| JULKAISIJA Metsähallitus JULKAISUAIKA TOIMEKSIANTAJA Metsähallitus HYVÄKSYMISPÄIVÄMÄÄRÄ 10.1. 2008 LUOTTAMUKSELLISUUS Julkinen DIAARINUMERO 3613/623/2004 |
ALMMUSTUHTTI Meahciráđđehus ALMMUSTUHTTINÁIGI DOAIBMANADDI Meahciráđđehus DOHKKEHANBEAIVEMEARRI 10.1.2008 LUHTOLAŠVUOHTA Almmolaš DIÁRANUMMIR 3613/623/2004 |
| NIMI JA KOODI Käsivarren erämaa FI 1300105 |
-GUOVLLU NAMMA JA |
| ALUEYKSIKKÖ Lapin luontopalvelut |
DAHKKI(T) Meahciráđđehus ALMMUSTUHTTIMA |
| TEKIJÄ(T) Metsähallitus JULKAISUN NIMI Käsivarren erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelma TIIVISTELMÄ Erämaalain (62/1991) mukaisesti Metsähallitus on laatinut Käsivarren erämaa-alueen hoito- ja |
NAMMA Giehtaruohttasa meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplána ČOAHKKÁIGEASSU Meahcceguovlolága (62/1991) mielde Meahciráđđehus lea dahkan Giehtaruohttasa meahcceguovllu |
| käyttösuunnitelman, jolla pyritään alueen erämaaluonteen säilyttämiseen, luontaiselinkeinojen ja saamelaiskulttuurin turvaamiseen sekä luonnon monipuolisen käytön ja sen edellytysten kehittämiseen. |
dikšun- ja geavahanplána, mainna geahččalit seailluhit guovllu meahcceguovloiešlági, dorvvastit luondduealáhusaid ja dorvvastit sámekultuvrra ja ovddidit luonddu máŋggabealat anu ja dan vejolašvuođaid. |
| Erämaa-alueen hoidon ja käytön seurantaan esitetään pysyviksi tarkoitettujen päätösten sijaan pysyvää prosessia. |
Meahcceguovllu dikšuma ja geavaheami čuovvuma várás árvaluvvo bissovaš proseassa bissovažžan oaivvilduvvon mearrádusaid sadjái. |
| Tämä tarkoittaa sitä, että suunnitelma tulee tarkistaa 10–15 vuoden välein tai useamminkin ja tämän tarkistuksen tulee tapahtua osallistavan suunnittelun periaatteella. |
Dát oaivvilda dan, ahte plána galgá sáhttit dárkkistit 10–15 jagi gaskkaid dahje dávjjitge, ja dát dárkkisteapmi galgá dáhpáhuvvat oassálasti plánema prinsihpa vuođul. |
| Kuitenkin suunnitelman päälinjat – kuten esimerkiksi vyöhykkeistäminen ja siihen perustuva maankäytön ohjaus – on tarkoitettu mahdollisimman pysyviksi päätöksiksi. |
Goittotge plána váldoprinsihpat leat oaivvilduvvon nu bissovaš mearrádussan go vejolaš. |
| Käsivarren erämaa-alue on Suomen toiseksi suurin lakisääteinen erämaa-alue, pinta-alaltaan lähes 220 000 ha. |
Giehtaruohttasa meahcceguovlu lea Suoma nubbin stuorámus lágasmearriduvvon meahcceguovlu, man viidodat lea lagabui 220 000 hektára. |
| Sekä luontonsa että kulttuurinsa puolesta Käsivarsi on ainutlaatuinen osa Suomea. |
Sihke luonddu ja kultuvrra dáfus Giehtaruohtas lea áidnalunddot oassi Suomas. |
| Alueen luoteisosan suurtunturit ovat Suomessa ainoa alue, joka kuuluu Skandinavian vuoriston vedenjakajaan, Köli-vuoristoon. |
Meahcceguovllu oarjedavágeaži stuorraduoddarat leat Suomas áidna guovlu, mii gullá Skandinávia váriid čáhcejuohkamii, Giellasa-váriide. |
| Lähes kaikki Suomen yli 1 000 metriä korkeat tunturien laet sijaitsevat Käsivarren erämaa-alueella. |
Measta buot Suoma badjel 1 000 mehtera allosaš duottaralážat leat Giehtaruohttasa meahcceguovllus. |
| Virkistyskäyttö on erämaa-alueen nuorin maankäyttömuoto, mutta Suomen muihin erämaihin verrattuna retkeilijät löysivät Käsivarren jo suhteellisen varhain. |
Lustageavaheapmi lea Giehtaruohttasa meahcceguovllu nuoramus eanangeavahanhápmi, muhto eará meahcceguovlluid ektui vánddardeaddjit ”gávdne” Giehtaruohttasa meahcceguovllu juo viehka árrat. |
| Edelleen Käsivarren erämaa-alue on retkeilijöiden ja matkailijoiden keskuudessa suosituin Suomen lakisääteisistä erämaista, sillä sinne tehdään vuosittain useita tuhansia käyntejä. |
Dasa lassin Giehtaruohttasa meahcceguovlu lea vánddardeddjiid ja mátkkálaččaid gaskkas bivnnuheamos Suoma lágasmearriduvvon meahcceguovlluin, dasgo dohko dahkkojuvvojit jahkásaččat duháhat gallestallamat. |
| Hetasta Kilpisjärvelle kulkeva 180 km:n pituinen moottorikelkkaura kulkee erämaa-alueella noin 50 km. |
Giehtaruohttasa meahcceguovllus lea okta geasiáigásaš merkejuvvon vánddardanjohtolat, Kalohttageinnodat, man ollesguhkkodat lea 800 km. Meahcceguovllu siste dát johtolat manná sullii 40 km. Heahtás Gilbbesjávrái manni 180 km:a guhkkosaš mohtorgielkávuojáhat manná meahcceguovllu siste sullii 50 km. Nubbi 40 km:a guhkkosaš merkejuvvon mohtorgielkávuojáhat manná Sáreguoikkas Ávžžášjávrái. |
| Käsivarren erämaa on tietön, muttei asumaton. |
Giehtaruohttasa meahcceguovllus eai leat geainnut, muhto dat ii leat buiga meahccci. |
| Erämaan sisällä on Raittijärven kylä, jossa osa perheistä asuu edelleen lähes ympärivuotisesti. |
Meahcceguovllu siste lea Ávžžášjávrri giláš, gos muhtun bearrašat ásset ainge measta birra jagi. |
| Lisäksi alueella on paliskunnan paimentopaikkoja sekä tukikohtia poronhoidon ja muiden luontaiselinkeinojen tarpeisiin. |
Dasa lassin guovllus leat bálgosa guođohanbáikkit ja doarjjabáikkit boazodoallu ja eará luondduealáhusaid dárbbuide. |
| Yksityismaita ei alueen sisällä ole. |
Priváhtaeatnamat eai leat guovllu siste. |
| Käsivarren erämaa kuuluu kokonaisuudessaan Käsivarren paliskunnan porolaidunnusalueeseen. |
Giehtaruohttasa meahcceguovlu gullá ollásit Giehtaruohttasa bálgosa boazoguohtonguvlui. |
| Alueen suurimmilla järvillä harjoitetaan kotitarvekalastusta. |
Meahcceguovllu stuorámus jávrriin guolástit ruovttudárbbuide. |
| Lisäksi kalastus on merkittävä osa elinkeinokokonaisuutta alueen luontaiselinkeinojen harjoittajille. |
Dasa lassin guolástus lea mearkkašahtti oassi ealáhusollisvuođas guovllu luondduealáhusbargiide. |
| Metsästys on osa paikallista elämäntapaa ja kulttuuria. |
Meahccebivdu lea oassi báikkálaš eallinvuogis ja kultuvrras. |
| Riekko on alueen ainoa metsästettävä kanalintu, ja sitä pyydetään myös perinteiseen tapaan ansoilla. |
Rievssat lea áidna eanaloddi, mii bivdojuvvo ja dan bivdet maiddái árbevirolaš vuogi mielde gárdumiin. |
| Suunnitelma on saatavissa kokonaisuudessaan saamenkielisenä. |
Plána lea fidnemis ollásit suomagillii. |
| AVAINSANAT erämaa-alueet, porotalous, luontaiselinkeinot, saamelaiskulttuuri, virkistyskäyttö MUUT TIEDOT Hoito- ja käyttösuunnitelman ovat kirjoittaneet Liisa Kajala ja Teppo Loikkanen. |
ČOAVDDASÁNIT meahcceguovllu, boazodoallu, luondduealáhusat, sámekultuvrra, lustageavaheapmi EARÁ DIEĐUT Dikšun- ja geavahanplána leaba čállán Liisa Kajala ja Teppo Loikkanen. |
| SARJAN NIMI JA NUMERO Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. |
RÁIDDU NAMMA JA |
| SIVUMÄÄRÄ 134 s. KIELI suomi KUSTANTAJA Metsähallitus PAINOPAIKKA Kopijyvä Oy JAKAJA Metsähallitus, luontopalvelut HINTA 10 euroa |
SIIDOLOHKU 134 s. GIELLA sámegielat GOASTTIDEADDJI Meahciráđđehus PRENTENBÁIKI Kopijyvä Oy JUOHKKI Meahciráđđehus, Luonddu |
| Sarja C 39 |
bálvalusat |
| Sarja C 39 |
Ovdasánit |
| Erämaalaki velvoittaa Metsähallituksen laatimaan erämaa-alueille hoito- ja käyttösuunnitelmat. |
Meahcceguovloláhka geatnegahttá Meahciráđđehusa dahkat meahcceguovlluide dikšun- ja geavahanplánaid. |
| Ympäristöministeriön vahvistettua hoito- ja käyttösuunnitelman on alueesta vastaava viranomainen velvollinen toimimaan suunnitelman mukaisesti. |
Dan maŋŋá go Birasministeriija lea nannen dikšun- ja geavahanplána, de dán guovllus vástideaddji eiseváldi lea geatnegahtton doaibmat plána mielde. |
| Erämaasuunnitelmat laaditaan Rio de Janeirossa vuonna 1992 hyväksyttyjen ja Suomen hallituksen vuonna 1993 ratifioimien kestävän kehityksen periaatteiden sekä 21. vuosisadan toimintaohjelma Agenda 21:n mukaisesti. |
Meahcceguovloplánat dahkkojuvvojit Rio de Janeiros 1992:s dohkkehuvvon ja Suoma ráđđehusa 1993:s ratifiseren bistevaš ovdáneami prinsihpaid ja 21. čuohtejagi doaibmaprográmma Agenda 21 mielde. |
| Sisällöltään ja prosessiltaan erämaasuunnitelmat ja niiden laatiminen noudattavat saamelaisten kestävän kehityksen ohjelmaa ja erityisesti sen luvun 1.3 Ympäristön asettamat lähtökohdat osalta. |
Sisdoalu ja proseassaid dáfus meahcceguovloplánat ja daid dahkan čuvvot Sámiid bistevaš ovdáneami prográmma ja erenoamážit dan logu 1.3 Birrasa ásahan vuolggasajit hárrái. |
| Suunnittelussa on saamelaisnäkökulman lisäksi otettu kokonaisvaltaisesti, etnisesti erottelematta ja EU:n läheisyysperiaatteen mukaisesti huomioon alueen kaikki asianosaiset käyttäjä- ja sidosryhmät oikeuksineen sekä Suomen voimassa oleva lainsäädäntö ja YK:n kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen 27. artikla. |
Plánas leat sámeperspektiivva lassin váldojuvvon ollislaččat, čearddalaččat sirrekeahttá ja EU:a lagasvuođaprinsihpa mielde vuhtii guovllu buot áššeoasálaččat – geavaheaddji- ja čanasjoavkkut – vuoigatvuođaideasetguin ja Suomas gustojeaddji láhkamearrádusat ja ON:a riikkavuloš- ja politihkalaš vuoigatvuođaide guoskevaš oktasašsoahpamuša 27. artihkal. |
| Suunnitelma rakentuu siten, että ennen varsinaista esitystä kerrotaan lyhyesti aihepiirin tausta ja lähtökohdat. |
Plána lea čohkkejuvvon nu, ahte ovdal ieš árvalusa muitaluvvo oanehaččat fáddásuorggi duogážis ja vuolggasajiin. |
| Nämä asiat on kerrottu perusteellisesti erämaan luontoa ja käyttöä koskevissa perusselvityksissä, ja tässä ne esitetään tiivistetysti lukemisen helpottamiseksi. |
Dát áššit leat muitaluvvon vuđolaččat meahcceguovllu lundui ja geavaheapmái guoskevaš vuođđočielggadusain ja dákko dat ovdanbuktojuvvojit čoahkkáigesson hámis, vai lea álkit lohkat. |
| Suunnitelman esityksiin on otettu vain sellaiset asiat, jotka ovat Metsähallituksen päätettävissä ja kuuluvat Metsä Suunnitelman suositukset pihallituksen tehtäviin. |
Plána árvalusaide leat váldojuvvon dušše dakkár áššit, mat leat Meahciráđđehusa mearridanválddi vuolde ja gullet Meahciráđđehusa doaimmaide. |
| osa on kirjattu nykyisen käytännön säilyttämiseksi. tävät sisällään esityksiä, jotka eivät ole Metsähallituksen päätettävissä – esimerkiksi lainsäädännön muutokset. |
Dat laktásit juogo Meahci Plána ávžžuhusain leat mielde árvalusat, main Meahciráđđehus ii sáhte mearridit, ovdamearkka dihte láhkamearrádusaid rievdadeamit. |
| Lopuksi arvioidaan suunnitelman ekologisia, kulttuurisia, sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia erämaalain päätavoitteiden eli tavoiteltavien ympäristövaikutusten suhteen. |
Loahpas árvvoštallojit plána ekologalaš, kultuvrralaš, sosiálalaš ja ekonomalaš váikkuhusat meahcceguovlolága váldoulbmiliid ektui – dahjege ohcaluvvon birasráđđehusa iežas meahcceguovlogeavaheapmái dahje eará geavaheddjiid oahpisteapmái. |
| Erämaan hoidon ja käytön seurantaan esitetään pysyviksi tarkoitettujen päätösten sijaan pysyvää prosessia samaan tapaan kuin Vätsärin erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelmassa. |
Meahcceguovllu dikšuma ja geavaheami čuovvumii árvaluvvo bissovaš mearrádusaid sadjái bissovaš proseassa seammaláhkai go Váhčira meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplánas. |
| Tämä tarkoittaa sitä, että suunnitelmaa tulee tarkistaa 10–15 vuoden välein tai useamminkin, ja tämän tarkistuksen tulee tapahtua osallistavan suunnittelun periaatteella. |
Dát oaivvilda dan, ahte plána galgá dárkkistuvvot 10–15 jagi gaskkaid dahje dávjjibutge ja dát dárkkisteapmi galgá ollašuhttojuvvot oassálasti plánema prinsihpa mielde. |
| – kuten esimerkiksi vyöhykkeistäminen ja siihen perustuva maankäytön ohjaus – on tarkoitettu mahdollisimman pysyviksi päätöksiksi. |
Goittotge plána váldolinnját – dego ovdamearkka dihte avádatjuohku ja dasa vuođđuduvvi eanageavahanstivren – leat oaivvilduvvon nu bissovaš mearrádussan go vejolaš. |
| Suunnitelma perustuu lakeihin ja asetuksiin, alueen luonnon ja käytön perusselvityksiin (Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja, Sarja A 123 ja 125), maastokäynteihin, Metsähallituksen henkilöstön alueen hoidosta kertyneisiin kokemuksiin ja tietoihin, sidosryhmien esittämiin näkemyksiin sekä paikallisen väestön ja retkeilijöiden antamaan palautteeseen. |
Plána vuođđun leat lágat ja ásahusat, guovllu luonddu ja geavaheami vuođđočielggadusat (Metsähallituksen luonnosuojelujulkaisuja, Sarja A 123 ja 125), meahcisfitnamat, Meahciráđđehusa bargoveaga vásáhusat ja dieđut guovllu dikšuma birra, čanasjoavkkuid oainnut ja báikkálaš olbmuid ja vánddardeddjiid oaivilat ja jurdagat. |
| Erämaasuunnittelusta on tiedotettu aktiivisesti ja suunnitteluprosessi on ollut avoin. |
Meahcceguovloplánema birra lea viššalit dieđihuvvon ja plánenproseassa birra rabas vuogi mielde muitaluvvon. |
| Alueen retkeilijöille on tehty kattava kysely 1996–1997 osana alueen virkistyskäyttötutkimusta. |
Guovllus vánddardeddjiid leat viidát jearahallan 1996–1997 oassin guovllu lustageavahandutkamis. |
| Paikallisella väestöllä on ollut tilaisuus osallistua suunnitteluun mm. kyläkokouksissa, joita on pidetty helmikuussa 1997 ja maaliskuussa 1999 Kilpisjärvellä, Karesuvannossa, Palojoensuussa ja Hetassa. |
Báikkálaš olbmot leat beassan oassálastit plánemii ee. gillečoahkkimiin, mat leat dollojuvvon suoidnemánus 1997 ja njukčamánus 1999 Gilbbesjávrris, Gárasavvonis, Bálojotnjálmmis ja Heahtás. |
| Käsivarren paliskunnan kanssa on neuvoteltu vuosina 1997 ja 1999. Suullinen palaute on kirjattu muistiin. |
Giehtaruohttasa bálgosiin lea ráđđádallojuvvon 1997:s ja 1999:s. Njálmmálaš máhcahat lea merkejuvvon bajás. |
| Kirjallista palautetta on kerätty tarkoitukseen suunnitellulla tiedonkeruulomakkeella. |
Čálalaš máhcahat lea čohkkejuvvon dán ulbmila várás plánejuvvon diehtočoagginskoviin. |
| Kaikki palaute on käyty huolella läpi ja arkistoitu asianmukaisesti. |
Buot máhcahat lea mannojuvvon dárkilit čađa ja ráddjojuvvon ortnetmielde. |
| Paikalliset ihmiset ovat pitäneet tärkeimpänä asiana perinteisten kalastus-, metsästys-, marjastus- ja liikkumisoikeuksiensa säilyttämistä. |
Deháleamos áššin báikkálaš olbmuid mielas lea leamaš seailluhit árbevirolaš guolástan-, meahcástan-, murjen- ja johtalanvuoigatvuođaid. |
| Saamelaiset lähtevät siitä, että muut elinkeinot eivät saa häiritä saamelaisten perinteisten elinkeinojen harjoittamista alueella. |
Sámit vulget das, ahte eará ealáhusat eai oaččo heađuštit sámiid árbevirolaš ealáhusaiguin bargama guovllus. |
| Retkeilijät arvostavat erityisesti alueen autio- ja varaustupaverkostoa toimivine polttopuu- ja jätehuoltoineen. |
Vánddardeaddjit atnet erenoamážit árvvus guovllu ávdin- ja várrenstohpofierpmádaga ja dan, ahte boaldinmuorra- ja bázahusfuolahus lea bures lágiduvvon. |
| Em. tahot – poromiehet mukaan lukien – pitävät uhkana erämaan liiallista rakentamista, roskaantumista ja lisääntyvää moottoriajoneuvoliikennettä. |
Namuhuvvon oassebealit – oktan badjeolbmuiguin – oidnet áitaga das, ahte meahcceguvlui huksejuvvo bearehaga, dat ludnejuvvo ja mohtorfievrojohtolat lassána guovllus. |
| Matkailuyrittäjät kantavat huolta erämaan matkailullisen hyödyntämisen turvaamisesta ohjatun luontomatkailun tarpeisiin. |
Turistafitnodatolbmuid mielas gánnáhivččii láhčit vuođu stivrejuvvon luondduturismma dárbbuide. |
| Saadun palautteen pohjalta suunnitelman tekstiä ja esityksiä tarkennettiin. |
Ožžojuvvon máhcahaga vuođul plána teaksta ja árvalusat dárkkálmuhttojedje. |
| Ympäristöministeriön pyynnöstä laadittiin lisäksi luku 8 Ympäristövaikutusten arviointi, jonka luvun 8.3. 6 Saamelaiskulttuurin turvaaminen laatimisessa käytettiin hyväksi VTM Lydia Heikkilää. |
Birasministeriija bivdaga vuođul dahkkojuvvui dasa lassin lohku 8 Plána birasváikkuhusat, man logu Plána váikkuhusat sámekultuvrii lei veahkkin dahkamin stáhtadiehtaga magisttar Lydia Heikkilä. |
| Suunnitelmaa on käsitelty vuosina 1997, 1999 ja 2000 Metsähallituksen asettamassa Enontekiön kuntaa koskevassa neuvottelukunnassa, joka on toiminut suunnittelun ohjausryhmänä, sekä Enontekiön kalatalousneuvottelukunnassa vuosina 1998 ja 1999. Suunnitelmaa on esitelty myös saamelaiskäräjien edustajille huhtikuussa 1999. Kirjalliselle lausuntokierrokselle suunnitelma lähetettiin 14.9. |
Plána lea gieđahallon jagiid 1997, 1999 ja 2000 ráđđádallangottis, man Meahciráđđehus lei ásahan Eanodaga gieldda várás ja mii lea doaibman plána stivrenjoavkun. Dasa lassin plána lea gieđahallon Eanodaga guolledoalloráđđádallangottis jagiid 1998 ja 1999. Plána lea ovanbuktojuvvon maiddái Sámedikki ovddasteddjiide cuoŋománus 1999. Čálalaš cealkámušaidaddima várás plána sáddejuvvui 14.9.1999. Čálalaš cealkámušat bivdojuvvojedje 68 oassebealis. |
| Lisäksi Metsähallituksen Lapin neuvottelukunta halusi perehtyä suunnitelmaan ja antaa siitä oman lausuntonsa. |
Dasa lassin Meahciráđđehusa Lappi ráđđádallangoddi háliidii oahpásmuvvat plánii ja addit das iežas cealkámuša. |
| Suunnitelmasta toimitettiin 26 kirjallista lausuntoa, joiden pohjalta Metsähallitus laati yhteenvedon lausunnonantajittain (Liite 1) ja erittelyt aihepiireittäin. |
Plána birra doaimmahuvvojedje 26 čálalaš cealkámuša, maid vuođul Meahciráđđehus dagai čoahkkáigeasu cealkámušdahkkiid mielde (čuovus 1) ja dárkilet čilgehusaid guđege fáddásuorggis. |
| Saamelaiskäräjät täydensi vielä 26.5. 2000 omaa lausuntoaan lakisääteisessä neuvottelussa. |
Sámediggi dievasmahtii vel 26.5.2000 iežas cealkámuša lágasmearriduvvon ráđđádallamis. |
| Lausuntojen ja neuvottelun pohjalta Metsähallitus harkitsi suunnitelmaan tarvittavat muutosesitykset perusteluineen. |
Cealkámušaid ja ráđđádallama vuođul Meahciráđđehus dasto válddii plánii dárbbašlaš rievdadanárvalusaid oktan ákkastallamiiguin. |
| Ne käsiteltiin Metsähallituksen Enontekiön kuntakohtaisessa neuvottelukunnassa 28.9. |
Dat gieđahallojedje 28.9.2000 ráđđádallangottis, man Meahciráđđehus lei ásahan Eanodaga gieldda várás. |
| 1 Johdanto |
1 Láidehus |
| 1.1 Suomen erämaat |
1.1 Suoma meahcceguovllut |
| Suomessa perustettiin vuonna 1991 erämaalailla 12 erämaa-aluetta, pinta-alaltaan yhteensä noin 1,5 milj. ha. |
Suomas vuođđudedje 1991:s meahcceguovlolága vuođul 12 meahcceguovllu, viidodaga dáfus oktiibuot sullii 1,5 miljovnna hektára. |
| Näistä yhdeksän sijaitsee kokonaan ja yksi kolmasosaltaan saamelaisten kotiseutualueella. |
Dáin guovlluin ovcci leat ollásit sámiid ruovttuguovllus ja ovtta guovllus fas goalmmádas. |
| Erämaat ovat luonnonsuojelualueiden ja talousmetsien välimuotoja, monipuolisen käytön alueita. |
Meahcceguovllut leat belohahkii luonddusuodjalanguovllut ja belohahkii ekonomiijavuovddit, máŋggabealat geavaheami guovllut. |
| Kansainvälisesti erämaat määritellään alueiksi, jotka ovat laajoja, syrjäisiä, tiettömiä, lähes asumattomia ja varsin luonnontilaisia. |
Riikkaidgaskasaš meroštallama mielde meahcceguovllut leat viiddis boaittobeale guovllut, main eai leat geainnut ja mat leat dadjat juo ávdimat ja viehka luonddudilis. |
| Määritelmä sopii eräin varauksin Suomenkin erämaihin. |
Meroštallan heive muhtun muddui maiddái Suoma meahcceguovlluide. |
| Suomen erämaat ovat kuitenkin olleet ja ovat edelleen ihmisten käytössä. |
Suoma meahcceguovllut leat goittot leamaš ja leat ainge olbmuid anus. |
| Siksi ne eivät ole täysin luonnontilaisia, asumattomia eivätkä myöskään täysin syrjäisiä. |
Danin dat eai leat ollásit luonddudilis eaige áibbas ássameahttumat eaige dat leat maiddái álo nu boaittobealdege. |
| Nykyiset maastoajoneuvot mahdollistavat lähes ympärivuotisen pääsyn erämaihin. |
Dálá meahccefievrruiguin beassá meahcceguovlluide measta birra jagi. |
| Laajat tiettömät kairat ovat aikojen kuluessa muokanneet pohjoisen ihmisiä, heidän ajatteluaan ja elämänmuotoaan. |
Viiddis geainnuhis skáiddit leat áiggiid mielde duddjon davvimáilmmi olbmuid ja sin jurddašanvuogi ja eallinhámi. |
| Muokkauksen lopputulos, saamelaiskulttuuri ja pohjoinen suomalaiskulttuuri, elävät yhä voimakkaina, vaikkakin kulttuurin ulkoiset muodot ovat pysyvän asutuksen ja teknistymisen myötä olennaisesti muuttuneet. |
Danin sámekultuvrras ja davviguovlluid suomakultuvrras vuhttojit bures davviárvvut ja -guottut, vaikko vel kultuvrra olgguldas hámit leat fásta ássama ja teknihka atnuiboahtima geažil mealgat nuppástuvvan. |
| Saamen kielessä ei ole ollut sanaa erämaa. |
Sámegielas ii iešalddes oppa gávdnoge sátni meahcceguovlu. |
| Porosaamelaiset ovat ainakin osan vuodesta asuneet metsissä ja tuntureilla vaihtaen asuinpaikkaa riistan, kalantulon ja laidunten mukaan, ilman pysyvämpää kiinteää asuinpaikkaa. |
Boazosámit leat goittot oasi jagis ássan meahcis ja duoddariin ja molson ain ássanbáikki fuođđodili, guollesállašiid ja guohtoneatnamiid mielde, nu ahte sis ii lean báljo fásta orrunsadji. |
| Saamelaisille koti on ”kaikki tunturit”. |
Sámiid ruoktun ledje ”buot duoddarat”. |
| Suomalaisen erämaakäsitteen juuret ovat pyyntikulttuurissa. |
Suopmelaš meahcceguovlodoahpaga ruohttasat leat bivdokultuvrras. |
| Erämaiksi on sanottu laajoja takamaita, joihin tehtiin eri pituisia kalastus- ja metsästysmatkoja aikoina, jolloin pyynti antoi olennaisen osan toimeentulosta. |
Meahcceguovlun leat gohčodan viiddis boaittobeale guovlluid, main olbmot fitne ain guolásteamen ja meahcásteamen daid áiggiid, go bivdu lei vel mávssolaš oassi olbmuid birgenlágis. |
| Suomalaisille erämaa merkitsee Ville Hallikaisen väitöskirjan (Hallikainen 1998) mukaan ennen kaikkea tietöntä, asumatonta – halkaisijaltaan yli kahdeksankilometristä – aluetta, jonka ominaispiirteisiin kuuluvat luonnontilaiset suot, synkät metsät ja puhtaat vesistöt. |
Suopmelaččaide meahcceguovlu mearkkaša Ville Hallikainena nákkosgirjji ”The Finnish Wilderness Experience” mielde vuosttažettiin geainnuhis, ávdin guovllu, man čađamihttu lea badjel gávcci kilomehtera ja man siste gávdnojit luonddudilálaš jeakkit, áibmadas meahcit ja buhtes čázit. Son dagai dán nákkosgirjji 1998:s. |
| Tutkimuksen mukaan suomalaiset suhtautuvat erämaihin konservatiivisesti ja säilyttävästi. |
Dutkama mielde suopmelaččat doaladuvvet meahcceguovlluide konservatiivvalaččat ja seailluhanláhkai. |
| Erämaahan entisaikojen keräilijät ja pyytäjät pakenevat kiireistä maailmaa. |
Meahccái máilmmi hoahpuid báhtaredje ovdalaš áiggiid čoaggit ja bivdit. |
| Erämaahan kuuluviksi hyväksytään pitkospuut, autiotuvat, tulipaikat, laavut, opasteet ja polut. |
Meahcceguvlui gehččet gullat roviid, ávdinstobuid, dolastallanbáikkiid, lávuid, oahpistangalbbaid ja bálgáid. |
| Sen sijaan erämaassa ei suomalaisen enemmistön mukaan saa olla esimerkiksi erämaakahviloita ja kirjolohialtaita. |
Muhto eatnasiid mielas meahcceguovllus eai oaččo leat ee. meahccekafeat ja girjeluossaáldát. |
| Käsivarren virkistyskäyttötutkimuksen mukaan erämaapuhelimet, jäteastiat ja varaustuvat saavat kuitenkin laajan kannatuksen. |
Giehtaruohttasa lustageavahandutkama mielde meahccetelefovnnat, ruskalihtit ja várrenstobut gal gullet meahcceguvlui ollugiid mielas. |
| Opasteet sopivat vain tupien pihoihin, ja vuokratuvat hyväksytään osalle aluetta. |
Oahpistangalbbat heivejit dušše stobuid šiljuide ja láigostobut dohkkehuvvojit muhtun guovlluide. |
| Erämaat vaikuttavat yhä pohjoisten ihmisten elämään – ja toisaalta ihmisten toimet vaikuttavat erämaihin. |
Meahcceguovllut váikkuhit ainge davviolbmuid eallimii, ja nuppe dáfus olbmuid doaimmat váikkuhit meahcceguovlluide. |
| Tämä kaksisuuntainen yhteys on pohjoisen elämänmuodon perusta. |
Dát gaskasaš oktavuohta lea davvi eallinvuogi vuođđu. |
| Nykyisin erämaat merkitsevät paikallisille asukkaille toimeentulonlähdettä, kulttuuriperintöä ja virkistysmahdollisuuksia. |
Dálá meahcceguovllut mearkkašit báikkálaš ássiide áigáiboađu, kulturárbbi ja lustageavahanvejolašvuođaid. |
| He saavat erämaa-alueilta tuloja porotaloudesta, kalastuksesta, metsästyksestä, hillastuksesta ja luontomatkailusta. |
Sii ožžot meahcceguovlluin sisaboađuid boazodoalus, guolástusas, meahccebivddus, lubmemis ja luondduturismmas. |
| Erämaiden rajat eivät ole rajoja paikallisille ihmisille. |
Meahcceguovlluid rájit eai leat rájit báikkálaš olbmuide. |
| He eivät välttämättä edes tiedä, missä rajat kulkevat, koska poronhoito, metsästys ja kalastus ovat mahdollisia erämaissa ja niiden ulkopuolella. |
Sii eai álo oppa dieđege, gokko rájit johtet, dasgo meahcceguovllus ja dan olggobealde sáhttá bargat bohccuiguin ja meahcástit ja guolástit. |
| Yleensä luontokin on samanlaista. |
Ja dábálaččat luonduge lea ovttalágan. |
| Harvaan asutussa pohjoisessa erämaat ovat osia laajemmista erämaisista aluekokonaisuuksista. |
Hárvvet ássojuvvon davvimáilmmis meahcceguovllut gullet oassin viidáset meahcceguovllulágan eanaollisvuođaide. |
| Niillä kullakin on oma asutus- ja elinkeinohistoriansa, mikä näkyy myös tämän päivän käyttäjissä ja käyttömuodoissa. |
Dain guđesge lea iežas ássan- ja ealáhushistorjá, mii vuhtto dán áiggege daid geavaheddjiin ja geavahanhámiin. |
| Tämä näkökulma on määräävänä näiden alueiden maankäytön ohjauksessa, sillä erämaalaki perustuu tähän lähtökohtaan. |
Dát perspektiiva lea mearrideamen dan, mo dáid guovlluid eanageavaheapmi stivrejuvvo, dasgo dát lea dálá meahcceguovlolága vuođđun. |
| Erämaiset alueet ulottuvat valtakunnan rajojen yli, kun alueiden luonto sekä asutus- ja kulttuurihistoria ovat samankaltaisia. |
Meahcceguovllulágan eatnamat eai čuovo riikkarájiid, dasgo dáid guovlluid luondu ja ássan- ja kulturhistorjá sulastahttá ollu. |
| Paikalliset asukkaat ovat perinteisesti ylittäneet rajoja varsin vapaasti. |
Báikkálaš olbmot leat árbevirolaččat rasttildan viehka friddja riikkarájiid. |
| On myös huomattava, että kaikki Suomen laajat erämaiset alueet ovat saamelaisten kotiseutualueella. |
Gánnáha maiddái fuomášit ahte Suoma buot viiddis meahcceguovllulágan eatnamat leat sámiid ruovttuguovllus. |
| Suomen erämaalaki (62/1991) lähtee edellä kuvatuista perinteistä ja niiden kunnioituksesta. |
Suoma meahcceguovloláhka (62/1991) vuolgá ovdalis govviduvvon árbevieruin ja daid gudnejahttimis. |
| Suomen erämaat on perustettu säilyttämään sekä luonnon- että kulttuuriarvoja. |
Suoma meahcceguovllut leat vuođđuduvvon seailluhit sihke luonddu- ja kulturárvvuid. |
| Sana kulttuuri voidaan ymmärtää laajasti siten, että se pitää sisällään paitsi tietyn elämäntavan, myös tuohon elämäntapaan liittyvät taloudelliset arvot ja toimet. |
Sátni kultuvrra sáhttá ipmirdit viidát nu, ahte dat doallá sisttis earret dihto eallinvuogi maiddái duon eallinvuohkái guoskevaš ekonomalaš árvvuid ja doaimmaid. |
| Tämä ihmisen ja luonnon yhteyden tunnustaminen näkyy erämaiden rajauksessa: Niitä ei ole rajattu pelkästään ”etäisyys tiestä” -kriteereiden mukaan, eikä niiltä edellytetä täydellistä asumattomuutta ja luonnontilaisuutta. |
Dát olbmo ja luonddu oktavuođa dovddasteapmi vuhtto meahcceguovlluid rájiidmearrideamis. Rájit eai leat mearriduvvon dušše ”gaska geainnus” -ákkaid mielde iige gáibiduvvo ahte meahcceguovlu galgá leat áibbas ávdin ja luonddudilis. |
| 1.2 Käsivarsi erämaana |
1.2 Giehtaruohtas meahcceguovlun |
| Enontekiön kunnan luoteisosassa sijaitseva Käsivarren erämaa on Suomen toiseksi suurin lakisääteinen erämaa-alue, pinta-alaltaan noin 218 400 ha. |
Giehtaruohttasa meahcceguovlu lea Eanodaga gieldda oarjedavágeahčen. Dat lea Suoma nubbin stuorimus lágasmearriduvvon meahcceguovlu, man viidodat lea sullii 218 400 ha. |
| Pohjoisessa ja idässä erämaa rajoittuu Norjan rajaan (kuva 1). |
Davvin ja nuortan meahcceguovllu rádjin lea Norgga ja Suoma riikkarádji (govva 1). |
| Alueen länsiraja kulkee Karesuvanto–Kilpisjärvi-tien itäpuolella, 2–12 km:n etäisyydellä maantiestä. |
Meahcceguovllu oarjerádji manná Gárasavvona–Gilbbesjávrri geainnu nuorttabeale, 2–12 km eret geainnus. Lullin guovllu |
| Etelässä alue päättyy muutamaa kilometriä ennen Vuoskusta Kalkkoiviin menevää maastoautotietä. |
nohká muhtun kilomehtera ovdal Vuoskkus Gálggoaivái manni meahccegeainnu. |
| Molemmat em. tiet rakennettiin vasta toisen maailmansodan aikaan, mikä on merkittävästi vaikuttanut alueen erämaaluonteen ja kulttuurin sekä niihin olennaisena osana kuuluvien perinteisten käyttömuotojen säilymiseen. |
Guktot dát geainnut ráhkaduvvojedje easkka nuppi máilmmisoađi áigge, mii lea mealgat váikkuhan guovllu meahcceguovloiešláhkái, kultuvrii ja dasa mávssolaš oassin gullevaš árbevirolaš geavahanhámiid seailumii. |
| Alue kuuluu kokonaisuudessaan saamelaisten kotiseutualueeseen. |
Guovlu gullá ollásit ng. sámiid ruovttuguvlui. |
| Sekä luontonsa että kulttuurinsa puolesta Käsivarsi on ainutlaatuinen osa Suomea. |
Sihke luonddu ja kultuvrra dáfus Giehtaruohtas lea áidnalunddot oassi Suomas. |
| Alueen luoteisosan suurtunturit ovat Suomessa ainoa alue, joka kuuluu Skandinavian vuoriston vedenjakajaan, Köli-vuoristoon. |
Guovllu oarjedavágeaže stuorraduoddarat leat Suomas áidna guovlu, mii gullá Skandinávia váriid čáhcejuohkamii, Giellasii. |
| Suomen kaikki yli 1 000 m korkeat tunturien laet (noin 20 kpl) Saanaa lukuun ottamatta sijaitsevat erämaa-alueella. |
Buot Suoma badjel kilomehtera allosaš várit (s. 20) earret Sáná leat Giehtaruohttasa meahcceguovllu siste. |
| Erämaa-alueen keskiosaa hallitsevat ns. välitunturit ovat loivapiirteisempiä. |
Meahcceguovllu guovddášosiin leat njoidoset ”gaskaduoddarat”. |
| Pohjoisuudesta ja korkeudesta johtuen lähes kolme neljäsosaa alueesta on paljakkaa, noin 14 % tunturikoivikoita tai pajukoita ja 10 % avosoita. |
Go dát guovlu lea nu davvin ja badjin, de measta golbma njealjádasa das lea jalges duottar, dušše 14 % leat lageš- dahje sieđgavuovddit ja 10 % jalges jeakkit. |
| Kalkkipitoisen kallioperän vuoksi suurtuntureiden kasvillisuus on kuitenkin Suomen oloissa poikkeuksellisen rikasta. |
Gálkes báktevuođu dihte stuorraduoddarat leat goittot Suoma dilálašvuođaid ektui erenoamáš šattolaččat. |
| Käsivarren erämaa on tietön, muttei asumaton. |
Giehtaruohttasa meahcceguovllus eai leat geainnut, muhto doppe ásset gal. |
| Erämaan sisällä on Raittijärven kylä, jossa osa perheistä asuu edelleen lähes ympärivuotisesti. |
Meahcceguovllu siste lea Ávžžášjávrri giláš, mas muhtun bearrašat ásset ainge birra jagi. |
| Lisäksi alueella on paliskunnan paimentopaikkoja sekä poronhoidon, metsästyksen, kalastuksen ja keräilytalouden tukikohtia. |
Dasa lassin guovllus lea bálgosa guođohanbáikkit ja boazodoalu, meahccebivddu, guolástusa ja čoaggindoalu doarjjabáikkit. |
| Yksityismaita alueen sisällä ei ole. |
Priváhtaeatnamat meahcceguovllu siste eai leat. |
| Alueen suurimmilla järvillä harjoitetaan kotitarvekalastusta. |
Meahcceguovllu stuorimus jávrriin bivdet guoli ruovttudárbbuide. |
| Lisäksi kalastus on merkittävä osa elinkeinokokonaisuutta alueen luontaiselinkeinojen harjoittajille. |
Dasa lassin guolástus lea mearkkašahtti oassi ealáhusollisvuođas guovllu luondduealáhusbargiide. |
| Virkistyskalastus keskittyy keväällä pääasiassa tunturiylänköjen järville, kesällä myös alueen lukuisille joille. |
Lustabivdu dáhpáhuvvá eanas giđđat duottarbadjosiid jávrriin, geassit maiddái guovllu jogain. |
| Lätäsenon, tämän erämaa-alueen suurimman joen, suosio on lisääntynyt viime vuosina virkistyskalastajien ja melojien keskuudessa. |
Leahttáseatnu, dán meahcceguovllu stuorimus johka, lea geasuhišgoahtán dáid jagiid eanet ja eanet lustabivdiid ja mealluid. |
| Käsivarren pohjoisuudesta ja korkeasta sijainnista johtuen riekko on alueen ainoa metsästettävä kanalintu. |
Go Giehtaruohtas lea nu davvin ja badjin, de rievssat lea áidna eanaloddi guovllus, man lávejit bivdit. |
| Sen metsästys keskittyy jokilaaksoihin. |
Rievssaha deaivá eanas johkalegiin. |
| Riekon pyynnillä on taloudellista merkitystä paikalliselle väestölle. |
Rievssatbivdu mearkkaša ruđalaččat báikkálaš olbmuide. |
| Paikalliset luontaiselinkeinojen harjoittajat pyytävät riekkoa perinteiseen tapaan ansoilla. |
Báikkálaš luondduealáhusbargit bivdet rievssaha árbevirolaš vuogi mielde gárdumiin. |
| Syksyllä virkistysmetsästäjät tulevat pitkienkin matkojen takaa riekonpyyntiin. |
Čakčat bohtet lustabivdit rievssatbivdui dobbelisge. |
| Metsätaloudellista käyttöä erämaalla ei ole. |
Vuovdedoalu dárbbuide meahcceguovlu ii geavahuvvo. |
| Metsähallitus ottaa alueelta koivua erämaan eteläisimpien tupien polttopuuhuoltoon. |
Meahciráđđehus váldá guovllus soagi boaldinmuorran meahcceguovllu lulimus stobuide. |
| Samoin alavimmilla ja eteläisimmillä seuduilla sijaitsevat porotalouden ja luontaiselinkeinojen tukikohdat ottavat alueelta polttopuuta vähäisessä määrin. |
Seammaláhkai vuolit ja lulimus guovlluid boazodoallo- ja luondduealáhusdoarjjabáikkit váldet guovllus unnánaš boaldinmuora. |
| Virkistyskäyttö on alueen nuorin maankäyttömuoto, mutta retkeilijät löysivät Käsivarren jo suhteellisen varhain Suomen muihin erämaihin verrattuna. |
Lustageavaheapmi lea guovllu nuoramus eanageavahanhápmi, muhto Suoma eará meahcceguovlluid ektui vánddardeaddjit leat johtigoahtán Giehtaruohttasis juo viehka árrat. |
| Tiettävästi ensimmäisiä retkeilijöitä alueella olivat suomalaiset naisvoimistelijat Kaarina Karin johdolla 1930-luvun alussa. |
Dieđuid mielde vuosttaš vánddardeaddjit guovllus ledje suopmelaš nissonlášmmohallit 1930-logus, Kaarina Kari njunušin. |
| Edelleen Käsivarren erämaa-alue on retkeilijöiden ja matkailijoiden keskuudessa suosituin Suomen lakisääteisistä erämaista. |
Ainge Giehtaruohttasa meahcceguovlu lea Suoma lágasmearriduvvon meahcceguovlluin buot bivnnuheamos vánddardeddjiid ja mátkkálaččaid gaskkas. |
| Tähän vaikuttaa erityisesti Suomen mittakaavassa ainutkertainen luonto, mukaan lukien vetovoimainen Halti, joka on Suomen korkein tunturi (1 328 m mpy). |
Dása váikkuha erenoamážit Suoma mihtuid mielde áidnalunddot luondu, oktan hui geasuheaddji Háldiin, mii lea Suoma alimus čohkka (1 328 m). |
| Käsivarren erämaan paikannimistö on alkujaan saamenkielinen. |
Giehtaruohttasa meahcceguovllu báikenamat leat leamaš álgoálggos sámegillii. |
| Viime vuosikymmeninä osalle nimiä on vakiintunut saamenkielisen muodon rinnalle suomenkielinen muoto. |
Maŋimuš logiid jagiid áigge muhtun namaide lea ihtán vuogáiduvvan sámegielat hámi lassin maiddái suomagielat hápmi. |
| Käsivarren paikannimistöä on kerätty 1960-luvulla, ja Maanmittauslaitos on päivittänyt sitä uusimpiin, 1996–1997 ilmestyneisiin 1:50 000 topografikarttoihin. |
Giehtaruohttasa báikenamaid leat čoaggán 1960-logus ja Eanamihtidanlágádus lea beivehan daid ođđaseamos, 1996–1997 almmustuvvan 1: 50 000 topográfakárttaide. |
| Uusimpiinkin painettuihin karttoihin on kuitenkin jäänyt virheitä. |
Ođđaseamosge prentejuvvon kárttaide leat goittot báhcán meattáhusat. |
| Tätä hoito- ja käyttösuunnitelmaa varten Nils-Henrik Valkeapää on tarkistanut ja korjannut alueen saamenkielisen paikannimistön. |
Dán dikšun- ja geavahanplána várás NilsHenrik Valkeapää lea dárkkistan ja divvon guovllu sámegielat báikenamaid. |
| Suomenkielisenä nimistönä käytetään uusimpien topografikarttojen nimistöä, joka on Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen tarkistama. |
Suomagielat namman geavahuvvojit ođđaseamos topográfakárttaid namat, maid Ruovttueatnama gielaid dutkanlágádus lea dárkkistan. |
| Koska suunnitelma on suomenkielinen, tekstissä käytetään suomenkielistä paikannimeä aina, kun vakiintunut muoto on olemassa. |
Dán plána suomagielat teavsttas geavahuvvojit suomagielat báikenamat álo go vuogáiduvvan hápmi gávdno. |
| Kartoissa puolestaan nimet ovat sekä saameksi että suomeksi, jos ne eroavat toisistaan. |
Kárttain fas namat leat sihke sáme- ja suomagillii, jos dat earránit nubbi nuppis. |
| 2 Suunnitelman tavoitteet |
2 Plána ulbmilat |
| Erämaalain mukaan erämaa-alueet ovat Metsähallituksen hoidossa ja hallinnassa. |
Meahcceguovlolága mielde meahcceguovlluid dikšu ja hálddaša Meahciráđđehus. |
| Laissa säädetään, että ”erämaa-alueen hoidossa ja käytössä on noudatettava hoito- ja käyttösuunnitelmaa, jonka laatii Metsähallitus ja vahvistaa ympäristöministeriö”. |
Lágas mearriduvvo ahte ”meahcceguovllu dikšumis ja geavaheamis galgá čuovvut dikšun- ja geavahanplána, man dahká Meahciráđđehus ja nanne birasministeriija”. |
| Lain yksityiskohtaisissa perusteluissa kerrotaan suunnitelman tarkoituksesta: ”Suunnitelmassa on tarkoitus selostaa toimet erämaa-alueen käytön edistämiseksi ja ohjaamiseksi sekä myös alueella sallittavat rakennustyöt. |
Lága dárkilet ákkastallamiin muitaluvvo plána ulbmila birra ná: ”Plánas lea jurdda čilget doaimmaid meahcceguovllu geavaheami ovddidan ja stivren dihte ja maiddái guovllus lobálaš huksenbargguid. |
| Alue voitaisiin suunnitelmassa myös jakaa käytön kannalta eri osiin. |
Guovllu sáhtášii plánas maiddái juohkit geavaheami dáfus sierra osiide. |
| Suunnitelmassa ei olisi alueen käyttäjiä koskevia määräyksiä, vaan se koskisi pelkästään suunniteltuja viranomaisten toimia.” |
Plánas eai livčče guovllu geavaheddjiide guoskevaš mearrádusat, muhto dat guoskkašii dušše plánejuvvon eiseváldedoaimmaide.” |
| Erämaalain (62/1991) 1 §:ssä todetaan erämaa-alueiden perustamistarkoitus. |
Meahcceguovlolága (62/1991) vuosttaš paragráfas gávnnahuvvo meahcceguovlluid vuođđudanulbmil. |
| Siinä todetaan, että erämaa-alueet on perustettu |
Das daddjojuvvo ahte meahcceguovllut leat vuođđuduvvon: |
| • alueiden erämaaluonteen säilyttämiseksi |
• guovlluid meahcceguovloiešlági seailluhan dihte |
| • saamelaiskulttuurin turvaamiseksi |
• sámekultuvrra dorvvastan dihte |
| • luontaiselinkeinojen turvaamiseksi |
• luondduealáhusaid dorvvastan dihte |
| • luonnon monipuolisen käytön ja sen edellytysten kehittämiseksi. |
• luonddu máŋggabealat geavaheami ja dan vejolašvuođaid ovddidan dihte. |
| Tämän hoito- ja käyttösuunnitelman tavoitteena on näiden erämaalain asettamien tavoitteiden yhteensovittaminen eri käyttäjäryhmien kesken. |
Dán dikšun- ja geavahanplána ulbmilin lea dáid meahcceguovlolága ásahan ulbmiliid oktiiheiveheapmi sierra geavaheaddjijoavkkuid gaskkas. |
| Lukuun ottamatta erämaalaissa olevia alueen luovutuskieltoa (4 §) ja teiden rakentamiskieltoa (5 §) aluetta käytetään pääsääntöisesti kutakin toimintaa säätelevän lainsäädännön mukaisesti. |
Earret meahcceguovlolágas leahkki guovlluid luohpadangielddu (4 §) ja geainnuid ráhkadangielddu (5 §) guovlu geavahuvvo eanas guđege doaimma muddejeaddji láhkamearrádusaid mielde. |
| Esimerkiksi poronhoitoa, metsästystä, kalastusta ja maastoliikennettä säädellään niistä annetuin säädöksin. |
Ovdamearkka dihte boazodoallu, meahccebivdu, guolástus ja meahccejohtalus muddejuvvojit daid vuođul addojuvvon njuolggadusaiguin. |
| Lisäksi yleistä merkitystä on esimerkiksi ns. Rion sopimuksella, joka velvoittaa kestävyyteen myös erämaa-alueilla. |
Dasa lassin oppalaš mearkkašupmi lea ovdamearkka dihte ng. Rio-soahpamušas, mii geatnegahttá bistevašvuhtii maiddái meahcceguovlluin. |
| Kestävyydellä tarkoitetaan Rion sopimuksessa mm. sitä, että luonnon käytössä ja käytön ohjauksessa tulee ottaa huomioon taloudelliset, sosiaaliset, ekologiset ja kulttuuriset näkökohdat. |
Bistevašvuohta oaivvilda Rio-soahpamušas ee. dan, ahte luonddu geavaheamis ja dan stivremis galgá váldit vuhtii ekonomalaš, sosiálalaš, ekologalaš ja kultuvrralaš beliid. |
| Erämaa-alueiden yhtenä tavoitteena mainittua saamelaiskulttuurin turvaamista koskevia säännöksiä on lisäksi muissa säädöksissä, muun muassa 1.8. 1995 voimaan tulleen Suomen hallitusmuodon 14 §:n 3. momentissa. |
Meahcceguovlluid oktan ulbmilin lea namuhuvvon sámekultuvrra dorvvasteapmi, ja dasa guoskevaš njuolggadusat gávdnojit dasa lassin eará njuolggadusain, earret eará 1.8.1995 fápmui boahtán Suoma Ráđđehushámi 14 § 3 momeanttas. |
| Tämän perusoikeussäännöksen mukaan saamelaisilla alkuperäiskansana on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan sekä kulttuuriinsa kuuluvia perinteisiä lappalaiselinkeinoja. |
Dán vuođđovuoigatvuođanjuolggadusa mielde sámiin lea álgoálbmogin vuoigatvuohta bajásdoallat ja ovddidit gielaset ja kultuvrraset ja iežaset kultuvrii gullevaš árbevirolaš sámeealáhusaid. |
| Lisäksi Suomen hallitusmuodossa on vuoden 1996 alusta turvattu saamelaisille alkuperäiskansana omaa kieltään ja kulttuuriaan koskeva kulttuuri-itsehallinto saamelaisten kotiseutualueella sen mukaan, kuin siitä laissa säädetään (HM 51a §). |
Dasa lassin Suoma ráđđehushámis lea jagi 1996 álggu rájes dorvvastuvvon sámiide álgoálbmogin iežaset gillii ja kultuvrii guoskevaš kulturiešstivren sámiid ruovttuguovllus dan mielde go das lágas mearriduvvo (HM 51 a §). |
| Kulttuuriitsehallintoa toteuttaa saamelaiskäräjälain (974/1995) 9 §:ssä tarkoitettu saamelaiskäräjät. |
Kulturiešstivrema ollašuhttá Sámediggelága (974/1995) 9 §:a oaivvilduvvon Sámediggi. |
| Laki saamelaiskäräjistä velvoittaa |
Láhka sámedikkis geatnegahttá |
| viranomaisia [ja Metsähallitusta] neuvottelemaan saamelaiskäräjien kanssa kaikista laajakantoisista ja merkittävistä toimenpiteistä, jotka voivat välittömästi ja erityisellä tavalla vaikuttaa saamelaisten asemaan alkuperäiskansana ja jotka koskevat saamelaisten kotiseutualueella – – 2) valtionmaan, suojelualueiden ja erämaa-alueiden hoitoa, käyttöä, vuokrausta ja luovutusta – –. |
eiseválddiid [ja Meahciráđđehusa] ráđđádallat Sámedikkiin buot viidátváikkuheaddji ja mearkkašahtti doaibmabijuin, mat sáhttet njuolgga ja erenoamáš vuogi mielde váikkuhit sámiid sajádahkii álgoálbmogin ja mat gusket sámiid ruovttuguovllus – – 2) stáhtaeatnama, suodjalanguovlluid ja meahcceguovlluid dikšumii, geavaheapmái, láigoheapmái ja luohpadeapmái – –. |
| Neuvotteluvelvoitteen täyttämiseksi asianomaisen viranomaisen on varattava saamelaiskäräjille tilaisuus tulla kuulluksi ja neuvotella asiasta. |
Ráđđádallangeatnegasvuođa deavdin dihte áššáigullevaš eiseváldi galgá várret Sámediggái vejolašvuođa šaddat gullojuvvot ja ráđđádallat áššis. |
| Tilaisuuden käyttämättä jättäminen ei estä viranomaista jatkamasta asian käsittelyä. |
Jos Sámediggi ii geavat dán dilálašvuođa, de dat ii hehtte eiseválddiid joatkimis ášši gieđahallama. |
| Metsähallitus ohjaa tiettyjä erämaan käyttömuotoja, mutta moni toiminta on jonkin muun viranomaisen ohjauksessa. |
Meahciráđđehus stivre meahcceguovllu dihto geavahanhámiid, muhto máŋga doaimma lea stivremin juoga eará eiseváldi. |
| Metsähallituksen tehtävät on määritelty laissa Metsähallituksesta (1169/ 1993). |
Meahciráđđehusa barggut leat meroštallon lágas Meahciráđđehusa birra (1169/1993). |
| Metsähallitukselle yksinomaan tai keskeisesti kuuluvia tehtäviä ovat: |
Dušše Meahciráđđehussii dahje eanas osiin dasa gullevaš doaimmaide gullet: |
| • luonnon tilan ja sen muutosten seuranta ja siitä kertominen (esimerkiksi käynnissä oleva Ylä-Lapin luontokartoitus) |
• luonddu dili ja dan rievdama čuovvun ja das muitaleapmi (ovdamearkka dihte dálá DavviLappi luonddukárten) |
| • erämaan käytön ja siinä tapahtuvien muutosten seuranta ja niistä kertominen |
• meahcceguovllu geavaheami ja das dáhpáhuvvi nuppástusaid čuovvun ja daid birra muitaleapmi |
| • hakkuut ja muu puuston käsittely suunnitelman mukaisesti (ei Käsivarressa) |
• vuovdečuohppamat ja muoradaga eará gieđahallan plána mielde (ii Giehtaruohttasis) |
| • kalastuksen ohjaus (kalatalousneuvottelukuntaa kuullen) |
• guolástusa stivren (nu ahte gullojuvvo Guolledoalloráđđádallangoddi) |
| • muiden käyttäjien ohjaus Metsähallitukselle kuuluvissa tehtävissä: esimerkiksi poltto- ja tarvepuun myynti, metsästyslupien myynti ja maastoliikenteen ohjaus |
• eará geavaheddjiid stivren Meahciráđđehussii gullevaš bargguin; ovdamearkka dihte boaldin- ja ávnnasmuora vuovdin, meahcástanlobiid vuovdin ja meahccejohtalusa stivren |
| • luontaiselinkeinojen tukikohtien sijoittamisen ohjaaminen suunnitelman mukaisesti |
• luondduealáhusaid doarjjabáikkiid sajáiduhttima stivren plána mielde |
| • luontaiselinkeinolain asettamat tehtävät |
• luondduealáhuslága ásahan doaimmat |
| • luonnonsuojelutehtävät |
• luonddusuodjalandoaimmat |
| • luontomatkailun kehittäminen |
• luondduturismma ovddideapmi |
| • virkistyskäyttöä palvelevien rakenteiden perustaminen ja ylläpito |
• lustageavahanrusttegiid vuođđudeapmi ja bajásdoallan |
| • opastus ja valvonta |
• oahpisteapmi ja bearráigeahččan |
| • maan vaihto ja kauppa; |
• eanalonuheapmi ja -gávppit; |
| Metsähallitus hankkii erämaan sisällä olevia yksityismaita hallintaansa vapaaehtoisin maanvaihdoin tai kaupoin (ei Käsivarressa) |
Meahciráđđehus háhká alccesis priváhtaeatnamiid meahcceguovllu siste eaktodáhtolaš eanalonuhemiiguin dahje -gávppiiguin (ii Giehtaruohttasis) |
| • kaivoslain valvonta valtausten osalta kauppa- ja teollisuusministeriön kaivostarkastajan kanssa sovitulla tavalla. |
• ruvkelága bearráigeahččan rogganváldimiid hárrái Gávpe- ja industriijaministeriija ruvkedárkkisteddjiin sohppojuvvon vuogi mielde. |
| Metsähallituksen ohjauksen ulkopuolelle jää osittain tai kokonaan useita erämaahan vaikuttavia käyttömuotoja ja toimintoja. |
Meahciráđđehusa stivrema olggobeallai báhcet muhtumassii dahje ollásit moanat meahcceguvlui váikkuheaddji geavahanhámit ja doaimmat. |
| Kullakin niistä on omat säädöksensä ja hallintoviranomaisensa. |
Guđesge das leat iežas njuolggadusat ja hálddašaneiseválddit. |
| Koska mikään toiminto ei kuitenkaan ole irrallinen ja riippumaton muista käyttömuodoista, Metsähallitus on yleensä jollain tavalla mukana vaikuttamassa seuraaviinkin toimintoihin Käsivarren erämaa-alueella: |
Go mihkkege doaimmaid ii goittot leat bođuid ja sorjjasmeahttun eará geavahanhámiin, de Meahciráđđehus lea dábálaččat juogaláhkai mielde váikkuheamen čuovvovašge doaimmaide Giehtaruohttasa meahcceguovllus: |
| • porotalous ja poronhoito |
• boazodoallu ja bohccuiguin bargan |
| • palo- ja pelastuspalvelu |
• báikegoddelaččaid meahccebivdu |
| • vesiliikenne ja sen rakenteet |
• čáhcejohtalus ja dan rusttegat |
| • ilmailu (esimerkiksi helikopterien laskeutumisluvat) |
• áibmojohtalus (ovdamearkka dihte helikopteriid seaivunlobit) |
| • kaivoslain mukaisten varausten, valtausten ja kaivospiirien myöntäminen |
• ruvkelága mieldásaš várremiid, rogganváldimiid ja ruvkebiriid mieđiheapmi |
| • rajavartiointi. |
• rádjegoziheapmi. |
| 3 Esitykset ja suositukset maankäyttömuodoittain |
3 Árvalusat ja ávžžuhusat eanageavahanhámiid mielde |
| 3.1. 1 Taustaa |
3.1 Boazodoallu |
| Poronhoidon alkuajankohdasta on erilaisia käsityksiä. |
Leat máŋggalágan ipmárdusat das, goas boazodoallu lea álgán. |
| Arkeologien mukaan poronhoito on tunturialueella noin 2 000 vuotta vanha elinkeino. |
Arkeologaid mielas bohccuiguin leat bargan duottarguovllus sullii 2000 jagi. |
| Poronhoito lienee aluksi ollut pienimuotoista peuranpyynnin ohella tapahtunutta toimintaa. |
Boazodoallu dáidá leat álggos leamaš juogalágan lassedoaibma goddebivddu bálddas. |
| Poroja käytettiin peuranpyynnissä houkutuseläiminä ja vetojuhtina. |
Bohccuid geavahedje goddebivddus hohkahuseallin ja fievrun. |
| Porokarjojen koko kasvoi vähitellen, ja peurakannan vähetessä poronhoidosta kehittyi pääasiallinen elinkeino. |
Go boazoealut vehážiid sturro ja goddenálli vátnugođii, de boazodoalus šaddagođii váldoealáhus. |
| Ns. suurporonhoidon katsotaan levinneen Käsivarren alueelle 1600luvulla. |
Ng. stuorraboazodoalu gehččet leavvan Giehtaruohttasa guovlluide 1600-logus. |
| Poronhoidon elinkeinollisen merkityksen kasvaessa myös nautinta-alueiden laajuus kasvoi. |
Go boazodoalu mearkkašupmi ealáhussan lassánišgođii, de dárbbašii maiddái ealáhus viidáset ja viidáset guovlluid. |
| Porojen luontaista vaeltamisviettiä hyväksikäyttäen kehittyi järjestelmä, jossa siirryttiin porotokkien mukana kesäksi Jäämeren rannikoille tai Kölivuoriston korkeille tunturiylängöille ja talveksi havumetsävyöhykkeen mäntymetsiin. |
Bohccuid lunddolaš johtinvieruid mielde bohciidii vuogádat, mas olbmot johtigohte ealuid fárus geassái Jiekŋameara riddoguovlluide dahje Giellasa alla duottarbadjosiidda ja dálvái fas goahccemuorraavádaga beahcevuvddiide. |
| Poropaimentolaisuutta koskeva suuri muutos tapahtui vuonna 1852 Norjan ja Suomen sekä vuonna 1889 Suomen ja Ruotsin välisten rajasulkujen seurauksena. |
Badjedilli nuppástuvai sakka, go Norgga ja Suoma gaskasaš rádji giddejuvvui 1852:s ja Suoma ja Ruoŧa gaskasaš rádji 1889:s. |
| Tällöin estettiin perinteinen jutaminen Enontekiöltä Jäämerelle. |
Ná árbevirolaš johtin Eanodagas Jiekŋameara riddui boatkanii. |
| Tämä tapahtuma vaikuttaa edelleen Käsivarren erämaan nykyisiin poronhoito-oloihin. |
Dát vuhtto ainge Giehtaruohttasa meahcceguovllu dálá boazodoallodilálašvuođain. |
| Alueen poronhoito on sopeutunut valtiollisten rajankäyntien lisäksi moniin muihin yhteiskunnallisiin muutoksiin. |
Guovllu boazodoallu lea vuogáiduvvan riikkaid rádjegeavvamiid lassin maiddái eará servodatnuppástusaide. |
| Paimentolaisesta elämäntavasta on luovuttu 1960-luvulla siirryttäessä asumaan kiinteisiin asumuksiin. |
Olbmot luhpe árbevirolaš badjedilis 1960-logus, go ásaiduvve fásta viesuide. |
| Hyvinvointivaltion tulo ja tekninen kehitys ovat muuttaneet poronhoitoa ja porosaamelaista elämäntapaa. |
Buresbirgenriikka leavvan guvlui ja teknihkalaš ovdáneapmi leat rievdadan boazodoalu ja boazosámi eallinvuogi. |
| Muutoksista huolimatta monet poronhoidon perinteiset piirteet ovat säilyneet nykypäiviin asti. |
Nuppástusain fuolakeahttá máŋggat árbevirolaš bealit leat seilon boazodoalus gitta dássážii. |
| Poroja hoidetaan edelleen suku- ja kyläkohtaisesti. |
Bohccuiguin barget ainge sogaid ja siiddaid mielde. |
| Paliskunnan päiväpalkkajärjestelmää ei Enontekiöllä ole käytössä, toisin kuin muualla poronhoitoalueella. |
Bálgosa beaivebálkávuogádat ii Eanodagas leat anus nugo eará sajis boazodoalloguovllus. |
| Jutaminen jatkuu pienessä mittakaavassa edelleen; |
Dán áiggege johtet muhtun muddui bohccuiguin; |
| kesäkylät ovat käytössä ja vasanmerkityksiin tunturialueelle mennään useiksi viikoiksi. |
leat geassesiiddastallamat ja badjeolbmot mannet miessemearkumii moanaide vahkuide. |
| Poronhoito on kokonaisuudessaan tämän alueen saamelaiskulttuurin tärkein aineellinen ja henkinen perusta. |
Boazodoallu lea buot buohkanassii dán guovllu sámekultuvrra deháleamos ávnnaslaš ja vuoiŋŋalaš vuođđu. |
| 2 Porotalouden järjestelyt ja rakenteet |
3.1.2 Boazodoalu ordnemat ja rusttegat |
| Käsivarren erämaa-alue kuuluu kokonaisuudessaan Käsivarren paliskuntaan. |
Giehtaruohttasa meahcceguovlu gullá ollásit Giehtaruohttasa bálgosii. |
| Käsivarren erämaaalue (218 400 ha) käsittää 46 % paliskunnan kokonaispinta-alasta (485 200 ha). |
Giehtaruohttasa meahcceguovlu (218 400 ha) gokčá 46 % bálgosa ollesviidodagas (485 200 ha). |
| Käsivarren paliskunnan alueelle sijoittuvat myös Tarvantovaaran erämaa-alue (66 550 ha) ja Lätäsenon–Hietajoen soidensuojelualue (43 170 ha). |
Giehtaruohttasa bálgosa siste lea maiddái Darvvatvári meahcceguovlu (66 550 ha) ja Leahttáseanu–Jiehtájoga jekkiidsuodjalanguovlu (43 170 ha). |
| Lännessä paliskunta rajoittuu Ruotsiin, pohjoisessa ja koillisessa Norjaan. |
Oarjin bálgosa rádjin lea Ruoŧŧa, davvin ja nuortandavvin Norga. |
| Suomen puolella etelässä ja idässä Käsivarren paliskunnan naapurina on Näkkälän paliskunta. |
Suoma bealde lullin ja nuortan Giehtaruohttasa bálgosa ránnján lea Neakkela bálggus. |
| Ruotsin rajalla Könkämäeno on kesällä luonnollinen este porojen liikkumiselle. |
Ruoŧa ráji alde Rádjeeatnu lea geassit lunddolaš eastta bohccuid johtimii. |
| Suomen ja Norjan välille on 1950-luvun puolivälissä rakennettu poroaita, joka seurailee likimain valtakunnan rajaa. |
Suoma ja Norggas gaskii lea 1950logu gaskkamuttus ceggejuvvon boazoáidi, mii guorada sullii riikkaráji. |
| Samoin Näkkälän ja Käsivarren paliskuntien välillä on raja-aita. |
Seammaláhkai Neakkela ja Giehtaruohttasa bálgosiid gaskkas lea rádjeáidi. |
| Käsivarren paliskunnan laidunkiertoaita ulottuu Norjan rajalta pohjois-eteläsuunnassa Karesuvantoon. |
Giehtaruohttasa bálgosa guohtoneanamolssodanáidi Norgga rájis davil lulás gitta Gárasavvonii. |
| Porot eivät ole yhteispaimennuksessa, vaan kyläkunnat pitävät porotokkansa erillään paimentamalla niitä lähes ympäri vuoden. |
Bohccot eai gehččojuvvo ovttas, muhto siidagottit dollet bohccuideaset sierra nu, ahte guođohit daid measta birra jagi. |
| Käsivarren erämaa-alueella paimentaa kaksi kyläkuntaa. |
Giehtaruohttasa meahcceguovllus barget bohccuiguin guokte siidagotti. |
| Haltin– Munnikurkkion–Raittijärven alueella toimii Raittijärven kylä, ja sen etelä- ja länsipuolella KovaLabban kylä. |
Háldi–Muonnjagorži–Ávžžášjávrri guovllus lea Ávžžášjávrri siida ja dan lulá- ja oarjjabealde Kova-Labba siida. |
| Käytännön poronhoidossa kylät jakautuvat talvisin pienempiin perhekuntaisiin tokkiin. |
Beaivválaš boazodoalus siiddat juohkásit ain dálvviáigge unnit ealuide bearašgottiid mielde. |
| Käsivarren paliskunnan poronhoito perustuu ympärivuotiseen luonnonlaitumien käyttöön, eikä porojen lisäruokintaa ennen talvea 1998–1999 ole juurikaan harjoitettu. Talvi- ja kevätpaimennus on intensiivistä ja perustuu jatkossa laidunkiertosuunnitelmaan. |
Bohccuid eai báljo biebman ovdal dálvvi 1998–1999. Dálvit ja giđđat guođohit viššalit, ja boahtteáiggis lea jurdda guođohišgoahtit guohtoneatnamiid molssodansplána mielde. |
| Käsivarren erämaa-alueella tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsee kuusi porojen käsittelypaikkaa. |
Giehtaruohttasa meahcceguovllus dahje dan lahkosiin leat guhtta bohccuid gieđahallanbáikki. |
| Näistä kolme on erämaa-alueen sisällä (kuva 2). |
Dáin golbma leat meahcceguovllu siste (govva 2). |
| Poromiesten kesäaikainen työhuippu ajoittuu vasanmerkityksen aikoihin juhannuksen molemmin puolin jatkuen joinakin vuosina pitkälle heinäkuuhun. |
Geasiáigge badjeolbmuin leat hohpoleamos áiggit miessemearkuma áigge mihcamáraid goabbat bealde ja joatkašuvvet muhtumin guhkás suoidnemánu beallai. |
| Tällöin Raittijärven kyläkunnan porot merkitään Pihtsusjärven merkitysaidassa ja Kova-Labban kyläkunnan porot Jehkastunturin juurella, erämaa-alueen ulkopuolella sijaitsevassa aidassa. |
Dalle Ávžžášjávrri siidagotti bohccot merkejuvvojit Bihčosjávrri merkengárddis ja Kova-Labba siidagotti bohccot Jeahkkaža vuolde, gárddis, mii lea meahcceguovllu olggobealde. |
| Toinen työhuippu on syksyllä ja syystalvella erotusten aikaan. |
Nubbi hohpolaš áigi deaivá čakčii ja čakčadálvvi rátkimiidda. |
| Erotukset jatkuvat usein tammikuulle. |
Rátkimat bistet dávjá gitta ođđajagimánnui. |
| Raittijärven kylän porot kerätään ja erotellaan Raittijärven erotusaidassa ja tuodaan jutamalla Kilpisjärven pohjoispuolella sijaitsevaan teurastuspaikkaan. |
Ávžžášjávrri siidda bohccot čohkkejuvvojit ja rátkojuvvojit Ávžžášjávrri gárddis ja jođihuvvojit Gilbbesjávri davábeale njuovvansadjái. |
| KovaLabban kyläkunnan poroerotukset pidetään Namakkajärven tai Haukioivin aidoissa. |
Kova-Labba siidagotti bohccot rátkojuvvojit Njamatjávrri dahje Hávgoaivvi gárddiin. |
| Namakasta on suunniteltu Kova-Labban ja Raittijärven yhteistä poroerotuspaikkaa, josta porot kuljetettaisiin kuljetuskujaa pitkin EU:n hyväksymään poroteurastamoon Ruotsin Keinovuopioon. |
Njamatjávrris lea jurddašan dahkat KovaLabba ja Ávžžášjávrri oktas rátkingárddi, mas bohccot jođihuvvošedje fievrridanguji mielde EU:a dohkkehan boazonjuovahahkii ruoŧabeale Geaidnovuohppái. |
| Kuljetuskuja otettiin käyttöön syksyllä 1998. |
Fievrridangudji váldojuvvui atnui čakčat 1998. |
| 3 Porotalouden merkityksestä |
3.1.3 Boazodoalu mearkkašumi birra |
| Käsivarren paliskunnassa oli poronhoitovuonna 1996/97 lukuporoja 7 240 kpl. |
Giehtaruohttasa bálgosis ledje boazodoallojagi 1996/97 áigge 7 240 lohkobohcco. |
| Näistä erämaaalueen ja paliskunnan maapinta-alojen suhteessa (218 400 ha/456 700 ha) laskettuna 46 %:n eli noin 3 360 lukuporon voidaan arvioida laiduntaneen erämaa-alueella. |
Go rehkenastá meahcceguovllu ja bálgosa eanaviidodagaid mielde (218 400 ha/456 700 ha), de sáhttá árvvoštallat ahte dáin lohkkobohccuin 46 % (sullii 3 360 heakka) leat leamaš meahcceguovllus. |
| Tämä on reilu aliarvio, sillä osalla erämaan ulkopuolisia alueita muut maankäyttömuodot vähentävät porotalouden mahdollisuuksia. |
Dát lea sakka vulosguvlui árvvoštallon, dasgo muhtun guovlluin meahcceguovllu olggobealde eará eanageavahanhámit geahpedit boazodoalu vejolašvuođaid. |
| Poronhoitovuonna 1996/97 Käsivarren paliskunnassa oli 157 poronomistajaa. |
Giehtaruohttasa bálgosis ledje boazodoallojage 1996/97 157 boazoeaiggáda. |
| Noin 70 henkilöä omistaa Käsivarren erämaa-alueella laiduntavia poroja. |
Sullii 70:s leat bohccot Giehtaruohttasa meahcceguovllus. |
| Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen suorittaman porotutkimuksen ja Oulun yliopiston maantieteen laitoksen vuosina 1995–1998 suorittamien laiduninventointien tuloksena paliskunnan jäkälälaitumet osoittautuivat kuluneiksi ja talvilaitumet luokiteltiin huonoiksi. |
RKTL:a boazodutkamuša ja Oulu allaoahpahaga eatnandiehtagalágádusa guohtuninventeremiid (1995–1998) mielde bálgosa jeageleatnamat ledje nohkan ja dálveguohtoneatnamat klassifiserejuvvojedje fuotnin. |
| Tämä johti paliskunnan suurimman sallitun eloporomäärän alentamiseen poronhoitovuoden 1997/98 alusta 13 000:sta 12 000:een ja edelleen vuoden 2000 alusta 12 000:sta 10 000:een. |
Dát dagahii dan, ahte bálgosa alimus lobálaš ealihanboazolohku vuoliduvvui boazodoallojagi 1997/98 álggu rájes 13 000:s 12 000:ii ja jagi 2000 álggu rájes ain 12 000:s 10 000:ii. |
| Vuonna 1997 toteutetun kesälaiduninventoinnin perusteella Tunturi-Lapin paliskunnissa myös porojen kesäravinnon määrä niin maaneliökilometriä kuin eloporoakin kohti laskettuna oli alempi kuin muualla. |
1997:s ollašuhtton geasseguohtuninventerema vuođul Duottar-Sámi bálgosiin maiddái bohccuid geassebiepmu mearri lei sihke eananjealjehaskilomehtera ja ealihanbohcco nammii rehkenasttedettiin unnit go eará sajis. |
| Vuosittaisesta luonnonolosuhteiden vaihtelusta johtuva kannanvaihtelu näkyy selvästi Käsivarren paliskunnan poromäärissä ja siten myös tuotannon määrässä. |
Jahkásaš luonddudilálašvuođaid molsašuddamis boahtti máddodatmolsašuddan vuhtto čielgasit Giehtaruohttasa bálgosa boazologuin ja ná maiddái buvttadanmearis. |
| Suotuisina vuosina 1980-luvun jälkipuoliskolla paliskunnassa käsiteltyjen porojen määrä oli jopa yli 20 000, ja teuraidenkin määrä yli 5 000. Toisaalta paliskunnassa on ollut 1990-luvun alkupuolella useita vaikeita vuosia peräkkäin, joten todelliset eloporomäärät ovat jääneet selvästi alle suurimman sallitun vaihdellen 1990luvulla välillä 5 400–8 400. |
1980-logu loahpageahčen ledje buorit jagit ja dalle bálgosis gieđahalle juoba badjel 20 000 bohcco ja njuvvojedjege badjel 5 000. Nuppe dáfus bálgosis leat leamaš 1990-logu álggogeahčen moanat heajos jagit maŋŋálagaid, ja nuba duođalaš ealihanboazologut leat báhcán mealgat alimus lobálaš boazologu vuolábeallai. |
| Vaikeat vuodet näkyvät myös paliskunnan teurasmäärissä, jotka putosivat 1980-luvun lopun huippuvuosista (4 700–5 000) vuosikymmenen vaihteeseen siirryttäessä noin puoleen ollen kolmena vuonna alle 1 000. |
Heajos jagit vuhttojit maiddái bálgosa njuovvanloguin, mat gahčče 1980-logu loahpa alimus jagiin (4 700–5 000) 1990-logu álggogeahčen sullii beallái mánnašuvvon loguin. Dalle golmma jagi áigge njuvvojedje vuollel 1 000 bohcco. |
| Erämaa-alueen teurasmäärä oli poronhoitovuonna 1996/97 noin 570 poroa. |
Meahcceguovllus njuvvojedje boazodoallojage 1996/97 sullii 570 bohcco. |
| Teuraiden lihan arvoksi 28 mk:n [noin 4,70 €] kilohinnalla ja 20 kg:n keskipainolla tulee noin 320 000 mk [53 780 €]. |
Njuovvanbohccuid bierggu árvun šaddá 28 mk:a [4,70 €] kilohattiin ja 20 kg:a gaskadeattuin sullii 320 000 mk [53 780 €]. |
| Poronomistajaa kohden se merkitsee keskimäärin 4 700 mk:n [790 €] bruttotuloa. |
Boazoeaiggáda nammii dát mearkkaša gaskamearálaččat 4 700 mk:a [790 €] bruttodietnasiid. |
| Keskiarvo korostaa vähäporoisten poronomistajien, esimerkiksi lasten, merkitystä perheen toimeentulon kannalta. |
Gaskaárvvus boahtá bures ovdan smávva boazoeaiggádiid, ovdamearkka dihte mánáid, mearkkašupmi bearraša áigáiboađu dáfus. |
| Päätoimisten poronomistajien bruttotulo on huomattavasti suurempi. |
Váldodoaibmasaš boazoeaiggádiid bruttodietnasat leat mealgat stuoribut. |
| Porotaloudella on lisäksi huomattava merkitys kylien asuttuna pitämisessä. |
Boazodoallu váikkuha ollu maiddái dasa, ahte gilit eai beasa ávdinluvvat. |
| Poronhoidolla on toimeentulollisten vaikutusten lisäksi suuri kulttuurinen merkitys Käsivarren saamelaisille. |
Go olbmot barget bohccuiguin, de das ii leat dušše áigáiboađus jearaldat, muhto dat mearkkaša maiddái kultuvrralaččat ollu Giehtaruohttasa sámiide. |
| Porotalouden merkitystä arvioitaessa ei siten riitä pelkkä rahamääräinen arvio, sillä se on yksi keskeinen saamelaiskulttuurin perusta. |
Boazodoalu mearkkašumi guorahaladettiin ii leat nappo doarvái dušše árvvoštallat dan ruđalaš mearkkašumi, dasgo boazodoallu lea oalle mávssolaš oassi sámekultuvrras. |
| Poronhoidolla on myös laajempaa yhteiskunnallista merkitystä. |
Boazodoalus lea maiddái viidáset servodatlaš mearkkašupmi. |
| Esimerkiksi Lapin matkailu tukeutuu vahvasti poroon ja poronhoitoon liittyviin mielikuviin. |
Ovdamearkka dihte Lappi turismmas boazu ja bohccostallamii guoskevaš miellagovat leat guovddážis. |
| 3.1. 4 Porotalous ja erämaalaki |
3.1.4 Boazodoallu ja meahcceguovloláhka |
| Erämaalaki tukee porotaloutta: Erämaalain yksi tarkoitus on turvata luontaiselinkeinojen asema. |
Meahcceguovloláhka doarju boazodoalu: meahcceguovlolága oktan ulbmilin lea dorvvastit luondduealáhusaid sajádaga. |
| Lisäksi laki antaa mahdollisuuden poronhoidon tarvitsemien käyttöoikeuksien luovuttamiseen. |
Dasa lassin meahcceguovloláhka addá vejolašvuođa luohpadit boazodoalus dárbbašlaš geavahanvuoigatvuođaid. |
| Erämaalaki ei kuitenkaan sisällä poronhoitoa yksityiskohtaisesti ohjaavia säädöksiä; |
Meahcceguovlolágas eai leat goittot mielde njuolggadusat, mat stivrejit dárkileappot boazodoalu. |
| ne ovat poronhoitolaissa. |
Dat gávdnojit boazodoallolágas. |
| Erämaat on tarkoitettu porolaitumiksi, mutta erämaalaki säätää laidunten käytöstä vain tavoitteellisella tasolla. |
Meahcceguovllut leat oaivvilduvvon bohccuid guohtoneanan, muhto meahcceguovloláhka mudde guohtoneatnamiid geavaheami dušše ulbmillaš dásis. |
| ”Luontaiselinkeinojen turvaamisella” tarkoitetaan myös, että laidunten kunto tulee säilyttää hyvänä pitkällä tähtäimellä. |
”Luondduealáhusaid dorvvastemiin” oaivvildit maiddái dan, ahte guohtoneatnamiid dilli galgá seailluhuvvot buorrin guhkesáiggeulbmiliin. |
| Kyseessä on kestävän käytön periaate. |
Jearaldagas lea bistevaš geavaheami prinsihppa. |
| Poronhoitolaissa laidunten kestävää käyttöä ohjataan eloporojen enimmäismäärällä. |
Boazodoallolágas guohtoneatnamiid bistevaš geavaheami stivrejit alimus ealihanboazologuiguin. |
| Poronhoitolain mukaan ”paliskunnan eloporojen enimmäismäärää määrätessään maa- ja metsätalousministeriön on kiinnitettävä huomiota siihen, että talvikautena paliskunnan alueella laidunnettavien porojen määrä ei ylitä paliskunnan talvilaitumien kestävää käyttöä”. |
Boazodoallolága mielde ”bálgosa alimus ealihanboazologu mearridettiin eana- ja meahccedoalloministeriija galgá giddet fuopmášumi dasa, ahte dálvviáigge bálgosa siste eai galgga dollojuvvot eanet bohccot go bálgosa dálveguohtoneatnamat girdet bistevaš geavaheami vuogi mielde”. |
| Erämaalain tavoitteena on myös alueen erämaaluonteen säilyttäminen. |
Meahcceguovlolága ulbmilin lea maiddái seailluhit guovllu meahcceguovloiešlági. |
| Kuten edellisistä kappaleista ilmenee, ”erämaaluonne” ei kuitenkaan voi tarkoittaa täydellistä luonnontilaa koko alueella, koska erämaalaki hyväksyy porotalouden ympäristövaikutukset, kunhan porotalous toimii kestävästi. |
Nugo ovddit bihtáin boahtá ovdan, de ”meahcceguovloiešláhki” ii goittot sáhte oaivvildit ollislaš luonddudili oppa guovllus, dasgo meahcceguovloláhka dohkkeha boazodoalu birasváikkuhusaid, go beare boazodoallu doaibmá bistevaš vuogi mielde. |
| Jäkäliköt ja muut porojen ravintokasvit tulevat siten olemaan jatkuvasti käytössä. |
Jeagil ja bohccuid eará biebmošattut bohtet leat ná dađistaga anus. |
| Poroaidat, kämpät ja muut porotalouden rakenteet kuuluvat erämaahan. Poromiehet voivat liikkua erämaassa maastoajoneuvoilla kesällä ja talvella, ja he voivat ottaa sieltä polttopuunsa. |
Boazoáiddit, gámppát ja boazodoalu eará rusttegat gullet meahcceguvlui, badjeolbmot sáhttet johtalit meahcis mohtorfievrruiguin geassit ja dálvit ja sii sáhttet váldit doppe boaldinmuora. |
| Erämaalain kanta suurpetoihin on jossain määrin ristiriitainen. |
Meahcceguovlolága oaidnu stuorranávddiid hárrái manná muhtun muddui ruossalassii. |
| Lain tavoite ”erämaaluonteen säilyttäminen” pitää sisällään ajatuksen, että erämaassa on susia, karhuja, ahmoja ja kotkia. |
Lága ulbmil ”meahcceguovloiešlági seailluheapmi” sisdoallá jurdaga ahte meahcceguovllus gávdnojit gumppet, guovžžat, geatkkit ja goaskimat. |
| Tavoite ”luontaiselinkeinojen turvaaminen” merkitsee kuitenkin, että petojen määrä ei voi olla kovin suuri, sillä poronhoidon edut on sovitettava yhteen suurpetojen esiintymisen kanssa. |
Ulbmil ”luondduealáhusaid dorvvasteapmi” mearkkaša goittot dan, ahte boraspirelohku ii sáhte leat beare stuoris, dasgo boazodoalu beroštumit galget oktiiheivehuvvot stuorranávddiid gávdnomiin guovllus. |
| Käytännössä asiaa ohjaamaan on laadittu valtakunnallinen peto-ohjelma, jossa määritellään petokantojen tavoitesuuruudet eri osissa Suomea. |
Dán ášši stivrema várás lea dahkkojuvvon váldegottálaš návdeprográmma, mas meroštallojit návdenáliid ulbmilsturrodagat sierra guovlluin Suomas. |
| Valtio maksaa korvausta petojen tappamista poroista. |
Stáhta máksá buhtadusa návddiid goddin bohccuid ovddas. |
| Suden ja karhun kantoja säädellään myös metsästyksellä. |
Gumpe- ja guovžanáliid muddejit maiddái bivddu bokte. |
| 3.1. 5 Suunnitelman esitykset |
3.1.5 Plána árvalusat |
| • Metsähallitus ottaa toimissaan sekä suunnitelman maankäyttöön liittyvissä esityksissä ja suosituksissa huomioon saamelaiskulttuuriin kuuluvan poronhoidon harjoittamisen edellytykset. |
• Meahciráđđehus váldá doaimmainis ja plána eanageavaheapmái guoskevaš árvalusain ja ávžžuhusain vuhtii sámekultuvrii gullevaš boazodoaluin barganvejolašvuođaid. |
| Poronhoidon yksityiskohtainen ohjaus ei kuitenkaan kuulu Metsähallitukselle. |
Boazodoalu dárkilet stivren ii goittot gula Meahciráđđehussii. |
| Metsähallitus ei tee tässä yhteydessä porotalouden järjestelyitä – kuten rakenteita, laidunnusta ja poromääriä |
Meahciráđđehus ii daga dán oktavuođas boazodoalu ordnemiidda – dego rusttegiidda, guođoheapmái ja boazologuide – guoskevaš árvalusaid. |
| 3.1. 6 Suunnitelman suositukset |
3.1.6 Plána ávžžuhusat |
| • Metsähallitus näkee laiduntutkimukset yhdessä paliskunnan kanssa tärkeiksi ja esittää niiden jatkamista. |
• Meahciráđđehusa mielas lea mávssolaš čađahit guohtundutkamiid ovttas bálgosiin ja árvala daid joatkima. |
| Peruste: Porotalouden turvaaminen on erämaalain keskeinen tavoite. |
Ágga: Boazodoalu dorvvasteapmi lea meahcceguovlolága guovddáš ulbmil. |
| • Eri käyttömuotojen vaikutukset porotalouteen tulisi selvittää tutkimuksellisesti. |
• Sierra geavahanhámiid váikkuhusaid boazodollui galggašii čielggadit dutkamiid vuođul. |
| Perusteet: Porotalouden ja saamelaiskulttuurin turvaaminen, erämaalain tavoitteiden yhteensovittaminen, hoito- ja käyttösuunnitelmien parantaminen. |
Ágga: Boazodoalu ja sámekultuvrra dorvvasteapmi, meahcceguovlolága ulbmiliid oktiiheiveheapmi, dikšun- ja geavahanplánaid buorideapmi. |
| 3.2 Kalavesien hoito ja kalastus |
3.2 Guollečáziid dikšun ja guolástus |
| Käsivarren erämaa-aluetta luonnehtivat suurtunturien ja niiden kainalossa olevien pienehköjen järvien ja jokien välinen vuorottelu sekä alueen itäosaa hallitseva Lätäseno sivujokineen. |
Giehtaruohttasa meahcceguovllus leat stuorra duoddarat ja daid vuolde smávvalágan jávrrit ja jogat. Guovllu nuorttageahčen lea hui guovddážis Leahttáseatnu oalgejogaidisguin. |
| Länsi- ja luoteisosan tunturialueella vesistöt sijaitsevat korkeiden tuntureiden välisissä painanteissa tavallisimmin 600–800 m:n korkeudessa. |
Duottarguovllus Giehtaruohttasa meahcceguovllu oarjja- ja oarjedavágeahčen čázádagat leat alla duoddariid gaskasaš lekkiin dábálepmosit 600–800 m allodagas. |
| Norjan rajan tuntumassa olevat pienet järvet sijaitsevat jopa yli 1 000 m:n korkeudessa ja alueen kaakkoiskulmassa puolestaan noin 430–450 m:n korkeudessa. |
Norgga ráji lahkosiid jávrrit leat juoba badjel 1 000 m allodagas ja guovllu nuortalulágeahčen fas sullii 430–450 m allodagas. |
| Suurista korkeuseroista johtuen alueen jokivesistöille ovat tyypillisiä jyrkät kosket ja putoukset. |
Stuorra allodatearuid dihte guovllu jogain leat valjis geavgŋát ja goržžit. |
| Käsivarren erämaa-alueen kokonaispinta-alasta on vettä noin 4 %. Alueen suurimpia järviä ovat Pihtsus-, Termis-, Poro- ja Somasjärvi. |
Giehtaruohttasa meahcceguovllu ollesviidodagas leat čázit sullii 4 %. Guovllu stuorimus jávrrit leat Bihčos-, Dierpmes-, Boazo- ja Somašjávri. |
| Suurin osa vesistä kuuluu Tornion–Muonionjoen päävesistöalueeseen (no 67), jonka vedenjakaja noudattelee likimain Suomen ja Norjan välistä rajaa. |
Eanas čázádagat gullet Duortnos–Muoniojoga váldočázádatguvlui (nr 67), man čáhcejuoga manná sullii Suoma ja Norgga riikkaráji mielde. |
| Poikkeuksen muodostavat Kahperusvaarasta länteen laskevat vedet, jotka kuuluvat Skibottenjoen vesistöalueeseen. |
Spiehkastahkan dás leat Gahperusain oarjjás luoiti čázit, mat gullet Ivgubađajoga čázádatguvlui. |
| Erämaa-alueen sisällä Termisvaaralta Ropitunturille ulottuva vedenjakaja jakaa vesistöt itään laskeviin Lätäsenon valuma-alueen vesistöihin (67.7-alkuiset osa-alueet) ja lounaaseen laskeviin Könkämäenon valuma-alueen vesistöihin (67.6-alkuiset osa-alueet). (kuva 3) |
Meahcceguovllu siste Dierpmesváris Roabiduoddarii olli čáhcejuoga juohká čáziid nuorttas luoiti Leahttáseanu golganguovllu čáziide (67.7-álgosaš oasseguovllut) ja oarjjáslulás luoiti Rádjeeanu golganguovllu čáziide (67.6-álgosaš oasseguovllut) (govva 3). |
| Käsivarren erämaa-alueen vedet ovat puhtaita. |
Giehtaruohttasa meahcceguovllu čázit leat buhttásat. |
| Karusta maaperästä ja soiden vähäisyydestä johtuen valtaosa järvistä on hyvin kirkasvetisiä, niukkaravinteisia ja vähähumuksisia. |
Guorba eanavuođu ja jekkiid vátnivuođa dihte eanas čázádagain lea hui čielga čáhci ja dain leat vánis biebmoávdnasat ja unnán humus. |
| Vähäinen tuottokyky on suoraan yhteydessä pohjoiseen sijaintiin ja ilmastoon. |
Čáziid guorbbasvuohta lea njuolgga oktavuođas dasa, ahte čázit leat davvin, gos lea davvidálkkádat. |
| Vedet ovat jäässä suurimman osan vuotta, joten tuotanto – esimerkiksi kalojen kasvu – ajoittuu vain muutamaan kesäkuukauteen. |
Čázit leat jieŋas eanas oasi jagis, ja nuba daid buvttadeapmi – ovdamearkka dihte guliid šaddan – dáhpáhuvvá dušše dan moatte geassemánu áigge. |
| 3.2. 2 Kalasto |
3.2.2 Guoládat |
| Erämaan luontaisia kalalajeja on 15 kpl: merilohi, meritaimen, järvitaimen, purotaimen, nieriä, siika, harjus, hauki, ahven, made, mutu, kolmi- ja kymmenpiikki sekä kivi- ja kirjoeväsimppu. |
Giehtaruohttasa meahcceguovllus gávdnojit 15 eamiguollešlája: mearraluossa, guvžá, jávredápmot (guovžur), ájadápmot, rávdu, čuovža, hárri, hávga, vuskkon, njáhká, noarsa, gulmmet, ruovdegulmmet, áhkábiddu ja girjeveakseáhkábiddu. |
| Vesiin on istutettu siikaa, taimenta ja nieriää, ja pyyntiä on säännöstelty. |
Čáziide lea gilvojuvvon čuovža, dápmot ja rávdu ja bivdu lea muddejuvvon. |
| Alueelle ei ole kuitenkaan istutettu vieraita kalalajeja. |
Guvlui eai leat goittot gilvojuvvon vierrošlájat. |
| Nieriän osalta on tehty vuosittain siirtoistutusta alueen sisällä vuodesta 1989 lähtien. |
Rávddu hárrái leat dahkkojuvvon jahkásaččat sirdingilvimat guovllu siste jagi 1989 rájes. |
| Kalataloudellisesti merkittävin kalalaji on siika, jota esiintyy luontaisesti alueen 400–600 m mpy sijaitsevissa järvi- ja jokivesissä. |
Guolledoalu dáfus mávssoleamos guollešládja lea čuovža, mii gávdno eamidilis jávrriin ja jogain, mat leat 400–600 m mearradási bajábealde. |
| Näissä korkeuksissa muina kalastuskelpoisina lajeina on harjusta, haukea, taimenta ja madetta. |
Dáin čáziin sáhttá bivdit maiddái hárri, hávgga, dápmoha ja njágá. |
| Siikakannat ovat usein alueelle tyypillisesti hidaskasvuisia ja vähäisen pyynnin tai jonkin luontaisen tekijän vuoksi kääpiöityneitä. |
Čuovžanálit šaddet Giehtaruohttasa meahcceguovllus njozet ja vátna bivddu dahje lunddolaš dahkkiid dihte leat eanas hui unna guolit. |
| Harjus on yleensä suhteellisen hyväkasvuista verrattuna etenkin iäkkäämpiin siikoihin. |
Hárri šaddá dábálaččat viehka bures erenoamážit boarráseamos čuovžžaid ektui. |
| Nieriää tavataan alueella yleisesti, etenkin Poroenon latvavesien järvissä sekä muutamissa virtavesissä, kuten Valtijoessa. |
Rávdu lea dábálaš miehtá meahcceguovllu, áinnas Boazoeanu gierajávrriin ja muhtun rávdnječáziin dego Válddejogas. |
| Alueen nieriäkannat ovat taantuneet. |
Guovllu rávdonálit leat vátnugoahtán. |
| Tornionjoen kautta Lätäsenoon kutemaan nouseva lohi on harvoja Itämeren vaeltavista luontaisista lohikannoista. |
Luossa goargŋu Duortnosjoga bokte Leahttásetnui gođđat, ja dat lea okta dain hárve Nuortameara johtti luondduluossanáliin. |
| Lohi nousee erämaa-alueella ainakin Poroenoon saakka. |
Luossa goargŋu meahcceguovllu siste goittot Boazoeanu rádjai. |
| Lohta on tavattu myös Meekonjärveltä ja Valtijoen alajuoksulta. |
Luosa leat deaivan maiddái Megonjávrris ja vuollin Válddejoga. |
| Tornionjoen lohikanta oli vielä 1990-luvun alkupuolella erittäin uhanalainen merikalastuksen ja lisääntymishäiriön (M-74) vuoksi. |
Duortnosjoga luossanálli lei vel 1990logu álggogeahčen hui áitatvuloš mearrabivddu ja lassánanheađuštusa (M-74) dihte. |
| Kanta on kuitenkin viime vuosina elpynyt poikasistutusten ja meripyyntirajoitusten ansiosta. |
Nálli lea goittot dáid jagiid laskan veajetgilvimiid ja mearrabivdoráddjehusaid geažil. |
| Luonnonlohikannan lisääntymisen turvaaminen Lätäsenossa on tärkeä tavoite. |
Lea hui mávssolaš dorvvastit luondduluossanáli laskama Leahttáseanus. |
| Järvi- ja purotaimenkantoja tavataan yleisesti koko alueella suuremmista vesistöistä aina pieniin latvalampiin ja puroihin. |
Jávre- ja ájadápmot gávdno miehtá oppa meahcceguovllus stuorimus čázádagain gitta unnimus gieraládduide ja ádjagiidda. |
| Siika on taipuvainen erilaistumaan sekä perinnöllisesti että ekologisesti. |
Čuovža viggá sierraluvvat sihke genetihkalaččat ja ekologalaččat. |
| Usein havaitaan selviä eroja samankin joen eri alueilla lisääntyvien taimenkantojen välillä. |
Dávjá sáhttá vuohttit čielga earuid seammage joga sierra guovlluin lassáneaddji dápmotnáliid gaskkas. |
| Kookkaita, useamman kilon painon saavuttavia taimenia tavataan ainakin Lätäs-, Poro-, Toris- ja Rommaenolla, joillakin Lätäsenon lähijärvillä sekä joissakin Könkämäenoon laskevissa sivujoissa ja niiden latvajärvissä. |
Stuorra, moanaid kiluid lossosaš dápmohiid deaivá goittot Leahttás-, Boazo-, Dierpmes-, ja Ropmaeanus, Leahttáseanu lahkosiid muhtun jávrriin ja Rádjeetnui luoiti muhtun oalgejogain ja daid gierajávrriin. |
| Meritaimen nousee erämaa-alueelle saakka Könkämäenon kautta sen suurimpiin sivujokiin, kuten Ropi- ja Suppijokeen. |
Guvžá goargŋu gitta meahcceguvlui Rádjeeanu mielde dan stuorimus oalgejogaide, dego Roabi- ja Suhpejohkii. |
| Koko Tornionjoen vesistöalueella meritaimenkantojen tila on heikko. |
Oppa Duortnosjoga čázádatguovllus guvžánáliid dilli lea fuotni. |
| 3 Kalastuksen merkitys |
3.2.3 Guolástusa mearkkašupmi |
| Käsivarren erämaa-alueella ei ole ammattikalastukseen soveltuvia järviä, vaikka alueella on nykyisellä kalastusintensiteetillä ja järvien tuottokyvyllä mitattuna useita alikalastettuja järviä. |
Giehtaruohttasa meahcceguovllus eai leat ámmátbivdui heivvolaš jávrrit, vaikko guovllus gávdnojit dálá guolástanmeriin ja jávrriid buvttadannávccaiguin mihtidettiin moanat jávrrit, maid guolástit beare unnán. |
| Ammattikalastus vaatii laajoja vesiä, joissa on oltava riittävästi arvokasta kalaa kalastuksen kannattavuuden takaamiseksi. |
Ámmátbivdu gáibida viiddis čáziid, main galgá leat doarvái árvoguolli guolástusa gánnáheami sihkkarastin dihte. |
| Lisäksi on kyettävä käsittelemään ja säilyttämään pyydetty kala hyvälaatuisena sekä kuljettamaan se tuoreena kohtuullisin kustannuksin myytäväksi. |
Dasa lassin galgá sáhttit gieđahallat ja seailluhit bivdojuvvon guoli nu, ahte dan kvalitehta bissu buorrin, ja fievrridit dan varasnaga govttolaš goasttádusaiguin vuovdimassii. |
| Käsivarren erämaa-alueella harjoitettava kalastus antaa lisätoimeentuloa alueen luontaiselinkeinojen harjoittajille ja muille kotitalouksille. |
Giehtaruohttasa meahcceguovllus guolástus addá lasseáigáiboađu guovllu luondduealáhusbargiide ja eará ruovttudoaluide. |
| Kalastuksella on perinteisesti ollut suuri toimeentulollinen ja kulttuurinen merkitys Enontekiöllä. |
Guolástus lea árbevirolaččat mearkkašan ollu olbmuid birgenláhkái ja kultuvrralaččat Eanodagas. |
| Ennen rahatalouden vakiintumista alueella paikallinen väestö on ostanut porosaamelaisilta poronlihaa käyttäen maksuvälineenä mm. alueelta pyydettyä kalaa. |
Ovdalgo ruhtadoallu leavai bissovaččat guvlui, de báikkálaš olbmot lávejedje oastit boazosámiin bohccobierggu nu, ahte geavahedje máksinneavvun ee. guovllus bivdojuvvon guoli. |
| Suolattua ja kuivattua kalaa on käytetty veronmaksun välineenä. |
Sáltejuvvon ja goikaduvvon guoli leat geavahan vearromáksima gaskaoapmin. |
| Nykyisin kotitarvekalastuksella on suuri taloudellinen merkitys alueen väestölle, josta saamelaiset muodostavat pääosan. |
Dán áigge ruovttudárbobivdu mearkkaša ollu ekonomalaččat guovllu olbmuide, main eanas leat sámit. |
| Kalataloudellisesti merkittävin laji on siika, jota esiintyy luontaisena koko alueella. |
Guolledoalu dáfus mávssoleamos guolli lea čuovža, mii gávdno luonddudilis oppa meahcceguovllus. |
| Tärkeimpänä menetelmänä on verkkopyynti sulanveden aikaan. |
Deháleamos bivdovuohkin lea fierbmebivdu suttes čáziid áigge. |
| Talvipyynnin merkitys on vähäisempää. |
Dálvebivdu ii mearkkaš nu ollu. |
| Kalastus on kokenut suuria muutoksia erityisesti 1960-luvulta lähtien. |
Guolástus lea nuppástuvvan sakka erenoamážit 1960-logu rájes. |
| Moottoriveneet ja -kelkat sekä lentokoneet mahdollistavat nykyisin pitkätkin pyyntimatkat. |
Mohtorfatnasat, mohtorgielkkát ja girdit dahket vejolažžan dan, ahte olbmot sáhttet bivdit viidátge. |
| Pyyntivälineet ovat myös kehittyneet huomattavasti. |
Bivdoneavvut leat maiddái buorránan mealgat. |
| Nykyisin myös kalastusmatkailu tuo joillekin paikallisille lisätuloja mm. venekuljetusten ja opaspalveluiden kautta. |
Dán áigge maiddái guolástanturisma addá muhtun báikegoddelaččaide lassedietnasiid ee. fanassáhtostemiid ja oahpistanbálvalusaid bokte. |
| Alueen matkailullinen vetovoima on lisääntynyt entisestään perhokalastuksen suosion kasvaessa sekä Lätäsenoon kutemaan nousevien lohien myötä. |
Guovlu lea geasuhišgoahtán eanet ja eanet mátkkálaččaid, dan maŋŋá go dolgavuoggebivdu lea šaddan bivnnuheabbon ja Leahttásetnui lea goargŋugoahtán luossa gođđat. |
| 3.2. 4 Kalastusoikeus ja kalastuksen järjestely |
3.2.4 Guolástanvuoigatvuohta ja guolástusa ordnen |
| Erämaalaki ei sisällä kalastusta eikä kalavesien hoitoa ohjaavia säädöksiä. |
Meahcceguovlolágas eai gávdno njuolggadusat, mat stivrejit guolástusa ja guollečáziid dikšuma. |
| Kalastusta säätelevät Ylä-Lapissakin vuoden 1998 alusta voimaan astuneet kalastuslaki (286/1982) ja -asetus (1364/ 1997) sekä niiden pohjalta annetut määräykset. |
Guolástusa leat muddemin Davvi-Lappisge jagi 1998 álggu rájes fápmui boahtán guolástanláhka (286/1982) ja -ásahus (1364/1997) ja daid vuođul addojuvvon mearrádusat. |
| Erämaalain tavoitteet ”saamelaiskulttuurin turvaaminen” ja ”luontaiselinkeinojen turvaaminen” asettavat kuitenkin kalastuksen niiden käyttömuotojen joukkoon, joiden vuoksi erämaa on perustettu. |
Meahcceguovlolága ulbmilat ”sámekultuvrra seailluheapmi” ja ”luondduealáhusaid dorvvasteapmi” bidjet goittot guolástusa daid geavahanhámiid jovkui, maid dihte meahcceguovlu lea vuođđuduvvon. |
| Lain tavoitteesta ”erämaaluonteen säilyttäminen” voidaan myös vetää joitakin linjoja, jotka olisi otettava huomioon kalavesien hoidosta ja käytöstä päätettäessä. |
Lága ulbmilis ”meahcceguovloiešlági seailluheapmi” gávdnojit maiddái dihto bealit, mat galggašedje váldojuvvot vuhtii guollečáziid dikšuma ja geavaheami birra mearridettiin. |
| Kalastus ja erämaaluonteen säilyttäminen eivät ole ristiriidassa keskenään. |
Guolástus ja meahcceguovloiešlági seailluheapmi eaba mana ruossalassii. |
| Kalassa kuljetaan kuitenkin usein moottorikäyttöisellä ajoneuvolla. |
Guolástettiin olbmot goittot johtet dávjá mohtorfievrruiguin. |
| Alueen tiettömyyden vuoksi elinkeinollisen kalastuksen ja kotitarvekalastuksen harjoittaminen alueen vesistöissä edellyttää talvi- ja kesäaikaista maasto- ja lentoliikennettä. |
Giehtaruohttasa meahcceguovllus eai leat geainnut, ja danin galgá leat vejolašvuohta meahcce- ja áibmojohtalussii, jos áigu guolástit ealáhussan ja ruovttudárbbuide. |
| Täten, vaikka kalastus itsessään ei vaaranna erämaaluonnetta, siihen liittyvät toiminnot voivat sen tehdä. |
Vaikko guolástus ii iešalddes čuozege meahcceguovloiešláhkái, de dasa guoskevaš eará doaimmat sáhttet dan dahkat. |
| Kalastaminen ei anna oikeutta liikkumiseen maastossa koneellisella kulkuneuvolla. |
Guolástus ii atte vuoigatvuođa johtalit mohtorfievrruiguin meahcis. |
| Valtion vesien kalastusta ja kalavesien hoitoa ohjaa Metsähallitus paikallisen kalatalousneuvottelukunnan tukemana. |
Stáhta čáziid guolástusa ja guollečáziid dikšuma stivre Meahciráđđehus. Das lea dán barggus veahkkin báikkálaš guolledoalloráđđádallangoddi. |
| Metsähallituksella vesialueiden haltijana on kalastusoikeus alueen vesiin. |
Meahciráđđehusas lea čáhceguovlluid hálddašeaddjin guolástanvuoigatvuohta guovllu čáziide. |
| Veden omistajan ohella erityisperusteisen kalastusoikeuden haltijalla on oikeus vahvistettuihin kalastuspaikkoihin. |
Das, guhte hálddaša sierra ákkaid vuođul guolástanvuoigatvuođa, lea vuoigatvuohta nannejuvvon guolástanbáikkiide čázi oamasteaddji lassin. |
| Erityisperusteisten kalastusoikeuksien laajuutta ja nautintojen jakautumista osakastilojen kesken ei ole toistaiseksi määritetty. |
Guolástanvuoigatvuođa, mii dáhpáhuvvá sierraákkaid vuođul, viidodat ja návddašemiid juohkáseapmi osolašdáluid gaskan ii leat doaisttážii mearriduvvon. |
| Kalastettaessa on oltava voimassa oleva henkilökohtainen valtion kalastuksenhoitomaksu sekä vesialueen haltijan kalastuslupa. |
Guolástettiin galgá leat gustojeaddji persovnnalaš, stáhta guolástandikšunmáksu ja čáhceguovllu hálddašeaddji addin guolástanlohpi. |
| Onkiminen ja pilkkiminen on kaikille ilmaista. |
Oaggun ja bilken lea buohkaide nuvttá. |
| Tämä yleiskalastusoikeus ei kuitenkaan oikeuta kalastamaan lohi- ja siikapitoisten vesistöjen koski- ja virtapaikoissa. |
Dát oktasašguolástanvuoigatvuohta ii goittot atte vuoigatvuođa guolástit luossa- ja čuovžačáziid guoika- ja rávdnjesajiin. |
| Yleiskalastusoikeuden käyttäminen voidaan kieltää myös sellaisissa vesistöissä, joita hoidetaan tavanomaista tehokkaammin tai joissa kalakantojen suojelu ja lisääminen sitä edellyttävät. |
Oktasašguolástanvuoigatvuođa sáhttá gieldit maiddái dakkár čáziin, mat dikšojuvvojit beaktileappot go dábálaččat dahje main guollenáliid gáhtten ja lasiheapmi dan gáibida. |
| Lapin työ- ja elinkeinokeskus (TE-keskus) vahvistaa vuosittain listan tällaisista erityislupaa vaativista järvien ja jokien rauhoitusajoista ja -ehdoista. |
Lappi bargofápmo- ja ealáhusguovddáš nanne jahkásaččat ráfáidahttináiggiid ja -eavttuid daidda jávrriide ja jogaide, maidda galgá sierralohpi. |
| Vuonna 1999 pilkkiluvan ja alueellisen viehekalastusluvan tarvitsi lähinnä tiettyihin nieriäpitoisiin järviin, mm. Toskal- ja Luohtojärveen. |
1999:s bilkenlohpi ja guovlluguovdasaš vuoggabivdolohpi galggai leat vuosttažettiin dihto rávdojávrriide, ee. Doskal- ja Luohtajávrái. |
| Läänikohtaisella viehekalastusluvalla saa kalastaa yhdellä vavalla ja vieheellä muualla paitsi lohi- ja siikapitoisten vesistöjen koski- ja virtapaikoissa sekä Lapin TE-keskuksen vuosittain vahvistamissa rauhoitusvesissä. |
Leanaguovdasaš oaggunlobiin oažžu bivdit ovttain stákkuin ja vuokkain earret luossa- ja čuovžačáziid guoika- ja rávdjesajiin ja Lappi bargofápmo- ja ealáhusguovddáža jahkásaččat nannen ráfáidahttinčáziin. |
| Alueelliset Metsähallituksen luvat oikeuttavat kalastamiseen myös koski- ja virtapaikoissa. |
Meahciráđđehusa guovlluguovdasaš lobit addet vuoigatvuođa guolástit maiddái guoika- ja rávdnjesajiin. |
| Enontekiöllä virkistyskalastusalueet on jaettu Käsivarren ja Enontekiön alueisiin. |
Eanodagas lustabivdoguovllut leat juhkkojuvvon Giehtaruohttasa ja Eanodaga guovlluide. |
| Käsivarren erämaa kuuluu Käsivarren virkistyskalastusalueeseen. |
Giehtaruohttasa meahcceguovlu gullá Giehtaruohttasa lustabivdoguvlui. |
| Virkistyskalastusalueilla on mahdollista kalastaa ympäri vuoden. |
Lustabivdoguovlluin sáhttá guolástit birra jagi. |
| Inarin, Enontekiön ja Utsjoen kunnissa asuvilla ammattikalastajilla, luontaiselinkeinojen harjoittajilla ja kotitarvekalastajilla on oikeus saada korvauksetta kalastuslupa valtion vesialueille. |
Anára, Eanodaga ja Ohcejoga gielddain ássi ámmátbivdit, luondduealáhusbargit ja ruovttudárbobivdit ožžot nuvttá guolástanlobi stáhta čáhceguovlluide. |
| Valtion vesien kalatalousneuvottelukunnat esittävät lausunnossaan maksuttoman luvan ehdot, toisin sanoen minkälaisilla pyydyksillä ja kuinka suurilla pyydysmäärillä maksuttomalla luvalla voi kalastaa. |
Stáhtačáziid guolledoalloráđđádallangottit ovdanbuktet árvalusasteaset nuvttá lobi eavttuid, dahjege makkár bivdosiiguin ja man stuorra bivddusmeriin sáhttá nuvttá lobiin guolástit. |
| Metsähallitus ei voi poiketa annetuista lausunnoista ilman erityistä syytä. |
Meahciráđđehus ii sáhte spiehkastit addojuvvon árvalusain almmá sierra siva haga. |
| 3.2. 5 Suunnitelman esitykset |
3.2.5 Plána árvalusat |
| 1) Enontekiön valtionvesien kalaston luonnonvarasuunnittelussa määritellään kunkin vesialueen ensisijainen kalastuskäyttö (esim. ammattikalastus, kotitarvekalastus, virkistyskalastus ja erityisperusteisia kalastusoikeuksia sisältävät vedet). |
1) Eanodaga stáhtačáziid guoládaga luondduriggodatplánemis meroštallojuvvo, mo guhtege čáhceguovlu vuosttažettiin geavahuvvo (omd. ámmátbivdu, ruovttudárbobivdu, lustabivdu ja sierraákkat guolástanvuoigatvuođaid sisdoalli čázit). |
| Tämän jaon perusteella määräytyvät kalastussäännöt, mahdolliset rauhoitusalueet ja muut tarvittavat hoitotoimenpiteet. |
Dán juogu vuođul mearrašuvvet guolástannjuolggadusat, vejolaš ráfáidahttinguovllut ja eará dárbbašlaš dikšundoaibmabijut. |
| Jos näin perustettua kalastuslupakäytäntöä on jatkossa tarve muuttaa, se tehdään kalastuslain mukaisesti kalastusalueen hoito- ja käyttösuunnitelman yhteydessä tai kalastusalueen ja kalatalousneuvottelukunnan kanssa paikallisesti neuvotellen. |
Jos ná vuođđuduvvon guolástanlohpevieru lea dárbu boahtteáiggis rievdadit, de dat dahkkojuvvo guolástanlága mielde guolástanguovllu dikšun- ja geavahanplána oktavuođas dahje nu, ahte ráđđádallojuvvo báikkálaččat guolástanguovlluin ja guolledoalloráđđádallangottiin. |
| Tavoitteena tulee olla paikallisen kalastuksen kulttuurisen ja taloudellisen merkityksen säilyttäminen. |
Ulbmilin galgá leat seailluhit báikkálaš guolástusa kultuvrralaš ja ekonomalaš mearkkašumi. |
| Päätöksiä tehtäessä on harkittava, miten aiotut muutokset sopivat yhteen erämaalain tarkoituksen ja alueen asukkaiden oikeuksien kanssa. |
Mearrádusaid dagadettiin galgá smiehttat, mo áigojuvon nuppástusat heivejit oktii meahcceguovlolága ulbmiliin ja guovllu ássiid vuoigatvuođaiguin. |
| 2) Kalaistutusten koordinointi ja siitä vastaaminen kuuluvat vesialueen omistajalle, joten kaikille alueella tapahtuville istutuksille tulee olla Metsähallituksen lupa. |
2) Guolástusa oktiiheiveheapmi ja das vástideapmi gullá čáhceguovllu oamasteaddjái, ja nuba buot guovllus dáhpáhuvvi guollegilvimiidda galgá leat Meahciráđđehusa lohpi. |
| Perusteet: Kalastuslaki ja -asetus. |
Ágga: Guolástanláhka ja -ásahus. |
| 3) Siikaistutuksia on perusteltua jatkaa niissä järvissä, joissa jo suoritetut istutukset ovat antaneet hyviä tuloksia ja joiden vuosittain pyydettävän saaliin arvo ja määrä nousevat huomattaviksi. |
3) Čuovžagilvimiid gánnáha joatkit dain jávrriin, main juo dáhpáhuvvan gilvimat leat lihkostuvvan ja maid sállaša, mii bivdojuvvo jahkásaččat, árvu ja mearri badjána viehka stuorisin. |
| Istutuksia on kuitenkin perusteltua jatkaa vain niin kauan, kunnes saavutetaan luontaisesti lisääntyvä elinkykyinen ja tuottava kanta. |
Gilvimiid gánnáha goittot joatkit dušše nu guhká go fidnejuvvo lunddolaš vuogi mielde lassáneaddji eallin- ja buvttadannávccalaš nálli. |
| Enontekiön kalatalousneuvottelukunnassa sovitaan vuosittain siikaistutuksista. |
Eanodaga guolledoalloráđđádallangottis sohppojuvvo jahkásaččat čuovžagilvimiin. |
| 4) Nieriän ja taimenen siirtoistutuksia kannattaa jatkaa erityisesti niihin järviin, joista ne ovat kadonneet ja joihin on mahdollista saada luontaisesti lisääntyvä kanta. |
4) Rávddu ja dápmoha sirdingilvimiid gánnáha joatkit erenoamážit daidda jávrriide, main dat leat jávkan ja maidda lea vejolaš fidnet lunddolaš vuogi mielde lassáneaddji náli. |
| Uusien kalalajien tai -kantojen istutuksia alueen vesiin ei ole perusteltua aloittaa. |
Ođđa guollešlájaid dahje -náliid ii gánnát gilvigoahtit guovllu čáziide. |
| 5) Ne erämaan vedet, joihin ei tiedetä istutetun kaloja, jätetään vastaisuudessakin poikasistutusten ulkopuolelle. |
5) Daidda meahcceguovllu čáziide, maidda eai leat dieđuid mielde gilvojuvvon guolit, eai gilvojuvvo boahtteáiggisge veajehat. |
| Näiden vesien kalakanta pyritään turvaamaan kalastusta säätelemällä. |
Dáid čáziid guollenáli gánnáha geahččalit dorvvastit guolástusa muddema bokte. |
| Veden kalakannan palauttamiseksi voidaan tehdä istutuksia ensisijaisesti alueen sisäisin siirroin. |
Juoga čázi guollenáli máhcahan dihte sáhttá gilvit guliid vuosttažettiin guovllu siste dáhpáhuvvi sirdingilvimiiguin. |
| 6) Erämaa-alueen vesistöihin on Enontekiön valtionvesien kalaston luonnonvarasuunnitelmaan perustuen laadittava yksityiskohtaisempi hoito- ja käyttösuunnitelma, jonka perusteella pystytään tarkemmin hahmottamaan tarvittavat kalaston hoitotoimenpiteet. |
6) Meahcceguovllu čáziide galgá Eanodaga stáhtačáziid guoládaga luondduriggodatplána vuođul dahkkojuvvot dárkilet dikšun- ja geavahanplána, man vuođul sáhttá dárkileappot oaidnit dárbbašlaš doaibmabijuid guoládaga dikšun dihte. |
| Tässä yhteydessä alueen kalakannat selvitetään tarkemmin. |
Dán oktavuođas guovllu guollenálit čielggaduvvojit dárkileappot. |
| Uhanalaisia kantoja miettinyt työryhmä on todennut etenkin alueen taimen- ja nieriäkannat puutteellisesti tunnetuiksi. |
Áitatvuloš náliid guorahallan bargojoavku lea gávnnahan ahte erenoamážit guovllu dápmot- ja rávdonálit dovdojuvvojit váilevaččat. |
| 7) Metsähallitus seuraa alueen kalakantojen kehitystä. |
7) Meahciráđđehus čuovvu guovllu guollenáliid ovdáneami. |
| Perusteet edellä mainituille esityksille ovat lakien ja asetusten lisäksi kalatautien torjuminen, kalakantojen säilyttäminen geneettisesti puhtaina sekä vieraiden lajien aiheuttamien ekologisten muutosten torjuminen. |
Ákkat ovdalis namuhuvvon árvalusaide leat lágaid ja ásahusaid lassin guolledávddaid dusten, guollenáliid seailluheapmi genetihkalaččat buhtisin ja vierrošlájaid dagahan ekologalaš nuppástusaid dusten. |
| 3.3 Riistanhoito ja metsästys |
3.3 Fuođđodikšun ja meahccebivdu |
| 3.3. 1 Taustaa |
3.3.1 Duogášdieđut |
| Luonnonkäyttö vaikuttaa välillisesti riistakantojen runsaussuhteisiin muokkaamalla elinympäristöjä. |
Luonddugeavaheapmi váikkuha eahpenjuolgga fuođđonáliid valljivuođagaskavuođaide nu, ahte rievdada eallinbirrasiid. |
| Käsivarressa kasvipeitteen kuluminen lähinnä porojen laidunpaineen vuoksi vaikuttaa riistaeläinten ravinnon laatuun ja määrään. |
Giehtaruohttasis šaddogokčasa guorban vuosttažettiin bohccuid guohtuma dihte váikkuha fuođđuid biepmu kvalitehtii ja mearrái. |
| Ihmisen harjoittama luontoa muuttava toiminta on hyvin vähäistä erämaa-alueella: Esimerkiksi metsätaloutta ei siellä harjoiteta lainkaan, ja metsäpalojen torjunta on koivu- ja tunturimaailmassa merkityksetön kysymys. |
Olmmoš rievdada doaimmaidisguin hui unnán meahcceguovllu luonddu, ovdamearkka dihte guovllus ii leat báljo ollege vuovdedoallu ja meahccebuollimiid dusten ii mearkkaš olus lageš- ja duottarmáilmmis. |
| Metsästyslaki turvaa riistalajeille rauhallisen lisääntymisajan ja kieltää monet tehokkaat, aiemmin käytetyt metsästystavat. |
Meahcástanláhka dorvvasta fuođđošlájaide ráfálaš lassánanáiggi ja gieldá máŋggaid beaktilis bivdovugiid, mat ledje ovdal anus. |
| Hirven ja karhun pyynti on kiintiöity seuraamaan kantojen kehitystä. |
Ealga- ja guovžabivddu várás leat ásahuvvon earit čuovvun dihte náliid ovdáneami. |
| Myös Metsähallituksen lupamyynti on kiintiöity. |
Maiddái Meahciráđđehusa lohpebivdu lea ásahuvvon eriid mielde. |
| Erämaalaki ottaa kantaa metsästykseen vain tavoitteellisella tasolla. |
Meahcceguovloláhka váldá beali meahccebivdui dušše ulbmillaš dásis. |
| Lain tavoitteet ”saamelaiskulttuurin turvaaminen” ja ”luontaiselinkeinojen turvaaminen” sisältävät metsästyksen. |
Lága ulbmilat ”sámekultuvrra dorvvasteapmi” ja ”luondduealáhusaid dorvvasteapmi” sisdollet meahccebivddu. |
| Paikallisen pyyntikulttuurin ja pyyntioikeuksien kunnioitus on osa alueen erämaaluonnetta. |
Báikkálaš bivdokultuvrra ja bivdovuoigatvuođaid gudnejahttin lea oassi guovllu meahcceguovloiešlágis. |
| 3.3. 2 Metsästys ja riistanhoito Käsivarressa |
3.3.2 Meahccebivdu ja fuođđodikšun Giehtaruohttasis |
| Käsivarren erämaan pyydetyin riistalaji on alueella yleisenä esiintyvä riekko, jonka pyynti keskittyy alueen suurimpiin jokilaaksoihin. |
Giehtaruohttasa meahcceguovllus nu dábálaš rievssat lea dat fuođđošládja, man bivdet buot eanemus. Rievssaha bivdet eanas guovllu stuorimus johkalegiin. |
| Riekon lisäksi alueen tunturipaljakalla esiintyy yleisesti kiirunaa, jota myös pyydetään. |
Rievssaha lassin jalges duoddaris gávdno giron, man maiddái lávejit bivdit. |
| Muita riistalajeja metsästetään vähän joko sen takia, että ne ovat harvinaisia alueen luonnonolojen vuoksi (esim. hirvi, karhu, metsähanhi, metso) tai sitten sen takia, että metsästyksen tulos jää vähäiseksi erämaan syrjäisyyden takia. |
Eará fuođđošlájaid bivdet unnán juogo dan dihte ahte dat leat vánis guovllu luonddudilálašvuođaid dihte (omd. ealga, guovža, čuonjá, čukčá) dahje dasto danin ahte meahccebivddu boađus báhcá unnin dan sivas, go meahcceguovlu lea nu boaittobealde. |
| Esimerkiksi jänis ja kettu ovat yleisiä, mutta niitä pyydetään varsin vähän. |
Ovdamearkka dihte njoammil ja rieban leat dábálaččat, muhto daid bivdet viehka unnán. |
| Erämaan tiettömyyden ja alhaisen tuottokyvyn takia riistanhoidon tarve on vähäistä. |
Meahcceguovllu geainnuhisvuođa ja vuollegis buvttadeami dihte fuođđodikšumii ii leat olus dárbu. |
| Tämän vuoksi Metsähallitus ei ole perustanut alueelle riistakolmioita. |
Danin Meahciráđđehus ii leat vuođđudan guvlui fuođđodárkongolmmačiegahasaid. |
| Lähin Metsähallituksen toimesta laskettava riistakolmio on Sarvisoivissa pari kilometriä etelään erämaan etelärajalta. |
Lagamus fuođđodárkongolmmačiegahas, man Meahciráđđehus láve logahit, lea Sarvvesoaivvis moatte kilomehtera duohken lulás meahcceguovllu lullirájis. |
| Alueella ei ole myöskään riistakolmioita, joita metsästysseurat laskisivat. |
Guovllus eai leat maiddái bivdoservviid doallan fuođđodárkongolmmačiegahasat. |
| Metsästys on osa paikallista elämäntapaa ja kulttuuria. |
Meahccebivdu gullá oassin báikkálaš eallinvuohkái ja kultuvrii. |
| Riekon ansapyynnillä on vielä taloudellistakin merkitystä Käsivarren erämaa-alueella. |
Rievssaha gárdun mearkkaša ainge ekonomalaččat Giehtaruohttasa meahcceguovllus. |
| Enontekiöläisillä on maksuton metsästysoikeus kuntansa valtionmailla. |
Eanodaga gieldda ássit ožžot nuvttá bivdit stáhtaeatnamiin iežaset gieldda siste. |
| Enontekiöläisten harjoittama kanalintujen metsästys on kiintiöimättä, mutta riistanhoitoyhdistys ohjaa sitä suosituksin ja Lapin riistanhoitopiiri lyhentää tarvittaessa metsästysaikaa. |
Sidjiide eai leat biddjojuvvon earit eanalottiid bivddu várás, muhto fuođđodikšunovttastus stivre bivddu ávžžuhusaiguin ja Lappi fuođđodikšunbire oanida dárbbu mielde bivdoáiggi. |
| Metsästäjät vaikuttavat riistakantoihin myös pidättäytymällä metsästyksestä huonoina kanalintuvuosina. |
Meahccebivdit váikkuhit fuođđonáliide maiddái nu, ahte eai bivdde meahci, jos deivet heajos eanaloddejagit. |
| Käsivarren erämaa kuului vuonna 1998 Käsivarren metsästyslupa-alueeseen. |
Giehtaruohttasa meahcceguovlu gulai 1988:s Giehtaruohttasa meahcástanlohpeguvlui. |
| Vuonna 1998 ulkopaikkakuntalaisille myönnetyissä metsästysluvissa oli sallittu kanakoiralla ja noutavalla koiralla metsästäminen sekä Kilpisjärveltä Ailakka-, Saari- ja Termisjärvelle ulottuvalla alueella että Hirvasvuopion alueella Lätäsenon ja valtakunnanrajan välisellä alueella Tenonmuotkasta Kalattomalle (kuva 4). |
Olgobáikegoddelaččaid meahcástanslobiin oaččui 1998:s bivdit vuonccesbeatnagiin ja viežži beatnagiin guovllus, mii ollá Gilbbesjávrris Áillahas-, Suolo- ja Dierpmesjávrái ja dasa lassin Hirvásvuohppi guovllus Leahttáseanu ja riikkaráji gaskasaš guovllus Deatnomuotkki rájes gitta Guoleheapmái (govva 4). |
| 3 Suunnitelman esitykset |
3.3.3 Plána árvalusat |
| 1) Metsähallitus seuraa riistakantojen kehitystä ja pyrkii yhteistyössä riistanhoitopiirin ja riistanhoitoyhdistyksen kanssa turvaamaan ne. |
1) Meahciráđđehus čuovvu fuođđonáliid ovdáneami ja geahččala ovttasráđiid fuođđodikšunbiriin ja fuođđodikšunovttastusain dorvvastit daid. |
| Metsähallitus perustaa erämaa-alueelle riistakantojen arvioimiseksi yhden riistakolmion, jonka sijainti sovitaan yhdessä Enontekiön riistanhoitoyhdistyksen kanssa. |
Meahciráđđehus vuođđuda meahcceguvlui fuođđonáliid árvvoštallan dihte ovtta fuođđodárkongolmmačiegahasa. Meahciráđđehus soahpá Eanodaga fuođđodikšunovttastusain, gosa dát fuođđodárkogolmmačiegahas biddjojuvvo. |
| Lisäksi riistanhoitoyhdistys voi perustaa ja merkitä maastoon riistakolmioita Metsähallituksen kanssa erikseen sovittaviin paikkoihin. |
Dasa lassin fuođđodikšunovttastus sáhttá vuođđudit ja merket meahccái fuođđodárkogolmmačiegahasaid, go soahpá Meahciráđđehusain sierra, gosa dat galget. |
| Peruste: Riistakantojen kehityksen seuranta ja kestävän käytön periaatteen varmistaminen. |
Ágga: Fuođđonáliid ovdáneami čuovvun ja bistevaš geavaheami prinsihpa sihkkarastin. |
| 2) Metsähallitus ryhtyy tarvittaviin toimiin erämaan kiirunakannan turvaamiseksi. |
2) Meahciráđđehus álgá dárbbašlaš doaimmaide meahcceguovllu gironnáli dorvvastan dihte. |
| Peruste: Luonnonsuojelu; kiiruna on Suomessa harvinainen laji. |
Ágga: Luonddusuodjalus, giron lea Suomas hárvenaš šládja. |
| 3) Riekon ja kiirunan metsästystä suurtunturialueella ei pidä sallia helmi–maaliskuussa ulkopaikkakuntalaisille. |
3) Olgobáikegoddelaččat eai oaččo bivdit rievssaha ja girona stuorraduottarguovllus guovvanjukčamánus. |
| Peruste: Porotalouden turvaaminen. |
Ágga: Boazodoalu dorvvasteapmi. |
| 4) Hirvikantojen hoitamiseksi nuolukivien asettaminen on mahdollista Metsähallituksen kanssa erikseen sovittavissa paikoissa. |
4) Ealganáliid dikšun dihte sáhttá bidjat njoallungeđggiid dihto sajiide, go soahpá áššis Meahciráđđehusain. |
| Peruste: Yhteistyö riistanhoitoyhdistyksen kanssa kestävän käytön periaatteen varmistamiseksi. |
Ágga: Ovttasbargu fuođđodikšunovttastusain bistevaš geavaheami prinsihpa sihkkarastin dihte. |
| 5) Metsästyslain mukaan kuntalaisilla on maksuton oikeus metsästää erämaissa. |
5) Meahcástanlága mielde gieldalaččain lea vuoigatvuohta bivdit nuvttá meahci meahcceguovlluin. |
| Kuntalaisten talviaikainen maastoliikennelupa mahdollistaa kelkan käytön riekon ansapyynnissä. |
Gieldalaččaid meahccejohtaluslohpi dálvviáigge dahká vejolažžan mohtorgielkká geavaheami rievssaha gárddodettiin. |
| Moottorikelkkaa ja mönkijää voidaan käyttää hirvenruhojen kuljettamiseen maastosta nykyisen käytännön mukaan. |
Mohtorgielkká ja njealjejuvllaga sáhttá geavahit ealggagorudiid fievrrideapmái eret meahcis dálá vuogi mielde. |
| Perusteet: Metsästyslaki ja erämaalaki. |
Ágga: Meahcástanláhka ja meahcceguovloláhka. |
| 6) Ulkopaikkakuntalaisille Metsähallitus myy rajoitetusti ja kiintiöidysti metsästyslupia. |
6) Olgobáikegoddelaččaide Meahciráđđehus vuovdá ráddjejuvvon meari meahcástanlobiid eriid mielde. |
| Lupien määrästä vuosittain päätettäessä noudatetaan kestävän käytön periaatetta. |
Lobiid mearis jahkásaččat mearridettiin čuvvojuvvo bistevaš geavaheami prinsihppa. |
| Metsästyslupajärjestelyistä ja koira-alueista Metsähallitus neuvottelee vuosittain riistanhoitoyhdistyksen ja paliskunnan kanssa. |
Meahcástanlohpeordnemiid ja beanaguovlluid birra Meahciráđđehus ráđđádallá jahkásaččat fuođđodikšunovttastusain ja bálgosiin. |
| Neuvottelujen perusteella Metsähallitus määrittelee mm. koiran käyttöä koskevat ehdot. |
Ráđđádallamiid vuođul Meahciráđđehus meroštallá ee. beatnaga geavaheapmái guoskevaš eavttuid. |
| Ulkopaikkakuntalaisten koira-alueita ei pääsääntöisesti tule perustaa erämaaalueelle. |
Olgobáikegoddelaččaid beanaguovlluid ii dábálaččat galgga vuođđudit meahcceguvlui. |
| Perusteet: Metsästyslaki ja erämaalaki sekä porotalouden edellytysten turvaaminen. |
Ágga: Meahcástanláhka ja meahcceguovloláhka ja boazodoalu vejolašvuođaid dorvvasteapmi. |
| 7) Yhdessä Käsivarren paliskunnan, Enontekiön riistanhoitoyhdistyksen ja matkailuyrittäjien kanssa Metsähallitus kehittää ulkopaikkakuntalaisille sallittua metsästystä siten, että metsästys on kestävää ja siinä pyritään hyödyntämään paikallisia opastus- ja huoltopalveluita. |
7) Ovttas Giehtaruohttasa bálgosiin, Eanodaga fuođđodikšunbiriin ja turistafitnodatolbmuiguin Meahciráđđehus ovddida olgobáikegoddelaččaid meahccebivddu nu, ahte dat lea bistevaš vuođu alde ja dán oktavuođas geahččalit atnit ávkin báikkálaš oahpistan- ja fuolahusbálvalusaid. |
| Perusteet: Paikallistalouden ja -työllisyyden edistäminen perustuen lakiin ja asetukseen Metsähallituksesta. |
Ágga: Báikkálašekonomiija ja -barggolašvuođa ovddideapmi nu, ahte adnojuvvo vuođđun láhka ja ásahus Meahciráđđehusa birra. |
| Erämaalakiin liittyen erämaisuuden säilyttäminen, alueen monikäytön edellytysten kehittäminen sekä saamelaiskulttuurin ja luontaiselinkeinojen turvaaminen. |
Meahcceguovloláhka: Meahcceguovloiešlági seailluheapmi, guovllu máŋggaanu vejolašvuođaid ovddideapmi ja sámekultuvrra ja luondduealáhusaid dorvvasteapmi. |
| 3.3. 4 Suunnitelman suositukset |
3.3.4 Plána ávžžuhusat |
| • Metsähallitus pitää ketunmetsästystä riistanhoidollisista ja luonnonsuojelullisista syistä tärkeänä. |
Meahciráđđehus atná riebanbivddu fuođđodikšun- ja luonddugáhttenákkaid dihte dehálažžan. |
| Päävastuu ketunmetsästyksen järjestämisestä tunturi- ja naalialueiden ulkopuolella on riistanhoitopiirillä ja riistanhoitoyhdistyksellä. |
Váldovástu riebanbivddu ordnemis duottar- ja njállaguovlluid olggobealde lea fuođđodikšunbiriin ja fuođđodikšunovttastusas. |
| 3.4. 1 Taustaa |
3.4 Čoaggin |
| Keräily on Suomessa jokamiehenoikeus. |
Čoaggin lea Suomas juohkeolbmo vuoigatvuohta. |
| Laki luonnonvaraisten tuotteiden keräämisen rajoittamisesta eräissä tapauksissa (332/1955) antaa maa- ja metsätalousministeriölle mahdollisuuden rajoittaa poimintaa. |
Láhka luonddudili buktagiid čoaggima ráddjemis dihto dáhpáhusain (325/1955) addá Eana- ja meahccedoalloministeriijai vejolašvuođa ráddjet čoaggima. |
| Lain mukaan ”sellaisilla alueilla Lapin läänissä, joilla metsämarjojen tai muiden niihin verrattavien luonnonvaraisten tuotteiden keräilyllä valtion maalta on paikallisen väestön toimeentulon kannalta huomattava taloudellinen merkitys, voi maatalousministeriö, kun sanotun väestön etu sitä vaatii, päätöksellään kieltää muilta mainitun keräilyn”. |
Lága mielde ”dakkár guovlluin Sámi leanas, main meahccemurjjiid dahje eará sullasaš luonddubuktagiid čoaggin stáhtaeatnamis mearkkaša mealgat ekonomalaččat báikkálaš olbmuid áigáiboađu dáfus, sáhttá eana- ja meahccedoalloministeriija, go daddjojuvvon olbmuid ovdamunni dan gáibida, mearrádusainis gieldit earáin namuhuvvon čoaggima”. |
| 3.4. 2 Keräily Käsivarressa |
3.4.2 oaggin Giehtaruohttasis |
| Käsivarren erämaan marjoista hillalla on ollut viime vuosiin asti huomattava taloudellinen merkitys lisätulon antajana välittömästi erämaa-alueen läheisyydessä sijaitsevien kylien asukkaille sekä Karesuvannon, Kultiman ja Kuttasen kyläläisille. |
Giehtaruohttasa meahcceguovllu murjjiin luomi lea dáid jagiid mearkkašan ollu ekonomalaččat lassedienasin meahcceguovllu lahkosiid giliid ássiide ja Gárasavvona, Gulddama ja Guhttása giliid ássiide. |
| Vuonna 1997 alkanut hillan hinnan lasku ja markkinointivaikeudet ovat kuitenkin vähentäneet sen taloudellista merkitystä. |
1997:s álgán luomehatti hálbun ja márkanastinváttisvuođat leat goittot geahpedan dan ekonomalaš mearkkašumi. |
| Muita marjoja ja sieniä ei erämaasta kaupallisesti kerätä. |
Eará murjjiid ja guobbariid eai čoakke meahcceguovllus gávppálaš ulbmiliidda. |
| Huolimatta alueen tiettömyydestä ja pitkistä etäisyyksistä maastoajoneuvojen ja lentokoneiden käyttö on mahdollistanut hillan tehokkaan taloudellisen hyödyntämisen. |
Guovllu geainnuhisvuođas ja guhkes gaskkain fuolakeahttá meahccefievrruid ja girdiid geavaheapmi lea dahkan vejolažžan luopmána čoaggima ekonomalaš ulbmilii. |
| Tässä suunnitelmassa myöhemmin (luku 4.5) esitetty kesäaikainen maasto- ja ilmailuliikenteen lupakäytäntö mahdollistaa erämaa-alueen hillasadon hyödyntämisen tulevaisuudessakin. |
Dán plánas maŋŋelis (lohku 4.5) ovdanbukton geasiáigásaš meahcce- ja áibmojohtalusa lohpevuohki dahká vejolažžan dan, ahte meahcceguovllu luomešattu sáhttá atnit ávkin boahtteáiggisge. |
| Ulkopaikkakuntalaisille ei pääsääntöisesti anneta kesäaikaisia maastoliikennelupia. |
Olgobáikegoddelaččaide eai dábálaččat addojuvvo geasiáigásaš meahccejohtaluslobit. |
| 3 Suunnitelman esitykset ja suositukset |
3.4.3 Plána árvalusat ja ávžžuhusat |
| • Metsähallitus ei tee tässä suunnitelmassa esityksiä eikä suosituksia keräilyn ohjauksesta. |
• Meahciráđđehus ii daga dán plánas árvalusaid iige ávžžuhusaid čoaggima stivremis. |
| 3.5 Puuston käyttö |
3.5 Muoradaga geavaheapmi |
| Käsivarren erämaa-alue on subarktista koivumetsäaluetta ja puutonta tundraa. |
Giehtaruohttasa meahcceguovlu gullá subarktalaš soahkeavádahkii ja muorahis tundrai. |
| Tämän vuoksi ainoa mahdollinen puunkäyttömuoto alueella on polttopuuhakkuut. |
Danin áidna vejolaš muorrageavahanhápmi guovllus lea boaldinmuorračuohppamat. |
| Metsähallitus ottaa alueelta koivua eteläisimpien tupien polttopuuhuoltoon kuvaan 5 merkityiltä alueilta. |
Meahciráđđehus váldá guovllus soagi lulimus stobuid boaldámušfuolahussii govvii 5 merkejuvvon guovlluin. |
| Samoin alavimmilla ja eteläisimmillä seuduilla sijaitseville porotalouden ja luontaiselinkeinojen tukikohdille otetaan alueelta polttopuuta vähäisessä määrin. |
Seammaláhkai boazodoalu ja luondduealáhusaid doarjjabáikkiide meahcceguovllu vuolimus ja lulimus guovlluide váldojuvvo meahcceguovllus boaldinmuorra muhtun muddui. |
| 1 Suunnitelman esitys |
3.5.1 Plána árvalus |
| • Paikallisten polttopuuhakkuut voivat jatkua nykyisen käytännön mukaan: Poronhoitajat eivät tarvitse poltto- ja laavupuunottolupaa välittömissä poronhoitotöissä alueella liikkuessaan. |
• Báikkálaš olbmuid boaldinmuorračuohppamat sáhttet joatkašuvvat dálá vuogi mielde: Boazodoallit eai dárbbaš boaldin- ja lávvomuorraváldinlobi, go johtet boazobargguid áigge guovllus. |
| Metsähallitus osoittaa polttopuunottopaikat siten, että tunturikoivumetsiköitä ei uhkaa häviäminen. |
Meahciráđđehus čujuha boaldinmuorrabáikkiid nu, ahte dat eai liiggás čuoze lagešvuvddiide. |
| Myös Metsähallitus ottaa polttopuuta näiltä alueilta erämaan eteläisimpiä tupia varten. |
Maiddái Meahciráđđehus váldá boaldinmuora dáin guovlluin meahcceguovllu lulimus stobuid várás. |
| Polttopuunotto kielletään pääsääntöisesti tunturikoivun metsänrajan pohjois- tai yläpuolella eli 550 m ylittäviltä alueilta. |
Boaldinmuorraváldin gildojuvvo dábálaččat lageža vuovderáji davá- dahje bajábealde dahjege 550 m badjelmanni guovllus. |
| Meekonjärven ja Porojärven laaksoissa ja niiden pohjoispuolella koivujen kaataminen muuhun kuin paikallisten riekkoansoihin ja porotalouden tarpeisiin on kiellettyä. |
Megonjávrri ja Boazojávrri vákkiin ja daid davábealde sogiid njeaidin eará go báikkálaš olbmuid rievssatgárddiid ja boazodoalu dárbbuid várás lea gildojuvvon. |
| (kuva 5) |
(govva 5) |
| Perusteet: Tunturikoivun luontaisen uudistumisen turvaaminen ja metsänrajan säilyttäminen. |
Ágga: Lageža lunddolaš ođasmuvvama dorvvasteapmi ja vuovderáji seailluheapmi. |
| Metsälaki. |
Vuovdeláhka. |
| Porotalouslaki. |
Boazodoalloláhka. |
| 3.6 Kaivostoiminta |
3.6 Ruvkedoaibma |
| 3.6. 1 Taustaa |
3.6.1 Duogášdieđut |
| Kaivostoimintaa ohjaavia säädöksiä |
Ruvkedoaimma stivrejeaddji njuolggadusat |
| Malmien ja muiden kaivoskivennäisten etsintää ja hyödyntämistä ohjaavat kaivoslaki (503/1965) ja -asetus. |
Málmmaid ja eará ruvkeminerálaid ohcama ja ávkinatnima lea stivremin ruvkeláhka (503/1965) ja -ásahus. |
| Muita kaivostoimintaan keskeisesti vaikuttavia säädöksiä ovat ainakin vesilaki, laki ympäristövaikutusten arvioimisesta, erämaa-alueilla erämaalaki ja saamelaisalueella lisäksi laki saamelaiskäräjistä (974/1995) ja YK:n ihmisoikeussopimuksen 27. artikla. |
Eará njuolggadusat, mat leat guovddážis ruvkedoaimmas, leat goittot čáhceláhka, láhka birasváikkuhusaid árvvoštallamis, meahcceguovlluin meahcceguovloláhka ja sámeguovllus dasa lassin láhka sámedikkis (974/1995) ja ON:a olmmošvuoigatvuođasoahpamuša 27. artihkal. |
| Erämaalain 6 §:ssä määrätään, että ”kaivoslain (503/1965) mukaista kaivospiiriä ei saa määrätä erämaa-alueelle, ellei valtioneuvosto ole antanut siihen lupaa”. |
Meahcceguovlolága 6 §:s mearriduvvo ahte ”ruvkelága (503/1965) mieldásaš ruvkebire ii oaččo mearridit meahcceguvlui, jos stáhtaráđđi ii leat addán dasa lobi”. |
| Lain yksityiskohtaisissa perusteluissa asia on sanottu tarkemmin: |
Lága dárkilet ákkastallamiin lea daddjojuvvon dasa lassin: |
| Ehdotetun lain 4 §:ään sisältyvän alueen luovuttamiskiellon tarkoituksena on estää erämaaalueiden säilyttämistä uhkaavat toimet. |
Evttohuvvon lága 4 §:ii gullevaš guovllu luohpadangielddu ulbmilin lea eastit doaimmaid, mat čuhcet meahcceguovlluid seailluheapmái. |
| Tämä säännös ei kuitenkaan koske kaivoksen perustamista. |
Dát njuolggadus ii goittot guoskka ruvkke vuođđudeapmái. |
| Kaivos perustetaan kaivoslaissa säädetyssä järjestyksessä, eikä kaivoksen perustaminen edellytä ehdotetun lain 4 §:ssä tarkoitettua käyttöoikeuden luovutusta. |
Ruvke vuođđuduvvo nugo ruvkelágas daddjojuvvo, iige ruvkke vuođđudeami eaktun leat ahte evttohuvvon lága 4 §:s oaivvilduvvon geavahanvuoigatvuohta galgá luohpaduvvot. |
| Kaivostoiminnan aloittaminen muuttaa aina alueen erämaaluonteen. |
Ruvkedoaimma álggaheapmi rievdada álo guovllu meahcceguovloiešlági. |
| Tämän vuoksi ehdotetaan, että erämaa-alueilla ei kaivostoimintaa saisi aloittaa ilman valtioneuvoston lupaa. |
Danin evttohuvvo ahte meahcceguovlluin ii oččoše álggahit ruvkedoaimma almmá stáhtaráđi lobi haga. |
| Pykälän mukaan kauppa- ja teollisuusministeriö ei saisi määrätä kaivoslain 4 luvussa tarkoitettua kaivospiiriä erämaa-alueelle, ellei siihen ole saatu valtioneuvoston lupaa. |
Paragráfa mielde Gávpe- ja industriijaministeriija ii oččoše mearridit ruvkelága 4 logus oaivvilduvvon ruvkebire meahcceguvlui, jos dasa ii leat stáhtaráđi lohpi. |
| Kaivoslain mukaisia valtauksia voidaan sitä vastoin tehdä erämaa-alueella. |
Ruvkelága mieldásaš rogganváldimiid gal sáhttá dahkat meahcceguovllus. |
| Täten kaivoslain 12 §:n säännösten mukainen kullankaivu on erämaa-alueella mahdollista entiseen tapaan, sillä maaperässä olevan kullan kaivuun ja huuhtomiseen riittää valtausoikeus. |
Ná ruvkelága 12 §:a njuolggadusaid mieldásaš golleroggan lea meahcceguovllus vejolaš ovddeš vuogi mielde, dasgo eanavuođus leahkki golli roggamii ja doidimii lea doarvái váldinvuoigatvuohta. |
| Samoin malmien, timanttien ja muiden kaivoskivennäisten etsiminen on sallittu kaikille Suomen ja EU:n kansalaisille ja yhtiöille. |
Seammaláhkai málmmaid, diamánttaid ja eará ruvkeminerálaid ožžot ohcat Suoma ja EU:a buot riikkavuložat ja fitnodatsearvvit. |
| Kullankaivun haittoja ehkäistään vakuusmaksuilla ja koneellisessa kullankaivussa lisäksi vesilainsäädännön ja ympäristölupamenettelylain (735/1991) mukaisin keinoin. |
Golleroggama heajos bealit dustejuvvojit dáhkádusmávssuiguin ja mášenroggamis dasa lassin čáhceláhkamearrádusain ja biraslohpemeannudanlágas (735/1991) daddjojuvvon vugiiguin. |
| Laki saamelaiskäräjistä (974/1995, 9 §) asettaa viranomaisille neuvotteluvelvoitteen myös koskien ” – – kaivoskivennäisten valtausta ja kaivospiirin perustamista tarkoittavia lupahakemuksia”. |
Láhka sámedikkis (974/1995, 9 §) geatnegahttá eiseválddiid ráđđádallat maiddái ” – – ruvkeminerálaid váldimis ja ruvkebire vuođđudeami oaivvildeaddji lohpeohcamušain”. |
| KHO:n päätöksen 31.3. 1999 (taltio 693) mukaisesti |
Alimus Hálddahusrievtti mearrádusa 31.3.1999 (vurkestat 693) mielde |
| Valtaushakemuksia käsiteltäessä tulee selvittää ja harkita, onko poronhoidon turvaamiseksi tarpeen hylätä valtaushakemuksia tai valtauskirjoihin otettavin määräyksin esimerkiksi rajoittaa valtaukseen perustuvien toimenpiteiden suorittamista tiettyinä aikoina tai tietyillä paikoilla, niin kuin paliskunnat ovat kauppa- ja teollisuusministeriölle antamissaan lausunnoissa esittäneet. |
rogganváldinohcamušaid gieđahaladettin galgá čielggadit ja guorahallat, leago boazodoalu dorvvastan dihte dárbu hilgut rogganváldinohcamušaid dahje rogganváldingirjjiide boahtti mearrádusaiguin ovdamearkka dihte ráddjet váldimii vuođđuduvvi doaibmabijuid dihto áiggiid ja báikkiin, nugo bálgosat leat Gávpe- ja industriijaministeriijai cealkámušaideasetguin árvalan. |
| Asiassa on niin ikään otettava huomioon, millä poronhoidon kannalta tärkeillä alueilla valtauksia on muiden päätösten nojalla voimassa sekä miten suuria ja poronhoidon kannalta herkkiä tai tärkeitä alueita nyt kysymyksessä olevat valtaushakemukset koskevat. |
Áššis galgá dasa lassin váldit vuhtii, main boazodoalu dáfus dehálaš guovlluin rogganváldimat leat eará mearrádusaid vuođul fámus ja man viiddis ja boazodoalu dáfus rašis dahje dehálaš guovlluide dálá rogganváldinohcamušat gusket. |
| Samoin on otettava huomioon poronhoitoa häiritsevät muut käyttömuodot kyseisillä alueilla. |
Seammaláhkai galgá váldit vuhtii boazodoalu heađušteaddji eará geavahanhámiid guoskevaš guovlluin. |
| Näin ollen valtioneuvoston on kaivospiirin lupaa harkitessaan neuvoteltava saamelaiskäräjien kanssa. |
Ná stáhtaráđđi galgá ruvkebirelobi guorahaladettiinis ráđđádallat Sámedikkiin. |
| Tämän kanssa yhdensuuntainen määräys on YK:n kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 27. artikla. |
Sullasaš mearrádus lea ON:a riikkavulošvuoigatvuođaide ja politihkalaš vuoigatvuođaide guoskevaš riikkaidgaskasaš oktasašsoahpamuša 27. artihkal. |
| Artiklan mukaan kansallisiin, uskonnollisiin tai kielellisiin vähemmistöihin kuuluvilta henkilöiltä ei saa kieltää oikeutta yhdessä muiden ryhmänsä jäsenten kanssa nauttia omasta kulttuuristaan. |
Artihkkala mielde čearddalaš, oskui guoskevaš dahje gielalaš vehádagaide gullevaš olbmuin ii oaččo biehttalit vuoigatvuođa ovttas iežaset joavkku eará lahtuiguin návddašit iežaset kultuvrras. |
| Korkein hallinto-oikeus on tähän artiklaan perustuen palauttanut eräiden suurten kaivosyhtiöiden valtaukset kauppa- ja teollisuusministeriölle uudelleen käsiteltäviksi sen jälkeen, kun Käsivarren ja Sallivaaran paliskunnat olivat valittaneet valtauksista. |
Alimus hálddahusriekti lea dán artihkkala vuođul máhcahan muhtun stuorra ruvkefitnodatservviid rogganváldimiid Gávpe- ja industriijaministeriijai ođđasit guorahallanláhkai dan maŋŋá, go Giehtaruohttasa ja Sállevári bálgosat ledje váidán rogganváldimiin. |
| Korkein hallinto-oikeus katsoi, että ”artiklan tarkoittama kulttuuri-käsite kattaa myös poronhoidon, joka on saamelaiskulttuurin olennainen osa”. |
Alimus hálddahusrievtti mielas ”artihkkala oaivvildan kulturdoaba gokčá maiddái boazodoalu, mii lea mávssolaš oassi sámekultuvrras”. |
| Sanottu sopimus on saatettu Suomessa voimaan lailla (107/1976) ja asetuksella (108/1976). |
Daddjojuvvon soahpamuš lea biddjojuvvon Suomas fápmui lága (107/1976) ja ásahusa (108/1976) bokte. |
| Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan ministeriön olisi ennen päätösten tekemistä pitänyt selvittää, mikä vaikutus valtauksilla tulisi olemaan saamelaisväestön poronhoidon harjoittamiseen. |
Alimus hálddahusrievtti mielde ministeriija livččii galgan ovdal mearrádusaid dahkama čielggadit, mo rogganváldimat boađášedje váikkuhit sámiid boazodollui. |
| Metsähallitus ja kaivoslaki |
Meahciráđđehus ja ruvkeláhka |
| Kaivoslain noudattamista valvoo kauppa- ja teollisuusministeriö. |
Ruvkelága čuovvuma lea bearráigeahččamin Gávpe- ja industriijaministeriija. |
| Metsähallitus hoitaa käytännössä monia valvontatehtäviä kauppa- ja teollisuusministeriön ohjeistamana. |
Meahciráđđehus dikšu geavadis máŋggaid bearráigeahččandoaimmaid gávpe- ja industriijaministeriija rávvagiid mielde. |
| Lisäksi kaivoslaki antaa maanhaltijalle tiettyjä oikeuksia, joita Metsähallitus käyttää. |
Dasa lassin ruvkeláhka addá eanahálddašeaddjái dihto vuoigatvuođaid, maid Meahciráđđehus geavaha. |
| Käytännössä Metsähallituksen tehtäviin sisältyvät valtauksiin liittyen: |
Geavadis Meahciráđđehusa bargguide gullet rogganváldimiid ektui: |
| • vakuuksien määrittäminen (jotta valtausalueet tulevat ennallistettua valtausajan umpeuduttua) • kaivun valvonta |
• dáhkádusaid mearrideapmi (vai rogganváldinguovllut šaddet ovddeštuvvot, go rogganváldináigi lea vássán lohppii), roggama bearráigeahččan |
| • tilapäisen rakentamisen ohjaaminen ja valvonta |
• gaskaboddosaš huksema stivren ja bearráigeahččan |
| • valtausten kulku- ja huoltoyhteydet – luvat, ohjeistaminen, valvonta |
• rogganváldimiid johtin- ja fuolahusoktavuođat – lobit, rávvagat, bearráigeahččan |
| • polttopuun myynti. |
• boaldinmuora vuovdin. |
| Metsähallitus saa maanhaltijana valtauskorvauksen. |
Meahciráđđehus oažžu eanahálddašeaddjin rogganváldinbuhtadusa. |
| Sen suuruus vuonna 1997 oli 60 mk [noin 10,10 €] / ha. |
Dan sturrodat lei 1997:s 60 mk [10,10 €] / ha. |
| Valtauskorvaus ei ole kattanut ohjauksesta ja valvonnasta Metsähallitukselle aiheutuneita menoja. |
Rogganváldinbuhtadus ii leat gokčan daid goluid, mat leat boahtán Meahciráđđehussii bagadallamis ja bearráigeahččamis. |
| 3.6. 2 Kaivostoiminta Käsivarressa |
3.6.2 Ruvkedoaibma Giehtaruohttasis |
| Käsivarren erämaassa ei ole juurikaan ollut kaivostoimintaa. |
Giehtaruohttasa meahcceguovllus ii leat báljo leamaš ruvkedoaibma. |
| Etsintätyötä tehdään kuitenkin jatkuvasti. |
Ohccojuvvon goittot leat dađistaga rokkanasat. |
| Suurin osa voimassa olevista valtauksista keskittyy erämaa-alueen ja Lätäsenon–Hietajoen soidensuojelualueen väliseen kolmioon. |
Eatnasat dálá rogganváldimiin leat dan golmmačiegahasa hápmásaš guovllus, mii báhcá meahcceguovllu ja Leahttáseanu-Jiehtájoga jekkiidsuodjalanguovllu gaskii. |
| Ainoa erämaa-alueella osittain sijaitseva voimassa oleva valtaus on osa tätä laajempaa kokonaisuutta. |
Áidna gustojeaddji rogganváldin, mii lea muhtumassii Giehtaruohttasa meahcceguovllu siste, lea oassi dán stuorit ollisvuođas. |
| Valtauksesta noin 40 ha sijaitsee erämaa-alueella, Vuoskujokivarressa. |
Dán rogganváldimis sullii 40 hektára leat meahcceguovllu siste, Vuoskkotjoga siste. |
| Valtaus kuuluu Outokumpu Mining Oy:lle, joka etsii alueelta pääasiassa nikkeliä. |
Rogganváldin gullá Outokumpu Mining Oy:ai, mii ohcá guovllus vuosttažettiin nihkkela. |
| Valtaus on voimassa 10.10. 2001 saakka. |
Rogganváldin lea fámus 10.10.2001 rádjai. |
| Lisäksi erämaan länsipuolella, Peerajärven ja erämaan välissä sijaitsee noin 17 ha:n laajuinen yksityishenkilön nimissä oleva valtaus. |
Dasa lassin meahcceguovllu oarjjabealde, Bearajávrri ja meahcceguovllu gaskkas lea sullii 17 hektára viidosaš rogganváldin, mii lea priváhtaolbmo namas. |
| Erämaassa on vielä 1990-luvulla ollut kaksi kullanhuuhdontatarkoituksiin perustettua, 10 ha:n suuruista kaivosvaltausta. |
Meahcceguovllus leat vel 1990-logus leamaš guokte golledoidinulbmiliidda vuođđuduvvon, 10 ha:a viidosaš ruvkeváldima. |
| Toinen näistä sijaitsi Riimmajávrin pohjoispuolella ja toinen Pihtsusjärven pohjoispäässä. |
Nubbi dain lei Riimmajávrri davábealde ja nubbi Bihčosjávrri davágeahčen. |
| 3 Enontekiön luoteisosan malmimahdollisuudet |
3.6.3 Eanodaga oarjedavágeaže málbmavejolašvuođat |
| Enontekiön luoteisosan malmeja on etsitty moneen otteeseen. |
Eanodaga oarjedavágeahčen málmmaid leat ohcan moanaid gerddiid. |
| Malmitutkimusten lähtökohtana on ollut malmipitoisten kalliopaljastumien ja lohkareiden tai geofysikaalisen anomalioiden tarkistus. |
Málbmadutkamiid vuođđun lea leamaš málbmás bávttiid ja bođubávttiid dahje geofysikálalaš anomaliaid dárkkisteapmi. |
| Tähän mennessä ei ole paikannettu taloudellista malmiesiintymää, mutta monen aiheen tutkimukset ovat tällä hetkellä vielä kesken. |
Dássážii eai leat deaivan ekonomalaččat gánnáhahtti málbmagávdnosa, muhto máŋga dutkama leat vel dál gaskan. |
| Käsivarren alueen kallioperä on kuvattuna uudessa, 1:1 000 000-mittakaavaisessa kallioperäkartassa (Korsman ym. 1997), ja osa myös Käsivarren erämaa-alueen kartassa (kuva 6). |
Giehtaruohttasa guovllu báktevuođđu lea govvejuvvon ođđa báktevuođđokárttas (1:1 000 000; Korsman jed. 1997) ja oassi maiddái Giehtaruohttasa meahcceguovllu kárttas (govva 6). |
| Graniittigneisseistä ei ole havaittu merkittäviä perinteisten malmien viitteitä. |
Granihttagneaissain eai leat áican mearkkašahtti mearkkaid virolaš málmmain. |
| Joissakin gneissejä leikkaavissa diabaasi- ja albitiittijuonissa on todettu merkityksettömiä kupariaiheita. |
Muhtun diabása- ja albitihtasuonain, mat leat gneaissaid siste, lea vuhttostan veaiki. |
| Viime aikoina näiltä alueilta on etsitty uusina aiheina timantteja sisältäviä kimberliittipiippuja, joita tämäntapaiseen kallioperään saattaa liittyä. |
Dáid guhtaliid leat dáin guovlluin ohcan ođđa ávnnasin diamánttaid sisdoalli kimberlihtabohcciid, mat sáhttet leat dánsullasaš báktevuođus. |
| Tähän mennessä ei ole havaittu minkäänlaista viitettä timantteihin liittyvistä kivilajeista – timanteista puhumattakaan. |
Dássážii eai leat vuohttán diamánttaide guoskevaš geađgešlájaid, guhkkin eret diamánttaid. |
| Viime aikojen malmitutkimukset ovat keskittyneet Sarvisoivin–Kalkkoivin–Ruossakeron– Čohkkoaivin–Kaamajoen alueeseen. |
Málbmadutkamat leat dáhpáhuvvan dáid maŋimuš áiggiid eanas Sarvvesjoga–Gálggoaivvi– Ruossačearu–Čohkkoaivvi–Gámajoga guovllus. |
| Tällä seudulla on nikkeli- ja kuparimalmien isäntäkiveksi soveliaita ultraemäksisiä–emäksisiä syväkivilajeja. |
Dán guovllus gávdnojit nihkkel- ja veaikemálmmaid isitgeađgin heivvolaš ultraalkála–alkála čiekŋalisgeađgešlájat. |
| Alueella on useita valtauksia, ja lupaavia nikkelikohteita on jo paikannettu, mutta lainsäädännöllisten ongelmien takia malmitutkimukset ovat pysähdyksissä. |
Guovllus leat moanat rogganváldimat ja oalle vuogas nihkkelčuozáhagat leat juo lokaliserejuvvon, muhto láhkaásahančuolmmaid dihte málbmadutkamat leat bisánan. |
| Malmin löytyminen tässä vyöhykkeessä on mahdollista. |
Dán avádagas sáhtášii vel gávdnot málbma. |
| Erämaan eteläpuolella Järämässä sijaitsevan Palovaaran alueen graniiteissa on havaittu molybdeenipitoisuutta, mutta taloudellisen malmin mahdollisuus on heikko. |
Meahcceguovllu lulábeale Järämä Buolláma guovllu granihtain lea vuhttostan molybdena, muhto ekonomalaččat gánnáhahtti málbmagávnnus ii leat báljo vuordimis. |
| Kaledonideihin kuuluvissa liuskeissa on todettu vaatimaton sinkki-lyijymineralisaatio Govddosgáisin koillisrinteessä. |
Kaledonidiide gullevaš ráktogeđggiin lea vuhttostan siŋka-ladjomineralisašuvdna Govddosgáissi nuortadavábealevielttis. |
| Vastaavan ikäisissä muodostumissa etelämpänä, Ruotsin ja Norjan puolella, on viitteitä sinkistä ja lyijystä, joskin ainoa tähän mennessä hyödynnetty esiintymä on Laisvall Ruotsissa. |
Sullii ovttaahkásaš minerálasajiin lullelis Ruota ja Norgga bealde vuhttojit mearkkat siŋkkas ja lajus, vaikko vel áidna gávdnoštupmi, mii lea dássážii adnojuvvon ávkin, lea Laiso (Laisvall) Ruoŧa bealde. |
| Taloudellisen malmin löytyminen Suomen puoleiselta kaledonidialueelta on epätodennäköistä, ja kaivoksen suunnittelu tälle tunturialueelle on epärealistista. |
Ekonomalaččat gánnáhahtti málmma gávdnon Suoma beale kaledonidiaguovllus lea unnán jáhkehahtti ja ruvkke plánen dán duottarguvlui lea eahperealisttalaš. |
| 3.6. 4 Suunnitelman esitykset ja suositukset |
3.6.4 Plána árvalusat ja ávžžuhusat |
| • Pääsääntöisesti erämaa-alueille ei tulisi perustaa kaivoksia. |
• Dábálaččat meahcceguovlluide ii galggaše vuođđudit ruvkkiid. |
| Erämaalain mukaan erämaahan ei saa määrätä kaivospiiriä ilman valtioneuvoston lupaa. |
Meahcceguovlolága mielde meahcceguvlui ii oaččo mearridit ruvkebire almmá stáhtaráđi lobi haga. |
| Koska laki nostaa päätöksentekooikeuden näin korkealle tasolle, ei Metsähallitus tee tässä suunnitelmassa esityksiä eikä suosituksia. |
Go láhka bajida mearrádusdahkanvuoigatvuođa ná alla dássái, de ii Meahciráđđehus daga dán plánas árvalusaid iige ávžžuhusaid. |
| Kuva 6. Käsivarren erämaa-alueen kallioperä. |
Govva 6. Giehtaruohttasa meahcceguovllu báktevuođđu. |
| 3.7 Maa-ainesten otto |
3.7 Eanaávdnasiid váldin |
| 3.7. 1 Taustaa |
3.7.1 Duogášdieđut |
| Maa-ainesten ottoa säätelee maa-aineslaki (555/1981). |
Eanaávdnasiid váldima lea muddemin eanaávnnasláhka (555/1981). |
| Lain tarkoittamia maa-aineksia ovat kivet, sora, hiekka, savi ja multa. |
Lága oaivvildan eanaávdnasiidda lohkkojit geađggit, čievra, sáttu, láirá ja muolda. |
| Erämaalaissa ei ole mitään säädöstä maa-ainesten otosta. |
Meahcceguovlolágas eai leat makkárge njuolggadusat eanaávdnasiid váldimis. |
| Käsivarren erämaa-alueella ei ole ollut maa-ainesten ottotoimintaa. |
Giehtaruohttasa meahcceguovllus ii leat leamaš eanaávdnasiid váldindoaibma. |
| 3.7. 2 Suunnitelman esitykset |
3.7.2 Plána árvalusat |
| • Metsähallitus voi tarvittaessa ottaa omaan käyttöönsä tai myydä maa-aineksia vähäisessä määrin erämaan sisällä tapahtuvan pienimuotoisen rakentamisen tarpeisiin. |
• Meahciráđđehus sáhttá dárbbu mielde váldit iežas atnui dahje vuovdit eanaávdnasiid unnánaš meahcceguovllu siste dáhpáhuvvi smávva huksema dárbbuide. |
| Maa-ainekset tulee ottaa mahdollisimman läheltä käyttöpaikkaa Metsähallituksen osoituksen mukaan. |
Eanaávdnasiid galgá váldit nu lahka geavahanbáikki go vejolaš Meahciráđđehusa čujuheami mielde. |
| Toiminnasta ei saa aiheutua haittaa porotaloudelle ja muille luontaiselinkeinoille eikä uhanalaisille kasvi- ja eläinlajeille. |
Doaibma ii oaččo dagahit vahága boazodollui ja eará luondduealáhusaide iige áitatvuloš šaddo- ja eallišlájaide. |
| Alueen erämaaluonne ei myöskään saa kärsiä toiminnan jäljistä. |
Guovllu meahcceguovloiešláhki ii maiddái oaččo gillát doaimma dihte. |
| Maanottopaikat tulee huolellisesti maisemoida. |
Eanaváldinsajiid galgá fas máhcahit ovddeš dillái. |
| Perusteet: |
Ákkat: |
| 1) Erämaalain yksityiskohtaiset perustelut, joissa mainitaan, että erämaalailla ”ei ole tarkoitus heikentää nykyisiä nautintaoikeuksia”. |
1) Meahcceguovllu dárkilet ákkastallamat, main namuhuvvo ahte meahcceguovlolága bokte ”ii leat ulbmil heajosmahttit dálá návddašanvuoigatvuođaid”. |
| 2) Erämaalain tarkoituksena on luontaiselinkeinojen turvaaminen sekä monipuolisen käytön ja sen edellytysten kehittäminen. |
2) Meahcceguovlolága ulbmilin lea dorvvastit luondduealáhusaid ja ovddidit máŋggabealat geavaheami ja dan vejolašvuođaid. |
| 3) Maa-ainesten kuljettaminen erämaan ulkopuolelta kuluttaisi huomattavasti enemmän luonnonvaroja, energiaa ja rahaa kuin niiden ottaminen rakennuspaikan välittömästä läheisyydestä. |
3) Eanaávdnasiid fievrrideapmi meahcceguovllu olggobealde golahivččii mealgat eanet luondduriggodagaid, energiija ja ruđa go daid váldin dasttán huksenbáikki lahkosiin. |
| 3.8 Luontomatkailu ja virkistyskäyttö |
3.8 Luondduturisma ja lustageavaheapmi |
| 3.8. 1 Virkistyskäyttö ja erämaalaki |
3.8.1 Lustageavaheapmi ja meahcceguovloláhka |
| Erämaalaissa ei mainita sanoja luontomatkailu tai virkistyskäyttö. |
Meahcceguovlolágas eai namuhuvvo sánit luondduturisma dahje lustageavaheapmi. |
| Erämaalain perusteluista selviää kuitenkin, että yksi lain keskeinen tarkoitus on edistää virkistyskäyttöä ja kestävää luontomatkailua. |
Meahcceguovlolága ákkastallamiin čielgá goittot ahte okta lága guovddáš ulbmil lea ovddidit lustageavaheami ja bistevaš luondduturismma. |
| Lain yleisperusteluissa sanotaan: ”Lapin luonnon tarjoamien retkeily- ja virkistysmahdollisuuksien turvaamiseksi ja kehittämiseksi sekä niiden matkailuvetovoiman säilyttämiseksi tarvitaan erämaita. |
Lága oppalašákkastallamiin čuožžu: ”Lappi luonddu fállan vánddardan- ja lustageavahanvejolašvuođaid dorvvastan ja ovddidan dihte ja daid turismageasuhusa seailluhan dihte galget leat meahcceguovllut. |
| ” Kohta viittaa erämaalain 1 §:än, jossa todetaan, että ”erämaa-alueita perustetaan – – luonnon monipuolisen käytön ja sen edellytysten kehittämiseksi”. |
” Dát čuokkis čujuha meahcceguovlolága 1 paragráfii, mas gávnnahuvvo ahte ”meahcceguovllut vuođđuduvvojit – – luonddu máŋggabealat geavaheami ja dan vejolašvuođaid ovddidan dihte”. |
| Sama asia esitetään myös lain yksityiskohtaisissa perusteluissa: ”Erämaa-alueiden perustamisella pyritään myös kehittämään luonnon monipuolista käyttöä ja sen edellytyksiä kuten esimerkiksi alueiden retkeily- ja virkistyskäyttömahdollisuuksia ja metsien monipuolista käyttöä.” |
Seamma ášši ovdanbuktojuvvo maiddái dárkilet ákkastallamiin: ”Meahcceguovlluid vuođđudeami bokte geahččalit maiddái ovddidit luonddu máŋggabealat geavaheami ja dan vejolašvuođaid dego ovdamearkka dihte vánddardan- ja lustageavahanvejolašvuođaid ja vuvddiid máŋggabealat geavaheami.” |
| Virkistyskäyttömahdollisuuksien kehittäminen on Metsähallituksen tehtävä, koska erämaalaki kieltää valtion maan luovuttamisen tai käyttöoikeuksien vuokraamisen yksityisille muuhun kuin porotalouden, kalastuksen, metsästyksen tai keräilyn tarpeisiin. |
Lustageavahanvejolašvuođaid ovddideapmi gullá Meahciráđđehusa bargguide, dasgo meahcceguovloláhka gieldá stáhtaeatnama luohpadeami dahje geavahanvuoigatvuođaid láigoheami priváhtaolbmuide eará go boazodoalu, guolástusa, meahccebivddu dahje čoaggima dárbbuide. |
| Erämaalaki velvoittaa virkistyskäytön edellytysten kehittämiseen, ja toisaalta edellyttää erämaaluonteen säilyttämistä sekä saamelaiskulttuurin ja luontaiselinkeinojen turvaamista. |
Meahcceguovloláhka geatnegahttá ovddidit lustageavahanvejolašvuođaid ja nuppe dáfus gáibida ahte meahcceguovloiešláhki galgá seailluhuvvot ja sámekultuvra ja luondduealáhusat dorvvastuvvot. |
| Tämä edellyttää osittain ristiriitaisten tavoitteiden yhteensovittamista. |
Danin muhtumassii ruossalassii manni ulbmilat galget oktiiheivehuvvot. |
| Metsähallitus ohjaa virkistyskäyttöä rakentamallaan palveluvarustuksella ja luvanvaraisen toiminnan osalta myös luvanmyöntöperusteilla. |
Meahciráđđehus stivre lustageavaheami iežas huksen bálvalanrusttegiiguin ja lobivuloš doaimma hárrái maiddái lohpemieđihanákkaiguin. |
| Moottoroitu liikkuminen, kalastus ja metsästys sekä liiketoiminnallinen, muutoin kuin omin voimin tapahtuva matkailu ovat joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta luvanvaraista toimintaa. |
Mohtorfievrruiguin johtin, guolástus ja meahccebivdu ja fitnodatekonomalaš, muđui go iežas fámuiguin dáhpáhuvvi turisma lea earret dihto spiehkastagaid lobivuloš doaibma. |
| Kesä- ja talviaikaisen maastoliikenteen lupaehdot on kuvattu tämän hoito- ja käyttösuunnitelman luvussa 4 Liikenne ja liikkuminen. |
Geasi- ja dálvviáigásaš meahccejohtalusa lohpeeavttut leat govviduvvon dán dikšun- ja geavahanplána logus 4 Johtalus ja johtaleapmi. |
| Luontomatkailulla tarkoitetaan tässä muiden kuin enontekiöläisten harjoittamaa alueelle suuntau Luonnon virkistyskäyttö on hieman luontomatkailua laajempi käsite. |
Luondduturismmain oaivvildit dás earáid go Eanodaga gieldalaččaid johtaleami guovllus. |
| Ero on siinä, että virkistys lähivirkistyskäyttöön ja (ulkopaikkakuntalaisten) kaukovirkistyskäyttöön eli luontomatkailuun. |
Dákkár turisma vuođđuduvvá luonddu geasuhussii ja luonddu fállan nana vásáhusaide. Luonddu lustageavaheapmi lea doaban vehá viidáset go luondduturisma. |
| käyttö pitää sisällään myös paikallisten ihmisten virkistäytymisen, kun taas luontomatkailu viittaa kohdealueen ulkopuolelta tuleviin ihmisiin, jotka matkustavat alueelle. |
Earru lea dakko ahte lustageavaheapmi gullá maiddái báikkálaš olbmuid astoáiggeatnui, go fas luondduturisma čujuha olggobealde boaht lagaslustageavaheapmái ja (olgobáikegoddelaččaid) gáidduslustageavaheapmái dahjege luondduturismii. ti olbmuide, geat mátkkoštit guvlui. |
| Luonnon virkistyskäyttö voidaan siten jakaa (paikallisten ihmisten) |
Luonddu lustageavaheami sáhttá ná juohkit (báikkálaš olbmuid) |
| Virkistäytyminen luonnossa voi Suomessa tapahtua joko omin voimin – vetokoiria, poroja tai he moottoroidusti – maastomönkijällä, -autolla, moottoripyörällä, moottorikelkalla, moottoriveneellä, vesijetillä – tai näitä kulkumuotoja eri tavoin yhdistäen. |
Lustajohtin luonddus sáhttá Suomas dáhpáhuvvat juogo iežas fámuiguin – geassinbeatnagiiguin, bohccuiguin dahje heasttain, mohtorfievrruiguin – dego njealjejuvllagiin, meahccebiillain, mohtorsihkkeliin, mohtorgielkkáin, mohtorfatnasiin, čáhcejettiin – dahje ovttastahttimiin dáid fievrruid. |
| Luontoon ja sieltä ta huolletusti. |
Meahccái ja doppe fas ruovttoluotta geaidnogurrii, maiddái Giehtaruohttasa meahcce vuogi mielde. |
| Tällöin ryhmän varusteet ja muonat kuljetetaan maastossa etappi- ja yöpymispaikoille esimerkiksi moottorikelkalla, jolloin virkistäytyjät säästy huoltamattomasti, jolloin kyse on yleensä ns. perinteisestä eräretkeilystä. |
Dalle joavkkut biergasat ja niesttit fievrriduvvojit meahcis etáhppa- ja idjadan ii-fuolahuvvon vuogi mielde, goas jearaldat lea dábálaččat ng. árbevirolaš meahccevánddardeamis. |
| Liikkuminen luonnossa voi tapahtua joko omin päin ryhmässä tai yksin, tai ohjatusti ryhmässä. |
Meahcis sáhttá johtit juogo iehčanassii joavkkus dahje okto dahje stivrejuvvon vuogi mielde joavkkus. |
| vosta käyttäen, kaisin maantien varteen, myös Käsivarren erämaa-alueella, voi siirtyä maastoajoneuvojen lisäksi moottoriveneellä tai ilma-aluksella – eli lentokoneella, helikopterilla tai ilmatyynyaluksella. |
guovllus, sáhttá sirdásit earret meahccefievrruiguin maiddái mohtorfatnasiin, áibmoskiippain dahjege girdiin, helikopteriin dahje áibmogovddohatskiippain. |
| Omin voimin liikkuminen voi tapahtua vät varusteiden kuljettamisen rasituksilta ja voivat liikkua kevyemmin ja pitempiä päivämatkoja. |
Iežas fámuiguin sáhttá johtit fuolahuvvon báikkiide ovdamearkka dihte mohtorgielkkáiguin, goas lustajohttit eai dárbbaš ieža guoddit biergasiiddiset ja sáhttet johtit geahppaseappot ja guhkit beaivemátkkiid. |
| Perinteinen jokamiehenoikeuksiin perustuva luonnossa liikkuminen tapahtuu kuitenkin omin voimin |
Árbevirolaš juohkeolbmovuoigatvuođaide vuođđuduvvi johtin dáhpáhuvvá goittot iežas fámuiguin |
| Ohjattu liikkuminen ja virkistäytyminen luonnossa voi olla joko liiketoiminnallista tai ei-liiketoiminnallista. |
Stivrejuvvon johtin ja virkkosmuvvan luonddus sáhttá leat juogo fitnodatekonomalaš dahje iifitnodatekonomalaš doaibma. |
| Rajan vetäminen liiketoiminnallisen ja ei-liiketoiminnallisen virkistäytymisen vä Valmismatkoihin luetaan kaikki julkisesti myydyt matkat, jotka sisältävät vähintään kuljetuksen ja majoituksen, majoituksen ja ohjelmapalvelun tai ohjelmapalvelun ja kuljetuksen. |
Čavges ráji lea viehka váttis geassit fitnodatekonomalaš ja ii Gárvvesmátkkiide lohkkojuvvojit buot almmolaččat vuvdofitnodatekonomalaš virkkosmuvvandoaimma gaskii. |
| Periaatteessa kyseessä on liiketoiminta, mikäli ohjattuja luontomatkoja markkinoidaan suurelle yleisölle tai niitä myydään muillekin kuin yhdistyksen omille jäsenille. |
Iešalddes jearaldagas lea fitnodatdoaibma, jos stivrejuvvon luonddumátkkit márkanastojit stuorra olmmošmeriide dahje dat vuvdojuvvojit earáide go ovttastusa iežas lahtuide. |
| toiminnallisessa luontomatkailussa onkin kyse useimmiten juuri valmismatkalain piiriin kuuluvasta toiminnasta. |
Fitnodatekonomalaš luondduturismmas leage jearaldat dábálaččat aiddo gárvvesmátkelága vuollásaš doaimmas. |
| Eurooppalainen valmismatkalainsäädäntö on laadittu pääosin kuluttajan turvaksi. |
Eurohpálaš gárvvesmátkeláhkamearrádusat leat dahkkojuvvon eanas golaheaddji dorvun. |
| Ohjelmapalveluyrittäjillä tarkoitetaan matkailuyrittäjiä ja -organisaatioita, jotka myyvät ohjattuja retkiä ja lähikuljetuksia eli kuljetuksia alueella. |
Prográmmabálvalusfitnodatolbmuiguin oaivvildit turistafitnodatolbmuid ja -organisašuvnnaid, mat vuvdet stivrejuvvon mátkkiid ja lagasfievrridemiid dahjege fievrridemiid guovllu siste. |
| – voivat tarjota ohjelmapalveluyrittäjien lisäksi alueen luontaiselinkeinonharjoittajat, joille näin hankittu matkailutulo on osa heidän elinkeinokokonaisuuttaan, mutta ei kuitenkaan pääelinkeino. |
Prográmmabálvalusaid – omd. fievrrideami, prográmmalaš doaimmaid ja smávva idjadanfálaldagaid meahcceguovllus (luondduealáhusdoarjjabáikkiide dorjemiin) – sáhttet fállat prográmmabálvalusfitnodagaid lassin maiddái luondduealáhusbargit, geaidda ná háhkkojuvvon turismasisaboađut leat oassi sin ealáhusollisvuođas, muhto ii goittot váldoealáhus. |
| Retkeilyyn ja luontomatkailuun liittyvää majoitustoimintaa erämaissa voi harjoittaa ainoastaan Metsähallitus, sillä erämaalain mukaan käyttöoikeuksia saa luovuttaa ainoastaan porotalouden ja muiden luontaiselinkeinojen tukikohtia varten sekä viranomaiskäyttöön. |
Vánddardeapmái ja luondduturismii guoskevaš idjadandoaimma meahcceguovlluin sáhttá jođihit dušše Meahciráđđehus, dasgo meahcceguovlolága mielde geavahanvuoigatvuođaid oažžu luohpadit dušše boazodoalu ja eará luondduealáhusaid doarjjabáikkiid várás ja eiseváldeatnui. |
| Käyttöoikeuksien luovuttaminen – esimerkiksi kiinteistön vuokraaminen tai myyminen matkailutukikohdan perustamista varten tai kämpän pitempikestoinen vuokraaminen jollekin yksittäiselle taholle – edellyttää kuitenkin valtioneuvoston poikkeuslupaa. |
Geavahanvuoigatvuođaid luohpadeapmi – ovdamearkka dihte giddodagaid láigoheapmi dahje vuovdin turismadoarjjabáikkiid vuođđudeami várás dahje gámppá guhkitáiggi láigoheapmi juoga priváhtaoassebeallái – gáibida goittotge stáhtaráđi spiehkastatlobi. |
| Suunnitelmassa kesäkaudella ja kesällä tarkoitetaan sulanmaan aikaa (4 kk), joka Käsivarressa yleensä ajoittuu välille 15.6. |
Plánas geasiáiggiin ja gesiin oaivvildit bievlaáiggi (4 mb), mii Giehtaruohttasis deaivá dábálaččat áigodahkii 15.6.–14.10. ja dálvviáiggiin ja dálvviin muohtaáiggi (8 mb), mii Giehtaruohttasis dábálaččat deaivá áigodahkii 15.10.–14.6. (Čuoigansiivvut nohket dávjá juo miesse–geassemánu molsašuvvama áiggiid, muhto siivvuhisvuohta hehtte johtimis meahcis viidáseappot ovdal geassemánu gaskkamuttu). |
| 3 Virkistyskäytön rakenteet ja reitit sekä niiden huolto |
3.8.3 Lustageavaheami rusttegat, johtolagat ja daid fuolaheapmi |
| Erämaa-alueella on 18 Metsähallituksen huoltamaa autiotupaa ja neljä varaustupaa. |
Meahcceguovllus leat 18 ávdinstobu ja njeallje várrenstobu, maid Meahciráđđehus fuolaha. |
| Lisäksi alle 3 km:n säteellä alueen rajasta sijaitsevat Saarijärven autio- ja varaustupa sekä Ailakkajärven, Kalkkoivin ja Pinniskosken autiotuvat. |
Dasa lassin vuollel 3 km siste guovllu rájis leat Suolojávrri ávdin- ja várrenstohpu ja Áillahasjávrri, Gálggoaivvi ja Binnjesguoikka ávdinstobut. |
| Näistä suurin osa on hyväkuntoisia ja tarkoituksenmukaisia. |
Dáin eatnasat leat buorre ortnegis ja vuohkkasat. |
| Poikkeuksen muodostavat Kaskasjoen, Kuonjarjoen, Haltin, Riimmajávrin ja Lossujärven autiotuvat. |
Spiehkastahkan leat Gaskkasjoga, Guonjarjoga, Háldi, Riimmajávrri ja Loassojávrri ávdinstobut. |
| Neljä ensin mainittua ovat huonokuntoisia. |
Dáin njeallje vuosttamusa leat heajos ortnegis. |
| Urho Viikin rakentama Riimmajávrin autiotupa (ns. Urtas-hotelli) ei kuitenkaan ole ollut Metsähallituksen polttopuu- ja jätehuollon piirissä. |
Riimmajávrri ávdinstobu (ng. Urttaš-hotealla), man Urho Viik lea huksen, boaldinmuorra- ja bázahusfuolahus ii leat goittot gullan Meahciráđđehussii. |
| Lossujärven neljän hengen autiotupa on Kilpisjärvi–Skibotn-tieltä lähtevän Didnujohkan retkeilyreitin suosioon nähden aivan liian pieni. |
Loassojávrri njealjeolbmo ávdinstohpu lea Gilbbesjávrri–Ivgubađa geainnu alde vuolgi Didnojoga vánddardangeinnodaga bivnnutvuođa ektui beare unni. |
| Samoin Kuonjarjoen vanha kuuden hengen autiotupa Kalottireitin tärkeänä etappina on majoituskapasiteetiltaan täysin riittämätön. |
Seammaláhkai Guonjarjoga boares guđaolbmo ávdinstohpu Kalohttegeinnodaga dehálaš etáhppan lea idjadankapasitehta dáfus áibbas beare unni. |
| Tuvan nykyinen sijainti on myös ankariin lumiolosuhteisiin nähden huono. |
Dálá stohpu lea maiddái hui váttis muohtadilálašvuođaid dáfus boastto sajis. |
| Metsähallitus onkin vuonna 2000 korvannut vanhan tuvan uudella 10 + 10 hengen autio-varaustuvalla (kuva 7). |
Meahciráđđehus leage 2000:s ceggen boares stobu sadjái ođđa 10+10 -olbmo ávdinvárrenstobu (govva 7). |
| Autiotupia on koko erämaan alueella; sen sijaan kaikki Käsivarren varaustuvat sijaitsevat suurtunturialueella, retkeilyn ydinvyöhykkeellä. |
Ávdinstobut gávdnojit miehtá meahcceguovllu, muhto Giehtaruohttasa buot várrenstobut leat stuorraduottarguovllus, vánddardeami guovddášguovllus. |
| Vuonna 2000 yöpyminen alueen varaustuvassa maksoi 60 markkaa [noin 10,10 €] /petipaikka/vuorokausi. |
2000:s idjadeapmi guovllu várrenstobus mávssii 60 márkki [10,10 €] /seaŋgasadji/jándor. |
| 9. väliselle ajalle korkeintaan kahdeksi perättäiseksi vuorokaudeksi tupaa kohden. Hiljaisen sesongin aikaan eli 1.10. |
Várrema lea sáhttán dahkat 15.3.–15.9. gaskasaš áigái guhkimustá guovtti maŋŋálas jándorii stobu nammii. |
| 3. tuvan on voinut varata kokonaan käyttöönsä, kuitenkin korkeintaan viikoksi kerrallaan. |
Jaskes turistaáigge, dahjege golggotmánu 1. ja njukčamánu 14. beaivvi gaskkas, stobu lea sáhttán várret ollásit iežas atnui, goittotge guhkimustá ovtta vahkkui hávil. |
| Jogasjärven varaustupa on toiminut vuonna 2000 vuokrakämppänä. |
Jogašjávrri várrenstohpu lea doaibman 2000:s láigobartan. |
| Kuva 7. Virkistyskäytön rakenteet Käsivarren erämaa-alueella ja lähiympäristössä. |
Govva 7. Lustageavaheami rusttegat Giehtaruohttasa meahcceguovllus ja lahkosiin. |
| Tilanne vuonna 2000. Laatineet/digitoineet Liisa Kajala & Teppo Loikkanen 2000. © Metsähallitus 2001, © Maanmittauslaitos 1/MYY/01. |
Dilli 2000:s. Liisa Kajala & Teppo Loikkanen 2000. © Metsähallitus 2001, © Maanmittauslaitos 1/MYY/01. |
| Unkkavaara |
Muonnjagorži |
| Roabičoalbmi Ropinsalmi Metsähallitukselle vuonna 1997, ja sen yhteyteen rakennettiin huoltorakennus vuonna 1998. Kekkosen kämppä on Museoviraston kanssa sovittu säilytettäväksi museorakennuksena. |
Kekkosa gámpá oktan sávnniin sirdásii Kemijoki Oy:s Meahciráđđehussii 1997:s ja dan oktavuhtii huksejuvvui fuolahusvisti 1998:s. Museovirastoin lea sohppojuvvon ahte Kekkosa gámpá galgá seailluhuvvot museavistin. |
| Lisäksi Metsähallituksella on hallinnassaan Munnikurkkion vuonna 1991 lakkautettu rajavartioasema, jonka rantasauna on ollut retkeilijöiden käytössä. |
Dasa lassin Meahciráđđehusa hálddus lea Muonnjagoržži 1991:s heaittihuvvon rádjegozáhusstašuvdna, man gáddesávdni lea leamaš vánddardeddjiid anus. |
| Käsivarren erämaa-alueella ei ole varauskammeja. |
Giehtaruohttasa meahcceguovllus eai leat várrengámmet. |
| Polut, reitit ja muut rakenteet |
Bálgát, johtolagat ja eará rusttegat |
| Käsivarren erämaa-alueella on yksi kesäaikainen merkitty retkeilyreitti, Kalottireitti, jonka kokonaispituus on 800 km. Erämaa-alueella reitti kulkee noin 40 km:n matkan Somasjärveltä Pihtsusjärven, Meekonjärven, Kuonjarvaaran ja Saarijärven kautta Kilpisjärvelle. |
Giehtaruohttasa meahcceguovllus lea okta geasiáigásaš merkejuvvon vánddardanjohtolat, Kalohttageinnodat, man ollesguhkkodat lea 800 km. Meahcceguovllu siste dát johtolat manná sullii 40 km mátkki Somašjávrris Bihčosjávrri, Megonjávrri, Guonjarjávrri ja Suolojávrri bokte Gilbbesjávrái. |
| Kalottireitiltä erkanee Pihtsusjärven koillispäästä merkitty 8 km:n pistoreitti Haltille sekä noin 25 km:n pituinen (Suomen puolella merkitsemätön, Norjan puolella heikosti merkitty) polku Lossujärven kautta Didnujohkaan, Norjaan Skibottenin tien varteen. |
Kalohttageinnodagas earrána Bihčosjávrri nuortadavágeahčen merkejuvvon 8 kilomehtera guhkkosaš čuggestatjohtolat Háldái ja sullii 25 kilomehtera guhkkosaš (Suoma bealde merkekeahttá, Norgga bealde funet merkejuvvon) bálggis Loassojávrri bokte Didnojohkii, Norgii Ivgubađa geainnu gurrii. |
| (kuva 7) |
(govva 7) |
| Alueella sijaitsee 50 km Hetta–Kilpisjärvi-moottorikelkkaurasta, jonka kokonaispituus on 180 km. Toinen merkitty kelkkaura, 40 km, kulkee Saarikoskelta Raittijärvelle ja risteää Hetta– Kilpisjärvi-uran kanssa Buoiddesoaivin koillispuolella (kuva 7). |
Guovlu lea 50 km Heahtá–Gilbbesjávrri mohtorgielkávuojáhagas, man ollesguhkkodat lea 180 km. Nubbi merkejuvvon mohtorgielkávuojáhat, 40 km, manná Sáreguoikkas Ávžžášjávrái ja ruossalastá Heahttá–Gilbbesjávrri vuojáhaga Buoiddesoaivvi nuortadavábealde (govva 7). |
| Jogasjärveltä alkava Poroenon– Lätäsenon 110 km:n veneilyreitti kulkee erämaa-alueen sisällä ensimmäiset 60 km, Lätäsenon– Hietajoen soidensuojelualueella seuraavat 30 km ja viimeiset 20 km yksityismaiden halki soidensuojelualueen ympäröimänä. |
Jogašjávrris álgi Boazoeanu–Leahttáseanu 110 kilomehtera guhkkosaš fanastallanjohtolat manná meahcceguovllu siste vuosttaš 60 km, Leahttáseanu–Jiehtájoga jekkiidsuodjalanguovllus čuovvovaš 30 km ja maŋimuš 20 km priváhtaeatnamid čađa nu, ahte jekkiidsuodjalanguovlu lea daid birra. |
| Reitti päättyy Markkinaan, jossa Lätäseno yhtyy Könkämäenoon ja Muonionjoki alkaa. |
Johtolaga geahči lea Márkanis, gos Leahttáseatnu ovttastuvvá Rádjeetnui ja Muoniojohka álgá. |
| Erämaa-alueelle on muodostunut aikojen kuluessa erilaisia polkuja. |
Meahcceguvlui leat ihtán áiggiid mielde sierralágan bálgát. |
| Tässä kuvataan vain erittäin selkeästi maastossa erottuvat polut, joita käytetään kesäaikaisina maastoliikenneurina (ks. s. 53, kuva 10). |
Dákko govviduvvojit dušše dat bálgát, mat vuhttojit bures meahcis ja maid geavahit geasiáigge meahccejohtalusvuojáhahkan (gč. s. 55, govva 10). |
| Saarikoskelta Raittijärvelle kulkee Tielaitoksen ylläpitämä polkutie, joka on heikossa kunnossa. |
Sáreguoikkas Ávžžášjávrái manná Geaidnolágádusa bajásdoallan bálggesgeaidnu, mii lea heajos ortnegis. |
| Kosteimmat paikat on suunniteltu varustettaviksi mönkijäpitkoksin. |
Njuoskaseamos sajiide leat plánejuvvon rovit njealjajuvllagiid várás. |
| Kalkkoivista kulkee kesäaikainen maastoliikenneura Hirvasvuopion kautta Munnikurkkioon. |
Gálggoaivvis manná geasiáigge meahccejohtalusvuojáhat Hirvásvuohppi bokte Muonnjagoržái. |
| Polulla on jokunen mönkijäpitkos ja Torisenon suulla riippusilta, joka toimii talvella moottorikelkkauran siltana. |
Máđija alde lea soames rovvi njealjejuvllagiid várás ja Doareseanu njálmmis heaŋgášaldi, mii doaibmá dálvit mohtorgielkávuojáhaga šaldin. |
| Erämaan polttopuu- ja jätehuolto |
Meahcceguovllu boaldinmuorra- ja bázahusfuolahus |
| Kaikki tuvat Riimmajávrin autiotupaa lukuun ottamatta ovat vuonna 2000 Metsähallituksen polttopuu- ja jätehuollon piirissä. |
Buot stobut earret Riimmajávrri ávdinstobu leat 2000:s Meahciráđđehusa boaldimuorra- ja bázahusfuolahusa olis. |
| Toimintaa ohjaa Metsähallituksen ympäristö- ja laatujärjestelmä. |
Doaimma stivre Meahciráđđehusa biras- ja kvalitehtavuogádat. |
| Polttopuuna käytetään valtaosin mäntyä, joka kuljetetaan maanteitse Kilpisjärvelle. Siellä puut katkaistaan kamiinoihin sopiviksi ja ajetaan moottorikelkoilla tupien polttopuuliitereihin alkutalvesta. |
Boaldinmuorran geavahuvvo eanas beahci, mii fievrriduvvo eatnangeainnu mielde Gilbbesjávrái, gos muorat botkojuvvojit kamiinnaide heivvolažžan ja vuddjojuvvojit mohtorgielkkáiguin stobuid boaldinmuorraliideriidda álgodálvvis. |
| Vuonna 1999 polttopuuta kului noin 150 m à 1 100 mk [noin 185 €]. |
1999:s boaldinmuorra golai sullii 150 guđahasmehtera à 1 100:- [185 €]. |
| Joillekin alueen eteläisimmille tuville Metsähallitus tekee polttopuut tupien lähiympäristön tiheistä koivikoista. |
Guovllu muhtun lulimus stobuide Meahciráđđehus lágida boaldinmuoraid stobuid lahkosiid suhkkes soahkebohtuin. |
| Yleisemmin käytetyillä tuvilla on kaasuliedet polttopuun säästämiseksi. |
Eanemus geavahuvvon stobuin leat gássauvnnat boaldinmuora seastin dihte. |
| Vuonna 1999 nestekaasua kului yli 60 pulloa à 12 kg. |
1999:s golggusgássa golai badjel 60 boahtala à 12 kg. |
| Suosituimpien kulkureittien varrella sijaitsevien tupien yhteyteen on rakennettu jätteiden lajittelupisteet lajitteluohjeineen. |
Bivnnuheamos johtolagaid guoras leahkki stobuid oktavuhtii leat huksejuvvon bázahusaid sirrenbáikkit sirrenrávvagiiguin. |
| Sekajätesäkkien säilytystä varten on omat tilat. |
Seahkalasbázahusseahkaid vurkkodeami várás leat sierra vurkensajit. |
| Jätteet kuljetetaan maastosta talvella puuhuollon paluukuormina. |
Bázahusat fievrriduvvojit meahcis eret dálvit muorrafuolahusa máhccanguorbmin. |
| Sekajätettä kertyi alueelta vuonna 1999 noin 50 m. |
Seahkalasbázahusat čoggojedje guovllus 1999:s sullii 50 guđahasmehtera. |
| Kaikkien tupien yhteydessä on siistit ulkokäymälät, joiden vesistövaikutuksia seurataan vesinäyttein. |
Buot stobuid oktavuođas leat čorges olgohivssegat, maid čázádatváikkuhusat čuvvojuvvojit čáhcečájánasaiguin. |
| Kesällä Kalottireitin varrella olevat tuvat siivotaan, suoritetaan kaasupullojen täydennys ja varmistetaan jätehuollon toiminta. |
Geassit Kalohttageinnodaga guoras leahkki stobut čorgejuvvojit, devdojuvvojit gássaboahtalat ja bázahusfuolahusa doaibma sihkkarastojuvvo. |
| Jätehuollosta ja tupien käytöstä on tupakansioissa ajan tasalla olevat ohjeet kaikilla tuvilla. |
Bázahusfuolahusa ja stobuid geavaheami birra gávdnojit stohpobearpmain rávvagat, mat leat áiggi dásis. |
| Tavoitteena on vähentää jätteen syntymistä tehokkaalla viestinnällä, mutta toisaalta käsitellä asianmukaisesti syntynyt jäte. |
Ulbmilin lea geahpedit bázahusaid šaddama beaktilis diehtojuohkimiin, muhto nuppe dáfus gieđahallat áššálaččat čoggon bázahusaid. |
| Epäkohdista voi antaa Metsähallitukselle palautetta. |
Heajos beliid birra sáhttá addit Meahciráđđehussii máhcahaga. |
| Tätä varten tuvilla on palautelomakkeet ja tienvarressa palautelaatikko. |
Dan várás stobuin leat máhcahatskovit ja geaidnoguoras máhcahatkássa. |
| Saatu palaute dokumentoidaan ja pyritään käymään läpi mahdollisimman nopeasti. |
Ožžojuvvon máhcahat dokumenterejuvvo ja dan geahččalit mannat čađa nu jođánit go vejolaš. |
| 3.8. 4 Virkistyskäytön luonne ja määrä |
3.8.4 Lustageavaheami iešláhki ja mearri |
| Käsivarren erämaa-alue on virkistyskävijöiden keskuudessa suosituin Suomen lakisääteisistä erämaista. |
Giehtaruohttasa meahcceguovlu lea lustageavaheddjiid gaskkas bivnnuheamos Suoma lágasmearriduvvon meahcceguovlluin. |
| Erämaassa vierailee vuosittain lähes 6 000 eräretkeilijää yhteensä noin 25 000 viipymävuorokauden verran. |
Meahcceguovllu galledit jahkásaččat lagabui 6 000 vánddardeaddji oktiibuot sullii 25 000 orrunjándora mađi. |
| Kävijämäärät ovat olleet ainakin 1970-luvulta asti kasvussa. |
Galledeaddjilogut leat goittot 1970-logu rájes dađistaga lassánan. |
| Vain suosituimmat kansallispuistot ylittävät nämä luvut. |
Dušše bivnnuheamos álbmotmeahcit mannet dáid loguid badjel. |
| Esimerkiksi Urho Kekkosen kansallispuiston sisäosissa arvioidaan vaeltavan vuodessa noin 10 000 eräretkeilijää ja Pallas–Ounastunturin kansallispuiston sisäosissa vastaavasti noin 5 000 eräretkeilijää. |
Ovdamearkka dihte UK-meahci sisosiin árvalit leat jagis sullii 10 000 vánddardeaddji ja Bállás–Ovnnesduoddara álbmotmeahci sisosiin fas sullii 5 000 vánddardeaddji. |
| Luonnon virkistyskäyttö on Käsivarren erämaa-alueen nuorin maankäyttömuoto, mutta suhteessa muihin erämaihin retkeilijät ”löysivät” Käsivarren erämaa-alueen jo suhteellisen varhain. |
Luonddu lustageavaheapmi lea Giehtaruohttasa meahcceguovllu nuoramus eanageavahanhápmi, muhto eará meahcceguovlluid ektui vánddardeaddjit ”gávdne” Giehtaruohttasa meahcceguovllu juo viehka árrat. |
| Tiettävästi ensimmäisiä retkeilijöitä alueella olivat suomalaiset naisvoimistelijat 1930-luvun alussa. |
Várra vuosttaš vánddardeaddjit guovllus ledje suopmelaš nissonvaláštallit 1930logu álggus. |
| Matkailupalveluita – opastusta, kuljetusta alueella ja pienimuotoista majoittamista – on harjoitettu maksusta niin kauan, kuin alueella on liikkunut matkailijoita, käytännössä ainakin 1950-luvulta lähtien. |
Mátkkálašbálvalusaid – oahpisteami, sáhtosteami guovllus ja smávva idjadanfálaldagaid – leat lágidan mávssu vuostá nu guhká go mátkkálaččat leat johtán guovllus, oažžu dadjat ahte goittot 1950-logu rájes. |
| Moottorikelkkailun ja lentoliikenteen yleistyminen on tuonut erämaa-alueille uusia käyttäjäryhmiä ja muuttanut erämaiden totunnaisia käyttötapoja. |
Go gielkkástallan ja áibmojohtalus lea šaddan dábáleabbon, de dat lea buktán meahcceguovlluide ođđa geavaheaddjijoavkkuid ja rievdadan meahcceguovlluid virolaš geavahanhámiid. |
| Viime vuosina varaustupia ovat varanneet käyttöönsä omin voimin liikkuvien perinteisten eräretkeilijöiden lisäksi myös moottoroidusti liikkuvat matkailijat ja ohjatut ryhmät. |
Dáid jagiid várrenstobuid leat várren iežaset atnui iežaset fámuiguin johtti árbevirolaš meahccevánddardeddjiid lassin maiddái mohtorfievrruiguin johtti mátkkálaččat ja stivrejuvvon joavkkut. |
| Tämä on lisännyt kävijäryhmien välisiä ristiriitoja. |
Dát lea lasihan ruossalasvuođaid sierra joavkkuid gaskkas. |
| Moottoroitu liikenne on supistanut erämaita sosiaalisessa mielessä ja mahdollistanut niiden syrjäisimpienkin kolkkien koluamisen päivässä tai parissa. |
Mohtorfievrruiguin johtaleapmi lea gáržžidan meahcceguovlluid sosiálalaš perspektiivvas, ja nuba dál sáhttá moatte beaivvis finadit buot gáidoseamos guovlluinge. |
| Käsivarressa erityisesti kalastusmatkailu lentäen Lätäsenon ja sen latva- ja sivujokien varrelle on yleistynyt viime vuosina markkinoinnin, perhokalastuksen yleistymisen ja Enontekiön saavutettavuuden eli lentoyhteyksien paranemisen myötä. |
Giehtaruohttasis erenoamážit guolástanturisma girddi Leahttáseanu ja dan giera- ja oalgejogaid guovlluide lea lassánan dáid jagiid márkanastima, dolgevuoggabivddu lassáneami ja girdinoktavuođaid buorráneami dihte. |
| Toisaalta moottoroitu liikkuminen – moottorikelkkailu ja lentoliikenne – mahdollistavat erämaiden matkailullisen hyödyntämisen ryhmille, joiden voimat tai taidot eivät riitä omin voimin alueella liikkumiseen. |
Nuppe dáfus mohtorfievrruiguin johtaleapmi – mohtorgielkkástallan ja áibmojohtalus – dahket vejolažžan meahcisjohtaleami daidda joavkkuide, main eai leat alddiineaset gárvvisvuođat iehčanassii johtit guovllus. |
| Luontomatkailu merkittävänä elinkeinona tai osana elinkeinokokonaisuutta on vasta 1980-luvun loppupuolen ja 1990-luvun ilmiö – painottuen 1990- ja matkailun suosion kasvusta päätellen mitä ilmeisimmin myös 2000-luvulle – luontaiselinkeinojen kannattavuuden heikentyessä. |
Luondduturisma dehálaš ealáhussan dahje oassin ealáhusollisvuođas lea ealáskan easkka 1980logu loahpageahčen ja erenoamážit 1990-logus. Turismma bivnnutvuohta boahtá lassánit maiddái 2000-logus, go luondduealáhusaid gánnáheapmi lea geahppánišgoahtán. |
| Kilpisjärven kylä elää suurelta osin matkailusta, josta erämaahan suuntautuva luontomatkailu muodostaa merkittävän osan toimeentulosta. |
Gilbbesjávrri gilli eallá buorre muddui turismmas, mas meahcceguvlui manni luondduturisma hábme mearkkašahtti oasi áigáiboađus. |
| Matkailijoille myydään ohjelma- ja opaspalveluiden lisäksi majoituspalveluita, ruokaa ja maastoruokailupalveluita, polttoainetta, matkamuistoja, retkitarvikkeita sekä kuljetuspalveluita. |
Mátkkálaččaide vuvdet prográmma- ja oahpistanbálvalusaid lassin idjadanbálvalusaid, biepmu ja meahcisboradanbálvalusaid, boaldámuša, mátkemuittuid, vánddardandárbašiid ja fievrridanbálvalusaid. |
| Ohjelmapalveluyrittäjät järjestävät alueelle ohjattuja kelkka- ja pilkkiretkiä sekä huollettuja ja ohjattuja hiihtoretkiä. |
Prográmmabálvalanfitnodagat lágidit guvlui stivrejuvvon mohtorgielká- ja bilkenmátkkiid ja fuolahuvvon ja stivrejuvvon čuoiganmátkkiid. |
| Viime vuosina on lisäksi järjestetty alueelle suuntautuvia koiravaljakko- ja porosafareita. |
Dáid jagiid lea dasa lassin lágidan guvlui beanageasus- ja boazosafáraid. |
| Suosituinta aikaa opastetuille talviaikaisille retkille on maalis–toukokuu. |
Bivnnuheamos áigi oahpistuvvon dálvviáigásaš vánddardemiide lea njukča– miessemánnu. |
| Suurin osa lumipeitteisen ajan matkoista suuntautuu erämaa-alueen luoteisosan suurtuntureille sisältäen käynnin Haltilla. |
Eatnasat dálvviáiggi mátkkiin dahkkojuvvojit meahcceguovllu oarjedavágeaže stuorraduoddariidda, masa gullá maiddái mátki Háldái. |
| Paikalliset matkailuyritykset vuokraavat lisäksi moottorikelkkoja ja myyvät provisiolla ura- ja kalastuslupia matkailijoille, jotka voivat omatoimisesti kelkkailla erämaa-alueen poikki kulkevalla Metsähallituksen valtakunnallisella moottorikelkkauralla ja muualla ohjatusti paikkakuntalaisen oppaan matkassa tai osallistumalla ohjatulle moottorikelkkasafarille. |
Báikkálaš turistafitnodagat láigohit dasa lassin mohtorgielkkáid ja vuvdet vuojáhat- ja guolástanlobiid mátkkálaččaide, geat sáhttet iehčanassii gielkkástallat meahcceguovllu čađa Meahciráđđehusa váldegottálaš mohtorgielkávuojáhaga mielde ja eará sajis stivrejuvvon vuogi mielde báikegoddelaš oahpisteaddji fárus dahje oassálastimiin stivrejuvvon mohtorgielkásafáraide. |
| Kesä- ja syyskausina ohjelmapalveluyrittäjät järjestävät erämaahan vaelluksia, kumiveneellä laskua, riekonmetsästysretkiä sekä kalastusmatkoja. |
Geassit ja čakčat prográmmabálvalusfitnodagat lágidit meahcceguovlluide vánddardemiid, gummefatnasiin luoitima, rievssatbivdomátkkiid ja guolástanmátkkiid. |
| Sulanmaan aikaan suosittu kohde Haltin lisäksi on Poroenon–Lätäsenon kalastus- ja veneilyreitti. |
Bievlan bivnnuhis báiki Háldi lassin lea Boazoeanu–Leahttáseanu guolástan- ja fanastallanjohtolat. |
| Kesäaikainen lentokuljetustoiminta ja ”sightseeing”-lennot erämaahan ovat viime vuosina lisääntyneet myös merkittävästi. |
Geasiáigásaš girdinsáhtostandoaibma ja -girdimat meahcceguvlui leat dáid jagiid maiddái lassánan mealgat. |
| Lentokuljetuksia hyödyntävät etupäässä omatoimiset patikoijat, melojat ja kalastajat, vähäisemmässä määrin myös ohjelmapalveluyrittäjät. |
Girdinsáhtostemiide dorvvastit vuosttažettiin iehčanassii johtti lustavázzit, meallut ja guolásteaddjit, muhtun muddui maiddái prográmmabálvalusfitnodagat. |
| Siviilihelikopteria hyödynnetään pelastuspalvelutoiminnassa yli valtakunnanrajojen. |
Siviilahelikopter lea anus gádjunbálvanadoaimmas badjel riikkarájiid. |
| Luontomatkailun merkitys |
Luondduturismma mearkkašupmi |
| Matkailu kerrannaisvaikutuksineen on Enontekiön merkittävin elinkeino ja Käsivarren erämaaalue kunnan vetovoimaisin luontomatkailukohde. |
Turisma dasa gullevaš eará váikkuhusaiguin lea Eanodaga mávssoleamos ealáhus ja Giehtaruohttasa meahcceguovlu gieldda eanemus geasuheaddji luondduturismačuozáhat. |
| Käsivarren erämaassa omaan lihasvoiman käyttöön perustuvalla virkistyskäytöllä on pitkät perinteet, ja alue onkin yksi suosituimmista perinteisten eräretkeilijöiden vaelluskohteista. |
Giehtaruohttasa meahcceguovllus iežas deahkkefámu geavaheapmái vuođđuduvvi lustageavaheamis lea guhkes árbevierru ja guovlu leage okta bivnnuheamos árbevirolaš meahccevánddardeddjiid vánddardančuozáhagain. |
| Viime aikoina moottorikelkkailu erämaan halkaisevalla valtakunnallisella moottorikelkkauralla sekä kalastusmatkailu ovat myös lisääntyneet alueella merkittävästi. |
Dáid guhtaliid mohtorgielkkástallan meahcceguovllu čađamanni váldegottálaš mohtorgielkávuojáhaga mielde ja guolástanturisma leat maiddái lassánan guovllus mealgat. |
| Se sijaan ns. ”villi kelkkailu” merkittyjen urien ulkopuolella on vähentynyt huomattavasti 1980-luvulta. |
Dan sadjái ng. merkejuvvon láhtuid olggobealde lea geahppánan mealgat 1980-logu ektui. |
| Korkealuokkaiset pienten ryhmien ohjelmalliset matkat, joilla liikutaan sovittuina aikoina sovituilla reiteillä ja sovituin säännöin, sopivat hyvin alueelle ja ne hyödyttävät eniten paikallistaloutta mm. työllistävyytensä vuoksi. |
Smávva joavkkuide oaivvilduvvon alladássásaš prográmmamátkkit, main olbmot johtet sohppojuvvon áiggiid sohppojuvvon johtolagaid mielde sohppojuvvon njuolggadusaiguin heivejit bures guvlui ja dain ávkašuvvá eanemus báikkálašekonomiija ee. barggolašvuođaákkaid dihte. |
| Koiravaljakkosafaritoiminta merkittyjen urien ulkopuolella ja loppukevään hallitsematon kelkkailu vasoma-alueilla sopivat selvästi huonoiten alueelle, sillä ne aiheuttavat ylimääräisiä, vaikeasti todettavia kustannuksia porotaloudelle mm. kantavien vaadinten keskenmenoina ja tokkien ylimääräisinä kokoamiskuluina. |
Beanageasussafáradoaibma merkejuvvon vuojáhagaid olggobealde ja loahppagiđa stivrekeahtes mohtorgielkkástallan guottetguovlluin heivejit čielgasit buot fuonimusat guvlui, dasgo dat dagahit badjelmearálaš, váttis gávnnahahtti goluid boazodollui ee. čoavjjehiid reitoma ja ealuid badjelmearálaš čohkkengoluid bokte. |
| Erämaan virkistyskäytön taloudelliset vaikutukset heijastuvat aluetalouteen matkailutuloina ja työpaikkoina, oppaiden palkkoina, ohjelmapalvelu-, lupa-, majoitus-, myynti- ja verotuloina. |
Meahcceguovllu lustageavaheami ekonomalaš váikkuhusat dovdojit guovlluekonomiijas turismadietnasiin ja bargosajiin, oahpisteddjiid bálkkáin, prográmmabálvalus-, lohpe-, idjadan-, vuovdin- ja vearroboađuin. |
| Virkistyskävijät ja -käynnit |
Lustageavaheaddjit ja -galledeamit |
| Käsivarren kävijätutkimuksen mukaan alueen virkistyskävijöistä 70 % on miehiä. |
Giehtaruohttasa lustageavahandutkamuša mielde guovllu lustageavaheddjiin 70 % leat dievddut. |
| Kulkijoiden keski-ikä on 40 vuotta ja heistä kaksi kolmasosaa on 21–50-vuotiaita. |
Geavaheddjiid gaskaahki lea 40 jagi ja sis guokte goalmmádasa leat 21–50-jahkásaččat. |
| Alle 16-vuotiaita kulkijoista on 6 %. Noin kolme neljäsosaa liikkuu 2–4 henkilön ryhmissä. |
Vuollel 16-jahkásaččat lustageavaheddjiin leat 6 %. Sullii golbma njealjádasa johtalit 2–4-olbmo joavkkuin. |
| Talvella yli neljän henkilön ryhmiä on enemmän kuin kesällä. |
Dálvit badjel njealji olbmo joavkkut leat eanet go geassit. |
| Etenkin moottorikelkkailijat ja ohjatut hiihtoretkeilijät kulkevat suuremmissa ryhmissä. |
Erenoamážit mohtorgielkkástallit ja stivrejuvvon čuoiganvánddardeaddjit johtalit stuorit joavkkuin. |
| Kesäkauden kävijöistä noin puolet ja talvikauden kävijöistä noin neljäsosa oli alueella ensimmäistä kertaa. |
Geasiáiggi lustageavaheddjiin sullii bealli ja dálvviáiggi sullii njealjádas ledje guovllus vuosttaš háve. |
| Kävijöistä kesäkaudella 96 % ja talvikaudella 67 % oli yöpynyt maastossa. Maastossa yövyttiin keskimäärin 5,4 yötä, joista erämaa-alueelle sijoittui keskimäärin 4,4 yötä. |
Geavaheddjiin ledje idjadan meahcis geasiáigge 96 % ja dálvviáigge 67 %. Meahcis idjadedje gaskamearálaččat 5,4 ija, main meahcceguovllu ossodat lei gaskamearálaččat 4,4 ija. |
| Kesällä yövyttiin useimmiten omissa majoitteissa ja talvella tuvissa. |
Geassit idjadedje dábálaččat iežaset idjadanrusttegiin ja dálvit stobuin. |
| Alueen virkistyskävijöistä on kalastajia kesäisin 43 % ja talvisin 13 %. Lentäen liikkuneista kalastaa 74 % ja kävellen liikkuneista 36 %. |
Guovllu lustageavaheddjiin leat guolásteaddjit geasiáigge 43 % ja dálvviáigge 13 %. Girddi johtti olbmuin guolástit 74 % ja vácci johtti olbmuin 36 %. Gielkkástalliin bilkejit 32 % ja čuigiin 8 %. Meahccebivdit buot johttiin leat dušše unna oasáš. |
| Kesäisin Käsivarren erämaa-alueella liikutaan kävellen, veneillen, meloen ja lentäen. |
Geasiáigge Giehtaruohttasa meahcceguovllus johtet vácci, fatnasiin, mealu ja girddi. |
| Talvisin liikutaan pääasiassa hiihtäen, moottorikelkalla ja moottorikelkan reessä istuen. |
Dálvviáigge johtet eanas čuoigga, mohtorgielkkáin ja mohtorgielkká reagas čohkkámiin. |
| Uudempia virkistyskäyttömuotoja ovat mm. koiravaljakko- ja poroajelut, lumikengillä kävely, potkukelkkailu, lumilautailu ja varjopurjehdus. |
Ođđaset lustageavahanvuogit leat ee. beanageasus- ja boazovuojašeamit, muohtagápmagiiguin vázzin, spárken, muohtafiellostallan ja seivvonborjjasteapmi. |
| Ohjelmapalvelutoiminta tukeutuu suurelta osin talvella moottorikelkka- sekä kesällä lentokone-, helikopteri- ja moottorivenekuljetuksiin. |
Prográmmabálvalusdoaibma dorje buorre muddui dálvit mohtorgielká- ja geassit fas girdi-, helikopter- ja mohtorfanassáhtostallamiidda. |
| Käsivarren virkistyskävijätutkimuksen mukaan vuonna 1996–1997 alueen virkistyskävijöistä liikkui kävellen 52 %, hiihtäen 30 %, lentäen ainakin osan matkasta 9 % ja kelkkaillen 6 %. Kun mukaan otetaan myös henkilöiden aiemmat käynnit alueella, 20 % kulkijoista oli ainakin joskus liikkunut alueella lentäen tai moottorikelkalla. |
Giehtaruohttasa lustageavahandutkamuša mielde jagiid 1996–1997 guovllu lustageavaheddjiin johtaledje vácci 52 %, čuoigga 30 %, girddi goittot oasi mátkkis 9 % ja mohtorgielkkáin 6 %. Go mielde váldojuvvojit maiddái olbmuid ovddit fitnamat guovllus, de 20 % johttiin ledje goittot muhtumin johtalan guovllus girddi dahje mohtorgielkkáin. |
| Hiihtäjistä noin 4 % kuljettaa varusteensa huoltokelkalla. |
Čuigiin sullii 4 % fievrridit biergasiiddiset fuolahangielkká fárus. |
| Paikkakuntalaisten kelkkalupa antaa oikeuden kelkkailla kotikuntansa valtionmailla. |
Báikegoddelaččaid mohtorgielkálohpi addá vuoigatvuođa gielkkástallat iežas ruovttugieldda stáhtaeatnamiin. |
| Käsivarren erämaan suurtunturialueella enontekiöläiset pilkkivät ja kelkkailevat etenkin huhti–toukokuussa. |
Giehtaruohttasa meahcceguovllu stuorraduottarguovllus Eanodaga gieldalaččat bilkejit ja gielkkástallet erenoamážit cuoŋo–miessemánus. |
| Kävijämäärien kehitys |
Lustageavaheaddjiloguid ovdáneapmi |
| Autio- ja varaustupien vieraskirjoista tehtyjen laskelmien perusteella näyttää siltä, että Käsivarren erämaa-alueen virkistyskävijämäärät ovat nousseet 1970-luvun alun alle 1 000 vuotuisesta kävijästä nykypäivän noin 6 000 kävijään. |
Ávdin- ja várrenstobuid guossegirjjiid vuođul dahkkojuvvon árvvoštallamiid mielde orru leamen nu, ahte Giehtaruohttasa meahcceguovllu lustageavaheaddjilogut leat lassánan 1970-logu álggu vuollel 1 000 jahkásaš lustageavaheaddjis dálá sullii 6 000 geavaheaddjái. |
| Kalottireitin käyttöönoton jälkeen kesäkauden virkistyskäyttö on kasvanut talvikautta suuremmaksi. |
Kalohttageinnodaga atnuiváldima maŋŋá lea lustageavaheapmi lassánan johtileappot geasiáigge go dálvviáigge. |
| Sesonkikuukaudet ovat pysyneet samoina: Kevätsesonki on huhti–toukokuussa ja kesäsesonki heinä–elokuussa. |
Sesoŋgamánotbajit leat bisson seammán: giđđasesoŋga lea cuoŋo–miessemánus ja geassesesoŋga suoidne–borgemánus. |
| Näinä kuukausina käy noin 80 % koko vuoden kävijöistä. |
Dáid mánotbajiid áigge fitnet guovllus sullii 80 % oppa jagi lustageavaheddjiin. |
| Virkistyskäytön alueellinen jakautuminen |
Lustageavaheami juohkáseapmi guovlluid mielde |
| Käsivarren erämaa-alueen virkistyskäyttö jakautuu maantieteellisesti epätasaisesti keskittyen sekä kesällä että talvella muutamalle pääväylälle. |
Giehtaruohttasa meahcceguovllu lustageavaheapmi juohkása eatnandieđalaččat eahpedássidit nu, ahte sesoŋga deaivá sihke geassái ja dálvái soames váldojohtolaga ala. |
| Suurin osa sekä kesä- että talviajan retkistä suuntautuu alueen pohjoisosan suurtunturialueelle sisältäen käynnin Suomen korkeimmalla tunturilla, Haltilla (kuvat 8 ja 9). |
Bivnnuheamos lea sihke geassit ja dálvit meahcceguovllu davágeaže stuorraduottarguovlu. Seammás olbmot finadit maiddái Suoma alimus čohka, Háldi, alde (govat 8 ja 9). |
| Suosituin patikkareitti kesäkaudella on Kalottireitti. |
Bivnnuheamos lustavázzinjohtolat geasiáigge lea Kalohttageinnodat. |
| Muita suosittuja kesäaikaisia, joskin merkitsemättömiä, kulkureittejä ovat Lossujärven ja Termisjärven reitit. |
Eará bivnnuhis, vaikko vel merkekeahtes johtolagat geasiáigge leat Loassojávrri ja Dierpmesjávrri johtolagat. |
| Lisäksi kesällä kävellään paljon Ropille ja Torisenon vartta pitkin. |
Dasa lassin geassit vázzojuvvo ollu Roahpái ja Doareseanuráigge. |
| Kesällä Lätäsenon jokireitille keskittyvät sellaiset kävijät, jotka ovat kulkeneet muullakin tavoin kuin kävellen (lentäen, meloen, veneillen). (kuva 8) |
Geassit Leahttáseanu johkajohtolagaid mielde johtet dábálaččat dakkár olbmot, geat leat johtán earáláhkaige go vácci (girddi, mealu, fatnasiin) (govva 8). |
| Likimain Kalottireittiä seuraileva, talvikaudella risutuksella merkitty huoltoura on käytetyin kulkureitti hiihtäjien, paikallisten moottorikelkkailijoiden ja ohjattujen moottorikelkkaryhmien keskuudessa. |
Sullii Kalohttageinnodaga guoradeaddji, dálvviáigge rissiiguin merkejuvvon fuolahusjohtolat lea eanemus geavahuvvon johtolat čuigiid, báikkálaš mohtorgielkkástalliid ja stivrejuvvon mohtorgielkájoavkkuid gaskkas. |
| Talvella kulkijoita on kuitenkin viime vuosina ollut kokonaisuudessaan vähemmän kuin kesällä. |
Dálvit leat goittot dáid jagiid leamaš vánddardeaddjit unnit go geassit. |
| Haltin reitiltä käydään Toskaljärvellä, vähäisemmässä määrin Somasjärvellä ja jonkin verran ajetaan myös Lossujärvelle valtakunnanrajaa ja Urtasvankkaa myöten. |
Háldi johtolagas lávejit finadit mohki Doskaljávrris, unnibut Somašjávrris ja muhtun muddui lávejit vuodjit maiddái Loassojávrái riikkaráji ja Urttašvákki mielde. |
| Kelkkailijoiden keskuudessa käytetyin reitti on Kilpisjärveltä Termisjärven, Munnikurkkion ja Hirvasvuopion kautta Syväjärvelle kulkeva Metsähallituksen valtakunnallinen moottorikelkkaura. (kuvat 7 ja 9) |
Gielkkástalliid gaskkas buot bivnnuheamos johtolat manná Gilbbesjávrris Dierpmesjávrri, Muonnjagoržži ja Hirvásvuohppi bokte Čiekŋalisjávrái Meahciráđđehusa váldegottálaš mohtorgielkávuojáhaga mielde (govat 7 ja 9). |
| Yöpymiset |
Idjadeamit |
| Virkistyskäyttäjistä erämaa-alueella ja sen läheisyydessä yöpyi kesäkautena 1997 lähes 3 000 yli 16-vuotiasta henkilöä ja yöpymisiä oli yli 12 000. Talvikaudella 1996–1997 yöpyi alueella vastaavasti noin 1 300 yli 16-vuotiasta henkilöä ja yöpymisiä oli yli 6 000. |
Lustageavaheddjiin meahcceguovllus ja dan lahkosiin geasiáigge 1997 idjadedje lagabui 3 000 badjel 16-jahkásaš olbmo ja idjadeamit ledje badjel 12 000. Jagi 1996–1997 dálvviáigge idjadedje fas guovllus sullii 1 300 badjel 16-jahkásaš olbmo ja idjadeamit ledje badjel 6 000. Geassit bivnnuheamos idjadanbáikkit ledje Kalohttegeinnodaga guoras Megonjávri, Bihčosjávri ja Suolojávri, main guđesge idjadedje badjel 1 000 geardde. |
| Neljänneksi suosituin yöpymispaikka oli Kuonjarjoen autiotupa. |
Njealjádin bivnnuheamos idjadanbáiki lei Guonjarjoga ávdinstohpu. |
| Paljon käytettyihin tupiin voidaan lukea vielä Termisjärvi. |
Ollu geavahuvvon stobuide sáhttá vel lohkat Dierpmesjávrri stobu. |
| Loput 18 tupaa jäävät huomattavasti vähäisemmälle käytölle. |
Dat loahpat 18 stobu ledje mealgat unnit anus. |
| Kesällä yövytään lisäksi paljon omissa majoitteissa erityisesti vesistöjen lähistöllä. |
Geassit idjadit dasa lassin iežaset idjadanrusttegiin erenoamážit čáziid lahkosiin. |
| Paikkakuntalaiset, lähinnä poromiehet ja riekonpyytäjät, yöpyvät etupäässä sesonkikausien ulkopuolella autiotuvissa sekä pilkkijät toukokuussa talviteltoissa. |
Báikegoddelaččat, vuosttažettiin badjeolbmot ja rievssatbivdit, idjadit eanas sesoŋgaáiggiid olggobealde ávdinstobuin ja bilkejeaddjit miessemánus dálvetealttáin. |
| Varaustuvissa yöpyi 50 suurta (5–10 henkilön) ryhmää yhteensä 168 yötä vuonna 1998. Vastaavasti vuonna 1999 varaustuvissa yöpyi 53 suurta ryhmää yhteensä 148 yötä. |
Várrenstobuin idjadedje vihttalot stuorra (5–10 olbmo) joavkku oktiibuot 168 ija 1998:s. Seammaláhkai 1999:s várrenstobuin idjadedje vihttalogigolbma stuorra joavkku oktiibuot 148 ija. |
| Näiden isojen ryhmien yöpymisistä kaksi kolmasosaa ajoittuu huhti–toukokuulle. |
Dáid stuorra joavkkuid idjademiin guokte goalmmádasa deive cuoŋo–miessemánnui. |
| 3.8. 5 Suunnitelman esitykset |
3.8.5 Plána árvalusat |
| Liiketoiminnallisen luontomatkailun luvat |
Fitnodatekonomalaš luondduturismma lobit |
| 1) Liiketoiminnallinen, muu kuin omin voimin tapahtuva luontomatkailu alueella sekä tilapäinen lentoliikenne alueen vesistöjä laskeutumispaikkoina käyttäen on luvanvaraista. |
1) Fitnodatekonomalaš, eará go iežas fámuiguin dáhpáhuvvi luondduturisma guovllus ja gaskaboddosaš áibmojohtalus nu, ahte geavahuvvojit guovllu čázit seaivunsadjin, lea lobivuloš. |
| Leiriytymislupia ohjelmapalveluyrittäjille myönnetään tapauskohtaisesti tai kaudeksi kerrallaan ennalta sovittuihin paikkoihin. |
Gohttenlobiid prográmmabálvalusfitnodagaide mieđihit guđege dáhpáhusa hárrái sierra dahje ovtta áigodahkii hávil ovddalgihtii sohppojuvvon báikkiide. |
| Luvassa määritellään leiriytymisen ehdot. |
Lobis meroštallojit gohtteneavttut. |
| Leiriytymispaikat eivät saa sijaita uhanalaisten lajien kannalta aroilla tai muuten kulumisherkillä paikoilla, eikä niistä saa koitua haittaa porotaloudelle, retkeilijöille tai muille alueella liikkuville. |
Gohttensajit eai oaččo leat áitatvuloš šlájaid dáfus rašis dahje muđui gollanhearkkes báikkiin, eaige dat oaččo čuohcit boazodollui, vánddardeddjiide dahje earáide, geat johtalit guovllus. |
| Lupien määrittelyn pohjaksi Metsähallitus kuulee alueen sidosryhmiä. |
Lobiid meroštallama vuođđun Meahciráđđehus gullá guovllu čanasjoavkkuid. |
| Liiketoiminnallisen luontomatkailun kulkemiseen liittyvät luvat ja niiden myöntämisperusteet on kuvattu luvussa 4 Liikenne ja liikkuminen. |
Fitnodatekonomalaš luondduturismma johtimii guoskevaš lobit ja daid mieđihanákkat leat govviduvvon logus 4 Johtalus ja johtaleapmi. |
| Perusteet: Erämaisuuden turvaaminen, luontaiselinkeinojen ja saamelaiskulttuurin turvaaminen, erämaan luonnontilaisuuden säilyttäminen sekä uhanalaisten lajien suojelu ja perinteisen eräretkeilyn turvaaminen. |
Ákkat: Meahcceguovloiešlági dorvvasteapmi, luondduealáhusaid ja sámekultuvrra dorvvasteapmi, meahcceguovllu luonddudili seailluheapmi ja áitatvuloš šlájaid suodjaleapmi ja árbevirolaš meahccevánddardeami dorvvasteapmi. |
| Liiketoiminnallisen matkailutoiminnan erämaassa tulee olla pienimuotoista, ohjattua ja luvanvaraista, eikä siitä saa koitua liiaksi haittaa porotaloudelle. |
Fitnodatekonomalaš turisma meahcceguovllus galgá leat smávvalágan, stivrejuvvon ja lobivuloš doaibma iige dat oaččo bearehaga čuohcit boazodollui. |
| Luomalla selkeät pelisäännöt ohjatulle luontomatkailulle sekä puuttumalla ajoissa ylilyönteihin edistetään elinkeinon kehittymistä ja työllistämismahdollisuuksia. |
Go leat čielga njuolggadusat luondduturismii ja bargojuvvo áiggi bále dusten dihte buot liigeheađuštusaid, de dát ovddida ealáhusa ja bargoaddinvejolašvuođaid. |
| Yhteisenä intressinä on erämaaresurssin turvaaminen. |
Oktasaš beroštupmin lea dorvvastit meahcceguovloresurssaid. |
| Maastoliikennelaki, erämaalaki ja jokamiehenoikeudet. |
Meahccejohtalusláhka, meahcceguovloláhka ja juohkeolbmovuoigatvuođat. |
| Virkistyskäytön tuvat |
Lustageavaheami stobut |
| 2) Autiotupa on aina avoin kamiinalla, lavereilla, pöydällä ja penkeillä sekä yleensä kaasukeittolevyillä varustettu vaatimaton tupa. |
2) Ávdinstohpu lea viehka ovttageardán stohpu, mii lea álo rabas. Das lea kamiidna, seaidneseaŋggat, beavdi, beaŋkkat ja dábálaččat gássavuoššanpláhtat. |
| Autiotuvissa majoittumisessa etusija on omin voimin liikkuvilla omatoimisilla kulkijoilla. |
Ávdinstobut leat oaivvilduvvon vuosttažettiid daid idjadeapmái, geat leat jođus iežaset fámuiguin. |
| Moottorikelkkailijat voivat käyttää Metsähallituksen valtakunnallisen moottorikelkkauran varrella sijaitsevia autiotupia hiljaisena aikana yöpymiseen sekä tauko- eli päivätupina muulloinkin. |
Mohtorgielkkástallit sáhttet geavahit ávdinstobuid, mat leat Meahciráđđehusa váldegottálaš mohtorgielkávuojáhaga guoras, jaskes áigge idjadeapmái ja orustan- ja beaivestohpun muđuige. |
| Myös ohjelmapalveluyrittäjät voivat hiljaisina kausina käyttää autiotupia taukotupina edellyttäen, että he ovat sopineet asiasta ensin Metsähallituksen kanssa. |
Maiddái prográmmabálvalusfitnodatolbmot sáhtte jaskes áigge geavahit ávdinstobuid orustanstohpun dainna eavttuin, ahte sii leat vuos soahpan áššis Meahciráđđehusain. |
| Autiotupia ei kuitenkaan ole tarkoitettu liiketoiminnallisen luontomatkailun yöpymistukikohdiksi. |
Ávdinstobut eai goittot leat oaivvilduvvon fitnodatekonomalaš luondduturismma idjadandoarjjabáikin. |
| Poromiehet voivat yöpyä autiotuvissa useampiakin perättäisiä öitä hiljaisena kautena edellyttäen, että he sopivat asiasta etukäteen Metsähallituksen kanssa. |
Badjeolbmot sáhttet idjadit ávdinstobuin moanaidge ijaid maŋŋálagaid jaskes áigge dainna eavttuin, ahte leat soahpan ovddalgihtii áššis Meahciráđđehusain. |
| 3) Varaustupa ja varauskammi ovat autiotuvan tapaan vaatimattomia kämppiä. |
3) Várrenstohpu ja várrengámme leat ávdinstobuid láhkai ovttageardán gámppát. |
| Nimestään huolimatta varauskammi ei yleensä ole turvekammi, vaan ympäröivään maastoon hyvin sulautuva, pienikokoinen kamiinalla ja lavereilla varustettu vaatimaton hirsikämppä, johon sopii majoittumaan kahdesta kuuteen henkilöä. |
Namastis fuolakeahttá várrengámme ii leat dábálaš lavdnjegámme muhto birastahtti lundui bures ”heivvolaš” smávvalágan hirsagámpá, mas lea kamiidna ja seaidneseaŋggat ja masa čáhket idjadit 2–6 olbmo. |
| Varaustupien varustukseen kuuluu autiotuvan varustuksen lisäksi patjat, huovat ja keittiötarvikkeet. |
Várrenstobuid rusttegiidda gullet ávdinstobu rusttegiid lassin bolstarat, gokčasat ja gievkkandárbašat. |
| Tuvissa yöpymiseen pitää ennakkoon varata petipaikka, maksaa se ja lunastaa avain. |
Jos áigu idjadat dáin stobuin, de galgá ovddalgihtii várret seaŋgasaji, máksit dan ja lotnut čoavdaga. |
| Hiljaisena kautena varaustuvan voi varata kokonaan käyttöönsä, kuitenkin enintään viikoksi kerrallaan. |
Jaskes áigge várrenstobu sáhttá várret ollásit iežas atnui, goittot guhkimustá vahkkui hávil. |
| Sesonkiaikoina tuvasta voi varata petipaikan korkeintaan kahdeksi peräkkäiseksi vuorokaudeksi. |
Sesoŋgaáiggiid seaŋgasaji sáhttá várret stobus guhkimustá guovtti maŋŋálas jándorii. |
| Varaustupa on tarkoitettu yöpymiseen omin voimin, omatoimisesti erämaassa kulkeville sekä omin voimin liikkuville ohjatuille ja huolletuille ryhmille. |
Várrenstohpu lea oaivvilduvvon idjadeapmái iežas fámuiguin, iehčanassii meahcceguovllus johtaleddjiide ja iežas fámuiguin johtaleaddji stivrejuvvon ja fuolahuvvon joavkkuide. |
| Varauskammit on tarkoitettu omin voimin liikkuville omatoimisille eräretkeilijöille. |
Várrengámmet leat oaivvilduvvon iežas fámuiguin johtaleaddji iehčanas meahccevánddardeddjiide. |
| Myös paikkakuntalaiset voivat yöpyä varaustuvissa tai varauskammeissa alueella moottorikelkalla liikkuessaan edellyttäen, että he ovat varanneet ennakkoon paikan niissä yöpymiseen. |
Maiddái báikegoddelaččat sáhttet idjadit várrenstobuin dahje várrengámmiin, go johtalit mohtorgielkkáin guovllus dainna eavttuin ahte leat várren ovddalgihtii dain idjasaji. |
| 4) Vuokrakämppien ja ns. isännöityjen vuokrakämppien eli ohjelmapalvelutukikohtien varustelutaso on parempi kuin autio- ja varaustuvissa. |
4) Láigogámppáid ja ng. isidaston láigogámppáid dahjege prográmmabálvalusdoarjjabáikkiid rusttetdássi lea buoret go ávdin- ja várrenstobuin. |
| Ne ovat varaustupien tapaan lukittuja ja niiden käytöstä tulee ennakkoon sopia Metsähallituksen kanssa. |
Dat leat várrenstobuid láhkai lássejuvvon ja daid geavaheamis galgá ovddalgihtii soahpat Meahciráđđehusain. |
| Vuokrakämppä on kenen tahansa vuokrattavissa lyhyeksi aikaa, erämaassa korkeintaan kahdeksi viikoksi kerrallaan. |
Láigogámppá sáhttá láigohit gii beare muhtun áigái, meahcceguovllus guhkimustá guovtti vahkkui hávil. |
| Tällöin kämpän saa kokonaan käyttöönsä vuokra-ajaksi. |
Dalle gámppá oažžu ollásit iežas atnui láigoáigái. |
| Vuokrakämpät ovat myös matkailuyrittäjien käytettävissä. |
Láigogámppáid sáhttet láigohit maiddái turistafitnodatolbmot. |
| Isännöidyt vuokrakämpät on tarkoitettu ensisijaisesti liiketoiminnallisen, ohjatun luontomatkailun käyttöön. |
Isidaston láigogámppát leat oaivvilduvvon vuosttažettiin fitnodatekonomalaš, stivrejuvvon luondduturismma dárbbuide. |
| Tuvat ovat Metsähallituksen hallinnassa, ja niitä voidaan vuokrata lyhytkestoisesti matkailuyrittäjille ja muille sidosryhmille. |
Dáid stobuid hálddaša Meahciráđđehus. Daid sáhttá láigohit oanehis áigái turistafitnodatolbmuide ja eará čanasjoavkkuide. |
| Isännöityinä vuokratupina voidaan Hirvasvuopion eräkämpän ja Porojärven Kekkosen kämpän huoltorakennuksen lisäksi käyttää ohjatun luontomatkailun vyöhykkeellä sijaitsevia muita tarkoitukseen varattavia tupia. |
Isidaston láigostohpun sáhttá geavahit Hirvásvuohppi meahccegámppá ja Boazojávrri ng. Kekkosa gámppá fuolahusvistti lassin eará stobuid, mat leat stivrejuvvon luondduturismma avádagas ja várrejuvvojit dán ulbmilii. |
| Munnikurkkioon, entisen rajavartioaseman purettavien rakennusten tilalle, voidaan rakentaa vuokrakämppä. |
Muonnjagoržži ovddeš rádjegozáhusa visttiid, mat galget gaikojuvvot, sadjái sáhttá hukset láigostobu. |
| 5) Retkeilyn ydinvyöhykkeelle huoltorisutuksen varteen, esim. Vuomakkaalle, voidaan perustaa päivätupa moottorikelkkasafarien taukopaikaksi. |
5) Vánddardeami guovddášguovlluide fuolahanrissevuojáhaga gurrii, omd. Vuopmegašjávrái, sáhttá vuođđudit beaivestobu mohtorgielkásafáraid orustansadjin. |
| 6) Metsähallitus laatii kulkijoille säännöt autio- ja varaustupien käytöstä ja tarvittaessa muuttaa tupien käyttöohjeita sekä sesonkiaikojen alkamis- ja päättymisajankohtia. |
6) Meahciráđđehus dahká vánddardeddjiide njuolggadusaid ávdin- ja várrenstobuid geavaheamis ja dárbbu mielde rievdada stobuid geavahanrávvagiid ja sesoŋgaáiggiid álgin- ja nohkanáigemeriid. |
| Säännöistä viestitään tehokkaasti. |
Njuolggadusaid birra dieđihuvvo beaktilit. |
| Perusteet (kohdat 2–6): |
Ákkat (čuoggát 2–6): |
| • Käsivarren virkistyskävijätutkimus. |
• Giehtaruohttasa lustageavahandutkamuš. |
| Ohjattu moottoroitu liiketoiminnallinen luontomatkailu tulee eriyttää omin voimin tapahtuvasta retkeilystä pidempikestoisen vuorovaikutuksen eli yöpymisten osalta. |
Stivrejuvvon fitnodatekonomalaš luondduturismma mohtorfievrruid veagas galgá sierranahttit iežas fámuiguin dáhpáhuvvi vánddardeamis guhkitáigásaš vuorrováikkuhusa dahjege idjadeami hárrái. |
| Näin menetellen turvataan parhaiten eri kohderyhmien erämaakokemukset sekä vältytään turhilta ristiriidoilta, joita aiheutuu mm. kelkkailijoiden ja hiihtäjien sekä toisaalta ohjelmapalveluasiakkaiden ja omatoimisten retkeilijöiden yöpymisestä samassa rakennuksessa. |
Ná dorvvasta buoremusat sierra čuozáhatjoavkkuide meahcceguovlovásáhusaid ja garvá joavdelas ruossalasvuođaid, mat sáhttet boahtit ee. dalle, go gielkkástallit ja čuoigit ja nuppe dáfus prográmmabálvalusáššehasat ja iehčanassii vánddardeaddjit šaddet idjadit seamma visttis. |
| Kevättalvella monet hiihtäjät saapuvat valoisan yön turvin majoittumaan autiotuville hyvinkin myöhään, jolloin vaarana on, että yöpuulle jo asettuneiden moottorikelkkailijoiden ja maksavien asiakkaiden kynnys lähteä jatkamaan matkaa tai siirtyä talvitelttamajoitukseen on liian korkea. |
Giđđadálvve máŋggat čuoigit bohtet čuvges áigge idjadit ávdinstobuide hui maŋŋitge, goas lea dat várra, ahte juo nohkadan mohtorgielkkástallit ja máksi áššehasat dego bággehallet joatkit mátkki dahje gohttet dálvetealtái. |
| • Poromiehet tarvitsevat työssään autiotupia tukikohdikseen. |
• Badjeolbmot dárbbašit barggusteaset ávdinstobuid doarjjabáikin. |
| • Moottorikelkkailija pääsee hiihtäjää helpommin majoittumaan erämaan ulkopuolelle. |
• Mohtorgielkkástalli beassá jođáneappot go čuoigi olmmoš gohttet meahcceguovllu olggobeallai. |
| • Paikkakuntalaisilla on oikeus liikkua alueella moottorikelkkaurien ulkopuolellakin. |
• Báikegoddelaččain lea vuoigatvuohta johtalit guovllus mohtorgielkávuojáhagaid olggobealdege. |
| • Isännöidyt vuokratuvat mahdollistavat kestävän luontomatkailun kehittämisen. |
• Isidaston láigostobut dahket vejolažžan ovddidit bistevaš luondduturismma. |
| Tämä edellyttää, että matkailuyrittäjällä on mahdollisuus riittävän ajoissa varata tupa käyttöönsä, ja että nämä tuvat sijaitsevat suosituimpien patikka- ja hiihtoreittien ulkopuolella. |
Dát gáibida ahte turistafitnodatolbmot sáhttet áiggi bále várret stobu iežaset atnui ja ahte dát stobut leat bivnnuheamos lustavázzin- ja čuoiganjohtolagaid olggobealde. |
| Hirvasvuopio ja Porojärvi sijaitsevat ohjatun luontomatkailun vyöhykkeellä. |
Hirvásvuohppi ja Boazojávri leat stivrejuvvon luondduturismma avádagas. |
| Hirvasvuopio ja Munnikurkkio sijaitsevat lisäksi Metsähallituksen valtakunnallisen moottorikelkkauran ja Poroeno–Lätäsenovesiretkeilyreitin varrella. |
Hirvásvuohppi ja Muonnjagorži leat dasa lassin Meahciráđđehusa váldegottálaš mohtorgielkávuojáhaga ja Boazoeatnu–Leahttáseatnu čáhcevánddardanjohtoga guoras. |
| Vuokratupa Munnikurkkiolla palvelisi ohjelmapalveluyrittäjien, kalastajien, melojien ja moottorikelkkailijoiden lisäksi erityisesti Kilpisjärven kyläläisten tarpeita saada tupa käyttöön aiheuttamatta ylimääräisiä paineita luontaiselinkeinoille ja häiritsemättä omin voimin alueella liikkuvia. |
Láigostohpu Muonnjagoržžis bálvalivččii prográmmabálvalusfitnodatolbmuid, guolásteddjiid, mealluid ja mohtorgielkkástalliid lassin erenoamážit Gilbbesjávrri gili olbmuid dárbbuid oažžut ”alcceseaset” stobu dagatkeahttá liigedeattud luondduealáhusaide ja heađuškeahttá iežaset fámuiguin johtti olbmuid. |
| • Luontomatkailuyrittäjät toivovat päivätupaa Haltin reitille, moottorikelkkasafariasiakkaiden taukopaikaksi, jolloin ristiriidat hiihtäjien kanssa vähenisivät, kun moottorikelkkasafareiden ei tarvitsisi käyttää autiotupia taukopaikkoina. |
• Luondduturistafitnodatolbmot háliidit beaivestobu Háldi johtolaga ala mohtorgielkásafáraid áššehasaid doarjjabáikin, goas ruossalasvuođat čuigiiguin geahppánivčče, go mohtorgielkásafárat eai dárbbašivčče geavahit ávdinstobuid orustanbáikin. |
| Tuvalla on laaja kannatus alueen eri käyttäjäryhmien keskuudessa (poromiehet, retkeilijät, luonnonsuojelijat ja matkailuyrittäjät). |
Dákkár stobu gánnáhit máŋggalágan geavaheaddjit (badjeolbmot, vánddardeaddjit, luonddusuodjaleaddjit ja turistafitnodatolbmot) guovllus. |
| • Tarve sesonkiaikojen hienosäätöön johtuu siitä, että ne voivat muuttua ajan myötä. |
• Sesoŋgaáiggiid muddendárbu boahtá das, ahte dat sáhttet nuppástuvvat áiggi mielde. |
| Esimerkiksi joulu Käsivarren erämaassa on muodostumassa yhä suositummaksi retkeilijöiden keskuudessa. |
Ovdamearkka dihte juovllat Giehtaruohttasa meahcceguovllus leat geasuhišgoahtán eanet ja eanet vánddardeddjiid. |
| Toisaalta vilkas matkailusesonki riippuu ajankohdan lisäksi myös paikasta. |
Nuppe dáfus ealaskas turismasesoŋga ii leat dušše dan duohken, goas turisttat johtet muhto maiddái das ahte gos. |
| Esimerkiksi kevään huippusesonki suurtunturialueen eteläpuolella alkaa kahta tai kolmea viikkoa myöhemmin kuin suurtunturialueella. |
Ovdamearkka dihte giđa alimus turistaáigi stuorraduottarguovllu lulábealde álgá guokte dahje golbma vahku maŋŋelis go stuorraduottarguovllus. |
| 7) Metsähallitus pyrkii huoltamaan kaikki alueen virkistyskäytön tuvat ja rakenteet sekä merkitsemään suunnitelmassa mainitut reitit ja urat. |
7) Meahciráđđehus geahččala fuolahit guovllu buot lustageavahanstobuid ja -rusttegiid ja merket plánas namuhuvvon johtolagaid ja vuojáhagaid. |
| Etusijalla ovat retkeilyn ydinvyöhykkeellä ja ohjatun luontomatkailun vyöhykkeellä sijaitsevat tuvat, kulkureitit ja rakenteet. |
Dán áššis guovddážis leat dat stobut, johtolagat ja rusttegat, mat leat guovddáš vánddardanguovlluin ja stivrejuvvon luondduturismma avádagain. |
| (ks. kuva 12, s. 67, vyöhykkeistäminen) |
(gč. govva 12 avádatjuohku) |
| Perusteet: Erämaan luonnontilaisuuden ja poronhoidon turvaaminen. |
Ákkat: Meahcceguovllu luonddudilálašvuođa ja boazodoalu dorvvasteapmi. |
| Reittien ja tupien ylläpidolla sekä puu- ja jätehuollolla on suuri merkitys alueen virkistyskäytön ympäristövaikutusten kannalta. |
Johtolagaid ja stobuid bajásdoallan ja muorra- ja bázahusfuolahus mearkkaša ollu guovllu lustageavaheami birasváikkuhusaid dáfus. |
| Jos virkistyskäytön rakenteita ja reittejä ei pidettäisi kunnossa tai puu-, kaasu- ja jätehuolto laiminlyötäisiin, tämä näkyisi välittömästi alueen luonnontilaisuudessa ja ympäristön viihtyisyydessä. |
Jos lustageavaheami rusttegat ja johtolagat eai dolloše ortnegis dahje muorra-, gássa- ja bázahusfuolahusas ii beroštuvvoše, de dát oidnošii dalán guovllu luonddudilálašvuođas ja birrasa geasuhusas. |
| Merkityt risureitit ohjaavat kulkua tunturissa ja ovat merkittävä turvallisuustekijä. |
Merkejuvvon rissejohtolagat oahpistit johtima duoddaris ja leat mearkkašahtti dorvvolašvuođadahkki. |
| 8) Erämaahan ei rakenneta uusia virkistyskäytön tupia uusiin paikkoihin. |
8) Meahcceguvlui eai huksejuvvo ođđa lustageavahanstobut ođđa báikkiide. |
| Virkistyskäytön rakenteet keskitetään jatkossakin retkeilyn ydin- ja ohjatun luontomatkailun vyöhykkeille olemassa olevien reittien ja rakenteiden yhteyteen. |
Lustageavahanrusttegat čohkkejuvvojit dás duohkoge vánddardeami guovddáš- ja stivrejuvvon luondduturismma avádagaide dálá johtolagaid ja rusttegiid oktavuhtii. |
| Mahdollisesti rakennettavat uudet autio- ja varaustuvat, vuokrakämpät ja isännöidyt vuokratuvat sijoitetaan jo olemassa oleviin rakennuksiin tai niiden läheisyyteen. |
Ávdin- ja várrenstobut, láigogámppát ja isidaston láigostobut, mat vejolaččat huksejuvvojit, biddjojuvvojit dálá visttiid oktavuhtii dahje dasttán daid lahkosiidda. |
| Vanhoja tupia voidaan korvata uusilla; tupia voidaan kunnostaa, laajentaa tai siirtää noin kilometrin säteellä tarkoituksenmukaisempaan kohtaan, ja niiden käyttötarkoitusta voidaan muuttaa suunnitelmassa esitetyn vyöhykejaon mukaisesti. |
Boares stobuid sadjái sáhttá cegget ođđa stobuid, stobuid sáhttá ordnet, viiddidit, sirdit sullii kilomehtera siste vuohkkaset báikái ja daid geavahanulbmila sáhttá rievdadit plánas ovdanbukton avádatjuogu mielde. |
| Perusteet: Poronhoidon ja erämaisuuden turvaaminen. |
Ákkat: Boazodoalu ja meahcceguovloiešlági dorvvasteapmi. |
| Alueen tupaverkosto on kokonaisuudessaan riittävä. |
Dálá stohpofierpmádat gokčá doarvái bures guovllu. |
| Tupien käyttötarkoitusten muuttaminen mahdollistaa luontomatkailun ohjaamisen ja pitämisen hallittuna. |
Go stobuid geavahanulbmila rievdada, de ná sáhttá stivret luondduturismma ja doallat dan stivrejuvvon dilis. |
| Virkistyskäytön ja luontomatkailun ohjaaminen esitetyllä tavalla ei rajoita poronhoitoa ja paikallisten ihmisten perinteisiä oikeuksia, kuten metsästystä ja kalastusta. |
Lustageavaheami ja luondduturismma stivren namuhuvvon vuogi mielde ii ráddje boazodoalu ja báikkálaš olbmuid árbevirolaš vuoigatvuođaid dego meahccebivddu ja guolástusa. |
| 9) Kaikkien erämaa-alueella olevien, kunnostettavien ja sinne rakennettavien tupien tulee olla vaatimattomia, yksikerroksisia, ympäristöön ja erämaa-alueen luonteeseen sopivia, perinteitä kunnioittavia ja tarkoituksenmukaisia puurakennuksia. |
9) Meahcceguovllu buot dálá stobut ja stobut, mat galget ordnejuvvot ja huksejuvvot, galget leat ovttageardánat, ovttagearddagat ja dakkárat, ahte heivejit birrasii ja meahcceguovllu iešláhkái. Dát stobut galget leat árbevieru mielde muoras ja vuohkkasit huksejuvvon. |
| Peruste: Erämaisuuden säilyttäminen. |
Ágga: Meahcceguovloiešlági seailluheapmi. |
| 10) Historiallista arvoa sisältävien rakennusten mahdollisten muutostöiden osalta Metsähallitus kuulee Museovirastoa. |
10) Historjjálaš árvvuid sisdoalli visttiid vejolaš rievdadanbargguid hárrái Meahciráđđehus gullá Museovirasto. |
| Käytössä olevat autio-, huolto-, varaus- ja vuokratuvat, isännöidyt vuokratuvat ja Munnikurkkion rajavartioasema on rakennettu vuoden 1960 jälkeen. |
Dálá ávdin-, fuolahus-, várren- ja láigostobut, isidaston láigostobut ja Muonnjagoržži rádjegozáhusstašuvdna leat huksejuvvon jagi 1960 maŋŋá. |
| Niiden purkamisten ja kunnostamisten osalta käytännöllisyys- ja turvallisuusnäkökohdat ovat ensisijaisia Urtasjärven tupaa lukuun ottamatta. |
Daid gaikuma ja ordnema hárrái vuogálašvuođa- ja dorvvolašvuođabealit leat guovddážis earret Urttašjávrri stobu. |
| Urtasjärven tuvan viereen rakennetaan tai siirretään tarkoituksenmukainen autiotupa, joka otetaan Metsähallituksen puu- ja jätehuollon piiriin. |
Urttašjávrri stobu báldii huksejuvvo dahje sirdojuvvo vuogas ávdinstohpu, man muorra- ja bázahusfuolahusas Meahciráđđehus dasto fuolaha. |
| Vanha tupa säilytetään museorakennuksena ja tuvan ympäristö siistitään. |
Boares stohpu seailluhuvvo museavistin ja stobu biras čorgejuvvo. |
| Perusteet: Kulttuurisesti arvokkaiden rakennusten suojelu. |
Ákkat: Kultuvrralaččat divrras visttiid suodjaleapmi. |
| Tarkoituksenmukaisuussyyt. |
Vuogálašvuođasivat. |
| Urtasjärven tupa on huonokuntoinen eikä sitä kannata peruskorjata. |
Urttašjávrri stohpu lea heajos ortnegis iige dan gánnát ordnegoahtit. |
| Paikalle tarvitaan tarkoituksenmukaisempi tupa vaeltajia palvelemaan. |
Dan sadjái galgá vuohkkaset stohpu vánddardeddjiid várás. |
| Alkuperäisellä tuvalla on suuri kulttuurinen arvo. |
Dat álgostohpu lea kultuvrralaččat divrras visti. |
| Muut virkistyskäytön rakenteet ja reitit |
Eará lustageavahanrusttegat ja -johtolagat |
| 11) Poroenon sekä Lätäsenon ja sen merkittävimpien sivujokien yhtymäkohtiin ohjatun luontomatkailun vyöhykkeelle rakennetaan tarvittaviin kohtiin huollettavat rantautumis-, tuli- ja taukopaikat jätteiden keruu- ja lajittelupisteineen. |
11) Boazoeanu ja Leahttáseanu ja dan mávssoleamos oalgejogaid ovttastuvvansajiide huksejuvvojit stivrejuvvon luondduturismma avádahkii dárbbu mielde fuolahanvuloš gáddáimannan-, dolastallan- ja orustanbáikkit oktan bázahusaid čoaggin- ja sirrenbáikkiiguin. |
| Metsähallitus seuraa alueen kalastusmatkailun kehittymistä ja ryhtyy tarvittaviin jatkotoimenpiteisiin alueen erämaisuuden ja siten myös vetovoimaisuuden turvaamiseksi. |
Meahciráđđehus čuovvu guovllu guolástanturismma ovdáneami ja álgá dárbbašlaš joatkkadoaibmabijuide guovllu meahcceguovloiešlági ja ná maiddái dan geasuhusa dorvvastan dihte. |
| Perusteet: Kalastusmatkailu ja sen myötä suosittujen leirintäpaikkojen kuluminen ja roskaantuminen ovat merkittävästi lisääntyneet, ja kalastusmatkailun ennustetaan edelleen lisääntyvän etenkin Poroenon–Lätäsenon kalastus- ja veneilyreitillä. |
Ágga: Guolástanturisma ja dan bokte bivnnuhis gohttensajiid gollan ja ludnen lea mealgat lassánan ja dan einnostit ainge lassánit erenoamážit Boazoeanu–Leahttáseanu guolástan- ja fanastallanjohtolagain. |
| Tarvittavien tulipaikkojen lukumäärä on vuonna 1999 arvioitu maastossa paikan päällä 3–5:ksi ja niiden sijoittaminen on selvitetty yhdessä Museoviraston kanssa. |
1999:s lea árvvoštallon meahcis báikki alde ahte lea dárbu 3–5 dolastanbáikái. Meahciráđđehus lea čielggadan dán ášši ovttas Museovirastoin. |
| Rakenteilla pyritään ohjaamaan virkistyskäyttöä, ehkäisemään roskaantumista ja säästämään alueen luontoa. |
Rusttegiiguin geahččalit stivret lustageavaheami, hehttet ludnema ja seastit guovllu luonddu. |
| 12) Metsähallitus ylläpitää kesä- ja talviaikaisten reittien siltoja, ja voi tarpeen mukaan rakentaa lisää siltoja merkityille reiteille ja urille. |
12) Meahciráđđehus bajásdoallá geasi- ja dálvviáigásaš johtolagaid šalddiid ja dárbbu mielde hukse lasi šalddiid merkejuvvon johtolagaide ja vuojáhagaide. |
| Siltoja ei rakenneta reittien ja urien ulkopuolelle. |
Šalddit eai huksejuvvo johtolagaid ja vuojáhagaid olggobeallai. |
| Perusteet: Alueen erämaisuuden säilyttäminen. |
Ágga: Guovllu meahcceguovloiešlági seailluheapmi. |
| Reittien ulkopuoliset alueet kuuluvat luontaiselinkeinojen ja porotalouden sekä Yliperän porotalouden ydinvyöhykkeisiin, jotka edustavat erämaan syrjäosaa. |
Johtolagaid olggobeale guovllut gullet luondduealáhusaid ja boazodoalu ja Oarje-Sámi boazodoalu guovddašavádagaide, mat leat meahcceguovllu ravdaosiin. |
| Käsivarren kävijätutkimuksen mukaan alueen virkistyskäyttäjät kokevat tarpeellisiksi rakenteet reiteillä, mutta eivät niiden ulkopuolella. |
Giehtaruohttasa lustageavahandutkamuša mielde guovllu lustageavaheaddjit oidnet dárbbu rusttegiidda johtolagaid alde, muhto eai daid olggobealde. |
| Turvallisuusnäkökohdat. |
Dorvvolašvuođabealit. |
| 13) Metsähallitus seuraa Kalottireitin kulumista ja rakentaa tarvittaessa kuluneisiin ja vaarallisiin kohtiin pitkospuut, kaiteen ja/tai porrastuksen tai muuttaa reitin kulkua. |
13) Meahciráđđehus čuovvu Kalohttageinnodaga gollama ja hukse dárbbu mielde gollan ja váralaš sajiide roviid, dorjjohaga ja/dahje ráhpaid dahje rievdada johtolaga johtima. |
| Muualle tällaisia rakenteita ei tehdä. |
Eará sadjái dákkár rusttegat eai huksejuvvo. |
| Kalottireitille ja siltä erkanevalle Haltin pistolle sijoitetaan etäisyysviitat reitillä olevien tupien pihoihin. |
Kalohttageinnodahkii, ja das earráneaddji Háldi čuggestatjohtolahkii biddjojuvvojit gaskagalbbat daid stobuid šiljuide, mat leat johtolaga guoras. |
| Etäisyysviittoja ei sijoiteta maastoon tupien välille. |
Dákkár galbbat eai biddjojuvvo meahccái stobuid gaskii. |
| Perusteet: Alueen erämaisuuden säilyttäminen, turvallisuus- ja luonnonsuojelunäkökohdat sekä Käsivarren virkistyskävijätutkimus. |
Ágga: Guovllu meahcceguovloiešlági seailluheapmi, dorvvolašvuođa- ja luonddusuodjalanbealit ja Giehtaruohttasa lustageavahandutkamuš. |
| Kalottireitillä liikkuu paljon kokemattomia retkeilijöitä. |
Kalohttageinnodaga mielde johtet ollu hárjánmeahttun vánddardeaddjit. |
| Käsivarren kävijätutkimuksen mukaan useimmat vastanneista kokivat etäisyysviitat tupien pihoissa sopiviksi koko alueella. |
Giehtaruohttasa lustageavahandutkamuša mielde eatnasat vástidan olbmuin ledje dan oaivilis, ahte gaskagalbbat ledje anolaččat stobuid šiljuin oppa guovllus. |
| 14) Uusia merkittyjä retkeilyreittejä ei näillä näkymin rakenneta erämaa-alueelle. |
14) Ođđa merkejuvvon vánddardanjohtolagat eai dálá dieđuid mielde huksejuvvo meahcceguvlui. |
| Jos tulevaisuudessa kuitenkin ilmenee painavia perusteita uusille retkeilyreiteille, Metsähallitus voi merkitä sellaisen harkitusti ohjatun luontomatkailun ja/tai retkeilyn ydinvyöhykkeelle. |
Jos boahtteáiggis goittot gávdnojit buorit ákkat ođđa vánddardanjohtolagaide, de Meahciráđđehus sáhttá merket dakkára guorahallama vuođul stivrejuvvon luondduturismma ja/dahje vánddardeami guovddášavádahkii. |
| Perusteet: Poronhoidon turvaaminen ja alueen erämaisuuden säilyttäminen. |
Ágga: Boazodoalu dorvvasteapmi ja guovllu meahcceguovloiešlági seailluheapmi. |
| Käsivarren kävijätutkimuksen mukaan 80 % vastaajista piti soveltuvana rakennettuja polkuja ainakin osalle aluetta sekä 89 % piti soveltuvana merkittyjä reittejä ainakin osalle aluetta. |
Giehtaruohttasa lustageavahandutkamuša mielde 80 % vástideddjiin ledje dan mielas, ahte huksejuvvon bálgát heivejit goittot oassái guovllus ja 89 % ledje dan mielas, ahte merkejuvvon johtolagat heivejit goittot muhtun sajiide. |
| Jokamiehenoikeuksien turvin liikkuvien virkistyskävijöiden ohjaaminen nykyistä enemmän voi tulevaisuudessa olla tarpeen luonnonsuojelun, erämaisuuden säilyttämisen, poronhoidon turvaamisen ja/tai virkistyskäytön turvallisuusnäkökohtien kannalta. |
Boahtteáiggis sáhttá leat dárbu stivret eanet juohkeolbmovuoigatvuođaiguin johtaleaddji lustageavaheddjiid luonddusuodjalusa, boazodoalu dorvvasteami ja/dahje lustageavaheami dorvvolašvuođabeliid dáfus. |
| 15) Metsähallitus kehittää Käsivarren erämaa-alueen virkistyskävijöiden opastustoimintaa Kilpisjärvellä. |
15) Meahciráđđehus ovddida Giehtaruohttasa meahcceguovllu lustageavaheddjiid oahpistandoaimma Gilbbesjávrris. |
| Kalottireitin alkuun rakennetaan erillinen luontotupa, asianmukaiset ulko-opasteet ja pysäköintialue. |
Kalohttageinnodaga álggogeahčai huksejuvvojit sierra luonddustohpu, áššáigullevaš olgooahpistangalbbat ja parkerensadji. |
| Perusteet: Käsivarren kävijämäärät ovat voimakkaassa kasvussa. |
Ákkat: Giehtaruohttasa lustageavaheaddjilogut leat sakka lassáneamen. |
| Pysäköintijärjestelyt ovat täysin puutteelliset ja alimitoitetut. |
Parkerensajit eai leat doarvái, ja parkeren lea funet lágiduvvon. |
| Siilastuvan nykyinen sijainti kylän pohjoispäässä on huono, sillä suuri osa kävijöistä ei vaivaudu ajamaan ylimääräistä 10 km:n lenkkiä käydäkseen tuvalla, eikä se siten palvele suurta osaa alueen kävijöistä. |
Siilasstohpu gili davágeahčen lea dál boastto sajis, dasgo eanas lustageavaheaddjit eai gille vuodjit 10 kilomehtera liigemohki galledan dihte stobu iige dat ná bálval eatnasiid guovllu lustageavaheddjiin. |
| Siilastuvan omistaja Suomen Matkailuliitto on ilmoittanut tarvitsevansa tilat omaan käyttöönsä. |
Siilasstobu oamasteaddji Suomen Matkailuliitto lea almmuhan ahte dárbbaša ieš dan stobu. |
| Kalottireitin alussa olevat ulko-opastustaulut ovat vanhentuneet. |
Kalohttageinnodaga álggogeahčen leat olgooahpistantávvalat, muhto dat leat boarásmuvvan. |
| Tehokkaalla opastustoiminnalla ja viestinnällä saatetaan parhaiten ajan tasalle kävijöiden tietämys erämaan luonnosta ja käytöstä, saamelaiskulttuurista sekä virkistyskäytön reiteistä, rakenteista, säännöistä ja varustautumisesta. |
Beaktilis oahpistandoaimma ja dieđiheami bokte sáhttá juohkit áigeguovdilis dieđuid lustageavaheddjiide meahcceguovllu luonddus ja geavaheamis ja sámekultuvrras ja dasa lassin lustageavaheami johtolagain, rusttegiin, njuolggadusain ja vánddardeapmái ráhkkaneamis. |
| Tällöin kävijöiden tietämys, odotukset ja todellisuus saadaan paremmin vastaamaan toisiaan, mikä osaltaan vähentää ristiriitoja ja lisää kävijätyytyväisyyttä. |
Dalle geavaheddjiid dieđut, vuordámušat ja duođalašvuohta vástidit buorebut nubbi nuppi, mii fas geahpeda ruossalasvuođaid nu, ahte lustageavaheaddjit loktet buorebut guovllus. |
| Tiedottaminen ja palautteen aktiivinen vastaanottaminen edistävät alueen kestävää ja turvallista käyttöä. |
Dieđiheapmi ja máhcahaga aktiivvalaš vuostáiváldin ovddidit guovllu bistevaš ja dorvvolaš geavaheami. |
| Porotalouden ja saamelaiskulttuurin turvaaminen. |
Boazodoalu ja sámekultuvrra dorvvasteapmi. |
| Ylä-Lapin luonnonvarasuunnitelma. |
Davvi-Sámi luondduriggodatplána. |
| 3.8. 6 Suunnitelman suositus |
3.8.6 Plána ávžžuhus |
| • Metsähallitus esittää, että nykyisen ARP-puhelintekniikkaan perustuvan erämaapuhelinverkon poistuessa käytöstä matkapuhelinyhteydet erämaan käytetyimmältä alueelta varmistettaisiin GSM-linkkimastoilla. |
• Meahciráđđehus árvala ahte go dálá ARP-telefonteknihkkii vuođđuduvvi meahccetelefonfierpmádat báhcá eret anus, de mátketelefonoktavuođat galggašedje meahcceguovllu eanemus geavahuvvon guovlluin sihkkarastot GSM -liŋkastivlliiguin. |
| Mastojen sijoittelussa on otettava huomioon, että niistä ei koidu merkittävää kansallismaiseman pilaantumista. |
Stivlliid sajáiduhttimis galgá váldit vuhtii dan, ahte dat eai oaččo olus bilidit álbmotduovdaga. |
| Perusteet: Käsivarren kävijätutkimuksen mukaan erämaapuhelimet hyväksytään alueella laajasti. |
Ágga: Giehtaruohttasa lustageavahandutkamuš: meahccetelefovnnat dohkkehuvvojit guovllus viidát. |
| Alueen kävijämäärät ovat jatkuvassa kasvussa, ja ensikertalaisten osuus Kalottireitin kulkijoista on jo lähes 50 %. |
Guovllu lustageavaheaddjilohku lea dađistaga lassáneamen ja vuosttaš háve lustageavaheddjiid ossodat Kalohttageinnodaga johttiin lea juo lagabui 50 %. |
| Toimivat erämaapuhelimet tai järjestelmän korvaava GSM- ja NMTmatkapuhelintekniikka on erittäin tärkeä turvallisuustekijä alueella liikkuville retkeilijöille, poromiehille, viranomaisille, ohjelmapalveluyrittäjille sekä Metsähallituksen huolto- ja valvontahenkilöstölle. |
Doaibmi meahccetelefovnnat dahje dálá vuogádaga sadjái boahtti GSM- ja NMT-mátketelefonteknihkka lea erenoamáš dehálaš dorvvolašvuođadahkki guovllus johtaleaddji vánddardeddjiide, badjeolbmuide, eiseválddiide, prográmmabálvalusfitnodatolbmuide ja Meahciráđđehusa fuolahus- ja gozihanbargovehkii. |
| Toimivat puhelinyhteydet Suomen arktisimmalta alueelta ovat myös tärkeä imagotekijä palvelun tarjoavalle teleoperaattorille. |
Doaibmi telefonoktavuođat Suoma arktaleamos guovlluin leat maiddái mávssolaš imago-dahkki bálvalusa fálli teleoperáhtorii. |
| Yksikin toimimattomien puhelinyhteyksien vuoksi, muuten pelastettavissa ollut, menehtynyt ihminen alueella on liikaa. |
Ii oaččo oktage olmmoš jápmit guovllus heajos telefonoktavuođaid dihte. |
| Alueen erämaisuuden säilyttäminen. |
Guovllu meahcceguovloiešlági seailluheapmi. |
| ARP-puhelimet ovat poistuneet käytöstä. |
ARP-telefovnnat leat jávkan eret anus. |
| 4 Liikenne ja liikkuminen |
4 Johtalus ja johtaleapmi |
| 4.1 Taustaa |
4.1 Duogášdieđut |
| 4.1. 1 Liikkuminen ja erämaalain tavoitteet |
4.1.1 Johtaleapmi ja meahcceguovlolága ulbmilat |
| Eri liikennemuotojen suhde erämaalain tavoitteisiin on osin ristiriitainen. |
Sierra johtalushámiid gaskavuohta meahcceguovlolága ulbmiliidda manná muhtun muddui ruossalassii. |
| Moottorikelkan, mönkijän ja moottoriveneen käyttö on nykyisin olennainen osa luontaiselinkeinojen harjoittamista. |
Mohtorgielkká, njealjejuvllaga ja mohtorfatnasa geavaheapmi lea dán áigge mávssolaš oassi luondduealáhusaiguin bargamis. |
| Poronhoidolle moottorikelkka on nykyisin tärkeä työväline. |
Boazodollui mohtorgielká lea dán áigge anolaš bargobierggas. |
| Virkistysmoottorikelkkailusta aiheutuu poronhoidolle kuitenkin harmia. |
Lustamohtorgielkkástallan čuohcá goittotge boazodollui. |
| Käsivarren erämaa-alueella suurin haitta on porojen häirintä vasomisaikana. |
Giehtaruohttasa meahcceguovllus lustavuojašeapmi heađušta buot eanemus boazodoalu guottetáigge. |
| Varomaton moottorikelkkailu voi hajottaa porotokkia ja juoksuttaa poroja tarpeettomasti. |
Fuollameahttun mohtorgielkkástallan sáhttá biđget ealuid ja ruohtahit bohccuid dárbbašmeahttumit. |
| Pahimmillaan se johtaa ennenaikaisiin synnytyksiin ja keskenmenoihin. |
Muhtumin sáhttá dagahit juoba dan, ahte álddut guddet ovdaláiggiid ja reitojit. |
| Kalastus, metsästys ja keräily tukeutuvat myös moottorikelkalla, moottoriveneellä, mönkijällä ja lentokoneella tapahtuvaan moottoroituun liikkumiseen. |
Guolástusas, meahccebivddus ja čoaggimis geavahit maiddái mohtorgielkkáid, mohtorfatnasiid, njealjejuvllagiid ja girdiid, go olbmot johtalit guovllus. |
| Etäisyydet ovat pitkiä, ja saalis on saatava nopeasti tuoreena tien varteen ja edelleen myyntiin. |
Gaskkat leat guhkit ja sálaš galgá farggamusat fidnejuvvot varasnaga geaidnogurrii ja das ain vuovdimassii. |
| Myös virkistyskäyttö ja ohjattu luontomatkailu perustuvat yhä enemmän moottoroituun liikkumiseen erämaa-alueella. |
Maiddái lustageavaheapmi ja stivrejuvvon luondduturisma vuođđuduvvet eanet ja eanet mohtorfievrruiguin johtimii meahcceguovllus. |
| Toisaalta erämaalain tarkoituksena on alueen erämaaluonteen säilyttäminen. |
Nuppe dáfus meahcceguovlolága ulbmilin lea seailluhit guovllu meahcceguovloiešlági. |
| Erämaaluonne vähenee, mitä enemmän erämaassa on ihmisen aikaansaamia jälkiä ja ääniä. |
Meahcceguovloiešláhki geahppána, mađi eanet meahcceguovllus leat olbmo áigáioažžun mearkkat ja jienat. |
| Koska moottoroitu maasto- ja vesiliikenne keskittyvät kuitenkin selvästi tietyille kulku-urille (moottorikelkkaurat, jokiväylät, mönkijäurat), haitat alueen luonnolle ovat pysyneet vähäisinä. |
Go mohtorfievrruiguin johtet goittot sihke meahcis ja čáziid alde eanas dušše dihto johtolagaid mielde (mohtorgielkávuojáhagat, johkajohtolagat, vuojáhagat njealjejuvllagiid várás), de dat ii čuoze olus guovllu lundui. |
| Luonnon kulumisen kannalta haitat ovat lyhytaikaisia, ajoittaisia ja keskittyvät rajatuille alueille suurimman osan erämaasta pysyessä erämaisena. |
Luonddu gollama dáfus heađuštusat eai bistte guhká, dat dáhpáhuvvet dušše gaskkohagaid ja ráddjejuvvon guovlluin nu, ahte eanas oassi meahcceguovllus bissu meahcceguovlluláganin. |
| Suurta osaa retkeilijöistä häiritsee lentomatkailun tai moottorikelkkailun aiheuttama melu ja erämaarauhan rikkoutuminen. |
Eanas vánddardeddjiid heađušta turistagirdima dahje mohtorgielkkástallama válla ja dan dagahan meahcceguovloráfi rihkkašuvvan. |
| Nämä tekijät vähentävät alueen erämaisuutta. |
Dát dahkkit geahpedit guovllu meahcceguovloiešlági. |
| Moottorikelkan jälki pehmeällä lumella saattaa hajottaa porotokan; mutta toisaalta se helpottaa hiihtämistä, ja risutettu huoltoura avotunturissa on tärkeä turvallisuustekijä. |
Mohtorgielkká luodda obbasis sáhttá biđget ealu, muhto nuppe dáfus dat dahká álkibun čuoigama ja rissejuvvon fuolahusjohtolat jalges duoddaris lea dehálaš dorvvolašvuođadahkki. |
| 4.1. 2 Kulkuyhteyksiä ja liikkumista ohjaavat säädökset |
4.1.2 Johtinoktavuođat ja johtaleami stivrejeaddji njuolggadusat |
| Kulkuyhteyksiä ja liikkumista ohjaavia säädöksiä löytyy ainakin erämaalaista (62/1991), vesilaista (264/1961), laista yksityisistä teistä (358/1962), kiinteistöjen muodostamislaista (554/1995), maastoliikennelaista (1710/1995) ja ilmailulaista (1242/2005) sekä niihin liittyvistä asetuksista. |
Johtinoktavuođaid ja johtaleami stivrejeaddji njuolggadusat gávdnojit goittot meahcceguovlolágas (62/1991), čáhcelágas (264/1961), lágas priváhtageainnuin (358/1962), giddodagaid čohkkenlágas (554/1995), meahccejohtaluslágas (1710/1995) ja áibmojohtaluslágas (281/1995) ja daidda guoskevaš ásahusain. |
| Erämaalain 5 §:n mukaan ”erämaa-alueille ei saa rakentaa pysyviä teitä”. |
Meahcceguovlolága 5 paragráfa mielde ”meahcceguovlluide ii oaččo ráhkadit bissovaš geainnuid”. |
| Säädös turvaa erämaalain päätarkoituksen, alueen erämaaluonteen säilyttämisen. |
Njuolggadus dorvvasta meahcceguovlolága váldoulbmila, guovllu meahcceguovloiešlági seailluheami. |
| Pysyvällä tiellä tarkoitetaan kaikkina vuodenaikoina ajokelpoista tietä. |
Bissovaš geainnuin oaivvildit buot jagiáiggiid vuodjindohkálaš geainnu. |
| Tämä selviää lain yksityiskohtaisista perusteluista, joissa todetaan myös, että ”se [kielto] ei siten estäisi niin sanottujen talviteiden rakentamista”. |
Dát čielgá lága dárkilet ákkastallamiin, main gávnnahuvvo maiddái ahte ”dat [gieldu] ii ná hehtteše nu gohčoduvvon dálvegeainnuid ráhkadeami”. |
| Talviteitä onkin tarkoitus käyttää muun muassa puiden kuljettamiseen niiltä erämaa-alueilta, joilla harjoitetaan luonnonmukaista metsätaloutta. |
Dálvegeainnut galgetge geavahuvvot earret eará muoraid fievrrideapmái eret dain meahcceguovlluin, main barget ekologalaš vuovdedoaluin. |
| Tällaisia metsiä on lähinnä Hammastunturin ja Vätsärin erämaaalueilla. |
Dákkár vuovddit gávdnojit vuosttažettiin Bátneduoddara ja Váhčira meahcceguovlluin. |
| Käsivarren erämaa-alueella ei ole näköpiirissä talviteiden tarvetta. |
Giehtaruohttasa meahcceguovlluin ii oro leamen dárbu meahccegeainnuide. |
| Vesialueiden kulkuväylät ja kulkuoikeudet |
Čáhceguovlluid johtinfávllit ja johtinvuoigatvuođat |
| Erämaalaki ei sisällä säädöksiä vesialueiden kulkuyhteyksistä eikä vesillä liikkumisen oikeuksista. |
Meahcceguovlolágas eai leat njuolggadusat čáhceguovlluid johtinoktavuođain eaige čáziid alde johtalanvuoigatvuođain. |
| Nämä säädökset löytyvät vesilaista (264/1961). |
Dát njuolggadusat gávdnojit čáhcelágas (264/1961). |
| Vesilain mukaan ”jokaisella on oikeus, välttäen tarpeetonta häiriön aiheuttamista, kulkea vesistössä, missä se on avoinna. |
Čáhcelága mielde ”juohkehaččas lea vuoigatvuohta, go ii dárbbašmeahttumit heađuš, johtit čázádagas, gos dat lea rabas. |
| Vesistö katsotaan avoimeksi, jos sitä laillisen oikeuden perusteella ei ole suljettu. |
Čázádaga gehččet rabasin, jos dat lágalaš vuoigatvuođa mielde ii leat gokčojuvvon. |
| Mitä edellä on sanottu kulkemisesta vesistössä, koskee vastaavasti kulkemista jäällä”. |
Dat, mii ovdalis lea daddjojuvvon johtimis čázádagas, guoská vástideaddji vuogi mielde johtimii jieŋa alde”. |
| Esitetty vesilain kohta tarkoittaa käytännössä sitä, että vesialueilla liikkuminen esimerkiksi moottoriveneellä ja moottorikelkalla on kaikille vapaata. |
Ovdanbukton čáhcelága báiki oaivvilda geavadis dan, ahte čáhceguovlluin johtaleapmi ovdamearkka dihte mohtorfatnasiin ja mohtorgielkkáin lea buohkaide friddja. |
| Maastoliikenne |
Meahccejohtalus |
| Erämaalaissa ei ole maastoliikennettä koskevia säädöksiä. |
Meahcceguovlolágas eai leat meahccejohtalussii guoskevaš njuolggadusat. |
| Maastoliikennelaki (1710/1995) säätää kulkemisesta moottorikelkkareiteillä ja maastossa, teiden ja vesistöjen ulkopuolella. |
Meahcceguovloláhka (1710/1995) mearrida, mo galgá johtit mohtorgielkájohtolagaid alde ja meahcis, geainnuid ja čázádagaid olggobealde. |
| Maastoliikenne on joitakin poikkeuksia (esimerkiksi poronhoitajat ja rajamiehet) lukuun ottamatta luvanvaraista. |
Meahccejohtalus lea earret soames spiehkastaga (ovdamearkka dihte boazodoalli ja rádjefávttat) lobivuloš. |
| Luvista päättää maanomistaja, jota Käsivarren erämaa-alueella edustaa Metsähallitus. |
Lobiid birra mearrida eanaeaiggát, man Giehtaruohttasa meahcceguovllus ovddasta Meahciráđđehus. |
| Maastoliikennelain tarkoituksena on ”ehkäistä haittoja, joita luonnolle tai muulle ympäristölle, luontaiselinkeinoille, yleiselle virkistyskäytölle tai muulle yleiselle edulle taikka yksityiselle edulle aiheutuu moottorikäyttöisten ajoneuvojen käyttämisestä maastossa ja moottorikelkkailureitillä, sekä edistää liikenneturvallisuutta”. |
Meahccejohtaluslága ulbmilin lea ”hehttet daid heajos beliid, maid mohtorfievrruid geavaheapmi meahcis ja mohtorgielkájohtolaga alde dagaha lundui dahje eará birrasii, luondduealáhusaide, almmolaš lustageavaheapmái dahje eará oktasaš ávkái dahje priváhtaolbmo ávkái, ja ovddidit johtalusdorvvolašvuođa”. |
| Moottorikelkkailureitit ovat tieliikennelain 2 §:ssä määriteltyjä teitä, joilla on ”yleinen oikeus ajaa moottorikelkalla maastosta merkitsemällä erotetulla reitillä lumipeitteen aikaan”. |
Mohtorgielkájohtolagat leat geaidnojohtaluslága 2 §:s meroštallon geainnut, main lea ”almmolaš vuoigatvuohta vuodjit mohtorgielkkáin meahcis merkemiin earuhuvvon johtolaga mielde muohttaga áigge”. |
| Maastoliikennelain mukaan ”erämaa-alueelle voidaan perustaa moottorikelkkailureitti päättämällä siitä alueen hoito- ja käyttösuunnitelmassa”. |
Meahccejohtaluslága mielde ”meahcceguvlui sáhttá vuođđudit mohtorgielkájohtolaga mearridemiin dan birra guovllu dikšun- ja geavahanplánas”. |
| Toisaalta erämaalaissa oleva kielto rakentaa pysyviä teitä erämaahan merkitsee, että yleisiin teihin rinnastettavia moottorikelkkareittejä ei saa perustaa erämaihin ilman valtioneuvoston lupaa. |
Nuppe dáfus meahcceguovlolága gieldu hukset bissovaš geainnuid meahcceguvlui mearkkaša dan, ahte almmolaš geainnuide buohtastahtti mohtorgielkájohtolagaid ii almmá stáhtaráđi lobi haga oaččo vuođđudit meahcceguovlluide. |
| Myös enontekiöläiset tarvitsevat maastoliikenneluvan, mutta se on heille maksuton. |
Maiddái Eanodaga ássit dárbbašit meahccejohtaluslobi, muhto dat lea sidjiide nuvttá. |
| Enontekiöläisten maksuton maastoliikenneoikeus perustuu asetukseen Metsähallituksesta (30.12. |
Eanodaga gieldalaččaid nuvttá meahccejohtalusvuoigatvuođa vuođđun lea ásahus Meahciráđđehusas (30.12.1993). |
| 1993). Asetuksen mukaan maksuttomiin palveluihin kuuluu muun muassa ”paikallisen väestön oikeus käyttää Metsähallituksen hallinnassa olevaa aluetta maastoliikennelain (670/1991) [1710/1995] mukaisesti maastoliikenteeseen”. |
Ásahusa mielde nuvttá bálvalusaide gullá earret eará ”báikkálaš olbmuid vuoigatvuohta geavahit Meahciráđđehusa hálddašan guovllu meahccejohtaluslága (670/1991) [1710/ 1995] mielde meahccejohtalussii”. |
| Lisäksi eduskunta edellyttää maastoliikennelakiin liittyvässä lausumassaan hallituksen huolehtivan siitä, että Metsähallitus tai muu valtion viranomainen myöntää Utsjoen, Enontekiön ja Inarin kunnissa pysyvästi asuville pitkäaikaisia alueellisia lupia moottorikelkan käyttöön valtion mailla edellyttäen, että luvista ei aiheudu maastoliikennelain 5 §:ssä tarkoitettua vahinkoa. |
Dasa lassin Riikkabeaivvit gáibida meahccejohtalusláhkii guoskevaš cealkámušastis ráđđehusa fuolahit das, ahte Meahciráđđehus dahje stáhta eará eiseváldi mieđiha Ohcejoga, Eanodaga ja Anára gielddain fásta ássi olbmuide guhkesáigásaš guovlluguovdasaš lobiid mohtorgielkká geavaheapmái stáhtaeatnamiin dainna eavttuin, ahte lobit eai dagat meahccejohtaluslága 5 §:s oaivvilduvvon vahága. |
| Viidennessä pykälässä todetaan, että moottorikäyttöistä ajoneuvoa on maastossa käytettävä siten, että vältetään vahingon tai haitan aiheuttamista luonnolle ja muulle ympäristölle, kiinteistöille ja luontaiselinkeinoille sekä tarpeettoman häiriön aiheuttamista asutukselle ja muulle ympäristölle. |
Viđat paragráfas gávnnahuvvo ahte mohtorfievrru galgá geavahit meahcis nu, ahte ii vahágahttojuvvo dahje heađuštuvvo luondu ja eará biras, giddodat ja luondduealáhusat eaige heađuštuvvo dárbbašmeahttumit ássanguovllut ja eará biras. |
| Kesäaikainen maastoliikenne |
Meahccejohtalus geasiáigge |
| Lumettoman maan maastoliikenne ilman maanomistajan lupaa on sallittua välittömissä poronhoitoon kuuluvissa tehtävissä sekä Metsähallituksen toimissa. |
Bievlan meahccejohtalus almmá eanaeaiggáda lobi haga lea lobálaš njuolgga boazodollui gullevaš bargguin ja Meahciráđđehusa doaimmain. |
| Samoin poliisin, tullilaitoksen ja rajavartiolaitoksen virkatehtäviin, sairaankuljetukseen, palo- ja pelastustoimen tehtäviin sekä muihin välttämättömiin virkatehtäviin ei tarvita maastoliikennelupaa. |
Seammaláhkai Bolesa, Tuollu ja Rádjegozáhusa virgedoaimmaide, buhcciidfievrrideapmái, čáskadan- ja gádjundoaimma bargguide ja eará vealtameahttun virgebargguide ii dárbbaš leat meahccejohtaluslohpi. |
| Energia- tai tietoliikennelaitteiden huoltotöihin ja liikkumiseen ei tarvita lupaa. |
Energiija- ja diehtojohtolatrusttegiid fuolahanbargguide ja johtaleapmái ii dárbbašuvvo lohpi. |
| Myöskään vaikeasti liikuntavammaisen henkilön ja hänen saattajansa liikkuminen maastossa ei ole luvanvaraista. |
Maiddái váddásit lámes olmmoš ja su mieđušteaddji eaba dárbbaš meahcis johtimii lobi. |
| Vähässä lumessa kulkevaa maastoautoa, moottoripyörää ja mönkijää koskevat kesäaikaisen maastoliikenteen määräykset. |
Vehá muohttagis johtti meahccebiilii, mohtorsihkkelii ja njealjejuvllagii gusket geasiáigásaš meahccejohtalusa mearrádusat. |
| Lumipeitteen aikana maastoliikennelupaa eivät tarvitse edellä mainittujen ryhmien lisäksi poronhoitotöissä olevat tai kalastuksesta merkittävän osan toimeentulostaan saavat henkilöt. |
Muohtaáiggi meahccejohtaluslobi eai dárbbaš ovdalis namuhuvvon joavkkuid lassin olbmot, geat leat boazobargguin ja dakkárat, geat ožžot guolástusas mearkkašahtti oasi áigáiboađusteaset. |
| Paikkakuntalaisten kesäaikaisia maastoliikennelupia on myönnetty vain vakiintuneille kulku-urille (kuva 10). |
Báikegoddelaččaid geasiáigásaš meahccejohtaluslobit leat mieđihuvvon dušše guhkit áigge anus leamaš vuojáhagaide (govva 10). |
| Maaston vaikeakulkuisuudesta johtuen näitä on vähän Käsivarren erämaassa. |
Eatnamiid rámšuivuođa dihte dákkárat leat unnán Giehtaruohttasa meahcceguovllus. |
| Metsähallitus ei ole myöntänyt ulkopaikkakuntalaisille kesäaikaisia maastoliikennelupia Käsivarren erämaa-alueelle. |
Meahciráđđehus ii leat mieđihan olgobáikegoddelaččaide geasiáigásaš meahccejohtaluslobiid Giehtaruohttasa meahcceguvlui. |
| Talviaikainen maastoliikenne |
Meahccejohtalus dálvviáigge |
| Metsähallitus on myöntänyt enontekiöläisille maastoliikennelain ja eduskunnan tahdon mukaisesti talviaikaisia maastoliikennelupia koko kunnan alueelle useammaksi vuodeksi kerrallaan. |
Meahciráđđehus lea mieđihan Eanodaga gieldda ássiide meahccejohtaluslága ja Riikkabeivviid dáhtu mielde dálvviáigásaš meahccejohtaluslobiid oppa gieldda sisa muhtun jahkái ain hávil. |
| Käsivarren erämaassa ei ole maastoliikennelain mukaisia moottorikelkkailureittejä. |
Giehtaruohttasa meahcceguovllus eai leat meahccejohtaluslága mieldásaš mohtorgielkájohtolagat. |
| Metsähallitus on ohjannut erämaan talviaikaista maastoliikennettä merkitsemällä alueelle moottorikelkkauria (kuva 7, s. 39). |
Meahciráđđehus lea stivren meahcceguovllu dálvviáigásaš meahccejohtalusa merkemiin guvlui mohtorgielkávuojáhagaid (govva 7). |
| Näillä urilla kulkemiseen muut kuin Enontekiön kuntalaiset joutuvat hankkimaan maksullisen luvan. |
Earret Eanodaga gieldda ássiid earát, geat johtet dáid vuojáhagaid mielde, šaddet háhkat mávssu vuostá lobi. |
| Ulkopaikkakuntalaiset eivät saa poiketa uralta muualla kuin jääpeitteisillä alueilla. |
Olgobáikegoddelaččat eai oaččo spiehkastit dáid vuojáhagaid alde eará sajis go guovlluin, mat leat jieŋa vuolde. |
| Kun kyse ei ole ollut ohjatusta moottorikelkkailusta ja/tai siihen perustuvasta ohjelmapalvelutoiminnasta, Metsähallitus on myöntänyt ulkopaikkakuntalaisille talviaikaisia maastoliikennelupia myös merkittyjen Metsähallituksen valtakunnallisten moottorikelkkaurien ulkopuolelle ennalta sovituille kulku-urille edellyttäen, että heillä on alueen ja olosuhteet hyvin tunteva paikkakuntalainen opas matkassa tai he osallistuvat maksulliselle moottorikelkkasafarille. |
Go jearaldat ii leat leamaš stivrejuvvon mohtorgielkkástallamis ja/dahje dasa vuođđuduvvi prográmmabálvalusdoaimmas, de Meahciráđđehus lea mieđihan olgobáikegoddelaččaide dálvviáigásaš meahccejohtaluslobiid maiddái Meahciráđđehusa merkejuvvon váldegottálaš mohtorgielkávuojáhagaid olggobeallai ovddalgihtii sohppojuvvon vuojáhagaide dainna eavttuin, ahte sis lea fárus báikegoddelaš oahpis, guhte dovdá bures guovllu ja dilálašvuođaid dahje sii oassálastet mávssu vuostá mohtorgielkásafárii. |
| Lupa kirjoitetaan nimetyille henkilöille, rajatulle ajanjaksolle ja tietylle ajoreitille. |
Lohpi merkejuvvo nammaduvvon olbmuide, ráddjejuvvon áigodahkii ja dihto vuojáhagaid ala. |
| Suurtunturialueella ulkopaikkakuntalaisten moottorikelkkailu ohjataan pääsääntöisesti risutetuille reiteille, ns. huoltorisutuksille. |
Stuorraduottarguovllus olgobáikegoddelaččaid mohtorgielkkástallan stivrejuvvo eanas rissejuvvon fuolahusjohtolagaide. |
| Maksulliseen moottorikelkkasafaritoimintaan, joka on tapahtunut pelkästään Metsähallituksen moottorikelkkaurilla, ei ole tarvittu asiakkaiden ja oppaiden henkilökohtaisten uralupien lisäksi muuta lupaa. |
Mohtorgielkásafáradoibmii, mas šaddá máksit ja mii dáhpáhuvvá dušše Meahciráđđehusa mohtorgielkávuojáhagaid mielde, ii leat dárbbašan áššehasaid ja oahpisteddjiid persovnnalaš vuojáhatlobiid lassin eará lobi. |
| Kelkkasafaritoimintaan Metsähallituksen valtakunnallisten moottorikelkkaurien ulkopuolella on vaadittu erillinen safariyrittäjälupa, jossa määritellään missä, kenen toimesta (oppaiden nimet) ja kuinka monta kelkkaa maksimissaan ryhmässä saa olla maastossa liikuttaessa. |
Gielkásafáradoibmii Meahciráđđehusa váldegottálaš mohtorgielkávuojáhagaid olggobealde lea gáibiduvvon sierra safárafitnodatlohpi, mas meroštallojuvvo gos, gean geahču vuolde (oahpisteddjiid namat) ja galle gielkká eanemustá ožžot leat joavkkus meahcis johtalettiin. |
| Luvassa määritellään lisäksi sallitut kulku-urat ja -aika. |
Lobis meroštallojit dasa lassin lobálaš vuojáhagat ja johtináigi. |
| Lupa voidaan antaa sellaiselle yrittäjälle, jolla on Käsivarren erämaa-alueen ja olosuhteet hyvin tunteva opas johtamassa retkeä maastossa. |
Lohpi sáhttá addojuvvot dakkár fitnodatolbmui, geas lea Giehtaruohttasa meahcceguovllu ja dan dilálašvuođaid bures dovdi oahpisteaddji jođiheamen vánddardeami. |
| Suurtunturialueen erämaisuutta on pyritty turvaamaan kiintiöimällä yrittäjälupien määrä sekä myöntämällä lupia pääsääntöisesti ns. huoltorisutukselle Saarijärveltä Tuulihuippujen kautta Lossujärvelle ja edelleen Urtasvuoman kautta Vuomakasjärvelle, jossa reitti yhtyy Saarijärveltä Kuonjarjohkan kämpän ja Meekonlaakson kautta kiertävään risutettuun huoltoreittiin. |
Stuorraduottarguovllu meahcceguovloiešlági leat geahččalan dorvvastit mearridemiin eriid fitnodatlobiide ja mieđihemiin lobiid vuosttažettiin rissejuvvon johtolahkii Suolojávrris Bieggoivviid bokte Loassojávrái ja das ain Urttašvuomi bokte Vuopmegašjávrái, gos johtolat ovttastuvvá Suolojávrris Guonjarjoga gámppá ja Megonvákki bokte birrajohtti rissejuvvon fuolahusjohtolahkii. |
| Tämä reitti jatkuu pistona edelleen Pihtsusjärvelle ja Haltille sekä Meekonjärveltä Toskaljärvelle. |
Dát johtolat joatkašuvvá čuggestahkan ain Bihčosjávrái ja Háldái ja Megonjávrris Doskaljávrái. |
| Risureitti välillä Pihtsusjärvi–Somasjärvi merkittiin ja otettiin uudelleen käyttöön vuonna 2000 poromiesten toivomuksesta. |
Rissejohtolat Bihčosjávrri ja Somašjávrri gaskkas merkejuvvui ja váldojuvvui 2000:s ođđasit atnui badjeolbmuid sávaldaga mielde. |
| Reitti on tarkoitettu ensisijaisesti ohjatuille, liiketoiminnallisille luontomatkailuryhmille sekä ohjaamaan paikkakuntalaisten kelkkailua alueella (kuva 7). |
Johtolat lea oaivvilduvvon vuosttažettiin stivrejuvvon, fitnodatekonomalaš luonddumátkkálašjoavkkuide ja stivret báikegoddelaččaid gielkkástallama guovllus (govva 7). |
| Kaudelle 1998–1999 ja 1999–2000 oli mahdollista saada kymmenen safariyrittäjälupaa, joilla kullakin pystyi vetämään kymmenen moottorikelkan safariryhmiä maastossa. |
Áigodahkii 1998–1999 ja 1999–2000 lei vejolaš oažžut logi safárafitnodatlobi, main guđiinge sáhtii geassit logi mohtorgielkká safárajoavkkuid meahcis. |
| Vuonna 1998–1999 alueelle myönnettiin moottorikelkkasafarilupia kuudelle yritykselle. |
Jagiid 1998–1999 mohtorgielkásafáralobiid mieđihedje guvlui guđa fitnodahkii. |
| Kyseinen kiintiö ja ryhmän maksimikoko maastossa on osoittautunut varsin toimivaksi ratkaisuksi, eikä ohjatuista ryhmistä ole koitunut vähäistä suurempaa haittaa porotaloudelle. |
Orru leamen ahte guoskevaš earri ja joavkku maksimasturrodat meahcis lea leamaš viehka vuogas čoavddus eaige stivrejuvvon joavkkut leat báljo heađuštan boazodoalu. |
| Alueen ja olosuhteet hyvin tuntevien oppaiden rooli on keskeinen, ja valveutuneiden, ammattitaitoisten oppaiden merkitystä on myös jatkossa syytä korostaa. |
Oahpisteaddjit, geat dovdet bures guovllu ja dan dilálašvuođaid, leat leamaš dán áššis hui mávssolaččat, ja vitmes ámmátdáiddolaš oahpisteddjiid mearkkašumi gánnáha maiddái boahtteáiggis deattuhit. |
| Toisin sanoen oppaaksi ei tule hyväksyä ketä tahansa, vaan oppaalta pitää löytyä riittävä näyttö alueen ja olosuhteiden tuntemisesta. |
Ng. oahpisteaddjin ii galgga dohkkehit gean beare muhto oahpisteaddjit galget sáhttit čájehit ahte sii dovdet doarvái bures guovllu ja dan dilálašvuođaid. |
| Metsähallitus ei Kilpailuviraston päätöksen mukaisesti ole voinut enää viime vuosina edellyttää, että safariyritysten oppaat olisivat paikkakuntalaisia. |
šaldi Meahciráđđehus ii Kilpailuvirasto mearrádusa mielde leat sáhttán šat dáid jagiid gáibidit ahte safárafitnodagaid oahpisteaddjit galget leat eret báikegottis. |
| Lapin ympäristökeskus voi erityisestä syystä asettaa kelkkailukiellon tietylle alueelle tai ajankohdalle. |
Lappi birasguovddáš sáhttá erenoamáš siva dihte ásahit gielkkástallangielddu dihto guvlui dahje áigodahkii. |
| Erityinen syy voi olla esimerkiksi uhanalaisen eläimen pesän ympäristö pesimäaikana tai poronhoidosta aiheutuva tarve. |
Erenoamáš sivva sáhttá leat ovdamearkka dihte áitatvuloš ealli beassebiras bessenáigge dahje boazodoalu dárbbut. |
| Luonnonsuojelullisia perusteita erillisille kieltoalueille ja |
Luonddusuodjalusas boahtti ákkat sierra gieldoguovlluide ja |
| -ajoille ei erämaassa nykyisellään ole. |
-áiggiide eai meahcceguovllus leat dán áigge. |
| Erämaalaissa ei ole ilmailua koskevia säädöksiä, vaan ne löytyvät ilmailulaista (1242/2005). |
Meahcceguovlolágas eai leat áibmojohtalussii guoskevaš njuolggadusat, muhto dat gávdnojit áibmojohtaluslágas (281/1995). |
| Ilmaalusten noususta ja laskeutumisesta säädetään muun muassa seuraavaa: ”Ilma-aluksen lentoonlähtöön ja laskuun saa Ilmailulaitoksen antamien määräysten mukaisesti tilapäisesti käyttää avointa vesialuetta sekä alueen omistajan tai haltijan suostumuksella muuta maa- tai vesialuetta, vaikka aluetta ei ole sellaiseen tarkoitukseen erityisesti järjestetty. |
Áibmoskiippaid loktaneamis ja seaivumis mearriduvvo earret eará čuovvovaččat: ”Áibmoskiippaid loktaneapmái ja seaivumii oažžu Áibmojohtaluslágádusa addin mearrádusaid mielde gaskaboddosaččat geavahit rabas čáhceguovllu ja guovllu oamasteaddji dahje hálddašeaddji lobiin eará eana- dahje čáhceguovllu, vaikko guovlu ii leat dakkár ulbmilii erenoamážit oaivvilduvvon. |
| ” Metsähallituksessa tätä on tulkittu siten, että lentokoneet voivat laskeutua erämaan järville ja nousta niiltä ilman Metsähallituksen lupaa, kun kyseessä ei ole säännöllinen reittiliikenne; sen sijaan helikopterin laskeutuminen maalle on luvanvaraista eräin poikkeuksin (pelastus- ja virkatoimet sekä porotalouden ja luontaiselinkeinojen tarpeet). |
” Meahciráđđehusas dát lea dulkojuvvon nu, ahte girdit sáhttet seaivut meahcceguovllu jávrriide ja loktanit dain almmá Meahciráđđehusa lobi haga, go jearaldagas ii leat jeavddalaš ruvttojohtalus, muhto helikoptera seaivumii goikeeatnan ala gal dárbbašuvvo lohpi dihto spiehkastagaiguin (gádjun- ja virgedoaimmat ja boazodoalu ja luondduealáhusaid dárbbut). |
| Jokamiehenoikeudet |
Juohkeolbmovuoigatvuođat |
| Jokamiehenoikeudet ovat voimassa erämaa-alueella. |
Juohkeolbmovuoigatvuođat leat fámus meahcceguovllus. |
| Siten kaikilla on oikeus liikkua omin voimin erämaassa ilman aika- tai aluerajoituksia. |
Ná buohkain lea vuoigatvuohta johtalit iežas fámuiguin meahcceguovllus goas ja gos beare. |
| Myös tilapäinen majoittuminen laavussa tai teltassa kuuluu jokamiehenoikeuksiin. |
Maiddái gaskaboddosaš idjadeapmi lávus dahje tealttás gullá juohkeolbmovuoigatvuođaide. |
| 4.2 Kulkijat ja vuodenkierto |
4.2 Johttit ja jagiáiggiid molsašuddan |
| Käsivarren erämaan tavallisimmat kulkijat ovat poromiehiä, kalastajia, metsästäjiä, keräilijöitä, virkistäytyjiä tai virantoimituksessa olevia henkilöitä. |
Giehtaruohttasa meahcceguovllu dábáleamos johttit leat badjeolbmot, guolásteaddjit, meahccebivdit, čoaggit, lustajohttit dahje virgedoaimmahusas leahkki olbmot. |
| Virkistäytyjät ovat henkilömäärissä laskettuna Käsivarren suurin käyttäjäryhmä. |
Lustajohttit leat lohkumeari dáfus Giehtaruohttasa stuorimus geavaheaddjijoavku. |
| Luvussa 3.8 Luontomatkailu ja virkistyskäyttö kuvattiin tarkemmin luonnon virkistyskäytön määrää, ajoittumista, kulkumuotoja ja painottumista erämaan eri osiin. |
Logus 3.8 Luondduturisma ja lustageavaheapmi, govviduvvui dárkileappot luonddu lustageavaheami mearri, áiggit, johtinhámit ja deattuiduvvan meahcceguovllu sierra osiide. |
| Tässä pyritään kuvaamaan yleisesti luonnonkäyttäjien liikkumisen ajoittumista ja suuntautumista erämaassa. |
Dás geahččalit govvidit oppalaččat, goas ja gos luonddugeavaheaddjit johtalit meahcceguovllus. |
| Liikkuminen erämaassa noudattaa vuodenaikojen vaihtelua. |
Johtaleapmi meahcceguovllus dáhpáhuvvá jagiáiggiid mielde. |
| Keskitalvella erämaassa liikkuu lähinnä paikallista väestöä: poromiehiä, kalastajia ja riekonpyytäjiä; mutta jonkin verran myös kaamoksen rauhaa hakevia hiihtäjiä. |
Dálveguovdil meahcceguovllus johtalit vuosttažettiin báikkálaš olbmot: badjeolbmot, guolásteaddjit ja rievssatbivdit, muhto muhtun muddui maiddái skábmaráfi ohcaleaddji čuoigit. |
| Maaliskuussa virkistyskäyttäjien määrä alkaa lisääntyä huomattavasti ollen huipussaan pääsiäisen ja vapun tienoilla. |
Njukčamánus lustageavaheddjiid lohku lassánišgoahtá ja lea buot alimus muttus beassážiid ja válbora sulaid. |
| Kelirikko vähentää liikkumista erämaan eteläosissa useina vuosina jo toukokuun alkupuolella, mutta erämaa-alueen pohjoisosissa jatkuvat kelkka- ja hiihtokelit usein toukokuun loppupuolelle saakka. |
Siivvuhisvuohta geahpeda johtima meahcceguovllu lulágeahčen dávjá juo miessemánu álggogeahčen, muhto meahcceguovllu davágeahčen joatkašuvvet mohtorgielká- ja čuoigansiivvut dávjá miessemánu loahpageahčai. |
| Kelirikkokaudella toukokuun lopusta juhannukseen erämaassa on hyvin vähän kulkijoita, mikä turvaa eläimille silloin pesimä- ja lisääntymisrauhan. |
Siivvuhisvuođa áigge miessemánu loahpa rájes gitta mihcamáraide meahcceguovllus johtet hui unnán, mii dorvvasta elliide bessen- ja lassánanráfi. |
| Juhannukselta kulkeminen alkaa taas helpottua, ja kesäaikaisen virkistyskäytön huippusesonki ajoittuu heinä–elokuulle. |
Mihcamáraid rájes lea juo álkit johtalit guovllus ja geasiáigásaš lustageavaheami sesoŋgaáigi deaivá suoidne-borgemánnui. |
| Poromiehet työskentelevät vasamerkityksissä juhannukselta heinäkuulle. |
Badjeolbmot leat miessemearkumis mihcamáraid rájes gitta suoidnemánnui. |
| Hillojen kypsyminen tuo erämaa-alueelle paikallista väestöä – matkailijat keräävät hillansa enimmäkseen valtatie 21:n lähimaastosta. |
Go luomi láddagoahtá, de báikkálaš olbmot doamihit meahcceguvlui – mátkkálaččat lubmejit eanas váldogeaidnu 21:a lahkosiin. |
| Retkeily loppuu lähes tyystin ruskan päätyttyä syyskuun loppupuolella. |
Vánddardeapmi nohká measta oalát čakčamánu loahpageahčen, go ruški lea meattá. |
| Lokakuussa alueella liikkuu hyvin vähän väkeä – jokunen metsästäjä jokilaaksoissa. |
Golggotmánus guovllus johtalit hui unnán – dušše soames meahccebivdi johkalegiin. |
| Moottorikelkalla kulkemiselle riittävä lumipeite tulee vasta marraskuun loppupuolella. |
Mohtorgielkkáin johtimii dárbbašlaš doavdnji boahtá easkka skábmamánu loahpageahčen. |
| Marras–tammikuu on poromiesten sadonkorjuun aikaa, ja tällöin ei vähälumisessa tunturissa ole vielä juurikaan muita kulkijoita. |
Skábma–ođđajagimánus lea badjeolbmuin ”šatturádjan”, eaige dalle viehka muohtahis duoddaris leat báljo eará johttit. |
| Talvella moottorikelkka on nykyään yleisin kulkuneuvo. |
Dálvit mohtorgielká lea dán áigge dábáleamos fievru. |
| Kesällä vesitaso, helikopteri ja vesireiteillä moottorivene tai kanootti ovat käytännöllisimmät kulkuneuvot erämaan vaikeakulkuisessa maastossa. |
Geasiáigge govddohatgirdi, helikopter ja čáhcejohtolagain mohtorfanas dahje kanohtta leat anoleamos fievrrut ráhpes guovllus. |
| Lentäen liikkuvat virkistyskäyttäjät (mm. kalastusmatkailijat ja melojat), luontaiselinkeinonharjoittajat, kotitarvekalastajat ja hillanpoimijat. |
Girddi johtet lustageavaheaddjit (ee. guolástanmátkkálaččat ja meallut), luondduealáhusbargit, ruovttudárboguolásteaddjit ja luomečoaggit. |
| Virkistyskäyttäjistä suurin osa liikkuu omin lihasvoimin, talvella hiihtäen ja kesällä kävellen. |
Lustageavaheddjiin eatnasat johtet iežaset deahkkefámuiguin, dálvit čuoigga ja geassit vácci. |
| Vesitse liikkuvat tarvitsevat useimmiten lentokuljetuksen saadakseen veneen tai kanootin veden äärelle, yleisimmin Porojärvelle. |
Čáziid mielde johtaleaddjit dárbbašit dávjjimus girdisáhtu oažžun dihte fatnasa dahje kanohta čázi lusa, dábálepmosit Boazojávrái. |
| Paikallinen väestö käyttää mönkijää jossain määrin, mutta huomattavasti vähemmän kuin esim. itäisellä Enontekiöllä, jossa maasto on sopivampaa mönkijällä kulkemiseen. |
Báikkálaš olbmot geavahit njealjejuvllaga muhtun muddui, muhto mealgat unnit go omd. Eanodaga nuorttageahčen, gos eatnamat heivejit buorebut njealjejuvllagiin johtimii. |
| Autolla erämaahan ei pääse. |
Biillain meahcceguvlui ii beasa. |
| 4.4 Tiestö ja reitistö |
4.4 Geainnut ja johtolagat |
| 4.4. 1 Erämaassa |
4.4.1 Meahcceguovllus |
| Saarikoskelta Raittijärvelle kulkee Tielaitoksen polkutie. |
Sáreguoikkas Ávžžášjávrái manná geaidnolágádusa bálggesgeaidnu. |
| Se on noin 40 km pitkä ja suurin osa siitä kulkee Käsivarren erämaassa (kuva 10, s. 53). |
Dat lea sullii 40 km guhku ja eanas oassi das lea Giehtaruohttasa meahcceguovllus (govva 10). |
| Polkutie luokitellaan yleiseksi tieksi siinä mielessä, että sillä kulkemiseen ei tarvita maanomistajan lupaa. |
Bálggesgeaidnu lohkkojuvvo almmolaš geaidnun dan dáfus ahte dan mielde johtimii ii dárbbašuvvo eanaeaiggáda lohpi. |
| Muita polkuteitä ei erämaassa ole. |
Eará bálggesgeainnut eai meahcceguovllus leat. |
| Suurin osa erämaata on kivikkoisuuden vuoksi mönkijällä kulkukelvotonta. |
Eanas oassi meahcceguovllus ii heive dan juvviivuođa dihte njealjejuvllagiin johtimii. |
| Kuvassa 10 näkyvät mönkijällä hyvin ajettavat, vakiintuneet urat, joille Metsähallitus myöntää paikalliselle väestölle kesäaikaisia maastoliikennelupia. |
Govas 10 oidnojit juo guhkit áigge anus leamaš njealjejuvllatvuojáhagat, maidda Meahciráđđehus mieđiha báikkálaš olbmuide geasi áigái meahccejohtaluslobiid. |
| Erämaahan virkistyskäyttäjiä varten viitoitetut reitit käyvät ilmi luvusta 3.8 Luontomatkailu ja virkistyskäyttö (s. 39, kuva 7). |
Meahcceguovllus lustageavaheddjiid várás dihkkáduvvon johtolagat bohtet ovdan logus 3.8 Luondduturisma ja lustageavaheapmi (s. 39, govva 7). |
| Reitit ovat turvallisuustekijä, joka ohjaa kulkua vaikeissakin olosuhteissa. |
Johtolagat leat dorvvolašvuođadahkki, mii stivre johtima váttisge dilálašvuođain. |
| Moottorikelkkaurien toisena tarkoituksena on koota kelkkaliikennettä, jotta kelkkailu häiritsisi mahdollisimman vähän poronhoitoa ja luontoa. |
Mohtorgielkávuojáhagaid nubbin ulbmilin lea čohkket gielkájohtolaga, vai gielkkástallan heađuštivččii nu unnán go vejolaš boazodoalu ja luonddu. |
| 4.4. 2 Erämaan tuntumaan tulevat tiet |
4.4.2 Meahcceguovllu lahkosiidda boahtti geainnut |
| Lännessä erämaan raja kulkee Karesuvanto–Kilpisjärvi-valtatien no 21 suuntaisesti. Lähimmillään erämaa alkaa noin 1,5 km:n päässä tästä tiestä. |
Oarjin meahcceguovllu rádji manná ovtta guvlui Gárásavvona–Gilbbesjávrri váldogeainnuin nr 21. Buot lagamusat meahcceguovlu álgá sullii 1,5 km duohken dán geainnus. |
| Kauimmillaan Kilpisjärven tiestä erämaan raja on Salmijärven ja Ailakkajärven kohdalla, noin 11 km:n päässä. |
Guhkimusat eret Gilbbesjávrri geainnus meahcceguovllu rádji lea Šalmmejávrri ja Áillahasjávrri buohta, sullii 11 km duohken. |
| Erämaan eteläpuolella kulkee toisen maailmansodan aikainen saksalaisten huoltotie Kalkkoiviin. |
Meahcceguovllu lulábealde manná nuppi máilmmisoađi áigásaš duiskalaččaid fuolahusgeaidnu Gálggoaivái. |
| Tie on paikoitellen huonossa kunnossa, mutta sitä pystyy toistaiseksi ajamaan maastoautolla. |
Geaidnu lea báikkuid heajos ortnegis, muhto dan mielde sáhttá vuodjit meahccebiillain. |
| Tie päättyy Kalkkoivin autiotuvalle. |
Geaidnu nohká Gálggoaivvi ávdinstobu lusa. |
| Lähimmillään erämaan raja on 1 km:n päässä tästä tiestä Karhumaraston ja Sarvisoivin välissä. |
Buot lagamusat meahcceguovllu rádji lea 1 km duohken dán geainnus Karhumarrasa ja Sarvvesoaivvi gaskkas. |
| Norjan puolella Reisadalenin kansallispuisto ja Raisduottarhaldin maisemanhoitoalue lisäävät Käsivarren alueen erämaisuutta. |
Norgga bealde Ráisevákki álbmotmeahcci ja Raisduottarháldi duovddadikšunguovlu lasiheaba Giehtaruohttasa guovllu meahcceguovloiešlági. |
| Norjan puolelta erämaan lähelle tulee tie vain kahdessa kohdassa. |
Norgga bealde meahcceguovllu lahka boahtá geaidnu dušše guovtti sajis. |
| Lähimmäksi tulee Kåfjordbåtnista Guolasjärvelle kulkeva hiekkatie. |
Lagamussii boahtá Gáivuonbađas Guolášjávrái manni sáttogeaidnu. |
| Tietä ei aurata talvisin, ja kesäisinkin se on ajoittain paikoitellen syöpynyt ja heikkokuntoinen. |
Geainnu eai ploge dálvit ja geasiáiggege dat lea gaskkohagaid báikkuid sakka gollan ja heajos ortnegis. |
| Tien eteläpäästä on Suomen ja samalla Käsivarren erämaan rajalle ja Haltin huipulle noin 7 km. Tästä reitistä on tullut yhä suositumpi keino päästä kesäaikaan Haltille. |
Geainnu lulágeahčen lea Suoma ja seammás Giehtaruohttasa meahcceguovllu ráji ala ja Háldi alážii sullii 7 km. Dát johtolat lea šaddagoahtán oalle bivnnuhis vuohkin beassat geasiáigge Háldái. |
| Toinen paikka, missä tie tulee Norjan puolella lähelle erämaan rajaa, on Lossujärven kohdalla. |
Nubbi sadji, gokko geaidnu boahtá Norgga bealde lahka meahcceguovllu ráji, lea Loassojávrri buohta. |
| Siinä Kilpisjärvi–Skibotn-tie kulkee lähimmillään noin 10 km:n päässä erämaan rajasta, ja maastossa kulkien matkaa tieltä Didnujokivartta ja huonosti kiviin merkittyä polkua seuraten kertyy Lossujärven rajanylityspaikalle noin 13 km. Maisemiltaan reittiä pidetään eräänä Käsivarren kauneimmista. |
Dakko Gilbbesjávrri-Ivgubađa geaidnu manná buot lagamusat sullii 10 km duohken meahcceguovllu rájis ja meahci mielde jođi lea geainnus Didnojohkaguora ja funet geđggiide merkejuvvon bálgá mielde Loassojávrri rádjerasttildanbáikái sullii 13 km. Duovdaga dáfus dán johtolaga atnet oktan buot čábbásepmosiin Giehtaruohttasis. |
| 4.5 Suunnitelman esitykset |
4.5 Plána árvalusat |
| 4.5. 1 Maastoliikenne |
4.5.1 Meahccejohtalus |
| 1) Metsähallitus ei perusta uusia moottorikelkkauria erämaahan. |
1) Meahciráđđehus ii vuođđut ođđa mohtorgielkávuojáhagaid meahcceguvlui. |
| Perusteet: Alueen erämaaluonnon ja erämaisuuden säilyttäminen sekä paikallisen luontaistalouden ja poronhoidon turvaaminen. |
Ágga: Guovllu meahcceguovloluonddu ja meahcceguovloiešlági seailluheapmi ja báikkálaš luondduealáhusaid ja boazodoalu dorvvasteapmi. |
| 2) Metsähallitus ei esitä erämaassa sijaitsevien valtakunnallisten moottorikelkkaurien muuttamista virallisiksi moottorikelkkareiteiksi. |
2) Meahciráđđehus ii árval meahcceguovllu váldegottálaš mohtorgielkávuojáhagaid rievdadeami virggálaš mohtorgielkájohtolahkan. |
| Perusteet: Reittitoimitus saattaa edellyttää näiden reittien pohjien tasoituksia ja reittien oikaisuja sekä niiden opasteiden ja palveluvarustuksen huomattavaa lisäämistä nykytasosta erämaa-alueella. |
Ákkat: Johtolatdoaimmahus sáhttá gáibidit dáid johtolagaid vuođuid dulbema ja johtolagaid njulgema ja dasa lassin daid oahpistangalbbaid ja bálvalanrusttegiid lasiheami mealgat dálážis meahcceguovllus. |
| Viralliset reitit lisäävät moottorikelkkailua erämaassa. |
Virggálaš johtolagat lasihit mohtorgielkkástallama meahcceguovllus. |
| Viralliset moottorikelkkareitit (jotka ovat rinnastettavissa yleisiin teihin) edellyttänevät lisäksi säännöllistä huoltoa, mm. lanaamista, mikä tunturialueilla on ongelmallista. |
Virggálaš mohtorgielkájohtolagat, mat leat buohtastahttimis almmolaš geainnuide, sáhttet gáibidit dasa lassin jeavddalaš fuolaheami, ee. dilvema, mii duottarguovllus sáhttá leat viehka váttis. |
| Moottorikelkkareitin kulun tai sen osan siirto erämaassa – esimerkiksi porotalouden muuttuneiden laidunkiertovaatimusten perusteella – on huomattavasti hankalampaa kuin valtakunnallisen uran siirto. |
Mohtorgielkájohtolaga johtima dahje dan oasi sirdin meahcceguovllus – ovdamearkka dihte boazodoalu guohtoneatnamiid molssodangáibádusaid nuppástuvvama vuođul – lea mealgat váddáset go váldegottálaš mohtorgielkávuojáhaga sirdin. |
| Nämä tekijät ovat ristiriidassa erämaalain tavoitteiden kanssa. |
Buot dát manná ruossalassii meahcceguovlolága ulbmiliiguin. |
| Metsähallitus voi maanhaltijana ohjata valtakunnallisen moottorikelkkauraston käyttöä lupapolitiikallaan erämaalain tavoitteiden mukaisesti. |
Meahciráđđehus sáhttá eanahálddašeaddjin stivret váldegottálaš mohtorgielkávuojáhagaid geavaheami lohpepolitihkainis meahcceguovlolága ulbmiliid mielde. |
| Virallisella moottorikelkkareitillä tämä ohjauskeino ei ole käytettävissä. |
Virggálaš mohtorgielkájohtolaga hárrái dán stivrenvuogi ii sáhte geavahit. |
| 3) Metsähallitus osallistuu moottorikelkkareitin rakentamiseen erämaan ulkopuolelle valtatie 21:n ja Muonionjoen väliin, vanhaa Skibotnin kulkukeinoa pitkin (osittain Ruotsin puolella) yhteistyössä Enontekiön ja Kiirunan kuntien, Ruotsin lääninhallituksen sekä työvoimahallinnon kanssa välille Hetta–Palojoensuu–Kilpisjärvi. |
3) Meahciráđđehus lea mielde huksemin mohtorgielkájohtolaga meahcceguovllu olggobeallai váldogeainnu 21 ja Muoniojoga gaskii, Ivgubađa dološ johtingeinnodaga mielde (muhtun muddui Ruoŧa bealde) ovttasráđiid Eanodaga ja Girona gielddaiguin, Ruoŧa leanastivrrain, bargofápmohálddahusain gaskii Heahttá–Bálojotnjálbmi–Gilbbesjávri. |
| Perusteet: Huollettu ja helppokulkuinen moottorikelkkareitti erämaan ulkopuolella vähentää paineita moottorikelkkailuun erämaassa ja tukee siten erämaalain tavoitteiden toteutumista. |
Ákkat: Fuolahuvvon mohtorgielkájohtolat meahcceguovllu olggobealde geahpeda deattuid mohtorgielkkástallamii meahcceguovllus ja doarju ná meahcceguovlolága ulbmiliid ollašuvvama. |
| 4) Mahdollisista uusista, uudelleen linjattavista tai kokonaan poistettavista reiteistä Metsähallitus neuvottelee paikallisten tahojen kanssa. |
4) Vejolaš ođđa johtolagain, maid sáhttá ođđasit linnjádit, Meahciráđđehus ráđđádallá báikkálaš oassebeliiguin. Ná dat dahká maiddái dáid johtolagaiguin, maid sáhttá ollásit jávkadit. |
| Esimerkiksi Kilpisjärveltä tulevaa moottorikelkkauraa Raittijärven kylän kohdalla voidaan kyläläisten yksimielisestä esityksestä ja paliskunnan puoltaessa siirtää kyläläisten tekemän esityksen mukaisesti kulkemaan poroaitaa seuraten Čukčoaivin pohjoispuolitse, jos sen katsotaan yleisesti vähentävän kelkkailusta porotaloudelle koituvaa haittaa. |
Ovdamearkka dihte Gilbbesjávrris boahtti mohtorgielkávuojáhaga Ávžžášjávrri gili buohta sáhttá, jos giliolbmot ovttamielalaččat dan evttohit ja bálggus guottiha, sirdit giliolbmuid evttohusa mielde johtit boazoáiddi guora Čukčoaivvi davágeaže, jos dan gehččet oppalaččat geahpedit daid vahágiid, mat mohtorgielkkástallan dagaha boazodollui. |
| Perusteet: Porotalouden ja saamelaiskulttuurin turvaaminen sekä toiminnan paikallinen hyväksyttävyys. |
Ágga: Boazodoalu ja sámekultuvrra dorvvasteapmi ja dat, ahte doaimma dohkkehit báikkálaččat. |
| 5) Metsähallitus merkitsee nykyisten huoltoreittien lisäksi risureitin Pihtsusjärveltä Somasjärvelle menevää talviaikaista kulkukeinoa pitkin (kuva 7, s. 39). |
5) Meahciráđđehus merke dálá fuolahusjohtolagaid lassin rissejohtolaga Bihčosjávrris Somašjávrái manni dálvviáigásaš geinnodaga mielde (govva 7). |
| Perusteet: Porotalouden ja saamelaiskulttuurin turvaaminen. |
Ákkat: Boazodoalu ja sámekultuvrra dorvvasteapmi. |
| Moottorikelkkasafaritoiminnan ohjaaminen ja pitäminen hallittuna sekä turvallisuusnäkökohdat. |
Mohtorgielkásafáradoaimma stivren ja hálddašeapmi ja dorvvolašvuođabealit. |
| 6) Metsähallitus myöntää talviaikaisia maastoliikennelupia entisen käytännön mukaan seuraavin esityksin tarkennettuna: |
6) Meahciráđđehus mieđiha dálvviáigásaš meahccejohtaluslobiid ovddeš vuogi mielde čuovvovaš árvalusaiguin dárkkálmuhttimiin: |
| a) Paikallisten asukkaiden kelkkailu on maksutonta ja sallittua kaikkialla erämaassa. |
a) Báikkálaš ássiid gielkkástallan lea nuvttá ja lobálaš miehtá meahcceguovllu. |
| b) Ulkopaikkakuntalaiset saavat kelkkailla Käsivarren erämaa-alueella kulkevilla, merkityillä moottorikelkkaurilla lunastettuaan Metsähallituksen valtakunnallisen uraluvan. |
b) Olgobáikegoddelaččat ožžot gielkkástallat Giehtaruohttasa meahcceguovllus merkejuvvon mohtorgielkávuojáhagaid mielde, go leat vuos lotnon Meahciráđđehusa váldegottálaš vuojáhatlobi. |
| Näiden urien ulkopuolella he voivat kelkkailla paikallisen oppaan matkassa ennalta sovitulla reitillä tai osallistumalla maksulliselle kelkkasafarille. |
Dáid vuojáhagaid olggobealde sii sáhttet gielkkástallat báikkálaš oahpisteaddji fárus ovddalgihtii sohppojuvvon johtolaga mielde dahje oassálastimiin mávssu vuostá gielkásafárii. |
| Suurtunturialueella ulkopaikkakuntalaisten moottorikelkkailu tapahtuu aina oppaan johdolla, ja se ohjataan pääsääntöisesti merkityille risureiteille sekä niiden välittömässä läheisyydessä oleville pilkkijärville erikseen sovittuna aikana (ehdot merkitään kirjallisena valtakunnallisen uraluvan liitteeseen). |
Stuorraduottarguovllus olgobáikegoddelaččaid mohtorgielkkástallan dáhpáhuvvá álo oahpisteaddji geahču vuolde ja vuosttažettiin merkejuvvon rissejohtolagaid mielde ja dat stivrejuvvo dábálaččat merkejuvvon rissejohtolagaid ala ja dasttán daid lahkosiin leahkki bilkenjávrriide sierra sohppojuvvon áiggiid áigge (eavttut merkejuvvojit čálalaččat váldegottálaš vuojáhatlobi čuvvosii). |
| c) Kelkkasafariyrittäjät ja muut moottoroitua liiketoiminnallista luontomatkailua harjoittavat tahot tarvitsevat erityisen maksullisen safariyritysluvan valtakunnallisen uraluvan lisäksi Metsähallituksen valtakunnallisten moottorikelkkaurien ulkopuolelle suuntautuvalle kelkkasafaritoiminnalle. |
c) Gielkásafárafitnodatolbmot ja earát, mat barget fitnodatekonomalaš luondduturismmain, mas geavahuvvojit mohtorfievrrut, dárbbašit sierra safárafitnodatlobi (mas galgá máksit) váldegottálaš mohtorgielkávuojáhagaid olggobealde dáhpáhuvvi gielkásafáradoibmii. |
| Tällaisia safariyrityslupia myönnetään tietyin rajoituksin (mm. ryhmäkoko ja aika) ja kiintiöidysti. |
Dákkár safárafitnodatlobit mieđihuvvojit dihto (ee. joavkosturrodat ja áigi) ráddjehusaiguin ja eriid mielde. |
| Suurtunturialueelle yrityslupia myönnetään pääsääntöisesti ohjatun luontomatkailun vyöhykkeelle sekä retkeilyn ydinvyöhykkeen merkityille risureiteille. |
Stuorraduottarguvlui fitnodatlobit mieđihuvvojit vuosttažettiin stivrejuvvon luondduturismma avádahkii ja vánddardeami guovddášavádaga merkejuvvon rissejohtolagaide. |
| Luontaiselinkeino- ja porotalouden vyöhykkeelle lupia voidaan myöntää tapauskohtaisesti harkiten, pääsääntöisesti vakiintuneille kulku-urille. |
Luondduealáhusa ja boazodoalu avádahkii lobiid sáhttá mieđihit guorahallama vuođul guđege dáhpáhusa hárrái sierra, vuosttažettiin juo guhkit áigge anus leamaš vuojáhagaide. |
| Risureitin välillä Lossu–Urtasjärvi kulkemiseen Metsähallitus myöntää lupia harkitusti ohjatuille ryhmille huhtikuun loppuun saakka. |
Rissejohtolahkii Loassojávrri ja Urttašjávrri gaskii Meahciráđđehus mieđiha lobiid guorahallama vuođul stivrejuvvon joavkkuide cuoŋománu loahpa rádjai. |
| Vapun jälkeen Halti–Somas-risureitillä voivat kelkkailla paikkakuntalaisten lisäksi ohjatut moottorikelkkaryhmät edellyttäen, että reitillä kulkemisesta on sovittu paliskunnan kanssa. |
Válbora maŋŋá Háldi–Somaš rissejohtolaga mielde sáhttet gielkkástallat báikegoddelaččaid lassin stivrejuvvon mohtorgielkájoavkkut dainna eavttuin, ahte johtolaga mielde johtimis lea sohppojuvvon bálgosiin. |
| d) Metsähallitus tarkistaa kunkin kauden kiintiöitä ja lupaehtoja edellisen kauden kokemusten perusteella. |
d) Meahciráđđehus dárkkista guđege baji eriid ja lohpeeavttuid ovddit baji vásáhusaid vuođul. |
| Mikäli tarvetta ilmenee, lupaehtoja tarkistetaan, lupaehtoja rikkoneelta safariyrittäjältä perutaan lupa kesken kauden ja/tai lupaa ei myönnetä seuraavalle kaudelle. |
Dárbbu mielde lohpeeavttut dárkkistuvvojit ja lohpeeavttuid rihkkon safárafitnodatolbmos gessojuvvo eret lohpi gaskan baji ja/dahje lohpi ii mieđihuvvo maŋit badjái. |
| e) Moottorikelkkojen testiryhmille ei myönnetä lupia valtakunnallisen moottorikelkkauran ulkopuolelle. |
e) Mohtorgielkkáid teastajoavkkuide eai mieđit lobiid váldegottálaš mohtorgielkávuojáhagaid olggobeallai. |
| f) Koiravaljakko-ohjelmapalvelutoiminta rajataan suurtunturialueella retkeilyn ydinvyöhykkeellä sijaitsevalle Meekonjärven kautta Haltille kulkevalle merkitylle huoltoreitille sekä ohjatun luontomatkailun vyöhykkeellä sijaitsevalle Metsähallituksen valtakunnalliselle moottorikelkkauralle. |
f) Beanageasusprográmmabálvalusdoaibma ráddjejuvvo stuorraduottarguovllus Háldái (lea vánddardeami guovddášavádagas) Megonjávrri bokte manni merkejuvvon fuolahusjohtolahkii ja Meahciráđđehusa váldegottálaš mohtorgielkávuojáhahkii (lea stivrejuvvon luondduturismma avádagas). |
| Lupia toimintaan myönnetään ainoastaan 1.10. |
Doaibmalobit mieđihuvvojit dušše áigodahkii 1.10.–31.4. Geasusbeatnagat galget álo veddojuvvot. |
| Niitä ei saa kuitenkaan kytkeä autio- ja varaustupien pihapiiriin. |
Daid ii oaččo goittot veaddit ávdin- ja várrenstobuid šilljobirrasis. |
| Perusteet: Alueen erämaaluonnon ja erämaisuuden säilyttäminen, moottoroidun liikkumisen haittojen minimointi, poronhoidon turvaaminen, ristiriitojen vähentäminen sekä erämaan monipuolisen käytön edistäminen. |
Ákkat: Guovllu meahcceguovloluonddu ja -iešlági seailluheapmi, mohtorfievrruiguin johtima dagahan heajos beliid geahpedeapmi nu ollu go vejolaš, boazodoalu dorvvasteapmi, ruossalasvuođaid geahpedeapmi ja meahcceguovllu máŋggabealat geavaheami ovddideapmi. |
| Koiravaljakkotoiminta erämaassa ei ole suotavaa, sillä porot ja koirat eivät luontaisesti tule toimeen keskenään ja koiravaljakoista on haittaa porotaloudelle. |
Beanageasusdoaibma meahcceguovllus ii leat sávahahtti, dasgo bohccot ja beatnagat eai báljo duottostuva ja beanagessosat heađuštit boazodoalu. |
| 7) Metsähallitus, yhteistyössä rajavartiolaitoksen ja poliisin kanssa, tehostaa moottorikelkka- ja yrittäjälupien valvontaa. |
7) Meahciráđđehus, ovttasráđiid rádjegozáhusain ja bolesiin, beavttálmahttá mohtorgielká- ja fitnodatlobiid goziheami. |
| Valvonta tulee riittävästi resurssoida. |
Goziheami várás galget doarvái resurssat. |
| Perusteet: Erämaan luonnontilaisuuden säilyttäminen, poronhoidon turvaaminen ja ristiriitojen hallinta. |
Ákkat: Meahcceguovllu luonddudilálašvuođa seailluheapmi, boazodoalu dorvvasteapmi ja ruossalasvuođaid hálddašeapmi. |
| Hyvilläkään säännöillä ei ole merkitystä, ellei niiden noudattamista valvota riittävästi. |
Buriinge njuolggadusain ii leat mearkkašupmi, jos daid čuovvun ii gozihuvvo doarvái. |
| Turvallisuussyyt ja vahinkojen ennaltaehkäisy. |
Dorvvolašvuođasivat ja vahágiid ovddalgihtiihehtten. |
| 8) Kesäaikaisia maastoliikennelupia myönnetään entisen tiukan linjan käytännön mukaan, eli Metsähallitus myöntää paikkakuntalaisille kesäaikaisia maastoliikennelupia erämaa-alueelle pääsääntöisesti ainoastaan kuvaan 10 (s. 53) merkityille vakiintuneille kulku-urille. |
8) Geasiáigásaš meahccejohtaluslobit mieđihuvvojit ovddeš čavges vuogi mielde, ja nuba Meahciráđđehus mieđiha báikegoddelaččaide geasiáigásaš meahccejohtaluslobiid meahcceguvlui vuosttažettiin dušše govvii 10 (s. 55) merkejuvvon juo guhkit áige anus leamaš vuojáhagaide. |
| Erityisistä painavista syistä (esim. hirvenruhon poiskuljettaminen) lupia voidaan myöntää myös kartalle merkittyjen urien ulkopuolelle. |
Erenoamáš mávssolaš sivaid dihte (omd. ealggagoruda eretfievrrideapmi) lobiid sáhttá mieđihit maiddái kártii merkejuvvon vuojáhagaid olggobeallai. |
| Ulkopaikkakuntalaisille Metsähallitus ei pääsääntöisesti myönnä kesäaikaisia maastoliikennelupia. |
Olgobáikegoddelaččaide Meahciráđđehus ii dábálaččat mieđit geasiáigásaš meahccejohtaluslobiid. |
| Kuitenkin esimerkiksi perusteltuun tutkimuskäyttöön kesäaikaisia maastoliikennelupia voidaan myöntää. |
Goittotge, ovdamearkka dihte ákkastallon dutkanatnui geasiáigásaš meahccejohtaluslobiid sáhttá mieđihit. |
| Perusteet: Alueen erämaaluonnon ja erämaisuuden säilyttäminen, paikallisen luontaistalouden ja poronhoidon turvaaminen sekä tutkimustoiminnan mahdollistaminen. |
Ákkat: Guovllu meahcceguovloluonddu ja -iešlági seailluheapmi, báikkálaš luondduealáhusaid ja boazodoalu dorvvasteapmi ja dutkandoaimma vejolašvuođaid láhčin. |
| 9) Metsähallitus seuraa maaston kulumista hallinnoimillaan vakiintuneilla kesäaikaisilla mönkijäurilla. |
9) Meahciráđđehus čuovvu eatnamiid gollama njealjejuvllatvuojáhagaid alde, maid ieš hálddaša ja mat leat lemaš juo guhkit áigge anus. |
| Mikäli kulumisen estäminen välttämättä vaatii, rakentaa Metsähallitus tarvittaviin kohtiin mönkijäpitkokset. |
Jos gollama hehtten dan vealttakeahttá gáibida, de Meahciráđđehus hukse dárbbašlaš sajiide roviid njealjejuvllagiid várás. |
| Perusteet: Erämaan luonnontilaisuuden säilyttäminen, maaston kulumisen ehkäiseminen. |
Ákkat: Meahcceguovllu luonddudilálašvuođa seailluheapmi, eatnamiid gollama hehtten. |
| 10) Metsähallitus myöntää helikoptereille laskeutumislupia luontomatkailun tarpeisiin erikseen nimettäville laskeutumispaikoille kuultuaan sidosryhmiä. |
10) Meahciráđđehus mieđiha helikopteriidda seaivunlobiid luondduturismma dárbbuide. Seaivunsajit nammaduvvojit sierra dan maŋŋá, go Meahciráđđehus vuos lea gullan čanasjoavkkuid. |
| Lupa edellyttää erillistä sopimusta, jossa sovitaan yksilöityjen laskeutumispaikkojen lisäksi mm. jätehuoltoasioista. |
Lobi várás galgá leat sierra soahpamuš, mas sohppojuvvo spesifiserejuvvon seaivunsajiid lassin ee. bázahusfuolahusáššiin. |
| Pelastus- ja virkatoimia sekä porotaloutta ja luontaiselinkeinoja koskevia kuljetuksia laskeutumisrajoitukset eivät koske. |
Gádjun- ja virgedoaimmaide ja boazodoalu ja luondduealáhusaide guoskevaš sáhtostemiide seaivunráddjehusat eai guoskka. |
| Perusteet: Ilmailulaki (1242/2005), pelastuspalvelutoiminnan edellytysten turvaaminen Käsivarressa, Käsivarren virkistyskäyttötutkimus ja aiemmat kirjalliset sopimukset Helijet Oy:n kanssa sekä alueen erämaisuuden säilyttäminen. |
Ákkat: Áibmojohtalusláhka (1242/2005), gádjunbálvalusdoaimma vejolašvuođaid dorvvasteapmi Giehtaruohttasis, Giehtaruohttasa lustageavahandutkamuš ja ovddit čálalaš soahpamušat Helijet Oy:ain ja guovllu meahcceguovloiešlági seailluheapmi. |
| 11) Metsähallitus ei tee käyttöoikeussopimuksia ilma-alusten säännöllisen reittiliikenteen edellyttämille rakenteille. |
11) Meahciráđđehus ii daga geavahanvuoigatvuođasoahpamušaid áibmoskiippaid jeavddalaš ruvttojohtalusas dárbbašlaš rusttegiidda. |
| Ilma-alusten tilapäiset laskeutumiset erämaa-alueen järville ovat nykyisen lainsäädännön mukaan sallittuja. |
Áibmoskiippaid gaskaboddosaš seaivumat meahcceguovllu jávrriide leat dálá láhkamearrádusaid mielde lobálaččat. |
| Perusteet: Ilmailulaki ja erämaalaki. |
Ágga: Áibmojohtalusláhka ja meahcceguovloláhka. |
| 5 Käyttöoikeuksien vuokraus ja luovutus |
5 Geavahanvuoigatvuođaid láigoheapmi ja luohpadeapmi |
| 5.1 Taustaa |
5.1 Duogášdieđut |
| 5.1. 1 Käyttöoikeuksien luovuttaminen erämaa-alueilta |
5.1.1 Geavahanvuoigatvuođaid luohpadeapmi meahcceguovlluin |
| Valtion maan ja käyttöoikeuksien luovuttamisesta on säädetty erämaalain 4 §:n 1. momentissa, jossa sanotaan: ”Erämaa-alueeseen kuuluvaa valtion omistamaa maa-aluetta tai siihen kohdistuvaa käyttöoikeutta ei saa luovuttaa eikä antaa vuokralle ilman valtioneuvoston lupaa. |
Stáhtaeatnama ja geavahanvuoigatvuođaid luohpadeami birra lea mearriduvvon meahcceguovlolága 4 § 1 momeanttas, mas daddjojuvvo: ”Meahcceguvlu gullevaš stáhtaeatnama dahje dasa čuohcci geavahanvuoigatvuođa ii oaččo luohpadit iige láigohit (addit láigui) almmá stáhtaráđi lobi haga. |
| ” Toisessa momentissa todetaan poikkeukset pääsääntöön: ”Lupaa ei kuitenkaan tarvita käyttöoikeuden luovuttamiseen porotalouden, kalastuksen, metsästyksen tai keräilyn tarpeisiin 7 §:ssä mainitun hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisesti eikä alueen luovuttamiseen sellaista hanketta varten, joka on tarpeen puolustusvalmiuden tai rajavartiolaitoksen toiminnan kannalta. |
” Nuppi momeanttas gávnnahuvvojit spiehkastagat váldonjuolggadussii: ”Lohpi ii goittot dárbbašuvvo geavahanvuoigatvuođa luohpadeapmái boazodoalu, guolástusa, meahccebivddu dahje čoaggima dárbbuide 7 §:s namuhuvvon dikšun- ja geavahanplána mielde iige guovllu luohpadeapmái dakkár fitnu várás, masa lea dárbu bealuštangárvvisvuođaid dahje rádjegozihandoaimma dáfus. |
| ” Pykälän kolmas momentti sanoo, että ”maa-alueen tai siihen kohdistuvan käyttöoikeuden luovuttamiseen ja vuokraamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudesta luovuttaa valtion maaomaisuutta ja tuloa tuottavia oikeuksia annetussa laissa (687/1978) säädetään”. |
” Paragráfa goalmmát momeanttas daddjojuvvo ahte ”eanabihtá dahje dasa čuohcci geavahanvuoigatvuođa luohpadeapmái ja láigoheapmái heivehuvvo muđui, mii vuoigatvuođas luohpadit stáhta eanaopmodaga ja sisaboađuid bukti vuoigatvuođaid addojuvvon lágas (687/1978) mearriduvvo”. |
| Erämaalain yksityiskohtaiset perustelut selvittävät edelleen asiaa. |
Meahcceguovlolága dárkilet ákkastallamat čilgejit ainge eanet ášši. |
| Luovuttamiskiellon tarkoituksena on turvata erämaan säilyminen erämaana estämällä yksityinen rakentaminen, esimerkiksi lomakeskusten rakentaminen. |
Luohpadangielddu ulbmilin lea dorvvastit meahcceguovllu seailuma meahcceguovlun nu, ahte hehttejuvvo priváhtahuksen, ovdamearkka dihte luopmoguovddážiid huksen. |
| Säännös ei kuitenkaan ole ehdoton. |
Njuolggadus ii leat goittot loahpalaš. |
| Valtioneuvosto voi luovuttaa käyttöoikeuden, jos suunnitellulla hankkeella on yleisen edun kannalta huomattava merkitys. |
Stáhtaráđđi sáhttá luohpadit geavahanvuoigatvuođa, jos plánejuvvon fidnu mearkkaša ollu oktasaš ávkki dihte. |
| Perusteluissa todetaan myös, että säännös ei koske vesialueiden käyttöoikeuksia. |
Ákkastallamiin gávnnahuvvo maiddái ahte njuolggadus ii guoskka čáhceguovlluid geavahanvuoigatvuođaide. |
| Maa-alueeseen kohdistuva käyttöoikeuden luovuttaminen tarkoittaa maan vuokrasopimukseen rinnastettavaa enintään viiden (5) vuoden sopimusta. |
Eanabihttái čuohcci geavahanvuoigatvuođa luohpadeapmi oaivvilda eatnama láigosoahpamuššii buohtastahtti guhkimustá viđa (5) jagi soahpamuša. |
| Metsähallituksen omistaman erämaassa sijaitsevan rakennuksen lyhytaikainen vuokraaminen virkistyskäytön tarpeisiin ei ole erämaalain 4 §:n mukaista käyttöoikeuden luovuttamista. |
Jos vistti, man Meahciráđđehus oamasta meahcceguovllus, láigoha oanehis áigái lustageavaheami dárbbuide, de dat ii oaivvil meahcceguovlolága 4 §:s daddjojuvvon geavahanvuoigatvuođa luohpadeami. |
| Käyttöoikeuden luovuttaminen edellyttää tuvan vuokraamisen lisäksi myös maapohjan vuokraamista tai käyttöoikeuden luovuttamiseen rinnastettavaa pidempikestoista vuokrasopimusta. |
Geavahanvuoigatvuođa luohpadeami eaktun lea stobu láigoheami lassin maiddái dasa gullevaš eanavuođu láigoheapmi dahje geavahanvuoigatvuođa luohpadeapmái buohtastahtti guhkitáigásaš láigosoahpamuš. |
| Varaustuvan petipaikkojen myyminen, vuokrakämpän tai isännöidyn vuokratuvan vuokraaminen viikoksi tai kahdeksi ei siten ole erämaalain vastaista käyttöoikeuden luovuttamista, kuten ei myöskään kalastus-, metsästys-, yrittäjä- tai moottorikelkkalupien myynti. |
Várrenstobu seaŋgasajiid vuovdin, láigogámppá dahje isidaston láigostobu láigoheapmi ovtta, guovtti vahkkui ii leat nappo meahcceguovlolága vuostásaš geavahanvuoigatvuođa luohpadeapmi dego ii maiddái guolástan-, meahcástan-, fitnodat-, dahje mohtorgielkálobiid vuovdin. |
| Ne ovat lähinnä alueen virkistyskäytön ohjauskeinoja. |
Dat leat vuosttažettiin guovllu lustageavaheami stivrenvuogit. |
| Erämaalain voimaantulo- ja siirtymäsäännöksissä on myös käyttöoikeuksiin liittyviä säädöksiä. |
Meahcceguovlolága fápmuiboahtin- ja sirdašuvvannjuolggadusain leat maiddái geavahanvuoigatvuođaide guoskevaš njuolggadusat. |
| Niissä todetaan: ”Erämaa-alueisiin tämän lain voimaantullessa kohdistuvat rasiteoikeudet ja niihin rinnastettavat käyttöoikeudet sekä vuokrasopimukset jäävät edelleen voimaan. |
Dain gávnnahuvvo: ”Meahcceguovlluide dán lága fápmuiboađedettiin čuohcci servituhttavuoigatvuođat ja daidda buohtastahtti geavahanvuoigatvuođat ja láigosoahpamušat báhcet ainge fápmui. |
| Metsähallitus voi jatkaa sopimukseen perustuvien oikeuksien voimassaoloaikaa vahvistetun hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisesti.” |
Meahciráđđehus sáhttá joatkit soahpamuššii vuođđuduvvi vuoigatvuođaid gustonáiggi nannejuvvon dikšun- ja geavahanplána mielde.” |
| 5.1. 2 Nykytilanne Käsivarressa |
5.1.2 Dálá dilli Giehtaruohttasis |
| Käsivarren erämaa-alueella on noin 40 vuokra-aluetta tai muuta aluetta, jonka käyttöoikeuden valtio on luovuttanut. |
Giehtaruohttasa meahcceguovllus leat sullii 40 láigoguovllu dahje eará guovllu, man geavahanvuoigatvuođa stáhta lea luohpadan. |
| Poronhoitolain mukaisia sopimuksia on 23 kpl, joista kuusi on Käsivarren paliskunnan paimentopaikkoja. |
Boazodoallolága mieldásaš soahpamušat leat 23, main 6 leat Giehtaruohttasa bálgosa guođohanbáikkit. |
| Luontaiselinkeinolain mukaisia tukikohtia on seitsemän. Rajavartiostolla on sopimukset kuuden partiomajan vuokra-alueeseen. |
Luondduealáhuslága mieldásaš doarjjabáikkit leat 7. Rádjegozáhusas leat soahpamušat 6 gozihanstobu láigoguvlui. |
| Lapin lääninhallituksella on poliisitoimen tukikohta Vuomakasjärvellä. |
Lappi leanarađđehusas lea bolesdoaimma doarjjabáiki Vuopmegašjávrris. |
| Lapin telepiirillä (nykyisin Sonera) on alueella kaksi rakennusta: Meekonjärven huoltomaja ja Ritnitsohkan linkkiasema. |
Lappi telebires (dálá Sonera) leat guovllus guokte vistti: Megonjávrri fuolahanstohpu ja Ritnečohka liŋkastašuvdna. |
| Tullihallituksella on partiomaja Meekonjärvellä (kuva 11). |
Tuolloráđđehusas lea gozihanstohpu Megonjávrris (govva 11). |
| Munnikurkkion entisen rajavartioaseman rakennukset ovat siirtyneet Valtion kiinteistölaitokselta Metsähallitukselle vuonna 1998. Päärakennus ja rivitalot ovat olleet kylmillään ja säiden armoilla vuodesta 1993 lähtien. |
Muonnjagoržži ovddeš rádjegozáhusa visttit leat sirdašuvvan Stáhta giddodatlágádusas Meahciráđđehussii 1998:s. Váldovisti ja ráidodálut leat leamaš liggekeahttá jagi 1993 rájes. |
| Rakennukset ovat huonokuntoisia eivätkä sovi ympäristöön. |
Visttit leat heajos ortnegis eaige heive birrasii. |
| Erämaan sisällä ei ole yksityismaita ja siten sinne ei kohdistu rasiteoikeuksiakaan. |
Meahcceguovllu siste eai leat priváhtaeatnamat ja ná dohko eai čuoze servituhttavuoigatvuođatge. |
| 5.2 Suunnitelman esitykset |
5.2 Plána árvalusat |
| 1) Metsähallitus jatkaa alueella sijaitsevien rajavartiolaitoksen tupien vuokrasopimuksia. |
1) Meahciráđđehus joatká guovllus leahkki rádjegozáhusa stobuid láigosoahpamušaid. |
| Mikäli rajavartiosto luovuttaa Metsähallitukselle tulevaisuudessa jonkin tuvan, päättää Metsähallitus tuvan käytöstä suunnitelmassa esitetyn vyöhykejaon (kuva 12, s. 67 ja taulukko 1, s. 70) linjausten mukaisesti kuultuaan asiassa ensin sidosryhmiä ja ottaen porotalouden edut huomioon. |
Jos rádjegozáhus luohpada Meahciráđđehussii boahtteáiggis juoga stobu, de mearrida Meahciráđđehus stobu geavaheami birra plánas ovdanbukton avádatjuogu (govva 12, tabealla 1) linnjádemiid mielde dan maŋŋá, go lea vuos gullan čanasjoavkkuid ja nu ahte váldá vuhtii boazodoalu beroštumiid. |
| Perusteet: Erämaalain 4 §:n mukaan käyttöoikeuksia voidaan myöntää luontaiselinkeinon harjoittajien tukikohtatarpeiden lisäksi puolustushallinnon ja rajanvalvonnan tarpeisiin. |
Ákkat: Meahcceguovlolága 4 §:a mielde geavahanvuoigatvuođaid sáhttá mieđihit luondduealáhusbargiid doarjjabáikedárbbuid lassin bealuštanhálddahusa ja rádjegoziheami dárbbuide. |
| Virkistyskäytön ohjaaminen ja ristiriitojen hallinta sekä porotalouden turvaaminen. |
Lustageavaheami stivren ja ruossalasvuođaid hálddašeapmi ja boazodoalu dorvvasteapmi. |
| 2) Metsähallitus jatkaa Vuomakkaalla sijaitsevan lääninhallituksen poliisitoimen tukikohdan vuokrasopimusta. |
2) Meahciráđđehus joatká Vuopmegašjávrris leahkki leanaráđđehusa bolesdoarjjabáikki láigosoahpamuša. |
| Poliisitoimen tukikohta on Metsähallituksen käytettävissä maastooperaatioiden tukikohtana. |
Bolesdoaimmadoarjjabáikki Meahciráđđehus sáhttá geavahit meahccedoaimmaid doarjjabáikin. |
| Perusteet: Erämaalain 12 §:n voimaantulo- ja siirtymäsäännökset. |
Ákkat: Meahcceguovlolága 12 §:a fápmuiboahtin- ja sirdašuvvannjuolggadusat. |
| Valvonnan tehostamisen tarve erämaassa on olennainen, ja tehostettu maastoliikenteen sekä maankäyttö- ja ympäristölainsäädännön valvonta alueella edellyttää keskeisellä paikalla sijaitsevaa tukikohtaa. |
Lea mávssolaš beavttálmahttit bearráigeahččama meahcceguovllus, ja beavttálmahtton meahccejohtalusa, eanageavahan- ja birasláhkamearrádusaid bearráigeahččama várás galgá leat doarjjabáiki guovddáš sajis. |
| Metsähallitus tarvitsee tupaa huoltotöiden suorittamiseen polttopuu- ja jätehuollon yhteydessä, erityisesti sulan maan aikaan. |
Meahciráđđehus dárbbaša stobu fuolahanbargguid čađaheapmái boaldinmuorra- ja bázahusfuolahusa oktavuođas, erenoamážit bievlan. |
| 3) Metsähallitus jatkaa Soneran (ent. Tele) Meekonjärvellä sijaitsevan huoltotukikohdan vuokraamista edellyttäen, että Sonera rakentaa suurtunturialueelle toimivan matkapuhelinverkon ja tarvitsee tupaa alueella sijaitsevan matkapuhelinverkon huoltotöihin. |
3) Meahciráđđehus láigoha ainge Sonera (ovd. Tele) fuolahanguovddáža Megonjávrris dainna eavttuin, ahte Sonera hukse stuorraduottarguvlui doaibmi mátketelefonfierpmádaga. Meahciráđđehus dárbbaša stobu guovllu mátketelefonfierpmádaga fuolahanbargguide. |
| Perusteet: Erämaalain 12 §:n voimaantulo- ja siirtymäsäännökset. |
Ákkat: Meahcceguovlolága 12 §:a fápmuiboahtin- ja sirdašuvvannjuolggadusat. |
| Toimiva nykyaikainen matkapuhelinverkko on tärkeä turvallisuustekijä alueella ja se palvelee alueen käyttäjiä. |
Doaibmi ođđaáigásaš mátketelefonfierpmádat lea dehálaš dorvvolašvuođadahkki guovllus ja dat bálvala guovllu geavaheddjiid. |
| ARP-puhelinten toiminta lakkaa ja erämaapuhelimet poistuvat käytöstä vuoden 2000 loppuun mennessä. |
ARP-telefovnnat heitet doaibmamis ja meahccetelefovnnat báhcet eret anus jagi 2000 loahpa rádjai. |
| ARP-puhelimet ovat poistuneet käytöstä. |
ARP-telefovnnat leat jávkan eret anus. |
| 4) Metsähallitus jatkaa Tullin Meekonjärvellä sijaitsevan tukikohdan vuokrasopimusta edellyttäen, että Tulli tarvitsee tupaa nimenomaan virkakäyttöön. |
4) Meahciráđđehus joatká Tuollu doarjjabáikki, mii lea Megonjávrris, láigosoahpamuša dainna eavttuin, ahte Tuollu dárbbaša stobu namalassii virgeatnui. |
| Mikäli viranomaiskäyttö on vähäistä, voi Tulli yhteiskäytön periaatteella sopia Metsähallituksen ja alueen muiden viranomaisten kanssa erämaa-alueella suorittamiensa viranomaistehtävien hoitamiseen tarvittavien tupien käytöstä. |
Jos lea unnán eiseváldeatnu, de sáhttá Tuollu oktasašanu prinsihpa mielde soahpat Meahciráđđehusain ja guovllu eará eiseválddiiguin iežas eiseváldebargguid dikšumii dárbbašlaš stobuid geavaheamis meahcceguovllus. |
| Perusteet: Erämaalaki. |
Ákkat: Meahcceguovloláhka. |
| Kämpän viranomaiskäyttö alueella on ollut hyvin vähäistä, ja sen tarve vähennee Schengen-sopimuksen astuessa voimaan vuoden 2002 alusta. |
Eiseválddit leat geavahan gámppá guovllus hui unnán ja dan dárbu geahppána, go Schengen-soahpamuš boahtá fápmui jagi 2002 álggu rájes. |
| Tuvan sijainti Kalottireitin varrella on erittäin keskeinen. |
Stohpu Kalohttageinnodaga guoras lea hui guovddáš sajis. |
| 5) Metsähallitus jatkaa voimassa olevia luontaiselinkeinojen harjoittamiseen liittyviä käyttöoikeussopimuksia edellyttäen, että tukikohtia käytetään luontaiselinkeinojen harjoittamiseen. |
5) Meahciráđđehus joatká dálá, luondduealáhusaiguin bargamii guoskevaš geavahanvuoigatvuođasoahpamušaid dainna eavttuin, ahte doarjjabáikkit geavahuvvojit luondduealáhusaiguin bargamii. |
| Peruste: Erämaalain 12 §:n voimaantulo- ja siirtymäsäännökset. |
Ágga: Meahcceguovlolága 12 §:a fápmuiboahtin- ja sirdašuvvannjuolggadusat. |
| 6) Poronhoidon tarvitsemat uudet rakennelmat keskitetään pääsääntöisesti Käsivarren paliskunnan olemassa oleville paimentopaikoille Lossu-, Pihtsus-, Somas-, Taapma- ja Namakkajärvelle sekä Ahkajoelle (Áhkájohka). |
6) Boazodoalu dárbbašan ođđa rusttegat čohkkejuvvojit eanas Giehtaruohttasa bálgosa dálá guođohansajiide Loasso-, Bihčos-, Somaš-, Dápmá- ja Njamatjávrái ja Áhkájohkii. |
| Käsivarren paliskunnan paimentopaikkojen sijaintia voidaan tarvittaessa muuttaa paliskunnan esityksen mukaisesti. |
Giehtaruohttasa bálgosa guođohansajiid sajádaga sáhttá dárbbu mielde muhttit bálgosa árvalusa mielde. |
| Perusteet: Poronhoidon edellytysten turvaaminen sekä Käsivarren paliskunnan yleisen kokouksen esitys. |
Ágga: Boazodoalu vejolašvuođaid dorvvasteapmi ja Giehtaruohttasa bálgosa almmolaš čoahkkima árvalus. |
| 7) Metsähallitus voi luovuttaa luontaiselinkeinolain mukaisia erityisen etuuden käyttöoikeuksia tukikohdan sijoittamista varten porotalouden ydin-, ohjatun luontomatkailun sekä porotalouden ja luontaiselinkeinojen vyöhykkeille (kuva 12, taulukko 1). |
7) Meahciráđđehus sáhttá luohpadit luondduealáhuslága mieldásaš sierra ovddu geavahanvuoigatvuođaid doarjjabáikki sajáiduhttima várás boazodoalu guovddášavádahkii ja stivrejuvvon luondduturismma ja boazodoalu ja luondduealáhusaid avádagaide (govva 12, tabealla 1). |
| Edellytyksenä on, että hakijan on täytettävä porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain kriteerit. |
Eaktun lea ahte ohcci galgá deavdit boazodoalu ja luondduealáhusaid ruhtadanlága ákkaid. |
| Porotalouden ydinvyöhykkeelle ei käyttöoikeuksia luovuteta kuitenkaan kuin porotalouden tukikohtia varten ja paliskunnan esityksestä. |
Boazodoalu guovddášavádahkii eai geavahanvuoigatvuođat luohpaduvvo goittot eará go boazodoalu doarjjabáikkiid várás ja bálgosa árvalusa vuođul. |
| Tukikohdat tulee – mikäli mahdollista ja tarkoituksenmukaista – perustaa jo olemassa olevien rakennusten tai rakennelmien yhteyteen. |
Doarjjabáikkiid galgá – jos dat lea vejolaš ja orru heivemin – vuođđudit dálá visttiid ja rusttegiid oktavuhtii. |
| Käyttöoikeuksien luovuttamisesta päätettäessä on otettava huomioon erämaan käyttöä ohjaavat säädökset. |
Geavahanvuoigatvuođaid luohpadeamis mearridettiin galgá váldit vuhtii njuolggadusaid, mat stivrejit meahcceguovllu geavaheami. |
| Käyttöoikeussopimukset tehdään määräajaksi. |
Geavahanvuoigatvuođasoahpamušat dahkkojuvvojit mearreáigái. |
| Asuinrakennuksen rakentamiseen oikeuttava käyttörajoitus tarkoittaa enintään 32 m:n suuruista rakennusta. |
Ássanvistti huksemii vuoigadahtti geavahanráddjehus oaivilda eanemustá 32 njealjehasmehtera sturrosaš vistti. |
| Metsähallitus pyytää metsästykseen liittyvistä käyttöoikeuksista lausunnon Enontekiön riistanhoitoyhdistykseltä ja kalastukseen liittyvistä käyttöoikeuksista lausunnon Enontekiön kalatalousneuvottelukunnalta. |
Meahciráđđehus bivdá meahccebivdui guoskevaš geavahanvuoigatvuođain cealkámuša Eanodaga fuođđodikšunovttastusas ja guolástussii guoskevaš geavahanvuoigatvuođain cealkámuša Eanodaga guolledoalloráđđádallangottis. |
| Lisäksi Metsähallitus pyytää kaikista hakemuksista lausunnot Käsivarren paliskunnalta. |
Dasa lassin Meahciráđđehus bivdá buot ohcamušaid hárrái cealkámušaid Giehtaruohttasa bálgosis. |
| Peruste: Poronhoitajien ja luontaiselinkeinoista pääasiallisen toimeentulonsa saavien ihmisten tukikohtatarpeet on voitu ja voidaan edelleen järjestää porotila- ja luontaiselinkeinolain mukaan. |
Ágga: Boazodolliid ja luondduealáhusaiguin eanas ealli olbmuid doarjjabáikedárbbuid lea sáhttán ja sáhttá ainge lágidit boazodállo- ja luondduealáhuslága mielde. |
| Luontaiselinkeinotilalain mukaan Metsähallitus on velvollinen osoittamaan luontaiselinkeinon harjoittajalle tukikohtapaikan valtionmailta edellyttäen, että se on luontaiselinkeinon harjoittamisen kannalta perusteltua. |
Luondduealáhuslága mielde Meahciráđđehus lea geatnegahtton čujuhit luondduealáhusbargái doarjjabáikki stáhtaeatnamiin dainna eavttuin, ahte dan sáhttá luondduealáhusain bargama dáfus ákkastallat. |
| On huomattava, että erämaalaki ei velvoita Metsähallitusta luovuttamaan alueeseen liittyvää käyttöoikeutta. |
Gánnáha fuomášit ahte meahcceguovloláhka ii geatnegahte Meahciráđđehusa luohpadit guvlui guoskevaš geavahanvuoigatvuođaid. |
| Se vain antaa siihen mahdollisuuden, poikkeuksena pääsäännöstä, joka kieltää luovuttamisen. |
Dat dušše addá dasa vejolašvuođa, spiehkastahkan váldonjuolggadusas, mii gieldá luohpadeami. |
| Siten Metsähallitus voi säädellä tukikohtien määrää erämaalain tarkoitusten mukaan. |
Ná Meahciráđđehus sáhttá muddet doarjjabáikkiid meari meahcceguovlolága ulbmiliid mielde. |
| 8) Munnikurkkion entinen rajavartioasema on siirtynyt Valtion kiinteistölaitokselta Metsähallituksen hallintaan vuonna 1998. Rantasaunaa lukuun ottamatta rakennukset puretaan ja alue siistitään. |
8) Muonnjagoržži ovddeš rádjegozáhus lea sirdašuvvan Stáhta giddodatlágádusas Meahciráđđehusa hálddašanválddi vuollai 1998:s. Earret gáddesávnni visttit gaikojuvvojit ja guovlu čorgejuvvo. |
| Purettujen rakennusten tilalle Metsähallitus voi rakentaa vuokrakämpän tai isännöidyn vuokrakämpän. |
Gaikojuvvon visttiid sadjái Meahciráđđehus sáhttá hukset láigogámppá dahje isidaston láigogámppá. |
| Retkeilijöille ja veneilijöille rakennetaan lisäksi huollettu tulipaikka. |
Vánddardeddjiide ja fanastalliide huksejuvvo dasa lassin fuolahuvvan dolastallanbáiki. |
| Munnikurkkion siistiminen ja purkaminen edellyttävät erillissuunnitelman laatimista, sillä kyseessä on mittava ja kallis – noin 250 000–500 000 markkaa [noin 42 000–84 000 €] maksava operaatio, joka edellyttää mm. pyöräkuormaajaa, alueen rakennusten betonirakenteiden ja asbestilevyjen upottamista viereisen moreeniharjun maaperään ja näiden kohteiden maisemointia, öljysäiliöiden kuljettamista helikopterilla pois alueelta jne. Suunnitelmassa selvitetään lisäksi alueella olevan viestitukiaseman käyttötarve. |
Dán barggu várás dárbbašuvvo ee. goaivolástejeaddji, visttiid betoŋgarusttegat ja asbeastapláhtat galget jávistuvvot morenačoru sisa, mii lea das bálddas. Oppa dát biras galgá ovddeštuvvot ja oljoseailluhanlihtit fievrriduvvot helikopteriin eret guovllus jna. Plánas čielggaduvvo dasa lassin guovllus leahkki kommunikašuvdnadoarjjastašuvnna geavahandárbu. |
| Perusteet: Maa- ja metsätalousministeriö on edellyttänyt Metsähallituksen ottavan kantaa Munnikurkkion rajavartioston rakennusten tulevaan käyttöön Käsivarren erämaan hoito- ja käyttösuunnittelun yhteydessä. |
Ákkat: Eana- ja meahccedoalloministeriija lea gáibidan Meahciráđđehusa váldit beali Muonnjagoržži rádjegozáhusa visttiid boahttevaš atnui Giehtaruohttasa meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplána oktavuođas. |
| Kaikkien nykyisten rakennusten kunnostaminen matkailukeskukseksi on epätarkoituksenmukaista niiden huonon kunnon vuoksi ja aiheuttaisi liikaa käyttöpaineita alueelle. |
Buot dálá visttiid ordnen turistaguovddážin ii gánnát daid heajos ortnega dihte ja dagahivččii liiggás geavahandeattuid guvlui. |
| Alueen siistiminen ja öljysäiliöiden poiskuljettaminen on välttämätöntä mm. maaperän saastumisen estämiseksi. |
Guovllu čorgen ja oljoseailluhanlihtiid eretfievrrideapmi lea vealtameahttun ee. eanavuođu nuoskuma hehtten dihte. |
| Nykyiset rakennukset eivät myöskään maisemallisesti sovellu erämaahan. |
Dálá visttit eai maiddái duovdatlaččat heive meahcceguvlui. |
| Sen sijaan maisemaan ”istuva” vuokrakämppä tai pienimuotoinen ohjelmapalveluiden tukikohta palvelee poronhoitajia, ohjelmapalveluyrittäjiä, paikkakuntalaisia ja matkailukalastajia. |
Dan sadjái duovdaga dáfus vuogas láigogámpá dahje smávva prográmmabálvalusaid doarjjabáiki bálvala boazodolliid, prográmmabálvalusfitnodagaid, báikegoddelaččaid ja turistaguolásteddjiid dárbbuid. |
| Munnikurkkio sijaitsee paljon käytettyjen kulkureittien solmukohdassa ohjatun luontomatkailun vyöhykkeellä. |
Muonnjagorži lea ollu geavahuvvon johtolagaid gávnnadansajis ja lea stivrejuvvon luondduturismma avádagas. |
| Lukittu kämppä edellyttää lisäksi jonkinlaista lukitsematonta tuulensuojaa alueella kulkevien turvaksi. |
Lássejuvvon gámppá lassin galgá leat juogalágan lássekeahtes biekkasuodji guovllus johtti olbmuid dorvun. |
| Suosittu leirintäpaikka Lätäsenon veneilyreitin varrella edellyttää huollettua tulipaikkaa ja jätteidenkeruupistettä. |
Bivnnuhis gohttensadji Leahttáseanu fanastallanjohtolaga guoras gáibida fuolahuvvon dolastallan- ja bázáhusčoagginbáiki. |
| 6.1 Taustaa |
6.1 Duogášdieđut |
| 6.1. 1 Vyöhykkeistäminen ja erämaalaki |
6.1.1 Avádatjuohku ja meahcceguovloláhka |
| Vyöhykkeistämisen tarkoituksena on sovittaa yhteen erämaalain tavoitteet sekä ohjata erämaan nykyistä ja tulevaa käyttöä siten, että ne toteutuvat. |
Avádatjuogu ulbmilin lea oktiiheivehit meahcceguovlolága ulbmiliid ja stivret meahcceguovllu dálá ja boahttevaš geavaheami nu, ahte dat ollašuvvet. |
| Erämaalain kolme ensimmäistä tavoitetta – erämaaluonteen säilyttäminen sekä saamelaiskulttuurin ja luontaiselinkeinojen turvaaminen – ovat keskeisiä tavoitteita koko erämaassa. |
Meahcceguovlolága golbma vuosttaš ulbmila – meahcceguovloiešlági seailluheapmi, sámekultuvrra ja luondduealáhusaid dorvvasteapmi – leat guovddáš ulbmilat oppa meahcceguovllus. |
| Virkistyskäytön ja luontomatkailun edellytysten järjestäminen on Käsivarren erämaassa erämaalain yksityiskohtaisten perusteluiden mukaan erityisen tärkeää. |
Lustageavaheami ja luondduturismma vejolašvuođaid lágideapmi lea Giehtaruohttasa meahcceguovlolága dárkilet ákkastallamiid mielde erenoamáš mávssolaš. |
| Erämaalaki edellyttää alueen monipuolisen käytön kehittämistä, mikä tavoite on osin ristiriidassa kolmen ensimmäisen tavoitteen kanssa. |
Meahcceguovloláhka gáibida guovllu máŋggabealat geavaheami ovddideami, mii manná muhtun muddui ruossalassii golmmain ovddimus ulbmiliin. |
| Myös erämaaluonteen säilyttämisen, saamelaiskulttuuriin kuuluvan poronhoidon turvaamisen ja muiden luontaiselinkeinojen turvaamisen kesken esiintyy ristiriitoja. |
Maiddái meahcceguovloiešlági seailluheami, sámekultuvrii gullevaš boazodoalu dorvvasteami ja eará luondduealáhusaid gaskkas leat ruossalasvuođat. |
| Vyöhykejako kuvaa erämaan monipuolisen käytön tavoitteen painottumista erämaan eri osissa, jotta erämaalain kaikki tavoitteet toteutuvat. |
Avádatjuohku govvida ahte váldodeaddu meahcceguovllu máŋggabealat geavaheamis lea meahcceguovllu sierra osiin, vai meahcceguovlolága buot ulbmilat ollašuvvet. |
| Vyöhykkeistämisen tarkoitus on ohjata alueella Metsähallituksen maankäyttöratkaisuja, polttopuun ottoa, virkistyskäyttöä ja luontomatkailua sekä niihin liittyviä reittejä, rakenteita, lupapolitiikkaa ja olemassa olevan lainsäädännön puitteissa hyväksyttäviä toimintoja. |
Avádatjuogu ulbmilin lea stivret guovllus Meahciráđđehusa eanageavahančovdosiid, boaldinmuorraváldima ja lustageavaheami ja luondduturismma ja daidda guoskevaš johtolagaid, rusttegiid, lohpepolitihka ja dohkkehahtti doaimmaid dálá láhkamearrádusaid olis. |
| Vyöhykkeistämisen lähtökohtana on, että virkistyskäytön haitat luontaiselinkeinoille ja saamelaiskulttuurille minimoidaan ja eri kävijäryhmien väliset ristiriidat pidetään hallittuina. |
Avádatjuogu vuođđun lea ahte lustageavaheami heajos bealit luondduealáhusaide ja sámekultuvrii geahpeduvvojit nu ollu go vejolaš ja sierra geavaheaddjijoavkkuid gaskasaš ruossalasvuođat hálddašuvvojit. |
| Jokamiehenoikeuksin ja omin voimin tapahtuvaa retkeilyä ohjataan merkityillä reiteillä ja rakenteilla. |
Juohkeolbmovuoigatvuođaiguin ja iežas fámuiguin dáhpáhuvvi vánddardeapmi stivrejuvvo merkejuvvon johtolagaiguin ja rusttegiiguin. |
| Liiketoiminnallinen, muu kuin omin voimin tapahtuva liikkuminen alueella sekä moottorikelkan ja helikopterin käyttöön tukeutuva luontomatkailu rajoitetaan määrällisesti nykyiselle tasolle, ja niitä säädellään lupapolitiikalla ajallisesti ja paikallisesti määrätyille urille, reiteille ja tuville yhteistyössä muiden viranomaisten ja Käsivarren paliskunnan kanssa. |
Fitnodatekonomalaš, eará go iežas fámuiguin dáhpáhuvvi johtaleapmi guovllus ja mohtorgielkká ja helikoptera geavaheami veagas dáhpáhuvvi luondduturisma ráddjejuvvo meari dáfus dálá dássái ja dat stivrejuvvo lohpepolitihka vuođul áiggi ja báikki dáfus mearriduvvon vuojáhagaide, johtolagaide ja stobuide ovttasráđiid eará eiseválddiiguin ja Giehtaruohttasa bálgosiin. |
| Vyöhykkeistämisen merkitys |
Avádatjuogu mearkkašupmi |
| Vyöhykejako perustuu olemassa olevan tilanteen kartoitukseen ja arvioon tulevaisuuden tarpeista eri käyttömuotojen osalta. |
Avádatjuohku vuođđuduvvá dálá dili kártemii ja árvvoštallamii boahttevaš dárbbuin sierra geavahanhámiid hárrái. |
| Vyöhykkeistäminen turvaa porotalouden harjoittamisen edellytykset pitkällä tähtäimellä vähintäänkin nykyisellä tasolla, sillä se säätelee virkistyskäytön rakenteiden sijoittumista ja erityisesti ohjattua talviaikaista maastoliikennettä. |
Avádatjuohku dorvvasta boazodoaluin bargama vejolašvuođaid guhkesáiggeulbmiliin unnimustá dálá dásis, dasgo dat mudde gosa lustageavaheami rusttegat biddjojuvvojit ja erenoamážit stivrejuvvon meahccejohtalusa dálvvi áigge. |
| Vyöhykkeet eivät rajoita paikallisten ihmisten perinteisiä oikeuksia, kuten poronhoitoa, metsästystä ja kalastusta. |
Avádagat eai ráddje báikkálaš olbmuid árbevirolaš vuoigatvuođaid dego boazodoalu, meahccebivddu ja guolástusa. |
| Vyöhykkeistämisellä on tärkeä ristiriitojen syntyä ennalta ehkäisevä vaikutus. |
Avádatjuohku hehtte beaktilit ovddalgihtii ruossalasvuođaid bohciideami. |
| Käsivarren virkistyskäyttäjien mielestä useimmat toiminnot sopivat ainakin osalle aluetta, mikä puoltaa vyöhykkeistämistä myös virkistyskäytön näkökulmasta. |
Giehtaruohttasa lustageavaheddjiid mielas eanas doaimmat heivejit goittot oassái guovllus, mii doarju maiddái avádatjuogu lustageavaheami pespektiivvas. |
| Toimintoja vyöhykkeistetään alueellisesti ja ajallisesti eli päällekkäis- ja peräkkäiskäytön periaatteilla, esim. lupapolitiikan ja tupien käyttämisen suhteen. |
Doaimmat avádatjuhkkojuvvojit guovlluid ja áiggi mielde dahjege badjálasvuođa- ja maŋŋálasvuođaprinsihpaiguin, omd. lohpepolitihka ja stobuid geavaheami ektui. |
| Porotalous on sallittua kaikkialla ja kaikkina aikoina, ja alueen muiden käyttäjien on sopeutettava toimintansa sen mukaan. |
Boazodoaluin oažžu bargat miehtá meahcceguovllu ja birra jagi ja guovllu eará geavaheaddjit galget vuogáiduhttit doaimmaideaset dan mielde. |
| Erämaisuus on suhteellinen ja subjektiivinen käsite, joten vyöhykkeistämisellä voidaan aikaansaada eri tavoin erämaisia alueita yhden erämaan sisälle. |
Meahcceguovloiešláhki lea relatiivvalaš ja subjektiivvalaš doaba, ja nuba avádatjuoguin sáhttá áigáioažžut sierra vugiiguin meahcceguovllulágan guovlluid ovtta meahcceguovllu sisa. |
| Myös saman vyöhykkeen sisällä esiintyy käytön voimakkuuden suhteen vaihtelua – seikka, jolla on suuri vaikutus etenkin virkistyskäyttäjien erämaakokemuksiin. |
Maiddái seamma avádaga siste geavaheami mearri sáhttá molsašuddat – mii váikkuha sakka erenoamážit lustageavaheddjiid meahcceguovlovásáhusaide. |
| 6.2 Vyöhykkeistämisen perusteet Käsivarren erämaassa |
6.2 Avádatjuogu ákkat Giehtaruohttasa meahcceguovllus |
| Erämaan pohjoisosan suurtunturialueelle kohdistuu kova käyttöpaine: Alueella sijaitsee porotaloudelle tärkeitä laidun- ja vasomisalueita, mutta myös erämaan vetovoimaisimmat luontomatkailukohteet, kuten Haltitunturi, Urtasvankka ja Pihtsusputous. |
Meahcceguovllu davágeaže stuorraduottarguvlui čuohcá garra geavahandeaddu ja guovllus leat dasa lassin boazodollui dehálaš guohton- ja guottetguovllut, muhto guovllus leat maiddái meahcceguovllu bivnnuheamos luondduturismačuozáhagat, dego Háldi, Urttašvággi ja Bihčosgorži. |
| Erämaan etelä- ja keskiosat – niitä halkaisevaa moottorikelkkauraa lukuun ottamatta – ovat erämaan luonnontilaisinta ja vähiten liikuttua osaa. |
Meahcceguovllu lulli- ja gaskaoasit – earret daid luddejeaddji mohtorgielkávuojáhaga – lea meahcceguovllus dat oassi, mii lea buot eanemus luonddudilis ja gos buot unnimus johtet olbmot. |
| Suurimmalla osalla aluetta erämaaluonteen, poronhoidon ja saamelaiskulttuurin säilyttäminen on keskeisintä, kun taas toista ääripäätä edustavilla kapeilla vyöhykkeillä, kulkuurilla ja reiteillä pyritään ohjaamaan erämaiden virkistyskäyttöä siten, että siitä porotaloudelle koituva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. |
Eanas oasis guovllus meahcceguovloiešlági, boazodoalu ja sámekultuvrra seailluheapmi lea buot mávssoleamos bealli, go fas áibbas earálágan seakka avádagain, vuojáhagain ja johtolagain geahččalit stivret meahcceguovlluid lustageavaheami nu, ahte dat čuohcá nu unnán go vejolaš boazodollui. |
| Alueelle kohdentuvan virkistyskäytön ja luontomatkailun toimintojen mitoittamiseksi ja ohjaamiseksi suunnitelmassa esitetään erämaan jakoa neljään eri vyöhykkeeseen. |
Guovllu lustageavaheami ja luondduturismma doaimmaid viidodaga mearridan ja stivren dihte plánas árvaluvvo ahte meahcceguovlu juhkkojuvvo njealljin sierra avádahkan. |
| Vyöhykkeistämisellä varaudutaan kanavoimaan jokamiehenoikeuksiin perustuva kasvava virkistyskäyttö sekä pidetään hallittuna ohjattu liiketoiminnallinen luontomatkailu siten, että niistä porotaloudelle ja luontaiselinkeinoille koituva haitta on mahdollisimman pieni myös tulevaisuudessa ja siten, että erämaa säilyy erämaana myös tulevina vuosina. |
Avádatjuogu bokte ráhkkanit kanaliseret juohkeolbmovuoigatvuođaide vuođđuduvvi lustageavaheami ja stivrejuvvo fitnodatekonomalaš luondduturisma nu, ahte dain maiddái boahtteáiggis boazodollui ja luondduealáhusaide čuohcci heajos bealit lean nu unnán go vejolaš ja nu, ahte meahcceguovlu seailu meahcceguovlun maiddái boahtteáiggis. |
| Merkittyjen reittien, tupien sijoittelun ja niiden sääntöjen sekä tiedottamisen ja opastustoiminnan lisäksi muita keinoja jokamiehenoikeuksin liikkuvien retkeilijöiden ohjailuun ja määrien hallintaan ei nykyisen lainsäädännön puitteissa ole juurikaan käytettävissä. |
Merkejuvvon johtolagaid, stobuid sajáiduhttima ja daid njuolggadusaid, dieđiheami ja oahpistandoaimma lassin eai leat báljo eará vuogit juohkeolbmovuoigatvuođaiguin johtti vánddardeddjiid stivremii ja meriid hálddašeapmái dálá láhkamearrádusaid olis. |
| Vyöhykkeistämisestä riippumatta poronhoidon ja luontaiselinkeinojen harjoittaminen on turvattu kaikkialla erämaassa myös retkeilyn ydin- ja ohjatun luontomatkailun vyöhykkeillä. |
Avádatjuogus sorjákeahttá lea boazodoaluin ja luondduealáhusaiguin bargan dorvvastuvvon miehtá meahcceguovllu maiddái vánddardeami guovddáš- ja stivrejuvvon luondduturismma avádagain. |
| Suurin osa (yli 90 %) erämaasta on hyvin vähän liikuttua aluetta ja pysyy sellaisena, koska siellä ei ole eikä sinne suunnitelman vyöhykkeistämisen perusteella tule virkistyskäyttöä tukevia reittejä ja rakenteita. |
Eanas oasis (badjel 90 %) meahcceguovllus johtet hui unnán ja guovlu bissu dakkárin, dasgo doppe eai leat eaige dohko plána avádatjuogu vuođul boađe johtolagat ja rusttegat, mat dorjot lustageavaheami. |
| Matkailusesonkien lyhyydestä ja olosuhteiden ankaruudesta johtuen ovat erämaan suosituimmatkin reitit ja kohteet vähällä käytöllä ja rauhallisia suurimman osan vuotta. |
Turismasesoŋggaid oanehašvuođa ja dilálašvuođaid garasvuođa dihte geavahit meahcceguovllu bivnnuheamosge johtolagaid ja rusttegiid unnán ja dain bálle leat ráfis eanas oasi jagis. |
| Matkailun sesonkien ulkopuolella ei muita käyttäjiä alueella juurikaan liiku poromiesten, jonkun kalastajan ja riekostajan, rajamiesten, poliisin ja Metsähallituksen huoltohenkilöstön lisäksi (ks. s. 55, luku 4.2 Kulkijat ja vuodenkierto). |
Turismma sesoŋggaid olggobealde eai báljo johtal guovllus earát go badjelolbmot, soames guolásteaddji ja rievssatbivdi, rádjefávttat, bolesa ja Meahciráđđehusa fuolahanbargit (gč. s. 56, lohku 4.2 Johttit ja jagiáiggiid molsašuddan). |
| 6.3 Suunnitelman esitykset |
6.3 Plána árvalusat |
| • Alue vyöhykkeistetään seuraaviin neljään vyöhykkeeseen, jotka ohjaavat alueen käyttöä, rakenteiden sijoittamista sekä liikkumista ja lupapolitiikkaa (kuva 12 ja taulukko 1): |
• Guovlu avádatjuhkkojuvvo čuovvovaš njealljin avádahkan, mat stivrejit guovllu geavaheami, rusttegiid sajáiduhttima, johtaleami ja lohpepolitihka. Avádagat leat (govva 12 ja tabealla 1): |
| 1) porotalouden ja luontaiselinkeinojen vyöhyke 2) porotalouden ydinvyöhyke 3) retkeilyn ydinvyöhyke 4) ohjatun luontomatkailun vyöhyke. |
1) boazodoalu ja luondduealáhusaid avádat 2) boazodoalu guovddášavádat 3) vánddardeami guovddášavádat 4) stivrejuvvon luondduturismma avádat. |
| 1 Porotalouden ja luontaiselinkeinojen vyöhyke |
6.3.1 Boazodoalu ja luondduealáhusaid avádat |
| Vyöhyke sijaitsee suurimmaksi osaksi suurtunturialueen eteläpuolella. |
Avádat lea eanas stuorraduottarguovllu lulábealde. |
| Se on erämaan vähiten liikuttua, rauhallisinta, vaikeimmin saavutettavaa ja/tai luonnontilaisinta osaa. |
Dat lea meahcceguovllus dat oassi, gos johtalit unnimus, mii lea ráfáleamos ja gosa lea váddáseamos beassat ja/dahje mii lea buot eanemus luonddudilis. |
| Alue on säilynyt erämaan luonnontilaisimpana osana osittain senkin vuoksi, ettei se ole maisemiltaan yhtä vetovoimaista kuin erämaan muut osat. |
Guovlu lea seilon meahcceguovllu luonddudiláleamos oassin muhtun muddui dange dihte, ahte dat ii geasut duovdagiid dáfus seamma ollu go meahcceguovllu eará oasit. |
| Virkistyskäyttö on vähäistä Ropin seutua kenties lukuun ottamatta. |
Lustageavaheapmi lea earret Roabi guovllu várra unnán. |
| Alueella ei sijaitse merkittyjä reittejä, eikä niitä ole tarkoitus rakentaakaan. |
Guovllus eai leat merkejuvvon johtolagat iige daid leat jurdda oppa ráhkaditge. |
| Luontaiselinkeinoista porotalous on keskeisin käyttömuoto tällä vyöhykkeellä. |
Luondduealáhusain boazodoallu lea mávssoleamos geavahanhápmi dán avádagas. |
| Kotitarvekalastajia alueella liikkuu jonkin verran sekä kesällä että talvella. |
Ruovttudárboguolásteaddjit johtalit guovllus muhtun muddui sihke geassit ja dálvit. |
| Vyöhykkeellä on vain muutamia autiotupia ja luontaiselinkeinojen tukikohtia. |
Avádagas lea dušše soames ávdinstohpu ja luondduealáhusaid doarjjabáiki. |
| Vyöhyke on merkitty karttaan ruskealla värillä (kuva 12). |
Avádat lea merkejuvvon kártii ruškadiin (govva 12). |
| 6.3. 2 Porotalouden ydinvyöhyke |
6.3.2 Boazodoalu guovddášavádat |
| Suurtunturialueelle kohdistuvan käyttöpaineen vuoksi on siellä tarpeen erikseen rajata omaksi vyöhykkeekseen porotalouden ydinalueet eli tärkeimmät vasomis- ja talvilaidunalueet, joita ovat kaikki kuljetuimpien reittien ulkopuoliset alueet. |
Stuorraduottarguvlui čuohcci geavahandeattu dihte doppe lea dárbu ráddjet sierra avádahkan boazodoalu guovddášguovlluid dahjege mávssoleamos guottet- ja dálveguohtonguovlluid, maidda gullet guovllut, mat leat buot eanemus johttojuvvon johtolagaid olggobealde. |
| Rajauksella turvataan tärkeimpien laidunalueiden säilyminen rakentamattomina ja mahdollisimman rauhallisina myös matkailun huippusesonkien aikaan. |
Ráddjemiin dorvvastuvvo deháleamos guohtonguovlluid seailun huksendoaimmaid olggobealde ja maiddái nu ráfálaš dilis go vejolaš maiddái turismma alimus sesoŋgaáiggiid áigge. |
| Alueella ei sijaitse Metsähallituksen tupia. |
Guovllus eai leat Meahciráđđehusa stobut. |
| Merkittyjä reittejä alueella ei ole, eikä niitä ole tarkoitus rakentaa. |
Merkejuvon johtolagat eai leat guovllus iige daid leat jurdda hukset. |
| Alueen arktinen luonne ja luonnon tuottokyvyn alhaisuus rajoittavat metsästystä ja kotitarvekalastusta. |
Guovllu arktalaš iešláhki ja luonddu vuollegis buvttadannávccat ráddjejit meahccebivddu ja ruovttudárboguolástusa. |
| Vyöhyke on merkitty karttaan valkoisella (kuva 12). |
Avádat lea merkejuvvon kártii vielgadiin (govva 12). |
| 6.3. 3 Retkeilyn ydinvyöhyke |
6.3.3 Vánddardeami guovddášavádat |
| Tämä on se alue, jolle suuntautuu suurin osa virkistyskäytöstä. Alueella sijaitsee suurin osa autio- ja varaustuvista. |
Dát lea lustageavaheami guovddášguovlu, gos leat eatnasat meahcceguovllu ávdin- ja várrenstobuin. |
| Merkityn kesäreitin, Kalottireitin, tupaverkoston ja maaston ominaisuuksien vuoksi retkeilijöiden ja virkistyskäyttäjien kulku kanavoituu muutamille käytetyimmille reiteille jättäen väliin hyvinkin laajoja, porotaloudelle tärkeitä alueita. |
Merkejuvon geassejohtolaga, Kalohttageinnodaga, stohpofierpmádaga ja eatnamiid ja duovdagiid iešvuođaid dihte vánddardeaddjit ja lustageavaheaddjit johtalit eanas dihto johtolagaid mielde. Nuba daid gaskii báhcet hui viiddisge guovllut, mat leat boazodollui mávssolaččat. |
| Vyöhykkeen tupien ensisijainen käyttäjäryhmä ovat omin voimin liikkuvat retkeilijät. |
Avádaga stobuid geavahit vuosttažettiin iežaset fámuiguin johtti vánddardeaddjit. |
| Koska vyöhyke sijaitsee maisemallisesti kaikkein näyttävimmässä osassa aluetta, alueen suurtunturivyöhykkeellä, on nykyisen käytännön mukaan tarpeen rajoitetussa määrin myöntää luontomatkailuyrittäjille talviaikaisia moottorikelkkasafarilupia ja huoltokelkkalupia opastettaville ryhmille sovituille, merkityille reiteille (so. huoltorisutukselle). |
Go dát avádat lea duovdagiid dáfus buot eanemus čalbmáičuohcci oassi guovllus (meahcceguovllu stuorraduottaravádagas), de lea dálá vuogi mielde dárbu ráddjejuvvon meari mielde mieđihit luondduturismafitnodagaide sohppojuvvon, merkejuvvon johtolagaide (fuolahuvvon rissejohtolagaide) dálvviáigásaš mohtorgielkásafáralobiid ja fuolahangielkálobiid oahpistanvuloš joavkkuide. |
| Koiravaljakkosafareille ei myönnetä liikkumislupia Haltille Meekonjärven ja Pihtsusjärven kautta vievän huoltorisutuksen ulkopuolelle eikä 1.5. jälkeen tällekään uralle. |
Beanasafáraide eai mieđihuvvo johtinlobit Háldis Megonjávrri ja Bihčosjávrri bokte manni fuolahuvvon rissejohtolaga olggobeallai eaige 1.5. maŋŋá dánge vuojáhahkii. |
| Koirilla (omatoimisesti tai maksullisella safarilla) liikkuvat eivät myöskään saa majoittua Metsähallituksen autio- ja varaustupiin, poikkeuksena ohjatun luontomatkailun vyöhykkeen autio- ja (isännöidyt) vuokratuvat. |
Beatnagiiguin (iehčanassii dahje mávssuvuloš safárain) johtaleaddjit eai maiddái oaččo idjadit Meahciráđđehusa ávdin- ja várrenstobuin earret stivrejuvvon luondduturismaavádaga ávdin- ja (isidaston) láigostobuid. |
| Retkeilyn ydinvyöhyke on erämaa-alueen intensiivisimmän hoidon ja käytön vyöhyke, mikä tulee ottaa huomioon kohdennettaessa resursseja mm. alueen kämppien kunnostukseen sekä niiden polttopuu- ja jätehuoltoon. |
Vánddardeami guovddášavádat lea meahcceguovllus dat avádat, mii dikšojuvvo ja geavahuvvo buot eanemus. Dát galgá váldojuvvot vuhtii, go divvojuvvojit ee. guovllu gámppát ja lágiduvvo daid boaldinmuorra- ja bázahusfuolahus. |
| Vyöhykkeelle ei tule perustaa vuokratupia eikä motorisoidusti liikkuville ryhmille tarkoitettuja isännöityjä vuokratupia, lähinnä käyttäjäryhmien erilaisuuksien takia ja niistä aiheutuvien ristiriitojen estämiseksi. |
Avádahkii ii galgga vuođđudit láigostobuid iige mohtorfievrruiguin johtti joavkkuide oaivvilduvvon isidaston láigostobuid, vuosttažettiin geavaheaddjijoavkkuid earáláganvuođaid ja dain boahtti ruossalasvuođaid garvin dihte. |
| Tällöin vältytään pitkäaikaisemmalta vuorovaikutukselta vaeltajien ja kelkkailijoiden kesken. |
Ná vánddardeaddjit ja gielkkástallit eai dárbbaš leat guhkit áigge gaskaneaset dahkamušas. |
| Virkistyskäyttö ja luontomatkailu eivät saa haitata merkittävästi porotaloutta. |
Lustageavaheapmi ja luondduturisma eai oaččo báljo hehttet boazodoalu. |
| Moottoroitu liikkuminen vyöhykkeellä tulee mitoittaa siten, että siitä ei koidu suurta häiriötä alueella omin voimin liikkuville. |
Mohtorfievrruiguin johtaleami avádagas galgá mihttet nu, ahte dat ii stuoribut čuoze olbmuide, geat johtalit guovllus iežaset fámuiguin. |
| Ohjattu luontomatkailu ei myöskään saa merkittävässä määrin haitata omatoimista retkeilyä. |
Stivrejuvvon luondduturisma ii maiddái oaččo olus hehttet iehčanassii vánddardeami. |
| Vyöhyke on väritetty karttaan punaisella (kuva 12). |
Avádat lea ivdnejuvvon ruoksadiin čuovvovaš kárttas (govva 12). |
| 6.3. 4 Ohjatun luontomatkailun vyöhyke |
6.3.4 Stivrejuvvon luondduturismma avádat |
| Useimpien kävijöiden mielestä lähes kaikki aktiviteetit sopivat ainakin osalle aluetta. |
Eanas geavaheddjiid mielas measta buot doaimmat heivejit goittot oassái guovllus. |
| Tämä alue on määritelty ohjatun luontomatkailun vyöhykkeeksi. |
Dát guovlu lea meroštallon stivrejuvvon luondduturismma avádahkan. |
| Toiminnoista motorisoidut kulkutavat – moottorikelkkailu, lentokone- ja helikopterikuljetukset sekä moottoriveneily – soveltuvat huonoiten erämaa-alueelle. |
Doaimmain mohtorfievrruiguin johtin – dahjege mohtorgielkkástallan, girdi- ja helikoptersáhtosteamit ja mohtorfanastallan – heivejit fuonimusat meahcceguvlui. |
| Hallitusti ja rajoitetusti alueen kantokyvyn puitteissa ja muiden käyttömuotojen kannalta hyväksyttävästi toteutettuna moottoroitu liiketoiminnallinen ohjattu matkailu luo toimeentulomahdollisuuksia ja antaa elantoa paikallisille ihmisille alueen ja olosuhteet hyvin tuntevina oppaina ja matkailuyrittäjinä sekä edistää yleistä luonnonsuojelumyönteisyyttä. |
Go mohtorfievrruiguin dáhpáhuvvi fitnodatekonomalaš turisma čađahuvvo vuohkkasit ráddjejuvvon vuogi mielde guovllu gierdannávccaid olis ja eará geavahanhámiid dáfus dohkálaš vuogi mielde, de dat buktá guvlui áigáiboahtovejolašvuođaid ja addá birgenlági báikkálaš olbmuide guovllu ja dilálašvuođaid bures dovdi oahpisteaddjin ja turistafitnodatolmmožin. Buot dát ovddida oppalaš mieđisvuođa luonddusuodjalussii. |
| Kaikkialle ja kaikkina aikoina ei toki voi eikä edes tule moottoroidustikaan päästä. |
Juohke sadjái ja álo ii dieđusge sáhte iige oppa galggage mohtorfievrruiguin beassat. |
| Vyöhykkeellä liikkuu omatoimisia, omin voimin liikkuvia retkeilijöitä – etupäässä kalastajia ja melojia – ja ohjattujen luontomatkojen ryhmiä. |
Avádagas johtalit iehčanassii iežaset fámuiguin vánddardeaddjit – vuosttažettiin guolásteaddjit ja meallut – ja stivrejuvvon luonddumátkkálašjoavkkut. |
| Kulkijoita tällä vyöhykkeellä on huomattavasti vähemmän kuin retkeilyn ydinvyöhykkeellä. |
Dán avádagas johtalit olbmot mealgat unnit go vánddardeami guovddášavádagas. |
| Ohjelmapalveluiden tukikohdiksi tarkoitetut ns. isännöidyt vuokratuvat moottoroiduille ja muilla keinoin kuin omin voimin liikkuville ohjatuille luontomatkailuryhmille sekä kaikille kävijöille tarkoitetut vuokratuvat sijaitsevat tällä vyöhykkeellä. |
Prográmmabálvalusaid doarjjabáikin oaivvilduvvon ng. isidaston láigostobut mohtorfievrruiguin dáhpáhuvvi ja eará vugiiguin go iežas fámuiguin johtaleaddji stivrejuvvon luonddumátkkálašjoavkkuide ja buot geavaheddjiide oaivvilduvvon láigostobut leat dán avádagas. |
| Vyöhykkeelle ei rakenneta uusia kämppiä uusiin paikkoihin, kuten ei muillakaan erämaan vyöhykkeillä. |
Avádahkii eai huksejuvvo ođđa gámppát ođđa sajiide, dego eai earáge meahcceguovllu avádagain. |
| Ohjatun luontomatkailun vyöhykkeeseen sisältyvät merkityt moottorikelkkaurat, käytetyimmät retkeilyn ydinvyöhykkeen ulkopuoliset suurtunturialueen kulku-urat sekä kalastajien ja veneilijöiden suosima Poroenon–Lätäsenon vesiretkeilyreitti. |
Stivrejuvvon luondduturismma avádahkii gullet merkejuvvon mohtorgielkávuojáhagat, vánddardeami guovddášavádaga stuorraduottarguovllu olggobeale eanemus geavahuvvon vuojáhagat ja guolásteddjiide ja fanastalliide nu bivnnuhis Boazoeanu– Leahttáseanu čáhcevánddardanjohtolat. |
| Uusia merkittyjä reittejä vyöhykkeelle ei suunnitelmakaudella esitetä, vaikka siihen varataan mahdollisuus tulevaisuudessa. |
Ođđa merkejuvvon johtolagat dán avádahkii eai plánabaji áigge evttohuvvo, vaikko dasa várrejuvvo vejolašvuohta boahtteáiggis. |
| Vyöhykkeelle ohjataan pääsääntöisesti moottoroitu ja muu kuin omin voimin tapahtuva luontomatkailu, jolloin käyttöpaine erämaan pohjoisosan suurtunturialueella ja porotaloudelle tärkeillä alueilla pysyy kohtuullisena. |
Avádahkii stivrejuvvo dábálaččat mohtorfievrruiguin ja eará go iežas fámuiguin dáhpáhuvvi luondduturisma, goas geavahandeaddu meahcceguovllu davágeaže stuorraduottarguovllus ja boazodollui mávssolaš guovlluin bissu govttolaš dásis. |
| Ulkopaikkakuntalaisten omatoiminen kelkkailu ja liiketoiminnalliset koiravaljakkosafarit rajoitetaan Metsähallituksen valtakunnalliselle moottorikelkkauralle. |
Olgobáikegoddelaččaid iehčanassii gielkkástallan ja fitnodatekonomalaš beanasafárat ráddjejuvvojit Meahciráđđehusa váldegottálaš mohtorgielkávuojáhaga ala. |
| Koiravaljakkosafareille myönnetään liikkumislupia lisäksi Meekonjärven kautta Haltille vievälle huoltoreitille huhtikuun loppuun saakka. |
Beanasafáraide mieđihuvvojit johtinlobit dasa lassin Háldis Megonjávrri bokte manni fuolahusjohtolahkii cuoŋománu loahpa rádjai. |
| Ohjatun luontomatkailun vyöhyke sisältyy Metsähallituksen puu- ja jätehuollon piiriin. |
Stivrejuvvon luondduturismma avádat lea Meahciráđđehusa muorra- ja bázahusfuolahusa vuollásaš. |
| Erämaan nykyinen tupaverkosto on rakennettu lähes kokonaan ennen erämaalain säätämistä. |
Meahcceguovllu dálá stohpofierpmádat lea huksejuvvon measta ollásit ovdal meahcceguovlolága ásaheami. |
| Alueen lisääntyvän käytön ohjaamiseksi ja luonnon kulumisen ehkäisemiseksi tietyille suosituille leiripaikoille Poro- ja Lätäsenon varteen rakennetaan hoidettuja rantautumis- ja nuotiopaikkoja jätteidenkierrätyspisteineen. |
Guovllu geavahit eanet ja eanet, ja danin geavaheami stivren dihte ja luonddu gollama hehtten dihte dihto bivnnuhis gohttensajiide Boazoeanu- ja Leahttáseanu sisa huksejuvvojit dikšojuvvon gáddáimannan- ja dolastallanbáikkit oktan bázahusaid ođđasitatnobálvalusain. |
| Matkailuyrittäjät velvoitetaan pääsääntöisesti kuljettamaan alueelle omat polttopuut sekä siistimään ja kuljettamaan aikaansaamansa jätteet pois alueelta. |
Turistafitnodatolbmot geatnegahttojit dábálaččat buktit mielddiset guvlui dárbbašlaš boaldinmuora ja čorget ja doalvut eret guovllus daid ruskkaid, mat leat báhcán sin orrumis. |
| Ohjattu luontomatkailu ja omatoiminen retkeily ovat vyöhykkeellä tasavertaisia käyttömuotoja, joskin molemmat ovat alisteisia porotalouden harjoittamiselle, eli ne eivät saa merkittävästi haitata poroelinkeinoa. |
Avádaga bokte šaddet stivrejuvvon luondduturisma ja iehčanassii vánddardeapmi ovttaárvosaš geavahanhápmin, vaikko guktot galgetge váldit vuhtii boazodoalu, dahjege dat eai oaččo stuoribut hehttet boazoealáhusa. |
| Vyöhykkeelle voidaan tehdä käyttöoikeussopimuksia poro- ja luontaiselinkeinotukikohtien määräaikaisesta sijoittamisesta. |
Avádahkii sáhttá dahkat geavahansoahpamušaid boazo- ja luondduealáhusdoarjjabáikkiid mearreáigásaš sajáiduhttimis. |
| Metsähallitus seuraa yhdessä Käsivarren paliskunnan kanssa, ettei alueen virkistyskäytöstä – omatoimisesta retkeilystä tai ohjatusta luontomatkailusta – koidu ylimääräistä haittaa porotaloudelle ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin häiriöiden poistamiseksi. |
Meahciráđđehus čuovvu ovttas Giehtaruohttasa bálgosiin ahte guovllu lustageavaheapmi – iehčanassii vánddareapmi dahje stivrejuvvon luondduturisma – ii heađuš dárbbašmeahttumit boazodoalu ja bargagoahtá dárbbu mielde heađuštusaid jávkadan dihte. |
| Vyöhyke on merkitty karttaan keltaisella värillä (kuva 12). |
Avádat lea merkejuvvon kártii fiskadiin (govva 12). |
| 7 Luonnon ja muinaismuistojen suojelu |
7 Luonddu- ja dološmuittuidsuodjaleapmi |
| 7.1 Taustaa |
7.1 Duogášdieđut |
| Luonnonsuojelu ei ole luonnon käytöstä irrallinen ilmiö, vaan kaikkeen käyttöön liittyy myös suojelunäkökohta. |
Luonddusuodjalus ii leat bođuid eará luonddugeavaheamis, muhto buot geavaheamis leat mielde maiddái suodjalanbealit. |
| Esimerkiksi kestävän käytön periaate kuuluu niin metsätalouden, porotalouden kuin pyynninkin periaatteisiin. |
Ovdamearkka dihte bistevaš geavaheami prinsihppa gullá vuovde- ja boazodoalu ja maiddái bivddu prinsihpaide. |
| Siten seuraavassa esitellään kootusti kaikki luonnonsuojelun kannalta keskeisimmät asiat ja näkökohdat sekä tarvittavat erityistoimet. |
Nuba čuovvovaččas ovdanbuktojit čohkkejuvvon hámis luonddusuodjalusa dáfus buot mávssoleamos áššit ja prinsihpat ja dárbbašlaš sierradoaimmat. |
| Siksi osa esityksistä kertautuu tässä luvussa, sillä ne on kirjattu suunnitelmaan jo muiden asiakokonaisuuksien yhteydessä. |
Danin oassi ovdanbuktojuvvon áššiin bohtet ođđasit dán logus, dasgo dat leat merkejuvvon plánii juo eará áššeollisvuođaid oktavuođas. |
| Luvussa käsitellään myös muinaismuistojen suojelua erämaassa. |
Logus gieđahallojuvvo maiddái dološmuittuid suodjaleapmi meahcceguovllus. |
| 7.1. 1 Luonnonsuojelu ja erämaalaki |
7.1.1 Luonddusuodjalus ja meahcceguovloláhka |
| Erämaat eivät ole varsinaisia luonnonsuojelualueita, eli niitä ei ole perustettu luonnonsuojelulailla. |
Meahcceguovllut eai leat rievtti mielde luonddusuodjalanguovllut dahjege dat eai leat vuođđuduvvon luonddusuodjalanlága vuođul. |
| Erämaalain yleisperusteluissa sanotaan, että ”luonnonsuojelualueet eivät käytännössä tyydytä kaikkia erämaiden luontaistalouteen ja monipuoliseen käyttöön liittyviä tarpeita. |
Meahcceguovlolága oppalaš ákkastallamiin daddjojuvvo ahte ”luonddusuodjalanguovllut eai iešalddes deavdde meahcceguovlluid luonddudollui ja máŋggabealat geavaheapmái guoskevaš buot dárbbuid. |
| Lisäksi on tarpeellista perustaa sellaisia alueita, jotka eivät ole normaalissa talouskäytössä, mutta jotka eivät liioin olisi niin tiukasti suojeltuja kuin luonnonsuojelulain (71/1923) [1096/1996] mukaiset suojelualueet”. |
Dasa lassin lea dárbu vuođđudit dakkár guovlluid, mat eai leat normála ekonomiijaanus, muhto mat eai maiddái livčče nu čavga suodjaluvvon go luonddusuodjalanlága (71/1923) [1096/1996] mieldásaš suodjalanguovllut”. |
| Erämaalaki estää tietyt, voimakkaasti luontoa muuttavat toimet, mutta muuten erämaat ovat lainsäädännön suhteessa samassa asemassa kuin niitä ympäröivät alueet. |
Meahcceguovloláhka hehtte dihto doaimmaid, mat rievdadit sakka luonddu, muhto muđui meahcceguovllut leat láhkamearrádusaid ektui seamma sajádagas go daid birastahtti guovllut. |
| Luonnonsuojelulaki (1096/1996) ei nosta erämaa-alueita erikseen esille, vaan lakia sovelletaan erämaassa samoin kuin muillakin alueilla. |
Luonddusuodjalanláhka (1096/1996) ii bajit meahcceguovlluid sierra ovdan, muhto láhka heivehuvvo meahcceguovllus seammaláhkai go earáge guovlluin. |
| 7.1. 2 Käsivarren erämaan asema luonnonsuojelussa |
7.1.2 Giehtaruohttasa meahcceguovllu sajádat luonddusuodjalusas |
| Käsivarren erämaa-alueen eteläreuna sijaitsee pohjoisboreaalisen kasvillisuusvyöhykkeen pohjoisosassa vaihettuen hemiarktiseen vyöhykkeeseen. |
Giehtaruohttasa meahcceguovllu lulábealeravda lea davviboreálalaš šattolašvuođaavádaga davágeahčen nu ahte molsašuvvá hemiarktalaš avádahkan. |
| Alueella on Jäämeren läheisyydestä ja Kölivuoristosta johtuva jyrkkä mereisyys–mantereisuusraja. |
Guovlu lea lahka Jiekŋameara ja Giellasa ja dát dagaha hui čielga dovddu sihke mearalašvuođas ja nannándálkkáldagas. |
| Mereisintä on erämaa-alueen pohjoisosissa. |
Buot mearaleamos lea meahcceguovllu davágeahči. |
| Käsivarren erämaa rajoittuu Norjan puolella Raisduoddarhaldin maisemanhoitoalueeseen, Reisadalenin kansallispuistoon sekä muihin suojelemattomiin, mutta tiettömiin ja erämaaluonteisiin alueisiin. |
Giehtaruohttasa meahcceguovllu rádjin lea Norgga bealde Raisduottarháldi duovddadikšunguovlu, Ráisevákki álbmotmeahcci ja eará suodjalkeahtes, muhto geainnuhis ja meahcceguovllulágan guovllut. |
| Eteläosastaan alue liittyy Lätäsenon–Hietajoen soidensuojelualueeseen. |
Lulágeahčen guovlu laktása Leahttáseanu-Jiehtájoga jekkiidsuodjalanguvlui. |
| Erämaan sisällä on Annjalonjin luonnonsuojelualue sekä Somasjärven valtakunnallinen maisemansuojelualue. |
Meahcceguovllu siste leat Ánnjaloannji luonddusuodjalanguovlu ja Somašjávrri váldegottálaš duovddasuodjalanguovlu. |
| Yhdessä nämä alueet muodostavat laajan erämaisen ja suhteellisen luonnontilaisen kokonaisuuden (kuvat 1 ja 13). |
Ovttas dáin guovlluin čoggo viiddis meahcceguovllulágan ja viehka luonddudilálaš ollisvuohta (govat 1 ja 13). |
| Käsivarren alue on luonnonarvoiltaan suomalaisittain ainutlaatuinen ja täysin poikkeava alue: Alueella on paljon Suomen mittakaavassa uhanalaisia kasvi- ja eläinlajeja sekä kaikki Suomen yli 1 000-metriset tunturit. |
Giehtaruohttasa guovlu lea Suoma luondduárvvuid dáfus áidnalunddot guovlu, mii spiehkasta oalát eará Suomas: guovllus leat ollu Suoma mihtuid mielde áitatvuloš šaddo- ja eallišlájat ja buot Suoma badjel 1 000 mehtera allosaš duottarčohkat. |
| Valtaosa uhanalaisista kasvilajeista esiintyy kuitenkin yleisenä Norjan puolella. |
Eatnasat áitatvuloš šaddošlájain leat goittot dábálaččat Norgga bealde. |
| Käsivarsi on Suomen arktisinta aluetta. |
Giehtaruohtas lea Suoma arktaleamos guovlu. |
| Tämän vuoksi on tärkeää seurata alueen eläin- ja kasvilajien esiintymisessä, sopeutumisessa ja runsaudessa tapahtuvia muutoksia mm. ilmastonmuutoksen seurauksia arvioitaessa. |
Danin gánnáha áinnas čuovvut guovllu ealli- ja šaddošlájaid gávdnomis, vuogáiduvvamis ja valljivuođas dáhpáhuvvi nuppástusaid, ee. dálkkádatnuppástusaid čuovvumušaid guorahaladettiin. |
| Suomi on esittänyt Käsivarren erämaa-aluetta vuonna 1998 Natura 2000 -verkostoon lintudirektiivin (SPA-alue) ja luontodirektiivin (SCI-alue) perusteella. |
Suopma lea árvalan Giehtaruohttasa meahcceguovllu 1998:s Natura 2000 -fierpmádahkii loddedirektiiva (SPAguovlu) ja luondodirektiivva (SCI-guovlu) vuođul. |
| Suomen Käsivarsi on kapeahko käytävä, joka sijaitsee Ruotsin ja Norjan tunturialueiden välissä. |
Suoma Giehtaruohtas lea seakkalágan gudji Ruoŧa ja Norgga stuorraduottarguovlluid gaskkas. |
| Eläimet liikkuvat tällä laajalla alueilla riippumatta hallinnollisista rajoista. |
Eallit johtalit dán viiddis guovllus riikkarájiin beroškeahttá. |
| Tämä on otettava huomioon, kun arvioidaan joidenkin lajien – esim. maa- ja merikotkien, naalin ja ahman – määriä Käsivarren erämaa-alueella. |
Dán galgá váldit vuhtii, go guorahallojit muhtun šlájaid – omd. goaskimiid ja mearragoaskimiid, njálaid ja getkkiid – lohkumearit Giehtaruohttasa meahcceguovllus. |
| Kuva 13. Luonnonsuojelualueet Käsivarren erämaa-alueella vuonna 2000. Laatineet/digitoineet Liisa Kajala & Teppo Loikkanen 2000. © Metsähallitus 2001, © Maanmittauslaitos 1/MYY/01. |
Govva 13. Luonddusuodjalanguovllut Giehtaruohttasa meahcceguovllus 2000:s. Liisa Kajala & Teppo Loikkanen 2000. © Metsähallitus 2001, © Maanmittauslaitos 1/MYY/01. |
| Munnikurkkio |
Muonnjagorži |
| 7.1. 3 Suojelutoimet ja perhosten huomioon ottaminen |
7.1.3 Suodjalandoaimmat ja beaivelottiid vuhtiiváldin |
| Annjalonjin luonnonsuojelualueesta, joka on perustettu erityisesti uhanalaisten perhoslajien elinympäristön turvaamiseksi, laaditaan erillinen hoito- ja käyttösuunnitelma. |
Ánnjaloanji luonddusuodjalanguovllu birra, mii lea vuođđuduvvon erenoamážit áitatvuloš beaiveloddešlájaid eallinbirrasiid dorvvastan dihte, dahkkojuvvo sierra dikšun- ja geavahanplána. |
| Käsivarren erämaaalueen luonto ja käyttö -perusselvityksessä on tarkasteltu myös Annjalonjilta havaittuja uhanalaisia perhoslajeja, niiden elinympäristövaatimuksia ja niihin liittyviä uhkatekijöitä. |
Giehtaruohttasa meahcceguovllu luondu ja geavaheapmi -vuođđočielggadusas leat guorahallon maiddái Ánnjaloanjis áicojuvvon áitatvuloš beaiveloddešlájat, daid eallinbirasgáibádusaid ja daidda guoskevaš áittadahkkit. |
| Selvityksen tuloksia on hyödynnetty suunnitelman esityksissä. |
Čielggadusa bohtosat leat adnojuvvon ávkin plána árvalusain. |
| Järjestelmällinen tutkimus porojen vaikutuksesta kasvien ja hyönteisten esiintymiseen olisi tarpeen, jotta voitaisiin selvittää useiden perhoslajien ekologia ja ravintokasvivaatimukset sekä perustellusti suunnitella alueelle tarvittavia ja suunnattavia suojelutoimia. |
Vuđolaš dutkamii bohccuid váikkuhusas šattuid ja divrriid gávdnomii livččii dárbu, vai sáhtášii čielggadit moanaid beaiveloddešlájaid ekologiija ja biebmošaddogáibádusaid ja ákkastallon vuogi mielde plánet guvlui dárbbašlaš suodjalandoaimmaid. |
| Tämä edellyttäisi pienialaisia, laidunnukselta aidattuja koealoja. |
Dát gáibidivččii smávva iskkadanviidodagaid, mat livčče áidojuvvon ahte eallit eai sáhtáše guohtut. |
| Perhostenkeräily nykymuodossaan ei ole uhka edes uhanalaisiksi luokitelluille lajeille, koska perhosten yksilömäärät ovat suuria ja keräily epäsäännöllistä. |
Beaiveloddečoaggin dálá hámis ii leat áitimin ii áitatvuloš šlájaidge, dasgo beaivelottit leat valjis, eaige olbmot leat jámma čoaggimin beaivelottiid. |
| Perhosten eri inventointimenetelmiä on suomeksi käsitelty mm. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisusarjassa. |
Beaivelottiid sierra inventerenvuogit leat suomagillii gieđahallon ee. Čáhce- ja birashálddahusa almmustuhttinráiddus. |
| 7.1. 4 Arkeologiset suojelunäkökohdat |
7.1.4 Arkeologalaš suodjalanperspektiivvat |
| Luoteis-Lappi – toisin kuin suurin osa Etelä-Suomea – oli jo mannerjään sulamisvaiheessa 10 000 vuotta sitten silloisen Baltian jääjärven pintaa korkeammalla, eikä esimerkiksi Enontekiön alueella tapahtunut jäätikön poistumisen jälkeen enää mainittavampia muutoksia vesistöissä. |
Lappi oarjedavágeahči – nuppeláhkai go eanas oassi Mátta-Suomas – lei juo mannánjieŋa suttadettiin 10 000 jagi dassái badjelis go dalá Baltia jiekŋajávri, eaige ovdamearkka dihte Eanodaga guovllus dáhpáhuvvan šat jiehki jávkama maŋŋá stuorit nuppástusat čázádagain. |
| Pohjoisimman Suomen asukkaat leiriytyivät jo kivikaudella samojen jokien ja järvien rannoille kuin nykyajan ihmiset, ja usein vielä aivan samoille paikoille. |
Davimus Suoma ássit ásaiduvve juo geađgeáiggis seamma jogaid ja jávrriid gáttiide go dálá olbmot, ja dávjá vel áibbas seamma sajiide. |
| Etenkin tunturialueella hyviä leiripaikkoja on maaston kivisyyden tai vetisyyden ja suojan puutteen sekä mm. polttopuun vähäisyyden johdosta rajoitetusti, joten samoille jokilaaksojen hiekkatörmille on usein leiriydytty yhä uudelleen vuosisadasta toiseen. |
Erenoamážit duottarguovllus buorit gohttensajit leat juvves eatnamiid dahje čáhccáivuođa ja suojehisvuođa ja ee. boaldinmuora vátnivuođa dihte viehka unnán, ja nuba seamma johkelegiid sáttoderpmiide leat olbmot don doložis gohtten ođđasit ja ođđasit. |
| Koska Itämeri ei koskaan ulottunut tälle alueelle, asuinpaikkoja ei voi sijainnin perusteella yhdistää mihinkään tiettyyn rantavaiheeseen. |
Go Nuortamearra ii goassege ollán gitta deike, de ássansajiid ii sáhte sajádaga vuođul ovttastahttit mange dihto gáddemuddui. |
| Etelä-Suomessa käyttökelpoista rannansiirtymäkronologiaa eli asuinpaikkojen ajoittamista muinaisen rannankorkeuden perusteella ei näin ollen voi soveltaa Pohjois-Lappiin. |
Lulli-Suomas anolaš gáddesirdašuvvankronologiija dahje ássansajiid áigemeroštallama dološ gáddeallodaga vuođul ii ná sáhte geavahit Davvi-Lappis. |
| Pitkän ajan käytössä olleilla asuinpaikoilla on usein hankalaa erottaa eri aikakausilta peräisin olevat asumisjäänteet toisistaan, sillä selvää maa-aineksen ja löydösten kerrostumista eli stratigrafiaa ei Lapissa useinkaan tapaa. |
Guhká anus leamaš ássansajiin lea dávjá váttis earuhit nubbi nuppis ássanbázahusaid, mat leat sierra áigodagain, dasgo čielga eanaávdnasa ja gávdnosiid gearddástuvvama (stratigrafiija) ii Sámis galliige deaivva. |
| Hiekkamaassa löytökerrokset myös sekoittuvat helposti, jos ohut pintaturve kuluu puhki. |
Sáttoeatnamis gávnnusgearddit maiddái vigget seahkanit, jos asehis bajilduslavdnji gollá ráiggil. |
| Monissa tapauksissa sekoittuneiden asuinpaikkojen eri asutusvaiheet voidaan ajoittaa vain esinetypologian avulla, toisin sanoen paikalta löydetyille esineille etsitään ajoitettuja vastineita muualta. |
Máŋgii geavvá nu, ahte seahkanan ássanbáikkiid sierra ásaiduhttinmuttuid sáhttá áigemeroštallat dušše bierggastypologiija vuođul, nuppiiguin sániiguin báikki alde gávdnojuvvon biergasiidda ohccojuvvojit eará sajis vástideaddji, áigemeroštallon biergasat. |
| ”Puhtaat” lyhytaikaiset leiripaikat ovat arkeologian kannalta erittäin tärkeitä, koska vain tällaisten lyhytaikaisten paikkojen avulla voidaan selvittää, mitkä esinetyypit ovat todella samanaikaisia ja mihin ajalliseen jaksoon ne kuuluvat. |
”Buhtes” oanehisáigásaš gohttensajit leat arkeologiija dáfus hui mávssolaččat, dasgo dušše dákkár oanehisáigásaš báikkiid vuođul sáhttá čielggadit, mat bierggastiippaid bohtet duođaid seamma áiggis ja man áigodahkii dat gullet. |
| Asuinpaikan koko ei siis välttämättä ole missään suhteessa sen tieteelliseen arvoon. |
Ássanbáikki dieđalaš árvu ii leat nappo moktege ássanbáikki sturrodaga duohken. |
| Kun toisaalta otetaan huomioon, että arkeologinen kohde tuhoutuu sitä helpommin, mitä vähemmän se sisältää tavaraa ja rakenteita, käy selväksi että jonkin alueen – esimerkiksi juuri Käsivarren – koko esihistorian selvittäminen tai selvittämättä jääminen saattaa olla hyvin pienestä kiinni. |
Go nuppe dáfus váldá vuhtii ahte dieđalaš čuozáhat duššá dađi álkibut mađi unnit dat sisdoallá ávdnasiid ja ráhkadusaid, de čielgá ahte juoga guovllu – ovdamearkka dihte aiddo Giehtaruohttasa – oppa ovdahistorjjálaš čielggadeapmi dahje čielggatkeahttá báhcin sáhttá leat hui unni duohken. |
| Tulenpitopaikan tasoitus tai vaikkapa vain mopon takarenkaan kaivamasta urasta alkanut tuulieroosio saattavat hävittää leiripaikan, joka olisi antanut ainoan varman näytön jonkin arkeologisen ilmiön iästä tai käyttöyhteydestä. |
Dolastallanbáikki dulben dahje vaikkoba dušše mopeda maŋŋejuvlla bolttastan vuojáhahatluottas álgán bieggaerošuvdna sáhttá duššadit dolastallanbáikki, mii livččii addán áidna sihkkaris duođaštanstuhka juoga arkeologalaš ihtaga agis dahje geavahanoktavuođas. |
| Alueen arkeologiset erityispiirteet |
Guovllu arkeologalaš mihtilmasvuođat |
| Käsivarren erämaa-alueelta on tähän mennessä luetteloitu seitsemän kiinteää muinaisjäännöstä: viisi seitaa, yksi ns. lapinkenttä ja yksi parannuslähde. |
Giehtaruohttasa meahcceguovllus leat dássážii inventerejuvvon čieža giddes dološbázahusa: vihtta sieiddi, okta ng. sámegieddi ja okta buoridangáldu. |
| Kaikki tiedot ovat Samuli Paulaharjulta. |
Buot dieđut bohtet Samuli Paulaharjus. |
| Alueelta ei toistaiseksi tunneta esihistoriallisia asuinpaikkoja eikä pyyntikuoppia, mutta tämä johtunee yksinkertaisesti tutkimuksen puutteesta, sillä molempia on luetteloitu lähistöltä. |
Guovllus eai dássážii leat dieđus ovdahistorjjálaš ássanbáikkit eaige gottiid bivdorokkit, muhto dása dáidá leat sivvan dušše dutkamiid váilevašvuohta, dasgo guktot gávdnojit lahkosiin. |
| Käsivarren kiinteiden muinaisjäännösten luetteloa hallitsevat seidat ja palvontapaikat, joista useimmat keskittyvät alueen luoteisosaan. |
Giehtaruohttasa giddes dološbázahusaid inventeremis guovddážis leat sieiddit ja bálvvosbáikkit, main eatnasat leat guovllu oarjedavágeahčen. |
| Kuten edellä on korostettu, Käsivarren erämaa-alueella ei ole tehty systemaattista arkeologista inventointia. |
Nugo ovdalis lea deattuhuvvon, de Giehtaruohttasis ii leat dahkkojuvvon systemáhtalaš arkeologalaš inventeren. |
| Tämä näkyy ennen muuta muistinvaraista historiaa vanhempien kiinteiden muinaisjäännösten – kuten esihistoriallisten asuinpaikkojen ja pyyntikuoppien – puuttumisena, vaikka tällaisia kohteita tunnetaan lähialueilta useita. |
Dát oidno vuosttažettiin giddes dološbázahusaid, mat mannet dobbelii go njálmmálaš historjá – dego ovdahistorjjálaš ássanbáikkiid ja bivdorokkiid – váilumin, dasgo dieđuid mielde dákkár čuozáhagat gávdnojit lahkosiin moanat. |
| Esihistoriallisia asuinpaikkoja voi odottaa löytyvän etenkin jokien ja järvien rannoilta, pyyntikuoppia eli peurakuoppia taas vesistöjen välisistä kapeikoista. |
Ovdahistorjjálaš ássanbáikkit sáhttet gávdnot erenoamážit jogaid ja jávrriid gáttiin, bivdorokkit fas čázádagaid gaskasaš boatkkain. |
| Rautaisia nuolenkärkiä lienee käytetty pääasiassa villien tunturipeurojen pyynnissä, ja pyytäjillä on täytynyt olla alueella omat tukikohtansa. |
Ruovddis dahkkojuvvon njuollagežiid dáidet leat geavahan eanas duottargottiid bivddus, ja bivdiin fertejit leat leamaš guovllus sierra doarjjabáikkit. |
| Samoin voi olettaa Käsivarresta löytyvän runsaasti myös myöhempiä, proto- ja varhaishistorialliseen saamelaisvaiheeseen liittyviä kohteita – kuten lapinkylien leiripaikkoja, kaarteita, ampumapiiloja jne. Käsivarren erämaa-alueella lienee ollut asutusta jo kivikaudelta alkaen. |
Seammaláhkai sáhttá navdit Giehtaruohttasis gávdnot valjis maiddái maŋit, proto- ja árrahistorjjálaš sámemuddui guoskevaš čuozáhagaid – dego sámesiiddaid leairabáikkiid, gárddiid, čilaid jna. Giehtaruohttasa meahcceguovllus leat várra ássan juo geađgeáiggi rájes. |
| Todisteiden puuttuminen johtunee pääasiassa tutkimusten vähäisyydestä, ja yksikin inventointi todennäköisesti muuttaisi tilannetta jo huomattavasti. |
Duođastusstuhkaid váiluma sivvan dáidá leat vuosttažettiin dutkamiid vátnivuohta, ja oktage inventeren sáhtášii rievdadit juo mealgat dili. |
| Irtolöytöjen kohdalla tilanne on samantapainen. |
Bođugávdnosiid hárrái dilli lea seammasullasaš. |
| Luetteloa hallitsevat rautaiset nuolenkärjet; |
Inventeremis guovddážis leat ruovddis dahkkojuvvon njuollageažit; |
| muun tyyppisiä löytöjä alueelta ei ole. |
earálágan gávdnosat eai leat guovllus. |
| Kuitenkin vain muutama kilometri erämaa-alueen rajan länsipuolelta Tsahkaljoen (Čáhkaljohka) varrelta löytyi vuonna 1989 yhden lyhyen käynnin aikana kaksi todennäköisesti varhaiseen metallikauteen ajoittuvaa kvartsiitti-iskos- ja -esinekeskittymää, ja erityyppisiä muinaisesineitä on löytynyt myös pitkin Könkämäenon vartta mm. Maunusta ja Markkinasta. |
Goittotge dušše muhtun kilomehtera duohken meahcceguovllu ráji oarjjabealde Čáhkaljoga siste gávdnojedje 1989:s ovtta oanehis guorahallama áigge guokte kvartsihttadáiggas ja -bierggasgávdnoštumi, ja sierralágan dološbiergasat leat gávdnon maiddái miehtá Rádjeeanu ee. Mávnnas ja Márkanis. |
| Myös irtolöytöjen harvalukuisuuden ja homogeenisyyden voi näin ollen olettaa johtuvan lähinnä tutkimuksen puutteesta. |
Maiddái bođugávdnosiid vátnivuođa ja homogenalašvuođa sáhttá ná navdit boahtit vuosttažettiin dutkamiid vátnivuođas. |
| Sen paremmin kiinteät muinaisjäännökset kuin irtolöydötkään eivät anna oikeaa kuvaa esihistoriallisen asutuksen levinneisyydestä alueella. |
Muhto eai giddes dološbázahusat eaige maiddái bođugávdnosat atte rivttes gova ovdahistorjjálaš ássama leavvanviidodagas guovllus. |
| Sekä seidat että nuolenkärkien löytöpaikat sijaitsevat pääasiassa avotunturissa kaukana asutukseen sopivista jokilaaksoista, ja niiden sijaintiin tuntuvatkin vaikuttaneen enemmän riistan – ennen kaikkea peurojen ja myöhemmin porojen – liikkeet kesäaikana. |
Sihke sieiddit ja njuollageažit leat gávdnon eanas jalges duoddaris guhkkin ássanguovlun heivvolaš johkalegiin, ja daid gávdnonsajiide orrotge váikkuhan eanet fuođđuid – vuosttažettiin gottid ja maŋŋelis bohccuid – johtaleamit geasiáigge. |
| Irtolöytöjen kohdalla täytyy myös ottaa huomioon, että tunturipaljakalle jätetyt esineet jäävät helpommin näkösälle ja jälkipolvien löydettäviksi kuin jokilaaksojen varvikon ja kuntan sekaan joutuneet kalut. |
Bođugávdnosiid hárrái ferte maiddái váldit vuhtii dan, ahte jalges duoddarii guđđojuvon biergasat báhcet buorebut oidnosii, nu ahte maŋit buolvvat leat gávdnan daid álkibut go johkalegiid dakŋasiid ja lavnnji sisa gártan biergasiid. |
| Löytyvyyteen on varmasti vaikuttanut myös se, että turistien vaellukset keskittyvät pääasiassa Kilpisjärven ja Haltin väliseen maastoon erämaa-alueen keski- ja kaakkoisosan jäädessä paljon vähemmälle huomiolle. |
Biergasiid gávdnomii lea sihkkarit váikkuhan maiddái dat, ahte turisttat vánddardit eanas Gilbbesjávrri ja Háldi gaskasaš guovlluin, go fas meahcceguovllu guovddáš- ja nuortalullioasit leat báhcán ollu unnit fuopmášupmái. |
| On vaikea sanoa, miksi Käsivarren erämaaalueelta on niin monta rautakautista esinettä, muttei yhtään kivikautista tai varhaismetallikautista. |
Lea váttis dadjat, manin Giehtaruohttasa meahcceguovllus leat gávdnon nu máŋga ruovdeáiggi áigásaš biergasa, muhto ii oktage bierggas geađgeáiggis dahje árrametállaáiggis. |
| Ei ole luultavaa, että alue olisi ollut tähän aikaan täysin asumaton; |
Ii leat jáhkkimis ahte guovlu livččii lean duon áigái áibbas ássameahttun; |
| pikemminkin voi olettaa, että joko kivikaudella ei ollut tapana uhrata aseita tuntureille, tai sitten kivisiä esineitä on yksinkertaisesti vaikeampi erottaa maastossa. |
ovdal juo sáhttá jurddašit ahte juogo geađgeáiggis eai láven oaffaruššat vearjjuid duoddariidda, dahje dasto geađgebiergasiid lea dušše váddáset fuobmát meahcis. |
| Yksi merkittävä seikka on kuitenkin se, että lähes kaikki Enontekiön kivi- ja varhaismetallikautiset irtolöydöt ovat löytyneet maanviljelytoimien yhteydessä, useimmiten pellon muokkauksessa. |
Okta mearkkašahtti ášši lea goittot dat, ahte measta buot geađge- ja árrametállaáiggi bođugávdnosat Eanodagas leat gávdnon eanadoallodoaimmaid oktavuođas, dábálepmosit beldema oktavuođas. |
| Käsivarren erämaa-alueella ei ole harjoitettu maanviljelyä, metsäaurausta tai kullankaivua, joten kuntan alla mahdollisesti piileskelevät esineet ovat jääneet toistaiseksi löytämättä. |
Giehtaruohttasa meahcceguovllus eai leat bargan eanadoaluin, eai leat plogen vuvddiid dahje roggan golli, ja nuba lavnnji vuolde sáhttet leat biergasat, mt eai leat vel dássážii gávdnon. |
| 7.2 Luontoa muuttaneet tekijät |
7.2 Luonddu rievdadan dahkkit |
| Porotalouden ympäristövaikutukset kohdistuvat laiduntamisen kautta koko erämaa-alueelle. |
7.2.1 Boazodoallu Boazodoalu birasváikkuhusat čuhcet guohtuma bokte oppa meahcceguvlui. |
| Laiduntaminen kohdistuu pohja-, kenttä- ja pensaskerrokseen sekä puuston nuoruusvaiheisiin. |
Guohtun čuohcá bodne-, giedde- ja daŋasgeardái ja muoradaga nuorravuođamuttuide. |
| Vuosittainen muutos jää kuitenkin vähäiseksi ja siksi lyhyellä aikavälillä vaikeasti havaittavaksi. |
Jahkásaš nuppástusat báhcet goittot nu unnin ahte rievdama lea váttis fuomášit oanehis áiggi sisa. |
| Porot syövät jäkälistä latvat, mutta jäkälikkö jää. |
Bohccot guhtot jeahkáliin gierragiid, muhto jeagil báhcá. |
| Laiduntamisen seurauksena suuri osa tunturikoivun taimista ja juurivesoista syödään. |
Guohtuma dihte stuorra oassi lageš- ja ruohtasvesáin manná bohccuid biebmun. |
| Tämän seurauksena joidenkin metsänrajakoivujen ulkonäkö alkaa muistuttaa omenapuita, koivikot harventuvat ja ajan myötä puuston raja saattaa laskea. |
Danin muhtun vuovderádjelagežat leat sulastahttigoahtán eppelmuoraid, soahkevuovddit leat njárbugoahtán ja áiggi mielde ordarádji sáhttá njiedjagoahtit. |
| Vaaravyöhykkeessä ovat lähinnä korkealla sijaitsevat erilliset tunturikoivuesiintymät. |
Stuorimus váras leat badjosiid lagešbohtut. |
| Pienimuotoista kulumiseroosiota on lisäksi havaittavissa hiekkaharjujen pälvipaikoissa, mm. Tenonmuotkan ja Munnikurkkion välisillä hiekkaharjuilla. |
Smávva gollanerošuvdna vuhtto maiddái sáttobuolžžaid bievlasajiin, ee. Deatnomuotkki ja Muonnjagoržži gaskasaš sáttobuolžžain. |
| Porojen paikallinen ylilaidunnus on myös uhka joillekin alueen uhanalaisista perhoslajeista. |
Go bohccot guhtot liiggás báikkálaččat, de dat sáhttá čuohcit guovllus maiddái muhtun áitatvuloš beaiveloddešlájaide. |
| Toisaalta porojen ja pikkunisäkkäiden laidunnusvaikutus lisää osaltaan tunturikasvillisuuden monimuotoisuutta. |
Nuppe dáfus bohccuid ja smávvanjiččehasaid guohtun lasiha duottaršattolašvuođa máŋggahápmásašvuođa. |
| Erämaalaki on tehty osaksi porotalouden turvaksi, ja siksi porotalouden ympäristövaikutukset ovat hyväksyttäviä niin kauan, kuin laiduntaminen on kestävää. |
Meahcceguovloláhka lea dahkkojuvvon muhtumassii boazodoalu dorvvastan dihte, ja danin boazodoalu birasváikkuhusaid sáhttá dohkkehit nu guhká go guohtun lea bistevaš geavaheami vuođu alde. |
| Pidättäytyminen porojen talviruokinnasta edistää porotalouden ekologista kestävyyttä. |
Go bohccot eai bibmojuvvo dálvit, de dat ovddida boazodoalu ekologalaš bistevašvuođa. |
| Tärkeää on myös porokarjan mitoittaminen kesälaidunten kantokyvyn mukaan. |
Dehálaš lea maiddái heivehit ealuid geasseguohtoneatnamiid gierdama mielde. |
| Perinteisesti talvilaidunten kantokykyä, esimerkiksi poronhoitolaissa, on pidetty porojen enimmäismäärän määräävänä minimitekijänä. |
Árbevirolaččat dálveguohtoneatnamiid gierdan, ovdamearkka dihte boazodoallolágas, lea leamaš minimadahkkin mearrideamen alimus boazologu. |
| Laidunkiertojärjestelmän tehostamisella on merkittävä vaikutus laidunten kantokykyyn ja sitä kautta ympäristön tilaan. |
Guohtoneatnamiid molssodanvuogádaga beavttálmahttin mearkkaša ollu guohtoneatnamiid gierdamii ja dan bokte birrasa dillái. |
| 7.2. 2 Muut luontaiselinkeinot |
7.2.2 Eará luondduealáhusat |
| Luontaiselinkeinoista kalastuksella ja riekonpyynnillä on vaikutuksia lähinnä alueiden kala- ja riistakantojen runsaussuhteisiin. |
Luondduealáhusain guolástus ja rievssatbivdu váikkuhit vuosttažettiin guovlluid guolle- ja fuođđonáliid valljivuođagaskavuođaide. |
| Meekonjärven laaksosta on pyydetty ansoilla sadoittain riekkoja mm. talvella 1997–1998, ja jotkin helposti saavutettavat järvet on kalastettu verkoilla vähiin arvokalasta. |
Megonjávreleagis leat gárdon čuđiid rievssahiid ee. dálvit 1997–1998 ja muhtun jávrriin, maidda lea álki beassat, leat bivdán firpmiiguin nu ollu árvoguliid ahte dat leat vátnugoahtán. |
| Ansapyynti tunturissa saattaa aiheuttaa koivurajan alenemista yksittäisten koivujen osalta, sillä kaadettujen koivujen juurivesat eivät joko menesty tai poro syö niiden lehdet, jolloin ne kuolevat. |
Gárdun duoddaris sáhttá dagahit dan, ahte soahkerádji njiedjá ovttaskas sogiid hárrái, dasgo njeidojuvvon sogiid ruohtasvesát eai juogo menestuva dahje boazu borrá daid lasttaid, goas dat jápmet. |
| Hillojen keruu Käsivarren erämaassa keskittyy alueen keski-, kaakkois- ja lounaisosiin, mm. Raittijärven kylän ympäristöön ja valtatie 21:n tuntumaan. |
Giehtaruohttasa meahcceguovllus lubmejit eanas guovllu guovd- dáš-, nuortalulli- ja oarjelulliosiin, ee. Ávžžásjávrri gili birrasiin ja Váldogeainnu 21 lahkosiin. |
| Ulkopaikkakuntalaiset eivät juurikaan kerää hilloja erämaasta. |
Olgobáikegoddelaččat eai báljo lubme meahcceguovllus. |
| 3 Moottoroitu liikenne ja luontomatkailu |
7.2.3 Mohtorjohtalus ja luondduturisma |
| Kesäaikainen maastoliikenne kuluttaa paikoin luontoa. |
Meahccejohtalus geasiáigge loaktá báikkuid luonddu. |
| Lentomelu suosituimmilla alueilla häirinnee paitsi retkeilijöiden erämaakokemuksia, myös ainakin osaa alueen erämaisimmista lajeista. |
Girdinválla bivnnuheamos guovlluin sáhttá heađuštit vánddardeddjiid meahcceguovlovásáhusaid lassin maiddái goittot muhtun šlájaid, maidda lea erenoamáš dehálaš meahcceguovllulágan eallinbiras. |
| Lentoliikenteen muut ympäristövaikutukset ovat lähinnä epäsuoria. |
Áibmojohtalusa eará birasváikkuhusat bohtet ovdan vuosttažettiin eahpenjuolgga. |
| Roskaantuminen ja takamaaston kuluminen lienevät merkittävimmät haitat. |
Stuorimus heajos beallin lea várra ludnen ja boaittobealeguovlluid nohkan. |
| Moottorikelkkailu ja koirat aiheuttavat etenkin kevättalvella haittaa poroille laukottamalla kantavia vaatimia upottavassa hangessa. |
Mohtorgielkkástallan ja beatnagat heađuštit erenoamážit giđđadálvve bohccuid nu, ahte ruohtahit čoavjjehiid obbasis. |
| Retkeilyllä on Käsivarressa pitkät perinteet, ja sen vaikutukset näkyvät kasvillisuudessa suosittujen kulkureittien ja tupien lähistöllä. |
Giehtaruohttasis leat vánddardan juo guhká ja vánddardeami váikkuhusat oidnojit šattolašvuođas bivnnuhis johtolagaid ja stobuid lahkosiin. |
| Retkeilyn näkyvät vaikutukset erämaa-alueella kohdistuvat lisäksi suosituille leiripaikoille erityisesti Lätäsenon varrella. |
Vánddardeami váikkuhusat meahcceguovllus vuhttojit maiddái bivnnuhis gohttensajiin, erenoamážit Leahttáseanu siste. |
| Kalottireitti on paikoitellen kulunut ja levinnyt useiksi rinnakkaisiksi uriksi. |
Kalohttageinnodat lea báikkuid nohkan ja govdon. |
| Lätäsenon varren suositut leiripaikat ovat paikoitellen kuluneita ja vuosien saatossa roskaantuneita. |
Gohttensajit Leahttáseanu siste leat báikkuid nohkan ja áiggiid mielde ludnejuvvon. |
| Lisäksi rantakoivuja on kaadettu polttopuiksi. |
Gáddesogiid fas leat njeaidán boaldinmuorran. |
| 7.2. 5 Kaukovaikutukset |
7.2.5 Gáiddusváikkuhusat |
| Ilmanlaadussa ei ole tapahtunut erämaa-alueella sellaisia muutoksia, jotka olisivat mitattavissa tai silminnähtävissä. |
Áimmukvalitehtas eai leat dáhpáhuvvan meahcceguovllus dakkár nuppástusat, maid sáhtášii mihtidit dahje oaidnit. |
| Alue on ilmanlaadun puolesta Suomen puhtainta. |
Guovlu lea áimmukvalitehta dáfus Suoma buhttáseamos. |
| 7.2. 6 Kalanistutukset |
7.2.6 Guollegilvimat |
| Vierasta alkuperää olevilla siikaistutuksilla on 1960- ja 1970-luvuilla pilattu hyviä siikajärviä. |
Buriid čuovžačáziid leat bilidan 1960- ja 1970-loguin, go daidda leat gilvojuvvon vieris čuovžašlájat. |
| Liialliset siikaistutukset ovat myös tuhonneet paikallista kalakantaa edustavia nieriä- ja taimenvesiä. |
Liiggálaš čuovžagilvimat leat maiddái duššadan guovllu rávdo- ja dápmotčáziin. 7.2.7 Ođđa šlájat |
| Minkki on nisäkkäistä tulokaslaji, jonka leviämistä tosin rajoittaa paljakkavyöhykkeellä sulapaikkojen vähäisyys. |
Miŋka lea njiččehasain ođđa šládja meahcceguovllus. Dan leavvama lea gal ráddjemin jalges duoddaris suttessajiid vátnivuohta. |
| Tehokkaana pienpetona ja pesärosvona minkki vaikuttaa riekkokantaan ja alueella pesivien lintujen runsaussuhteisiin. |
Miŋka lea beaktilis smávvanávdi ja beassespeadjár, mii váikkuha rievssannállái ja guovllus bessejeaddji lottiid valljivuođagaskavuođaide. |
| Alueen kalastoon minkillä ei liene suurta vaikutusta. |
Guovllu guolleriggodahkii miŋka ii dáidde olus váikkuhit. |
| Kettu ei ole tulokaslaji siinä mielessä, että jo vuosikymmeniä vanhat levinneisyyskartat näyttävät ketun levinneisyydeksi koko Enontekiön. |
Rieban ii leat ođđa šládja, dasgo juo logiid jagiid boares leavvankárttaid mielde rieban gávdno miehtá Eanodaga. |
| Aikaisemmin kettu on kuitenkin ollut ainoastaan satunnainen vierailija naalien pesimäalueilla eli arktisimmalla paljakalla; |
Ovdal rieban lea goittot dušše finadan ain duollet dálle njálaid bessenguovllus doppe buot arktaleamos jalges duoddaris. |
| kettu ei siis ole aikaisemmin asettunut mm. Käsivarren erämaa-alueelle, koska parempiakin alueita on ollut riittävästi tarjolla. |
Nuba rieban ii leat ovdal ásaiduvvan ee. Giehtaruohttasa meahcceguvlui, go dasa gávdnojedje buoretge guovllut. |
| Ketun pysyvä leviäminen paljakoille voi johtua esim. seuraavista seikoista: |
Riebana bissovaš leavvan jalges duoddarii sáhttá boahtit omd. čuovvovaš áššiin: |
| 1) kettukanta metsävyöhykkeellä on kasvanut liian suureksi, jolloin vapaita reviirejä ei enää löydy vanhoilta alueilta 2) naalikanta on heikentynyt, eivätkä pienentyneet naaliyhdyskunnat ole pystyneet puolustautumaan kettua vastaan 3) ravintotilanne paljakoilla on muuttunut ketulle edullisemmaksi mm. naalien vähentymisen vuoksi. |
1) riebannálli vuovdeavádagas lea bearehaga laskan, goas eai šat gávdno friddja reviirrat ovddeš guovlluin 2) njállanálli lea mannan maŋás ja unnon njállaservodagat eai leat bastán suddjet iežaset riebanis 3) biebmodilli jalges duoddaris lea rievdan riebanii buoret guvlui ee. njála vátnuma dihte. |
| Ilmaston lämpiäminen tuskin on vielä lisännyt paljakoiden tuottoa niin paljon, että se vaikuttaisi ketun leviämiseen alueelle. |
Dálkkádaga liegganeapmi ii leat vel várra lasihan jalges duoddara buvttadeami nu ollu, ahte dat váikkuhivččii riebana leavvamii guvlui. |
| 7.2. 8 Puunkäyttö |
7.2.8 Muorrageavaheapmi |
| Puunkäyttö on uhka korkealla esiintyville tuntukoivumetsiköille. |
Muorrageavaheapmi lea áitimin badjosiid lagešvuvddiid. |
| Erityisesti polttopuunotto voi saada aikaan paikallisten tunturikoivumetsiköiden häviämisen. |
Erenoamážit boaldinmuora váldin sáhttá loaktit báikkálaš lagešvuvddiid. |
| 7.3 Luonnontilan seuranta |
7.3 Luonddudili čuovvun |
| 7.3. 1 Metsähallituksen ja eri tutkimuslaitosten toimet alueella |
7.3.1 Meahciráđđehusa ja sierra dutkanlágádusaid doaimmat guovllus |
| Metsähallituksen tehtävänä on seurata hallinnoimiensa alueiden luonnossa tapahtuvia muutoksia sekä uhanalaisten ja harvinaistuneiden eläin- ja kasvilajien kantoja, ja toimia niiden turvaamiseksi. |
Meahciráđđehussii gullá čuovvut iežas hálddašan guovlluid luonddu rievdama ja áitatvuloš ja hárvenažžan šaddan ealli- ja šaddonáliid ja doaibmat daid dorvvastan dihte. |
| Metsähallituksen tulee seurata myös riistakantojen kehitystä ja pyrkiä yhteistyössä riistanhoitopiirin ja riistanhoitoyhdistyksen kanssa turvaamaan ne. |
Meahciráđđehus galgá čuovvut maiddái fuođđonáliid ovdáneami ja geahččalit ovttasráđiid fuođđodikšunbiriin ja fuođđodikšunovttastusain dorvvastit daid. |
| Nämä toimet sisältävät mm. hoito- ja käyttösuunnitelmien laatimisen, henkilöstön kouluttamisen sekä ympäristöystävällisen, sertifioidun toimintatavan. |
Dáidda doaimmaide gullá ee. dikšun- ja geavahanplána dahkan, bargoveaga skuvlen ja birasustitlaš doaibmavuohki. |
| Metsähallitus ylläpitää erilaisia uhanalaisten lajien rekistereitä, seuraa säännöllisesti suurpetojen määrää ja laskee maillaan sijaitsevat riistakolmiot. |
Meahciráđđehus doallá sierralágan áitatvuloš šlájaid registara, čuovvu dađistaga stuorranávddiid logu ja lohká iežas eatnamiin leahkki fuođđodárkongolmmačiegahasaid. |
| Käsivarren erämaa-alueen kasvillisuustyypit ja niiden esiintyminen on kartoitettu vuosina 1996 ja 1997 koko Ylä-Lapin luonnonhoitoalueen kattavassa luontotyyppikartoituksessa. |
Giehtaruohttasa meahcceguovllu šattolašvuođatiippat ja daid gávdnon leat kártejuvvon jagiid 1996 ja 1997 luondotiipakártemis, mii govččai oppa Davvi-Lappi luonddudikšunguovllu. |
| Metsähallitus on toteuttanut laajan virkistyskäyttötutkimuksen Käsivarren erämaan vuoden 1996– 1997 kävijöille. Tutkimuksessa selvitettiin alueen virkistyskäyttöä sekä virkistyskäyttäjien näkemyksiä mm. alueen hyväksyttävästä käytöstä ja tarpeellisista rakenteista. |
Meahciráđđehus lea dutkan viidát daid lustageavaheddjiid, geat johte Giehtaruohttasa meahcceguovllus jagiid 1996–1997. Dutkamušas čielggadedje guovllu lustageavaheami ja lustageavaheddjiid oainnuid ee. das, mo guovllu sáhtášii geavahit ja makkár rusttegiidda livččii dárbu. |
| Helsingin yliopiston Kilpisjärven biologinen asema on kartoittanut 1970-luvulta lähtien Käsivarren alueen eläimiä ja kasveja sekä tutkinut erityisesti niiden sopeutumista Suomen arktisimmalle alueelle. |
Helssega allaoahpahaga Gilbbesjávrri biologalaš stašuvdna lea kárten 1970-logu rájes Giehtaruohttasa elliid ja šattuid ja dutkan erenoamážit daid vuoigáiduvvama Suoma arktaleamos guvlui. |
| Metsäntutkimuslaitoksen jyrsijätutkijat ovat selvittäneet jyrsijäkantojen, mm. sopulien, kannanvaihteluita, ravinnonkäyttöä ja asemaa ravintoketjussa. |
Meahccedutkanlágádusa ciebandutkit leat čielggadan ciebannáliid, ee. goddesáhpániid nállemolsašuddama, biebmogeavaheami ja sajádaga biebmogollosis. |
| Alueen petolintukantojen pesimistä ja kantojen kehitystä ovat seuranneet ja pesiä tarkistaneet lukuisat alan harrastajat. |
Guovllu gazzalottiid bessema ja náliid leat čuvvon ja besiid dárkkistan máŋggat loddebuđaldeaddjit. |
| Viime aikoina Metsähallituksen koordinoimana on seurattu mm. maakotka- ja muuttohaukkakantojen kehitystä. |
Dáid guhtaliid leat čuvvon Meahciráđđehusa geahču vuolde ee. goaskin- ja bárbmofállenáliid. |
| Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on tutkinut alueen kalastoa ja porolaitumien tilaa. |
Fuođđo- ja guolledoalu dutkanlágádus lea dutkan guovllu guoládaga ja guohtoneatnamiid dili. |
| Vuonna 1996 valmistui tutkimus Pohjois-Lapin paliskuntien talvilaitumien tilasta ja vuonna 1998 valmistui tutkimus koko poronhoitoalueen kesälaitumien tilasta. |
1996:s gárvvásmuvai dutkamuš Davvi-Lappi bálgosiid dálveguohtoneatnamiid dilis ja 1998:s fas dutkamuš oppa boazodoalloguovllu geasseguohtoneatnamiid dilis. |
| Norjalaiset tutkijat ovat kartoittaneet erityisesti Käsivarren erämaa-alueen koillisosaan rajautuvan ainutlaatuisen rehevän ja lajistollisesti erittäin monipuolisen, Reisadalenin kansallispuistossa sijaitsevan rotkolaakson kasvi- ja eläinlajistoa. |
Norgalaš dutkit leat kárten erenoamážit Ráisevákki álbmotmeahci, mii lea Giehtaruohttasa meahcceguovllu nuortadavábealde. Dat lea hui šattolaš ja šládjarikkis vággeguovlu. |
| 2 Tunturimittarituhot |
7.3.2 Lastamáhtoroasut |
| Käsivarren alueella on ilmennyt tunturimittarituhoja, jotka ajoittuvat kesille 1993 ja 1995. Metsähallitus kartoitti tunturimittarituhoalueet lentokoneesta 15.9. 1995. Tarkastuksessa löydettiin 15 tuhoaluetta, joiden yhteispinta-ala on noin 4 000 ha. |
Giehtaruohttasa guovllus lastamáhtu lea duššadan vuvddiid sihke geassit 1993 ja 1995. Meahciráđđehus kártii lastomáhtoguovlluid girdis 15.9.1995. Guorahallamis gávdnojedje 15 roassoguovllu, maid oktiirehkenaston viidodat lea sullii 4 000 ha. |
| Näistä alueista kymmenen, pinta-alaltaan yhteensä noin 3 200 ha, sijaitsee joko osittain tai kokonaan erämaa-alueella; |
Dáin guovlluin 10, viidodaga dáfus oktibuot sullii 3 200 ha, leat juogo muhtumassii dahje ollásit meahcceguovllu siste. |
| viisi tunturimittarituhoaluetta – yhteensä noin 350 ha – sijaitsee osittain tai kokonaan Lätäsenon–Hietajoen soidensuojelualueella. |
Vihtta lastamáhtoguovllu – oktiibuot sullii 350 ha – leat muhtumassii dahje ollásit Leahttáseanu–Jiehtájoga jekkiidsuodjalanguovllus. |
| Yksi alue (420 ha) sijaitsee kokonaan ja toinen osittain (250 ha) erämaan ulkopuolella valtatie 21:n länsipuolella kahdeksan kilometrin matkalla välillä Iittovuopio–Kivijärvi. |
Okta guovlu (420 ha) lea ollásit ja nubbi muhtumassii (250 ha) meahcceguovllu olggobealde váldogeainnu 21 oarjjabealde gávcci kilomehtera mátkkis Iitovuohppis Geađgejávrái. |
| Tunturimittarituhoalueiden koot vaihtelivat 50 ja 1 000 ha:n välillä. |
Lastamáhtoguovllut leat 50–1 000 ha viiddu. |
| Kokonaisuudessaan tuhoalue ei ole hälyttävän laaja, eikä alueen merkittävää laajenemista ole tapahtunut vuoden 1995 jälkeen. |
Buot buohkanassii roassoguovlu ii leat nu hirbmat viiddis iige guovlu leat jagi 1995 maŋŋá olus viidon. |
| Metsähallitus, Metsäntutkimuslaitos sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) perustivat vuonna 1995 viisi 0,25 ha:n koealaa Namakkajoen eteläpuolelle – kolme tuhoutuneelle alueelle ja kaksi mittarituhoesiintymien ulkopuolelle (kuva 14). |
Meahciráđđehus, Meahccedutkanlágádus ja Fuođđo- ja guolledoalu dutkanlágádus vuođđudedje 1995:s vihtta 0,25 ha viidodaš iskkadansaji Njamatjoga lulábeallai – golbma lastamáđu dagahan roassoguvlui ja guokte roassoguovlluid olggobeallai (govva 14). |
| Tunturimittarin (Epirrita autumnata) aiheuttamia tuhoja esiintyi edellisen kerran laajemmassa mittakaavassa Ylä-Lapissa 1960-luvulla, jolloin mm. Utsjoella Kevon luonnonpuistossa ja Paistunturin erämaassa tuhoutui laajoja tunturikoivikkoalueita. |
Lastamáhtu (Epirrita autumnata) lei ovddit háve valjis Davvi-Lappis 1960-logus, goas dat duššadii ee. Ohcejoga Geavu luonddumeahcis ja Báišduoddara meahcceguovllus viidát lagešvuvddiid. |
| Kuva 14. Tunturimittarituhoalueet Käsivarren erämaa-alueella ja sen välittömässä läheisyydessä. |
Govva 14. Lastamáhtoguovllut Giehtaruohttasa meahcceguovllus ja dasttán dan lahkosiin. |
| Laatineet/digitoineet Liisa Kajala & Teppo Loikkanen 2000. © Metsähallitus 2001, © Maanmittauslaitos 1/MYY/01. |
Liisa Kajala & Teppo Loikkanen 2000. © Metsähallitus 2001, © Maanmittauslaitos 1/MYY/01. |
| No Ha Vuosi Voimakkuus 1 50 1995 normaali |
Nr Ha Jahki Fámolaš |
| 2 100 1993–95 totaalinen 3 250 1995 normaali, osittain laikuittainen 4 170 1993–95 totaalinen 5 270 1995 laikuittainen |
1995 normála 100 1993–95 ollislaš 1995 normála, muhtumussii dilkui 170 1993–95 ollislaš |
| 6 420 1993–95 totaalinen 7 550 1995 laikuittainen 8 50 1995 normaali 9 150 1995 normaali |
1995 dilkui 420 1993–95 ollislaš 1995 dilkui 1995 normála |
| 10 350 1995 normaali, hieman laikuittainen 11 1 000 1995 laikuittainen |
1995 normála 1995 normála, unnánaš dilkui 11 1 000 1995 dilkui |
| Raittijärvi Muonnjagorži Munnikurkkio |
Giehtaruohttasa meahcceguovllu rádji |
| 7.3. 3 Uhanalaiset lajit |
7.3.3 Áitatvuloš šlájat |
| Kesällä 1998 Enontekiöllä tarkistettiin 51 naalin pesää, joista 45 oli täysin autioita, kolmella havaittiin kettupoikue ja kolmella täysikasvuinen kettu. |
Eanodagas dárkkistedje giđđat 1998 51 njálabieju, main 45 ledje áibbas gurrosat, golmma biejus ledje riebančivggat ja golmma biejus rávis rieban. |
| Kaiken kaikkiaan Enontekiön naalikannaksi vuonna 1998 Asko Kaikusalo arvioi enintään kymmenen yksilöä ja koko Suomen puoleiseksi kannaksi enintään 20 yksilöä. |
Buot buohkanassii Eanodaga njállanállin 1998:s Asko Kaikusalo árvvoštalai eanemustá logi oktagasa ja oppa suomabeale nállin eanemustá 20 oktagasa. |
| Käsivarren erämaassa on 17 varmaa pesäkumpua, joista 13 oli täysin autioita, mutta neljässä asui kettu. |
Giehtaruohttasa meahcceguovllus leat sihkkarit 17 biedjobolnni, main 13 ledje áibbas gurrosat, muhto njealji biejus lei rieban. |
| Naali on pesinyt erämaassa viimeksi 1990-luvun alkupuolella. |
Njálla lea bessen meahcceguovllus maŋimuš 1990logu álggogeahčen. |
| Yksittäisistä naaleista on ollut havaintoja vuosittain. |
Ovttaskas njálaid deaivá jahkásaččat. |
| Naalin harvinaistumiseen ovat syinä mm. porotalouden tehostuminen, kettujen leviäminen alueelle ja mahdollisesti myös sopulien massaesiintymisten puuttuminen sitten 1980-luvun. |
Njálla lea šaddan hárvenažžan ee. boazodoalu beavttálmuvvama dihte, riebannáli leavvama dihte ja maiddái várra das, ahte 1980logu maŋŋá eai leat leamaš goddesáhpánjagit. |
| Naalikantojen lisäämiseen ja seurantaan on perustettu Euroopan unionin Life-projekti, jota vetää tohtori Anders Angerbjörn Tukholman yliopistosta ja jonka toteuttamisessa ovat Suomesta mukana Metsähallituksen Ylä-Lapin luonnonhoitoalue ja Metsäntutkimuslaitos. |
Njállanáliid ahtanuššama ja čuovvuma várás lea vuođđuduvvon Eurohpá uniovnna Life-prošeakta, man njunnošis lea doavttir Anders Angerbjörn Stockholmma allaoahpahagas ja man ollašuhttimis leat leamaš Suomas mielde Meahciráđđehusa Davvi-Lappi luonddudikšunguovlu ja Meahccedutkanlágádus. |
| Ilves ja ahma esiintyvät Käsivarren erämaassa hieman karhua ja sutta runsaslukuisempina. |
Albbas ja geatki leat Giehtaruohttasa meahcceguovllus vehá dábáleappot go guovža ja gumpe. |
| Varsinkin erämaa-alueen eteläosissa molempien kannat ovat jonkin verran elpyneet 1990-luvun alusta. |
Erenoamážit meahcceguovllu lulágeahčen sihke albbas- ja geatkenálli leat ahtanuššan muhtun muddui 1990-logu álggu rájes. |
| Varmistettuja poikaspesähavaintoja ei ilveksen osalta ole tiedossa Suomen puolelta. |
Albasabesiid gávdnomis eai leat sihkkaris dieđut Suoma bealde. |
| Ahma liikkuu laajalla alueella rajojen yli. |
Geatki johtala viidát guovllus riikkarájiid rastá. |
| Käsivarren vaikutuspiirissä olevaksi kannaksi Metsähallitus on arvioinut 10–12 yksilöä ja pesiväksi kannaksi 3–5 paria. |
Meahciráđđehus lea árvvoštallan ahte Giehtaruohttasa birrasiin leat 10–12 geatkki, main 3–5 pára bessejit. |
| Viime vuosina RKTL on siirtänyt etelään viisi urosta ja yhden naaraan. |
Dáid jagiid Fuođđo- ja guolledoalu dutkanlágádus lea sirddihan lulás vihtta varris- ja ovtta njiŋŋelasgeatkki. |
| Käsivarressa ei esiinny pysyvää karhu- eikä susikantaa, vaikkakin yksilöitä tavataan alueella silloin tällöin. |
Giehtaruohttasis ii leat bissovaš guovža- ja gumpenálli, vaikko ovttaskas elliid deaiváge guovllus duollet dálle. |
| Norjan puolella susia esiintyy ilmeisesti vakituisemmin. |
Norgga bealde gumpe dáidá leat dábáleabbo. |
| Metsähallitus on laskenut petolinjoja talvella yhteistyössä RKTL:n petotutkimuksen kanssa. |
Meahciráđđehus lea lohkan návdelinnjáid dálvit nu, ahte lea atnán ávkin RKTL:a návdedutkamuša. |
| Vuonna 1999 Käsivarsi ja UKK-puisto on valittu kattavan, alueellisen suurpetojen jälkilaskennan kohteiksi. |
1999:s Giehtaruohtas ja UK-meahcci leat válljejuvvon gokčevaš, guovlluguovdasaš stuorranávddiid luoddalohkanguovlun. |
| Laskennat kummassakin kohteessa suoritetaan laskennalle otollisina päivinä kuuden työparin voimin yhden päivän aikana. |
Lohkamat sihke Giehtaruohttasis ja UK-meahcis dahkkojuvvojit dákkár beivviid, mat heivejit bures lohkamii. Lohkamis leat mielde guhtta bargopára ovtta beaivvi áigge. |
| Käsivarressa tunnetaan kolme reviiriä, joista vuonna 1999 kaksi oli asuttua. |
Giehtaruohttasis leat dieđuid mielde golbma reviirra, main 1999:s guokte ledje ássojuvvon. |
| Lisäksi alueelta on vihjeitä muutamasta muustakin reviiristä. |
Dasa lassin guovllus beaggá leat soames earáge reviira. |
| Erämaa-alueen välittömässä tuntumassa on lisäksi yksi reviiri. |
Dasttán meahcceguovllu lahkosiin lea vel okta reviira. |
| Osa alueella tavattavista kotkista pesinee Norjan puolella. |
Muhtumat dán guovllu goaskimiin bessejit várra Norgga bealde. |
| Merkittäväksi tämän tekee se, että Suomen porotaloudessa korvaussysteemi on muuttunut reviiriperusteiseksi. |
Mearkkašahttin dán dahká dat, ahte Suoma boazodoalus buhttenvuogádat lea rievdaduvvon nu, ahte vuođđun leat váldojuvvon reviirrat. |
| Tällöin korvaussummaan vaikuttavat asutut reviirit ja kasvatetut, lentokykyiset poikaset. |
Dalle buhtadussubmái váikkuhit ássojuvvon reviirrat ja girdinmáhtolaš čivggat. |
| Metsähallitus ylläpitää kotkanpesärekisteriä sekä tarkistuttaa vuosittain kaikki reviirit ja pesät. |
Meahciráđđehus doallá goaskinbeasseregistara ja dárkkistuhttá jahkásaččat buot reviirraid ja besiid. |
| Ympäristöministeriö budjetoi tarkoitukseen yhteiskunnallisia varoja. |
Birasministeriija várre stáhtabušehttii dán ulbmila várás servodaga ruđaid. |
| Vuonna 1999 Käsivarressa ei tiedetty yhtään varmaa pesäpaikkaa. |
1999:s Giehtaruohttasis ii lean dieđuid mielde oktage sihkkaris beassebáiki. |
| Muuttohaukan elinympäristöä ovat suot, ja pesän se tekee suolle tai kalliojyrkänteelle. |
Bárbmofálli lea jeaggeloddi. Beasi dat dahká jeaggái dahje heaŋggobáktái. |
| Pesintään viittaavia havaintoja on tehty; joskaan vuonna 1999 alueella ei tiedetty yhtään asuttua pesäpaikkaa, vanhoja paikkoja kylläkin. |
Bárbmofálli vuhtto bessen guovllus, vaikko vel 1999:s ii lean dieđuid mielde oktage ássojuvvon beassi, boares beassesajit gal ledje. |
| Metsähallitus ylläpitää pesärekisteriä muuttohaukoista ja vastaa suojelusuunnitelman toteutuksesta. |
Meahciráđđehus doallá beasseregistara bárbmofálliin ja vástida suodjalanplána ollašuhttimis. |
| Riekon ja kiirunan saalistamiseen erikoistunut tunturihaukka pesii pääasiassa paljakalla tuntureiden jyrkissä pahdoissa ja louhikkoisissa jokiuomissa. |
Rievssatfálli bivdá eanas rievssaha ja girona. Dat besse dábálaččat jalges duoddaris ceakko bávttiin ja juvves johkaskurččuin. |
| Tunturihaukkoja arvioidaan pesivän Suomessa noin 30 paria. |
Árvalit ahte Suomas bessejit sullii 30 pára. |
| Suurin uhka lajille on laiton munien ja poikasten keruu. |
Šlája lea buot eanemus áitimin lágahis moniid ja čivggaid čoaggin. |
| Tunturihaukka ei kärsi ympäristömyrkyistä, koska se pysyy pohjoisilla alueilla ympäri vuoden. |
Rievssatfálli ii gillá birasmirkkuin, dasgo dat orru davviguovlluin birra jagi. |
| Arvioitu tunturihaukkakanta Käsivarressa on 3–5 paria. |
Giehtaruohttasa rievssatfállenállin lea árvvoštallon 3–5 pára. |
| Metsähallitus koordinoi kannan seurantaa. |
Meahciráđđehus lea oktiiheiveheamen náli čuovvuma. |
| On luultavaa, että kiljuhanhi on esiintynyt erämaassa, sillä vielä 1900-luvun alussa sen sanotaan olleen Ylä-Lapissa tavallisempi kuin metsähanhen. |
Giehtaruohttasa meahcceguovllus lea várra goas nu leamaš giljobaš, dasgo vel 1900-logu álggus dat lei dieđuid mielde Davvi-Lappis dábáleabbo go čuonjá. |
| Erittäin uhanalaiseksi luokitellun kiljuhanhen pesimäkanta romahti 1940–1950-luvuilla ja on sen jälkeen pienentynyt. |
Erenoamáš áitatvuložin klassifiserejuvvon giljobačča bessennálli gahčai 1940–1950-loguin ja lea dan maŋŋá dađistaga geahppánan. |
| Kummassakaan lintuatlaskartoituksessa kiljuhanhea ei havaittu Käsivarressa, joka oli aikoinaan lajin vankinta pesimäaluetta maassamme. |
Goappáge loddeatlaskártemis giljobačča eai deaivan Giehtaruohttasis, mii lei goas nu šlája nannoseamos bessenguovlu Suomas. |
| On mahdollista, että laji on sieltä hävinnyt. |
Lea vejolaš ahte šládja lea doppe sogahuvvan. |
| Erämaa-alueen suot sekä pajukko- ja koivikkorantaiset lammet, järvet ja jokivarret ovat kuitenkin lajin potentiaalisia pesimäalueita. |
Meahcceguovllu jeakkit ja sieđga- ja lagešgáttat láddot, jávrrit ja johkaguorat leat goittot dakkár guovllut, mat heivešedje bures giljobačča bessemii. |
| Kiljuhanhen häviämisen syinä pidetään ensisijaisesti elinympäristöjen muutoksia sekä metsästystä kiljuhanhen muutto- ja talvehtimisalueilla Venäjällä ja Kazakstanissa. |
Stuorimus sivvan giljobačča jávkamii atnet dan eallinbirrasiid rievdama ja meahccebivddu dan fárren- ja dálveorrunguovlluin Ruoššas ja Kazakstanis. |
| Lapasotkan pesimäalue on kaksijakoinen. Laji pesii Itämeren rannikolla ja Pohjois-Lapin suolammilla. |
Stuorrafiehta besse sihke Nuortameara rittus ja Davvi-Lappi jeaggeládduid birrasiin. |
| Pääosa lapasotkista pesii Pohjanlahden rannikolla, missä kanta on voimakkaasti taantunut. |
Eatnasat stuorrafiehttagiin bessejit Mearrabađaluovtta rittus, gos nálli lea sakka vátnon. |
| Lapissa lapasotka luokitellaan erittäin uhanalaiseksi: Pesimäkannan arvioidaan olevan enintään 100 paria. |
Sámis stuorrafiehta klassifiserejuvvo erenoamáš áitatvuloš šládjan: bessennállin árvvoštallet eanemustá 100 pára. |
| Käsivarren erämaa-alueella atlaskartoituksissa varmistetut pesinnät sijoittuvat alueen koillisosiin. |
Atlaskártemiid mielde sihkkaris bessemat Giehtaruohttasa meahcceguovllus leat dan nuortadavágeahčen. |
| Merisirri pesii Jäämereen liittyvillä rannikkoalueilla Kanadan saarilta Siperiaan. |
Fierváviroš besse Jiekŋameara riddoguovlluin Kanada sulluin gitta Sibirjái. |
| Kölivuoriston korkeimmilla tuntureilla lajia tavataan pohjoisimmasta Norjasta Etelä-Norjaan saakka karuissa, lähes kasvittomissa oloissa pienten tunturijärvien lähellä. |
Giellasa alimus gáissiin šlája deaivá guorba duottarjávrrážiid lahkosiin dadjat juo šattuhis sajiin, davimus Norggas gitta Lulli-Norgii. |
| Suomessa merisirri hyväksyy pesimäalueikseen vain korkeimmat tunturit Haltilta Termisvaaran tienoille. |
Suomas fierváviroš besse dušše alimus duoddariin Háldis Dierpmesvári rádjai. |
| Alle 900 m:n korkeudessa sitä tavataan vain harvoin. |
Vuollel 900 mehtera allodagas dan ii deaivva gallii. |
| Parimääräksi arvioidaan 5–20 paria. |
Suomas leat árvvu mielde 5–20 pára. |
| Karuilla tunturinummilla pesivä tunturikiuru on taantunut Suomessa viime vuosisadalla jyrkästi. |
Ruoššaállat besse guorbaseamos duottarguolbaniin. Dat lea sakka vátnon Suomas 1900-logus. |
| Nykyisin tätä arktista lajia arvioidaan pesivän maassamme alle 10 paria. |
Dán áigge dát arktalaš lottit bessejit Suomas vuollel 10 pára. |
| Laji on vähentynyt myös Pohjois-Norjassa ja Ruotsissa. |
Šládja lea geahppánan maiddái Davvi-Norggas ja Ruoŧas. |
| Atlaskartoituksessa tehdyt havainnot Käsivarresta sijoittuivat Termisjärven ympäristöön. |
Giehtaruohttasa atlaskártema oktavuođas ruoššaállat lea vuhtton Dierpmesjávrri birrasiin. |
| Vuorihemppoa tavataan Pohjoismaissa Kölivuoriston länsilaidalla, mistä sen levinneisyys ulottuu juuri ja juuri Suomen puolelle Käsivarren suurtuntureille. |
Dálveruoivila deaivá Davviriikkain Giellasa oarjjageahčen, gos dan leavvanviidodat aiddo dal de ollá Suoma beallai Giehtaruohttasa stuorraduoddariidda. |
| Pesimäaikainen esiintyminen tunnetaan kuitenkin huonosti, ja kannan suuruudeksi arvioidaan 5–20 paria. |
Eai leat sihkkaris dieđut, man ollu dálveruoivilat gávdnojit bessenáigge Suoma bealde. Náli sturrodahkan lea árvvoštallon 5–20 pára. |
| Pesä sijaitsee yleensä jyrkässä tunturiseinämässä. |
Beassi lea dábálaččat ceakko duottarheŋgos. |
| Uhanalaiset perhoset Käsivarressa |
Áitatvuloš beaivelottit Giehtaruohttasis |
| Käsivarren harvinaisista ja uhanalaisista perhosista puhuttaessa on korostettava eräitä seikkoja. |
Go lea sáhka Giehtaruohttasa hárvenaš ja áitatvuloš beaivelottiin, de galgá deattuhit dihto áššiid. |
| Suurin osa näistä lajeista on ”aina” esiintynyt alueella, eikä niiden levinneisyydessä tai runsaudessa ole havaittu paria poikkeusta lukuun ottamatta pysyviä muutoksia. |
Eatnasat dáin šlájain leat ”álo” gávdnon guovllus eaige daid leavvanviidodagas dahje valljivuođas leat áican earret moadde spiehkastaga bissovaš nuppástusaid. |
| Niiden uhanalaisuus perustuu siihen, että lajit ovat luontaisesti harvinaisia Suomessa. |
Daid áitatvulošvuohta vuođđuduvvá dan duohtaáššái ahte šlája lunddolaš hárvenašvuohta Suomas lea sivvan daid áitatvulošvuhtii. |
| Lähes kaikki harvinaiset lajit, joita tavataan erämaa-alueella, esiintyvät myös Saanalla ja/tai Pikku-Mallalla. |
Dasa lassin buot hárvenaš šlájat, mat gávdnojit meahcceguovllus, gávdnojit maiddái Sánás ja/dahje Unna-Mallážis. |
| Suurin osa monista vain Käsivarren alueella esiintyvistä ja siksi Suomen mittakaavassa harvinaisista lajeista on uuden kansainvälisen uhanalaistarkastelun IUCN:n (ja vanhankin) perusteella alemmissa luokissa ei tai vain harvinainen, ellei uhanalaisuudelle ole esitetty muita lisäkriteereitä. |
Eatnasat, Suoma beaiveloddedili dáfus hárvenaš šlájain, mat gávdnojit dušše Giehtaruohttasa guovllus, gullet ođđa riikkaidgaskasaš áitatvulošguorahallama IUCN:a (ja ovdditge guorahallanvuogi) vuođul vuolit ii-áitatvuloš dahje dušše áitatvuloš luohkkái, jos áitatvulošvuhtii eai ásahuvvo eará lasseákkat. |
| Tämä johtuu siitä, että lajien esiintymispaikoilla niiden elinympäristön pinta-alat ovat hyvin suuria veruhanalainenrattuna esim. etelässä todella pienillä alueilla oleviin ketolajeihin. |
Dát boahtá das ahte šlájaid gávdnonsajiin daid eallinbirrasiid viidodagat leat hui stuorrát omd. daid gieddebeaivelottiid ektui, mat ellet lullin duođaid gáržžes sajiin. |
| Jo Saanan ja Pikku-Mallan etelärinteet yksinään ylittävät pinta-alaltaan kriittisesti uhanalaisen lajin kriteerit. |
Juo dušše Sáná ja Unna-Malláža lulábealevielttit mannet viidodaga dáfus badjel daid ákkaid, mat leat ásahuvvon kritihkalaččat áitatvuloš šlájaide. |
| Jos laji esiintyy vaikkapa vielä Toskalharjilla, sen esiintymisalue kasvaa jo niin suureksi, että se on vaarassa pudota uhanalaisten lajien listalta kokonaan. |
Jos šládja gávdno vel Doskalhárjjisge, de dan gávdnonviidodat šaddá juo nu stuorisin, ahte dat sáhttá juoba gahččat ollásit eret áitatvuloš šlájaid listtus. |
| Yhdellä tai kahdella paikalla esiintyvä laji on käytännössä luokiteltava kriteerien perusteella uhanalaiseksi, koska yksittäisen suurenkin esiintymän häviämisriski on aina pitkällä aikavälillä suuri ja ihmisen toiminnan nykyinen laajuus on huomioitava. |
Addojuvvon ákkaid vuođul sáhttá šládja, mii gávdno ovtta dahje guovtti sajis, klassifiserejuvvot áitatvuloš šlájaide, dasgo ovttaskas stuorrage gávdnonsadji sáhttá jávkat áiggi mielde, ja olbmo doaimmaid dálá viidodat galgá váldojuvvot vuhtii. |
| Rakentamisen ja porojen ylilaidunnuksen ohella ei harvinaisimpienkaan lajien kohdalla ole muuta uhkaa kuin ilmastonmuutos, joka yleensä jätetään pois uhanalaisuutta tarkasteltaessa. |
Huksema ja bohccuid liigeguohtuma lassin ii hárveneamosge šlájaid leat eará áitimin go dálkkádatnuppástus, mii dábálaččat guđđojuvvo eret, go guorahallojuvvo áitatvulošvuohta. |
| Uhanalaiset kasvit |
Áitatvuloš šattut |
| Käsivarren erämaa-alueella esiintyy seitsemäntoista uhanalaiseksi luokiteltua putkilokasvilajia. |
Giehtaruohttasa meahcceguovllus gávdnojit čiežanuppelot bohccešaddošlája, maid sáhttá klassifiseret áitatvuloš šattuide. |
| Useat näistä lajeista kasvavat Suomessa ainoastaan Käsivarren korkeilla tuntureilla kalkkialustalla. |
Moanat dáin šlájain šaddet Suomas dušše Giehtaruohttasa gáissiid gálkavuođus. |
| Suuri osa on luokiteltu uhanalaisuusluokkaan silmälläpidettävä, harvinainen. |
Eatnasat leat klassifiserejuvvon áitatvulošluohkkái: gánnáha dárkot, hárvenaš. |
| Tunturikasvien uhanalaisuus on seurausta populaatioiden pienuudesta. |
Duottaršattuid áitatvulošvuohta boahtá populašuvnnaid unnivuođas. |
| Ne voivat hävitä tai heiketä sattuman, elinympäristöjen kulumisen tai keräilyn vuoksi. |
Dat sáhttet duššat dahje vátnut vahágis, eallinbirrasiid gollama dahje čoaggima dihte. |
| Silmälläpidettäviin ja harvinaisiin kasveihin kuuluvat |
Dárkonvuloš ja hárvenaš šattuide gullet |
| • isokissankäpälä (Antennaria lanata) – rauhoitettu |
• stuorrabusságeahpil (Antennaria lanata) – ráfáidahtton |
| • kaljukissankäpälä (Antennaria porsildii) |
• báljesbusságeahpil (Antennaria porsildii) |
| • kalliosirkunjyvä (Lappula deflexa) – rauhoitettu |
• biikasiepman (Lappula deflexa) – ráfáidahtton |
| • kiirunankello (Campanula uniflora) – rauhoitettu |
• gironbiellu (Campanula uniflora) – ráfáidahtton |
| • kultakynsimö (Draba alpina) – rauhoitettu |
• gollegazzabađvi (Draba alpina) – ráfáidahtton |
| • lapinalppiruusu (Rhododendron lapponicum) – rauhoitettu |
• daŋasruvsu (Rhododendron lapponicum) – ráfáidahtton |
| • pahta-ailakki (Silene uralensis) – rauhoitettu |
• bákteluffelaš (Silene uralensis) – ráfáidahtton |
| • pahtahanhikki (Potentilla nivea) – rauhoitettu |
• báktesuorbmarássi (Potentilla nivea) – ráfáidahtton |
| • rikkileinikki (Ranunculus sulphureus) – rauhoitettu |
• riššanoarsa (Ranunculus sulphureus) – ráfáidahtton |
| • ruijankissankäpälä (Antennaria nordhageniana) |
• gáisábusságeahpil (Antennaria nordhagenniana) |
| • tunturiorho (Chamorchis alpina) – rauhoitettu |
• bánnaváksi (Chamorchis nordhageniana) – ráfáidahtton |
| • tunturisarake (Kobresia myosuroides) – rauhoitettu |
• lukteoaivi (Kobresia myosuroides) – ráfáidahtton |
| • valkokämmekkä (Pseudorchis albida) – rauhoitettu. |
• vilgesgeapman (Pseudorchis albida) – ráfáidahtton. |
| Vaarantuneita kasvilajeja ovat |
Váravuollásaš šaddošlájat leat |
| • arnikki (Arnica alpina) – rauhoitettu |
• arnihkka (Arnica alpina) – ráfáidahtton |
| • lapinkaura (Trisetum subalpestre) – rauhoitettu |
• johkahávvar (Trisetum subalpestre) – ráfáidahtton |
| • tunturilaukkaneilikka (Armeria maritima ssp. |
• bajošlávkeneillet (Armeria maritima ssp. |
| sibirica) – rauhoitettu. |
sibirica) – ráfáidahtton. |
| Erittäin uhanalainen on |
Erenoamáš áitatvuloš lea |
| • sopulinkallioinen (Erigeron borealis) – rauhoitettu. |
• ruvsacammu (Erigeron borealis) – ráfáidahtton. |
| Käsivarren erämaa-alueella tarkistettiin noin 25 uhanalaisten putkilokasvien vanhaa esiintymätietoa maastossa 1997–1998. Annjalonjin luonnonsuojelualueen kasvillisuus kartoitettiin kesällä 1998. |
Giehtaruohttasa meahcceguovllus dárkkistuvvojedje boares gávdnondieđut meahcis báikki alde sullii 25 áitatvuloš bohccešattus jagiid 1997–1998. Ánnjaloanji luonddusuodjalanguovllu šattolašvuohta kártejuvvui geassit 1998. |
| 7.4 Alueen virkistyskäytön ohjaus ja suunnittelu |
7.4 Guovllu lustageavaheami stivren ja plánen |
| 7.4. 1 Reittien ja rakenteiden suunnittelu |
7.4.1 Johtolagaid ja rusttegiid plánen |
| Käsivarren erämaa-alueen käyttöä koskevissa suunnitelmissa – etenkin jos niihin liittyy minkäänlaista maan muokkausta – on syytä ottaa huomioon, että erityyppisten esihistoriallisten kiinteiden muinaisjäännösten puuttuminen tämänhetkisestä luettelosta ei suinkaan tarkoita, ettei niitä alueella olisi. |
Giehtaruohttasa meahcceguovllu geavaheapmái guoskevaš plánain – erenoamážit jos daidda gullá eanavuođu boltun – gánnáha váldit vuhtii ahte sierralágan ovdahistorjjálaš giddes dološbázahusaid váilun dálá inventeremis ii suige oaivvil dan, ahte dakkárat eai gávdno guovllus. |
| Etenkin kivikautiset asuinpaikat ovat usein varsin huomaamattomia, ja asiantuntijankin on turvauduttava peitteisessä maastossa koekaivaukseen. |
Erenoamážit geađgeáiggi ássanbáikkiid lea dávjá viehka váttis fuobmát, ja áššedovditge šaddet dorvvastit gokčojuvvon eatnamiin iskkadanroggamiidda. |
| Pohjois-Lapissa asuinpaikat ovat kuitenkin hyvin pinnassa; |
Davvi-Lappis dološ ássanbáikebázahusat leat goittot dasttán eanagierragis; |
| esimerkiksi Hetassa ja Peltovuomassa on kaivettu useita yli 6 000 vuotta vanhoja kohteita, joissa varsinainen löytökerros ei ulottunut juuri kahtakymmentä senttimetriä syvemmälle. |
ovdamearkka dihte Heahtás ja Bealdovuomis leat goivon moanaid badjel 6 000 jagi boares čuozáhagaid, main ieš gávnnusgeardi ii lean go sullii moaddelot sentte asu. |
| Tähänastisten kokemusten perusteella voidaan sanoa, että hyvät leiripaikat – kuten kuivat ja tasaiset hiekkatörmät vesistöjen rannoilla – ovat melkoisella varmuudella olleet aikaisempienkin asukkaiden käytössä, usein jopa tuhansien vuosien ajan. |
Dálá vásáhusaid vuođul sáhttá dadjat ahte buorit leairabáikkit – dego goike ja duolba sáttodearpmit čázádagaid gáttiin – leat leamaš viehka sihkkarit ovdditge áiggiid ássiid anus, dávjá juoba duháhiid jagiid áigge. |
| On siis varsin todennäköistä, että lähes missä tahansa hyvännäköisessä leiripaikassa esimerkiksi Lätäsenon varrella on maan alla ja mahdollisesti päälläkin jälkiä vanhemmasta asutuksesta – jälkiä, jotka muinaismuistolain mukaan ovat automaattisesti rauhoitettuja. |
Lea nappo viehka jáhkehahtti ahte measta gos beare vuogas leairabáikkis ovdamearkka dihte Leahttáseanu siste leat eatnan siste ja vejolaččat aldege mearkkat boarráset ássamis – mearkkat, mat dološmuitolága mielde leat automáhtalaččat ráfáidahtton. |
| Pohjois-Lapin metsäalueilla on tehty jonkin verran arkeologisia tutkimuksia etenkin 1980-luvulla ja 1990-luvun alussa, mutta varsinaisia tunturialueita ei ole juurikaan tutkittu systemaattisesti, sillä niihin ei ole kohdistunut sellaisia rakennus- tai kaavoitushankkeita, jotka edellyttäisivät muinaismuistolain mukaisia tarkistuksia ja kaivauksia. |
Davvi-Lappi vuovdeguovlluin leat dahkkojuvvon muhtun muddui arkeologalaš dutkamušat erenoamážit 1980logus ja 1990-logu álggus, muhto ieš duottarguovlluid eai leat báljo dutkan systemáhtalaččat, dasgo daidda eai leat čuohcán dakkár huksen- ja lávvaplánenfitnut, mat gáibidivčče dološmuitolágas daddjojuvvon dárkkistemiid ja roggamiid. |
| 7.4. 2 Virkistyskäyttäjien ohjaaminen ja opastaminen |
7.4.2 Lustageavaheddjiid stivren ja oahpisteapmi |
| Virkistyskäyttäjien ohjaaminen, opastus ja neuvonta ovat keskeinen osa erämaan luonnontilaisuuden säilyttämistä. |
Lustageavaheddjiid stivren, oahpisteapmi ja rávven leat guovddážis meahcceguovllu luonddudilálašvuođa seailluheamis. |
| Jokamiehenoikeuksin liikkuvia virkistyskäyttäjiä pyritään ohjaamaan maastossa rakenteilla ja reiteillä, jotka on sijoitettu pois aroilta ja eroosioherkiltä kohteilta. |
Juohkeolbmovuoigatvuođaid vuođul johtaleaddji lustageavaheddjiid geahččalit stivret meahcis rusttegiiguin ja johtolagaiguin, mat leat biddjojuvvon eret rašis ja gollanhearkkes čuozáhagaid luhtte. |
| Uhanalaisten lajien kasvu- ja sijaintipaikkoja ei kerrota suurelle yleisölle. |
Áitatvuloš šlájaid šaddan- ja sajádatbáikkit eai muitaluvvo olmmošeatnatvuođaide. |
| Sen sijaan kerrotaan, mitkä lajit ovat uhanalaisia tai harvinaisia, ja että ko. lajeja ei saa poimia eikä häiritä. |
Dan sadjái muitaluvvo, mat šlájat leat áitatvuložat dahje hárvenaččat ja ahte dáid šlájaid ii oaččo čoaggit iige heađuštit. |
| Mm. tätä varten tarvitaan Kalottireitin alkuun ja lentosatamaan ajan tasalla olevat, havainnolliset opastaulut sekä matkailun sesonkiaikaan miehitetty opastustupa. |
Ee. danin galget leat Kalohttageinnodaga álggogeahčen ja girdihámmanis áiccalmahtti oahpistantávvalat, mat leat áiggi dásis ja dasa lassin turismma sesoŋgaáigge oahpistanstohpu, mas lea bargi. |
| Taulut, esitteet, oppaat ja tupakansiot kertovat alueen arktisesta luonnosta ja luonnonsuojelusta, saamelaiskulttuurista, suurtunturialueen vaativista olosuhteista, varustautumisesta, erämaa-alueen säännöistä, ympäristöä säästävästä retkeilystä jne. Opastustuvassa lisäksi vastataan retkeilijöiden tiedusteluihin, kirjataan ja välitetään eteenpäin saatu palaute (mm. havainnot uhanalaisista lajeista) sekä kerrotaan muista ajankohtaisista alueen luontoon ja sen käyttöön liittyvistä asioista. |
Távvalat, oahpistančállosat, oahpisteaddjit ja stohpobearpmat muitalit guovllu arktalaš luonddus ja luonddusuodjalusas, sámekultuvrras, stuorraduoddariid stroaŋga vánddardandilálašvuođain, vánddardeapmái ráhkkaneamis, meahcceguovllu njuolggadusain ja birrasa seasti vánddardeamis, jna. Oahpistanstobus vástidit maiddái vánddardeddjiid diđoštallamiidda, merkejit bajás ja sirdet ovddosguvlui fidnejuvvon máhcahaga (ee. áiccastagaid áitatvuloš šlájain) ja muitalit guovllu lundui ja dan geavaheapmái guoskevaš eará áššiin. |
| 7.5 Suunnitelman esitykset |
7.5 Plána árvalusat |
| 7.5. 1 Elinympäristöjen suojelu |
7.5.1 Eallinbirrasiid suodjaleapmi |
| 1) Metsähallitus seuraa erämaan luonnon tilaa ja sen muutoksia, ryhtyy tarvittaviin suojelutoimenpiteisiin sekä informoi tästä päättäjiä. |
1) Meahciráđđehus čuovvu meahcceguovllu luonddu dili ja dan nuppástusaid, álgá dárbbašlaš suodjalandoaibmabijuide ja dieđiha mearrideddjiide. |
| Peruste: Tämä on osa Metsähallituksen luonnonsuojelutehtävää. |
Ágga: Dát gullá oassin Meahciráđđehusa luonddusuodjalanbargguide. |
| Erääksi tärkeäksi seurannan työvälineeksi on valmistumassa paikkatietojärjestelmä erämaan biotoopeista. |
Oktan dehálaš čuovvungaskaoapmin lea gárvvásmuvvamin báikediehtovuogádat meahcceguovllu biotohpaid birra. |
| 7.5. 2 Lajien suojelu |
7.5.2 Šlájaid suodjaleapmi |
| 2) Metsähallitus laatii yhteistyössä tutkijoiden kanssa suunnitelman maa- ja merikotkien, muutto- ja tunturihaukkojen sekä naalin suojelemiseksi. |
2) Meahciráđđehus dahká ovttasráđiid dutkiiguin plána goaskimiid ja mearragoaskimiid sihke bárbmo- ja rievssatfálliid ja njála suodjalan dihte. |
| Peruste: Tämä on osa Metsähallituksen luonnonsuojelutehtävää. |
Ágga: Dát gullá oassin Meahciráđđehusa luonddusuodjalanbargguide. |
| 3) Kettupopulaation määrää seurataan ja se pyritään pyynnillä pitämään vähäisenä, jotta naalilla heikompana kilpailijana olisi riittävästi elintilaa ja ravintoa. |
3) Riebanpopulašuvnna meari čuvvot ja dan geahččalit bivdduin doallat hui vuollin, vai njálas fuonit gilvaleaddjin livččii doarvái eallinsadji ja biebmu. |
| Metsähallitus tekee tarvittavat ketun pyyntisopimukset paikallisten metsästäjien ja luontaistaloustilallisten kanssa kuultuaan asiassa Enontekiön riistanhoitoyhdistystä ja Käsivarren paliskuntaa. |
Meahciráđđehus dahká dárbbašlaš riebanbivdinsoahpamušaid báikkálaš meahccebivdiiguin ja luondduealáhusbargiiguin, go lea vuos gullan áššis Eanodaga fuođđodikšunovttastusa ja Giehtaruohttasa bálgosa. |
| Peruste: Tämä on osa Metsähallituksen luonnonsuojelutehtävää. |
Ágga: Dát gullá oassin Meahciráđđehusa luonddusuodjalanbargguide. |
| Henkilöiden tehtävään soveltuvuus varmistetaan. |
Olbmuid, geat barget dáiguin áššiiguin, heivvolašvuohta sihkkarastojuvvo. |
| 4) Uhanalaisten kasvien kasvupaikkoja tarkistetaan maastossa. |
4) Áitatvuloš šattuid šaddansajit dárkkistuvvojit báikki alde meahcis. |
| Mahdollisuuksien mukaan pyritään sopulinkallioisen, tunturilaukkaneilikan, arnikin sekä ruijankissankäpälän tarkempaan populaatioseurantaan. |
Vejolašvuođaid mielde geahččalit dárkilit čuovvut ruvsocammu, bajošlávkeneilleha, arnihka ja gáisábusságeahpila populašuvnnaid. |
| Peruste: Tämä on osa Metsähallituksen luonnonsuojelutehtävää. |
Ágga: Dát gullá oassin Meahciráđđehusa luonddusuodjalanbargguide. |
| 7.5. 3 Alueella liikkumisen, virkistyskäytön ja tutkimuksen ohjaus |
7.5.3 Guovllus johtaleami, lustageavaheami ja dutkamuša stivren |
| Muinaismuistojen suojelu |
Dološmuittuid suodjaleapmi |
| 5) Ennen yksityiskohtaisempien rakennussuunnitelmien laatimista ja niiden toteuttamista Metsähallitus tutkituttaa Museovirastolla kaikki erämaassa sijaitsevat rakentamattomat paikat, joihin suunnitellaan virkistyskäytön rakennelmia. |
5) Meahciráđđehus dutkkaha Museovirastoi meahcceguovllus buot huksekeahtes báikkiid, maidda plánejit lustageavahanrusttegiid, ovdago dárkilet huksenplánat dahkkojuvvojit ja ollašuhttojit. |
| Perusteet: Muinaismuistojen suojeleminen. |
Ákkat: Dološmuittuid suodjaleapmi. |
| Näin menetellen vältytään töiden keskeytyksiltä – ja koska alueen arkeologiaa tunnetaan toistaiseksi vähän, saattaa yhdenkin kohteen tuhoutumisen myötä hävitä korvaamattoman arvokasta tietoa. |
Ná barggut eai beasa gaskkalduvvat, ja go guovllu arkeologiija dovdojuvvo dássážii viehka unnán, de sáhttet ovttage čuozáhaga duššama dihte jávkat cealkemeahttun divrras dieđut. |
| Tutkimus |
Dutkamuš |
| 6) Metsähallitus osallistuu tutkimuksiin ja tukee tutkimusta, jossa selvitetään ja seurataan alueen eläimistön ja kasviston esiintymistä, lisääntymistä ja sopeutumista arktisiin ympäristöoloihin sekä luonnontilaa ja siinä tapahtuvia muutoksia. |
6) Meahciráđđehus lea mielde dutkamušain ja doarju dutkamušaid, main čielggaduvvojit ja čuvvojuvvojit guovllu elliid ja šattuid gávdnon, lassáneapmi ja vuogáiduvvan arktalaš birasdilálašvuođaide ja luonddudilli ja dan rievdan. |
| Perusteet: Erämaalaki. |
Ákkat: Meahcceguovloláhka. |
| Metsähallituksen luonnonsuojelutehtävät. |
Meahciráđđehusa luonddusuodjalanbarggut. |
| Ekologisen kestävyyden turvaaminen ja uhanalaisten lajien suojelu. |
Ekologalaš bistevašvuođa dorvvasteapmi ja áitatvuloš šlájaid suodjaleapmi. |
| 7) Metsähallitus myöntää tutkimuslupia ja niihin liittyviä maastoliikennelupia ainoastaan hyvin perusteltujen maasto- ja kenttätöiden suorittamiseen. |
7) Meahciráđđehus mieđiha dutkanlobiid ja daidda guoskevaš meahccejohtaluslobiid dušše hui bures ákkastallon meahcce- ja gieddebargguid čađaheapmái. |
| Kaikkien luonnontilaan vaikuttavien tutkimusten maastotöiden ja aineiston keruun suorittamisen edellytyksenä on kirjallinen tutkimussuunnitelma, josta käyvät ilmi mm. tutkimuksen aikataulu ja tavoitteet, tutkimuskohteet ja kerättävä aineisto sekä arvio tutkimuksen ympäristövaikutuksista. |
Buot luonddudillái váikkuheaddji dutkamušaide guoskevaš meahccebargguid ja materiála čoaggima várás galgá leat čálalaš dutkanplána, mas čielgá ee. dutkama áiggetávval ja ulbmilat ja dat, makkár materiála galgá čoggojuvvot ja mo dutkan váikkuha birrasii. |
| Hakijana tulee olla tutkimuslaitos, tai hakemukseen on liitettävä tutkimusalaa edustavan tutkimuslaitoksen tai yliopiston laitoksen lausunto hankkeen tieteellisistä perusteista. |
Ohccin galgá leat dutkanlágádus dahje ohcamuššii galgá laktojuvvot dutkansuorggi ovddasteaddji dutkanlágádusa dahje allaoahpahaga lágádusa cealkámuš fitnu dieđalaš ákkain. |
| Perusteet: Erämaa-alueiden luonnontilaisuuden ja uhanalaisten lajien turvaaminen. |
Ágga: Meahcceguovlluid luonddudilálašvuođa ja áitatvuloš šlájaid dorvvasteapmi. |
| 8) Metsähallitus seuraa Kalottireitin kulumista sekä rakentaa tarvittaessa kuluneisiin ja vaarallisiin kohtiin pitkospuut, kaiteen ja/tai porrastuksen tai muuttaa reitin kulkua. |
8) Meahciráđđehus čuovvu Kalohttageinnodaga gollama ja hukse dárbbu mielde gollan ja váralaš sajiide roviid, dorjjohaga ja/dahje ráhpparusttega dahje rievdada johtolaga johtima. |
| Alueen erämaisuuden säilyttämiseksi tällaisia rakenteita ei tehdä muualle. |
Eará sadjái dákkár rusttegat eai dahkkojuvvo guovllu meahcceguovloiešlági seailluhan dihte. |
| Perusteet: Alueen erämaisuuden turvaaminen, turvallisuus- ja luonnonsuojelunäkökohdat. |
Ágga: Guovllu meahcceguovloiešlági dorvvasteapmi, dorvvolašvuođa- ja luonddusuodjalanbealit. |
| 9) Poroenon sekä Lätäsenon ja sen merkittävimpien sivujokien yhtymäkohtiin ohjatun luontomatkailun vyöhykkeelle rakennetaan tarvittaviin kohtiin huollettavat rantautumis-, tuli- ja taukopaikat jätteiden keruu- ja lajittelupisteineen. |
9) Boazoeanu sihke Leahttáseanu ja dan mávssoleamos oalgejogaid ovttastuvvansajiide ráhkaduvvojit stivrejuvvon luondduturismma avádahkii dárbbašlaš sajiide fuolahanvuloš gáddáimannan-, dolastallan- ja orustansajit oktan bázahusaid čoaggin- ja sirrenbáikkiiguin. |
| Metsähallitus seuraa alueen kalastusmatkailun kehittymistä ja ryhtyy tarvittaviin jatkotoimenpiteisiin alueen erämaisuuden ja siten myös vetovoimaisuuden turvaamiseksi. |
Meahciráđđehus čuovvu guovllu guolástanturismma ovdáneami ja álgá dárbbašlaš joatkkadoaibmabijuide guovllu meahcceguovloiešlági ja ná maiddái dan geasuhusa dorvvastan dihte. |
| Peruste: Alueen erämaisuuden turvaaminen. |
Ágga: Guovllu meahcceguovloiešlági dorvvasteapmi. |
| 10) Metsähallitus poistaa ylimääräiset nuotiopaikat – erityisesti arvokkailta jokirantaniityiltä – ja järjestää Lätäsenon jokivarren siivousoperaation. |
10) Meahciráđđehus jávkada badjelmearálaš dolastallanbáikkiid – erenoamážit divrras johkagáddeniittuin – ja lágida Leahttáseanu siste čorgenbargguid. |
| Peruste: Alueen erämaisuuden turvaaminen. |
Ágga: Guovllu meahcceguovloiešlági dorvvasteapmi. |
| 11) Metsähallitus kehittää alueen opastustoimintaa. |
11) Meahciráđđehus ovddida guovllu oahpistandoaimma. |
| Kilpisjärvelle Kalottireitin alkuun perustetaan luontotupa, Kalottireitin ulko-opasteet uusitaan ja alueen tuville laaditaan tupakansiot, joissa kerrotaan mm. luonnonsuojelusta ja alueen jätehuollosta. |
Gilbbesjávrris Kalohttageinnodaga álgui vuođđuduvvo luonddustohpu, Kalohttageinnodaga olgooahpistangalbbat ođasmahttojit ja guovllu stobuid várás dahkkojuvvojit stohpobearpmat, main muitaluvvo ee. luonddusuodjalusa ja guovllu bázahusfuolahusa birra. |
| Perusteet: Opastustoiminnalla on tärkeä tehtävä retkeilyn ympäristövaikutusten hallinnassa ja ennakoivassa pelastustoiminnassa. |
Ágga: Oahpistandoaibma mearkkaša ollu vánddardeami birasváikkuhusaid hálddašeamis ja ovddalgihtii ráhkkanahtti gádjundoaimmas. |
| Opasteiden ja ohjeiden ajantasaistaminen. |
Oahpistangalbbaid ja rávvagiid bidjan áiggi dássái. |
| Alueen erämaisuuden turvaaminen. |
Guovllu meahcceguovloiešlági dorvvasteapmi. |
| Ympäristökasvatus. |
Birasbajásgeassin. |
| 12) Moottorikelkkailua ohjataan ja rajoitetaan lupapolitiikalla, jonka mukaan kulku urien ulkopuolella on ulkopaikkakuntalaisille ohjattua, opastettua ja rajoitettua. |
12) Mohtorgielkkástallan stivrejuvvo ja ráddjejuvvo lohpepolitihkain, man mielde johtin vuojáhagaid olggobealde dáhpáhuvvá olgobáikegoddelaččaide stivrejuvvon, oahpistuvvon ja ráddjejuvvon vuogi mielde. |
| Metsähallitus valvoo moottorikelkkailua alueella yhteistyössä poliisin ja rajavartiolaitoksen kanssa. |
Meahciráđđehus bearráigeahččá ovttasráđiid bolesiin ja rádjegozáhusain mohtorgielkkástallama guovllus. |
| Perusteet: Porotalouden edellytysten turvaaminen. |
Ágga: Boazodoalu vejolašvuođaid dorvvasteapmi. |
| Ristiriitojen välttäminen. |
Ruossalasvuođaid garvin. |
| Muiden kuin poromiesten liikkumista vasoma-alueilla touko–kesäkuussa tulee välttää. |
Eará go badjeolbmuid johtaleami guottetguovlluin miesse–geassemánus galgá garvit. |
| Kesäaikainen maastoliikenne |
Meahccejohtalus geasiáigge |
| 13) Metsähallitus myöntää maastoliikennelupia ainoastaan välttämättömiin huoltotöihin. |
13) Meahciráđđehus mieđiha meahccejohtaluslobiid dušše vealtameahttun fuolahanbargguide. |
| Tarvittavat mönkijäurat sijoitetaan siten, että uhanalaiset kasvit eivät vaarannu niillä kulkemisesta ja maaston tarpeeton kuluminen estetään. |
Dárbbašlaš njealjejuvllatvuojáhagat biddjojuvvojit nu, ahte áitatvuloš šattut eai daid mielde vuojedettiin vaháguva eaige eatnamat gola dárbbašmeahttumit. |
| Metsähallitus valvoo kesäaikaista maastoliikennettä yhteistyössä poliisin ja rajavartiolaitoksen kanssa. |
Meahciráđđehus bearráigeahččá geasiáigásaš meahccejohtalusa ovttasráđiid bolesiin ja rádjegozáhusain. |
| Poro- ja luontaistalouden harjoittajat ohjataan käyttämään merkittyjä ja osittain pitkostettuja mönkijäuria. |
Boazodoallit ja luondduealáhusbargit stivrejuvvojit geavahit merkejuvvon ja muhtumassii roviiguin nannejuvvon njealjejuvllatvuojáhagaid. |
| Suoalueiden mönkijäpitkokset pidetään kunnossa, ja niitä rakennetaan lisää ainoastaan, mikäli luonnontilaisuuden turvaaminen sitä edellyttää. |
Jeaggeguovlluid njealjejuvllatrovit dollojuvvojit ortnegis ja dat ráhkaduvvojit lasi dušše, jos luonddudilálašvuođa dorvvasteapmi dan gáibida. |
| Perusteet: Alueen erämaisuuden turvaaminen. |
Ágga: Guovllu meahcceguovloiešlági dorvvasteapmi. |
| Luonnonsuojelu. |
Luonddusuodjalus. |
| 14) Metsähallitus ohjaa virkistys- ja luontomatkailun helikopterilentoliikennettä erikseen nimettäville laskeutumispaikoille sekä sopii alan yrittäjän kanssa muista helikopteriliikenteen reunaehdoista alueella. |
14) Meahciráđđehus stivre lusta- ja luondduturismma helikopterjohtalusa seaivunsajiide, mat nammaduvvojit sierra, ja soahpá suorggi fitnodatolbmuin helikopterjohtalusa eará ravdaeavttuid birra guovllus. |
| Perusteet: Ilmailulaki ja erämaalaki. |
Ágga: Áibmojohtalusláhka ja meahcceguovloláhka. |
| Porotalouden ja alueen erämaisuuden turvaaminen, Käsivarren virkistyskävijätutkimus. |
Boazodoalu ja guovllu meahcceguovloiešlági dorvvasteapmi, Giehtaruohttasa lustageavaheaddjidutkamuš. |
| Ristiriitojen vähentämiseksi tulee erämaan virkistyskäytöllistä lentoliikennettä ohjata suosituksin ja rajoituksin, mm. lentoaikoja ja laskeutumispaikkoja koskevin sopimuksin. |
Ruossalasvuođaid geahpedan dihte galgá meahcceguovllu lustageavaheapmái guoskevaš áibmojohtalusa stivret ávžžuhusaiguin ja ráddjehusaiguin, ee. girdiáiggiide ja seaivunsajiide guoskevaš soahpamušaiguin. |
| Kalastus |
Guolástus |
| 15) Metsähallitus istuttaa Käsivarren vesiin ainoastaan alueen oloihin soveltuvaa siikaa tai siirtää paikallista alkuperää olevia taimen- ja nieriäkantoja järviin, joissa niillä on luontaiset edellytykset lisääntyä. |
15) Meahciráđđehus gilvá Giehtaruohttasa čáziide dušše guovllu dilálašvuođaide heivvolaš čuovžža dahje sirdá báikkálaš dápmot- ja rávdonáliid jávrriide, main dain leat lunddolaš lassánanvejolašvuođat. |
| Metsähallitus voi rajoittaa kalastusta Enontekiön kalatalousneuvottelukunnan esitysten mukaisesti mm. nieriä- ja taimenkantojen vahvistamiseksi (ks. luvun 3.2. 5 kalastus- ja kalastonhoitoesitykset). |
Meahciráđđehus sáhttá ráddjet guolástusa Eanodaga guolledoalloráđđádallangotti árvalusaid mielde ee. rávdo- ja dápmotnáliid nannen dihte (gč. logu 3.2.5 guolástan- ja guoládagadikšunárvalusat). |
| Perusteet: Erämaan luonnontilaisuuden säilyttäminen, kalastuslaki ja -asetus. |
Ágga: Meahcceguovllu luonddudilálašvuođa seailluheapmi, guolástanláhka ja -ásahus. |
| Polttopuunotto |
Boaldinmuorraváldin |
| 16) Metsähallitus osoittaa luontais- ja porotalouden harjoittajille polttopuunottopaikat siten, että tunturikoivumetsiköitä ei uhkaa häviäminen. |
16) Meahciráđđehus čujuha luondduealáhusbargiide ja boazodolliide boaldinmuora váldinsajiid nu, ahte dat eai čuoze lagešvuvddiide. |
| Polttopuunotto kielletään pääsääntöisesti 550 m ylittävältä alueelta. |
Boaldinmuora váldin gildojuvvo dábálaččat guovlluin, mat leat badjelis go 550 mehtera. |
| Meekonjärven ja Porojärven laaksoissa ja niiden pohjoispuolella koivujen kaataminen muuhun kuin paikallisten riekkoansoihin on kiellettyä. |
Megon- ja Boazojávrri vákkiin ja daid davábealde sogiid ii oaččo njeaidit eará go báikkálaš olbmuid gárddiid várás. |
| Tämä esitys ei koske porotalouden harjoittamista. |
Dát árvalus ii guoskka boazodoaluin bargamii. |
| Perusteet: Kestävän käytön turvaaminen. |
Ágga: Bistevaš geavaheami dorvvasteapmi. |
| Luonnonsuojelu: korkealla sijaitsevien tunturikoivumetsiköiden ja niiden lajiston säilyttäminen. |
Luonddusuodjalus: badjosiid lagešvuvddiid ja daid šlájaid seailluheapmi. |
| Poronhoitolaki. |
Boazodoalloláhka. |
| 7.6 Suunnitelman suositukset |
7.6 Plána ávžžuhusat |
| 1) Poliisin ja rajavartioston tulisi yhteistyössä Metsähallituksen kanssa tehostaa erityisesti moottorikelkkailun valvontaa erämaan suurtunturialueella huhti–toukokuussa. |
1) Boles ja rádjegozáhus galggašeigga ovttasráđiid Meahciráđđehusain beavttálmahttit erenoamážit mohtorgielkkástallama bearráigeahču meahcceguovllu stuorraduottarguovllus cuoŋo– miessemánus. |
| Perusteet: Poro- ja luontaistalouden turvaaminen. |
Ágga: Boazo- ja luondduealáhusa dorvvasteapmi. |
| Tarpeettomien ristiriitojen välttäminen. |
Dárbbašmeahttun ruossalasvuođaid garvin. |
| Erämaisuuden säilyttäminen. |
Meahcceguovloiešlági seailluheapmi. |
| 2) Metsäntutkimuslaitoksen tulisi tutkia porojen kesäajan laiduntamisen vaikutuksia tunturikoivikon uudistumiseen myös Käsivarren tunturimittarituhoalueilla ja inventoida alueelle perustetut koealat. |
2) Meahccedutkanlágádus galggašii dutkat bohccuid geasiáigásaš guohtuma váikkuhusaid lagešvuvddiid ođasmuvvamii maiddái Giehtaruohttasa lastamáhtoguovlluin ja inventeret guvlui vuođđuduvvon iskkadansajiid. |
| Perusteet: Erämaiden luonnontilaisuuden säilyttäminen ja poronhoidon turvaaminen. |
Ágga: Meahcceguovlluid luonddudilálašvuođa seailluheapmi ja boazodoalu dorvvasteapmi. |
| Koealojen puuston ja kasvillisuuden mittaaminen säännöllisin välein mahdollistaa muutosten seurannan. |
Iskkadansajiid muoradaga ja šattolašvuođa mihtideapmi jeavddalaččat dahká vejolažžan nuppástusaid čuovvuma. |
| 3) Järjestelmällinen tutkimus porojen vaikutuksesta kasvien ja selkärangattomien eläinlajien esiintymiseen olisi tarpeen. |
3) Livččii dađistaga dárbu dutkat bohccuid váikkuhusaid šattuid ja rikkehis eallišlájaid gávdnomii. |
| Peruste: Näin menetellen voitaisiin selvittää useiden perhoslajien ekologia ja ravintokasvivaatimukset sekä perustellusti suunnitella alueelle tarvittavia ja suunnattavia suojelutoimia. |
Ágga: Ná sáhtášii čielggadit moanaid beaiveloddešlájaid ekologiija ja biebmošaddogáibádusaid ja ákkastallon vuogi mielde plánet guvlui dárbbašlaš suodjalandoaimmaid. |
| 8 Ympäristövaikutusten arviointi |
8 Birasváikkuhusaid árvvoštallan |
| 8.1 Johdanto |
8.1 Láidehus |
| Erämaiden hoito- ja käyttösuunnitelmien laatiminen ei kuulu niihin hankkeisiin, joista ns. YVAlain (Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 468/1994) perusteella tulee laatia ympäristövaikutusten arviointi. |
Meahcceguovlluid dikšun- ja geavahanplánaid dahkan ii gula daidda fitnuide, maid hárrái ng. YVA-lága (Láhka birasváikkuhusaid árvvoštallanmeannudeamis 468/1994) vuođul galgá dahkkojuvvot birasváikkuhusaid árvvoštallan. |
| Lain 5. luvussa, joka käsittelee ”yleistä selvitysvelvollisuutta”, todetaan kuitenkin, että ”ympäristövaikutukset on selvitettävä ja arvioitava riittävässä määrin viranomaisen valmistellessa sellaisia suunnitelmia ja ohjelmia, joiden toteuttamisella saattaa olla merkittäviä ympäristövaikutuksia, mutta joihin ei sovelleta 2 luvun säännöksiä arviointimenettelystä”. |
Lága 5. logus, mii gieđahallá ”almmolaš čielggadangeatnegasvuođa”, gávnnahuvvo goittotge ahte: ”Birasváikkuhusat galget čielggaduvvot ja árvvoštallot doarvái viidát, go eiseválddit leat válmmaštallamin dakkár plánaid ja prográmmaid, maid ollašuhttin sáhttá mealgat váikkuhit birrasii, muhto maidda eai heivehuvvo 2 logu njuolggadusat árvvoštallanmeannudeamis.” |
| Arvioinnin laatiminen perustuu edellä olevan lain 24 §:ään ja ympäristöministeriön pyyntöön. |
Árvvoštallama dahkan vuođđuduvvá ovddit lága 24 §:ii ja birasministeriija bivdagii. |
| Ympäristöministeriö ei pyytänyt vastaavaa arviointia vahvistaessaan Hammastunturin ja Kemihaaran erämaiden hoito- ja käyttösuunnitelmia. |
Birasministeriija ii bivdán vástideaddji árvvoštallama, go nannii Bátneduoddara ja Kemihaara meahcceguovlluid dikšun- ja geavahanplánaid. |
| Pöyrisjärven erämaasuunnitelmasta ministeriö pyysi arviointia keväällä 1999. Ministeriö pyysi selvittämään, ”kuinka Pöyrisjärven erämaaalueen hoito- ja käyttösuunnitelma ja sen toimeenpano vaikuttaisi ympäristöön sekä saamelaisten asemaan ja mahdollisuuksiin harjoittaa kulttuuriinsa liittyvää poronhoitoa”. |
Bievrrašjávrri meahcceguovloplána hárrái ministeriija bivddii árvvoštallama giđđat 1999. Ministeriija bivddii čielggadit, ”mo Bievrrašjávrri meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplána ja dan ollašuhttin váikkuhivččii birrasii ja sámiid sajádahkii ja vejolašvuođaide bargat iežaset kultuvrii guoskevaš boazodoaluin”. |
| Samassa yhteydessä ympäristöministeriö esitti, että vastaava arviointi tulisi laatia ja liittää myös Käsivarren ja Vätsärin erämaiden hoito- ja käyttösuunnitelmiin. |
Seamma oktavuođas birasministeriija árvalii ahte vástideaddi árvvoštallama galggašii dahkat ja laktit maiddái Giehtaruohttasa ja Váhčira meahcceguovlluid dikšun- ja geavahanplánaide. |
| Kyse on siis ennen kaikkea suunnitelman kulttuurivaikutusten sekä sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten arvioimisesta ”riittävässä määrin”, kuten laki edellyttää. |
Jearaldat lea nappo vuosttažettiin plána kulturváikkuhusaid ja sosiálalaš ja ekonomalaš váikkuhusaid árvvoštallamis ”doarvái viidát”, nugo lágas daddjojuvvo. |
| Arviointi perustuu kirjallisuuteen, mm. Metsähallituksen julkaisemaan Käsivarren erämaa-alueen luonto ja käyttö -perusselvitykseen, suunnitelmasta annettuihin lausuntoihin, Lydia Heikkilän toimeksiantoon ja hänen tekemiinsä saamelaistahojen haastatteluihin, Metsähallituksen Enontekiön toimistolla työskentelevien henkilöiden näkemyksiin ja alueelta dokumentoituihin tietoihin. |
Árvvoštallan vuođđuduvvá girjjálašvuhtii, ee. Meahciráđđehusa 1999:s (Luonddusuodjaleami ráiddus A) almmustuhttin ”Giehtaruohttasa meahcceguovllu luondu ja geavaheapmi” -vuođđočielggadussii, plána hárrái addojuvvon cealkámušaide, Lydia Heikkilä bargogohččosii ja su dahkan sámi oassebeliid jearahallamii, Meahciráđđehusa Eanodaga doaimmahagas bargi olbmuid oainnuide ja guovllus dokumenterejuvvon dieđuide. |
| 8.2 Ympäristövaikutusten arviointi erämaasuunnittelussa |
8.2 Birasváikkuhusaid árvvoštallan meahcceguovloplánemis |
| 8.2. 1 Arvioinnin lähtökohdat |
8.2.1 Árvvoštallama vuolggasajit |
| Koska suunnitelman toimeksianto – erämaalaki – edellytti lopputuloksena vain yhden vaihtoehdon esittämistä, tässä arvioidaan ympäristöministeriön ohjeen mukaisesti (Ympäristöministeriö 1998) kokonaisvaltaisesti suunnitelman esitysten vaikutuksia tavoiteltavien ympäristövaikutusten suhteen ja perustellaan, miksi esityksiin on päädytty. |
Go plána bargogohčus – meahcceguovloláhka – gáibidii loahppaboađusin dušše ovtta molssaeavttu árvaleami, de dás árvvoštallojit oppalaččat plána árvalusaid váikkuhusat ohcaluvvon birasváikkuhusaid ektui ja ákkastallojuvvo, manin dáidda árvalusaide lea bohttojuvvon birasministeriija rávvaga mielde (Rávvagat plánaid ja prográmmaid birasváikkuhusaid árvvoštallamis. Birasministeriija 1998). |
| Huomattava on, että työn alkaessa oli useita vaihtoehtoja. |
Gánnáha fuomášit ahte barggu álggus ledje moanat molssaeavttut. |
| Niistä suunnitelman esitykset ovat vähitellen valikoituneet, muotoutuneet ja tarkentuneet erämaan käyttäjien kanssa käydyissä keskusteluissa. |
Daid joavkkus plána árvalusat leat áiggi mielde válljašuvvan, hápmašuvvan ja dárkkálmuvvan dain ságastallamiin, mat leat leamaš meahcceguovllu geavaheddjiiguin. |
| Arvioinnin yleisenä lähtökohtana on se, että ympäristövaikutuksia syntyy yleensä ainoastaan suunnitelman esityksistä ja suosituksista – toisin sanoen asioista, joita suunnitelma muuttaa suunnittelua edeltäneestä tilanteesta. |
Árvvoštallama oppalaš vuolggasadjin lea dat, ahte birasváikkuhusat šaddet dábálaččat dušše plána árvalusain ja ávžžuhusain – nuppiiguin sániiguin dain áššiin, maid plána rievdada dan ovddit dilis. |
| Siten, jos jostakin erämaan käyttötavasta ei ole esitystä, ei suunnitelmalla ole siihen myöskään ympäristövaikutusta. |
Ná jos meahcceguovllu juoga geavahanvuogi birra ii leat árvalus, de plánas ii leat dasa maiddái birasváikkuhus. |
| Samoin, jos erämaan käyttö on muuttumassa suunnitelmasta ja Metsähallituksesta riippumatta, ei muutoksen ympäristövaikutusta arvioida. |
Seammaláhkai jos meahcceguovllu geavaheapmi lea rievdamin plánas nu ahte Meahciráđđehus ii sáhte dasa váikkuhit, de nuppástusa birasváikkuhus ii árvvoštallojuvvo. |
| Suunnitelmalla voi kuitenkin olla ympäristövaikutuksia ilman esityksiäkin. |
Plánas sáhttet goittot leat birasváikkuhusat almmá árvalusaid hagage. |
| Suunnitelma voi esimerkiksi tuoda esiin erämaasta uutta ja olennaista tietoa, joka vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen, ja ohjaa siten päätöksentekijöitä. |
Plána sáhttá ovdamearkka dihte buktit ovdan meahcceguovllus ođđa ja mávssolaš dieđuid, mat váikkuhit almmolaš jurddašanvuohkái, ja stivre ná mearrideddjiid. |
| Tai jos suunnitelmassa esimerkiksi ei esitetä alueella sijaitsevalle vetovoimaiselle kohteelle, kuten Haltille, vievän kulkureitin merkintöjen ylläpitämistä, voi reitti levitä polkujen tai urien verkostoksi ja kulkijat eksyä erämaahan huonon sään yllättäessä. |
Dahje ovdamearkka dihte jos plánas eai árval ahte guovllu juoga geasuheaddji báikái, dego Háldái, manni johtolat galgá dás duohkoge merkejuvvot, de johtolat sáhttá govdut bálgáid dahje luottaid fierpmádahkan ja vánddardeaddjit láhppot meahcceguvlui, jos fáhtehallet neavrresdálkái. |
| Suunnitelmilta odotetaan yleensä konkreettisia hankkeita, kuten rakentamista, kaivamista, luonnonvarojen käytön hyödyntämistä tms. Erämaasuunnittelussa ei yleensä ole näin, vaan monesti tilanne on juuri päinvastoin. |
Plánain vurdet dábálaččat konkrehtalaš fitnuid dego huksema, roggama, luondduriggodagaid ávkinatnima jed. Meahcceguovloplánemis ii dábálaččat leat ná, muhto máŋgii dilli lea aiddo nuppegežiid. |
| Eli yleissäännöksi muotoiltuna: Mitä vähemmin Metsähallitus rakentaa, toimii ja kehittää, sitä paremmin erämaalain tarkoitukset toteutuvat. |
Dahjege oppalaččat geahčadettiin: Mađi unnit Meahciráđđehus hukse, doaibmá ja ovddida, de dađi buorebut meahcceguovlolága ulbmilat ollašuvvet. |
| Tämä puoli – että ei – on saattanut jäädä lausunnonantajilta huomaamatta; |
Dát bealli – ahte ii ”ovddiduvvo” – sáhttá leat báhcán cealkámušaddiin fuomáškeahttá; |
| hylätyt hankkeet kun eivät näy suunnitelman esityksissä. |
hilgojuvvon fitnut go eai oidno plána árvalusain. |
| YVA-luvussa 8.3 esiintyy toistoa alalukujen 8.3. 6 Saamelaiskulttuurin turvaaminen sekä luontaiselinkeinojen turvaamista käsittelevien alalukujen kesken, koska em. seikat on haluttu esittää kokonaisvaltaisesti suunnitelman muista tavoiteltavista ympäristövaikutuksista poiketen. |
YVA-logus 8.3 geardašuvvet vuollelogut ”Sámekultuvrra dorvvasteapmi” ja ”Luondduealáhusaid dorvvasteapmi”, dasgo dáid loguid leat háliidan ovdanbuktit oppalaččat nu, ahte spiehkastuvvo plána eará ohcaluvvon birasváikkuhusain. |
| Tavoiteltavat ympäristövaikutukset on mainittu erämaalaissa. |
Ohcaluvvon birasváikkuhusat leat namuhuvvon meahcceguovlolágas. |
| Ne ovat: |
Dat leat: |
| • alueen erämaaluonteen säilyttäminen |
• guovllu meahcceguovloiešlági seailluheapmi |
| • saamelaiskulttuurin turvaaminen |
• sámekultuvrra dorvvasteapmi |
| • luontaiselinkeinojen turvaaminen |
• luondduealáhusaid dorvvasteapmi |
| • alueen monipuolisen käytön ja sen edellytysten kehittäminen. |
• guovllu máŋggabealat geavaheami ja dan vejolašvuođaid ovddideapmi. |
| Koska suunnitelma kuitenkin vaikuttaa laaja-alaisesti – erityisesti pitkällä aikavälillä – paikallisten ihmisten elämiseen ja alueiden hyödyntämiseen, on suunnitelman ympäristövaikutuksia pyritty tarkastelemaan moniulotteisesti, YVA-lain hengen mukaisesti. |
Go plána goittot váikkuha viidát – erenoamážit guhkesáiggeulbmiliin – báikkálaš olbmuid eallimii ja guovlluid ávkinatnimii, de leat plána birasváikkuhusaid geahččalan guorahallat máŋgga perspektiivvas, nugo YVA-lágas ávžžuhuvvo. |
| Lain ”tavoitteena on edistää ympäristönäkökohtien huomioonottamista [ja] – – lisäksi edistää kansalaisten, yhteisöjen ja viranomaisten mahdollisuuksia osallistua suunnitteluun sekä parantaa edellytyksiä sovittaa yhteen tavoitteita ja näkökantoja suunnitelmia ja ohjelmia valmisteltaessa” (Ympäristöministeriö 1998). |
Lága ”ulbmilin lea ovddidit birasbeliid vuhtiiváldima [ja] – – dasa lassin ovddidit riikkavuložiid, servošiid ja eiseválddiid vejolašvuođaid leat mielde plánemis ja buoridit vejolašvuođaid heivehit oktii ulbmiliid ja oainnuid, go válmmaštallojit plánat ja prográmmat” (Birasministeriija 1998). |
| Lainsäädännön – mm. maastoliikennelain, poronhoito- ja luontaiselinkeinolain, metsästyslain, kalastuslain jne., sosiaalipolitiikan, markkinoiden ja valvonnan muutokset vaikuttavat merkittävästi eri elinkeinojen kannattavaan harjoittamiseen ja sitä kautta myös erämaiden käyttöön. |
Láhkamearrádusaid – ee. meahccejohtaluslága, boazodoallo- ja luondduealáhuslága, meahcástanlága, guolástanlága, jna., sosiálapolitihka, márkaniid ja bearráigeahččama nuppástusat váikkuhit mealgat sierra ealáhusaid gánnáheapmái ja dakko bokte maiddái meahcceguovlluid geavaheapmái. |
| Mutta koska suunnitelmalla ei voida vaikuttaa näihin seikkoihin, on katsottu, ettei ole mielekästä suorittaa seikkaperäistä tai laajaa taloudellisten vaikutusten analyysiä. |
Muhto go dáidda áššiide ii sáhte váikkuhit plána bokte, de lea gehččojuvvon ahte ii gánnát vuđolaččat guorahallagoahtit ekonomalaš váikkuhusaid. |
| Esimerkiksi porotalouden osalta vuotta 1999 on osuvasti kutsuttu ”porotalouden supervuodeksi” johtuen useista ajankohtaan sattuvista lainsäädännöllisistä uudistuksista, joilla on merkittävät taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset porotalouden harjoittamiseen. |
Ovdamearkka dihte boazodoalu hárrái leat jagi 1999 deaivilit gohčodan ”boazodoalu superjahkin” duon jahkái deaivan moanaid mearkkašahtti láhkaásahusođastusaid dihte, mat leat mealgan váikkuhan ekonomalaččat ja sosiálalaččat boazodollui. |
| Metsähallitusta koskevat välittömät yhteiskunnalliset kustannusvaikutukset on esitelty suunnitelman luvussa 9 Suunnitelman taloudelliset kustannusvaikutukset Metsähallitukselle. |
Meahciráđđehussii guoskevaš njuolggo servodatlaš gollováikkuhusat leat ovdanbuktojuvvon plána logus 9 Plána ekonomalaš gollováikkuhusat Meahciráđđehussii. |
| 2 Ympäristövaikutusten jaottelu |
8.2.2 Birasváikkuhusat |
| Ekologiset vaikutukset |
Ekologalaš váikkuhusat |
| Hoito- ja käyttösuunnitelmalla pyritään sovittamaan yhteen erämaa-alueen eri käyttömuotojen tavoitteet ja toisaalta erämaalakiin sisältyvät luonnonsuojelun tavoitteet siten, että muutokset alueen luonnontilaisuuteen olisivat mahdollisimman vähäiset. |
Dikšun- ja geavahanplána bokte geahččalit heivehit oktii meahcceguovllu sierra geavahanhámiid ulbmiliid ja nuppe dáfus meahcceguovloláhkii gullevaš luonddusuodjalanulbmiliid nu, ahte nuppástusat čuozášedje guovllu luonddudilálašvuhtii nu unnán go vejolaš. |
| Suunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden keskeisimmät ekologiset vaikutukset on esitetty luvussa 7 Luonnon ja muinaismuistojen suojelu. |
Plánas árvaluvvon doaibmabijuid ekologalaš váikkuhusat leat ovdanbuktojuvvon logus 7 Luonddu- ja dološmuittuidsuodjaleapmi. |
| Sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset |
Sosiálalaš ja kultuvrralaš váikkuhusat |
| Kaikilla ympäristövaikutuksilla on sosiaalinen ulottuvuus. |
Buot birasváikkuhusain leat sosiálalaš bealit. |
| Usein luontoon ja rakennettuun ympäristöön kohdistuvat vaikutukset ilmenevät välillisesti sosiaalisina vaikutuksina. |
Lundui ja huksejuvvon birrasii čuohcci váikkuhusat bohtet dávjá ovdan eahpenjuolgga sosiálalaš váikkuhusaid bokte. |
| Sosiaalisia vaikutuksia arvioidaan, jotta voitaisiin selventää ja ennakoida alueen ihmisten elämän laadulle ja alueen kehitykselle aiheutuvia muutoksia, arvioida ja ennustaa yhteisön ja alueen kykyä sopeutua muuttuviin olosuhteisiin, arvioida muutosten merkitystä eri osapuolten kannalta, ottaa huomioon ja sovitella hankkeesta aiheutuvia ristiriitoja sekä suunnitella haittojen vähentämistä ajoissa ja tietoisesti. |
Sosiálalaš váikkuhusat árvvoštallojit, vai sáhtášii čielggadit ja ovddalgihtii ráhkkanit guovllu olbmuid eallinkvalitehtii ja guovllu ovdáneapmái boahtti nuppástusaide, árvvoštallat ja einnostit servoša ja guovllu návccaid vuogáiduvvat nuppástuvvi dilálašvuođaide, árvvoštallat nuppástusaid mearkkašumi sierra oassebeliid dáfus, váldit vuhtii ja heivehallat fitnus boahtti ruossalasvuođaid ja plánet áiggi bále, mo heajos beliid sáhttá geahpedit. |
| Sosiaalisia vaikutuksia tarkasteltaessa on tärkeää selvittää myös sitä, keihin vaikutukset kohdistuvat. |
Sosiálalaš váikkuhusaid guorahaladettiin lea dehálaš čielggadit maiddái dan, geaidda váikkuhusat čuhcet. |
| Taloudelliset vaikutukset |
Ekonomalaš váikkuhusat |
| Suomen erämailla on suuri kansantaloudellinen imagomerkitys. |
Suoma meahcceguovlluin lea stuorra álbmotekonomalaš imagomearkkašupmi. |
| Laaja-alaisuutensa vuoksi erämailla on tärkeä osa kansainvälisten suojeluvelvoitteiden toteuttamisessa. |
Riikkaidgaskasaš suodjalangeatnegasvuođaid ollašuhttimis meahcceguovllut mearkkašit ollu váikkuhanviidodagaset dihte. |
| Suunnitelman taloudellisten vaikutusten tarkastelu lähtee kuitenkin aluetalouden näkökulmasta. |
Plána ekonomalaš váikkuhusaid guorahallamis vulgojuvvo goittotge guovlluekonomiija perspektiivvas. |
| Koko maan talouteen suunnitelmalla ei ole suoranaisesti kovin suurta merkitystä, sillä koko maan kannalta tärkeät ratkaisut – kuten kaivostoiminnan ohjaus – on sisällytetty jo erämaalakiin. |
Oppa riikka ekonomiijai plána ii goittot nu olus mearkkaš, dasgo oppa riikka dáfus dehálaš čovdosat – dego ruvkedoaimma stivren – leat juo váldojuvvon mielde meahcceguovloláhkii. |
| Suunnitelma perustuu kestävän kehityksen periaatteisiin pyrkien sovittamaan yhteen taloudellisia, sosiaalisia, kulttuurisia ja luonnonarvoja. |
Plána vuođđuduvvá bistevaš ovdáneami prinsihpaide nu, ahte dat geahččala heivehit oktii ekonomalaš, sosiálalaš, kultuvrralaš ja luondduárvvuid. |
| Se, miten tämä yhteensovittaminen on tehty, vaikuttaa käytännössä suunnitelman taloudellisiin vaikutuksiin. |
Dat, mo dát oktiiheiveheapmi lea dahkkojuvvon, váikkuha geavadis plána ekonomalaš váikkuhusaide. |
| Taloudelliseen kestävyyteen pyrittäessä keinoiksi esitetään luontomatkailun rakenteiden ja opastuksen ylläpitoa ja kehittämistä, ympäristöä säästävään opastustoimintaan panostamista sekä luontaiselinkeinojen edellytysten turvaamista. |
Ekonomalaš bistevašvuhtii vikkadettiin vuohkin lea árvaluvvon ahte luondduturismma rusttegat ja oahpisteapmi galget bajásdollojuvvot ja ovddiduvvot, birrasa seasti oahpistandoaibma deattuhuvvot ja luondduealáhusaid vejolašvuođat dorvvastuvvot. |
| 8.2. 3 Suunnitteluprosessin merkitys ympäristövaikutusten arvioinnin näkökulmasta |
8.2.3 Plánenproseassa mearkkašupmi birasváikkuhusaid árvvoštallama perspektiivvas |
| Käsivarren erämaan suunnittelussa osallistava suunnittelu, paikallisten ihmisten ja sidosryhmien kuuleminen, on ollut olennainen osa suunnittelua ja sen sosiaalista kestävyyttä. |
Giehtaruohttasa meahcceguovllu plánemis oassálasti plánen ja báikkálaš olbmuid ja čanasjoavkkuid gullan lea leamaš mávssolaš oassi plánemis ja dan sosiálalaš bistevašvuođas. |
| Käsivarren erämaasuunnittelua on ohjannut alusta lähtien Metsähallituksen asettama Enontekiön neuvottelukunta, johon kuuluu kaksi saamelaiskäräjien ja kolme Enontekiön kunnan asettamaa edustajaa. |
Giehtaruohttasa meahcceguovloplánema lea leamaš stivremin álggu rájes Meahciráđđehusa ásahan Eanodaga ráđđádallangoddi, mas leat leamaš mielde Sámedikkis guokte ovddasteaddji ja Eanodaga gielddas golbma ovddasteaddji. |
| Suunnitelmasta on lisäksi neuvoteltu erikseen mm. saamelaiskäräjien, Enontekiön kalatalousneuvottelukunnan ja Käsivarren paliskunnan kanssa useaan otteeseen, tiedotettu avoimesti sekä pidetty kaikille avoimet yleisötilaisuudet suunnittelun alkuvaiheessa keväällä 1997 Kilpisjärvellä, Karesuvannossa, Palojoensuussa ja Hetassa sekä erämaassa Namakassa ja Raittijärvellä. |
Plána birra lea dasa lassin máŋgii ráđđádallon sierra ee. Sámedikkiin, Eanodaga guolledoalloráđđádallangottiin ja Giehtaruohttasa bálgosiin, dieđihuvvon rahpasit ja dollojuvvon buohkaide rabas dilálašvuođat plánema álgomuttus giđđat 1997 Gilbbesjávrris, Gárasavvonis, Bálojotnjálmmis, Heahtás ja meahcceguovllus Njamahis ja Ávžžášjávrris. |
| Paikallista väestöä kuultiin lisäksi suunnitelman vedoksen valmistuttua, ennen kirjallista lausuntokierrosta maaliskuussa 1999 Kilpisjärvellä, Karesuvannossa, Palojoensuussa ja Hetassa. |
Báikkálaš olbmot gullojuvvojedje dasa lassin, go plánaveršuvdna lei gárvvásmuvvan, ovdal čálalaš cealkámušaidaddima njukčamánus 1999 Gilbbesjávrris, Gárasavvonis, Bálojotnjálmmis ja Heahtás. |
| Kaikki saatu palaute on kirjattu ylös ja otettu suunnittelussa huomioon. |
Buot ožžojuvvon máhcahat lea merkejuvvon bajás ja váldojuvvon plánemis vuhtii. |
| Saamelaiskulttuurin turvaamista ja sen toteutumista hoito- ja käyttösuunnitelmassa arvioidaan niiden näkökulmien perusteella, jotka ovat tulleet esille erämaasuunnittelun kuluessa. |
Sámekultuvrra dorvvasteapmi ja dan ollašuvvan dikšun- ja geavahanplánas árvvoštallo daid perspektiivvaid vuođul, mat leat boahtán ovdan meahcceguovloplánema áigge. |
| Arvioinnin pohjana Metsähallitus on käyttänyt tutkija, VTM Lydia Heikkilän toimeksiantoa, joka perustuu Käsivarren paliskunnan, saamelaiskäräjien ja joidenkin yksittäisten Käsivarren saamelaisten haastatteluihin, kirjallisuuskatsaukseen sekä tutkijan omiin näkemyksiin. |
Árvvoštallama vuođđun Meahciráđđehus lea geavahan dutki, magister Heikkilä bargogohččosa, mii vuođđuduvvá Giehtaruohttasa bálgosa, Sámedikki ja Giehtaruohttasa muhtun ovttaskas sámiid jearahallamiidda, girjjálašvuođadieđuide ja dutki iežas oainnuide. |
| 1999) Inarin kunnan matkailun kehittämisohjelmasta vuosiksi 2000–2006. Hoito- ja käyttösuunnitelmasta on neuvoteltu saamelaiskäräjien kanssa, ja sitä ovat kommentoineet erämaasuunnittelun neuvottelukunnan saamelaisjäsenet, Käsivarren paliskunnan hallitus ja muut yksittäiset saamelaiset. |
Árvvoštallamis leat dasa lassin geavahuvvon vuođđun Sámiid bistevaš ovdáneami prográmma jagis 1998 ja heivvolaš osiin (almmolaš prinsihpat) Sámedikki cealkámuš (30.6.1999) Anára gieldda turismma ovddidanprográmma birra jagiide 2000–2006. Dikšun- ja geavahanplána birra lea ráđđádallon Sámedikkiin ja dan birra leat addán iežaset oaivila meahcceguovloplánema ráđđádallangotti sámelahtut, Giehtaruohttasa bálgosa stivra ja eará ovttaskas sámit. |
| Luku ei missään tapauksessa edusta tyhjentävästi alueen kaikkien saamelaisten näkemyksiä. |
Lohku ii eisege ovddas vuđolaččat guovllu buot sámiid oainnuid. |
| Metsähallitukselle esitettiin suunnitelman laatimisen eri vaiheissa erilaisia toivomuksia. |
Meahciráđđehussii ovdanbuktojedje plánema ovdánettiin sierralágan sávaldagat. |
| Osa niistä voitiin hyväksyä, osa ei. |
Oasi dain sáhtii dohkkehit, oasi ii. |
| Se osa, joka hyväksyttiin, näkyy suunnitelman esityksissä. |
Dat sávaldagat, mat dohkkehuvvojedje, oidnojit plána árvalusain. |
| Se osa, jota ei hyväksytty, ei sen sijaan yleensä näy missään. |
Dat fas, mat eai dohkkehuvvon, eai oidno dábálaččat gostege. |
| Hylätyt esitykset ovat kuitenkin olennainen osa suunnitelman laatimisprosessia, ja ne kuvaavat osaltaan, miten mihinkin suunnitelman esitykseen on päädytty. |
Hilgojuvvon árvalusat leat goittot mávssolaš oassi plána dahkanproseassas, ja dat govvidit bealisteaset, mo plána guđege árvalussii lea bohttojuvvon. |
| Hylättyjen esitysten käsittely on ollut yhtä olennainen osa suunnitelman laatimista kuin varsinaiset suunnitelmaan päätyneet esityksetkin. |
Hilgojuvvon árvalusaid gieđahallan lea leamaš seamma mávssolaš oassi plána dahkamis go ieš plánii gártan árvalusatge. |
| Metsähallitus pyysi suunnitelmavedoksesta kirjallisia lausuntoja 68 taholta ja sai niitä 26:lta pyytämältään taholta. |
Meahciráđđehus bivddii plánaveršuvnnas čálalaš cealkámušaid 68 oassebealis ja oaččui daid 26 bealis. |
| Lausunnoissa esitettyjen muutos- ja korjausesitysten pohjalta Metsähallitus koosti yhteenvedon sekä laati listan korjaus- ja muutosehdotuksista perusteluineen. |
Cealkámušain ovdanbuktojuvvon rievdadan- ja divvunárvalusaid vuođul Meahciráđđehus dagai čoahkkáigeasu divvun- ja rievdadanevttohusain oktan ákkastallamiiguin. |
| Suunnitelmasta ja siihen tehdyistä muutosesityksistä neuvoteltiin 26.5. 2000 saamelaiskäräjien kanssa. |
Plánas ja dasa dahkkojuvvon rievdadanárvalusaid birra ráđđádallojuvvui 26.5.2000 Sámedikkiin. |
| Näissä neuvotteluissa käräjät täsmensi omaa kirjallista lausuntoaan. |
Dáin ráđđádallamiin Sámediggi dárkkálmuhtii iežas čálalaš cealkámuša. |
| Metsähallitus hioi suunnitelmaa ja sen tekstiä sekä esitysten perusteluja näiden neuvottelujen pohjalta. |
Meahciráđđehus dievasmahtii plána, dan teavstta ja árvalusaid ákkastallamiid dáid ráđđádallamiid vuođul. |
| Tämän jälkeen suunnitelman muutosesitykset perusteluineen käytiin vielä läpi Metsähallituksen Enontekiön neuvottelukunnassa 28.9. 2000. Käydyssä palaverissa tehtiin joitakin täsmennyksiä suunnitelmatekstiin ja suunnitelman esityksiin. |
Dan maŋŋá plána rievdadanárvalusat oktan ákkastallamiiguin gieđahallojedje vel oktii Meahciráđđehusa Eanodaga ráđđádallangottis 28.9.2000. Lágiduvvon ságastallandilálašvuođas dahkkojuvvui soames dárkkálmuhttin plánatekstii ja plána árvalusaide. |
| 8.3 Suunnitelman ympäristövaikutukset |
8.3 Plána birasváikkuhusat |
| Suunnitelman ympäristövaikutuksia tarkastellaan tässä erämaalain neljän päätavoitteen mukaisesti jaoteltuna. |
Plána birasváikkusat guorahallojit dán oktavuođas meahcceguovlolága njealji váldoulbmila mielde. |
| Koska erämaalain päätavoitteiden – eli tavoiteltavien ympäristövaikutusten – saavuttamiseksi tehdyillä suunnitelman esityksillä on ekologisia, sosiaalisia, kulttuurisia ja taloudellisia vaikutuksia, on vaikutukset jaoteltu niiden mukaisesti, tarpeen tullen kuitenkin sosiaalisia ja taloudellisia tai sosiaalisia ja kulttuurisia vaikutuksia yhdistellen. |
Go meahcceguovlolága váldoulbmiliid – dahjege ohcaluvvon birasváikkuhusaid – juksan dihte plána árvalusain leat ekologalaš, kultuvrralaš ja ekonomalaš váikkuhusat, de váikkuhusat leat juogaduvvon daid mielde, dárbbu mielde goittotge nu, ahte leat ovttastahtton sosiálalaš ja ekonomalaš dahje sosiálalaš ja kultuvrralaš váikkuhusat. |
| Suunnitelman vaikutukset saamelaiskulttuuriin on kuitenkin esitetty tästä poiketen, asiateemoittain. |
Plána váikkuhusat sámekultuvrii leat goittotge ovdanbuktojuvvon dás spiehkastemiin, áššetemáid mielde. |
| 8.3. 1 Alueen erämaaluonteen säilyttäminen |
8.3.1 Guovllu meahcceguovloiešlági seailluheapmi |
| Alueen erämaaluonne käsittää luonnontilaisuuden, mutta myös sen käytön luonteen, eri käyttäjäryhmien kokemat alueen käyttöön liittyvät ristiriidat, vanhat rakenteet ja rakennelmat kulttuurimaisemineen sekä kulkureitit. |
Guovllu meahcceguovloiešláhkái gullá luonddudilálašvuohta, muhto maiddái dan geavaheami iešláhki, sierra geavaheaddjijoavkkuid vásáhusat guovllu geavaheapmái guoskevaš ruossalasvuođain, boares ráhkadusat ja rusttegat oktan kulturduovdagiin ja dasa lassin johtolagat. |
| Lähtökohtana on erämaiden tila ja luonne erämaan suunnittelun käynnistyessä vuonna 1996. |
Vuolggasadjin lea meahcceguovllu dilli ja iešláhki dalle, go meahcceguovllu plánen álggahuvvui 1996:s. |
| Sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset |
Sosiálalaš ja kultuvrralaš váikkuhusat |
| Käsivarren erämaassa korostuvat virkistyskäyttö ja luontomatkailu sekä porotalous ja sitä kautta saamelaiskulttuurin edellytysten turvaaminen. |
Giehtaruohttasa meahcceguovllus bohtet bures oidnosii lustageavaheapmi, luondduturisma ja boazodoallu ja dakko bokte sámekultuvrra vejolašvuođaid dorvvasteapmi. |
| Muiden luontaiselinkeinojen merkitys on vähäisempi kuin Pöyrisjärven ja Tarvantovaaran erämaissa. |
Eará luondduealáhusaid mearkkašupmi lea unnit go Bievrrašjávrri ja Darvvatvári meahcceguovlluin. |
| Luontomatkailu ja virkistyskäyttö keskittyvät alueen pohjoisosan suurtuntureiden laaksoihin ja Poroenon–Lätäsenon varteen sekä vähäisemmässä määrin Ropin seudulle. |
Luondduturismma ja lustageavaheami váldoguovllut leat meahcceguovllu davágeaže stuorraduoddariid vákkiin ja Boazoeanu–Leahttáseanu siste ja vehá unnibuš Roabi guovllus. |
| Käsivarren erämaa on Suomen erämaista vetovoimaisin luontomatkailukohde, ja kävijämäärät ovat olleet jatkuvassa nousussa 1930-luvulta lähtien. |
Giehtaruohttasa meahcceguovlu lea buot bivnnuheamos Suoma meahcceguovlluin ja doppe leat fitnan dađistaga eanet ja eanet olbmot 1930-logu rájes. |
| Käsivarsi on viimeinen alue Suomessa, missä porosaamelaiset jutasivat eli harjoittivat paimentolaista elämäntapaa aina 1960-luvulle saakka. |
Giehtaruohtas lea maŋimuš guovlu Suomas, gos boazosámit lávejedje árbevirolaččat johtit bohccuideasetguin dahjege guovlu gos barge johtaleaddji eallinvugiin (nomadisma) gitta 1960-logu rádjai. |
| Erämaassa sijaitsee Raittijärven saamelaiskylä, jossa asutaan lähes vuoden ympäri. |
Meahcceguovllus lea Ávžžášjávrri sámegiláš, gos ásset measta birra jagi. |
| Kaikki alueen poronhoitajat ovat saamelaisia. |
Buot guovllu boazodoallit leat sámit. |
| Vyöhykkeistämisellä turvataan alueen perinteinen käyttö, mutta samalla varaudutaan kasvaviin määriin omin voimin jokamiehenoikeudella liikkuvia kävijöitä sekä turvataan kestävän luontomatkailun harjoittamisen edellytyksiä. |
Avádatjuogu bokte dorvvastuvvo guovllu árbevirolaš atnu, muhto seammás ráhkkanuvvo dasa ahte boahtteáiggis guovllus leat eanet ja eanet olbmot, geat johtalit iežaset fámuiguin juohkeolbmovuoigatvuođaiguin. |
| Suunnitelmassa esitetyllä vyöhykkeistämisellä yhdistettynä tehokkaaseen valvontaan turvataan poronhoidon harjoittamisedellytysten ja siten saamelaiskulttuurin perustan säilyminen pitkällä aikavälillä: Laajoille alueille ei rakenneta mitään, ja lupia myönnetään hyvin rajoitetusti ja harkiten. |
Plánas árvaluvvon avádatjuoguin, go dan ovttastahttá beaktilis bearráigehččui, dorvvastuvvojit vejolašvuođat bargat boazodoaluin. Dát fas dorvvasta sámekultuvrra vuođu seailuma guhkesáiggeulbmiliin: viiddis guovlluide ii huksejuvvo mihkkege ja lobit mieđihuvvojit hui unnán ja dárkilis guorahallama vuođul. |
| Koko erämaa on poronhoitoaluetta jatkossakin ja suurimman osan vuotta erittäin vähäisellä käytöllä. |
Oppa meahcceguovlu bissu boazodoalloguovlun dás duohkoge, ja meahcceguovllu eai báljo geavat eanas oasi jagis. |
| Sesonkikausien ulkopuolella alueen virkistyskäyttö on hyvin vähäistä, ja porot voivat rauhassa laiduntaa myös vastaisuudessa retkeilyn ydinvyöhykkeellä sekä ohjatun luontomatkailun nauhamaisella vyöhykkeellä. |
Sesoŋgabajiid olggobealde guovllus ii leat báljo lustageavaheapmi ja bohccot bállejit ráfis guohtut boahtteáiggisge vánddardeami guovddášavádagas ja stivrejuvvon luondduturismma báttilágan avádagas. |
| Metsähallitus myöntää maastoliikennelupia erämaahan ainoastaan elinkeinoperusteella ja suunnitelmassa esitellyille vyöhykkeille ja urille; |
Meahciráđđehus mieđiha meahccejohtaluslobiid meahcceguvlui dušše ealáhusaid vuođul ja plánas árvaluvvon avádagaide ja vuojáhagaide; |
| kesäaikaisia maastoliikennelupia virkistyskäyttäjille ei myönnetä. |
geasiáigásaš meahccejohtaluslobiid lustageavaheddjiide Meahciráđđehus ii mieđit. |
| Maksullinen matkailutoiminta on kontrolloitua, pienimuotoista ja luvanvaraista. |
Mávssu vuostá oažžu lobi vuođul bargat smávvát mátkeealáhusain, go dat bearráigehččojuvvo. |
| Lupapolitiikkaa, erityisesti moottorikelkkailun osalta, tarkistetaan suunnitelman esitysten mukaisesti tarvittaessa. |
Lohpepolitihkka, erenoamážit mohtorgielkkástallama hárrái, dárkkistuvvo dárbbu mielde plána árvalusain daddjojuvvon vuogi mielde. |
| Yrittäjiltä, jotka eivät noudata annettuja ohjeita, voidaan perua lupa kesken matkailukautta ja olla myöntämättä sitä lainkaan seuraavalle kaudelle. |
Fitnodatolbmuin, geat eai čuovo addojuvvon rávvagiid, sáhttá geassit lobi gaskan turismabaji ja sáhttá geavvat nuge, ahte dákkár lohpi ii mieđihuvvo ollege maŋit turismabadjái. |
| Moottorikelkkailuun enontekiöläisillä on kotikuntansa alueella lakisääteinen oikeus. |
Eanodaga gieldda ássit ožžot mohtorgielkkástallat lága mielde iežaset ruovttugieldda siste. |
| Liiketoiminnalliseen koiravaljakkotoimintaan Metsähallitus myöntää lupia ajalle 1.10. |
Fitnodatekonomalaš beanageasusdoibmii Meahciráđđehus mieđiha lobiid áigodahkii 1.10.–30.4. stuorraduottarguovllu Háldi–Megonjávrri fuolahusjohtolahkii ja Meahciráđđehusa váldegottálaš mohtorgielkávuojáhahkii. |
| Omatoimiseen koiravaljakkotoimintaan Metsähallitus ei nykyisellään voi puuttua muutoin kuin tupien käytön osalta, sillä omatoiminen koiravaljakkoajelu luetaan jokamiehenoikeudeksi. |
Iehčanassii dáhpáhuvvi beanageasusdoibmii Meahciráđđehus ii dálá dilis sáhte seahkanit muđui go stobuid geavaheami hárrái, dasgo iehčanassii dáhpáhuvvi beanageasusvuojašeapmi lohkkojuvvo juohkeolbmovuoigatvuođaide. |
| Samoin on asia maastopyöräilyn ja ratsastuksen kohdalla. |
Seammá guoská meahccesihkkelastimii ja riidemii. |
| Näitä kulkutapoja pyritään kuitenkin opastuksen ja valistuksen keinoin ohjaamaan olemassa oleville reiteille ja urille. |
Dáid johtinvugiid geahččalit goittotge oahpisteami ja bagadallama bokte stivret dálá johtolagaid ja vuojáhagaid ala. |
| Helikopterin laskeutumisten rajaaminen sovituille laskeutumispaikoille turvaa erämaaluonteen säilymistä. |
Helikoptera seaivunsajiid ráddjen sohppojuvvon seaivunsajiide dorvvasta meahcceguovloiešlági seailuma. |
| Esitys koskee ainoastaan virkistyskäyttäjien helikopterilentoja. |
Árvalus guoská dušše lustageavaheddjiid helikoptergirdimiidda. |
| Se ei rajoita pelastuspalvelutoimintaa eikä porotalouden ja muiden luontaiselinkeinojen tarvitsemia lentoja. |
Dat ii ráddje gádjunbálvalusdoaimma iige boazodoalu ja eará luondduealáhusain dárbbašlaš girdimiid. |
| Vesitasolentoihin erämaajärville ei Metsähallitus nykyisin voi puuttua, sillä ilmailulain mukaan laskeutuminen avoimelle vesialueelle on tilapäisesti sallittua. |
Govddohatgirdimiidda meahccejávrriide ii Meahciráđđehus sáhte dán áigge seahkanit, dasgo áibmojohtaluslága mielde oažžu gaskaboddosaččat seaivut rabas čázádatguvlui. |
| Metsähallitus ei kuitenkaan myönnä erämaahan käyttöoikeuksia säännöllisen reittiliikenteen edellyttämille rakennelmille. |
Meahciráđđehus ii goittot mieđit geavahanvuoigatvuođaid jeavddalaš ruvttogirdima gáibidan rusttegiidda meahcceguvlui. |
| Suurimmat virkistyskäytön sisäiset ristiriidat johtuvat erilaisten ryhmien joutuessa lähempään ja pitkäkestoisempaan vuorovaikutukseen keskenään. |
Lustageavaheami stuorimus siskkáldas ruossalasvuođat bohciidit, go sierra joavkkut šaddet lagat ja guhkit vuorrováikkuhussii gaskaneaset. |
| Konfliktien lähteitä aiheuttavat erilaisuudet: moottoroitu – ei moottoroitu, kalastaja – ei kalastaja, suuri ryhmä – pieni ryhmä, kokenut – kokematon sekä epärealistiset odotukset, erilaiset motivaatiotekijät ja kohtaamisten määrä. |
Soahpameahttunvuođat bohciidit sierra beroštumiin: mohtorjohtalus – johtalus mohtorfámu haga, guolásteaddji – ii-guolásteaddji, stuorra joavku – unna joavku, hárjánan – hárjánmeahttun ja dasa lassin eahperealisttalaš vuordámušat, sierralágan motivašuvdnadahkkit ja deaivvademiid mearri. |
| Vyöhykkeistäminen ajan ja paikan suhteen sekä opastustoiminta ovat keskeisiä työkaluja virkistyskäytön ristiriitojen hallitsemisessa ja alueen erämaaluonteen säilyttämisessä. |
Avádatjuohku áiggi ja báikki ektui ja oahpistandoaibma leat guovddáš veahkkeneavvut lustageavaheami ruossalasvuođaid hálddašeamis ja guovllu meahcceguovloiešlági seailluheamis. |
| Vyöhykkeistämällä sekä tehokkaalla opastuksella ja valvonnalla ohjataan suurin matkailijavirta hyvin merkityille reiteille, varmennetaan virkistyskäyttäjien odotusten ja todellisuuden kohtaamista sekä minimoidaan ristiriitoja aiheuttavan vuorovaikutuksen syntymistä erilaisten luontomatkailijaryhmien kesken. |
Avádatjuogu ja beaktilis oahpisteami ja bearráigeahččama bokte stivrejuvvo eanas oassi mátkkálaččain bures merkejuvvon johtolagaide, sihkkarastojuvvo ahte lustageavaheddjiid vuordámušat vástidit duođalašvuođa. Ná geahpeduvvojit nu ollu go vejolaš ruossalasvuođaid dagaheaddji vuorrováikkuhusat sierra luondduturistajoavkkuid gaskkas. |
| Suunnitelmassa esitetään, että virkistyskäytön tuville laaditaan selkeät säännöt – seikka, jolla ohjataan merkittävästi alueella liikkumista. |
Plánas árvaluvvo ahte lustageavahanstobuid várás galget leat čielga njuolggadusat – ášši, mainna stivrejuvvo buorre muddui guovllus johtaleapmi. |
| Esimerkiksi koirien tuominen varaustupiin kielletään, eikä koiravaljakolla liikuttaessa saa yöpyä kuin valtakunnallisen moottorikelkkauran varrella sijaitsevissa tuvissa. |
Ovdamearkka dihte beatnagiid ii oaččo buktit várrenstobuide iige beanagessosiin johtalettiin oaččo idjadit go dain stobuin, mat leat váldegottálaš mohtorgielkávuojáhaga guoras. |
| Metsähallituksen autio- ja varaustuvat on ensisijaisesti tarkoitettu omin voimin liikkuville retkeilijöille, mutta poromiehet ja muut paikkakuntalaiset voivat alueella liikkuessaan myös tukeutua tupiin. |
Meahciráđđehusa ávdin- ja várrenstobut leat vuosttažettiin oaivvilduvvon iežaset fámuiguin johtaleaddji vánddardeddjiide, muhto badjeolbmot ja eará báikegoddelaččat sáhttet dárbbu mielde geavahit stobuid, go johtalit guovllus. |
| Paikkakuntalaisia lukuun ottamatta eivät moottorikelkkailijat saa yöpyä retkeilyn ydinvyöhykkeen tuvissa, ja muuallakin he joutuvat antamaan tilaa omin voimin liikkuville. |
Earret báikegoddelaččaid eai mohtorgielkkástallit oaččo idjadit vánddardeami guovddášavádaga stobuin ja eará sajisge sii šaddet čáhkket saji daidda, geat johtalit iežaset fámuiguin. |
| Liiketoiminnallinen, ohjattu moottoroitu luontomatkailu puolestaan tukeutuu ohjatun luontomatkailun vyöhykkeellä sijaitseviin vuokratupiin ja isännöityihin vuokratupiin. |
Fitnodatekonomalaš, stivrejuvvon, mohtorfámuiguin dáhpáhuvvi luondduturisma fas geavaha dárbbu mielde daid láigostobuid ja isidaston láigostobuid, mat leat stivrejuvvon luondduturismma avádagas. |
| Erämaan virkistyskäytön ja luontaiselinkeinokäytön välillä esiintyy myös ristiriitoja. |
Meahcceguovllu lustageavaheami ja luondduealáhusgeavaheami gaskkas leat maiddái muhtumin ruossalasvuođat. |
| Ne johtuvat ennen kaikkea käytön laadusta, määrästä ja ajoituksesta. |
Dat bohtet vuosttažettiin das, mo meahcceguovlu geavahuvvo, man ollu ja goas. |
| Kriittisintä aikaa on kevättalven huippusesonki ja kriittisin tekijä vauhdikas moottorikelkkailu, joka suuntautuu porotalouden tärkeille laidunalueille. |
Buot váddáseamos áigi lea giđđadálvvi alimus turistaáigodat ja buot kritihkaleamos dahkki lea mohtorgielkkáiguin girddiheapmi boazodollui dehálaš guođohanguovlluin. |
| Myös koiravaljakot ja koirametsästys voivat aiheuttaa menetyksiä porotaloudelle. |
Maiddái beanagessosat ja beatnagiin bivdin sáhttet dagahit vahága boazodollui. |
| Koiravaljakko-ohjelmapalvelutoiminta ohjataan tämän vuoksi Metsähallituksen valtakunnalliselle moottorikelkkauralle ja Haltin ”valtaväylänä” toimivalle Metsähallituksen maastoon merkitsemälle huoltoreitille. |
Beanageasusprográmmabálvalusdoaibma stivrejuvvo dan sivas Meahciráđđehusa váldegottálaš mohtorgielkávuojáhahkii ja Háldi ”váldofávlin” doaibmi fuolahusjohtolahkii, man Meahciráđđehus lea merken meahccái. |
| Lupia ko. reiteille myönnetään 1.10. |
Lobiid dáidda johtolagaide mieđihit 1.10.–31.4. gaskasaš áigodahkii. |
| Koirametsästysalueita ei erämaahan suunnitelman mukaan tule pääsääntöisesti perustaa, ja metsästysalueista neuvotellaan paliskunnan kanssa. |
Beanabivdoguovlluid ii meahcceguvlui galgga plána mielde dábálaččat vuođđudit ja bivdoguovlluid birra ráđđádallojuvvo bálgosiin. |
| Näin toimien pidetään hallittuna koirista porotaloudelle ja alueen muille käyttäjille koituvat haitat. |
Ná sáhttá stivret daid vahágiid, maid beatnagat sáhttet dagahit boazodollui ja guovllu eará geavaheddjiide. |
| Verkkokalastus virkistyskäytöllisesti arvokkaissa lohikalavesissä aiheuttaa myös ristiriitoja ja erämaaluonteen heikkenemistä. |
Fierbmebivdu lustaulbmiliin divrras luossaguollečáziin dagaha maiddái ruossalasvuođaid ja meahcceguovloiešlági fuotnáneami. |
| Rautujärvissä virkistyskalastajat ja luontomatkailuyrittäjät kokevat liialliseksi kaiken paikkakuntalaisten harjoittaman verkkokalastuksen. |
Lustabivdiid ja luondduturistafitnodatolbmuid mielas báikegoddelaččat bivdet liiggás firpmiiguin rávdojávrriid. |
| Erämaasuunnitelmalla Metsähallitus ei kuitenkaan voi kieltää tai rajoittaa alueen verkkokalastusta. |
Meahcceguovloplána bokte Meahciráđđehus ii goittot sáhte gieldit dahje ráddjet guovllu fierbmebivddu. |
| Suunnitelmassa esitetään kuitenkin kalaston ja kalastuksen tarkemman hoito- ja käyttösuunnitelman laatimista alueelle. |
Plánas árvaluvvo goittot ahte galgá dahkkojuvvot dárkilet dikšun- ja geavahanplána guvlui guoládaga ja guolástusa dárbbuide. |
| Ekologiset vaikutukset |
Ekologalaš váikkuhusat |
| Esitetyllä vyöhykejaolla ja sen mukaisella ohjauksella säilytetään suurin osa erämaasta mahdollisimman luonnontilaisena sekä turvataan uhanalaisten lajien esiintymät ja pesintä. |
Árvaluvvon avádatjuoguin ja dan mielde dáhpáhuvvi stivremiin seailluhuvvo eanas oassi meahcceguovllus nu luonddudilis go vejolaš. Ná dorvvastuvvojit maiddái áitatvuloš šlájat ja bessen. |
| Metsähallitus seuraa jatkuvasti harvinaisten ja uhanalaisten lajien esiintymistä ja lisääntymistä alueella (ks. luku 7 Luonnon ja muinaismuistojen suojelu). |
Meahciráđđehus fuolaha das, ahte hárvenaš ja áitatvuloš šlájaid gávdnon ja lassáneapmi čuvvojuvvo guovllus dađistaga (gč. lohku 7 Luonddu- ja dološmuittuidsuodjaleapmi). |
| Vieraita kalalajeja ja erämaahan soveltumattomia kalakantoja ei suunnitelman esitysten mukaan tule istuttaa tai siirtää alueen vesiin. |
Vieris guollešlájaid ja meahcceguvlui heivemeahttun guollenáliid ii plána árvalusaid mielde galgga gilvit dahje sirdit guovllu čáziide. |
| Vedet, joihin ei ole istutettu kaloja, jätetään vastaisuudessakin istutusten ulkopuolelle lukuun ottamatta mahdollisia erämaan sisäisiä raudun ja taimenen siirtoistutuksia. |
Čáziide, maidda eai leat gilvojuvvon guolit, eai gilvojuvvo dás duohkoge guolit. Spiehkastahkan sáhttet leat meahcceguovllu siskkáldas rávdo- ja dápmotsirdimat. |
| Suunnitelman esitykset tukevat luontaisten kalakantojen voimistamista sekä arvokkaiden rautu- ja taimenvesien kunnostamista viime vuosikymmenien virheellisten siikaistutusten jäljiltä. |
Plána árvalusat dorjot eamiguollenáliid nanosmuvvama ja divrras rávdo- ja dápmotčáziid ordnema dáid maŋimuš logijagiid áigge dáhpáhuvvan boastto čuovžagilvimiid maŋŋá. |
| Kattavalla jäte- ja puuhuollolla, kämppien peruskorjauksilla sekä esitetyillä Poroenon–Lätäsenon melontareitin leiriytymis- ja tulentekopaikoilla varmistetaan alueen säilyminen mahdollisimman puhtaana roskista ja muista arktista luontoa kuormittavista tekijöistä. |
Gokčevaš bázahus- ja muorrafuolahusain, gámppáid ordnemiiguin ja árvaluvvon Boazoeanu– Leahttáseanu meallunjohtolaga gohtten- ja dolastallanbáikkiiguin sihkkarasto dat, ahte guovlu ii ludnejuvvo, mii sáhttá čuohcit arktalaš lundui. |
| Esitetty Kilpisjärven opastuskeskus ulko-opastustauluineen edistää luontoa kunnioittavan asenteen omaksumista, tiedollista valveutuneisuutta alueen herkästä luonnosta, porotaloudesta ja saamelaiskulttuurista sekä käytännön taitojen oppimista luontoa säästävästä retkeilystä. |
Árvaluvvon Gilbbesjávrri oahpistanguovddáš oktan olgooahpistantávvaliiguin láidesta gudnejahttit luonddu, olbmot ohppet diehtit man rašši lea guovllu luondu, oahpásmuvvet boazodollui ja sámekultuvrii ja ohppet geavatlaš dáidduid luonddu seasti vánddardeamis. |
| Opastuksella, neuvonnalla ja valvonnalla ohjataan alueella liikkuvat pois herkimmiltä alueilta. |
Bagadallama, rávvema ja bearráigeahččama bokte stivrejuvvojit guovllus johtaleaddji olbmot eret rašimus guovlluin. |
| Kiintiöimällä suurtunturialueen moottorikelkkasafariyrittäjien määrä, edellyttämällä safareilta suhteellisen pientä ryhmäkokoa sekä ohjaamalla kulku käytetyimmille urille vähennetään eläimistölle koituvia häiriöitä. |
Elliide čuohcci vahágiid sáhttá geahpedit, go mearriduvvojit earit stuorraduottarguovllu mohtorgielkásafárafitnodagaide ja geavahuvvojit viehka unna joavkkut ja mearriduvvojit earit buot eanemus geavahuvvon vuojáhagaide. |
| Lintujen pesimäaikaan alueella liikkuminen on erittäin vähäistä kelirikon vuoksi. |
Lottiid bessenáigge guovllus johtalit hui unnán siivvuhisvuođa dihte. |
| Naalin ja kiljuhanhen pesintää suunnitelman esitysten mukainen käyttö ei häiritse. |
Njála ja giljobačča bessema ii heađuš dakkár geavaheapmi, mii dáhpáhuvvá plána árvalusaid vuođul. |
| Erämaan luonnontilaisuuden säilymisen osalta suunnitelmassa myönnetään mönkijälupia luontaiselinkeinojen harjoittajille pääsääntöisesti vain muutamille jo pitkään käytössä olleille mönkijäurille. |
Meahcceguovllu luonddudilálašvuođa seailluheami hárrái mieđihuvvojit plánas luondduealáhusbargiide njealjejuvllatlobit eanas dušše muhtun njealjejuvllatvuojáhagaide, mat leat leamaš anus juo guhká. |
| Ulkopaikkakuntalaisille kesäaikaisia maastoliikennelupia ei myönnetä. |
Olgobáikegoddelaččaide eai mieđit geasiáigásaš meahccejohtaluslobiid. |
| Poromiesten liikkumiseen suunnitelmassa ei puututa, sillä se on paliskunnan lakisääteinen tehtävä. |
Badjeolbmuid johtaleapmái plánas ii seahkanuvvo, dasgo dat leat bálgosa lágasmearriduvvon doaibma. |
| Retkeilyn maastoa kuluttavaa vaikutusta seurataan, ja Kalottireitille rakennetaan tarvittaessa pitkoksia, jotta polun leviäminen estetään. |
Vánddardeami dagahan golaheaddji váikkuhusat čuvvojuvvojit ja Kalohttageinnodahkii huksejuvvojit dárbbu mielde rovit, amas bálggis bearehaga leavvat. |
| Luonnontilaisuuden turvaamiseksi esitetyt toimenpiteet on kuvattu tarkemmin luvussa 7 Luonnon ja muinaismuistojen suojelu. |
Luonddudilálašvuođa dorvvastan dihte árvaluvvon doaibmabijut leat govviduvvon dárkileappot logus 7 Luonddu- ja dološmuittuidsuodjaleapmi. |
| 8.3. 2 Luontaiselinkeinojen turvaamisen lähtökohdat |
8.3.2 Luondduealáhusaid dorvvasteami vuolggasajit |
| Suomen perustuslaissa turvataan kaikille suomalaisille elinkeinonharjoittamisen vapaus, josta säädetään tarkemmin elinkeinolaissa sekä maankäyttölaeissa (kuten laissa ja asetuksessa Metsähallituksesta, maastoliikennelaissa, poronhoitolaissa, metsästyslaissa ja kalastuslaissa). |
Suoma vuođđolágas dorvvastuvvo buot suopmelaččaide ealáhusfriddjavuohta, man birra mearriduvvo dárkileappot ealáhuslágas ja eanageavahanlágain (dego lágas ja ásahusas Meahciráđđehusas, meahccejohtaluslágas, boazodoallolágas, meahcástanlágas ja guolástanlágas). |
| Erämaalain yleisperusteluissa todetaan, että ”erämaa-alueilla ei ole tarkoitus rajoittaa nykyisiä nautintaoikeuksia” (HE 42/90). |
Meahcceguovlolága almmolaš ákkastallamiin gávnnahuvvo ahte ”meahcceguovlluin ii leat ulbmil ráddjet dálá návddašanvuoigatvuođaid” (HE 42/90). |
| Metsähallituksen on näin ollen erämaasuunnittelussa otettava huomioon kaikkien paikallisten ihmisten lakisääteiset oikeudet porotalouden ja muiden luontaiselinkeinojen harjoittamiseen. |
Meahciráđđehus galgá ná meahcceguovloplánemis váldit vuhtii buot báikkálaš olbmuid lágasmearriduvvon vuoigatvuođaid boazodollui ja eará luondduealáhusaide. |
| 8.3. 3 Porotalouden turvaaminen |
8.3.3 Boazodoalu dorvvasteapmi |
| Porotalouden käytännön järjestelyt ovat porotalouslain mukaisesti Käsivarren paliskunnan tehtävä hallinnollisella alueellaan. |
Boazodoalu geavatlaš ordnemat gullet boazoekonomiijalága mielde Giehtaruohttasa bálgosii hálddahuslaš guovllustis. |
| Metsähallitus ei siten ohjaa eikä voi ohjata, kuka saa harjoittaa porotaloutta erämaa-alueella. |
Meahciráđđehus ii ná stivre iige sáhte stivret, guhte oažžu bargat boazodoaluin meahcceguovllus. |
| Metsähallitus sopii käytännön asioiden toteuttamisesta – mm. porotaloustukikohtien perustamisesta ja sijoittamisesta suunnitelman esitysten mukaan – aina paliskunnan, ei yksittäisten henkilöiden kanssa. |
Meahciráđđehus soahpá geavatlaš áššiid ollašuhttimis – ee. boazodoallodoarjjabáikkiid vuođđudeamis ja sajáiduhttimis plána árvalusaid mielde – álo bálgosiin, ii ovttaskas olbmuiguin. |
| Käsivarren paliskunnan peruslinjan mukaisesti suunnitelmassa esitetään rakennelmien ja kämppien keskittämistä pääsääntöisesti jo olemassa olevien rakennusten ja rakennelmien yhteyteen. |
Giehtaruohttasa bálgosa doaibmavuogi mielde plánas árvaluvvo rusttegiid ja gámppáid čohkkemis eanas juo dálá visttiid ja rusttegiid oktavuhtii. |
| Suunnitelma mahdollistaa poroaitojen ja merkityn moottorikelkkauran linjausten tarkistukset maastossa edellyttäen, että alueen poromiehet ovat yksimielisiä asiassa ja paliskunta puoltaa hanketta. |
Plána dahká vejolažžan boazoáiddiid ja merkejuvvon mohtorgielkávuojáhaga linnjádemiid dárkkisteami meahcis, dainna eavttuin ahte guovllu badjeolbmot leat ovttamielalaččat áššis ja bálggus guottiha fitnu. |
| Esimerkiksi Raittijärven kylän kohdalla moottorikelkkaura voidaan siirtää kulkemaan poroaitaa seuraillen Rahpesoaivin eteläpuolitse ja Tsuktsoaivin pohjoispuolitse, mikäli kaikki raittijärveläiset ovat asian takana. |
Ovdamearkka dihte Ávžžášjávrri gili buohta mohtorgielkávuojáhaga sáhttá sirdit johtit boazoáiddi guora Ráhpesoaivvi lulábeale ja Čukčoaivvi davábeale, jos buot ávžžásjávrelaččat leat dán áššis ovtta oaivilis. |
| Metsähallituksen hallintaan siirtyvien kämppien käytöstä neuvotellaan paliskunnan kanssa. |
Meahciráđđehusa hálddašanválddi vuollásaš gámppáid geavaheamis ráđđádallojuvvo bálgosiin. |
| Luontaiselinkeinotukikohtien osalta Metsähallitus kuulee aina paliskuntaa ja Enontekiön kuntakohtaista neuvottelukuntaa sekä tarvittaessa Enontekiön kalatalousneuvottelukuntaa ja riistanhoitoyhdistystä. |
Luondduealáhusdoarjjabáikkiid hárrái Meahciráđđehus gullá álo bálgosa ja Eanodaga gielddaguovdasaš ráđđádallangotti ja dárbbu mielde Eanodaga guolledoalloráđđádallangotti ja fuođđodikšunovttastusa. |
| Kulttuuriset ja sosiaaliset vaikutukset |
Kultuvrralaš ja sosiálalaš váikkuhusat |
| Porotalouden näkökulma on suunnitelmassa otettu huomioon pitkälti läpäisyperiaatteella; toisin sanoen suunnitelma ei sisällä sellaisia esityksiä, jotka heikentäisivät porotalouden harjoittamisedellytyksiä. |
Boazodoalu perspektiiva lea plánas váldojuvvon vuhtii buorre muddui čađamannanprinsihpa bokte, dahjege plánas eai leat dakkár árvalusat, mat raššudivčče vejolašvuođaid bargat boazodoaluin. |
| Porotalouden edellytyksiä ei kuitenkaan suunnitelmalla pyritä parantamaan siten, että nämä parannukset toisivat merkittäviä rajoituksia muille erämaan vakiintuneille ja lakisääteisille käyttömuodoille. |
Boazodoalu vejolašvuođaid eai goittotge plána bokte geahččal buoridit nu, ahte dát buorádusat ráddješedje mearkkašahttiláhkai meahcceguovllu eará stáđásman ja lágasmearriduvvon geavahanhámiid. |
| Suunnitelma turvaa porotalouden harjoittamisen edellytykset vähintään samalla tasolla kuin nykyisin. |
Plána dorvvasta boazodoalu vejolašvuođaid unnimustá seamma dásis go dán áigge. |
| Porotalouden ja luontaiselinkeinojen vyöhykkeet kattavat yli 90 % erämaan pinta-alasta. |
Boazodoalu ja luondduealáhusaid avádagat gokčet badjel 90 % meahcceguovllu viidodagas. |
| Loput 10 % ovat suurimman osan vuotta myös porotalouden käytössä lähes täysin. |
Loahppa 10 % lea eanas oasi jagis maiddái boazodoalu anus measta ollásit. |
| Retkeilyn ja ohjatun luontomatkailun vyöhykkeillä liikkuminen ei suunnitelman mukaan saa haitata poroja eikä alueen muuta eläimistöä. |
Vánddardeami ja stivrejuvvon luondduturismma avádagain johtaleapmi ii plána mielde oaččo heađuštit bohccuid iige guovllu eará elliid. |
| Safari- ja ohjelmapalveluyrittäjät, jotka rikkovat sääntöjä, menettävät lupansa ja/tai uutta lupaa ei heille seuraavalle kaudelle myönnetä. |
Safára- ja prográmmabálvalusfitnodagat, mat rihkkot njuolggadusaid, masset lobiset ja/dahje daidda ii mieđihuvvo ođđa lohpi čuovvovaš badjái. |
| Metsähallitus ja Käsivarren paliskunta sopivat vuosittain porotalouden rakenteiden sijoittamisesta alueelle. |
Meahciráđđehus ja Giehtaruohttasa bálggus soahpaba jahkásaččat, gosa boazodoalu rusttegat galget guovllus. |
| Lisäksi Metsähallitus seuraa jatkuvasti petoeläinkantojen kehitystä ja raportoi tuloksista eli asutuista kotkan reviireistä ja lentokykyisistä poikasista ympäristöministeriöön. |
Meahciráđđehus maiddái čuovvu dađistaga návdenáliid ovdáneami ja raportere bohtosiin dahjege ássojuvvon goaskinreviirrain ja girdinmáhtolaš čivggain birasministeriijai. |
| Muiden petojen raportoinnista vastaa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. |
Eará boraspiriid raporteremis vástida Fuođđo- ja guolledoalu dutkanlágádus. |
| Kotkan osalta korvaukset maksaa ympäristöministeriö ja muut petokorvaukset maa- ja metsätalousministeriö. |
Goaskima hárrái buhtadusaid máksá birasministeriija ja eará návdebuhtadusaid eana- ja meahccedoalloministeriija. |
| Motorisoidun liikkumisen ohjaamisella käytetyille urille, tiukalla lupapolitiikalla ja tehokkaalla valvonnalla sekä keskitetyllä virkistyskäytön infrastruktuurilla (reiteillä, rakenteilla ja asianmukaisella opastuksella) ohjataan suurin osa virkistyskäyttäjistä porotaloudelle tärkeiden alueiden ulkopuolelle. |
Mohtorfievrruiguin johtima stivrema bokte geavahuvvon vuojáhagaide, čavges lohpepolitihkain ja beaktilis bearráigeahčuin ja lustageavaheami čohkkejuvvon infrastruktuvrrain (johtolagat, rusttegat ja áššáigullevaš oahpisteapmi) stivrejuvvo eanas oassi lustageavaheddjiin boazodollui dehálaš guovlluid olggobeallai. |
| Taloudelliset vaikutukset |
Ekonomalaš váikkuhusat |
| Suunnitelma ei heikennä porotalouden edellytyksiä nykyisestä. |
Plána ii raššut boazodoalu vejolašvuođaid dálážis. |
| Käsivarren erämaa-alueella laiduntaa nykyisin arviolta 3 000–4 000 lukuporoa, ja teuraiden määrä on viime vuosina vaihdellut välillä 600–1 000, liha-arvoltaan 400 000 markasta reiluun 1 000 000 markkaan [67 200– 168 000 €]. |
Giehtaruohttasa meahcceguovllus leat dán áigge árvvu mielde 3 000–4 000 lohkobohcco ja njuovvanbohccuid lohku lea dáid maŋimuš jagiid molsašuddan 600–1 000, biergoárvvu dáfus 400 000 márkkis šiega 1 000 000 márkái [67 200– 168 000 €]. |
| Suunnitelmassa korostetaan porotalouden harjoittamisen merkitystä Käsivarren poromiehille, jotka myös saavat merkittävän osan perheidensä elannosta harjoittamistaan luontaiselinkeinoista. |
Plánas deattuhuvvo, man ollu boazodoallu mearkkaša Giehtaruohttasa badjeolbmuide, geat ožžot mearkkašahtti oasi bearrašiiddiset birgenlágis maiddái dain eará luondduealáhusain. |
| Porotalous on erämaassa nykyisin ainoa perinteinen (luontais)elinkeino, jonka harjoittaja voi saada siitä pääosan toimeentulostaan. |
Boazodoallu lea meahcceguovllus dán áigge áidna árbevirolaš (luonddue)aláhus, mainna olmmoš sáhttá oažžut váldooasi áigáiboađustis. |
| Talviaikainen varomaton ja osin luvaton virkistysmoottorikelkkailu, etenkin loppukeväällä, häiritsee jossain määrin porotaloutta hajottamalla tokkia ja laukottamalla kantavia vaatimia. |
Várutmeahttun ja muhtumassii lágahis lustamohtorgielkkástallan dálvviáigge, áinnas giđabeallai heađušta muhtun muddui boazodoalu nu, ahte biđge ealuid ja ruohtaha čoavjjehiid. |
| Tästä koituu kustannuksia porotaloudelle. |
Dát fas dagaha liigegoluid boazodollui. |
| Moottorikelkkailu alueella on kuitenkin rauhoittunut huomattavasti 1980-luvun ”villeistä” vuosista, jolloin selkeät pelisäännöt ja merkityt huoltoreitit puuttuivat alueelta. |
Mohtorgielkkástallan guovllus lea goittot šaddan mealgat čorgadeabbon 80-logu ”vilda jagiid” ektui, goas vel váilo čielga njuolggadusat eaige lean merkejuvvon fuolahusjohtolagat. |
| Suunnitelmassa ei siten katsota tarpeelliseksi esittää moottorikelkkailun kieltoalueita, vaikkakin tähän on varattu mahdollisuus. |
Plánas eai goittot oainne dárbbašlažžan árvalit guovlluid, main mohtorgielkkástallan livččii gildojuvvon, vaikko dákkárge vejolašvuohta lea várrejuvvon. |
| Metsähallitus katsoo, että ensin on turvauduttava muihin keinoihin – kuten merkittyihin uriin, pelisääntöjen selkeyttämiseen, safaritoiminnan kiintiöittämiseen, lupapolitiikan kiristämiseen, ohjauksen ja valvonnan tehostamiseen jne. – ennen voimakkaampia kieltoja ja sanktioita. |
Meahciráđđehusa mielas galgá vuos dorvvastit eará vugiide – dego merkejuvvon vuojáhagaide, njuolggadusaid čielggasmahttimii, eriid mearrideapmái safáradoibmii, lohpepolitihka čavgemii, stivrema ja bearráigeahččama beavttálmahttimii jna. – ovdalgo dorvvastuvvo čavgadet gieldduide ja bággendoaimmaide. |
| Hyvätkään säännöt eivät toteudu, jos niitä ei tiedetä, niiden perusteita ei ymmärretä ja niiden noudattamista ei riittävästi valvota. |
Buoritge njuolggadusat eai ollašuva, jos daid eai dovdda, daid ákkaid eai ipmir ja daid čuovvuma eai doarvái bures bearráigeahča. |
| Maastoliikenteen kieltoalueista päättäminen kuuluu Lapin ympäristökeskukselle, joka kuulee asiassa mm. Enontekiön kuntaa ja Käsivarren paliskuntaa. |
Meahccejohtalusa gieldoguovlluid birra mearrideapmi gullá Lappi birasguovddážii, mii gullá áššis ee. Eanodaga gieldda ja Giehtaruohttasa bálgosa. |
| Rakenteiden ja merkittyjen reittien niukkuus sekä suunnitelman mukainen tiukka lupapolitiikka rajoittavat virkistyskäyttäjien liikkumista suurimmassa osassa erämaata ja erityisesti porotaloudelle tärkeillä laidunalueilla, mikä tukee porotaloutta. |
Rusttegiid ja merkejuvvon johtolagaid vátnivuohta ja plánas daddjojuvvon čavges lohpepolitihkka ráddje lustageavaheddjiid johtaleami eanas oasis meahcceguovllu ja erenoamážit dehálaš boazodoalloguovlluin. Dát doarju boazoealáhusa. |
| Rajavartiolaitokselta Metsähallituksen hallintaan mahdollisesti siirtyvien kämppien käyttötarkoituksen muuttaminen esitetyn vyöhykejaon perustella paliskuntaa kuullen tukee myös osaltaan porotaloutta. |
Gámppáid, mat sáhttet sirdašuvvet Rádjegozáhusas Meahciráđđehusa hálddašanválddi vuollai, geavahanulbmila rievdadeapmi árvaluvvon avádatjuogu vuođul, nu ahte gullojuvvo bálgosa oaidnu áššis, doarju datge boazodoalu. |
| Poronhoitajat tukeutuvat alueella liikkuessaan Metsähallituksen autiotupiin varsinkin hiljaisena aikana eli lokakuusta maaliskuulle. |
Boazodoallit geavahit dárbbu mielde guovllus johtalettiin Meahciráđđehusa ávdinstobuid, áinnas jaskes áigge dahjege golggotmánus njukčamánnui. |
| Myös tämä käytäntö on tietyin ehdoin – varsinkin useamman vuorokauden käytön osalta – vahvistettu suunnitelmassa. |
Maiddái dát vierru lea dihto eavttuiguin – erenoamážit dalle go stobut leat moanaid beivviid anus – nannejuvvon plánas. |
| Suunnitelman esitysten ja suositusten toimeenpano turvaa porotalouden harjoittamisen edellytykset myös tulevaisuudessa. |
Go plána árvalusat ja ávžžuhusat ollašuhttojit, de dát dorvvasta vejolašvuođaid bargat boazodoaluin maiddái boahtteáiggis. |
| Ekologiset vaikutukset |
Ekologalaš váikkuhusat |
| Porotaloutta voidaan pitää luonnonmukaisena erämaan käyttömuotona niin kauan, kuin porojen lukumäärä ei ylitä laidunten kantokykyä. |
Boazodoalu sáhttá atnit meahcceguovllu luonddudilálaš geavahanvuohkin nu guhká go boazolohku ii mana badjel guohtoneatnamiid gierdanráji. |
| Laidunten kantokyvyn määritteleminen on kuitenkin vaikeaa, ja siihen vaikuttavat myös aiemman laidunnushistorian kumulatiiviset seuraukset. |
Guohtoneatnamiid gierdanráji lea goittot váttis meroštallat ja dasa váikkuhit maiddái ovddit áiggiid guođohanvieruin čoggon váikkuhusat. |
| Voimakkaan laidunnuksen vuotuiset vaikutukset ovat vähäisiä, mutta niiden kumulatiiviset vaikutukset erämaan kasvi- ja jäkälälajistoon sekä lajien välisiin runsaussuhteisiin ovat kuitenkin merkittävät. |
Garra guođoheami jahkásaš váikkuhusat báhcet unnin, muhto dain áiggiid mielde čoggon váikkuhusat meahcceguovllu šaddo- ja jeagelšlájaide ja šlájaid gaskasaš valljivuođagaskavuođaide leat goittot mearkkašahttit. |
| Vaarana on, että kesäaikaisen laidunnuspaineen johdosta tietyt uhanalaiset kasviesiintymät tuhoutuvat, uhanalaiset perhoset häviävät (niiden elinympäristöjen ravintokasvien tultua tehokkaasti syödyiksi), tunturikoivumetsänraja alenee ja/tai yksittäiset tunturikoivumetsikköesiintymät katoavat. |
Várran lea ahte geasiáigásaš guohtuma dihte dihto áitatvuloš šattuid šaddansajit duššet, áitatvuloš beaivelottit nohket (dasgo daid eallinbirrasiid biebmošattut borrojuvvojit buorre muddui), lagešordarádji njiedjá ja/dahje ovttaskas lagešbohtut nohket. |
| Vaikka poronlaidunnus lisääkin kesäaikaista vaihtuvaa taimiainesta, taimet eivät pääse vakiintumaan sellaisilla alueilla, joilla on voimakasta ja jatkuvaa laidunnusta. |
Vaikko bohccuid guohtun lasihage geasiáigge molsašuvvi vesáávdnasa, de vesát eai beasa albmaláhkai šaddagoahtit dakkár guovlluin, main leat jámma bohccot. |
| Porojen laidunnus on aiheuttanut myös paikoitellen vähäistä tuulieroosiota mm. alueen itäosien hiekkatievoissa. |
Bohccuid guohtun lea dagahan maiddái báikkuid unnánaš bieggaerošuvnna ee. guovllu nuorttageaže sáttodieváin. |
| Laidunten kunto riippuu ensisijaisesti porotalouden sisäisistä järjestelyistä: poromääristä, laidunkierrosta ja käytännön laidunnustyön toteuttamisesta. |
Guohtoneatnamiid dilli čuožžu vuosttažettiin boazodoalu siskkáldas ordnemiin: boazologuin, guohtoneatnamiid molssodeamis ja beaivválaš guohtundili ollašuhttimis. |
| Muiden maankäyttömuotojen osuus laidunten kuntoon on hyvin marginaalinen. |
Eará eanageavahanhámiid ossodat guohtoneatnamiid dillái ii leat namuhan veara. |
| Käsivarren poromäärät ovat laskeneet olennaisesti 1980luvun 20 000 lukuporosta, ja nykyiset poroluvut ovat olleet selvästi alle maa- ja metsätalousministeriön hyväksymän 10 000 lukuporon ylärajan. |
Giehtaruohttasa boazologut leat geahppánan mealgat 1980-logu 20 000 lohkobohccos ja dálá boazologut leat leamaš čielgasit vuollel 10 000 lohkobohcco, man eana- ja meahccedoalloministeriija lea dohkkehan alimus rádjin. |
| Myös porojen teuraspainot ovat laskeneet – osin vuosien 1999 ja 2000 vaikeiden talvien seurauksena. |
Maiddái bohccuid njuovvandeattut leat njiedjan – muhtumassii jagiid 1999 ja 2000 váttis dálvviid dihte. |
| Kaikkia poroja ei otettu silloinkaan tienvarren keinoruokintaan. |
Buot bohccot eai váldojuvvon goittot dallege geaidnoguoraide koanstabiebmamii. |
| Suunnitelmassa ei oteta kantaa suurimman kestävän poromäärän suhteen, koska se ei kuulu Metsähallituksen tehtäviin. |
Plánas ii váldojuvvo bealli stuorimus bistevaš boazologu hárrái, dasgo dat ii gula Meahciráđđehusa bargguide. |
| 4 Muiden luontaiselinkeinojen harjoittamisen turvaaminen |
8.3.4 Eará luondduealáhusaid dorvvasteapmi |
| Luontaiselinkeinojen harjoittamista on tarkasteltava elinkeinokokonaisuuden näkökulmasta sekä mikro- että makrotasolla. |
Luondduealáhusaid galgá guorahallat ealáhusollisvuođa perspektiivvas ja mikro- ja makrodásiin. |
| Yksittäisten luontaiselinkeinonharjoittajien talous koostuu eri vuodenaikoina ja yksittäisinä vuosina vaihtelevilla painotuksilla useiden eri elinkeinojen harjoittamisesta saadusta toimeentulosta. |
Ovttaskas luondduealáhusbargiid ekonomiija čoggo sierra jagiáiggiid ja ovttaskas jagiid áigge dihto deattuhemiiguin moanain sierra áigáiboahtogálduin. |
| Luontaiselinkeinoista saatavilla tuloilla on myös Käsivarren erämaan alueella sivuansiollinen merkitys muille ammatinharjoittajille, toimihenkilöille ja viranhaltijoille. |
Luondduealáhusdietnasat mearkkašit maiddái Giehtaruohttasa meahcceguovllus siidodienasin daidda olbmuide, geat barget eará ámmáhiiguin, doaibmaolbmuide ja virgehálddašeddjiide. |
| Käsivarren erämaa-alueella harjoitetaan hyvin niukasti pelkästään muita (luontais)elinkeinoja kuin porotaloutta ja matkailua. |
Giehtaruohttasa meahcceguovllus barget hui unnán dušše eará (luonddue)aláhusaiguin go boazodoaluin ja turismmain. |
| Matkailu onkin merkittävä tulonlähde osalle luontaiselinkeinonharjoittajia ja heidän perheitään. |
Turisma leage mearkkašahtti dienasgáldu muhtun luondduealáhusbargiide ja sin bearrašiidda. |
| Käsivarressa paikalliset ihmiset täydentävät toimeentuloaan lähinnä hillastuksella, riekon ansapyynnillä ja kotitarvekalastuksella. |
Giehtaruohttasis báikkálaš olbmot dievasmahttet áigáiboađuset vuosttažettiin lubmemiin, (rievssat)gárdumiin ja ruovttudárboguolástusain. |
| Suurimmalle osalle paikallisia asukkaita näiden toimintojen merkitys – kotitarvekalastusta lukuun ottamatta – on nykyisin pitkälti kulttuurinen ja virkistyksellinen. |
Eatnasiidda báikkálaš ássiin dáid doaimmaid mearkkašupmi – earret ruovttudárboguolástusa – lea goittot dán áigge vuosttažettiin kultuvrralaš buđaldus ja lustadoaibma. |
| Suunnitelma mahdollistaa luontaiselinkeinotukikohdan perustamisen kalastuksen ja metsästyksen harjoittamiseksi ohjatun luontomatkailun, porotalouden ydin- sekä luontaiselinkeinojen ja porotalouden vyöhykkeille tarkemmin sovittaviin paikkoihin. |
Plána bokte sáhttá vuođđudit luondduealáhusdoarjjabáikki guolástan- ja meahcástandárbbuide stivrejuvvon luondduturismma, boazodoalu guovddáš- ja luondduealáhusaid ja boazodoalu avádagaide dakkár báikkiide, maid birra sohppojuvvo dárkileappot. |
| Porotalouden ydinvyöhykkeelle ei kuitenkaan voida luovuttaa käyttöoikeutta tukikohdan perustamiseen muuhun kuin porotalouden tarpeisiin ja paliskunnan esityksestä. |
Boazodoalu guovddášavádagas ii goittot sáhte luohpadit geavahanvuoigatvuođa doarjjabáikki vuođđudeami várás eará go boazodoalu dárbbuide ja bálgosa árvalusa vuođul. |
| Esityksen lähtökohtia ovat, että Metsähallitus on poro- ja luontaiselinkeinojen rahoituslain perusteella velvollinen osoittamaan tukikohdan valtionmailta luontaiselinkeinotilalliselle ja että luontaiselinkeinoista saatavat tulot muodostavat merkittävän osan harjoittajansa toimeentulosta, eli että luontaiselinkeinon harjoittaminen on elinkeinollisesti perusteltua. |
Árvalusa vuođđun lea ahte Meahciráđđehus lea boazo- ja luondduealáhusaid ruhtadanlága vuođul geatnegahtton čujuhit doarjjabáikki stáhtaeatnamiid luondduealáhusbargái ja ahte luondduealáhusdietnasat hábmejit mearkkašahtti oasi luondduealáhusbargi áigáiboađus, dahjege ahte luondduealáhusaiguin bargama sáhttá ealáhuslaččat ákkastallat. |
| Suunnitelmassa on lisäksi määritelty sallitut polttopuunottoalueet, joille Metsähallitus myöntää luontaiselinkeinonharjoittajille ja muille paikallisille ihmisille erillisestä hakemuksesta tarkemmin rajattuja polttopuunottolupia. |
Plánas leat maiddái meroštallon dat guovllut, main oažžu váldit boaldinmuora. Meahciráđđehus mieđiha dáidda guovlluide luondduealáhusbargiide ja eará báikkálaš olbmuide sierra ohcamuša vuođul muorraváldinlobiid, main čilgejuvvo dárkileappot. |
| Porotalouden harjoittajat eivät porotaloutta harjoittaessaan tarvitse erillisiä puunottolupia. |
Boazodoallit eai boazodoaluin barggadettiin dárbbaš sierra muorraváldinlobiid. |
| Myös pienimuotoinen rakennusmaanotto kämppien rakennustarpeisiin on sallittua erikseen sovittavista paikoista edellyttäen, että ottopaikkojen maisemoinnista huolehditaan. |
Maiddái gámppáid huksendárbbuide oažžu váldit veháš eatnama dakkár sajiin, maid birra sohppojuvvo ovddalgihtii, dainna eavttuin ahte eanaváldinbáikkit čorgejuvvojit fas duovdaga dáfus. |
| Kulttuuriset ja sosiaaliset vaikutukset |
Kultuvrralaš ja sosiálalaš váikkuhusat |
| Metsähallituksen lakisääteisenä tehtävänä on osoittaa luontaiselinkeinotiloille tarvittavat tukikohdat elinkeinonsa harjoittamiseksi. |
Meahciráđđehusa lágasmearriduvvon bargun lea čujuhit dárbbašlaš doarjjabáikkiid luondduealáhusdáluide, vai dát sáhttet bargat iežaset ealáhusain. |
| Luontaiselinkeinotukikohtien perustaminen suunnitelmassa osoitetuille vyöhykkeille antaa mahdollisuuden ratkaista sosiaalisen ongelman, joka liittyy luontaiselinkeinonharjoittajien tukeutumiseen alueen autiotupiin. |
Go luondduealáhusdoarjjabáikkit vuođđuduvvojit plánas čujuhuvvon avádagaide, de ná sáhttá čoavdit sosiálalaš čuolmma, mii guoská luondduealáhusbargiid dárbui geavahit guovllu ávdinstobuid. |
| Tämä osaltaan lisää molemminpuolista luottamusta sekä edistää sääntöjen noudattamista ja havaituista epäkohdista raportointia. |
Dát lasiha gaskasaš luohttámuša nu, ahte olbmot čuvvot buorebut njuolggadusaid ja almmuhit iežaset áican heajos beliid. |
| Paikallisten ihmisten polttopuunsaannin turvaaminen tukee osaltaan luontaiselinkeinojen harjoittamista ja on tärkeä osa enontekiöläisten maastossa liikkumista luontaiselinkeinojen sekä paikallisen väestön harjoittaman kotitarvekalastuksen ja virkistyskäytön lisäksi. |
Go báikkálaš olbmuid boaldinmuorrafidnen dorvvastuvvo, de dat fas dorvvasta luondduealáhusaiguin bargama. Dát lea dehálaš oassi Eanodaga ássiid meahcis johtaleamis luondduealáhusaid ja báikkálaš olbmuid ruovttudárboguolástusa ja lustageavaheami lassin. |
| Taloudelliset vaikutukset |
Ekonomalaš váikkuhusat |
| Suunnitelman esitysten mukainen vyöhykkeistäminen sekä sen mukainen infrastruktuuri- ja lupapolitiikka turvaavat perinteiset elinkeinot ja paikkakuntalaisten oikeudet, mikä tukee alueen asuttuna pysymistä. |
Plána árvalusain daddjojuvvon avádatjuohku ja dan mielde jođihuvvon infrastruktuvra- ja lohpepolitihkka dorvvasta árbevirolaš ealáhusaid ja báikegoddelaččaid vuoigatvuođaid, nu ahte guovlu bissu ássojuvvon. |
| Ekologiset vaikutukset |
Ekologalaš váikkuhusat |
| Luontaiselinkeinojen harjoittamisesta suunnitelman mukaan koituvat ekologiset haitat ovat vähäisiä Käsivarren erämaassa, johtuen pitkälti maaston kesäaikaisesta vaikeakulkuisuudesta ja sen aiheuttamasta kulkemisen keskittymisestä. |
Plána mielde luondduealáhusaiguin bargamis boahtti ekologalaš heajos bealit leat unnán Giehtaruohttasa meahcceguovllus, vuosttažettiin eatnamiid rámšuivuođa dihte geasiáigge, nu ahte olbmot šaddet johtalit seamma johtolagaid mielde. |
| Suurin uhka lienee varomattomasta polttopuunotosta aiheutuva koivumetsänrajan yläpuolisten koivumetsiköiden häviäminen ja riekkoansoja varten kaadettavien yksittäisten, puurajan yläpuolisten koivujen häviäminen. |
Stuorimus áitta dáidá leat soahkevuvddiid jávkan soahkevuovderáji bajábealde várutmeahttun boaldinmuorraváldima dihte ja ovttaskas sogiid jávkan ordaráji bajábealde gárderissiid čuohppama dihte. |
| Suunnitelman esitysten mukaiset polttopuunottoalueet sijaitsevat alempana, suuremmissa jokilaaksoissa. |
Plána árvalusaid mieldásaš boaldinmuorraváldinguovllut leat vuollelis, stuorit johkalegiin. |
| 8.3. 5 Luonnon monipuolisen käytön ja sen edellytysten kehittäminen |
8.3.5 Luonddu má ggabealat geavaheami ovddideapmi |
| Alueen monipuolisen käytön edellytysten kehittäminen erämaa-alueilla on yksi erämaalain keskeisistä tavoitteista. |
Guovllu máŋggabealat geavaheami vejolašvuođaid ovddideapmi meahcceguovlluin lea okta meahcceguovlolága guovddáš ulbmiliin. |
| Erämaalain yksityiskohtaisissa perusteluissa luontomatkailu ja virkistyskäyttö on nimenomaan Käsivarren erämaa-alueen osalta mainittu huomattavan merkittäviksi toiminnoiksi. |
Meahcceguovlolága dárkilet ákkastallamiin luondduturisma ja lustageavaheapmi lea namalassii Giehtaruohttasa meahcceguovllu hárrái namuhuvvon mearkkašahtti doaibman. |
| Luontomatkailu ja maksullinen ohjelmapalvelutarjonta muodostavat tärkeän osan paikallisten ihmisten toimentulosta. |
Luondduturisma ja prográmmabálvalusaid fállan mávssu vuostá lea oalle dehálaš báikkálaš olbmuid áigáiboađus. |
| Ohjattu liiketoiminnallinen luontomatkailu sopii pienimuotoisena erämaalain tavoitteiden mukaisesti Käsivarren erämaa-alueelle. |
Smávvalágan stivrejuvvon fitnodatekonomalaš luondduturisma heive meahcceguovllu ulbmiliid mielde Giehtaruohttasa meahcceguvlui. |
| Matkailun edistämiskeskus on vuonna 1999 ennustanut luontomatkailun kasvavan lähitulevaisuudessa erityisesti Ylä-Lapissa, jossa myös sijaitsevat Suomen suurimmat luonnon- ja kansallispuistot sekä suurin osa erämaa-alueista. |
Turismma ovddidanguovddáš lea 1999:s einnostan luondduturismma lassánit lagamus boahtteáiggis erenoamážit Davvi-Lappis, gos maiddái leat Suoma stuorimus luonddu- ja álbmotmeahcit ja eanas oassi meahcceguovlluin. |
| Käsivarren erämaa-alue on Suomen erämaista vetovoimaisin, ja luontomatkailulla on pisimmät perinteet juuri Käsivarressa. |
Giehtaruohttasa meahcceguovlu lea Suoma meahcceguovlluin buot bivnnuheamos, ja luondduturisma lea leamaš guhkimus anus aiddo fal Giehtaruohttasis. |
| Käsivarren suurtunturialue on ainutlaatuinen ja jylhin osa Suomea, sillä alueella sijaitsevat kaikki yli tuhatmetriset suurtunturimme. |
Giehtaruohttasa stuorraduottarguovlu lea áidnalunddot ja rámšoseamos oassi Suomas, dasgo doppe leat measta buot min badjel kilomehtera allosaš stuorraduoddarat. |
| Käsivarteen on tästä johtuen syntynyt kattava autio- ja varaustupaverkosto sekä Kalottialueen yhdistävä Kalottireitti. |
Giehtaruohttasii lea ná riegádan gokčevaš ávdin- ja várrenstohpofierpmádat ja Kalohttaguovllu ovttastahtti Kalohttageinnodat. |
| Suurtunturit vetävät puoleensa etenkin kotimaisia matkailijoita etelästä, mutta myös enontekiöläisiä kevään rautupilkille. |
Stuorraduoddarat geasuhit mátkkálaččaid goittot lulli-Suomas, muhto maiddái gieldda iežas ássiid giđđat rávdobilkemii. |
| Käsivarren imagoa hyödynnetään laajasti Tunturi-Lapin matkailumarkkinoinnissa sekä koko Lapin matkailuimagon luomisessa, mikä puolestaan luo paineita alueen kestävän käytön ohjaukselle. |
Giehtaruohttasa imago atnet viidát ávkin Duottar-Sámi turismamárkanastimis ja oppa Lappi turismaimago huksemis. Dát fas buktá deattuid guovllu bistevaš geavaheami stivremii. |
| Suunnitelman esitykset luovat puitteet ekologisesti, kulttuurisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän ohjatun luontomatkailun kehittämiselle. |
Plána árvalusaid vuođul sáhttá ovddidišgoahtit ekologalaččat, kultuvrralaččat, sosiálalaččat ja ekonomalaččat bistevaš, stivrejuvvon luondduturismma. |
| Lähtökohtana on, että perinteiset elinkeinot eivät joudu väistymään matkailun tieltä ja että niiden harjoittamisen edellytyksiä ei kavenneta. |
Vuođđun lea dat, ahte árbevirolaš ealáhusat eai šatta čáhkket saji turismii ja ahte vejolašvuođat bargat daiguin ealáhusaiguin eai gáržžiduvvo. |
| Eri käyttäjäryhmien erityistarpeiden huomioonottamisella ja eri käyttömuotojen välisten ristiriitojen aktiivisella ennakoinnilla ja hallinnalla sekä säilyttämällä erämaan luonne erämaisena turvataan parhaiten alueen vetovoimaisuus. |
Go sierra geavaheaddjijoavkkuid sierradárbbut vuhtiiváldojuvvojit ja sierra geavaheaddjihámiid gaskasaš ruossalasvuođaide ráhkkanuvvo áiggil ortnetmielde ja go meahcceguovllu iešláhki seailluhuvvo, de ná sáhttá buoremusat dorvvastit dan, ahte guovlu geasuha dás duohkoge. |
| Suunnitelmassa varaudutaan kasvavaan luontomatkailuun siten, että erämaan tavoiteltavien ympäristövaikutusten toteutuminen ei pitkälläkään tähtäimellä vaarannu. |
Plánas ráhkkanit luondduturismma lassáneapmái nu, ahte meahcceguovllu ohcaluvvon birasváikkuhusaid ollašuhttin ii guhkesáiggeulbmiliinge šatta vára vuollai. |
| Retkeilyn ydin- sekä ohjatun luontomatkailun vyöhykkeiden rajat perustuvat alueen käytön perusselvityksiin, mm. Käsivarren erämaa-alueen virkistyskävijätutkimukseen, jonka yhteydessä selvitettiin, missä nykyisin sijaitsevat alueen virkistyskäytön rakenteet ja mille alueille suurin osa virkistyskäytöstä kohdistuu. |
Vánddardeami guovddáš- ja stivrejuvvon luondduturismma avádagaid rájit vuođđuduvvet guovllu vuođđočielggadusaide, ee. Giehtaruohttasa meahcceguovllu lustageavahandutkamuššii, man oktavuođas čielggaduvvui, gos dán áigge leat guovllu lustageavahanrusttegat ja main guovlluin johtet eanas astoáiggeulbmiin. |
| Suurin osa omatoimisesta virkistyskäytöstä keskittyy suurtunturien retkeilyn ydinvyöhykkeelle, jolla sijaitsee suuri osa autio- ja varaustuvista. |
Eanas oassi iehčanassii dáhpáhuvvi lustageavaheamis čoahkkana stuorraduoddariid vánddardeami guovddášavádahkii, gos leat eatnasat guovllu ávdin- ja várrenstobuin. |
| Kaikki merkityt reitit sijaitsevat joko tällä vyöhykkeellä tai ohjatun luontomatkailun vyöhykkeellä. |
Buot merkejuvvon johtolagat leat juogo dán avádagas dahje stivrejuvvon luondduturismma avádagas. |
| Rakenteilla on virkistyksellisen ja elinkeinollisen merkityksen lisäksi suuri merkitys turvallisuuden kannalta: Tupiin ja merkittyihin reitteihin tukeutuvat huonolla säällä kaikki alueella liikkuvat, puhumattakaan virkistyskävijöistä, joista noin puolet on alueella ensikertalaisia. |
Dáin rusttegiin lea virkkosmahtti ja ealáhuslaš mearkkašumi lassin stuorra mearkkašupmi dorvvolašvuođa dáfus: Stobuid ja merkejuvvon johtolagaid geavahit heajos dálkin buot guovllus johtaleaddjit, ja áinnas lustageavaheaddjit, geain sullii bealli leat vuosttaš háve guovllus johtimin. |
| Sosiaaliset vaikutukset |
Sosiálalaš váikkuhusat |
| Erottamalla liiketoiminnallinen, moottoroitu sekä omin voimin tai jokamiehenoikeuksin tapahtuva luontomatkailu – erityisesti pitkäkestoisemman vuorovaikutuksen osalta – turvataan kävijöiden erämaakokemukset ja vältytään ristiriitojen kärjistymiseltä. |
Go sirrejuvvo fitnodatekonomalaš, mohtorfievrruiguin ja iežas fámuiguin dahje juohkeolbmovuoigatvuođaid vuođul dáhpáhuvvi luondduturisma – erenoamážit guhkit vuorrováikkuhusa hárrái – de dorvvastuvvo ahte guovllus johtaleaddjit ožžot vásihit meahcceguovllu dovddu. |
| Toisaalta luomalla selkeät pelisäännöt liiketoiminnalliselle ja moottoroidulle luontomatkailulle sekä puuttumalla ajoissa ylilyönteihin edistetään elinkeinon kehittymistä, työllistämismahdollisuuksia sekä hyväksyttävyyttä porotalouden ja muiden luontaiselinkeinonharjoittajien keskuudessa. |
Nuppe dáfus go dahkkojuvvojit čielga njuolggadusat fitnodatekonomalaš ja mohtorfievrruiguin dáhpáhuvvi luondduturismii ja go áiggi bále seahkanuvvo buot stuorit dahje uhcit rihkkumušaide, de ná sáhttá ovddidit ealáhusa, barggolašvuođavejolašvuođaid ja dohkkehahttivuođa boazodolliid ja eará luondduealáhusbargiid gaskkas. |
| Tällöin kaikkien tahojen yhteisenä intressinä on erämaaresurssin turvaaminen mahdollisimman luonnontilaisena. |
Dalle buot oassebeliid oktasaš beroštupmin lea dorvvastit meahcceguovloresurssaid nu luonddudilis go vejolaš. |
| Kilpisjärveläisten tarve omaan tupaan tunturissa tyydytetään vakiinnuttamalla paikkakuntalaisille oikeus yöpyä autiotuvissa alueella moottorikelkkaillessaan sekä varata varaus- tai vuokratupa käyttöönsä. |
Gilbbesjárvelaččaid dárbu iežaset stohpui duoddaris lágiduvvo nu, ahte mieđihuvvo báikegoddelaččaide bissovaš vuoigatvuohta idjadit ávdinstobuin, go mohtorgielkkástallet guovllus, ja várret várren- dahje láigostobuid iežaset atnui. |
| Taloudelliset vaikutukset |
Ekonomalaš váikkuhusat |
| Matkailu on Enontekiön merkittävin toimeentulonlähde ja Käsivarren erämaa-alue kunnan vetovoimaisin luontomatkailukohde, jonka taloudelliset matkailuvaikutukset heijastuvat koko TunturiLapin elinkeinotoimintaan. |
Turisma lea Eanodaga mávssoleamos áigáiboahtogáldu ja Giehtaruohttasa meahcceguovlu dat buot bivnnuheamos luondduturismačuozáhat, man ekonomalaš turismaváikkuhusat dovdojit oppa Duottar-Sámi ealáhusdoibmii. |
| Enontekiön luonto- ja elämysmatkailustrategiassa matkailun on vuonna 1998 arvioitu elinkeinona työllistävän enontekiöläisiä 280 henkilötyövuoden verran, mikä on 36 % kunnan kaikista työpaikoista. |
Eanodaga luonddu- ja vásáhusturismastrategiijas turismma leat árvalan ealáhussan addit barggu gieldda ássiide 20 olmmošbargojagi mađi 1988:s, mii lea 36 % buot gieldda bargosajiin. |
| Matkailun – erityisesti luonto- ja kulttuurimatkailun – työllistävän ja taloudellisen merkityksen ennustetaan kasvavan matkailuelinkeinon sisällä kaikkein voimakkaimmin. |
Turismma – erenoamážit luonddu- ja kulturturismma – barggolašvuođa- ja ekonomalaš mearkkašumi einnostit lassánit mátkeealáhusa siste buot fámolepmosit. |
| Kilpisjärven kylä elää erityisesti matkailusta ja sen kerrannaisvaikutuksista. |
Gilbbesjávrri gilli eallá erenoamážit turismmas ja dan mielde boahtti váikkuhusain. |
| Karesuvannon kylälle Käsivarren matkailun tuomat tulot ovat myös erittäin tärkeitä kylän elinvoimaisuuden kannalta. |
Gárasavvona gillái Giehtaruohttasa turismasisaboađut leat maiddái erenoamáš dehálaččat gili ealaskasvuođa dáfus. |
| Alueen vetovoimaisuuden olennaisen osan muodostaa Metsähallituksen rakentama ja ylläpitämä luontomatkailun infrastruktuuri: huolletut kämpät, hyvin merkityt reitit ja opasteet sekä järjestetyt neuvonta- ja opastuspalvelut. |
Guovllu geasuhusa mávssoleamos oasi hábme Meahciráđđehusa huksen ja bajásdoallan luondduturismma infrastruktuvra: fuolahuvvon gámppát, bures merkejuvvon johtolagat ja oahpistangalbbat ja bures lágiduvvon rávven- ja oahpistanbálvalusat. |
| Rakenteista merkittävä osa sijaitsee Käsivarren erämaa-alueella. |
Rusttegiin mearkkašahtti oassi leat Giehtaruohttasa meahcceguovllus. |
| Erämaan virkistyskäytön taloudelliset vaikutukset heijastuvat ennen kaikkea matkailutuloina ja työpaikkoina, oppaiden palkkoina, ohjelmapalvelu-, lupa-, majoitus- ja myyntituloina Metsähallitukselle, paikallisille yrityksille ja liikennöitsijöille sekä verotuloina ja säästöinä Enontekiön kunnalle. |
Meahcceguovllu lustageavaheami ekonomalaš váikkuhusat oidnojit vuosttažettiin turismasisaboađuin ja bargosajiin, oahpisteddjiid bálkkáin, prográmmabálvalus-, lohpe-, idjadan- ja vuovdinsisaboađuin Meahciráđđehussii, báikkálaš fitnodagaide ja johtalusfuolaheddjiide ja dasa lassin Eanodaga gielda fidne ná vearroboađuid ja seastimiid. |
| Metsähallituksen hallinnassa olevat ja lyhytkestoisesti vuokraamat isännöidyt vuokratuvat, vuokratuvat ja varaustuvat mahdollistavat korkealle jalostettujen palvelupakettien tuottamisen ja myynnin valmismatkalain edellytysten mukaisesti. |
Meahciráđđehusa hálddašanválddi vuollásaš ja oanehis áigái láigohan isidaston láigostobut, láigostobut ja várrenstobut dahket vejolažžan hui vuđolaš bálvaluspakeahtaid buvttadeami ja vuovdima gárvvesmátkelága eavttuid mielde. |
| Haltille vievän merkityn huoltouran varteen esitetään taukotuvan perustamista safarikelkkaryhmille, esimerkiksi Vuomakasjärven rajavartioston tuvan yhteyteen, mikä osaltaan vähentäisi virkistyskäytön ristiriitoja ja tukisi liiketoiminnallista luontomatkailua. |
Háldái manni merkejuvvon fuolahusjohtolaga gurrii árvaluvvo vuođđuduvvot safáragielkájoavkkuide orustanstohpu, ovdamearkka dihte Vuopmegašjávrri rádjegozáhusa oktavuhtii, mii bealistis geahpedivččii lustageavaheami ruossalasvuođaid ja dorjjošii fitnodatekonomalaš luondduturismma. |
| Tuotteiden jalostaminen vähentää niiden luonnonresursseihin kohdistamia paineita. |
Buktagiid ovddosdikšun geahpeda deattuid, maid dat dagahit luondduresurssaide. |
| Rajavartiolaitokselta Metsähallituksen hallintaan mahdollisesti siirtyvien kämppien käyttötarkoituksen muuttaminen esitetyn vyöhykejaon pohjalta tukee myös ohjatun, pienimuotoisen luontomatkailun harjoittamisen edellytyksiä alueella ottaen huomioon porotalouden edut. |
Gámppáid, mat vejolaččat sirdašuvvet Rádjegozáhusas Meahciráđđehussa hálddašanválddi vuollai, geavahanulbmila rievdadeapmi árvaluvvon avádatjuogu vuođul doarju maiddái vejolašvuođa bargat stivrejuvvon, smávvalágan luondduealáhusain, dainna eavttuin ahte váldojuvvojit vuhtii boazodoalu beroštumit. |
| Näiden suunnitelman esitysten toteuttaminen merkitsee (lisä)toimeentulomahdollisuuksia luontaiselinkeinonharjoittajille ja muille paikkakuntalaisille mm. oppaina. |
Dáid plána árvalusaid ollašuhttin mearkkaša (lasse)áigáiboahtovejolašvuođaid luondduealáhusbargiide ja eará báikegoddelaččaide, ee. oahpisteaddjin. |
| Korkealuokkaiset pienten ryhmien täyden palvelun matkailupaketit sopivat hyvin Käsivarren erämaa-alueelle, turvaavat saamelaiskulttuurin säilymistä, ovat kestävän kehityksen mukaisia ja hyödyttävät aluetaloutta mm. suuren työllistävyytensä vuoksi. |
Smávva joavkkuid alladássásaš dievasbálvalusa turismapakeahtat heivejit bures Giehtaruohttasa meahcceguvlui, dorvvastit sámekultuvrra seailuma, čuvvot bistevaš ovdáneami ja leat ávkin guovlluekonomiijai, ee. danin ahte addet máŋgasii barggu. |
| Suurisuuntainen majoituskapasiteetin nostaminen lisää ylimääräistä liiketoiminnallista käyttöpainetta aluetta kohtaan, on erämaalain vastaista sekä haitallista Kilpisjärven ja Karesuvannon majoitusyritystoiminnalle. |
Jos lasiha sakka idjadankapasitehta, de dat lasiha badjelmearálaš fitnodatekonomalaš geavahandeattu guvlui, lea meahcceguovlolága vuostá ja heađušta Gilbbesjávrri ja Gárasavvona idjadanfitnodatdoaimma. |
| Tämän vuoksi mm. Metsähallitukselle siirtyneen Munnikurkkion entisen rajavartioaseman asuin- ja päärakennus esitetään purettaviksi ja alue siistittäväksi. |
Danin ee. Meahciráđđehussii sirdašuvvan Muonnjagoržži ovddeš rádjegozáhusa ássan- ja váldovisti árvaluvvo gaikojuvvot ja guovlu čorgejuvvot. |
| Ekologiset vaikutukset |
Ekologalaš váikkuhusat |
| Reittien ja kämppien ylläpidolla sekä puu- ja jätehuollolla on suuri merkitys alueen virkistyskäytön ympäristövaikutusten kannalta. |
Johtolagaid ja gámppáid bajásdoallan ja muorra- ja bázahusfuolahus mearkkaša ollu guovllu lustageavaheami birasváikkuhusaid dáfus. |
| Se, että virkistyskäytön rakenteita ja Kalottireittiä ei pidettäisi kunnossa tai puu-, kaasu- ja jätehuolto laiminlyötäisiin, näkyisi välittömästi alueen luonnontilaisuudessa. |
Jos lustageavaheami rusttegat ja Kalohttageinnodat eai dollojuvvoše ortnegis dahje muorra-, gássa-, ja bázahusfuolahusas ii beroštuvvoše, de dat oidnošii dalán guovllu luonddudilálašvuođas. |
| Jätteitä viskottaisiin ympäriinsä ja haudattaisiin maahan, jolloin linnut ja muut eläimet pääsisivät niihin käsiksi, tunturikoivut kaadettaisiin kämppien lähistöltä jne. |
Bázahusat lebbejuvvošedje miehtá ja jávistuvvošedje eatnan sisa, goas lottit ja eallit livčče daid borramin, lagežat njeidojuvvošedje gámppáid lahkosiin jna. |
| Loppukeväällä ja alkukesästä alueella liikkuminen on niin hankalaa, että linnut saavat pesiä rauhassa. |
Giđabeallai ja álgogeasis guovllus lea nu váttis johtalit ahte lottit bállejit besset ráfis. |
| Nykyinen virkistyskäyttö ei ole uhka alueen uhanalaisille kasveille eikä perhosille. |
Dálá lustageavaheapmi ii leat áitimin guovllu áitatvuloš šattuid ja beaivelottiid. |
| 6 Saamelaiskulttuurin turvaaminen |
8.3.6 Sámekultuvrra dorvvasteapmi |
| Yleiset lähtökohdat |
Almmolaš vuolggasajit |
| Erämaalain yksi päätarkoitus on saamelaiskulttuurin turvaaminen. |
Meahcceguovlolága oktan váldoulbmilin lea dorvvastit sámekultuvrra. |
| Saamelaiskulttuurin asemaa säätelevät tietyt kansainväliset sopimukset ja lainsäädäntö. |
Sámekultuvrra sajádaga leat muddemin dihto riikkaidgaskasaš soahpamušat ja láhkamearrádusat. |
| Saamelaisilla on vuodesta 1995 lähtien perustuslakiin perustuva oikeus harjoittaa kulttuuriaan kotiseutualueellaan. |
Sámiin lea leamaš jagi 1995 rájes vuođđoláhkii vuođđuduvvi vuoigatvuohta eallit iežaset kultuvrra mielde ruovttuguovllusteaset. |
| Kulttuurin harjoittamiseen lasketaan kuuluviksi perinteiset elinkeinot, kuten poronhoito, kalastus ja metsästys. |
Sámekultuvrii lohkkojuvvojit árbevirolaš ealáhusat dego boazodoallu, guolástus ja meahccebivdu. |
| Saamelaiset ovat alkuperäiskansa, jota kohtaan Suomen valtiolla on erityisiä velvollisuuksia. |
Sámit leat álgoálbmot, man guovdu Suoma stáhtas leat sierra geatnegasvuođat. |
| Saamelaisten kulttuuri-itsehallintoa Suomessa toteuttaa vuodesta 1996 lähtien saamelaiskäräjät, jonka kanssa viranomaisilla on kuulemis- ja neuvotteluvelvoite asioissa, jotka vaikuttavat merkittävästi saamelaisten asemaan. |
Sámiid kulturiešstivrejumi lea ollašuhttán Suomas jagi 1996 rájes Sámediggi. Eiseválddiin lea gullan- ja ráđđádallangeatnegasvuohta Sámedikkiin áššiin, mat váikkuhit mearkkašahttiláhkai sámiid sajádahkii. |
| Porotalous on alueen keskeisin luontaiselinkeino. |
Boazodoallu lea guovllu mávssoleamos luondduealáhus. |
| Käsivarren erämaan suurimmat käyttäjäryhmät ovat Käsivarren paliskunnan saamelaiset poronhoitajat perhekuntineen sekä ulkopaikkakuntalaiset retkeily- ja virkistyskäyttäjät. |
Giehtaruohttasa meahcceguovllu stuorimus geavaheaddjijoavkkut leat Giehtaruohttasa bálgosa sámi boazodoallit bearrašiiddisetguin ja olgobáikegoddelaš vánddardeaddjit ja lustageavaheaddjit. |
| Aluetta käyttävät myös muut erämaan läheisyydessä olevien kylien asukkaat. |
Guovllu geavahit maiddái meahcceguovllu lahkosiid giliid eará ássit. |
| Luontaiselinkeinoilla – riekonpyynnillä, kalastuksella ja hillastuksella – on toimeentulollinen merkitys myös alueen suomalaiselle väestölle. |
Luondduealáhusat – rievssatbivdu, guolástus ja lubmen – mearkkašit áigáiboađu dáfus maiddái guovllu suopmelaš ássiide. |
| Luontaiselinkeinojen kannattavuus on kuitenkin heikentynyt tämän vuosikymmenen kuluessa. |
Luondduealáhusaid gánnáheapmi lea goittot geahppánan dán maŋimuš logi jagi áigge. |
| Kotitarvepyynti ja luonnossa liikkuminen ovat silti edelleen osa paikkakunnan asukkaiden elämäntapaa. |
Báikegoddelaččaid eallinvuohkái gullá goittot ainge ruovttudárbobivdu ja luonddus johtaleapmi. |
| Suunnitelman esityksillä pyritään kokonaisvaltaisesti kaikkien luontaiselinkeinojen ja virkistyskäytön välisten sekä virkistyskäytön sisäisten ristiriitojen hallitsemiseen alueella. |
Plána árvalusaid bokte geahččalit hálddašit oppalaččat luondduealáhusaid ja lustageavaheami gaskasaš ja lustageavaheami siskkáldas buot ruossalasvuođaid guovllus. |
| Saamelaiskulttuurin turvaamisen kannalta tärkeimmät kysymykset hoito- ja käyttösuunnitelmassa koskevat poronhoitomahdollisuuksien turvaamista. |
Sámekultuvrra dorvvasteami dáfus deháleamos gažaldagat dikšun- ja geavahanplánas gusket boazodoalu vejolašvuođaid dorvvasteapmái. |
| Poronhoito on tämän alueen saamelaiskulttuurin tärkein materiaalinen ja henkinen perusta. |
Boazodoallu lea dán guovllu sámekultuvrra deháleamos ávnnaslaš ja vuoiŋŋalaš vuođđu. |
| Poronhoito pitää yllä kielellistä ja kulttuurista jatkuvuutta, joka erottaa saamelaiset omaksi etniseksi ryhmäkseen. |
Boazodoallu lea bajásdoallamin gielalaš ja kultuvrralaš jotkkolašvuođa, ja dát earuha sámiid sierra čearddalaš joavkun. |
| Muutokset poronhoidossa heijastuvat koko porosaamelaisen elämäntavan muutoksina. |
Boazodoalu nuppástusat oidnojit oppa badjedili rievdamin. |
| Tänä päivänä saamelaiskulttuuriin vaikuttavat myös monet muut tekijät. |
Dán áigge sámekultuvrii váikkuhit maiddái máŋggat eará dahkkit. |
| Yhteiskunnan taloudelliset ja poliittiset paineet, markkinatalouden vaatimukset sekä lisääntyvä globalisoituminen vaikuttavat osaltaan saamelaiskulttuuriin porotalouden kautta tai sen ohella. |
Servodaga ekonomalaš ja politihkalaš deattut, márkanekonomiija gáibádusat ja globalisašuvnna lassáneapmi váikkuhit bealisteaset sámekultuvrii boazodoalu bokte dahje dan lassin. |
| Saamelaiskulttuurin turvaamista hoito- ja käyttösuunnitelmassa on tarkasteltava suhteessa näihin kehityspiirteisiin. |
Sámekultuvrra dorvvasteapmi dikšun- ja geavahanplánas galgá guorahallot dáid ovdánansárgosiid ektui. |
| Retkeily- ja virkistyskäyttö erämaan suurtunturialueella on suurta verrattuna Enontekiön muihin erämaihin. |
Meahcceguovllu stuorraduottarguovllus vánddardit viššalit ja doppe leat ollu lustageavaheaddjit Eanodaga eará meahcceguovlluid ektui. |
| Ulkopaikkakuntalaisten retkeilyn ja virkistyskäytön määrä sekä järjestettyjen ohjelmapalveluiden tarjonta alueella on lisääntynyt. |
Olgobáikegoddelaččat vánddardit eanet ja eanet ja lustageavaheapmi lea lassánan ja lágiduvon prográmmabálvalusaid fállet guovllus eanet ja eanet. |
| Poronhoidon sekä retkeily- ja virkistyskäytön edut ovat osittain ristiriidassa keskenään. |
Boazodoalu ja vánddardan- ja lustageavaheami buorit bealit mannet muhtun muddui ruossalassii gaskaneaset. |
| Poronhoito tarvitsee laajoja rauhallisia laidunmaita, jotta porot pystyvät hyödyntämään niukan kasvuston tarjoaman ravinnon ja lisääntymään rauhassa. |
Boazodoallu dárbbaša áidalas guohtoneatnamiid, vai bohccot sáhttet atnit ávkin dan vátna biepmu, mii gávdno ja bállejit lassánit ráfis. |
| Suurin osa erämaasta on rauhallista ympäri vuoden, ja intensiivisimmänkin käytön alueet ovat suurimman osan vuotta hyvin vähällä käytöllä. |
Eanas oassi meahcceguovllus lea ráfálaš birra jagi ja buot eanemus geavahuvvon guovlluidge geavahit eanas oasi jagis hui unnán. |
| Alueen poronhoitajat hoitavat poroja paimentamalla. |
Guovllu boazodoallit guođohit bohccuideaset. |
| Kasvava kävijämäärä alueella – etenkin moottoroitu liikkuminen toukokuussa – häiritsee porojen laidunrauhaa ja lisää paimennustarvetta. |
Guovllus johtet eanet ja eanet olbmot – erenoamážit mohtorfievrruiguin miessemánus. Danin bohccot eai bálle ráfis guohtut, mii lasiha guođohandárbbu. |
| Suunnitelmassa esitetään periaatteet liiketoiminnallisen safaritoiminnan ohjaamiseksi. |
Plánas árvalit prinsihpaid fitnodatekonomalaš safáradoaimma stivren dihte. |
| Moottoroitu talviaikainen luvallinen liiketoiminnallinen liikkuminen suurtunturialueella kevättalvella ei suunnitelman esitysten mukaan lisäänny nykyisestä. |
Fitnodatekonomalaš johtaleapmi mohtorfievrruiguin lobi veagas ii boađe lassánit plána árvalusaid mielde giđđadálvve dálážis. |
| Suunnitelmassa velvoitetaan Metsähallitusta vuosittain arvioimaan suurtunturialueen moottorikelkkasafarikiintiöiden suuruutta ja matkailuyritysten toimintaa saadun palautteen perusteella. |
Plánas geatnegahttet Meahciráđđehusa jahkásaččat árvvoštallat stuorraduottarguovllu mohtorgielkásafáraeriid logu ja turistafitnodagaid doaimma ožžojuvvon máhcahaga vuođul. |
| Safariluvat voidaan peruuttaa kesken kauden yrityksiltä, jotka rikkovat lupaehtoja, ja niitä voidaan olla myöntämättä seuraavalle kaudelle. |
Safáralobiid sáhttá geassit eret gaskan baji fitnodagain, mat rihkkot lohpeeavttuid, ja daidda ii leat maiddái dárbu mieđihit lobiid maŋit badjái. |
| Suunnitelmassa suositellaan lisäksi valvonnan tehostamista, jotta luvatta liikkuminen alueella saataisiin minimoitua. |
Plánas ávžžuhit dasa lassin beavttálmahttit bearráigeahču, vai lobi haga guovllus johtaleami sáhtášii geahpedit nu ollu go vejolaš. |
| Paliskunta suhtautuu myönteisesti omin voimin alueella – muuallakin kuin Yliperän suurtuntureilla – liikkuviin retkeilijöihin, sillä heidän ei ole koettu merkittävästi haittaavan porotaloutta. |
Bálggus lea mieđis iežaset fámuiguin guovllus – eará sajisge go Giehtaruohttasa stuorraduoddariin – johtaleaddji vánddardeddjiide, dasgo sin eai leat fuomášan suoribut heađuštit boazodoalu. |
| Paliskunnan mielestä ulkopaikkakuntalaisten moottorikelkkailun tulisi kuitenkin aina olla ohjattua ja luvanvaraista, ja se pitäisi rajata merkityille ja/tai ennalta sovituille kulku-urille, erityisesti suurtunturialueella. |
Bálgosa mielas olgobáikegoddelaččaid mohtorgielkkástallan galggašii goittot álo bearráigehččojuvvot ja leat lobivuloš ja galggašii biddjojuvvot dihto merkejuvvon ja/dahje ovddalgihtii sohppojuvvon vuojáhagaide, erenoamážit stuorraduottarguovllus. |
| Suunnitelmassa on tämän vuoksi määritelty kulkureitit ja -ajat suurtunturialueella paliskunnan hallituksen näkemysten mukaisesti. |
Plánas leat dan dihte meroštallon johtolagat ja johtináiggit stuorraduottarguovllus bálgosa stivrra oainnuid mielde. |
| Saamelaisten erämaakäsitys |
Sámiid meahcceguovloipmárdus |
| Nykypäivänä erämaa merkitsee suurimmalle osalle ulkopaikkakuntalaisia virkistyskäyttäjiä tietöntä, asumatonta, kohtalaisen laajaa aluetta, joka on luonnonmukaisessa tilassa. |
Dán áigge meahcceguovlodoaba mearkkaša eanas olgobáikegoddelaš lustageavaheddjiide geainnuhis, ávdin, viehka viiddis guovllu, mii lea luonddudilis. |
| Erämaa on heille vapaa-ajan pakopaikka. |
Meahcceguovlu lea sidjiide báhtaranbáiki beaivválaš eallimis. |
| Saamelainen erämaakäsite poikkeaa tästä käsityksestä. |
Sámiid meahcceguovlodoaba earrána dán ipmárdusas. |
| Saamelaisille erämaa ei ole autio siinä merkityksessä, etteikö siellä toimittaisi tai sillä olisi taloudellista käyttöä. |
Sámiide meahcceguovlu ii leat ávdin dakko bokte ahte iigo doppe sáhtáše doaibmat dahje iigo dat sáhtáše leat ekonomalaš anus. |
| Saamelaisille ei ole olemassa alueita, joita ihminen ei käyttäisi. |
Sámiide eai gávdno dakkár guovllut, maid olmmoš ii geavahivčče. |
| Saamelaisille erämaa on nykyäänkin elinkeinon harjoittamisen paikka. |
Sámiide meahcceguovlu lea dán áiggege báiki, gos bargojuvvo ealáhusain. |
| Perinteisten elinkeinojen harjoittamisella ei ole vain toimeentulollista merkitystä, vaan se on koko kulttuurin aineellinen ja henkinen perusta. |
Árbevirolaš ealáhusaiguin bargan ii mearkkaš dušše áigáiboađu, muhto dát ealáhusat leat oppa kultuvrra ávnnaslaš ja vuoiŋŋalaš vuođđu. |
| Saamen kielessä ei ole yhtä sanaa, joka vastaisi suomen kielen sanaa erämaa. |
Sámegielas ii leat sátni, mii vástidivččii ollásit suomagiela sáni erämaa. |
| Sanaa meahcciguovlu käytetään tavallisesti erämaa-sanan vastikkeena. |
Sátni meahcceguovlu geavahuvvo dábálaččat erämaa -sáni jorgalussan. |
| Sana meahcci tarkoittaa asumatonta seu vuovdi. |
Sátni meahcci oaivvilda guovllu, mii lea guhk vuovdi, ns. |
| Meahcci tarkoittaa aluetta, joka ei ole välittömän asumuksen piirissä, mutta ei autio. |
šattolašvuođa govvideaddji mearkkašumis, muhto dábálet sátni dákko bokte lea goittot vuovdi. |
| Meahcci -ilmausta käytetään myös toiminnaltua, selkosta, takamaata. |
Meahcci oaivvil Meahcci -sáni geavahit maiddái doibmii guoskevaš hámis. |
| tosin yleisemmin käytetty termi on lisessa muodossa. Kun ”mennään mettään” tarkoitetaan poronhoitotöihin menemistä tai muuta luonnon käyttöä. |
Go sápmelaš ”manná meahccái”, de dainna oaivvildit ahte olmmoš manná boazobargguide dahje luonddu eará geavaheami. |
| Ilmaus tiivistää hyvin saamelaisen elämäntavan, porotalouden ja muiden luontaiselinkeinojen harjoittamisen kokonaisvaltaisen luonteen. |
Dadjanvuohki buktá bures ovdan sámi eallinvuogi, boazodoalu ja eará ealáhusaiguin bargama ollislaš iešlági. |
| Siellä tehdään samanaikaisesti monta työtä. |
Doppe bargojuvvojit okkin ássojuvvon guovlluin. |
| Lähes kaikki luonnossa liikkuminen on poronhoitoa Enontekiön saamelaisten keskuudessa. |
tanaga máŋggat barggut. Measta buot luonddus johtaleapmi guoská boazodollui Eanodaga sámiid gaskkas. |
| Seudun käyttöaste näkyy selvästi paikannimistön rikkaudessa. |
Guovllu geavahandássi boahtá bures ovdan báikenamaid valljivuođas. |
| Alueilla, joilla on ollut paljon käyttöä, on yksityiskohtainen saamenkielinen paikannimistö. |
Guovlluin, maid leat ollu geavahan, lea hui dárkilis sámegielat báikenammavuogádat. |
| Paikannimet kertovat alueen käyttömuodoista sekä kuvailevat yksityiskohtaisesti maaston muotoa ja kasvillisuutta. |
Báikenamat muitalit guovllu geavahanhámiin ja govvidit dárkilit eatnamiid hámi ja šattolašvuođa. |
| Saamelainen luontokäsitys poikkeaa jonkin verran suomalaisesta luontokäsityksestä. |
Sámiid luondoipmárdus spiehkasta muhtun muddui suopmelaš luondoipmárdusas. |
| Saamelaisille luontoon ja luonnon kauneuteen liittyy olennaisena määreenä sen käyttöarvo. |
Sámiide lundui ja luonddu čábbodahkii gullá mávssolaš mearusin dan geavahanárvu. |
| Itkosen mukaan ”eloton luonto ja maisemat eivät lappalaista [saamelaista] sanottavasti kiinnosta sellaisinaan”. |
Itkonena mielde ”jápma luondu ja duovdagat eai báljo geasut sápmelačča daninassii”. |
| Aikion mukaan saamelainen ”näkee maisemassa kaiken aikaa jotain elollista”. |
Aikio mielas sápmelaš ”oaidná duovdagis oppa áigge juoidá, mii eallá”. |
| Saamelaisten suhtautuminen luontoon on kuitenkin samalla hyvin esteettistä. |
Sámit doaladuvvet lundui goittotge seammás hui estetihkalaččat. |
| Lukuisat joi’ut kertovat tästä. |
Lohkameahttun luođit muitalit das. |
| Luonnonmytologia elää tänäkin päivänä voimakkaana saamelaisessa mielenmaisemassa, vaikka monista sen ulkoisista esiintymismuodoista on luovuttu kirkollisen käännytystyön seurauksena. |
Luonddumytologiija eallá dán áiggege nannosit sámi miellamáilmmis, vaikko máŋggain dain olgguldas ovdanboahtinvugiin lea luhppojuvvon girkolaš jorgalanbarggu geažil. |
| Saamelaiskulttuurin ja poronhoidon historiallinen tausta |
Sámekultuvrra ja boazodoalu historjjálaš duogáš |
| Saamelaiskulttuuri on tutkimuksen mukaan muotoutunut alueen vanhimman tunnetun, kivikautisen, kulttuurin ja alueelle eri muuttoaaltoina saapuneiden väestöryhmien vuorovaikutuksen tuloksena. |
Sámekultuvra lea dutkamuša mielde hápmašuvvan guovllu boarráseamos dovddus, geađgeáiggi kultuvrra ja guvlui sierra fárrenbáruid mielde fárren olmmošjoavkkuid vuorrováikkuhusa boađusin. |
| Saamen kielen ja saamelaiskulttuurin katsotaan kielentutkimuksen, arkeologian ja geenitutkimuksen perusteella eriytyneen omaksi kulttuurikseen noin 1500-luvulla eKr. Saamelaiskulttuurin elinkeinopohjan ovat muodostaneet pyyntielinkeinot ja poronhoito. |
Sámegiela ja sámekultuvrra gehččet gielladutkamuša, arkeologalaš ja genadutkamuša vuođul sierranan iežas kultuvran s. 1500-logus oKr. Sámekultuvrra ealáhusvuođđun leat leamaš bivdoealáhusat ja boazodoallu. |
| Poronhoidon alkuajankohdasta on erilaisia käsityksiä. |
Das, ahte goas bohccuiguin leat bargagoahtán, leat máŋggalágan ipmárdusat. |
| Arkeologisten tutkimusten mukaan tunturisaamelaiset harjoittivat jonkinasteista poronhoitoa todennäköisesti jo ensimmäisellä vuosituhannella. |
Arkeologalaš dutkamušaid mielde duottarsámit barge juogalágan boazodoaluin várra juo vuosttaš duhátjagi bealde. |
| Poronhoidon merkitys kasvoi 1600-luvulta lähtien, jolloin myös muuttomatkat eri laidun- ja nautinta-alueiden välillä pitenivät. |
Boazodoalu mearkkašupmi lassánii 1600-logu rájes, goas maiddái johtolagat sierra guođohan- ja návddašanguovlluid gaskkas guhkko. |
| Pyyntielinkeinojen merkitys saamelaisten elämäntavassa ja toimeentulossa säilyi porotalouden laajenemisesta huolimatta. |
Bivdoealáhusaid mearkkašupmi sámiid eallinvuogis ja áigáiboađus seaillui boazodoalu viidáneamis fuolakeahttá. |
| Eri elinkeinot täydensivät ja korvasivat toisiaan, mikäli yhden elinkeinon harjoittaminen kävi kannattamattomaksi. |
Sierra ealáhusat dievasmahtte ja duddejedje ain nubbi nuppi, jos ii šat gánnáhan bargat juoga ealáhusain. |
| Käsivarren erämaa-alue kuului Rounalan lapinkylän alueeseen. |
Giehtaruohttasa meahcceguovlu gulai Ruovdnila sámesiidii. |
| Lapinkylän osakkaat harjoittivat metsästystä, kalastusta ja poronhoitoa kunkin suvun tarkkaan merkityillä alueilla. |
Sámesiidda osolaččat bivde meahci, guolástedje ja barge bohccuiguin guhtege sohka dárkilit merkejuvvon guovlluinis. |
| Valtioiden väliset rajankäynnit ovat muovanneet Käsivarren poronhoitoa, porosaamelaista kulttuuria ja alueen nykyisiä käyttömuotoja. |
Riikkaid gaskasaš rádjegeavvamat leat duddjon Giehtaruohttasa boazodoalu, boazosámi kultuvrra ja guovllu dálá geavahanhámiid. |
| Rajasulkusopimukset Norjan ja Venäjän välillä vuonna 1852 sekä Venäjän ja Ruotsin välillä vuonna 1889 katkaisivat perinteiset jutamareitit ja laidunaluejaot. |
Rádjegiddensoahpamušat Norgga ja Ruošša gaskkas 1852:s ja Ruošša ja Ruoŧa gaskkas 1889:s botkejedje árbevirolaš johtolagaid ja guohtonguovlojuoguid. |
| Poronhoito ja saamelaiskulttuuri joutuivat sopeutumaan muuttuneisiin olosuhteisiin mm. lyhentämällä jutamismatkoja ja siirtymällä uusille alueille. |
Boazodoallu ja sámekultuvra šadde vuogáiduvvat nuppástuvvan dilálašvuođaide ee. nu, ahte johtolagat otno ja olbmot fárregohte ođđa guovlluide. |
| 1950-luvulta lähtien hyvinvointivaltiokehitys on vaikuttanut myös saamelaiskulttuurin muutokseen. |
1950-logu rájes buresbirgenstáhta lea ovdánan nu, ahte maiddái sámekultuvra lea rievdagoahtán. |
| Kiinteät asumukset, koululaitos, elinkeinorakenteen muutos ja tekniset innovaatiot ovat vaikuttaneet porosaamelaiseen kulttuuriin. |
Fásta ássanvisttit, skuvlalágádus, ealáhusráhkadusa nuppástuvvan ja teknihkalaš ođastusat leat váikkuhan boazosámi kultuvrii. |
| Muutoksista ja nykypäivän yhä lisääntyvistä muutospaineista huolimatta porosaamelainen kulttuuri on pystynyt säilyttämään meidän päiviimme asti olennaisia piirteitään, joiden varaan omaleimainen kulttuuri rakentuu. |
Nuppástusain ja dađistaga lassáneaddji rievdandeattus fuolakeahttá boazosámi kultuvra lea bastán seailluhit gitta dálážii mávssoleamos sárgosiiddis, maid vehkii iešlágálaš kultuvra lea riegádan. |
| Poronhoito on edelleen yksi keskeisin osa tämän alueen saamelaiskulttuuria ja -identiteettiä sekä merkittävä kulttuuria ylläpitävä tekijä. |
Boazodoallu mearkkaša ainge ollu dán guovllu sámekultuvrii ja -identitehtii ja lea dehálaš kulturguoddi. |
| Lähtötilanteen arviointi |
Vuolgindili árvvoštallan |
| Hoito- ja käyttösuunnitelman lähtökohtana on erämaan tila suunnittelun käynnistyessä, ei esimerkiksi tilanne 1960-luvun alussa, jolloin moottorikelkka ei vielä ollut yleistynyt. |
Dikšun- ja geavahanplána vuođđun lea meahcceguovllu dilli plánema álggedettiin, ii ovdamearkka dihte 1960-logu álggus, goas mohtorgielká ii lean vel šaddan dábálažžan. |
| Olemassa olevat erämaalain sallimat luonnonkäyttömuodot ja käytännöt pyritään pääsääntöisesti vahvistamaan. |
Dálá luonddugeavahanhámiid ja vieruid, mat leat lobálaččat meahcceguovlolága mielde, geahččalit dábálaččat nannet. |
| Suurimmat suunnitelmassa esitettävät muutos- ja parannusehdotukset liittyvät alueen vyöhykkeistämiseen, jonka avulla pyritään pitämään hallinnassa erityisesti suurtunturialueen lisääntyvä virkistyskäyttö. |
Stuorimus rievdadan- ja buoridanevttohusat plánas gusket guovllu avádatjuhkui, mainna geahččalit stivret erenoamážit lustageavaheami, mii lassána dađistaga stuorraduottarguovllus. |
| Suunnitelmassa esitetty vyöhykkeistäminen ei kuitenkaan merkitse huomattavia muutoksia alueen nykykäytölle. |
Plánas árvaluvvon avádatjuohku ii goittot rievdat stuoribut guovllu dálá geavaheami. |
| Talviaikaista maastoliikennettä ohjataan luomalla nykyistä selkeämmät pelisäännöt, ja sitä rajoitetaan ulkopaikkakuntalaisten ja kelkkasafaritoiminnan osalta hieman nykyisestään. |
Dálvviáigásaš meahccejohtalus stivrejuvvo nu, ahte dahkkojuvvojit čielgaset njuolggadusat ja ahte dat ráddjejuvvo olgobáikegoddelaččaid ja mohtorgielkásafára doaimma hárrái unnánaš dálážis. |
| Lisäksi merkitään huoltoreitti välille Pihtsusjärvi–Somasjärvi ja asetetaan aikarajoituksia lupien myöntämisille paliskunnan esityksestä. |
Dasa lassin merkejuvvo Bihčosjávrri ja Somašjávrri gaskasaš fuolahusjohtolat ja biddjojuvvojit áigeráddjehusat lobiid mieđiheapmái bálgosa árvalusa vuođul. |
| Vyöhykkeistämisen tärkein tehtävä on ohjata alueen käyttöä (lähinnä virkistyskäyttöä) pitkällä aikajänteellä siten, että erämaalain tavoitteet toteutuvat myös tulevaisuudessa. |
Avádatjuogu deháleamos ulbmilin lea stivret guovllu geavaheami (mii oaivvilda vuosttažettiin guovllu lustageavaheami) guhkesáiggeulbmiliin nu, ahte meahcceguovlolága ulbmilat ollašuvvet maiddái boahtteáiggis. |
| Vyöhykkeistäminen ei Metsähallituksen näkemyksen mukaan rajoita eikä heikennä porotalouden ja saamelaiskulttuurin asemaa alueella, päinvastoin. |
Avádatjuohku ii Meahciráđđehusa oainnu mielde ráddje iige heajosmahte boazodoalu ja sámekultuvrra sajádaga guovllus, muhto ovdal juo buorida. |
| Joidenkin saamelaisten mielestä poronhoidon kannalta tilanne nykyisten käyttöasteen ja käyttömuotojen puitteissa ei ole tyydyttävä, puhumattakaan jos matkailun volyymi vielä kasvaa lähitulevaisuudessa. |
Buot sámiid mielas boazodoalu dáfus dilli ii leat dálá geavahandási ja geavahanhámiid olis doarvái buorre, áinnas dalle jos turisma lassána vel dáid boahttevaš jagiidge. |
| Heidän mielestään luonnon kantokyvyn ja eri käyttömuotojen yhteensovittamiseksi tarvittaisiin hoito- ja käyttösuunnitelmassa esitettyä voimakkaampia alueen käyttöä rajoittavia toimia, kuten paikkakuntalaisten vapaan kelkkailuoikeuden rajoittamista vain urille ja liiketoiminnallisen koiravaljakkotoiminnan rajoittamista valtakunnalliselle moottorikelkkauralle. |
Sin mielas luonddu gierdannávccaid ja sierra geavahanhámiid oktiiheivehan dihte galggašii ráddjet guovllu geavaheami garraseappot go dikšun- ja geavahanplánas lea árvaluvvon, dego báikegoddelaččaid friddja gielkkástallama ráddjema dušše vuojáhagaide ja fitnodatekonomalaš beanageasusdoaimma ráddjema váldegottálaš mohtorgielkávuojáhahkii. |
| Saamelaiskäräjien mukaan kaikki liikkuminen alueella vähentää porojen laidunalaa ja johtaa jäljelle jäävien laitumien kulumiseen entisestään. |
Sámedikki mielde buot johtaleapmi guovllus geahpeda bohccuid guohtunviidodaga ja dagaha dan, ahte dálá guohtoneatnamat nohket ovddežisge. |
| Poronhoidon harjoittamismahdollisuuksien turvaaminen |
Boazodoaluin barganvejolašvuođaid dorvvasteapmi |
| Saamelaiset hoitavat porojaan omissa suku- ja kyläyhteisöihin perustuvissa tokkakunnissaan. |
Sámit dollet bohccuideaset iežaset sohka- ja gilleservošiidda vuođđuduvvi siidagottiineaset. |
| Yhteensä noin 30 saamelaisperheen toimeentulo tulee pääosin tai merkittävässä määrin poronhoidosta tällä alueella. |
Oktiibuot sullii 30 sámebearraša áigáiboahtu boahtá eanas dahje buorre muddui boazodoalus dán guovllus. |
| Käsivarren erämaa-alueen poronhoitajat ovat saamelaisia. |
Giehtaruohttasa meahcceguovllu boazodoallit leat sámit. |
| Poronhoitoon suorasti tai epäsuorasti vaikuttavat toimenpiteet vaikuttavat samalla myös suoraan saamelaiskulttuuriin sekä sen säilymis- ja kehittymismahdollisuuksiin. |
Boazodollui njuolgga dahje eahpenjuolgga váikkuheaddji doaibmabijut váikkuhit seammás maiddái njuolgga sámekultuvrii ja dan ceavzin- ja ovdánanvejolašvuođaide. |
| Suunnitelmalla on pyritty turvaamaan poronhoidon harjoittamisedellytykset maaston käyttöön sekä maastoliikenteen ohjaamiseen ja rajoittamiseen vaikuttavin toimenpitein. |
Plána bokte leat geahččalan dorvvastit vejolašvuođaid bargat boazodoaluin doaibmabijuiguin, mat váikkuhit eatnamiidgeavaheami ja meahccejohtalusa stivremii ja ráddjemii. |
| Alueen käyttöä säätelee ja ohjaa erämaalain lisäksi myös koko joukko muita yleisiä lakeja, kuten poronhoitolaki, metsästyslaki, kalastuslaki, maastoliikennelaki ja kaivoslaki. |
Guovllu geavaheami lea muddemin ja stivremin meahcceguovlolága lassin maiddái moanat almmolaš lágat dego boazodoalloláhka, meahcástanláhka, guolástanláhka, meahccejohtalusláhka ja ruvkeláhka. |
| Poronhoito-oikeus on turvattu perustuslaissa, elinkeinolaissa ja poronhoitolaissa. |
Boazodoallovuoigatvuohta lea dorvvastuvvon vuođđolágas, ealáhuslágas ja boazodoallolágas. |
| Yksityiskohtaiset porotalousjärjestelyt erämaa-alueella ovat Käsivarren paliskunnan tehtävä. |
Dárkilet boazodoalloordnemat meahcceguovllus gullet Giehtaruohttasa bálgosa bargguide. |
| Alueen laidunten kunto ja riittävyys pitkällä tähtäimellä riippuvat paljolti laidunkierrosta, poromääristä ja paimennusjärjestelyistä. |
Guovllu guohtoneatnamiid dilli ja bistin čuožžu ollu guohtoneatnamiid molssodeamis, boazologuin ja guođohanordnemiin. |
| Näihin asioihin ei suunnitelmassa yksityiskohtaisemmin puututa, sillä ne eivät ole Metsähallituksen säädeltävissä. |
Dát áššit eai plánas gieđahallojuvvo vuđoleappot, dasgo Meahciráđđehus ii sáhte mearridit daid birra. |
| Vyöhykkeistäminen: retkeily- ja virkistyskäyttö |
Avádatjuohku: vánddardan- ja lustageavaheapmi |
| Alueen eri käyttömuotojen yhteensopivuutta keskenään ja luonnon kantokyky huomioon ottaen on pyritty sovittamaan yhteen vyöhykkeistämällä erämaa-alue. |
Meahcceguovllu avádatjuogu bokte luonddu gierdannávccaid vuhtiiváldimiin leat geahččalan heivehit oktii guovllu sierra geavahanhámiid. |
| Suunnitelman esityksillä pyritään minimoimaan saamelaisten poronhoidolle aiheutuvat maastoliikennehaitat ja torjumaan ennustetusta luontomatkailun kasvusta koituva uhka porotaloudelle. |
Plána árvalusaiguin geahččalit geahpedit sámi boazodollui čuohcci meahccejohtalusheađuštusaid nu ollu go vejolaš ja dustet dan áitaga, man einnostit šaddat luondduturismma lassáneamis boazodollui. |
| Tämä rationaaliselta vaikuttava toimenpide ei kuitenkaan kaikkien saamelaisten mielestä ole porotalouden etujen mukaista. |
Vaikko dát doaibmabidju orru leamen jierpmálaš, de dat ii goittotge leat buot sámiid mielas boazodoalu beroštumiid mielde. |
| Heidän näkemystensä mukaan samalla, kun rajoitetaan muuta käyttöä tietyillä alueilla poronhoidon etujen nimissä, vahvistetaan toisaalla alueen virkistyskäytön edellytyksiä. |
Sin oainnu mielde seammás go ráddjejuvvo eará geavaheapmi dihto guovlluin boazodoalu namas, de nannejuvvojit nuppe dáfus guovllu lustageavahanvejolašvuođat. |
| Toisaalta vyöhykkeistämällä alue suunnitelman esitysten mukaisesti rajoitetaan alueen luontomatkailua ja virkistyskäyttöä pitämällä ne mahdollisuuksien mukaan jatkossakin nykyisin käyttämillään alueilla ja reiteillä, poissa porotaloudelle tärkeiltä kevättalven vasomis- ja laidunalueilta. |
Nuppe dáfus avádatjuogu bokte ráddjejuvvo plána árvalusaid mielde guovllu luondduturisma ja lustageavaheapmi nu, ahte dat dollojuvvojit vejolašvuođaid mielde boahtteáiggisge dálá guovlluin ja johtolagain, boazodollui giđđadálvve nu dehálaš guottet- ja guohtonguovlluid olggobealde. |
| Vyöhykkeistämällä ei suunnitelmassa rajoiteta millään tavoin porotalouden ja luontaiselinkeinojen harjoittamista alueella, vaan muut toiminnot ovat aina alisteisia porotaloudelle – toisin sanoen niiden toiminta on sopeutettava siten, että siitä ei koidu porotaloudelle merkittävää haittaa. |
Avádatjuogu bokte eai plánas ráddje moktege boazodoalu ja luondduealáhusaid guovllus, muhto eará doaimmat galget álo heivehuvvot boazodollui – nu ahte dat eai heađuš stuoribut boazodoalu. |
| Suunnitelman mukaan virkistyskäytön vyöhykkeillä ei myöskään tehdä rakenteita paikkoihin, joissa niitä ei ole ennestään. |
Lustageavaheami avádagain eai maiddái plána mielde dahkkojuvvo rusttegat dohko, gos dat eai gávdno ovddežis. |
| Suunnitelma mahdollistaa joidenkin virkistyskäytön rakenteiden rakentamisen retkeilyn ydin- ja ohjatun luontomatkailun vyöhykkeille, mm. pitkospuiden asentamisen Kalottireitille, etäisyysviittojen sijoittamisen tupien pihoille, tarpeellisten rantautumis- ja tulipaikkojen tekemisen Poroenon–Lätäsenon vesiretkeilyreitille sekä tupien rakentamisen vanhojen tupien ja rakennelmien yhteyteen. |
Plána dahká vejolažžan dihto rusttegiid huksema lustageavaheami várás vánddardeami guovddáš- ja stivrejuvvon luondduturismma avádagaide, ee. roviid huksema Kalohttageinnodahkii, gaskagalbbaid bidjama stobuid šiljuide, dárbbašlaš gáddáimannan- ja dolastallanbaikkiid dahkama Boazoeanu–Leahttáseanu fanasvánddardanjohtolahkii ja stobuid huksema boares stobuid ja rusttegiid oktavuhtii. |
| Mikäli rajavartiolaitokselta siirtyy kämppiä Metsähallitukselle, kämpän tulevaa käyttötarkoitusta ohjaa se, millä vyöhykkeellä se sijaitsee. |
Jos Rádjegozáhusas sirdašuvvet gámppát Meahciráđđehussii, de gámppá boahttevaš geavahanulbmila lea stivremin dat, guđe avádagas dat lea. |
| Uusia virkistyskäytön tupia ei rakenneta täysin uusiin paikkoihin. |
Ođđa stobut lustageavaheami várás eai huksejuvvo áibbas ođđa sajiide. |
| Aktiivisella viestinnällä ohjataan suurin osa virkistyskäyttäjistä reiteille ja urille sekä lisätään alueelle tulevien luontomatkailijoiden tietämystä alueen herkästi haavoittuvasta luonnosta, saamelaiskulttuurista ja luontaiselinkeinoista. |
Viššalis dieđiheami bokte stivrejuvvojit eatnasat lustageavaheddjiin johtolagaid ja vuojáhagaid ala ja dasa lassin čilgejuvvo guvlui boahtti luonddumátkkálaččaide, man rašši guovllu luondu lea ja muitaluvvo sámekultuvrras ja luondduealáhusain. |
| Valvonnalla pyritään varmistamaan sääntöjen noudattaminen. |
Bearráigeahču bokte geahččalit sihkkarastit dan, ahte njuolggadusat čuvvojuvvojit. |
| Maasto- ja lentoliikenne |
Meahcce- ja áibmojohtalus |
| Kevättalven maastoliikenne on runsasta Käsivarren erämaa-alueella. |
Giđđadálvve johtalit ollu mohtorfievrruiguin Giehtaruohttasa meahcceguovllus. |
| Alueella olevat merkityt moottorikelkkaurat ovat vilkkaassa käytössä. |
Guovllu merkejuvvon mohtorgielkávuojáhagaid geavahit ollu. |
| Käyttäjäryhmiä ovat ulkopaikkakuntalaiset moottorikelkkailijat, kelkkasafarit ja enontekiöläiset. |
Leat olgobáikegoddelaš mohtorgielkkástallit, gielkásafárat ja gieldda iežas ássit. |
| Paikkakuntalaisilla on vapaa moottorikelkkailuoikeus kaikkialla kotikuntansa valtionmailla. |
Báikegoddelaččat ožžot nuvttá vuodjit mohtorgielkkáin miehtá iežaset ruovttugieldda stáhtaeatnamiin. |
| Tämän vuoksi kaikki enontekiöläiset eivät pysy merkityillä urilla, eikä heiltä sitä voi edellyttääkään. |
Danin buot Eanodaga ássit eai biso merkejuvvon vuojáhagaid alde iige sis dan oppa vuorddege. |
| Vesistöalueella saa lain mukaan kuka tahansa ajaa moottorikelkalla. |
Čázádatguovlluin oažžu lága mielde gii beare vuodjit mohtorgielkkáin. |
| Lisäksi esiintyy rikkomuksia, eli ei pysytä urilla vaikka pitäisi. |
Dasa lassin bohtet ovdan rihkkumušat, nuppiiguin sániiguin ii bissojuvvo mearriduvvon vuojáhagaid alde. |
| Kevättalveen ajoittuva maastoliikenteen huippu on vahingollisinta porotaloudelle. |
Meahccejohtalusa alimus áiggit deivet giđđadálvái, mii sáhttá leat vahágin boazodollui. |
| Porojen ravitsemustilanne on keväällä huonoin, ja pelästyessään moottorikelkkaliikennettä porot joutuvat tarpeettomasti liikkumaan. |
Bohccuid biebmodilli lea giđđat buot fuonimus, ja go mohtorgielkkát ain gavdnjejit bohccuid, de dat šaddet dárbbašmeahttumit lihkadit. |
| Varsinkin kantavien vaatimien kohdalla tilanne voi olla kriittinen. |
Áinnas čoavjjehiid hárrái dilli sáhttá leat viehka vearrái. |
| Laidunhäirinnän seurauksena keskenmenojen todennäköisyys lisääntyy ja tokka saattaa hajaantua, jolloin poromiehille aiheutuu ylimääräistä työtä. |
Go álddut eai bálle ráfis guohtut, de lassána reitonvárra ja eallu sáhttá bieđganit, mii fas dagaha badjeolbmuide liigebarggu. |
| Ylätunturissa ja paljakalla, Käsivarren avoimessa maastossa, kelkan urilla ei yleensä ole sanottavaa merkitystä tokkien hajoamisen suhteen, sillä lumi on siellä lähes aina tuulen kovaksi pakkaamaa tai tuulen pois pieksemää. |
Báljes duottaralážiin Giehtaruohttasa jalges eatnamiin gielkávuojáhagat eai dábálaččat báljo biđge ealuid, dasgo muohta lea doppe daškat biekka geažil dahje biegga lea girddihan muohttaga eret. |
| Kelkkahurjastelijat, jotka ajavat tokkien halki, ovatkin kaikkein haitallisimpia moottorikelkkailijoita ja leimaavat helposti kaikki kelkkailijat porotalouden vihollisiksi. |
Dat, geat girddihit mohtorgielkkáiguin ja vudjet ealuid čađa, leat dat buot vearrámus mohtorgielkkástallit. Danin lea dat várra ahte buot gielkkástallit steampalastojit boazodoalu vašálažžan. |
| On kuitenkin muistettava, että paikkakuntalaiset ja vastuulliset ohjelmapalveluyrittäjät eivät yleensä häiritse poroja. |
Gánnáha goittot muitit ahte báikegoddelaččat ja vásttolaš prográmmabálvalusfitnodagat eai dábálaččat heađuš bohccuid. |
| Ongelmana ovat lähinnä Metsähallituksen valtakunnallisen moottorikelkkauran ulkopuolella luvatta kelkkailevat ulkopaikkakuntalaiset, jotka hankikannon aikaan ja tunturialueella pääsevät kapeatelaisilla kelkoillaan sallittujen urien ulkopuolelle. |
Váttisvuođaid dagahit vuosttažettiin Meahciráđđehusa váldegottálaš mohtorgielkávuojáhaga olggobealde lobi haga vuojašeaddji olgobáikegoddelaččat, geat guottádahkan besset duottarguovllus seakkadealat mohtorgielkkáideasetguin lobálaš vuojáhagaid olggobeallai. |
| Lentoliikenne ei sekään ole haitatonta, vaikka osittain myös poromiehet itse käyttävät lentokonetta liikkuessaan alueella. |
Áibmojohtalusasge leat su iežas heajos bealit, vaikko muhtun muddui maiddái badjeolbmot ieža geavahit girdiid, go johtalit guovllus. |
| Lentoliikenteen melu häirinnee jossain määrin porojen laidunrauhaa. |
Áibmojohtalusa válla sáhttá muosehuhttit muhtun muddui bohccuid guohtunráfi. |
| Lumettomaan aikaan lentoteitse kuljetetaan alueelle paljon lisää käyttäjiä, joista osa ei tulisi lainkaan alueelle, jos ei lentoliikennettä olisi. |
Bievlan sáhtostuvvojit guvlui ollu dakkár olbmot, geain muhtumat eai boađáše ollege guvlui, jos ii livčče áibmojohtalus. |
| Suurin osa lentokoneen virkistyskäyttäjistä on Poro-, Romma- ja Lätäsenolle meneviä kalastajia ja melojia. |
Eatnasat girddi johtti lustageavaheddjiin leat Ropma- ja Leahttásetnui manni guolásteaddjit ja meallut. |
| He eivät tosin juurikaan poistu jokien välittömästä läheisyydestä, jolloin heistä ei koidu sanottavaa haittaa porotaloudelle. |
Sii gal bissot eanas dasttán jogaid lahkosiin eaige ná olus heađuš boazodoalu. |
| Tilapäiseen vesitasoliikenteeseen Metsähallitus ei voi puuttua. |
Gaskaboddosaš govddohatgirdijohtalusa hárrái Meahciráđđehus ii sáhte dahkat maidege. |
| Helikopterin virkistyskäytöllistä liikennettä rajoitetaan suunnitelmassa siten, että Metsähallitus yksilöi laskeutumispaikat kuultuaan asiassa sidosryhmiä. |
Helikopterjohtalus lustageavaheapmái ráddjejuvvo plánas nu, ahte Meahciráđđehus mearrida dárkilit seaivunsajiid, go lea vuos gullan áššis čanasjoavkkuid. |
| Käsivarren paliskunta ei nähnyt tarpeelliseksi rajoittaa lentoliikennettä suunnitelmaa tiukemmin, sillä lentoliikenteen loppuminen alueella merkitsisi vaikeuksia myös poroelinkeinolle. |
Giehtaruohttasa bálgosa mielas ii leat dárbu ráddjet áibmojohtalusa čavgadeappot go ráddjejuvvo plánas, dasgo áibmojohtalusa nohkan guovllus dagahivččii váttisvuođaid maiddái boazoealáhussii. |
| Kalastus |
Guolástus |
| Kalastus on yksi perinteisistä saamelaisista elinkeinoista porotalouden ja riekonpyynnin ohella. |
Guolástus lea okta árbevirolaš sámeealáhusain boazodoalu ja rievssatbivddu lassin. |
| Kotitarvekalastuksen lisäksi se on entisinä aikoina paikannut myös porotalouden katovuosien tulotason menetystä. |
Ruovttudárboguolástusa lassin dat lea ovdalaš áiggiid dudden maiddái boazojámuin boahtán áigáiboahtomassima. |
| Lätäsenon ja tunturijärvien kalastus on lisääntynyt nailonverkon sekä moottorikelkan ja moottoriveneen käytön yleistyttyä 1950-luvulla. |
Leahttáseanu ja duottarjávrriid bivdu lea lassánan dan maŋŋá, go nylonfierbmi, mohtorgielká ja mohtorfanas boahtigođii atnui 1950-logus. |
| Tämä paikoitellen ryöstökalastuksen mittasuhteet saanut toiminta johti joidenkin järvien kalakantojen jyrkkään laskuun, suorastaan romahtamiseen. |
Dát bivdu sulastahttigođii juo báikkuid rievidanbivddu, mii fas dagahii dan ahte guollenálit geahppánedje johtilit muhtun jávrriid, njulgestaga nohke. |
| Tilannetta huononsivat 1960- ja 1970-lukujen mittavat siikaistutukset alkuperältään väärällä siialla, mikä on johtanut mm. ylitiheisiin, kääpiöityneisiin siikakantoihin, paikallisen siian taantumiseen sekä monien arvokkaiden rautu- ja taimenvesien heikkenemiseen. |
Dili heajudedje 1960- ja 1970-loguid stuorra čuovžagilvimat, goas čáziide gilvojuvvojedje boastto čuovžžat. Dát lea dagahan ee. dan, ahte leat liiggás hui smávva čuovžžat, go fas báikkálaš čuovžanálit leat mannan maŋás ja máŋggat divrras rávdo- ja dápmotčázit leat fuotnánan. |
| Nykyinen viehekalastukseen perustuva kalastusmatkailu ei ole uhka alueen järvien kalakannoille – ei edes nykyisin varsin suosittu raudun pilkintä suosituimmilla rautujärvillä, kuten Toskal-, |
Dálá vuoggabivdui vuođđuduvvi guolástanturisma ii áitte guovllu jávrriid guollenáliid – ii dán áigge nu bivnnuhis rávdobilkenge buot bivnnuheamos rávdojávrriin, dego Doskal-, Luohta- ja Vuopmegašjávrris, mana badjel daid buvttadannávccaid. |
| Suunnitelman 1990-luvulla omaksutun käytännön mukaiset esitykset ja linjaukset parantavat tilannetta kalastuksen ja alueen kalaston osalta aikaisempiin vuosikymmeniin nähden. |
1990-logus atnui boahtán vieru mielde plána árvalusat ja linnjádeamit buoridedje dili guolástusa ja guovllu guoládaga hárrái ovddit logijagiid ektui. |
| Eräiden saamelaisten mielestä hoito- ja käyttösuunnitelmassa ei ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota kalakannan säätelyyn ja elvyttämiseen vaikuttaviin toimiin. |
Buot sámiid mielas dikšun- ja geavahanplánas ii giddejuvvon doarvái fuomášupmi guollenáli muddemii ja ealáskahttimii váikkuheaddji dahkkiide. |
| Suunnitelmassa esitetäänkin Käsivarren erämaan kalastusasioiden yksityiskohtaisempaa suunnittelua osana erillistä koko kunnan kattavaa kalaston luonnonvarasuunnitelmaa. |
Plánas árvaluvvoge ahte Giehtaruohttasa guolástanáššit galget dárkileappot plánejuvvot oassin sierra guoládaga luondduriggodatplánas, mii gokčá oppa gieldda. |
| Kaivostoiminta |
Ruvkedoaibma |
| Erämaa-alueella ei kaivosvaltauksia toistaiseksi ole, mutta erämaa-alueen välittömässä läheisyydessä niitä on useita. |
Meahcceguovllus eai leat doaisttážii ruvkerogganváldimat, muhto dasttán meahcceguovllu olggobealde dakkárat leat moanat. |
| Kaivostoiminta on eniten ympäristöhaittoja aiheuttava maankäyttömuoto. |
Ruvkedoaibma lea dat eanageavahanhápmi, mii čuohcá buot eanemus birrasii. |
| Erämaa-alueen välittömässä läheisyydessä olevat kaivosalueet vaikuttavat porotalouden harjoittamiseen kokonaisvaltaisesti. |
Ruvkeguovllut, mat leat dasttán meahcceguovllu olggobealde, váikkuhit boazodoaluin bargamii ollislaččat. |
| Porojen laidunalan vähetessä erämaan ulkopuolella kasvaa laidunnuspaine erämaa-alueella vastaavasti. |
Go bohccuid guohtonguovllut gáržot meahcceguovllu olggobealde, de lassána seammás guohtundeaddu meahcceguovllu siste. |
| Saamelaisten mukaan olisi ollut edullista saada Käsivarren erämaa-alueen rajauksen sisäpuolelle yhtenäinen alue Lätäsenolta Kilpisjärvelle ja Haltille asti. |
Sámiid mielas livččii lean buorre oažžut Giehtaruohttasa meahcceguovllu rájiid siskkobeallai oktilis guovllu Leahttáseanus gitta Gilbbesjávrái ja Háldái. |
| Metsähallitus noudattaa suunnittelussa kaikkia voimassa olevia lakeja ja asetuksia sekä pyrkii olemaan esityksissä oikeudenmukainen. |
8.4 Čoahkkáigeassu ja jurddabohtosat Meahciráđđehus čuovvu plánas buot dálá lágaid ja ásahusaid ja geahččala leat árvalusain vuoiggalaš. |
| Erämaasuunnittelun lähtökohtina ovat erämaalaki ja sen mukainen määritelmä erämaista. |
Meahcceguovloplánema vuođđun lea meahcceguovloláhka ja dan mielde dahkkojuvvon meroštallan meahcceguovlluid birra. |
| Metsähallitus tunnustaa saamelaisten perustuslailliset oikeudet kulttuurinsa mukaisten elinkeinojen harjoittamiseen kotiseutualueellaan. |
Meahciráđđehus dovddasta sámiid vuođđovuoigatvuođalaš rivttiid bargat ng. sámiid ruovttuguovllus ealáhusaiguin, mat gullet sin kultuvrii. |
| Käsivarren erämaassa korostuu saamelaiskulttuurin, porotalouden ja virkistyskäytön erilaisten intressien yhteensovittaminen. |
Giehtaruohttasa meahcceguovllus boahtá bures ovdan sámekultuvrra, boazodoalu ja lustageavaheami sierra beroštumiid oktiiheiveheapmi. |
| Erityisesti suurtunturialueella tarvitaan selkeitä ratkaisuja ja pelisääntöjä, jotta erämaalain tavoitteet toteutuvat ja tarpeettomilta ristiriitojen kärjistymisiltä vältytään. |
Erenoamážit stuorraduottarguovllus lea dárbu čielga čovdosiidda ja njuolggadusaide, vai meahcceguovlolága ulbmilat ollašuvvet ja ruossalasvuođat sierra beliid gaskkas eai beasa dárbbašmeahttumit lassánit. |
| Käsivarren erämaa-alueella on tärkeä merkitys enontekiöläisten toimeentulossa, kulttuurissa ja virkistäytymisessä. |
Giehtaruohttasa meahcceguovlu mearkkaša ollu Eanodaga ássiid áigáiboađus, kultuvrras ja lustadoaimmain. |
| Käsivarren erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelma ei merkittävästi muuta tilannetta alueen käytön ja erämaaluonteen osalta. |
Giehtaruohttasa meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplána ii báljo rievdat dili guovllu geavaheami ja meahcceguovloiešlági hárrái. |
| Suunnitelman pääpaino onkin erilaisten uhkien torjumisessa ja niihin varautumisessa, jotta erämaalain päätavoitteet eli tavoiteltavat ympäristövaikutukset toteutuvat myös pitkällä tähtäimellä. |
Plána váldodeaddu leage sierralágan áitagiid dustemis ja daidda ráhkkaneamis, vai meahcceguovlolága váldoulbmilat dahjege ohcaluvvon birasváikkuhusat ollašuvvet maiddái guhkesáiggeulbmiliin. |
| Vyöhykkeistäminen on keskeisin työkalu virkistyskäytön ja luontomatkailun kanavoimisessa siten, että erämaa säilyy erämaana myös tulevaisuudessa. |
Avádatjuohku lea mávssoleamos vuohki lustageavaheami ja luondduturismma oktiiheiveheamis nu, ahte Giehtaruohttasa meahcceguovlu duođaidge seailu meahcceguovlun dás duohkoge. |
| Suunnitelma ei aiheuta olennaisia muutoksia Enontekiön kulttuuriseen, sosiaaliseen ja terveydelliseen tilanteeseen verrattuna tilanteeseen erämaalain astuttua voimaan. |
Plána ii rievdat olus Eanodaga kultuvrralaš, sosiálalaš ja dearvvašvuođalaš dili dan dili ektui, mii lei dalle, go meahcceguovloláhka bođii fápmui. |
| Suunnitelma turvaa saamelaiskulttuurin perustana olevan porotalouden harjoittamisedellytykset, sillä se ohjaa varsin tiukasti kesäaikaista maastoliikennettä ja velvoittaa jo nykyisinkin kireän lupapolitiikan kiristämiseen tarvittaessa. |
Plána dorvvasta vejolašvuođaid bargat sámekultuvrra vuođđun leahkki boazodoaluin, dasgo plána stivre viehka čavgadit geasiáigásaš meahccejohtalusa ja geatnegahttá čavget dárbbu mielde juo dáláge čavges lohpepolitihka. |
| Kaiken kaikkiaan suunnitelma pyrkii säilyttämään nykyiset elinkeinot, turvaamaan niiden edellytykset ja luomaan uusia kestäviä luontomatkailumahdollisuuksia. |
Buot buohkanassii plána geahččala seailluhit dálá ealáhusaid, dorvvastit daid vejolašvuođaid ja hukset ođđa bistevaš luondduturismavejolašvuođaid. |
| Suunnitelma parantaa paikallistalouden edellytyksiä selkeyttämällä ja vahvistamalla Käsivarren erämaa-alueen luontomatkailun infrastruktuuria ja pelisääntöjä. |
Plána buorida báikkálašekonomiija vejolašvuođaid nu, ahte čielggasmahttá ja nanne Giehtaruohttasa meahcceguovllu luondduturismma infrastruktuvrra ja doaibmanjuolggadusaid. |
| 8.4. 1 Seuranta ja valvonta |
8.4.1 uovvun ja bearráigeah an |
| Hoito- ja käyttösuunnitelmassa asetetaan alueen hoidolle ja käytölle tavoitteet, periaatteet ja rajoitteet. |
Dikšun- ja geavahanplánas biddjojuvvojit guovllu dikšumii ja geavaheapmái ulbmilat, prinsihpat ja ráddjehusat. |
| Tärkeä osa suunnittelua on alueen nykytilan kartoittaminen, jota käyttäen voidaan paremmin arvioida tavoiteltavien ympäristövaikutusten toteutuminen. |
Dehálaš oassi plánas lea guovllu dálá dili kárten, man vuođul sáhttá buorebut árvvoštallat, mo oččoduvvon birasváikkuhusat ollašuvvet. |
| Lupakiintiöitä ja käytäntöä sekä ohjeistusta on suunnitelman esitysten mukaan tarpeen vuosittain arvioida ja tarvittaessa muuttaa mm. alueen käyttäjäryhmiltä saadun palautteen perusteella, jotta asetetut tavoitteet saavutetaan. |
Lohpeeriid ja lohpemieđihanvuogi ja rávvagiid lea dárbu plána árvalusaid mielde árvvoštallat ja dárbbu mielde rievdadit, ee. guovllu geavaheaddjijoavkkuin ožžojuvvon máhcahaga vuođul, vai ásahuvvon ulbmilat juksojuvvojit. |
| Enontekiön neuvottelukunnalla ja Käsivarren paliskunnalla on tässä keskeinen rooli. |
Eanodaga ráđđádallangoddi ja Giehtaruohttasa bálggus leaba guovddážis dán áššis. |
| On tärkeää, että myös paikalliset asukkaat ja muut sidosryhmät voivat osallistua suunnitelman toteutumisen seurantaan ja että heillä myös on mahdollisuus vaikuttaa suunnitelman lisäksi sen toteuttamiseen. |
Lea dehálaš ahte maiddái báikkálaš olbmot ja eará čanasjoavkkut sáhttet leat mielde plána ollašuvvama čuovvumis ja ahte sis maiddái lea vejolašvuohta váikkuhit plána lassin dan ollašuhttimii. |
| Valvonta on olennainen osa suunnitelman esitysten toimeenpanoa ja seurantaa. |
Bearráigeahččan lea mávssolaš oassi plána árvalusaid ollašuhttimis ja čuovvumis. |
| Valvontaan tulee osoittaa riittävät resurssit. |
Bearráigeahččamii galgá lágidit doarvái resurssaid. |
| 8.4. 2 Suunnittelun vahvistamis- ja päätöksentekoprosessin kehittäminen |
8.4.2 Plána nannen- ja mearrádusdahkanproseassa ovddideapmi |
| Suunnitelman hyväksyttävyyttä voitaisiin parantaa lisäämällä neuvottelukunnan edustavuutta ja sen merkitystä päätöksentekoprosessissa. |
Plána sáhttá dohkkehuvvot buorebut, jos lasiha ráđđádallangotti ovddasteaddjibeali mearkkašumi mearrádusdahkanproseassas. |
| Neuvottelukunnassa sovittaisiin suunnitteluprosessista, suunnitelman sisällöstä ja riittävistä osallistamisjärjestelyistä. |
Ráđđádallangottis sohppojuvvošii plánenproseassas, plána sisdoalus ja dárbbašlaš oassálastinordnemiin. |
| Kaikki annetut lausunnot, saatu palaute ja merkittävät muutosesitykset käsiteltäisiin aina neuvottelukunnassa, jota myös kuultaisiin viimeiseksi ennen suunnitelman vahvistamista. |
Buot addojuvvon cealkámušat, ožžojuvvon máhcahat ja mearkkašahtti rievdadanárvalusat gieđahallošedje álo ráđđádallangottis, mii maiddái gullojuvvošii buot maŋimužžan, ovdalgo plána nannejuvvo. |
| Neuvottelukunnassa tulisi olla edustettuina kaikki keskeiset erämaalain tavoiteltavia ympäristövaikutuksia edustavat intressitahot saman pöydän ääressä ”pelisäännöistä” yhdessä sopimassa ja niiden toteutumista arvioimassa kunnan ja saamelaiskäräjien nimeämien edustajien lisäksi – erityisesti paliskunnat ja paikalliset luontomatkailuelinkeinon harjoittajat, mikä on myös vm. tahojen 12.10. |
Ráđđádallangottis galggašedje leat ovddasteaddjin buot berošteaddjibealit, mat ovddastit meahcceguovlolága oččoduvvon birasváikkuhusaid. Sii galggašedje leat ovttasráđiid soahpamin doaibmanjuolggadusain ja árvvoštallamin daid ollašuvvama gieldda ja Sámedikki nammadan ovddasteddjiid lassin – erenoamážit bálgosat ja báikkálaš olbmot, geat barget luondduturismmain. |
| 2000 Enontekiön luonnonvarasuunnittelun työryhmässä esittämä yhteinen näkemys. |
Dát lea maiddái bálgosiid ja luondduturismafitnodagaid oktasaš oaidnu, mii bođii ovdan 12.10.2000 Eanodaga luondduriggodatplánema bargojoavkkus. |
| Tämä lisäisi neuvottelukunnan arvovaltaa, tehostaisi tiedonkulkua ja parantaisi laajasti hyväksyttyjen suunnitelmien aikaansaamista. |
Dát lasihivččii ráđđádallangotti árvoválddi, beavttálmahtášii dieđujohtima ja buoridivččii viidát dohkkehuvvon plánaid áigáioažžuma. |
| Mitään lainsäädännöllisiä esteitä neuvottelukunnan laajentamiselle ei ole. |
Makkárge láhkaásahuslaš eastagat ráđđádallangotti viiddideapmái eai leat. |
| 9 Suunnitelman taloudelliset kustannusvaikutukset Metsähallitukselle |
9 Plána ekonomalaš gollováikkuhusat Meahciráđđehussii |
| 9.1 Yhteiskunnalliset toiminnot |
9.1 Servodatlaš doaimmat |
| Metsähallitus vastaa autio-, varaus- ja huoltotupien, Kalottireitin ja Lätäsenon veneilyreitin ylläpidosta ja huollosta, erämaaluonnon suojelusta, riistalaskennasta sekä suurpetojen ja uhanalaisten eläinten seurannasta. |
Meahciráđđehus vástida ávdin-, várren-, ja fuolahanstobuid, Kalohttageinnodaga ja Leahttáseanu fanastallanjohtolaga bajásdoallamis ja fuolaheamis, meahcceguovloiešlági suodjaleamis, fuođđolohkamis ja stuorranávddiid ja áitatvuloš elliid čuovvumis. |
| Nämä tehtävät varaustupien huoltoa lukuun ottamatta on perinteisesti kustannettu verovaroin ja niihin on osoitettu rahat valtion vuosibudjetissa. |
Dát barggut earret várrenstobuid fuolaheami leat juo ovddežis goasttiduvvon vearroruđaiguin ja daidda leat čujuhuvvon ruđat stáhtabušeahtas. |
| Osa yhteiskunnallisista tehtävistä, mm. riistakolmiolaskenta valtionmailla Ylä-Lapissa, ovat uusia, ja osa, kuten suurpetolaskennat, on laajentunut vuonna 1999 aikaisemmasta. |
Oassi servodatlaš bargguin, ee. fuođđuid lohkan fuođđodárkongolmmačiegahasaiguin stáhtaeatnamiin gullet ođđa bargguide, ja muhtun barggut fas, dego stuorranávdelohkamat, leat viidánan 1999:s ovddežis. |
| Korvaussysteemin muuttuminen reviiriperusteiseksi lisännee tulevaisuudessa pesien tarkistuskustannuksia entisestään. |
Buhttenvuogádaga rievdan nu, ahte vuođđun leat váldojuvvon reviirrat, lasiha várra boahtteáiggis besiid dárkongoluid ovddežis. |
| Yhteiskunnalliset vuotuiset tehtävät aiheuttavat kustannuksia yhteensä 371 000 markkaa [noin 62 400 €] / vuosi. |
Servodatlaš jahkásaš barggut dagahit goluid oktiibuot 371 000 márkki [62 400 €] / jahki. |
| Näistä kustannuksista noin 51 000 mk [8 600 €] on suoraan luonnonsuojelusta aiheutuvia kuluja ja 320 000 mk [53 800 €] virkistyskäytön kuluja. |
Dáin goasttádusain sullii 51 000 márkki [8 600 €] mannet njuolgga luonddusuodjalusgoluide ja 320 000 márkki [53 800 €] lustageavaheapmái. |
| Suunnitelmassa esitetyt kertaluonteiset investoinnit aiheuttavat kustannuksia yhteensä 1 470 000 mk [247 000 €]. |
Plánas árvaluvvon hávilinvesteremat šaddet máksit oktiibuot 1 470 000 márkki [247 000 €]. |
| Näihin summiin ei sisälly uhanalaisten lajien populaatioiden inventointi- ja seurantakustannuksia. |
Dát supmit eai sisdoala áitatvuloš populašuvnnaid inventeren- ja čuovvungoluid. |
| Yhteiskunnallisiin virkistyspalveluihin, kuten autiotupien kunnostukseen sekä polttopuu- ja jätehuoltoon osoitetut määrärahat ovat kuitenkin uhkaavasti supistuneet vuonna 1999, eikä tulevaisuus näytä niiden osalta kovinkaan valoisalta, päinvastoin. |
Servodatlaš lustabálvalusaide, dego ávdinstobuid ordnemii ja boaldinmuorra- ja bázahusfuolahussii čujuhuvvon mearreruđat leat goittot sakka geahppánan 1999:s iige dilli oro boahtteáiggis olus buorráneamen, ovdal juo nuppe gežiid. |
| Alueen virkistyskäytön ja luontomatkailun infrastruktuurin ylläpito ja kehittäminen edellyttävät yhteiskunnalta riittävää panostusta tarkoitukseen. |
Servodat galgá bidjat doarvái resurssaid guovllu lustageavaheami ja luondduturismma infrastruktuvrra bajásdoallamii ja ovddideapmái. |
| Riittäväksi voidaan arvioida Metsähallituksen alueen varaustuvista saatavia vuotuisia tuloja vastaava summa, joka voidaan vuosittain hyödyntää em. tarkoituksiin. |
Doarvái stuorra submin sáhttá atnit supmi, mii vástida daid jahkásaš sisaboađuid, maid Meahciráđđehus oažžu guovllu várrenstobuin. Dákkár supmi sáhttá dasto jahkásaččat geavahit ovdalis namuhuvvon ulbmiliidda. |
| 1 Vuotuiset kustannukset |
9.1.1 Jahkásaš golut |
| Yhteiskunnallisia vuotuisia kustannuksia aiheuttavat opastustoiminta, autio- ja varaustupajärjestelmän sekä Kalottireitin ja Lätäsenon–Poroenon vesiretkeilyreitin ylläpito ja kehittäminen sekä valvonta ja luonnonsuojelu. |
Servodatlaš jahkásaš goluid dagahit oahpistandoaibma, ávdin- ja várrenstohpovuogádat ja Kalohttageinnodaga ja Leahttáseanu–Boazoeanu fanasvánddardanjohtolaga bajásdoallan ja ovddideapmi ja bearráigeahččan ja luonddusuodjalus. |
| Käytännössä tämä tarkoittaa polttopuu- ja jätehuoltoa, kämppien korjauksia, reittien ja huoltourien merkitsemistä, opasteiden korjaamista, retkeilyneuvontaa Kilpisjärvellä ja Hetassa, suurpetojen ja uhanalaisten lajien seurantaa sekä metsästyksen, kalastuksen ja moottorikelkkailun valvontatehtäviä alueella. |
Geavadis dát oaivvilda boaldinmuorra- ja bázahusfuolahusa, gámppáid ordnema, johtolagaid ja fuolahusjohtolagaid merkema, oahpistangalbbaid divvuma, vánddardanrávvema Gilbbesjávrris ja Heahtás, stuorranávddiid ja áitatvuloš šlájaid čuovvuma ja meahccebivddu, guolástusa ja mohtorgielkkástallama bearráigeahččama guovllus. |
| Käsivarren erämaa-alueella ja sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevien autiotupien (19 + 3 kpl) ja varaustupien (5 kpl) sekä Lätäsenon tulipaikkojen (5 kpl) polttopuu-, kaasu- ja jätehuolto sekä Kalottireitin (70 km) merkintöjen ylläpito ja talviaikaisten huoltourien (100 km) merkitseminen maksaa vuodessa noin 175 000 mk [noin 29 400 €]. |
Ávdinstobuid (19 + 3) ja várrenstobuid (5), mat leat Giehtaruohttasa meahcceguovllus ja dasttán dan lahkosiin, ja Leahttáseanu dolastallanbáikkiid (5) boaldinmuorra-, gássa- ja bázahusfuolahus ja Kalohttageinnodaga (70 km) merkemiid bajásdoallan ja dálvviáigásaš fuolahusjohtolagaid (100 km) merken máksá jagis sullii 175 000 márkki [29 400 €]. |
| Vuonna 1999 vuosittainen polttopuuntarve on 140 pino-m ja nestekaasua kuluu noin 60 pulloa. |
Jahkásaš boaldinmuorradárbu lea 1999:s 140 látnaguđahasmehtera ja golggusgássa gollá sullii 60 boahtala. |
| Tupien ja rakenteiden (kuten siltojen) vuosihuollot ja korjaukset toteutetaan huoltokäyntien yhteydessä. |
Stobuid ja rusttegiid (dego šalddiid) jahkefuolahusat ja divvumat dáhpáhuvvet fuolahusgallestallamiid oktavuođas. |
| Ne maksavat vuodessa keskimäärin 25 000 mk [4 200 €]. |
Dat mákset jagis gaskamearálaččat 25 000 márkki [4 200 €]. |
| Työtä kaikki nämä toimenpiteet yhteensä edellyttävät noin 0,8 henkilötyövuotta (htv). |
Buot dát doaibmabijut vástidit barggu dáfus oktiibuot sullii 0,8 olmmošbargojagi. |
| Alueen autio- ja varaustupien peruskorjaukset maksavat 45 000 markkaa [7 560 €] kämpältä. |
Guovllu ávdin- ja várrenstobuid ordnemat mákset 45 000 márkki [7 560 €] gámppá nammii. |
| Vuosittain peruskorjaustarve on kaksi kämppää, mikä tekee 90 000 mk [15 130 €] ja edellyttää kahden kuukauden (0,15 htv) työpanosta. |
Jahkásaš vuođđodivvundárbu lea guokte gámppá, mii dahká 90 000 márkki [15 130 €] ja gáibida guovtti mánotbaji (0,15 olmmošbargojagi) bargobidjosa. |
| Valvonta- ja opastustehtävät Kilpisjärvellä työllistävät vuodessa kolmea opasta yhteensä 1,5 htv:n verran. |
Bearráigeahččan ja oahpistanbarggut Gilbbesjávrris addet jahkásaččat barggu golmma oahpisteaddjái oktiibuot 1,5 olmmošbargojagi mađi. |
| Vuonna 1999 opastuksesta kertyy materiaali-, vuokra-, puhelin-, ym. kustannuksia 30 000 mk [5 040 €]. |
Materiála-, láigo-, telefon- jed. golut oahpisteamis čoggojit 1999:s 30 000 márkki [5 040 €]. |
| Opastus on järjestetty pääosin työllisyysvaroilla. |
Oahpisteapmi lea lágiduvvon eanas barggolašvuođaruđaiguin. |
| Hetassa vastataan Käsivarren erämaa-aluetta koskeviin tiedusteluihin myös noin yhden henkilötyövuoden verran. |
Heahtás vástidit Giehtaruohttasa meahcceguvlui guoskevaš diđoštallamiidda maiddái sullii ovtta olmmošbargojagi mađi. |
| Yhden riistakolmion laskenta erämaassa maksaa noin 6 000 mk [1 000 €] / vuosi ja edellyttää viittä henkilötyöpäivää (htp). |
Ovtta fuođđodárkongolmmačiegahasa lohkan meahcceguovllus máksá sullii 6 000 márkki [1 000 €] / jahki ja gáibida vihtta olmmošbargobeaivvi. |
| Suunnitelmassa esitetään yhden riistakolmion perustamista erämaahan. |
Plánas árvaluvvo ahte galgá vuođđuduvvot okta fuođđodárkongolmmačiegahas meahcceguvlui. |
| Suurpetolaskentaa Käsivarren erämaassa suoritetaan 12 htp, jotka maksavat noin 15 000 mk [2 500 €] / vuosi. |
Stuorranávddit lohkkojuvvojt Giehtaruohttasa meahcceguovllus 12 olmmošbargobeaivvi mađi, mii máksá sullii 15 000 mk [2 500 €] /jahki. |
| Uhanalaisten lajien seuranta ja pesälaskennat työllistävät keväällä 20 työpäivää ja kesällä 20 työpäivää, eli yhteensä 0,15 htv, mikä maksaa noin 30 000 mk [5 040 €]. |
Áitatvuloš šlájaid čuovvun ja besiid lohkan addet barggu giđđat 20 bargobeaivvi mađi ja geassit 20 bargobeaivvi mađi, dahjege oktibuot 0,15 olmmošbargojagi mađi, mii máksá sullii 30 000 márkki [5 040 €]. |
| Yhteiskunnallisia lisätehtäviä ja kuluja Metsähallitukselle suunnitelmassa aiheuttavat Munnikurkkion rajavartioasema, kämppien purkamiset, uusimiset ja siirrot, opastustuvan ja -taulun perustaminen Kilpisjärvelle sekä Lätäsenon uudet rakenteet ja veneilyreitin siivoaminen. |
Servodatlaš lassebargguid ja -goluid Meahciráđđehussii plánas dagahit Muonnjagoržži rádjegozáhus, gámppáid gaikumat, ođasmahttimat ja sirdimat, oahpistanstobu ja -távvala vuođđudeapmi Gilbbesjávrái ja maiddái Leahttáseanu ođđa rusttegat ja fanastallanjohtolaga čorgen. |
| Investointikohteita ovat |
Čuovvovaččas leat investerenčuozáhagat |
| • Munnikurkkion rajavartioaseman rakennusten polttaminen ja purkaminen, öljysäiliöiden poiskuljettaminen ja alueen siistiminen edellyttävät mm. kaivinkonetta, pyöräkuormaajaa ja armeijan helikopteria. |
• Muonnjagoržži rádjegozáhusa visttiid boaldimii ja gaikumii, oljoseailluhanlihtiid eretfievrrideapmái ja guovllu čorgemii galgá leat ee. rogganmašiidna, goaivolástejeaddji ja soahteveaga helikopter. |
| Kustannuksia operaatio aiheuttaa 250 000–500 000 mk [42 000– 84 000 €]. |
Buot dát doaimmat šaddet máksit 250 000–500 000 márkki [42 000–84 000 €]. |
| • Kilpisjärven luontotuvan suunnittelu ja toteutus maksaa arviolta 2 000 mk [420 200 €]. |
• Gilbbesjávrri luonddustobu plánen ja ollašuhttin máksá árvvu mielde 2 500 000 márkki [420 200 €]. |
| • Kuonjarjoen autiotuvan korvaaminen uudella 15 + 15 hengen autio- ja varaustuvalla maksaa 650 000 mk [109 200 €]. |
• Jos Guonjarjoga ávdinstobu sadjái huksejuvvo ođđa 15 + 15 olbmo ávdin- ja várrenstohpu, de dat boahtá máksit 650 000 márkki [109 200 €]. |
| • Kaskasjoen vanhan autiotuvan korvaaminen Kutukosken eteläisemmällä autiotuvalla maksaa 60 000 mk [10 100 €]. |
• Gaskkasjoga boares ávdinstobu dudden lulábeale Gođđoguoikka ávdinstobuin máksá 60 000 márkki [10 100 €]. |
| • Lätäsenon veneilyreitin siivousoperaatio talkootöinä yhteistyössä Pidä Lappi siistinä ry:n kanssa maksaa arviolta 20 000 mk [3 360 €]. |
• Leahttáseanu fanastallanjohtolaga čorgendoaimmat álbmogasbargun ovttasráđiid ”Doala Sápmi čorgadin” ro:ain mákset sullii 20 000 márkki [3 360 €]. |
| • Erämaa-alueelle, Lätäsenon veneilyreitille rakennettavat tulipaikat maksavat 40 000 mk [noin 6 700 €] kappale, eli yhteensä 200 000 mk [33 600 €]. |
• Dolastallanbáikkit, mat ráhkaduvvojit meahcceguvlui Leahttáseanu fanastallanjohtolaga gurrii, mákset 40 000 márkki [6 700 €] guhtege, dahjege oktiibuot 200 000 márkki [33 600 €]. |
| • Kalottireitin alkuun tarvittava opastaulu suunnittelutöineen maksaa noin 40 000 mk [6 700 €]. |
• Oahpistantávval, mii galgá Kalohttageinnodaga álgui, máksá oktan plánenbargguiguin sullii 40 000 márkki [6 700 €]. |
| 9.2 Liiketaloudelliset tehtävät |
9.2 Fitnodatekonomalaš barggut |
| Vuokratupien rakentaminen ja huolto, alueen valtakunnallisten moottorikelkkaurien ylläpito, lupamaksujen perintä sekä ohjattujen luontomatkojen kehittäminen ovat Metsähallituksen liiketoimintaa, jolloin ne tulevat maksettaviksi liiketoiminnan tuotoilla eikä niiden kustannuksia ole tässä arvioitu. |
Láigostobuid huksen ja fuolaheapmi, guovllu váldegottálaš mohtorgielkávuojáhagaid bajásdoallan ja lohpemávssuid bearran ja stivrejuvvon luonddumátkkiid ovddideapmi leat Meahciráđđehussii fitnodatdoaibma, goas dain boahtti golut máksojuvvojit fitnodatdoaimma boađuiguin eaige dat golut leat dákko bokte árvvoštallon. |
| 10 Käsivarren erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelman Natura-arviointi |
10 Giehtaruohttasa meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplána Naturaárvvoštallan |
| [Valmisteltu liitettäväksi hoito- ja käyttösuunnitelman lukuun 8 Ympäristövaikutusten arviointi (Metsähallitus, Ylä-Lapin luonnonhoitoalue 2004)] |
[Válmmaštallon laktin dihte dikšun- ja geavahanplána lohkui 8 Birasváikkuhusaid árvvoštallan (Meahciráđđehus, Davvi-Lappi luonddudikšunguovlu 2004)] |
| 10.1 Taustaa |
10.1 Duogášdieđut |
| Euroopan yhteisöjen neuvoston päätöksellä on vuodesta 1992 lähtien kehitetty yhtenäistä eurooppalaista ekologista verkostoa. |
Eurohpá ovttastumiid ráđi mearrádusa vuođul lea jagi 1992 rájes bargojuvvon oktilaš eurohpálaš ekologalaš vuogádaga ovdii. |
| Tämän Natura 2000 -verkoston tavoitteena on taata eurooppalaisen luonnon monimuotoisuuden säilyminen (Ympäristöministeriö 1999). |
Dán Natura 2000 -fierpmádaga ulbmilin lea sihkkarastit eurohpálaš luonddu máŋggahápmásašvuođa seailuma (Birasministeriija 1999). |
| Natura 2000 -verkosto koostuu yhteisön tärkeinä pitämistä alueista, joilla on luontodirektiivin liitteessä I lueteltuja luontotyyppejä ja liitteessä II lueteltujen lajien elinympäristöjä. |
Natura 2000 -fierpmádat čoggo dain guovlluin, maid Ovttastupmi atná dehálažžan ja mat leat luondodirektiivva čuvvosis I logahallon luondotiippat ja čuvvosis II logahallon šlájaid eallinbirrasat. |
| Näitä alueita sanotaan SCI-alueiksi. |
Dáid guovlluid gohčodit SCI-guovlun. |
| Luontodirektiivin perusteella ehdotettujen alueiden lisäksi Natura 2000 -verkostoon on ilmoitettu lintudirektiivin säännösten mukaisesti luokiteltuja linnustonsuojelu |
Luondodirektiivva vuođul evttohuvvon guovlluid lassin Natura 2000 -fierpmádahkii leat almmuhuvvon loddedirektiivva njuolggadusaid mielde klassifiserejuvvon loddesuodjalanguovllut, ng. SPA-guovllut. |
| Luontodirektiivin liitteen I luontotyypeistä 69 esiintyy Suomessa. |
Luondodirektiivva čuvvosa I luondotiippain 69 gávdnojit Suomas. |
| Luontodirektiiviin sisältyy myös noin 600 eliölajia, joista Suomessa tavataan noin 130 lajia. |
Luondodirektiiva sisdoallá maiddái sullii 600 ealánšlája, main Suomas sáhttá deaivat sullii 130 šlája. |
| Lintudirektiivin liitteessä I on lueteltu noin 200 lajia, jotka vaativat suojelutoimia. |
Loddedirektiivva čuvvosis I leat logahallon sullii 200 šlája, mat dárbbašit suodjalandoaimmaid. |
| Suomessa näistä tavataan noin 60 lintulajia. |
Suomas dáin sáhttá deaivat sullii 60 loddešlája. |
| 10.2 Luontotyypit ja lajit, joiden perusteella Käsivarren erämaa-alue on otettu Natura 2000 -verkostoon |
10.2 Luondotiippat ja šlájat, maid vuođul Giehtaruohttasa meahcceguovlu lea váldojuvvon mielde Natura 2000 -fierpmádahkii |
| Käsivarren erämaa-alue kuuluu Natura 2000 -suojelualueverkoston alpiiniseen vyöhykkeeseen. |
Giehtaruohttasa meahcceguovlu gullá Natura 2000 -suodjalanguovlofierpmádaga alpiinnalaš avádahkii. |
| Suomen valtioneuvosto päätöksellään 20.8. 1998 ehdotti Euroopan unionin komissiolle aluetta liitettäväksi Natura 2000 -suojelualueverkostoon luontodirektiivin perusteella. |
Suoma stáhtaráđđi mearrádusainis 20.8.1998 evttohii Eurohpá uniovnna kommišuvdnii ahte máinnašuvvon guovlu galggai laktojuvvon Natura 2000 -suodjalanfierpmádahkii loddedirektiivva vuođul. |
| Euroopan unionin komissio hyväksyi alueen lopullisesti EU:n suojelualueverkostoon 22.12. |
Eurohpá uniovnna kommišuvdna dohkkehii guovllu loahpalaččat EU:a suodjalanguovlofierpmádahkii 22.12.2003. |
| Käsivarren erämaa-alue (218 400 ha) on liitetty Naturaan yhtenä kokonaisuutena Lätäsenon– Hietajoen soidensuojelualueen (41 900 ha) ja Saitsijoen harjujensuojelualueen (4 600 ha) kanssa. |
Giehtaruohttasa meahcceguovlu (218 400 ha) lea laktojuvvon Naturai oktan ollisvuohtan Leahttáseanu–Jiehtájoga jekkiidsuodjalanguovlluin (41 900 ha) ja Cáicejoga buolžžaidsuodjalanguovlluin (4 600 ha). |
| Yhteensä Käsivarren erämaa (FI 300105) -nimisen Natura-alueen pinta-ala on noin 264 900 ha. |
Oktiibuot Giehtaruohttasa meahcceguovlu (FI 300105) -nammasaš Naturaguovllu viidodat lea sullii 264 900 ha. |
| Käsivarren erämaa -niminen Natura-alue on liitetty verkostoon SCI-alueena sen sisältämien luontodirektiivin (92/43/ETY) liitteiden I ja II määrittämien suojeltavien luontotyyppien ja lajien perusteella sekä ilmoitettu EU:lle lintudirektiivin (79/409/ETY) mukaisena SPA-alueena, koska se on linnustoltaan monipuolinen ja arvokas alue. |
Giehtaruohttasa meahcceguovlu -nammasaš Natura-guovlu lea laktojuvvon fierpmádahkii SCI-guovlun dan sisdoallan luondodirektiivva (92/43/ETY) čuvvosiid I ja II meroštallan suodjalanvuloš luondotiippaid ja šlájaid vuođul ja almmuhuvvon EU:ai luondodirektiivva (79/409/ETY) mieldásaš SPA-guovlun, dasgo dat lea loddevalljivuođa dáfus máŋggabealat ja divrras guovlu. |
| Käsivarren erämaan nimellä olevaa Natura-aluetta koskevassa tietokantalomakkeessa on ilmoitettu luontodirektiivin liitteen I mukaisia luontotyyppejä 16 kappaletta. Näistä peittävyydeltään yleisimmät ovat alpiiniset ja boreaaliset tunturikankaat (50 %), tunturikoivikot (10 %), alpiiniset ja boreaaliset silikaattialustan niityt (10 %), subarktiset Salix-pensaikot (10 %) ja aapasuot (7 %). |
Giehtaruohttasa meahcceguovlu -nammasaš Natura-guvlui guoskevaš diehtoskovis leat almmuhuvvon luondodirektiivva I mieldásaš luondotiippat oktiibuot 16. Dáin dábálepmosat govčču dáfus leat alpiinnalaš ja boreálalaš duottarguolbanat (50 %), lagešvuovddit (10 %) ja alpiinnalaš ja boreálalaš silikáhtavuloža niittut (10 %), subarktalaš Salix-miesttabohtut ja áhpejeakkit (7 %). |
| Alueella esiintyy tietokantalomakkeen mukaan myös vaihettumissoita ja rantasoita, lettoja, palsasoita, tuntureiden reheviä puronvarsisoita, kasvipeitteisiä kalkkikallioita, kasvipeitteisiä silikaattikallioita, boreaalisia luonnonmetsiä, tulvametsiä, humuspitoisia lampia ja järviä sekä alpiinisia jokia ja niiden penkereiden ruohokasvillisuutta. |
Guovllus gávdnojit diehtoskovi mielde maiddái molsašuvvanjeakkit ja gáddejeakkit, suonjut, balsajeakkit, duoddariid šattolaš ájaguorajeakkit, šaddogovččasgálkabávttit, šaddogovččassilikáhtabávttit, boreálalaš luondduvuovddit, dulvevuovddit, humusláddot ja -jávrrit ja alpiinnalaš jogat ja daid gáddestelliid sitnošattolašvuohta. |
| Lisäksi alueen suurimmat joet ovat Naturaluontotyyppinäkin merkittäviä Fennoskandian luonnontilaisia jokireittejä. |
Dasa lassin stuorimus eanut leat luondotiipange mearkkašahtti Fennoskandia luonddudilálaš johkajohtolagat. |
| Luontotyyppioppaan (Airaksinen & Karttunen 2001) mukaan humuspitoisia järviä ja lampia (3160), joita Käsivarren erämaa -nimisellä Natura-alueella on Natura-tietokantalomakkeen mukaan 3 %, ei esiinny tunturialueella. |
Luondotiipaoahpistangirjji (Airaksinen & Karttunen 2001) mielde humusjávrrit ja -láddot (3160), mat Giehtaruohttasa meahcceguovlu -nammasaš Natura-guovllus leat Natura-diehtoskovi mielde 3 %, eai gávdno duottarguovllus. |
| Tätä tyyppiä saattaa kuitenkin esiintyä Natura-alueeseen kuuluvalla Lätäsenon–Hietajoen soidensuojelualueella. |
Dát tiipa sáhttá goittot gávdnot Natura-guvlui gullevaš Leahttáseanu–Jiehtájoga jekkiidsuodjalanguovllus. |
| Toisaalta karut kirkasvetiset järvet (3110) puuttuvat Natura-tietokantalomakkeesta Käsivarren alueelta, vaikka karuja ja kirkasvetisiä järviä Käsivarren alueella varmastikin esiintyy. |
Nuppe dáfus guorba čielgačázat jávrrit (3110) váilot Natura-diehtoskovis Giehtaruohttasa guovllus, vaikko guorba ja čielgačázat jávrrit Giehtaruohttasa guovllus sihkkarit gávdnojit. |
| Tunturialueiden vesistöjen kasvillisuutta on kartoitettu melko vähän. |
Duottarguovlluid čázádagaid šattolašvuohta lea viehka unnán kártejuvvon. |
| Tiedot perustuvat pääosin Rintasen (1982) tutkimuksiin. |
Dieđut vuođđuduvvet eanas Rintanena (1982) dutkamušaide. |
| Järvityypeistä ja niiden esiintymisestä ei ole Ylä-Lapin luontokartoitusaineistostakaan tällä hetkellä saatavilla tarkkoja tietoja. |
Jávretiippain ja daid gávdnomis eai leat Davvi-Lappi luonddukártenmateriálasge aiddo dál fidnemis dárkilis dieđut. |
| Alueella Natura-tietokantalomakkeen mukaan esiintyvistä luontotyypeistä EU:n erityisen tärkeiksi määrittelemiä luontotyyppejä ovat aapasuot, palsasuot, tuntureiden rehevät puronvarsisuot, boreaaliset luonnonmetsät ja tulvametsät. |
Luondotiippain, mat Natura-diehtoskovi mielde gávdnojit guovllus, EU meroštallá erenoamáš dehálažžan áhpejekkiid, balsajekkiid, duoddariid šattolaš ájaguorajekkiid, boreálalaš luondduvuvddiid ja dulvevuvddiid. |
| Luontodirektiivin liitteen II nisäkäslajeista alueella esiintyvät naali, ahma ja saukko. |
Luondodirektiivva čuvvosa II njiččehasšlájain guovllus gávdnojit njálla, geatki ja čeavrris. |
| Luontodirektiivin liitteen II putkilokasvilajeista alueelta tunnetaan tundrasara, lapinleinikki ja lapinkaura. |
Luondodirektiivva čuvvosa II bohccešaddošlájain guovllus gávdnojit várrelukti, uhcafiskesrássi ja johkahávvar. |
| Luontodirektiivin lajit on rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla. |
Luondodirektiivva šlájat leat ráfáidahtton luonddusuodjalanlága vuođul. |
| Käsivarren Natura-tietokantalomakkeessa on alueella ilmoitettu esiintyväksi 15 EU:n lintudirektiivin (79/409/ETY) liitteeseen I kuuluvaa eli erityistä suojelua vaativaa lintulajia. |
Giehtaruohttasa Natura-diehtoskovis leat almmuhan guovllus gávdnot 15 loddešlája, mat gullet EU:a loddedirektiivva (79/409/ETY) čuvvosii, dahjege 15 dakkár šlája, mat galget erenoamážit suodjaluvvot. |
| Näistä lajeista viisi on Suomen uhanalaisluokituksen mukaan uhanalaisia. |
Dáin šlájain 5 leat Suoma áitatvulošvuođaklassifiserema mielde áitatvuloš šlájat. |
| 10.3 Suunnitelman vaikutukset niihin luontotyyppeihin ja lajeihin, joiden perusteella alue on otettu Natura 2000 -suojelualue-verkostoon |
10.3 Plána váikkuhusat daidda luondotiippaide ja šlájaide, maid vuođul guovlu lea váldojuvvon Natura 2000 -suodjalan-guovlofierpmádahkii |
| Valtioneuvoston päätös ja EU:n komission lopullinen hyväksyminen merkitsevät, että luonnonsuojelulain (1096/1996) 65 ja 66 §:ssä säädetyt oikeusvaikutukset ovat tulleet alueilla noudatettaviksi. |
Stáhtaráđi mearrádus ja EU:a kommišuvnna loahpalaš dohkkeheapmi mearkkašit ahte luonddusuodjalanlága (1096/1996) 65 ja 66 §:s ásahuvvon vuoigatvuođaváikkuhusat leat boahtán guovlluin čuovvunláhkai. |
| Joten mikäli tietty hanke tai suunnitelma joko yksistään taikka tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden tai suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää Natura-alueen luonnonarvoja, on hankkeen toteuttajan arvioitava vaikutukset (LsL 65 §). |
Nuba jos dihto fidnu dahje plána juogo okto dahje guorahaladettiin ovttas eará fitnuiguin dahje plánaiguin sáhttá mearkkašahttiláhkai heajosmahttit Natura-guovllu luondduárvvuid, de fitnu ollašuhtti galgá árvvoštallat váikkuhusaid (LsL 65 §). |
| Viranomainen ei saa myöntää lupaa eikä hyväksyä suunnitelmaa, jos vaikutusten arviointi- ja lausuntomenettely osoittaa, että hanke tai suunnitelma merkityksellisesti heikentää Natura-alueen luonnonarvoja (LsL 66 §). |
Eiseváldi ii oaččo mieđihit lobi dahje dohkkehit plána, jos váikkuhusaid árvvoštallan- ja cealkámušaddinmeannudeapmi čájehit ahte fidnu dahje plána mearkkašahttiláhkai heajosmahttá Natura-guovllu luondduárvvuid (LsL 66 §). |
| Edellä mainittu luonnonsuojelulain tarkoittama merkittävän heikentämisen kynnys ja sen kohdistaminen nimenomaan alueen Natura 2000 -verkostoon liittämisen perusteena oleviin luonnonarvoihin mahdollistaa yleensä alueen tavanomaisen käyttämisen, ellei esimerkiksi luonnonsuojelulakiin perustuvasta toteuttamisesta yksittäistapauksissa muuta johdu. |
Ovdalis namuhuvvon luonddusuodjalanlága oaivvildan mearkkašahtti heajosmahttima dássi ja dan čuoziheapmi namalassii daidda luondduárvvuide, mat leat guovllu Natura 2000 -fierpmádahkii laktima ággan, dahká vejolažžan dábálaččat guovllu virolaš geavaheami, jos ovdamearkka dihte luonddusuodjalanláhkii vuođđuduvvi ollašuhttimis ii ovttaskas dáhpáhusain nuppeláhkai daddjojuvvo. |
| Luontodirektiivin (92/43/ETY) 6. artiklan säännöksissä todetaan, että luontotyypin osalta suojelun taso on suotuisa, kun |
Luondodirektiivva (92/43/ETY) 6. artihkkala njuolggadusain gávnnahuvvo ahte luondotiippa hárrái suodjaleami dássi lea buorre, go |
| • sen luontainen levinneisyys sekä alueet, joilla sitä esiintyy, ovat vakaat tai laajenemassa |
• dan lunddolaš lávdu ja dat guovllut, main dat gávdno, lea stáđđásat dahje viidumin |
| • erityinen rakenne ja erityiset toiminnot, jotka ovat tarpeen sen säilyttämiseksi pitkällä aikavälillä, ovat olemassa ja säilyvät todennäköisesti ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa |
• sierra ráhkadus ja sierra doaimmat, maidda lea dárbu dan seailluhan dihte guhkesáiggeulbmiliin, gávdnojit ja seilot várra einnostahtti boahtteáiggis |
| • alueelle luonteenomaisten lajien suojelun taso on suotuisa. |
• guvlui mihtilmas šlájaid suodjaleami dássi lea ortnegis. |
| (Natura 2000 -alueiden – – 2000, s. 19) |
(Natura 2000 guovlluid... 2000, s. 19) |
| Valtioneuvoston päätöksessä (Vn 20.8. 1998) on kunkin Natura-alueen kohdalla yksilöity suojelun toteuttamistapa mainitsemalla laki, jonka säännöksiä noudattamalla turvataan ne luonnonarvot, joiden perusteella alue on liitetty Natura 2000 -verkostoon. |
Stáhtaráđi mearrádusas (Vn 20.8.1998) lea guđege Natura-guovllu hárrái dárkileappot čilgejuvvon suodjaleami ollašuhttinvuohki namuhemiin dan lága, man njuolggadusaid čuovvuma bokte dorvvastuvvojit dat luondduárvvut, maid vuođul guovlu lea laktojuvvon Natura 2000 -fierpmádahkii. |
| Käsivarren erämaa -nimisen Naturaalueen toteuttamiskeinona on Käsivarren erämaa-alueen osalta erämaalaki (62/1991). |
Giehtaruohttasa meahcceguovlu -nammasaš Natura-guovllu ollašuhttinvuohkin lea Giehtaruohttasa meahcceguovllu hárrái meahcceguovloláhka (62/1991). |
| Alueen käyttö ja hoito määräytyvät erämaalain sekä hoito- ja käyttösuunnitelman perusteella. |
Guovllu geavaheapmi ja dikšun mearrašuvvá meahcceguovlolága ja dikšun- ja geavahanplána vuođul. |
| Erämaalaissa on määritelty tavoitteita, jotka ohjaavat alueen käyttöä, eikä Natura-päätös tuo tähän asiaan käytännössä mitään erityistä muutosta. |
Meahcceguovlolágas leat meroštallon ulbmilat, mat stivrejit guovllu geavaheami iige Natura-mearrádus rievtti mielde rievdat moktege erenoamážit dán ášši. |
| Tämä on todettu myös em. valtioneuvoston päätöksessä (Vn 20.8. 1998) esimerkiksi kalastuksen, metsästyksen ja muiden luontaiselinkeinojen osalta. |
Dát lea gávnnahuvvon maiddái ovdalis namuhuvvon stáhtaráđi mearrádusas (Vn 20.8.1998) ovdamearkka dihte guolástusa, meahccebivdu ja eará luondduealáhusaid hárrái. |
| Alueen nykyinen käyttö ei vaaranna niitä luontotyyppejä ja lajeja, joiden perusteella Käsivarren erämaa-alue on liitetty Natura 2000 -suojelualueverkostoon. |
Guovllu dálá geavaheapmi ii bija vára vuollai daid luondotiippaid ja šlájaid, maid vuođul Giehtaruohttasa meahcceguovlu lea laktojuvvon Natura 2000 -suodjalanguovlofierpmádahkii. |
| Erämaalain tavoitteita toteuttavalla hoito- ja käyttösuunnitelmalla ei vaaranneta alueen luontotyyppien ja lajien suotuisan suojelun tasoa. |
Meahcceguovlolága ulbmiliid ollašuhtti dikšun- ja geavahanplána bokte eai šatta vára vuollai guovllu luondotiippat ja šlájaid doarvái buorre suodjalandássi. |
| Päinvastoin, suunnitelma turvaa Natura-verkoston luontotyyppien ja lajien säilymistä jatkossakin muun muassa maastoliikenteen ohjauksella, polttopuunoton ohjauksella, asianmukaisella opastus- ja palveluvarustuksella, alueen luonnontilan seurannalla sekä valvonnalla. |
Muhto plána baicce dorvvasta Naturafierpmádaga luondotiippaid ja šlájaid seailuma dás duohkoge earret eará nu, ahte meahccejohtalus ja boaldinmuora váldin stivrejuvvo, lágiduvvojit áššáigullevaš oahpistan- ja bálvalusrusttegat ja čuvvojuvvo ja bearráigehččojuvvo guovllu luonddudilli. |
| Yhteenvetona voidaan todeta suunnitelman edistävän Käsivarren erämaa-alueen ja sitä kautta Käsivarren erämaa -nimisen Natura-alueen luonnonarvojen säilymistä. |
Čoahkkáigeassun sáhttá gávnnahit ahte plána ovddida Giehtaruohttasa meahcceguovllu ja dan bokte lea bajásdoallamin Giehtaruohttasa meahcceguovlu -nammasaš Natura-guovllu luondduárvvuid. |
| Suunnitelma on siten tärkeä osa eurooppalaisen Natura 2000 -suojelualueverkoston toteutumista. |
Plána lea ná dehálaš oassi eurohpálaš Natura 2000 -suodjalanguovlofierpmádaga ollašuvvamis. |
| Yhteenveto kirjallisen lausuntokierroksen palautteesta |
Čoahkkáigeassu čálalaš cealkámušaddimiid máhcahagas |
| Hoito- ja käyttösuunnitelman keskeisiin linjauksiin oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä ja sen katsottiin täyttävän erämaalain tavoitteet. |
Dikšun- ja geavahanplána guovddáš linnjádemiide ledje eanas duhtavaččat ja dan gehččet deavdit meahcceguovlolága ulbmiliid. |
| Suunnitelmaa pidettiin perusteellisesti laadittuna ja sen laatimisessa katsottiin kuullun riittävän hyvin ja laajasti eri intressitahoja, paria poikkeusta lukuun ottamatta. |
Plána lei sierra oassebeliid mielas vuđolaččat dahkkojuvvon ja gehččojuvvui ahte dan dahkamis ledje gullojuvvon doarvái bures ja viidát sierra berošteaddjibealit, earret moadde spiehkastaga. |
| Suunnitelman esityksiä pidettiin selkeinä ja hyvin perusteltuina, joskin osittain liian pikkutarkkoina. |
Plána árvalusat ledje sierra oassebeliid mielas čielgasat ja bures ákkastallon, vaikko vel muhtumassii beare dárkkit. |
| Erämaan vyöhykkeistämistä suunnitelmassa esitetyllä tavalla kannatettiin laajasti ja se katsottiin hyvin perustelluksi. |
Meahcceguovllu avádatjuogu plánas árvaluvvon vuogi mielde guottihedje viidát ja dan gehčče leat bures ákkastallon. |
| Paikallisten ihmisten oikeuksien turvaamista alueella riekon ansapyyntiin, kalastukseen ja keräilyyn pidettiin laajasti oikeutettuna ja suunnitelman nähtiin pääsääntöisesti turvaavan nämä oikeudet. |
Báikkálaš olbmuid vuoigatvuođaid dorvvasteami guovllus (rievssat)gárdumii, guolástussii ja čoaggimii atne viidát vuoigadahtton doaibman ja plána gehčče buorre muddui dorvvastit dáid vuoigatvuođaid. |
| Yleisesti oltiin sitä mieltä, että suunnitelmassa on hyvin varauduttu erilaisiin uhkiin, mutta suunnitelmaa tulisi voida tarkistaa 10–15 vuoden kuluttua, jotta mahdollisiin ongelmiin voitaisiin puuttua ajoissa. |
Oppalaččat ledje dan oaivilis ahte plánas lea bures ráhkkanan sierra áitagiidda, muhto plána galggašii sáhttit dárkkistit 10–15 jagi geažes, vai vejolaš váttisvuođaid njulgema ovdii sáhtášii bargagoahtit áiggil. |
| Myös valvonnan merkitystä korostettiin ja useassa kannanotossa kaivattiin Metsähallitukselta valvonnan tehostamista. |
Maiddái bearráigeahču mearkkašumi deattuhedje ja moanain cealkámušain gáibiduvvui ahte Meahciráđđehus galggai beaktileappot bearráigeahččagoahtit. |
| Valvontaa tulisi laajentaa perinteisestä maastoliikenteen valvonnasta mm. ympäristöasioihin, kuten luonnonsuojelu- ja jätelain valvontaan. |
Bearráigeahču galggašii viiddidit árbevirolaš meahccejohtalusa goziheamis ee. birasáššiide dego luonddusuodjalan- ja bázahuslága bearráigeahččamii. |
| Tiedotuksen ja opastustoiminnan kehittämistä Kilpisjärvellä pidettiin erittäin tärkeänä keinona kävijöiden tavoittamiseksi sekä informoimiseksi erämaan luonnosta ja käytöstä ja alueen säännöistä. |
Dieđiheami ja oahpistandoaimma ovddideami atne Gilbbesjávrris hui dehálaš vuohkin fáhtet gallestalliid ja dieđihit sidjiide meahcceguovllu luonddus ja geavaheamis ja guovllu njuolggadusain. |
| Kriittisimmin suunnitelmaan suhtautuivat Johtti Sápmelaččat ry ja Enontekiön lento Oy. Myös Arktinen keskus teki runsaasti muutosehdotuksia lausunnossaan ja esitti kritiikkiä suunnitelmaa kohtaan. |
Buot krihtalepmosit plánii doaladuvve Johtti Sápmelaččat ro ja Enontekiön lento Os. Maiddái arktalaš guovddáš dagai valjis rievdadanevttohusaid cealkámušastis ja kritiserii plána. |
| Enontekiön kunnanhallituksen ja Kilpisjärven kylätoimikunnan mielestä suunnitelman laatimisesta olisi ollut suotavaa pidättäytyä kokonaan, kunnes maanomistuskysymykset alueella on lopullisesti ratkaistu. |
Eanodaga gielddaráđđehusa ja Gilbbesjávrri gilledoaibmagotti mielas plána ii livčče gánnáhan ollege dahkat ovdalgo eanaoamastanáššit guovllus leat loahpalaččat čovdojuvvon. |
| Saamelaiskäräjät puolestaan toivoi suunnitelman laatimisen keskeyttämistä, kunnes Suomen hallitus on antanut lausuntonsa ns. Vihervuoren hallintomalliin pyytämistään lausunnoista. |
Sámediggi fas livččii háliidan gaskkalduhttit plána dahkama dassái, go Suoma ráđđehus lea addán iežas cealkámuša dain čealkámušain, maid lei bivdán ng. Vihervuori hálddahusmállii. |
| Saamelaiskäräjien arvio suunnitelman vaikutuksista saamelaisten kulttuuriin |
Sámedikki árvvoštallan dikšun- ja geavahanplána váikkuhusain sámekultuvrii |
| Asia: Saamelaiskäräjien arvio Käsivarren erämaan hoito ja käyttösuunnitelman vaikutuksista saamelaisten kulttuuriin |
Ášši: Sámedikki árvvoštallan Giehtaruohttasa meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplána váikkuhusain sámekultuvrii |
| Saamelaiskäräjät lausuu asiakohdassa tarkoitetuksi arvioksi seuraavaa. |
Sámediggi cealká dán áššečuoggás oaivvilduvvon árvvoštallamin čuovvovačča. |
| Arvion perustana on Metsähallituksen laatima ja ympäristöministeriölle lähettämä Käsivarren erämaan hoito- ja käyttösuunnitelma (suunnitelma), jota on sittemmin käsitelty saamelaiskäräjien neuvottelussa ympäristöministeriön kanssa 10.10. |
Árvvoštallama vuođđun lea Meahciráđđehusa dahkan ja Birasministeriijai sádden Giehtaruohttasa meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplána (plána), mii lea dasto gieđahallojuvvon Sámedikki ráđđádallamis Birasministeriijain 10.10.2003. |
| 1. Oikeudelliset lähtökohdat, kestävyys ja käsitteet |
1. Vuoigatvuođalaš vuolggasajit, bistevašvuohta ja doahpagat |
| 2) perustuu suunnitelman tavoitteissa (s. 10) esitetyn lainauksen mukaan erämaalain yksityiskohtaisiin perusteluihin, joiden mukaan: ”Alue voitaisiin suunnitelmassa myös jakaa käytön kannalta eri osiin.” |
Plána ovdasániid mielde plána bissovažžan oaivvilduvvon váldoprinsihppa dahjege avádatjuohku (s. 2) vuođđuduvvá plána ulbmiliin (s. 10) ovdanbukton siterema mielde meahcceguovlolága dárkilet ákkastallamiidda, maid mielde: "Guovllu sáhtášii plánas maiddái juohkit geavaheami dáfus sierra osiide." |
| Saamelaiskäräjät on jo suunnitelmaa koskevissa neuvotteluissa ympäristöministeriön kanssa tuonut esille sen, että vyöhykkeistämisen perustaksi esitetyssä lain 7 §:n yksityiskohtaisessa perustelussa ei sanota mitään vyöhykkeistämisestä, vaan ”alueen eri osiin” jakamisella viitataan lähinnä metsäalueiden jakamiseen hoito- ja käyttösuunnitelmassa luonnontilaisiin ja luonnonmukaisesti käsiteltäviin metsäalueisiin (ks HE 42/1990 s. 13). |
Sámediggi lea juo plánii guoskevaš ráđđádallamiin Birasministeriijain buktán ovdan dan, ahte avádatjuogu vuođđun árvaluvvon lága 7 §:a dárkilet ákkastallamis ii daddjojuvvo mihkkege avádatjuogus, muhto "guovllu sierra osiide" juohkimiin čujuhit vuosttažettiin vuovdeguovlluid juohkimii dikšun- ja geavahanplánas luonddudilálaš ja ekologalaččat gieđahallat jurddašuvvon vuovdeguovlluide (gč. HE 42/1990 s. 13). |
| Käsivarren erämaa- alueella ei ole metsiä, joten näiltä osin vyöhykkeistäminen ei ole perusteltua. |
Giehtaruohttasa meahcceguovllus eai leat vuovddit, ja dákko bokte avádatjuogu ii sáhte ákkastallat. |
| Muilta osin vyöhykkeistäminen ei perustu erämaalakiin perusteluineen, joten suunnitelman ”pysyväksi tarkoitetulla päälinjalla” ja suunnitelman ”tavoitteella” tältä osin ei ole suunnitelmassa väitettyä tukea laissa tai sen perusteluissa. |
Eará osiin avádatjuohku ii vuođđuduva meahcceguovloláhkii ja dan ákkastallamiidda, ja nuba plána "bissovažžan jurddašuvvon váldoprinsihpas" ja plána "ulbmilis" dákko bokte ii leat plánas čuoččuhuvvon doarjja lágas dahje dan ákkastallamiin. |
| Lain tavoitteiden yhteensovittaminen |
Lága ulbmiliid oktiiheiveheapmi |
| Erämaalain (62/1991) 1 §:n tavoitteiksi todetaan 1) alueen erämaisuuden säilyttäminen 2) saamelaiskulttuurin turvaaminen 3) luontaiselinkeinojen turvaaminen ja 4) alueen monipuolisen käytön ja sen edellytysten kehittäminen (s. 10). |
Meahcceguovlolága (62/1991) 1 §:a ulbmilin gávnnahuvvojit 1) guovllu meahccáivuođa seailluheapmi 2) sámekultuvrra dorvvasteapmi 3) luondduealáhusaid dorvvasteapmi ja 4) guovllu máŋggabealat geavaheami ja dan vejolašvuođaid ovddideapmi (s. 10). |
| Suunnitelman tavoitteeksi puolestaan määritellään ”erämaalain tavoitteiden yhteensovittaminen eri käyttäjäryhmien kesken”. |
Plána ulbmilin fas meroštallojuvvo "meahcceguovlolága ulbmiliid oktiiheiveheapmi sierra geavaheaddjijoavkkuid gaskkas". |
| (s. 10) |
(s. 10) |
| Suunnitelmassa tavoitteessa jätetään sanomatta lain perustelujen mukainen suunnitelman ja erämaalain päätavoite, joka on saamelaiskäräjien mielestä eri maankäyttömuotojen yhteensovittaminen ympäristönsuojeluun – eikä pelkästään keskenään. |
Plánas ulbmilis ii daddjojuvvo lága ákkastallamiid mieldásaš, plána ja meahcceguovlolága váldoulbmil, mii lea Sámedikki mielas sierra eanangeavahanhámiid oktiiheiveheapmi birassuodjaleapmái - iige dušše gaskaneaset. |
| Erämaalain 7 §:n yksityiskohtaisten perustelujen mukaan: ”Erämaa-alueen käytön suunnittelu on ensi sijassa ympäristönsuojelun ja muiden eri maankäyttömuotojen yhteensovittamista. |
Meahcceguovlolága 7 §:a dárkilet ákkastallamiid mielde: "Meahcceguovllu geavaheami plánemii gullá vuosttažettiin birassuodjaleami ja sierra eanangeavahanhámiid oktiiheiveheapmi. |
| ” Lain tärkein tavoite on 1 ja 4 §:n yksityiskohtaisten perustelujen mukaan erämaa-alueiden erämaaluonnon säilyttäminen mahdollisimman muuttumattomana ja luonnontilaisena. |
" Lága deháleamos ulbmil lea 1 ja 4 §:a dárkilet ákkastallamiid mielde meahcceguovlluid meahcceluonddu seailluheapmi nu álgodilis ja luonddudilis go vejolaš. |
| Erämaalakia koskevan hallituksen esityksen pääasiasiallisen sisällön mukaan porotalouden ja muiden luontaiselinkeinojen sekä retkeilyn mahdollisuudet tulevat lain voimaan tulon myötä paranemaan tai säilyvät ainakin entisellään eli vuoden 1991 tilanteen tasolla. |
Meahcceguovloláhkii guoskevaš ráđđehusa árvalusa váldosisdoalu mielde boazodoalu ja eará luondduealáhusaid ja vánddardeami vejolašvuođat buorránit dahje seilot goittot ovddežin dahjege jagi 1991 dili dásis, go láhka lea boahtán fápmui. |
| Saamelaiskäräjien mielestä lähtökohdaksi asetettu toimintojen yhteensovittaminen käyttäjäryhmien kesken johtaa väistämättä siihen, että kunnalle verotuloa tuottavat toiminnat kuten matkailun ja kaivostoiminnan edistäminen, asetetaan Metsähallituksen ”osallistuvassa suunnittelussa” etusijalle ja lain päätavoitteena oleva ympäristönsuojelu jää toisarvoiseen asemaan. |
Sámedikki mielas vuolggasadjin ásahuvvon sierra doaimmaid oktiiheiveheapmi geavaheaddjijoavkkuid gaskkas doalvu veagal dasa, ahte gildii vearroboađuid bukti doaimmat dego turisma ja ruvkedoaibma vuoruhuvvojit Meahciráđđehusa "oassálasti plánemis" ja lága váldoulbmilin leahkki birassuodjaleapmi báhcá sekundára sajádahkii. |
| Käyttäjäryhmien kannalta vyöhykkeistäminen puolestaan merkitsee sitä, että parempaa verotuloa tuottaville toiminnoille varatuilla alueilla poronhoidolle välttämättömät toimintaedellytykset heikkenevät ja lakkaavat ja pelkästään saamelaisten harjoittama poronhoito joutuu väistymään näiltä alueilta lain tarkoituksen vastaisesti. |
Geavaheaddjijoavkkuid dáfus avádatjuohku fas mearkkaša dan, ahte stuorát vearroboađuid bukti doaimmaide várrejuvvon guovlluin boazodollui vealtameahttun doaibmavejolašvuođat hedjonit ja nohket ja dušše sámiid jođihan boazodoallu šaddá čáhkket saji dáin guovlluin, ja dát fas manná lága ulbmila vuostá. |
| Perustuslaki ja kansainväliset sopimukset huomioon ottaen suunnitelman pitäisi saamelaiskäräjien mielestä johtaa päinvastaiseen tulokseen eli saamelaisten kulttuurimuotoon kuuluvien elinkeinojen turvaamiseen ja niiden edistämiseen. |
Vuođđolága ja riikkaidgaskasaš soahpamušaid mielde plána galggašii Sámedikki mielas doalvut aiddo nuppelágan bohtosii dahjege sámiid kulturhápmái gullevaš ealáhusaid dorvvasteapmái ja daid ovddideapmái. |
| Saamelaiset ovat Suomessa alkuperäiskansa, jolla on oma kieli ja kulttuuri. |
Sámit leat Suomas álgoálbmot, mas lea iežas giella ja kultuvra. |
| Perustuslaki turvaa saamelaisille alkuperäiskansana oikeuden ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan (PL 17.3 §) näitä seikkoja koskevan itsehallinnon perustalta saamelaisten kotiseutualueella siten kuin laissa säädetään (PL 121.4 §). |
Vuođđoláhka dorvvasta sámiide álgoálbmogin vuoigatvuođa bajásdoallat ja ovddidit iežaset giela ja kultuvrra (PL 17.3 §) dáidda áššiide guoskevaš iešstivrejumi vuođul sámiid ruovttuguovllus nu go lágas daddjojuvvo (PL 121.4 §). |
| Käsivarren erämaa-alue kuuluu kokonaisuudessaan saamelaisten kotiseutualueeseen. |
Giehtaruohttasa meahcceguovlu gullá ollásit sámiid ruovttuguvlui. |
| Perustuslain kulttuuri-käsite sisältää myös saamelaisten kulttuurin aineellisena perustana olevan perinteisen maankäytön kuten poronhoidon, kalastuksen ja metsästyksen harjoittamisen. |
Vuođđolága kultuvra -doaba sisdoallá maiddái sámiid kultuvrra ávnnaslaš vuođđun leahkki árbevirolaš eanangeavahanhámiid dego boazodoalu, guolástusa ja meahccebivddu. |
| Perustuslain tarkoituksena on turvata pysyvästi saamelaisten asema alkuperäiskansana lainsäädännön, hallinnon ja taloudellisten toimenpiteiden avulla. |
Vuođđolága ulbmilin lea dorvvastit bissovaččat sámiid sajádaga álgoálbmogin láhkamearrádusaid, hálddahusa ja ekonomalaš doaimmaid vuođul. |
| Julkisella vallalla on perustuslain (PL 22 §) mukainen velvollisuus huolehtia saamelaisten perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumisesta. |
Almmolaš váldi lea vuođđolága (PL 22 §) mielde geatnegahtton fuolahit sámiid vuođđovuoigatvuođaid ja olmmošvuoigatvuođaid ollašuvvamis. |
| Tarvittaessa saamelaisten kulttuurimuotoa tulee perustuslain perustelujen mukaan turvata positiivisin erityistoimenpitein. |
Dárbbu mielde sámiid kulturhámi galgá vuođđolága ákkastallamiid mielde dorvvastit positiivvalaš sierradoaimmaiguin. |
| Saamelaisten kulttuuriin kuuluvien elinkeinojen harjoittamista suojaa lisäksi saamelaisten osalta YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan ihmisoikeussopimuksen 27 artikla, joka on Suomessa voimassa laintasoisesti. |
Sámekultuvrii gullevaš ealáhusaiguin bargama suodjala dasa lassin sámiid hárrái ON:a riikkavulošvuoigatvuođaide ja politihkalaš vuoigatvuođaide guoskevaš olmmošvuoigatvuođasoahpamuša 27 artihkal, mii lea Suomas fámus lágadásis. |
| Artiklan määräys edellyttää YK:n ihmisoikeuskomitean tulkinnan mukaan, että taloudelliset toimenpiteet suunnitellaan ja sopeutetaan siten, että saamelaisten elinkeinojen kuten poronhoidon taloudellinen kannattavuus säilyy. |
Artihkkala mearrádus gáibida ON:a olmmošvuoigatvuođakommišuvnna dulkoma mielde dan, ahte ekonomalaš doaimmat galget plánejuvvot ja heivehuvvot nu, ahte sámiid ealáhusaid dego boazodoalu ekonomalaš gánnáheapmi seailu. |
| (Länsman ja muut v. Suomi, valitus no 511/1992) |
(Länsman ja earát v., Suopma, váidda nr 511/1992) |
| Vuoden 2005 alussa voimaan tulleen Metsähallituslain (1378/2004) mukaan Metsähallituksen yhteiskunnallisena velvoitteena on saamelaisten kotiseutualueella sovittaa hallinnassaan |
Jagi 2005 álggu rájes fápmui boahtán meahciráđđehuslága (1378/2004) mielde Meahciráđđehusa servodatlaš geatnegahttimin lea sámiid ruovttuguovllus heivehit iežas hálddašan |
| olevien luonnonvarojen hoito, käyttö ja suojelu siten, että saamelaisten kulttuurin harjoittamisen edellytykset turvataan (4.2 §). |
luondduriggodagaid dikšuma, geavaheami ja suodjaleami nu, ahte vejolašvuođat bargat sámekultuvrrain dorvvastuvvojit (4.2 §). |
| Säännös toteuttaa perustuslakia saamelaisten alkuperäiskansan kulttuurin harjoittamisen osalta (PL 17.3 §) Tähän perustuslakiin perustuvaan tehtävään viitaten eduskunnan perustuslakivaliokunta totesi esitystä koskevassa lausunnossaan (PeVL 38/2004 vp), että saamelaisten kulttuuriin kuuluvat perinteisten elinkeinojen kuten poronhoito, kalastus ja metsästys lisäksi myös niiden nykyaikaiset soveltamismuodot. |
Njuolggadus ollašuhttá vuođđolága vuođđolága sámiid álgoálbmotkultuvrra jođiheami hárrái (PL 17.3 §). Riikkabeivviid vuođđoláhkaváljagoddi čujuhii dán vuođđoláhkii vuođđuduvvi doibmii, go gávnnahii árvalussii guoskevaš cealkámušastis (PeVL 38/2004 vp) ahte sámekultuvrii gullet árbevirolaš ealáhusaid dego boazodoalu, guolástusa ja meahccebivddu lassin maiddái daid dálá heivehanhámit. |
| Eräänä keinona näihin tavoitteisiin pääsemiseksi on saamelaisten osalta vuonna 2004 voimaan tullut yhdenvertaisuuslaki (21/2004), joka koskee 2 §:n 1 kohdan mukaan itsenäisen ammatin tai elinkeinon harjoittamisedellytyksiä ja elinkeinon tukemista. |
Oktan vuohkin juksat dáid ulbmiliid sámiid hárrái lea 2004:s boahtán fápmui ovttadássásašvuođaláhka (21/2004), mii guoská 2 §:a 1 čuoggá mielde iehčanas ámmáhiin dahje ealáhusain barganvejolašvuođaide ja ealáhusa doarjumii. |
| Laki, joka koskee myös Metsähallitusta, pyrkii tosiasiallisen yhdenvertaisuuden saavuttamiseen tarvittaessa positiivisen erityiskohtelun keinoin kuten lain 7.2 §:stä ilmenee. |
Láhka, mii guoská maiddái Meahciráđđehussii, viggá duođalaš ovttadássásašvuođa juksamii dárbbu mielde positiivvalaš sierragieđahallama vugiiguin dego lága 7.2 §:s boahtá ovdan. |
| Kestävyys luonnon käytössä ja käytön ohjauksessa |
Bistevašvuohta luonddu geavaheamis ja geavaheami stivremis |
| Kolmantena suunnitelman tavoitteena on kestävyys erämaa-alueella. |
Plána goalmmát ulbmilin lea bistevašvuohta meahcceguovllus. |
| Kestävyydellä tarkoitetaan suunnitelmassa (s. 10) sitä, että ”luonnon käytössä ja sen ohjauksessa tulee ottaa huomioon taloudelliset, sosiaaliset, ekologiset ja kulttuuriset näkökohdat.” |
Bistevašvuođain oaivvildit plánas (s. 10) dan, ahte "luonddu geavaheamis ja dan stivremis galgá váldit vuhtii ekonomalaš, sosiálalaš, ekologalaš ja kultuvrralaš beliid." |
| Saamelaiskäräjillä on vuodesta 1998 lähtien ollut yhdessä ympäristöministeriön kanssa valmisteltu ja saamelaiskäräjien hyväksymä saamelaisten kestävän kehityksen ohjelma. |
Sámedikkis lea leamaš jagi 1998 rájes sámiid bistevaš ovdáneami prográmma, man dat lea válmmaštallan ovttasráđiid Birasministeriijain ja man Sámediggi lea dohkkehan. |
| Kestävän kehityksen kansallisesta kokonaisarviosta (2003 s. 99-100) ilmenee, että saamelainen kulttuuri on uhanalainen ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti eikä kehitys ole saamelaisten osalta kulttuurisesti kestävää, jos yksikin muista kestävän kehityksen elementeistä ei toteudu. |
Bistevaš ovdáneami riikkadási oppalašárvvoštallamis (2003, s. 99-100) boahtá ovdan ahte sámekultuvra lea áitatvuloš ekologalaččat, ekonomalaččat ja sosiálalaččat iige dálá ovdáneapmi sámiid hárrái leat kultuvrralaččat bistevaš vuođu alde, jos oktage bistevaš ovdáneami eará elemeanttain ii ollašuva. |
| Vuonna 2006 saamelaiskäräjien hyväksymästä saamelaisten kestävän kehityksen ohjelmasta ilmenee lisäksi, että saamelaisten ja pääväestön kulttuurit perustuvat erilaisiin kestävän kehityksen lähtökohtiin. |
Sámediggi dohkkehii 2006:s sámiid bistevaš ovdáneami prográmma, ja das boahtá dasa lassin ovdan ahte sámiid ja váldoálbmoga kultuvrrat vuođđuduvvet bistevaš ovdáneami hárrái earálágan vuolggasajiide. |
| Pääväestön kulttuurissa käytetään intensiivisesti suppeita alueita, joita rakennetaan raivataan ja viljellään. |
Váldoálbmoga kultuvrras geavahuvvojit intesiivvalaččat gáržžes guovllut, maidda huksejuvvo, mat njáskojuvvojit ja šaddaduvvojit. |
| Saamelaisten kulttuuri puolestaan perustuu laajojen alueiden hyödyntämiseen niiden oman vuotuisen tuoton perusteella luontoa muuttamatta. |
Sámekultuvra fas vuođđuduvvá viiddis guovlluid ávkinatnimii daid iežaset jahkásaš buvttadeami vuođul rievdatkeahttá luonddu. |
| Pääväestön kulttuurissa luonnon kestävä käyttö tähtää tulevien sukupolvien tarpeiden tyydyttämiseen. |
Váldoálbmoga kultuvrras luonddu bistevaš geavaheami bokte geahččalit duhtadit boahttevaš buolvvaid dárbbuid. |
| Saamelaiskulttuurin harjoittaminen puolestaan edellyttää luonnon käyttöä kestävästi paliskunnan, porokylän tai muun saamelaisen paikallisyhteisön käyttöalueella sijaitsevassa järvessä, puupaikassa, hillasuolla, riekkometsällä, hirvipaikassa jne joka vuosi niin, että seuraavan vuoden elämisen edellytykset turvataan (on säästetty) luonnon tuoton kokonaisuudesta, vaikka luonnonolosuhteet olisivat tuolloin huonommatkin. |
Sámekultuvrrain bargan fas gáibida luonddu geavaheami bistevaš vuogi mielde bálgosa, siidda dahje eará sámi báikkálašservoša geavahanguovllus leahkki jávrris, muorraváldinbáikkis, luomejeakkis, rievssatmeahcis, ealgabáikkis jna. jahkásaččat nu, ahte čuovvovaš jagi eallineavttut dorvvastuvvojit (leat sestojuvvon) luonddu buvttadeami ollisvuođas, vaikko luonddudilálašvuođat livčče dalle fuonibutge. |
| Saamelaiskäräjien mielestä suunnitelma noudattaa jossain määrin pääväestön kestävän käytön periaatteita Käsivarren erämaan alueella, joka on kuitenkin täysin soveltumaton pääväestön perinteisen kulttuurimuodon harjoittamiseen ja joka sen vuoksi on voinut olla pitkään saamelaisten kulttuurimuodon harjoittajien käytössä. |
Sámedikki mielas plána čuovvu muhtun muddui váldoálbmoga bistevaš geavaheami prinsihpaid Giehtaruohttasa meahcceguovllus, mii ii goittot heive ollege váldoálbmoga árbevirolaš kulturhámi jođiheapmái ja mii danin lea bisson guhká sámi kulturhámiin bargi olbmuid anus. |
| Saamelaisten kestävän kehityksen edellytykset puuttuvat suunnitelmasta. |
Sámiid bistevaš ovdáneami eavttut váilot plánas. |
| Lähtötilanteen ajankohta |
Vuolggadili áigemearri |
| Hoito- ja käyttösuunnitelman arvioiden lähtökohtana pidetään ”erämaan tilaa suunnittelun käynnistyessä” (s. 97). |
Dikšun- ja geavahanplána árvvoštaladettiin vuolggasadjin adnojuvvo "meahcceguovllu dilli plánema álggedettiin" (s. 97). |
| Lähtökohta on saamelaiskäräjien mielestä virheellinen, koska erämaalaki tuli voimaan jo vuoden 1991 helmikuussa ja suunnittelu käynnistyi Käsivarren erämaa-alueen osalta noin vuonna 1996. Lain tarkoittamien seikkojen on tullut toteutua koko sen voimassaolon ajan, vaikka suunnitelmaa ei ole vieläkään (2006) vahvistettu. |
Vuolggasadji ii doala Sámedikki mielas deaivása, dasgo meahcceguovloláhka bođii fápmui juo jagi 1991 guovvamánus ja Giehtaruohttasa meahcceguovllu plánegohte jagi 1996 sulaid. Lága oaivvildan áššit leat galgan ollašuvvat oppa dan gustonáiggi, vaikko plána ii leat vel dálge (2006) nannejuvvon. |
| Esimerkiksi erämaalakia koskevan hallituksen esityksen pääasiasiallisen sisällön mukaan porotalouden ja muiden luontaiselinkeinojen sekä retkeilyn mahdollisuuden tulevat lain voimaan tulon myötä paranemaan tai säilyvät ainakin entisellään eli vuoden 1991 tilanteen tasolla. |
Ovdamearkka dihte meahcceguovloláhkii guoskevaš ráđđehusa árvalusa váldosisdoalu mielde boazodoalu ja eará luondduealáhusaid ja vánddardeami vejolašvuođat bohtet lága fápmui boahtima dihte buorránit dahje bissot goittot ovddežin dahjege jagi 1991 dili dásis. |
| Paikallinen väestö |
Báikkálaš olbmot |
| Paikallinen käyttäjäkunta on varsin heterogeenistä niin etnisesti, kulttuurisesti, ammatillisesti kuin elämäntavallisestikin. |
Báikkálaš geavaheaddjit leat viehka heterogenalaš joavku nu čearddalaččat, kultuvrralaččat, ámmátlaččat go eallinvugiid dáfusge. |
| Paikallisen väestön väljä käsite, joka käytännössä sisältää erilaisia ryhmiä Kilpisjärven norjalaisista maanomistajista ja ulkokuntalaisista koiratarhanomistajista perinteisiä elinkeinojaan harjoittaviin saamelaisiin, aiheuttaa haittaa ja vahinkoa saamelaisväestölle ja poronhoidolle, joiden edut poikkeavat eniten tai ovat ristiriidassa muun käyttäjäkunnan etujen kanssa. |
Viiddis doaba "báikkálaš veahkadat" iešalddes sisdoallá sierralágan joavkkuid Gilbbesjávrri norgalaš eananeaiggádiin ja olgogieldalaš beanagárdeeaiggádiin árbevirolaš ealáhusaiguin bargi sámiide, ja dát heađušta ja dagaha vahága sámiide ja boazodollui, maid beroštumit earránit eanemus dahje mannet ruossalassii eará geavaheddjiid beroštumiiguin. |
| Käsitettä käytettäessä eri ryhmien eriävät tarpeet häivytetään ja niiden huomioon ottaminen väistetään. |
Dán doahpaga geavahettiin sierra joavkkuid sierraneaddji dárbbut jávkaduvvojit ja daid vuhtii váldin garvojuvvo. |
| Erämaasuunnittelun tämä lähtökohta, joka ei tunnusta käyttäjien erilaisia oikeudellisia ja taloudellisia lähtökohtia ja erilaisia tarpeita ei voi olla niin laajasti hyväksytty kuin sen esitetään olevan. |
Meahcceguovloplánema dát vuolggasadji, mii ii dovddas geavaheddjiid sierralágan vuoigatvuođalaš ja ekonomalaš vuolggasajiid ja sierralágan dárbbuid, ii sáhte leat nu viidát dohkkehuvvon dego dan lohket leat. |
| Saamelaiskäräjien asema neuvotteluosapuolena ja seurannassa |
Sámedikki sajádat ráđđádallioassebeallin ja čuovvumis |
| Ristiriitaisesti saamelaiskäräjistä annetun lain 9 §:n ja Metsähallituslain 4 §:n 2 momentin kanssa saamelaiskäräjien kuulemisesta ja sen kanssa neuvottelemisesta Käsivarren erämaa- aluetta koskevissa esityksissä, suosituksissa ja suunnitelman seurannassa ei mainita mitään. |
Nuppeládje go sámediggelága 9 §:a ja meahciráđđehuslága 4 §:a 2 momeanttas daddjojuvvo Sámedikki gullamis ja dainna ráđđádallamis, de Giehtaruohttasa meahcceguvlui guoskevaš árvalusain, ávžžuhusain ja plána čuovvumis ii dan birra namuhuvvo mihkkege. |
| Saamelaisten etuja ja oikeuksia koskevien asioiden ja elinkeinojen valvonta ja itsehallinto kuuluvat kuitenkin lain mukaan juuri saamelaiskäräjille. |
Sámiid beroštumiide ja vuoigatvuođaide guoskevaš áššiid ja ealáhusaid goziheapmi ja iešstivrejupmi gullet goittotge lága mielde aiddo fal Sámediggái. |
| Suunnitelma osoittaa, että erämaalain tarkoituksena olevalle saamelaiskulttuurin turvaamiselle ei ole suunnitelmassa pantu paljoa painoa. |
Plánas boahtá ovdan ahte sámekultuvrra dorvvasteapmi, mii lea meahcceguovlolága ulbmilin, ii leat das báljo deattuhuvvon. |
| 2. Erämaasuunnittelun epäkohtia |
2. Meahcceguovloplánema heajos bealit |
| Yleistä |
Oppalaš áššit |
| Saamelaiskäräjien arvion lähtökohtana on, että poronhoito, metsästys ja kalastus muodostavat saamelaisten kulttuurin keskeisen materiaalisen perustan, joka on lainsäädännön mukaisesti turvattava Käsivarren erämaan hoito- ja käyttösuunnitelmassa. |
Sámedikki árvvoštallama vuolggasadjin lea dat, ahte boazodoallu, meahccebivdu ja guolástus leat sámekultuvrra guovddáš ávnnaslaš vuođđu, mii galgá láhkamearrádusaid mielde dorvvastuvvot Giehtaruohttasa meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplánas. |
| Tämän oikeudellisen lähtökohdan huomioon ottaminen suunnitelmassa on velvoittava suhteessa erämaasuunnittelun käytäntöihin. |
Meahcceguovloplánemis dát vuoigatvuođalaš vuolggasadji galgá váldojuvvot vuhtii maiddái dán plánas. |
| Arviossa tarkastellaan saamelaisten kulttuurin turvaamisvelvoitteen toteutumista Metsähallituksen tavassa tulkita ja noudattaa lakia Käsivarren erämaa-alueen hoito- ja |
Árvvoštallamis guorahallojuvvo, mo sámekultuvrra dorvvastangeatnegahttin ollašuvvá Meahciráđđehusa vuogis dulkot ja čuovvut lága Giehtaruohttasa meahcceguovllu dikšun- ja |
| käyttösuunnitelmassa. |
geavahanplánas. |
| Tarkastelu edellyttää osin laajennetun näkökulman huomioon ottamista, jossa myös Metsähallituksen yleisiä toimintaperiaatteita ja –linjauksia on käsiteltävä siinä määrin kuin ne määrittelevät ja ohjaavat erämaasuunnittelua. |
Guorahallan gáibida muhtumassii viiddiduvvon perspektiivva vuhtiiváldima, mas maiddái Meahciráđđehusa oppalaš doaibmaprinsihpat ja -linnját galget gieđahallot dakko gokko dat meroštallet ja stivrejit meahcceguovloplánema. |
| Näihin toimintalinjauksiin, tulkintoihin ja arvoihin sisältyy seikkoja, jotka voivat olla ristiriidassa saamelaisten oikeuksien kanssa tai johtaa toimintamalleihin, jotka eivät tue tai haittaavat saamelaiskulttuurin materiaalisten edellytysten toteutumista. |
Dáin doaibmalinnjáin, dulkomiin ja árvvuin leat mielde áššit, mat sáhttet mannat ruossalassii sámiid vuoigatvuođaiguin dahje doalvut doaibmamálliide, mat eai doarjjo sámekultuvrra ávnnaslaš vejolašvuođaid ollašuvvama dahje čuhcet dasa. |
| Metsähallituksen erämaasuunnittelun perusvikana on saamelaiskäräjien mielestä se, että suunnittelu on lähtökohdiltaan ekologis-ekonomista, epäjuridista ja etnosentristä. |
Meahciráđđehusa meahcceguovloplánema vuođđovihkin lea Sámedikki mielas dat, ahte plánemis vulgojuvvo ekologalaš-ekonomalaš, eahpejuridihkalaš ja etnosentralaš vuođu alde. |
| Suunnittelussa on mukana lukuisia pääväestöä edustavia sidosryhmiä, joiden poliittinen painoarvo – eivätkä oikeudelliset ja ympäristöön vaikuttavat seikat - määrää pitkälle suunnitelman oikeudelliset ja kestävyyteen liittyvät arviot. |
Plánemis leat mielde váldoálbmoga ovddasteaddji moanat čanasjoavkkut, maid politihkalaš deaddoárvu - eaige vuoigatvuođalaš ja birrasii váikkuheaddji áššit - mearrida guhkás plánema vuoigatvuođalaš ja bistevašvuhtii guoskevaš árvvoštallamiid. |
| Tavallisesti matkailun lisääntyminen ja kaivostoiminnan edistäminen katsotaan suunnitelmassa väistämättömäksi. |
Dábálaččat turismma lassáneapmi ja ruvkedoaimma ovddideapmi gehččojuvvojit plánas vealtameahttun doaibman. |
| Matkailun tieltä voidaan syrjäyttää yleisoikeusperustaiset, saamelaisille kulttuurisina perusoikeuksina turvatut perinteiset elinkeinot kuten poronhoito, kalastus ja metsästys sivuuttamalla niiden harjoittamisen edellytykset. |
Turismma ovddas sáhttet hoigaduvvot eret oppalašvuoigatvuođalaš, sámiide kultuvrralaš vuođđovuoigatvuohtan dorvvastuvvon árbevirolaš ealáhusat dego boazodoallu, guolástus ja meahccebivdu nu, ahte daiguin bargan ii váldojuvvo vuhtii. |
| Pääväestön kannalta kehitys on Käsivarren tunturipaljakoilla, joita erämaa-alueesta on kolme neljäsosaa, jokseenkin kestävää aina, koska edes alueen luonnontilan romahtaminen tai saamelaiskulttuurin häviäminen alueelta ei vaikuta tulevia sukupolvia ajatellen alueen taloudelliseen hyödyntämiseen pääväestön hyväksi kaivostoiminnan tai talvimatkailuun avulla. |
Váldoálbmoga dáfus ovdáneapmi lea Giehtaruohttasa jalges duoddariin, mat leat meahcceguovllus golbma njealjádasa dan viidodagas, measta álo bistevaš vuođu alde, dasgo ii oppa guovllu luonddudili garra hedjoneapmige dahje sámekultuvrra jávkan guovllus váikkut boahttevaš buolvvaid ávkkástallamii ruvkedoaimmain dahje dálveturismmain váldoálbmoga buorrin. |
| Matkailun edistämistä perustellaan lisäksi sillä, että elinkeinoa harjoittavat myös saamelaiset. |
Turismma ovddideami ákkastallet dasa lassin dainna, ahte dainna barget maiddái sámit. |
| Peruste on kestämätön, koska massamatkailu ei ole osa saamelaisten alkuperäiskansan kulttuuria, vaan merkitsee saamelaisille kulttuurin menettämistä, vaikka aineellinen hyvinvointi lisääntyisikin. |
Dákkár ákkastallan lea boastto vuođu alde, dasgo mássáturisma ii leat oassi sámi álgoálbmotkultuvrras, muhto mearkkaša sámiide kultuvrra massima, vaikko ávnnaslaš buresbirgejupmi lassánivččiige. |
| Jos asiaan vaikuttava oikeudellinen arviointi tai kestävyyteen vaikuttava arviointi on puuttunut aluksi Metsähallituksen valmistelemasta suunnitelmaluonnoksessa, katsotaan suunnittelukäytännössä tavallisesti riittäväksi, että huomautusten johdosta puuttuvat säännökset tai oikeuskäytäntö otetaan suunnitelmaan jälkikäteen ilman, että nämä lisäykset millään tavalla muuten vaikuttaisi suunnitelman linjoihin ja sisältöön. |
Jos áššái váikkuheaddji vuoigatvuođalaš árvvoštallan dahje bistevašvuhtii váikkuheaddji árvvoštallan leat váilon álggos Meahciráđđehusa válmmaštallan plánaárvalusas, de lea plánenbargguin dábálaččat doarvái ahte fuopmášuhttimiid dihte váilu njuolggadusat dahje vuoigatvuođavirolašvuođat váldojuvvojit plánii maŋálgihtii almmá, ahte dát lasáhusat moktege váikkuhivčče plána váldoprinsihpaide ja sisdollui. |
| Tältä perustalta on erämaasuunnitelmiin rakennettu keskeiset käsitteet kuten erämaalakiin perustumaton ja matkailun saavuttamia asemia turvaava vyöhykejaotus, maastoliikennelakiin perustumaton maastoliikenneura, metsähallituslakiin ja erämaalakiin perustumaton käsite luontomatkailun kehittäminen, maastoliikennelain kanssa ristiriidassa oleva virkistyskäyttö-käsite ja lakiin perustumaton paikallisen väestön ”oikeus” maastoliikennelupaan. |
Dán vuođu alde leat meahcceguovloplánaide dahkkojuvvon guovddáš doahpagat dego meahcceguovloláhkii vuođđuduvakeahtes avádatjuohku, mii dorvvasta turismma dálá dili, meahccejohtalusláhkii vuođđuduvakeahtes meahccejohtalusvuojáhat, meahciráđđehusláhkii ja meahcceguovloláhkii vuođđuduvakeahtes doaba luondduturismma ovddideapmi, meahccejohtaluslágain ruossalassii manni lustageavahandoaba ja láhkii vuođđuduvakeahtes báikkálaš olbmuid "vuoigatvuohta" meahccejohtaluslohpái. |
| Suunnittelun ongelmat lainsäädännön osalta |
Plánema váttisvuođat láhkaásaheami hárrái |
| Erämaasuunnitelma on rakennettu lainsäädännön perustalle, joka useilta osin on 2000-luvulla muuttunut kuten Metsähallituslain ja yhdenvertaisuuslain osalta. |
Meahcceguovloplána lea ráhkaduvvon láhkaásaheami vuođu ala, mii moanain osiin lea 2000logus rievdan ovdamearkka dihte meahciráđđehuslága ja ovttadássásašvuođalága hárrái. |
| Suunnitelman valmistumisen aikaankin voimassa ollutta lainsäädäntö on tulkittu – toisinaan virheellisesti – siten, että se tukisi esitettyjä ratkaisumalleja. |
Plánema gárvvásmuvvama áiggege dálá láhkamearrádusat leat dulkojuvvon - muhtumin boastut - nu ahte dat dorjjošedje árvaluvvon čoavddusmálliid. |
| Metsähallitus korostaa etnistä neuraalisuuttaan maankäytössä (ks. s. 2 ja 87) myös poronhoidon osalta, jonka kaikki harjoittajat se kuitenkin myöntää erämaa-alueella saamelaisiksi (s. |
Meahciráđđehus deattuha iežas čearddalaš bealehisvuođa eanangeavaheamis (gč. s. 2 ja 87) maiddái boazodoalu hárrái, muhto mieđiha goittotge ahte buot boazodoallit meahcceguovllus leat sámit (s. 84). |
| Poronhoidon osalta siis suunnitelmassa ei tarvitsisi olla etnisesti neutraali, vaan turvata sitä |
Boazodoalu hárrái plána ii dárbbašivčče leat čearddalaččat bealeheapme muhto |
| Metsähallituslain edellyttämällä tavalla saamelaisten kulttuuriin kuuluvana elinkeinona. |
galggašii dorvvastit boazodoalu sámekultuvrii gullevaš ealáhussan, nugo meahciráđđehuslágas gáibiduvvo. |
| Suunnitelmassa on jäänyt huomaamatta, että esimerkiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslaki (45/2000) tekee jo lain tavoitteissa saamelaisten kotiseutualueella eron sekä saamelaiselinkeinojen ja laissa säädettyjen muiden luontaiselinkeinojen välillä että saamelaisten ja muiden luontaiselinkeinonharjoittajien välillä. |
Plánas lea báhcán fuomáškeahttá dat, ahte ovdamearkka dihte boazodoalu ja luondduealáhusaid ruhtadanláhka (45/2000) dahká juo lága ulbmiliin sámiid ruovttuguovllus earu sihke sámeealáhusaid ja lágas ásahuvvon eará luondduealáhusaid gaskkas ja sámi ja eará luondduealáhusbargiid gaskkas. |
| Lain tavoitteet edellyttävät lain mukaisissa toimenpiteissä kiinnitettäväksi erityistä huomiota saamelaisten mahdollisuuksiin ylläpitää ja kehittää kulttuurimuotoonsa kuuluvia elinkeinoja saamelaisten kotiseutualueella. |
Lága ulbmiliid mielde galgá lága mieldásaš doaibmabijuin giddet erenoamáš fuopmášumi sámiid vejolašvuođaide bajásdoallat ja ovddidit iežaset kulturhápmái gullevaš ealáhusaid sámiid ruovttuguovllus. |
| Saamelaisten positiivisen erityiskohtelun mahdollisuus perustuu lisäksi yhdenvertaisuuslakiin kuten edellä on todettu. |
Sámiid positiivvalaš sierragieđahallama vejolašvuohta vuođđuduvvá dasa lassin ovttadássásašvuođaláhkii nugo ovdalis lea daddjojuvvon. |
| Yhdenvertaisuuslain lähtökohtana on puolestaan se, että positiivinen erityiskohtelu – kuten saamelaisten osalta – on tietyissä tapauksissa kuten saamelaisten poronhoidon osalta lain sallimaa. |
Ovttadássásašvuođalágas fas vulgojuvvo das, ahte láhka addá dihto dáhpáhusain vejolašvuođa positiivvalaš sierragieđahallamii - nugo sámiid hárrái lea dilli sámi boazodoalu ektui. |
| Suunnittelukäytännön ongelmat |
Plánenvuogi váttisvuođat |
| Metsähallitus on käyttänyt erämaasuunnitelman teossa laajaa osallistavaa käytäntöä, mikä on merkinnyt sitä, että kaikki, jotka katsovat itsensä osapuoliksi ovat voineet lausua mielipiteensä. |
Meahciráđđehus lea geavahan meahcceguovloplána dahkamis viiddis oassálasti vuogi, mii lea mearkkašan dan ahte buohkat, geat gehččet iežaset oassebeallin, leat sáhttán cealkit iežaset oaivila. |
| Suunnitelma on laadittu demokraattisella päätöksellä vieden läpi ne asiat, joita enemmistö on kannattanut. |
Plána lea dahkkojuvvon demokráhtalaš mearrádusa vuođul nu ahte leat dolvojuvvon čađa dat áššit, maid eanetlohku lea guottihan. |
| Saamelaisten osuus Enontekiön väkiluvusta on viidennes. |
Sámiid ossodat Eanodaga olmmošlogus lea viđadas. |
| On selvää, että enemmistödemokratiassa heidän näkemyksensä ei kuulu. |
Lea čielggas ahte eanetlohkodemokratiijas sin oainnut eai beasa oidnosii. |
| Suunnittelussa korostetaan, että sillä on laaja paikallinen hyväksyntä. |
Plánas deattuhuvvo ahte dat leat viidát báikkálaččat dohkkehuvvon. |
| Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että sillä olisi Saamelaiskäräjien ja Käsivarren paliskunnan hyväksyntää. |
Dát ii goittot mearkkaš dan, ahte Sámediggi ja Giehtaruohttasa bálggus livččiiga dan dohkkehan. |
| Saamelaisten kantaa suunnitelman ratkaisuihin on muutoinkin väheksytty. |
Sámiid oaidnu plána čovdosiidda lea muđuige badjelgehččojuvvon. |
| Saamelaisten edustajaksi Metsähallituksen erämaasuunnittelu ei ole lähtökohtaisesti hyväksynyt saamelaiskäräjiä, joka sitä koskevan lain mukaan edustaa saamelaisia kansallisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä eikä saamelaisporonhoidon osalta aina Käsivarren paliskuntaa, jolle edustus poronhoitolain mukaan kuuluu. |
Meahciráđđehusa meahcceguovloplánen ii leat vuolggasajiid dáfus dohkkehan sámiid ovddasteaddjin Sámedikki, mii sámediggelága mielde ovddasta sámiid riikkadási ja riikkaidgaskasaš oktavuođain iige sámeboazodoalu hárrái álo Giehtaruohttasa bálgosage, mii boazodoallolága mielde galggašii leat dákko ovddasteamen sámeboazodoalu. |
| Näiden sijasta suunnitelmassa viitataan toisinaan yksittäisten saamelaisten ja ”ei kaikkien saamelaisten” mielipiteeseen. |
Dáid sajis plánas čujuhuvvo gaskkohagaid ovttaskas sámiid ja "ii buot sámiid" oaivilii. |
| Metsähallituksen lakisääteisiin velvollisuuksiin kuuluu kuitenkin uuden metsähallituslain 4 § 2 momentin perustelujen mukaan nimenomaan neuvottelut saamelaiskäräjien kanssa. |
Meahciráđđehusa lágasmearriduvvon geatnegahttimiidda gullá goittotge ođđa meahciráđđehuslága 4 §:a 2 momeantta ákkastallamiid mielde namalassii ráđđádallat Sámedikkiin. |
| Muu osallistava käytäntö suunnittelussa on lähinnä politiikkaa, jolla ei saamelaiskäräjien mielestä tulisi olla nykyisen kaltaista merkitystä suunnitelmaa laadittaessa. |
Eará oassálasti vuohki plánemis lea vuosttažettiin politihkka, mas ii Sámedikki mielas galggaše leat dálálágan mearkkašupmi plána dagadettiin. |
| Yleisessä suunnittelukäytännössä on ongelmallisinta ollut se, että osallistavasta käytännöstä huolimatta Metsähallituksella on ollut hyvin hallitseva asema suunnittelussa (Heikkilä 2000, Heikkilä 2003, Raitio 2000). |
Oppalaš plánenvuogis váddáseamos čuolbma lea leamaš dat, ahte oassálasti vuogis fuolakeahttá Meahciráđđehusas lea leamaš hui hálddašeaddji sajádat plánemis (Heikkilä 2000, Heikkilä 2000, Raitio 2000). |
| Erämaasuunnittelun keskeisistä peruslähtökohdista ei ole voitu päästä yksimielisyyteen suunnitteluprosessin aikana, kuten monipuolisen käytön periaatteesta, sen vaikutuksista saamelaisten luonnon käytölle, alueen käytön priorisoinnista, eri käyttömuotojen välisistä ristiriidoista sekä käytön ja suojelun välisistä ristiriidoista erämaalain tavoitteissa. |
Meahcceguovloplánema guovddáš vuođđovuolggasajiin eai leat sáhttán beassat ovttamielalašvuhtii plánenproseassa áigge, dego máŋggabealat geavaheami prinsihpas, dan váikkuhusain sámiid luonddu geavaheapmái, guovllu geavaheami vuoruheamis, sierra geavahanhámiid gaskasaš ruossalasvuođain ja dasa lassin vel geavaheami ja suodjaleami gaskasaš ruossalasvuođain meahcceguovlolága ulbmiliin. |
| Nämä seikat ovat erittäin keskeisiä erämaasuunnitelman tavoitteiden toteutumisen kannalta, eikä niitä ole tarkasteltu myöskään itse hoito- ja käyttösuunnitelmassa, vaan suunnitelma lähtökohtineen on usein esitelty varsin ongelmattomana mallina. |
Dát áššit leat erenoamáš mávssolaččat meahcceguovloplána ulbmiliid ollašuvvamis, eaige dat leat guorahallon maiddái ieš dikšun- ja geavahanplánas, muhto plána oktan vuolggasajiiguin lea dávjá ovdanbukton viehka čuolmmakeahtes mállen. |
| Käytännössä eri luonnonkäyttömuotojen välillä vallitsee keskenään varsin ristiriitaisiakin tarpeita ja etuja, joiden erittely, käsittely ja ratkaiseminen on Käsivarren erämaasuunnitelmassa jäänyt kesken. |
Iešalddes sierra luonddugeavahanhámiid dárbbut ja beroštumit mannet viehka ruossalassiige, ja dáid dárbbuid ja beroštumiid guorahallan, gieđahallan ja čoavdin leat Giehtaruohttasa meahcceguovloplánas báhcán gaskan. |
| Saamelaiskäräjät toteaa lisäksi, ettei suunnitelmia tulisi laatia ennen kuin taustalla olevat perustavat maa- ja vesioikeuskysymykset on ratkaistu. |
Sámediggi gávnnaha dasa lassin ahte plána ii galggaše dahkat ovdalgo duogážin leahkki hui mávssolaš eanan- ja čáhcevuoigatvuođagažaldagat leat čovdojuvvon. |
| Oikeuskanslerin esityksestä oikeusministeriölle on ”omaisuuden suojaa” koskevana kysymyksenä selvitettävänä ”mahdollinen saamelaisten omistusoikeus” sekä yksityisoikeudelliselta kannalta että ILO:n alkuperäiskansasopimuksen määräysten kannalta. |
Vuoigatvuođakánslera árvalusa vuođul Vuoigatvuođaministeriijai galgá "opmodaga suodjái" guoskevaš gažaldahkan čielggadit "sámiid vejolaš oamastanvuoigatvuođa" sihke priváhtavuoigatvuođalaččat ja ILOálgoálbmotsoahpamuša mearrádusaid dáfus. |
| (OKa K 9/1999 vp s. 45) Eduskunnan perustuslakivaliokunta on saamelaisten kotiseutualueen valtionmaata koskevassa lausunnossaan (29/2004 vp) todennut, että tutkimuksen mukaan valtion omistusoikeus on kyseenalainen (Kaisa Korpijaakko-Labba), kun taas lapinkylän osakkailla on ollut omistusoikeus veromaihinsa kuten kalavesiin, pyyntipaikkoihin ja laidunmaihin (Juhani Wirilander). |
(OKa K 9/1999 vp s. 45) Riikkabeivviid vuođđoláhkaváljagoddi lea sámiid ruovttuguvlui guoskevaš cealkámušastis (29/2004 vp) gávnnahan ahte dutkamuša mielde stáhta oamastanvuoigatvuođa doallevašvuođa sáhttá eahpidit (Kaisa Korpijaakko-Labba), go fas sámesiiddaid osolaččain lea leamaš oamastanvuoigatvuohta iežaset vearroeatnamiidda dego guollečáziide, bivdosajiide ja guođohaneatnamiidda (Juhani Wirilander). |
| Oikeusministeriössä on keväällä 2006 määrä valmistua julkisoikeudelliselta perustalta lainsäädännöllinen luonnos, jonka tarkoitus on täyttää ILO:n alkuperäiskansasopimuksen 169 vaatimukset saamelaisten maahan, veteen, luonnonvaroihin ja perinteisiin elinkeinoihin kohdistuvien oikeuksien osalta. |
Vuoigatvuođaministeriijas galggašii giđđat 2006 gárvvásmuvvat almmolašvuoigatvuođalaš vuođu alde láhkaásahuslaš árvalus, man ulbmilin lea deavdit ILOálgoálbmotsoahpamuša nr 169:a gáibádusaid sámiid eanan- ja čáhcevuoigatvuođaid luondduriggodagaide ja árbevirolaš ealáhusaide guoskevaš vuoigatvuođaid hárrái. |
| YK:n ihmisoikeuskomitea, joka tulkitsee KP-sopimuksen noudattamista, on Suomea koskevissa loppupäätelmissään vuonna 2004 (17) pahoitellut sitä, että se ei ole saanut selvää vastausta saamelaisten oikeuksista alkuperäiskansana (perustuslain 17 § 3 momentti) yleissopimuksen 1 artiklan osalta. |
ON:a olmmošvuoigatvuođakomitea, mii dulko KP-soahpamuša čuovvuma, lea Supmii guoskevaš loahppaárvalusainis 2004:s (17) atnán vahágin dan, ahte ii leat ožžon čielga vástádusa sámiid vuoigatvuođain álgoálbmogin (vuođđolága 17 §:a 3 momeanta) oktasašsoahpamuša 1 artihkkala hárrái. |
| Komitea toisti huolestuneisuutensa epäonnistumisesta ratkaista kysymys saamelaisten maanomistuksesta ja niistä monista julkisista ja yksityisistä maankäyttötavoista, jotka vaikuttavat saamelaisten elinkeinoihin – erityisesti poronhoitoon – vaarantaen näin heidän kansallisen kulttuurinsa ja elämäntapansa ja täten heidän identiteettinsä. |
Komitea buvttii ođđasit ovdan iežas fuolastuvvama das, ahte sámiid eananoamasteami ja máŋggaid almmolaš ja priváhta eanangeavahanvieruid eai leat sáhttán čoavdit. Dát eanangeavahanvierut váikkuhit sámiid ealáhusaide - erenoamážit boazodollui - ja bidjet ná vára vuollái sámiid čearddalaš kultuvrra ja eallinvugiid ja ná maiddái sin identitehta. |
| Ihmisoikeuskomitean suosituksen 17 kohdan mukaan: ”Sopimusvaltion olisi saamen kansaan liittyen nopeasti ryhdyttävä päättäväisiin toimiin saadakseen aikaan soveliaan ratkaisun maaoikeuskiistassa ottaen riittävällä tavalla huomioon tarpeen säilyttää saamelaisten identiteetti yleissopimuksen 27 artiklan mukaisesti. |
Olmmošvuoigatvuođaávžžuhusa 17 čuoggá mielde: "Soahpamušriika galggašii sámeálbmoga hárrái álgit farggamusat čavges doaimmaide oažžun dihte áigái vuogas čovdosa eanangeavahangiččus nu, ahte váldojuvvo doarvái bures vuhtii dárbu seailluhit sámeidentitehta oktasašsoahpamuša 27 artihkkala mielde. |
| Tällä välillä sopimusvaltiota pyydetään pidättäytymästä kaikista toimista, jotka saattaisivat vaikuttaa kielteisellä tavalla ennakolta saamelaisten maaoikeuskysymysten ratkaisemiseen.” |
Dán ovdal soahpamušriikkat eai galggaše álgit dakkár doaimmaide, mat sáhttet ovddalgihtii čuohcit sámiid eanangeavahangažaldagaid čoavdimii." |
| Näihin lähtökohtiin liittyen tarkastellaan seuraavassa, missä määrin saamelaisten mahdollisuudet oman kulttuurinsa harjoittamiseen ovat lain tarkoituksen mukaisesti säilyneet vai ovatko ne heikentyneet erämaalain säätämisen jälkeen ja missä määrin Käsivarren hoito- ja käyttösuunnitelma vaikuttaa saamelaisten kulttuurinturvan toteutumiseen. |
Dáid vuolggasajiid ektui guorahallojuvvo čuovvovaččas, man muddui sámiin leat seilon vejolašvuođat bargat iežaset kultuvrrain meahcceguovlolága ulbmila mielde vai leatgo dat hedjonan meahcceguovlolága ásaheami maŋŋá ja man muddui Giehtaruohttasa dikšun- ja geavahanplána lea dorvvasteamen sámiid kultuvrra. |
| 3. Metsähallitusta koskevat muutokset erämaalain säätämisen jälkeen |
3. Meahciráđđehussii guoskevaš rievdadusat meahcceguovlolága ásaheami maŋŋá |
| Otsikko liittyy Metsähallituksen luonteessa, toimintaperiaatteissa ja toimintatavassa tapahtuneisiin muutoksiin erämaalain säätämisen jälkeen. |
Bajilčála guoská Meahciráđđehusa iešlágis, doaibmaprinsihpain ja doaibmavuogis dáhpáhuvvan rievdadusaide meahcceguovlolága ásaheami maŋŋá. |
| Oltuaan erämaalain säätämisen aikaan Metsähallituslain (264/1991) mukainen ”valtion laitos” Metsähallitus muuttui lailla (1169/1993) valtion liikelaitokseksi vuonna 1993. Tällöin siitä muodostettiin liiketoimintayksikköpohjainen tiimiorganisaatio. |
Meahciráđđehus lei vel meahcceguovlolága ásaheami áiggiid meahciráđđehuslága (264/1991) mieldásaš muhto rievddai lága (1169/1993) vuođul stáhta fitnodatlágádussan 1993:s. Dalle das dahkkojuvvui joavkoorganisašuvdna, mas ledje fitnodatdoaibmavuđđosaš ovttadagat. |
| Yhtiön eri tulosalueilla ja tytäryhtiöillä on oma maan kattava organisaatio ja ne ovat tulosvastuulliset. |
Ovttastumi sierra boađussurggiin ja lea riikkaviidosaš organisašuvdna ja daidda lea mearriduvvon boađusvástu. |
| Samalla Metsähallitus-konsernin toiminta määriteltiin monihyödyketuotannoksi, jonka kulmakiviä ovat mm. metsätalous ja virkistyspalveluiden tuottaminen. |
Seammás Meahciráđđehus-konseartna doaibma meroštallojuvvui máŋggabuvttabuvttadeapmin, mii vuođđuduvai buorre muddui ee. vuovdedollui ja lustabálvalusaid buvttadeapmái. |
| Virkistyspalveluilla tarkoitetaan sekä yhteiskunnallisia palveluja yleisen virkistyskäytön edistämiseksi että maksullisia luontopalveluja ja luontomatkailun edistämistä. |
Lustabálvalusaiguin oaivvildit sihke servodatlaš bálvalusaid oppalaš lustageavaheami ovddidan dihte ja gávppálaš luonddubálvalusaid ja luondduturismma ovddideami. |
| Villi Pohjola –niminen tulosalue, sittemmin tytäryhtiöksi eriytetty, harjoittaa luontomatkailuun perustuvaa liiketoimintaa kilpaillen muiden luontomatkailua järjestävien yritysten ja paikallisten luontopalveluiden tuottajien kanssa erämaa-alueista. |
Villi Pohjola lea maŋŋelis nieidaovttastupmin sierranahttojuvvon boađussuorgi, mii jođiha luondduturismii vuođđuduvvi fitnodatdoaimma nu, ahte gilvvohallá luondduturismma buvttadeaddji eará fitnodagaiguin ja báikkálaš luonddubálvalusbuvttadeddjiiguin meahcceguovlluid alde. |
| Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettei Metsähallitus ole täysin neutraali toimija, vaan se ajaa samalla omia liiketaloudellisia etujaan, vaikka Ylä-Lapissa tulostavoitteita onkin mukautettu enemmän paikallisia olosuhteita vastaaviksi. |
Iešalddes dát oaivvilda dan, ahte Meahciráđđehus ii leat šat ollásit bealehis doaibmi, muhto dat vuodjá seammás iežas fitnodatekonomalaš beroštumiid, vaikko Davvi-Lappis boađusulbmilat leatge heivehuvvon eanet vástidit báikkálaš dilálašvuođaid go eará sajis riikkas. |
| Ollakseen kilpailutilanteessa neutraali, Metsähallitus muun muassa jakoi osan valtion yleisistä kalastus- ja metsästysluvista matkailuyrittäjien myytäväksi. |
Čájehan dihte iežas leat gilvvohallandilis bealeheapme Meahciráđđehus earret eará jugii oasi stáhta almmolaš guolástan- ja meahcástanlobiin turismafitnodagaide vuovdinládje. |
| Metsähallitus myy itse lupia väittämänsä omistajanhallinnan osana kenelle tahansa. |
Meahciráđđehus vuovdá ieš lobiid iežas čuoččuhan oamasteaddjihálddašeami oassin geasa beare. |
| Näin saamelaisille perusoikeutena turvattujen kalastuksen ja metsästyksen harjoittamisedellytysten toteutuminen jäi osittain riippumaan Metsähallituksen lupamyynnin määrästä ja ehdoista. |
Ná sámiide vuođđovuoigatvuohtan dorvvastuvvon guolástan- ja meahcástanvejolašvuođaid ollašuvvan báhcá muhtumassii čuožžut Meahciráđđehusa lohpevuovdima meriin ja eavttuin. |
| Metsähallituksen Ylä-Lapin luonnonhoitoalue on myös lakkautettu, mikä on samalla lakkauttanut saamelaisten kotiseutualueella aluejohtajalle aikaisemmin kuuluneen tehtävän sovittaa yhteen Metsähallituksen toiminnat ja saamelaisten perinteisten elinkeinojen harjoittaminen. |
Meahciráđđehusa Davvi-Lappi luonddudikšunguovlu lea maiddái loahpahuvvon, mii lea seammás loahpahan sámiid ruovttuguovllus guovlluhovdii ovdal gullan barggu oktiiheivehit Meahciráđđehusa doaimmaid ja sámiid árbevirolaš ealáhusaiguin bargama. |
| Toimivallan siirtyminen saamelaisten kotiseutualueelta Rovaniemelle ja Tikkurilaan poistaa saamelaisten kotiseutualuetta koskevista ratkaisuista sen asiantuntemuksen, joka aikaisemmin oli Ylä-Lapin luonnonhoitoalueen aluejohtajalla. |
Doaibmaválddi sirdašuvvan sámiid ruovttuguovllus Roavvenjárgii ja Tikkurilai jávkada sámiid ruovttuguvlui guoskevaš čovdosiin dan áššedovdamuša, mii ovdal lei Davvi-Lappi luonddudikšunguovllu guovlluhoavddas. |
| Metsähallitusta koskeva lainsäädäntö on saamelaiskäräjien mielestä jo rakenteellisesti heikentänyt saamelaisten kulttuurin harjoittamista erämaalain voimassaolon aikaan. |
Meahciráđđehussii guoskevaš láhkamearrádusat leat Sámedikki mielas juo struktuvrralaččat čuohcán vejolašvuođaide bargat sámekultuvrrain meahcceguovlolága gustonáigge. |
| Saamelaiskulttuuria koskeva Metsähallituksen turvaamisvelvoite uudessa metsähallituslaissa ei ole vielä vaikuttanut positiivisesti saamelaisten asemaan Käsivarren erämaa-alueella. |
Meahciráđđehus lea geatnegahtton dorvvastit sámekultuvrra ođđa meahciráđđehuslágas, muhto dat ii leat váikkuhan positiivvalaččat sámiid sajádahkii Giehtaruohttasa meahcceguovllus. |
| 4. Käsivarren erämaan hoito- ja käyttösuunnitelma |
4. Giehtaruohttasa meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplána |
| Maastourat |
Meahccevuojáhagat |
| Maastoliikennelaki ei tunne metsähallituksen maastouria, jotka paitsi ohjaavat myös yleensä edistävät maastoliikennettä ilman haitasta ja vahingosta määrättävää korvausta saamelaisten elinkeinoille kuten poronhoidolle. |
Meahccejohtalusláhka ii dovdda Meahciráđđehusa meahccevuojáhagaid, mat eai dušše stivre muhto dábálaččat maiddái lasihit meahccejohtalusa almmá ahte dán heađuštusas ja vahágis mearriduvvošii buhtadus sámiid ealáhusaide dego boazodollui. |
| Saamelaiskäräjät katsoo, että maastoliikenneurat joilla on suunnitelman mukaan sallittua koirasafaritoiminta, moottorikelkkasafaritoiminta, moottorikelkkojen testiryhmätoiminta ja rajoittamaton valtakunnallinen uralupakelkkailu ovat sopimattomia Käsivarren erämaa-alueella, jossa ne aiheuttavat ympäristöönsä laaja-alaisesta haittaa saamelaisten poronhoidolle ja heikentävät merkittävästi alueen saamelaisten poronhoitoon perustuvan kulttuurin harjoittamista. |
Sámedikki mielas meahccejohtalusvuojáhagat, main leat plána mielde lobálaččat beanasafáradoaibma, mohtorgielkásafáradoaibma, mohtorgielkkáid teastajoavkodoaibma ja ráddjekeahtes riikkadási vuojáhatlohpemohtorgielkkástallan, eai heive Giehtaruohttasa meahcceguvlui, dasgo dat čuhcet doppe viidát birrasii ja heajudit dán guovllus mealgat sámiid boazodollui vuođđuduvvi kultuvrrain bargama. |
| Virkistyskäyttö ja luontomatkailu |
Lustageavaheapmi ja luondduturisma |
| Erämaasuunnittelun kannalta Metsähallituksen liikelaitosluonne on merkinnyt mm. sitä, että virkistyskäytöstä on tullut uusi suunnittelun peruslohko, jolla on keskeinen asema Metsähallituksen toiminnassa, ja jonka luonnonkäytölliset tarpeet pyritään turvaamaan. |
Meahcceguovloplánema dáfus Meahciráđđehusa fitnodatlágádusiešláhki lea mearkkašan ee. dan, ahte lustageavaheamis lea šaddan plánema ođđa vuođđosuorgi, mii lea guovddážis Meahciráđđehusa doaimmas ja man luonddugeavaheapmái guoskevaš dárbbuid geahččalit dorvvastit. |
| Virkistyskäyttöä ei ole mainittu erämaalain tavoitteissa, joissa mainitaan alueen monipuolisen käytön turvaaminen. |
Lustageavaheapmi ii leat namuhuvvon meahcceguovlolága ulbmiliin, main namuhuvvo guovllu máŋggabealat geavaheami dorvvasteapmi. |
| Virkistyskäyttö on Metsähallituksen oma perustelematon tulkinta erämaalaista. |
Lustageavaheapmi lea Meahciráđđehusa iežas ákkastalakeahtes dulkon meahcceguovlolágas. |
| Toinen Metsähallituksen erämaa-alueisiin liittämä käsite on luontomatkailu, joka on erämaalaille vieras käsite. |
Luondduturisma lea nubbi doaba, man Meahciráđđehus lea geavahišgoahtán meahcceguovlluid birra, muhto dat lea meahcceguovloláhkii vieris doaba. |
| Jokamiehen oikeuteen perustuvana virkistyskäytön muotona ei voida saamelaiskäräjien mielestä pitää esimerkiksi liikkumista luonnossa moottorikelkalla, joka on maastoliikennelain (1710/1995) alaista, maanomistajan luvanvaraista toimintaa sekä paikallisen väestön että muulta tulevien osalta, mistä tarkemmin jäljempänä (luvussa Maastoliikenne). |
Juohkeolbmovuoigatvuhtii vuođđuduvvi lustageavahanhápmin ii sáhte Sámedikki mielas atnit ovdamearkka dihte luonddus johtaleami mohtorgielkkáin, mii lea meahccejohtaluslága (1710/1995) vuollásaš doaibma, masa galgá leat eananeaiggáda lohpi, ja dát guoská sihke báikkálaš olbmuide ja eará sajis boahtán olbmuide, mas dárkileappot maŋŋelis (logus Meahccejohtalus). |
| Maastoliikenne, jota erityislakina säätelee maastoliikennelaki, ei oikeudellisestikaan voine olla virkistyskäyttöä, koskapa maastoliikennelain 1 §:n tarkoituksena on muun ohella ehkäistä haittoja, joita yleiselle virkistyskäytölle aiheutuu moottorikäyttöisten ajoneuvojen käyttämisestä maastossa. |
Meahccejohtalus, man lea sierraláhkan muddemin meahccejohtalusláhka, ii vuoigatvuođalaččatge dáidde gullat lustageavaheapmái, dasgo meahccejohtaluslága 1 §:a ulbmilin lea earret eará hehttet heađuštusaid, mat čuhcet oppalaš lustageavaheapmái mohtorfievrruid geavaheamis meahcis. |
| Moottorivoimalla tapahtuva virkistyskäyttö kilpailee merkittävällä tavalla muutenkin taloudellisen kannattavuuden äärirajoilla toimivan poronhoidon kanssa viimeisistä erämaisista alueista, eivätkä niiden edut ole välttämättä yhteen sovitettavissa. |
Mohtorfievrruiguin dáhpáhuvvi lustageavaheapmi gilvvohallá sakka boazodoaluin, mii muđuige gánnáha ekonomalaččat hui funet ja šaddá gilvvohallat eará geavaheddjiiguin maŋimuš meahcceguovlluid alde, eaige dáid geavahanjoavkkuid beroštumiiid sáhte álggage álo oktiiheivehit. |
| Saamelaisporomiesten ansiotaso on pysyvästi alle EU-Suomen köyhyysrajan eli alle puolet väestön keskimääräisestä tulotasosta (KM 2001:14 s. 103). |
Sámi badjeolbmuid dienasdássi lea bissovaččat EU-Suoma geafivuođaráji vuolábealde dahjege vuollel bealli riikka veahkadaga gaskamearálaš dienasdásis (KM 2001:14, s. 103). |
| Käsivarren alueen tilattomat saamelaiset eivät voi saada tulonlisää tilansakaan tuotosta kuten alueen suomalaisväestö yleensä. |
Giehtaruohttasa guovllu dáluhis sámit eai sáhte oažžut lassadietnasiid iežaset dálu buvttadeamisge dego guovllu látteveahkadat dábálaččat. |
| Maastoliikenteeseen perustuvaa kehitystä silmällä pitäen erämaa-alue on vyöhykkeistetty, millä järjestelyllä ei ole virkistyskäytön osalta erämaalakiin nojautuvaa perustaa. |
Meahccejohtalussii vuođđuduvvi ovddideami ektui meahcceguovlu lea juhkkojuvvon avádagaide, muhto dát ii vuođđuduva lustageavaheami hárrái meahcceguovloláhkii. |
| Erämaasuunnitelmassa esitetyt maastoliikenteeseen perustuvan virkistyskäytön toimintalinjaukset tulevat saamelaiskäräjien mielestä kärjistämään poronhoidon ja virkistyskäytön välisiä konflikteja entisestään. |
Meahcceguovloplánas árvaluvvon, meahccejohtalussii vuođđuduvvi lustageavaheami doaibmalinnját lasihit Sámedikki mielas boazodoalu ja lustageavaheami gaskasaš soahpameahttunvuođa ovddežisge. |
| On selvää, että laajamittainen motorisoitu virkistyskäyttö tai koiravaljakkotoiminta eivät ole myöskään alueen erämaisuuden säilyttämisen tavoitteen mukaista toimintaa. |
Lea čielggas ahte mohtorfievrruiguin dáhpáhuvvi lustageavaheapmi dahje beanavuodjindoaibma ii heive guovllu meahccáivuođa seailluhanulbmilii. |
| Erämaasuunnittelussa vallalla oleva ideologia, jonka mukaisesti kaikkien edut pyritään turvaamaan erämaa-alueella, johtaa virheelliseen politiikkaan pinta-alaltaan suhteellisen suppeilla erämaa-alueilla, joilla vallitsee kilpailu eri luonnonkäyttömuotojen kesken. |
Meahcceguovloplánema dálá ideologiija mielde buohkaid beroštumit galggašedje dorvvastuvvot meahcceguovllus, muhto dákkár jurddašanvuohki doalvu boastto politihkkii viehka gáržžes meahcceguovlluin, main sierra luonddugeavahanhámit leat gilvaleamen eatnamiid alde. |
| Saamelaisten oman kulttuurin kannalta tämä merkitsee sitä, että saamelaisten luonnonkäytölliset erityistarpeet (alkuperäiskansana) alistetaan yleisten luonnonkäyttötarpeiden, kuten virkistyskäytön, alaisiksi. |
Sámiid iežaset kultuvrra dáfus dát mearkkaša dan, ahte sámiid luonddugeavaheapmái guoskevaš sierradárbbut (álgoálbmogin) deaddiluvvojit oktasaš luonddugeavahandárbbuid, dego lustageavaheami, vuollásažžan. |
| Lisääntyvä virkistyskäyttö yhdessä muun paikallisen väestön luonnonkäytön kanssa sekä mahdollisten muiden luonnonkäyttömuotojen kanssa kaventaa merkittävästi saamelaisten oman kulttuurin harjoittamisen mahdollisuuksia erämaa-alueella. |
Lassáneaddji lustageavaheapmi ovttas eará báikkálaš olbmuid luonddugeavahemiin ja eará vejolaš luonddugeavahanhámiiguin gáržžida mealgat sámiid vejolašvuođaid bargat iežaset kultuvrrain meahcceguovllus. |
| Kyse on silloin siitä, että poronhoidon, kalastuksen ja metsästyksen ja sitä kautta saamelaiskulttuurin harjoittamisen mahdollisuuksia tietoisesti heikennetään. |
Jearaldat lea dalle das, ahte boazodoalu, guolástusa ja meahccebivddu ja dakko bokte sámekultuvrrain bargama vejolašvuođat diđolaččat gáržžiduvvojit. |
| Tämä on esimerkki kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun noudattamatta jättämisestä. |
Dát lea ovdamearka das, mo riikkavuložiid ovttadássásašvuohta ii čuvvojuvvo. |
| Saamelaisten kulttuuriset oikeudet alkuperäiskansana tuli suunnitelman valmistelussa ottaa erikseen huomioon lain kuten erämaalain ja KP-sopimuksen 27 artikla mukaan. |
Sámiid kultuvrralaš vuoigatvuođat álgoálbmogin galge plánema válmmaštallamis váldojuvvot sierra vuhtii lága dego meahcceguovlolága ja KP-soahpamuša 27 artihkkala mielde. |
| Yhdenvertaisuuslaki (21/2004), joka perustuu EU:n neuvoston kahteen direktiiviin on entisestään selkiyttänyt asiaa. |
Ovttadássásašvuođaláhka (21/2004), mii vuođđuduvvá EU-ráđi guovtti direktiivii, lea ovddežisge čielggasmahttán ášši. |
| Myös Metsähallitus on laatinut lain 4 §:n mukaisen yhdenvertaisuussuunnitelman. |
Maiddái Meahciráđđehus lea dahkan lága 4 §:a mieldásaš ovttadássásašvuođaplána. |
| Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovovaliokunta lausui mietinnössään (7/2003 vp) saamelaisten asemasta yhdenvertaisuussuunnitelmassa seuraavaa: ”Erityistä huomiota tulee kiinnittää saamelasten asemaan alkuperäiskansana ja saamelaiskulttuurin tärkeimmän aineellisen perustan eli poronhoidon turvaamiseen. |
Riikkabeivviid bargoeallin- ja dásseárvováljagoddi celkkii smiehttamušastis (7/2003 vp) sámiid sajádaga birra ovttadássásašvuođaplánas čuovvovačča: "Erenoamáš fuopmášumi galgá giddet sámiid sajádahkii álgoálbmogin ja sámekultuvrra deháleamos ávnnaslaš vuođu dahjege boazodoalu dorvvasteapmái. |
| Viranomaisten tulee suunnitelmallisesti edistää saamelaisten mahdollisuuksia harjoittaa poronhoitoa ja hankkia sillä toimeentulonsa.” |
Eiseválddit galget dađistaga ovddidit sámiid vejolašvuođaid bargat boazodoaluin ja háhkat das áigáiboađuset." |
| Kaiken kaikkiaan kyse ei ole ainoastaan poronhoidon tarpeista vaan samalla myös alueen luonnontilaisuuden tasosta ja erämaisuudesta. |
Buot buohkanassii jearaldat ii leat dušše boazodoalu dárbbuin muhto seammás maiddái guovllu luonddudilálašvuođas ja meahccáivuođas. |
| Lisääntyvä virkistyskäyttö – varsinkin kun se useimmiten tarkoittaa lisääntynyttä motorisoitua tai koiravaljakolla liikkumista alueella – merkitsee sitä, että myös erämaa-alueen luonnontila ja erämaisuus kärsivät. |
Lassáneaddji lustageavaheapmi - áinnas go dat dábálaččat oaivvilda lassánan mohtorfievrogeavaheami dahje vuodjinbeatnagiiguin johtaleami guovllus - mearkkaša dan, ahte maiddái meahcceguovllu luonddudilli ja meahccáivuohta gillájit. |
| Metsähallitus tulkitsee erämaalakia väärin sovittaessaan motorisoidun virkistyskäytön erämaiden kyseenalaistamattomaksi käyttömuodoksi. |
Meahciráđđehus dulko meahcceguovlolága boastut, go geahččala veagal heivehit mohtorfievrruiguin dáhpáhuvvi lustageavaheami meahcceguovlluid geavahanhápmin. |
| Tämä koskee niin paikallisten kuin ulkopaikkakuntalaistenkin vapaa-ajan käyttöön liittyvää maastoliikennettä. |
Dát guoská sihke báikkálaš olbmuid ja olgobáikegoddelaččaid astoáiggi geavaheapmái guoskevaš meahccejohtalussii. |
| Suunnitelman mukainen virkistyskäytön ja luontomatkailun osuus ja merkitys verrattuna saamelaisten kulttuuriin kuuluvien elinkeinojen harjoittamisedellytysten turvaamiseen johtaa saamelaiskäräjien käsityksen mukaan saamelaisten kulttuurimuotoon kuuluvien elinkeinojen nopeaan häviämiseen Käsivarren erämaa-alueelta. |
Plána mieldásaš lustageavaheami ja luondduturismma ossodat ja mearkkašupmi sámiid kultuvrii gullevaš ealáhusaiguin barganvejolašvuođaid dorvvasteami ektui dagaha Sámedikki ipmárdusa mielde dan, ahte sámiid kulturhápmái gullevaš ealáhusat jávket johtilit Giehtaruohttasa meahcceguovllus. |
| Vyöhykejako, rakentaminen ja luovutukset |
Avádatjuohku, huksen ja luohpadeamit |
| Vyöhykejaotus neljään eri vyöhykkeeseen lähtee suunnitelmassa siitä, että kaikkia tavoitteita – kuten erämaaluonnon säilyttämistä, saamelaiskulttuurin turvaamista, rakentamista ja alueiden virkistyskäyttöä – on vaikea saavuttaa koko alueella, joten alue jaetaan vyöhykkeisiin, joissa painotetaan eri toimintoja ja etuuksia. |
Avádatjuohku njealljin avádahkan vuolgá plánas das, ahte buot ulbmiliid - dego meahcceguovloluonddu seailluheami, sámekultuvrra dorvvasteami, huksema ja guovlluid lustageavaheami - lea váttis juksat oppa guovllus, ja nuba guovlu juhkkojuvvo avádagaide, main deattuhuvvojit sierra doaimmat ja beroštumit. |
| Suunnitelman vyöhykejaotus tuntee porotalouden ydinvyöhykkeen vain Raittijärven (Kaijukan) porokylän alueella. |
Plána avádatjuogus dovddastuvvo boazodoalu váldoavádahkan dušše Ávžžášjávrri (Gáijoga) siida. |
| Kova-Labban porokylä ei kuulu tähän vyöhykkeeseen vaan luontaiselinkeinojen ja porotalouden vyöhykkeeseen, vaikka kaikki alueen saamelaiset ovat porosaamelaisia. |
Kova-Labba siida ii gula dán avádahkii muhto luondduealáhusaid ja boazodoalu avádahkii, vaikko guovllu buot sámit leat boazosámit. |
| Ratkaisu tarkoittaa, että alueelle voidaan saamelaisten poronhoidon vahingoksi rakentaa luontaiselinkeinojen tukikohtia palvelemaan maastoliikenteeseen perustuvaa luontomatkailua ja virkistyskäyttöä. |
Čoavddus oaivvilda dan, ahte guvlui sáhttá vahágin sámiid boazodollui hukset luondduealáhusaid doarjjabáikkiid bálvalit meahccejohtalussii vuođđuduvvi luondduturismma ja lustageavaheami. |
| Luontaiselinkeinotukikohtien luovuttaminen ”luontomatkailutarkoituksiin” ei ole minkään lain mukaista. |
Luondduealáhusdoarjjabáikkiid luohpadeapmi "luondduturismaulbmiliidda" ii čuovo mange lága. |
| Saamelaiskäräjien mielestä luontaiselinkeinojen ja porotalouden vyöhykkeen perustaminen heikentää Kova-Labban porokylän poronhoitomahdollisuuksia. |
Sámedikki mielas luondduealáhusaid ja boazodoalu avádaga vuođđudeapmi čuohcá Kova-Labba siidda boazodoallovejolašvuođaide. |
| Vyöhykejako suunnitelmassa tarkoittaa saamelaiskäräjien mielestä, että nykyinen tilanne, jossa saamelaisten perinteisten elinkeinojen taloudellisesti kannattava harjoittaminen jatkuvasti heikkenee muun maankäytön vuoksi, laillistettaisiin tämän hetken tasolla Käsivarren erämaa-alueen tietyillä vyöhykkeillä. |
Avádatjuohku plánas oaivvilda Sámedikki mielas ahte dálá dilli, mas sámiid árbevirolaš ealáhusaiguin gánnaha ekonomalaččat bargat unnit ja unnit eará eanangeavaheami dihte, dahkkojuvvošii lágalažžan dálá dásis Giehtaruohttasa meahcceguovllu dihto avádagain. |
| Ratkaisu on saamelaiskäräjien mielestä ristiriidassa erämaalain perustelujen kanssa, joissa poronhoidon mahdollisuuksien edellytetään säilyvän vuoden 1991 tasolla tai paranevan siitä. |
Čoavddus manná Sámedikki mielas ruossalassii meahcceguovlolága ákkastallamiiguin, main boazodoalu vejolašvuođaid vurdet seailut jagi 1991 dásis dahje buorránit das. |
| Metsähallituksen oman rakentamisen tulee korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun mukaan perustua lainvoimaiseen hoito- ja käyttösuunnitelmaan (KHO 23.2. 2004 T 354). |
Meahciráđđehusa iežas huksendoaibma galgá Alimus hálddusrievtti čovdosa mielde vuođđuduvvat lágafámolaš dikšun- ja geavahanplánii (KHO 23.2.2004 T 354). |
| Metsähallitus on saamelaiskäräjien mielestä ristiriitaisesti erämaalain ja sen tulkinnan kanssa ja saamelaiskulttuurin harjoittajien haitaksi rakentanut ilman voimassa olevaa Käsivarren erämaan hoito- ja käyttösuunnitelmaa alueelle muun muassa Kobmajoen autiotuvan (1993) ja |
Meahciráđđehus lea Sámedikki mielas meahcceguovlolága ja dan dulkoma vuostá ja sámekultuvrrain bargi olbmuid vahágin huksen almmá gustojeaddji Giehtaruohttasa meahcceguovllu dikšun- ja |
| Hirvasvuopion autiotuvan (1998) sekä yrityskäyttöön Hirvasvuopion vuokrakämpän (1998) ja Porojärven huoltotuvan (1998). |
geavahanplána guvlui earret eará Goapmajoga ávdinstobu (1993) ja Hirvásvuohpi ávdinstobu (1998) ja fitnodatatnui Hirvásvuohpi láigostobu (1998) ja Boazojávrri fuolahanstobu (1998). |
| Poronhoidon tarpeiden huomioon ottaminen |
Boazodoalu dárbbuid vuhtii váldin |
| Käsivarren hoito- ja käyttösuunnitelman vaikeuksien ydin on matkailun ja poronhoidon välisessä ristiriidassa, joka on suunnitelmassa ratkaistu selkeästi matkailun hyväksi. |
Giehtaruohttasa dikšun- ja geavahanplána váttisvuođaid váldosivvan lea turismma ja boazodoalu gaskasaš ruossalasvuohta, mii lea plánas čovdojuvvon čielgasit turismma buorrin. |
| Kun alueen kaikki poronhoitajat ovat saamelaisia, on ristiriitatilanne samalla ratkaistu Enontekiön kunnan ja sen pääväestön hyvinvoinnin ja verotulojen hyväksi Käsivarren porosaamelaisten kulttuurimuodon perustana olevan poronhoidon kustannuksella. |
Go guovllu buot boazodoallit leat sámit, de lea ruossalasvuođadilli seammás čovdojuvvon Eanodaga gieldda ja dan váldoálbmoga buresbirgejumi ja vearroboađuid buorrin nu, ahte Giehtaruohttasa boazosámiid kulturhámi vuođđun leahkki boazodoallu lea govssáhallan. |
| Suunnitelmassa todetaan selkeästi, että ”porotalouden edellytyksiä ei kuitenkaan suunnitelmalla pyritä parantamaan siten, että nämä parannukset toisivat merkittäviä rajoituksia muille erämaan vakiintuneille ja lakisääteisille käyttömuodoille. |
Plánas gávnnahuvvo čielgasit ahte "boazodoalu vejolašvuođaid eai goittot plána bokte geahččal buoridit nu, ahte dát buorideamit gáržžidivčče mearkkašahttiládje meahcceguovllu eará vuogáiduvvan ja lágasmearriduvvon geavahanhámiid. |
| 87) Kun Metsähallitus on – valtion kyseenalaiseksi todetun omistusoikeuden nojalla - koko erämaalain voimassaolon ajan vuodesta 1991 vuoteen 2006 sallinut alueelle vakiintua saamelaisten perinteisiä elinkeinoja vakavasti uhkaavia käyttömuotoja, on poronhoidon asema alueella heikentynyt merkittävästi vastoin erämaalain tarkoitusta. |
" (s. 87) Go Meahciráđđehus lea - stáhta eahpidahtti oamastanvuoigatvuođa vuođul - oppa meahcceguovlolága gustonáiggi jagi 1991 rájes gitta jahkái 2006 luoitán dán meahcceguvlui geavahanhámiid, mat áitet sakka sámiid árbevirolaš ealáhusaid, de lea boazodoalu sajádat hedjonan mealgat, mii manná meahcceguovlolága ulbmila vuostá. |
| Erämaalain perustelujen mukaan puolestaan poronhoidon aseman olisi tullut parantua tai ainakin säilyä entisellään kuten edellä on todettu. |
Meahcceguovlolága ákkastallamiid mielde fas boazodoalu sajádat livččii galgan buorránit dahje goittot bissut ovddežin dego ovdalis lea daddjojuvvon. |
| Nyt Metsähallitus on hoito- ja käyttösuunnitelmalla laillistamassa tämän erämaalain kanssa ristiriitaisen tilanteen. |
Dál Meahciráđđehus lea dikšun- ja geavahanplána bokte dahkamin lágalažžan dálá dili, mii manná ruossalassii meahcceguovlolágain. |
| Saamelaiskäräjien mielestä poronhoidon tarpeita – alueen 30 saamelaisen poronhoitajaperheen talouden turvaamiseksi – ei ole otettu huomioon eikä erämaasuunnitelmassa suhtauduta riittävän vakavasti poronhoidon maankäytöllisiin erityistarpeisiin, jotka ovat porolaidunten laajuus, yhtenäisyys, kunto sekä laidunrauha. |
Sámedikki mielas boazodoalu dárbbut - guovllu 30 sámi boazodoallobearraša ekonomiija dorvvastan dihte - eai leat váldojuvvon vuhtii iige meahcceguovloplánas doaladuvvo doarvái duođalaččat boazodoalu eanangeavaheapmái guoskevaš sierradárbbuide, mat leat boazoguohtoneatnamiid viiddisvuohta, oktilašvuohta, ortnet ja guohtunráfi. |
| Saamelaisen poronhoidon näkökulmasta nämä kriteerit tulisikin lisätä erämaan tilaa ja käytön ohjausta koskeviksi lähtökohdiksi. |
Sámi boazodoalu perspektiivvas dáid ákkaid galggašiige lasihit meahcceguovllu dillái ja geavaheami stivremii guoskevaš vuolggasadjin. |
| Poronhoitoa ei voida harjoittaa kestävästi, ellei sille turvata näitä maankäytöllisiä erityistarpeita riittävän hyvin. |
Boazodoaluin ii sáhte bargat bistevaš vuođu alde, jos dasa eai dorvvastuvvo dáid eanangeavaheapmái guoskevaš sierradárbbut doarvái bures. |
| Jäkäläpeitteen seuranta ja poroluvun sopeuttaminen sen puitteisiin eivät riitä arviointimenetelminä. |
Jeagelgokčasa čuovvun ja boazologu heiveheapmi dan rámaide eai leat doarvái buorit árvvoštallanvuogit. |
| Sitä paitsi ne johtavat ja ovat johtaneet poronhoitoon, joka ei ole taloudellisesti, sosiaalisesti eikä kulttuurisesti kestävää. |
Dat baicce dolvot ja leat dolvon dakkár boazodollui, mii ii leat ekonomalaččat, sosiálalaččat iige kultuvrralaččat bistevaš vuođu alde. |
| Kestävän kehityksen kansallisesta kokonaisarviosta (YM, 2003 s. 99) ilmenee, että saamelaiskäräjät on laatinut ympäristöministeriön kanssa saamelaisten kestävän kehityksen ohjelman ja hyväksynyt sen (28.3. |
Bistevaš ovdáneami riikkadási oppalašárvvoštallamis (YM, 2003, s. 99) boahtá ovdan ahte Sámediggi lea dahkan Birasministeriijain sámiid bistevaš ovdáneami prográmma ja dohkkehan dan (28.3.1998). |
| Kansallisen kokonaisarvion mukaan saamelaisalueen ekologisesti kestävän kehityksen toteutumisessa on saamelaisista riippumattomia uhkia. |
Riikkadási oppalašárvvoštallama mielde sámeguovllu ekologalaš bistevaš ovdáneami ollašuvvamis gávdnojit sámiin sorjjasmeahttun áitagat. |
| Muun ohella maastoliikenteen lisääntyminen on aiheuttanut ongelmia. |
Meahccejohtalusa lassáneapmige lea dagahan váttisvuođaid. |
| Matkailun toteuttaminen saamelaisalueella tapahtuu suurimmaksi osaksi ulkopuolisten matkailuyrittäjien ehdoilla. |
Turisma ollašuhttojuvvo sámeguovllus eanas olggobeale turismafitnodagaid eavttuiguin. |
| Saamelaisalueen kestävä ekologinen kehitys olisikin mahdollista toteuttaa parantamalla saamelaisten vaikutusmahdollisuuksia ja ottamalla huomioon heidän perinteisen luonnon tietämyksensä. |
Sámeguovllu bistevaš ekologalaš ovddideami sáhtášiige buoridit nu, ahte buoriduvvojit sámiid váikkuhanvejolašvuođat ja váldojuvvo vuhtii sin árbevirolaš luonddudovdamuš. |
| Taloudellisesti kestävän kehityksen toteutuminen pohjautuu kansallisen kokonaisarvion mukaan (s. 100) saamelaisten mahdollisuuksiin harjoittaa perinteisiä elinkeinojaan. |
Ekonomalaččat bistevaš ovdáneami ollašuvvan vuođđuduvvá riikkadási oppalašárvvoštallama mielde (s. 100) sámiid vejolašvuođaide bargat iežaset árbevirolaš ealáhusaiguin. |
| Saamelaisten näkökulmasta taloudellisesti kestävän poronhoidon harjoittamista vaikeuttaa poronhoidon rinnastaminen karjatalouteen velvollisuuksien, mutta ei tukitason osalta, mikä suosii suuria porokarjapaliskuntia. |
Sámiid perspektiivvas ekonomalaččat bistevaš boazodoalu jođiheami váttásmuhttá boazodoalu buohtastahttin šibitdollui geatnegahttimiid muhto ii doarjjadási hárrái, mii vuoruha stuorra "boazošibitbálgosiid". |
| Porolaitumet pienenevät jatkuvasti ja laidunkierron |
Boazoguohtoneatnamat gáržot dađistaga ja guohtoneatnamiid |
| järjestäminen vaikeutuu, vaikka se paliskuntien suuren koon mukaan olisi muuten mahdollista. |
molssodanvuogádaga šaddá váddáseabbon lágidit, vaikko dat bálgosiid stuorra viidodaga dihte muđui livččii vejolaš. |
| Saamelaiset eivät koe olevansa taloudellisesti turvatussa asemassa harjoittaessaan perinteisiä elinkeinojaan. |
Sámit eai dovdda iežaset leat ekonomalaččat dorvvastuvvon sajádagas barggadettiineaset árbevirolaš ealáhusaiguin. |
| Sosiaalisesti kestävän kehityksen osalta (s. 100) saamelaiskulttuurin sidonnaisuus luontoon, elinkeinoihin ja saamelaisiin yhteisöihin tekee kulttuurista paikkasidonnaisen. |
Sosiálalaččat bistevaš ovdáneami hárrái (s. 100) sámekultuvra lea čadnojuvvon lundui, ealáhusaide ja sámeservošiidda, ja nuba sámekultuvra lea báikáičadnojuvvon. |
| Saamelaisille tulisikin turvata kotiseutualueella sellainen asema yhteiskuntajärjestelmässä, työllisyydessä ja palveluissa, että he voisivat niin halutessaan pysyä omalla alueellaan. |
Sámiide galggašiige dorvvastit ruovttuguovllus dakkár sajádaga servodatvuogádagas ja barggolašvuođa ja bálvalusaid hárrái, ahte sii sáhtášedje jos háliidit orrut iežaset guovllus. |
| Saamelaista kulttuuria ja perinteistä tietämystä ei kuinkaan vielä välitetä sukupolvelta toiselle esimerkiksi koulujärjestelmässä. |
Sámiid kultuvrra ja sin árbevirolaš dovdamuša eai goittot vel sirdde buolvvas nubbái ovdamearkka dihte skuvlavuogádagas. |
| Saamelaisten taloudellisen tilanteen huononeminen on johtanut myös saamelaisyhteisössä esiintyvän pahoinvoinnin lisääntymiseen. |
Sámiid ekonomalaš dili maŋásmannan lea dagahan maiddái dan, ahte sámeservoša siste olbmot vedjet sosiálaččat ja vuoiŋŋalaččat fuonibut ja fuonibut. |
| Saamelainen kulttuuri sisältää kaikki ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävän kehityksen ulottuvuudet (s. 100). |
Sámekultuvrras leat mielde buot bealit ekologalaččat, ekonomalaččat ja sosiálalaččat bistevaš ovdáneamis (s. 100). |
| Kehitys ei ole saamelaisten osalta kulttuurisesti kestävää jos yksikin näistä muista kestävän kehityksen elementeistä ei toteudu. |
Ovdáneapmi ii leat sámiid hárrái kultuvrralaččat bistevaš vuođu alde, jos oktage dáin eará bistevaš ovdáneami elemeanttain ii ollašuva. |
| Saamelainen kulttuuri ja siihen liittyvä perinteinen elämäntapa elävätkin kansallisen kokonaisarvion mukaan jatkuvan uhan alaisena. |
Sámekultuvra ja dasa guoskevaš árbevirolaš eallinvuohki leat riikkadási oppalašárvvoštallama mielde oppa áigge áitojuvvon. |
| Tutkimukset Suomesta ja naapurimaista osoittavat, että poronhoidon edellyttämät erämaiset alueet ovat vähentyneet merkittävästi viime vuosikymmeninä. |
Suomas ja ránnjáriikkain dahkkojuvvon dutkamušat čájehit ahte boazodoalus dárbbašlaš meahccás guovllut leat geahppánan mealgat dáid maŋimus logijagiid áigge. |
| Laidunalueiden pienenemisen ja pirstoutumisen haittavaikutusta korostaa se seikka, että porot karttavat rakennettuja alueita tai kohteita (Nellemann 1997, Nellemann & Vistnes 1999, Prestbakmo1991, Särkelä 1988). |
Guohtonguovlluid gáržun ja bieđganeapmi lea váikkuhan funet, mii boahtá bures ovdan das, ahte bohccot garvvašit huksejuvvon guovlluid dahje čuozáhagaid (Nellemann 1997, Nelleman & Vistnes 1999, Prestbakmo 1991, Särkelä 1988). |
| Tämä merkitsee sitä, että olemassa olevat laitumet eivät tule tehokkaasti käytetyiksi ja laidunnuspaine kohdistuu tiettyihin alueisiin voimakkaampana kuin olisi suotuisaa. |
Dát mearkkaša dan, ahte dálá guohtoneatnamat eai šatta beaktilit geavahuvvot ja guohtundeaddu čuohcá dihto guovlluide garraseappot go livččii sávahahtti. |
| Erämaasuunnitelmassa edellytetään että poronhoito mukautuu automaattisesti kaikkiin alueelle suunniteltuihin muihin luonnonkäyttömuotoihin. |
Meahcceguovloplánas gáibiduvvo ahte boazodoallu vuogáiduvvá iešalddes buot guvlui plánejuvvon eará luonddugeavahanhámiide. |
| Erämaiden lisääntyneen käyttöpaineen ja pienentyneen kokonaispinta-alan vuoksi poronhoidon sopeutumismahdollisuudet ovat käyneet niukoiksi. |
Meahcceguovlluid geavahit eanet ja eanet ja daid ollesviidodat lea geahppánan, ja danin boazodollui lea šaddan váddáseabbon ja váddáseabbon vuogáiduvvat dillái. |
| Ympäristön suunnittelussa kiinnitetään tavallisesti huomiota vain laidunten kuluneisuusasteeseen. |
Birrasa plánemis giddejuvvo dábálaččat fuopmášupmi dušše guohtoneatnamiid gollandássái. |
| Samanaikaisesti pitäisi kuitenkin arvioida laidunpinta-alan hävikin ja laidunrauhan menetyksen määrää ja osuutta tähän. |
Seamma áigge galggašedje goittotge árvvoštallot guohtoneatnamiid viidodaga geahppáneami ja guohtonráfehisvuođa mearri ja ossodat dása. |
| Poronhoito on erämaa-aluetta ympäröivien kylien tärkein työllistäjä ja saamelaiskulttuurin tärkein aineellinen perusta. |
Boazodoallu lea meahcceguovlluid birastahtti giliid deháleamos barggaheaddji ja sámekultuvrra deháleamos ávnnaslaš vuođđu. |
| Se on lisäksi matkailun tärkeä imagotekijä. |
Dat lea dasa lassin turismma dehálaš imagodahkki. |
| Sen vuoksi poronhoidon luonnonperustaan (laitumien riittävyyteen ja kuntoon) on erämaasuunnitelmassa kohdistettava enemmän positiivisia toimia. |
Danin boazodoalu luondduvuođu ovdii (dasa ahte guohtoneatnamat leat doarvái ja doarvái buori ortnegis) galgá meahcceguovloplánema doaimmain posiivvaleappot bargagoahtit. |
| Maastoliikenne |
Meahccejohtalus |
| Erämaasuunnitelma lähtee liikkeelle siitä, että olemassa oleva tilanne on hyvä ja pyrkii vahvistamaan olemassa olevat käyttötavat. |
Meahcceguovloplána vuolgá johtui das, ahte dálá dilli lea buorre ja dat geahččala nannet dálá geavahanvugiid. |
| Olemassa olevat maastoliikennekäytännöt eivät kuitenkaan ole kestävän käytön mukaisia. |
Dálá meahccejohtalusvuogit eai leat goittotge bistevaš geavaheami vuođu alde. |
| Erämaasuunnitelmassa vältetään ottamasta kantaa siihen mikä on elinkeinollisesti perustellun ja vapaa-ajan käytön maastoliikenteen raja. |
Meahcceguovloplánas ii váldojuvvo bealli dasa, gokko lea ealáhuslaččat ákkastallon ja astoáiggi anu meahccejohtalusa rádji. |
| Sallimalla pitkäaikaisia maastoliikennelupia ilman rajoituksia paikalliselle väestölle maastoliikenteen volyymi pysyy olosuhteet huomioon ottaen liian korkeana. |
Go suvvojuvvojit guhkálaš meahccejohtaluslobit ráddjehusaid haga báikkálaš olbmuide, de meahccejohtalusa viidodat bissu beare badjin, go váldá vuhtii dálá dilálašvuođaid. |
| Lisäksi on huomattavaa, että valvonnan puuttuessa edes paperille kirjatut käyttöperiaatteet eivät toteudu. |
Dasa lassin gánnáha fuomášit ahte goziheami váiluma dihte eai oppa báhpára alage merkejuvvon geavahanprinsihpat álo ollašuva. |
| Maastoliikennelakiin liittyvässä - ja paljon toistetussa - eduskunnan lausumassa maastoliikennelupien myöntämisen edellytyksenä paikalliselle väestölle on, ettei se aiheuta vahinkoa ja haittaa mm. luonnolle ja muulle ympäristölle sekä luontaiselinkeinoille. |
Meahccejohtalusláhkii guoskevaš - ja ollu geardduhuvvon - riikkabeaicealkámušas meahccejohtaluslobiid mieđiheami eaktun báikkálaš olbmuide lea dat, ahte dat ii oaččo vahágahttit ja heađuštit ee. luonddu ja eará birrasa iige maiddái luondduealáhusaid. |
| Kuten suunnitelmastakin käy ilmi Metsähallitus on – sivuuttaen näiltä osin eduskunnan tahdon lainsäätäjänä - antanut paikalliselle väestölle talviaikaan Käsivarren erämaa-alueelle pitkäaikaisia koko kunnan alueen käsittäviä maastoliikennelupia automaattisesti ilman vahingon ja haitan selvittämisestä ja ilman ajallisia ja alueellisia rajoituksia. |
Nugo plánasge boahtá ovdan, de Meahciráđđehus ii leat váldán vuhtii Riikkabeivviid, láhkaásaheaddji, dáhtu, go lea eambbo mieđihastán báikkálaš olbmuide dálvvi áigái Giehtaruohttasa meahcceguvlui guhkálaš, oppa gieldda gokči meahccejohtaluslobiid almmá čielggatkeahttá vahágiid ja heađuštusaid ja áigái guoskevaš ja guvllolaš ráddjehusaid. |
| Metsähallituksen käytäntö antaa matkailuyrittäjille eräänlaisia tietyn moottorikelkkamäärän käyttöön luontomatkailutoiminnassa on puhdasta liiketoimintaa. |
Meahciráđđehusa vuohki addit turismafitnodagaide juogalágan "safáralobiid" dihto mohtorgielkámeari geavaheapmái luondduturismadoaimmas lea čabu gávppálaš doaibma. |
| Näiltä osin maastoliikennelain toteutuminen erämaa-alueella on kokonaan viranomaistoiminnan valvonnan ulkopuolella. |
Dákko bokte meahccejohtaluslága ollašuvvan meahcceguovllus lea ollásit eiseváldedoaimma goziheami olggobealde. |
| Tämän vuosikymmenen alusta Käsivarren erämaa-alueen ulkopuolella olevaa Kilpisjärven kylää on rakennettu matkailua varten tavalla ja määrällä, joiden tuloksena Lapin läänin maaherra luonnehti Saananjuuren kansallismaisemaa matkailuslummiksi. |
2000-logu álggu rájes Gilbbesjávrri gili, mii lea meahcceguovllu olggobealde, leat huksen turismma várás dakkár vugiin ja nu stuorrát, ahte Lappi leana eatnanhearrá gohčodii Sánávuoli álbmotduovdaga turismaslumman. Vuosttažettiin norgalaččat leat oasttašan guovllus giddodagaid |
| Lähinnä norjalaiset ovat ostaneet alueelta kiinteistöjä – vuosina 2005-6 noin sata - päästäkseen Norjan tiukan maastoliikennelain jälkeen Suomessa vallitsevaan maastoliikenneparatiisiin kuten Norjan lehdet asian ilmaisevat. |
- jagiid 2005-2006 sullii čuođi - beassan dihte Norgga čavges meahccejohtaluslága maŋŋá Suoma meahccejohtalusparadiisii - "skuterparadiisii, nugo dážaáviissat dán ášši ovdanbuktet. |
| Seuraukset tästä valtion liikelaitoksen irti laskemasta kehityksestä tulevat saamelaisten poronhoidon ja poromiesperheiden talouden maksettaviksi. |
Stáhta fitnodatlágádus lea bidjan johtui dakkár ovdáneami, man čuovvumušat šaddet sámi boazodoalu ja boazodoallobearrašiid dállodoaluide máksinládje. |
| Poronhoidon ja luonnontilan parantamisen kannalta niin kesä- kuin talviaikaisen maastoliikenteen haittoihin Käsivarren erämaa-alueella olisi suhtauduttava merkittävästi suuremmalla vakavuudella ja niihin olisi voitava esittää rajoituksia. |
Boazodoalu ja luonddudili buorideami dáfus sihke geasi- ja dálvviáigásaš meahccejohtalusa heajos váikkuhusaide Giehtaruohttasa meahcceguovllus galggašii doaladuvvat mealgat duođaleappot ja daidda galggašii sáhttit árvalit ráddjehusaid. |
| Maastoliikenteen salliminen nykymuodossaan heikentää alueen erämaisuutta, luonnontilaa ja poronhoidon sekä muiden luontaiselinkeinojen harjoittamismahdollisuutta ja sitä kautta saamelaiskulttuurin materiaalista perustaa. |
Meahccejohtalusa suovvan dálá dilis čuohcá guovllu meahccáivuhtii, luonddudillái ja boazodollui ja vejolašvuođaide bargat eará luondduealáhusaiguin ja dakko bokte sámekultuvrra ávnnaslaš vuđđui. |
| Tässä suhteessa Käsivarren erämaa-alueen suunnitelma on sekä erämaalain säännösten ja tavoitteiden vastainen että ristiriidassa saamelaisten oikeuksien turvaamisen kanssa. |
Dán dáfus Giehtaruohttasa meahcceguovllu plána manná sihke meahcceguovlolága njuolggadusaid vuostá ja ruossalassii sámiid vuoigatvuođaid dorvvastemiin. |
| Koiravaljakot |
Beanavuodjindoaibma |
| Saamelaiskäräjien lausunnoissa korostetaan koiravaljakoiden käytön ja koirien avulla tapahtuvan metsästyksen vahingollisuutta poronhoidolle. |
Sámedikki cealkámušain deattuhuvvo beanavuodjima ja beatnagiiguin dáhpáhuvvi meahccebivddu vahátlašvuohta boazodollui. |
| Koirat aiheuttavat vahinkoa talvella hajottamalla tokkia ja laukottamalla poroja. |
Beatnagat dagahit vahágiid dálvit nu, ahte biđgejit ealuid ja ruohtahit bohccuid. |
| Syksyllä metsästyskoirat häiritsevät poroja parittelu- eli rykimäaikana, mikä heikentää vasatuottoa. |
Čakčat bivdobeatnagat heađuštit bohccuid ragatáigge, mii čuohcá áldduid miessáivuhtii. |
| Erityisen vahingollista on naarasporojen juoksuttaminen kevättalvella porojen kantama-aikana, koska se aiheuttaa keskenmenoja ja vasahävikkiä. |
Erenoamáš vahátlaš lea ruohtahit čoavjjehiid giđđadálvve, dasgo dalle álddut sáhttet reitot, mii fas ná čuohcá miessáivuhtii. |
| Koirien haukunta valjakkojen liikkeelle lähtiessä kantaa tunturimaastossa kauas pelästyttäen poroja ja lisäten siten haittavaikutusta. |
Beatnagiid ciellan, go daiguin vuoddjájuvvo, gullo duottarduovdagis guhkás ja ná gavdnje bohccuid, mii lasiha beanavuodjima heajos váikkuhusaid. |
| Poro haistaa koiran myös kaukaa. |
Boazu haksá maiddái juo guhkkin beatnaga. |
| Jos poroja ollaan kuljettamassa ja siinä yhteydessä törmätään koiravaljakkoon tai muihin koiriin, ei tämä poronhoitotyö onnistu lainkaan. |
Jos bohccuid vuojehettiin deaivá oktii beanagessosiin dahje eará beatnagiiguin, de dát boazobargu gal manná ollásit duššás. |
| Toiminnan haitat poronhoidolle on todettu suunnitelmassa, mutta erämaasuunnitelman esitykset puoltavat toiminnan jatkamista sekä kaupallisena että väitettyyn yleiskäyttöön perustuvana. |
Beanavuodjima heajos váikkuhusat boazodollui leat gávnnahuvvon plánas, muhto meahcceguovloplána árvalusat leat doaimma joatkima bealde gávppálaš ja čuoččuhuvvon oktasašgeavaheami ákkaid vuođul. |
| Koiravaljakkotoiminta saamelaisten kotiseutualueen poronhoitoa ajatellen ei kuitenkaan saamelaiskäräjien mielestä täytä yleiskäyttöoikeudelle asetettua haitattomuusedellytystä. |
Beanavuodjindoaibma sámiid ruovttuguovllu boazodoalu ektui ii goittot Sámedikki mielas deavdde oktasašgeavahanvuoigatvuhtii ásahuvvon eavttu das, ahte doaibma ii oaččo dagahit |
| Joka |
vahága. |
| tapauksessa Metsähallituksella on mahdollisuus puuttua kaupallisiin koiravaljakkosafareihin, jolle ei ole mitään velvollisuutta myöntää lupaa. |
Meahciráđđehusas lea goittotge vejolašvuohta seahkanit gávppálaš beanavuodjinsafáraide, maidda dat ii leat moktege geatnegahtton mieđihit lobi. |
| Lentoliikenne lentokoneella ja helikopterilla liittyy vapaa-ajanharrastuksena erityisesti kalastukseen ja metsästykseen. |
Girdijohtalus girdiin ja helikopteriin laktása astoáiggedoaibman erenoamážit guolástussii ja meahccebivdui. |
| Helikopteriliikenne on laskeutumisen osalta luvanvaraista toimintaa. |
Helikopterjohtalus lea seaivuma hárrái lobivuloš doaibma. |
| Vapaa-ajantoimintaan kuuluvasta helikopteriliikenteestä tulisi saamelaiskäräjien mielestä sopia paliskuntien kanssa ja pyrkiä rajoittamaan sitä. |
Astoáiggedoibmii gullevaš helikopterjohtalusa birra galggašii Sámedikki mielas soahpat bálgosiiguin ja geahččalit gáržžidit dan. |
| Lisäksi tulisi tarkastella keinoja millä lentokoneen käyttöön perustuvaan talviaikaiseen vapaa-ajankalastuksen voitaisiin puuttua. |
Dasa lassin galggašii guorahallat vugiid, mo girdiin dáhpáhuvvi dálvviáigásaš lustaguolástussii sáhtášii seahkanit. |
| Kalastus |
Guolástus |
| Kalastuksella ollut ja on edelleenkin kotitarvekalastuksena erityinen merkitys Käsivarren porosaamelaisille. |
Guolástus lea mearkkašan ja mearkkaša ainge ruovttudárbobivdun erenoamáš ollu Giehtaruohttasa boazosámiide. |
| Mikään ei kuitenkaan turvaa heille oikeutta kalastukseen lähivesillään. |
Mihkkege ii goittotge dorvvas sidjiide vuoigatvuođa guolástit lagasčáziin. |
| Käsivarren saamelaiset ovat ns maattomia saamelaisia, joilla ei ole isojakotilaa (ks PeVL 7/1978) Tässä asemassa he eivät ole osakkaina kalastuskunnissa eivätkä osallisia kalastuksen hallintoon. |
Giehtaruohttasa sámit leat ng. eanahis sámit, geain ii leat stuorrajuohkodállu (gč. PeVL 7/1978). Dákkár dilis sii eat leat osolažžan guolástangottiin eaige sáhte oassálastit guolástusa hálddašeapmái. |
| Erämaasuunnitelma ei käsittele näitä seikkoja. |
Meahcceguovloplána ii gieđahala dáid áššiid. |
| Sen sijaan siinä tuodaan esille matkailijoiden närkästys paikallisen asukkaan verkkokalastuksesta rautujärvessä. |
Dan sadjái das boahtá ovdan mátkkálaččaid heajos miella das, jos báikkálaš ássi sáimmastallá rávdojávrris. |
| Metsähallitus puolestaan aikoo jatkaa lain kanssa ristiriitaista maastoliikennekäytäntöään, joka on edellytyksenä talvisen virkistyskalastuksen säilymiselle ja lisääntymiselle erämaajärvillä. |
Meahciráđđehus fas áigu joatkit iežas ceggen meahccejohtalusvuogi, mii manná ruossalassii lágain ja man dihte dálvviáigásaš lustaguolástus dađistaga lassána meahccejávrriin. |
| Metsästys |
Meahccebivdu |
| Erämaasuunnitelmassa todetaan koirametsästyksen haitoista saamelaisporonhoidolle ja muille saamelaiselinkeinoille. |
Meahcceguovloplánas gávnnahuvvo beanabivddu heajos váikkuhusain sámeboazodollui ja eará sámeealáhusaide. |
| Metsähallitus myy ulkokuntalaisille metsästyslupia osana väittämäänsä maanomistajan oikeutta. |
Meahciráđđehus vuovdá olgogieldalaččaide bivdolobiid oassin iežas čuoččuhan eananeaiggáda vuoigatvuođas. |
| Tässä asetelmassa saamelaisten kulttuurimuotoon kuuluvan metsästyksen toteutuminen on lähinnä Metsähallituksen liiketoiminnan este. |
Ja nuba dalle sámiid kulturhápmái gullevaš meahccebivddu ollašuvvan lea vuosttažettiin eastta Meahciráđđehusa gávppálaš doibmii. |
| Muiden kuin paikkakuntalaisen lupametsästys koiran avulla on myös täysin Metsähallituksen vallassa. |
Earáid go báikegoddelaččaid lohpebivdu beatnagiin lea maiddái ollásit Meahciráđđehusa mearridanválddis. |
| Suunnitelmassa tarkoitettua koirametsästysaluetta ei erämaa-alueella ole, vaan koirilla metsästetään koko alueella. |
Plánas oaivvilduvvon sierra beanabivdoguovlu ii gávdno meahcceguovllus, muhto beatnagiiguin bivdojuvvo miehtá. |
| Muiden kuin porokoirien salliminen alueella on ilmeinen epäkohta suunnitelmassa ja osaltaan heikentää saamelaiskulttuurin harjoittamisen edellytyksiä. |
Dat ahte meahcceguovllus ožžot leat earáge go boazobeatnagat, lea dán plánas čielga heajos bealli, mii bealistis čuohcá vejolašvuođaide bargat sámekultuvrrain. |
| Kaivostoiminta |
Ruvkedoaibma |
| Metsähallitus suosii kaivostoimintaa myöntämällä lupia muun muassa kairauskaluston kuljettamiseen sulan maan aikana olosuhteissa, jossa toimijalla ei ole vielä valtausta. |
Meahciráđđehus doaladuvvá positiivvalaččat ruvkedoibmii, ja nuba mieđiha earret eará lobiid bohkanrusttegiid fievrrideapmái bievlan dilis, go doaibmis ii leat vel rogganválddáhat. |
| Kaivoslainsäädäntö puolestaan oikeuttaa kyseisessä tilanteessa vain jokamiehenoikeuteen perustuvan toiminnan, eikä siis kesäaikaista maastoliikennettä ja pitkäaikaista kairaustoimintaa. |
Ruvkeláhkaásaheapmi fas addá vuoigatvuođa guoskevaš dilis dušše juohkeolbmovuoigatvuhtii vuođđuduvvi doibmii, iige nappo vuoigatvuođa geasiáigásaš meahccejohtalussii ja guhkálaš bohkandoaimmaide. |
| Vaikka suunnitelman esitystä käytännön jatkumiselle (s. 76) on perusteltu ”erämaa-alueen luonnontilaisuuden ja uhanalaisten lajien turvaamisella” heikentää menettely saamelaiskäräjien mielestä osaltaan saamelaisten perinteisten elinkeinojen harjoittamista ilman että siihen olisi edes lainsäädännöllistä tarvetta. |
Vaikko plána árvalusa dálá vuogi joatkašuvvamii (s. 76) leat ákkastallan "meahcceguovllu luonddudilálašvuođa ja áitatvuloš šlájaid dorvvastemiin", de čuohcá dát vuohki Sámedikki mielas sámiid árbevirolaš ealáhusaiguin bargamii almmá ahte das oppa livččiige láhkaásahuslaš dárbu. |
| Käsivarren erämaan hoito- ja käyttösuunnitelma on valmistunut Metsähallituksessa aikana, jolloin uusi Metsähallitusta koskeva laki ja eräät muut edellä mainitut lait eivät vielä olleet voimassa, joten suunnitelma ei perustu voimassa olevaan lakiin. |
Giehtaruohttasa meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplána lea gárvvásmuvvan Meahciráđđehusas dalle, go ođđa meahciráđđehusláhka ja dihto eará ovdalis namuhuvvon lágat eai lean vel fámus, ja nuba plána ii vuođđuduva gustojeaddji lágaide. |
| Yleisenä arviona Käsivarren erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelmasta voidaan todeta, että sen perusratkaisut painottavat virheellisesti erämaalain tavoitteita. |
Oppalaš árvvoštallamin Giehtaruohttasa meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplána birra sáhttá gávnnahit ahte dan vuođđočovdosat deattuhit boasttoládje meahcceguovlolága ulbmiliid. |
| Suunnitelma sisältää suunnittelukäytännön ja suunnitelman sisällön osalta useita kohtia, jotka ovat sekä erämaalain säännösten ja tavoitteiden vastaisia että ristiriitaisia saamelaisten oikeuksien turvaamisen kanssa. |
Plánas leat plánenvuogi ja plána sisdoalu hárrái moanat čuoggát, mat mannet meahcceguovlolága njuolggadusaid ja ulbmiliid vuostá ja mannet ruossalassii sámiid vuoigatvuođaid dorvvastemiin. |
| Hoito- ja käyttösuunnitelma heikentää lain ja kansainvälisten sopimusten vastaisesti saamelaisten kulttuuriin kuuluvien elinkeinojen erityisesti poronhoidon harjoittamisen edellytyksiä tilanteesta, jolloin erämaalaki tuli voimaan. |
Dikšun- ja geavahanplána čuohcá lága ja riikkaidgaskasaš soahpamušaid vuostá sámiid kultuvrii gullevaš ealáhusaiguin, erenoamážit boazodoaluin bargama vejolašvuođaide dilis, goas meahcceguovloláhka bođii fápmui. |
| Metsähallitus pyrkii kyllä retoriikan tasolla tunnustamaan saamelaisten erityisoikeudet, mutta ei ryhdy riittäviin toimenpiteisiin niiden täytäntöön panemiseksi. |
Meahciráđđehus geahččala gal retorihka dásis dovddastit sámiid sierravuoigatvuođaid, muhto ii álgge dárbbašlaš doaimmaide daid ollašuhttin dihte. |
| Saamelaiskäräjät, saamelaisten virallisena edustajana, vastustaa suunnitelman vahvistamista tässä muodossa myös siitä syystä, että suunnitelmassa ei ole edes voitu ottaa huomioon Metsähallituslain mukaista saamelaisten kulttuurin turvaamisvelvoitetta eikä yhdenvertaisuuslain mahdollisuutta saamelaisten positiiviseen erityiskohteluun. |
Sámediggi sámiid virggálaš ovddasteaddjin vuostálastá plána nannema dán hámis maiddái dan sivas, ahte plánas eai leat sáhttán oppa válditge vuhtii meahciráđđehuslága mieldásaš sámekultuvrra dorvvastangeatnegahttima eaige ovttadássásašvuođalága addin vejolalašvuođa sámiid positiivvalaš sierragieđahallamii. |
| I varapuheenjohtaja Anne Nuorgam |
I várresátnejođiheaddji Anne Nuorgam |
| (Lausunnosta päätti 29.6. 2006 saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja Anne Nuorgam) |
(Cealkámuša birra mearridii 29.6.2006 Sámedikki I várresátnejođiheaddji Anne Nuorgam) |
| Liite: Saamelaisten kestävän kehityksen ohjelma 2006 |
Čuovus: Sámiid bistevaš ovdáneami prográmma 2006 |
| Ympäristöministeriön vahvistuskirje |
BIRASMINISTERIIJA Beaivemearri Dnr |
| Metsähallitus |
Meahciráđđehus |
| Hänvisning Metsähallituksen kirjeet ympäristöministeriölle Dnro 4230/410/1999/12.12. |
Čujuheapmi Meahciráđđehusa reivvet Birasministeriijai Dnr 4230/410/1999/12.12.2000, |
| 2007 Asia Ärende Käsivarren erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelman |
Ášši Giehtaruohttasa meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplána nannen |
| Asian valmistelu |
Ášši válmmaštallan |
| Metsähallitus on 12.12. 2000 lähettänyt ympäristöministeriölle Käsivarren erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelman vahvistettavaksi erämaalain (62/1991) 7 §:n nojalla. |
Meahciráđđehus lea 12.12.2000 sádden birasministeriijai Giehtaruohttasa meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplána nannenládje meahcceguovlolága (62/1991) 7 §:a vuođul. |
| 2006. Lisäksi Metsähallitus on 26.1. 2007 täydentänyt hoito- ja käyttösuunnitelmaa arvioinnilla suunnitelman vaikutuksista Käsivarren erämaan Natura 2000 –alueen luonnonarvoille (arvio liitetään suunnitelman lukuun 8. Ympäristövaikutusten arviointi). |
Meahciráđđehusa bivdaga vuođul Sámediggi doaimmahii 27.6.2006 árvvoštallama dikšun- ja geavahanplána váikkuhusain sámekultuvrii, ja Meahciráđđehus sáddii árvvoštallama ministeriijai reivviinis 12.9.2006. Dasa lassin Meahciráđđehus lea 26.1.2007 dievasmahttán dikšun- ja geavahanplána nu, ahte lea árvvoštallan plána váikkuhusaid Giehtaruohttasa meahcceguovllu Natura 2000 |
| Muilta osin Metsähallitus ei ole täydentänyt tai muuttanut hoito- ja käyttösuunnitelmaa. |
Eará osiin Meahciráđđehus ii leat dievasmahttán dahje rievdadan dikšun- ja geavahanplána. |
| Ympäristöministeriö on erämaalakia koskevan hallituksen esityksen perustelut huomioon ottaen pyytänyt Käsivarren erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelmasta eri ministeriöiden ja keskusvirastojen sekä Paliskuntain yhdistyksen ja Saamelaiskäräjien lausunnot. |
Birasministeriija lea bivdán, nu ahte lea váldán vuhtii ráđđehusa árvalusa ákkastallamiid, Giehtaruohttasa meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplána birra sierra ministeriijaid ja guovddášvirgedoaimmahagaid sihke Bálgosiid Ovttastusa ja Sámedikki cealkámušaid. |
| Saatujen lausuntojen mukaan suunnitelmaa on pidetty pääsääntöisesti hyvänä lähtökohtana Käsivarren erämaa-alueen hoidon ja käytön järjestämiselle. |
Fidnejuvvon cealkámušaid mielde plána lea adnojuvvon dábálaččat buorrin vuođđun Giehtaruohttasa meahcceguovllu dikšuma ja geavaheami lágideapmái. |
| Saamelaiskäräjät sen sijaan esitti 23.3. 2001 lausunnossaan, että maanomistusoikeuden sekä saamelaisten kulttuurimuotoon kuuluvan perinteisen käytön ja itsehallinnon ollessa selvitysvaiheessa saamelaisten kotiseutualueella hoito- ja käyttösuunnitelman vahvistamisesta tulisi luopua, kunnes selvitykset ovat valmistuneet ja niistä johtuvat mahdolliset lainmuutokset toteutuneet. |
Sámediggi gal baicce árvalii 23.3.2001 cealkámušastis ahte eananoamastanvuoigatvuođa ja sámiid kulturhápmái gullevaš árbevirolaš geavaheami ja iešstivrema dálá čielggadanmuttus sámiid ruovttuguovllus ii galggaše vuos nannejuvvot dikšun- ja geavahanplána, ovdalgo čielggadusat leat gárvvásmuvvan ja dain boahtti vejolaš láhkarievdadusat ollašuvvan. |
| Saamelaiskäräjien arviossa 27.6. 2006 Käsivarren erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelman vaikutuksista saamelaisten kulttuuriin todetaan yhteenvetona, että "Suunnitelma sisältää suunnittelukäytännön ja suunnitelman sisällön osalta useita kohtia, jotka ovat sekä erämaalain säännösten ja tavoitteiden vastaisia että ristiriitaisia saamelaisten oikeuksien turvaamisen kanssa. |
Sámedikki árvvoštallamis 27.6.2006 Giehtaruohttasa meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplána váikkuhusain sámekultuvrii gávnnahuvvo čoahkkáigeassun ahte ”Plánas leat plánenvuogi ja plána sisdoalu hárrái moanat čuoggát, mat leat sihke meahcceguovlolága njuolggadusaid ja ulbmiliid vuostá ja mannet ruossalassii sámiid vuoigatvuođaid dorvvastemiin. |
| Hoito- ja käyttösuunnitelma heikentää osaltaan lain ja kansainvälisten sopimusten vastaisesti saamelaisten kulttuuriin kuuluvien elinkeinojen, erityisesti poronhoidon harjoittamisen edellytyksiä tilanteesta, jolloin erämaalaki tuli voimaan… |
Dikšun- ja geavahanplána čuohcá lága ja riikkaidgaskasaš soahpamušaid vuostá sámekultuvrii gullevaš ealáhusaide, erenoamážit vejolašvuođaide bargat boazodoaluin dilis, goas meahcceguovloláhka bođii fápmui... |
| Saamelaiskäräjät, lituslain mukaista saamelaisten kulttuurin turvaamisvelvoitetta eikä yhdenvertaisuuslain mahdollisuutta saamelaisten positiiviseen erityiskohteluun." Ympäristöministeriö on 2.10. |
Sámediggi sámiid virggálaš ovddasteaddjin vuostálastá plána nannema dán hámis maiddái dan sivas ahte plánas eai leat oppa sáhttánge váldit vuhtii meahciráđđehuslágas daddjojuvvon sámekultuvrra dorvvastangeatnegahttima eaige ovttadássásašvuođalága addin vejolašvuođa sámiid positiivvalaš sierragieđahallamii.” |
| 2003 ja 20.6. 2007 järjestänyt Saamelaiskäräjien kanssa saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaiset neuvottelut, joissa on käsitelty muun muassa Käsivarren erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelmaa ja sen vahvistamista. |
Birasministeriija lea 2.10.2003 ja 20.6.2007 deaivvadan Sámedikkiin ja ráđđádallan dainna, nugo sámediggelága 9 §:s daddjojuvvo, ja dáin ráđđádallamiin leat gieđahallan earret eará Giehtaruohttasa meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplána ja dan nannema. |
| Suunnittelun keskeiset tavoitteet ja perusteet |
Plána guovddáš ulbmilat ja ákkat |
| Erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelmassa tehdään keskeiset hoidon ja käytön linjaukset ja sovitaan yleiset toimintaperiaatteet. |
Meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplánas dahkkojuvvojit dikšuma ja geavaheami guovddáš vuođđoprinsihpat ja sohppojuvvojit oktasaš doaibmaprinsihpat. |
| Suunnitelmassa ei pääsääntöisesti päätetä käytännön operatiivisista toimista; |
Plánas eai dábálaččat mearrit geavatlaš operatiivvalaš doaimmain; |
| esimerkiksi toimintojen ajoittamisesta, yksittäisten käyttöoikeussopimusten tekemisestä, rakennelmien tarkasta sijainnista ja lupien määristä jne. Monet toimenpiteet vaativat tapauskohtaista harkintaa ja yksityiskohtaisempaa suunnittelua sekä niiden pohjalta tehtäviä päätöksiä. |
ovdamearkka dihte doaimmaid áigedávvalis, ovttaskas geavahansoahpamušaid dahkamis, rusttegiid dárkilis báikkis ja lohpemeriin jna. Máŋggaid doaibmabijuid šaddá guorahallat guđege dáhpáhusa mielde sierra ja dárkileappot plánet, ja dákkár plánaid vuođul dahkkojuvvojit dasto mearrádusat. |
| Suunnitelman lähtökohtana on ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän tilanteen säilyttäminen tai parantaminen alueella niiltä osin kuin erämaalaki antaa siihen mahdollisuuksia. |
Plánas vulgojuvvo das, ahte ekologalaččat, sosiálalaččat ja ekonomalaččat bistevaš dilli galgá seailluhuvvot dahje buoriduvvot dain osiin go meahcceguovloláhka addá dasa vejolašvuođaid. |
| Erämaalain eduskuntakäsittelyn yhteydessä perustuslakivaliokunta lausui hoito- ja käyttösuunnitelmasta, ettei siinä olisi alueen käyttäjiä koskevia määräyksiä, vaan se koskisi pelkästään suunniteltuja viranomaistoimia. |
Meahcceguovlolága riikkabeaigieđahallama oktavuođas vuođđoláhkaváljagoddi celkkii dikšun- ja geavahanplána birra dan, ahte das eai livčče guovllu geavaheddjiide guoskevaš mearrádusat, muhto dat guoskkašii dušše plánejuvvon eiseváldedoaimmaide. |
| Valiokunta katsoi, että suunnitelma ei estä paikallista väestöä harjoittamasta metsästystä, kalastusta ja poronhoitoa eikä muutakaan niihin rinnastettavaa perinteistä alueen käyttömuotoa (PeVL 6/1990 vp s. 1). |
Váljagotti mielas plána ii hehtte báikkálaš olbmuid meahccebivddu, guolástusa ja boazodoalu iige earáge daidda buohtastahtti guovllu árbevirolaš geavahanvuogi (PeVL 6/1990 vp s. 1). |
| Metsähallitus on laatinut Käsivarren erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelman kuullen paikallisia ja alueellisia intressiryhmiä sekä alueen käyttäjiä. |
Meahciráđđehus lea dahkan Giehtaruohttasa meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplána nu, ahte lea gullan báikkálaš ja guvllolaš berošteaddjijoavkkuid ja guovllu geavaheddjiid. |
| Paikallisen väestön, poronhoitajien ja luontaistalouden harjoittajien oikeuksia ja heidän toimintojensa periaatteita on tarkasteltu laajasti. |
Báikkálaš olbmuid, boazodolliid ja luondduealáhusbargiid vuoigatvuođat ja sin doaimmaid prinsihpat leat viidát guorahallon. |
| Valmistelussa suunnitelmaa on muokattu siten, että se mahdollisimman hyvin turvaisi Käsivarren erämaa-alueen erämaisen luonteen säilymisen sekä saamelaiskulttuurin ja luontaiselinkeinojen harjoittamisen. |
Dán plána válmmaštaladettiin lea bargojuvvon nu, ahte dat vástidivččii nu bures go vejolaš Giehtaruohttasa meahcceguovllu meahccáivuođa seailuma ja sámekultuvrrain ja luondduealáhusaiguin barganvejolašvuođaid. |
| Niille kilpailevia maankäyttömuotoja on rajoitettu. |
Daiguin gilvaleaddji eanangeavahanhámit leat gáržžiduvvon. |
| Erämaa-alueelle on määritelty neljä käytön ja hoidon vyöhykettä (porotalouden ydinvyöhyke, ohjatun luontomatkailun vyöhyke, retkeilyn ydinvyöhyke sekä luontaiselinkeinojen ja porotalouden vyöhyke), mutta pääosa (noin 90 %) erämaa-alueesta säilyy lähes pelkästään porotalouden ja muiden luontaiselinkeinojen käytössä. |
Meahcceguovllu várás leat meroštallon njealje geavahan- ja dikšunavádaga (boazodoalu váldoavádat, stivrejuvvon luondduturismma avádat, vánddardeami váldoavádat ja luondduealáhusaid ja boazodoalu avádat), muhto eanas oassi (sullii 90 %) meahcceguovllus bissu measta juo dušše boazodoalu ja eará luondduealáhusaid anus. |
| Vyöhykkeistäminen perustuu osittain jo ennen erämaalain säätämistä muotoutuneisiin erilaisen käytön ja toimintojen alueisiin Käsivarressa, mutta suunnitelmassa määritellyt vyöhykkeet ensimmäistä kertaa konkreettisesti rajaavat ja ohjaavat erilaisia alueen käytön muotoja kokonaisuuden kannalta mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti ja siinä laajuudessa kuin se on mahdollista erämaalain mukaisessa hoito- ja käyttösuunnitelmassa. |
Avádatjuohku vuođđuduvvá muhtumassii juo ovdal meahcceguovlolága ásaheami šaddan sierralágan geavahan- ja doaibmaguovlluide Giehtaruohttasis, muhto plánas meroštallon avádagat vuosttaš háve konkrehtalaččat rájidit ja stivrejit dán guovllu sierralágan hámiid ollisvuođa dáfus nu vuohkkasit go vejolaš ja dan viidodagas go dat lea vejolaš meahcceguovlolága mieldásaš dikšun- ja geavahanplánas. |
| Esimerkiksi porotalouden ydinvyöhykkeelle sekä luontaiselinkeinojen ja porotalouden vyöhykkeelle Metsähallitus ei suunnittele eikä rakenna uusia reittejä eikä retkeily- tai matkailukäytön rakenteita. |
Ovdamearkka dihte boazodoalu váldoavádahkii ja luondduealáhusaid ja boazodoalu avádahkii Meahciráđđehus ii pláne iige ráhkat ođđa johtolagaid iige vánddardan- ja turismageavaheami rusttegiid. |
| Erämaa-alueella on porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain (45/2000) mukaisia tukikohta-alueita ja poronhoitolain (848/1990) mukaisia kämppiä ja muita rakenteita. |
Meahcceguovllus leat boazodoalu ja luondduealáhusaid ruhtadanlága (45/2000) mieldásaš doarjjabáikkit ja boazodoallolága (848/1990) mieldásaš gámppát ja eará rusttegat. |
| Monimuotoinen luontaiselinkeinojen harjoittaminen on kokonaisuutena osa paikallista kulttuuria. |
Luondduealáhusaiguin bargan máŋgga hámis lea ollisvuohtan oassi báikkálaš kultuvrras. |
| Lisäksi muun muassa rajavartiostolla ja poliisilla on alueella partiomajoja ja tukikohtia. |
Dasa lassin earret eará rádjegozáhusas ja bolesis leat guovllus gozihanstobut ja doarjjabáikkit. |
| Hoito- ja käyttösuunnitelman mukaan erämaa-alueen rajauksen sisällä ei ole yksityisten omistamia maita eikä niihin liittyviä rasiteoikeuksia. |
Dikšun- ja geavahanplána mielde meahcceguovllu rájiid siste eai leat priváhtaeatnamat eaige daidda guoskevaš servituhttavuoigatvuođat. |
| Erityisesti matkailun ja ulkopaikkakuntalaisten virkistyskäytön osalta Metsähallitus on noudattanut pidättäytyvää linjaa. |
Erenoamážit turismma ja olgobáikegoddelaččaid lustageavaheami hárrái Meahciráđđehus lea geahččalan leat viehka várrugas. |
| Nykyiset reitit ja rakenteet säilytetään, mutta uutta palveluvapienimuotoista ja luvanvaraista. |
Dálá johtolagat ja rusttegat bisuhuvvojit, muhto ođđa bálvalanrusttegiid ii leat báljo jurdda lasihit. |
| Kohdentamalla erämaa-alueen hoidon ja käytön toimenpiteet suunnitelmassa määritellyille vyöhykkeille sekä keskittämällä motorisoitu liikkuminen tietyille reiteille edistetään erämaalain tavoitteita. |
Go meahcceguovllu dikšun- ja geavahandoaimmat plánas biddjojuvvojit dihto avádagaide ja čohkkejuvvo mohtorfievrruiguin johtaleapmi dihto johtolagaide, de ná ovddiduvvojit meahcceguovlolága ulbmilat. |
| Suunnittelu osana Natura 2000 -verkoston toteuttamista |
Plána oassin Natura 2000 -fierpmádaga ollašuhttimis |
| Käsivarren erämaa-alue kuuluu Suomen Natura 2000 –verkostoon. |
Giehtaruohttasa meahcceguovlu gullá Suoma Natura 2000 -fierpmádahkii. |
| Luonnonsuojelulain (1096/1996) 65 ja 66 §:ssä säädetyt oikeusvaikutukset ovat alueella voimassa. |
Luonddusuodjalanlága (1096/1996) 65 ja 66 §:s mearriduvvon vuoigatvuođaváikkuhusat leat guovllus fámus. |
| Mikäli hanke tai suunnitelma joko yksistään taikka tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden tai suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää Natura-alueen luonnonarvoja, on hankkeen toteuttajan arvioitava vaikutukset (LsL 65 §). |
Jos fidnu dahje plána juogo okto dahje ovttas eará fitnuiguin dahje plánaiguin sáhttá mearkkašahttiládje čuohcit Natura-guovllu luondduárvvuide, de fitnu ollašuhtti galgá árvvoštallat váikkuhusaid (LSL 65 §). |
| Viranomainen ei saa myöntää lupaa eikä hyväksyä suunnitelmaa, jos vaikutusten arviointi- ja lausuntomenettely osoittavat, että hanke tai suunnitelma merkittävästi heikentää Natura-alueen luonnonarvoja (LsL 66 §). |
Eiseváldi ii oaččo mieđihit lobi iige dohkkehit plána, jos váikkuhusaid árvvoštallan- ja cealkámušmeannudeapmi čájehit ahte fidnu dahje plána čuohcá mearkkašahttiládje Naturaguovllu luondduárvvuide (LsL 66 §). |
| Em. luonnonsuojelulain tarkoittama merkittävän heikentämisen kynnys ja sen kohdistaminen nimenomaan alueen Natura-verkostoon liittämisen perustana oleviin luonnonarvoihin mahdollistaa yleensä alueen tavanomaisen käyttämisen, ellei esimerkiksi luonnonsuojelulakiin perustuvasta toteuttamisesta yksittäistapauksessa muuta johdu. |
Namuhuvvon luonddusuodjalanlága oaivvildan mearkkašahtti čuohcima dássi ja dan guoskadeapmi namalassii daidda luondduárvvuide, mat leat guovllu Natura-fierpmádahkkii laktima vuođđun, addá dábálaččat vejolašvuođa geavahit guovllu dábálaš vuogi mielde, jos ovdamearkka dihte luonddusuodjalanláhkii vuođđuduvvi ollašuhttimis ii ovttaskas dáhpáhusaid birra nuppeládje daddjojuvvo. |
| Natura 2000 – verkostoon kuuluvan Käsivarren erämaa-alueen suojelun toteuttamiskeinona on erämaalaki. |
Natura 2000 -fierpmádahkii gullevaš Giehtaruohttasa meahcceguovlu suodjaluvvo meahcceguovlolága vuođul. |
| Erämaalaissa on määritelty tavoitteet, jotka ohjaavat alueen käyttöä eikä alueen liittäminen Natura 2000 –verkostoon tuo tähän asiaan käytännössä muutosta. |
Meahcceguovlolágas leat meroštallon dat ulbmilat, mat stivrejit guovllu geavaheami iige guovllu laktin Natura 2000 fierpmádahkii rievdat iešalddes dán ášši. |
| 1998 Suomen Natura 2000 –verkostoehdotuksen hyväksymisestä esimerkiksi kalastuksen, metsästyksen ja muiden luontaiselinkeinojen osalta. |
Dát lea gávnnahuvvon maiddái stáhtaráđi mearrádusas 20.8.1998 Natura 2000 -fierpmádatevttohusa dohkkeheami birra guolástusa, meahccebivddu ja eará luondduealáhusaid |
| Metsähallitus on liittänyt Käsivarren erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelmaan ympäristövaikutusten arvioinnin sekä arvion suunnitelman vaikutuksista erämaa-alueen Naturaluonnonarvoille. |
Meahciráđđehus lea laktán Giehtaruohttasa meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplánii birasváikkuhusaid árvvoštallama ja árvvoštallama plána váikkuhusain meahcceguovllu Naturaluondduárvvuide. |
| Niiden perusteella ympäristöministeriö katsoo, että hoito- ja käyttösuunnitelma ei aiheuta sellaisia vaikutuksia, jotka merkittävästi heikentäisivät Käsivarren erämaan Natura 2000 -alueen luonnonarvoja. |
Daid vuođul Birasministeriija geahččá ahte dikšun- ja geavahanplána ii dagat dakkár váikkuhusaid, mat mearkkašahttiládje čuozášedje Giehtaruottasa meahcceguovllu Natura 2000 -guovllu luondduárvvuide. |
| Suunnitelman voidaan arvioida edistävän luonnonarvojen säilymistä ja se on tärkeä osa Natura 2000 -verkoston toteuttamista. |
Plána sáhttá árvvoštallat ovddidit luondduárvvuid seailuma ja dat lea dehálaš oassi Natura 2000 -fierpmádaga ollašuhttimis. |
| Ministeriö toteaa kuitenkin Suomen ympäristökeskuksen lausuntoon nojaten, että Käsivarren alue on luontotyyppiensä sekä erityisesti eläin- ja kasvilajistonsa puolesta ainutlaatuisen arvokas alue Suomessa. |
Ministeriija gávnnaha goittotge Suoma birasguovddáža cealkámuša vuođul ahte Giehtaruohttasa guovlu lea luondotiippaidis ja erenoamážit ealli- ja šaddošlájaidis dáfus áidnalunddot divrras guovlu Suomas. |
| Siksi alueella esiintyvien uhanalaisten ja EU:n luonto- ja lintudirektiivin mukaisten eliölajien seuranta- ja suojelutoimiin on tarpeen kiinnittää erityistä huomiota. |
Danin guovllus gávdnojeaddji áitatvuloš ja EU:a luondo- ja loddedirektiivva mieldásaš ealánšlájaid čuovvun- ja suodjalandoaimmaide gánnáha giddet erenoamáš fuopmášumi. |
| Tämä on tärkeää myös ilmastonmuutoksen vaikutusten ja mahdollisesti tarvittavien toimenpiteiden arvioimiseksi. |
Dát lea dehálaš maiddái dálkkádatrievdama váikkuhusaid ja vejolaččat dárbbašlaš doaibmabijuid árvvoštallan dihte. |
| Vahvistaminen ja jatkotoimet |
Nannen ja joatkkadoaimmat |
| Erämaalaki tähtää laajojen Lapin alkuperäisimmän ja tyypillisimmän jäljellä olevan erämaaluonnon säilyttämiseen mahdollisimman muuttumattomana. |
Meahcceguovlolága ulbmilin lea seailluhit Lappi viiddis álgoálgoseamos ja mihtilmeamos meahcceluonddu, mii vel gávdno, nu álgodilis go vejolaš. |
| Tavoitteena on myös turvata luontaiselinkeinojen ja saamelaiskulttuurin harjoittamisen luontaiset edellytykset sekä kehittää luonnon monipuolista käyttöä ja sen edellytyksiä kuten esimerkiksi alueiden retkeily- ja virkistyskäyttömahdollisuuksia. |
Ulbmilin lea maiddái dorvvastit lunddolaš vejolašvuođaid bargat luondduealáhusaiguin ja sámekultuvrrain ja ovddidit luonddu máŋggabealat geavaheami ja dan vejolašvuođaid ovdamearkka dihte guovlluid vánddardan- ja lustageavahanvejolašvuođaid. |
| Käsivarren erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelma selvitysosineen on monipuolinen asiakirjakokonaisuus, joka antaa hyvän perustan erämaaalueen hoidon ja käytön järjestämiselle. |
Giehtaruohttasa meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplána oktan čielggadusosiiguin lea máŋggabealat áššegirjeollisvuohta, mii addá buori vuođu lágidišgoahtit meahcceguovllu dikšuma ja geavaheami. |
| Suunnitelma edistää nykylainsäädännön sallimissa rajoissa myös ympäristöhaittojen ennaltaehkäisemistä ja saamelaiskulttuurin harjoittamisen edellytyksiä. |
Plána ovddida dálá láhkamearrádusaid olis maiddái birasheađuštusaid ovddalgihtiihehttema ja vejolašvuođaid bargat sámekultuvrrain. |
| Vaikka suunnitelma on laadittu 1990-luvun lopulla, sen voidaan katsoa lähtökohdiltaan ja ratkaisuiltaan vastaavan olennaisilta osiltaan myös tämän hetken tilannetta ja tavoitteita. |
Vaikko plána lea dahkkojuvvon 1990-logu loahpas, de dan sáhttá geahččat vuolggasajiidis ja čovdosiiddiis dáfus vástidit mávssolaš osiin maiddái dálá dili ja ulbmiliid. |
| vahvistaminen on erämaalain tavoitteiden mukaista ja se edistää lain toimeenpanoa. |
Birasministeriija mielas Giehtaruohttasa meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplána nannen vástida meahcceguovlolága ulbmiliid ja ovddida lága ollašuhttima. |
| Siksi ympäristöministeriö vahvistaa Käsivarren erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelman jäljempänä mainituin huomautuksin sellaisena kuin se ilmenee Metsähallituksen viitekirjeiden (Dnro 4230/410/1999/12.12. 2000, 3613/623/2004/26.1. |
Danin Birasministeriija nanne Giehtaruohttasa meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplána maŋŋelis namuhuvvon fuopmášuhttimiiguin nugo boahtá ovdan Meahciráđđehusa refereansareivviid (Dnr 4230/410/ 1999/12.12.2000, 3613/623/2004/26.1.2007) čuvvosiin. |
| Suunnitelman Luontomatkailua ja virkistyskäyttöä koskevan luvun (3.8) esityksen nro 8 sisältö on jossain määrin tulkinnanvarainen. |
Luondduturismii ja lustageavaheapmái guoskevaš logu (3.8) árvalusa nr 8:a sisdoallu lea muhtun muddui dulkoma duohken. |
| Sen mukaan Metsähallitus voi uusia tai lisätä erilaisia tupia ja kämppiä sekä muuttaa niiden käyttötarkoitusta tietyin edellytyksin. |
Dan mielde Meahciráđđehus sáhttá ođasmahttit dahje lasihit sierralágan stobuid ja gámppáid ja rievdadit daid geavahanulbmila dihto eavttuiguin. |
| Ympäristöministeriö katsoo, että merkittävät muutokset (esimerkiksi kokonaan uusien kämppien yms. rakentaminen) vahvistettavaan suunnitelmaan nähden on selkeyden ja toiminnan hallinnollisen läpinäkyvyyden takia syytä toteuttaa erikseen laadittavan suunnitelman nojalla, joka lähetetään ympäristöministeriölle vahvistettavaksi ja liitettäväksi osaksi Käsivarren erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelmaa. |
Birasministeriija mielas mearkkašahtti rievdadusaid (ovdamearkka dihte ollásit ođđa gámppáid jed. huksen) gánnáha nannenvuloš plána ektui čielggasvuođa ja doaimma hálddahuslaš ”rabasvuođa” dihte ollašuhttit sierra plána vuođul, mii sáddejuvvo dasto birasministeriijai nannenládje ja laktinládje oassin Giehtaruohttasa meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplánas. |
| Liikennettä ja liikkumista koskevan luvun 4. maastoliikennettä koskevasta esityksestä nro 4 ministeriö toteaa, että mahdollisista uusista reiteistä, joista Metsähallitus neuvottelisi paikallisten tahojen kanssa, on niinikään syytä laatia erillissuunnitelma ympäristöministeriön vahvistettavaksi. |
Johtalussii ja johtaleapmái guoskevaš logu 4, meahccejohtalussii guoskevaš árvalusa nr 4:a birra ministeriija gávnnaha ahte vejolaš ođđa johtolagaid birra, main Meahciráđđehus ráđđádalašii báikkálaš oassebeliiguin, gánnáha maiddái dahkat sierraplána Birasministeriija nannenládje. |
| Lisäksi on tärkeätä, että poronhoitoon liittyvä porojen laiduntamisen rytmiikka otetaan huomioon esimerkiksi maastoliikenteen luvista päätettäessä. |
Dasa lassin lea dehálaš ahte boazodollui guoskevaš bohccuid guohtuma jahkodatritma váldojuvvo vuhtii ovdamearkka dihte meahccejohtalusa lobiid birra mearridettiin. |
| Maastoliikenteen sekä luonnonvarojen käytön ohjauksessa ja valvonnassa erämaa-alueella on kokonaisuutena merkittäviä haasteita, joita ei voida ratkaista pelkästään erämaalain mukaisen hoito- ja käyttösuunnitelman nojalla. |
Meahccejohtalusa ja luondduriggodagaid geavaheami stivremis ja goziheamis meahcceguovllus gávdnojit oppalaččat mearkkašahtti hástalusat, maid ii sáhte čoavdit dušše meahcceguovlolága mieldásaš dikšun- ja geavahanplána vuođul. |
| Muun muassa tarvetta lieventää virallisen maastoliikennereitin "joustamattomuutta" esimerkiksi reitin siirtämisen tai väliaikaisen katkaisemisen osalta on tarkasteltava uuden maastoliikennelain valmistelun yhteydessä. |
Earret eará dárbbu geahpedit virggálaš meahccejohtalusjohtolaga ”njuovžilmeahttunvuođa” ovdamearkka dihte johtolaga sirdima dahje gaskaboddosaš botkema hárrái galgá guorahallat ođđa meahccejohtaluslága válmmaštallama oktavuođas. |
| Kaivostoimintaa koskevasta luvusta (3.6) ympäristöministeriö toteaa, että erämaalaki asettaa mahdollisen kaivostoiminnan aloittamisen erityisen harkinnan piiriin, koska kaivostoiminnalta edellytetään valtioneuvoston lupaa. |
Ruvkedoibmii guoskevaš logu (3.6) hárrái birasministeriija gávnnaha ahte meahcceguovloláhka bidjá vejolaš ruvkedoaimma álggaheami erenoamáš guorahallama vuollai, dasgo ruvkedoibmii galgá leat stáhtaráđi lohpi. |
| Koska Käsivarren erämaa-alue kuuluu myös Natura 2000 –verkostoon, on kaivoslain (503/1965) 71 §:n mukaan kaivoslain mukaista lupaasiaa ratkaistaessa ja muuta viranomaispäätöstä tehtäessä sekä muutoin kaivoslain mukaista toimenpidettä suoritettaessa noudatettava luonnonsuojelulain Natura 2000 -alueita koskevia säännöksiä. |
-fierpmádahkii, ja nuba ruvkelága (503/1965) 71 §:a mielde ruvkelága mieldásaš lohpeášši čoavddedettiin ja eará eiseváldemearrádusa dagadettiin ja muđui ruvkelága mieldásaš doaibmabiju dagadettiin galget čuvvojuvvot luonddusuodjalanlága njuolggadusat Natura 2000 |
| Käyttöoikeuksien vuokrausta ja luovutusta koskevan luvun 5. periaatteet ja esitykset edistävät erämaalain tarkoitusta. |
Geavahanvuoigatvuođaid láigoheapmái ja luohpadeapmái guoskevaš logu 5 prinsihpat ja árvalusat ovddidit meahcceguovlolága ulbmila. |
| Metsähallituksen Luontopalveluiden toiminnot erämaassa ovat yhteiskunnallisia palveluita ja osin viranomaistehtäviä, mutta eivät liiketoimintaa. |
Meahciráđđehusa Luonddubálvalusaid doaimmat meahcceguovllus leat servodatlaš bálvalusat ja muhtumassii eiseváldebarggut, muhto eai gávppálaš doaimmat. |
| Luontopalveluiden hoidossa olevat autio- ja varaustuvat ovat retkeilijöiden käytössä ja myös matkailuyrittäjät voivat varata varaustupia asiakkailleen. |
Ávdin- ja várrenstobut, maid Luonddubálvalusat dikšu, leat vánddardeddjiid anus ja máiddái turismafitnodagat sáhttet várret várrenstobuid iežaset áššehasaide. |
| Lisäksi Metsähallituksella on Käsivarren erämaa-alueella ohjelmapalveluiden tukikohtana käytettäväksi tarkoitettuja, ns. isännöityjä eräkämppiä. |
Dasa lassin Meahciráđđehusas leat Giehtaruohttasa meahcceguovllus prográmmabálvalusaid doarjjabáikin oaivvilduvvon ng. isidaston meahccegámppát. |
| Koska erämaa-alueelle ei myönnetä omien tukikohtien tekoon oikeutta muille kuin luontaistalouden harjoittajille, ministeriö toteaa, että kyseisten Metsähallituksen isännöityjen kämppien tulee olla kaikkien yrittäjien vapaasti ja läpinäkyvästi vuokrattavissa. |
Go meahcceguvlui ožžot hukset doarjjabáikkiid dušše luondduealáhusbargit, de ministeriija mielas Meahciráđđehusa isidaston gámppáid galget sáhttit buot fitnodagat friddja ja rahpasit láigohit. |
| Lisäksi ministeriö toteaa, että Metsähallituksen ja luontomatkailuyrittäjien välisten käyttöoikeussopimusten teossa on tarpeen pyrkiä mahdollisimman yhdenmukaiseen menettelyyn eri erämaa-alueilla. |
Dasa lassin ministeriija mielas gánnáha Meahciráđđehusa ja luondduturismafitnodagaid gaskasaš geavahansoahpamušaid dahkamis viggat nu ovttalágan meannudeapmái go vejolaš sierra meahcceguovlluin. |
| Viitaten puolustusministeriön lausuntoon ympäristöministeriö toteaa, että suunnitelmassa ei tarkemmin selvitetä puolustusvoimien harjoitus- ja valvontatehtäviä sekä mahdollisia tarpeita esimerkiksi maastossa liikkumisen ja puolustusvalmiuden ylläpitämiseen tarvittavien rakenteiden osalta. |
Birasministeriija čujuha bealuštanministeriija cealkámuššii ja gávnnaha ahte plánas eai dárkileappot čielggaduvvo bealuštanfámuid hárjehallan- ja gozihandoaimmat ja vejolaš dárbbut ovdamearkka dihte meahcis johtaleapmái ja bealuštangárvvisvuođaid bajásdoallamii dárbbašlaš rusttegiid hárrái. |
| Erämaalaki ei kuitenkaan rajoita tällaista toimintaa erämaa-alueilla. |
Meahcceguovloláhka ii goittotge gáržžit dákkár doaimmaid meahcceguovlluin. |
| Erämaalain 4 §:n 1 momentin mukaisesta erämaa-alueeseen kuuluvan valtion omistaman maaalueen tai siihen kohdistuvan käyttöoikeuden luovuttamiskiellosta poiketen voidaan ao. pyYmpäristöministeriö painottaa Käsivarren erämaa-alueen hoidon ja käytön toimeenpanossa valvonnan ja vaikutusten arvioinnin sekä niiden pohjalta tehtävien toimenpiteiden merkitystä muun muassa Saamelaiskäräjien arviossaan esittämien haittatekijöiden vähentämiseksi. |
Meahcceguovlolága 4 §:a 1 momeantta mielde meahcceguvlui gullevaš stáhtaeatnama dahje dasa guoskevaš geavahanvuoigatvuođa luohpadangielddus sáhttá spiehkastit namuhuvvon paragráfa 2 momeantta vuođul ja luohpadit guovllu almmá lobi haga dakkár fitnu várás, masa lea dárbu bealuštangárvvisvuođaid ja rádjegozáhusa doaimmaid dáfus. |
| Ministeriö kiinnittää erityisesti huomiota poronhoidon maankäytöllisiin erityistarpeisiin, jotka ovat saamelaiskulttuurin harjoittamisedellytysten kannalta keskeisiä Käsivarressa. |
Ministeriija gidde erenoamáš fuopmášumi boazodoalu eanangeavaheapmái guoskevaš sierradárbbuide, mat leat sámekultuvrrain barggagettiin hui mávssolaččat Giehtaruohttasis. |
| Esimerkiksi harkittaessa luontomatkailutoiminnan tarjonnan laatua ja määrää sekä siihen liittyviä lupia ja käyttöoikeussopimuksia on poronhoidon näkökohdat otettava erityisesti huomioon. |
Ovdamearkka dihte go guorahallojuvvo luondduturismma fállan kvalitehta ja mearri ja daidda guoskevaš lobit ja geavahansoahpamušat, de boazodoalu sierra bealit galget erenoamážit váldojuvvot vuhtii. |
| Ympäristöministeriö voi perustellusta syystä hyväksyä mahdolliset erämaalain tarkoitusta edistävät hoito- ja käyttösuunnitelman muutosesitykset, jos lainsäädännölliset tai alueiden hallintaan ja käyttöön liittyvät perusteet muuttuvat muista kuin erämaalaista johtuvista syistä, taikka tapahtunut kehitys muutoin antaa aihetta suunnitelman tarkistamiseen. |
Birasministeriija sáhttá ákkastallon siva dihte dohkkehit dikšun- ja geavahanplána rievdadanevttohusaid, mat vejolaččat ovddidit meahcceguovlolága ulbmila, jos láhkaásahanákkat dahje guovlluid hálddašan- ja geavahanákkat rivdet eará sivaid dihte go meahcceguovlolága dihte, dahje dáhpáhuvvan ovdáneapmi muđui addá ákkaid dárkkistit plána. |
| Esimerkiksi ilmastonmuutos voi aiheuttaa ilmiöitä ja vaikutuksia, joiden takia hoito- ja käyttösuunnitelmaa saattaa olla tarpeen joiltakin osin muuttaa tai tarkistaa. |
Ovdamearkka dihte dálkkádatnuppástus sáhttá dagahit ihtagiid ja váikkuhusaid, maid dihte dikšun- ja geavahanplána sáhttá leat dárbu dihto osiin rievdadit dahje dárkkistit. |
| Ympäristöministeriö lähettää suunnitelmasta aikaisemmin saamansa lausunnot Metsähallitukselle tiedoksi ja soveltuvin osin huomioon otettavaksi Käsivarren erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelmaa toteutettaessa. |
Birasministeriija sádde plána birra Meahciráđđehussii diehtun daid cealkámušaid, maid lea ovdal ožžon ja mat galget heivvolaš osiin váldojuvvot vuhtii Giehtaruohttasa meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplána ollašuhtedettiin. |
| TIEDOKSI: Lapin ympäristökeskus Enontekiön kunta Saamelaiskäräjät Käsivarren paliskunta Lapin luonnonsuojelupiiri |
Lappi birasguovddáš Eanodaga gielda Sámediggi Giehtaruohttasa bálggus Lappi luonddusuodjalanbire |
| LIITTEENÄ: valitusosoitus |
ČUOVUSIN: váidinčujuheapmi |