| JULKAISIJA Metsähallitus JULKAISUAIKA TOIMEKSIANTAJA Metsähallitus HYVÄKSYMISPÄIVÄMÄÄRÄ 28.11. 2008 LUOTTAMUKSELLISUUS Julkinen DIAARINUMERO 4879/623/2007 |
ALMMUSTUHTTI Meahciráđđehus ALMMUSTUHTTINÁIGI DOAIBMANADDI Meahciráđđehus DOHKKEHANBEAIVI 28.11.2008 LUHTOLAŠVUOHTA Almmolaš DIÁRANUMMIR 4879/623/2007 |
| SUOJELUALUETYYPPI/ SUOJELUOHJELMA Kansallispuisto ALUEEN NIMI Lemmenjoen kansallispuisto NATURA -ALUEEN |
GUOVLLU NAMMA Leammi álbmotmeahcci NATURA |
| NIMI JA KOODI Lemmenjoen kansallispuisto (FI 1300201) |
JA KODA Leammi álbmotmeahcci (FI 1300201) |
| TEKIJÄ(T) Metsähallitus JULKAISUN NIMI Lemmenjoen kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelma TIIVISTELMÄ Lemmenjoen kansallispuisto on perustettu vuonna 1956 annetulla lailla (634/1956). Sitä on |
DAHKKI(T) Meahciráđđehus PRENTOSA NAMMA Leammi álbmotmeahci dikšun- ja geavahanplána ČOAHKKÁIGEASSU Leammi álbmotmeahcci lea vuođđuduvvon 1956:s addojuvvon lága (634/1956) vuođul ja |
| laajennettu ensin vuonna 1971 (laki 204/1971) ja uudestaan vuonna 1982 (laki 674/1981). |
viiddiduvvon vuos 1971:s (204/1971) ja ođđasit 1982:s (674/1981). |
| Luonnonsuojelulaki (1096/1996) edellyttää, että kansallispuiston hoidon ja käytön järjestämistä varten on laadittava hoito- ja käyttösuunnitelma, jossa määritellään toimenpiteet puiston perustamistavoitteiden toteuttamiseksi. |
Luonddusuodjalanlága (1096/1996) mielde álbmotmeahci dikšuma ja geavaheami lágidan dihte galgá dahkkojuvvot dikšun- ja geavahanplána, mas meroštallojit doaimmat álbmotmeahci vuođđudanulbmiliid ollašuhttin dihte. |
| Tämä on Lemmenjoen kansallispuiston kolmas hoito- ja käyttösuunnitelma. |
Dát lea lea goalmmát dikšun- ja geavahanplána Leammi álbmotmeahci várás. |
| Metsähallitus arvioi hoito- ja käyttösuunnitelmat säännöllisesti, ja katsottiin tarpeelliseksi päivittää yli 15 vuotta sitten laadittu Lemmenjoen vanha runkosuunnitelma vastaamaan mm. uudistunutta lainsäädäntöä. |
Meahciráđđehus árvvoštallá dikšun- ja geavahanplánaid jeavddalaččat ja dan mielas lei dárbu beivet juo badjel 15 jagi dassái dahkkojuvvon Leammi boares ruŋgoplána vástidit ee. ođđa láhkamearrádusaid. |
| Kansallispuiston tärkein tehtävä on suojelu, joka kohdistuu alkuperäisen elottoman ja elollisen luonnon piirteisiin, lajeihin ja eliöyhteisöihin, mutta voi kohdistua myös ihmisen toiminnan tuloksena syntyneisiin perinteisiin ympäristöihin, eliöyhteisöihin, maisemiin ja rakenteisiin. |
Álbmotmeahci deháleamos ulbmilin lea suodjalit álgoálgosaš jápma ja ealli luonddu sárgosiid, šlájaid ja ealánservodagaid, muhto suodjalit sáhttá maiddái olbmo doaimma geažil riegádan árbevirolaš birrasiid, ealánservodagaid, duovdagiid ja rusttegiid. |
| Yleisen suojelun periaatteesta voidaan kansallispuistossa poiketa porotalouden ja paikallisen väestön luontaiselinkeinojen hyväksi, mikäli tästä ei koidu oleellista eikä pysyvää vahinkoa suojelutavoitteiden kannalta. |
Oppalaš suodjaleami prinsihpas sáhttá álbmotmeahcis spiehkastit boazodoalu ja báikkálaš olbmuid luondduealáhusaid buorrin, jos dat eai stuorábut dahje bissovaččat čuoze suodjalanulbmiliidda. |
| Nykyisessä laajuudessaan (285 790 ha) Lemmenjoen kansallispuisto edustaa monipuolisesti Pohjois-Lapin luontoa ja maisemia. |
Leammi álbmotmeahcci dálá viidodagas (285 790 ha) ovddasta máŋggabealagit Davvi-Lappi luonddu ja duovdagiid. |
| Se on Suomen suurin kansallispuisto, kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä suojelualue sekä Länsi-Euroopan laajimpia tiettömiä metsäerämaita. |
Dat lea Suoma stuorámus álbmotmeahcci, riikkadásis ja riikkaidgaskasaččat mearkkašahtti suodjalanguovlu ja Oarje-Eurohpá okta viidáseamos geainnuhis mehciin. |
| Lemmenjokilaakson mäntymetsät edustavat eurooppalaisessa suojelualueverkostossa erityisen tärkeiksi luokiteltuja boreaalisia luonnonmetsiä. |
Leammileagi beahcevuovddit ovddastit eurohpálaš suodjalanguovlofierpmádagas erenoamáš dehálažžan juogustuvvon boreála luondduvuvddiid. |
| Kansallispuiston metsät ovat merkittävä osa kansallista ja kansainvälistä suojelualueverkostoa erityisesti laajuutensa ja luonnontilaisuutensa vuoksi. |
Álbmotmeahci vuovddit leat mearkkašahtti oassi riikkadási ja riikkaidgaskasaš suodjalanguovlofierpmádagas erenoamážit daid viidodaga ja luonddudilálašvuođa dihte. |
| Lemmenjoen kansallispuisto on merkittävää poronhoitoaluetta pääasiassa Sallivaaran paliskunnalle sekä tärkeää metsästys-, kalastus- ja marjastusaluetta paikallisille ihmisille. |
Leammi álbmotmeahcci lea dehálaš boazodoalloguovlu vuosttažettiin Sállevári bálgosii ja báikkálaš olbmuide dehálaš meahccebivdo-, guolástan- ja murjenguovlu. |
| Suurin osa puistosta on syrjävyöhykettä, joihin ei rakenteilla ohjata retkeilijöitä eikä muita toimintoja, vaan alueet ovat pääasiassa porotalouden ja muiden luontaiselinkeinojen käytössä. |
Eanaš oassi álbmotmeahcis gullá boaittobealeavádahkii, gosa eai rusttegiiguin stivre vánddardeaddjiid eaige eará doaimmaid muhto guovllut leat eanaš boazodoalu ja eará luondduealáhusaid anus. |
| Retkeilijän näkökulmasta kansallispuisto on erämaisempi kuin monet Lapin lakisääteiset erämaaalueet tai useimmat muut kansallispuistot. |
Vánddardeaddji čalmmiiguin geahčadettiin Leammi álbmotmeahcci lea meahccát guovlu go lágasmearriduvvon máŋggat meahcceguovllut Lappis ja eanaš eará álbmotmeahcit Suomas. |
| Lemmenjoen kansallispuistoon tehdään vuosittain vain noin 10 000 käyntiä, pääosin virkistyskäyttövyöhykkeelle: Lemmenjokilaaksoon ja kultamaille. |
Leammi álbmotmeahccái dahkkojuvvojit jahkásaččat dušše sullii 10 000 gallestallama, eanaš lustageavahanavádahkii; Leammileahkái ja golleeatnamiidda. |
| Kultaa Lemmenjoen kansallispuiston alueella on kaivettu jo ennen puiston perustamista, yli 130 vuoden ajan. |
Golli Leammi álbmotmeahcis leat roggan juo ovdal dan vuođđudeami, juo badjel 130 jagi. |
| Suunnitelma on saatavissa kokonaisuudessaan saamenkielisenä. |
Plána lea ollásit fidnemis suomagillii. |
| AVAINSANAT Lemmenjoen kansallispuisto, suojelu, poronhoito MUUT TIEDOT Hoito- ja käyttösuunnitelman on toimittanut Elina Stolt. |
ČOAVDDASÁNIT Leammi álbmotmeahcci, suodjaleapmi, boazodoallu EARÁ DIEĐUT Plána lea čállán Elina Stolt. RÁIDDU NAMMA JA |
| Sarja C 48 ISSN 1796-2943 ISBN (NIDOTTU) ISBN (PDF) SIVUMÄÄRÄ 208 s. KIELI suomi KUSTANTAJA Metsähallitus PAINOPAIKKA Kopijyvä Oy JAKAJA Metsähallitus, luontopalvelut HINTA 10 euroa |
ISSN 1796-2943 ISBN (PDF) 978-952-446-689-9 SIIDOLOHKU 209 s. GIELLA sámegielat GOASTTIDEADDJI Meahciráđđehus PRENTENBÁIKI JUOHKKI Meahciráđđehus, luonddubálvalusat HADDI |
| 1 Johdanto |
1 Álggahus |
| 1.1 Alueen sijainti ja yleispiirteet |
1.1 Guovllu sajádat ja oppalašsárgosat |
| Lemmenjoen kansallispuiston pinta-ala on 285 790 ha, josta 94 % (268 500 ha) sijaitsee Inarin kunnassa ja 6 % (17 290 ha) Kittilän kunnassa. |
Leammi álbmotmeahci viidodat lea 285 790 ha, mas 94 % (268 500 ha) lea Anára gieldda siste ja 6 % (17 290 ha) Gihttela gieldda siste. |
| Vesiä puiston pinta-alasta on noin 1 %, 3 820 ha. |
Čázit álbmotmeahci viidodagas leat sullii okta proseanta, 3 820 ha. |
| Kansallispuisto on Metsähallituksen hallinnassa. |
Álbmotmeahci hálddaša Meahciráđđehus. |
| Alueen hoidosta ja suunnittelusta vastaa Metsähallituksessa Lapin luontopalvelut. |
Guovllu dikšumis ja plánemis vástida Meahciráđđehusa Lappi luonddubálvalusat (Lapin luontopalvelut). |
| Lemmenjoen kansallispuisto on Suomen suurin kansallispuisto. |
Leammi álbmotmeahcci lea Suoma stuorámus álbmotmeahcci. |
| Se on myös Länsi-Euroopan laajimpia tiettömiä metsäerämaita. |
Dat lea maiddái okta OarjeEurohpá viidáseamos geainnuhis mehciin. |
| Pisimmillään puistosta löytyy tietöntä erämaataivalta pituussuunnassa 90 km ja leveyssuunnassa 50 km. |
Geainnuhis meahcci álbmotmeahci siste lea 90 km guhku ja 50 km govddu. |
| Lännessä puisto rajoittuu Puljun erämaahan ja norjalaiseen Ylä-Inarijoen (Øvre Anárjohka) kansallispuistoon ja idässä Hammastunturin erämaahan. |
Oarjin álbmotmeahcci rádjašuvvá Buljju meahcceguvlui ja norggabeale Anárjoga álbmotmeahccái ja nuortan Bátneduoddara meahcceguvlui. |
| Puljun erämaa puolestaan on välittömässä yhteydessä Pöyrisjärven erämaahan ja Hammastunturin erämaa lähes välittömässä yhteydessä Urho Kekkosen kansallispuistoon. |
Buljju meahcceguovlu fas lea njuolgga oktavuođas Bievrrašjávrri meahcceguvlui ja Bátneduoddara meahcceguovlu lea measta njuolgga oktavuođas UK-álbmotmeahccái. |
| Näistä suojelualueista muodostuu yhdessä miljoonan hehtaarin laajuinen ja itä-länsisuunnassa noin 250 km:n pituinen metsänrajaseutujen suojelualueiden vyöhyke, jota täydentävät alueiden sisällä tai reunoilla sijaitsevat soidensuojelualueet (kuva 1). |
Dáin suodjalanguovlluin čohkiida buohkanassii miljovnna hektára viidosaš ja sullii 250 kilomehtera govdosaš vuovdeordaguovlluid suodjalanguovloavádat, man dievasmahttet jekkiidsuodjalanguovllut (govva 1) suodjalanguovlluid siste dahje ravddain. |
| Lähimmät yhtä laajat tai laajemmat metsäiset suojelualueet löytyvät Venäjältä. |
Lagamusas seamma viiddis dahje ainge viidáset suodjalanguovllut gávdnojit Ruošša bealde. |
| Lemmenjoen kansallispuisto on retkeilijän näkökulmasta erämaisempi kuin monet Lapin lakisääteiset erämaa-alueet ja useimmat muut Suomen kansallispuistot. |
Leammi álbmotmeahcci lea vánddardeaddji čalmmiiguin geahčadettiin meahccát guovlu go máŋggat eará lágasmearriduvvon meahcceguovllut Lappis ja eanaš eará álbmotmeahcit Suomas. |
| Pääsyynä tähän on se, että motorisoitu liikkuminen on kansallispuistossa sallittu vain paikallisille elinkeinonharjoittajille ja lähikylien asukkaille talvella riekon ansapyynnissä tai kalastuksessa. |
Váldosivvan dása lea dat, ahte mohtorfievrruiguin ožžot johtalit Leammi álbmotmeahcis dušše báikkálaš ealáhusbargit ja lagasgiliid ássit dálvit rievssahiid gárddodettiin dahje guolástettiin. |
| 1.2 Alueen perustamishistoria |
1.2 Guovllu vuođđudanhistorjá |
| Lemmenjoen kansallispuisto on perustettu vuonna 1956 annetulla lailla (634/1956) ja laajennettu ensin vuonna 1971 (204/1971) ja uudestaan vuonna 1982 (674/1981) (kuva 2). |
Leammi álbmotmeahcci lea vuođđuduvvon 1956:s addojuvvon lága (634/1956) vuođul ja viiddiduvvon vuos 1971:s (204/1971) ja ođđasit 1982:s (674/1981) (govva 2). |
| Se on merkitty maarekisteriin 6.2. |
Dat lea merkejuvvon eanaregistarii 6.2.1987. |
| Seuraava katsaus puiston perustamisen historiaan on lyhennelmä Pertti Veijolan Lemmenjoki kirjoittamasta luvusta ”Lemmenjoen kansallispuiston perustaminen ja halkirjaan (Kajala 2004)linto” (Veijola 2004, s. 84–97). |
Čuovvovaš govvideapmi álbmotmeahci vuođđudanhistorjjás lea oanádus Pertti Veijola čállin logus ”Leammi álbmotmeahci vuođđudeapmi ja hálddašeapmi” (Veijola 2004, s. 84–97) Lemmenjoki-girjái (Kajala 2004). |
| Lemmenjoen suojeluarvoja pohdittiin jo 1900-luvun alkuvuosina. |
Leammi suodjalanárvvuid guorahalle juo 1900-logu álgojagiid. |
| Luonnon- ja kansallispuistokomitean esitys vuodelta 1953 sisälsi esityksen Lemmenjoen kansallispuiston perustamiseksi. |
Luonddu- ja álbmotmeahccekomitea árvalusas jagis 1953 lei mielde evttohus Leammi álbmotmeahci vuođđudeamis. |
| Komitea esitti 511 km²:n suuruista kansallispuistoa perustellen alueen merkitystä jokilaakson vaihtelevalla luonnonkauneudella ja hakkuilta täysin säästyneillä metsillä. |
Komitea árvalii 511 km:a viidosaš álbmotmeahci vuođđudeami. Komitea ákkastalai vuođđudanjurdaga johkaleagi molsašuddi čábbodagain ja dainna, ahte guovllus eai lean leamaš ollege vuovdečuohppamat. |
| Komitea esitti otettavaksi mukaan myös ympäröiviä tuntureita, jotta puistosta muodostuisi riittävä ekologinen kokonaisuus. |
Komitea árvalii laktit jurddašuvvon álbmotmeahccái maiddái birastahtti duoddariid, vai álbmotmeahcis šattašii doarvái ekologalaš ollisvuohta. |
| Metsien rauhoittaminen ei aiheuttanut keskustelua, mutta kullankaivun tulevaisuutta jouduttiin pohtimaan. |
Vuvddiid ráfáidahttin ii bohciidahttán ságastallama, muhto golleroggama boahtteáiggi šattai suokkardit. |
| Komitea katsoi, että kullankaivu voi jatkua eikä toiminta vaaranna suojelutavoitteita, koska se tapahtuu sivupuroilla jokilaakson ulkopuolella. |
Komitea mielas golleroggan sáhtii joatkašuvvat, dasgo dat ii čuohcán guovllu suodjalanulbmiliidda, go dat dáhpáhuvai oalgeádjagiin johkaleagi olggobealde. |
| Kullankaivajien yhdistys ei vastustanut suojelualueen perustamista mutta edellytti, että heidän laillista toimintaansa ei rajoiteta. |
Golleroggiid ovttastus ii vuostálastán suodjalanguovllu vuođđudeami muhto gáibidii ahte sin lágalaš doaibma ii ožžon gáržžiduvvot. |
| Kaivajat viittasivat jo tuolloin koneellisen kaivun näkymiin. |
Golleroggit čujuhedje juo dalle vejolašvuhtii roggat golli mašiinnaiguin. |
| Hallituksen esityksessä puiston rajaus oli jonkin verran muuttunut. |
Ráđđehusa árvalusas álbmotmeahci rájit ledje muhtun muddui rievdan. |
| Tunnetuimmat kulta-alueet jäivät puiston ulkopuolelle. |
Dovdoseamos golleguovllut báhce álbmotmeahci olggobeallai. |
| Pintaala pieneni 385 km²:iin. |
Viidodat uhcui 385 km:ii. |
| Myös puiston muoto oli tästä syystä erikoinen, eikä rajaus noudattanut luonnollisia rajoja (kuva 2). |
Maiddái álbmotmeahci hápmi lei dan dihte ártet, eaige álbmotmeahci rájit čuvvon lunddolaš rájiid (govva 2). |
| Puisto perustettiin lailla 634/1956. (Komiteanmietintö 1953, ks. Veijola 2004) |
Álbmotmeahcci vuođđuduvvui lága 634/1956 vuođul. (Komiteasmiehttamuš 1953, gč. Veijola 2004). |
| Kuva 1. Lemmenjoen kansallispuiston sijainti ja päämaankäyttö. |
Govva 1. Leammi álbmotmeahci sajádat ja váldoeanageavaheapmi. |
| Aineisto: © Metsähallitus 2006, © Genimap Oy, Lupa L5293, © Suomen ympäristökeskus 2006. |
Materiála: © Meahciráđđehus 2006, © Genimap Oy, Lohpi L5293, © Suoma birasguovddáš 2006. |
| Kokonaisala laajeni 133 000 ha. |
Váldoeanageavahanluohkká |
| Suomen ja Norjan luonnonsuojeluviranomaisten välisissä neuvotteluissa oli todettu tarve laajentaa Lemmenjoen kansallispuistoa. |
Mt-guovlu, erenoamáš birasárvvut Álbmotmeahcci Jekkiidsuodjalanguovlu Rođuidsuodjalanguovlu Luonddusuodjalanprográmmaid guovlu Suodjalanvuovdi Meahcceguovlu Lustageavahanvuovdi earát |
| Paikallisen väestön ja retkeilijöiden oikeudet luvattiin säilyttää. |
Guovlotiipa Sámiid ruovttuguovllu lullirádji Rántel |
| Poronhoito, puun käyttö, kullanhuuhdonta ja retkeily saattoivat jatkua. |
Muotkeduoddara meahcceguovlu Dearstojeakki jekkiidsuodjalanguovlu |
| Ensimmäinen laajennus toteutettiin lailla 204/1971. |
Leammi álbmotmeahcci Bievrrašjávrri meahcceguovlu |
| Valtioneuvoston 1974 asettama kansallispuistokomitea laati vuonna 1976 ensimmäisen perusteellisen ja systemaattisen esityksen Suomen puistoverkoston kehittämiseksi (Komiteanmietintö 1976, ks. Veijola 2004). |
Poartabávtti dahkujávri Vaikko 1956:s vuođđuduvvon álbmotmeahccefierpmádat ii lean vel nu viiddis, de dan ovddidanplánat ovdánedje goittot njozet. Lappi boaittobeale vuvddiin stuorra oassi ledje vel čuohpakeahttá ja várra danin mehciid árvaledje leat doarvái. |
| Komitea esitti Lemmenjoen kansallispuistolle 152 000 ha:n laajennusta tavoitteena saada puistossa olevien jokien valuma-alueet kokonaan puiston sisälle. |
Suoma Luonddusuodjalanovttastusa ja Meahciráđđehusa bargojoavku dagai 1968:s plána DavviSuoma stáhtaeatnamiid ođđa luonddusuodjalanguovlluid várás. |
| Pohjoisen laajennusosan ytimenä oli Paadarskaidin mäntymetsäalue, joka ulottuu Vaskojoen pohjoispuolelle asti. |
Eanaš árvalusaid ollašuhttin maŋiduvvui, dušše bargojoavkku árvalan Leammi álbmotmeahcci viiddiduvvui luonddusuodjalanjagi 1970 gudnin juo 1971:s. |
| Laajennus ei nyt toteutunut yhtä kivuttomasti kuin vuonna 1971. Intressiristiriita metsätalouden suhteen oli selvä, ja käsittelystä tuli monivaiheinen. |
Rievtti mielde easkka dál šattai rájiid dáfus lunddolaš meahccás Leammi álbmotmeahcci, go dat olii oarjin gitta Norgga ráji rádjai ja lulágeahčen fárrui váldojuvvojedje viiddis jeaggeguovllut. |
| Kansallispuistokomitean esitykseen sisältyvät metsät olivat luonnontilaisia lukuun ottamatta pieniä alueita Pokan tien varressa ja Lisman eteläpuolella. |
Lága ákkastallamiin čujuhuvvui norggabeale Anárjoga álbmotmeahci vuođđudeapmái. Suoma ja Norgga luonddusuodjalaneiseválddiid ráđđádallamiin lei gávnnahuvvon dárbu viiddidit Leammi álbmotmeahci. |
| Siellä tehtiin satojen hehtaarien alueella taimikon harvennusta juuri komitean esityksen tullessa. |
Lei álki dahkat dákkár mearrádusa, dasgo makkárge mearkkašahtti ekonomalaš massimat eai lean vuordimis. |
| Paadarskaidin metsät ovat melko lähellä Inarin kirkonkylää ja pääteitä. |
Báikkálaš olbmuid ja vánddardeaddjiid vuoigatvuođat lohpiduvvojedje bisuhuvvot. |
| Syynä niiden säilymiseen hakkuiden ulkopuolella olivat Kettu- ja Vaskojoen heikot sillat, jotka eivät mahdollistaneet puutavaran kuljetusta. |
Boazodoallu, muorrageavaheapmi, golledoidin ja vánddardeapmi sáhtte joatkašuvvat ovddeš vuogi mielde. Vuosttas háve Leammi álbmotmeahcci viiddiduvvui lága 204/1971 vuođul. |
| Valtioneuvosto teki vuonna 1978 periaatepäätöksen puistoverkoston laajentamisesta, ja maa- ja metsätalousministeriö asetti heti rajaustyöryhmän jatkamaan valmistelua. |
Stáhtaráđi 1974:s ásahan álbmotmeahccekomitea dagai 1976:s vuosttas vuđolaš ja systemáhtalaš árvalusa Suoma álbmot- ja luonddumeahccefierpmádaga ovddidan dihte (Komiteasmiehttamuš 1976, gč. Veijola 2004). |
| Kansallispuistokomitean esitystä supistettiin lähinnä Paadarskaidin suunnalla ja Enontekiön puolelle ulottuva osa jätettiin pois. Näin laajennusalueen pinta-alaksi tuli 108 000 ha. |
Komitea árvalii ahte Leammi álbmotmeahcci galggai viiddiduvvot 152 000 hektárain, vai álbmotmeahci jogaid golganguovllut bázášedje ollásit álbmotmeahci sisa. |
| Lemmenjoen kansallispuiston toinen laajennus toteutettiin lailla 674/1981. Lain perusteluissa painotettiin porotalouden toimintaedellytysten turvaamista ja todettiin, että paikkakuntalaisten kalastus- ja metsästysoikeudet sekä kotitarvepuun saannin mahdollisuus säilytetään. |
Davágeahčen álbmotmeahcci galggai vuosttažettiin viiddiduvvot Báđárskáiddi beahcevuovdeguvlui gitta Fáškku davábeallai. Lulágeahčen fas galggai viiddiduvvot Gihttela gieldda gassasámelguossavuvddiide ja jekkiide. |
| Kansallispuiston rajoissa ei tämän laajennuksen jälkeen ole tapahtunut muita muutoksia kuin joidenkin puiston sisällä sijaitsevien yksityismaapalstojen liittäminen puistoon sen jälkeen, kun ne on vapaaehtoisin kaupoin tai maanvaihdoin hankittu valtiolle. |
Rájiid mearrideamis čuvvo Báhčaveaji ja Giemajoga golgančáhceguovlluid čáhcejuohkama. |
| Valtioneuvosto sisällytti Lemmenjoen kansallispuiston vuonna 1998 Suomen esitykseen Euroopan unionin Natura 2000 -suojelualueverkostoksi. |
Viiddideapmi ii ollašuvvan seamma álkit go 1971:s. Vuovdedoalu beroštumit ledje dán háve hui guovddážis, ja nuba ášši gieđahallamis ledje máŋggat mohkit. |
| Natura-luontotyyppien ja -lajien tilaa seurataan suojeluohjelman tarpeisiin, mutta suojelun toteutustapa on kansallinen lainsäädäntö – Lemmenjoen kansallispuiston tapauksessa luonnonsuojelulaki (1096/1996). |
Álbmotmeahccekomitea árvalussii gullevaš vuovddit ledje luonddudilis earret smávva guovlluid Bohká geaidnoguoras ja Lismmá lulábealde. Doppe hárvviduvvojedje vesát čuđiid hektáraid viidodagas komitea árvalusa boahtima áiggiid. |
| Tämä on Lemmenjoen kansallispuiston kolmas hoito- ja käyttösuunnitelma. |
Báđárskáiddi vuovddit leat viehka lahka Anára girkosiidda ja váldogeainnuid. |
| Puiston ensimmäinen suunnitelma oli varsin suppea, ja sen vahvisti Metsähallitus vuonna 1978 ensimmäisen laajennusvaiheen jälkeiselle, 1 720 km:n suuruiselle kansallispuistolle (Metsähallitus 1978). |
Sivvan dasa, ahte dat eai lean čuhppojuvvon, ledje Geaptoveaji ja Fáškku heajos šalddit, mat eai gierdan lossa muorrafievrridemiid. |
| Seuraavan, nykyisen laajuisen Lemmenjoen kansallispuiston runkosuunnitelman laadinta aloitettiin vuonna 1984, ja ympäristöministeriö vahvisti suunnitelman vuonna 1988 (Metsähallitus 1988). |
Stáhtaráđđi dagai 1978:s prinsihppamearrádusa álbmot- ja luonddumeahccefierpmádaga viiddideamis, ja eana- ja meahccedoalloministeriija ásahii dalán rájiidmearridanbargojoavkku joatkit válmmaštallama. |
| Vuonna 2002, noin 15 vuotta aiemman suunnitelman laatimisesta, katsottiin tarpeelliseksi päivittää hoito- ja käyttösuunnitelma vastaamaan mm. uudistunutta lainsäädäntöä. |
Ministeriija dohkkehii 1979:s bargojoavkku árvalusa láhkaárvalusaid válmmaštallama vuođđun. Álbmotmeahccekomitea árvalus gáržžiduvvui vuosttažettiin Báđárskáiddi guovllus ja Eanodaga beallai olli oassi guđđojuvvui eret. |
| Samassa yhteydessä Metsähallitus uusii myös hoito- ja käyttösuunnitelman perusteella laaditun kansallispuiston järjestyssäännön, joka on annettu 11.3. |
Ná viiddidanoasi viidodahkan šattai 108 000 ha. Leammi álbmotmeahci nuppi viiddideapmi čađahuvvui lága 674/1981 vuođul. |
| 1988. Luonnonsuojelulain (1096/1996) 20. §:n 1. momentin mukaisesti ”kansallispuistolle on sen käyttäjiä varten laadittava järjestyssääntö, jossa annetaan tarpeelliset 18 §:n 2 momenttiin perustuvat rajoitukset alueen käytölle”. |
Seamma oktavuođas Meahciráđđehus ođasmahttá maiddái dikšun- ja geavahanplána vuođul dahkkojuvvon álbmotmeahci ortnetnjuolggadusa, mii lea addojuvvon 11.3.1988. Luonddusuodjalanlága (1096/1996, 20 § 1 mom.) mielde ”álbmotmeahccái galgá dan geavaheaddjiid várás dahkat ortnetnjuolggadusa, mas addojuvvojit 18 §:a 2 momentii vuođđuduvvi ráddjehusat guovllu geavaheapmái”. |
| Järjestyssäännöllä voidaan 18. §:n 2. momentin mukaisesti ”kieltää tai rajoittaa liikkumista, leiriytymistä, maihinnousua sekä veneen, laivan tai muun kulkuneuvon pitämistä. |
Ortnetnjuolggadusa vuođul sáhttá 18. §:a 2. momeantta mielde ”gieldit dahje gáržžidit johtaleami, gohttema ja gáddáimannama sihke fatnasa, dámppa dahje eará fievrru doallama. |
| Liikkumis- ja maihinnousukielto tai -rajoitus edellyttää, että alueen eläimistön tai kasvillisuuden säilyminen sellaista vaatii. |
Johtalan- ja gáddáimannangielddu dahje -ráddjehusa eaktun lea dat, ahte guovllu ealliid dahje šattuid seailun dan gáibida. |
| ” Metsähallitus vahvistaa kansallispuistojen järjestyssäännöt vahvistetun hoito- ja käyttösuunnitelman perusteella. |
” Meahciráđđehus nanne álbmotmehciid ortnetnjuolggadusaid nannejuvvon dikšun- ja geavahanplána vuođul. |
| Metsähallituksen luonnonvarasuunnittelun tavoitteena on laatia maankäytön ja luonnonvarojen kokonaissuunnitelma Metsähallituksen hallinnoimille alueille. |
Meahciráđđehusa luondduriggodatplána ulbmilin lea dahkat ollislaš plána daidda guovlluide, maid Meahciráđđehus hálddaša. |
| Metsähallitus asetti vuonna 1999 projektin, jonka tehtävänä oli laatia ensimmäinen luonnonvarasuunnitelma Ylä-Lappiin. |
Meahciráđđehus ásahii 1999:s prošeavtta, man vuođul galggai dahkkojuvvot vuosttas luondduriggodatplána Davvi-Lappii. |
| Tämä suunnitelma on voimassa vuodet 2001–2010. Vuonna 2006 tehtiin suunnitelman seuranta ja tarkistus. |
Dát plána lea fámus 2001–2010. 2006:s dahkkojuvvojedje plána čuovvun- ja dárkkistandoaimmat. |
| Luonnonvarasuunnitelman linjaukset ovat pohjana tämän suunnitelman esityksissä ja linjauksissa. |
Luondduriggodatplána vuođđoprinsihpat leat vuođđun dán plána árvalusain ja vuođđoprinsihpain. |
| Lemmenjoen hoito- ja käyttösuunnitteluprosessin toteuttajana on ollut vuosina 2002–2004 erämaasuunnittelija Liisa Kajala. |
Leammi dikšun- ja geavahanplánabargguid lea leamaš jagiid 2002–2004 ollašuhttimin meahcceplánejeaddji Liisa Kajala. |
| Vuonna 2005 suunnitelma ei edistynyt henkilövaihdosten vuoksi. |
2005:s plána ii ovdánan bargiid molsašuvvama dihte. |
| Vuonna 2006 suunnitelman teosta laadittiin projektisuunnitelma ja perustettiin Metsähallituksen projektiryhmä. |
2006:s plána dahkamis dahkkojuvvui prošeaktaplána ja vuođđuduvvui Meahciráđđehusa prošeaktajoavku. |
| Ryhmän muodostivat Lapin luontopalveluiden suojelubiologit Matti Mela (luonnonsuojelu, eläimet) ja Saara Tynys (luonnonsuojelu, kasvit ja luontotyypit), ylitarkastaja Irja Mikkonen (kullankaivuasiat), Aimo Leppäkangas (virkistyskäyttö), Markku Seppänen (erätalous) sekä Kimmo Gröndahl (karttatuotanto, paikkatietoaineiston käsittely). |
Prošeaktajovkui gulle Lappi luonddubálvalusaid suodjalanbiologat Matti Mela (luonddusuodjaleapmi, eallit) ja Saara Tynys (luonddusuodjaleapmi, šattut ja luondotiippat), allagohcci Irja Mikkonen (gollerogganáššit), Aimo Leppäkangas (lustageavaheapmi), Markku Seppänen (meahccegeavaheapmi) ja Kimmo Gröndahl (kártabuvttadeapmi, báikediehtomateriála gieđahallan). |
| Kokonaisvastuu suunnitelman laadinnasta ja kirjoittamisesta kuului Lapin luontopalveluiden erikoissuunnittelija Elina Stoltille. |
Plána dahkama ja čállima válddii badjelasas luonddubálvalusaid sierraplánejeaddji Elina Stolt. |
| Projektin johtoryhmänä toimi Lapin luontopalveluiden johtoryhmä. |
Prošeavtta njunušjoavkun doaimmai Lappi luonddubálvalusaid njunušjoavku. |
| Suunnitteluprojektin tueksi kutsuttiin sidosryhmien edustajat suunnitelman yhteistyöryhmään. |
Plánenprošeavtta doarjjan bovdejuvvojedje čanasjoavkkuid ovddasteaddjit plána ovttasbargojovkui. |
| Sen tehtävänä oli tuoda sidosryhmien näkemykset suunnitelmaan ja viedä suunnitelmaan liittyvää tietoa edustamilleen tahoille (Liite 3). |
Dan bargun lei ovdanbuktit čanasjoavkkuid oainnuid plánii ja doalvut plánii guoskevaš dieđuid dáid ovddastan oassebeliide (Čuovus 3). |
| Yhteistyöryhmään kutsuttiin edustajat seuraavilta tahoilta: |
Ovttasbargojovkui bovdejuvvojedje ovddasteaddjit čuovvovaš oassebeliin: |
| • Sallivaaran paliskunta |
• Sállevári bálggus |
| • Muotkatunturin paliskunta (ei nimettyä edustajaa) |
• Muotkeduoddara bálggus (ii nammaduvvon ovddasteaddji) |
| • Kuivasalmen paliskunta |
• Goikečoalmmi bálggus |
| • Lapin Kullankaivajain Liitto ry |
• Leammi gilisearvi |
| • Pohjois-Lapin Matkailu Oy (ei nimettyä edustajaa) |
• Pohjois-Lapin Matkailu Oy (ii nammaduvvon ovddasteaddji) |
| • Inarin riistanhoitoyhdistys |
• Anára fuođđodikšunovttastus |
| • Inarin kunta |
• Anára gielda |
| • saamelaiskäräjät |
• sámediggi |
| • Lapin ympäristökeskus |
• Lappi birasguovddáš |
| • Inarin Luonnonystävät ry |
• Ánara Sámi Searvi |
| Kansallispuistosta laaditut alueen luonnon ja käytön perusselvitykset on julkaistu kirjana (Kajala 2004). |
Álbmotmeahci birra dahkkojuvvon guovllu luonddu ja geavaheami vuođđočielggadusat leat almmustuhtton girjin (Kajala 2004). |
| Toiston välttämiseksi kirjassa julkaistuja asioita on tässä vain lyhyesti referoitu ja viitattu kirjan laajempiin ja usein myös huomattavasti yksityiskohtaisempiin tietoihin. |
Geardduheami garvin dihte girjjis ovdanbukton áššit leat dás dušše oanehaččat refererejuvvon, ja lea čujuhuvvon girjji viidáset ja dávjá maiddái mealgat dárkilet dieđuide. |
| Saamelaiskäräjien, ympäristöministeriön ja Metsähallituksen neuvotteluissa on päädytty Suunnitelmien ympäristövaikutusten arviointi -luvun osalta siihen, että koska saamelaisten kulttuuriitsehallintolain toteuttaminen kuuluu saamelaiskäräjille, saamelaiskäräjät on oikea taho laatimaan suunnitelman sosiaalisten, kulttuuristen ja taloudellisten vaikutusten arvioinnin siltä osin, kuin tarkastellaan suunnitelman vaikutuksia saamelaisiin. |
Sámediggi, birasministeriija ja Meahciráđđehus leat ráđđádallamiinniset Plánaid birasváikkuhusaid árvvoštallan -logu hárrái boahtán dan oaivilii ahte sámediggi lea kulturiešstivrenlága ollašuhttin rivttes oassebealli árvvoštallat plána sosiálalaš, kultuvrralaš ja ekonomalaš váikkuhusaid sámiide. |
| Saamelaiskäräjien arviointiosuus on suunnitelman liitteenä (Liite 1). |
Sámedikki árvvoštallanossodat lea plána čuovusin (Čuovus 1). |
| Suunnitelman laadinnassa on noudatettu Metsähallituksen suunnitteluohjeita (Metsähallitus 2004, 2005, 2006). |
Plána lea dahkkojuvvon Meahciráđđehusa plánenrávvagiid mielde (Meahciráđđehus 2004, 2005, 2006). |
| Alueen väestöä ja sidosryhmiä on osallistettu suunnittelun eri vaiheissa seuraavasti: |
Guovllu olbmot ja čanasjoavkkut leat oassálastán plána sierra muttuide čuovvovaččat: |
| • Syksyllä 2002 suunnittelun tavoitteita esiteltiin Inarin ja Sodankylän kuntien yhteistyöryhmälle ja keväällä 2003 sidosryhmille sekä paikalliselle väestölle (Liite 2). |
• Čakčat 2002 plánema ulbmilat ovdanbuktojedje Anára ja Soađegili gielddaid ovttasbargojovkui ja giđđat 2003 čanasjoavkkuide ja báikkálaš olbmuide (Čuovus 2). |
| • Syksyllä 2006 suunnittelua varten perustettiin suunnittelun yhteistyöryhmä, johon kutsuttiin edustajat eri sidosryhmistä. |
• Čakčat 2006 plánema várás vuođđuduvvui plánema ovttasbargojoavku, masa bovdejuvvojedje ovddasteaddjit sierra čanasjoavkkuin. |
| Työryhmässä suunnitelmaa käsiteltiin ensimmäisen kerran marraskuussa 2006. (Liite 3) |
Bargojoavkkus plána gieđahalle vuosttas háve skábmamánus 2006. (Čuovus 3) |
| • Suunnitelmaluonnosta esiteltiin Inarin ja Sodankylän kuntien yhteistyöryhmälle marraskuussa 2006 (Liite 3). |
• Plánaárvalus ovdanbuktojuvvui Anára ja Soađegili gielddaid ovttasbargojovkui skábmamánus 2006 (Čuovus 3). |
| • Yleisötilaisuuksia järjestettiin maaliskuussa 2007 Inarissa ja Pokassa (Liite 3). |
• Almmolaš dilálašvuođat lágiduvvojedje njukčamánus 2007 Anáris ja Bohkás (Čuovus 3). |
| Lisman kylä sijaitsee kansallispuiston keskellä. |
Lismmá gilli lea álbmotmeahci guovdu. |
| Kuva Matti Mela. |
Govva Matti Mela. |
| • Projektiryhmä kokoontui maaliskuussa 2007 heti yleisötilaisuuksien jälkeen. |
• Prošeaktajoavku čoahkkanii njukčamánus 2007 dakka maŋŋá almmolaš dilálašvuođaid. |
| • Inarin kalatalousneuvottelukunta käsitteli suunnitelmaluonnosta maaliskuussa 2007. |
• Anára guolledoalloráđđádallangoddi gieđahalai plánaárvalusa njukčamánus 2007. |
| • Inarin ja Sodankylän kuntien yhteistyöryhmä käsitteli suunnitelmaa toukokuussa 2007 (Liite 3). |
• Anára ja Soađegili gielddaid ovttasbargojoavku gieđahalai plána miessemánus 2007 (Čuovus 3). |
| • Suunnitelman yhteistyöryhmä kokoontui toukokuussa 2007. |
• Plána ovttasbargojoavku čoahkkanii miessemánus 2007. |
| • Lakisääteinen neuvottelu saamelaiskäräjien kanssa käytiin 14.8. 2007. Neuvotteluun osallistui myös Sallivaaran paliskunnan poroisäntä. |
• Lágasmearriduvvon ráđđádallan Sámedikkiin dáhpáhuvai 14.8.2007. Ráđđádallamii oassálasttii maiddái Sállevári bálgosa boazoisit. |
| (Liite 3) |
(Čuovus 3) |
| Lausuntoyhteenveto ja suunnitelmaan tehdyt muutokset (Liite 4) käsiteltiin Inarin ja Sodankylän kuntien yhteistyöryhmässä 18.12. |
• Čálalaš cealkámušmeannudeapmi lágiduvvui 4.10.–15.11.2007. Cealkámušaid čoahkkáigeassu ja plánii dahkkojuvvon rievdadusat (Čuovus 4) gieđahallojedje Anára ja Soađegili gielddaid ovttasbargojoavkkus 18.12.2007 ja plánema ovttasbargojoavkkus 10.1.2008, mas sohpe vel muhtun rievdadusain, mat galge dahkkojuvvojot plánii (cealkámušaid čoahkkáigeasu loahpas, Čuovus 4). |
| • Lapin luontopalveluiden aluejohtaja hyväksyi suunnitelman 23.1. |
• Lappi luonddubálvalusaid guovlluhoavda dohkkehii plána 23.1.2007. |
| • Ympäristöministeriö vahvisti suunnitelman 28.11. |
• Birasministeriija nannii plána 28.11.2008 (Čuovus 13). |
| 2008 (Liite 13). |
1.4 Doahpagat |
| Tässä suunnitelmassa tarkoitetaan paikallisella asukkaalla Inarin tai Kittilän kunnassa henki paikallisella luontaiselinkeinojen harjoittajalla sellaista oman asuinkuntansa alueella toimivaa henkilöä, joka täyttää porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain (45/2000) 3. §:ssä mainitut ehdot. |
Dán plánas oaivvildit báikkálaš ássiin Anára dahje Gihttela gielddas heaggačálihuvvon olbmo iežas ássangieldda siste. Dán plánas oaivvildit báikkálaš luondduealáhusbargiin dakkár olbmo, guhte doaibmá iežas ássangielddas ja deavdá boazodoalu ja luondduealáhusaid ruhtadanlága (45/2000) 3. §:s máinnašuvvon eavttuid. |
| Liikkumiseen, leiriytymiseen ja tulentekoon liittyviä erivapauksia käyttävän paikallisen asukkaan on vaadittaessa voitava todistaa henkilöllisyytensä. |
Báikkálaš ássi, guhte geavaha johtaleapmái, gohttemii ja dolastallamii guoskevaš sierravuoigatvuođaid, galgá dárbbu mielde duođaštit iežas identitehta. |
| Tässä suunnitelmassa saamelaiskulttuurilla tarkoitetaan laajalti saamelaisten kulttuurimuotoa siihen kuuluvine elinkeinoineen. |
Dán plánas sámekultuvrrain oaivvildit viidát sámiid kulturhámi dasa gullevaš ealáhusaiguin. |
| Saamelaisten kulttuuri perustuu oman alueen ja sen luonnon tuoton monipuoliseen ja kestävään käyttöön. |
Sámekultuvra vuođđuduvvá iežas guovllu ja dan luonddu buvttadeami máŋggabealat ja bistevaš geavaheapmái. |
| Hallituksen esitys eduskunnalle perustuslakien perusoikeussäännösten muuttamisesta sisältää saamelaisten oikeuden ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. |
Ráđđehusa árvalusas riikkabeivviide vuođđolágaid vuođđovuoigatvuođanjuolggadusaid rievdadeamis lea mielde sámiid vuoigatvuohta bajásdoallat ja ovddidit iežaset giela ja kultuvrra. |
| Esityksessä todetaan, että säännöksen turvaamaan saamelaisten kulttuurimuotoon kuuluvat saamelaisten perinteiset elinkeinot, kuten poronhoito, kalastus ja metsästys (HE 309/ 1993). |
Árvalusas daddjojuvvo ahte njuolggadusa dorvvastan sámiid kulturhápmái gullet sámiid árbevirolaš ealáhusat, dego boazodoallu, guolástus ja meahccebivdu (HE 309/1993). |
| Kansallispuiston lähikylien asukkailla tarkoitetaan paikallisia asukkaita, jotka asuvat vakinaisesti karttaan (kuva 3) piirretyn rajauksen sisäpuolella, ei kuitenkaan kansallispuiston sisällä. |
Álbmotmeahci lagasgiliid ássiiguin oaivvildit báikkálaš olbmuid, geat ásset fásta kártii (govva 3) sárgojuvvon rájiid siskkobealde, eai goittot álbmotmeahcis. |
| Inarin kunnan alueella lähikyliä ovat Lisma, Repojoki, Lemmenjoki, Äivihjärvi, Kuivajärvi, Menesjärvi, Pyhäjärvi, Koiraoja, Angeli, Ivalon Matti, Tirro ja Kuttura. |
Anára gielddas dákkár lagasgilit leat Lismá, Riebanjohka, Leammi, Áivvetjávri, Goškanjávri, Menešjávri, Basejávri, Beatnatája, Áŋŋel, Avvil-Máhtte, Tirro ja Guhtur. |
| Kittilän kunnan alueella lähikyliä ovat Pokka, Pulju ja Lompolo. |
Gihttela gieldda siste lagasgiliide lohkkojit Bohkká, Bulju ja Lompolo. |
| Hallituksen esityksessä eduskunnalle laiksi eräiden uusien luonnonsuojelualueiden perustamisessa valtionmaille todetaan, että ”kansallispuistoja suunniteltaessa on kiinnitetty erityistä huomiota siihen, ettei luonnonsuojelualueiden perustamisella loukata paikallisen väestön oikeuksia tai rajoiteta sen toimeentulon mahdollisuuksia”. |
Ráđđehusa árvalusas riikkabeivviide láhkan dihto ođđa luonddusuodjalanguovlluid vuođđudeamis stáhtaeatnamiidda daddjojuvvo ahte ”álbmotmehciid plánedettiin lea giddejuvvon erenoamáš fuopmášupmi dasa, ahte luonddusuodjalanguovlluid vuođđudemiin eai rihkkojuvvo báikkálaš olbmuid vuoigatvuođat eaige gáržžiduvvo sin birgenvejolašvuođat”. |
| Lemmenjoen kansallispuistoon rajoittuvat lähikylät saamelaisten kotiseutualueella ovat perinteisesti saamelaiskyliä. |
Leammi álbmotmeahccái rádjašuvvi lagasgilit sámiid ruovttuguovllus leat don doložis leamaš sámegilit. |
| Edellä mainittujen seikkojen perusteella on katsottu, että kansallispuiston lähikylien asukkaat voivat liikkua talviaikana moottorikelkalla kansallispuistossa riekon ansapyynnissä tai kalastamassa ja kesällä moottoriveneellä kansallispuiston vesillä. |
Ovdalis máinnašuvvon ákkaid vuođul lea gehččojuvvon ahte álbmotmeahci lagasgiliid ássit sáhttet johtalit dálvvi áigge mohtorgielkkáin rievssahiid gárddodettiin dahje guolástettiin ja geassit mohtorfatnasiin álbmotmeahci čáziid alde. |
| Lisman kylä sijaitsee puiston keskellä; tämän vuoksi on katsottu, että kyläläisille voidaan luovuttaa polttopuuta myös puiston alueelta. |
Lismmá gilli lea guovdu álbmotmeahci, ja danin lea gehččojuvvon ahte gili olbmuide sáhttá luohpadit boaldinmuora maiddái álbmotmeahci siste. |
| 2 Luonto, historia ja nykyinen käyttö |
2 Luondu, historjá ja dálá geavaheapmi |
| 2.1 Yleiskuvaus |
2.1 Oppalaš govvideapmi |
| Lemmenjoen kansallispuisto edustaa nykyisessä laajuudessaan monipuolisesti Pohjois-Lapin luontoa ja maisemia. |
Leammi álbmotmeahcci ovddasta dálá viidodagas bures Davvi-Lappi luonddu ja duovdagiid. |
| Alueelta saavat alkunsa useat suuret joet: Inarijoki, Vaskojoki, Lemmenjoki, Repojoki ja Ivalojoki. |
Guovllus golggiidit moanat stuorra jogat: Anárjohka, Fášku, Leammi, Riebanjohka ja Avviljohka. |
| Niiden välissä levittäytyvät metsä-, tunturi- ja suoalueet. |
Daid gaskkas leat vuovde-, duottar- ja jeaggeguovllut. |
| Puisto sijaitsee Maanselän päävedenjakajan pohjoispuolella, Jäämereen laskevilla Teno- ja Paatsjoen vesistöalueilla. |
Álbmotmeahcci lea Másealggi váldočáhcejuohkama davábealde, Jiekŋamerrii luoiti Deanu ja Báhčaveaji čázádatguovlluin. |
| Kuusen metsänraja kulkee puiston eteläosassa. |
Guosa vuovdeorda manná álbmotmeahci lulágeahčen. |
| Jokilaaksojen välisillä selänteillä kasvaa harvoja männiköitä, joissa runsain puu on usein tunturikoivu. |
Johkalegiid gaskasaš giellasiin šaddet hárvveslágan beahcevuovddit, maid dábáleamos muorran lea dávjá lageš. |
| Korkeimpia vaaroja ja tunturipaljakoiden reunoja peittävät tunturikoivikot. |
Alimus váriid ja jalges duoddariid birra leat lagešvuovddit. |
| Lemmenjoen kansallispuiston erämaaluonnetta osoittavat myös puiston kohtalaisen vakaat ja runsaat karhu- ja maakotkakannat. |
Leammi álbmotmeahci meahccáivuohta boahtá ovdan maiddái dan viehka stáđis ja valljugas guovža- ja goaskinnáliin. |
| Puiston vaihtelevan luonnon ansiosta linnusto on monipuolinen ja edustava. |
Álbmotmeahci molsašuddi luonddu geažil guovllus leat valjis máŋggalágan loddešlájat. |
| Linnusto on pääosin Metsä-Lapin suo- ja metsälajistoa, mutta lähes kaikki TunturiLapinkin lajit tavataan kansallispuiston alueella ja vanhojen metsien lintulajien kannat ovat elinvoimaisia. |
Lottit gullet eanaš Vuovde-Sámi jeagge- ja vuovdešlájaide, muhto measta buot Duottar-Sámi šlájaid deaivá álbmotmeahcis ja boares vuvddiid loddešládjanálit leat eallinfámolaččat. |
| Puiston koillisosalle, erityisesti Lemmenjoen ja Vaskojoen laaksoille tyypillisiä ovat laajat ja komeat, monisatavuotiset mäntymetsät. |
Álbmotmeahci nuortadavágeahčai, erenoamážit Leammi ja Fáškku legiide leat mihtilmasat viiddis ja čáppa beahcevuovddit, mat leat máŋga čuođi jagi boarrásat. |
| Kuva Matti Mela. |
Govva Matti Mela. |
| Luonnonsuojelun lisäksi Lemmenjoen kansallispuistolla on suuri merkitys poronhoidolle, matkailulle, eräretkeilylle ja kullankaivulle. |
Luonddusuodjaleami lassin Leammi álbmotmeahcci mearkkaša ollu boazodollui, turismii, meahccevánddardeapmái ja golleroggamii. |
| Poronhoidon lisäksi puisto on paikallisille ihmisille tärkeää metsästys-, kalastus- ja hillastusaluetta. |
Boazodoalu lassin álbmotmeahcci lea báikkálaš olbmuide dehálaš meahccebivdo-, guolástan- ja lubmenguovlu. |
| Lemmenjoen kansallispuiston alue oli vanhastaan kalastajasaamelaisten, nykyisten inarinsaamelaisten, kalastus- ja metsästysmaita. |
Leammi álbmotmeahcci lei ovdalaš áiggiid guolásteaddjisámiid, dálá anáraččaid guolástan- ja meahccebivdoguovlu. |
| Villipeuran pyynnistä on vieläkin nähtävillä pyyntikuoppajärjestelmien jäänteitä monissa paikoissa puiston jokivarsilla ja järvikannaksilla. |
Goddebivddus vuhttojit ainge godderoggevuogádagaid bázahusat johkaguorain ja jávremutkkiin. |
| Peuranpyynti menetti merkitystään 1800-luvulla, kun peurakanta taantui ja poronhoito levisi Lemmenjoellekin. |
Goddebivddu mearkkašupmi geahppánišgođii 1800-logus, go goddenálli vánui ja boazodoallu leavai Leammáige. |
| Alueen väestörakenne muuttui, kun Utsjoelta tulleet porosaamelaiset eli tunturisaamelaiset ja etelästä tulleet suomalaiset asettuivat Inariin. |
Guovllu veahkadatráhkadus rievddai, go Ohcejogas boahtán boazosámit dahjege duottarsámit ja lullin boahtán suopmelaččat ásaiduvve Anárii. |
| 2.2 Lemmenjoen kansallispuiston kasvimaantieteellinen sijainti |
2.2 Leammi álbmotmeahci šaddoeatnandieđalaš sajádat |
| Lemmenjoen kansallispuisto sijaitsee pohjoisella havumetsävyöhykkeellä, sen pohjoisboreaalisessa kasvillisuusvyöhykkeessä. |
Leammi álbmotmeahcci lea davvi goahccevuovdeavádagas, dan davviboreála šattolašvuođaavádagas. |
| Suurimmalta osin puisto sijaitsee mantereisessa, mänty- ja koivumetsien vallitsemassa Metsä-Lapissa, lukuun ottamatta Kietsimä- ja osin Vaskojoen valuma-alueita, jotka kuuluvat mereisempään Tunturi-Lappiin. |
Álbmotmeahcci lea eanaš Vuovde-Sámis, gos leat beahce- ja soahkevuovddit ja man dálkkádat sulastahttá nannándálkkádaga. Spiehkastahkan leat Skiehččanjoga ja muhtun muddui maiddái Fáškku golganguovllut, mat leat Duottar-Sámis, gos lea juo eanet váikkuheamen mearradálkkádat. |
| Soidensa puolesta kansallispuisto kuuluu Metsä-Lapin aapasuovyöhykkeen pohjoisosaan, lähelle Tunturi-Lapin palsasoiden vyöhykerajaa; |
Jekkiid dáfus Leammi álbmotmeahcci lea Vuovde-Sámi áhpejeaggeavádaga davágeahčen, lahka Duottar-Sámi balsajekkiid avádatráji, ja gávdnoba álbmotmeahcis okta balsajeaggige. |
| löytyypä puistosta yksi palsasuokin. Ilmaston mantereisuuden ja mereisyyden lisäksi korkeusvaihteluilla on suuri vaikutus kasvillisuuteen. |
Dasa lassin ahte álbmotmeahci dálkkádat sulastahttá sihke nannán- ja mearradálkkádaga maiddái allodatmolsašuddamat váikkuhit ollu šattolašvuhtii. |
| Tunturia ylöspäin mentäessä lämpötila laskee ja kasvukausi lyhenee, mistä seuraa kasvillisuuden vyöhykkeisyyttä. |
Duoddaris bajásguvlui manadettiin temperatuvra njiedjá ja šaddanbadji oatnu, mii dagaha dan ahte šattolašvuohta lea avádagaid mielde. |
| Lemmenjoen kansallispuistossa kasvillisuuden vyöhykkeisyys on hyvin havaittavissa, koska puisto sijaitsee ilmastollisesti Metsä- ja Tunturi-Lapin rajalla ja puiston laajoilla tunturialueilla on huomattavia korkeusvaihteluita (Keränen ym. 2004). |
Leammi álbmotmeahcis šattolašvuođa juohkáseapmi sierra avádagaide vuhtto bures, dasgo guovlu lea dálkkádaga dáfus Vuovde- ja Duottar-Sámi ráji alde ja álbmotmeahci viiddis duottarguovlluid allodat molsašuddá mealgat (Keränen ym. 2004). |
| Ilmaston ja korkeuden lisäksi kallio- ja maaperä ovat tärkeitä kasvillisuutta muovaavia tekijöitä. |
Dálkkádaga ja allodaga lassin bákte- ja eanavuođđu váikkuhit ollu šattolašvuhtii. |
| Lemmenjoen, kuten koko Pohjois-Suomen, kallioperässä on pääasiassa happamia kivilajeja, joiden vaikutus heijastuu karuna kasvillisuutena. |
Leammi, dego oppa Davvi-Suoma báktevuođus leat miehtá eanaš suvrra geađgešlájat, mii dagaha dan ahte guovllu šattolašvuohta lea guorbbas. |
| Emäksisten kivilajien alueilla on kasveille tarjolla ravinteita käyttökelpoisemmassa muodossa. |
Alkála geađgešlájaid guovlluin leat biebmoávdnasat, mat anihit buorebut šattuide. |
| Tällaisia suotuisampia kasvupaikkoja löytyy Lemmenjoelta lähinnä joiltakin puiston länsiosan tunturikankailta. |
Dákkár buoret šaddansajit leat vuosttažettiin muhtun duottarguolbaniin álbmotmeahci oarjjageahčen. |
| Myös kansallispuiston suot ovat karusta kallioperästä johtuen pääasiassa vähä- tai keskiravinteisia. |
Maiddái álbmotmeahci jeakkit lea guorba báktevuođu dihte dakkárat ahte dain leat uhccán dahje viehka uhccán biebmoávdnasat. |
| (Keränen ym. 2004) |
(Keränen ym. 2004) |
| Lemmenjoen kansallispuisto rajoittuu lännessä Puljun erämaahan ja norjalaiseen Ylä-Inarijoen (Øvre Anárjohka) kansallispuistoon ja idässä Hammastunturin erämaahan. |
Leammi álbmotmeahcci rádjašuvvá oarjin Buljju meahcceguvlui ja norggabeale Anárjoga álbmotmeahccái ja nuortan Bátneduoddara meahcceguvlui. |
| Puljun erämaa puolestaan on välittömässä yhteydessä Pöyrisjärven erämaahan ja Hammastunturin erämaa lähes välittömässä yhteydessä Urho Kekkosen kansallispuistoon. |
Buljju meahcceguovlu fas lea njuolgga oktavuođas Bievrrašjávrri meahcceguvlui ja Bátneduoddara meahcceguovlu lea measta njuolgga oktavuođas UK-álbmotmeahccái. |
| Näistä suojelualueista muodostuu yhdessä miljoonan hehtaarin laajuinen ja itä-länsisuunnassa noin 250 km:n pituinen metsänrajaseutujen suojelualueiden vyöhyke, jota täydentävät alueiden sisällä tai reunoilla sijaitsevat soidensuojelualueet. |
Dáin suodjalanguovlluin čohkiida buohkanassii miljovnna hektára viidosaš ja sullii 250 kilomehtera govdosaš vuovdeordaguovlluid suodjalanguovloavádat, man dievasmahttet jekkiidsuodjalanguovllut máinnašuvvon guovlluid siste dahje ravddain. |
| Lähimmät yhtä laajat tai laajemmat metsäiset suojelualueet löytyvät Venäjältä. |
Lagamusas seamma viiddis dahje ainge viidáset suodjalanguovllut gávdnojit Ruošša bealde. |
| Kansallispuisto sijaitsee metsänrajavyöhykkeellä, jossa on tuhansia kilometrejä monenlaista metsänrajaa ja niiden vaihettumisvyöhykkeitä: kuusen pohjoinen metsänraja, männyn metsän- ja puurajat sekä tunturikoivun vastaavat rajat havupuuvyöhykkeiden yläpuolella. |
Álbmotmeahcci lea vuovdeordaavádagas, gos leat duháhiid kilomehteriid mielde máŋggalágan vuovdeorddat ja daid molsašuvvanavádagat: guosa davvi vuovdeorda, beazi vuovdeorda ja muorrarádji ja lageža vástideaddji rájit goahccemuorraavádaga bajábealde. |
| Alueen metsiä ja muita luontotyyppejä on kuvattu tarkemmin Lemmenjoki. |
Guovllu vuovddit ja eará luondotiippat leat govviduvvon dárkileappot Lemmenjoki. |
| Suomen suurin kansallispuisto -kirjan sivuilla 176–197 (Keränen ym. 2004, Norokorpi & Kajala 2004, Keränen 2004c, 2004e, 2004f, 2004g). |
-girjji siidduin 176–197 (Keränen ym. 2004, Norokorpi ja Kajala 2004, Keränen 2004c, 2004e, |
| 2.3 Kallioperä ja maaperä |
2.3 Báktevuođđu ja eanavuođđu |
| Seuraava tiivistelmä Lemmenjoen maankamaran synnystä ja kehityksestä on Lemmenjoki-kirjasta (Johansson & Manninen 2004, s. 152–172). |
Čuovvovaš čoahkkáigeassu Leammi eana- ja báktevuođu riegádeamis ja ovdáneamis lea váldojuvvon Lemmenjoki-girjjis (Johansson & Manninen 2004, s. 152–172): |
| Lemmenjoen kansallispuisto on pinnanmuodoiltaan vaihtelevaa. |
Leammi álbmotmeahcci molsašuddá bajildushámiid dáfus. |
| Puistossa on tunturialueita, joilla korkeusvaihtelut ovat suuret, ja toisaalta on lähes tasaisia suoalueita. |
Álbmotmeahcis leat duottarguovllut, main leat stuorra allodatearut ja nuppe dáfus measta duolba jeaggeguovllut. |
| Lemmenjoen kallioperä koostuu iältään hyvin vanhoista kivilajeista, jotka ovat syntytavaltaan ja koostumukseltaan varsin vaihtelevia, eikä kaikkien kivilajien alkuperä ole vielä täysin tunnettu. |
Leammi báktevuođđu čohkiida hui sierraahkásaš boares geađgešlájain, mat leat daid bohciidanvuogi ja čoakkádusa dáfus viehka máŋggaláganat, iige buot geađgešlájaid boahtimuš vel dovdojuvvo ollásit. |
| Pääpiirteissään puiston kallioperä jakautuu kolmeen toisistaan selkeästi erottuvaan vyöhykkeeseen: |
Oppalaččat geahčadettiin álbmotmeahci báktevuođđu juohkása golmma mihtilmas avádahkii: |
| 1) puiston koillisosan tunturialue kuuluu kokonaisuudessaan granuliittialueeseen, joka koostuu pääasiassa granaattipitoisista kvartsi-maasälpägneisseistä 2) granuliittialueen länsipuoleinen granuliittikaaren reunavyöhyke koostuu erityyppisistä gneisseistä, sedimenttisyntyisistä liuskeista ja vulkaanisista kivistä 3) puiston länsiosa kuuluu vihreäkivivyöhykkeeseen, joka koostuu lähes yksinomaan vulkaanisista kivilajeista. |
1) duottarguovlu álbmotmeahci nuortadavágeahčen gullá ollásit granulihttaguvlui, mii lea čohkiidan eanaš granáhttadoalli kvárcaeanalaiggagneaissas 2) granulihttaguovllu oarjjabeale granulihttadávggi ravdaavádahkii, mii čohkiida sierralágan gneaissain, sedimentaráktogeđggiin ja vulkánalaš geđggiin 3) mahcceguovllu oarjjageahči gullá ruonágeađgeavádahkii, mas leat measta eanaš dušše vulkánalaš geađgešlájat. |
| Aina ensimmäisistä kultalöydöistä lähtien on etsitty myös irtokullan eli upakullan emäkalliota. |
Gitta vuosttas gollegávdnamiid rájes leat ohcan maiddái bođugolli eamibávtti. |
| Pääosa kultavaltauksista Lemmenjoella sijoittuu granuliittialueelle. |
Eanaš gollerogganbáikkit Leammis leat granulihttaguovllus. |
| Syy on siinä, että kullan isäntäkivenä olevia kvartsijuonia on enimmäkseen granuliitissa, eikä kulta raskaana mineraalina ole juuri kulkeutunut kauemmaksi alueelta. |
Sivvan dása lea dat, ahte golli isitgeađgi kvárca gávdno eanaš granulihtas, iige golli lossa materiálan leat báljo sirdašuvvan eret doppe gos dat álgoálggus lea leamaš. |
| Mannerlaattojen liike, jääkaudet ja eroosio ovat muovanneet Lemmenjoen alueen kallioperää ja pinnanmuotoja voimakkaasti. |
Nannánrávttuid lihkadeapmi, jiekŋaáiggit ja erošuvdna leat sakka hábmen Leammi guovllu báktevuođu ja bajildushámiid. |
| Esimerkiksi Lemmenjoen laakso on syntynyt ennen jääkautta mannerlaattojen liikkeen tuloksena. |
Ovdamearkka dihte Leammileahki lea riegádan ovdal jiekŋaáiggi nannánrávttuid lihkadeami dihte. |
| Jääkaudet ovat hioneet kulutusta kestävät kalliot hitaasti pyöreälakisiksi tuntureiksi ja vaaroiksi. |
Golaheami gierdi nana bávttiid jiekŋaáiggit leat gulul likten jorbalágan duottarin ja várrin. |
| Pehmeämmät maaperät, kuten jokikurut, ovat eroosion muokkaamia. |
Dipmáset eanavuođut, dego johkaskurččut leat riegádan erošuvnna dihte. |
| Maaperä on kallioperään verrattuna hyvin nuorta. |
Eanavuođđu lea báktevuođu ektui hui nuorra. |
| Eri pinnanmuotojen syntyminen alkoi runsaat kaksi miljoonaa vuotta sitten eli kvartäärikaudella. |
Sierra bajildushámit riegádišgohte šiega guokte miljovnna jagi dás ovdal dahjege kvartáraáigodaga áigge. |
| Silloin ilmasto viileni huomattavasti, mikä johti jäätiköiden syntymiseen. |
Dalle dálkkádat čoaskkui mealgat ja riegádedje jiehkit. |
| Moreeni on Lemmenjoen alueella yleisin maalaji. |
Morena lea Leammis dábáleamos eanašládja. |
| Se koostuu lajittumattomasta aineksesta ja sisältää lähes kaikkia raekokoja hienorakeisista aineksista lohkareisiin asti. |
Das leat šlájaide juohkáskeahtes ávdnasat, main leat sierrasturrosaš čalmmit fiinna geađgečalmmážiin gitta geađgelaigosiidda. |
| Lemmenjoen harjut ovat syntyneet viimeisen jäätiköitymisen sulamisvaiheessa. |
Leammi buolžžat leat riegádan maŋimuš jiehki suttadettiin. |
| Harjujaksot kulkevat usein nykyisiä laaksonpohjia myötäillen lounaasta koilliseen. |
Buolžžat mannet dávjá dálá leahkevuođuid mielde oarjinlullin nuorttasdavás. |
| Huomattavin näistä on Lemmikäsjängän eteläosasta Vaijoen ja Lemmenjoen laaksojen kautta Äivihjärvelle kulkeva harju. |
Stuorámus dáin lea dat buolža, mii manná Leammegasjeakki lulágeahčen Váijoh- ja Leammileagi bokte Áivvetjávrái. |
| 2.4 Vesistöt |
2.4 Čázádagat |
| Puistossa on varsin vähän vesistöjä. |
Álbmotmeahcis leat viehka uhccán čázádagat. |
| Niiden kokonaispinta-ala on vain noin 3 800 ha eli 1 % puiston kokonaispinta-alasta. |
Daid ollesviidodat lea dušše sullii 3 800 hektára dahjege okta proseanta álbmotmeahci ollesviidodagas. |
| Lemmenjoen alueelle ulottuvat sekä Tenojoen että Paatsjoen vesistöjen latvat (Liite 5). |
Leammi álbmotmeahccái ollet sihke Deanu ja Báhčaveaji čázádagaid gierragat (Čuovus 5). |
| Alueella on vähän järviä, ja ne ovat pieniä, pääosin alle hehtaarin kokoisia. |
Guovllus leat uhccán jávrrit. Dat leat smávvát, eanaš vuollel hektára viiddu. |
| Järvien vähäisyys näkyy veden virtauksen suurena vaihteluna. |
Jávrriid vátnivuohta vuhtto čázi golgama stuorra molsašuddamin. |
| Tulva-aikaan vesi voi nousta nopeasti, mutta laskee taas nopeasti syksyä kohti (Seppänen 2004). |
Dulvin čáhci sáhttá badjánit johtilit, muhto luoitá fas johtilit čavčča guvlui (Seppänen 2004). |
| Merkittävimmät joet alueella ovat Lemmenjoki, Kietsimäjoki, Vaskojoki ja Repojoki. |
Mávssoleamos jogat guovllus leat Leammi, Skiehččanjohka, Fášku ja Riebanjohka. |
| Lisäksi Ivalojoki saa alkunsa puistosta. |
Dasa lassin álbmotmeahcis golggiida Avviljohka. |
| Repojoen ja Ivalojoen väliin jää Lismajoki, joka yhtyy Lisman kylän jälkeen Ivalojokeen. |
Riebanjoga ja Avviljoga gaskii báhcá Lismájohka, mii luoitá Lismmá gili maŋŋá Avviljohkii. |
| Veden käyttökelpoisuutta kuvaavan luokituksen mukaan suurin osa Lemmenjoen vesistä kuuluu ensimmäiseen luokkaan (asteikolla 1–5). |
Čázi anihahttivuođa govvideaddji juogusteami mielde eatnašat Leammi čáziin gullet vuosttas luohkkái, go mihttoskálá lea ovttežis viđežii. |
| Luokituksen mukaan vedet ovat siten karuja, kirkasvetisiä tai lievästi humuspitoisia. |
Dán juogusteami mielde čázit leat guorbasat, čielgasat dahje uhccánaš humusdoallit. |
| Vettä voi lähes kaikkialla käyttää turvallisesti talous- ja juomavetenä. |
Čázi sáhttá geavahit dorvvolaččat measta miehtá álbmotmeahci dállodoallo- ja juhkančáhcin. |
| Paikoitellen kullankaivun aiheuttama veden samentuminen haittaa veden käyttöä kesällä Posti- ja Vaskojoessa sekä joskus myös Ravadasjoessa. |
Báikkuid golleroggama dagahan čázi ruivvageapmi hehtte čázi geavaheami geassit Poastajogas ja Fáskkus ja muhtumin maiddái Ravadasjogas. |
| (Seppänen 2004) |
(Seppänen 2004) |
| Vuoden 2000 lopulla voimaan tullut vesipuitedirektiivi (2000/60/EY) edellyttää, että pinta- ja pohjavesien tulisi olla hyvässä kunnossa vuoden 2015 loppuun mennessä. |
Jagi 2000 loahpas fápmui boahtán čáhcerápmadirektiivva (2000/60/EY) mielde bajildus- ja bodnečázit galggašedje leat buori ortnegis jagi 2015 loahpa rádjai. |
| Vesipuitedirektiivin tarkoituksena on yhdentää Euroopan unionin vesilainsäädäntöä ja tuoda siihen uusia näkökulmia. |
Čáhcerápmadirektiivva ulbmilin lea ovttaiduhttit Eurohpá Uniovnna čáhceláhkamearrádusaid ja buktit daidda ođđa perspektiivvaid. |
| Vesipuitedirektiivin päätarkoituksena on vesien tilan huononemisen ehkäiseminen. |
Čáhcerápmadirektiivva váldoulbmilin lea hehttet čáziid dili fuotnáneami. |
| Tavoitteen saavuttaminen edellyttää vesienhoitoalueen eri toimijoiden laajaa yhteistyötä, jonka vetovastuu on alueellisilla ympäristökeskuksilla. |
Jos áigu juksat dán ulbmila, de čáziiddikšunguovllu sierra doaibmit galget bargat ollu ovttas. Váldovástu dán barggus lea guvllolaš birasguovddážiin. |
| Vesien tilaa on perinteisesti arvioitu ihmisen näkökulmasta, mutta direktiivin myötä arviointiin tulee myös ekologinen näkökulma. |
Čáziid dilli lea árbevirolaččat árvvoštallon olbmo perspektiivvas, muhto direktiiva lea váikkuheamen dasa ahte árvvoštallamii boahtá maiddái ekologalaš perspektiiva. |
| (Lapin ympäristökeskus 2006) |
(Lappi birasguovddáš 2006) |
| Lemmenjoki laajenee keskijuoksullaan järvimäisiksi peräkkäisiksi suvannoiksi. |
Leammi gaskaoasit govdot jávrrilágan maŋŋálas savun. |
| Kuva Matti Mela. |
Govva Matti Mela. |
| Lemmenjoen suot ovat Pohjois-Suomelle tyypillisiä aapasoita, jotka ovat laajoja, aukeita ja vetisiä. |
Leammi jeakkit leat Davvi-Supmii mihtilmas viiddis, jalges ja lákta áhpejeakkit. |
| Ne saavat vetensä ja ravinteensa ympäristöstä valuvista vesistä ja kevättulvista. |
Dat ožžot čáziideaset ja biebmoávdnasiid birrasiin golgi čáziin ja giđđadulvviin. |
| Aapasoilla vuorottelevat saroja kasvavat märät rimmet ja niiden välissä kulkevat kuivahkot suopursu- ja vaivaiskoivukasvillisuus, jotka peittävät rahkasammalkasvuston. |
Áhpejekkiin leat vurrolagaid lákta luktesuonjut ja daid gaskkas lea goikelágan guohcadaŋas- ja skierrešattolašvuohta darfeeatnama alde. |
| (Johansson & Manninen 2004) |
(Johansson & Manninen 2004) |
| Tunturialueella laaksojen pohjilla, lampien ympärillä ja purojen varsilla sijaitsee kapeita ohutturpeisia paljakkasoita, joissa alla olevat kivet ovat usein näkyvissä. |
Duottarguovllus leahkevuođuin, ládduid birra ja ájaguorain leat baskkes jalges jeakkit, main lea asehis lavdnji. Dáin jekkiin geađggit leat dávjá oidnosis. |
| Soistumisen aiheuttavat lumen sulamisvedet sekä rinteillä olevista lähteistä purkautuvat pohjavedet. |
Jeaggiluvvama dagahit muohttaga suddančázit ja vilttiid gálduin bohciideaddji bodnečázit. |
| (Johansson & Manninen) |
(Johansson & Manninen 2004) |
| Tyypillisiä tunturivyöhykkeen palsasoita esiintyy yleisesti Lemmenjoen kansallispuiston länsipuolella Peltotunturin ja Angelin ympäristöissä. |
Duottaravádahkii mihtilmas balsajeakkit leat máŋgga sajis Leammi álbmotmeahci oarjjabealde Bealdoduoddara ja Áŋŋela birrasiin. |
| Kansallispuistossa matalia palsoja esiintyy pohjoisosassa Vaskojängällä sekä Látnjoaijohkan ja Vaskojoen yhtymäkohdan länsipuolella. |
Álbmotmeahcis vuollegis balssat gávdnojit dan davágeahčen Fáškojeakkis sihke Látnjoaijoga ja Fáškku ovttastuvvansaji oarjjabealde. |
| (Johansson & Manninen) |
(Johansson & Manninen 2004) |
| Natura 2000 -verkostoon sisältyvä Lemmenjoen kansallispuisto (FI 1300201) sijaitsee sekä alpiinisella että boreaalisella luonnonmaantieteellisellä vyöhykkeellä. |
Natura 2000 -fierpmádahkii gullevaš Leammi álbmotmeahcci (FI 1300201) lea sihke alpiinnalaš ja boreála luonddueatnandieđalaš avádagas. |
| 2003 tekemällä päätöksellä hyväksynyt Lemmenjoen kansallispuiston alpiinisen alueen ja 13.1. 2005 boreaalisen alueen luontodirektiivin (92/43/ETY) mukaiseksi yhteisön tärkeänä pitämäksi alueeksi (SCI-alue). |
Eurohpá ovttastumiid kommišuvdna lea 22.12.2003 dahkan mearrádusainis dohkkehan Leammi álbmotmeahci alpiinnalaš guovllu ja 13.1.2005 boreála guovllu luondodirektiivva mieldásaš SCI-guovlun, maid EO atná dehálažžan. |
| Lemmenjoki on myös ilmoitettu komissiolle lintudirektiivin (79/409/ETY) mukaisena erityisenä suojelualueena (SPA-alue). |
Leammi álbmotmeahcci lea maiddái almmuhuvvon kommišuvdnii loddedirektiivva (79/409/ETY) mielde sierra suodjalanguovlun (SPA-guovlu). |
| Natura-alueen suojelun toteutuskeinona on luonnonsuojelulaki. |
Natura-guovlu suodjaluvvo luonddusuodjalanlága vuođul. |
| Alueen suojelun perusteena ovat siellä esiintyvät 19 luontodirektiivin liitteen I luontotyyppiä, yhteensä viisi liitteen II lajia sekä yhteensä 29 lintudirektiivin liitteessä I mainittua lintulajia. |
Guovllu suodjaleami ággan leat doppe gávdnon luondodirektiivva čuvvosa I 19 luondotiippa, oktiibuot 5 čuvvosa II šlája ja oktiibuot 29, luondodirektiivva čuvvosis I máinnašuvvon loddešlája. |
| Luontotyypeistä peittävyydeltään yleisimmät ovat boreaaliset luonnonmetsät (45 %), aapasuot (20 %), alpiiniset ja boreaaliset tunturikankaat (7 %), tunturikoivikot (5 %) ja subarktiset Salix pensaikot (5 %). |
Luondotiippain dábálepmosat govčču dáfus leat boreála luondduvuovddit (45 %), áhpejeakkit (20 %), alpiinnalaš ja boreála duottarguolbanat (7 %), lagešvuovddit (5 %) ja subarktalaš Salix suovkkat (5 %). |
| Alueella tietolomakkeen mukaan esiintyvistä luontotyypeistä EU:n erityisen tärkeiksi määrittelemiä luontotyyppejä ovat aapasuot, palsasuot, puustoiset suot, boreaaliset luonnonmetsät ja tulvametsät. |
Diehtoskovi mielde guovllus gávdnojeaddji luondotiippain erenoamáš dehálažžan EU lea meroštallan áhpejekkiid, balsajekkiid, muoradatjekkiid, boreála luondduvuvddiid ja dulvevuvddiid. |
| Alueen suurimmat joet ovat Natura-luontotyyppinäkin merkittäviä Fennoskandian luonnontilaisia jokireittejä. |
Guovllu stuorámus jogat leat Natura-luondotiipange mearkkašahtti luonddudilálaš johkajohtolagat Fennoskandias. |
| (Liite 6) |
(Čuovus 6) |
| Vuosina 1996–2000 toteutettu luontokartoitus (Sihvo 2001, 2002) tuotti tarkempaa tietoa Lemmenjoen kansallispuiston luontotyypeistä. |
Jagiid 1996-2000 dahkkojuvvon luonddukárten (Sihvo 2001, 2002) attii dárkilet dieđuid Leammi álbmotmeahci luondotiippain. |
| Kartoituksen mukaan Lemmenjoen kansallispuistossa on peräti 22 EU:n luontodirektiivin luontotyyppiä (Liite 6). |
Kártema mielde Leammi álbmotmeahcis leat olles 22, EU:a luondodirektiivva mieldásaš luondotiippa (Čuovus 6). |
| Näistä ensisijaisen tärkeitä ovat edellä mainittujen viiden lisäksi keidassuot ja metsäluhdat (Keränen 2004c). |
Dáin erenoamáš dehálaččat leat ovdalis máinnašuvvon viđa luondotiippa lassin lovttosjeakkit ja lákta luondduniittut (Keränen 2004c). |
| Luontodirektiivin liitteen II eläinlajeista alueella esiintyvät tietolomakkeen mukaan naali, ahma ja saukko. |
Luondodirektiivva čuvvosa II eallišlájain guovllus gávdnojit diehtoskovi mielde njálla, geatki ja čeavrris. |
| Putkilokasvilajeista alueelta tunnetaan lettorikko ja lapinleinikki. |
Bohccešattuin fas guovllus dihtet gávdnot jeaggenartti ja uhcafiskesrási. |
| Luontodirektiivin lajit on rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla. |
Luondodirektiivva šlájat leat ráfáidahtton luonddusuodjalanlága vuođul. |
| Lemmenjoen kansallispuiston Natura-tietolomakkeessa on alueella ilmoitettu esiintyväksi 29 EU:n lintudirektiivin (79/409/ETY) liitteeseen I kuuluvaa lintulajia, joiden suojelemiseksi on osoitettava erityisten suojelutoimien alueita. |
Leammi álbmotmeahci Natura-diehtoskovis leat guovllus almmuhuvvon gávdnot 29, EU:a loddedirektiivva (79/409/ETY) čuvvosii I gullevaš loddešlája, maid suodjalan dihte galget čujuhuvvot sierra suodjalandoaimmaid guovllut. |
| Näistä kuusi on Suomen uhanalaisuusluokituksen mukaan uhanalaisia. |
Dáin guhtta leat Suoma áitatvulošvuođajuogusteami mielde áitatvuloš šlájat. |
| Vuonna 2004 kansallispuiston linnustosta tehdyn selvityksen (Osmonen 2004) mukaan alueelta tavattiin EU:n lintudirektiivin liitteeseen I kuuluvia lintulajeja kaksi vähemmän, 27 lajia (luku 2.8. 3, Liite 8). |
2004:s álbmotmeahci lottiin dahkkojuvvon čielggadusa mielde (Osmonen 2004) guovllus gávdnojedje EU:a loddedirektiivva čuvvosii I gullevaš loddešlájat guokte uhcit, oktiibuot 27 šlája (lohku 2.8.3, Čuovus 8). |
| 2.7 Perinnemaisemat |
2.7 Árbevierroduovdagat |
| Lemmenjoen kansallispuiston historiaan liittyviä vanhan asutuksen merkkejä ovat mm. vanhat asuinkentät, poroerotuspaikat ja kultakämpät. |
Leammi álbmotmeahci historjái guoskevaš boares ássanmearkkat leat ee. ovddeš ássanbáikkit, gárddit ja gollegámppát. |
| Perinnemaisemina arvokkaita näistä ovat Lemmenjoen kansallispuistossa Sallivaaran poroerotuspaikka, Matti Mustan pihakenttä, Kaapin Jounin kenttä, Nuorgaminsavu sekä puiston ulkopuolella Lisman kentät. |
Árbevierroduovddan divrasat dáin leat Leammi álbmotmeahcis Sállevári gárdi, Čáhppes-Máhte báiki, Gáppe-Jon báiki, Njuorggánsavu ja álbmotmeahci olggobealde Lismmá giettit. |
| Näistä Sallivaaran poroerotuspaikka ja Nuorgaminsavu on luokiteltu maakunnallisesti merkittäviksi perinnemaisemiksi (Kalpio & Bergman 1999). |
Dáin Sállevári gárdi ja Njuorggánsavu leat juogustuvvon eanagottidásis mearkkašahtti árbevierroduovddan (Kalpio & Bergman 1999). |
| Sallivaaran poroerotus, Matti Mustan kenttä, Kaapin Jounin kenttä ja Nuorgaminsavu ovat Metsähallituksen aktiivisessa hoidossa olevia perinnemaisemakohteita. |
Sállevári gárdi, Čáhppes-Máhte báiki, Gáppe-Jon báiki ja Njuorggánsavu leat árbevierroduovddačuozáhagat, main fuolaha Meahciráđđehus. |
| Kohteilla huolehditaan maisemallisten arvojen ja perinnebiotooppien, kuten niittyjen, sekä kulttuurisesti arvokkaiden rakennusten ja rakennelmien hoitamisesta ja säilyttämisestä (ks. luku 5.2 Kulttuuriperinnön suojelu ja hoito). |
Dáin čuozáhagain fuolahit duovddalaš árvvuid ja árbevierrobiotohpaid, dego niittuid, ja kultuvrralaččat divrras visttiid ja rusttegiid dikšumis ja seailluheamis (gč. lohku 5.2 Kulturárvvuid suodjaleapmi ja dikšun). |
| 2.8. 1 Kasvillisuus ja kasvisto |
2.8.1 Šattolašvuohta ja šattut |
| Uhanalaiset kasvit |
Áitatvuloš šattut |
| Seuraava teksti on tiivistelmä ja päivitetty versio Saara Keräsen Lemmenjoki-kirjaan kirjoittamasta luvusta (Keränen 2004b). |
Dát čálus lea váldojuvvon beivejuvvon čoahkkáigeassun logus, man Saara Keränen lea čállán Lemmenjoki-girjái (Keränen 2004b). |
| Perustiedot Lemmenjoen kansallispuiston putkilokasvistosta perustuvat pääosin Turun yliopiston Lapin tutkimusasema Kevon tekemään Inarin Lapin kasvistokartoitukseen. |
Vuođđodieđut Leammi álbmotmeahci šattuid birra vuođđuduvvet eanaš Anára Sámi šaddokártemii, mii lea dahkkojuvvon Turku allaoahpahaga Sámi dutkanstašuvnnas Geavus. |
| Lemmenjoen kansallispuistossa esiintyy seitsemän valtakunnallisesti vaarantunutta (VU) ja kahdeksan silmälläpidettävää putkilokasvilajia. |
Leammi álbmotmeahcis gávdnojit čieža riikkadásis váravuloš (VU) ja gávcci dárkonvuloš bohccešaddošlája. |
| Lisäksi puistossa esiintyy kuusi alueellisesti uhanalaista putkilokasvilajia (Liite 7). |
Dasa lassin álbmotmeahcis leat guhtta guovlludásis áitatvuloš bohccešaddošlája (Čuovus 7). |
| Lapinleinikki ei ole uhanalainen, mutta se on rauhoitettu ja EU:n luontodirektiivin laji. |
Uhcafiskesrássi ii leat áitatvuloš muhto dat lea ráfáidahtton, EU:a luondodirektiivii gullevaš šládja. |
| Näillä lajeilla on kansallispuistossa yhteensä 130 havaintopaikkaa (Liite 7). |
Dáid šlájaid leat áican álbmotmeahcis 130 sajis (Čuovus 7). |
| Havaintopaikalla tarkoitetaan tietyn kasvilajin erillistä, maastossa olevaa kohtaa, jossa lajia on havaittu esiintyvän. |
Áicansajiin oaivvildit meahcis dakkár saji, gokko šlája leat sihkkarit áican. |
| Uhanalaisten kasvien esiintymäpaikat ovat laajassa kansallispuistossa jokien varsissa, pahdoilla sekä rehevillä niityillä ja soilla. |
Áitatvuloš šattuid gávdnonsajit leat viiddis álbmotmeahcis johkaguorain, bávttiid alde ja šattolaš niittuin ja jekkiin. |
| Joillakin lajeilla, kuten mykerökukkaisiin kuuluvalla arnikilla, kansallispuiston esiintymät ovat lajin varsinaisen levinneisyysalueen ulkopuolella olevia erillisiä esiintymiä. |
Muhtun šlájat, dego diehppelieđagiidda gullevaš arnihkka, šaddet báikkuid álbmotmeahcis ieš dan fásta leavvanguovllu olggobealde. |
| Laajat alueet Lemmenjoen kansallispuistosta ovat kasvistoltaan tavanomaista mäntymetsää tai karuja soita, joilta ei ole tiedossa uhanalaisten putkilokasvien esiintymiä. |
Leammi álbmotmeahcis gávdnojit viidát dábálaš beahcevuovddit dahje dasto leat viiddis guorba jeakkit, main eai dieđe gávdnot áitatvuloš bohccešattuid. |
| Liitteessä 7 ovat listattuna kaikki tällä hetkellä tiedossa olevat uhanalaiset ja silmälläpidettävät putkilokasvit ja niiden havaintopaikkojen lukumäärä Lemmenjoen kansallispuistossa. |
Čuvvosa 7 tabeallas leat logahallon dat áitatvuloš ja dárkonvuloš bohccešattut, maid dál dihtet gávdnot, ja daid áicansajiid lohku Leammi álbmotmeahcis. |
| Osa havainnoista on vanhoja, eikä niiden nykytilaa ole ehditty tarkistaa. |
Muhtumat leat boares áiccastagat, eaige daid dálá dili leat geargan dárkkistit. |
| Uhanalaisten kasvien havaintotiedot ovat ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmän Eliölajit-osiosta (tilanne 7.9. |
Áitatvuloš šattuid áicandieđut leat váldojuvvon birashálddahusa Hertta-diehtovuogádaga Eliölajit-oasis, dilli 7.9.2007. |
| Lemmenjoen kansallispuistossa esiintyy myös kansainvälisiä vastuukasvilajeja, joiden säilymisestä Suomella on merkittävä kansainvälinen vastuu. |
Leammi álbmotmeahcis gávdnojit maiddái riikkaidgaskasaš vástošaddošlájat, maid seailumis Suomas lea mearkkašahtti riikkaidgaskasaš ovddasvástádus. |
| Nämä ovat sellaisia lajeja, joiden eurooppalaisesta kannasta on arvioitu olevan Suomessa vähintään noin 20 % (Rassi ym. 2001). |
Dát leat dakkár šlájat, maid eurohpálaš nális árvalit Suomas gávdnot uhcimustá sullii 20 % (Rassi ym. 2001). |
| Uhanalaisista, silmälläpidettävistä ja EU:n luontodirektiivin putkilokasvilajeista kansainvälisiä vastuulajeja ovat pohjan-, suikea- ja ahonoidanlukko, lettosara, velttosara, idänimarre, serpentiinipikkutervakko, lapinleinikki ja lettorikko. |
Áitatvuloš, dárkonvuloš ja EU:a luondodirektiivva bohccešaddošlájain riikkaidgaskasaš vástošlájat leat suoidnečoavddarássi, gieračoavdda, čievračoavdda, njeaššelukti, slinzelukti, nuortagáiskkit, duottarbihkkarássi, uhcafiskesrássi ja jeaggenarti. |
| Lisäksi puistossa esiintyviä vastuulajeja, joiden Suomen osuus Euroopan kannasta on vähintään 30 %, ovat vaaleasara, pohjanhoikkaängelmä, kellosinilatva, lapinlinnunsilmä ja karvayökönlehti; kaksi viimeksi mainittua saattavat olla melko harvinaisia, tosin tieto niiden yleisyydestä kansallispuistossa on puutteellista. |
Dasa lassin álbmotmeahcis gávdnojeaddji vástošlájaide, maid Suoma ossodat Eurohpá nális lea uhcimustá 30 %, gullet čuvgeslukti, seakkasiemanásti, alitgiera, lottečalbmi ja deaggavuodjalasta, main guokte maŋimučča sáhttet leat viehka hárvenaččat, muhto dieđut daid gávdnomis álbmotmeahcis leat váilevaččat. |
| Lemmenjoen kansallispuiston uhanalaiset ja silmälläpidettävät sammalet, jäkälät ja kääväkkäät on lueteltu liitteessä 7. Kansallispuistossa esiintyy kaksi erittäin uhanalaista (EN) sammallajia ja yksi vaarantunut (VU) sammallaji. |
Leammi álbmotmeahci áitatvuloš ja dárkonvuloš sámmálat, jeahkálat ja čánát leat logahallon čuvvosis 7. Álbmotmeahcis gávdnojit guokte erenoamáš áitatvuloš (EN) sámelšlája ja okta váravuloš (VU) sámelšládja. |
| Isonuijasammal on EU:n luontodirektiivin laji sekä kansainvälinen vastuulaji, jota kasvaa ravinteisilla soilla koko maassa (Eurola ym. 1992). |
Stuorrašlubbosámil lea EU:a luondodirektiivva šládja ja riikkaidgaskasaš vástošládja, mii šaddá bibmos jekkiin miehtá Suoma (Eurola ym. 1990). |
| Lemmenjoen kansallispuiston yksi tiedossa oleva havainto on vuodelta 1880, mutta oletettavasti laji esiintyy puistossa edelleen, koska kasvupaikka ei ole todennäköisesti muuttunut. |
Leammi álbmotmeahcis lea oktii deaivan dán sámelšlája 1880:s, muhto dat sáhttá šaddat ainge álbmotmeahcis, dasgo šaddansadji ii leat várra nuppástuvvan. |
| Inarin Lapissa lajin esiintyminen on huonosti kartoitettu, ja sitä on tiedossa vain muutamalta paikalta. |
Anára Sámis šlája gávdnon lea funet kártejuvvon ja dan dihtet gávdnot dušše soames sajis. |
| Sammalet ja jäkälät ovat kansallispuistossa puutteellisesti inventoituja. |
Sámmálat ja jeahkálat leat álbmotmeahcis váilevaččat inventerejuvvon. |
| Kääväkkäissä on myös kaksi erittäin uhanalaista ja kolme vaarantunutta lajia. |
Čánáin leat maiddái guokte hui áitatvuloš ja golbma váravuloš šlája. |
| Lemmenjoen kansallispuistossakin perin puutteellisesti tunnetusta kääväkäslajistosta saadaan lisää tietoa keväällä 2007 alkaneen valtakunnallisen lajistoselvityshankkeen myötä. |
Leammi álbmotmeahcis hui váilevaččat dovdojuvvon čátnášlájain fidnejuvvojit lasi dieđut giđđat 2007 álgán riikkadási šladjačielggadanfitnu bokte. |
| Inarissa kääväkäslajistoa selvitettiin kesällä 2007 useilta laajoilta suojelu- tai erämaa-alueilta Lemmenjoen kansallispuiston lisäksi. |
Anáris čátnášlájaid čielggadedje geassit 2007 máŋggain viiddis suodjalan- dahje meahcceguovlluin Leammi álbmotmeahci lassin. |
| Näin saadaan kauan kaivattua perustietoa Inarin kääväkkäistä. |
Ná fidnejuvvojit guhká váillahuvvon vuođđodieđut Anára čánáin. |
| Ihmisen aiheuttamat muutokset puiston kasvistoon ovat rajoittuneet suppeille alueille. |
Eará šattut Olbmo dagahan nuppástusat eai leat nu viidát čuohcán álbmotmeahci šattuide. |
| Vanhoille asuinkentille on muotoutunut oma kulttuurivaikutteinen kasvilajistonsa. |
Boares ássanbáikkiide leat bohciidan šaddošlájat, maidda leat leamaš váikkuheamen olbmo ássandoaimmat. |
| Suurin osa asuinkenttien kasvistosta on kuitenkin alkuperältään luonnonlajistoa, joka on hyötynyt puuston raivauksesta ja piha-alueiden höystymisestä ravinteilla. |
Eatnašat ássanbáikkiid šattuin leat goittot álgoálggus luonddušlájat, mat leat ávkašuvvan muoraid njáskamis ja šilljoguovlluid veahkaluvvamis biebmoávdnasiiguin. |
| Varsinaista rikkalajistoa tai viljelykasveja vanhoilta pihakentiltä ei enää ole löydettävissä. |
Ieš hilskošlájat dahje šaddadanšattut eai gávdno šat boares ássanbáikkiin. |
| Kullankaivualueella asumusten pihoille ja ehkä joillekin kämppien pihoille ja tulipaikoille retkeilyreittien varrella on voinut kotiutua joitakin viljely- ja koristekasveja sekä rikkaruohoja. |
Gollerogganguovllus visttiid šiljuide ja muhtun gámppáid šiljuide ja dolastallanbáikkiide vánddardanjohtolagaid birrasiidda sáhttet leat bohciidan dihto šaddadan- ja stohporásit ja maiddái hilskut. |
| Näistä alkuperäiseen lajistoon kuulumattomista lajeista ei ole tehty tarkempia kartoituksia. |
Dát šlájat, mat eai álgoálggus gula guovllu šaddošlájaide, eai leat dárkileappot kártejuvvon. |
| Retkeilyreittien, polkujen ja mönkijäurien varsilla voivat jotkut tavallisetkin lajit – kuten polkusara ja nurmilauha – menestyä ja runsastua. |
Vánddardanjohtolagaid, bálgáid ja njealjejuvllatvuojáhagaid guorain sáhttet valljut muhtun dábálašge šlájat dego bálggeslukti ja gieddesitnu. |
| 2.8. 2 Nisäkkäät |
2.8.2 Njiččehasat |
| Uhanalaiset nisäkkäät |
Áitatvuloš njiččehasat |
| Uhanalaisista nisäkäslajeista Lemmenjoella esiintyy pesivänä ainoastaan ahma (EN). |
Áitatvuloš njiččehasšlájain Leammis besse dušše geatki (EN). |
| Pohjoinen tunturiahmakanta on puistossa elinvoimainen, mutta vähälukuinen. |
Davviguovlluid duottargeatkenálli lea álbmotmeahcis eallinfámolaš, vaikko geatkkit leat uhccán. |
| Vuosittain Lemmenjoella pesii arviolta 3–4 ahmapoikuetta. |
Jahkásaččat Leammis leat sullii 3– 4 geatkebessoša. |
| Lemmenjoen kansallispuistossa on aikoinaan ollut vahva susikanta ja nykyisinkin sutta (EN) tavataan lähes vuosittain, mutta kysymys on enemmänkin vaeltavista yksilöistä kuin pysyvästä kannasta. |
Leammi álbmotmeahcis lea leamaš goas nu nana gumpenálli ja dán áigge gumppe (EN) deaivá doppe measta jahkásaččat, muhto jearaldat lea dalle ovdal juo vádjoleaddji ovttaskas gumppiin go bissovaš nális. |
| Moottorikelkan tulo oli tuhoisaa sudelle kaikkialla Lapissa, eikä Lemmenjoella, kuten monessa muussakaan paikassa pohjoisessa, ole nykyisin pysyvää susikantaa. |
Mohtorgielkká boahtin čuzii garrasit gumpii miehtá Lappi, ja nuba bissovaš gumpenálli ii leat dán áigge Leammis, dego ii máŋgga eará sajisge davvin. |
| Myös naali (CR) on tavattu satunnaisena Lemmenjoella muutaman kerran, ja lähimmät tunnetut vanhat naalinpesät ovat puiston rajan tuntumassa; mutta Lemmenjoen alueen paljakat ovat pysyvälle naalikannalle liian pieniä. |
Maiddái njála (CR) leat deaivan soaittáhagas soames háve Leammis, ja lagamus dovdojuvvon boares njálabeasit leat álbmotmeahci ráji lahkosiin, muhto Leammi guovllu jalges duottarsajit leat bissovaš njállanállái menddo gáržžit. |
| Arktisen naalin taantuminen koko Suomessa on harventanut naalihavaintoja entisestään metsäisessä Lemmenjoen puistossa. |
Arktalaš njála vátnun oppa Suomas lea ovddežisge geahpedan njállaáicamiid vuovdás Leammi álbmotmeahcis. |
| Lemmenjoella ei ole etsinnöistä huolimatta tavattu yhtään vanhaa naalin pesää. |
Leammis ii leat gávdnon oktage boares njálabeassi, vaikko lea ohccojuvvon. |
| Suomen naalialueelta ei ole 1990-luvun puolivälin jälkeen löytynyt asuttuja pesiä huolimatta tehostuneista tarkastuksista. |
Suoma njállaguovllus eai leat 1990-logu gaskkamuttu maŋŋá gávdnon ássojuvvon njálabeasit beaktilis dárkkistemiin fuolakeahttá. |
| Yksittäisistä naaleista on ollut satunnaisia havaintoja myös Lemmenjoelta. |
Ovttaskas njálaid leat deaivan duollet dálle maiddái Leammis. |
| Naalin harvinaistumiseen ovat vaikuttaneet mm. kettujen runsastuminen ja naalien heikentynyt ravintotilanne – esimerkiksi sopulien massaesiintymisten puuttuminen sitten 1980-luvun. |
Njála vátnumii leat leamaš sivvan earret eará riebaniid laskan ja njálaid fuotnánan biebmodilli earret eará danin, ahte 1980-logu rájes eai leat leamaš goddesáhpánjagit. |
| Euroopan yhteisöjen neuvoston luontodirektiivin liitteen nisäkkäät |
Eurohpá ovttastumiid ráđi luondodirektiivva čuvvosa njiččehasat |
| Euroopan yhteisöjen neuvoston luontodirektiivin (92/43/ETY) liitteissä on lueteltu yhteisön tärkeinä pitämät lajit, joiden suojeluun tulee kiinnittää huomiota. |
Eurohpá ovttastumiid ráđi luondodirektiivva (92/43/ETY) čuvvosiin leat logahallon ovttastumi dehálažžan atnin šlájat, maid suodjaleapmái galgá giddet fuopmášumi. |
| Suomella on poikkeus direktiiviin suurpetojen osalta poronhoitoalueella. |
Suomas lea spiehkastat direktiivva stuorranávddiid hárrái boazodoalloguovllus. |
| Lemmenjoella liitteen lajeista karhulla (NT) on vahva kanta, ja puistossa arvellaan talvehtivan 15–20 karhua. |
Leammis lea čuvvosa šlájain nana nálli guovžžas (NT), ja álbmotmeahcis árvalit orrut badjel dálvvi 15–20 guovžža. |
| Tämän lisäksi puiston ympärillä olevista tunturikoivikoista tulee vuosittain huhtikuussa useita yksilöitä Lemmenjoen hyville hirvialueille täydentämään talven aikana kutistuneita energiavarastojaan. |
Dasa lassin álbmotmeahci birrasiid viiddis lagešguovlluin bohtet jahkásaččat moanat guovžžat Leammi buriide ealgaguovlluide ahtanuššat dálvenahkára maŋŋá. |
| Ilves (NT) on Lemmenjoen kansallispuistossa harvinainen ja nykyisin lähinnä tilapäinen vierailija. |
Albbas (NT) lea Leammi álbmotmeahcis hárvenaš ealli, ja dán áigge dat dušše finada duollet dálle doppe. |
| Ilveshavainnot ovat kuitenkin lisääntyneet puistossa, kuten muuallakin Inarin–Utsjoen alueella. |
Albasiid leat goittot dáid jagiid áican eanet álbmotmeahcis, dego eará sajisge Anára-Ohcejoga guovlluin. |
| Ilmaston lämpeneminen suosisi ilvestä. |
Albbas ávkašuvašii dálkkádaga liegganeamis. |
| Saukkokanta (NT) on Lemmenjoella pohjoisille alueille tyypillisen harva. |
Čeavrát (NT) leat viehka uhccán álbmotmeahcis, dego eará sajisge davvin. |
| Puiston alueella elää arviolta 5–10 saukkoa. |
Álbmotmeahcis árvalit gávdnot 5–10 čeavrá. |
| Muut nisäkkäät |
Eará njiččehasat |
| Lemmenjoen kansallispuiston alueella sijaitsee kolme riistakolmiota, joiden laskennoissa yleisimmiksi lajeiksi on saatu metsäjänis, kettu, näätä ja orava. |
Leammi álbmotmeahcis leat 3 fuođđodárkongolmmačiegahasa, maid lohkamiid mielde guovllu dábáleamos njiččehasat leat njoammil, rieban, neahti ja oarri. |
| Muita puistossa eläviä nisäkkäitä ovat mm. hirvi, lumikko, kärppä ja poro. |
Álbmotmeahci eará njiččehasat leat nirpi, buoidda ja boazu. |
| Metsäkaurista on myös havaittu puiston alueella viime vuosina. |
Vuovderuoigguge leat áican álbmotmeahcis dáid jagiid. 2.8.3 Lottádat |
| Lemmenjoen kansallispuiston linnusto on monipuolinen ja edustava – metsiä, soita, tuntureita ja vesistöjä on siivekkäille sopivassa suhteessa. |
Leammi álbmotmeahcis lea máŋggabealat ja mihtilmas lottádat – vuovddit, jeakkit, duoddarat ja čázádagat leat vuohkkasit sierralágan lottiide. |
| Linnusto on pääosin Metsä-Lapin suo- ja metsälajistoa, mutta lähes kaikki Tunturi-Lapin lajitkin tavataan kansallispuiston alueella (taulukko 1). |
Lottit gullet eanaš Vuovde-Sámi jeagge- ja vuovdešlájaide, muhto measta buot Duottar-Sámi šlájatge gávdnojit álbmotmeahcis (tabealla 1). |
| Vanhojen metsien lintulajien kannat ovat elinvoimaisia. |
Boares vuvddiid loddenálit leat eallinfámolaččat. |
| Jokilaaksojen rehevissä puolilehdoissa viihtyvät eräät eteläiset varpuslintulajit yhtenäisen levinneisyysalueensa pohjoispuolella (Liite 9). |
Johkalegiid šattolaš beallerođuin sáhttá deaivat lulliguovlluid dihto cihcešlájaid iežaset oktilaš leavvanguovllu davábealde (Čuovus 9). |
| Arvokkaan linnustonsa vuoksi kansallispuisto on sisällytetty tärkeisiin (FINIBA) lintualueisiin, jotka ovat suojelun kannalta tärkeiden lintulajien merkittävimmät esiintymisalueet Suomessa. |
Divrras lottádaga dihte álbmotmeahcci lea váldojuvvon mielde dehálaš (FINIBA) loddeguovlluide, mat leat suodjaleami dáfus dehálaš loddešlájaid mávssoleamos gávdnonguovllut Suomas. |
| FINIBA on kansallinen laajennus BirdLife Internationalin maailmanlaajuiseen Important Bird Areas (IBA) -hankkeeseen, jossa kartoitetaan kaikkien maanosien tärkeimmät lintualueet. |
FINIBA lea riikkadási viiddideapmi BirdLife Intenationala máilmmiviidosaš Important Bird Areas (IBA) -fidnui, mainna kártejit buot eatnanosiid deháleamos loddeguovlluid. |
| IBAalueiden tavoitteena on turvata niiden säilyminen linnustolle soveliaina sekä seurata niillä linnuston ja elinympäristön muutoksia. |
dorvvastit dáid guovlluid seailuma lottiide heivvolažžan ja čuovvut dáin guovlluin lottádaga ja eallinbirrasa nuppástusaid. |
| Lemmenjoen kansallispuistossa on tavattu yhteensä 144 lintulajia. |
Leammi álbmotmeahcis leat deaivan oktiibuot 144 loddešlája. |
| Pesimälajistoon kuuluu 110 lajia, joista monet ovat uhanalaisia, silmälläpidettäviä tai erityisvastuulajeja. |
Bessenšlájaide gullet 110 šlája, main máŋggat leat áitatvuložat, dárkonvuložat dahje sierravástošlájat. |
| (Liite 8, Osmonen 2004). |
(Čuovus 8, Osmonen 2004) |
| Liitteessä 9 on kuvattu Lemmenjoen linnustoa eri kasvupaikoilla. |
Čuvvosis 9 leat govviduvvon Leammi lottit sierra šaddansajiin. |
| Tiivistelmätekstit (Liite 9) Lemmenjoen linnustosta ovat otteita Lemmenjoki-kirjasta (Osmonen 2004). |
Čoahkkáigeassun (Čuovus 9) Leammi lottiin leat váldojuvvon oasit Lemmenjoki-girjjis (Osmonen 2004). |
| Taulukko 1. Lemmenjoen kansallispuiston kymmenen runsaslukuisinta lajia linjalaskentojen perusteella. |
Tabealla 1. Leammi álbmotmeahci logi valljugeamos šlája linnjálohkamiid mielde. |
| Laji Parimäärä Osuus Järripeippo 43 000 – 64 000 24,5 % Pajulintu 29 000 – 44 000 16,6 % Keltavästäräkki 13 000 – 20 000 7,2 % Niittykirvinen 12 000 – 18 000 7,0 % Punakylkirastas 10 000 – 15 000 5,7 % Leppälintu 8 000 – 11 000 4,3 % Urpiainen 6 000 – 9 000 3,4 % Sinirinta 5 000 – 7 000 2,8 % Kivitasku 4 000 – 7 000 2,3 % Liro 4 000 – 6 000 2,3 % Yhteensä 134 000 – 201 000 76,1 % |
Šlája Párralohku Ossodat Vintán 43 000 – 64 000 24,5 % Rievssatcizáš 29 000 – 44 000 16,6 % Fiskesbeštor 13 000 – 20 000 7,2 % Niitocivkkán 12 000 – 18 000 7,0 % Ruksessoadjá 10 000 – 15 000 5,7 % Leaibeloddi 8 000 – 11 000 4,3 % Ummolcizáš 6 000 – 9 000 3,4 % Giellavealgu 5 000 – 7 000 2,8 % Geađgerásttis 4 000 – 7 000 2,3 % Ruonájuolčoavžžu 4 000 – 6 000 2,3 % Oktiibuot 134 000–201 000 76,1 % |
| 2.8. 4 Kalasto |
2.8.4 Guoládat |
| Seuraava tiivistelmä Lemmenjoen kalastosta on ote Lemmenjoki-kirjasta (Seppänen 2004, s. 133– 136). |
Čuovvovaš čoahkkáigeassu Leammi guoládaga birra lea váldojuvvon Lemmenjoki-girjjis (Seppänen 2004, s. 133–136): |
| Lemmenjoen alueella esiintyy vain yhdeksän kalalajia. |
Leammi guovllus leat dušše ovcci guollešlája. |
| Kalasto luokitellaan saapumissuuntansa mukaan joko itä- tai länsikaloiksi. |
Guolit juogustuvvojit daid boahtinguovllu mielde juogo nuorta- dahje oarješlájaide. |
| Itäisiin lajeihin luetaan siika, hauki, harjus, ahven ja made. |
Nuortašlájaide lohkkojit čuovža, hávga, hárri, vuskkon ja njáhká. |
| Läntisiin lajeihin luetaan lohi, taimen ja kolmipiikki. |
Oarješlájaide fas lohkkojit luossa, dápmot ja ruovdegulmmet. |
| Eteläistä lajia edustaa mutu. |
Lullišlájaid ovddasta noarsa. |
| Lohi nousee vaelluksillaan aivan Inarijoen latvoille. |
Luossa goargŋu gitta Anárjoga gierragii. |
| Kietsimäjokeen lohi nousee riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan aina Kietsimäjoen ja Rajajoen yhtymäkohtaan saakka. |
Skiehččanjohkii luossa goargŋu Fuođđo- ja guolledoalu dutkanlágádusa mielde gitta dohko, gokko Rádjajohka luoitá Skiehččanjohkii. |
| Kietsimäjoki on ruskeavetisempi ja suvantomaisempi kuin Inarijoki. |
Skiehččanjoga čáhci lea ruškadet ja dán jogas leat eanet savvonat go Anárjogas. |
| Nousevien lohien määrä on Kietsimäsjoessa Inarijokea vähäisempi. |
Skiehččanjohkii ii goarkŋo nu valjis luossa go Anárjohkii. |
| Taimen on levittäytynyt kaikkiin vesiin puiston alueella aina isommista järvistä pikku puroihin asti. |
Dápmot lea leavvan buot čáziide álbmotmeahcis stuorámus jávrriin gitta ádjagaččaide. |
| Taimenesta on eri muotoja, jotka ovat sopeutuneet eri ympäristöihin. |
Dápmohis gávdnojit sierra hámit, mat leat vuogáiduvvan sierra birrasiidda. |
| Lemmenjoen alue on taimenen osalta maamme ainutlaatuisimpia alueita, sillä täältä voi tavata kaikki mahdolliset taimenmuodot. |
Leammi guovlu lea dápmoha hárrái okta Suoma áidnalunddogeamos guovlluin, dasgo dáppe sáhttá deaivat buot vejolaš dápmothámiid. |
| Täällä esiintyvät sekä olosuhteisiin erilaistuneet taimenmuodot että myös elinvoimaiset alkuperäiset ja sekoittumattomat osakannat vesistöittäin. |
Dáppe gávdnojit sihke dilálašvuođaide sierraluvvan dápmothámit ja maiddái eallinfámolaš álgoálgosaš ja seahkankeahtes oassenálit čázádagaid mielde. |
| Harjus on elinympäristönsä suhteen vaatelias kala. |
Hárri lea eallinbirrasa dáfus rántos guolli. |
| Näiden ominaisuuksien suhteen se on samankaltainen kuin muut lohikalat. |
Nuba dat sulastahttá eará luossaguliid. |
| Ruokaa etsiessään harjus vaeltaa jokien ylä- ja alapuolisiin suvantoihin. |
Biepmu ozadettiin hárri vádjola jogaid gierasavvoniid ja vuolágeaže savvoniid gaskka. |
| Näin ollen kalastaja voi tavata harjuksen keskellä useita kilometrejä pitkää suvantoa, missä voisi olettaa olevan vain haukia. |
Ná guolásteaddji sáhttá deaivat hárri kilomehteriid guhkkosaš savvona guovdu, gos gáttášii gávdnot dušše hávggaid. |
| Hauki on myös levittäytynyt puiston lähes jokaiseen jokeen ja järveen. |
Hávga lea maiddái leavvan álbmotmeahci measta buot jogaide ja jávrriide. |
| Hauella on Lemmenjoen kansallispuistossa runsaasti sen kutemisen kannalta tärkeitä sara- ja heinärantoja. |
Hávggas leat Leammi álbmotmeahcis valjis dan gođđama dáfus dehálaš lukte- ja suoidnegáttit. |
| Hauen levinneisyys on maapallonkin mittakaavassa laaja. |
Hávga lea oppa eanaspáppa dáfusge leavvan viidát. |
| Hauki kuuluu itseoikeutetusti Lemmenjoen puistoon. |
Hávga gullá áibbas čielgasit Leammi álbmotmeahccái. |
| Vaikka haukea väheksytäänkin, sillä on ollut merkitystä ruokataloudessa. |
Vaikko hávgga badjelgehččetge, de dat lea mearkkašan borramušdállodoalus. |
| Luontaistalouksissa sitä on käytetty osana jokapäiväistä ruokaa. |
Luonddudállodoaluin dan leat geavahan oassin beaivválaš biepmus. |
| Inarin esihistoriaa on hallinnut peuranpyynti. |
Anára ovdahistorjjás lea mearkkašan hui ollu goddebivdu. |
| Ensimmäiset asukkaat pyysivät peuroja pääasiassa syksyisin, jolloin kesälaitumilla pulskistuneet peurat vaelsivat suurina laumoina talvilaitumille. |
Vuosttas ássit bivde gottiid vuosttažettiin čakčat, goas geasseguohtoneatnamiin buidon gottit vádjoledje stuorra ealuin dálveguohtoneatnamiidda. |
| Ilmaston lämmetessä kivikauden keskivaiheilla alueelle saapui myös muita nisäkkäitä – hirvi, karhu, majava ja näätä, joita pyydettiin peuran ohella. |
Go dálkkádat liegganišgođii geađgeáiggi gaskkamuttus, de guvlui bohte maiddái eará njiččehasat – ealga, guovža, mádjit ja neahti, maid bivde gotti lassin. |
| Kivikauden lopussa peuran kesälaitumet elpyivät, kun tuntureita peittänyt metsikkö alkoi harventua ja paljakka-alueet laajeta. |
Geađgeáiggi loahpas gotti geasseguohtoneatnamat ahtanušše, go duoddariid vuovddit hárvugohte ja jalges guovllut viidugohte. |
| Tuolta ajalta ovat peräisin suuret peuranpyyntiin käytetyt kuoppajärjestelmät. |
Duon áiggis leat ráhkaduvvon goddebivdui geavahuvvon stuorra roggevuogádagat. |
| Suurimmassa järjestelmässä on ollut lähes 250 kuoppaa. |
Stuorámus vuogádagas leat leamaš lagabui 250 rokki. |
| (Halinen 2004) |
(Halinen 2004) |
| Ajanlaskun taitteen jälkeen Lemmenjoella asusti vain satunnaisia kulkijoita. |
Áigelogu molsašuvvama maŋŋá Leammis ásadedje dušše deivvolaš johtaleaddjit. |
| Viikinkiajalta keskiajalle peuroja pyydettiin jousilla ja nuolilla sekä aitojen avulla. |
Vikiŋgaáiggis gottiid bivde dávggiiguin ja njuolaiguin ja maiddái vuopmaniiguin (bivdoáidi). |
| Aitapyynti säilyikin tärkeimpänä pyyntimenetelmänä aivan peuranpyynnin loppuun asti 1800-luvulla. |
Vuopmanbivdu bisuige deháleamos bivdovuohkin gitta goddebivddu loahpa rádjai 1800-logus. |
| Tuliaseita oli alettu käyttää 1600-luvulta lähtien. |
Bissuid leat geavahišgoahtán 1600-logu rájes. |
| Nukkumajoen talvikylien asukkaat käyttivät vielä pääasiassa jousta ja nuolta, mutta 1700-luvulla tuliaseita käytettiin jo yleisemmin. |
Oađđeveaijoga dálvesiiddaid ássit geavahedje vel eanaš dávggi ja njuola, muhto 1700-logus bissut boahtigohte juo eanet atnui. |
| (Halinen 2004) Peuranpyynti menetti merkitystään 1800-luvun aikana, kun peurakanta taantui ja suurporonhoito levisi Inariin. |
(Halinen 2004) Goddebivddu mearkkašupmi geahppánišgođii 1800-logus, go goddenálli vánui ja stuorraboazodoallu leavai Anárii. |
| 1700-luvulla alkanut maatalous muutti asumismuotoa ja elinkeinorakennetta niin, että vuotuiskiertojärjestelmästä luovuttiin ja asetuttiin asumaan pysyvästi paikoilleen. |
1700-logus álgán eanadoallu rievdadii ássanhámi ja ealáhusráhkadusa nu, ahte jahkodatvuogádagas luhppojuvvui ja olbmot ásaiduvve fásta ássat. |
| Karjanhoidosta tuli tärkeä elinkeino. |
Šibitdoalus šattai dehálaš ealáhus. |
| Inarin väestörakenne muuttui, kun Utsjoelta tulleet porosaamelaiset eli tunturisaamelaiset ja etelästä tulleet suomalaiset asettuivat Inariin. |
Anára veahkadatráhkadus rievddai, go Ohcejogas boahtalan davvisámit dahjege duottarsámit ja lullin boahtán suopmelaččat ásaiduvve Anárii. |
| (Halinen 2004) |
(Halinen 2004) |
| Inarissa oli vain yksi lapinkylä eli siita, joka vastaa suurin piirtein nykyistä Inarin kunnan aluetta. |
Anáris lei dušše okta sámesiida, mii vástida sullii dálá Anára gieldda guovllu. |
| Viimeistään 1600-luvulla Inarissa oli neljä kylää: Paadarin, Muddusjärven, Ivalojoen ja Paatsjoen kylät. |
Maŋimustá 1600logus Anáris ledje njeallje gili: Báđára, Muttošjávrri, Avviljoga ja Báhčaveaji gilit. |
| Lemmenjoen alue kuului Paadarin kylään. |
Leammi guovlu gulai Báđára gillái. |
| Vuonna 1886 valtio katsoi metsälain nojalla omistavansa maa-alueet, joiden ei ollut vahvistettu kuuluvan kenellekään. |
1886:s vuovdelága vuođul stáhta geahčai iežas oamastit eanaguovlluid, mat eai lean nannejuvvon gullat geasage. |
| Inarin kunta perustettiin vuonna 1876. (Halinen 2004) |
Anára gielda vuođđuduvvui 1876:s. (Halinen 2004) |
| Lemmenjoen kansallispuiston alueella asui 1800-luvun alussa hyvin vähän ihmisiä pysyvästi. |
Leammi álbmotmeahci guovllus eai ássan 1800-logu álggus fásta galle olbmo. |
| He olivat kalastajasaamelaisia. |
Sii ledje guolásteaddjisámit. |
| Heidän tärkein asuinalueensa oli Paadarilla, mutta elinpiiri ulottui myös Lemmenjoelle. |
Sin váldoássanguovlu lei Báđáris, muhto sin eallinbiras olii maiddái Leammái. |
| Päätoimeentulo saatiin kalastamisesta, mutta myös peuroja ja muita riistaeläimiä metsästettiin. |
Váldoáigáiboahtu fidnejuvvui guolástusas, muhto sii bivde maiddái gottiid ja eará fuođđuid. |
| Peuramaat sijaitsivat Lemmenjoella Viipustuntureilla. |
Goddeeatnamat ledje Leammis Viibosduoddariin. (Halinen 2004) |
| Metsästämällä ja kalastamalla ravintonsa hankkinut väestö asui mielellään veden äärellä raikkaan veden ja kalaravinnon vuoksi. |
Olbmot, geat ožžo áigáiboađu meahccebivddus ja guolástusas, ásse mielas čáziid lahka buhtes čázi ja guollebiepmu dihte. |
| Hyvältä leiripaikalta on vaadittu samoja asioita kuin nykyisinkin: suojaisuus, pehmeys, kivettömyys, veden läheisyys ja tasaisuus. |
Buori orohagas leat gáibiduvvon seamma bealit go dán áiggege: suoddjáivuohta, dimisvuohta, geađggihisvuohta, čázi lagasvuohta ja dulbodat. |
| Samoja paikkoja käytettiin aina uudelleen. |
Seamma báikkiid geavahedje ođđasit ja ođđasit. |
| (Halinen 2004) |
(Halinen 2004) |
| Lemmenjoen ensimmäinen uudistila rakennettiin Lemmenjokisuuhun 1880-luvulla Lemmensuunimisenä. |
Leammi vuosttas ođđadállu Lemmensuu huksejuvvui Leamminjálbmái 1880-logus. |
| Hieman ylemmäs Lemmenjoen varteen aiotun Jokelan uudistilan hakemus hylättiin. |
Vehá badjelii Leammi sisa jurddašuvvon Jokela-ođđadálu ohcamuš hilgojuvvui. |
| Ennen vuosisadan vaihdetta Lemmenjoelle perustettiin vielä kaksi kruununmetsätorppaa: Lohilahti ja Riitalan torppa Sotkajärvelle. |
1800-logu loahpageahčen Leammái vuođđuduvvojedje vel guokte ruvnnameahccetoarppá: Lohilahti ja Riitala toarppát Čoađgejávrái. |
| (Halinen 2004) |
(Halinen 2004) |
| Kaikki kiinteät muinaisjäännökset ovat muinaismuistolain (295/1963) nojalla rauhoitettuja. |
Buot giddes dološbázahusat leat dološmuitolága (295/1963) vuođul ráfáidahtton. |
| Kulta ja kullankaivu ovat tuoneet Lemmenjoen tietoisuuteen jo ennen kansallispuiston perustamista vuonna 1956. Kultaa on etsitty ja kaivettu yli 130 vuoden ajan. |
Golli ja golleroggan leat dahkan Leammi dovddusin juo ovdalgo Leammi álbmotmeahcci vuođđuduvvui 1956:s. Golli leat ohcan ja roggan badjel 130 jagi. |
| Ensimmäinen arkistoitu tieto Lemmenjoen kullasta on vuodelta 1867. Kesällä 1902 Lemmenjoen laaksoon, Vaijoelle, Ravadasjoelle, Puskuojalle ja muille sivupuroille otettiin kaikkiaan yli 70 valtausta. |
Vuosttas arkiverejuvvon diehtu Leammi gollis lea jagis 1867. Geassit 1902 Leammileahkái, Váijohkii, Ravadasjohkii, Buškkujárbasašávžái ja eará oalgeádjagiidda dahkkojuvvojedje badjel 70 gollerogganbáikki. |
| Tämä ensimmäinen kultaryntäys hiipui, kun kultaa ei liene löydetty. |
Dát vuosttas nohkagođii, go golli ii várra gávdnonge. |
| Myös 1930-luvulla ruotsalainen kaivosyhtiö etsi kultaa, mutta tutkimukset eivät johtaneet kaivostoimintaan. |
Ruoŧŧelaš ruvkeovttastupmi ozai golli vel 1930-logus muhto bođii dan oaivilii ahte ii gánnáhan vuođđudit ruvkke. |
| 1940-luvun kultalöydöt saivat aikaan ryntäyksen. |
1940-logus gávdnogođii vuot golli, ja ná olbmot movttáskedje fas ohcat golli. |
| Vuonna 1950 voimassa olevien valtausten määrä lähenteli sataa. |
1950:s ledje juo lagabui čuođi rogganbáikki. |
| Siitä lähtien alueella on kaivettu kultaa pysyvästi, ja hiljaiselon jälkeen kullankaivu vilkastui taas uudeksi ryntäykseksi 1980-luvun lopussa. |
Dan rájes guovllus leat jámma roggan golli, ja jaskadet áiggi maŋŋá olbmot fas duođas movttáskedje golleroggamii 1980-logu loahpas. |
| (Partanen 2004) |
(Partanen 2004) |
| Kansallispuiston perustamishistoria on kuvattu luvussa 1.2. |
Álbmotmeahci vuođđudanhistorjjá birra muitaluvvo logus 1.2. |
| 2.10 Nykyinen käyttö |
2.10 Dálá geavaheapmi |
| Nykyisin suurin osa Lemmenjoen kansallispuistosta kuuluu Sallivaaran paliskuntaan. |
Dán áigge eanaš oassi Leammi álbmotmeahcis gullá Sállevári bálgosii. |
| Puiston pohjoisosat kuuluvat Muotkatunturin paliskuntaan ja etelässä Kittilän kunnan puoleinen osa Kuivasalmen paliskuntaan. |
Álbmotmeahci davágeahči gullá Muotkeduoddara bálgosii ja lullin Gihttela beale oassi álbmotmeahcis gullá Goikečoalmmi bálgosii. |
| Sallivaaran paliskunnan pinta-alasta kolme neljäsosaa sijaitsee nykyisen Lemmenjoen kansallispuiston alueella (kuva 7, s. 83). |
Sállevári bálgosa viidodagas golbma njealjádasa lea dálá Leammi álbmotmeahci rájiid siste (govva 7, s. 83). |
| Maamme laajimpaan kansallispuistoon tehdään vain noin 10 000 käyntiä vuodessa, ja niistäkin suurin osa puiston suosituimmalle virkistyskäyttövyöhykkeelle, Lemmenjokilaaksoon ja kultamaille. |
Suoma viidáseamos álbmotmeahccái dahkkojuvvojit dušše sullii 10 000 gallestallama jagis, ja dain eatnašat álbmotmeahci bivnnuheamos lustageavahanavádahkii, Leammileahkái ja golleeatnamiidda. |
| Tällä alueella on suurin osa puiston palveluista: merkittyjä retkeilyreittejä, autio- ja vuokratupia sekä vuoro- ja tilausveneliikennettä (kuva 6, s. 69). |
Dán guovllus leat eatnašat álbmotmeahci bálvalusain: merkejuvvon vánddardanjohtolagat, ávdin- ja láigostobut ja ruvtto- ja diŋgonfanasbálvalusat (govva 6, s. 68). |
| Suurin osa puistosta on syrjävyöhykettä, jossa ei ole merkittyjä polkuja eikä muuta retkeilijöitä palvelevaa varustusta muutamaa autiotupaa lukuun ottamatta (kuva 4, s. 45). |
Eanaš oassi álbmotmeahcis gullá boaittobealeavádahkii, gos eai leat merkejuvvon bálgát eaige earret soames ávdinstobu leat earáge bálvalanrusttegat vánddardeaddjiid dárbbuide (govva 4, s. 45). |
| Näin ollen luonnonrauhaa ja hiljaisuutta etsivälle puistossa riittää runsaasti rauhallisia alueita nyt ja tulevaisuudessa. |
Nuba dasa, guhte lea ohcaleamen luondduráfi ja jaskatvuođa, álbmotmeahcis gávdnojit valjis ráfálaš guovllut dál ja maiddái boahtteáiggis. |
| Lemmenjoen kansallispuiston erikoisuuksia ovat kulta ja kullankaivu. |
Leammi álbmotmeahci mihtilmasvuohta lea golli ja golleroggan. |
| Kullankaivu Lemmenjoella kohdistuu pääasiassa Miessijoelle sekä pääjokeen laskeviin Morgamojaan, Jäkälä-äytsiin, Puskuojaan ja Ruittuäytsiin. |
Golli rogget Leammis eanaš Miessejogas, ja Leammái luoiti Morganádjagis, Jeagelávžžis, Buškkujárbasašávžžis ja Ruitoávžžis. |
| Kaivospiirejä Lemmenjoella on 26 kpl ja voimassa olevia valtauksia vuosittain noin 30. |
Ruvkebiret Leammis leat 26 ja gustojeaddji rogganbáikkit leat jahkásaččat sullii 30. |
| Alueen käyttöä toiminnoittain käsitellään tarkemmin suunnitelman muissa luvuissa. |
Dárkileappot guovllu geavaheapmi sierra doaimmaid mielde gieđahallo plána eará loguin. |
| 2.11 Aiemman hoito- ja käyttösuunnitelman toteutuminen |
2.11 Ovddit dikšun- ja geavahanplána ollašuvvan |
| Lemmenjoen kansallispuiston hoidolle asetetut erityistavoitteet olivat aiemmassa hoito- ja käyttösuunnitelmassa (runkosuunnitelmassa) seuraavat (Metsähallitus 1988, s. 3–4, Lemmenjoen kansallispuiston hoidon erityistavoitteet): |
Leammi álbmotmeahci dikšumii ásahuvvon sierraulbmilat ledje ovddit dikšun- ja geavahanplánas (ruŋgoplánas) čuovvovaččat (Meahciráđđehus 1988, s. 3–4, Leammi álbmotmeahci dikšuma sierraulbmilat): |
| 1) Lemmenjoen kansallispuiston luonne Suomen suurimpana tiettömänä metsäerämaana säilytetään. |
1) Leammi álbmotmeahcci lea Suoma stuorámus geainnuhis meahcci dál ja boahtteáiggis. |
| 2) Suojelualueen jatkuminen Norjan puolelle Øvre Anárjohkan kansallispuistona otetaan huomioon; |
2) Váldojuvvo vuhtii ahte suodjalanguovlu joatkašuvvá Norgga beallai Anárjoga álbmotmeahccin; |
| tämän vuoksi huolehditaan varsinkin puiston länsiosan syrjäisyyden ja erämaisuuden säilymisestä. |
danin fuolahuvvo das, ahte erenoamážit álbmotmeahci oarjjageahči bissu meahccás boaittobealeguovlun. |
| 3) Pääosa kansallispuistosta jätetään todelliseksi poluttomaksi erämaaksi, jonne ei järjestetä mitään uusia retkeilypalveluja nykyisten autiotupien lisäksi. |
3) Eanaš oassi álbmotmeahcis guđđojuvvo duođalaš bálgáhis meahccin, gosa eai lágiduvvo ođđa vánddardanbálvalusat dálá ávdinstobuid lassin. |
| Eräretkeilyn mahdollisuudet kuitenkin säilytetään. |
Meahccevánddardeami vejolašvuođat goittot bisuhuvvojit. |
| 4) Pääosa palveluista ja opastuksesta keskitetään Lemmenjokilaakson lähiympäristöön. |
4) Eanaš oassi bálvalusain ja oahpisteamis čohkkejuvvo Leammileagi lahkosiidda. |
| 5) Inarin kirkonkylään perustetaan opastuskeskus, jossa esitellään Lemmenjoen kansallispuiston lisäksi muutakin pohjoisen Lapin luontoa ja luonnonsuojelualueita sekä metsähallintoa. |
5) Anára girkosiidii vuođđuduvvo oahpistanguovddáš, gos sáhttá oahpásmuvvat Leammi álbmotmeahci lassin Davvi-Lappi earáge lundui ja luonddusuodjalanguovlluide ja meahccehálddahussii. |
| 6) Lemmenjoen kansallispuiston asema ainoana saamelaisalueen keskellä sijaitsevana kansallispuistona ja siitä johtuvat erityispiirteet otetaan puiston hoidossa ja opastuksessa korostetusti huomioon. |
6) Leammi álbmotmeahci sajádat áidna álbmotmeahccin guovdu sámeguovllu ja das boahtti mihtilmasvuođat váldojuvvojit čielgasit vuhtii álbmotmeahci dikšumis ja oahpistandoaimmas. |
| 7) Kansallispuiston kuvaan kuuluvat olennaisina osina poronhoito ja eräät muut perinteiset luontaistalouden muodot. |
7) Dán álbmotmeahccái gullet mávssolaš oassin boazodoallu ja luonddudoalu muhtun eará árbevirolaš hámit. |
| Erityistä huomiota kiinnitetään poronhoidon turvaamiseen. |
Erenoamážit giddejuvvo fuopmášupmi boazodoalu dorvvasteapmái. |
| 8) Kullanhuuhdonnan eräissä paikoissa luomat ympäristöt ovat kansallispuiston nähtävyyksiä ja suojelun kohteita. |
8) Gollerogganbirrasat leat muhtun sajiin álbmotmeahci oaidnámušat, mat galget suodjaluvvot. |
| Mahdollisuus käsin tapahtuvaan kullanhuuhdontaan säilytetään, mutta kaivinkoneiden käyttöä rajoitetaan. |
Vejolašvuohta gieđain dáhpáhuvvi golledoidimii bisuhuvvo, muhto rogganmašiinnaid geavaheapmi gáržžiduvvo. |
| Nämä tavoitteet ovat toteutuneet erinomaisesti. |
Dát ulbmilat leat ollašuvvan erenoamáš bures. |
| Lemmenjoen kansallispuiston erämaaluonne on säilynyt, ja eräretkeilijät löytävät sieltä kaipaamaansa luonnon rauhaa ja hiljaisuutta (Ukkonen 2002, 2003). |
Leammi álbmotmeahcci lea bisson meahccás guovlun ja meahccevánddardeaddjit gávdnet doppe dan luondduráfi ja jaskatvuođa, maid leat ohcaleamen (Ukkonen 2002, 2003). |
| Virkistyskäytön palveluvarustusta on kehitetty Lemmenjokilaakson lähiympäristössä ja Sallivaaran alueella. |
Lustageavaheami bálvalanrusttegat leat ovddiduvvon Leammileagi lahkosiin ja Sállevári guovllus. |
| Suurin osa kansallispuistoa on säilynyt poluttomana erämaana, jonne ei ole rakennettu uusia autiotupia. |
Álbmotmeahcci lea buorre muddui seilon bálgáhis meahccin, gosa eai leat huksejuvvon ođđa ávdinstobut. |
| Metsähallitus on kuitenkin ylläpitänyt ja huoltanut vanhoja autiotupia eräretkeilyn edellytysten turvaamiseksi. |
Meahciráđđehus lea goittot bajásdoallan ja fuolahan boares ávdinstobuid meahccevánddardanvejolašvuođaid dorvvastan dihte. |
| Njurkulahdessa aloitti toimintansa vuonna 1994 Lemmenjoen luontotupa, joka opastaa alueen kävijöitä kesäkauden ajan. |
Njurggoluovttas doaibmagođii 1994:s Leammi luonddustohpu, mii oahpista guovllu gallestalliid geasi áigge. |
| Inarin kirkonkylään valmistui vuonna 1998 Ylä-Lapin luontokeskus ja saamelaismuseo Siida, joka toimii Lemmenjoen kansallispuiston ympärivuotisena opastuskeskuksena. |
Anára girkosiidii gárvvásmuvai 1998:s Davvi-Sámi luondduguovddáš ja sámemusea Siida, mii doaibmá Leammi álbmotmeahci birrajagáš oahpistanguovddážin. |
| Lemmenjoen kansallispuiston luonne saamelaisten kotiseutualueella sijaitsevana kansallispuistona tulee näkyvästi ja luontevasti esille Siidassa, jossa kävijät voivat tutustua saamelaiskulttuurin historiaan ja nykypäivään sekä ihmisen sopeutumiseen pohjoisiin olosuhteisiin. |
Leammi álbmotmeahcci sámiid ruovttuguovllu álbmotmeahccin galgá buktojuvvot bures ja lunddolaččat ovdan Siiddas, gos olbmot sáhttet oahpásmuvvat ovddeš ja dálá sámekultuvrii ja dasa, mo olmmoš lea vuogáiduvvan davvidilálašvuođaide. |
| Metsähallitus on toiminut kansallispuistossa muutoinkin saamelaiskulttuurin turvaamiseksi mm. hankkimalla merkittävän saamelaisen kulttuuriperintökohteen, Kaapin Jounin tilan, valtiolle ja liitettäväksi Lemmenjoen kansallispuistoon. |
Meahciráđđehus lea doaibman álbmotmeahcis muđuige sámekultuvrra dorvvastan dihte ee. nu, ahte lea háhkan stáhtii mearkkašahtti sámi kulturárbečuozáhaga Gáppe-Jon báikki Leammi álbmotmeahccái laktinláhkai. |
| Hoito- ja käyttösuunnitelma voi turvata poronhoidon edellytyksiä lähinnä epäsuorasti, vaikuttamalla muihin käyttömuotoihin. |
Dikšun- ja geavahanplána sáhttá dorvvastit boazodoalu vejolašvuođaid vuosttažettiin eahpenjuolgga nu, ahte váikkuha eará geavahanhámiide. |
| Asetuksen (Asetus eräistä valtion omistamille alueille perustetuista kansallispuistoista ja luonnonpuistoista 932/1981, 2 §) mukaisesti ”kansallispuistossa on 1 §:n säännösten estämättä sallittu – – 10) poronhoito, sen edellyttämien kämppien, poroaitojen ja muiden rakenteiden tekeminen, poronhoitoon tarvittavan puun ottaminen sekä poronhoitoon liittyvä leiriytyminen, tulenteko ja moottorikäyttöisillä ajoneuvoilla liikkuminen”. |
Ásahusa (Ásahus stáhtaeatnamiidda vuođđuduvvon dihto álbmotmehciin ja luonddumehciin 932/1981, 2 §) mielde ”álbmotmeahcis lobálaš doaimmat leat, almmá ahte 1 §:a njuolggadusat daid hehttejit, – – 10) boazodoallu, dasa dárbbašlaš gámppáid, boazoáiddiid ja eará rusttegiid ráhkadeapmi, boazodollui dárbbašlaš muora váldin ja boazodollui guoskevaš gohtten, dolastallan ja mohtorfievrruiguin johtaleapmi”. |
| Muiden perinteisen luontaistalouden muotojen edellytyksiä on turvattu mm. siten, että luontaiselinkeinon harjoittajille ja lähikylien asukkaille on myönnetty maastoliikenteeseen laajemmat mahdollisuudet kuin muille kuntalaisille. |
Eará árbevirolaš luonddudoallohámiid vejolašvuođat leat dorvvastuvvon ee. nu, ahte luondduealáhusbargiide ja lagasgiliid ássiide leat mieđihuvvon meahccejohtalussii viidáset vejolašvuođat go eará gieldalaččaide. |
| Kullankaivu on ainoa vuoden 1988 runkosuunnitelman tavoitteista, jonka osalta säätely ei tapahtunut aivan suunnitelman tavoitteiden mukaisesti. |
Golleroggan lea jagi 1988 ruŋgoplána ulbmiliin áidna, man hárrái mudden ii dáhpáhuvvan plána ulbmiliid mielde. |
| Koneellisen kullankaivun säätely on muotoutunut nykyiselleen oikeuskäsittelyjen ja säädösmuutosten kautta (asetus 583/1991). |
Mašiidnaroggama mudden lea šaddan dálážin vuoigatvuođagieđahallamiiguin ja njuolggadusrievdadusaiguin (ásahus 583/1991). |
| 2.12 Maankäyttöanalyysi |
2.12 Eanageavahanguorahallan |
| Kesäaikainen maastoliikenne jättää jälkiä maaperään (ks. tarkemmin luku 9 Maastoliikenne ja muu liikkuminen). |
Geasiáigásaš meahccejohtalus guođđá mearkkaid eanavuđđui (gč. dárkileappot lohku 9 Meahccejohtalus ja eará johtaleapmi). |
| Lemmenjoella liikutaan kesäaikaan maastoajoneuvoilla suhteellisen paljon, jos verrataan Inarin kunnan muita alueita. |
Leammis johtalit geasi áigge meahccefievrruiguin viehka ollu Anára gieldda eará guovlluid ektui. |
| Alueella liikkuvat poromiehet, Metsähallituksen työntekijät ja kullankaivajat. |
Guovllus johtalit badjeolbmot, Meahciráđđehusa bargit ja golleroggit. |
| Uusia mönkijäuria on syntynyt pikkuhiljaa koko ajan lisää. |
Ođđa njealjejuvllatvuojáhagat leat šaddan vehážiid dađistaga lasi. |
| Vaikutuksia voidaan vähentää yhteistyöllä eri käyttäjäryhmien kanssa minimoimalla kesäaikainen maastoliikenne. |
Váikkuhusaid sáhttá geahpedit sierra geavaheaddjijoavkkuid ovttasbargguin nu, ahte geahpeduvvo geasiáigásaš meahccejohtalus nu ollu go vejolaš. |
| Myös luvattoman liikenteen valvontaa tulee tehostaa. |
Maiddái lobihis johtalus galgá beaktileappot gozihuvvot. |
| Valtausten ja kaivospiirien huolto sekä Metsähallituksen huoltotoimet pyritään suorittamaan pääosin lumipeitteiseen aikaan moottorikelkoin vakiintuneita kulku-uria pitkin. |
Gollerogganbáikkiid ja ruvkebiriid fuolahusa ja Meahciráđđehusa fuolahusdoaimmaid geahččalit vuosttažettiin dahkat muohttaga áigge mohtorgielkkáiguin vuogáiduvvan vuojáhagaid mielde. |
| Moottorikelkalla liikkuminen loppuu tai ainakin vähenee merkittävästi kelirikon myötä ennen lintujen pesimäaikaa ja porojen vasomisaikaa. |
Mohtorgielkkáiguin johtaleapmi nohká dahje goittot geahppána mealgat, go álgá siivvuhisvuohta ovdal lottiid bessenáiggi ja bohccuid guotteha. |
| Retkeilyn ja luontomatkailun vaikutukset keskittyvät kansallispuiston virkistysvyöhykkeille. |
Vánddardeami ja luondduturismma váikkuhusat vuhttojit vuosttažettiin álbmotmeahci lustageavahanavádagain. |
| Luonnon virkistyskäytön väistämättömänä vaikutuksena on ollut luonnon kuluminen suosituilla alueilla: polkujen leveneminen ja tupien pihapiirien kuluneisuus sekä roskaantuminen. |
Luonddu lustageavaheapmi loaktá veagal luonddu bivnnuhis guovlluin: bálgát govdot ja stobuid šilljobirrasat gollet. |
| Suurin osa kansallispuistoa on kuitenkin hyvin vähällä virkistyskäytöllä, ja siellä ei kulkijoiden jälkiä juurikaan huomaa. |
Eanaš oassi álbmotmeahcis lea goittot hui uhccán lustageavaheami anus, eaige doppe báljo vuhtto mearkkat olbmuid johtaleamis. |
| Lentoliikenne alueella on niin vähäistä, että siitä ei voi sanoa olevan haittaa alueen luonnontilaisuudelle. |
Govva Irja Mikkonen. Girdijohtalus guovllus lea nu uhccán, ahte dat ii báljo čuoze guovllu luonddudilálašvuhtii. |
| Laskeutuminen kansallispuistoon vaatii Metsähallituksen luvan. |
Jos áigu seaivut álbmotmeahccái, de galgá leat Meahciráđđehusa lohpi. |
| Porotalous vaikuttaa laiduntamisen kautta koko kansallispuiston alueelle. |
Boazodoallu váikkuha bohccuid guohtuma bokte oppa álbmotmeahccái. |
| Laiduntaminen kohdistuu pohja-, kenttä- ja pensaskerrokseen ja puuston nuoruusvaiheisiin. |
Bohccuid guohtun čuohcá bodne-, giedde- ja miesttageardái ja muoradaga nuorravuođamuttuide. |
| Poronhoito on sallittua koko kansallispuiston alueella, ja siksi porotalouden ympäristövaikutukset ovat hyväksyttäviä niin kauan, kuin laiduntaminen on kestävällä pohjalla. |
Boazodoaluin oažžu bargat miehtá álbmotmeahci, ja danin boazodoalu birasváikkuhusaid galgá sáhttit dohkkehit nu guhká go guohtun dáhpáhuvvá bistevaš ovdáneami prinsihpa mielde. |
| Perinteisesti talvilaidunten kantokykyä on pidetty esimerkiksi poronhoitolaissa (848/1990) porojen enimmäismäärän määräävänä minimitekijänä. |
Árbevirolaččat dálveguohtoneatnamiid gierdama leat atnán ovdamearkka dihte boazodoallolágas uhcimus gáibádussan alimus boazologu mearridettiin. |
| Laidunkiertojärjestelmän tehostamisella on merkittävä vaikutus laidunten kantokykyyn ja sitä kautta ympäristön tilaan. |
Guohtoneatnamiid jahkodatvuogádaga beavttálmahttin váikkuha mealgat guohtoneatnamiid gierdamii ja dakko bokte birrasa dillái. |
| Luontaiselinkeinoista kalastuksella ja riekonpyynnillä on vaikutuksia alueen kala- ja riistakantojen runsaussuhteisiin. |
Luondduealáhusain guolástus ja rievssatbivdu váikkuhit guovllu guolle- ja fuođđonáliid valljivuođagaskavuođaide. |
| Kalastuksen vaikutukset keskittyvät pääasiassa jokivesiin, koska alueella ei ole suuria järviä. |
Guolástusa váikkuhusat vuhttojit vuosttažettiin johkačáziin, dasgo guovllus eai leat stuorra jávrrit. |
| Virkistyskalastuksen luvat ovat melko rajoitettuja, joten virkistyskalastuksen vaikutus alueen kalakantoihin on varsin vähäinen. |
Lustabivdolobit mieđihuvvojit viehka uhccán, ja nuba lustabivdu ii báljo čuoze guovllu guollečáziide. |
| Kalanistutukset ovat aikojen kuluessa muuttaneet jonkin verran Lemmenjoen kansallispuiston kalastoja, mutta varsinaisia uusia lajeja alueella ei esiinny. |
Guollegilvimat leat áiggiid mielde rievdadan muhtun muddui Leammi álbmotmeahci guoládagaid, muhto ođđa guollešlájat eai leat boahtán guvlui. |
| Metsästys vaikuttaa riistakantoihin. |
Meahccebivdu váikkuha fuođđonáliide. |
| Lemmenjoen alueella metsästetään pääasiassa hirveä ja jonkin verran myös metsäkanalintuja. |
Leammi guovllus bivdet eanaš ealggaid ja muhtun muddui maiddái eanalottiid. |
| Ainoastaan Inarin ja Kittilän kuntalaiset saavat metsästää kansallispuistossa oman kuntansa alueella. |
Dušše Anára ja Gihttela gieldalaččat ožžot bivdit álbmotmeahcis iežaset gieldda siste. |
| Ulkopaikkakuntalaisille ei myönnetä metsästyslupia kansallispuistoon. |
Olgobáikegoddelaččaide eai mieđit bivdolobiid álbmotmeahccái. |
| Puiston alueelta ei oteta maa-aineksia, joten tällä ei ole vaikutuksia. |
Álbmotmeahcis eai váldojuvvo eanaávdnasat, ja nuba dákkár doaibma ii čuoze álbmotmeahccái. |
| Kullankaivun vaikutukset kohdistuvat Lemmenjoen kulta-alueella jokien ja ojien varsiin havumetsävyöhykkeestä tunturipaljakalle. |
Golleroggama váikkuhusat vuhttojit Leammi golleguovllus johka- ja ájaguorain goahccevuvddiin gitta jalges duoddarii. |
| Metsäisillä alueilla vaikutukset maisemaan ovat melko vähäisiä, mutta paljakalla esim. Miessijoen ja Jäkälä-äytsin latvoilla maisemalliset muutokset näkyvät kauas. |
Vuovdeguovlluin váikkuhusat eai leat dábálaččat nu stuorrát, muhto jalges duoddaris omd. Miessejoga ja Jeagelávžži gierragiin duovddalaš nuppástusat oidnojit guhkás. |
| Koneellisessa kullankaivussa joudutaan yleensä siirtämään pintamaat, jotta päästään käsiksi kultapitoiseen maahan. |
Mašiidnaroggamis sáddá dábálaččat sirdit bajilduseatnama, ovdalgo sáhttá ohcagoahtit golli. |
| Konekaivualueita koskevissa ympäristöluvan (ympäristönsuojeluasetus 169/2000, 1 §) lupaehdoissa edellytetään, että kaivualueilta poistettavat pintamaat on varastoitava erillään muista massoista sulkemis- ja maisemointitöissä käyttöä varten. |
Mašiidnarogganguovlluide guoskevaš biraslobi (birassuodjalanásahus 169/2000, 1 §) lohpeeavttuin gáibiduvvo ahte bajilduseana, mii váldojuvvo eret rogganguovlluin, galgá vurkejuvvot sierra, vai dan sáhttá dasto geavahit duovdaga gokčan- ja ovddeštanbargguin. |
| Samoin on mahdollisista uoman siirtämiseksi tehtävistä kanavista poistettava rakentamisvaiheessa hienojakoinen pintamaa ja humuskerros. |
Seammaláhkai galgá meannudit vejolaš goivvohagaid, mat goivojuvvojit ájarokki sirdin dihte, roggamis čoggon fiinna bajilduseatnamiin ja humusgerddiin. |
| Käytöstä kokonaan poistettavat kaivualueet on tasattava ympäristöön sopeutuviksi ja päälle on levitettävä pintamaakerros, joka mahdollistaa alueen nopean kasvittumisen. |
Rogganguovllut, mat jávkaduvvojit ollásit eret anus, galget dulbejuvvot birrasii heivvolažžan ja daid ala galgá lebbejuvvot bajilduseanageardi, vai šattut šaddagohtet johtilit. |
| Myös uoma on palautettava entiseen paikkaansa. |
Maiddái ájaroggi galgá máhcahuvvot ovddeš sadjái. |
| Kaivutoiminta vaikuttaa kaivualueiden vesitalouteen ja eliöstöön. |
Golleroggandoaibma čuohcá rogganguovlluid čáhcedollui ja ealániidda. |
| Etenkin konekaivualueilla muutokset näkyvät selvästi. |
Erenoamážit mašiidnarogganguovlluin nuppástusat vuhttojit čielgasit. |
| Kaivetulla alueella kasvillisuus tuhoutuu yleensä miltei kokonaan. |
Roggojuvvon guovlluin šattolašvuohta dábálaččat jávká measta ollásit. |
| Konekaivualueilla puronuoma muuttaa myös muotoaan. |
Mašiidnarogganguovlluin ájarokki hápmi maiddái sáhttá nuppástuvvat. |
| Käsinkaivualueilla vaikutukset ovat lievempiä ja vaikutusalue on yleensä lähellä puron- tai ojanvartta. |
Gieđainroggan ii čuoze seamma garrasit ja váikkuhusat vuhttojit dábálaččat dušše ája- dahje goivvohatguoras. |
| Kasvillisuuden palautumista ja muutoksia kasvilajistossa Lemmenjoen kulta-alueella ei ole tarkemmin tutkittu. |
Šattolašvuođa máhccama ja šaddošlájaid nuppástusaid Leammi golleguovllus eai leat dárkileappot dutkan. |
| Kasvillisuus palautuu ajan kuluessa, mutta ei täysin alkuperäistä vastaavaksi. |
Šattolašvuohta máhccá áiggi mielde, muhto áibbas ovddežin dat ii máhca. |
| Näyttää kuitenkin siltä, että ainakin sarat ja heinät valtaavat melko nopeasti turvepohjaisia alueita. |
Orru goittot leamen nu, ahte goittot luktit ja suoinnit šaddagohtet fas viehka johtilit lavdnjeeatnamiin. |
| Kullankaivun vaikutuksia vesistöihin on tutkittu Lemmenjoen kansallispuiston kulta-alueella 1980-luvulta lähtien. |
Golleroggama váikkuhusaid čázádagaide leat dutkan Leammi álbmotmeahci golleguovllus 1980logu rájes. |
| Kesällä 2006 tutkittiin kullankaivun vaikutuksia vesistöihin Ravadasjoella ja Jäkälä-äytsissä. |
Geassit 2008 dutke golleroggama váikkuhusaid čázádagaide Ravadasjogas ja Jeagelávžžis. |
| Tutkimuksesta kerrotaan tarkemmin luvussa 5.1. |
Dutkamuša birra muitaluvvo dárkileappot logus 5.1.4. |
| Kullankaivun vaikutus porotalouteen on erityisen haitallista silloin, kun syvät kaivumontut jätetään merkitsemättä tai tasoittamatta. |
Golleroggan čuohcá boazodollui dalle, go čiekŋalis rogganrokkit guđđojuvvojit merkekeahttá dahje dulbekeahttá. |
| Porojen laidunnus ja paimennus vaikeutuu. |
Bohccuid guohtun ja guođoheapmi váttásmuvvá. |
| Tiivis vuorovaikutus alueen kullankaivajien ja poromiesten välillä on tärkeää haittojen minimoimiseksi. |
Lea dehálaš ahte golleroggit ja badjeolbmot leat ollu oktavuođas heajos váikkuhasaid geahpedan dihte nu ollu vejolaš. |
| Kämppiä ja muita rakennuksia on Lemmenjoen kansallispuiston alueella kaikkiaan noin 130 kpl. Näistä suurimman ryhmän muodostavat kullankaivajien kämpät, varastot ja saunarakennukset, joita on yhteensä noin 100 kpl. |
Gámppát ja eará visttit Leammi álbmotmeahcis leat oktiibuot sullii 130. Eatnašat dáin leat golleroggiid gámppát, vuorkkát ja sávdnevisttit, mat leat oktiibuot čuođimađe. |
| Porokämppiä puistossa on kymmenkunta, samoin retkeilijöiden käytössä olevia autio- ja varaustupia. |
Boazogámppát álbmotmeahcis leat logemađe, seammá go maiddái lustageavaheami ávdin- ja láigostobut. |
| Metsähallituksen valvontatupia on viisi kappaletta ja rajavartiostolla on kaksi kämppää. |
Meahciráđđehusas leat vihtta gozihanstobu ja rádjegozáhusas guokte gámppá. |
| Viimeisten kymmenen vuoden aikana rakennusten määrä kullankaivualueella on lisääntynyt kymmenillä. |
Maŋimuš logi jagi áigge visttiid lohku gollerogganguovllus lea lassánan máŋggainlogiin. |
| Rakentamisen hallitsemiseksi tarvitaan selkeämmät pelisäännöt siitä, millä perusteella ja mitä kansallispuistossa voidaan rakentaa (ks. luku 13.2). |
Huksema hálddašan dihte galget leat čielgaset njuolggadusat das, maiguin ákkuiguin ja maid álbmotmeahcis sáhttá hukset (gč. lohku 13.2). |
| Puuta otetaan puiston alueelta jonkin verran poltto- ja kotitarvepuuksi sekä porotalouden tarpeisiin. |
Muorra váldojuvvo álbmotmeahcis muhtun muddui boaldin- ja ávnnasmuorran ja maiddái boazodoalu dárbbuide. |
| Puunkäytön vaikutukset alueen luonnontilaisuuteen ovat paikallisesti havaittavissa. |
Muorrageavaheami váikkuhusat guovllu luonddudilálašvuhtii vuhttojit báikkuid. |
| Pääasiassa puunkäyttö kohdistuu mäntyyn, mutta myös koivua on otettu jossain määrin polttopuuksi. |
Eanaš geavahuvvo beahci, muhto maiddái soagi leat váldán muhtun muddui boaldinmuorran. |
| Lemmenjoen kansallispuistossa esiintyvää mahdollista tulokaskasvilajistoa ei ole tarkkaan selvitetty (ks. luku 2.8. |
Leammi álbmotmeahcis vejolaččat gávdnojeaddji ođđašaddošlájat eai leat čielggaduvvon dárkileappot (gč. lohku 2.8.1). |
| Tulokaslajit ovat alueille äskettäin tulleita, alkuperäiseen kasvilajistoon kuulumattomia lajeja, joiden esiintyminen alueella on usein satunnaista. |
Ng. ođđašlájat leat gieskat guvlui boahtán, eamišlájaide gulakeahtes šlájat, mat gávdnojit ain duokkot dákko guovllus. |
| Tulokaslajit häviävätkin helposti ihmistoiminnan loputtua. |
Ođđašlájat jávketge dábálaččat johtilit, go olbmodoaimmat nohket. |
| Näihin kuuluu viljelykasveja ja niiden mukana tulleita rikkakasveja sekä koristekasveja. |
Dákkár šlájaide gullet šaddadanšattut ja daid fárus boahtán hilskošattut. Ođđašlájaide lohkkojit maiddái hearvašattut. |
| Tulokaslajeja lienee kulkeutunut etenkin asuinkentille, mutta nykyään niitä kulkeutuu ihmisten mukana kämppien pihoille ja retkeilyreittien varsille sekä kullankaivualueille. |
Ođđašlájat leat várra gártan vuosttažettiin boares ássanbáikkiide, muhto dán áigge dat čuvvot olbmo mielde maiddái gámppáid šiljuide ja vánddardanjohtolagaid guoraide ja gollerogganguovlluide. |
| Leviäminen tapahtuu yleensä siementen avulla. |
Dákkár šlájat levvet dábálaččat siepmaniiguin. |
| Tulokaslajien leviäminen Lemmenjoen kansallispuistossa lienee vähäistä. |
Danin ođđašlájat eai várra leatge nu olus leavvan Leammi álbmotmeahccái. |
| Osa tulokaslajeista voi olla haitallisia, koska ne pyrkivät syrjäyttämään alkuperäisen lajiston ja ovat usein nopeita leviämään. |
Muhtun ođđašlájat sáhttet čuohcit luonddudillái, dasgo dat vigget duvdit eret guovllu eamišlájaid ja levvet dávjá hui johtilit. |
| Tulokaslajeista monet eivät selviä pohjoisen ankarissa olosuhteissa, eikä kansallispuistosta ole tähän mennessä jouduttu hävittämään yhtään haitallista lajia. |
Ođđašlájain máŋggat eai ceavzze davviguovlluid goavis dilálašvuođain, iige álbmotmeahcis leat dárbbašan dássážii jávkadit ovttage vahátlaš šlája. |
| 2.13 Yhteenveto tärkeimmistä arvoista suojelun ja käytön kannalta |
2.13 Čoahkkáigeassu deháleamos suodjalan- ja geavahanárvvuin |
| Lemmenjoen kansallispuisto on kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä suojelualue. |
Leammi álbmotmeahcci lea riikkadásis ja riikkaidgaskasaččat mearkkašahtti suodjalanguovlu. |
| Kansallispuiston mäntymetsät edustavat eurooppalaisessa suojelualueverkostossa erityisen tärkeäksi luokiteltuja boreaalisia luonnonmetsiä. |
Álbmotmeahci beahcevuovddit ovddastit eurohpálaš suodjalanguovlofierpmádagas erenoamáš dehálažžan juogustuvvon boreála luondduvuvddiid. |
| Kansallispuiston metsät ovatkin merkittävä osa kansallista ja kansainvälistä suojelualueverkostoa erityisesti laajuutensa ja luonnontilaisuutensa vuoksi. |
Álbmotmeahci vuovddit mearkkašitge ollu riikkadási ja riikkaidgaskasaš suodjalanguovlofierpmádagas daid viidodaga ja luonddudilálašvuođa dihte. |
| Yhdessä muiden ympäröivien suojelu- ja erämaa-alueiden kanssa Lemmenjoen kansallispuisto muodostaa noin miljoonan hehtaarin laajuisen metsänrajaseutujen suojelualueiden vyöhykkeen. |
Ovttas eará birastahtti suodjalan- ja meahcceguovlluiguin Leammi álbmotmeahcci hábme sullii miljovnna hektára viidosaš suodjalanguovloavádaga vuovdeordaguovlluin. |
| Lemmenjoen kansallispuisto on merkittävä elinympäristö kasvi- ja eläinlajeille. |
Leammi álbmotmeahcci lea mearkkašahtti eallinbiras šaddo- ja eallišlájaide. |
| Laaja puisto turvaa eri lajeille paljon soveliaita elinympäristöjä, ja puisto on lajien ja luontotyyppien suojelussa tärkeä osa laajempaa eurooppalaista Natura 2000 -suojelualueverkostoa. |
Viiddis álbmotmeahcci dorvvasta sierra šlájaide valjis vuogas eallinbirrasiid ja álbmotmeahcci lea šlájaid ja luondotiippaid suodjaleamis dehálaš oassin viidáset eurohpálaš Natura 2000 -suodjalanguovlofierpmádagas. |
| Lemmenjoen kansallispuisto on tärkeää poronhoitoaluetta pääasiassa Sallivaaran paliskunnalle sekä tärkeää metsästys-, kalastus- ja marjastusaluetta paikallisille ihmisille. |
Leammi álbmotmeahcci lea dehálaš boazodoalloguovlu vuosttažettiin Sállevári bálgosii, ja báikkálaš olbmuide dehálaš meahccebivdo-, guolástan- ja murjenguovlu. |
| Suurin osa puistosta on syrjävyöhykettä, johon ei ohjata retkeilijöitä eikä muita toimintoja, vaan alue on pääasiassa porotalouden ja muiden luontaiselinkeinojen käytössä. |
Eanaš oassi álbmotmeahcis gullá boaittobealeavádahkii, gosa eai rusttegiiguin stivre vánddardeaddjiid eaige eará doaimmaid muhto guovlu lea eanaš boazodoalu ja eará luondduealáhusaid anus. |
| Lemmenjoen kansallispuisto on retkeilijän näkökulmasta erämaisempi kuin monet Lapin lakisääteiset erämaa-alueet tai useimmat muut Suomen kansallispuistot. |
Vánddardeaddji čalmmiiguin geahčadettiin Leammi álbmotmeahcci lea meahccát guovlu go lágasmearriduvvon máŋggat meahcceguovllut Lappis dahje eanaš eará álbmotmeahcit Suomas. |
| 3 Hoidon ja käytön tavoitteet |
3 Dikšuma ja geavaheami ulbmilat |
| Metsähallituksen määrittelemien luonnonsuojelualueiden hoidon periaatteiden mukaisesti kansallispuiston tärkein tehtävä on ”suojelu, joka kohdistuu alkuperäisen elottoman ja elollisen luonnon piirteisiin, lajeihin ja eliöyhteisöihin, mutta voi kohdistua myös ihmisen toiminnan tuloksena syntyneisiin perinteisiin ympäristöihin, eliöyhteisöihin, maisemiin ja rakenteisiin. |
Meahciráđđehusa meroštallan luonddusuodjalanguovlluid dikšunprinsihpaid mielde álbmotmeahci deháleamos ulbmilin lea ”suodjalit álgoálgosaš jápma ja ealli luonddu sárgosiid, šlájaid ja ealánservodagaid, muhto suodjalit sáhttá maiddái olbmo doaimma geažil riegádan árbevirolaš birrasiid, ealánservodagaid, duovdagiid ja rusttegiid. |
| Yleisen suojelun periaatteesta voidaan kansallispuistossa poiketa porotalouden ja paikallisen väestön luontaiselinkeinojen hyväksi, mikäli niistä ei koidu oleellista eikä pysyvää vahinkoa suojelutavoitteiden kannalta”. |
Oppalaš suodjaleami prinsihpas sáhttá álbmotmeahcis spiehkastit boazodoalu ja báikkálaš olbmuid luondduealáhusaid buorrin, jos dat eai stuorábut dahje bissovaččat čuoze suodjalanulbmiliidda”. |
| (Metsähallitus 2007) |
(Meahciráđđehus 2007) |
| 3.1 Luonnonsuojelulliset lähtökohdat |
3.1 Luonddusuodjaleapmái vuođđuduvvi vuolggasajit |
| Luonnonsuojelulaki (1096/1996, 19 § 1 mom.) edellyttää, että ”kansallispuiston hoidon ja käytön järjestämistä varten on laadittava hoito- ja käyttösuunnitelma, jossa määritellään toimenpiteet puiston perustamistavoitteiden toteuttamiseksi”. |
Luonddusuodjalanlága (1096/1996, 19 § 1 mom.) mielde ”álbmotmeahci dikšuma ja geavaheami lágideami várás galgá dahkat dikšun- ja geavahanplána, mas meroštallojit doaimmat álbmotmeahci vuođđudanulbmiliid ollašuhttin dihte”. |
| Suunnitelman laatii se viranomainen tai laitos, jonka hallinnassa kansallispuisto on. |
Plána dahká dat eiseváldi dahje lágádus, man hálddašanválddi vuollai álbmotmeahcci gullá. |
| Lemmenjoen kansallispuisto on Metsähallituksen hallinnassa ja hoidossa ja alueen hoidosta, ja suunnittelusta vastaa Lapin luontopalvelut. |
Leammi álbmotmeahci hálddaša ja dikšu Meahciráđđehus, ja guovllu dikšumis ja plánemis vástida Lappi luonddubálvalusat. |
| Luonnonsuojelulain mukaisesti kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunnitelmat vahvistaa ympäristöministeriö. |
Luonddusuodjalanlága mielde álbmotmehciid dikšun- ja geavahanplánaid nanne birasministeriija. |
| Vahvistettu suunnitelma julkaistaan Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja -sarjassa. |
Nannejuvvon plána almmustuvvá Metsähallituksen luonnosuojelujulkaisuja -ráiddus. |
| Kansallispuistot ovat lakisääteisiä luonnonsuojelualueita. |
Álbmotmeahcit leat lágasmearriduvvon luonddusuodjalanguovllut. |
| Tämä tarkoittaa sitä, että luonnonsuojelun tavoitteet ovat ensisijaisia hoidon ja käytön tavoitteita ja kaikki muut tavoitteet sovitetaan niiden asettamiin rajoitteisiin lainsäädännön puitteissa. |
Dát oaivvilda dan, ahte luonddusuodjalanulbmilat leat vuosttažettiin dikšun- ja geavahanulbmilat ja buot eará ulbmilat heivehuvvojit daid ásahan ráddjehusaide láhkamearrádusaid olis. |
| Lemmenjoen kansallispuiston erityispiirteenä Suomen kansallispuistojen joukossa ovat laajat luonnontilaiset metsät, erämaisuus ja sijainti saamelaisten kotiseutualueella. |
Leammi álbmotmeahci mihtilmasvuohtan Suoma eará álbmotmehciid ektui lea dat, ahte doppe leat viiddis luonddudilálaš vuovddit, meahccás guovllut ja dat lea sámiid ruovttuguovllus. |
| Nämä seikat on tuotu esille sekä vuoden 1956 perustamislain (Laki eräiden uusien luonnonsuojelualueiden perustamisesta valtionmaille 634/1956) esityksen perusteluissa että myöhemmissä laajennuksissa (Laki eräiden valtion omistamien alueiden muodostamisesta kansallispuistoiksi ja luonnonpuistoiksi 674/1981). |
Dát bealit leat váldojuvvon vuhtii sihke jagi 1956 vuođđudanlága (Láhka dihto ođđa luonddusuodjalanguovlluid vuođđudeamis stáhtaeatnamiidda 634/1956) árvalusa ákkastallamiin ja álbmotmeahci maŋit viiddidemiin (Láhka stáhta oamastan dihto guovlluid čohkkemis álbmotmeahccin ja luonddumeahccin 674/1981). |
| Kansallispuistoa koskevia määräyksiä on säädetty asetuksessa eräistä valtion omistamille alueille perustetuista kansallispuistoista ja luonnonpuistoista (932/1981). |
Álbmotmeahccái guoskevaš mearrádusat leat ásahuvvon ásahusas (Ásahus stáhtaeatnamiidda vuođđuduvvon dihto álbmotmehciin ja luonddumehciin 932/1981). |
| Lemmenjoen kansallispuisto (FI 1300201) on liitetty Natura 2000 -suojelualueverkostoon luonto (92/43/ETY) - ja lintudirektiivin (79/409/ETY) perusteella. |
Leammi álbmotmeahcci lea laktojuvvon Natura 2000 -suodjalanguovlofierpmádahkii luondodirektiivva (92/43/ETY) ja loddedirektiivva (79/409/ETY) vuođul. |
| Tämän suunnitelman tavoitteena on siten myös niiden luontoarvojen turvaaminen, joiden perusteella alue on liitetty Natura 2000 |
Dán plána ulbmilin lea ná maiddái dorvvastit daid luondduárvvuid, maid vuođul guovlu lea laktojuvvon Natura 2000 -fierpmádahkii. |
| Lemmenjoen kansallispuisto on liitetty myös kansainvälisesti merkittävien kosteikkojen luetteloon eli ns. Ramsar-kohteeksi. |
Leammi álbmotmeahcci lea laktojuvvon maiddái riikkaidgaskasaččat mávssolaš láktasajiid logahallamii dahjege ng. Ramsar-guovlun. |
| Suomen Ramsar-alueet on valittu siten, että ne edustavat mahdollisimman hyvin Suomen erilaisia, vesilinnuston kannalta merkittäviä kosteikkoja. |
Suoma Ramsar-guovllut leat válljejuvvon nu, ahte dat ovddastit nu bures go vejolaš Suoma sierralágan, čáhcelottiid dáfus mávssolaš láktasajiid. |
| Kaikki Suomen Ramsar-alueet kuuluvat Natura 2000 -verkostoon, ja alueiden rajaukset noudattavat Naturarajauksia. |
Buot Suoma Ramsar-guovllut gullet Natura 2000 -fierpmádahkii, ja guovlluid rájit čuvodit Naturarájiid. |
| Ramsarin sopimuksen suojelutavoitteet toteutuvat Natura-alueiden suojelutoimien kautta. |
Ramsar-soahpamuša suodjalanulbmilat ollašuvvet Natura-guovlluid suodjalandoaimmaid bokte. |
| Näin ollen Lemmenjoen kansallispuiston alueella monipuolisen ja runsaan vesilinnuston säilyttäminen on yksi keskeinen suojelutavoite. |
Ná oktan guovddáš suodjalanulbmilin lea suodjalit Leammi álbmotmeahci máŋggabealat ja valljugas čáhceloddenáliid. 3.1.1 Natura 2000 -fierpmádat |
| Natura 2000 -verkoston avulla pyritään säilyttämään luonnon monimuotoisuutta Euroopan unionin alueella. |
Natura 2000 -fierpmádaga vuođul geahččalit seailluhit luonddu máŋggahápmásašvuođa Eurohpá uniovnna siste. |
| Lemmenjoen kansallispuisto on liitetty EU:n komission 22.12. 2003 hyväksymään Suomen Natura 2000 -suojelualueverkostoon luontodirektiivin (92/43/ETY) mukaisena kohteena Lemmenjoen kansallispuisto (FI 1300201) -nimisenä Natura-alueena. |
Leammi álbmotmeahcci lea laktojuvvon Natura 2000 -suodjalanguovlofierpmádahkii (EU-kommišuvdna dohkkehii 22.12.2003) luondodirektiivva (92/43/ETY) vuođul Leammi álbmotmeahcci (FI 1300201) -nammasaš Natura-guovlun. |
| Tämän suunnitelman tavoitteena on siten myös niiden luontoarvojen turvaaminen, joiden perusteella alue on liitetty Natura 2000 -verkostoon. |
Dán plána ulbmilin lea ná maiddái dorvvastit daid luondduárvvuid, maid vuođul guovlu lea laktojuvvon Natura 2000 |
| Natura 2000 -suojelualueverkostoon kuuluville alueille on Euroopan yhteisön neuvoston direktiivin (luontodirektiivin 92/43/ETY) 6. artiklan mukaisesti tarvittaessa laadittava tarkoituksenmukainen käyttösuunnitelma. |
-fierpmádahkii. Natura 2000 -suodjalanguovlofierpmádahkii gullevaš guovlluide galgá Eurohpá ovttastumi ráđi luondodirektiivva (92/43/ETY) 6. artihkkala mielde dárbbu mielde dahkat vuogálaš geavahanplána. |
| Luontodirektiivissä on selvitetty suojeluun liittyvät keskeiset käsitteet, päämäärät ja periaatteet. |
Luondodirektiivvas leat čielggaduvvon suodjaleapmái guoskevaš guovddáš doahpagat, ulbmilat ja prinsihpat. |
| Luontodirektiivin ja lintudirektiivin (79/409/ETY) liitteissä luetellaan erilaisia erityistoimia tai -huomiota vaativat Euroopan unionin tärkeinä pitämät lajit ja luontotyypit. |
Luondodirektiivva ja loddedirektiivva čuvvosiin logahallojit sierra doaimmaid dahje sierra fuopmášumi gáibideaddji šlájat ja luondotiippat, maid Eurohpá uniovdna atná dehálažžan. |
| lajien ja luontotyyppien suojelulle on niiden suotuisan suojelun tason säilyttäminen. |
Ulbmilin lea boahtteáiggis doarvái bures suodjalit dáid šlájaid ja luondotiippaid. |
| Tämä tarkoittaa sitä, että lajien levinneisyys, kannan kehitys ja elinalueen luonnontila pysyvät vakaana tai paranevat ja että luontotyypin rakenne ja toiminnot säilyvät pitkällä aikavälillä. |
Dát oaivvilda dan, ahte šlájaid leavvanguovlu, náli ovdáneapmi ja eallinbirrasa luonddudilli galget bissut stáđisin dahje buorránit ja ahte luondotiippaid ráhkadus ja doaimmat seilot guhkesáiggeulbmiliin. |
| Luontodirektiivi edellyttää lajien ja luontotyyppien suojelun lisäksi, että suojelutoimenpiteissä otetaan huomioon taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset vaatimukset sekä alueelliset ja paikalliset erityispiirteet. |
Luondodirektiiva gáibida šlájaid ja luondotiippaid suodjaleami lassin dan, ahte suodjalandoaimmain váldojuvvojit vuhtii ekonomalaš, sosiálalaš ja čuvgehuslaš gáibádusat ja guvllosaš ja báikkálaš mihtilmasvuođat. |
| Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 24. §:n mukaan ”valtion viranomaisten tulee toiminnassaan ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja edistää niiden toteuttamista. |
Eanageavahan- ja huksenlága (132/1999) 24. §:a mielde ”stáhta eiseválddit galget doaimmaineaset váldit vuhtii riikkadási guovlluidgeavahanulbmiliid ja bargat daid ollašuhttima ovdii. |
| Valtion viranomaisten on myös arvioitava toimenpiteidensä vaikutuksia valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kannalta. |
Stáhta eiseválddit galget maiddái árvvoštallat doaimmaideaset váikkuhusaid riikkadási guovlluidgeavahanulbmiliid dáfus. |
| Maakunnan suunnittelussa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista.” |
Eanagotti plánemis ja luonddugeavaheami eará plánemis galgá fuolahit das, ahte riikkadási guovlluidgeavahanulbmilat váldojuvvojit áššáigullevaš vuogi mielde vuhtii.” |
| Valtioneuvoston päätöksen (30.11. 2000) tavoitteena on mm. edistää kulttuuri- ja luonnonperinnön, virkistyskäytön ja luonnonvarojen säilymistä sekä luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityisen merkittävien aluekokonaisuuksien säilymistä. |
Stáhtaráđi mearrádusa (30.11.2000) ulbmilin lea ee. ovddidit kultur- ja luondduárbbi, lustageavaheami ja luondduriggodagaid seailuma ja luonddu- ja kulturbirasin erenoamáš mearkkašahtti guovloollisvuođaid seailuma. |
| Alueidenkäytön keskeisiä tavoitteita luonnon sekä luonnonkäytön ja kulttuuriperinnön kannalta ovat mm: |
Guovlluidgeavaheami guovddáš ulbmilat luonddu ja luonddugeavaheami dáfus leat ee.: |
| • elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymisen edistäminen |
• ealli ja jápma luonddu dáfus divrras ja rašis guovlluid máŋggahápmásašvuođa seailuma ovddideapmi |
| • luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville |
• luondduriggodagaid bistevaš ávkinatnin nu, ahte dorvvastuvvojit luondduriggodagaid fidnenvejolašvuođat maiddái boahttevaš buolvvaide |
| • kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön säilyminen |
• riikkadási kulturbirrasa ja huksenárbbi seailun |
| • ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävien ja yhtenäisten luonnonalueiden ja niiden käytön ohjaaminen siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota |
• ekologalaččat dahje lustageavaheami dáfus mearkkašahtti ja oktilaš luondduguovlluid ja geavaheami stivren nu, ahte dát guovloollisvuođat eai dárbbašmeahttumit biđgejuvvo |
| • luonnon virkistyskäytön sekä luonto- ja kulttuurimatkailun edistäminen parantamalla monikäytön edellytyksiä. |
• luonddu lustageavaheami ja luonddu- ja kulturturismma ovddideapmi nu, ahte buoriduvvojit lotnolasgeavaheami vejolašvuođat. |
| Edellä olevaan luetteloon on kirjattu sekä yleis- että erityistavoitteita siltä osin, kuin ne koskevat suunnittelualuetta. |
Bajábeale logahallamii leat merkejuvvon sihke oppalaš- ja sierraulbmilat dakko bokte go dat gusket plánenguvlui. |
| Yleistavoitteet ovat luonteeltaan alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua koskevia periaatteellisia linjauksia. |
Oppalašulbmilat leat luonddusteaset guovlluidgeavaheapmái ja guovlluidgeavaheami plánemii guoskevaš prinsihpalaš ulbmilat. |
| Erityistavoitteet ovat alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua koskevia velvoitteita. |
Sierraulbmilat leat guovlluidgeavaheapmái ja guovlluidgeavaheami plánemii guoskevaš geatnegahttimat. |
| Maankäyttö- ja rakennuslain keskeiset tavoitteet saamelaiskulttuurin säilymisen kannalta on kuvattu luvussa 3.4 Saamelaiskulttuurin turvaaminen, 3.4. |
Eanageavahan- ja huksenlága guovddáš ulbmilat sámekultuvrra seailuma dáfus leat govviduvvon logus 3.4 Sámekultuvrra dorvvasteapmi; |
| 5 Maankäyttö- ja rakennuslaki. 3.2. |
3.4.5 Eanageavahan- ja huksenláhka. |
| Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat kaikkea kaavoitusta. |
Riikkadási guovlluidgeavahanulbmilat leat vuođđun buot lávvaplánemis. |
| Metsähallitus on maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) tarkoittamana viranomaisena velvollinen ottamaan huomioon alueen hoidon ja käytön suunnittelussa näiden kaavojen oikeusvaikutukset. |
Meahciráđđehus lea eanageavahan- ja huksenlága (132/1999) oaivvildan eiseváldin geatnegahtton váldit vuhtii guovllu dikšuma ja geavaheami plánemis dáid lávaid vuoigatvuođaváikkuhusaid. |
| Lemmenjoen kansallispuiston Inarin kunnan puolella sijaitseva alue sisältyy Pohjois-Lapin maakuntakaavaan (Liite 10). |
Dat oassi Leammi álbmotmeahcis, mii lea Anára gieldda siste, lea váldojuvvon Davvi-Lappi eanagoddelávvii (Čuovus 10). |
| Puiston Kittilän kunnan puoleinen osa kuuluu Tunturi-Lapin seutukaavaan, joka on vahvistettu 23.11. |
Dat oassi álbmotmeahcis, mii lea Gihttela gieldda siste, lea váldojuvvon Duottar-Sámi guovlolávvii, mii lea nannejuvvon 23.11.1999. |
| Näitä kaavoja laadittaessa Lemmenjoen kansallispuisto oli jo nykyisen laajuinen, joten alueella on vain suojelusäädösten sallimia tai edellyttämiä kaavavarauksia ja -määräyksiä – ja niitäkin varsin niukasti. |
Go dát lávat dahkkojuvvojedje, de Leammi álbmotmeahcci lei juo dálá viiddu. Nuba guovllus leat dušše suodjalannjuolggadusain suvvojuvvon dahje gáibiduvvon lávvavárremat ja -mearrádusat ja datge viehka uhccán. |
| Tunturi-Lapin seutukaavan korvaa jatkossa Tunturi-Lapin maakuntakaava. |
Duottar-Sámi guovloláva sadjái lea boahtimin Duottar-Sámi eanagoddelávva. |
| Kaavan laatiminen on käynnistynyt vuonna 2006. |
Láva leat dahkagoahtán 2006:s. |
| Pohjois-Lapin maakuntakaava |
Davvi-Lappi eanagoddelávva |
| Lemmenjoen kansallispuiston Inarin kunnan puolella sijaitseva alue sisältyy Pohjois-Lapin maakuntakaavaan (Liite 10). |
Dat oassi Leammi álbmotmeahcis, mii lea Anára gieldda siste, lea váldojuvvon Davvi-Lappi eanagoddelávvii (Čuovus 10). |
| Keskeisiä painopistealueita kaavassa ovat metsien monikäyttö, maa- ja kallioperän ainesten hyödyntäminen, matkailu, liikennejärjestelmä ja teollisuus sekä muut alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta tärkeät alueet ja kehittämisperiaatteet. |
Guovddážis dán lávas leat vuvddiid lotnolasgeavaheapmi, eana- ja báktevuođu ávdnasiid ávkinatnin, turisma, johtalusvuogádat ja industriija ja guovlluid geavaheami ja báikkálašservodaga ovddideami dáfus dehálaš eará guovllut ja ovddidanprinsihpat. |
| Maakuntakaavan kartalla ja kaavamääräyksillä on vahvoja oikeusvaikutuksia. |
Eanagoddeláva kárttas ja lávvamearrádusain leat nana vuoigatvuođaváikkuhusat. |
| Ne ovat ohjeena kuntien kaavoitukselle; |
Dat leat rávan gielddaid lávvaplánemii. |
| viranomaisten on otettava maakuntakaava huomioon ja pyrittävä edistämään sen toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteutumista (Lapin liitto 2007). |
Nuba eiseválddit galget váldit eanagoddeláva vuhtii ja geahččalit ovddidit dan ollašuvvama ja geahččat ahte dáiguin doaibmabijuiguin ii váttásmuhttojuvvo láva ollašuvvan (Lappi Lihttu 2007). |
| Pohjois-Lapin maakuntakaava on vahvistettu valtioneuvostossa 27.12. 2007 (Liite 10). |
Davvi-Lappi eanagoddelávva lea nannejuvvon stáhtaráđis 27.11.2007 (Čuovus 10). |
| Maakuntakaavan aluekuvauksessa Lemmenjoen kansallispuistoa luonnehditaan luontotyypeiltään monipuoliseksi ja vaihtelevaksi. |
Eanagoddeláva guovlogovvideami mielde Leammi álbmotmeahcci lea luondotiippaid dáfus máŋggabealat ja molsašuddi guovlu. |
| Kehittämisperiaatteena on, että säilytetään maisema-, luonto- ja kulttuuriarvot. |
Ovddidanprinsihppan lea seailluhit duovdda-, luonddu- ja kulturárvvuid. |
| Alue sisältää matkailun vetovoima-aluetta. |
Álbmotmeahcis gávdnojit turismma geasuhusguovllut. |
| Alueella kehitetään opastettua retkeilyä ja rakenteet toteutetaan korkeatasoisesti luonto- ja kulttuuriarvoihin sovittaen. |
Guovllus ovddiduvvojit oahpistuvvon vánddardanbálvalusat ja ollašuhttojit alladássásaš rusttegat, mat heivejit luonddu- ja kulturárvvuide. |
| Lisäksi kehittämisperiaatteena on, että ympäristövaurioiden maisemoinnista huolehditaan. |
Dasa lassin ovddidanprinsihppan lea dat, ahte vahágahtton duovdagat galget ovddeštuvvot. |
| Lemmenjoen kansallispuistosta Lemmenjokilaakso sisältyy matkailualueeseen Menesjärvi– Lemmenjoki. |
Leammi álbmotmeahcis Leammileahki gullá Menešjávri–Leammi turismaguvlui. |
| Kuvauksessa todetaan, että alue on maakunnallisesti merkittävä matkailualue ja sitä kehitetään kansallispuistoon, Lemmenjokeen ja kultaperinteeseen tukeutuvana luontomatkailukohteena. |
Govvideamis daddjojuvvo ahte guovlu lea eanagottidásis mearkkašahtti turismaguovlu, mii ovddiduvvo álbmotmeahccái, Leammái ja kulturárbái dorjejeaddji luondduturismačuozáhahkan. |
| Kaavamääräyksissä on todettu, että maankäytön suunnittelussa on otettava huomioon arvokkaat luonnonympäristöt, arvokkaat maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt. |
Lávvamearrádusain lea daddjojuvvon ahte eanageavaheami plánemis galget váldojuvvot vuhtii divrras luonddubirrasat, divrras duovddaguovllut ja huksejuvvon kulturbirrasat. |
| Luonnonsuojelualueilla poronhoidon ja muiden luontaiselinkeinojen alueidenkäytölliset toiminta- ja kehittämisedellytykset on turvattava. |
Luonddusuodjalanguovlluin boazodoalu ja eará luondduealáhusaid doaibma- ja ovddidanvejolašvuođat guovlluidgeavaheami ektui galget dorvvastuvvot. |
| Lemmenjokilaakso ja osa kulta-alueesta on rajattu matkailun vetovoima-alueeksi, matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeksi. |
Leammileahki ja oassi golleguovllus leat ráddjejuvvon turismma geasuhusguovlun, mas galgá ovddidit turismma ja lustageavaheami. |
| Tämä tarkoittaa sitä, että aluetta tulee kehittää matkailukeskusten, maaseutumatkailun, palveluiden ja reitistöjen yhteistoiminnallisena kokonaisuutena alueen pääkäyttötarkoitusten kanssa yhteensopivalla tavalla. |
Dát oaivvilda dan, ahte guovllus galgá ovddidit turismaguovddážiid, dálonguovloturismma, bálvalusaid ja johtolagaid ovttasdoaibmi ollisvuohtan nu, ahte dat heivejit oktii guovllu váldogeavahanulbmiiguin. |
| Osa kulta-alueesta ja Lisman kylän ympäristö on merkitty kaavaan kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. |
Oassi golleguovllus ja Lismmá gili birrasat leat merkejuvvon lávvii kulturbirrasa dahje duovdaga gáhttema dáfus dehálaš guovlun. |
| Tällä alueella alueen suunnittelussa on turvattava merkittävien kulttuurihistoriallisten ja maisemallisten arvojen säilyminen. |
Dáppe guovllu plánemis galgá dorvvastit mearkkašahtti kulturhistorjjálaš ja duovddalaš árvvuid seailuma. |
| Maakuntakaavaan on kirjattu muun muassa puistoon suuntautuvat reitit sekä määritelty matkailun painopistealueet puiston vaikutuspiirissä. |
Eanagoddelávvii leat merkejuvvon earret eará álbmotmeahccái manni johtolagat ja meroštallon turismma váldoguovllut álbmotmeahci váikkuhanbirrasis. |
| (Liite 10) |
(Čuovus 10) |
| Maakuntakaavaa toteutetaan kansallispuistossa perustamissäädösten, luonnonsuojelulain sekä hoito- ja käyttösuunnitelman reunaehdoin. |
Eanagoddelávva ollašuhttojuvvo álbmotmeahcis vuođđudannjuolggadusaid, luonddusuodjalanlága ja dikšun- ja geavahanplána ravdaeavttuiguin. |
| 3.3 Laki Metsähallituksesta |
3.3 Meahciráđđehusláhka |
| Metsähallituksen tehtävät on määritelty laissa (1378/2004) ja asetuksessa (1380/2004) Metsähallituksesta. |
Meahciráđđehusa doaimmat leat meroštallon Meahciráđđehuslágas (1378/2004) ja Meahciráđđehusásahusas (1380/2004). |
| Laki Metsähallituksesta asettaa toiminnan yleiset yhteiskunnalliset velvoitteet (4 § ja 5 §), joista hoidon ja käytön suunnittelua ohjaavat: |
Meahciráđđehusláhka ásaha doaimma oppalaš servodatlaš geatnegasvuođaid (4 § ja 5 §), main dikšuma ja geavaheami plánema stivrejit čuovvovaš áššit: |
| • Poronhoitolaissa säädetyt velvoitteet täytetään. |
• Boazodoallolágas ásahuvvon geatnegahttimat devdojuvvojit. |
| • Luonnonvarojen kestävän hoidon ja käytön olennaisena osana Metsähallituksen on riittävästi otettava huomioon biologisen monimuotoisuuden suojelu ja tarkoituksenmukainen lisääminen metsien ja muiden luonnonvarojen hoidolle, käytölle ja suojelulle asetettujen muiden tavoitteiden kanssa. |
• Luondduriggodagaid bistevaš dikšumis ja geavaheamis Meahciráđđehus galgá erenoamážit váldit doarvái bures vuhtii biologalaš máŋggahápmásašvuođa suodjaleami ja lasihit vuohkkasit vuvddiid ja eará luondduriggodagaid dikšuma, geavaheami ja suodjaleami ovttas ásahuvvon eará ulbmiliiguin. |
| Metsähallituksen on lisäksi otettava huomioon luonnon virkistyskäytön sekä työllisyyden edistämisen vaatimukset. |
Meahciráđđehus galgá dasa lassin váldit vuhtii luonddu lustageavaheami ja barggolašvuođa ovddideami gáibádusaid. |
| • Metsähallituksen toiminnassa otetaan huomioon tutkimuksen, opetuksen, – – ja maankäytön tarpeet. |
• Mehciráđđehusa doaimmas váldojuvvojit vuhtii dutkama, oahpahusa, – – ja eanageavaheami dárbbut. |
| Metsähallituksen julkisista hallintotehtävistä (1378/2004, 6 §) hoidon ja käytön suunnitteluun vaikuttavat Lemmenjoen kansallispuiston alueella: |
Meahciráđđehusa almmolaš hálddahusbargguin (1378/2004, 6 §) dikšuma ja geavaheami plánemii váikkuhit Leammi álbmotmeahcis: |
| • luonnonsuojelulaissa (1096/1996) sekä sen nojalla perustettuja luonnonsuojelualueita koskevissa laeissa säädetyt luonnonsuojelutehtävät sekä luonnonsuojelualueiden hankinta |
• luonddusuodjalanlágas (1096/1996) ja dan vuođul vuođđuduvvon luonddusuodjalanguovlluide guoskevaš lágain ásahuvvon luonddusuodjalandoaimmat ja luonddusuodjalanguovlluid háhkan |
| • kalastuslaissa (286/1982), poronhoitolaissa (848/1990), maastoliikennelaissa (1710/1995), metsästyslaissa (615/1993), jätehuoltolaissa (1072/1993), porotalouden- ja luontaiselinkeinojen rahoituslaissa (45/2000), pelastuslaissa (468/2003) ja järjestyslaissa (612/2003) säädetyt tehtävät |
• guolástanlágas (286/1982), boazodoallolágas (848/1990), meahccejohtaluslágas (670/1991), meahcástanlágas (615/1993), bázahusfuolahuslágas (1072/1993), boazodoalu ja luondduealáhusaid ruhtadanlágas (45/2000), gádjunlágas (468/2003) ja ortnetlágas (612/2003) ásahuvvon doaimmat |
| • luonto- ja retkeilypalvelujen tuottaminen |
• luonddu- ja vánddardanbálvalusaid buvttadeapmi |
| • erävalvonta. |
• meahccegoziheapmi. |
| Saamelaiskulttuuriin liittyvät velvoitteet on kuvattu seuraavassa luvussa 3.4 Saamelaiskulttuurin turvaaminen. |
Sámekultuvrii guoskevaš geatnegahttimat leat govviduvvon čuovvovaš logus 3.4 Sámekultuvrra dorvvasteapmi. |
| 3.4 Saamelaiskulttuurin turvaaminen |
3.4 Sámekultuvrra dorvvasteapmi |
| Saamelaisten kielellistä ja kulttuurista itsehallintoa toteuttaa saamelaiskäräjät (Laki 974/1995), jonka saamelaiset valitsevat vaaleilla neljäksi vuodeksi kerrallaan. |
Sámiid gielalaš ja kultuvrralaš iešstivrejumi ollašuhttá sámediggi (974/1995), man sámit válljejit válggaiguin njealje jahkái hávil. |
| Saamelaiskäräjät hoitaa saamelaisten omaa kieltä ja kulttuuria sekä saamelaisten asemaa alkuperäiskansana koskevia asioita. |
Sámediggi dikšu sámiid iežaset gillii ja kultuvrii ja sámiid sajádahkii álgoálbmogin guoskevaš áššiid. |
| Metsähallitus on pyytänyt saamelaiskäräjiltä arvion Lemmenjoen kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelman vaikutuksista saamelaiskulttuuriin (Liite 1). |
Meahciráđđehus lea bivdán sámedikkis árvvoštallama Leammi álbmotmeahci dikšun- ja geavahanplána váikkuhusain sámekultuvrii (Čuovus 1). |
| Tällainen arvio pyydetään kaikista saamelaisten kotiseutualueella tehtävistä suojelu- ja erämaa-alueiden hoito- ja käyttösuunnitelmista. |
Dákkár árvvoštallan bivdojuvvo buot suodjalan- ja meahcceguovlluid dikšun- ja geavahanplánain, mat dahkkojuvvojit sámiid ruovttuguovllus. |
| Saamelaisten oikeuksia alkuperäiskansana turvaavat sekä kansalliset että kansainväliset sopimukset ja säännökset. |
Sámiid vuoigatvuođaid álgoálbmogin dorvvastit sihke riikkadási ja riikkaidgaskasaš soahpamušat ja njuolggadusat. |
| Poronhoito, kalastus, metsästys ja pienimuotoinen maatalous sekä käsityöt ja luonnonvaraisten tuotteiden keräily ovat saamelaisten perinteisiä elinkeinoja. |
Boazodoallu, guolástus, meahccebivdu, smávva eanadoallu, duodji ja luonddudilálaš buktagiid čoaggin gullet sámiid árbevirolaš ealáhusaide. |
| Niitä harjoitetaan myös yhdistelmäelinkeinoina, toisinaan myös ns. uudenaikaisten elinkeinojen – kuten matkailun ja muiden palveluelinkeinojen – ohella. |
Daiguin barget maiddái lotnolassii, muhtumin maiddái ovttas ng. ođđaáigásaš ealáhusaiguin dego turismmain ja eará bálvalanealáhusaiguin. |
| 3.4. 1 YK:n KP-sopimus |
3.4.1 ON:a KP-soahpamuš |
| Saamelaisten kulttuuriin kuuluvien elinkeinojen harjoittamista suojaa saamelaisten osalta YK:n kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan ihmisoikeussopimuksen (KP-sopimus) 27. artikla, joka on Suomessa voimassa laintasoisesti. |
Sámekultuvrii gullevaš ealáhusaiguin bargama lea suddjemin sámiid hárrái ON:a riikkavulošvuoigatvuođaide ja politihkalaš vuoigatvuođaide guoskevaš olmmošvuoigatvuođasoahpamuša 27. artihkal, mii lea Suomas fámus lágadásis. |
| Sopimuksen mukainen saamelaiskulttuurin turva edellyttää viranomaisten huolehtivan päätöksenteossaan siitä, että muut käyttömuodot ja käyttäjät eivät merkittävästi heikennä kulttuurin harjoittamisen edellytyksiä ja kulttuurin harjoittamisen taloudellista kannattavuutta. |
Soahpamušas daddjojuvvon sámekultuvrra dorvvasteami eaktun lea ahte eiseválddit fuolahit mearrádusaineaset das, ahte eará geavahanhámit ja geavaheaddjit eai stuorábut čuoze kultuvrrain bargama vejolašvuođaide ja kultuvrrain bargama ekonomalaš gánnáheapmái. |
| Näistä lähtökohdista erityisesti porolaitumien laajuuteen, yhtenäisyyteen ja laatuun sekä porojen laidunrauhaan vaikuttavat seikat vaikuttavat suoraan saamelaisten kulttuurin harjoittamisedellytyksiin. |
Dáin vuolggasajiin geahčadettiin erenoamážit guohtoneatnamiid viidodahkii, oktilašvuhtii ja kvalitehtii ja bohccuid guohtunráfái váikkuheaddji áššit váikkuhit njuolgga vejolašvuođaide bargat sámekultuvrrain. |
| 3.4. 2 Biodiversiteettisopimus |
3.4.2 Biodiversitehtasoahpamuš |
| Biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus (biodiversiteettisopimus) saatettiin voimaan asetuksella 78/1994. Siinä todetaan muun muassa, että sopijaosapuolet |
Biologalaš máŋggahápmásašvuhtii guoskevaš oppalašsoahpamuš (biodiversitehtasoahpamuš) bođii fápmui ásahusa 78/1994 vuođul. |
| tunnustavat monien perinteisen elämäntavan omaavien alkuperäis- ja paikallisyhteisöjen läheisen ja perinteisen riippuvuuden biologisista luonnonvaroista, sekä sen, että on toivottavaa jakaa biologisen monimuotoisuuden suojelua ja sen osien kestävää käyttöä koskevasta perinteisestä tietämyksestä, uudistuksesta ja käytännöstä saatu hyöty oikeudenmukaisesti. |
Das daddjojuvvo earret eará ahte soahppioassebealit ”dovddastit árbevieruideaset mielde ealli álgo- ja báikkálašservošiid lagas ja árbevirolaš sorjavašvuođa biologalaš luondduriggodagain, ja dan ahte lea sávahahtti juogadit biologalaš máŋggahápmásašvuođa suodjaleami ja dan osiid bistevaš geavaheapmái guoskevaš árbevirolaš dieđuin, ođastusas ja virolašvuođain fidnejuvvon ávkki vuoiggalaččat”. |
| 3 Perustuslaki |
3.4.3 Vuođđoláhka |
| Perustuslaki suojaa saamelaisia alkuperäiskansana. |
Vuođđoláhka suddje sámiid álgoálbmogin. |
| Perustuslain (731/1999) 17. §:ssä todetaan, että saamelaisilla alkuperäiskansana on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. |
Vuođđolága (731/1999) 17. §:s daddjojuvvo ahte sámiin álgoálbmogin lea vuoigatvuohta bajásdoallat ja ovddidit iežaset giela ja kultuvrra. |
| Saman lain 121. §:ssä vahvistetaan, että ”saamelaisilla on saamelaisten kotiseutualueella kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto sen mukaan kuin lailla säädetään”. |
Seamma lága 121. §:s nannejuvvo ahte ”sámiin lea sámiid ruovttuguovllus iežaset gillii ja kultuvrii guoskevaš ieštivrejupmi dan mielde go lágas mearriduvvo”. |
| 4 Laki saamelaiskäräjistä |
3.4.4 Sámediggeláhka |
| Lemmenjoen kansallispuiston Inarin kunnan alueella sijaitseva osa kuuluu saamelaisten kotiseutualueeseen (Laki saamelaiskäräjistä 974/1995). |
Dat oassi Leammi álbmotmeahcis, mii lea Anára gieldda siste, gullá sámiid ruovttuguvlui (Sámediggeláhka 974/1995). |
| Suomen perustuslaissa (121 § 4 mom.) on turvattu saamelaisille alkuperäiskansana omaa kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto saamelaisten kotiseutualueella sen mukaan, kuin siitä laissa säädetään. |
Suoma vuođđolágas (121 §, 4 mom.) lea dorvvastuvvon sámiide álgoálbmogin sin gillii ja kultuvrii guoskevaš iešstivrejupmi sámiid ruovttuguovllus dan mielde go das lágas mearriduvvo. |
| Kulttuuri-itsehallintoa toteuttaa saamelaiskäräjälain 9. §:ssä tarkoitettu saamelaiskäräjät. |
Kulturieštivrejumi ollašuhttá sámediggelága 9. §:s oaivvilduvvon sámediggi. |
| Laki saamelaiskäräjistä (974/1995) velvoittaa |
Sámediggeláhka (974/1995) geatnegahttá |
| viranomaisia neuvottelemaan saamelaiskäräjien kanssa kaikista laajakantoisista ja merkittävistä toimenpiteistä, jotka voivat välittömästi ja erityisellä tavalla vaikuttaa saamelaisten asemaan alkuperäiskansana ja jotka koskevat saamelaisten kotiseutualueella – – valtionmaan, suojelualueiden ja erämaa-alueiden hoitoa, käyttöä, vuokrausta ja luovutusta. |
eiseválddiid ráđđádallat sámedikkiin buot guhkásváikkuheaddji ja mearkkašahtti doaimmain, mat sáhttet njuolgga ja sierra vuogi mielde váikkuhit sámiid sajádahkii álgoálbmogin ja mat gusket sámiid ruovttuguovllus – – stáhtaeatnama, suodjalanguovlluid ja meahcceguovlluid dikšumii, geavaheapmái, láigoheapmái ja luohpadeapmái – –. |
| – – Neuvotteluvelvoitteen täyttämiseksi asianomaisen viranomaisen on varattava saamelaiskäräjille tilaisuus tulla kuulluksi ja neuvotella asiasta. |
Ráđđádallangeatnegahttima deavdin dihte áššáigullevaš eiseváldi galgá várret sámediggái dilálašvuođa šaddat gullojuvvot ja ráđđádallat áššis. |
| Saamelaiskulttuurin harjoittamiseen lasketaan kuuluviksi perinteiset elinkeinot, kuten poronhoito, kalastus ja metsästys. |
Sámekultuvrrain bargamii lohkkojit árbevirolaš ealáhusat dego boazodoallu, guolástus ja meahccebivdu. 3.4.5 Eanageavahan- ja huksenláhka |
| Saamelaiskulttuurin turvaamista koskevia säännöksiä on myös maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999) sekä kyseiseen lakiin perustuvassa valtioneuvoston periaatepäätöksessä (30.11. 2000), joiden mukaan tulee saamelaisten kotiseutualueella turvata alueiden käytössä saamelaiskulttuurin ja -elinkeinojen kehittämisedellytykset ja sovittaa ne yhteen luonnon kestokyvyn kanssa. |
Sámekultuvrra dorvvasteapmái guoskevaš njuolggadusat gávdnojit maiddái eanageavahan- ja huksenlágas (132/1999) ja guoskevaš láhkii vuođđuduvvi stáhtaráđi prinsihppamearrádusas (30.11.2000), maid mielde sámiid ruovttuguovllus galgá dorvvastit guovlluid geavaheamis sámekultuvrra ja -ealáhusaid ovddidanvejolašvuođaid ja heivehit daid oktii luonddu gierdannávccaiguin. |
| Maankäyttö- ja rakennuslain 22. §:n mukaan ”tavoitteet voivat koskea asioita, joilla on – – merkittävä vaikutus kansalliseen kulttuuri- tai luonnonperintöön”. |
Eanageavahan- ja huksenlága 22. §:a mielde ”ulbmilat sáhttet guoskat áššiide, main lea – – mearkkašahtti váikkuhus čearddalaš kultur- dahje luondduárbái”. |
| Alueidenkäytön keskeisiä tavoitteita saamelaiskulttuurin säilymisen kannalta ovat mm: |
Guovlluidgeavaheami guovddáš ulbmilat sámekultuvrra seailluheami dáfus leat ee.: |
| • saamelaisten kotiseutualueella saamelaiskulttuurin ja -elinkeinojen kehittämisedellytysten turvaaminen ja yhteen sovittaminen luonnon kestokyvyn kanssa |
• sámiid ruovttuguovllus sámekultuvrra ja -ealáhusaid ovddidanvejolašvuođat galget dorvvastuvvot ja oktiiheivehuvvot luonddu gierdannávccaiguin |
| • alueiden säilyminen luonto- ja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävinä kokonaisuuksina siten, että asumisen ja elinkeinotoiminnan harjoittamisen edellytykset säilyvät |
• guovllut galget seailut luonddu- ja kulturárvvuid dáfus mearkkašahtti ollisvuohtan nu, ahte ássanvejolašvuođat ja ealáhusdoaimma jođihanvejolašvuođat seilot |
| • alueiden erityispiirteiden tunnistaminen ja alueiden käytön sovittaminen mahdollisimman tasapainoisesti yhteen poikkeuksellisten luonnonolojen ja kulttuuriarvojen turvaamiseksi |
• guovlluid mihtilmasvuođat galget oidnojuvvot ja guovlluid geavahanvuogit galget oktiiheivehuvvot nu bures go vejolaš, vai eahpedábálaš luonddudilálašvuođat ja kulturárvvut dorvvastuvvojit |
| • luonnonoloihin sopeutuneiden, omaleimaisten kylä- ja kulttuuriympäristöjen säilyttäminen ehjinä. |
• luonddudilálašvuođaide vuogáiduvvan iešlágálaš gille- ja kulturbirrasat galget seailluhuvvot čavddisin. |
| Yllä olevaan luetteloon on kirjattu sekä yleis- että erityistavoitteita siltä osin, kuin ne koskevat suunnittelualuetta. |
Bajábeale logahallamii leat merkejuvvon sihke oppalaš- ja sierraulbmilat dakko bokte go dat gusket plánenguvlui. |
| Yleistavoitteet ovat luonteeltaan alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua koskevia periaatteellisia linjauksia. |
Oppalašulbmilat leat luonddusteaset guovlluidgeavaheapmái ja guovlluidgeavaheami plánemii guoskevaš prinsihpalaš doaibmalinnját. |
| Erityistavoitteet ovat alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua koskevia velvoitteita. |
Sierraulbmilat leat guovlluidgeavaheapmái ja guovlluidgeavaheami plánemii guoskevaš geatnegahttimat. |
| 6 Laki Metsähallituksesta |
3.4.6 Meahciráđđehusláhka |
| Metsähallitukselle on annettu yhteiskunnallinen velvoite saamelaisten kulttuurin harjoittamisen edellytysten turvaamiseksi (Laki Metsähallituksesta 1378/2004). |
Meahciráđđehusas lea erenoamáš servodatlaš geatnegasvuohta suodjalit sámiid kulturárbbi sámiid ruovttuguovllus (Meahciráđđehusláhka 1378/2004). |
| Lain 4. §:ssä todetaan, että yleiset yhteiskunnalliset velvoitteet edellyttävät Metsähallituksen hallinnassa olevien luonnonvarojen hoidon, käytön ja suojelun yhteensovittamista saamelaiskäräjistä annetussa laissa (974/1995) tarkoitetulla saamelaisten kotiseutualueella siten, että saamelaisten kulttuurin harjoittamisen edellytykset turvataan. |
Lága 4. §:s daddjojuvvo ahte oppalaš servodatlaš geatnegahttimiid mielde Meahciráđđehusa hálddašan luondduriggodagaid dikšun, geavaheapmi ja suodjaleapmi galget oktiiheivehuvvot sámediggelágas (974/1995) oaivvilduvvon sámiid ruovttuguovllus nu, ahte sámiid kultuvrrain bargama vejolašvuođat dorvvastuvvojit. |
| Hallituksen esityksessä (HE 154/2004) korostetaan saamelaisen kulttuurin ylläpitämisen ja kehittämisen merkitystä sekä Metsähallituksen velvoitteita saamelaisten kotiseutualueella. |
Ráđđehusa árvalusas (HE 154/2004) deattuhit sámekultuvrra bajásdoallama ja ovddideami mearkkašumi ja Meahciráđđehusa geatnegahttimiid sámiid ruovttuguovllus. |
| Saamelaisten kotiseutualueella Metsähallituksen hallinnassa olevien luonnonvarojen hoito, käyttö ja suojelu olisi sovitettava yhteen siten, että saamelaisille alkuperäiskansana perustuslaissa säädetty oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kulttuuriaan olisi mahdollista. |
Sámiid ruovttuguovllus Meahciráđđehusa hálddašan luondduriggodagaid dikšun, geavaheapmi ja suodjaleapmi galggašedje heivehuvvot oktii nu, ahte sámiide álgoálbmogin vuođđolágas mearriduvvon vuoigatvuohta bajásdoallat ja ovddidit iežaset kultuvrra livččii vejolaš. |
| Saamelaisten kulttuuriin kuuluviksi katsotaan myös saamelaisten perinteiset elinkeinot, kuten poronhoito, metsästys ja kalastus. |
Sámekultuvrii lohkkojit maiddái sámiid árbevirolaš ealáhusat, dego boazodoallu, meahccebivdu ja guolástus. |
| Velvoitettavuutta on korostettu nostamalla se suoraan lakiin aiemman asetuksen sijasta. |
Geatnegahttingáibádus lea deattuhuvvon nu, ahte dat lea bajiduvvon njuolgga láhkii ovddit ásahusa sajis. |
| 3.4. 7 Porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslaki |
3.4.7 Boazodoalu ja luondduealáhusaid ruhtadanláhka |
| Porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain (45/2000) tavoitteena on edistää ja monipuolistaa porotalouden ja luontaiselinkeinojen elinkeinotoimintaa, parantaa elinkeinojen rakennetta ja toimintaedellytyksiä, edistää uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä, kehittää poronhoito- ja luontaiselinkeinoaluetta sekä tukea haja-asutusalueiden ja yhdyskuntien kehittämistä poronhoitoalueella ja luontaiselinkeinojen harjoittamisalueella. |
Boazodoalu ja luondduealáhusaid ruhtadanlága (45/2000) ulbmilin lea ovddidit ja máŋggabealagahttit boazodoalu ja luondduealáhusaid ealáhusdoaimma, buoridit ealáhusaid ráhkadusa ja doaibmavejolašvuođaid, ovddidit ođasmuvvi luondduriggodagaid bistevaš geavaheami, ovddidit boazodoallo- ja luondduealáhusguovllu ja doarjut bieđggoássanguovlluid ja báikkálašservodagaid boazodoallo- ja luondduealáhusguovllus. |
| Lain mukaisissa toimenpiteissä on kiinnitettävä erityistä huomiota saamelaisten mahdollisuuksiin ylläpitää ja kehittää kulttuurimuotoonsa kuuluvia elinkeinoja saamelaisten kotiseutualueella. |
Lágas daddjojuvvon doaibmabijuin galgá giddet erenoamáš fuopmášumi sámiid vejolašvuođaide bajásdoallat ja ovddidit iežaset kulturhápmái gullevaš ealáhusaid sámiid ruovttuguovllus. |
| 8 Saamelaisten kestävän kehityksen ohjelma |
3.4.8 Sámiid bistevaš ovdáneami prográmma |
| Saamelaiskäräjät hyväksyi vuonna 1998 Saamelaisten kestävän kehityksen ohjelman, jota se valmisteli yhdessä ympäristöministeriön kanssa. |
Sámediggi dohkkehii 1998:s Sámiid bistevaš ovdáneami prográmma, man dat válmmaštalai ovttasráđiid birasministeriijain. |
| Ohjelma päivitettiin vuonna 2006. Ohjelman keskeisin tavoite on saamelaisalueen luonnonvarojen käyttö ekologiselta, taloudelliselta, sosiaaliselta ja kulttuuriselta kannalta kestävästi saamelaisten perinteisten elinkeinojen harjoittamiseksi. |
Prográmma beivejuvvui 2006:s. Prográmma mávssoleamos ulbmil lea sámeguovllu luondduriggodagaid geavaheapmi ekologalaččat, ekonomalaččat, sosiálalaččat ja kultuvrralaččat bistevaš vuogi mielde, vai sámit sáhttet bargat iežaset árbevirolaš ealáhusaiguin. |
| Saamelaisten kestävän kehityksen ohjelmassa esitetyillä toimenpiteillä on tarkoitus turvata saamelaisten asema maankäytössä ja perinteisten ja uusien elinkeinojen harjoittamisessa saamelaisista lähtökohdista sekä edistää saamelaisen perinteisen tietämyksen asemaa ja saamelaisten sosiaalista hyvinvointia. |
Sámiid bistevaš ovdáneami prográmmas ovdanbukton doaimmaiguin lea jurdda dorvvastit sámiid sajádaga eanageavaheamis ja árbevirolaš ja ođđa ealáhusaiguin bargamis sámi vuolggasajiid vuođul ja ovddidit sámiid árbevirolaš dieđuid sajádaga ja sámiid sosiálalaš buorredili. |
| Ohjelma on otettu huomioon vuonna 2006 hyväksytyssä kansallisessa kestävän kehityksen strategiassa. |
Prográmma lea váldojuvvon vuhtii 2006:s dohkkehuvvon riikkadási bistevaš ovdáneami strategiijas. |
| 3.4. 9 Yhdenvertaisuuslaki |
3.4.9 Ovttadássásašvuođaláhka |
| Yhdenvertaisuuslakia (21/2004) sovelletaan sekä julkisessa että yksityisessä toiminnassa mm. silloin, kun kysymys on itsenäisen ammatin tai elinkeinon harjoittamisen edellytyksistä tai elinkeinon tukemisesta. |
Ovttadássásašvuođaláhka (21/2004) heivehuvvo sihke almmolaš ja priváhtadoaimmas ee. dalle, go jearaldat lea iehčanas ámmáhiin dahje ealáhusain barganvejolašvuođain dahje ealáhusa doarjumis. |
| Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. |
Ovttadássásašvuođalága mielde geange ii oaččo vealahit agi, etnihkalaš dahje čearddalaš boahtimuša, riikkavulošvuođa, giela, oskku, eallinoainnu, oaivila, dearvvasvuođadili, lámisvuođa, sohkabealleorientašuvnna dahje olbmui guoskevaš eará siva vuođul. |
| Yhdenvertaisuuslain eduskuntakäsittelyssä työelämä- ja tasa-arvovaliokunta lausui mietinnössään (TyVM 7/2003 vp – HE 44/2003 vp) viranomaisten velvollisuudesta edistää yhdenvertaisuutta: ”Erityistä huomiota tulee kiinnittää saamelaisten oikeuksiin alkuperäiskansana ja saamelaiskulttuurin tärkeimmän aineellisen perustan eli poronhoidon turvaamiseen. |
Ovttadássásašvuođalága riikkabeaigieđahallamis bargoeallin- ja dásseárvováljagoddi celkkii smiehttamušastis (TyVM 7/2003 vp – HE 44/2003 vp) eiseválddiid geatnegasvuođas ovddidit ovttadássásašvuođa ná: ”Erenoamáš fuopmášumi galgá giddet sámiid vuoigatvuođaide álgoálbmogin ja sámekultuvrra deháleamos ávnnaslaš vuođu dahjege boazodoalu dorvvasteapmái. |
| Viranomaisten tulee suunnitelmallisesti edistää saamelaisten mahdollisuuksia harjoittaa poronhoitoa ja hankkia sillä toimeentulonsa.” |
Eiseválddit galget čielga plánaid mielde ovddidit sámiid vejolašvuođaid bargat boazodoaluin ja háhkat das áigáiboađuset.” |
| 3.4. 10 Yhdenvertaisuussuunnitelma |
3.4.10 Ovttadássásašvuođaplána |
| 2006 (1821/01/2004) on otettu huomioon työministeriön suositukset (9.9. 2004) yhdenvertaisuussuunnitelmien laatimisessa ja sen erityiskysymykset saamelaisten kotiseutualueella. |
Meahciráđđehusa ovttadássásašvuođaplánas 3.5.2006 (1821/01/2004) leat váldojuvvon vuhtii bargoministeriija ávžžuhusat (9.9.2004) ovttadássásašvuođaplánaid dahkamis ja dan sierragažaldagat sámiid ruovttuguovllus. |
| Suunnitelmassa huomioidaan henkilökunnan erityisosaamisen kehittäminen sekä tiedostetaan, että samanlainen kohtelu ei aina takaa yhdenvertaisuutta. |
Plánas váldojuvvo vuhtii bargoveaga sierramáhtuid ovddideapmi ja plánas buktojuvvo ovdan ahte ovttalágan meannudeapmi ii álo sihkkarastte ovttadássásašvuođa. |
| Yleinen periaate on, että Metsähallituksen tavoitteena on toteuttaa saamelaisten positiivista erityiskohtelua Metsähallitus-lain saamelaisten kulttuurin harjoittamisedellytysten turvaamisvelvoitteen lähtökohdista voimassa olevan lainsäädännön sallimissa rajoissa. |
Buot buohkanassii Meahciráđđehusa ulbmilin lea ollašuhttit sámiid positiivvalaš sierragieđahallama dálá láhkamearrádusaid olis nu, ahte váldojuvvo vuhtii Meahciráđđehuslágas daddjojuvvon geatnegahttin dorvvastit sámiide vejolašvuođa bargat iežaset kultuvrrain. |
| Suunnitelman strategia linjaa luontaiselinkeinojen huomioimisen: ”Metsähallitus ymmärtää luontaiselinkeinot sekä niiden ja saamelaiskulttuurin kytkennän ja turvaa niitä yleisillä sekä toimintokohtaisilla säädöksiin perustuvilla menettelyillä. |
Plána strategiija láhčá vuođu luondduealáhusaid vuhtiiváldimii: ”Meahciráđđehus ádde luondduealáhusaid ja daid ja sámekultuvrra oktavuođaid ja dorvvasta daid oppalaš ja doaimmaguovdasaš njuolggadusaide vuođđuduvvi meannudemiiguin. |
| ” Saamelaisten erityinen positiivinen huomiointi luontaiselinkeinoissa on perustuslain ja YK:n KP-sopimuksen 27. artiklan mukaan järjestetty siten, että porojen laidunrauhaan, kulkureitteihin ja laitumiin kohdistuvia toimenpiteitä ja niiden haitallisten vaikutusten tasoa saamelaiskulttuuriin arvioidaan erikseen. |
” Sámiid sierra positiivvalaš vuhtiiváldin luondduealáhusain lea vuođđolága ja ON:a ”KP-soahpamuša” 12. artihkkala mielde váldojuvvon vuhtii nu, ahte bohccuid guohtunráfái, johtolagaide ja guohtoneatnamiidda guoskevaš doaimmat ja daid vahátlaš váikkuhusaid dássi sámekultuvrii árvvoštallojuvvo sierra. |
| Näiden tason turvaamiseksi tulee arvioida nykytilaa ja kehittämistarpeita. |
Dáid dási dorvvastan dihte galgá árvvoštallat dálá dili ja ovddidandárbbuid. |
| Neuvotteluvelvollisuudet on esitetty muissa säädöksissä. |
Ráđđádallangeatnegasvuođat leat ovdanbukton eará njuolggadusain. |
| 3.4. 11 Saamen kielilaki |
3.4.11 Sámi giellaláhka |
| Saamen kielilain (1086/2003) tarkoituksena on osaltaan turvata perustuslaissa säädetty saamelaisten oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. |
Sámi giellalága (1086/2003) ulbmilin fas lea dorvvastit vuođđolágas ásahuvvon sámiid vuoigatvuođa bajásdoallat ja ovddidit iežaset giela ja kultuvrra. |
| Tavoitteena on, että saamelaisten oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja hyvään hallintoon taataan kielestä riippumatta sekä saamelaisten kielelliset oikeudet toteutetaan ilman, että niihin tarvitsee erikseen vedota. |
Ulbmilin lea ahte sámiid vuoigatvuohta vuoiggalaš riektegeavvamii ja buori hálddahussii sihkkarastojuvvo gielas fuolakeahttá ja dasa lassin sámiid gielalaš vuoigatvuođat ollašuhttojit almmá, ahte daidda dárbbaša sierra doarjalit. |
| 3.5 Hoidon ja käytön tavoitteet jatkossa |
3.5 Dikšuma ja geavaheami ulbmilat boahtteáiggis |
| Kansallispuiston tärkein tehtävä on suojelu. |
Álbmotmeahci deháleamos ulbmil lea suodjalit. |
| Yleisen suojelun periaatteesta voidaan kansallispuistossa poiketa porotalouden ja paikallisen väestön luontaiselinkeinojen hyväksi, mikäli tästä ei koidu oleellista eikä pysyvää vahinkoa suojelutavoitteiden kannalta. |
Oppalaš suodjaleami prinsihpas sáhttá álbmotmeahcis spiehkastit boazodoalu ja báikkálaš ássiid luondduealáhusaid buorrin, jos dat eai dagat stuorát dahje bissovaš vahágiid luonddusuodjalanulbmiliidda. |
| Suojelun sallimissa rajoissa kansallispuiston tehtävänä on myös palvella ympäristökasvatusta, opetusta ja yleistä luonnon tuntemusta. |
Suodjaleami olis álbmotmeahci ulbmilin lea maiddái bálvalit birasbajásgeassima, oahpahusa ja luonddu oppalaš dovdama. |
| Kansallispuisto palvelee luonnontieteellistä tutkimusta ja ympäristön tilan seurantaa. |
Álbmotmeahcci bálvala luonddudieđalaš dutkama ja birrasa dili čuovvuma dárbbuid. |
| Lisäksi kansallispuisto palvelee virkistystä yleisenä, kaikille avoimena nähtävyyskohteena sekä antamalla mahdollisuudet luonnossa tapahtuvaan retkeilyyn ja luontoelämyksen kokemiseen. |
Dasa lassin álbmotmeahcci doaibmá astoáiggeanus oppalaš, buohkaide rabas oaidnámuššan ja nu ahte láhčá vejolašvuođaid luonddus vánddardeapmái ja luondduvásáhusaid muosáheapmái. |
| Hoidon tavoitteena on, että puisto täyttää mahdollisimman hyvin kaikki edellä mainitut tehtävät. |
Dikšuma ulbmilin lea dat, ahte álbmotmeahcci galgá deavdit nu bures go vejolaš ovdalis máinnašuvvon buot ulbmiliid. |
| Koska kuitenkin suojelutehtävä on ensisijainen, muut toiminnat on sopeutettava siten, ettei suojelutavoite vaarannu. |
Galgá goittot vuoruhit suodjalanulbmila, ja eará doaimmat galget vuogáiduvvat nu, ahte suodjalanulbmil ii šatta vára vuollai. |
| (Metsähallitus 2007) |
(Meahciráđđehus 2007) |
| Lemmenjoen kansallispuiston luonne Suomen suurimpana tiettömänä metsäerämaana säilytetään. |
Leammi álbmotmeahcci bissu boahtteáiggisge Suoma stuorámus geainnuhis meahccin. |
| Suojelualueen jatkuminen Norjan puolelle Øvre Anárjohkan kansallispuistona otetaan huomioon; |
Suodjalanguovllu joatkašuvvan Norgga beallai Anárjoga álbmotmeahccái váldojuvvo vuhtii; |
| tämän vuoksi huolehditaan varsinkin puiston länsiosan syrjäisyyden ja erämaisuuden säilymisestä. |
danin fuolahuvvo erenoamážit das ahte álbmotmeahcci oarjjageahči bissu meahccás boaittobealeguovlun. |
| Pääosa kansallispuistosta jätetään todelliseksi poluttomaksi erämaaksi, jonne ei järjestetä uusia retkeilypalveluja nykyisten autiotupien lisäksi. |
Váldooassi álbmotmeahcis guđđojuvvo duođalaš bálgáhis meahccin, gosa eai lágiduvvo ođđa vánddardanbálvalusat dálá ávdinstobuid lassin. |
| Eräretkeilyn mahdollisuudet sekä nykyinen autiotupaverkosto kuitenkin säilytetään. |
Meahccevánddardeami vejolašvuođat ja dálá ávdinstohpofierpmádat goittot bisuhuvvojit. |
| Pääosa palveluista ja opastuksesta keskitetään Lemmenjokilaakson lähiympäristöön. |
Bálvalan- ja oahpistanrusttegiin eatnašat čohkkejuvvojit Leammileagi lahkosiidda. |
| Kansallispuisto tarjoaa mahdollisuuden omaehtoiseen retkeilyyn ja luontoharrastukseen. |
Álbmotmeahcci addá vejolašvuođa iešráđálaš vánddardeapmái ja luondduinbuđaldeapmái. |
| Hoidon ja käytön tavoitteena on luoda tilanne, jossa kestävä virkistyskäyttö ja pienimuotoinen luontomatkailutoiminta voivat toteutua vaarantamatta suojeluarvoja ja alueen saamelaiskulttuuria. |
Dikšuma ja geavaheami ulbmilin lea láhčit dakkár dili, mas lea vejolaš bistevaš lustageavaheapmi ja smávva luondduturismadoaibma almmá ahte dat čuhcet suodjalanárvvuide ja guovllu sámekultuvrii. |
| Paikallisten oikeudet turvataan mm. sallimalla lähikylien asukkaille laajemmat oikeudet kansallispuiston luonnonkäyttöön. |
Dorvvastuvvojit báikkálaš olbmuid vuoigatvuođat ee. nu, ahte addojuvvojit lagasgiliid ássiide viidáset vuoigatvuođat álbmotmeahci luonddugeavaheapmái. |
| Näin tuetaan myös lähikylien matkailuyrittäjien toimintaa. |
Ná dorjojuvvo maiddái lagasgiliid turismafitnodagaid doaibma. |
| Saamelaisten oikeus oman kulttuurinsa harjoittamiseen turvataan. |
Dorvvastuvvo sámiide vuoigatvuohta bargat iežaset kultuvrrain. |
| Lemmenjoen kansallispuiston asema laajana saamelaisten kotiseutualueen keskellä sijaitsevana kansallispuistona ja siitä johtuvat erityispiirteet otetaan korostetusti huomioon puiston hoidossa ja opastuksessa. |
Leammi álbmotmeahci sajádat viiddis álbmotmeahccin guovdu sámiid ruovttuguovllu ja das boahtti mihtilmasvuođat váldojuvvojit álbmotmeahci dikšumis ja oahpistandoaimmas erenoamážit vuhtii. |
| Kansallispuistoon kuuluvat olennaisina osina poronhoito ja eräät muut perinteiset luontaistalouden muodot. |
Álbmotmeahccái gullet mávssolaš oassin boazodoallu ja muhtun eará árbevirolaš luonddudoallohámit. |
| Porotalouden harjoittaminen kansallispuistossa on sallittu poronhoitolain (848/1990) mukaisesti. |
Boazodoaluin oažžu bargat álbmotmeahcis boazodoallolága (848/1990) mielde. |
| Puiston alueella poronhoitoa harjoittavat Sallivaaran, Muotkatunturin ja Kuivasalmen paliskunnat. |
Álbmotmeahcis dollet bohccuideaset Sállevári, Muotkeduoddara ja Goikečoalmmi bálgosat. |
| Metsähallitus toimii paliskuntien kanssa yhteistyössä siten, että muut maankäyttömuodot ja poronhoito eivät ole ristiriidassa keskenään. |
Meahciráđđehus doaibmá bálgosiiguin ovttasráđiid nu, ahte eará eanageavahanhámit ja boazodoallu eai šatta ruossalassii gaskaneaset. |
| Kulttuuriperinnön ja perinnemaisemien suojelua jatketaan ja tehostetaan. |
Kulturárbi ja árbevierroduovdagat suodjaluvvojit ja beavttálmahttojit boahtteáiggisge. |
| Eräät kullanhuuhdonnan kohteet (ks. luku 5.2 Kulttuuriperinnön suojelu ja hoito) ovat kansallispuiston nähtävyyksiä ja suojelun kohteita. |
Muhtun golledoidinčuozáhagat (gč. lohku 5.2 Kulturárbbi suodjaleapmi ja dikšun) leat álbmotmeahci oaidnámušat ja galget suodjaluvvot. |
| Kansallispuiston tehtävä on palvella ympäristökasvatusta, opetusta ja tutkimusta. |
Álbmotmeahcci galgá bálvalit birasbajásgeassima, oahpahusa ja dutkama dárbbuid. |
| Kansallispuisto tarjoaa paikan ja mahdollisuuden omatoimiseen ja ohjattuun luonnon havainnointiin. |
Álbmotmeahcci sáhttá doaibmat báikin ja vejolašvuohtan iešráđálaš ja stivrejuvvon luonddudárkomii. |
| Lisäksi se palvelee luonnontieteellistä tutkimusta ja ympäristön tilan seurantaa (Metsähallitus 2004). |
Dasa lassin dat bálvala luonddudieđalaš dutkama ja birrasa dili čuovvuma (Meahciráđđehus 2004). |
| Luontokeskus Siida Inarissa toimii Lemmenjoen kansallispuiston opastustoiminnan keskuksena yhdessä kesäkaudella avoinna olevan Lemmenjoen luontotuvan kanssa. |
Luondduguovddáš Siida Anáris doaibmá Leammi álbmotmeahci oahpistandoaimma guovddážin ovttas Leammi luonddustobuin, mii lea geasi áigge rabas. |
| 4.1 Vyöhykkeistämisen perusteet Lemmenjoen kansallispuistossa |
4.1 Avádatjuogu ákkat Leammi álbmotmeahcis |
| Vyöhykkeistämisen tavoitteena on ohjata kansallispuiston nykyistä ja tulevaa käyttöä siten, että puiston suojelulle asetetut tavoitteet toteutuvat. |
Avádatjuogu ulbmilin lea stivret álbmotmeahci dálá ja boahttevaš geavaheami nu, ahte álbmotmeahci suodjaleapmái ásahuvvon ulbmilat ollašuvvet. |
| Vyöhykkeistämisellä ohjataan Metsähallituksen maankäyttöratkaisuja, virkistyskäyttöä ja luontomatkailua sekä niihin liittyviä reittejä, rakenteita, lupapolitiikkaa ja hyväksyttäviä toimintoja olemassa olevan lainsäädännön puitteissa. |
Avádatjuogu bokte stivrejuvvojit Meahciráđđehusa eanageavahančovdosat, lustageavaheapmi ja luondduturisma ja daidda guoskevaš johtolagat, rusttegat, lohpepolitihkka ja dohkálaš doaimmat dálá láhkamearrádusaid olis. |
| Lemmenjoen kansallispuiston erityispiirteenä Suomen kansallispuistojen joukossa ovat laajat luonnontilaiset metsät, erämaisuus ja sijainti saamelaisten kotiseutualueella. |
Leammi álbmotmeahci mihtilmasvuohtan Suoma eará álbmotmeahciid ektui lea dat, ahte doppe leat viiddis luonddudilálaš vuovddit ja ahte dat lea meahccás guovlu sámiid ruovttuguovllus. |
| Vaikka alueen vyöhykejako on tarkoitettu mahdollisimman pysyväksi ratkaisuksi ja aiempi hoito- ja käyttösuunnitelma (Metsähallitus 1988) on hyvin turvannut puiston erityispiirteiden säilymisen, vanhoihin liikkumismääräyksiä koskeviin vyöhykejakoihin tehdään tässä suunnitelmassa tarpeelliseksi katsottuja muutoksia. |
Vaikko guovllu avádatjuohku lea oaivvilduvvon nu bissovaš čoavddusin go vejolaš ja ovddit dikšun- ja geavahanplána (Meahciráđđehus 1988) lea bures dorvvastan álbmotmeahci mihtilmasvuođaid seailuma, de boares johtalanmearrádusaide guoskevaš avádatjuoguide dahkkojuvvojit dán plánas dárbbašlaš nuppástusat. |
| Naukussuon rajoitusvyöhyke muutetaan syrjävyöhykkeeksi. |
Návgosjeakki ráddjenavádat rievdaduvvo boaittobealeavádahkan. |
| Naukussuo ei poikkea erityisesti muista Lemmenjoen lukuisista suurista soista, eikä siihen kohdistu käytöstä johtuvia uhkia. |
Návgosjeaggi ii erenoamážit spiehkas Leammi máŋggain eará stuorra jekkiin, iige geavaheapmi leat dasa čuohcimin. |
| Virkistysvyöhykkeet (ent. perusosat) Paaraskallan alueella, Inari–Kittilä-tien ja Lismantien varressa sekä yksittäisten erämaatupien ympärillä muutetaan syrjävyöhykkeiksi. |
Lustageavahanavádagat (ovddeš vuođđooasit) Bárasgállá guovllus Anára– Gihttela-geaidnoguoras ja Lismmágeainnu guoras ja ovttaskas meahccestobuid birrasiin rievdaduvvojit boaittobealeavádahkan. |
| Näille alueille ei ohjata virkistyskäyttöä uusilla reiteillä tai rakenteilla. |
Dáidda guovlluide ii stivrejuvvo lustageavaheapmi ođđa johtolagaiguin dahje rusttegiiguin. |
| Nykyisen suunnitteluohjeen (Metsähallitus 2007) mukaisesti jatkossa yhdellä vyöhykejaolla säädellään koko alueen käyttöä ja hoitoa. |
Dálá plánenrávvagiid (Meahciráđđehus 2007) mielde boahtteáiggis ovtta avádatjuogu vuođul muddejuvvo oppa guovllu geavaheapmi ja dikšun. |
| Näin ollen vanhassa suunnitelmassa olleet alueen jako syrjä- ja nähtävyysosaan sekä jako hoidon osa-alueisiin jäävät historiaan. |
Ná báhcá eret anus ovddeš juohku boaittobeale- ja oaidnámušoassái ja maiddái juohku dikšuma oasseguovlluide. |
| Myös osien nimet ovat muuttuneet (taulukko 2) ja lisää on tullut yksi vyöhyke, kulttuurivyöhyke, jonka tavoitteena on säilyttää perinteiseen käyttöön perustuvat luontotyypit ja rakennettu ympäristö tai palauttaa perinnebiotooppeja tai perinnemaisemia ja näihin perustuvia luontotyyppejä. |
Maiddái osiid namat leat rievdan (tabealla 2) ja lasi lea boahtán okta avádat, kulturavádat, mainna geahččalit seailluhit árbevirolaš geavaheapmái vuođđuduvvi luondotiippaid ja huksejuvvon birrasa dahje máhcahit árbevierrobiotohpaid dahje árbevierroduovdagiid ja dáidda vuođđuduvvi luondotiippaid. |
| Myös arvokkaat rakennukset ympäristöineen kuuluvat kulttuurivyöhykkeeseen. |
Maiddái divrras visttit oktan birrasiiguin gullet kulturavádahkii. |
| Taulukko 2. Lemmenjoen kansallispuiston vanhan runkosuunnitelman liikkumismääräyksiltään erilaisten osaalueiden nimet ja Metsähallituksen uuden suunnitteluohjeen mukaiset vyöhykkeiden nimet. |
Tabealla 2. Boares ruŋgoplána johtalanmearrádusaid dáfus earálágan oasseguovlluid namat ja Meahciráđđehusa ođđa plánenrávvaga mieldásaš avádatnamat. |
| Vanha nimi Uusi nimi perusosa virkistysvyöhyke erämaaosa syrjävyöhyke rajoitusosa rajoitusvyöhyke |
Ovddeš namma Ođđa namma vuođđooassi lustageavahanavádat meahcceoassi boaittobealeavádat ráddjenoassi ráddjenavádat |
| Puiston perustamistarkoituksen huomioon ottaen suurimman osan kansallispuistoa tulee jatkossakin olla syrjävyöhykettä (ent. erämaaosa). |
Álbmotmeahci vuođđudanulbmila mielde eanaš oassi álbmotmeahcis gullá boahtteáiggisge boaittobealeavádahkii (ovddeš meahcceoassi). |
| Näin turvataan puiston erämaisuus sekä saamelaiskulttuurin ja luontaiselinkeinojen tarpeet. |
Ná dorvvastuvvojit álbmotmeahci meahccáivuohta sihke sámekultuvrra ja luondduealáhusaid dárbbut. |
| Virkistysvyöhykkeillä (ent. perusosat) puolestaan turvataan sekä omatoimisen että ohjatun luontomatkailun edellytykset ja ohjataan kansallispuiston virkistyskäyttöä siten, että porotaloudelle tai muulle käytölle ei aiheuteta merkittävää haittaa. |
Lustageavahanavádagain (ovddeš vuođđooasit) fas dorvvastuvvojit sihke iešráđálaš ja stivrejuvvon luondduturismma vejolašvuođat ja stivrejuvvo álbmotmeahci lustageavaheapmi nu, ahte dat ii stuorábut čuoze boazodollui ja eará geavaheapmái. |
| Vyöhykkeistämisestä riippumatta on poronhoidon ja luontaiselinkeinojen harjoittaminen turvattu kaikkialla kansallispuistossa. |
Avádatjuogus fuolakeahttá boazodoaluin ja luondduealáhusaiguin bargan lea dorvvastuvvon miehtá álbmotmeahci. |
| Vyöhykkeet eivät myöskään rajoita paikallisten ihmisten perinteisiä oikeuksia, kuten metsästystä ja kalastusta. |
Avádagat eai maiddái gáržžit báikkálaš olbmuid árbevirolaš vuoigatvuođaid dego meahccebivddu ja guolástusa. |
| Luonnonsuojelulain (1096/1996, 18 § 2 mom.) mukaan |
Luonddusuodjalanlága (1096/1996, 18 § 2 mom.) mielde |
| kansallispuistossa – – voidaan – – aluetta koskevaan järjestyssääntöön otettavalla määräyksellä kieltää tai rajoittaa liikkumista, leiriytymistä, maihinnousua sekä veneen, laivan tai muun kulkuneuvon pitämistä. |
álbmotmeahcis – – sáhttá – – mearrádusain, mii váldojuvvo ortnetnjuolggadussii, gieldit dahje gáržžidit johtaleami, gohttema, gáddáimannama ja fatnasa, dámppa dahje eará fievrru doallama. |
| Liikkumis- ja maihinnousukielto tai -rajoitus edellyttää, että alueen eläimistön tai kasvillisuuden säilyminen sellaista vaatii. |
Johtalan- ja gáddáimannangielddu dahje -ráddjehusa eaktun lea dat, ahte guovllu ealliid dahje šattolašvuođa seailun dakkára gáibida. |
| Järjestyssäännön tulee perustua vahvistettuun hoito- ja käyttösuunnitelmaan. |
Ortnetnjuolggadus galgá vuođđuduvvat nannejuvvon dikšun- ja geavahanplánii. |
| Lemmenjoen kansallispuisto jaetaan neljään vyöhykkeeseen, jotka ohjaavat alueen käyttöä, rakenteiden sijoittamista, lupapolitiikka sekä liikkumista ja leiriytymistä (kuva 4). |
Leammi álbmotmeahcci juhkkojuvvo njealljin avádahkan, mat stivrejit guovllu geavaheami, rusttegiid báikki válljema, lohpepolitihka sihke johtaleami ja gohttema (govva 4). |
| Paikallista väestöä koskee joukko poikkeuksia. |
Báikkálaš olbmuid várás leat moanat spiehkastagat. |
| 4.2. 1 Virkistysvyöhyke |
4.2.1 Lustageavahanavádat |
| Virkistysvyöhykkeillä (30 592 ha, 11 % puiston pinta-alasta) omin voimin liikkuminen sallitaan, mutta maaston kulumista ohjaillaan polkuverkon avulla. |
Lustageavahanavádagain (30 592 ha, 11 % álbmotmeahci viidodagas) iešráđálaš johtaleapmi lea lobálaš, muhto eatnamiid gollan stivrejuvvo bálggesfierpmádagain. |
| Virkistysvyöhykkeet ovat Lemmenjokilaakso (jokilaakso ja sitä ympäröivät tunturit sekä kulta-alue) ja Sallivaaran alue (merkitty polku 1 km:n leveydeltä ja autiotuvat). |
Lustageavahanavádagaide gullet Leammileahki (johkaroggi ja dan birastahtti duoddarat ja golleguovlu) ja Sállevári guovlu (merkejuvvon bálggis 1 kilomehtera govdodahkii ja ávdinstobut). |
| Virkistysvyöhykkeellä sijaitsevat Sallivaaran, Kultahaminan ja Ravadasjärven autiotuvat sekä Morgamojan Kultalan autio-vuokratupa ja Härkäkosken vuokratupa (kuva 4, taulukot 3 ja 4). |
Lustageavahanavádagas leat Sállevári, Gollehámmana ja Ravadasjávrri ávdinstobut ja Morganádjaga Kultala ávdin-láigostohpu ja Heargeguoikka láigostohpu (govva 4, tabeallat 3 ja 4). |
| Virkistysvyöhykkeillä leiriytymispaikan saa valita vapaasti lukuun ottamatta Lemmenjoen vartta, jossa leiriytyminen on sallittua vain osoitetuilla taukopaikoilla. |
Lustageavahanavádagas oažžu gohttet gos ieš háliida, earret Leammirokki, gos oažžu gohttet dušše gohttema várás oaivvilduvvon orustansajiin. |
| Virkistysvyöhykkeillä tulenteko on sallittua vain tulentekoon osoitetuilla paikoilla. |
Lustageavahanavádagain oažžu dolastallat dušše dolastallama várás oaivvilduvvon báikkiin. |
| Aikaisemmin virkistysvyöhykkeisiin (perusosaan) kuuluneet Repojoen–Lisman ja Kittilän–Inarin teiden varret, Paaraskallan sekä Vaskojoen alueet muutetaan syrjävyöhykkeeksi. |
Ovdal lustageavahanavádagaide (vuođđooasit) gullan Riebanjoga–Lismmá ja Gihttela–Anára geainnuid guorat, Bárasgállá ja Fáškku guovllut rievdaduvvojit boaittobealeavádahkan. |
| Retkeilijöille ja matkailijoille suunnatut palvelurakenteet ja opasteet keskitetään virkistysvyöhykkeille. |
Vánddardeaddjiide ja turisttaide oaivvilduvvon bálvalan- ja oahpistanrusttegat čohkkejuvvojit lustageavahanavádagaide. |
| Taulukko 3. Lemmenjoen kansallispuiston vyöhykejako ja vyöhykkeiden pinta-ala hehtaareina. |
Tabealla 3. Leammi álbmotmeahci avádatjuohku ja avádagaid viidodat hektáraiguin. |
| Alueen nimi Pinta-ala ha Pinta-ala yht. ha |
Guovllu namma Viidodat ha Viidodat oktiibuot ha |
| Syrjävyöhyke |
Boaittobealeavádat |
| - Pääosa Lemmenjoen kansallispuistosta |
- Eanaš oassi Leammi álbmotmeahcis |
| Virkistysvyöhyke |
Lustageavahanavádat |
| - Lemmenjokilaakso 29 712 |
- Leammileahki 29 712 |
| - Sallivaaran alue |
- Sállevári guovlu |
| Kulttuurivyöhyke |
- Gáppe-Jon báiki |
| - Kaapin Jounin kenttä |
- Sállevári gárdi |
| - Matti Mustan kenttä 0,2 |
- Čáhppes-Máhte báiki 0,2 |
| - Nuorgaminsavun kenttä |
- Njuorggánsavvona báiki |
| Rajoitusvyöhyke |
- Ravadasgorži |
| Yhteensä Taulukko 4. Suunnitelmassa esitetyn vyöhykejaon mukaiset sallitut ja kielletyt rakenteet ja toiminnot Lemmenjoen kansallispuistossa. |
Oktiibuot 285 790 Tabealla 4. Plánas ovdanbukton avádatjuogu mielde lobálaš ja gildojuvvon rusttegat ja doaimmat. |
| kulttuurivyöhyke Uudet autiotuvat/varaustuvat Ei Kyllä |
Rusttet/Doaibma Boaittobealeavádat Lustageavahanavádat |
| Uudet vuokratuvat Ei Kyllä Metsähallituksen huollon tarvitsemat rakenteet Ei uusia rakennuksia Kyllä Porosafarireitit ja tilapäiset tukikohdat Kyllä Kyllä Huollettu hiihtovaellus ja tilapäiset tukikohdat Kyllä Kyllä |
ja kulturavádat Ođđa ávdinstobut/várrenstobut Ii Juo Ođđa láigostobut Ii Juo Meahciráđđehusa fuolahussii dárbbašlaš rusttegat Eai ođđa visttit Juo Boazosafárajohtolagat ja gaskaboddosaš doarjjabáikkit Juo Juo Fuolahuvvon čuoiganvánddardeapmi ja askaboddosaš doarjjabáikkit Juo Juo Luondduturismafitnodagaide oaivvilduvvon várrenčuozáhagat (omd. barta dahje goahterusttet) Ii Juo Juohkeolbmovuoigatvuođaid badjelmanni gohttemii mieđihuvvon gohttenlobit lmmolašávkkálaš servošiidda, dego speidáriidda, searvegoddái dahje leairaskuvllaide Juo, guđege dáhpáhusa hárrái sierra Juo, guđege dáhpáhusa hárrái sierra |
| Jokamiehenoikeudet ylittävään leiriytymiseen myönnetyt leiriytymisluvat yleishyödyllisille yhteisöille, esim. partiolaisille, seurakunnalle tai leirikouluille Kyllä, tapauskohtaisesti Kyllä, tapauskohtaisesti Porotalouden tukikohdat ja rakenteet Kyllä Kyllä Muut luontaiselinkeinojen tukikohdat, metsästys- ja kalastustukikohdat Ei Ei |
Boazodoalu doarjjabáikkit ja rusttegat Juo Juo Luondduealáhusaid eará doarjjabáikkit, meahcástan- ja guolástandoarjjabáikkit Ii Ii Vánddardanrusttegat ođđa báikkiide (ee. gohtten- ja dolastallanbáikkit ja daidda gullevaš dárbašat, oahpistanrusttegat) Ii, dušše dálá vánddardanrusttegiid oktavuhtii Juo |
| Retkeilyn rakenteet uusiin paikkoihin (mm. leiriytymis- ja tulipaikat sekä niiden varusteet, opasteet) Ei, paitsi olemassa olevien yhteyteen kyllä Kyllä Merkityt polut Ei Kyllä |
Merkejuvvon bálgát Ii Juo Geasiáigásaš meahccejohtalusvuojáhagat rogganbáikkiid ja ruvkebiriid fuolahussii Juo Juo Meahciráđđehusa riikkadási mohtorgielkávuojáhagat/ johtolagat Ii Ii Mohtorgielkásafáralobit prográmmabálvalusfitnodagaide Ii Ii |
| Metsähallituksen valtakunnalliset moottorikelkkaurat tai -reitit Ei Ei |
Mohtorgielkálobit Ii (spiehkastagat |
| Moottorikelkkasafariluvat ohjelmapalveluyrittäjille Ei Ei Moottorikelkkaluvat Ei (poikkeukset ks. luku 9.2) Ei (poikkeukset ks. luku 9.2) |
gč. lohku 9.2) Ii (spiehkastagat gč. lohku 9.2) Beanavuodjinjohtolagat Ii Ii Beanavuodjin Ii Ii Čáhceskohteriin vuodjin Ii Ii |
| Koiravaljakkoreitit Ei Ei Koiravaljakolla ajo Ei Ei Vesiskootterilla ajo Ei Ei Ratsastus Ei Olemassa olevilla reiteillä kyllä Pyöräily Ei Olemassa olevilla reiteillä kyllä Pitkospuut ja sillat Ei Tarvittaessa Metsästys Kyllä, metsästyslain mukaisesti paikkakuntalaisilla on metsästysoikeus. |
gal oažžu. |
| Lupia ei myydä ulkopaikkakuntalaisille. |
Sihkkelastin Ii Dálá johtolagaid mielde |
| Kyllä, metsästyslain mukaisesti paikkakuntalaisilla on metsästysoikeus. |
Meahccebivdu Juo, meahcástanlága mielde báikegoddelaččat ožžot bivdit. |
| Lupia ei myydä ulkopaikkakuntalaisille. |
Lobiid eai vuovdde olgobealeolbmuide. |
| Kalastus Kyllä Kyllä |
Juo, meahcástanlága mielde báikegoddelaččat ožžot bivdit. |
| Keräily Kyllä Kyllä Tilapäinen leiriytyminen (enintään 3 vrk) Kyllä Kyllä. |
Guolástus Juo Juo Čoaggin Juo Juo Gaskaboddosaš gohtten (guhkimustá 3 jnd) Juo |
| Lemmenjoen varressa vain osoitetuilla paikoilla. |
Leammi siste dušše dasa oaivvilduvvon sajiin. |
| Sallittu oksista, risuista ja pienistä juurakoista. |
Juo. Oažžu boaldit ovssiid, rissiid ja guddožiid. |
| Ei kuitenkaan alle 0,5 km:n etäisyydellä rakennetusta tulipaikasta. |
Ii goittot vuollel kilomehterbeali duohken huksejuvvon dolastallanbáikkis. |
| Sallittu vain niille osoitetuilla paikoilla. |
Oažžu dolastallat dušše dolastallama várás oaivvilduvvon báikkiin. |
| 4.2. 2 Syrjävyöhyke |
4.2.2 Boaittobealeavádat |
| Syrjävyöhykkeellä (253 925 ha, 88 % puiston pinta-alasta) omin voimin liikkuminen on sallittua. |
Boaittobealeavádagas (253 925 ha, 88 % álbmotmeahci viidodagas) iešráđálaš johtaleapmi lea lobálaš. |
| Leiriytymispaikan saa valita vapaasti. |
Oažžu gohttet, gos ieš háliida. |
| Syrjävyöhykkeellä Metsähallitus sallii tulenteon oksista, risuista ja pienistä juurakoista myös muualla kuin rakennetuilla tulipaikoilla, ei kuitenkaan alle puolen kilometrin etäisyydellä rakennetusta tulipaikasta. |
Boaittobealeavádagas Meahciráđđehus diktá dolastallat maiddái eará sajis go huksejuvvon dolastallanbáikkiin, go geavaha dolastaladettiin ovssiid, rissiid ja guddožiid, ii goittot vuollel kilomehterbeali duohken huksejuvvon dolastallanbáikkis. |
| Retkikeittimien käyttö on suositeltavaa. |
Mátkevuoššana geavaheami ávžžuhit. |
| Syrjävyöhykkeellä sijaitsevat Paaraskallan, Postijoen, Vaskolompolon ja Oahujoen autiotuvat sekä Vaskojoen autio-vuokratupa. |
Boaittobealeavádagas leat Bárasgállá, Poastajoga, Fáškoluobbala ja Oahujoga ávdinstobut ja Fáškku ávdin-láigostohpu. |
| Nämä ovat erämaisilla alueilla sijaitsevia yksittäisiä tupia eikä niihin kulje merkittyjä polkuja. |
Dát ovttaskas stobut leat meahccás guovlluin, eaige daidda mana merkejuvvon bálgát. |
| Niiden yhteyteen voidaan rakentaa tulipaikkoja tai muuta pienimuotoista retkeilyn palveluvarustusta. |
Daid oktavuhtii sáhttá hukset dolastallanbáikkiid dahje eará smávva bálvalanrusttegiid vánddardeami dárbbuide. |
| Syrjävyöhykkeelle ei nykyisten rakennusten lisäksi sijoiteta uusia rakennuksia, teitä tai merkittyjä polkuja. |
Boaittobealeavádahkii eai dálá visttiid lassin biddjojuvvo ođđa visttit, eai geainnut eaige merkejuvvon bálgát. |
| Metsähallitus voi merkitä erämaisia hiihtovaellusreittejä myös syrjävyöhykkeelle. |
Meahciráđđehus sáhttá merket meahccás čuoiganvánddardanjohtolagaid maiddái boaittobealeavádahkii. |
| Porohoidon tai rajavartioinnin välttämättä edellyttämiä tupia, aitoja ja vastaavia rakenteita voidaan rakentaa (kuva 4, taulukot 3 ja 4). |
Boazodoalus dahje rádjegoziheamis vealtameahttun stobuid, áittiid ja sullasaš rusttegiid sáhttá hukset (govva 4, tabeallat 3 ja 4). |
| Syrjävyöhyke on ennen kaikkea varattu saamelaiskulttuurin ja luontaiselinkeinojen harjoittamista varten. |
Boaittobealeavádat lea vuosttažettiin várrejuvvon sámekultuvrrain ja luondduealáhusaiguin bargama várás. |
| Syrjävyöhykkeellä turvataan porolaitumien laajuutta, yhtenäisyyttä ja laatua sekä porojen laidunrauhaa. |
Boaittobealeavádagas dorvvastuvvojit guohtoneatnamiid viiddisvuohta, oktilašvuohta, kvalitehta ja bohccuid guohtunráfi. |
| Rajoitusvyöhykkeitä (214 ha, alle 1 % kansallispuiston pinta-alasta) on yksi. |
Ráddjenavádat (214 ha, vuollel 1 % álbmotmeahci viidodagas) lea dušše okta. |
| Ravadaskönkään rajoitusvyöhykkeellä (noin 3 km) liikkuminen sallitaan vain merkityillä poluilla luonnon kulumisen ehkäisemiseksi. |
Ravdadasgoržži ráddjenavádagas (s. 3 km) oažžu johtalit dušše merkejuvvon bálgáid mielde, amas luondu gollat. |
| Eläimistön tai kasvillisuuden suojelemiseksi Metsähallitus voi tarvittaessa perustaa päätöksellään muitakin rajoitusvyöhykkeitä (Luonnonsuojelulaki 1096/1996, 18 § 2 mom.). |
Ealliid dahje šattolašvuođa suodjalan dihte Meahciráđđehus sáhttá dárbbu mielde vuođđudit mearrádusainis earáge ráddjenavádagaid (Luonddusuodjalanláhka 1096/1996, 18 § 2 mom.). |
| Rajoitusosiin annetut liikkumismääräykset eivät koske paikallista luontaistalouden harjoittajaa tai poronhoitotöissä olevaa henkilöä (kuva 4, taulukot 3 ja 4). |
Ráddjenosiid várás addojuvvon johtalanmearrádusat eai guoskka báikkálaš luondduealáhusbargái dahje olbmui, guhte lea boazobargguin (govva 4, tabeallat 3 ja 4). |
| Leiriytyminen ja tulenteko ei ole sallittua. |
Dán avádagas ii oaččo gohttet iige dolastallat. |
| Kulttuurivyöhykkeitä (1 059 ha, alle 0,5 % kansallispuiston pinta-alasta) puistossa ovat Sallivaaran erotusaita rakennuksineen, rakenteineen ja raunioineen, Matti Mustan tuvan asuinkenttä (Matti Mustan tupa toimii autiotupana) ja Angeliin johtava postipolku rakenteineen, Kaapin Jounin kenttä sekä Nuorgaminsavun kenttä. |
Kulturavádagaide (1058,2 ha, vuollel 0,5 % álbmotmeahci viidodagas) álbmotmeahcis gullet Sállevári gárdi oktan visttiiguin, rusttegiiguin ja viste- ja gárdebázahusaiguin, Čáhppes-Máhte báiki (Čáhppes-Máhte stohpu doaibmá ávdinstohpun) ja Áŋŋelii manni poastabálggis oktan rusttegiiguin, Gáppe-Jon báiki ja Njuorggánsavvona báiki. |
| Kulttuurivyöhykkeeksi rajatut kohteet ympäristöineen vaativat säilyäkseen aktiivista hoitoa. |
Kulturavádahkan ráddjejuvvon čuozáhagat oktan birrasiiguin galget jámma dikšojuvvot, vai seilot. |
| Kulttuurivyöhykkeillä liikkuminen, leiriytyminen ja tulenteko ovat sallittuja samalla tavalla kuin puiston virkistysvyöhykkeillä. |
Kulturavádagain oažžu johtalit, gohttet ja dolastallat seamma njuolggadusaid mielde go álbmotmeahci lustageavahanavádagas. |
| 5 Luonto- ja kulttuuriarvot |
5 Luonddu- ja kulturárvvut |
| 5.1 Luonnonsuojelu ja -hoito |
5.1 Luonddusuodjaleapmi ja -dikšun |
| Metsähallituksen määrittelemien luonnonsuojelualueiden hoidon periaatteiden (Metsähallitus 2007) mukaisesti kansallispuiston perustehtävä on luonnonsuojelu. |
Meahciráđđehusa meroštallan luonddusuodjalanguovlluid dikšunprinsihpaid (Meahciráđđehus 2007) mielde álbmotmeahci váldoulbmilin lea luonddusuodjaleapmi. |
| Lemmenjoen kansallispuisto on kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä Pohjois-Lapin erämaaluonnon monipuolinen suojelualue. |
Leammi álbmotmeahcci lea riikkadásis ja riikkaidgaskasaččat mearkkašahtti ja meahcceluonddu máŋggabealat suodjalanguovlu Davvi-Lappis. |
| Se on nykyisellään, 285 790 ha:n laajuisena, Suomen suurin kansallispuisto ja Länsi-Euroopan laajimpia tiettömiä metsäerämaita. |
Dat lea dán áigge 285 790 hektára viiddu ja seammás Suoma stuorámus álbmotmeahcci ja Oarje-Eurohpá okta viidáseamos geainnuhis mehciin. |
| Alue on topografialtaan ja luontotyypeiltään monipuolinen ja vaihteleva havumetsien, tuntureiden, jokilaaksojen ja soiden mosaiikki. |
Guovlu lea bajildushámiid ja luondotiippaid dáfus máŋggabealat ja molsašuddi guovlu, gos gávdnojit goahccevuovddit, duoddarat, johkaleagit ja jeakkit. |
| Suurimmat korkeusvaihtelut ja laajin tunturialue on Maaresta- ja Viipustunturien alue puiston koillisosassa. |
Marastat ja Viibosduoddarat álbmotmeahci nuortadavágeahčen leat viidáseamos duottarguovlu ja doppe leat seammás stuorámus allodatearut. |
| Puiston keski- ja eteläosista löytyy laajoja, lähes tasaisia suoalueita (Liite 11). |
Álbmotmeahci guovddášosiin ja lulágeahčen leat viiddis, measta duolba jeaggeguovllut (Čuovus 11). |
| Lemmenjoella on paljon suuria suoalueita, joissa on edustava suolinnusto. |
Leammis leat ollu viiddis jeaggeguovllut, main gávdnojit mihtilmas jeaggelottit. |
| Yksi vaikuttavimmista on Naskamaaapa. |
Okta buot mávssoleamos jeaggeguovlluin lea Náskanvuopmi. |
| Kuva Matti Mela. |
Govva Matti Mela. |
| Lemmenjokilaakson mäntymetsät edustavat eurooppalaisessa suojelualueverkostossa erityisen tärkeiksi luokiteltuja boreaalisia luonnonmetsiä. |
Leammileagi beahcevuovddit gullet boreála luondduvuvddiide, mat leat juogustuvvon hui dehálažžan eurohpálaš suodjalanguovlofierpmádagas. |
| Kansallispuiston metsät ovat merkittävä osa kansallista ja kansainvälistä suojelualueverkostoa erityisesti laajuutensa ja luonnontilaisuutensa vuoksi. |
Álbmotmeahci vuovddit leat mearkkašahtti oassi riikkadási ja riikkaidgaskasaš suodjalanguovlofierpmádagas erenoamážit daid viidodaga ja luonddudilálašvuođa dihte. |
| Yhdessä muiden ympäröivien luonnonsuojelu- ja erämaa-alueiden kanssa ne muodostavat noin miljoonan hehtaarin laajuisen ja itä-länsisuunnassa noin 250 km:n pituisen metsänrajaseutujen suojelualueiden vyöhykkeen. |
Ovttas eará birastahtti luonddusuodjalan- ja meahcceguovlluiguin dat hábmejit sullii miljovnna hektára viidosaš ja sullii 250 kilomehtera govdosaš suodjalanguovloavádaga vuovdeordaguovlluin. |
| (Norokorpi & Kajala 2004) |
(Norokorpi & Kajala 2004) |
| Kansallispuisto on osa laajempaa Metsä- ja Tunturi-Lapin metsäkasvillisuusvyöhykkeille sekä aapa- ja palsasoiden vaihettumisvyöhykkeelle sijoittuvaa suojelualuekokonaisuutta (Keränen ym. 2004). |
Álbmotmeahcci lea oassi viidáset suodjalanguovloollisvuođas Vuovde- ja Duottar-Lappi vuovdešattolašvuođaavádagain ja áhpe- ja balsajekkiid molsašuvvanavádagas (Keränen ym. 2004). |
| Lemmenjoen kansallispuistossa esiintyy seitsemän valtakunnallisesti uhanalaista, kahdeksan valtakunnallisesti silmälläpidettävää ja viisi alueellisesti uhanalaista putkilokasvilajia. |
Leammi álbmotmeahcis gávdnojit čieža riikkadásis áitatvuloš, gávcci riikkadásis dárkonvuloš ja vihtta guovlludásis áitatvuloš bohccešaddošlája. |
| Harvinaisten kasvien esiintymispaikat ovat laajassa kansallispuistossa jokien varsilla, rehevillä niityillä, pahdoilla ja ravinteisilla soilla (Keränen 2004). |
Hárvenaš šattuid gávdnonsajit leat viiddis álbmotmeahcis johkaguorain, šattolaš niittuin, bávttiid alde ja bibmos jekkiin (Keränen 2004). |
| Lemmenjoen kansallispuisto on merkittävä eteläisten ja itäisten lajien sekä pohjoisten tunturilajien kohtaamispaikkana ja leviämisreittinä. |
Leammi álbmotmeahcci lea lulli- ja nuortašlajaid mearkkašahtti deaivvadanbáiki, ja álbmotmeahcci lea maiddái dáid šlájaid leavvanjohtolat. |
| Laaja puisto turvaa näille lajeille paljon soveliaita elinympäristöjä. |
Viiddis álbmotmeahcci dorvvasta dáidda šlájaide valjis heivvolaš eallinbirrasiid. |
| Alueen laajat, luonnontilaiset havumetsät tarjoavat elintilaa myös lahopuiden hajottajaeliöstölle, mm. kääväkkäille. |
Álbmotmeahci viiddis luonddudilálaš goahccevuovddit fállet eallinsaji maiddái mieska muoraid háddjejeaddjiide, ee. čánáide. |
| Puisto on lajien ja luontotyyppien suojelussa tärkeä sekä kansallisesti että osana laajempaa eurooppalaista Natura 2000 -suojelualueverkostoa. |
Álbmotmeahcci mearkkaša ollu šlájaid ja luondotiippaid suodjaleamis sihke riikkadásis ja oassin viidáset eurohpálaš Natura 2000 -suodjalanguovlofierpmádagas. |
| Lemmenjoen kansallispuisto on merkittävä suurpetojen elinympäristö. |
Leammi álbmotmeahcci lea mearkkašahtti eallinbiras stuorranávddiide. |
| Puistossa on kohtalaisen vakaat ja runsaat karhu- ja maakotkakannat. |
Álbmotmeahcis leat viehka stáđis ja valljugas guovža- ja goaskinnálit. |
| Ahma esiintyy ja pesii puistossa säännöllisesti, mutta vähälukuisena, ja ilves ja susi ovat lähinnä tilapäisiä vierailijoita alueella. |
Geatkki sáhttá deaivat ja dat besse álbmotmeahcis jeavddalaččat, muhto dat eai leat gal olus. Albbas ja gumpe fas fitnet duollet dálle álbmotmeahcis. |
| Lemmenjoen kansallispuistolla on luonnonsuojelullisista merkitystä myös monipuolisen ja edustavan linnustonsa vuoksi, ja alue onkin siksi liitetty moniin kansainvälisiin linnustonsuojeluohjelmiin. |
Leammi álbmotmeahcci mearkkaša maiddái luonddusuodjaleami dáfus dan máŋggabealat ja mihtilmas lottádaga dihte, ja guovlu lea laktojuvvon dan lottádaga dihte máŋggaide riikkaidgaskasaš lottádatsuodjalanprográmmaide. |
| Puisto on Natura 2000 -alue sekä luonto- että lintudirektiivin perusteella, ja se on nimetty kuuluvaksi kansainvälisesti merkittäviin kosteikkoalueisiin (Ramsar-alueet). |
Álbmotmeahcci gullá Natura 2000 -guvlui sihke luondo- ja loddedirektiivva vuođul ja dat lea laktojuvvon riikkaigaskasaš láktasadjeguovlluide (Ramsar-guovllut). |
| Lemmenjoen kansallispuistossa kullankaivu ja retkeilyn sekä maastoliikenteen aiheuttama maaston kuluminen saattavat paikallisesti uhata lajeja ja luontotyyppejä. |
Leammi álbmotmeahcis golleroggan ja vánddardeami ja meahccejohtalusa dagahan eanagollan sáhttet báikkuid čuohcit šlájaide ja luondotiippaide. |
| Em. maankäyttömuotojen vaikutukset kohdistuvat kansallispuistossa rajatulle alueelle Lemmenjokivarteen ja kulta-alueelle. |
Dáid eanageavahanhámiid váikkuhusat čuhcet álbmotmeahcis viehka gáržžes guvlui Leammileahkái ja golleguvlui. |
| Nykyisellä lainsäädännöllä ja sen perusteella vakiintuneilla käytännöillä pystytään turvaamaan alueen suojeluarvot hyvin. |
Dálá láhkamearrádusaiguin ja daid vuođul vuogáiduvvan vugiiguin bastá bures dorvvastit guovllu suodjalanárvvuid. |
| Nykyisen käytännön mukaan työvoima- ja elinkeinoministeriö vaatii valtaushakemukseen liitettäväksi esteettömyystodistuksen, jossa ilmoitetaan, onko valtaukselle kaivoslain (503/1965) 6. §:n mukaisia esteitä. |
Dálá vuogi mielde bargofápmo- ja ealáhusministeriija gáibida ahte rogganbáikeohcamuššii galgá laktojuvvot easttahisvuođaduođaštus, mas almmuhuvvo, leatgo rogganbáikái ruvkelága (1965/ 503) 6. §:s daddjojuvvon eastagat. |
| Metsähallitus antaa omalta osaltaan edellä mainitun esteettömyystodistuksen ja samalla lausunnon liittyen erityisesti suojeltaviin lajeihin (Luonnonsuojeluasetus, liite 4*) ja luontodirektiivin (liite II ja IV) lajeihin. |
Meahciráđđehus addá bealistis ovdalis máinnašuvvon easttahisvuođaduođaštusa ja addá seammás cealkámuša erenoamážit suodjalanvuloš šlájaid hárrái (luonddusuodjalanásahus, čuovus 4*) ja luondodirektiivva šlájaid hárrái (čuovus II ja IV). |
| Luontodirektiivin liitteen I luontotyypeistä on annettu lausunto silloin, kun valtaushakemusalue on Natura-alueella. |
Luondodirektiivva čuvvosa I luondotiippaid birra lea addojuvvon cealkámuš dalle, go rogganbáiki ohccojuvvo Natura-guovllus. |
| Luonnonsuojelulain 49. §:n nojalla on luontodirektiivin liitteen IV lajien ja luonnonsuojelulain 47. §:n nojalla erityisesti suojeltavien (Luonnonsuojeluasetus, liite 4*) lajien esiintymispaikkojen hävittäminen ja heikentäminen kielletty. |
Luonddusuodjalanlága 49 §:a vuođul lea luondodirektiivva čuvvosa IV šlájaid ja luonddusuodjalanlága 47 §:a vuođul erenoamážit suodjalanvuloš (luonddusuodjalanásahus, čuovus 4*) šlájaid gávdnonsajiid duššadeapmi ja heajudeapmi gildojuvvon. |
| Metsähallitus ei suosittele valtauksen myöntämistä alueelle, jolla on erityisesti suojeltavan tai luontodirektiivin liitteen II tai IV eliölajin esiintymä. |
Meahciráđđehus ii ávžžut gollerogganbáikki mieđiheami dohko, gos dihtet leat erenoamážit suodjalanvuloš dahje luondodirektiivva čuvvosa II dahje IV ealánšlája gávdnonsajit. |
| Tällä hetkellä Lemmenjoen kansallispuistossa tiedossa olevista uhanalaisten tai luontodirektiivin putkilokasvien, sammalten ja sienilajien esiintymistä ei yhdenkään luonnontila ole uhattuna maankäytön takia. |
Aiddo dál Leammi álbmotmeahcis dihtosis leahkki áitatvuloš dahje luondodirektiivva bohccešattuid, sámmáliid ja guopparšlájaid gávdnonsajiin ii ovttage luonddudilli leat áitojuvvon eanageavaheami dihte. |
| Omassa toiminnassaan Metsähallitus turvaa uhanalaisten lajien ja luontotyyppien säilymisen huomioimalla ne toimenpidesuunnittelussa sekä jättämällä esiintymäalueet toimenpiteiden ulkopuolelle. |
Doaimmastis Meahciráđđehus dorvvasta áitatvuološ šlájaid ja luondotiippaid seailuma nu, ahte váldá vuhtii daid doaibmabidjoplánemis ja guođđá dákkár gávdnonsajiid doaibmabijuid olggobeallai. |
| Luonnonsuojelulain (1096/1996) mukaisesti kansallispuiston tärkein tehtävä on suojelu, joka kohdistuu alkuperäisen elottoman ja elollisen luonnon piirteisiin, lajeihin ja eliöyhteisöihin, mutta voi kohdistua myös ihmisen toiminnan tuloksena syntyneisiin perinteisiin ympäristöihin, eliöyhteisöihin, maisemiin ja rakenteisiin. |
5.1.2 Ulbmilat Luonddusuodjalanlága (1096/1996) mielde álbmotmeahci deháleamos ulbmilin lea suodjalit álgoálgosaš jápma ja ealli luonddu iešvuođaid, šlájaid ja ealánservodagaid, muhto suodjalit sáhttá maiddái olbmo doaimmaid boađusin šaddan árbevirolaš birrasiid, ealánservodagaid, duovdagiid ja rusttegiid. |
| Koska tämä suojelutehtävä on ensisijainen, muut toiminnat on sopeutettava siten, ettei suojelutavoite vaarannu. |
Dát suodjalanulbmil lea vuoruhuvvon, ja danin eará doaimmat šaddet vuogáiduvvat dasa, amas suodjalanulbmil šaddat vára vuollai. |
| Lemmenjoen kansallispuiston perustamislainsäädännössä on tämän päätavoitteen ohella turvattava porotalouden toimintaedellytykset sekä paikallisen väestön kalastus-, metsästys- ja kotitarvepuunotto-oikeudet. |
Leammi álbmotmeahci vuođđudannjuolggadusaid mielde galgá dán váldoulbmila lassin dorvvastit boazodoalu doaibmavejolašvuođaid ja báikkálaš olbmuid guolástan-, meahcástan- ja ávnnasmuorraváldinvuoigatvuođaid. |
| Laajassa kansallispuistossa näiden tavoitteiden yhteen sovittaminen on onnistunut ilman suurempia ristiriitoja. |
Viiddis álbmotmeahcis dáid ulbmiliid oktiiheiveheapmi lea lihkostuvvan, eaige leat leamaš stuorát ruossalasvuođat. |
| Lemmenjoen kansallispuistoa koskevan asetuksen (932/1981) 1. §:n mukaisesti puistossa on pääsääntöisesti kielletty ”3) eläinten tappaminen, pyydystäminen, hätyyttäminen sekä eläinten pesien, kasvien ja elävien ja kuolleiden kasvinosien ottaminen ja vahingoittaminen; |
Leammi álbmotmeahccái guoskevaš ásahusa 932/1981 1 §:a mielde álbmotmeahcis lea dábálaččat gildojuvvon ”3) ealliid goddin, bivdin ja heađušteapmi sihke ealliid besiid, šattuid ja ealli ja jápma šaddoosiid váldin ja vahágahttin; |
| sekä 4) muut toimenpiteet, jotka saattavat muuttaa alueen luonnontilaa tai vaikuttaa epäedullisesti sen kasvillisuuden tai eläimistön säilymiseen. |
ja 4) eará doaimmat, mat sáhttet rievdadit guovllu luonddudili dahje čuohcit dan šattolašvuođa ja ealliid seailumii. |
| ” Kansallispuistossa on kuitenkin 1. §:n säännösten estämättä sallittu: |
” Álbmotmeahcis oažžu goittot almmá ahte 1. §:a njuolggadusat dan hehttejit: |
| 2) marjojen ja sienien poiminta sekä, sen mukaan kuin järjestyssäännössä tarkemmin määrätään, tilapäinen leiriytyminen, kuivan puun käyttäminen tilapäiseen tulentekoon, kalastus ja hirven ajaminen metsästyksen yhteydessä; |
2) murjet ja guoppardit ja, dan mielde go ortnetnjuolggadusas dárkileappot mearriduvvo, gohttet gaskaboddosaččat, váldit goikemuora gaskaboddosaš dolastallamii, guolástit ja vuojehit ealgga meahccebivddu oktavuođas; |
| 3) tieteellisessä tai opetuksellisessa tarkoituksessa tapahtuva eläinten tappaminen ja pyydystäminen sekä eläinten pesien, kasvien, elävien ja kuolleiden kasvinosien ja kivennäisnäytteiden vähäinen ottaminen [Metsähallituksen] luvalla; |
3) goddit ja bivdit dieđalaš ja oahpahanulbmilis ealliid ja váldit uhccánaš ealliid besiid, šattuid ja ealli ja jápma šaddoosiid ja minerálačájánasaid [Meahciráđđehusa] lobiin; |
| – – 5) liiallisen lisääntymisen vuoksi tai muutoin vahingollisen kasvi- tai eläinlajin yksilöiden vähentäminen [ympäristöministeriön] luvalla; |
– – 5) geahpedit liiggás laskan dahje muđui vahátlaš šattuid ja ealliid [birasministeriija] lobiin; |
| 6) toimenpiteet, jotka ovat tarpeen alueen luonnonmukaisen kehityksen palauttamiseksi; |
6) álgit dárbbašlaš doaimmaide guovllu ekologalaš ovdáneami máhcahan dihte; |
| 7) toimenpiteet, jotka ovat tarpeen perinteisten luonnonkäyttömuotojen muovaamien ympäristötyyppien säilyttämiseksi sekä näihin ympäristötyyppeihin liittyvien rakennusten ja rakenteiden entistämiseksi ja kunnossapitämiseksi; |
7) álgit dárbbašlaš doaimmaide árbevirolaš luonddugeavahanhámiid dagahan birastiippaid seailluhan dihte ja dáidda birastiippaide guoskevaš visttiid ja rusttegiid ovddeštan ja bajásdoallan dihte; |
| – – sekä 14) muut toimenpiteet, jotka ovat tarpeellisia kansallispuiston hoidon tai käytön kannalta ja jotka [ympäristöministeriö] on hyväksynyt. |
ja 14) álgit álbmotmeahci dikšuma ja geavaheami dáfus eará dárbbašlaš doaimmaide, maid [birasministeriija] lea dohkkehan. |
| (asetus 932/1981, 2 §) |
(ásahus 932/1981, 2 §) |
| Suunnitelman luonnonsuojelua koskevilla esityksillä tulee turvata Lemmenjoen kansallispuiston luonnonsuojelulliset arvot. |
Plána luonddusuodjalanárvalusaiguin galgá dorvvastit Leammi álbmotmeahci luonddusuodjalanárvvuid. |
| Luonnonsuojelulain perusteella näitä ovat laajat luonnontilaiset metsät ja erämaisuus. |
Dáidda gullet luonddusuodjalanlága vuođul viiddis luonddudilálaš vuovddit ja meahccáivuohta. |
| Erämaisuuteen kuuluvat keskeisesti koskemattomien luontotyyppien ja kasvillisuuden lisäksi suurpedot ja linnusto. |
Meahccáivuhtii gullet mávssolaš oassin guoskameahttun luondotiippaid ja šattolašvuođa lassin stuorranávddit ja lottádat. |
| Natura 2000 -tietolomakkeen perusteella Lemmenjoella ensisijaisen tärkeitä luontotyyppejä ovat boreaaliset luonnonmetsät, erityyppiset suot (aapasuot, palsasuot, puustoiset suot) ja tulvametsät. |
Natura 2000 -diehtoskovi vuođul erenoamáš suodjalanvuloš luondotiippat Leammis leat boreála luondduvuovddit, sierrálagan jeakkit (áhpejeakkit, balsajeakkit, muoradatjeakkit) ja dulvevuovddit. |
| Alueen säilyttäminen luonnontilassa turvaa lajiston ja luontotyyppien säilymisen. |
Guovllu seailluheapmi luonddudilis dorvvasta šlájaid ja luondotiippaid seailuma. |
| Joissain tapauksissa lajien ja luontotyyppien suojelua voidaan edistää myös aktiivisesti, kuten hoitamalla perinnebiotooppeja ja ennallistamalla metsiä pystyyn polttamalla. |
Muhtumin šlájaid ja luondotiippaid suodjaleami sáhttá ovddidit maiddái aktiivvalaččat, dego dikšumiin árbevierrobiotohpaid ja ovddeštemiin vuvddiid nu, ahte dat boldojuvvojit ceaggut. |
| Luonnonsuojelu ei ole luonnon käytöstä irrallinen ilmiö, vaan kaikkeen käyttöön liittyy myös suojelunäkökohta. |
Luonddusuodjaleapmi ii leat bođuid luonddugeavaheamis, muhto buot luonddugeavaheamis leat mielde maiddái suodjalanbealit. |
| Kestävän käytön periaate kuuluu kaikkeen luonnon käyttöön. |
Bistevaš geavaheami prinsihppa gullá buot luonddugeavaheapmái. |
| Seuraavassa esitellään kootusti kaikki luonnon suojelun kannalta keskeisimmät toimenpiteet. |
Čuovvovaččas ovdanbuktojit čohkkejuvvon hámis luonddusuodjaleami dáfus deháleamos doaibmabijut. |
| Osa esityksistä toistuu myöhemmin muissa luvuissa. |
Oassi árvalusain bohtet ođđasit ovdan eará loguin. |
| Metsähallituksen luontopalvelut täydentää jatkuvasti laji- ja luontotyyppitietoja hallinnoimiltaan alueilta. |
Meahciráđđehusa luonddubálvalusat dievasmahttá dađistaga šládja- ja luondotiipadieđuid iežas hálddašan guovlluin. |
| Luontotyyppitiedon keruuta tehdään pääasiassa ilmakuvatulkintana ja osin maastotyönä. |
Luondotiipadieđuid čogget eanaš áibmogovvadulkoma bokte ja muhtun muddui meahcis báikki alde. |
| Luontotyypeistä saatavan tiedon ohella kertyy tietoa myös geologisista muodostumista ja kulttuurikohteista, kuten muinaisjäännöksistä. |
Luondotiippaid dutkkadettiin čoggojit dieđut maiddái geologalaš čohkiidemiin ja kulturčuozáhagain dego dološmuittuin. |
| Luontotyyppitiedot tallennetaan Metsähallituksen paikkatietojärjestelmään ja uhanalaisten kasvilajien esiintymätiedot Hertta eliölajit -tietojärjestelmään. |
Luondotiipadieđut vurkejuvvojit Meahciráđđehusa báikediehtovuogádahkii ja áitatvuloš šaddošlájaid gávdnondieđut Hertta eliölajit -diehtovuogádahkii. |
| Kattavilla luontotyyppitiedoilla mm. alueiden hoidon ja käytön suunnittelu helpottuu, ja päästään myös tarkempaan Natura 2000 -suojelualueverkoston toteutumisen seurantaan. |
Gokčevaš luondotiipadieđut álkidahttet ee. guovlluid dikšuma ja geavaheami plánema, ja ná sáhttá maiddái dárkileappot čuovvut Natura 2000 -suodjalanguovlofierpmádaga ollašuvvama. |
| Lajiston ja luontotyyppien monimuotoisuuden turvaamiseksi tehdään aktiivisia hoitotoimia. |
Šlájaid ja luondotiippaid máŋggahápmásašvuođa dorvvastan dihte dahkkojuvvojit aktiivvalaš dikšundoaimmat. |
| Perinnebiotoopeilla niittylajiston säilyminen turvataan mm. niittämällä ja raivaamalla. |
Árbevierrobiotohpain niitošjájaid seailun dorvvastuvvo ee. láddjemiin ja njáskamiin. |
| Kuloalueita vaativan lajiston säilyminen turvataan metsiä pystyyn polttamalla. |
Šlájaid, mat gáibidit eanaboaldima, seailun dorvvastuvvo nu, ahte vuovdi boldojuvvo ceaggut. |
| Hoidettaville perinnebiotoopeille on laadittu hoitosuunnitelmat. |
Dikšunvuloš árbevierrobiotohpaid várás leat dahkkojuvvon dikšunplánat. |
| Myös polttokohteille laaditaan ennallistamissuunnitelma lähivuosina. |
Maiddái boaldinčuozáhagaide dahkkojuvvo ovddeštanplána dáid lagamus boahttevaš jagiid. |
| Virkistyskäyttäjien ohjaaminen, opastus ja neuvonta on keskeinen osa kansallispuiston luonnontilaisuuden säilyttämistä. |
Lustageavaheaddjiid stivren, oahpisteapmi ja rávven mearkkašit ollu álbmotmeahci luonddudilálašvuođa seailluheamis. |
| Opastustoiminnalla on tärkeä tehtävä retkeilyn ympäristövaikutusten hallinnassa. |
Oahpistandoaibma lea mávssolaš vánddardeami birasváikkuhusaid hálddašeamis. |
| Luontokeskuksissa, luontotuvilla ja internetsivuilla Metsähallitus opastaa kävijöitä ympäristöä säästävään retkeilyyn. |
Meahciráđđehus láidesta iežas luondduguovddážiin, luonddustobuin ja interneahttasiidduin olbmuid birrasa seasti vánddardeapmái. |
| Alueen tuvilla on myös tupakansiot, joissa kerrotaan muun muassa luonnonsuojelusta ja alueen jätehuollosta. |
Guovllu stobuin leat maiddái stohpogirjjit, main muitalit earret eará luonddusuodjaleamis ja guovllu bázahusfuolahusas. |
| 5.1. 4 Seuranta |
5.1.4 Čuovvun |
| Metsähallitus seuraa kansallispuiston luonnon tilaa ja sen muutoksia sekä ryhtyy tarvittaviin suojelutoimenpiteisiin ja informoi tästä muita luonnonsuojeluviranomaisia. |
Meahciráđđehus čuovvu álbmotmeahci luonddu dili ja dan nuppástusaid ja álgá dárbbašlaš suodjalandoaimmaide ja dieđiha áššis mearrideaddjiide. |
| Metsähallitus valvoo alueen luonnonkäyttöä yhteistyössä poliisin ja rajavartiolaitoksen kanssa. |
Meahciráđđehus goziha álbmotmeahci luonddugeavaheami ovttasráđiid bolesiin ja rádjegozáhusain. |
| Metsähallitus seuraa kesäaikaisten maastourien (kuva 8, s. 89) kulumista perustamalla seurantakoealoja. |
Meahciráđđehus čuovvu geasiáigásaš meahccevuojáhagaid (govva 8, s. 89) gollama nu, ahte vuođđuda čuovvuniskkadansajiid. |
| Se ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin, mikäli alueen luonnontilaisuuden säilyttäminen tätä edellyttää. |
Meahciráđđehus álgá dárbbašlaš doaimmaide, jos álbmotmeahci luonddudilálašvuođa seailun dán gáibida. |
| Tärkeä työkalu luonnontilan seurannassa on Metsähallituksen paikkatietojärjestelmä, josta löytyvät kuviokohtaiset tiedot luontotyypeistä. |
Dehálaš veahkkeneavvu luonddudili čuovvumis lea Meahciráđđehusa báikediehtovuogádat, mas gávdnojit govalaš dieđut luondotiippain. |
| Luontotyyppitiedot Lemmenjoen kansallispuiston luontotyypeistä ovat peräisin vuosina 1996–2000 tehdystä Ylä-Lapin ja UKK-puiston luontokartoituksesta (Sihvo 2001, 2002) (Liite 6). |
Leammi álbmotmeahci luondotiipadieđut leat váldojuvvon jagiid 1996–2000 dahkkojuvvon Davvi-Lappi ja UK-álbmotmeahci luonddukártemis (Sihvo 2001, 2002) (Čuovus 6). |
| Hoidettavilta perinnebiotoopeilta laaditaan hoitopäiväkirjat, joiden perusteella varmistetaan hoitotoimien toteutuminen. |
Dikšunvuloš árbevierrobiotohpain dahkkojuvvojit dikšunbeaivegirjjit, maid vuođul sihkkarastojuvvo dikšundoaimmaid ollašuvvan. |
| Myös tulevat metsien poltot dokumentoidaan. |
Maiddái boahttevaš vuovdeboaldimat dokumenterejuvvojit. |
| Tiedot tehdyistä toimenpiteistä viedään Metsähallituksen paikkatietojärjestelmään. |
Dieđut dahkkojuvvon doaibmabijiuin dolvojuvvojit Meahciráđđehusa báikediehtovuogádahkii. |
| Kullankaivun vaikutuksia ympäristöön Lemmenjoen kansallispuistossa seurataan tarkkailemalla vesistöjen tilaa kulta-alueella. |
Golleroggama váikkuhusat birrasii Leammi álbmotmeahcis čuvvojuvvojit ee. nu, ahte čázádagaid dilli golleguovllus dárkojuvvo. |
| Koneellista kullankaivua harjoittavien kaivajien on ympäristölupaehtojen mukaisesti seurattava toiminnan vaikutuksia veden laatuun Lapin ympäristökeskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. |
Dat, geat rogget golli mašiinnaiguin, galget biraslohpeeavttuid mielde čuovvut iežaset doaimma váikkuhusaid čázi kvalitehtii Lappi birasguovddáža dohkkehan dárkonprográmma mielde. |
| Vesistöistä seurataan veden laatua keräämällä vesinäytteitä, joista yksityinen laboratorio analysoi mm. kiintoaineksen määrän sekä fosfori-, typpi- ja rautapitoisuuksia. |
Čázádagain čuvvojuvvo čázi kvalitehta nu, ahte čoggojuvvojit čáhcečájánasat, main dasto priváhta laboratorio analysere ee. giddesávdnasiid meari ja fosfor-, nitrogena- ja ruovdedoaluid. |
| Lapin ympäristökeskus valvoo Lapin Kullankaivajain Liitto ry:n tarkkailuohjelman toteutumista. |
Lappi birasguovddáš goziha Lapin Kullankaivajain Liitto dárkonprográmma ollašuvvama. |
| Lisäksi ympäristökeskus toteuttaa näytteenottoa ja vedenlaatuanalyyseja Ravadaskönkään alapuolelle sijoitetulla kansallisen seurantaohjelman näytepisteellä. |
Dasa lassin birasguovddáš válddiha čájánasaid ja dagaha čáhcekvalitehtaanalysaid Ravadasgoržži vuolábeallai biddjojuvvon riikkadási čuovvunprográmma čájánasaidváldinsajis. |
| Kesällä 2006 Lapin ympäristökeskus tutki yhteistyössä Lapin Kullankaivajain Liitto ry:n ja Metsähallituksen kanssa kullankaivun vaikutuksia vesistöihin Lemmenjoen kulta-alueella. |
Geassit 2006 Lappi birasguovddáš dutkkai ovttasráđiid Lapin Kullankaivajain Liittoin ja Meahciráđđehusain golleroggama váikkuhusaid Leammi golleguovllu čázádagaide. |
| Tutkimuksessa kerättiin vesi- ja pohjaeläinnäytteitä, arvioitiin pohjan silttaantumista sekä kartoitettiin vesisammalia neljässä eri tutkimuspisteessä Ravadasjoessa ja siihen laskevassa Jäkälä-äytsissä. |
Dutkamuša oktavuođas čogge čáhce- ja bodneealličájánasaid, árvvoštalle botni mohtiluvvama ja kártejedje satmmiid (čáhcesámmálat) njealje sierra dutkansajis Ravadasjogas ja dasa luoiti Jeagelávžžis. |
| Vedenlaatu tutkittiin Lapin ympäristökeskuksen laboratoriossa. |
Čáhceanalysat dahkkojuvvojedje Lappi birasguovddáža laboratorios. |
| Vuoden 2006 tuloksista ilmeni, että rauta-, alumiini- ja kiintoainepitoisuudet olivat voimakkaasti koholla kullankaivukenttien alapuolisilla vesialueilla. |
Jagi 2006 dutkanbohtosiid mielde ruovde-, alumiidna- ja giddesávnnasdoalut ledje hui badjin golleroggansajiid vuolábeale čáhceguovlluin. |
| Myös veden ravinnepitoisuudet (fosfori, typpi) olivat yläpuolisia vesialueita korkeammat. |
Maiddái čázi biebmoávnnasdoalut (fosfor, nitrogena) ledje roggansajiid vuolábeale čáhceguovlluin badjelis go daid bajábeale čáhceguovlluin. |
| Raudan ja alumiinin pitoisuudet ylittivät talousveden suositusarvot lähes kaikilla niillä pisteillä, jotka ovat kullankaivun vaikutuspiirissä. |
Ruovde- ja alumiidnadoalut manne badjel dállodoalločázi ávžžuhusárvvuid measta buot dain sajiin, mat leat golleroggama váikkuhusa olis. |
| Vaikka raakaveden suositukset eivät luonnonvesille sellaisenaan sovellukaan, on asia huomionarvoinen, koska retkeilijät ja muut vesialueen käyttäjät ottavat talousvetensä suoraan joesta. |
Vaikko roavačázi ávžžuhusat eai luonddučáziide dan hámis heivege, de dán ášši gánnáha váldit vuhtii, dasgo vánddardeaddjit ja čáhceguovllu eará geavaheaddjit váldet iežaset dállodoalločázi njuolgga jogas. |
| Myös veden voimakasta samentumista havaittiin. |
Fuobmájuvvui maiddái ahte čáhci lei sakka ruivvagan. |
| Alustavien pohjaeläinanalyysien perusteella kullankaivuun vaikutukset näkyvät myös eläinlajistossa sedimenttiä ja pintaleviä syövien lajien runsastumisena. |
Bodneealliide guoskevaš álgoanalysaid vuođul golleroggama váikkuhusat oidnojit maiddái eallišlájain nu, ahte bodnemođi ja gieradebbuid borri šlájat leat valljon. |
| Vesinäytteenottoa jatkettiin kesän 2007 aikana. |
Čáhcečájánasat váldojuvvojedje vel geasi 2007 áigge. |
| Lemmenjoen sivujokien latvoilla harjoitetun kullankaivun suurimmat akuutit haitat kohdistunevat ennen muuta alueen porotalouteen, virkistyskäyttöön ja kaivualueen läheisiin luontoarvoihin. |
Leammi oalgejogaid gierragiin dáhpáhuvvi golleroggama stuorámus njuolggoheađuštusat čuhcet vuosttažettiin guovllu boazodollui, lustageavaheapmái ja rogganguovllu lahkosiid luondduárvvuide. |
| Mutta vaikka Lemmenjoen sivujoille tyypilliset tulvajaksot keväällä ja syksyllä luultavasti säännöllisesti ”puhdistavat” joen koskialueiden pohjan ihmistoiminnan tuotteena syntyneestä kiintoaineksesta, voi kaivutoiminta pitkään jatkuessaan vaikuttaa pysyvämminkin kullankaivualueiden alapuolisten, sedimentaatioaltaina toimivien jokisuvantojen eliöstöön. |
Muhto vaikko Leammi oalgejogaide mihtilmas dulvebajit giđđat ja čakčat várra jeavddalaččat ”buhtistit” joga guoikaguovlluid botni olbmodoaimmaid dihte šaddan giddesávdnasiin, de sáhttá roggandoaibma, jos dat joatkašuvvá guhká, váikkuhit bistileappotge gollerogganguovlluid vuolábeale, gearddástuvvanálddisin doaibmi johkasavvoniid ealániidda. |
| Ympäristöministeriö on vastuuttanut Metsähallituksen tehtäväksi seurata Metsähallituksen hallinnoimien alueiden luonnossa tapahtuvia muutoksia sekä uhanalaisten ja harvinaistuneiden kasvi- ja eläinlajien kantoja ja toimia niiden turvaamiseksi. |
Birasministeriija lea oskkildan Meahciráđđehusa bargun čuovvut Meahciráđđehusa hálddašan guovlluid luonddu rievdama ja áitatvuloš ja hárvenaš šaddo- ja eallišlájaid náliid ja doaibmat daid dorvvastan dihte. |
| Metsähallituksen tulee seurata myös riistakantojen kehitystä ja pyrkiä yhteistyössä riistanhoitopiirin ja riistanhoitoyhdistyksen kanssa turvaamaan ne. |
Meahciráđđehus galgá maiddái čuovvut fuođđonáliid ovdáneami ja geahččalit ovttasráđiid fuođđodikšunbiriin ja fuođđodikšunovttastusain dorvvastit daid. |
| Uhanalaisten kasvien ja sienten esiintymiä tarkastetaan maastossa, ja Metsähallitus toteuttaa sille vastuutetut kasvilajiseurannat. |
Áitatvuloš šattuid ja guobbariid gávdnon dárkkistuvvo meahcis báikki alde, ja Meahciráđđehus ollašuhttá dasa oskkilduvvon šaddošládjačuovvumiid. |
| Luonnonsuojeluasetuksen (160/1997) mukaan ympäristöministeriön on järjestettävä luonnonvaraisten eliölajien seuranta Suomessa siten, että sen pohjalta voidaan arvioida eri lajien suojelutaso. |
Luonddusuodjalanásahusa (160/1997) mielde birasministeriija galgá lágidit luonddudilálaš ealánšlájaid čuovvuma Suomas nu, ahte dan vuođul sáhttá árvvoštallat sierra šlájaid suodjalandási. |
| Erityisesti täytyy huomioida uhanalaiset lajit. |
Erenoamážit galgá váldit vuhtii áitatvuloš šlájaid. |
| Uhanalaisia lajeja seuraavat maassamme useat eri tahot, ja monilla lajeilla on oma seuranta- tai työryhmä. |
Áitatvuloš šlájaid čuvvot Suomas moanat oassebealit, ja máŋgga šlája várás lea sierra čuovvun- dahje bargojoavku. |
| Näistä lajeista osa on sellaisia, joiden esiintymisalueen painopiste on Pohjois-Suomessa. |
Dáin šlájain muhtumat leat dakkárat ahte dat gávdnojit vuosttažettiin Davvi-Suomas. |
| Kääväkäslajien esiintymisen selvittämiseksi käynnistettiin ympäristöministeriön rahoituksella keväällä 2007 valtakunnallinen lajistoselvityshanke, jonka yhtenä osana on hankkia perustietoa suojelualueiden kääväkkäistä. |
Čátnášlájaid gávdnoma čielggadan dihte álggahuvvui ruhtaministeriija ruhtadeami vuođul giđđat 2007 riikkadási šládjačielggadanfidnu, man oktan oassin lea háhkat vuođđudieđuid suodjalanguovlluid čánáin. |
| Myös Inarissa selvitettiin kesällä 2007 useiden suojelu- ja erämaaalueiden kääväkäslajistoa. |
Maiddái Anáris čielggadedje geassit 2007 moanaid suodjalan- ja meahcceguovlluid čátnášlájaid. |
| Kaikki esiintymätiedot tallennetaan Hertta eliölajit -tietojärjestelmään. |
Buot gávdnondieđut vurkejuvvojit Hertta eliölajit -diehtovuogádahkii. |
| Metsähallitus edistää ja kehittää kasvilajien seurantaa yhdessä Suomen ympäristökeskuksen, alueellisten ympäristökeskusten, yliopistojen kasvimuseoiden ja tutkimuslaitosten sekä Metsäntutkimuslaitoksen kanssa. |
Meahciráđđehus bargá šaddošlájaid čuovvuma ovdii ovttasráđiid Suoma birasguovddážiin, guvllolaš birasguovddážiiguin, allaoahpahagaid šaddomuseaiguin ja dutkanlágádusaiguin ja Meahccedutkanlágádusain. |
| Metsähallituksen luontopalvelut on mukana kehittämässä EU:n luontodirektiivin (92/43/ETY) lajien ja luontotyyppien suojelua ja seurantaa. |
Meahciráđđehusa luonddubálvalusat lea mielde ovddideamen EU:a luondodirektiivva šlájaid ja luondotiippaid suodjaleami ja čuovvuma. |
| Luontopalvelut osallistuu Suomen ympäristökeskuksen vetämään luontodirektiivin liitteen I Suomessa esiintyvien lajien ja luontotyyppien suotuisan suojelun tason arviointityöhön kaudella 2001–2006. |
Luonddubálvalusat oassálastá 2001–2006 Suoma birasguovddáža láidestan árvvoštallanbargui, mas guorahallojuvvo vuogas suodjalandássi luondodirektiivva čuvvosa I šlájaide ja luondotiippaide (mat gávdnojit Suomas). |
| Lemmenjoella näistä arvioitavista luontodirektiivin putkilokasveista esiintyvät lapinleinikki ja lettorikko. |
Leammis dáin árvvoštallanvuloš, luondodirektiivva bohccešattuin gávdnojit uhcafiskesrássi ja jeaggenarti. |
| Metsähallitus seuraa myös luonnonsuojelulain nojalla erityisesti suojeltavan putkilokasvin, arnikin, tilaa. |
Meahciráđđehus čuovvu maiddái álbmotmeahcis arnihka dili. Arnihkka lea bohccešaddu, mii galgá álbmotmeahcis erenoamážit suodjaluvvot luonddusuodjalanlága vuođul. |
| Metsähallitus organisoi lajien seurannan sekä seuraa yhteistyössä mm. tutkijoiden kanssa maakotkan, merikotkan ja muuttohaukan kantojen kehitystä. |
Meahciráđđehus lágida šlájaid čuovvuma ja čuovvu ovttasráđiid ee. dutkiiguin goaskima, mearragoaskima ja bárbmofálli náliid ovdáneami. |
| Metsähallitus pitää kotkanpesistä pesärekisteriä ja tarkastaa pesät vuosittain. |
Meahciráđđehus doallá goaskinbesiin beasseregistara ja dárkkista besiid jahkásaččat. |
| Joka vuosi tavataan paliskuntien edustajat, ja heiltä saadut pesävihjeet tarkastetaan. |
Meahciráđđehus deaivvada jahkásaččat bálgosiid ovddasteaddjiiguin ja dárkkista sis fidnejuvvon beasseguigosiid. |
| Lisäksi lukuisat alan harrastajat ovat seuranneet alueen petolintujen pesimistä ja kantojen kehitystä sekä tarkastaneet pesiä. |
Dasa lassin guovllu boralottiid bessema ja boraloddenáliid ovdáneami leat čuvvon ja besiid leat dárkkistan moanat áššisberošteaddjit. |
| Edellä mainittujen tavoitteiden toteuttamiseksi Metsähallitus mm. laatii hoitosuunnitelmia, kouluttaa henkilöstöä, toimii sertifioidun ympäristö- ja laatujärjestelmän mukaisesti, ylläpitää uhanalaisten lajien rekistereitä, seuraa säännöllisesti suurpetojen määrää sekä suorittaa riistakolmiolaskentoja. |
Ovdalis máinnašuvvon ulbmiliid ollašuhttin dihte Meahciráđđehus ee. dahká dikšunplánaid, skuvle iežas bargoveaga, doaibmá sertifiserejuvvon biras- ja kvalitehtavuogádaga mielde, doallá áitatvuloš šlájaid registariid, čuovvu dađistaga stuorranávddiid logu ja čuovvu fuođđodárkongolmmačiegahasain boahtti dieđuid. |
| Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on tutkinut alueen kalastoa ja porolaitumien tilaa. |
Fuođđo- ja guolledoalu dutkanlágádus lea dutkan guovllu guoládaga ja guohtoneatnamiid dili. |
| Vuonna 1996 valmistui tutkimus Pohjois-Lapin paliskuntien talvilaitumien tilasta ja vuonna 1998 tutkimus koko poronhoitoalueen kesälaitumien tilasta (Kumpula ym. 1997, 1999). |
1996:s gárvvásmuvai dutkamuš Davvi-Lappi bálgosiid dálveguohtoneatnamiid dilis ja 1998:s dutkamuš oppa boazodoalloguovllu geasseguohtoneatnamiid dilis (Kumpula ym. 1997, 1999). |
| Viimeisimmästä raportista (Kumpula ym. 2004) käy ilmi, että muutamissa pohjoisimman osan paliskunnissa (myös Sallivaaran paliskunnassa) jäkälän peittävyys on selvästi lisääntynyt, mutta sen sijaan jäkälän pituudessa on tapahtunut voimakas väheneminen. |
Maŋimuš raporttas (Kumpula ym. 2004) boahtá ovdan ahte muhtun davimus bálgosiin (maiddái Sállevári bálgosis) jeagelgokču lea mealgat lassánan, muhto dan sadjái jeagil lea sakka otnon. |
| Kyseisiin muutoksiin voidaan etsiä syitä laidunnuksen voimakkuudesta, ajoittumisesta ja kestosta sekä jäkälien luontaisesta uudistumistavasta. |
Dáidda nuppástusaide sáhttá leat váikkuheamen, man ollu bohccot guhtot guovllus, goas ja man guhká guhtot ja maiddái jeahkála lunddolaš ođasmuvvanvuohki sáhttá váikkuhit. |
| Raportissa todetaan, että mikäli laidunnus pysyy riittävän alhaalla jatkossa, saattaa myös jäkälän pituus kasvaa näissä paliskunnissa. |
Raporttas daddjojuvvo ahte jos dáin bálgosiin ii boahtteáiggis menddo ollu guođohuvvo, de jeagilge sáhttá fas guhkkut. |
| Jos poronhoidossa ja muussa maankäytön suunnittelussa kyetään ottamaan entistä aktiivisempi rooli laidunten tilan parantamiseksi, ovat myös pitkäaikaiset edulliset muutokset laidunten tilassa mahdollisia. |
Jos boazodoalus ja eanageavaheami eará plánemis sáhttá bargat eanet guohtoneatnamiid dili buorideami ovdii, de maiddái guhkesáigásaš buorit nuppástusat guohtoneatnamiid dilis leat vejolaččat. |
| Myös Metsäntutkimuslaitos on tutkinut kansallispuiston alueen talvilaidunten kuntoa jo pitkään. |
Maiddái Meahccedutkanlágádus lea dutkan álbmotmeahci dálveguohtoneatnamiid dili juo guhká. |
| Aihetta käsittelee julkaisu Porojen talvilaitumien kunto Ylä-Lapin paliskunnissa (Mattila 2006). |
Dán fáttá birra lea preanttus Porojen talvilaitumien kunto Ylä-Lapin paliskunnissa (Mattila 2006). |
| Ilmastonmuutoksen mahdollisesti aiheuttamia muutoksia alueen lajeihin ja luontotyyppeihin seurataan. |
Dálkkádatrievdama dagahan vejolaš nuppástusat guovllu šlájaide ja luondotiippaide čuvvojuvvojit. |
| 5.2 Kulttuuriperinnön suojelu ja hoito |
5.2 Kulturárbbi suodjaleapmi ja dikšun |
| Ihmisen historia Lemmenjoella on alkanut 11 000 vuotta sitten päättyneen viimeisen jääkauden jälkeen (Halinen 2004). |
Olbmo historjá Leammis lea álgán 11 000 jagi dassái maŋimuš jiekŋaáiggi nohkama maŋŋá (Halinen 2004). |
| Ihmisen elämisen edellytykset täyttyivät vasta muutaman tuhannen vuoden päästä jäätikön väistyttyä, kun oli riittävästi ravinnoksi metsästettäviä eläinlajeja ja kerättäviä kasveja. |
Olbmui šadde eallinvejolašvuođat easkka muhtun duhát jagi dan maŋŋá, go jiehkki lei geassádan ja ledje doarvái borahahtti eallišlájat, maid sáhtii bivdit, ja šattut, maid sáhtii čoaggit. |
| Tunturipeuran saapuminen alueelle houkutteli ihmisen pyyntiretkille, mutta vasta ilmaston lämmettyä ja eläinlajien määrän lisäännyttyä mahdollisuudet selvitä hengissä ympäri vuoden paranivat. |
Go duottargoddi bođii guvlui, de dat hohkahii olbmo bivdui, muhto easkka dan maŋŋá go dálkkádat lei liegganan ja eallišlájaid mearri lassánan, buorránedje olbmo vejolašvuođat ceavzit heakkas birra jagi. |
| Ihmisen oleskelusta jää jälkiä maastoon. |
Olbmo ássamis báhcet mearkkat su ássanbirrasii. |
| Asumusten paikat ja elämisestä jääneet jäljet näkyvät aikansa maastossa, mutta häviävät vähitellen kasvillisuuden alle ja maan sisään. |
Viessosajit ja eallimis báhcán mearkkat vuhttojit iežaset áiggi meahcis, muhto vehážiid jávket šattolašvuođa vuollai ja eatnan sisa. |
| Museoviraston muinaismuistorekisteriin on tällä hetkellä merkitty Lemmenjoen kansallispuistosta 36 muinaismuistolain (295/1963) nojalla rauhoitettua muinaisjäännöskohdetta. |
Museovirasto dološmuitoregistarii leat dál merkejuvvon Leammi álbmotmeahcis 36 dološbázahusčuozáhaga, mat leat ráfáidahtton dološmuitolága vuođul. |
| Yhdessä kohteessa saattaa olla useita, jopa kymmeniä yksittäisiä muinaisjäännöksiä. |
Ovtta čuozáhagas sáhttet leat moanat, juoba logit ovttaskas dološbázahusat. |
| Suurin osa muinaisjäännöskohteista sijaitsee Lemmenjoen ja Vaijoen varsilla sekä Lisman kylän ympäristössä. |
Eanaš dološbázahusčuozáhagat leat Leammi ja Váijoga siste ja Lismmá gili birrasiin. |
| Kansallispuistosta tunnetaan erityisesti pyyntikuoppakohteita. |
Álbmotmeahcis dovdojuvvojit erenoamážit godderoggečuozáhagat. |
| Suurin pyyntikuoppajärjestelmä on Härkäjärven ja Sotkajärven välisessä maastossa sijaitseva 261 pyyntikuopan jono. |
Stuorámus godderoggevuogádat lea 261 godderokki ráidu Heargejávrri ja Čoađgejávrri gaskkas. |
| Pyyntikuoppien lisäksi alueelta on löydetty muutama kivi- ja/tai metallikautinen asuinpaikka. |
Godderokkiid lassin guovllus lea gávdnon soames orohat geađgeáiggis ja/dahje metállaáiggis. |
| Ne ovat olleet pääasiassa pienialaisia leiripaikkoja, joissa ei nykyään ole näkyvissä asumusten jäännöksiä. |
Dat leat leamaš eanaš smávva orohagat, main eai leat dán áigge oidnosis viesuid bázahusat. |
| Asuinpaikkoja ei ole tutkittu kaivauksin juuri lainkaan. |
Orohagaid eai leat báljo dutkan roggamiiguin. |
| Ainoa kaivamalla tutkittu kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Njurgulahden etelärannalla. |
Áidna roggamiiguin dutkojuvvon geađgeáiggi orohat lea Njurggoluovtta lulábealegáttis. |
| Alueen muinaisjäännöskohteet ja niiden sijainti on esitetty taulukossa 5 sekä kuvassa 5. Kaikki muinaisjäännökset ovat muinaismuistolain nojalla rauhoitettuja. |
Guovllu dološbázahusčuozáhagat ja daid sajádat leat ovdanbukton tabeallas 5 ja govas 5. Buot dološbázahusat leat dološmuitolága (295/1963) vuođul ráfáidahtton. |
| Taulukko 5. Lemmenjoen kansallispuiston muinaisjäännöskohteet ja niiden sijainti. |
(Halinen 2004) Tabealla 5. Leammi álbmotmeahci dološbázahusčuozáhagat ja daid sajádat. |
| Kohde Muinaisjäännöstyyppi Muinaisjäännöstyypin |
Čuozáhat Dološbázahustiipa Dološbázahustiippa |
| tarkenne Ajoitus Härkäjärvi Työ- ja valmistuspaikat Pyyntikuopat Ajoittamaton Härkäkoski Työ- ja valmistuspaikat Pyyntikuopat Ajoittamaton Härkäkoski pohjoinen Työ- ja valmistuspaikat Pyyntikuopat Ajoittamaton Kusilantto Työ- ja valmistuspaikat Pyyntikuopat Ajoittamaton Kusilantto luode Työ- ja valmistuspaikat Pyyntikuopat Ajoittamaton Morgamniva Työ- ja valmistuspaikat Pyyntikuopat Ajoittamaton Morgam-Viibus Muinaisjäännösryhmät Pyyntikuopat ja purnu Ajoittamaton Muurahaislampi luode Työ- ja valmistuspaikat Pyyntikuopat Ajoittamaton Muurahaislampi länsi Työ- ja valmistuspaikat Pyyntikuopat Ajoittamaton Naukusoja Työ- ja valmistuspaikat Pyyntikuopat Ajoittamaton Nihasenjoen suu pohjoinen Työ- ja valmistuspaikat Pyyntikuopat Ajoittamaton Nihasenjoen suu etelä Työ- ja valmistuspaikat Pyyntikuopat Ajoittamaton Pajjusuvanto Työ- ja valmistuspaikat Pyyntikuopat Ajoittamaton Pajjusuvanto pohjoinen Muinaisjäännösryhmät Asuinpaikka ja pyyntikuoppa Kivi- ja/tai pronssikautinen Peärtuskaidi Työ- ja valmistuspaikat Pyyntikuopat Ajoittamaton Pokantien silta Asuinpaikka Kivikautinen Ravadasjärven autiotupa Asuinpaikka Kivikautinen Ravadasjärvi pohjoinen Työ- ja valmistuspaikat Pyyntikuopat Ajoittamaton Ravadasjärvi luode Työ- ja valmistuspaikat Pyyntikuopat Ajoittamaton Sallijoen kuolpuna 1 Työ- ja valmistuspaikat Pyyntikuopat Ajoittamaton Sallijoen kuolpuna 2 Työ- ja valmistuspaikat Pyyntikuopat Ajoittamaton Sallijoki länsi Työ- ja valmistuspaikat Pyyntikuopat Ajoittamaton Sallijärvi pohjoinen Muinaisjäännösryhmät Pyyntikuopat ja purnu Ajoittamaton Sallivaara Muinaisjäännösryhmät Pyyntikuopat ja latomus Ajoittamaton Seärihjoki itä Työ- ja valmistuspaikat Pyyntikuopat Ajoittamaton Seärihjoki itä 2 Työ- ja valmistuspaikat Pyyntikuopat Ajoittamaton Seärihjoki länsi Työ- ja valmistuspaikat Pyyntikuopat Ajoittamaton Sotkajärvi etelä Työ- ja valmistuspaikat Pyyntikuopat Ajoittamaton Sotkajärvi lounas Työ- ja valmistuspaikat Pyyntikuopat Ajoittamaton Sotkajärvi/Njurkulahti Työ- ja valmistuspaikat Pyyntikuopat Ajoittamaton Vaijoki 2 Työ- ja valmistuspaikat Pyyntikuopat Ajoittamaton Vaijoki itä Työ- ja valmistuspaikat Pyyntikuopat Ajoittamaton Äivihjärven luoteispää Asuinpaikka Kivikautinen Äivihjärvi Muinaisjäännösryhmät Pyyntikuopat ja asuinpaikka Kivikautinen Äivihjärvi Lemmenjoen luusua Työ- ja valmistuspaikat Pyyntikuopat Ajoittamaton Äivihjärvi pohjoinen Työ- ja valmistuspaikat Pyyntikuopat Ajoittamaton Inarin asukkaista suurin osa oli saamelaisia vielä 1800-luvun alussa. |
dárkkálmuhttin Goassážis Heargejávri Bargo- ja válmmaštanbáikkit Godderokkit Ii meroštallon Heargeguoika Bargo- ja válmmaštanbáikkit Godderokkit Ii meroštallon Heargeguoika davvi Bargo- ja válmmaštanbáikkit Godderokkit Ii meroštallon Gožžaláttu Bargo- ja válmmaštanbáikkit Godderokkit Ii meroštallon Gožžaláttu oarjedavvi Bargo- ja válmmaštanbáikkit Godderokkit Ii meroštallon Morgannjavvi Bargo- ja válmmaštanbáikkit Godderokkit Ii meroštallon Morgan-Viibos Dološbázahusjoavkkut Godderokkit ja borra Ii meroštallon Gotkaláttu oarjedavvi Bargo- ja válmmaštanbáikkit Godderokkit Ii meroštallon Gotkaláttu oarji Bargo- ja válmmaštanbáikkit Godderokkit Ii meroštallon Návgosája Bargo- ja válmmaštanbáikkit Godderokkit Ii meroštallon Nihasanjoga njálbmi davvi Bargo- ja válmmaštanbáikkit Godderokkit Ii meroštallon Nihasanjoga njálbmi lulli Bargo- ja válmmaštanbáikkit Godderokkit Ii meroštallon Bajjosavvon Bargo- ja válmmaštanbáikkit Godderokkit Ii meroštallon Bajjosavvon davvi Dološbázahusjoavkkut Orohat ja godderoggi Geađge-, bronsaáiggis Bearttošskáidi Bargo- ja válmmaštanbáikkit Godderokkit Ii meroštallon Bohkágeainnu šaldi Orohat Geađgeáiggis Ravadasjávrri ávdinstohpu Orohat Geađgeáiggis Ravadasjávri davvi Bargo- ja válmmaštanbáikkit Godderokkit Ii meroštallon Ravadasjávri oarjedavvi Bargo- ja válmmaštanbáikkit Godderokkit Ii meroštallon Sállejoga guolbba 1 Bargo- ja válmmaštanbáikkit Godderokkit Ii meroštallon Sállejoga guolbba 2 Bargo- ja válmmaštanbáikkit Godderokkit Ii meroštallon Sállejohka oarji Bargo- ja válmmaštanbáikkit Godderokkit Ii meroštallon Sállejávri davvi Dološbázahusjoavkkut Godderokkit ja borra Ii meroštallon Sállevárri Dološbázahusjoavkkut Godderokkit ja látna Ii meroštallon Searitjohka nuorti Bargo- ja válmmaštanbáikkit Godderokkit Ii meroštallon Searitjohka nuorti 2 Bargo- ja válmmaštanbáikkit Godderokkit Ii meroštallon Searitjohka oarji Bargo- ja válmmaštanbáikkit Godderokkit Ii meroštallon Čoađgejávri lulli Bargo- ja válmmaštanbáikkit Godderokkit Ii meroštallon Čoađgejávri oarjelulli Bargo- ja válmmaštanbáikkit Godderokkit Ii meroštallon Čoađgejávri/Njurggoluokta Bargo- ja válmmaštanbáikkit Godderokkit Ii meroštallon Váijohka 2 Bargo- ja válmmaštanbáikkit Godderokkit Ii meroštallon Váijohka nuorti Bargo- ja válmmaštanbáikkit Godderokkit Ii meroštallon Áivvetjávrri oarjedavágeahči Orohat Geađgeáiggis Áivvetjávri Dološbázahusjoavkkut Godderokkit ja orohat Geađgeáiggis Áivvetjávri Leammi oaivvuš Bargo- ja válmmaštanbáikkit Godderokkit Ii meroštallon Áivvetjávri davvi Bargo- ja válmmaštanbáikkit Godderokkit Ii meroštallon Anára vuosttas ođđadálut vuođđuduvvojedje 1700-logu gaskkamuttus Muttošjávrái. |
| Lemmenjoen kansallispuiston alueella asui 1800-luvun alussa pysyvästi vain vähän ihmisiä. |
Dáid áiggiid dakkárat vuođđuduvvojedje maiddái Avviljoga ja Fáškku sisa. |
| Lemmenjoen ensimmäinen uudistila rakennettiin Lemmenjokisuuhun 1880-luvulla Lemmensuu-nimisenä. |
Leammi vuosttas ođđadállu (Lemmensuu) huksejuvvui Leamminjálbmái 1880-logus. |
| Lemmenjoen varteen hieman ylemmäs oltiin 1890-luvulla perustamassa Jokelan uudistilaa, mutta tilan omistajan hakemus kuitenkin hylättiin. |
Leammi sisa vehá badjelii ledje 1890logus vuođđudeamen Jokela-ođđadálu, muhto dálu oamasteaddji ohcamuš goittotge hilgojuvvui. |
| Ennen vuosisadan vaihdetta Lemmenjoelle perustettiin vielä kaksi kruununmetsätorppaa: Lohilahti ja Riitalan torppa Sotkajärvelle. |
1800-logu loahpas Leammái vuođđudedje vel guokte ruvnnameahccetoarppá: Lohilahti ja Riitala toarppá Čoađgejávrái. |
| (Halinen 2004) |
(Halinen 2004) |
| Porotalouden historiaa on käsitelty luvussa 8.1. |
Boazodoalu historjá lea gieđahallon logus 8.1. |
| Lemmenjoen kansallispuiston kulttuuriarvojen suojelusäädöksistä |
5.2.2 Dálá dilli Leammi álbmotmeahci kulturárvvuid suodjalannjuolggadusat |
| Kaikki kiinteät muinaisjäännökset ovat muinaismuistolain (295/1963) nojalla rauhoitettuja, ja niitä jollakin tavalla koskevista toimenpiteistä on aina pyydettävä lausunto Museovirastolta. |
Buot giddes dološbázahusat leat dološmuitolága (295/1963) vuođul ráfáidahtton, ja daidda juogaláhkai guoskevaš doaimmaid birra galgá álo bivdit cealkámuša Museovirastos. |
| Muinaisjäännösten tutkimus edellyttää Museoviraston lupaa. |
Jos háliida dutkat dološbázahusaid, de galgá leat Museovirasto lohpi. |
| Ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen kielletty. |
Giddes dološbázahusa roggan, gokčan, muhttin, vahágahttin, jávkadeapmi ja eará dan duohtadeapmi lea gildojuvvon, jos ii leat dološmuitolága vuođul addojuvvon lohpi. |
| Jos maata kaivettaessa tai muuta työtä suoritettaessa tavataan kiinteä muinaisjäännös, jota aikaisemmin ei ole tunnettu, on työ muinaisjäännöksen kohdalta heti keskeytettävä ja työn johdon viipymättä saatettava asia Museoviraston tietoon tarpeellisia toimenpiteitä varten. |
Jos eatnama rokkadettiin dahje eará barggu oktavuođas deaivá gávdnat giddes dološbázahusa, mii ii leat ovdal dovdojuvvon, de bargu galgá dološbázahusa buohta seammás gaskkalduhttot ja barggu jođiheaddji galgá farggamusat dieđihit áššis Museovirastoi, vai dát sáhttá álgit dárbbašlaš doaimmaide. |
| Kansallispuistossa on yksi asetuksella valtion omistamista rakennuksista (480/1985) suojeltu rakennusperintökohde: Sallivaaran erotusalue. |
Sállevári gárdi lea álbmotmeahcis áidna huksenárbečuozáhat, mii lea suodjaluvvon ásahusa (Ásahus stáhta oamastan visttiin 480/1985) vuođul. |
| Asetuksessa määrätään, että kohdetta tulee hoitaa ja pitää kunnossa huolellisesti. |
Ásahusas mearriduvvo ahte čuozáhat galgá dikšojuvvot ja bajásdollojuvvot fuolalaččat. |
| Erotusaitaa ja siihen liittyviä kämppiä ei saa ilman Museoviraston lupaa muuttaa tai käyttää niin, että niiden kulttuurihistoriallinen arvo vähenee. |
Gárddi ja dasa guoskevaš gámppáid ii oaččo Museovirasto lobi haga muhttit dahje geavahit nu, ahte daid kulturhistorjjálaš árvu geahppána. |
| Kaikki rakenteita koskeva korjaussuunnittelu on tehtävä yhteistyössä Museoviraston kanssa. |
Buot rusttegiidda guoskevaš divvunplánen galgá dahkkojuvvot ovttasráđiid Museovirastoin. |
| Lisman kylä ja Sallivaaran poroerotusalue ovat valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (Museovirasto 1993). |
Lismmá gilli ja Sállevári gárdi gullet riikkadásis mearkkašahtti huksejuvvon kulturbirrasiidda (Museovirasto 1993). |
| Metsähallituksen tulee toiminnassaan ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja edistää niiden toteuttamista. |
Meahciráđđehus galgá doaimmastis váldit vuhtii riikkadási guovlluidgeavahanulbmiliid ja bargat daid ollašuhttima ovdii. |
| Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen osalta tavoitteet tarkoittavat, että alueilla pyritään säilyttämään rakennukset, rakenteet ja ympäristö mahdollisimman hyvin. |
Riikkadásis mearkkašahtti huksejuvvon kulturbirrasiid hárrái ulbmilat oaivvildit dan, ahte guovlluin geahččalit seailluhit visttiid, rusttegiid ja birrasa nu bures go vejolaš. |
| Muutokset ja mahdollinen täydennysrakentaminen eivät saa olla ristiriidassa niiden kulttuuriympäristöarvojen kanssa. |
Rievdadeamit ja vejolaš dievasmahttinhuksen eai oaččo mannat ruossalassii daid kulturbirasárvvuiguin. |
| Lemmenjoen kansallispuistossa ovat sallittuja ”7) toimenpiteet, jotka ovat tarpeen perinteisten luonnonkäyttömuotojen muovaamien ympäristötyyppien säilyttämiseksi sekä näihin ympäristötyyppeihin liittyvien rakennusten ja rakenteiden entistämiseksi ja kunnossapitämiseksi – – sekä 14) muut toimenpiteet, jotka ovat tarpeellisia kansallispuiston hoidon tai käytön kannalta ja jotka [ympäristöministeriö] on hyväksynyt”. |
Leammi álbmotmeahcis oažžu ”7) álgit dárbbašlaš doaimmaide árbevirolaš luonddugeavahanhámiid dagahan birastiippaid seailluhan dihte ja dáidda birastiippaide guoskevaš visttiid ja rusttegiid ovddeštan ja bajásdoallan dihte; – – ja 14) álgit álbmotmeahci dikšuma ja geavaheami dáfus eará dárbbašlaš doaimmaide, maid [birasministeriija] lea dohkkehan”. |
| (Asetus eräistä valtion omistamille alueille perustetuista kansallispuistoista ja luonnonpuistoista 932/1981, 2 §) |
(Ásahus stáhtaeatnamiidda vuođđuduvvon dihto álbmot- ja luonddumehciin 932/1981, 2 §) |
| Metsähallituksen ja Museoviraston yhteistyö |
Meahciráđđehusa ja Museovirasto ovttasbargu |
| Metsähallituksella ja Museovirastolla on puitesopimus yhteistyöstä. |
Meahciráđđehusas ja Museovirastos lea rápmasoahpamuš ovttasbarggus. |
| Yhteistyön tavoitteena on muun muassa tukea kulttuuriympäristön ja kulttuuriperinnön tunnistamista ja säilymistä sekä kulttuurihistoriallisesti kestävää hoitoa ja käyttöä Metsähallituksen hallinnoimilla alueilla. |
Dán ovttasbarggu bokte geahččalit earret eará doarjut kulturbirrasa ja kulturárbbi dovdáma ja seailuma sihke kulturhistorjjálaččat bistevaš dikšuma ja geavaheami Meahciráđđehusa hálddašan guovlluin. |
| Metsähallituksella on käytössään Museoviraston ylläpitämän muinaisjäännösrekisterin tiedot suoraan paikkatietojärjestelmissään. |
Meahciráđđehusa anus leat Museovirasto bajásdoallan dološbázahusregistara dieđut iežas báikediehtovuogádagain. |
| Rakennusperinnön osalta on tehty yhteistyötä sekä saamelaiskohteiden että kultakohteiden kunnostamisessa Lemmenjoen kansallispuistossa. |
Huksenárbbi hárrái Meahciráđđehus ja Museovirasto leaba bargan ovttas sihke sámečuozáhagaid ja gollečuozáhagaid divodandoaimmas Leammi álbmotmeahcis. |
| Saamelaiskulttuurin turvaaminen |
Sámekultuvrra dorvvasteapmi |
| Saamelaiskulttuurin asemaa säätelevät tietyt kansainväliset sopimukset ja lainsäädäntö, jotka on käyty läpi luvussa 3 Hoidon ja käytön tavoitteet, 3.4 Saamelaiskulttuurin turvaaminen. |
Sámekultuvrra sajádaga leat muddemin dihto riikkaidgaskasaš soahpamušat ja láhkamearrádusat, mat leat gieđahallon logus 3.4 Dikšuma ja geavaheami ulbmilat; Sámekultuvrra dorvvasteapmi. |
| Saamelaisilla on ollut vuodesta 1995 lähtien perustuslakiin perustuva oikeus harjoittaa kulttuuriaan kotiseutualueellaan. |
Sámiin lea leamaš jagi 1995 rájes vuođđoláhkii vuođđuduvvi vuoigatvuohta bargat iežaset kultuvrrain ruovttuguovllusteaset. |
| Saamelaisten perinteinen kulttuuri perustuu oman alueen ja sen luonnon tuoton monipuoliseen ja kestävään käyttöön. |
Sámiid árbevirolaš kultuvra vuođđuduvvá iežaset guovllu ja dan luonddu buvttadeami máŋggabealat ja bistevaš geavaheapmái. |
| Saamelaisen luonnonkäytön edellytyksenä on ollut luonnon tunteminen. |
Sámi luonddugeavaheami eaktun lea leamaš luonddu dovdan. |
| Poronhoito, kalastus, metsästys ja pienimuotoinen maatalous sekä käsityöt ja luonnonvaraisten tuotteiden keräily ovat saamelaisten perinteisiä elinkeinoja, joiden harjoittaminen on monille saamelaisille elämäntapa. |
Boazodoallu, guolástus, meahccebivdu, smávva eanadoallu sihke duodji ja luonddubuktagiid čoaggin leat sámiid árbevirolaš ealáhusat, maiguin máŋggat sámit barget. |
| (Saamelaiskäräjät 2006) |
(Sámediggi 2006) |
| Poronhoitokulttuuri on säilynyt vahvana perinteenä Lemmenjoen kansallispuistossa. |
Boazodoallokultuvra lea bisson nana árbevierrun Leammi álbmotmeahcis. |
| Poronhoito on edelleen alueen keskeisin luontaiselinkeino. |
Boazodoallu lea ainge guovllu mávssoleamos luondduealáhus. |
| Aluetta käyttävät luontaiselinkeinojen harjoittamiseen porotalouden harjoittajien lisäksi myös muut lähikylien asukkaat. |
Guovllu geavahit luondduealáhusaid dárbbuide boazodoalliid lassin maiddái lagasgiliid eará ássit. |
| Kalastuksella, metsästyksellä ja marjastuksella on merkittävä osuus myös muille kuin suoranaisesti luontaiselinkeinoja harjoittaville kotitalouksille: Ne tuovat tärkeän lisän väestön ruokatalouteen. |
Guolástus, meahccebivdu ja murjen mearkkaša mealgat maiddái earáide go luondduealáhusaiguin njuolgga bargi dállodoaluide, dasgo dat addet dehálaš lasi olbmuid borramušdállodollui. |
| Luonnossa liikkuminen on myös tärkeä vapaa-ajanviettotapa paikalliselle väestölle. |
Luonddus johtaleapmi lea báikkálaš olbmuide maiddái dehálaš vuohki vásihit astoáiggi. |
| Saamelaiskulttuurin turvaamisen kannalta tärkeimmät kysymykset hoito- ja käyttösuunnitelmassa koskevat poronhoitomahdollisuuksien turvaamista. |
Sámekultuvrra dorvvasteami dáfus deháleamos gažaldagat dikšun- ja geavahanplánas gusket boazodoallovejolašvuođaid dorvvasteapmái. |
| Poronhoito ei ole pelkkä elinkeino, vaan myös alueen saamelaiskulttuurin tärkeä henkinen perusta. |
Boazodoallu ii leat dušše ealáhus, muhto maiddái guovllu sámekultuvrra dehálaš vuoiŋŋalaš vuođđu. |
| Se ylläpitää kielellistä ja kulttuurista jatkuvuutta. |
Dat lea bajásdoallamin giela ja kultuvrra. |
| Muutokset poronhoidossa heijastuvat muutoksena porosaamelaisten elämäntapaan. |
Nuppástusat boazodoalus vuhttojit boazosámiid eallinvuogi rievdamin. |
| Nykyisin saamelaiskulttuuriin vaikuttavat myös monet muut tekijät, kuten mm. markkinatalouden vaatimukset porotalouden kautta. |
Dán áigge sámekultuvrii váikkuhit maiddái máŋggat eará áššit dego ee. márkanekonomiija gáibádusat boazodoalu bokte. |
| Alueen eri käyttömuotojen yhteen sovittamiseksi kansallispuisto on jaettu suunnitelmassa vyöhykkeisiin. |
Guovllu sierra geavahanhámiid oktiiheivehan dihte álbmotmeahcci lea juhkkojuvvon plánas avádagaide. |
| Tällä pyritään minimoimaan poronhoidolle aiheutuvat maastoliikenteen ja virkistyskäytön tuomat haitat. |
Ná geahččalit geahpedit nu ollu go vejolaš meahccejohtalusa ja lustageavaheami heajos váikkuhusaid boazodollui. |
| Vyöhykkeistämällä ei rajoiteta porotalouden ja luontaiselinkeinojen harjoittamista alueella. |
Avádatjuohku ii gáržžit vejolašvuođaid bargat guovllus boazodoaluin ja luondduealáhusaiguin. |
| Muu toiminta ei saa aiheuttaa porotaloudelle merkittävää haittaa ja vahinkoa. |
Eará doaimmat eai oaččo dagahit boazodollui mearkkašahtti heađuštusaid ja vahágiid. |
| Saamelaiskäräjien mukaan saamelaisten laajasta käyttöalueesta johtuen saamelaisten asumukset ovat olleet joko siirrettäviä (kota) tai alueen eri osissa on ollut useita tilapäisiä asumuksia (turvekota). |
Sámedikki mielde sámiid viiddis geavahanguovllu dihte sámiid viesuid lea sáhttán juogo sirdit (goahti) dahje guovllu sierra osiin leat leamaš moanat gaskaboddosaš viesut (lavdnjegoahti). |
| Näistä asumuksista ja luonnon käyttömuodoista ei ole jäänyt pysyviä merkkejä, joiden mukaan voisi olettaa alueiden olleen saamelaisten käytössä, vaan on voitava luottaa perinnetietoon siitä, kuka ja mitkä suvut ovat hallinneet alueita. |
Dáin viesuin ja luonddu geavahanhámiin eai leat báhcán bissovaš mearkkat, maid mielde sáhtášii navdit guovlluid leamaš sámiid anus, muhto ferte sáhttit luohttit árbedihtui das, gii ja mat sogaid leat hálddašan guovlluid. |
| Pääväestön kulttuuri puolestaan perustuu pysyvien rakennusten rakentamiseen sekä alueiden raivaamiseen ja viljelemiseen asuinympäristössä. |
Váldoálbmoga kultuvrra vuođđun fas leat bissovaš visttiid huksen ja guovlluid njáskan ja šaddadeapmi ássanbirrasis. |
| Saamelaiskäräjien mielestä tällainen intensiivinen maankäyttö muuttaa luontoa pysyvästi ihmisen vaatimuksien mukaiseksi. |
Sámedikki mielas dákkár beaktilis eanageavaheapmi rievdada luonddu bissovaččat vástidit olbmo gáibádusaid. |
| (Saamelaiskäräjät 2006) |
(Sámediggi 2006) Čuozáhagat |
| Muinaisjäännökset |
Dološbázahusat |
| Lemmenjoen kansallispuistossa ei ole tehty koko alueen kattavaa muinaisjäännösten inventointia, ja siellä on tehty ainoastaan yksi muinaisjäännöksen kaivaustutkimus. |
Leammi álbmotmeahcis ii leat dahkkojuvvo oppa guovllu gokčevaš dološbázahusaid inventeren, ja doppe lea dahkkojuvvon dušše okta dološbázahusa roggandutkamuš. |
| Muinaisjäännöksiä tunnetaankin lähinnä vilkkaimmilta retkeilyalueilta Lemmenjoen varresta. |
Dološbázahusat leatge dihtosis vuosttažettiin ealaskeamos vánddardanguovlluin Leammi siste. |
| Tällä hetkellä Lemmenjoen kansallispuistosta tunnetaan 36 muinaisjäännöskohdetta (taulukko 5 ja kuva 5). |
Dál dihtet Leammi álbmotmeahcis gávdnot 36 dološbázahusčuozáhaga (tabealla 5 ja govva 5). |
| Kohteita löytyisi varmasti lisää, jos inventoinnit laajennettaisiin koskemaan myös kansallispuiston syrjäisempiäkin osia. |
Čuozáhagat gávdnošedje sihkkarit lasi, jos inventeremat viiddiduvvošedje guoskat maiddái álbmotmeahci boaittobealeosiide. |
| Kaikki muinaisjäännökset on merkitty Metsähallituksen REISKA-tietojärjestelmään. |
Buot dološbázahusat leat merkejuvvon Meahciráđđehusa REISKA-diehtovuogádahkii. |
| Kaapin Jounin tila |
Gáppe-Jon báiki |
| Kansallispuistossa sijaitseva Kaapin Jounin tila on kulttuurihistoriallisesti arvokas saamelaiskulttuuria edustava kohde, ja tilalla sijaitsee luonnonsuojelullisesti arvokas perinnemaisema. |
Gáppe-Jon báiki álbmotmeahcis lea kulturhistorjjálaččat mávssolaš sámekulturčuozáhat ja das lea luonddusuodjaleami dáfus mávssolaš árbevierroduovdda. |
| Rakennuskokonaisuus kertoo monimuotoisesta saamelaisesta elämäntavasta, vaiheesta jossa siirryttiin nomadisesta poronhoidosta kiinteään asumiseen. |
Visteollisvuohta muitala máŋggahápmásaš sámeeallinvuogis, dan áiggis go olbmot sirdašuvve johttiboazodoalus fásta ássamii. |
| Kokonaisuudella on lisäksi suuri merkitys alueen sukujen identiteetille. |
Ollisvuohta mearkkaša maiddái ollu guovllu sogaid identitehtii. |
| Kaapin Jounin asuinkenttä on saamelaisille tärkeä, koska se kuuluu osana Lemmenjoen suunnan saamelaiseen kulttuurimaisemaan. |
Gáppe-Jon báiki lea sámiide dehálaš, dasgo dat gullá oassin Leammi beale sámi kulturduovdagii. |
| Toistaiseksi (tilanne 9.8. 2007) kohdetta ei ole suojeltu millään asetuksella tai lailla. |
Dássážii (dilli 9.8.2007) Gáppe-Jon báiki ii leat suodjaluvvon mainnage ásahusain dahje lágain. |
| Saamelaisia kulttuurimaisema- ja rakennusperintökohteita on suojeltu toistaiseksi erittäin vähän, joten kohteen suojelulla on myös valtakunnallista merkitystä. |
Sámi kulturduovdda- ja huksenárbečuozáhagat leat suodjaluvvon dássážii hui uhccán, ja nuba Gáppe-Jon báikki suodjaleapmi mearkkaša maiddái riikkadásis. |
| (taulukko 6) |
(tabealla 6) |
| Matti Mustan pihakenttä |
Čáhppes-Máhte báiki |
| Ylimmäisen Lankojärven rannalla sijaitseva Matti Mustan pihakenttä on arvioitu vuoden 1997 perinnemaisemien inventointien yhteydessä paikallisesti arvokkaaksi perinnemaisemaksi (Kalpio & Bergman 1999). |
Čáhppes-Máhte báiki Bajit Lággojávrri gáttis lea árvvoštallon jagi 1997 árbevierroduovdagiid inventerema oktavuođas báikkálaččat divrras árbevierroduovddan (Kalpio & Bergman 1999). |
| Kentällä on asuttu vakituisesti vuosina 1903–1917, minkä jälkeen paikka toimi perheen kalastustukikohtana. |
Báikkis lea ássojuvvon fásta jagiid 1903–1917, man maŋŋá báiki doaimmai bearraša guolástandoarjjabáikin. |
| Metsähallitus kunnosti Matti Mustan tuvan vuonna 1994. Alueelle on rakennettu käymälä, puuliiteri ja tulipaikka. |
Meahciráđđehus divodii Čáhppes-Máhte stobu 1994:s. Báikái leat ráhkaduvvon hivsset, muorravisti ja dolastallanbáiki. |
| Retkeilijöiden liikkuminen auttaa pihaa pysymään avoimena. |
Vánddardeaddjiid johtaleami dihte báiki bissu rabasin. |
| Hoitotoimenpiteet alueella on aloitettu vuonna 1994, jolloin raivattiin kentän reunoille levinneitä puita ja pensaita. |
Báikki leat dikšugoahtán 1994:s, goas njáskojuvvojedje giedderavddaide šaddagoahtán muorat ja miestagat. |
| Kentän niittäminen aloitettiin vuonna 1997. Niittoa ja raivausta jatketaan hoitosuunnitelman mukaan. |
Gietti láddjegohte 1997:s. Láddjen- ja njáskandoaimmat jotkojuvvojit dikšunplána mielde. |
| (taulukko 6) |
(tabealla 6) |
| Sallivaaran erotusalue on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (Museovirasto 1993) ja maakunnallisesti arvokkaaksi perinnemaisemaksi (Kalpio & Bergman 1999, Ympäristöministeriö 1992). |
Sállevári gárdi Sállevári gárdi lea juogustuvvon riikkadásis divrras huksejuvvon kulturbirasin (Museovirasto 1993) ja eanagottidásis divrras árbevierroduovddan (Kalpio & Bergman 1999, Birasministeriija 1992). |
| Pohjois-Lapin maakuntakaavassa (Lapin liitto 2006) Sallivaaran alue on merkitty rakennussuojelualueeksi (Liite 10). |
Davvi-Lappi eanagoddelávas (Lappi Lihttu 2006) Sállevári guovlu lea merkejuvvon huksensuodjalanguovlun (Čuovus 10). |
| Lisäksi rakenteet on suojeltu asetuksella (480/1985) elinkeino- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaina saamelaisen poronhoidon muistomerkkeinä. |
Dasa lassin rusttegat leat suodjaluvvon ásahusa (480/1985) vuođul ealáhus- ja kultuhistorjjálaččat divrras muitomearkan sámi boazodoalus. |
| Museovirasto, Metsähallitus ja Sallivaaran paliskunta ovat yhteistyössä kunnostaneet poroerotuspaikan ja rakentaneet alueelle polun pitkospuineen Inari–Kittilä-maantien varresta. |
Museovirasto, Meahciráđđehus ja Sállevári bálggus leat ovttasráđiid divodan gárddi ja ráhkadan dohko bálgá oktan roviiguin Anára–Gihttela geaidnoguoras. |
| Poroerotuspaikkaan kuuluu suuri puusta rakennettu kaarre, jossa on kaksi pidätystä, erotuskaarteessa 22 konttoria. |
Gárdebirrasii gullet stuorra muorragárdi, mas leat guokte čuoččuhanáiddi, ieš gárddis leat 22 kontora. |
| Kämppiä tai niiden jäänteitä erotuspaikan alueella on 17 kpl (Lokio 1997). |
Gámppát dahje daid bázahusat gárddi birrasiin lea 17 (Lokio 1997). |
| Kämpistä osa on avoinna yleisölle joko nähtävyyskohteina tai autiotupana. |
Gámppáin muhtumat dollojuvvojit rabasin olbmuide juogo oaidnámuššan dahje ávdinstohpun. |
| (taulukko 6) |
(tabealla 6) |
| Sallivaaran erotusaidan hoitotarvetta ja lajistoa on kartoitettu maastokäynneillä vuosina 1996 ja 2005. Hoitoa on suunniteltu yhdessä Museoviraston kanssa. |
Sállevári gárddi dikšundárbu ja šlájat leat kártejuvvon báikki alde 1996:s ja 2005:s. Dikšuma Meahciráđđehus lea plánen Museovirastoin. |
| Vuosina 2003–2005 alueella tehtiin kunnostusraivaus, jossa poistettiin puita ja pensaita. |
Jagiid 2003–2005 gárddi birrasiin njáskojuvvojedje muorat ja miestagat. |
| Aluetta niitetään hoitosuunnitelman mukaan. |
Gárdebiras láddjejuvvo dikšunplána mielde. |
| Vesakon raivausta tehdään tarvittaessa. |
Vesát njáskojuvvojit dárbbu mielde. |
| Sallivaaran alueen käyttöä opetuksessa ja opastuksessa on käsitelty luvussa 6.2. |
Sállevári guovllu geavaheapmi oahpahan- ja oahpistanulbmiliidda lea gieđahallon logus 6.2. |
| Sallivaaran vanha poroerotusaita oli käytössä 1960-luvulle asti, kunnes Hirvassalmen aita valmistui vuonna 1964. Kuva Matti Mela. |
Sállevári boares gárdi lei anus 1960-logu rádjai gitta dassái, go Sarvvesčoalmmi gárdi gárvvásmuvai 1964:s. Govva Matti Mela. |
| Nuorgaminsavun kenttä |
Njuorggánsavvona báiki |
| Nuorgaminsavun kenttä sijaitsee Repojoen varrella. |
Njuorggánsavvona báiki lea Riebanjoga guoras. |
| Se on arvioitu perinnemaisemien kartoituksessa maakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi (Kalpio & Bergman 1999). |
Dat lea árvvoštallon árbevierroduovdagiid juogusteamis eanagottidásis divrras čuozáhahkan (Kalpio & Bergman 1999). |
| Kasvillisuudessa on jäljellä kedoille tyypillisiä lajeja, ja paikan edustavuutta nostavat myöhemmin löydetyt noidanlukot. |
Šattolašvuođas leat báhcán rássegittiide mihtilmas šlájat, ja báikki mihtilmasvuođa lasihit maŋŋelis gávdnojuvvon čoavddarásit. |
| Kenttää ei ole enää perinteisesti laidunnettu tai niitetty, mutta se on pysynyt avoimena ja melko matalakasvuisena, todennäköisesti tehokkaan porolaidunnuksen ansiosta. |
Báikki eai leat šat árbevirolaččat guođohan dahje láddjen, muhto gieddi lea bisson rabasin ja dan šattolašvuohta lea viehka vuollegaš, ammal danin go bohccot leat dan beaktilit guhton. |
| Hoitosuunnitelman mukaan kulotusta voisi käyttää ainakin alueen hoitoa aloitettaessa; niitto olisi suositeltavaa. |
Dikšunplána mielde eanaboaldima sáhtášii geavahit goittot álggos, go dikšugoahtá dán báikki, ja láddjetge gánnáhivččii. |
| Lisman kylä |
Lismmá gilli |
| Lapin kulttuuriympäristöohjelmassa (Lokio 1997) Lisman kylästä todetaan, että se on rakennuskannaltaan parhaimmin säilyneitä perinteisiä saamelaiskyliä. |
Lappi kulturbirasprográmmas (Lokio 1997) Lismmá gili birra daddjojuvvo ahte dat lea huksenvuogi dáfus okta buoremusat seilon árbevirolaš sámegiliin. |
| Se on myös tärkeä esimerkki poronhoitoon perustuvasta aidosta saamelaisesta erämaa-asutuksesta. |
Dat lea maiddái dehálaš ovdamearka boazodollui vuođđuduvvi eakti sámi meahcceássanvuogis. |
| Lisman kylä on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (Museovirasto 1993) ja edustavaksi, arvokkaaksi perinnemaisemaksi (Ympäristöministeriö 1992). |
Lismmá gilli lea juogustuvvon riikkadásis mearkkašahtti huksejuvvon kulturbirasin (Museovirasto 1993) ja mihtilmas, divrras árbevierroduovddan (Birasministeriija 1992). Golledoidinčuozáhagat |
| Pääosa Lemmenjoen kulta-alueesta on merkitty Pohjois-Lapin maakuntakaavaan kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. |
Eanaš oassi Leammi golleguovllus lea merkejuvvon Davvi-Lappi eanagoddelávvii kulturbirasin dahje duovdaga gáhttema dáfus dehálaš guovlun. |
| Tämä tarkoittaa sitä, että suunnittelussa on turvattava merkittävien kulttuurihistoriallisten ja maisemallisten arvojen säilyminen. |
Dát oaivvilda dan, ahte plánemis galgá dorvvastit mávssolaš kulturhistorjjálaš ja duovddalaš árvvuid seailuma. |
| (Lapin liitto 2006) Museovirasto on tarkastanut Lemmenjoen kansallispuistossa vanhoja kullanhuuhdontaan liittyviä tukikohtia, joilla saattaisi olla kulttuurihistoriallista merkitystä. |
(Lappi Lihttu 2006) Museovirasto lea dárkkistan Leammi álbmotmeahcis golledoidimii guoskevaš boares doarjjabáikkiid, main sáhtášii leat kulturhistorjjálaš mearkkašupmi. |
| Kohteita tarkastettiin ja luetteloitiin kaikkiaan 44 kpl. Kohteista suurin osa on kämppiä tai kammeja, osa käytöstä jääneitten tukikohtien raunioita ja pari kiinteärunkoista pitkäaikaista teltta-asumusta. |
Čuozáhagat dárkkistuvvojedje ja inveterejuvvojedje oktiibuot 44. Čuozáhagain eatnašat leat gámppát dahje gámmet, muhtumat anus eret báhcán doarjjabáikkiid bázahusat ja moadde giddesruŋggot tealtáviesu guhkálaš ássama várás. |
| Näistä Museovirasto esitti ennen kaikkea rakennushistoriallisin perustein säilytettäväksi seitsemän kohdetta (Museoviraston lausunto 29.11. 1994 Metsähallituksen Ylä-Lapin hoitoalueelle (toimipisteelle) koskien Lemmenjoen arvokkaimpien kullanhuuhdontakohteiden säilyttämistä) (kuva 5). |
Museovirasto mielas dáin galge huksenhistorjjálaš sivaid dihte seailluhuvvot čieža čuozáhaga (govva 5) (Museovirasto cealkámuš 29.11.1994 Meahciráđđehusa Davvi-Lappi dikšunguvlui (doaibmačuoggái) Leammi divraseamos golledoidinčuozáhagaid seailluheami birra). |
| Näistä seitsemästä kohteesta Liukkonen, Hoppu, Pellinen ja Isola ovat Metsähallituksen hallinnassa; Jomppasen kammi on purettu, ja Pihlajamäen ja Isolan kämpät ovat yksityisen omistuksessa. |
Dán čieža čuozáhagas Liukkonen, Hoppu, Pellinen ja Isola gullet Meahciráđđehusa hálddašanválddi vuollai, Jompása gámme lea gaikkoduvvon ja Pihlajamäki ja Isola gámppát leat priváhtaoamastusas. |
| Liukkosen pihapiiri puoliksi maahan kaivettuine kämppineen, ulkouuneineen, kasvimaapengerryksineen ja puronvarsisaunoineen on edustava esimerkki jokitörmän hyväksikäytöstä kullankaivutukikohdan moni-ilmeisessä rakentamisessa. |
Liukkosa šilljobirrasii gullet belohahkii eatnan sisa goivojuvvon gámpá, olgooapman, šaddoeanastealli ja sávdni ájaguoras. Šilljobiras lea mihtilmas ovdamearka golledoarjjabáikki máŋggabealat huksenvuogis johkadearpmi ala. |
| Metsähallitus on entisöinyt kammin vuonna 1997. |
Meahciráđđehus lea ovddeštan gámme 1997:s. |
| Hoppu muistuttaa päällisin puolin Liukkosen kentän ratkaisuja, mutta rakennustekniikassa on merkittäviä eroja. |
Hoppu sulastahttá Liukkosa šilljobirrasa čovdosiid, muhto huksenteknihkas leat mearkkašahtti earut. |
| Hopun kämppä on ainoa, jossa on jäljellä törmästä nousevien sivuseinien kivivuoraus. |
Hoppu gámpá lea áidna, mas leat seilon geđggiiguin skoađastuvvon siidoseainnit, mat badjánit njuolgga dearpmis. |
| Myös kämpän interiööri on autenttinen, käytön patinoima. |
Gámpá lea maiddái siskkil vuogas oaidnit. |
| Kohteen arvoa lisäävät vanhasta kämpästä tehty aitta ja maasauna, viimeksi mainittu ainoa laatuaan kulta-alueella. |
Čuozáhaga árvvu lasihit boares gámppás dahkkojuvvon áiti ja eanasávdni. Dát lea áidna dákkár sávdni golleguovllus. |
| Alueella toimiva kullankaivaja on vuokrannut kämpän Metsähallitukselta. |
Gámppá lea Meahciráđđehusas láigohan muhtun golleroggi, guhte bargá guovllus. |
| Kohteista Pellisen kämppä (Morgamojan Kultala) on retkeilijöiden käytössä Metsähallituksen huoltamana autio-vuokratupana. |
Čuozáhagain Pellisa gámpá (Morganádjaga Kultala) lea vánddardeaddjiid anus Meahciráđđehusa fuolahan ávdin-láigostohpun. |
| Metsähallitus purki vanhan kämpän vuonna 1975 ja pystytti tilalle retkeilijöiden käyttöön uuden tuvan. |
Meahciráđđehus gaikkodii boares gámppá 1975:s ja ceggii sadjái vánddardeaddjiid atnui ođđa stobu. |
| Pihapiiriin kuuluu majoitusrakennus, patsasjalka-aitta, sauna, nuotiopaikka, puukatos ja käymälä. |
Šilljobirrasii gullet ođđa idjadanvisti, njalla, sávdni, dolastallanbáiki, muorraluokti ja hivsset. |
| Patsasjalka-aitta on Lapin Kullankaivajain Liitto ry:n omistuksessa. |
Njala oamasta Lapin Kullankaivajain Liitto. |
| Kentässä on myös näkyvissä nykyisen kämpän länsipuolella parin kämpän perustukset ja taaempana rinteessä turvekammin pohja. |
Báikkis vuhttojit maiddái dálá gámppá oarjjabealde moadde gámpávuođu ja dobbelis vielttis lavdnjegámme vuođđu. |
| Isolan siistissä kämppämiljöössä näkyy kämpän rakentajan Jaakko Isolan elämäntapojen säntillisyys, jota leimaavat huolellisesti peitetyt kaivujäljet sekä säännöllisesti ladotut kivireunukset. |
Isola čorges gámpábirrasis boahtá bures ovdan gámppá huksejeaddji Jaakko Isola dárkilis eallinvuohki. Son lea fuolalaččat gokčan iežas rogganluottaid. |
| Pihapiiriin kuuluu kämppä, savusauna, puusuoja ja käymälä. |
Šilljobirrasii gullet gámpá, suovvasávdni, muorraluokti ja hivsset. |
| Metsähallitus on vuokrannut kämpän Lapin Kullankaivajain Liitolle, ja liitto vuokraa kaivuoikeutta ja kämppää kaivospiiriltä jäsenilleen. |
Meahciráđđehus lea láigohan gámppá Kullankaivajain Liittoi, mii dasto láigoha rogganvuoigatvuođa ja gámppá ruvkebires iežas lahtuide. |
| Museoviraston perustelujen mukaan Jomppasen tukikohta on alueen kymmenistä turveseinäisistä asumuksista ainoa puhdastyylinen saamelainen kammi luonnonkivipiiseineen ja telttaisine kelleskattoineen. |
Museovirasto ákkastallamiid mielde Jompása doarjjabáiki lea guovllu logiin lavdnjeviesuin áidna sieiva sámegámme, mas lea luonddugeađgebiise ja luddejuvvon muorain ráhkaduvvon tealttálágan gáhttu. |
| Kämppä on purettu. |
Gámpá lea gaikkoduvvon. |
| Pihlajamäen kämppä on yksihuoneinen, turpeilla ulkopuolelta vuorattu rakennus, joten se on tässä joukossa parinkymmenen vastaavan, laakearantaiselle jokimaisemalle tyypillisen asumuksen edustaja. |
Pihlajamäki gámpá lea ovttalanjat visti, mii lea olggul muttarduvvon. Dat lea njoaiddos johka gáddeduovdagii huksejuvvon mihtilmas visti, nugo moaddelot eará sullasaš vistti. |
| Tukikohdan muu moni-ilmeinen rakennuskanta patsasjalka-aittoineen, savustamoineen, rantasaunoineen, koirankoppeineen yms. peilaa hyvin Lemmenjoen useimpien kullanhuuhdontatukikohtien perinteisiä rakennuksia ja rakennelmia. |
Doarjjabáikki máŋggabealat visteollisvuhtii gullet ee. njalla, suovastanvisti, gáddesávdni, beatnatvisttáš, main bohtet bures ovdan eanaš golledoidindoarjjabáikkiid árbevirolaš visttit ja rusttegat Leammis. |
| Kentällä on myös poikkeuksellisen voimakas henkilöhistoriallinen substanssi, sillä sen valtiaalla Heikki Pihlajamäellä oli ”Miessin Kuvernöörin” epävirallinen, mutta kaivajien parissa tunnustettu arvo. |
Báikkis lea maiddái erenoamáš fámolaš olmmošhistorjjálaš sisdoallu, dasgo dan hálddašeaddjis Heikki Pihlajamäkis lei eahpevirggálaš árvu golleroggiid gaskkas. |
| Koska Pihlajamäen kämppä on yksityisomistuksessa, ei Metsähallitus tee esityksiä kohteen suhteen. |
Pihlajamäki gámpá lea priváhtaoamastusas, iige Meahciráđđehus daga árvalusaid dan birra. |
| Kankaisen kämppä on ainoa autenttisena säilynyt suuremman kaivausporukan tukikohdaksi rakennettu kausiasunto. |
Kankaisa gámpá lea áidna stuorát roggijoavkku doarjjabáikin huksejuvvon eakti áigodatviessu. |
| Rakennustapa sitoo kullankaivun muihin etäelinkeinojen kausiasumuksiin, kuten savottakämppiin, jotka lienevätkin olleet sen esikuvina. |
Golleroggiid áigodatviesut sulastahttet savohttagámppáid, mat dáidetge leamaš daid ovdagovvan. |
| Kankaisen kämppä on romahtanut. |
Kankaisa gámpá lea gahččan čoahkkái. |
| Pohjois-Lapin maakuntakaavassa kohde on merkitty rakennussuojelualueeksi (Lapin liitto 2006). |
Davvi-Lappi eanagoddelávas čuozáhat leat merkejuvvon huksensuodjalanguovlun (Lappi Lihttu 2006). |
| Kohde on suojeltu rakennussuojelulailla (60/1985). |
Čuozáhat lea suodjaluvvon huksensuodjalanlága (60/1985) vuođul. |
| Myös Kankaisen kämppä on yksityisomistuksessa, eikä Metsähallitus tee suunnitelmassa esityksiä kämpän suhteen. |
Maiddái dát gámpá lea priváhtaoamastusas, ja nuba Meahciráđđehus ii daga plánas árvalusaid gámppá birra. |
| Museoviraston mukaan kohde lienee vakavasti uhanalainen, ehkä jo korjauskelvoton. |
Museovirasto mielde gámpá dáidá leat sakka áitatvuloš, iige leat šat várra oppa divvumisge. |
| Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi -kohteet |
Lappi kulturbirrasat oahpisin -čuozáhagat |
| Lapin kulttuuriympäristöohjelman julkaisussa (Lokio 1997) Lemmenjoen alueen arvokkaiksi kulttuuriympäristöiksi on arvotettu Sallivaaran poroerotuspaikka, Lemmenjoen kulta-alue sekä Lisman kylä. |
Lappi kulturbirasprográmmaprentosa (Lokio 1997) mielde divrras kulturbirrasat Leammi guovllus leat Sállevári gárdi, Leammi golleguovlu ja Lismmá gilli. |
| Lapin ympäristökeskuksen EU-hankkeessa on inventoitu Lapin läänin kulttuuriympäristöt (taulukko 7, kuva 5). |
Lappi birasguovddáža EU-fitnus leat inventerejuvvon Lappi leana kulturbirrasat (tabealla 7, govva 5). |
| Rakennusperintöön liittyvä tieto on taltioitu ja kunnostustarpeessa olevat kohteet on määritelty. |
Huksenárbái guoskevaš dieđut vurkejuvvojit ja meroštallojit čuozáhagat, mat galggašedje divoduvvot. |
| Hankkeeseen sisältyy myös arkeologisen perinnön osuus. |
Fidnui gullá maiddái arkeologalaš árbbi ossodat. |
| Saamelaisalueelta on laadittu saamelaisen kulttuuriperinnön käsittävä osio (Elo & Magga 2007, Magga 2007). |
Sámeguovllus dahkkojuvvo sámi kulturárbbi gieđahalli oassi (Elo & Magga 2007). |
| Kulttuurihistoriallisesti arvokas ympäristö luo edellytyksiä myös matkailun kehittämiselle sekä mm. vahvistaa alueen vetovoimaisuutta. |
Kulturhistorjjálaččat divrras biras láhčá vejolašvuođaid maiddái turismma ovddideapmái ja nanne ee. guovllu geasuhusa. |
| Kullakin inventointialueella järjestetään inventoinnin valmistuttua kulttuuriympäristöseminaari. |
Guđege inventerenguovllus lágiduvvo inventerema gárvvásmuvvama maŋŋá kulturbirasseminára. |
| Taulukko 7. Lapin ympäristökeskuksen Lemmenjoen kansallispuistossa inventoimat kohteet, jotka ovat pääasiassa kullankaivajien asuinpaikkoja jokivarressa. |
Tabealla 7. Lappi birasguovddáža inventeren čuozáhagat, mat leat eanaš golleroggiid orohagat johkaguoras. |
| Osa kohteista on samoja kuin Museoviraston inventoimat kohteet. |
Oassi čuozáhagain leat seammát go Museovirasto inventeren čuozáhagat. |
| Kohde Omistaja Kaapin Jouni Metsähallitus Kivikkopuro Yksityisomistuksessa Isola Metsähallitus, vuokrattu Lapin Kullankaivajain Liitolle Tivoli Metsähallitus, vuokrattu kullanhuuhdontatukikohdaksi Raumala Metsähallitus, vuokrattu kullanhuuhdontatukikohdaksi Korhonen Yksityisomistuksessa Kankainen Yksityisomistuksessa Jäkäläpään kulttuurikeskus / Karhukorhosen kirjasto Ilmailulaitos ja Lapin Kullankaivajain Liitto Turkka Yksityisomistuksessa Pihlajamäki Yksityisomistuksessa Hoppu Metsähallitus, vuokrattu kullanhuuhdontatukikohdaksi Puskuaitta Metsähallitus, huolto- ja valvontakäytössä Pellinen / Morgamojan Kultala Metsähallitus, retkeilijöiden käytössä Liukkonen Metsähallitus, vuokrattu kullanhuuhdontatukikohdaksi Gaupin kenttä, ei rakennuksia Metsähallitus Piri Villen kenttä, ei rakennuksia Metsähallitus Nevalainen Kämppä palanut |
Čuozáhat Oamasteaddji Gáppe-Jon báiki Meahciráđđehus Kivikkopuro Priváhtaoamastusas Isola Meahciráđđehus, láigohuvvon Kullankaivajain Liittoi Tivoli Meahciráđđehus, láigohuvvon golledoidindoarjjabáikin Raumala Meahciráđđehus, láigohuvvon golledoidindoarjjabáikin Korhonen Priváhtaoamastusas Kankainen Priváhtaoamastusas Jäkäläpään kultturikeskus / Karhukorhosen kirjasto Áibmojohtaluslágádus ja Lapin Kullankaivajain Liitto Turkka Priváhtaoamastusas Pihlajamäki Priváhtaoamastusas Hoppu Meahciráđđehus, láigohuvvon golledoidindoarjjabáikin Puskuaitta Meahciráđđehus, fuolahus- ja gozihananus Pellinen / Morganádjaga Kultala Meahciráđđehus, vánddardeaddjiid anus Liukkonen Meahciráđđehus, láigohuvvon golledoidindoarjjabáikin Gaupa ássangieddi, eai visttit Meahciráđđehus Piri Ville ássangieddi, eai visttit Meahciráđđehus Nevalainen Gámpá buollán |
| Ei ole olemassa yhtenäistä homogeenistä saamelaista kulttuuriympäristöä. |
Sámi kulturbirasdoaba lea vel dan mađe ođđa ášši ahte dat ii leat vuogáiduvvan atnui, ja nuba oidnojuvvui dárbu ášši oktasaš guorahallamii ja vuođđoságaide. |
| On olemassa alueellisia eroja muun muassa luonnonoloista ja elinkeinoista johtuen, jotka puolestaan ovat vaikuttaneet maankäyttöön ja asumismalleihin. |
Gávdnojit guvllolaš earut earret eará luonddudilálašvuođaid ja ealáhusaid dihte, mat fas leat váikkuhan eanageavaheapmái ja ássanmálliide. |
| Aineisto osoittaa, kuinka monimuotoisia jo pelkästään kohdetyyppi ”Asumiseen liittyvät kohteet” saamelaisalueella ovat (Magga 2007). |
Materiála čájeha, man máŋggahápmásaččat juo dušše čuozáhattiipa ássamii guoskevaš čuozáhagat sámeguovllus leat (Magga 2007). |
| Sellaiset kiinteät muinaisjäännökset, jotka joko kokonaan tai osin ovat maastossa nähtävissä, on helppo mieltää osaksi kulttuuriympäristöä. |
Dakkár giddes dološbázahusaid, mat leat juogo ollásit dahje muhtun muddui meahcis oaidnimis, lea álki áddet kulturbirasoassin. |
| Suuri osa muinaisjäännöksistä kuitenkin kätkeytyy luontoon näkymättömiin. |
Eatnašat dološbázahusain goittotge leat čihkosis luonddu siste. |
| Tämän kätkössä olevan arkeologisen perinnön esiintuominen tapahtuu näitä kohteita koskevan tiedon välittämisellä ja kertomisella. |
Dán čihkosis leahkki arkeologalaš árbbi ovdanbuktin dáhpáhuvvá dáid čuozáhagaide guoskevaš dieđu sirdima ja muitaleami bokte. |
| (Sarkkinen 2007) |
(Sarkkinen 2007) |
| Kulttuuriarvojen suojelun tavoitteena on alueen menneisyydestä kertovien esihistoriallisten ja historiallisten kohteiden säilyttäminen. |
Kulturárvvuid suodjaleami ulbmilin lea seailluhit guovllu mannanáiggis muitaleaddji ovdahistorjjálaš ja historjjálaš čuozáhagaid. |
| Kulttuuriperintökohteet tarjoavat tietoa menneisyyden elinkeinoista ja elämäntavasta. |
Kulturárbečuozáhagat fállet dieđuid dološ ealáhusain ja eallinvugiin. |
| Kansallispuiston alueen kulttuuriperintöä voidaan hyödyntää myös luonto-opastuksessa ja -opetuksessa. |
Álbmotmeahci kulturárbbi sáhttá atnit ávkin maiddái luondooahpisteamis ja luondooahpahusas. |
| Monipuolista kulttuuriperintöä vanhoine asuinkenttineen ja kullankaivukohteineen vaalitaan kansallispuistossa mahdollisuuksien mukaan. |
Máŋggabealat kulturárbi oktan boares ássanbáikkiiguin ja golleroggančuozáhagaiguin gáhttejuvvo vejolašvuođaid mielde. |
| Perinteisiin käyttömuotoihin ei ole paluuta, mutta joitakin kohteita hoidetaan perinteiden mukaan hoitosuunnitelmien edellyttämällä tavalla. |
Daid ii sáhte šat geavahišgoahtit árbevirolaš vuogi mielde, muhto muhtun čuozáhagat dikšojuvvojit árbevieruid mielde nugo dikšunplánain daddjojuvvo. |
| Alueen kulttuurihistoriaa pyritään taltioimaan edelleen, ja osaa kohteista voidaan kunnostaa ja hoitaa kulttuuri- ja luonnonhoitokohteina. |
Guovllu kulturhistorjjá geahččalit vurkkodit ainge ja muhtun čuozáhagaid sáhttá divodit ja dikšut kultur- ja luonddudikšunčuozáhahkan. |
| Retkeilyperinnettä ja kullankaivuperinnettä ylläpidetään, ja arvokkaita kohteita pidetään kunnossa. |
Ovddeš vánddardan- ja gollerogganvierut bajásdollojit ja divrras čuozáhagat dollojuvvojit ortnegis. |
| Saamelaiskulttuuriin olennaisesti liittyvän poronhoidon harjoittamisen mahdollisuudet turvataan kansallispuiston alueella. |
Boazodoallu gullá mávssolaš oassin sámekultuvrii, ja nuba dorvvastuvvojit vejolašvuođat bargat boazodoaluin álbmotmeahcis. |
| Saamelaiskulttuuriin liittyviä kohteita hoidetaan yhteistyössä saamelaistahojen kanssa. |
Sámekultuvrii guoskevaš čuozáhagaid Meahciráđđehus dikšu ovttasráđiid sámi oassebeliiguin. |
| Virkistysvyöhykkeellä ja merkittyjen reittien varrella sijaitseville muinaisjäännöksille tehdään kuntokartoituksia ja arvioidaan niiden kulutuskestävyyttä sikäli, kuin resurssit antavat myöten. |
Lustageavahanavádagas ja merkejuvvon johtolagaid guoras leahkki dološbázahusaide dahkkojuvvojit ortnetkártemat ja árvvoštallojuvvo daid gollangierdilvuohta, jos dán ášši dikšun dihte gávdnojit resurssat. |
| Kansallispuistossa olevia yksittäisiä rakennelmia tai niiden jäännöksiä – kuten eränkäyntiin liittyneitä rakenteita, asuinkenttiä, kämppiä, kammeja, laavuja, suovia, vanhoja poroaitoja ja kultakaivoksia – suojataan ja kunnostetaan mahdollisuuksien mukaan. |
Álbmotmeahci ovttaskas rusttegat dahje daid bázahusat dego meahccegeavaheapmái gullan rusttegat, ássanbáikkit, gámppát, gámmet, lávut, stávrrát, boares boazogárddit ja golleruvkket suddjejuvvojit ja divoduvvojit vejolašvuođaid mielde. |
| Muinaisjäännösten hoidossa noudatetaan Metsähallituksen kiinteiden muinaisjäännösten hoito-opasta (2002). |
Dološbázahusaid dikšun dáhpáhuvvá Meahciráđđehusa Kiinteiden muinaisjäännösten hoito-opasa (2002) rávvagiid mielde. |
| Muinaisjäännösten ja kulttuuriperintökohteilla sijaitsevien perinnebiotooppien hoitosuunnitelmiin haetaan aina Museoviraston hyväksyntä. |
Dološbázahusaid ja kulturárbečuozáhagain leahkki árbevierrobiotohpaid dikšunplánaide ohccojuvvo álo Museovirasto dohkkeheapmi. |
| Kohteiden inventointia, nähtävyyskohteiksi muodostettavien muinaisjäännösten valintaa sekä niiden erityssuunnitelmia ja opasteita tehdään edelleen yhteistyössä Museoviraston kanssa. |
Čuozáhagaid inventeremis, oaidnámuššan jurddašuvvon dološbázahusaid válljemis ja daidda guoskevaš sierraplánaid ja oahpistanrusttegiid dahkamis lea mielde Museovirasto. |
| Saamelaiskulttuuriin liittyvien kohteiden hoidosta ja käytöstä neuvotellaan saamelaistahojen kanssa. |
Sámekultuvrii guoskevaš čuozáhagaid dikšumis ja geavaheamis Meahciráđđehus ráđđádallá sámi oassebeliiguin. |
| Jos kansallispuiston alueelle on suunnitteilla maaperään vaikuttavia toimenpiteitä, tarkistetaan ennen toimenpiteiden aloittamista, onko alueella muinaisjäännöksiä. |
Jos álbmotmeahccái leat plánemin eanavuđđui váikkuheaddji doaibmabijuid, de dárkkistuvvojit vuos guovllu dološbázahusat, ovdalgo álgojuvvo doaimmaide. |
| Alueelle mahdollisesti suunniteltavat uudet reitit ja rakenteet sijoitetaan niin, että ne eivät kulje muinaisjäännösalueiden halki, ja jo mahdollisesti syntyneet vauriot pyritään korjaamaan. |
Ođđa johtolagat ja rusttegat, mat vejolaččat plánejuvvojit guvlui, biddojuvvojit nu, ahte dat eai mana dološbázahusguovlluid čađa ja vejolaččat juo šaddan vahágiid galgá geahččalit divvut. |
| Luontopalvelut tekee yhteistyötä saamelaisen kulttuuriperinnön suojelemiseksi toimien yhteistyössä saamelaismuseon kanssa. |
Lappi luonddubálvalusat bargá ovttas Sámemuseain sámi kulturárbbi suodjalan dihte. |
| Kohteiden arvottamiseen käytetään apuna valtakunnallisia inventointeja: Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (Ympäristöministeriö 1992), Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuurihistorialliset ympäristöt (Museovirasto 1993) ja Valtakunnallisesti merkittävät esihistorialliset suojelukokonaisuudet (Sisäasiainministeriö 1983). |
Čuozáhagaid árvomeroštallamii adnojuvvojit riikkadási inventeremat: Riikkadásis divrras duovdda guovllut (Birasministeriija 1992), Riikkadásis divrras kulturhistorjjálaš birrasat (Museovirasto 1993) ja Riikkadásis mearkkašahtti ovdahistorjjálaš suodjalanollisvuođat (Sisáššiidministeriija 1983). |
| Kulttuurikohteet, varsinkin polkujen varsilla sijaitsevat kohteet, varustetaan tarpeen mukaan paikasta ja sen historiasta kertovin kohdeopastein. |
Kulturčuozáhagaide, erenoamážit bálggesguoraid čuozáhagaide biddjojuvvojit dárbbu mielde oahpistanrusttegat, main muitalit čuozáhagas ja dan historjjás. |
| Kulttuurikohteiden rakennuksia voidaan luovuttaa porotalouden, luontaiselinkeinonharjoittajien tai kullankaivajien käyttöön. |
Kulturčuozáhatvisttiid sáhttá luohpadit boazodoalu, luondduealáhusbargiid dahje golleroggiid atnui. |
| Niitä voidaan käyttää myös opastettujen retkien nähtävyys- ja huoltotukikohtina. |
Daid sáhttá geavahit maiddái oahpistuvvon vánddardanmátkkiid oaidnámuššan ja fuolahusdoarjjabáikin. |
| Kohteisiin rakennetaan tarpeen mukaan pistopolkuja ja opastustauluja. |
Čuozáhagaide ráhkaduvvojit dárbbu mielde oalgebálgát ja oahpistandávvalat. |
| Perinnebiotooppien ja maisemien hoidosta tehdään hoitosuunnitelmat, jotka hyväksytetään Museovirastolla, jos alueella on muinaisjäännöksiä tai muita kulttuurikohteita. |
Árbevierrobiotohpaid ja duovdagiid dikšuma birra dahkkojuvvojit dikšunplánat, mat dohkkehahttojit Museovirastoi, jos guovllus leat dološbázahusat dahje eará kulturčuozáhagat. |
| Niitto ja raivaus ovat tavallisimmin käytetyt toimenpiteet perinneympäristöjen hoidossa. |
Láddjen ja njáskan leat dábáleamos doaimmat árbevierrobirrasiid dikšumis. |
| Niitto voisi olla joillain kohteilla myös osa Metsähallituksen sopimusyrittäjän luontomatkailuohjelmaa. |
Láddjen sáhtášii leat muhtun čuozáhagain maiddái oassin Meahciráđđehusa soahpamušfitnodatolbmo luondduturismaprográmmas. |
| Saamelaiskäräjät, saamelaismuseo ja Metsähallitus tekivät vuonna 2002 ympäristöministeriölle esityksen Kaapin Jounin tilan hankkimisesta valtiolle ja liittämisestä Lemmenjoen kansallispuistoon. |
Sámediggi, Sámemusea ja Meahciráđđehus dahke 2002:s birasministeriijai árvalusa Gáppe-Jon báikki háhkamis stáhtii ja laktimis Leammi álbmotmeahccái. |
| Samalla sovittiin, että esityksen mahdollisesti toteutuessa tilalle perustetaan hoitokunta, johon kuuluvat mainittujen tahojen edustajat. |
Seammás sohppojuvvui ahte jos árvalus ollašuvvá, de báikki várás vuođđuduvvo dikšungoddi, masa gullet máinnašuvvon beliid ovddasteaddjit. |
| Kauppa toteutui ja tila liitettiin kansallispuistoon vuonna 2004. Hoitokunta perustettiin. |
Gávpi dahkkojuvvui ja Gáppe-Jon báiki laktojuvvui álbmotmeahccái 2004:s. |
| Siihen kuuluvat saamelaiskäräjien, saamelaismuseon, Metsähallituksen sekä Lemmenjoen kylän edustajat. |
Dikšungoddi vuođđuduvvui. Dasa gullet sámedikki, Sámemusea, Meahciráđđehusa ja Leammi gili ovddasteaddjit. |
| Hoitokunta päättää tilan ja siihen kuuluvien rakennusten entisöimisestä, käytöstä ja hoidosta päämääränään alueen arvokkaan saamelaiskulttuurihistorian ja perinnemaiseman säilyttäminen. |
Dikšungoddi mearrida Gáppe-Jon báikki ja dasa gullevaš visttiid ovddešteamis, geavaheamis ja dikšumis seailluhan dihte guovllu divrras sámekulturhistorjjá ja árbevierroduovdaga. |
| Luontopalvelut hoitaa Kaapin Jounin kenttää siten, että sen luonne perinteisenä asuinkenttänä säilyy. |
Luonddubálvalusat dikšu Gáppe-Jon báikki gietti nu, ahte dat sulastahttá boahtteáiggisge árbevirolaš gietti. |
| Luontopalvelut on laatinut alueelle hoitosuunnitelman. |
Luonddubálvalusat lea dahkan Gáppe-Jon báikki várás dikšunplána. |
| Kentän niittylajistoa ylläpidetään niittämällä aluetta. |
Gietti niitošlájat gáhttejuvvojit nu, ahte láddjejuvvojit ain gaskkohagaid. |
| Kaapin Jounin kentän rakennuksista on tehty kuntoarvio (Mäkelä 2004). |
Gáppe-Jon báikki visttiid ortnet lea árvvoštallon (Mäkelä 2004). |
| Luontopalvelut selvittää rakennusten entisöimistarpeen ja -mahdollisuudet ja laatii entisöimissuunnitelman. |
Luonddubálvalusat čielggada visttiid ovddeštandárbbu ja -vejolašvuođaid ja dahká ovddeštanplána. |
| Kaapin Jounin asuinkentän hoitoon ja käyttöön liittyvät toimenpiteet vaativat Kaapin Jounin tilan hoitokunnan hyväksymistä. |
Gáppe-Jon báikki dikšumii ja geavaheapmái guoskevaš doaimmaide galgá leat Gáppe-Jon báikki dikšungotti dohkkeheapmi. |
| Luontopalvelut selvittää, onko mahdollista käyttää Kaapin Jounin asuinkentän tilaa paikallisten yrittäjien varauskohteena. |
Luonddubálvalus čielggada, leago vejolaš geavahišgoahtit oasi Gáppe-Jon báikkis báikkálaš fitnodatolbmuid várrenčuozáhahkan. |
| Museoviraston säilytettäväksi esittämistä kullanhuuhdontaan liittyvistä vanhoista tukikohdista osa on jo hyvin huonossa kunnossa. |
Golledoidimii guoskevaš boares doarjjabáikkiin, maid Museovirasto lea árvalan seailluhit, muhtumat leat juo hui heajos ortnegis. |
| Metsähallitus esittää Museovirastolle, että kohteiden nykytila selvitetään ja kohdeluettelo päivitetään sen mukaisesti. |
Meahciráđđehus árvala Museovirastoi ja Lapin Kullankaivajain Liittoi ahte máinnašuvvon doarjjabáikkiid dálá dilli galgá čielggaduvvot ja čuozáhatlogahallan beivejuvvo dasto dán čielggadusa mielde. |
| Työssä voisivat olla mukana Lapin Kullankaivajain Liitto ry ja Lapin ympäristökeskus. |
Dán barggus sáhtášedje leat mielde Lappi Kullankaivajain Liitto ja Lappi birasguovddáš. |
| Yksityisomistuksissa oleviin kohteisiin Metsähallitus ei tee esityksiä suunnitelmassa. |
Priváhtačuozáhagaid várás Meahciráđđehus ii daga árvalusaid plánas. |
| Kultamuseon ja Lapin Kullankaivajain Liitto ry:n esityksen mukaisesti kultahistoriallisen museoreitin toteuttaminen on mahdollista yhteistyössä Metsähallituksen, Lapin Kullankaivajain Liitto ry:n, Kultamuseon ja Museoviraston kanssa. |
Kultamuseo ja Lapin Kullankaivajain Liitto árvalusa mielde gollehistorjjálaš museajohtolaga lea vejolaš ollašuhttit Meahciráđđehusa, Lapin Kullankaivajain Liitto, Kultamuseo ja Museovirasto ovttasbargun. |
| Museoreitin tulee tukeutua jo olemassa olevaan virkistyskäytön reitistöön. |
Museajohtolat galgá šaddat dálá lustageavahanjohtolagaid oktavuhtii. |
| Koneellisen kullankaivun merkittävimpiä kohteita ja kalustoa voidaan taltioida kaivajien suostumuksella muutamalla Miessijoen ja Jäkälä-äytsin kaivospiirillä. |
Mašiinnaiguin dáhpáhuvvi golleroggama mávssoleamos čuozáhagaid ja bargoneavvuid sáhttá vurket golleroggiid lobi vuođul soames ruvkebires Miessejogas ja Jeagelávžžis. |
| 5 Seuranta |
5.2.5 Čuovvun |
| Kulttuurikohteiden säilymisen tai kunnon seurantaohjelma suunnitellaan ja liitetään kansallispuiston reitit ja rakenteet (REISKA) -tietojärjestelmään. |
Plánejuvvo prográmma kulturčuozáhagaid seailuma dahje ortnega čuovvuma várás. Laktojuvvojit álbmotmeahci johtolagat ja rusttegat REISKA-diehtovuogádahkii. |
| 6 Luonnon virkistyskäyttö ja luontomatkailu |
6 Luonddu lustageavaheapmi ja luondduturisma |
| 6.1 Retkeily ja muu luonnon virkistyskäyttö |
6.1 Vánddardeapmi ja luonddu eará lustageavaheapmi |
| Retkeily on alueen maankäyttömuodoista nuorimpia, ja sen kehitys liittyy alueen kultahistoriaan. |
Vánddardeapmi lea álbmotmeahci eanageavahanhámiin okta nuoramusain ja dan ovdáneapmi gullá oassin guovllu gollehistorjái. |
| Lemmenjoki tuli laajemmin retkeilijöiden tietoisuuteen vasta viime vuosisadan puolivälin tienoilla, Lemmenjoen ensimmäisen kultaryntäyksen myötä. |
Leammi šattai viidáseappot dovddusin easkka 1950-logu gaskkamuttus, Leammi vuosttas ”gollerumema” áiggiid. |
| Suurin osa retkeilijöistä kulkee kansallispuistoon Njurkulahden kautta. |
Eanaš vánddardeaddjit johtet álbmotmeahccái Njurggoluovtta bokte. |
| Njurkulahdessa sijaitsee Metsähallituksen luontotupa, ja sieltä on saatavana myös majoitus- ja ravitsemuspalveluita. |
Njurggoluovttas lea Meahciráđđehusa luonddustohpu, mas sáhttá maiddái idjadit ja boradit. |
| Kylästä on lisäksi vuorovenekuljetuksia Lemmenjokea pitkin Ravadasjärvelle ja Kultahaminaan. |
Gilis leat dasa lassin ruvttofanassáhtosteamit Leammiráigge Ravadasjávrái ja Gollehámmanii. |
| Maamme pohjoisimman ja laajimman kansallispuiston käyntimääräksi on vakiintunut noin 10 000 käyntiä vuodessa. |
Suoma davimus ja viidáseamos álbmotmeahci gallestallilohkun lea leamaš dáid jagiid sullii 10 000 jahkásaččat. |
| Suurin osa käynneistä suuntautuu puiston suosituimmalle virkistysvyöhykkeelle, Lemmenjokilaaksoon ja kultamaille, mille alueelle myös puiston palvelut ja retkeilyrakenteet suurimmalta osin keskittyvät. |
Eatnašat fitnet álbmotmeahci bivnnuheamos lustageavahanavádagas, Leammileagis ja golleeatnamiin, gosa leat maiddái čohkkejuvvon eanaš álbmotmeahci bálvalusat ja vánddardanrusttegat. |
| Verrattuna muihin Lapin kansallispuistoihin Lemmenjoen käyntimäärät ovat vähäiset; |
Leammi álbmotmeahcis johtet uhccán Lappi eará álbmotmehciid ektui, muhto doppe orrojuvvo guhkit. |
| Vuonna 2006 Pallas– Yllästunturin kansallispuistossa oli 310 000 käyntiä, Pyhä–Luostolla 103 500 käyntiä ja Urho Kekkosen kansallispuistossa 170 000 käyntiä. |
Bállas–Ylläsduoddara álbmotmeahci gallestallilohku lei 2006:s 310 000, Pyhätunturi–Luosto 103 500 ja UK-álbmotmeahci 170 000. |
| Lemmenjoen kansallispuisto on selkeästi retkeilyn kesäkohde. |
Leammi álbmotmeahcis vánddardit eanaš geassit. |
| Retkeilysesonki ajoittuu juhannuskesästä ruskaan – eli kestää vain kolme kuukautta. |
Vánddardansesoŋŋa bistá mihcamárain ruškái, dahjege dušše golbma mánotbaji. |
| Muun osan vuodesta kansallispuisto on lähes tyhjä retkeilijöistä. |
Dan loahppaoasi jagis álbmotmeahcis eai leat báljo vánddardeaddjit. |
| Syynä erittäin selvään kesäsesonkiin on se, että kansallispuiston lähellä ei ole mitään matkailukeskusta, joka toisi talvilomailijoita alueelle. |
Sivvan dasa ahte Leammi álbmotmeahcci orru geasuheamen dušše geassit lea dat, ahte álbmotmeahci lahkosiin ii leat oktage turismaguovddáš, mii dolvvošii dálveluomostalliid dohko. |
| Hiihtoreitit, laskettelurinteet, huvittelupaikat ym. vetovoimatekijät puuttuvat. |
Čuoiganjohtolagat, čierastallanluohkát, suohtastallanbáikkit jed. geasuhusdahkkit váilot. |
| Syynä hiljaiseen talvikauteen voi olla myös se, että tämän alueen matkailuyrittäjät ovat yleensä poromiehiä tai jollain lailla sidoksissa poronhoitoon. |
Sivvan jaskes dálveáigodahkii sáhttá leat maiddái dat, ahte turismafitnodagaid oamastit eanaš badjeolbmot dahje dakkárat, geat leat juogaláhkai čadnojuvvon boazodollui. |
| Elinkeinot istuvat yhteen siten, että talvikaudella keskitytään poronhoitotöihin ja kesällä pienimuotoiseen matkailutoimintaan. |
Mátkeealáhus ja boazodoallu heiveba bures oktii. Dálvvi áigge bargojuvvo eanaš bohccuiguin ja geasi áigge fas smávva turismadoaimmain. |
| Valtaosassa puistoa ei ole merkittyjä polkuja eikä muuta retkeilijöitä palvelevaa varustusta muutamaa autiotupaa lukuun ottamatta. |
Eanaš oasis álbmotmeahcis eai leat merkejuvvon bálgát eaige eará bálvalanrusttegat mátkkálaččaid várás earret soames ávdinstobu. |
| Näin ollen luonnonrauhaa ja hiljaisuutta etsivälle puistossa riittää runsaasti rauhallisia alueita. |
Nuba dasa, guhte lea ohcaleamen luondduráfi ja jaskatvuođa, gávdnojit álbmotmeahcis valjis ráfálaš guovllut. |
| Kansallispuiston laajuus ja vähäiset palvelurakenteet vaikuttavat osaltaan siihen, että alueelle hakeutuu pääasiassa omatoimisia, kokeneita eräretkeilijöitä, kalastajia ja vesiretkeilijöitä. |
Álbmotmeahci viiddisvuohta ja vátna bálvalanrusttegat fas leat váikkuheamen dasa, ahte guvlui bohtet vuosttažettiin iešráđálaš, hárjánan meahccevánddardeaddjit, guolásteaddjit ja fanasvánddardeaddjit. |
| Lemmenjoen kansallispuisto on retkeilijän näkökulmasta erämaisempi kuin monet Lapin lakisääteiset erämaa-alueet. |
Leammi álbmotmeahcci lea vánddardeaddji čalmmiiguin oaidnit meahccát guovlu go máŋggat lágasmearriduvvon meahcceguovllut Lappis. |
| Pääsyynä tähän on sijainti syrjässä matkailukeskuksista ja valtaväylistä. |
Váldosivvan dása lea dat, ahte dat lea doaresbealde turismaguovddážiin ja váldojohtolagain. |
| Lapin luontopalveluissa on tehty tarkastelu Lapin matkailualueiden, virkistyskäytön toiminnallisten kokonaisuuksien ja luontopalveluiden vetovoimaisten retkeily- ja matkailukohteiden osalta. |
Lappi luonddubálvalusat lea guorahallan Lappi turismaguovlluid, lustageavaheami doaibmaollisvuođaid ja luonddubálvalusaid vánddardan- ja turismačuozáhagaid geasuhusa. |
| Strategiatyön taustalla on hallituksen vuonna 2003 hyväksymä ns. VILMAT-ohjelma, jonka tavoitteena on luoda työtä ja toimeentuloa kasvattamalla luontoon perustuvaa matkailua. |
Strategiijabarggu duogážin lea ráđđehusa 2003:s dohkkehan ng. VILMAT-prográmma, mainna geahččalit láhčit barggu ja birgenlági luondduturismma lasiheami bokte. |
| Luvussa 6.3 Luontomatkailu ja muu matkailun yritystoiminta on esitetty tarkastelu Lemmenjoen jokilaakson osalta. |
Logus 6.3 Luondduturisma ja turismii guoskevaš eará fitnodatdoaibma lea guorahallon Leammileagi dilli. |
| Lapin ympäristökeskuksen vetämässä Natura 2000 -alueet Lapin voimavaraksi -projektissa vuonna 2005 laaditussa Lapin Natura 2000 -verkoston hoidon ja käytön yleissuunnitelmassa Lemmenjoen kansallispuisto on myös luokiteltu virkistyskäytöltään eri luokkiin. |
Lappi birasguovddáš lea leamaš jođiheamen prošeavtta Natura 2000 -guovllut Lappi resursan. Dán prošeavttas 2005:s dahkkojuvvon Lappi Natura 2000 -fierpmádaga dikšuma ja geavaheami oppalašplánas Leammi álbmotmeahcci lea maiddái juogustuvvon lustageavaheami hárrái sierra luohkáide. |
| Lemmenjoen kansallispuisto on myös paikallisille tärkeä metsästys- ja kalastusalue. |
Leammi álbmotmeahcci lea maiddái báikkálaš olbmuide dehálaš meahccebivdo- ja guolástanguovlu. |
| Lemmenjoelta tehtiin alueen virkistyskäyttöä selvittävä kävijätutkimus kesäkaudella 2001 (Ukkonen 2002, 2003). Se toteutettiin kyselytutkimuksena, jossa käytettiin soveltuvin osin Metsähallituksella valtakunnallisesti käytössä olevia kysymyksiä. |
Leammis dahkkojuvvui guovllu lustageavaheami čielggadeaddji gallestallidutkamuš geassit 2001. Dat dahkkojuvvui jearahallandutkamuššan, mas geavahuvvojedje heivvolaš osiin Meahciráđđehusa riikkadási gažaldagat. |
| Vastanneita oli yhteensä 1 107 ja vastausprosentti 86. Seuraavien kappaleiden tiedot perustuvat tähän tutkimukseen (Ukkonen 2002, 2003). |
Oktiibuot 1107:s vástidedje ja vástidanproseanta lei 86. Čuovvovaš bihtáid dieđut vuođđuduvvet dán dutkamuššii (Ukkonen 2002, 2003). |
| Kävijätutkimuksen mukaan Lemmenjoen kansallispuistossa on noin 10 000 kävijää vuodessa ja viipymävuorokausia noin 30 000. |
Leammi álbmotmeahcis fitnet gallestallidutkamuša mielde sullii 10 000 olbmo jahkásaččat ja sii leat álbmotmeahcis oktiibuot sullii 30 000 jándora. |
| Kävijät viipyivät siis yleensä keskimäärin kolme vuorokautta kansallispuistossa. |
Gallestallit ledje nappo gaskamearálaččat golbma jándora álbmotmeahcis. |
| Puiston perusosan kävijöistä hieman yli puolet (55 %) oli miehiä. |
Álbmotmeahci vuođđooasi gallestalliin badjelaš bealli (55 %) ledje almmáiolbmot. |
| Perusosalla vastanneet kävijät olivat keski-iältään 43 vuotta, kun erämaaosassa vastaajat olivat keski-iältään nuorempia, 37-vuotiaita. |
Vuođđooasis vástidan gallestalliid gaskaahki lei 43 jagi, go meahcceoasis vástideaddjit ledje gaskamearálaččat nuorabut, 37-jahkásaččat. |
| Suurin osa kansallispuiston kävijöistä oli kotoisin Etelä- tai Keski-Suomesta. |
Eatnašat álbmotmeahci gallestalliin ledje eret Lulli- dahje Gaska-Suomas. |
| Erämaaosan retkeilijät liikkuivat hieman useammin yksin ja pitivät muita vastanneita useammin tärkeänä mahdollisuutta olla itsekseen. |
Meahcceoasi vánddardeaddjit johtaledje dávjjibuš okto ja sii ohcaledje eanet go earát vejolašvuođa leat okto. |
| Suurin osa kävijöistä liikkui kaikissa puiston osissa pienissä, 2–5 hengen ryhmissä. |
Eatnašat gallestalliin johtaledje álbmotmeahci buot osiin smávva 2–5 olbmo jovkkožiin. |
| Puistoon tultiin useimmiten oman perheen kanssa; |
Álbmotmeahccái olbmot bohte dábálepmosit iežaset bearrašiin; |
| noin kolmannes seurueista oli tullut kansallispuistoon oman perheen jäsenten kanssa. |
sullii goalmmádas olbmuin ledje boahtán álbmotmeahccái ovttas iežaset bearraša lahtuiguin. |
| Virkistysmotiivit olivat kaikissa kansallispuiston osissa samankaltaiset. |
Álbmotmeahci buot osiide gallestallit ledje boahtán áiggi golahit seammasullasaš sivaid dihte. |
| Tärkeimmät syyt Lemmenjoen kansallispuistossa vierailuun olivat luonnon kokeminen, maisemat, henkinen hyvinvointi, poissa melusta ja saasteesta oleminen sekä rentoutuminen. |
Deháleamos sivat Leammi álbmotmeahci gallestallamii ledje luonddu vásiheapmi, duovdagat, vuoiŋŋalaš buorredilli, šláma ja nuoskkideami siste eretohcaleapmi ja lotkkiideapmi. |
| Vähiten merkityksellisiä virkistysmotiiveja Lemmenjoella vierailun aikana olivat uusiin ihmisiin tutustuminen ja jännityksen kokeminen. |
Uhcimus orui mearkkašeamen Leammi gallestallama áigge ođđa olbmuide oahpásmuvvan ja gelddolašvuođa vásiheapmi. |
| Lemmenjoen kansallispuisto oli matkan ainoa tai tärkein kohde 80 %:lle erämaaosan kävijöistä. |
Leammi álbmotmeahcci lei mátkki áidna ja deháleamos čuozáhat 80 %:s meahcceoasi gallestalliin. |
| Erämaaosaan tultiin ennalta suunnittelematta hyvin harvoin. |
Gallestallit bohte meahcceoassái ovddalgihtii plánekeahttá hui hárve. |
| Perusosan kävijät ilmoittivat Lemmenjoen kansallispuiston yhtä usein matkansa ainoaksi tai tärkeimmäksi kohteeksi kuin yhdeksi matkan suunnitelluista kohteista. |
Vuođđooasi gallestallit almmuhedje Leammi álbmotmeahci seamma dávjá iežaset mátkki áidna dahje deháleamos čuozáhahkan go oktan mátkki plánejuvvon čuozáhagain. |
| Harrastukset olivat kaikkien kansallispuiston osien kävijöiden välillä hyvin samankaltaisia. |
Áiggeájit ledje álbmotmeahci buot osiid gallestalliid gaskkas hui seammaláganat. |
| Suosituimmat harrastukset ovat kävely tai lenkkeily, retkeily, luonnon tarkkailu, luontokuvaus ja vaellus. |
Bivnnuheamos áiggeájit leat vázzin dahje lustaviehkan, lustajohtin meahcis, luonddu dárkon, luonddu govven ja vánddardeapmi. |
| Njurkulahdessa vastanneet olivat osallistuneet ymmärrettävästi jokiveneilyyn muita kävijöitä useammin. |
Vástidan olbmot ledje Njurggoluovttas dieđusge oassálastán fanassáhtosteapmái dávjjibut go eará johtaleaddjit. |
| Tärkeimmäksi harrastuksekseen kävijät ilmoittivat kaikissa kansallispuiston osissa vaelluksen. |
Iežaset deháleamos áiggeádjin gallestallit almmuhedje álbmotmeahci buot osiin vánddardeami. |
| Retkeily oli toiseksi tärkein ja luonnon tarkkailu kolmanneksi tärkein aktiviteetti. |
Lustajohtin meahcis lei nubbin deháleamos ja luonddu dárkon goalmmádin deháleamos áiggeádji. |
| Kävijöistä valtaosa on käynyt vierailullaan Lemmenjokilaaksossa. |
Gallestalliin eatnašat leat gallestallan Leammileagi. |
| Ravadaksen putouksella vieraili reilu puolet ja kulta-alueella lähes puolet kävijöistä. |
Ravadasgoržži luhtte ledje fitnan šiega bealli gallestalliin ja golleguovllus lagabui bealli. |
| Suurin osa Lemmenjoen kansallispuiston kävijöistä yöpyi puistossa vähintään yhden yön. |
Eatnašat Leammi álbmotmeahci gallestalliin idjadedje álbmotmeahcis uhcimustá ovtta ija. |
| Perusosassa päiväkävijöitä oli 37 %, kun taas erämaaosalla vastanneissa ei päiväkävijöitä ollut lainkaan. |
Vuođđooasis beaivegallestallit ledje 37 %, go fas meahcceoasis eai beaivegallestallit lean ollege. |
| Käynnin pituudessa oli hyvinkin suuria eroja puiston eri alueiden välillä. |
Gallestallama guhkkodagas sáhtte leat hui stuorra earut álbmotmeahci sierra guovlluid gaskkas. |
| Perusosan kävijät olivat Lemmenjoen kansallispuistossa selvästi muita useammin ensimmäistä kertaa. |
Vuođđooasi gallestallit ledje Leammi álbmotmeahcis mealgat dávjjibut vuosttas háve jođus go eará guovlluid gallestallit. |
| Erämaaosassa ensi kertaa vierailevia ja uudelleen vierailevia oli lähes yhtä paljon. |
Meahcceoasis vuosttasháve gallestallit ja ođđasit gallestallit ledje measta ovtta mađe. |
| Kävijöiden ennakko-odotukset Lemmenjoen kansallispuiston palveluista, harrastusmahdollisuuksista ja luonnonympäristöstä vastasivat todellisuutta melko hyvin. |
Gallestalliid vuordámušat Leammi álbmotmeahci bálvalusain, buđaldallanvejolašvuođain ja luonddubirrasis vástidedje viehka bures duohtadili. |
| Kansallispuiston kaikkien osien kävijöiden mielestä ennakko-odotukset luonnonympäristöstä vastasivat parhaiten todellisuutta. |
Álbmotmeahci buot osiid gallestalliid mielas sin vuordámušat vástidedje luonddubirrasa dáfus buoremusat duohtadili. |
| Tutkimuksessa tiedustelluista asioista maaston kuluminen häiritsi Lemmenjoen kansallispuiston kaikkien osien kävijöitä eniten. |
Dán dutkamušas diđoštallon áššiin eatnama gollan heađuštii Leammi álbmotmeahci buot osiid gallestalliid eanemus. |
| Toiseksi eniten oli häirinnyt luonnonympäristön käsittely. |
Nubbin eanemus lea heađuštan luonddubirrasa gieđahallan. |
| Vapaamuotoisen palautteen perusteella tällä tarkoitetaan useimmiten kullankaivua ja sen jättämiä jälkiä tai mönkijöiden ja moottoripyörien kuluttamia uria. |
Friddja hámis ovdanbukton máhcahaga vuođul dáinna oaivvildit dábálepmosit golleroggama ja dan guođđin mearkkaid lundui dahje njealjejuvllagiid ja mohtorsihkkeliid loaktin vuojáhagaid. |
| Kävijätyytyväisyyden osatekijöiden (häiriötekijät, odotukset, ympäristö, palvelut) perusteella laskettujen kävijätyytyväisyysindeksien perusteella Lemmenjoen kansallispuiston kävijät olivat varsin tyytyväisiä vierailuunsa alueella. |
Gallestalliduhtavašvuođa oassedahkkiid (heađuštandahkkit, vuordámušat, biras, bálvalusat) vuođul rehkenaston gallestalliduhtavašvuođaindeavssa vuođul Leammi álbmotmeahci gallestallit ledje viehka duhtavaččat iežaset gallestallamii guovllus. |
| Myös vapaamuotoisten palautteiden perusteella kävijät olivat tyytyväisiä Lemmenjoen kansallispuiston palvelurakenteisiin. |
Maiddái friddja hámis ovdanbukton máhcahagaid vuođul gallestallit ledje duhtavaččat Leammi álbmotmeahci bálvalanrusttegiidda. |
| Nykyinen rakenteiden määrä katsottiin useimmiten riittäväksi, sillä alue haluttiin säilyttää erämaisena. |
Álbmotmeahcis ledje gallestalliid mielas dábálaččat doarvái rusttegat, dasgo guovllu meahccáivuođa háliidedje seailluhit. |
| Runkosuunnitelman toteutuminen |
Ruŋgoplána ollašuvvan |
| Alueen palveluvarustusta on rakennettu runkosuunnitelman (Metsähallitus 1988) mukaisesti. |
Guovllu bálvalanrusttegat leat huksejuvvon ruŋgoplána (Meahciráđđehus 1988) mielde. |
| Palveluvarustus on enimmäkseen riittävä. |
Bálvalanrusttegat leat eanaš doarvái. |
| Poluilla on tarpeellisissa paikoissa siltoja, pitkoksia, portaita ja venelosseja. |
Bálgáin leat dárbbašlaš sajiin šalddit, rovit, ráhpat ja fanasfearggat. |
| Pääosin 1970–80-luvulla tehdyt rakenteet alkavat monelta osin olla peruskorjauksen tarpeessa. |
1970–80-loguin huksejuvvon rusttegat álget leat báikkuid divodandárbbus. |
| Seuraavassa kuvataan alueen nykyinen palveluvarustus (kuva 6 sekä taulukot 8 ja 9). |
Čuovvovaččas muitaluvvo guovllu dálá bálvalanrusttegiid birra (govva 6 sihke tabeallat 8 ja 9). |
| Autiotuvat, tulentekopaikat, sääsuojat ja telttailualueet sekä muut rakenteet |
Ávdinstobut, dolastallanbáikkit, rággasat ja tealttástallanbáikkit ja eará rusttegat |
| Kansallispuistossa on kahdeksan autiotupaa, kaksi autio-vuokratupaa, yksi vuokratupa ja yksi päivätupa (kuva 6). |
Álbmotmeahcis leat gávcci ávdinstobu, guokte ávdin-láigostobu, okta láigostohpu ja okta beaivestohpu (govva 6). |
| Autiotuvista viisi sijaitsee syrjävyöhykkeellä, neljä virkistysvyöhykkeellä ja yksi kulttuurivyöhykkeellä. |
Ávdinstobuin vihtta leat boaittobealeavádagas, njeallje lustageavahanavádagas ja okta kulturavádagas. |
| Vuokratuvista yksi sijaitsee syrjävyöhykkeellä ja kaksi virkistysvyöhykkeellä (taulukko 8). |
Láigostobuin okta lea boaittobealeavádagas ja guokte leat lustageavahanavádagas (tabealla 8). |
| Kultahaminan autiotupa on Lapin Kullankaivajain Liiton omistuksessa ja hallinnassa, mutta Metsähallitus huolehtii tuvan polttopuu- ja jätehuollosta. |
Gollehámmana ávdinstobu oamasta ja hálddaša Lapin Kullankaivajain Liitto, muhto Meahciráđđehus fuolaha stobu boaldinmuorra- ja bázahusfuolahusas. |
| Kaikkien vuokratupien yhteydessä on saunat. |
Buot láigostobuid oktavuođas leat sávnnit. |
| Kansallispuistossa on 18 tulipaikkaa (kuva 6), joista kolme on katettuja. |
Álbmotmeahcis leat 18 dolastallanbáikki (govva 6), main golbma leat gokčojuvvon. |
| Lemmenjoen varressa on 11 laituria ja kaksi venelossia. |
Leammi siste leat kájat 11 ja fanasfearggat 2. |
| Taulukko 8. Lemmenjoen kansallispuistossa sijaitsevat autiotuvat, autio-vuokratuvat ja vuokratuvat vyöhykkeittäin. |
Tabealla 8. Leammi álbmotmeahci ávdinstobut, ávdin-láigostobut ja láigostobut avádagaid mielde. |
| Tupa Virkistysvyöhyke Syrjävyöhyke Kulttuurivyöhyke Autiotuvat Paaraskalla x Sallivaara x Postijoki x Vaskolompolo x Kultahamina x Ravadasjärvi x Oahujoki x Matti Mustan tupa x Kruununtupa 600 m kansallispuiston ulkopuolella |
Stohpu Lustageavahannavádat Boaittobealeavádat Kulturavádat Ávdinstohpu Bárasgállá x Sállevárri x Poastajohka x Fáškoluoppal x Gollehámman x Ravadasjávri x Oahujohka x Čáhppes-Máhte stohpu x Ruvnnastohpu 600 mehtera álbmotmeahci olggobealde |
| Vuokratuvat Härkäkoski x Oahujoen autiotupa sijaitsee Lemmenjoen kansallispuiston syrjävyöhykkeellä puiston itäosassa Viibustuntureiden itäpuolella. |
Láigostohpu Heargeguoika Oahujoga ávdinstohpu lea Leammi álbmotmeahci boaittobealeavádagas álbmotmeahci nuorttageahčen Viibosduoddarariid nuorttabealde. |
| Kuva Matti Mela. |
Govva Matti Mela. |
| Taulukko 9. Lemmenjoen kansallispuiston retkeilyreitit. |
Tabealla 9. Leammi álbmotmeahci vánddardanjohtolagat. |
| Reitti Matkan pituus Palvelut Polut Lemmenjoen luontopolku 4,5 km - Tulentekopaikka, luontopolkutaulut Joenkielisen kierros 18 km - Neljä tulentekopaikkaa ja kota Njurkulahti–-Ravadasjärvi 15 km - Kuusi tulentekopaikkaa, Ravadasjärven autiotupa, Härkä- kosken vuokratupa. |
Johtolat Mátkki guhkkodat Bálvalusat Bálgát Leammi luonddubálggis 4,5 km - Dolastallanbáiki, luonddubálggesdávvalat Jogagiellasa birrajohtolat 18 km - Njeallje dolastallanbáikki ja goahti Njurggoluokta–Ravadasjávri 15 km - Guhtta dolastallanbáikki, Ravadasjávrri ávdinstohpu, Heargejávrri láigostohpu. |
| Vuorovenekuljetus välillä Njurkulahti– Ravadasjärvi–Njurkulahti Ravadasjärvi– Morgamojan Kultala –Kultasatama– Ravadasjärvi |
Fanasruvttosáhtosteapmi Njurggoluovttas Ravadasjávrái ja ruovttoluotta Ravadasjávri–Morganádjaga Kultala–Gollehámman– Ravadasjávri |
| 26,5 km - Tulentekopaikkoja ja telttailualueita, autiotuvat Ravadas- järvellä, Morgamojan Kultalassa ja Kultasatamassa sekä vuokratupa Morgamojan Kultalassa. |
26,5 km - Dolastallan- ja tealttástallanbáikkit, ávdinstobut Ravadasjávrris, Morganádjaga Kultalas ja Gollehámmanis sihke láigostohpu Morganádjaga Kultalas. |
| Morgamojan Kultalassa kullankaivuun historiasta kertova opastuspaikka. |
Morganádjaga Kultalas lea golleroggama historjjás muitaleaddji oahpistanbáiki. |
| Vuorovenekuljetus välillä Njurkulahti–Ravadasjärvi–Kultasatama Sallivaaranpolku (lähtee Repojoelta Inari–Kittilätien varresta kohti Sallivaaran erotusaitaa; |
Fanasruvttosáhtosteapmi gaskkas Njurggoluokta– Ravadasjávri–Gollehámman Sálleváribálggis (vuolgá Riebanjogas Anár–Gihttelgeainnu guoras Sállevári gárddi guvlui; |
| paluu aidalta tapahtuu samaa polkua pitkin) 12 km edestakaisin |
gárddi luhtte sáhttá máhccat seamma bálgá mielde) 12 km ovddosmaŋás |
| - Lähtöpaikalla Sallivaaran historiasta kertova opastetaulu. |
- Vuolginsajis lea Sállevári historjjás muitaleaddji oahpistandávval. |
| Sallivaarassa autiotupa. |
Sálleváris lea ávdinstohpu. |
| Vesiretkeilyreitit (Lemmenjokea voi lähteä melomaan tai soutamaan Njurkulahdesta kahteen suuntaan) |
Leammiráigge sáhttá vuolgit meallut dahje suhkat Njurggoluovttas guovtte guvlui Njurggoluokta–Gollehámman s. 20 km ovtta guvlui |
| Njurkulahti–Kultasatama noin 20 km suuntaansa Reitti käyttää samaa väylää kuin vuoroveneliikenteen jokiveneet. |
- Johtolat manná seamma saji go ruvttofanasjohtalusa johkafatnasat. |
| Njurkulahti–Paadarjärvi Lemmenjokea koilliseen |
Njurggoluokta–Báđárjávri - Leammiráigge nuorttasdavás |
| Lemmenjoen kansallispuiston perusosassa on merkittyjä retkeilyreittejä noin 68 km (kuva 6, taulukko 9). |
Leammi álbmotmeahci vuođđooasis leat merkejuvvon vánddardanjohtogat sullii 68 km (govva 6, tabealla 9). |
| Erämaaosassa ei ole merkittyjä reittejä. |
Meahcceoasis eai leat merkejuvvon johtolagat. |
| Kansallispuiston merkityt reitit Sallivaaran polkua lukuun ottamatta lähtevät Njurkulahden kylästä, puiston rajalla sijaitsevalta pysäköintialueelta. |
Álbmotmeahci merkejuvvon johtolagat earret Sállevári bálgá vulget Njurggoluovtta gilis parkerensajis álbmotmeahci ráji alde. |
| Sallivaaran polku lähtee Inari–Kittilä-tien (no 955) varresta Repojoelta. |
Sállevári bálggis vuolgá Anára–Gihttela geainnus (nr 955) Riebanjogas. |
| Metsähallitus on laatinut vuonna 2006 valtakunnallisen strategian luontomatkailun ja virkistyskäytön kehittämiseksi. |
Meahciráđđehus lea dahkan 2006:s riikkadásis strategiija luondduturismma ja lustageavaheami ovddidan dihte. |
| Strategiassa on määritelty luontomatkailualueet ja muut retkeilyn ja luontomatkailun kannalta keskeiset alueet. |
Strategiijas leat meroštallon luondduturismaguovllut ja vánddardeami ja luondduturismma dáfus eará guovddáš guovllut. |
| Kun em. määrittely on tehty, on samalla määritelty alueet, joille ei panosteta. |
Go om. meroštallan lea dahkkojuvvon, de seammás leat meroštallon guovllut, mat eai deattuhuvvo. |
| Määrittelyn perusteena on ollut ensisijaisesti nykyinen ja odotettavissa oleva palveluiden kysyntä. |
Meroštallama vuođđun lea leamaš vuosttažettiin dálá ja vuorddehahtti bálvalusaid jearru. |
| Aluetarkastelussa Lemmenjoen kansallispuiston Lemmenjokilaakson katsottiin kuuluvan voimakkaasti kehitettävään Inarin matkailualueeseen. |
Guovloguorahallamis Leammi álbmotmeahccái gullevaš Leammileahki gehččojuvvui gullat Anára turismaguvlui, mii galgá fámolaččat ovddiduvvot. |
| Muu osa kansallispuistosta on sen sijaan tarkoitus jättää erämaiseksi, eikä sinne ole tarkoitus tehdä uusinvestointeja. |
Eará oasi álbmotmeahcis fas lea jurdda guođđit meahccás guovlun, gosa eai leat jurddašuvvon ođđa investeremat. |
| Lemmenjoen kansallispuiston virkistyskäytön tärkein tavoite on retkeilyn ja liikkumisen ohjaaminen ja edellytysten ylläpitäminen siten, että kävijät saavat hakemansa luontoelämyksen ja että luonto-, maisema- ja kulttuuriarvot säilyvät. |
Leammi álbmotmeahci lustageavaheami deháleamos ulbmilin lea stivret vánddardeami ja johtaleami ja bajásdoallat dáidda guoskevaš vejolašvuođaid nu, ahte gallestallit ožžot vásihit luonddu nugo ieža háliidit ja ahte luonddu-, duovdda- ja kulturárvvut seilot. |
| Puiston kehittäminen on kaksisuuntaista. |
Álbmotmeahcci ovddiduvvo guovtteláhkai. |
| Virkistyskäyttövyöhykettä (Lemmenjokilaakso ym.) kehitetään alueena, jossa kokemattomallekin retkeilijälle on tarjolla monenlaisia palveluja: esimerkiksi venekuljetukset, merkityt reitit opasteineen, taukopaikat ja tuvat. |
Lustageavahanavádat (Leammileahki jed.) ovddiduvvo guovlun, mas hárjánmeahttunge vánddardeaddjái gávdnojit máŋggalágan bálvalusat, ovdamearkka dihte fanassáhtosteamit, merkejuvvon johtolagat oktan oahpistanrusttegiiguin, orustansajit ja stobut. |
| Palveluja tarjoavat Metsähallituksen ohella yrittäjät. |
Bálvalusaid fállet Meahciráđđehusa lassin fitnodatolbmot. |
| Alueeseen tutustuminen ei edellytä erityisempiä retkeilytaitoja ja -varusteita. |
Olbmos eai dárbbaš leat erenoamáš vánddardandáiddut ja -biergasat guvlui oahpásmuvvan dihte. |
| Alueeseen voi tutustua päiväkäynnilläkin. |
Guvlui sáhttá oahpásmuvvat ovtta beaivvi áiggege. |
| Nykyisen palveluvarustuksen laatua paran netaan, ja uusinvestointeja tehdään käyntimäärien kasvun niin vaatiessa. |
Dálá bálvalusaid kvalitehta buoriduvvo, ja ođđa investeremat dahkkojuvvojit dárbbu mielde, go gallestalliid lohku lassána. |
| Edellä mainitun ”palveluiden alueen” vastapainona on laaja erämainen syrjävyöhyke. |
Áibbas earálágan go ovdalis máinnašuvvon ”bálvalusaid guovlu” lea viiddis meahccás boaittobealeavádat. |
| Vyöhyke säilytetään vaativana, jopa erittäin vaativana eräretkeilyalueena. |
Avádat dollojuvvo dakkárin ahte dat gáibida ollu vánddardeaddjis, ja dan sáhttá atnit juoba erenoamáš gáibideaddji meahccevánddardanguovlun. |
| Sen nykyinen, varsin vähäinen palveluvarustus ylläpidetään osana alueen vanhaa erä- ja retkeilykulttuuria. |
Dan dálá vátnalágan bálvalanrusttegat bajásdollojit oassin guovllu dološ meahcce- ja vánddardankultuvrras. |
| Alueelle ei juuri suunnata uusia investointeja. |
Guvlui eai báljo dahkkojuvvo ođđa investeremat. |
| Täysin poissuljettuja ne eivät kuitenkaan ole. |
Áibbas veadjemeahttumat dat eai goittot leat. |
| Alueen nykyisin erittäin vähäistä talviretkeilyä voidaan esimerkiksi edistää merkitsemällä talviajaksi autiotupien välille hiihtoreitit. |
Guovllus lea dán áigge hui vánis dálvevánddardeapmi. Dan sáhttá ovddidit nu, ahte merkejuvvojit dálvái ávdinstobuid gaskii čuoiganjohtolagat. |
| Tavoitteena on parantaa esteetöntä pääsyä liikuntarajoitteisille Lemmenjokilaakson alueella. |
Ulbmilin lea buoridit easttahis beassama lihkadanlápmásiidda Leammileahkái. |
| Tavoitteet virkistyskäyttövyöhykkeellä |
Ulbmilat lustageavahanavádagas |
| Lemmenjokilaaksossa on 7 300 käyntikertaa vuodessa. |
Leammileahkái dahkkojuvvojit 7 300 gallestallama jagis. |
| Näistä päiväkäyntejä on noin 2 700. Varaudutaan siihen, että määrä nousee 11 000 käyntikertaan vuoteen 2015 mennessä ja keskimääräinen viipymä alueella pitenee. |
Dáin beaivegallestallamat leat sullii 2 700. Ferte ráhkkanišgoahtit dasa, ahte lohku lassána 11 000 gallestallamii jagi 2015 rádjai ja gaskamearálaš orrunáigi guovllus guhkku. |
| Suurin kasvuodotus on talvikäytön lisääntyminen nykyisestä yhdestä prosentista 15 %:iin. |
Eanemus vurdet dálvegeavaheami lassánit dálá ovtta proseanttas 15 %:ii. |
| Tämä tarkoittaisi sitä, että Lemmenjokilaaksossa olisi talvikäyntikertoja yli 1 500, kun nyt talvella käyntikertoja on alle 100. Kansainvälisten kävijöiden määrän odotetaan myös kasvavan. |
Dát oaivvildivččii dan, ahte Leammileahkái dahkkojuvvošedje dálvvi áigge badjel 1 500 gallestallama, go dál dálvit gallestallangearddit leat vuollel 100. Riikkaidgaskasaš gallestalliid logu vurdet maiddái lassánit. |
| Tavoitteena on nostaa hieman koululaisten osuutta. |
Skuvlamánáid ossodaga lea jurdda bajidit uhccánaš. |
| Sallivaaran entisöity poroerotuspaikka ja alueen kunnostetut kämpät on nykyisin varsin vähäisessä käytössä. |
Sállevári ovddeštuvvon gárdi ja gárdebirrasa divoduvvon gámppát leat dán áigge viehka uhccán anus. |
| Käyntimääriä ei ole mitattu, mutta arvio on 200 käyntiä vuodessa. |
Gallestalliloguid eai leat mihtidan, muhto árvvu mielde leat 200 gallestallama jagis. |
| Sallivaaran tulisijoilla varustetut kämpät mahdollistavat useamman vuorokauden viipymisen alueella myös talvella. |
Sállevári gámppát, main lea dollasadji, addet vejolašvuođa orodit moanaidge jándoriid guovllus maiddái dálvit. |
| Käyntimäärät voivat kasvaa kestävästi hyvin huomattavastikin. |
Gallestallilogut sáhttet lassánit hui sakka ja bistevaččat. |
| Sallivaaran rakenteet mahdollistavat hyvin myös ohjattujen, paikalliseen saamelaiskulttuuriin perustuvien matkailupalvelujen tarjoamisen talvella. |
Sállevári rusttegat addet maiddái buori vejolašvuođa fállat dálvit stivrejuvvon mátkkálašbálvalusaid, mat vuođđuduvvet sámekultuvrii. |
| Tämä voi edellyttää järjestettyjä kuljetus- ja huoltopalveluja moottorikelkalla, koska erotusaita sijaitsee kaukana tiestä. |
Dát sáhttá gáibidit lágiduvvon sáhtostan- ja fuolahusbálvalusaid mohtorgielkkáin, dasgo gárdi lea guhkkin eret geainnus. |
| Lapsiperheiden, vanhusten ja eri syistä liikuntarajoitteisten kannalta paikka on nyt saavuttamaton. |
Mánnábearrašat, boarrásat ja sierra sivaid dihte lihkadanlápmásat eai olle dál Sállevárrái. |
| Tavoite edellyttää, että löytyy yksityinen yritys tai yrityksiä sitä toteuttamaan. |
Nuba priváhtafitnodat dahje -fitnodagat galggašii/galggašedje bargagoahtit dán ášši ovdii. |
| Tavoitteet syrjävyöhykkeellä |
Ulbmilat boaittobealeavádagas |
| Metsähallituksen tavoitteena ei ole lisätä kävijöiden määrää kansallispuiston syrjävyöhykkeellä. |
Meahciráđđehusa ulbmilin ii leat lasihit gallestalliid logu álbmotmeahci boaittobealeavádagain. |
| Joskaan Metsähallituksen tavoitteena ei ole ponnistella syrjäosan retkeilymäärien kasvattamiseksi, ei tavoitteena myöskään ole kävijöiden määrän rajoittaminen, jos se jostakin syystä lähtisi kasvamaan. |
Vaikko Meahciráđđehus ii geahččal lasihit boaittobealeoasi vánddardeaddjiloguid, de ulbmilin ii leat maiddái geahpedit gallestalliid logu, jos dat juoga sivas lassánišgoađášii. |
| Syrjäosan autiotupien käyttöaste on nykyisin alhainen, ja kävijöiden määrän moninkertaistuminenkaan ei aiheuta ahtautta. |
Boaittobealeoasi ávdinstobuid geavahit dán áigge uhccán, ja nuba vaikko vánddardeaddjiid lohku lassánivččii máŋggageardásaččat, de ii dange maŋŋá livčče gárži. |
| Rajoituksiin ei ole myöskään luonnonsuojelullisia syitä. |
Ráddjehusaide ii leat dárbu maiddái luonddusuodjalanákkaid dihte. |
| Pohjois-Lapin maakuntakaavaan (vahvistettu valtioneuvostossa 27.12. 2007) (Liite 10) on merkitty ulkoilureittivaraus Lemmenjokilaaksoon sekä kulta-alueelle. |
Davvi-Lappi eanagoddelávvii (nannejuvvon stáhtaráđis 27.11.2007) (Čuovus 10) lea merkejuvvon olgodaddanjohtolatvárren Leammileahkái ja golleguvlui. |
| Näin ollen tämän hoito- ja käyttösuunnitelman linjaus virkistyskäyttövyöhykkeiden sijainnista tukee Pohjois-Lapin maakuntakaavan linjausta virkistyskäytön ohjauksesta. |
Ná dán dikšun- ja geavahanplána vuođđoprinsihpat lustageavahanavádagaid sajádagas dorjot Davvi-Lappi eanagoddeláva vuođđoprinsihpaid lustageavaheami stivremis. |
| Yhteenveto kansallispuiston virkistyskäytön tavoitteista vuoteen 2015 mennessä: |
Čoahkkáigeassu álbmotmeahci lustageavaheami ulbmiliin jagi 2015 rádjai: |
| • varautuminen käyntimäärien huomattavaan kasvuun virkistyskäyttövyöhykkeellä |
• ferte ráhkkanišgoahtit dasa, ahte gallestallilogut lassánit mealgat lustageavahanavádagas |
| • ulkomaalaisten kävijöiden osuuden kasvattaminen |
• olgoriikalaš gallestalliid ossodat lassána |
| • palvelutason nostaminen virkistyskäyttövyöhykkeellä painopistealueella |
• bálvalandássi buorrána lustageavahanavádaga váldoguovlluin |
| • palvelutason säilyttäminen nykyisellään syrjävyöhykkeellä |
• bálvalandássi seailluhuvvo dálážin boaittobealeavádagas |
| • talviretkeilyn edistäminen |
• dálvevánddardeapmi ovddiduvvo |
| • Lemmenjoen luontotuvan aukioloaikojen optimointi kysynnän mukaan |
• Leammi luonddustobu rabasáiggit heivehuvvojit jearu mielde |
| • koululaisten osuuden lisääminen |
• skuvlamánáid ossodat lasihuvvo |
| • kaikessa toiminnassa perustana ovat kestävän käytön periaatteet. |
• buot doaimmas vuođđun leat bistevaš geavaheami prinsihpat. |
| Nykyinen palveluvarustus peruskorjataan ja pidetään kunnossa. |
6.1.3 Doaibmabijut Dálá bálvalanrusttegat divoduvvojit ja bajásdollojit. |
| Palveluvarustuksen tasoa nostetaan keskeisimmillä paikoilla mm. rakentamalla laavuja ja sääsuojia. |
Bálvalanrusttegiid dássi buoriduvvo mávssoleamos báikkiin ee. nu, ahte ceggejuvvojit lávut ja rággasat. |
| Polku Kultahaminasta Morgam-Viipukselle voidaan muuttaa merkityksi poluksi ja varustaa se tarvittavilla portailla, pitkoksilla, sääsuojalla ja joenylitysrakenteilla. |
Bálggis Gollehámmanis Morgan-Viibosii sáhttá rievdaduvvot merkejuvvon bálggisin, nu ahte dasa bohtet ráhpat, rovit, rággasat ja jogaidrasttildanrusttegat. |
| Reitistön parantamisessa painotetaan maaston kulumisen ehkäisemistä. |
Johtolagaid buorideapmi deattuhuvvo, amaset eatnamat gollat. |
| Metsähallitus huoltaa alueen virkistyskäytön tuvat, opasteet, rakenteet ja reitit. |
Meahciráđđehus fuolaha guovllu lustageavaheami stobuid, rusttegiid ja johtolagaid. |
| Tupien ylläpidolla sekä puu- ja jätehuollolla on suuri merkitys alueen virkistyskäyttöön ympäristövaikutuksien kannalta. |
Stobuid bajásdoallan ja muorra- ja bázahusfuolahus mearkkašit ollu guovllu lustageavaheapmái birasváikkuhusaid dáfus. |
| Jos virkistyskäytön rakenteita ja reittejä ei pidettäisi kunnossa tai puu- ja jätehuolto laiminlyötäisiin, tämä näkyisi välittömästi alueen luonnontilaisuudessa sekä ympäristön siisteydessä ja viihtyisyydessä. |
Jos lustageavaheami rusttegat ja johtolagat eai dollojuvvošii ortnegis dahje muorra- ja bázahusfuolahusas ii beroštuvvošii, de dát vuhttošii dalán guovllu luonddudilálašvuođas ja birrasa čorgatvuođas ja hávskivuođas. |
| Tupien ja perinnerakennusten huoltamisessa ja peruskorjaamisessa kiinnitetään huomiota kulttuuriperinnön säilyttämiseen. |
Stobuid ja árbevierrovisttiid fuolahusas ja divodeamis giddejuvvo fuopmášupmi kulturárbbi seailluheapmái. |
| Lemmenjoen kansallispuistossa saa liikkua jokamiehenoikeudella omin voimin. |
Leammi álbmotmeahcis oažžu johtalit juohkeolbmovuoigatvuođain iešráđálaččat. |
| Kuitenkin Ravadaskönkään rajoitusvyöhykkeellä liikkuminen on sallittu ainoastaan merkityillä poluilla. |
Goittotge Ravadasgoržži ráddjenavádagas oažžu johtalit dušše merkejuvvon bálgáid mielde. |
| Metsähallituksen tupien käyttö ei kuulu jokamiehenoikeuksiin, vaan Metsähallituksella on oikeus päättää erikseen niiden käyttösäännöistä. |
Meahciráđđehusa stobuid geavaheapmi ii gula juohkeolbmovuoigatvuođaide, muhto daid geavahannjuolggadusaid birra Meahciráđđehus oažžu sierra mearridit. |
| Leiriytyminen on sallittua koko puiston alueella, lukuun ottamatta Lemmenjoen vartta ja rajoitusvyöhykettä. |
Gohttet oažžu oppa álbmotmeahcis, earret Leammi gáddeguovlluid ja ráddjenavádaga. |
| Lemmenjoen varressa leiriytyminen on sallittua vain osoitetuilla taukopaikoilla. |
Leammi siste oažžu gohttet dušše gohttema várás oaivvilduvvon orustansajiin. |
| Virkistys- ja kulttuurivyöhykkeillä tulenteko on sallittua vain niille osoitetuilla paikoilla. |
Lustageavahan- ja kulturavádagain oažžu dolastallat dušše dolastallama várás oaivvilduvvon báikkiin. |
| Syrjävyöhykkeellä tulenteko on sallittua käyttäen paikalta löytyviä kuivia oksia, risuja ja pieniä juurakoita, ei kuitenkaan alle 0,5 km:n etäisyydellä huolletusta tulipaikasta. |
Boaittobealeavádagas oažžu dolastallat, go dolastaladettiin geavaha goike ovssiid, rissiid ja guddožiid, mat leat das báikki alde, ii goittot vuollel kilomehterbeali duohken fuolahuvvon dolastallanbáikkis. |
| Moottorikelkalla tapahtuvaan opastettujen hiihtoretkien huoltoon voidaan myöntää lupia yleishyödyllisille toimijoille – mm. oppilaitoksille, seurakunnille, partiolaisille. |
Oahpistuvvon čuoiganvánddardemiid fuolahussii mohtorgielkkáin sáhttá mieđihit lobiid almmolašávkkálaš doaibmiide, ee. oahppalágádusaide, searvegottiide ja speidáriidda. |
| Myös luontomatkailuyrittäjille voidaan myöntää tällaisia huoltolupia (ks. tarkemmin luku 6.3. 3 Toimenpiteet). |
Maiddái luondduturismafitnodagaide dákkár fuolahuslobiid sáhttá mieđihit (gč. dárkileappot logu 6.3.3 Doaibmabijut). |
| Koiravaljakolla ei saa liikkua Lemmenjoen kansallispuistossa. |
Beanavuodjin lea gildojuvvon Leammi álbmotmeahcis. |
| Perusteena kiellolle on poronhoidon ja saamelaiskulttuurin turvaaminen. |
Ággan gildui lea boazodoalu ja sámekultuvrra dorvvasteapmi. |
| Ratsastus ja polkupyöräily sallitaan olemassa olevilla merkityillä kesäretkeilyreiteillä (kuva 6). |
Riidet ja sihkkelastit oažžu dálá merkejuvvon johtolagaid mielde (govva 6). |
| 6.1. 4 Seuranta |
6.1.4 Čuovvun |
| Metsähallitus seuraa Lemmenjoen kansallispuiston virkistyskäytön kehitystä Ylä-Lapin luonnonvarasuunnitelmassa sekä Metsähallituksen ympäristö- ja laatujärjestelmässä sovituin mittarein. |
Meahciráđđehus čuovvu Leammi álbmotmeahci lustageavaheami ovdáneami Davvi-Lappi luondduriggodatplánas ja Meahciráđđehusa biras- ja kvalitehtavuogádagas sohppojuvvon mihtidanvugiiguin. |
| Näistä kansallispuiston alueelle soveltuvia mittareita ovat polttopuun kulutus, jätemäärät ja käyntimäärät. |
Dáin álbmotmeahccái heivvolaš mihtidanvuogit leat boaldinmuora golahus, bázahusmearit ja gallestallilogut. |
| Asiakaspalautetta kerätään jatkuvasti Ylä-Lapin luontokeskuksessa sekä kesäisin auki olevalla Lemmenjoen luontotuvalla. |
Áššehasmáhcahat čoggojuvvo dađistaga Davvi-Sámi luondduguovddážis ja maiddái Leammi luonddustobus, mii lea geasi áigge rabas. |
| Kävijätutkimus pyritään uusimaan 5–10 vuoden välein. |
Gallestallidutkamuša geahččalit dahkat 5–10 jagi gaskkaid. |
| 6.2 Luonto-opastus ja opetus |
6.2 Luondooahpisteapmi ja oahpahus |
| Inarin kirkonkylälle vuonna 1998 valmistunut Ylä-Lapin luontokeskus ja saamelaismuseo Siida toimii Lemmenjoen kansallispuiston ympärivuotisena opastuskeskuksena. |
6.2.1 Dálá dilli Anára girkosiidii 1998:s gárvvásmuvvan Davvi-Sámi luondduguovddáš ja Sámemusea Siida doaibmá Leammi álbmotmeahci birrajagáš oahpistanguovddážin. |
| Njurkulahdessa on vuonna 1994 rakennettu Lemmenjoen luontotupa, joka opastaa alueen kävijöitä kesäkauden ajan. |
Njurggoluktii lea 1994:s huksejuvvon Leammi luonddustohpu, mii oahpista guovllus johtaleaddjiid geasi áigge. |
| Vanhan runkosuunnitelman tavoitteet ovat näiltä osin toteutuneet erinomaisesti. |
Boares ruŋgoplána ulbmilat leat dákko erenoamáš bures lihkostuvvan. |
| Lemmenjoen luonne saamelaisten kotiseutualueella sijaitsevana kansallispuistona tulee näkyvästi ja luontevasti esille Siidassa, jossa kävijät voivat tutustua saamelaiskulttuurin historiaan ja nykypäivään sekä ihmisen sopeutumiseen pohjoisiin olosuhteisiin. |
Leammi álbmotmeahcci sámiid ruovttuguovllu álbmotmeahccin buktojuvvo čielgasit ja lunddolaččat ovdan Siiddas, gos olbmot sáhttet oahpásmuvvat sámekultuvrra historjái ja otnábeaivái ja olbmo vuogáiduvvamii davvimáilmmi dilálašvuođaide. |
| Lemmenjoen opastuspalvelut ovat riittävät. |
Leammi oahpistanbálvalusat leat doarvái. |
| Monipuolista tietoa luonnosta on saatavilla. |
Máŋggabealat dieđut luonddu birra leat fidnemis. |
| Puiston perusosilla on merkittyjä kesäreittejä Lemmenjokilaaksossa, kulta-alueella ja Sallivaarassa yhteensä noin 60 km. Puiston perusosissa on keskeisillä paikoilla ulko-opasteita (taulukko 10). |
Álbmotmeahci vuođđoosiin leat merkejuvvon geassejohtolagat Leammileagis, golleguovllus ja Sálleváris oktiibuot sullii 60 km. Álbmotmeahci vuođđoosiin leat guovddáš báikkiin olgooahpistanrusttegat (tabealla 10). |
| Taulujen sijoittelu ja aihepiirit poikkeavat jossain määrin siitä, mitä vanhassa runkosuunnitelmassa (Metsähallitus 1988, s. 10) suunniteltiin, mutta pääpiirteissään vanhan suunnitelman esitykset on toteutettu. |
Dávvaliid báiki ja fáddásuorggit spiehkastit muhtun muddui das, mii boares ruŋgoplánas (Meahciráđđehus 1988, s. 10) plánejuvvui, muhto oppalaččat geahčadettiin boares plána árvalusat leat ollašuhtton. |
| Toteuttamatta on jätetty lähinnä sellaisia tauluja, jotka olisivat opastaneet retkeilijöitä maastoon paikoista, joissa ei ole merkittyjä polkuja, suoraan puiston syrjäosalle. |
Eret leat vuosttažettiin guđđojuvvon dakkár dávvalat, mat livčče oahpistan vánddardeaddjiid njuolgga álbmotmeahci boaittobealeoassái báikkiin, gokko eai leat merkejuvvon bálgát. |
| Alueen autio- ja vuokratuvilla on lisäksi tupakansiot, joissa on tietoa alueen luonnosta ja käytöstä, järjestyssääntö sekä muita ohjeita kulkijoille. |
Álbmotmeahci ávdin- ja láigostobuin leat dasa lassin stohpogirjjit, main gávdnojit dieđut luonddus ja dan geavaheamis sihke ortnetnjuolggadus ja eará rávvagat vánddardeaddjiide. |
| Luonto-opastuksen nykytilanne sopii hyvin kansallispuiston luonteeseen, eikä muutostarpeita ole päivitys- ja ylläpitotarpeita lukuun ottamatta. |
Luondooahpisteami dálá dilli heive bures álbmotmeahccái eaige leat rievdadandárbbut earret beiven- ja bajásdoallandárbbuid. |
| Lemmenjoen kansallispuistosta on julkaistu A3-taitelehtinen suomen, saamen, englannin ja saksan kielillä. |
Leammi álbmotmeahci birra lea almmustuhtton A3-máhcastatgihppagaš suoma-, sáme-, eaŋgals- ja duiskkagillii. |
| Lemmenjoen luontopolun opasteet ovat suomeksi ja englanniksi. |
Leammi luonddubálgá oahpistanrusttegat leat suoma- ja eaŋgalsgillii. |
| Lisäksi niistä on vihkot, joissa teksti on saameksi, ruotsiksi ja saksaksi. |
Dasa lassin gávdnojit gihppagat, main teaksta lea sáme-, ruoŧa- ja duiskkagillii. |
| Metsähallituksen luontoon.fi-sivuilta löytyy tietoa Lemmenjoen kansallispuistosta ja siellä olevista kohteista. |
Meahciráđđehusa luontoon.fi -siidduin gávdnojit dieđut Leammi álbmotmeahcis ja dan čuozáhagain. |
| Edellä mainitut sivut on suomenkielen lisäksi tehty saameksi, englanniksi ja ruotsiksi. |
Ovdalis máinnašuvvon siiddut gávdnojit suomagiela lassin maiddái sáme-, eaŋgals- ja ruoŧagillii. |
| Metsähallituksen määrittelemien luonnonsuojelualueiden hoidon periaatteiden mukaisesti kansallispuiston yksi tärkeä tehtävä suojelun lisäksi on palvella ympäristökasvatusta, opetusta ja yleistä luonnontuntemusta tarjoamalla paikka ja mahdollisuudet omatoimiseen ja ohjattuun luonnon havainnointiin (Metsähallitus 2007). |
Meahciráđđehusa meroštallan luonddusuodjalanguovlluid dikšunprinsihpaid mielde álbmotmeahci oktan dehálaš ulbmilin suodjaleami maŋŋá lea bálvalit birasbajásgeassima, oahpahusa ja oppalaš luonddudovdamuša nu, ahte dat fállá báikki ja vejolašvuođaid iešráđálaš ja stivrejuvvon luonddudárkomii (Meahciráđđehus 2007). |
| Lemmenjoen kansallispuisto voi tarjota puitteet luonnon ja paikalliskulttuurin ehdoilla tapahtuvaan opetukseen sekä ympäristö- ja kulttuurikasvatukseen, esimerkiksi eräopaskoulutukseen. |
Leammi álbmotmeahcci sáhttá fállat buriid vejolašvuođaid luonddu ja báikkálaškultuvrra eavttuiguin dáhpáhuvvi oahpahussii ja biras- ja kulturbajásgeassimii, ovdamearkka dihte meahcceoahpisteaddjiskuvlemii. |
| YläLapin luontokeskus Siida on luonto-opetuksen kannalta keskeinen paikka. |
Davvi-Sámi luondduguovddáš Siida lea luondooahpisteami dáfus guovddáš báiki. |
| Vanhassa runkosuunnitelmassa esitetään, että ”Kansallispuistossa varataan mahdollisuus luontoleirien ja telttailuun perustuvien leirikoulujen pitämiseen. |
Boares ruŋgoplánas árvaluvvo ahte ”Álbmotmeahcis várrejuvvo dilálašvuohta luondoleairraid ja tealttástallamii vuođđuduvvi leairaskuvllaid doallamii. |
| Tällaisia ryhmiä varten osoitetaan rauhallinen erillinen telttailualue Njurkulahden läheisyydestä. |
Dákkár joavkkuid várás čujuhuvvo sierra ráfálaš tealttástallanbáiki Njurggoluovtta lahkosiin. |
| ” Tämä esitys on toteutunut, joskin sillä erolla, että Njurkulahden läheisyydestä ei ole ollut tarpeen osoittaa erillistä telttailualuetta ryhmille. |
” Dát árvalus lea ollašuvvan, vaikko vel dainna earuin ahte Njurggoluovtta lahkosiin ii lean dárbu čujuhit sierra tealttástallanbáikki joavkkuide. |
| Puistoon suuntautuvat luontoleirit, leirikoulut, rippikoululeirit, partioleirit ja eräopaskurssit ovat yleensä vaelluksia, jotka eivät viivy monta yötä samassa paikassa, joten erillisiä lupia ei ole tarvittu. |
Álbmotmeahccái dahkkojuvvon luondoleairrat, leairaskuvllat, rihppaskuvlaleairrat, speidárleairrat ja meahcceoahpisteaddjigurssat leat dábálaččat vánddardeamit, goas ii orrojuvvo máŋga ija seamma sajis, ja nuba sierra lobiide ii leat leamaš dárbu. |
| Toisaalta esimerkiksi Inarin ala-asteen 5. luokalla on jo perinteeksi muodostunut jokasyksyinen viikon pituinen leirikoulu Sallivaaran paliskunnan tuvalla Aitavaarassa. |
Nuppe dáfus ovdamearkka dihte Anára vuolledási 5. luohkkái lea juo šaddan vierrun doallat juohke čavčča vahku guhkkosaš leairaskuvlla Sállevári bálgosa gámppás Áideváris. |
| Sallivaaran entisöity poroerotuspaikka on kulttuurihistoriallisesti arvokas ja sopiva ympäristö luonto- ja kulttuurikasvatukseen. |
Oahpistandávvalat Sturrodat Fáddá Leammi luonddustohpu 4xA0 Álbmotmeahci kárta, njuolggadusat, bálgát Leammi luonddustohpu 2xA0 Njurggoluovtta gili kárta ja bálvalusat Njurggoluokta, álbmotmeahci parkeren- sadji, mas vulget álbmotmeahci bálgát 4xA0 Álbmotmeahci kárta, njuolggadusat, bálgát |
| Sallivaarassa sijaitseva Metsähallituksen opastustupa voisi toimia leirikoulujen opetustilana. |
Meahciráđđehusa oahpistanstohpu Sálleváris sáhtášii doaibmat leairaskuvllaid oahpahuslatnjan. |
| Muitakin Sallivaaran kämppiä voisi hyödyntää esim. leirikoulukäytössä. |
Sállevári earáge gámppáid sáhtášii geavahit omd. leairaskuvladárbbuide. |
| Aluetta ei kuitenkaan ole merkittävästi käytetty opetuksessa. |
Gárdebiras ii leat goittot olus geavahuvvon oahpahusas. |
| Muun muassa hoito- ja käyttösuunnittelun perustaksi laaditut, kirjana (Kajala 2004) julkaistut alueen luonnon ja käytön perusselvitykset ovat käyttökelpoista opetusmateriaalia. |
Earret eará dikšun- ja geavahanplána vuođđun dahkkojuvvon guovllu luonddu ja geavaheami vuođđočielggadusat, mat leat almmustuhtton girjin (Kajala 2004), leat anolaš oahpahusmateriálat. |
| Lemmenjoen kansallispuiston luonto-opastuksen tavoitteena on tukea kansallispuiston perustamistarkoituksen toteutumista ohjaamalla kävijöitä alueen luontoa ja historiaa kunnioittavaan, alueen perinteiset käyttömuodot huomioon ottavaan virkistäytymiseen. |
Leammi álbmotmeahci luondooahpisteami ulbmilin lea doarjut álbmotmeahci vuođđudanulbmila ollašuvvama nu, ahte gallestallit láidestuvvojit dakkár lustageavaheapmái, mii gudnejahttá guovllu luonddu ja historjjá ja váldá vuhtii guovllu árbevirolaš geavahanhámiid. |
| Kansallispuiston opetuskäyttöä kehitetään edelleen yhdessä lähiseudun koulujen ja muiden opetusalan ammattilaisten kanssa. |
Álbmotmeahci oahpahusgeavaheapmi ovddiduvvo ovttas lahkosiid skuvllaiguin ja oahpahussuorggi eará ámmátdoaibmiiguin. |
| Tavoitteena on luoda puitteita ja toimintamahdollisuuksia monipuoliseen luonto- ja kulttuurikasvatukseen. |
Ulbmilin lea láhčit rámaid ja doaibmavejolašvuođaid máŋggabealat luondo- ja kulturbajásgeassimii. |
| Saamelaisten ja muun paikallisen väestön perinteistä tietämystä tulisi olla käytettävissä rinnan tutkimustiedon kanssa. |
Sámiid ja eará báikkálaš olbmuid árbevirolaš dieđut galggašedje geavahuvvot raddálagaid dutkandieđuiguin. |
| Opetuksen pääkohderyhmä ovat jatkossakin nuoret ja lapset. |
Oahpahus lea boahtteáiggisge oaivvilduvvon vuosttažettiin nuoraide ja mánáide. |
| Mikäli opastusta suunnitellaan aktiivikäytössä olevalle kulta-alueelle, tehdään se yhteistyössä kullankaivajien kanssa. |
Jos oahpisteapmi plánejuvvo aktiivvalaš anus leahkki golleguvlui, de dalle bargojuvvo ovttas golleroggiiguin. |
| Sallivaaran entisöidyn poroerotuspaikan opetuksellista käyttöä pyritään tehostamaan. |
Sállevári ovddeštuvvon gárddi geahččalit geavahit boahtteáiggis eanet oahpahussii. |
| Opetusryhmät koetetaan tavoittaa, ennen kuin ne menevät puiston alueelle, ja yritetään saada heidät käymään puiston opastuspisteessä, joko Ylä-Lapin luontokeskuksessa Siidassa tai Lemmenjoen luontotuvalla. |
Galggašii leat oktavuođas oahpahusjoavkkuide, ovdalgo dat vulget álbmotmeahccái. Livččii buorre ahte dat fitnet vuos álbmotmeahci oahpistanbáikkiin, juogo Davvi-Sámi luondduguovddážis Siiddas dahje Leammi luonddustobus. |
| Tavoitteena on talvimatkailun ja -retkeilyn kasvun myötä pidentää Lemmenjoen luontotuvan aukioloaikoja. |
Dálveturisma ja -vánddardeapmi leat lassánan, ja nuba lea jurdda guhkidit Leammi luonddustobu rabasáiggiid. |
| Ylä-Lapin luontokeskus Siida toimii Lemmenjoen kansallispuiston opastustoiminnan keskuksena ympärivuotisesti. |
6.2.3 Doaibmabijut Davvi-Sámi luondduguovddáš Siida doaibmá Leammi álbmotmeahci oahpistandoaimma guovddážin birra jagi. |
| Lemmenjoen luontotupa opastaa alueen kävijöitä kesäkaudella. |
Leammi luonddustohpu oahpista guovllu gallestalliid geasi áigge. |
| Myös muut Metsähallituksen luontokeskukset ja -tuvat sekä Metsähallituksen verkkosivut (luontoon.fi) antavat tietoa alueen luonnosta, käytöstä ja virkistysmahdollisuuksista. |
Maiddái Meahciráđđehusa eará luondduguovddážat ja -stobut ja Meahciráđđehusa interneahttasiiddut (luontoon.fi) addet dieđuid guovllu luonddus, geavaheamis ja lustageavahanvejolašvuođain. |
| Lemmenjoen asema laajana saamelaisten kotiseutualueen keskellä sijaitsevana kansallispuistona ja siitä johtuvat erityispiirteet otetaan jatkossakin puiston hoidossa ja opastuksessa korostetusti huomioon. |
Leammi álbmotmeahcci lea guovdu viiddis sámiid ruovttuguovllu ja das boahtti mihtilmasvuođat váldojuvvojit boahtteáiggisge bures vuhtii álbmotmeahci dikšumis ja oahpistandoaimmas. |
| Alueen maasto-opasteet, kirjallinen esitemateriaali ja verkkosivut pidetään ajan tasalla ja kunnossa. |
Guovllu meahcceoahpistanrusttegat, čálalaš dieđihanmateriála ja interneahttasiiddut dollojuvvojit áiggi dásis ja ortnegis. |
| Opastus keskitetään pääasiassa puiston virkistysvyöhykkeille. |
Oahpisteapmi čohkkejuvvo vuosttažettiin álbmotmeahci lustageavahanavádagaide. |
| Uusia opastustauluja voidaan sijoittaa sellaisiin paikkoihin, joissa ilmenee, että kävijöillä on puutteelliset tiedot puiston säännöistä. |
Ođđa oahpistandávvaliid sáhttá bidjat dakkár báikkiide, main álbmotmeahci gallestalliin orrot leamen váilevaš dieđut álbmotmeahci njuolggadusain. |
| Tällaisia paikkoja voisivat olla esimerkiksi Lisman kylä ja Angeli. |
Dákkár báikkit sáhtášedje leat ovdamearkka dihte Lismmá gilli ja Áŋŋel. |
| Vaellusleirit ovat osa puiston normaalia käyttöä, johon ei vaadita erillistä lupaa, mikäli leiri järjestetään jokamiehenoikeuksien sallimissa rajoissa. |
Vánddardanleairrat leat oassi álbmotmeahci normála doaimmas. Ii dárbbaš leat sierra lohpi, jos leaira lágiduvvo juohkeolbmovuoigatvuođaid olis. |
| Metsähallitus viestii kuitenkin entistä aktiivisemmin mm. internetin kautta tietoa siitä, että puiston opastuspisteet ovat opetuksellisesti käytettävissä ja suosittelee, että opintoleiriläiset ja muutkin suuret ryhmät kävisivät jossakin puiston opastuspisteessä ennen maastoon lähtöään. |
Meahciráđđehus dieđiha goittot viššaleappot go ovdal ee. interneahta bokte ahte álbmotmeahci oahpistanbáikkiid sáhttá geavahit oahpahusa dárbbuide ja ávžžuha oahpahusleairalaččaid ja eará stuorra joavkkuid finadit vuos álbmotmeahci juoga oahpistanbáikkis, ovdalgo vulget meahccái. |
| Kansallispuistosta pyritään ylläpitämään ajan tasalla olevaa materiaalia luontokasvatuksen ja |
Álbmotmeahccái guoskevaš dálá materiálaid geahččalit doallat áiggi dásis luondobajásgeassima ja |
| -opetuksen tarpeisiin. |
-oahpahusa dárbbuide. |
| Mikäli luonto-opetuksessa on tarkoitus ottaa näytteitä, on tästä sovittava |
Jos luondooahpahusa oktavuođas lea jurdda váldit čájánasaid, de das galgá |
| erikseen Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden kanssa. |
sierra soahpat Meahciráđđehusa luonddubálvalusaiguin. |
| 6.2. 4 Seuranta |
6.2.4 Čuovvun |
| Metsähallitus seuraa kansallispuiston luonto-opastuksen toteutumista osana Ylä-Lapin luonnonvarasuunnitelman sekä Metsähallituksen ympäristö- ja laatujärjestelmän seurantaa. |
Meahciráđđehus čuovvu álbmotmeahci luondooahpahusa ollašuvvama Davvi-Lappi luondduriggodatplána ja Meahciráđđehusa biras- ja kvalitehtavuogádaga čuovvuma oassin. |
| Inarin kunnan mittakaavassa seurattavia asioita ovat uusien opastaulujen ja kohdeopasteiden määrä, niihin käytetty vuotuinen työpanos (htv) ja rahamäärä, vuotuisten asiakaskontaktien määrä asiakaspalvelupisteittäin sekä asiakkaiden tyytyväisyys: myönteisen ja kielteisen palautteen määrät. |
Máinnašuvvon vuogádaga olis Anára gieldda siste čuvvojuvvojit ođđa oahpistandávvaliid ja čuozáhatoahpistanrusttegiid mearri, daidda geavahuvvon jahkásaš bargomearri (olmmošbargojagit) ja ruhtamearri, jahkásaš áššehasoktavuođaid mearri guđege áššehasbálvalanbáikkis ja áššehasaid duhtavašvuohta: buori ja heajos máhcahaga mearit. |
| Asiakaspalautetta kerätään jatkuvasti Ylä-Lapin luontokeskuksessa sekä kesäisin auki olevalla Lemmenjoen luontotuvalla. |
Áššehasmáhcahat čoggojuvvo dađistaga Davvi-Sámi luondduguovddážis ja maiddái Leammi luonddustobus, mii lea geasi áigge rabas. |
| Kävijätutkimus pyritään uusimaan 5–10 vuoden välein. |
Gallestallidutkamušaid geahččalit dahkat 5–10 jagi gaskkaid. |
| 6.3 Luontomatkailu ja muu matkailun yritystoiminta |
6.3 Luondduturisma ja turismii guoskevaš eará fitnodatdoaibma |
| Valtioneuvoston vuonna 2003 hyväksymän ns. VILMAT-ohjelman tavoitteena on luoda työtä ja toimeentuloa kasvattamalla luontoon perustuvaa matkailua. |
6.3.1 Dálá dilli Stáhtaráđđi dohkkehii 2003:s ng. VILMAT-prográmma, man ulbmilin lea láhčit barggu ja birgenlági luondduturismma lasiheami bokte. |
| Ohjelmassa korostetaan myös luonnonsuojelualueiden, varsinkin kansallispuistojen, merkitystä luontomatkailun vetovoimatekijöinä. |
Prográmmas deattuhuvvo maiddái luonddusuodjalanguovlluid, erenoamážit álbmotmehciid mearkkašupmi luondduturismma geasuhusdahkkin. |
| Tämä koskee erityisesti Lappia, jossa matkailulla on jo nykyisellään muuta maata suurempi osuus alueen taloudesta ja työllisyydestä. |
Dát guoská erenoamážit Lappii, gos turisma mearkkaša juo dál guovllu ekonomiijai ja barggolašvuhtii eanet go eará sajis Suomas. |
| Useissa tutkimuksissa luonto on todettu matkailun tärkeimmäksi vetovoimatekijäksi. |
Moanain dutkamušain luondu lea gávnnahuvvon turismma deháleamos geasuhusdahkkin. |
| Lapin liiton vuonna 2004 laatiman Lapin matkailun strategian tavoitteena on matkailun vahva kasvu. |
Lappi Lihttu dagai 2004:s ng. Lappi turismma strategiija, mii galggai sakka lasihit turismma. |
| Kasvutavoitteet pohjautuvat ennen kaikkea ulkomaiseen kysyntään. |
Turisma galggai lassánit vuosttažettiin olgoriikalaččaid logu lassáneami dihte. |
| Strategia painottaa matkailukeskusten merkitystä matkailun vetureina. |
Strategiija deattuha turismaguovddážiid mearkkašumi turismma geasuhusdahkkin. |
| Metsähallituksen omissa maankäyttösuunnitelmissa (Ylä-Lapin luonnonvarasuunnitelma LVS) panostetaan myös matkailun painopistealueisiin. |
Meahciráđđehusa iežas eanageavahanplánain (Davvi-Lappi luondduriggodatplána LVS) maiddái deattuhuvvojit turismma váldoguovllut. |
| Lapissa ne ovat pääasiassa matkailukeskusten lähialueita, jotka tukevat keskuksia. |
Lappis dat leat eanaš turismaguovddážiid birrasat, mat dorjot guovddážiid. |
| Kansallispuistosta Lemmenjoen jokilaakson alue kuuluu Metsähallituksen luontomatkailun painopistealueisiin, sisältyen laajempaan Inarin aluekokonaisuuteen. |
Leammi álbmotmeahcis Leammileahki gullá Meahciráđđehusa luondduturismma váldoguovlluide, ja Leammileahki lea fas oassin viidáset Anára guovloollisvuođas. |
| Aluekokonaisuudella tarkoitetaan Metsähallituksen luontopalvelujen hallinnassa ja hoidossa olevista alueista, kohteista ja palveluista muodostuvaa toiminnallista kokonaisuutta, jonka virkistys- ja luontomatkailukäyttöä on tarkoituksenmukaista suunnitella ja kehittää yhteisistä lähtökohdista ja yhteisin tavoittein. |
Guovloollisvuođain oaivvildit Meahciráđđehusa luonddubálvalusaid hálddašan- ja dikšunválddi vuollásaš guovlluin, čuozáhagain ja bálvalusain čohkiideaddji doaibmaollisvuođa. Dákkár ollisvuođa lusta- ja luondduturismageavaheami gánnáha plánet ja ovddidit oktasaš vuođu alde ja oktasaš ulbmiliiguin. |
| Matkailun painopistealueita ovat ne aluekokonaisuudet, joihin kohdistuu nyt tai vuoteen 2015 mennessä suurin kotimainen ja ulkomainen luontomatkailun kysyntä. |
Turismma váldoguovllut leat dat guovloollisvuođat, mat geasuhit dál dahje jagi 2015 rádjai eanemus suopmelaš ja olgoriikalaš luondduturisttaid. |
| (Liite 12) |
(Čuovus 12) |
| Lemmenjoen kansallispuistossa on jonkin verran matkailuyrittäjien harjoittamaa opastustoimintaa. |
Leammi álbmotmeahcis lea muhtun muddui turismafitnodagaid oahpistandoaibma. |
| Lemmenjoen alueen yrittäjät järjestävät erilaisia ohjelmapalveluita kansallispuistossa: mm. kullankaivuohjelmia ja jokiveneristeilyjä sekä säännöllisiä vuorovenekuljetuksia. |
Leammi guovllu fitnodagat lágidit sierralágan prográmmabálvalusaid álbmotmeahcis, ee. gollerogganprográmmaid ja lustavuojašemiid fatnasiin johkaráigge ja jeavddalaš ruvttofanassáhtostemiid. |
| Matkailutoiminnan kansallispuistossa tulee olla pienimuotoista ja ohjattua. |
Turismadoaibma álbmotmeahcis galgá leat smávis ja dat galgá dáhpáhuvvat stivrejuvvon vuogi mielde. |
| Metsähallituksen tavoitteena on, että saamelaisten kulttuurin harjoittamisen edellytykset turvataan sekä poronhoitolaissa (848/1990) säädetyt velvoitteet täytetään (Laki Metsähallituksesta 1378/2004). |
Meahciráđđehusa ulbmilin lea ahte vejolašvuođat bargat sámekultuvrrain dorvvastuvvojit ja boazodoallolágas ásahuvvon geatnegahttimat ollašuhttojit (Meahciráđđehusláhka 1378/2004). |
| Luontomatkailua kehitetään yhteistyössä alueen yrittäjien kanssa. |
Luondduturisma ovddiduvvo ovttasráđiid guovllu fitnodagaiguin. |
| Metsähallitus pyrkii tekemään yhteistyösopimukset kaikkien puiston alueella toimivien yrittäjien kanssa. |
Meahciráđđehus geahččala dahkat ovttasbargosoahpamušaid buot fitnodagaiguin, mat doibmet álbmotmeahcis. |
| Palveluvarustuksen käyttö edellyttää lupaa tai sopimusta, kun yritystoiminta ylittää tavanomaisen jokamieskäytön. |
Bálvalanrusttegiid geavaheapmái galgá leat lohpi dahje soahpamuš, go fitnodatdoaibma manná badjel dábálaš juohkeolbmogeavaheami. |
| Sopimukset laaditaan Metsähallituksen kestävän luontomatkailun periaatteiden mukaisesti. |
Soahpamušat dahkkojuvvojit Meahciráđđehusa bistevaš luondduturismma prinsihpaid mielde. |
| Pohjois-Lapin maakuntakaavan tavoitteissa todetaan, että aluetta kehitetään kansallispuistoon, Lemmenjokeen ja kultaperinteeseen tukeutuvana matkailukohteena (ks. Luku 3.2. |
Davvi-Lappi eanagoddeláva ulbmiliin daddjojuvvo ahte guovlu ovddiduvvo álbmotmeahccái, Leammái ja kulturárbái dorjejeaddji turismačuozáhahkan (gč. lohku 3.2.1 Lávvaplánen). |
| Yhteenveto kansallispuiston luontomatkailun tavoitteista vuoteen 2015 mennessä: |
Čoahkkáigeassu álbmotmeahci luondduturismma ulbmiliin jagi 2105 rádjai: |
| • yhteistyön lisääminen alueen luontomatkailuyrittäjien kanssa |
• ovttasbarggu lasiheapmi guovllu luondduturismafitnodagaiguin |
| • kaikki matkailun ohjelmapalvelut yhteistyösopimusten piiriin |
• buot turismma prográmmabálvalusat ovttasbargosoahpamuša ollái |
| • matkailun valtakunnallinen vetovoimakohde |
• turismma riikkadási geasuhusčuozáhat |
| • reitit pidetään hyväkuntoisina ja turvallisina |
• johtolagat dollojuvvojit buori ortnegis ja dorvvolažžan |
| • palvelutason lisääminen painopistealueella |
• bálvalandási lasiheapmi luondduturismma váldoguovlluin |
| • varautuminen käyntimäärien kasvuun |
• galgá ráhkkanit gallestalliloguid lassáneapmái |
| • talvikäytön lisääntyminen |
• dálvegeavaheami lassáneapmi |
| • kaikessa toiminnassa perustana ovat kestävän käytön periaatteet |
• buot doaimmain vuođđun leat bistevaš geavaheami prinsihpat |
| • tupien ja perinnerakennusten käytön tehostaminen. |
• stobuid ja árbevierrovisttiid geavaheami beavttálmahttin. |
| Luontomatkailun kehittämisestä laaditaan tarvittaessa erillinen kestävän luontomatkailun suunnitelma, jossa tarkennetaan tavoitteita sekä määritellään toimenpiteet ja seuranta. |
Luondduturismma ovddideamis dahkkojuvvo dárbbu mielde sierra bistevaš luondduturismma plána, mas dárkkálmuhttojit ulbmilat ja meroštallojit doaibmabijut ja čuovvun. |
| Ohjelmapalveluyrittäjät voivat käyttää autiotupia taukopaikkoina esim. ruokailuun tai tulisteluun edellyttäen, että heillä on lupa tai sopimus Metsähallituksen kanssa. |
Prográmmabálvalusfitnodagat sáhttet geavahit ávdinstobuid orustansadjin omd. boradeapmái dahje dolastallamii dainna eavttuin ahte dain lea dasa Meahciráđđehusa lohpi dahje soahpamuš. |
| Yritystoiminnassa autiotupia ei voi käyttää yöpymiseen. |
Fitnodatdoaimmas ávdinstobuid ii sáhte geavahit idjadeapmái. |
| Yritystoiminta ei sulje pois jokamiesretkeilijän tupien käyttöä. |
Fitnodatdoaibma ii govčča eret dábálaš vánddardeaddji juohkeolbmovuoigatvuođa stobuid geavaheapmái. |
| Palveluvarustuksen käyttö yritystoimintaan edellyttää aina erillistä lupaa tai sopimusta. |
Jos geavaha bálvalanrusttegiid fitnodatdoibmii, de dasa galgá leat álo sierra lohpi dahje soahpamuš. |
| Yrittäjältä peritään suojelualueen tarjoamista palveluista (esim. kämpät, huolletut tulipaikat, jätehuolto) omakustannushintaan perustuva maksu. |
Fitnodagas berrojuvvo suodjalanguovllu fállan bálvalusain (omd. gámppát, fuolahuvvon dolastallanbáikkit, bázahusfuolahus) iešgoasttidanhaddái vuođđuduvvi máksu. |
| Metsähallitus pyrkii aitoon vuorovaikutteiseen yhteistyöhön alueen luontomatkailuyrittäjien kanssa. |
Meahciráđđehus geahččala eakti vuorrováikkuhuslaš ovttasbargui guovllu luondduturismafitnodagaiguin. |
| Yhteistyön keskeiset periaatteet konkretisoidaan yhteistyösopimuksissa. |
Ovttasbarggu guovddáš prinsihpat bohtet ovdan ovttasbargosoahpamušain. |
| Ne pyritään tekemään kaikkien puiston alueella toimivien yrittäjien kanssa. |
Dákkár soahpamušaid Meahciráđđehus geahččala dahkat buot fitnodagaiguin, mat doibmet álbmotmeahcis. |
| Yrittäjä saa mm. markkinointihyötyjä, maksutonta koulutusta, alueeseen liittyviä selvityksiä, luontotietoa ja perehdytystä ympäristöasioihin. |
Fitnodatolmmoš oažžu ee. márkanastinávkki, nuvttá skuvlema, guvlui guoskevaš čielggadusaid, luonddudieđuid ja láidesteami birasáššiide. |
| Yrittäjän raportoinnilla saadaan tietoa asiakkaiden tarpeista ja odotuksista. |
Fitnodaga raporttaid bokte fidnejuvvojit dieđut áššehasaid dárbbuin ja vuordámušain. |
| Metsähallitus kerää myös itse asiakastietoa sekä seuraa luontomatkailun ympäristövaikutuksia alueella. |
Meahciráđđehus čoaggá maiddái ieš áššehasdieđuid ja čuovvu luondduturismma birasváikkuhusaid guovllus. |
| Metsähallitus voi rakentaa tarvittaessa uusia varauskohteita (korkeintaan 3 kpl) – esim. laavuja tai kämppiä – virkistyskäyttövyöhykkeelle Lemmenjokivarteen. |
Meahciráđđehus sáhttá hukset dárbbu mielde ođđa várrenčuozáhagaid (eanemustá 3) – omd. lávuid dahje gámppáid – lustageavahanavádahkii Leammileahkái. |
| Metsähallitus voi myös tarjota luontomatkailuyrittäjien käyttöön kulttuurikohteilla sijaitsevia rakennuksia (esim. Kaapin Jounin tila ja Sallivaaran alue). |
Meahciráđđehus sáhttá maiddái fállat luondduturismafitnodagaid atnui kulturčuozáhagaid visttiid (omd. Gáppe-Jon báiki ja Sállevári gárdi). |
| Lähikylien asukkaat, joilla on moottorikelkkalupa luonnonhyödyntämistarkoitukseen ja jotka toimivat alueella matkailuyrittäjinä, voivat saada luvan tai tehdä Metsähallituksen kanssa sopimuksen varusteiden kuljetuksista moottorikelkalla virkistyskäyttövyöhykkeellä sijaitseville autio-, varaus- tai vuokratuville. |
Lagasgiliid ássit, geain lea mohtorgielkálohpi luondduin ávkkástallamii ja geat doibmet guovllus turismafitnodatbargin, sáhttet oažžut Meahciráđđehusas lobi dahje soahpat Meahciráđđehusain vánddardeaddjiid/biergasiid fievrrideamis mohtorgielkkáin lustageavahanavádaga ávdin-, várren- dahje láigostobuide. |
| Mahdollisuuksien mukaan kuljetuksiin tulee käyttää olemassa olevia huoltoreittejä. |
Vejolašvuođaid mielde fievrridemiide galgá geavahit dálá fuolahusjohtolagaid. |
| Asiakkaiden rekikuljetukset Repojoelta ja Njurkulahdesta Sallivaaraan ovat myös mahdollisia. |
Áššehasaid sáhtosteamit Riebanjogas ja Njurggoluovttas Sállevárrái leat maiddái vejolaččat. |
| Lupiin tai sopimuksiin kirjataan yrittäjien velvollisuus olla yhteydessä paliskuntaan (pidemmät reitit). |
Lobiide dahje soahpamušaide merkejuvvo fitnodatolbmuid geatnegasvuohta leat oktavuođas bálgosiin (guhkit johtolagat). |
| Lupia ei myönnetä 15.2. jälkeen uhanalaisten petolintujen pesäpaikkojen läheisyyteen. |
Lobit eai mieđihuvvo 15.2. maŋŋá áitatvuloš boralottiid beassesajiid lahkosiidda. |
| Lähikylien asukkaat, joilla on moottorikelkkalupa luonnonhyödyntämistarkoitukseen ja jotka toimivat alueella matkailuyrittäjinä, voivat saada luvan tai tehdä Metsähallituksen kanssa sopimuksen opastettujen hiihtovaellusten ja porosafarien moottorikelkalla tapahtuvaan huoltoon. |
Lagasgiliid ássit, geain lea mohtorgielkálohpi luondduin ávkkástallamii ja geat doibmet guovllus turismafitnodatbargin, sáhttet oažžut Meahciráđđehusas lobi dahje soahpat Meahciráđđehusain das, ahte sii ožžot mohtorgielkkáin fuolahit oahpistuvvon čuoiganvánddardemiid ja boazosafáraid. |
| Samoin näihin liittyvään jokamiehenoikeudet ylittävään leiriytymiseen voidaan myöntää lupia tai tehdä sopimuksia tapauskohtaisesti kaudeksi kerrallaan koko puiston alueelle, ei kuitenkaan rajoitusosalle. |
Maiddái dáidda guoskevaš gohttemii, mii manná badjel juohkeolbmovuoigatvuođaid, sáhttá mieđihit lobiid dahje dahkat soahpamušaid guđege áigodaga várás sierra oppa álbmotmeahccái, ii goittot ráddjenoassái. |
| Myös muille yksittäisten opastettujen talvivaellusten järjestäjille moottorikelkalla tapahtuvaan huoltoon voidaan myöntää lupia. |
Maiddái earáide, geat lágidit ovttaskas oahpistuvvon dálvevánddardemiid, sáhttá mieđihit lobiid mohtorgielkkáin dáhpáhuvvi fuolahussii. |
| Lupiin tai sopimuksiin kirjataan yrittäjien velvollisuus olla yhteydessä paliskuntaan (pidemmät reitit). |
Lobiide dahje soahpamušaide merkejuvvo fitnodatolbmuid geatnegasvuohta leat oktavuođas bálgosiin (guhkit johtolagat). |
| Lupia ei myönnetä 15.2. jälkeen uhanalaisten petolintujen pesäpaikkojen läheisyyteen. |
Lobit eai goittot mieđihuvvo 15.2. maŋŋá áitatvuloš boralottiid beassesajiid lahkosiidda. |
| Moottoriveneiden käytöstä maksullisiin tilaus- ja vuorovenekuljetuksiin voidaan tehdä sopimuksia alueella toimivien matkailuyrittäjien kanssa. |
Mohtorfatnasiid geavaheamis gávppálaš diŋgonfanas- ja ruvttofanassáhtostemiid várás Meahciráđđehus sáhttá dahkat soahpamušaid guovllus doaibmi turismafitnodagaiguin. |
| Koiravaljakkoyrittäjille ei myönnetä lupia kansallispuistoon. |
Beanavuodjinfitnodahkii eai mieđihuvvo lobit álbmotmeahccái. |
| 6.3. 4 Seuranta |
6.3.4 Čuovvun |
| Luontomatkailun tilannetta seurataan jatkuvalla ja säännöllisellä yhteydenpidolla luontomatkailuyrittäjien, paliskuntien ja Metsähallituksen välillä. |
Luondduturismafitnodagat, bálgosat ja Meahciráđđehus čuvvot dađistaga luondduturismma dili oktavuođadoallamiiguin. |
| Alueen sopimukset tallennetaan Metsähallituksen tietojärjestelmään. |
Álbmotmehccái guoskevaš soahpamušat vurkejuvvojit Meahciráđđehusa diehtovuogádahkii. |
| Voimassa olevien sopimusten avulla voidaan seurata alueella tapahtuvia muutoksia. |
Dálá soahpamušaiguin sáhttá čuovvut guovllus dáhpáhuvvi nuppástusaid. |
| Matkailuyrittäjiltä ja asiakkailta saatua palautetta hyödynnetään alueen toiminnan suunnittelussa. |
Turismafitnodagain ja áššehasain fidnejuvvon máhcahat adnojuvvo ávkin guovllu doaimma plánemis. |
| Luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun vaikutuksia seurataan voimassa olevan ohjeistuksen mukaisesti. |
Luonddu lustageavaheami ja luondduturismma váikkuhusaid čuvvot dálá rávvagiid mielde. |
| Ohjeistus ja mittaristo perustuvat LAC-menetelmään (Limits of Acceptable Change – hyväksyttävän muutoksen rajat). |
Rávvagat ja mihtidanvuogit vuođđuduvvet LAC-guorahallanvuohkái (Limits of Acceptable Change – dohkálaš nuppástusa rájit). |
| Menetelmä nojautuu luontomatkailun yleisiin periaatteisiin, joiden toteutumista mitataan yhteisesti sovituilla mittareilla ja mittaustavalla. |
Dán guorahallanvuogi vuođđun leat luondduturismma oppalaš prinsihpat, maid ollašuvvan mihtiduvvo oktasaččat sohppojuvvon mihttáriiguin ja mihtidanvugiiguin. |
| Yleisiä periaatteita on kahdeksan: |
Oppalaš prinsihpat leat gávcci: |
| 1) luontoarvot säilyvät ja toiminta edistää luonnonsuojelua 2) ympäristöä kuormitetaan mahdollisimman vähän 3) asiakkaiden arvostus ja tietämys luonnosta ja kulttuurista lisääntyvät 4) asiakkaiden mahdollisuudet luonnossa virkistäytymiseen paranevat 5) asiakkaiden henkinen ja fyysinen hyvinvointi vahvistuvat 6) vaikutetaan myönteisesti paikalliseen talouteen ja työllisyyteen 7) viestintä ja markkinointi on laadukasta ja vastuullista 8) toimintaa suunnitellaan yhteistyössä. |
1) luondduárvvut seilot ja doaibma ovddida luonddusuodjaleami 2) birrasii čuohcá nu uhccán go vejolaš olggobeale deaddu 3) áššehasat dovdagohtet ja atnigohtet eanet árvvus luonddu ja kultuvrra 4) áššehasaid vejolašvuođat návddašit luonddus buorránit 5) áššehasaid vuoiŋŋalaš ja rumašlaš buorredilli buorránit 6) doaimmat váikkuhit bures báikkálaš ekonomiijai ja barggolašvuhtii 7) luondduturismma birra dieđihuvvo ja dat márkanasto bures ja vásttolaččat 8) doaibma plánejuvvo ovttasráđiid. |
| 6.4 Palvelurakenteiden huolto |
6.4 Bálvalanrusttegiid fuolahus |
| Puiston autio- ja vuokratuvat sekä tulenteko- ja leiriytymispaikat ovat Metsähallituksen polttopuu- ja jätehuollon piirissä. |
Álbmotmeahci ávdin- ja láigostobuid ja dolastallan- ja gohttenbáikkiid boaldinmuorra- ja bázahusfuolahusas fuolaha Meahciráđđehus. |
| Toimintaa ohjaavat Metsähallituksen ympäristö- ja laatujärjestelmä sekä rakentamisen ja rakennuttamisen periaatteet. |
Doaimma lea stivremin Meahciráđđehusa biras- ja kvalitehtavuogádat ja huksema ja hukseheami prinsihpat. |
| Tupien yhteydessä on sekajäteastiat, ekopisteet lajitteluastioineen ja siistit ulkokäymälät. |
Stobuid oktavuođas leat seahkalasbázahuslihtit, ekobáikkit oktan sirrenlihtiiguin ja čorges olgohivssegat. |
| Sekajätteet ja käymäläjätteet kuljetetaan maastosta talvella puuhuollon paluukuormina. |
Seahkalasbázahusat ja hivssetbázahusat fievrriduvvojit eret meahcis dálvit muorrafuolahusa máhccanguorbmin. |
| Lemmenjoen virkatalo toimii kansallispuiston huollon tukikohtana. |
Leammi virgedállu doaibmá álbmotmeahci fuolahusa doarjjabáikin. |
| Muut kansallispuiston huoltoa, valvontaa ja lajistoseurantoja palvelevat rakennukset sijaitsevat Kotaojalla, Vaskojärvellä, Siikajärvellä, Naskamajoella sekä Puskuojan suulla ns. Puskun aitta (kuva 6). |
Álbmotmeahci fuolahusa, goziheami ja šlájaidčuovvuma várás oaivvilduvvon eará visttit leat Goahteádjagis, Fáškojávrris, Čuovžajávrris, Náskanjogas ja dasa lassin lea vel ng. Buškku áiti (govva 6) Buškkujárbasašávžži njálmmis. |
| Kansallispuiston huoltoa ja valvontaa palvelevat rakennukset pidetään kunnossa ja näiden toimintojen käytössä. |
Álbmotmeahci fuolahusa ja goziheami várás oaivvilduvvon visttit dollojuvvojit ortnegis dáid doaimmaid várás. |
| 6.4. 2 Tavoitteet ja toimenpiteet |
6.4.2 Ulbmilat ja doaibmabijut |
| Huollon tärkeimpänä tavoitteena on toteuttaa kansallispuiston hoito siten, että luonnonsuojelulliset tavoitteet toteutuvat. |
Fuolahusa deháleamos ulbmilin lea dikšut álbmotmeahci nu, ahte luonddusuodjalanulbmilat ollašuvvet. |
| Toisena tärkeänä tavoitteena on alueen retkeilyn edellytysten ylläpito sekä palveluvarustuksen huolto, kunnostus ja rakentaminen kestävän käytön periaatteiden mukaisesti. |
Nubbin dehálaš ulbmilin lea bajásdoallat vánddardanvejolašvuođaid guovllus ja fuolahit, divodit ja hukset bálvalanrusttegiid bistevaš geavaheami prinsihpaid mielde. |
| Palvelurakenteiden huollossa pyritään rajoittamaan siihen tarvittava maastoliikenne mahdollisimman vähäiseksi ja vakiintuneille huoltourille. |
Bálvalanrusttegiid fuolahusas geahččalit gáržžidit dasa dárbbašlaš meahccejohtalusa nu ollu go vejolaš vuogáiduvvan fuolahusvuojáhagaide. |
| Palveluvarustusta uusittaessa pyritään pitkäikäisiin ratkaisuihin, esim. reiteillä kivirakenteisiin. |
Bálvalanrusttegiid ođasmahtedettiin geahččalit guhkesáigásaš čovdosiidda, omd. johtolagaid ala galggašedje geađgerusttegat. |
| Polttopuu- ja rakennuspuuhuolto |
Boaldinmuorra- ja huksenmuorrafuolahus |
| Kuten luvussa 15 Puuston käyttö todetaan, kansallispuiston taukopaikoilla tarvittava polttopuu toimitetaan puiston ulkopuolelta. Tuvilla ja tulipaikoilla tarvittava poltto- ja rakennuspuu tuodaan jatkossa kansallispuiston ulkopuolelta. |
Nugo logus 15 Muoradaga geavaheapmi daddjojuvvo, de álbmotmeahci orustansajiin dárbbašlaš boaldinmuorra doaimmahuvvo dábálaččat guovllu olggobealde ja dolastallanbáikkiin dárbbašlaš boaldin- ja huksenmuorra buktojuvvo boahtteáiggis álbmotmeahci olggobealde. |
| Paliskunnan kämpillä tarvittavaa polttopuuta voidaan luovuttaa kämppien läheisyydestä. |
Bálgosa gámppáin dárbbašlaš boaldinmuora Meahciráđđehus sáhttá luohpadit gámppáid lahkosiin. |
| Polttopuun lisäksi puiston tuvilla käytetään kaasua keittämiseen. |
Boaldinmuora lassin álbmotmeahci stobuin geavahuvvo gássa vuoššama várás. |
| Kaasun käyttö vähentää polttopuun tarvetta, päästöjä ja kustannuksia. |
Gása geavaheapmi geahpeda boaldinmuorradárbbu, luoitimiid ja goluid. |
| Puiston polttopuuhuolto suunnitellaan yksityiskohtaisemmin osana puuhuoltosuunnitelmaa (ks. luku 16 Toimenpidesuunnitelmat). |
Álbmotmeahci boaldinmuorrafuolahus plánejuvvo dárkileappot muorrafuolahusplána oassin (gč. lohku 16 Doaibmabidjoplánat). |
| Jätehuollosta ja tupien käytöstä ylläpidetään tupakansioissa ajan tasalla olevat ohjeet. |
Bázahusfuolahusa ja stobuid geavaheami birra gávdnojit dieđut stohpogirjjiin, mat dollojuvvojit áiggi dásis. |
| Tavoitteena on vähentää jätteen syntymistä tehokkaalla viestinnällä, mutta toisaalta käsitellä asianmukaisesti syntynyt jäte. |
Ulbmilin lea geahpedit bázahusaid čoggoma beaktilis dieđiheami bokte, muhto nuppe dáfus fas gieđahallojit čoggon bázahusat áššáigullevaš vuogi mielde. |
| Sekajätteen keräilyä pyritään jatkossa vähentämään ohjaamalla retkeilijöitä roskattomaan retkeilyyn – eli vähentämään jätteen syntymistä ja tuomaan itse jätteet puiston lähtöpaikoissa oleviin lajittelupisteisiin. |
Dát oaivvilda dan, ahte vánddardeaddjit ieža geahpedit bázahusaid čoggoma ja buktet bázahusaid eret meahcis álbmotmeahci vuolginsajiid ruskasirrenbáikkiide. |
| Sekajäte toimitetaan kunnalliseen keskitettyyn jätteidenkeräyspisteeseen. |
Seahkalasbázahusat doaimmahuvvojit gielddalaš čohkkejuvvon bázahusaidčoagginbáikái. |
| Käymäläjäte kuljetetaan pois kansallispuistosta asianmukaiseen jatkokäsittelyyn. |
Hivssetbázahusat fievrriduvvojit eret álbmotmeahcis áššáigullevaš joatkkagieđahallamii. |
| Huoltotoimet pyritään toteuttamaan niin, että toimenpiteistä aiheutuva haitta tai häiriö luonnolle ja alueen kävijöille on mahdollisimman vähäinen. |
Fuolahusdoaimmaid geahččalit dahkat nu, ahte dat čuozášedje nu uhccán go vejolaš lundui ja guovllu geavaheaddjiide. |
| Huoltoliikenne alueella keskittyy kevättalveen, jolloin liikkumiseen voidaan käyttää moottorikelkkaa. |
Fuolahusjohtalus guovllus dáhpáhuvvá eanaš giđđadálvve, goas sáhttá johtalit mohtorgielkkáin. |
| Kesäaikana maastoajoneuvoja käytetään mahdollisimman vähän. |
Geasi áigge meahccefievrruid geavahit nu uhccán go vejolaš. |
| Rajavartiolaitoksella on puistoalueella vuonna 2007 kaksi vartiotupaa, joiden käytöstä ja huollosta se itse vastaa. |
Rádjegozáhusas leat álbmotmeahcis 2007:s guokte gozihanstobu, maid dat ieš geavaha ja fuolaha. |
| Lapin rajavartioston kanssa on hyvä ja toimiva yhteistyö raja-alueen kämppien vastavuoroisesta käytöstä valvonnan yhteydessä, ja sen kanssa pyritään sopimaan yhteistyöstä jatkossakin. |
Meahciráđđehusas lea bures doaibmi ovttasbargu rádjeguovllu gámppaid vurrolas geavaheamis goziheami oktavuođas ja Meahciráđđehus geahččala boahtteáiggisge soahpat rádjegozáhusain ovttasbarggus. |
| 6.4. 3 Seuranta |
6.4.3 Čuovvun |
| Ongelmajätteistä pidetään kirjaa ympäristö- ja laatujärjestelmän mukaisesti. |
Problemabázahusain dollojuvvo girji biras- ja kvalitehtavuogádaga ávžžuhusaid mielde. |
| Huollon kuljetuksista ja matkustamisesta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä sekä jätehuollon kokonaisuutta seurataan ja tilastoidaan vuosittain. |
Fuolahusfievrridemiin ja johtaleamis bohciideaddji čitnadioksiidaluoitimat čuvvojuvvojit, ja maiddái bázahusfuolahus oppalaččat čuvvojuvvo ja dán fuolahusas dahkkojuvvojit jahkásaččat statistihkat. |
| Polttopuun ja kaasun kulutusta sekä jätemäärien kertymistä seurataan vallitsevan käytännön mukaisesti. |
Boaldinmuora ja gása golaheami ja bázahusmeriid čoggon čuvvojuvvo dálá vuogi mielde. |
| 7 Tutkimus |
7 Dutkan |
| Lemmenjoen kansallispuistoa sivuavia laajempien alueiden tutkimuksia on runsaasti. |
Leat valjis dutkamušat Leammi álbmotmeahci sulastahtti viidáset guovlluid birra. |
| Ne ovat kuitenkin tuottaneet melko yleisen tason tietoa. |
Ná leat goittot fidnejuvvon dušše viehka oppalaš dieđut. |
| Sen sijaan puistoon tai sen osaan kohdistuvia tutkimuksia on viime vuosiin asti ollut melko vähän. |
Dan sadjái álbmotmeahci dahje dan osiid leat gitta dáid maŋimuš jagiid rádjai dutkan viehka uhccán. |
| Alueella tähän mennessä tehtyä eri alojen tutkimustoimintaa on esitelty alueen luonnon ja käytön perusselvityksessä (Kajala 2004). |
Guovllus dássážii dahkkojuvvon sierra surggiid dutkandoaibma lea ovdanbukton guovllu luonddu ja geavaheami vuođđočielggadusas (Kajala 2004). |
| Vanhassa runkosuunnitelmassa (Metsähallitus 1988, s. 31) todetaan, että |
Boares ruŋgoplánas gávnnahuvvo (Meahciráđđehus 1988, s. 31) ahte |
| Metsähallitus osallistuu eri tavoin niitä tutkimusaloja käsittäviin tutkimustoimiin, jotka lisäävät perustietoa puistosta tai palvelevat puiston hoitoon tarvittavan tiedon lisäämistä. |
Meahciráđđehus oassálastá sierra vugiiguin daid dutkansurggiid gieđahalli dutkandoaimmaide, mat lasihit vuođđodieđuid álbmotmeahcis dahje lasihit dárbbašlaš dieđuid álbmotmeahci dikšuma birra. |
| Luonnon kulumiseen liittyvä seuranta aloitetaan kiireellisesti. |
Luonddu gollama lea jurdda čuovvugoahtit farggamustá. |
| Metsähallitus myöntää tutkimusluvat kansallispuistoon. |
Meahciráđđehus mieđiha dutkanlobiid álbmotmeahccái. |
| Asetuksen 932/1981 2 §:n 13 kohdassa mainittuihin tutkimustoimiin toimenpiteet, jotka ovat välttämättömiä lennätin-, puhelin- tai radiotoimintaa taikka geologista tutkimusta ja malminetsintää varten on saatava [ympäristöministeriön] lupa. |
Ásahusa 932/1981 2 §:a 13 čuoggás máinnašuvvon dutkandoaimmaide, mat leat vealtameahttumat telegráfa-, telefon- dahje radiodoaimma dahje geologalaš dutkama ja málbmaohcama várás, galgá leat birasministeriija lohpi. |
| Puistossa suoritetuista ja tekeillä olevista tutkimuksista pidetään ajan tasalla olevaa rekisteriä. |
Álbmotmeahcis dahkkojuvvon ja dahkanvuloš dutkamušaid birra dollojuvvo registtar, mii lea áiggi dásis. |
| Nämä linjaukset ovat edelleen hyvä lähtökohta uuden suunnitelman toimenpidesuunnittelulle. |
Dát doaibmalinnját leat ain dálge buorre vuođđu ođđa plána doaibmabidjoplánemii. |
| Luonnon kulumiseen liittyvä seuranta on käsitelty tämän suunnitelman luvussa 5.1 Luonnonsuojelu ja -hoito. |
Luonddu gollama čuovvun lea gieđahallon dán plána logus 5.1 Luonddusuodjaleapmi ja -dikšun. 7.2 Ulbmilat |
| Tavoitteena on alueen perustamistarkoituksen toteutumista edistävän ja luonnonsuojelulain mukaisen tutkimuskäytön tukeminen Metsähallituksen tutkimusstrategian mukaisesti. |
Ulbmilin lea ovddidit guovllu vuođđudanulbmila ollašuvvama ja luonddusuodjalanlága mielde doarjut guovllu dutkangeavaheami Meahciráđđehusa dutkanstrategiija mielde. |
| Metsähallitus pyrkii tukemaan kansallispuiston kulttuuriperinnön tutkimusta. |
Meahciráđđehus geahččala doarjut iežas hálddašan guovlluid kulturárbbi dutkama. |
| Metsähallitus osallistuu tutkimuksiin ja tukee tutkimuksia, joissa selvitetään ja seurataan alueen eläimistön ja kasviston esiintymistä, lisääntymistä ja sopeutumista pohjoisiin ympäristöoloihin sekä luonnontilaa ja siinä tapahtuvia muutoksia. |
Meahciráđđehus oassálastá dutkamušaide, main čielggadit ja čuvvot guovllu ealliid ja šattuid ja daid lassáneami ja vuogáiduvvama davviguovlluid birasdilálašvuođaide sihke luonddudili ja dan rievdama. |
| Metsähallitus osallistuu tutkimuksiin ja tukee tutkimuksia, joissa selvitetään saamelaisten ja alueen muun väestön perinteistä luontotietämystä. |
Meahciráđđehus oassálastá dutkamušaide ja doarju dutkamušaid, main čielggadit sámiid ja guovllu eará olbmuid luonddudovdamuša. |
| Saamelaisen kulttuuriperinnön tutkimuksen osalta tehdään yhteistyötä saamelaismuseo Siidan ja mahdollisesti myös Giellagas-instituutin kanssa. |
Sámi kulturárbbi dutkan dahkkojuvvo ovttasráđiid sámemusea Siiddain ja vejolaččat maiddái Giellagas-instituhtain. |
| Metsähallitus myöntää tutkimuslupia ja niihin liittyviä maastoliikennelupia ainoastaan hyvin perusteltujen maasto- ja kenttätöiden suorittamiseen. |
Meahciráđđehus mieđiha dutkanlobiid ja daidda guoskevaš meahccejohtaluslobiid dušše hui bures ákkastallon bargguid bargamii meahcis báikki alde. |
| Kaikkien luonnontilaan vaikuttavien tutkimusten maastotöiden ja aineiston keruun suorittamisen edellytyksenä on kirjallinen tutkimussuunnitelma, josta käyvät ilmi mm. tutkimuksen aikataulu ja tavoitteet, tutkimuskohteet ja kerättävä aineisto sekä arvio tutkimuksen ympäristövaikutuksista. |
Luonddudillái váikkuheaddji buot dutkamušaid dahkamii meahcis ja dutkanmateriála čoaggimii galgá leat čálalaš dutkanplána, mas bohtet ovdan ee. dutkamuša áigedávval ja ulbmilat, dutkančuozáhagat ja čoagginvuloš materiála sihke guorahallan dutkamuša birasváikkuhusain. |
| Hakijana tulee olla tutkimuslaitos, tai hakemukseen on liitettävä tutkimusalaa edustavan tutkimuslaitoksen tai yliopiston laitoksen lausunto hankkeen tieteellisistä perusteista. |
Ohccin galgá leat dutkanlágádus dahje ohcamuššii galgá laktojuvvot dutkansuorggi ovddasteaddji dutkanlágádusa dahje allaoahpahaga cealkámuš fitnu dieđalaš ákkain. |
| Lapin Kullankaivajain Liitto ry on aloittanut kesällä 2007 Lemmenjoen alueen ympäristöluvanmukaisen kullankaivun yhteistarkkailun. |
Lapin Kullankaivajain Liitto lea álggahan geassit 2006 Leammi guovllu mašiidnaroggama ovttasdárkoma. |
| Tarkkailussa toiminnan vesistövaikutuksia seurataan laaditun tarkkailuohjelman mukaan 12:sta eri pisteestä kaksi kertaa kaivukauden aikana otettavien vesinäytteiden avulla. |
Dán dárkomis roggandoaimma váikkuhusat čázádagaide čuvvojuvvojit 12 sierra sajis čáhcečájánasaiguin, mat váldojuvvojit guktii rogganbaji áigge. |
| Vesinäytteiden lisäksi kerätään kaikilta toiminnanharjoittajilta vuosittain tiedot toiminnan laadusta ja määrästä. |
Čáhcečájánasaid lassin čoggojuvvojit buot golleroggiin jahkásaččat dieđut das, mo sii rogget ja man ollu. |
| Näiden tietojen pohjalta laaditaan vuosittain yhteenvetoraportti tarkkailun tuloksista. |
Dáid dieđuid vuođul dahkkojuvvo jahkásaččat oktiigeassoraporta dárkoma bohtosiin. |
| Yhteistarkkailu tapahtuu Lapin ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja sitä voidaan tarvittaessa muuttaa. |
Ovttasdárkon dáhpáhuvvá Lappi birasguovddáža dohkkehan vuogi mielde ja dan sáhttá dárbbu mielde rievdadit. |
| Lapin ympäristökeskus, Lapin Kullankaivajain Liitto ry ja Metsähallitus ovat tehneet Ravadasjoella ja Jäkälä-äytsissä vuonna 2006 tutkimuksen koneellisen kullankaivun ympäristövaikutuksista. |
Lappi birasguovddáš, Lapin Kullankaivajain Liitto ja Meahciráđđehus leat dahkan Ravadasjogas ja Jeagelávžžis 2006:s dutkamuša mašiidnaroggama birasváikkuhusain. |
| Alueella on tehty silmämääräisiä havaintoja veden samentumisesta sekä tarkempia vedenlaadun ja pohjan liettymisasteen mittauksia. |
Guovllus leat almmá dutkanrusttegiid haga čuvvon čázi ruivvageami ja mihtidan dárkileappot čázikvalitehta ja botni mohtiluvvama. |
| Lisäksi alueella on inventoitu biologisia laatutekijöitä: vesikasvillisuutta ja pohjaeläimistöä. |
Dasa lassin guovllus leat inventerejuvvon biologalaš kvalitehtadahkkit: čáhcešattut ja bodneealánat. |
| Ympäristölupa velvoittaa konekaivajan maisemoimaan kaivualueen konekaivun päätyttyä. |
Biraslohpi geatnegahttá mašiidnaroggi ovddeštit rogganguovllu duovdaga, go mašiidnaroggan lea gergejuvvon. |
| Kaivajan on toimitettava ympäristökeskukselle maisemointisuunnitelma ennen toiminnan loppumista. |
Roggi galgá doaimmahit birasguovddážii duovddaovddeštanplána ovdal doaimma nohkama. |
| Lapin ympäristökeskus valvoo maisemoinnin toteutumista. |
Lappi birasguovddáš goziha duovddaovddešteami ollašuvvama. |
| Metsähallitus on osallistunut yhteistarkastuksiin maisemoitavilla alueilla Lapin ympäristökeskuksen sekä työvoima- ja elinkeinoministeriön kanssa. |
Meahciráđđehus lea oassálastán ovttasdárkkistemiide duovddaovddeštanvuloš guovlluin ovttasráđiid Lappi birasguovddážiin ja bargoministeriijain. |
| Jos kulta-alueella ja sen vaikutuspiirissä olevien jokien – kuten Posti- ja Vaskojoen – varsilla liikuttaessa havaitaan veden samentumista tai retkeilijöiltä tulee ilmoituksia, kirjataan havainnot ylös ja ilmoitetaan niistä Lapin ympäristökeskukselle. |
Jos golleguovllus ja dan váikkuhanolis leahkki jogaid, dego Poastajoga ja Fáškku siste jođedettiin fuobmájuvvo čázi ruivvageapmi, dahje almmuhusat bohtet vánddardeaddjiin, de áiccastagat merkejuvvojit bajás ja daid birra almmuhuvvo Lappi birasguovddážii. |
| 7.4 Seuranta |
7.4 Čuovvun |
| Kansallispuistossa seurataan muun muassa riista-, nisäkäs- ja kalalajien esiintymistä ja runsautta. |
Álbmotmeahcis čuvvot earret eará fuođđo-, njiččehas- ja guollešlájaid gávdnoma ja valljivuođa. |
| Kävijöiden määrää ja tyytyväisyyttä vierailuihinsa seurataan säännöllisesti toistettavilla kävijätutkimuksilla. |
Gallestalliid logu ja duhtavašvuođa iežaset gallestallamiidda čuvvot gallestallidutkamušaiguin. |
| Kävijätutkimukset toistetaan noin 10 vuoden välein; |
Dákkár dutkamušat dahkkojuvvojit sullii 10 jagi gaskkaid. |
| Lemmenjoella viimeisin ja tähän mennessä ainoa on tehty vuonna 2001. |
Leammis maŋimuš ja dássážii áidna dákkár dutkamuš lea dahkkojuvvon 2001:s. |
| Kullankaivun vaikutuksia ympäristöön Lemmenjoen kansallispuistossa seurataan etenkin tarkkailemalla veden laatua kulta-alueen vesistöissä velvoitetarkkailuohjelman mukaisesti. |
Golleroggama váikkuhusat Leammi álbmotmeahci lundui čuvvojuvvojit nu, ahte dárkojuvvo čázi kvalitehta golleguovllu čázádagain geatnegasdárkonprográmma mielde. |
| Ympäristökeskus valvoo velvoitteen ja tarkkailuohjelman toteutumista. |
Birasguovddáš goziha geatnegahttima ja dárkonprográmma ollašuvvama. |
| Ympäristökeskus, Metsähallitus ja Lapin Kullankaivajain Liitto ry ovat yhteistyössä seuranneet kullankaivun vaikutuksia. |
Golleroggama váikkuhusaid Meahciráđđehus čuovvu ovttasráđiid birasguovddážiin ja Lapin Kullankaivajain Liittoin. |
| Ympäristökeskus valvoo myös kullankaivussa maisemoinnin toteuttamista ympäristöluvan ehtojen mukaan. |
Birasguovddáš goziha maiddái golleroggamis dan, ahte doaimma nohkama maŋŋá duovdda ovddeštuvvo biraslobi eavttuid mielde. |
| Metsähallitus ei tällä hetkellä tee varsinaista seurantaa, vaan voi avustaa vesinäytteiden kuljetuksessa sekä välittää havaintotietoja kullankaivun ympäristövaikutuksista ja retkeilijöiltä tullutta asiakaspalautetta. |
Meahciráđđehus ii aiddo dál daga ieš čuovvuma, muhto sáhttá veahkehit čáhcečájánasaid fievrrideamis ja sirdit áicandieđuid golleroggama birasváikkuhusaid birra ja vánddardeaddjiin boahtán áššehasmáhcahaga. |
| 8 Poronhoito |
8 Boazodoallu |
| Poronhoidon varhaisimpia muotoja olivat houkutuseläinten sekä taakka- ja ajohärkien kesyttäminen. |
Boazodoalu áramus hámit ledje hohkahanealliid geavaheapmi ja noađđe- ja vuodjinherggiid dápman. |
| Suurempien poroelojen pitäminen yleistyi ensin 1500–1600-luvuilla Ruotsin saamelaisalueen pohjoisosissa, josta suurporonhoito levisi vähitellen ympäri Saamenmaan. |
Stuorát ealut šaddagohte dábáleabbon vuos Ruoŧa sámeguovllu davágeahčen 1500- ja 1600-loguin, gos stuorraboazodoallu leavai dasto miehtá Sámeeatnama. |
| Tästä kehkeytyi vähitellen täyspaimentolainen poronhoito. |
Dás šattai vehážiid johtti boazodoallovuohki. |
| Jutava poronhoito loppui Suomesta vuoden 1852 rajasulun myötä. |
Johtti boazodoallu nohkagođii Suomas jagi 1852 rádjegiddema dihte. |
| Rajasulusta aiheutuneet muutot alueilta toisille aiheuttivat laiduntyhjiöitä, kuten kävi nykyisen Sallivaaran läntisille alueille. |
Rádjegiddema dagahan fárremat guovllus nubbái gurrejedje ovddeš dihto guohtonguovlluid. Ná geavai dálá Sállevári oarjjabeale guovlluide. |
| Nykyinen Länsi-Sallivaaran alue oli aiemmin Koutokeinon alueen jutavien porosaamelaisten talvilaidunaluetta. |
Dálá Oarje-Sállevári guovlu lei ovdal Guovdageainnu johtti boazosámiid dálveguohtonguovlu. |
| Pian kuitenkin tyhjiö alkoi täyttyä uusien muuttajien myötä. |
Fargga goittot dát guorranan guovlu dievvagođii, go dohko boahtigohte ođđa olbmot. |
| Ensimmäinen muuttaja saapui Karasjoelta 1870-luvulla. |
Vuosttas fárrejeaddji bođii Kárášjogas 1870-logus. |
| (Sara & Sara 2004) |
(Sara & Sara 2004) |
| Ennen nykyistä muotoansa Sallivaaran paliskunnan alue on kahteen kertaan jaettu. |
Ovdal dálá dili Sállevári bálgosa guovlu lea guktii juhkkojuvvon. |
| Vuonna 1962 Lapin lääninhallitus määräsi Kyrön paliskunnan jaettavaksi siten, että välirajan länsipuolisesta alueesta muodostettiin Sallivaaran paliskunta ja itäosasta Hammastunturin paliskunta. |
1962:s mearridii Lappi leanaráđđehus ahte Kyrö bálggus galggai juhkkojuvvot nu, ahte gaskaráji oarjjabeale guovllus čohkkejuvvui Sállevári bálggus ja nuorttabeale guovllus fas Bátneduoddara bálggus. |
| Paadarin ja Sallivaaran paliskunnat yhdistettiin korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna 1973 Länsi-Inarin paliskunnaksi. |
Báđára ja Sállevári bálgosat ovttastahttojedje Alimus hálddahusrievtti mearrádusa vuođul 1973:s OarjeAnára bálggusin. |
| Yhdistäminen teki poronhoitotöiden järjestelyn mahdottomaksi, ja seurauksena paliskunta jaettiin vuonna 1976 Lapin lääninhallituksen päätöksellä Sallivaaran ja Muotkatunturin paliskunniksi. |
Ovttastahttin dagai boazobargguid veadjemeahttumin, ja nuba bálggus juhkkojuvvui 1976:s Lappi leanaráđđehusa mearrádusa vuođul Sállevári ja Muotkeduoddara bálggusin. |
| (Sara & Sara 2004) |
(Sara & Sara 2004) |
| Suurin osa – neljä viidesosaa – Lemmenjoen kansallispuistosta kuuluu Sallivaaran paliskuntaan. |
8.2 Dálá dilli Eanaš oassi – njeallje viđadasa – Leammi álbmotmeahcis gullá Sállevári bálgosii. |
| Puiston pohjoisosat kuuluvat Muotkatunturin paliskuntaan ja etelässä Kittilän kunnan puoleinen osa Kuivasalmen paliskuntaan. |
Álbmotmeahci davágeahči gullá Muotkeduoddara bálgosii ja lulágeahči Gihttela gieldda bealde fas Goikečoalmmi bálgosii. |
| Sallivaaran paliskunnan pinta-alasta peräti kolme neljäsosaa sijaitsee nykyisen Lemmenjoen kansallispuiston alueella (kuva 7). |
Sállevári bálgosa viidodagas olles golbma njealjádasa lea dálá Leammi álbmotmeahci siste (govva 7). |
| Kaikkien puistoalueella toimivien paliskuntien poronhoito perustuu laidunkiertoon. |
Álbmotmeahcis doaibmi buot bálgosiid boazodoalu vuođđun lea guohtoneatnamiid jahkodatvuogádat. |
| Paliskunnassa on aidoilla erotettu kevätpaimennusmaat, kesälaidunmaat ja erotusten ajan syystalven laidunalueet. |
Guđege bálgosis leat áiddiiguin sirrejuvvon giđđaguohtoneatnamat, geasseguohtoneatnamat ja čakčadálvvi guohtonguovllut rátkima áigge. |
| Poronhoitovuosi alkaa vasanmerkityksestä ja päättyy vaatimien vasottamiseen. |
Boazodoallojahki álgá miessemearkumis ja nohká guottehii. |
| Sallivaaran paliskunnan talvilaitumina ovat puiston pohjoisosan metsät sekä Viipuksen ja Maraston tunturialueet. |
Sállevári bálgosa dálveguohtoneanan leat álbmotmeahci davágeaži vuovddit ja Viibosa ja Marastaga duottarguovllut. |
| Vasotus- ja kesälaidunalueena on paliskunnan eteläinen osa. |
Guottetsajit ja geasseguohtonguovllut leat bálgosa lulágeahčen. |
| Syyskesällä ja syksyllä porot ovat idempänä, kansallispuiston ulkopuolella (kuva 7). |
Čakčagease ja čakčat bohccot leat nuortalis, álbmotmeahci olggobealde (govva 7). |
| (Sara ja Sara 2004) |
(Sara & Sara 2004) |
| Poronhoidolla on puistossa kuudella alueella paimennuskämppä tai kämppiä. |
Boazodoalu anus lea/leat álbmotmeahcis guđa sajis guođohangámpá dahje -gámppát. |
| Yhdellä erotusalueella on vain varasto. |
Ovtta rátkinguovllus lea dušše vuorká. |
| Kämpät sijaitsevat kesämerkityspaikoilla tai porotilalain mukaisilla paimentopaikoilla (kuva 7). |
Gámppát leat geassemearkunbáikkiin dahje boazodállolágas daddjojuvvon guođohanbáikkiin (govva 7). |
| Sallivaaran paliskunnan kämpät sijaitsevat Morgamojan latvalla (useampi rakennus), kesämerkityspaikalla Pahtajärvellä (useampi rakennus) ja lähellä Norjan rajaa, Stuorrabohkissa. |
Sállevári bálgosa gámppát leat Morganádjaga gierragiin (moanat visttit), geassemearkunbáikkis Báktejávrris (moanat visttit) ja Stuorrabogis lahka Norgga ráji. |
| Kuivasalmen paliskunnalla on paimennuskämppä Kittilän puolella Housuselässä sekä Naskama-aavalla ja Muotkatunturin paliskunnalla Vaskojoen pohjoispuolella Paskaojalla. |
Goikečoalmmi bálgosis lea guođohangámpá Gihttela gieldda bealde Housuselkäs ja Náskanvuomis ja Muotkeduoddara bálgosis fas Fáškku davábealde Baikaádjagis. |
| Poronhoito on alueen saamelaiskulttuurin perusta. |
Boazodoallu lea guovllu sámekultuvrra vuođđu. |
| Saamelaisten kotiseutualueella sijaitsevien Sallivaaran ja Muotkatunturin paliskuntien osakkaista suurin osa on saamelaisia. |
Sállevári ja Muotkeduoddara bálgosat leat sámiid ruovttuguovllus ja eatnašat dain osolaččain leat sámit. |
| Vuonna 2007 Sallivaaran poronomistajista saamelaisia perheitä oli 100 %. |
2007:s Sállevári bálgosa boazoeaiggádiin sámebearrašat ledje 100 %. |
| Sallivaaran paliskunnan pääerotuspaikka on nykyisin Hirvassalmi. |
Sállevári bálgosa váldogárdi lea dán áigge Sarvvesčoalbmi. |
| Kuva Matti Mela. |
Govva Matti Mela. |
| Poronhoidon toimintaedellytykset alueella säilytetään myös tulevaisuudessa. |
8.3 Ulbmilat Vejolašvuođat bargat boazodoaluin seilot maiddái boahtteáiggis. |
| Kansallispuiston alue on saamelaisen poronhoidon ydinaluetta. |
Leammi álbmotmeahcci gullá sámi boazodoalu guovddášguovlluide. |
| Kansallispuiston tavoitteena on toimia paliskuntien kanssa vuorovaikutteisesti neuvotellen siten, että poronhoito on kestävän käytön mukaista ja eri maankäyttömuodot on sovitettu yhteen mahdollisimman hyvin. |
Álbmotmeahcci galggašii oaibmat vuorrováikkuhusas bálgosiiguin nu, ahte ráđđádallo das, ahte boazodoallu lea bistevaš geavaheami vuođu alde ja sierra eanageavahanhámit leat heivehuvvon oktii nu bures go vejolaš. 8.4 Doaibmabijut |
| Metsähallitus ottaa toimissaan ja suunnitelman maankäyttöön liittyvissä esityksissä ja suosituksissa huomioon poronhoidon harjoittamisen edellytykset. |
Meahciráđđehus váldá doaimmainis ja plána eanageavaheapmái guoskevaš árvalusain ja ávžžuhusain vuhtii boazodoaluin barganvejolašvuođaid. |
| Poronhoidon yksityiskohtainen ohjaus ei kuulu Metsähallitukselle, joten Metsähallitus ei tee tässä yhteydessä porotalouden järjestelyitä – kuten rakenteita, laidunnusta ja poromääriä – koskevia esityksiä. |
Boazodoalu dárkilet stivren ii goittot gula Meahciráđđehussii, ja nuba Meahciráđđehus ii leat dán oktavuođas lágideamen boazodollui – dego rusttegiidda, guođoheapmái ja boazologuide – guoskevaš árvalusaid. |
| Porojen laiduntaminen ja siihen liittyvä muu poronhoitotyö on kansallispuistossa sallittua poronhoitolain (848/1990) ja kansallispuiston käyttöä koskevan asetuksen (932/1981) 2. mom. 10. kohdan mukaisesti kansallispuistossa muutoin vallitsevien liikkumis-, tulenteko- ja leiriytymiskieltojen estämättä. |
Bohccuid guođoheapmi ja dasa guoskevaš eará boazobarggut leat álbmotmeahcis lobálaččat boazodoallolága (848/1990) ja álbmotmeahci geavaheapmái guoskevaš ásahusa (932/1981) 2. momeantta 10. čuoggá mielde, almmá ahte álbmotmeahci johtalan-, dolastallan- ja gohttengielddut dan hehttejit. |
| Porokoirien käyttö poronhoitotyössä on sallittua. |
Boazobeatnagiid oažžu geavahit boazobargguin. |
| Samoin on sallittua maastossa leiriytymisessä tarvittava poronhoitolain mukainen puunotto. |
Seammaláhkai oažžu meahcis gohttedettiin váldit muora boazodoallolága mielde. |
| Kämppien ym. rakennusten puuhuoltoon, aitojen rakentamiseen tms. poronhoitoa varten tarvittavaan puunottoon on hankittava Metsähallituksen lupa (Poronhoitolaki 848/1990, 40 §). |
Gámppáid ja eará visttiid muorrafuolahussii, áiddiid áidumii ja eará dakkár boazodoalus dárbbašlaš muorraváldimii galgá háhkat Meahciráđđehusa lobi (Boazodoalloláhka 848/1990, 40 §). |
| Kansallispuiston puuhuoltosuunnitelmassa osoitetaan ne alueet, joilta voidaan ottaa puuta paliskuntien tarpeisiin. |
Álbmotmeahci muorrafuolahusplánas čujuhuvvojit dat guovllut, main muora sáhttá váldit bálgosiid dárbbuide. |
| Poronhoitotöissä on sallittua moottorikäyttöisillä ajoneuvoilla ja moottoriveneellä liikkuminen sekä helikopterin ja lentokoneen käyttö. |
Boazobargguin oažžu johtalit mohtorfievrruiguin ja mohtorfatnasiin sihke helikopteriin ja girdiin. |
| Poronhoitotyössä moottoriajoneuvolla liikkuvien on vaadittaessa osoitettava, että he ovat kansallispuiston alueella poronhoitotehtävissä, ja heillä on oltava poroisännän valtuutus työtehtävään (ks. luku 9.2 Maastoliikenne ja muu liikkuminen, 9.2. |
Dat, geat johtalit boazobargguin mohtorfievrruin, galget dárbbu mielde čájehit ahte sii leat álbmotmeahcis boazobargguin ja sis galgá leat boazoisida fápmudus máinnašuvvon bargui (gč. Lohku 9.2 Meahccejohtalus; |
| 3 Toimenpiteet). |
9.2.3 Doaibmabijut). |
| Porojen ruokkiminen valtion hallinnassa olevien vesistöjen päällä ja vesistöjen välittömässä läheisyydessä on kielletty. |
Bohccuid ii oaččo biebmat stáhta hálddašan čáziid alde iige dasttán čáziid lahkosiin. |
| Ruokinnan aiheuttamat jätteet saattavat joutua vesistöön ja aiheuttaa vesi- ja ympäristölain mukaista pilaantumista. |
Biebmama dagahan bázahusat sáhttet gártat čáziide ja dagahit čáhce- ja biraslágas daddjojuvvon nuoskuma. |
| Kuivaa heinää voidaan kuitenkin käyttää apuna jääpeitteisellä vesialueella ja vesistöjen välittömässä läheisyydessä porojen kokoamiseksi erotuksiin ja porojen siirtämistä varten. |
Goikesuinniid sáhttá goittot atnit ávkin jieŋa alde ja dasttán čáziid lahkosiin bohccuid čohkken dihte rátkimiidda ja bohccuid sirdima várás. |
| Toiminnan tulee olla lyhytkestoista eikä siitä saa aiheutua ympäristön pilaantumista tai muuta haittaa luonnon käytölle. |
Doaibma ii oaččo bistit guhká iige dat oaččo nuoskkidit birrasa dahje čuohcit muđui luonddu geavaheapmái. |
| Porojen kokoamiseen käytetyt heinät on siivottava välittömästi toiminnan jälkeen, jos heinää jää merkittävästi vesistöjen päälle. |
Bohccuid čohkkema várás geavahuvvon suinniid galgá rádjat dalán doaimma maŋŋá, jos suoinnit báhcet mealgat čáziid ala. |
| Porojen maastoruokinnasta ei ole säännöksiä poronhoitolaissa, joten sen suhteen toimitaan luonnonsuojelulain (1096/1996), jätehuoltolain (1072/1993) roskaamiskiellon ja Naturasäännösten mukaan. |
Bohccuid meahccebiebmama birra eai leat njuolggadusat boazodoallolágas, ja nuba dan hárrái galgá doaibmat luonddusuodjalanlága, bázahuslága ludnengielddu (1072/1993) ja Naturanjuolggadusaid mielde. |
| Siten vieraslajeja ei saa päästää rehun mukana maastoon eikä maastoa tai vesistöjä saa roskata tai rehevöittää tähteeksi jäävällä rehulla ja ruokintapaikoille kertyvillä ulosteilla. |
Nuba vierrošlájaid ii oaččo luoitit fuođđara fárus meahccái iige meahci dahje čáziid oaččo ludnet dahje njivludit bázahusfuođđariin ja biebmanbáikkiide čoggojeaddji baikkaiguin. |
| Kansallispuistoon sijoitettavista porojen talviruokintapaikoista sovitaan erikseen Metsähallituksen kanssa. |
Boazodoallit sohpet sierra Meahciráđđehusain dálvebiebmanbáikkiin, mat biddjojuvvojit álbmotmeahccái. |
| Määräykset poronhoidon yhteydessä tapahtuvasta liikkumisesta koskevat voimassa olevan rajasopimuksen mukaisesti myös kansallispuistoalueella poronhoitotehtävissä liikkuvia Norjan kansalaisia (asetus 30/1983, laki 471/1952, uudistettu lailla 29/1983). |
Boazodoalu oktavuođas dáhpáhuvvi johtaleapmái guoskevaš njuolggadusat gusket maiddái norggabeale olbmuide, go sii johtalit gustojeaddji rádjesoahpamuša mielde Leammi álbmotmeahcis boazobargguin (ásahus 30/1983, láhka 471/1952, ođasmahtton lága 29/1983 vuođul). |
| 9 Maastoliikenne ja muu liikkuminen |
9 Meahccejohtalus ja eará johtaleapmi |
| Kansallispuistoalueelle on rakennettu ennen puiston perustamista kolme tietä. |
Álbmotmeahcceguvlui leat ráhkaduvvon ovdal álbmotmeahci vuođđudeami golbma geainnu. |
| Puiston pohjoisosan kautta kulkee puistoalueella noin 10 km:n matkan Vaskojokea noudatteleva Tirrosta Angeliin johtava yleinen tie no 9553. Kittilästä Inariin johtavalta maantieltä erkanee Repojoella Lisman kylään johtava noin 20 km:n pituinen polkutie. |
Álbmotmeahci davágeaži manná álbmotmeahci siste sullii 10 kilomehtera mátkkis Fáškoguora Tirros Áŋŋelii manni almmolaš geaidnu nr 9553. Gihttelis Anárii manni geainnus earrána Riebanjogas Lismmá gillái manni sullii 20 kilomehtera guhkkosaš bálggesgeaidnu. |
| Se toimii ainoana Lisman kylään johtavana yleistä liikennettä palvelevana kulkuväylänä ja on Tiehallinnon hoidossa. |
Dat doaibmá áidna almmolaš johtalusjohtolahkan Lismmá gillái ja dan dikšu Geaidnohálddahus. |
| Kolmas puistoalueella kulkevista teistä on Metsähallituksen hallinnassa oleva ns. Paaraskallan tie, joka kulkee Yrjänänharjulta eteenpäin puiston alueella, yhteensä noin 9 km:n matkan päättyen Ivalojoen rantaan lähelle Lisman kylää Ivalojoen eteläpuolelle. |
Álbmotmeahcis manni geainnuin goalmmát lea Meahciráđđehusa hálddašan ng. Bárasgállá geaidnu, mii manná Yrjänänharjus ovddosguvlui álbmotmeahci siste, oktiibuot sullii 9 km:a mátkkis ja boahtá loahpas Avviljoga gáddái lahka Lismmá gili Avviljoga lulábeallai. |
| Pääasiassa Lemmenjoen kansallispuisto on luonteeltaan tietön metsäerämaa. |
Leammi álbmotmeahcci lea eanaš geainnuhis meahcci. |
| Pisimmillään puistosta löytyy tietöntä erämaataivalta pituussuunnassa 90 km ja leveyssuunnassa 50 km. |
Geainnuhis meahci ossodat álbmotmeahcis lea 90 km guhku ja 50 km govddu. |
| 9.1. 2 Tavoitteet ja toimenpiteet |
9.1.2 Ulbmilat ja doaibmabijut |
| Kansallispuistoon ei rakenneta uusia teitä. |
Álbmotmeahccái eai ráhkaduvvo ođđa geainnut. |
| Puiston ympäristön mahdollisten uusien teiden tai muiden liikenneyhteyksien suunnitteluun pyritään vaikuttamaan siten, että puiston suojeluarvot ja erämaisuus säilyvät. |
Álbmotmeahci birrasiidda jurddašuvvon ođđa geainnuid dahje eará johtalusoktavuođaid plánemii geahččalit váikkuhit nu, ahte álbmotmeahci suodjalanárvvut ja meahccáivuohta seilot. |
| Uusia pysäköintipaikkoja voidaan rakentaa ja muita liikennejärjestelyjä toteuttaa puiston läheisyydessä matkailun kehittämiseksi, palvelemaan retkeilijöiden tarpeita ja parantamaan liikenneturvallisuutta. |
Ođđa parkerensajiid sáhttá ráhkadit ja eará johtalusordnestallamiid ollašuhttit álbmotmeahci lahkosiin turismma ovddidan dihte bálvalit vánddardeaddjiid dárbbuid ja buoridit johtalusdorvvolašvuođa. |
| Edellytyksenä on, että maisema- ja suojeluarvot eivät vaarannu. |
Eaktun lea ahte duovdda- ja suodjalanárvvut eai oaččo šaddat vára vuollai. |
| Kansallispuiston sisällä kulkeva Paaraskallan tie suljetaan Inarin ja Kittilän kunnan rajalta Kuivasalmen ja Sallivaaran paliskuntien välisen raja-aidan läheisyydestä Kuivasalmen paliskunnan puolelta 5 km:n päästä puiston rajasta. |
Álbmotmeahci siste manni Bárasgállá geaidnu giddejuvvo Anára ja Gihttela gielddaid ráji alde Goikečoalmmi ja Sállevári bálgosiid gaskasaš rádjeáiddi lahkosiin Goikečoalmmi bálgosa bealde 5 km:a duohken álbmotmeahci rájis. |
| Alue ei sisälly Metsähallituksen virkistyskäytön painopistealueisiin eikä kalastuksen lupa-alueisiin. |
Guovlu ii gula Meahciráđđehusa lustageavaheami váldoguovlluide iige guolástusa lohpeguovlluide. |
| Mahdolliset tiealueisiin kohdistuvat, turvallisuus- ym. näkökohtien vuoksi tarpeelliset toimenpiteet sallitaan. |
Geaidnoguovlluide guoskevaš, dorvvolašvuođa- ja eará beliid dihte vejolaččat dárbbašlaš doaibmabijut suvvojuvvojit. |
| Kansallispuiston sisällä olevien teiden hoidossa ja kunnostuksessa ei tule käyttää ympäristölle ja vesistöille haitallisia aineita. |
Álbmotmeahci siste leahkki geainnuid dikšumis ja divodeamis ii oaččo geavahit birrasii ja čáziide vahátlaš ávdnasiid. |
| 9.2 Maastoliikenne |
9.2 Meahccejohtalus |
| Kulkuyhteyksiä ja liikkumista ohjaavia säädöksiä löytyy ainakin luonnonsuojelulaista (1096/ 1996), vesilaista (264/1961), laista yksityisistä teistä (358/1962), kiinteistöjen muodostamislaista (554/1995), maastoliikennelaista (1710/1995) ja ilmailulaista (281/1995) sekä niihin liittyvistä asetuksista. |
Johtinoktavuođaid ja johtaleami stivrejeaddji njuolggadusat gávdnojit goittot luonddusuodjalanlágas (1096/1996), čáhcelágas (264/1961), priváhtageaidnolágas (358/1962), giddodagaid čohkkenlágas (554/1995), meahccejohtaluslágas (1710/1995) ja áibmojohtaluslágas (281/1995) ja daidda guoskevaš ásahusain. |
| Jokamiehenoikeudet ovat voimassa kansallispuistossa, ellei niitä ole erikseen rajoitettu luonnonsuojelulain (1096/1996) nojalla annetulla järjestyssäännöllä. |
Juohkeolbmovuoigatvuođat leat fámus álbmotmeahcis, jos dat eai leat sierra gáržžiduvvon luonddusuodjalanlága (1096/1996) vuođul addojuvvon ortnetnjuolggadusas. |
| Luonnonsuojelulain 18. §:n 2. momentin mukaan ”kansallispuistossa ja muulla luonnonsuojelualueella voidaan joko alueen perustamispäätökseen tai aluetta koskevaan järjestyssääntöön otettavalla määräyksellä kieltää tai rajoittaa liikkumista, leiriytymistä, maihinnousua sekä veneen, laivan tai muun kulkuneuvon pitämistä. |
Luonddusuodjalanlága 18. paragráfa 2. momeantta mielde ”álbmotmeahcis ja eará luonddusuodjalanguovllus sáhttá mearrádusain, mii váldojuvvo juogo guovllu vuođđudanmearrádussii dahje guvlui guoskevaš ortnetnjuolggadussii, gieldit dahje gáržžidit johtaleami, gohttema, gáddáimannama sihke fatnasa, dámppa dahje eará johtinfievrru doallama. |
| Liikkumis- ja maihinnousukielto tai -rajoitus edellyttää, että alueen eläimistön ja kasvillisuuden säilyminen sellaista vaatii.” |
Johtalan- ja gáddáimannangielddu dahje -ráddjehusa eaktun lea dat, ahte guovllu ealliid ja šattuid seailun gáibida dakkára.” |
| Maastoliikennelain (1710/1995) 4. §:n mukaan moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ei saa liikkua maastossa maa-alueella ilman maanomistajan tai haltijan lupaa. |
Meahccejohtaluslága (1710/1995) 4. §:a mielde mohtorfievrruin ii oaččo johtit meahcis goikeeatnama mielde almmá eanaeaiggáda dahje -hálddašeaddji lobi haga. |
| Lain 8. §:n mukaan alueellinen ympäristökeskus voi antaa alueellisia kieltoja tai rajoituksia. |
Lága 8. §:a mielde guvllolaš birasguovddáš sáhttá addit guvlui guoskevaš gieldduid dahje ráddjehusaid. |
| Maastoliikennelain 28. §:n mukaan ”alueellinen ympäristökeskus voi hakemuksesta myöntää henkilölle, jonka liikuntakyky on iän, vamman tai sairauden vuoksi rajoittunut, luvan poiketa 4 §:ssä tai 8 §:ssä säädetystä kiellosta tai rajoituksesta”. |
Meahccejohtaluslága 28. §:a mielde ”guvllolaš birasguovddáš sáhttá ohcamuša vuođul mieđihit olbmui, gean lihkadannávccat leat agi, váttu dahje buohcuvuođa dihte geahppánan, lobi spiehkastit 4 §:s dahje 8 §:s daddjojuvvon gielddus dahje ráddjehusas”. |
| Maastoliikennelain 4. §:n mukaan joillakin erityisryhmillä on oikeus liikkua maastoajoneuvoilla kansallispuiston alueella ilman erillistä Metsähallituksen lupaa (ks. luku 9.2. 3 Toimenpiteet). |
Meahccejohtaluslága 4. §:a mielde muhtun sierrajoavkkuin lea vuoigatvuohta johtalit meahccefievrruiguin álbmotmeahcis almmá Meahciráđđehusa sierra lobi haga (gč. lohku 9.2.3 Doaibmabijut). |
| Kansallispuiston oma henkilökunta liikkuu myös alueella maastoajoneuvoilla valvonta-, huolto-, suunnittelu- ym. tehtävissä. |
Álbmotmeahci iežas bargoveahka johtala maiddái guovllus meahccefievrruiguin gozihan-, fuolahus-, plánen- jed. bargguin. |
| Inarin ja Kittilän kuntien alueen moottorikelkkailu keskittyy moottorikelkkailu-urille ja -reiteille. |
Anára ja Gihttela gielddaid siste mohtorgielkkástallan dáhpáhuvvá eanaš mohtorgielkávuojáhagaid ja -johtolagaid mielde. |
| Inarin kunnan alueella paikkakuntalaisille myönnetään pidempiaikaisia lupia kelkkailuun valtionmaalla lukuun ottamatta kansallis- ja luonnonpuistoja. |
Anára gielddas ássi báikegoddelaččaide mieđihuvvojit guhkitáigásaš lobit vuodjit stáhtaeatnamiin earret álbmot- ja luonddumehciid. |
| Lemmenjoen kansallispuistossa maastoliikenne talvella ja kesällä on sallittu lähikylien asukkaille tietyin periaattein (ks. 9.2. 3 Toimenpiteet). |
Leammi álbmotmeahcis lagasgiliid ássit ožžot johtalit meahccefievrruiguin dálvit ja geassit dihto prinsihpaiguin (gč. 9.2.3 Doaibmabijut). |
| Lisäksi Metsähallitus on myöntänyt alueen valtausten ja kaivospiirien huoltoon maastoliikennelupia huoltouraa pitkin. |
Dasa lassin Meahciráđđehus lea mieđihan guovllu rogganbáikkiid ja ruvkebiriid fuolahussii meahccejohtaluslobiid fuolahusvuojáhaga mielde. |
| Kansallispuistossa on puiston huoltoa, kaivospiirien huoltoa, tutkimustoimintaa, valvontaa ja porotaloutta palvelevia vakiintuneita kesäaikaisia huoltoreittejä. |
Álbmotmeahcis leat vuogáiduvvan geassefuolahusjohtolagat álbmotmeahci ja ruvkebiriid fuolahusa várás ja dutkandoaimma, goziheami ja boazodoalu dárbbuide. |
| Kansallispuistossa oleville yksityistiloille kuljetaan rasitteena määriteltyjä tai sovittuja uria pitkin. |
Álbmotmeahci priváhtadáluide johttojuvvo servituhttan meroštallon dahje sohppojuvvon vuojáhagaid mielde. |
| Yksityistilan haltijalla ei ole maastoliikenneoikeutta rasitereitin ulkopuolella kansallispuiston alueella. |
Priváhtadálu hálddašeaddjis ii leat meahccejohtalusvuoigatvuohta servituhttajohtolaga olggobealde álbmotmeahcis. |
| Ajoneuvolain (1090/2002) 16. §:n mukaan maastoajoneuvo on henkilöiden tai tavaran kuljetukseen taikka muita ajoneuvoja vetämään valmistettu jäällä, lumessa tai vajottavassa maastossa taikka maahan tukeutuen kulkemaan valmistettu moottorikäyttöinen ajoneuvo, kuten moottorireki tai ilmatyynyalus. |
Fievrolága (1090/2002) 16. §:a mielde meahccefievru lea olbmuid dahje gálvvuid fievrrideapmái ráhkaduvvon mohtorfievru dahje mohtorfievru, mii lea oaivvilduvvon geassit eará fievrruid jieŋa alde, muohttagis dahje vujohateatnamis. Dákkár fievrrut leat ovdamearkka dihte mohtorgielká dahje áibmogovddohatfanas. |
| Maastoajoneuvoksi ei kuitenkaan katsota ajoneuvoa, joka on tarkoitettu kuljetettavaksi moottorikelkkailureitin lisäksi myös muulla tiellä. |
Meahccefievrun ii goittotge gehččojuvvo vuodjinfievru, mainna lea oaivvilduvvon vuddjojuvvot mohtorgielkávuojáhagaid lassin maiddái eará sajis geainnu mielde. |
| Maastoliikenteen aiheuttamia haittoja ja häiriöitä pyritään vähentämään alueen luonnontilaisuuden säilyttämiseksi ja maaston kulumisen ehkäisemiseksi. |
Meahccejohtalusa dagahan vahágiid ja heađuštusaid geahččalit geahpedit guovllu luonddudilálašvuođa seailluhan dihte ja eatnamiid gollama dusten dihte. |
| Virkistysvyöhykkeellä, jonne matkailupaineet suuntautuvat, kiinnitetään erityisesti huomiota kesäaikaisesta maastoliikenteestä aiheutuvien vaurioiden kunnostamiseen. |
Lustageavahanavádagas, gos johtaluvvo eanemus, giddejuvvo erenoamáš fuopmášupmi geasiáigásaš meahccejohtalusas boahtti vahágiid divodeapmái. |
| Pyritään vahvistamaan yhteistyötä Lapin Kullankaivajain Liiton kanssa siten, että toiminnanharjoittajat sitoutuisivat tarvittaessa talkootyöhön. |
Meahciráđđehus geahččala bargat eanet ovttas Lapin Kullankaivajain Liittoin nu, ahte golleroggit čatnasivčče dárbbu mielde álbmogasbargguide. |
| Metsähallituksen kesäaikainen maastoajo minimoidaan tekemällä huolto- ja muut työt mahdollisimman paljon lumipeitteen aikaan. |
Meahciráđđehusa geasiáigásaš meahccejohtalus geahpeduvvo nu ollu go vejolaš nu, ahte dahkkojuvvojit fuolahan- ja eará barggut nu ollu go vejolaš ollu muohttaga áigge. |
| Lemmenjoen kansallispuistossa saa liikkua jokamiehenoikeudella omin voimin. |
Leammi álbmotmeahcis oažžu johtalit iešráđálaččat juohkeolbmovuoigatvuođain. |
| Kuitenkin Ravadaskönkään rajoitusvyöhykkeellä liikkuminen on sallittu ainoastaan merkityillä poluilla. |
Goittotge Ravadasgoržži ráddjenavádagas oažžu johtalit dušše merkejuvvon bálgáid mielde. |
| Metsähallituksen tupien käyttö ei kuulu jokamiehenoikeuksiin, vaan niiden käyttösäännöistä Metsähallituksella on oikeus päättää erikseen. |
Meahciráđđehusa stobuid geavaheapmi ii gula juohkeolbmovuoigatvuođaide, muhto daid geavahannjuolggadusaid birra oažžu Meahciráđđehus ieš sierra mearridit. |
| Koiravaljakolla ei saa liikkua Lemmenjoen kansallispuistossa. |
Beanavuodjin lea gildojuvvon Leammi álbmotmeahcis. |
| Perusteena kiellolle on poronhoidon ja saamelaiskulttuurin turvaaminen. |
Ággan gildui lea boazodoalu ja sámekultuvrra dorvvasteapmi. |
| Polkupyörällä ajaminen ja ratsastaminen on sallittu ainoastaan merkityillä kesäretkeilyreiteillä (kuva 6). |
Sihkkelastit ja riidet oažžu dušše merkejuvvon geassevánddardanjohtolagaid mielde (govva 6). |
| Moottorikelkkailu-uria tai -reittejä ei perusteta kansallispuistoon. |
Mohtorgielkávuojáhagat ja -johtolagat eai vuođđuduvvo álbmotmeahccái. |
| Poronhoitotöissä on sallittua moottorikäyttöisillä ajoneuvoilla (Maastoliikennelaki 1710/1995) ja moottoriveneellä liikkuminen sekä helikopterin ja lentokoneen käyttö. |
Boazobargguin oažžu geavahit meahccefievrruid (Meahccejohtalusláhka 1710/1995) ja maiddái mohtorfatnasa, helikoptera ja girdi oažžu geavahit. |
| Tämä liikkumisoikeus koskee Norjan kansalaisia heidän liikkuessaan kansallispuistossa poronhoitotehtävissä. |
Dát johtalanvuoigatvuohta guoská maiddái norggabeale olbmuide, go sii johtalit álbmotmeahcis boazobargguin. |
| Metsähallituksen myöntämät paliskunnan ulkopuolisten pororenkien maastoliikenneluvat ovat maksuttomia. |
Meahciráđđehus mieđiha nuvttá meahccejohtaluslobiid bálgosa olggobeale boazoreaŋggaide. |
| Poliisin, tullilaitoksen tai rajavartiolaitoksen virkatehtäviin tai sairaankuljetukseen taikka palo- ja pelastustoimen tehtäviin ei tarvita Metsähallituksen lupaa. |
Bolesa, tuollu dahje rádjegozáhusa virgedoaimmaide dahje buohccisáhtosteapmái dahje čáskadan- ja gádjundoaimma dárbbuide ii dárbbašuvvo Meahciráđđehusa lohpi. |
| Myöskään muihin virkatehtäviin, energia- tai tietoliikennelaitteiden huoltotöihin tai liikkumiseen näissä tehtävissä erityisen tärkeästä syystä ei tarvita Metsähallituksen lupaa. |
Maiddái eará virgedoaimmaide, energiija- dahje diehtojohtalusrusttegiid fuolahusbargguide dahje dáin doaimmain dárbbašlaš johtimii erenoamáš dehálaš siva dihte ii dárbbašuvvo Meahciráđđehusa lohpi. |
| Samoin vaikeasti liikuntavammaisen henkilön ja hänen avustajansa moottoriajoneuvolla liikkuminen maastossa on maastoliikennelain (1710/1995) 4. §:n mukaisesti sallittu ilman Metsähallituksen lupaa. |
Seammaláhkai váddásit lihkadanlámis ja su veahkki oažžuba vuodjit mohtorfievrruin meahcis meahccejohtaluslága (1710/1995) 4. §:a mielde almmá Meahciráđđehusa lobi haga. |
| Ainoastaan rajoitusvyöhykkeellä liikkuminen rajoitetaan polulle. |
Ráddjenavádagas oažžu goittot johtalit dušše bálgáid mielde. |
| Vaikeasti liikuntavammaisten henkilöiden moottorikelkkakuljetuksiin voidaan myöntää lupia. |
Váddásit lihkadanlámis olbmuid mohtorgielkásáhtostemiide sáhttá mieđihit lobiid. |
| Inarin kunnan lähikylien asukkaat saavat luvan hankittuaan liikkua moottorikelkalla kansallispuistossa oman asuinkuntansa alueella riekon ansapyyntiin tai kalastukseen (luonnonhyödyntämiseen) liittyen. |
Anára gieldda lagasgiliid ássit ožžot, go leat vuos háhkan lobi, johtalit mohtorgielkkáin álbmotmeahcis iežaset ássangieldda siste rievssahiid gárddodettiin ja guolástettiin (luondduin ávkkástaladettiin). |
| Paikalliselle asukkaalle voidaan myöntää lupa liikkua moottorikelkalla puiston alueella hirven- ja karhunmetsästyksen järjestelyjä ja saaliin noutamista varten. |
Báikegoddelažžii sáhttá mieđihit lobi johtalit mohtorgielkkáin álbmotmeahcis ealga- ja guovžabivddu lágidan dihte dahje sállaša viežžan dihte. |
| Aseen kuljettamisessa on noudatettava sitä, mitä on erikseen säädetty. |
Bissu fievrradallamis galgá váldit vuhtii dan, mii dán áššis lea sierra mearriduvvon. |
| Puistoalueelle kaadetun hirven tai karhun noutamista varten voidaan antaa kertaluonteinen lupa ajaa lumettoman maan aikana puiston alueella sovitulla reitillä. |
Álbmotmeahccái njeidojuvvon ealgga dahje guovžža viežžama várás sáhttá addit ovttaháváš lobi vuodjit bievlan álbmotmeahci siste sohppojuvvon johtolaga mielde. |
| Niiden lähikylien asukkaiden kanssa, joilla on maastoliikennelupa luonnonhyödyntämiseen (riekon ansapyyntiin tai kalastukseen) ja jotka toimivat alueella matkailuyrittäjinä, voidaan tehdä sopimus tai he voivat saada luvan pienimuotoiseen matkailutoimintaan liittyvään (mm. varusteiden kuljetus, poro- ja hiihtosafarien huolto, asiakkaiden rekikuljetukset tietyillä reiteillä) maastoliikenteeseen talviaikana moottorikelkalla (ks. tarkemmin luku 6.3 Luontomatkailu ja muu matkailun yritystoiminta, 6.3. |
Daiguin lagasgiliid ássiiguin, geain lea meahccejohtaluslohpi ávkkástallat luondduin (gárdut rievssahiid dahje guolástit) ja geat barget guovllus turismafitnodagain, sáhttá dahkat soahpamuša dahje sii sáhttet oažžut lobi smávva turismadoibmii guoskevaš (ee. biergasiid fievrrideapmi, boazo- ja čuoigansafáraid fuolahus, áššehasaid reahkasáhtosteamit dihto johtolagaid mielde) meahccejohtalussii dálvvi áigge mohtorgielkkáin (geahča dárkileappot logu 6.3 Luondduturisma ja eará fitnodatdoaibma; |
| 3 Toimenpiteet). |
6.3.3 Doaibmabijut). |
| Opastettujen hiihto- ja pororetkien moottorikelkalla tapahtuvaan huoltoon voidaan myöntää lupia yleishyödyllisille toimijoille: mm. oppilaitoksille, seurakunnille, partiolaisille. |
Lobiid sáhttá mieđihit oahpistuvvon čuoigan- ja boazovánddardemiid fuolahussii mohtorgielkkáin almmolašávkkálaš doaibmiide dego oahppalágádusaide, searvegottiide ja speidáriidda. |
| Myös luontomatkailuyrittäjille tällaisia huoltolupia voidaan myöntää (ks. tarkemmin luku 6.3 Luontomatkailu ja muu matkailun yritystoiminta, 6.3. |
Maiddái luondduturismafitnodagaide dákkár fuolahuslobiid sáhttá mieđihit (geahča dárkileappot logu 6.3 Luondduturisma ja turismii guoskevaš eará fitnodatdoaibma; |
| 3 Toimenpiteet). |
6.3.3 Doaibmabijut). |
| Ennen luvan myöntämistä kuullaan ao. alueen paliskuntia. |
Ovdalgo lohpi mieđihuvvo, de galgá gullat guoskevaš guovllu bálgosiid oaivila áššis. |
| Pyritään siihen, että valtausten ja kaivospiirien huolto tehdään pääosin talvella. |
Viggojuvvo dasa, ahte rogganbáikkiid ja ruvkebiriid fuolahus dáhpáhuvvá eanaš dálvvi áigge. |
| Lupia myönnetään Metsähallituksen lupaohjeen mukaisesti. |
Lobit mieđihuvvojit Meahciráđđehusa lohperávvagiid mielde. |
| Talvihuolto tapahtuu perinteistä talvihuoltoreittiä pitkin: Njurkulahti–Heinäjärvi–Hanhijärvi–Gaskoaivi–valtaus/kaivospiiri tai Njurkulahti–Heinäjärvi– Paanneäytsi–Ravadasjärvi–Karakorvenkuru–valtaus/kaivospiiri. |
Fuolahus dáhpáhuvvá árbevirolaš dálvefuolahusjohtolaga mielde: Njurggoluokta–Suoidnejávri–Čuonjájávri–Gaskoaivi–rogganbáiki/ruvkebire dahje Njurggoluokta–Suoidnejávri–Aškkasávži–Ravadasjávri–Karukorvenkuru– |
| Talvihuoltoreitti pyritään merkitsemään talveksi epäselvien kohtien osalta (kuva 8). |
Dálvefuolahusjohtolaga geahččalit merket dálvái eahpečielga sajiin (govva 8). |
| Kuva 8. Lemmenjoen kansallispuiston kultavaltausten talviajan huoltourat ja kesäajan pääkulku-urat. |
Govva 8. Leammi álbmotmeahci gollerogganbáikkiid fuolahusvuojáhagat ja deháleamos geasiáigásaš njealjejuvllatvuojáhagat. |
| © Metsähallitus 2007, © Genimap, Lupa L5293. |
© Meahciráđđehus 2007, © Genimap Oy, Lohpi L5293. |
| Kesäaikana maastoliikennelupia valtausten ja kaivospiirien huoltoon myönnetään Metsähallituksen lupaohjeen mukaisesti. |
Čuonjáláddot Geasi áigge meahccejohtaluslobit rogganbáikkiid ja ruvkebiriid fuolahussii mieđihuvvojit Meahciráđđehusa lohperávvagiid mielde. |
| Lupia myönnetään pääasiassa konekaivajille ja vain erityisin perustein lapiokaivajille. |
Lobit mieđihuvvojit vuosttažettiin mašiidnaroggiide ja dušše erenoamáš sivaid dihte goaivuinroggiide. |
| Metsähallitus voi myöntää harkinnan mukaan erityisin perustein myös muita maastoliikennelupia kansallispuiston toimintaan soveltuvaan tarkoitukseen. |
Meahciráđđehus sáhttá mieđihit guorahallama mielde sierra sivaid dihte eará meahccejohtaluslobiid álbmotmeahci doibmii heivvolaš ulbmilii. |
| 9.2. 4 Seuranta |
9.2.4 Čuovvun |
| Metsähallitus seuraa maaston kulumista puistossa. |
Meahciráđđehus čuovvu eatnamiid gollama álbmotmeahcis. |
| Mikäli maaston kulumisen estäminen välttämättä vaatii, Metsähallitus ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin. |
Jos eatnamiid gollan dan áinnas gáibida, de Meahciráđđehus álgá dárbbašlaš doaimmaide. |
| 9.3. 1 Tavoitteet ja toimenpiteet |
9.3.1 Ulbmilat ja doaibmabijut |
| Moottoriveneen käyttö sallitaan kansallispuistossa ilman lupaa silloin, kun se liittyy asetuksessa 932/1981 (Asetus eräistä valtion omistamille alueille perustetuista kansallispuistoista ja luonnonpuistoista) 2. §:n 12. kohdassa mainittuihin tehtäviin: palovartiointiin, pelastuspalveluun, rajavartiointiin, valvontaan sekä kartoitus- ja maanmittaustöihin. |
Mohtorfatnasa oažžu geavahit álbmotmeahcis almmá lobi haga dalle, go dat laktása ásahusa 932/1981 (Ásahus stáhtaeatnamiidda vuođđuduvvon dihto álbmotmehciin ja luonddumehciin) 2. §:a 12. čuoggás máinnašuvvon doaimmaide; buollinvákšomii, gádjunbálvalussii, rádjefáktemii ja -goziheapmái ja kárten- ja eanamihtidanbargguide. |
| Kansallispuiston huollosta ja valvonnasta vastaa Lapin luontopalveluiden henkilöstö. |
Álbmotmeahci fuolahusas ja goziheamis vástida Lappi luonddubálvalusaid bargoveahka. |
| Kuva Matti Mela. |
Govva Matti Mela. |
| Moottoriveneen käyttö on sallittu Lemmenjoen puiston lähikylien asukkaille. |
Leammi álbmotmeahci lagasgiliid ássit ožžot geavahit mohtorfatnasa. |
| Myös muille paikallisille (Inarin tai Kittilän kuntalaisille) luontaiselinkeinon harjoittajille voidaan myöntää moottoriveneen käyttölupa puistossa. |
Maiddái eará báikkálaš (Anára ja Gihttela gielddas ássi olbmuide) luondduealáhusbargiide sáhttá mieđihit lobi geavahit mohtorfatnasa álbmotmeahcis. |
| Moottoriveneen käyttölupia voidaan myöntää matkailuyrittäjille maksullisia venekuljetuksia varten (ks. luku 6.3. 3 Luontomatkailu ja muu matkailun yritystoiminta, 6.3. |
Mohtorfatnasa geavahanlobiid sáhttá mieđihit turismafitnodagaide gávppálaš fanassáhtostemiide (gč. lohku 6.3 Luondduturisma ja turismii guoskevaš eará fitnodatdoaibma; |
| 3 Toimenpiteet). |
6.3.3 Doaibmabijut). |
| Inarin ja Kittilän kunnan asukkaille myönnetään moottoriveneen käyttölupia hillastukseen ja kalastukseen liittyvään kulkuun jokiosuuksille Ivalojoen silta –Korsajärvi ja Naskamajoki–Ivalojoki. |
Anára ja Gihttela gieldda ássiide mieđihuvvojit mohtorfatnasa geavahanlobit lubmemii ja guolástussii guoskevaš johtimii johkaossodagaide Avviljoga šaldi – Gorsajávri ja Náskanjohka–Avviljohka. |
| Valtausten ja kaivospiirien huoltoon liittyen voidaan myöntää tapauskohtaisesti yksittäisiä lupia moottoriveneen käyttöön Lemmenjoella. |
Gollerogganbáikkiid ja ruvkebiriid fuolahusa várás sáhttá mieđihit ovttaskas lobiid mohtorfatnasa geavaheapmái Leammis. |
| Veneenpitolupa voidaan sisällyttää samaan lupaan, moottoriveneen käyttölupaa koskevaksi ajaksi. |
Fanasdoallanlobi sáhttá váldit mielde seamma lohpái, mohtorfatnasa geavahanlohpái guoskevaš áigái. |
| Vesiskootterilla ajoa varten ei myönnetä lupia kansallispuistoon. |
Čáhceskohteriiguin vuodjimii eai mieđihuvvo lobit álbmotmeahccái. |
| Venelupaharkinnassa ja -ohjeistuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota turvallisuusnäkökohtiin. |
Fanaslohpeguorahallamis ja -rávanjuolggadusain galgá giddejuvvot erenoamáš fuopmáupmi dorvvolašvuođabeliide. |
| Kansallispuistossa sallitaan ilma-aluksen laskeutuminen ilman erillistä lupaa silloin, kun se liittyy asetuksessa 932/1981 (Asetus eräistä valtion omistamille alueille perustetuista kansallispuistoista ja luonnonpuistoista) 2. §:n 12. kohdassa mainittuihin tehtäviin – palovartiointiin, pelastuspalveluun, rajavartiointiin, valvontaan sekä kartoitus- ja maanmittaustöihin – sekä poronhoitotöissä poronhoitolain mukaisesti. |
Álbmotmeahcis oažžu áibmofievru seaivut almmá sierra lobi haga dalle, go dat laktása ásahusa 932/1981 (Ásahus stáhtaeatnamiidda vuođđuduvvon dihto álbmotmehciin ja luonddumehciin) 2. §:a 12. čuoggás máinnašuvvon doaimmaide; buollinvákšomii, gádjunbálvalussii, rádjefáktemii ja goziheapmái ja kárten- ja eanamihtidanbargguide sihke boazobargguide boazodoallolága mielde. |
| Ilmailulaitos ei enää toimi Jäkäläpään ja Martiniiskonpalon valvomattomien lentopaikkojen pitäjänä. |
Áibmojohtaluslágádus ii leat šat doallamin Jeageloaivvi ja Mártten-Issát roavi gozitkeahtes girdinbáikkiid. |
| Metsähallitus voi tehdä Lapin Kullankaivajain Liiton kanssa käyttöoikeussopimukset lentopaikkojen rakennusten maa-alueista (ks. luku 18.2 Vuokra- ja käyttöoikeussopimukset, 18.2. |
Meahciráđđehus sáhttá dahkat Kullankaivajain Liittoin geavahansoahpamušaid girdinbáikkiid visttiid eanabihtáid hárrái (gč. lohku 18.2 Láigo- ja geavahansoahpamušat; |
| 3 Tavoitteet ja toimenpiteet). |
18.2.3 Ulbmilat ja doaibmabijut). |
| 9.4. 2 Tavoitteet ja toimenpiteet |
9.4.2 Ulbmilat ja doaibmabijut |
| Ilma-aluksella ei ole oikeutta laskeutua kansallispuiston alueelle ilman lupaa, lukuun ottamatta Jäkäläpään ja Martiniiskonpalon olemassa olevia laskeutumispaikkoja, jotka säilytetään erämaan lentopaikkoina. |
Áibmofievru ii oaččo seaivut álbmotmeahccái almmá lobi haga, earret Jeageloaivvi ja MárttenIssát roavi dálá seaivunbáikkiid, mat bisuhuvvojit dán meahci girdinbáikin. |
| Niille voi laskeutua omalla vastuulla ja lentäjän harkinnan mukaan, sillä lentopaikkoja ei enää jatkossa huolla mikään taho. |
Daidda sáhttá seaivut iežas ovddasvástádusain ja girdi guorahallama mielde, dasgo girdinbáikkiid ii leat boahtteáiggis fuolaheamen oktage. |
| Muualle kansallispuistoon laskeutuminen vaatii Metsähallituksen luvan (Ilmailulaki 281/1995, 40 §). |
Eará sadjái álbmotmeahccái seaivumii galgá leat Meahciráđđehusa lohpi (Áibmojohtalusláhka 281/1995, 40 §). |
| Rajoitukset eivät kuitenkaan koske poronhoitotöissä liikkuvia eivätkä viranomaistoimia. |
Ráddjehusat eai goittot guoskka boazobargguid bargi olbmuide eaige eiseváldedoaimmaide. |
| 10 Kalastus |
10 Guolástus |
| Lemmenjoen kansallispuisto oli aikoinaan kalastajasaamelaisten, nykyisten inarinsaamelaisten, kalastus- ja metsästysmaita. |
Leammi álbmotmeahcci lei goas nu guolásteaddjisámiid, dálá anáraččaid guolástan- ja meahccebivdoguovlu. |
| Ulkopaikkakuntalaisten harjoittama kalastus on lisääntynyt retkeilyn ja lisääntyneen vapaa-ajan myötä. |
Olgobáikegoddelaččaid guolástus lea lassánan vánddardeami ja lassánan astoáiggi geažil. 10.1 Dálá dilli |
| Kalastusta järjestettäessä otetaan huomioon kalastuslain 1. §:n periaatteet vesialueiden mahdollisimman suuresta pysyvästä tuottavuudesta, ja että kalakantaa käytetään hyväksi järkiperäisesti, huomioidaan kalataloudelliset näkökohdat sekä huolehditaan kalakannan hoidosta ja lisääntymisestä. |
Guolástusa lágidettiin váldojuvvojit vuhtii guolástanlága 1. §:a prinsihpat, maid mielde čáhceguovllut galget leat bistevaš vuogi mielde ekonomalaččat nu gánnáhahttit go vejolaš ja ahte guollelánálit galget geavahuvvot jierpmálaččat nu, ahte váldojuvvojit vuhtii guolledoalu perspektiivvat ja fuolahuvvo guollenáliid dikšumis ja lassáneamis. |
| Kalastusta mitoitettaessa otetaan huomioon Inarin kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma. |
Guolástusa mihttedettiin váldojuvvo vuhtii Anára guolástanguovllu geavahan- ja dikšunplána. |
| Paikkakuntalaisilla on lakisääteisesti (Kalastuslaki 286/1982, Laki kalastuslain muuttamisesta 1212/1997, 12 §) ulkopaikkakuntalaisia laajemmat oikeudet saada kalastuslupa. |
Báikegoddelaččat sáhttet lága mielde (Guolástanláhka 286/1982, Láhka guolástanlága rievdadeamis 1212/1997, 12 §) oažžut álkibut guolástanlobi go olgobáikegoddelaččat. |
| Lupien saannissa eri väestöryhmät ovat tasavertaisia. |
Lobiid oažžumis sierra álbmotoasit leat ovttadássásaččat. |
| Lupien myöntämisessä noudatetaan yhdenvertaisuusperiaatetta. |
Lobiid mieđiheamis čuvvojuvvo ovttadássásašvuođaprinsihppa. |
| Ensi sijassa otetaan huomioon ammattikalastajien ja luontaiselinkeinon harjoittajien etu. |
Vuosttažettiin váldojuvvojit vuhtii ámmátbivdiid ja luondduealáhusbargiid beroštumit. |
| Kuntalaiset katsotaan vähintäänkin kotitarvekalastajiksi. |
Gieldalaččat adnojuvvojit uhcimustá ruovttudárbobivdin. |
| Ammattikalastuslupa myönnetään henkilöille, joille saaliin myyminen ansiotarkoituksessa on toimeentulon kannalta merkittävää. |
Ámmátbivdolohpi mieđihuvvo daidda, geaidda sállaša vuovdin mearkkaša mealgat áigáibohtui. |
| Luontaiselinkeinon harjoittamiseen perustuva lupa myönnetään luontaiselinkeinoista toimeentulon hankkiville. |
Luondduealáhusaiguin bargamii vuođđuduvvi lobi mieđihit daidda, geat ožžot áigáiboađu luondduealáhusain. |
| Ammattikalastukseen ja luontaiselinkeinojen harjoitukseen perustuvat luvat myönnetään erillisen hakemuksen perusteella lupakausittain. |
Ámmátbivdui ja luondduealáhusaiguin bargamii vuođđuduvvi lobit mieđihuvvojit sierra ohcama vuođul guđege lohpebadjái. |
| Ulkopaikkakuntalaiset voivat kalastaa Lemmenjoen lupa-alueella, jonne myydään kalastuslupia Metsähallituksen toimipisteissä, luontokeskuksissa sekä paikallisissa matkailuyrityksissä. |
Olgobáikegoddelaččat sáhttet bivdit Leammi lohpeguovllus, masa vuvdojuvvojit guolástanlobit Meahciráđđehusa doaibmabáikkiin, luondduguovddážiin ja báikkálaš turismafitnodagain. |
| Metsähallituksen virkistyskalastuslupa oikeuttaa kalastamaan laajemmalla alueella kuin läänikohtainen viehelupa. |
Meahciráđđehusa lustabivdolobiin oažžu guolástit viidáset guovllus go leanalaš vuoggalobiin. |
| Virkistyskalastuslupaan kuuluu myös virtavesiä. |
Lustabivdolohpi gokčá maiddái rávdnječáziid. |
| Tarkemmat ajantasaiset tiedot saa luvan lunastamisen yhteydessä Metsähallituksesta. |
Dárkilet beivejuvvon dieđuid oažžu lobi lotnuma oktavuođas Meahciráđđehusas. |
| Ajankohtaista tietoa löytyy runsaasti myös internetistä. |
Áigeguovdilis dieđut gávdnojit valjis maiddái interneahtas. |
| Onkiminen ja pilkkiminen ovat jokamiehenoikeuksia kansallispuistossakin. |
Seaktebivdin ja bilken gullet juohkeolbmovuoigatvuođaide maiddái álbmotmeahcis. |
| Läänikohtainen viehekalastuslupa, kuten onkiminen ja pilkkiminenkin, oikeuttaa kalastamaan vain puiston järvivesissä. |
Leanalaš vuoggabivdolohpi, dego seaktebivdin ja bilkenge addá vejolašvuođa guolástit dušše álbmotmeahci jávrečáziin. |
| Inari–Kietsimäjoki kuuluu lohijokena Tenon kalastuslupa-alueeseen, jolle lupia myydään Teno- ja Inarijoen matkailuyrityksissä. |
Anárjohka–Skiehččanjohka gullá luossajohkan Deanu guolástanlohpeguvlui, masa lobit vuvdojuvvojit Deanu ja Anárjoga turismafitnodagain. |
| Kaikilla 18–64-vuotiailla kalastajilla tulee olla varsinaisen kalastusluvan lisäksi maksettuna kalastuksenhoitomaksu, kun kalastetaan muuten kuin onkimalla tai pilkkimällä. |
Jos guolásta muđui go seaktebivdosiin dahje bilkemiin, de buot 18–64-jahkásaš guolásteaddjiin galgá leat ieš guolástanlobi lassin máksojuvvon guolástandikšunmáksu. |
| 10.2 Tavoitteet ja toimenpiteet |
10.2 Ulbmilat ja doaibmabijut |
| Edellä on kuvattu puiston kalastusta koskeva puiston lainsäädäntö sekä todettu paikallisten asukkaiden laajemmat oikeudet. |
Ovdalis leat govviduvvon guolástussii guoskevaš láhkamearrádusat álbmotmeahcis ja lea gávnnahuvvon ahte báikkálaš olbmuin leat viidáset vuoigatvuođat go earáin. |
| Koska nämä ovat osoittautuneet toimiviksi linjauksiksi, säilytetään vakiintunut käytäntö ennallaan myös tässä suunnitelmassa. |
Go orru leamen nu ahte dákkár vuohki doaibmá bures, de dat bisuhuvvo maiddái dán plánas. |
| Inarin kunnan lähikylien asukkaat saavat luvan hankittuaan liikkua moottorikelkalla kansallispuistossa oman asuinkuntansa alueella kalastukseen liittyen. |
Go Anára gieldda lagasgiliid ássit leat háhkan lobi, de sii ožžot guolástettiin johtalit mohtorgielkkáin álbmotmeahcis iežaset ássangieldda siste. |
| Paikallisten asukkaiden kalastusmahdollisuuksia on turvattu laajemmilla oikeuksilla moottoriveneen käyttöön. |
Báikkálaš ássiid guolástanvejolašvuođat leat dorvvastuvvon viidáset vuoigatvuođaiguin mohtorfatnasa geavaheapmái. |
| Se on kuvattu luvussa 9.3 Veneliikenne. |
Dan birra lea muitaluvvon logus 9.3 Fanasjohtalus. |
| Suunnitelma ei aiheuta muutoksia nykyisiin ulkopaikkakuntalaisten kalastuslupajärjestelyihin (ks. kpl 10.1 Nykytila). |
Plána ii rievdat olgobáikegoddelaččaid guolástanlohpeordnestallamiid (gč. 10.1 Dálá dilli). |
| Kansallispuiston alueelle ei myönnetä porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain (45/2000) mukaista erityistä etuutta sijoittaa tukikohta metsästystä tai kalastusta varten valtionmaalle. |
Álbmotmeahci sisa eai mieđihuvvo boazodoalu ja luondduealáhusaid ruhtadanlága (45/2000) mieldásaš sierra ovddut cegget doarjjabáikki meahccebivddu dahje guolástusa várás stáhtaeatnamii. |
| 11 Riistanhoito ja metsästys |
11 Fuođđodikšun ja meahccebivdu |
| Asetuksen eräistä valtion omistamille alueille perustetuista kansallispuistoista (932/1981) 1. §:n mukaan kansallispuistossa ei saa pyydystää, tappaa tai hätyyttää luonnonvaraisia selkärankaisia eläimiä tai hävittää niiden pesiä. |
Ásahusa (Ásahus stáhtaeatnamiidda vuođđuduvvon dihto álbmotmehciin ja luonddumehciin 932/1981) 1. §:a mielde álbmotmeahcis ii oaččo bivdit, goddit dahje heađuštit luonddudilálaš riggeealliid dahje duššadit daid besiid. |
| Asetuksen 2. §:n mukaan tästä kiellosta saadaan kuitenkin poiketa. |
Ásahusa 2. §:a mielde dán gielddus sáhttá goittotge spiehkastit. |
| Kansallispuiston perustamistarkoitusta vaarantamatta voidaan pyydystää tai tappaa eläimiä tutkimusta tai muuta tieteellistä tarkoitusta tai opetusta varten Metsähallituksen luvalla (932/1981, 2 § 3 mom.). |
Meahciráđđehusa lobiin (932/1981, 2 § 3 mom.) sáhttá bivdit dahje goddit ealliid dutkamuša dahje eará dieđalaš ulbmila dahje oahpahusa várás, almmá ahte dat čuohcá álbmotmeahci vuođđudanulbmilii. |
| Suurpetojen metsästys edellyttää riistanhoitopiirin myöntämän suurpedon pyyntiluvan tai maa- ja metsätalousministeriön myöntämän suurpedon tappoluvan. |
Stuorranávddiid bivddu várás galgá leat fuođđodikšunbire mieđihan stuorranávddi bivdolohpi dahje meahcce- ja eanadoalloministeriija mieđihan stuorranávddi goddinlohpi. |
| Maa- ja metsätalousministeriö voi sallia pyynnissä käytettävän kiellettyjä pyyntivälineitä ja menetelmiä, kuten moottorikäyttöistä ajoneuvoa (moottorikelkkaa tai mönkijää) sekä ampua moottorikäyttöisestä ajoneuvosta tai sen suojasta, mutta ajoneuvolla liikkumista varten on hankittava Metsähallitukselta erillinen maastoliikennelupa. |
Eana- ja meahccedoalloministeriija sáhttá diktit geavahit bivddus gildojuvvon bivdobiergasiid ja -vugiid, dego mohtorfievrru (mohtorgielkká dahje njealjejuvllaga) ja báhčit mohtorfievrrus dahje dan suojis, muhto fievrruin johtaleami várás galgá háhkat Meahciráđđehusas sierra meahccejohtaluslobi. |
| Suurpetojen metsästys on asetuksen (932/1981) mukaan sallittu vain paikkakuntalaisille. |
Stuorranávddiid bivdu lea ásahusa (932/1981) mielde lobálaš dušše báikegoddelaččaide. |
| Ympäristöministeriön luvalla voidaan vähentää eläinlajin yksilöiden lukumäärää, jos laji on tullut liian runsaslukuiseksi tai käynyt muutoin vahingolliseksi (932/1981). |
Birasministeriija lobiin sáhttá geahpedit eallišlája ealliidlogu, jos šládja lea menddo laskan dahje muđui šaddan vahátlažžan (932/1981). |
| Kansallispuiston alueella saavat metsästää Inarin ja Kittilän kunnissa vakituisesti asuvat oman kuntansa alueella. |
Álbmotmeahcis ožžot bivdit meahci Anára ja Gihttela gielddain fásta ássi olbmot iežaset gieldda siste. |
| Metsästys on sallittu metsästyslain (615/1993) mukaisesti. |
Meahccebivdu lea lobálaš meahcástanlága (615/1993) mielde. |
| Tärkein saaliseläin on hirvi; lisäksi metsästetään kanalintuja ja vesilintuja. |
Deháleamos sálašealli lea ealga, dasa lassin bivdet eanalottiid ja čáhcelottiid. |
| 11.2 Tavoitteet ja toimenpiteet |
11.2 Ulbmilat ja doaibmabijut |
| Hirven- ja karhunmetsästyksen järjestelyihin em. riistaeläinten saaliin noutoon voidaan myöntää maastoliikennelupia moottorikelkalle riittävän lumipeitteen vallitessa. |
Ealga- ja guovžabivdu lágiduvvo nu, ahte go dát eallit njeidojuvvojit, de daid viežžama várás sáhttá mieđihit meahccejohtaluslobiid mohtorgielkká geavaheapmái dalle, go lea doarvái muohta. |
| Aseen kuljettamisessa on noudatettava sitä, mitä on erikseen säädetty. |
Bissu fievrrideamis galgá váldit vuhtii dan, mii das lea sierra mearriduvvon. |
| Puiston alueelle kaadetun karhun tai hirven noutamista varten voidaan antaa kertaluonteinen lupa ajaa kesäaikana puiston alueella sovitulla reitillä. |
Álbmotmeahccái njeidojuvvon guovžža dahje ealgga viežžama várás sáhttá mieđihit ovttaháváš lobi vuodjit geasi áigge mohtorfievrruin guovllus sohppojuvvon johtolaga mielde. |
| Inarin kunnan lähikylien asukkaat saavat luvan hankittuaan liikkua moottorikelkalla kansallispuistossa oman asuinkuntansa alueella riekon ansapyyntiin liittyen. |
Go Anára gieldda lagasgiliid ássit leat háhkan lobi, de sii ožžot johtalit mohtorgielkkáin álbmotmeahcis iežaset ássangieldda siste rievssahiid gárddodettiin. |
| Paikallisilla, jotka saavat metsästää kansallispuistossa, on oikeus ansarisujen ottoon puistoalueelta. |
Báikkálaš olbmuin, geat ožžot bivdit álbmotmeahcis, lea vuoigatvuohta váldit gárderissiid álbmotmeahcis. |
| Metsästykseen liittyvä tilapäinen leiriytyminen ja tulenteko käyttäen kuivia oksia, risuja ja pieniä juurakoita vyöhykejaon mukaisin periaattein on sallittua kansallispuiston alueella. |
Meahccebivddu oktavuođas oažžu álbmotmeahcis gohttet gaskaboddosaččat ja dolastallat, go boaldá goike ovssiid, rissiid ja guddožiid avádatjuogu mieldásaš prinsihpaiguin. |
| Metsästyksen yhteydessä voidaan ottaa tilapäiseen leiriytymiseen tarvittavia muutamia ohuita mäntyriukuja laavun ruodepuiksi (asetus 932/1981, 3 §). |
Bivddu oktavuođas sáhttá váldit gaskaboddosaš gohttema várás soames dárbbašlaš beahceváhčosa lávvomuorran (ásahus 932/1981, 3 §). |
| Porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain (45/2000) mukaista erityistä etuutta sijoittaa tukikohta metsästystä tai kalastusta varten valtionmaalle ei myönnetä kansallispuiston alueelle. |
Álbmotmeahci sisa eai mieđihuvvo boazodoalu ja luondduealáhusaid ruhtadanlága (45/2000) mieldásaš sierra ovddut cegget doarjjabáikki meahccebivddu dahje guolástusa várás stáhtaeatnamii. |
| Metsästykseen ja riistanhoitoon liittyviä rakenteita (hirvitornit yms.) ei rakenneta kansallispuistoon. |
Meahccebivdui ja fuođđodikšumii guoskevaš rusttegat (ealgadoartnat jed.) eai huksejuvvo álbmotmeahccái. |
| Nuolukivien asettamiseen ei myönnetä lupia kansallispuistoon. |
Njoallungeđggiid bidjamii eai mieđihuvvo lobit álbmotmeahccái. |
| Metsästyslaissa (615/1993) säädetään koiran kiinnipitovelvollisuudesta. |
Meahcástanlágas (615/1993) mearriduvvo beatnaga veaddingeatnegasvuođas. |
| Lemmenjoen kansallispuistossa koira on pidettävä kytkettynä muulloin kuin käytettäessä metsästykseen (Luonnonsuojelulaki 1096/1996, 13 §). |
Leammi álbmotmeahcis beatnagat galget nappo veddojuvvot dalle, go dat eai leat bivddus mielde (Luonddusuodjalanláhka 13 §). |
| 11.3 Seuranta |
11.3 Čuovvun |
| Metsästystä seurataan ja valvotaan kansallispuiston muun valvonnan yhteydessä ja erillisillä tarkastuksilla. |
Meahccebivddu čuvvot ja gozihit álbmotmeahcis eará goziheami oktavuođas ja sierra dárkkistemiiguin. |
| Lemmenjoen kansallispuistossa sijaitsee kolme riistakolmiota. |
Leammi álbmotmeahcis leat golbma fuođđodárkongolmmačiegahasa. |
| 12 Luonnontuotteiden keräily |
12 Luonddubuktagiid čoaggin |
| Marjojen ja sienten poimiminen on kansallispuiston alueella sallittu, elleivät liikkumisrajoitukset sitä estä (asetus 932/1981, 2 § 2. kohta). |
12.1 Dálá dilli Murjjiid ja guobbariid oažžu čoaggit álbmotmeahcis, jos johtalanráddjehusat eai dan hehtte (ásahus 932/1981, 2 § 2. čuokkis). |
| Muutoin kasvien sekä elävien ja kuolleiden kasvinosien keräily on kielletty (asetus 932/1981, 1 § 3. kohta). |
Muđui šattuid ja ealli ja jápma šaddoosiid čoaggin lea gildojuvvon (ásahus 932/1981, 1 § 3. čuokkis). |
| Laki luonnonvaraisten tuotteiden keräämisen rajoittamisesta eräissä tapauksissa (332/1955) antaa maa- ja metsätalousministeriölle mahdollisuuden rajoittaa poimintaa. |
Láhka (Láhka luonddudilálaš buktagiid čoaggima gáržžideamis dihto dáhpáhusain 332/1955) addá eana- ja meahccedoalloministeriijai vuoigatvuođa gáržžidit čoaggima. |
| Lain mukaan ”sellaisilla alueilla Lapin läänissä, joilla metsämarjojen tai muiden niihin verrattavien luonnonvaraisten tuotteiden keräilyllä valtion maalta on paikallisen väestön toimeentulon kannalta huomattava taloudellinen merkitys, voi maatalousministeriö, kun sanotun väestön etu sitä vaatii, päätöksellään kieltää muilta mainitun keräilyn”. |
Lága mielde ”dakkár guovlluin Lappi leanas, main meahccemurjjiid dahje daidda buohtastahtti eará luonddubuktagiid čoaggin stáhtaeatnamis mearkkaša ekonomalaččat mealgat báikkálaš olbmuid áigáibohtui, sáhttá eana- ja meahccedoalloministeriija, go daddjojuvvon olbmuid ávki dan gáibida, gieldit iežas mearrádusa vuođul earáin dákkár čoaggima”. |
| Paikallisella asukkaalla on rajoitusvyöhykkeitä koskevia poikkeuksia lukuun ottamatta marjastusta ja sienestystä harjoittaessaan puistoalueella vapaa liikkumis- ja leiriytymisoikeus. |
Báikkálaš ássi oažžu earret ráddjenavádagaide guoskevaš spiehkastagaid álbmotmeahcis murjedettiin ja guoppardettiin friddja johtalit ja gohttet. |
| Tulentekoon saa käyttää risuja, kuivia oksia sekä pieniä juurakoita. |
Dolastaladettiin oažžu geavahit rissiid, goikeovssiid ja guddožiid. |
| Paikallisilla luontaiselinkeinojen harjoittajilla sekä lähikylien asukkailla on oikeus kenkäheinien ottoon puistoalueelta (asetus 932/1981, 2 § 14. kohta, Metsähallitus 1988). |
Báikkálaš luondduealáhusbargit ja lagasgiliid ássit ožžot čuohppat gámasuinniid álbmotmeahcis (ásahus 932/1981, 2 § 14. čuokkis, Meahciráđđehus 1988). |
| Alueen yleisten eliölajien ja geologisten näytteiden ottoon opetus- ja tutkimustarkoitukseen voidaan myöntää lupia. |
Álbmotmeahci dábálaš ealánšlájaid ja geologalaš čájánasaid váldimii oahpahus- ja dutkanulbmilii sáhttá mieđihit lobiid. |
| Näytteenottotavoista ja otettavista näytteistä on aina sovittava etukäteen Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden kanssa. |
Das, ahte mo ja mákkár čájánasat váldojuvvojit, galgá ovddalgihtii soahpat Meahciráđđehusa Lappi luonddubálvalusaiguin. |
| 12.2 Tavoitteet ja toimenpiteet |
12.2 Ulbmilat ja doaibmabijut |
| Turvataan lain sallimien luonnontuotteiden keräilyn mahdollisuudet vaarantamatta puiston suojelutavoitteita. |
Dorvvastuvvojit lágas suvvojuvvon luonddubuktagiid čoagginvejolašvuođat nu, ahte čoaggin ii čuoze álbmotmeahci suodjalanulbmiliidda. |
| Yllä on kuvattu puiston luonnontuotteiden keräilyä koskeva puiston lainsäädäntö sekä vanhan runkosuunnitelman ja järjestyssäännön mukaiset paikallisten asukkaiden laajemmat oikeudet. |
Bajábealde leat govviduvvon álbmotmeahci luonddubuktagiid čoaggimii guoskevaš láhkamearrádusat sihke boares ruŋgoplánas ja ortnetnjuolggadusas daddjojuvvon báikkálaš ássiid viidáset vuoigatvuođat. |
| Koska nämä ovat osoittautuneet toimiviksi linjauksiksi, säilytetään vakiintunut käytäntö ennallaan myös tässä suunnitelmassa. |
Go orru leamen nu ahte dákkár vuohki doaibmá bures, de dat bisuhuvvo maiddái dán plánas. |
| 13 Malminetsintä ja kaivostoiminta |
13 Málbmaohcan ja ruvkedoaibma |
| 13.1 Nykytila ja lainsäädäntöä |
13.1 Dálá dilli ja láhkamearrádusat |
| Lemmenjoen kansallispuistossa on pääsääntöisesti kielletty ”1) ojitus ja maa-ainesten ottaminen |
Leammi álbmotmeahcis lea dábálaččat gildojuvvon ”1) goivvohagaid roggan ja eanaávdnasiid váldin; |
| – – sekä 4) muut toimenpiteet, jotka saattavat muuttaa alueen luonnontilaa tai vaikuttaa epä edullisesti sen kasvillisuuden tai eläimistön säilymiseen” (asetus 932/1981, 1 §). |
– – ja 4) eará doaimmat, mat sáhttet rievdadit guovllu luonddudili dahje čuohcit dan šattolašvuođa dahje ealliid seailumii” (ásahus 932/1981, 1 §). |
| Kansallispuistossa on kuitenkin 1. §:n säännösten estämättä sallittu: ”3) kivennäisnäytteiden vähäinen ottaminen [Metsähallituksen] luvalla – – 13) toimenpiteet, jotka ovat välttämättömiä – – geologista tutkimusta tai malminetsintää varten edellyttäen, että [ympäristöministeriö] on ne hyväksynyt; |
Álbmotmeahcis leat goittot lobálaččat, almmá ahte 1. §:a njuolggadusat dan hehttejit: ”3) minerálačájánasaid uhccánaš váldin [Meahciráđđehusa] lobiin; – – 13) vealtameahttun doaimmat geologalaš dutkamuša dahje málbmaohcama várás dainna eavttuin, ahte [birasministeriija] lea daid dohkkehan; |
| sekä 14) muut toimenpiteet, jotka ovat tarpeellisia kansallispuiston hoidon tai käytön kannalta ja jotka [ympäristöministeriö] on hyväksynyt” (asetus 932/1981, 2 §). |
ja 14) eará dárbbašlaš doaimmat álbmotmeahci dikšumii dahje geavaheapmái ja maid [birasministeriija] lea dohkkehan” (ásahus 932/1981, 2 §). |
| Työvoima- ja elinkeinoministeriö myöntää kullankaivua varten tarvittavan valtausoikeuden. |
Bargofápmo- ja ealáhusministeriija mieđiha golleroggama várás dárbbašlaš rogganbáikevuoigatvuođa. |
| Huuhdontakultavaltauksen laajuus saa olla enintään 7 ha. |
Rogganbáiki sáhttá leat eanemustá čieža hektára viiddu. |
| Lemmenjoen kansallispuistossa on 10.9. 2007 voimassa 24 kaivospiiriä ja 33 valtausta (kuva 9). |
Leammi álbmotmeahcis leat 10.9.2007 24 gustojeaddji ruvkebire ja 33 rogganbáikki (govva 9). |
| Kaivoslakiin vuonna 1997 tehdyn muutoksen (589/1997) myötä uusille, muutoksen voimaantulon jälkeen perustetuille kultavaltauksille ei myönnetä kaivospiirioikeuksia. |
Ruvkeláhkii 1997:s dahkkojuvvon rievdadusa (589/1997) dihte ođđa rogganbáikkiide, mat leat boahtán fápmui rievdadusa maŋŋá, eai mieđihuvvo ruvkebirevuoigatvuođat. |
| Lemmenjoella kultaa kaivetaan sekä lapiolla että koneilla. |
Leammis golli rogget sihke goaivuin ja mašiinnaiguin. |
| Vuonna 1991 Lemmenjoen kansallispuistoa koskevan asetuksen (932/1981) muutoksella (583/1991) kiellettiin koneellinen kullankaivu. |
1991:s Leammi álbmotmeahccái guoskevaš ásahusa (932/1981) rievdadusa (583/1991) vuođul gildojuvvui mašiidnaroggan. |
| Sitä sai kuitenkin jatkaa asetuksen voimaan tullessa olemassa olevilla kaivospiireillä ja valtauksilla. |
Mašiidnaroggan oaččui goittot joatkašuvvat dain ruvkebiriin ja rogganbáikkiin, mat ledje juo dalle go máinnašuvvon ásahus bođii fápmui. |
| Mahdollisia konekaivualueita on Lemmenjoella 19 kpl. Koneellinen kullanhuuhdonta vaatii ympäristölupaviraston myöntämän ympäristöluvan. |
Vejolaš mašiidnarogganguovllut Leammis leat 19. Mašiidnaroggamii galgá leat biraslohpedoaimmahaga mieđihan biraslohpi. |
| Vuonna 2007 voimassa olevia koneellisen kaivun ympäristölupia on Lemmenjoen kansallispuistossa 14 kpl (tilanne 10.9. |
2007:s gustojeaddji biraslobit mašiidnaroggama várás leat Leammi álbmotmeahcis 14 (dilli 10.9.2007). |
| Joillakin kaivospiireillä vain osassa aluetta on mahdollista kaivaa koneella (kuva 9). |
Muhtun ruvkebiriin sáhttá roggat mašiinnain dušše dihto sajiin (govva 9). |
| Lemmenjoen kansallispuistossa valtauksille ja kaivospiireille rakentamiseen tarvitaan aina Metsähallituksen lupa (Asetus eräistä valtion omistamille alueille perustetuista kansallispuistoista ja luonnonpuistoista 583/1991) sekä kunnan rakennuslupaviranomaisen myöntämä rakennuslupa (Maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999). |
Leammi álbmotmeahcis rogganbáikkiide ja ruvkebiriide huksemii galgá leat álo Meahciráđđehusa lohpi (Ásahus stáhtaeatnamiidda vuođđuduvvon dihto álbmotmehciin ja luonddumehciin 583/ 1991) ja gieldda huksenlohpeeiseválddi mieđihan huksenlohpi (Eanageavahan- ja huksenláhka 132/1999). |
| Valtauksille rakentaminen vaatii myös työvoima- ja elinkeinoministeriön luvan (Kaivoslaki 503/1965). |
Rogganbáikkiide huksemii galgá leat bargofápmo- ja ealáhusministeriija lohpi (Ruvkeláhka 503/1965). |
| Vuonna 2007 kansallispuistossa oli noin 100 kullankaivajien rakennusta (asuinkämppiä, saunoja, varastoja). |
2007:s álbmotmeahcis ledje golleroggiin sullii 100 vistti (ássangámppát, sávnnit, vuorkkát). |
| Lemmenjoen kansallispuistossa muu kuin valtausten ja kaivospiirien alueella tapahtuva geologinen tutkimustyö ja malminetsintä on sallittua ainoastaan ympäristöministeriön luvalla (Asetus eräistä valtion omistamille alueille perustetuista kansallispuistoista ja luonnonpuistoista 932/ 1981). |
Rogganbáikkiid ja ruvkebiriid olggobealde eará geologalaš dutkanbargu ja málbmaohcan Leammi álbmotmeahcis lea lobálaš dušše birasministeriija lobiin (Ásahus stáhtaeatnamiidda vuođđuduvvon dihto álbmotmehciin ja luonddumehciin 932/1981). |
| 13.2 Tavoitteet ja toimenpiteet |
13.2 Ulbmilat ja doaibmabijut |
| Kullankaivua harjoittavan on ennen töiden aloittamista jätettävä Metsähallitukselle kaivusuunnitelma kaivoslain (503/1965) 15. §:n mukaisen vakuuden määräämistä varten. |
Dat, guhte áigu roggagoahtit golli, galgá ovdal bargguid álggaheami guođđit Meahciráđđehussii rogganplána, vai sáhttá mearriduvvot ruvkelága (503/1965) 15. §:s daddjojuvvon sihkkarastin. |
| Pyritään siihen, että valtausten ja kaivospiirien huolto tehdään pääosin talvella. |
Rogganbáikkit ja ruvkebiret fuolahuvvojit eanaš dálvvi áigge. |
| Lupia myönnetään Metsähallituksen lupaohjeen mukaisesti. |
Lobit mieđihuvvojit Meahciráđđehusa lohperávvagiid mielde. |
| Talvihuolto tapahtuu perinteistä huoltoreittiä pitkin: Njurkulahti–Heinäjärvi–Hanhijärvi–Gaskoaivi–valtaus/kaivospiiri tai Njurkulahti–Heinäjärvi– Paanneäytsi–Ravadasjärvi–Karakorvenkuru–valtaus/kaivospiiri. |
Dálvefuolahus dáhpáhuvvá árbevirolaš fuolahusjohto- laga mielde: Njurggoluokta–Suoidnejávri–Čuonjájávri–Gaskoaivi–rogganbáiki/ruvkebire dahje Njurggoluokta–Suoidnejávri–Aškkasávži–Ravadasjávri–Karukorvenkuru–rogganbáiki/ruvkebire. |
| Talvihuoltoreitti pyritään merkitsemään talveksi epäselvien kohtien osalta. |
Dálvefuolahusjohtolaga geahččalit merket dálvái eahpečielga sajiid buohta. |
| Kesäajan maastoliikennelupia myönnetään pääasiassa konekaivajille ja vain erityisin perustein lapiokaivajille. |
meahccejohtaluslobiid mieđihit vuosttažettiin mašiidnaroggiide ja dušše erenoamáš sivaid dihte goaivuinroggiide. |
| Tarvittaessa voidaan myöntää huoltolupia moottoriveneen käyttöön Lemmenjoella (ks. luku 9.3 Veneliikenne). |
Dárbbu mielde sáhttet mieđihuvvot fuolahuslobit mohtorfatnasa geavaheapmái Leammis (gč. Lohku 9.3 Fanasjohtalus). |
| Kuva 9. Lemmenjoen kansallispuiston kaivospiirit ja valtaukset (tilanne 10.9. |
Govva 9. Leammi álbmotmeahci ruvkebiret ja rogganbáikkit (dilli 10.9.2007). |
| © Metsähallitus 2007, © Maanmittauslaitos 1/MYY/07, © Genimap Oy, Lupa L5293. |
© Meahciráđđehus 2007. © Eanamihtidanlágádus 1/MYY/07, © Genimap Oy, Lohpi L5293. |
| Lemmenjoen kansallispuistossa valtauksille ja kaivospiireille rakentamiseen tarvitaan aina Metsähallituksen lupa (Asetus eräistä valtion omistamille alueille perustetuista kansallispuistoista ja luonnonpuistoista 583/1991) sekä kunnan rakennuslupaviranomaisen myöntämä rakennuslupa (Maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999). |
Buškkujávri Buš Leammi álbmotmeahci rogganbáikkiide ja ruvkebiriide huksemii galgá leat álo Meahciráđđehusa lohpi (Ásahus stáhtaeatnamiidda vuođđuduvvon dihto álbmotmehciin ja luonddumehciin 583/ 1991) ja gieldda huksenlohpeeiseválddi mieđihan huksenlohpi (Eanageavahan- ja huksenláhka 132/1999). |
| Valtauksille rakentaminen vaatii myös työvoima- ja elinkeinoministeriön luvan (Kaivoslaki 503/1965, 12 §). |
Rogganbáikkiide huksemii galgá leat maiddái bargofápmo- ja ealáhusministeriija lohpi (Ruvkeláhka 503/1965, 12 §). |
| Metsähallitus voi myöntää määräaikaisia lupia kaivospiireillä kullankaivua varten tarvittavia rakennuksia varten. |
Meahciráđđehus sáhttá mieđihit mearreáigásaš lobiid ruvkebiriin golleroggama várás dárbbašlaš visttiid várás. |
| Lupaharkinnassa tärkein kriteeri on toiminnan ammattimaisuus ja rakennuksen välttämättömyys toiminnan kannalta. |
Lohpeguorahallamis deháleamos ágga lea dat, ahte jearaldagas lea ámmátlágan doaibma ja visti lea doaimma dáfus vealtameahttun. |
| Metsähallitus pyytää uusista majoitusrakennushankkeista lausunnot työvoima- ja elinkeinoministeriön kaivostoimistosta, Lapin ympäristökeskukselta ja alueen paliskunnalta. |
Meahciráđđehus bivdá ođđa orohatvistefitnuin cealkámušaid bargofápmo- ja ealáhusministeriija ruvkedoaimmahagas, Lappi birasguovddážis ja guovllu bálgosis. |
| Valtauksille, joilla toiminta on ammattimaista ja joille työvoima- ja elinkeinoministeriö on katsonut rakentamisen tarpeelliseksi, voidaan myöntää määräaikaisia lupia. |
Ámmátlágan rogganbáikkiide, maidda huksema bargofápmo- ja ealáhusministeriija lea geahččan dárbbašlažžan, sáhttá mieđihit mearreáigásaš lobiid. |
| Luvan edellytyksiä harkittaessa otetaan huomioon tarpeellisten tutkimustöiden määrä, laatu ja kesto (Kaivoslaki, 12 §). |
Lohpeeavttuid guorahaladettiin váldojuvvojit vuhtii dárbbašlaš dutkanbargguid mearri, šládja ja bistin (Ruvkeláhka 12 §). |
| Pääsääntöisesti majoitusrakennuksen koon tulee olla enintään 15m². Perustellusta syystä lupa voidaan myöntää myös isomman majoitusrakennuksen rakentamiselle. |
Dábálaččat orohatvistti viidodat oažžu leat eanemustá 15 m. Ákkastallon siva dihte lohpi sáhttá mieđihuvvot maiddái stuorát orohatvistti huksemii. |
| Kullankaivajien polttopuuhuolto turvataan myymällä heille polttopuuta Njurkulahdesta (ks. luku 15 Puuston käyttö). |
Golleroggiid boaldinmuorrafuolahus dorvvastuvvo nu, ahte sidjiide vuvdojuvvo boaldinmuorra Njurggoluovttas (gč. lohku 15 Muoradaga geavaheapmi). |
| Pääosin koneellista kullankaivua esittelevän kultahistoriallisen museoreitin toteuttaminen on mahdollista (ks. luku 5.2 Kulttuuriperinnön suojelu ja hoito). |
Eanaš osiin mašiinnaiguin dáhpáhuvvi golleroggama ovdanbukti gollehistorjjálaš museajohtolaga ollašuhttin lea vejolaš (gc. lohku 5.2 Kulturárbbi suodjaleapmi ja dikšun). |
| Lemmenjoen kansallispuistossa kaivetaan kultaa myös koneellisesti. |
Leammi álbmotmeahcis rogget golli maiddái mašiinnaiguin. |
| Kuva Miessijoelta. |
Govva Miessejogas. |
| Kuva Helifoto Oy. |
Govva Helifoto Oy. |
| 14 Maa-ainesten otto |
14 Eanaávdnasiid váldin |
| Lemmenjoen kansallispuiston alueella ei ole soranottopaikkoja. |
14.1 Dálá dilli Leammi álbmotmeahcis eai leat čievraváldinsajit. |
| Kansallispuiston vieressä Tiivivaarassa sijaitsee vanha Tielaitoksen soramonttu, johon Metsähallitus on hakenut pienottooikeuden. |
Álbmotmeahci lahkosiin Diiveváris lea Geaidnohálddahusa boares čievraváldinsadji, masa Meahciráđđehus lea ohcan smávvaváldinvuoigatvuođa. |
| Tämä tarkoittaa sitä, että siitä voidaan ottaa vuosittain noin 500 m³ maa-ainesta pienimuotoiseen tienkorjaukseen yms. Myös Njurkulahden kyläläiset ovat ottaneet tarvitsemansa maaaineksen Tiivivaaran montulta. |
Dát oaivvilda dan, ahte das sáhttá váldit jahkásaččat sullii 500 m eanaávdnasiid smávva geaidnodivvunbargguide jed. várás. Maiddái Njurggoluovtta gili olbmot leat váldán iežaset dárbbašan eanaávdnasiid Diivevári čievraváldinsajis. |
| 14.2 Tavoitteet ja toimenpiteet |
14.2 Ulbmilat ja doaibmabijut |
| Maa-ainesten ottoa ei pääsääntöisesti sallita kansallispuistosta. |
Eanaávdnasiid ii oaččo dábálaččat váldit álbmotmeahcis. |
| Pienimuotoinen paikallinen luvanvarainen soranotto on mahdollista tapauskohtaisen harkinnan mukaan. |
Smávva, báikkálaš, lobivuloš čievraváldin lea vejolaš guđege dáhpáhusa hárrái guorahallama mielde. |
| 15 Puuston käyttö |
15 Muoradaga geavaheapmi |
| Vanhan runkosuunnitelman (Metsähallitus 1988) mukaisesti |
15.1 Dálá dilli Boares ruŋgoplána (Meahciráđđehus 1988) mielde |
| paikallinen asukas – – saa ostaa omassa taloudessa tai vähäiseen käsityötarpeeseen tarvitsemaansa puuta asuinpaikkansa läheisyydessä puuhuoltosuunnitelmassa – – tähän tarkoitukseen osoitetulta alueelta. |
báikkálaš ássi – – oažžu oastit iežas dállodoalus dahje smávva duddjondárbbuide dárbbašlaš muora iežas ássanbáikki lahkosiin muorrafuolahusplánas – – dán ulbmila várás oaivvilduvvon guovllus. |
| Samoilta alueilta saa vuokramies tai käyttöoikeuden saanut henkilö ostaa polttopuuta puistoalueella sijaitsevan vuokra- tai käyttöoikeussopimusalueen, sekä rajavartiolaitos puistoalueella sijaitsevien vartiotupien tarpeita varten. |
Seamma guovlluin oažžu eatnama láigohan dahje geavahanvuoigatvuođa ožžon olmmoš oastit boaldinmuora láigo- dahje geavahansoahpamušguvlui álbmotmeahcis, ja maiddái rádjegozáhus iežas gozihanstobuid dárbbuid várás. |
| Lupien myöntämisessä edellä määritellyn puun moottoriajoneuvoilla tapahtuviin maastokuljetuksiin noudatetaan sitä mitä kohdissa [veneliikenne ja maastoajoneuvoliikenne] on määrätty. |
Lobiid mieđiheamis ovdalis meroštallon muora meahccefievrridemiide mohtorfievrruiguin čuvvojuvvo dat mii čuoggáin [fanasjohtalus ja meahccefievrojohtalus] lea mearriduvvon. |
| Polttopuuta on otettu puiston alueelta pääasiassa kahdesta paikasta, Kuusilahdesta ja Hukkaselästä. |
Boaldinmuorra lea váldojuvvon álbmotmeahcis eanaš guovtte sajis, Kuusilahtis ja Hukkaselkäs. |
| Osa puista on mennyt kultavaltauksille ja kaivospiireille (25 m³ vuonna 2006), osa poroelinkeinolle, jonkin verran lähikylien asukkaille sekä iso osa virkistyskäytön tarpeisiin (150 m³ vuonna 2006). |
Oassi muoras lea mannan gollerogganbáikkiide ja ruvkebiriide (25 m 2006:s), oassi boazoealáhussii, muhtun muddui lagasgiliid ássiide ja stuorra oassi lustageavahandárbbuide (150 m 2006:s). |
| Virkistyskäytön polttopuista kolme neljäsosaa (100 m³) on käytetty virkistysvyöhykkeen tuvilla ja tulipaikoilla. |
Lustageavaheami boaldinmuoras golbma njealjádasa (100 m) lea geavahuvvon lustageavahanavádaga stobuin ja dolastallanbáikkiin. |
| Syrjävyöhykkeen autiotupien polttopuut (50 m³) on tehty tupien läheltä. |
Boaittobealeavádaga ávdinstobuid boaldinmuorra (50 m) lea murrejuvvon stobuid lahkosiin. |
| Rajavartiosto vie nykyisin polttopuut omaan käyttöönsä puiston ulkopuolelta. |
Rádjegozáhus doalvu dán áigge boaldinmuora iežas atnui álbmotmeahci olggobealde. |
| Kansainvälinen arviointi Suomen suojelualueiden hoidon tehokkuudesta toteutettiin Metsähallituksen tilauksesta vuonna 2004. Arvioinnin kohteina olivat toimintaympäristön ja suojelualueiden tilan lisäksi suunnittelu, voimavarat, toimintatavat, tulokset ja vaikuttavuus. |
Riikkaidgaskasaš árvvoštallan Suoma suodjalanguovlluid dikšuma beaktilvuođas ollašuhttojuvvui Meahciráđđehusa diŋgoma mielde 2004:s. Doaibmabirrasa ja suodjalanguovlluid dili lassin árvvoštallojedje plánen, resurssat, doaibmavuogit, bohtosat ja váikkuheaddjivuohta. |
| Lemmenjoen kansallispuisto oli yksi arvioinnin kohteena olevista suojelualueista. |
Leammi álbmotmeahcci lei okta dain suodjalanguovlluin, mii árvvoštallojuvvui. |
| Arviointiryhmä esitti tehokkuuden parantamiseksi joukon suosituksia. |
Árvvoštallanjoavku árvalii beaktilvuođa buoridan dihte moanaid ávžžuhusaid. |
| Ryhmä suositteli, että kävijöiden aiheuttamien vaikutusten vähentämistä tulisi kehittää. |
Joavku ávžžuhii ahte gallestalliid dagahan váikkuhusaid galggašii geahččalit geahpedit. |
| Edelleen suosituksissa todettiin, että jotta polttopuun käyttöä saataisiin vähenemään, pitäisi polttopuuhuollon kustannuksista kertoa kävijöille selvemmin. |
Dasa lassin ávžžuhusain gávnnahuvvui ahte vai boaldinmuora geavaheami sáhtášii geahpedit, de galggašii boaldinmuorrafuolahusa goluin muitalit gallestalliide čielgaseappot. |
| Arviointiryhmä esitti lisäksi suosituksissaan, että polttopuut tulisi mieluummin tehdä puista, joita ei ole kaadettu kansallispuiston alueelta. |
Árvvoštallanjoavku árvalii dasa lassin ávžžuhusainis ahte boaldinmuorra galggašii milloseappot murrejuvvot muorain, mat eai leat njeidojuvvon álbmotmeahcis. |
| Metsähallituksen vuoden 2006 tulostavoitteeksi asetettiin, että Metsähallitus ottaa toimintaa kehittäessään huomioon kansainvälisen arvioinnin suositukset Suomen luonnonsuojelualueiden hoidon tehokkuudesta. |
Meahciráđđehusa jagi 2006 boađusulbmilin ásahuvvui ahte Meahciráđđehus váldá iežas doaimma ovddidettiin vuhtii riikkaidgaskasaš árvvoštallanjoavkku ávžžuhusaid Suoma luonddusuodjalanguovlluid dikšuma beaktilvuođas. |
| Kansallispuiston alueelta ei jatkossa hakata polttopuuta kuin erityisen painavista syistä puuhuoltosuunnitelman mukaan. |
Álbmotmeahcis ii boahtteáiggis njeidojuvvo boaldinmuorra eará go erenoamáš mávssolaš sivaid dihte muorrafuolahusplána mielde. |
| Puuston käyttömahdollisuudet lähikylien asukkaille ja niihin liittyvät kulkuoikeudet turvataan siinä määrin, kuin on tarpeen kansallispuiston tarkoituksenmukaisen hoidon tai käytön kannalta (asetus 932/1981, 2 § 14. kohta). |
Muoradaga geavahanvejolašvuođat lagasgiliid ássiide ja geavaheapmái guoskevaš johtinvuoigatvuođat dorvvastuvvojit dan muddui go lea dárbu álbmotmeahci vuogas dikšuma dahje geavaheami dáfus (ásahus 932/1981, 2 § 14. čuokkis). |
| Kansallispuistossa tarvittava polttopuu otetaan pääsääntöisesti puiston ulkopuolelta. |
Álbmotmeahcis dárbbašlaš boaldinmuorra váldojuvvo vuosttažettiin álbmotmeahci olggobealde. |
| Kansallispuiston Metsähallituksen huoltamilla tuvilla ja tulipaikoilla tarvittava poltto- ja rakennuspuu tuodaan jatkossa kansallispuiston ulkopuolelta. |
Álbmotmeahci stobuin ja dolastallanbáikkiin, maid Meahciráđđehus fuolaha, dárbbašlaš boaldin- ja huksenmuorra buktojuvvo boahtteáiggis álbmotmeahci olggobealde. |
| Porokämppien ym. rakennusten puuhuoltoon, aitojen rakentamiseen tms. poronhoitoa varten tarvittavaan puunottoon on hankittava Metsähallituksen lupa (Poronhoitolaki 848/1990, 40 §). |
Boazogámppáid jed. visttiid muorrafuolahussii, áiddiid áidumii jed. boazodoalu várás dárbbašlaš muorraváldimii galgá háhkkojuvvot Meahciráđđehusa lohpi (Boazodoalloláhka 848/1990, 40 §). |
| Kansallispuiston puuhuoltosuunnitelmassa osoitetaan ne alueet, joilta puuta voidaan ottaa paliskuntien tarpeisiin. |
Álbmotmeahci muorrafuolahusplánas čujuhuvvojit dat guovllut, main muora sáhttá váldit bálgosa dárbbuide. |
| Kullankaivajille ja paikallisille lähikylien asukkaille turvataan polttopuun saanti tuomalla puuta puiston ulkopuolelta esim. Njurkulahteen. |
Golleroggiide ja lagasgiliid báikkálaš ássiide dorvvastuvvo boaldinmuora oažžun nu, ahte boaldinmuorra buktojuvvo álbmotmeahci olggobealde omd. Njurggoluktii. |
| Lisman kylän asukas saa ostaa omassa taloudessa tai vähäiseen käsityötarpeeseen tarvitsemaansa puuta asuinpaikkansa läheisyydessä puuhuoltosuunnitelmassa tähän tarkoitukseen osoitetulta alueelta myös kansallispuiston alueelta. |
Lismálaš oažžu oastit iežas dállodoalus dahje smávva duddjondárbbuide dárbbašlaš muora iežas ássanbáikki lahkosiin muorrafuolahusplánas dán ulbmila várás oaivvilduvvon guovllus maiddái álbmotmeahcis. |
| Metsähallitus laatii erillisenä toimenpidesuunnitelmana puuhuoltosuunnitelman, jossa määritellään puunottoalueet ja otetaan huomioon se, etteivät toimenpiteet heikennä niitä luontotyyppejä tai lajeja, joiden perusteella alue on otettu Natura 2000 |
Meahciráđđehus dahká sierra doaibmabidjoplánan muorrafuolahusplána, mas meroštallojit muorraváldinguovllut ja váldojuvvo vuhtii dat, ahte doaimmat eai čuoze luondotiippaide dahje šlájaide, maid vuođul guovlu lea váldojuvvon Natura 2000 -suodjalanguovlofierpmádahkii. |
| Tulenteko sallitaan puiston syrjävyöhykkeellä, ei kuitenkaan alle 0,5 km:n etäisyydellä rakennetusta tulipaikasta. |
Dolastallat oažžu álbmotmeahci boaittobealeavádagas, ii goittot vuollel kilomehterbeali duohken huksejuvvon dolastallanbáikkis. |
| Tulentekoon voi käyttää paikalta löytyviä risuja, kuivia oksia ja pieniä juurakoita. |
Dolastaladettiin sáhttá geavahit rissiid, goikeovssiid ja guddožiid. |
| Virkistyskäyttö- ja kulttuurivyöhykkeillä tulenteko on sallittu ainoastaan merkityillä tulentekopaikoilla niille varatuista polttopuista. |
Lustageavahan- ja kulturavádagain dolastallat oažžu dušše merkejuvvon dolastallanbáikkiin dolastallama várás várrejuvvon boaldinmuorain. |
| Retkeilijöille tai muille virkistyskäyttäjille ei myydä maa- tai pystypuita kansallispuiston alueelta. |
Vánddardeaddjiie dahje eará lustageavaheaddjiide eai vuvdojuvvo eana- ja ceakkomuorat álbmotmeahci siste. |
| 15.4 Seuranta |
15.4 Čuovvun |
| Metsähallitus seuraa puun kulutusta kansallispuistossa ja puuston käytön vaikutuksia alueen luontotyyppeihin ja lajeihin erikseen laadittavassa puuhuoltosuunnitelmassa esitetyn mukaisesti. |
Meahciráđđehus čuovvu boaldinmuora golahusa álbmotmeahcis ja muoradaga geavaheami váikkuhusaid guovllu luondotiippaide ja šlájaide muorrafuolahusplánas (dahkkojuvvo sierra) daddjojuvvon vuogi mielde. |
| 16 Toimenpidesuunnitelmat |
16 Doaibmabidjoplánat |
| Toimenpidesuunnitelmat ovat hoito- ja käyttösuunnitelman täydentämiseksi tarvittavia erillisiä suunnitelmia. |
Doaibmabidjoplánat leat dikšun- ja geavahanplána dievasmahttin dihte dárbbašlaš sierra plánat. |
| Ne laaditaan tämän hoito- ja käyttösuunnitelman periaatteiden mukaisiksi noudattaen valtakunnallista ohjeistusta. |
Dat dahkkojuvvojit dán dikšun- ja geavahanplána prinsihpaid mielde. |
| Metsähallitus vahvistaa seuraavat erikseen laadittavat toimenpidesuunnitelmat: |
Meahciráđđehus nanne čuovvovaš doaibmabidjoplánaid, mat dahkkojuvvojit sierra: |
| • Puuhuoltosuunnitelma. |
• Muorrafuolahusplána. |
| Suunnitelmassa esitetään Lemmenjoen poltto- ja rakennuspuutarve sekä puiden kuljettaminen puiston tuville ja tulipaikoille. |
Plánas ovdanbuktojit Leammi boaldin- ja huksenmuorradárbu ja muoraid fievrrideapmi álbmotmeahci stobuide ja dolastallanbáikkiide. |
| • Perinnemaisemien hoitosuunnitelmat (pois lukien Kaapin Jounin tilan hoitosuunnitelma, jonka vahvistaa tilan hoitokunta). |
• Árbevierroduovdagiid dikšunplánat (earret Gáppe-Jon báikki dikšunplána, man nanne dán báikki dikšungoddi). |
| Hoitosuunnitelmat on laadittu Matti Mustan tuvan kentälle, Sallivaaran vanhalle erotusaidalle sekä Nuorgaminsavun kentälle (ks. 5.2 Kulttuuriperinnön suojelu ja hoito). |
Dikšunplánat leat dahkkojuvvon Čáhppes-Máhte báikki, Sállevári boares gárddi ja Njuorggánsavvona báikki várás (gč. 5.2 Kulturárbbi suodjaleapmi ja dikšun). |
| • Metsien ennallistamissuunnitelma (ks. luku 5.1. |
• Vuvddiid ovddeštanplána (gč. lohku 5.1.3). |
| Erityissuunnitelmia laadittaessa on kuultava niitä puistoaluetta käyttäviä osapuolia, joita suunnitelmissa esitetyt toimenpiteet koskevat. |
Sierraplánaid dagadettiin galgá gullat daid álbmotmeahci oassebeliid, maidda plánas ovdanbukton doaibmabijut gusket. |
| Osallistutaan Lemmenjoen kansallispuiston pelastuspalvelusuunnitelman päivittämiseen keväällä 2008 ennen kansallispuiston huoltotöiden aloittamista sekä sen jälkeen säännöllisesti pelastuspalvelusuunnitelman tarkistukseen. |
Meahciráđđehus oassálastá Leammi álbmotmeahci gádjunbálvalusplána beivemii giđđat 2008 ovdal álbmotmeahci fuolahusbargguid álggaheami ja lea dan maŋŋá jeavddalaččat dárkkisteamen gádjunbálvalusplána. |
| 17 Suunnittelualueen ulkopuolinen maankäyttö |
17 Plánenguovllu olggobeale eanageavaheapmi |
| Lemmenjoen kansallispuisto rajoittuu lännessä Puljun erämaa-alueeseen ja norjalaiseen Ylä-Inarijoen (Øvre Anárjohka) kansallispuistoon sekä idässä Hammastunturin erämaa-alueeseen. |
Leammi álbmotmeahcci rádjašuvvá oarjin Buljju meahcceguvlui ja norggabeale Anárjoga álbmotmeahccái ja nuortan Bátneduoddara meahcceguvlui. |
| Puljun erämaa on puolestaan välittömässä yhteydessä Pöyrisjärven erämaa-alueeseen ja Hammastunturin erämaa-alue puolestaan lähes välittömässä yhteydessä Urho Kekkosen kansallispuistoon. |
Buljju meahcceguovlu fas lea njuolgga oktavuođas Bievrrašjávrri meahcceguvlui ja Bátneduoddara meahcceguovlu lea measta njuolgga oktavuođas UK-álbmotmeahccái. |
| Näistä suojelualueista muodostuu yhdessä noin miljoonan hehtaarin laajuinen ja itä-länsisuunnassa noin 250 km:n pituinen metsänrajaseutujen suojelualueiden vyöhyke, jota täydentävät alueiden sisällä tai reunoilla sijaitsevat soidensuojelualueet. |
Dáin suodjalanguovlluin čohkiida buohkanassii miljovnna hektára viidosaš ja sullii 250 kilomehtera govdosaš vuovdeordaguovlluid suodjalanguovloavádat, man dievasmahttet jekkiidsuodjalanguovllut suodjalanguovlluid siste dahje ravddain. |
| (Kajala 2004) |
(Kajala 2004) |
| Erämaa-alueille on laadittu ja laaditaan erämaalain velvoittamana hoito- ja käyttösuunnitelmat, jotka ohjaavat näiden alueiden käyttöä. |
Meahcceguovlluid várás leat dahkkojuvvon ja dahkkojuvvojit meahcceguovlolága geatnegahttima mielde dikšun- ja geavahanplánat, mat stivrejit dáid guovlluid geavaheami. |
| Lemmenjoen kansallispuiston etelä-, pohjois- ja osittain itäpuolille rajoittuu valtion ja yksityisiä talousmetsiä. |
Leammi álbmotmeahci lulá-, davá- ja muhtun muddui nuorttabealde leat stáhta ja priváhtaolbmuid ekonomiijavuovddit. |
| Näillä alueilla hakkuutoiminta ulottuu puiston rajalle saakka. |
Dáin guovlluin muoraid sáhttá čuohppat gitta álbmotmeahci ráji rádjai. |
| 18 Käytön ohjaus, sopimukset ja järjestyssääntö |
18 Geavaheami stivren, soahpamušat ja ortnetnjuolggadus |
| 18.1 Hallinta ja resurssit |
18.1 Hálddašeapmi ja resurssat |
| Lemmenjoen kansallispuiston hoidosta vastaa Metsähallituksen luontopalvelut. |
Leammi álbmotmeahci dikšumis vástida Meahciráđđehusa luonddubálvalusat. |
| Suunnittelutarpeen ja tutkimushankkeiden – kuten perusselvitysten – täydentämiseen sekä puiston hoitoa palvelevaan tutkimustoimintaan tarvitaan työpanosta ja tutkimustyövoimaa. |
Plánendárbbu ja dutkanfitnuid – dego vuođđočielggadusaid – dievasmahttimii ja álbmotmeahci dikšumii guoskevaš dutkandoibmii dárbbašuvvojit bargit ja dutkit. |
| Lisäksi luontopalveluiden työpanoksesta Ylä-Lapin luontokeskuksessa mm. opastusmateriaalin tuottamisesta, Ivalossa mm. henkilöstöhallinnasta ja kirjanpidosta sekä luontopalveluiden suunnittelijoiden tehtävistä osa kohdentuu Lemmenjoen kansallispuistoon. |
Dasa lassin Meahciráđđehusa luonddubálvalusaid bargomearis Davvi-Sámi luondduguovddážis ee. oahpistanmateriála buvttadeamis, Avvilis ee. bargoveahkahálddašeamis ja rehketdoalus ja luonddubálvalusaid plánejeaddjiid bargguin oassi manná Leammi álbmotmeahci buorrin. |
| Puiston perustoimintojen kehittämisessä on tärkeää, että luontokeskuksessa ja luontotuvalla on osaava henkilöstö ja henkilöstön ammattitaitoa ylläpidetään. |
Álbmotmeahci vuođđodoaimmaid ovddideamis lea dehálaš ahte luondduguovddážis ja luonddustobus leat olbmot, geat máhttet ja geaid ámmátdáidu bajásdollojuvvo. |
| Kansallispuiston suunnittelutehtävissä, luonnonseurannassa ja huollon toteuttamisessa on myös tärkeää olla ammattitaitoinen henkilöstö. |
Álbmotmeahci plánenbargguin, luonddučuovvumis ja fuolahusa ollašuhttimis dárbbašuvvojit maiddái ámmátdáiddolaš bargit. |
| Työntekijöiden osaamista parannetaan ja erikoistumista tuetaan sekä kehitetään työntekijöiden kielitaitoa. |
Bargiid ámmátdáidu buoriduvvo ja sin spesialiseren dorjojuvvo ja sin gielladáidu ovddiduvvo. |
| Lemmenjoen kansallispuisto on merkitty maarekisteriin 6.2. |
Leammi álbmotmeahcci lea merkejuvvon eanaregistarii 6.2.1987. |
| 18.2 Vuokra- ja käyttöoikeussopimukset |
18.2 Láigo- ja geavahansoahpamušat |
| Sallivaaran paliskunnalla on alueella paimennuskämppäpaikkoja Morgamojan latvalla Aitavaarassa (Morgam-Viibus, porotilalaki), kesämerkityspaikalla Pahtajärvellä ja lähellä Norjan rajaa, Stuorrabohkissa (vuokrasopimus) sekä Jäkäläpäällä (porotilalaki). |
Sállevári bálgosis leat álbmotmeahcis guođohangámppát Morganádjaga gierragis Áideváris (Morgan Viibos, boazodálloláhka), geassemearkunbáikkis Báktejávrris ja lahka Norgga ráji Stuorrabogis (láigosoahpamuš) ja Jeagaloaivvis (boazodálloláhka). |
| Kuivasalmen paliskunnalla on paimennuskämppä Kittilän puolella Housuselässä ja Muotkatunturin paliskunnalla Vaskojoen pohjoispuolella Paskaojalla. |
Goikečoalmmi bálgosis lea guođohangámpá Gihttela bealde Housuselkäs ja Muotkeduoddara bálgosis Fáškku davábealde Baikaádjagis. |
| Se on vanha rajavartiolaitoksen tupa, joka siirtyi Metsähallituksen kautta Muotkatunturin paliskunnalle vuonna 2002. Lisäksi paliskunnilla on alueilla sopimuksia paliskuntien välisistä esteaidoista sekä laidunkierto-, kesämerkintä- ja erotusaidoista. |
Dat lea rádjegozáhusa boares stohpu, mii sirdašuvai Meahciráđđehusa bokte Muotkeduoddara bálgosii 2002:s. Dasa lassin bálgosiin leat dáin guovlluin soahpamušat bálgosiid gaskasaš rádjeáiddiin sihke guođohan-, geassemearkun- ja rátkináiddiin. |
| (taulukko 11 ja kuva 10) |
(tabealla 11 ja govva 10) |
| Koska Norja huolehtii Lemmenjoen kansallispuiston länsirajalla kulkevasta valtakuntien välisestä poroaidasta, Paliskuntain yhdistyksellä ei ole alueella aitatyön tukikohtia. |
Norga fuolaha Leammi álbmotmeahci oarjjabealeráji mielde manni riikkaid gaskasaš boazoáiddis, ja nuba Bálgosiid Ovttastusas eai leat guovllus doarjjabáikkit áidebargguid várás. |
| Rajavartiolaitoksella on sopimukset kahteen partiomajan vuokra-alueeseen: Stuorrabohkiin ja Tupavaaraan (Tupalaki) (kuva 10, taulukko 11). |
Rádjegozáhusas leat soahpamušat guovtte gozihanstobu láigoguvlui: Stuorrabohkái ja Stohpočopmii (govva 10, tabealla 11). |
| Lapin Kullankaivajain Liitto ry:llä on käyttöoikeussopimus taukotilaan ja varastorakennuksen sijoituspaikkaan Kultahaminassa. |
Lapin Kullankaivajain Liittos lea geavahansoahpamuš orustansadjái ja vuorkávistti báikái Gollehámmanis. |
| Kultahaminan tupa on avoin kaikille kulkijoille, ja Metsähallitus huolehtii tuvan polttopuu- ja jätehuollosta. |
Gollehámmana stohpu lea rabas buohkaide, ja Meahciráđđehus fuolaha stobu boaldinmuorra- ja bázahusfuolahusas. |
| Varasto on lukittu. |
Vuorká lea lohkas. |
| (kuva 10, taulukko 11) Taulukko 11. Lemmenjoen kansallispuistossa voimassa olevat käyttöoikeus- ja vuokrasopimukset sekä paliskuntien porotilalain (590/1969; |
(govva 10, tabealla 11) Tabealla 11. Leammi álbmotmeahcis gustojeaddji geavahan- ja láigosoahpamušat ja bálgosiid boazodállolága mieldásaš guođohanbáikkit (dilli 9.1.2008). |
| Paikka Kohde Haltija Vuokra-aika Stuorraboggi partiomaja Rajavartiolaitos puitesopimus Tupalaki partiomaja Rajavartiolaitos puitesopimus Lankojoki–Skietsimäjoki paliskuntien välinen esteaita Muotkatunturin ja Sallivaaran paliskunnat 31.12. |
Báiki Čuozáhat Hálddašeaddji Láigoáigi Stuorrabohki gozihanstohpu Rádjegozáhus rápmasoahpamuš Stohpočopma gozihanstohpu Rádjegozáhus rápmasoahpamuš Lággu–Skiehččanjohka bálgosiid gaskasaš rádjeáidi Muotkeduoddara ja Sállevári bálgosat |
| Morgam-Viibus kesämerkintä- ja tilapäinen erotusaita, 4 ha (aita rakennettu, ei kämppiä) Sallivaaran paliskunta 31.12. |
Morgan-Viibos geassemearkun- ja gaskaboddosaš gárdi, 4 ha (gárdi huksejuvvon, eai gámppát) Sállevári bálggus 31.12.2017 |
| Morgam-Viibus paimentopaikka, hallintaoikeus rakennuspaikkaan (ei rakennettu) Sallivaaran paliskunta porotilalaki |
Morgan-Viibos guođohanbáiki, hálddašanvuoigatvuohta huksenbáikái (ii huksejuvvon) Sállevári bálggus boazodálloláhka |
| Aitavaara porojen kesämerkintä- ja tilapäinen erotusalue, 5 ha (aita rakennettu) Sallivaaran paliskunta 31.12. |
Áidevárri geassemearkun- ja gaskaboddosaš gárdi, 5 ha (gárdi huksejuvvon) Sállevári bálggus 31.12.2007 |
| Stuorraboggi poropaimennuskämppä, 0,1 ha (kämppä rakennettu) Sallivaaran paliskunta 31.12. |
Stuorrabohki guođohangámpá, 0,1 ha (gámpá huksejuvvon) Sállevári bálggus 31.12.2017 |
| Peltotunturi porojen kesämerkintäalue (aita rakennettu) Sallivaaran paliskunta 31.12. |
Bealdoduottar geassemearkunbáiki (gárdi huksejuvvon) Sállevári bálggus 31.12.2007 |
| Lisman seutu poroerotuspaikka (varasto rakennettu) Sallivaaran paliskunta 12.2012 Rajajänkä (Vaskojoki) paimentopaikka, hallintaoikeus rakennuspaikkaan, ei rakennettu Sallivaaran paliskunta porotilalaki |
Lismmá guovlu gárdi (vuorká huksejuvvon) Sállevári bálggus 12.2012 Rajajänkä (Fášku) guođohanbáiki, hálddašanvuoigatvuohta huksenbáikái, ii huksejuvvon Sállevári bálggus boazodálloláhka |
| Morgamojan latvapuro paimentopaikka, hallintaoikeus rakennuspaikkaan (useampi rakennus) Sallivaaran paliskunta porotilalaki |
Morganádjaga gieraája guođohanbáiki, hálddašanvuoigatvuohta huksenbáikái, ii huksejuvvon Sállevári bálggus boazodálloláhka |
| Korsatunturi–Näätäselkä paliskuntien välinen esteaita, 23 ha |
bálgosiid gaskasaš rádjeáidi, 23 ha Goikečoalmmi ja Sállevári bálgosat |
| Inarijoen Käyräkurkkio – Vaskojärvi–Aitavaara– Vaijokisuu–Hirvassalmi |
Anárjoga Bodnjegorži – Fáškojávri–Áidevárri– Váijohnjálbmi– Sarvvesčoalbmi |
| laidunkiertoaita, 52 km Sallivaaran paliskunta 31.12. |
guođohanáidi, 52 km Sállevári bálggus 31.12.2017 |
| Pahtajärvi, Inari paimennuskämppä (useampia rakennuksia) Sallivaaran paliskunta 31.12. |
Báktejávri, Anár guođohanbáiki (moanat visttit) Sállevári bálggus 31.12.2021 |
| Naskama, Kittilä paimentopaikka, hallintaoikeus rakennuspaikkaan (kämppä) Kuivasalmen paliskunta porotilalaki |
Náskanjohka, Gihttel guođohanbáiki, hálddašanvuoigatvuohta huksenbáikái (gámpá) Goikečoalmmi bálggus boazodálloláhka |
| Housuselkä, Kittilä paimentopaikka (kämppä) Kuivasalmen paliskunta porotilalaki Paskaoja, Vaskojoen pohjoispuolella poropaimennuskämppä (vanha rajavartiolaitoksen tupa) Muotkatunturin paliskunta 31.12. |
Housuselkä, Gihttel guođohanbáiki (gámpá) Goikečoalmmi bálggus boazodálloláhka Baikaája, Fáskku davábealde guođohangámpá (rádjegozáhusa ovddeš stohpu) Muotkeduoddara bálggus 31.12.2012 |
| 20 kV johto, johdon pituus 9 559 m, leveys 10 m Inergia Oy 1.1. |
Järvikäinen–Njurggoluokta–Gáppe-Jon báiki 20 kV jođas, johtasa guhkkodat 9 559 m, linnjá 10 m govddu Inergia Oy 1.1. |
| 2001– toistaiseksi Isolan kämppä kullanhuuhdontatukikohta Metsähallitus 31.12. |
2001– doaisttážii Isola gámpá golledoidindoarjjabáiki Meahciráđđehus 31.12.2010 Tivoli golledoidindoarjjabáiki Meahciráđđehus 31.12.2007 Raumala gámpá golledoidindoarjjabáiki Meahciráđđehus 31.12.2008 Hoppu golledoidindoarjjabáiki Meahciráđđehus 31.12.2010 Liukkonen golledoidindoarjjabáiki Meahciráđđehus 31.12.2010 Keurulačča gámpá golledoidindoarjjabáiki Meahciráđđehus 31.12.2007 Flinka gámpá golledoidindoarjjabáiki Meahciráđđehus 31.12.2009 Ollikačča gámpá golledoidindoarjjabáiki Meahciráđđehus 31.12.2010 Meahciráđđehus lea láigohan golledoidindoarjjabáikin gávcci gámppá golleguovllus (govva 10, tabealla 11). |
| Tivoli kullanhuuhdontatukikohta Metsähallitus 31.12. |
Guovllus eai leat luondduealáhuslágas daddjojuvvon doarjjabáikkit. |
| 2007 Raumalan kämppä kullanhuuhdontatukikohta Metsähallitus 31.12. |
Museovirasto lea luohpadan Sállevári rátkinbáikki gárddi ja visttiid Meahciráđđehussii. |
| 2010 |
1990:s ja 1993:s Museovirasto, Meahciráđđehus ja Sállevári bálggus sohpe ráđđádallamiinniset ahte Meahciráđđehus dahká gárddi gámppáid ovddeš oamasteaddjiiguin buhttekeahtes geavahansoahpamušaid, main mearriduvvojit dárkileappot gámppá geavaheaddjit. |
| Liukkonen kullanhuuhdontatukikohta Metsähallitus 31.12. |
Muhtun gámppáin dahkkojuvvui dalle soahpamuš viđa jagi mearreáigái. |
| 2010 Keurulaisen kämppä kullanhuuhdontatukikohta Metsähallitus 31.12. |
Soahpamušaide ii ohccojuvvon joatkka, ja nuba 2007:s ii lean oktage gustojeaddji soahpamuš. |
| Lemmenjoen kansallispuiston pohjoisosan poikki kulkee noin 11 km:n matkan Riutula–Angelimaantie. |
Leammi álbmotmeahci davágeaži manná sullii 11 kilomehtera mátkkis Rivdola–Áŋŋela geaidnu. |
| Tiealue on Tiehallinnon hallinnassa. |
Geaidnoguovllu hálddaša Geaidnohálddahus. |
| Lisäksi tiealueen eteläpuolella kulkee sähkölinja. |
Dasa lassin geaidnoguovllu lulábealde manná šleađgalinnjá. |
| Sähkölinja-alue on vuokrattu Inergia Oy:lle ja linjan leveys on 10 m. |
Šleađgalinnjáguovlu lea láigohuvvon Inergia Oy:ai ja linnjá lea 10 mehtera govddu. |
| Lisman kylään kulkee Tiehallinnon polkutie ja tien eteläpuolella Inergia Oy:n sähkölinja. |
Lismmá gillái manná Geaidnohálddahusa bálggesgeaidnu ja geainnu lulábealde manná Inergia Oy:a šleađgalinnjá. |
| 2 Vuokra- ja käyttöoikeussopimuksien luovuttaminen kansallispuistosta |
18.2.2 Láigo- ja geavahansoahpamušaid luohpadeapmi álbmotmeahcis |
| Lemmenjoen kansallispuistossa on pääsääntöisesti kielletty ”2) rakennusten, teiden ja laitteiden rakentaminen – – sekä 4) muut toimenpiteet, jotka saattavat muuttaa alueen luonnontilaa tai vaikuttaa epäedullisesti sen kasvillisuuden tai eläimistön säilymiseen” (asetus 932/1981, 1 §). |
Leammi álbmotmeahcis leat dábálaččat gildojuvvon ”2) visttiid, geainnuid ja rusttegiid ráhkadeapmi – – ja 4) eará doaimmat, mat sáhttet rievdadit guovllu luonddu dili dahje čuhcet dan šattolašvuođa dahje ealliid seailumii” (ásahus 932/1981, 1 §). |
| Kansallispuistossa on kuitenkin 1. §:n säännösten estämättä sallittu: |
Álbmotmeahcis lea goittot lobálaš, almmá ahte 1. §:a njuolggadusat dan hehttejit: |
| 1) sellaisten rakennusten, laitteiden, teiden ja polkujen rakentaminen ja kunnossapito, jotka ovat tarpeen puiston valvontaa, yleisön opastamista, retkeilyä, tutkimustoimintaa ja luonnonharrastusta varten – – 7) toimenpiteet, jotka ovat tarpeen perinteisten luonnonkäyttömuotojen muovaamien ympäristötyyppien säilyttämiseksi sekä näihin ympäristötyyppeihin liittyvien rakennusten ja rakenteiden entistämiseksi ja kunnossapitämiseksi; |
1) dakkár visttiid, rusttegiid, geainnuid ja bálgáid ráhkadeapmi ja bajásdoallan, maidda lea dárbu álbmotmeahci goziheami, olbmuid oahpisteami, vánddardeami, dutkandoaimma ja luondduinbuldadeami várás; – – 7) dárbbašlaš doaimmat árbevirolaš luonddugeavahanvugiid hábmen birastiippaid seailluhan dihte ja dáidda birastiippaide guoskevaš visttiid ja rusttegiid ovddeštan ja bajásdoallan dihte; |
| 8) toimenpiteet alueella olevien teiden sekä sähkö- ja puhelinlinjojen kunnossapitämiseksi; |
8) doaimmat guovllu geainnuid ja šleađga- ja telefonlinnjáid bajásdoallan dihte; |
| – – 10) poronhoito, sen edellyttämien kämppien, poroaitojen ja muiden rakenteiden tekeminen; |
– – 10) boazodoallu, dasa dárbbašlaš gámppáid, boazoáiddiid ja eará rusttegiid huksen; |
| – – 12) toimenpiteet, jotka ovat tarpeen palovartiointia, pelastuspalvelua, valtakunnan rajo jen vartiointia ja valvontaa sekä kartoitus- ja maanmittaustöitä varten; |
– – 12) dárbbašlaš doaimmat buollingoziheami, gádjunbálvalusa, riikkarájiid fáktema ja goziheami sihke kárten- ja eanamihtidanbargguid várás; |
| 13) toimenpiteet, jotka ovat välttämättömiä lennätin-, puhelin- tai radiotoimintaa taikka geologista tutkimusta tai malminetsintää varten edellyttäen, että [ympäristöministeriö] on ne hyväksynyt; |
13) vealtameahttun doaimmat telegráfa-, telefon- dahje radiodoaimma dahje geologalaš dutkama dahje málbmaohcama várás dainna eavttuin, ahte [birasministeriija] lea daid dohkkehan; |
| sekä 14) muut toimenpiteet, jotka ovat tarpeellisia kansallispuiston hoidon tai käytön kannalta ja jotka [ympäristöministeriö] on hyväksynyt. |
ja 14) eará dárbbašlaš doaimmat álbmotmeahci dikšuma dahje geavaheami dáfus ja maid [birasministeriija] lea dohkkehan. |
| (asetus 932/1981, 2 §) |
(ásahus 932/1981 2 §) |
| Vuokraus ja käyttöoikeuksien luovutus tulevat suojelualueilla kysymykseen lähinnä silloin, kun suojelualueella sijaitseville rakennuspaikoille on ennen suojelupäätöstä kohdistunut tällaisia oikeuksia ja suojelusäädösten mukaan niiden jatkaminen on mahdollista – tai esim. kalastus- tai muun perinteen säilyttämiseksi jopa toivottavaa. |
Láigoheapmi ja geavahanvuoigatvuođaid luohpadeapmi bohtet suodjalanguovlluin jearaldahkii vuosttažettiin dalle, go suodjalanguovllu huksenbáikkiide leat leamaš ovdal suodjalanmearrádusa dákkár vuoigatvuođat ja suodjalannjuolggadusaid mielde daid lea vejolaš joatkit dahje omd. dat leat guolástan- dahje eará árbevieru seailluhan dihte juoba sávahahttit. |
| 18.2. 3 Tavoitteet ja toimenpiteet |
18.2.3 Ulbmilat ja doaibmabijut |
| Puistoalueelle voidaan tehdä käyttöoikeuden luovuttamiseen liittyviä sopimuksia kansallispuistoa koskevan asetuksen (932/1981) sallimia tarpeita varten. |
Álbmotmeahcis sáhttá dahkat geavahanvuoigatvuođa luohpadansoahpamušaid álbmotmeahccái guoskevaš ásahusas (932/1981) suvvojuvvon dárbbuid várás. |
| Samoin voidaan jatkaa jo voimassa olevia sopimuksia. |
Seammaláhkai sáhttá joatkit dálá gustojeaddji soahpamušaid. |
| Käyttöoikeuden luovuttamisesta on aina tehtävä kirjallinen sopimus, jossa kansallispuiston erityisasema ja tarpeet sekä Metsähallituksen ympäristö- ja laatujärjestelmä otetaan huomioon. |
Geavahanvuoigatvuođa luohpadeamis galgá álo dahkat čálalaš soahpamuša, mas álbmotmeahci sierrasajádat ja dárbbut ja Meahciráđđehusa biras- ja kvalitehtavuogádat váldojuvvojit vuhtii. |
| Siten sopimuksiin kirjataan myös tarpeelliset ympäristöasiat, esim. jätehuollon järjestäminen. |
Ná soahpamušaide šaddet mielde maiddái dárbbašlaš birasáššit, omd. bázahusfuolahusa lágideapmi. |
| Matkailun yritystoimintaa koskevia käyttöoikeussopimuksia on kuvattu luvussa 6.3 Luontomatkailu ja muu matkailun yritystoiminta. |
Turismma fitnodatdoibmii guoskevaš geavahansoahpamušat leat govviduvvon logus 6.3 Luondduturisma ja turismii guoskevaš eará fitnodatdoaibma. |
| Metsähallitus jatkaa alueella sijaitsevien rajavartiolaitoksen tupien vuokrasopimuksia. |
Meahciráđđehus joatká guovllus leahkki rádjegozáhusa stobuid láigosoahpamušaid. |
| Kansallispuistoa koskevan asetuksen (932/1981, 2 § 12. kohta) mukaisesti Lemmenjoen kansallispuistossa on sallittu ”toimenpiteet, jotka ovat tarpeen – – valtakunnan rajojen vartiointia ja valvontaa – – varten”. |
Álbmotmeahccái guoskevaš ásahusa (932/1981, 2 § 12. čuokkis) mielde Leammi álbmotmeahcis leat lobálaččat ”riikkarájiid fáktemis ja goziheamis dárbbašlaš doaimmat”. |
| Metsähallitus jatkaa voimassaolevia porotalouden harjoittamiseen liittyviä vuokra- ja käyttöoikeussopimuksia tarpeen mukaan. |
Meahciráđđehus joatká boazodoaluin bargamii guoskevaš gustojeaddji láigo- ja geavahansoahpamušaid dárbbu mielde. |
| Kansallispuistoa koskevan asetuksen (932/1981, 2 § 10. kohta) mukaisesti Lemmenjoen kansallispuistossa on sallittu ”poronhoito, sen edellyttämien kämppien, poroaitojen ja muiden rakenteiden tekeminen”. |
Álbmotmeahccái guoskevaš ásahusa (932/1981, 2 § 10. čuokkis) mielde Leammi álbmotmeahcis oažžu ”bargat boazodoaluin ja hukset boazodoalus dárbbašlaš gámppáid, boazoáiddiid ja eará rusttegiid”. |
| Poronhoidon tarvitsemat uudet rakennelmat keskitetään pääsääntöisesti olemassa olevien rakennusten tai rakennelmien yhteyteen. |
Boazodoalus dárbbašlaš eará rusttegat čohkkejuvvojit vuosttažettiin bálgosiid guođohanbáikkiide dálá visttiid dahje rusttegiid oktavuhtii. |
| Paimentopaikkojen sijaintia voidaan tarvittaessa muuttaa paliskunnan esityksen mukaisesti. |
Guođohanbáikkiid saji sáhttá dárbbu mielde molsut bálgosa árvalusa mielde. |
| Kansallispuiston alueelle ei myönnetä porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain (45/2000) mukaista erityistä etuutta sijoittaa tukikohta metsästystä tai kalastusta varten valtionmaalle. |
Álbmotmeahci rájiid sisa eai mieđihuvvo boazodoalu ja luondduealáhusaid ruhtadanlága (45/2000) mieldásaš sierra ovddut cegget doarjjabáikki meahccebivddu dahje guolástusa várás stáhtaeatnamii. |
| Metsähallitus jatkaa Lapin Kullankaivajain Liiton sopimusta Kultahaminan tuvan ja varaston sijoituspaikasta. |
Meahciráđđehus joatká Lapin Kullankaivajain Liitto soahpamuša Gollehámmana stobu ja vuorkká báikkis. |
| Metsähallitus jatkaa kullanhuuhdontatukikohtien vuokrausta kullankaivajille, joilla on kaivospiiri tai valtausoikeus kansallispuistossa. |
Meahciráđđehus láigoha boahtteáiggisge golledoidindoarjjabáikkiid dakkár golleroggiide, geain lea ruvkebire dahje rogganbáikevuoigatvuohta álbmotmeahcis. |
| Lemmenjoen kansallispuistossa valtauksille ja kaivospiireille rakentamiseen tarvitaan aina Metsähallituksen lupa (ks. luku 13 Malminetsintä ja kaivostoiminta, 13.2 Tavoitteet ja toimenpiteet). |
Leammi álbmotmeahcis rogganbáikkiide ja ruvkebiriide huksemii galgá leat álo Meahciráđđehusa lohpi (gč. lohku 13 Málbmaohcan ja ruvkedoaibma; 13.2 Ulbmilat ja doaibmabijut). |
| Ilmailulaitos ei enää toimi Jäkäläpään ja Martiniiskonpalon valvomattomien lentopaikkojen pitäjänä. |
Áibmojohtaluslágádus ii leat šat doallamin Jeageloaivvi ja Mártten-Issát roavi gozitkeahtes girdinbáikkiid. |
| Metsähallitus voi tehdä Lapin Kullankaivajain Liiton kanssa käyttöoikeussopimukset lentopaikkojen rakennusten maa-alueista. |
Meahciráđđehus sáhttá dahkat Lapin Kullankaivajain Liittoin geavahansoahpamušaid girdinbáikkiid visttiid eanabihtáid hárrái. |
| Sallivaaran vanhan erotusalueen kämpille ei ole vuonna 2007 voimassa olevia käyttöoikeussopimuksia. |
Sállevári boares gárddi gámppáide eai leat 2007:s gustojeaddji geavahansoahpamušat. |
| Niille voidaan jatkossa tehdä käyttöoikeussopimuksia kämppien nykyisten omistajien kanssa. |
Daidda sáhttá boahtteáiggis dahkat geavahansoahpamušaid gámppáid ovddeš oamasteaddjiiguin. |
| Elleivät omistajat käytä kämppää, sopimuksia voidaan tehdä myös alueen matkailuyrittäjien kanssa. |
Jos ovddeš oamasteaddjit eai geavat gámppá, de soahpamušaid sáhttá dahkat maiddái guovllu turismafitnodagaiguin. |
| Myös muiden palvelurakenteiden käytöstä voidaan tehdä matkailuyrittäjien kanssa sopimuksia tai myöntää lupia. |
Maiddái eará bálvalanrusttegiid geavaheami birra sáhttá dahkat turismafitnodagaiguin soahpamušaid dahje mieđihit lobiid. |
| Kansallispuiston alueelle luvatta rakennetut rakennukset ja rakennelmat poistetaan. |
Álbmotmeahccái lobi haga huksejuvvon visttit ja rusttegat jávkaduvvojit. |
| 18.2. 4 Seuranta |
18.2.4 Čuovvun |
| Vuokrasopimuksia ylläpidetään Metsähallituksen tietojärjestelmässä. |
Láigosoahpamušat bajásdollojit Meahciráđđehusa diehtovuogádagas. |
| Metsähallitus seuraa Lemmenjoen kansallispuiston käyttöoikeuksien vuokrausta ja luovutusta Ylä-Lapin luonnonvarasuunnitelmassa sekä Metsähallituksen ympäristö- ja laatujärjestelmässä sovituin mittarein, joista kansallispuiston alueelle sopivia ovat hakemukset ja niiden käsittelyajat sekä Metsähallituksen Inarin ja Sodankylän kuntien yhteistyöryhmän arviot. |
Meahciráđđehus čuovvu Leammi álbmotmeahci geavahanvuoigatvuođaid láigoheami ja luohpadeami Davvi-Lappi luondduriggodatplánas ja Meahciráđđehusa biras- ja kvalitehtavuogádagas sohppojuvvon mihtidanvugiiguin, main álbmotmeahccái heivvolaččat leat ohcamušat ja daid gieđahallanáiggit sihke Meahciráđđehusa vuollásaš, Anára ja Soađegili gielddaid ovttasbargojoavkku árvvoštallamat. |
| Alueella ei ole ympärivuotista asutusta – lukuun ottamatta Lisman kylää sekä Ivalojoen Saarisuvannon kuolpunassa sijaitsevia yksityistiloja. |
18.3 Priváhtabálsttát ja servituhtat Guovllus ii ássojuvvo birra jagi earret Lismmá gili ja Avviljoga Sáresavvona guolbana priváhtadáluid. |
| Puiston rajojen sisällä on ollut alkujaan useita yksityisten maanomistajien omistamia tiloja ja palstoja. |
Álbmotmeahci rájiid siste leat leamaš álgoálggos moanat priváhtadálut ja -bálsttát. |
| Osalle yksityistiloista ja -palstoista on rakennettu. |
Muhtun priváhtadáluide ja -bálsttáide lea huksejuvvon. |
| Yksityistilat eivät kuulu kansallispuistoon, mutta mikäli ne hankitaan valtion hallintaan, ne liitetään kansallispuistoon alueen perustamislainsäädännön (634/1956) ja luonnonsuojelulain (1096/1996) mukaisesti. |
Priváhtadálut eai gula álbmotmeahccái, muhto jos dat háhkkojuvvojit stáhta hálddašeapmái, de dat laktojuvvojit álbmotmeahccái dan vuođđudanláhkamearrádusaid (634/1956) ja luonddusuodjalanlága (1096/1996) mielde. |
| Ympäristökeskuksen mukaan kaikkia yksityistiloja ei ole ollut luonnonsuojelullisista syistä tarpeen liittää kansallispuistoon. |
Birasguovddáža mielde buot priváhtadáluid ii leat leamaš dárbu luonddusuodjalansivaid dihte laktit álbmotmeahccái. |
| Yksityismaista on hankkimatta valtiolle liitettäviksi kansallispuistoon 17 tilaa; |
Priváhtaeatnamiin leat hágakeahttá stáhtii álbmotmeahccái laktinláhkai 17 dálu; |
| yhteensä 291,8 ha (tilanne 9.8. |
oktiibuot 291,8 hektára (dilli 9.8.2008). |
| Pinta-alallisesti kaksi suurinta ovat porotilojen metsäpalstoja (110,3 ha ja 113,9 ha) Lismantien varressa. |
Viidodaga dáfus guokte stuorámusa leat boazodáluid meahccebálsttát (110,3 ha ja 113,9 ha) Lismmágeainnu guoras. |
| Näissä suojelu pyritään toteuttamaan yksityisinä suojelualueina (YSA). |
Dáid geahččalit suodjalit priváhta suodjalanguovlun (YSA). |
| Lopuille 15 pienemmälle (0,4– 18,3 ha; |
Dan 15 eará dálu (0,4–18,3 hektára; |
| yhteensä 67,6 ha) tilalle esitetään joko rauhoitussopimusta tai neuvotellaan hankinnasta tai tilusvaihdosta. |
oktiibuot 67,6 hektára) várás árvaluvvo juogo ráfáidahttinsoahpamuš dahje ráđđádallo daid háhkamis dahje eanaoamastuslonuheamis. |
| Rakennettujen yksityispalstojen osalta suojelu on myös tarkoitus toteuttaa yksityisinä suojelualueina. |
Huksejuvvon priváhtabálsttáid lea maiddái jurdda suodjalit priváhta suodjalanguovlun. |
| Palstojen omistus ei siis muutu, mutta alueelle tullaan määrittämään suojelumääräykset, joilla turvataan suojeluarvot. |
Bálsttáid oamastus ii nappo nuppástuva, muhto guovllu várás dahkkojuvvojit suodjalanmearrádusat, maiguin dorvvastuvvojit suodjalanárvvut. |
| Kämppien käyttö ei pääsääntöisesti muutu, ja normaalit kunnostustoimet ovat mahdollisia. |
Gámppáid geavaheapmi ii dábálaččat rievdda ja normála divodandoaimmat leat vejolaččat. |
| Yksityispalstoille on yleensä kiinteistönmuodostamislain (554/1995) mukainen kulkuoikeus. |
Priváhtabálsttáide lea dábálaččat giddodatčohkkenlágas (554/1995) daddjojuvvon johtinvuoigatvuohta. |
| Myös yksityismaat kuuluvat Natura 2000 18.4 Järjestyssääntö |
Maiddái priváhtaeatnamat gullet Natura 2000 -suodjalanguovlofierpmádahkii. |
| Lemmenjoen kansallispuistolle annetaan uusi järjestyssääntö (Luonnonsuojelulaki 1096/1996, 20 § 1 mom.), joka on alueen käyttäjille ja kävijöille tarkoitettu ohjeisto. |
Leammi álbmotmeahccái addojuvvo ođđa ortnetnjuolggadus, (LsL 1096/1996, 20 § 1 mom.), mii doaibmá guovllu geavaheaddjiide ja gallestalliide rávanjuolggadussan. |
| Järjestyssäännössä annetaan alueen käyttäjiä koskevia määräyksiä, jotka perustuvat luonnonsuojelulakiin, kansallispuiston perustamislakiin ja -asetukseen, muihin säädöksiin sekä hoito- ja käyttösuunnitelmaan. |
Ortnetnjuolggadusas addojuvvojit guovllu geavaheaddjiide guoskevaš mearrádusat, mat vuođđuduvvet luonddusuodjalanláhkii, álbmotmeahci vuođđudanláhkii ja -ásahussii ja eará mearrádusaide sihke dikšun- ja geavahanplánii. |
| Järjestyssäännöllä ohjataan liikkumista, tulentekoa ja leiriytymistä eri käyttövyöhykkeillä. |
Ortnetnjuolggadusa vuođul stivrejuvvojit johtaleapmi, dolastallan ja gohtten sierra geavahanavádagain. |
| Metsähallitus antaa järjestyssäännön sen jälkeen, kun hoito- ja käyttösuunnitelma on vahvistettu ympäristöministeriössä. |
Meahciráđđehus addá ortnetnjuolggadusa, go dikšun- ja geavahanplána lea nannejuvvon birasministeriijas. |
| Järjestyssäännössä kielletään liikkuminen Ravadaskönkään rajoitusvyöhykkeellä muualla kuin merkityillä poluilla. |
Ortnetnjuolggadusas gildojuvvo Ravadasgoržži ráddjenavádagas johtaleapmi eará sajis go merkejuvvon bálgáid mielde. |
| Kiellon perustana on alueen kulumisherkkyys ja luonnonsuojelullisten arvojen vaarantuminen. |
Gielddu vuođđun lea guovllu gollanhearkivuohta ja luonddusuodjalanárvvuid vára vuollai šaddan. |
| Järjestyssäännössä kielletään ratsastus ja maastopyöräily muualla kuin merkityillä reiteillä. |
Ortnetnjuolggadusas gildojuvvo riiden ja meahccesihkkelastin eará sajis go merkejuvvon johtolagaid mielde. |
| Lisäksi kielletään koiravaljakolla ajaminen koko puiston alueella. |
Dasa lassin gildojuvvo beanavuodjin oppa álbmotmeahcis. |
| Näiden kieltojen perusteena on kulumisen ja häiriön aiheuttama haitta alueen luonnonsuojelullisille arvoille sekä poronhoidolle. |
Dáid gieldduid vuođđun lea gollama ja heađuštusa dagahan heajos váikkuhusat luonddusuodjalanárvvuide ja boazodollui. |
| Leiriytyminen syrjävyöhykkeellä ja virkistysvyöhykkeellä sallitaan vapaasti, lukuun ottamatta Lemmenjoen vartta, jossa leiriytyminen sallitaan vain osoitetuilla taukopaikoilla. |
Boaittobealeavádagas ja lustageavahanavádagas oažžu gohttet gos ieš háliida earret Leammi gáddeguovlluid, gos oažžu gohttet dušše gohttema várás oaivvilduvvon orustansajiin. |
| Syrjävyöhykkeellä Metsähallitus sallii tulenteon oksista, risuista ja pienistä juurakoista myös muualla kuin rakennetuilla tulipaikoilla, ei kuitenkaan alle 0,5 km:n etäisyydellä rakennetusta tulipaikasta. |
Boaittobealeavádagas Meahciráđđehus diktá dolastaladettiin boaldit ovssiid, rissiid ja guddožiid maiddái eará sajis go huksejuvvon dolastallanbáikkiin, ii goittot vuollel kilomehterbeali duohken huksejuvvon dolastallanbáikkis. |
| Virkistysvyöhykkeellä tulenteko sallitaan vain sille osoitetuilla paikoilla. |
Lustageavahanavádagas oažžu dolastallat dušše dolastallama várás oaivvilduvvon báikkiin. |
| Kansallispuistossa sallitaan maastoliikenne vain erityisin perustein. |
Álbmotmeahcis oažžu johtalit meahccefievrruiguin dušše sierra sivaid dihte. |
| Kullankaivajille myönnetään valtausten ja kaivospiirien huoltolupia pääsääntöisesti talvella tapahtuvaan huoltoon. |
Golleroggiide mieđihuvvojit rogganbáikkiid ja ruvkebiriid fuolahuslobit vuosttažettiin dušše dálvefuolahussii. |
| Konekaivajille ja erityisin perustein myös lapiokaivajille voidaan myöntää kesäaikaisia huoltolupia. |
Mašiidnaroggiide ja sierra ákkaid vuođul maiddái goaivuinroggiide sáhttá mieđihit geasiáigásaš fuolahuslobiid. |
| Lähikylien asukkaille voidaan myöntää lupia talvella tapahtuvaan maastoajoon moottorikelkalla luonnonhyödyntämistarkoituksessa sekä turistien varusteiden kuljettamiseen moottorikelkalla sekä matkailijoiden kuljettamiseen Njurgulahdesta Sallivaaraan. |
Lagasgiliid ássiide sáhttá mieđihit dálvviáigásaš meahccejohtalusa várás mohtorgielkálobiid luondduin ávkkástallamii ja mátkkálaččaid biergasiid fievrrideapmái mohtorgielkkáin ja mátkkálaččaid sáhtosteapmái Njurggoluovttas Sállevárrái. |
| Poro- ja hiihtoretkien huoltoon voidaan myöntää yksittäisiä lupia. |
Boazo- ja čuoiganvánddardemiid fuolahussii sáhttá mieđihit ovttaskas lobiid. |
| Paikalliselle asukkaalle voidaan myöntää lupa talvella moottorikelkalla ajoon hirvenmetsästyksen järjestelyjä varten. |
Báikkálaš ássiide sáhttá mieđihit dálvviáigásaš mohtorgielkálobiid ealgabivddu lágideami várás. |
| Kesäaikana lupa voidaan myöntää saaliin noutoa varten. |
Geasiáigásaš lobi sáhttá mieđihit sállaša viežžan dihte. |
| Lähikylien asukkaille, matkailuyrittäjille maksullisia venekuljetuksia varten sekä valtausten ja kaivospiirien huoltoon voidaan myöntää lupia ajaa moottoriveneellä kansallispuiston vesillä. |
Lagasgiliid ássiide, turismafitnodagaide gávppálaš fanassáhtostemiid várás ja rogganbáikkiid ja ruvkebiriid fuolahussii sáhttá mieđihit lobi vuodjit mohtorfatnasiin álbmotmeahci čáziin. |
| Muille kunnan asukkaille veneellä ajolupia voidaan myöntää määrätyille osille Ivalojokea. |
Giedda eará ássiide sáhttá mieđihit vuodjinlobiid Avviljohkii dihto osiide. |
| Kansallispuistossa kalastus on sallittu kalastuslain ja Metsähallituksen lupaehtojen mukaisesti. |
Álbmotmeahcis oažžu guolástit guolástanlága ja Meahciráđđehusa lohpeeavttuid mielde. |
| Metsästys on sallittu paikallisille asukkaille. |
Meahci ožžot bivdit dušše báikkálaš ássit. |
| Poronhoito on sallittua koko kansallispuiston alueella poronhoitolain mukaisesti. |
Boazodoaluin oažžu bargat miehtá álbmotmeahci boazodoallolága mielde. |
| 19 Turvallisuus ja pelastustoiminta |
19 Dorvvolašvuohta ja gádjundoaibma |
| Lemmenjoen kansallispuistossa liikkuminen vaatii kävijältä omatoimisuutta ja erätaitoja. |
Olmmoš galgá leat doaimmalaš ja sus galget leat meahccedáiddut, jos áigu johtalit Leammi álbmotmeahcis. |
| Poikkeuksena on osallistuminen valmismatkalle, esimerkiksi jokiveneristeilylle, jolloin yrittäjä huolehtii matkailijan turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. |
Spiehkastahkan lea oassálastin gárvvesmátkái, ovdamearkka dihte johkafanasvuojašeapmái, goas fitnodatolmmoš fuolaha mátkkálačča dorvvolašvuođas ja buorredilis. |
| Kansallispuistoon tehdään vuosittain 8 500–10 000 käyntiä. |
Álbmotmeahccái dahkkojuvvojit jahkásaččat 8 500–10 000 gallestallama. |
| Todennäköisimmät riskit ovat yksittäisille retkeilijöille sattuvat sairauskohtaukset tai tapaturmat. |
Stuorámus várran ovttaskas vánddardeaddjiide lea buohccát dahje bártidit. |
| Lisäksi onnettomuuksia voi sattua kullankaivutyömailla koneiden kanssa työskennellessä. |
Dasa lassin gollerogganguovllus sáhttá bártidit mašiinnaiguin barggildettiin. Maiddái láhppot sáhttá. |
| Myös eksymiset ovat mahdollisia. Pääosin liikutaan merkityillä reiteillä, mutta jonkin verran myös niiden ulkopuolella. |
Vánddareaddjiin eatnašat johtalit merkejuvvon johtolagaid mielde, muhto muhtumat maiddái muhtun muddui daid olggobealde. |
| Liikkuminen kansallispuistossa on kävijöiden omalla vastuulla. |
Olbmuin lea alddiineaset ovddasvástádus álbmotmeahcis johtalettiin. |
| Metsähallitus vastaa rakentamiensa ja ylläpitämiensä palvelurakenteiden turvallisuudesta Metsähallituksen ympäristö- ja laatujärjestelmän mukaisesti. |
Meahciráđđehus vástida iežas ráhkadan ja bajásdoallan lustageavaheami bálvalanrusttegiid dorvvolašvuođas Meahciráđđehusa biras- ja kvalitehtavuogádaga mielde. |
| Metsähallitus antaa ajantasaista tietoa alueen luonnonoloista ja palveluvarustuksesta Lemmenjoen luontotuvalla, Ylä-Lapin luontokeskuksessa Siidassa ja internetissä osoitteessa www.luontoon.fi Lemmenjoen kansallispuiston sivuilla. |
Meahciráđđehus addá beivejuvvon dieđuid guovllu luonddudilálašvuođaid ja bálvalanrusttegiid birra Leammi luonddustobus, Davvi-Sámi luondduguovddážis Siiddas ja interneahtas čujuhusas www.luontoon.fi Leammi álbmotmeahci siidduin. |
| Kulkijoiden vastuulle kuitenkin jää ottaa huomioon, että pohjoisessa erämaaluonnossa sääolosuhteet ja siten myös esimerkiksi puiston jokivesien korkeus muuttuvat nopeasti, ja tilanne maastossa voi olla jo toinen kuin maastoon lähdettäessä. |
Vánddardeaddjit galget goittot ieža váldit vuhtii dan ahte davvin meahcceluonddus dálkedilálašvuođat ja ná maiddái ovdamearkka dihte álbmotmeahci johkačáziid allodat rievddada johtilit ja dilli sáhttá leat meahcis juo áibbas eará go dohko vuolggedettiin. |
| Pelastuspalvelusta vastaavat alueen kunnat. |
Gádjunbálvalusas vástidit guovllu gielddat. |
| Pelastustehtävissä johtovastuu on asianomaisen kunnan palopäälliköllä. |
Gádjunbargguid lea jođiheamen guoskevaš gieldda čáskadanhoavda. |
| Metsähallitus huolehtii kansallispuistossa työskentelevien työntekijöiden turvallisuudesta työturvallisuuslainsäädännön mukaisesti. |
Álbmotmeahci bargiid dorvvolašvuođas fuolaha Meahciráđđehus bargodorvvolašvuhtii guoskevaš láhkamearrádusaid mielde. |
| Puiston vaativat työskentelyolosuhteet asettavat korkeat laatuvaatimukset työntekijöiden suojavaatetukselle ja työskentelyvälineille. |
Álbmotmeahcis barggildeapmi gáibida ollu bargiin, ja nuba sis galget leat buorit suodjebiktasat ja bargoneavvut. |
| Työsuojelukatselmuksia ja -auditointeja tehdään kansallispuistonkin alueella säännöllisesti. |
Bargosuodjalandárkkisteamit ja -gulaskuddamat dahkkojuvvojit álbmotmeahcisge jeavddalaččat. |
| Puutteellisiin varusteisiin tai turvalaitteisiin puututaan heti. |
Jos fuobmájuvvojit váilevašvuođat bargoneavvuin dahje dorvorusttegiin, de Meahciráđđehus bargagoahtá seammás dili njulgen dihte. |
| Kansallispuiston laajuuden ja tiettömyyden vuoksi puistolle on vanhassa runkosuunnitelmassa esitetty laadittavaksi kulontorjunta- ja pelastuspalvelusuunnitelma. |
Álbmotmeahci viiddisvuođa ja geainnuhisvuođa dihte dan várás lea boares ruŋgoplánas árvaluvvon dahkkojuvvot meahccebuollindusten- ja gádjunbálvalusplána. |
| Tällainen on laadittu paloviranomaisten, Metsähallituksen ja sidosryhmien yhteistyönä ja hyväksi todettua käytäntöä on syytä jatkaa. |
Dákkár plána leat dahkan ovttasráđiid čáskadaneiseválddit, Meahciráđđehus ja čanasjoavkkut, ja dán buorrin gávnnahuvvon vuogi gánnáha joatkit. |
| Suunnitelma tarkistetaan säännöllisesti paloviranomaisten ja Metsähallituksen Lemmenjoen kansallispuiston vastaavan edustajan kanssa. |
Plána dárkkistit jeavddalaččat čáskadaneiseválddit ja Meahciráđđehusa ovddasteaddji, guhte vástida Leammi álbmotmeahci gádjunbálvalusas. |
| Myös välitarkastuksia voidaan ja on suotavaa tehdä, mikäli esim. yhteystiedoissa tapahtuu muutoksia. |
Maiddái gaskadárkkistemiid sáhttá ja galggašii dahkat, jos ovdamearkka dihte oktavuođadieđut rivdet. |
| 20 Valvonta |
20 Goziheapmi |
| Metsähallitus valvoo luonnonsuojelualueiden käyttöä viranomaisena ja alueiden haltijana. |
Meahciráđđehus goziha luonddusuodjalanguovlluid geavaheami eiseváldin ja guovlluid hálddašeaddjin. |
| Luonnonsuojelualueiden valvonnan järjestäminen on Metsähallituksen velvollisuus. |
Meahciráđđehus lea geatnegahtton lágidit luonddusuodjalanguovlluid goziheami. |
| Metsähallituksen valvontatoiminnan koordinoinnista ja organisoinnista alueilla vastaavat erätarkastajat. |
Meahciráđđehusa gozihandoaimma oktiiheiveheamis ja lágideamis guovlluin vástidit meahccedárkkisteaddjit. |
| Lapin luontopalveluilla on vuonna 2007 kolme erätarkastajan virkaa. |
Lappi luonddubálvalusain leat 2007:s golbma meahccedárkkisteaddjivirggi. |
| Erätarkastajien toimivaltuudet perustuvat lakiin Metsähallituksen erävalvonnasta (1157/2005). |
Meahccedárkkisteaddji doaibmaváldi vuođđuduvvá Meahciráđđehusa meahccegozihanláhkii (1157/2005). |
| Erävalvonta kuuluu myös poliisin ja rajavartioston virkatehtäviin. |
Meahccegoziheapmi gullá maiddái bolesa ja rádjegozáhusa virgedoaimmaide. |
| Rajavartiostolle kuuluu lisäksi luonnonsuojelulain valvonta luonnonsuojelualueilla. |
Rádjegoziheapmái gullá dasa lassin luonddusuodjalanlága goziheapmi luonddusuodjalanguovlluin. |
| Erätarkastajien toimenkuvaan kuuluu koordinoida valvontayhteistyötä yhteistyöviranomaisten ja Metsähallituksen oman henkilöstön kanssa. |
Meahccedárkkisteaddjiide gullá oktiiheivehit gozihanovttasbarggu ovttasbargoeiseválddiiguin ja Meahciráđđehusa iežas bargoveagain. |
| Valvontayhteistyöviranomaiset ovat pääasiassa poliisi, rajavartiolaitos, tulli, TE-keskus, ympäristökeskus, kalastusalueet, riistanhoitoyhdistykset ja riistanhoitopiiri. |
Gozihanovttasbargoeiseválddit leat vuosttažettiin boles, rádjegozáhus, tuollu, TE-guovddáš, birasguovddáš, guolástanguovllut, fuođđodikšunovttastusat ja fuođđodikšunbire. |
| Osalle yhteistyöviranomaisten henkilöstöä on kirjoitettu Metsähallituksen valvontakortti, joka antaa valtuudet tarkastaa toiminnan luvallisuuden valtion alueilla myös vapaa-aikana. |
Ovttasbargoeiseválddiid ovddasteaddjiin soapmásiidda lea čállojuvvon Meahciráđđehusa gozihangoarta, mii addá sidjiide vuoigatvuođa dárkkistit doaimma lobálašvuođa stáhta guovlluin maiddái astoáiggis. |
| Metsähallituksen henkilöstö tekee luontovalvontaa oman työn ohessa omaan toimialaan liittyen. |
Meahciráđđehusa bargit gozihit luonddugeavaheami iežaset barggu lassin iežaset doaibmasuorggi olis. |
| Osa henkilöstöstä on perehtynyt erävalvontaan laajasti. |
Bargoveagas muhtumat leat oahpásmuvvan viidát meahccegoziheapmái. |
| Jokaisen velvollisuus on vähintäänkin ilmoittaa havaitsemistaan rikkeistä erätarkastajalle. |
Juohkehaš galgá uhcimustá almmuhit iežas áican rihkkumušain meahccedárkkisteaddjái. |
| Valvonnan yhteistoimintaa tehdään käytännössä yhteisellä suunnittelulla, yhteispartioinnilla, valvontatapahtumilla ja tietoja vaihtamalla. |
Ovttasgoziheapmi dáhpáhuvvá beaivválaš eallimis ovttasplánemiin, oktasaš gozihanmátkkiiguigin, gozihandáhpáhusaiguin ja dieđuid lonohallama bokte. |
| Yhteistoiminnalla saadaan toimintaa tehostettua yhdistämällä ja kohdentamalla resursseja oikeisiin kohteisiin. |
Ovttasbarggu bokte sáhttá doaimma beavttálmahttit, go resurssat ovttastahttojit ja čujuhuvvojit rivttes sajiide. |
| Yhteistoiminnalla saadaan myös näkyvyyttä valvontaan. |
Ovttasbarggu bokte sáhttá maiddái buorebut dahkat dovddusin goziheami. |
| Valvonnalla on tärkeä ennaltaehkäisevä vaikutus rikosten ja luvattoman toiminnan ehkäisyyn. |
Goziheapmi hehtte bures ovddalgihtii rihkkosiid ja lobihisvuođaid. |
| Metsähallituksen valvonnan tärkeät pääpainoalueet Lemmenjoen kansallispuistossa sekä laillisuuden että luvallisuuden valvonnassa ovat seuraavat: |
Meahciráđđehusa váldogozihanguovllut leat Leammi álbmotmeahcis, ja dehálaš suorggit lágalašvuođa ja lobálašvuođa goziheamis leat čuovvovaččat: |
| • metsästyksen, kalastuksen, luonnonsuojelulain ja maastoliikennelain valvonta |
• meahccebivddu, guolástusa, luonddusuodjalanlága ja meahccejohtaluslága goziheapmi |
| • suurpetoihin kohdistuvien laittomuuksien valvonta |
• stuorranávddiide čuohcci lágahisvuođaid goziheapmi |
| • käyttöoikeus- ja vuokrasopimusten noudattaminen |
• geavahan- ja láigosoahpamušaid čuovvun |
| • kullankaivutoimintaan liittyvä maanhaltijan edunvalvonta |
• golleroggandoibmii guoskevaš eanahálddašeaddji beroštumiid goziheapmi |
| • jäte- ja ympäristönsuojelulakien säädöksien valvonta |
• bázahus- ja birassuodjalanlágaid njuolggadusaid goziheapmi |
| • jokamiesoikeuksien valvonta |
• juohkeolbmovuoigatvuođaid goziheapmi |
| • luonnossa liikkuvien opastaminen kestävään ja ympäristötietoiseen luonnonkäyttöön |
• luonddus johtaleaddjiid láidesteapmi bistevaš ja birasdiđolaš luonddugeavaheapmái |
| • uhanalaisten eläinlajien pesinnän tarkastus ja seuranta (mahdollisten häiriötekijöiden valvonta). |
• áitatvuloš eallišlájaid bessema dárkkisteapmi ja čuovvun (vejolaš heađustusaid goziheapmi). |
| Laajojen luonnonsuojelualueiden valvonta Lapissa kolmen erätarkastajan voimin on erittäin haastava tehtävä, eikä onnistu ilman tehokasta yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. |
Viiddis luonddusuodjalanguovlluid goziheapmi Lappis golmmain meahccegoziheaddjiin lea hui hástaleaddji bargu, iige dat lihkostuva, jos sii eai bargga beaktilit ovttasráđiid eará doaibmiiguin. |
| Metsähallituksen vakituisten erätarkastajien määrän lisääminen edellyttäisi lisärahoitusta. |
Meahciráđđehusa fásta meahccegoziheaddjiid meari lasiheapmi gáibidivččii lasseruhtadeami. |
| Ensisijainen keino alueiden valvonnan tehostamisessa on tällä hetkellä yhteistyön tiivistäminen ja nykyisten resurssien tarkka kohdentaminen. |
Sihkkareamos vuohki guovlluid goziheami beavttálmahttimis lea lasihit máinnašuvvon ovttasbarggu ja geavahit dárkilit dálá resurssaid sierra gozihandoaimmaide. |
| Nykyisellään rajavartiosto tarjoaa kiinteää yhteistyötä Metsähallituksen henkilöstölle, jolla on hyvä paikallistuntemus ja luonnonsuojelualueen säädösten tuntemus. |
Dálá dilis rádjegozáhus bargá ollu ovttas Meahciráđđehusa bargiiguin, geat dovdet bures álbmotmeahci ja dovdet luonddusuodjalanguovllu njuolggadusaid. |
| 20.2 Tavoitteet ja toimenpiteet |
20.2 Ulbmilat ja doaibmabijut |
| Edellä mainittujen valvonnan pääpainoalueiden valvonta tulee saada järjestettyä Lemmenjoen kansallispuistossa toistuvaksi ja säännölliseksi. |
Ovdalis máinnašuvvon váldosurggiid goziheapmi galggašii lágiduvvot nu, ahte dat šaddá bissovaš vuohkin Leammi álbmotmeahcis. |
| Lemmenjoen kansallispuiston valvontaresursseja pyritään lisäämään ensisijassa viranomaisvalvontayhteistyötä tehostamalla sekä Metsähallituksen oman henkilökunnan muun työn ohella tekemää valvontaa tehostamalla. |
Leammi álbmotmeahci gozihanresurssaid geahččalit lasihit vuosttažettiin eiseválddiid gozihanovttasbarggu buorideami bokte ja Meahciráđđehusa iežas bargiid gozihanbarggu beavttálmahttima bokte. |
| Erätarkastaja vastaa luonnonsuojelualueen valvonnan koordinoinnista ja organisoinnista yhteistyössä Metsähallituksen henkilöstön ja valvontaviranomaisten kanssa. |
Meahccedárkkisteaddji vástida luonddusuodjalanguovllu goziheami oktiiheiveheamis ja lágideamis ovttasráđiid Meahciráđđehusa bargiiguin ja gozihaneiseválddiiguin. |
| Edellä mainituilla toimenpiteillä turvataan kansallispuiston luonnonsuojelulliset arvot ja status, poronhoidon edellytykset sekä viihtyisä ja turvallinen retkeily-ympäristö. |
Ovdalis máinnašuvvon doaimmaiguin dorvvastuvvojit álbmotmeahci luonddusuodjaleapmái guoskevaš árvvut ja stáhtus, boazodoalu vejolašvuođat ja dorvvolaš vánddardanbiras, mas olmmoš loaktá. |
| 21 Yhteistyö |
21 Ovttasbargu |
| Lemmenjoen kansallispuisto on laaja, kahden kunnan ja kolmen paliskunnan alueelle sijoittuva suojelualue, jossa vaikuttaa useita eri sidosryhmiä. |
Leammi álbmotmeahcci lea viiddis suodjalanguovlu, mii lea guovtte gieldda ja golmma bálgosa siste ja masa leat váikkuheamen moanat čanasjoavkkut. |
| Tärkein yhteistyön keino ovat erilaiset sidosryhmä- ja yleisötilaisuudet. |
Deháleamos ovttasbargovuohki leat sierralágan čanasjoavko- ja almmolaš dilálašvuođat. |
| Vanhassa runkosuunnitelmassa esitetään, että ”kansallispuiston käyttöä ja hoitoa seuraamaan ja sen toiminnan tueksi Metsähallitus perustaa Lemmenjoen kansallispuiston neuvottelukunnan. |
Boares ruŋgoplánas árvaluvvo ahte ”álbmotmeahci geavaheami ja dikšuma čuovvumii ja dan doaimma doarjjan Meahciráđđehus vuođđuda Leammi álbmotmeahci ráđđádallangotti. |
| Siihen kutsutaan paikallisen väestön, kuntien ja paliskuntien sekä muiden kansallispuiston kannalta tärkeiden viranomaisten ja järjestöjen edustajat”. |
Dasa bovdejuvvojit báikkálaš olbmuid, gielddaid ja bálgosiid ovddasteaddjit ja álbmotmeahci dáfus eará dehálaš eiseválddiid ja organisašuvnnaid ovddasteaddjit. |
| (Metsähallitus 1988, s. 31) Tällaista neuvottelukuntaa ei kuitenkaan nähty tarpeelliseksi, sillä pian suunnitelman vahvistamisen jälkeen perustettiin Metsähallituksen Inarin ja Sodankylän kuntien yhteistyöryhmä, josta muodostui vähintään kaksi kertaa vuodessa kokoontuva, Lemmenjoen kansallispuistonkin asioita käsittelevä elin. |
” (Meahciráđđehus 1988, s. 31) Dákkár ráđđádallangoddi ii goittot oidnojuvvon dárbbašlažžan, dasgo fargga plána nannema maŋŋá vuođđuduvvui Meahciráđđehusa vuollásaš, Anára ja Soađegili gielddaid ovttasbargojoavku ja das šattai uhcimustá guktii jagis čoahkkaneaddji orgána, mii gieđahallá maiddái Leammi álbmotmeahci áššiid. |
| Ryhmään valitsevat edustajansa Inarin ja Sodankylän kunnat, saamelaiskäräjät ja Metsähallitus. |
Jovkui válljejit lahtuideaset Anára ja Soađegili gielddat, sámediggi ja Meahciráđđehus. |
| Tämän suunnitelman laadintaan perustettiin yhteistyöryhmä, johon keskeisimmät tahot nimesivät edustajansa (Liite 3). |
Dán plána dahkama várás vuođđuduvvui ovttasbargojoavku, masa mávssoleamos čanasjoavkkut nammadedje ovddasteaddjiideaset (Čuovus 3). |
| Keskeisimmät sidosryhmät, joiden kanssa pidetään kokouksia tai joiden kokouksissa puiston asioita käsitellään tarpeen mukaan: |
Mávssoleamos čanasjoavkkut, maiguin Meahciráđđehus čoahkkimastá dahje maid čoahkkimiin álbmotmeahci áššit gieđahallojit dárbbu mielde, leat: |
| • Sallivaaran paliskunta |
• Sállevári bálggus |
| • Muotkatunturin paliskunta |
• Muotkeduoddara bálggus |
| • Kuivasalmen paliskunta |
• Goikečoalmmi bálggus |
| • saamelaiskäräjät |
• Leammi gilisearvi |
| • Inarin ja Sodankylän kuntien yhteistyöryhmä (n. 2 krt vuodessa) |
• Anára ja Soađegili gielddaid ovttasbargojoavku (s. guktii jagis) |
| • Lapin ympäristökeskus |
• Lappi birasguovddáš |
| • Inarin kalastusalue |
• Anára guolástanguovlu |
| • Inarin kalatalousneuvottelukunta (n. 2 krt vuodessa) |
• Anára guolledoalloráđđádallangoddi (s. guktii jagis) |
| • Kaapin Jounin tilan hoitokunta |
• Gáppe-Jon báikki dikšungoddi |
| • Inarin riistanhoitoyhdistys |
• Anára fuođđodikšunovttastus |
| • Kittilän riistanhoitoyhdistys |
• Gihttela fuođđodikšunovttastus |
| • Lapin rajavartiosto |
• Lappi rádjegozáhus |
| • poliisi |
• boles |
| Vuosittain järjestetään saamelaisten kotiseutualueen paliskuntien ja Metsähallituksen yhteistoimintapäivä, johon osallistuvat paliskuntien poroisännät ja Metsähallituksen edustajia. |
Jahkásaččat lágiduvvo sámeguovllu bálgosiid ja Meahciráđđehusa ovttasdoaibmabeaivi, masa oassálastet bálgosiid boazoisidat ja Meahciráđđehusa ovddasteaddjit. |
| Erävalvonnassa yhteistyö Lapin rajavartioston, poliisin ja tullin kanssa on tiivistä. |
Meahccegoziheamis Meahciráđđehus bargá ollu ovttas Lappi rádjegozáhusain, bolesiin ja tuolluin. |
| Lemmenjoen kansallispuiston kenttähenkilöstöllä on säännöllistä yhteistyötä Norjan luonnonsuojeluvalvojien kanssa. |
Leammi álbmotmeahci gieddebargit barget jámma ovttas Norgga luonddusuodjalangoziheaddjiiguin. |
| Tämä on välttämätöntä molempien puistojen suojelutavoitteiden saavuttamiseksi, sillä esimerkiksi suurpedot ja hirvet ylittävät valtakunnan rajoja vapaasti. |
Dát lea vealtameahttun guktuid álbmotmehciid suodjalandárbbuid juksan dihte, dasgo ovdamearkka dihte stuorranávddit ja ealggat rasttildit friddja riikkarájiid. |
| Tietoja niiden liikkumisesta vaihdetaan säännöllisesti. |
Dieđut daid lihkadeamis lonohallojit dađistaga. |
| Näitä tietoja tarvitaan sekä Suomessa että Norjassa muun muassa uhanalaisten lajien seurantaan, petokorvauksiin, hirvenmetsästyslupamääristä päättämiseen ja luonnonsuojeluvalvontaan. |
Dát dieđut dárbbašuvvojit sihke Suomas ja Norggas earret eará áitatvuloš šlájaid čuovvumii, návdebuhtadusaide, ealgabivdolohpemearrádusaid dahkamii ja luonddusuodjalangoziheapmái. |
| Yhteistyöllä on saatu myös tehostettua näiden laajojen ja syrjäisten puistojen valvontaa. |
Ovttasbarggu bokte leat maiddái sáhttán beavttálmahttit dáid viiddis boaittobeale álbmotmehciid goziheami. |
| Yhteistyökielenä on toistaiseksi ollut pohjoissaame. |
Ovttasbargogiellan lea davvisápmi. 21.2 Ulbmilat |
| Metsähallitus pyrkii omassa toimintansa suunnittelussa ja toteutuksessa yhteistyöhön kansallispuiston alueella toimivien tahojen kanssa. |
Meahciráđđehus geahččala iežas doaimma plánemis ja ollašuhttimis ovttasbargui guovllus doaibmi eará oassebeliiguin. |
| Eri käyttäjäryhmien tarpeita pyritään toteuttamaan säädösten ja resurssien puitteissa sekä muiden käyttäjien tarpeet huomioiden. |
Sierra geavaheaddjijoavkkuid dárbbuid geahččalit ollašuhttit njuolggadusaid ja resurssaid olis nu, ahte váldojuvvojit vuhtii eará geavaheaddjiid dárbbut. |
| Yhteistyötä alueella toimivien matkailuyrittäjien kanssa pyritään tiivistämään entisestään. |
Ovttasbarggu guovllus doaibmi turismafitnodagaiguin lea jurdda ovddežisge lasihit. |
| Puiston alueella toimivat matkailuyrittäjät pyritään saamaan Metsähallituksen kanssa tehtävien yhteistyösopimusten piiriin. |
Álbmotmeahcis doaibmi turismafitnodagaid geahččalit fidnet ovttasbargosoahpamuššii Meahciráđđehusain. |
| Saamelaista kulttuuriperintöä vaalitaan yhteistyössä saamelaisten toimijoiden kanssa. |
Meahciráđđehus lea gáhttemin sámi kulturárbbi ovttasráđiid sámedoaibmiiguin. |
| Kansainväliseen yhteistyöhön osallistutaan tiiviisti, erityisesti norjalaisten ja venäläisten kanssa. |
Meahciráđđehus lea viššalit mielde riikkaidgaskasaš ovttasbarggus, erenoamážit norgalaččaiguin ja ruoššaiguin. |
| Pidetään yhteistyö tiiviinä norjalaiseen Ylä-Inarijoen (Øvre Anárjohka) kansallispuistoon. |
Meahciráđđehusas lea čavges ovttasbargu norggabeale Anárjoga álbmotmeahci ovddasteaddjiiguin. |
| Metsähallitus pyrkii tutkimusyhteistyöhön yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa kansallispuiston hoitoon ja käyttöön liittyvissä kysymyksissä. |
Meahciráđđehusa geahččala dutkanovttasbargui allaoahpahagaiguin ja dutkanlágádusaiguin álbmotmeahci dikšun- ja geavahangažaldagain. |
| Sidosryhmäyhteistyötä ja yleisötilaisuuksia jatketaan vakiintuneen ja toimivan mallin mukaisesti. |
21.3 Doaibmabijut Čanasjoavkkuid ovttasbargu ja almmolaš dilálašvuođat jotkojuvvojit dálá doaibmi vuogi mielde. |
| Osallistutaan Kaapin Jounin tilan hoitokunnan työskentelyyn. |
Meahciráđđehus áigu leat mielde Gáppe-Jon báikki dikšungotti barggus. |
| Hyvin toimivaa ja tärkeää puistopariyhteistyötä norjalaiseen Ylä-Inarijoen (Øvre Anárjohka) kansallispuistoon jatketaan kenttähenkilöstön tasolla ja tiivistetään entisestään asiantuntijatasolla. |
Meahciráđđehus doalaha bures doaibmi ja dehálaš ovttasbarggu norggabeale Anárjoga álbmotmeahci ovttasteaddjiiguin gieddebargiid dásis ja lasiha ovddežis ovttasbarggu áššedovdiid dásis. |
| Hoito- ja käyttösuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteuttamisen aikataulu noudattaa Metsähallituksen luontopalveluiden vuotuista toiminta- ja taloussuunnitelmaa. |
22 Resurssat ja áigedávval Dikšun- ja geavahanplánas árvaluvvon doaibmabijuid ollašuhttináigedávval čuovvu Meahciráđđehusa luonddubálvalusaid jahkásaš doaibma- ja ekonomiijaplána. |
| Kustannukset ja investoinnit on koottu taulukkoon 12. Lemmenjoen kansallispuiston kustannuksia kasvattavat lähitulevaisuudessa mm. opasteiden uusiminen ja palvelurakenteiden kunnostukset. |
Golut ja investeremat leat čohkkejuvvon tabellii 12. Leammi álbmotmeahci goluid leat lasiheamen dáid lagamus boahttevaš áiggiid ee. oahpistanrusttegiid ođasmahttin ja bálvalanrusttegiid divodangolut. |
| Lemmenjoen kansallispuisto ei muodosta Metsähallituksen yhteiskunnallisia tehtäviä hoitavassa Luontopalvelut-tulosyksikössä itsenäistä yksikköä, vaan sitä hoidetaan osana laajempaa aluetta. |
Leammi álbmotmeahcci ii hábme Meahciráđđehusa servodatlaš doaibmabijuid dikšu Luonddubálvalusat-boađusovttadagas sierra ovttadaga, muhto álbmotmeahcci dikšojuvvo oassin viidáset guovllus. |
| Suunnitelman toteuttamisen aikataulu määräytyy viime kädessä Metsähallituksen luontopalvelujen vuotuisen toiminta- ja taloussuunnitelman sekä mahdollisen erillisen hankerahoituksen mukaisesti. |
Plána ollašuhttináigedávval mearrašuvvá goittot loahpa loahpas Meahciráđđehusa luonddubálvalusaid jahkásaš doaibma- ja ekonomiijaplána ja vejolaš sierra fidnoruhtadeami mielde. |
| Sen vuoksi suunnitelman toteuttamiselle ei esitetä aikataulua. |
Danin plána ollašuhttimii ii árvaluvvo áigedávval. |
| Oheisessa taulukossa on esitetty arvio toimenpiteiden vaatimista investointikustannuksista sekä ylläpitokustannukset henkilötyökuukausina seuraavien kymmenen vuoden aikana. |
Čuovvovaš tabeallas leat árvvoštallon doaibmabijuid gáibidan investerengolut ja bajásdoallangolut olmmošbargománotbajiid mielde boahttevaš logi jahkái. |
| Taulukko 12. Lemmenjoen kansallispuiston vuotuiset käyttökustannukset henkilötyökuukausina ja investoinnit. |
Tabealla 12. Jahkásaš geavahangolut olmmošbargománotbajiid mielde ja investeremat. |
| Ylläpitokustannukset on esitetty henkilötyökuukausina (htkk) / vuosi. |
Bajásdoallangolut = bajásdoallangolut olmmošbargománotbajiid (obmb) mielde jagis. |
| Vuotuiset käyttökustannukset Ylläpito |
Jahkásaš geavahangolut Bajásdoallan |
| kustannukset Huolto (jäte- ja polttopuuhuolto), palvelurakenteiden ylläpito 20 htkk Valvonta (erävalvonta ja muu henkilöstön suorittama valvonta) 15 htkk Työnjohto htkk Opastus (Lemmenjoen luontotupa ja luontokeskus Siida) 15 htkk Kävijäseurannat htkk Tutkimus, luonnonhoito ja seuranta 1 htkk Opasteiden suunnittelu 1 htkk Hallinto ja suunnittelu 2 htkk Perinnebiotooppien hoito 1,5 htkk Kalavesien hoito 0,5 htkk Ennallistaminen (palojatkumot) 0,5 htkk Lajistoseurannat ja -inventoinnit 1 htkk |
golut Fuolahus (bázahus- ja boaldinmuorrafuolahus), bálvalanrusttegiid bajásdoallan 20 obmb Goziheapmi (meahccegoziheapmi ja bargoveaga dahkan eará goziheapmi) 15 obmb Bargojođiheapmi obmb Oahpisteapmi (Leammi luonddustohpu ja luonddguovddáš Siida) 15 obmb Gallestalličuovvumat obmb Dutkan, luonddudikšun ja čuovvun obmb Oahpistanrusttegiid plánen 1 obmb Hálddahus ja plánen 2 obmb Árbevierrobiotohpaid dikšun 1,5 obmb Guollečáziid dikšun 0,5 obmb Ovddešteapmi (buollinjoatkimat) 0,5 obmb Šládjačuovvumat ja -inventeremat 1 obmb |
| 2007–2017 Uudet palvelurakenteet 125 000 Reitistöjen ja palvelurakenteiden kunnostus 376 000 Kävijätutkimus 25 Toimenpidesuunnitelmat 20 Opasteiden uusiminen 10 000 Kalustohankinnat 95 Kulttuurikohteiden kunnostus (Kaapin Jounin tila, Matti Musta jne.) 100 000 |
Investeren euroiguin 2007–2017 Ođđa bálvalanrusttegat 125 000 Johtolagaid ja bálvalanrusttegiid divodeapmi 376 000 Gallestallidutkamuš 25 Doaibmabidjoplánat 20 Oahpistanrusttegiid ođasmahttin 10 Bargoneavvoháhkamat 95 Kulturčuozáhagaid divodeapmi (Gáppe-Jon báiki, Čáhppes-Máhte báiki jna.) 100 000 |
| 23 Suunnitelman vaikutusten arviointi |
23 Plána váikkuhusaid árvvoštallan |
| 23.1 Arvioinnin lähtökohdat |
23.1 Árvvoštallama vuolggasajit |
| Kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelmien laatiminen ei kuulu niihin hankkeisiin, joista ns. YVA-lain (Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 468/1994) mukaan tulee laatia ympäristövaikutusten arviointi. |
Álbmotmeahci dikšun- ja geavahanplánaid dahkan ii gula daidda fitnuide, main ng. YVA-lága (Láhka birasváikkuhusaid árvvoštallanmeannudeamis 468/1994) mielde galgá dahkat birasváikkuhusaid árvvoštallama. |
| Lain viidennessä luvussa, joka käsittelee yleistä selvitysvelvollisuutta, todetaan kuitenkin, että ”ympäristövaikutukset on selvitettävä ja arvioitava riittävässä määrin viranomaisen valmistellessa sellaisia suunnitelmia ja ohjelmia, joiden toteutumisella saattaa olla merkittäviä ympäristövaikutuksia, mutta joihin ei sovelleta 2 luvun säännöksiä arviointimenettelystä”. |
Lága viđat logus, mii gieđahallá oppalaš čielggadangeatnegasvuođa, daddjojuvvo goittot ahte ”birasváikkuhusat galget čielggaduvvot ja árvvoštallot doarvái bures, go eiseválddit válmmaštallet dakkár plánaid ja prográmmaid, maid ollašuvvan sáhttá mealgat váikkuhit lundui muhto maidda eai heivehuvvo 2 logu njuolggadusat árvvoštallanmeannudeamis”. |
| Varsinaiseen YVA-hankkeeseen verrattuna tässä on se ero, että hoito- ja käyttösuunnitelmissa riittää yhden vaihtoehdon, lopullisen esityksen, esittäminen. |
Ieš YVA-fitnu ektui dás lea dat earru ahte dikšun- ja geavahanplánas lea doarvái ovdanbuktit ovtta molssaeavttu, loahpalaš árvalusa. |
| Tässä arvioinnissa selostetaan, mihin hoito- ja käyttösuunnitelman esitykset perustuvat sekä tuodaan esiin esitysten hyödyt ja haitat. |
Dán árvvoštallamis ovdanbuktojuvvo, masa dikšun- ja geavahanplána árvalusat vuođđuduvvet ja buktojuvvojit ovdan sihke buorit ja heajos bealit. |
| Ympäristövaikutuksia syntyy yleensä ainoastaan suunnitelmassa esitetyistä toimenpiteistä eli asioista, joita suunnitelma muuttaa verrattuna suunnittelua edeltäneeseen tilanteeseen. |
Birasváikkuhusat šaddet dábálaččat dušše plánas ovdanbukton doaibmabijuin dahjege áššiin, maid plána rievdada ovddit dili ektui. |
| Siten jos jostakin kansallispuiston käyttötavasta ei ole esitystä, ei suunnitelmalla ole siihen myöskään ympäristövaikutusta. |
Ná jos álbmotmeahci juoga geavahanvuogi birra ii leat árvalus, de eai plánas leat dasa maiddái birasváikkuhusat. |
| Suunnitelmilta odotetaan usein konkreettisia hankkeita – kuten rakentamista, kaivamista, luonnonvarojen hyödyntämistä tms. Luonnonsuojelualueiden hoidon ja käytön suunnittelussa ei useinkaan ole näin, vaan monesti tilanne on juuri päinvastoin. |
Plánain vurdet dávjá konkrehtalaš fitnuid dego huksema, roggama, luondduriggodagaid ávkinatnima jed. Luonddusuodjalanguovlluid dikšuma ja geavaheami plánemis ii leat goittot gallii ná, muhto dilli lea dávjá aivve nuppegežiid. |
| YVA-lain ”tavoitteena on edistää ympäristönäkökohtien huomioonottamista [ja] – – lisäksi edistää kansalaisten, yhteisöjen ja viranomaisten mahdollisuuksia osallistua suunniteluun sekä parantaa edellytyksiä sovittaa yhteen tavoitteita ja näkökantoja suunnitelmia valmisteltaessa” (Ympäristöministeriö 1998). |
YVA-lága ”ulbmilin lea ovddidit birasbeliid vuhtiiváldima [ja] – – dasa lassin ovddidit riikkavuložiid, servošiid ja eiseválddiid vejolašvuođaid oassálastit plánemii ja buoridit vejolašvuođaid heivehit oktii ulbmiliid ja oainnuid plánaid ja prográmmaid válmmaštaladettiin” (Birasministeriija 1998). |
| Metsähallitus on tietoisesti toteuttanut tätä tavoitetta koko hoito- ja käyttösuunnitelman laadinnan ajan kuulemalla paikallisen väestön ja sidosryhmien tietoja, näkemyksiä ja toiveita. |
Meahciráđđehus lea ollašuhttán dán ulbmila dikšun- ja geavahanplána dagadettiin nu, ahte lea gullan báikkálaš olbmuid ja čanasjoavkkuid dieđuid, oainnuid ja sávaldagaid. |
| Suunnitelman luvussa 1.3 Suunnitteluprosessi on tarkempi kuvaus osallistamisprosessista. |
Plána logus 1.3 Plánenproseassas muitaluvvo dárkileappot oassálastinproseassa birra. |
| 23.2 Ympäristövaikutukset |
23.2 Birasváikkuhusat |
| Suunnitelma perustuu kestävän kehityksen periaatteisiin pyrkien sovittamaan yhteen taloudellisia, sosiaalisia, kulttuurisia ja ekologisia tavoitteita. |
Plána vuođđuduvvá bistevaš geavaheami prinsihpaide, ja danin plánas geahččalit heivehit oktii ekonomalaš, sosiálalaš, kultuvrralaš ja ekologalaš ulbmiliid. |
| Seuraavassa tarkastellaan erikseen, miten suunnitelma vaikuttaa näihin tekijöihin. |
Čuovvovaš loguin guorahallojuvvo sierra, mo plána váikkuha dáidda dahkkiide. |
| 23.2. 1 Ekologiset vaikutukset |
23.2.1 Ekologalaš váikkuhusat |
| Lemmenjoen kansallispuiston luonnonsuojelullinen tila on tällä hetkellä hyvä, ja suunnitelman lähtökohtana on, että tämä hyvä tila pyritään säilyttämään. |
Leammi álbmotmeahci luonddusuodjalandilli lea aiddo dál buorre ja plánas vulgojuvvo das, ahte dálá buorre dilli galgá seailluhuvvot boahtteáiggisge. |
| Tämän vuoksi suunnitelmassa ei juurikaan esitetä aktiivista puuttumista asioihin tai suuria muutoksia nykytilaan. |
Danin plánas eai báljo árval stuorát nuppástusaid dálá dillái. |
| Hoito- ja käyttösuunnitelman toteutuminen vaikuttaa alueen ekologisiin arvoihin ja suojelutavoitteiden toteutumiseen myönteisesti turvaamalla alueen mahdollisimman luonnontilaisen kehittymisen. |
Dikšun- ja geavahanplána ollašuvvan váikkuha bures guovllu ekologalaš árvvuide ja suodjalanulbmiliid ollašuvvamii, nu ahte dorvvasta dan ahte guovlu ovdána nu luonddudilis go vejolaš. |
| Kallioperä ja muut geologiset muodostumat säilyvät koskemattomina ja rakentamattomina kullan kaivualueita lukuun ottamatta. |
Báktevuođđu ja eará geologalaš čohkiideamit bállejit lea ráfis earret golleguovlluid. |
| Seuranta ja valvonta ovat tärkeä osa suunnitelman tavoittelemien myönteisten ekologisten vaikutusten toteutumisessa. |
Čuovvun ja goziheapmi mearkkašit ollu plána ulbmiliid buriid ekologalaš váikkuhusaid ollašuvvamis. |
| Tehokkaan seurannan avulla voidaan reagoida ajoissa alueen ekologisessa tilassa tapahtuviin ei-toivottuihin muutoksiin. |
Beaktilis čuovvuma bokte sáhttá dávistit áiggi bále guovllu ekologalaš dilis dáhpáhuvvi ii-sávahahtti nuppástusaide. |
| Esimerkiksi kesäaikaisten maastoliikenneurien kulumista seurataan ja uria rakennetaan tarvittaessa kestävämmiksi. |
Ovdamearkka dihte geasiáigásaš meahccejohtalusvuojáhagaid gollan čuvvojuvvo, ja vuojáhagat ráhkaduvvojit dárbbu mielde gierdileabbon. |
| Kansallispuiston vilkkaimmin käytetyillä reiteillä ja niiden ympäristössä on havaittavissa kulumisvaurioita. |
Álbmotmeahci eanemus geavahuvvon johtolagain ja daid birrasiin vuhttojit eatnamat gollan. |
| Reittien pitkostamisella tai muulla pohjustamisella ja maisemointitöillä voidaan estää uusien vaurioiden syntyminen. |
Ođđa gollanvahágiid šaddama sáhttá hehttet nu, ahte johtolagaid ala ráhkaduvvojit rovit dahje daid vuođđu nannejuvvo muđui ja duovdaga sáhttá maiddái ovddeštit. |
| Opastuksella ja asianmukaisilla rakenteilla voidaan vähentää kävijöiden ekologisia ympäristövaikutuksia, vaikka käyntimäärät lisääntyisivätkin. |
Oahpisteami bokte ja áššáigullevaš rusttegiiguin sáhttá geahpedit gallestalliid ekologalaš birasváikkuhusaid, vaikko gallestallilogut lassánivččege. |
| Suunnitelman vaikutukset niihin luontotyyppeihin ja lajeihin, joiden perusteella alue on otettu Natura 2000 -suojelualueverkostoon |
Plána váikkuhusat daidda luondotiippaide ja šlájaide, maid vuođul guovlu lea váldojuvvon Natura 2000 -suodjalanguovlofierpmádahkii |
| Lemmenjoen kansallispuiston kuuluminen Natura 2000 -suojelualueverkostoon merkitsee, että luonnonsuojelulain (1096/1996) 65. ja 66. §:ssä säädetyt oikeusvaikutukset ovat tulleet alueilla noudatettaviksi. |
Leammi álbmotmeahcci gullá Natura 2000 -suodjalanguovlofierpmádahkii, mii mearkkaša dan ahte luonddusuodjalanlága (1096/1996) 65. ja 66. §:s mearriduvvon vuoigatvuođaváikkuhusat galget guovlluin vuhtiiváldojuvvot. |
| Mikäli tietty hanke tai suunnitelma joko yksistään taikka tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden tai suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää niitä Naturaalueen luonnonarvoja, joiden perusteella alue on liitetty Natura 2000 -suojelualueverkostoon, on hankkeen toteuttajan arvioitava vaikutukset (LsL 65 §). |
Jos dihto fidnu dahje plána juogo okto dahje ovttas eará fitnuiguin ja plánaiguin sáhttá mearkkašahttiláhkai čuohcit daidda Natura-guovllu luondduárvvuide, maid vuođul guovlu lea laktojuvvon Natura 2000 -suodjalanguovlofierpmádahkii, de galgá fitnu ollašuhtti árvvoštallat váikkuhusaid (LsL 65 §). |
| Viranomainen ei saa myöntää lupaa eikä hyväksyä suunnitelmaa, jos vaikutusten arviointi- ja lausuntomenettely osoittavat, että hanke tai suunnitelma merkittävästi heikentää niitä Natura-alueen luonnonarvoja, joiden perusteella alue on liitetty Natura-verkostoon (LsL 66 §). |
Eiseváldi ii oaččo mieđihit lobi iige dohkkehit plána, jos váikkuhusaid árvvoštallan- ja cealkámušmeannudeapmi čájehit ahte fidnu dahje plána mearkkašahttiláhkai čuohcá daidda Natura-guovllu luondduárvvuide, maid vuođul guovlu lea laktojuvvon Natura-fierpmádahkii (LsL 66 §). |
| Em. luonnonsuojelulain tarkoittama merkittävän heikentämisen kynnys ja sen kohdistaminen nimenomaan alueen Natura-verkostoon liittämisen perusteena oleviin luonnonarvoihin mahdollistaa yleensä alueen tavanomaisen käyttämisen, ellei esimerkiksi luonnonsuojelulakiin perustuvasta toteuttamisesta yksittäistapauksissa muuta johdu. |
Luonddusuodjalanlágas daddjojuvvon mearkkašahtti čuohcima dássi ja dan vuhtiiváldin namalassii dain luondduárvvuin, mat leat leamaš guovllu Natura-fierpmádahkii laktima vuođđun, ii dábálaččat hehtte guovllu dábálaš geavaheami, jos ovdamearkka dihte luonddusuodjalanlágas ii ovttaskasdáhpáhusain nuppelahkái daddjojuvvo. |
| Lemmenjoen kansallispuiston osalta Natura 2000 -verkoston toteutuskeinona on luonnonsuojelulaki. |
Leammi álbmotmeahci hárrái Natura 2000 -fierpmádat lea ollašuhtton luonddusuodjalanlága mielde. |
| Asetuksessa eräistä valtion maille perustetuista kansallispuistoista ja luonnonpuistoista (932/ 1981) on määritelty kielletyt ja sallitut toimenpiteet, eikä Natura-päätös tuo tähän asiaan käytännössä mitään erityistä muutosta. |
Ásahusas (Ásahus stáhtaeatnamiidda vuođđuduvvon dihto álbmotmehciin ja luonddumehciin 932/ 1981) leat meroštallon gildojuvvon ja lobálaš doaibmabijut, iige Natura-mearrádus rievdat báljo dán ášši. |
| Tämä on todettu myös valtioneuvoston päätöksessä (Vn 20.8. 1998) esimerkiksi kalastuksen, metsästyksen ja muiden luontaiselinkeinojen osalta. |
Dát lea gávnnahuvvon stáhtaráđi mearrádusas (Stáhtaráđđi 20.8.1998) ovdamearkka dihte guolástusa, meahccebivddu ja eará luondduealáhusaid hárrái. |
| Ne luontotyypit ja lajit, joiden perusteella alue on liitetty Natura 2000 -suojelualueverkostoon, on kuvattu tämän suunnitelman luvussa 5.1 Luonnonsuojelu ja -hoito. |
Dat luondotiippat ja šlájat, maid vuođul guovlu lea laktojuvvon Natura 2000 -suodjalanguovlofierpmádahkii, leat govviduvvon dán plána logus 5.1 Luonddu suodjaleapmi ja dikšun. |
| Alueen nykyinen käyttö ei uhkaa näitä luontotyyppejä ja lajeja. |
Guovllu dálá geavaheapmi ii čuoze dáidda luondotiippaide ja šlájaide. |
| Suunnitelma pyrkii turvaamaan Natura-verkoston luontotyyppien ja lajien säilymistä jatkossakin mm. maastoliikenteen ohjauksella, asianmukaisella opastus- ja palveluvarustuksella sekä alueen luonnontilan seurannalla. |
Plána geahččala dorvvastit dan, ahte Natura-fierpmádaga luondotiippat ja šlájat seilot boahtteáiggisge ee. meahccejohtalusa stivrema bokte, ássáigullevaš oahpistan- ja bálvalanrusttegiiguin ja guovllu luonddudili čuovvuma bokte. |
| Yhteenvetona voidaan todeta suunnitelman edistävän Lemmenjoen kansallispuisto -nimisen Natura-alueen luonnonarvojen säilymistä. |
Čoahkkáigeassun sáhttá dadjat ahte plána ovddida Leammi álbmotmeahcci -nammasaš Naturaguovllu luondduárvvuid seailuma. |
| Suunnitelma on siten tärkeä osa Natura 2000 -suojelualueverkoston toteutumista. |
Plána lea ná dehálaš oassi Natura 2000 -suodjalanguovlofierpmádaga ollašuhttimis. |
| 2 Sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset |
23.2.2 Sosiálalaš ja kultuvrralaš váikkuhusat |
| Suunnitelmassa ei rajoiteta paikallisen väestön elinkeinonharjoittamismahdollisuuksia verrattuna nykytilanteeseen. |
Plánas eai gáržžiduvvo báikkálaš olbmuid vejolašvuođat bargat iežaset ealáhusaiguin dáláža ektui. |
| Paikallisen väestön kotitarvemetsästys, -kalastus ja -keräily saavat jatkua samoin kuin aiemman runkosuunnitelman aikaan. |
Báikkálaš olbmuid meahccebivdu, guolástus ja čoaggin ruovttu dárbbuide joatkašuvvá seammaláhkai go ovddeš ruŋgoplána áigge. |
| Polttopuun käyttöä puiston alueelta vähennetään ja kesäaikaista maastoliikennettä puiston alueella rajoitetaan. |
Boaldinmuora geavaheapmi álbmotmeahcis geahpeduvvo ja geasiáigásaš meahccejohtalusvejolašvuođat álbmotmeahcis gáržžiduvvojit. |
| Suunnitelma turvaa luontaiselinkeinojen harjoittamisen vähintään samalla tasolla kuin suunnitelman uusimisen käynnistyessä, mm. maankäyttöä ja maastoliikennettä ohjaamalla. |
Plána dorvvasta luondduealáhusaiguin bargama uhcimustá seamma dásis go plána ođasmahttima álggahettiin ee. nu, ahte eanageavaheapmi ja meahccejohtalus stivrejuvvojit. |
| Alue säilyy tiettömänä lukuun ottamatta jo olemassa olevia Tirro–Angeli-tietä ja Lisman polkutietä. |
Álbmotmeahcci seailu geainnuhis guovlun earret dálá Tirro–Áŋŋela geainnu ja Lismmá bálggesgeainnu. |
| Motorisoitu liikkuminen alueella on tiukasti rajoitettua. |
Mohtorfievrruiguin johtaleapmi álbmotmeahcis lea sakka gáržžiduvvon. |
| Palvelurakenteiden ylläpito ja huolto sekä luonnontilaisen virkistysympäristön turvaaminen vahvistavat osaltaan alueen matkailuun perustuvaa elinkeinotoimintaa. |
Bálvalanrusttegiid bajásdoallan ja fuolahus ja luonddudilálaš lustageavahanbirrasa gáhtten dorvvastit bealisteaset turismii vuođđuduvvi ealáhusdoaimma. |
| Suunnitelman esitykset tukevat myös maakuntakaavassa esitettyjä kehittämisperiaatteita matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhykkeellä. |
Plána árvalusat dorjot maiddái eanagoddelávas ovdanbukton ovddidanprinsihpaid turismma ja lustageavaheami ovddidanavádagas. |
| Suunnitelmassa turvataan saamelaiskulttuurin harjoittamisen edellytyksiä. |
Plánas dorvvastuvvojit vejolašvuođat bargat sámekultuvrrain. |
| Tärkein keino on vyöhykejako. |
Deháleamos vuohki lea avádatjuohku. |
| Kansallispuiston syrjävyöhyke (88 % kansallispuiston pinta-alasta) on varattu ennen kaikkea saamelaiskulttuurin ja luontaiselinkeinojen harjoittamista varten. |
Álbmotmeahci boaittobealeavádat (88 % álbmotmeahci viidodagas) lea vuosttažettiin várrejuvvon sámekultuvrrain ja luondduealáhusaiguin bargama várás. |
| Syrjävyöhykkeellä turvataan porolaitumien laajuutta, yhtenäisyyttä ja laatua sekä porojen laidunrauhaa. |
Boaittobealeavádagas dorvvastuvvojit guohtoneatnamiid viiddisvuohta, oktilašvuohta, kvalitehta sihke bohccuid guohtunráfi. |
| Syrjävyöhykkeellä muut käyttömuodot ja käyttäjät eivät siis heikennä kulttuurin harjoittamisen edellytyksiä ja taloudellista kannattavuutta. |
Boaittobealeavádagas eará geavahanhámit ja geavaheaddjit eai nappo čuoze vejolašvuođaide bargat kultuvrrain ja ekonomalaš gánnáheapmái. |
| Lemmenjoen kansallispuistosta 94 % – Inarin kunnan puoleinen osa – sijaitsee saamelaisten kotiseutualueella. |
Leammi álbmotmeahcis 94 %, dahjege dat oassi mii lea Anára gieldda siste, gullá sámiid ruovttuguvlui. |
| Suunnitelma mahdollistaa saamelaisille perustuslaissa turvatun oikeuden ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan myös kansallispuiston alueella. |
Plána addá sámiide vuođđolágas dorvvastuvvon vuoigatvuođa bajásdoallat ja ovddidit iežaset giela ja kultuvrra maiddái álbmotmeahci siste. |
| Saamelaiskäräjien, ympäristöministeriön ja Metsähallituksen välillä käydyissä keskusteluissa sekä saamelaiskäräjien ja ympäristöministeriön neuvotteluissa 2.10. 2003 on päädytty tämän luvun osalta siihen, että saamelaiskäräjät on kulttuuri-itsehallintolakia toteuttavana elimenä oikea taho laatimaan erämaaalueiden ja muiden laajojen pohjoisten suojelualueiden hoito- ja käyttösuunnitelmien sosiaalisten, kulttuuristen ja taloudellisten vaikutusten arvioinnin siltä osin, kuin tarkastellaan suunnitelman vaikutuksia saamelaisiin. |
Sámedikki, birasministeriija ja Meahciráđđehusa ságastallamiin ja sámedikki ja birasministeriija ráđđádallamiin 2.10.2003 leat boahtán dán logu hárrái dan oaivilii ahte sámediggi lea kulturiešstivrenlága ollašuhttin rivttes oassebealli árvvoštallat meahcceguovlluid ja davviguovlluid eará viiddis suodjalanguovlluid dikšun- ja geavahanplánaid sosiálalaš, kultuvrralaš ja ekonomalaš váikkuhusaid sámiide. |
| Saamelaiskäräjien arviointiosuus on suunnitelman liitteenä (Liite 1). |
Sámedikki árvvoštallanossodat lea plána čuovusin (Čuovus 1). |
| 23.2. 3 Taloudelliset vaikutukset |
23.2.3 Ekonomalaš váikkuhusat |
| Suomen luonnonsuojelualueilla ja etenkin kansallispuistoilla on kansantaloudellinen imagomerkitys. |
Suoma luonddusuodjalanguovlluin ja erenoamážit álbmotmehciin lea álbmotekonomalaš imagomearkkašupmi. |
| Kansainvälisten suojelutavoitteiden toteuttamisessa pohjoisen laajoilla luonnonsuojelualueilla on tärkeä osansa. |
Riikkaidgaskasaš suodjalanulbmiliid ollašuhttimis davvimáilmmi viiddis luonddusuodjalanguovllut mearkkašit ollu. |
| Suunnitelman taloudellisten vaikutusten tarkastelu lähtee kuitenkin aluetalouden näkökulmasta, sillä koko maan talouteen tällä Lemmenjoen kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelmalla ei ole kovin suurta merkitystä. |
Plána ekonomalaš váikkuhusaid guorahallamis vulgojuvvo goittot guovlluekonomiija dásis, dasgo oppa riikka ekonomiijai dát Leammi álbmotmeahci dikšun- ja geavahanplána ii báljo mearkkaš. |
| Koko maan kannalta tärkeät ratkaisut – kuten kaivostoiminnan rajoitukset – on sisällytetty säädöksiin. |
Oppa riikka dáfus dehálaš čovdosat – dego ruvkedoaimma ráddjehusat – leat váldojuvvon mielde njuolggadusaide. |
| Kuten sosiaalisten ja kulttuuristen vaikutusten arvioinnin yhteydessä todettiin, suunnitelmassa ei rajoiteta paikallisen väestön elinkeinonharjoittamismahdollisuuksia verrattuna nykytilanteeseen. |
Nugo sosiálalaš ja kultuvrralaš váikkuhusaid árvvoštallama oktavuođas daddjojuvvui, de plánas eai gáržžiduvvo báikkálaš olbmuid vejolašvuođat bargat iežaset ealáhusaiguin dáláža ektui. |
| Tämän vuoksi suunnitelmalla ei ole taloudellista vaikutusta alueen elinkeinoihin, vaan jos elinkeinojen tuottavuus muuttuu, se tapahtuu jostakin muusta syystä. |
Danin plánas eai leat ekonomalaš váikkuhusat guovllu ealáhusaide, muhto jos ealáhusaid gánnáheapmi rievdá, de dat dáhpáhuvvá juoga eará siva dihte. |
| Alueen vetovoimaisuuden säilyttäminen ylläpitämällä palvelurakenteita, luonnontilaisuutta ja erämaisuutta tuo välillisesti tuloja alueen matkailuyrittäjille (esim. venekuljetukset sekä majoitus- ja ohjelmapalvelut). |
Guovllu geasuhusa seailluheapmi bálvalanrusttegiid, luonddudilálašvuođa ja meahccáivuođa bajásdoallama bokte buktá eahpenjuolgga dietnasiid guovllu turismafitnodagaide (omd. fanassáhtosteamit sihke idjadan- ja prográmmabálvalusat). |
| Lisäksi rajoitetun luontomatkailuyrittämisen salliminen kansallispuistossa turvaa suoraan alueen matkailuyritysten toimintaedellytyksiä. |
Dasa lassin gáržžiduvvon luondduturismafitnodatdoaimma suovvan álbmotmeahcis dorvvasta njuolgga guovllu turismafitnodagaid doaibmavejolašvuođaid. |
| Kansallispuiston hoito ja hallinto työllistävät vakituisia työntekijöitä yhteensä noin kolme henkilötyövuotta vastaavan määrän ja tilapäisiä kahta henkilötyövuotta vastaavan määrän. |
Álbmotmeahci dikšun ja hálddahus addet fásta barggu oktiibuot sullii golmma olmmošbargojagi veardde ja gaskaboddosaš barggu guovtte olmmošbargojagi veardde. |
| Tämä kertyy hallinnosta, suunnittelusta, asiakaspalvelusta, valvonnasta, palvelurakenteiden ylläpidosta ja huollosta sekä alueen hoitoon liittyvästä tiedonkeruusta, seurannasta ja tietojen ylläpidosta vastaavista henkilöistä. |
Dáidda olbmuide gullet hálddahusas, plánemis, áššehasbálvalusas, goziheamis, bálvanrusttegiid bajásdoallamis ja fuolahusas ja guovllu dikšumii guoskevaš dieđuidčoaggimis, čuovvumis ja dieđuid bajásdoallamis vástideaddji olbmot. |
| Metsähallitus noudattaa suunnittelussa kaikkia voimassa olevia lakeja ja asetuksia sekä pyrkii olemaan esityksissään oikeudenmukainen. |
23.3 Čoahkkáigeassu ja jurddabohtosat Meahciráđđehus čuovvu plánemis buot dálá lágaid ja ásahusaid ja geahččala leat árvalusain vuoiggalaš. |
| Kansallispuistoissa lähtökohtina ovat luonnonsuojelulaki sekä alueen perustamislainsäädäntö. |
Álbmotmehciin vuođđun leat luonddusuodjalanláhka ja guovllu vuođđudanláhkamearrádusat. |
| Metsähallitus tunnustaa saamelaisten perustuslailliset oikeudet kulttuurinsa mukaisten elinkeinojen harjoittamiseen kotiseutualueellaan. |
Meahciráđđehus dorvvasta sámiid vuođđolágalaš vuoigatvuođaid bargat iežaset kultuvrii gullevaš ealáhusaiguin ruovttuguovllusteaset. |
| Lemmenjoen kansallispuistossa korostuvat saamelaiskulttuurin, porotalouden ja virkistyskäytön tarpeiden yhteensovittaminen. |
Leammi álbmotmeahcis boahtá bures ovdan sámekultuvrra, boazodoalu ja lustageavaheami dárbbuid oktiiheiveheapmi. |
| Alueella on tärkeä merkitys paikallisten asukkaiden toimeentulossa, kulttuurissa ja virkistäytymisessä. |
Leammi álbmotmeahcci mearkkaša ollu báikkálaš olbmuid áigáiboađus, kultuvrras ja astoáiggedoaimmain. |
| Lemmenjoen kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelma ei merkittävästi muuta alueen käyttöä tai luonnonsuojelullista tilaa. |
Leammi álbmotmeahci dikšun- ja geavahanplána ii báljo rievdat guovllu eará geavaheami dahje luonddusuodjalandili. |
| Suunnitelman pääpaino onkin erilaisten uhkien torjumisessa, niihin varautumisessa ja seurannan tehostamisessa, jotta luonnonsuojelulain ja aluetta koskevan erillislainsäädännön tavoitteet toteutuvat myös pitkällä aikavälillä. |
Plánas guovddážis leage dustet sierralágan áitagiid, ráhkkanit daidda ja čuovvugoahtit daid buorebut, vai luonddusuodjalanlága ja guvlui guoskevaš sierraláhkamearrádusaid ulbmilat ollašuvvet maiddái guhkesáiggeulbmiliin. |
| Vyöhykkeistäminen on keskeisin työkalu virkistyskäytön ja luontomatkailun kanavoimisessa siten, että haitat muille käyttömuodoille minimoituvat ja kansallispuiston luonto säilyy. |
Avádatjuohku lea mávssoleamos vuohki stivret lustageavaheami ja luondduturismma nu, ahte dat čuozášedje nu uhccán go vejolaš eará geavahanhámiide ja ahte álbmotmeahci luondu seailu. |
| Suunnitelma ei aiheuta olennaisia muutoksia Inarin tai Kittilän kuntien kulttuuriseen, sosiaaliseen ja taloudelliseen tilanteeseen verrattuna tilanteeseen, joka vallitsi vanhan runkosuunnitelman (Metsähallitus 1988) aikaan. |
Plána ii báljo rievdat Anára dahje Gihttela gielddaid kultuvrralaš, sosiálalaš ja ekonomalaš dili dan dilis, mii lei boares ruŋgoplána (Meahciráđđehus 1988) áigge. |
| Suunnitelma turvaa saamelaiskulttuurin perustana olevan porotalouden harjoittamisedellytykset, sillä se mm. ohjaa varsin tiukasti kesäaikaista maastoliikennettä. |
Plána dorvvasta vejolašvuođaid bargat sámekultuvrra vuođđun leahkki boazodoaluin, dasgo dat ee. stivre viehka čavgadit geasiáigásaš meahccejohtalusa. |
| Kaiken kaikkiaan suunnitelma pyrkii turvaamaan alueen nykyisten elinkeinojen toimintaedellytykset ja tukemaan kestäviä luontomatkailumahdollisuuksia. |
Buot buohkanassii plána geahččala dorvvastit guovllu dálá ealáhusaid doaibmavejolašvuođaid ja láhčit vuođu bistevaš luondduturismii. |
| Suunnitelma parantaa paikallistalouden edellytyksiä saattamalla ajan tasalle ja ylläpitämällä Lemmenjoen kansallispuiston luontomatkailun infrastruktuuria ja pelisääntöjä. |
Plána buorida báikkálašekonomiija vejolašvuođaid nu, ahte Leammi álbmotmeahci luondduturismma infrastruktuvra ja doaibmavuogit beivejuvvojit ja bajásdollojit. |
| Näin ollen suunnitelman esitykset edistävät osaltaan maankäyttö- ja rakennuslain sekä kyseiseen lakiin perustuvan valtioneuvoston periaatepäätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista asettamien tavoitteiden toteutumista. |
Ná plánaárvalusat leat ovddideamen eanageavahan- ja huksenlága ja guoskevaš láhkii vuođđuduvvi stáhtaráđi prinsihppamearrádusas daddjojuvvon ulbmiliid ollašuvvama guovlluidgeavahanulbmiliid hárrái riikkadásis. |
| Luonnonsuojelun näkökulmasta suunnitelman esitykset edistävät Lemmenjoen kansallispuiston ja siten osaltaan myös Natura 2000 -suojelualueverkoston luonnonarvojen säilymistä. |
Luonddusuodjaleami dáfus plána árvalusat ovddidit Leammi álbmotmeahci ja ná maiddái Natura 2000 -suodjalanguovlofierpmádga luondduárvvuid seailuma. |
| Hoito- ja käyttösuunnitelmassa asetetaan alueen hoidolle ja käytölle tavoitteet, periaatteet ja rajoitteet. |
Dikšun- ja geavahanplána ásaha guovllu dikšumii ja geavaheapmái ulbmiliid, prinsihpaid ja ráddjehusaid. |
| Suunnittelun yhteydessä tehty alueen nykytilanteen kartoittaminen mahdollistaa tavoiteltavien ympäristövaikutusten toteutumisen seurannan tulevaisuudessa. |
Plánema oktavuođas dahkkojuvvon, guovllu dálá dili kárten addá vejolašvuođa boahtteáiggis čuovvut, mo vurdojuvvon birasváikkuhusat ollašuvvet. |
| Metsähallituksen Inarin ja Sodankylän kuntia koskevalla yhteistyöryhmällä sekä alueen paliskunnilla on keskeinen rooli seurannassa. |
Meahciráđđehusa vuollásaš, Anára ja Soađegili gielddaid ovttasbargojoavku ja guovllu bálgosat leat hui guovddážis dán čuovvumis. |
| On tärkeää, että paikalliset asukkaat ja muut sidosryhmät voivat osallistua suunnitelman toteutumisen seurantaan ja että heillä on mahdollisuus vaikuttaa suunnitelman lisäksi sen toteuttamiseen. |
Lea dehálaš ahte báikkálaš ássit ja eará čanasjoavkkut sáhttet leat mielde čuovvumin ja ollašuhttimin plána ja ahte sidjiide addojuvvo vejolašvuohta váikkuhit plána lassin dan ollašuhttimii. |
| Valvonta on olennainen osa suunnitelman esitysten toimeenpanoa ja seurantaa. |
Goziheapmi lea mávssolaš oassi plána árvalusaid ollašuhttimis ja čuovvumis. |