuojáhagaide. |
| Kesäaikaisia uria ei ole Kevon kanjonissa. |
Geasiáiggi vuojáhagat eai leat Geavvorokkis. |
| Ei muutoksia. |
Eai nuppástusat. |
| Moottorien käyttö veneissä tulee säätää myös luvanvaraiseksi ja kieltää ulkopaikkakuntalaisilta, mikäli he ovat saaneet haltuunsa erityisperusteisia kalastusoikeuksia. |
Mohtoriid geavaheami fatnasiin galgá mearridit maiddái lobivuložin, ja gieldit olgobáikegoddelaččain, jos sii leat ožžon sierraákkat bivdorivttiid. |
| Moottorien käyttö tulisi olla sallittu vain yksityisille maa-alueille, rasitteiden mukaan. |
Mohtoriid geavaheami galggašii suovvat dušše priváhta eanaguovlluide, servituhtaid mielde. |
| 17 Muun luonnonvarojen ja alueiden käytön toimenpiteet Moottoriveneiden käyttö on luvanvaraista ja sitä ohjataan järjestyssäännöllä. |
17 Luondduriggodagaid ja guovlluid eará geavaheami doaibmabijut Mohtorfatnasiid geavaheapmi lea lobivuloš ja dat stivrejuvvo ortnetnjuolggadusa vuođul. |
| Ei muutoksia. |
Eai nuppástusat. |
| lomake Metsähallituksen vastine Aiheutunut toimenpide Lapin luonnonsuojelupiiri Metsästys Talviaikainen riekon ansapyynti ei haittaa puiston perustoimintoja. |
Meahccebivdu Rievssahiid gárdun dálvit ii heađuš luonddumeahci vuođđodoaimmaid. |
| Aseella tapahtuva kanalintujen metsästys tulee kuitenkin kieltää. |
Bissuin dáhpáhuvvi eanalottiid bivdu galgá goittotge gildojuvvot. |
| Puistoon on jo pitkään vaadittu hirvenpyyntioikeutta. |
Luonddumeahccái leat juo guhká gáibidan ealgabivdorievtti. |
| Mikäli hirvikanta kehittyy kestämättömästi ylisuureksi, voitaisiin erityisluvalla sallia poikkeustilanteissa hirven ajometsästys, jolloin hirvi kaadettaisiin puiston ulkopuolella. |
Jos ealganálli laská hirbmat stuorisin, de sáhtášii sierralobi vuođul suovvat spiehtastatdilálašvuođain ealgga vuojehanbivddu, goas ealga goddojuvvošii luonddumeahci olggobealde. |
| Vieraslajien, lähinnä minkin metsästys voitaisiin sallia erityisluvalla talvella lumiaikaan. |
Vierrošlájaid, vuosttažettiin miŋkka bivddu sáhtášii suovvat sierralobiin dálvit muohttaga áigge. |
| Tehostettua minkinpyyntiä pitäisi harjoittaa myös puiston erityisluvalla tutkimusmielessä. |
Beavttálmahtton miŋkabivdu sáhtášii dáhpáhuvvat maiddái luonddumeahcis sierralobiin dutkanulbmilis. |
| Minkkikanta on jo nyt ylisuuri. |
Miŋkanálli lea juo dál menddo stuoris. |
| 8 Erätalous: nykytila, 11 Keskeiset suojelu- ja käyttöarvot sekä uhat, 12 Uhkatekijöiden torjuminen, vaikutusten arviointi ja seuranta, 14 Luonnonsuojelun ja kulttuuriperinnön toimenpiteet Kevon luonnonpuiston alueella metsästys on kielletty, riekon ansapyynti on paikallisille sallittu (LsA 932/1981, 6 §). |
8 Meahccegeavaheapmi: dálá dilli, 11 Guovddáš suodjalan- ja geavahanárvvut sihke áitagat, 12 Áitagiid dusten, váikkuhusaid árvvoštallan ja čuovvun, 14 Luonddusuodjaleami ja kulturárbbi doaibmabijut Geavu luonddumeahcis meahccebivdu lea gildojuvvon, rievssaha gárdebivdu lea báikkálaš olbmuide lobálaš (LsA 932/1981, 6 §). |
| Haitalliseksi lisääntyneen lajin poisto on mahdollista poikkeusluvilla. |
Liiggás laskan šlája sáhttá jávkadit spiehkastlobiiguin. |
| Kirjattu suunnitelmaan lomake 11, päämäärät 1, 2 ja 3. Ei muutoksia. |
Merkejuvvon plánii skovvi 11, mihttomearit 1, 2 ja 3. Eai nuppástusat. |
| Kalastus Kevon puistoalueella voi nykyisellään harjoittaa lähinnä paikka kuntalaisille tarkoitettua kotitarvekalastusta. |
Cealkámuš ja cealki Plána oasse/skovvi Meahciráđđehusa vástádus Ášši dagahan doaibmabidju Guolástus Geavu luonddumeahcis sáhttet dán áigge vuosttažettiin báikegoddelaččat bivdit guoli ruovttudárbbuide. |
| Erityisperusteisten kalastusoikeuksien jatkuva lisääntyminen sekä niiden ostamisen käydessä uuden kalastuslain myötä käytännössä mahdolliseksi, kasvaa myös puiston alueella tapahtuva kalastustoiminta. |
Go sierraákkat bivdorievttit dađistaga lassánit ja daid oastin šaddá ođđa guolástanlága mielde geavadis vejolažžan, de lassána maiddái guolástandoaibma luonddumeahcis. |
| Puiston säännöissä tulisi kuitenkin kieltää virkistyskalastus. |
Luonddumeahci njuolggadusain galggašii goittotge gieldit lustabivddu. |
| Vapakalastajien nuotiopaikkoja on jo nyt ilmestynyt rannoille. |
Stággobivdiid dolalastallanbáikkit leat juo ihtigoahtán gáttiide. |
| Ulkopaikkakuntalaisten kalastus tulee säätää kaikissa tapauksissa kielletyksi puiston sisällä. |
Olgobáikegoddelaččaid bivddu galggašii gieldit buot diliin luonddumeahcis. |
| Alueella kalastavat kotitarvekalastajat on ohjattava käyttämään puiston sisällä olevia laillisia nuotio- ja leiriytymispaikkoja. |
Guovllus bivdi ruovttudárbobivdiid galgá stivret geavahit lobálaš dolastallan- ja gohttenbáikkiid luonddumeahcis. |
| 8 Erätalous: nykytila, 11 Keskeiset suojelu- ja käyttöarvot sekä uhat, 12 Uhkatekijöiden torjuminen, vaikutusten arviointi ja seuranta, 14 Luonnonsuojelun ja kulttuuriperinnön toimenpiteet Kuvaus alueen kalastuskäytöstä on lomakkeella 8. Uudessa kalastuslaissa säädetään tarkemmin erityisperusteisen kalastusoikeuden käytöstä. |
8 Meahccegeavaheapmi: dálá dilli, 11 Guovddáš suodjalan- ja geavahanárvvut sihke áitagat, 12 Áitagiid dusten, váikkuhusaid árvvoštallan ja čuovvun, 14 Luonddusuodjaleami ja kulturárbbi doaibmabijut Govvideapmi guovllu bivdogeavaheamis lea skovis 8. Ođđa guolástanlágas mearriduvvo dárkileappot sierraákkat bivdorievtti geavaheamis. |
| Tulenteko on luvanvaraista ja sitä ohjataan järjestyssäännöllä. |
Dolastallan lea lobivuloš ja dat stivrejuvvo ortnetnjuolggadusa vuođul. |
| Ei muutoksia. |
Eai nuppástusat. |
| Valvonta Yhdistykset ovat huolissaan myös valvontaresurssien vähenemi sestä. |
Goziheapmi Ovttastusat leat fuolas maiddái gozihanresurssaid geahppáneamis. |
| Tämä tilanne ei lausunnoilla parane, mutta harkittavaksi voisi ottaa vapaaehtoisten valvojien käyttämisen. |
Dát dilli ii cealkámušaiguin buorrán, muhto galggašii guorahallat sáhtášiigo geavahišgoahtit eaktodáhtolaš goziheaddjiid. |
| Alueella retkeileviä voisi kannustaa tekemään havaintoja ja ilmoittamaan mm. luvattomalta tuntuvasta maastoliikenteestä. |
Guovllus vánddardeaddjiid sáhtášii giktalit dárkot dili ja almmuhit ee. lobihislágan meahccejohtalusas. |
| Asiaa voi esittää myös infotauluilla. |
Ášši sáhttá ovdanbuktit maiddái infodávvaliiguin. |
| - Kommentti tukee Metsähallituksen nykykäytän |
- Kommeanta doarju Meahciráđđehusa dálá do |
| töä. |
aibmavuogi. |
| Ei muutoksia. |
Eai nuppástusat. |
| Lapin rajavartiosto Lapin rajavartiostolla ei ole lausuttavaa viiteasiakirjan mukaiseen hoito- ja käyttösuunnitelmaan.- - - |
Lappi rádjegozáhus Lappi rádjegozáhusas ii leat mihkkige cealkinláhkai čujuhusáššegirjjis daddjojuvvon dikšun- ja geavahanplánii. |
| lomake Metsähallituksen vastine Aiheutunut toimenpide Lapin tutkimuslaitos Kevo Toivomme, että Lapin tutkimuslaitos Kevosta puhuttaessa käytettään asiayhteydestä riippuen joko laitoksen nimeä (siis ”Lapin tutkimuslaitos Kevo”) tai nimenomaisesti laitoksen Utsjoella sijaitsevasta kenttäasemasta puhuttaessa termiä ”Kevon tutkimusasema”. |
- - - Lappi dutkanlágádus Geavvu Mii sávvat ahte go lea sáhka Lappi dutkanlágádus Geavus, de geavahuvvo áššeoktavuođa mielde juogo lágádusa namma (nappo "Lappi dutkanlágádus Geavvu") dahje namalassii Ohcejogas doaibmi gieddestašuvnnas háladettiin tearbma "Geavu dutkanstašuvdna". |
| Nyt näistä on tekstissä erilaisia variaatioita. |
Dál dáin lea teavsttas sierralágan namahusat. |
| Tutkimusasema on perustettu 1958 (ei 1957). |
Dutkanstašuvdna lea vuođđuduvvon 1958: (ii 1957:s) |
| Korjauksia tekstiin Yhteenveto: 9 Tutkimus. |
Divvumat tekstii Čoahkkáigeassu: 9 Dutkan. |
| Puiston alueella ei ole mittarien 2000-luvulla aiheuttamia tuhoja, vaan 1960-luvun tunturimittarituhoja. |
Lastamáđut eai leat 2000-logus bilidan luonddumeahci vuvddiid, muhto lastamáhtoroasut leat dáhpáhuvvan 1960-logus. |
| Yhteenveto, 1 Suunnittelualueen kuvaus ja suunnittelutilanne, 9 Tutkimus ja Kuva 4 |
Čoahkkáigeassu, 1 Plánenguovllu govvideapmi ja plánendilli, 9 Dutkan ja Govva 4 |
| - Korjattu tekstiin mainituille lo |
- Divvojuvvon tekstii máinnaš |
| makkeille. |
uvvon skoviide. |
| Kevon HKS-luonnoksessa korostetaan useassa kohdassa sitä, että yksi keskeinen syy luonnonpuiston perustamiseen on tieteellinen tutkimus. |
Cealkámuš ja cealki Plána oasse/skovvi Meahciráđđehusa vástádus Ášši dagahan doaibmabidju Geavu DGP-árvalusas deattuhuvvo máŋgga sajis das, ahte oktan guovddáš sivvan luonddumeahci vuođđudeapmái lea dieđalaš dutkan. |
| ”Luonnonpuisto on perustettu alkuperäisen luonnon säilyttämistä ja tieteellistä tutkimusta varten. |
"Luonddumeahcci lea vuođđuduvvon álgoluonddu seailluheami ja dieđalaš dutkamiid váráš". |
| ” ”Luonnonpuiston keskeinen perustamistarkoitus on alueen rauhoittaminen tieteellistä tutkimusta varten. |
"Luonddumeahci guovddáš vuođđudanulbmilin lea guovllu ráfáidahttin dieđalaš dutkama várás. |
| ” Turun yliopiston Lapin tutkimuslaitos Kevon lausunnossa keskitytään HKS:n tutkimusta koskeviin osiin lähtien siitä, että tutkimus on osa puiston perustamistarkoitusta |
" Turku allaoahpahaga Lappi dutkanlágádus Geavu cealkámušas guovddážis leat SGP:a duktamiidda guoskevaš oasit dainna ákkain ahte dutkan lea oassi luonddumeahci vuođđudanulbmilis. |
| Sivuilla 55 ja 118 puhutaan välttämättömästä tutkimuksesta, jolle voidaan myöntää lupia. |
Siidduin 55 ja 118 lea sáhka vealtameahttun dutkamis, masa sáhttá mieđihit lobiid. |
| Tämä on yliopistollista tutkimusta edustavalle aivan outo termi. |
Dát lea allaoahpahatdutkamušaid dahkkái áibbas ođđa tearbma. |
| Universaalisti välttämätöntä tutkimusta tuskin on olemassa. |
Máilmmiviidosaččat geahčadettiin vealtameahttun dutkan illá dáidá gávdnot. |
| Vaikka epäonnistuneen sananvalinnan yrittäisi ymmärtää parhain päin, niin tuon lauseen merkitys tuntuu silti oudolta. |
Vaikko eahpelihkostuvvan sátneválljema geahččalivččii áddet buoremus lági mielde, de duon cealkaga mearkkašupmi orru liikká leamen amas. |
| Jos puiston perustamistarkoituksiin kuuluu tieteellinen tutkimus, niin puiston hallinnon luulisi toivottavan tervetulleeksi kaiken tutkimuksen, niin kauan kuin sen toteutus ei vaaranna suojeluarvoja. |
Jos luonddumeahci vuođđudanulbmiliidda gullá dieđalaš dutkan, de luonddumeahci hálddahusa gáttášii sávvat buresboahtima buot dutkamiidda, nu guhká go daid ollašuhttin ii čuoze suodjalanárvvuide. |
| 12 Uhkatekijöiden torjuminen, vaikutusten arviointi ja seuranta, Liite 6A Kommentit Välttämättömillä tutkimuksilla on suunnitel vakiintuneiden pitkäaikaisten seurantojen ulkopuolista tutkimusta. Näille kirjoitetaan luvat erikseen tutkimussuunnitelmien mukaisesti (kuten esi Välttämättömät tutki vakiintuneiden seurantojen ulkopuoliseksi tutkimukseksi. |
12 Áitagiid dusten, váikkuhusaid árvvoštallan ja čuovvun, Čuovus 6A Kommeanttat Vealtameahttun dutkamiiguin oaivvildit plánas dutkanlágádusa stáđásmuvvan guhkesáigásaš čuovvumiid olggobeale dutka Vealtameahttun dutkamat lea rievdaduvvon tekstii stáđásmuvvan čuovvumiid olggobeale dutkamin. |
| massa tarkoitettu tutkimuslaitoksen tetty myöhemmin lomakkeella 12 s. 55 ja lomakkeella 17 s. 83). |
Dáidda čállojuvvojit sierra lobit dutkanplánaid mielde (nugo lea ovdanbukton maŋŋelis skovis 12s. 55 ja skovis 17 s. 83). |
| Korjattu tekstiä lomakkeelle 12 ja liite 6A. |
Teaksta lea divvojuvvon skovvái 12 ja čuvvosii 6A. |
| lomake Metsähallituksen vastine Aiheutunut toimenpide Lapin tutkimuslaitos Kevo HKS-luonnoksessa mainitaan, että ”Metsähallitus voi tehdä pitkäaikaisen sopimuksen Lapin tutkimuslaitos Kevon vakiintuneista seurannoista. |
DGP-árvalusas máinnašuvvo ahte "Meahciráđđehus sáhttá dahkat guhkesáigásaš soahpamuša Lappi dutkanlágádus Geavu stáđásmuvvan čuovvumiid hárrái". |
| ” Toivomme, että tuo sopimus tehdään (ei ”voi tehdä”) ja että sen aiottua sisältöä avattaisiin suunnitelmassa hieman enemmän. |
Doaivvu mielde duot soahpamuš dahkkojuvvo (ii "sáhttá dahkkojuvvot") ja ahte dan jurddašuvvon sisdoallu leahkastuvvošii plánas vehá eanebuš. |
| Pitkäaikaisen yhteistyösopimuksen tulee kattaa seurantojen lisäksi myös Kevolla työskentelevien tutkijoiden ja tutkimusprojektien tutkimusmahdollisuudet (liikkuminen, näytteenotto, koealat) arvottamatta tutkimuksen ”välttämättömyyttä” ottaen kuitenkin aina huomioon suojeluarvojen vaarantamattomuuden. |
Guhkesáigásaš ovttasbargosoahpamuš galgá gokčat čuovvumiid lassin maiddái Geavus bargi dutkiid ja dutkanprošeavttaid dutkanvejolašvuođaid (johtin, čájánasváldimat, iskkadansajit) nu, ahte ii duššin dahkkojuvvo dutkamiid "vealtameahttunvuohta", muhto galgá goittotge álo váldit vuhtii dan ahte suodjalanárvvut eai oaččo šaddat vára vuollái. |
| Toivomme myös, että tuleva yhteistyösopimus sisältäisi aseman henkilökunnalle oikeuden sekä talvi- että kesäaikaiseen maastoliikenteeseen luonnonpuiston alueella. |
Doaivvu mielde boahttevaš ovttasbargosoahpamuš attášii stašuvnna bargovehkii vuoigatvuođa maiddái dálvvi- ja geasiáiggi meahccejohtalussii luonddumeahcis. |
| Talvisin on tarvetta nykyisille sekä tuleville tutkimus- ja seurantakohteille siirtymiseen ja kesäisin siirtymisen lähemmäs kohteita jo olemassa olevia maastouria käyttäen. |
Dálvvi áigge galggašii beassat boahttevaš dutkan- ja čuovvunčuozáhagaide ja geasi áigge lagabui čuozáhagaid dálá meahccevuojáhagaid mielde. |
| 12 Uhkatekijöiden torjuminen, vaikutusten arviointi ja seuranta Sopimus tehdään, kuten suunnitelmassa on toisaalla esitetty (lomake 12 s. 55 ja lomake 17 s. 83). |
12 Áitagiid dusten, váikkuhusaid árvvoštallan ja čuovvun Soahpamuš dahkkojuvvo nugo plánas lea eará sajis ovdanbukton (skovvi 12 s. 55 ja skovvi 17 s. 83). |
| Yksi suunnitelman päämääristä (nro 7) on tutkimuksen edellytysten turvaaminen, johon yhteistyösopimuksen laatiminen tähtää. |
Okta plána mihttomeriin (nr 7) lea dorvvastit dutkanvejolašvuođaid, masa ovttasbargosoahpamuša dahkamiin vigget. |
| Sopimus tehdään keskeisten alueiden tutkimuskäytöstä ja liikkumisesta aseman lähi- alueella vakiintuneiden pitkäaikaisseurantojen yhteydessä. |
Soahpamuš dahkkojuvvo guovddáš guovlluid dutkangeavaheami ja johtima hárrái stašuvnna lahkosiin stáđásmuvvan guhkesáiggečuovvumiid oktavuođas. |
| Käyttö määritellään yhteistyösopimuksessa (s. 83). |
Geavaheapmi meroštallo ovttasbargosoahpamušas (s. 83). |
| Tekstiä on täsmennetty yhteistyösopimuksen osalta. |
Teaksta lea dárkkálmuhtton ovttasbargosoahpamuša hárrái. |
| Sanamuoto on muutettu yhteistyösopimukseksi lomakkeelle 12. Ter vakiintuneet seurannat, vakiintuneet pitkäaikaisseurannat. |
Sátnehápmi lea rievdadvvon ovattasbargosoahpamuššan skovvái 12. Tearbma lea ad stáđásmuvvan čuovvumat, stáđásmuvvan guhkesáiggečuovvumat. |
| Näillä tarkoitemiä on käytetty myös myöhemmin tekstissä, silloin kun tarkoitetaan tätä sopimusta. |
Dáiguin oaivvildit dan vuođđodutkama, mii dahknojuvvon maiddái maŋŋelis teavsttas dalle, go lea sáhka dán soahpamušas. |
| Tarkennetaan sanamuotoa taan asemalta tehtävää perustutkimusta. Tutkimuksen lisäksi Kevon tutkimusasemalla järjestetään eri yliopistojen kenttäopetusta. |
Cealkámuš ja cealki Plána oasse/skovvi Meahciráđđehusa vástádus Ášši dagahan doaibmabidju Dutkama lassin Geavu dutkanstašuvnnas lágiduvvo sierra allaoahpahagaid gieddebargooahpahus. |
| Myös opetuksen tarpeet tulee huomioida yhteistyösopimuksessa. |
Maiddái oahpahusa dárbbuid galgá váldit vuhtii ovttasbargosoahpamušas. |
| Luonnonsuojelulaissakin on erikseen mainittu, että luonnonpuistossa ”voidaan.. |
Luonddusuodjalanlágasge lea sierra máinnašuvvon ahte luonddumeahcis "sáhttá... |
| sen perustamistarkoitusta vaarantamatta … |
almmá ahte dat čuohcá dan vuođđudanulbmilii... |
| viranomaisen luvalla: 1) pyydystää tai tappaa eläimiä, kerätä sieniä ja kasveja tai niiden osia, eläinten pesiä ja kivennäisnäytteitä tutkimusta tai muuta tieteellistä tarkoitusta tai opetusta varten”. |
eiseválddi lobiin: 1) bivdit dahje goddit ealliid, čoaggit guobbariid ja šattuid dahje daid osiid, ealliid besiid ja minerálačájánasaid dutkama dahje eará dieđalaš ulbmila dahje oahpahusa várás." |
| Opetusta varten olisi syytä ainakin antaa yliopistojen kurssiryhmille lupa liikkua puistossa ohjatusti opetuksen edellyttämillä alueilla. |
Oahpahusa várás gánnehivččii goittot suovvat allaoahpahagaid gursajoavkkuid johtit luonddumeahcis stivrejuvvon vuogi mielde oahpahusa gáibidan guovlluin. |
| Opetus liittyy useimmiten tutkimusaseman tutkimukseen, joten useimmiten opetuksessa liikutaan samoilla alueilla ja mahdollisesti suoritetaan saman tyyppistä näytteenottoa kuin tutkimuksissakin tehdään. |
Oahpahus guoská dábálepmosit dutkanstašuvnna dutkamii, ja nuba oahpahusa oktavuođas eanaš johttojuvvo seamma guovlluin ja vejolaččat váldojuvvojit sullasaš čájánasat go dutkamiinge dahkkojuvvo. |
| Tulisi sallia olemassa olevien luvallisten koealojen esittely myös muille vieraileville ryhmille aseman lähialueilla. |
Galggašii suovvat lobálaš iskkadansajiid ovdanbuktima maiddái eará galledeaddji joavkkuide stašuvnna lahkosiin. |
| 17 Muun luonnonvarojen ja alueiden käytön toimenpiteet Alueen käyttö määritellään yhteistyösopimuksessa (s. 83). |
17 Luondduriggodagaid ja guovlluid eará geavaheami doaibmabijut Guovllu geavaheapmi meroštallo ovttasbargosoahpamušas (s. 83). |
| Tekstiä on muutettu yhteistyösopimuksen sisällön kuvauksen osalta (lomakkeet 12 ja 17). |
Teaksta lea rievdaduvvon ovttasbargosoahpamuša sisdoalu ja govvideami hárrái (skovit 12 ja 17). |
| lomake Metsähallituksen vastine Aiheutunut toimenpide Lapin tutkimuslaitos Kevo HKS-luonnoksessa ei ole mainintaa Tsarssin putouksille, Jesnalvaaralle ja Puksalskaidille (Jiesnalvárrin ja Puksalvaara) menevistä poluista, jotka kulkevat ainakin osittain puiston alueella (karttaliite). |
DGP-árvalusas eai máinnašuvvo Čársejohgoržžiide, Jiesnnalvárrái ja Buksalvárrái manni bálgát, mat mannet goittot muhtun muddui luonddumeahcis (kártačuovus). |
| Nykyisen käytännön mukaan Kevon aseman vierailla on ollut lupa kulkea näillä poluilla myös vapaa-ajalla ilman erityistä tutkimustarkoitusta tai valvontaa. |
Dálá vuogi mielde Geavu stašuvnna guossit ožžot johtit dáid bálgáid mielde maiddái astoáiggis almmá sierra dutkanulbmila dahje goziheami haga. |
| Näistä poluista Tsarssin putouksille ja Jesnalvaaralle meneviä polkuja käyttävät yleisesti muutkin kulkijat kuin aseman vieraat. |
Dáin bálgáin Čársejogoržžiide ja Jiesnnalvárrái manni bálgáid mielde johtet dábálaččat maiddái earát go stašuvnna guossit. |
| Tutkimusaseman sijainti luonnonpuiston puristuksissa Kevonniemellä rajoittaa huomattavasti aseman vieraiden liikkumista vapaa-ajalla, joten näiden polkujen käyttömahdollisuus myös tulevaisuudessa olisi toivottavaa. |
Dutkanstašuvdna lea luonddumeahci čiegas Geavonjárggas, mii ráddje sakka stašuvnna gussiid johtima astoáiggis, ja nuba livččii buorre ahte dáid bálgáid sáhtášii boahtteáiggisge geavahit. |
| - Alueen käyttö määritellään yhteistyösopimuk |
- Guovllu geavaheapmi meroštallo ovttasbar |
| sessa (s. 83). |
gosoahpamušas (s. 83). |
| Ei muutoksia. |
Eai nuppástusat. |
| Sivulla 35 puhutaan vain Paistunturin paliskunnasta ja sanotaan puiston sijaitsevan 100 % Paistunturin paliskunnassa. |
Siiddus 35 lea sáhka dušše Báišduoddara bálgosis ja daddjojuvvo ahte luonddumeahcci lea ollásit (100 %) Báišduoddara bálgosa siste. |
| Kuitenkin paliskuntien välinen poroesteaita kulkee osin puiston alueella, joten virallisesta paliskuntarajasta huolimatta myös Kaldoaivin paliskunnan porot laiduntavat pientä osaa puistosta. |
Goittotge bálgosiid gaskasaš rádjeáidi manná muhtun muddui luonddumeahci rájiid siste, ja nuba virggálaš bálgosiidrájis fuolakeahttá maiddái Gálddoaivvi bálgosa bohccot guhtot luonddumeahci oasážis. |
| 10 b Poronhoito, Kuva 9 Poronhoidon rakenteet |
10 b Boazodoallu, Govva 9 Boazodoalu ráhkadusat |
| Paistunturin ja Kaldoaivin paliskuntien välinen raja kulkee suunnittelualueen ulkopuolella. |
Báišduoddara ja Gálddoaivvi bálgosiid gaskasaš rádji manná plánenguovllu olggobealde. |
| Kevon Natura-alueella on kuitenkin noin 302 ha:n alue, jolla laiduntavat Kaldoaivin paliskunnan porot. |
Geavu Natura-guovllus lea goittotge sullii 302 ha:a guovllus, mas guhtot Gálddoaivvi bálgosa bohccot. |
| Tekstiä on tarkennettu lomakkeelle 10b. |
Teaksta lea dárkkálmuhtton skovvái 10b. |
| Metsäntutkimuslaitos Kevon luonnonpuisto on pinta-alansa ja käyttömuotojensa osalta poikkeuksellinen luonnonpuisto maassamme. |
Cealkámuš ja cealki Plána oasse/skovvi Meahciráđđehusa vástádus Ášši dagahan doaibmabidju Meahccedutkanlágádus Geavu luonddumeahcci lea viidodaga ja geavahanhámiidis dáfus viehka earálágan Suoma eará luonddumehciid ektui. |
| Alueen laajuus mahdollistaa myös eräretkeilyn. |
Guovlu lea viiddis, ja nuba meahccevánddardeapmi lea doppe vejolaš. |
| Syrjäinen sijainti ja kohtalaisen niukka palveluvarustus vaikuttavat siihen, että retkeilijöiden määrä pysynee kohtalaisen vähäisenä myös jatkossa. |
Guovlu lea boaittobealde ja doppe leat vánis bálvalanrusttegat, ja danin vánddardeaddjiid mearri bissu viehka uhccin maiddái dás duohko. |
| Alue on myös saamelaisten poronhoidon kannalta merkittävä alue ympäröivien laajojen erämaa-alueiden lisäksi. |
Guovlu lea maiddái sámiid boazodoalu dáfus mearkkašahtti guovlu birastahtti viiddis meahcceguovlluid lassin. |
| Lajiston suojelun kannalta alue on erityisen merkittävä, koska alueella esiintyy Suomessa poikkeuksellista lajistoa. |
Šlájaid suodjaleami dáfus guovlu lea erenoamáš mearkkašahtti, dasgo doppe gávdnojit šlájat, mat eai gávdno eará sajis Suomas. |
| - Suunnitelmaa tukeva kommentti. |
- Dát kommeanta doarju plána. |
| Ei muutoksia. |
Eai nuppástusat. |
| lomake Metsähallituksen vastine Aiheutunut toimenpide Metsäntutkimuslaitos Alueen suunnittelua vaikeuttaa hyvinkin ristiriitaisen tavoitteiden yhteen sovittaminen: intensiivisen motorisoidun poronhoidon, perinteisen metsästyksen, kalastuksen ja luonnon suojelun yhteensovittaminen on väistämättä ongelmallista. |
Guovllu plánema lea váddudeamen hui ruossalas ulbmiliid oktiiheiveheapmi: intensiivvalaš, mohtorfievrruiguin jođihuvvon boazodoalu, árbevirolaš meahccebivddu, guolástusa ja luonddusuodjaleami oktiiheiveheapmi bohciidahttá sihkkarit váttisvuođaid. |
| Rajoituksien ja palveluvarustuksen avulla kanavoitu retkeily ei oleellisesti uhkaa luonnontilaa. |
Ráddjehusaiguin ja bálvalanrusttegiiguin muddejuvvon vánddardeapmi ii olus čuoze luonddudillái. |
| Intensiivisten käyttömuotojen vallitessa alueella riittävän seurannan merkitys korostuu. |
Go guovllus leat maiddái intensiivvalaš geavahanhámit, de doarvái buori čuovvuma mearkkašupmi boahtá bures ovdan. |
| Alueen luonnon ja kulttuurikohteiden tuntemuksessa on puutetta, joita olisi hyvä täydentää resurssien mukaan. |
Guovllu luonddu ja kulturčuozáhagaid eai dovdda doarvái bures, ja dálá dilis gánnehivččii buoridit resurssaid mielde. |
| Suunnitelma on hyvin ja perusteellisesti laadittu. |
Plána lea bures ja vuđolaččat dahkkojuvvon. |
| Poikkeamia entiseen suunnitelmaan on kohtalaisen vähän (joitakin reittimuutoksia ja käyttömuotorajoituksia, tutkimustarpeen hoitaminen yhteistyösopimuksella tutkimusvyöhykkeen sijaan). |
Spiehkastagat ovddit plána ektui leat viehka uhccán (muhtun johtolatnuppástusat ja geavahanhápmeráddjehusat, dutkandárbbu dikšun ovttasbargosoahpamuša vuođul iige šat dutkanavádaga vuođul.) |
| Vyöhykejako on perusteltu luonnonsuojelullisista lähtökohdista tarkasteltuna. |
Avádatjuohku lea ákkastallon luonddusuodjalanákkaiguin. |
| Suurin käyttöpaine kohdistuu herkimpään osaan eli itse rotkoalueelle, jossa kulkurajoitukset ovat perusteluja. |
Eanemus geavahuvvo guovllu rašemus oassi dahjege Geavvorokki birrasat, gos johtinráddjehusaide lea sihkkarit dárbu. |
| Rotkoa ympäröivä tunturiluonto ei pääsääntöisesti poikkea oleellisesti Muotkatunturien tai Kaldoaivin erämaaalueen luonnosta. |
Geavvorokki birastahtti duottarluondu sulastahttá Muotkeduoddara ja Gálddoaivvi meahcceguovlluid luonddu. |
| Silti sulan maan aikaisille liikkumisrajoituksille lienee perusteensa. |
Liikká johtinráddjehusaide bievlan gávdnojit ákkat. |
| - Suunnitelmaa tukeva kommentti. |
- Dát kommeanta doarju plána. |
| Ei muutoksia. |
Eai nuppástusat. |
| Alueen virkistyskäyttöä palvelevat rakenteet ovat osittain varsin huonossa kunnossa. Suunnitelmassa onkin esitetty merkittävää parannusta asiaan. |
Cealkámuš ja cealki Plána oasse/skovvi Meahciráđđehusa vástádus Ášši dagahan doaibmabidju Guovllu lustageavaheami várás oaivvilduvvon ráhkadusat leat muhtun muddui viehka fuones dilis. |
| Periaate vähemmän ja laadukkaampia rakenteita lienee perusteltua. |
Lea buoret ahte leat uhcit ráhkadusat muhto seammás buoret ráhkadusat. |
| Ehkä hyvä reittilisä olisi kesäreitin perustaminen Kuivilta Madjoen kautta Kevolle. |
Várra buorre johtolatlasáhus livččii geassejohtolat Guivvis Mádjoga bokte Gevvui. |
| Reitin käyttöpaine olisi vähäinen, mutta se lisäisi alueen eräretkeilyn kattavuutta oleellisesti uhkaamatta suojelutavoitteen toteutumista. |
Johtolat ii livčče olus anus, muhto dat lasihivččii guovllu meahccevánddardeami gokčevašvuođa nu, ahte ii goittotge čuozášii suodjalanulbmiliid ollašuvvamii. |
| Haitta poroelinkeinolle olisi myös hyvin vähäinen ja lisärakenteiden tarve vähäinen. |
Diet johtolat ii maiddái báljo čuozášii boazoealáhussii iige leat báljo dárbu lasseráhkadusaide. |
| Tieteellinen tutkimus kuuluu luonnonpuistojen perustamisen ydintavoitteisiin. |
Dieđalaš dutkan gullá luonddumehciid vuođđudeami guovddášulbmiliidda. |
| Lapin tutkimuslaitos Kevo onkin suunnannut alueelle tutkimusta jo kauan. |
Lappi dutkanlágádus Geavvu lea dutkkahan juo guhká dán guovllu. |
| Osa tutkimuksesta toteutetaan yhteistyössä muiden tahojen kuten Metsäntutkimuslaitoksen kanssa. |
Muhtun dutkamat dahkkojuvvojit searválagaid eará dutkanoassebeliiguin dego Meahccedutkanlágádusain. |
| Tärkein seurantakoe alueella Metlan kannalta on alueella sijaitseva männyn metsänrajan seurantakoe. |
Deháleamos čuovvuniskkadeapmi guovllus lea Metla dáfus beazi vuovdeordda čuovvuniskkadeapmi. |
| Koe on osa koeverkostoa, joka käsittää seitsemän muuta männyn ja viisi kuusen metsänrajakoetta. |
Iskkadeapmi gullá oassin iskkadanfierpmádahkii, masa gullet čieža eará beahceordda ja vihtta guossaordda iskkadeami. |
| Vuonna 1983 alkanut seurantajakso lisää kokeen merkitystä metsänrajan muutosten ja siihen vaikuttavien syiden tutkimukselle. |
1983:s álggahuvvon čuovvunáigodat lasiha iskkadeami mearkkašumi vuovdeordda nuppástusaid ja dasa váikkuheaddji sivaid dutkamii. |
| Koetta on mitattu tähän mennessä viisi kertaa. |
Iskkadeapmi lea mihtiduvvon dássážii vihttii. |
| Koe on tuottanut ja tuottaa useita raportteja kansainvälisiin tieteellisiin sarjoihin. |
Iskkadeapmi lea buvttadan ja buvttada ainge moanaid raporttaid riikkaidgaskasaš dieđalaš čálaráidduide. |
| Tutkimuksen jatkuminen tulee turvata alueella myös tulevaisuudessa. |
Dutkama joatkašuvvama galgá dorvvastit guovllus maiddái boahtteáiggis. |
| Alue tarjoaa edellytyksiä nykyistä laajemmallekin tutkimusyhteistyölle. |
Guovlu fállá vejolašvuođaid dálážis ainge viidáset dutkanovttasbargui. |
| 7A Luonnon virkistyskäyttö: retkeily ja luontomatkailu Luonnonpuistoksi Kevolla on runsaasti reittejä. |
7A Luonddu lustageavaheapmi: vánddardeapmi ja luondduturisma Geavvu lea luonddumeahcci, muhto doppe leat valjis johtolagat. |
| Kanjonireitin lisäksi on retkeilijöiden toiveesta toteutettu Kuivin reitti, jonka pääsee kulkemaan ympyräreittinä. |
Geavu johtogaga lassin vánddardeaddjiid sávaldagaid dihte lea ollašuhtton Guivvi johtolat, man beassá johtit riekkesjohtolahkan. |
| Enempää reittejä ei haluta luonnonpuistoon perustaa ja se on myös resurssikysymys. |
Eai háliiduvvo šat eanet johtolagat luonddumeahccái ja dat lea maiddái resursagažaldat. |
| Pyritään pitämään olemassa olevat kunnossa. |
Dál geahččalit bajásdoallat dálá johtolagaid. |
| Ei muutoksia. |
Eai nuppástusat. |
| lomake Metsähallituksen vastine Aiheutunut toimenpide Museovirasto Museovirasto antaa asiassa kulttuuriympäristön suojelua koskevan lausunnon rakennetun ympäristön ja maiseman, Saamelaismuseo Siida arkeologisen kulttuuriperinnön osalta. |
Musealágádus Musealágádus addá áššis kulturbirrasa suodjaleapmái guoskevaš cealkámuša huksejuvvon birrasa ja duovdaga, Sámemusea Siidda arkeologalaš kulturárbbi hárrái. |
| Luonnonpuiston alueella on vain vähän rakennuksia eikä alueella ole tehty rakennusinventointia. |
Luonddumeahcis eai leat galle vistti iige guovllus leat dahkkojuvvon visteinventeren. |
| Olemassa oleva rakennuskanta liittyy puiston huoltoon ja valvontaan, retkeilyyn ja luontomatkailuun sekä poronhoitoon. |
Dálá huksehusat gusket luonddumeahci fuolahussii ja goziheapmái, vánddardeapmái ja luondduturismii sihke boazodollui. |
| Museovirastolla ei ole rakennussuojeluun liittyvää kommentoitavaa suunnitelmaan. |
Musealágádusas ii leat mihkkige kommenterenláhkai vistesuodjaleapmái guoskevaš plánii. |
| 6 Kulttuuriperintö - - |
6 Kulturárbi - - |
| Maisemansuojelun näkökulmasta Museovirasto pitää tärkeänä, että hoito- ja käyttösuunnitelmassa huomioidaan vuoden 2014 loppuun mennessä valmistuvan Ylä-Lapin valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita koskevan päivitysinventoinnin tulokset, mikäli Kevon luonnonpuiston alueelle on tulossa muutoksia aluerajauksiin tai kohdevalikoimaan. |
Duovddasuodjaleami dáfus Musealágádusa mielas lea dehálaš ahte dikšun- ja geavahanplánas váldojuvvojit vuhtii jagi 2014 loahpa rádjái gárvvásmuvvi, Davvi-Lappi riikkadásis mávssolaš duovddaguovlluide guoskevaš beiveninventerema bohtosat, jos Geavu luonddumeahci várás leat boahtimin nuppástusat guovloráddjemiidda dahje čuozáhatválljemii. |
| - Huomioidaan. |
- Váldojuvvo vuhtii. |
| Ei muutoksia. |
Eai nuppástusat. |
| Paliskuntain yhdistys |
Cealkámuš ja cealki Plána oasse/skovvi Meahciráđđehusa vástádus Ášši dagahan doaibmabidju Bálgosiid ovttastus |
| Nykytilan kuvauksessa (s. 36) on maininta poronhoitolain mukaisista poronhoitotöistä. |
Dálá dili govvideamis (s. 36) lea máinnašupmi boazodoallolágas daddjojuvvon boazobargguin. |
| Poronhoitolaissa ei ole määritelty poronhoitotöitä. |
Boazodoallolágas eai leat meroštallon boazobarggut. |
| Esitetään poistettavaksi maininta poronhoitolain mukaisista poronhoitotöistä. |
Árvaluvvo jávkaduvvot máinnašupmi "boazodoallolágas daddjojuvvon boazodoallaobargguin". |
| Kohdassa riittänee maininta, että poronhoitotöiden yhteydessä voi hyödyntää luontoa kestävästi eli kalastaa ja keräillä. |
Dákko dáidá leat doarvái máinnašit ahte boazobargguid oktavuođas sáhttá atnit ávkin luonddu bistevaččat dahjege guolástit ja čoaggit luondduburiid. |
| 10 b Poronhoito - |
10 b Boazodoallu - |
| Tekstiä on täsmennetty lomakkeella 10b: ”Poronhoitolain ja asetuksen mukaisten poronhoitotöiden yhteydessä voi hyödyntää luontoa kestävästi saamelaiskulttuurin mukaisesti eli kalastaa ja keräillä.” |
-ásahusas daddjojuvvon boazo bargguid oktavuođas sáhttá atnit ávkin luonddu bistevaččat sámekultuvrra mielde dahjege guolástit ja čoaggit luondduburiid." |
| Hoito- ja käyttösuunnitelman mukaan (s. 34) maa-ainesten otto on kielletty. |
Dikšun- ja geavahanplána mielde (s. 34) eanaávdnasiid váldin lea gildojuvvon. |
| Alueella ei ole kaivoslain mukaisia valtaus- tai malminetsintälupa-alueita. |
Guovllus eai leat ruvkelágas daddjojuvvon rogganbáike- dahje málbmaohcanlohpeguovllut. |
| Yksi varauslupa on myönnetty. |
Okta várrenlohpi lea mieđihuvvon. |
| Paliskuntain yhdistys esittää hoito- ja käyttösuunnitelmassa kaivostoiminnan ja malminetsinnän selkeästi kiellettäväksi. |
Bálgosiid ovttastus árvala čielgasit dikšun- ja geavahanplánas ahte ruvkedoaibma ja málbmaohcan galget gildojuvvot. |
| Malminetsintä ja kaivostoiminta eivät sovellu alueelle. |
Málbmaohcan ja ruvkedoaibma eai heive guvlui. |
| 10 Muu luonnonvarojen käyttö, rasitteet, käyttöoikeudet ja sopimukset Malminetsintälupa-asiaa ei voi ratkaista hoito- ja käyttösuunnitelmassa, vaan se ratkaistaan Tukesin lupaprosessissa. |
10 Luondduriggodagaid eará geavaheapmi, servituhtat, geavahanrievttit ja soahpamušat Málbmaohcanlohpeášši ii sáhte čoavdit dikšun- ja geavahanplánas, muhto dat čovdojuvvo Tukesa lohpeproseassas. |
| Lisäksi asetuksen (932/1981) 5 §:n mukaan ”Luonnonpuistoissa on luonnonsuojelulain 2 §:n estämättä sallittu: 10) toimenpiteet, jotka ovat välttämättömiä … |
Dasa lassin ásahusa (932/1981) 5 §:a mielde "Luonddumehciin lea, almmá ahte luonddusuodjalanlága 2 § dan hehtte, lobálaš: 10) doaibmabijut, mat leat vealtameahttumat... |
| geologista tutkimusta tai malminetsintää varten edellyttäen, että siihen on saatu ympäristöministeriön lupa. |
geologalaš dutkama dahje málbmaohcama várás, jos dasa lea ožžojuvvon Birasministeriija lohpi. |
| ” Ei muutoksia. |
" Eai nuppástusat. |
| lomake Metsähallituksen vastine Aiheutunut toimenpide Paliskuntain yhdistys Luonnon- ja kulttuuriperinnönsuojelun päämäärä 2 on luontodirektiivin luontotyyppien säilyttäminen (s. 73) ”porojen talviruokintakohteilla tehdään Metsähallituksen toimesta maastotarkistuksia. |
Luonddu- ja kulturárbesuodjaleami mihttomearrin 2 lea luondodirektiivva luondotiippaid bisuheapmi (s. 73) "bohccuid dálvebiebmansajiin Meahciráđđehus dagaha báikkialdedárkkistemiid. |
| Tiedot talviruokintakohteista saadaan Paliskunnilta. |
Dieđut dálvebiebmansajiin fidnejuvvojit bálgosiin. |
| ” Kevon luonnonpuiston alue kuuluu Paistunturin paliskunnan laidunalueeseen. |
" Geavu luonddumeahcci gullá Báišduoddara bálgosa guohtonguvlui. |
| Ainoastaan Paistunturin paliskunta on tietoinen alueensa talviruokintakohteista. |
Dušše Báišduoddara bálggus diehtá iežas guohtonguovllu dálvebiebmansajiin. |
| Talviruokintakohteet eivät yleensä ole staattisia ja paikat vaihtelevat vuosittain. |
Dálvebiebmansajit eai leat dábálaččat álo seamma sajiin muhto dat sáhttet leat jahkásaččat feara gos. |
| Paliskuntain yhdistyksen ja Metsähallituksen kanssa on sovittu, että Metsähallitus toimittaa paliskuntiin kartat pienialaisista kohteista, joihin poroja ei tulisi ruokkia. |
Bálgosiid ovttastus ja Meahciráđđehus leaba soahpan das, ahte Meahciráđđehus doaimmaha bálgosiidda kárttaid dain gáržžeslágan sajiin, main bohccuid ii galggašii biebmat. |
| Näin paliskunta pystyy suunnittelemaan talviaikaiset ruokintapaikat siten, että ruokinnasta ei ole haittaa ympäristölle. |
Ná bálggus sáhttá plánet dálvviáiggi biebmansajiid nu, ahte biebman ii čuoze birrasii. |
| Paliskunnalla tulee olla saatavilla tieto kohteista, joissa porojen ruokintaa tulisi välttää. |
Bálggus galgá diehtit dain sajiin, main bohccuid ii heive biebmat. |
| Metsähallitus toimittaa tiedot kyseisistä kohteista paliskuntiin talviruokinnan suunnittelua varten ja päivittää tietoja. |
Meahciráđđehus doaimmaha dieđuid diein sajiin bálgosiidda dálvebiebmama plánema várás ja beive dieđuid. |
| Täsmennetty suunnitelmaan: Toimenpiteen toteutumisen seuranta Päämäärä 2 (Yhteenvedossa lomake 12). |
Dárkkálmuhtton plánii: Doaibmabiju ollašuvvama čuovvun Mihttomearri 2 (Skovvi 12). |
| Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos |
Cealkámuš ja cealki Plána oasse/skovvi Meahciráđđehusa vástádus Ášši dagahan doaibmabidju Fuođđo- ja guolledoalu dutkanlágádus |
| Ovatko Tenojoen vesistön Kevon luonnonpuiston alueella sijaitsevat vesistönosat ainoastaan ”melko luonnontilaisia” ? |
Leatgo Deanu čázádaga Geavu luonddumeahci siste leahkki čázádatoasit dušše ? |
| Yhteenveto ja 3 Eloton luonto: vesistö ja geologia Yhteenvedon tekstissä määrittely ”melko luonnontilainen” koski koko Tenon vesistöaluetta. |
Čoahkkáigeassu ja 3 Jápma luondu: čázádagat ja geologiija Čoahkkáigeasu teavsttas meroštallon guoskkai oppa Deanu čázádatguvlui. |
| Tekstiä on tarkennettu koskemaan vain suunnittelualueen vesiä, joiden tila on ”luonnontilainen”. |
Teaksta lea dárkkálmuhtton guoskat dušše plánenguovllu čáziide, maid dilli lea "luonddudilálaš". |
| Yhteenvedon tekstiä on tarkennettu koskemaan vain suunnittelualueen vesien tilaa. |
Čoahkkáigeasu teaksta lea dárkkálmuhtton guoskat dušše plánenguovllu čáziid dillái. |
| Myös lomakkeen 3 tekstiä on tarkennettu. |
Maiddái skovi 3 teaksta lea dárkkálmuhtton. |
| Luontodirektiivin luontotyyppijaottelu on normitettu vesiympäristössä koodeille 3160, 3210 ja 3220: karut kirkasvetiset järvet, humuspitoiset lammet ja järvet, Fennoskandian luonnontilaiset vesireitit, tunturijoet ja purot. |
Luondodirektiivva luondotiipajuogadeapmi lea normerejuvvon čáhcebirrasis kodaide 3160, 3210 ja 3220: guorba čielgačázat jávrrit, humusláddot ja -jávrrit. |
| Kevon luonnonpuiston hoito- ja käyttösuunnitelmassa tulisi erikseen huomioida luonnonvaraisten lohikantojen suojeluun liittyvinä ne jokialueet, jotka ovat lohen levinneisyys- ja tuotantoalueita. |
Geavu luonddumeahci dikšun- ja geavahanplánas galggašii sierra váldit vuhtii luonddudilálaš luossanáliid suodjaleapmái guoskevaš beallin daid johkaguovlluid, mat gullet luosa leavvan- ja buvttadanguovlluide. |
| Kevojoessa lohen levinneisyysalueen ylärajaksi on määritetty Fiellujokisuu ja Tsarsjoessa Linkinjokisuu (Asetus 405/1990 Tenojoen kalastuspiirin sivuvesistöjen kalastussäännöstä). |
Geavus luosa leavvanguovllu badjerádjin lea meroštallon Fiellogahjoganjálbmi ja Čársejogas Liŋkinjohnjálbmi (Ásahus 405/1990 Deanu guolástanbire oalgečázádagaid guolástannjuolggadusas). |
| Vesistöluontotyypin tarkempi määrittely on tarpeen lohikantojen hoidon ja säätelytarpeen sekä alueelle kohdistuvan kalastusrasitteen näkökulmasta. |
Čáhceluondotiippa dárkilet meroštallamii lea dárbu luossanáliid dikšuma ja muddendárbbu sihke guvlui čuohcci bivdodeattu dáfus. |
| Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksessa on jo 1980-luvulla tehty lohen levinneisyyskartoitusta ja poikastuotantoalueiden luokittelua. |
Fuođđo- ja guolledoalu dutkanlágádusas leat juo 1980-logus dahkkojuvvon luosa leavvankártemat ja veajetbuvttadanguovlluid juogusteamit. |
| Lisäksi vuonna 2014 on ilmestymässä Tenon sivujokien lohen kutukantatavoitteet määrittelevä raportti, jossa esitetään arviot lohen levinneisyydestä ja tuotantoalueiden laadusta (Falkegård, M., Hindar, K., Fiske, P., Erkinaro, J., Orell, P., Niemelä, E., Kuusela, J., Finstad, A. |
Dasa lassin 2014:s lea almmustuvvamin Deanu oalgejogaid luosa gođđonálleulbmiliid meroštalli raporta, mas ovdanbuktojit árvvoštallamat luosa leavvamis ja buvttadanguovlluid kvalitehtas (Falkegård, M., Hindar, K., Fiske, P., Erkinaro, J., Orell, P., Niemelä, E., Kuusela, J., Finstad, A. |
| G. & foldvik, A. 2014. Revised first generation spawning targets for the Tana /Teno river system. |
G. & Foldvik, A. 2014. Revised first generation spawning targets for the Tana/Teno rivet system. |
| NINA Report). |
NINA Report). |
| 4 Natura 2000 -luontotyypit Hoito- ja käyttösuunnitelmassa ei muodosteta uusia luontotyyppejä. |
4 Natura 2000 -luondotiippat Dikšun- ja geavahanplánas eai čohkkejuvvo ođđa luondotiippat. |
| Täydennetty lohen levinneisyysalueen kuvauksen osalta lomakkeelle 5. |
Dievasmahtton luosa leavvanguovllu govvideami hárrái skovvái 5. |
| lomake Metsähallituksen vastine Aiheutunut toimenpide Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Hoito- ja käyttösuunnitelman lajistotiedoissa olisi syytä mainita vaarantuneeksi määritellyn lohen geneettisesti eriytyneet lohikannat Kevojoessa ja Tsarsjoessa. |
Dikšun- ja geavahanplána šládjadieđuin gánnehivččii máinnašit váravuložin meroštallon luosa genetihkalaččat sierranan luossanáliid Geavus ja Čársejogas. |
| Geneettisen tutkimuksen perusteella Tenojoen vesistössä, sekä pääuomassa että sivujoissa, on yli 30 erilaista lohikantaa, joiden säilyminen ja hyvinvointi on ensisijaista lohen monimuotoisuuden ylläpitämiseksi. |
Genetihkalaš dutkama vuođul Deanu čázádagas, sihke ieš váldorokkis ja dan oalgejogain, leat badjel 30 sierralágan luossanáli, maid seailun ja buorredilli lea erenoamáš dehálaš luosa máŋggahápmásašvuođa bajásdoallan dihte. |
| Tenojoen lohikantoja pyritään hoitamaan ja suojelemaan mm. Suomen ja Norjan välisillä kalastussopimuksilla ja -säännöillä. |
Deanu luossanáliid geahččalit dikšut ja suodjalit ee. Suoma ja Norgga gaskasaš guolástansoahpamušaiguin ja - njuolggadusaiguin. |
| Neuvottelut sopimuksen uudistamisesta ovat käynnissä, ja uuden sopimuksen tavoitteeksi on määritelty mm. kutukantakohtainen tavoitteisiin perustuva kalastuksen säätely. |
Ráđđádallamat soahpamuša ođasmahttimis leat jođus, ja ođđa soahpamuša ulbmilin lea meroštallon ee. gođđonálleguovdasaš ulbmiliidda vuođđuduvvi bivddu mudden. |
| Täydennetty lohen geneettisen eriytymisen osalta lomakkeelle 5. |
5 Šlájat - Dievasmahtton luosa genetihka laš sierraneami hárrái skovvái 5. |
| Hoito- ja käyttösuunnitelmassa mainitaan, ettei Kevon luonnonpuistoa koskien ole matkailullisia yhteistyösopimuksia alueella mahdollisesti toimivien yrittäjien kanssa. |
Cealkámuš ja cealki Plána oasse/skovvi Meahciráđđehusa vástádus Ášši dagahan doaibmabidju Dikšun- ja geavahanplánas máinnašuvvo ahte Geavu luonddumeahci hárrái eai leat turismii guoskevaš ovttasbargosoahpamušat guovllus vejolaččat doaibmi fitnodatolbmuiguin. |
| Kevo- ja Tsarsjokien alajuoksulla, välittömästi luonnonpuiston rajojen läheisyydessä, on kuitenkin kalastusmatkailuun liittyvää yritystoimintaa, jonka rooli ja toiminnan mahdollisuudet tulisi selkeyttää. |
Geavu ja Čársejoga vuolágeahčan, dasttán luonddumeahci rájiid lahkosiin, lea goittotge guolástanturismii guoskevaš fitnodatdoaibma, man rolla ja doaimma vejolašvuođaid galggašii čielggasmahttit. |
| Tarkennettavia ja määriteltäviä asioita voisivat olla esimerkiksi kalastusmatkailupalvelujen tarjoajan vastuu informoida asiakkaitaan luonnonpuistossa noudatettavista säännöistä. |
Dárkkálmuhtti ja meroštallanvuloš áššiide sáhtášii gullat ovdamearkka dihte guolástanturismabálvalusaid fálli olbmo ovddasvástádus dieđihit iežas áššehasaide dain njuolggadusain, mat galget čuvvojuvvot luonddumeahcis. |
| Yritystoiminnan vastuista, velvollisuuksista ja toiminnan reunaehdoista tällä alueella tulisi tehdä ohjeet ja sopimukset. |
Fitnodatdoaimma vásttuin, geatnegasvuođain ja doaimma ravdaeavttuin galggašii dán guovllus dahkat rávvagiid ja soahpamušaid. |
| 7A/7B Luonnon virkistyskäyttö: retkeily ja luontomatkailu / Opastusviestintä Alueen käyttäjille on suunnattu opastusmateriaalia alueella noudatettavista säännöistä. |
7A/7B Luonddu lustageavaheapmi: vánddardeapmi ja luondduturisma / Oahpistandieđiheapmi Guovllu geavaheaddjiide lea doaimmahuvvon oahpistanmateriála dain njuolggadusain, mat galget čuvvojuvvot guovllus. |
| Ei muutoksia. |
Eai nuppástusat. |
| Hoito- ja käyttösuunnitelmassa mainittujen hoitotoimenpiteiden / erilaisten säätelyjen lisäksi tulisi huomioida, että myös Utsjoen kirkonkylän osakaskunnalla on sekä Kevo- että Tsarsjoessa yksityisvesialueita, joiden lohenkalastusta säännellään osakaskunnan omilla päätöksillä. |
Dikšun- ja geavahanplánas máinnašuvvon dikšundoaimmaid / sierralágan muddemiid lassin galggašii váldit vuhtii ahte maiddái Ohcejohnjálmmi osolašgottis leat sihke Geavus ja Čársejogas priváhtačáhceguovllut, main luossabivdu muddejuvvo osolašgotti iežas mearrádusaiguin. |
| Pyydysyksikköperusteisen lohenkalastuspaineen sääntely koskee Utsjoen kirkonkylän osakaskunnan yksityisvesialueita kokonaisuutena (=Tenojoki ja kaikki osakaskunnan sivujokialueet). |
Bivddusovttadagaide vuođđuduvvi luossabivdodeattu mudden guoská Ohcejohnjálmmi osolašgotti priváhtačáhceguovlluide ollisvuohtan (=Deatnu ja buot osolašgotti oalgečáhceguovllut). |
| On viitteitä siitä, että erityisesti Kevojoen yksityisvesialueilla lohenkalastus on viime vuosina lisääntynyt. |
Orru leamen nu ahte erenoamážit Geavu priváhtačáhceguovlluin luossabivdu lea dáid maŋimuš jagiid lassánan. |
| Tähän viittaa Utsjoen kirkonkylän osakaskunnan osakkaiden ulkopaikkakuntalaisille kalastajille luovuttamien kalastuslupien määrä. |
Dán čájeha Ohcejohnjálmmi osolašgotti osolaččaid olgobáikegoddelaš bivdiide luohpadan bivdolobiid mearri. |
| Myös Tsarsjoen alaosan lohenkalastus on lisääntynyt samasta syystä, mutta toisaalta osakaskunta on rauhoittanut alaputouksen yläpuoliset alueet kalastukselta. |
Maiddái Čársejoga vuolágeaže luossabivdu lea lassánan seamma siva dihte, muhto nuppe dáfus osolašgoddi lea ráfáidahttán vuollegoržži bajábeale guovlluid bivddus. |
| 8 Erätalous |
8 Meahccegeavaheapmi |
| Metsähallitus ei voi vaikuttaa yksityisvesien käyttöön. |
Meahciráđđehus ii sáhte váikkuhit priváhtačáziid geavaheapmái. |
| Asiaan ei ole mahdollisuutta vaikuttaa tässä suunnitelmassa. |
Áššái ii sáhte váikkuhit dán plánas. |
| Ei muutoksia. |
Eai nuppástusat. |
| Hoitosuunnitelman kuvauksessa alueen kalastuskäytöstä mainitaan, että ”kalastukseen liittyvä maastoliikenne ja moottoriveneen käyttöoikeus on rajoitettu vain luontaiselinkeinon harjoittajille ja tiloille, joilla on tilaan kuuluvaa vesialuetta puiston sisällä”. |
Dikšunplána govvideamis guovllu bivdogeavaheamis máinnašuvvo ahte "guolástussii guoskevaš meahccejohtalus ja mohtorfatnasa geavahanriekti lea ráddjejuvvon dušše luondduealáhusbargiide ja dáluide, main lea dállui gullevaš čáhceguovlu luonddumeahcis". |
| Tutkimuslaitoksen arvion mukaan luontaiselinkeinoja (kalastusta) luonnonpuistossa harjoittaa vain muutama henkilö. |
Dutkanlágádusa árvvoštallama mielde luondduealáhusaiguin (guolástusain) luonddumeahcis bargá dušše soames olmmoš. |
| Luonnonpuiston alueelle on alustavasti vahvistettu vesialuetta / kalastusoikeuksia 19 vanhalle kantatilalle ja niistä lohkotuille noin 220 osakastilalle (v. 2011 kiinteistörekisteri). |
Luonddumeahci rájiid sisa leat dál álggos vuos nannejuvvon čáhceguovllut / bivdorievttit 19 boares vuođđodállui ja dain laigojuvvon sullii 220 osolašdállui (j. 2011 giddodarregisttar). |
| Kiinteistörekisterin mukaan runsaalla 500 paikallisella tai ulkopaikallisella osakkaalla on nautintavesiä ja oikeus kalastaa luonnonpuiston alueella sekä hoitosuunnitelmaluonnoksen mukaan myös moottoriveneen käyttöoikeus, mikä tarkoittaa suurta potentiaalista rasitetta sekä ympäristölle että lohikannoille. |
Giddodatregistara mielde badjelaš 500 báikkálaš dahje olgobáikegoddelaš osolaččas leat návddašančázit ja riekti guolástit luonddumeahci rájiid siste sihke dikšunplánaárvalusa mielde maiddái mohtorfatnasa geavahanriekti, mii čuohcá sakka sihke birrasii ja luossanáliide. |
| 8 Erätalous |
8 Meahccegeavaheapmi |
| Suunnitelmaa tukeva kommentti. |
Dát kommeanta doarju plána. |
| Kalakantojen säätelemiseksi on kalastukseen liittyvä maastoliikenne ja moottoriveneen käyttöoikeus rajoitettu vain luontaiselinkeinon harjoittajille sekä tiloille, joilla on tilaan kuuluvaa vesialuetta puiston sisällä. |
Guollenáliid mudden dihte galgá guolástussii guoskevaš meahccejohtalus ja mohtorfatnasa geavahanriekti ráddjejuvvot dušše luondduealáhusbargiide sihke dáluide, main leat dállui gullevaš čáhceguovllut luonddumeahcis. |
| Ei muutoksia. |
Eai nuppástusat. |
| Hoitosuunnitelman maininta siitä, ettei ulkopaikkakuntalaisille myydä kalastuslupia luonnonpuistoon, on virheellinen, koska edellä mainitut ulkopaikkakuntalaiset kiinteistönomistajat ja lisäksi osakaslupien luovutuksia saaneet kalastusmatkailija voivat ostaa lupia vapakalastukseen luonnonpuiston alueen yksityisvesiin. |
Cealkámuš ja cealki Plána oasse/skovvi Meahciráđđehusa vástádus Ášši dagahan doaibmabidju Dikšunplánas máinnašuvvo ahte olgobáikegoddelaččaide eai vuvdojuvvo bivdolobit luonddumeahccái, muhto dat ii doala deaivása, dasgo ovdalis máinnašuvvon olgobáikegoddelaš giddodateaiggádat ja dasa lassin osolašlobiid luohpademiid ožžon guolástanmátkkálaš sáhttet oastit lobiid vuoggabivdui luonddumeahci priváhtačáziide. |
| Osakkailla on mahdollisuus, osakkuudesta riippumatta, kalastaa koko kalastuskauden ajan (osakaskunnan päätös 2014). |
Osolaččat sáhttet osolašvuođas beroškeahttá bivdit oppa bivdobaji áigge (osolašgotti mearrádus 2014). |
| Kalastusoikeuden luovutuksella saaneet kalastajat ostavat vuorokausilupia paikallisilta maanomistajilta / yrittäjiltä. |
Guolásteaddjit, geat leat ožžon bivdorievtti luohpadeami bokte, ostet jándorlobiid báikkálaš eanaeaiggádiin / fitnodatolbmuin. |
| Valtion vesialueilla ulkopaikkakuntalaiset eivät voi kalastaa, tosin tilojen erityisperusteisen kalastusoikeuksien sisällöstä on eri tulkintoja. |
Stáhta čáhceguovlluin olgobáikegoddelaččat eai sáhte guolástit, vaikko dáluid sierraákkat bivdorivttiid sisdoallu dulkojuvvo máŋggaláhkai. |
| 8 Erätalous |
8 Meahccegeavaheapmi |
| Hoidon ja käytön suunnitelma on Metsähallituksen toimintasuunnitelma alueella, joten kohdassa 4 toisin sanoen todetaan, että Metsähallitus ei myy lupia puistoon ulkopaikkakuntalaisille. |
Dikšun- ja geavahanplána lea Meahciráđđehusa doaibmaplána dán guovllu várás, ja nuba čuoggás 4 daddjojuvvo ahte Meahciráđđehus ii vuovdde lobiid luonddumeahccái olgobáikegoddelaččaide. |
| Metsähallitus ei voi vaikuttaa yksityisvesien käyttöön. |
Meahciráđđehus ii sáhte váikkuhit priváhtačáziid geavaheapmái. |
| Ei muutoksia. |
Eai nuppástusat. |
| Luonnonpuiston sekä sen sisällä olevien yksityismaiden maastonkäytön ja lohenkalastuksen rajoittamiseksi voitaisiin harkita mm. seuraavia toimenpide-ehdotuksia: |
Luonddumeahci sihke dan siste leahkki priváhtaeatnamiid meahccegeaveaheami ja luossabivddu ráddjen dihte sáhtášii guorahallat ee. čuovvovaš doaibmabidjoevttohusaid: |
| Erityisperusteisten kalastusoikeuksien sisällön ja käytön selvittäminen. |
Sierraákkat bivdorivttiid sisdoalu ja geavaheami čielggadeapmi. |
| Kalastusoikeuden luovutusten rajoittamien ja lupamyynnin keskittäminen. |
Bivdorievtti luohpademiid ráddjen ja lohpevuovdima čohkken. |
| Utsjoen kirkonkylän osakaskunnan pyydysyksiköinnin uudistaminen jokikohtaiseksi. |
Ohcejohnjálmmi osolašgotti bivdoovttadatvuogádaga ođasmahttin guoskat sierra jogaide. |
| Utsjoen kirkonkylän osakaskunnan päätösten pohjalta tehdyt alueelliset rauhoitukset. |
Ohcejohnjálmmi osolašgotti mearrádusaid vuođul dahkkojuvvon guvllolaš ráddjehusat. |
| Luonnonpuistossa käytettävien moottoriveneiden käyttöoikeuteen vuosittaiset sopimukset. |
Mohtorfatnasiid, mat adnojuvvojit luonddumeahcis, geavahanrievtti várás galget leat jahkásaš soahpamušat. |
| Kalastustarkoituksessa yksityisillä maa-alueilla jalkaisin liikkumisen ohjaaminen tarkoitukseen osoitetuille poluille (vrt. 7B opastusviestintä) 8 Erätalous |
Priváhtaeatnamiin vácci johtin guolástettiin galgá stivrejuvvot dán ulbmila várás oaivvilduvvon bálgáide (vrd. 7B oahpistandieđiheapmi. 8 Meahccegeavaheapmi |
| Yksityiselle kalavedelle ja kiinteistölle kulku sisältyy suunnitelmaan (lomake 17). |
Priváhta guollečáziide ja giddodahkii johtin lea mielde dán plánas (skovvi 17) |
| Metsähallitus ei voi vaikuttaa yksityismaiden, -oikeuksien tai -vesien käyttöön. |
Meahciráđđehus ii sáhte váikkuhit priváhtaeatnamiid, -rivttiid dahje -čáziid geavaheapmái. |
| Ei muutoksia. |
Eai nuppástusat. |
| lomake Metsähallituksen vastine Aiheutunut toimenpide Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lohitutkimuksista suunnittelualueella voitaisiin kertoa hieman laajemmin. |
Cealkámuš ja cealki Plána oasse/skovvi Meahciráđđehusa vástádus Ášši dagahan doaibmabidju Fuođđo- ja guolledoalu dutkanlágádusa luossadutkamiid birra plánenguovllus sáhtášii muitalit vehá viidáseappot. |
| Teno- ja Näätämöjoen lohentutkimus vakiintui Utsjoelle vuonna 1979. Tutkimustoiminta tukeutui Turun yliopiston Lapin tutkimuslaitos Kevon tiloihin vuoteen 1991 asti. |
Deanu ja Njávdánjoga luossadutkan stáđásmuvai Ohcejohkii 1979:s. Dutkandoaibma dáhpáhuvai Turku allaoahpahaga Lappi dutkanlágádusaa doaibmalanjain jagi 1991 rádjai. |
| Kevo- ja Tsarsjoen lohikantoja seurataan vuosittain kalakantanäytteistä ja saalistilastoinnista kerättävien tietojen avulla; |
Geavu ja Čársejoga luossanálit čuvvojuvvojit jahkásaččat guollenállečájánasaiguin ja daid dieđuid vuođul, mat fidnejuvvojit sálašstatistihkain; |
| kattavia lohenpoikastutkimuksia tehdään harvemmin, muutaman vuoden välein. |
gokčevaš luossaveajetdutkamat dahkkojuvvojit hárvvebut, muhtun jagi gaskkaid. |
| Alueella on tehty myös monivuotisia vaelluspoikasarvioita. |
Guovllus leat dahkkojuvvon maiddái máŋggajagáš vádjolanveajetárvvoštallamat. |
| Viime vuosina myös Kevo- ja Tsarsjoen lohikantojen geneettisestä rakenteesta on tehty tutkimusta yhteistyössä Turun yliopiston kanssa. |
Dáid maŋimuš jagiid FGDL lea dutkan ovttas Turku allaoahpahagain Geavu ja Čársejoga luossanáliid genetihkalaš ráhkadusa. |
| Muiden kalalajien osalta on tehty tutkimuksia mm. tunturivesien hoitosuunnitelmaan liittyen. |
Eará guollešlájaid hárrái leat dahkkojuvvon dutkamat ee. duottarčáziid dikšunplána oktavuođas. |
| Luonnonvaraisiin lohikantoihin liittyvää biologista perustutkimusta ja lohenkalastukseen liittyvää sosiokulttuurista tietoa on julkaistu useissa julkaisuissa ja raporteissa, lisäksi Kevo- ja Tsarsjokeen liittyvistä kala-aihepiireistä on tehty useita opinnäytetöitä. |
Luonddudilálaš luossanáliide guoskevaš biologalaš vuođđodutkamat ja luossabivdui guoskevaš sosiálalaškultuvrralaš dieđut leat almmustuhtton moanain prentosiin ja raporttain, dasa lassin Gevvui ja Čársejohkii guoskevaš guollefáttáin leat dahkkojuvvon moanat oahppočájánasbarggut. |
| 9 Tutkimus - Lisätty esityksen mukaisena lo |
9 Dutkan - Lasihuvvon skovvái 9 nugo árva |
| makkeelle 9. |
lusas daddjojuvvo. |
| Luontaiselinkeinojen kuvauksessa mainitaan, että ”paikallisille luontaiselinkeinon harjoittajille on myönnetty maastoajoneuvo- ja moottorivenelupia marjastusta ja sienestystä varten” ja että ”tässä tarkoituksessa he saavat liikkua jalan ja leiriytyä koko puiston alueella”. |
Luondduealáhusaid govvideamis máinnašuvvo ahte "báikkálaš luondduealáhusbargiide leat mieđihuvvon meahccefievro- ja mohtorfanaslobit murjema ja guopparčoaggima várás" ja ahte "dán oktavuođas sii ožžot johtit vácci ja gohttet oppa luonddumeahcis". |
| Samanlaisia oikeuksia liittynee myös poronhoitoon ja kalastukseen. |
Seammalágan rievttit dáidet guoskat maiddái boazodollui ja guolástussii. |
| 10 Muu luonnonvarojen käyttö, rasitteet, käyttöoikeudet ja sopimukset Liikkumisesta luonnonpuiston alueella on kerrottu lomakkeella 17. Ei muutoksia. |
10 Luondduriggodagaid eará geavaheapmi, servituhtat, geavahanrievttit ja soahpamušat Luonddumeahcis johtimis lea muitaluvvon skovis 17. Eai nuppástusat. |
| Hoitosuunnitelman uhkakuvauksessa kerrotaan, että Kevojen ja Tsarsjoen lohikannat ovat tärkeitä lohen monimuotoisuuden kannalta ja että loheen kohdistuu voimakasta pyyntiä sen vaellusalueella puiston ulkopuolella. |
Dikšunplána áittagovvideamis muitaluvvo ahte Geavu ja Čársejoga luossanálit leat dehálaččat luosa máŋggahápmásašvuođa dáfus ja ahte luosa bivdet sakka dan vádjolanguovllus luonddumeahci olggobealde. |
| Viimeaikaisten tutkimusten mukaan Tenon lohikannoista pyydystettiin vuonna 2012 Norjan rannikolla 14 % (painon mukaan), Tenojoen vesistössä Norjassa 39 % ja Suomessa 47 %. Kevo- ja Tsarsjokien pienikokoisten lohien kalastuskuolevuus on todennäköisesti suhteellisen pieni rannikkoalueilla ja Tenojoen pääuoman sekakantakalastuksessa pyydysten kokovalikoivuuden takia, joten kalastus erityisesti kotijoissa olisi suhteutettava nousevaan lohimäärään ja kutukantatavoitteeseen (ks. kohta 8 Erätalous) 8 Erätalous, 11 Keskeiset suojelu- ja käyttöarvot sekä uhat Suunnitelmaa tukeva kommentti. |
Gieskadaš dutkamiid mielde Deanu luossanáliin bivdet 2012:s Norgga rittus 14 % (deattu mielde), Deanu čázádagas Norgga bealde 39 % ja Suoma bealde 47 %. Geavu ja Čársejoga smávva luosaid goddet várra viehka uhccán riddoguovlluin ja Deanu váldorokki seahkalasnállebivddus bivdosiid sturrodatčuoldima dihte, ja nuba bivdu erenoamážit ruovttujogain galggašii heivehuvvot vástidit goargŋu luossameriid ja gođđonálleulbmiliid (gč. čuokkis 8 Meahccegeavaheapmi). |
| Kalastusta ohjataan lailla ja asetuksilla sekä kalastussäännöillä. |
Bivdu stivrejuvvo lága vuođul ja ásahusaiguin sihke guolástannjuolggadusaiguin. |
| Ei muutoksia. |
Eai nuppástusat. |
| Päämäärä 3 Vaikutusten arvioinnissa mainittu muiden kalalajien kuin lohen kalastuksen tehostaminen vaikuttaa epärealistiselta. Ainakaan vapapyynnillä on vaikeaa kohdentaa kalastusta merkittävästi muihin lajeihin. |
Cealkámuš ja cealki Plána oasse/skovvi Meahciráđđehusa vástádus Ášši dagahan doaibmabidju Mihttomearri 3 Váikkuhusaid árvvoštallamis máinnašuvvon eará guollešlájaid go luosa bivddu beavttálmahttin ii oro leamen nu jáhkehahtti. |
| Muutenkin pyyntimuodot muun kalan pyynnissä (mahdollinen syksyn siian verkkopyynti) tulisi arvioida ja sallia huolelliseen harkintaan perustuen ja lohen suojelun tarpeet huomioon ottaen. |
Muđuige bivdohámiid eará šlájaid bivddus (vejolaš čuovžža sáibmabivdu čakčat) galggašii árvvoštallat ja suovvat dan maŋŋá, go ášši lea dárkilit guorahallon ja luosa suodjalandárbbut leat vuhtii váldojuvvon. |
| Alueen houkuttelevuus ainakin kalastusmatkailijoille on lähinnä saalisvarmuuden ja muun kalastuksellisen houkuttavuuden varassa. |
Guovllu geasuhus goittot bivdoturisttaide lea vuosttažettiin sálašsihkkarvuođa ja guolástusa eará geasuhusa veagas. |
| 12 Uhkatekijöiden torjuminen, vaikutusten arviointi ja seuranta |
12 Áitagiid dusten, váikkuhusaid árvvoštallan ja čuovvun |
| - Ei muutoksia. |
- Eai nuppástusat. |
| Päämäärä 7 Kohdassa ”Tutkimuksen edellytysten turvaaminen” voitaisiin harkita mainintaa myös lohikantojen pitkäaikaisseurantoihin liittyvän sopimuksen valmistelusta. |
Mihttomearri 7 Čuoggás "Dutkanvejolašvuođaid dorvvasteapmi" sáhtášii várra váldit mielde máinnašumi maiddái luossanáliid guhkesáiggečuovvumiidda guoskevaš soahpamuša válmmastallamis. |
| 12 Uhkatekijöiden torjuminen, vaikutusten arviointi ja seuranta Tutkimuslupien myöntämisestä tarkemmin lomakkeella 17. Ei muutoksia. |
12 Áitagiid dusten, váikkuhusaid árvvoštallan ja čuovvun Dutkanlobiid mieđiheamis dárkileappot skovis 13. Eai nuppástusat. |
| Päämäärä 9 Saamelaiskulttuurin turvaaminen, Toimenpide: Kalastukseen liittyvien maastoliikennelupien myöntäminen alueelta poismuuttaneille saamelaisille voi aiheuttaa tulkintavaikeuksia mm. kalastusoikeuden luonteesta ja sen alueellisesta kattavuudesta, alueiden käytön perinteistä sekä saamelaisuuden määritelmästä. |
Mihttomearri 9 Sámekultuvrra dorvvasteapmi Doaibmabidju: Guolástussii guoskevaš meahccejohtaluslobiid mieđiheapmi guovllus eretfárren sámiide sáhttá dagahit dulkonváttisvuođaid ee. bivdorievtti iešlágis ja dan guvllolaš gokčevašvuođas, guovlluid geavaheami árbevieruin sihke sápmelašvuođa meroštallamis. |
| 12 Uhkatekijöiden torjuminen, vaikutusten arviointi ja seuranta |
12 Áitagiid dusten, váikkuhusaid árvvoštallan ja čuovvun |
| - Ei muutoksia. |
- Eai nuppástusat. |
| Saamelaiskäräjät Yhteenvedon kappaleen 6, ”Kulttuuriperintö”, alla todetaan, että ”Ainakin joitain alueen muinaisjäännöstyyppejä voidaan pitää saamelaista alkuperää olevina. |
Sámediggi Čoahkkáigeasu logu 6,, vuolábealde daddjojuvvo ahte "Goittot muhtun osiid guovllu dološbázahustiippain sáhttá atnit sámekultuvrii gullevažžan. |
| ” Lause on harhaanjohtava ja saamelaisten asutushistoriaa vähättelevä. |
" Diet cealkka ii doala ollásit deaivása ja orru duššindahkamin sámiid ássanhistorjjá. |
| Kevon hoito- ja käyttösuunnitelmassa ei tulisi ottaa kantaa alueen asutushistoriaan ilman asianmukaisia tieteellisiä viitteitä, edes suunnitelman yhteenvedossa. |
Geavu dikšun- ja geavahanplánas ii galggašii váldit beali guovllu ássanhistorjái almmá áššáigullevaš dieđalaš refereanssaid haga, ii plána čoahkkáigeasusge. |
| Saamelaiskäräjien esitys: Alkuperäinen lause muutetaan esimerkiksi seuraavaan muotoon: ”Kevon luonnonpuiston alueelta tehdyn arkeologisen tutkimuksen perusteella osaa alueen eri muinaismuistotyypeistä voidaan pitää saamelaiskulttuuriin kuuluvana. |
Sámedikki árvalus: Diet máinnašuvvon cealkka rievdaduvvo ovdamearkka dihte čuovvovaš hápmái: "Geavu luonddumeahcis dahkkojuvvon arkeologalaš dutkama vuođul oasi guovllu dološmuitotiippain sáhttá atnit sámekultuvrii gullevažžan. |
| Kevon luonnonpuiston alueella on edelleen tarvetta alueen muinaisjäännösten tutkimiselle. |
Geavu luonddumeahcis galggašii dás duohkoge dutkat guovllu dološbázahusaid. |
| ” Yhteenveto - Teksti on muutettu esityksen |
" Čoahkkáigeassu - Teaksta lea rievdaduvvon nugo |
| mukaiseksi. |
árvalusas daddjojuvvo. |
| Yhteenvedon kappaleen 11, ”Keskeiset suojelu- ja käyttöarvot sekä uhkat”, kolmannessa kappaleessa keskeisten ihmiseen tai ihmisten toimintaan liittyvien arvojen luettelossa saamelais- ja paikalliskulttuuri esitetään toistensa vaihtoehtoina, synonyymeinä samasta asiasta. |
Cealkámuš ja cealki Plána oasse/skovvi Meahciráđđehusa vástádus Ášši dagahan doaibmabidju Čoahkkáigeasu logu 11, "Guovddáš suodjalan- ja geavahanárvvut sihke áitagat", goalmmát bihtás olbmo dahje olbmodoaimmaide guoskevaš guovddáš árvvuid logahallamis ovdanbuktojit sáme- ja báikkálaškultuvra nubbi nuppi molssaeaktun, synonyman seamma áššis. |
| Saamelais- ja paikalliskulttuuri eivät ole toistensa synonyymejä, vaan kaksi eri kulttuuria, jotka tulisi nimetä suunnitelmassa arvoina. |
Sáme- ja báikkálaškultuvra eai leat synonymat muhto guokte sierra kultuvrra, mat galggašedje nammaduvvot plánas árvun. |
| Saamelaiskäräjien esitys: Alkuperäinen lause muutetaan muotoon: ”Keskeisiä ihmiseen tai ihmisen toimintaan liittyviä arvoja ovat alueen tutkimus- ja seurantamerkitys, kult ja paituuri arvot kuten luonnonmaisemat, arkeologiset kohteet, saamelais- kalliskulttuuri ja virkistyskäyttö. |
Sámedikki árvalus: Diet máinnašuvvon cealkka rievdaduvvo hápmái: "Olbmot dahje olbmodoaimmaide guoskevaš guovddáš árvvuide gullet guovllu dutkan- ja čuovvunmearkkašupmi, kulturárvvut dego luondduduovdagat, arkeologalaš čuozáhagat, sáme- ja báikkálaškultuvra ja lustageavaheapmái. |
| Näihin kohdistuvat uhkat liittyvät esimerkiksi toimintakulttuuriin. |
Dáidda čuohcci áitagat gusket ovdamearkka dihte doaibmakultuvrii. |
| ” Yhteenveto - Teksti on muutettu esityksen |
" Čoahkkáigeassu - Teaksta lea rievdaduvvon nugo |
| lomake Metsähallituksen vastine Aiheutunut toimen |
árvalusas daddjojuvvo. |
| pide Saamelaiskäräjät Suunnitelman sivulla 17, otsikon 6 ”Kulttuuriperintö” alla todetaan alueen maisemista seuraavaa: ”Alueella ei ole kansallismaisemia, maakunnalli Saamelaiskäräjien esitys: Alkuperäinen lause muutetaan muotoon ”Alueella ei ole kansallismaisemiin, maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin luokiteltuja kohteita eikä luonnonsuojelulain mukaisia maisema-alueita. |
Plána siiddus 17, vuolláičállaga 6 vuolábealde daddjojuvvo guovllu duovdagiid birra ná: "Guovllus eai leat álbmotduovdagat, eanagotti dásis dahje báikkálaččat mávssolaš duovddaguovllut eaige luonddusuodjalanlágas daddjojuvvon duovddaguovllut. " Vaikko guovllu duovdagat eai leat juogustuvvon ovdalis máinnašuvvon joavkkuide, de dat ii oaivvil dan ahte guovllus eai livčče dakkárat. |
| 6 Kulttuuriperintö - Teksti on muutettu esisesti tai paikallisesti arvokkaita maisema-alueita eikä luonnonsuojelulain mukaisia maisema-alueita. ” Vaikkei alueen maisemia ole luokiteltu edellä mainittuihin ryhmiin, ei se tarkoita sitä, etteikö alueella sellaisia olisi. |
Sámedikki árvalus: Diet máinnašuvvon cealkka rievdaduvvo hápmái "Guovllus eai leat álbmotduovdagiidda, eanagotti dásis dahje báikkálaččat mávssolaš duovddaguovlluide juogustuvvon čuozáhagat eaige luonddusuodjalanlágas daddjojuvvon duovddaguovllut. |
| tyksen mukaiseksi. |
árvalusas daddjojuvvo. |
| Perinteisen tiedon määritelmä löytyy suunnitelmaluonnoksen liitteestä 3, ”Saamelaiskulttuurin määritelmiä”, mutta suunnitelman tekstiosuudessa perinteinen tieto on ymmärretty suppea-alaisesti. |
Cealkámuš ja cealki Plána oasse/skovvi Meahciráđđehusa vástádus Ášši dagahan doaibmabidju Árbevirolaš dieđu meroštallan gávdno plánaárvalusa čuvvosis 3, "Sámekultuvrra meroštallamat", muhto plána teakstaoasis árbevirolaš diehtu lea áddejuvvon gáržžet. |
| Perinteistä tietoa käsitellään muun muassa suunnitelmaluonnoksen sivuilla 49 ja 55. |
Árbevirolaš diehtu gieđahallojuvvo earret eará plánaárvalusa siidduin 49 ja 55. |
| Sivulla 49, kohdassa 3.3. ”Saamelaiskulttuuri” sijaitsevan ”Alueeseen liittyvän perinteisen tiedon katoaminen” -rivin sisältöä tulisi muuttaa vastaamaan enemmän todellisuutta. |
Siiddus 49, čuoggás 3.3. "Sámekultuvrii" gullevaš gurgadasa "Guvlui guoskevaš árbevirolaš dieđuid jávkan" sisdoalu galggašii rievdadit vástidit buorebut duohtadili. |
| Uhkakuvauksen uhkaluokaksi on merkitty ”käytön puute (kulttuuriperinnön rapistuminen)” ja Metsähallituksen mahdollisuus vaikuttaa asiaan on arvioitu ”vähäiseksi”. |
Áittagovvideamis áittan lea merkejuvvon "geavaheami vátnivuohta (kulturárbbi luoskkageapmi)" ja Meahciráđđehusa vejolašvuohta váikkuhit áššái lea árvvoštallon. |
| Elinkeinojen harjoittamisedellytysten turvaamisella voidaan mahdollistaa myös perinteisen tiedon säilyminen, ja siihen Metsähallituksella maanomistajana on mahdollisuus vaikuttaa. |
Ealáhusaiguin bargama vejolašvuođaid dorvvasteami bokte sáhttá bisuhit maiddái árbevirolaš dieđuid, ja dasa Meahciráđđehus eaneaiggádin sáhttá váikkuhit. |
| Tämä tulisi tuoda selkeästi esiin myös suunnitelmassa. |
Dát galggašii buktojuvvot čielgasit ovdan maiddái dán plánas. |
| Sivulla 55 todetaan päämäärän 9 ”Perinteinen tieto säilyy” osalta toimenpiteeksi ”Ei aktiivisia toimenpiteitä. |
Siiddus 55 daddjojuvvo mihttomearrin 9 "Árbevirolaš dieđut seilot" hárrái doaibmabidjun "Eai aktiivvalaš doaibmabijut. |
| Kevon saamenkielinen paikannimistö on selvitetty ja käytössä. |
Geavu sámegielat báikenamat leat čielggaduvvon ja anus. |
| ” Perinteinen tieto on muutakin kuin alueen saamenkielisen paikannimistö; |
" Árbevirolaš dieđuide gullet earáge bealit go guovllu sámegielat báikenamat; |
| myös perinteiset saamelaiset elinkeinot ylläpitävät ja siirtävät perinteistä tietoa sukupolvelta toiselle. |
maiddái árbevirolaš sámeealáhusat bajásdoallat ja sirdet árbevirolaš dieđuid buolvvas nubbái. |
| 11 Keskeiset suojelu- ja käyttöarvot sekä uhat, 12 Uhkatekijöiden torjuminen, vaikutusten arviointi ja seuranta, Liite 3 Saamelaiskulttuurin määritelmä Metsähallituksen arvio vaikutusmahdollisuuksista perinteisen tiedon säilymisen osalta (lomake 11, päämäärä 9) koskee tiedon välittymistä ja siirtymistä sekä saamenkielisen paikannimistön käyttöä sekä perinteisten elinkeinojen ja käytänteiden säilymistä suunnittelualueella ja sen ulkopuolella. |
11 Guovddáš suodjalan- ja geavahanárvvut sihke áitagat, 12 Áitagiid dusten, váikkuhusaid árvvoštallan ja čuovvun, Čuovus 3 Sámekultuvrra meroštallan Meahciráđđehusa árvvoštallan váikkuhanvejolašvuođain árbevirolaš dieđuid seailuma hárrái (skovvi 11, mihttomearri) guoská dieđuid sirdáseapmái, sámegielat báikenamaid geavaheapmái sihke árbevirolaš ealáhusaid ja virolašvuođaid seailumii plánenguovllus ja dan olggobealde. |
| Tähän on mahdollisuus vaikuttaa suunnittelualueella luvituksella (lomake 17). |
Dása sáhttá váikkuhit plánenguovllus lohpevuogádagain (skovvi 17). |
| Saamelainen luonnonkäyttö ja luontosuhde sekä perinteisten saamelaiselinkeinojen harjoittaminen (poronhoito, kalastus, metsästys, keräily ja käsityö) on huomioitu samalla lomakkeella seuraavassa kohdassa: ”Sukujen perinteisesti käyttämillä alueille kulkeminen on mahdollista myös Utsjoelta poismuuttaneille saamelaisille” (lomake 11, päämäärä 9). |
Sámiid luonddugeavaheapmi ja luondogaskavuohta sihke árbevirolaš sámeealáhusaiguin bargan (boazodoallu, guolástus, luondduburiid čoaggin ja giehtaduodji) leat váldojuvvon vuhtii seamma skovis čuovvovaš teakstabáikkis: "Sogaid árbevirolaš guovlluide sáhttet johtit maiddái Ohcejogas eretfárren sámit" (skovvi 11, mihttomearri 9). |
| Tähän on mahdollisuus vaikuttaa luvituksella (lomake 17). |
Dása sáhttá váikkuhit lohpevuogádagain (skovvi 17). |
| Lisäksi Akwé: Kon -ohjeistuksen mukainen suunnittelu ylläpitää mahdollisuuksia toteuttaa saamelaiskulttuuria alueella. |
Dasa lassin Akwé: Kon -rávvagiin daddjojuvvon plánen lea bajásdoallamin vejolašvuođaid ollašuhttit sámekultuvrra guovllus. |
| Vaikuttavuuden seurantaa tehdään 5 vuoden välein ja tässä työssä on mukana Akwé: Kon |
Váikkuhusat čuvvojuvvojit 5 jagi gaskkaid ja dán barggus lea mielde Akwé: Kon -joavku. |
| Lomakkeelle 11 on lisätty viittaus liitteeseen 3, jossa on tarkempi kuvaus saamelaiskulttuurista. |
Skovvái 11 lea lasihuvvon čujuheapmi čuvvosii 3, mas lea dárkilet govvodeapmi sámekultuvrras. |
| Vaikutusmahdollisuus on arvioitu seuraavasti: ”Voidaan vaikuttaa”. |
Váikkuhanvejolašvuohta lea árvvoštallon ná: "Sáhttá váikkuhit". |
| pide Saamelaismatkailuyrittäjät ry Saamelaismatkailu ja -yrittäjät ry korostaa lausunnossaan, että kaikkia saamelaiselinkeinoja pitää kohdella HKS:ssä tasapuolisesti. |
Saamelaismatkailuyrittäjät ry Saamelaismatkailu ja -yrittäjät ry deattuha cealkámušastis ahte buot sámeealáhusaid galgá gieđahallat DGP:s dássebeallásaččat. |
| Erityisesti paikallisten liikkuminen kalastuksen, metsästyksen ja luontaiselinkeinon harjoittajilla pitää olla vapaus kulkea niin kuin tähänkin asti sekä hirven metsästys on sallittava luonnonpuiston alueella. |
Erenoamážit báikkálaš guolásteaddjit, meahccebivdit ja luondduealáhusbargit galget sáhttit johtit dego dássážiige ja ealgabivdu galgá leat lobálaš luonddumeahcis. |
| Kaikilla saamelaisten elinkeinoilla ei ole tasavertaiset oikeudet käyttää luonnonpuistoa oman elinkeinonsa harjoittamiseen. |
Buot sámeealáhusaiguin bargi olbmuin eai leat ovttadássásaš rievttit geavahit luonddumeahci iežaset ealáhusain bargamii. |
| Ulkopaikkakuntalaisilla ei saa olla yhtäläiset oikeudet olivat he saamelaisia tahi ei. |
Olgobáikegoddelaččain eai eaččo leat seammalágan rievttit, ledje sii dal sámit dahje eai. |
| Erityisesti vastustetaan jyrkästi talviaikaisen moottorikelkkareitin (sivu 112) karsimista. |
Cealkámuš ja cealki Plána oasse/skovvi Meahciráđđehusa vástádus Ášši dagahan doaibmabidju Erenoamážit mii vuostálastit sakka dálvviáiggi mohtorgielkájohtolaga (siidu 112) jávkadeami. |
| Akwé: Kon -ryhmä on esittänyt Kamajokisuusta Kevon yli menevän reitin poistamista ja Juovvaskaidin reitin poistamista, jos kyseiset reitit poistetaan, niin on vaarana, että ylä-Tenon tilalliset, joilla on kalastusoikeus Kevojokeen, joutuisivat ajelemaan ensin autolla Kevojärvelle ja sieltä jokea pitkin kalastuspaikoille. |
Akwé: Kon -joavku lea árvalan Gamajohtnjálmmis Geavu rastá manni johtolaga jávkadeami ja Juovvaskáiddi johtolaga jávkadeami. Jos dát johtolagat jávkaduvvojit, de sáhttá geavvat nu ahte Badje-Deanu dálolaččat, geain lea bivdoriekti Gevvui, šattašedje vuodjit vuos biillain Geavojávrái ja doppe johkaráigge bivdobáikkiide. |
| Haluamme painottaa myös em. reittien tärkeyttä mahdollisten pelastustehtävien kannalta ja Metsähallitus huoltaa Kamajokisuun yläpuolella olevaa Puhelinlammen leiripaikkaa tätä reittiä pitkin. |
Mii háliidat deattuhit maiddái ahte dát johtolagat leat dehálaččat vejolaš gádjundoaimmaid dáfus ja Meahciráđđehus fuolaha Gamajohnjálmmi bajábeale Puhelinlampi leairasaji dán johtolaga mielde. |
| 17 Muun luonnonvarojen ja alueiden käytön toimenpiteet, Liite 6A Kommentit Talviaikaisen moottorikelkkauran muutoksiin on päädytty luonnonsuojelullisista syistä. |
17 Luondduriggodagaid ja guovlluid eará geavaheami doaibmabijut, Čuovus 6A Kommeanttat Dálvviáiggi mohtorgielkávuojáhaga nuppástusat váldojuvvojedje mielde luonddusuodjalansivaid dihte. |
| Reittimuutoksia on käsitelty myös Akwé: Kon- ja yhteistyöryhmän kokouksessa. |
Johtolatnuppástusat leat gieđahallon maiddái Akwé: Kon -joavkku ja ovttasbargojoavkku čoahkkimis. |
| Sukujen perinteisesti käyttämille alueille luvan myöntäminen on mahdollista muuallekin kuin karttaan merkityille urille. |
Sogaid árbevirolaš guovlluide lobi sáhttá mieđihit eará sadjáige go kártii merkejuvvon vuojáhagaide. |
| Viranomaisten liikkuminen pelastustehtävissä on mahdollista koko puiston alueella. |
Eiseválddit sáhttet johtit gádjundoaimmain oppa luonddumeahcis. |
| Ei muutoksia. |
Eai nuppástusat. |
| Paikallisille matkailuyrittäjille saisi avata puistoa enemmän ja olla yhteistyössä paikallisten yrittäjien kanssa, onko Metsähallituksen rooli vain palvella vaeltajia? |
Báikkálaš turismafitnodatolbmuid atnui sáhtášii rahpat eanet luonddumeahci ja sii sáhtášedje bargat ovttas báikkálaš fitnodatolbmuiguin. Galgágo Meahciráđđehus váldit vuhtii dušše vánddardeaddjiid dárbbuid? |
| Luontomatkailuun rakennetaan pitkospuita, leiripaikkoja ja mökkejä. |
Luondduturismma várás ráhkaduvvojit rovit, gohttensajit ja barttat. |
| Silloin kun se on Metsähallituksen vetovastuulla ja sen etujen mukaista. |
Dalle go Meahciráđđehus lea áššiid dikšumin ja dat heive sin beroštumiide. |
| Miten paikallinen saamelaismatkailuyrittäjä voi käyttää puistoa. |
Mo báikkálaš sápmelaš, guhte bargá turismafitnogain, sáhttá atnit ávkin luonddumeahci. |
| Ei mitenkään. |
Ii moktige. |
| Myös vaeltajat käyttävät yritysten palveluita. |
Maiddái vánddardeaddjit geavahit fitnodagaid bálvalusaid. |
| Tavoitteena on saada Utsjoelle mahdollisimman paljon matkailijoita ja retkeilijöitä käyttämään palveluita maastossa ja kylillä. |
Ulbmilin lea fidnet Ohcejohkii nu ollu turisttaid ja vánddardeaddjiid go vejolaš geavahit bálvalusaid meahcis ja giliin. |
| Akwé: Kon -ryhmän tarkoitus on ylläpitää saamelaiskulttuuria ja vaalia sitä, eikä karsia ei-porosaamelaisen oikeuksia. |
Akwé: Kon -joavkku ulbmilin lea bajásdoallat sámekultuvrra ja gáhttet dan iige jávkadit ii-boazosámiid rivttiid. |
| Akwé: Kon -ryhmä koostuu 80 % poroelinkeinon harjoittajista, joten on luonnollista, ettei siinä porukassa ole ymmärrystä muuhun kuin poroelinkeinon etujen ajamiseen. |
Akwé: Kon - joavkkus leat 80 % boazodoallit, ja nuba lea lunddolaš ahte diet joavku čuollá dušše boazoealáhusa beali. |
| On sovittu, että Saamelaiskäräjät nimeää edustajat Akwé: Kon -ryhmään Akwé: Kon |
Lea sohppojuvvon das, ahte Sámediggi nammada ovttasteaddjiid Akwé: Kon -jovkui Akwé: Kon -rávvaga mielde. |
| tulee osallistua perinteisen tiedon haltijoita, eri ikäryhmiä ja sekä miehiä että naisia ja huolehtia siitä, että ikä- ja kieliryhmien ja sukupuolten tarpeet tulevat huomioiduiksi. |
Plána dahkamii galget oassálastit árbevirolaš dieđuid máhttit, sierra ahkejoavkkuin sihke almmái- ja nissonolbmot. Ja galgá fuolahit das, ahte ahke- ja giellajoavkkuid sohkabeliid dárbbut váldojuvvojit vuhtii. |
| Tekstiä on täydennetty Akwé: Kon -ohjeen osalta lomakkeella 1. |
Teaksta lea dievasmahtton Akwé: Kon -rávvaga hárrái skovis 1. |
| Lausunto ja lausuja Suunnitelman osa/ lomake Metsähallituksen vastine Aiheutunut toimen |
Cealkámuš ja cealki Plána oasse/skovvi Meahciráđđehusa vástádus Ášši dagahan doaibmabidju |
| Talviaikaisten reittien poistamisen vaihtoehtona olisi numeroida reitit (kuten kesäreitit) ja antaa luvat samalla periaatteella kuin kesäluvatkin. |
Dálvviáiggi johtolagaid jávkadeami molssaeaktun livččii nummirastit johtolagaid (dego geassejohtolagaid) ja mieđihit lobiid seamma prinsihpain go geasselobiidge. |
| Työryhmässä Metsähallituksen edustajat sanoivat, että kyseiselle reitille voidaan myöntää kulkuluvat ns. sukujen käyttämille kalastuspaikoille, mutta nyt sitä mainintaa ei löytynyt hoito- ja käyttösuunnitelmasta. |
Bargojoavkkus Meahciráđđehusa ovddasteaddjit dadje ahte dáidda johtolagaide sáhtášii mieđihit johtinlobiid ng. sogaid geavahan guolástanbáikkiide, muhto dál dat máinnašupmi ii gávdno šat dikšun- ja geavahanplánas. |
| 11 Keskeiset suojelu- ja käyttöarvot sekä uhat, 12 Uhkatekijöiden torjuminen, vaikutusten arviointi ja seuranta,17 Muun luonnonvarojen ja alueiden käytön toimenpiteet Lomakkeella 17 on suunnitelmassa esitetty, että ”Lupia myönnetään voimassa olevien säädösten perusteella luontaiselinkeinon harjoittamiseen (ansapyynti, kalastus), kalastukseen tilojen omalle vesialueelle, rasite- oikeudesta poikkeavaan kiinteistölle kulkemiseen talvireiteille tai muulle sovitulle reitille, jos se on luonnonsuojelullisesti perusteltua, seuraavasti: 4. Tapauskohtaisesti voidaan myöntää maastoliikennelupia ”sukujen perinteisesti käyttämille alueille”, perustuen oikeuksiin, joita saamelaisilla alueiden käyttämiseen voi olla, sekä oikeuksiin, jotka perustuvat luonnonsuojelulain 8 §:ään (asetus 12/1995 ja LsL 71/1923, 8§).” |
11 Guovddáš suodjalan- ja geavahanárvvut sihke áitagat, 12 Áitagiid dusten, váikkuhusaid árvvoštallan ja čuovvun, 17 Luondduriggodagaid ja guovlluid eará geavaheami doaibmabijut Skovis 17 lea plánas ovdanbukton ahte "Lobit mieđihuvvojit gustojeaddji njuolggadusaid vuođul luondduealáhusaiguin bargamii (gárdebivdu, guolástus), guolástussii dáluid iežaset čáhceguovlluide, servituhttarievttis spiehkasteaddji giddodahkii johtimii dálvejohtolagaide dahje eará sohppojuvvon johtolahkii, jos dan sáhttá ákkastallat luonddusuodjalansiva dihte, čuovvovaččat: 4. Guđege dáhpáhusa mielde sáhttá mieđihit meahccejohtaluslobiid "sogaid árbevirolaš guovlluide" daid rivttiid vuođul, mat sámiin sáhttet leat guovlluid geavaheapmái ja daid rivttiid vuođul, mat vuođđuduvvet luonddusuodjalanlága 8 §:ii (ásahus 12/1995 ja LsL 71/1923. 8 §)." |
| Ei muutoksia. |
Eai nuppástusat. |
| Suomen latu Kevon luonnonpuisto on syrjäinen ja rauhallinen, luonnonoloiltaan ainutlaatuinen alue, jolla on suuri merkitys monille Lapissa retkeileville. |
Suomen Latu Geavu luonddumeahcci lea boaittobealde ja ráfálaš, luonddudilálašvuođaid dáfus áidnalunddot guovlu, mii mearkkaša ollu máŋgasiidda Sámis vánddardeaddjiide. |
| Lausunnolla olevassa hoito- ja käyttösuunnitelmassa on huomioitu alueen virkistyskäyttö monella tavalla ja retkeilijöiden palvelurakenteisiin on suunniteltu tarpeellisia kunnostustöitä. |
Cealkámušvuloš dikšun- ja geavahanplánas lea váldojuvvon vuhtii guovllu lustageavaheapmi máŋggaláhkai ja vánddardeaddjiid bálvalanrusttegiid várás leat plánejuvvon dárbbalaš divodanbarggut. |
| Suomen Latu pitää hyvänä, että luonnonpuistosta ja alueen erämaisuudesta huolimatta retkeilijöiden tarpeisiin pyritään vastaamaan. |
Suoma Latu mielas lea buorre ášši ahte luonddumeahcis ja guovllu meahccáivuođas fuolakeahttá vánddardeaddjiid dárbbuide geahččalit dávistit. |
| - Suunnitelmaa tukeva kommentti. |
- Dát kommeanta doarju plána. |
| Ei muutoksia. |
Eai nuppástusat. |
| ALUEELLA TOTEUTETTU RETKEILYOLOSUHTEIDEN KEHITTÄMINEN On tärkeää, että rotkolaaksossa kulkevan reitin kulkumahdollisuudet on säilytetty ja että puistoon on perustettu kanjonireitin lisäksi aiemman suunnitelman mukainen rengasmainen reitti Kuiville (Guivi). |
GUOVLLUS OLLAŠUHTTON VÁNDDARDANDILÁLAŠVUOĐAID OVDDIDEAPMI Lea dehálaš ahte Geavu johtolaga johtinvejolašvuođat leat bisuhuvvon ja ahte luonddumeahccái lea vuođđuduvvon Geavu johtolaga lassin ovddit plánas daddjojuvvon riekkeslágan johtolat Guivái. |
| - Suunnitelmaa tukeva kommentti. |
- Dát kommeanta doarju plána. |
| Ei muutoksia. |
Eai nuppástusat. |
| Aiemmassa runkosuunnitelmassa esitettiin luontopolkujen rakentamista Kenesjärvelle ja Luomusjärvelle. |
Ovddit dikšun- ja geavahanplána ruŋgoplánas árvaluvvui ahte galge ráhkaduvvot luonddubálgát Ganešjávrái ja Luopmošjávrái. |
| Kevon reitin Luomusjärven päähän on toteutettu 2 km:n mittainen Sulaojan polku, mutta Kenesjärven luontopolkua ei ole toteutettu. |
Geavu johtolaga Luopmošjávrri geahčái lea ráhkaduvvon 2 km:a guhkkosaš Suttesádjaga bálggis, muhto Ganešjávrri luonddubálggis ii leat ollašuhtton. |
| Sen sijaan on toteutettu Utsjoen kirkonkylän suunnalle päiväretkipolkuja. |
Muhto Ohcejohnjálmmi guvlui gal leat ráhkaduvvon beaivevánddardanbálgát. |
| Onko Kenesjärven luontopolun toteutumattomuus resurssikysymys vai onko se muuten katsottu tarpeettomaksi? |
Manin Ganešjávrri luonddubálggis ii leat ollašuhtton? Leago dát leamaš resursagažaldat vai iigo dasa oro leamen dárbu? |
| 1 Suunnittelualueen kuvaus ja suunnittelutilanne On katsottu järkevämmäksi toteuttaa lyhyitä reittejä kirkonkylän majoitus- ja ravitsemuspalveluiden tuntumaan. |
1 Plánenguovllu govvideapmi ja plánendilli Lea gehččojuvvon jierpmáleabbon ráhkadit oanehis johtolaga Ohcejohnjálmmi idjadan- ja biebmofállanbálvalusaid lahkosiidda. |
| Ei muutoksia. |
Eai nuppástusat. |
| lomake Metsähallituksen vastine Aiheutunut toimen pide Suomen latu MADJOEN TUPA Suomen Latu pitää Madjoen tuvan kunnostamista hiihtovaeltajille tärkeänä investointina. |
Cealkámuš ja cealki Plána oasse/skovvi Meahciráđđehusa vástádus Ášši dagahan doaibmabidju MÁDJOGA STOHPU Suomen Latu mielas Mádjoga stobu ordnen čuoiganvánddardeaddjiid várás lea dehálaš investeren. |
| Tämän hetken kulkurajoitusten mukaan Madjoen tupaa voidaan käyttää vain talvisin. |
Dálá johtinráddjehusaid mielde Mádjoga stobu sáhttá geavahit dušše dálvvi áigge. |
| Suomen Latu esittää, että Madjoen tupa olisi käytössä myös kesäaikana vaeltajille siten, että tuvalle olisi lupa kulkea polkua pitkin luonnonpuiston ulkopuolelta Paistunturin erämaasta (pohjoisesta / luoteesta) ja länsilounaasta. |
Suomen Latu árvala ahte Mádjoga stohpu galggašii leat vánddardeaddjiid anus maiddái geasi áigge nu, ahte stobu lusa livččii lohpi johtit bálgá mielde luonddumeahci olggobealde Báišduoddara meahcceguovllus (davil / oarjindavil) ja orjješ oarjemáttil. |
| Polku palvelisi Paistunturissa pitkien vaellusten kulkijoita välillä Utsjoki–Kaamasmutka / Sulaoja–Kevo. |
Bálggis livččii hui anolaš Báišduoddaris guhkes gaskkaid vánddardeaddjiide gaskkas Ohcejohnjálbmi-Gámasmohkki / Suttesája-Geavvu. |
| Tämä on pitkä taival ilman tupia tai suojaa. Poikkeama Paistunturista luonnonpuiston reunalta Madjoelle on lyhyt. |
Dát lea guhkes gaskkat johtit, jos vánddardeaddjiid anus eai leat stobut dahje suodji. |
| 15 Luonnon virkistyskäyttö: retkeilyn ja luontomatkailun toimenpiteet Luonnonpuistoksi Kevolla on runsaasti reittejä. |
15 Luonddu lustageavaheapmi: vánddardeami ja luondduturismma doaibmabijut Geavvu lea luonddumeahcci, muhto doppe leat valjis johtolagat. |
| Kanjonireitin lisäksi on retkeilijöiden toiveesta toteutettu Kuivin reitti, jonka pääsee kulkemaan ympyräreittinä. |
Geavu johtolaga lassin vánddardeaddjiid sávaldagaid dihte lea ollašuhtton Guivvi johtolat, man beassá johtit riekkesjohtolahkan. |
| Enempää reittejä ei haluta luonnonpuistoon perustaa ja se on myös resurssikysymys. |
Eai háliiduvvo šat eanet johtolagat luonddumeahccái ja dat lea maiddái resursagažaldat. |
| Pyritään pitämään olemassa olevat kunnossa. |
Dál geahččalit bajásdoallat dálá johtolagaid. |
| Reitin tulee alkaa ja päättyä selkeästi jostakin tavoitettavasta paikasta. |
Johtolat galgá álgit ja nohkat čielgasit gos nu. |
| Pelkkä pistoreitti erämaan keskeltä Madjoen tuvalle ei ole mahdollinen |
Dušše oktavuođajohtolat meahcceguovllu váibmosii Mádjoga stobu lusa ii leat vejolaš. |
| Ei muutosta. |
Eai nuppástusat. |
| KANJONIALUEEN LIIKKUMISRAJOITUKSET Järjestyssäännön mukaiset liikkumisrajoitukset ovat tällä hetkellä seuraavat. |
GEAVVOROKKI BIRRASIID JOHTINRÁDDJEHUSAT Ortnetnjuolggadusas daddjojuvvon johtinráddjehusat leat dán áigge dákkárat. |
| Kohdassa 13C (s. 71) Kevon kanjonin reitillä liikkumista esitetään kiellettä |
Čuoggás 13C (s. 71) árvaluvvo gildojuvvot Geavu johtolaga |
| 6. Suomen Latu ehdottaa, että Metsähallituksen luvalla olisi mahdollista käydä Ruktajärveltä päiväkäynnillä Kevon kanjonin eteläpäässä 1. |
mielde johtin 1.4. – 19.6. Suomen Latu evttoha ahte Meahciráđđehusa lobiin galggašii sáhttit fitnat beaivemáhce Ruktajávrris Geavvorokki máttageahčan 1. – 19.6, jos dat ii čuoze guovllu luonddusuodjalanulbmiliidda. |
| Lupaan voitaisiin liittää raportointivelvoite. |
Dán lohpái sáhtášii laktit raporterengeatnegahttima. |
| Näin Metsähallitus saisi vapaaehtoisilta harrastajilta lisää tietoa alueen linnustosta ja luonnosta. |
Ná Meahciráđđehus oččošii eaktodáhtolaš áššisberošteaddjiin lassedieđuid guovllu loddedilis ja luonddus. |
| Ehdotuksen taustalla on, että lintu- ja luontoharrastajat liikkuvat kesäkuun alussa Piesjärven seudulla (ks. www.tiira.fi). |
Evttohusa duogážin lea dat, ahte lodde- ja luondoberošteaddjit lávejit johtit geassemánu álggus Biesjávrri birrasiin (gs. www.tiira.fi). |
| 13C Vyöhykejako: Rajoitus- ja luonnonarvovyöhykkeet Liikkuminen alueella tapahtuu liikkumissäädösten mukaisesti. |
13C Avádatjuohku: Ráddjen- ja luondduárvoavádagat Guovllus johttojuvvo johtinnjuolggadusaid mielde. |
| Luonnonpuisto on perustettu alkuperäisen luonnon säilyttämistä ja tieteellistä tutkimusta varten. |
Luonddumeahcci lea vuođđuduvvon álgoluonddu bisuheami ja dieđalaš dutkamiid várás. |
| Lupia voidaan myöntää tutkimusta varten tutkimussuunnitelman perusteella. |
Lobiid sáhttá mieđihit dutkama várás dutkanplána vuođul. |
| Lausunnolla olleen suunnitelman virheelliset päivämäärät on korjattu järjestyssäännön mukaiseksi. |
Cealkámušvuloš plána boastto beaivemearit leat divvojuvvon nugo dat leat ortnetnjuolggadusas. |
| lomake Metsähallituksen vastine Aiheutunut toimen pide Suomen latu MUUTA Leammasjohkan rotko sijaitsee lähellä tietä (Kaamasmukan ja Sulaojan välillä) ja olisi hieno luonto- ja retkikohde. |
Cealkámuš ja cealki Plána oasse/skovvi Meahciráđđehusa vástádus Ášši dagahan doaibmabidju EARÁ ÁŠŠIT Leammašjoga ávži lea lahka geainnu (Gámasmohki ja Suttesádjaga gaskkas) ja dat livččii fiinna luondo- ja vánddardančuozáhat. |
| Leammasjohka sijaitsee lähellä tietä ja on helposti päiväretkellä saavutettavissa. |
Leammašjohka lea lahka geainnu ja dohko lea álki beassat beaivevánddardeami áigge. |
| Suomen Latu ehdottaa, että Leammasjohkaan viitoitettaisiin pieni polku, joka palvelisi päiväretkeilijöitä, tarjoaisi Pikku-Kevon upeat maisemat ja vähentäisi Kevon alueen kulumista. |
Suomen Latu evttoha ahte Leammašjohkii galggašii dihkkáduvvot smávva bálggis beaivevánddardeaddjiid dárbbuide. Ná sii beasašedje návddašit Uhca-Geavu fiinna duovdagiin, mii fas geahpedivččii ieš Geavu guovllu gollama. |
| Toinen hiukan puiston rajauksen ulkopuolelle jäävä, mutta tärkeä asia on maastopyöräreitti. |
Nubbi uhccánaš luonddumeahci ráddjema olggobeallai báhcci muhto dehálaš ášši lea meahccesihkkelastinjohtolat. |
| Suomen Latu esittää, että Luomusjärveltä Njavgoaivin kautta Akukammille ja sieltä länteen Akujärvelle ja Outakoskelle kulkisi maastopyöräreitti. |
Suomen Latu árvala ahte Luopmošjávrris Njávgoaivvi bokte Áhkojohgámme lusa ja das ain oarjjás Áhkojávrái ja Vuovdaguikii galggašii leat meahccesihkkelastinjohtolat. |
| Kyseisen reitin varrella on vain pieni pätkä lähes polutonta maastoa (poronpolkua ja pientä kinttupolkua), muuten vahva ura kulkee molemmista suunnista. |
Dán johtolaga guoras lea dušše oanehis gaska measta bálgáhis guovlu (bohccobálgát ja bálgážat), muđui nana vuojáhat goabbat geažis. |
| Kylästä toiseen kulkeva maastopyöräreitti mahdollistaisi kylästä toiseen ajamisen ja kylien palvelujen käytön. |
Gilis nubbái manni meahccesihkkelastinvuojáhat dagašii vejolažžan vuodjit gilis nubbái ja atnit ávkin giliid bálvalusaid. |
| Kohde on suunnittelualueen ulkopuolella. |
Čuozáhat lea plánenguovllu olggobealde. |
| Ainakaan lähitulevaisuudessa ei ole mahdollista rakentaa uusia reittejä. |
Goittot lagamus boahtteáiggis ii leat vejolaš ráhkadit ođđa johtolagaid. |
| Esitetty maastopyöräilyreitti sijoittuisi Paistunturin erämaa-alueelle. |
Árvaluvvon meahccesihkkelastinjohtolat livččii Báišduoddara meahcceguovllus. |
| Maastopyöräily esitetyllä reitillä on täysin mahdollista, mutta merkityksi reitiksi perustaminen vaatii hoito- ja käyttösuunnitelman muutoksen. |
Meahccesihkkelastin árvaluvvon johtolaga mielde lea áibbas vejolaš, muhto merkejuvvon johtolaga vuođđudeami várás galggašii dahkkojuvvot nuppástus dikšun- ja geavahanplánii. |
| Asiaa voidaan käsitellä, kun Paistunturin erämaa- alueen suunnitelma päivitetään muutaman vuoden päästä. |
Ášši sáhttá gieđahallat, go Báišduoddara meahcceguovllu plána beivejuvvo muhtun jagi geažes. |
| Ei muutoksia. |
Eai nuppástusat. |
| SYKE Alueen keskeisten suojelu- ja käyttöarvojen määrittely on hoito- ja käyttösuunnitelman tärkeimpiä kohtia, koska suunnitelman tavoitteet ja päämäärät kohdistuvat näiden arvojen säilyttämiseen ja parantamiseen. |
SYKE Guovllu guovddaš suodjalan- ja geavahanárvvuid meroštallan lea okta deháleamos čuoggáin dikšun- ja geavahanplánas, dasgo plána ulbmilat ja mihttomearit gusket dáid árvvuid bisuheapmái ja buorideapmái. |
| Keskeiset arvot on jaoteltu suunnitelmassa luontoarvoihin, tutkimus- ja seuantamerkitykseen, kulttuuriarvoihin sekä virkistyskäyttöön. |
Guovddáš árvvut leat juogaduvvon plánas luondduárvvuide, dutkan- ja čuovvunmearkkašupmái, kulturárvvuide ja lustageavaheapmái. |
| Valitut arvot ovat SYKEn näkemyksen mukaan perusteltuja ja niitä on käsitelty kattavasti. |
Válljejuvvon árvvut leat SYKE oainnu mielde bures ákkastallon ja dat leat adnojuvvot gokčevaš vuogi mielde. |
| Myös arvoihin liittyvät päämäärät, asetetut tavoitteet ja toteutettavat toimenpiteet ovat perusteltuja. |
Maiddái árvvuide guoskevaš mihttomearit, ásahuvvon ulbmilat ja ollašuhttinvuloš doaibmabijut leat vuohkkasit jurddašuvvon. |
| Koko suunnitelma. |
Oppa plána. |
| Suunnitelmaa tukeva kommentti. |
Dát kommeanta doarju plána. |
| Ei muutoksia. |
Eai nuppástusat. |
| Keskeisenä luontotyyppejä koskevana arvona tulisi SYKEn näkemyksen mukaan olla mainittuna myös uhanalaiset ja harvinaiset luontotyypit. |
Guovddáš luondotiippaide guoskevaš árvun galggašedje SYKE oainnu mielde máinnašuvvot maiddái áitojuvvon ja hárvenaš luondotiippat. |
| Suunnitelmassa keskitytään luontodirektiivin luontotyyppeihin, minkä vuoksi alueen luontotyyppien kirjo jää puutteelliseksi. |
Plánas hui guovddážis leat luondodirektiivva luondotiippat, goas guovllu luondotiippaid oppa girjáivuohta báhcá váilevažžan. |
| 11 Keskeiset suojelu- ja käyttöarvot sekä uhat Uhanalaisten ja harvinaisten luontotyyppien tiedot ovat tällä hetkellä niin puutteelliset, että ne on siksi jätetty pois Metsähallituksen hoito- ja käyttösuunnitelmista. |
11 Guovddáš suodjalan- ja geavahanárvvut sihke áitagat Áitojuvvon ja hárvenaš luondotiippaid dieđut leat dál nu váilevaččat ahte dat leat guđđojuvvon eret Meahciráđđehusa dikšun- ja geavahanplánain. |
| Ei muutoksia. |
Eai nuppástusat. |
| Päämäärään 1 ”Luonto- ja lintudirektiivin eläin ja kasvilajit säilyvät elinvoimaisina” (lomake 14) liittyvinä toimenpiteinä esitetään erityisesti suojeltavan lajin / suojeltavan lajin esiintymien tarkistamista. |
Cealkámuš ja cealki Plána oasse/skovvi Meahciráđđehusa vástádus Ášši dagahan doaibmabidju Mihttomearrái 1 "Luondo- ja loddedirektiivva ealli ja šaddošlájat cevzet" (skovvi14) guoskevaš doaibmabidjun árvaluvvo erenoamážit suodjalanvuloš šlája / šuodjalanvuloš šlája gávdnonsajiid dárkkisteapmi. |
| On kuitenkin tarpeen aika ajoin tarkistaa kaikkien luontodirektiivin lajien tila alueella. |
Lea goittotge dárbu duollet dálle dárkkistit buot luondodirektiivva šlájaid dili guovllus. |
| Nyt ilman mainintaa jäävät valtakunnallisesti elinvoimaisiksi (LC) arvioidut lajit. |
Dál máinnašumi haga báhcet riikkadásis ceavzilin (LC) árvvoštallon šlájat. |
| Myyränportaan esiintymä Kevolla on Suomen alpiinisen alueen ainoa, joten sen vuoksi hyvin merkittävä. |
Nuortasáhpángáiskki gávdnonsadji Geavus lea Suoma alpiinnalaš guovllu áidna gávdnonsadji, ja nuba dat lea hui mearkkašahtti. |
| Luontodirektiivin raportointi tapahtuu kuuden vuoden välein, ja luontodirektiivin lajien seurantasykli olisi luontevaa kytkeä yhden tai useamman raportointikauden pituuteen. |
Luondodirektiivva raporteren dáhpáhuvvá guđa jagi gaskkaid, ja luondodirektiivva šlájaid čuovvunbajiid livččii lunddolaš laktit ovtta dahje moanaid raporerenáigodaga guhkkodahkii. |
| 11 Keskeiset suojelu- ja käyttöarvot sekä uhat, 12 Uhkatekijöiden torjuminen, vaikutusten arviointi ja seuranta, 14 Luonnonsuojelun ja kulttuuriperinnön toimenpiteet Kaikkien luontodirektiivin lajien tila tarkistetaan säännöllisesti Metsähallituksen perustyönä, minkä vuoksi lajia ei ole listattu suunnitelman toimenpiteisiin. |
11 Guovddáš suodjalan- ja geavahanárvvut sihke áitagat, 12 Áitagiid dusten, váikkuhusaid árvvoštallan ja čuovvun, 14 Luonddusuodjaleami ja kulturárbbi doaibmabijut Buot luondodirektiivva šlájaid dilli dárkkistuvvo jeavddalaččat Meahciráđđehusa vuođđobargun, ja danin šládja ii leat váldojuvvon mielde plána doaibmabijuide. |
| Ei muutoksia. |
Eai nuppástusat. |
| On hyvä, että suunnitelmassa korostetaan luonnonmaisemien turvaamista, eikä alueelle suunnitella uutta palveluvarustusta, kuten siltoja. |
Lea buorre ahte plánas deattuhuvvo luondduduovdagiid dorvvasteapmi, eaige guvlui plánejuvvo ođđa bálvalanrusttegat, dego šalddit. |
| Olemassa olevan palveluvarustuksen ylläpito ja maaston kulumisen ehkäiseminen (mm. rappusten ylläpidolla) on tärkeää. |
Dálá bálvalanrusttegiid bajásdoallu, ja eatnamiid gollama hehtten (ee. ráhpaid bajásdoallu) lea dehálaš. |
| Ehdotetut muutokset luonnonvarojen ja alueiden käytön toimenpiteissä (lomake 17) nykytilaan verrattuna ovat perusteltuja ja kannatettavia. |
Evttohuvvon nuppástusat luondduriggodagaid ja guovlluid geavaheami doaibmabijuin (skovvi 17) leat dálá dili ektui vuohkkasit jurddašuvvon ja guottihan veara. |
| 11 Keskeiset suojelu- ja käyttöarvot sekä uhat, 12 Uhkatekijöiden torjuminen, vaikutusten arviointi ja seuranta, 17 Muun luonnonvarojen ja alueiden käytön toimenpiteet Suunnitelmaa tukeva kommentti. |
11 Guovddáš suodjalan- ja geavahanárvvut sihke áitagat, 12 Áitagiid dusten, váikkuhusaid árvvoštallan ja čuovvun, 17 Luondduriggodagaid ja guovlluid eará geavaheami doaibmabijut Dát kommeanta doarju plana. |
| Ei muutoksia. |
Eai nuppástusat. |
| SYKE pitää tärkeänä, että edellytykset alueen tutkimus- ja seurantatoiminnalle säilyvät. |
SYKE mielas lea dehálaš ahte vejolašvuođat guovllu dutkan- ja čuovvundoibmii seilot. |
| Ajantasaista opastusaineistoa, kartat mukaan lukien, tulee olla saatavilla. |
Beivejuvvon oahpistanmateriálat, oktan kárttaiguin, galget leat fidnemis. |
| 11 Keskeiset suojelu- ja käyttöarvot sekä uhat, 12 Uhkatekijöiden torjuminen, vaikutusten arviointi ja seuranta, 17 Muun luonnonvarojen ja alueiden käytön toimenpiteet, 18 Hallinto Suunnitelmaa tukeva kommentti. |
11 Guovddáš suodjalan- ja geavahanárvvut sihke áitagat, 12 Áitagiid dusten, váikkuhusaid árvvoštallan ja čuovvun, 17 Luondduriggodagaid ja guovlluid eará geavaheami doaibmabijut, 18 Hálddahus. |
| Ei muutoksia. |
Eai nuppástusat. |
| Suunnittelualueen vyöhykejaossa (lomakkeet 13B ja 13C) Kevon rotkon alue on rajoitusvyöhykettä ja loput alueesta syrjävyöhykettä. |
Plánenguovllu avádatjuogus (skovit 13B ja 13C) Geavvorokki birrasat gullet ráddjenavádahkii ja dat loahppaoasit boaittobealeavádahkii. |
| 6. välisenä aikana. Muutoin sekä rajoitus- että syrjävyöhykkeellä kesäaikainen liikkuminen on sallittu vain merkityillä poluilla, talviaikaan koko alueella. |
Ráddjenavádagas johtin lea ollásit gildojuvvon 1.4. -19.6. Muđui sihke ráddjen- ja boaittobealeavádagas geasiáiggi johtin lea lobálaš dušše merkejuvvon bálgáid mielde, dálvvi áigge oažžu johtit oppa guovllus. |
| Lomakkeisiin 13B ja 13C voisi täsmentää talviaikaisen sallitun liikkumismuodon, ts. hiihtäen, mikä ilmenee kuvan 10 selitteestä. |
Skoviide 13B ja 13C sáhtášii dárkkálmuhttit dálvviáiggi lobálaš johtinvuogi, dahjege čuoigga johtima, mii boahtá ovdan gova 10 čilgehusas. |
| Kuvan 10 selitteeseen tulisi lisätä vyöhykkeiden nimet, ja lisätä rajoitusvyöhykkeeseen merkintä, että 20.6. |
Gova 10 čilgehussii sáhtášii lasihit avádagaid namaid ja lasihit ráddjenavádahkii merkejumi ahte 20.6. – 15.10. oažžu johtit dušše merkejuvvon bálgáid mielde. |
| ) liikkumisrajoituksen päättymisajaksi kuin lomakkeella 13C (19.6.). 13B Vyöhykejako: Syrjävyöhyke, 13C Vyöhykejako: Rajoitus- ja luonnonarvovyöhykkeet |
Kártta čilgehusas lea eará beaivemearri (14.6.) merkejuvvon johtinráddjehusa nohkanáigin go skovis 13C (19.6.) 13B Avádatjuohku: Boaittobealeavádat, 13C Avádatjuohku: Ráddjen- ja luondduárvoavádagat |
| Suunnittelualue on Paistunturin paliskunnan laidunaluetta. |
Cealkámuš ja cealki Plána oasse/skovvi Meahciráđđehusa vástádus Ášši dagahan doaibmabidju Plánenguovlu gullá Báišduoddara bálgosa guohtonguvlui. |
| Lomakkeella 10B ”Poronhoito” kuvataan poronhoidon nykytilaa suunnittelualueella sekä saamelaisten poronhoidon periaatteita ja käytäntöjä. |
Skovis 10B "Boazodoallu" govviduvvojit boazodoalu dálá dilli plánenguovllus sihke sámiid boazodoalu prinsihpat ja virolašvuođat. |
| Jää kuitenkin epäselväksi, missä määrin alueella harjoitetaan luonnonlaitumiin, laidunkiertoon ja laidunten kantokyvyn turvaamiseen perustuvaa saamelaista poronhoitoa ja miten suunnittelualueen laitumet jakautuvat kesä- ja talvilaidunalueisiin sekä pinta-alallisesti että alueellisesti. |
Báhcá goittoge eahpečielggasin, man mađe guovllus barget luondduguohtoneatmamiidda, guohtoneatnamiid molssodeapmái ja gierdannávccaid dorvvasteapmái vuođđuduvvi boazodoaluin, ja mo plánenguovllu guohtoneatnamat juohkásit geasse- ja dálveguohtoneatnamiidda sihke viidodaga dáfus ja guovlluid mielde. |
| 10B Poronhoito |
10B Boazodoallu |
| Suunnittelualueen eri osien merkitys Paistunturin paliskunnan poronhoidolle on esitetty kartalla Metsähallituksen julkaisussa Paistunturin erämaa-alueen ja Kevon luonnonpuiston luonto, käyttö ja paikannimistö (lähdeluettelossa). |
Plánenguovllu sierra osiid mearkkašupmi Báišduoddara bálgosa boazodollui lea ovdanbukton kárttas Meahciráđđehusa prentosis Paistunturin erämaa-alueen ja Kevon luonnonpuiston luonto, käyttö ja paikannimistö (gáldologahallamis). |
| Samassa julkaisussa on myös kerrottu tarkemmin paliskuntien ml. Paistunturin paliskunnan porotalouden järjestelyistä. |
Seamma prentosis lea maiddái muitaluvvon dárkileappot bálgosiid (maiddái Báisduoddara bálgosa) boazodoalu ordnestallamiin. |
| Ei muutoksia. |
Eai nuppástusat. |
| On todettu, että alueen jäkälikköjen ekologinen tila on voimakkaasti kulunut. |
Lea gávnnahuvvon ahte guovllu jeageleatnamiid ekologalaš dilli lea "sakka gollan". |
| Olisi tärkeää, että alueen poronhoito olisi kestävää ja poromäärät oikeassa suhteessa laidunten määrään ja kuntoon nähden. |
Livččii dehálaš ahte guovllu boazodoallu livččii bistevaš vuođu alde ja boazologut vuohkkasit guohtoeatnamiid meari ja dili ektui. |
| 10B Poronhoito - Ei muutoksia. |
10B Boazodoallu - Eai nuppástusat. |
| SYKEn näkemyksen mukaan ilmastonmuutosta ja sen mahdollisia vaikutuksia lajeihin ja luontotyyppeihin sekä saamelaiskulttuuriin ja poronhoitoon olisi ollut hyvä tarkastella suunnitelmassa. |
SYKE mielas dálkkádatrievdama ja dan vejolaš váikkuhusaid šlájaide ja luondotiippaide sihke sámekultuvrii ja boazodoallui gánnehivččii guorahallat dán plánas. |
| Ilmastonmuutoksen vaikutuksia ei käsitellä tässä hoidon- ja käytön suunnitelmassa laajemmin, sillä vaikutuksista suojelualueiden ekologiaan ja monimuotoisuutta ylläpitäviin kehityskulkuihin tiedetään vielä vähän. |
- Dálkkádatrievdama váikkuhusat eai gieđahallo dán dikšun- ja geavahanplánas vuđoleappot, dasgo daid váikkuhusat suodjalanguovlluid ekologiijai ja máŋggahápmásašvuođa bajásdoalli proseassaide dovdojuvvojit vel uhccán. |
| Hoidon- ja käytön suunnittelun toimenpiteillä voidaan vaikuttaa lajiston- ja luontotyyppien säilymiseen ylipäätään. |
Dikšun- ja geavahanplánema doaibmabijuiguin sáhttá váikkuhit šlájaid ja luonddotiippaid seailumii oppalohkái. |
| Ei muutoksia. |
Eai nuppástusat. |
| Metsähallituksessa käytössä oleva hoito- ja käyttösuunnitelmien lomakemuotoinen rakenne, suunnitelmia yhteneväistävästä muodostaan huolimatta, on osin vaikeaselkoinen ja asioita toistava. |
Meahciráđđehusa dikšun- ja geavahanplánat leat dál skovilágan hámis. Plánat šaddet ná hámi dáfus eanet ovttaláganin, muhto báikkuid daid sisdoallu lea moivvas oaidnit ja áššit geardduhuvvojit. |
| Tämän vuoksi olisi hyvä, että suunnitelmaan liittyisi perusteellinen, erikseen laadittu yhteenveto, joka olisi nykyistä yhteenvetoa laajempi ja vapaamuotoinen. |
Danin livččii buorre ahte plána lasáhussan livččii vuđolaš, sierra dahkkojuvvon čoahkkáigeassu, mii livččii viidáset go dálá čoahkkáigeassu ja mas livččii friddja hápmi. |
| Koko suunnitelma. |
Oppa plána. |
| Suunnitelman rakennetta koskeva kom |
Plána ráhkadussii guoskevaš kommeanta. |
| Ei muutoksia |
Eai nuppástusat. |
| Seuraavassa on esitetty lisäksi joitakin yksityiskohtaisempia kommentteja: Termejä Natura 2000 -luontotyypit ja luontodirektiivin luontotyypit on käytetty rinnan tarkoittamaan samaa asiaa eli luontodirektiivin liitteessä I mainittuja yhteisön tärkeänä pitämiä luontotyyppejä. |
Čuovvovaččas leat ovdanbukton dasa lassin muhtun dárkilet kommeanttat: Tearpmat Natura 2000 -luondotiippat ja luondodirektiivva luondotiippat leat geavahuvvon bálddalagaid oaivvildit seamma ášši dahjege luondodirektiivva čuvvosis I máinnašuvvon luondotippaid, mat leat EU:a mielas dehálaččat. |
| Olisi hyvä pitäytyä vain yhdessä ilmaisussa, ja näistä ehdottomasti parempi on luontodirektiivin luontotyyppi. |
Gánnehivččii geavahit dušše ovtta vuogi, ja dáin áinnas dat buoret lea luondodirektiivva luondotiipa. |
| Koko suunnitelma. |
Oppa plána. |
| Lomake on osa suunnittelujärjestelmää, joiden pitää olla keskenään yhteneväisiä. |
Skovvi lea oassi plánenvuogádagas, ja plánat galget leat hámi dáfus ovttaláganat. |
| Suositeltua termiä voidaan käyttää tekstissä, mutta lomakkeen 4 otsikoksi jää Natura 2000 |
Ávžžuhuvvon tearpma sáhttá geavahit teavsttas. muhto skovi 4 bajilčálan báhcá Natura 2000 - luondotiippat. |
| Natura 2000 -luontotyyppi on korvattu tekstissä termillä direktiivin luontotyyppi. |
Natura 2000 -luondotiippa sadjái lea váldojuvvon teavsttas tearbma direktiivva luondotiipa. |
| Selitys, mitä tarkoitetaan luontotyypeillä I ja II puuttuu. Luontotyypin 3210 nimi on Fennoskandian luonnontilaiset joki reitit. |
Váilu čilgehus, maid oaivvildit luondotiippaiguin I ja II. Luondotiippa 3210 namma lea Fennoskandia luonddudilálaš johka johtolagat. |
| Kyseisen luontotyypin pinta-ala puuttuu sarakkeesta ”Pinta-ala, luontotyyppi II”. |
Dán luondotiippa viidodat váilu čuolddas "Viidodat, luondotiipa II". |
| 4 Natura 2000 -luontotyypit Luontotyypit I ja II ovat osittain päällekkäisiä ja jaottelu on tehty esitystavan vuoksi. |
4 Natura 2000 - luondotiippat Luondotiippat I ja II leat muhtun muddui badjálagaid ja juogadeapmi lea dahkkojuvvon ovdanbuktinvuogi dihte. |
| Lomakkeen 4 tekstiä on täydennetty luontotyyppien I ja II osalta. |
Skovi 4 teaksta lea dievasmahtton luondotiippaid I ja II hárrái. |
| Taulukoon on tehty luontotyypin 3210 nimen ja pinta-alan korjaus. |
Luondotiipa 3210 namma ja viidodat lea divvojuvvon tabellii. |
| Toisaalta lomakkeella 2 (Alueen perustamistarkoitus) on esitetty, että Kevon Natura 2000 -alueen suojeluperusteena on 20 luontodirektiivin liitteen I luontotyyppiä. |
Cealkámuš ja cealki Plána oasse/skovvi Meahciráđđehusa vástádus Ášši dagahan doaibmabidju Nuppe dáfus skovis 2 (Guovllu vuođđudanulbmil) lea ovdanbukton ahte Geavu Natura 2000 -guovllu suodjalanággan leat luondodirektiivva čuvvosis I máinnašuvvon 20 luondotiippa. |
| Olisi hyvä osoittaa, mitkä listatuista 23 luontotyypistä eivät ole alueen suojeluperusteena. |
Gánnehivčči čájehit, mat dán logahallamii váldojuvvon 23 luondotippas eai leat guovllu suodjalanággan. |
| 4 Natura 2000 -luontotyypit - Taulukkoa on täydennetty. |
4 Natura 2000 -luondotiippat - Tabealla lea dievasmahtton. |
| Suojeluperusteena olevat luontotyypit on esitetty luontotyyppitaulukossa kursivoituna. |
Suodjalanággan leahkki luondotiippat leat luondotiipatabeallas kursiverejuvvon. |
| Kuvan kartta tulisi esittää useammassa osassa, esim. jakaa kahdelle sivulle ja mittakaavaa muuttaa siten, että alueen tärkeä luontotyyppitieto olisi luettavissa. |
Gova kártta galggašii ovdanbuktit máŋgga oasis, omd. juohkit guovtti siidui ja mihttoláva rievdadit nu, ahte guvlui guoskevaš dehálaš luondotiipadieđu lea álki lohkat. |
| Lisäksi selitteiden värivalintaan tulee kiinnittää huomiota. |
Dasa lassin čilgehusaid ivdneválljemii galgá giddet fuopmášumi. |
| Luontotyyppi 3110 on selitteessä kahteen kertaan eri värein. |
Luondotiipa 3110 lea čilgehusas guktii earáivdnásažžan. |
| Luontotyypin 9010 nimi on Luonnonmetsät. |
Luondotiippa 9010 namma lea Luondduvuovddit. |
| Millä värillä karttaan on merkitty ne alueet, jotka eivät edusta mitään luontodirektiivin luontotyyppiä? |
Mainna ivnniin kártii leat merkejuvvon dat guovllut, mat eai ovddas luondodirektiivva mange luondotiippa? |
| Kuva 3 Natura 2000 -luontotyypit Karttaa voitaisiin jonkin verran suurentaa, mutta pienialaisten luontotyyppien esittäminen vaatisi hyvin suuren kartan. |
Govva 3 Natura 2000 - luondotiippat Kártta sáhtášii vehá stuoridit, muhto smávvalágan luondotiippaid ovdanbuktima várás galggašii leat hui stuorra kárta. |
| Kartan tehtävä suunnitelmassa on osoittaa yleispiirteisesti luontodirektiivin luontotyyppien sijoittuminen ja laaja-alaisimmat luontotyypit. |
Kártta ulbmilin plánas lea čájehit oppalaččat luondodirektiivva luondotiippaid sajáiduvvama ja daid buot viidáseamos luondotiippaid. |
| Kartalla on valkoisella ne alueet, jotka eivät edusta mitään luontodirektiivin luontotyyppiä. |
Kárttas leat merkejuvvon vielgadin dat guovllut, mat eai ovddas luondodirektiivva mange luondotiippa. |
| Ne voivat olla joko alueita, jotka eivät täytä direktiivin luontotyypin määritelmää tai ne ovat yksityismaita, joilta tietoa ei ole. |
Dat sáhttet leat juogo guovllut, mat eai ollašuhte direktiivva luondotiippa meroštallama dahje leat priváhtaeatnamat, maid birra eai gávdno dieđut. |
| Kartan selite on korjattu esitetyn mukaisesti. |
Kártta čilgehus lea divvojuvvon nugo árvaluvvo. |
| Lisäksi on korjattu luontotyypin 3210 väärin ollut nimi. |
Dasa lassin lea divvojuvvon luondotiippa 3210 boastut šaddan namma. |
| Kartan selitteeseen on lisätty valkoisella esitetty luokka ”Ei mitään luontotyyppiä”. |
Kártta čilgehussii lea lasihuvvon vielgadin ovdanbukton luohkká "Ii gula mange luondotiipii". |
| Lisäksi lomakkeelle 4 on lisätty kuvaus näistä alueista. |
Dasa lassin skovvái 4 lea lasihuvvon govvideapmái dáin guovlluin. |
| Peittääkö luontotyypin 2 (po. II) edustavuus kartalla luontotyyppi 1 (po. I) edustavuuden? |
Gokčágo luondotiippa 2 (galgá leat II) mihtilmasvuohta kárttas luondotiippa 1 (galgá leat I) mihtilmasvuođa? |
| Miten merkitty mittarituhoalue on määritelty eli onko merkityllä alueella ollut tuhoja useampana vuonna ja tuhoalueeksi merkityt alueet muuttuneet tunturikankaiksi? |
Mo merkejuvvon lastomáhtoroassoguovlu lea meroštallon dahjege leatgo merkejuvvon guovllus leamaš roasut moanaid jagiid áigge ja leatgo roassoguovlun merkejuvvon guovllut rievdan duottarguolbban? |
| Kuva 4 Natura 2000 -luontotyypin edustavuus ja hyönteistuhojen alue Luontotyypin II edustavuus peittää luontotyypin I edustavuuden. |
Govva 4 Natura 2000 - luondotiippa mihtilmasvuohta ja divreroasuid guovlu Luondotiippa II mihtilmasvuohta gokčá luondotiippa I mihtilmasvuođa. |
| Kevon mittarituhoalueet arvioitiin maastotyön ja ilmakuvatulkinnan perusteella Ylä-Lapin luontokartoitushankkeessa vuosina 1997– 1998. Tuhovuodeksi on ilmoitettu 1965. Kartoitustyön jälkeen tapahtuneita mittarituhoja ei ole kartoitettu eikä viety järjestelmään. |
Geavu lastamáhtoroassoguovllut árvvoštallojedje báikki alde ja áibmogovvadulkoma vuođul Davvi-Lappi luondokártenfitnus jagiid 1997 – 1998. Roassojahkin lea almmuhuvvon 1965. Kártenbarggu maŋŋá dáhpáhuvvon lastamáhtoroasut eai leat kártejuvvon eaige váldojuvvon vuogádahkii. |
| Tunturikoivikoiden edustavuus on heikentynyt alun perin mittarituhojen vuoksi, ja tunturikoivikot ovat muuttuneet tunturikankaiksi. |
Lagešvuvddiid mihtilmasvuohta lea fuotnánan álgoálggus lastamáhtoroasuid dihte, ja lagešvuovddit leat rievdan duottarguolbban. |
| Kartan selitteeseen on korjattu tekstit esityksen mukaisesti. |
Kártta čilgehussii leat divvojuvvon teavsttas nugo árvalusas daddjojuvvo. |
| Kuvatekstiä on täydennetty mittarituhojen osalta sekä lisätty kuvaus luontotyyppien I ja II esitystavasta. |
Govvateaksta lea dievasmahtton lastamáhtoroasuid hárrái sihke lea lasihuvvon govvideapmi luondotiippaid I ja II ovdanbuktinvuogis. |
| ”Muut uhanalaiset lajit” jää epäselväksi. |
"Eará áitojuvvon šlájat" báhcá eahpečielggasin. |
| Tarkoitetaanko luonnonsuojeluasetuksen uhanalaisia lajeja pois lukien lomakkeella aiemmin mainitut erityisesti suojeltavat lajit vai uhanalaisuusluokituksen uhanalaisiksi arvioituja lajeja. |
Oaivvilditgo dainna luonddusuojalanásahusa áitojuvvon šlájaid earret skovis ovdal máinnašuvvon erenoamážit suodjalanvuloš šlájaid vai oaivvildigo dainna áitatvulošvuođajuogusteami áitatvuložin árvvoštallon šlájaid? |
| Oletettavasti jälkimmäistä, mutta tällöin juuri sekoitetaan kaksi luokitusta. |
Várra oaivvildit dan maŋibu, muhto dalle gal sehkkejuvvojit guokte juogusteami. |
| 5 Lajisto |
5 Šlájat |
| Uhanalaisuusluokituksen (IUCN) uhanalaiset lajit (CR, EN, VU) sisältyvät luonnonsuojeluasetuksen uhanalaisiin lajeihin Manner-Suomessa. |
Áitatvulošvuođajuogusteami (IUCN) áitojuvvon šlájat (CR, EN, VU) gullet luonddusuodjalanásahusa áitojuvvon šlájaide Nannán-Suomas. |
| Liitteessä 2 (Lajisto) on listattu alueen lajit ja niiden luokitus. |
Čuvvosis 2 (Šlájat) leat logahallon ja juogustuvvon guovllu šlájat. |
| Lomakkeen 5 tekstiä on täydennetty. |
Skovi 5 teaksta lea dievasmahtton. |
| Liitteen 2 selitteen mukaan lomakkeella esitetään luettelo suunnittelualueen ”Uhanalaisiksi luokitelluista lajeista sekä luonto- ja lintudirektiivien lajeista”. |
Cealkámuš ja cealki Plána oasse/skovvi Meahciráđđehusa vástádus Ášši dagahan doaibmabidju Čuvvosa 2 čilgehusa mielde skovis logahallojit plánenguovllu "Áitatvuložin juogustuvvon šlájat sihke luondo- ja loddedirektiivva šlájat". |
| Selitteestä tulisi ilmetä, että lintudirektiivin lajeista on esitetty vain direktiivin liitteen I lajit. |
Čilgehusas galggašii čielgat ahte loddedirektiivva šlájain leat ovdanbukton dušše direktiivva čuvvosa I šlájat. |
| Sarakkeessa ”Uhanalaisuus” on uhanalaisuusarvioinnin uhanalaisuusluokkien lisäksi joidenkin lajien kohdalle merkitty kirjaimet ”E” ja / tai ”U” tarkoittaen luonnonsuojeluasetuksen uhanalaisia (u) ja erityisesti suojeltavia lajeja (e). |
Čuolddas "áitatvulošvuohta" leat áitatvulošvuođaárvvoštallama áitatvulošvuođaluohkáid lassin muhtun šlájaid buohta merkejuvvon bustávat "ES" ja / dahje "Á", maiguin oaivvildit luonddusuodjalanásahusa áitojuvvon (á) ja erenoamážit suodjalanvuloš šlájaid (es). |
| Tästä ei ole mitään mainintaa selitteessä. |
Dán birra ii máinnašuvvo moktige čilgehusas. |
| Kuten edellä on esitetty, nämä kaksi asiaa tulisi mieluiten erottaa toisistaan omiksi sarakkeikseen tai vähintään täydentää selitettä. |
Dego ovdalis lea ovdanbukton, de dán guokte ášši gánnehivččii sirret sierra čuolddaide dahje uhcimustá dievasmahttit čilgehusa. |
| Liite 2 Suunnittelualueen lajiluettelo Selite on lomakkeen täyttämiseen liittyvä ohje, joten kaikki siinä mainittu ei välttämättä ole relevanttia suunnittelualueella. |
Čuovus 2 Plánenguovllu šládjalogahallan Čilgehus lea skovi deavdimii guoskevaš ráva, ja nuba buot dat máinnašuvvon bealit eai leat vealttakeahttá nu dehálaččat plánenguovllus. |
| Lomake on osa suunnittelujärjestelmää, joiden pitää olla keskenään yhteneväisiä. |
Skovvi gullá oassin plánenvuogádahkii, ja nuba skovit galget leat ovttaláganat. |
| Lomakkeen sarakkeita ei toistaiseksi voi lisätä, mutta tekstiä voi tarkentaa niin, että luonnonsuojelulain arviointi ja IUCN-luokitus erottuvat toistaan selkeästi. |
Skovi čuolddaid ii doaisttážii sáhte lasihit, muhto teavstta sáhttá dárkkálmuhttit nu, ahte luonddusuodjalanlága árvvoštallama ja IUCNjuogusteami lea álki earuhi nubbi nuppis. |
| Liitteeseen on lisätty tarkennus luonnonsuojelulain uhanalaisuusarvioinnin ja IUCN-luokituksen osalta taulukon kirjainsymbolien yhteyteen. |
Čuvvosii lea lasihuvvon dárkkálmuhttin luonddusuodjalanlága áitatvulošvuođaárvvoštallama ja IUCN-juogusteami hárrái tabealla bustatsymbolaid oktavuhtii. |
| Lajiluettelossa on lisäksi joukko silmälläpidettäviksi (NT) arvioituja, luontodirektiivin tai lintudirektiivin liitteeseen I kuulumattomia lajeja. |
Šládjalogahallamis leat dasa lassin dievva dárkonvuložin (NT) árvvoštallon, luondodirektiivva dahje loddedirektiivva čuvvosii I gulakeahtes šlájat. |
| Näitä ei selitteen mukaan pitäisi olla ao. luettelossa. |
Dát eai čilgehusa mielde galggašii leat dien logahallamis. |
| Sekä lomakkeella 5 että liitteessä 2 termi tulee korvata sanalla. |
Sihke skovis 5 ja čuvvosis 2 tearpma sajis galggašii geavahit sáni "sámmálat". |
| 5 Lajisto, Liite 2 Suunnittelualueen lajiluettelo Selite on lomakkeen täyttämiseen liittyvä ohje. |
5 Šlájat, Čuovus 2 Plánenguovllu šládjalogahallan Čilgehus lea skovi deavdimii guoskevaš ráva. |
| Liitteen kirjainsymbolien selityksessä on myös NT-lajit. |
Čuvvosa bustatsymbolaid čilgehusas leat maiddái NT šlájat. |
| Lomake on osa suunnittelujärjestelmää, joiden pitää olla keskenään yhteneväisiä. |
Skovvi gullá oassin plánenvuogádahkii, ja nuba skovit galget leat ovttaláganat. |
| Lomakkeen sarakeotsikoita ei toistaiseksi voi muuttaa. |
Skovi čuoldabajilčállagiid ii sáhte doaisttážii rievdadit. |
| Ei muutoksia. |
Eai nuppástusat. |
| Lähdeluettelossa numerot 4 ja 8 ovat sama viite. |
Gáldologahallamis nummirat 4 ja 8 leat seamma čujuhus. |
| Lähdeluettelo - Korjattu. |
Gáldologahallan - Divvojuvvon. |
| Utsjoen kunta Kevon alue on Utsjoen kunnalle merkittävä vetovoimatekijä. |
Ohcejoga gielda Geavvu lea Ohcejoga gildii mearkkašahtti geasuhus. |
| Kevo on valtakunnallisesti ja laajemminkin arvokas maisema-alue. |
Geavvu lea riikkadásis ja viidáseappotge mávssolaš duovddaguovlu. |
| Alueen kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaat piirteet tulee säilyttää tulevaisuudessa, ja kaikessa kehittämisessä lähtökohtana tulee olla saamelaiskulttuurin merkityksen korostaminen ja sen elinvoimaisuuden turvaaminen. |
Guovllu kulturhistorjjálaččat ja duovddalaččat mávssolaš iešvuođaid galgá bisuhit boahtteáiggis, ja buot ovddideamis vuolggasadjin galgá leat sámekultuvrra mearkkašumi deattuheapmi ja dan ceavzilvuođa dorvvasteapmi. |
| Koko suunnitelma Tukee suunnitelman tavoitteita. |
Oppa plána Doarju plána ulbmiliid. |
| Ei muutoksia. |
Eai nuppástusat. |
| Kevon aluetta tulee kehittää niin, että se säilyttää asemansa vetovoimaisena luonnonpuistoalueena tulevaisuudessa. |
Geavu galgá ovddidit nu, ahte dat seailu boahtteáiggisge geasuheaddji luonddumeahccin. |
| Luonnontieteellisellä tutkimuksella on pitkät perinteet Kevon alueella, Utsjoen kunnan ja paikallisten asukkaiden kannalta on merkittävää, että alue säilyttää myös tulevaisuudessa asemansa arktisena tutkimusalueena niin kotimaisten kuin kansainvälistenkin tutkijoiden keskuudessa. |
Luonddudieđalaš dutkamiid leat juo guhká jođihan Geavus. Ohcejoga gildii ja báikkálaš ássiide mearkkaša ollu ahte guovlu bissu boahtteáiggisge arktalaš dutkanguovlun sihke suopmelaš ja olgoriikalaš dutkiide. |
| Mahdollisen ilmastonmuutosprosessin seuraukset voivat olla mm. alueemme elinkeinojen tulevaisuudelle hyvinkin merkittäviä ja siksi on erityisen tärkeätä, että välitöntä luonnontieteellistä tutkimustietoa välittyy alueemme luonnosta tutkijoiden työn tuloksena paikallisen väestön käyttöön. |
Vejolaš dálkkádatrievdan sáhttá čuohcit sakka ee. min guovllu ealáhusaide, ja danin lea erenoamáš dehálaš ahte luonddudieđalaš dutkandieđut min luonddu birra bohtet báikkálaš olbmuid atnui. |
| Koko suunnitelma Tukee suunnitelman tavoitteita. |
Oppa plána Doarju plána ulbmiliid. |
| Ei muutoksia. |
Eai nuppástusat. |
| Hoito- ja käyttösuunnitelmassa esitetyt alueen rakennelmien kunnostukseen ja uusimiseen esitetyt varat tulee käyttää suunnitellulla tavalla. |
Dikšun- ja geavahanplánaš árvaluvvon guovllud ráhkadusaid ordnemii ja ođasmahttimii oaivvilduvvon ruđat galget geavahuvvot plánejuvvon vuogi mielde. |
| - Esitettyjä rakentamis- ja kunnossapitotoi |
- Árvaluvvon huksen- ja bajásdoallandoaimmat |
| menpiteitä tehdään resurssien puitteissa. |
dahkkojuvvojit resurssaid olis. |
| Tekstiä on täsmennetty lomakkeella 19 (Resurssit). |
Teaksta lea dárkkálmuhtton skovis 19 (Resurssat). |
| Alue tulee säilyttää hyvin hoidettuna ja korkeatasoisena ja siten turvallisena alueena vaeltajille ja muille retkeilijöille ja alueen käyttäjille. |
Guovlu galgá bures dikšojuvvot ja dollojuvvot alladássásažžan ja ná dorvvolaš guovlun vánddardeaddjiide ja guovllu eará geavaheaddjiide. |
| Painopiste tulee olla nykyisen ”ydinalueen” kehittämisessä, ei niinkään alueellisen toiminnan laajentamisessa. |
Galgá deattuhit dálá "váimmusguovllu" ovddideami, ii nuge guvllolaš doaimma viiddideami. |
| Utsjoen kunta pitää tärkeänä, että paikallisten kuntalaisten niin elinkeinoharjoittajien kuin virkistyskäyttäjien kannanotot alueen käytössä huomioidaan kaikissa Kevon aluetta koskevassa suunnittelussa ja päätöksenteossa. |
Ohcejoga gieldda mielas lea dehálaš ahte báikkálaš ássiid, sihke ealáhusbargiid ja lustageavaheaddjiid oaivilat guovllu geavaheamis váldojuvvojit vuhtii Gevvui guoskevaš buot plánemis ja mearrádusdahkamis. |
| Paikallisille perinteisesti kuuluneita oikeuksia ei tule missään tapauksessa kaventaa. |
Báikkálaš olbmuid árbevirolaš rivttiid ii áinnas oaččo gáržžidit. |
| Alueella on perinteisesti ollut erittäin suuri merkitys paikallisille asukkaille. |
Guovlu lea don doložis erenoamáš ollu mearkkašan báikkálaš ássiide. |
| Saamelaiskulttuurin ja siihen perinteisesti kuuluvien poronhoidon, metsästyksen, kalastuksen ja keräilyn toimintaedellytykset tulee säilyttää entisellään alueella. |
Sámekultuvrra ja dasa gullevaš árbevirolaš boazodoalu, meahccebivddu, guolástusa ja luondduburiid čoaggima doaibmavejolašvuođat galget bisuhuvvot guovllus. |
| Suojelualuetta kehitettäessä tulee yksityisten maanomistajien edut ottaa huomioon ja maanomistajien näkemyksiä on kunnioitettava. |
Suodjalanguovllu ovddidettiin galget priváhta eanaeaiggádiid beroštumit váldojuvvot vuhtii ja eanaeaiggádiid oainnut gudnejahttot. |
| - Suunnitelmaa tukeva kommentti. |
- Dát kommeanta doarju plana. |
| Ei muutoksia. |
Eai nuppástusat. |
| Metsähallituksen kannanotto, mahdollisuuksiin myöntää maastoliikennelupia sukujen perinteisesti käyttämille alueille myös paikkakunnalta poismuuttaneille saamelaisille on tärkeä, koska näin menettelemällä mahdollistetaan, ylläpidetään ja edistetään perinteisen tiedon säilymistä. |
Meahciráđđehusa oaidnu ahte meahccejohtaluslobiid sáhtášii várra mieđihit sogaid árbevirolaš guovlluide maiddái báikegottis eretfárren sámiide lea dehálaš ášši, dasgo ná sáhttá bisuhit ja ovddit árbevirolaš dieđuid. |
| 17 Muun luonnonvarojen ja alueiden käytön toimenpiteet Suunnitelmaa tukeva kommentti. |
17 Luondduriggodagaid ja guovlluid eará geavaheami doaibmabijut Dát kommeanta doarju plana. |
| Ei muutoksia. |
Eai nuppástusat. |
| Kunta pitää hyvänä menettelytapoja, joissa erilaisella yhteistyöryhmätyöskentelyllä (mm. Akwé: Kon) kartoitetaan alueen käyttäjien tarpeet ja osallistutetaan käyttäjät mahdollisimman laajasti. |
Gieldda mielas leat buorit dakkár meannudanvuogit, main sierralágan joavkkuid ovttasbarggu vuođul (ee. Akwé-Kon) kártejuvvojit guovllu geavaheaddjiid dárbbut nu, ahte geavaheaddjit besset oassálasti plánemii nu viidát go vejolaš. |
| Kunta pitää hyvänä sitä, että laajasti eri tahoja on ollut mukana valmistelemassa hoito- ja käyttösuunnitelmaa. |
Gieldda mielas lea buorre ášši ahte sierra oassebealit leat leamaš válmmaštallamin dikšun- ja geavahanplána. |
| Jatkossakin on erittäin tärkeätä, että Metsähallitus kuulee ja on tiiviissä yhteistyössä myös muiden paikallisten toimijoiden kanssa. |
Maiddái dás duohko lea erenoamáš dehálaš ahte Meahciráđđehus gulaskuddá ja lea lagas ovttasbarggus maiddái eará báikkálaš doaibmiiguin. |
| 20 Osallistaminen Suunnitelmaa tukeva kommentti. |
20 Oassálastin Dát kommeanta doarju plana. |
| Ei muutoksia. |
Eai nuppástusat. |
| Kunnan matkailuyrittäjät ovat pitäneet tärkeänä, että Kevon vaeltajat saataisiin paremmin ohjatuksi kyläkeskusten, Utsjoen ja Karigasniemen, palveluiden käyttäjiksi. |
Gieldda turismafitnodatolbmuid mielas livččii dehálaš ahte Geavu vánddardeaddjit geavahivčče viššaleappot gilleguovddážiid Ohcejohnjálmmi ja Gáregasnjárgga bálvalusaid. |
| Metsähallituksen tulisikin miettiä, miten vaeltajia ja muita reitillä liikkujia voitaisiin enemmän ohjata reitiltä kyläkeskuksiin. |
Meahciráđđehus galggašiige smiehttagoahtit, mo vánddardeaddjid ja Geavu johtolaga eará johttiid oaččohivččii eanet gilleguovddážiidda. |
| Metsähallitus voi yrittää parantaa tilannetta tekemällä yhteistyötä yrittäjien kanssa. |
Meahciráđđehus sáhttá geahččalit buoridit dili nu, ahte bargá ovttas fitnodatolbmuiguin. |
| Asiaa ei voida ratkaista uusilla pitkillä vaelluspoluilla Kevon reitiltä kyläkeskuksiin. |
Ášši ii sáhte čoavdit ođđa guhkes vánddardanbálgáiguin Geavu johtolaga alde gilleguovddážiidda. |
| Ei muutoksia. |
Eai nuppástusat. |
| Yleisesti ottaen Utsjoen kunnan kanta on, että hoito- ja käyttösuunnitelma on laadittu hyvin ja alueen tärkeimmät kehittämisen painopisteet on huomioitu asiamukaisesti ja oikealla tavalla. |
Cealkámuš ja cealki Plána oasse/skovvi Meahciráđđehusa vástádus Ášši dagahan doaibmabidju Oppalaččat geahčadettiin Ohcejoga gieldda mielas dikšun- ja geavahanplána lea bures dahkkojuvvon ja guovllu ovddideami deháleamos deattuhusbealit leat váldojuvvon vuohkkasit ja riekta vuhtii. |
| Suunnitelmaa laadittaessa on osallistettu laajasti kuntalaisia ja muita Kevon alueen käyttäjiä. |
Plána dagadettiin gieldalaččat ja Geavu guovllu eará geavaheaddjit leat beassan oassálastit plánemii. |
| Kunta pitää tärkeänä, että prosessin aikana esille nostetut kehittämiskohteet toteutetaan mahdollisimman laajasti. |
Gieldda mielas lea dehálaš ahte plánedettiin ovdanváldojuvvon ovddidanbealit ollašuhttojit nu viidát go vejolaš. |
| Tulevaisuudessa erilaiset ristiriitaisuudet esimerkiksi alueen eri maankäyttömuotojen välillä voidaan ratkaista parhaiten keskinäisillä neuvotteluilla. |
Boahtteáiggis sierralágan ruossalasvuođaid omd. guovllu sierra eanageavahanhámiid gaskkas sáhttá buoremusat čoavdit oassebeliid gaskasaš ráđđádallamiiguin. |
| Koko suunnitelma Suunnitelmaa tukeva kommentti. |
Oppa plána Dát kommeanta doarju plana. |
| Ei muutoksia. |
Eai nuppástusat. |
| pide Utsjokisuun kyläyhdistys Kaikki lisärajoitukset, jotka koskevat paikkakuntalaisia, ovat tarpeettomia ja aiheuttavat kielteistä suhtautumista luonnonsuojeluun yleensäkin.- - - |
Utsjokisuun kyläyhdistys Buot báikegoddelaččaide guoskevaš lasseráddjehusat leat dárbbašmeahttumat ja dagahit muđuige vuostehágu luonddusuodjaleapmái.- - - |
| Pistoreitti Kekkosen kämpälle myös talvella eli moottorikelkalla olisi iloinen yllätys. |
Oktavuođajohtolat Kekkosa gámpái maiddái dálvit mohtorgielkkáin vuoji livččii ilolaš ášši. |
| - Talviaikaiset urat on käsitelty suunnittelun aikana sekä Akwé: Kon -työryhmässä että yhteistyöryhmässä. |
- Dálvviáiggi vuojáhagat leat gieđahallon plánema áigge sihke Akwé: Kon -bargojoavkkus ja ovttasbargojoavkkus. |
| Ei muutoksia. |
Eai nuppástusat. |
| Marja Helanderin palaute |
Marja Helandera máhcahat |
| Perikuntamme omistaa tontin Kevon luonnonpuiston alueella Stuorra Bálddotjávren pohjoispuolella. |
Min árbegoddi oamasta dontte Geavu luonddumeahcis Stuorra Bálddotjávrri davábealde. |
| Nyt sinne seudulle on siis suunnitelmassa merkattu uusia maastoliikenneuria. |
Dál dohko leat nappo plánemin ođđa meahccejohtalusvuojáhagaid. |
| Kuva nro 11 sivulla 77 on kuitenkin niin pieni, ettei siitä saa mitään selvää, mistä uudet suunnitellut urat tulevat menemään esimerkiksi suhteessa meidän omistamaamme tonttiin. |
Govva nr 11 siiddus 77 lea goittotge nu uhcci ahte das ii oainne, mo ođđa plánejuvvon vuojáhagat manašedje omd. min oamastan dontte ektui. |
| Voisiko alueesta saada isomman ja tarkemman kartan, jotta näkisi miten urat ovat suhteessa alueen yksityismaihin? |
Sáhtášiigo guovllus fidnet stuorát ja dárkilet kártta, vai oainnášii mo diet vuojáhagat leat guovllu priváhtaeatnamiid ektui? |
| Haluaisin myös kysyä, kuinka paljon niillä uusilla urilla sitten tulee olemaan liikennettä ja mitä tarkoitusta varten ne siis tehdään? |
Háliidivččen maiddái jearrat, man ollu dieid vuojáhagaid mielde vuddjojuvvošii meahccefievrruiguin ja man várás diet vuojáhagat dahkkojuvvojit? |
| Ketkä voivat saada sekä kesä- että talviajan maastoliikenneurien lupia? |
Geat sáhttet oažžut sihke geasi- ja dálvviáiggi meahccejohtaluslobiid dieidda vuojáhagaide? |
| 17 Muun luonnonvarojen ja alueiden käytön toimenpiteet, Kuva 11 Talviaikaiset urat on käsitelty suunnittelun aikana sekä Akwé: Kon -työryhmässä että yhteistyöryhmässä. |
17 Luondduriggodagaid ja guovlluid eará geavaheami doaibmabijut, Govva 11 Dálvviáiggi vuojáhagat leat gieđahallon plánema áigge sihke Akwé: Kon -bargojoavkkus sihke ovttasbargojoavkkus. |
| Urat palvelevat myös kulkemista yksityiskiinteistöille. |
Vuojáhagat bálvalit maiddái priváhtagiddodagaide johtima. |
| Lomakkeella 17 tarkemmin lupien myöntämisestä. |
Skovis 17 dárkileappot lobiid mieđiheamis. |
| Ei muutoksia. |
Eai nuppástusat. |
| Kun tuolla oli mainittu, että Metsähallitus on aikaisemmin luovuttanut puuta kotitarvekäyttöön puiston ulkopuolelle, oliko se siis koskenut niitä tiloja, jotka sijaitsevat puiston välittömässä läheisyydessä? |
Go doppe lea máinnašuvvon ahte Meahciráđđehus lea ovdal luohpadan muora ruovttudárbbuide luonddumeahci olggobeallai, de leigo dat nappo guoskan daidda dáluide, mat leat dasttán luonddumeahci lahkosis? |
| Saammeko me esimerkiksi yksityisinä maanomistajina kaataa tontiltamme polttopuita ja viedä ne puiston ulkopuoliseen käyttöön taloomme Utsjoen kylällä? |
Oažžutgo mii omd. priváhta eanaeaiggádin njeaidit iežamet donttes boaldinmuoraid ja doalvut daid luonddumeahci olggobeallai iežamet dállui Ohcejohnjálbmái? |
| On ollut oikeutemme ennen puiston perustamista. |
Dása mis lea leamaš riekti juo ovdal luonddumeahci vuođđudeami. |
| 17 Muun luonnonvarojen ja alueiden käytön toimenpiteet On koskenut puiston välittömässä läheisyydessä olevia tiloja. |
17 Luondduriggodagaid ja guovlluid eará geavaheami doaibmabijut Lea guoskan daidda dáluide, mat leat dasttán luonddumeahci lahkosis. |
| Metsähallituksen linjaus ei koske yksityisiä maanomistajia. |
Meahciráđđehusa linnjen ii guoskka priváhta eanaeaiggádiidda. |
| Ei muutoksia. |
Eai nuppástusat. |
| Sama koskee metsästystä; |
Cealkámuš ja cealki Plána oasse/skovvi Meahciráđđehusa vástádus Ášši dagahan doaibmabidju Seammá guoská meahccebivdui; |
| polkee saamelaisten oikeuksia. |
duolbmá sámiid rivttiid. |
| Voisiko jonkinlaisena pienimuotoisen sallia puiston alueella? |
Sáhtášiigo juogalágan smávvalágan bivdu suvvojuvvot luonddumeahcis? |
| Puhuttu nimenomaan hirvenmetsästyksestä. |
Lea leamaš namalassii sáhka ealgabivddus. |
| 8 Erätalous Metsästystä ohjataan säädöksillä. |
8 Meahccegeavaheapmi Meahccebivdu stivrejuvvo njuolggadusaiguin. |
| Ei muutoksia. |
Eai nuppástusat. |
| Mitä tuo tarkoittaa sivulla 86 että Metsähallitus ei enää myönnä uusia tukikohtapaikkoja kalastuksen ja metsästyksen tarpeisiin? |
Maid oaivvilda siiddus 86 ahte Meahciráđđehus ii šat mieđit ođđa doarjjabaikkiid guolásteami ja meahccebivddu dárbbuide? |
| Ketä se koskee? |
Geaidda diet guoská? |
| Saako kammin edelleen rakentaa omalle palstalleen? |
Oažžugo gámme dás duohkoge hukset iežas bálstái? |
| 18 Hallinto Metsähallitus ei tällä suunnitelmalla ohjaa yk |
18 Hálddahus Meahciráđđehus ii leat dáinna plánain stivre |
| sityispalstoilla tapahtuvaa rakentamista. |
min priváhtabálsttáin dáhpáhuvvi huksema. |
| Ei muutoksia. |
Eai nuppástusat. |
| Saamelaisen käsityöperinteen säilyminen; |
Sámi duddjonárbbi seailun; |
| saako luonnonpuiston alueelta ottaa esim. pahkaa ja pajunkuorta perinteisiin saamelaisiin nahka- ja pahkatöihin? |
oažžugo luonddumeahcis váldit omd. báhkiid ja osttuid árbevirolaš sámi náhkke- ja báhkkedujiid várás? |
| Pitäisi saada. |
Galggašii oažžut váldit.- |
| Saamelaisen käsityöperinteen turvaamiseksi Metsähallitus on säilyttänyt oikeuden ottaa valtion maalta raaka-aineeksi vähäisiä määriä mm. pajua. |
Sámi duddjonárbbi dorvvastan dihte Meahciráđđehus lea bisuhan rievtti váldit stáhtaeatnamis duddjonmateriálan uhccánaš ee. sieđgga. |
| Otto-oikeus ei koske kansallis- tai luonnonpuistoja. |
Váldinriekti ii guoskka álbmot- dahje luonddumehciide. |
| Otto-oikeus koskee mm. erämaa-alueita. |
Váldinriekti guoská ee. meahcceguovlludie. |
| Ei muutoksia. |
Eai nuppástusat. |
| Miten turvataan Utsjoelta poismuuttaneiden saamelaisten oikeudet perinteisiin sukujensa maihin Kevon luonnonpuistossa? |
Mo dorvvastuvvojit Ohcejogas eretfárren sámiid rievttit iežaset árbevirolaš sohkaeatnamiidda Geavu luonddumeahcis? |
| Miksi eivät esim. ne joilla perinteinen saamelaisen suvun tontti Kevolla saisi siellä myös kalastaa? |
Manin omd. dat, geain lea sámesohkii gullevaš árbevirolaš donte Geavus, eai oččošii maiddái guolástit? |
| Ei niitä ihmisiä niin kovin montaa ole. |
Eai dakkárat leat šat nu galle. |
| On ehkä hieman todellisuudelle vierasta kuvitella, että kaikki Utsjoen nykyiset ja tulevat saamelaiset asuisivat ikuisuuksiin koko elämänsä Utsjoella. |
Lea viehka amas vuohki jurddašit ahte dálá ja boahttevaš sámit ásašedje eallinagi Ohcejogas. |
| Työnsaantimahdollisuudet kun ovat kuitenkin Utsjoen kunnassa rajalliset. |
Bargovejolašvuođat go leat goittotge Ohcejoga gielddas viehka vánis. |
| Enkö saa ulkopaikkakuntalaisena (olen kirjoilla Helsingissä) saamelaisena mennä katsomaan vanhoja pyhiä saamelaisia palvontapaikkoja ja perinnepaikkoja (esim. Madjoen kiviaitapaikka) Kevon luonnonpuiston alueella? |
Ingo oaččo olgobáikegoddelaš (lean girjjiin Helssegis) sápmelažžan mannat geahčadit sámiid dološ bassi bálvvosbáikkiid ja árbevierrobáikkiid (omd. Mádjoga geađgegárdebáiki) Geavu luonddumeahcis? |
| Tämä ei tosiaankaan edistä saamelaisen kulttuuriperinnön säilymistä. |
Dát ii duođaidge ovddit sámiid kulturárbbi seailuma. |
| Pitäisi olla mahdollista. |
Galggašii leat vejolaš. |
| Ilmeisesti en saa, vaikka omistamme Kevon luonnonpuiston alueelta tontinkin. |
Várra in oaččo, vaikko mii oamastatge Geavu luonddumeahcis dontte. |
| Todellakin tulisi saamelaiskulttuurin säilymisen vuoksi (mitä Metsähallitus itsekin korostaa tässä ehdotuksessa), sallia myös niiden Utsjokista alkuperää olevien saamelaisten sukujen jäsenten, jotka ovat kirjoilla muualla kuin Utsjoella, jonkinasteinen Kevon luonnonpuiston käyttö samalla tavalla kuin paikkakuntalaisille saamelaisille. |
Duođaidge galggašii sámekultuvrra seailuma dihte (dan maid Meahciráđđehus iešge deattuha dán árvalusas) suovvat maiddái daid sámesogat olbmuid, geaid ruohttasat leat Ohcejogas muhto geat leat girjjiin eará sajis, geavahit goittot juogaláhkai luonddumeahci seammaláhkai go báikegoddelaš sámit. |
| Metsähallituksen arvio vaikutusmahdollisuuksista perinteisen tiedon säilymisen osalta (lomake 11, päämäärä 9) koskee tiedon välittymistä ja siirtymistä sekä saamenkielisen paikannimistön käyttöä sekä perinteisten elinkeinojen ja käytänteiden säilymistä suunnittelualueella ja sen ulkopuolella. |
Meahciráđđehusa árvvoštallan váikkuhusvejolašvuođain árbevirolaš dieđuid seailuma hárrái (skovvi 11, mihttomearri) guoská dieđuid sirdáseapmái, sámegielat báikenamaid geavaheapmái sihke árbevirolaš ealáhusaid ja virolašvuođaid seailumii plánenguovllus ja dan olggobealde. |
| Tähän on mahdollisuus vaikuttaa suunnittelualueella luvituksella (lomake 17). |
Dása sáhttá váikkuhit plánenguovllus lohpevuogádagain (skovvi 17). |
| Saamelainen luonnonkäyttö ja luontosuhde sekä perinteisten saamelaiselinkeinojen harjoittaminen (poronhoito, kalastus, metsästys, keräily ja käsityö) on huomioitu samalla lomakkeella seuraavassa kohdassa: ”Sukujen perinteisesti käyttämillä alueille kulkeminen on mahdollista myös Utsjoelta poismuuttaneille saamelaisille” (lomake 11, päämäärä 9). |
Sámiid luonddugeavaheapmi ja luondogaskavuohta sihke árbevirolaš sámeealáhusaiguin bargan (boazodoallu, guolástus, luondduburiid čoaggin ja giehtaduodji) leat váldojuvvon vuhtii seamma skovis čuovvovaš teakstabáikkis: "Sogaid árbevirolaš guovlluide sáhttet johtit maiddái Ohcejogas eretfárren sámit" (skovvi 11, mihttomearri 9). |
| Tähän on mahdollisuus vaikuttaa luvituksella (lomake 17). |
Dása sáhttá váikkuhit lohpevuogádagain (skovvi 17). |
| Lisäksi Akwé: Kon -ohjeistuksen mukainen suunnittelu ylläpitää mahdollisuuksia toteuttaa saamelaiskulttuuria alueella. |
Dasa lassin Akwé: Kon -rávvagiid mielde dahkkojuvvon plánen lea bajásdoallamin vejolašvuođaid ollašuhttit sámekultuvrra guovllus. |
| Sukujen perinteisesti käyttämille alueille on mahdollista saada liikkumislupia. |
Sogaid árbevirolaš guovlluide sáhttá oažžut johtinlobiid. |
| Liikkumisesta alueella tarkemmin lomakkeella 17. Ei muutoksia. |
Guovllus johtimis dárkileappot skovis 17. Eai nuppástusat. |
| lomake Metsähallituksen vastine Aiheutunut toimen pide Juha Heinäsen palaute |
Cealkámuš ja cealki Plána oasse/skovvi Meahciráđđehusa vástádus Ášši dagahan doaibmabidju Juha Heinänena máhcahat |
| Haluan tuoda esille yleisen huoleni Kevon luonnonpuiston nykyisestä rappiotilasta, joka varmasti tulee pahenemaan lähivuosina, mikäli uudessa hoito- ja käyttösuunnitelmassa ei oteta asiaa vakavasti ja vihelletä nykyistä peliä poikki. |
Lean fuolastuvvan Geavu luonddumeahci dálá ráiskkagan dilis, mii sihkkarit fuotnána ovddežisge dáid boahttevaš jagiid, jos ođđa dikšun- ja geavahanplánas eai váldde duođas dán ášši ja bisset dálá ovdáneami. |
| Syynä rappioon on hallitsematon turistikalastus Kevon luonnonpuistossa ja siihen liittyvän vapaan kulkemisen ja leiriytymisen lisääntyminen luonnonpuiston alueella. |
Sivvan ráiskkageapmái lea stivrekeahtes turistaguolástus Geavu luonddumeahcis ja dasa guoskevaš friddja johtima ja gohttema lassáneapmi luonddumeahcis. |
| Ilmiö on uusi, mutta kasvaa vauhdilla. |
Dát lea ođđa ášši, muhto dilli orru fuotnáneamen johtilit. |
| Ulkopaikkakuntalainen kalastus luonnonpuistosta perustuu erityisperusteisiin kalastusoikeuksiin, joita on Kevojokeen puiston alueelle yli 200 tilalla. |
Olgobáikegoddelaččaid guolástus luonddumeahcis vuođđuduvvá sierraákkat bivdorivttiide, mat leat Geavu luonddumeahcis badjel 200 dálus. |
| Monilla näistä tiloista on useita omistajia (myös osakeyhtiöitä), jolloin sellaisten ulkopaikkakuntalaisten kalastajien määrä, joilla on oikeus kalastaa luonnonpuiston alueella Kevojoessa Fiellun risteyksestä alavirtaan, on varovastikin arvioiden tällä hetkellä yli tuhat. |
Máŋggain dáin dáluin leat moanat oamasteaddjit (maiddái oasussearvvit), goas dakkár olgobáikegoddelaš guolásteaddjit, geain lea riekti bivdit luonddumeahcis Geavus Fiellogahjoganjálmmis vulosguvlui, leat várra badjel duhát. |
| Tiloja kuitenkin jaetaan jatkuvasti yhä pienempiin osiin, mikä merkitsee kalastusoikeuden haltijoiden lukumäärän jatkuvaa kasvua. |
Dálut goittotge juogaduvvojit dađistaga uhcit ja uhcit osiide, mii mearkkaša dan ahte bivdorievttálaš olbmuid mearri lassána dađistaga. |
| Lisäksi erityisperusteisten kalastusoikeuden omistajat (useat niistä matkailuyrittäjiä) luovuttavat pientä maksua vastaan kalastusoikeuksia Kevojokeen luonnonpuiston alueelle, jolloin kuka tahansa Utsjoella vieraileva turisti pääsee halutessaan kalaan, kulkemaan ja leiriytymään minne tahansa Kevojokivarteen. |
Dasa lassin sierraákkat bivdorievtti oamasteaddjit (máŋggas dain leat turismafitnodatbargit) luohpadit smávva mávssu vuostá bivdorivttiid Geavu luonddumeahccái, goas gii beare Ohcejogas johtti turista beassá dárbu mielde guolástit, johtit ja gohttet gosa beare Geavu siste. |
| Jos uudessa käyttösuunnitelmassa ei pystytä tai haluta kieltää luonnonsuojelulain 18. pykälän perusteella erityisperusteisilla kalastusoikeuksilla varustettujen ulkopaikkakuntalaisten liikkumista Kevon luonnonpuistossa, ei luonnonsuojelulle Kevon kanjonissa ole enää mitään edellytyksiä ja valtiovallalle ei jää muuta todellista vaihtoehtoa kuin Kevon luonnonpuiston lakkauttaminen. |
Jos ođđa geavahanplánas eai sáhte dahje háliit gieldit luonddusuodjalanlága 18 §:a vuođul sierraákkat bivdorivttiiguin johtti olgobáikegoddelaččaid Geavu luonddumeahcis, de luonddusuodjaleapmái eai leat šat makkárge vejolašvuođat Geavvorokkis ja stáhtii ii báze šat eará ráđđi go heaittihit Geavu luonddumeahci. |
| On itsensä ja Kevon reittiä kulkevien matkailijoiden pettämistä, jos uskotellaan, että meillä on Kevon luonnonpuisto, kun se todellisuudessa on ulkopaikkakuntalaisten turistikalastajien vapaa temmellyskenttä. |
Olmmoš lea beahttimin iežas ja Geavu johtolaga mielde johtti mátkkálaččaid, jos vikkaha ahte mis lea Geavu luonddumeahcci, go dat duohtavuođas lea olgobáikegoddelaš turistabivdiid friddja bivddašanguovlu. |
| Ainoa mahdollisuus palauttaa uskottavuus Kevon luonnonpuistoon on asettaa uudessa hoito- ja käyttösuunnitelmassa luonnonsuojelulaki turistikalastajien oikeuksien edelle ja kieltää ulkopaikkakuntalaisten erityisperusteisten kalastusoikeuksien haltijoiden kalastaminen, kulkeminen ja leiriytyminen kaikkialla Kevon luonnonpuiston alueella. |
Áidna vejolašvujohta dahkat jáhkehahttin Geavu luonddumeahci lea bidjat ođđa dikšun- ja geavahanplánas luonddusuodjalanlága turistabivdiid rivttiid ovddabeallai ja gieldit olgobáikegoddelaš sierraákkat bivdorivttiid hálddašeaddjiid bivddu, johtima ja gohttema miehtá Geavu luonddumeahci. |
| 8 Erätalous Erityisperusteisen kalastusoikeuden käyttöä ei voida rajoittaa asuinpaikan perusteella. |
8 Meahccegeavaheapmi Sierraákkat bivdorievtti geavaheami ii sáhte ráddjet ássanbáikki vuođul. |
| Ei muutoksia. |
Eai nuppástusat. |
| Jotta Kevon puiston hallinto olisi avointa ja syrjimätöntä, kaikki luvat, jotka Metsähallitus on myöntänyt kenelle tahansa (yksityishenkilöille tai organisaatioille) koskien mitä tahansa toimintaa Kevon luonnonpuistossa, pitää olla kaikkien halukkaitten nähtävänä mieluiten netissä, mutta vähintään Metsähallituksen Utsjoen ja Ivalon toimipisteissä. |
Cealkámuš ja cealki Plána oasse/skovvi Meahciráđđehusa vástádus Ášši dagahan doaibmabidju Vai Geavu luonddumeahci hálddahus livččii rabas iige vealahivččii ovttage, de buot lobit, maid Meahciráđđehus lea mieđihan geasa dahje masa beare (priváhtaolbmuide dahje organisašuvnnaide), galget leat buohkaid oaidninláhkai millosepmosit neahtas muhto goittot Meahciráđđehusa Ohcejoga ja Avvila doaibmabáikkiin. |
| Lupien myöntämisen perusteet on esitetty lomakkeella 17. Henkilötiedot eivät ole julkisia. |
Lobiid mieđiheami ákkat leat ovdanbukton skovis 17. Persovdnadieđut eai leat almmolaččat. |
| Ei muutoksia. |
Eai nuppástusat. |
| Metsästys: Olen havainnut Kevon luonnonpuistossa useita minkkejä sekä Stuorra Balddotjavrin että Kevojoen rannoilla (etenkin Buvrrasjavrin yläpäässä). |
Meahccebivdu: Lean áican Geavu luonddumeahcis moanaid miŋkkaid sihke Stuorra Bálddotjávrri ja Geavu gáttiin (erenoamážit Buvrrášjávrri bajágeahčen). |
| Metsähallitus voisi palkata jonkun kesätöihin niitä loukuttamaan. |
Meahciráđđehus sáhtášii bálkáhit soapmása geassebargui daid bivdit riđáiguin/gilláriiguin. |
| 8 Erätalous Haitalliseksi lisääntyneen lajin poisto on mahdollista poikkeusluvilla. |
8 Meahccegeavaheapmi Sakka laskan šlája sáhttá jávkadit spiehkastatlobiiguin. |
| Kirjattu suunnitelmaan lomake 11, päämäärät 1, 2 ja 3. Ei muutoksia. |
Merkejuvvon plánii skovvi 11, mihttomearit 1, 2 ja 3. Eai nuppástusat. |
| pide Juha Heinäsen palaute Kalastus: Erityisperusteisilla oikeuksilla kalastaminen Kevojoessa on lisääntynyt vuosi vuodelta. |
Guolástus: Sierraákkat rivttiiguin bivdu Geavus lea lassánan jagis jahkái. |
| Varovastikin arvioiden henkilöitä, jotka omistavat osuuden tilaan, jolla on erityisperusteinen kalastusoikeus Kevojokeen luonnonpuiston alueelle, on yli 1 000. Toistaiseksi on epäselvää, koskeeko erikoisperusteinen kalastusoikeus myös vapakalastusta. |
Várrugasat árvvoštaladettiige dakkár olbmot, geat oamastit ossodaga dállui, mas leat sierraákkat bivdoriekti Geavu luonddumeahcis, leat badjel 1000. Doaisttážii lea eahpečielggas, guoskágo sierraákkat bivdoriekti maiddái stággobivdui. |
| Metsähallituksen tulkinta on ollut, ettei koske, mutta asiaa ei ole vielä lopullisesti ratkaistu oikeusistuimessa. |
Meahciráđđehusa dulkoma mielde ii guoskka, muhto ášši ii leat vel loahpalaččat čovdojuvvon duopmostuolus. |
| Lisäksi on ollut epäselvää, voiko tilan erityisperusteisen kalastusoikeuden luovuttaa sivullisille. |
Dasa lassin lea leamaš eahpečielggas, sáhttágo dálu sierraákkat bivdorievtti luohpadit olggobealeolbmuide. |
| Käytännössä tällaisia luovutuksia on jo tehty ja uusi kalastuslaki tulee tekemään luovuttamisen lailliseksi. |
Geavadis dákkár luohpadeamit leat juo dahkkojuvvon ja ođđa guolástanláhka dahká luohpadeami lobálažžan. |
| Seurauksena tästä on erityisperusteisten kalastusoikeuksien luovuttamisen voimakas lisääntyminen Kevojokeen ja myös joihinkin puiston järviin. |
Dát dagaha dan ahte sierraákkat bivdorivttiid luohpadeapmi lassána sakka Gevvui ja maiddái luonddumeahci muhtun jávrriide. |
| Jos erityisperusteiset kalastusoikeudet vahvistetaan oikeuslaitoksen toimesta koskemaan myös vapakalastusta, tulee Kevojoen lohikantaan kohdistumaan vakava uhka. |
Jos riektelágádus nanne sierraákkat bivdorivttiid guoskat maiddái stággobivdui, de dat boahtá sakka čuohcit Geavu luossanállái. |
| Samoin uhka kohdistuu Kevon kanjonin muuhun luontoon, jos erityisperusteisten oikeuksien ulkopaikkakuntalaiset haltijat saavat vapaasti liikkua ja leiriytyä puiston alueella. |
Seammaláhkai dákkár áitta čuohcá maiddái Geavvorokki eará lundui, jos sierraákkat rivttiid olgobáikegoddelaš hálddašeaddjit ožžot friddja johtit ja gohttet luonddumeahcis. |
| Nämä kaksi uhkaa ovat jo pienehkössä mittakaavassa toteutuneet. |
Dát guokte áitaga leat juo muhtun muddui ollašuvvan. |
| Jos jokainen luontopolkua pitkin nyt kulkeva voi jatkossa valita, ostaako hän 10–20 eurolla erityisperusteisen kalastusluvan, joka oikeuttaa häntä kulkemaan ja leiriytymään missä tahansa puiston alueella, tai halutessaan kalastamaan virallisten leiripaikkojen läheisyydessä, on Kevon luonnonpuisto käytännössä menetetty. |
Jos juohkehaš, guhte áigu johtit luonddubálgá mielde, sáhttá boahtteáiggis válljet, oastágo son 10-20 euroin sierraákkat bivdolobi, mii addá sutnje vejolašvuođa johtit ja gohttet gos beare luonddumeahcis dahje dárbbu mielde bivdit virggálaš gohttensajiid lahkosis, de Geavu luonddumeahcci lea iešalddes juo massojuvvon. |
| Ainoa keino tämän uhkan torjumiseksi on ulkopaikkakuntalaisten liikkumisen kieltäminen puiston alueella luonnonsuojelulain 18. pykälän mukaisesti silloinkin, kun heidän hallussaan on erityisperusteisia kalastusoikeuksia. |
Áidna vuohki dustet dákkár áitaga lea gieldit olgobáikegoddelaččaid johtimis luonddumeahcis luonddusuodjalanlága 18 §:a vuođul dallege, go sin hálddus leat sierraákkat bivdorievttit. |
| 8 Erätalous Erityisperusteisen kalastusoikeuden sisältöä ei ole lainvoimaisissa vesipiirirajankäynti- ja maanmittaustoimituksissa määritetty. |
8 Meahccegeavaheapmi Sierraákkat bivdorievtti sisdoallu ii leat láhkafámolaš čáhcebirerádjegeavvan- ja eanamihtidandoaimmahusain meroštallon. |
| Oikeuden tarkan sisällön ja laajuuden määrittely edellyttää muutoksia säädöksiin. |
Rievtti dárkilis sisdoalu ja viidodaga meroštallan gáibida nuppástusaid njuolggadusaide. |
| Ei muutoksia. |
Eai nuppástusat. |
| Kommentteja "Kuvaus alueen kalastuskäytöstä ja sen merkityksestä" osiosta. |
Cealkámuš ja cealki Plána oasse/skovvi Meahciráđđehusa vástádus Ášši dagahan doaibmabidju Kommeanttat váldojuvvon "Govvideapmi guovllu guolástangeavaheamis ja dan mearkkašumis" -oasis. |
| Moottoriveneen käyttö luonnonpuiston alueella Kevojoessa pitää kieltää paitsi, jos kuljetaan puiston sisällä olevalle tilalle, jolla on maarekisteriin merkitty kulkurasite Kevojokea pitkin tilalle. |
Mohtorfatnasiid geavaheami luonddumeahcis Geavus galgá gieldit earret dalle, jos johttojuvvo dállui, mii lea luonddumeahcis ja mas lea eanaregistarii merkejuvvon johtinservituhtta Geavvoráigge dálu lusa. |
| Perä- tai turbiiniveneiden melu ei kuulu luonnonpuistoon ja niiden melun on todettu aiheuttavan haittaa myös kaloille. |
Hui jidnes propealla- ja turbiidnafatnasat eai gula luonddumeahccái ja daid dagahan válla heađušta maiddái guliid. |
| Sen lisäksi tulee tietysti vielä potkuri- tai turbiinivirran haitallinen vaikutus matalaan Kevojokeen. |
Dasa lassin boahtá vel dieđusge propealla- dhje turbiinnamohtora dagahan rávnnji heajos váikkuhus coages Gevvui. |
| Itse olen monena vuonna kulkenut soutuveneellä Buvrrasjärveltä Jomppalan kammille Gamajoensuun alapuolelle. |
Ieš lean juo máŋggaid jagiid johtán suga Buvrrášjávrris Jumbála gámme lusa Gamajohnjálmmi vuolábeallai. |
| Matka kestää muutaman tunnin eikä vaadi mitään erikoisia ponnistuksia. |
Dát mátki bistá muhtun diimmu iige dat šatta moktige erenoamáš lossadin. |
| Moottoriveneiden sallimiseen yksityismaiden yläpuolisella Kevojoen osalla ei siksi ole mitään muita perusteita laiskuus ja se on huono peruste. |
Sivvan lea dušše láikivuohta ahte mohtorfatnasiid oažžu geavahit priváhtaeatnamiid bajábealde Geavus, ja diet lea mu mielas fuones ágga. |
| 8 Erätalous Liikkumisesta tarkemmin myös lomakkeella 17. Tutkimusta aiheesta ei ole löytynyt. |
8 Meahccegeavaheapmi Dárkileappot johtimis maiddái skovis 17. Dán fáttás ii gávdno dutkamuš. |
| Ei muutoksia. |
Eai nuppástusat. |
| pide Juha Heinäsen palaute Kohta 1 ei ole ymmärrettävä. |
Čuokkis 1 ii leat áddehahtti. |
| Ilmeisesti yritetään sanoa, että puiston sisällä olevilla osakaskunnan vesialueilla voi kalastaa osakaskunnan luvalla. |
Várra geahččalit dadjat ahte osolašgotti čáziin luonddumeahcis oažžu guolástit osolašgotti lobiin. |
| Nykytilaan liittyy tältä osin monia ongelmia. |
Dálá dillái dát dagaha máŋggalágan čuolmmaid. |
| 8 Erätalous - Ei muutoksia. |
8 Meahccegeavaheapmi - Eai nuppástusat. |
| Kulkureittejä puiston läpi osakaskunnan vesialueille ei ole merkitty. |
Johtolagat luonddumeahci čađa osolašgotti čáhceguovlluide eai leat merkejuvvon. |
| Porukka siksi kulkee mistä huvittaa ja myös oikaisee puiston kautta, jos osakaskunnan aluetta pitkin pitäisi kulkea pitempi tai hankalampi matka. |
Danin olbmot johtet gokko beare ja njulgejit maiddái luonddumeahci bokte, jos osolašgotti eatnamiid mielde johtin guhkidivččii mátkki dahje dagašii mátkki lossadeabbon. |
| Kulkureitit tulee välittömästi määritellä ja merkitä sekä myös alkaa valvoa, että niitä noudatetaan. |
Johtolagat galget farggamusat meroštallot ja merkejuvvot sihke galgá maiddái gozihišgoahtit ahte olbmot johtet dáid johtolagaid mielde. |
| 10 Muu luonnonvarojen käyttö, rasitteet, käyttöoikeudet ja sopimukset Maastoliikenne ohjataan liitekarttaan merkityille urille. |
10 Luondduriggodagaid eará geavaheapmi, servituhtat, geavahanrievttit ja soahpamušat Meahccejohtalus stivrejuvvo čuovuskártii merkejuvvon vuojáhagaide. |
| Kiinteistölle kuuluviin kulkuoikeuksiin ei voida vaikuttaa tällä suunnitelmalla. |
Giddodahkii gullevaš johtinrivttiide ii sáhte váikkuhit dáinna plánain. |
| Kulkuoikeudet ja lupien myöntäminen on kuvattu lomakkeella nro 17 Ei muutoksia. |
Johtinrivttiid ja lobiid mieđiheapmi lea govviduvvon skovis nr 17. Eai nuppástusat. |
| Kalastuslain mukaan kalastajalle on järjestettävä kulku kalavedelle. |
Guolástanlága mielde guolásteaddjái galgá lágidit johtinvejolašvuođa guollečázi lusa. |
| Kalastuslaki ei vaadi, että viehettä osakaskunnan vesialueelle pitää saada heittää luonnonpuiston alueelta. |
Guolástanlágas ii gáibiduvvo ahte vuoggabivdu livččii lobálaš osolašgotti čáhceguovllus luonddumeahcis. |
| Metsähallituksen tulee vaatia, että osakaskunnan vesialueen kalastaminen pitää tapahtua osakaskunnan vesi- tai maa-alueelta, ei luonnonpuistosta käsin. |
Meahciráđđehus galgá gáibidit ahte osolašgotti čáhceguovllu bivdin galgá dáhpáhuvvat osolašgotti čáhce- dahje eanaguovllu guovllos, ii luonddumeahci guovllos. |
| Kalastusoikeuden haltijalla on oikeus kulkea jalan kalavedelle. |
Bivdorievtti hálddašeaddji oažžu johtit vácci guollečázi lusa. |
| Kulkuoikeudet ja lupien myöntäminen on kuvattu lomakkeella nro 17. Jalkaisin liikkuminen kalastustarkoituksessa on lisätty lomakkeelle 17. |
Johtinrievttit ja lobiid mieđiheapmi leat govviduvvon skovis nr 17. Vácci johtin guolástanulbmilis lea lasihuvvon skovvái 17. |
| Osakaskunnan vesialueelle Carsejoen putoukselle pääsee suoraan osakaskunnan vesialuetta pitkin Kevojärveltä eikä kulkua tule sallia mistään muualta. |
Osolašgotti čáhceguvlui Čársejohgoržži lusa beassá njuolgga osolašgotti čáhceguovllu mielde Geavojávrris vuolggedettiin iige oaččo suovvat johttát eará guovllus. |
| Lisäksi pitää vaatia, että kalastajat koko ajan pysyvät osakaskunnan vesialueella eivätkä kalasta tai leiriydy puiston alueelta/alueelle. |
Dasa lassin galgá gáibidit ahte guolásteaddjit oppa áigge bissot osolašgotti čáhceguovllus eaige bivdde dahje gohtte luonddumeahcis. |
| Kalastusoikeuden haltijalla on oikeus kulkea jalan kalavedelle. |
Bivdorievtti hálddašeaddji oažžu johtit vácci guollečázi lusa. |
| Kulkuoikeudet ja lupien myöntäminen on kuvattu lomakkeella nro 17. Leiriytyminen ja tulenteko puiston alueella on kielletty lukuun ottamatta merkittyjä tulipaikkoja. |
Johtinrievttit ja lobiid mieđiheapmi lea govviduvvon skovis nr 17. Gohtten ja dolastallan lea gildojuvvon luonddumeahcis earret merkejuvvon dolastallanbáikkiid. |
| Jalkaisin liikkuminen kalastustarkoituksessa on lisätty lomakkeelle 17. |
Vácci johtin guolástanulbmilis lea lasihuvvon skovvái 17. |
| Kohta 4 ei pidä paikkaansa, sillä erityisperusteisia kalastuslupia luovutetaan halukkaille maksua vastaan. |
Čuokkis 4 ii doala deaivása, dasgo sierraákkat bivdolobit luohpadit mávssu vuostá buohkaide, geat háliidit. |
| 8 Erätalous: nykytila Hoidon- ja käytön suunnitelma on Metsähallituksen toimintasuunnitelma alueella, joten kohdassa 4 toisin sanoen todetaan, että Metsähallitus ei myy lupia puistoon ulkopaikkakuntalaisille. |
8 Meahccegeavaheapmi: dálá dilli Dikšun- ja geavahanplána lea Meahciráđđehusa doaibmaplána dán guovllus, ja nuba čuoggás 4 daddjojuvvo ahte Meahciráđđehus ii vuovdde lobiid luonddumeahccái olgobáikegoddelaččaide. |
| Yksityisvesien käyttöön ei ole mahdollisuutta vaikuttaa tässä suunnitelmassa. |
Priváhtačáziid geavaheapmái ii sáhte váikkuhit dán plánas. |
| Ei muutoksia. |
Eai nuppástusat. |
| Rivillä "Yleiskalastusoikeuteen perustuva pilkkiminen, onkiminen ja viehekalastus" on ruksi kohdassa "Yleiskalastus kielletty". |
Gurgadasas "Oktasaš bivdoriektái vuođđuduvvi bilken, oaggun ja vuoggabivdu" lea ruossa čuoggás "Oktasaš bivdu gildojuvvon". |
| Olen jo pitkään ihmetellyt, jos yleiskalastus on kielletty, niin miten on mahdollista, että matkailuyrittäjät vievät moottorikelkoilla turisteja pilkkimään Vuogojärville luonnonpuiston alueelle. |
Lean juo guhká imaštallan, jos oktasaš bivdu lea gildojuvvon, de manin dalle turismafitnodatolbmot sáhttet sáhtostit mohtorgielkkáiguin turisttaid bilket Vuogojávrái luonddumeahccái. |
| Tähän asiaan ja sen laillisuuteen pitää saada selvyys uudessa hks:ssä. 8 Erätalous: nykytila |
Dát ášši ja dan lágalašvuohta galgá čielggaduvvot ođđa dgp:s. 8 Meahccegeavaheapmi: dálá dilli Oktasaš bivdu lea gildojuvvon maiddái ođđa DGP:s. |
| Puistossa on voimassa myös muita kalastusoikeuksia, joita käyttävät myös matkailuyrittäjät. |
Luonddumeahcis leat fámus maiddái eará bivdorievttit, maid geavahit maiddái turismafitnodatolbmot. |
| Kalastusoikeuksien käytön ohjausta ja valvontaa on kuvattu lomakkeella 18. Ei muutoksia. |
Bivdorivttiid geavaheami stivren ja goziheapmi lea govviduvvon skovis 18. Eai nuppástusat. |
| Kuvauksessa on maininta: Lupien myöntäminen on määritelty säädöksissä ja niitä tarkentaa Metsähallituksen Kevon luonnonpuiston maastoliikenneohje (Aluejohtaja Jyrki Tolonen 10.3. |
Govvideamis lea máinnašupmi: Lobiid mieđiheapmi lea meroštallon njuolggadusain ja daid lea dárkkálmuhttimin Meahciráđđehusa Geavu luonddumeahci meahccejohtalusráva (Guovlluhoavda Jyrki Tolonen 10.3.2008). |
| Onko tämä ohje netissä kaikkien luettavissa? |
Leago dát ráva neahtas lohkanláhkai? |
| Jos on, niin linkki olisi pitänyt mainita dokumentissa. |
Jos lea, de liŋka livččii galgan máinnašuvvot dokumeanttas. |
| Jos ei ole, niin se pitää pistää nettiin. |
Jos ii leat, de dat galgá biddjojuvvot nehttii. |
| Kevon luonnonpuiston hallinta pitää olla täysin avointa. |
Geavu luonddumeahcci galgá stivrejuvvot ollásit rabas vuogi mielde. |
| 10 Muu luonnonvarojen käyttö, rasitteet, käyttöoikeudet ja sopimukset Metsähallituksen sisäinen ohje (ei ole julkinen) tarkentaa lupien myöntämistä järjestyssäännön perusteella. |
10 Luondduriggodagaid eará geavaheapmi, servituhtat, geavahanrievttit ja soahpamušat Meahciráđđehusa siskkáldas ráva (ii leat almmolaš) dárkkálmuhttá lobiid mieđiheami ortnetnjuolggadusa vuođul. |
| Ei muutoksia. |
Eai nuppástusat. |
| Kuvauksessa on maininta: Paikallisille luontaiselinkeinon harjoittajille on myönnetty maastoajoneuvo- ja moottorivenelupia marjastusta ja sienestystä varten. |
Govvideamis lea máinnašupmi: Báikkálaš luondduealáhusbargiide leat mieđihuvvon meahccefievro- ja mohtorfanaslobit murjema ja guopparčoaggima várás. |
| Kenelle tällaisia lupia on myönnetty? |
Geasa dákkár lobit let mieđihuvvon? |
| Listan pitää olla julkinen. |
Listu galgá leat almmolaš. |
| Pari kesää sitten huomasin, kun joku ajoi Balddotjavrin rantamättäillä mönkijällä mättäältä mättäälle hilloja poimiessaan. |
Moadde geasi dás ovdal fuobmájin, go muhtun vujii Bálddotjávrri gáddebovnnaid gaskka njealjejuvllagiin bovnnas nubbái lubmedettiin. |
| Onko tällainenkin mönkijän selästä hillojen poiminta luvan sallimaa toimintaa? |
Leago dákkár njealjejuvllagiin lubmen lobálaš doaibma? |
| 10 Muu luonnonvarojen käyttö, rasitteet, käyttöoikeudet ja sopimukset Lupien myöntämismäärät on esitelty yhteistyöryhmälle, henkilötiedot eivät ole julkisia. |
10 Luondduriggodagaid eará geavaheapmi, servituhtat, geavahanrievttit ja soahpamušat Lobiid mieđihanmearit leat ovdanbukton ovttasbargojovkui, persovdnadieđut eai leat almmolaččat. |
| Maastoliikenneluvat ovat voimassa vain määritellyillä kartoille merkityillä urilla, urilta poikkeaminen on kielletty. |
Meahccejohtaluslobit leat fámus dušše meroštallon kárttaide merkejuvvon vuojáhagain, vuojáhagaid alde ii oaččo spiehkastit. |
| Ei muutoksia. |
Eai nuppástusat. |
| ”Rasitteet, käyttöoikeudet ja sopimukset" kohdassa on listattu Vuogojavrin kalastustukikohta (kammi). |
"Servituhtat, geavahanrievttit ja soahpamušat" -čuoggás lea listejuvvon Vuogojávrri bivdjodoarjjabáiki (gámme). |
| Tätä kammia on käytetty myös turistien majoittamiseen (jotka ovat oksennelleet kammin pihalle luonnonpuistoon). |
Dán gámme leat atnán maiddái turisttaid idjadanbáikin (geat leat vuoksán gámme šilljui luonddumeahccái). |
| Minulle on jäänyt epäselväksi, miten tällainen toiminta liittyy luontaiselinkeinoihin. |
Munnje lea báhcán eahpečielggasin, mo dákkár doaibma guoská luondduealáhusaide. |
| 10 Muu luonnonvarojen käyttö, rasitteet, käyttöoikeudet ja sopimukset |
10 Luondduriggodagaid eará geavaheapmi, servituhtat, geavahanrievttit ja soahpamušat |
| Lausunto ja lausuja Suunnitelman osa/ lomake Metsähallituksen vastine Aiheutunut toimen |
Cealkámuš ja cealki Plána oasse/skovvi Meahciráđđehusa vástádus Ášši dagahan doaibmabidju |
| Kuten yksityistietoimituksessa keväällä 2014 kävi ilmi, Eero Sulaja on mennyt rakentamaan tilalleen Vuogojärvelle tien luonnonpuiston läpi ilman, että tielinjausta on vahvistettu. |
Dego priváhtageaidnodoaimmahusas giđđat 2014 čielggai, de Eero Suja lea ráhkadan iežas dállui Vuogojávrái geainnu luonddumeahci čađa almmá ahte geaidnolinnjen lea nannejuvvon. |
| Metsähallitus on antanut tämän tapahtua ja katsonut asiaa sormien läpi. |
Meahciráđđehus lea diktán dán ášši dáhpáhuvvat. |
| Tällainen MH:n toiminta ei kuulu korruptiovapaaseen oikeusvaltioon. |
MR:a dákkár doaibma ii gula riektestáhtii, gos ii galggašii gávdnot korrupšuvdna. |
| 10 Muu luonnonvarojen käyttö, rasitteet, käyttöoikeudet ja sopimukset Kulku yksityismaille tapahtuu rasiteoikeuden perusteella. |
10 Luondduriggodagaid eará geavaheapmi, servituhtat, geavahanrievttit ja soahpamušat Priváhtaeatnamiidda johttojuvvo servituhttarievtti vuođul. |
| Rasitteita ei ole merkitty maastoon, mistä syystä kulkeminen on ohjautunut perinteisesti käytetyille reiteille. |
Servituhtat eai leat merkejuvvon meahccái, ja nuba dábálaččat johttojuvvo árbevirolaš johtolagaid mielde. |
| Muuhun luvanvaraiseen liikkumiseen tarkoitetut urat soveltuvat myös rasiteoikeudella liikkumiseen. |
Eará lobivuloš johtimii oaivvilduvvon vuojáhagat heivejit maiddái servituhttarievtti vuođul johtimii. |
| Teiden rakentamista yksityismaille ohjataan lainsäädännöllä. |
Geainnuid ráhkadeapmi priváhtaeatnamiida stivrejuvvo láhkamearrádusaiguin. |
| Yksityisteiden rakentaminen luonnonpuistoon ei ole mahdollista (LsA 932/1981, 5§). |
Priváhtageainnuid ráhkadeapmi luonddumeahccái ii leat vejolaš (LsA 932/1981, 5 §). |
| Yksityismaiden hankinta kuuluu ELY-keskuksen tehtäviin. |
Priváhtaeatnamiid háhkan gullá ELYguovddáža doaimmaide. |
| Ei muutoksia. |
Eai nuppástusat. |
| Reittien ulkopuolinen maastoliikenne mainitaan merkittäväksi uhaksi (mitä se onkin), johon jostain syystä on "vähäinen mahdollisuus vaikuttaa". |
Johtolagaid olggobeale meahccejohtalus máinnašuvvo mearkkašahttit áitta (miison datge lea), masa juoga sivas "ii olus sáhte váikkuhit". |
| Kyllä siihen voi vaikuttaa lisäämällä valvontaa. |
Gal dasa sáhttá váikkuhit, go lasiha goziheami. |
| Itselläni on tarkoitus käydä myös tänä kesänä katsomassa, onko Gamajokisuulle taas ajettu mönkijöillä Vuogojärvien suunnalta. |
Mun ieš háliidivččen fitnat maiddái dán gease geahččamin, leago Gamajohnjálbmái vuot vuddjojuvvon njealjejuvllagiiguin Vuogojávrriid guovllos. |
| Gamajokisuun taukopaikalle (ja tarvittaessa myös muualle) retkeilypolun varrelle voisi laittaa kyltin, jossa pyydetään retkeilijöitä ottamaan valokuva, mikäli he näkevät jonkun liikkuvan mönkijällä luonnonpuistossa ja lähettämään sen sähköpostilla MH:lle. |
Gamajohnjálmmi orustanbáikái (ja dárbbu mielde maiddái eará sadjái) vánddardanbálgá báldii sáhtášii bidjat galbbaid, mas ávžžuhit vánddardeaddjiid váldit čuovgagova, jos oidnet soapmása johtimin njealjejuvllagiin luonddumeahcis ja mailet dan MR:ii. |
| Kyllä MH:nkin pitää vähintään kerran kesässä käydä ainakin Kevon kanjonialue läpi luvattoman moottoriliikenteen inventoimiseksi. |
Gal maiddái MH galgá uhcimustá oktii geasis johtit goittot Geavvoráigge lobihis mohtorjohtalusa inventeren dihte. |
| Jos liikenteestä on jälkiä, asiasta pitää tehdä rikosilmoitus eikä hiljaisesti hyväksyä sitä, mikä nykyään tuntuu olevan meininki. |
Jos johtalusas báhcet luottat, de áššis galgá dahkat rihkusalmmuhusa iige dušše dohkkehit, nugo dán áigge orru leamen vierrun. |
| En ole kuullut, että MH olisi mitenkään reagoinut edes luvattomaan tien tekoon puiston läpi eräälle Vuogojärven mökille. |
In leat gullan ahte MR livččii reagereren lobihis geainnu ráhkadeapmái luonddumeahci čađa Vuogojávrri muhtun bartta lusa. |
| 12 Uhkatekijöiden torjuminen, vaikutusten arviointi ja seuranta Poronhoitoon liittyvä maastoliikenne ei edellytä maastoliikennelupaa (Ml 4§). |
12 Áitagiid dusten, váikkuhusaid árvvoštallan ja čuovvun Boazodollui guoskevaš meahccejohtalussii ii dárbbaš leat meahccejohtaluslohpi (Ml 4 §). |
| Luvanvaraisen maastoliikenteen ohjaaminen sovituille reiteille ja luvallisuuden valvonta sisältyy suunnitelmaan. |
Lobivuloš meahccejohtalusa stivren sohppojuvvon johtolagaide ja lobálašvuođa goziheapmi gullá plánii. |
| Ei muutoksia. |
Eai nuppástusat. |
| Loheen kohdistuu jatkuvasti kasvava pyyntipaine myös puiston alueella, kuten olen tuonut aikaisemmissa lausunnoissani esille. |
Luosa bivdet eanet ja eanet maiddái luonddumeahcis, dego lean ovdanbuktán dain ovddit cealkámušain. |
| Tähän liittyy maininta "vähäinen mahdollisuus vaikuttaa". |
Dása guoská máinnašupmi "ii sáhte báljo váikkuhit". |
| Se ei pidä paikkaansa. |
Dat ii doala deaivása. |
| Kun uusi kalastuslaki tulee voimaan, pitää Kevojoen erityisperusteisia alueita hallitsemaan perustaa osakaskunta tai osakaskunnat, jotka määrittelevät pyydysyksiköt kestävälle tasolle. |
Go ođđa guolástanláhka boahtá fápmui, de galget vuođđuduvvot sierraákkat guovlluid stivrema várás osološgoddi dahje osolašgottit, mat meroštallet bivddusovttadagaid bistevaš vuođu ala. |
| Lisäksi voidaan ja pitää luonnonsuojelulain 18. pykälän perusteella kieltää ulkopaikkakuntalaisten kalastajien liikkuminen puiston alueella. |
Dasa lassin sáhttá dahje galgá luonddusuodjalanlága 18 §:a vuođul gieldit olgobáikegoddelaš guolásteaddjiid johtima luonddumeahcis. |
| 11 Keskeiset suojelu- ja käyttöarvot sekä uhkat Uusi kalastuslakiesitys sisältää säädöksiä erityisperusteisen kalastusoikeuden järjestämisestä. |
11 Guovddáš suodjalan- ja geavahanárvvut sihke áitagat Ođđa guolástanláhkaárvalusas leat njuolggadusat sierraákkat bivdorievtti lágideamis. |
| Tällä suunnitelmalla ei kuitenkaan voida vaikuttaa lohen kalastukseen ennen uusia säädöksiä. |
Dáinna plánain ii goittotge sáhte váikkuhit luossabivdui ovdalgo leat boahtán ođđa njuolggadusat. |
| Ei muutoksia. |
Eai nuppástusat. |
| Turbiiniveneet uhkaavat smoltteja ja aiheuttavat meluhaitan sekä puiston retkeilijöille että kaloille (tästä on tutkittua tietoa). |
Cealkámuš ja cealki Plána oasse/skovvi Meahciráđđehusa vástádus Ášši dagahan doaibmabidju Turbiidnafatnasat áitet luossaveajehiid ja daid dagahan jidnes válla heađušta sihke luonddumeahci vánddardeaddjiid ja guliid (dán áššis gávdnojit dutkandieđut). |
| Jostain kumman syystä tähän liittyy maininta "Ei mahdollisuutta vaikuttaa tässä suunnitelmassa". |
Juoga ártegis siva dihte dákko lea máinnašupmi "Ii sáhte váikkuhit dán plánas". |
| En käsitä, miksi tällaista suunnitelmaa ylipäätään tehdään, jos asioihin ei voi vaikuttaa. |
In ádde manin oppalohkái dákkár plána dahkkojuvvo, jos áššiide ii sáhte váikkuhit. |
| Totta kai voi vaikuttaa ja konsti on yksinkertainen: kielletään moottoriveneiden käyttö luonnonpuiston alueella paitsi kiinteistöille ajo, jos virallinen rasite on olemassa. |
Dieđusge sáhttá váikkuhit hui ovttageardán doaibmavugiin: mohtorfatnasiid geavaheapmi gildojuvvo luonddumeahcis earret giddodagaid lusa vuodjima dalle, jos anus lea virggálaš servituhtta. |
| Moottoriveneitä tuskin oli käytössä Kevojoella (ainakaan putouksen yläpuolella), kun puisto perustettiin 1950-luvulla. |
Eai dáidán leat báljo mohtorfatnasat anus Geavus (goittot goržži bajábealde), go luonddumeahcci vuođđuduvvui 1950-logus. |
| Ja vaikka olisikin ollut, maailma on muuttunut eikä luonnonpuistoissa enää pidä suvaita haitallista ja laiskuuteen kannustavaa moottoriveneliikennettä. |
Ja vaikko livččege leamaš anus, de máilbmi lea dalážis nuppástuvvan iige luonddumehciin šat oaččo suovvat vahátlaš ja láikivuhtii giktaleaddji mohtorfanasjohtalusa. |
| 11 Keskeiset suojelu- ja käyttöarvot sekä uhkat Turbiini- ja moottoriveneiden käytön haittavaikutuksia Kevojoella ei ole selvitetty. |
11 Guovddáš suodjalan- ja geavahanárvvut sihke áitagat Turbiidna- ja mohtorfatnasiid geavaheami heajos váikkuhusat Geavus eai leat čielggaduvvon. |
| Ei muutoksia. |
Eai nuppástusat. |
| Maastoliikenne lumipeitteiseen aikaan esittää, että "Kevon kanjonin reitti lyhennetään Kamajokisuuhun (Gamajohnjálmi): merkittävimmät kalastuskohteet ovat Kamajokisuun (Gamajohnjálmi) alapuolella". |
Bihtás "meahccejohtalus muohttaga áigge" ovdanbukto ahte "Geavu johtolat oaniduvvo Gamajohnjálbmái: deháleamos bivdobáikkit leat Gamajohnjálmmi vuolábealde". |
| Oman kokemukseni mukaan talviaikainen pilkintä Kevojoella on suurelta osin lain vastaista toimintaa. |
Lean fuobmán ahte dálvviáiggi bilken Geavus rihkku buorre muddui lága. |
| Tenojoen sivuvesiasetuksen mukaan "muiden kalalajien kuin lohen pyynti on sallittua koko vuoden, kun kalastus tapahtuu järvissä 200 metriä kauempana joen niskaa tai suuta". |
Deanu oalgečáhceásahusa mielde "eará guollešlájaid go luosa bivdu lea lobálaš birra jagi, go bivdu dáhpáhuvvá jávrriin uhcimustá 200 mehtera duohken joganiskkis dahje -njálmmis". |
| Kevojoella pilkkireiät useimmiten kairataan asetuksen vastaisesti liian lähelle virtapaikkoja, usein jopa aivan sulan reunalle. |
Geavu bilkenráiggit bohkkojuvvojit máŋgii ásahusa vuostá menddo lahka rávdnjebáikkiid, dávjá juoba áibbas sudderavdii. |
| Yllä siteerattu kielto on tärkeä, koska talvikoilla on tapana oleskella järvissä virtapaikkojen lähellä ja ne ottavat hanakasti pilkkeihin. |
Ovdalis siterejuvvon gieldu lea dehálaš, dasgo vuorrut lávejit orodit jávrriin rávdnjebáikkiid lahkosis ja dat leat váibmilat dohppet bilkevuggii. |
| Joko MH ei ole tietoinen sivujokiasetuksen määräyksistä, sillä ei ole resursseja valvoa laitonta kalastusta Kevojoella tai se katsoo sitä sormiensa läpi. |
Juogo MR ii dovdda oalgečáhceásahusa mearrádusaid dahje das eai leat resurssat gozihit lobihis bivddu Geavus dahje dat ii beroš dán áššis. |
| Kevon kanjonin moottorikelkkareitti on lopetettava kokonaisuudessaan, jos MH ei aloita aktiivista (= viikkoista) pilkinnän valvontaa reitin varrella. |
Geavu johtolaga mohtorgielkávuojáhat galgá heaittihuvvot ollásit, jos MR ii álggat aktiivvalaš (= vahkkosaš) bilkengoziheami dán johtolaga birrasiin. |
| Ei voi olla mahdollista, että MH hyväksymällä reitin, mutta jättämällä valvonnan tekemättä, aiheuttaa vaaran Kevojoessa luonnonpuistossa talvehtiville lohille. |
Ii sáhte leat vejolaš ahte MH dohkkeha johtolaga muhto ii gozit dan geavaheami ja ná dagaha vára Geavus badjel dálvvi orodeaddji luosaide. |
| 17 Muun luonnonvarojen ja alueiden käytön toimenpiteet Kalastussääntöjen noudattamista, käytön ohjausta ja valvontaa on kuvattu lomakkeella 18. Ei muutoksia. |
17 Luondduriggodagaid ja guovlluid eará geavaheami doaibmabijut Bivdonjuolggadusaid čuovvun, geavaheami stivren ja goziheapmi leat govviduvvon skovis 18. Eai nuppástusat. |
| lomake Metsähallituksen vastine Aiheutunut toimen pide Juha Heinäsen palaute Maastoliikenne sulan maan aikaan esittää, että "kesäajan maastoliikenne ohjataan ensisijaisesti sovituille kulku-urille... |
Cealkámuš ja cealki Plána oasse/skovvi Meahciráđđehusa vástádus Ášši dagahan doaibmabidju Bihtás ovdanbukto ahte "geasiáiggi meahccejohtalus stivrejuvvo vuosttažettiin sohppojuvvon vuojáhagaide... |
| Puksalasta Buvrrasjavrille..." |
Buksalas Buvrrášjávriide..." |
| Tällä hetkellä ei ole olemassa uraa Puksalasta Buvrrasjavrille. |
Dál ii leat vuojáhat Buksalas Buvrrášjávrriide. |
| Voimassa olevan urakartan mukaan kyseinen ura päättyy ylös kanjonin reunalle eikä alas kanjoniin Buvrrasjavrille. |
Gustojeaddji vuojáhatkártta mielde diet vuojáhat nohká bajás Geavvorokki ravdii iige Geavvorokki vuđđui Buvrrášjávrriide. |
| Uran ulottaminen alas kanjoniin on tuhoisin mahdollinen toimenpide Kevon kanjonin luonnon suojelulle. |
Vuojáhaga joatkin gitta Geavvoroggái lea buot váraleamos vejolaš doaibmabidju Geavvorokki luonddu suodjaleapmái. |
| Tällainen ura mahdollistaisi erityisperusteisten turistikalastajien kuljettamisen moottoriajoneuvoilla Buvrrasjavrille ja siitä edelleen turbiiniveneillä kalastusleireihin eri puolille luonnonpuistoa Kevon putoukselta Jomppalan kammille Bajit Njaggalluoppaliin. |
Dákkár vuojáhat dagažii vejolažžan sierraákkat turistabivdiid sáhtosteami mohtorfievrruiguin Buvrrášjávrriide ja das ain turbiidnafatnasiiguin guolástanleairraide miehtá luonddumeahci Geavu goržžis gitta Jumbála gámme lusa Bajit Njaggalanluobbalii. |
| Samalla leireihin saadaan kätevästi kuljetettua oluet ja muut kalastajien tarvitsemat biletystarvikkeet. |
Dáidda leairraide lea dasto álki doalvulit vuolaid ja eará dárbbašlaš festendárbašiid bivdiid várás. |
| Yllä kerrottu ei ole perusteetonta pelottelua, sillä juuri tällaista on jo esiintynyt pienessä mittakaavassa (tapahtuman jälkeen jäi kaksi muovisäkillistä tyhjiä tölkkejä, pulloja ja muuta jätettä Buvrrasjavrin leireihin). |
Ovdalis daddjojuvvon ii leat joavdelas balddáhallan, dasgo dákkár bealit leat juo vuhttogeahtán (dieid doaluid maŋŋá báhce guokte plásttetseahka dievva guoros vuollastobet, boahtalat ja eará bázahusat Buvrrášjávrri leairraide). |
| Nyt, jos MH ei uusissa säännöissä kiellä luonnonsuojelulain 18 pykälän perusteella ulkopaikkakuntalaisten kalastajien liikkumista puistossa, tilanne tulee räjähtämään käsiin, koska tietoisuus erityisperusteisista kalastusoikeuksista on levinnyt kaikkialle ja matkailuyrittäjät ovat haistaneet rahan. |
Jos MR ii dain ođđa njuolggadusain gieldde luonddusuodjalanlága 18 §:a vuođul olgobáikegoddelaš guolásteaddjiid johtima luonddumeahcis, de dilli vearrána oalát, dasgo dieđut sierraákkat bivdorivttiin leat juo leavvan viidát ja turismafitnodatolbmot leat fuobmán ođđa dinenvuogi. |
| 17 Muun luonnonvarojen ja alueiden käytön toimenpiteet Maastoliikennelain 4 § ja 28 § mukainen liikkuminen on ilman erillistä Metsähallituksen lupaa sallittu (mm. poronhoitotöissä) ja Kevon luonnonpuistossa oleville yksityiskiinteistöille kulku on sallittu ilman erillistä Metsähallituksen lupaa rasitetta pitkin. |
17 Luondduriggodagaid ja guovlluid eará geavaheami doaibmabijut Meahccejohtaluslága 4 §:a ja 28 §:a mielde oažžu almmá Meahciráđđehusa sierra lobi haga johtit ee. boazobargguin. Maiddái Geavu luonddumeahci priváhtagiddodagaide oažžu johtit almmá Meahciráđđehusa sierra lobi haga servituhta mielde. |
| Lupia myönnetään voimassa olevien säädösten perusteella. |
Lobit mieđihuvvojit gustojeaddji njuolggadusaid vuođul. |
| Urat on määritelty rasiteoikeuden kulkemistarpeen perusteella ja käyty läpi yhteistyöryhmässä, lupien myöntäminen on määritelty suunnitelmassa (lomake 17). |
Vuojáhagat leat meroštallon servituhttarievtti johtindárbbu vuođul ja dat leat gieđahallon ovttasbargojoavkkus, lobiid mieđiheapmi lea meroštallon plánas (skovvi 17). |
| Ei muutoksia. |
Eai nuppástusat. |
| lomake Metsähallituksen vastine Aiheutunut toimen pide Juha Heinäsen palaute Moottoriveneiden käytöstä esitetään, että lupia voidaan myöntää kalastustarkoitukseen luontaiselinkeinojen harjoittajille ja niille, joilla on kalastusoikeus tilan omiin tai yhteisiin vesialueisiin. |
Cealkámuš ja cealki Plána oasse/skovvi Meahciráđđehusa vástádus Ášši dagahan doaibmabidju Mohtorfatnasiid geavaheami birra árvaluvvo ahte lobiid sáhttá mieđihit guolástanulbmilii luondduealáhusbargiide ja daidda, geain lea bivdoriekti dálu iežas dahje oktasaš čáhceguovlluide. |
| Lisäksi mainitaan, että tämä ei koske erityisperusteisia kalastusoikeuksia. |
Dasa lassin máinnašuvvo ahte dát ii guoskka sierraákkat guolástanrivttiide. |
| Moottoriveneiden käytölle Kevojoella luonnonpuistossa ei ole mitään muuta perustetta kuin mahdollinen kulku moottoriveneellä kiinteistölle, jolla on kiinteistörekisteriin merkitty rasite jokea pitkin ko. kiinteistölle. |
Mohtorfatnasiid geavaheapmái Geavu luonddumeahcis ii gávdno eará ágga go vejolaš johtin mohtorfatnasiin giddodahkii, mas lea giddodatregistarii merkejuvvon servituhtta johkaráigge dien giddodahkii. |
| Moottoriveneet aiheuttavat meluhaitan ihmisille (moottorin melu pilaa Kevon retkeilijän kokemuksen luonnonpuistosta) ja kaloille (tästä on tieteellistä näyttöä). |
Mohtorfatnasiid dagahan jietnaválla čuohcá olbmuide (jidnes mohtorat bilidit Geavu vánddardeaddji vásáhusaid luonddumeahcis) ja guliide (dát lea dieđalaččat čájehuvvon). |
| Lisäksi potkuri/turbiinivirroista on haittaa kaloille, kalojen kudulle ja muille vesieläimille pienessä ja matalassa Kevojoessa. |
Dasa lassin propealla/turbiidnarávnnjit heađuštit guliid, guliid gođu ja eará čáhceealliid smávva ja coages Geavus. |
| Moottoriveneiden käyttö on luontosyistä kielletty monissa eteläisemmän Suomen järvessä. |
Mohtorfatnasiid geavaheapmi lea luonddusuodjalansivaid dihte gildojuvvon máddelis Suomas máŋgga jávrris. |
| On käsittämätöntä, miksei MH ei esitä moottoriveneiden käyttökieltoa Kevojokeen. |
Lea váttis áddet, manin MR ii árval mohtorfatnasiid geavahangielddu Gevvui. |
| Kuten olen aiemmin kertonut, matka suotuveneellä Alakämpältä Jomppalan kammille ei kestä kuin muutaman tunnin eikä edellytä mitään erityistoimenpiteitä. |
Nugo lean juo ovdal muitalan, de fatnasiin suga mátki Vuollegámppás Jumbála gámme lusa ii bistte galle diimmu iige gáibit maidige sierradoaimmaid. |
| Kevojoen lyhyet kosket ja nivat on helppo selättää köydellä vetämällä tai sauvomalla. |
Geavu oanehis guoikkaid ja njaviid meattá lea álki johtit gáinnuin geasi dahje goarkŋu. |
| Moottoriveneiden käyttöä ei puolla kuin laiskuus ja turistien helppo kuljettaminen kalastusleireihin, jotka molemmat ovat huonoja perusteita. |
Sivvan mohtorfatnasiid geavaheapmái lea dušše láikivuohta ja turisttaid sáhtosteapmi álkimus vuogi mielde guolástanleairraide, mat guktot leat fuonit ákkat. |
| Mitä tulee moottorivenelupien myöntämiseen vain nykyisten yhteisten vesialueiden osakkaille, niin niitä on pakko myöntää myös erityisperusteisten kalastusoikeuksien haltijoille. |
Go mohtorfanaslobit mieđihuvvojit dušše dálá oktasaš čáhceguovlluid osolaččaide, de šaddá mieđihit maiddái sierraákkat bivdorivttiid hálddašeaddjiide. |
| Syynä tähän on Kevojoelle perustettavat erityisperusteisten kalastusoikeuksien haltijoiden osakaskunnat, jotka ovat lain mukaan samassa asemassa nykyisten osakaskuntien kanssa. |
Sivvan dása lea Gevvui vuođđudit oaivvilduvvon sierraákkat bivdorivttiid hálddašeaddjiid osolašgottit, mat leat lága mielde seamma sajádagas dálá osolašgottiiguin. |
| Näistä syistä on tärkeää, että moottoriveneiden käyttö kielletään Kevojoella kaikilta. |
Dáid sivaid dihte lea dehálaš ahte mohtorfatnasiid geavaheapmi gildojuvvo Geavus buohkain. |
| Ainoa poikkeus saa olla kulku kiinteistöille, joilla on siihen virallinen rasite Kevojokea pitkin. |
Áidna spiehkastahkan sáhttá leat johtin dakkár giddodagaide, main lea dasa virggálaš servituhtta Geavvoráigge. |
| 17 Muun luonnonvarojen ja alueiden käytön toimenpiteet Kulkuoikeudet ja lupien myöntäminen on kuvattu lomakkeella nro 17. Ei muutoksia. |
17 Luondduriggodagaid ja guovlluid eará geavaheami doaibmabijut Johtinrievtti ja lobiid mieđiheapmi lea govviduvvon skovis nr 17. Eai nuppástusat. |
| Positiivista esityksessä on Pikku-Vuogojärvelle ja Alakämpälle johtavan pistouran lakkauttaminen sekä ilma-alusten laskeutumisen kieltäminen. |
Buorre bealli dán árvalusas lea Uhca-Vuogojávrái ja Vuollegámpái manni oktavuođavuojáhaga heaittiheapmi sihke áibmofievrruid seaivungieldu. |
| 17 Muun luonnonvarojen ja alueiden käytön toimenpiteet Suunnitelmaa tukeva kommentti. |
17 Luondduriggodagaid ja guovlluid eará geavaheami doaibmabijut Dát kommeanta doarju plana. |
| Ei muutoksia. |
Eai nuppástusat. |
| lomake Metsähallituksen vastine Aiheutunut toimen pide Juhani Taivalahon palaute Kevon luonnonpuiston käyttö- ja hoitosuunnitelman luonnoksessa käsitellään kalastusoikeuksia liian ylimalkaisesti ja harhaanjohtavasti. |
Cealkámuš ja cealki Plána oasse/skovvi Meahciráđđehusa vástádus Ášši dagahan doaibmabidju Juhani Taivalaho máhcahat Geavu luonddumeahci geavahan- ja dikšunplána árvalusas guolástanrievttit eai gieđahallo doarvái vuđolaččat eaige rivttes vuogi mielde. |
| Lukija voi saada kalastusoikeuksista virheellisen käsityksen, kun kalastus mainitaan useassa kohdissa seuraavasti: ”Kevon luonnonpuistossa on sallittu paikallisille asukkaille kalastus”. |
Lohkki sáhttá oažžut guolástanrivttiin boasttolágan áddejumi, go guolástus máinnašuvvo máŋgga sajis ná: "Geavu luonddumeahcis báikkálaš ássit ožžot guolástit". |
| Myös muilla kuin paikallisilla asukkailla on kalastusoikeuksia, esimerkiksi Kevojoessa. |
Maiddái earáin go báikkálaš ássiin leat bivdorievttit, omd. Geavus. |
| Vaikka nämä niin sanotut eritysperusteiset oikeudet mainitaankin luonnoksessa, tulisi väärinkäsitysten välttämiseksi tämä tuoda esille samassa yhteydessä kuin paikallisten asukkaiden oikeudet. |
Vaikko dát nu gohčoduvvon sierraákkat rievttit máinnašuvvojitge árvalusas, de boasttoipmárdusaid garvin dihte dát galggašii ovdanbuktot seamma oktavuođas go báikkálaš ássiid rievttit. |
| Mainitut oikeudet perustuvat maanomistukseen ja ovat Suomen perustuslain turvaaman omaisuudensuojan piirissä, joten ne ovat vähintään yhtä vahvoja, ellei vahvempia oikeuksia kuin vain pelkkään paikkakunnalla asumiseen liittyvät oikeudet. |
Máinnašuvvon rievttit vuođđuduvvet eanaoamastussii ja dat gullet Suoma vuođđolága dorvvastan opmodatsuoji vuollái, ja nuba dat leat goittot seamma nannosat, jos eai ainge nannoseappot go dušše báikegottis ássamii guoskevaš rievttit. |
| Kalastukseen liittyvät seikat on kuvattu lomakkeella 8 (nykytilan kuvaus) kohdassa ”Kuvaus alueen kalastuskäytöstä ja sen merkityksestä. |
8 Meahccegeavaheapmi Guolástanáššit leat govviduvvon skovis 9 (dálá dili govvideapmi) čuoggás "Govvideapmpi guovllu guolástangeavaheamis ja dan mearkkašumis. |
| ” Ei muutoksia. |
" Eai nuppástusat. |
| Liite 6C. |
Čuovus 6C. |
| Kommentit lausuntokierroksen jälkeen |
Kommeanttat cealkámušgulaskuddama maŋŋá |
| Lausuntokierroksen jälkeen yhteistyöryhmän esittämät asiat (3.11. |
Ovttasbargojoavkku ovdanbuktin áššit cealkámušgulaskuddama maŋŋá (3.11.2014) |
| Asia (yhteistyöryhmä) Suunnitelman osa/lomake Metsähallituksen vastine Aiheutunut toimenpide Saamelaismatkailuyrittäjät ry esittää muutettavaksi suunnitelmaa siten, että moottorikelkkareitit Kamajokisuusta Juovaskaidin yli ja kanjonia pitkin Fiellujokisuun alueelle tulisi säilyttää nykyisen käytännön mukaisesti. |
Ášši (ovttasbagojoavku) Plána oasse/skovvi Meahciráđđehusa vástádus Ášši dagahan doaibmabidju Saamelaismatkailuyrittäjät ry árvala ahte plána galgá rievdaduvvot nu, ahte mohtorgielkájohtolagat Gamajohnjálmmis Juovvaskáiddi rastá ja Geavvoroggeráigge Fiellogahjoganjálbmái galget bisuhuvvot dálážin. |
| Perustelut vaatimukselle on esitetty liitteessä. |
Ákkastallamat gáibádussii leat ovdanbukton čuvvosis. |
| Eriävä mielipide, ks. s. 166 17 Muun luonnonvarojen ja alueiden käytön toimenpiteet Lupia voidaan myöntää ”sukujen perinteisesti käyttämille alueille”. |
Sierraoaivil, gč. s. 166. 17 Luondduriggodagaid ja guovlluid eará geavaheami doaibmabijut Lobiid sáhttá mieđihit "sogaid árbevirolaš guovlluide". |
| Tällä käytännöllä on tarkoitus turvata puistoon pääsy myös Ylä-Tenon puolelta. |
Ná geahččalit dorvvastit dan, ahte maiddái Badje-Deanu guovllus beassá luonddumeahccái. |
| Maastoliikenteen ohjaamista on mahdollista tarkentaa tämän suunnitelmakauden aikana. |
Meahccejohtalusa stivrema sáhttá dárkkálmuhttit dán plánabaji áigge. |
| Ei muutosta. |
Eai nuppástusat. |
| Todettiin, että suunnitelmassa puistoon rakentaminen on sallittu vain poroelinkeinon harjoittajille. |
Gávnnahuvvui ahte plána mielde luonddumeahccái ožžot hukset dušše dat, geat barget bohccuiguin. |
| Työryhmässä todettiin, että vaikka rakentaminen perustuu puiston perustamissäännöksiin, tulisi myös muilla olla mahdollisuus esim. kammien korjaamiseen. |
Bargojoavkkus gávnnahuvvui ahte vaikko huksen vuođđuduvvá luonddumeahci vuođđudannjuolggadusaide, de maiddái earát galggašedje beassat omd. divodit gámmiid. |
| 18 Hallinto - |
18 Hálddahus - |
| Lomakkeelle 18 on kirjattu, että ”Nykykäytäntö säilytetään”. |
Skovvái 18 lea merkejuvvon ahte "Dálá vuohki bisuhuvvo". |
| Asetus (932/1981) 6 § mahdollistaa luontaiselinkeinojen harjoittamista varten tarpeellisten turvekammien rakentamisen Metsähallituksen luvalla. |
Ásahus (932/1981) 6 § dahká vejolažžan luondduealáhusaiguin bargama várás dárbbašlaš lavdnjegámmiid huksema Meahciráđđehusa lobiin. |
| Tekstiä korjattu myös johdannon kohtaan 18 Hallinto. |
Teaksta divvojuvvon maiddái álggahusa čuoggái 18 Hálddahus. |