| 2008 LUOTTAMUKSELLISUUS Julkinen DIAARINUMERO 4381/623/2003 |
LUHTOLAŠVUOHTA Almmolaš DIÁRANUMMIR 4381/623/2003 |
| ALUEEN NIMI Kaldoaivin erämaa-alue ja Sammuttijängän–Vaijoenjängän soidensuojelualue NATURA -ALUEEN |
SUODJALANPROGRÁMMA meahcceguovlu, jekkiidsuodjalanguovlu, buolžžaidsuodjalanprográmmi NAMMA JA KODA Gálddoaivi FI 1302002 |
| TEKIJÄ(T) Metsähallitus JULKAISUN NIMI Kaldoaivin erämaa-alueen sekä Sammuttijängän–Vaijoenjängän soidensuojelualueen hoito- ja käyt |
DAHKKI(T) Meahciráđđehus ALMMUSTUHTTIMA NAMMA Gálddoaivvi meahcceguovllu ja Sámmotjeakki–Vadjotjeakki jekkiidsuodjalanguovlu dikšun- ja geavahanplána |
| TIIVISTELMÄ Erämaalain (62/1991) velvoittamana Metsähallitus on laatinut Kaldoaivin erämaa-alueen hoito- ja |
ČOAHKKÁIGEASSU Meahcceguovlolága (62/1991) geatnegahttima vuođul Meahciráđđehus lea dahkan Gálddoaivvi |
| käyttösuunnitelman, jolla pyritään alueen erämaaluonteen säilyttämiseen, luontaiselinkeinojen ja saamelaiskulttuurin turvaamiseen sekä luonnon monipuolisen käytön ja sen edellytysten kehittämiseen. |
meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplána, mainna figgat seailluhit meahcceguovllu hámi, dorvvastit luondduealáhusaid ja sámekultuvrra sihke luonddu máŋggabealat geavaheami ja dan eavttuid ovddideami. |
| Kaldoaivin erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelman kanssa yhteisesti on laadittu erämaahan rajoittuvan Sammuttijängän–Vaijoenjängän soidensuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelma. |
Gálddoaivvi meahcceguovllu plánain oktasaččat lea ráhkaduvvon Sámmotjeakki–Vadjotjeakki dikšun- ja geavahanplána, mii boahtá meahcceguovllu rájá vuostá. |
| Suunnitelma rakentuu siten, että ennen varsinaista esitystä kerrotaan lyhyesti aihepiirin tausta ja lähtökohdat. |
Plána sisdoallu lea čuovvovaš: ovdal áitosaš ovdanbuktima muitaluvvo oanehaččat fáddabiire duogážis ja vuolggačuoggáin. |
| Nämä asiat on kerrottu alueelle laadituissa perusselvityksissä. |
Dát áššit leat muitaluvvon guovlluide dahkkojuvvon vuođđočielggadusain. |
| Suunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet koskevat sekä erämaa-aluetta että soidensuojelualuetta, ellei erikseen toisin mainita. |
Plána mihttomearit ja doaimmat gusket sihke meahcceguovllu ja jekkiidsuodjalanguovllu, jus ii daddjo eará láhkai. |
| Erämaan sekä soidensuojelualueen hoidon ja käytön seurantaan esitetään pysyviksi tarkoitettujen päätösten sijaan pysyvää prosessia. |
Meahcceguovllu ja jekkiidsuodjalanguovllu dikšuma ja geavaheami čuovvumii bissovažžan oaivvilduvvon mearrádusaid sadjái evttohit bissovaš proseassa. |
| Tämä tarkoittaa sitä, että suunnitelmaa tulee tarkistaa 10–15 vuoden välein tai useamminkin, ja tämän tarkistuksen tulee tapahtua osallistavan suunnittelun periaatteella. |
Dát mearkkaša dan, ahte plána galgá dárkkistit 10–15 jagi gaskkaid dahje dávjjibutge ja dát dárkkistus galgá dahkkojuvvot oassálasti plánema vuođđojurdaga vuođul. |
| Kuitenkin suunnitelman päälinjat – kuten esimerkiksi vyöhykkeistäminen ja siihen perustuva maankäytön ohjaus – on tarkoitettu mahdollisimman pysyviksi päätöksiksi. |
Goittotge plána vuođđolinnját – dego ovdamearkkadihte avádastin ja eanageavaheami stivren, mii vuođđuduvvá dasa – lea oaivvilduvvon nu bissovaš mearrádussan go vejolaš. |
| Suunnitelma perustuu lakeihin ja asetuksiin, alueen luonnon ja käytön perusselvityksiin, maastokäynteihin, Metsähallituksen henkilöstön alueen hoidosta kertyneisiin kokemuksiin ja tietoihin, aiempiin erämaa-alueille laadittuihin hoito- ja käyttösuunnitelmiin, sidosryhmien esittämiin näkemyksiin sekä paikallisen väestön ja retkeilijöiden antamaan palautteeseen. |
Plána vuođđun leat lágat ja ásahusat. guovllu luonddu ja ávkkástallama vuođđočielggadusat, meahccefitnamat, Meahciráđđehusa bargoveaga guovllu dikšumis čoggon vásáhusat, dieđut ja meahcceguovlluide dahkkojuvvon ovddit dikšun ja geavahanplánat, čanusjoavkkuin boahtán oainnut sihke báikkálaš olbmuin ja vánddardeaddjiin boahtán máhcahat. |
| Kaldoaivin erämaa-alue on laajin Suomen kahdestatoista erämaasta. |
Gálddoaivvi meahcceguovlu lea stuorámus Suoma 12 meahcceguovllus. |
| Sen pinta-ala on noin 295 000 ha. |
Dan viidodat lea sullii 295 000 hektára. |
| Kaldoaivin erämaa-alueen sisään työntyvän Suomen suurimman soidensuojelualueen pinta-ala on 52 270 ha. |
Suoma stuorámus jekkiidsuodjalanguovllu, mii boahtá Gálddoaivvi meahcceguovllu, viidodat lea 52 270 hektára. |
| Nämä kaksi yhdessä Norjan puoleisten alueiden kanssa muodostavat noin puolen miljoonan hehtaarin tiettömän kokonaisuuden. |
Dát guokte guovllu ovttas Norggabeale guovlluiguin lea sullii bealle miljon hektára viidosaš geainnohis oppalašvuohta. |
| Erämaa ja soidensuojelualue kuuluvat kokonaisuudessaan saamelaisten kotiseutualueeseen, ja ne on myös liitetty Natura 2000 -suojeluverkostoon. |
Meahcceguovlu ja jekkiidsuodjalanguovlu gullet ollásit sápmelaččaid ruovttuguvlui ja dat leat maiddái laktojuvvon Natura 2000 -suodjalanfierpmádahkii. |
| Kaldoaivin erämaa (FI 1302002) -niminen Natura-alue muodostuu Kaldoaivin erämaa-alueesta, jossa toteutuskeinona on erämaalaki, Sammuttijängän–Vaijoenjängän soidensuojelualueesta, jossa toteutuskeinona on luonnonsuojelulaki sekä Tuuruharjun alueesta, joka kuuluu harjujensuojeluohjelmaan, toteutuskeinona maa-aineslaki. |
Gálddoaivvi meahcceguovlu (FI 1302002) -nammasaš Natura-guovlu boahtá Gálddoaivvi meahcceguovllus, gos ollášuhttinvuohkin lea meahcceguovloláhka, Sámmotjeakki–Vadjotjeakki jekkiidsuodjalanguovllus, gos ollášuhttinvuohkin lea luonddusuodjalanláhka sihke Turubuolžža guovllus, mii gullá buolžžaidsuodjalanprográmmii. |
| Euroopan unionin komissio hyväksyi alueen lopullisesti EU:n suojelualueverkostoon luontodirektiivin perusteella 22.12. 2003. Alue on luontaiselinkeinonharjoittajille ja paikkakuntalaisille tärkeä poronhoito-, metsästys-, kalastus-, hillastus- ja virkistysalue. |
Eurohpá uniovnna kommišuvdna dohkkehii guovllu loahpalaččat EU:a suodjalanfierpmádahkii luonddudirektiivva vuođul 22.12.2003. Guovlu lea luondduealáhusaid hárjeheaddjiide ja báikegottálaččaide dehálaš boazodoallo-, meahccebivdo-, guollebivdo-, lubmen- ja áhpášmuhttinguovlu. |
| Alueella laiduntavat porojaan Kaldoaivin, Näätämön ja Muddusjärven paliskunnat. |
Guovllus guođohit bohccuideaset Gálddoaivvi, Njávdáma ja Muttošjávrri bálgosat. |
| Osa alueesta kuuluu koltta-alueeseen. |
Oassi guovllus gullá nuortalašguvlui. |
| Ulkopaikkakuntalaisista virkistyskävijöistä alueella liikkuvat kesäisin omatoimiset eräretkeilijät ja kalastajat. |
Olgobáikegottálaš áhpásmuhttingussiin guovllus johtet geasi áigge iešdoaimmalaš vánddardeaddjit ja guollebivdit. |
| Alueen koillisosaan sijoittuvat Sevettijärvi–Pulmankijärvi-retkeilyreitti, Inarinpolku ja Saamenpolku. |
Guovllu davvenuortaoasis lea Čeavetjávrri–Buobmága-vánddardanbálggis, Anárašbálggis ja Sámibálggis. |
| Talvella alueiden halki kulkevat moottorikelkkaurat tuovat sinne läpikulkijoita. |
Dálvit guovllu čađa mannet skohtermáđijat ja dat buktet čađajohttiid guvlui. |
| Alueella on kuusi Metsähallituksen huoltamaa autiotupaa ja neljä Villin Pohjolan vuokratupaa. |
Guovllus leat guhtta ávdinstobu, maid Meahciráđđehusa fuolaha ja njeallje Villi Pohjola láigostobu. |
| AVAINSANAT erämaa-alue, porotalous, luontaiselinkeinot, saamelaiskulttuuri, virkistyskäyttö MUUT TIEDOT Suunnitelman on kirjoittanut Elina Stolt. |
ČOAVDDASÁNIT meahcceguovlu, boazodoallu, luondduealáhusat, sámekultuvra, lustageavaheapmi EARÁ DIEĐUT Plána lea čállán Elina Stolt. |
| SARJAN NIMI JA NUMERO Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. |
RÁIDDU NAMMA JA NUMMIR Meahcceráđđehusa luonddusuodjalanprentosat. |
| Sarja C 81 |
Ráidu C 108 |
| 1 Johdanto |
1 Álggahus |
| 1.1 Suomen erämaat |
1.1 Suoma meahcceguovllut |
| Suomessa perustettiin vuonna 1991 erämaalailla (62/1991) 12 erämaa-aluetta, pinta-alaltaan yhteensä noin 1,5 miljoonaa hehtaaria. |
Suomas vuođđuduvvojedje 1991:s meahcceguovlolága (62/1991) vuođul 12 meahcceguovllu, viidodaga dáfus oktiibuot sullii 1,5 miljovnna hektára. |
| Näistä yhdeksän sijaitsee kokonaan ja yksi kolmasosaltaan saamelaisten kotiseutualueella. |
Dáin ovcci leat ollásit sámiid ruovttuguovllus ja ovtta guovllus fas goalmmádas. |
| Kansainvälisesti erämaat määritellään alueiksi, jotka ovat laajoja, syrjäisiä, tiettömiä, lähes asumattomia ja varsin luonnontilaisia. |
Riikkaidgaskasaš meroštallama mielde meahcceguovllut leat viiddis boaittobeale guovllut, main eai leat geainnut ja mat leat measta ávdimat ja viehka luonddudilis. |
| Määritelmä sopii eräin varauksin Suomenkin erämaihin. |
Meroštallan heive muhtun muddui maiddái Suoma meahcceguovlluide. |
| Suomen erämaat ovat kuitenkin olleet ja ovat edelleen ihmisten käytössä. |
Suoma meahcceguovllut leat goittot leamaš ja leat ainge olbmuid anus. |
| Siksi ne eivät ole täysin luonnontilaisia, asumattomia eivätkä myöskään täysin syrjäisiä. |
Danin dat eai leat ollásit luonddudilis eaige áibbas ássameahttumat eaige dat leat maiddái álo nu boaittobealdege. |
| Nykyiset maastoajoneuvot mahdollistavat lähes ympärivuotisen pääsyn erämaihin. |
Dálá meahccefievrruiguin beassá meahcceguovlluide measta birra jagi. |
| Laajat tiettömät kairat ovat aikojen kuluessa muokanneet pohjoisen ihmisiä, heidän ajatteluaan ja elämänmuotoaan. |
Viiddis geainnuhis skáiddit leat áiggiid mielde duddjon davvimáilmmi olbmuid ja sin jurddašanvuogi ja eallinhámi. |
| Muokkauksen lopputulos – saamelaiskulttuuri ja pohjoinen suomalaiskulttuuri – elävät yhä voimakkaina, vaikkakin kulttuurin ulkoiset muodot ovat pysyvän asutuksen ja teknis |
Duddjoma boađus – sámekultuvra ja davvisuopmelaš kultuvrra – eallá ain fámolažžan, vaikko vel kultuvrra olgguldas hámit leat fásta ássama ja teknihka atnuiboahtima geažil mealgat nuppástuvvan. |
| Saamen kielessä ei ole alun perin sanaa erämaa. |
Sámegielas ii álgoálggus oppa gávdnoge sátni meahcceguovlu. |
| Saamelaiset puhuvat metsästä, joka käsittää muutakin kuin alueen, jossa on puita. |
Go sámit hállet meahcis, de oaivvildit earáge go guovllu, mas leat muorat. |
| Saamelaisille suo ja avotunturikin on metsää. |
Sámiide jeaggi ja jalges duottarge lea meahcci. |
| Erityisesti metsä- ja porosaamelaiset ovat ainakin osan vuodesta asuneet metsissä ja tuntureilla vaihtaen asuinpaikkaa riistan, kalantulon ja laidunten mukaan, ilman pysyvämpää kiinteää asuinpaikkaa. |
Erenoamážit vuovde- ja boazosámit leat goittot oasi jagis ássan meahcis ja duoddariin ja molson ain ássanbáikki fuođđodili, guollesállašiid ja guohtoneatnamiid mielde, nu ahte sis ii lean báljo fásta orrunsadji. |
| Suomalaisille erämaa merkitsee ennen kaikkea luonnontilaista, tietöntä, asumatonta, syrjäistä aluetta, jonka ominaispiirteisiin kuuluvat metsät, suot, aarniometsät ja puhtaat vesistöt. |
Suopmelaččaide meahcceguovlu mearkkaša vuosttažettiin luonddudilálaš, áidalas boaittobealeguovllu, mas leat vuovddit, jeakkit, boares vuovddit ja buhtes čázádagat. |
| Suomalaiset suhtautuvat erämaihin konservatiivisesti ja säilyttävästi. |
Suopmelaččat doaladuvvet meahcceguovlluide konservatiivvalaččat seailluheami ulbmiliin. |
| Erämaahan kiireistä maailmaa pakenevat entisaikojen keräilijät ja pyytäjät. |
Meahcceguvlui olbmot báhtarit máilmmi hoahpuid dego dološ čoaggit ja bivdit. |
| Erämaahan kuuluviksi hyväksytään pitkospuut, autiotuvat, tulipaikat, laavut, opasteet ja polut. |
Meahcceguovllus ožžot leat olbmuid mielas rovit, ávdinstobut, dolastallanbáikkit, lávut, oahpistanrusttegat ja bálgát. |
| Sen sijaan erämaassa ei suomalaisen enemmistön mukaan saa olla mm. erämaakahviloita. |
Muhto eanaš suopmelaččaid mielas meahcceguovllus eai oaččo leat ee. meahccekafeat. |
| (Hallikainen 1998) |
(Hallikainen 1998) |
| Suomalaisen erämaakäsitteen juuret ovat pyyntikulttuurissa. |
Suopmelaš meahcceguovlodoahpaga ruohttasat leat bivdokultuvrras. |
| Erämaiksi on sanottu laajoja takamaita, joihin tehtiin eri pituisia kalastus- ja metsästysmatkoja aikoina, jolloin pyynti antoi olennaisen osan toimeentulosta. |
Meahcceguovlun leat gohčodan viiddis boaittobeale guovlluid, main olbmot johte guolásteamen ja meahcásteamen, dalle go bivdu lei vel mávssolaš oassi olbmuid birgenlágis. |
| Erämaat vaikuttavat yhä pohjoisten ihmisten elämään – ja toisaalta ihmisten toimet vaikuttavat erämaihin. |
Meahcceguovllut váikkuhit ainge davviolbmuid eallimii, ja nuppe dáfus olbmuid doaimmat váikkuhit meahcceguovlluide. |
| Tämä kaksisuuntainen yhteys on pohjoisen elämänmuodon perusta. |
Dát gaskavuohta lea davvi eallinvuogi vuođđu. |
| Nykyisin erämaat merkitsevät paikallisille asukkaille toimeentulon lähdettä, kulttuuriperintöä ja virkistysmahdollisuuksia. |
Dálá meahcceguovllut mearkkašit báikkálaš ássiide áigáiboađu, kulturárbbi ja lustageavahanvejolašvuođaid. |
| He saavat erämaa-alueilta tuloja porotaloudesta, kalastuksesta, metsästyksestä, hillastuksesta ja luontomatkailusta. |
Sii ožžot meahcceguovlluin sisaboađuid boazodoalus, guolástusas, meahccebivddus, lubmemis ja luondduturismmas. |
| Erämaiden rajat eivät ole rajoja paikallisille ihmisille. |
Meahcceguovlluid rájit eai leat rájit báikkálaš olbmuide. |
| He eivät välttämättä edes tiedä, missä rajat kulkevat, koska poronhoito, metsästys ja kalastus ovat mahdollisia erämaissa ja niiden ulkopuolella. |
Sii eai álo oppa dieđege, gokko rájit johtet, dasgo meahcceguovlluin ja daid olggobealde sáhttá bargat bohccuiguin, meahcástit ja guolástit. |
| Yleensä luontokin on samanlaista. |
Dábálaččat luonduge lea ovttalágan. |
| Harvaan asutussa pohjoisessa erämaat ovat osia laajemmista erämaisista aluekokonaisuuksista. |
Hárvvet ássojuvvon davvimáilmmis meahcceguovllut gullet oassin viidáset meahcceguovllulágan eanaollisvuođaide. |
| Niillä kullakin on oma asutus- ja elinkeinohistoriansa, joka näkyy myös tämän päivän käyttäjissä ja käyttömuodoissa. |
Dain guđesge lea iežas ássan- ja ealáhushistorjá, mii vuhtto maiddái dálá geavaheddjiin ja geavahanhámiin. |
| Tämä näkökulma on määräävänä näiden alueiden maankäytön ohjauksessa, sillä erämaalaki perustuu tähän lähtökohtaan. |
Dát perspektiiva lea mearrideamen dan, mo dáid guovlluid eanageavaheapmi stivrejuvvo, dasgo dát lea meahcceguovlolága vuođđun. |
| Erämaiset alueet ulottuvat valtakunnan rajojen yli, kun alueiden luonto sekä asutus- ja kulttuurihistoria ovat samankaltaisia. |
Meahcceguovllulágan eatnamat eai čuovo riikkarájiid, dasgo dáid guovlluid luondu ja ássan- ja kulturhistorjá sulastahttá ollu. |
| Paikalliset asukkaat ovat perinteisesti ylittäneet rajoja varsin vapaasti. |
Báikkálaš ássit leat don doložis rasttildan viehka friddja riikkarájiid. |
| Suomen erämaalaki (62/1991) lähtee edellä kuvatuista perinteistä ja niiden kunnioituksesta. |
Suoma meahcceguovlolága (62/1991) vuođđun leat ovdalis govviduvvon árbevierut ja daid gudnejahttin. |
| Suomen erämaat on perustettu säilyttämään sekä luonnon- että kulttuuriarvoja. |
Suoma meahcceguovllut leat vuođđuduvvon seailluhit sihke luonddu- ja kulturárvvuid. |
| Sana kulttuuri voidaan ymmärtää laajasti siten, että se pitää sisällään paitsi tietyn elämäntavan, myös tuohon elämäntapaan liittyvät taloudelliset arvot ja toimet. |
Sáni kultuvra sáhttá áddet viidát nu, ahte dat doallá sisttis earret dihto eallinvuogi maiddái duon eallinvuohkái guoskevaš ekonomalaš árvvuid ja doaimmaid. |
| Tämä ihmisen ja luonnon yhteyden tunnustaminen näkyy erämaiden rajauksessa. |
Dát olbmo ja luonddu oktavuođa dovddasteapmi vuhtto meahcceguovlluid rájideamis. |
| Niitä ei rajattu pelkästään ”etäisyys tiestä” -kriteereiden mukaan, eikä niiltä edellytetty täydellistä asumattomuutta eikä luonnontilaisuutta (Erämaakomitea 1988). |
Rájit eai leat mearriduvvon dušše ”gaska geainnus” -ákkaid mielde iige gáibiduvvo ahte meahcceguovlu galgá leat áibbas ávdin ja luonddudilis (Meahcceguovlokomitea 1988). |
| Kaldoaivin erämaa sijaitsee pohjoisimmassa osassa Suomea (kuva 1) ja on erämaistamme pintaalaltaan selvästi suurin – 295 070 ha, millä se ylittää seuraavaksi suurimman Käsivarren erämaan vajaalla sadalla tuhannella hehtaarilla. |
Dat lea viidodaga dáfus čielgasit Suoma stuorámus meahcceguovlu. Dan viidodat lea sullii 295 070 hektára ja dat lea váile čuohteduhát hektára stuorát go Giehtaruohttasa meahcceguovlu, Suoma nubbin stuorámus meahcceguovlu. |
| Yhdessä Sammuttijängän–Vaijoenjängän soidensuojelualueen sekä erämaahan liittyvän Norjan puoleisen tunturialueen kanssa ne muodostavat noin puolen miljoonan hehtaarin suuruisen tiettömän kokonaisuuden. |
Ovttas Sámmotjeakki-Vadjotjeakki jekkiidsuodjalanguovlluin ja meahcceguvlui laktáseaddji Norgga beale duottarguovlluin dat hábmejit sullii miljonbeale hektára viidosaš áidalas ollisvuođa. |
| Erämaa-alueen pituus on suurimmillaan noin 80 km välillä Syysjärvi–Urroaivi. |
Meahcceguovllu stuorámus guhkkodat 80 kilomehtera lea gaskkas Čoavččesjávri– Urroaivi. |
| Suurin leveys saadaan piirrettäessä linja välille Näätämö – alueen luoteiskulma, joka sijaitsee lähellä Utsjoen kirkonkylää. |
Stuorámus govdodat fidnejuvvo, go sárgojuvvo linnjá Njávdámis guovllu oarjedavágeahčái, mii deaivá lahka Ohcejoga girkosiidda. |
| Linjan pituus on lähes 80 km. |
Linnjá guhkkodat lea lagabui 80 kilomehtera. |
| Kaldoaivin erämaa jää kahden päätien ja valtakunnan rajan väliin. |
Gálddoaivvi meahcceguovlu báhcá guovtti váldogeainnu ja riikkaráji gaskii. |
| Erämaan rajan etäisyys sekä Inarista Utsjoelle menevään tiehen että Inarista Sevettijärvelle menevään tiehen on yleensä 2–4 km. |
Meahcceguovllu rádji lea dábálaččat Anáris Ohcejohkii doalvu geainnus 2–4 kilomehtera duohken ja sullii seamma guhkkin dat lea Anáris Čeavetjávrái manni geainnus. |
| Kauimpana tiestä on Njallajärvi, josta on linnuntietä 28 km tien varteen. |
Guhkimusas geainnus lea Njallajávri, gos lea njuolgga 28 kilomehtera geaidnogurrii. |
| Erämaa-alue jää yleisten teiden ulkopuolelle, mutta alueen sisällä sijaitseville yksityismaille johtaa lukuisia kulku-uria. |
Meahcceguovlu báhcá almmolaš geainnuid olggobeallai, muhto guovllu siskkobeale priváhtaeatnamiidda mannet máŋggat vuojáhagat. |
| Urat ovat syntyneet pääasiassa 1950–1970-luvulla, jolloin paikalliset kulkivat traktoreilla erämaassa kalastamaan ja hillastamaan. |
Vuojáhagat leat šaddan eanaš 1950–1970-loguin, goas báikkálaš olbmot johtaledje tráktoriiguin meahcceguovllus guolásteamen ja lubmemin. |
| Myöhemmin traktoreiden tilalle tulivat maastoautot, maastomoottoripyörät ja mönkijät. |
Maŋŋelis tráktoriid sadjái bohte meahccebiillat, meahccemohtorsihkkelat ja njealjejuvllagat. |
| Alue kuuluu kokonaisuudessaan saamelaisten kotiseutualueeseen, ja osa siitä on koltta-aluetta (kuva 1). |
Guovlu gullá ollásit sámiid ruovttuguvlui ja oassi guovllus gullá nuortalašguvlui (govva 1). |
| Erämaa kuuluu myös Natura 2000 -suojelualueverkostoon. |
Meahcceguovlu gullá maiddái Natura 2000 -suodjalanfierpmádahkii. |
| Euroopan unionin komissio hyväksyi alueen lopullisesti EU:n suojelualueverkostoon luontodirektiivin (92/43/ETY) perusteella 22.12. 2003. Naturaan erämaa-alue on liitetty yhtenä kokonaisuutena Sammuttijängän–Vaijoenjängän soidensuojelualueen sekä Tuuruharjun harjujensuojelualueen kanssa. |
Eurohpá uniovnna kommišuvdna dohkkehii guovllu loahpalaččat EU:a suodjalanguovlofierpmádahkii luondodirektiivva (92/43/ETY) vuođul 22.12.2003. Naturai meahcceguovlu lea laktojuvvon oktan ollisvuohtan ovttas Sámmotjeakki–Vadjotjeakki jekkiidsuodjalanguovlluin ja Turubuolžža buolžžaidsuodjalanguovlluin. |
| Kaldoaivin erämaa-alueelle tai Sammuttijängän–Vaijoenjängän soidensuojelualueelle ei ole aikaisemmin laadittu hoito- ja käyttösuunnitelmaa. |
Gálddoaivvi meahcceguovllu dahje Sámmotjeakki–Vadjotjeakki jekkiidsuodjalanguovllu várás ii leat ovdal dahkkojuvvon dikšun- ja geavahanplána. |
| Alue on maisemiltaan tunturikoivuylänköä ja tunturipaljakkaa. |
Guovlu gullá duovdaga dáfus lagešbadjosiidda ja jalges duoddarii. |
| Yhtenäistä mäntymetsäaluetta on kapeana kaistana erämaan eteläosassa Näätämöjoki (Njiävđám) – Syysjärvi (Čovčjävri) -linjan eteläpuolella. |
Oktilaš seakka beahcevuovdeguovlu lea meahcceguovllu máttageahčen Njávdánjohka–Čoavččesjávri-linnjá máttabealde. |
| Muutoin alue on pääasiassa paljakan tunturikankaita, harvapuustoista tunturikoivukangasta ja soita. |
Muđui guovlu lea eanaš jalges duottar, mas lea duottarguolbanat, hárvves lagešguolbanat ja jeakkit. |
| Näin ollen alueilla ei ole metsätaloudellista käyttöä. |
Ná dáin guovlluin ii leat vuovdeekonomalaš atnu. |
| Tunturimittarien tuhoamia koivikoita on Utsjoella varsin laajoja alueita (yli 100 000 ha), ja ne ovat lisänneet tunturipaljakoiden eli puuttomien alueiden määrää. |
Lastamáhtu lea duššadan Ohcejogas viehka viidát soahkevuvddiid (badjel 100 000 hektára). Lastamáhtovahágat leat lasihan jalges guovlluid meari. |
| Kaldoaivin erämaa-alueella paljakan tunturikankaita on 90 900 ha eli 31 % pinta-alasta, niukkapuustoisia tunturikankaita 35 440 ha eli 12 % pinta-alasta. |
Gálddoaivvi meahcceguovllus jalges duottarguolbanat leat 90 900 hektára dahjege 31 % viidodagas ja vátnamuorat duottarguolbanat 35 440 hektára dahjege12 % viidodagas. |
| Soidensuojelualueella paljakan tunturikankaita on 6 140 ha eli 12 % pinta-alasta ja niukkapuustoisia tunturikankaita 5 880 ha eli 11 % pinta-alasta. |
Jekkiidsuodjalanguovllus jalges duottarguolbanat leat 6 140 hektára dahjege12 % viidodagas ja vátnamuorat duottarguolbanat 5 880 hektára dahjege11 % viidodagas. |
| Kaldoaivin erämaan vedet kuuluvat kolmeen Jäämereen laskevaan vesistöön: pohjoiseen laskevaan Tenojoen sekä itään laskevaan Näätämöjoen (Njiävđám) vesistöön, ja pieni osa Iijärven eteläpuolisista vesistä laskee Inarijärveen (Aanaarjävri). |
Gálddoaivvi meahcceguovllu čázit gullet Jiekŋamerrii luoiti golmma čázádahkii: davás luoiti Deanu čázádahkii, nuorttas luoiti Njávdánjoga čázádahkii ja uhca oasáš Idjajávrri (Ijjävri) máttabeale čáziin luitet Anárjávrái. |
| Tärkeimmät sivuvesistöt Tenojoen vesistöalueella ovat Vetsijoen (Veahčajohka) ja Ylä-Pulmankijoen (Buolmátjohka) vesistöt. |
Deháleamos oalgečázádagat Deanu čázádatguovllus leat Veahčajoga ja Buolbmátjoga čázádagat. |
| Näätämöjoen vesistöissä merkittävimmät sivuvesistöt ovat Silisjoen (Silisjohka), Vaijoen ja Sammuttijoen vesistöt. |
Njávdánjoga čázádagain deháleamos oalgečázádagat leat Silisjoga, Vadjoga (Vaijuuhâ) ja Sámmotjoga (Samudjuuhâ) čázádagat. |
| Suurimmat järvet Kaldoaivin alueella ovat Iijärvi, Pautujärvi ja Vetsijärvi. |
Stuorámus jávrrit Gálddoaivvi guovllus leat Idjajávri, Bávdejávri (Pavdjävri) ja Veahčajávri. |
| Erämaa kuuluu Kaldoaivin, Näätämön ja Muddusjärven paliskuntien poronhoitoalueeseen sekä saamelaisten kotiseutualueeseen. |
Meahcceguovlu gullá Gálddoaivvi, Njávdáma ja Muttošjávrri bálgosiid boazodoalloguvlui ja sámiid ruovttuguvlui. |
| Osa erämaasta on koltta-aluetta. |
Oassi meahcceguovllus gullá nuortalašguvlui. |
| Ulkopaikkakuntalaisista virkistyskävijöistä alueella liikkuvat kesäisin omatoimiset luonnonrauhaa ja hiljaisuutta etsivät eräretkeilijät ja kalastajat. |
Olgobáikegoddelaš lustagallestalliin sáhttá máinnašit meahccevánddardeaddjiid, geat johtalit guovllus geasi áigge iehčanassii luondduráfi ja jaskatvuođa ohcaleamen, ja guolásteaddjiid. |
| Kaldoaivin erämaassa kulkee useita kesäaikaisia maastouria, joille Metsähallitus myöntää painavin perustein paikkakuntalaisille kesäaikaisia maastoliikennelupia. |
Gálddoaivvi meahcceguovllus leat máŋggat geasiáigásaš meahccevuojáhagat, maidda Meahciráđđehus mieđiha mávssolaš ákkaid vuođul báikegoddelaččaide geasiáigásaš meahccejohtaluslobiid. |
| Alueen koillisosaan sijoittuvat Sevettijärvi–Pulmankijärvi-retkeilyreitti, Inarinpolku ja Saamenpolku. |
Guovllu nuortadavágeahčen leat Čeavetjávrri-Buolbmátjávrri vánddardanjohtolat, Anárašbálggis ja Sámebálggis. |
| Talvella alueiden halki kulkevia moottorikelkkauria käyttävät sekä paikkakuntalaiset että ulkopaikkakuntalaiset. |
Dálvit guovlluid čađa mannet mohtorgielkávuojáhagat ja daid geavahit sihke báikegottálaččat ja olgobáikegottálaččat. |
| Alueella on kuusi Metsähallituksen huoltamaa autiotupaa ja neljä Villin Pohjolan vuokratupaa. |
Guovllus leat guhtta ávdinstobu, main fuolaha Meahciráđđehus, ja njeallje láigostobu, main fuolaha Villi Pohjola. |
| Kaldoaivin erämaassa ei nykyisin ole pysyvää asutusta. |
Gálddoaivvi meahcceguovllus eai ása dan áigge fásta. |
| Tilapäiseen käyttöön tarkoitettuja rakennuksia on sen sijaan runsaasti. |
Gaskaboddosaš atnui oaivvilduvvon visttit gal leat valjis. |
| Erilaisia kämppiä ja muita asuinrakennuksia on yhteensä satakunta kappaletta. |
Sierralágan gámppát ja eará ássanvisttit leat oktiibuot čuođemađe. |
| Porotalouden sekä kotitarvemetsästyksen, -kalastuksen tai -keräilyn, luontaiselinkeinojen ja kolttien tukikohtia erämaa-alueella on noin 60 kpl. Yksityismaita ja -vesiä erämaa-alueen sisällä on noin 9 700 ha. |
Boazodoalu, ruovttudárbomeahcástusa ja -guolástusa dahje -čoaggima sihke luondduealáhusaid ja nuortalaččaid doarjjabáikkit meahcceguovllus leat sullii 60. Priváhtaeatnamat ja -čázit meahcceguovllu siste leat sullii 9 700 hektára. |
| Ne eivät kuulu erämaahan eivätkä Natura 2000 -suojelualueverkostoon. |
Dat eai gula meahcceguvlui eaige Natura 2000 -suodjalanguovlofierpmádahkii. |
| Alueen järvillä harjoitetaan kotitarvekalastusta. |
Guovllu jávrriin bivdet ruovttudárbbuide. |
| Lisäksi kalastus on merkittävä osa elinkeinokokonaisuutta alueen luontaiselinkeinojen harjoittajille. |
Dasa lassin guolástus lea mávssolaš oassi ealáhusollisvuođas guovllu luondduealáhusbargiide. |
| Virkistyskalastus keskittyy lähinnä Näätämöjoelle. |
Lustabivdu dáhpáhuvvá vuosttažettiin Njávdánjogas. |
| Riekon pyynnillä on jonkin verran taloudellista merkitystä paikalliselle väestölle. |
Rievssatbivdu mearkkaša ekonomalaččat muhtun muddui báikkálaš olbmuide. |
| Paikalliset luontaiselinkeinojen harjoittajat pyytävät riekkoa perinteiseen tapaan ansoilla. |
Báikkálaš luondduealáhusbargit bivdet rievssahiid árbevirolaš vuogi mielde gárddiiguin. |
| Syksyllä virkistysmetsästäjät tulevat pyytämään riekkoa pitkienkin matkojen takaa. |
Čakčat lustabivdit bohtet bivdit rievssahiid guhkkinge. |
| Paikalliset asukkaat metsästävät alueelta myös hirviä. |
Báikkálaš ássit bivdet maiddái ealggaid. |
| Kaldoaivin erämaan ja Sammuttijängän–Vaijoenjängän paikannimistö on alkujaan saamenkielinen. |
Gálddoaivvi meahcceguovllu ja Sámmotjeakki-Vadjotjeakki báikenamat leat leamaš álgoálggos sámegillii. |
| Viime vuosikymmeninä useimmille nimille on vakiintunut saamenkielisen muodon rinnalle suomenkielinen muoto. |
Maŋimuš logijagiid áigge eanaš namaide lea vuogáiduvvan rattát sámegielat báikenamain suomagielat hápmi. |
| Kaldoaivin paikannimistöä on kerätty 1960-luvulla, ja Maanmittauslaitos on päivittänyt sitä uusimpiin, vuosina 1996–1997 ilmestyneisiin 1: 50 000 topografikarttoihin. |
Gálddoaivvi báikenamaid leat čoaggán 1960-logus, ja Eanamihtidanlágádus lea beivehan daid ođđaseamos 1:50 000 topográfakárttaide (almmustuvvan 1996–1997). |
| Tässä suunnitelmassa käytetään näiden uusimpien topografikarttojen nimistöä. |
Dán plánas geavahit dáid ođđaseamos topográfakárttaid báikenamaid. |
| Kun jonkin paikan nimi mainitaan suunnitelman tekstissä ensimmäisen kerran, esitetään suomenkielisen nimen lisäksi sulkeissa myös saamenkielinen nimi, jos se on tiedossa. |
Go juoga báikki namma máinnašuvvo plána teavsttas vuosttas háve, de ovdanbuktojuvvo suomagielat nama lassin ruođuid siste maiddái sámegielat namma, jos dat lea dieđus. |
| Teemakartoissa on nimet sekä saameksi että suomeksi, jos ne eroavat toisistaan. |
Temákárttain leat namat sihke sáme- ja suomagillii, jos dat earránit nubbi nuppis. |
| Kaldoaivin alueen paikannimistöstä on tehty kattava selvitys (Mattus 2004). |
Gálddoaivvi guovllu báikenamaid birra lea dahkkojuvvon vuđolaš čielggadus (Mattus 2004). |
| Siinä on nimistöluettelon lisäksi kartoitettu alkuperäisten saamenkielisten paikannimien merkityksiä. |
Das leat báikenammalogahallama lassin kártejuvvon álgoálgosaš sámegielat báikenamaid mearkkašumit. |
| 1.3 Sammuttijängän–Vaijoenjängän soidensuojelualueen sijainti ja luonne |
1.3 Sámmotjeakki–Vadjotjeakki jekkiidsuodjalanguovllu sajádat ja iešláhki |
| Sammuttijängän–Vaijoenjängän (Samudjeggi–Vaijuvjeggi) soidensuojelualue työntyy lähes kokonaan Kaldoaivin (Gálddoaivi) erämaa-alueen sisään, ja yhdessä soidensuojelualue ja erämaaalue muodostavat laajan, suhteellisen luonnontilaisen aluekokonaisuuden (kuva 1). |
Sámmotjeakki–Vadjotjeakki jekkiidsuodjalanguovlu cáhká measta ollásit Gálddoaivvi meahcceguovllu sisa. Jekkiidsuodjalanguovlu ja meahcceguovlu hábmejit ovttas viiddis ja viehka luonddu |
| Soidensuojelualueen eteläosa rajoittuu Iijärvelle kulkevaan tiehen ja lounaiskulma rajoittuu Inarista Utsjoelle kulkevaan tiehen. |
Jekkiidsuodjalanguovllu rádjin máttageahčen lea Idjajávrrigeaidnu ja oarjedavágeahčen Anáris Ohcejohkii doalvu geaidnu. |
| Muilta osin alue rajoittuu Kaldoaivin erämaahan. |
Muđui guovllu rádjin lea Gálddoaivvi meahcceguovllu rádji. |
| 1981 vahvistamassa Perä-Pohjolan ja Lapin soidensuojelun perusohjelmassa. Soidensuojelualue siitä perustettiin lailla vuonna 1988 (Laki eräiden valtion omistamien alueiden muodostamisesta soidensuojelualueeksi 851/1988; |
Jekkiidsuodjalanguovlu lei mielde Peräpohjola ja Lappi jekkiidsuodjaleami vuođđoprográmmas, man stáhtaráđđi nannii 26.3.1981. Jekkiidsuodjalanguovlu fas vuođđuduvvui lága vuođul 1988:s (Láhka stáhta oamastan dihto guovlluid čohkkemis jekkiidsuodjalanguovlun 851/1988, maŋŋelis jekkiidsuodjalanláhka). |
| Soidensuojelualue kuuluu Natura 2000 -verkostoon osana Kaldoaivi (FI 1302002) -nimistä Natura-aluetta. |
Jekkiidsuodjalanguovlu gullá Natura 2000 -fierpmádahkii oassin Gálddoaivvi (FI 1302002) -nammasaš Natura-guovllus. |
| Soidensuojelualue sijaitsee kokonaisuudessaan saamelaisten kotiseutualueella, ja se on Metsähallituksen hallinnassa sekä Ylä-Lapin luonnonhoitoalueen hoidossa. |
Jekkiidsuodjalanguovlu lea ollásit sámiid ruovttuguovllus ja gullá Meahciráđđehusa hálddašanválddi vuollai ja lea Davvi-Lappi luonddudikšunguovllu geahču vuolde. |
| Sammuttijängän–Vaijoenjängän soidensuojelualueen pinta-ala on Maanmittauslaitoksen kiinteistörekisterin mukaan 52 774 ha, josta vettä on noin 3 300 ha. |
Sámmotjeakki–Vadjotjeakki jekkiidsuodjalanguovllu viidodat lea Eanamihtidanlágádusa giddodatregistara mielde 52 774 hektára, mas čázit leat sullii 3 300 hektára. |
| Sammuttijängän–Vaijoenjängän soidensuojelualue on Suomen laajin soidensuojelualue ja laajin yhtenäinen suoalue Suomessa. |
Sámmotjeakki–Vadjotjeakki jekkiidsuodjalanguovlu lea Suoma viidáseamos jekkiidsuodjalanguovlu ja viidáseamos oktilaš jeaggeguovlu Suomas. |
| Porotalouden ja luontaiselinkeinojen tukikohtia soidensuojelualueella on muutama. |
Jekkiidsuodjalanguovllus lea soames doarjjabáiki boazodoalu ja luondduealáhusaid dárbbuide. |
| Yksityismaita ja -vesiä soidensuojelualueella on noin 50 ha. |
Priváhtaeatnamat ja -čázit leat jekkiidsuodjalanguovllus sullii 50 hektára. |
| Ne eivät ole lailla (851/1988) perustettua Sammuttijängän–Vaijoenjängän soidensuojelualuetta, mutta kuuluvat valtioneuvoston 26.3. 1981 vahvistamaan soidensuojelun perusohjelmaan ja myös Natura 2000 -verkostoon. |
Dat eai gula lága (851/ 1988) vuođul vuođđuduvvon Sámmotjeakki-Vadjotjeakki jekkiidsuodjalanguvlui, muhto gullet stáhtaráđi 26.3.1981 nannen jekkiidsuodjaleami vuođđoprográmmii ja maiddái Natura 2000 |
| Alueen pinta-alasta noin 50 % on soita. |
Guovllu viidodagas sullii 50 % leat jeakkit. |
| Siellä ei ole metsätaloudellista käyttöä. |
Guovllus ii leat vuovdeekonomalaš mearkkašupmi. |
| Kivennäismailta otetaan vähäisiä määriä polttopuuta alueen porotalouden ja luontaiselinkeinojen tukikohtien käyttöön. |
Guovllu minerálaeatnamiin váldojuvvo uhccánaš boaldinmuorra guovllu boazodoalu ja luondduealáhusaid doarjjabáikkiid atnui. |
| Sammuttijängän–Vaijoenjängän soidensuojelualue on paikkakuntalaisille tärkeä poronhoito-, metsästys-, kalastus-, hillastus- ja virkistysalue. |
Sámmotjeakki–Vadjotjeakki jekkiidsuodjalanprográmma lea báikegottálaččaide dehálaš boazodoallo-, meahccebivdo-, guolástus-, lubmen- ja lustageavahanguovlu. |
| Alueella laiduntavat porojaan Kaldoaivin ja Muddusjärven paliskunnat. |
Guovllus dollet bohccuideaset Gálddoaivvi ja Muttošjávrri bálgosat. |
| Erämaalaki (62/1991) velvoittaa Metsähallituksen laatimaan erämaa-alueille hoito- ja käyttösuunnitelmat. |
Meahcceguovloláhka (62/1991) geatnegahttá Meahciráđđehusa dahkat meahcceguovlluid várás dikšun- ja geavahanplánaid. |
| Ympäristöministeriön vahvistettua hoito- ja käyttösuunnitelman Metsähallitus on velvollinen toimimaan suunnitelman mukaisesti. |
Go Birasministeriija lea nannen dikšun- ja geavahanplána, de Meahciráđđehus lea geatnegahtton doaibmat plána mielde. |
| Sammuttijängän–Vaijoenjängän soidensuojelualue on perustettu vuonna 1988 (Laki 851/1988). |
Sámmotjeakki–Vadjotjeakki jekkiidsuodjalanguovlu lea vuođđuduvvon 1988:s (851/1988). |
| Asetuksessa (Asetus eräistä valtion omistamille alueille perustetuista soidensuojelualueista 852/1988; jatkossa soidensuojeluasetus) sanotaan, että alueelle laaditaan tarvittaessa hoito- ja käyttösuunnitelma, jonka vahvistaa ympäristöministeriö. |
Ásahusas (Ásahus dihto stáhtaguovlluid čohkkemis jekkiidsuodjalanguovlun 852/1988, maŋŋelis jekkiidsuodjalanásahus) daddjojuvvo ahte guvlui dahkkojuvvo dárbbu mielde dikšun- ja geavahanplána, man nanne birasministeriija. |
| tijängän–Vaijoenjängän soidensuojelualue Suomen laajimpana soidensuojelualueena on niin merkittävä, että sille laaditaan hoito- ja käyttösuunnitelma yhdessä Kaldoaivin erämaa-alueen kanssa. |
Meahciráđđehusa mielas Sámmotjeakki–Vadjotjeakki jekkiidsuodjalanguovlu Suoma viidáseamos jekkiidsuodjalanguovlun lea nu mearkkašahtti ahte dasa dahkkojuvvo dikšun- ja geavahanplána ovttas Gálddoaivvi meahcceguovlluin. |
| Alueet muodostavat maantieteellisesti, hallinnollisesti ja toiminnallisesti tarkoituksenmukaisen ja yhtenäisen kokonaisuuden. |
Guovllut hábmejit eatnandieđalaččat, hálddahuslaččat ja doaimma dáfus vuogas oktilaš ollisvuođa. |
| Lisäksi erämaa- ja soidensuojelualue kuuluvat samaan |
Dasa lassin meahcceguovlu ja jekkiidsuodjalanguovlu gullet seamma Natura-guvlui (Gálddoaivvi meahcceguovlu). |
| Suunnitteluprosessin toteuttajana on ollut vuosina 2002–2007 erämaasuunnittelija Elina Stolt. |
Plánenproseassa lea leamaš ollašuhttimin jagiid 2002–2006 meahcceguovloplánejeaddji Elina Stolt. |
| Erämaa-alueelta yhdessä Sammuttijängän–Vaijoenjängän soidensuojelualueen kanssa laadittu luonnon, käytön ja paikannimistön perusselvitys on julkaistu Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja -julkaisusarjassa (Tynys & Stolt 2004). |
Meahcceguovllu ja Sámmotjeakki–Vadjotjeakki jekkiidsuodjalanguovllu birra dahkkojuvvon luonddu, geavaheami ja báikenamaid vuođđočielggadus lea almmustuvvan Metsähallituksen luonnonsuojeluja -preanttusráiddus (Tynys & Stolt 2004). |
| Suunnitelman laadintaa ovat ohjanneet Metsähallituksen Utsjoen ja Inarin kuntia koskevat yhteistyöryhmät. |
Plána dahkama leat leamaš stivremin Ohcejoga ja Anára gielddaid ovttasbargojoavkkut, maid Meahciráđđehus lea ásahan. |
| Utsjoen yhteistyöryhmän jäseninä ovat suunnitteluprosessin aikana toimineet aluejohtaja Pirjo Seurujärvi (Metsähallitus), Veikko Guttorm (Utsjoen kunta), Samuel Paltto (Utsjoen kunta), Maria Sofia Aikio (Utsjoen kunta), Vieno Länsman (saamelaiskäräjät) ja Jorma Harlin (saamelaiskäräjät). |
Ohcejoga ovttasbargojoavkku lahttun leat plánenproseassa áigge doaibman guovlluhoavda Pirjo Seurujärvi (Meahciráđđehus), Veikko Guttorm (Ohcejoga gielda), Samuel Paltto (Ohcejoga gielda), Maria Sofia Aikio (Ohcejoga gielda), Vieno Länsman (sámediggi) ja Jorma Harlin (sámediggi). |
| Inarin yhteistyöryhmän jäseninä ovat suunnitteluprosessin aikana toimineet aluejohtaja Pirjo Seurujärvi (Metsähallitus), Teuvo Niemelä (Inarin kunta), Laila Aikio (Inarin kunta), Terho Kinisjärvi (Inarin kunta), Oula Sara (saamelaiskäräjät), Väinö Seurujärvi (saamelaiskäräjät), Hannu Magga (saamelaiskäräjät) sekä Veikko Feodoroff (kolttien kyläkokous). |
Anára ovttasbargojoavkku lahttun leat plánenproseassa áigge doaibman guovlluhoavda Pirjo Seurujärvi (Meahciráđđehus), Teuvo Niemelä (Anára gielda), Laila Aikio (Anára gielda), Terho Kinisjärvi (Anára gielda), Oula Sara (sámediggi), Väinö Seurujärvi (sámediggi), Hannu Magga (sámediggi) ja Veikko Feodoroff (Nuortalaččaid siidačoahkkin). |
| Suunnitelma rakentuu siten, että ennen varsinaista esitystä kerrotaan lyhyesti aihepiirin tausta ja lähtökohdat. |
Plána lea dahkkojuvvon nu, ahte ovdal ieš árvalusa muitaluvvo oanehaččat fáddásuorggi duogážis ja vuolggasajiin. |
| Nämä asiat on kerrottu perusteellisemmin Kaldoaivin erämaan kallio- ja maaperää sekä vesistöjä kuvaavassa julkaisussa (Manner & Puro 1999), alueen asutus- ja elinkeinohistoriaa esittelevässä julkaisussa (Länsman 2000) sekä luontoa ja paikannimistöä koskevissa perusselvityksissä, jotka on laadittu yhdessä Sammuttijängän–Vaijoenjängän soidensuojelualueen kanssa ja julkaistu vuonna 2004 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja -sarjassa (Tynys & Stolt 2004). |
Dát áššit leat ovdanbukton vuđoleappot Gálddoaivvi meahcceguovllu bákte- ja eanavuođu ja čáziid govvideaddji prentosis (Manner & Puro 1999), guovllu ássan- ja ealáhushistorjjá govvideaddji prentosis (Länsman 2000) ja meahcceguovllu ja Sámmotjeakki–Vadjotjeakki jekkiidsuodjalanguovllu luonddu ja báikenamaid govvideaddji vuođđočielggadusain, mat leat almmustuvvan 2004:s Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja -ráiddus (Tynys & Stolt 2004). |
| Suunnitelman esityksiin on otettu vain sellaiset asiat, jotka ovat Metsähallituksen päätettävissä ja kuuluvat sen tehtäviin. |
Plána árvalusaide leat váldojuvvon dušše dakkár áššit, main Meahciráđđehusas lea mearridanváldi ja mat gullet Meahciráđđehusa doaimmaide. |
| Ne liittyvät joko Metsähallituksen omaan erämaan käyttöön tai muiden käyttäjien ohjaukseen. |
Dat gusket juogo Meahciráđđehusa iežas meahcceguovlogeavaheapmái dahje eará geavaheaddjiid stivremii. |
| Esityksistä osa tuo toteutuessaan joitakin muutoksia erämaan hoitoon, käyttöön tai suojeluun, ja osa on kirjattu nykyisen käytännön säilyttämiseksi. |
Go árvalusain muhtumat ollašuvvet, de dat rievdadit muhtun muddui meahcceguovllu dikšuma, geavaheami dahje suodjaleami. Muhtun árvalusat fas leat merkejuvvon dálá vuogi seailluhan dihte. |
| Suunnitelman suositukset pitävät sisällään esityksiä, jotka eivät ole Metsähallituksen päätettävissä – esimerkiksi lainsäädännön muutokset. |
Plána ávžžuhusain leat árvalusat, mat eai gula Meahciráđđehusa mearridanválddi vuollai – dego láhkamearrádusaid rievdadeamit. |
| Lopuksi arvioidaan suunnitelman ekologisia, kulttuurisia, sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia erämaalain päätavoitteiden eli tavoiteltavien ympäristövaikutusten suhteen. |
Loahpas árvvoštallojit plána ekologalaš, kultuvrralaš, sosiálalaš ja ekonomalaš váikkuhusat meahcceguovlolága váldoulbmiliid dahjege ohcaluvvon birasváikkuhusaid ektui. |
| Suunnitelman esitykset ja suositukset koskevat sekä erämaa-aluetta että soidensuojelualuetta, ellei toisin mainita. |
Plána árvalusat ja ávžžuhusat gusket sihke meahcceguvlui ja jekkiidsuodjalanguvlui, jos ii nuppeláhkai daddjojuvvo. |
| Erämaa-alueen ja soidensuojelualueen hoidon ja käytön seurantaan esitetään pysyviksi tarkoitettujen päätösten sijaan pysyvää prosessia samaan tapaan kuin Vätsärin, Käsivarren ja Tarvantovaaran erämaa-alueiden hoito- ja käyttösuunnitelmissa. |
Meahcceguovllu ja jekkiidsuodjalanguovllu dikšuma ja geavaheami čuovvuma várás árvaluvvo bissovaš mearrádusaid sadjái bissovaš proseassa seammaláhkai go lea Váhčira, Giehtaruohttasa ja Darvvatvári meahcceguovlluid dikšun- ja geavahanplánain. |
| Tämä tarkoittaa sitä, että suunnitelmaa tulee tarkistaa 10–15 vuoden välein tai useamminkin, ja tämän tarkistuksen tulee tapahtua osallistavan suunnittelun periaatteella. |
Dát oaivvilda dan, ahte plána galgá dárkkistit 10–15 jagi gaskkaid dahje dávjjitge ja dát dárkkisteapmi galgá dáhpáhuvvat oassálasti plánema prinsihpa mielde. |
| Kuitenkin suunnitelman päälinjat – kuten esimerkiksi vyöhykkeistäminen ja siihen perustuva maankäytön ohjaus – on tarkoitettu mahdollisimman pysyviksi päätöksiksi. |
Goittotge plána váldolinnját – dego avádatjuohku ja dasa vuođđuduvvi eanageavaheami stivren – leat oaivvilduvvon nu bissovaš mearrádussan go vejolaš. |
| Erämaa-alueiden ja soidensuojelualueiden hoito- ja käyttösuunnitelmat laaditaan Rio de Janeirossa vuonna 1992 hyväksyttyjen ja Suomen hallituksen vuonna 1993 ratifioimien kestävän kehityksen periaatteiden sekä 21. vuosisadan toimintaohjelman, Agenda 21:n, mukaisesti. |
Meahcceguovlluid ja jekkiidsuodjalanguovlluid dikšun- ja geavahanplánat dahkkojuvvojit Rio de Janeiros 1992:s dohkkehuvvon ja Suoma ráđđehusa 1993:s ratifiseren bistevaš ovdáneami prinsihpaid ja 21. čuohtejagi doaibmaprográmma (Agenda 21) mielde. |
| Sisällöiltään ja prosesseiltaan erämaasuunnitelmat ja niiden laatiminen noudattavat Saamelaisten kestävän kehityksen ohjelmaa (Saamelaiskäräjät 1998) erityisesti sen luvun 1.3 Ympäristön asettamat lähtökohdat osalta. |
Sisdoaluid ja proseassaid dáfus meahcceguovloplánat ja daid dahkan čuvvot Sámiid bistevaš ovdáneami prográmma, erenoamážit dan logu 1.3 Birrasa ásahat vuolggasajit hárrái. |
| Suunnittelussa on saamelaisnäkökulman lisäksi otettu kokonaisvaltaisesti, etnisesti erottelematta ja EU:n läheisyysperiaatteen mukaisesti huomioon alueen kaikki asianosaiset käyttäjä- ja sidosryhmät oikeuksineen, Suomen voimassa oleva lainsäädäntö sekä YK:n kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen 27. artikla. |
Plánemis leat sámeperspektiivva lassin váldojuvvon vuhtii oppalaččat čearddalašvuhtii geahčakeahttá EU:a lagasvuođaprinsihpa mielde guovllu buot áššáiosolaš geavaheaddji- ja čanasjoavkkut vuoigatvuođaideasetguin, Suoma dálá láhkamearrádusat ja ON:a riikkavuloš- ja politihkalaš vuoigatvuođaide guoskevaš oktasašsoahpamuša 27. artihkal. |
| Suunnitelma perustuu lakeihin ja asetuksiin, alueen luontoa ja paikannimistöä kuvaaviin perusselvityksiin (Tynys & Stolt 2004), maastokäynteihin, Metsähallituksen henkilöstön alueen hoidosta kertyneisiin kokemuksiin ja tietoihin sekä aiempiin erämaa-alueille laadittuihin hoito- ja käyttösuunnitelmiin, sidosryhmien esittämiin näkemyksiin sekä paikallisen väestön ja retkeilijöiden antamaan palautteeseen. |
Plána vuođđuduvvá lágaide ja ásahusaide, guovllu luonddu ja báikenamaid vuođđočielggadusaide (Tynys & Stolt 2004), báikkialdefitnamiidda, Meahciráđđehusa bargovehkii guovllu dikšuma birra čoggon vásáhusaide ja dieđuide ja meahcceguovlluid várás dahkkojuvvon ovddit dikšun- ja geavahanplánaide, čanasjoavkkuid oainnuide ja báikkálaš olbmuid ja vánddardeaddjiid oainnuide ja oaiviliidda. |
| Kaldoaivin erämaa-alue ja Sammuttijängän–Vaijoenjängän soidensuojelualue kuuluvat PohjoisLapin maakuntakaava-alueeseen. |
Gálddoaivvi meahcceguovlu ja Sámmotjeakki–Vadjotjeakki jekkiidsuodjalanguovlu gullet DavviLappi eanagoddelávvaguvlui (Čuovus 4). |
| Lapin liiton valtuusto on hyväksynyt 19.5. 2006 maakuntakaavan. |
Lappi Lihtu stivra lea dohkkehan 19.5.2006 eanagoddeláva. |
| Kaavan vahvistaa ympäristöministeriö. |
Láva nanne birasministeriija. |
| Siihen asti alueella on voimassa Lapin seutukaava, joka on monilta osin vanhentunut. |
Dassážii guovllus lea fámus Lappi guovlolávva, mii lea máŋggaláhkai boarásmuvvan. |
| Seutukaavan oikeusvaikutukset Metsähallitus on maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) tarkoittamana viranomaisena velvollinen ottamaan huomioon alueen hoidon ja käytön suunnittelussa. |
Guovloláva vuoigatvuođaváikkuhusaid Meahciráđđehus lea eanageavahan- ja huksenlága (132/1999) oaivvildan eiseváldin geatnegahtton váldit vuhtii guovllu dikšuma ja geavaheami plánemis. |
| Suunnitelmaa on käsitelty maaliskuussa 2003 Metsähallituksen asettamissa Utsjoen ja Inarin kuntia koskevissa yhteistyöryhmissä, jotka ovat toimineet suunnittelun ohjausryhmänä. |
Plána lea gieđahallon njukčamánus 2003 Ohcejoga ja Anára gielddaid ovttasbargojoavkkuin, maid Meahciráđđehusa lea ásahan. Dat leat doaibman plánen stivrenjoavkun. |
| Kaldoaivin, Muddusjärven ja Näätämön paliskuntien sekä Kolttaneuvoston kanssa suunnitelmaa on käsitelty huhtikuussa 2003, ja Utsjoen ja Inarin kalatalousneuvottelukunnissa heinäkuussa 2003. Lakisääteinen neuvottelu saamelaiskäräjien kanssa pidettiin 21.8. 2003. Paikallisella väestöllä on ollut tilaisuus osallistua suunnitteluun muun muassa kaikille avoimissa yleisötilaisuuksissa, joita järjestettiin Utsjoella, Kaamasessa ja Sevettijärvellä. |
Meahciráđđehus lea gieđahallan plána Gálddoaivvi, Muttošjávrri ja Njávdáma bálgosiiguin ja Nuortalašráđiin njukčamánus 2003. Ohcejoga ja Anára guolledoalloráđđádallangottit leat gieđahallan plána suoidnemánus 2003. Láhkageatnegas ráđđádallan Sámedikkiin dollojuvvui 21.8.2003. Báikkálaš olbmot leat sáhttán oassálastit plánemii earret eará buohkaide rabas dilálašvuođain, mat lágiduvvojedje Ohcejogas, Gápmasis ja Čeavetjávrris. |
| Eri tilaisuuksissa tulleet näkemykset ja niiden huomioon ottaminen suunnitelmassa ovat suunnitelman liitteenä (Liite 2). |
Dáin dilálašvuođain boahtán oainnut ja daid vuhtiiváldin plánemis lea plána čuovusin (Čuovus 2). |
| Saamelaiskäräjien, ympäristöministeriön ja Metsähallituksen välillä käydyissä keskusteluissa sekä saamelaiskäräjien ja ympäristöministeriön neuvotteluissa on päädytty Suunnitelman vaikutusten arviointi -luvun osalta siihen, että saamelaiskäräjät on kulttuuri-itsehallintolakia (Laki saamelaiskäräjistä 974/1995) toteuttavana elimenä oikea taho laatimaan erämaa-alueiden ja muiden laajojen pohjoisten suojelualueiden hoito- ja käyttösuunnitelmien sosiaalisten, kulttuuristen ja taloudellisten vaikutusten arvioinnin siltä osin, kuin tarkastellaan suunnitelman vaikutuksia saamelaisiin. |
Sámedikki, birasministeriija ja Meahciráđđehusa ságastallamiin ja sámedikki ja birasministeriija ráđđádallamiin leat plána birasváikkuhusaid árvvoštallamis boahtán dan oaivilii, ahte sámediggi lea kulturiešstivrenlága ollašuhttin rivttes orgána árvvoštallat meahcceguovlluid ja davviguovlluid eará viiddis suodjalanguovlluid dikšun- ja geavahanplánaid sosiálalaš, kultuvrralaš ja ekonomalaš váikkuhusaid, dalle go guorahallojit plána váikkuhusat sámiide. |
| Saamelaiskäräjien arviointiosuus on suunnitelman liitteenä (Liite 1). |
Sámedikki árvvoštallanossodat lea plána čuovusin (Čuovus 1). |
| Kielilaki (423/2003) on Suomen kansalliskieliä – suomen ja ruotsin kieltä – koskeva yleislaki. |
Giellaláhka (423/2003) lea Suoma álbmotlašgielaide – suoma- ja ruoŧagillii – guoskevaš oktasašláhka. |
| Lain tavoitteena on turvata Suomen kaksikielisyyden toimivuus käytännössä. |
Lága ulbmilin lea dorvvastit Suoma guovttegielalašvuođa doaibmilvuođa beaivválaš eallimis. |
| Saamen kielen käytöstä säädetään erillisessä laissa (1086/2003). |
Sámegiela geavaheamis mearriduvvo sierra lágas (1086/2003). |
| Tämän kielilain tavoitteena on, että laissa taattu saamelaisten oikeus käyttää omaa kieltään viranomaisissa toteutuisi myös käytännössä. |
Giellalága ulbmilin lea ahte lágas sihkkaraston sámiid vuoigatvuohta geavahit iežaset giela virggálaš oktavuođain ollašuvašii maiddái beaivválaš eallimis. |
| Saamen kielellä tarkoitetaan kaikkia Suomessa puhuttavia saamen kieliä: inarinsaamea, koltansaamea ja pohjoissaamea. |
Sámegielain oaivvildit Suomas hállojuvvon buot sámegielaid: anárašgiela, nuortalašgiela ja davvisámegiela. |
| Kielilakien vaatimukset otetaan huomioon mm. osallistamistilaisuuksissa. |
Giellalágaid gáibádusat váldojuvvojit vuhtii ee. oassálastindilálašvuođain. |
| Hoito- ja käyttösuunnitelmat laaditaan saamelaisten kotiseutualueella suomeksi ja saameksi. |
Dikšun- ja geavahanplánat dahkkojuvvojit sámiid ruovttuguovllus sihke suoma- ja sámegillii. |
| Kirjalliselle lausuntokierrokselle suunnitelma lähetettiin 9.7. 2004. Kirjallisia lausuntoja pyydettiin 43 taholta, joista 33 antoi lausunnon. |
Čálalaš cealkámušaidaddimii plána sáddejuvvui 9.7.2004. Čálalaš cealkámušat bivdojuvvojedje 43 oassebealis, main 32 adde cealkámuša. |
| Metsähallitus laati lausuntoyhteenvedon ja erittelyt aihepiireittäin (Liite 3). |
Meahciráđđehus dagai cealkámušain čoahkkáigeasu ja guorahalai daid fáddásurggiid mielde (Čuovus 3). |
| Lausuntojen pohjalta Metsähallitus harkitsi suunnitelmaan tarvittavat muutosesitykset perusteluineen. |
Cealkámušaid vuođul Meahciráđđehus válddii plánii dárbbašlaš rievdadussárvalusaid oktan ákkastallamiiguin. |
| Ne käsiteltiin Metsähallituksen Inarin ja Sodankylän kuntakohtaisessa yhteistyöryhmässä 30.9. 2004 ja Utsjoen yhteistyöryhmässä 1.10. |
Dat gieđahallojedje Meahciráđđehusa Anára gieldda ovttasbargojoavkkus 30.9.2004 ja Ohcejoga gieldda ovttasbargojoavkkus 1.10.2004. |
| Saamelaiskäräjien lausunto ja arvio suunnitelmasta saapui 21.12. 2006 päivätyllä kirjeellä (Liite 1). |
Sámedikki cealkámuš ja árvvoštallan plánas bođii 21.12.2006 beaiváduvvon reivviin (Čuovus 1). |
| Saamelaiskäräjien arvion perusteella tehdyt muutokset käsiteltiin ja hyväksyttiin Utsjoen kuntakohtaisessa yhteistyöryhmässä 2.5. 2007 sekä Inarin ja Sodankylän kuntien yhteistyöryhmässä 3.5. |
Sámedikki árvvoštallama vuođul dahkkojuvvon rievdadusat gieđahallojuvvojedje ja dohkkehuvvojedje Ohcejoga gieldaguovdašas ovttasbargojoavkkus 2.5.2007 sihke Anára ja Soađegili gielddaid ovttasbargojoavkkus 3.5.2007. |
| Ympäristöministeriö vahvisti suunnitelman 16.12. |
Birasministeriija nannii plána 16.12.2008 (Čuovus 5). |
| 2008 (Liite 6). |
GUOVLU LUONDU JA GEAVAHEAPMI DÁN RÁDJÁI |
| 2 Luonto, historia ja nykyinen käyttö |
2 Luondu, historjá ja dálá geavaheapmi |
| Kuvaus erämaa-alueen kallio- ja maaperästä on julkaistu (Manner & Puro 1999) Metsähallituksen julkaisusarjassa. |
Govvádus meahcceguovllu bákte- ja eanavuođus lea almmustahtton (Manner & Puro 1999) Meahciráđđehusa almmustahttinráiddus. |
| Kaldoaivin erämaan kallioperä on selvästi monimuotoisempaa kuin kallioperä länsipuolisessa Paistunturin erämaassa. |
Gálddoaivvi meahcceguovllu báktevuođđu lea čielgasit máŋggahápmáseabbo go báktevuođđu oarjjabeale Báišduoddara meahcceguovllus. |
| Erämaan maaperä on pääosin moreenia. |
Meahcceguovllu eanavuođđu lea eanaš morena. |
| Se peittää kallioperää yleensä muutaman metrin paksuisena kerroksena. |
Dat gokčá báktevuođu dábálaččat moatti mehtera assosaš gierddan. |
| Tunturikankaat ovat paikoin aivan paljaita moreenipaljastumia. |
Duottarguolbanat leat báikkuid áibbas báljjes morenaalbmoneamit. |
| Puustoisilla kankailla moreenin päällä on ohut humus- ja karikekerros. |
Muorraguolbaniin morena alde lea asehis mulde- gárggogierdda. |
| Sen alla on vaalea huuhtoutumiskerros ja sen päällä tumma rikastumiskerros. |
Dan vuolde lea čuvges doidásangierdda ja dan alde sevdnjes riggudangierdda. |
| Viimeinen jääkausi on muovannut voimakkaasti maaperää. |
Maŋimuš jiekŋaáigi lea hábmen eanavuođu garrasit. |
| Geomorfologisista muodostumista huomattavimpia ovat laajat drumliinialueet Iijärven pohjois- ja koillispuolella. |
Geomorfologalaš čohkiidemiin eanemuš fuomášahtti lea viiddis drumliinaguovlu Idjajávrri davá- ja davvenuorttabealde. |
| Vaikeakulkuisia, usein kivisiä kumpumoreenimuodostumia on muun muassa Sevettijärven tien pohjoispuolella, Pautujärven koillispuolella, Villavaaran ympäristössä ja Moresvejskáidissa sekä myös Iijärven harjun laidassa. |
Geađgás čoramorenačohkiidumit, gos lea váttis johtit, leat earret eará Čeavetjávrri geainnu davábealde, Bávdejávrri davvenorttabealde, Ullovári birrasis ja Moresveiskáiddis sihke maiddái Idjajávrri buolžža ravddas. |
| Erityisesti alueelle tyypillisiä ovat routamaat, toisin sanoen voimakkaasti roudan muokkaamat kivennäismaat. |
Eandalii guvlui mihtilmasat leat tuolloeatnamat, dahje nuppiiguin sániiguin garrasit tuollu hábmen minerálaeatnamat. |
| Suot peittävät 17 % Kaldoaivin erämaa-alueen pinta-alasta. |
Jeakkit gokčet 17 % Gálddoaivvi meahcceguovllu viidodagas. |
| Soidensuojelualueen pinta-alasta puolet (50 %) on suota. |
Jekkiidsuodjalanguovllu viidodagas bealli (50 %) lea jeaggi. |
| Erämaa-alue on varsin vetistä seutua. |
Meahcceguovlu lea oalle čáhccás guovlu. |
| Kun mukaan lasketaan yli hehtaarin suuruiset vedet, nousee järvien ja lampien lukumäärä yli kolmentuhannen. |
Go fárrui rehkenastojuvvo badjel hektára sturrosaš čázit, de jávrriid ja ládduid lohku badjána badjel golmma duháha. |
| Sen perusteella alue onkin Suomen runsasjärvisintä seutua, mistä tarkemmin seuraavassa luvussa. |
Dan vuođul guovlu lea okta Suoma jávrámus guovlu, dan birra eanet čuovvovaš logus. |
| 2.2 Vesistöt |
2.2 Čázádagat |
| Seuraavasta alueen vesistöjen kuvauksesta osa on tiivistelmää Kaldoaivin erämaa-alueen ja Sammuttijängän–Vaijoenjängän soidensuojelualueen perusselvityksestä (Seppänen 2004). |
Čuovvovaš guovllu čázádagaid govvideamis oassi lea čoahkkáigeassu Gálddoaivvi meahcceguovllu ja Sámmotjeakki–Vadjotjeakki jekkiidsuodjalanguovllu vuođđočielggadusas logus (Seppänen 2004). |
| Kaldoaivin erämaan pinta-alasta noin 10 % ja Sammuttijängän–Vaijoenjängän soidensuojelualueen pinta-alasta noin 7 % on vettä. Erämaa-alueen ja soidensuojelualueen vedet kuuluvat kolmeen Jäämereen laskevaan vesistöön: pohjoiseen laskevaan Tenojoen vesistöön, itään laskevaan Näätämöjoen vesistöön ja pieni osa Iijärven eteläpuolisista vesistä Paatsjoen vesistöön. |
Gálddoaivvi meahcceguovllu viidodagas leat čázit sullii 10 % ja Sámmotjeakki–Vadjotjeakki jekkiidsuodjalanguovllu viidodagas sullii 7 %. Meahcceguovllu ja jekkiidsuodjalanguovllu čázit gullet Jiekŋamerrii luoiti golmma čázádahkii: davás luoiti Deanu čázádahkii, nuorttas luoiti Njávdánjoga čázádahkii ja uhca oasáš Idjajávrri máttabeale čáziin gullet Báhčaveaji čázádahkii. |
| Tärkeimmät sivuvesistöt Tenojoen vesistöalueella ovat Vetsijoen (Veahčajohka) ja Ylä-Pulmankijoen (Buolbmátjohka) vesistöt. |
Deháleamos oalgečázádagat Deanu čázádatguovllus leat Veahčajoga ja Buolbmátjoga čázádagat. |
| Näätämöjoen vesistössä merkittävimmät sivuvesistöt ovat Silisjoen (Silisjohka), Vaijoen (Vaijuuhâ) ja Sammuttijoen (Samudjuuhâ) vesistöt. (kuva 2) |
Njávdánjoga čázádagas mávssoleamos oalgečázádagat leat Silisjoga, Vadjoga ja Sámmotjoga čázádagat (govva 2). |
| Alueella on runsaasti lampia ja järviä, joiden yhteispinta-ala on noin 30 000 ha. |
Guovllus leat valjis láddot ja jávrrit. Daid ollesviidodat leat sullii 30 000 hektára. |
| Lampia (alle 10 ha) alueella on yhteensä 9 900 ha. |
Láddot (vuollel 10 ha) guovllus leat oktiibuot 9 900 hektára. |
| Pieniä järviä, joiden pinta-ala on 10–100 ha, on alueella yhteensä 9 700 ha. |
Smávva jávrrážat, maid viidodat lea 10–100 hektára, leat guovllus oktiibuot 9 700 hektára. |
| Järviä, joiden pinta-ala on 100–10 000 ha, on yhteensä 10 700 ha. |
Javrrit, maid viidodat lea 100–10 000 hektára, leat oktiibuot 10 700 hektára. |
| Yli 10 000 ha:n kokoiset järvet luokitellaan suurjärviksi, ja niitä alueella ei ole. |
Badjel 10 000 hektára viidosaš ng. stuorrajávrrit guovllus eai leat. |
| Suurin alueen järvistä on Iijärvi (noin 3 700 ha) ja toiseksi suurin on Pautujärvi (noin 2 400 ha). |
Guovllu jávrriin stuorámus lea Idjajávri (sullii 3 700 hektára) ja nubbin stuorámus lea Bávdejávri (sullii 2 400 hektára). |
| Alue on vesistöltään ja kalastoltaan subarktinen. |
Guovlu lea čázádagaid ja guoládaga dáfus subarktalaš. |
| Vedet ovat karuja ja kirkkaita. |
Čázit leat guorbasat ja čielgasat. |
| Tunturijärvet ovat yleensä matalia – lukuun ottamatta Iijärven selkävesiä ja muutamia pienempiä tunturijärviä. |
Duottarjávrrit leat dábálaččat coahkásat – earret Idjajávrri jargŋačáziid ja muhtun smávit duottarjávrriid. |
| Alueen vesistöt ovat lähes luonnontilaisia. |
Guovllu čázádagat leat measta luonddudilis. |
| Ilmansaasteiden on todettu vaikuttavan veden laatuun, jossa on ilmennyt veden puskurikyvyn heikkenemistä sekä happamuuden lisääntymistä. |
Áibmonuskkiid leat gávnnahan váikkuhit čázi kvalitehtii, mii lea boahtán ovdan nu ahte čáziid dustennávccat leat geahppánan ja suvrodat lassánan. |
| Kalat ovat erityisen herkkiä happamuuden lisääntymiselle. |
Guolit leat erenoamáš rašit suvrodaga lassáneapmái. |
| Keväisen happamuuden lisääntymisen ei ole kuitenkaan todettu aiheuttaneen kalakuolemia alueella. |
Go čáziid suvrodat ain láve lassánit giđđat, de dan eai leat goittot fuobmán dagahan guollejámuid guovllus. |
| Kalavesien tuottoa on aikojen kuluessa yritetty parantaa kalanistutuksin, jotka aloitettiin 1950luvulla. |
Guollečáziid buvttadeami leat áiggiid mielde geahččalan buoridit guollegilvimiiguin, mat álggahuvvojedje 1950-logus. |
| Hyvää tarkoittava toiminta kuitenkin johti useiden alkuperäisten kalakantojen tuhoutumiseen. |
Buorrin oaivvilduvvon doaibma lea goittot máŋgii jávkadan guovllu álgoálgosaš guollenáliid. |
| Siika oli halutuin istutuskala, joka voimakkaampana syrjäytti muut kalalajit. |
Čuovža lei bivnnuheamos gilvinguolli, mii gievrrabun goittot jávkadii eará guollešlájaid. |
| Istutus koitui erityisesti useiden rautuvesien tuhoksi. |
Guollegilvimiiguin bilidedje erenoamážit máŋggaid rávdočáziid. |
| Kymmenen viime vuoden aikana arvokkaimpia rautukantoja on pyritty palauttamaan siirtoistuttamalla lähialueen kantaa olevia emokaloja. |
Maŋimuš logi jagi áigge divraseamos rávdonáliid leat geahččalan máhcahit sirdimiin lahkosiid náliide gullevaš eadneguliid. |
| Toiminnalla onkin onnistuttu palauttamaan usean järven kalakanta. |
Ná leatge lihkkohan máhcahit fas guollenáli máŋgga jávrái. |
| Gyrodactylus salaris -loinen on Norjassa romahduttanut Atlantin merilohikannat useassa vaelluskalajoessa. |
Gyrodactylus salaris -luhtehas lea Norggas sakka loaktán Atlántta luossanáliid máŋgga vádjolanluossajogas. |
| Tätä Itämereen laskevissa vesistöissä yleisenä esiintyvää loista ei ole todettu Teno- ja Näätämöjoen vesistöissä. |
Dát luhtehas lea dábálaš Nuortamerrii luoiti jogain, muhto Deanu ja Njávdánjoga čázádagain dat ii leat dihtton. |
| Loinen leviää pääasiassa elävän kalan siirtojen mukana vesistöstä toiseen. |
Luhtehas leavvá eanaš dalle, go ealli guolit sirdojuvvojit čázádagas nubbái. |
| Teno- ja Näätämöjoen vesistöt ovat suojattu säädöksin, jotka kieltävät kalan siirrot muista vesistöistä. |
Deanu ja Njávdánjoga čázádagat leat suodjaluvvon njuolggadusaiguin, mat gildet sirdimis daidda guliid eará čázádagain. |
| Loinen voi levitä kuitenkin myös kalan kanssa tekemisiin joutuneiden kalastusvälineiden kautta puhtaisiin vesiin. |
Luhtehas sáhttá leavvat goittotge maiddái dalle, go guliiguin dahkamušas leamaš guolástanbiergasat dolvojuvvojit buhtes čáziide. |
| Kalastusvälineet tulisikin kuivata ja desinfioida huolellisesti, jos niitä on käytetty muissa vesissä. |
Guolástanbiergasiid galggašiige goikadit ja desinfiseret fuolalaččat, jos dat leat geavahuvvon eará čáziin. |
| Erityistä huomiota tulisi kiinnittää veneisiin, joihin on voinut jäädä vettä vieraasta vesistöstä. |
Erenoamáš dárki galggašii leat fatnasiiguin, maidda sáhttá leat báhcán vierročázádagaid čáhci. |
| Vieraasta vesistöstä tuodut syöttikalat voivat toimia myös loisen kantajina. |
Vierročázádagas buktojuvvon seakteguolit maiddái sáhttet lávdadit luhtehasa. |
| Kalastusvälineiden lisäksi loinen voi siirtyä vesilentokoneiden ponttoneissa puhtaisiin vesiin. |
Guolástanbiergasiid lassin luhtehas sáhttá sirdašuvvat čáhcegirdiid govddohagaid fárus buhtes čáziide. |
| Teno- ja Näätämövuonossa norjalaiset harjoittavat suurimittaista lohen kasvatusta. |
Deanu- ja Njávdánvuonain norgalaččat šaddadit ollu kássaluosaid. |
| Kasvatuskaloja on havaittu karanneen, ja ne ovat nousseet villilohien mukana ainakin Tenojokeen. |
Biebmoluosaid leat fuomášan gárgidaddan šaddadankássaid siste ja gorgŋon luondduluosaid fárus goittot Detnui. |
| Kasvatuskalat ovat vierasta geneettistä kantaa, ja ne voivat muuttaa vuosituhansien aikana jalostuneet Tenon ja Näätämön omat lohikannat. |
Biebmoluosat gullet genetihkalaččat vieris nállái ja sáhttet rievdadit duháhiid jagiid áigge nállašuvvan Deanu ja Njávdánjoga luossanáliid. |
| Kalatautien leviämisen riski karkulaisten mukana on myös suuri. |
Lea maiddái stuorra várra ahte guolledávddat levvet gárgolaččaid fárus. |
| Erämaan kalavedet ovat helpoimmin saavutettavissa talvisaikaan. |
Meahcceguovllu guollečáziide lea álkimus beassat dálvvi áigge. |
| Kesällä liikkumista vaikeuttavat laajat suoalueet. |
Geassit johtima váttásmuhttet viiddis jeaggeguovllut. |
| Jokivarret ovat luontaisia kulkureittejä kesäaikaan kävelemällä liikkuville kalastajille. |
Johkaguorat leat lunddolaš johtolagat guolásteaddjiide, geat leat geasi áigge vácci jođus. |
| 2.3 Uhanalaiset kasvit |
2.3 Áitatvuloš šattut |
| Ylä-Lapin luonnonhoitoalueen ja Urho Kekkosen kansallispuiston luontokartoitus (Sihvo 2001 ja 2002) on ensimmäinen kattava luonnonvarojen kartoitus Ylä-Lapin alueelta. |
Davvi-Lappi luonddudikšunguovllu ja Urho Kekkonena álbmotmeahci luonddukárten (Sihvo 2001, 2002) lea vuosttas gokčevaš kárten Davvi-Lappi luondduriggodagaid birra. |
| Luontokartoitusaineistosta saadaan kuviokohtaista tietoa esimerkiksi biotoopeista Kaldoaivin erämaa-alueelta ja Sammuttijängän–Vaijoenjängän soidensuojelualueelta. |
Luonddukártenmateriálas fidne govusdieđuid omd. Gálddoaivvi meahcceguovllu ja Sámmotjeakki–Vadjotjeakki jekkiidsuodjalanguovllu biotohpain. |
| Alueen uhanalaisista kasveista on tehty lyhyt selvitys (Keränen 2004), johon tämän luvun teksti perustuu. |
Guovllu áitatvuloš šattuin lea dahkkojuvvon oanehis čielggadus (Keränen 2004), masa dán logu teaksta vuođđuduvvá. |
| Kaldoaivin erämaasta tunnetaan uuden IUCN-luokituksen (IUCN = Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto) mukaan seitsemän valtakunnallisesti uhanalaista putkilokasvilajia: äärimmäisen uhanalainen (CR) valkopärskäjuuri (Veratrum album), erittäin uhanalainen (EN) sukassara (Carex microglochin) sekä vaarantuneet (VU) pohjan- (Botrychium boreale) ja suikeanoidanlukko (B. lanceolatum), pensaskanerva (Myricaria germanica), lapinesikko (Primula stricta) ja lettorikko (Saxifraga hirculus). |
Gálddoaivvi meahcceguovllus dihtet leat ođđa IUCN-klassifiserema (IUCN = Riikkaidgaskasaš luonddusuodjalanlihttu) mielde čieža váldegottálaččat áitatvuloš bohccešaddošlája: erenoamáš áitatvuloš (CR) gastinurttas (Veratrum album), hui áitatvuloš (EN) čáreslukti (Carex microglochin) ja váravuloš šlájat (VU) suoidnečoavddarássi (Botrychium boreale), gieračoavdda (Botrychium lanceolatum), miesttadaŋas (Myricaria germanica), davvegiđđačalbmi (Primula stricta) ja jeaggenarti (Saxifraga hirculus). |
| Edellä mainituista pohjannoidanlukkoa ja lapinesikkoa ei vielä edellisessä uhanalaistarkastelussa (Rassi ym. 1991) määritelty uhanalaisiksi. |
Ovdalis máinnašuvvon šattuin suoidnečoavddarássi ja davvegiđđačalbmi eai vel ovddit áitatvulošvuođadárkkisteamis (Rassi ee. 1991) meroštallon áitatvuloš šaddun (govva 3). |
| (kuva 3) |
Govva 3. |
| Valtakunnallisesti silmälläpidettäviä (NT) putkilokasvilajeja, joita ei lueta varsinaisiin uhanalaisiin lajeihin, on Kaldoaivin alueella kahdeksan: ruijanruoholaukka (Allium schoenoprasum var. Sibiricum), ketonoidanlukko (Botrychium lunaria), tunturinuppisara (Carex arctogena), tund (Carex holostoma), velttosara (Carex laxa) ja himmeävilla (Eriophorum brachyantherum), valkokämmekkä (Pseudorchis albida ssp. |
Váldegottálaččat dárkonvuloš (NT) bohccešattut, mat eai lohkkojuvvo ieš áitatvuloš šattuide, gávdnojit Gálddoaivvi guovllus gávcci: davverásselávki (Allium schoenoprasum var. Sibiricum), márjjáčoavdda (Botrychium lunaria), bohccolukti (Carex laxa) ja devkesullu (Eriophorum brachyantherum), vilgesgeapman (Pseudorchis albida ssp. |
| straminea) sekä hyvin harvinainen lapinalppiruusu (Rhododendron lapponicum). |
straminea) ja hui hárvenaš daŋasruvsu (Rhododendron lapponicum). |
| EU:n luontodirektiivin (92/43/ETY) liitteen II lajeja Kaldoaivin alueella ovat tundrasara, lettorikko ja uhanalaisiin kuulumaton lapinleinikki (Ranunculus lapponicus). |
EU:a luondodirektiivva (92/43/ETY) čuvvosa II šlájat Gálddoaivvi guovllus leat várrelukti, jeaggenarti ja áitatvuloš šattuide gulakeahtes uhcafiskesrássi (Ranunculus lapponicus). |
| Alueelta tunnetaan neljä tundrasaraesiintymää, kaksi lapinleinikkiesiintymää ja yksi lettorikkoesiintymä, joka perustuu vanhaan viime vuosisadan alun havaintoon Sammuttijängältä. |
Várrelukti dihtet gávdnot guovllus njealje sajis, uhcafiskesrási guovtte sajis ja jeaggenartti ovtta sajis. Dáid dieđuid vuođđun leat boares áiccastagat mannan čuohtejagi álggogeahčen Sámmotjeakkis. |
| Uhanalaiset jäkälät, sammalet ja sienet Kaldoaivin alueelta tunnetaan puutteellisesti. |
Gálddoaivvi áitatvuloš jeahkáliid, sámmáliid ja guobbariid birra leat váilevaš dieđut. |
| Kaldoaivin erämaa (FI 1302002) -nimisen Natura 2000 -alueen tietolomakkeessa on ilmoitettu luontodirektiivin (92/43/ETY) liitteen I mukaisesti 16 luontotyyppiä, joista yleisimmät (peittävyydeltään) ovat tunturikankaat (koodi 4060, 40 %), aapasuot (7310, 20 %), tunturikoivikot (9040, 15 %) sekä tunturipajukot (4080, 5 %). |
Gálddoaivvi meahcceguovlu (FI 1302002) -nammasaš Natura 2000 -guovllu diehtoskovis leat almmuhuvvon luondodirektiivva I mielde 16 luondotiippa, main dábálepmosat govčču dáfus leat duottarguolbanat (40 %), áhpejeakkit (20 %), lagešvuovddit (15 %) ja duottarsuovkkat (5 %). |
| Lisäksi luontotyypeistä esiintyy humuspitoisia järviä ja lampia (3160), boreaalisia luonnonmetsiä (9010), karuja tunturiniittyjä (6150), Fennoskandian luonnollisia jokireittejä (3210), palsasoita (7320), puustoisia soita (91D0), tunturijokia ja puroja (3220) sekä vaihettumis- ja rantasoita (7140). |
Dasa lassin luondotiippain guovllus gávdnojit mulderuivejávrrit ja -láddot (3160), boreála luondduvuovddit (9010), guorba duottarniittut (6150), Fennoskandia lunddolaš johkajohtolagat (3210), balsajeakkit (7320), muorrajeakkit (91D0), duottarjogat ja -ádjagat (3220) sihke molsašuvvanjeakkit ja gáddejeakkit (7140). |
| Alueella on myös silikaattikallioita (8220) ja lettoja (7230) sekä vähissä määrin pensaskanervavarvikoita (3230) ja tulvametsiä (91E0). |
Guovllus gávdnojit maiddái silikáhtabávttit (8220) ja suonjut (7230) ja muhtun muddui miesttadaŋaseatnamat (F) ja dulvevuovddit (91E0). |
| Mainituista luontotyypeistä ensisijaisesti suojeltavia ovat aapasuot, palsasuot, luonnonmetsät, puustoiset suot ja tulvametsät. |
Guovllu luondotiippain vuosttašettiin suodjaleami dárbbu vuolde leat áhpejeakkit, balsajeakkit, luondduvuovddit, muorrajeakkit ja dulvevuovddit. |
| (kuva 4) |
(govva 4) |
| Natura 2000 -luontotyyppioppaan (Airaksinen & Karttunen 2001) mukaan humuspitoisia järviä jalampia, joita Kaldoaivin alueella on Natura-tietolomakkeen mukaan 3 %, ei esiinny tunturialueella. |
Natura 2000 -luondottiipparávagihpa (Airaksinen & Karttunen 2001) mielde mulderuive jávrrit ja láddot, mat Gálddoaivvi guollvus leat Natura-diehtoskovi mielde 3 %, ei dihtto duottarguovllus. |
| Tätä tyyppiä saattaa esiintyä Sammuttijängän–Vaijoenjängän soidensuojelualueella ja Iijärven kaakkoispuolella. |
Dát šládja sáhttá dihttot Sámmotjeakki–Vadjotjeakki jekkiidsuodjalanguovllus ja Idjajávrri máttanuortta bealde. |
| Luontotyyppi karut kirkasvetiset järvet (3110) puuttuu Kaldoaivin erä SutiGis -tietomaan Natura 2000 -tietolomakkeesta. |
Luondotiipa guorba šerresčázat jávrrit (3110) váilot Gálddoaivvi meahcce SutiGis -diehtoguovllu Natura 2000 -diehtoskovis. |
| Kuitenkin niitä varmaan esiintyy Kaldoaivin alueella. |
Goittotge dakkárat sihkkarit leat Gálddoaivvi guovllus. |
| Tunturialueiden vesistöjen kasvillisuutta on kartoitettu melko vähän. |
Duottarčáziid čázádagaid šattolašvuođa leat kárten oalle unnán. |
| Rintanen (1982) on tutkinut jonkin verran alueen vesikasvillisuutta. |
Rintanen (1982) lea dutkan muhtun veardde čáhcešattolašvuođa. |
| Järvityypeistä ei ole Metsähallituksen järjestelmässäkään tällä hetkellä saatavilla tarkempaa tietoa. |
Jávretiippain ii leat Meahciráđđehusa vuogádagasge dál oažžumis dárkilut diehtu. |
| Natura 2000 -tietolomakkeesta puuttuvat myös luontotyypit pikkujoet ja purot (3260) sekä lehdot (9050). |
Natura 2000 -diehtoskovis váilot maiddái luondotiipat smávvajogat ja ádjagat (3260) ja suonjut (9050). |
| Näiden luontotyyppien puuttuminen Kaldoaivin erämaan Natura 2000 -tietolomakkeesta johtuu siitä, että niiden esiintymisestä ei ollut varmaa tietoa kerättäessä tietoja Suomen Natura 2000 -verkoston perustamista varten 1990-luvun puolivälissä. |
Dáid luondotiipaid váilun Gálddoaivvi meahcceguovllu Natura 2000 -diehtoskovis boahtá das, ahte daid dihttomis ii lean sihkkaris diehtu Suoma Natura 2000 -fierpmádaga vuođđudeami dieđuid čohkkema áigge várás 1990-logu beallemuttus. |
| Tiedot Kaldoaivin alueelta täsmentyivät 1990-luvun loppupuolella tehdyn Ylä-Lapin ja UKK-puiston luontokartoitushankkeen aikana. |
Dieđut Gálddoaivvi guovllus dievasmuvve 1990-logu loahpas dahkkojuvvon Davvi-Sámi ja UK-álbmotmeaahci luondokártenfidnu áigge. |
| Natura-luontotyyppiä pikkujoet ja purot esiintyy lähinnä Kaldoaivin erämaan kaakkoisosassa Iijärven ja Pautujärven tienoilla, joka kuuluu metsäkasvillisuusvyöhykejaossa Metsä-Lappiin. |
Natura-luondotiipa Smávvajogast ja ádjagat dihttojit lagamustá Gálddoaivvi meahcceguovllu máttanuortaoasis Idjajávrri ja Bávdejávrri guovlluin, mii gullá vuovdešattolašvuohtaávadatjuogus Vuovde-Sápmái. |
| Lehtoja esiintyy harvinaisena isompien jokien varsissa – lähinnä Vetsi- ja YläPulmankijoella. |
Suonjut dihttojit hárvenažžan stuorát jogaid legiin, eandalit Veahčajogas ja Buolbmátgeašjogas. |
| Metsähallituksen SutiGis-tietojärjestelmästä puuttuvat Kaldoaivin erämaan Natura 2000 -alueelta tiedot humuspitoisista järvistä ja lammista sekä tulvametsistä. |
Meahciráđđehusa SutiGis-diehtovuogádagas váilot Gálddoaivvi meahcceguovllu Natura 2000 -guovllus dieđut jávrriin ja ládduin sihke dulvečáziin, mat sisttisdollet mulderuivvi. |
| Luontokartoitushankkeessa ei ollut mahdollista erottaa karuja ja kirkasvetisiä järvityyppejä toisistaan. |
kártenfidnus ii lean vejolašvuohta sirret guorba ja šerresčázat jávretiipaid sierra. |
| Tiedot alueen tulvametsistä ovat myös puutteelliset. |
Dieđut guovllu dulvevuvddiin leat maiddái váilevaččat. |
| Tyypin olemus Pohjois-Lapissa on huonosti tutkittu. |
Tiipa iešláhki Davvi-Sámis lea funet dutkojuvvon. |
| Luontodirektiivin (92/43/ETY) liitteen II eläinlajeista alueella tavataan tietolomakkeen mukaan naali, ahma ja saukko. |
Luondodirektiivva (92/43/ETY) čuvvosa II eallišlájain guovllus gávdnojit diehtoskovi mielde njálla, geatki ja čeavrris. |
| Luontodirektiivin liitteen II putkilokasveista alueelta tunnetaan lapinleinikki, lettorikko ja tundrasara. |
Luondodirektiivva čuvvosa II bohccešaddošlájain guovllus gávdnojit uhcafiskesrássi, jeaggenarti ja várrelukti. |
| Lisäksi alueella esiintyy uhanalainen ruijannokiperhonen. |
Dasa lassin guovllus gávdno áitatvuloš davvigiehpabeaiveloddi. |
| Ahma ja naali on merkitty taulukossa priorisoiduiksi lajeiksi. |
Geatki ja njálla leat merkejuvvon tabeallas vuoruhuvvon šládjan. |
| Ahman suojelusta ja seurannasta vastaa RKTL; Metsähallitus kerää havaintoja, suorittaa laskentoja ja valvoo RKTL:n kanssa yhteistyössä. |
Geatkki suodjaleamis ja čuovvumis vástida Fuođđo- ja guolledoalu dutkanlágádus (RKTL), ja Meahciráđđehus fas čoaggá áicandieđuid geatkkis, čađaha lohkamiid ja goziha veahkkálagaid RKTL:ain geatkenáli. |
| Naalin seuranta ja suojelu on vastuutettu Metsähallitukselle, ja Metsähallitus osallistuu Naali Lifeen vuoteen 2008 asti. Lifen aikana laaditaan sen jälkeistä aikaa varten erityinen naalin suojelusuunnitelma. |
Njála čuovvun ja suodjaleapmi lea addojuvvon Meahciráđđehusa bargun, ja dat lea mielde Njalla Life:s gitta jahkái 2008. Dán fitnu čađahettiin dahkkojuvvo maŋit áiggiid várás sierra suodjalanplána njála várás. |
| Kaldoaivin Natura 2000 -tietolomakkeessa on alueella ilmoitettu esiintyvän 27 EU:n lintudirektiivin (79/409/ETY) liitteeseen I kuuluvaa lintulajia, joiden suojelemiseksi on osoitettava erityisten suojelutoimien alueita. |
Gálddoaivvi Natura 2000 -diehtoskovis leat almmuhan guovllus gávdnot 27 loddešlája, mat gullet EU:a loddedirektiivva (79/409/ETY) čuvvosii I. Dáid loddešlájaid suodjalan dihte galgá čujuhit sierra suodjalandoaimmaid guovlluid. |
| Näistä lajeista kahdeksan on Suomen uhanalaisluokituksen mukaan uhanalaisia. |
Dáin šlájain gávcci leat Suoma áitatvulošvuođaklassifiserema mielde áitatvuloš šlájat. |
| 2.5 Kalasto |
2.5 Guoládat |
| Seuraavasta alueen kalaston kuvauksesta osa on tiivistelmää Kaldoaivin erämaa-alueen ja Sammuttijängän–Vaijoenjängän soidensuojelualueen luonnon, käytön ja nimistön perusselvityksen luvusta Kalasto ja kalastus (Seppänen 2004). |
Čuovvovaččas guovllu guoládaga govvideamis oassi lea čoahkkáigeassu Gálddoaivvi meahcceguovllu ja Sámmotjeakki–Vadjotjeakki jekkiidsuodjalanguovllu luonddu, geavaheami ja namaid vuođđočielggadusa logus Kalasto ja kalastus (Seppänen 2004). |
| 2.5. 1 Alkuperäinen kalasto |
2.5.1 Álgoálgosaš guoládat |
| Kaldoaivin erämaa-alueella ja Sammuttijängän–Vaijoenjängän soidensuojelualueella esiintyvät kaikki Inarin Lapissa esiintyvät kalalajit. |
Gálddoaivvi meahcceguovllus ja Sámmotjeakki–Vadjotjeakki jekkiidsuodjalanguovllus gávdnojit buot guollešlájat, mat leat Anára Sámis. |
| Kalasto on lohikalavaltainen. |
Eanaš leat luossaguolit. |
| Lohensukuisiin lajeihin kuuluvat lohi, taimen eri muotoineen (meri-, järvi- ja purotaimen), harjus, siika ja rautu eli nieriä. |
Luossaguliide gullet luossa, sierralágan dápmohat (guvžá, guovžur ja ájadápmot), hárri, čuovža ja rávdu. |
| Muista lajeista esiintyy haukea, ahventa, madetta, piikkikaloja (ainakin kolmipiikki) ja mutua. |
Eará šlájain gávdnojit hávga, vuskkon, njáhká, gulmmehat (goittot golbmagulmmet) ja noarsa. |
| Rautua eli nieriää esiintyy yleensä vesistöjen latvaosissa. |
Rávddu deaivá dábálaččat čázádagaid gieraosiin. |
| Raudusta voidaan erottaa useita eri muotoja. |
Rávddus sáhttá earuhut moanaid sierra hámiid. |
| Sitä tavataan yleensä tunturipaljakalla tai kylmissä lähdepuroissa. |
Dan deaivá dábálaččat jalges duoddara čáziin dahje galbma gáldoádjagiin. |
| Kalojen kasvu riippuu ravinnosta. |
Guliid sturrodat čuožžu biebmomearis. |
| Kääpiöityneet raudut, joita on siirretty uuteen vesistöön, kasvavat hyvissä ravinto Leppälän Rautujärvissä (Rávdojávrrit), Pulmankiolosuhteissa yhtä hyvin kuin lajitoverinsakin vastaavissa vesissä. |
Smávisin báhcán rávddut, mat leat sirdojuvvon eará čázádahkii, šaddet buori biebmodilis seamma bures go earáge seamma šlája guolit vástideaddji čáziin. |
| Kääpiöityminen ei siten ole geneettinen ominaisuus. |
Smávisin báhcin ii leat nappo genetihkalaš iešvuohta. |
| Kasvu riippuu saatavilla olevan ravinnon määrästä. |
Šaddamii váikkuha njuolgga biebmomearri. |
| Alueen rautuvedet keskittyvät Tenojokeen laskeviin latvavesiin Nuorgamin (Njuorggán) ja Utsjoen kirkonkylän välillä. |
Guovllu rávdočázit leat eanaš Detnui luoiti gieračáziin Njuorggáma ja Ohcejoga girkosiidda gaskkas. |
| Muualla rautua esiintyy Utsjokivarressa ns. järveen laskevissa Skaidejärvissä (Skáidejávri) ja Ylä-Pulmankijokeen laskevassa Rautujoen vesistössä. |
Eará sajis rávdu gávdno Ohcejotsiste Leaibejoga Rávdojávrriin, Buolbmátjávrái luoiti Skáidejávrriin ja Buolbmátjohkii luoiti Rávdojoga čázádagas. |
| Näätämöjoen vesistössä alkuperäisiä rautujärviä on vedenjakajalla sijaitsevalla Isonkivennokan (Stuorrâkeðgnjunes) alueella. |
Njávdánjoga čázádagas álgoálgosaš rávdojávrrit leat Stuorrageađgenjunnása (Stuorrâkeđgnjunes) guovllus čáhcejuohkama alde. |
| Taimen on laajimmin levinnyt kala, josta voidaan erottaa useita satoja eri kantoja. |
Dápmot lea viidásepmosit leavvan guolli. Das sáhttá earuhit moanaid čuđiid sierra náliid. |
| Taimenesta tunnetaan useita eri muotoja, jotka voivat sujuvasti siirtyä ympäristöstä toiseen. |
Dápmohis gávdnojit moanat hámit, mat sáhttet hui álkit sirdásit birrasis nubbái. |
| Samassa vesistössä olevat purotaimenet ja vaikkapa merivaelluksen tekevät meritaimenet voivat olla samaa alkuperää. |
Seamma čázádaga ájadápmohiin ja vaikkoba vádjoleaddji guvžžáin sáhttá leat seamma álgovuođđu. |
| Yleisimmin taimenta esiintyy puro- ja lampikantoina. |
Dábálepmosit dápmohat leat ája- ja láttodápmotnállin. |
| Isommissa järvissä on erotettavissa järvitaimenkantoja. |
Stuorát jávrriin sáhttá earuhit guovžurnáliid. |
| Vetsi-, Ylä-Pulmanki-, Näätämö- ja Silisijokeen voi nousta Jäämerestä meritaimenta. |
Veahča-, Buolbmát-, Njávdán- ja Silisjohkii sáhttá goargŋut guvžá Jiekŋamearas. |
| Kanta koostunee hyvin harvoista yksilöistä. |
Gieračáziid guvžánálit dáidet leat goittot uhcit. |
| Teno- ja Näätämöjoessa on kummassakin geneettisesti oma lohikantansa. |
Deanus ja Njávdánjogas lea genetihkalaččat goappásge iežas luossanálli. |
| Vesistöalueen sisällä eri sivujoilla voidaan erottaa myös omat kantansa. |
Čázádatguovllu siste sáhttá maiddái sierra oalgejogain earuhit sierra náliid. |
| Tenojoen vesistöalueella oma lohikanta on erotettavissa Ylä-Pulmankijoesta, Kaldautsjoesta (Gállddašjohka), Luossajoesta (Luossajohka), Skiihpajoesta (Skihpajohka) ja Vetsijoesta. |
Deanu čázádatguovllus gávdno sierra luossanáli Buolbmátjogas, Gálddašjogas, Luossajogas, Skihpajogas ja Veahčajogas. |
| Vastaavasti Näätämöjoen pääuomassa ja Silisjoessa on oma lohikanta. |
Seammaláhkai Njávdánjogas ja Silisjogas lea iežas luossanálli. |
| Silloin tällöin lohen on todettu nousevan Sevettijärvestä laskevaan Kuosnijokeen (Kuošn(j)âjuuhâ), jossa kutu- ja poikastuotantoalueiden niukkuuden vuoksi lisääntyminen lienee myös satunnaista. |
Luossa lea duollet dálle gorgŋon Čeavetjávrris luoiti Guošnajohkii (Kuošnâjuuhâ), gos dat gođđan- ja veajetbuvttadanguovlluid vátnivuođa dihte dáidá lassánit dušše soaittáhagas. |
| Lohen on ajoittain todettu nousevan Iijärven eteläpäähän laskevaan Vaijokeen. |
Idjajávrri máttageahčai luoiti Vadjojohkii dihtet duollet dálle gorgŋon luosa. |
| Siikaa esiintyy alueen järvissä yleisesti. |
Čuovža lea dábálaš guovllu jávrriin. |
| Siikamuotoja voidaan erottaa useita. |
Sáhttá earuhit moanaid čuovžahámiid. |
| Siika eri muotoineen viihtyy myös rehevämmässä ja humuspitoisessa matalassa vedessä. |
Idjajávri lea dás ovdadisguin sáhttá eallit maiddái šattolet ja coages humusčázis. |
| Tärkeimmät siian esiintymis reeska ja rääpys), jotka muoalueet ovat Vetsijoen vesistö kokonaisuudessaan, jossa itse Vetsijärvi (Veahčajávri) lähijärvineen on aina ollut merkittävin kalajärvi Utsjoen itäosan alueella. |
Deháleamos čuovžačázit leat miehtá Veahčajoga čázádaga, gos ieš Veahčajávri lagasjávrriidisguin lea álo leamaš mearkkašahtti guollečáhci Ohcejoga nuorttageahčen. |
| Näätämöjoen vesistöalueella lähes kaikissa suurissa latvajärvissä on elinvoimaiset siikakannat. |
Njávdánjoga čázádatguovllus measta buot gierajávrriin leat ealaskas čuovžanálit. |
| Merkittävimmät näistä ovat Jullamojärvi (Juullâmjávri), Johttijärvi (Johttejávri), Vaijoen vesistön latvajärvet ja Silisjoen latvajärvet. |
Mávssolepmosat dain leat Jollanjávri (Juullâmjävri) ja Johttejávri, Vadjoga čázádaga gierajávrrit ja Silisjoga gierajávrrit. |
| Syvissä ja suurissa järvissä on erotettavissa kääpiösiikamuotoja (dostavat usein tiheitä kantoja. |
Čiekŋalis ja stuorra jávrriin sáhttá earuhit dorrečuovžahámiid (mearkan. |
| Iijärvi on esimerkkinä tästä. |
Hárri lea rávdnječáziid guolli. |
| Sitä kuitenkin esiintyy erittäin yleisenä myös järvissä. |
Šládja lea goittot hui dábálaš maiddái jávrriin. |
| Harjusta pidetään yhden muodon lajina. |
Hárri atnet ovtta hámi šládjan. |
| Kala kasvaa suhteellisen hyvin saaliskokoiseksi, eikä sen ole huomattu muodostavan kääpiökantoja – kuten taimenen, raudun tai siian. |
Guolli šaddá viehka bures bivdinmahtásažžan, eaige das leat fuobmán dorrenáliid, dego dápmohis, rávddus dahje čuovžžas. |
| Virtavesien lisäksi harjusjärvet keskittyvät Vetsijärven alueelle ja sen yläpuolisille järviylängöille sekä YläPulmankijoen järviin. |
Rávdnječáziid lassin hárrejávrrit leat eanaš Veahčajávrri guovllus ja dan bajábeale jávrebadjosiin ja Buolbmátjoga jávrriin. |
| Näätämöjoen vesistön puolella harjusta esiintyy samoissa vesissä kuin siikaakin. |
Njávdánjoga čázádaga bealde hárri deaivá seamma čáziin go čuovžžage. |
| Haukea esiintyy lähes samoissa vesissä kuin siikaa ja harjustakin, myös jokien suvannoissa. |
Hávga eallá measta seamma čáziin go čuovža ja hárri. Dan deaivá maiddái jogaid savvoniin. |
| Made on levittäytynyt lähes kaikkiin vesiin. |
Njáhká lea leavvan measta buot čáziide. |
| Sitä tavataan aina ylimmistä rautujärvistä pienempiin puroihin. |
Noarsa ealaša gáddegeđggiid gaskkas ja lea viehka dábálaš šládja. |
| Koko jää yleensä pieneksi. |
Njáhká ii dábálaččat šatta stuorisin. |
| Suurimmat yksilöt saadaan syvistä ja kylmistä järvistä. |
Stuorámus njágáid bivdet čiekŋalis ja galbma jávrriin. |
| Tenojoen vesistössä sitä tavataan Vetsijärven järviylängöllä, kunnan rajalla olevilla järvillä ja lukuisammin Näätämöjokeen laskevissa järvissä. |
jávrri jávrebadjosiin, gieldda ráji alde leahkki járvrriin ja vehá eanebuš Njávdánjohkii luoiti jávrriin. |
| Täältä on löydettävissä myös järviä, joissa ahven muodostaa järven yksinomaisen kalakannan. |
Dáppe leat maiddái jávrrit, main vuskkon lea jávrri áidna guollenálli. |
| Näätämöjoen vesistössä siikaistutusten vuoksi usean järven ahvenkannat ovat taantuneet. |
Njávdánjoga čázádagas vuskkonnálit leat vátnon máŋgga jávrris guollegilvimiid dihte. |
| Rantakivikoissa viihtyvä mutu on jokseenkin yleinen laji. |
Vuskkonnálit orrot goittot ealáskeamen, go čuovžagilvimat leat nohkan. |
| 2.6 Uhanalaiset nisäkkäät |
2.6 Áitatvuloš njiččehasat |
| Luonnonsuojeluasetuksen (160/1997) mukaan ympäristöministeriön on järjestettävä luonnonvaraisten eliölajien seuranta Suomessa siten, että sen pohjalta voidaan arvioida eri lajien suojelutaso. |
Luonddusuodjalanásahusa (160/1997) mielde birasministeriija galgá lágidit luonddudilálaš ealánšlájaid čuovvuma Suomas nu, ahte dan vuođul sáhttá árvvoštallat sierra šlájaid suodjalandási. |
| Erityisesti täytyy huomioida uhanalaiset lajit. |
Erenoamážit galgá váldit vuhtii áitatvuloš šlájaid. |
| Uhanalaisia lajeja seuraavat maassamme useat eri tahot, ja monilla lajeilla on oma seuranta- tai työryhmä. |
Áitatvuloš šlajaid čuvvot Suomas moanat oassebealit ja máŋggain šlájain lea sierra čuovvun- dahje bargojoavku. |
| Näistä lajeista osa on sellaisia, joiden esiintymisalueen painopiste on Pohjois-Suomessa – ja siten mm. Kaldoaivin erämaassa ja Sammuttijängän–Vaijoenjängän soidensuojelualueella. |
Dáin šlájain oassi leat dakkárat, mat gávdnojit eanaš dušše Davvi-Suomas – ja ná ee. Gálddoaivvi meahcceguovllus ja Sámmotjeakki–Vadjotjeakki jekkiidsuodjalanguovllus. |
| Eläimistä tällaisia lajeja ovat naali (Alopex lagopus), kiljuhanhi (Anser erythropus) ja tunturihaukka (Falco rusticolus). |
Ealliin dákkár šlájat leat njálla (Alopex lagopus), giljobaš (Anser erythropus) ja rievssatfálli (Falco rusticolus). |
| Suomen naalikanta on huvennut sukupuuton partaalle kymmenen viime vuoden aikana. |
Suoma njállanálli lea sakka vátnon maŋimuš logi jagi áigge. |
| Viimeisestä poikaspesästä on jo kahdeksan vuotta, ja yksittäisiä havaintoja eläimistäkin näyttää kertyvän hyvin vähän vuosittain. |
Leat juo gávcci jagi das go maŋimuš geardde lea áicojuvvon beassi, mas leat čivggat. Ovttaskas beasitge orrot gávdnomin jahkásaččat hui uhccán. |
| Koko maan arvioitu naalikanta on vuonna 2002 noin 10–15 aikuista eläintä, josta Kaldoaivin osuus on 2–3 yksilöä. |
Oppa riikka njállanállin lea árvvoštallon 2002:s sullii 10–15 rávis ealli, main Gálddoaivvi ossodat livččii 2–3 njála. |
| Uhanalaisuusluokituksissa naali on ryhmässä äärimmäisen uhanalainen (CR). |
Áitatvulošvuođaklassifiseremis njálla gullá jovkui erenoamáš áitatvuloš (CR). |
| Suomen tuntureilta tunnetaan noin 150 vanhaa naalin pesäluolastoa. |
Suoma duoddariin dihtet gávdnot sullii 150 boares njállabiedjorusttega. |
| Näistä Kaldoaivissa on yli kolmannes eli noin 60. Käsivarren ohella Kaldoaivi on ollut maamme merkittävin naalialue. |
Dáin Gálddoaivvis leat badjel goalmmádas dahjege sullii 60. Giehtaruohttasa lassin Gálddoaivi lea leamaš Suoma mávssoleamos njállaguovlu. |
| Talvella 2002 Kaldoaivin alueella tarkastettiin 55 vanhaa naalin pesää. |
Dálvit 2002 Gálddoaivvi guovllus dárkkistuvvojedje 55 boares njálabeasi. |
| Tunnettuja pesiä oli 57 kpl. Kesällä 2002 Kaldoaivin alueelta tunnettiin jo 59 pesää, ja näistä 56 tarkastettiin. |
Besiid dihtet leat 57. Geassit 2002:s Gálddoaivvi guovllus dihte gávdnot juo 59 beasi ja dáin 56 dárkkistuvvojedje geassit. |
| Pesistä kaksi oli ketun asuttamia ja loput autioita. |
Guovtte beasis orui rieban ja loahpat ledje ávdimat. |
| Kaiken kaikkiaan Kaldoaivin naalikannaksi vuonna 2002 arvioitiin 2–3 aikuista yksilöä ja koko Suomen puoleiseksi kannaksi 8–13 yksilöä. |
Buot buohkanassii Gálddoaivvi njállanállin 2002:s árvvoštallojuvvui 2–3 rávis njála ja oppa Suoma njállanállin 8–13 njála. |
| Suomen naalialueelta ei ole 1990-luvun puolivälin jälkeen löytynyt naalin asuttamia pesiä huolimatta tehostuneista tarkastuksista. |
Suoma njállaguovlluin eai leat 1990-logu gaskkamuttu maŋŋá gávdnon ássojuvvon njálabeasit, vaikko njálladilli lea beaktileappot guorahallon. |
| Yksittäisistä naaleista on ollut havaintoja vuosittain. |
Ovttaskas njálaid deaivá ain jahkásaččat. |
| Naalin harvinaistumisen syitä ovat kettujen runsastuminen ja naalien heikentynyt ravintotilanne – mm. sopulien massaesiintymisten puuttuminen sitten 1980-luvun. |
Njállalogu johtilis vátnumii lea leamaš sivvan riebaniid laskan ja njálaid fuotnánan biebmodilli – ee. 1980-logu rájes eai leat leamaš goddesáhpánjagit. |
| Maa- ja metsätalousministeriön erikoisluvalla kettuja on neljän viime vuoden aikana pyydetty naalialueilta noin 50 kpl vuosittain. |
Eana- ja meahccedoalloministeriija sierralobi vuođul riebaniid leat maŋimuš njealje jagi áigge bivdán njállaguovlluin sullii 50 jahkásaččat. |
| Tämä on suunnilleen sama määrä kuin on tunnettuja naalinpesiä. |
Dát lea sullii seamma mearri go leat dovdojuvvon njálabeasit. |
| Pyynnin ansiosta näistä pesistä vain 0–2 kpl on ollut ketun asuttamia. |
Bivddu geažil rieban ii oro šat go 0–2 ovddeš njálabeasis. |
| Naalikantojen lisäämiseen ja seurantaan oli vuosille 1998–2002 perustettu Euroopan unionin Lifeprojekti. |
Njállanáliid lassáneami ja čuovvuma várás lei jagiid 1998–2002 Eurohpá uniovnna Lifeprošeakta. |
| Suomesta olivat mukana Metsähallituksen Ylä-Lapin luonnonhoitoalue ja Metsäntutkimuslaitos. |
Suomas dán prošeavttas ledje mielde Meahciráđđehusa Davvi-Lappi luonddudikšunguovlu ja Meahccedutkanlágádus. |
| Naali Lifen loputtua tehtiin hakemus uudesta jatko-ohjelmasta. |
Go Njálla Life -prošeakta lei gergejuvvon, de dahkkojuvvui ohcamuš ođđa joatkkaprográmmas. |
| Uusi 5-vuotinen Naali Life alkoi kesällä 2003, ja se loppuu vuonna 2008. Mukana ovat samat tahot, ja myös toimenpiteet uuden hankkeen aikana ovat periaatteessa samanlaiset kuin edellisessä Lifessa. |
Ođđa 5-jagáš Njálla Life álggii geassit 2003 ja nohká 2008:s. Mielde leat seamma oassebealit ja maiddái doaibmabijut ođđa Life-prošeavtta áigge leat iešalddes seammaláganat go ovddit prošeavttas. |
| Saukkoa tavataan kaikkialla erämaa-alueen vesistöissä, mutta vähälukuisena. |
Čeavrá deaivá miehtá meahcceguovllu čázádagaid birrasiin, vaikko vel dat eai leatge nu ollu. |
| Oletettavasti saukko myös pesii alueella, mutta lajin pesintä on hankalasti todettavissa. |
Čeavrris várra maiddái besse guovllus, muhto beassedili lea váttis guorahallat. |
| Kaikki suurpetomme esiintyvät Kaldoaivin alueella, vaikkakaan eivät säännöllisesti. |
Buot Suoma stuorranávddit gávdnojit Gálddoaivvi guovllus, vaikko vel eai jeavddalaččat. |
| Karhu on harvinainen tai tilapäinen vierailija koivuvyöhykkeellä, mutta yleisempi mäntyalueella. |
Guovža lea hárve dahje gaskaboddosaččat soahkeavádagas, muhto dábáleabbo beahceguovllus. |
| Viime vuosina karhua on tavattu mm. Pulmangin ja Näätämön alueilla. |
Dáid maŋimuš jagiid guovža lea dihtton ee. Buolbmága ja Njávdáma guovlluin. |
| Ilveshavainnot ovat lisäänty Susi on Kaldoaivin alueella ilmeisesti vain tilapäinen läpikulkija. |
Albbas oroda johkalegiin ja daid birrasiid soahkevuvddiin. Gumpe várra dušše johtá gaskkohagaid Gálddoaivvi guovllu čađa. |
| Muutamia havaintoja viime vuosilta on lähinnä Kaldoaivin eteläosista. |
Duollet dálle lea dáid maŋimuš jagiid dihtton gumpe vuosttažettiin Gálddoaivvi máttageahčen. |
| Ahma on suurpedoista yleisin, ja sen kanta on pysyvä, vaikka ei runsas. |
Geatki lea stuorranávddiin dábáleamos. Geatkenálli lea bissovaš vaikko vel geatki ii leatge valjis. |
| Ahma esiintyy alueilla, joilla on jyrkkiä kuruja tai kallioisia ja kivikkoisia lakimaita. |
Geatki gávdno guovlluin, main leat ceakko skurččut dahje báktás juvves alážat. |
| tuva arvio Kaldoaivin alueen ahmakannasta on 2–3 paria. |
Luottaid vuođul Gálddoaivvi guovllu geatkenállin árvalit 2–3 pára. |
| 2.7 Raakku eli jokihelmisimpukka |
2.7 Johkaskálžu |
| Jokihelmisimpukka (Margaritifera margaritifera) eli raakku rauhoitettiin Suomessa vuonna 1955. Raakun väheneminen on jatkunut sen jälkeenkin, ja nykyisin se luokitellaan uhanalaiseksi lajiksi (VU = vaarantunut). |
Johkaskálžu (Margaritifera margaritifera) ráfáidahttui Suomas 1955:s. Johkaskálžu lea geahppánan dange maŋŋá ja dál dat lohkkojuvvo áitatvuloš šlájaide (VU = šaddan vára vuollai). |
| Maamme pohjoisimmat raakut on tavattu Kaldoaivin alueella Näätämöjoessa. |
Suoma davimus skálžoguovllut leat Gálddoaivvi meahcceguovllus Njávdánjogas. |
| Esiintymisestä on kuitenkin tehty vain esikartoitus, ja koko vesistöalueen tutkiminen kaikkine sivujokineen olisi välttämätöntä. |
Dáid skálžžuid birra lea goittot dahkkojuvvon dušše ovdakárten, muhto galggašii dutkat oppa čázádatguovllu oktan oalgejogaiguin. |
| Suunnitteilla on laaja, koko Itä-Inaria sekä osin Norjaa ja Venäjää koskeva raakkukartoitus. |
Jurdda livččii guorahallat viidát oppa Nuorta-Anára ja muhtun muddui maiddái Norgga ja Ruošša beale johkaskálžodili. |
| Tähän hankkeeseen kuuluisi osana myös Näätämöjoen jokihelmisimpukkakartoitus. |
Dán fitnu olis kártejuvvošii maiddái Njávdánjoga skálžodilli. |
| Tämänhetkisen tietämyksen mukaan Näätämön pääuomassa on heikko ja ilmeisen huonosti voiva raakkukanta. |
Dálá dieđuid mielde ieš Njávdánjogas lea heajos skálžonálli, mii veadjá viehka funet. |
| Raakun elämää luonnehtivat pitkäikäisyys ja loisiminen toukkavaiheessa nuoren lohen tai taimenen kiduksissa. |
Johkaskálžu eallá hui guhká. Suoksamuttus dat eallá luhtehassan nuorra luosa dahje dápmoha suovddis. |
| Lisäksi raakku vaatii elinympäristökseen puhtaan ja hyvälaatuisen virtaavan veden. |
Dasa lassin johkaskálžu dárbbaša eallinbirasin buhtes buori golgi čázi. |
| Raakkuja voidaan tavata runsaastikin joesta vielä vuosikymmeniä sen jälkeen, kun lisääntyminen on jostakin syystä loppunut. |
Johkaskálžžuid sáhttá deaividit valjisge jogas vel logit jagit dan maŋŋá, go dat eai šat juoga sivas lassán. |
| Tämän takia nuorten ikäluokkien etsiminen ja seuraaminen antavat parhaan kuvan raakun tilasta ja sen tulevaisuudesta. |
Danin nuorra skálžžuid čuovvuma bokte oaidná buot buoremusat johkaskálžžu dili ja boahtteáiggi. |
| Ilman tarkempia tutkimuksia on mahdotonta sanoa, miksi Näätämön raakut voivat huonosti, vaikka joen vesi on puhdasta ja merilohi nousee jokeen kutemaan. |
Lea veadjemeahttun dadjat, jos ášši ii dutkojuvvo dárkileappot, manin Njávdánjoga johkaskálžžut vedjet funet, dasgo joga čáhci lea buhtis ja johkii goargŋu luossa gođđat. |
| Kaldoaivin erämaa-alue on arvokas lintukohde. |
Gálddoaivvi meahcceguovlu lea mávssolaš loddeguovlu. |
| Etenkin palsasoiden pesimälinnuston lajimäärä on korkein, mitä soillamme tavataan. |
Erenoamážit guovllu balsajekkiin bessejit eanet loddešlájat go gostige eará sajis Suoma jekkiin. |
| Kaldoaivin alueella on tavattu yhteensä noin 150 lintulajia. |
Gálddoaivvi guovllus leat deaividan oktiibuot sullii 150 loddešlája. |
| Näistä säännöllisesti pesiviä on 85 lajia. |
Dáin bessejit jeavddalaččat 85 šlája. |
| Pesimälajistosta varsinaisia uhanalaisia on 10 lajia ja silmälläpidettäviä 17 lajia. |
Bessenlottiin ieš áitatvuloš šlájaide gullet giljobaš, stuorrafiehta, mearragoaskin, goaskin, cizášfálli, rievssatfálli, bárbmofálli, jievjaskuolfi, guolbbaviroš ja uhcagirječáihni. |
| Tarkempi kuvaus alueen linnustosta löytyy erillisestä selvityksestä, joka on laadittu yhdessä Vätsärin erämaa-alueen linnustoselvityksen kanssa (Osmonen 2002), sekä Kaldoaivin erämaata ja Sammuttijängän–Vaijoenjängän soidensuojelualuetta kuvaavasta perusselvityksestä (Osmonen 2004). |
Dárkonvuloš šlájaide gullet gáhkkor, čuonjá, njurggu, jeaggehávut, čiekčá, bieggafálli, čukčá, láfol, suotnjoliráš, rávgoš, ruksesguškil, giehka, guoikgáhrit, geađgerásttis, gaccepaš, skirri ja guovssat. Dárkileappot guovllu lottit leat govviduvvon sierra čielggadusas, mii lea dahkkojuvvon Váhčira meahcceguovllu loddečielggadusa oktavuođas (Osmonen 2002). |
| Kaldoaivin erämaa-alueen Natura 2000 -tietolomakkeessa on alueella ilmoitettu esiintyväksi 27 EU:n lintudirektiivin (79/409/ETY) liitteeseen I kuuluvaa lintulajia. |
Gálddoaivvi meahcceguovllu Natura 2000 -diehtoskovi mielde guovllus gávdnojit 27, EU:a loddedirektiivva (79/409/ETY) čuvvosii I gullevaš loddešlája. |
| Näistä kahdeksan on Suomen uhanalaisluokituksen mukaan uhanalaisia. |
Dáin gávcci leat Suoma áitatvulošvuođaklassifiserema mielde áitatvuloš šlájat (tabealla 2). |
| 2.9 Luontoa muuttaneet tekijät |
2.9 Dahkkit, mat leat rievdadan luonddu |
| 1 Laiduntaminen |
2.9.1 Guođoheapmi |
| Erämaalaki (62/1991) on säädetty osittain porotalouden turvaksi, ja siksi porotalouden ympäristövaikutukset ovat hyväksyttäviä niin kauan, kuin laiduntaminen on kestävää. |
Meahcceguovloláhka (62/1991) lea ásahuvvon oassin boazodoalu dorvvus, ja danin boazodoalu birasváikkuhusat dohkkehuvvojit nu guhká go bohccuid guođoheapmi lea bistevaš geavaheami prinsihpa vuođul. |
| Erämaat on tarkoitettu porolaitumiksi, mutta erämaalaki säätää laidunten käytöstä vain tavoitteellisella tasolla. |
Meahcceguovllut leat oaivvilduvvon bohccuid guohtoneanan, muhto meahcceguovloláhka mearrida guohtoneatnamiid geavaheamis dušše ulbmillaš dásis. |
| Luontaiselinkeinojen turvaamisella tarkoitetaan myös, että laidunten kunto tulee säilyttää hyvänä pitkällä tähtäimellä. |
Luondduealáhusaid dorvvastemiin oaivvildit maiddái dan, ahte guohtoneatnamiid dili galgá seailluhit buorrin guhkesáiggeulbmiliin. |
| Kyseessä on kestävän käytön periaate. |
Jearaldagas lea bistevaš geavaheami prinsihppa. |
| Poronhoitolaissa (848/1990) laiduntamisen kestävyyden vaatimus on sidottu talvilaitumien tilaan. |
Boazodoallolágas (848/1990) guohtoneatnamiid bistevašvuođa gáibádus lea čadnojuvvon dálveguohtoneatnamiid dillái. |
| Lain perustana on ollut se seikka, että talvilaitumien kantokyky on yleensä poronhoidon minimitekijä, joka sanelee myös luonnonlaitumilla laidunnettavien porojen enimmäismäärän. |
Lága vuođđun lea leamaš dat ahte dálveguohtoneatnamiid gierdannávccat leat dábálaččat boazodoalus dat vuosttas ášši, mii mearrida maiddái alimus boazologu, man luondduguohtoneatnamat girdet. |
| Poronhoito on kuitenkin muuttunut viime vuosikymmeninä monin eri tavoin. |
Boazodoallu lea goittot rievdan dáid maŋimuš logiid jagiid áigge máŋggaláhkai. |
| Talvinen lisäruokinta ja loisrokotukset ovat parantaneet porokannan selviytymis- ja elinkykyä. |
Lassebiebman dálvvit ja luhtehasboahkoheamit leat buoridan bohccuid ceavzin- ja eallinnávccaid. |
| Vasantuotto ja vasojen teuraspainot ovat lisäruokinnan avulla nousseet. |
Álddut leat miessábut go ovdal ja misiid njuovvandeattut leat lassánan lassebiebmama geažil. |
| Periaatteessa nykyisillä poronhoitomenetelmillä on mahdollista elättää niin suurta porokarjaa, että kesälaidunten tilassa saattaa tapahtua alueellisesti selvää heikkenemistä. |
Iešalddes dálá boazodoallanvugiiguin lea vejolaš ealihit nu ollu bohccuid ahte geasseguohtoneatnamat sáhttet muhtun guovlluin mealgat fuotnánit. |
| Laiduntaminen tapahtuu koko erämaa-alueella ja soidensuojelualueella, joten ympäristövaikutukset kohdistuvat laajalle alueelle. |
Bohccot guhtot miehtá meahcceguovllu ja jekkiidsuodjalanguovllu, ja nuba birasváikkuhusat čuhcet viidát. |
| Laiduntaminen kohdistuu pohja-, kenttä- ja pensaskerrokseen sekä nuoreen puustoon. |
Guohtun čuohcá bodne-, giedde- ja miesttageardái ja nuorra muoraide. |
| Poron laidunten käyttöön vaikuttaa ratkaisevasti eri ravintokasvien saatavuus, joka on sidoksissa vuodenaikaan. |
Guohtoneatnamiid geavaheapmái váikkuha ollu sierra biebmošattuid fidnenvejolašvuohta guđege jagiáigge. |
| Keväällä porot syövät kasvunsa aloittavia ensimmäisiä vihreitä kasveja – mm. villoja, saroja ja luikkia. |
Giđđat bohccot guhtot easkka šaddagoahtán vuosttas ruonas šattuid – ee. ullošattuid, luktiid ja luikkehiid. |
| Kevään edetessä ravintokasvien määrä lisääntyy useilla kymmenillä uusilla kasvilajeilla. |
Giđa ovdáneami mielde bohtet lasi logiid mielde ođđa biebmošattut. |
| Poro valikoi aina tuoreimmat, vielä kasvuvaiheessa olevat versot. |
Boazu vállje álo varraseamos šattuid, mat leat vel šaddamin. |
| Tällaisia ravintokasveja ovat mm. maitohorsma, kurjenjalka, järvikorte ja metsälauha sekä koivujen ja pajujen lehdet. |
Dákkár biebmošattut leat ee. horbmá, suotnjoruški, čáhcehoašša ja vuovdesitnu sihke soahke- ja sieđgalasttat. |
| Syyskesällä porot käyttävät mielellään ravinnokseen monia sieniä – kuten tatteja, rouskuja ja haperoita. |
Čakčagease bohccot borret mielas guobbariid – dego gusaguobbariid, mielkeguobbariid ja smierosguobbariid. |
| Sienillä on tärkeä merkitys poron syyskunnon viimeistelyssä. |
Guobbarat mearkkašit ollu dasa, makkár ortnegis boazu lea čakčat. |
| Syksyyn siirryttäessä porojen ravinto vaihtuu, ja ne syövät jäkäliä, varpuja ja heiniä. |
Čavčča mielde bohccuid biebmu molsašuvvá. Dat guhtot jeahkáliid, dakŋasiid ja suinniid. |
| Poronjäkälä on tärkeä talviravinto, mutta porot syövät talvella myös runsaasti varpumaisia kasveja – kuten mustikkaa, variksenmarjaa, kanervaa ja puolukkaa – sekä heiniä. |
Bohccojeagil lea dehálaš dálvebiebmu, muhto bohccot guhtot dálvit maiddái valjis dakŋasiid – dego sarrida, čáhppesmuorjji, livnnju ja joŋa – ja maiddái sierralágan suinniid. |
| Kevättalvella tunturialueella porot kaivavat varpuja ja jäkäliä. |
Giđđadálvve duottarguovllus bohccot goivot dakŋasiid ja jeahkáliid. |
| Metsäalueilla laiduntavat porot käyttävät lisäksi puilla kasvavia jäkäliä, luppoja ja naavoja. |
Vuovdeguovlluin bohccot borret dasa lassin muorain šaddi jeahkáliid ja lahpuid. |
| Mikäli kaivuolot ovat vaikeat, porot syövät jo aikaisin talvella luppoja ja naavoja. |
Jos lea váttis goaivut jeahkála, de bohccot borret juo álgodálvvis lahpuid. |
| Jos jäkäliä on runsaasti, porot kaivavat vaikeissakin lumiolosuhteissa. |
Jos jeagil lea valjis, de bohccot goivot jeahkála váttisge muohtadilálašvuođain. |
| Talven vaihtuessa kevääksi talviravinnon osuus vähenee sitä mukaa kuin vihreitä kasveja ilmaantuu saataville. |
Giđabeallai dálvebiepmu ossodat geahppána dađistaga, go ruonas šattut bohciidišgohtet guohtunláhkai. |
| (Kumpula ym. 1999) |
(Kumpula ee. 1999) |
| Tutkimuksia laidunnuksen vaikutuksista jäkäliköihin ja mäntymetsiin on runsaasti. |
Bohccuid guohtuma váikkuhusaid jeageleatnamiidda ja beahcevuvddiide leat dutkan valjis. |
| Sen sijaan poron laidunnuksen vaikutuksia tunturikoivikoihin on alettu tutkia vasta 1990-luvulla. |
Muhto bohccuid guohtuma váikkuhusaid lagešvuvddiide leat dutkagoahtán easkka 1990-logus. |
| Tunturikoivu on porolle kesällä merkittävä ravinnon lähde. |
Lageš lea bohccui geassit mávssolaš biebmu. |
| Poro ei tunturimittarin tavoin pysty syömään suurta koivua lehdettömäksi, mutta toisaalta poro syö saman alueen koivuja joka vuosi. |
Boazu ii bastte lastamáđu láhkai borrat stuorra soagi lasttaheapmen, muhto nuppe dáfus boazu borrá seamma guovllu sogiid jahkásaččat. |
| Poron laidunnuksen vaikutusta tunturikoivikoiden rakenteeseen on tutkittu 1990-luvun alussa Utsjoella ja Sallassa (Helle ym. 1998). |
Bohccuid guohtuma váikkuhusaid lagešvuvddiide leat dutkan 1990-logu álggus Ohcejogas ja Sallas (Helle ee. 1998). |
| Utsjoen laidunnettu tutkimuskohde sijaitsi Kaldoaivin erämaaalueella, Vetsijärven lounaisosassa, ja laiduntamaton Skalluvaaran poroerotusaidan lähistöllä. |
Ohcejogas guođohuvvon dutkanguovlu lei Gálddoaivvi meahcceguovllus Veahčajávrri oarjemáttageahčen ja guođotkeahtes guovlu fas Skállovári bigálusgárddi lahkosiin. |
| Vetsijärvellä laidunnus on ollut voimakasta yli 200 vuotta, sillä alue on vanhaa porosaamelaisten kesäasuinaluetta. |
Veahčajávrri birrasiid leat guođohan valjis badjel 200 jagi, dasgo guovlu lea boazosámiid dološ geasseguohtonguovlu. |
| Tunturimittarituhon vaikutuksesta laidunpaine lisääntyi 1960-luvulla voimakkaasti. |
Lastamáhtoroassu váikkuhii dasa ahte bohccuid guohtundárbu lassánii sakka 1960-logu loahpas. |
| Vetsijärven alue säästyi tunturimittarituholta. |
Veahčajávrri guovlluid ii bilidan lastamáhtu. |
| Lisäksi porot viihtyvät Vetsijärven alueella avoimien hietikoiden vuoksi, joilla hyönteiset vaivaavat vähemmän kuin rehevämmillä alueilla. |
Dasa lassin bohccot orodit mielas Veahčajávrri birrasiin jalges sáttoguovlluid dihte, dasgo doppe ii leat nu ollu divri go šattolet guovlluin. |
| Tutkimuksen tulokset Utsjoella osoittivat, että porojen laidunnus lisäsi siemensyntyisten tunturikoivujen määrää. |
Dutkamuša bohtosat Ohcejogas čájehedje ahte bohccuid guohtun lasihii dakkár lagežiid meari, mat lassánedje siepmaniiguin. |
| Pieniä taimia oli laidunnetulla alueella huomattavasti enemmän kuin laiduntamattomalla alueella. |
Smávva vesážat ledje guođohuvvon guovllus mealgat eanet go guođotkeahtes guovllus. |
| Laidunnetulla alueella valtaosa taimista ei kuitenkaan saavuttanut 0,5 m:n pituutta. |
Guođohuvvon guovllus vesát eai goittot dábálaččat šaddan eai mehterbeale guhkunge. |
| Laiduntamattomalla alueella taimia oli vähemmän, mutta niiden eloonjääminen oli selvästi parempaa. |
Guođokeahtes guovllus eai lean nu ollu vesát, muhto dain ledje mealgat buoret vejolašvuođat báhcit eallit. |
| (Helle ym. 1998) Suomen poronhoitoalueen talvilaidunvarat -tutkimuksessa (Kumpula ym. 1997) todettiin, että pohjoisosan talvilaidunten määrissä ja kunnossa oli suuria eroja. |
(Helle ee. 1998) Suoma boazodoalloguovllu dálveguohtonváriid -dutkamušas (Kumpula ee. 1997) gávnnahuvvui ahte davágeahčen dálveguohtoneatnamiid mearis ja dilis ledje stuorra earut. |
| Laidun- ja ravintovarojen eroihin olivat syynä sekä poromäärien että laidunten runsauden erot paliskunnissa. |
Guohton- ja biebmováriid earuide váikkuhedje sihke boazologut ja guohtoneatnamiid valljivuođa earut bálgosiin. |
| Paliskunnissa, joissa poromäärät ovat jo pitkään olleet korkeat ja jäkäliköiden määrä suhteellisen pieni poroa kohti, jäkäliköiden kunto oli yleensä huono. |
Bálgosiin, main ledje leamaš juo guhká ollu bohccot ja jeageleatnamiid mearri bohcco nammii lei viehka uhcci, jeageleatnamiid dilli lei dábálaččat fuotni. |
| Paliskunnissa, joissa poromäärät olivat verrattain korkeat, mutta jäkäliköitä kohtalaisen paljon poroa kohti, jäkäliköiden kunto oli yleensä vähintään tyydyttävä. |
Bálgosiin, main ledje viehka alla boazologut, muhto main jeageleatnamat bohcco nammii ledje ollu, jeageleatnamiid dilli lei dábálaččat uhcimustá govttolaš. |
| Poromäärien kasvu on aiheuttanut sen, että jäkäliköt ovat paikoin varsin tarkkaan syötyjä. |
Boazologuid lassáneapmi lea dagahan dan ahte jeageleatnamat leat báikkuid viehka jalga guhttojuvvon. |
| (Kumpula ym. 1997) |
(Kumpula ee. 1997) |
| Poronhoitoalueen pohjoisimmalle osalle (13 paliskuntaa) tehtiin talvilaidunten uusintainventointi vuosina 1999–2003 (Kumpula ym. 2004). |
Boazodoalloguovllu davimus oasi (13 bálgosa) dálveguohtoneatnamat inventerejuvvojedje ođđasit 1999–2003 (Kumpula ee. 2004). |
| Tutkimuksen tarkoituksena on ollut tuottaa tietoa lähinnä talvilaidunten määrissä ja kunnossa tapahtuneista muutoksista. |
Dutkamuša ulbmilin lea leamaš fidnet ođđa dieđuid vuosttažettiin dálveguohtoneatnamiid mearis ja dilis dáhpáhuvvan nuppástusain. |
| Tutkimuksen tuloksissa todetaan virhelähteet huomioiden, että lievää putoamista jäkälien peittävyydessä tapahtui erämaaalueella laiduntavassa Vätsärin paliskunnassa ja lievää kasvua Kaldoaivin, Näätämön ja Muddusjärven paliskunnissa. |
Dutkamuša bohtosiin gávnnahuvvo, go váldojuvvojit vuhtii meaddinvejolašvuođat, ahte jeageleatnamat leat uhccánaš geahppánan Váhčira bálgosis ja uhccánaš fas lassánan Gálddoaivvi, Njávdáma ja Muttošjávrri bálgosiin. |
| Jäkälän pituudessa ei tapahtunut selvää muutosta Kaldoaivin ja Näätämön paliskunnissa. |
Jeahkála guhkkodagas eai vuhtton čielga nuppástusat Gálddoaivvi ja Njávdáma bálgosiin. |
| Vätsärin paliskunnassa jäkälän pituus väheni lievästi ja Muddusjärven paliskunnassa selvästi. |
Váhčira bálgosis jeagil lei uhccánaš otnon. Muttošjávrri bálgosis jeagil lei otnon mealgat. |
| Jäkälän biomassa lisääntyi lievästi erämaa-alueella laiduntavissa Kaldoaivin ja Näätämön paliskunnissa. |
Jeahkála biomássá lei lassánan uhccánaš Gálddoaivvi ja Njávdáma bálgosiin, mat dollet bohccuideaset Gálddoaivvi meahcceguovllu siste. |
| Selvää jäkälän biomassan vähenemistä tapahtui Muddusjärven ja Vätsärin paliskunnissa. |
Biomássá geahppánii mealgat Muttošjávrri ja Váhčira bálgosiin. |
| (Kumpula ym. 2004) |
(Kumpula ee. 2004) |
| Kohtuullisen laidunnusvaikutuksen on todettu lisäävän tunturikasvillisuuden monimuotoisuutta (Helle & Aspi 1983). |
Govttolaš guođoheami leat fuobmán lasihit duottaršattolašvuođa máŋggabealatvuođa (Helle & Aspi 1983). |
| Porot syövät kesällä tunturikoivuja. |
Bohccot borret geassit lagežiid. |
| Laidunnuksen myötä joidenkin metsänrajakoivujen ulkonäkö alkaa muistuttaa omenapuita, koivikot harvenevat ja ajan myötä puuston raja saattaa laskea. |
Guohtuma dihte dihto vuovderádjesoagit sulastahttigohtet eppelmuoraid, soahkevuovddit njárbot ja áiggi mielde vuovderádji sáhttá njiedjat. |
| Vaaravyöhykkeessä ovat lähinnä korkealla sijaitsevat erilliset tunturikoivuesiintymät (Helle ym. 1998). |
Ná sáhttá geavvat vuosttažettiin lagešbohtuin, mat šaddet sierranassii badjin (Helle ee. 1998). |
| Toisaalta nykyinen, luonnontilasta poikkeava maisemakuva on jo oikeastaan muuttunut kulttuurimaisemaksi, jonka muuttaminen määrätietoisella laiduntamisen vähentämisellä ei välttämättä ole edes suotavaa (Oksanen ym. 1995). |
Nuppe dáfus dálá ii-luonddudilálaš lea juo rievtti mielde rievdan kulturduovddan, man ii oppa gánnátge šat viggat rievdadišgoahtit nu ahte geahpeda bohccuid guohtuma dáin guovlluin (Oksanen ee. 1995). |
| Paliskuntien väliset raja-aidat ja paliskuntien laidunkiertoaidat ohjaavat porojen kulkua ja kuluttavat yleensä kasvillisuutta aitojen lähellä. |
Bálgosiid gaskasaš rádjeáiddit ja bálgosiid guođohanáiddit stivrejit bohccuid johtima, mii fas loaktá dábálaččat šattolašvuođa áiddiid lahkosiin. |
| Lisäksi ne ohjaavat myös muiden suurempien nisäkkäiden – kuten hirvien – kulkua. |
Dasa lassin dat stivrejit maiddái eará stuorát njiččehasaid – dego ealggaid – johtaleami. |
| Pidättäytyminen porojen talviruokinnasta edistää porotalouden ekologista kestävyyttä. |
Jos ii biepma bohccuid dálvit, de dat ovddida boazodoalu ekologalaš bistevašvuođa. |
| Perinteisesti talvilaidunten kantokykyä on pidetty esimerkiksi poronhoitolaissa porojen enimmäismäärän määräävänä minimitekijänä. |
Árbevirolaččat dálveguohtoneatnamiid gierdannávccaid leat atnán ovdamearkka dihte boazodoallolágas uhcimus ággan alimus boazologu mearrideamis. |
| Laidunkiertojärjestelmän tehostamisella on merkittävä vaikutus laidunten kantokykyyn ja sitä kautta ympäristön tilaan. |
Guohtoneatnamiid molssosanvuogádaga beavttálmahttin váikkuha ollu guohtoneatnamiid gierdannávccaide ja dakko bokte birrasa dillái. |
| 2 Muut luontaiselinkeinot ja kotitarvekäyttö |
2.9.2 Eará luondduealáhusat ja ruovttudárboatnu |
| Luontaiselinkeinoista kalastuksella ja riekonpyynnillä on vaikutuksia alueiden kala- ja riistakantojen runsaussuhteisiin. |
Luondduealáhusain guolástus ja rievssatbivdu váikkuhit guovlluid guolle- ja fuođđonáliid valljodagaide. |
| Kesällä sekä kalaan että hilloja keräämään mennään useimmiten koneellisesti joko lentäen tai mönkijöillä. |
Geassit olbmot mannet sihke guolástit ja lubmet dábálaččat mohtorfievrruiguin, juogo girddi dahje njealjejuvllagiiguin. |
| Lentäminen säästää luontoa verrattuna kesäaikaiseen maastoliikenteeseen. |
Girddi seastá luonddu geasiáigásaš meahccejohtalusa ektui. |
| Ulkopaikkakuntalaiset eivät juurikaan kerää hilloja erämaasta ja soidensuojelualueelta. |
Olgobáikegoddelaččat eai báljo lubme meahcceguovllus ja jekkiidsuodjalanguovllus. |
| 2.9. 3 Retkeily ja luontomatkailu |
2.9.3 Vánddardeapmi ja luondduturista |
| Retkeily kohdistuu lähinnä alueen koillisosaan Sevettijärvi–Pulmankijärvi-retkeilyreitille sekä Näätämöjoen varteen, joissa sillä on vaikutusta alueen luonnontilaisuuteen. |
Olbmot vánddardit eanaš guovllu nuortadavágeahčen Čeavetjávrri–Buolbmátjávrri-vánddardanjohtolaga mielde ja Njávdánjoga siste. Dákkár vánddardeapmi váikkuha guovllu luonddudilálašvuhtii. |
| Pääsääntöisesti retkeilijät tai ns. vaeltajat kunnioittavat luontoa eivätkä roskaa tai vaurioita sitä – joskin yksikin ajattelematon kulkija voi jättää huomattavan sotkun luontoon. |
Dábálaččat lustajohtaleaddjit dahje ng. vánddardeaddjit váldet vuhtii luonddu eaige ludne dahje vahágahte dan – vaikko vel oktage áddemeahttun vánddardeaddji sáhttá mealgat nuoskkidit luonddu. |
| Kevättalvisia moottorikelkkailijoita liikkuu alueella melko runsaasti. |
Giđđadálvve johtalit guovllus viehka valjis mohtorgielkkástallit. |
| Heistä suurin osa on ulkopaikkakuntalaisia, joiden kulku keskittyy pääasiassa valtakunnallisille moottorikelkkaurille. |
Sis eatnašat leat olgobáikegoddelaččat, geat johtalit eanaš váldegottálaš mohtorgielkávuojáhagaid mielde. |
| Virkistyskalastuksella ja -metsästyksellä on vaikutuksia alueiden kala- ja riistakantojen runsaussuhteisiin. |
Lustaguolásteapmi ja -meahcásteapmi váikkuha guovlluid guolle- ja fuođđonáliid valljodagaide. |
| 2.9. 4 Moottoroitu liikkuminen |
2.9.4 Mohtorfievrruiguin johtaleapmi |
| Kesäaikainen maastoliikenne jättää jälkiä maaperään. |
Geasiáigásaš meahccejohtalus guođđá mearkkaid eanavuđđui. |
| Haittavaikutuksia vähentää se, että Metsähallitus ei pääsääntöisesti myönnä lupia kuin tietyille vakiintuneille kulku-urille (ks. tarkemmin luku 10 Maastoliikenne ja muu liikkuminen). |
Heajos váikkuhusaid geahpeda dat, ahte Meahciráđđehus ii dábálaččat mieđit lobiid go dihto vuogáiduvvan vuojáhagaide (gč. dárkileappot logu 10 Johtalus ja johtaleapmi). |
| Suurin osa moottorikelkkailusta keskittyy merkityille moottorikelkkaurille – ja siten hyvin pienelle osalle aluetta. |
Eanaš oassi mohtorgielkkástallamis dáhpáhuvvá merkejuvvon mohtorgielkávuojáhagaid mielde – ja ná hui gáržžes oasis guovllus. |
| Paikkakuntalaiset voivat kelkkailla koko alueella, mutta heidänkin liikkumisensa loppuu tai ainakin vähenee merkittävästi kelirikon myötä ennen lintujen pesimäaikaa ja porojen vasomisaikaa. |
Báikegoddelaččat sáhttet mohtorgielkkástallat oppa guovllus, muhto sin johtaleapmi nohká dahje goittot geahppána mealgat, go siivvut nohkagohtet ovdal lottiid bessenáiggi ja bohccuid guotteha. |
| Moottorikelkkailu voi aiheuttaa kevättalvella haittaa ja vahinkoa poronhoidolle laukottamalla kantavia vaatimia upottavassa hangessa sekä hajottamalla tokkia. |
Mohtorgielkkástallan sáhttá čuohcit giđđadálvve boazodollui nu, ahte mohtorgielkkáid dihte čoavjjehat šaddet ruohttat obbasis. Mohtorgielkkáiguin vuojašeapmi biđge maiddái ealuid. |
| Lentoliikenne alueella on suhteellisen vilkasta. |
Guovllus lea viehka ollu girdijohtalus. |
| Lentoliikenne säästää maastoa kulumiselta, mutta toisaalta saattaa häiritä esimerkiksi laskeutumisjärvillä pesiviä vesilintuja. |
Girdijohtalus ii loavtte eatnamiid, muhto nuppe dáfus sáhttá heađuštit omd. seaivunjávrriin bessejeaddji čáhcelottiid. |
| Lentoliikenne vähentää erämaisuutta tuomalla helposti ihmisiä alueille, jotka sijaitsevat kaukana teistä. |
Girdijohtalus geahpeda guovllu meahcceguovloiešlági, dasgo girddi lea álki buktit olbmuid boaittobealeguovlluide. |
| 5 Tunturimittarituhot |
2.9.5 Lastamáhtoroasut |
| Tunturimittari on varsin luonnollinen eliö tunturikoivikoissa, ja sillä on keskeinen tehtävä koivikoiden nuorentamisessa. |
Lastamáhtu lea viehka dábálaš ealán lagešvuvddiin ja dat lea oalle mávssolaš soahkevuvddiid nuorasmuvvamis. |
| Vanhimmat ja heikkokuntoisimmat koivuyksilöt tai -rangat kuolevat ja tekevät tilaa nuorennokselle – lähinnä vesoille. |
Boarráseamos ja heajumus soagit jápmet ja čáhkkejit saji ođđa sogiide – vuosttažettiin vesáide. |
| Tunturimittari aiheutti tunturikoivikoissa vuosien 1964–1966 massaesiintymisellään tuhoja noin 500 000 ha:n alueella Ylä-Lapissa. |
Dat ahte lastamáđut lasket ain meariheamet gullá populašuvnna normála molsašuddamii. Lastamáhtu duššadii 1964–1966 lagešvuvddiid sullii 500 000 hektára ovddas Davvi-Lappis. |
| Tuhoalueeksi luokiteltiin vielä vuonna 1998 yhteensä 235 400 ha (yli puolet puustosta on tuhoutunut), josta täysin puutonta oli 68 200 ha. |
Roassoguovlun lohkkojuvvui vel 1988:s sullii 235 400 hektára viidosaš guovlu (badjel bealli muoradagas lea duššan), mas ollásit jalgat lei 68 200 hektára. |
| Utsjoella tuhoaluetta on yhteensä 101 500 ha (62 % koivikoiden kokonaispinta-alasta 164 000 ha). |
Ohcejogas roassoguovlu lea oktiibuot 101 500 hektára (62 % soahkevuvddiid ollesviidodagas 164 000 hektára). |
| Tästä puuttomaksi on muuttunut 59 200 ha (58 % tuhoalasta ja 36 % koivikoiden kokonaisalasta) (Sihvo 2002, Metsähallitus & Utsjoen kunta 2003). |
Dás ollásit jalgadin lea šaddan 59 2000 hektára (58 % roassoviidodagas ja 36 % soahkevuvddiid ollesviidodagas) (Sihvo 2002, Meahciráđđehus & Ohcejoga gielda 2003). |
| Tunturimittarien massaesiintymät ovat normaaleja populaation kannanvaihteluihin liittyviä ilmiöitä. |
Lastamáđuid mearihis laskamat gullet populašuvnna normála molsašuddamii. |
| Poikkeavaa 1960-luvun tuhoissa olivat mm. peräkkäiset keskimääräistä paljon kylmemmät kesät. |
1960-logu roasut ledje dakko bokte earáláganat ahte dáid jagiid ledje ee. máŋga čoaska geasi maŋŋálagaid. |
| Tunturikoivu on metsänrajapuu ja ekosysteemin avainlaji Tunturi-Lapissa. |
Lageš lea vuovderádjemuorra ja hui dehálaš šládja Duottar-Sámi ekosystemas. |
| Se muodostaa suurimman osan kasvillisuusvyöhykkeen biomassasta ja tuotannosta. |
Lagežat leat eanaš oassin šattolašvuođaavádaga biomássás ja buvttadeamis. |
| Suurin osa kasvi- ja eläinlajeista on riippuvainen koivusta. |
Eanaš šaddo- ja eallišlájat leat lagežis sorjavaččat. |
| Tuhojen seurauksena tunturikoivuvyöhykkeen tuotantokyky väheni, ja ekosysteemin kasvi- ja eläinlajisto yksipuolistui. |
Máinnašuvvon roasuid dihte lagešavádaga buvttadannávccat geahppánedje ja ekosystema šaddo- ja eallišlájat ovttabealaguvve. |
| Pintakasvillisuuden heikkeneminen jatkuu edelleen. |
Bajildusšattolašvuohta manná ainge maŋás. |
| Koivikoiden tuhoutumisen myötä alueen lähi- ja kaukomaisema muuttuivat. |
Soahkevuvddiid duššama dihte guovllu lagas- ja gáiddusduovdda nuppástuvve. |
| Tunturikoivikoiden tuhoutumisella oli vaikutuksia laajalti myös luontaiselinkeinojen harjoittamismahdollisuuksiin ja sitä kautta koko paikallisyhteisöön. |
Lagešvuvddiid duššan váikkuhii viidát maiddái olbmuid vejolašvuođaide bargat luondduealáhusaiguin ja dakko bokte oppa báikkálašservodahkii. |
| Kotitarvepuun määrä väheni, porolaitumien arvo heikkeni, metsästettävä riista väheni ja kalakannat heikkenivät. |
Ruovttudárbomuora mearri geahppánii, bohccuid guohtoneatnamiid árvu fuotnánii, bivdinvuloš fuođđuid mearri geahppánii ja guollenálit manne maŋás. |
| Tämä on vähentänyt luonnon käytön mahdollisuuksia ja siten muuttanut Utsjoella luontais- ja saamelaiselinkeinojen toimintaympäristöä. |
Dát lea geahpedan luonddu geavahanvejolašvuođaid ja ná rievdadan Ohcejogas luonddu- ja sámeealáhusaid doaibmabirrasa. |
| Ylä-Lapin luonnonvarasuunnitelman (Sandström ym. 2000) strategian mukaisesti Metsähallitus on yhdessä alueen paliskuntien ja Utsjoen kunnan kanssa selvittänyt tunturimittarituhoalueiden ennallistamismahdollisuuksia. |
Davvi-Lappi luondduriggodatplána doaibmavuogi mielde Meahciráđđehus lea ovttas guovllu bálgosiiguin ja Ohcejoga gielddain čielggadan lastamáhtoroassoguovlluid ovddeštanvejolašvuođaid. |
| Alueelle on laadittu hankesuunnitelma (Metsähallitus & Utsjoen kunta 2003). |
Guvlui lea dahkkojuvvon fidnoplána (Meahciráđđehus & Ohcejoga gielda 2003). |
| 2.9. 6 Kalanistutukset |
2.9.6 Guollegilvimat |
| Erämaa-alueella kalavesien hoito on perustunut kalastuksen säätelyyn ja kalojen luontaiseen lisääntymiseen sekä ennen vuotta 1987 myös kalanistutuksiin. |
Meahcceguovllus guollečáziid dikšuma vuođđun lea leamaš guolástusa mudden ja guliid lunddolaš lassáneapmi ja ovdal jagi 1987 maiddái guollegilvimat. |
| Kalanistutukset on käsitelty luvussa 8 Kalavesien hoito ja kalastus. |
Guollegilvimat leat gieđahallon logus 8 Guollečáziid dikšun ja guolástus. |
| 2.9. 7 Tulokaslajit |
2.9.7 Ođđa šlájat |
| Pohjois-Amerikasta peräisin oleva minkki levisi turkistarhauksen kautta luontoon viime vuosisadan puolivälistä lähtien ja on levinnyt koko maahan, myös Kaldoaiviin. |
Miŋka lea álgoálggos Davvi-Amerihkás ja lea leavvan dorkkasgárduma bokte lundui 1900-logu gaskkamuttu rájes ja dasto miehtá riikka, maiddái Gálddoaivái. |
| Minkkiä voidaan tavata kaikkien vesistöjen varrelta ympäri erämaata ja soidensuojelualuetta, yleisimpänä jokivarressa. |
Miŋkka sáhttá deaividit buot čázádagaid birrasiin miehtá meahcceguovllu ja jekkiidsuodjalanguovllu. Buot dábáleamos miŋka lea johkaguorain. |
| Niin ikään Pohjois-Amerikasta lähtöisin olevaa piisamia istutettiin aikoinaan eri puolille maata, ja laji on levinnyt myös Kaldoaiviin viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. |
Maiddái bisámroahttu lea álgoálggos davviamerihkálaš ealli. Dat lea gilvojuvvon sierra guovlluide Suomas ja šládja lea dasto leavvan maiddái Gálddoaivái maŋimuš moattelot jagi sisa. |
| 1980-luvun lopulla piisamia esiintyi jo Iijärvellä ja myös muualla Näätämön laaksossa. |
1980-logu loahpas bisámroahttu gávdnui juo Idjajávrris ja maiddái eará sajis Njávdánjoga leagis. |
| Laji levinnee kohti pohjoista, mutta Utsjoen puolelta ei ole vielä havaintoja. |
Šládja leavvá várra ainge davvelii, muhto Ohcejoga bealde dat ii leat vel dihtton. |
| Ihmisen vaikutus kasvilajistoon on ollut melko vähäinen. |
Olmmoš ii leat nu ollu váikkuhan šaddošlájaide. |
| Muutokset ovat rajoittuneet enimmäkseen suppeille alueille. |
Nuppástusat vuhttojit eanaš gáržžes guovlluin. |
| Kulkureittien varrella esiintyy polkusaraa (Carex brunnescens). |
Johtolagaid guoras šaddá bálggeslukti (Carex brunnescens). |
| Selvim (Deschampsia caespitosa), punanata (Festuca rubra), pohjannurmikka (Poa alpigena), niittysuolaheinä (Rumex acetosa), heinä- ja pihatähtimö (Stellaria graminea ja S. media). |
Čielgasepmosit álgoálgosaš šattolaš (Deschampsia caespitosa), ruksessinut (Festuca rubra), eami-gieddesuoidni (Poa alpigena), gieddejuopmu (Rumex acetosa), gieddehilsku (Stellaria graminea) ja návethilsku (S. media). |
| Alkuperäisistä kasvilajeista töppövilla (Eriophorum scheuchzerii) on selvästi hyötynyt ihmisen maastoon jättämistä jäljistä. |
Álgoálgosaš šaddošlájain diehppeullu (Eriophorum scheuchzerii) lea čielgasit ávkašuvvan olbmo doaimmain meahcis. |
| (Kauhanen 2004) Porojen laidunnus on ihmisen toimintaan liittyvä tekijä, joka on muokannut alueen kasvillisuutta. |
(Kauhanen 2004) Bohccuid guođoheapmi gullá daidda olbmo doaimmaide, mii lea rievdadan guovllu šaddodili. |
| Selvimmin se näkyy pohjakerroksessa. |
Čielgasepmosit dat boahtá oidnosii bodnegearddis. |
| Hyvin kehittyneet jäkäliköt puuttuvat lähes kokonaan. |
Buorit jeagelguovllut váilot measta oalát. |
| Poronjäkäläkasvustot ovat kuluneita – paikoin siinä määrin, että tinajäkälät ovat lisääntyneet pomin alkuperäinen kasvillisuus on väistynyt poroerotuspaikoilla ja kämppien ympäristössä. |
Bohccojeagelšattodagat leat gollan – báikkuid nu ollu ahte dadnejeahkálat leat ihtigoahtán bohccojeahkála sadjái. Báikkuid bohccuid guohtun lea maiddái heađuštan soagi ođasmuvvama lastamáhtoroasu maŋŋá. |
| Paikoitellen laidunnus on myös haitannut koivun uudistumista tunturimittarituhon jälkeen. (Kauhanen 2004) |
(Kauhanen 2004) vuohta lea jávkan bigálusbáikkiin ja gámppáid birrasiin. |
| Vuosisatojen aikana ihminen on hakannut puuta sekä poltto- että rakennuspuuksi. |
Čuđiid jagiid áigge olmmoš lea čuohppan muoraid sihke boaldámuššan ja huksenávnnasmuorran. |
| Mittavimmat hakkuut rajoittuvat asuttuihin jokilaaksoihin. |
Stuorámus čuohppamat leat čađahuvvon ássojuvvon johkalegiin. |
| Esimerkiksi Pulmankijoen mäntymetsä on ollut aikaisemmin nykyistä laajempi. |
Ovdamearkka dihte Buolbmátjoga beahcevuovdi lea leamaš ovdal viidáset go dál. |
| Poronhoitoon on tarvittu puuta myös erämaan keskiosissa. |
Boazodollui lea dárbbašuvvon muorra maiddái bálgosa guovddášosiin. |
| Puunkäytöstä johtuen metsänraja on paikoitellen alentunut sekä mänty- että koivumetsäalueella. |
Muorrageavaheami dihte vuovderádji lea báikkuid njiedjan sihke beahce- ja soahkevuovdeguovlluin. |
| Nykyiset hakkuuohjeet ohjaavat hakkuut puustoisille alueille, joilla niistä ei ole haittaa alueen luonnontilaisuudelle. |
Dálá čuohppanrávvagiid mielde galggašedje vuosttažettiin čuhppojuvvot muorraguovllut, main čuohppamat eai čuozášii guovllu luonddudilálašvuhtii. |
| (Kauhanen 2004) |
(Kauhanen 2004) |
| 2.10 Nykyinen käyttö |
2.10 Dálá geavaheapmi |
| Kaldoaivin erämaa-alue ja Sammuttijängän–Vaijoenjängän soidensuojelualue kuuluvat Kaldoaivin, Näätämön ja Muddusjärven paliskuntien poronhoitoalueeseen, ja alue on saamelaisen poronhoidon ydinaluetta (ks. luku 7 Porotalous). |
Gálddoaivvi meahcceguovlu ja Sámmotjeakki–Vadjotjeakki jekkiidsuodjalanguovlu gullet Gálddoaivvi, Njávdáma ja Muttošjávrri bálgosiid boazodoalloguvlui ja guovlu lea sápmelaš boazodoalu váimmusguovlu (gč. lohku 7 Boazodoallu). |
| Alueen järvillä harjoitetaan kotitarvekalastusta, ja kalastus on myös merkittävä osa luontaiselinkeinojen harjoittamista. |
Guovllu jávrriin bivdet ruovttudárbbuide. Dasa lassin guolástus lea mávssolaš oassi ealáhusollisvuođas guovllu luondduealáhusbargiide. |
| Inarinsaamelaisille ja kolttasaamelaisille kalastuksella on ollut ja on edelleenkin erityinen merkitys (ks. luku 8.1 Kalastuksen merkitys). |
Anáraččaide ja nuortalaččaide guolástusas lea leamaš ja lea ainge earenoamáš mearkkašupmi (gč. lohku 8.1 Guolástusa mearkkašupmi). |
| Virkistyskalastus keskittyy Näätämöjoen varteen. |
Lustabivdu dáhpáhuvvá vuosttažettiin Njávdánjogas. |
| Riekon pyynnillä on jonkin verran taloudellista merkitystä paikalliselle väestölle. |
Rievssatbivdu mearkkaša ekonomalaččat muhtun muddui báikkálaš olbmuide. |
| Riekkoa pyydetään perinteiseen tapaan ansoilla. |
Báikkálaš luondduealáhusbargit bivdet rievssahiid árbevirolaš vuogi mielde gárddiiguin. |
| Syksyisin alueella liikkuu myös virkistysmetsästäjiä. |
Čakčat lustabivdit bohtet bivdit rievssahiid guhkkinge. |
| Retkeily keskittyy alueen koillisosaan Sevettijärvi–Pulmankijärvi-retkeilyreitille, Inarinpolulle ja Saamenpolulle. |
Vánddardeapmi lea čoahkkanan guovllu nuortadavágeahčáileat Čeavetjávrri–Buolbmátjávrri vánddardanjohtolahkii, Anárašbálgái ja Sámebálgái. |
| Alueella on kuusi Metsähallituksen ylläpitämää autiotupaa ja neljä Villin Pohjolan vuokratupaa (ks. luku 6 Luonnon virkistyskäyttö ja luontomatkailu). |
Guovllus leat guhtta ávdinstobu, main fuolaha Meahciráđđehus, ja njeallje láigostobu, main fuolaha Villi Pohjola (gč. lohku 6 Luonddu áhpásnuhttinátnu ja luondduturisma). |
| Pysyvää asutusta alueella ei ole. |
Fásta ássan ii leat. |
| -keräilyn, luontaiselinkeinojen ja kolttien tukikohtia erämaa-alueella on useita kymmeniä (ks. luku 13 Käyttöoikeuksien vuokraus ja luovutus). |
Boazodoalu, ruovttudárbomeahcástusa ja -guolástusa dahje -čoaggima sihke luondduealáhusaid ja nuortalaččaid doarjjabáikkit meahcceguovllus leat máŋggat logit (gč. lohku 13 Geavahanvuoigtavuođaid láigoheapmi ja luohpadeapmi). |
| 3 Hoidon ja käytön tavoitteet |
3 Dikšuma ja geavaheami mihttomearit |
| 3.1 Lainsäädännölliset lähtökohdat |
3.1 Láhkaásaheami vuolggsajit |
| Erämaalain (62/1991) mukaan erämaa-alueet ovat Metsähallituksen hoidossa ja hallinnassa. |
Meahcceguovlolága (62/1991) mielde meahcceguovlluid dikšu ja hálddaša Meahciráđđehus. |
| Laissa säädetään, että ”erämaa-alueen hoidossa ja käytössä on noudatettava hoito- ja käyttösuunnitelmaa, jonka laatii Metsähallitus ja vahvistaa ympäristöministeriö”. |
Lágas mearriduvvo, ahte ”meahcceguovllu dikšumis ja geavaheamis galgá čuovvut dikšun- ja geavahanplána, man dahká Meahciráđđehus ja nanne birasministeriija”. |
| Lain yksityiskohtaisissa perusteluissa kerrotaan suunnitelman tarkoituksesta: |
Lága dárkilet ákkastallamiin muitaluvvo plána ulbmilis: |
| Suunnitelmassa on tarkoitus selostaa toimet erämaa-alueen käytön edistämiseksi ja ohjaamiseksi sekä myös alueella sallittavat rakennustyöt. |
Plána ulbmilin lea čilget, mo meahcceguovllu geavaheami sáhttá ovddidit ja stivret ja maiddái muitalit makkár huksenbargguid oažžu ollašuhttit guovllus. |
| Alue voitaisiin suunnitelmassa myös jakaa käytön kannalta eri osiin. |
Guovllu sáhtášii plánas maiddái juohkit geavaheami dáfus osiide. |
| Suunnitelmassa ei olisi alueen käyttäjiä koskevia määräyksiä, vaan se koskisi pelkästään suunniteltuja viranomaisten toimia. |
Plánas eai livčče guovllu geavaheaddjiide guoskevaš mearrádusat, muhto dat guoskkašii dušše plánejuvvon eiseváldedoaimmaide. |
| Erämaalain ensimmäisessä pykälässä todetaan erämaa-alueiden perustamistarkoitus. |
Meahcceguovlolága vuosttas paragráfas gávnnahuvvo meahcceguovlluid vuođđudanulbmil. |
| Siinä todetaan, että erämaa-alueet on perustettu: |
Das daddjojuvvo, ahte meahcceguovllut leat vuođđuduvvon: |
| alueiden erämaaluonteen säilyttämiseksi |
guovlluid meahcceguovloiešlági seailluhan dihte |
| saamelaiskulttuurin turvaamiseksi |
sámekultuvrra dorvvastan dihte |
| luontaiselinkeinojen turvaamiseksi |
luondduealáhusaid dorvvastan dihte |
| luonnon monipuolisen käytön ja sen edellytysten kehittämiseksi. |
luonddu máŋggabealat geavaheami ja dan vejolašvuođaid ovddidan dihte. |
| Tämä hoito- ja käyttösuunnitelma pyrkii näiden erämaalain asettamien tavoitteiden yhteensovittamiseen eri käyttäjäryhmien kesken. |
Dán dikšun- ja geavahanplána ulbmilin lea oktiiheivehit dáid meahcceguovlolága ásahan ulbmiliid sierra geavaheaddjijoavkkuid gaskkas. |
| Sammuttijängän–Vaijoenjängän soidensuojelualue on perustettu vanhan luonnonsuojelulain (71/1923) nojalla erityiseksi suojelualueeksi. |
Sámmotjeakki–Vadjotjeakki jekkiidsuodjalanguovlu lea vuođđuduvvon boares luonddusuodjalanlága (71/1923) vuođul sierra suodjalanguovlun. |
| Hallituksen esityksen (20/1988) yksityiskohtaisten perustelujen mukaan |
Ráđđehusa árvalusa (20/1988) dárkilet ákkastallamiid mielde |
| Tärkein seikka soidensuojelualueita perustettaessa on turvata alueiden luonnonmukaisen vesitalouden säilyminen. |
deháleamos ášši jekkiidsuodjalanguovlluid vuođđudettiin lea dorvvastit guovlluid ekologalaš čáhcedoalu seailuma. |
| Rauhoitusmääräyksin on siten tarkoitus kieltää ojittamasta alueita, ottamasta maa-aineksia sekä tekemästä kaikkia muitakin sellaisia toimia, jotka saattavat muuttaa suoalueen luonnonmukaista vesitasapainoa. |
Ráfáidahttinmearrádusaiguin lea nappo jurdda gieldit olbmuid roggamis goivvohagaid guovlluide, váldimis eanaávdnasiid ja gieldit buot earáge dakkár doaimmaid, mat sáhttet rievdadit jeakkeguovllu ekologalaš čáhcedássedeattu. |
| Sitä vastoin luontaistalouden harjoittaminen, kuten poronhoito, metsästys ja kalastus sekä marjojen ja sienien poiminta, olisi sallittua soidensuojelualueella. |
Muhto luondduealáhusat, dego boazodoallu, meahccebivdu ja guolástus sihke murjen ja guoppardeapmi, gal livčče lobálaččat jekkiidsuodjalanguovllus. |
| Tarkemmat säännökset soidensuojelulain (851/1988) täytäntöönpanosta on annettu asetuksella (852/1988). |
Dárkilet njuolggadusat jekkiidsuodjalanlága (851/1988) ollašuhttimis leat addojuvvon ásahusa (852/1988) vuođul. |
| Soidensuojelualueilla on kielletty ojitus, maa-ainesten ottaminen sekä maa- ja kallioperän vahingoittaminen. |
Jekkiidsuodjalanguovlluin lea gildojuvvon goivvohagaid roggan, eanaávdnasiid váldin ja eana- ja báktevuođu vahágahttin. |
| Samoin on kielletty turvemailla olevan puuston hakkaaminen sekä rakennusten, teiden ja rakennelmien rakentaminen. |
Seammaláhkai lea gildojuvvon lavdnjeeatnamiin muoradaga njeaidin ja visttiid, geainnuid ja rusttegiid huksen. |
| Tähän on kuitenkin poikkeuksia. |
Dása leat goittot spiehkastagat. |
| Sallittua on rakentaa ja kunnossapitää sellaisia rakennuksia, rakennelmia ja polkuja, jotka ovat tarpeen yleisön opastamista, tutkimustoimintaa ja luonnonharrastusta varten. |
Lea lohpi hukset ja bajásdoallat dakkár visttiid, rusttegiid ja bálgáid, maidda lea dárbu olbmuid oahpisteami, dutkandoaimma ja luondduinbuđaldeami várás. |
| Asetus ei rajoita kalastusta, metsästystä, keräilyä tai poronhoitoa. |
Ásahus ii gáržžit guolástusa, meahccebivddu, čoaggima dahje boazodoalu (ásahus 852/1988). |
| (asetus 852/1988) Lukuun ottamatta erämaalaissa olevia alueen luovutuskieltoa (4 §) ja teiden rakentamiskieltoa (5 §) sekä edellä kuvattuja soidensuojeluasetuksen asettamia rajoituksia aluetta käytetään pääsääntöisesti kutakin toimintaa säätelevän lainsäädännön mukaisesti. |
Earret meahcceguovlolágas daddjojuvvon eanabihtá luohpadangielddu (4 §) ja geainnuid huksengielddu (5 §) ja ovdalis máinnašuvvon jekkiidsuodjalanásahusa ásahan ráddjehusaid, guovlu geavahuvvo vuosttažettiin guđege doaimma muddejeaddji láhkamearrádusaid mielde. |
| Esimerkiksi poronhoitoa, metsästystä, kalastusta ja maastoliikennettä säädellään niistä annetuin säädöksin. |
Ovdamearkka dihte boazodoallu, meahccebivdu, guolástus ja meahccejohtalus muddejuvvo daid birra addojuvvon njuolggadusaid vuođul. |
| Lisäksi yleistä merkitystä on esimerkiksi ns. Rion sopimuksella, joka velvoittaa kestävyyteen myös erämaa- ja luonnonsuojelualueilla. |
Dasa lassin almmolaš mearkkašupmi lea ovdamearkka dihte ng. Riosoahpamušas, mii geatnegahttá bistevašvuhtii maiddái meahcceguovlluin ja luonddusuodjalanguovlluin. |
| Kestävyydellä tarkoitetaan Rion sopimuksessa muun muassa sitä, että luonnon käytössä ja sen ohjauksessa tulee ottaa huomioon taloudelliset, sosiaaliset, ekologiset ja kulttuuriset näkökohdat. |
Bistevašvuođain oaivvildit Rio-soahpamušas earret eará dan, ahte luonddu geavaheamis ja dan stivremis galgá váldit vuhtii ekonomalaš, sosiálalaš, ekologalaš ja kultuvrralaš beliid. |
| Kestävän käytön velvoite on erikseen lausuttu myös Metsähallituksesta annetun lain (1378/2004) 2. §:ssä. |
Bistevaš geavaheami geatnegasvuohta lea sierra máinnašuvvon maiddái Meahciráđđehuslága (1378/2004) 2 §:s. |
| Kaldoaivin erämaa-alue ja Sammuttijängän–Vaijoenjängän soidensuojelualue kuuluvat Suomen Natura 2000 -suojelualueverkostoon sekä luonto- (92/43/ETY) että lintudirektiivin (79/409/ETY) mukaisena kohteena Kaldoaivi (FI 1302002) -nimisenä Natura-alueena. |
Gálddoaivvi meahcceguovlu ja Sámmotjeakki–Vadjotjeakki jekkiidsuodjalanguovlu gullet Suoma Natura 2000 -suodjalanguovlofierpmádahkii sihke luondo- (92/43/ETY) ja loddodirektiivva (79/409/ETY) mieldásaš čuozáhahkan Gálddoaivi (FI 1302002) -nammasaš Natura-guovlun. |
| Tämän suunnitelman tavoitteena on siten myös niiden luontoarvojen turvaaminen, joiden perusteella alue on liitetty Natura 2000 -verkostoon. |
Dán plána ulbmilin lea nappo maiddái dorvvastit daid luondduárvvuid, maid vuođul guovlu lea laktojuvvon Natura 2000 -fierpmádahkii. |
| Sammuttijängän–Vaijoenjängän soidensuojelualue on liitetty merkittävien kosteikkojen luetteloon eli ns. Ramsar- kohteeksi. |
Sámmotjeakki–Vadjotjeakki jekkiidsuodjalanguovlu lea laktojuvvon mearkkašahtti láktaguovlluid logahallamii dahjege ng. Ramsar -čuozáhahkan. |
| Suomen Ramsar-alueet on valittu siten, että ne edustavat mahdollisimman hyvin Suomen erilaisia, vesilinnuston kannalta merkittäviä kosteikkoja. |
Suoma Ramsar-guovllut leat válljejuvvon ovddastit nu bures go vejolaš Suoma sierralágan láktaguovlluid, mat mearkkašit ollu čáhcelottiide. |
| Kaikki Suomen Ramsar-alueet kuuluvat Natura 2000 -verkostoon, ja alueiden rajaukset noudattavat Naturarajauksia. |
Buot Suoma Ramsar-guovllut gullet Natura 2000 -fierpmádahkii, ja guovlluid rájideamit čuvvot Natura-rájidemiid. |
| Ramsarin sopimuksen suojelutavoitteet toteutuvat Natura-alueiden suojelutoimien kautta. |
Ramsar-soahpamuša suodjalanulbmilat ollašuvvet Natura-guovlluid suodjalandoaimmaid bokte. |
| Valtioneuvoston päätöksen (30.11. 2000) tavoitteena on mm. edistää kulttuuri- ja luonnonperinnön, virkistyskäytön ja luonnonvarojen säilymistä sekä luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityisen merkittävien aluekokonaisuuksien säilymistä. |
Stáhtaráđi mearrádusa (30.11.2000) ulbmilin lea ee. ovddidit kultur- ja luondduárbbi, lustageavaheami ja luondduriggodagaid seailuma ja luonddu- ja kulturbirasin erenoamáš mearkkašahtti guovloollisvuođaid seailuma. |
| Alueidenkäytön keskeisiä tavoitteita luonnon sekä luonnonkäytön kannalta ovat mm: |
Guovlluidgeavaheami guovddáš ulbmilat leat ee.: |
| elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymisen edistäminen |
ealli ja jápma luonddu dáfus divrras ja rašis guovlluid máŋggahápmásašvuođa seailluheami ovddideapmi |
| luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville |
luondduriggodagaid bistevaš ávkinatnin nu, ahte dorvvastuvvo maiddái boahttevaš buolvvaide vejolašvuohta luondduriggodagaide |
| ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävien ja yhtenäisten luonnonalueiden sekä käytön ohjaaminen siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota |
ekologalaččat dahje lustageavaheami dáfus mearkkašahtti ja oktilaš luondduguovlluid ja geavaheami stivren nu, ahte dát guovloollisvuođat eai luttoduvvo dárbbašmeahttumit |
| luonnon virkistyskäytön sekä luonto- ja kulttuurimatkailun edistäminen parantamalla monikäytön edellytyksiä. |
luonddu lustageavaheami ja luonddu- ja kulturturismma ovddideapmi nu, ahte buoriduvvojit lotnolasgeavaheami vejolašvuođat. |
| Yllä olevaan luetteloon on kirjattu sekä yleis- että erityistavoitteita siltä osin, kuin ne koskevat suunnittelualuetta. |
Bajábeale logahallamii leat merkejuvvon sihke oppalaš- ja sierraulbmilat dakko bokte go dat gusket plánenguvlui. |
| Yleistavoitteet ovat luonteeltaan alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua koskevia periaatteellisia linjauksia. |
Oppalašulbmilat leat luonddusteaset guovlluigeavaheapmái ja guovlluidgeavaheami plánemii guoskevaš geatnegasvuođat. |
| Erityistavoitteet ovat alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua koskevia velvoitteita. |
Sierradárbbut leat guovlluidgeavaheapmái ja guovlluidgeavaheami plánemii gullevaš geatnegasvuođat. |
| Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) keskeiset tavoitteet saamelaiskulttuurin säilymisen kannalta on kuvattu luvussa 3.2 Saamelaiskulttuurin turvaamiseen liittyvää lainsäädäntöä. |
Eanageavahan- ja huksenlága (132/1999) guovddáš mihttomearit sámekultuvrra seailuma dáfus leat govvejuvvon logus 3.2 Sámekultuvrra dorvvasteapmái gullevaš láhkaásaheapmi. |
| Metsähallitus ohjaa tiettyjä erämaan käyttömuotoja, mutta moni toiminta on jonkin muun viranomaisen ohjauksessa. |
Meahciráđđehus stivre meahcceguovllu dihto geavahanhámiid, muhto máŋga doaimma leat juoga eará eiseválddi stivrenválddi vuollásaččat. |
| Metsähallituksen tehtävät on määritelty laissa (1378/2004) ja asetuksessa (1380/2004) Metsähallituksesta. |
Meahciráđđehusa barggut leat meroštallon Meahciráđđehuslágas (1378/2004) ja -ásahusas (1380/2004). |
| Laki Metsähallituksesta asettaa toiminnan yleiset yhteiskunnalliset velvoitteet (4 § ja 5 §), joista hoidon ja käytön suunnittelua ohjaavat |
Láhka Meahciráđđehusas ásaha doaimma almmolaš servodatlaš geatnegasvuođaid (4§ a 5§). main dikšuma ja geavaheami plánema stivrejit: |
| luonnonvarojen kestävän hoidon ja käytön olennaisena osana Metsähallituksen on riittävästi otettava huomioon biologisen monimuotoisuuden suojelu ja tarkoituksenmukainen lisääminen metsien ja muiden luonnonvarojen hoidolle, käytölle ja suojelulle asetettujen muiden tavoitteiden kanssa; |
luondduvalljodagaid suvdilis áimmahuššama ja geavaheami dehálaš oassin Meahcceráđđehus ferte doarvái váldit vuhtii biologalaš máŋggabealátvuođa suodjaleami ja vuogálaš lasiheami oktan eará ulbmiliiguin, mat leat ásahuvvon vuvddiid ja eará luondduvalljodagaid dikšumii, geavaheapmái ja suodjaleapmái; |
| Metsähallituksen on lisäksi otettava huomioon luonnon virkistyskäytön sekä työllisyyden edistämisen vaatimukset |
Meahcceráđđehus ferte dasa lassin váldit vuhtii luonddu virkkosmahttingeavaheami ja maiddái barggolašvuođa ovddidangáibádusaid |
| Metsähallituksen toiminnassa otetaan huomioon tutkimuksen, opetuksen, – – maankäytön tarpeet. |
Meahcceráđđehusa doaimmas váldojit vuhtii dutkamuša, oahpahusa, – – eanageavaheami dárbbut. |
| Metsähallituksen julkisista hallintotehtävistä (1378/2004, 6 §) hoidon ja käytön suunnitteluun vaikuttavat Kaldoaivin erämaa-alueella |
Meahcceráđđehusa almmolaš hálddahusbargguin (1378/2004 6§) dikšuma ja geavaheami plánemii váikkuhit Gálddoaivvi meahcceguovllus: |
| luonnonsuojelulaissa (1096/1996) sekä sen nojalla perustettuja luonnonsuojelualueita koskevissa laeissa säädetyt luonnonsuojelutehtävät sekä luonnonsuojelualueiden hankinta |
luonddusuodjalanbarggut ja maiddái luonddusuodjalanguovlluid skáhppon, mat leat ásahuvvon luonddusuodjalanlágas (1096/1996) ja dasa lassin dainna vuođđoduvvon luonddusuodjalanguovlluide guoskevaš lágain |
| kalastuslaissa (286/1982), poronhoitolaissa (848/1990), maastoliikennelaissa (1710/1995), metsästyslaissa (615/1993), jätehuoltolaissa (1072/1993), porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslaissa (45/2000), pelastuslaissa (468/2003) ja järjestyslaissa (612/2003) säädetyt tehtävät |
guollebivdolágas (286/1982), boazodoallolágas (848/1990), meahccejohtaluslágas (1710/ 1995), meahccebivdolágas (615/1993), bázahusfuolahuslágas (1072/1993), boazodoalu- ja luondduealáhusaid ruhtadanlágas (45/2000), gádjunlágas (468/2003) ja ortnetlágas (612/2003) ásahuvvon barggut |
| luonto- ja retkeilypalvelujen tuottaminen |
luonddu- ja vánddardanbálvalusaid buvttadeapmi |
| erävalvonta. |
meahccebearráigeahčču. |
| Lapin ympäristökeskus huolehtii toimialueellaan sille säädetyistä tai määrätyistä ympäristönsuojelua, alueiden käyttöä, luonnonsuojelua, kulttuuriympäristön hoitoa, rakentamisen ohjausta sekä vesivarojen käyttöä ja hoitoa koskevista tehtävistä (Laki ympäristöhallinnosta 55/1995). |
Lappi birasguovddáš fuolaha doaibmaguovllustis dasa ásahuvvon dahje mearriduvvon doaimmain, mat gusket birassuodjaleapmái, guovlluid geavaheapmái, luonddusuodjaleapmái, kulturbirrasa dikšumii, huksema stivremii ja čáhceriggodagaid geavaheapmái ja dikšumii (Birashálddahusláhka 55/1995). |
| 3.2 Saamelaiskulttuurin turvaamiseen liittyvää lainsäädäntöä |
3.2 Sámekultuvrra dorvvasteapmái gullevaš láhkaásaheapmi |
| 3.2. 1 YK:n KP-sopimus |
3.2.1 ON:a SP-soahpamuš |
| Saamelaisten kulttuuriin kuuluvien elinkeinojen harjoittamista suojaa saamelaisten osalta YK:n kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan ihmisoikeussopimuksen (KP-sopimus) 27. artikla, joka on Suomessa voimassa laintasoisesti. |
Sápmelaččaid kultuvrii gullevaš ealáhusaiguin bargama suddje sápmelaččaid buohta ON:a siviilavuoigatvuođaide ja politihkalaš vuoigatvuođaide guoskevaš olmmošvuoigatvuohtasoahpamuša 27. artihkal, mii lea Suomas fámus lágadásis. |
| Artiklan määräys edellyttää YK:n ihmisoikeuskomitean tulkinnan mukaan, että taloudelliset toimenpiteet suunnitellaan ja sopeutetaan siten, että saamelaisten elinkeinojen – kuten poronhoidon – taloudellinen kannattavuus säilyy. |
Artikla mearrádus gibida ON:a olmmošvuoigatvuohtakomitea dulkojumi mielde, ahte ekonoalaš doaimmat plánejuvvojit ja heivehuvvojit nu, ahte sápmelaččaid ealáhusaid – dego boazodoalu – ekonomalaš gánnáhahttivuohta seailu. |
| 3.2. 2 Biodiversiteettisopimus |
3.2.2 Biodiversitehtasoahpamuš |
| Biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus (biodiversiteettisopimus) saatettiin voimaan asetuksella 78/1994. Siinä todetaan mm., että sopimuspuolet |
Biologalaš máŋggabealátvuhtii guoskevaš oppalašsoahpamuš (biodiversitehtasoahpamuš) fápmuduvvui ásahusain 78/1994. Das gávnnahuvvo ee., ahte soahpamušoassebealit |
| tunnustavat monien perinteisen elämäntavan omaavien alkuperäis- ja paikallisyhteisöjen läheisen ja perinteisen riippuvuuden biologisista luonnonvaroista sekä sen, että on toivottavaa jakaa biologisen monimuotoisuuden suojelua ja sen osien kestävää käyttöä koskevasta perinteisestä tietämyksestä, uudistuksesta ja käytännöstä saatu hyöty oikeudenmukaisesti. |
dovddastit máŋggaid árbevirolaš eallinvuogi hálddašeaddji eami- ja báikkálašservožiid lagas ja virolaš čatnagasa biologalaš luondduvalljodagain, ja dasa lassin dan, ahte lea sávahahtti juohkit biologalaš máŋggabealátvuođa suodjaleapmái ja dan osiid suvdilis geavaheapmái guoskevaš árbevirolaš dieđus, ođasmahttimis ja geavadis fidnejuvvon ávkki vuoiggalaččat. |
| 3 Perustuslaki |
3.2.3 Vuođđoláhka |
| Kaldoaivin erämaa-alue kuuluu kokonaisuudessaan saamelaisten kotiseutualueeseen. |
Gálddoaivvi meahcceguovlu ja Sámmotjeakki–Vadjotjeakki jekkiidsuodjalanguovlu gullet ollásit sámiid ruovttuguvlui. |
| Erämaaalueiden yhtenä tavoitteena mainittua saamelaiskulttuurin turvaamista koskevia säännöksiä on lisäksi muissa säädöksissä, muun muassa 1.3. |
Meahcceguovlluid oktan ulbmilin leat máinnašuvvon sámekultuvrra dorvvasteapmái guoskevaš njuolggadusat. |
| 2000 voimaan tulleessa Suomen perustuslain (731/1999) 17. §:n 3. momentissa. |
Dat gávdnojit maiddái eará láhkamearrádusain, earret eará 1.3.2000 fápmui boahtán Suoma vuođđolága (731/1999) 17. § 3. momeanttas. |
| Tämän perusoikeussäännöksen mukaan saamelaisilla alkuperäiskansana on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. |
Dán vuođđovuoigatvuođanjuolggadusa mielde sámiin lea álgoálbmogin vuoigatvuohta bajásdoallat ja ovddidit iežaset giela ja kultuvrra. |
| Lisäksi Suomen perustuslaissa (121 §, 4 mom) on turvattu saamelaisille alkuperäiskansana omaa kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto saamelaisten kotiseutualueella sen mukaan, kuin siitä laissa säädetään. |
Dasa lassin Suoma vuođđolágas (121 §, 4 mom) lea dorvvastuvvon sámiide álgoálbmogin sin iežaset gillii ja kultuvrii guoskevaš iešstivren sámiid ruovttuguovllus dan mielde go das lágas mearriduvvo. |
| Kulttuuri-itsehallintoa toteuttaa saamelaiskäräjälain 9. §:ssä tarkoitettu saamelaiskäräjät. |
Kulturiešstivrema ollašuhttá sámediggelága 9 §:s oaivvilduvvon sámediggi. |
| 3.2. 4 Laki saamelaiskäräjistä |
3.2.4 Láhka sámedikkis |
| Laki saamelaiskäräjistä (974/1995) velvoittaa |
Sámediggeláhka (974/1995) geatnegahttá |
| viranomaisia [ja Metsähallitusta] neuvottelemaan saamelaiskäräjien kanssa kaikista laajakantoisista ja merkittävistä toimenpiteistä, jotka voivat välittömästi ja erityisellä tavalla vaikuttaa saamelaisten asemaan alkuperäiskansana ja jotka koskevat saamelaisten kotiseutualueella – – valtionmaan, suojelualueiden ja erämaa-alueiden hoitoa, käyttöä, vuokrausta ja luovutusta. |
eiseválddiid [ja Meahciráđđehusa] ráđđádallat Sámedikkiin buot guhkásváikkuheaddji ja mearkkašahtti doaimmain, mat sáhttet njuolgga ja sierra vuogi mielde váikkuhit sámiid sajádahkii álgoálbmogin ja mat gusket sámiid ruovttuguovllus – – stáhtaeatnamiid, suodjalanguovlluid ja meahcceguovlluid dikšumii, láigoheapmái ja luohpadeapmái, – –. |
| – – Neuvotteluvelvoitteen täyttämiseksi asianomaisen viranomaisen on varattava saamelaiskäräjille tilaisuus tulla kuulluksi ja neuvotella asiasta. |
Ráđđádallangeatnegasvuođa deavdin dihte áššáigullevaš eiseváldi galgá várret sámediggái dilálašvuođa šaddat gullojuvvot ja ráđđádallat áššis. |
| Tilaisuuden käyttämättä jättäminen ei estä viranomaista jatkamasta asian käsittelyä. |
Jos sámediggi ii geavat dán dilálašvuođa, de dat ii hehtte eiseválddi gieđahallamis ášši. |
| Saamelaiskulttuurin harjoittamiseen lasketaan kuuluviksi perinteiset elinkeinot – kuten poronhoito, kalastus ja metsästys. |
Sámekultuvrrain bargamii lohkkojuvvojit árbevirolaš ealáhusat – dego boazodoallu, guolástus ja meahccebivdu. |
| 3.2. 5 Laki Metsähallituksesta |
3.2.5 Láhka Meahciráđđehusas |
| Metsähallitukselle on annettu erityinen velvoite saamelaisten kulttuuriperinnön suojeluun saamelaisten kotiseutualueella (Laki Metsähallituksesta 1378/2004). |
Meahcceráđđehussii lea addojuvvon earenoamáš geatnegasvuohta sápmelaččaid kulturárbbi suodjaleamis sápmelaččaid ruovttuguovllus (Láhka Meahcceráđđehusas 1378/2004). |
| Lain 4. §:ssä todetaan, että yleiset yhteiskunnalliset velvoitteet edellyttävät Metsähallituksen hallinnassa olevien luonnonvarojen hoidon, käytön ja suojelun yhteensovittamista saamelaiskäräjistä annetussa laissa (974/1995) tarkoitetulla saamelaisten kotiseutualueella siten, että saamelaisten kulttuurin harjoittamisen edellytykset turvataan. |
Lága 4. §:s daddjojuvvo, ahte almmolaš servodatlaš geatnegasvuođat gáibidit Meahcceráđđehusa hálddašeami vuollásaš luondduvalljodagaid dikšuma, geavaheami ja suodjaleami oktiiheiveheami sámedikkis addojuvvon lágas (974/1995) dárkkuhuvvon sámiid ruovttuguovllus nu, ahte sápmelaččaid kulturgáhttema vejolašvuođat sihkkarastojit. |
| Hallituksen esityksessä saamelaisten kulttuurin harjoittamisen edellytysten turvaamista on kuvattu sekä saamelaisten kotiseutualueella että koko poronhoitoalueella. |
Riikkaráđđehusa evttohusas sámekultuvrra hárjeheami eavttuid dorvvasteami leat govven sihke sápmelaččaid ruovttuguovllus ja oppa boazodoalloguovllus. |
| Erityisesti korostetaan saamelaisen kulttuurin ylläpitämisen ja kehittämisen merkitystä. |
Eandalii deattuhit sápmelaš kultuvrra bajásdoallama ja ovddideami mearkkašumi. |
| Velvoittavuutta on korostettu nostamalla se suoraan lakiin aiemman asetuksen sijasta. |
Geatnegahttivuohta lea deattuhuvvon nu, ahte dat lea loktejuvvon njuolgga láhkii ovddit ásahusa sajes. |
| Saamelaiskulttuurin turvaamista koskevia säännöksiä on myös maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999). Kyseiseen lakiin perustuvan valtioneuvoston periaatepäätöksen (30.11. |
Sámekultuvrra dorvvasteapmái guoskevaš njuolggadusat gávdnojit maiddái eanageavahan- ja huksenlágas (132/1999) ja máinnašuvvon láhkii vuođđuduvvi stáhtaráđi prinsihppamearrádusa (30.11.2000) mielde sámiid ruovttuguovllus dorvvastit guovlluid geavaheamis sámekultuvrra ja |
| -elinkeinojen kehittämisedellytykset sekä sovittaa ne yhteen luonnon kestokyvyn kanssa. |
-ealáhusaid ovddidanvejolašvuođaid ja heivehit dan luonddu suvdilvuođain. |
| käyttö- ja rakennuslain 22. §:n mukaan ”tavoitteet voivat koskea asioita, joilla on – – merkittävä vaikutus kansalliseen kulttuuri- tai luonnonperintöön”. |
Eanageavahan- ja huksenlága 22. §:a mielde ”ulbmilat sáhttet guoskat áššiide, mat – – váikkuhit mealgat čearddalaš kultur- dahje luondduárbái”. |
| Alueidenkäytön keskeisiä tavoitteita saamelaiskulttuurin säilymisen kannalta ovat mm. |
Guovlluidgeavaheami guovddášulbmilat sámekultuvrra seailuma hárrái leat ee.: |
| saamelaisten kotiseutualueella saamelaiskulttuurin ja -elinkeinojen kehittämisedellytysten turvaaminen sekä sovittaminen yhteen luonnon kestokyvyn kanssa |
sámiid ruovttuguovllus sámekultuvrra ja -ealáhusaid ovddidanvejolašvuođaid dorvudeapmi ja oktiiheiveheapmi luonddu suvdinnávccain |
| alueiden säilyminen luonto- ja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävinä kokonaisuuksina siten, että asumisen ja elinkeinotoiminnan harjoittamisen edellytykset säilyvät |
guovlluid seailun luonddu- ja kulturárvvuid ektui earenoamáš mearkkašahtti ollisvuohtan nu, ahte ássama ja ealáhusdoaimma vejolašvuođat seilot |
| alueiden erityispiirteiden tunnistaminen ja alueiden käytön sovittaminen mahdollisimman tasapainoisesti yhteen poikkeuksellisten luonnonolojen ja kulttuuriarvojen turvaamiseksi |
guovlluid earenoamášbeliid dovdán ja guovlluid geavaheami heiveheapmi nu dássedettolaččat go vejolaš oktii earretlágan luonddudiliid ja kulturárvvuid sihkkarastima várás |
| luonnonoloihin sopeutuneiden, omaleimaisten kylä- ja kulttuuriympäristöjen säilyttäminen ehjinä. |
luonddudiliide vuogáiduvvan, iešlágálaš gille- ja kulturbirrasiid seailluheapmi čavddisin |
| Yllä olevaan luetteloon on kirjattu sekä yleis- että erityistavoitteita siltä osin, kuin ne koskevat suunnittelualuetta. |
Bajábeale logahallamii leat čálihuvvon sihke oktasaš- ja earenoamášulbmilat dan oasis go dat gusket plánenviidodahkii. |
| Yleistavoitteet ovat luonteeltaan alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua koskevia periaatteellisia linjauksia. |
Oppalašulbmilat leat guovlluidgeavaheapmái ja guovlluidgeavaheami plánemii guoskevaš prinsihpalaš linnjágeassimiid lundosaččat. |
| Erityistavoitteet ovat alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua koskevia velvoitteita. |
Earenoamášulbmilat leat guovlluidgeavaheapmái ja guovlluidgeavaheami plánemii guoskevaš geatnegasvuođat. |
| 3.2. 7 Porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslaki |
3.2.7 Boazodoalu ja luondduealáhusaid ruhtadanláhka |
| Porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain (45/2000) tavoitteena on edistää sekä monipuolistaa porotalouden ja luontaiselinkeinojen elinkeinotoimintaa, parantaa elinkeinojen rakennetta ja toimintaedellytyksiä, edistää uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä, kehittää poronhoito- ja luontaiselinkeinoaluetta sekä tukea haja-asutusalueiden ja yhdyskuntien kehittämistä poronhoitoalueella ja luontaiselinkeinojen harjoittamisalueella. |
Boazodoalu ja luondduealáhusaid ruhtadanlága (45/2000) ulbmilin lea ovddidit ja máŋggabealágahttit boazodoalu ja luondduealáhusaid ealáhusdoaimma, buoredit ealáhusaid ráhkadaga ja doaibmanvejolašvuođaid, ovddidit ođasmuvvi luondduvalljodagaid suvdilis geavaheami, ovddidit boazodoallo- ja luondduealáhusguovllu ja maiddái doarjut bieđggoássanguovlluid ja servodagaid ovddideami boazodoalloguovllus ja luondduealáhusaid fidnoguovllus. |
| Lain mukaisissa toimenpiteissä on kiinnitettävä erityistä huomiota saamelaisten mahdollisuuksiin ylläpitää ja kehittää kulttuurimuotoonsa kuuluvia elinkeinoja saamelaisten kotiseutualueella. |
Lága čuovvu doaimmain galgá giddet earenoamáš fuomášumi sápmelaččaid vejolašvuođaide bajásdoallat ja ovddidit iežaset kulturvuogádahkii gullevaš ealáhusaid sápmelaččaid ruovttuguovllus. |
| 3.2. 8 Yhdenvertaisuuslaki |
3.2.8 Ovttaveardásašvuođaláhka |
| Yhdenvertaisuuslain (21/2004) mukaan ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. |
Ovttaveardásašvuođalága (21/2004) mielde geange ii oaččo olgguštit agi, etnihkalaš dahje álbmotlaš boahtimuša, riikkavulošvuođa, giela, oskkoldaga, vuođđojáhku, oaiviliid, dearvvasvuođadili, lámisvuođa, sohkabealát beroštumi dahje persovdnii gullevaš eará siva vuođul. |
| Yhdenvertaisuuslain eduskuntakäsittelyssä työelämä- ja tasa-arvovaliokunta lausui mietinnössään (TyVM 7/2003 vp – HE 44/2003 vp) viranomaisten velvollisuudesta edistää yhdenvertaisuutta: |
Ovttaveardásašvuođalága riikkabeaigieđahallamis bargoeallin- ja dásseárvolávdegoddi celkkii smiehttamušastis (TyVM 7/2003 rb – SII 44/2003 rb) eiseválddiid geatnegasvuođas ovddidit ovttaveardásašvuođa: |
| Erityistä huomiota tulee kiinnittää saamelaisten oikeuksiin alkuperäiskansana ja saamelaiskulttuurin tärkeimmän aineellisen perustan eli poronhoidon turvaamiseen. |
Earenoamáš fuomášumi galgá giddet sápmelaččaid vuoigatvuođaide eamiálbmogin ja sámekultuvrra deháleamos ávnnaslaš vuođu dahjege boazodoalu sihkkarastimii. |
| Viranomaisten tulee suunnitelmallisesti edistää saamelaisten mahdollisuuksia harjoittaa poronhoitoa ja hankkia sillä toimeentulonsa. |
Eiseválddit galget mihttomearálaččat ovddidit sápmelaččaid vejolašvuođaid bargat boazodoaluin ja skáhppot dainna áigáiboađuset. |
| 3.2. 9 Yhdenvertaisuussuunnitelma |
3.2.9 Ovttaveardásašvuođaplána |
| 2006 (1821/01/2004) on huomioitu työministeriön suositukset (9.9. 2004) yhdenvertaisuussuunnitelmien laatimisesta ja sen erityiskysymykset saamelaisten kotiseutualueella. |
Meahcceráđđehusa ovttaveardásašvuođaplánas 3.5.2006 (1821/01/2004) leat váldon vuhtii bargoministeriija ávžžuhusat (9.9.2004) ovttaveardásašvuođaplánaid gárvvisteamis ja dan earenoamášgažaldagat sápmelaččaid ruovttuguovllus. |
| Suunnitelmassa korostetaan henkilökunnan erityiskysymysten huomioinnin kehittämistä ja sen tiedostamista, että samanlainen kohtelu ei aina takaa yhdenvertaisuutta. |
Plánas giddejuvvo fuomášupmi bargoveaga spesiálamáhtu ovddideapmái ja plánas váldojuvvo vuhtii, ahte seammalágan gieđahallan ii ovtto dáhkit ovttaveardásašvuođa. |
| Yleinen periaate on, että Metsähallituksen tavoitteena on toteuttaa saamelaisten positiivista erityiskohtelua Metsähallitus-lain (1378/2004) saamelaisten kulttuurin harjoittamisedellytysten turvaamisvelvoitteen lähtökohdista voimassa olevan lainsäädännön sallimissa rajoissa. |
Oppalaš vuođđojurdda lea, ahte Meahcceráđđehusa ulbmilin lea ollašuhttit sápmelaččaid positiivvalaš sierragieđahallama Meahcceráđđehuslága sámekultuvrra doaibmavejolašvuođaid dorvudangeatnegasvuođa vuolggasajiin daid rájáid siste, maidda gustovaš láhkaásaheapmi addá vejolašvuođa. |
| Suunnitelman strategia linjaa luontaiselinkeinojen huomioimisen: ”Metsähallitus ymmärtää luontaiselinkeinot sekä niiden ja saamelaiskulttuurin kytkennän ja turvaa niitä yleisillä sekä toimintokohtaisilla säädöksiin perustuvilla menettelyillä. |
Plána strategiija dihkkáda luondduealáhusaid vuhtiiváldima: ”Meahcceráđđehus ádde luondduealáhusaid ja maiddái daid ja sámekultuvrra oktiičatnaseami ja dorvuda daid oppalaš gieđahallamiin ja meannudemiiguin, mat vuođđuduvvet iešguđet doibmii čuohccevaš seađáhusaide. |
| ” Saamelaisten erityinen positiivinen huomiointi luontaiselinkeinoissa on perustuslain ja YK:n KP-sopimuksen 27. artiklan mukaan huomioitu siten, että porojen laidunrauhaan, kulkureitteihin ja laitumiin kohdistuvia toimenpiteitä sekä niiden haitallisten vaikutusten tasoa saamelaiskulttuuriin arvioidaan erikseen. |
” Sápmelaččaid positiivvalaš earenoamáš vuhtiiváldin luondduealáhusain lea vuođđolága ja ON:a SP-soahpamuša 27. artihkala mielde ollašuhtton nu, ahte bohccuid guohtunráffái, johtingeinnodagaide ja guohtoneatnamiidda čuohcci doaimmat ja daid vahátlaš váikkuhusaid dássi sámekultuvrii árvvoštallo sierra. |
| Näiden tason turvaamiseksi tulee arvioida nykytilaa ja kehittämistarpeita. |
Dáid dási sihkkarastima várás berre árvvoštallat dálá dili ja ovddidandárbbuid. |
| Neuvotteluvelvollisuudet on esitetty muissa säädöksissä. |
Ráđđadallangeatnegasvuođat leat ovdanbukton eará seađáhusain. |
| 3.2. 10 Saamen kielilaki |
3.2.10 Sámi giellaláhka |
| Saamen kielilain (1086/2003) tarkoituksena on osaltaan turvata perustuslaissa säädetty saamelaisten oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. |
Sámi giellalága (1086/2003) dárkkuhussan lea oasistis dáhkidit sápmelaččaide vuođđolágas ásahuvvon vuoigatvuođa bajásdoallat ja ovddidit iežaset giela ja kultuvrra. |
| Tavoitteena on, että saamelaisten oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin sekä hyvään hallintoon taataan kielestä riippumatta ja saamelaisten kielelliset oikeudet toteutetaan ilman, että niihin tarvitsee erikseen vedota. |
Ulbmilin lea, ahte sápmelaččaid vuoigatvuohta vuoiggalaš riektegeavvamii ja buorre hálddahussii dáhkiduvvo gielas beroškeahttá ja dasa lassin sápmelaččaid gielalaš vuoigatvuođat ollašuhttojit almmá, ahte daidda dárbbaša sierra doarjalit. |
| 4.1 Vyöhykkeistämisen tavoitteet ja lähtökohdat |
4 Avádatguovlojuohku 4.1 Avádatjuogu ulbmilat ja vuolggasajit |
| Vyöhykkeistämisen tavoitteena on sovittaa yhteen erämaalain tavoitteet sekä ohjata erämaan nykyistä ja tulevaa käyttöä siten, että ne toteutuvat. |
Avádatjuogu ulbmilin lea heivehit oktii meahcceguovlolága (62/1991) ulbmiliid ja stivret meahcceguovllu dálá ja boahttevaš geavaheami nu, ahte dat ollašuvvet. |
| Erämaalain (62/1991) kolme ensimmäistä tavoitetta – erämaaluonteen säilyttäminen sekä saamelaiskulttuurin ja luontaiselinkeinojen turvaaminen – ovat keskeisiä päämääriä koko erämaassa. |
Meahcceguovlolága golbma vuosttas ulbmila – meahcceguovloiešlági seailluheapmi ja sámekultuvrra ja luondduealáhusaid dorvvasteapmi – leat hui mávssolaččat oppa meahcceguovllus. |
| Lisäksi erämaalaki edellyttää alueen monipuolisen käytön edellytysten kehittämistä, mikä tarkoittaa lain yksityiskohtaisten perusteluiden mukaan tässä tapauksessa lähinnä virkistyskäytön ja luontomatkailun edellytysten järjestämistä. |
Dasa lassin meahcceguovlolága mielde guovllu máŋggabealat geavaheapmi galgá ovddiduvvot, mii oaivvilda lága dárkilet ákkastallamiid mielde dákko vuosttažettiin dan ahte lustageavaheapmái ja luondduturismii galget láhččojuvvot vejolašvuođat. |
| Tämä tavoite on osin ristiriidassa kolmen ensimmäisen tavoitteen kanssa. |
Dát ulbmil manná muhtun muddui ruossalassii golmma vuosttas ulbmiliin. |
| Myös erämaaluonteen säilyttämisen, saamelaiskulttuuriin kuuluvan poronhoidon turvaamisen ja muiden luontaiselinkeinojen turvaamisen kesken esiintyy ristiriitoja. |
Maiddái meahcceguovloiešlági seailluheami, sámekultuvrii gullevaš boazodoalu dorvvasteami ja eará luondduealáhusaid dorvvasteami gaskkas gávdnojit ruossalasvuođat. |
| Toisin sanoen vyöhykkeistämisellä pyritään pitkäjänteiseen erämaa-alueen ja soidensuojelualueen maankäytön ohjaukseen. |
Nuppiiguin sániiguin avádatjuoguin geahččalit stivret guhkesáiggeulbmiliin meahcceguovllu ja jekkiidsuodjalanguovllu eanageavaheami. |
| Vyöhykkeistämisellä pyritään vähentämään ympäristön kulumista, lajiston häiriintymistä ja käyttäjien välisiä ristiriitoja. Erityisesti tavoitteena on minimoida virkistyskäytön aiheuttamia haittoja luontaiselinkeinoille ja saamelaiskulttuurille. |
Avádatjuoguin geahččalit geahpedit nu ollu go vejolaš birrasa gollama, šlájaid heahtašuvvama, geavaheaddjiid gaskasaš ruossalasvuođaid ja áinnas geahpedit nu ollu go vejolaš lustageavaheami dagahan heajos beliid luondduealáhusaide ja sámekultuvrii. |
| Vyöhykejako kuvaa erämaan monipuolisen käytön pyrkimyksen painottumista erämaan eri osissa, jotta erämaalain kaikki tavoitteet toteutuvat. |
Avádatjuohku govvida, mo meahcceguovllu máŋggabealat geavaheapmi galggašii čađahuvvot meahcceguovllu sierra osiin, vai meahcceguovlolága buot ulbmilat ollašuvvet. |
| Vyöhykkeistä riippumatta erämaalain kolme ensimmäistä tavoitetta ovat keskeisiä koko erämaassa. |
Avádagain fuolakeahttá meahcceguovlolága golbma vuosttas ulbmilat leat hui mávssolaččat oppa meahcceguovllus. |
| Käytännössä vyöhykkeistämisellä voidaan ohjata Metsähallituksen maankäyttöratkaisuja, virkistyskäyttöä ja luontomatkailua sekä niihin liittyviä reittejä, muita palvelurakenteita, lupapolitiikkaa sekä hyväksyttäviä toimintoja olemassa olevan lainsäädännön puitteissa. |
Iešalddes avádatjuoguin sáhttá stivret Meahciráđđehusa eanageavahančovdosiid, lustageavaheami ja luondduturismma ja daidda guoskevaš johtolagaid, eará bálvalanrusttegiid, lohpepolitihka ja dohkkehahtti doaimmaid dálá láhkamearrádusaid olis. |
| 4.2 Vyöhykkeistämisen perusteet Kaldoaivin erämaassa ja Sammuttijängän–Vaijoenjängän soidensuojelualueella |
4.2 Avádatjuogu ákkat Gálddoaivvi meahcceguovllus ja Sámmotjeakki–Vadjotjeakki jekkiidsuodjalanguovllus |
| Kaldoaivin erämaa-alue ja Sammuttijängän–Vaijoenjängän soidensuojelualue ovat tärkeitä alueita poronhoitajille, muille luontaiselinkeinojen harjoittajille, paikallisille matkailuyrittäjille ja paikallisille asukkaille. |
Gálddoaivvi meahcceguovlu ja Sámmotjeakki–Vadjotjeakki jekkiidsuodjalanguovlu leat dehálaš guovllut boazodoalliide, eará luondduealáhusbargiide, báikkálaš turistafitnodagaide ja báikkálaš ássiide. |
| Luontaiselinkeinojen ja saamelaiskulttuurin turvaaminen sekä alueen erämaaluonteen säilyttäminen – käsittäen paikallisen väestön kotitarvekalastuksen, metsästyksen ja hillastuksen – on keskeisintä. |
Luondduealáhusaid ja sámekultuvrra dorvvasteapmi ja guovllu meahcceguovloiešlági seailluheapmi oktan báikkálaš olbmuid ruovttudárboguolástusain, meahccebivdduin ja lubmemiin leat mávssoleamos áššit. |
| Virkistyskäyttö on tärkeää erämaa-alueen koillisosassa Sevettijärven– Pulmankijärven (Čeavetjávri–Buolbmátjávri) alueella, Näätämöjoen (Njiävđám) varressa, moottorikelkkaurilla sekä kevättalvella pilkkijärvillä koko alueella. |
Lustageavaheapmi mearkkaša ollu meahcceguovllu nuortadavágeahčen Čeavetjávrri–Buolbmátjávrri-guovllus, Njávdánjoga siste ja guovllu meahccevuojáhagain ja giđđadálve bilkenjávrriin miehtá oppa guovllu. |
| Näillä perusteilla suurimman osan erämaa- ja soidensuojelualuetta tulee olla syrjävyöhykettä. |
Dáid ákkaid vuođul eanaš oassi meahcceguovllus ja jekkiidsuodjalanguovllus galgá gullat boaittobealeavádahkii. |
| Virkistysvyöhykkeellä turvataan sekä omatoimisen että ohjatun luontomatkailun edellytykset ja ohjataan erämaan virkistyskäyttöä siten, että erämaan muulle käytölle koituva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. |
Lustageavahanavádagas dorvvastuvvojit sihke iešráđálaš ja stivrejuvvon luondduturismma vejolašvuođat ja stivrejuvvo meahcceguovllu lustageavaheapmi nu, ahte meahcceguovllu eará geavaheapmái čuohcci heajos bealit livčče nu uhccán go vejolaš. |
| Vyöhykkeistämisestä riippumatta poronhoidon ja luontaiselinkeinojen harjoittaminen on turvattu kaikkialla erämaassa ja soidensuojelualueella myös virkistysvyöhykkeellä, ja toisaalta jokamiehenoikeuksilla saa liikkua kaikkialla erämaassa myös syrjävyöhykkeellä (kuva 5). |
Avádatjuogus fuolakeahttá lea boazodoaluin ja luondduealáhusaiguin bargan dorvvastuvvon miehtá meahcceguovllu ja jekkiidsuodjalanguovllus maiddái lustageavahanavádagas ja nuppe dáfus juohkeolbmovuoigatvuođaiguin oažžu johtalit miehtá meahcceguovllu maiddái boaittobealaavádagas (govva 5). |
| Vyöhykejako perustuu olemassa olevan tilanteen kartoitukseen ja arvioon tulevaisuuden tarpeista eri käyttömuotojen osalta. |
Avádatjuohku vuođđuduvvá dasa ahte dálá dilli kártejuvvo ja boahttevaš dárbbut sierra geavahanhámiid hárrái árvvoštallojit. |
| Vyöhykkeistäminen turvaa porotalouden harjoittamisen edellytykset pitkällä tähtäimellä vähintäänkin nykyisellä tasolla, sillä se säätelee muun muassa virkistyskäytön rakenteiden sijoittumista ja maastoliikennettä. |
Avádatjuohku dorvvasta boazodoalliid vejolašvuođa bargat boazodoaluin guhkesáiggeulbmiliin uhcimustá dálá dásis, dasgo dat mudde earret eará lustageavaheami rusttegiid sajáiduvvama ja meahccejohtalusa. |
| Vyöhykkeet eivät rajoita paikallisten ihmisten perinteisiä oikeuksia – kuten poronhoitoa, metsästystä ja kalastusta. |
Avádagat eai gáržžit báikkálaš olbmuid árbevirolaš vuoigatvuođaid – dego boazodoalu, meahccebivddu ja guolástusa. |
| Kuva 5. Kaldoaivin erämaa-alueen ja Sammuttijängän–Vaijoenjängän soidensuojelualueen vyöhykejako. |
Govva 5. Gálddoaivvi ja Sámmotjeakki–Vadjotjeakki jekkiidsuodjalanguovllu avádatjuohku. |
| © Metsähallitus 2007, © Genimap Oy, Lupa L5293. |
© Meahciráđđehus 2007, © Genimap Oy, Lohpi L5293. |
| Alue vyöhykkeistetään kahteen vyöhykkeeseen, jotka ohjaavat alueen käyttöä, rakenteiden sijoittamista sekä liikkumista ja lupapolitiikkaa: 1) syrjävyöhykkeeseen ja 2) virkistysvyöhykkeeseen (kuva 5, taulukko 1). |
Guovlu juhkkojuvvo guoktin avádahkan, maid vuođul stivrejuvvo guovllu geavaheapmi, rusttegiid sajáiduvvan, johtaleapmi ja lohpepolitihkka. (1) boaittobealeavádat ja (2) lustageavahanavádat (govva 5, tabealla 1). |
| 4.3. 1 Syrjävyöhyke |
4.3.1 Boaittobealeavádat |
| Kaldoaivin erämaa-alueella ja Sammuttijängän–Vaijoenjängän soidensuojelualueella syrjävyöhykkeen pinta-ala on noin 329 000 ha eli 95 % alueen pinta-alasta. |
Gálddoaivvi meahcceguovllu ja Sámmotjeakki–Vadjotjeakki boaittobealeavadága viidodat lea sullii 329 900 hektára dahje 95 % guovllu viidodagas. |
| Syrjävyöhyke on suurelta osin alueen vähiten liikuttua, rauhallisinta, vaikeimmin saavutettavaa ja luonnontilaisinta osaa, vaikka se ei ole aina maantieteellisesti syrjässä. |
Boaittobealeavádat lea buorre muddui dat ráfáleamos ja luonddudiláleamos oassi, gos johtalit uhcimus ja gosa lea váddáseamos beassat, vaikko dat ii dárbbaš leat álo eatnandieđalaččat boaittobealde. |
| Sen tavoitteena on mahdollisimman luonnontilainen alue, minne ei rakenneta uutta palveluvarustusta. |
Boaittebealeavádaga ulbmilin lea nu luonddudilálaš guovlu go vejolaš, gosa eai huksejuvvo ođđa bálvalanrusttegat. |
| Vyöhykkeellä ei sijaitse merkittyjä reittejä tai retkeilyn rakenteita, eikä niitä ole tarkoitus rakentaakaan. |
Avádagas eai leat merkejuvvon johtolagat dahje vánddardanrusttegat iige dakkáriid leat jurdda oppa huksetge. |
| Luontaiselinkeinoista porotalous on keskeisin käyttömuoto tällä vyöhykkeellä. |
Luondduealáhusain boazodoallu lea mávssoleamos geavahanvuohki dán avádagas. |
| Kotitarvekalastajia ja virkistyskalastajia liikkuu jonkin verran sekä kesällä että talvella. |
Ruovttudárboguolásteaddjit ja lustaguolásteaddjit guovllus johtalit muhtun muddui sihke geassit ja dálvit. |
| Alueella voidaan järjestää erämaaluonteeseen soveltuvia opastettuja retkiä. |
Guovllus sáhttá lágidit meahcceguovloiešláhkái heivvolaš oahpistuvvon vánddardemiid. |
| Syrjävyöhykkeellä on kesäaikaisia maastoliikenneuria sekä luontaiselinkeinojen ja kolttalain (253/1995) mukaisia tukikohtia. |
Boaittobealeavádagas leat geasi áigge meahccejohtalusvuojáhagat ja luondduealáhusaid ja nuortalašlága (253/1995) mieldásaš doarjjabáikkit ja dasa lassin avádahkii sáhttá hukset Meahciráđđehusa fuolahusa dárbbuide rusttegiid ja doarjjabáikkiid. |
| (taulukko 1 ja kuva 5) |
(tabealla 1 ja govva 5) |
| 4.3. 2 Virkistysvyöhyke |
4.3.2 Lustageavahanavádat |
| Kaldoaivin erämaa-alueella ja Sammuttijängän–Vaijoenjängän soidensuojelualueella virkistysvyöhykkeen pinta-ala on noin 18 000 ha eli 5 % alueen pinta-alasta. |
Gálddoaivvi meahcceguollvu ja Sámmotjeakki-Vadjotjeakki lustageavahanavádaga viidodat lea sullii 18 000 hektára dahje 5 % guovllu viidodagas. |
| Tämä on se alue, jolle suuntautuu suurin osa virkistyskäytöstä sekä kesällä että talvella. |
Dát lea dat guovlu, gos eatnašat lustageavaheaddjiin johtalit sihke geassit ja dálvit. |
| Etenkin ulkopaikkakuntalaisten moottorikelkkailu ja virkistyskalastus keskittyvät tälle vyöhykkeelle. |
Áinnas olgobáikegoddelaččaid mohtorgielkkástallan ja lustaguolásteapmi dáhpáhuvvet eanaš dán avádagas. |
| Ohjelmapalveluyrittäjille voidaan myöntää lyhytaikaisia lupia tukikohdan pitämistä varten virkistysvyöhykkeelle. |
Prográmmabálvalusfitnodagaide sáhttá mieđihit oanehisáigásaš lobiid doarjjabáikki doallama várás lustageavahanavádahkii. |
| Merkityt polut ja vaellusreitit sijoittuvat tälle alueelle. |
Merkejuvvon bálgát ja vánddardanjohtolagat leat dán avádagas. |
| Vyöhykkeellä sijaitsevat kaikki autiotuvat, ja sille keskittyvät kaikki virkistyksen palvelurakenteet. |
Avádagas leat guovllu buot ávdinstobut ja dohko leat čohkkejuvvon buot lustageavaheami bálvalanrusttegat. |
| Virkistysvyöhykkeelle voidaan rakentaa Metsähallituksen huollon tarvitsemia tukikohtia. |
Lustageavahanavádahkii sáhttá hukset doarjjabáikkiid Meahciráđđehusa fuolahusa dárbbuide. |
| Vyöhyke on enimmillään kilometrin levyinen. |
Lustageavahanavádat lea eanemustá kilomehtera govddu. |
| Käytännössä virkistysvyöhyke sijoittuu olemassa olevien reittien ja rakenteiden ympärille sekä osittain Näätämöjoen varteen: pari kilometriä Opukasjärvestä (Hoppoogjävri) Iijärven (Ijjävri) suuntaan. |
Iešalddes lustageavahanavádat deaivá dálá johtolagaid ja rusttegiid birrasiidda ja muhtun muddui Njávdánjoga sisa; |
| (taulukko 1 ja kuva 5) 5 Luonto- ja kulttuuriarvot |
moadde kilomehtera Hahpatjávrris (Hoppoogjävri) Idjajávrri guvlui (tabealla 1 ja govva 5). |
| 5.1 Luonnonsuojelu ja -hoito |
5.1 Luonddusuodjaleapmi ja -dikšun |
| Luonnon suojelu ei ole luonnon käytöstä irrallinen ilmiö, vaan kaikkeen käyttöön liittyy myös suojelunäkökohta. |
Luonddusuodjaleapmi ii leat bođuid eará luonddugeavaheamis, muhto buot geavaheamis leat mielde maiddái suodjalanbealit. |
| Kestävän käytön periaate kuuluu kaikkeen luonnon käyttöön. |
Bistevaš geavaheami prinsihppa gullá buot luonddugeavaheapmái. |
| Seuraavassa esitellään kootusti kaikki luonnon suojelun kannalta keskeisimmät asiat ja näkökohdat sekä tarvittavat erityistoimet. |
Čuovvovaččas ovdanbuktojit čohkkejuvvon hámis luonddusuodjaleami dáfus buot mávssoleamos áššit ja bealit ja dárbbašlaš sierradoaimmat. |
| Siksi osa esityksistä toistuu tässä luvussa, sillä ne on kirjattu suunnitelmaan jo muiden aihepiirien yhteydessä. |
Danin oassi árvalusain bohtet ođđasit dán logus, dasgo dat leat merkejuvvon plánii juo eará áššeollisvuođaid oktavuođas. |
| Kaldoaivin erämaa-alueen ja Sammuttijängän–Vaijoenjängän soidensuojelualueen uhanalaisista kasveista ja eläimistä on kerrottu tarkemmin alueen perusselvityksessä (Tynys & Stolt 2004). |
Gálddoaivvi meahcceguovllu ja Sámmotjeakki–Vadjotjeakki jekkiidsuodjalanguovllu áitatvuloš šattuid ja ealliid birra lea muitaluvvon dárkileappot guovllu vuođđočielggadusas (Tynys & Stolt 2004). |
| Luonnon suojelu ja erämaalaki |
Luonddusuodjaleapmi ja meahcceguovloláhka |
| Erämaat eivät ole varsinaisia luonnonsuojelualueita, eli niitä ei ole perustettu luonnonsuojelulailla (1096/1996). |
Meahcceguovllut eai leat ieš luonddusuodjalanguovllut dahjege dat eai leat vuođđuduvvon luonddusuodjalanlága (1096/1996) vuođul. |
| Erämaalain (62/1991) yleisperusteluissa sanotaan: |
Meahcceguovlolága (62/1991) oppalaš ákkastallamiin daddjojuvvo: |
| Luonnonsuojelualueet eivät käytännössä tyydytä kaikkia erämaiden luontaistalouteen ja monipuoliseen käyttöön liittyviä tarpeita. |
Luonddusuodjalanguovllut eai iešalddes deavdde meahcceguovlluid luonddudollui ja máŋggabealat geavaheapmái guoskevaš buot dárbbuid. |
| Lisäksi on tarpeellista perustaa sellaisia alueita, jotka eivät ole normaalissa talouskäytössä, mutta jotka eivät liioin olisi niin tiukasti suojeltuja kuin luonnonsuojelulain (71/1923) mukaiset suojelualueet. |
Dasa lassin lea dárbu vuođđudit dakkár guovlluid, mat eai leat dábálaš ekonomalaš geavahusas muhto mat eai maiddái livčče nu čavga suodjaluvvon go luonddusuodjalanlága (71/1923) mieldásaš suodjalanguovllut. |
| Erämaalaki estää tietyt, voimakkaasti luontoa muuttavat toimet; mutta muuten erämaat ovat lainsäädännön suhteessa samassa asemassa kuin niitä ympäröivät alueet. |
Meahcceguovloláhka hehtte dihto doaimmaid, mat rievdadit sakka luonddu, muhto muđui meahcceguovllut leat láhkamearrádusaid ektui seamma sajádagas go daid birastahtti guovllut. |
| Luonnonsuojelulaki ei nosta erämaa-alueita erikseen esille, vaan lakia sovelletaan erämaassa samoin kuin muillakin alueilla. |
Luonddusuodjalanláhka (1096/1996) ii bajit meahcceguovlluid sierra ovdan, muhto láhka heivehuvvo meahcceguovllus seammaláhkai go earáge guovlluin. |
| Kaldoaivin erämaa-alueen ja Sammuttijängän–Vaijoenjängän soidensuojelualueen asema luonnonsuojelussa |
Gálddoaivvi meahcceguovllu ja Sámmotjeakki–Vadjotjeakki jekkiidsuodjalanguovllu sajádat luonddusuodjaleamis |
| Kaldoaivin erämaa-alue ja Sammuttijängän–Vaijoenjängän soidensuojelualue kuuluvat pohjoisboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen (Ruuhijärvi 1988). |
Gálddoaivvi meahcceguovlu ja Sámmotjeakki-Vadjotjeakki jekkiidsuodjalanguovlu gullet davviboreála šattolašvuođaavádahkii (Ruuhijärvi 1988). |
| Kaldoaivin erämaa-alue ja Sammuttijängän–Vaijoenjängän soidensuojelualue sekä Norjan puoleinen suojelematon, mutta tietön ja erämaaluonteinen alue muodostavat yhdessä laajan erämaisen ja suhteellisen luonnontilaisen kokonaisuuden. |
Gálddoaivvi meahcceguovlu ja Sámmotjeakki– Vadjotjeakki jekkiidsuodjalanguovlu ja Norgga beale suodjalkeahtes geainnuhis ja meahcceguovllulágan guovlu hábmejit ovttas viiddis meahcceguovllulágan ollisvuođa, mii lea viehka bures seilon luonddudilis. |
| Luonnonsuojelua ohjaa luonnonsuojelulaki (1096/1996). |
Luonddusuodjaleami stivre luonddusuodjalanláhka (1096/1996). |
| Lain tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen, luonnonkauneuden ja maisema-arvojen vaaliminen sekä luonnonvarojen ja luonnonympäristön kestävän käytön tukeminen. |
Lága ulbmilin lea bajásdoallat luonddu máŋggabealatvuođa, gáhttet luonddučábbodaga ja duovddaárvvuid ja doarjut sihke luondduriggodagaid ja luonddubirrasa bistevaš geavaheami. |
| Luonnonsuojelussa tavoitteena on oltava maamme luontotyyppien ja luonnonvaraisten eliölajien suotuisan suojelun tason saavuttaminen ja säilyttäminen. |
Luonddusuodjaleamis ulbmilin galgá leat suodjalit ja seailluhit doarvái bures Suoma luondotiippaid ja luonddudilálaš ealánšlájaid. |
| Sammuttijängän–Vaijoenjängän soidensuojelualue on liitetty merkittävien kosteikkojen luetteloon eli ns. Ramsar -kohteeksi (ks. luku 3 Hoidon ja käytön tavoitteet). |
Sámmotjeakki–Vadjotjeakki jekkiidsuodjalanguovlu lea laktojuvvon mearkkašahtti láktasajiid logahallamii dahjege ng. Ramsar -čuozáhahkan (gč. lohku 3 Dikšuma ja geavaheami ulbmilat). |
| Ramsarin sopimuksen suojelutavoitteet toteutuvat perustetun soidensuojelualueen ja Natura-alueiden suojelutoimien kautta. |
Ramsar-soahpamuša suodjalanulbmilat ollašuvvet vuođđuduvvon jekkiidsuodjalanguovllu ja Natura-guovlluid suodjalandoaimmaid bokte. |
| Euroopan yhteisöjen neuvoston päätöksellä on vuodesta 1992 lähtien kehitetty yhtenäistä eurooppalaista ekologista verkostoa. |
Eurohpá ovttastumiid ráđi mearrádusa vuođul lea jagi 1992 rájes bargojuvvon oktilaš eurohpálaš ekologalaš fierpmádaga ovdii. |
| Tämän Natura 2000 -verkoston tavoitteena oli taata eurooppalaisen luonnon monimuotoisuuden säilyminen (Ympäristöministeriö 1999). |
Dán Natura 2000 -fierpmádaga ulbmilin lea sihkkarastit eurohpálaš luonddu máŋggahápmásašvuođa seailuma (Birasministeriija 1999). |
| Natura 2000 -verkosto koostuu yhteisön tärkeinä pitämistä alueista, joilla on luontodirektiivin (92/43/ETY) liitteessä I lueteltuja luontotyyppejä ja liitteessä II lueteltujen lajien elinympäristöjä. |
Natura 2000 -fierpmádahkii gullet dat guovllut, maid Ovttastupmi atná dehálažžan ja main leat luondodirektiivva (92/43/ETY) čuvvosis I logahallon luondotiippat ja čuvvosis II logahallon šlájaid eallinbirrasat. |
| Näitä alueita sanotaan SCI -alueiksi. |
Dáid guovlluid gohčodit SCI -guovlun. |
| Luontodirektiivin perusteella ehdotettujen alueiden lisäksi Natura 2000 -verkostoon on ilmoitettu lintudirektiivin (79/409/ETY) säännösten mukaisesti luoki SPA -alueiksi. |
Luondodirektiivva vuođul evtto SPA -guovllut. huvvon guovlluid lassin Natura 2000 -fierpmádahkii leat almmuhuvvon loddedirektiivva (79/409/ ETY) njuolggadusaid mielde klassifiserejuvvon loddesuodjalanguovllut, ng. |
| Luontodirektiivin liitteen I luontotyypeistä 69 esiintyy Suomessa. |
Luondodirektiivva čuvvosa I luondotiippain 69 gávdnojit Suomas. |
| Luontodirektiiviin sisältyy myös noin 600 eliölajia, joista Suomessa tavataan noin 130 lajia. |
Luondodirektiiva sisdoallá maiddái sullii 600 ealánšlája, main Suomas gávdnojit sullii 130 šlája. |
| Lintudirektiivin liitteessä I on lueteltu noin 200 lajia, jotka vaativat suojelutoimia. |
Loddedirektiivva čuvvosis I leat logahallon sullii 200 šlája, mat galget suodjaluvvot. |
| Suomessa näistä tavataan noin 60 lintulajia. |
Suomas dáin gávdnojit sullii 60 loddešlája. |
| Kaldoaivin erämaa-alue sekä Sammuttijängän–Vaijoenjängän soidensuojelualue kuuluvat Natura 2000 -suojelualueverkoston alpiiniseen vyöhykkeeseen. |
Gálddoaivvi meahcceguovlu ja Sámmotjeakki–Vadjotjeakki jekkiidsuodjalanguovlu gullet Natura 2000 -jekkiidsuodjalanfierpmádaga alpiinnalaš avádahkii. |
| Euroopan unionin komissio hyväksyi alueen lopullisesti EU:n suojelualueverkostoon luontodirektiivin perusteella 22.12. 2003. Yhdessä alueet muodostavat Kaldoaivin erämaa (FI 1302002) -nimisen Natura-alueen. |
Eurohpá uniovnna kommišuvdna dohkkehii guovllu loahpalaččat EU:a suodjalanguovlofierpmádahkii luondodirektiivva vuođul 22.12.2003. Ovttas guovllut hábmejit Gálddoaivvi meahcceguovlu (FI 1302002) -nammasaš Natura-guovllu. |
| Alueen pinta-ala on 351 633 ha, ja se on liitetty Natura 2000 -verkostoon SCI- sekä SPA-alueena sen sisältämien luontodirektiivin liitteiden I ja II määrittämien suojeltavien luontotyyppien (ks. luku 2.4 Naturaluontotyypit) ja lajien sekä lintudirektiivin liitteen I lajien perusteella. |
-fierpmádahkii SCI-guovlun ja SPA-guovlun dan sisdoallan luondodirektiivva čuvvosiid I ja II meroštallan suodjalanvuloš luondotiippaid (gč. lohku 2.4 Natura-luondotiippat) ja šlájaid vuođul ja loddedirektiivva čuvvosa I šlájaid vuođul. |
| Perinnemaisemat |
Árbevierroduovdagat |
| Kaldoaivin erämaa-alueella ja Sammuttijängän–Vaijoenjängän soidensuojelualueella ei ole yhtään valtakunnallisesti, maakunnallisesti eikä paikallisesti arvokkaaksi luokiteltua perinnemaisemakohdetta (Kalpio & Bergman 1999). |
Gálddoaivvi meahcceguovllus ja Sámmotjeakki-Vadjotjeakki jekkiidsuodjalanguovllus ii leat oktage váldegottálaččat, eanagottálaččat dahje báikkálaččat divrrasin klassifiserejuvvon árbevierroduovddačuozáhat (Kalpio & Bergman 1999). |
| 5.1. 2 Tavoitteet ja toimenpiteet |
5.1.2 Mihttomearit ja doaibmabijut |
| 1) Metsähallitus seuraa erämaan ja soidensuojelualueen luonnon tilaa ja sen muutoksia, ryhtyy tarvittaviin suojelutoimenpiteisiin ja informoi tästä päättäjiä. |
1) Meahciráđđehus čuovvu meahcceguovllu ja jekkiidsuodjalanguovllu dili ja dan nuppástusaid, álgá dárbbašlaš suodjalandoaimmaide ja dieđiha áššis mearrideaddjiide. |
| Tärkeä osa tätä työtä on Natura 2000 -luontotyyppien johtaminen Ylä-Lapin luontokartoitusaineistoon. |
Dehálaš oassi dán barggus lea fidnet Natura 2000 -luondotiippaid Davvi-Lappi luonddukártenmateriálii. |
| Peruste: Tämä on osa Metsähallituksen luonnonsuojelutehtävää. |
Ágga: Dát gullá Meahciráđđehusa luonddusuodjalanbargguide. |
| Eräs tärkeä seurannan työväline on paikkatietojärjestelmä, josta saadaan tietoa luontotyypeistä ja niiden tilasta. |
Okta dehálaš bargoneavvu čuovvumis lea báikediehtovuogádat, mas fidne dieđuid luondotiippain ja daid dilis. |
| Kun niille saadaan vastaavat Natura 2000 -luontotyypit, on luontokartoitusaineisto hyödynnettävissä esim. Natura 2000 -luontotyyppien esiintymisen tarkasteluun ja seurannan suunnitteluun. |
Go daidda fidnejuvvojit vástideaddji Natura 2000 -luondotiippat, de luonddukártenmateriála sáhttá atnit omd. luondotiippaid gávdnoma guorahallamii ja čuovvuma plánemii. |
| 2) Metsähallitus jatkaa Utsjoen tuhoutuneiden tunturikoivikoiden ennallistamisen mahdollisuuksien selvittämistä yhdessä paliskuntien ja Utsjoen kunnan kanssa. |
2) Meahciráđđehus čielggada ainge Ohcejogas duššan lagešvuvddiid ovddeštanvejolašvuođaid bálgosiiguin ja Ohcejoga gielddain. |
| Peruste: Ylä-Lapin luonnonvarasuunnitelman (Sandström ym. 2000) strategialinjaukset. |
Ágga: Davvi-Lappi luondduriggodatplána (Sandström bm. 2000) doaibmalinnját. |
| Tuhoalueille on laadittu ennallistamissuunnitelma. |
Roassoguovlluid várás lea dahkkojuvvon ovddeštanplána. |
| 3) Metsähallitus vastaa uhanalaisten eläinlajien seurannasta ja suojelusta. |
3) Meahciráđđehus vástida áittatvulosaš náliid čuovvumis ja suodjaleamis. |
| Tässä tehtävässä se toimii yhteistyössä tutkijoiden, luonnonsuojelujärjestöjen, paliskuntien ja muiden sidosryhmien kanssa. |
Meahciráđđehus bargá dán áššis ovttas dutkiiguin, luonddusuodjalanorganisašuvnnaiguin, bálgosiiguin ja eará čanasjoavkkuiguin. |
| Peruste: Tämä on osa Metsähallituksen luonnonsuojelutehtävää. |
Ágga: Dát gullá Meahciráđđehusa luonddusuodjalanbargguide. |
| 4) Metsähallitus hakee jatkossakin maa- ja metsätalousministeriöltä erikoisluvan metsästää naalin pesäalueilta kettuja käyttämällä apuna moottorikelkkaa ja ampuma-asetta. |
4) Meahciráđđehus ohcá dás duohkoge eana- ja meahccedoalloministeriijas sierralobi bivdit riebaniid njálaid beasseguovlluin. Dán bivddus oažžu geavahit mohtorgielkkáid ja bissuid. |
| Metsästäjinä toimivat paikalliset alueen hyvin tuntevat henkilöt. |
Bivdit livčče báikkálaš olbmot, geat dovdet bures guovllu. |
| Asiasta informoidaan vuotuisissa kokouksissa sidosryhmiä (paliskunnat, luonnonsuojeluyhdistykset, riistanhoitoyhdistykset ja kunta). |
Ášši birra dieđihuvvo jahkásaš čoahkkimiin čanasjoavkkuide (bálgosat, luonddusuodjalanovttastusat, fuođđodikšunovttastusat ja gielda). |
| Peruste: Tämä on osa Metsähallituksen luonnonsuojelutehtävää. |
Ágga: Dát gullá Meahciráđđehusa luonddusuodjalanbargguide. |
| Henkilöiden tehtävään soveltuvuuden varmistaminen. |
Máinnašuvvon olbmuid dohkálašvuohta bivdinbargui sihkkarastojuvvo. |
| 5) Metsähallitus osallistuu alueen riekkokantojen seurantaan. |
5) Meahciráđđehus lea mielde čuovvumin guovllu rievssatnáliid. |
| Peruste: Pyynnin ohjaus kestävän käytön periaatteella. |
Ágga: Bivddu stivren bistevaš geavaheami prinsihpa vuođul. |
| 6) Kalakantojen luontainen lisääntyminen turvataan kalastusta säätelemällä, ja siirtoistutukset tehdään harkitusti ja kontrolloidusti. |
6) Guollenáliid lunddolaš lassáneapmi dorvvastuvvo guolástusa muddema bokte ja sirdingilvimat dahkkojuvvojit dárkilit jurddašuvvon vuogi mielde. |
| Ks. luku 8 Kalavesien hoito ja kalastus. |
Gč. lohku 8 Guollečáziid dikšun ja guolástus. |
| Peruste: Alueen vesistöjen luonnontilaisuuden säilyttäminen. |
Ágga: Guovllu čáziid seailluheapmi luonddudilis. |
| 7) Uhanalaisten kasvien esiintymätietoja tarkistetaan jatkuvasti. |
7) Áitatvuloš šattuid gávdnondieđut dárkkistuvvojit dađistaga. |
| Esiintymäpaikkoja tarkastetaan maastossa. |
Gávdnonbáikkit dárkkistuvvojit báikki alde. |
| Tiedot tallennetaan uhanalaisrekistereihin. |
Dieđut vurkejuvvojit áitatvulošvuođaregistariidda. |
| Peruste: Tämä on osa Metsähallituksen luonnonsuojelutehtävää. |
Ágga: Dát gullá Meahciráđđehusa luonddusuodjalanbargguide. |
| 8) Metsähallitus opastaa luontokeskuksissa, luontotuvilla ja internetsivuilla kävijöitä ympäristöä säästävään retkeilyyn. |
8) Meahciráđđehus láidesta luondduguovddážiinnis, luonddustobuinis ja interneahttasiidduinis vánddardeaddjiid dakkár vánddardeapmái, mii seastá birrasa. |
| Kaldoaivin alueen tuville viedään myös tupakansiot, joissa kerrotaan muun muassa luonnonsuojelusta ja alueen jätehuollosta. |
Gálddoaivvi guovllu stobuide dolvojuvvojit maiddái stohpogirjjit, main muitaluvvo earret eará luonddusuodjaleamis ja guovllu bázahusfuolahusas. |
| Peruste: Virkistyskäyttäjien ohjaaminen, opastus ja neuvonta ovat keskeinen osa erämaan luonnontilaisuuden säilyttämistä. |
Ágga: Lustageavaheaddjiid stivren, oahpisteapmi ja rávven leat oalle mávssolaččat meahcceguovllu luonddudilálašvuođa seailluheamis. |
| Opastustoiminnalla on tärkeä tehtävä retkeilyn ympäristövaikutusten hallinnassa ja ennakoivassa pelastustoiminnassa. |
Oahpistandoaibma mearkkaša ollu vánddardeami birasváikkuhusaid hálddašeamis ja ovddalgihtii ráhkkanahtti gádjundoaimmas. |
| Alueen erämaisuuden turvaaminen. |
Guovllu meahcceguovloiešlági dorvvasteapmi. |
| Ympäristökasvatus. |
Birasbajásgeassin. |
| 9) Moottorikelkkailua ohjataan ja rajoitetaan lupapolitiikalla, jonka mukaan kulku urien ulkopuolella on ulkopaikkakuntalaisille mahdollista vain tietyissä tapauksissa ohjattuna ja opastettuna. |
9) Mohtorgielkkástallan stivrejuvvo ja gáržžiduvvo lohpepolitihkain, man mielde olgobáikegoddelaččat sáhttet vuodjit vuojáhagaid olggobealde dušše dihto dáhpáhusain stivrema ja oahpisteami mielde. |
| Metsähallitus yhteistyössä poliisin ja rajavartiolaitoksen kanssa valvoo moottorikelkkailua alueella. |
Meahciráđđehus goziha ovttasráđiid bolesiin ja rádjegozáhusain mohtorgielkkástallama guovllus. |
| Peruste: Porotalouden edellytysten turvaaminen. |
Ágga: Boazodoalu vejolašvuođaid dorvvasteapmi. |
| Ristiriitojen välttäminen. |
Ruossalasvuođaid garvin. |
| Muiden kuin poromiesten liikkumista vasoma-alueilla touko–kesäkuussa tulee välttää. |
Galggašii viggat dasa ahte earát go badjeolbmot eai johtal miesse–geassemánus bohccuid guottetguovlluin. |
| 10) Metsähallitus valvoo kesäaikaista maastoliikennettä yhteistyössä poliisin ja rajavartiolaitoksen kanssa. |
10) Meahciráđđehus goziha geasiáigásaš meahccejohtalusa ovttas bolesiin ja rádjegozáhusain. |
| 5.1. 3 Seuranta |
5.1.3 Čuovvun |
| Metsähallituksen tehtävänä on seurata hallinnoimiensa alueiden luonnossa tapahtuvia muutoksia sekä uhanalaisten ja harvinaistuneiden kasvi- ja eläinlajien kantoja, ja toimia niiden turvaamiseksi. |
Meahciráđđehusa bargun lea čuovvut iežas hálddašan guovlluid nuppástusaid luonddus ja áitatvuloš ja hárvenažžan šaddan šaddo- ja eallišlájaid náliid ja bargat daid dorvvasteami ovdii. |
| Metsähallituksen tulee seurata myös riistakantojen kehitystä ja pyrkiä yhteistyössä riistanhoitopiirin ja riistanhoitoyhdistyksen kanssa turvaamaan ne. |
Meahciráđđehus galgá čuovvut maiddái fuođđonáliid ovdáneami ja geahččalit ovttas fuođđodikšunbiriin ja fuođđodikšunovttastusain dorvvastit daid. |
| Näiden tavoitteiden toteuttamiseksi Metsähallitus mm. laatii hoito- ja käyttösuunnitelmia, kouluttaa henkilöstöä, toimii sertifioidun ympäristö- ja laatujärjestelmän mukaisesti, ylläpitää uhanalaisten lajien rekistereitä, seuraa säännöllisesti suurpetojen määrää sekä suorittaa riistakolmiolaskentoja. |
Dáid ulbmiliid ollašuhttin dihte Meahciráđđehus ee. dahká dikšun- ja geavahanplánaid, skuvle iežas bargoveaga, doaibmá sihkkaraston biras- ja kvalitehtavuogádaga mielde, doallá áitatvuloš šlájaid registariid, čuovvu jeavddalaččat stuorranávddiid logu ja čađaha fuođđodárkongolmmačiegahaslohkamiid. |
| Tärkeä työkalu luonnontilan seurannassa on vuonna 2000 valmistunut Ylä-Lapin luontokartoitus (Sihvo 2001 ja 2002), jonka yhteydessä myös Kaldoaivin erämaa-alueen sekä Sammuttijängän– Vaijoenjängän soidensuojelualueen biotoopit ja niiden esiintyminen on kartoitettu. EU:n luontodirektiivin (92/43/ETY) putkilokasveille ollaan parhaillaan laatimassa Suomen ympäristökeskuksen johdolla seurantaohjelmaa. |
Dehálaš bargoneavvu luonddudili čuovvumis lea 2000:s gárvvásmuvvan Davvi-Lappi luonddukárten (Sihvo 2001 ja 2002), man oktavuođas maiddái Gálddoaivvi meahcceguovllu ja Sámmotjeakki–Vadjotjeakki jekkiidsuodjalanguovllu biotohpat ja daid gávdnon leat kártejuvvon EU:a luondodirektiivva (92/43/ETY) bohccešattuide leat bárisin dahkamin čuovvunprográmma, man lea jođiheamen Suoma birasguovddáš. |
| Metsähallituksen koordinoimana seurataan maakotkan, merikotkan, muuttohaukan ja tunturihaukan kantojen kehitystä. |
Meahciráđđehusa koordinerema mielde čuvvojuvvo goaskin-, mearragoaskin-, bárbmofálle- ja rievssatfállenáliid ovdáneapmi. |
| Metsähallitus pitää kotkanpesistä pesärekisteriä ja tarkastaa pesät vuosittain. |
Meahciráđđehus doallá goaskinbesiin beasseregistara ja dárkkista besiid jahkásaččat. |
| Joka vuosi tavataan paliskuntien edustajat, ja heiltä saadut pesävihjeet tarkastetaan. |
Jahkásaččat Meahciráđđehus deaivvada bálgosiid ovddasteaddjiiguin ja sis fidnejuvvon beasseguigosat dárkkistuvvojit. |
| Lisäksi alueen petolintujen pesimistä sekä kantojen kehitystä ovat seuranneet ja pesiä tarkastaneet lukuisat alan harrastajat. |
Dasa lassin guovllu boralottiid bessema ja náliid ovdánemi leat čuvvon ja besiid dárkkistan máŋggat áššeberošteaddjit. |
| Edellä mainittujen petolintujen lisäksi ympäristöministeriön Metsähallitukselle vastuuttamia lajeja ovat naali ja kiljuhanhi, joita Metsähallitus seuraa vuosittain. |
Ovdalis máinnašuvvon boralottiid lassin Birasministeriija lea oskkildan Meahciráđđehusa vástošládjan njála ja giljobačča, maid Meahciráđđehus čuovvu jahkásaččat. |
| Se pitää alueen tunnetuista naalinpesistä rekisteriä ja seuraa yhdessä naalityöryhmän kanssa naalin esiintymistä alueella. |
Meahciráđđehus doallá guovllu dovdojuvvon njálabesiin registara ja čuovvu ovttas njállabargojoavkkuin njálladili guovllus. |
| Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on tutkinut alueen kalastoa ja porolaitumien tilaa. |
Fuođđo- ja guolledoalu dutkanlágádus lea dutkan guovllu guoládaga ja bohccuid guohtoneatnamiid dili. |
| Vuonna 1997 valmistui tutkimus Pohjois-Lapin paliskuntien talvilaitumien tilasta ja vuonna 1999 koko poronhoitoalueen kesälaitumien tilasta (Kumpula ym. 1997 ja 1999). |
1977:s gárvvásmuvai dutkamuš Davvi-Lappi bálgosiid dálveguohtoneatnamiid dilis ja 1999:s dutkamuš oppa boazodoalloguovllu geasseguohtoneatnamiid dilis (Kumpula ee. 1997 ja 1999). |
| 5.2 Kulttuuriperinnön suojelu ja hoito |
5.2 Kulturárbbi suodjaleapmi ja dikšun |
| Arkeologiset kohteet |
Arkeologalaš čuozáhagat |
| Kaldoaivin erämaa-alueelta ja Sammuttijängän–Vaijoenjängän alueelta on luetteloitu toistaiseksi kahdeksan kiinteää muinaisjäännöstä Inarin kunnan puolelta ja kaksi Utsjoen kunnan puolelta (kuva 6). |
Gálddoaivvi meahcceguovllus ja Sámmotjeakki–Vadjotjeakki jekkiidsuodjalanguovllus leat inventerejuvvon doaisttážii gávcci fásta dološbázahusa Anára gieldda bealde ja guokte Ohcejoga gieldda bealde (govva 6). |
| Roomalaisin numeroin esitetty luokitusnumero on rauhoitusluokitus, joka ei perustu lakiin tai asetukseen. |
Klassifiserenmummir (romalaš nummiriiguin) lea ráfáidahttinklassifiseren, mii ii vuođđuduva láhkii dahje ásahussii. |
| I-luokka: valtakunnallisesti tai alueellisesti merkittävä muinaisjäännös; pyrittävä säilyttämään sellaisenaan ja merkitsemään kaavoituksessa erityisalueeksi. |
I-luohkká: váldegottálaččat dahje guvllolaččat mearkkašahtti dološ IIluohkká: ráfáidahttindási dárkilet meroštallan gáibida lassedutkamiid (geavahuvvon luohkáin dábáleamos). |
| II-luokka: rauhoitus III-luokka: tuasteen lähempi määrittely edellyttää lisätutkimusta (yleisin käytetyistä luokista). |
III-luohkká: duššan dahje eahpemearálaš čuozáhat, mii ii ráfáidahtto dovdojuvvon dieđuid vuođul. |
| rauhoituksesta tunnettujen tietojen nojalla vapaa kohde. (Kotivuori & Torvinen 1994) |
(Kotivuori & Torvinen 1994) bázahus, man galgá geahččalit seailluhit dalá dilis ja merket lávaplánemis sierraguovlun. |
| Kaldoaivin erämaa-alueella ja Sammuttijängän–Vaijoenjängän alueella sijaitsevat kiinteät muinaisjäännökset (Kotivuori & Torvinen 1994): |
Gálddoaivvi meahcceguovllus ja Sámmotjeakki-Vadjotjeakki jekkiidsuodjalanguovllus leat čuovvovaš fásta dološbázahusat (Kotivuori & Torvinen 1994): |
| 1) Rovasalmi (Ruávičuálmi). Pohjoisranta. |
1) Roavečoalbmi (Ruávičuálmi), Idjajávrri davábealegáddi. |
| Iijärvellä Vaijoenjängällä rinteessä erottuu järvelle Mujon kenttä. |
Vadjotjeakkis vielttis oidno jávrri ala ng. Mujo gieddi. |
| Koko on noin 40 x 50 m. |
Dat lea sullii 40 x 50 mehtera viiddu. |
| Kentällä erottuu 2–3 mahdollisesti 6-kulmaisen kodan pohjaa keskellä olevine liesikivikohoumineen sekä muita suorakulmaisten (ulko-? |
Giettis sáhttá earuhit 2–3, vejolaččat 6-čiegat goađi vuođu, maid guovdu lea árrančomaš. Dasa lassin gávdnojit eará njealječiegat (olgo? |
| ) rakennusten sijoja ja kuoppia. |
)visttiid sajit ja rokkit. |
| II-luokka. |
II-luohkká. |
| 2) Kaarttilompolo (Kiärdooluobâl). |
2) Gárdeluoppal (Kiärdooluobâl). |
| Iijärvi. |
Idjajávri. |
| Vuodasluobal (Vuodâsluobâl). |
Vuottasluoppal (Vuodâsluobâl). |
| Pyyntikuoppia Iijärven luusuan eteläpuolella, Iijärven ja Kaarttilompolon välisessä maastossa, mättäikköisessä tunturikoivikossa. |
Bivdorokkit Idjajávrri oivoša máttabealde, Idjajávrri ja Gárdeluobbala gaskkas, bovdnás lagešvuovddis. |
| Metsähallituksen Iijärven kämpästä on kuopille matkaa noin 500 m. |
Meahciráđđehusa Idjajávrri gámppás dáidda rokkiide lea sullii 500 mehtera. |
| Kuopat, toistakymmentä kappaletta, ovat epäsäännöllisin välein ja noin pohjois-eteläsuuntaisessa rivissä kannaksella, Kaarttilompolon ja pienemmän järven välissä. |
Rokkit, nuppelohkái oktiibuot, leat eahpedássidis gaskkaid mielde sullii davil máttás gutko alde, Gárdeluobbala ja uhcit jávrri gaskkas. |
| II-luokka. |
II-luohkká. |
| 3) Iijärvi Pohjoisranta. |
3) Idjajávri, davábealegáddi. |
| Vuodasluobal. |
Vuottasluoppal. |
| Pyyntikuoppia. |
Bivdorokkit. |
| Kivikautinen löytöpaikka. |
Geađgeáiggi gávnnusbáiki. |
| Metsähallituksen Iijärven kämpästä noin 700 m luoteeseen. |
Meahciráđđehusa Idjajávrri gámppás sullii 700 mehtera oarjjásdavás. |
| Iijärven koillisimman osan pohjoisrannalla alkaa noin 500 m pitkä koillis-lounaissuuntainen yli 100 kuoppaa käsittävä pyyntijärjestelmä koivikkoa kasvavalla loivasti kumpuilevalla hiekkakankaalla. |
Idjajávrri nuortadavágeahčen jávrri davábeale gáttis álgá sullii 500 mehtera guhkkosaš, oarjemáddi-nuortadavviguvlosaš bivdovuogádat, mas leat badjel 100 rokki. Rokkit leat čobmás sáttoguolbanis, mas šaddet soagit. |
| Kuopat ovat kooltaan keskimäärin 2,5 x 3 m ja noin metrin syviä. |
Rokkit leat gaskamearálaččat 2,5 x 3 m stuoru ja sullii mehtera čieŋu. |
| Ne ovat epäsäännöllisin välein yksittäisinä tai tiiviinä ryppäinä, paikoin mutkittelevina linjoina. |
Dat leat eahpedássidis gaskkaid mielde ovttaid ovttaid dahje lávgalagaid, báikkuid roggeráidu mohkohallá. |
| Lähimpänä rantaa olevien kuoppien luona oli maapaljastumissa löytöjä: kvartsia, kivilaji-iskos. |
Daid rokkiid luhtte, mat leat lagamusat gátti, ledje eanaihtimiin gávdnosat: kvárca, geađgekvárca. |
| II-luokka. |
II-luohkká. |
| 4) Vyeppeenjargâ. Kenttä. |
4) Vuohppenjárga (Vyeppeenjargâ). |
| Iijärven pohjoisosaan koillisesta pistävän niemen kaakkoisrannalla, Iijärven autiotuvasta 1,2 km lounaaseen. |
Idjajávrri davágeahčai nuortandavvin cáhkki njárgga nuortamáttabeale gáttis. Idjajávrri ávdinstobus 1,2 kilomehtera oarjjásmáttás. |
| Paikalle on topografiseen karttaan (1974) merkitty yksityiskämppä. |
Dakko lea topográfalaš kártii (1974) merkejuvvon priváhtagámpá. |
| Nyt sen sija erottuu heinittyneellä kentällä suorakulmiona. |
Dál viessosadji vuhtto suidnon ássangiettis njuolggočiegat čohkiideapmin. |
| Lisäksi paikalla voi havaita toisen suorakaiteisen rakennuksen sijan ja ehkä vanhempaa perua olevan, noin 6 m laajan kodanpohjan. |
Dasa lassin dakko vuhtto nubbi njuolggočiegat viessosadji ja várra boarráset, sullii 6 njealjehasmehtera viidosaš goahtevuođđu. |
| Ainakin osittain kenttä on myöhäinen. |
Goittot muhtun oasit ássangiettis eai leat nu boarrásat. |
| II/III-luokka. |
II/III-luohkká. |
| 5) Vyeppeenjargâ. |
5) Vuohppenjárga. |
| Iijärvi. |
Idjajávri. |
| Kivikautinen asuinpaikka. |
Geađgeáiggi ássanbáiki. |
| Iijärven pohjoisosaan koillisesta pistävän hietikkoniemen lounaiskärjessä. |
Idjajávrri davágeahčai nuortandavvin cáhkki sáttonjárgga oarjemáttageahčen. |
| Pari metriä korkean, veteen sortuvan rantatörmän yläosassa pistää profiilista esiin tulen rapauttamia kiviä ja kvartsi-iskoksia. |
Moatte mehtera allosaš, čáhcái gahčči gáddedearpmi alážis geaigájit dola loaktin geađggit ja kvárcagarramat. |
| Havaintoja on noin viiden metrin matkalla rannan suunnassa. |
Dat leat sullii viđa mehtera mátkkis gátti guvlosaččat. |
| II-luokka. |
II-luohkká. |
| 6) Vyeppeenjargâ. |
6) Vuohppenjárga. |
| Pyyntikuoppia. |
Bivdorokkit. |
| Iijärvi. |
Idjajávri. |
| Iijärven koillisosaan pohjoisesta pistävällä niemellä. |
Idjajávrri nuortadavágeahčai davvin cáhkki njárggas. |
| Paavalijoen (Paavvâljuuhâ) suussa olevalta huvilalta kuoppajonon länsipää on noin 100 m itäkaakkoon. |
Bávvaljoga (Paavâljuuhâ) njálmmi lustaviesus roggeráiddu oarjjageahči lea sullii 100 mehtera nuorttasmáttás. |
| Kuopat ovat tasaisella, koivikkoa kasvavalla hietikkokankaalla. |
Rokkit leat duolba sáttoguolbanis, mas šaddá soahkevuovdi. |
| II-luokka. |
II-luohkká. |
| 7) Iijärvi/Pautujärvi. |
7) Idjajávri/Bávdejávri. |
| Kannas. |
Guotkku. |
| Kivikautinen asuinpaikka. |
Geađgeáiggi ássanbáiki. |
| Iijärven keskivaiheilla kaakkoisrannalla. |
Idjajárvvi gaskkamuttus nuortamáttabeale gáttis. |
| Järvien välisellä kannaksella olevasta Kuotkusuosta lähtevä oja laskee Iijärveen kohteen länsipuolella, noin 100–150 m:n päässä. |
Ája, mii golggiida Guotkkojeakkis jávrriid gaskasaš gutkos, luoitá Idjajávrái čuozáhaga oarjjabealde, sullii 100–150 mehtera geahčen. |
| Asuinpaikkamerkkejä erottuu kahdella vanhan rantatörmän erottamalla hietikkoisella ja koivikkoa kasvavalla terassilla, alempana leiripaikalla, ylempänä poropoluilla, jossa tulen rapauttamia kiviä ja löytöjä erottuu maapaljastumissa. |
Guovtte steallis, maid earuha boares sáttodearbmi ja mas šaddet soagit, vuhttojit dološ ássama mearkkat. Dakkárat leat vuollelis leairasajis, badjelis boazobálgáin, gos leat dola mollen geađggit. |
| Löydöt: kvartsia. |
Gávdnosat: kvárca. |
| II-luokka. |
II-luohkká. |
| 8) Näätämöjoen luusua. |
8) Njávdánjoga oaivvuš. |
| Pyyntikuoppia. |
Bivdorokkit. |
| Vuodasluobal. |
Vuottasluoppal. |
| Iijärven koillispäässä, Näätämöjoen luusuan ja sen kaakkoispuolisen järven välisellä kannaksella. |
Idjajávrri nuortadavágeahčen, Njávdánjoga oivoša ja dan nuortamáttabeale jávrri gaskasaš gutkos. |
| Kumpuilevassa ja kivikkoisessa, tunturikoivikkoa kasvavassa maastossa erottuu 11 kuopan jono itä-länsisuuntaisena. |
Čobmás ja juvves lagešeatnamis vuhttojit 11 rokki nuorta-davviguvlosažžan. |
| Kuoppien laajuus on 3–5 m ja syvyys 0,6–1,7 m. |
Rokkit leat 3-5 nealjehasmehtera viiddu ja 0,6– 1,7 mehtera čieŋu. |
| II-luokka. |
II-luohkká. |
| 9) Njuohkarggu (Njuohgárggu). |
9) Njuohgárggu. |
| Utsjoki. |
Ohcejohka. |
| Njuohkarjávrin koillispuolen järven kannaksella olevalla poroerotuspaikalla on laakea vinoneliön muotoinen, noin 3 x 2 m laaja ja 0,5 m korkea kivi. |
Bigálusbáikkis, mii lea Njuohkarjávrri nuortadavábeale jávrri gutkos, lea duolba, skužilnjealjehasa hápmásaš s. 3 m x 2 m viidosaš ja 0,5 m allosaš geađgi. |
| Sen vieressä on 1,5 x 1,1 m:n kokoinen kulmikas kvartsiittilohkare, joka on vyörytetty mainitun laakean kiven päältä pois. |
Dan guoras lea 1,5 m x 1,1 m:a sturrosaš čiehkkás kvarcihttalaiggus, mii lea fierahuvvon máinnašuvvon duolba geađggi alde eret. |
| Ilmeisesti kysymyksessä on Paulaharjun (ks. 1932: 29) mainitsema Njuohkargtunturin palvoskivi. |
Jearaldagas lea várra Njuohkarduoddara bálvvosbáiki, mas Paulaharju lea máinnašan (gč. 1932: 29). |
| I-luokka. |
I-luohkká. |
| 10) Parikvarri. |
10) Bárit. |
| Utsjoki, Vetsikko. |
Ohcejohka, Veahčat. |
| Parikvarrin (Bárit) itäosan etelärinteessä, Parikjavrin (Báritjávri) pohjoispäästä noin 1–1,5 km länsiluoteeseen on kaksi kivipurnua. |
Báritvári nuorttageaže máttabealevielttis. Báritjávrri davágeahčen sullii 1–1,5 km oarjjásdavás leat guokte geađgebora. |
| II-luokka. |
II-luohkká. |
| Se, että alueelta tunnetaan jo kymmenen kiinteää muinaisjäännöstä, ei tarkoita sitä, että niitä ei olisi enemmänkin. |
Dat ahte guovllus dihtet gávdnot juo logi giddes dološbázahusa, ii oaivvil ahte dat eai livčče eanetge. |
| Etenkin kivikautiset asuinpaikat ovat usein varsin huomaamattomia, ja asiantuntijankin on turvauduttava peitteisessä maastossa koekaivaukseen. |
Erenoamážit geađgeáiggi ássanbáikkiid lea dávjá viehka váttis fuobmát, ja áššedovditge šaddet dorvvastit iskkadanroggamiidda dakkár sajiin, gos šaddet muorat ja eará šattut. |
| Muinaiset ihmiset leiriytyivät mielellään samanlaisiin paikkoihin kuin nykyisetkin vaeltajat, joten hyviä leiripaikkoja on usein käytetty vuosituhansia. |
Dološ olbmot gohttejedje mielas seammalágan báikkiide go dáláge vánddardeaddjit, ja nuba buriid gohttenbáikkiid leat geavahan juo duháhiid jagiid. |
| On siis varsin todennäköistä, että lähes missä tahansa hyvännäköisessä leiripaikassa esimerkiksi vesistöjen rannoilla on maan alla ja mahdollisesti päälläkin jälkiä vanhemmasta asutuksesta – jälkiä, jotka muinaismuistolain (295/1963) mukaan ovat automaattisesti rauhoitettuja (Kankaanpää 2002). |
Danin lea viehka jáhkehahtti ahte measta gos beare vuogas leairasajis ovdamearkka dihte čázádagaid gáttiin leat eatnan vuolde ja várra dan alde mearkkat boarráset ássamis. Boares ássanmearkkat leat dološmuitolága mielde automáhtalaččat ráfáidahtton (Kankaanpää 2002). |
| 5.2. 2 Muinaismuistojen huomioon ottaminen toiminnassa |
5.2.2 Dološmuittuid vuhtiiváldin doaimmas |
| Muinaismuistolain (295/1963) mukaan kaikki kajoaminen kiinteään muinaisjäännökseen ilman lain perusteella annettua lupaa on kielletty (1 §). |
Dološmuitolága (295/1963) mielde ii áinnas oaččo duohtadit giddes dološbázahusa, jos dasa ii leat lága vuođul addojuvvon lohpi (1 §). |
| Tällaisina toimenpiteinä mainitaan laissa kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu kajoaminen. |
Dákkár doaibman máinnašuvvo lágas roggan, gokčan, sirdin, vahágahttin, jávkadeapmi ja eará duohtadeapmi. |
| Kielto koskee myös maanomistajia, joille pyritään ilmoittamaan heidän mailtaan todetut muinaisjäännökset. |
Gieldu guoská maiddái eanaeaiggádiidda, geaidda geahččalit almmuhit sin eatnamiin gávdnojuvvon dološbázahusat. |
| Käytännössä kaikkia maanomistajia ei kohtuullisena pidettävässä ajassa tavoiteta. |
Buot eanaeaiggádiidda ii goittot sáhte váldit oktavuođa govttolaš áiggi sisa. |
| On kuitenkin huomattava, että muinaismuistolaki rauhoittaa luettelemansa kiinteät muinaisjäännökset (2 §) ilman erityistoimenpiteitä. |
Gánnáha goittot fuomášit ahte dološmuitoláhka ráfáidahttá das logahallon giddes dološbázahusaid (2 §) almmá sierradoaimmaid haga. |
| Osa muinaisjäännöksistä (pyyntihaudat, seidat jne.) sopii nähtävyyskohteiksi, mikäli niiden säilyminen voidaan turvata nähtävyyskäytöstä huolimatta. |
Oassi dološmuitobázahusain heivejit oainnusin, jos daid seailuma sáhttá dorvvastit oainnusin atnimis fuolakeahttá (bivdorokkit, sieiddit jna). |
| Ne voidaan varustaa opastein ja tarvittaessa suojata. |
Daidda sáhttá bidjat oahpistanrusttegiid ja dárbbu mielde suodjalit. |
| Kohteita vahingoittavaa kasvillisuutta poistetaan. |
Šattolašvuohta, mii sáhttá vahágahttit dákkár čuozáhagaid, galgá jávkaduvvot. |
| (Metsähallitus 2002) |
(Meahciráđđehus 2002) |
| Käynnissä on Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi EU-hanke vuosien 2004–2008 aikana. |
Jagiid 2004–2008 áigge lea leamaš jođus EU-fidnu Lappi kulturbirrasat oahpisin. |
| Hankkeen tuloksena saatavat tiedot otetaan huomioon alueen hoito- ja käyttötoimenpiteissä myöhemmin. |
Fitnu boađusdieđut váldojuvvojit vuhtii guovllu dikšun- ja geavahandoaimmain maŋŋelis. |
| Alueella ei sijaitse Metsähallituksen suojeltujen rakennusten suojeluluetteloon tällä hetkellä kuuluvia rakennuksia. |
Guovllus eai leat dál Meahciráđđehusa suodjalanlogahallamii gullevaš visttit. |
| Mahdolliset lisäykset valtion rakennusten suojeluluetteloon tulevat arvioitaviksi osana Museoviraston ja Metsähallituksen yhteistyötä, kun kulttuurihistorialliset tiedot kohteista täydentyvät. |
Vejolaš lasáhusat stáhta visttiid suodjalanlogahallamii bohtet guorahallamii Musealágádus ja Meahciráđđehusa ovttasbarggu oktavuođas, go dieđut kulturhistorjjálaš čuozáhagaid birra dievasmuvvet. |
| 5.2. 3 Perinteinen luonnon käyttö ja saamelaiskulttuuri |
5.2.3 Luonddu árbevirolaš geavaheapmi ja sámekultuvra |
| Poronhoitokulttuuri on säilynyt vahvana perinteenä Kaldoaivin erämaa-alueella ulkoisista muutoksista huolimatta. |
Boazodoallokultuvra lea seilon nanusin Gálddoaivvi meahcceguovllus olgguldas nuppástusain fuolakeahttá. |
| Poronhoito on edelleen yksi alueen tärkeimmistä elinkeinoista. |
Boazodoallu lea ainge okta deháleamos ealáhusain dán guovllus. |
| Kaldoaivin erämaa-alueella ja Sammuttijängän–Vaijoenjängän soidensuojelualueella hoitavat porojaan Utsjoella, Nuorgamissa, Inarissa, Näätämössä, Sevettijärvellä, Kaamasessa ja Partakossa asuvat, Kaldoaivin, Näätämön ja Muddusjärven paliskuntiin kuuluvat poronhoitajat. |
Gálddoaivvi meahcceguovllus ja Sámmotjeakki–Vadjotjeakki jekkiidsuodjalanguovllus dollet bohccuideaset Ohcejogas, Njuorggámis, Anáris, Njávdámis, Čeavetjávris, Gápmasis ja Bárttehis ássi boazodoallit, geat gullet Gálddoaivvi, Njávdáma ja Muttošjávrri bálgosiidda. |
| Kotitarvekalastus ja |
Ruovttudárboguolástus ja |
| -marjastus, marjojen poimiminen myyntiin sekä metsästys on osa näiden porotaloudesta pää |
-murjen, murjjiid čoaggin vuovdimassii ja meahccebivdu gullet oassin dáid boazodoallobearrašiid |
| asiallisen toimeentulonsa saavien perheiden elinkeinokokonaisuutta. |
ealáhusollisvuhtii. |
| Aluetta käyttävät luontaiselinkeinojen harjoittamiseen porotalouden harjoittajien lisäksi myös muut lähikylien asukkaat. |
Guovllus barget boazodoalliid lassin luondduealáhusaiguin maiddái lahkosiid giliid ássit. |
| Kalastuksella, metsästyksellä ja marjastuksella on merkittävä osuus myös muille kuin suoranaisesti luontaiselinkeinoja harjoittaville kotitalouksille. |
Guolástus, meahccebivdu ja murjen mearkkašit mealgat maiddái earáide go dákkár luondduealáhusbargiide. |
| Kotitarvekalastus, metsästys ja marjastus tuottavat tärkeän lisän väestön ruokatalouteen. |
Ruovttudárboguolástus ja -meahcástus ja murjen lea mávssolaš lassi olbmuid borramušdoalus. |
| Luonnossa liikkuminen on myös tärkein vapaa-ajan viettotapa paikalliselle väestölle. |
Meahcis johtaleapmi lea maiddái mávssoleamos astoáiggi vásihanvuohki báikkálaš olbmuide. |
| Luontaiselinkeinoilla on vahva kulttuurinen merkitys, jota ei voida arvioida rahassa. |
Luondduealáhusat mearkkašit ollu kultuvrralaččat, ja nuba daid mearkkašumi ii sáhte mihtidit ruđas. |
| Poronhoito, metsästys ja kalastus muodostavat saamelaiskulttuurin aineellisen ja henkisen perustan. |
Boazodoallu, meahccebivdu ja guolástus leat sámekultuvrra ávnnaslaš ja vuoiŋŋalaš vuođđu. |
| Luontaiselinkeinot ovat myös olennainen osa alueen suomalaisen väestön elämäntapaa. |
Luondduealáhusat leat mávssolaš oassi maiddái guovllu suopmelaččaid eallinvuogis. |
| Niiden harjoittamisella on pitkät historialliset perinteet tällä alueella. |
Luondduealáhusaiguin lea juo guhká bargojuvvon dán guovllus. |
| Eri luontaiselinkeinojen harjoittamisesta koostuva elinkeinokokonaisuus on edustanut ihmisen kykyä sopeutua karuun luontoon ottaen huomioon luonnon tasapaino ja sen asettamat erityisehdot. |
Olbmot leat bargan sierra ealáhusaiguin. Dát čájeha, mo olmmoš sáhttá vuogáiduvvat guorba lundui, go váldá vuhtii luonddu dássedeattu ja dan ásahan sierraeavttuid. |
| Kulttuuriarvojen suojelun tavoitteena on säilyttää alueen merkittävät kulttuuriarvot, joita ovat saamelaiskulttuuri, perinteinen luonnonkäyttö siihen liittyvine tietoineen, rakennuksineen ja rakennelmineen sekä muinaisjäännösten suojelu. |
Guovllu kulturárvvuid suodjaleami ulbmilin lea seailluhit guovllu mávssolaš kulturárvvuid, maidda lohkkojit sámekultuvra, guovllu árbevirolaš luonddugeavaheapmi dasa gullevaš dieđuiguin, visttiiguin ja rusttegiiguin ja dasa lassin dološbázahusaid suodjaleapmi. |
| Kulttuuriympäristöjä säilyttävä sekä muu perinteinen käyttö ja tietämys ovat itsessään säilytettäviä kulttuuriarvoja. |
Kulturbirrasiid seailluheaddji ja eará árbevirolaš geavaheapmi ja dieđut das leat juo daninassii seailluhanveara kulturárvvut. |
| Näin ollen muualla tässä suunnitelmassa olevat saamelaiskulttuuria, luontaiselinkeinoja ja paikallista perinteistä luonnonkäyttöä turvaavat sekä perinteisen tietämyksen säilymistä edistävät esitykset ovat kulttuuriarvojen suojelua. |
Nuba eará sajis dán plánas leahkki árvalusat, mat dorvvastit sámekultuvrra, luondduealáhusaid ja báikkálaš árbevirolaš luonddugeavaheami ja ovddidit árbevirolaš dieđuid seailuma, gullet oassin kulturárvvuid suodjaleapmái. |
| Metsähallitus tutkituttaa Museovirastolla kaikki erämaassa ja soidensuojelualueella sijaitsevat rakentamattomat paikat, joihin suunnitellaan virkistyskäytön rakennelmia, ennen yksityiskohtaisten rakennussuunnitelmien laatimista ja toteuttamista, mikäli näkyy viitteitä muinaisesta asumuksesta. |
Meahciráđđehus dutkkaha Museovirastoi meahcceguovllus ja jekkiidsuodjalanguovllus buot huksekeahtes báikkiid, maidda plánejit lustageavahanrusttegiid, ovdalgo dahkkojuvvojit ja ollašuhttojit dárkilet huksenplánat, jos orrot vuhttomin mearkkat dološ ássamis. |
| Perustelut: Muinaismuistolaki ja muinaismuistojen suojeleminen. |
Ákkat: Dološmuitoláhka ja dološmuittuid suodjaleapmi. |
| 6 Luonnon virkistyskäyttö ja luontomatkailu |
6 Luonddu lustageavaheapmi ja luondduturisma |
| Luontomatkailulla tarkoitetaan tässä muiden kuin utsjokelaisten ja inarilaisten harjoittamaa alu Luonnon virkistyskäyttö on hieman luonto lähivirkistyskäyttöön ja (ulkopaikkakuntalaisten) kaukovirkistyskäyttöön eli luontoeelle suuntautuvaa luontoon tukeutuvaa matkailua. |
Luondduturismmain oaivvildit dákko earáid go ohcejohkalaččaid ja anárlaččaid johtaleami guovllu luonddus. |
| Ero on siinä, että virkistyskäyttö pitää sisällään myös paikallisten ihmisten virkistäytymisen, kun taas luontomatkailu viittaa kohdealueen ulkopuolelta tuleviin henkilöihin, jotka matkustavat alueelle. |
Luonddu lustageavaheapmi lea doaban vehá viidáset go luondduturisma. Earru lea dakko ahte lustageavaheapmi sisdoallá maiddái báikkálaš olbmuid astoáiggeanu, go fas luondduturisma čujuha olggobeale olbmuide, geat bohtet guvlui. |
| Luonnon virkistyskäyttö voidaan siten jakaa (paikallisten ihmisten) matkailuun. |
Luonddu lustageavaheami sáhttá ná juohkit (báikkálaš olbmuid) lagaslustageavaheapmái ja (olgobáikegoddelaččaid) gáidduslustageavaheapmái dahjege luondduturismii. |
| Virkistäytyminen luonnossa voi Suomessa tapahtua joko omin voimin, vetokoiria, poroja tai hevosta käyttäen, moottoroidusti maastomönkijällä, -autolla, moottoripyörällä, moottorikelkalla, moottoriveneellä, vesijetillä tai näitä kulkumuotoja eri tavoin yhdistäen. |
Lustajohtin luonddus sáhttá Suomas dáhpáhuvvat juogo iešráđálaččat, geassinbeatnagiiguin, bohccuiguin dahje heasttain, mohtorfievrruiguin dego njealjejuvllagiin, meahccebiillain, mohtor fuolahuvvon vuogi mielde. |
| Tällöin ryhmän varusteet ja muonat kuljete huoltamattomasti, jolloin kyse on yleensä ns. perinteisestä eräretkeilystä. |
Dalle joavkku bierga ii-fuolahuvvon vuogi mielde, goas jearaldat lea dábálaččat ng. árbevirolaš meahccevánddardeamis. |
| Liik itsenäisesti ryhmässä tai yksin tai ohjatusti ryhmässä. |
Meahcis sáhttá johtit juogo iehčanassii joavkkus dahje okto dahje stivrejuvvon vuogi mielde joavkkus. |
| non virkistyskäytön määritelmään on päätynyt muun muassa luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun kehittämistyöryhmä (Ympäristöministeriö 2002). |
Ná viidát leat meroštallan lustajohtima luonddus earret eará luonddu lustageavaheami ja luondduturismma ovddidanbargojoavku (Birasministeriija 2002). |
| Luontoon ja sieltä takaisin maantienvarteen, myös Kaldoaivin erämaa-alueella ja Sammuttijängän–Vaijoenjängän soidensuojelualueella, voi siirtyä maastoajoneuvojen lisäksi moottoriveneellä, lentokoneella tai helikopterilla. |
Meahccái ja doppe fas ruovttoluotta geaidnogurrii, maiddái Gálddoaivvi meahcceguovllus ja Sámmotjeakki–Vadjotjeakki jekkiidsuodjalanguovllus, sáhttá sirdásit earret meahccefievrruiguin maiddái mohtorfatnasiin, girdiin dahje helikopteriin. |
| Omin voimin liikkuminen voi tapahtua taan maastossa tauko- ja yöpymispaikoille esimerkiksi moottorikelkalla, jolloin virkistäytyjät säästyvät varusteiden kuljettamisen rasituksilta ja voivat liikkua kevyemmin sekä pitempiä päivämatkoja. |
Iešráđálaččat sáhttá johtit sat ja niesttit fievrriduvvojit meahcis etáhppa- ja idjadanbáikkiide ovdamearkka dihte mohtorgielkkáin, goas lustajohttit eai dárbbaš ieža guoddit biergasiiddiset ja sáhttet johtit geahppaseappot ja guhkit beaivemátkkiid. |
| Perinteinen jokamiehenoikeuksiin perustuva luonnossa liikkuminen tapahtuu kuitenkin omin voimin kuminen luonnossa voi tapahtua joko |
Árbevirolaš juohkeolbmovuoigatvuođaide vuođđuduvvi johtin dáhpáhuvvá goittot iešráđálaččat |
| Ohjattu liikkuminen ja virkistäytyminen luonnossa voi olla joko liiketoiminnallista tai ei liiketoiminnallista. |
Stivrejuvvon johtin ja virkkosmuvvan luonddus sáhttá leat juogo gávppálaš dahje ii-gávppálaš doaibma. |
| Jyrkän rajan vetäminen liiketoiminnallisen ja ei liiketoiminnallisen virkistäytymisen välille on tulkinnanvaraista. |
Čavges ráji lea viehka váttis geassit gávppálaš ja ii-gávppálaš virkkosmuvvandoaimma gaskii. |
| Periaatteessa kyseessä on liiketoiminta, mikäli ohjattuja luontomatkoja markkinoidaan suurelle yleisölle tai niitä myydään muillekin kuin yhdistyksen omille jäsenille. |
Iešalddes jearaldagas lea fitnodatdoaibma, jos stivrejuvvon luonddumátkkit márkanastojit stuorra olmmošmeriide dahje dat vuvdojuvvojit earáidege go ovttastusa iežas lahtuide. |
| Ohjelmapalveluyrittäjillä tarkoitetaan matkailuyrittäjiä ja -organisaatioita, jotka myyvät ohjattu lähikuljetuksia eli kuljetuksia alueella. |
Prográmmabálvalusfitnodagaiguin oaivvildit turistafitnodagaid ja -organisašuvnnaid, mat vuv lagassáhtostemiid dahjege sáhtostemiid guovllu siste. |
| Ohjelmapalveluita – esimerkiksi kuljetusta, ohjelmallista toimintaa ja pienimuotoista majoitusta erämaa-alueella – voivat tarjota ohjelmaja retkiä ja palveluyrittäjien lisäksi luontaiselinkeinotukikohtiin tukeutuen alueella toimivat luontaiselinkeinojen harjoittajat, joille näin hankittu matkailutulo on osa heidän elinkeinokokonaisuuttaan, mutta ei kuitenkaan pääelinkeino. |
Prográmmabálvalusaid – omd. sáhtostemiid, prográmmalaš doaimmaid ja smávva idjadanfálaldagaid meahcceguovllus – sáhttet fállat luondduealáhusdoarjjabáikkiid veagas prográmmabálvalusdet stivrejuvvon mátkkiid ja fitnodagaid lassin maiddái luondduealáhusbargit, geaidda ná háhkkojuvvon turismasisaboađut leat oassi sin ealáhusollisvuođas, muhto ii goittot váldoealáhus. |
| Autiotupa on aina avoin, puukamiinalla, laverilla, pöydällä ja penkeillä sekä joskus kaasukeittolevyllä varustettu vaatimaton tupa. |
Ávdinstohpu lea ovttageardán barta, mii lea álo rabas. Das lea muorrakamiidna, seaidneseaŋga, beavdi ja beaŋkkat ja muhtumin maiddái gássavuoššanpláhta. |
| Tupa on tarkoitettu yhden, korkeintaan kahden yön yöpymiseen omin voimin erämaassa kulkeville. |
Ávdinstohpu lea oaivvilduvvon meahcceguovllus iešráđálaččat johtaleaddji vánddardeaddjiid ovtta dahje guhkimustá guovtte ija idjadeapmái. |
| Paikalliset ihmiset yöpyvät tuvissa myös moottorikelkalla liikkuessaan. |
Báikkálaš olbmot idjadit ávdinstobuin maiddái mohtorgielkkáin jođedettiin. |
| Samoin ulkopaikkakuntalaiset moottorikelkkailijat ovat yöpyneet hiljaisena kautena Metsähallituksen valtakunnallisen moottorikelkkauran varrella sijaitsevissa autiotuvissa. |
Maiddái olgobáikegoddelaš mohtorgielkkástallit leat idjadan jaskes áigodagaid áigge Meahciráđđehusa ávdinstobuin, mat leat váldegottálaš mohtorgieljávuojáhaga alde. |
| Varaustupa on autiotuvan tapaan vaatimattomasti varustettu, korkeintaan yhden tai kahden yön yöpymiseen tarkoitettu tupa. |
Várrenstohpu lea ávdinstobu láhkai ovttageardánit lágiduvvon stohpu, mas oažžu idjadit guhkimustá ovtta dahje guokte ija. |
| Varaustuvasta retkeilijä voi maksua vastaan varata itselleen yösijan. |
Várrenstobus vánddardeaddji sáhttá mávssu vuostá várret alccesis idjasaji. |
| Toisin kuin vuokratupaa, varaustupaa ei voi varata kokonaan itselleen, vaan ainoastaan petipaikan. |
Várrenstobu ii sáhte láigohit ollásit alccesis, dego láigostobu, dušše seaŋgasaji. |
| Vuokratupa on kenen tahansa vuokrattavissa lyhyeksi ajaksi eli korkeintaan viikoksi tai kahdeksi kerrallaan. |
Láigostobu sáhttá láigohit oanehis áigái dahjege guhkimustá vahkkui dahje guovtte vahkkui hávil. |
| Tällöin kämpän saa kokonaan käyttöönsä vuokra-ajaksi. |
Dalle dan oažžu ollásit iežas atnui láigoáiggi boddii. |
| Vuokratupa on myös matkailuyrittäjien vuokrattavissa ja hyödynnettävissä ohjelmapalveluiden tukikohtana. |
Láigostobu sáhttet láigohit maiddái turistafitnodagat ja dan sáhttá atnit prográmmabálvalusaid doarjjabáikin. |
| 6.2 Virkistyskäytön rakenteet ja reitit sekä niiden huolto |
6.2 Lustageavaheami rusttegat, johtolagat ja daid fuolahus |
| Retkeily ja virkistyskäyttö Kaldoaivin erämaassa ja Sammuttijängän–Vaijoenjängän soidensuojelualueella painottuu alueen koillisosaan Sevettijärven–Pulmankijärven alueelle, Inarinpolulle ja Saamenpolulle (kuva 7). |
Vánddardeami ja lustageavaheami váldoguovllut Gálddoaivvi meahcceguovllus ja Sámmotjeakki–Vadjotjeakki jekkiidsuodjalanguovllus leat guovllu nuortadavágeahčen Čeavetjávrri– Buolbmátjávrri birrasiin, Anárašbálgás ja Sámebálgás (govva 7). |
| Virkistyskalastus ja melonta on vilkasta Näätämöjoella. |
Lustaguolástusa ja mealluma váldoguovllut leat Njávdánjogas. |
| Sevettijärven–Pulmankijärven retkeilyreitti on 60–70 km:n mittainen. |
Čeavetjávrri–Buolbmátjávrri vánddardanjohtolat lea 60–70 km guhku. |
| Sevettijärveltä reitti kulkee Opukasjärven kautta Näätämöjoesta yli jatkuen Iisakkijärvelle (Issátjávri). |
Čeavetjávrris johtolat manná Hahpatjávrri bokte Njávdánjoga rastá gitta Issátjávrái. |
| Sieltä voi jatkaa joko suoraan Huikkimajoelle (Huikinvárjohka) tai toista reittiä Rousajärven kautta. |
Doppe sáhttá joatkit juogo njuolgga Huikinvárjohkii dahje nuppi johtolaga mielde Ruossajávrri (Ruossâjävri) bokte. |
| Tshaarajärven (Čárajávrrit) jälkeen reitti kääntyy koilliseen Norjan rajan tunturialueille ja jatkuu siitä Tsuomasjärven (Čuomasjávrrit) kautta Pulmankijärven (Buolmátjávri) tien päähän. |
Čárajávrriid maŋŋá johtolat jorggiha nuorttasdavás Norgga ráji duottarguovlluide ja joatkašuvvá das Čuomasjávrriid bokte Buolbmátjávrri geainnu geahčái. |
| Pulmankijärven eteläpäähän pääsee ajamalla Nuorgamista maantietä noin 20 km. (kuva 7) |
Buolbmátjávrri máttageahčai beassá biillain Njuorggámis geaidnoráigge, dohko lea sullii 20 km. (govva 7) |
| Inarinpolku Sevettijärveltä Varanginvuonolla sijaitsevaan Karlebotniin erkanee Sevettijärven– Pulmankijärven reitiltä Rousajärven (Ruossâjävri) kautta jatkuen Isokivennokan eteläpuolitse. |
Anárašbálggis Čeavetjávrris Várjjavuona Stuorravutnii earrána Čeavetjávrri–Buolbmátjávrrijohtolagas ja manná Ruossajávrri bokte ja joatkašuvvá Stuorrageađgenjunnása (Stuorrâkeđgnjunes) máttabeale. |
| Rajan ylitys Norjan puolelle tapahtuu Aittoaivissa (Äittiuáivih), josta reitti jatkuu pohjoiseen. |
Ráji rastá beassá Norgga beallai Áittoivviid (Äitiuáivih) buohta, gos johtolat joatkašuvvá davás. |
| Koko reitin pituus on noin 100 km. Suomen puolella reitillä on kolme autiotupaa, Norjan puolella ei yhtään. |
Johtoga ollesguhkkodat lea sullii 100 km. Suoma bealde dán johtolaga alde leat golbma ávdinstobu, Norgga bealde ii oktage. |
| Vuonna 2001 voimaan astuneen Schengenin sopimuksen nojalla norjalaiset ja EUkansalaiset voivat ylittää Suomen ja Norjan välisen rajan mistä tahansa, kunhan mukana ei ole tullattavaa tavaraa. |
2001:s fápmui boahtán Schengen-soahpamuša mielde norgalaččat ja EU-riikkavuložat sáhttet rasttildit Suoma ja Norgga gaskasaš ráji gokko ihkinassii, beare sis ii leat mielde tuolluvuloš gálvu. |
| Lisäksi on pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä ja kansalaisuutensa. |
Dasa lassin olmmoš galgá sáhttit duođaštit iežas identitehta ja riikkavulošvuođa. |
| Saamenpolku on 87 km:n mittainen rengasreitti Sevettijärveltä Näätämöön ja takaisin. |
Sámebálggis lea 87 km guhkkosaš riekkesjohtolat Čeavetjávrris Njávdámii ja ruovttoluotta. |
| Reitti kulkee paikoin saamelaisten vanhoilla poluilla seuraten Sevettijärven ja Näätämön välisen tien suuntaa. |
Johtolat guorada báikkuid dološ sámebálgáid Čeavetjávrri–Njávdáma-geainnu guvlosažžan. |
| Menomatkalla Sevettijärvi kierretään eteläpuolelta erämaa-alueen ulkopuolella, jossa reitti nousee ensin Vainospään (Vannjiikeessimuáivi) tunturin rinteille. |
Manadettiin johtolat manná Čeavetjávrri máttabeale meahcceguovllu olggobealde, gos johtolat goargŋu vuos Vainnasoaivvi (Vannjiikeessimuáivi) vieltái. |
| Sieltä reitti jatkuu Kirakkajärven (Karehâšjävri) ja Nuortijärven (Nuottiijävri) kautta Näätämöön ja edelleen Palovaaraan (Puállámvääri). |
Doppe johtolat joatkašuvvá Garetjávrri (Karehâšjävri) ja Nuortejávrri (Nuottiijävri) bokte Njávdámii ja das ain Buollánvárrái (Puállámvääri). |
| Paluureitti kulkee Sevettijärven ja Näätämön välisen tien pohjoispuolella pääosin erämaa-alueella. |
Boađettiin johtolat manná Čeavetjávrri–Njávdáma-geainnu davábeale eanaš meahcceguovllus. |
| Aluksi reitti suuntautuu Palovaaran yli Näätämöjoen riippusillalle ja jatkuu Suopumajärven (Suohppunjávri) ja Harrijärven (Suávviljävri) välistä Villavaaralle (Ullovääri). |
Álggos johtolat vuos manná Buollánvári badjel Njávdánjoga heaŋggašaldái ja das ain Suohppunjávrri (Suáppumjävri) ja Soavveljávrri (Suávviljävri) gaskka Ullovárrái (Ullovääri). |
| Harrijoki (Suávviljuuhâ) ylitetään kahlaten. |
Soavveljoga (Suávviljuuha) rastá beassá gáli. |
| Villavaaran rinteiltä reitti laskeutuu Rousajärvelle, jossa Saamenpolku yhtyy Sevettijärven–Pulmankijärven eräretkeilyreittiin. |
Ullovári vilttiin johtolat njiedjá Ruossajávrái (Ruossâjävri), gos Sámebálggis ovttastuvvá Čeavetjávrri–Buolbmátjávrri-meahccevánddardanjohtolahkii. |
| (kuva 7) |
(govva 7) |
| Saamenpolun voi kulkea myös lyhennettyä reittiä Näätämöjoen eteläpuolitse välillä Kallokoski– Opukasjärvi (kuva 7). |
Sámebálgá sáhttá johtti maiddái oaniduvvon bálgá mielde Njávdánjoga máttabeale Gálloguoika– Hahpatguoikka gaskka (govva 7). |
| Inarin–Utsjoen tieltä on tieyhteys Iijärven tietä Iijärvelle, jonka lounaispäästä veneiden vesillelaskupaikalta alkaa Näätämöjoen melontareitti. |
Anára–Ohcejoga-geainnu alde lea geaidnooktavuohta Idjajávrái, man oarjemáttageahčen fatnasiid čáhcáiluoitinsajis álgá Njávdánjoga meallunjohtolat. |
| Reitin päätepiste on Neidenin retkeilymajalla Norjassa, jonne on myös tieyhteys. |
Johtolaga nubbi geahči lea Njávdáma Vánddardanstobus Norggas, go-sa lea maiddái geaidnooktavuohta. |
| Näätämöjoen melontaoppaassa (Mikkola) reittiä on luonnehdittu erämaareitiksi, jossa koskia on erittäin paljon. |
Njávdánjoga meallunrávagirjji (Mikkola) mielde johtolat lea hui guikes meahcceguovlojohtolat. Dálá bálvalusráhkadus |
| Alueella ei ole moottorikelkkareittejä. |
Guovllus eai leat mohtorgielkájohtolagat. |
| Erämaa-alueella ja soidensuojelualueella on merkittyjä moottorikelkkauria, joita ei ole perustettu maastoliikennelain (1710/1995) tarkoittamina reitteinä. |
Meahcceguovllus ja jekkiidsuodjalanguovllus leat merkejuvvon mohtorgielkávuojáhagat, mat eai leat vuođđuduvvon meahccejohtaluslágas (1710/1995) oaivvilduvvon johtolahkan. |
| Näillä liikkuminen tapahtuu maanomistajan eli Metsähallituksen luvalla. |
Dáid vuojáhagaid mielde johtaleapmi dáhpáhuvvá eanaeaiggáda dahjege Meahciráđđehusa lobi vuođul. |
| Yksi ura lähtee erämaaalueen ulkopuolelta Sevettijärveltä ja kulkee Opukasjärven kautta Silisvaaraan (Silesvääri) jatkuen Skietsaraksen (Skiehččaras) kautta aina Nuorgamiin asti. |
Okta vuojáhat vuolgá meahcceguovllu olggobealde Čeavetjávrris ja manná Hahpatjávrri bokte Silisvárrái (Silesvääri) ja das ain Skiehččarasa bokte gitta Njuorggámii. |
| Skietsaraksesta kulkee ura myös Johtijärvelle. |
Skiehččarasas rohtte vuojáhat maiddái Johttejávrái. |
| Toinen ura etelä-pohjoissuunnassa kulkee osittain Sammuttijängän–Vaijoenjängän soidensuojelualueella ja tulee Säytsjärven (Sevžjävri) kohdalla Kaldoaivin erämaa-alueelle. |
Nubbi máddi-davviguvlosaš vuojáhat manná muhtun muddui Sámmotjeakki–Vadjotjeakki jekkiidsuodjalanguovllu siste ja boahtá Seavžejávrri (Sevžjävri) buohta Gálddoaivvi meahcceguvlui. |
| Ura jatkuu Johtijärven ja Vetsijärven kautta aina Utsjoelle asti. |
Vuojáhat joatkašuvvá Johttejávrri ja Veahčajávrri bokte gitta Ohcejohkii. |
| Lisäksi edellä mainitulta uralta lähtee Nuorgamiin yhdysura Skalluvaaran pohjoispuolelta (kuva 7). |
Dasa lassin máinnašuvvon vuojáhaga alde rohtte Njuorggámii laktavuojáhat dasttán Skállovári davábealde (govva 7). |
| Metsähallituksen luontopalvelut ylläpitää ja huoltaa moottorikelkkaurat. |
Meahciráđđehusa luonddubálvalusat (Luontopalvelut) bajásdoallá ja fuolaha mohtorgielkávuojáhagaid. |
| Ulkopaikkakuntalaiset saavat kelkkailla itsenäisesti vain edellä mainituilla urilla. |
Olgobáikegoddelaččat ožžot mohtorgielkkástallat iehčanassii dušše ovdalis máinnašuvvon vuojáhagaid mielde. |
| Muualla liikkuessaan he tarvitsevat alueen hyvin tuntevan oppaan mukaansa (ks. luku 10 Maastoliikenne ja muu liikkuminen). |
Eará sajis johtalettiin sis galgá leat fárus oahpisteaddji, guhte dovdá bures guovllu (gč. lohku 10 Meahccejohtalus ja eará johtaleapmi). |
| Ohjelmapalveluyrittäjät tuovat urille myös kelkkasafareita sekä hiihtoryhmiä. |
Prográmmabálvalusfitnodagat buktet vuojáhagaide maiddái gielkásafáraid ja čuoigijoavkkuid. |
| Kuntalaiset kelkkailevat pääasiassa keväällä vakiintuneita kulku-uria pitkin. |
Gieldalaččat mohtorgielkkástallet eanaš giđđat vuoigáiduvvan vuojáhagaid mielde. |
| Poronhoitotöitä lukuun ottamatta kuntalaiset tarvitsevat moottorikelkkailuun aina maastoliikenneluvan. |
Earret boazodoalliid gieldalaččat dárbbašit mohtorgielkkástallamii álo meahccejohtaluslobi. |
| Lupa on maksuton. |
Lohpi lea nuvttá. |
| Koiravaljakkotoiminta on lisääntynyt voimakkaasti, ja toimintaan käytetään pääasiassa moottorikelkkauria. |
Beanavuodjin lea lassánan sakka guovllus ja doaimma várás geavahuvvojit eanaš mohtorgielkávuojáhagat. |
| Pohjois-Lapin maakuntakaavassa (korvaa Lapin seutukaavan, kun ympäristöministeriö on vahvistanut sen) alueelle on merkitty sekä ulkoilu- että moottorikelkkareittivarauksia (Liite 5). |
Davvi-Lappi eanagoddelávvii (boahtá Lappi guovloplána sadjái, go birasministeriija lea nannen dan) guvlui leat merkejuvvon sihke olgolihkadan- ja mohtorgielkájohtolatvárremat (Ćuovus 4). |
| Metsähallituksen on maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) tarkoittamana viranomaisena ”otettava [seutu] kaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteutumista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteutumista” (32 §, 2 mom.). |
Meahciráđđehus galgá eanageavahan- ja huksenlága (132/1999) oaivvildan eiseváldin ”váldit [guovlo]láva vuhtii, bargat dan ollašuvvama ovdii ja geahččat ahte doaibmabijuiguin ii váttásmuhtto láva ollašuvvan” (32 §, 2 mom.). |
| Kaldoaivin erämaa-alueella on yhteensä kuusi autiotupaa, jotka sijaitsevat Sevettijärvi–Pulmankijärvi-reitin varrella (kuva 7). |
Gálddoaivvi meahcceguovllus leat oktiibuot guhtta ávdinstobu Čeavetjávrri–Buolbmátjávrrijohtolaga alde (govva 7). |
| Sevettijärveltä luoteeseen sijaitsee Opukasjärven autiotupa. |
Čeavetjávrris oarjjásdavás lea Hahpatjávrri ávdinstohpu. |
| Seuraavaksi tulee Iisakkijärven tupa, joka sijaitsee Opukasjärven pohjoispuolella olevan Iisakkijärven lounaispäässä. |
Dasto boahtá Issátjávrri stohpu Issátjávrri oarjemáttageahčen Hahpatjávrri davábealde. |
| Rousajärven autiotupa Näätämöjoen pohjoispuolella sijaitsee 10 km Opukasjärvestä pohjoiskoilliseen. |
Ruossajávrri ávdinstohpu Njávdánjoga davábealde lea 10 km Hahpatjávrris nuorttasdavás. |
| Huikkimajoen, Tshaarajärven (Čárajávrrit) ja Tsuomasjärven (Čuomasjávrrit) autiotuvat ovat seuraavina reittiä pohjoiseen kuljettaessa (kuva 7). |
Huikinvárjoga, Čárajávrriid ja Čuomasjávrriid ávdinstobut bohtet dan maŋŋá davásguvlui manadettiin (govva 7). |
| Kaikkiin tupiin mahtuu yöpymään kahdeksan henkilöä, paitsi Tsuomasjärven autiotupaan, jonne mahtuu kuusi henkeä. |
Buot stobuide čáhket idjadit gávcci olbmo, earret Čuomasjávrri ávdinstohpui čáhket guhtta olbmo. |
| Kaikissa tuvissa on varustuksena kamiina ja kaasuliesi. |
Buot stobuin lea kamiidna ja gássauvdna. |
| Moottorikelkkauran varrella Vaisjoella (Váišjohka) sijaitsee avoin kammi, jossa mahtuu yöpymään kaksi henkilöä. |
Mohtorgielkávuojáhaga alde Váišjogas lea rabas gámme, mas čáhket idjadit guokte olbmo. |
| Katetut tulipaikat (kodat ja laavut) ja tulipaikat sijoittuvat Näätämöjokivarteen sekä moottorikelkkaurien varteen. |
Gokčojuvvon dolastallanbáikkit (goađit ja lávut) ja eará dolastallanbáikkit leat Njávdánjotsiste ja mohtorgielkávuojáhagaid alde. |
| Autiotuvat ja tulipaikat ovat Metsähallituksen luontopalveluiden polttopuu- ja jätehuollon piirissä. |
Ávdinstobuid ja dolastallanbáikkiid boaldinmuoras ja bázahusain fuolaha Meahciráđđehusa luonddubálvalusat. |
| Polttopuuna käytetään koivua ja mäntyä, ja ne tehdään tupien lähistöltä. |
Boaldinmuorran adnojuvvo soahki ja beahci, mii murrejuvvo stobuid lahkosiin. |
| Vuonna 2002 polttopuuta kului Kaldoaivin alueella yhteensä noin 120 m. |
2002:s manai boaldinmuorra Gálddoaivvi guovllus oktiibuot sullii 120 m. |
| Villin Pohjolan luontomatkailu painottuu tällä hetkellä Inarin lähialueille, mutta myös Näätämöjoen alueelle. |
Villi Pohjola luondduturismma váldoguovllut leat dán áigge Anára lahkosiin ja maiddái Njávdánjoga guovlluin. |
| Siellä sijaitsee neljä Villin Pohjolan vuokrakämppää: Kuosnijoki, Saunakoski, Kontinpaistama (Kontinpaistamajärvi = Oođâčieskâmjävri) ja Silisjoki (kuva 7). |
Doppe leat Villi Pohjolas njeallje láigogámppá: Kuošnjajohka (Kuošnjâjuuhâ), Saunakoski, Ađačieskanjávri (Oođâčieskâmjävri) ja Silisjohka (govva 7). |
| Tupakansioissa on ajan tasalla olevat ohjeet jätehuollosta ja tupien käytöstä. |
Stohpogirjjiin leat beivejuvvon rávvagat bázahusfuolahusas ja stobuid geavaheamis. |
| Tavoitteena on vähentää jätteen syntymistä tehokkaalla viestinnällä, mutta toisaalta käsitellä asianmukaisesti syntynyt jäte. |
Ulbmilin lea geahpedit bázahusaid čoggoma beaktilis dieđiheami bokte ja seammás gieđahallat áššáigullevaš vuogi mielde juo čoggon bázahusaid. |
| Kaldoaivin alueen tuvissa ei ole tällä hetkellä tupakansioita. |
Gálddoaivvi guovllu stobuin eai leat aiddo dál stohpogirjjit. |
| Tupien yhteydessä on seka- ja biojätteen, tölkkien ja pullojen keruupisteet sekä ulkokäymälät. |
Stobuid oktavuođas leat seahkalas- ja biobázahusaid, stobiid ja boahtaliid čoagginbáikkit ja olgohivssegat. |
| Sekajätteet kuljetetaan maastosta talvella puuhuollon paluukuormina. |
Seahkalasbázahusat fievrriduvvojit eret meahcis dálvit muorrafuolahusa máhccanguorbmin. |
| Vuonna 2002 sekajätettä kertyi Kaldoaivin alueelta yhteensä noin 30 m ja ongelmajätettä noin 20 kg. |
2002:s seahkalasbázahusat čoggojedje Gálddoaivvi guovllus oktiibuot sulii 30 m ja problemabázahusat sullii 20 kg. |
| 6.3 Virkistyskäytön ja luontomatkailun määrä ja luonne |
6.3 Lustageavaheami ja luondduturismma mearri ja iešláhki |
| Vuonna 1996 tehdyn Kaldoaivin erämaa-alueen retkeilyselvityksen (Parviainen 1996) perusteella pääosa retkeilijöistä tulee Uudeltamaalta, Hämeestä ja Lapista. |
1996:s dahkkojuvvon Gálddoaivvi meahcceguovllu vánddardančielggadusa (Parviainen 1996) vuođul eatnašat vánddardeaddjiin bohtet Uusimaas, Hämes ja Lappis. |
| Kaldoaivin vetovoimaisimmiksi tekijöiksi koettiin alueen laajuus ja pienipiirteisyys, luonnon rauha, koskemattomuus, erilaisuus, retkeilijöiden vähäinen määrä ja kalastusmahdollisuudet. |
Buot eanemus Gálddoaivvis geasuhedje guovllu viidodat ja smávva hámit, luonddu ráfi, guoskameahttunvuohta, earáláganvuohta, vánddardeaddjiid vátnivuohta ja guolástanvejolašvuođat. |
| Paikkakuntalaiset harvoin retkeilevät vain retkeilyn vuoksi. |
Báikegoddelaččat hárve vánddardit dušše vánddardan dihte. |
| He käyvät hillassa ja kalastamassa, mieluiten jollain moottorikäyttöisellä kulkuneuvolla. |
Sii fitnet guovllus lubmemin ja guolásteamen, millosepmosit juoga mohtorfievrruin. |
| Ajallisesti retkeilyn huippukausi on huhtikuu. |
Alimus vánddardanáigi deaivá cuoŋománnui. |
| Silloin liikkuvat hiihtäjät, kelkkailijat ja pilkkijät. |
Dalle johtalit čuoigit, mohtorgielkkástallit ja bilkejeaddjit. |
| Toinen sesonki ajoittuu heinä–elokuulle, jolloin alueella kulkevat vaeltajat. |
Nubbi sesoŋŋa deaivá suoidne–borgemánnui, goas guovllus johtalit vánddardeaddjit. |
| (Parviainen 1996) |
(Parviainen 1996) |
| Kuntalaisten moottorikelkkaretket ajoittuvat suurimmaksi osaksi kevätkaudelle maalis–huhtikuulle ja kelien salliessa myös toukokuulle. |
Gielddalaččat mohtorgielkkástallet guovllus eanaš giđabeallai njukča-cuoŋománus ja siivvuid mielde maiddái miessemánus. |
| Tällöin kuntalaiset käyvät pääasiassa pilkkiretkillä alueiden kalavesillä käyttäen tukikohtinaan laavuja tai yksityismailla sijaitsevia rakennuksia. |
Dalle gieldalaččat johtet bilkemin guovllu guollečáziin ja orodit lávuin dahje priváhtaeatnamiid visttiin. |
| Kelkkaretkillä liikutaan turvallisuussyistä pääsääntöisesti vähintään kahdella kelkalla ja vakiintuneita kulku-uria pitkin. |
Mohtorgielkávánddardemiin leat dorvvolašvuođasivaid dihte uhcimustá guokte mohtorgielkká fárrolagaid ja mohtorgielkkástallit vudjet vuogáiduvvan vuojáhagaid mielde. |
| Moottoroitu liikenne on supistanut erämaita sosiaalisessa mielessä ja mahdollistanut niiden syrjäisimpienkin kolkkien tavoittamisen päivässä tai parissa. |
Mohtorfievrruiguin johtaleapmi lea gáržžidan meahcceguovlluid sosiálalaččat geahčadettiin. Nuba meahcceguovlluid gáidoseamos sajiidege beassá dán áigge ovtta dahje moatte beaivvis. |
| Toisaalta moottoroitu liikkuminen – moottorikelkkailu ja lentoliikenne – mahdollistavat erämaiden matkailullisen hyödyntämisen ryhmille, joiden voimat tai taidot eivät riitä omin voimin alueella liikkumiseen. |
Nuppe dáfus mohtorfievrruiguin johtaleami (mohtorgielkkástallan ja girdin) dihte meahcceguovlluiguin sáhttet ávkkástallat dakkáratge, geain eai leat doarvái návccat dahje dáiddut johtalit iehčanassii guovllus. |
| Matkailijoille myydään ohjelma- ja opaspalveluiden lisäksi majoituspalveluita, ruokaa ja maastoruokailupalveluita, polttoainetta, matkamuistoja, retkitarvikkeita sekä kuljetuspalveluita. |
Mátkkálaččaide vuvdet prográmma- ja oahpistanbálvalusaid lassin idjadanbálvalusaid, biepmu ja meahcceboradanbálvalusaid, boaldámuša, mátkemuittuid, vánddardandárbašiid ja sáhtostanbálvalusaid. |
| Paikalliset matkailuyritykset myyvät lisäksi moottorikelkkauralupia sekä kalastus- ja pienriistalupia matkailijoille. |
Báikkálaš turistafitnodagat vuvdet dasa lassin mohtorgielkávuojáhatlobiid ja guolástan- ja smávvafuođđolobiid mátkkálaččaide. |
| 6.4 Virkistyskäyttö ja erämaalaki |
6.4 Lustageavaheapmi ja meahcceguovloláhka |
| Erämaalaissa (62/1991) ei mainita sanoja luontomatkailu tai virkistyskäyttö. |
Meahcceguovlolágas (62/1991) eai máinnašuvvo sánit luondduturisma dahje lustageavaheapmi. |
| Erämaalain perusteluista selviää kuitenkin, että yksi lain keskeinen tarkoitus on edistää virkistyskäyttöä ja kestävää luontomatkailua. |
Meahcceguovlolága ákkastallamiin čielgá goittot ahte okta lága guovddáš ulbmil lea ovddidit lustageavaheami ja bistevaš luondduturismma. |
| Lain yleisperusteluissa sanotaan: ”Lapin luonnon tarjoamien retkeily- ja virkistysmahdollisuuksien turvaamiseksi ja kehittämiseksi sekä niiden matkailuvetovoiman säilyttämiseksi tarvitaan erämaita. |
Lága oppalašákkastallamiin daddjojuvvo: ”Lappi luonddu fállan vánddardan- ja lustageavahanvejolašvuođaid dorvvastan ja ovddidan dihte ja daid turismageasuhusa seailluhan dihte galget leat meahcceguovllut. |
| ” Kohta viittaa erämaalain 1. §:än, jossa todetaan, että ”erämaa-alueita perustetaan – – luonnon monipuolisen käytön ja sen edellytysten kehittämiseksi”. |
” Dát čuokkis čujuha meahcceguovlolága 1. §:ii, mas daddjojuvvo, ahte ”meahcceguovllut vuođđuduvvojit – – luonddu máŋggabealat geavaheami ja dan vejolašvuođaid ovddidan dihte”. |
| Sama asia esitetään myös lain yksityiskohtaisissa perusteluissa: ”Erämaa-alueiden perustamisella pyritään myös kehittämään luonnon monipuolista käyttöä ja sen edellytyksiä kuten esimerkiksi alueiden retkeily- ja virkistyskäyttömahdollisuuksia ja metsien monipuolista käyttöä. |
Seamma ášši ovdanbukto maiddái lága dárkilet ákkastallamiin: ”Meahcceguovlluid vuođđudeami bokte geahččalit maiddái ovddidit luonddu máŋggabealat geavaheami ja dan vejolašvuođaid dego ovdamearkka dihte vánddardan- ja lustageavahanvejolašvuođaid ja vuvddiid máŋggabealat geavaheami.” |
| ” Koska erämaalaki kieltää valtionmaan tai siihen kohdistuvan käyttöoikeuden luovuttamisen tai vuokraamisen yksityisille muuhun kuin porotalouden, kalastuksen, metsästyksen tai keräilyn tarpeisiin, on virkistysmahdollisuuksien kehittäminen Metsähallituksen tehtävä. |
Lustageavahanvejolašvuođaid ovddideapmi gullá Meahciráđđehussii, dasgo meahcceguovloláhka gieldá stáhtaeatnama luohpadeami dahje geavahanvuoigatvuođaid láigoheami priváhtaolbmuide eará go boazodoalu, guolástusa, meahccebivddu dahje čoaggima dárbbuide. |
| Maan luovuttaminen muille tahoille muuhun kuin porotalouden, kalastuksen, metsästyksen tai keräilyn tarpeisiin edellyttää valtioneuvoston poikkeuslupaa. |
Galgá leat stáhtaráđi sierralohpi, jos áigu luohpadit eatnama eará ulbmilii go boazodoalu, guolástusa, meahccebivddu dahje čoaggima dárbbuide. |
| Villi Pohjola vastaa Metsähallituksen maksullisista luontomatkailupalveluista – eli markkinoi ja myy matkailupalveluja. |
Villi Pohjola vástida Meahciráđđehusa gávppálaš luondduturismabálvalusain. Dat nappo márkanastá ja vuovdá turismabálvalusaid. |
| Tuotteita ovat mm. luontomatkat ja majoituspalvelut. |
Dáidda buktagiidda gullet ee. luonddumátkkit ja idjadanbálvalusat. |
| Erämaalaki velvoittaa virkistyskäytön edellytysten kehittämiseen, ja toisaalta edellyttää erämaaluonteen säilyttämistä sekä saamelaiskulttuurin ja luontaiselinkeinojen turvaamista. |
Meahcceguovloláhka geatnegahttá ovddidit lustageavahanvejolašvuođaid ja nuppe dáfus gáibida ahte meahcceguovloiešláhki galgá seailluhuvvot ja sámekultuvra ja luondduealáhusat dorvvastuvvot. |
| Tämä vaatii osittain ristiriitaisten tavoitteiden yhteensovittamista. |
Danin muhtumassii ruossalassii manni ulbmiliid galgá geahččalit oktiiheivehit. |
| Metsähallitus ohjaa virkistyskäyttöä rakentamallaan palveluvarustuksella ja luvanvaraisen toiminnan osalta myös luvanmyöntöperusteilla. |
Meahciráđđehus stivre lustageavaheami bálvalanrusttegiiddisguin ja lobivuloš doaimma hárrái maiddái lohpemieđihanákkaiguin. |
| Moottoroitu liikkuminen, kalastus ja metsästys sekä muutoin kuin omin voimin tapahtuva matkailu on joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta luvanvaraista toimintaa. |
Mohtorfievrruiguin johtin, guolástus ja meahccebivdu ja eará go iešráđálaš turisma lea earret dihto spiehkastagaid lobivuloš doaibma. |
| Kesä- ja talviaikaisen maastoliikenteen lupaehdot on kuvattu tämän hoito- ja käyttösuunnitelman luvussa 10 Maastoliikenne ja muu liikkuminen. |
Geasi- ja dálvviáigásaš meahccejohtalusa lohpeeavttut leat ovdanbukton dán dikšun- ja geavahanplána logus 10 Johtalus ja eará johtaleapmi. |
| 6.5 Virkistyskäyttö ja soidensuojeluasetus |
6.5 Lustageavaheapmi ja jekkiidsuodjalanásahus |
| Sammuttijängän–Vaijoenjängän alueella soidensuojeluasetus (852/1988) ei aseta rajoituksia metsästykselle, kalastukselle, luonnontuotteiden keräilylle tai jokamiehenoikeudella tapahtuvalle liikkumiselle. |
Sámmotjeakki–Vadjotjeakki guovllus jekkiidsuodjalanásahus (852/1988) ii gáržžit meahccebivddu, guolástusa, luonddubuktagiid čoaggima dahje juohkeolbmovuoigatvuođaiguin johtaleami. |
| Asetus mahdollistaa myös virkistyskäytön rakenteet. |
Ásahusa mielde lea vejolaš cegget maiddái lustageavaheapmái guoskevaš rusttegiid. |
| Sallittua on sellaisten rakennusten, rakennelmien sekä polkujen rakentaminen ja kunnossapito, jotka ovat tarpeen yleisön opastamista, tutkimustoimintaa ja luonnonharrastusta varten. |
Lea lohpi ”ráhkadit ja bajásdoallat dakkár visttiid, rusttegiid ja bálgáid, maidda lea dárbu olbmuid oahpisteami, dutkandoaimma ja luondduinbuđaldeami várás”. |
| 6.6 Tavoitteet ja toimenpiteet |
6.6 Mihttomearit ja doaibmabijut |
| 1) Ylä-Lapin luonnonvarasuunnitelman (Sandström ym. 2000) strategian mukaisesti virkistyskäytön ja ohjelmapalvelutoiminnan edellytyksiä kehitetään Sevettijärven–Pulmankijärven alueella turvaten kuitenkin luontaiselinkeinojen harjoittamisedellytykset. |
1) Davvi-Lappi luondduriggodatplána (Sandström bm. 2000) doaibmavuogi mielde lustageavaheami ja prográmmabálvalusdoaimma vejolašvuođat ovddiduvvojit Čeavetjávrri– Buolbmátjávrri guovllus, goittotge nu ahte vejolašvuođat bargat guovllus luondduealáhusaiguin dorvvastuvvojit. |
| Perusteet: YläLapin luonnonvarasuunnitelma. |
Ákkat: Davvi-Lappi luondduriggodatplána. |
| Luonnon monipuolisen käytön edistäminen – kuten retkeily- ja virkistyskäyttömahdollisuuksien kehittäminen. |
Luonddu máŋggabealat geavaheami ovddideapmi, dego vánddardan- ja lustageavahanvejolašvuođaid ovddideapmi. |
| 2) Toteutetaan kävijätutkimus Sevettijärven–Pulmankijärven alueella noin vuonna 2008. |
2) Dahkkojuvvo gallestallidutkamuš Čeavetjávrri–Buolbmátjávrri guovllus goas nu 2008:s. |
| 3) Soidensuojelualueelle ja erämaa-alueen syrjävyöhykkeelle ei rakenneta tupia virkistyskäyttöä varten. |
3) Jekkiidsuodjalanguvlui ja meahcceguovllu boaittobealeavádahkii eai huksejuvvo stobut lustageavaheami várás. |
| Mahdolliset uudet virkistyskäytön rakenteet keskitetään jatkossakin virkistysvyöhykkeelle olemassa olevien reittien ja rakenteiden yhteyteen. |
Vejolaš ođđa lustageavahanrusttegat čohkkejuvvojit dás duohkoge lustageavahanavádahkii dálá johtolagaid ja rusttegiid oktavuhtii. |
| Uusia tulipaikkoja rakennetaan virkistysvyöhykkeelle tarvittaessa. |
Ođđa dolastallanbáikkit ráhkaduvvojit lustageavahanavádahkii dárbbu mielde. |
| Perusteet: Poronhoidon, muiden luontaiselinkeinojen, saamelaiskulttuurin ja erämaisuuden turvaaminen. |
Ákkat: Boazodoalu, eará luondduealáhusaid, sámekultuvrra ja meahcceguovloiešlági dorvvasteapmi. |
| Virkistyskäytön ja luontomatkailun ohjaaminen esitetyllä tavalla ei rajoita poronhoitoa ja paikallisten ihmisten perinteisiä oikeuksia – kuten metsästystä ja kalastusta. |
Lustageavaheami ja luondduturismma stivren máinnašuvvon vuogi mielde ii gáržžit boazodoalu ja báikkálaš olbmuid árbevirolaš vuoigatvuođaid dego meahccebivddu ja guolástusa. |
| Virkistyskäytön edellytysten turvaaminen. |
Lustageavahanvejolašvuođaid dorvvasteapmi. |
| Erämaan nykyinen luonne omatoimisten kulkijoiden syrjäisenä erämaana on tarkoitus säilyttää. |
Meahcceguovllu dálá iešlági iešráđálaš vánddardeaddjiid boaittobeale meahcceguovlun lea jurdda seailluhit. |
| Soidensuojelualueen luonnontilaisuuden turvaaminen. |
Jekkiidsuodjalanguovllu luonddudilálašvuođa dorvvasteapmi. |
| 4) Alueen nykyiset palvelurakenteet säilytetään määrällisesti. |
4) Guovllu bálvalanrusttegiid dálá mearri seailluhuvvo. |
| Metsähallitus ylläpitää ja huoltaa virkistyskäytön rakenteet, reitit ja kelkkaurat siten, että laatutaso säilyy. |
Meahciráđđehus bajásdoallá ja fuolaha guovllu lustageavaheami rusttegiid, johtolagaid ja mohtorgielkávuojáhagaid nu, ahte kvalitehtadássi seailu. |
| Vanhoja tupia voidaan korvata uusilla ja tupia voidaan kunnostaa, muuttaa niiden käyttötarkoitusta sekä siirtää virkistysvyöhykkeen sisällä tarkoituksenmukaisempaan kohtaan. |
Boares stobuid sadjái sáhttá hukset ođđa stobuid ja stobuid sáhttá ordnet, rievdadit daid geavahanulbmila ja sirdit lustageavahanavádaga siste vuohkkaset báikái. |
| Muutoksista neuvotellaan alueen paliskunnan ja koltta-alueella kolttien kanssa. |
Rievdadusaid birra Meahciráđđehus ráđđádallá guovllu bálgosiin ja nuortalašguovllus nuortalaččaiguin. |
| Metsähallitus voi rakentaa yhden uuden huoltotuvan Kaldoaivin erämaa-alueelle virkistysvyöhykkeelle. |
Meahciráđđehus sáhttá hukset ođđa fuolahanstobu Gálddoaivvi meahcceguvlui lustageavahanavádahkii. |
| Perusteet: Erämaa-alueen ja soidensuojelualueen luonnontilaisuuden ja poronhoidon turvaaminen. |
Ákkat: Meahcceguovllu ja jekkiidsuodjalanguovllu luonddudilálašvuođa ja boazodoalu dorvvasteapmi. |
| Tupien ja kelkkaurien ylläpidolla sekä puu- ja jätehuollolla on suuri merkitys alueen virkistyskäytön ympäristövaikutusten kannalta. |
Stobuid ja mohtorgielkávuojáhagaid bajásdoallan ja muorra- ja bázahusfuolahus mearkkaša ollu guovllu lustageavaheami birasváikkuhusaid dáfus. |
| Jos virkistyskäytön rakenteita ja reittejä ei pidettäisi kunnossa tai puu- ja jätehuolto laiminlyötäisiin, tämä näkyisi välittömästi alueen luonnontilaisuudessa ja ympäristön viihtyisyydessä. |
Jos lustageavaheami rusttegat ja johtolagat eai bajásdollošii dahje muorra- ja bázahusfuolahusas ii beroštuvvošii, de dát oidnošii dalán guovllu luonddudilálašvuođas ja birrasa geasuhusas. |
| Luonnonvarasuunnitelma. |
Luondduriggodatplána. |
| Metsähallituksen ympäristö- ja laatujärjestelmä. |
Meahciráđđehusa biras- ja kvalitehtavuogádat. |
| 5) Kaikkien erämaa-alueella olevien kunnostettavien ja sinne rakennettavien Metsähallituksen tupien tulee olla ympäristöön ja erämaa-alueen luonteeseen sopivia, perinteitä kunnioittavia puurakennuksia. |
5) Buot Meahciráđđehusa stobut, mat galget ordnejuvvot meahcceguovllus dahje huksejuvvot dohko, galget leat birrasii ja meahcceguovloiešláhkai heivvolaš muorravisttit, mat váldet vuhtii árbevieruid. |
| Peruste: Erämaisuuden säilyttäminen. |
Ágga: Meahcceguovloiešlági seailluheapmi. |
| 6) Autiotuvissa majoittumisessa etusija on omin voimin liikkuvilla omatoimisilla kulkijoilla. |
6) Ávdinstobuin ožžot vuosttažettiin idjadit iešráđálaš vánddardeaddjit. |
| Autiotupia ei saa käyttää liiketoiminnallisen luontomatkailun yöpymistukikohtina. |
Ávdinstobuid ii oaččo geavahit gávppálaš luondduturismma idjadandoarjjabáikin. |
| Poromiehet voivat yöpyä autiotuvissa hiljaisena kautena. |
Badjeolbmot sáhttet idjadit ávdinstobuin hilljánis áigodagaid áigge. |
| Perusteet: Ohjattu moottoroitu liiketoiminnallinen luontomatkailu tulee eriyttää omin voimin tapahtuvasta retkeilystä pidempikestoisen vuorovaikutuksen eli yöpymisten osalta. |
Ákkat: Stivrejuvvon, mohtorfievrruiguin dáhpáhuvvi gávppálaš luondduturismma galgá sierranahttit iešráđálaš vánddardeamis guhkitáigásaš vuorrováikkuhusa dahjege idjadeami hárrái. |
| Näin menetellen turvataan parhaiten eri kohderyhmien erämaakokemukset sekä vältytään turhilta ristiriidoilta, joita aiheutuu mm. kelkkailijoiden ja hiihtäjien sekä toisaalta ohjelmapalveluasiakkaiden ja omatoimisten retkeilijöiden yöpymisestä samassa rakennuksessa. |
Ná dorvvastuvvojit buoremusat sierra joavkkuid vejolašvuođaid ávkašuvvat meahcceguovllu fálaldagain ja garvojuvvojit joavdelas ruossalasvuođat, maid dagaha ee. dat go mohtorgielkkástallit ja čuoigit ja nuppe dáfus prográmmabálvalusáššehasat ja iešráđálaš vánddardeaddjit šaddet idjadit seamma visttis. |
| Kevättalvella monet hiihtäjät saapuvat valoisan yön turvin majoittumaan autiotuville hyvinkin myöhään, jolloin vaarana on, että yöpuulle jo asettuneiden moottorikelkkailijoiden ja maksavien asiakkaiden kynnys lähteä jatkamaan matkaa tai siirtyä talvitelttamajoitukseen on liian korkea. |
Giđđadálvve čuovgatáigge čuoigit sáhttet máŋgii boahtit idjadit ávdinstobuide hui maŋŋit, goas sáhttá geavvat nu ahte juo nohkadan mohtorgielkkástallit ja máksi áššehasat šaddet joatkit mátkki dahje mannat idjadit olggos dálvetealttáide. |
| Poromiehet tarvitsevat työssään autiotupia tukikohdikseen. |
Badjeolbmot dárbbašit barggusteaset ávdinstobuid doarjjabáikin. |
| Moottorikelkkailija pääsee hiihtäjää helpommin majoittumaan erämaan ulkopuolelle. |
Mohtorgielkkástalli beassá álkibut go čuoigi meahcceguovllu olggobeallai idjadit. |
| Paikkakuntalaisilla on oikeus liikkua alueella moottorikelkkaurien ulkopuolellakin. |
Báikegoddelaččat ožžot johtalit guovllus maiddái mohtorgielkávuojáhaid olggobealde. |
| 7) Ohjelmapalveluyrittäjille voidaan myöntää jokamiehenoikeudet ylittävään leiriytymiseen lupia tapauskohtaisesti lyhyeksi ajaksi (enintään 2 kuukaudeksi) kerrallaan ennalta sovittuihin paikkoihin virkistysvyöhykkeelle. |
7) Prográmmabálvalusfitnodagaide sáhttá mieđihit lobiid, mat mannet badjel juohkeolbmovuoigatvuođaid, guđege dáhpáhusa hárrái sierra oanehis áigái (guhkimustá 2 mánotbadjái) hávil ovddalgihtii sohppojuvvon báikkiide lustageavahanavádahkii. |
| Luvassa määritellään leiriytymisen ehdot. |
Lobis meroštallojit gohttema eavttut. |
| Leiriytymispaikat eivät saa sijaita uhanalaisten lajien kannalta aroilla tai muuten kulumisherkillä paikoilla, eikä niistä saa koitua haittaa porotaloudelle, retkeilijöille tai muille alueella liikkuville. |
Gohttenbáikkit eai oaččo leat áitatvuloš šlájaid dáfus rašis dahje muđui gollanhearkkes sajiin, eaige dat oaččo čuohcit boazodollui, vánddardeaddjiide dahje guovllus eará johtaleaddjiide. |
| Luvan päätyttyä leiripaikka tulee siivota entiselleen. |
Go lohpi lea nohkan, de gohttenbáiki galgá čorgejuvvot ovddežin. |
| Lupien määrittelyn pohjaksi Metsähallitus kuulee alueen paliskuntia ja tarpeen mukaan muita sidosryhmiä. |
Lobiid meroštallama vuođđun Meahciráđđehus gullá guovllu bálgosiid ja dárbbu mielde eará čanasjoavkkuid. |
| Kulkemiseen liittyvät luvat ja niiden myöntämisperusteet on kuvattu luvussa 10 Maastoliikenne ja muu liikkuminen. |
Johtinlobit ja daid mieđihanákkat leat ovdanbukton logus 10 Meahccejohtalus ja eará johtaleapmi. |
| Perusteet: Erämaisuuden turvaaminen, luonnonsuojelu, luontaiselinkeinojen ja saamelaiskulttuurin turvaaminen, erämaan luonnontilaisuuden säilyttäminen, uhanalaisten lajien suojelu ja perinteisen eräretkeilyn turvaaminen. |
Ákkat: Meahcceguovloiešlági dorvvasteapmi, luonddusuodjaleapmi, luondduealáhusaid ja sámekultuvrra dorvvasteapmi, meahcceguovllu luonddudilálašvuođa seailluheapmi, áitatvuloš šlájaid suodjaleapmi ja árbevirolaš meahccevánddardeami dorvvasteapmi. |
| Matkailutoiminnan erämaassa ja soidensuojelualueella tulee olla pienimuotoista, ohjattua ja luvanvaraista, eikä siitä saa koitua liiaksi haittaa porotaloudelle. |
Turismadoaibma meahcceguovllus ja jekkiidsuodjalanguovllus galggašii leat smávvalágan stivrejuvvon, lobivuloš doaibma, mii ii liiggás čuoze boazodollui. |
| Luomalla selkeät pelisäännöt ohjatulle luontomatkailulle sekä puuttumalla ajoissa ylilyönteihin edistetään elinkeinon kehittymistä ja työllistämismahdollisuuksia. |
Ealáhusa ja barggolašvuođavejolašvuođaid sáhttá ovddidit, go dat dahkkojuvvojit stivrejuvvon luondduturismii čielga njuolggadusat ja áiggi bále dustejuvvojit heajos váikkuhusat. |
| Yhteisenä tavoitteena on alueen erämaisuuden ja luonnon vetovoimaisuuden säilyttäminen. |
Oktasaš ulbmilin lea seailluhit guovllu meahcceguovloiešlági ja luonddu geasuhusa. |
| 8) Tulenteko on sallittu käyttäen oksia, risuja ja pieniä juurakoita. |
8) Dolastallamis oažžu geavahit dušše ovssiid, rissiid ja smávva gudduid. |
| Näätämöjokivarressa tulenteko on kuitenkin kielletty puolen kilometrin säteellä huolletuilta tulipaikoilta. |
Njávdánjoga siste dolastallan lea goittotge gildojuvvon bealle kilomehtera lagabus fuolahuvvon dollabáikkiid. |
| 6.7 Seuranta |
6.7 Čuovvun |
| Metsähallitus seuraa virkistyskäytön ja luontomatkailun kehitystä Ylä-Lapin luonnonvarasuunnitelmassa (Sandström ym. 2000) sekä Metsähallituksen ympäristö- ja laatujärjestelmässä sovituin mittarein. |
Meahciráđđehus čuovvu guovllu lustageavaheami ja luondduturismma ovdáneami Davvi-Lappi luondduriggodatplánas (Sandström bm. 2000))ja Meahciráđđehusa biras- ja kvalitehtavuogádagas sohppojuvvon mihtidanvugiiguin. |
| Näistä alueelle soveltuvia mittareita ovat polttopuunkulutus, jätekertymä ja kävijämäärät sekä Utsjoen ja Inarin yhteistyöryhmien arviot. |
Dáin dán guvlui heivvolaš mihtidanvuogit leat boaldinmuorragolahus, bázahusaid čoggon ja gallestallimearit sihke Ohcejoga ja Anára ovttasbargojoavkkuid árvvoštallamat. |
| 6.8 Luonto-opastus |
6.8 Luondooahpisteapmi |
| Kaldoaivin erämaa-alueen ja Sammuttijängän–Vaijoenjängän soidensuojelualueen virkistyskävijöiden opastuksesta vastaa Inarissa sijaitseva luontokeskus. |
Gálddoaivvi meahcceguovllu ja Sámmotjeakki–Vadjotjeakki jekkiidsuodjalanguovllu lustageavaheaddjiid oahpisteamis vástida Anáris doaibmi luondduguovddáš. |
| Erämaa-alueella ja soidensuojelualueella on hyvin niukasti opasteita. |
Meahcceguovllus ja jekkiidsuodjalanguovllus leat hui vánis oahpistanrusttegat. |
| Alueelle johtavien moottorikelkkaurien lähtöpisteissä on opastetaulut Sevettijärvellä ja Pulmankijärvellä. |
Guvlui manni mohtorgielkávuojáhagaid vuolginsajiin Čeavetjávrris ja Buolbmátjávrris leat oahpistandávvalat. |
| Merkittyjä kesäreittejä ovat Sevettijärvi– Pulmankijärvi-retkeilyreitti, Inarinpolku ja Saamenpolku. |
Merkejuvvon geassejohtolagat leat Čeavetjávrri–Buolbmátjávrri-vánddardanjohtolat, Anárašbálggis ja Sámebálggis. |
| Merkittyjä talvireittejä ovat Metsähallituksen valtakunnalliset moottorikelkkaurat (kuva 7, s. 51). |
Merkejuvvon dálvejohtolagat leat Meahciráđđehusa váldegottálaš mohtorgielkávuojáhagat (govva 7, s. 51). |
| Kaikilla autiotuvilla ei ole tällä hetkellä tupakansioita, joissa on tietoa alueen luonnosta ja käytöstä sekä ohjeita kulkijoille. |
Buot guovllu ávdinstobuin leat dán áigge stohpogirjjit, main gávdnojit dieđut guovllu luonddus ja geavaheamis ja maiddái rávvagat vánddardeaddjiide. |
| Luonto-opastuksen nykytilanne sopii hyvin erämaa-alueen luonteeseen, eikä muutostarpeita ole – päivitys- ja ylläpitotarpeita lukuun ottamatta. |
Luondooahpisteami dálá dilli heive bures meahcceguovllu iešláhkái iige dan leat dárbu rievdadišgoahtit earret dihto beiven- ja bajásdoallandárbbuid. |
| Kaldoaivin erämaa-alueen ja Sammuttijängän–Vaijoenjängän soidensuojelualueen luontoopastuksen tavoitteena on tukea erämaalain (62/1991) ja suojelutavoitteen toteutumista kannustamalla kävijöitä luontoa säästävään ja muita käyttömuotoja kunnioittavaan virkistäytymiseen. |
Gálddoaivvi meahcceguovllu ja Sámmotjeakki–Vadjotjeakki jekkiidsuodjalanguovllu luondooahpisteami ulbmilin lea doarjut meahcceguovlolága ja suodjalanulbmila ollašuvvama nu, ahte láidestuvvojit luonddus johtaleaddjit dakkár lustageavaheapmái, mii seastá luonddu ja váldá vuhtii eará geavahanvugiid. 6.8.3 Doaibmabijut |
| 1) Alueen asiakasneuvonnasta ja opastuksesta vastaa jatkossakin Inarissa sijaitseva luontokeskus. |
1) Guovllu áššehasrávvemis ja oahpisteamis vástida dás duohkoge Anáris doaibmi luondduguovddáš. |
| Myös Metsähallituksen muut luontokeskukset ja -tuvat, asiakaspalvelupisteet sekä Metsähallituksen internetsivut antavat tietoa alueen luonnosta, käytöstä ja virkistysmahdollisuuksista. |
Maiddái Meahciráđđehusa eará luondduguovddážat, -stobut ja áššehasbálvalanbáikkit ja meahciráđđehusa interneahttasiiddut addet dieđuid guovllu luonddus, geavaheamis ja lustageavahanvejolašvuođain. |
| Luontokeskuksen opastusmateriaalia uusittaessa Kaldoaivin erämaa-alue ja Sammuttijängän–Vaijoenjängän soidensuojelualue tuodaan esille osana Utsjoen ja Inarin alueiden erämaa- ja luonnonsuojelualueiden kokonaisuutta. |
Luondduguovddáža oahpistanmateriála ođasmahtedettiin Gálddoaivvi meahcceguovlu ja Sámmotjeakki-Vadjotjeakki jekkiidsuodjalanguovlu váldojuvvojit ovdan oassin Ohcejoga ja Anára gielddaid guovlluid meahcceguovlo- ja luonddusuodjalanguovlluid ollisvuođas. |
| 2) Opastustoimintaa kehitetään Sevettijärven–Pulmankijärven alueella. |
2) Oahpistandoaibma ovddiduvvo Čeavetjávri–Buolbmátjávri-guovllus. |
| Sevettijärvi–Näätämöalueen maasto-opasteiden laatu ja määrä nostetaan nykyvaatimusten tasolle. |
Čeavetjávri–Njávdánguvlui lasihuvvojit meahcceoahpistanrusttegat ja daid kvalitehta bajiduvvo vástidit dálá gáibádusaid. |
| Alueen tärkeimmille sisääntuloväylille sijoitetaan kohde- ja tienvarsiopasteita. |
Guovllu deháleamos sisaboađáhagaide biddjojuvvojit oahpistanrusttegat sihke čuozáhagaide ja geaidnoguoraide. |
| Perusteet: Tehokkaalla opastustoiminnalla ja viestinnällä saatetaan parhaiten ajan tasalle kävijöiden tietämys erämaan luonnosta ja käytöstä, saamelaiskulttuurista sekä virkistyskäytön reiteistä, rakenteista, säännöistä ja varustautumisesta. |
Ákkat: Beaktilis oahpistandoaimma ja kommuniserema bokte lea álkimus addit lustajohtaleaddjiide varas dieđuid meahcceguovllu luonddus ja geavaheamis ja sámekultuvrras ja lustageavaheami johtolagain, rusttegiin, njuolggadusain ja mátkái ráhkkaneamis. |
| Tällöin kävijöiden tietämys, odotukset ja todellisuus saadaan paremmin vastaamaan toisiaan, mikä osaltaan vähentää ristiriitoja ja lisää kävijätyytyväisyyttä. |
Dalle lustajohtaleaddjiid dieđut, vuordámušat ja duođalašvuohta vástidit buorebut nubbi nuppi, mii fas geahpeda ruossalasvuođaid ja lasiha meahcis johtaleaddjiid duhtavašvuođa. |
| Tiedottaminen ja palautteen aktiivinen vastaanottaminen edistävät alueen kestävää ja turvallista käyttöä sekä ympäristöä säästävää retkeilyä. |
Dieđiheapmi ja olbmuid oainnuid ja oaiviliid vuhtiiváldin ovddidit guovllu bistevaš ja dorvvolaš geavaheami ja birrasa seasti vánddardeami. |
| Porotalouden ja saamelaiskulttuurin turvaaminen. |
Boazodoalu ja sámeguovllu dorvvasteapmi. |
| Metsähallituksen ympäristö- ja laatujärjestelmän vaatimukset. |
Meahciráđđehusa biras- ja kvalitehtavuogádaga gáibádusat. |
| 3) Metsähallitus on kiinteästi mukana Sevettijärven perinnetalon kehittämisessä. |
3) Meahciráđđehus lea viššalit mielde ovddideamen Čeavetjávrri árbevierrodálu. |
| Perinnetalo toimii samalla opastuksen, retkeilyn sekä erämaan tiedon välittäjänä, ja asiakkaat voivat jättää palautetta Metsähallitukselle. |
Árbevierrodállu addá seammás dieđuid oahpisteamis, vánddardeamis ja meahcceguovllus ja áššehasat sáhttet guođđit oainnuideaset Meahciráđđehussii. |
| Perinnetalo on korvauksetta käytössä kolttien kyläkokouksella, käsityöyhdistyksellä, Sniimmi ry:llä ja Sevetin Peurat ry:llä. Metsähallitus huolehtii Sevettijärven perinnetalon kiinteistön kustannuksista. |
Árbevierrodálu ožžot nuvttá geavahit Nuortalaččaid siidačoahkkin, Duodjeovttastus, Sniimi ry ja Sevetin Peurat ry. Meahciráđđehus fuolaha Čeavetjávrri árbevierrodálu giddodaga goluin. |
| 4) Metsähallitus kannustaa luonto- ja kulttuurikeskushankkeen toteutumista Sevettijärvellä. |
4) Meahciráđđehus movttiidahttá luonddu- ja kulturguovddášfitnu ollašuvvama Čeavetjávrris. |
| Metsähallitus lahjoittaa kulttuurikeskuksen rakentamiseen tarvittavan rakennuspuutavaran. |
Meahciráđđehus skeŋke kulturguovddáža huksemii dárbbašlaš huksenávnnasmuora. |
| Muita luonto-opastukseen liittyviä esityksiä on kaksi kappaletta toisaalla suunnitelmassa: luvuissa 10 Maastoliikenne ja muu liikkuminen sekä 5.1 Luonnonsuojelu ja -hoito. |
Eará luondooahpisteapmái guoskevaš guokte árvalusa leat eará sajis plánas: čuoggás 10 Meahccejohtalus ja eará johtaleapmi ja čuoggás 5.1 Luonddu suodjaleapmi ja -dikšun. |
| Ne on sijoitettu em. kohtiin, koska ne toteuttavat juuri noiden kohtien tavoitteita. |
Dat leat biddjojuvvon om. čuoggáide, go aiddo dat ollašuhttet duoid čuoggáid ulbmiliid. |
| Alla ovat ko. esitykset ilman perusteluita. |
Vuolábealde leat guoskevaš árvalusat almmá ákkaid haga. |
| Uusia merkittyjä reittejä ja moottorikelkkauria ei rakenneta alueelle, mutta olemassa olevat pidetään kunnossa. |
Ođđa merkejuvvon johtolagat ja mohtorgielkávuojáhagat eai ráhkaduvvo guvlui, muhto dálá johtolagat ja vuojáhagat dollojuvvojit ortnegis. |
| Nykyisten reittien linjauksia voidaan muuttaa virkistysvyöhykkeen sisällä. |
Dálá johtolagaid linnjádemiid sáhttá rievdadit lustageavahanavádaga siste. |
| (ks. tarkemmin kohta 10 Maastoliikenne ja muu liikkuminen) |
(gč. dárkileappot čuoggá 10 Meahccejohtalus ja eará johtaleapmi). |
| Metsähallitus opastaa kävijöitä luontokeskuksissa, luontotuvilla ja internetsivuilla ympäristöä säästävään retkeilyyn. |
Luondduguovddážiinnis, luonddustobuinis ja interneahttasiidduinis Meahciráđđehus láidesta vánddardeaddjiid birrasa seasti vánddardeapmái. |
| Alueen tuville viedään myös tupakansiot, joissa kerrotaan muun muassa luonnonsuojelusta ja alueen jätehuollosta. |
Guovllu stobuide dolvojuvvojit maiddái stohpogirjjit, main muitaluvvo earret eará luonddusuodjaleamis ja guovllu bázahusfuolahusas. |
| (ks. tarkemmin kohta 5.1 Luonnonsuojelu ja - hoito) |
(gč. dárkileappot čuoggá 5.1 Luonddu suodjaleapmi ja -dikšun). |
| 6.8. 4 Seuranta |
6.8.4 Čuovvun |
| Metsähallitus seuraa kulttuuriarvojen suojelun ja hoidon toteutumista osana Ylä-Lapin luonnonvarasuunnitelman (Sandström ym. 2000) sekä Metsähallituksen ympäristö- ja laatujärjestelmän seurantaa. |
Meahciráđđehus čuovvu ahte guovllu kulturárvvut suodjaluvvojit ja dikšojuvvojit oassin DavviLappi luondduriggodatplánas (Sandström bm. 2000) ja Meahciráđđehusa biras- ja kvalitehtavuogádaga čuovvumis. |
| Luonnonvarasuunnitelman mukaisena mittarina on Metsähallituksen Utsjoen ja Inarin kuntia koskevan yhteistyöryhmän jäsenten vuotuinen arvio Metsähallituksen toiminnasta. |
Luondduriggodatplána mieldásaš mihtidanvuohkin adnojuvvo Meahciráđđehusa, Ohcejoga ja Anára gielddaid ovttasbargojoavkku lahtuid jahkásaš árvvoštallan Meahciráđđehusa doaimmas. |
| 6.9 Opetus ja tutkimus |
6.9 Oahpahus ja dutkamuš |
| Erämaalaki (62/1991) ei aseta erämaa-alueille opetuksellisia tai tutkimuksellisia tavoitteita, jos sellaiseksi ei katsota luonnon monipuolisen käytön ja sen edellytysten kehittämistä. |
Meahcceguovlolágas (62/1991) eai ásahuvvo meahcceguovlluide oahpahus- dahje dutkanulbmilat, jos dakkárin ii gehččojuvvo luonddu máŋggabealat geavaheapmi ja dan vejolašvuođaid ovddideapmi. |
| Metsähallitus ei ole opetus- eikä tutkimuslaitos, joten näiden toimintojen järjestäminen on muiden tahojen tehtävä, ja Metsähallituksen rooli on tukea toimillaan alueelle sopivaa opetus- ja tutkimustoimintaa. |
Meahciráđđehus ii leat oahpahus- iige dutkanlágádus, ja nuba dáid doaimmaid lágideapmi gullá earáide. Meahciráđđehus galgá doarjut doaimmaidisguin ahte guovllus gávdno vuogas oahpahus- ja dutkandoaibma. |
| Tavoitteena on erämaalain (62/1991) sekä luonnonsuojelun ja kestävän käytön toteutumista edistävän opetus- ja tutkimuskäytön tukeminen. |
Ulbmilin lea doarjut oahpahus- ja dutkangeavaheami, mii ovddida meahcceguovlolága 62/ 1991) sihke luonddusuodjaleami ja bistevaš geavaheami ollašuvvama. |
| Kaldoaivin erämaa-alue soveltuu hyvin vaikkapa eräopaskoulutukseen. |
Gálddoaivvi meahcceguovlu heive bures vaikkoba meahcceoahpisteaddjiskuvlemii. |
| Hoito- ja käyttösuunnittelun yhteydessä laaditut alueen luonnon ja nimistön perusselvitykset (Mattus 2004) ovat käyttökelpoista opetusmateriaalia. |
Dikšun- ja geavahanplána oktavuođas dahkkojuvvon vuođđočielggadusat guovllu luonddus ja báikenamain (Mattus 2004) leat anolaš oahpahusmateriálat. |
| 1) Metsähallitus osallistuu tutkimuksiin ja tukee tutkimuksia, joissa selvitetään ja seurataan alueen eläimistön ja kasviston esiintymistä, lisääntymistä ja sopeutumista pohjoisiin ympäristöoloihin sekä luonnontilaa ja siinä tapahtuvia muutoksia. |
1) Meahciráđđehus oassálastá dutkamušaide ja doarju dutkamušaid, main čielggaduvvojit guovllu ealliid ja šattuid gávdnon, lassáneapmi ja vuogáiduvvan davvimáilmmi birasdilálašvuođaide sihke luonddudilli ja das dáhpáhuvvi nuppástusat. |
| Peruste: Erämaalaki. |
Ágga: Meahcceguovloláhka. |
| Metsähallituksen luonnonsuojelutehtävät. |
Meahciráđđehusa luonddusuodjalanbarggut. |
| Ekologisen kestävyyden turvaaminen ja uhanalaisten lajien suojelu. |
Ekologalaš bistevašvuođa dorvvasteapmi ja áitatvuloš šlájaid suodjaleapmi. |
| 2) Metsähallitus osallistuu tutkimuksiin ja tukee tutkimuksia, joissa selvitetään saamelaisten ja alueen muun väestön perinteistä luontotietämystä. |
2) Meahciráđđehus oassálastá dutkamušaide ja doarju dutkamušaid, main čielggaduvvo sámiid ja guovllu eará olbmuid árbevirolaš luonddudovdamuš. |
| Perusteet: Erämaalaki. |
Ákkat: Meahcceguovloláhka. |
| Laki ja asetus Metsähallituksesta. |
Meahciráđđehusláhka. |
| Kestävän kehityksen turvaaminen. |
Bistevaš ovdáneami dorvvasteapmi. |
| Saamelaisten kestävän kehityksen ohjelma. |
Sámiid bistevaš ovdáneami prográmma. |
| 3) Metsähallitus näkee laiduntutkimukset tärkeiksi ja esittää niiden jatkamista sekä edelleen kehittämistä. |
3) Meahciráđđehusa mielas guohtoneanadutkamušat leat dehálaččat ja dat árvala daid joatkima ja ovddideami dálážis. |
| Peruste: Porotalouden turvaaminen. |
Ágga: Boazodoalu dorvvasteapmi. |
| 4) Metsähallitus pyrkii tiivistämään yhteistyötä Metsäntutkimuslaitoksen kanssa suojametsäalueiden ja korkeiden alueiden seurannassa. |
4) Meahciráđđehus geahččala bargat eanet Meahccedutkanlágádusain suodjevuovdeguovlluid ja alla guovlluid dutkamis. |
| Peruste: Metsäntutkimuslaitoksen lakisääteisiin tehtäviin kuuluvat suojametsäalueen ja korkeiden alueiden seuranta. |
Ágga: Meahccedutkanlágádusa lágasmearriduvvon bargguide gullá earret eará čuovvut suodjevuovdeguovllu ja alla guovlluid. |
| Metsäntutkimuslaitos esitti lausunnossaan yhteistyön tiivistämistä Metsähallituksen kanssa. |
Meahccedutkanlágádus árvalii cealkámušastis ahte dat áiggošii bargat eanet Meahciráđđehusain. |
| 5) Metsähallitus myöntää tutkimuslupia sekä niihin liittyviä maastoliikennelupia ainoastaan hyvin perusteltujen maasto- ja kenttätöiden suorittamiseen. |
5) Meahciráđđehus mieđiha dutkanlobiid ja daidda guoskevaš meahccejohtaluslobiid dušše hui bures ákkastallon bargguid bargamii meahcis báikki alde. |
| Kaikkien luonnontilaan vaikuttavien tutkimusten maastotöiden ja aineiston keruun suorittamisen edellytyksenä on kirjallinen tutkimussuunnitelma, josta käyvät ilmi mm. tutkimuksen aikataulu ja tavoitteet, tutkimuskohteet ja kerättävä aineisto sekä arvio tutkimuksen ympäristövaikutuksista. |
Luonddudillái váikkuheaddji buot dutkamušaid dahkamii meahcis ja dutkanmateriála čoaggimii galgá leat čálalaš dutkanplána, mas bohtet ovdan ee. dutkamuša áigedávval ja ulbmilat, dutkančuozáhagat ja čoagginvuloš materiála sihke árvvoštallan dutkamuša birasváikkuhusain. |
| Hakijana tulee olla tutkimuslaitos, tai hakemukseen on liitettävä tutkimusalaa edustavan tutkimuslaitoksen tai yliopiston laitoksen lausunto hankkeen tieteellisistä perusteista. |
Ohccin galgá leat dutkanlágádus dahje ohcamuššii galgá laktojuvvot dutkansuorggi ovddasteaddji dutkanlágádusa dahje allaoahpahaga cealkámuš fitnu dieđalaš ákkain. |
| Peruste: Erämaa-alueen ja soidensuojelualueen luonnontilaisuuden ja uhanalaisten lajien turvaaminen. |
Ágga: Meahcceguovllu ja jekkiidsuodjalanguovllu luonddudilálašvuohta ja áitatvuloš šlájaid dorvvasteapmi. |
| 6.10 Palvelurakenteiden huolto |
6.10 Bálvalusráhkadusaid dikšun |
| Kaldoaivin erämaa-alueen hallinto kuuluu Metsähallituksen Lapin luontopalveluille. |
Gálddoaivvi meahccefuovllu hálddahus gullá Meahciráđđehusa Lappi luonddubálvalusaide. |
| Palvelurakenteiden huolto- ja rakennustyöt tekee Metsähallituksen Utsjoen ja Pohjois-Lapin puistoalueella toimiva kenttähenkilökunta. |
Bálvalalanráhkadusaid dikšun- ja huksenbárgguid dahká bargoveahka, guhte doaibmá Meahciráđđehusa Ohcejoga ja Davvi-Sámi párkaguovllus. |
| Muiden töiden osalta työjärjestelyistä vastaa Lapin luontopalveluissa kyseisestä tehtävästä vastaava henkilö. |
Eará bargguid dáfus bárgoordnemiin vástida Lappi luonddubálvalusaid olmmoš, gean ovddasvástadussan lea gažaldatvulosaš doaibma. |
| Esimerkiksi lajien suojelun seurannasta vastaavat suojelubiologit ja erävalvonnasta erätarkastaja. |
Ovdamearkan šlájaid suodjaleami čuovvumis vástidit suodjalanbiologat ja meahccebearráigeahčus meahccedárkkisteaddji. |
| Viranomaisasiat – mm. luonnonsuojelulain (1096/1996) mukaiset lupa-asiat sekä erilaiset koltta- (253/1995) ja luontaiselinkeinolakiin (45/2000) perustuvat asiat – käsittelee aluejohtajan linjausten ja ohjeiden mukaisesti tehtävästä vastaava henkilö. |
Virgeoapmahašáššit – ee. luonddusuodjalanlága (1096/1996) čuovvu lohpeáššit sihke earálágan áššit, mat vuođđuduvvet nuortalaš- (253/1995) ja luondduealáhusláhkii (45/2000) – gieđahallá guovlluhoavda linnjágeassimiid ja rávvagiid mielde olmmoš, geas lea dáidda ovddasvástádus. |
| 7.1 Historiaa |
7 Boazodoallu |
| Porotalouden historiasta alueella on kerrottu tarkemmin erillisessä Kaldoaivin erämaa-alueen asutus- ja elinkeinohistoriaa -julkaisussa (Länsman 2000). |
Guovllu boazodoalu historjjá birra lea muitaluvvon dárkileappot Gálddoaivvi meahcceguovllu ássan- ja ealáhushistorjá -prentosis (Länsman). |
| Poronhoidosta on hyvin vähän tietoja Suomen Lapin alueelta 1500-luvulta, lukuun ottamatta joitakin verotustietoja. |
Earret muhtun vearuhusdieđuid gávdnojit bohccuiguin bargamis hui uhccán dieđut Suoma Sámis 1500-logus. |
| Tutkijoiden mielestä houkutus-, ajo- ja takkaporojen kesyttäminen ovat poronhoidon vanhimmat muodot. |
Dutkiid mielas hohkahan-, vuodjin- ja noađđebohccuid dápman leat dat boarráseamos muttut boazodoalu historjjás. |
| Peuranpyynnissä käytettiin houkuttimena kesyjä vaatimia. |
Goddebivddus geavahedje hohkahaneallin lodjuduvvon áldduid. |
| Ajoporoista on mainintoja jo 1400-luvulta, ja kesyjä takkaporoja käytettiin sulan maan aikana taakkojen kuljettamiseen. |
Vuojániid birra máinnašit juo 1400-logus ja lojes noađđebohccuid geavahedje bievlan noađásteapmái. |
| Poronhoito on ollut siis kalastuksen ja metsästyksen ohella saamelaisten pääelinkeinoja niin kauan kuin tiedetään. |
Boazodoallu lea nappo gullan guolástusa ja meahccebivddu lassin sámiid váldoealáhusaide nu guhká go dihttojuvvo. |
| (Länsman 2000) |
(Länsman 2000) |
| Suunnittelualueesta osa kuuluu koltta-alueeseen. |
Plánenguovllus oassi gullá nuortalašguvlui. |
| Kolttien asuttama alue ulottui vanhastaan ja vielä 1800-luvulla Näätämöstä (Njiävđám) aina Kuolan niemimaan itäisimpään kärkeen. |
Árbevirolaš nuortalašguovlu olii vel 1800-logus Njávdámis gitta Guoládatnjárgga nuorttageahčai. |
| Valtioneuvoston päätöksillä vuosina 1946 ja 1947 vahvistettiin kolttien sijoitusalueeksi Suonikylän kolttien osalta Näätämön eli Sevettijärven alue ja muiden kolttien osalta Nellimin (Njellim) alue (Saamelaistoimikunta 2002). |
Stáhtaráđi mearrádusaiguin (1946 ja 1947) nannejuvvui Suonnjela nuortalaččaid ássanguovlun Njávdáma ja Čeavetjávrri guovllut ja eará nuortalaččaid ássanguovlun fas Njellima guovllut (komiteasmiehttamuš 2001). |
| Kalastuksen ja metsästyksen lisäksi poronhoito on kuulunut kolttien perinteisiin elinkeinoihin – kalastuksen ollessa pääelinkeino. |
Guolástusa ja meahccebivddu lassin boazodoallu lea gullan nuortalaččaid árbevirolaš ealáhusaide. Guolástus lea leamaš goittot váldoealáhus. |
| Inarinsaamelaiset ovat poikenneet kulttuuriltaan lähimmistä kielisukulaisistaan. |
Anáraččat leat spiehkkasan kultuvrraset beales lagamus giellafulggiid ektui. |
| Elinkeinot olivat inarilaisilla entisaikaan periaatteessa samat kuin muillakin saamelaisryhmillä, luontaistalouteen perustuvia. |
Ealáhusat ledje anáraččain dolin prinsihpas seammáláganat go earáge sápmelašjoavkkuin, vuođđuduvve luonddudállodollui. |
| Suurin ero lienee sinä, että suurporonhoito ja siihen liittyvä jutaaminen on inarilaisilta puuttunut. |
Stuorámus erohus leš das, ahte stuorraboazodoallu ja johttin lea váilon anáraččain. |
| (Morottaja Matti; Siidan www-sivut). |
(Morottaja Matti, Siidda www-siiddut) |
| Kaldoaivin paliskunta on perustettu 1900-luvun alussa. |
Gálddoaivvi bálggus vuođđuduvvui 1900-logu álggus. |
| Silloin paliskunnan erotusaita sijaitsi Vađatin alueella. |
Dalle bálgosa bigálusgárdi lei Vađaid guovllus. |
| Vuonna 1947 paliskunta päätti rakentaa erotuspaikan Čokkavárriin, koska Vađatin aita oli lahonnut eikä sen lähellä ollut enää hyviä syöttömaita. |
1947:s bálggus mearridii hukset bigálusbáikki Čohkavárrái, dasgo Vađaid gárdi lei mieskan ja dakko lahkosiin ii leat šat guohtun. |
| Paliskunnan ensimmäinen kokous pidettiin uudella aidalla joulukuussa 1950. Muddusjärven paliskunnan vanha Siuttajoen (Čivtjuuhâ) poroerotuspaikka on rakennettu 1800-luvun puolella. |
Bálgosa vuosttas čoahkkin dollojuvvui ođđa gárddis juovlamánus 1950. Muttošjávrri bálgosa boares Čivttajoga bigálusbáiki lea huksejuvvon 1800-logu bealde. |
| Kaldoaivin ja Muddusjärven paliskunnat olivat pyytäneet tuloksetta esteaidan rakentamista paliskuntien rajalle vuodesta 1957. Asia eteni vuonna 1960, ja aita rakennettiin 1962–1963. |
Gálddoaivvi ja Muttošjávrri bálgosat ledje bivdalan duššáš rádjeáiddi huksema bálgosiid ráji ala jagi 1957 rájes. |
| (Länsman 2000) Teiden parantuessa erotusaidat siirrettiin teiden varteen. |
Ášši čoavdašuvvagođii 1960:s, ja áidi huksejuvvui 1962–1963. (Länsman 2000) |
| Aidat olivat tehokkaita pikkuaitauksiin perustuvia kirnuaitoja, kun entiset olivat olleet isoja suopunkiaitoja. |
Gárddit ledje beaktilis girdnogárddit, main ledje kantuvrrat. Ovddeš gárddit fas ledje leamaš stuorra njoarostangárddit. |
| Čokkavárriinkin oli erotusaidan käytön loppuaikoina rakennettu kirnut. |
Čohkavári bigálusgárdáige ledje loahppaáiggiid huksen girtnuid. |
| Aidalta oli huonot kulkuyhteydet maantielle, ja siksi Kaldoaivin paliskunta päätti rakentaa erotusaidan uudelle paikalle Skallovaaraan (Skállovárri) vuonna 1966. Myöhemmin sinne rakennettiin tie ja alue sähköistettiin. |
Gárddis ledje fuones johtinoktavuođat geidnui, ja danin Gálddoaivvi bálggus mearridii hukset bigálusgárddi eará sadjái, Skállovárrái 1966:s. Maŋŋelis dohko ráhkaduvvui geaidnu ja bigálusbáikái gessojuvvui elerávdnji. |
| Kun Skallovaaran erotuspaikka rakennettiin, Muddusjärven paliskunta otti taas Siuttajoen erotusaidan käyttöön. |
Go Skállovári bigálusbáiki huksejuvvui, de Muttošjávrri bálggus válddii Čivttajoga bigálusgárddi fas iežas atnui. |
| Metsähallituksen savottatöiden alettua Siuttajoelle saatiin tie. |
Go Meahciráđđehusa savohttabarggut álge, de Čivttajohkii fidnejuvvui geaidnu. |
| Kolttasaamelaiset halusivat saada oman erillisen paliskuntansa ja ottaa jälleen käyttöön osan omista perinteisistä paimennustavoistaan, koska heidän mielestään ne olivat tehokkaampia. |
Nuortalaččat oččodedje sierra bálgosa ja háliidedje váldit fas atnui oasi árbevirolaš guođohanvieruineaset, dasgo dat ledje sin mielas beaktileappot. |
| Näätämön paliskunta muodostettiin 1.6. 1969. Vasta kun Muddusjärven ja Näätämön paliskuntien välille rakennettiin esteaita vuonna 1985, paliskuntien porot alkoivat pysyä erillään ja paliskuntien jako tuntui myös käytännössä. |
Njávdáma bálggus vuođđuduvvui 1.6.1969. Easkka dalle go Muttošjávrri ja Njávdáma bálgosiid gaskii ráhkaduvvui rádjeáidi 1985:s, bálgosiid bohccot bissugohte sierra ja bálgosiid juohku oidnogođii maiddái beaivválaš eallimis. |
| (Länsman 2000) |
(Länsman 2000) |
| 7.2 Porotalouden järjestelyt ja rakenteet |
7.2 Boazodoalu lágideapmi ja rusttegat |
| Kaldoaivin erämaa-alue ja Sammuttijängän–Vaijoenjängän soidensuojelualue sijoittuvat pääasiassa kolmen paliskunnan laidunalueille: Kaldoaivin paliskunnan laidunmaista noin 172 000 ha, Näätämön paliskunnan laidunmaista noin 81 000 ha ja Muddusjärven paliskunnan laidunmaista noin 40 000 ha. |
Gálddoaivvi meahcceguovlu ja Sámmotjeakki–Vadjotjeakki jekkiidsuodjalanguovlu leat buorre muddui golmma bálgosa guohtonguovlluid siste: Gálddoaivvi bálgosa guohtoneatnamiin sullii 172 000 hektára, Njávdáma bálgosa guohtoneatnamiin sullii 81 000 hektára ja Muttošjávrri bálgosa guohtoneatnamiin sullii 40 000 hektára leat máinnašuvvon guovllu siste. |
| Pieni osa (noin 700 ha) Vätsärin paliskunnan laitumista sijaitsee myös Kaldoaivin erämaan puolella. |
Uhca oasáš (sullii 70 hektára) Váhčira bálgosa guohtoneatnamiin leat maiddái Gálddoaivvi meahcceguovllu bealde. |
| (kuva 8) |
(govva 8) |
| 7.2. 1 Kaldoaivin paliskunnan laidunjärjestelyt |
7.2.1 Gálddoaivvi bálgosa guohtoneanalágideapmi |
| Kaldoaivin paliskunnan laidunmaat sijaitsevat lähes kokonaan erämaa- ja soidensuojelualueella rajoittuen pohjoisessa Utsjoen ja Nuorgamin välillä Tenojokeen, koillisessa ja idässä Norjan rajaan, kaakossa ja etelässä Inarin kunnan rajaan Siikajärven (Čuovžajávri) kohdalle, josta lännessä Tsuokkajärven (Cuokkajávrrit) ja Utsjoen (Ohcejohka) länsipuolta Utsjoelle Tenojokeen (Deatnu). |
Gálddoaivvi bálgosa guohtoneatnamat leat measta ollásit meahcceguovllu ja jekkiidsuodjalanguovllu siste. Rádjin davvin Ohcejoga ja Njuorggáma gaskkas lea Deatnu, nuortandavvin ja nuortan Norgga rádji, nuortanmáddin ja máddin Anára gieldda rádji Čuovžajávrri rádjai, gos oarjjás rádji manná Cuokkajávrriid ja Ohcejoga oarjjabeale Detnui. |
| Kaldoaivin paliskunnan laidunmaista 97 % on valtion hallinnoimia maita. |
Gálddoaivvi bálgosa guohtoneatnamiin 97 % leat stáhtaeatnamat. |
| Vähäiset yksityismaat sijaitsevat Utsjoen, Tenojoen ja Pulmankijärven rannoilla. |
Vátna priváhtaeatnamat leat Ohcejoga, Deanu ja Buolbmátjávrri gáddeguovlluin. |
| Kesäisin porot ovat vapaana koko paliskunnan alueella. |
Geasi áigge bohccot leat veaittalassii miehtá bálgosa. |
| Kaldoaivin paliskunnassa kesäerotuksia eli -merkityksiä ei enää järjestetä, vaan porot merkitään syksyn ja talven kuluessa. |
Gálddoaivvi bálgosis eai doala šat geassemearkumiid, muhto bohccot merkejuvvojit čakčat ja dálvit. |
| Syksyllä porot kootaan Annivaaran (Ánnevárri) syöttöaitaan, joka on Skalluvaaran erotusaidan yhteydessä. |
Čakčat bohccot čohkkejuvvojit Ánnevári biebmangárdái, mii leat Skállovári bigálusgárddi oktavuođas. |
| Erotusten jälkeen porot viedään tokkakunnittain omille laidunalueilleen. |
Bigálusaid maŋŋá bohccot vuojehuvvojit siiddaid mielde iežaset guohtonguovlluide. |
| Paliskunnassa on neljä tokkakuntaa. |
Bálgosis leat njeallje siidda. |
| Paliskunnassa ei ole selkeästi erillistä kesä- ja talvilaidunaluetta, joten laidunkiertoaitoja ei ole. |
Bálgosis eai leat čielgasit sierra geasse- ja dálveguohtonguovllut, ja nuba eai leat guođohanáiddit. |
| Esteaidat kulkevat paliskunnan ympäri. |
Rádjeáiddit leat bálgosa birra. |
| Vaikka varsinaista järjestettyä laidunkiertoa ei paliskunnassa ole, niin luontainen ”kierto” porojen laiduntamisessa vuoden kierrossa on. |
Vaikko guohtoneatnamiid molssodeapmi ii leatge šat anus bálgosis, de bohccuid doallamis gávdno ainge lunddolaš ”jahkodatmolssodeapmi”. |
| Skalluvaarassa poronomistajilla on omat porokämpät, joissa asutaan erotusten aikana. |
Skállováris boazoeaiggádiin leat iežaset boazogámppát, main ásset bigálusaid áigge. |
| Lisäksi paliskunnalla on muutama porokämppä paliskunnan alueella. |
Dasa lassin bálgosis lea soames boazogámpá bálgosa siste. |
| 2 Näätämön paliskunnan laidunjärjestelyt |
7.2.2 Njávdáma bálgosa guohtoneatnamat |
| Näätämön paliskunta rajoittuu pohjoisessa Norjan rajaan, idässä Näätämöjoki–Sevettijärvi– Suolisvuono (Čuolisvuonâ) -linjaan, etelässä Suolisvuonoon, lännessä Nitsijärvi (Njižžejävri) – Jänkäjärvenselkä (Jeggijävrčielgi) – Vuontislompolo (Vuodâsluobâl) – Tievja (Stuorra Dievjá) -linjaan, josta Utsjoen kunnan rajaa Kolmisjärvelle (Stuorát Golmmesjávri) Norjan rajalle. |
Njávdáma bálgosa rádjin davvin lea Norgga rádji, nuortan Njávdánjohka–Čeavetjávri– Čoalesvuotna (Čuolisvuonâ) -linnjá, oarjin Njižžejávri (Njižžejävri) – Jeaggejávrrečielgi (Jeggi– jävre–čielgi) – Vuottešluoppal (Vuodâsluobal) – Stuorra Dievjá -linnjá, gos bálgosa rádji manná Ohcejoga gieldda ráji mielde Stuorát Golmmesjávrái Norgga ráji ala. |
| tämön paliskunnan laidunmaista 81 000 ha sijaitsee Kaldoaivin erämaa-alueella. |
Njávdáma bálgosa guohtoneatnamiin 81 000 hektára leat Gálddoaivvi meahcceguovllus. |
| Kesällä paliskunta laiduntaa porojaan paliskunnan pohjoisosien tunturialueilla. |
Geassit bálgosa bohccot guhtot bálgosa davágeaže duottarguovlluin. |
| Viime vuosina paliskunnalla ei ole ollut vasanmerkitystä kesällä. |
Dáid jagiid bálgosis eai leat leamaš šat miessemearkumat geassit. |
| Jokien jäädyttyä ja lumen tultua porot etotaan kesä- ja syysalueilta ja erotetaan Ahvenjärven (Vuáskujävri) erotusaidassa. |
Go jogat leat jikŋon ja lea muohttán, de bohccot čohkkejuvvojit geasse- ja čakčaguovlluin ja rátkojuvvojit Vuoskkojávrri (Vuáskujävri) bigálusgárddis. |
| Vasat merkitään erotusten yhteydessä. |
Miesit merkejuvvojit bigálusaid oktavuođas. |
| Erotusten ajan paliskunta paimentaa poroja yhtenä tokkana. |
Bigálusaid áigge bálgosa bohccot leat oktan eallun. |
| Alkutalvesta erotusten jälkeen porot siirtyvät paliskunnan lounaisosiin Pautujärven (Pavdjävri) itäpuolisille alueille. |
Álgodálvvis bigálusaid maŋŋá bohccot johtet bálgosa oarjemáttageahčai Bávdejávrri nuorttabeallai. |
| Talveksi porot siirtyvät erämaa-alueen ulkopuolelle Sevettijärven tien itäpuolisille alueille. |
Dálvái bohccot johtet meahcceguovllu olggobeallai Čeavetjávrri geainnu nuorttabeallai. |
| Tokkakunnat paimentavat ja hoitavat poroja helmikuusta huhtikuuhun, ja niitä ruokitaan lisärehulla paimennuksen helpottamiseksi. |
Siidagottit guođohit ja gehččet bohccuid guovvamánus cuoŋománnui, ja bohccot bibmojuvvojit lassefuođđariin daid geahččama álkidahttin dihte. |
| Paliskunnan sisälle on tehty laidunaitoja porotöiden helpottamiseksi. |
Bálgosa sisa leat ráhkaduvvon guođohanáiddit, vai lea álkit bargat bohccuiguin. |
| Ahvenjärven erotusaidassa on laaja syöttöaita. |
Vuoskkojávrri bigálusgárddis lea viiddis biebmanáidi. |
| Valaistus mahdollistaa erotukset pimeälläkin. |
Čuovggaid dihte sáhttá bigálastit seavdnjadinge. |
| 3 Muddusjärven paliskunnan laidunjärjestelyt |
7.2.3 Muttošjávrri bálgosa guohtoneatnamat |
| Muddusjärven paliskunta rajoittuu pohjoisessa Utsjoen kunnan rajaan, idässä Tievja–Vuontislompolo–Jänkäjärvenselkä–Nitsijärvi– Inarijärvi (Aanaarjävri) –Juutuanjoki–Solojärvi-linjaan, lännessä Kettujoki–Muddusjärvi ja Kaamasjoki (Kaamâsjuuhâ) -linjaan Utsjoen kunnan rajalle. |
Muttošjávrri bálgosa rádjin lea davvin Ohcejoga gieldda rádji, nuortan Stuorra Dievjá –Vuottešluoppal–Jeaggejávrrečielgi–Njižžejávri–Anárjávri–Juvdujohka–Solojávri-linnjá, oarjin Keaptoveadji–Muttošjávri ja Gámasjohka Ohcejoga gieldda ráji duohkai. |
| Muddusjärven paliskunnan laidunmaista 40 000 ha sijaitsee erämaa-alueella ja soidensuojelualueella rajoittuen pohjoisessa Kaldoaivin paliskunnan ja Utsjoen kunnan rajaan, Näätämön paliskunnan rajaan sekä etelässä ja lännessä erämaa-alueen rajaan. |
Muttošjávrri bálgosa guohtoneatnamiin 40 000 hektára leat meahcceguovllu ja jekkiidsuodjalanguovllu siste. Bálgosa rádjin davvin lea Gálddoaivvi bálgosa ja Ohcejoga gieldda rádji, Njávdáma bálgosa rádji ja máddin ja oarjin meahcceguovllu rádji. |
| Keväällä vasonta-aikana noin puolet poroista vasotetaan aidassa ja toinen puoli vasoo vapaana. |
Giđđat guottetáigge sullii bealli áldduin guottehuvvojit áiddi siste ja nubbi bealli guoddá veaittalassii. |
| Alkukesästä porot menevät paliskunnan pohjoisosaan Iijärven seudulle ja siitä pohjoiseen, jolloin laidunaita suljetaan. |
Álgogeasis bohccot mannet bálgosa davágeahčai Idjajávrri birrasiidda ja das ain davás, goas guođohanáidi gokčojuvvo. |
| Porot liikkuvat vapaasti kesälaitumella. |
Bohccot johtalit veaittalassii geasseguohtoneatnamiin. |
| Kesällä ei ole vasojen merkitsemistä. |
Geassit bohccot eai merkejuvvo. |
| Syksyllä porot kerätään pääerotuspaikalle, Siuttajoen erotusaidalle, ja vasat merkitään erotuksen yhteydessä. |
Čakčat bohccot čohkkejuvvojit váldobigálusbáikái Čivttajoga bigálusgárdái, ja miesit merkejuvvojit bigálusaid oktavuođas. |
| Erotusten jälkeen porot päästetään paliskunnan eteläosaan talvilaitumilleen. |
Bigálusaid maŋŋá bohccot luitojuvvojit bálgosa máttageahčai dálveguohtoneatnamiidda. |
| Talvi- ja kesälaitumen välille on rakennettu aita, joka toimii hyvin. |
Dálve- ja geasseguohtoneatnamiid gaskii lea ráhkaduvvon áidi, mii doaibmá bures. |
| Paliskunta laiduntaa porojaan talvella paimentaen laidunkiertoaidan eteläpuolella. |
Bálggus doallá dálvit bohccuidis guođohanáiddi máttabealde. |
| Tammi–helmikuussa pidetään pohjaerotukset, joista tokkakunnat ottavat porot omille alueilleen paimennukseen. |
Ođđajagi–guovvamánus dollojuvvojit vuođđobigálusat. Dalle siidagottit váldet bohccuideaset iežaset guovlluide. |
| Joka talvi tokat pyritään viemään eri alueille laidunnukseen. |
Juohke dálvve geahččalit guođohit ealuid sierra guovlluin. |
| Poroja paimennetaan useassa tokassa ja ruokitaan lisärehulla paimennuksen helpottamiseksi. |
Bohccot guođohuvvojit moanain ealuin ja bibmojuvvojit lassefuođđariin guođoheami álkidahttin dihte. |
| Paimennus jatkuu huhtikuuhun asti. |
Bohccuid guođohit gitta cuoŋománnui. |
| Muddusjärven paliskunnassa on viisi tokkakuntaa, vaikkakin tokkakunnat ovat osittain yhdistyneet. |
Muttošjávrri bálgosis leat vihtta siidagotti vaikko vel siidagottit leat muhtun muddui ovttastuvvan. |
| Siuttajoen erotusaidalla valaistus mahdollistaa porojen käsittelyn yölläkin. |
Čivttajoga bigálusgárddis leat čuovggat, ja nuba bohccuid sáhttá gieđahallat ihkkuge. |
| Erotusaidalle poromiehet ovat rakentaneet perheittäin kämppiä, joissa voidaan yöpyä erotusaikana (Valle 2002, suullinen tiedonanto). |
Bigálusgárddi lusa badjeolbmot leat huksen bearrašiid mielde gámppáid, main sáhttá idjadit bigálusaid áigge. (Valle 2002, njálmmálaš diehtunaddin) |
| 7.3 Porotalouden merkityksestä |
7.3 Boazodoalu mearkkašumi birra |
| Vuosittaisesta luonnonolosuhteiden vaihtelusta johtuva kannanvaihtelu näkyy paliskuntien poromäärissä ja tuotannon määrissä. |
Jahkásaš luonddudilálašvuođaid molsašuddan vuhtto bálgosiid boazologuin ja buvttadanmeriin. |
| Suotuisina vuosina 1980-luvun lopulla Kaldoaivin, Näätämön ja Muddusjärven paliskuntien yhteenlaskettu teuraiden määrä oli yli 15 000. |
Buriid jagiid 1980-logu loahpas Gálddoaivvi, Njávdáma ja Muttošjávrri bálgosiin njuvve oktiibuot badjel 15 000 bohcco. |
| Teurasmäärät putosivat vajaassa kymmenessä vuodessa puoleen. |
Njuvvojuvvon bohccuid mearit gahčče váile logi jagis beallái. |
| Vuonna 1997 teuraiden määrä oli enää vähän yli 7 000. |
1997:s njuvve šat dušše badjelaš 7 000 bohcco. |
| Kaldoaivin paliskunnassa oli poronhoitovuonna 2002/03 eloporoja 5 252, Näätämön paliskunnassa 3 457 ja Muddusjärven paliskunnassa 4 836. Näistä erämaa-alueen ja soidensuojelualueen maapinta-alojen suhteessa laskettuna paliskuntien poroista noin 60 % eli noin 8 100 eloporon voidaan arvioida laiduntaneen erämaa-alueella ja soidensuojelualueella. |
Gálddoaivvi bálgosis ledje boazodoallojage 2002/03 ealihanbohccot 5 252, Njávdáma bálgosis 3 457 ja Muttošjávrri bálgosis 4 836. Dáin bohccuin sullii 60 % dahjege sullii 8 100 heakka árvalit orodan meahcceguovllus ja jekkiidsuodjalanguovllus. |
| Tämä on todennäköisesti aliarvio, sillä osalla erämaan ja soidensuojelualueen ulkopuolisia alueita mahdolliset muut maankäyttömuodot vähentävät porotalouden mahdollisuuksia. |
Meahcceguovllus ja jekkiidsuodjalanguovllus sáhttet leat leamaš eanetge bohccot, dasgo muhtun sajiin dáid guovlluid olggobealde sáhttet eará eanageavahanhámit geahpedit boazodoalu vejolašvuođaid. |
| Poronhoitovuonna 2002/03 Kaldoaivin paliskunnassa oli 103 poronomistajaa, Näätämön paliskunnassa 42 ja Muddusjärven paliskunnassa 66. Yli 200 henkilöä omistaa Kaldoaivin erämaa-alueella sekä Sammuttijängän– Vaijoenjängän soidensuojelualueella laiduntavia poroja. |
Gálddoaivvi bálgosis ledje boazodoallojage 2002/03 103 boazoeaiggáda, Njávdáma bálgosis 42 ja Muttošjávrri bálgosis 66. Gálddoaivvi meahcceguovllu ja Sámmotjeakki–Vadjotjeakki jekkiidsuodjalanguovllu bohccuid oamastit badjel 200 olbmo. |
| Porotalouden merkitystä arvioitaessa ei riitä pelkkä rahamääräinen arvio. |
Boazodoalu mearkkašumi ii sáhte árvvoštallat dušše ruđalaš sisaboađuid mielde. |
| Poronhoidolla on taloudellisten vaikutusten lisäksi suuri kulttuurinen merkitys. |
Boazodoallu ii mearkkaš dušše ekonomalaččat muhto mearkkaša ollu maiddái kultuvrralaččat. |
| Kaldoaivin alue on saamelaisen poronhoidon ydinaluetta. |
Boazodoallu lea hui mávssolaš oassi sámekultuvrras. |
| Paliskuntien osakkaista lähes kaikki (noin 99 %) ovat saamelaisia. |
Bálgosa oasálaččain measta visot (sullii 99 %) leat sápmelaččat. |
| Poronhoidolla on myös laajempaa yhteiskunnallista merkitystä. |
Boazodoalus lea maiddái viidáset servodatlaš mearkkašupmi. |
| Erimerkiksi Lapin matkailu tukeutuu vahvasti poroon ja poronhoitoon liittyviin mielikuviin. |
Ovdamearkka dihte Lappi turismmas leat hui nannosit mielde bohccui ja boazodollui guoskevaš miellagovat. |
| 7.4 Porotalous ja erämaalaki |
7.4 Boazodoallu ja meahcceguovloláhka |
| Erämaalaki (62/1991) tukee porotaloutta. |
Meahcceguovloláhka (62/1991) doarju boazodoalu. |
| Erämaalain tarkoituksena on – muiden tehtävien ohella |
Meahcceguovlolága ulbmilin lea – earret eará |
| – luontaiselinkeinojen ja saamelaiskulttuurin turvaaminen. |
– dorvvastit luondduealáhusaid ja sámekultuvrra. |
| Lisäksi erämaalaki antaa mahdollisuu |
Dasa lassin meahcceguovloláhka addá vejolaš |
| den poronhoidon tarvitsemien käyttöoikeuksien luovuttamiseen. |
vuođa luohpadit boazodoalus dárbbašlaš geavahanvuoigatvuođaid. |
| Erämaalaki ei kuitenkaan sisällä poronhoitoa yksityiskohtaisesti ohjaavia säädöksiä, vaan ne ovat poronhoitolaissa (848/1990). |
Meahcceguovlolágas eai leat goittot mielde njuolggadusat, mat stivrejit dárkileappot boazodoalu. Dat gávdnojit boazodoallolágas (848/1990). |
| Erämaat on tarkoitettu porolaitumiksi, mutta erämaalaki säätää laidunten käytöstä vain tavoitteellisella tasolla. |
Meahcceguovllut leat oaivvilduvvon bohccuid guohtoneanan, muhto meahcceguovloláhka mudde guohtoneatnamiid geavaheami dušše ulbmillaš dásis. |
| Luontaiselinkeinojen turvaamisella tarkoitetaan myös, että laidunten kunto tulee säilyttää hyvänä pitkällä tähtäimellä. |
Luondduealáhusaid dorvvastemiin oaivvildit maiddái dan, ahte guohtoneatnamiid dilli galgá seailluhuvvot buorrin guhkesáiggeulbmiliin. |
| Kyseessä on kestävän käytön periaate. |
Jearaldagas lea bistevaš geavaheami prinsihppa. |
| Poronhoitolaissa laidunten kestävää käyttöä ohjataan eloporojen enimmäismäärällä. |
Boazodoallolágas guohtoneatnamiid bistevaš geavaheami stivrejit alimus ealihanboazologuiguin. |
| Poronhoitolain mukaan ”paliskunnan eloporojen enimmäismäärää määrätessään maa- ja metsätalousministeriön on kiinnitettävä huomiota siihen, että talvikautena paliskunnan alueella laidunnettavien porojen määrä ei ylitä paliskunnan talvilaitumien kestävää tuottokykyä”. |
Boazodoallolága mielde ”bálgosa alimus ealihanboazologu mearridettiin eana- ja meahccedoalloministeriija galgá giddet fuopmášumi dasa, ahte dálvvi áigge bálgosa siste eai galgga leat eanet bohccot go bálgosa dálveguohtoneatnamat girdet bistevaš geavaheami vuogi mielde”. |
| Erämaalain tavoitteena on myös alueen erämaaluonteen säilyttäminen. |
Meahcceguovlolága bokte geahččalit maiddái seailluhit guovllu meahcceguovloiešlági. |
| Kuten edellisistä kappaleista ilmenee, ”erämaaluonne” ei kuitenkaan voi tarkoittaa täydellistä luonnontilaa koko alueella, sillä erämaalaki hyväksyy porotalouden ympäristövaikutukset – kunhan porotalous toimii kestävästi. |
Nugo ovddit bihtáin boahtá ovdan, de ”meahcceguovloiešláhki” ii goittot sáhte oaivvildit ollislaš luonddudili oppa guovllus, dasgo meahcceguovloláhka dohkkeha boazodoalu birasváikkuhusaid – go beare boazodoallu doaibmá bistevaš vuogi mielde. |
| Jäkäliköt ja muut porojen ravintokasvit tulevat siten olemaan jatkuvasti porotalouden käytössä. |
Bohccot besset dás duohkoge guohtut jeahkála ja eará biebmošattuid. |
| Poroaidat, kämpät ja muut porotalouden rakenteet kuuluvat erämaahan; poromiehet voivat liikkua erämaassa maastoajoneuvoilla kesällä ja talvella, ja he voivat ottaa sieltä polttopuunsa. |
Boazoáiddit, gámppát ja boazodoalu eará rusttegat gullet meahcceguvlui, ja badjeolbmot sáhttet johtalit meahcceguovllus mohtorfievrruiguin geassit ja dálvit ja sáhttet váldit doppe boaldinmuora. |
| Erämaalain kanta suurpetoihin on jossain määrin ristiriitainen. |
Meahcceguovlolága oaidnu stuorranávddiin manná muhtun muddui ruossalassii. |
| Lain tavoite erämaaluonteen säilyttäminen pitää sisällään ajatuksen, että erämaassa on myös petoeläimiä. |
Lága ulbmil meahcceguovloiešlági seailluheapmi sisdoallá jurdaga ahte meahcceguovllus gávdnojit maiddái boraspiret. |
| Tavoite luontaiselinkeinojen turvaaminen merkitsee kuitenkin, että petojen määrä ei voi olla kovin suuri, sillä poronhoidon edut on sovitettava yhteen suurpetojen esiintymisen kanssa. |
Ulbmil luondduealáhusaid dorvvasteapmi mearkkaša goittot dan, ahte návdelohku ii sáhte leat menddo stuoris, dasgo boazodoalu beroštumit galget oktiiheivehuvvot stuorranávddiid gávdnomiin guovllus. |
| Käytännössä asiaa ohjaamaan on laadittu valtakunnallinen peto-ohjelma, jossa määritellään petokantojen tavoitesuuruudet eri osissa Suomea (Suurpetotyöryhmä 1996). |
Dán ášši stivrema várás lea dahkkojuvvon váldegottálaš návdeprográmma, mas meroštallojit návdenáliid ulbmilsturrodagat sierra guovlluin Suomas (Stuorraspirebargojoavkku 1996). |
| Valtio maksaa korvausta petojen tappamista poroista. |
Stáhta máksá buhtadusa návddiid goddin bohccuid ovddas. |
| Suden ja karhun kantoja säädellään myös metsästyksellä. |
Gumpe- ja guovžanáliid muddejit maiddái bivddu bokte. |
| 7.5 Porotalous ja soidensuojelulaki |
7.5 Boazodoallu ja jekkiidsuodjalanláhka |
| Soidensuojelulaki (851/1988) ja -asetus (852/1988) eivät rajoita poronhoitoa. |
Jekkiidsuodjalanláhka (851/1988) ja -ásahus (852/1988) eai gáržžit boazodoalu. |
| Soidensuojeluasetuksen 3. §:n kohdassa 8 todetaan, että soidensuojelualueella on 1. §:n säännösten estämättä sallittu ”poronhoito ja sen edellyttämät toimenpiteet”. |
Jekkiidsuodjalanásahusa 3. §:a čuoggás 8 daddjojuvvo, ahte jekkiidsuodjalanguovllus lea 1. §:a njuolggadusaid hehttekeahttá ”lohpi bargat boazodoaluin ja dan gáibidan doaimmaiguin”. |
| Poromiehet voivat liikkua soidensuojelualueella maastoajoneuvoilla kesällä välttämättömissä poronhoitotehtävissä ja talvella poronhoitoon kuuluvissa töissä (Maastoliikennelaki 1710/1995, 4 §), ja he voivat ottaa sieltä poronhoitoa varten ilman erityistä lupaa poltto- ja kotapuunsa (Poronhoitolaki 848/1990, 40 §). |
Badjeolbmot ožžot johtalit jekkiidsuodjalanguovllus meahccefievrruiguin geassit vealtameahttun boazodoallobargguin ja dálvit boazodollui gullevaš bargguin (Meahccejohtalusláhka 1710/1995, 4 §) ja sii sáhttet váldit doppe boazodoalu várás almmá sierra lobi haga boaldin- ja goahtemuoraideaset (Boazodoalloláhka 848/1990, 40 §). |
| 7.6 Tavoitteet ja toimenpiteet |
7.6 Mihttomearit ja doaibmabijut |
| Metsähallitus ottaa huomioon poronhoidon harjoittamisen edellytykset toimissaan sekä suunnitelman maankäyttöön liittyvissä esityksissä ja suosituksissa. |
Meahciráđđehus váldá vuhtii boazodoalu dárbbuid doaimmainis ja plána eanageavaheapmái guoskevaš árvalusain ja ávžžuhusain. |
| Metsähallitus pyytää paliskunnilta lausunnot maankäyttöön liittyvissä asioissa. |
Meahciráđđehus bivdá bálgosiin cealkámušaid eanageavahanáššiin. |
| Poronhoidon yksityiskohtainen ohjaus ei kuitenkaan kuulu Metsähallitukselle. |
Boazodoalu dárkilet stivren ii goittot gula Meahciráđđehussii. |
| Metsähallitus ei tee tässä yhteydessä porotalouden järjestelyitä – kuten rakenteita, laidunnusta ja poromääriä – koskevia esityksiä. |
Meahciráđđehus ii daga dán oktavuođas boazodoalu lágideapmái – dego rusttegiidda, bohccuid guohtumii ja boazologuide – guoskevaš árvalusaid. |
| 1) Metsähallitus näkee laiduntutkimukset tärkeiksi ja suosittelee niiden jatkamista sekä edelleen kehittämistä. |
1) Meahciráđđehusa mielas guohtoneanadutkamušat leat dehálaččat ja dat ávžžuha daid joatkima ja ovddideami. |
| Perusteet: Porotalouden turvaaminen on erämaalain keskeinen tavoite. |
Ágga: Boazodoalu dorvvasteapmi lea meahcceguovlolága guovddáš ulbmil. |
| Porotalouden kestävyyden turvaaminen on tärkeää sekä porotalouteen tukeutuvan saamelaiskulttuurin turvaamiseksi että luonnonsuojelun näkökulmasta. |
Lea dehálaš dorvvastit boazodoalu bistevašvuođa sihke boazodollui dorjejeaddji sámekultuvrra dorvvastan dihte ja luonddusuodjaleami dáfus. |
| 2) Eri käyttömuotojen vaikutukset porotalouteen tulisi tutkia. |
2) Sierra geavahanhámiid váikkuhusaid boazodollui galggašii dutkat. |
| Erityisen kiireisiä tutkimusaiheita ovat matkailun ja kesäaikaisen maastoliikenteen vaikutukset luontoon ja sitä kautta porolaitumiin sekä moottorikelkkailun, koiravaljakkotoiminnan ja metsästyksen mahdolliset haitat ja mahdollisuudet porotaloudelle. |
Erenoamáš hohpolaš ášši lea dutkat, mo turisma ja geasiáigásaš meahccejohtalus váikkuhit lundui ja ná maiddái guohtoneatnamiidda. Dasa lassin galggašii dutkat mohtorgielkkástallama, beanavuodjindoaimma ja meahccebivddu vejolaš heajos beliid ja vejolašvuođaid boazodollui. |
| Perusteet: Porotalouden ja saamelaiskulttuurin turvaaminen, erämaalain tavoitteiden yhteensovittaminen. |
Ágga: Boazodoalu ja sámekultuvrra dorvvasteapmi, meahcceguovlolága ulbmiliid oktiiheiveheapmi, dikšun- ja geavahanplánaid ovddideapmi. |
| 8 Kalavesien hoito ja kalastus |
8 Guollečáziid dikšun ja guolástus |
| Seuraavasta alueen kalastuksen kuvauksesta osa on tiivistelmää Kaldoaivin erämaa-alueen ja Sammuttijängän–Vaijoenjängän soidensuojelualueen luonnon, käytön ja nimistön perusselvityksen luvusta Kalasto ja kalastus (Seppänen 2004). |
Čuovvovaččas guovllu guolástusa govvideamis oassi lea čoahkkáigeassu Gálddoaivvi meahcceguovllu ja Sámmotjeakki–Vadjotjeakki jekkiidsuodjalanguovllu luonddu, geavaheami ja namaid vuođđočielggadusa logus Kalasto ja kalastus (Seppänen 2004). |
| 8.1 Kalastuksen merkitys |
8.1 Guolástusa mearkkašupmi |
| Lohenkalastus on ollut aina – erityisesti Utsjoella – taloudellisesti merkittävämpää kuin tunturivesien kalastus. |
Luossabivdu lea – erenoamážit Ohcejogas – álo mearkkašan ekonomalaččat eanet go duottarčáziid bivdu. |
| Tunturivesillä on kuitenkin ollut huomattava taloudellinen merkitys, joka on huomioitu tiloja perustettaessa. |
Duottarčázit mearkkašit goittot mealgat ekonomalaččat. Dát lea váldojuvvon vuhtii dáluid vuođđudettiin. |
| Tilojen varallisuusarvoon lisättiin omien vesialueiden lisäksi yhteisten kalavesien ja erityisten nautintajärvien kalantuotto. |
Dáluid opmodatárvui lasihuvvui daid iežaset čáhceguovlluid lassin oktasaš guollečáziid ja erenoamážit návddašanjávrriid guollebuvttadeapmi. |
| Tärkeimmät tunturivesien saalislajit 1950-luvun lopulle olivat rautu, taimen siika ja harjus. |
Duottarčáziid deháleamos sálaššlájat 1950-logu loahpa rádjai ledje rávdu, dápmot, čuovža ja hárri. |
| Kalastuksen luonne muuttui 1960-luvulla uusien verkkojen tullessa markkinoille. |
Guolástus rievdagođii 1960-logus, go ođđa fierpmit bohte vuovdimassii. |
| Saalista saatiin paremmin, ja tunturijärviin oli aloitettu siikaistutukset. |
Sállašat sturro ja duottarjávrriide ledje gilvigoahtán čuovžža. |
| Lisäksi kulkeminen järville helpottui, kun käyttöön tulivat moottorikäyttöiset kulkuneuvot. |
Dasa lassin jávrriide johtin šattai álkibun, go atnui bohte mohtorfievrrut. |
| (Seppänen 2004) |
(Seppänen 2004) |
| Inarinsaamelaisille lähes ”pyhän kolmiyhteyden” ovat muodostaneet kolme tärkeintä elementtiä, peura (myöhemmin poro), kala ja marjat. |
Anáraččaide measta ”bassi golmmaoktavuođa” leat dahkan golbma deháleamos elemeantta, goddi (maŋŋelis boazu), guolit ja muorjjit. |
| Näistä kala on ollut ehkä kaikkein tärkein, koska se on ollut elämän perusta ja suoranainen elinehto, jota kaksi muuta ”liittolaista” ovat sopivasti täydentäneet. |
Dáin guolli lea leamašan várra buot deháleamos, go dat lea leamaš eallima vuođđu ja njulgestaga eallima eaktu, man guokte eará leat vuohkkásit dievasmahttán. |
| Tärkein ja tehokkain kesäkalan pyyntiväline inarinsaamelaisilla on ollut nuotta, ja saamelaisilla yleensä se on ollut käytössä satojen vuosien ajan. |
Deháleamos ja beaktileamos geasseguoli bivdineavvu leamaš anáraččain nuohtti ja sápmelaččain dat leamašan dábálaččat anus čuđiid jagiid áigge. |
| (Mattus Ilmari; |
(Mattus Ilmari; |
| Siidan internetsivut) |
Siidda wwwsiiddut) |
| Inarinsaamelaisille ja kolttasaamelaisille kalastuksella on ollut ja on edelleenkin erityinen merkitys. |
Anáraččaide ja nuortalaččaide guolástusas lea leamaš ja lea ainge earenoamáš mearkkašupmi. |
| 1990-luvun lopun lainsäädäntömuutosten seurauksena kalastuskuntien asema on voimistunut kalastusalueiden hallinnossa, mikä puolestaan on saamelaiskäräjien mukaan suhteellisesti heikentänyt erityisesti kolttasaamelaisten asemaa, joilla ei ole edustajaa Inarin kalastusalueessa. |
1990-logu loahpa láhgaásahanrievdadusaid čuovvumuššan guolástusgottiid sajádat lea nanusmuvvan hálddahusas, mii bealisttis lea sámedikki mielde relatiivvalaččat headjudan eandalii nuortalaččaid sajádaga, geain ii leat ovddasteaddji Anára guolástusguovllus. |
| Sama koskee monia inarinsaamelaisia. (Saamelaiskäräjät, arvio Vätsärin hoito- ja käyttösuunnitelmasta 2.6. |
Seammá guoská maiddái anáraččaid (Sámediggi, árvvostallan Váhčira dikšun- ja geavahanpálnas 2.6.2006). |
| Kalastuksen merkitys alkoi muuttua 1980-luvulla. |
Guolástusa mearkkašupmi rievdagođii 1980-logus. |
| Tunturivesien kalastuksen suoranainen ansiomerkitys väheni, koska saaliita ei enää myyty eikä vaihdettu kuten ennen. |
Duottarčáziid bivddu njuolggo dienasmearkkašupmi geahppánii, dasgo sállašiid eai šat vuovdán dahje daiguin eai šat lonuhan eará gálvvuid dego ovdal. |
| Kalastuksesta tuli yhä enemmän kotitarve- ja virkistyskalastusta. |
Guolástusas šattai eanet ja eanet ruovttudárbo- ja lustabivdu. |
| (Seppänen 2004) Kotitarvekalastuksessa käytetään etupäässä verkkoja, ja kalastus kohdistuu pääosin siikaan. |
Guolástusa mearkkašupmi luondduealáhusaid lassin lea seilon (Seppänen 2004). Ruovttudárbobivdu lea eanaš fierbmebivdu ja dábáleamos bivdoguovllin lea čuovža. |
| Ulkopaikkakuntalaiset ovat voineet kalastaa tunturijärvillä lähinnä omistamiensa kiinteistöjen kalastusoikeuksien puitteissa. |
Olgobáikegoddelaččat leat sáhttán guolástit duottarjávrriin vuosttažettiin iežaset oamastan giddodagaid guolástanvuoigatvuođaid olis. |
| Tunturivesien virkistyskäyttö lisääntyi 1970-luvulla, jolloin turisteille alettiin myydä virkistyskalastuslupia muutamille rajoitetuille virkistyskalastusalueille. |
Duottarčáziid lustabivdu lassánii 1970-logus, goas turisttaide vuovdigohte lustabivdolobiid dihto lustabivdoguovlluide. |
| Vuoden 1998 alusta turistikalastajat ovat päässeet kalastamaan tunturivesille kuten muuallakin Suomessa. |
Jagi 1998 álggu rájes turistabivdit leat beassan guolástit duottarjávrriin dego eará sajisge Suomas. |
| Vapaa pilkkimisoikeus ja läänin viehekortin käyttö mahdollistavat muiden kuin virtavesien kalastamisen. |
Friddja bilkenvuoigatvuohta ja leanaguovdasaš oaggungoarta addá vejolašvuođa guolástit guovllus earret rávdnječáziid. |
| Ulkopaikkakuntalaisten kiinteistönomistajien määrä on lisääntynyt, ja kiinteistöä ostettaessa kauppaan sisältyy usein myös osuus kantatilan kalastusoikeuksista. |
Olgobáikegoddelaččaid giddodagaid eaiggádiid lohku lea lassánan ja giddodaga oasttedettiin gávpái gullá dávjá maiddái ossodat vuođđodálu guolástanvuoigatvuođain. |
| (Seppänen 2004) |
(Seppänen 2004) |
| Utsjoen kunnan alueelta saalistilastoja on kerätty järjestelmällisesti Tenojoesta ja sivujoista, joihin lohi nousee. |
Ohcejoga gieldda siste sálašdieđuid leat čoaggán systemáhtalaččat Deanus ja dan oalgejogain, maidda luossa goargŋu. |
| Näätämöjoelta kerätään samoin saalis- ja kalastajatiedot vuosittain. |
Njávdánjogas čogget maiddái sálaš- ja guolásteaddjidieđuid jahkásaččat. |
| Tunturivesistä saalistiedusteluja on tehty vuosina 1974, 1979, 1986 ja 2001. Saalistilastojen perusteella Utsjoen kunnan puolella tunturivesien kalastus ja saaliit ovat vähentyneet huomattavasti viimeisten 25 vuoden kuluessa. |
Duottarčáziid sálašdieđuid leat gulaskuddan jagiid 1974, 1979, 1986 ja 2001. Sálašdieđuid vuođul Ohcejoga gieldda bealde duottarčáziid guolásteapmi ja sállašat leat geahppánan mealgat maŋimuš 25 jagi áigge. |
| Kalastuskohteiden määrä ei ole kuitenkaan vähentynyt. |
Guolástansajiid lohku ii leat goittot geahppánan. |
| Saaliiden väheneminen johtuu kalastustapojen muuttumisesta ja kalastuksen vähenemisestä. |
Sállašiid geahppáneapmi boahtá guolástanvugiid rievdamis ja guolástusa geahppáneamis. |
| Tärkeällä sijalla on virkistyskalastus. |
Oalle mávssolaš lea lustabivdu. |
| Viehekalastus ja pilkkiminen saavat jalansijaa entistä enemmän. |
Vuoggabivdu ja bilken lassánit dađistaga. |
| Merkittävimmät saaliit vuonna 2001 Utsjoella Kaldoaivin erämaa-alueella saatiin saalistilastojen perusteella Vetsijärvestä ja Vuognoljärvestä (Vuoknoljávrrit). |
Stuorámus sállašiid 2001:s Ohcejoga Gálddoaivvi meahcceguovllus fidnejedje sálašdieđuid vuođul Veahčajávrris ja Vuokŋoljávrriin. |
| Inarin kunnan puolella kalastus painottuu Näätämöjokeen, Ii- ja Jullamojärveen sekä Pautujärveen. |
Anára gieldda bealde guolástit eanaš Njávdánjogas, Idjajávrris, Jollanjávrris ja Bávdejávrris. |
| Näätämöjokivarressa ja kuntien rajalla olevissa järvissä kalastus on satunnaisempaa. |
Jávrriin, mat leat Njávdánjoga siste ja gielddaid rádjeguovlluin, eai guolás nu jámma. |
| Ammattimainen kalastus on loppunut lähes kokonaan. |
Ámmátbivdu lea measta oalát nohkan. |
| Porotalouden harjoittajat kalastavat porojen paimennuksen yhteydessä. |
Badjeolbmot guolástit boazodoallobargguid oktavuođas. |
| Syksyisin käydään siian kalastuksessa, jolloin kaukana olevia järviä voidaan kalastaa tehokkaasti. |
Čakčat olbmot johtet čuovžabivddus, goas gáiddus jávrriid sáhttá beaktilit guolástit. |
| Järville kuljetaan mönkijöillä ja moottoripyörillä tai lentokoneella. |
Jávrriide olbmot mannet njealjejuvllagiiguin ja mohtorsihkkeliiguin dahje girdiin. |
| Kevättalvella pilkkiminen on suosittua, ja kalastusretkien kohteena ovat rautu- harjus ja taimenvedet. |
Giđđadálvve bilken lea bivnnuhis bivdovuohki ja guolástanmátkkit dahkkojuvvojit rávdo-, hárre- ja dápmotčáziide. |
| Paikkakuntalaiset, joilla on mahdollisuus käyttää moottorikelkkoja, kulkevat kaukaisille tai kesällä hankalassa maastossa sijaitseville vesille. |
Báikegoddelaččat, geat sáhttet geavahit mohtorgielkkáid, johtet gáiddus čáziide dahje dakkár čáziide, gosa lea geasi áigge váttis beassat. |
| Ulkopaikkakuntalaiset ovat hakeneet myös kevättalvella moottorikelkkalupia urien ulkopuolelle pilkkijärville. |
Olgobáikegoddelaččat leat ohcan maiddái giđđadálvve mohtorgielkálobiid bilkenjávrriide, mat leat vuojáhagaid olggobealde. |
| Kaldoaivissa moottorikelkkaurasto kulkee usean pilkkijärven kautta. |
Gálddoaivvis mohtorgielkávuojáhagat mannet dávjá bilkenjávrriid bokte. |
| Näätämöjoelle myydään kausittain (ajalle 1.6. –31. |
Njávdánjohkii vuvdet bivdobadjái (1.6. –31.8.) sullii 600–800 lustabivdolobi. |
| Lupatilastojen mukaan virkistyskalastus Näätämöjoella on koko ajan kasvamassa. |
Lohpestatistihkaid mielde lustabivdu lea Njávdánjogas dađistaga lassáneamen. |
| 8.2 Kalanistutukset |
8.2 Guollegilvimat |
| Alueella kalavesien hoito on perustunut kalastuksen säätelyyn ja kalojen luontaiseen lisääntymiseen sekä ennen vuotta 1987 myös kalanistutuksiin. |
Guovllus guollečáziid dikšuma vuođđun lea leamaš guolástusa mudden ja guliid lunddolaš lassáneapmi ja ovdal jagi 1987 maiddái guollegilvimat. |
| Kalastuksen säätely on tapahtunut pyydysmäärärajoituksin ja pyydysten käyttöä koskevilla määräyksillä. |
Guolástusa mudden lea dáhpáhuvvan bivddusmearregáržžidemiiguin ja bivdosiid geavaheapmái guoskevaš mearrádusaiguin. |
| Kalanistutuksia on suoritettu Paatsjoen (Paččvei) vesistöalueelta vuoteen 1986 asti, jonka jälkeen on ollut mahdollista suorittaa vain vesistöalueen sisäisiä siirtoistutuksia. |
Guliid leat gilván Báhčaveaji čázádatguovllus gitta jahkái 1986. Dan maŋŋá lea leamaš vejolaš čađahit dušše sirdingilvimiid čázádatguovllu siste. |
| Siirtoistutusten tarkoituksena on ollut palauttaa alkuperäisiä rautu- ja taimenkantoja, jotka ovat joko muun kalalajin – lähinnä siian – istutuksen tai liiallisen kalastuksen vuoksi hävinneet. |
Sirdingilvimiid ulbmilin lea leamaš máhcahit guovllu čáziide álgoálgosaš rávdo- ja dápmotnáliid, mat leat juogo eará guollešlája, vuosttažettiin čuovžagilvimiid dihte, dahje liiggálaš bivddu dihte nohkan. |
| Istutuksiin on käytetty Paatsjoen vesistöstä peräisin olevaa Ivalojoen (Avviljohka) pohjasiikaa ja Inarijärven alkuperää olevaa nieriää. |
Guollegilvimiidda leat geavahan Báhčaveaji čázádagas vuolgán Avviljoga bodnečuovžža ja Anárjávrri álgoálgosaš rávddu. |
| Näätämöjoen vesistöalueelle on istutettu myös planktonsiikaa, jota ei esiinny luontaisesti Jäämereen laskevissa vesissä. |
Njávdánjoga čázádatguvlui leat gilván maiddái planktončuovžža, mii ii gávdno álgoálggus Jiekŋamerrii luoiti čáziin. |
| Muutamissa järvissä istutussiika on muodostanut luontaisesti lisääntyvän kannan. |
Muhtun jávrriin gilvojuvvon čuovžžas lea šaddan lunddolaččat lassáneaddji nálli. |
| Utsjoen kunnan alueella siikaistutuksia on suoritettu vuosien 1957–1986 välillä 36 järveen ja nieriäistutuksia 20 eri järveen. |
Ohcejoga gieldda siste čuovžža leat gilván jagiid 1957–1986 36 jávrái ja rávddu 20 jávrái. |
| Näätämöjoen vesistössä siikaa on istutettu kymmenkuntaan järveen. |
Njávdánjoga čázádagas čuovžža leat gilván logemat jávrái. |
| Osa näistä siikaistutuksista on kortistoimatta. |
Oassi dáin čuovžagilvimiin eai leat registrerejuvvon. |
| Inarijärven alkuperää olevia isonieriöitä on istutettu sekä alkuperäisiin rautujärviin että aivan uusiin vesiin. |
Anárjávrri eaminállái gullevaš stuorrarávdduid leat gilván sihke álgoálgosaš rávdojávrriide ja áibbas ođđa čáziide. |
| Nieriäkannat ovat joko sekoittuneet tunturirautukantoihin tai yleensä hävinneet. |
Rávdonálit leat juogo seahkanan duottarrávdonáliide dahje dábálaččat nohkan. |
| Isonieriä viihtyy paremminkin syvissä ja suurissa järvissä, eikä tunturijärvissä liene lajille sopivia kutupaikkoja. |
Stuorrarávdu menestuvvá ovdal juo čiekŋalis ja stuorra jávrriin, eaige duottarjávrriin dáidde gávdnot dán šládjii vuogas gođđosajit. |
| Iijärveen istutusnieriä on muodostanut oman kannan. |
Idjajávrái gilvvarávddus lea šaddan áibbas iežas nálli. |
| Venäläisten Kuolan alueelle istuttamia Tyynenmeren lohijokien kalalajistoon kuuluvia koira- ja kyttyrälohia nousi 1970–1980-luvulla aina Teno- ja Näätämöjoen latvoille asti. |
Ruoššat leat gilván Guoládatnjárgii Jaskesmeara luossajogaid guollešlájaide gullevaš ng. beana- ja gurpeluosaid, ja dakkárat gorgŋo 1970–1980-loguin gitta Deanu ja Njávdánjoga gierragiidda. |
| Näätämöjoen vesistössä pisimmälle kiikkuneesta lohesta on havainto Jullamojärvestä Petsikkotunturissa (Beatzet). |
Njávdánjoga čázádagas guhkkelepmosii gorgŋon dákkár vierroluossa gávdnui Jollanjávrris Beazehis. |
| Tyynenmeren lohen ei ole havaittu muodostaneen lisääntyviä kantoja. |
Jaskesmeara luosas eai leat fuomášan bohciidan lassáneaddji náliid. |
| 8.3 Kalastusoikeus ja kalastusrajoitukset |
8.3 Guolástanvuoigatvuohta ja guolástanráddjehusat |
| Vuoden 1998 alusta lähtien Lapin kalastusta ovat säädelleet kalastuslaki (286/1982) ja -asetus (1364/1997) sekä niiden perusteella annetut määräykset. |
Jagi 1998 álggu rájes Lappi guolástusa leat leamaš muddemin guolástanláhka (286/1982) ja -ásahus (1364/1997) ja daid vuođul addojuvvon mearrádusat. |
| Kalastusta koskeva yleinen ohjaus kuuluu kalastuslain mukaiselle kalastusalueelle. |
Guolástusa oppalaš stivren gullá guolástanlága mielde guolástanguvlui. |
| Kalastusalue on toimielin, jonka hallintaan kuuluu kalataloudellisesti yhtenäinen alue. |
Guolástanguovlu lea doaibmaorgána, mii hálddaša guolledoalu dáfus oktilaš guovllu. |
| Erämaa-alue kuuluu kahteen kalastusalueeseen: Inarin ja Utsjoen kalastusalueeseen. |
Meahcceguovlu gullá guovtte guolástanguvlui: Anára ja Ohcejoga guolástanguvlui. |
| Kalastusalueiden rajat noudattavat kuntien rajoja. |
Guolástanguovlluid rájit mannet gielddarájiid mielde. |
| Kalastusalueeseen kuuluvat kaikki vesialueet omistus- tai hallintaoloista riippumatta. |
Guolástanguvlui gullet buot čáhceguovllut oamastan- ja hálddašandilálašvuođain fuolakeahttá. |
| Jäseninä ovat vesialueen omistajat sekä alueella toimivat ammattikalastus- ja virkistyskalastusjärjestöt. |
Lahttun leat čáhceguovllu eaiggádat ja guovllus doaibmi ámmátbivdo- ja lustabivdoorganisašuvnnat. |
| Kalastuslaki edellyttää, että kalastusalue laatii käyttö- ja hoitosuunnitelman, joka sisältää selvityksen kalastusalueen kalakantojen tilasta sekä hoitoa ja kalastuksen järjestämistä koskevat yleiset suuntaviivat. |
Guolástanlága mielde guolástanguovlu dahká geavahan- ja dikšunplána, mas lea čielggadus guolástanguovllu guollenáliid dilis ja oppalaš doaibmalinnját guollenáliid dikšumis ja guolástusa lágideamis. |
| Kalastusalueet ovat laatineet alueilleen käyttö- ja hoitosuunnitelmat vuonna 2002. |
Guolástanguovllut leat dahkan guovlluidasaset geavahan- ja dikšunplánaid 2002:s. |
| Huolimatta kalastusalueen kalastuksen säätely- ja ohjaustehtävistä sekä velvoitteista kalastuksen järjestäminen ja lupien myöntäminen kuuluvat vesialueen omistajalle. |
Guolástanguovllu guolástusa mudden- ja stivrendoaimmain ja geatnegasvuođain fuolakeahttá guolástusa lágideapmi ja lobiid mieđiheapmi gullá čáhceguovllu eaiggádii. |
| Alueen vesistä yli 90 % kuuluu valtiolle, ja niiden hallinnasta vastaa siten Metsähallitus. |
Guovllu čáziin badjel 90 % gullet stáhtii ja nuba daid hálddašeamis vástida Meahciráđđehus. |
| Valtionvesien kalastusta ja kalavesien hoitoa ohjaavat lakisääteiset, kunnittain toimivat kalatalousneuvottelukunnat. |
Stáhta čáziid guolástusa ja guollečáziid dikšuma stivrejit lágasmearriduvvon gielddalaš guolledoalloráđđádallangottit. |
| – kalatalousneuvottelukuntien ohjeiden mukaisesti – myöntää kalastusluvat ja suorittaa muut vesi |
Meahciráđđehus mieđiha – guolledoalloráđđádallangottiid rávvagiid mielde – guolástanlobiid ja dikšu muđuige čáhceguovlluid. |
| Erityisistä syistä ohjeista voidaan poiketa. |
Sierra sivaid dihte dáin rávvagiin sáhttá spiehkastit. |
| Muusta Suomesta poiketen kuntalaisilla on oikeus saada maksuton kalastuslupa valtionvesillä kalastamiseen. |
Gieldalaččain lea vuoigatvuohta oažžut nuvttá guolástanlobi stáhta čáziide guolásteami várás. |
| Lupa myönnetään kotitarvekalastuksen, ammattikalastuksen tai luontaiselinkeinojen harjoittamisen perusteella. |
Ná ii leat eará sajis Suomas. Lohpi mieđihuvvo ruovttudárbobivddu, ámmátbivddu dahje luondduealáhusaiguin bargama vuođul. |
| Käytännössä kaikki Utsjoen ja Inarin kuntalaiset ovat saaneet maksuttoman kalastusluvan. |
Iešalddes buot Ohcejoga ja Anára gieldalaččat leat ožžon nuvttá guolástanlobi. |
| Ulkopaikkakuntalaisille voidaan myöntää kalastuslupia, jos se ei heikennä kuntalaisten kalastusmahdollisuuksia. |
Olgobáikegoddelaččaide sáhttá mieđihit guolástanlobiid, jos dat ii čuoze gieldalaččaid guolástanvejolašvuođaide. |
| Kuntalaisten harjoittamaa kalastusta säädellään vesialueen omistajan lupaehdoilla (pyydysmäärät ym.). |
Gieldalaččaid guolástus muddejuvvo čáhceguovllu eaiggáda lohpeeavttuiguin (bivddusmearit jna.). |
| Ulkopaikkakuntalaisille myydään virkistyskalastuslupia, jotka kattavat lähes koko alueen. |
Olgobáikegoddelaččaide vuvdet lustabivdolobiid measta miehtá oppa guovllu. |
| Lupaalueeseen eivät kuulu lohennousualueet Tenojoen vesistöalueella. |
Lohpeguvlui eai gula luossagoargŋunguovllut Deanu čázádatguovllus. |
| Näätämöjokeen myydään erillisiä lupia. |
Njávdánjohkii vuvdet sierra lobiid. |
| Ulkopaikkakuntalaisille lupa myönnetään vain vieheellä tapahtuvaan kalastukseen. |
Olgobáikegoddelaččaide lohpi mieđihuvvo dušše vuoggabivdui. |
| Osa erämaan kalastuksesta tapahtuu muilla kuin vesialueen omistajan myöntämillä luvilla. |
Oassi meahcceguovllu guolástusas dáhpáhuvvá eará go čáhceguovllu eaiggáda mieđihan lobiiguin. |
| Onkiminen, pilkkiminen ja kalastus läänikohtaisella vieheluvalla ovat yleiskalastusta, johon kaikki ovat oikeutettuja, eikä kalastaminen tarvitse vesialueen omistajan lupaa. |
Oaggun (duorgu ja áŋkkur), bilken ja guolástus leanaguovdasaš vuoggalobiin gullá almmolaš guolástussii, masa buohkain lea vuoigatvuohta, iige guolásteapmái dárbbaš leat čáhceguovllu eaiggáda lohpi. |
| Onkiminen ja pilkkiminen ovat maksuttomia, ja viehekalastukseen tarvitaan läänikohtainen viehelupa. |
Oaggun ja bilken leat nuvttá ja vuoggabivdui galgá leat leanaguovdasaš vuoggalohpi. |
| Yleiskalastusoikeudet ovat voimassa muualla, paitsi lohi- ja siikapitoisten vesistöjen koski- ja virtapaikoissa. |
Almmolaš guolástanvuoigatvuođat leat fámus eará sajis, earret luossa- ja čuovžačáziid guoika- ja rávdnjesajiid. |
| Kaikki alueen vesistöt ovat lohi- ja siikapitoisia. |
Buot guovllu čázádagain leat luossa- ja čuovžačázit. |
| Mikäli ulkopaikkakuntalainen haluaa kalastaa koski- tai virtapaikoissa, tarvitaan siihen Metsähallituksen virkistyskalastuslupa. |
Jos olgobáikegoddelaš háliida guolástit guoika- dahje rávdnjesajiin, de sus galgá leat Meahciráđđehusa lustabivdolohpi. |
| Yleiskalastusoikeus ei myöskään koske vesiä, joissa kalastus ilman vesialueen omistajan lupaa on muutoin kielletty. |
Almmolaš guolástanvuoigatvuohta ii maiddái guoskka čáziide, main guolástus almmá čáhceguovllu eaiggáda lobi haga lea muđui gildojuvvon. |
| Kielto voidaan asettaa tavanomaista tehokkaamman kalakannan hoidon tulosten turvaamiseksi ja kutualueiden suojelemiseksi. |
Gielddu sáhttá ásahit guollenáli dikšuma, mii lea beaktilet go dábálaččat, bohtosiid dorvvastan dihte ja gođđanguovlluid suodjalan dihte. |
| Utsjoen kunnan alueella kielto on asetettu eräisiin rautujärviin, joiden kalastoja hoidetaan siirtoistutuksin tai jotka ovat tärkeitä emokalajärviä. |
Ohcejoga gieldda siste gieldu lea ásahuvvon dihto rávdojávrriide, maid guoládagat dikšojuvvojit sirdingilvimiiguin dahje mat leat dehálaš eadneguollejávrrit. |
| Vuonna 2003 siirtoistutusjärviä on neljä ja emokalajärviä viisi. |
Sirdingilvinjávrrit 2003:s ledje njeallje ja eadneguollejávrrit vihtta. |
| Kolttalaissa (253/1995) koltille on myönnetty kalastusoikeus. |
Nuortalaččaide lea mieđihuvvon guolástanvuoigatvuohta nuortalašlágas (253/1995). |
| Tätä kalastusoikeutta voi käyttää koltta-alueella asuva koltta. |
Dán guolástanvuoigatvuođa sáhttá geavahit nuortalašguovllus ássi nuortalaš. |
| Oikeus kalastukseen on vain koltta-alueella. |
Vuoigatvuohta guolástussii lea dušše nuortalašguovllus. |
| Muualla kalastamiseen tarvitaan kalaveden omistajan lupa – kuten muillakin kuntalaisilla. |
Eará sajis guolásteapmái galgá leat guollečázi eaiggáda lohpi – dego earáge gieldalaččain. |
| Kolttien harjoittamaan kalastukseen ei ole asetettu pyydysmäärärajoituksia. |
Nuortalaččaid guolástussii eai leat ásahuvvon bivddusmearreráddjehusat. |
| Muutoin kalastuksessa on noudatettava kalastuslakia sekä muita annettuja sääntöjä ja määräyksiä. |
Muđui guolástusas galgá čuovvut guolástanlága ja eará addojuvvon njuolggadusaid ja mearrádusaid. |
| Teno- ja Näätämöjoessa lohen nousualueella on voimassa Suomen ja Norjan valtioiden välinen sopimus sekä sääntö kalastuksen järjestämisestä. |
Deanus ja Njávdánjogas luosa goargŋunguovllus lea fámus Suoma ja Norgga stáhtaid gaskasaš soahpamuš ja njuolggadus guolástusa lágideamis. |
| Tenojoen vesistön alueella säännön piiriin kuuluvat Ylä-Pulmankijoki Yläputokselle, Luossajoki Luossajärveen (Luossajávri), Skiihpajoki ensimmäiseen lompoloon, Kaldustsjoki Luovosvarjokisuuhun (Luovosvárjohka) ja Vetsijoki Alimpaan Riekkojärveen (Vuolimuš Rievssatjávri) asti. |
Deanu čázádaga guovlluin njuolggadusa ollái gullet Buolbmátjohka Badjegoržži rádjai, Luossajohka Luossajávrri rádjai, Skihpajohka vuosttas luobbala rádjai, Gálddašjohka Luovosvárjoga rádjai ja Veahčajohka Vuolimuš Rievssatjávrri rádjai. |
| Näätämöjoessa säännön sovellusalue yltää Opukasjärven yläpuolelle. |
Njávdanjogas njuolggadusa heivehanguovlu ollá Hahpatjávrri bajábeallai. |
| Kalatautien leviämisen ehkäisemiseksi maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä suojattuja alueita ovat Paatsjoen, Tenojoen ja Näätämöjoen vesistöalueet. |
Guolledávddaid leavvama hehtten dihte eana- ja meahccedoalloministeriija mearrádusa vuođul suddjejuvvon guovllut leat Báhčaveaji, Deanu ja Njávdánjoga čázádatguovllut. |
| Muualta Suomesta ei näille vesistöalueille saa tuoda elävää kalamateriaalia. |
Eará sajis Suomas ii dáidda čázádatguovlluide oaččo buktit ealli guollemateriála. |
| Kalojen istuttaminen on kielletty Paatsjoen vesistöalueelta Teno- ja Näätämöjoen vesistöihin. |
Guliid gilvin lea gildojuvvon Báhčaveaji čázádatguovllu čáziin Deanu ja Njávdánjoga čázádagaide. |
| Lisäksi Tenojoen kalastussopimuksessa ja -säännössä on Tenojoen vesistöä koskevat säädökset kalanistutuksista, jotka kieltävät kalanviljelyn vesistöalueella. |
Dasa lassin Deanu guolástansoahpamušas ja -njuolggadusas leat Deanu čázádahkii guoskevaš njuolggadusat guollegilvimiin, mat gildet guollešaddadeami arveguovllus. |
| Siirtoistutuksiin – joita voi suorittaa vain lohen nousualueen ulkopuolella – tulee hakea erillinen lupa. |
Sirdingilvimiidda – maid sáhttá čađahit dušše luosa goargŋunguovllu olggobealde – galgá ohcat sierra lobi. |
| 8.4 Erityisperusteinen kalastusoikeus |
8.4 Guolástanvuoigatvuohta sierra ákkaid vuođul |
| Erityisperusteinen kalastusoikeus (kalastusnautinta) on kiinteistöön kuuluva oikeus kalastaa toisen kiinteistön, toisen kylän tai toisen lohkokunnan/jakokunnan vesialueella. |
Ng. sierraákkat guolástanvuoigatvuohta (guolástannávddašeapmi) lea giddodahkii gullevaš vuoigatvuohta bivdit juoga eará giddodaga, eará gili dahje eará juohkingotti čáhceguovllus. |
| Tällainen muuhun kuin vesialueen omistusoikeuteen perustuva kalastusoikeus perustuu yleensä uudistalon perustamis- ja katselmuskirjoihin tai ylimuistoiseen nautintaan. |
Dákkár eará go čáhceguovllu oamastanvuoigatvuhtii vuođđuduvvi guolástanvuoigatvuohta vuođđuduvvá dábálaččat ođđadálu vuođđudan- ja dárkkistangirjjiide dahje árbevirolaš návddašeapmái. |
| Inarin ja Utsjoen kunnissa on erityisperusteiset kalastusoikeudet selvitetty ja vahvistettu isojakotoimitusten jälkeen pidetyissä vesipiirirajankäyntitoimituksissa, joissa muun muassa käytiin eri lohkokuntiin ja valtionmaahan kuuluvien vesialueiden väliset rajat. |
Anára ja Ohcejoga gielddain leat sierraákkat guolástanvuoigatvuođat čielggaduvvon ja nannejuvvon stuorrajuohkodoaimmahusaid maŋŋá dollojuvvon čáhcebirerádjegeavvandoaimmahusain, main earret eará čielggaduvvojedje sierra juohkingottiide ja stáhtaeatnamiidda gullevaš čáhceguovlluid gaskasaš rájit. |
| Toimitukset aloitettiin Inarissa vuonna 1961 ja Utsjoella vuonna 1963. Molemmat toimitukset rekisteröitiin vuonna 1997. |
Doaimmahusat álggahuvvojedje Anáris 1961:s ja Ohcejogas 1963:s. Guktot doaimmahusat registrerejuvvojedje 1997:s. |
| Varsinainen vesialueiden jako oli saatu pääosin tehtyä vuonna 1984, mutta korkein oikeus palautti Inarin ja Utsjoen toimitukset toimitusmiehille erityisperusteisten kalastusoikeuksien selvittämistä ja vahvistamista varten (Inari – KKO:n tuomio 27.6. 1984 no 1331 M 82/104 ja Utsjoki – KKO:n tuomio 27.6. |
Ieš čáhceguovlluid juohkin gergejuvvui buorre muddui 1984:s, muhto alimus riekti máhcahii Anára ja Ohcejoga gielddaid doaimmahusaid doaimmahusolbmuide sierraákkat guolástanvuoigatvuođaid čielggadeami ja nannema várás (Anár – KKO:a duopmu 27.6.1984 nr 1331 M 82/104 ja Ohcejohka – KKO:a duopmu 27.6.1984 nr 1330 M 82/98). |
| Kalastusoikeuksia ratkaistiin sen jälkeen Inarissa toimituksessa vuonna 1985, maaoikeudessa vuonna 1989, korkeimmassa oikeudessa vuonna 1993, toimituksessa vuonna 1995 (Inarinjärven yleiset vesialueet), maaoikeudessa vuonna 1996 ja korkeimmassa oikeudessa vuonna 1996 sekä Utsjoella toimituksessa vuonna 1985, maaoikeudessa vuonna 1989, korkeimmassa oikeudessa vuonna 1993, maaoikeudessa vuonna 1996 ja korkeimmassa oikeudessa vuonna 1996. |
Guolástanvuoigatvuođat čovdojuvvojedje dan maŋŋá Anáris doaimmahusas 1985:s, eanarievttis 1989:s, alimus rievttis 1993:s, doaimmahusas 1995:s (Anárjávrri oktasaš čáhceguovllut), eana Ohcejogas fas guolástanvuoigatvuođat čovdojuvvojedje doaimmahusas 1985:s, eanarievttis 1989:s, alimus rievttis 1993:s, eanarievttis 1996:s ja alimus rievttis 1996:s. rievttis 1996:s ja alimus rievttis 1996:s. |
| Viimeiset kalastusoikeudet, joista oli valitettu, tulivat lainvoimaisesti ratkaistuiksi korkeimman oikeuden tuomioilla 14.11. 1996 (Inari – KKO:n päätös 14.11. |
Maŋimuš guolástanvuoigatvuođat, main lea váidojuvvon, čovdojuvvojedje lágafámolaččat alimus rievtti duomuiguin 14.11.1996 (Anár – KKO:a mearrádus 14.11.1996 nr 4315 Diáranr M 96/138 ja Ohcejohka – KKO:a mearrádus 14.11.1996 nr 4314 Diáranr M 96/54). |
| Toimitus- ja oikeudenkäyntiasiakirjoissa on vahvistettu taloille kalastusoikeus tiettyihin järviin tai järven osiin, jokiin sekä pato- ja nuottapaikkoihin, joista suurin osa sijoittuu valtion vesialueille. |
Doaimmahus- ja riektegeavvanáššegirjjiin lea nannejuvvon dáluide guolástanvuoigatvuohta dihto jávrriide dahje jávreosiide, jogaide sihke buođđo- ja nuohttunsajiide, main eatnašat leat stáhta čáhceguovlluid siste. |
| Päätöksissä ei ole otettu kantaa kalastusoikeuden sisältöön tai omistajan ja erityisperusteisen kalastusoikeuden haltijan väliseen suhteeseen. |
Mearrádusain ii leat váldojuvvon bealli guolástanvuoigatvuođa sisdollui dahje eaiggáda ja sierraákkat guolástanvuoigatvuođa hálddašeaddji gaskavuhtii. |
| Käytännössä ei siten tiedetä, kuinka monta ja minkälaisia pyydyksiä nautinnan haltijat voivat käyttää. |
Iešalddes ii leat nappo dieđus galle bivdosa ja makkár bivdosiid návddašeami hálddašeaddjit sáhttet geavahit. |
| Aikojen kuluessa tilat ovat perinnönjaon tai kiinteistökauppojen myötä jakaantuneet useiksi tiloiksi, jotka käyttävät nyt yhdessä talolle vahvistettua kalastusoikeutta. |
Áiggiid mielde dálut leat árbejuogu dahje giddodatgávppiid bokte juohkásan moanaide dáluide, mat geavahit dál ovttas dállui nannejuvvon guolástanvuoigatvuođa. |
| Kunkin lohkotilan oikeus riippuu siitä, mitä esimerkiksi kiinteistökaupassa on sovittu. |
Guđege juohkingotti vuoigatvuohta lea dan duohken, mii omd. giddodatgávppis lea sohppojuvvon. |
| Utsjoella on käynnistetty ensimmäiset kiinteistönmääritystoimitukset, joissa selvitetään, mille kiinteistöille talon oikeus on siirtynyt ja millaisilla osuuksilla nämä saavat kalastaa. |
Ohcejogas leat álggahuvvon vuosttas giddodatmeroštallandoaimmahusat, main čielggaduvvo, maidda giddodagaide dálu vuoigatvuohta lea sirdašuvvan ja makkár ossodagaiguin dát ožžot guolástit. |
| Osakasluettelon mukaisten kiinteistöjen omistajat muodostavat yhteisaluelain (758/1989) mukaisen osakaskunnan, joka päättää yhdessä kalastusoikeuden käyttämisestä. |
Osolašlogahallama mieldásaš giddodagaid eaiggádat hábmejit oktasašguovlolágas (758/1989) daddjojuvvon osolašgotti, mii mearrida ovttas guolástanvuoigatvuođa geavaheamis. |
| Ensimmäisestä toimituksesta on saatu korkeimman oikeuden tuomio vuonna 2002, ja toisesta odotetaan parhaillaan korkeimman oikeuden ratkaisua. |
Vuosttas doaimmahusas lea boahtán Alimus rievtti duopmu 2002:s ja nuppis vurdet bárisin Alimus rievtti čovdosa. |
| Osakasluettelot tullaan sen jälkeen laatimaan näissä ratkaisuissa hyväksyttyjen periaatteiden mukaisesti. |
Osolašlogahallamat dahkkojuvvojit dan maŋŋá dáin čovdosiin dohkkehuvvon prinsihpaid mielde. |
| Yhteisen kalaveden osakaskunta (entinen kalastuskunta) ei siten päätä kalastusnautinnasta, vaan kalastusoikeuden käytöstä sopiminen kuuluu yhden talon muodostamalle osakaskunnalle. |
Oktasaš guollečázi osolašgoddi (ovddeš guolástangoddi) ii ná mearrit guolástannávddašeamis, muhto guolástanvuoigatvuođa geavaheamis soahpan gullá ovtta dálu hábmen osolašgoddái. |
| Erityisperusteinen kalastusoikeus ei anna yksinoikeutta kalastukseen, vaan vesialueen omistajalla on rinnakkainen kalastusoikeus niillä vesialueilla, joihin erityisperusteinen kalastusoikeus kohdistuu. |
Sierraákkat guolástanvuoigatvuohta ii atte oktovuoigatvuođa guolástussii, muhto čáhceguovllu eaiggádis lea raddálas guolástanvuoigatvuohta dain čáhceguovlluin, maidda sierraákkat guolástanvuohta guoská. |
| 8.5 Kalastus ja erämaalaki |
8.5 Guolástus ja meahcceguovloláhka |
| Erämaalaki (62/1991) ei sisällä kalastusta eikä kalavesien hoitoa ohjaavia säädöksiä. |
Meahcceguovlolágas (62/1991) eai leat njuolggadusat, mat stivrejit guolástusa dahje guollečáziid dikšuma. |
| Erämaalain tavoitteet saamelaiskulttuurin turvaaminen ja luontaiselinkeinojen turvaaminen asettavat kuitenkin kalastuksen niiden käyttömuotojen joukkoon, joiden vuoksi erämaa on perustettu. |
Meahcceguovlolága ulbmilat sámekultuvrra dorvvasteapmi ja luondduealáhusaid dorvvasteapmi ásahit goittot guolástusa daid geavahanhámiid jovkui, maid dihte meahcceguovlu lea vuođđuduvvon. |
| Lain tavoitteesta erämaaluonteen säilyttäminen voidaan myös vetää joitakin linjoja, jotka olisi otettava huomioon kalavesien hoidosta ja käytöstä päätettäessä. |
Lága ulbmilis meahcceguovloiešlági seailluheapmi sáhttá maiddái geassit juoga linnjáid, mat galggašedje váldojuvvot vuhtii guollečáziid dikšumis ja geavaheamis mearridettiin. |
| 8.6 Kalastus ja soidensuojelulaki |
8.6 Guolástus ja jekkiidsuodjalanláhka |
| Soidensuojelulaki (851/1988) ja -asetus (852/1988) eivät rajoita kalastusta. |
Jekkiidsuodjalanláhka (851/1988) ja -ásahus (852/1988) eai gáržžit guolástusa. |
| Soidensuojeluasetuksen 3. §:n kohdassa 3 todetaan, että soidensuojelualueella on 1. §:n säännösten estämättä sallittu kalastus. |
Jekkiidsuodjalanásahusa 3. §:a čuoggás 3 daddjojuvvo, ahte jekkiidsuodjalanguovllus lea lohpi guolástit, almmá ahte 1. §:a njuolggadusat dan hehttejit. |
| Kalastus ja erämaaluonteen säilyttäminen sekä kalastus ja luonnonsuojelu eivät ole ristiriidassa keskenään. |
Guolástus ja meahcceguovloiešlági seailluheapmi eai mana ruossalassii, eaige maiddái guolástus ja luonddusuodjaleapmi. |
| Kalassa kuljetaan kuitenkin usein moottorikäyttöisellä ajoneuvolla. |
Olbmot johtalit goittot dávjá guolásteamen mohtorfievrruiguin. |
| Tiettömyyden vuoksi elinkeinollisen kalastuksen ja kotitarvekalastuksen harjoittaminen alueen vesistöissä edellyttää talvi- ja kesäaikaista maasto- ja lentoliikennettä. |
Guovllu geainnuhisvuođa dihte šaddá goittot ealáhusguolástusas ja ruovttudárbobivddus geavahit dálvvi ja geasi áigge meahccefievrruid ja girdi. |
| Vaikka kalastus ei sinänsä vaaranna erämaaluonnetta tai luonnontilaisuutta, siihen liittyvät toiminnot voivat sen tehdä. |
Vaikko guolástus daninassii ii čuoze meahcceguovloiešláhkái dahje luonddudilálašvuhtii, de dasa guoskevaš doaimmat sáhttet dan dahkat. |
| Kalastusoikeus ei anna oikeutta koneellisella kulkuneuvolla maastossa liikkumiseen. |
Guolástanvuoigatvuohta ii atte vuoigatvuođa johtalit mohtorfievrruiguin meahcis. |
| 8.7 Tavoitteet ja toimenpiteet |
8.7 Mihttomearit ja doaibmabijut |
| 1) Metsähallitus osallistuu Utsjoen ja Inarin kalastusalueiden kalavesien käyttö- ja hoitosuunnitelmien päivittämiseen. |
1) Meahciráđđehus lea mielde Ohcejoga ja Anára guolástanguovlluid guollečáziid geavahan- ja dikšunplánaid beivemis. |
| 2) Näätämöjoen kalastusmatkailua kehitetään palvelurakenteiden laatua ja turvallisuutta parantamalla. |
2) Njávdánjoga guolástanturisma ovddiduvvo bálvalanrusttegiid kvalitehta ja dorvvolašvuođa buoridemiin. |
| Alueelle laaditaan suunnitelma kalastuksen ja kalastajien ohjaamisesta sekä selvitetään tarvittavat palvelut. |
Guvlui dahkkojuvvo plána guolástusa ja guolásteaddjiid stivremis ja čielggaduvvojit dárbbašlaš bálvalusat. |
| Suunnitelman toteuttaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä Riistan- ja kalantutkimuslaitoksen sekä kolttien kyläkokouksen kanssa. |
Plána ollašuhttin dihte Meahciráđđehus bargá Fuođđo- ja guolledoallodutkanlágádusain ja nuortalaččaid siidačoahkkimiin. |
| 3) Kalakantojen luontainen lisääntyminen turvataan kalastusta säätelemällä. |
3) Guollenáliid lunddolaš lassáneapmi dorvvastuvvo guolástusa muddema bokte. |
| Utsjoen kalastusalueella varsinaisia kalojen istutuksia kalanviljelylaitoksista ei siten suoriteta. |
Ohcejoga guolástanguovllu čáziide eai nappo gilvojuvvo guollešaddadanlágádusaid guolit. |
| Istutuksia voidaan suorittaa kuitenkin vesistöalueen sisällä siirtämällä kaloja tai mätiä järvestä toiseen. |
Čázádatguovllu siste sáhttá goittot čađahit sirdingilvimiid, nu ahte sirdojuvvojit guolit ja meađđemat jávrris nubbái. |
| Siirtoistutusten tavoitteena tulee ensisijaisesti olla alkuperäisten kalakantojen palauttaminen vesiin, joista ne ovat hävinneet. |
Sirdingilvimiid ulbmilin lea vuosttažettiin máhcahit álgoálgosaš guollenáliid čáziide, main dat leat jávkan. |
| Peruste: Alueen luonnontilaisuuden säilyttäminen. |
Ágga: Guovvlu luonddudilálašvuođa seailluheapmi. |
| 4) Siirtoistutusten koordinointi ja siitä vastaaminen kuuluvat vesialueen omistajalle, joten kaikille istutuksille tulee olla Metsähallituksen lupa, ja niiden suorittaminen tulee tehdä erittäin harkitusti ja kontrolloidusti – mielellään viranomaistyönä. |
4) Sirdingilvimiid oktiiheiveheapmi ja das vástideapmi gullá čáhceguovllu oamasteddjái. |
| Peruste: Kalastuslaki ja -asetus. |
Ágga: Guolástanláhka ja -ásahus. |
| Utsjoen kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma. |
Ohcejoga guolástanguovllu geavahan- ja dikšunplána. |
| Tenojoen kalastussopimus ja -sääntö. |
Deanu guolástansoahpamuš ja -njuolggadus. |
| 5) Kalastusrajoitusten tarpeellisuutta tulee seurata tarkoin koko ajan, ja tarvittavat muutokset tehdään kolmen vuoden välein. |
5) Guolástanráddjehusaid dárbbašlašvuođa galgá čuovvut dárkilit oppa áigge ja dárbbašlaš nuppástusat dahkkojuvvojit golmma jagi gaskkaid. |
| Perusteet edellä mainituille esityksille ovat lakien ja asetusten lisäksi kalatautien torjuminen, kalakantojen säilyttäminen geneettisesti puhtaina sekä vieraiden lajien aiheuttamien ekologisten muutosten torjuminen. |
Ákkat ovdalis máinnašuvvon árvalusaide lea lágaid ja ásahusaid lassin guolledávddaid dusten, guollenáliid seailluheapmi genetihkalaččat buhtisin ja vieris šlájaid dagahan ekologalaš rievdadusaid dusten. |
| Suunnitelman suosituksia: |
Plána ávžžuhusat: |
| 1) Kolttien kyläkokous tulee ottaa mukaan koltta-alueella kalastusalueen neuvotteluihin. |
1) Nuortalaččaid siidačoahkkima galgá váldit mielde nuortalašguovllus guolástanguovllu ráđđádallamiidda. |
| 2) Tiedonvaihtoa sekä yhteistyötä vesien tutkimuksissa tulee lisätä ympäristöviranomaisten ja muiden yhteistyötahojen kanssa. |
2) Diehtolonohallama ja ovttasbarggu čáziid dutkamiin galgá lasihit biraseiseválddiiguin ja eará ovttasbargobeliiguin. |
| 8.8 Seuranta |
8.8 Čuovvun |
| Metsähallitus seuraa alueen kalakantojen kehitystä Ylä-Lapin luonnonvarasuunnitelmassa (Sandström ym. 2000) sekä Metsähallituksen ympäristö- ja laatujärjestelmässä sovituin mittarein. |
Meahciráđđehus čuovvu guovllu guollenáliid ovdáneami Davvi-Lappi luondduriggodatplánas (Sandström bm. 2000) ja Meahciráđđehusa biras- ja kvalitehtavuogádagas sohppojuvvon mihtidanvugiiguin. |
| Näitä ovat kalastuslupatilastot, istutusraportit sekä raportit hoito- ja koekalastuksista. |
Dákkárat leat guolástanlohpestatistihkat, gilvinraporttat ja dikšun- ja geahččalanguolástusaid raporttat. |
| Luonnontilaisten vesien käyttö ja hoito edellyttävät ympäristön tilan seurantaa sekä siinä tapahtuvien muutosten rekisteröimistä. |
Luonddudilálaš čáziid geavaheapmi ja dikšun gáibidit ahte birrasa dilli galgá čuvvojuvvot ja dan rievdadusat registrejuvvot. |
| Ympäristöviranomaisten tulee seurata vesien happamoitumiskehitystä. |
Biraseiseválddit galget čuovvut čáziid suvruma. |
| Seurantaa tulee tehdä eri puolilla aluetta ja samoissa vesissä, jolloin nähdään pitkän aikavälin muutokset. |
Čáziid suvruma galgá čuovvut meahcceguovllu sierra sajiin ja seamma čáziin, goas oaidná mo dilli rievdá áiggiid mielde. |
| Erityisen tärkeää on seurata matalien tunturijärvien tilaa, joissa happikato voi vaikuttaa hyvinkin vaarantavasti kalakantoihin. |
Erenoamáš dehálaš lea čuovvut coages duottarjávrriid dili, main oksygenajávku sáhttá sakka čuohcit guollenáliide. |
| 9 Riistanhoito ja metsästys |
9 Fuođđodikšun ja meahccebivdu |
| Kaldoaivin erämaan sekä Sammuttijängän–Vaijoenjängän soidensuojelualueen yksilömääräisesti pyydetyin ja merkittävin riistalaji on alueella yleisenä esiintyvä riekko. |
Gálddoaivvi meahcceguovllu ja Sámmotjeakki–Vadjotjeakki jekkiidsuodjalanguovllu mávssoleamos fuođđošládja lea rievssat, mii lea dáin guovlluin dábálaš. |
| Toinen paikallisille asukkaille merkittävä riistalaji on hirvi. |
Nubbi mávssolaš fuođđošladja báikegoddelaččaide lea ealga. |
| Lisäksi erämaa-alueen eteläosien mäntymetsistä pyydetään jonkin verran metsoa. |
Dasa lassin meahcceguovllu máttageaže beahcevuvddiin bivdet muhtun muddui čuvččá. |
| Muita lajeja – kuten hanhia ja muita vesilintuja – metsästetään jonkin verran Iijärven pohjoispuolella ja Vetsijärven ympäristössä. |
Eará šlájaid, dego čuotnjága ja eará čáhcelottiid bivdet muhtun muddui Idjajávrri davábealde ja Veahčajávrri birrasiin. |
| Karhun pyynti on vähäistä siksi, että niitä esiintyy Kaldoaivin erämaassa luontaisesti vähän. |
Guovžža bivdet uhccán, dasgo dat leat vánis Gálddoaivvi meahcceguovllus. |
| Jänis ja kettu ovat yleisiä, mutta niitä pyydetään varsin vähän. |
Njoammil ja rieban leat dábálaččat, muhto daid bivdet viehka uhccán. |
| Ylä-Lapissa tehtiin vuosien 2002–2003 aikana metsästysselvitys Ylä-Lapin riekonmetsästyksestä metsästyskaudella 2001–2002 (Kimmo Gröndahl, henk. |
Davvi-Lappis dahkkojuvvui jagiid 2002–2003 áigge meahccebivdočielggadus Davvi-Lappi rievssatbivddu birra meahcástanbajis 2001–2002 (Kimmo Gröndahl, persovnnalaš diehtunaddin 2003). |
| Selvityksen mukaan riekkoja metsästettiin Ylä-Lapin alueelta yhteensä noin 35 000 kpl. Näistä noin 6 500 pyydettiin Kaldoaivin alueelta. |
Čielggadusa mielde rievssahiid bivde Davvi-Lappi guovllus oktiibuot sullii 35 000. Dáin sullii 6 500 bivde Gálddoaivvi guovllus. |
| Utsjoen ja Inarin alueella ulkopaikkakuntalaiset metsästivät riekoista lähes 30 %. |
Ohcejoga ja Anára guovllus olgobáikegoddelaččat bivde rievssahiin lagabui 30 %. |
| Kaldoaivin alueella riekkoa ansiokseen pyytäviä ilmoitti olevansa 5 % paikkakuntalaisista metsästäjistä. |
Gálddoaivvi guovllus 5 % báikegoddelaš bivdiin almmuhedje iežaset bivdit rievssahiid dienasin. |
| Ansiometsästäjät pyytävät riekkoa pääasiassa ansoilla kahdesta kolmeen kuukautta vuodessa – riippuen keliolosuhteista. |
Dienasbivdit bivde rievssaha vuosttažettiin gárdumiin guokte golbma mánotbaji jagis siivvuid mielde. |
| Metsästyslain (615/1993) 8. §:n mukaan utsjokelaisilla ja inarilaisilla on maksuton metsästysoikeus kotikuntansa valtionmailla. |
Meahcástanlága (615/1993) 8. §:a mielde ohcejohkalaččain ja anárlaččain lea nuvttá bivdovuoigatvuohta iežaset ruovttugieldda eatnamiin. |
| Metsästys on osa paikallista elämäntapaa ja kulttuuria. |
Meahccebivdu lea oassi báikkálaš eallinvuogis ja kultuvrras. |
| Riekon ansapyynnillä on taloudellista merkitystä Kaldoaivin erämaa-alueella. |
Rievssaha gárdebivdu mearkkaša ekonomalaččat Gálddoaivvi meahcceguovllus. |
| Utsjoella metsästykseen liittyvä matkailu on merkittävää painottuen kevät- ja syyssesonkeihin. |
Ohcejogas meahccebivdui gullevaš turisma mearkkaša ollu, sesoŋŋaáigi deaivá giđđii ja čakčii. |
| Paikkakuntalaisten harjoittama kanalintujen metsästys on kiintiöimätöntä, mutta riistanhoitoyhdistys ohjaa sitä suosituksin, ja Lapin riistanhoitopiiri lyhentää tarvittaessa metsästysaikaa. |
Báikegoddelaččaid eanalottiid bivdu ii leat eriiguin muddejuvvon, muhto fuođđodikšunovttastus stivre dan ávžžuhusaiguin ja Lappi meahccedikšunbire oanida dárbbu mielde bivdoáiggi. |
| Viime vuosina käytännöksi on muodostunut, että metsästys alkaa Ylä-Lapin alueella 20.9. Metsästäjät vaikuttavat riistakantoihin myös pidättäytymällä pyynnistä huonoina kanalintuvuosina. |
Dáid maŋimuš jagiid vierrun lea leamaš ahte meahccebivdu álgá Davvi-Lappis 20.9. Bivdit sáhttet váikkuhit fuođđonáliide maiddái nu, ahte eai bivdde heajos eanaloddejagiid. |
| Metsästyslaki turvaa riistalajeille rauhallisen lisääntymisajan ja kieltää monet tehokkaat, aiemmin käytetyt metsästystavat. |
Meahcástanláhka dorvvasta fuođđošlájaide ráfálaš lassánanáiggi ja gieldá máŋggaid beaktilis bivdovugiid, mat ledje ovdal anus. |
| Hirven ja karhun pyynti on kiintiöity seuraamaan kantojen kehitystä. |
Ealga- ja guovžabivdu lea muddejuvvon eriiguin náliid ovdáneami mielde. |
| Metsähallituksen ympäristösertifikaatti edellyttää luonnonvarojen kestävää käyttöä. |
Meahciráđđehusa birassertifikáhtta gáibida luondduriggodagaid bistevaš geavaheami. |
| Tästäkin syystä riekko- ja kanalintuluvat on kiintiöity siten, että metsästys on ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää. |
Maiddái danin rievssat- ja eanaloddelobit leat muddejuvvon eriiguin nu, ahte meahccebivdu lea ekologalaččat ja sosiálalaččat bistevaš vuođu alde. |
| Utsjoella ja Inarissa Metsähallituksen metsästysluvat ovat riekkolupia. |
Ohcejogas ja Anáris Meahciráđđehusa bivdolobit leat rievssatlobit. |
| Osa luvista on myynnissä paikallisilla matkailuyrittäjillä tukien heidän toimintaansa. |
Oasi lobiin vuvdet báikkálaš turistafitnodagat, ná lohpevuovdin lea daidda dienasin. |
| Vieraspaikkakuntalaisten harjoittaman metsästyksen järjestelyjä varten alueet on jaettu useaan pienriistan lupametsästysalueeseen, joille kullekin määritellään vuosittain kiintiöt riistakantojen kehityksen mukaan. |
Olgobáikegoddelaččaid bivddu lágideami várás guovllut leat juhkkojuvvon moanaide lohpebivdoguovlluide smávvafuođđuid bivddu várás. Guđege guvlui meroštallojit jahkásaččat bivdoearit fuođđonáliid ovdáneami mielde. |
| Kaldoaivin ja Sammuttijängän–Vaijoenjängän alueille sijoittuu täällä hetkellä neljä pienriistan lupametsästysaluetta. |
Gálddoaivvi ja Sámmotjeakki–Vadjotjeakki guovlluin leat dál njeallje lohpebivdoguovllu smávvafuođđuid várás. |
| Sidosryhmäneuvotteluissa on sovittu vuosittain metsästyslupajärjestelyistä sekä koira-alueista. |
Čanasjoavkkuid ráđđádallamiin lea sohppojuvvon jahkásaččat bivdolohpelágideamis ja beanaguovlluin. |
| Alueet sovitaan vuosittain porotalouden tarpeet huomioon ottaen. |
Guovllut sohppojit jahkásaččat nu, ahte váldojit vuhtii boazodoalu dárbbut. |
| 9.2 Metsästys ja erämaalaki |
9.2 Meahccebivdu ja meahcceguovloláhka |
| Erämaalaki (62/1991) ottaa kantaa metsästykseen vain tavoitteellisella tasolla. |
Meahcceguovloláhka (62/1991) váldá beali meahccebivdui dušše ulbmillaš dásis. |
| Lain tavoitteet saamelaiskulttuurin turvaaminen ja luontaiselinkeinojen turvaaminen sisältävät metsästyksen. |
Lága ulbmilat sámekultuvrra dorvvasteapmi ja luondduealáhusaid dorvvasteapmi sisdollet meahccebivddu. |
| Paikallisen pyyntikulttuurin ja pyyntioikeuksien kunnioitus on osa alueen erämaaluonnetta. |
Báikkálaš bivdokultuvrra ja bivdovuoigatvuođaid gudnejahttin lea oassi guovllu meahcceguovloiešlágis. |
| 9.3 Metsästys ja soidensuojelulaki |
9.3 Meahccebivdu ja jekkiidsuodjalanláhka |
| Soidensuojelulaki (851/1988) ja -asetus (852/1988) eivät rajoita metsästystä. |
Jekkiidsuodjalanláhka (851/1988) ja -ásahus (852/1998) eai gáržžit meahccebivddu. |
| Soidensuojeluasetuksen 3. §:n mukaan metsästys on sallittu niillä soidensuojelualueilla, jotka sijaitsevat metsästyslain (615/1993) 8. §:n tarkoittamissa kunnissa, joissa kuntalaisilla on oikeus metsästää kotikunnassaan valtion omistamilla alueilla. |
Jekkiidsuodjalanásahusa 3. §:a mielde meahccebivdu lea lobálaš dain jekkiidsuodjalanguovlluin, mat leat meahcástanlága (615/193) 8. §:a oaivvildan gielddain, main gieldalaččain lea vuoigatvuohta bivdit iežaset ruovttugielddas stáhtaeatnamiin. |
| Soidensuojeluasetuksen mukaan metsästys on sallittu myös muilla soidensuojelualueilla sen mukaan, kuin järjestyssäännössä tarkemmin määrätään. |
Jekkiidsuodjalanásahusa mielde meahccebivdu lea lobálaš maiddái eará jekkiidsuodjalanguovlluin dan mielde go ortnetnjuolggadusas dárkileappot mearriduvvo. |
| 9.4 Tavoitteet ja toimenpiteet |
9.4 Plána árvalusat |
| 1) Metsähallitus seuraa riistakantojen kehitystä ja pyrkii yhteistyössä riistanhoitopiirin sekä riistanhoitoyhdistysten kanssa turvaamaan ne. |
1) Meahciráđđehus čuovvu fuođđonáliid ovdáneami ja geahččala ovttasráđiid fuođđodikšunbiriin ja fuođđodikšunovttastusaiguin dorvvastit daid. |
| Metsähallitus voi perustaa tarvittaessa alueelle riistakantojen arvioimiseksi riistakolmioita. |
Meahciráđđehus sáhttá vuođđudit dárbbu mielde guvlui fuođđonáliid árvvoštallan dihte fuođđodárkongolmmačiegahasaid. |
| Riistanhoitoyhdistykset voivat perustaa ja merkitä maastoon riistakolmioita Metsähallituksen kanssa erikseen sovittaviin paikkoihin. |
Fuođđodikšunovttastusat sáhttet vuođđudit ja merket meahccái fuođđodárkongolmmačiegahasaid báikkiide, maid birra sohppojuvvo sierra Meahciráđđehusain. |
| Peruste: Riistakantojen kehityksen seuranta ja kestävän käytön periaatteen varmistaminen. |
Ágga: Fuođđonáliid ovdáneami čuovvun ja bistevaš geavaheami prinsihpa sihkkarastin. |
| 2) Hirvikantojen hoitamiseksi nuolukivien sijoittaminen on mahdollista Metsähallituksen kanssa erikseen sovittaviin paikkoihin. |
2) Ealganáliid dikšun dihte sáhttá bidjat njoallungeđggiid báikkiide, maid birra sohppojuvvo sierra Meahciráđđehusain. |
| Nuolukivien sijoittaminen tulee tehdä keväällä viimeistään ennen huhtikuun loppua. |
Njoallungeđggiid galgá bidjat meahccái giđđat maŋimustá ovdal cuoŋománu loahpa. |
| Peruste: Yhteistyö riistanhoitoyhdistysten kanssa kestävän käytön periaatteen varmistamiseksi. |
Ágga: Ovttasbargu fuođđodikšunovttastusaiguin bistevaš geavaheami prinsihpa sihkkarastin dihte. |
| Porotalouden turvaaminen. |
Boazodoalu dorvvasteapmi. |
| 3) Hirvien ravintotilanteen parantamiseksi puronvarsien pajukoiden vesominen on sallittu Metsähallituksen osoituksen mukaan. |
3) Ealgga biebmodili buorideapmin ájaguoraid suovkkaid oažžu čuohppat Meahciráđđehusa čujuheami mielde. |
| 4) Metsästyslain (615/1993) mukaisesti kuntalaisilla on maksuton oikeus metsästää erämaassa ja soidensuojelualueella. |
4) Meahcástanlága (615/1993) mielde gieldalaččat ožžot nuvttá bivdit meahcceguovllus ja jekkiidsuodjalanguovllus. |
| Kuntalaisten talviaikainen maastoliikennelupa mahdollistaa kelkan käytön riekon ansapyynnissä. |
Gieldalaččaid dálvviáigásaš meahccejohtaluslohpi addá vejolašvuođa geavahit mohtorgielkká rievssahiid gárdumis. |
| Moottorikelkkaa ja mönkijää voidaan käyttää hirvenruhojen kuljettamiseen maastosta nykyisen käytännön mukaan. |
Mohtorgielkkáin ja njealjejuvllagiin sáhttá fievrridit ealggagorudiid eret meahcis dálá vuogi mielde. |
| 5) Ulkopaikkakuntalaisille Metsähallitus myy rajoitetusti ja kiintiöidysti metsästyslupia. |
5) Olgobáikegoddelaččaide Meahciráđđehus vuovdá muhtun muddui eriid mielde meahcástanlobiid. |
| Lupien määrästä vuosittain päätettäessä noudatetaan kestävän käytön periaatetta. |
Lobiid mearis jahkásaččat mearridettiin čuvvojuvvo bistevaš ovdáneami prinsihppa. |
| Metsästyslupajärjestelyistä ja koira-alueista Metsähallitus neuvottelee ao. riistanhoitoyhdistyksen, paliskuntien, saamelaiskäräjien, metsästyksestä ainakin osan toimeentulostaan saavien paikallisten matkailuyrittäjien, mahdollisten ammattimetsästäjien ja koltta-alueella kolttien edustajien kanssa. |
Meahcástanlohpelágideami ja beanaguovlluid birra Meahciráđđehus ráđđádallá fuođđodikšunovttastusain, bálgosiiguin, sámedikkiin, báikkálaš turistafitnodagaiguin, mat ožžot goittot oasi áigáiboađusteaset meahccebivddus, vejolaš ámmátbivdiiguin ja nuortalašguovllus nuortalaččaid ovddasteaddjiiguin. |
| Neuvottelujen perusteella Metsähallitus määrittelee mm. koiran käyttöä koskevat ehdot. |
Ráđđádallamiid vuođul Meahciráđđehus meroštallá ee. beatnaga geavahaneavttuid. |
| Koira-alueista neuvotellaan tarvittaessa tarkemmin paliskuntien kanssa. |
Beanaguovlluid birra Meahciráđđehus ráđđádallá dárbbu mielde dárkileappot bálgosiiguin. |
| Paliskunnat voivat kutsua tokkakuntien edustajia neuvotteluihin. |
Bálgosat sáhttet dárbbu mielde bovdet siidagottiid ovddasteaddjiid ráđđádallamiidda. |
| Neuvotteluiden perusteella Metsähallitus kehittää ulkopaikkakuntalaisten harjoittamaa metsästystä siten, että metsästys on sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää, ja siinä pyritään hyödyntämään paikallisia opastus- ja huoltopalveluita. |
Ráđđádallamiid vuođul Meahciráđđehus ovddida olgobáikegoddelaččaid meahccebivddu nu, ahte bivdu lea sosiálalaččat, ekonomalaččat ja ekologalaččat bistevaš vuođu alde. Bivddu lágideamis geahččalit atnit ávkin báikkálaš oahpistan- ja fuolahanbálvalusaid. |
| 6) Metsähallitus pitää ketunmetsästystä riistanhoidollisista ja luonnonsuojelullisista syistä tärkeänä. |
6) Meahciráđđehusa mielas lea fuođđodikšuma ja luonddusuodjaleami dáfus mávssolaš bivdit riebaniid. |
| Päävastuu ketunmetsästyksen järjestämisestä tunturi- ja naalialueiden ulkopuolella on riistanhoitopiirillä sekä riistanhoitoyhdistyksellä. |
Váldovástu riebanbivddu lágideamis duottar- ja njállaguovlluid olggobealde lea fuođđodikšunbires ja fuođđodikšunovttastusas. |
| Metsähallitus osallistuu soveltuvin osin mahdollisiin pienpetoprojekteihin – kuten esimerkiksi ketun metsästykseen naalialueella. |
Meahciráđđehus oassálastá heivvolaš osiin vejolaš smávvanávdeprošeavttaide dego omd. riebanbivdui njállaguovllus. |
| 7) Riekkotutkimukseen tulisi lisätä resursseja, jotta riekkokannoista ja niiden vaihteluiden syistä saataisiin nykyistä luotettavampia tietoja. |
7) Rievssatdutkamii galggašii lasihit resurssaid, vai rievssatnáliin ja daid molsašuddama sivain fidnejuvvošedje eanet luohtehahtti dieđut go leat leamaš dássážii. |
| 9.5 Seuranta |
9.5 Čuovvun |
| Metsähallitus seuraa alueen riistakantojen kehitystä Ylä-Lapin luonnonvarasuunnitelmassa (Sandström ym. 2000) sekä Metsähallituksen ympäristö- ja laatujärjestelmässä sovituin mittarein. |
Meahciráđđehus čuovvu guovllu fuođđonáliid ovdáneami Davvi-Lappi luondduriggodatplánas (Sandström bm. 2000) ja Meahciráđđehusa biras- ja kvalitehtavuogádagas sohppojuvvon mihtidanvugiiguin. |
| Näitä ovat vuotuiset lupakiintiöt ja saalistilastot, riistakolmiolaskennan tulokset sekä Inarin ja Utsjoen riistanhoitoyhdistysten arviot. |
Dáidda gullet jahkásaš lohpeearit ja sálašdieđut, fuođđodárkongolmmačiegahaslohkama bohtosat ja Anára ja Ohcejoga fuođđodikšunovttastusaid árvvoštallamat. |
| Seurantaa tehdään yhteistyössä mm. mainittujen riistanhoitoyhdistysten sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen, paliskuntien ja Metsähallituksen henkilökunnan kanssa. |
Meahciráđđehus čuovvu ovttasráđiid ee. ovdalis máinnašuvvon fuođđodikšunovttastusaiguin ja Fuođđo- ja guolledoalu dutkanlágádusain, bálgosiiguin ja Meahciráđđehusa bargoveagain. |
| 10 Maastoliikenne ja muu liikkuminen |
10 Meahccejohtalus ja eará johtaleapmi |
| 10.1 Kulkuyhteyksiä ja liikkumista ohjaavat säädökset |
10.1 Johtinoktavuođat ja johtaleami stivrejeaddji njuolggadusat |
| Kulkuyhteyksiä ja liikkumista ohjaavia säädöksiä löytyy ainakin erämaalaista (62/1991), soidensuojeluasetuksesta (852/1988), luonnonsuojelulaista (1096/1996), vesilaista (264/1961), laista yksityisistä teistä (358/1962), kiinteistönmuodostamislaista (554/1995), maastoliikennelaista (1710/1995) ja ilmailulaista (281/1995) sekä niihin liittyvistä asetuksista. |
Johtinoktavuođaid ja johtaleami stivrejeaddji njuolggadusat gávdnojit goittot meahcceguovlolágas (62/1991), jekkiidsuodjalanásahusas (852/1988), luonddusuodjalanlágas (1096/1996), čáhcelágas (264/1961), lágas priváhtageainnuin (358/1962), giddodagaid čohkkenlágas (554/1995), meahccejohtaluslágas (1710/1995) ja áibmojohtaluslágas (281/1995) ja daidda guoskevaš ásahusain. |
| 10.1. 1 Jokamiehenoikeudet |
10.1.1 Juohkeolbmovuoigatvuođat |
| Jokamiehenoikeudet ovat voimassa erämaa-alueella. |
Juohkeolbmovuoigatvuođat leat fámus meahcceguovllus. |
| Ne ovat voimassa myös soidensuojelualueella, ellei niitä ole erikseen rajoitettu luonnonsuojelulain (1096/1996) nojalla annetulla järjestyssäännöllä. |
Dat leat fámus maiddái jekkiidsuodjalanguovllus, jos dat eai leat sierra gáržžiduvvon luonddusuodjalanlága (1096/1996) vuođul addojuvvon ortnetnjuolggadusaiguin. |
| Luonnonsuojelulain 18. §:n 2. momentin mukaan |
Luonddusuodjalanlága 18. paragráfa 2. momeantta mielde |
| Kansallispuistossa ja muulla luonnonsuojelualueella voidaan joko alueen perustamispäätökseen tai aluetta koskevaan järjestyssääntöön otettavalla määräyksellä kieltää tai rajoittaa liikkumista, leiriytymistä, maihinnousua sekä veneen, laivan tai muun kulkuneuvon pitämistä. |
Álbmotmeahcis ja eará sajis luonddusuodjalanguovllus sáhttá mearrádusain, mii váldojuvvo juogo guovllu vuođđudanmearrádussii dahje guvlui guoskevaš ortnetnjuolggadusaide, gieldit dahje gáržžidit johtaleami, gohttema, gáddáimannama ja fatnasa, dámppa dahje eará johtinfievrru doallama. |
| Liikkumis- ja maihinnousukielto tai -rajoitus edellyttää, että alueen eläimistön ja kasvillisuuden säilyminen sellaista vaatii. |
Johtalan- ja gáddáimannagielddu dahje -ráddjehusa eaktun lea ahte guovllu ealliid ja šattolašvuođa seailluheapmi gáibida dakkára. |
| Jokamiehenoikeuksien perusteella kaikilla on oikeus liikkua omin voimin ilman aika- tai aluerajoituksia. |
Juohkeolbmovuoigatvuođaid vuođul buohkain lea vuoigatvuohta johtalit iešráđálaččat álo ja juohke sajis. |
| Myös lyhytkestoinen (1–2 yötä paikassaan) leiriytyminen kuuluu jokamiehenoikeuksiin. |
Maiddái oanehisáigásaš (1–2 ija guđege báikkis) gohtten gullá juohkeolbmovuoigatvuođaide. |
| Metsähallituksen tupien käyttö ei kuulu jokamiehenoikeuksiin, vaan niiden käyttösäännöistä Metsähallituksella on oikeus päättää erikseen. |
Meahciráđđehusa stobuid geavaheapmi ii gula juohkeolbmovuoigatvuođaide, muhto daid geavahannjuolggadusain oažžu Meahciráđđehus mearridit sierra. |
| Luvussa 6 Luonnon virkistyskäyttö ja luontomatkailu on kerrottu autiotupien käytön säännöt. |
Logus 6 Luondduturisma ja lustageavaheapmi leat ovdanbukton ávdinstobuid geavahannjuolggadusat. |
| Erämaalain 5. §:n mukaan erämaa-alueille ei saa rakentaa pysyviä teitä. |
Meahcceguovlolága 5. paragráfa mielde meahcceguovlluide ii oaččo ráhkadit bissovaš geainnuid. |
| Säädös turvaa erämaalain päätarkoituksen: alueen erämaaluonteen säilyttämisen. |
Njuolggadus dorvvasta meahcceguovlolága váldoulbmila, guovllu meahcceguovloiešlági seailluheami. |
| Pysyvällä tiellä tarkoitetaan kaikkina vuodenaikoina ajokelpoista tietä. |
Bissovaš geainnuin oaivvildit buot jagiáiggiid vuojihahtti geainnu. |
| Tämä selviää lain yksityiskohtaisista perusteluista, joissa todetaan myös: ”Se [kielto] ei siten estäisi niin sanottujen talviteiden rakentamista. |
Dát čielgá lága dárkilet ákkastallamiin, main daddjojuvvo maiddái, ahte ”Dat [gieldu] ii ná hehttešii nu gohčoduvvon dálvegeainnuid ráhkadeami”. |
| ” Talviteitä onkin tarkoitus käyttää muun muassa puiden kuljettamiseen niiltä erämaa-alueilta, joilla harjoitetaan luonnonmukaista metsätaloutta. |
Dálvegeainnut galgetge geavahuvvot earret eará muoraid fievrrideapmái eret dain meahcceguovlluin, main barget ekologalaš vuovdedoaluin. |
| Tällaisia metsiä on lähinnä Hammastunturin (Päniordo) ja Vätsärin (Vääččir) erämaa-alueilla. |
Dákkár vuovddit gávdnojit vuosttažettiin Bátneduoddara ja Váhčira meahcceguovlluin. |
| Kaldoaivin erämaa-alueella ei ole näköpiirissä talviteiden tarvetta. |
Gálddoaivvi meahcceguovllus ii oro leamen dárbu dálvegeainnuide. |
| Erämaalain yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan teiden rakentamisesta lisäksi, että ”teiden rakentamiskielto ei koskisi pykälän 3 momentin mukaan tien rakentamista silloin, kun erämaaalueen rajojen sisäpuolella olevalla yksityisellä tilalla on lakiin perustuva kulkuoikeus valtion omistaman maan halki”. |
Meahcceguovlolága dárkilet ákkastallamiin daddjojuvvo geainnuid huksemis dasa lassin, ahte ”geainnuid huksengieldu ii guoskkašii paragráfa 3 momeantta mielde geainnu ráhkadeapmái dalle, go meahcceguovllu rájiid siskkobeale priváhta dálus lea láhkii vuođđuduvvi johtinvuoigatvuohta stáhtaeatnama čađa”. |
| Tämän lisäksi kuitenkin lain yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan edelleen: ”Jos alueen erämaaluonne kärsisi siitä, että tällaiseen oikeuteen perustuva tie rakennettaisiin, valtioneuvosto voisi ehdotetun lain 8 §:n nojalla määrätyin edellytyksin antaa luvan tietä varten perustetun rasite- tai käyttöoikeuden lunastamiseen. |
Dasa lassin goittotge daddjojuvvo lága dárkilet ákkastallamiin ain, ahte ”Jos guovllu meahcceguovloiešláhki gillášii das, ahte dákkár vuoigatvuhtii vuođđuduvvi geaidnu ráhkaduvvošii, de stáhtaráđđi sáhtášii evttohuvvon lága 8 §:a vuođul dihto eavttuiguin addit lobi geainnu várás vuođđuduvvon servituhtta- dahje geavahanvuoigatvuođa lotnumii”. |
| ” Soidensuojeluasetuksen (852/1988) 1. §:n mukaan soidensuojelualueilla on kielletty rakennusten, teiden ja rakennelmien rakentaminen. |
Jekkiidsuodjalanásahusa (852/1988) 1. paragráfa mielde jekkiidsuodjalanguovlluin lea gildojuvvon ”visttiid, geainnuid ja rusttegiid huksen”. |
| Saman säädöksen 3. §:n mukaan on sallittu ”1 pykälän säännösten estämättä – – toimenpiteet alueella olevien rakennusten, teiden, rakennelmien sekä sähkö- ja puhelinlinjojen kunnossapitämiseksi”. |
Seamma njuolggadusa goalmmát paragráfa mielde oažžu ”almmá ahte 1 paragráfa njuolggudusat dan hehttejit – – čađahit doaimmaid guovllus leahkki visttiid, geainnuid, rusttegiid ja elerávdnje- ja telefonlinnjáid bajásdoallan dihte”. |
| 10.1. 3 Vesialueiden kulkuväylät ja kulkuoikeudet |
10.1.3 Čáhceguovlluid johtolagat ja johtinvuoigatvuođat |
| Erämaalaki ei sisällä säädöksiä vesialueiden kulkuyhteyksistä eikä vesillä liikkumisen oikeuksista. |
Meahcceguovlolágas eai leat njuolggadusat čáhceguovlluid johtinoktavuođain eaige čáziid alde johtaleami vuoigatvuođain. |
| Nämä säädökset löytyvät vesilaista (264/1961). |
Dát njuolggadusat gávdnojit čáhcelágas (264/1961). |
| Vesilain mukaan ”Jokaisella on oikeus, välttäen tarpeetonta häiriön aiheuttamista, kulkea vesistössä, missä se on avoinna. |
Čáhcelága mielde ”Juohkehaččas lea vuoigatvuohta, go ii dárbbašmeahttumit heađuš eará geavaheami, johtit rabas čázádagas. |
| Vesistö katsotaan avoimeksi, jos sitä laillisen oikeuden perusteella ei ole suljettu. |
Čázádaga gehččet rabasin, jos dat lágalaš vuoigatvuođa mielde ii leat gokčojuvvon. |
| Mitä edellä on sanottu kulkemisesta vesistössä, koskee vastaavasti kulkemista jäällä. |
Dat, mii ovdalis lea daddjojuvvon johtimis čázádagas, guoská vástideaddji vuogi mielde jieŋa alde johtimii. |
| ” Esitetty vesilain kohta tarkoittaa käytännössä sitä, että vesialueilla liikkuminen esimerkiksi moottoriveneellä ja moottorikelkalla on kaikille vapaata. |
” Ovdanbukton čáhcelága čuokkis oaivvilda iešalddes dan, ahte čáhceguovlluin ožžot johtalit buohkat friddja ovdamearkka dihte mohtorfatnasiin ja mohtorgielkkáin. |
| Soidensuojelualueella on vesialueilla liikkumista mahdollista rajoittaa luonnonsuojelulain (1096/1996) nojalla annetulla järjestyssäännöllä. |
Jekkiidsuodjalanguovllus sáhttá čáhceguovlluin johtaleami gáržžidit luonddusuodjalanlága (1096/1996) vuođul addojuvvon ortnetnjuolggadusaiguin. |
| Useimmille erämaan sisällä oleville yksityistiloille on kulkuoikeus rasitteena tai tieoikeutena. |
Eanaš priváhtadáluide meahcceguovllu siste lea johtinvuoigatvuohta servituhttan dahje geaidnovuoigatvuohtan. |
| Aikaisemmin näitä on perustettu ns. polkurasitteina, joita ei ole aina yksilöity; |
Ovdal dákkárat leat vuođđuduvvon ng. bálggesservituhttan, mat eai leat álo sierra meroštallon; |
| toisin sanoen maanmittaustoimituksessa on saatettu vahvistaa rasitteiden olemassaolo, mutta polkujen sijaintia ei ole merkitty kartoille. |
nuppiiguin sániiguin eanamihtidandoaimmahusas sáhttet leat nannen servituhtaid, muhto bálgáid sajádat ii leat merkejuvvon kárttaide. |
| Voimassa olevan kiinteistönmuodostamislain (554/1995) mukaan kulkuyhteys järjestetään nykyisin yksityisistä teistä annetun lain (358/1962) mukaisena tieoikeutena. |
Dálá giddodatčohkkenlága (554/1995) mielde johtinoktavuohta lágiduvvo dán áigge geaidnovuoigatvuohtan priváhta geainnuid birra addojuvvon lága (358/1962) mielde. |
| 10.1. 5 Maastoliikenne |
10.1.5 Meahccejohtalus |
| Erämaalaissa ei ole maastoliikennettä koskevia säädöksiä. |
Meahcceguovlolágas eai leat meahccejohtalussii guoskevaš njuolggadusat. |
| Maastoliikennettä ohjataan maastoliikennelailla (1710/1995), joka säätää kulkemisesta moottorikelkkareiteillä, maastossa ja jääpeitteisellä vesialueella, teiden ulkopuolella. |
Meahccejohtalus stivrejuvvo meahcceguovlolágain (1710/1995), mii mearrida mo johttojuvvo mohtorgielkájohtolagaid mielde, meahcis ja čáziin, mat leat jieŋa vuolde, ja geainnuid olggobealde. |
| Maastoliikenne ei ole jokamiehenoikeutta, vaan maastossa ajamiseen tarvitaan joitakin poikkeuksia – esimerkiksi poronhoitajat ja viranomaiset – lukuun ottamatta maanomistajan lupa. |
Meahccejohtalus ii gula juohkeolbmovuoigatvuođaide, muhto meahcis vuodjimii dárbbašuvvo earret muhtun spiehkastagaid (omd. boazodoallit ja eiseválddit) eanaeaiggáda lohpi. |
| Luvista päättää maanomistaja, jota Kaldoaivin erämaaalueella ja Sammuttijängän–Vaijoenjängän soidensuojelualueella edustaa Metsähallitus. |
Lobiin mearrida eanaeaiggát, man Gálddoaivvi meahcceguovllus ja Sámmotjeakki–Vadjotjeakki jekkiidsuodjalanguovllus ovddasta Meahciráđđehus. |
| Maastoliikennelain tarkoituksena on ”ehkäistä haittoja, joita luonnolle tai muulle ympäristölle, luontaiselinkeinoille, yleiselle virkistyskäytölle tai muulle yleiselle edulle taikka yksityiselle edulle aiheutuu moottorikäyttöisten ajoneuvojen käyttämisestä maastossa ja moottorikelkkailureitillä, sekä edistää liikenneturvallisuutta”. |
Meahccejohtaluslága ulbmilin lea ”hehttet daid heajos beliid, maid mohtorfievrruid geavaheapmi meahcis ja mohtorgielkájohtolaga alde dagaha lundui dahje eará birrasii, luondduealáhusaide, almmolaš lustageavaheapmái dahje eará oktasaš ávkái dahje priváhtaolbmo ávkái, ja ovddidit johtalusdorvvolašvuođa”. |
| Moottorikelkkailureitit ovat tieliikennelain (267/1981) 2. §:ssä määriteltyjä teitä, joilla on ”yleinen oikeus ajaa moottorikelkalla maastosta merkitsemällä erotetulla reitillä lumipeitteen aikaan”. |
Mohtorgielkájohtolagat leat geaidnojohtaluslága (267/1981) 2. §:s meroštallon geainnut, main lea ”almmolaš vuoigatvuohta vuodjit mohtorgielkkáin meahcis merkemiin earuhuvvon johtolaga mielde muohttaga áigge”. |
| Maastoliikennelain mukaan ”erämaa-alueelle voidaan perustaa moottorikelkkailureitti päättämällä siitä alueen hoito- ja käyttösuunnitelmassa”. |
Meahccejohtaluslága mielde ”meahcceguvlui sáhttá vuođđudit mohtorgielkájohtolaga, go dan birra mearriduvvo guovllu dikšun- ja geavahanplánas”. |
| Maastoliikennelain 13. §:n 3. momentin mukaan ”moottorikelkkailureitin perustamisesta ja lakkauttamisesta luonnonsuojelulaissa (71/1923) tarkoitetulla valtiolle kuuluvalla suojelualueella päättää alueen hallinnan mukaan Metsähallitus tai Metsäntutkimuslaitos”. |
Meahccejohtaluslága 13. paragráfa 3. momeantta mielde ”mohtorgielkájohtolaga vuođđudeamis ja heaittiheamis luonddusuodjalanlágas (71/23) oaivvilduvvon, stáhtii gullevaš suodjalanguovllus mearrida guovllu hálddašeami mielde juogo Meahciráđđehus dahje Meahccedutkanlágádus”. |
| Myös utsjokelaiset ja inarilaiset tarvitsevat maastoliikenneluvan liikkuessaan oman kuntansa alueella, mutta se on heille maksuton. |
Maiddái ohcejohkalaččat ja anárlaččat dárbbašit meahccejohtaluslobi, go johtalit iežaset gieldda siste, muhto dat lea sidjiide nuvttá. |
| Paikkakuntalaisten maksuton maastoliikenneoikeus perustuu lakiin Metsähallituksesta (1378/2004). |
Báikegoddelaččaid mávssuhis meahccejohtalusvuoigatvuođa vuođđun lea Meahciráđđehusláhka (1378/2004). |
| Lain 15. §:n mukaan maksuttomiin palveluihin kuuluu muun muassa kuntalaisten oikeus käyttää Metsähallituksen hallinnassa olevaa aluetta maastoliikennelain (1710/1995) mukaisesti maastoliikenteeseen. |
Lága 15 §:a mielde mávssuhis bálvalusaide gullet earret eará gieldalaččaid vuoigatvuohta geavahit Meahciráđđehusa hálddašan guovllu meahccejohtaluslága (1710/1995) mielde meahccejohtalussii. |
| Lisäksi eduskunta edellyttää maastoliikennelakiin liittyvässä lausumassaan hallituksen huolehtivan siitä, että Metsähallitus tai muu valtion viranomainen myöntää Utsjoen, Enontekiön ja Inarin kunnissa pysyvästi asuville pitkäaikaisia alueellisia lupia moottorikelkan käyttöön valtionmailla edellyttäen, että luvista ei aiheudu maastoliikennelain 5. §:ssä tarkoitettua vahinkoa. |
Dasa lassin Riikkabeaivvit gáibida meahcceguovloláhkii guoskevaš cealkámušastis ahte ráđđehus galgá fuolahit das, ahte Meahciráđđehus dahje stáhta eará eiseváldi mieđiha Ohcejoga, Eanodaga ja Anára gielddain fásta ássi olbmuide guhkesáigásaš guvllolaš lobiid mohtorgielkká geavaheapmái stáhtaeatnamiin dainna eavttuin ahte lobit eai dagat meahccejohtaluslága 5. §:s oaivvilduvvon vahága. |
| Mainitussa pykälässä todetaan, että moottorikäyttöistä ajoneuvoa on maastossa käytettävä siten, että vältetään vahingon tai haitan aiheuttamista luonnolle ja muulle ympäristölle, kiinteistölle ja luontaiselinkeinoille sekä tarpeettoman häiriön aiheuttamista asutukselle ja muulle ympäristölle. |
Viđat paragráfas daddjojuvvo, ahte mohtorfievrru galgá geavahit meahcis nu, ahte ii vahágahttojuvvo dahje heađuštuvvo luondu ja eará biras, giddodat ja luondduealáhusat eaige heađuštuvvo dárbbašmeahttumit ássanguovllut ja eará biras. |
| Kesäaikainen maastoliikennelupakäytäntö Kaldoaivin erämaassa ja Sammuttijängän– Vaijoenjängän soidensuojelualueella |
Meahccejohtalus geasi áigge Gálddoaivvi meahcceguovllus ja Sámmotjeakki–Vadjotjeakki jekkiidsuodjalanguovllus |
| Lumettoman maan maastoliikenne ilman maanomistajan lupaa on sallittu välttämättömissä poronhoitoon kuuluvissa tehtävissä poroisännän tai varaisännän luvalla. |
Bievlan oažžu johtalit meahcis eanaeaiggáda lobi haga njuolgga boazodollui gullevaš bargguin, jos boazoisit dahje várreboazoisit addá dasa lobi. |
| Lupa tulee antaa kirjallisena, ja se on pidettävä mukana sekä vaadittaessa näytettävä valvontaviranomaiselle (maastoliikenneasetus, 13 § 2 mom.). |
Lohpi galgá addojuvvot čálalažžan ja dat galgá lea álo fárus ja galgá dárbbu mielde čájehuvvot gozihaneiseváldái (meahccejohtalusásahus 13 §, 2 mom.). |
| Metsähallituksen toimissa liikuttaessa ei tarvita maastoliikennelupaa. |
Meahciráđđehusa bargguin jođedettiin ii dárbbašuvvo meahccejohtaluslohpi. |
| Samoin poliisin, tullilaitoksen ja rajavartiolaitoksen virkatehtäviin, sairaankuljetukseen, palo- ja pelastustoimen tehtäviin sekä muihin välttämättömiin virkatehtäviin ei tarvita maastoliikennelupaa. |
Seammaláhkai bolesa, tuollu ja rádjegozáhusa virgedoaimmaide, buohcciidsáhtosteapmái, čáskadan- ja gádjundoaimma bargguide ja eará vealtameahttun virgebargguide ii dárbbašuvvo meahccejohtaluslohpi. |
| Energia- tai tietoliikennelaitteiden huoltotöissä liikkumiseen ei tarvita lupaa. |
Energiija- ja diehtojohtolatrusttegiid fuolahanbargguide ja sirdimii ii dárbbašuvvo lohpi. |
| Myöskään vaikeasti liikuntavammainen henkilö ja hänen saattajansa eivät tarvitse maastossa liikkumiseen maanomistajan lupaa – eli he voivat liikkua maastossa moottorikäyttöisellä ajoneuvolla kaikilla niillä alueilla, joilla liikkuminen jalkaisin on sallittu (Maastoliikennelaki 1710/1995, 4 §, 2 mom. kohta 7). |
Maiddái váddásit lámes olmmoš ja su mieđušteaddji eaba dárbbaš meahcis johtimii eanaeaiggáda lobi (meahccejohtalusláhka 4 § 2 mom. |
| Maastoliikennelain 28. §:n mukaan alueellinen ympäristökeskus voi hakemuksesta myöntää henkilölle, jonka liikuntakyky on iän, vamman tai sairauden vuoksi rajoittunut, luvan poiketa 4. §:ssä säädetystä kiellosta tai rajoituksesta. |
Meahccejohtaluslága 28. §:a mielde guovllulaš EJB-guovddáš sáhttá ohcamuša vuođul mieđihit olbmui, gean lihkadanattáldagat leat agi, lámi dahje buohcuvuođa dihtii rádjjejuvvon, lobi spiehkkasit 4. §:s meroštallojuvvon gildosis dahje ráddjehusas. |
| Paikkakuntalaisten kesäaikaisia maastoliikennelupia Utsjoella on myönnetty paikkakuntalaisille tietyille kulku-urille (kuva 9). |
Báikegoddelaččaid geasiáigásaš meahccejohtaluslobit Ohcejogas leat mieđihuvvon báikegoddelaččaide dihto vuojáhagaide (govva 9). |
| Inarissa kesäaikaisia maastoliikennelupia on myönnetty pääsääntöisesti luontaiselinkeinon harjoittajille tietyille kulku-urille. |
Anáris geasiáigásaš meahccejohtaluslobit leat mieđihuvvon eanaš luondduealáhusbargiide dihto vuojáhagaide. |
| Sevettijärveläisille ja näätämöläisille on myönnetty kesäaikaisia maastoliikennelupia tietyille kulku-urille. |
Čeavetjávrelaččaide ja njávdánlaččaide leat mieđihuvvon geasiáigásaš meahccejohtaluslobit dihto vuojáhagaide. |
| Metsähallitus ei ole yleensä myöntänyt ulkopaikkakuntalaisille kesäaikaisia maastoliikennelupia Kaldoaivin erämaaalueelle eikä Sammuttijängän–Vaijoenjängän soidensuojelualueelle. |
Meahciráđđehus ii leat dábálaččat mieđihan olgobáikegoddelaččaide geasiáigásaš meahccejohtaluslobiid Gálddoaivvi meahcceguvlui iige Sámmotjeakki–Vadjotjeakki jekkiidsuodjalanguvlui. |
| Perusteltuun tutkimuskäyttöön Metsähallitus on kuitenkin myöntänyt maastoliikennelupia kesäajalle. |
Ákkastallon duktangeavaheapmái Meahciráđđehus lea goittot mieđihan meahccejohtaluslobiid geasi áigái. |
| Talviaikainen maastoliikennelupakäytäntö Kaldoaivin erämaassa ja Sammuttijängän– Vaijoenjängän soidensuojelualueella |
Meahccejohtalus dálvvi áigge Gálddoaivvi meahcceguovllus ja Sámmotjeakki–Vadjotjeakki jekkiidsuodjalanguovllus |
| Metsähallitus on myöntänyt utsjokelaisille ja inarilaisille maastoliikennelain (1710/1995) sekä eduskunnan tahdon mukaisesti talviaikaisia maastoliikennelupia koko kunnan alueelle useammaksi vuodeksi kerrallaan. |
Meahciráđđehus lea mieđihan ohcejohkalaččaide ja anárlaččaide meahccejohtaluslága (1710/ 1995) vuođul ja riikkabeivviid dáhtu mielde dálvviáigásaš meahccejohtaluslobiid oppa gieldda sisa moanaide jagiide ain hávil. |
| Erämaassa tai soidensuojelualueella ei ole maastoliikennelain mukaisia moottorikelkkailureittejä. |
Eai meahcceguovllus eaige jekkiidsuodjalanguovllus leat meahccejohtaluslága mieldásaš mohtorgielkájohtolagat. |
| Metsähallitus on ohjannut erämaan talviaikaista maastoliikennettä merkitsemällä alueelle moottorikelkkauria. Näillä urilla kulkemiseen muut kuin paikkakuntalaiset joutuvat hankkimaan maksullisen luvan. |
Meahciráđđehus lea stivren meahcceguovllu meahccejohtalusa dálvvi áigge nu, ahte lea merken guvlui mohtorgielkávuojáhagaid Earret báikegoddelaččaid earát geat johtet dáid vuojáhagaid mielde šaddet háhkat mávssu vuostá lobi. |
| Ulkopaikkakuntalaiset eivät saa poiketa uralta muualla kuin jääpeitteisillä alueilla. |
Olgobáikegoddelaččat eai oaččo spiehkastit dáid vuojáhagaid alde eará sajis go guovlluin, mat leat jieŋa vuolde. |
| Metsähallitus on myöntänyt perusteltuun tutkimus- ja työkäyttöön moottorikelkkailulupia Metsähallituksen valtakunnallisten urien ulkopuolelle. |
Meahciráđđehus lea mieđihan ákkastallon dutkan- ja bargogeavaheapmái mohtorgielkálobiid Meahciráđđehusa váldegottálaš vuojáhagaid olggobeallai. |
| Metsähallitus on myöntänyt moottorikelkkalupia valtionmaalle Metsähallituksen valtakunnallisten urien ulkopuolelle kiinteistölle (omalle tai vuokrakiinteistölle) kulkua varten sekä kulkuun 5 km:n säteellä kiinteistöstä. |
Meahciráđđehus lea mieđihan mohtorgielkálobiid stáhtaeatnamii Meahciráđđehusa váldegottálaš vuojáhagaid olggobeallai giddodahkii (iežas dahje láigogiddodahkii) johtima várás ja johtimii viđa kilomehtera duohkai juohke guvlui giddodagas. |
| Lupaa kiinteistöltä kulkuun tarkennettiin suunnitelman teon aikana sidosryhmiltä saatujen toiveiden mukaisesti (ks. luku 10.6 Tavoitteet ja toimenpiteet). |
Lohpi giddodagas eret johtimii dárkkálmuhttojuvvui plána dagadettiin čanasjoavkkuin fidnejuvvon doaivagiid mielde (gč. lohku 10.6 Mihttomearit ja doaibmabijut). |
| Opastettujen hiihtovaellusten huoltoa varten Metsähallitus on myöntänyt moottorikelkkalupia Metsähallituksen valtakunnallisten urien ulkopuolelle. |
Oahpistuvvon čuoiganvánddardemiid fuolahusa várás Meahciráđđehus lea mieđihan mohtorgielkálobiid Meahciráđđehusa váldegottálaš vuojáhagaid olggobeallai. |
| Kun kyse ei ole ollut ohjatusta moottorikelkkailusta tai siihen perustuvasta ohjelmapalvelutoiminnasta, Metsähallitus on myöntänyt ulkopaikkakuntalaisille talviaikaisia maastoliikennelupia myös merkittyjen Metsähallituksen valtakunnallisten moottorikelkkaurien ulkopuolelle nimetylle henkilölle ennalta sovitulle ajalle ja alueelle tai kulku-uralle – edellyttäen, että heillä on alueen ja olosuhteet hyvin tunteva paikkakuntalainen opas mukana. |
Go jearaldagas ii leat leamaš stivrejuvvon mohtorgielkkástallan dahje dasa vuođđuduvvi prográmmabálvalusdoaibma, de Meahciráđđehus lea mieđihan olgobáikegoddelaččaide dálvviáigásaš meahccejohtaluslobiid maiddái Meahciráđđehusa merkejuvvon váldegottálaš mohtorgielkávuojáhagaid olggobeallai nammaduvvon olbmui ovddalgihtii sohppojuvvon áigái ja guvlui dahje vuojáhahkii dainna eavttuin, ahte sis lea fárus báikegoddelaš oahpis, guhte dovdá bures guovllu ja dan dilálašvuođaid. |
| Maksulliseen moottorikelkkasafaritoimintaan, joka tapahtuu pelkästään Metsähallituksen moottorikelkkaurilla, ei ole tarvinnut asiakkaiden ja oppaiden henkilökohtaisten uralupien lisäksi muuta lupaa. |
Gávppálaš mohtorgielkásafáradoibmii, mii dáhpáhuvvá dušše Meahciráđđehusa mohtorgielkávuojáhagaid mielde, ii leat dárbbašuvvon áššehasaid ja oahpisteaddjiid persovnnalaš vuojáhatlobiid lassin eará lohpi. |
| Kelkkasafaritoimintaan Metsähallituksen valtakunnallisten moottorikelkkaurien ulkopuolella on vaadittu erillinen safariyrittäjälupa, jossa määritellään, milloin lupa on voimassa ja kenelle lupa on myönnetty (oppaiden nimet). |
Gielkásafáradoibmii Meahciráđđehusa váldegottálaš mohtorgielkávuojáhagaid olggobealde lea gáibiduvvon sierra safárafitnodatlohpi, mas meroštallojuvvo goas lohpi lea fámus ja geasa lohpi lea mieđihuvvon (oahpisteaddjiid namat). |
| Luvassa on määritelty myös sallitut kulku-urat, jotka on sovittu paliskuntien kanssa käydyissä neuvotteluissa. |
Lobis leat meroštallon maiddái lobálaš vuojáhagat, mat lea sohppojuvvon Meahciráđđehusa ja bálgosiid ráđđádallamiin. |
| Lupa on voitu antaa sellaiselle yrittäjälle, jolla on alueen ja olosuhteet hyvin tunteva opas johtamassa retkeä maastossa. |
Lobi leat sáhttán addit dakkár fitnodahkii, mas lea vánddardeami njunušin oahpisteaddji, guhte dovdá bures guovllu ja dan dilálašvuođaid. |
| Lapin ympäristökeskus voi maastoliikennelain perusteella erityisestä syystä asettaa kelkkailukiellon tietylle alueelle tai ajankohdalle. |
Lappi EJB-guovddáš sáhttá meahccejohtaluslága vuođul erenoamáš siva dihte ásahit mohtorgielkkástallangielddu dihto guvlui dahje áigodahkii. |
| Erityinen syy voi olla esimerkiksi uhanalaisen eläimen pesän ympäristö pesimäaikana tai poronhoidosta aiheutuva tarve. |
Erenoamáš sivva sáhttá leat ovdamearkka dihte áitatvuloš ealli beassebiras bessenáigge dahje boazodoalu dárbbut. |
| Luonnonsuojelullisia perusteita erillisille kieltoalueille ja -ajoille ei erämaassa tai soidensuojelualueella nykyisellään ole. |
Luonddusuodjaleamis boahtti ákkat sierra gieldoguovlluide ja -áiggiide eai meahcceguovllus dahje jekkiidsuodjalanguovllus leat dán áigge. |
| Erämaalaissa (62/1991) ei ole ilmailua koskevia säädöksiä, vaan ne löytyvät ilmailulaista (281/1995). |
Meahcceguovlolágas (62/1991) eai leat áibmojohtalussii guoskevaš njuolggadusat, muhto dat gávdnojit áibmojohtaluslágas (281/1995). |
| Ilma-alusten noususta ja laskeutumisesta säädetään muun muassa seuraavaa: ”Ilmaaluksen lentoonlähtöön ja laskuun saa Ilmailulaitoksen antamien määräysten mukaisesti tilapäisesti käyttää avointa vesialuetta sekä alueen omistajan tai haltijan suostumuksella muuta maa- tai vesialuetta, vaikka aluetta ei ole sellaiseen tarkoitukseen erityisesti järjestetty. |
Áibmofievrruid loktaneamis ja seaivumis mearriduvvo earret eará čuovvovaččat: ”Áibmofievrruid loktaneapmái ja seaivumii oažžu Áibmojohtaluslágádusa mearrádusaid mielde gaskaboddosaččat geavahit rabas čáhceguovllu, ja guovllu eaiggáda dahje hálddašeaddji lobiin eará eana- dahje čáhceguovllu, vaikko guovlu ii livččege dakkár ulbmilii sierra lágiduvvon. |
| ” Metsähallituksessa tätä on tulkittu siten, että lentokoneet voivat laskeutua erämaan ja soidensuojelualueen järville sekä nousta niiltä ilman Metsähallituksen lupaa, kun kyseessä ei ole säännöllinen reittiliikenne. |
” Meahciráđđehusas dát lea dulkojuvvon nu, ahte girdit sáhttet seaivut meahcceguovllu ja jekkiidsuodjalanguovllu jávrriide ja loktanit dain almmá Meahciráđđehusa lobi haga, go jearaldagas ii leat jeavddalaš ruvttojohtalus. |
| Sen sijaan helikopterin laskeutuminen maalle on luvanvaraista eräin poikkeuksin (pelastus- ja virkatoimet sekä porotalouden ja luontaiselinkeinojen tarpeet). |
Helikoptera seaivumii goikeeatnan ala gal galgá leat lohpi earret dihto spiehkastagaid (gádjun- ja virgedoaimmat ja boazodoalu ja luondduealáhusaid dárbbut). |
| Kaldoaivin erämaa-alueella ja Sammuttijängän–Vaijoenjängän soidensuojelualueella liikkuu pääasiassa poromiehiä, kalastajia, metsästäjiä, hillastajia, virkistyskävijöitä ja virantoimituksessa olevia henkilöitä. |
Gálddoaivvi meahcceguovllus ja Sámmotjeakki–Vadjotjeakki jekkiidsuodjalanguovllus johtalit eanaš badjeolbmot, guolásteaddjit, meahccebivdit, lubmejeaddjit, lustagallestallit ja virgedoaimmaid čađaheaddji olbmot. |
| Henkilömäärissä laskettuna virkistyskävijät lienevät tämänkin seudun suurin kävijäryhmä. |
Lustagallestallit dáidet leat logu mielde dánge guovllu stuorámus gallestallijoavku. |
| Sen sijaan käyntimäärissä laskettuna paikalliset luonnonhyödyntämistarkoituksessa liikkuvat käyttäjät voivat hyvinkin olla enemmistö. |
Muhto fitnangerddiid mielde rehkenasttedettiin báikkálaš luonddugeavaheaddjit sáhttet leat eanetlohkun. |
| Keskitalvella alueella liikkuu lähinnä paikallista väestöä: poromiehiä, kalastajia ja riekonpyytäjiä. |
Dálveguovdil guovllus johtalit vuosttažettiin báikkálaš olbmot: badjeolbmot, guolásteaddjit ja rievssatbivdit. |
| Maalis–huhtikuussa virkistyskäyttö on huipussaan hiljentyen toukokuussa kelirikkokaudella. |
Njukča–cuoŋománnu lea alimus lustageavahanáigi, muhto guovlu jaskkoda miessemánu bealde, go siivvut nohkagohtet. |
| Kesäkuun puolivälin tienoilla kulkeminen taas helpottuu. |
Geassemánu gaskkamuttu sulain lea fas álkit johtit. |
| Kesäaikainen virkistyskäyttö on vilkkaimmillaan heinä–elokuussa, keskittyen Sevettijärvi–Pulmankijärvi-väliselle retkeilyreitille ja Näätämöjoen varteen. |
Geasiáigásaš lustageavaheami alimus áiggit deivet suoidne–borgemánnui, ja lustageavaheaddjit johtalit vuosttažettiin Čeavetjávrri–Buolbmátjávrri-gaskasaš vánddardanjohtolaga mielde ja Njávdánjoga siste. |
| Poromiehet työskentelevät vasamerkityksissä alkukesän. |
Badjeolbmot merkot misiid álgogeasis. |
| Hillojen kypsyminen tuo alueelle paikallista väestöä, mutta jonkin verran myös ulkopaikkakuntalaisia. |
Luopmána láddan geasuha guvlui báikkálaš olbmuid ja muhtun muddui maiddái olgobáikegoddelaččaid. |
| Retkeily loppuu lähes kokonaan ruskan myötä, syyskuussa. |
Vánddardeapmi nohká measta ollásit ruškki maŋŋá čakčamánus. |
| Syys–lokakuussa alueella liikkuu poromiesten lisäksi lähinnä paikallisia riekon ja hirven metsästäjiä. |
Čakča–golggotmánus guovllus johtalit badjeolbmuid lassin vuosttažettiin báikkálaš rievssat- ja ealgabivdit. |
| Marras–joulukuussa tunturissa liikkuu lähinnä poromiehiä ja virantoimituksessa olevia henkilöitä. |
Skábma–juovlamánus duoddaris johtalit vuosttažettiin badjeolbmot ja virgedoaimmain leahkki olbmot. |
| Talvella moottorikelkka on yleisin kulkuneuvo. |
Dálvit mohtorgielká lea dábáleamos fievru. |
| Kesällä kulkuneuvoina käytetään vesitasoa, mönkijää, maastoautoa, maastomoottoripyörää, moottorivenettä ja kanoottia sekä jonkin verran myös helikopteria. |
Geassit fievrun geavahit govddohatgirdiid, njealjejuvllagiid, meahccebiillaid, meahccemohtorsihkkeliid, mohtorfatnasiid, kanohtaid ja muhtun muddui maiddái helikopteriid. |
| Lentäen alueelle saapuu kalastusmatkailijoita, luontaiselinkeinonharjoittajia, kotitarvekalastajia, hillanpoimijoita ja virantoimituksessa olevia henkilöitä. |
Girddi guvlui bohtet guolástanmátkkálaččat, luondduealáhusbargit, ruovttudárboguolásteaddjit, lubmejeaddjit ja virgedoaimmain leahkki olbmot. 10.4 Geainnut ja johtolagat |
| Kaldoaivin erämaa ja Sammuttijängän–Vaijoenjängän soidensuojelualue ovat tiettömiä. |
Gálddoaivvi meahcceguovllus ja Sámmotjeakki–Vadjotjeakki jekkiidsuodjalanguovllus eai leat geainnut. |
| Lähimmäs erämaa-aluetta tulee Nuorgamista Pulmankijärvelle johtava tie, jonka pää ulottuu kiinni lähes erämaa-alueen rajaan. |
Lagamusas meahcceguovllu manná Njuorggáma–Buolbmátjávrri-geaidnu, man nubbi geahči ollá measta meahcceguovllu ráji rádjai. |
| Lännessä erämaa-alueen raja kulkee valtatie 4:n suuntaisesti ja on lähimmillään Säytsjärven kohdalla vajaa 2 km tiestä. |
Oarjin meahcceguovllu rádji manná váldogeaidnu 4:a guvlosažžan ja lea lagamusas Seavžejávrri buohta váile guovtte kilomehtera duohken geainnus. |
| Kaakossa erämaa-alueen raja kulkee valtatieltä no 4 Näätämöön johtavan maantien suuntaisesti ollen lähimmillään vähän yli 2 km tiestä. |
Nuortanmáddin meahcceguovllu rádji manná váldogeaidnu njelježis Njávdámii manni geainnu guvlosažžan ja lea lagamusas badjelaš moatte kilomehtera duohken geainnus. |
| Pohjoisessa erämaa-alueen raja kulkee Utsjoelta Nuorgamiin johtavan maantien suuntaisesti ollen lähimmillään noin 1,5 km tiestä. |
Davvin meahcceguovllu rádji manná Ohcejoga–Njuorggáma-geainnu guvlosažžan ja lea lagamusas sullii beannot kilomehtera duohken geainnus. |
| Soidensuojelualueen lounaisosa ulottuu Syysjärven pohjoispuolella lähes kiinni valtatiehen no 4. Iijärven tie kulkee aivan soidensuojelualueen etelälaidan suuntaisesti ulottuen välillä soidensuojelualueen rajaan kiinni. |
Jekkiidsuodjalanguovlu ollá oarjemáttageahčen Čoavččesjávrri davábealde measta váldogeaidnu njelježii. Idjajávrri geaidnu manná dasttán jekkiidsuodjalanguovllu máttageažeravdda guvlosažžan nu, ahte gaskkohagaid ollá jekkiidsuodjalanguovllu ráji rádjai. |
| Metsähallitus myöntää paikkakuntalaisille painavin perustein kesäaikaisia maastoliikennelupia tietyille vakiintuneille kulku-urille (kuva 9, s. 81). |
Meahciráđđehus mieđiha báikegoddelaččaide erenoamáš dehálaš ákkaid dihte guvlui geasiáigásaš meahccejohtaluslobiid dihto vuogáiduvvan vuojáhagaide (govva 9, s. 81). |
| Moottorikelkkaurat ohjaavat moottorikelkkaliikennettä, jotta se häiritsisi mahdollisimman vähän porotaloutta ja luontoa. |
Mohtorgielkávuojáhagat (govva) stivrejit mohtorgielkájohtalusa, vai dat čuozášii nu uhccán go vejolaš boazodollui ja lundui. |
| 10.5 Liikkuminen ja erämaalain tavoitteet |
10.5 Johtaleapmi ja meahcceguovlolága ulbmilat |
| Eri liikennemuotojen suhde erämaalain (62/1991) tavoitteisiin on osin ristiriitainen. |
Sierra johtalushámiid gaskavuohta meahcceguovlolága (62/1991) ulbmiliidda manná muhtun muddui ruossalassii. |
| Moottorikelkan, mönkijän, maastomoottoripyörän, moottoriveneen ja lentokoneen käyttö on nykyisin olennainen osa luontaiselinkeinojen harjoittamista. |
Mohtorgielkká, njealjejuvllaga, meahccemohtorsihkkela, mohtorfatnasa ja girdi geavaheapmi lea dán áigge mávssolaš oassi luondduealáhusaiguin bargamis. |
| Poronhoidolle moottorikelkka on nykyisin tärkeä työväline. |
Boazodoalus mohtorgielká lea dán áigge anolaš bargobierggas. |
| Virkistysmoottorikelkkailusta voi aiheutua poronhoidolle kuitenkin myös haittaa ja vahinkoa. |
Lustamohtorgielkkástallan sáhttá goittotge čuohcit boazodollui. |
| Varomaton moottorikelkkailu voi hajottaa porotokkia ja juoksuttaa poroja tarpeettomasti. |
Fuollameahttun mohtorgielkkástallan sáhttá biđget ealuid ja ruohtahit bohccuid dárbbašmeahttumit. |
| Pahimmillaan se johtaa ennenaikaisiin synnytyksiin ja keskenmenoihin. |
Muhtumin dat sáhttá dagahit juoba dan, ahte álddut guddet ovdaláiggiid ja reitojit. |
| Porotokkien hajoaminen aiheuttaa puolestaan poronhoitajille lisäkustannuksia. |
Boazoealuid bieđganeapmi fas dagaha boazodoalliide liigegoluid. |
| Kalastus, metsästys ja keräily tukeutuvat myös moottorikelkalla, moottoriveneellä, mönkijällä, maastomoottoripyörällä ja lentokoneella tapahtuvaan moottoroituun liikkumiseen. |
Guolástusas, meahccebivddus ja čoaggimis geavahit maiddái mohtorgielkkáid, mohtorfatnasiid, njealjejuvllagiid, meahccemohtorsihkkeliid ja girdiid, go olbmot johtalit guovllus. |
| Etäisyydet ovat pitkiä, ja saalis on saatava nopeasti tuoreena tien varteen ja edelleen myyntiin. |
Gaskkat leat guhkit ja sálaš galgá farggamusat fidnejuvvot varasnaga geaidnogurrii ja das ain vuovdimassii. |
| Myös virkistyskäyttö ja ohjattu luontomatkailu perustuvat yhä enemmän moottoroituun liikkumiseen erämaaalueella. |
Maiddái lustageavaheapmi ja stivrejuvvon luondduturisma vuođđuduvvet eanet ja eanet mohtorfievrruiguin johtimii meahcceguovllus. |
| Toisaalta erämaalain tarkoituksena on alueen erämaaluonteen säilyttäminen. |
Nuppe dáfus meahcceguovlolága ulbmilin lea seailluhit guovllu meahcceguovloiešlági. |
| Erämaaluonne vähenee, jos erämaassa on ihmisen aikaansaamia jälkiä ja ääniä. |
Meahcceguovloiešláhki geahppána, mađe eanet meahcceguovllus leat olbmuid dagahan mearkkat ja jienat. |
| Koska moottoroitu maasto- ja vesiliikenne keskittyy kuitenkin selvästi tietyille kulku-urille (moottorikelkkaurat, jokiväylät, mönkijäurat), haitat luonnolle ovat pysyneet vähäisinä. |
Go mohtorfievrruiguin johtet goittot sihke meahcis ja čáziid alde eanaš dušše dihto vuojáhagaid mielde (mohtorgielkávuojáhagat, johkajohtolagat, njealjejuvllatvuojáhagat), de dat ii čuoze olus guovllu lundui. |
| Luonnon kulumisen kannalta haitat ovat lyhytaikaisia ja ajoittaisia sekä keskittyvät rajatuille alueille – suurimman osan erämaasta pysyessä erämaisena. |
Luonddu gollama dáfus heađuštusat eai bistte guhká, dat dáhpáhuvvet dušše gaskkohagaid dihto guovlluin, nu ahte eanaš oassi meahcceguovllus bissu meahcceguovlluláganin. |
| Lentomatkailun tai moottorikelkkailun tuottama melu ja sen aiheuttama erämaarauhan rikkoutuminen häiritsevät usein omin voimin liikkuvia retkeilijöitä. |
Jidnes girdinturisma dahje mohtorgielkkástallan rihkku meahcceguovloráfi, ja dát heađušta máŋgii iešráđálaš vánddardeaddjiid. |
| Nämä tekijät vähentävät alueen erämaisuutta. |
Dát geahpeda guovllu meahcceguovloiešlági. |
| Moottorikelkan jälki pehmeällä lumella saattaa hajottaa porotokan, mutta toisaalta se helpottaa hiihtämistä. |
Mohtorgielkká luodda obbasis sáhttá biđget ealu, muhto nuppe dáfus dat dahká álkibun čuoigama. |
| 10.6 Tavoitteet ja toimenpiteet |
10.6 Mihttomearit ja doaibmabijut |
| 1) Metsähallitus ei perusta uusia merkittyjä moottorikelkkauria tai retkeilyreittejä erämaahan ja soidensuojelualueelle. |
1) Meahciráđđehus ii vuođđut ođđa mohtorgielkávuojáhagaid dahje vánddardanjohtolagaid meahcceguvlui ja jekkiidsuodjalanguvlui. |
| Olemassa olevat reitit pidetään kunnossa ja merkittyinä. |
Dálá johtolagat dollojuvvojit ortnegis ja leat jámma merkejuvvon. |
| Nykyisten reittien linjauksia voidaan muuttaa virkistysvyöhykkeen sisällä. |
Dálá johtolagaid linnjádemiid sáhttá rievdadit lustageavahanavádaga siste. |
| Perusteet: Porotalouden turvaaminen. |
Ákkat: Boazodoalu dorvvasteapmi. |
| Alueen erämaisuuden ja luonnontilaisuuden säilyttäminen. |
Guovllu meahcceguovloiešlági ja luonddudilálašvuođa seailluheapmi. |
| Retkeily- ja virkistysmahdollisuuksien kehittäminen. |
Vánddardan- ja lustageavahanvejolašvuođaid ovddideapmi. |
| 2) Metsähallitus ei esitä erämaassa ja soidensuojelualueella sijaitsevien valtakunnallisten moottorikelkkaurien muuttamista virallisiksi moottorikelkkareiteiksi. |
2) Meahciráđđehus ii árval meahcceguovllu ja jekkiidsuodjalanguovllu váldegottálaš mohtorgielkávuojáhagaid rievdadeami virggálaš mohtorgielkájohtolahkan. |
| Mikäli ympäristöministeriössä linjataan asia siten, että urat muutetaan reiteiksi, Metsähallitus ei vastusta reittien perustamista. |
Jos birasministeriijas lágiduvvo ášši nu, ahte vuojáhagat rievdaduvvojit johtolahkan, de Meahciráđđehus ii vuostálastte johtolagaid vuođđudeami. |
| Perusteet: Reittitoimitus saattaa edellyttää näiden reittien pohjien tasoituksia ja reittien oikaisuja sekä niiden opasteiden ja palveluvarustuksen lisäämistä nykytasosta erämaa- ja soidensuojelualueella. |
Ákkat: Johtolatdoaimmahus sáhttá gáibidit dáid johtolagaid vuođuid dulbema, johtolagaid njulgema ja oahpistan- ja bálvalanrusttegiid lasiheami mealgat dálážis meahcceguovllus ja jekkiidsuodjalanguovllus. |
| Moottorikelkkareitin kulun tai sen osan siirto erämaassa – esimerkiksi porotalouden muuttuneiden laidunkiertovaatimusten perusteella – on hankalampaa kuin moottorikelkkauran siirto. |
Mohtorgielkájohtolaga johtima dahje dan oasi sirdin meahcceguovllus (omd. boazodoalu guođohanvuogádaga rievdama dihte) lea mealgat váddáset go váldegottálaš mohtorgielkávuojáhaga sirdin. |
| Moottorikelkkailureitit yleiseen tiehen rinnastettavina kulkuväylinä mahdollistaisivat kaikille kelkkailijoille aseen kuljetuksen reitillä. |
Dasa lassin mohtorgielkájohtolagat leat almmolaš geainnuide buohtastahtti johtinfávllit, ja nuba buot mohtorgielkkástallit oččošedje fievrridit vearjju johtolaga alde. |
| Tämä olisi omiaan lisäämään kevättalvista riekonmetsästystä kaukana maanteistä ja mahdollisesti riistan salametsästystä. |
Dát sáhtášii lasihit rievssatbivddu giđđadálvve boaittobealeguovlluin ja maiddái fuođđuid suollemas bivdu sáhtášii lassánit. |
| 3) Koko soidensuojelualueella on myös sallittu omin voimin liikkuminen (kävellen tai hiihtäen), leiriytyminen ja tulenteko samoin periaattein kuin muuallakin Utsjoen ja Inarin valtionmailla. |
3) Oppa jekkiidsuodjalanguovllus lea maiddái lobálaš iešráđálaš johtin (vácci dahje čuoigga), gohtten ja dolastallan seammalahkáige go eará sajisge Ohcejoga ja Anára stáhtaeatnamiin. |
| Mikäli alueen tilanne muuttuu olennaisesti esimerkiksi luonnon käytön suhteen, sille laaditaan tarvittaessa järjestyssääntö. |
Jos ovdamerkka dihte guovllu luonddu geavaheapmi rievdá, de guvlui dahkkojuvvojit dárbbu mielde ortnetnjuolggadusat. |
| Perusteet: Alue on laaja ja enimmäkseen syrjäinen. |
Ákkat: Guovlu lea viiddis ja eanaš boaittobealde. |
| Nykyinen käyttö ei uhkaa alueen suojelun tavoitteita eikä uhanalaisia kasvi- tai eläinlajeja. |
Dálá geavaheapmi ii čuoze guovllu suodjaleami ulbmiliidda iige áitatvuloš šaddo- dahje eallišlájaide. |
| 4) Metsähallitus myöntää talviaikaisia maastoliikennelupia erämaa-alueelle ja soidensuojelualueelle Metsähallituksen lupaohjeen mukaisesti näiden alueiden käyttöperiaatteisiin soveltuvaan toimintaan. |
4) Meahciráđđehus mieđiha dálvviáigásaš meahccejohtaluslobiid meahcceguvlui ja jekkiidsuodjalanguvlui eanaš dálá vuogi mielde. |
| Vuoden 2007 lupaohjeen mukaan kuntalaisille myönnetään maastoliikennelupia koko asuinkunnan alueelle useammaksi vuodeksi kerrallaan. |
Gieldalaččaide mieđihuvvojit meahccejohtaluslobit oppa ássangieldda sisa (eai álbmot- ja luonddumehciide) moanaide jagiide hávil. |
| Ulkopaikkakuntalaiset voivat liikkua maksullisella luvalla Metsähallituksen ylläpitämillä moottorikelkkaurilla, mutta uralta poikkeaminen on kielletty muualla kuin jääpeitteisellä alueella. |
Olgobáikegoddelaččat sáhttet johtalit mávssu vuostá Meahciráđđehusa mohtorgielkávuojáhagaid mielde, muhto vuojáhagas ii oaččo spiehkastit eará go jieŋa alde. |
| Talviaikaisia maastoliikennelupia ulkopaikkakuntalaisille voidaan myöntää myös urien ulkopuolelle ennalta sovitulle alueelle tai kulku-uralle edellyttäen, että heillä on alueen ja olosuhteet hyvin tunteva paikkakuntalainen opas mukana tai he osallistuvat maksulliselle moottorikelkkasafarille. |
Olgobáikegoddelaččaide sáhttá mieđihit dálvviáigásaš meahccejohtaluslobiid maiddái vuojáhagaid olggobeallai ovddalgihtii sohppojuvvon guvlui dahje vuojáhahkii dainna eavttuin ahte sis lea fárus báikegoddelaš oahpisteaddji, guhte dovdá bures guovllu ja dan dilálašvuođaid. |
| Safariyrittäjällä tulee tällöin olla sopimus Metsähallituksen kanssa. |
Safárafitnodagas galgá leat dalle soahpamuš Meahciráđđehusain. |
| Metsähallitus voi myös myöntää moottorikelkkalupia kiinteistölle ja tietyille järville 5 km:n säteellä kiinteistöstä ennalta sovituille kulku-urille kulkemiseen, opastettujen hiihtovaellusten huoltamiseen sekä perusteltuun tutkimus- ja työkäyttöön. |
Meahciráđđehus sáhttá mieđihit mohtorgielkálobiid maiddái giddodahkii johtima várás dahje giddodagas eret vuodjimii viđa kilomehtera siste ovddalgihtii sohppojuvvon vuojáhagaid mielde dihto jávrriide. Máinnašuvvon mohtorgielkálobiid sáhttá dasa lassin mieđihit čuoiganvánddardemiid fuolahussii ja ákkastallon dutkan- ja bargodárbbuide. |
| Maapuun ottolupa ei sisällä maastoliikennelupaa. |
Eanamuoraid váldinlohpái ii gula meahccejohtaluslohpi. |
| Maastoliikennelupa sisältyy puulupaan, jos puut kuljetetaan tarkoin rajatulta, maastoon merkityltä pystyleimikolta suoraan kiinteistölle. |
Goittotge meahccejohtaluslohpi gullá muorraváldinlohpái, jos muorat fievrriduvvojit dárkilit rájiduvvon, meahccái merkejuvvon ceakkovuovddis njuolgga giddodahkii. |
| Mikäli tarvetta talviaikaisen maastoliikennelupakäytännön muutoksiin ilmenee, muutoksista neuvotellaan paikallisesti. |
Jos lea dárbu rievdadit dálvviáigásaš meahccejohtalusvuogi, de ášši birra galgá ráđđádallat báikkálaččat. |
| Peruste: Alueen erämaaluonnon, erämaisuuden ja luonnontilaisuuden säilyttäminen, moottoroidun liikkumisen haittojen minimointi, poronhoidon turvaaminen, ristiriitojen vähentäminen sekä erämaan monipuolisen käytön edistäminen. |
Ágga: Guovllu meahcceguovloluonddu, meahcceguovloiešlági ja luonddudilálašvuođa seailluheapmi, mohtorfievrruiguin johtaleami heajos beliid geahpedeapmi nu ollu go vejolaš, boazodoalu dorvvasteapmi, ruossalasvuođaid geahpedeapmi ja meahcceguovllu máŋggabealat geavaheami ovddideapmi. |
| 5) Kesäaikaisia maastoliikennelupia myönnetään erämaa-alueelle ja soidensuojelualueelle Metsähallituksen lupaohjeen mukaisesti näiden alueiden käyttöperiaatteisiin soveltuvaan toimintaan. |
5) Geasiáigásaš meahccejohtaluslobit mieđihuvvojit meahcceguvlui ja jekkiidsuodjalanguvlui ovddeš čavges vuogi mielde. |
| Vuoden 2007 lupaohjeen mukaan Metsähallitus myöntää Utsjoella kuntalaisille kesäaikaisia maastoliikennelupia erämaa-alueelle pääsääntöisesti ainoastaan vakiintuneille kulkuurille. |
Dát oaivvilda Ohcejogas dan ahte Meahciráđđehus mieđiha gieldalaččaide geasiáigásaš meahccejohtaluslobiid meahcceguvlui eanaš dušše govvii 6 merkejuvvon vuogáiduvvan vuojáhagaide. |
| Erityisistä painavista syistä (esimerkiksi saaliin kuljettaminen hirvenmetsästyksen yhteydessä) lupia voidaan myöntää myös kartalle merkittyjen urien ulkopuolelle. |
Erenoamáš mávssolaš sivaid dihte (omd. ealggagoruda eretfievrrideapmái) lobiid sáhttá mieđihit maiddái kártii merkejuvvon vuojáhagaid olggobeallai. |
| Inarissa kuntalaisten kesäaikaisia maastoliikennelupia myönnetään luontaiselinkeinon harjoittajille tietyille kulku-urille. |
Anára gielddas geasiáigásaš meahccejohtaluslobiid mieđihit luondduealáhusbargiide dihto vuojáhagaide. |
| Näätämön rekisterikylän asukkailla on oikeus saada kesäaikainen maastoliikennelupa Sevettijärveltä Opukasjärvelle ja Näätämöstä Kallokoskelle olemassa oleville urille. |
Njávdáma registtargili ássiin lea vuoigatvuohta oažžut geasiáigásaš meahccejohtaluslobiid dálá vuojáhagaide Čeavetjávrris Hahpatjávrái ja Njávdámis Gállotguikii. |
| Ulkopaikkakuntalaisille Metsähallitus ei myönnä kesäaikaisia maastoliikennelupia. |
Olgobáikegoddelaččaide Meahciráđđehus ii mieđit geasiáigásaš meahccejohtaluslobiid. |
| Niitä voidaan myöntää kuitenkin esimerkiksi perusteltuun tutkimuskäyttöön. |
Goittotge ovdamearkka dihte ákkastallon dutkandárbbuide sáhttá mieđihit geasáigásaš meahccejohtaluslobiid. |
| Peruste: Alueen erämaaluonnon ja erämaisuuden säilyttäminen, paikallisen luontaistalouden ja poronhoidon turvaaminen sekä tutkimustoiminnan mahdollistaminen. |
Ágga: Guovllu meahcceguovloluonddu ja meahcceguovloiešlági seailluheapmi, báikkálaš luonddudoalu ja boazodoalu dorvvasteapmi ja dutkandoaimma vejolažžan dahkan. |
| Ylä-Lapin luonnonvarasuunnitelman toimintaohjelman mukaan Kaldoaivin alue on yksi maastoliikenteen ohjauksen ja valvonnan painopistealueista. |
Davvi-Lappi luondduriggodatplána doaibmaprográmma mielde Gálddoaivvi guovlu lea okta meahccejohtalusa stivrema ja goziheami váldoguovlluin. |
| 6) Koiravaljakkoyrittäjille myönnetään lupia kelkkaurilla tapahtuvaan yritystoimintaan sekä voidaan myöntää paliskuntien kanssa ennalta sovituille kulku-urille. |
6) Beanavuodjinfitnodagaide mieđihuvvojit lobit guovllu mohtorgielkávuojáhagaid geavaheapmái ja dasa lassin sidjiide sáhttá mieđihit lobiid vuojáhagaide, maid birra sohppojuvvo ovddalgihtii bálgosiiguin. |
| Valjakkokoirat on pidettävä aina kytkettyinä. |
Vuodjinbeatnagat galget álo veddojuvvot. |
| Niitä ei saa kuitenkaan kytkeä Metsähallituksen tupien pihapiiriin. |
Daid ii oaččo goittot veaddit dasttán Meahciráđđehusa stobuid lahkosiin. |
| Perusteet: Porotalouden turvaaminen. |
Ákkat: Boazodoalu dorvvasteapmi. |
| Tupien viihtyisyyden ja siisteyden turvaaminen. |
Stobuid geasuhusa ja čorgatvuođa dorvvasteapmi. |
| 7) Hevosilla mahdollisesti tapahtuvaan ohjelmapalveluyritystoimintaan myönnetään kulkulupia pääsääntöisesti vain vakiintuneille kulku-urille (kuva 9, s. 81), joille paikkakuntalaisille myönnetään kesäaikaisia maastoliikennelupia. |
7) Heasttaiguin vejolaččat dáhpáhuvvi prográmmabálvalusfitnodatdoibmii mieđihuvvojit johtinlobit vuosttažettiin dušše vuogáiduvvan vuojáhagaide (govva 9, s. 81), maidda báikegoddelaččaide mieđihuvvojit geasiáigásaš meahccejohtaluslobit. |
| Peruste: Hevoset kuluttavat maastoa, ja liiketoiminnallinen hevosilla liikkuminen on siksi syytä keskittää olemassa oleville urille. |
Ágga: Heasttat loktet eatnamiid ja gávppálaš heastavuodjin galgá danin dáhpáhuvvat dálá vuojáhagaid mielde. |
| 8) Metsähallitus seuraa maaston kulumista hallinnoimillaan vakiintuneilla kesäaikaisilla mönkijäurilla. |
8) Meahciráđđehus čuovvu eatnamiid gollama vuogáiduvvan, geasiáigásaš njealjejuvllatvuojáhagain, maid dat ieš hálddaša. |
| Mikäli maaston kulumisen estäminen välttämättä vaatii, Metsähallitus kunnostaa mönkijäuria esimerkiksi pitkoksin tai sorapinnoitteella. |
Jos eatnamiid gollama hehtten dan vealttakeahttá gáibida, de Meahciráđđehus bijaha njealjejuvllatvuojáhagaide ee. roviid dahje čievrabajildusa. |
| Myös pienten siltojen rakentaminen tarkoituksenmukaisiin ylityspaikkoihin on mahdollista, mikäli se on maaston kulumisen kannalta perusteltua. |
Maiddái smávva šalddiid sáhttá hukset vuogas rasttildansajiide, jos dan sáhttá eatnamiid gollama dáfus ákkastallat. |
| Perusteet: Alueen luonnontilaisuuden säilyttäminen, maaston kulumisen ehkäiseminen. |
Ákkat: Guovllu luonddudilálašvuođa seailluheami, eatnamiid gollama hehtten. |
| 9) Metsähallitus voi myöntää tarvittaessa helikoptereille laskeutumislupia erikseen nimettäville laskeutumispaikoille kuultuaan alueen paliskuntaa ja kuntakohtaista yhteistyöryhmää. |
9) Meahciráđđehus sáhttá mieđihit guvlui dárbbu mielde helikopteriidda seaivunlobiid seaivunsajiide, mat nammaduvvojit sierra luondduturismma dárbbuide, go lea vuos gullan guovllu bálgosa ja gieldda ovttasbargojoavkku. |
| Lupa edellyttää erillistä sopimusta, jossa sovitaan yksilöityjen laskeutumispaikkojen lisäksi mm. jätehuoltoasioista. |
Lobi eaktun lea sierra soahpamuš, mas sohppojuvvo spesifiserejuvvon seaivunsajiid lassin ee. bázahusfuolahusáššiin. |
| Laskeutumisrajoitukset eivät koske pelastus- ja virkatoimia, hätätilannetta, pakkolaskua tai muita em. tilanteisiin rinnastettavia tapauksia. |
Seaivunráddjehusat eai guoskka gádjun- ja virgedoaimmaide, heahtedillái, bággoseaivumii dahje eará sullasaš dáhpáhusaide. |
| Porotaloutta ja luontaiselinkeinoja koskevia kuljetuksia laskeutumisrajoitukset eivät myöskään koske. |
Boazodollui ja luondduealáhusaide guoskevaš sáhtostemiide seaivunráddjehusat eai maiddái guoskka. |
| Perusteet: Ilmailulaki. |
Ákkat: Áibmojohtalusláhka. |
| Luonnon monipuolisen käytön ja sen edellytysten kehittäminen. |
Luonddu máŋggabealat geavaheapmi ja dan vejolašvuođaid ovddideapmi. |
| 10) Hevosilla ja maastopyörillä liikkuminen suositellaan keskitettäväksi vakiintuneille kulkuurille, joille paikkakuntalaisille myönnetään kesäaikaisia maastoliikennelupia. |
10) Heasttaiguin ja meahccesihkkeliiguin johtin galggašii čohkkejuvvot vuogáiduvvan vuojáhagaide, maidda báikegoddelaččaide mieđihuvvojit geasiáigásaš meahccejohtaluslobit. |
| Perusteet: Hevoset ja maastopyörät kuluttavat maastoa, ja niillä liikkuminen on siksi syytä keskittää jo olemassa oleville urille. |
Ákkat: Heasttat ja meahccesihkkelat loktet eatnamiid ja daiguin johtaleami gánnáha danin čohkket dálá vuojáhagaide. |
| 11) Kaikki valjakkokoirilla liikkuminen suositellaan keskitettäväksi moottorikelkkaurille. |
11) Buot beanavuodjin galggašii dáhpáhuvvat mohtorgielkávuojáhagaid mielde. |
| Perusteet: Porotalouden turvaaminen. |
Ákkat: Boazodoalu dorvvasteapmi. |
| Matkailuyrittäjien koiravaljakkotoiminta on luvanvaraista ja keskitetty moottorikelkkaurille. |
Turistafitnodagaid beanavuodjindoaimma várás galgá leat lohpi ja dat galgá dáhpáhuvvat mohtorgielkávuojáhagaid mielde. |
| Koiravaljakkotoiminnan vaikutukset porotaloudelle ja luonnolle eivät lähtökohdiltaan poikkea sen suhteen, onko toiminnan harjoittajana matkailuyrittäjä vai yksityinen ihminen. |
Beanavuodjin váikkuha boazodollui ja lundui sullii seammaláhkai, barggai dal dainna turistafitnodatolmmoš dahje priváhta olmmoš. |
| 12) Koiravaljakoilla liikkumisen säännöt pitäisi selvittää mahdollisia lainsäädäntömuutoksia varten. |
12) Beanavuodjinnjuolggadusaid galggašii čielggadit vejolaš láhkamearrádusrievdadusaid várás. |
| Koiravaljakkotoiminta ei voi poronhoitoalueella olla jokamiehenoikeuteen perustuvaa toimintaa. |
Beanavuodjin ii sáhte leat boazodoalloguovllus juohkeolbmovuoigatvuođaide vuođđuduvvi doaibma. |
| Peruste: Koiravaljakolla liikkuminen on yleistynyt, ja siksi kaivataan selkeämpää lainsäädäntöä tästä liikkumismuodosta. |
Ákkat: Beanavuodjin lea šaddan dábáleabbon ja danin galggašedje leat čielgaset láhkamearrádusat dán johtinvuohkái. |
| Asian selvittämistä kannattavat saamelaiskäräjät, paliskunnat, Paliskuntain yhdistys, kolttien kyläkokous, Metsähallitus ja saamelaisten kotiseutualueella toimivat koiravaljakkoyrittäjät. |
Ášši čielggadeami guottihit Sámediggi, bálgosat, Bálgosiid ovttastus, Nuortalaččaid siidačoahkkin, Meahciráđđehus ja sámiid ruovttuguovllus doaibmi beanavuodjinfitnodagat. |
| 13) Metsähallitus pitää tärkeänä porojen vasoma-alueiden yksilöimistä ja rauhoittamista toukokuun ajaksi. |
13) Meahciráđđehusa mielas lea dehálaš spesifiseret ja ráfáidahttit bohccuid guottetbáikkiid miessemánnui. |
| Metsähallitus tukee mahdollista paliskuntien hakemusta alueelliselle ympäristökeskukselle vasoma-alueiden rauhoittamiseksi kaikelta maastoliikenteeltä toukokuun ajaksi. |
Meahciráđđehus doarju bálgosiid, jos dát ohcet guvllolaš birasguovddážis guottetbáikkiid ráfáidahttima buot meahccejohtalusas miessemánnui. |
| Peruste: Porotalouden turvaaminen. |
Ágga: Boazodoalu dorvvasteapmi. |
| Maastoliikennelaki 8 § ja 9 §. |
Meahccejohtalusláhka 8 § ja 9 §. |
| 10.7 Seuranta |
10.7 Čuovvun |
| Metsähallitus seuraa erämaa- ja soidensuojelualueen maastoliikennettä Ylä-Lapin luonnonvarasuunnitelmassa (Sandström ym. 2000) sovituin mittarein. |
Meahciráđđehus čuovvu meahcceguovllu ja jekkiidsuodjalanguovllu meahccejohtalusa DavviLappi luondduriggodatplánas (Sandström bm. 2000) sohppojuvvon mihtidanvugiiguin. |
| Näistä alueelle soveltuvia mittareita ovat urien ja reittien määrien seuranta sekä lupatilastojen ylläpitäminen. |
Dáin guvlui heivvolaš mihtidanvuogit leat vuojáhagaid ja johtolagaid meari čuovvun ja lohpestatistihkaid bajásdoallan. |
| 11 Muu käyttö |
11 Eará geavaheapmi |
| 11.1. |
11.1 Čoaggin |
| 1 Taustaa |
11.1.1 Duogáš dieđut |
| Keräily on Suomessa jokamiehenoikeus. |
Čoaggin lea Suomas juohkeolbmovuoigatvuohta. |
| Laki luonnonvaraisten tuotteiden keräämisen rajoittamisesta eräissä tapauksissa (332/1955) antaa maa- ja metsätalousministeriölle mahdollisuuden rajoittaa poimintaa. |
Láhka luonddudilálaš buktagiid čoaggima gáržžideamis dihto dáhpáhusain (332/1995) addá eana- ja meahccedoalloministeriijai vejolašvuođa gáržžidit čoaggima. |
| Lain mukaan ”sellaisilla alueilla Lapin läänissä, joilla metsämarjojen tai muiden niihin verrattavien luonnonvaraisten tuotteiden keräilyllä valtion maalta on paikallisen väestön toimeentulon kannalta huomattava taloudellinen merkitys, voi maatalousministeriö, kun sanotun väestön etu sitä vaatii, päätöksellään kieltää muilta mainitun keräilyn”. |
Lága mielde ”dakkár guovlluin Lappi leanas, main meahccemurjjiid dahje eará sullasaš luonddubuktagiid čoaggin stáhtaeatnamis mearkkaša mealgat báikkálaš olbmuid áigáibohtui, sáhttá eana- ja meahccedoalloministriija mearrádusainis gieldit earáin čoaggima, jos máinnašuvvon olbmuid ávki dan gáibida”. |
| 11.1. 2 Keräily alueella |
11.1.2 Čoaggin guovllus |
| Tärkeimmät kerättävät marjat ovat hilla, puolukka ja mustikka. |
Deháleamos muorjjit, mat čoggojuvvojit guovllus, leat luomi, jokŋa ja sarrit. |
| Variksenmarjan käyttö on myös lisääntynyt. |
Čáhppesmuorjji leat maiddái geavahišgoahtán eanet. |
| Sienistä tärkeimmät ovat korvasieni, tatit, rouskut ja haperot, joita kerätään lähinnä kotitarpeiksi. |
Guobbariin dehálepmosat leat bealljeguoppar, gusaguobbarat, mielkeguobbarat ja smierosguobbarat, maid čogget vuosttažettiin ruovttudárbbuide. |
| Kaldoaivin erämaa-alueen ja Sammuttijängän–Vaijoenjängän soidensuojelualueen marjoista hillalla on ollut taloudellista merkitystä lisätulon antajana paikkakunnan asukkaille. |
Gálddoaivvi meahcceguovllu ja Sámmotjeakki–Vadjotjeakki jekkiidsuodjalanguovllu murjjiin luopmán lea mearkkašan ekonomalaččat lassedienasin báikkálaš olbmuide. |
| Hillan hinnan lasku ja markkinointivaikeudet ovat kuitenkin vähentäneet sen taloudellista merkitystä viime vuosina. |
Luomehatti njiedjan ja jođihanváttisvuođat leat goittot geahpedan dan ekonomalaš mearkkašumii dáid maŋimuš jagiid. |
| Muita marjoja ja sieniä ei kerätä kaupallisesti. |
Eará murjjiid ja guobbariid eai guovllus čoakke vuovdimassii. |
| Huolimatta alueen tiettömyydestä ja pitkistä etäisyyksistä maastoajoneuvojen ja lentokoneiden käyttö on mahdollistanut hillan tehokkaan taloudellisen hyödyntämisen. |
Guovllu geainnuhisvuođas ja guhkes gaskkain fuolakeahttá meahccefievrruid ja girdiid geavaheapmi lea addán vejolašvuođa buorebut ekonomalaččat ávkkástallat luopmániin. |
| Tässä suunnitelmassa myöhemmin esitetty kesäaikainen maasto- ja ilmailuliikenteen lupakäytäntö mahdollistaa erämaa-alueen hillasadon hyödyntämisen tulevaisuudessakin. |
Dán plánas maŋŋelis ovdanbukton geasiáigásaš meahcce- ja áibmojohtalusa lohpevuohki addá vejolašvuođa ávkkástallat meahcceguovllu luomeriggodagaiguin boahtteáiggisge. |
| Ulkopaikkakuntalaisille ei anneta kesäaikaisia maastoliikennelupia hillastukseen. |
Olgobáikegoddelaččaide eai mieđit geasiáigásaš meahccejohtaluslobiid lubmemii. |
| 11.1. 3 Tavoitteet ja toimenpiteet |
11.1.3 Mihttomearit ja doaibmabijut |
| Metsähallitus ei tee tässä suunnitelmassa esityksiä eikä suosituksia keräilyn ohjauksesta. |
Meahciráđđehus ii daga dán plánas árvalusaid iige ávžžuhusaid čoaggima stivrema birra. |
| Perusteet: |
Ákkat: |
| Keräily on Suomessa jokamiehenoikeus (lukuun ottamatta yllä mainitun lain 332/1955 antamaa mahdollisuutta). |
Čoaggin lea Suomas juohkeolbmovuoigatvuohta (earret badjelis máinnašuvvon lága 332/1955 addin vejolašvuođa). |
| Erämaalaki ei sisällä keräilyä ohjaavia säädöksiä. |
Meahcceguovlolágas eai leat njuolggadusat, mat stivrejit čoaggima. |
| Soidensuojelulaki ja -asetus eivät sisällä keräilyä ohjaavia säädöksiä. |
Jekkiidsuodjalanláhka ja -ásahus eai sisdoala njuolggadusaid, mat stivrejit čoaggima. |
| 11.2 Malminetsintä ja kaivostoiminta |
11.2 Málbmaohcan ja ruvkedoaibma |
| 1 Kaivostoimintaa ohjaavia säädöksiä |
11.2.1 Ruvkedoaimma stivrejeaddji njuolggadusat |
| Malmien ja muiden kaivoskivennäisten etsintää sekä hyödyntämistä ohjaavat kaivoslaki (503/1965) ja -asetus (663/1965). |
Málmmaid ja eará rokkanasminerálaid ohcama ja ávkinatnima stivre ruvkeláhka (503/1965) ja -ásahus (663/1965). |
| Muita kaivostoimintaan keskeisesti vaikuttavia säädöksiä ovat ainakin vesilaki (264/1961), laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994), erämaaalueilla erämaalaki (62/1991), soidensuojelualueilla soidensuojeluasetus (852/1988) sekä saamelaisalueella lisäksi laki saamelaiskäräjistä (974/1995) ja YK:n ihmisoikeussopimuksen 27. artikla. |
Ruvkedoibmii oalle mávssolaš eará njuolggadusat leat goittot čáhceláhka (264/1961), láhka birasváikkuhusaid árvvoštallanmeannudeamis (468/1994), meahcceguovlluin meahcceguovloláhka (62/1991), jekkiidsuodjalanguovlluin jekkiidsuodjalanásahus (852/1988) ja sámeguovllus dasa lassin sámediggeláhka (974/1995) ja ON:a olmmošvuoigatvuođasoahpamuša 27. artihkal. |
| Erämaalain 6. §:ssä määrätään, että ”kaivoslain (503/1965) mukaista kaivospiiriä ei saa määrätä erämaa-alueelle, ellei valtioneuvosto ole antanut siihen lupaa”. |
Meahcceguovlolága 6. §:s mearriduvvo, ahte ”ruvkelága (503/65) mieldásaš ruvkebire ii oaččo mearridit meahcceguvlui, jos stáhtaráđđii ii leat addán dasa lobi”. |
| Lain yksityiskohtaisissa perusteluissa asia on sanottu tarkemmin: |
Lága dárkilet ákkastallamiin daddjojuvvo: |
| Ehdotetun lain 4 §:ään sisältyvän alueen luovuttamiskiellon tarkoituksena on estää erämaaalueiden säilyttämistä uhkaavat toimet. |
Evttohuvvon lága 4 §:a vuollásaš guovllu luohpadangielddu ulbmilin lea hehttet dakkár doaimmaid, mat čuhcet meahcceguovlluid seailumii. |
| Tämä säännös ei kuitenkaan koske kaivoksen perustamista. |
Dát njuolggadus ii goittot guoskka ruvkke vuođđudeapmái. |
| Kaivos perustetaan kaivoslaissa säädetyssä järjestyksessä, eikä kaivoksen perustaminen edellytä ehdotetun lain 4 §:ssä tarkoitettua käyttöoikeuden luovutusta. |
Ruvke vuođđuduvvo ruvkelágas mearriduvvon ortnega mielde, iige ruvkke vuođđudeapmi gáibit evttohuvvon lága 4 §:s oaivvilduvvon geavahanvuoigatvuođa luohpadeami. |
| Kaivostoiminnan aloittaminen muuttaa aina alueen erämaaluonteen. |
Ruvkedoaimma álggaheapmi rievdada álo guovllu meahcceguovloiešlági. |
| Tämän vuoksi ehdotetaan, että erämaa-alueilla ei kaivostoimintaa saisi aloittaa ilman valtioneuvoston lupaa. |
Danin evttohuvvo ahte meahcceguovlluin ii ruvkedoaimma oččošii álggahit almmá stáhtaráđi lobi haga. |
| Pykälän mukaan kauppa- ja teollisuusministeriö ei saisi määrätä kaivoslain 4 luvussa tarkoitettua kaivospiiriä erämaa-alueelle, ellei siihen ole saatu valtioneuvoston lupaa. |
Paragráfa mielde gávpe- ja industriijaministeriija ii oččošii mearridit ruvkelága 4 logus oaivvilduvvon ruvkebire meahcceguvlui, jos dasa ii leat stáhtaráđi lohpi. |
| Kaivoslain mukaisia valtauksia voidaan sitä vastoin tehdä erämaa-alueella. |
Ruvkelága mieldásaš rogganváldimiid gal sáhttá dahkat meahcceguovllus. |
| Täten kaivoslain 12. §:n säännösten mukainen kullankaivu on erämaa-alueella mahdollista entiseen tapaan, sillä maaperässä olevan kullan kaivuun ja huuhtomiseen riittää valtausoikeus. |
Ná ruvkelága 12. §:a njuolggadusaid mieldásaš golleroggan lea meahcceguovllus vejolaš ovddeš vuogi mielde, dasgo eanavuođus leahkki golli roggamii ja doidimii lea doarvái váldinvuoigatvuohta. |
| Samoin malmien, timanttien ja muiden kaivoskivennäisten etsiminen on sallittu kaikille Suomen ja EU:n kansalaisille ja yhtiöille. |
Seammaláhkai málmmaid, diamánttaid ja eará rokkanasminerálaid ožžot ohcat Suoma ja EU:a buot riikkavuložat ja fitnodatsearvvit. |
| Kullankaivun haittoja ehkäistään vakuusmaksuilla ja koneellisessa kullankaivussa lisäksi vesilainsäädännön keinoin. |
Golleroggama heajos bealit dustejuvvojit dáhkádusmávssuiguin ja mášenroggamis dasa lassin čáhceláhkamearrádusaid vuođul. |
| Soidensuojeluasetuksen (852/1988) 1. §:n mukaan soidensuojelualueilla on kielletty ojitus, maaainesten ottaminen sekä maa- ja kallioperän vahingoittaminen. |
Jekkiidsuodjalanásahusa (852/1988) 1. §:a mielde jekkiidsuodjalanguovlluin lea gildojuvvon ”goivvohagaid roggan, eanaávdnasiid váldin ja eana- ja báktevuođu vahágahttin”. |
| Kuitenkin asetuksen 3. §:n kohdan 4 mukaan on sallittu kivennäisnäytteiden vähäinen ottaminen Metsähallituksen luvalla. |
Goittotge ásahusa 3. §:a čuoggá 4 mielde ”oažžu váldit uhccánaš minerálačájánasaid Meahciráđđehusa lobiin”. |
| Edelleen 3. §:n kohdassa 11 sallitaan ”toimenpiteet, jotka ovat välttämättömiä – – geologista tutkimusta tai malminetsintää varten edellyttäen, että siihen on saatu ympäristöministeriön lupa”. |
3. §:a 11 čuoggás fas suvvojuvvojit ”doaimmat, mat leat vealtameahttumat – – geologalaš dutkama dahje málbmaohcama várás dainna eavttuin, ahte dasa lea birasministeriija lohpi”. |
| Näin ollen vähäinen näytteiden ottaminen soidensuojelualueelta vaatii Metsähallituksen luvan, ja malminetsintään tarvitaan ympäristöministeriön lupa. |
Ná čájánasaid váldimii uhccánaš jekkiidsuodjalanguovllus galgá leat Meahciráđđehusa lohpi ja málbmaohcamii fas birasministeriija lohpi. |
| Laki saamelaiskäräjistä (974/1995, 9 §) asettaa viranomaisille neuvotteluvelvoitteen myös koskien kaivoskivennäisten valtausta ja kaivospiirin perustamista tarkoittavia lupahakemuksia. |
Sámediggeláhka (974/1995, 9 §) geatnegahttá eiseválddiid ráđđádallat maiddái rokkanasminerálaid váldimis ja ruvkebire vuođđudeami oaivvildeaddji lohpeohcamušain. |
| KHO:n päätöksen 31.3. 1999 (taltio 693) mukaisesti valtaushakemuksia käsiteltäessä tulee selvittää ja harkita, onko poronhoidon turvaamiseksi tarpeen hylätä valtaushakemuksia tai valtauskirjoihin otettavin määräyksin esimerkiksi rajoittaa valtaukseen perustuvien toimenpiteiden suorittamista tiettyinä aikoina tai tietyillä paikoilla, niin kuin paliskunnat ovat kauppa- ja teollisuusministeriölle antamissaan lausunnoissa esittäneet. |
Alimus hálddahusrievtti mearrádusa 31.3.1999 (vurkestat 693) mielde rogganváldinohcamušaid gieđahaladettin galgá čielggadit ja guorahallat, leago boazodoalu dorvvastan dihte dárbu hilgut rogganváldinohcamušaid dahje rogganváldingirjjiide boahtti mearrádusaiguin ovdamearkka dihte gáržžidit váldimii vuođđuduvvi doaibmabijuid dihto áiggiid dahje báikkiin, nugo bálgosat leat gávpe- ja industriijaministeriijai cealkámušaineaset árvalan. |
| Asiassa on niin ikään otettava huomioon, millä poronhoidon kannalta tärkeillä alueilla valtauksia on muiden päätösten nojalla voimassa, sekä miten suuria ja poronhoidon kannalta herkkiä tai tärkeitä alueita nyt kysymyksessä olevat valtaushakemukset koskevat. |
Áššis galgá dasa lassin váldit vuhtii, main boazodoalu dáfus dehálaš guovlluin rogganváldimat leat eará mearrádusaid vuođul fámus ja man viiddis ja boazodoalu dáfus rašis dahje dehálaš guovlluide dálá rogganváldinohcamušat gusket. |
| Samoin on otettava huomioon poronhoitoa häiritsevät muut käyttömuodot kyseisillä alueilla. |
Seammaláhkai galgá váldit vuhtii boazodoalu heađušteaddji eará geavahanhámiid guoskevaš guovlluin. |
| Näin ollen valtioneuvoston on kaivospiirin lupaa harkitessaan neuvoteltava saamelaiskäräjien kanssa. |
”Ná stáhtaráđđi galgá ruvkebirelobi guorahaladettiinis ráđđádallat sámedikkiin. |
| Tämän kanssa yhdensuuntainen määräys on YK:n kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 27. artikla. |
Sullasaš mearrádus lea ON:a riikkavulošvuoigatvuođaide ja politihkalaš vuoigatvuođaide guoskevaš riikkaidgaskasaš oktasašsoahpamuša 27. artihkal. |
| Artiklan mukaan kansallisiin, uskonnollisiin tai kielellisiin vähemmistöihin kuuluvilta henkilöiltä ei saa kieltää oikeutta yhdessä muiden ryhmänsä jäsenten kanssa nauttia omasta kulttuuristaan. |
Artihkkala mielde čearddalaš, oskui guoskevaš dahje gielalaš vehádagaide gullevaš olbmuin ii oaččo biehttalit vuoigatvuođa ovttas iežaset joavkku eará lahtuiguin návddašit iežaset kultuvrras. |
| Korkein hallinto-oikeus on tähän artiklaan perustuen palauttanut eräiden suurten kaivosyhtiöiden valtaukset kauppa- ja teollisuusministeriölle uudelleen käsiteltäviksi sen jälkeen, kun Käsivarren ja Sallivaaran paliskunnat olivat valittaneet valtauksista. |
Alimus hálddahusriekti lea dán artihkkala vuođul máhcahan muhtun stuorra ruvkefitnodatservviid rogganváldimiid gávpe- ja industriijaministeriijai ođđasit gieđahallanláhkai dan maŋŋá, go Giehtaruohttasa ja Sállevári bálgosat ledje váidán rogganváldimiin. |
| Korkein hallinto-oikeus katsoi, että ”artiklan tarkoittaman kulttuuri-käsite kattaa myös poronhoidon, joka on saamelaiskulttuurin olennainen osa”. |
Alimus hálddahusrievtti mielas ”artihkkala oaivvildan kulturdoaba gokčá maiddái boazodoalu, mii lea mávssolaš oassi sámekultuvrras”. |
| Sanottu sopimus on saatettu Suomessa voimaan lailla (107/1976) ja asetuksella (108/1976). |
Daddjojuvvon soahpamuš lea biddjojuvvon Suomas fápmui lága (107/1976) ja ásahusa (108/1976) vuođul. |
| Korkeimman hallintooikeuden mukaan ministeriön olisi ennen päätösten tekemistä pitänyt selvittää, mikä vaikutus valtauksilla tulisi olemaan saamelaisväestön poronhoidon harjoittamiseen. |
Alimus hálddahusrievtti mielde ministeriija livččii galgan ovdal mearrádusaid dahkama čielggadit, mo rogganváldimat boađášedje váikkuhit sámiid boazodollui. |
| 11.2. 2 Metsähallitus ja kaivoslaki |
11.2.2 Meahciráđđehus ja ruvkeláhka |
| Kaivoslain (503/1965) noudattamista valvoo kauppa- ja teollisuusministeriö. |
Ruvkelága (503/1965) čuovvuma goziha gávpe- ja industriijaministeriija. |
| Metsähallitus hoitaa käytännössä monia valvontatehtäviä kauppa- ja teollisuusministeriön ohjeistamana. |
Meahciráđđehus dikšu iešalddes máŋggaid gozihandoaimmaid gávpe- ja industriijaministeriija rávvagiid mielde. |
| Lisäksi kaivoslaki antaa maanhaltijalle tiettyjä oikeuksia, joita Metsähallitus käyttää. |
Dasa lassin ruvkeláhka addá eanahálddašeaddjái dihto vuoigatvuođaid, maid Meahciráđđehus geavaha. |
| Käytännössä Metsähallituksen tehtäviin sisältyvät valtauksiin liittyen |
Meahciráđđehusa bargguide gullet rogganváldimiid ektui |
| vakuuksien määrittäminen (jotta valtausalueet tulevat ennallistettua valtausajan umpeuduttua) |
dáhkádusaid mearrideapmi (vai rogganváldinguovllut ovddeštuvvojit, go rogganváldináigi lea vássán lohppii) |
| kaivun valvonta (valtausalueen rajojen noudattaminen) |
roggama goziheapmi (rogganváldinguovllu rájiid čuovvun) |
| tilapäisen rakentamisen ohjaaminen ja valvonta yhdessä kunnan rakennusvalvontaviranomaisten kanssa |
gaskaboddosaš huksema stivren ja goziheapmi ovttas gieldda huksengozihaneiseválddiiguin |
| valtausten kulku- ja huoltoyhteydet sekä niihin liittyvät luvat, ohjeistaminen ja valvonta |
rogganváldimiid johtin- ja fuolahanoktavuođat ja daidda guoskevaš lobit, rávvagat, goziheapmi |
| polttopuun myynti. |
boaldinmuora vuovdin |
| Valtausten perustamisen ja voimassa olevien valtausten osalta Metsähallitukselle aiheutuu kustannuksia (mm. maastoliikenne- ja polttopuulupien myöntäminen, rakentamisen ohjaaminen), vaikka valtausalueella tehdyistä töistä ei aiheutuisikaan vahinkoja. |
Rogganváldimiid vuođđudeapmi ja dálá rogganváldimat dagahit Meahciráđđehussii goluid (ee. meahccejohtalus- ja boaldinmuorralobiid mieđiheapmi, huksema stivren), vaikko váldinguovllus dahkkojuvvon barggut eai dagahivččege vahágiid. |
| Metsähallitus saa maanhaltijana valtauskorvauksen. |
Meahciráđđehus oažžu eanahálddašeaddjin rogganváldinbuhtadusa. |
| Vuonna 2007 sen suuruus on 10 €/ha. |
Dan sturrodat lei 2007:s 10 €/ha. |
| 11.2. 3 Kaivostoiminta Kaldoaivin erämaassa ja Sammuttijängän–Vaijoenjängän soidensuojelualueella |
11.2.3 Ruvkedoaibma Gálddoaivvi meahcceguovllus ja Sámmotjeakki–Vadjotjeakki jekkiidsuodjalanguovllus |
| Erämaassa ja soidensuojelualueella ei ole ollut kaivostoimintaa. |
Meahcceguovllus ja jekkiidsuodjalanguovllus ii leat leamaš ruvkedoaibma. |
| Rauenneita valtauksia, joissa on tehty pienimuotoisia tutkimuksia, Kaldoaivin erämaa-alueella on kymmenkunta ja rauenneita varausalueita muutamia. |
Healban rogganváldimat, main leat dahkkojuvvon smávvalágan dutkamušat, leat Gálddoaivvi meahcceguovllus logemađe ja lea maiddái soames healban ruvkevárrenguovlu. |
| Voimassa olevia valtauksia tai varausalueita erämaassa ei ole yhtään. |
Meahcceguovllus ii leat dál oktage rogganváldin- ja ruvkevárrenguovlu. |
| Soidensuojelualueella ei ole ollut valtauksia tai varausalueita. |
Jekkiidsuodjalanguovllus eai leat leamaš rogganváldimat dahje várrenguovllut. |
| Utsjoella ja Inarissa voimassa olevista valtauksista suurin osa keskittyy Lemmenjoen kansallispuistoon, Hammastunturin erämaa-alueelle sekä Ivalojokivarteen ja Kutturantien ympäristöön. |
Ohcejoga ja Anára dálá rogganváldimiin dahje várrenguovlluin eatnašat leat Leammi álbmotmeahcis, Bátneduoddara meahcceguovllus ja Avviljotsiste ja Guhturgeainnu birrasiin. |
| 11.2. 4 Tavoitteet ja toimenpiteet |
11.2.4 Mihttomearit ja doaibmabijut |
| 1) Erämaalain mukaan erämaahan ei saa määrätä kaivospiiriä ilman valtioneuvoston lupaa. |
1) Meahcceguovlolága mielde meahcceguvlui ii oaččo mearridit ruvkebire almmá stáhtaráđi lobi haga. |
| Koska laki nostaa päätöksenteko-oikeuden näin korkealle tasolle, ei Metsähallitus tee tässä suunnitelmassa esityksiä. |
Go láhka lokte mearrádusdahkanvuoigatvuođa ná bajás, de Meahciráđđehus ii daga dán plánas árvalusaid. |
| 2) Metsähallitus voi myöntää lupia kivennäisnäytteiden vähäiseen ottamiseen soidensuojelualueelta tutkimustarkoituksiin. |
2) Meahciráđđehus sáhttá mieđihit lobiid minerálačájánasaid uhccánaš váldimii dutkanulbmiliidda. |
| Tämä tarkoittaa maksimissaan 1–2 lapiollista maata/kohta. |
Dát oaivvilda eanemustá 1–2 goaivu dievva eatnama ovtta sajis. |
| 3) Suosituksena on, että kauppa- ja teollisuusministeriön on neuvoteltava alueen paliskuntien ja saamelaiskäräjien sekä koltta-alueella kolttien kyläkokouksen kanssa valtauslupahakemuksista (KHO:n päätös 31.3. |
3) Ávžžuhus lea, ahte gávpe- ja industriijaministeriija galgá ráđđádallat guovllu bálgosiiguin, sámedikkiin ja nuortalašguovllus nuortalačaid siidačoahkkimiin rogganváldinlohpeohcamušain. (Alimus hálddahusrievtti mearrádus 31.3.1999, Sámediggeláhka). |
| 11.3 Maa-ainesten otto |
11.3 Eanaávdnasiid váldin |
| 11.3. 1 Taustaa |
11.3.1 Duogáš dieđut |
| Maa-ainesten ottoa erämaa-alueella säätelee maa-aineslaki (555/1981) ja soidensuojelualueella lisäksi soidensuojeluasetus (852/1988). |
Eanaávdnasiid váldima meahcceguovllus lea muddemin eanaávnnasláhka (555/1981) ja jekkiidsuodjalanguovllus maiddái jekkiidsuodjalanásahus (852/1998). |
| Maa-aineslain tarkoittamia maa-aineksia ovat kivet, sora, hiekka, savi ja multa. |
Eanaávnnaslágas oaivvilduvvon eanaávdnasat leat geađggit, čievra, sáttu, láirá ja muolda. |
| Erämaalaissa (62/1991) ei ole mitään säädöstä maa-ainesten otosta. |
Meahcceguovlolágas (62/1991) ii leat makkárge njuolggadus eanaávdnasiid váldimis. |
| Kaldoaivin erämaa-alueella ei ole ollut maa-ainesten ottotoimintaa. |
Gálddoaivvi meahcceguovllus ii leat leamaš eanaávdnasiid váldindoaibma. |
| Soidensuojeluasetuksen 1. §:ssä kielletään maa-ainesten ottaminen soidensuojelualueelta. |
Jekkiidsuodjalanásahusa 1. §:s gildojuvvo eanaávdnasiid váldin jekkiidsuodjalanguovllus. |
| Asetuksen 3. §:ssä on tähän joitakin poikkeuksia. |
Ásahusa 3. §:s lea dása soames spiehkastat. |
| – – sellaisten rakennusten, rakennelmien ja polkujen rakentaminen ja kunnossapito, jotka |
Lobálaš doaimmaide lohkkojit ee. |
| ovat tarpeen yleisön opastamista, tutkimustoimintaa ja luonnonharrastusta varten – – toimenpiteet alueella olevien rakennusten, teiden, rakennelmien sekä sähkö- ja puhelinlinjojen kunnossapitämiseksi [sekä] – – muut toimenpiteet, jotka ovat tarpeellisia soidensuojelualueen tarkoituksenmukaisen hoidon ja käytön kannalta ja jotka ympäristöministeriö on hyväksynyt. |
dakkár visttiid, rusttegiid ja bálgáid ráhkadeapmi ja bajásdoallan, maidda lea dárbu olbmuid oahpisteami, dutkandoaimma ja luondduin buđaldeami várás – – doaibmabijut guovllus leahkki visttiid, geainnuid, rusttegiid ja elerávdnje- ja telefonlinnjáid bajásdoallama várás [ja] – – eará doaibmabijut, mat leat dárbbašlaččat jekkiidsuodjalanguovllu vuogálaš dikšuma ja |
| Soidensuojelualueella ei ole ollut maa-ainesten ottotoimintaa. |
Jekkiidsuodjalanguovllus ii leat leamaš eanaávdnasiid váldindoaibma. |
| 11.3. 2 Tavoitteet ja toimenpiteet |
11.3.2 Mihttomearit ja doaibmabijut |
| 1) Metsähallitus voi tarvittaessa ottaa omaan käyttöönsä tai myydä maa-aineksia vähäisessä määrin erämaa- tai soidensuojelualueen sisällä tapahtuvan pienimuotoisen rakentamisen tarpeisiin. |
1) Meahciráđđehus sáhttá dárbbu mielde váldit iežas atnui dahje vuovdit eanaávdnasiid uhccánaš meahcceguovllu siste dáhpáhuvvi smávva huksema dárbbuide. |
| Maa-ainekset tulee ottaa mahdollisimman läheltä käyttöpaikkaa Metsähallituksen osoituksen mukaan. |
Eanaávdnasiid galgá váldit nu lahka geavahanbáikki go vejolaš Meahciráđđehusa čujuheami mielde. |
| Toiminnasta ei saa aiheutua haittaa porotaloudelle ja muille luontaiselinkeinoille eikä uhanalaisille kasvi- tai eläinlajeille. |
Doaibma ii oaččo čuohcit boazodollui ja eará luondduealáhusaide iige áitatvuloš šaddo- ja eallišlájaide. |
| Alueen erämaaluonne ei myöskään saa kärsiä toiminnan jäljistä. |
Guovllu meahcceguovloiešláhki ii maiddái oaččo gillát doaimma dihte. |
| Maanottopaikat tulee maisemoida huolellisesti. |
Eanaváldinsajiid duovdda galgá fas fuolalaččat ovddeštuvvot. |
| Perusteet: |
Ákkat: |
| Erämaalain yksityiskohtaiset perustelut, joissa mainitaan, että erämaalailla ”– – ei ole tarkoitus heikentää nykyisiä nautintaoikeuksia”. |
Meahcceguovllu dárkilet ákkastallamat, main máinnašuvvo ahte meahcceguovlolága vuođul ”ii leat jurdda heajosmahttit dálá návddašanvuoigatvuođaid”. |
| Erämaalain tarkoituksena on luontaiselinkeinojen turvaaminen sekä luonnon monipuolisen käytön ja sen edellytysten kehittäminen. |
Meahcceguovlolága ulbmilin lea dorvvastit luondduealáhusaid ja ovddidit luonddu máŋggabealat geavaheami ja dan vejolašvuođaid. |
| Maa-ainesten kuljettaminen erämaan tai soidensuojelualueen ulkopuolelta kuluttaisi huomattavasti enemmän luonnonvaroja, energiaa ja rahaa kuin niiden ottaminen rakennuspaikan välittömästä läheisyydestä. |
Eanaávdnasiid fievrrideapmi meahcceguovllu olggobealde meahcceguovllu sisa golahivččii mealgat eanet luondduriggodagaid, energiija ja ruđa go daid váldin dasttán huksenbáikki lahkosiin. |
| 2) Koltta-alueella asuvalla koltalla on oikeus saada ilman eri korvausta tällä alueella sijaitsevilla valtion alueilla välttämättömiin tarpeisiin kotitarvetta varten soraa ja täytemaata (Kolttalaki 253/1995). |
2) Nuortalašguovllus ássi nuortalaččas lea vuoigatvuohta oažžut nuvttá dán guovllu stáhtaeatnamiin vealtameahttun ruovttudárbbuide čievrra ja deavddaeatnama (Nuortalašláhka 253/1995). |
| 11.4 Puuston käyttö |
11.4 Muoradaga geavaheapmi |
| Kaldoaivin erämaa-alue ja Sammuttijängän–Vaijoenjängän soidensuojelualue ovat pääasiassa suota, tunturikoivikkoa ja paljakkaa sekä paljakan ja tunturikoivikon vaihettumisaluetta. |
Gálddoaivvi meahcceguovllus ja Sámmotjeakki–Vadjotjeakki jekkiidsuodjalanguovllus leat eanaš jeakkit, lagešvuovddit, jalges duottar sihke jalges duoddara ja lagešvuvddiid molsašuvvanguovllut. |
| Yhtenäistä mäntymetsää on kapeana nauhana erämaa-alueen eteläosassa. |
Oktilaš beahcevuovdi lea seakka báddin meahcceguovllu máttageahčen. |
| Tämän vuoksi mahdolliset puunkäyttömuodot ovat polttopuu- ja muut tarvepuuhakkuut (mm. rakennuspuu ja poroaitatolpat). |
Danin vejolaš eanageavahanhámit guovllus leat boaldinmuorra- ja eará dárbbašmuorračuohppamat (ee. huksenávnnasmuorra ja boazoáidestoalpput). |
| Porotalouden ja luontaiselinkeinojen tukikohdille otetaan alueelta koivua polttopuuksi vähän. |
Boazodoalu ja luondduealáhusaid doarjjabáikkiide váldojuvvo guovllus uhccánaš soahki boaldinmuorran. |
| Alueella on ollut merkittäviä tunturimittarituhoja, jotka vaikuttavat omalta osaltaan polttopuunottomahdollisuuksiin. |
Lastamáhtu lea mealgat bilidan guovllu vuvddiid, ja dát fas váikkuha vejolašvuođaide váldit boaldinmuora. |
| 1 Puuston käyttö ja erämaalaki |
11.4.1 Muoradaga geavaheapmi ja meahcceguovloláhka |
| Erämaalain (62/1991) mukaan erämaa-alueiden metsät säilytetään luonnontilaisina tai niissä harjoitetaan luonnonmukaista metsänhoitoa. |
Meahcceguovlolága (62/1991) mielde meahcceguovlluid vuovddit seailluhuvvojit luonddu dilis dahje dain bargojuvvo ekologalaš vuovdedoaluin. |
| 11.4. 2 Puuston käyttö ja soidensuojelulaki |
11.4.2 Muoradaga geavaheapmi ja jekkiidsuodjalanláhka |
| Soidensuojeluasetuksen (852/1988) 1. §:n mukaan soidensuojelualueilla on kielletty turvemailla olevan puuston hakkaaminen. |
Jekkiidsuodjalanásahusa (852/1988) 1. §:a mielde jekkiidsuodjalanguovllus ii oaččo čuohppat muoraid lavdnjeeatnamiin. |
| Kivennäismailla sallittuja ovat jopa metsätaloudelliset hakkuut hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisesti. |
Minerálaeatnamiin lobálaččat leat juoba vuovdeekonomalaš čuohppamat dikšun- ja geavahanplána mielde. |
| Sammuttijängän–Vaijoenjängän soidensuojelualueella metsätaloudelliset hakkuut eivät tule kysymykseen alueen luonnonolojen vuoksi. |
Sámmotjeakki–Vadjotjeakki jekkiidsuodjalanguovllus čuohppamat eai boađe jearaldahkii guovllu luonddudilálašvuođaid dihte. |
| 11.4. 3 Puuston käyttö ja kolttalaki |
11.4.3 Muoradaga geavaheapmi ja nuortalašláhka |
| Kaldoaivin erämaa-alueesta noin 116 000 ha ja Sammuttijängän–Vaijoenjängän soidensuojelualueesta noin 9 600 ha kuuluu koltta-alueeseen, jossa koltilla on joitakin erityisoikeuksia mm. kotitarvepuun oton suhteen. |
Gálddoaivvi meahcceguovllus sullii 116 000 hektára ja Sámmotjeakki–Vadjotjeakki jekkiidsuodjalanguovllus sullii 9 600 hektára gullet nuortalašguvlui, mas nuortalaččain leat dihto sierravuoigatvuođat ee. ruovttudárbomuora váldima ektui. |
| Kolttalain (253/1995) 9. §:n mukaan |
Nuortalašlága (253/1995) 9. §:a mielde |
| koltta-alueella asuvalla koltalla on tällä alueella sijaitsevilla valtion maa- ja vesialueilla ilman eri korvausta oikeus käyttää omaa polttopuutarvetta varten valtion metsissä olevaa maapuuta ja kuivaa puuta, ei kuitenkaan rakennuspuuksi kelpaavaa puuta – – saada välttämättömiin tarpeisiin metsähallintoviranomaisen osoituksen mukaan määrätyiltä paikoilta rakennus-, poltto- ja muuta kotitarvepuuta. |
nuortalašguovllus ássi nuortalaš oažžu stáhta eana- ja čáhceguovlluin, mat leat dán guovllus, váldit nuvttá iežas boaldinmuorradárbbu várás stáhtavuvddiin eanamuora ja goikemuora, ii goittot huksenávnnasmuorran anihahtti muora – – oažžu váldit vealtameahttun dárbbuide vuovdehálddahuseiseválddiid čujuheami mielde dihto báikkiin huksen-, boaldin- ja eará ruovttudárbomuora. |
| 11.4. 4 Tavoitteet ja toimenpiteet |
11.4.4 Mihttomearit ja doaibmabijut |
| 1) Polttopuun- ja muun tarvepuunottolupia voidaan antaa alueen kivennäismaille. |
1) Boaldinmuora ja eará dárbbašmuora váldinlobiid sáhttá mieđihit guovllu minerálaeatnamiidda. |
| Poltto- ja muun tarvepuunotto on sallittu Metsähallituksen osoituksen mukaan männiköistä ja tunturikoivikoista. |
Boaldin- ja eará dárbbašmuora oažžu váldit Meahciráđđehusa čujuheami mielde beahce- ja lagešvuvddiin. |
| Myös Metsähallitus ottaa polttopuuta näiltä alueilta tupia varten. |
Maiddái Meahciráđđehus váldá boaldinmuora dáin guovlluin stobuid várás. |
| Metsähallitus osoittaa puunottopaikan mahdollisimman lähelle kämppää tai muuta käyttöpaikkaa, jotta ihmisten jäljet keskittyisivät kämppien ympärille ja muut alueet säilyisivät erämaisina. |
Meahciráđđehus čujuha muorraváldinbáikki nu lahka gámppá dahje eará geavahanbáikki go vejolaš, vai olbmo doaimmaid mearkkat vuhttošedje dušše gámppáid birrasiin ja eará guovllut bisošedje meahcceguovlluláganin. |
| Metsähallitus osoittaa polttopuunottopaikat siten, että tunturikoivumetsät eivät kärsi. |
Meahciráđđehus čujuha boaldinmuorrabáikkiid nu, ahte dat eai čuoze lagešvuvddiid seailumii. |
| 2) Poronhoitajat eivät tarvitse poltto- ja laavupuunottolupaa välittömissä poronhoitotöissä liikkuessaan. |
2) Boazodoallit eai dárbbaš lobi váldit boaldin- ja lávvomuoraid, go johtalit boazodoallobargguid oktavuovđas guovllus. |
| Koltta-alueella asuvalla koltalla on kolttalain mukainen puunkäyttöoikeus. |
Nuortalašguovllus ássi nuortalaččas lea nuortalašlága mielde vuoigatvuohta geavahit muora. |
| 3) Näätämöjoen eteläpuolen tiheistä viljelymänniköistä voidaan Metsähallituksen osoituksen mukaan hakata harventamalla polttopuuta ja muuta tarvepuuta paikalliseen tarpeeseen. |
3) Njávdánjoga máttabeale suhkkes šaddaduvvon beahcevuvddiin sáhttá Meahciráđđehusa čujuheami mielde čuohppat njárbudemiin boaldinmuora ja váldit dárbbašmuora báikkálaš dárbbuide. |
| Perusteet edellä mainittuihin esityksiin: Erämaalaki (62/1991). |
Ákkat árvalusaide: Meahcceguovloláhka (62/1991). |
| Soidensuojeluasetus (852/1998). |
Jekkiidsuodjalanásahus (852/1998). |
| Tunturikoivun luontaisen uudistumisen turvaaminen ja metsänrajan säilyttäminen. |
Lageža lunddolaš ođasmuvvama dorvvasteapmi ja vuovderáji seailluheapmi. |
| Metsälaki (1093/1996, 12 § 1 momentti). |
Vuovdeláhka (1093/1996, 12 § 1 momeanta). |
| Poronhoitolaki (848/1990). |
Boazodoalloláhka (848/1990). |
| Kolttalaki (253/1995). |
Nuortalašláhka (253/1995). |
| 4) Tulenteko huollettujen tulipaikkojen ulkopuolella on sallittu käyttäen ainoastaan oksia, risuja ja pieniä juurakoita. |
4) Dolastallamis oažžu geavahit dušše ovssiid, rissiid ja smávva gudduid. |
| Poikkeuksena Näätämöjokivarsi, jossa tulenteko on kielletty puolen kilometrin säteellä huolletuilta tulipaikoilta Ks. luku 6 Luonnon virkistyskäyttö ja luontomatkailu; |
Spiehkastahkan Njávdánjoga siste, gos dolastallan lea gildojuvvon bealle kilomehtera lagabus fuolahuvvon dollabáikkiid. Gč. lohku 6 Luonddu lustageavaheapmi ja luondduturisma; |
| 6.6 Tavoitteet ja toimenpiteet, kohta 8. |
6.6 Mihttomearit ja doaibmabijut, čuokkis 8. |
| 12 Toimenpidesuunnitelmat |
12 Doaibmabidjoplánat |
| Kalavesien hoito ja kalastus -luvun (luku 8) yhteydessä on todettu, että Näätämöjoen alueelle laaditaan suunnitelma kalastuksen ja kalastajien ohjaamisesta sekä selvitetään tarvittavat palvelut ja rakenteet. |
Guollečáziid dikšun ja guolástus -logu (lohku 8) oktavuođas daddjojuvvo, ahte Njávdánjoga guvlui dahkkojuvvo plána guolástusa ja guolásteaddjiid stivrema birra ja seammás čielggaduvvojit dárbbašlaš bálvalusat ja rusttegat. |
| Suunnitelman laatimiseksi on saatu erillinen tutkimusmääräraha maa- ja metsätalousministeriöstä. |
Plána dahkan dihte lea fidnejuvvon sierra dutkanmearreruhta eana- ja meahccedoalloministeriijas. |
| Inarin kunta osallistuu omalla rahoituksellaan hankkeeseen. |
Anára gielda lea fitnus mielde iežas ruhtademiin. |
| Suunnitelman toteuttaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä Riistan- ja kalantutkimuslaitoksen sekä kolttien kanssa. |
Vai plána sáhttá ollašuhttit, de Meahciráđđehus galgá bargat ollu ovttas Fuođđo- ja guolledoalu dutkanlágádusain ja nuortalaččaiguin. |
| Hanke saatiin päätökseen ennen suunnitelman valmistumista. |
Fidnu gergejuvvui ovdalgo plána nannejuvvui. |
| Sevettijärvi–Näätämöjoki-alueen kehittämisestä on laadittu hankesuunnitelma. |
Čeavetjávrri–Njávdánjoga -guovllu ovddideami birra lea dahkkojuvvon fidnoplána. |
| Hankkeen tavoitteena on kehittää Sevettijärven–Näätämöjoen palvelurakenteita ja opastusta alueen luonnon vetovoimaisuuden varmistamiseksi sekä matkailulliseksi kehittämiseksi. |
Fitnu ulbmilin lea ovddidit Čeavetjávrri–Njávdánjoga-guovllu bálvalanrusttegiid ja oahpistanbálvalusaid guovllu luonddu geasuhusa sihkkarastin dihte ja turistabálvalusaid ovddidan dihte. |
| Pyrkimyksenä on kalastusmatkailun kehittäminen Näätämöjoella. |
Ulbmilin lea ovddidit guolástanturismma Njávdánjogas. |
| Hanke on useampivuotinen ja painottuu suositumpien reittien parantamiseen. |
Dát livččii máŋggajagáš fidnu, mas váldodeaddun lea buoridit bivnnuheamos johtolagaid. |
| 1) Sevettijärvi–Näätämö-alueen maasto-opastuksen uusimisesta on laadittu kokonaisvaltainen suunnitelma yhdessä paikallisen käsityöyhdistyksen, Sniimmi ry:n, kolttien kyläkokouksen ja Sevetin Peurat ry:n kanssa. |
1) Čeavetjávrri–Njávdáma-guovllu meahcceoahpistandoaimma ođasmahttima birra Meahciráđđehus lea dahkan ollislaš plána báikkálaš duodjeovttastusain, Sniimmi ro:ain, Nuortalaččaid siidačoahkkimiin ja Sevetin Peurat ro:ain. |
| Alueelle tarvitaan tienvarsi-, kohde- sekä reittiopasteita. |
Guvlui galget oahpistangalbbat ja -dávvalat geaidnoguoraide, čuozáhagaide ja johtolagaid ala. |
| Opasteet ovat tärkeä osa Kaldoaivin erämaa-alueelle suuntautuvaa virkistyskäyttöä. |
Oahpistanrusttegat leat mávssolaččat Gálddoaivvi meahcceguovllu lustageavaheamis. |
| – Vuoden 2006 loppuun mennessä suuri osa opasteista on saatu uusittua. |
– Jagi 2006 loahpa rádjai stuorámus oassi oahpistangalbbain ledje ođasmahttojuvvon. |
| 2) Opukasjärven ja Rousajärven autiotuvista on laadittu kunnostussuunnitelma. |
2) Hahpatjávrri ja Ruossajávrri ávdinstobuid várás lea dahkkojuvvon divodanplána. |
| Kammin rakentamisesta Aittoaiville ja uusien tulipaikkojen rakentamisesta Näätämöjoelle laaditaan toimenpidesuunnitelmat. |
Gámme huksemis Áitoaivái ja ođđa dolastallanbáikkiid huksemis Njávdánjohkii dahkkojuvvo doaibmabidjoplána. |
| Reittien merkinnät ja viitoitukset kalastusmatkailun ohjaamiseksi saatetaan ajan tasalle. |
Johtolagaid merkemat ja dihkkádeamit guolástanturismma stivren dihte biddjojuvvojit áiggi dássái. |
| – Vuoden 2006 loppuun mennessä on rakennettu yksi uusi tulipaikka Näätämöjokivarteen. |
– Jagi 2006 loahpa rádjai lei huksejuvvon okta dolastallanbáiki Njávdánjoga sisa. |
| 3) Sevettijärveltä Jäämerelle kulkevan polun varteen Aittoaiville rakennetaan kammi kävelijöiden levähdyspaikaksi. |
3) Čeavetjávrris Jiekŋamerrii manni bálgá gurrii Áitoaivái huksejuvvo gámme lustavázziid vuoiŋŋastanbáikin. |
| Rahoituksesta riippuen kammi rakennetaan hankesuunnitelman mukaan. |
Ruhtadeami olis gámme huksejuvvo fidnoplána mielde. |
| 4) Sevettijärvi–Pulmankijärvi-reitin varrella olevat autiotuvat ja niihin kuuluvat rakenteet peruskorjataan. |
4) Čeavetjávri–Buolbmátjávri-johtolaga guora ávdisntobut ja daidda gullevaš ráhkadusat ordnejuvvot. |
| Kunnostetaan luontaiselinkeinotilallisten, kolttien ja rajavartiolaitoksen käyttämät Palovaaran (Näätämö–Kallokoski-välinen ura) ja Opukasjärven (Sevettijärvi–Opukasjärvivälinen ura) mönkijäurat. |
Ordnejuvvojit luondduealáhusdálolaččaid, nuortalaččaid ja rádjegozáhusa veaga geavahan Buollánvári (Njávdáma ja Gállotguoika gaskasaš vuojáhat) ja Hahpatjávrri (Čeavetjávrri ja Hahpatjávrri gaskasaš vuojáhat) njealjejuvllatvuojáhagat. |
| 13 Käyttöoikeuksien vuokraus ja luovutus |
13 Geavahanvuoigatvuođaid láigoheapmi ja luohpadeapmi |
| Kaldoaivin erämaassa tai Sammuttijängän–Vaijoenjängän soidensuojelualueella ei ole nykyisin ympärivuotista asutusta. |
Gálddoaivvi meahcceguovllus dahje Sámmotjeakki-Vadjotjeakki jekkiidsuodjalanguovllus ii ássojuvvo dán áigge birra jagi. |
| Yksityismaita Kaldoaivin alueella on noin 9 700 ha ja Sammuttijängän– Vaijoenjängän alueella noin 50 ha. |
Priváhtaeatnamat Gálddoaivvi meahcceguovllus leat sullii 9 700 hektára ja Sámmotjeakki–Vadjotjeakki jekkiidsuodjalanguovllus sullii 50 hektára. |
| Erämaa-alueen sisällä sijaitsevat yksityismaat eivät kuulu erämaa-alueeseen eivätkä Natura 2000 -suojelualueverkostoon. |
Priváhtaeatnamat meahcceguovllu siste eai gula meahcceguvlui eaige Natura 2000 -suodjalanguovlofierpádahkii. |
| Osa erämaa-alueen yksityismaista on rakennettuja, ja useimmille erämaan sisällä oleville yksityistiloille on kulkuoikeus (polkurasite) valtionmaalla. |
Oassi meahcceguovllu priváhtaeatnamiin leat huksejuvvon, ja eanaš priváhtadáluide meahcceguovllu siste lea johtinvuoigatvuohta (bálggesservituhtta) stáhtaeatnamis. |
| Yleisesti nämä rasitteet ovat yksilöimättä; |
Dábálaččat dát servituhtat eai leat spesifiserejuvvon; |
| toisin sanoen maanmittaustoimituksessa on vahvistettu rasitteiden olemassaolo, mutta polkujen sijaintia ei ole merkitty kartoille. |
nuppiiguin sániiguin eanamihtidandoaimmahusas leat nannejuvvon máinnašuvvon servituhtat, muhto bálgát eai leat merkejuvvon kárttaide. |
| Kaldoaivin erämaa-alueella on (tilanne 8.3. 2007) 63 ja Sammuttijängän–Vaijoenjängän soidensuojelualueella kolme vuokra-aluetta tai sellaista muuta aluetta, jonka käyttöoikeuden valtio on luovuttanut. |
Gálddoaivvi meahcceguovllus leat (dilli 8.3.2007) 63 ja Sámmotjeakki–Vadjotjeakki jekkiidsuodjalanguovllus leat golbma láigoguovllu dahje dakkár eará guovllu, man geavahanvuoigatvuođa stáhta lea luohpadan. |
| Näistä suurimman ryhmän muodostavat kolttalain (253/1995) mukaiset kalapirttialueet, joita on 34 kpl. Luontaiselinkeinolain (45/2000) mukaisia tukikohtia alueella on 13 kpl. |
Dáin stuorámus joavkun leat nuortalašlága (253/1995) mieldásaš guolástanbartaguovllut, mat leat guovllus 34 st. Luondduealáhuslága (45/2000) mieldásaš doarjjabáikkit guovllus leat 13 st. Guovllus leat logemat boares doarjjabáikki guolástusa, meahccebivddu ja lubmema dárbbuide. |
| Lisäksi alueella on vanhoja kalastuksen, metsästyksen ja hillastuksen tukikohtia, joista kuudelle Metsähallitus on tehnyt käyttöoikeussopimuksen. |
Daidda 6 báikái Meahciráđđehusa lea dahkan geavahanvuoigatvuođasoahpamuša. |
| Poroaita- ja porokämppäsopimuksia Kaldoaivin, Muddusjärven ja Näätämön paliskuntien kanssa on yhteensä 7 kpl. Lisäksi paliskunnilla on yhteensä 13 porotilalain (590/1969) mukaista paimentopaikkaa, jotka on myönnetty TE-keskuksesta. |
Gárde- ja guođohangámpásoahpamušat Gálddoaivvi, Muttošjávrri ja Njávdáma bálgosiin leat boazodoallolága mieldásaš soahpamušat oktiibuot 7 st. Lassin bálgosiin leat oktiibuot 13 boazodállolága mielde vuođđuduvvon guođohanbáikki, mat leat mieđihuvvon BE-guovddáža stivrejumis. |
| Osaan näistä on rakennettu kämppiä. |
Oassái dáidda leat huksejuvvon gámppát. |
| Paliskuntain yhdistys on tehnyt Metsähallituksen kanssa vuokrasopimukset kolmesta työmaatukikohdan paikasta. |
Bálgosiid ovttastusas lea dahkan Meahciráđđehusain láigošiehtadusa golmma bargoeanadoarjjabáikkis. |
| Rajavartiostolla on alueella neljä vuokraaluetta. |
Rádjegozáhusas leat neallje láigoguovllu. |
| Utsjoen sähköosuuskunnalla on yksi vuokra-alue ja Inarin–Utsjoen kihlakunnan poliisilaitoksella yksi. |
Ohcejoga šleađagaoasusgottis lea okta láigoguovlu ja Anára–Ohcejoga gihligotti boleslágádusas okta. |
| Metsähallituksella on tällä hetkellä huolto- ja valvontakäytössä kaksi tupaa, jotka sijaitsevat Saunakoskella ja Iijärvellä. |
Meahciráđđehusas leat dál fuolaheami ja goziheami várás guokte stobu, mat leat Saunakoskis ja Idjajávrris. |
| Utsjoen kunta ylläpitää tunturialueen jätehuoltopisteitä Kaldoaivin alueella kahdessa kohteessa, joihin Metsähallitus on luovuttanut käyttöoikeuden. |
Ohcejoga gielddas leat bázahusfuolahanbáikkit Gálddoaivvi meahcceguovllus guovtte sajis, maidda Meahciráđđehus lea luohpadan geavahanvuoigatvuođa. |
| Jätehuoltopisteet palvelevat porotalouden, metsästyksen ja kalastuksen tarpeita. |
Bázahusfuolahanbáikkit leat oaivvilduvvon boazodoalu, meahccebivddu ja guolástusa dárbbuide. |
| (kuva 10) |
(govva 10) |
| 1 Käyttöoikeuksien luovuttaminen erämaa-alueilta |
13.1.1 Geavahanvuoigatvuođaid luohpadeapmi meahcceguovlluin |
| Valtionmaan ja käyttöoikeuksien luovuttamisesta on säädetty erämaalain (62/1991) 4. §:n 1. momentissa. |
Stáhtaeatnama ja geavahanvuoigatvuođaid luohpadeami birra lea mearriduvvon meahcceguovlolága (62/1991) 4. § 1. momeanttas. |
| Siinä sanotaan: ”Erämaa-alueeseen kuuluvaa valtion omistamaa maa-aluetta tai siihen kohdistuvaa käyttöoikeutta ei saa luovuttaa eikä antaa vuokralle ilman valtioneuvoston lupaa. |
Das daddjojuvvo: ”Meahcceguvlui gullevaš stáhtaeatnama dahje dasa guoskevaš geavahanvuoigatvuođa ii oaččo luohpadit iige láigohit (addit láigui) stáhtaráđi lobi haga. |
| ” 2. momentissa todetaan poikkeukset pääsääntöön: ”Lupaa ei kuitenkaan tarvita käyttöoikeuden luovuttamiseen porotalouden, kalastuksen, metsästyksen tai keräilyn tarpeisiin 7 §:ssä mainitun hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisesti eikä alueen luovuttamiseen sellaista hanketta varten, joka on tarpeen puolustusvalmiuden tai rajavartiolaitoksen toiminnan kannalta. |
” Nuppi momeanttas daddjojuvvojit spiehkastagat váldonjuolggadussii: ”Lohpi ii goittot dárbbašuvvo geavahanvuoigatvuođa luohpadeapmái boazodoalu, guolástusa, meahccebivddu dahje čoaggima dárbbuide 7 §:s máinnašuvvon dikšun- ja geavahanplána mielde iige guovllu luohpadeapmái dakkár fitnu várás, masa lea dárbu bealuštangárvvisvuođa dahje rádjegozihandoaimma dáfus. |
| ” Pykälän 3. momentti sanoo, että ”maa-alueen tai siihen kohdistuvan käyttöoikeuden luovuttamiseen ja vuokraamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudesta luovuttaa valtion maaomaisuutta ja tuloa tuottavia oikeuksia annetussa laissa (687/1978) säädetään”. |
” Paragráfa goalmmát momeanttas daddjojuvvo, ahte ”eanabihtá dahje dasa guoskevaš geavahanvuoigatvuođa luohpadeapmái ja láigoheapmái heivehuvvo muđui, mii lágas 678/1978 (láhka vuoigatvuođas luohpadit stáhta eanaopmodaga ja sisaboađuid bukti vuoigatvuođaid) mearriduvvo”. |
| Erämaalain (62/1991) yksityiskohtaiset perustelut selvittävät edelleen asiaa. |
kilomehtera Meahcceguovlolága (62/1991) dárkilet ákkastallamat čilgejit ain ášši. |
| Luovuttamiskiellon tarkoituksena on turvata erämaan säilyminen erämaana. |
Luohpadangielddu ulbmilin lea dorvvastit meahcceguovllu seailuma meahcceguovlun. |
| Säännös ei kuitenkaan ole ehdoton. |
Njuolggadus ii leat goittot loahpalaš. |
| Valtioneuvosto voi luovuttaa käyttöoikeuden, jos suunnitellulla hankkeella on yleisen edun kannalta huomattava merkitys. |
Stáhtaráđđi sáhttá luohpadit geavahanvuoigatvuođa, jos plánejuvvon fidnu mearkkaša ollu oktasaš ávkki dihte. |
| Perusteluissa todetaan myös, että säännös ei koske vesialueiden käyttöoikeuksia. |
Ákkastallamiin daddjojuvvo maiddái ahte njuolggadus ii guoskka čáhceguovlluid geavahanvuoigatvuođaide. |
| Maa-alueeseen kohdistuva käyttöoikeuden luovuttaminen tarkoittaa maan vuokrasopimukseen rinnastettavaa sopimusta. |
Eanabihtá geavahanvuoigatvuođa luohpadeapmi oaivvilda eatnama láigosoahpamuššii buohtastahtti soahpamuša. |
| Metsähallituksen omistaman, erämaassa sijaitsevan rakennuksen lyhytaikainen vuokraaminen virkistyskäytön tarpeisiin ei ole erämaalain 4. §:n mukaista käyttöoikeuden luovuttamista. |
Jos vistti, man Meahciráđđehus oamasta meahcceguovllus, láigoha oanehis áigái lustageavaheami dárbbuide, de dat ii oaivvil meahcceguovlolága 4. §:a mieldásaš geavahanvuoigatvuođa luohpadeami. |
| Varaustuvan petipaikkojen myyminen ja vuokrakämpän tai isännöidyn vuokratuvan vuokraaminen viikoksi–kahdeksi ei siten ole erämaalain vastaista käyttöoikeuden luovuttamista – kuten ei myöskään kalastus-, metsästys-, yrittäjä- tai moottorikelkkalupien myynti. |
Várrenstobu seaŋgasajiid vuovdin, láigogámppá dahje isidaston láigostobu láigoheapmi ovtta, guovtte vahkkui ii leat nappo meahcceguovlolága vuostásaš geavahanvuoigatvuođa luohpadeapmi – dego ii maiddái guolástan-, meahcástan-, fitnodat-, dahje mohtorgielkálobiid vuovdin. |
| Ne ovat lähinnä alueen virkistyskäytön ohjauskeinoja. |
Dat gullet vuosttažettiin guovllu lustageavaheami stivrenvugiide. |
| Erämaalain voimaantulo- ja siirtymäsäännöksissä on myös käyttöoikeuksiin liittyviä säädöksiä. |
Meahcceguovlolága fápmuiboahtin- ja sirdašuvvannjuolggadusain leat maiddái geavahanvuoigatvuođaide guoskevaš njuolggadusat. |
| Niissä todetaan: ”Erämaa-alueisiin tämän lain voimaantullessa kohdistuvat rasiteoikeudet ja niihin rinnastettavat käyttöoikeudet sekä vuokrasopimukset jäävät edelleen voimaan. |
Dain daddjojuvvo: ”Meahcceguovlluide dán lága fápmuiboađedettiin guoskevaš servituhttavuoigatvuođat ja daidda buohtastahtti geavahanvuoigatvuođat ja láigosoahpamušat báhcet ainge fápmui. |
| Metsähallitus voi jatkaa sopimukseen perustuvien oikeuksien voimassaoloaikaa vahvistetun hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisesti.” |
Meahciráđđehus sáhttá joatkit soahpamuššii vuođđuduvvi vuoigatvuođaid gustonáiggi nannejuvvon dikšun- ja geavahanplána mielde.” |
| Erämaalain 8. §:n mukaan Metsähallitus voi hakea valtioneuvostolta lupaa yksityistä tietä varten perustetun rasiteoikeuden tai käyttöoikeuden lunastamiseen, mikäli erämaa-alueella laitetaan vireille pysyvän tien rakentamista koskeva hanke. |
Meahcceguovlolága 8. §:a mielde Meahciráđđehus sáhttá ohcat stáhtaráđis lobi priváhtageainnu várás vuođđuduvvon servituhttavuoigatvuođa dahje geavahanvuoigatvuođa lotnumii, jos meahcceguovllus álggahuvvo bissovaš geainnu ráhkadanfidnu. |
| Mikäli käyttöoikeuden tai rasiteoikeuden lunastamisen vuoksi ei voida järjestää tyydyttävää kulkuyhteyttä ja omistajalle aiheutuu huomattavaa haittaa, valtio on velvollinen omistajan vaatimuksesta lunastamaan alueen. |
Jos geavahanvuoigatvuođa dahje servituhttavuoigatvuođa lotnuma dihte ii sáhte lágidit govttolaš johtinoktavuođa ja jos dat čuohcá sakka eaiggádii, de stáhta lea geatnegahtton eaiggáda gáibádusa vuođul lotnut guovllu. |
| 13.1. 2 Käyttöoikeuksien luovuttaminen soidensuojelualueilta |
13.1.2 Geavahanvuoigatvuođaid luohpadeapmi jekkiidsuodjalanguovlluin |
| Soidensuojeluasetuksen (852/1988) mukaisesti soidensuojelualueella on 1. §:n säännösten estämättä sallittu mm. |
Jekkiidsuodjalanásahusa (852/1988) mielde jekkiidsuodjalanguovllus lea almmá ahte 1. §:a njuolggadusat dan hehttejit lobálaš ee. |
| 1) sellaisten rakennusten, rakennelmien ja polkujen rakentaminen ja kunnossapito, jotka ovat tarpeen yleisön opastamista, tutkimustoimintaa ja luonnonharrastusta varten; |
1) dakkár visttiid, rusttegiid ja bálgáid huksen ja bajásdoallan, maidda lea dárbu olbmuid oahpisteami, dutkandoaimma ja luondduinbuđaldeami várás; 2) meahccebivdu – –; |
| 2) metsästys – – 3) kalastus – – 7) toimenpiteet alueella olevien rakennusten, teiden, rakennelmien sekä sähkö- ja puhelinlinjojen kunnossapitämiseksi; |
3) guolástus; – – 7) doaibmabijut guovllu visttiid, geainnuid, rusttegiid ja elerávdnje- ja telefonlinnjáid bajásdoallan dihte; |
| 8) poronhoito ja sen edellyttämät toimenpiteet – – 10) toimenpiteet, jotka ovat tarpeen uittoa, palovartiointia, pelastuspalvelua, valtakunnan rajojen vartiointia ja valvontaa sekä kartoitus- ja maanmittaustöitä varten ja – – 12) muut toimenpiteet, jotka ovat tarpeellisia soidensuojelualueen tarkoituksenmukaisen hoidon ja käytön kannalta ja jotka ympäristöministeriö on hyväksynyt. |
8) boazodoallu ja dan gáibidan doaibmabijut, – – 10) dárbbašlaš doaibmabijut dimbariid golgadeami, buollingoziheami, gádjunbálvalusa, riikkarájiid fáktema ja goziheami sihke kárten- ja eanamihtidandoaimmaid várás ja – – 12) eará dárbbašlaš doaibmabijut jekkiidsuodjalanguovllu vuogálaš dikšuma ja geavaheami dáfus ja maid birasministeriija lea dohkkehan. |
| 13.2 Tavoitteet ja toimenpiteet |
13.2 Mihttomearit ja doaibmabijut |
| 1) Metsähallitus jatkaa voimassa olevia käyttöoikeus- ja vuokrasopimuksia edellyttäen, että tukikohtia käytetään metsästykseen, kalastukseen ja/tai marjastukseen liittyen. Käyttö Peruste: Erämaalain 12. §:n voimaantulo- ja siirtymäsäännökset. |
1) Meahciráđđehus joatká dálá geavahanvuoigatvuođa- ja láigosoahpamušaid dainna eavt meahccebivddu, guolástusa ja/dahje murjema dárb Ágga: Meahcceguovlolága 12. §:a fápmuiboahtin- ja sirdatuin, ahte doarjjabáikkit geavahuvvojit buide. |
| oikeus- ja vuokrasopimukset tehdään määräajaksi, ja tukikohdat on tarkoitettu ainoastaan oikeuden saajan ja hänen taloutensa omaan käyttöön. |
Geavahanvuoigatvuođa- ja láigosoahpamušat dahkkojuvvojit mearreáigái ja doarjjabáikkit leat oaivvilduvvon dušše vuoigatvuođa oažžu ja su dállodoalu atnui. |
| Rakennuksilla on oltava kunnan myöntämä rakennuslupa. |
Visttiin galgá leat gieldda mieđihan huksenlohpi. |
| 2) Metsähallitus jatkaa alueella sijaitsevien rajavartiolaitoksen tupien vuokrasopimuksia. |
2) Meahciráđđehus joatká guovllus leahkki rádjegozáhusa stobuid láigosoahpamušaid. |
| Mi Perusteet: Erämaalain 4. §:n mukaan käyttöoikeuksia voidaan myöntää luontaiselinkeinon harjoittajien tukikohtatarpeiden lisäksi puolustushallinnon ja rajavalvonnan tarpeisiin. |
guovlolága 4. §:a mielde geavahanvuoigatvuođaid sáhttá mieđihit luondduealáhusbargiide doarjjabáikedárbbuid lassin maiddái bealuštanhálddahusa ja rádjegoziheami dárbbuide. |
| 3) Metsähallitus voi luovuttaa porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain (45/2000) mukaisia erityisen etuuden käyttöoikeuksia tukikohdan sijoittamista varten. |
3) Meahciráđđehus sáhttá luohpadit boazodoalu ja luondduealáhusaid ruhtadanlága (45/ 2000) mielde sierra ovddu geavahanvuoigatvuođaid doarjjabáikki várás. |
| Edellytyksenä on, että hakijan on täytettävä porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain kriteerit. |
Eaktun lea dat, ahte ohcci galgá deavdit boazodoalu ja luondduealáhusaid ruhtadanlága ákkaid. |
| Hakijan tulee olla paikkakuntalainen. |
Ohcci galgá leat báikegotteolmmoš. |
| Tukikohdat tulee – mikäli mahdollista ja tarkoituksenmukaista – perustaa jo olemassa olevien rakennusten tai rakennelmien yhteyteen. |
Jos dat lea vejolaš ja orru leamen vuogas, de doarjjabáikkiid galgá vuođđudit dálá visttiid dahje rusttegiid oktavuhtii. |
| Käyttöoikeuksien luovuttamisesta päätettäessä on otettava huomioon erämaan käyttöä ohjaavat säädökset. |
Geavahanvuoigatvuođaid luohpadeamis mearridettiin galgá váldit vuhtii daid njuolggadusaid, mat stivrejit meahcceguovllu geavaheami. |
| Käyttöoikeussopimukset tehdään toistaiseksi voimassa oleviksi. |
Geavahanvuoigatvuođasoahpamušat dahkkojuvvojit nu, ahte dat leat doaisttážii fámus. |
| Tätä etuutta saa käyttää vain luontaiselinkeinolain edellyttämiin tarkoituksiin. |
Dán ovddu oažžu geavahit dušše luondduealáhuslága gáibidan ulbmiliidda. |
| Porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain (45/2000, 62 § 4 mom.) perusteella Metsähallitus voi, työvoima- ja elinkeinokeskuksen annettua lausunnon, peruuttaa myönnetyn erityisen etuuden, jos etuutta ei voida pitää luontaiselinkeinon harjoittamisen kannalta enää perusteltuna. |
Boazodoalu ja luondduealáhusaid ruhtadanlága (62 §, 4 mom) vuođul Meahciráđđehus sáhttá, dan maŋŋá go TE-guovddáš lea addán cealkámuša, geassit juo mieđihuvvon sierra ovddu, jos dan ii sáhte šat ákkastallat luondduealáhusdárbbuiguin. |
| Asuinrakennuksen rakentamiseen oikeuttava käyttörajoitus tarkoittaa enintään 32 m:n kokoista rakennusta. |
Ássanvistti huksemii vuoigadahtti geavahanráddjehus oaivvilda eanemustá 32 njealjehasmehtera viidosaš vistti. |
| Metsähallitus pyytää metsästykseen liittyvistä käyttöoikeuksista lausunnon ao. kunnan riistanhoitoyhdistyksiltä ja kalastukseen liittyvistä käyttöoikeuksista ao. kunnan kalatalousneuvottelukunnalta. |
Meahciráđđehus bivdá meahccebivdui guoskevaš geavahanvuoigatvuođain cealkámuša áššáiosolaš gieldda fuođđodikšunovttastusain ja guolástussii guoskevaš geavahanvuoigatvuođain cealkámuša áššáiosolaš gieldda guolledoalloráđđádallangottis. |
| Lisäksi Metsähallitus pyytää kaikista hakemuksista lausunnot paliskunnalta, jonka alueelle hakemus on tehty. |
Dasa lassin Meahciráđđehus bivdá buot ohcamušaid birra cealkámušaid bálgosis, man sisa ohcamuš lea dahkkojuvvon. |
| Peruste: Poronhoitajien ja luontaiselinkeinoista pääasiallisen toimeentulonsa saavien ihmisten tukikohtatarpeet on voitu ja voidaan edelleen järjestää porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain (45/2000) mukaisesti. |
Ágga: Boazodoalliid ja dakkár olbmuid, geat ožžot oaiveáššálaš áigáiboađuset luondduealáhusain, doarjjabáikedárbbuid leat sáhttán ja sáhttá ainge lágidit boazodoalu ja luondduealáhusaid ruhtadanlága (45/2000) mielde. |
| Lain mukaan luontaiselinkeinon harjoittajalla on ”oikeus valtion maa- ja vesialueilla sijoittaa Metsähallituksen lupapäätöksellä tukikohta metsästystä varten erityisen painavista syistä tai tukikohta kalastusta varten sekä kalakellareita ja varastosuojia elinkeinon harjoittamisen kannalta välttämättömille paikoille”. |
Luondduealáhusbargis lea boazodoalu ja luondduealáhusaid ruhtadanlága mielde ”vuoigatvuohta stáhta eana- ja čáhceguovlluin cegget Meahciráđđehusa lohpemearrádusa vuođul doarjjabáikki meahccebivddu várás erenoamáš mávssolaš sivaid dihte dahje doarjjabáikki guolástusa várás ja maiddái guollegealláriid ja vuorkkáid ealáhusain bargama dáfus vealtameahttun sajiide”. |
| On huomattava, että erämaalaki ei velvoita Metsähallitusta luovuttamaan alueeseen liittyvää käyttöoikeutta. |
Gánnáha fuomášit ahte meahcceguovloláhka ii geatnegahte Meahciráđđehusa luohpadit guvlui guoskevaš geavahanvuoigatvuođa. |
| Se vain antaa siihen mahdollisuuden – poikkeuksena pääsäännöstä, joka kieltää luovuttamisen. |
Dat dušše addá dasa vejolašvuođa, spiehkastahkan váldonjuolggadusas, mii gieldá luohpadeami. |
| Siten Metsähallitus voi säädellä |
Ná Meahci |
| Ympäristöministeriön päätös 16.12. 2008 (Dnro YM8/5741/2007) Kaldoaivin erämaa-alueen ja Sammuttijängän– |
Birasministeriija mearrádus 16.12.2008 (Dnr YM/5741/2007) Gálddoaivvi meahcceguovllu ja Sámmotjeakki– |
| Vaijoenjängän soidensuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelman vahvistamisesta. |
Vádjotjeakki jekkiidsuodjalanguovllu dikšun- ja geavahanplána nannemis. |
| Päätöksen mukaan ympäristöministeriö jättää vahvistamatta luvussa 14.2 (tässä julkaisussa luku 13.2) kohdissa 3. ja 8. esitetyt edellytykset, joiden mukaan erityisen etuuden käyttöoikeuksien luovuttaminen olisi mahdollista vain paikkakuntalaisen saamelaisen kanssa. |
Mearrádusa mielde birasministeriija guođđá nannekeahttá logus 14.2. (dán prentosis lohku 13.2.) čuoggáin 3. ja 8. ovdanbuktojuvvon gáibádusaid, maid mielde sierra ovddu geavahanvuoigatvuođaid luohpadeapmi livččii vejolaš dušše báikegoddelaš sápmelaččain. |
| Muiden edellytysten täyttyessä etuus voidaan myöntää myös muulle paikkakuntalaiselle kuin saamelaiselle. |
Jus eará gáibádusat ollašuvvet, de ovddu sáhttá mieđehit maiddái eará báikegoddelažžii go sápmelažžii. |
| Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 523/1/09 jätti voimaan ympäristöministeriön päätöksen. |
Alimus hálddahusrievtti mearrádus 523/1/09 guđii fápmui birasministeriija mearrádusa. |
| tukikohtien määrää erämaalain tarkoitusten mukaan. |
ráđđehus sáhttá muddet doarjjabáikkiid meari meahcceguovlolága ulbmiliid mielde. |
| Soidensuojelulaki ja -asetus eivät myöskään velvoita Metsähallitusta luovuttamaan alueeseen liittyvää käyttöoikeutta. |
Jekkiidsuodjalanláhka ja -ásahus eai maiddái geatnegahte Meahciráđđehusa luohpadit guvlui guoskevaš geavahanvuoigatvuođa. |
| Ne vain antavat siihen mahdollisuuden – poikkeuksena pääsäännöstä, joka kieltää rakennusten ja rakennelmien tekemisen. |
Dat dušše addet dasa vejolašvuođa – spiehkastahkan váldonjuolggadusas, mii gieldá visttiid ja rusttegiid huksema. |
| Saamelaiskulttuurin turvaaminen. |
Sápmelaškultuvrra dorvvasteapmi. |
| Porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain (45/2000) hallituksen esityksen (HE 104/1999) tavoitteisiin on kirjattu, että lain mukaisissa toimenpiteissä on kiinnitettävä huomiota saamelaisten mahdollisuuksiin ylläpitää ja kehittää saamelaiskulttuuriin kuuluvia elinkeinoja saamelaisten kotiseutualueella. |
Boazodoalu ja luondduealáhusdáluid ruhtadanlága (45/2000) ráđđehusa evttohus (HE 104/1999) ulbmiliidda lea merkejuvvon, ahte lága čuovvu doaibmabijuin galgá giddet fuopmášumi sápmelaččaid vejolašvuođaide bajásdoallat ja ovddidit sápmelaš kultuvrii gullevaš ealáhusaid sápmelaččaid ruovttuguovllus. |
| 4) Metsähallitus jatkaa Utsjoen kunnan ylläpitämien tunturialueiden jätehuoltopisteiden käyttö Peruste: Porotalouden ja luontaiselinkeinojen turvaaminen. |
4) Meahciráđđehus joatká Ohcejoga gieldda bajásdoallan duottarguovlluid bázahusfuolahusbáikkiid geavahanvuoigatvuođasoahpamušaid, jos dat bálvalit boazodoalu, meahccebivddu ja guolástusa dárbbuid. |
| oikeussopimuksia, mikäli ne palvelevat porotalouden, metsästyksen ja kalastuksen tarpeita. |
Ágga: Boazodoalu ja luondduealáhusaid dorvvasteapmi. |
| 5) Poronhoidon tarvitsemat uudet rakennelmat keskitetään pääsääntöisesti paliskuntien paimen Peruste: Poronhoidon edellytysten turvaaminen. |
5) Boazodoalu dárbbašan ođđa rusttegat čohkkejuvvojit eanaš bálgosiid guođohanbáikkiide dálá visttiid dahje rusttegiid oktavuhtii. |
| Paliskuntien paimentopaikkojen sijaintia voidaan tarvittaessa muuttaa paliskunnan esityksen mukaisesti. |
Bálgosiid guođohanbáikkiid sajádaga sáhttá dárbbu mielde rievdadit bálgosa árvalusa mielde. Ágga: Boazodoalu eavttuid dorvvasteapmi. |
| alueella on sallittu ”poronhoito ja sen edellyttämät toimenpiteet”. |
Jekkiidsuodjalanásahusa mielde jekkiidsuodjalanguovllus leat lobálaččat ”boazodoallu ja dan gáibidan doaimmat”. |
| 6) Koltta-alueella asuvilla koltilla on tällä alueella sijaitsevilla valtion maa- ja vesialueilla ilman eri korvausta oikeus sijoittaa Metsähallituksen luvalla poro-, metsästys- ja kalapirttejä, kalakellareita ja varastosuojia tarvittaville paikoille. |
6) Nuortalašguovllus ássi nuortalaččain lea vuoigatvuohta dán guovllu stáhta eana- ja čáhce boazo-, meahcástan- ja guolástanbarttaid, guollegealláriid ja vuorkkáid dárbbašlaš sajiide. |
| Luvan saa vain, jos asianomaisen raken Peruste: Kolttalaki (253/1995). |
Lobi oažžu dušše dalle, jos máinnašuvvon vistti ceggema sáhttá ákkastallat nuortalačča ja su bearraša áigáiboađu dahje luonddue Ágga: Nuortalašláhka (253/1995). |
| Tavoitteena on edistää kolttaväestön ja -alueen elinolosuhteita ja toimeentulomahdollisuuksia sekä ylläpitää ja edisnuksen sijoittamista on pidettävä koltan ja hänen perheensä toimeentulon tai luontaiselinkeinon harjoittamisen kannalta perusteltuna. |
Ulbmilin lea ovddidit nuortalaččaid ja nuortalašguovlluin cegget nuvttá Meahciráđđehusa lobiin aláhusain bargama dáfus. |
| Lausunnot pyydetään Lapin TE-keskukselta, Kolttaneuvostolta ja paliskunnalta. |
Cealkámušat bivdojuvvojit Lappi TE-guovddážis, Nuortalašráđis ja bálgosis. |
| tää kolttakulttuuria. |
guovllu eallindilálašvuođaid ja bajásdoallat ja ovddidit nuortalaškultuvrra. |
| 7) Koltta-alueella asuvalla koltalla on tällä alueella sijaitsevilla valtion maa- ja vesialueilla il venevalkamia ja kalastusvälineiden kuivatuspaikkoja ilman erityistä lupaa. |
7) Nuortalašguovllus ássi nuortalaš oažžu dán guovllu stáhta eana- ja čáhceguovlluin doallat nuvttá sátkkuid ja guolástanbiergasiid goikadanbáikkiid almmá sierra lobi haga. |
| Peruste: Kolttalaki (253/1995). |
Ágga: Nuortalašláhka (253/95). |
| Tavoitteena on edistää kolttaväestön ja -alueen elinolosuhteita ja toimeentulomahdollisuuksia sekä ylläpitää ja edistää kolttakulttuuria. |
Ulbmilin lea ovddidit nuortaččaid ja nuortalašguovllu eallindilálašvuođaid ja birgenvejolašvuođaid ja bajásdoallat ja ovddidit nuortalaškultuvrra. |
| 8) Vanhoille käyttöoikeussopimuksettomille rakennuksille voidaan tehdä omistajan hakemuksesta käyttöoikeussopimukset, mikäli niiden tämänhetkinen kunto ja omistajat täyttävät seuraavat kriteerit: |
8) Boares visttiide, main ii leat geavahanvuoigatvuođasoahpamuš, sáhttá dahkat eaiggáda ohcama vuođul geavahanvuoigatvuođasoahpamušaid, jos daid dálá dilli ja eaiggádat devdet čuovvovaš ákkaid: |
| 1) Rakennus on rakennettu ennen erämaalain voimaantuloa 17.1. 1991. 2) Rakennus on asumiskelpoinen. |
1) Visti lea huksejuvvon ovdal meahcceguovlolága fápmuiboahtima 17.1.1991. 2) Visti lea oruhahtti. |
| 3) Rakennuksen omistaja on paikkakuntalainen. |
3) Vistti eaiggát lea báikegoddelaš. |
| 4) Omistaja käyttää rakennusta metsästyksen, kalastuksen tai keräilyn tukikohtana. |
4) Eiggát geavaha vistti meahccebivddu, guolástusa dahje čoaggima doarjjabáikin. |
| 5) Rakennukselle hankitaan kunnan myöntämä rakennuslupa. |
5) Vistái háhkkojuvvo gieldda mieđihan huksenlohpi. |
| Ympäristöministeriön päätös 16.12. 2008 (Dnro YM8/5741/2007) Kaldoaivin erämaa-alueen ja Sammuttijängän– |
Birasministeriija mearrádus 16.12.2008 (Dnr YM/5741/2007) Gálddoaivvi meahcceguovllu ja Sámmotjeakki– |
| Vaijoenjängän soidensuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelman vahvistamisesta. |
Vádjotjeakki jekkiidsuodjalanguovllu dikšun- ja geavahanplána nannemis. |
| Päätöksen mukaan ympäristöministeriö jättää vahvistamatta luvussa 14.2 (tässä julkaisussa luku 13.2) kohdissa 3. ja 8. esitetyt edellytykset, joiden mukaan erityisen etuuden käyttöoikeuksien luovuttaminen olisi mahdollista vain paikkakuntalaisen saamelaisen kanssa. |
Mearrádusa mielde birasministeriija guođđá nannekeahttá logus 14.2. (dán prentosis lohku 13.2.) čuoggáin 3. ja 8. ovdanbuktojuvvon gáibádusaid, maid mielde sierra ovddu geavahanvuoigatvuođaid luohpadeapmi livččii vejolaš dušše báikegoddelaš sápmelaččain. |
| Muiden edellytysten täyttyessä etuus voidaan myöntää myös muulle paikkakuntalaiselle kuin saamelaiselle. |
Jus eará gáibádusat ollašuvvet, de ovddu sáhttá mieđehit maiddái eará báikegoddelažžii go sápmelažžii. |
| Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 523/1/09 jätti voimaan ympäristöministeriön päätöksen. |
Alimus hálddahusrievtti mearrádus 523/1/09 guđii fápmui birasministeriija mearrádusa. |
| Käyttöoikeussopimus tehdään aluksi viideksi vuodeksi, minkä jälkeen seuraavat sopimukset voidaan tehdä kymmenen vuoden pituisina. |
Geavahanvuoigatvuođasoahpamuš dahkkojuvvo álggos viđa jahkái, man maŋŋá soahpamušaid sáhttá dahkat ain logi jahkái hávil. |
| Mikäli tukikohdan käyttötarkoitus muuttuu erämaalain vastaiseksi, Metsähallitus on oikeutettu purkamaan sopimuksen. |
Jos doarjjabáikki geavahanulbmil rievdá nu ahte dat manná meahcceguovlolága vuostá, de Meahciráđđehusas lea vuoigatvuohta geassit eret soahpamuša. |
| Niille omistajille, jotka saavat käyttöoikeussopimuksen, voidaan antaa lupa korjata rakennusta, muttei laajentaa sitä. |
Daidda eaiggádiidda, geat ožžot geavahanvuoigatvuođasoahpamuša, sáhttá addit lobi divvut vistti, muhto ii viiddidit dan. |
| Ennen korjausta omistajan on annettava Metsähallitukselle selvitys korjaussuunnitelmasta. |
Ovdal divvuma eaiggát galgá addit Meahciráđđehussii čielggadusa divvunplánas. |
| Käyttöoikeussopimuksella ei ole vapaata siirto-oikeutta (myynti, vuokraus tai muu luovutus). |
Geavahanvuoigatvuođasoahpamušas ii leat friddja sirdinvuoigatvuohta (vuovdin, láigoheapmi dahje eará luohpadeapmi). |
| Käyttöoikeussopimus voidaan siirtää paikkakuntalaiselle saamelaiselle henkilölle, joka käyttää rakennusta kotitarvekalastuksen, metsästyksen tai keräilyn tukikohtana. |
Geavahanvuoigatvuođasoahpamuša sáhttá sirdit báikegoddelažžii, jos dát geavaha vistti ruovttudárboguolástusa, meahccebivddu dahje čoaggima doarjjabáikin. |
| Perintönä tehtävä siirto edellyttää sitä, että henkilö on paikkakuntalainen ja rakennuksen käyttötarkoitus säilyy entisellään. |
Árbin sirdin gáibida dan, ahte olmmoš lea báikegoddelaš ja vistti geavahanulbmil bissu ovddežin. |
| Mikäli joku alkaa korjata tällaista asumiskelvottomaksi luokiteltua rakennusta, on Metsähallituksen ryhdyttävä toimenpiteisiin rakennuksen poistamiseksi erämaa-alueelta. |
Ássamii dohkkemeahttun visttit guđđojuvvojit mieskat. Jos gii nu divvugoahtá dákkár vistti, de Meahciráđđehus galgá bargagoahtit dan ovdii ahte visti jávkaduvvo meahcceguovllus. |
| Samoin menetellään kaikkien uusien rakennusten osalta, joita erämaa-alueelle mahdollisesti rakennetaan. |
Seammaláhkai meannuduvvo buot ođđa visttiid hárrái, mat meahcceguvlui vejolaččat huksejuvvojit. |
| Niiden asumiskelpoisten rakennusten osalta, joille ei löydy omistajaa tai joiden omistaja ei halua tehdä käyttöoikeussopimusta, Metsähallitus ryhtyy lainmukaisiin toimenpiteisiin rakennuksen poistamiseksi erämaa-alueelta. |
Daid ássamii dohkkemeahttun visttiid hárrái, maidda ii gávdno eaiggát dahje eaiggát ii háliit dahkat geavahanvuoigatvuođasoahpamuša, Meahciráđđehus álgá lágalaš doaimmaide vistti jávkadan dihte meahcceguovllus. |
| Mikäli rakennuksen omistaja ei asu paikkakunnalla käyttöoikeussopimusta uudistettaessa eikä rakennukselle ole muuta paikkakuntalaista kriteerit täyttävää omistajaa, rakennus tulee purkaa. |
Jos vistti eaiggát ii ása báikegottis geavahanvuoigatvuođasoahpamuša ođasmahtedettiin ja vistái ii gávdno báikegottis eará eaiggát, guhte deavddášii mearriduvvon ákkaid, de visti galgá gaikkoduvvot. |
| Perusteet: Saamelaiskulttuurin turvaaminen. |
Ákkat: Sámekultuvrra dorvvasteapmi. |
| Rakennukset ovat olleet ja ovat vieläkin tärkeitä tukikohtia liikuttaessa tiettömässä erämaassa. |
Visttit leat leamaš ja leat ainge dehálaš doarjjabáikkit, go olbmot johtalit geainnuhis meahcceguovllus. |
| Toisaalta tarpeettomiksi käyneiden rakennusten poistaminen lisää erämaisuutta. |
Nuppe dáfus dárbbašmeahttun visttiid jávkadeapmi lasiha meahcceguovloiešlági. |
| 9) Vanhoja kammeja voidaan kunnostaa tai rakentaa uudelleen vanhoille paikoille Kaldoaivin erämaa-alueella paikallisten yleiseen käyttöön kalastuksen, metsästyksen ja marjastuksen tar Peruste: Erämaalaki. |
9) Boares gámmiid sáhttá ordnet dahje hukset ođđasit boares báikkiide Gálddoaivvi meahcce Ágga: Meahcceguovloláhka. guovllus báikkálaš olbmuid oktasaš atnui guolástusa, meahccebivddu ja murjema dárbbuide. |
| niiden tulisi sijaita mahdollisuuksien mukaan teiden tai olemassa olevien kulku-urien läheisyydessä, ja kunnostettaessa tai rakennettaessa tulee käyttää perinteisiä rakennusmateriaaleja (paikalta saatavaa koivua ja turvetta). |
Gámmiid sáhttá ordnet eanemustá golbma, ja dat galggašedje leat vejolašvuođaid mielde geainnuid dahje dálá vuojáhagaid lahkosiin. Gámmiid ordnedettiin dahje huksedettiin galgá geavahit árbevirolaš huksenmateriálaid (báikkálaš soagi ja lavnnji). |
| Kunnostaminen tai rakentaminen edellyttää suunnitellun projektin toteutumista. |
Ordnen ja huksen gáibida ahte plánejuvvon fidnu ollašuvvá. |
| Hankkeen yhteydessä on sovittava erikseen Metsähallituksen kanssa kammien kunnostamisesta, sijoituspaikoista ja ylläpitäjästä. |
Dán fitnu oktavuođas galgá soahpat sierra Meahciráđđehusain gámmiid ordnemis, sajádagain ja bajásdoallamis. |
| 10) Jokamiehenoikeudet ylittävään tilapäiseen leiriytymiseen Metsähallitus voi antaa luvan pitää taukopaikkaa (kota, laavu tai kevytrakenteinen laituri) kalastuksen tarpeisiin kalatalous Peruste: Erämaalaki. neuvottelukuntaa ja paliskuntaa kuultuaan. |
10) Juohkeolbmovuoigatvuođaid badjelmanni gohttemii Meahciráđđehus sáhttá addit lobi doallat orustanbáikki (goahti, lávvu dahje geahppalágan kádja) guolástusa várás, dan maŋŋá go lea gullan guolledoalloráđđádallangotti ja bálgosa oainnu áššis. |
| 14 Valvonta |
14 Goziheapmi |
| Metsähallituksella on luontopalveluissa valtakunnallinen erävalvontatiimi, johon kuuluu yhdeksän erätarkastajaa ja tiimin vetäjänä palvelupäällikkö. |
Meahciráđđehusa luonddubálvalusain lea váldegottálaš meahccegozihanjoavku, masa gullet ovcci meahccedárkkisteaddji ja joavkku njunušin bálvalanhoavda. |
| Tiimin päätehtävänä on järjestää laillisuuden ja luvallisuuden valvonta Metsähallituksen hallinnoimilla alueilla sekä valvontayhteistyön koordinointi ja valvontakoulutus Metsähallituksen henkilöstölle ja sidosryhmille. |
Joavkku váldobargun lea lágidit lágalašvuođa ja lobálašvuođa goziheami Meahciráđđehusa hálddašan guovlluin, gozihanovttasbarggu oktiiheiveheami ja gozihanskuvlema Meahciráđđehusa bargiide ja čanasjoavkkuide. |
| Laillisuuden valvonta on lakien ym. säännösten valvomista. |
Lágalašvuođa goziheapmái gullá lágaid ja eará njuolggadusaid goziheapmi. |
| Luvallisuuden valvonnassa tarkistetaan, että toimintaan on Metsähallituksen lupa. |
Lobálašvuođa goziheamis dárkkistuvvo ahte doibmii lea Meahciráđđehusa lohpi. |
| Metsähallituksen erävalvonnan koordinoinnista ja organisoinnista alueilla vastaavat erätarkastajat. |
Meahciráđđehusa meahccegoziheami oktiiheiveheamis ja organiseremis guovlluin vástidit meahccedárkkisteaddjit. |
| Ylä-Lapin luonnonhoitoalue on yhden erätarkastajan toimialue. |
Golbma davimus gieldda gullet ovtta dárkkisteaddji doaibmaguvlui. |
| Metsähallituksen erätarkastajilla on sisäasiainministeriön myöntämät erityiset Metsähallituksen toimialaan liittyvät poliisi- ja esitutkintavaltuudet. |
Meahciráđđehusa meahccedárkkisteaddjiin leat sisáššiidministeriija mieđihan, erenoamážit Meahciráđđehusa doaibmasuorgái gullevaš boles- ja ovdadutkanvuoigatvuođat. |
| Lisäksi erävalvonta kuuluu poliisin virkatehtäviin ja rajavartioston virkatehtäviin rajavalvonnan yhteydessä. |
Dasa lassin meahccegoziheapmi gullá bolesa virgedoaimmaide ja rádjegozáhusa virgedoaimmaide rádjegoziheami oktavuođas. |
| Erätarkastaja vastaa alueellaan erävalvonnan suunnittelusta ja järjestämisestä. |
Meahccedárkkisteaddji vástida doaibmaguovllustis meahccegoziheami plánemis ja lágideamis. |
| Siihen kuuluvat alueellisen valvontayhteistyön luominen ja ylläpito, koordinaatio ja koulutus, laillisuuden ja luvallisuuden valvonta, rikosten esitutkinta, laillisuuskasvatus, luontovalistus sekä retkeily- ja muiden palveluiden käyttäjien opastus. |
Dasa gullet guvllolaš gozihanovttasbarggu láhčin ja bajásdoallan, oktiiheiveheapmi ja skuvlen, lágalašvuođa ja lobálašvuođa goziheapmi, rihkkosiid ovdadutkan, lágalašvuođabajásgeassin, luonddučuvgehus, vánddardan- ja eará bálvalusaid geavaheaddjiid oahpisteapmi. |
| Erävalvonnan opastavaa roolia on korostettu. |
Meahccegoziheami oahpistanrolla boahtá bures ovdan. |
| Erävalvonta kuuluu kaikkien Metsähallituksen luontopalvelujen palveluksessa olevien henkilöiden toimenkuvaan. |
Meahccegoziheapmi gullá Meahciráđđehusa luonddubálvalusain bargi buot olbmuid doaimmaide. |
| Muiden tulostoimintojen henkilöstön toimenkuvaan kuuluu vähintään omaan toimialaan liittyvä valvonta. |
Eará boađusdoaimmaid bargovehkii gullá uhcimustá gozihit iežas doaibmasuorggi áššiid. |
| Jokaisen velvollisuus on ainakin ilmoittaa havaitsemistaan rikkeistä erätarkastajalle. |
Juohkehaš lea geatnegahtton uhcimustá almmuhit meahccedárkkisteaddjái dain rihkkumušain, maid ieš lea áican. |
| 14.2 Tavoitteet ja toimenpiteet |
14.2 Mihttomearit ja doaibmabijut |
| Erävalvonnan tavoitteena on edistää kestävän käytön periaatetta, yhteiskunnan säätämien määräysten noudattamista ja lainkuuliaisuutta. |
Meahccegoziheami ulbmilin lea ovddidit bistevaš geavaheami prinsihpa, servodaga ásahan mearrádusaid čuovvuma ja lágagulolašvuođa. |
| Se pyrkii myös lisäämään hyviä erätapoja, inhimillisyyttä luontoa kohtaan sekä yleistä hyväksyntää eränkäyntiä kohtaan. |
Meahccegoziheami ulbmilin lea maiddái ovddidit buriid meahccevugiid, áddejumi luonddu guovdu ja oppalaš dohkkeheami meahcisjohtimii. |
| Metsähallitus – yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa – ylläpitää tehokasta valvontaa. |
Meahciráđđehus – ovttas eará virgeoapmahaččaiguin – bajásdoallá beaktilis goziheami. |
| Valvontaan tulee varata riittävästi resursseja. |
Goziheapmái galgá várret doarvái resurssaid. 15 Resurssat ja áigedávval |
| 15.1 Vuotuiset kustannukset |
15.1 Jahkásaš golut |
| Metsähallituksen Lapin luontopalvelut vastaa erämaa-alueella virkistyskäytön palvelurakenteiden huollosta ja kunnossapidosta, erämaaluonnon suojelusta, suurpetojen sekä uhanalaisten eläin- ja kasvilajien seurannasta, riistakantojen seurannasta, kalavesien hoidosta, erävalvonnasta sekä opastuksesta. |
Meahciráđđehusa Lappi luonddubálvalusat vástida meahcceguovllu lustageavaheami bálvalanrusttegiid fuolaheamis ja bajásdoallamis, meahcceguovloluonddu suodjaleamis, stuorranávddiid ja áitatvuloš ealli- ja šaddošlájaid čuovvumis, fuođđonáliid čuovvumis, guollečáziid dikšumis, meahccegoziheamis ja oahpisteamis. |
| Lisäksi kustannuksia syntyy lupa-asioiden käsittelystä sekä suunnittelu- ja hallintotehtävistä. |
Dasa lassin golut čoggojit lohpeáššiid gieđahallamis ja plánen- ja hálddahusdoaimmain. |
| Nämä tehtävät on kustannettu verovaroin, ja niihin on osoitettu rahat valtion vuosibudjetissa. |
Dát doaimmat leat goasttiduvvon vearroruđaiguin ja daidda leat lágiduvvon ruđat stáhtabušeahtas. |
| On arvioitu, että em. tehtäviin tällä alueella käytetään vuosittain noin 280 000 euroa. |
Árvaluvvo ahte om. doaimmaide dán guovllus manná jahkásaččat sullii 280 000 euro. |
| Virkistyskäytön vuotuisiin kuluihin sisältyvät autiotupien polttopuu- ja jätehuolto sekä pienimuotoiset korjaukset. |
Lustageavaheami jahkásaš goluide gullet ávdinstobuid boaldinmuorra- ja bázahusfuolahus ja smávvalágan divvunbarggut. |
| Samoin summaan sisältyy valtakunnallisten moottorikelkkaurien ylläpito, joka kuuluu vuodesta 2001 lähtien Metsähallituksen yhteiskunnallisiin virkistyspalvelutehtäviin. |
Máinnašuvvon submi gokčá maiddái váldegottálaš mohtorgielkávuojáhagaid bajásdoallama, mii lea gullan jagi 2001 rájes Meahciráđđehusa servodatlaš lustabálvalandoaimmaide. |
| Luonnonsuojelun kuluihin sisältyvät uhanalaisten lajien seurannat ja pesälaskennat, jotka työllistävät erämaa-alueella ja soidensuojelualueella lähes kuusi henkilötyökuukautta vuodessa. |
Luonddusuodjaleami goluide gullet áitatvuloš šlájaid čuovvumat ja beasselohkamat, mat addet barggu meahcceguovllus ja jekkiidsuodjalanguovllus measta guhtta olmmošbargománotbaji jagis. |
| Vuotuisiin kuluihin sisältyvät erilaisten lupien käsittely, vuokra- ja käyttöoikeussopimusten tekeminen sekä muut hallintoon ja hoitoon liittyvät tehtävät. |
Jahkásaš goluide gullet sierralágan lobiid gieđahallan, láigo- ja geavahanvuoigatvuođasoahpamušaid dahkan ja eará hálddahus- ja dikšundoaimmat. |
| Toimenpidesuunnitelmissa esitettäviä investointiluontoisia menoja ovat hanke koltta-alueen kalastuksen merkityksestä Suomen koltille sekä Näätämöjoen kalastuksen ja retkeilyn kehittämisestä -tutkimus, autiotupien peruskorjaaminen, Sevettijärvi–Näätämö-alueen maasto-opastuksen ja kohdetaulujen rakentaminen, tulipaikkojen rakentaminen sekä peruskorjaus Näätämöjoelle ja Sevettijärvelle, kammin rakentaminen Aittoaiville sekä mönkijäurien kunnostus. |
Doaibmabidjoplánain ovdanbukton investerenlágan goluide gullet fidnu nuortalašguovllu guolástusa mearkkašumis Suoma nuortalaččaide, dutkamuš Njávdánjoga guolástusa ja vánddárdeami ovddideamis, ávdinstobuid ordnen, Čeavetjávrri–Njávdáma -guovllu meahcceoahpistanrusttegiid ja čuozáhatdávvaliid ráhkadeapmi, dolastallanbáikkiid ráhkadeapmi Njávdánjohkii ja Čeavetjávrái, gámme huksen Áitoaivái ja njealjejuvllatvuojáhagaid ordnen. |
| Sevettijärvi–Näätämöjoki-alueen kehittämisestä on laadittu hankesuunnitelma. |
Čeavetjávrri–Njávdanjoga -guovllu ovddideami birra lea dahkkojuvvon fidnoplána. |
| Suunnitelma sisältää autiotupien peruskorjaamisen ja mönkijäurien kunnostuksen sekä maasto-opastuksen, kohdetaulujen, tulipaikkojen ja kammin rakentamisen. |
Plánii gullá ee. ávdinstobuid divodeapmi ja njealjejuvllatvuojáhaid ordnen ja dasa lassin meahcceoahpisteami, čuozáhatdávvaliid, dolastallanbáikkiid ja gámme huksen |
| Mikäli Metsähallitus rakentaa Kaldoaivin alueelle uuden huoltotuvan henkilökunnan huolto- ja valvontakäyttöön, tuvan paikasta neuvotellaan alueen paliskunnan sekä koltta-alueella kolttien kanssa, ja rakentamisesta laaditaan erillinen kustannusarvio. |
Jos Meahciráđđehus hukse Gálddoaivvi guvlui ođđa fuolahanstobu iežas bargoveaga fuolahan- ja gozihanatnui, de dat galgá ráđđádallat stobu báikkis guovllu bálgosiin ja nuortalašguovllus nuortalaččaiguin ja huksema birra galgá dahkkojuvvot sierra golloárvvoštallan. |
| 16 Suunnitelman vaikutusten arviointi |
16 Plána váikkuhusaid árvvoštallan |
| 16.1 Ympäristövaikutusten arviointi erämaasuunnittelussa |
16.1 Birasváikkuhusaid árvvoštallan meahcceguovloplánemis |
| Erämaiden tai soidensuojelualueiden hoito- ja käyttösuunnitelmien laatiminen ei kuulu niihin hankkeisiin, joista ns. YVA -lain (Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 468/1994) perusteella tulee laatia ympäristövaikutusten arviointi. |
Meahcceguovlluid dahje jekkiidsuodjalanguovlluid dikšun- ja geavahanplánaid dahkan ii gula daidda fitnuide, main ng. BVÁ -lága (láhka birasváikkuhusaid árvvoštallanmeannudeamis, 468/ 1994) vuođul galgá dahkat birasváikkuhusaid árvvoštallama. |
| Lain 5. luvussa, joka käsittelee ”yleistä selvitysvelvollisuutta”, todetaan kuitenkin: ”Ympäristövaikutukset on selvitettävä ja arvioitava riittävässä määrin viranomaisen valmistellessa sellaisia suunnitelmia ja ohjelmia, joiden toteuttamisella saattaa olla merkittäviä ympäristövaikutuksia, mutta joihin ei sovelleta 2 luvun säännöksiä arviointimenettelystä.” |
Lága 5. logus ”oppalaš čielggadangeatnegasvuođa birra” daddjojuvvo goittot: ”Birasváikkuhusat galget čielggaduvvot ja árvvoštallot doarvái bures, go eiseválddit válmmaštallet dakkár plánaid ja prográmmaid, mat sáhttet sakka čuohcit birrasii muhto maidda eai heivehuvvo 2. logu njuolggadusat árvvoštallanmeannudeami birra.” |
| Varsinaiseen YVA-hankkeeseen verrattuna tässä on se ero, että hoito- ja käyttösuunnitelmissa riittää yhden vaihtoehdon – lopullisen esityksen – esittäminen. |
Ieš BVÁ-fitnu ektui dákko lea dat earru ahte dikšun- ja geavahanplánain lea doarvái ovdanbuktit ovtta molssaeavttu – loahpalaš árvalusa. |
| Tässä arvioidaan kokonaisvaltaisesti suunnitelman esitysten vaikutuksia, tuodaan esiin niiden hyödyt ja haitat sekä perustellaan, miksi esityksiin on päädytty ympäristöministeriön ohjeen (Ympäristöministeriö 1998) mukaisesti. |
Dákko árvvoštallojit oppalaččat plána árvalusaid váikkuhusat, buktojuvvojit ovdan daid buorit ja heajos bealit ja ákkastallojuvvo manin dákkár árvalusaide lea bohttojuvvon Birasministeriija rávvagiid mielde (Birasministeriija 1998). |
| Huomattava on, että työn alkaessa oli useita vaihtoehtoja. |
Gánnáha fuomášit dan ahte go bargu álggahuvvui, de ledje moanat molssaeavttut. |
| Niistä suunnitelman esitykset ovat vähitellen valikoituneet, muotoutuneet ja tarkentuneet erämaan käyttäjien kanssa käydyissä keskusteluissa. |
Dain plána árvalusat leat vehážiid válljašuvvan, hápmašuvvan ja dárkkálmuvvan Meahciráđđehusa ja meahcceguovllu geavaheaddjiid ságastallamiin. |
| Yleisenä arvioinnin lähtökohtana on se, että ympäristövaikutuksia syntyy yleensä ainoastaan suunnitelman esityksistä ja suosituksista – ts. asioista, joita suunnitelma muuttaa suunnittelua edeltäneestä tilanteesta. |
Oppalaš árvvoštallamis vulgojuvvo das, ahte birasváikkuhusat bohciidit dábálaččat dušše plána árvalusain ja ávžžuhusain – dahjege áššiin, maid plána rievdada ovddit dilis. |
| Siten jos jostakin erämaan käyttötavasta ei ole esitystä, ei suunnitelmalla ole siihen myöskään ympäristövaikutusta. |
Nuba jos meahcceguovllu juoga geavahanvuogi birra ii leat árvalus, de plánas eai leat dasa maiddái birasváikkuhusat. |
| Samoin jos alueen käyttö on muuttumassa suunnitelmasta ja Metsähallituksesta riippumatta, ei muutoksen ympäristövaikutusta arvioida. |
Ja jos guovllu geavaheapmi lea rievdamin plána ektui ja Meahciráđđehusas fuolakeahttá, de eai rievdama birasváikkuhusat árvvoštallojuvvo. |
| Suunnitelmalla voi kuitenkin olla ympäristövaikutuksia ilman esityksiäkin. |
Plánas sáhttet goittot leat birasváikkuhusat almmá árvalusaid hagage. |
| Suunnitelma voi esimerkiksi tuoda esiin erämaasta uutta ja olennaista tietoa, joka vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen ja ohjaa siten päätöksentekijöitä. |
Plána sáhttá ovdamearkka dihte buktit ovdan meahcceguovllu birra ođđa ja mávssolaš dieđuid, mat váikkuhit almmolaš oainnuide ja stivrejit ná mearrideaddjiid. |
| Tai esimerkiksi jos suunnitelmassa ei esitetä käytettyjen kesäaikaisten maastoliikenneurien rakenteiden ylläpitoa, voi ura levitä sekä vähentää alueen luonnonarvoja ja erämaisuutta. |
Dahje ovdamearkka dihte jos plánas ii árvaluvvo ahte geavahuvvon geasiáigásaš meahccejohtalusvuojáhagaid rusttegat galget bajásdollojuvvot, de vuojáhat sáhttá govdut ja geahpedit guovllu luondduárvvuid ja meahcceguovloiešlági. |
| Suunnitelmilta odotetaan yleensä konkreettisia hankkeita – kuten rakentamista, kaivamista, luonnonvarojen käytön hyödyntämistä tms. Erämaa-alueiden sekä luonnonsuojelualueiden hoidon ja käytön suunnittelussa ei yleensä ole näin, vaan monesti tilanne on juuri päinvastoin. |
Plánat galggašedje dábálaččat guoskat konkrehtalaš fitnuide dego ee. huksemii, roggamii, luondduriggodagaid ávkinatnimii. Meahcceguovlluid ja luonddusuodjalanguovlluid dikšuma ja geavaheami plánemis ii leat dábálaččat ná, muhto máŋgii dilli lea aivve nuppe gežiid. |
| Mitä vähemmän Metsähallitus rakentaa, toimii ja kehittää, sitä paremmin erämaalain (62/1991) tavoitteet ja suojelutavoitteet toteutuvat. |
Mađe uhcit Meahciráđđehus hukse, doaibmá ja ovddida, dađe buorebut meahcceguovlolága ulbmilat ja suodjalanulbmilat ollašuvvet. |
| Hoito- ja käyttösuunnitelmien lähtökohta on siten täysin erilainen kuin useimpien yksittäisten kehittämishankkeiden. |
Dikšun- ja geavahanplánain vulgojuvvo nappo áibbas earálágan vuođu alde go lea vuohkin eanaš ovttaskas ovddidanfitnuin. |
| Hoito- ja käyttösuunnitelmilla pyritään myönteisiin ympäristövaikutuksiin toteuttamalla erämaalain tavoitteet – alueen erämaaluonteen säilyttäminen, saamelaiskulttuurin ja luontaiselinkeinojen turvaaminen sekä alueen monipuolisen käytön ja sen edellytysten kehittäminen. |
Dikšun- ja geavahanplánaiguin geahččalit positiivvalaš birasváikkuhusaide nu ahte ollašuhttojit meahcceguovlolága ulbmilat: guovllu meahcceguovloiešlági seailluheapmi, sámekultuvrra ja luondduealáhusaid dorvvasteapmi ja guovllu máŋggabealat geavaheami ja dan vejolašvuođaid ovddideapmi. |
| YVA-lain ”tavoitteena on edistää ympäristönäkökohtien huomioonottamista [ja] – – lisäksi edistää kansalaisten, yhteisöjen ja viranomaisten mahdollisuuksia osallistua suunnitteluun sekä parantaa edellytyksiä sovittaa yhteen tavoitteita ja näkökantoja suunnitelmia ja ohjelmia valmisteltaessa” (Ympäristöministeriö 1998). |
BVÁ-lága ”ulbmilin lea ovddidit birasbeliid vuhtiiváldima [ja] – – dasa lassin ovddidit riikkavuložiid, servošiid ja eiseválddiid vejolašvuođaid leat mielde plánemis ja buoridit vejolašvuođaid heivehit oktii ulbmiliid ja oainnuid plánaid ja prográmmaid válmmaštaladettiin” (Birasministeriija 1998). |
| Metsähallitus on tietoisesti toteuttanut tätä tavoitetta koko hoito- ja käyttösuunnitelman laadinnan ajan kuulemalla paikallisen väestön sekä sidosryhmien tietoja, näkemyksiä ja toiveita. |
Meahciráđđehus lea ollašuhttán dán ulbmila dikšun- ja geavahanplána dagadettiin nu, ahte lea gullan báikkálaš olbmuid ja čanasjoavkkuid dieđuid, oainnuid ja sávaldagaid. |
| Luvussa 1.4 Suunnitteluprosessi on tarkempi kuvaus osallistamisprosessista. |
Logus 1.4 Plánenproseassa muitaluvvo dárkileappot oassálastinproseassa birra. |
| 16.2 Suunnitelman ympäristövaikutukset |
16.2 Plána birasváikkuhusat |
| Suunnitelma perustuu kestävän kehityksen periaatteisiin pyrkien sovittamaan yhteen taloudellisia, sosiaalisia, kulttuurisia ja ekologisia tavoitteita. |
Plána vuođđuduvvá bistevaš ovdáneami prinsihpaide nu, ahte geahččaluvvojit oktiiheivehuvvot ekonomalaš, sosiálalaš, kultuvrralaš ja ekologalaš ulbmilat. |
| Seuraavassa tarkastellaan erikseen, miten suunnitelma vaikuttaa näihin tekijöihin. |
Čuovvovaččas guorahallojuvvo sierra, mo plána váikkuha dáidda áššiide. |
| 1 Ekologiset vaikutukset |
16.2.1 Ekologalaš váikkuhusat |
| Kaldoaivin erämaa-alueen ja Sammuttijängän–Vaijoenjängän soidensuojelualueen luonnonsuojelullinen tila on selvitysten perusteella tällä hetkellä hyvä. Suunnitelman lähtökohtana on, että tämä hyvä tila koetetaan säilyttää. |
Gálddoaivvi meahcceguovllu ja Sámmotjeakki–Vadjotjeakki jekkiidsuodjalanguovllu luonddusuodjalandilli lea čielggadusaid vuođul aiddo dál buorre ja plánas vulgojuvvo das, ahte dát buorre dilli galggašii máinnašuvvon guovlluin seailluhuvvot. |
| Hoito- ja käyttösuunnitelmalla pyritään sovittamaan yhteen erämaa-alueen eri käyttömuotojen tavoitteet ja toisaalta erämaalakiin (62/1991) sisältyvät luonnonsuojelun tavoitteet siten, että luonnonkäytön aiheuttamat muutokset alueen erämaaluonteelle olisivat mahdollisimman vähäiset. |
Dikšun- ja geavahanplána bokte geahččalit heivehit oktii meahcceguovllu sierra geavahanhámiid ulbmiliid ja nuppe dáfus meahcceguovloláhkii (62/1991) gullevaš luonddusuodjalanulbmiliid nu, ahte luonddugeavaheami dagahan nuppástusat guovllu meahcceguovloiešláhkái bázášedje nu uhccin go vejolaš. |
| Erityisesti luonnontilaisuuden turvaamiseksi ja edistämiseksi esitetyt toimenpiteet on kuvattu tarkemmin luvussa 5.1 Luonnonsuojelu ja -hoito. |
Erenoamážit luonddudilálašvuođa dorvvastan ja ovddidan dihte árvaluvvon doaimmat leat govviduvvon dárkileappot logus 5.1 Luonddu suodjaleapmi ja dikšun. |
| Hyvän luonnonsuojelullisen tilan säilyttämiseksi suunnitelma ei juurikaan esitä aktiivista puuttumista alueen asioihin tai suuria muutoksia nykytilaan. |
Buori luonddusuodjalandili seailluhan dihte plánas ii báljo ovdanbuktojuvvo ahte galggašii eanet seahkanit guovllu áššiide dahje rievdadit mealgat dálá dili. |
| Esitetyllä vyöhykejaolla ja sen mukaisella ohjauksella säilytetään suurin osa erämaasta ja soidensuojelualueesta mahdollisimman luonnontilaisena sekä turvataan uhanalaisten lajien esiintymät ja pesintä. |
Árvaluvvon avádatjuogu ja dan mieldásaš stivrema bokte seailluhuvvo eanaš oassi meahcceguovllus ja jekkiidsuodjalanguovllus nu luonddudilis go vejolaš ja dorvvastuvvojit áitatvuloš šlájaid gávdnonbáikkit ja bessen. |
| Metsähallitus seuraa harvinaisten ja uhanalaisten lajien esiintymistä sekä lisääntymistä alueella jatkuvasti. |
Meahciráđđehus čuovvu dađistaga hárvenaš ja áitatvuloš šlájaid gávdnoma ja lassáneami guovllus. |
| Erämaan ja soidensuojelualueen luonnontilaisuuden säilyttämiseksi suunnitelmassa esitetään jatkettavaksi tiukkaa kesäaikaisten maastoliikennelupien myöntämiskäytäntöä. |
Meahcceguovllu ja jekkiidsuodjalanguovllu luonddudilálašvuođa seailluhan dihte plánas árvaluvvo ahte geasiáigásaš meahccejohtaluslobiid čavges mieđihanvuohki galgá bisuhuvvot. |
| Niitä ei pääsääntöisesti myönnetä ulkopaikkakuntalaisille – poikkeuksena esimerkiksi tutkimusprojektit. |
Olgobáikegoddelaččaide geasiáigásaš meahccejohtaluslobiid eai dábálaččat mieđit – earret dutkanfitnuide. |
| Poromiesten kesäaikaiseen maastoliikenteeseen suunnitelmassa ei puututa, sillä heillä on siihen lakisääteinen oikeus välttämättömissä poronhoitotehtävissä toimiessaan. |
Badjeolbmuid geasiáigásaš meahccejohtalussii ii guskojuvvo, dasgo sis lea dasa lágasmearriduvvon vuoigatvuohta, go barget vealtameahttun boazodoallobargguid. |
| Seuranta ja valvonta ovat tärkeä osa suunnitelman tavoittelemien myönteisten ekologisten vaikutusten toteutumisessa. |
Čuovvun ja goziheapmi lea dehálaš oassi plána ulbmiliid positiivvalaš ekologalaš váikkuhusaid ollašuhttimis. |
| Tehokkaalla seurannalla voidaan reagoida ajoissa alueen ekologisessa tilassa tapahtuviin ei-toivottuihin muutoksiin. |
Beaktilis čuovvuma bokte sáhttá reageret áiggi bále guovllu ekologalaš dilis dáhpáhuvvi ii-sávahahtti nuppástusaide. |
| Esimerkiksi kesäaikaisten maastoliikenneurien kulumista seurataan, ja tarvittaessa voidaan rakentaa mönkijäpitkoksia maaston kulumisen ehkäisemiseksi. |
Ovdamearkka dihte geasiáigásaš meahccejohtalusvuojáhagaid gollan čuvvojuvvo ja dárbbu mielde ráhkaduvvojit meahccái rovit njealjejuvllagiid várás, amas eana gollat. |
| Suunnitelma – yhdessä alueesta laadittavien perusselvityksien kanssa – voi lisätä yleisön kiinnostusta aluetta kohtaan. |
Plána – oktan dasa gullevaš guovllu vuođđočielggadusain – sáhttá lasihit olbmuid beroštumi guvlui. |
| Opastuksella ja asianmukaisilla rakenteilla voidaan kuitenkin vähentää kävijöiden ympäristövaikutuksia, vaikka kävijämäärät lisääntyisivätkin. |
Oahpistemiin ja áššáigullevaš rusttegiiguin sáhttá goittot geahpedit meahcis johtaleaddjiid birasváikkuhusaid, vaikko sin lohku lassánivččiige. |
| Suunnitelman esitykset tukevat kalakantojen luontaista lisääntymistä kalastusta säätelemällä. |
Plána árvalusat dorjot guollenáliid lunddolaš lassáneami nu, ahte muddejit guolástusa. |
| Vieraiden kalalajien siirtyminen alueen vesiin estetään siten, että varsinaisia kalojen istutuksia ei suoriteta. |
Vieris guollešlájaid sirdin guovllu čáziide dustejuvvo nu, ahte eai čađahuvvo ieš guollegilvimat. |
| Vesistöalueen sisällä tapahtuvien siirtoistutusten tavoitteena on alkuperäisten kalalajien palauttaminen vesiin, joista ne ovat hävinneet. |
Čázádatguovllu siste dáhpáhuvvi sirdingilvimiid ulbmilin lea máhcahit álgoálgosaš guollešlájaid čáziide, main dat leat jávkan. |
| Jäte- ja polttopuuhuollolla vähennetään virkistyskäytön mahdollisia haitallisia vaikutuksia alueen luonnontilaisuuteen. |
Bázahus- ja boaldinmuorrafuolahusa bokte geahpeduvvojit lustageavaheami vejolaš heajos váikkuhusat guovllu luonddudilálašvuhtii. |
| Poronlaidunten kunto erämaa- ja soidensuojelualueella riippuu ensisijaisesti porotalouden sisäisistä järjestelyistä: poromääristä, laidunkierrosta ja käytännön laidunnustyön toteuttamisesta. |
Guohtoneatnamiid dilli meahcceguovllus ja jekkiidsuodjalanguovllus lea vuosttažettiin boazodoalu siskkáldas lágideami duohken. Dasa váikkuhit boazologut, guohtoneatnamiid molssodeapmi ja beaivválaš guođohanbarggu ollašuhttin. |
| Muiden maankäyttömuotojen vaikutus laidunten kuntoon on marginaalinen. |
Eará eanageavahanhámit eai báljo váikkut guovllu guohtoneatnamiid dillái. |
| Suunnitelmassa ei oteta kantaa suurimpaan kestävään poromäärään, koska se ei kuulu Metsähallituksen tehtäviin. |
Plánas ii váldojuvvo bealli stuorámus bistevaš boazolohkui, dasgo dat ii gula Meahciráđđehusa bargguide. |
| Metsästyslupia myydään rajoitetusti ja kiintiöidysti kestävän käytön periaatteita noudattaen. |
Meahcástanlobiid vuvdet muhtun muddui dihtoeriid mielde bistevaš geavaheami prinsihpaid vuođul. |
| Riekon ansapyynnistä ja hillastuksesta koituvat ekologiset haitat ovat vähäisiä erämaa- ja soidensuojelualueella – lukuun ottamatta hillastukseen liittyvää kesäaikaista maastoliikennettä, jolle suunnitelma asettaa selkeät rajat. |
Rievssatgárdun ja lubmen eai čuoze olus ekologalaččat meahcceguvlui ja jekkiidsuodjalanguvlui – earret lubmemii guoskevaš geasiáigásaš meahccejohtalusa, masa plánas biddjojuvvojit čielga rájit. |
| Suunnitelman vaikutukset niihin luontotyyppeihin ja lajeihin, joiden perusteella alue on otettu Natura 2000 -suojelualueverkostoon |
Plána váikkuhusat daidda luondotiippaide ja šlájaide, maid vuođul guovlu lea váldojuvvon Natura 2000 -suodjalanfierpmádahkii |
| Kaldoaivin erämaa-alue ja Sammuttijängän–Vaijoenjängän soidensuojelualue kuuluvat Natura 2000 -verkostoon Kaldoaivi (FI 1302002) -nimisenä Natura-alueena. |
Gálddoaivvi meahcceguovlu ja Sámmotjeakki-Vadjotjeakki jekkiidsuodjalanguovlu gullet Natura 2000 -fierpmádahkii Gálddoaivi (FI 1302002) -nammasaš Natura-guovlun. |
| Luontotyypit ja lajit, joiden perusteella alue on otettu Natura 2000 -verkostoon, on kuvattu tämän suunnitelman luvuissa 2. |
Luondotiippat ja šlájat, maid vuođul guovlu lea váldojuvvon Natura 2000 -fierpmádahkii, leat govviduvvon dán plána logus 5. |
| Valtioneuvoston päätös ja EU:n komission lopullinen hyväksyminen alueen liittämisestä Natura 2000 -verkostoon merkitsevät, että luonnonsuojelulain (1096/1996) 65. ja 66. §:ssä säädetyt oikeusvaikutukset ovat tulleet alueilla noudatettaviksi. |
Stáhtaráđi mearrádus ja EU-kommišuvnna loahpalaš dohkkeheapmi guovllu laktimis Natura 2000 -fierpmádahkii mearkkašit dan, ahte luonddusuodjalanlága (1096/1996) 65 ja 66 §:s mearriduvvon |
| Joten mikäli tietty hanke tai suunnitelma joko yksistään taikka tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden tai suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkityksellisesti heikentää Natura-alueen luonnonarvoja, on hankkeen toteuttajan arvioitava vaikutukset (LsL 65 §). |
vuoigatvuođaváikkuhusat leat boahtán guovlluin čuovvunláhkai. Nuba jos dihto fidnu dahje plána juogo okto dahje ovttas eará fitnuiguin dahje plánaigun sáhttá mearkkašahttiláhkai heajosmahttit Natura-guovllu luondduárvvuid, de fitnu ollašuhttit galget árvvoštallat váikkuhusaid (LsL 65 §). |
| Viranomainen ei saa myöntää lupaa eikä hyväksyä suunnitelmaa, jos vaikutusten arviointi- ja lausuntomenettely osoittaa, että hanke tai suunnitelma merkityksellisesti heikentää Natura-alueen luonnonarvoja (LsL 66 §). |
Eiseváldi ii oaččo mieđihit lobi iige dohkkehit plána, jos váikkuhusaid árvvoštallan- ja cealkámušmeannudeapmi čájehit ahte fidnu dahje plána heajosmahttá mearkkašahttiláhkai Natura-guovllu luondduárvvuid (LsL 66 §). |
| Edellä mainittu luonnonsuojelulain tarkoittama merkittävän heikentämisen kynnys ja sen kohdistaminen nimenomaan alueen Natura 2000 -verkostoon liittämisen perusteena oleviin luonnonarvoihin mahdollistaa yleensä alueen tavanomaisen käyttämisen, ellei esimerkiksi luonnonsuojelulakiin perustuvasta toteuttamisesta yksittäistapauksissa muuta johdu. |
Ovdalis máinnašuvvon luonddusuodjalanlága oaivvildan mearkkašahtti heajosmahttima rádji ja dan guoskadeapmi aiddo daidda luondduárvvuide, mat leat leamaš guovllu laktima vuođđun Natura 2000 -fierpmádahkii, addá dábálaččat vejolašvuođa geavahit guovllu dábálaš ulbmiliidda, jos ovdamearkka dihte luonddusuodjalanláhkii vuođđuduvvi ollašuhttimis ovttaskas dáhpáhusain ii nuppeláhkai daddjojuvvo. |
| Luontodirektiivin (92/43/ETY) 6. artiklan säännöksissä todetaan, että luontotyypin osalta suojelun taso on suotuisa, kun |
Luondodirektiivva (92/43/ETY) 6. artihkkala njuolggadusain daddjojuvvo ahte luondotiippa hárrái suodjaleami dássi lea doarvái buorre, go (Natura 2000 -guovlluid – – 2000, s. 19) |
| sen luontainen levinneisyys sekä alueet, joilla sitä esiintyy, ovat vakaat tai laajenemassa |
dan lunddolaš leavvanguovlu ja dat guovllut, main dat gávdno, leat stáđis dilis dahje viidumin |
| erityinen rakenne ja erityiset toiminnot, jotka ovat tarpeen sen säilyttämiseksi pitkällä aikavälillä, ovat olemassa ja säilyvät todennäköisesti ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa |
sierra ráhkadus ja sierra doaimmat, maidda lea dárbu dan seailluhan dihte guhkesáiggeulbmiliin, gávdnojit ja seilot várra einnostahtti boahtteáiggis |
| alueelle luonteenomaisten lajien suojelun taso on suotuisa. |
guvlui mihtilmas šlájaid suodjaleami dássi lea doarvái buorre. |
| Valtioneuvoston päätöksessä (Vn 20.8. 1998) on kunkin Natura-alueen kohdalla yksilöity suojelun toteuttamistapa mainitsemalla laki, jonka säännöksiä noudattamalla turvataan ne luonnonarvot, joiden perusteella alue on liitetty Natura 2000 -verkostoon. |
Stáhtaráđi mearrádusas (Vn 20.8.1998) lea guđege Natura-guovllu hárrái spesifiserejuvvon suodjaleami ollašuhttinvuohki nu ahte lea máinnašuvvon láhka, man njuolggadusaid čuovvuma mielde dorvvastuvvojit dat luondduárvvut, maid vuođul guovlu lea laktojuvvon Natura 2000 - fierpmádahkii. |
| Kaldoaivin erämaa -nimisen Naturaalueen toteuttamiskeinona on Kaldoaivin erämaa-alueen osalta erämaalaki (62/1991). |
Gálddoaivvi meahcceguovlu -nammasaš Natura-guovllu ollašuhttinvuohkin lea Gálddoaivvi meahcceguovllu hárrái meahcceguovloláhka (62/1991). |
| Alueen käyttö ja hoito määräytyy erämaalain sekä hoito- ja käyttösuunnitelman perusteella. |
Guovllu geavaheapmi ja dikšun mearrašuvvá meahcceguovlolága ja dikšun- ja geavahanplána vuođul. |
| Sammuttijängän–Vaijoenjängän soidensuojelualueen osalta Natura 2000 -verkoston toteuttamiskeinona on luonnonsuojelulaki. |
Sámmotjeakki– Vadjotjeakki jekkiidsuodjalanguovllu hárrái Natura 2000 -fierpmádaga ollašuhttinvuohkin lea luonddusuodjalanláhka. |
| Erämaalaissa on määritelty tavoitteita, jotka ohjaavat erämaa-alueen käyttöä. |
Meahcceguovlolágas leat meroštallon ulbmilat, mat stivrejit meahcceguovllu geavaheami. |
| Asetuksessa eräistä valtionmaille perustetuista soidensuojelualueista (852/1988) on määritelty kielletyt ja sallitut toimenpiteet soidensuojelualueella. |
Ásahusas (ásahus dihto jekkiidsuodjalanguovlluin, mat vuođđuduvvojit stáhtaeatnamiidda 852/1988) leat meroštallon gildojuvvon ja lobálaš doaimmat jekkiidsuodjalanguovllus. |
| Natura-päätös ei tuo näihin asioihin käytännössä mitään muutosta. |
Naturamearrádus ii rievdat iešalddes ollege dáid áššiid. |
| Tämä on todettu myös em. valtioneuvoston päätöksessä esimerkiksi kalastuksen, metsästyksen ja muiden luontaiselinkeinojen osalta. |
Dát lea daddjojuvvon maiddái om. stáhtaráđi mearrádusas ovdamearkka dihte guolástusa, meahccebivddu ja eará luondduealáhusaid hárrái. |
| Erämaalain (62/1991) ja luonnonsuojelulain (1096/1996) tavoitteita toteuttavalla hoito- ja käyttösuunnitelmalla ei vaaranneta alueen luontotyyppien ja lajien suotuisan suojelun tasoa. |
Meahcceguovlolága (62/1991) ja luonddusuodjalanlága (1096/1996) ulbmiliid ollašuhtti dikšun- ja geavahanplána ii čuoze guovllu luondotiippaid ja šlájaid doarvái buori suodjaleami dássái. |
| Alueen nykyinen käyttö ei vaaranna niitä luontotyyppejä ja lajeja, joiden perusteella Kaldoaivin erämaa-alue on liitetty Suomen Natura 2000 -suojelualueverkostoon. |
Guovllu dálá geavaheapmi ii čuoze daidda luondotiippaide ja šlájaide, maid vuođul Gálddoaivvi meahcceguovlu lea laktojuvvon Suoma Natura 2000 -suodjalanfierpmádahkii. |
| Lisäksi suunnitelma turvaa Natura-verkoston luontotyyppien ja lajien säilymistä jatkossakin muun muassa maastoliikenteen ohjauksella, polttopuunoton ohjauksella, asianmukaisella opastus- ja palveluvarustuksella, alueen luonnontilan seurannalla sekä valvonnalla. |
Dasa lassin plána dorvvasta Natura-fierpmádaga luondotiippaid ja šlájaid seailuma boahtteáiggisge earret eará meahccejohtalusa stivrema, boaldinmuora váldima stivrema, áššáigullevaš oahpistan- ja bálvalanrusttegiid, guovllu luonddudili čuovvuma ja goziheami bokte. |
| Yhteenvetona voidaan todeta suunnitelman edistävän Kaldoaivin erämaa-alueen ja Sammuttijängän–Vaijoenjängän sekä samalla Kaldoaivin erämaa -nimellä olevan Natura-alueen luonnonarvojen säilymistä. |
Čoahkkáigeassun sáhttá dadjat ahte plána ovddida Gálddoaivvi meahcceguovllu ja Sámmotjeakki–Vadjotjeakki jekkiidsuodjalanguovllu ja seammás Gálddoaivvi meahcceguovlu -nammasaš Natura-guovllu luondduárvvuid seailuma. |
| Suunnitelma on siten tärkeä osa Natura 2000 -verkoston toteutumista. |
Plána lea ná dehálaš oassi Natura 2000 -fierpmádaga ollašuvvamis. |
| 16.2. 2 Sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset |
16.2.2 Sosiálalaš ja kultuvrralaš váikkuhusat |
| Kaikilla ympäristövaikutuksilla on sosiaalinen ulottuvuus. |
Buot birasváikkuhusain lea sosiálalaš dimenšuvdna. |
| Usein luontoon ja rakennettuun ympäristöön kohdistuvat vaikutukset ilmenevät välillisesti sosiaalisina vaikutuksina. |
Dávjá lundui ja huksejuvvon birrasii guoskevaš váikkuhusat bohtet ovdan eahpenjuolgga sosiálalaš váikkuhusaid bokte. |
| Sosiaalisia vaikutuksia arvioidaan, jotta voitaisiin selventää ja ennakoida alueen ihmisten elämän laadulle ja alueen kehitykselle aiheutuvia muutoksia, arvioida ja ennustaa yhteisön ja alueen kykyä sopeutua muuttuviin olosuhteisiin, arvioida muutosten merkitystä eri osapuolten kannalta, ottaa huomioon ja sovitella hankkeesta aiheutuvia ristiriitoja sekä suunnitella haittojen vähentämistä ajoissa ja tietoisesti. |
Sosiálalaš váikkuhusat árvvoštallojit, vai sáhtášii čielggadit ja ovddalgihtii oaidnit guovllu olbmuid eallinšládjii ja guovllu ovdáneapmái váikkuheaddji nuppástusaid, árvvoštallat ja einnostit servoša ja guovllu návccaid vuogáiduvvat nuppástuvvi dilálašvuođaide, árvvoštallat nuppástusaid mearkkašumi sierra oassebeliid dáfus, váldit vuhtii ja soabahallat fitnu dagahan ruossalasvuođaid ja plánet, mo heajos beliid sáhttá áiggi bále geahpedit. |
| Sosiaalisia vaikutuksia tarkasteltaessa on tärkeää selvittää myös sitä, keihin vaikutukset kohdistuvat. |
Sosiálalaš váikkuhusaid guorahaladettiin lea dehálaš čielggadit maiddái dan, geaidda váikkuhusat gusket. |
| (Ympäristöministeriö 1998) |
(Birasministeriija 1998) |
| Kaldoaivin erämaa-alueella ja Sammuttijängän–Vaijoenjängän soidensuojelualueella korostuvat saamelaiskulttuurin sekä poronhoidon ja muiden luontaiselinkeinojen harjoittamisen edellytysten turvaaminen. |
Gálddoaivvi meahcceguovllus ja Sámmotjeakki–Vadjotjeakki jekkiidsuodjalanguovllus boahtá bures ovdan, man dehálaš lea dorvvastit vejolašvuođaid bargat sámekultuvrrain sihke boazodoaluin ja eará luondduealáhusaiguin. |
| Alue on suunnitelmassa jaettu retkeilyn ohjaamisen suhteen virkistys- ja syrjävyöhykkeeseen. |
Guovlu lea plánas juhkkojuvvon vánddardeami stivrema ektui lustageavahan- ja boaittobealeavádahkii. |
| Tämä jako säätelee virkistyskäytön rakenteita siten, että syrjävyöhykkeelle niitä ei tehdä. |
Dát juohku mudde lustageavaheami rusttegiid nu, ahte boaittobealeavádahkii dat eai dahkkojuvvo. |
| Suunnitelmassa ei rajoiteta paikallisen väestön elinkeinonharjoittamis- eikä virkistäytymismahdollisuuksia verrattuna nykytilanteeseen. |
Plána ii gáržžit dálážis báikkálaš olbmuid vejolašvuođa bargat ealáhusaiguin iige lustageavahanvejolašvuođaid. |
| Paikallisen väestön kotitarvemetsästys, -kalastus ja -keräily sekä polttopuunotto saavat jatkua kuten ennen suunnitelmaakin. |
Báikkálaš olbmot ožžot meahcástit, guolástit, čoaggit luonddudárbašiid ja váldit boaldinmuora dego ovdalge. |
| Suomen perustuslaissa (731/1999) turvataan kaikille suomalaisille elinkeinonharjoittamisen vapaus, josta säädetään tarkemmin laissa elinkeinon harjoittamisen oikeudesta (122/1919) sekä maankäyttölaeissa (kuten laissa ja asetuksessa Metsähallituksesta, maastoliikennelaissa, poronhoitolaissa, metsästyslaissa ja kalastuslaissa). |
Suoma vuođđolágas (731/1999) dorvvastuvvo buot suopmelaččaide ealáhusfriddjavuohta, mas mearriduvvo dárkileappot lágas (Láhka vuoigatvuođas bargat ealáhusain 122/1919) ja eanageavahanlágain (ee. Meahciráđđehusláhka ja -ásahus, meahccejohtalus-, boazodoallo-, meahcástan- ja guolástanláhka). |
| Erämaalain yleisperusteluissa todetaan, että ”erämaaalueilla ei ole tarkoitus rajoittaa nykyisiä nautintaoikeuksia” (HE 42/1990). |
Meahcceguovlolága oppalaš ákkastallamiin daddjojuvvo, ahte ”meahcceguovlluin ii leat jurdda gáržžidt dálá návddašanvuoigatvuođaid” (HE 42/1990). |
| Metsähallituksen on näin ollen erämaasuunnittelussa otettava huomioon kaikkien paikallisten ihmisten lakisääteiset oikeudet porotalouden ja muiden luontaiselinkeinojen harjoittamiseen. |
Meahciráđđehus galgá ná meahcceguovloplánemis váldit vuhtii buot báikkálaš olbmuid lágasmearriduvvon vuoigatvuođaid bargat boazodoaluin ja eará luondduealáhusaiguin. |
| Kaldoaivin erämaa-alue ja Sammuttijängän–Vaijoenjängän soidensuojelualue sijaitsevat saamelaisten kotiseutualueella. |
Gálddoaivvi meahcceguovlu ja Sámmotjeakki–Vadjotjeakki jekkiidsuodjalanguovlu leat sámiid ruovttuguovllus. |
| Suunnitelma mahdollistaa saamelaisille perustuslaissa turvatun oikeuden ylläpitää sekä kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan myös erämaa-alueella. |
Plána addá sámiide vuođđolágas dorvvastuvvon vuoigatvuođa bajásdoallat ja ovddidit iežaset giela ja kultuvrra maiddái meahcceguovllus. |
| Metsähallitus neuvottelee suunnitelmasta sille kuuluvan neuvotteluvelvoitteen mukaisesti saamelaiskäräjien kanssa. |
Meahciráđđehus ráđđádallá plána birra dasa gullevaš ráđđádallangeatnegasvuođa mielde sámedikkiin. |
| Vaikutukset porotalouteen |
Váikkuhusat boazodollui |
| Porotalouden käytännön järjestelyt ovat poronhoitolain (848/1990) mukaisesti paliskuntien tehtävä hallinnollisilla alueillaan. |
Boazodoalu beaivválaš lágideapmi gullá boazodoallolága mielde bálgosiidda dáid hálddahuslaš guovlluin. |
| Metsähallitus ei siten ohjaa eikä voi ohjata, kuka saa harjoittaa porotaloutta erämaa-alueella tai soidensuojelualueella. |
Meahciráđđehus ii ná stivre iige dat sáhte stivret, gii oažžu bargat boazodoaluin meahcceguovllus ja jekkiidsuodjalanguovllus. |
| Metsähallitus sopii käytännön asioiden toteuttamisesta – mm. porotaloustukikohtien perustamisesta ja sijoittamisesta – suunnitelman esitysten mukaan aina paliskuntien, ei yksittäisten henkilöiden kanssa. |
Meahciráđđehus soahpá beaivválaš áššiid ollašuhttimis – ee. boazodoallodoarjjabáikkiid vuođđudeamis ja sajáiduhttimis – plána árvalusaid mielde álo bálgosiiguin, ii ovttaskas olbmuiguin. |
| Peruslinjan mukaisesti suunnitelmassa esitetään rakennelmien ja kämppien keskittämistä pääsääntöisesti jo olemassa olevien rakennusten ja rakennelmien yhteyteen. |
Dán jurddašanvuogi mielde plánas árvaluvvo ahte rusttegat ja gámppát galget vuosttažettiin čohkkejuvvot dálá visttiid ja rusttegiid oktavuhtii. |
| Muiden uusien luontaiselinkeinotukikohtien osalta Metsähallitus kuulee aina paliskuntia sekä tarvittaessa ao. kunnan kalatalousneuvottelukuntaa ja riistanhoitoyhdistystä. |
Eará ođđa luondduealáhusdoarjjabáikkiid hárrái Meahciráđđehus gullá álo bálgosiid ja dárbbu mielde áššáigullevaš gieldda guolledoalloráđđádallangotti ja fuođđodikšunovttastusa. |
| Porotalouden näkökulma on suunnitelmassa otettu huomioon läpäisyperiaatteella – toisin sanoen suunnitelma ei sisällä sellaisia esityksiä, jotka heikentäisivät porotalouden harjoittamisedellytyksiä. |
Boazodoalu perspektiiva lea plánas váldojuvvon vuhtii čađamannanprinsihpa bokte, nuppiiguin sániiguin plánas eai leat dakkár árvalusat, mat čuozášedje vejolašvuođaide bargat boazodoaluin. |
| Porotalouden edellytyksiä ei kuitenkaan suunnitelmalla pyritä parantamaan siten, että nämä parannukset toisivat merkittäviä rajoituksia muille erämaan vakiintuneille ja lakisääteisille käyttömuodoille. |
Boazodoalu vejolašvuođaid eai goittot geahččal plána bokte buoridit nu, ahte dát buorideamit gáržžidivčče mearkkašahttiláhkai meahcceguovllu eará vuogáiduvvan ja lágasmearriduvvon geavahanhámiid. |
| Syrjävyöhyke kattaa suurimman osan erämaan pinta-alasta. |
Eanaš oassi meahcceguovllus gullá boaittobealeavádahkii. |
| Myös virkistysvyöhyke on suurimman osan vuotta lähes täysin porotalouden käytössä. |
Maiddái lustageavahanavádat lea eanaš oasi jagis measta ollásit boazodoalu anus. |
| Virkistysvyöhykkeellä liikkuminen ei suunnitelman mukaan saa merkittävästi haitata poroja eikä muuta eläimistöä. |
Lustageavahanavádagas johtaleapmi ii plána mielde oaččo mearkkašahttiláhkai heađuštit bohccuid iige guovllu eará ealliid. |
| Motorisoidun liikkumisen ohjaamisella käytetyille urille, tiukalla lupapolitiikalla, tehokkaalla valvonnalla ja keskitetyllä virkistyskäytön infrastruktuurilla (reiteillä, rakenteilla ja asianmukaisella opastuksella) ohjataan suurin osa virkistyskävijöistä porotaloudelle tärkeiden alueiden ulkopuolelle. |
Go mohtorfievrruiguin johtaleapmi stivrejuvvo juo geavahuvvon vuojáhagaide, dollojuvvo čavges lohpepolitihkka ja beaktilis gozihanvuogádat ja čohkkejuvvo lustageavaheami infrastruktuvra (johtolagat, rusttegat ja áššáigullevaš oahpisteapmi), de ná stivrejuvvojit eatnašat lustageavaheaddjiin boazodollui dehálaš guovlluid olggobeallai. |
| Suunnitelmassa esitetyllä vyöhykkeistämisellä yhdistettynä tehokkaaseen valvontaan turvataan poronhoidon harjoittamisedellytysten ja siten saamelaiskulttuurin perustan säilyminen pitkällä aikavälillä: Laajoille alueille ei rakenneta mitään, ja maastoliikennelupia urien ulkopuolelle myönnetään rajoitetusti. |
Plánas árvaluvvon avádatjuoguin oktan beaktilis gozihemiin dorvvastuvvojit vejolašvuođat bargat boazodoaluin, ja ná sámekultuvrra vuođđu seailu guhkesáiggeulbmiliin: viiddis guovlluide ii huksejuvvo mihkkige ja meahccejohtaluslobit vuojáhagaid olggobeallai mieđihuvvojit dušše dihto mađe. |
| Koko erämaa on poronhoitoaluetta vastaisuudessakin, ja suurimman osan vuotta sinne suuntautuu erittäin vähän muuta käyttöä. |
Oppa meahcceguovlu bissu boazodoalloguovlun boahtteáiggisge, ja eanaš oasi jagis doppe leat hui uhccán eará geavaheaddjit. |
| Kevään moottorikelkkasesongin ulkopuolella virkistyskäyttö on hyvin vähäistä, ja se keskittyy sesonkinakin Metsähallituksen valtakunnallisille moottorikelkkaurille. |
Earret giđa mohtorgielkásesoŋŋa guovllu atnet hui uhccán lustageavaheapmái, ja lustageavaheapmige dáhpáhuvvá eanaš Meahciráđđehusa váldegottálaš mohtorgielkávuojáhagaid mielde. |
| Maksullinen matkailutoiminta on suunnitelmassa rajattu pienimuotoiseksi ja luvanvaraiseksi. |
Gávppálaš turismadoaibma lea plánas gáržžiduvvon mealgat, ja dasa galgá leat lohpi. |
| Yrittäjiltä, jotka eivät noudata annettuja ohjeita, voidaan lupa perua kesken matkailukautta ja olla myöntämättä sitä lainkaan seuraavalle kaudelle. |
Fitnodagain, mat eai čuovo addojuvvon rávvagiid, sáhttá geassit lobi gaskan turismabaji, iige lobi dárbbaš mieđihit ollege čuovvovaš badjái. |
| Moottorikelkkailuun utsjokelaisilla ja inarilaisilla on kotikuntansa alueella lakisääteinen oikeus. |
Ohcejohkalaččain ja anárlaččain lea lágasmearriduvvon vuoigatvuohta mohtorgielkkástallat iežaset ruovttugieldda siste. |
| Omaehtoiseen koiravaljakkotoimintaan Metsähallitus ei nykyisellään voi puuttua muutoin kuin tupien käytön osalta, sillä omatoiminen koiravaljakkoajelu luetaan jokamiehenoikeudeksi. |
Iešráđálaš beanavuodjimii Meahciráđđehus ii dán áigge sáhte seahkanit muđui go stobuid geavaheamis, dasgo iešráđálaš beanavuodjin lohkkojuvvo juohkeolbmovuoigatvuođaide. |
| Samoin on asia maastopyöräilyn ja ratsastuksen kohdalla. |
Seammá guoská maiddái meahccesihkkelastimii ja meahcis riidemii. |
| Suunnitelmassa ei esitetä moottorikelkkailun rajoitusalueiden perustamista erämaahan tai soidensuojelualueelle. |
Plánas ii árvaluvvo mohtorgielkkástallama gáržžidanguovlluid vuođđudeapmi meahcceguvlui dahje jekkiidsuodjalanguvlui. |
| Suunnitelman suosituksissa Metsähallitus pitää tärkeänä porojen vasoma-alueiden yksilöimistä ja rauhoittamista toukokuun ajaksi. |
Plána ávžžuhusain Meahciráđđehusa mielas lea dehálaš spesifiseret bohccuid guottetbáikkiid ja ráfáidahttit daid oppa miessemánnui. |
| Metsähallitus tukee mahdollista paliskuntien hakemusta alueelliselle ympäristökeskukselle vasoma-alueiden rauhoittamiseksi kaikelta maastoliikenteeltä toukokuun ajaksi. |
Meahciráđđehus doarju, jos bálgosat ohcet guvllolaš birasguovddážis guottetbáikkiid ráfáidahttima buot meahccejohtalusas oppa miessemánnui. |
| Myös koiralla metsästäminen voi aiheuttaa menetyksiä porotaloudelle. |
Maiddái beatnagiiguin bivdin sáhttá čuohcit boazodollui. |
| Metsästyslupajärjestelyjä ja koira-alueita koskevissa sidosryhmäkokouksissa on sovittu alueet, joilla metsästyskoiran käyttö on sallittu. |
Meahcástanlohpelágideapmái ja beanaguovlluide guoskevaš čanasjoavkočoahkkimiin leat sohppojuvvon guovllut, main oažžu bivddus geavahit beatnaga. |
| Alueet sovitaan porotalouden tarpeet huomioon ottaen. |
Guovlluid birra sohppojuvvo nu, ahte váldojuvvojt vuhtii boazodoalu dárbbut. |
| Metsähallitus seuraa jatkuvasti petoeläinkantojen kehitystä sekä raportoi asutuista kotkan reviireistä ja lentokykyisistä poikasista ympäristöministeriöön. |
Meahciráđđehus čuovvu dađistaga boraspirenáliid ovdáneami ja dieđiha ássojuvvon goaskinreviirrain ja girdinmáhtolaš čivggain Birasministeriijai. |
| Muiden petojen raportoinnista vastaa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. |
Eará boraspiriid dieđiheamis vástida Fuođđo- ja guolledoalu dutkanlágádus. |
| Kotkan osalta korvaukset porotaloudelle maksaa ympäristöministeriö ja maasuurpetojen porotaloudelle aiheuttamat vahingot maa- ja metsätalousministeriö. |
Goaskima dagahan vahágiid boazodollui máksá birasministeriija ja eanastuorranávddiid vahágiid fas eana- ja meahccedoalloministeriija. |
| Vaikutukset muihin luontaiselinkeinoihin |
Váikkuhusat eará luondduealáhusaide |
| Suunnitelma turvaa poronhoidon lisäksi myös luontaiselinkeinojen harjoittamisen vähintään samalla tasolla kuin erämaalain (62/1991) voimaan tullessa mm. maankäyttöä ja maastoliikennettä ohjaamalla. |
Plána dorvvasta boazodoalu lassin maiddái luondduealáhusaiguin bargama uhcimustá seamma dásis go lei dilli meahcceguovlolága (62/1991) fápmui boađedettiin, ee. nu ahte dat stivre eanageavaheami ja meahccejohtalusa. |
| Mahdolliset uudet virkistyskäytön rakenteet keskitetään virkistysvyöhykkeelle. |
Lustageavaheami vejolaš ođđa rusttegat čohkkejuvvojit lustageavahanavádahkii. |
| Metsähallitus ei rakenna uusia autio- tai varaustupia uusiin paikkoihin. |
Meahciráđđehus ii hukse ođđa ávdin- dahje várrenstobuid ođđa báikkiide. |
| Alue säilyy tiettömänä, ja siellä kulkua ohjataan siten, että ulkopaikkakuntalaiset voivat ilman paikkakuntalaista opasta moottorikelkkailla vain moottorikelkkaurilla. |
Guovlu seailu geainnuheapmen ja guovllus johtaleapmi stivrejuvvo nu ahte olgobáikegoddelaččat sáhttet almmá báikegoddelaš oahpisteaddji haga mohtorgielkkástallat dušše mohtorgielkávuojáhagaid mielde. |
| Kesäaikana pääsääntöisesti vain paikkakuntalaiset voivat liikkua maastoajoneuvoilla, ja hekin vain tietyillä kulku-urilla. |
Geasi áigge dábálaččat dušše báikegoddelaččat sáhttet johtalit mohtorfievrruiguin ja siige dušše dihto vuojáhagaid mielde. |
| Suunnitelmassa on varattu luontaiselinkeinojen harjoittajille ja koltta-alueella asuville koltille rajoitettu mahdollisuus tukikohdan saamiseen erämaa-alueelle ja soidensuojelualueelle. |
Plánas lea várrejuvvon luondduealáhusbargiide ja nuortalašguovllus ássi nuortalaččaide gáržžiduvvon vejolašvuohta oažžut doarjjabáikki meahcceguovllus dahje jekkiidsuodjalanguovllus. |
| Lisäksi suunnitelma mahdollistaa paikallisten ihmisten polttopuunsaannin, ja sitä kautta turvaa osaltaan luontaiselinkeinojen harjoittamista. |
Dasa lassin plána addá báikkálaš olbmuide vejolašvuođa váldit boaldinmuora ja ná dorvvasta bealistis luondduealáhusaiguin bargama. |
| Vaikutukset virkistyskäyttöön |
Váikkuhusat lustageavaheapmái |
| Suunnitelmassa esitetään virkistyskäytön osalta, että virkistyskäytön rakenteet keskitetään jatkossakin virkistysvyöhykkeelle olemassa olevien reittien ja rakenteiden yhteyteen. |
Plánas árvaluvvo lustageavaheami hárrái ahte lustageavaheami rusttegat čohkkejuvvojit boahtteáiggisge lustageavahanavádahkii dálá johtolagaid ja rusttegiid oktavuhtii. |
| Nykyiset palvelurakenteet säilytetään määrällisesti ja virkistyskäytön rakenteet, reitit ja kelkkaurat siten, että laatutaso säilyy. |
Guovllu dálá bálvalanrusttegat seailluhuvvojit meari dáfus ja lustageavaheami rusttegat, johtolagat ja mohtorgielkávuojáhagat nu, ahte kvalitehtadássi bissu. |
| Suunnitelman esitysten toteutuminen merkitsee sitä, että erämaa- ja soidensuojelualueen virkistyskäyttö ei suunnitelman voimassaoloaikana lähiaikoina oleellisesti lisäänny. |
Plána árvalusaid ollašuvvan mearkkaša dan, ahte meahcceguovllu ja jekkiidsuodjalanguovllu lustageavaheapmi ii plána gustodettiin dáid lagamus áiggiid olus lassán. |
| Liialliset kävijämäärät eivät siten pilaa alueella virkistäytyvien erämaakokemuksia, ja erämaa säilyy erämaisena myös virkistyskäytön sosiaalisessa mielessä. |
Liiggálaš gallestallilogut eai nappo bilit guvlui virkkosmuvvat boahtán olbmuid meahcceguovlovásáhusaid, ja meahcceguovlu seailu meahcceguovlluláganin maiddái lustageavaheami sosiálalaš perspektiivvas geahčadettiin. |
| Virkistyskäyttäjille ei myönnetä kesäaikaisia maastoliikennelupia. |
Lustageavaheaddjiide eai mieđihuvvo geasiáigásaš meahccejohtaluslobit. |
| Kaikki maksullinen matkailutoiminta on erittäin kontrolloitua, pienimuotoista ja luvanvaraista. |
Buot gávppálaš turismadoaibma bissu smávisin ja hui bures gozihuvvon lobivuloš doaibman. |
| Lupapolitiikkaa lisäksi kiristetään suunnitelman esitysten mukaisesti tarvittaessa. |
Lohpepolitihkka čavgejuvvo dárbbu mielde, nugo árvalusain daddjojuvvo. |
| Matkailuyrittäjiltä, jotka eivät noudata annettuja ohjeita, voidaan lupa perua kesken matkailukautta ja olla myöntämättä sitä lainkaan seuraavalle kaudelle. |
Turistafitnodagain, mat eai čuovo addojuvvon rávvagiid, sáhttá geassit eret lobi gaskan turismabaji, ja sáhttá leat nu ahte dat ii mieđihuvvo ollege čuovvovaš badjái. |
| Koiravaljakkotoimintaan, joka on liiketoimintaa, Metsähallitus on myöntänyt joillekin yrittäjille lupia Inarin ja Utsjoen alueiden kelkkaurille. |
Gávppálaš beanavuodjindoibmii Meahciráđđehus lea mieđihan muhtun fitnodagaide lobiid Anára ja Ohcejoga guovlluid mohtorgielkávuojáhagaide. |
| Sen sijaan omatoimiseen koiravaljakkotoimintaan Metsähallitus ei nykyisellään voi puuttua, sillä se luetaan jokamiehenoikeudeksi. |
Dan sadjái iešráđálaš beanavuodjindoibmii Meahciráđđehus ii dán áigge sáhte seahkanit, dasgo dat lohkkojuvvo juohkeolbmovuoigatvuođaide. |
| Samoin on omatoimisen maastopyöräilyn kohdalla. |
Seammá guoská iešráđálaš meahccesihkkelastimii. |
| Näitä kulkutapoja pyritään kuitenkin opastuksen ja valistuksen keinoin ohjaamaan olemassa oleville kelkka-, mönkijä- ja maastourille. |
Dáid johtinvugiid geahččalit goittot oahpistemiin ja bagadallamiin stivret dálá mohtorgielká-, njealjejuvllat- ja meahccevuojáhagaide. |
| Vesitasolentoihin erämaajärville Metsähallitus ei nykyisin voi puuttua, sillä ilmailulain (281/1995) mukaan laskeutuminen avoimelle vesialueelle tilapäisesti on sallittu. |
Čáhcegovddohatgirdimiidda meahccejávrriide Meahciráđđehus ii dán áigge sáhte seahkanit, dasgo áibmojohtaluslága (281/1995) mielde oažžu gaskaboddosaččat seaivut rabas čázádatguvlui. |
| Tilapäistä on kaikki liikenne, jota ei ole julkisesti aikataulutettu. |
Gaskaboddosažžan lohkkojuvvo buot johtalus, man várás eai leat almmolaš áigedávvalat. |
| Vaikutukset saamelaiskulttuuriin |
Váikkuhusat sámekultuvrii |
| Saamelaiskäräjien, ympäristöministeriön ja Metsähallituksen välillä käydyissä keskusteluissa sekä saamelaiskäräjien ja ympäristöministeriön neuvotteluissa on päädytty tämän luvun osalta siihen, että saamelaiskäräjät on kulttuuri-itsehallintolakia (Laki saamelaiskäräjistä 974/1995) toteuttavana elimenä oikea taho laatimaan erämaa-alueiden hoito- ja käyttösuunnitelmien sosiaalisten, kulttuuristen ja taloudellisten vaikutusten arvioinnin siltä osin, kuin tarkastellaan suunnitelman vaikutuksia saamelaisiin. |
Sámedikki, birasministeriija ja Meahciráđđehusa ráđđádallamiin sihke sámedikki ja birasministeriija ráđđádallamiin lea bohttojuvvon dán logu hárrái dan oaivilii ahte sámediggi lea kulturiešstivrenlága (974/1995) ollašuhtti orgánan rivttes oassebealli árvvoštallat meahcceguovlluid dikšun- ja geavahanplánaid sosiálalaš, kultuvrralaš ja ekonomalaš váikkuhusaid sámiide. |
| Saamelaiskäräjien arviointiosuus on suunnitelman liitteenä (Liite 1). |
Sámedikki árvvoštallanossodat leat plána čuovusin (Čuovus 1). |
| Lisäksi liitteen 2 taulukkoon on koottu lausunnosta ja arviosta ne kohdat, joihin suunnitelmalla on voitu vaikuttaa tai joihin muuten on otettu suunnitelmassa kantaa. |
Lassin čuvvosa 2 statistihkkii lea čohkkejuvvon cealkámušas ja árvvoštallamis daid báikkiid, masa plánain leat sáhttán váikkuhit dahje muđuid plánas lea váldon bealli. |
| Taulukkoon on lisätty Metsähallituksen kommentit lausunnon ja arvion eri kohtiin sekä se, mikä vaikutus niillä on ollut suunnitelmaan. |
Statistihkkii lea lasihuvvon Meahciráđđehusa kommeanttat cealkámuša ja árvvoštallama eará báikkiide ihke dat, mii váikkuhusaid dain leamaš plánii. |
| 16.2. 3 Taloudelliset vaikutukset |
16.2.3 Ekonomalaš váikkuhusat |
| Suomen erämailla on kansantaloudellinen imagomerkitys. |
Suoma meahcceguovlluin lea álbmotekonomalaš imagomearkkašupmi. |
| Kansainvälisten suojeluvelvoitteiden toteuttamisessa erämailla on tärkeä osa muun muassa laaja-alaisuutensa vuoksi. |
Riikkaidgaskasaš suodjalangeatnegasvuođaid ollašuhttimis meahcceguovllut mearkkašit ollu daid viidodaga dihte. |
| Suunnitelman taloudellisten vaikutusten tarkastelu lähtee kuitenkin aluetalouden näkökulmasta. |
Plána ekonomalaš váikkuhusaid guorahallamis vulgojuvvo goittot guovlluekonomalaš perspektiivvas. |
| Koko maan talouteen suunnitelmalla ei ole kovin suurta merkitystä, sillä koko maan kannalta tärkeät ratkaisut |
Oppa riikka ekonomiijai plána ii olus mearkkaš, dasgo oppa riikka dáfus dehálaš čovdosat |
| – kuten kaivostoiminnan ohjaus – on sisällytetty jo erämaalakiin (62/1991). |
– ee. ruvkedoaimma stivren – leat juo váldojuvvon mielde meahcceguovloláhkii (62/1991). |
| Suunnitelma perustuu kestävän kehityksen periaatteisiin pyrkien sovittamaan yhteen taloudellisia, sosiaalisia, kulttuurisia ja luonnonarvoja. |
Plána vuođđuduvvá bistevaš ovdáneami prinsihpaide nu, ahte geahččala oktiiheivehit ekonomalaš, sosiálalaš, kultuvrralaš ja lundui guoskevaš árvvuid. |
| Se, miten tämä yhteensovittaminen on tehty, vaikuttaa käytännössä suunnitelman taloudellisiin vaikutuksiin. |
Dat mo dát oktiiheiveheapmi lea dahkkojuvvon, váikkuha plána ekonomalaš váikkuhusaide. |
| Taloudelliseen kestävyyteen pyrittäessä keinoiksi esitetään luontomatkailun rakenteiden ja opastuksen ylläpitoa, ympäristöä säästävään ja paikallistaloutta tukevaan opastustoimintaan panostamista sekä luontaiselinkeinojen edellytysten turvaamista. |
Ekonomalaš bistevašvuhtii vikkadettiin čoavddusin árvaluvvo luondduturismma rusttegiid ja oahpistanbálvalusaid bajásdoallan, birrasa seasti ja báikkálašekonomiija doarju oahpistandoaimma ovddideapmi ja luondduealáhusaiguin bargama vejolašvuođaid dorvvasteapmi. |
| Kuten sosiaalisten ja kulttuuristen vaikutusten arvioinnin yhteydessä todettiin, suunnitelmassa ei rajoiteta paikallisen väestön elinkeinonharjoittamismahdollisuuksia verrattuna nykytilanteeseen. |
Nugo sosiálalaš ja kultuvrralaš váikkuhusaid árvvoštallama oktavuođas daddjojuvvui, de plánas eai gáržžiduvvo dálážis báikkálaš olbmuid vejolašvuođat bargat ealáhusaideasetguin. |
| Tämän vuoksi suunnitelmalla ei ole taloudellisia vaikutuksia alueen elinkeinoihin, vaan jos elinkeinojen kannattavuus muuttuu, se tapahtuu jostakin muusta syystä. |
Danin plánas eai leat ekonomalaš váikkuhusat guovllu ealáhusaide, muhto jos ealáhusaid gánnáheapmi rievdá, de dat dáhpáhuvvá juoga eará siva dihte. |
| Alueen vetovoimaisuuden säilyttäminen ylläpitämällä palvelurakenteita ja luonnontilaisuutta tuo välillisesti tuloja matkailuyrittäjille (esim. vene- ja lentokuljetukset, kaupat, majoitus, opastustoiminta). |
Guovllu geasuhusa seailluheamis bálvalanrusttegiid ja luonddudilálašvuođa bajásdoallama bokte ávkašuvvet ruđalaččat eahpenjuolgga guovllu turistafitnodagat (omd. fanas- ja girdinsáhtosteamit, gávppit, idjadanfálaldagat, oahpistandoaibma). |
| Lisäksi se, että matkailuyrittäjille varataan mahdollisuus tilapäisiin tukikohtiin alueella, turvaa osaltaan matkailuun perustuvaa elinkeinotoimintaa. |
Dasa lassin dat ahte turistafitnodagaide várrejuvvo vejolašvuohta gaskaboddosaš doarjjabáikkiide guovllus dorvvasta guovllus turismii vuođđuduvvi ealáhusdoaimma. |
| Metsähallituksen kautta suunnittelualueen virkistys- ja luonnonsuojelutehtävät työllistävät Utsjoen ja Inarin kunnissa suoraan noin 85 henkilötyökuukauden verran vuosittain. |
Meahciráđđehusa bokte plánenguovllu lustageavahan- ja luonddusuodjalandoaimmat addet barggu Ohcejoga ja Anára gielddain njuolgga sullii 85 olmmošbargománotbaji ovddas jahkásaččat. |
| Lainsäädännön (mm. maastoliikennelain, poronhoito- ja luontaiselinkeinolain, metsästyslain, kalastuslain jne.), sosiaalipolitiikan, markkinoiden ja valvonnan muutokset vaikuttavat merkittävästi eri elinkeinojen kannattavaan harjoittamiseen ja sitä kautta myös erämaiden käyttöön. |
Nuppástusat láhkamearrádusain (ee. meahccejohtalusláhka, boazo- ja luondduealáhusláhka, meahcástanláhka, guolástanláhka), sosiálapolitihkas, márkaniin ja goziheamis váikkuhit mealgat sierra ealáhusaid gánnáheapmái ja dakko bokte maiddái meahcceguovlluid geavaheapmái. |
| Mutta koska näihin seikkoihin ei suunnitelmalla voida vaikuttaa, on katsottu, ettei ole mielekästä suorittaa seikkaperäistä tai laajaa taloudellisten vaikutusten analyysiä. |
Muhto go dáidda áššiide ii plána bokte sáhte váikkuhit, de lea gehččojuvvon ahte ii gánnát dárkilit dahje viidát guorahallagoahtit ekonomalaš váikkuhusaid. |
| Vaikutukset porotalouteen |
Váikkuhusat boazodollui |
| Suunnitelma ei heikennä porotalouden edellytyksiä nykyisestä. |
Plána ii heajosmahte boazodoalu vejolašvuođaid dálážis. |
| Kaldoaivin erämaa-alue ja Sammuttijängän–Vaijoenjängän soidensuojelualue kattavat noin 75 % Kaldoaivin, 60 % Näätämön ja 20 % Muddusjärven paliskunnan pinta-alasta. |
Gálddoaivvi meahcceguovlu ja Sámmotjeakki–Vadjotjeakki jekkiidsuodjalanguovlu gokčá sullii 75 % Gálddoaivvi, 60 % Njávdáma ja 20 % Muttošjávrri bálgosiid viidodagas. |
| Tämän perusteella voidaan alueella arvioida laiduntavan ainakin osan vuotta noin 7 500–8 000 lukuporoa. |
Dán vuođul guovllus leat árvvu mielde goittot oasi jagis sullii 7 500–8 000 lohkobohcco. |
| Teuraiden määrä paliskunnissa yhteensä on viime vuosina vaihdellut noin välillä 8 000–10 500, liha-arvoltaan noin 1 017 600 eurosta noin 1 297 440 euroon. |
Njuovvanbohccuid lohku bálgosiin lea dáid jagiid leamaš sullii 8 000–10 500, mii vástida biergoárvvu dáfus sullii 1 017 600-1 297 440 euro. |
| Suunnitelmassa korostetaan porotalouden harjoittamisen merkitystä alueen paliskuntien poromiehille, jotka myös saavat merkittävän osan perheidensä elannosta harjoittamistaan luontaiselinkeinoista. |
Plánas deattuhuvvo boazodoalu mearkkašupmi guovllu bálgosiid badjeolbmuide. Sii ožžot mearkkašahtti oasi iežaset bearraša áigáiboađus dain luondduealáhusain, maiguin barget. |
| Varomaton moottorikelkkailu ja koiravaljakkotoiminta etenkin loppukeväällä voivat aiheuttaa huomattavaa haittaa ja vahinkoa porotaloudelle hajottamalla tokkia ja laukottamalla kantavia vaatimia. |
Fuollameahttun mohtorgielkkástallan ja beanavuodjin áinnas loahppagiđas sáhttet čuohcit sakka boazodollui nu, ahte dat biđgejit ealuid ja ruohtahit čoavjjehiid. |
| Tästä koituu ylimääräisiä kustannuksia porotaloudelle. |
Dát fas dagaha liigegoluid boazodollui. |
| Rakenteet ja merkityt reitit sekä suunnitelman mukainen tiukka lupapolitiikka rajoittavat virkistyskäyttäjien liikkumista suurimmassa osassa erämaata ja erityisesti porotaloudelle tärkeillä laidunalueilla, mikä tukee porotaloutta. |
Rusttegat ja merkejuvvon johtolagat ja plána mieldásaš čavges lohpepolitihkka gáržžida lustageavaheaddjiid johtaleami stuorra oasis meahcceguovllu ja erenoamážit boazodollui mávssolaš guohtonguovlluin, mii doarju boazodoalu. |
| Poronhoitajat tukeutuvat alueella liikkuessaan Metsähallituksen autiotupiin varsinkin hiljaisena aikana eli lokakuusta maaliskuulle. |
Boazodoallit sáhttet geavahit guovllus johtalettiin Meahciráđđehusa ávdinstobuid erenoamážit hilljánis áigodaga áigge (golggotmánus njukčamánnui). |
| Myös tämä käytäntö on tietyin ehdoin – varsinkin useamman vuorokauden käytön osalta – vahvistettu suunnitelmassa. |
Maiddái dát vuohki lea dihto eavttuiguin – áinnas moanaid jándoriid guhkkosaš geavaheami oktavuođas – nannejuvvon plánas. |
| Suunnitelman esitysten ja suositusten toimeenpano turvaa porotalouden harjoittamisen edellytykset myös tulevaisuudessa. |
Plána árvalusaid ja ávžžuhusaid ollašuhttin dorvvasta vejolašvuođaid bargat boazodoaluin maiddái boahtteáiggis. |
| Vaikutukset virkistyskäyttöön |
Váikkuhusat lustageavaheapmái |
| Luontomatkailu ja maksullinen ohjelmapalvelutarjonta muodostavat osan paikallisten ihmisten toimeentulosta. |
Báikkálaš olbmot ožžot oasi áigáiboađusteaset luondduturismmas ja gávppálaš prográmmabálvalusain. |
| Suurin osa Utsjoen ja Inarin matkailutulosta kertyy kuitenkin muualta kuin Kaldoaivin erämaa-alueelta ja Sammuttijängän–Vaijoenjängän soidensuojelualueelta. |
Eanaš oassi Ohcejoga ja Anára turismaboađuin bohtet goittot eará sajis go Gálddoaivvi meahcceguovllus ja Sámmotjeakki–Vadjotjeakki jekkiidsuodjalanguovllus. |
| Ohjattu liiketoiminnallinen luontomatkailu sopii pienimuotoisena erämaalain (62/1991) tavoitteiden mukaisesti Kaldoaivin erämaa-alueelle. |
Smávvalágan, stivrejuvvon gávppálaš luondduturisma heive meahcceguovlolága (62/1991) ulbmiliid mielde Gálddoaivvi meahcceguvlui. |
| Suunnitelman esitysten mukainen vyöhykkeistäminen sekä sen mukainen infrastruktuuri- ja lupapolitiikka turvaavat perinteiset elinkeinot ja paikkakuntalaisten oikeudet, mikä tukee erämaa-alueen lähikylien asuttuna pysymistä. |
Plána árvalusaid mielde dahkkojuvvon avádatjuohku ja dan mieldásaš infrastruktuvra- ja lohpepolitihkka dorvvasta árbevirolaš ealáhusaid ja báikegoddelaččaid vuoigatvuođaid, mii fas lea váikkuheamen dasa ahte meahcceguovllu lahkosiid giliin ássojuvvo dás duohkoge. |
| Suunnitelmassa luodaan selkeät pelisäännöt liiketoiminnalliselle ja moottoroidulle luontomatkailulle, millä edistetään elinkeinon kehittymistä, työllistämismahdollisuuksia ja hyväksyttävyyttä porotalouden ja muiden luontaiselinkeinon harjoittajien keskuudessa. |
Plánas láhččojuvvojit čielga doaibmavuogit gávppálaš luondduturismii, mas geavahuvvojit mohtorfievrrut. Dát doarju ealáhusa ovdáneami, barggolašvuođavejolašvuođaid, ja ná maiddái boazodoallit ja eará luondduealáhusbargit dohkkehit buorebut gávppálaš luondduturismma. |
| Tällöin kaikkien tahojen yhteisenä intressinä on erämaaresurssin turvaaminen mahdollisimman luonnontilaisena. |
Dalle buot beliid oktasaš ávkin lea doallat meahcceguovllu nu luonddudilis go vejolaš. |
| Erämaan ja soidensuojelualueen virkistyskäytön taloudelliset vaikutukset heijastuvat ennen kaikkea matkailutuloina ja työpaikkoina, oppaiden palkkoina, ohjelmapalvelu-, lupa-, majoitus- ja myyntituloina Metsähallitukselle, paikallisille yrityksille ja liikennöitsijöille sekä veromarkkoina ja säästöinä Utsjoen ja Inarin kunnille. |
Meahcceguovllu ja jekkiidsuodjalanguovllu lustageavaheami ekonomalaš váikkuhusat oidnojit vuosttažettiin turismasisaboađuin ja bargosajiin, oahpisteaddjiid bálkkáin, prográmmabálvalus-, lohpe-, idjadan- ja vuovdinboađuin Meahciráđđehussii, báikkálaš fitnodagaide ja sáhtosteaddjiide ja vearroboađuin ja seastimiin Ohcejoga ja Anára gielddaide. |
| 16.3 Yhteenveto ja johtopäätökset |
16.3 Čoahkkáigeassu ja jurddabohtosat |
| Metsähallitus noudattaa suunnittelussa kaikkia voimassa olevia lakeja ja asetuksia sekä pyrkii olemaan esityksissä oikeudenmukainen. |
Meahciráđđehus čuovvu plánas buot dálá lágaid ja ásahusaid ja geahččala leat árvalusain vuoiggalaš. |
| Erämaasuunnittelun lähtökohtana on erämaalaki (62/1991) ja sen mukainen määritelmä erämaista. |
Meahcceguovloplánema vuođđun lea meahcceguovloláhka (62/1991) ja dan mieldásaš meroštallan meahcceguovlluin. |
| Soidensuojelualueilla lähtökohtana on luonnonsuojelulaki (1096/1996) sekä soidensuojelulaki (851/1988) ja -asetus (852/1988). |
Jekkiidsuodjalanguovllu vuođđun lea luonddusuodjalanláhka (1096/1996) ja jekkiidsuodjalanláhka (851/1988) ja -ásahus (852/1988). |
| Metsähallitus tunnustaa saamelaisten perustuslailliset oikeudet kulttuurinsa mukaisten elinkeinojen harjoittamiseen kotiseutualueellaan. |
Meahciráđđehus dovddasta sámiid vuođđovuoigatvuođalaš rivttiid bargat iežaset kultuvrii gullevaš ealáhusaiguin ruovttuguovllusteaset. |
| Alueella korostuvat porotalouden ja luontaiselinkeinojen sekä saamelaiskulttuurin turvaaminen. |
Guovllus deattuhuvvo boazodoalu, luondduealáhusaid ja sámekultuvrra dorvvasteapmi. |
| Kaldoaivin erämaa-alueella ja Sammuttijängän–Vaijoenjängän soidensuojelualueella on tärkeä merkitys etenkin lähikylien asukkaiden toimeentulolle, kulttuurille ja virkistykselle. |
Gálddoaivvi meahcceguovlu ja Sámmotjeakki–Vadjotjeakki jekkiidsuodjalanguovlu mearkkasit ollu erenoamážit lahkosiid giliid áigáibohtui, kultuvrii ja virkkosmuvvandoibmii. |
| Kaldoaivin erämaa-alueen sekä Sammuttijängän–Vaijoenjängän soidensuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelma ei merkittävästi muuta alueiden käyttöä, luonnonsuojelullista tilaa tai erämaaluonnetta. |
Gálddoaivvi meahcceguovllu ja Sámmotjeakki–Vadjotjeakki jekkiidsuodjalanguovllu dikšun- ja geavahanplána ii olus rievdat guovlluid geavaheami iige luonddusuodjalandili dahje meahcceguovloiešlági. |
| Suunnitelman pääpaino onkin erilaisten uhkien torjumisessa ja niihin varautumisessa, jotta erämaalain sekä soidensuojelulain päätavoitteet – eli tavoiteltavat ympäristövaikutukset – toteutuvat myös pitkällä tähtäimellä. |
Plána deattuhage sierralágan áitagiid dustema ja daidda ráhkkaneami, vai meahcceguovlolága ja jekkiidsuodjalanlága váldoulbmilat, ohcaluvvon birasváikkuhusat, ollašuvvet maiddái guhkesáiggeulbmiliin. |
| Suunnitelma pyrkii säilyttämään nykyiset elinkeinot ja turvaamaan niiden edellytykset sekä luomaan uusia kestäviä luontomatkailumahdollisuuksia. |
Plána geahččala seailluhit dálá ealáhusaid, dorvvastit daid vejolašvuođaid ja láhčit vejolašvuođaid ođđa bistevaš luondduturismii. |
| Vyöhykkeistäminen on keskeisin työkalu virkistyskäytön ja luontomatkailun kanavoimisessa siten, että erämaa säilyy erämaana myös tulevaisuudessa. |
Avádatjuohku lea mávssoleamos gaskaoapmi lustageavaheami ja luondduturismma lágideamis nu, ahte meahcceguovlu seailu meahcceguovlun maiddái boahtteáiggis. |
| Suunnitelma ei aiheuta olennaisia muutoksia Utsjoen ja Inarin kulttuuriseen ja sosiaaliseen tilanteeseen tai elinoloihin verrattuna tilanteeseen ennen erämaalakia sekä soidensuojelulakia ja -asetusta. |
Plána ii rievdat olus Ohcejoga ja Anára kultuvrralaš ja sosiálalaš dili iige ealáhusaid dan dilis mii lei ovdal meahcceguovlolága ja jekkiidsuodjalanlága ja |
| Näin ollen suunnitelman esitykset edistävät osaltaan maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) sekä kyseiseen lakiin perustuvan valtioneuvoston periaatepäätöksen valtakunnallisista alueidenkäytön tavoitteista asettamien päämäärien toteutumista. |
Ná plána árvalusat ovddidit eanageavahan- ja huksenlága (132/1999) ja dán láhkii vuođđuduvvi stáhtaráđi mearrádusa váldegottálaš guovlluidgeavaheami ulbmiliid ollašuvvama. |
| Luonnonsuojelun näkökulmasta suunnitelman esitykset edistävät Kaldoaivin erämaa- ja Sammuttijängän–Vaijoenjängän soidensuojelualueen sekä siten osaltaan myös Natura 2000 -suojelualueverkoston luonnonarvojen säilymistä. |
Luonddusuodjaleami dáfus plána addin vejolašvuođat ovddidit Gálddoaivvi meahcceguovllu ja Sámmotjeakki–Vadjotjeakki jekkiidsuodjalanguovllu ja ná seammás maiddái Natura 2000 -suodjalanguovlofierpmádaga luondduárvvuid seailuma. |
| Hoito- ja käyttösuunnitelmassa asetetaan alueen hoidolle ja käytölle tavoitteet, periaatteet ja rajoitteet. |
Dikšun- ja geavahanplánas mearriduvvojit guovllu dikšumii ja geavaheapmái ulbmilat, prinsihpat ja ráddjehusat. |
| Suunnittelun yhteydessä tehty nykytilanteen kartoittaminen mahdollistaa tavoiteltavien ympäristövaikutusten toteutumisen seurannan tulevaisuudessa. |
Plánema oktavuođas dahkkojuvvon guovllu dálá dili kártema bokte sáhttá čuovvut ohcaluvvon birasváikkuhusaid ollašuvvama boahtteáiggis. |
| Utsjoen ja Inarin yhteistyöryhmillä ja alueen paliskunnilla on keskeinen rooli seurannassa. |
Ohcejoga ja Anára ovttasbargojoavkkut ja guovllu bálgosat leat mávssolaččat dán čuovvumis. |
| On tärkeää, että myös paikalliset asukkaat ja muut sidosryhmät voivat osallistua suunnitelman toteutumisen seurantaan ja että heillä on mahdollisuus vaikuttaa suunnitelman lisäksi sen toteuttamiseen. |
Lea dehálaš ahte maiddái báikkálaš ássit ja eará čanasjoavkkut sáhttet leat čuovvumin plána ollašuvvama ja maiddái mielde dan ollašuhttimis. |
| Valvonta on olennainen osa suunnitelman esitysten toimeenpanoa ja seurantaa. |
Goziheapmi lea mávssolaš oassi plána árvalusaid ollašuhttimis ja čuovvumis. |
| Valvontaan tulee osoittaa riittävät resurssit. |
Goziheapmái galgá čujuhit doarvái resurssaid. |
| Saamelaiskäräjien lausunto ja arvio suunnitelman vaikutuksista saamelaiskulttuuriin 1. Lähtökohdat |
CEALKÁMUŠ JA ÁRVVOŠTALLAN GÁLDDOAIVVI MEAHCCEGUOVLLU JA SÁMMOTJEAKKI-VADJOTJEAKKI JEKKIIDSUODJALANGUOVLLU DIKŠUN- JA GEAVAHANPLÁNA VÁIKKUHUSAIN SÁMEKULTUVRII |
| Saamelaiset ovat Suomessa alkuperäiskansa, jolla on oma kulttuuri ja kieli. |
Sámit lea Suomas álgoálbmot, mas lea iežas kultuvra ja giella. |
| Perustuslaki turvaa saamelaisille alkuperäiskansana oikeuden ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan (PL 17.3 §) näitä seikkoja koskevan itsehallinnon perustalta saamelaisten kotiseutualueella siten kuin laissa säädetään (PL 121.4 §). |
Vuođđoláhka dorvvasta sámiide álgoálbmogin vuoigatvuođa bajásdoallat ja ovddidit iežaset giela ja kultuvrra (PL 17.3 §) dáidda áššiide guoskevaš iešstivrejumi vuođul sámiid ruovttuguovllus nu go lágas mearriduvvo (PL 121.4 §). |
| Perustuslain kulttuuri-käsite sisältää myös saamelaisten kulttuurin aineellisena perustana olevan perinteisen maankäytön kuten poronhoidon, kalastuksen ja metsästyksen harjoittamisen. |
Vuođđolága kulturdoaba gokčá maiddái sámekultuvrra ávnnaslaš vuođđun leahkki árbevirolaš eanageavaheami dego boazodoaluin, guolástusain ja meahccebivdduin bargama. |
| Perustuslain tarkoituksena on turvata pysyvästi saamelaisten asema alkuperäiskansana lainsäädännön, hallinnon ja taloudellisten toimenpiteiden avulla. |
Vuođđolága ulbmilin lea dorvvastit bissovaččat sámiid sajádaga álgoálbmogin láhkamearrádusaid, hálddahusa ja ekonomalaš doaimmaid vuođul. |
| Julkisella vallalla on perustuslain (PL 22 §) mukainen velvollisuus huolehtia saamelaisten perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumisesta. |
Almmolaš válddis lea vuođđolága (PL 22 §) mielde geatnegasvuohta fuolahit sámiid vuođđovuoigatvuođaid ja olmmošvuoigatvuođaid ollašuvvamis. |
| Kaldoaivin erämaa-alue ja Sammuttijängän-Vaijoenjängän soidensuojelualue kuuluvat kokonaisuudessaan saamelaisten kotiseutualueeseen. |
Gálddoaivvi meahcceguovlu ja Sámmotjeakki-Vadjotjeakki jekkiidsuodjalanguovlu gullet ollásit sámiid ruovttuguvlui. |
| Lisäksi alue kuuluu lähes kokonaan kolttalain (259/1995) 2 §:n mukaiseen koltta-alueeseen, jossa kolttasaamelaisilla on kyseisen lain turvaama asema ja oikeudet. |
Dasa lassin guovlu gullá measta ollásit nuortalašlága (259/1995) 2 §:a mieldásaš nuortalašguvlui, mas nuortalaččain leat guoskevaš lága dorvvastan sajádat ja vuoigatvuođat. |
| Saamelaisten kulttuuriin kuuluvien elinkeinojen harjoittamista suojaa lisäksi saamelaisten osalta YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan ihmisoikeussopimuksen 27 artikla, joka on Suomessa voimassa laintasoisesti. |
Sámekultuvrii gullevaš ealáhusaiguin bargama lea suddjemin dasa lassin sámiid hárrái ON:a olmmošvuoigatvuođaide ja politihkalaš vuoigatvuođaide guoskevaš olmmošvuoigatvuođasoahpamuša 27 artihkal, mii lea Suomas fámus lágadásis. |
| Artiklan määräys edellyttää YK:n ihmisoikeuskomitean tulkinnan mukaan, että taloudelliset toimenpiteet suunnitellaan ja sopeutetaan siten, että saamelaisten elinkeinojen kuten poronhoidon taloudellinen kannattavuus säilyy. |
Artihkkala mearrádus oaivvilda ON:a olmmošrivttiidkomitea dulkoma mielde dan, ahte ekonomalaš doaibmabijut galget plánejuvvot ja heivehuvvot nu, ahte sámeealáhusat dego boazodoallu gánnáhit dás duohkoge ekonomalaččat. |
| (Länsman ja muut v. Suomi, valitus no 511/1992) |
(Länsman ja earát v. Suopma, váidda nr 511/1992) |
| Vuoden 2005 alussa voimaan tulleessa metsähallituslaissa Metsähallituksen yhteiskunnallisena velvoitteena saamelaisten kotiseutualueella on sovittaa hallinnassaan olevien luonnonvarojen hoito, käyttö ja suojelu siten, että saamelaisten kulttuurin harjoittamisen edellytykset turvataan (4.2 §). |
Jagi 2005 álggus fápmui boahtán meahciráđđehuslágas Meahciráđđehusa servodatlaš geatnegahttimin sámiid ruovttuguovllus lea heivehit iežas hálddašan luondduriggodagaid dikšuma, geavaheami ja suodjaleami nu, ahte dorvvastuvvojit sámiid vejolašvuođat bargat iežaset kultuvrrain (4.2 §). |
| Säännös toteuttaa perustuslakia saamelaisten alkuperäiskansan kulttuurin harjoittamisen osalta (PL 17.3 §) Tähän perustuslakiin perustuvaan tehtävään viitaten eduskunnan perustuslakivaliokunta totesi esitystä koskevassa lausunnossaan (PeVL 38/2004 vp), että saamelaisten kulttuuriin kuuluvat perinteisten elinkeinojen kuten poronhoito, kalastus ja metsästys lisäksi myös niiden nykyaikaiset soveltamismuodot. |
Njuolggadus ollašuhttá vuođđolága sámiid álgoálbmotkultuvrrain bargama hárrái (PL 17.3 §). Riikkabeivviid vuođđoláhkaváljagoddi čujuhii dán vuođđoláhkii vuođđuduvvi doibmii ja gávnnahii árvalussii guoskevaš cealkámušastis (PeVL 38/2004 vp), ahte sámekultuvrii gullet árbevirolaš ealáhusaid dego boazodoalu, guolástusa ja meahccebivddu lassin maiddái daid ođđaáigásaš heivehanhámit. |
| Arvion lähtökohtana on, että poronhoito, metsästys ja kalastus muodostavat saamelaisten kulttuurin keskeisen materiaalisen perustan. |
Árvvoštallama vuolggasadjin lea dat, ahte boazodoallu, meahccebivdu ja guolástus hábmejit sámekultuvrra guovddáš ávnnaslaš vuođu. |
| Tämä oikeudellinen lähtökohta on velvoittava suhteessa erämaasuunnittelun käytäntöihin sekä hoito- ja käyttösuunnitelman sisältöön. |
Dát vuoigatvuođalaš vuolggasadji lea geatnegahtti meahcceguovloplánema virolašvuođaid sihke dikšun- ja geavahanplána sisdoalu ektui. |
| Tarkastelukohteena on tämän velvoitteen toteutuminen Metsähallituksen tavassa tulkita ja noudattaa tai jättää noudattamatta lakia Kaldoaivin erämaa-alueen ja Sammuttijängän-Vaijoenjängän soidensuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelmassa. |
Dál galggašii guorahallat dán geatnegahttima ollašuvvama Meahciráđđehusa vuogis dulkot ja čuovvut dahje guođđit čuovokeahttá lága Gálddoaivvi meahcceguovllu ja SámmotjeakkiVadjotjeakki jekkiidsuodjalanguovllu dikšun- ja geavahanplánas. |
| Tarkastelu edellyttää osin laajennetun näkökulman huomioon ottamista, jossa myös Metsähallituksen yleisiä toimintaperiaatteita ja –linjauksia on käsiteltävä siinä määrin kuin ne määrittelevät ja ohjaavat erämaasuunnittelua. |
Dát guorahallan gáibida muhtun muddui viiddiduvvon perspektiivva vuhtiiváldima, mas maiddái Meahciráđđehusa oppalaš doaibmaprinsihpat ja -linnjemat galget gieđahallot dan viidodagas go dat meroštallet ja stivrejit meahcceguovloplánema. |
| Näihin toimintalinjauksiin, tulkintoihin ja arvoihin sisältyy seikkoja, jotka voivat olla ristiriidassa saamelaisten oikeuksien kanssa tai johtaa toimintamalleihin, jotka eivät tue tai jotka jopa haittaavat saamelaiskulttuurin materiaalisten edellytysten toteutumista. |
Dáin doaibmalinnjemiin, dulkomiin ja árvvuin leat mielde áššit, mat sáhttet mannat ruossalassii sámiid vuoigatvuođaiguin dahje doalvut dakkár doaibmamálliide, mat eai doarjjo dahje mat juoba heađuštit sámekultuvrra ávnnaslaš eavttuid ollašuvvama. |
| Erämaalain (62/1991) päätavoitteet ovat 1) alueen erämaisuuden säilyttäminen 2) saamelaiskulttuurin turvaaminen 3) luontaiselinkeinojen turvaaminen ja 4) alueen monipuolisen käytön ja sen edellytysten turvaaminen. |
Meahcceguovlolága (62/1991) váldoulbmilat leat 1) guovllu meahccáivuođa seailluheapmi 2) sámekultuvrra dorvvasteapmi 3) luondduealáhusaid dorvvasteapmi ja 4) guovllu máŋggabealat geavaheami ja dan vejolašvuođaid dorvvasteapmi. |
| Hallituksen esityksen mukaan (HE 42/1990) erämaalain soveltamisen edellytyksenä on se, että toiminnot turvaavat poronhoidon ja luontaiselinkeinojen harjoittamisen mahdollisuudet vähintään samalla tasolla kuin ne olivat lain voimaan tullessa. |
Ráđđehusa árvalusa mielde (HE 42/1990) meahcceguovlolága heiveheami eaktun lea dat, ahte doaimmat dorvvastit vejolašvuođaid bargat boazodoaluin ja luondduealáhusaiguin uhcimustá seamma dásis go dat ledje lága fápmui boađedettiin. |
| Saman tapainen lähtökohta on YK:n KP-sopimuksen 27 artiklan määräyksellä, joka edellyttää saamelaisten kulttuurimuotoon kuuluvan elinkeinon taloudellisen kannattavuuden säilymistä saamelaisten ryhmän jäsenille. |
Seamma sullasaš vuolggasadji lea ON:a KP-soahpamuša 27 artihkkala mearrádusas, mas gáibiduvvo ahte sámiid kulturhápmái gullevaš ealáhus galgá gánnáhit ekonomalaččat dás duohkoge. |
| Eräänä keinona näihin tavoitteisiin pääsemiseksi on saamelaisten osalta vuonna 2004 voimaan tullut yhdenvertaisuuslaki (21/2004), joka koskee 2 §:n 1 kohdan mukaan itsenäisen ammatin tai elinkeinon harjoittamisedellytyksiä ja elinkeinon tukemista. |
Oktan vuohkin dáid ulbmiliid juksan dihte sámiid hárrái lea 2004:s fápmui boahtán ovttaárvosašvuođaláhka (21/2004), mii guoská 2 §:a 1 čuoggá mielde iehčanas ámmáhiin dahje ealáhusain barganvejolašvuođaide ja ealáhusa doarjumii. |
| Laki, joka koskee myös Metsähallitusta, pyrkii tosiasiallisen yhdenvertaisuuden saavuttamiseen tarvittaessa positiivisen erityiskohtelun keinoin kuten lain 7.2 §:stä ilmenee. |
Ovttaárvosašvuođaláhka guoská maiddái Meahciráđđehussii, ja dainna geahččalit juksat duođalaš ovttaárvosašvuođa dárbbu mielde positiivvalaš sierragieđahallama vugiiguin dego lága 7.2 §:s boahtá ovdan. |
| Metsähallituksen erämaasuunnittelun perusvikana on se, että suunnittelu on lähtökohdiltaan ekologis-ekonomista ja epäjuridista. |
Meahciráđđehusa meahcceguovloplánema vuođđovihkin lea dat, ahte plánemis vulgojuvvo ekologalaš-ekonomalaš ja eahpejuridihkalaš vuođu alde. |
| Suunnittelussa on lukuisia sidosryhmiä, joiden poliittinen painoarvo – eivätkä oikeudellisesti asiaan vaikuttavat seikat - määrää pitkälle suunnitelman lähtökohdat ja lainsäädännön tulkinnan. |
Plánemis leat mielde moanat čanasjoavkkut, maid politihkalaš deaddoárvu – eaige juridihkalaččat áššái váikkuheaddji bealit – mearridit guhkás plána vuolggasajiid ja láhkamearrádusaid dulkoma. |
| Tavallisesti matkailun lisääntyminen katsotaan suunnitelmassa väistämättömäksi ja matkailun tieltä voidaan syrjäyttää, saamelaisille perustuslain kulttuurisina perusoikeuksina turvatut perinteiset elinkeinot kuten poronhoito, kalastus ja metsästys, jotka nykyinen lainsäädäntö tosin tunnustaa vain yleisoikeusperustalta. |
Dábálaččat turismma lassáneapmi gehččojuvvo plánas diehttalas proseassan ja turismma ovddas sáhttá duvdilit eret, sámiide vuođđolágas kultuvrralaš vuođđovuoigatvuohtan dorvvastuvvon árbevirolaš ealáhusaid dego boazodoalu, guolástusa ja meahccebivddu, maid dálá láhkamearrádusat dovddastit dušše oktasašvuoigatvuođaid dásis. |
| Myöskään saamelaisten omaisuudenturvaa ja kansainvälisten sopimusten turvaa nauttiviin oikeuksiin kuten kalastusoikeuteen ei suunnittelussa kiinnitetä huomiota (ks PeVL 8/1978 ja 30/1993 vp). |
Maiddái sámiid opmodatdorvvu ja riikkaidgaskasaš soahpamušaid dorvvu návddašeaddji vuoigatvuođaide dego guolástanvuoigatvuhtii ii plánemis giddejuvvo fuopmášupmi (gč PeVL 8/1978 ja 30/1993 vp). |
| Jos kaikkea asiaan vaikuttavaa lainsäädäntöä tai oikeuskäytäntöä ei ole alun perin ollut mukana suunnitelmaluonnoksessa, katsotaan suunnittelussa riittäväksi, että puuttuvat säännökset tai oikeuskäytäntö otetaan suunnitelmaan jälkikäteen ilman, että lisäys millään tavalla muuten vaikuttaisi suunnitelman sisältöön. |
Jos áššái váikkuheaddji buot láhkamearrádusat dahje vuoigatvuođavirolašvuođat eai leat álgoálggus leamaš mielde plánaárvalusas, de gehččojuvvo plánemis reahkkát dan, ahte váilu njuolggadusat dahje vuoigatvuođavirolašvuođat váldojuvvojit plánii maŋálgihtii almmá, ahte lasáhus moktige muđui váikkuhivččii plána sisdollui. |
| Tältä perustalta on erämaasuunnitelmiin rakennettu keskeiset käsitteet kuten erämaalakiin perustumaton ja matkaluun liittyvä vyöhykejaotus, maastoliikennelakiin perustumaton maastoliikenneura, metsähallituslakiin ja erämaalakiin perustumaton käsite luontomatkailun kehittäminen, maastoliikennelain kanssa ristiriidassa oleva virkistyskäyttö-käsite ja lakiin perustumaton paikallisen väestön väitetty ”oikeus” maastoliikennelupaan. |
Dán vuođu alde leat meahcceguovloplánaide ráhkaduvvon guovddáš doahpagat dego meahcceguovloláhkii vuođđuduvakeahtes ja turismii guoskevaš avádatjuohku, meahccejohtalusláhkii vuođđuduvakeahtes meahccejohtalusvuojáhat, meahciráđđehusláhkii ja meahcceguovloláhkii vuođđuduvakeahtes doaba luondduturismma ovddideapmi, meahccejohtaluslágain ruossalassii manni lustageavahandoaba ja láhkii vuođđuduvakeahtes báikkálaš olbmuid čuoččuhuvvon ”vuoigatvuohta” meahccejohtaluslohpái. |
| Näihin lähtökohtiin liittyen tarkastellaan seuraavassa, missä määrin saamelaisten mahdollisuudet oman kulttuurinsa harjoittamiseen ovat muuttuneet erämaalain säätämisen jälkeen, mikä on arvio nykytilanteesta ja missä määrin Kaldoaivin erämaa-aluetta ja Sammuttijängän-Vaijoenjängän soidensuojelualuetta koskeva hoito- ja käyttösuunnitelma turvaa saamelaisten mahdollisuuksia ylläpitää ja kehittää omaa kulttuuriaan. |
Dáid vuolggasajiid vuođul guorahallo čuovvovaččas, man muddui sámiid vejolašvuođat bargat iežaset kultuvrrain leat rievdan meahcceguovlolága ásaheami maŋŋá, makkár lea dálá dilli ja man muddui Gálddoaivvi meahcceguovlui ja Sámmotjeakki-Vadjotjeakki jekkiidsuodjalanguvlui guoskevaš dikšun- ja geavahanplána dorvvasta sámiid vejolašvuođaid bajásdoallat ja ovddidit iežaset kultuvrra. |
| 2. Metsähallitusta koskevat muutokset erämaalain säätämisen jälkeen |
2. Meahciráđđehussii guoskevaš nuppástusat meahcceguovlolága ásaheami maŋŋá |
| Erämaiden hoito, käyttö ja suojelu riippuvat erämaalain lisäksi keskeisesti siitä, mitä laki edellyttää Metsähallitukselta, onko erämaalain ja Metsähallituslain välillä ristiriitaa ja miten lakia tulkitaan ristiriitatilanteessa. |
Meahcceguovlluid dikšun, geavaheapmi ja suodjaleapmi leat meahcceguovlolága lassin ollu dan duohken, maid láhka gáibida Meahciráđđehusas, leatgo meahcceguovlolága ja meahciráđđehuslága gaskkas ruossalasvuođat ja mo láhka dulkojuvvo ruossalasvuođadilis. |
| Erämaalain voimassaolon aikana laki Metsähallituksesta on muuttunut useaan otteeseen muuttaen samalla Metsähallituksen luonnetta olennaisesti. |
Meahcceguovlolága gustodettiin meahciráđđehusláhka lea moanaid gerddiid rievdan ja rievdadan seammás mealgat Meahciráđđehusa iešlági. |
| Erämaalain voimaantulon aikaan Metsähallitus oli ”maa- ja metsätalousministeriön alainen keskusvirasto” metsähallintoa varten (138/1987). |
Meahcceguovlolága fápmui boađedettiin Meahciráđđehus lei ”Eana- ja meahccedoalloministeriija vuollásaš guovddášvirgebáiki” meahccehálddahusa várás (138/1987). |
| Sittemmin Metsähallituksen luonne muuttui ”valtion laitokseksi” (264/1991) ja ”valtion liikelaitokseksi” (1169/1993). |
Dasto Meahciráđđehusas šattai ”stáhta lágádus” (264/1991) ja ”stáhta fitnodatlágádus” (1169/1993). |
| Tällöin siitä muodostettiin liiketoimintayksikköpohjainen tiimiorganisaatio. |
Dalle das dahkkojuvvui fitnodatdoaibmaovttadatvuđđosaš tiimaorganisašuvdna. |
| Yhtiön eri tulosalueilla ja tytäryhtiöillä on oma maan kattava organisaatio ja ne ovat tulosvastuulliset. |
Fitnodaga sierra boađussurggiin ja nieidafitnodagatservviin lea leamaš riikka gokčevaš organisašuvdna ja dat leat boađusvásttolaččat. |
| Samalla Metsähallitus-konsernin toiminta määriteltiin monihyödyketuotannoksi, jonka kulmakiviä ovat mm. metsätalous ja virkistyspalveluiden tuottaminen. |
Seammás Meahciráđđehus-konseartna doaibma meroštallojuvvui máŋggadárbobuvttadeapmin, man čiehkageađgin leat ee. meahccedoallu ja lustabálvalusaid buvttadeapmi. |
| Virkistyspalveluilla tarkoitetaan sekä yhteiskunnallisia palveluja yleisen virkistyskäytön edistämiseksi että maksullisia luontopalveluja ja luontomatkailun edistämistä. |
Lustabálvalusaiguin oaivvildit sihke servodatlaš bálvalusaid oktasaš lustageavaheami ovddidan dihte sihke mávssuvuloš luonddubálvalusaid ja luondduturismma ovddideami. |
| Villi Pohjola–niminen tulosalue, sittemmin tytäryhtiöksi eriytetty, harjoittaa luontomatkailuun perustuvaa liiketoimintaa kilpaillen muiden luontomatkailua järjestävien yritysten ja paikallisten luontopalveluiden tuottajien kanssa erämaa-alueista. |
Villi Pohjola -nammasaš boađussuorgi, mii lea maŋŋelis sirrejuvvon nieidafitnodatsearvin, jođiha luondduturismii vuođđuduvvi fitnodatdoaimma ja gilvala luondduturismma lágideaddji eará fitnodagaiguin ja báikkálaš luonddubálvalusbuvttadeaddjiiguin meahcceguovlluid geavaheamis. |
| Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Metsähallitus ei ole täysin neutraali toimija, vaan se ajaa samalla omia liiketaloudellisia etujaan ja joutuu neutraalisuuden nimissä myöntämään luontopalvelujen liiketoiminta-alalla kilpaileville yksityisille yrittäjille vastaavia etuuksia kun sillä itsellään on väittämänsä valtion maaomaisuuden haltijana. |
Iešalddes dát oaivvilda dan, ahte Meahciráđđehus ii leat ollásit bealehis doaibmi muhto vuodjá seammás iežas fitnodatekonomalaš ovdduid ja šaddá belehisvuođa namas mieđihit luonddubálvalusa fitnodatdoaibmasuorggis gilvaleaddji priváhta fitnodagaide vástideaddji ovdduid go das alddis leat iežas čuoččuhan stáhtaeatnamiid hálddašeaddjin. |
| Näin ollen kaikki metsähallituksen liiketoiminta erämaa-alueella – eli myynti, kulkekoon minkä nimisenä tahansa – aiheuttaa Metsähallituksen ”maanomistaja-asemasta johtuen liiketoimintapainetta ja sen huomioon ottamista myös yksityisellä sektorilla. |
Ná Meahciráđđehusa buot fitnodatdoaibma meahcceguovllus – dahjege vuovdin, johtos dal dat mainna namain ihkinassii – dagaha Meahciráđđehusa ”eanaeaiggátsajádaga dihte fitnodatdoaibmadeattuid, mat galget váldojuvvot vuhtii maiddái priváhta sektoris. |
| Metsähallituslain viimeisimmässä kokonaisuudistuksessa (1378/2004) sen erääksi yhteiskunnalliseksi velvoitteeksi (4.2 §) tuli sovittaa yhteen hallinnassaan olevien luonnonvarojen hoito, käyttö ja suojelu saamelaisten kotiseutualueella siten, että ”saamelaisten” kulttuurin harjoittamisedellytykset turvataan. |
Meahciráđđehuslága maŋimuš ollislaš ođasmahttimis (1378/2004) dan oktan servodatlaš geatnegahttimin (4.2 §) šattai oktiiheivehit iežas hálddašan luondduriggodagaid dikšuma, geavaheami ja suodjaleami sámiid ruovttuguovllus nu, ahte dorvvastuvvojit ”sámiid” vejolašvuođat bargat iežaset kultuvrrain. |
| Toisaalta taas erämaalain mukaisessa hoito- ja käyttösuunnitelmassa ”ei olisi alueen käyttäjiä koskevia määräyksiä”, vaan se koskisi lainkohdan (7 §) yksityiskohtaisten perustelujen mukaan (HE 42/1990 vp) pelkästään suunniteltuja viranomaistoimia. |
Nuppe dáfus fas meahcceguovlolága mieldásaš dikšun- ja geavahanplánas ”eai livčče guovllu geavaheaddjiide guoskevaš mearrádusat”, muhto dat guoskkašii láhkačuoggá (7 §) dárkilet ákkastallamiid mielde (HE 42/1990 vp) dušše plánejuvvon eiseváldedoaimmaide. |
| Lisäksi erämaalain soveltamisalaa koskevan 2 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa lähdetään siitä, että poronhoitoa, metsästystä, kalastusta ja maastoliikennettä säännellään niistä annetuin yleisin säännöksin. |
Dasa lassin meahcceguovlolága heivehansuorgái guoskevaš 2 §:a dárkilet ákkastallamiin vulgojuvvo das,, ahte boazodoallu, meahccebivdu, guolástus ja meahccejohtalus muddejuvvojit daid birra addojuvvon almmolaš njuolggadusaiguin. |
| Saamelaiskäräjien mielestä erämaa-alueita koskeva lainsäädännöllinen kokonaisuus on joutunut ajan myötä ristiriitaan perustuslain kanssa, koska perustuslain muutoksia ei ole vielä otettu huomioon poronhoitoa, metsästystä, kalastusta ja maastoliikennettä koskevassa lainsäädännössä. |
Sámedikki mielas meahcceguovlluide guoskevaš láhkaásahuslaš ollisvuohta lea mannan áiggi mielde ruossalassii vuođđolágain, dasgo vuođđolága nuppástusat eai leat vel váldojuvvon vuhtii boazodollui, meahccebivdui, guolástussii ja meahccejohtalussii guoskevaš láhkamearrádusain. |
| Saamelaisten perinteiset elinkeinot kuten poronhoito, kalastus ja metsästys ja niiden harjoittamisedellytykset ovat osa saamelaisten kulttuurimuotoa, joka tulee perustuslain 22 §:n mukaisesti turvata saamelaisille alkuperäiskansana kuten uusi metsähallituslakikin edellyttää. |
Sámiid árbevirolaš ealáhusat dego boazodoallu, guolástus ja meahccebivdu ja daiguin barganvejolašvuođat gullet oassin sámiid kulturhápmái, mii galgá vuođđolága 22 §:a mielde dorvvastuvvot sámiide álgoálbmogin dego ođđa meahciráđđehuslágasge gáibiduvvo. |
| Toki muuta saamen alkuperäiskansalle kuulukin paikallista väestöä voidaan kohtuuden lähtökohdista ottaa vien etuuksien piiriin. |
Earáge báikkálaš olbmuid sáhttá gal govttolašvuođa olis váldit sámi álgoálbmogii gullevaš ovdduid ollái. |
| Se erämaasuunnittelun lähtökohta puolestaan että saamelaisten oikeudet tulisivat turvatuiksi – toteutuisivat ja saisivat suojaa – muun paikallisen väestön aseman turvaamisen yhteydessä, ei ole sopusoinnussa valtiosääntömme kanssa. |
Dat meahcceguovloplánema vuolggasadji ahte sámiid vuoigatvuođat dorvvastuvvošedje – ollašuvašedje ja suddjejuvvošedje – eará báikkálaš olbmuid sajádaga dorvvasteami oktavuođas, fas manná ruossalassii Suoma vuođđolágain. |
| Eduskunnan perustuslakivaliokunta otti lausunnossaan hallituksen esityksestä Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta (PeVL 29/2004 vp) voimakkaasti kantaa saamelaisten oikeuksien perustuslainsuojaan saamelaisten kotiseutualueella olevilla suojelualueilla. |
Riikkabeivviid vuođđoláhkaváljagotti válddii cealkámušastis ráđđehusa árvalusa vuođul Bállas-Ylläsduoddara álbmotmeahci hárrái (PeVL 29/2004 vp) nannosit beali sámiid vuoigatvuođaid vuođđolágasuodjái sámiid ruovttuguovllus leahkki suodjalanguovlluin. |
| Perustuslakivaliokunta totesi ”Perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien suoja kannalta on ongelmallista, että saamelaisten ja paikallisten asukkaiden oikeudet jäisivät asiallisesti asetuksen ja Metsähallituksen lupapäätösten varaan. |
Vuođđoláhkaváljagotti mielas ”Vuođđovuoigatvuođaid ja olmmošvuoigatvuođaid suoji dáfus lea problemáhtalaš, ahte sámiid ja báikkálaš ássiid vuoigatvuođat bázášedje ásahusa ja Meahciráđđehusa lohpemearrádusaid vehkii. |
| Perustuslain 80 § 1 momentin mukaan yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista tulee säätää lailla. |
Vuođđolága 80 § 1 momeantta mielde ovttaskas olbmo vuoigatvuođaid ja geatnegasvuođaid ákkaid birra galgá mearriduvvot lága vuođul. |
| Saamelaisten ja paikallisten asukkaiden perinteisten kalastus- ja metsästysoikeuksien sekä kotitarvepuun oton pääperiaatteiden tulee käydä ilmi suoraan laista. |
Sámiid ja báikkálaš ássiid árbevirolaš guolástan- ja meahccebivdovuoigatvuođaid sihke ruovttudárbomuora váldima váldoprinsihpat galget boahtit ovdan njuolgga lágas. |
| Tämä on myös edellytys lakiehdotuksen säätämiselle tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.” |
Dát lea maiddái eaktun láhkaevttohusa ásaheapmái dábálaš láhkaásahanortnegis.” |
| Edellä mainittuun liittyen perustuslakivaliokunta lausui lisäksi, että myös luonnonsuojelulain säännökset, joiden mukaan saamelaisten ja muiden paikallisten asukkaiden oikeuksien sääntely on asetustason varassa on perustuslain kannalta yhtä ongelmallinen, mistä syystä ”Valtioneuvoston piirissä on näistä syistä pikaisesti ryhdyttävä toimiin kansallis- ja luonnonpuistoja koskevan lainsäädännön saattamiseksi perustuslain 80 §:n vaatimuksia vastaavaksi.” |
Ovdalis máinnašuvvon beliid hárrái vuođđoláhkaváljagoddi celkkii dasa lassin, ahte maiddái luonddusuodjalanlága njuolggadusat, maid mielde sámiid ja eará báikkálaš ássiid vuoigatvuođaid mudden lea ásahusaid veagas, lea vuođđolága dáfus seamma problemáhtalaš, ja danin ”Stáhtaráđi siste galget dáid sivaid dihte bargagoahtit farggamustá dan ovdii, ahte álbmot- ja luonddumehciide guoskevaš láhkamearrádusat galget vástidit vuođđolága 80 §:a gáibádusaid.” |
| Saamelaisten ja muiden paikallisten asukkaiden oikeudet perinteiseen kalastukseen, metsästykseen ja puunottoon eivät edelleenkään ole turvattu lain tasoisin säännöksin, vaan oikeuksien turvaaminen erämaa- ja soidensuojelualueilla on käytännössä metsähallituksen hoito- ja käyttösuunnitelmien varassa. |
Sámiid ja eará báikkálaš ássiid vuoigatvuođat árbevirolaš guolástussii, meahccebivdui ja muorraváldimii eai leat velge dorvvastuvvon lágadássásaš njuolggadusaiguin, muhto vuoigatvuođat dorvvastuvvojit meahcce- ja jekkiidsuodjalaguovlluin geavadis Meahciráđđehusa dikšun- ja geavahanplánaiguin. |
| Hoito- ja käyttösuunnitelma puolestaan on lakia alemmanasteinen määräys. |
Dikšun- ja geavahanplána fas lea mearrádussan vuolit dásis go láhka. |
| Perustuslain tai lain kanssa ristiriitaista lakia alemmanasteista säädöstä tai määräystä ei perustuslain 107 §:n mukaan saa soveltaa viranomaisissa. |
Vuođđolágain dahje lágain ruossalassii manni (lága) vuolitdássásaš njuolggadusa dahje mearrádusa ii vuođđolága 107 §:a mielde oaččo heivehit almmolaš oktavuođain. |
| Erämaalain perustelun ajallisena lähtökohtana on se, että porotalouden ja luontaiselinkeinojen harjoittamisen mahdollisuudet paranevat tai ainakin säilyvät nykyisellään eli lain voimaan tulon ajankohdan (1.2. 1990) tasolla. |
Meahcceguovlolága ákkastallama áiggálaš vuolggasadjin lea dat, ahte vejolašvuođat bargat boazodoaluin ja luondduealáhusaiguin galget buorránit dahje goittot bissut dálá dásis dahjege lága fápmuiboahtima áigemeari (1.2.1990) dásis. |
| Tämä on myös Kaldoaivin suunnitelman ajallisena lähtökohtana sekä erämaalain että soidensuojelulain (851/1988) osalta (ks 13.3 s. 104). |
Dát lea maiddái Gálddoaivvi plána áiggálaš vuolggasadjin sihke meahcceguovlolága ja jekkiidsuodjalanlága (851/1988) hárrái (gč. 13.3 s. 104). |
| Jo lainsäädännön muutoksien johdosta tämä ei ole ollut mahdollista. |
Juo láhkamearrádusaid nuppástusaid dihte dát ii leat leamaš vejolaš. |
| Lisäksi Metsähallitus on oman liiketoimintansa neutraalisuuden turvaamiseksi joutunut vuodesta 1990 joko itse toimimaan tai antamaan luontomatkailuyrittäjien toimintaan lupia, joiden myötä maastoliikennesafarit, koiravaljakkosafarit, ulkopaikkakuntalaisten maastoliikenne, erilaiset tukikohdat ja vuokrakämpät niihin liittyvine muine lupineen ovat merkittävästi lisääntyneet heikentäen vastaavasti saamelaisten kulttuurin harjoittamisen edellytyksiä erämaa-alueilla. |
Dasa lassin Meahciráđđehus lea iežas fitnodatdoaimma bealehisvuođa dorvvastan dihte šaddan jagi 1990 rájes juogo ieš doaibmat dahje mieđihit luondduturismafitnodagaid doibmii lobiid. Dát fas lea dagahan dan, ahte meahccejohtalussafárat, beanavuodjinsafárat, olgobáikegoddelaččaid meahccejohtalus, sierralágan doarjjabáikkit ja láigogámppát daidda guoskevaš eará lobiiguin leat mealgat lassánan ja seammás čuohcán sámiid vejolašvuođaide bargat iežaset kultuvrrain meahcceguovlluin. |
| 3. Arvioita saamelaisten nykytilanteesta perinteisten elinkeinojensa harjoittajina |
3. Árvvoštallamat sámiid dálá dilis árbevirolaš ealáhusaideaset jođiheaddjin |
| Saamelaiskäräjät on lakisääteisessä vuoden 2003 kertomuksessaan (SaamelaiskäräjäL 7 §) hallitukselle ja edelleen eduskunnalle tuonut esille oikeudellisesta näkökulmasta alkuperäiskansan eroja verrattuna vähemmistöihin yleensä. |
Sámediggi lea lágasmearriduvvon jagi 2003 muitalusastis (sámediggeláhka 7 §) ráđđehussii ja ain Riikkabeivviide buktán ovdan juridihkalaš perspektiivvas álgoálbmoga earuid vehádagaid ektui. |
| Eroina ovat erityisesti alkuperäiskansan historiallinen, nykyaikaan jatkunut erityinen suhde tietyn alueen maahan ja luonnonvaroihin omaleimaisen kulttuurimuotonsa ja elämäntapansa perustana, perinteiset instituutiot kuten kolttasaamelaisten kyläkokous, oikeuksien kollektiivinen kansalle kuuluva luonne ja itsemääräämisoikeus. |
Earrun leat erenoamážit álgoálbmoga historjjálaš, gitta dássážii joatkašuvvan gaskavuohta dihto guovllu eatnamiidda ja luondduriggodagaide iežaset iešlágálaš kulturhámi ja eallinvuogi vuođđun, árbevirolaš institušuvnnat dego nuortalaččaid siidačoahkkin, vuoigatvuođaid kollektiivvalaš gullevašvuohta álbmogii ja iešmearridanvuoigatvuohta. |
| Vaikka saamelaisten alkuperäiskansan kulttuurimuotoon kuuluvat maankäyttöoikeudet ja itsemääräämisoikeus perustuvat suoraan perustuslakiin, julkinen valta ei saamelaiskäräjien arvion mukaan ota näitä seikkoja riittävästi huomioon, vaan julkinen valta kohtele saamelaisia lähinnä alueellisena kielivähemmistönä. |
Vaikko sámiid álgoálbmoga kulturhápmái gullevaš eanageavahanvuoigatvuođat ja iešmearridanvuoigatvuohta vuođđuduvvet njuolgga vuođđoláhkii, de almmolaš váldi ii Sámedikki mielas váldde dáid áššiid doarvái vuhtii, muhto almmolaš váldedoallit atnet sámiid vuosttažettiin guvllolaš giellavehádahkan. |
| (Saamelaiskäräjien kertomus 14.4. 2004 vuodelta 2003) |
(Sámedikki doaibmamuitalus 14.4.2004 jagis 2003) |
| Ympäristöministeriön hallinnonalalla on vuonna 2003 tehty kansallinen kokonaisarvio kestävän kehityksen toteutumisesta. |
Birasministeriija hálddahussuorggis lea 2003:s dahkkojuvvon riikkadási ollislaš árvvoštallan bistevaš ovdáneami ollašuvvamis. |
| Saamelaisten ekologisesti kestävän kehityksen uhkana arviossa todettiin mm maastoliikenteen haitat ja matkailun toimiminen ulkopuolisten yrittäjien ehdoilla. |
Sámiid ekologalaččat bistevaš ovdáneami áittan dán árvvoštallamis adnojuvvojedje ee. meahccejohtalusa heađuštusat ja turismma doaibman olggobeale fitnodagaid eavttuiguin. |
| Saamelaisten taloudellisesti turvaton asema perinteisten elinkeinojensa harjoittajina lisää saamelaisyhteisöjen sosiaalista pahoinvointia ja saamelaisten poismuuttoa kotiseutualueeltaan. |
Sámiid ekonomalaččat dorvvuhis sajádat árbevirolaš ealáhusaideaset jođiheaddjin lasiha sámeservodaga sosiálalaš váttisvuođaid ja eanet ja eanet sámit fárrejit eret sámiid ruovttuguovllus. |
| Näistä lähtökohdista ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävässä kehityksessä on uhkia saamelaisten osalta. |
Dáid vuolggasajiid vuođul ekologalaš, ekonomalaš ja sosiálalaš dásis sámiin leat áitagat bistevaš ovdáneamis. |
| Saamelaisten kulttuurisesti kestävä kehitys sisältää kaikki kestävän kehityksen ulottuvuudet eikä saamelainen kulttuuri ole kestävällä pohjalla, jos yksikin näistä muista kestävän kehityksen elementeistä jää toteumatta. |
Sámiid kultuvrralaččat bistevaš ovdáneapmái gullet buot bistevaš ovdáneami bealit iige sámekultuvra leat bistevaš vuođu alde, jos oktage dáin bistevaš ovdáneami beliin báhcá ollašuvakeahttá. |
| Saamelainen kulttuuri ja siihen sisältyvä perinteinen elämäntapa elävätkin jatkuvan uhan alla. |
Sámekultuvra ja dasa gullevaš árbevirolaš eallinvuohki leat oppa áigge áitojuvvon. |
| Terveys ja turvallisuus - täysipainoinen kansalaisuus edellyttävätkin arvion mukaan, että saamelaisten asema maahan ja veteen liittyvien oikeuksien osalta tulee järjestää. |
Dearvvasvuohta ja dorvvolašvuohta – dievaslaš riikkavulošvuohta gáibiditge guoskevaš árvvoštallama mielde dan, ahte sámiid sajádat eana- ja čáhcevuoigatvuođaid hárrái galgá ordnejuvvot. |
| (Kestävän kehityksen kansallinen kokonaisarvio. |
(Kestävän kehityksen kansallinen kokonaisarvio. |
| Suomen ympäristö 623. Ympäristöministeriö 2003 s. 99-100 ja 150-151) |
Suomen ympäristö 623. Ympäristöministeriö 2003 s. 99-100 ja 150-151) |
| Suomi ja Ruotsi ovat vuoden 1994 Euroopan unionin liittymissopimuksen osana ottaneet huomioon saamelaisten aseman alkuperäiskansana pöytäkirjalla n:o 3 saamelaisista. |
Suopma ja Ruoŧŧa leaba jagi 1994 Eurohpá Uniovnna searvansoahpamuša oassin váldán vuhtii sámiid sajádaga álgoálbmogin beavdegirjji nr 3 vuođul. |
| Lisäksi Euroopan unioni on vuoden 2000 perusoikeuskirjansa 22 artiklassa sitoutunut kunnioittamaan kulttuurista, uskonnollista ja kielellistä monimuotoisuutta. |
Dasa lassin Eurohpá Uniovdna lea jagi 2000 vuođđorivttiidgirjjistis dan 22 artihkkalis čatnasan gudnejahttit kultuvrralaš, oskui guoskevaš ja gielalaš máŋggahápmásašvuođa. |
| EU:n komissio on asettanut riippumattomien asiantuntijain verkoston valvomaan perusoikeuskirjan noudattamista ja raportoimaan vuosittain komissiolle oikeuksien toteutumisesta. |
EU:a kommišuvdna lea ásahan sorjjakeahtes áššedovdiid fierpmádaga gozihit vuođđorivttiidgirjji čuovvuma ja raporteret jahkásaččat kommišuvdnii vuoigatvuođaid ollašuvvamis. |
| Raportissaan vuodelta 2003 asiantuntijat ilmoittivat komissiolle huolensa saamelaisten alkuperäiskansan oikeuksien toteutumisesta maahan ja perinteisiin alueisiinsa, koska poronhoito, kalastus ja metsästys ovat erittäin tärkeitä saamelaisten kulttuurille ja heidän identiteetilleen alkuperäiskansana. |
Iežaset raporttas jagis 2003 áššedovdit almmuhedje kommišuvdnii iežaset fuola sámiid álgoálbmotvuoigatvuođaid ollašuvvamis eatnamii ja árbevirolaš guovlluidasaset, dasgo boazodoallu, guolástus ja meahccebivdu leat erenoamáš dehálaččat sámekultuvrii ja sin identitehtii álgoálbmogin. |
| (Syntesis report: Conclusions and recommendations on the situation of fundamental rights in the European union and its member states in 2003. 4 February 2003; |
(Syntesis report: Conclusions and recommendations on the situation of fundamental rights in the European union and its member states in 2003. 4 February 2003; |
| Reference CFR-CDF. |
Reference CFRCDF. |
| Conclusions. |
Conclusions. |
| 2003en) |
2003en) |
| Euroopan vähemmistöpuitesopimusta valvova ministerikomitea totesi vuonna 2001 sopimuksen täytäntöönpanosta Suomessa, että maaomistusoikeuteen liittyvien kysymysten ratkaisun viivästyminen on aiheuttanut riitoja. |
Eurohpá vehádatrápmasoahpamuša goziheaddji ministtarkomitea gávnnahii 2001:s soahpamuša ollašuhttimis Suomas ahte eanaoamastanvuoigatvuhtii guoskevaš áššiid čoavdima maŋŋoneapmi lea dagahan riidduid. |
| Ministerikomitea viittasi lisäksi sille neuvoa-antavan komitean lausuntoon, jossa komitea toteaa poronhoidon, kalastuksen ja metsästyksen tärkeyden saamelaisille minkä vuoksi maanomistuskysymyksen ratkaisulla on erittäin suuri merkitys saamelaiskulttuurin suojelulle ja saamelaisten identiteetille alkuperäiskansana. |
Ministtarkomitea čujuhii dasa lassin dasa ráđđeaddi komitea cealkámuššii, mas komitea gávnnaha boazodoalu, guolástusa ja meahccebivddu mávssolašvuođa sámiide, man dihte eanavuoigatvuođagažaldaga čoavdin mearkkaša erenoamáš ollu sámekultuvrra suodjaleapmái ja sámiid identitehtii álgoálbmogin. |
| Komitea suositteli Suomea ratkaisemaan maaoikeuskiistan mahdollisimman joutuisasti tavalla joka auttaa saamelaisten kulttuurin suojelemista puuttumatta ei-saamelaisen väestön oikeuksiin. |
Komitea ávžžuhii Suoma čoavdit eanavuoigatvuođanákku farggamusat nu, ahte dat veahkeha sámekultuvrra suodjaleami muhto ii goittotge čuoze ii-sámiid vuoigatvuođaide. |
| (Päätöslauselma ResCMN(2001)3) |
(Resolušuvdna ResCMN(2001)3) |
| KP-sopimuksen noudattamista valvova YK:n ihmisoikeuskomitea lausui vuonna 2004 Suomen antaman raportin johdosta päätelmissään siitä, miten Suomi on noudattanut yleissopimuksen määräyksiä. |
KP-soahpamuša čuovvuma goziheaddji ON:a olmmošrivttiikomitea celkkii 2004:s Suoma addin raportta geažil loahppaárvalusainis das, mo Suopma lea čuvvon oktasašsoahpamuša mearrádusaid. |
| Komitea pahoitteli sitä, ettei se ole saanut selvää vastausta saamelaisten oikeuksista alkuperäiskansana (perustuslain 17 artiklan 3 kohta) yleissopimuksen 1 artiklan valossa. |
Komitea anii vahágin dan ahte ii lean ožžon čielga vástádusa sámiid vuoigatvuođain álgoálbmogin (vuođđolága 17 artihkkala 3 čuokkis) oktasašsoahpamuša 1 artihkkala olis. |
| Komitea toisti huolestuneisuutensa epäonnistumisesta ratkaista kysymys saamelaisten maanomistusoikeuksista ja niistä monista julkisista ja yksityisistä maankäyttötavoista, jotka vaikuttavat saamelaisten perinteisiin elinkeinoihin - erityisesti poronhoitoon - vaarantaen heidän perinteisen kulttuurinsa ja elämäntapansa ja täten heidän identiteettinsä. |
Komitea geardduhii iežas fuolastuvvama das, ahte oassebealit eai leat lihkostuvvan čoavdit sámiid eanaoamastanvuoigatvuođaid ja lei fuolastuvvan maiddái dain máŋggain almmolaš ja priváhta eanageavahanhámiin, mat čuhcet sámiid árbevirolaš ealáhusaide – erenoamážit boazodollui – ja bidjet vára sámiid árbevirolaš kultuvrra ja eallinvuogi ja ná sin identitehta. |
| Komitean mielestä Suomen olisi yhdessä saamelaisten kanssa nopeasti ryhdyttävä päättäväisiin toimiin saadakseen aikaan maaoikeuskiistassa soveliaan ratkaisun, jossa otetaan riittävällä tavalla huomioon tarve säilyttää saamelaisten identiteetti yleissopimuksen 27 artiklan mukaisesti. |
Komitea mielas Suopma galggašii ovttasráđiid sámiiguin duođaid bargagoahtit oažžun dihte eanavuoigatvuođanákkus heivvolaš čovdosa, mas váldojuvvo doarvái bures vuhtii dárbu seailluhit sámiid identitehta nugo oktasašsoahpamuša 27 artihkkalis daddjojuvvo. |
| Tällä välin komitea pyysi Suomea pidättäytymään kaikista toimista, jotka saattaisivat vaikuttaa kielteisellä tavalla ennakolta saamelaisten maaoikeuskysymyksen ratkaisemiseen. |
Seammás komitea bivddii ahte Suopma ii álggáše doaimmaide, mat sáhtášedje ovddalgihtii čuohcit sámiid eanavuoigatvuođagažaldaga čoavdimii. |
| (Ihmisoikeuskomitean 82. istunto 18. lokakuuta – 5. marraskuuta 2004) |
(Olmmošrivttiidkomitea 82. čoahkkin golggotmánu 18. beaivi – skábmamánu 5. beaivi 2004) |
| Saamelaisiin kohdistuva syrjintä on vähemmistövaltuutetun toimiston mukaan luonteeltaan rakenteellista ja liittyy saamelaisten maankäytön osalta yleensä ja poronhoidon osalta erikseen lainsäädännön ja hallinnon rakenteisiin. |
Sámiide čuohcci vealaheapmi lea vehádatáirasa doaimmahaga mielde iešlági dáfus struktuvrralaš ja laktása sámiid eanageavaheami hárrái dábálaččat ja boazodoalu hárrái sierranassii láhkaásaheami ja hálddahusa struktuvrraide. |
| (Riikka Tella: Etnisen syrjinnän vastaisen neuvonnan kehittäminen. |
(Riikka Tella: Etnisen syrjinnän vastaisen neuvonnan kehittäminen. |
| Vähemmistövaltuutetun julkaisusarja 1. Vähemmistövaltuutettu. |
Vähemmistövaltuutetun julkaisusarja 1. Vähemmistövaltuutettu. |
| Helsinki 2005 s. 42) |
Helsinki 2005 s. 42) |
| YK:n raportoijana toimina professori Martin Scheinin on arvioinut porosaamelaisten asemaa myös verrattuna YK:n yleiskokouksen käsiteltävänä olevaan YK. n ihmisoikeusneuvoston esitykseen YK:n alkuperäiskansoja koskevaksi julistukseksi. |
ON:a raporterejeaddjin doaibman professor Martin Scheinin lea árvvoštallan boazosámiid sajádaga maiddái ON:a oktasaščoahkkima gieđahallanvuloš ON:a olmmošrivttiidráđi árvalusa ektui ON:a álgoálbogiid guoskevaš cealkámuššan. |
| Julistusluonnoksen 7 artikla (nykyisin 8 artikla) sisältää viisi erilaista toimintatapaa, jotka kuuluvat ”kulttuurinen kansanmurha” – käsitteen alle. |
Cealkámušárvalusa 7 artihkkalis (dán áigge 8 artihkal) leat mielde vihtta sierralágan doaibmavuogi, mat gullet ”kultuvrralaš álbmotgoddin” -doahpaga vuollái. |
| Scheinin toteaa, että Suomen lainsäädäntö ja valtion muut toimet suhteessa saamelaiseen poronhoitoon täyttävät näistä viidesta kohdasta kolme: kyse on saamen kansan erityisluonteen ja integriteetin kieltämisestä, heidän kulttuurinsa perustana olevien keskeisten luonnonvarojen epäämisestä ja valtion toteuttamasta alkuperäiskansan pakkoassimilaatiosta pääväestöön. |
Scheinin gávnnaha ahte Suoma láhkamearrádusat ja stáhta eará doaimmat sámi boazodoalu ektui devdet dán viđa čuoggás golbma: jearaldat lea sámeálbmoga iešlági ja intergritehta biehttaleamis, sin kultuvrra vuođđun leahkki guovddáš luondduriggodagaid duššindahkamis ja stáhta ollašuhttin álgoálbmoga bággosuddadeamis váldoálbmogii. |
| 4. Saamelaisten kulttuurin huomioon ottaminen Kaldoaivin erämaan ja Sammuttijängän – Vaijoenjängän soidensuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelmassa |
4. Sámekultuvrra vuhtii váldin Gálddoaivvi meahcceguovllu ja Sámmotjeakki – Vadjotjeakki jekkiidsuodjalanguovllu dikšun- ja geavahanplánas |
| Saamelaisten asema oman kulttuurinsa harjoittajina on Saamelaiskäräjien mielestä olennaisesti heikentynyt vuoden 1991 jälkeen Metsähallituksen liikelaitostumisen myötä, toisin kuin suunnitelmaluonnoksessa väitetään (s. 104). |
Sámiid sajádat iežaset kultuvrra ovddasteaddjin lea Sámedikki mielas mealgat hedjonan jagi 1991 rájes, dan maŋŋá go Meahciráđđehusas šattai fitnodatlágádus, nuppeláhkai go plánaárvalusas čuoččuhuvvo (s. 104). |
| Ekonomista ja ekologista näkökulmaa painotetaan suunnitelmassa poronhoidon kustannuksella. |
Ekonomalaš ja ekologalaš perspektiiva deattuhuvvo ja boazodoallu oažžu uhcit fuopmášumi. |
| Niin sanotun virkistyskäytön, kalastuksen ja metsästyksen osalta Metsähallituksen toiminta ei ole sopusoinnussa sen kanssa, että saamelaisille on perustuslain perusoikeutena turvattu oikeus oman kulttuurimuotonsa ylläpitämiseen ja kehittämiseen ja siihen liittyvänä perinteisten elinkeinojensa harjoittamiseen. |
Nu gohčoduvvon lustageavaheami, guolástusa ja meahccebivddu hárrái Meahciráđđehusa doaibma ii riekta heive dainna ahte sámiide lea vuođđolága vuođđovuoigatvuohtan dorvvastuvvon riekti bajásdoallat ja ovddidit iežaset kulturhámi ja bargat dasa guoskevaš árbevirolaš ealáhusaiguin. |
| Luontomatkailua, virkistyskäyttöä ja kämppärakentamista koskee kaikkiaan seitsemän esitystä (s. 50–51) kun taas porojen suojelua muuta maankäyttöä vastaan esimerkiksi kevättalven kantama-aikana ei ole otettu huomioon suunnitelman esityksissä (s. 26), vaikka niin väitetään tehdyn (s. 134). |
Luondduturismii, lustageavaheapmái ja gámpáhuksemii gusket oktiibuot čieža árvalusa (s. 50-51), go fas bohccuid suodjaleapmi eará eanageavaheami vuostá ii leat váldojuvvon vuhtii plána árvalusain (s. 26), vaikko nu čuoččuhuvvo dahkkojuvvon (s. 134). |
| Tilattoman saamelaisväestön omaisuudenturvaa nauttiva oikeus kalastukseen ja kalastuksen hallintoon on jätetty huomiotta. |
Dáluhis sámiid opmodatdorvvu návddašeaddji vuoigatvuohta guolástussii ja guolástusa hálddašeapmái ii leat váldojuvvon vuhtii. |
| Tämä koskee erityisesti kolttasaamelaisia ja niitä inarinsaamelaisia, joilla ei isojakotilan nojalla ole oikeutta kalastukseen ja sen hallintoon. |
Dát guoská erenoamážit nuortalaččaide ja daidda anáraččaide, geain ii stuorrajuohkodálu vuođul leat vuoigatvuohta guolástussii ja dan hálddašeapmái. |
| Suunnitelmassa on sovellettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvan valtakunnallisen alueidenkäyttötavoitteiden yleis- ja erityistavoitteita. |
Plánas leat heivehuvvon eanageavahan- ja huksenláhkii vuođđuduvvi riikkadási guovlluidgeavahanulbmiliid oppalaš- ja sierraulbmilat. |
| Molemmat nämä tavoitteet on kuitenkin ymmärretty virheellisesti yhtä lailla valtion viranomaisia velvoittaviksi, vaikka velvoitteet sisältyvät vain erityistavoitteisiin (s. 16-17). |
Guktot dát ulbmilat leat goittotge áddejuvvon boastut juogaláhkai stáhta eiseválddiid geatnegahttin, vaikko geatnegahttimat gusket dušše sierraulbmiliidda (s. 16-17). |
| Suunnitelmassa on ymmärretty liian yleisesti maankäyttö- ja rakennuslain mukainen maakuntakaavan (aik. seutukaava) oikeusvaikutus (s. 14) Metsähallituksen suunnittelussa. |
Plánas lea áddejuvvon menddo oppalaš dásis eanageavahan- ja huksenlága mieldásaš eanagoddeláva (ovddit guovlolávva) vuoigatvuođaváikkuhus (s. 14) Meahciráđđehusa plánemis. |
| Esimerkiksi moottorikelkkailureittien osalta vasta hyväksytty hoito- ja käyttösuunnitelma on perustana reitin perustamiselle erämaa-alueelle maakuntakaavassa eikä päinvastoin. |
Ovdamearkka dihte mohtorgielkájohtolagaid hárrái gieskat dohkkehuvvon dikšun- ja geavahanplána lea vuođđun johtolaga vuođđudeapmái meahcceguvlui eanagoddelávas iige nuppegežiid. |
| (Ks erämaalaki 5 §:n 1 momentti verr. maastoliikennelain (1710/1995) 13 §:n 2 ja 4 momenttiin). |
(Gč. meahcceguovlolága 5 §:a 1 momeanta meahccejohtaluslága (1710/1995) 13 §:a 2 ja 4 momeantta ektui). |
| Saamelaisten kotiseutualuetta ja saamelaisten kulttuuria koskevan valtakunnallisen alueidenkäyttömääräyksen ottaminen tekstiin jälkeenpäin luonnoksen jo valmistuttua ((s. 16-17) ei vielä sellaisenaan ole muuttanut sitä tosiasiaa, että suunnitelma on jo aikaisemmin painottunut väärin kehittämään motorisoitua ja yritystoimintaan perustuvaa luontomatkailuksi nimitettyä toimintaa sen sijaan, että erämaalain perustelut puhuvat retkeilystä ja virkistyskäytöstä, joilla ei maastoliikennelain mukaan ei tarkoiteta maastoliikennettä, päinvastoin. |
Sámiid ruovttuguvlui ja sámekultuvrii guoskevaš riikkadási guovlluidgeavahanmearrádusa váldin tekstii maŋálgihtii árvalusa gergema maŋŋá (s. 16-17) ii leat vel daninassii rievdadan dan duohtaášši ahte plánas lea juo ovdal deattuhuvvon boastut mohtorfiervrruiguin dáhpáhuvvi ja fitnodatdoibmii vuođđuduvvi ng. luondduturismma ovddideapmi, go fas meahcceguovlolága ákkastallamiin lea sáhka vánddardeamis ja lustageavaheamis, maiguin meahccejohtaluslága mielde eai oaivvil meahccejohtalusa, muhto nuppegežiid. |
| Maastoliikennelain tarkoituksena (1 §) on juuri ”ehkäistä haittoja, joita luonnolle, ympäristölle, luontaiselinkeinolle, yleiselle virkistyskäytölle tai … |
Meahccejohtaluslága ulbmilinhan (1 §) lea ”eastadit daid heađuštusaid, mat čuhcet lundui, birrasii, luondduealáhussii, oppalaš lustageavaheapmái dahje … |
| muulle edulle aiheutuu moottorikäyttöisten ajoneuvojen käytöstä maastossa… |
eará ovdui mohtorfievrruid geavaheami dihte meahcis … |
| ” Toisaalta taas suunnitelmaluonnos ei takaa kolttasaamelaisille oikeutta kesäaikaiseen maastoliikenteeseen edes kolttalain mukaan perustetuille tukikohdille Näätämön koltta-alueella (s. 59). |
” Nuppe dáfus fas plánaárvalus ii sihkkarastte nuortalaččaide vuoigatvuođa geasiáigásaš meahccejohtalussii ii oppa nuortalašlága mielde vuođđuduvvon doarjjabáikkiidege Njávdáma nuortalašguovllus (s. 59). |
| Mitä pitäisi tehdä |
Mii galggašii dahkkojuvvot |
| 1. Kaldoaivin hoito- ja käyttösuunnitelman tulisi Metsähallituksen valmistamana suunnitelmana perustua voimassa olevaan lakiin kuten uudistettuun Metsähallituslakiin ja lainsäädännön kokonaisuuteen, johon kuuluu myös yhdenvertaisuuslaki (21/2004). |
1. Gálddoaivvi dikšun- ja geavahanplána galggašii Meahciráđđehusa gárvvistan plánan vuođđuduvvat gustojeaddji láhkii dego ođasmahtton meahciráđđehusláhkii ja láhkaásaheami ollisvuhtii, masa gullá maiddái ovttaárvosašvuođaláhka (21/2004). |
| Suunnitelman tulisi yhdenvertaisuuslain 1 ja 2 §:n mukaisesti edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista lain soveltamisalaan kuuluvissa syrjintätilanteen asioissa, jotka koskevat saamelaisten itsenäisen ammatin kuten poronhoidon harjoittamisen edellytyksiä (valtion hallinnoimalla erämaa-alueella). |
Plána galggašii ovttaárvosašvuođalága 1 ja 2 §:a mielde ovddidit ja dorvvastit ovttaárvosašvuođa ollašuvvama lága heivehansuorgái gullevaš vealahandiliin, mat gusket sámiid iehčanas ámmáhiin dego boazodoaluin barganvejolašvuođaide (stáhta hálddašan meahcceguovllus). |
| Lain eduskuntakäsittelyssä eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta lausui mietinnössään (TyVM 7/2003 vp): ”Viranomaisten tulee suunnitelmallisesti edistää saamelaisten mahdollisuuksia harjoittaa poronhoitoa ja hankkia sillä toimeentulonsa.” |
Lága riikkabeaigieđahallamis Riikkabeivviid bargoeallin- ja dásseárvováljagoddi celkkii smiehttamušastis (TyVM 7/2003 vp): ”Eiseválddit galget mearrediđolaččat ovddidit sámiid vejolašvuođaid bargat boazodoaluin ja háhkat dainna áigáiboađuset.” |
| Suunnitelmassa tulisi ottaa huomioon Saamelaisten kestävän kehityksen ohjelma 2006. |
Plánas galggašii váldit vuhtii Sámiid bistevaš ovdáneami prográmma 2006. |
| ”(VNK:n julkaisusarja 5/2006) Valtioneuvosto teki 14.12. 2006 periaatepäätöksen strategian toimeenpanosta. |
Diimmá giđa dohkkehuvvui bistevaš ovdáneami doaibmagotti barggu boađusin riikkadási bistevaš ovdáneami strategiija: ” Bistevaš válljemiid guvlui. |
| nisteri Matti Vanhasen johdolla toimivan kestävän kehityksen toimikunnan työn puitteissa hyväksyttiin viime keväänä kansallisen kestävän kehityksen strategian: ” |
” (VNK:n julkaisusarja 5/2006) Doaibmagotti njunušin lea leamaš oaiveministtar Matti Vanhanen. Stáhtaráđđi dagai 14.12.2006 prinsihppamearrádusa dán strategiija ollašuhttimis. |
| 8 Luonnonvarojen kulttuurinen merkitys (s. 69) todetaan saamelaisten asuvan omalla kotiseutualueellaan jakautuneena kolmeen kieliryhmään. |
Strategiija oasis 5.1.8 Luondduriggodagaid kultuvrralaš mearkkašupmi (s. 69) gávnnahuvvo ahte sámit ásset iežaset ruovttuguovllus nu, ahte leat juohkásan golbman giellajoavkun. |
| Saamelaisten kulttuurin perustana ovat alkuperäiskansan perinteiset elinkeinot poronhoito, metsästys ja kalastus. |
Sámekultuvrra vuođđun leat álgoálbmoga árbevirolaš ealáhusat boazodoallu, meahccebivdu ja guolástus. |
| Vapaaseen laiduntamiseen perustuva porotalous, jota saamelaisten lisäksi harjoittavat muutkin poronhoitoalueen asukkaat, on pyritty sovittamaan yhteen muiden maankäyttömuotojen, kuten metsätalouden ja matkailun kanssa. |
Friddja guođoheapmái vuođđuduvvi boazodoalu, mii lea sámiid lassin anus maiddái boazodoalloguovllu eará ássiid gaskkas, leat geahččalan heivehit oktii eanageavahanhámiiguin, dego vuovdedoaluin ja turismmain. |
| Saamelaiskäräjien hyväksymässä uudessa kestävän kehityksen ohjelmassa (2006) esitetään linjauksia mm saamelaisten kotiseutualueen luonnonvarapolitiikasta ja maankäytön suunnittelusta. |
Sámediggi lea dohkkehan bistevaš ovdáneami ođđa prográmma (2006), mas ovdanbuktojuvvojit linnjemat ee. sámiid ruovttuguovllu luondduriggodatpolitihka ja eanageavaheami plánema hárrái. |
| Tältä perustalta mm: |
Dán vuođu alde ee.: |
| - Kulttuurisen kestävyyden näkökulma ja Saamelaisten kestävän kehityksen linjauksia otetaan huomioon maa- ja metsätalousministeriön luonnonvarastrategiaa (2002) päivitettäessä |
- Kultuvrralaš bistevašvuođa perspektiiva ja Sámiid bistevaš ovdáneami prográmma linnjemat váldojuvvojit vuhtii Eana- ja meahccedoalloministeriija luondduriggodatstrategiija (2002) beivedettiin |
| - Luodaan menettely, jolla Saamelaisten kestävän kehityksen ohjelman linjauksia otetaan huomioon saamelaisten kotiseutualueen luonnonvarapolitiikassa ja maankäytön suunnittelussa. |
- Láhččojuvvon meannudanvuohki, mainna Sámiid bistevaš ovdáneami prográmma linnjemat váldojuvvojit vuhtii sámiid ruovttuguovllu luondduriggodatpolitihkas ja eanageavaheami plánemis. |
| Arvioitaessa turvaamistasoa viranomaisten toimissa saamelaisten kulttuurin harjoittamisen turvaamiseksi tulisi Kaldoaivin hoito- ja käyttösuunnitelmassa kiinnittää erityistä huomiota saamelaisten nykyiseen asemaan (edellä kohta 3). |
Dalle go árvvoštallojuvvo dorvvastandássi eiseválddiid doaimmain sámekultuvrrain bargama dorvvastan dihte, de Gálddoaivvi dikšun- ja geavahanplánas galggašii giddejuvvot erenoamáš fuopmášupmi sámiid dálá sajádahkii (ovdalis čuokkis 3). |
| Puheenjohtaja Pekka Aikio |
Ságadoalli Pekka Aikio |
| (Lausunnosta päätti 2.1. 2007 puheenjohtaja Pekka Aikio) |
(Cealkámuša birra mearridii 2.1.2007 ságadoalli Pekka Aikio) |
| Suunnittelukokouksissa ja muissa yhteyksissä esille tulleet näkemykset sekä niiden huomioon ottaminen suunnitelmassa |
Plánenčoahkkimiin ja eará oktavuođain ovdanboahtán oainnut ja daid vuhtiiváldin plánas |
| Suunnittelun käynnistyessä marras–joulukuussa 1998 pidettiin paikalliselle väestölle tiedotus- ja keskustelutilaisuus. |
Go plánen álggahuvvui skábma–juovlamánus 1998, de báikkálaš olbmuide dollojuvvui dieđihan- ja ságastallandilálašvuohta. |
| Suunnitelmaluonnos valmistui maaliskuussa 2003, ja sitä esiteltiin sidosryhmille ja paikallisille asukkaille seuraavasti: |
Plánaárvalus gárvvásmuvai njukčamánus 2003 ja dat ovdanbuktojuvvui čanasjoavkkuide ja báikkálaš ássiide čuovvovaččat: |
| Utsjoen kuntakohtaiselle yhteistyöryhmälle 26.3. |
Ohcejoga gieldda ovttasbargojovkui 26.3.2003 |
| Inarin kuntakohtaiselle yhteistyöryhmälle 27.3. |
Anára gieldda ovttasbargojovkui 27.3.2003 |
| Kaldoaivin paliskunnalle 7.4. |
Gálddoaivvi bálgosii 7.4.2003 |
| Muddusjärven paliskunnalle 8.4. |
Muttošjávrri bálgosii 8.4.2003 |
| Näätämön paliskunnalle 8.4. |
Njávdáma bálgosii 8.4.2003 |
| Kolttaneuvostolle 9.4. |
Nuortalašráđđái 9.4.2003 |
| paikallisille asukkaille kylätilaisuuksissa o Kaamasessa 9.6. 2003 o Sevettijärvellä 12.6. |
Báikkálaš ássiide gilledilálašvuođain o Gápmasis 9.6.2003 o Čeavetjávrris 12.6.2003 o Ohcejogas 16.6.2003 Ohcejoga guolledoalloráđđádallangoddái 7.7.2003 |
| Inarin kalatalousneuvottelukunnalle 8.7. |
Anára guolledoalloráđđádallangoddái 8.7.2003 |
| saamelaiskäräjien edustajille (lakisääteinen neuvottelu) 21.8. |
sámedikki ovddasteaddjiide (lágasmearriduvvon ráđđádallan) 21.8.2003 |
| Suunnitelmaan tulleita muutoksia esiteltiin Utsjoen ja Inarin kuntakohtaisille yhteistyöryhmille 2.9. |
Plánii boahtán rievdadusat ovdanbuktojedje Ohcejoga ja Anára gielddaid ovttasbargojoavkkuide 2.9.2003. |
| Tähän on kirjattu kokouksissa annetut suunnitelmaa koskevat esitykset, muutostoivomukset ja muut kommentit sekä se, miten ne on otettu huomioon suunnitelmassa. |
Dása leat merkejuvvon čoahkkimiin ovdanboahtán árvalusat plána birra, rievdadussávaldagat ja eará kommeanttat ja dat, mo dat leat váldojuvvon vuhtii plánas. |
| MH = Metsähallitus, hks = hoito- ja käyttösuunnitelma. |
DILÁLAŠVUOHTA JA EVTTOHUS MEAHCIRÁĐĐEHUSA KOMMEANTA, |
| UTSJOEN YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUS 26.3. 2003 6 Luonnon virkistyskäyttö ja luontomatkailu Utsjoen lähialueella olisi tarvetta kodalle, jossa esim. koululaisille voisi antaa luontokasvatusta. |
OHCEJOGA OVTTASBARGOJOAVKKU ČOAHKKIN 26.3.2003 6 Luondduturisma ja lustageavaheapmi Ohcejoga lahkosiin livččii dárbu goahtái, mas omd. skuvlamánáid sáhtášii láidestit luonddu dovdamii. |
| -Utsjoen virkistysalue olisi sopiva tarkoitukseen. |
-Ohcejoga lustageavahanguovlu heivešii bures ulbmilii. |
| Se ei kuulu erämaa-alueeseen, joten ei käsitellä tässä suunnitelmassa. |
Dat ii gula meahcceguvlui. Nuba ii gieđa- hallo dán plánas. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| 9 Riistanhoito ja metsästys Esitysten kohtaan 5 esitetään, että koira-alueista neuvotellaan tarkemmin paliskuntien ja ao. paliskuntien tokkakuntien kanssa. |
9 Fuođđodikšun ja meahccebivdu Árvalusčuoggái vihtta árvaluvvo ahte Meahciráđđehus galgá ráđđádallat beanaguovlluid birra dárkileappot bálgosiiguin ja áššáigullevaš siiddaiguin. |
| +Lisätty suunnitelmaan. |
+Lasihuvvon plánii. |
| Tavoitteisiin ja toimenpiteisiin kohtaan 5 esitetään, että osakaskunnat tulisi ottaa mukaan metsästysasioista neuvoteltaessa. |
Árvalusčuoggái vihtta árvaluvvo ahte osolašgottiid galggašii váldit mielde meahccebivdoráđđádallamiidda. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
-Meahciráđđehus ii mearrit priváhtaeatnamiid |
| UTSJOEN YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUS 26.3. |
meahccebivdoáššiin. +Eai rievdadusat plánii. |
| 2003 13 Käyttöoikeuksien vuokraus ja luovutus Hks:an esitetään lisättäväksi vanhojen kammien korjaaminen tai rakentaminen vanhoille paikoille paikallisten asukkaiden käyttöön metsästys-, kalastus- ja marjastustukikohdiksi. |
13 Geavahanvuoigatvuođaid láigoheapmi ja luohpadeapmi Plánii árvaluvvo lasihuvvot boares gámmiid divvun dahje huksen boares báikkiide báikkálaš ássiid atnui meahcástan-, guolástan- ja murjendoarjjabákin. |
| -Ennen mahdollista hanketta on tehtävä tarkat suunnitelmat |
-Ovdal vejolaš fitnu galgá plánet dárkilit, gii |
| siitä, kuka rakentaa, mihin rakennetaan ja kuka kammit huoltaa. |
hukse, gosa huksejuvvo ja gii gámmiid fuolaha. |
| +Lisätty suunnitelmaan esitys, kohta 8. Vanhoja kammeja voidaan kunnostaa tai rakentaa uudelleen vanhoille paikoille max. |
+Lasihuvvon plánii árvalusčuokkis gávcci. Boares gámmiid sáhttá ordnet dahje hukset ođđasit boares báikkiide eanemustá golbma Gálddoaivvi guvlui. |
| 3 kpl Kaldoaivin alueelle. |
DILÁLAŠVUOHTA JA EVTTOHUS MEAHCIRÁĐĐEHUSA KOMMEANTA, |
| INARIN YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUS 27.3. 2003 6 Luonnon virkistyskäyttö ja luontomatkailu Ohjelmapalveluyrittäjille ei tulisi myöntää tukikohtien sijoituslupia ollenkaan Inarin kunnan puolelle, koska ne muuttuvat helposti pysyviksi/ kiinteiksi tukikohdan paikoiksi. |
ANÁRA OVTTASBARGOJOAVKKU ČOAHKKIN 27.3.2003 6 Luondduturisma ja lustageavaheapmi Prográmmabálvalusfitnodagaide ii galggašii mieđihit doarjjabáikelobiid ollege Anára gieldda beallai, dasgo dat sáhttet šaddat bissovaš/fásta doarjjabáikin. |
| Tukikohtapaikkoja ei saisi syntyä joka puolelle, vaan ne tulisi keskittää tietylle alueelle. |
Doarjjabáikkit eai galggašii šaddat miehtá, muhto dat galggašedje čohkkejuvvot dihto guovlluide. |
| -Luvat olisivat lyhytaikaisia, korkeintaan muutaman kuukauden, |
-Lobit livčče guhkimustá soames mánotbadjái ja guovlu dárkki |
| ja alue tarkastettaisiin luvan päätyttyä. |
stuvvošii lobi nohkama maŋŋá. |
| Näin varmistettaisiin, ettei pysyviä rakenteita pääse syntymään, ja niihin voitaisiin puuttua välittömästi. |
Ná sihkkarastošii ahte eai beasa šaddat bissovaš rusttegat. Galgá dalán seahkanit áššái, jos dakkárat gávdnojit. |
| Lupa voidaan aina perua, eikä se anna oikeutta maapohjaan. |
Lohpi sáhttá álo gessojuvvot eret iige dat atte vuoigatvuođa eanavuđđui. |
| +Muutettiin hks:an siten, että ohjelmapalveluyrittäjille voidaan myöntää tilapäisiä tukikohtapaikkoja vain virkistysvyöhykkeelle. |
+Rievdaduvvui plánii nu, ahte prográmmabálvalanfitnodagaide sáhttá mieđihit gaskaboddosaš doarjjabáikkiid dušše lustageavahanavádahkii. |
| 13 Käyttöoikeuksien vuokraus ja luovutus Esitettiin, että aikanaan luvatta rakennetuille rakennuksille ei tulisi tehdä käyttöoikeussopimuksia (tehtyjä laittomuuksia ei voida hyväksyä jälkikäteen). |
13 Geavahanvuoigatvuođaid láigoheapmi ja luohpadeapmi Árvaluvvui ahte goas nu lobiheamet huksejuvvon visttiide ii galggašii dahkat geavahanvuoigatvuođasoahpamušaid (dahkkojuvvon lágahis- vuođaid ii sáhte dohkkehit maŋálgihtii). |
| -Selvitetään tarkoin rakennusten |
-Čielggaduvvo dárkilit visttiid |
| käyttötarkoitus. |
geavahanulbmil. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Jos luvattomien rakennusten joukossa on turvekammeja, jotka siirtyvät isältä paikkakunnalla asuvalle pojalle, voitaisiin ne hyväksyä edellyttäen, että kaikki korvaukset niistä maksetaan taannehtivasti. |
Jos lobihis visttiid joavkkus leat lavdnjegámmet, mat sirdašuvvet áhčis báikegottis ássi bárdnái, de daid sáhtášii dohkkehit dainna eavttuin ahte buot buhtadusat dain máksojuvvojit máhccevaččat. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Rakennusten ikimuistoiset nautinnat olisi selvitettävä. |
Visttiid árbevirolaš návddašemiid galggašii čielggadit. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Jos tavoitteiden ja toimenpiteiden kohta 8 hyväksytään, siihen on lisättävä ehto, että rakennuksille on hankittava myös kunnan rakennusluvat. |
Jos árvalusčuokkis čieža dohkkehuvvo, de dasa galgá lasihit eavttu ahte visttiide galgá háhkat maiddái gieldda huksenlobiid. |
| +Lisätty suunnitelmaan. |
+Lasihuvvon plánii. |
| KALDOAIVIN PALISKUNNAN KOKOUS 7.4. 2003 6 Luonnon virkistyskäyttö ja luontomatkailu Tavoitteiden ja toimenpiteiden kohta 7 esitetään muutettavaksi siten, että ohjelmapalveluyrittäjille voidaan antaa lupia pitää tukikohtia lyhyen ajan kerrallaan vain virkistysvyöhykkeelle so. moottorikelkkaurien tai retkeilyreittien välittömään läheisyyteen. |
GÁLDDOAIVVI BÁLGOSA ČOAHKKIN 7.4.2003 6 Luondduturisma ja lustageavaheapmi Árvalusčuokkis čieža evttohuvvo rievdaduvvot nu ahte prográmmabálvalusfitnodagaide sáhttá addit lobiid doallat doarjjabáikkiid oanehis áiggi ain hávil lustageavahanavádagas dasttán mohtorgielkávuojáhagaid dahje vánddardanjohtolagaid lahkosiin. |
| +Muutettu suunnitelmaan, että virkistysvyöhykkeelle. |
+Rievdaduvvon plánii. |
| 8 Kalavesien hoito ja kalastus Tarkistettava, onko porotilalaissa mainintaa kalastuksesta. |
8 Guollečážiid dikšun ja guolástus Galgá dárkkistit ahte boazodállolágas lea máinnašupmi guolástusas. |
| -Porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslaissa (45/2000) |
-Boazodoalu ja luondduealáhusaid ruhtadanlágas máinnašuvvo |
| mainitaan kalastus osana luontaiselinkeinoja. |
guolástus oassin luondduealáhusain. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| 10 Maastoliikenne ja muu liikkuminen Keskusteltava, onko mahdollista poistaa käytöstä Utsjoella uria, joille myönnetään paikkakuntalaisille kesäaikaisia maastoliikennelupia. |
10 Johtalus ja johtaleapmi Galgá ságastallat das ahte leago vejolaš jávkadit anus Ohcejogas vuojáhagaid, maidda mieđihuvvojit báikegoddelaččaide geasiáigásaš meahccejohtaluslobit. |
| -Keskustellaan asiasta muiden sidosryhmien kanssa. |
-Meahciráđđehus ságastallá áššis eará čanasjoavkkuiguin. |
| +Muutettu suunnitelmaan myöhemmin sovitun mukaisesti siten, että kulku-ura poistetaan käytöstä välillä Puksajärvi–Njuohkarjärvi. |
+Rievdaduvvon plánii maŋŋelis sohppojuvvon vuogi mielde nu, ahte vuojáhat jávkaduvvo eret anus Buksajávrri ja Njuohkarjávrri gaskkas. |
| 13 Käyttöoikeuksien vuokraus ja luovutus Keskusteltiin kohdan 9 esityksestä. |
13 Geavahanvuoigatvuođaid láigoheapmi ja luohpadeapmi Ságastallui árvalusčuokkis gávcci birra. |
| Kammeja ei pidä kunnostaa. |
Gámmiid ii oaččo ordnet. |
| Jos niitä kuitenkin kunnostetaan, niin vain teiden tai reittien läheisyydessä sijaitsevia kammeja. |
Jos gámmet goittotge ordnejuvvojit, de ordnejuvvojit dušše dakkár gámmet, mat leat dasttán geainnuid dahje johtolagaid lahkosiin. |
| -Hks:ssa on mahdollistettu vanhojen kammien kunnostus paikka |
-Plána addá vejolašvuođa ordnet boares gámmiid báike |
| 3 kpl Kaldoaivissa) metsästyksen, kalastuksen ja marjastuksen tarpeeseen, mikäli projekti käynnistyy. |
goddelaččaid atnui (eanemustá 3 Gálddoaivvis) meahccebivddu, guolástusa ja murjema várás, jos fidnu álggahuvvo. |
| +Lisätty suunnitelmaan, että kunnostettavien kammien tulisi sijaita mahdollisuuksien mukaan teiden tai olemassa olevien kulku-urien läheisyydessä. |
+Lasihuvvon plánii ahte ordnenvuloš gámmet galggašedje leat vejolašvuođaid mielde geainnuid dahje dálá vuojáhagaid lahkosiin. |
| KALDOAIVIN PALISKUNNAN KOKOUS 7.4. |
Fállejoga gámpá galggašii ovddeštuvvot. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Čohkavárrin vanhan erotusalueen kämpät voidaan purkaa. |
Čohkavári boares bigálusguovllu gámppáid sáhttá gaikkodit. |
| -Kämpät on purettu ja alue siivottu kesällä 2003. +Ei muutosta suunnitelmaan. |
-Gámppát leat gaikkoduvvon ja guovlu čorgejuvvon geassit 2003. +Eai rievdadusat plánii. |
| NÄÄTÄMÖN JA MUDDUSJÄRVEN PALISKUNTIEN KOKOUS 8.4. |
DILÁLAŠVUOHTA JA EVTTOHUS MEAHCIRÁĐĐEHUSA KOMMEANTA, |
| 2003 4 Vyöhykealuejako Sevettijärvi–Pulmankijärvi välinen alue on kokonaan virkistysvyöhykettä. Se on lähes kokonaan Näätämön paliskunnan kesä- ja syyslaidunaluetta. |
NJÁVDÁMA JA MUTTOŠJÁVRRI BÁLGOSIID ČOAHKKIN 8.4.2003 4 Eanageavaheami avádagat Čeavetjávrri–Buolbmátjávrri gaskasaš guovlu lea ollásit lustageavahanavádagas, Dat lea measta Njávdáma bálgosa geasse- ja čakčaguohtonguovllu siste. |
| Vyöhyke tulisi kaventaa vain reittien läheisyyteen. |
Avádaga galggašii baskkidit dušše johtolagaid lahkosiidda. |
| +Muutettu suunnitelmaan. |
+Rievdaduvvon plánii. |
| 6 Luonnon virkistyskäyttö ja luontomatkailu Esitettiin, että lupien määrittelyn pohjaksi Metsähallitus kuulee alueen paliskuntaa ja tarpeen mukaan muita sidosryhmiä. |
6 Luondduturisma ja lustageavaheapmi Árvaluvvui ahte lobiid meroštallama vuođđun Meahciráđđehus gullá guovllu bálgosa ja dárbbu mielde eará čanasjoavkkuid. |
| +Muutettu tavoitteisiin ja toimenpiteisiin kohtaa 7. |
+Rievdaduvvon plána árvalus nr 7. |
| 7 Porotalous Suunnitelman esitykseen toivottiin voimakkaampaa muotoilua. |
7 Boazodoallu Plána árvalussii háliidedje fámolet sátnehámi. |
| +Hks:n esitykseen lisättiin, että MH pyytää paliskunnilta lausunnot maankäyttöön liittyvissä asioissa. |
+Plána árvalusaide lasihuvvui ahte Meahciráđđehus bivdá bálgosiid cealkámušaid eanageavahanáššiin. |
| Tavoitteisiin ja toimenpiteisiin kohtaan 2 esitettiin, että erityisen kiireisiä tutkimusaiheita on myös metsästyksen vaikutus porotalouteen. |
Plána ávžžuhusaide čuoggái guokte árvaluvvui ahte erenoamáš hohpolaš ášši lea maiddái dutkat meahccebivddu váikkuhusa boazodollui. |
| +Lisätty suunnitelmaan. |
+Lasihuvvon plánii. |
| 8 Kalavesien hoito ja kalastus Suunnitelman tavoitteisiin ja toimenpiteisiin kohtaan 2 esitettiin lisättäväksi yhteistyökumppaniksi myös kolttien kyläkokous. |
8 Guollečáziid dikšun ja guolástus Plána árvalusčuoggái guokte evttohuvvui lasihuvvot ovttasbargoguoibmin maiddái Nuortalaččaid siidačoahkkin. |
| +Lisätty suunnitelmaan. |
+Lasihuvvon plánii. |
| Suunnitelman suosituksiin esitettiin, että yhteistyötä norjalaisten kanssa olisi lisättävä. |
Plána ávžžuhusaide evttohuvvui ovttasbarggu lasiheami norgalaččaiguin. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| 9 Riistanhoito ja metsästys Ulkopaikkakuntalaisten metsästyslupiin tulisi lisätä, että isoille metsästyskoirille kuonokoppa olisi pakollinen. |
9 Fuođđodikšun ja meahccebivdu Olgobáikegoddelaččaid meahcástan lobiide galggašii lasihit ahte stuorra bivdobeatnagiidda galggašii lea bákkolaš njunneskuohppu. |
| -Metsähallituksen ulkopaikkakuntalaisille myöntämät luvat |
-Meahciráđđehusa mieđihan lobit olgobáikegoddelaččaide |
| ovat riekkolupia. |
leat rievssatlobit. |
| Metsästyksessä käytetään seisovia koiria. |
Bivddus geavahuvvojit čuožžu beatnagat. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Näätämön paliskunnan metsästysaluerajoitukset olivat viime metsästyskaudella onnistuneet. |
Njávdáma bálgosa meahcástanguovloráddjehusat ledje mannan bivdobadji áigge lihkostuvvan. |
| Toivottavasti jatkossa saadaan neuvoteltua yhtä hyvin. |
Doaivvu mielde boahtteáiggisge sáhttet ráđđádallat seamma bures. |
| -Vuosittainen neuvottelukäytäntö jatkuu. |
Jahkásaš ráđđádallanvuohki joatkašuvvá. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Muddusjärven paliskunnan alueella olisi tarvetta rajoittaa koirametsästystä pohjoisosassa laidunaluetta. |
Muttošjávrri bálgosa siste livččii dárbu gáržžidit beanabivddu guohtonguovllu davágeahčen. |
| -Sovitaan vuosittain metsästyksen järjestelyjä koskevissa |
Sohppojuvvo jahkásaččat bivddu lágideapmái guoskevaš ráđđádallamiin. |
| Kirjattu hks:an, että vuosittain koira-alueista neuvotellaan tarvittaessa tarkemmin paliskuntien kanssa. |
Merkejuvvon plánii ahte jahkásaš beanaguovlluin Meahciráđđehus ráđđádallá dárbbu mielde bálgosiiguin. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Suunnitelman tavoitteisiin ja toimenpiteisiin kohtaan 5 todettiin, että paliskunta on virallinen neuvottelukumppani ja tarvittaessa kutsuu tokkakuntien edustajia mukaan neuvotteluihin. |
Plána árvalusčuoggá vihtta hárrái gávnnahuvvui ahte bálggus lea virggálaš ráđđádallanguoibmi, mii dárbbu mielde bovde siidagottiid ovddasteaddjiid mielde ráđđádallamiidda. |
| -Aikaisempien toiveiden mukaan suunnitelmaan oli kirjattu, |
-Ovddit sávaldagaid mielde plánii lea merkejuvvon ahte |
| että Metsähallitus kutsuu paliskuntien tokkakuntien edustajia metsästyksen järjestelyjä koskeviin neuvotteluihin. |
Meahciráđđehus bovde bálgosiid siidagottiid ovddasteaddjiid bivddu lágideapmái guoskevaš ráđđádallamiidda. |
| +Muutettu suunnitelmaan siten, että paliskunnat voivat tarvittaessa kutsua tokkakuntien edustajia neuvotteluihin. |
+Rievdaduvvon plánii nu ahte bálgosat sáhttet dárbbu mielde bovdet siidagottiid ovddasteaddjiid ráđđádallamiidda. |
| 2003 9 Riistanhoito ja metsästys Koiravaljakot ovat ongelmana. |
Beanavuoddjit leat giksin. |
| Käyttävät mm. Metsähallituksen autiotupia tukikohtinaan. |
Geavahit ee. Meahciráđđehusa ávdinstobuid doarjjabáikin. |
| -Hks:ssa on todettu, että valvontaan tulisi saada lisää resursseja. |
-Plánas lea daddjojuvvon ahte goziheami galggašii buoridit. |
| Koiravaljakkoyritystoiminta on luvanvaraista, joten yrittäjien tulisi tehdä sopimus MH:n kanssa. |
Beanavuodjinfitnodatdoaimma várás galgá leat lohpi, ja nuba fitnodagat galggašedje soahpat Meahciráđđehusain. |
| Hks:n suosituksiin on kirjattu, että koiravaljakkotoiminta ei poronhoitoalueella voi olla jokamiehenoikeuteen perustuvaa toimintaa. |
Plána ávžžuhusaide lea merkejuvvon ahte beanavuodjindoaibma ii boazodoalloguovllus sáhte gullat juohkeolbmovuoigatvuođaide. |
| Tämä vaatii muutoksia lainsäädäntöön. |
Dát gáibida rievdadusaid láhkamearrádusaide. |
| Asiasta on tiedotettu ympäristöministeriöön. |
Áššis lea dieđihuvvon birasministeriijai. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| 10 Maastoliikenne ja muu liikkuminen Esitettiin, että kulku kiinteistölle ja kiinteistöltä 5 km:n säteellä -sääntöä tulisi tiukentaa siten, että |
NJÁVDÁMA JA MUTTOŠJÁVRRI BÁLGOSIID ČOAHKKIN 8.4.2003 10 Johtalus ja johtaleapmi Árvaluvvui ahte galggašii čavget njuolggadusa oažžut johtit 5 kilomehtera siste giddodahkii ja giddodagas eret. |
| kulku kiinteistöltä voisi tapahtua tietyille järville tiettyjä kulku-uria pitkin 5 km:n sisällä. |
Giddodagas galggašii oažžut johtit dihto jávrriide viđa kilomehtera siste dušše dihto vuojáhagaid mielde. |
| +Muutettu suunnitelman tavoitteisiin ja toimenpiteisiin kohtaan 4. |
+Rievdaduvvon plánii árvalus nr 4. |
| Esitettiin, että mönkijäuria voisi kunnostaa, mutta ei autolla ajettaviksi. |
Árvaluvvui ahte njealjejuvllatvuojáhagaid sáhtášii ordnet, muhto ii biillaiguin vuodjima várás. |
| -Suunnitelman tavoitteisiin ja toimenpiteisiin kohtaan 8 on kirjattu, |
-Plána árvalusaide čuoggái gávcci lea merkejuvvon ahte Meahci |
| että Metsähallitus voi rakentaa tarvittaviin kohtiin mönkijäpitkoksia, mikäli maaston kulumisen estäminen välttämättä vaatii. |
ráđđehus sáhttá hukset dárbbašlaš báikkiide oanehis vuojáhagaid njealjejuvllagiid várás, amas meahcci gollat. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Iijärven tien päässä sijaitseva veneenlaskupaikka on siivoton. |
Fanasluoitinbáiki Idjajávrri geainnu geahčen lea heajos ortnegis. |
| -Veneenlaskupaikka on kunnan hoidossa. |
-Fanasluoitinbáikkis galgá fuolahit Anára gielda. |
| asiasta. |
Dieđihuvvo áššis |
| Asiasta ilmoitettiin Inarin kunnan maanrakennusmestarille. |
gildii. Áššis almmuhuvvui Anára gieldda eanahuksenmeaštárii. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| KOLTTANEUVOSTON KOKOUS 9.4. 2003 4 Vyöhykealuejako Sevettijärvi–Pulmankijärvi on kokonaan virkistysvyöhykettä. |
NUORTALAŠRÁĐI ČOAHKKIN 9.4.2003 4 Eanageavaheami avádagat Čeavetjávri–Buolbmátjávri gullá ollásit lustageavahanguvlui. |
| Se on lähes kokonaan Näätämön paliskunnan kesä- ja syyslaidunaluetta. |
Dat lea measta ollásit Njávdáma bálgosa geasse- ja čakčaguohtonguovlu. |
| Esitettiin, että virkistyskäyttövyöhyke tulisi kaventaa vain reittien läheisyyteen. |
Árvaluvvui ahte lustageavahanavádaga galggašii baskkidit dušše johtolagaid lahkosiidda. |
| -Asia on esitetty myös Näätämön ja |
-Ášši lea ovdanbukton maiddái dain ráđđádallamiin, |
| Muddusjärven paliskuntien kanssa käydyissä neuvotteluissa. |
mat Meahciráđđehusas leat leamaš Njávdáma ja Muttošjávrri bálgosiiguin. |
| +Muutettu aikaisempien (paliskuntien) esitysten mukaisesti suunnitelmaan. |
+Rievdaduvvon (bálgosiid dahkan) ovddit árvalusaid mielde plánii. |
| 6 Luonnon virkistyskäyttö ja luontomatkailu Suunnitelman tavoitteisiin ja toimenpiteisiin kohtaan 7 olisi tarkennettava, mikä on pisin aika pitää tilapäistä tukikohtaa. |
6 Luondduturisma ja lustageavaheapmi Plána árvalusaide nr 7 galggašii dárkkálmuhttit, man guhká oažžu guhkimustá doallat gaskaboddosaš doarjjabáikki. |
| Esitettiin, että kaksi kuukautta on yläraja. |
Árvaluvvui ahte guokte mánotbaji lea guhkimus áigi. |
| +Lisätty suunnitelmaan. |
+Lasihuvvon plánii. |
| Lukuun 6.8 tavoitteisiin ja toimenpiteisiin lisätään, että MH on kiinteästi mukana Sevettijärven perinnetalon kehittämisessä. |
Logu 6.8 mihttomeriide ja doaibmabihuide lasihuvvo, ahte Meahciráđđehus lea fásta mielde Čeavetjávrri árbevierrodálu ovddideamis. |
| +Lisätty suunnitelman tavoitteisiin ja toimenpiteisiin kohta 3. |
+Lasihuvvon plána mihttomeriide ja doaimabijuide čuokkis 3. |
| Lukuun 6.8 tavoitteisiin ja toimenpiteisiin lisätään, että MH kannustaa luonto- ja kulttuurikeskushankkeen toteutumista Sevettijärvellä. |
Logu 6.8 mihttomeriide ja doaibmabijuide lasihuvvo, ahte Meahciráđđehus duvdá luondo- ja kulturguovddášfidnu ollašuvvama Čeavetjávrris. |
| MH lahjoittaa kulttuurikeskuksen rakentamiseen tarvittavan rakennuspuutavaran. |
Meahciráđđehus skeŋke huksenmuorraávdnasiid kulturguovddáža huksema várás. |
| +Lisätty suunnitelman tavoitteisiin ja toimenpiteisiin kohta 4. |
+Lasihuvvon plána mihttomeriide ja doaimabijuide čuokkis 4. |
| 8 Kalavesien hoito ja kalastus Suunnitelman tavoitteisiin ja toimenpiteisiin kohtaan 2 toivottiin lisättäväksi yhteistyö kolttien kyläkokouksen kanssa. |
8 Guollečáziid dikšun ja guolástus Plána árvalussii nr 2 háliiduvvui lasihuvvot ovttasbargu nuortalaččaid siidačoahkkimiin. -Ášši lea ovdanbukton maiddái dain ráđđádallamiin, mat Meahci |
| -Asia on esitetty myös Näätämön ja Muddusjärven paliskuntien |
ráđđehusas leat leamaš Njávdáma ja Muttošjávrri bálgosiiguin. |
| +Lisätty hks:an aikaisemman (paliskuntien) esityksen mukaisesti. |
+Lasihuvvon plánii (bálgosiid dahkan) ovddit árvalusa mielde. |
| Suunnitelman suosituksiin lisättävä, että kolttien kyläkokous tulee ottaa mukaan kalastusalueneuvotteluihin koltta-alueella. |
Plána ávžžuhusaide galgá lasihit, ahte nuortalaččaid siidačoahkkin galgá váldojuvvot mielde guolástanguovloráđđádallamiidda nuortalašguovllus. |
| -Kalatalousneuvottelukunnan nimittää TE-keskus; |
-Guolledoalloráđđádallangotti nammada TE-guovddáš, nuorta |
| kolttien edustaja mukana asiantuntijana. |
laččaid ovddasteaddji mielde áššedovdin. |
| Lakisääteisen kalastusalueen jäseniä ovat kalastuskunnat, vesialueiden omistajat, ammattikalastajien edustajat ja virkistyskalastajien edustajat. |
Lágasmearriduvvon guolástanguovllu lahtut leat guolástangottit, čáhceguovlluid eaiggádat ja ámmát- ja lustabivdiid ovddasteaddjit. |
| KOLTTANEUVOSTON KOKOUS 9.4. |
+Lasihuvvon plána ávžžuhussii nr 2. |
| 2003 9 Riistanhoito ja metsästys Neuvoteltaessa metsästyksen järjestelyistä ja seurannoista koltta-alueella kolttien kyläkokous otettaisiin mukaan neuvotteluihin. |
9 Fuođđodikšun ja meahccebivdu Go ráđđádallo meahccebivddu lágideamis ja čuovvumis nuortalašguovllus, de nuortalaččaid siidačoahkkin galggašii beassat leat mielde ráđđádallamiin. |
| -MH on kutsunut kolttien edustajan neuvotteluihin. |
-MR lea bovden nuortalaččaid ovddasteaddji ráđđádallamiidda. |
| +Lisätty tavoitteisiin ja toimenpiteisiin kohtaan 5. |
+Lasihuvvon plána árvalussii nr 5. |
| 10 Maastoliikenne ja muu liikkuminen Koiravaljakot aiheuttavat Sevettijärven suunnalla ongelmia mm. käyttämällä autiotupia tukikohtinaan. |
10 Johtalus ja johtaleapmi Beanavuoddjit dagahit Čeavetjávrri guovllus váttisvuođaid ee. nu, ahte geavahit ávdinstobuid doarjjabáikin. |
| Toimintaan olisi puututtava heti. |
Dán ášši njulgen dihte galgá dalán bargat juoidá. |
| Koirat ovat tappaneet myös poroja. |
Beatnagat leat goddán maiddái bohccuid. |
| -Koiravaljakkoyrittäjien kanssa pyritään tekemään |
-Beanavuodjinfitnodagaiguin galggašii soabadit áššis. |
| Suunnitelman tavoitteisiin ja toimenpiteisiin kohtaan 12 on lisätty, että koiravaljakkotoiminta ei poronhoitoalueella voi olla jokamiehenoikeuteen perustuvaa toimintaa. |
Plána ávžžuhusaide čuoggái golbma lea merkejuvvon ahte beanavuodjindoaibma ii sáhte vuođđuduvvat boazodoalloguovllus juohkeolbmovuoigatvuođaide. |
| Tämä vaatisi muutoksia lainsäädäntöön. |
Dát gáibida rievdadusaid láhkamearrádusaide. |
| Asiasta on tiedotettu ympäristöministeriöön. |
Áššis lea dieđihuvvon birasministeriijai. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Lupaehdoissa olisi tarkennettava, missä saa ajaa paikallisen matkassa. |
NUORTALAŠRÁĐI ČOAHKKIN 9.4.2003 10 Johtalus ja johtaleapmi Lohpeeavttun galggašii dárkkálmuhttit, gos oažžu vuodjit báikkálaš olbmuid fárus. |
| -Lupa-alue määritellään lupaan. |
-Lohpeguovlu meroštallo lohpái. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Tarkennettava, kuka on ”alueen hyvin tunteva” opas. |
Galgá dárkkálmuhttit, gii lea ”guovllu bures dovdi” oahpisteaddji. |
| -Oppaan on oltava paikkakuntalainen, ja oppaan on oltava mukana maastossa. |
-Oahpisteaddji galgá leat báikegoddelaš ja son galgá leat fárus meahcis. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Tavoitteiden ja toimenpiteiden kohtaan 4 toivottiin muutosta siten, että kulku kiinteistölle ja kiinteistöltä 5 km:n säteellä -sääntöä tulisi tiukentaa siten, että kulku kiinteistöltä voisi tapahtua tietyille järville tiettyjä kulku-uria pitkin 5 km:n sisällä. |
Árvalussii nr 4 háliidedje dakkár rievdadusa ahte galggašii čavget njuolggadusa oažžut johtit viđa kilomehtera siste giddodahkii ja giddodagas eret. Giddodagas galggašii oažžut johtit dihto jávrriide viđa kilomehtera siste dušše dihto vuojáhagaid mielde. |
| -Asia on esitetty myös aikaisemmin Näätämön |
-Ášši lea ovdanbukton maiddái ovdal dain ráđđá |
| ja Muddusjärven paliskuntien kanssa käydyissä neuvotteluissa. |
dallamiin, mat Meahciráđđehusas leat leamaš Njávdáma ja Muttošjávrri bálgosiiguin. |
| +Muutettu suunnitelmaan aikaisemman (paliskuntien) esityksen mukaisesti. |
+Rievdaduvvon plánii (bálgosiid dahkan) ovddit árvalusa mielde. |
| Jos uraluvan laajennuksia myönnetään, voisiko paliskunnille ilmoittaa, mihin lupia on myönnetty ja miten paljon. |
Jos vuojáhatlohpi viiddiduvvo, de bálgosii galggašii almmuhit, gosa lobit leat mieđihuvvon ja man ollu. |
| -Käytännössä on erittäin hankala toteuttaa. |
-Beaivválaš eallimis hui váttis ollašuhttit. |
| Periaatteet erityisehtojen myöntämiseen on käyty läpi MH:n ja paliskuntien yhteistoimintapäivillä. |
sierraeavttuid mieđiheapmái leat guorahallon Meahciráđđehusa ja bálgosiid ovttasbargobeivviin. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Hks:n tavoitteisiin ja toimenpiteisiin kohtaan 12 esitettiin lisättäväksi, että kolttien kyläkokous kannattaa lainsäädäntömuutosta koiravaljakolla liikkumiseen. |
Plána ávžžuhussii nr 3 evttohuvvui lasihuvvot ahte nuortalaččaid siidačoahkkin guottiha nuppástusa láhkamearrádusaide beanavuodjima ektui. |
| Koiravaljakkotoiminta ei poronhoitoalueella voi olla jokamiehenoikeuteen perustuvaa toimintaa. |
Beanavuodjin- doaibma ii sáhte vuođđuduvvat boazodoalloguovllus juohkeolbmovuoigatvuođaide. |
| +Lisätty suunnitelmaan. |
+Lasihuvvon plánii. |
| 11.2 Malminetsintä ja kaivostoiminta Esitettiin suunnitelman tavoitteisiin ja toimenpiteisiin lisättäväksi suosituksena, että koltta-alueella myös kolttien kyläkokouksen kanssa neuvoteltaisiin valtauslupahakemuksista. |
11.2 Málbmaohcan ja ruvkedoaibma Árvaluvvui lasihuvvot plána ávžžuhusaide ahte nuortalašguovllus galggašii ráđđá- dallat maiddái nuortalaččaid siidačoahkkimiin rogganváldinlohpeohcamušaid birra. |
| +Lisätty suunnitelmaan. |
+Lasihuvvon plánii. |
| 11.3 Maa-ainesten otto Esitettiin, että lisätään kolttien oikeudet ottaa maaaineksia. |
11.3 Eanaávdnasiid váldin Árvaluvvui ahte lasihuvvojit nuortalaččaid vuoigatvuođat váldit eanaávdnasiid. |
| +Lisätty hks:n tavoitteisiin ja toimenpiteisiin kohta 2. |
+Lasihuvvon plána árvalussii nr 2. |
| 14 Valvonta Esitettiin, että paliskunnat rahoitettaisiin valvontaan mukaan. |
14 Goziheapmi Árvaluvvui ahte bálgosat ruhtaduvvošedje mielde goziheapmái. |
| Valvontaa tulisi tehostaa. |
Goziheami galggašii buoridit. |
| -Hks:n suosituksessa on toivottu lisää resursseja |
-Plána ávžžuhusas leat sávvan lasi resurssaid |
| valvonnan tehostamiseen. |
goziheami buorideapmái. |
| Tiedonkulkua paliskuntien ja MH:n välillä kehitetään edelleen. |
Diehtojohtin bálgosiid ja Meahciráđđehusa gaskkas ovddiduvvo ainge. |
| +Ei muutoksia suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Tilaisuuteen ei saapunut yleisöä. |
Dilálašvuhtii eai boahtán olbmot. |
| YLEISÖTILAISUUS SEVETTIJÄRVELLÄ 12.6. 2003 6 Luonnon virkistyskäyttö ja luontomatkailu Näätämöjoelle tarvittaisiin pikaisesti käymälöitä. |
ALMMOLAŠ DILÁLAŠVUOHTA ČEAVETJÁVRRIS 12.6.2003 6 Luondduturisma ja lustageavaheapmi Njávdánjohkii galggašedje farggamusat hivssegat. |
| -Näätämöjoen virkistyskalastuksen kehittämishanke on vireillä. |
-Njávdánjoga lustaguolástusa ovddidanfidnu lea jođus. |
| Jos hanke toteutuu, rakenteita voidaan lisätä virkistysvyöhykkeelle. |
Jos fidnu ollašuvvá, de rusttegiid sáhttá lasihit lustageavahanavádahkii. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| 9 Riistanhoito ja metsästys Miksi ulkopaikkakuntalaiset eivät saisi metsästää jollain alueella koirilla, kun paikkakuntalaiset saavat. |
9 Fuođđodikšun ja meahccebivdu Manin olgobáikegoddelaččat eai oččošii bivdit juoga guovllus beatnagiiguin, go báikegoddelaččat ožžot. |
| Ulkopaikkakuntalaisten koirat ovat usein paremmin koulutettuja ja omistajansa hallinnassa kuin paikkakuntalaisten koirat. |
Olgobáikegoddelaččaid beatnagat leat dávjá buorebut skuvlejuvvon ja buorebut eaiggáda geahču vuolde go báikegoddelaččaid beatnagat. |
| Poromiehiä ei saisi kuunnella liikaa tässä asiassa. |
Badjeolbmuid ii oččošii guldalit liiggás dán áššis. |
| Esitettiin, että metsästyslupa- ja kieltoalueista saataisiin kartat esim. kylän ilmoitustaululle. |
Árvaluvvui ahte bivdolohpe- ja gieldoguovlluid birra galggašedje kárttat omd. gili almmuhusdávvalii. |
| -Sovitaan vuosittain metsästyksen järjestelyjä koskevissa |
-Meahciráđđehus soahpá jahkásaččat bivddu |
| neuvotteluissa, joissa ovat mukana riistanhoitoyhdistykset, paliskunnat, saamelaiskäräjät, paikalliset metsästyksestä ainakin osan toimeentulostaan saavat matkailuyrittäjät, mahdolliset ammattimetsästäjät ja koltta-alueella kolttien edustaja. |
lágideamis ráđđádallamiin, main leat mielde fuođđodikšunovttastusat, bálgosat, sámediggi, báikkálaš bivddus goittot oasi áigáiboađusteaset oažžu turistafitnodagat, vejolaš ámmátbivdit ja nuortalašguovllus nuortalaččaid ovddasteaddji. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Esitettiin, että moottorikelkan kylkeen kiinnitetään tarra, jos on lupa kuljettaa asetta kelkalla. |
ALMMOLAŠ DILÁLAŠVUOHTA ČEAVETJÁVRRIS 12.6.2003 9 Fuođđodikšun ja meahccebivdu Árvaluvvui ahte mohtorgielkká siidui giddejuvvo dohpi, jos lea lohpi fievrridit vearjju mohtorgielkkás. |
| -Metsähallitus ei myönnä aseenkuljetuslupia. |
-Meahciráđđehus ii mieđit vearjoguoddinlobiid. |
| Ne myöntää nimismies. |
mieđiha leansmánni. |
| Luvat ovat hyvin rajallisia ja sidottuja tarkasti tietylle päivämäärälle ja kellonajalle. |
Lobit leat hui rájálaččat ja čadnojuvvon dárkilit dihto beaivemeriide ja diibmoáiggiide. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| 10 Maastoliikenne ja muu liikkuminen Mönkijäuran Opukasjärvi–Ahvenjärvi-päähän olisi järjestettävä autojen pysäköinti siten, että autot eivät tukkisi mönkijäuraa. |
10 Johtalus ja johtaleapmi Njealjejuvllatvuojáhaga Hahpatjávri–Vuoskkojávri geahcái galggašii lágidit biilaparkerema nu, ahte biillat eai govččašii njealjejuvllatvuojáhaga. |
| Lisäksi tarvittaisiin opasteita, joilla pysäköintiä ohjataan. |
Dassin lassin galggašedje leat oahpistanrusttegat stivret parkerema. |
| -Alue ei kuulu erämaa-alueeseen. |
-Guovlu ii gula meahcceguvlui. |
| Parkkipaikka-alueen |
Parkerenguovllu ordnen |
| kunnostaminen lisätään hankesuunnitelmaan. |
lasihuvvo fidnoplánii. +Eai rievdadusat plánii. |
| Koiravaljakot ovat aiheuttaneet ongelmia. |
Beanavuoddjit leat dagahan váttisvuođaid. |
| Koiria pidetään kylällä ilman lupaa. |
Beatnagiid dollet gilis almmá lobi haga. |
| Koirien jätöksiä on joka paikassa. |
Beatnagat leat baikkašan miehtá. |
| Koiravaljakkoyrittäjät käyttävät autiotupia tukikohtinaan. |
Beanavuodjinfitnodagat geavahit ávdinstobuid doarjjabáikin. |
| Koirat laukottavat ja ovat jopa tappaneet poroja. |
Beatnagat ruohtahit bohccuid ja leat juoba goddán daid. |
| -Hks:n suosituksiin kohtaan 12 on kirjattu, että koira |
-Plána ávžžuhusaide čuoggái golbma lea merke- |
| valjakkotoiminta ei poronhoitoalueella voi olla jokamiehenoikeuteen perustuvaa toimintaa. |
juvvon ahte beanavuodjin ii sáhte boazodoalloguovllus vuođđuduvvat juohkeolbmovuoigatvuođaide. |
| Tämä vaatii muutoksia lainsäädäntöön. |
Dát gáibida rievdadusaid láhkamearrádusaide. |
| Asiasta tiedotettu ympäristöministeriöön. |
Áššis lea dieđihuvvon birasministeriijai. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| 13 Käyttöoikeuksien vuokraus ja luovutus Olisi yhdessä linjattava, mikä katsotaan sellaiseksi kolttatukikohdaksi, joka ei tarvitse Metsähallituksen lupaa (verkkosuojat yms.). |
13 Geavahanvuoigatvuođaid láigoheapmi ja luohpadeapmi Galggašii ovttas smiehttat, mii gehččojuvvo dakkár nuortalašdoarjjabáikin, masa ii dárbbašuvvo Meahciráđđehusa lohpi (fierbmesuojit jed.). |
| -Asiasta on pidetty kokous Ivalossa 7.10. |
-Ášši birra lea dollojuvvon čoahkkin Avvilis 7.10.2003. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| 14 Valvonta Valvontaa tulisi tehostaa. |
14 Goziheapmi Goziheami galggašii buoridit. |
| -Suunnitelmassa on suositeltu lisää resursseja valvontaan. |
-Plánas leat ávžžuhan lasi resurssaid goziheapmái. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| YLEISÖTILAISUUS UTSJOELLA 16.6. 2003 9 Riistanhoito ja metsästys Teksti ”Alueella kasvipeitteen kuluminen lähinnä porojen laidunnuksen vaikutuksesta vaikuttaa riistaeläinten ravinnon laatuun ja määrään. |
ALMMOLAŠ DILÁLAŠVUOHTA OHCEJOGAS 16.6.2003 9 Fuođđodikšun ja meahccebivdu Lohku 4.3.1: ”Guovllu šattolašvuođagokčasa gollan váikkuha fuođđoealliid biepmu kvalitehtii ja mearrái. |
| ” Porosta tehdään rikollinen. |
” Bohccos dahkkojuvvo rihkolaš billár. |
| Poro ei ole tuhoeläin. |
Boazu ii leat billár. |
| -Lause muotoillaan suunnitelmaan uudelleen. |
-Cealkka biddjojuvvo plánii eará hápmái. |
| +Muutettu suunnitelmaan. |
+Rievdaduvvon plánii. |
| 10 Maastoliikenne ja muu liikkuminen Kosteikkopaikoissa maastourat leviävät. |
10 Johtalus ja johtaleapmi Láktasajiin meahccevuojáhagat govdot. |
| Esitettiin, että Utsjoella maastourille rakennetaan maastoautopitkoksia. |
Árvaluvvui ahte Ohcejogasmeahccevuojáhagaide ráhkaduvvojit meahccebiilarovit. |
| -Pitkoksien rakentaminen kyllä estää luonnon kulumista, |
-Nuppe dáfus roviid ráhkadeapmi hehtte luonddu gollama, |
| mutta toisaalta taas lisää liikkumista. |
nuppe dáfus fas johtaleami. |
| Pitkokset ovat erittäin kalliita rakentaa. |
Roviid ráhkadeapmi šaddá hui divrrasin. |
| Jos kulku-uria lähdetään parantamaan, tulevat erämaalain tavoitteet vastaan. |
Vuojáhagaid ordnen manná meahcceguovlolága ulbmiliid vuostá. |
| YLEISÖTILAISUUS UTSJOELLA 16.6. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| 2003 10 Maastoliikenne ja muu liikkuminen Kaldoaivin paliskunta esitti kokouksessa 7.4., että erämaa-alueen halki menevän kesäaikaisen kulku-uran voisi poistaa käytöstä. |
Gálddoaivvi bálggus árvalii čoahkkimis 7.4. ahte meahcceguovllu čađa manni geasiáigásaš vuojáhaga sáhtášii váldit eret anus. |
| -Yleisötilaisuudessa ei esitetty vastalauseita. |
-Almmolaš dilálašvuođas eai árvalusa vuostálastán. |
| poistetaan käytöstä välillä Puksajärvi–Njuohkarjärvi. |
Vuojáhagat váldojuvvo eret anus Buksajávrri ja Njohkarjávrri gaskkas. |
| +Muutettu hks:an. |
+Rievdaduvvon plánii. |
| Esitettiin, että näiden maastourien kohtalosta päättävän pitäisi käydä tutustumassa uriin ja mitä siitä seuraa, jos liikenne lisääntyy urien kunnostamisen myötä. |
Árvaluvvui ahte dat, mii mearrida dáid meahccevuojáhagaid geavaheamis, galggašii fitnat oahpásmuvvamin daidda. Galggašii guorahallat, mii dáhpáhuvvá, jos johtalus lassána vuojáhagaid ordnema dihte. |
| -MH:n ja ympäristöministeriön edustajat kävivät tilaisuutta |
-Meahciráđđehusa ja birasministeriija ovddasteaddjit |
| seuraavana päivänä tutustumassa Mieraslompolo–Vetsijärviväliseen maastouraan. |
fitne dilálašvuođa maŋŋá maŋit beaivve oahpásmuvvamin Mierašluobbala ja Veahčajávrri gaskasaš meahccevuojáhahkii. |
| Todettiin, että uria ei kunnosteta. |
Gávnnahuvvui ahte vuojáhagat eai divvojuvvo. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| 13 Käyttöoikeuksien vuokraus ja luovutus Tavoitteisiin ja toimenpiteisiin kohtaan 8 (vanhat käyttöoikeussopimuksettomat rakennukset) esitettiin lisättäväksi, että rakennus on asumiskelpoinen rekisteröimishetkellä. |
ALMMOLAŠ DILÁLAŠVUOHTA OHCEJOGAS 16.6.2003 13 Geavahanvuoigatvuođaid láigoaheapmi ja luohpadeapmi Árvalusčuoggái gávcci (boares visttit, main eai leat geavahanvuoigatvuođasoahpamušat) árvaluvvui lasihuvvot ahte visti lea oruhahtti dalle, go dat lea registrerejuvvon. |
| -Esityksessä on todettu: ”Vanhoille käyttöoikeus |
-Árvalusas daddjojuvvo, ahte ”Boares visttiide, main ii leat |
| sopimuksettomille rakennuksille voidaan tehdä omistajan hakemuksesta käyttöoikeussopimukset, mikäli niiden tämänhetkinen kunto ja omistajat täyttävät seuraavat kriteerit: – –. |
geavahanvuoigatvuođasoahpamuš, sáhttá dahkat eaiggáda ohcama vuođul geavahanvuoigatvuođasoahpamušaid, jos daid dálá dilli ja eaiggádat devdet čuovvovaš ákkaid – –. |
| ” +Ei muutosta suunnitelmaan. |
” +Eai rievdadusat plánii. |
| Kuka tahansa voi olla kirjoilla paikkakunnalla. |
Gii beare sáhttá leat girjjiin báikegottis. |
| Tämä on ongelma, kun rakennuksille voidaan tehdä sopimus, jos on paikkakuntalainen. |
Dát lea váttisvuohta, go visttiide sáhttá dahkat soahpamuša, jos lea báikegoddelaš. |
| -Esityksen muiden ehtojen tulee myös täyttyä. |
-Árvalusa eará eavttut galget maiddái dievvat. |
| pelkästään se, että on paikkakuntalainen. |
Ii leat doarvái leat dušše báikegoddelaš. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| 14 Valvonta Esitettiin, että eri sidosryhmiä valjastetaan valvontaan mukaan (riistanhoitoyhdistykset, paliskunnat jne.). Keskusteltava kulukorvauksista. |
14 Goziheapmi Árvaluvvui ahte sierra čanasjoavkkut láidestuvvojit fárrui goziheapmái (fuođđodikšunovttastusat, bálgosat jna.) Galgá ságastallat gollobuhtadusaid birra. |
| -Hks:n suosituksena on kirjattu valvonnan tehostamisen tarve. |
Plána ávžžuhussii lea merkejuvvon goziheami buoridandárbu. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Esitettiin, että kalastusalueen jäsenille annetaan valvontakortteja. |
Árvaluvvui ahte guolástanguovllu lahtuide addojuvvojit gozihangoarttat. |
| Kalastuksen valvontaan olisi saatava lisää resursseja. |
Guolástusa goziheapmái galggašedje lasi resurssat. |
| -Hks:n suosituksena on kirjattu valvonnan tehostamisen tarve. |
Plána ávžžuhussii lea merkejuvvon goziheami buoridandárbu. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Kalastuskuntien ja Metsähallituksen yhteistyötä on lisättävä. |
Guolástangottiid ja Meahciráđđehusa ovttasbarggu galggašii lasihit. |
| -Yhteistyötä kehitetään edelleen. |
Ovttasbargu lasihuvvo ovddežis. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Olisi keskusteltava viranomaisten yhteispalavereissa, miten valvontaa voisi tehostaa ja valvojien määrää lisätä. |
Galggašii ságastallat eiseválddiid oktasaš ságastallamiin, mo goziheami sáhtášii buoridit ja goziheaddjiid logu lasihit. |
| -Hks:n suosituksena on kirjattu valvonnan tehostamisen tarve. |
Plána ávžžuhussii lea merkejuvvon goziheami buoridandárbu. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Poromiehet voisivat suorittaa valvontaa omien töidensä ohella. |
Badjeolbmot sáhtášedje gozihit iežaset bargguid oktavuođas. |
| -Hks:n suosituksena on kirjattu valvonnan tehostamisen tarve. |
Plána ávžžuhussii lea merkejuvvon goziheami buoridandárbu. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Metsähallitus voisi kouluttaa kaikki valvontaan osallistuvat yhteiskoulutuksella. |
MR sáhtášii skuvlet oktasašskuvlemis buohkaid, geat leat mielde goziheamis. |
| -Hks:n suosituksena on kirjattu valvonnan tehostamisen tarve. |
Plána ávžžuhussii lea merkejuvvon goziheami buoridandárbu. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Villejä leiripaikkoja pitäisi valvoa enemmän. |
Vilda gohttensajiid galggašii gozihit eanet. |
| -Hks:n suosituksena on kirjattu valvonnan tehostamisen tarve. |
Plána ávžžuhussii lea merkejuvvon goziheami buoridandárbu. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Tiedusteltiin, miksi Metsähallitus ei valvo maastoajoneuvoliikennettä. |
Diđoštallui, manin Meahciráđđehus ii gozit meahccefievrojohtalusa. |
| -Metsähallitus valvoo myös maastoajoneuvoliikennettä. |
Meahciráđđehus goziha maiddái meahccefievrojohtalusa. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| UTSJOEN KALATALOUSNEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 7.7. 2003 8 Kalavesien hoito ja kalastus Alueelle houkutellaan turisteja luonnonvaroilla, joita paikalliset ovat käyttäneet satoja vuosia. |
OHCEJOGA GUOLLEDOALLO-RÁĐĐÁDALLANGOTTI ČOAHKKIN 7.7.2003 8 Guollečáziid dikšun ja guolástus Guvlui hohkahit turisttaid luondduriggodagaiguin, maid báikkálaš olbmot leat geavahan čuđiid jagiid. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| 2003 8 Kalavesien hoito ja kalastus Tenon kalastuksesta todettiin, että kotitilalle kuuluvat oikeudet on viety ihmisiltä pois. |
Deanu guolástusa birra gávnnahuvvui ahte ruovttudállui gullevaš vuoigatvuođat leat váldojuvvon olbmuin eret. |
| -Tenon kalastus ei koske Kaldoaivin aluetta, vaikkakin on samaa vesistöaluetta. |
Deanu guolástus ii guoskka Gálddoaivvi meahcceguvlui, vaikko vel Deatnu gullá seamma čázádatguvlui. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Miksi MH tekee kalanistutuksia, kun se ei ole tarpeen? |
Manin Meahciráđđehus čađaha guollegilvimiid, go dasa ii leat dárbu? |
| -Istutuksia tehdään myös arvokkaiden kalakantojen – kuten esim. raudun – lisäämiseksi. |
Guollegilvimat čađahuvvojit maiddái divrras guollenáliid, dego ovdamearkka dihte rávddu lasihan dihte. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Hks:ssa esitetään, että kalastusrajoitusten tarpeellisuutta tulee seurata tarkoin koko ajan ja tehdä tarvittavat muutokset vuosittain. |
Árvalusčuoggás vihtta evttohuvvo ahte guolástanráddjehusaid dárbbašlašvuođa galgá dárkilit čuovvut oppa áigge ja dahkat dárbbašlaš rievdadusaid jahkásaččat. |
| Ehdotettiin, että muutokset voisi tehdä harvemmin. |
Evttohuvvui ahte rievdadusaid sáhtášii dahkat hárvvebut. |
| +Muutettu suunnitelmaan siten, että tarvittavat muutokset tehdään kolmen vuoden välein. |
+Rievdaduvvon plánii nu ahte dárbbašlaš rievdadusat dahkkojuvvojit golmma jagi gaskkaid. |
| Muutoksia tehtäessä on otettava paikallisten kalastusoikeudet huomioon. |
OHCEJOGA GUOLLEDOALLO-RÁĐĐÁDALLANGOTTI ČOAHKKIN 7.7.2003 8 Guollečáziid dikšun ja guolástus Rievdadusaid dagadettiin galgá váldit vuhtii báikkálaš olbmuid guolástanvuoigatvuođaid. |
| -Hks:n esitykset ja suositukset ovat |
-Plána árvalusat ja ávžžuhusat leat |
| voimassa olevan lainsäädännön mukaisia. |
fámus dálá láhkamearrádusaid mielde. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Hks:ssa esitetään, että kalakantojen luontainen lisääntyminen turvataan kalastusta säätelemällä. |
Plána árvalusain guollenáliid lunddolaš lassáneapmi dorvvastuvvo guollenáliid muddema bokte. |
| Tämä tarkoittaa sitä, että kalakantojen lisääntyminen turvataan paikallisten kalastusta säätelemällä. |
Dat oaivvilda dan ahte guollenáliid lassáneapmi dorvvastuvvo báikkálaš ássiid bivddu muddema bokte. |
| Paikallisten kalastuksen säätely ja yleiskalastusoikeudet loukkaavat, polkevat paikallisten asukkaiden oikeuksia. |
Báikkálaš ássiid bivddu mudden ja oktasašguolástanvuoigatvuođat rihkkot ja dulbmot báikkálaš ássiid vuoigatvuođaid. |
| -Kalastuksen säätely koskee kaikkia |
-Guolástusa mudden guoská buot bivdijoavkkuide. |
| Ulkopaikkakuntalaisten kalastusta säädetään lupapolitiikalla; lupia myydään vain rajatuille alueille. |
Olgobáikegoddelaččaid bivdu muddejuvvon lohpepolitihka bokte, ja lobit vuvdojuvvojit dušše dihto guovlluide. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Hyvä, että lakia noudatetaan, mutta pidetään kiinni myös niistä oikeuksista, joita ei ole lakiin kirjattu. |
Lea buorre ahte lágat čuvvojuvvojit, muhto galgá doallat gitta maiddái dain vuoigatvuođain, mat eai leat láhkii merkejuvvon. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Virkistyskalastuslupien myynti ja kalastuslain mukaiset yleiskalastusoikeudet loukkaavat paikallisten asukkaiden oikeuksia. |
Lustabivdolobiid vuovdin ja guolástanlága mieldásaš oktasašbivdovuoigatvuođat rihkkot báikkálaš ássiid vuoigatvuođaid. |
| Oikeusministeriön työryhmä on todennut, että yleiskalastusoikeudet ovat ristiriidassa perustuslain kanssa. |
Vuoigatvuođaministeriija bargojoavku lea gávnnahan ahte oktasašbivdovuoigatvuođat mannet ruossalassii vuođđolágain. |
| - Hks:n esitykset ja suositukset ovat |
-Plána árvalusat ja ávžžuhusat leat |
| voimassa olevan lainsäädännön mukaisia. |
fámus dálá láhkamearrádusaid mielde. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Kalatalousneuvottelukunta katsoo, että suunnitelman esitykset ja suositukset ovat voimassa olevan lainsäädännön mukaisia. |
Guolledoalloráđđádallangotti mielas plána árvalusat ja ávžžuhusat leat dálá láhkamearrádusaid mielde. |
| +Ei muita muutoksia suunnitelmaan. |
+Eai eará rievdadusat plánii. |
| EM. |
OM. |
| KOKOUKSEEN LIITTYEN 12.7. TOIMITETUT KOMMENTIT 8 Kalavesien hoito ja kalastus Kalaston tuotto on heikko. |
ČOAHKKIMA BIRRA 12.7. DOAIMMAHUVVON KOMMEANTTAT 8 Guollečáziid dikšun ja guolástus Lohku 4.2.1 Guoládaga buvttadeapmi lea heittot. |
| Vedet ovat karuja ja kirkkaita sekä etupäässä matalia, jotka lämpiävät kesäisin eräille kalalajeille liikaa. |
Jávrrit ja jogat leat guorbasat ja čielgasat ja eanaš coahkásat, ja danin liegganit liiggás muhtun guollešlájaide. |
| Asia on ollut tuttu jo viime vuosisadan alussa. |
Ášši lea leamaš oahpis juo mannan čuohtejagi álggus. |
| Komiteamietinnössä 1921/20 s. 23 on kirjoitettu: ”Kalastusta harjoitetaan yleisesti kaikissa vesissä (kolmen pohjoisimman kunnan alueella). |
Komiteasmiehttamušas 1921/20 siiddus 23 čállojuvvo: ”Buot (golmma davimus gieldda) čáziin guolástit. |
| Vaikka kalansaalis onkin huomattava, niin ei se näillä seuduin riitä asukkaiden tarpeeksi, vaan on kalaa hankittava lisää joko Norjasta tai, kuten varsinkin Inarissa on mahdollista, pitäjän varsinaisista järviseuduista. |
Vaikko leatge buorit guollesállašat, de ii leat goittot doarvái guolli biebmat buot ássiid, muhto guoli ferte háhkat lasi juogo Norggas dahje, dego erenoamážit Anáris lea vejolaš, gieldda jávreguovlluin. |
| Komisionin tiedossa on, että kyläkunnille isojaossa tulevista omista kalavesistä on mahdollisuus saada vain osa vuotuista tarvetta. |
Kommišuvdna diehtá ahte gillegottiide stuorrajuogus boahtti guollečáziin lea vejolaš fidnet dušše oasi jahkásaš dárbbus. |
| ” Vältettävä turhia kollisiotilanteita, olisi kalastuksen osalta odotettava vireillä olevien kiinteistömääritystoimitusten ratkaisuja erilaisista kalastusoikeuksista. |
” Galgá geahččalit garvit dárbbašmeahttun ruossalasvuođaid, ja guolástusa hárrái gánnáha vuordit jođus leahkki giddodatmearrádusdoaimmahusaid čovdosiid sierralágan guolástanvuoigatvuođaid birra. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Hks:ssa todetaan, että ammattimainen kalastus on loppunut lähes kokonaan. |
Logus 4.2.4 daddjojuvvo ahte ámmátlágan bivdu lea nohkan measta oalát. |
| Miten se on loppunut lähes kokonaan? |
Manin dat lea nohkan measta oalát? |
| Ketkä ovat Uts- joella ammattikalastajia? |
Geat leat dasto Ohcejogas ámmátbivdit? |
| Porotalouden harjoittajat kalastavat porojen paimennuksen yhteydessä. |
Boazodoallit guolástit bohccuiguin barggadettiin. Ovdal guođohedje bohccuid bissovaččat. |
| Entiseen aikaan paimennettiin poroja kiinteästi. Nykyään käyvät etupäässä vasoja merkkaamassa, joten kalastus saattaa jäädä vähäiseksi. |
Dán áigge boazodoallit fitnet vuosttažettiin misiid mearkumin, ja nuba sáhttá geavvat ahte eai guolás nu ollu. |
| -Ammattimainen kalastus tarkoittaa |
-Ámmátlágan bivdu |
| sitä, että saalis myydään ja sillä on toimeentulon kannalta merkitystä. |
oaivvilda dan, ahte sálaš vuvdojuvvo ja bivdu mearkkaša áigáiboađu dáfus. |
| KOKOUKSEEN LIITTYEN 12.7. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| TOIMITETUT KOMMENTIT 8 Kalavesien hoito ja kalastus Virkistyskalastajien osuutta verrataan vesialueen omistajan osuuteen. |
Lohku 4.2.5 Lustabivdiid ossodat veardiduvvo čáhceguovllu eaiggáda ossodahkii. |
| Tarkalleen ottaen se on kalastuslain vastainen ja yksityistä kalastusoikeutta loukkaava (omaisuuden suoja perusoikeuslaissa). |
Rievtti mielde dat lea guolástanlága vuostá ja rihkku priváhta guolástanvuoigatvuođa (opmodaga suodji vuođđovuoigatvuođalágas). |
| Ihmetellä täytyy, miten MH:lla on niin suuri affiniteetti yksityiselle satoja vuosia kuuluneiden kalastusoikeuksien siirtämiseksi virkistyskalastajien käyttöön. |
Ferte imaštallat, manin Meahciráđđehus viggá sirdit priváhtaolbmuide čuđiid jagiid gullan guolástanvuoigatvuođaid lustabivdiid atnui. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| ”Nautintakalastusta harjoitetaan veden omistajan ohella. |
Lohku 4.2.6: ”Návddašanbivdu dáhpáhuvvá čáhceeaiggáda lassin. |
| ” Tutkimukset osoittavat, että mm. Nuorgamin lohkokunnan alueella ovat kalastaneet selvityksen mukaan ainoastaan paikalliset asukkaat. |
” Dutkamat čáje-hit ahte ee. Njuorggáma juohkingotti siste leat guolástan čielggadusa mielde dušše báikkálaš ássit. |
| Missähän veden omistajaksi itseään kutsuva on kalastanut? |
Gosson dat lea guolástan, gii gohčoda iežas čáhceeaiggádin? |
| ”Ei otettu kantaa omistajan (kai vedenomistajan) ja nauttijan? |
”Ii váldojuvvon bealli eaiggáda (várra čáhceeaiggáda) ja návddašeaddji? |
| väliseen suhteeseen. |
gaskavuhtii. |
| ” Valmistuneissa / työn alla olevissa kalastusselvityksissä väite ei saa minkäänlaista tukea. |
” Guolástančielggadusaiguin, mat leat gárvvásmuvvan ja maid leat válmmaštallamin, ii sáhte moktige doarjut dien čuoččuhusa. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| INARIN KALATALOUSNEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 8.7. 2003 8 Kalavesien hoito ja kalastus Hks:ssa todetaan, että ”kalastus- rajoitusten tarpeellisuutta tulee seurata tarkoin koko ajan ja tehdä tarvittavat muutokset vuosittain”. |
ANÁRA GUOLLEDOALLO-RÁĐĐÁDALLANGOTTI ČOAHKKIN 8.7.2003 8 Guollečáziid dikšun ja guolástus Árvalusčuokkis vihtta: ”Guolástanráddjehusaid dárbbašlašvuođa galgá čuovvut dárkilit oppa áigge ja dan galgá ain dárbbu mielde rievdadit jahkásaččat. |
| Muutokset voisi tehdä esimerkiksi kolmen vuoden välein. |
” Rievdadusaid sáhtášii dahkat ovdamearkka dihte golmma jagi gaskkaid. |
| -Asia on esitetty Utsjoen kalatalousneuvottelukunnan |
-Ášši lea ovdanbukton Ohcejoga guolledoalloráđđádallangotti |
| kokouksessa 7.7. +Muutettu suunnitelmaan siten, että tarvittavat muutokset tehdään kolmen vuoden välein. |
čoahkkimis 7.7. +Rievdaduvvon plánii nu, ahte dárbbašlaš rievdadusat dahkkojuvvojit golmma jagi gaskkaid. |
| Tiedusteltiin, onko vesistöjen pH-arvoja tutkittu ja onko tuloksia mahdollisuus nähdä. |
Diđoštallui, leatgo čáziid pH-árvvut dutkojuvvon ja leago bohtosiid vejolaš oaidnit. |
| -Ympäristökeskus hoitaa vesien tilan seurannan. |
-Birasguovddáš čuovvu čáziid dili. Meahciráđđehusas lea soames |
| joitakin kenttäkäyttöisiä pH-mittareita. |
pH-mihttár, maid sáhttá geavahit gieddebargguin. |
| Tuloksia voi tiedustella ympäristökeskukselta. |
Bohtosiid sáhttá gulaskuddat Birasguovddážis. |
| Hks:n suosituksissa kohtaan 2 on kirjattu, että tiedonvaihtoa ja yhteistyötä vesien tutkimuksissa tulee lisätä ympäristöviranomaisten kanssa. |
Plána ávžžuhusčuoggái golbma lea merkejuvvon ahte diehtolonohallama galgá buoridit ja galgá bargat čáziid dutkamis eanet biraseiseválddiiguin. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| 10 Maastoliikenne ja muu liikkuminen Ammattimaisen kalastuksen harjoittajille tulisi suunnitelmassa turvata kesällä kulkuoikeus tietyille ammattimaiseen kalastukseen soveltuville järville. |
10 Johtalus ja johtaleapmi Ámmátlágan guolásteaddjiide galggašii plána dorvvastit geassit johtinvuoigatvuohta dihto jávrriide, mat heivejit ámmátlágan guolástussii. |
| -Hks:n tavoitteisiin ja toimenpiteisiin kohtaan 5 on kirjattu, että Inarissa kuntalaisten kesäaikaisia maastoliikennelupia myönnetään luontaiselinkeinon harjoittajille tietyille kulku-urille. |
Plána árvalasčuoggái vihtta lea merkejuvvon ahte Anáris gieldalaččaide oaivvilduvvon meahccejohtaluslobit mieđihuvvojit geasi áigái luondduealáhusbargiide dihto vuojáhagaide. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| 13 Käyttöoikeuksien vuokraus ja luovutus |
13 Geavahanvuoigatvuođaid láigoheapmi ja luohpadeapmi |
| Tulisi selvittää, voidaanko erämaaalueelle sijoittaa kalastuksen harjoittamista helpottavia väliaikaisia laituri- ja perkausrakenteita. |
Galggašii čielggadit, sáhttágo meahcceguvlui bidjat gaskaboddosaš kádja- ja čollenrusttegiid guolástusa dárbbuid várás. |
| -Kalastuksen tarpeisiin MH voi antaa luvan pitää taukopaikkaa |
-Guolástusa dárbbuide Meahciráđđehus sáhttá addit lobi |
| tilapäisesti erämaa-alueella kalatalousneuvottelukuntaa ja paliskuntaa kuultuaan. |
doallat orustanbáikki gaskaboddosaččat meahcceguovllus, dan maŋŋá go lea gullan guolledoalloráđđádallangotti ja bálgosa. |
| +Lisätty hks:n tavoitteisiin ja toimenpiteisiin: Jokamiehen- oikeudet ylittävään leiriytymiseen Metsähallitus voi antaa luvan pitää tilapäisesti taukopaikkaa (kota, laavu tai kevytrakenteinen laituri) kalastuksen tarpeisiin kalatalousneuvottelukuntaa ja paliskuntaa kuultuaan. |
+Lasihuvvon plána árvalusčuoggái ovcci: Juohkeolbmovuoigatvuođaid badjel manni gohttemii Meahciráđđehus sáhttá addit lobi doallat gaskaboddosaččat orustanbáikki (goahti, lávvu dahje ovttageardán kádja) guolástusa dárbbuide, go lea gullan guolledoalloráđđádallanllangotti ja bálgosa. |
| LAKISÄÄTEINEN NEUVOTTELU SAAMELAISKÄRÄJIEN KANSSA 21.8. 2003 Yleistä Suunnitelma perustuu lainsäädännön virheelliseen tulkintaan. |
LÁGASMEARRIDUVVON RÁĐĐÁDALLAN SÁMEDIKKIIN 21.8.2003 Almmolaš áššit Plána vuođđuduvvá láhkamearrádusaid boastto dulkomii. |
| -Juridiset virheet on pyritty korjaamaan aina, kun ne on tuotu |
-Juridihkalaš boasttuvuođaid leat geahččalan divvut álo, go dat |
| suunnittelijan tietoon. |
leat boahtán plánejeaddji dihtui. |
| +Muutettu tarvittaessa suunnitelmaan. |
+Rievdaduvvon dárbbu mielde plánii. |
| Saamelaisten asemaa ei ole suunnitelmassa turvattu riittävästi. |
Sámiid sajádat ii leat plánas doarvái dorvvastuvvon. |
| -Metsähallituksen tehtävänä on sovittaa yhteen luonnon- |
-Meahciráđđehusa bargun lea oktiiheivehit luondduriggodagaid |
| varojen hoito, käyttö ja suojelu siten, että luontaiselinkeinojen ja saamelaiskulttuurin edellytykset turvataan. |
dikšuma, geavaheami ja suodjaleami nu, ahte luondduealáhusaid ja sámekultuvrra vejolašvuođat dorvvastuvvojit. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Ekonomista ja ekologista näkökulmaa painotetaan suunnitelmassa poronhoidon kustannuksella ja ns. luontomatkailua edistäen enemmän kuin laki vaatii. |
Ekonomalaš ja ekologalaš bealit deattuhuvvojit plánas ja seammás vajálduhttojuvvo boazodoallu. Ng. luondduturisma ovddiduvvo eanet go láhka gáibida. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| LAKISÄÄTEINEN NEUVOTTELU SAAMELAISKÄRÄJIEN KANSSA 21.8. |
Nuortalaččat ja guolástus ožžon uhccán fuopmášumi. |
| +Täydennetty hks:a. |
+Leat geahččalan dievasmahttit plána dákko bokte. |
| 1 Johdanto Saamen kielessä ei ole lainkaan sanaa erämaa. |
1 Álggahus Sámegielas ii rievtti mielde gávdno sátni meahcceguovlu. |
| Olisi korjattava teksti – uusi sana saamenkielessä. |
Galggašii divvut teavstta – ođđa sátni sámegielas. |
| +Muutettu suunnitelmaan. |
+Rievdaduvvon plánii. |
| Myös johdannossa tuotava esille, että osa alueesta kuuluu koltta-alueeseen. |
Maiddái álggahusas galgá buktit ovdan ahte oassi guovllus gullá nuortalašguvlui. |
| +Lisätty suunnitelmaan. |
DILÁLAŠVUOHTA JA EVTTOHUS |
| Kolttasaamelaisilla on koltta-alueella kolttalain mukaisia oikeuksia, jotka eivät kuulu muille, joten koltta-alueen tulee näkyä kartalla. |
LÁGASMEARRIDUVVON RÁĐĐÁDALLAN SÁMEDIKKIIN 21.8.2003 1 Álggahus Nuortalaččain leat nuortalašguovllus nuortalašlága mielde vuoigatvuođat, mat eai gula earáide, ja nuba nuortalašguovlu galgá oidnot kárttas. |
| +Lisätty suunnitelman karttaan. |
+Lasihuvvon plána kártii. |
| Hks:an olisi kirjoitettava suomenkielisten paikannimien rinnalle myös saamenkieliset nimet. |
Plánii galggašii merket suomagielat báikenamaid báldii maiddái sámegielat namaid. |
| +Lisätty suunnitelmaan saamenkieliset paikannimet sulkuihin suomenkielisen paikannimen rinnalle. |
+Lasihuvvon plánii sámegielat báikenamat ruođuid sisa suomagielat báikenamaid báldii. |
| Saamenkielinen nimi kirjoitetaan, kun paikannimi mainitaan ensimmäisen kerran. |
Sámegielat namma čállojuvvo, go báikenamma máinnašuvvo vuosttas háve. |
| 3 Hoidon ja käytön tavoitteet Metsähallituksella on vyöhykkeistämisen perusteena ainoastaan erämaalain yksityiskohtaisissa perusteluissa oleva lause: ”Alue voitaisiin suunnitelmassa myös jakaa käytön kannalta eri osiin”, mikä perusteluissa viittaa metsäalueiden jakoon luonnontilaisiin ja luonnonmukaisesti käsiteltäviin. |
3 Dikšuma ja geavaheami ulbmilat Meahciráđđehusas lea avádatjuogu ággan dušše meahcceguovlolága dárkilet ákkastallamiin ovdanbukton cealkka: ”Guovllu sáhtášii plánas juohkit geavaheami dáfus sierra osiide”, mii ákkastallamiin čujuha vuovdeguovlluid juohkimii luonddudilálaš ja ekologalaš vuvddiide. |
| Erämaalain yhden perustamistarkoituksen – luonnon monipuolisen käytön ja sen edellytysten kehittäminen – varjolla MH on kehitellyt esim. moottorikelkkailua. |
Meahcceguovlolága ovtta vuođđudanulbmila – luonddu máŋggabealat geavaheami ja dan vejolašvuođaid ovddideami –- vuođul Meahciráđđehus lea ovddidan omd. mohtorgielkkástallama. |
| -MH:n valtakunnalliset |
-Meahciráđđehusa |
| suunnitteluohjeet ohjaavat myös vyöhykkeistämistä. |
váldegottálaš plánenrávvagat stivrejit maiddái avádatjuogu. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Maankäyttö- ja rakennuslain osalta valtakunnallisten alueidenkäyttö- tavoitteiden sisältöön on lisätty asioita, joita siellä ei ole; tavoitteista on jätetty pois saamelaisten kotiseutualuetta koskeva määräys. |
Eanageavahan- ja huksenlága hárrái váldegottálaš guovlluidgeavahanulbmiliid sisdollui leat lasihuvvon áššit, mat doppe eai leat ja ulbmiliin leat guđđojuvvon eret sámiid ruovttuguvlui guoskevaš mearrádus. |
| +Täydennetty suunnitelmaan. |
+Dievasmahtton plánii. |
| Saamelaiskulttuurin harjoittamiseen lasketaan kuuluvaksi perinteiset elinkeinot kuten poronhoito, kalastus ja metsästys. |
Sámekultuvrrain bargamii lohkkojit árbevirolaš ealáhusat dego boazodoallu, guolástus ja meahccebivdu. |
| +Lisätty suunnitelmaan. |
+Lasihuvvon plánii. |
| MH:n tehtävä ei ole lain mukaan luontomatkailun kehittäminen. |
Meahciráđđehusa bargun ii leat lága mielde ovddidit luondduturismma. |
| Onko erämaalain perusteluissa mainittu luontomatkailu? |
Leago meahcceguovlolága ákkastallamiin máinnašuvvon luondduturisma? |
| -Erämaalain (62/1991) tarkoituksena on erämaaluonteen säilyttäminen, |
-Meahcceguovlolága (62/91) ulbmilin lea seailluhit meahcceguovloiešlági |
| saamelaiskulttuurin ja luontaiselinkeinojen turvaaminen sekä luonnon monipuolisen käytön ja sen edellytysten turvaaminen. |
ja dorvvastit sámekultuvrra, luondduealáhusaid ja luonddu máŋggabealat geavaheami. |
| Erämaalain yleisperusteluissa lukee: ”Lapin luonnon tarjoamien retkeily- ja virkistysmahdollisuuksien turvaamiseksi ja kehittämiseksi sekä niiden matkailuvetovoiman säilyttämiseksi tarvitaan erämaita. |
Meahcceguovlolága oppalaš ákkastallamiin čuožžu: ”Lappi luonddu vánddardan- ja lustageavahanvejolašvuođaid dorvvastan ja ovddidan dihte ja daid turismageasuhusa seailluhan dihte galget leat meahcceguovllut. |
| ” Erämaalain yksityiskohtaisissa perusteluissa lukee: ”Erämaa-alueiden perustamisella pyritään myös kehittämään luonnon monipuolista käyttöä ja sen edellytyksiä kuten esimerkiksi alueiden retkeily- ja virkistyskäyttömahdollisuuksia ja metsien monipuolista käyttöä. |
” Meahcceguovlolága dárkilet ákkastallamiin čuožžu: ”Meahcceguovlluid vuođđudeami bokte geahččalit maiddái ovddidit luonddu máŋggabealat geavaheami dego vánddardan- ja lustageavahanvejolašvuođaid ja vuvddiid máŋggabealat geavaheami. |
| ” +Ei muutosta suunnitelmaan. |
” +Eai rievdadusat plánii. |
| 4 Vyöhykealuejako Hks:an kirjattava, että virkistysvyöhykkeen leveys on enimmillään 1 km (ei pelkästään näkyä kartoilla). |
4 Avádatjuohku Plánii galgá merkejuvvot ahte lustageavahanavádat lea eanemustá ovtta kilomehtera govddu (ii dušše oidnot kárttain). |
| +Lisätty suunnitelmaan: ”Virkistysvyöhyke on enimmillään kilometrin levyinen. |
+Lasihuvvon plánii: ”Lustageavahanavádat lea eanemustá kilomehtera govddu. |
| Käytännössä virkistysvyöhyke sijoittuu olemassa olevien reittien ja rakenteiden ympärille, Iijärven ympärille sekä osittain Näätämöjoen varteen.” |
Dat boahtá dálá johtolagaid ja rusttegiid birra, Idjajávrri birrasiidda ja muhtun muddui Njávdánjoga sisa.” |
| Korjattava hks:an, mitä erämaan monipuolisen käytön edistäminen tarkoittaa: ei luontomatkailun edellytysten järjestämistä. |
Galgá divvut plánii, maid meahcceguovllu máŋggabealat geavaheami ovddideapmi oaivvilda: dasa ii gula luondduturismma vejolašvuođaid ovddideapmi. |
| -Erämaalain (62/1991) tarkoituksena on erämaaluonteen säilyttäminen, |
-Meahcceguovlolága (62/91) ulbmilin lea seailluhit meahcceguovloiešlági |
| saamelaiskulttuurin ja luontaiselinkeinojen turvaaminen sekä luonnon monipuolisen käytön ja sen edellytysten turvaaminen. |
ja dorvvastit sámekultuvrra, luondduealáhusaid ja luonddu máŋggabealat geavaheami. |
| Erämaalain perusteluissa lukee: ”Lapin luonnon tarjoamien retkeily- ja virkistysmahdollisuuksien turvaamiseksi – –”. (ks. vastaus edellä). |
Meahcceguovlolága oppalaš ákkastallamiin čuožžu: ”Lappi luonddu vánddardan- ja lustageavahanvejolašvuođaid dorvvastan ja ovddidan dihte ja daid turismageasuhusa seailluhan dihte galget leat meahcceguovllut. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
” +Eai rievdadusat plánii. |
| 2003 6 Luonnon virkistyskäyttö ja luontomatkailu Tarkennetaan suunnitelmaan, mikä on Villin Pohjolan rooli. |
6 Luondduturisma ja lustageavaheapmi Dárkkálmuhtto plánii, mii lea Villi Pohjola rolla. |
| -Villi Pohjola vastaa Metsähallituksen maksullisista luontomatkailu |
-Villi Pohjola vástida Meahciráđđehusa gávppálaš luondduturisma |
| palveluista eli markkinoi ja myy matkailupalveluja. |
bálvalusain dahjege márkanastá ja vuovdá turismabálvalusaid. |
| Tuotteita ovat mm. luontomatkat ja majoituspalvelut. |
Dákkár buktagat leat ee. luonddumátkkit ja idjadanbálvalusat. |
| +Lisätty suunnitelmaan. |
DILÁLAŠVUOHTA JA EVTTOHUS |
| Käsitteet – kuten luontomatkailu ja virkistyskäyttö – olisi selvennettävä erämaalain, Metsähallitus-lain ja maastoliikennelain mukaisiksi. |
LÁGASMEARRIDUVVON RÁĐĐÁDALLAN SÁMEDIKKIIN 21.8.2003 6 Luondduturisma ja lustageavaheapmi Doahpagiid - dego luondduturisma ja lustageavaheapmi - galggašii čielggasmahttit čuovvut meahcceguovlolága, meahciráđđehuslága ja meahccejohtaluslága ulbmiliid. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Matkailuyrittäjät voivat luovuttaa perustuslaissa saamelaisille turvattujen kalastus- ja metsästysoikeuksien lupia ulkopuolisille saamelaisia kuulematta. |
Turistafitnodagat sáhttet luohpadit olgobáikegoddelaččaide sámiid gulakeahttá guolástan- ja meahcástanvuoigatvuođaid lobiid, mat leat vuođđolágas dorvvastuvvon sámiide. |
| Saamelaiset eivät voi itse luovuttaa näitä oikeuksia ulkopuolisille. |
Sámit ieža eai sáhte luohpadit dáid vuoigatvuođaid vierrásiidda. |
| Metsähallitus ei voi siirtää lakisääteistä viranomaisvastuutaan paikallisille matkailuyrittäjille samalla, kun luovuttaa niiden myytäväksi moottorikelkkauralupia sekä kalastus- ja metsästyslupia matkailijoille. |
Meahciráđđehus ii sáhte sirdit iežas lágasmearriduvvon eiseváldevásttu báikkálaš turistafitnodagaide, seammás go luohpada daid vuovdinláhkai mohtorgielkávuojáhatlobiid ja guolástan- ja meahcástanlobiid turisttaide. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Jos Metsähallituksen tupien käyttötarkoitus muuttuu, olisi siitä neuvoteltava ao. alueen paliskunnan ja kolttien kanssa. |
Jos Meahciráđđehusa stobuid geavahanulbmil rievdá, de das galggašii ráđđádallat áššáigullevaš bálgosiin ja nuortalaččaiguin. |
| +Lisätty hks:an, että muutoksista neuvotellaan alueen paliskunnan ja koltta-alueella kolttien kanssa. |
+Lasihuvvon plánii ahte MR ráđđádallá rievdadusaid birra guovllu bálgosiin ja nuortalašguovllus nuortalaččaiguin. |
| 7 Porotalous Porotalouden historia -kappaleessa on vanhentunutta tietoa. |
7 Boazodoallu Boazodoalu historjá -bihtás leat boarásmuvvan dieđut. |
| Kappaletta voi muutenkin supistaa, sillä perusselvityksessä asiaa käsitellään laajemminkin. |
Bihtá sáhttá muđuige oanidit, dasgo vuođđočielggadusas ášši gieđahallojuvvo viidáseappotge. |
| +Muutettu suunnitelmaan. |
+Rievdaduvvon plánii. |
| Lause: ”Lisäksi paliskunnalla ja poromiehillä on kämppiä eri puolella paliskunnan aluetta” antaa kuvan, että poromiehillä on kämppiä joka paikassa. |
Cealkka: ”Dasa lassin bálgosis ja badjeolbmuin leat gámppát miehtá bálgosa” addá gova ahte badjeolbmuin leat gámppát juohke sajis. |
| +Muutettu hks:an: ”Lisäksi paliskunnalla on muutama porokämppä paliskunnan alueella.” |
+Rievdaduvvon plánii: ”Dasa lassin bálgosis lea soames gámpá bálgosa siste.” |
| 8 Kalavesien hoito ja kalastus Lause: ”Osa siikaistutuksista on kortistoimatta, sillä istukkaita yleensä jaettiin kyläläisille, jotka suojellakseen ’omia’ pyyntijärviä kertoivat istutusjärveksi jonkin muun veden nimen. |
8 Guollečáziid dikšun ja guolástus Cealkka: ”Oassi čuovžagilvimiin leat registrerekeahttá, dasgo gilvinguliid juhke dábálaččat giliolbmuide, geat suodjalan dihte ”iežaset” bivdojávrriid muitaledje gilvinjávrin juoga eará čázádaga nama. |
| ” Tätä ei tarvitsisi mainita. |
” Čáhpodahtton oasi ii livčče dárbu máinnašit. |
| +Poistettu suunnitelmasta osa tekstistä. |
+Jávkaduvvon plánas čáhpodahtton teaksta. |
| Ikimuistoinen nautinta kuuluisi olla ylimuistoinen nautinta. |
Ikimuistoinen návddašeapmi galggašii leat ylimuistoinen návddašeapmi. |
| +Muutettu suunnitelmaan. |
+Rievdaduvvon plánii. |
| On suuri puute, että koltilla ei ole lakiin perustuvaa oikeutta kalastusneuvotteluissa. |
Lea stuorra váilevašvuohta ahte nuortalaččain ii leat láhkii vuođđuduvvi vuoigatvuohta guolástanráđđádallamiin. |
| Kolttien edustajia ei ole myöskään kuultu kalastusalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmia laadittaessa. |
Nuortalaččaid ovddasteaddji ii maiddái gullojuvvon, go dahkkojedje guolástanguovlluid geavahan- ja dikšunplánat. |
| -Kalatalousneuvottelukunnan nimittää TE-keskus; |
-Guolledoalloráđđádallangotti nammada TE-guovddáš, nuortalaččaid |
| kolttien edustaja mukana asiantuntijana. |
ovddasteaddjin mielde lea áššedovdi. |
| Lakisääteisen kalastusalueen jäseniä ovat kalastuskunnat, vesialueiden omistajat, ammattikalastajien edustajat ja virkistyskalastajien edustajat. |
Lágasmearriduvvon guolástanguovllu lahtut leat guolástangottit, čáhceguovlluid eaiggádat, ámmátbivdiid ja lustabivdiid ovddasteaddjit. |
| Kalastusalue laatii käyttö- ja hoitosuunnitelman kalastusalueelle. |
Guolástanguovlu dahká geavahan- ja dikšunplána guolástanguvlui. |
| Saamelaiskäräjät voisi kirjoittaa, mitä vaikutuksia hks:n kalastukseen liittyvät esitykset merkitsevät käytännössä saamelaisille ja koltille. |
+Lasihuvvon plána ávžžuhusaide nr 2. Sámediggi sáhtášii čállit, mo plána guolástanárvalusat iešalddes váikkuhit sámiide ja nuortalaččaide. |
| -Metsähallitus voisi tämän perusteella yrittää muotoilla hks:an |
-Meahciráđđehus sáhtášii dán vuođul geahččalit hábmet ođđasit |
| suosituksen, jossa saamelaisten ja kolttien asema kalastusasioista neuvoteltaessa otettaisiin paremmin huomioon. |
plána ávžžuhusa nu, ahte sámiid ja nuortalaččaid sajádat guolástanáššiid birra ráđđádaladettin váldojuvvošii buorebut vuhtii. |
| +Ei muutosta, koska saamelaiskäräjät ei toimittanut ko. arviointia. |
+Eai rievdadusat plánii, dasgo sámediggi ii doaimmahan guoskevaš árvvoštallama. |
| 9 Riistanhoito ja metsästys Miten metsästyslupien myynnissä turvataan saamelaisten oikeus harjoittaa luontaiselinkeinoja? |
9 Fuođđodikšun ja meahccebivdu Mo meahcástanlobiid vuovdimis dorvvastuvvo sámiid vuoigatvuohta bargat luondduealáhusaiguin? |
| -Metsähallitus neuvottelee vuosittain metsästyslupajärjestelyistä ja |
-Meahciráđđehus ráđđádallá jahkásaččat bivdolobiid lágideami ja |
| koira-alueista riistanhoitoyhdistysten, paliskuntien, saamelaiskäräjien, metsästyksestä ainakin osan toimeentulostaan saavien paikallisten matkailuyrittäjien, mahdollisten ammattimetsästäjien ja koltta-alueella kolttien edustajien kanssa. |
beanaguovlluid birra fuođđodikšunovttastusaiguin, bálgosiiguin, sámedikkiin, báikkálaš turistafitnodatolbmuiguin geat ožžot goittot oasi áigáiboađusteaset bivddus, vejolaš ámmátbivdiiguin ja nuortalašguovllus nuortalaččaid ovddasteaddjiiguin. |
| Lupamäärä sovitaan sellaiselle tasolle, että ulkopaikkakuntalaisten harjoittamasta metsästyksestä aiheutuisi mahdollisimman vähän haittaa luontaiselinkeinojen harjoittamiselle. |
Lohpemearri sohppojuvvo dakkár dássái ahte olgobáikegoddelaččaid bivdu ii čuozášii olus olbmuid vejolašvuođaide bargat luondduealáhusaiguin. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| LAKISÄÄTEINEN NEUVOTTELU SAAMELAISKÄRÄJIEN KANSSA 21.8. |
DILÁLAŠVUOHTA JA EVTTOHUS MEAHCIRÁĐĐEHUSA KOMMEANTA, |
| 2003 10 Maastoliikenne ja muu liikkuminen Metsähallitus-asetuksen mukainen paikallisen väestön ”oikeus” maastoliikennelupiin ei perustu laissa olevaan valtuutukseen. |
LÁGASMEARRIDUVVON RÁĐĐÁDALLAN SÁMEDIKKIIN 21.8.2003 10 Johtalus ja johtaleapmi Meahciráđđehusásahusa mieldásaš báikkálaš olbmuid ”vuoigatvuohta” meahccejohtaluslobiide ii vuođđuduva lágas daddjojuvvon fápmudussii. |
| Sitä paitsi lupia myönnettäessä tulee eduskunnan ponnen mukaan tarkastaa, ettei luvista aiheudu maastoliikennelain 5 §:n mukaista vahinkoa. |
Dasa lassin lobiid mieđihettiin galgá Riikkabeivviid cealkámuša mielde dárkkistit ahte lobit eai dagat meahccejohtaluslága 5 §:s daddjojuvvon vahágiid. |
| +Ei muutosta hks:an. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Koiravaljakkoyrittäjille ei tule myöntää lupia Kaldoaivin erämaa-alueelle. |
Beanavuodjinfitnodagaide ii galgga mieđihit lobiid Gálddoaivvi meahcceguvlui. |
| -MH:n ja paliskuntien välisissä palavereissa on keskusteltu, että |
-Meahciráđđehusa ja bálgosiid gaskasaš deaivvademiin lea ságastallon das, |
| lupia myönnetään vain merkityille moottorikelkkaurille. |
ahte lobit mieđihuvvojit dušše merkejuvvon mohtorgielkávuojáhagaide. |
| Jos lupaa haetaan urien ulkopuolelle, pyydetään aina paliskunnalta lausunto. |
Jos lohpi ohccojuvvo vuojáhagaid olggobeallai, de galgá álo bivdit bálgosis cealkámuša áššis. |
| Jokamiehenoikeuteen (ei liiketoiminnalliseen) perustuva koiravaljakoilla liikkuminen ei tarvitse MH:n lupaa. |
Juohkeolbmovuoigatvuođaide vuođđuduvvi (ii-gávppálaš) beanavuodjimii ii dárbbašuvvo Meahciráđđehusa lohpi. |
| Suunnitelmassa on todettu, että koiravaljakkotoiminta ei voi poronhoitoalueella olla jokamiehenoikeuteen perustuvaa toimintaa, ja liikkumisen säännöt pitäisi selvittää mahdollisia lainsäädäntömuutoksia varten. |
Plána ávžžuhusain (lohku 4.9.7) lea daddjojuvvon ahte beanavuodjindoaibma ii sáhte boazodoalloguovllus vuođđuduvvat juohkeolbmovuoigatvuođaide, muhto johtalannjuolggadusaid galggašii čielggadit vejolaš láhkamearrádusrievdadusaid várás. |
| Asiasta on tiedotettu ympäristöministeriöön. |
Áššis lea dieđihuvvon birasministeriijai. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Virkistysmoottorikelkkailusta voi aiheutua poronhoidolle enemmän kuin harmia. |
Lustamohtorgielkkástallan sáhttá leat goarádussan boazodollui. |
| -Muutettu suunnitelmaan: ”– – voi aiheutua poronhoidolle kuitenkin myös haittaa ja vahinkoa.” |
+Rievdaduvvon plánii: ”– – sáhttá maiddái heađuštit ja vaháguhttit boazodoalu.” |
| Hks:n esityksiin toivottiin kirjattavaksi, että MH pitää tärkeänä porojen vasoma-alueiden yksilöimistä ja rauhoittamista toukokuun ajaksi ja esittää, että alueellinen ympäristökeskus rauhoittaisi Kaldoaivin erä-maan vasoma-alueet tuolloin kaikelta maastoliikenteeltä. |
Plána árvalusaide háliidedje lasihit, ahte Meahciráđđehusa mielas lea dehálaš spesifiseret bohccuid guottetbáikkiid ja ráfáidahttit daid miessemánnui. Árvaluvvui ahte guvllolaš birasguovddáš suddješii Gálddoaivvi meahcceguovllu guottetbáikkiid buot meahccejohtalusas. |
| -Koska asia ei ole Metsähallituksen päätettävissä, sitä ei voi |
-Go Meahciráđđehus ii sáhte mearridit áššis, de dan ii sáhttán |
| kirjata suunnitelmaan esityksenä. |
merket plána árvalusaide. |
| +Lisätty suunnitelmaan suosituksena, että Metsähallitus pitää tärkeänä porojen vasoma-alueiden yksilöimistä ja rauhoittamista toukokuun ajaksi. |
+Lasihuvvon plána ávžžuhusčuoggái 4: Meahciráđđehusa mielas lea dehálaš spesifiseret bohccuid guottetbáikkiid ja ráfáidahttit daid miessemánnui. |
| Metsähallitus tukee mahdollista paliskuntien hakemusta alueelliselle ympäristökeskukselle vasoma-alueiden rauhoittamiseksi kaikelta maastoliikenteeltä toukokuun ajaksi. |
Meahciráđđehus doarju bálgosiid, jos dát ohcet guvllolaš birasguovddážis guottetbáikkiid ráfáidahttima buot meahccejohtalusas miessemánnui. |
| Esitettiin lihavoinnilla merkittyä poistettavaksi kohdasta, jossa todetaan, että jokamiehenoikeuksien perusteella kaikilla on oikeus liikkua omin voimin tai omatoimisesti poroja, koiria tai hevosta apuna käyttäen ilman aika- tai aluerajoituksia. |
Evttohuvvui jávkaduvvot čáhpodahtton teakstabihttá, mas daddjojuvvo ahte juohkeolbmovuoigatvuođaid vuođul buohkat ožžot johtalit iešráđálaččat dahje bohccuin, beatnagiin dahje heasttain almmá áige- ja guovloráddehusaid haga. |
| +Muutettu hks:an. |
+Rievda- duvvon plánii. |
| 15 Resurssit ja aikataulu Saamelaiskäräjät vastustaa uuden huoltotuvan rakentamista. |
15 Resurssat ja áigedávval Sámediggi vuostálastá ođđa fuolahanstobu huksema. |
| -Mikäli hks vahvistetaan tällaisenaan ja lupa huoltotuvan |
-Jos plána dohkkehuvvo dálá hámis ja lohpi fuolahan- |
| rakentamiselle saadaan, tuvan sijoituspaikasta neuvotellaan paliskunnan ja kolttien kanssa. |
stobu huksemii fidnejuvvo, de MR ráđđádallá bálgosiin ja nuortalaččaiguin fuolahanstobu báikkis. |
| +Suunnitelmaan lisätty, että mikäli rakentamislupa saadaan, tuvan paikasta neuvotellaan paliskunnan ja kolttien kanssa. |
+Plánii lasihuvvon ahte jos huksenlohpi fidnejuvvo, de MR ráđđádallá bálgosiin ja nuortalaččaiguin fuolahanstobu báikkis. |
| 16 Vaikutusten arviointi Keskusteltava ympäristöministeriön edustajien kanssa, kirjoittaako saamelaiskäräjät jatkossa hoito- ja käyttösuunnitelmiin suunnitelman vaikutuksista saamelaiskulttuuriin. |
16 Plána váikkuhusaid árvvoštallan Galgá ságastallat birasministeriija ovddasteaddjiiguin, čállágo sámediggi boahtteáiggis dikšun- ja geavahanplánaide plána váikkuhusain sámekultuvrii. |
| -Asiasta on keskusteltu ympäristöministeriön kanssa ja sovittu, |
-Meahciráđđehus lea ráđđádallan áššis birasministeriijain |
| että Metsähallitus pyytää saamelaiskäräjiä tekemään arvion suunnitelman vaikutuksista saamelaiskulttuuriin. |
ja soahpan dáinna ahte bivdá sámedikki árvvoštallat plána váikkuhusaid sámekultuvrii. |
| +Saamelaiskäräjät laatii hks:n liitteeksi arvion suunnitelman vaikutuksista saamelaiskulttuuriin. |
+Sámediggi dahká plána čuovusin árvvoštallama plána váikkuhusain sámekultuvrii. |
| Saamelaiskulttuurin turvaamisen kannalta tärkeimmät kysymykset hoito- ja käyttösuunnitelmassa koskevat poronhoitomahdollisuuksien turvaamista. |
Sámekultuvrra dorvvasteami dáfus deháleamos gažaldagat dikšun- ja geavahanplánas gusket boazodoallovejolašvuođaid dorvvasteapmái. |
| Edelliseen olisi lisättävä myös kalastusmahdollisuuksien turvaaminen. |
Ovddibui galggašii lasihit maiddái guolástanvejolašvuođaid dorvvasteami. |
| +Lisätty hks:an. |
+Lasihuvvon plánii. |
| Suunnitelmassa sanotaan, että osa poronhoitajista on saamelaisia. |
Plánas daddjojuvvo ahte oassi boazodoalliin leat sámit. |
| Suunnittelualueen paliskuntien poronhoitajista lähes kaikki ovat saamelaisia. |
Plánenguovllu bálgosiid boazodoalliin measta buohkat leat sámit. |
| +Muutettu hks:an. |
+Rievda- duvvon plánii. |
| Saamelaisten asema on heikentynyt vuoden 1991 jälkeen MH:n liikelaitostumisen ja kalastuslain muutoksen myötä. |
Sámiid sajádat leat fuotnánan jagi 1991 maŋŋá, go Meahciráđđehusas šattai gávppálaš lágádus ja guolástanláhka rievddai. |
| Maastoliikenne-, metsästys-, kalastus- ym. lupien myynti ja koiravaljakkotoiminta heikentävät saamelaisten oikeutta harjoittaa kulttuuriaan. |
Meahccejohtalus-, meahcástan-, guolástan- jed. lobiid vuovdin ja beanavuodjindoaibma čuohcá sámiid vuoigatvuhtii bargat iežaset kultuvrrain. |
| Kun elinkeinojen harjoittamismahdollisuuksia kavennetaan, niin samalla saamenkielen käyttö kapenee. |
Go olbmuid vejolašvuođat bargat ealáhusaideasetguin gáržžiduvvojit, de seammás gáržu maiddái sámegiela geavaheapmi. |
| +Ei muutosta hks:an. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| INARIN JA UTSJOEN KUNTAKOHTAISTEN YHTEISTYÖRYHMIEN YHTEISKOKOUS 2.9. 2003 9 Riistanhoito ja metsästys Koirien käyttö riekon metsästyksessä on rajoitettava minimiin, talvella ei tule sallia. |
ANÁRA JA OHCEJOGA GIELDDAID OVTTASBARGOJOAVKKUID OKTASAŠČOAHKKIN 2.9.2003 9 Fuođđodikšun ja meahccebivdu Beatnagiid geavaheami rievssatbivddus galgá geahpedit nu ollu go vejolaš, ja dálvái gildojuvvot. |
| Metsästysalueista on neuvoteltava kaikkien osapuolten kanssa. |
Meahcástanguovllu birra galgá ráđđádallat buot oassebeliiguin. |
| -MH neuvottelee vuosittain metsästyslupajärjestelyistä ja koira |
-Meahciráđđehus ráđđádallá jahkásaččat bivdolobiid lágideami |
| alueista riistanhoitoyhdistysten, paliskuntien, saamelaiskäräjien, metsästyksestä ainakin osan toimeentulostaan saavien paikallisten matkailuyrittäjien, mahdollisten ammattimetsästäjien ja koltta-alueella kolttien edustajien kanssa. |
ja beanaguovlluid birra fuođđodikšun-ovttastusaiguin, bálgosiiguin, Sámedikkiin, báikkálaš turistafitnodatolbmuiguin geat ožžot goittot oasi áigáiboađusteaset bivddus, vejolaš ámmátbivdiiguin ja nuortalašguovllus nuortalaččaid ovddasteaddjiiguin. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Metsähallituksella on oikea suuntaus, kun asioista neuvotellaan. |
Meahciráđđehus dahká riekta, go ráđđádallá áššiid birra. |
| Kevättalven koirametsästys on kiellettävä kokonaan tai rajoitettava minimiin. |
Beanabivdu giđđadálvve galgá gildojuvvot ollásit dahje gáržžiduvvot nu ollu go vejolaš. |
| -Kevätluvat myydään yrittäjien kautta, ja metsästäjän |
-Giđđalobit vuvdojuvvojit fitnodagaid bokte, ja meahccebivdi dahje |
| tai yrittäjän on oltava yhteydessä tokkakunnan edustajaan ennen metsälle menoa. |
fitnodatolmmoš galgaba leat oktavuođas siidda ovddasteaddjiin, ovdalgo bivdi vuolgá bivdui. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Yksityismaanomistajia ei ole kuultu metsästysneuvotteluissa. |
Priváhtaeanaeaiggádat eai leat gullojuvvon bivdoráđđádallamiin. |
| -Metsähallitus ei päätä yksityismaiden metsästysasioista. |
-Meahciráđđehus ii mearrit priváhtaeatnamiid bivdoáššiin. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Metsästyslakiin olisi saatava muutos, ettei maaliskuussa metsästetä riekkoa. |
Meahcástanlága galggašii rievdadit nu ahte njukčamánus ii bivdojuvvo rievssat. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Saamelaiskäräjät on esittänyt koirametsästystä poistettavaksi, vähintään tulisi rajata päivät, jolloin se olisi mahdollista. |
Sámediggi lea evttohan ahte beanabivdu galgá jávkaduvvot, uhcimustá galggašii čielgasit mearridit daid beivviid, goas dat livččii vejolaš. |
| Metsästyksestä sovittava paliskunnan hallituksen kanssa, ei pelkästään poroisännän. |
Bivddu birra Meahciráđđehus galgá soahpat bálgosa stivrrain, ii dušše boazoisidiin. |
| -MH neuvottelee vuosittain metsästyslupajärjestelyistä ja koira |
-Meahciráđđehus ráđđádallá jahkásaččat bivdolobiid lágideami |
| alueista riistanhoitoyhdistysten, paliskuntien, saamelaiskäräjien, metsästyksestä ainakin osan toimeentulostaan saavien paikallisten matkailuyrittäjien, mahdollisten ammattimetsästäjien ja koltta-alueella kolttien edustajien kanssa. |
ja beanaguovlluid birra fuođđodikšun-ovttastusaiguin, bálgosiiguin, Sámedikkiin, báikkálaš turistafitnodatolbmuiguin geat ožžot goittot oasi áigáiboađusteaset bivddus, vejolaš ámmátbivdiiguin ja nuortalašguovllus nuortalaččaid ovddasteaddjiiguin. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| 13 Käyttöoikeuksien vuokraus ja luovutus Toivottavasti paimentopaikat ja vuokraalueet säilyvät. |
13 Geavahanvuoigatvuođaid láigoheapmi ja luohpadeapmi Doaivvu mielde guođohanbáikkit ja láigoguovllut seilot. |
| -Erämaalaki ei aiheuta muutoksia; joustava käytäntö jatkuu. |
-Meahcceguovloláhka ii rievdat dili, ovddeš njuovžilis vuohki |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
joatkašuvvá. +Eai rievdadusat plánii. |
| Porovahdit käyttävät Paliskuntain yhdistyksen nimissä olevia kämppiä. |
Boazofávttat geavahit gámppáid, mat leat Bálgosiid ovttastusa namas. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| 15 Resurssit ja aikataulu Onko Lyöttijärven uusi huoltotupa tarpeellinen? |
15 Resurssat ja áigedávval Leago Luovttijávrri ođđa fuolahanstohpui dárbu? |
| -Mikäli hks vahvistetaan tällaisenaan ja lupa huoltotuvan rakentamiselle saadaan, tuvan sijoituspaikasta neuvotellaan paliskunnan ja kolttien kanssa. |
Jos plána nannejuvvo dálá hámis ja lohpi fuolahanstobu huksemii fidnejuvvo, de Meahciráđđehus ráđđádallá stobu báikkis bálgosiin ja nuortalaččaiguin. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Paatsjoen paliskunnalla on muutaman kilometrin säteellä neljä kämppää. |
Báhčaveaji bálgosis leat soames kilomehtera siste njeallje gámppá. |
| MH:n huoltotuvat ovat oikeutettuja. |
Meahciráđđehusa fuolahanstobuide lea atnu. |
| -Ks. edellinen vastaus. +Ei muutosta suunnitelmaan. |
-Jos plána nannejuvvo dálá hámis ja lohpi fuolahanstobu huksemii |
| MUISSA YHTEYKSISSÄ ESILLE TULLEITA MUUTOS- JA LISÄYSEHDOTUKSIA 3 Hoidon ja käytön tavoitteet Kohdassa MH:lle yksinomaan tai keskeisesti kuuluvia tehtäviä ovat – – ”kalastuksen ohjaus (kalatalousneuvottelukuntaa kuullen)”. |
EARÁ OKTAVUOĐAIN OVDANBOAHTÁN DIVVUN- JA LASIHANEVTTOHUSAT 3 Dikšuma ja geavaheami ulbmilat Čuoggás ”Meahciráđđehussii dušše dahje vuosttažettiin gullevaš barggut leat – – Guolástusa stivren (nu ahte gullo |
| -Muotoillaan uudelleen. |
-Rievdaduvvo eará hápmái. |
| +Muutettu seuraavaan muotoon: Kalastuksen järjestäminen kalatalousneuvottelukunnan asettamien periaatteiden mukaisesti. |
+Rievdaduvvon čuovvovaš hápmái: Guolástusa lágideapmi guolledoalloráđđádallangotti ásahan prinsihpaid mielde. |
| Metsähallitukselle yksinomaan tai keskeisesti kuuluvia tehtäviä ovat – – ”kolttalain asettamat tehtävät”. |
Meahciráđđehussii dušše dahje vuosttažettiin gullevaš barggut leat – – ”nuortalašlága ásahan doaimmat”. |
| +Lisätty suunnitelmaan. |
+Lasihuvvon plánii. |
| 5 Luonto- ja kulttuuriarvot Tunturikoivikoiden elvytystä ei missään nimessä saa tehdä. |
5 Luondo- ja kulturárvvut Lagešvuvddiid ii oaččo eisige ealáskahttit. |
| Tunturit metsittyvät ja paljakat häviävät. |
Duoddarat vuovdiluvvet ja jalges sajit jávket. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| MUISSA YHTEYKSISSÄ ESILLE TULLEITA MUUTOS- JA LISÄYSEHDOTUKSIA 6 Luonnon virkistyskäyttö ja luontomatkailu Sevettijärvi–Näätämö-alueen ulko-opastetaulut uusitaan, tienvarsiopasteet perinnetalolle lisätään ja perinnetalon ympäristö raivataan. |
DILÁLAŠVUOHTA JA EVTTOHUS MEAHCIRÁĐĐEHUSA KOMMEANTA, EARÁ OKTAVUOĐAIN OVDANBOAHTÁN DIVVUN- JA LASIHANEVTTOHUSAT 6 Luondooahpisteapmi Čeavetjávri–Njávdán-guovllu olgooahpistandávvalat ođasmahttojit, geaidnoguoraid oahpistangalbbat árbevierrodállui lasihuvvojit ja árbevierrodálu biras njáskojuvvo. |
| -Ko. alueen opastus on tärkeä osa Kaldoaivin erämaa-alueen opastusta. |
rusttegat leat dehálaš oassi Gálddoaivvi meahcceguovllu oahpistandoaimmas. |
| +Lisätty suunnitelmaan. |
+Lasihuvvon plánii. |
| 7 Porotalous Kaldoaivin paliskunnan osalta erämaan hks:ssa on otettava huomioon 1986 paliskunnan ja ympäristöministeriön yhteisesti sovittu ja myös karttaan merkitty paliskunnan vasoma-alue, jossa olisi kielletty moottorikelkoilla liikkumista toukokuun 2. päivästä alkaen toukokuun loppuun saakka. |
7 Boazodoallu Gálddoaivvi bálgosa hárrái meahcceguovllu geavahan- ja dikšunplánas Meahciráđđehus galgá váldit vuhtii dan guottetguovllu, mas dat lea 1986:s soahpan bálgosiin ja birasministeriijain ja mii lea maiddái merkejuvvon kártii. Dán guovllus ii oččošii johtalit mohtorgielkkáiguin miessemánu 2. beaivvi rájes mánu lohppii. |
| Kielto koskisi myös luontaistalouden harjoittajia. |
Gieldu guoskkašii maiddái luondduealáhusbargiide. |
| Huom. Maastoliikennelain 5 §:ssä on maininta haitoista, mutta porotaloudessa haitan +Lisätty suunnitelman n tavoitteisiin ja toimenpiteisiin suosituksena, että Metsäteko on vaikeasti määriteltävissä, koska haitat näkyvät vasta seuraavana syksynä erotusten alettua ja silloinkin syytä on vaikea juridisesti osoittaa. |
Fuom. Meahccejohtaluslága 5 §:s máinnašuvvo heađuštusain, muhto boazodoalus heađuštusaid lea váttis meroštallat, dasgo heađuštusat oidnojit easkka maŋit čavčča bigálusaid álgima maŋŋá ja dallege sivaid lea váttis juridihkalaččat čájehit. |
| Tai vaihtoehtoisesti maastoliikennelakia olisi muutettava siltä osin. |
Dahje dasto meahccejohtaluslága galggašii rievdadit dákko bokte. |
| Kelkkailukiellon sijaan pitäisi hakea tarvittaessa erikseen ajolupaa, jota myönnettäisiin ainoastaan erittäin painavista syistä. |
Mohtorgielkkástallangielddu sadjái galggašii ohcat dárbbu mielde sierra vuodjinlobi, mii mieđihuvvošii dušše erenoamáš mávssolaš sivaid dihte. |
| hallitus pitää tärkeänä porojen vasomaalueiden yksilöimistä ja rauhoittamista toukokuun ajaksi. |
+Lasihuvvon plána ávžžuhusaide čuokkis 4: Meahciráđđehusa mielas lea dehálaš spesifiseret bohccuid guottetbáikkiid ja ráfáidahttit daid miessemánnui. |
| Metsähallitus tukee mahdollista paliskuntien hakemusta alueelliselle ympäristökeskukselle vasoma-alueiden rauhoittamiseksi kaikelta maastoliikenteeltä toukokuun ajaksi. |
Meahciráđđehus doarju bálgosiid, jos dát ohcet guvllolaš birasguovddážis guottetbáikkiid ráfáidahttima buot meahccejohtalusas miessemánnui. |
| Suunnitelmassa suositellaan, että ”eläinkohtaisen tuen vaikutukset porotalouteen tulisi tutkia”. |
Plána ávžžuhus 3: ”Ealliguovdasaš doarjaga váikkuhusaid boazodollui galggašii dutkat. |
| Metsähallitus ei saisi puuttua asiaan millään tavalla. |
Meahciráđđehus ii oččošii seahkanit áššái moktige. |
| Säätelee, kuka saa omistaa poroja ja kuka ei. |
Mudde, gii oažžu oamastit bohccuid ja gii ii.” |
| -Asia tullut esille saamelaiskäräjien kanssa |
-Ášši lea boahtán ovdan dain ráđđá |
| käydyissä keskusteluissa, ja he näkivät tärkeäksi nykyisten eläinkohtaisten tukien vaikutusten tutkimisen. |
dallamiin, mat Meahciráđđehusas leat leamaš Sámedikkiin. Sámedikki mielas lea dehálaš dutkat dálá ealliguovdasaš doarjagiid váikkuhusaid. |
| Asia kirjattiin hks:an suosituksena juuri siksi, että se ei ole Metsähallituksen toteutettavissa oleva asia. |
Ášši merkejuvvui plána ávžžuhusaide danin, go dat ii gula Meahciráđđehusa mearridanválddi vuollai. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Porotalouden historia -osiossa on virheellistä tietoa Vađatin aidasta. |
Boazodoalu historjá -oasis leat boastto dieđut Vađaid áiddis. |
| Aidan paikan muuttumiseen vaikuttivat poliittiset syyt. |
Áiddi báikki molsumii váikkuhedje politihkalaš sivat. |
| -Tieto on peräisin Kaldoaivin asutus- ja elin |
-Dieđut bohtet Gálddoaivvi ássan- ja |
| keinohistoriaa -julkaisusta (Länsman 2000). |
ealáhushistorjá -prentosis (Länsman 2002). |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| 8 Kalavesien hoito ja kalastus Siikaistutuksia ei ole paikalliset toivoneet vaan MH:n miehet ovat tuoneet ajatuksen paikkakunnalle. |
8 Guollečáziid dikšun ja guolástus Čuovžagilvimiid eai báikkálaš olbmot háliidan, muhto Meahciráđđehusa albmát leat buktan jurdaga báikegoddái. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| 9 Riistanhoito ja metsästys Kohdassa pitää huomioida että riekoille on hyötyä porojen kaivuusta, koska niiden on huomattavasti helpompi saada marjavarpuja hyödynnettyä porojen kaivamalta, useimmiten paksun lumen alta. |
9 Meahccebivdu Dán čuoggás galgá váldit vuhtii ahte rievssahat maiddái ávkašuvvat bohccuid goaivumis, dasgo dat gávdnet ná ollu álkibut dakŋasiid gassa muohttaga vuolde. |
| Poro ei syö riekkojen lailla talvella varpuja. |
Boazu ii bora dálvit dakŋasiid dego rievssat. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Koirametsästys ei kuulu poronhoitoalueelle. |
Beanabivdu ii gula boazodoalloguvlui. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Hirvikantojen hoitamiseksi nuolukivien levittäminen on tehtävä huhtikuun loppuun mennessä, jotta vältytään häiritsemästä eläinten kevätmenoja. |
Ealganáliid dikšun dihte njoallungeđggiid galgá bidjat guvlui cuoŋománu loahpa rádjai, amas dát doaibma hehttet ealliid giđđameanuid. |
| +Lisätty suunnitelmaan: ”Nuolukivien sijoittaminen tulee tehdä keväällä viimeistään ennen huhtikuun loppua.” |
+Lasihuvvon plána árvalussii, ahte ”Njoallungeđggiid galggašii bidjat guvlui maŋimustá cuoŋománu loahpa rádjai.” |
| 10 Maastoliikenne ja muu liikkuminen Näätämön Palovaaraan on jonkin verran haitallista maasto-ajoa vanhaa huoltouraa pitkin. |
10 Johtalus ja johtaleapmi Njávdánjoga Buollánvárrái lea muhtun veardde hehttehuslaš meahccejohtalus boares dikšunluotta mielde. |
| Ura on levinnyt paikoin hyvinkin leveäksi. |
Luodda lea viidon báikkuid oallege govdan. |
| suunnitelma. +Ei muutosta suunnitelmaan. |
-Luotta divvumis dahkko sierra plána. |
| +Lisätty suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| MUISSA YHTEYKSISSÄ ESILLE TULLEITA MUUTOS- JA LISÄYSEHDOTUKSIA 10 Maastoliikenne ja muu liikkuminen Aikaisemmasta lupakäytännöstä poiketen maapuun ottolupa ei sisällä enää automaattisesti maastoliikennelupaa. |
EARÁ OKTAVUOĐAIN OVDANBOAHTÁN DIVVUN- JA LASIHANEVTTOHUSAT 10 Johtalus ja johtaleapmi Lasihuvvo plána árvalusčuoggái vihtta ahte čeavetjávrelaččaide sáhttá mieđihit geasi áigái meahccejohtaluslobiid johtit njealjejuvllagiin Čeavetjávrris Hahpatjávrái ja njávdánlaččaide Njávdámis Gállotguikii dálá vuojáhagaid mielde. |
| Kuitenkin maastoliikennelupa sisältyy puulupaan, jos puut kuljetetaan tarkoin rajatulta, maastoon merkityltä pystyleimikolta suoraan kiinteistölle. |
Goittotge meahccejohtaluslohpi gullá muorralohpái, jos muorat fievrriduvvojit eret meahcis dárkilit rájiduvvon, čuohppat merkejuvvon vuovdebihtás njuolgga giddodahkii. |
| +Muutettu suunnitelmaan. |
+Rievdaduvvon plánii. |
| 13 Käyttöoikeuksien vuokraus ja luovutus Rajavartiolaitoksen tupien vuokrasopimuksista ei ollut mainintaa suunnitelman esityksissä. |
13 Geavahanvuoigatvuođaid láigoheapmi ja luohpadeapmi Rádjegozáhusa stobuid láigosoahpamušaid birra ii máinnašuvvo plána ávžžuhusain. |
| +Lisätty suunnitelmaan, että MH jatkaa alueella sijaitsevien rajavartiolaitoksen tupien vuokrasopimuksia. |
+Lasihuvvon plána árvalusaide ahte Meahciráđđehus joatká láigosoahpamušaid rádjegozáhusa stobuide – – (árvalus nr 2). |
| 15 Resurssit ja aikataulu Vuotuisiin kustannuksiin lisätään kalavesien hoito. |
15 Resurssat ja áigedávval Jahkásaš goluide lasihuvvo guollečáziid dikšun. |
| +Lisätty suunnitelmaan. |
+Lasihuvvon plánii. |
| Metsähallitus voi rakentaa yhden uuden huoltotuvan Kaldoaivin erämaa-alueelle. |
Meahciráđđehus sáhttá hukset ovtta ođđa fuolahan- stobu Gálddoaivvi meahcceguvlui. |
| -Asia on ratkaistavana korkeimmassa |
-Ášši galgá čovdojuvvot Alimus hálddahusrievttis. |
| Mikäli lupa huoltotuvan rakentamiselle saadaan, sen sijoituspaikasta neuvotellaan paliskuntien ja kolttien kanssa. |
Jos lohpi fuolahanstobu huksemii fidnejuvvo, de Meahciráđđehus ráđđádallá stobu báikkis bálgosiiguin ja nuortalaččaiguin. |
| +Lisätty suunnitelmaan. |
+Lasihuvvon plánii. |
| 16 Suunnitelman vaikutusten arviointi Lisätään Ekologiset vaikutukset -kappaleeseen (Suunnitelman vaikutukset niihin luontotyyppeihin ja lajeihin, joiden perusteella alue on otettu Natura 2000 -suojelualueverkostoon) lihavoidulla korostettu teksti: ”Lisäksi suunnitelma turvaa Natura-verkoston luontotyyppien ja lajien säilymistä jatkossakin muun muassa maastoliikenteen ohjauksella, polttopuun oton ohjauksella – –”. |
16 Plána birasváikkuhusat Lasihuvvo lohkui 13.2.1 Ekologalaš váikkuhusat (Plána váikkuhusat daidda luondotiippaide ja šlájaide, maid vuođul guovlu lea váldojuvvon Natura 2000 |
| +Lisätty suunnitelmaan. |
” +Lasihuvvon plánii. |
| Lisätään kohtaan Suunnitelman vaikutukset niihin luontotyyppeihin ja lajeihin, joiden perusteella alue on otettu Natura 2000 -suojelualueverkostoon seuraava teksti: ”Euroopan unionin komissio hyväksyi alueen lopullisesti EU:n suojelualueverkostoon luontodirektiivin perusteella 22.12. |
Lasihuvvo lohkui 13.2.1.1 Plána váikkuhusat daidda luondotiippaide ja šlájaide, maid vuođul guovlu lea váldojuvvon Natura 2000 -suodjalanguovlofierpmádahkii čuovvovaš teaksta: ” EU-kommišuvdna dohkkehii loahpalaččat guovllu EU:a suodjalanguovlo fierpmádahkii luondodirektiivva vuođul 22.12.2003.” |
| -Euroopan unionin komission hyväksyntä |
-EU-kommišuvdna dohkkeheapmi bođii plána |
| tuli suunnitelman teon aikana. |
dahkama áigge. +Lasihuvvon plánii. |
| Muuta Tiedonkulkua Metsähallituksesta paikallisten ja matkailijoiden suuntaan voisi vielä parantaa. |
Eará áššit Diehtojohtima Meahciráđđehusas báikkálaš olbmuide ja mátkkálaččaide sáhtášii ainge buoridit. |
| -Metsähallitus pyrkii jatkuvasti |
-Meahciráđđehus geahččala dađistaga buoridit |
| parantamaan tiedonkulkua eri sidosryhmien suuntaan. |
diehtojohtima sierra čanasjoavkkuid guvlui. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Paikannimiä ei saa mennä muuttamaan karttoihin. |
Báikenamaid ii oaččo mannat rievdadit kárttaide. |
| MH on omalta osaltaan vaikuttanut siihen, että nimet ovat muuttuneet. |
Meahciráđđehus lea leamaš ieš váikkuheamen dasa, ahte namat leat rievdan. |
| turvaamaan paikannimien säilymisen mm. julkaisemalla laajan nimistöselvityksen alueen perusselvityksessä. |
Meahciráđđehus geahččala dorvvastit báikenamaid seailuma ee. nu, ahte almmustuhttá viiddis báikenammačielggadusa guovllu vuođđočielggadusas. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Poronhoitoalueen pohjoisimmalle osalle (13 paliskuntaa) tehtiin talvilaidunten uusintainventointi vuosien 1999–2003 välisenä aikana. Tulokset on julkaistu vuonna 2004 (Kumpula ym. 2004). |
Boazodoalloguovllu davimus oasi (13 bálgosa) dálveguohtoneatnamat inventerejuvvojedje ođđasit 1999–2003. Bohtosat leat almmustuhtton 2004:s (Kumpula ee. 2004). |
| Täydennetään suunnitelmaan. |
Lasihuvvo lohkui Guođoheapmi. |
| +Täydennetty suunnitelmaan. |
+Lasihuvvon plánii. |
| Yhteenveto kirjallisen lausuntokierroksen palautteesta ja lausuntojen huomioon ottaminen suunnitelmassa |
Čoahkkáigeassu čálalaš árvalusaidaddimis boahtán oainnuin ja cealkámušaid vuhtiiváldin plánas |
| Suunnitelmasta vuonna 2004 saadut lausunnot |
Plánas 2004:s fidnejuvvon cealkámušat |
| Metsähallitus (MH) lähetti lausuntopyynnön kaikkiaan 43 organisaatiolle, sidosryhmälle ja järjestölle. |
Meahciráđđehus sáddii cealkámušbivdaga oktiibuot 43 organisašuvdnii ja čanasjovkui. |
| Niistä 33 antoi lausunnon. |
Dain 32:s adde cealkámuša. |
| Lausunnot perustuvat hoito- ja käyttösuunnitelma (hks) -luonnoksen 28.6. |
Cealkámušat vuođđuduvvet dikšun- ja geavahanplánaárvalusa 28.6.2004 beivejuvvon veršuvdnii. |
| Seuraavassa on esitetty lausunnonantajien kommentit aihepiireittäin, Metsähallituksen mahdolliset kommentit sekä vaikutus suunnitelman sisältöön. |
Čuovvovaččas leat ovdanbukton cealkámušaddiid kommeanttat guđege fáddásuorggis, Meahciráđđehusa vejolaš komeanttat ja váikkuhus plána sisdollui. |
| Kommentin lopussa suluissa on kommentin antanut taho tai tahot. |
Kommeantta loahpas ruođuid siste lea komeantta addán oassebealli dahje oassebealit. |
| Arvio ja lausunto ovat kokonaisuudessaan liitteessä 1. |
CEALKÁMUŠAT MEAHCIRÁĐĐEHUSA KOMMEANTA JA |
| Yleistä Hks-luonnoksesta todettiin, että siinä on huomioitu paliskuntien kanssa käydyissä neuvotteluissa esitetyt asiat. |
Almmolaš áššit Plánaárvalusas daddjojuvvui ahte das leat váldojuvvon vuhtii Meahciráđđehusa ja bálgosiid ráđđádallamiin ovdanbukton áššit (Njávdáma bálggus) |
| (Näätämön paliskunta) |
-Čealkámuš doarju plána. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Suojelun tarve ei ole muodostunut paikallisten tai kuntalaisten taholta tapahtuneen alueen hyödyntämisen tai heidän johdosta tapahtuneen liikkumisen/käyttäytymisen tarpeesta. |
Suodjaleami dárbu ii leat šaddan báikkálaš olbmuid dahje gieldalaččaid dárbbus geavahit guovllu iige sin johtaleami/láhttema dihte. |
| (Inarin rhy) |
(Anára fdo) |
| -Erämaa-alueen yksi päätarkoitus on luontais |
-Meahcceguovllu oktan váldoulbmilin lea dorvvastit |
| elinkeinojen turvaaminen, ja laajat rauhalliset ja syrjäiset alueet ovat luontaiselinkeinoille tärkeitä. |
luondduealáhusaid. Áidalas boaittobealeguovllut leat luondduealáhusaide dehálaččat. |
| Lainsäädännöllä on pyritty turvaamaan tällaisten alueiden säilyminen. |
Láhkamearrádusaid vuođul leat geahččalan dorvvastit dákkár guovlluid seailuma. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Kyseessä on ulkopuolisten ja vielä alueellamme olevien erityispiirteiden säilyttämisen tarve? |
Jearaldagas lea dárbu suodjalit olgguldas mihtilmasvuođaid, mat gávdnojit vel min guovllus. |
| (Inarin rhy) +Ei muutosta suunnitelmaan. |
(Anára fdo) +Eai rievdadusat plánii. |
| Rhy ei vastusta mainittujen suojelualueiden perustamista, mikäli metsästykseen liittyvät oikeudet ja mahdollisuudet säilyvät nykyisellään. |
Fdo ii vuostálastte máinnašuvvon suodjalanguovlluid vuođđudeami, jos dálá vuoigatvuođat ja vejolašvuođat meahccebivdui bissot dálážin. |
| (Inarin rhy) -Erämaa- ja soidensuojelualue on jo perustettu. |
(Anára fdo) Meahcceguovlu ja jekkiidsuodjalanguovlu leat juo vuođđuduvvon. |
| Metsästykseen liittyviä oikeuksia ei ratkaista hks:ssa, sillä metsästyslaki on sama erämaaalueella ja sen ulkopuolella. |
Bivdovuoigatvuođat eai čovdojuvvo plánas, dasgo meahcástanláhka lea seammá meahcceguovllus ja dan olggobealde. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Suomen erämaat on perustettu säilyttämään sekä luonnon- että kulttuuriarvoja. |
Suoma meahcceguovllut leat vuođđuduvvon seailluhit sihke luonddu- ja kulturárvvuid. |
| Erämailta ei edellytetä kuitenkaan täydellistä koskemattomuutta. |
Ii goittot gáibiduvvo ahte meahcceguovllut galget leat ollásit luonddu dilis. |
| Niitä voidaan käyttää ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksessa myös sosiaalisesti kestävällä tavalla toimeentuloa ja virkistystä tuottavaan toimintaan. |
Daid sáhttá geavahit maiddái olbmo ja luonddu vuorrováikkuhusas áigáiboađu ja lustageavaheami dárbbuide sosiálalaččat bistevaš vuogi mielde. |
| -Hks pyrkii siihen, että eri tahot voisivat ilman suurempia ristiriitoja käyttää erämaa- ja soidensuojelualuetta. |
(Lappi TEguovddáš) Plána viggá dasa, ahte sierra oassebealit sáhtášedje almmá stuorát ruossalasvuođaid geavahit meahcceguovllu ja jekkiidsuodjalanguovllu. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Tälle erämaa-alueelle ei ole aikaisemmin laadittu hks:a. |
Dán meahcceguovllu várás ii leat ovdal dahkkojuvvon dikšun- ja geavahanplána. |
| Useamman vuoden kestänyt suunnitteluprosessi on tuottanut laajassa vuorovaikutuksessa kattavan maankäytön vyöhykejakoon perustuvan asiakirjan. |
Moanaid jagiid bistán plánenproseassa boađusin lea riegádan vuđolaš áššegirji, mii vuođđuduvvá eanageavaheami avádatjuohkui. |
| (Lapin TE-keskus) |
(Lappi TE-guovddáš) |
| -Suunnitelmaa tukeva lausunto. |
-Čealkámuš doarju plána. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Hks turvaa myös alueen perinteiset elinkeinot ja paikkakuntalaisten oikeudet. |
Plána dorvvasta maiddái guovllu árbevirolaš ealáhusaid ja báikegoddelaččaid vuoigatvuođaid. |
| Lisäksi alueelle mahdollisesti ohjattava muu toiminta tuleekin suorittaa poroelinkeinon mielipiteet huomioiden. |
Dasa lassin vejolaš eará doaimmain, mat bohtet guvlui, galgá váldit vuhtii boazoealáhusa dárbbuid. |
| Laaditun luonnoksen mukainen hks rakentaa vahvan perustan niille suunnitelmille ja eri toimintojen toteutuksille, joita alueella olisi tarkoitus tulevaisuudessa toteuttaa. |
Dahkkojuvvon árvalusa mieldásaš dikšun- ja geavahanplána láhčá nana vuođu daidda plánaide ja sierra doaimmaid ollašuhttimiidda, maid guovllus livččii jurdda boahtteáiggis ollašuhttit. |
| Erämaa luo Lapille positiivista imagoa. |
Meahcceguovlu addá olggosguvlui buori gova Lappis. |
| (Lapin TE-keskus) |
(Lappi TE-guovddáš) |
| -Suunnitelmaa tukeva lausunto. |
-Čealkámuš doarju plána. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Yleistä Erämaalain lähtökohdat sen ensimmäisen pykälän mukaan turvaavat hyvin paikallisten oikeudet ja myös lausunnolla oleva suunnitelma on suhteellisen hyvin suuntautunut lain hengen mukaisesti. |
Almmolaš áššit Meahcceguovlolága vuolggasajit dorvvastit dan vuosttas paragráfa mielde bures báikkálaš olbmuid vuoigatvuođaid. Maiddái dát plána manná viehka bures oktii lágain. |
| Joihinkin asioihin riistanhoitoyhdistys haluaa kuitenkin kiinnittää huomiota (asiat esitetty aihepiireittäin). |
Muhtun áššiide fuođđodikšunovttastus háliida goittot giddet fuopmášumi (áššit ovdanbukton fáddásurggiid mielde). |
| Se miten hks pystyy torjumaan alueeseen kohdistuvia uhkia jää nähtäväksi. |
Ii daddjojuvvo čielgasit, mo plána bastá dustet guvlui čuohcci áitagiid. |
| Lausunnossa toivotaan lisäksi saumatonta yhteistyötä paikallisten asukkaiden ja aluetta hallinnoivien viranomaisten välille. |
Mii sávvat maiddái báikkálaš ássiid ja ja guovllu hálddašeaddji eiseválddiid bures gulahallat. |
| (Utsjoen rhy) +Ei muutosta suunnitelmaan. |
(Ohcej. fdo) +Eai rievdadusat plánii. |
| Ko. alue on paikkakuntalaisille tärkeää poronhoito-, metsästys-, hillastus- ja virkistysaluetta. |
Dát meahcceguovlu lea báikegoddelaččaide dehálaš boazodoallo-, meahcástan-, lubmen- ja lustageavahanguovlu. |
| Osa alueesta kuuluu koltta-alueeseen ja koetaan tärkeänä kolttakulttuurin säilymisen edellytyksenä. |
Oassi guovllus gullá nuortalašguvlui, ja danin lea dehálaš gáhttet nuortalaškultuvrra seailuma. |
| (Vätsärin paliskunta) +Ei muutosta suunnitelmaan. |
(Váhčira bálggus) +Eai rievdadusat plánii. |
| Erämaa-aluetta ei saa käsitellä yhtenä kokonaisuutena soidensuojelualueen ja Tuuru- harjun harjujensuojelualueen kanssa, koska ne on perustettu eri lainsäädäntöjen perusteella. |
Meahcceguovllu ii oaččo gieđahallat oktan ollisvuohtan jekkiidsuodjalanguovlluin ja Turubuolžža buolžžaidsuodjalanguovlluin, dasgo dat leat vuođđuduvvon eará láhkamearrádusaid vuođul. |
| Kun MH itsekin lausuntopyynnössään korostaa soidensuojelualueen merkittävyyttä, on syytä pitää se omana alueenaan. |
Go Meahciráđđehus iešge cealkámušbivdagisttis deattuha jekkiidsuodjalanguovllu mávssolašvuođa, de gánnáha doallat dan sierra guovlun. |
| Kalastusalue näkee soidensuojelun kuuluvan erämaalain ulkopuolelle ja haluaa Kaldoaivin pysyvän erämaalain alaisena. |
Guolástanguovllu mielas jekkiidsuodjalanguovlu gullá meahcceguovlolága olggobeallai ja dat háliida Gálddoaivvi gullat meahcceguovlolága vuollai. |
| (Utsjoen kalastusalue) |
(Ohcejoga guolástanguovlu) |
| -Kaldoaivin erämaa-alue, Sammuttijängän–Vaijoen |
-Gálddoaivvi meahcceguovlu, Sámmotjeakki– |
| jängän soidensuojelualue sekä Tuuruharjun harjujensuojelualue kuuluvat samaan Natura-alueeseen, joten on perusteltua tarkastella niitä yhtenä kokonaisuutena. |
Vadjotjeakki jekkiidsuodjalanguovlu ja Turubuolžža buolžžaidsuodjalanguovlu gullet seamma Naturaguvlui. Nuba daid gánnáha doallat oktan ollisvuohtan. |
| Tästä huolimatta kullakin alueella on oma kansallinen lainsäädäntönsä, jota ei suunnitelmalla pystytä eikä pyritä muuttamaan: Erämaa-alueen suojelu toteutuu erämaalain perusteella, soidensuojelualueen suojelu luonnonsuojelulain perusteella ja harjujensuojelualueen suojelu maa-aineslain perusteella. |
Das fuolakeahttá guđege guovllus leat iežas váldegottálaš láhkamearrádusat, maid ii plána bokte sáhte eaige geahččal rievdadit: Meahcceguovlu suodjaluvvo meahcceguovlolága vuođul, jekkiidsuodjalanguovlu luonddusuodjalanlága vuođul ja buolžžaidsuodjalanguovlu eanaávnnaslága vuođul. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Lausuntoja on pyydetty tahoilta, joilla ei ole laillisia osuuksia tai oikeuksia käsiteltävään alueeseen mm. kyläyhdistykset ja erilaiset yrittäjät, joilla on tietysti vain omia taloudellisia etuja ajettavanaan. |
Cealkámušat leat bivdojuvvon dakkár oassebeliin, main eai leat lágalaš ossodagat dahje vuoigatvuođat gieđahallanvuloš guvlui. Dákkárat leat ee. gilisearvvit ja sierralágan fitnodagat, mat čullet dieđusge dušše iežaset ekonomalaš ávkki beali. |
| Esim. kalastuskunnat on jätetty ulkopuolelle. |
Ovdamearkka dihte guolástangottit leat guđđojuvvon olggobeallai. |
| Lausunnonantajien määrän suhteen saamelaisten oikeudenomistajien ja alueen käyttäjien lausunnoilla ei ole suurtakaan painoarvoa, ellei niitä aseteta erityisasemaan lausunnonantajina. |
Cealkámušaddiid meari dáfus sámi vuoigatvuođaeaiggádiid ja guovllu geavaheaddjiid cealkámušat eai báljo deatte, jos daidda ii addojuvvo sierra sajádat cealkámušaddin. |
| Näin voisi arvioida sen olevan mahdollista koska erämaalailla on tarkoitus suojella saamelaista kulttuuria ja elinkeinoja joka lienee lainsäätäjän tarkoitus. |
Meahcceguovlolágainhan galggašii suodjalit sámekultuvrra ja |
| (Utsjoen kalastusalue) |
(Ohcejoga guolástangoddi) |
| -Metsähallitus pyrkii siihen, että mahdollisimman moni |
-Meahciráđđehus viggá dasa, ahte nu |
| saa äänensä kuuluville suunnitelmaa laadittaessa. |
máŋggas go vejolaš besset ovdanbuktit iežas oaivila plána dagadettiin. |
| Suunnitelma pyrkii siihen, että eri tahot voisivat ilman suurempia ristiriitoja käyttää erämaa- ja soidensuojelualuetta. |
Plána viggá dasa, ahte sierra oassebealit sáhtášedje almmá stuorát ruossalasvuođaid geavahit meahcceguovllu ja jekkiidsuodjalanguovllu. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Lausunnossa on kiinnitetty huomio metsästykseen ja kalastukseen siinä mielessä kuin ne esiintyvät hks-luonnoksessa. |
Cealkámušas lea giddejuvvon fuopmášupmi meahccebivdui ja guolástussii dalle, go dat bohtet ovdan plánaárvalusas. |
| Tenojoen kalastussääntöön on kiinnitetty huomiota siksi, että alueen vesistöjen kalastussäännöt ovat sidoksissa osittain Tenojoen kalastussopimukseen ja sääntöön. |
Deanu guolástansoahpamuššii lea giddejuvvon fuopmášupmi danin, ahte guovllu čáziid guolástannjuolggadusat leat čadnojuvvon muhtun muddui Deanu guolástansoahpamuššii ja -njuolggadussii. |
| Suorat lainaukset oikeusministeriön työryhmämietinnöstä 2002:7 osoittavat, että valtakunnan parhaat juristit ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että Tenojoen säännöstössä on monia määräyksiä, jotka ovat perustuslain vastaisia. |
Njuolggo sitáhtat vuoigatvuođaministeriija bargojoavkosmiehttamušas 2002:7 čájehit ahte riikka buoremus juristtat leat gidden fuopmášumi dasa, ahte Deanu njuolggadusas leat máŋggat mearrádusat, mat leat vuođđolága vuostá. |
| (Utsjoen ammattikalastajat ja metsästäjät ry) |
(Ohcejoga ámmátguolásteaddjit ja -meahcásteaddjit r. |
| lähtökohtana on olemassa oleva lainsäädäntö. |
vuođđun leat dálá láhkamearrádusat. +Eai rievdadusat plánii. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. Hks on yleensä ottaen laadittu hyvin eri tahoja kuunnellen. |
Plána lea buot buohkanassii dahkkojuvvon bures, nu ahte leat gullojuvvon sierra oassebealit. |
| Laitos pitää hyvänä sitä, että hoidon ja käytön seurantaan esitetään pysyvien päätösten sijaan pysyvää prosessia. |
Fuođđo- ja guolledoalu dutkanlágádusa (RKTL) mielas lea buorre ahte dikšuma ja geavaheami čuovvumii árvaluvvo bissovaš mearrádusaid sadjái bissovaš proseassa. |
| Hks:a tulee tarkistaa vähintään 10–15 vuoden välein osallistavan suunnittelun periaatteella. |
Plána galgá dárkkistit uhcimustá 10–15 jagi gaskkaid oassálasti plánema prinsihpa mielde. |
| Kuitenkin suunnittelun päälinjat on tarkoitettu mahdollisimman pysyviksi. |
Goittotge plána váldolinnját leat oaivvilduvvon nu bissovažžan go vejolaš. |
| Yhteenvedossa todetaan, että laitos pitää hks-luonnosta porotalouden, kalastuksen ja metsästyksen järjestelyiden osalta hyvänä. |
Čoahkkáigeasus daddjojuvvo ahte RKTL:a mielas plánaárvalus lea boazodoalu, guolástusa ja meahccebivddu hárrái buorre. |
| MH noudattaa suunnittelussa kaikkia voimassa olevia lakeja ja asetuksia sekä pyrkii olemaan esityksissään oikeudenmukainen. |
Meahciráđđehus čuovvu plánemis buot dálá lágaid ja ásahusaid ja viggá leat árvalusainis vuoiggalaš. |
| Hks ei merkittävästi muuta alueiden käyttöä tai luonnonsuojelullista tilaa eikä erämaaluonnetta. |
Plána ii olus rievdat guovllu eará geavaheami, luonddusuodjalandili iige maiddái meahcceguovloiešlági. |
| Hks:n pääpaino onkin erilaisten uhkien torjumisessa ja niihin varautumisessa, jotta erämaalain ja soidensuojelulain päätavoitteet eli tavoiteltavat ympäristövaikutukset toteutuvat myös pitkällä tähtäyksellä. |
Plána váldodeaddu leage dustet sierralágan áitagiid ja ráhkkanit daidda, vai meahcceguovlolága ja jekkiidsuodjalanlága váldoulbmilat (ohcaluvvon birasváikkuhusat) ollašuvvet maiddái guhkesáiggeulbmiliin. |
| Luonnonsuojelun näkökulmasta suunnitelmaluonnoksen esitykset edistävät erämaa-alueen ja soidensuojelualueen ja siten osaltaan myös Natura 2000 -suojelualueverkoston luonnonarvojen säilymistä. |
Luonddusuodjaleami dáfus plánaárvalusa vejolašvuođat ovddidit meahcceguovllu ja jekkiidsuodjalanguovllu ja dakko bokte maiddái Natura 2000 -suodjalanfierpmádaga luondduárvvuid seailuma. |
| (RKTL) |
(RKTL) |
| -Suunnitelmaa |
doarju plána. |
| tukeva lausunto. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
CEALKÁMUŠAT MEAHCIRÁĐĐEHUSA KOMMEANTA JA |
| Yleistä Työ on vaatinut taustaselvityksineen huomattavan työpanoksen ja itse hks on huolellisesti ja asiantuntevasti laadittu. |
Almmolaš áššit Plána oktan duogáščielggadusaiguin lea leamaš stuorra bargu. Ieš plána lea dahkkojuvvon fuolalaččat ja áššedovdilis vuogi mielde. |
| Se on sekä rakenteeltaan että kieliasultaan selkeä, millä on tässä tapauksessa aivan erityinen merkitys, sillä huomattava osa niistä, joita hks koskee, on saamenkielisiä. |
Dat lea sihke ráhkadusa ja giela dáfus čielggas, mii lea hui dehálaš, dasgo eatnašat, geaidda plána guoská, leat sámegielagat. |
| Heidän näkemyksensä alueiden käytöstä on saatu kuulemistilaisuuksissa ilmeisen edustavasti esille. |
Sin oainnut guovlluid geavaheamis leat boahtán gullandilálašvuođain várra bures ovdan. |
| Tapa, jolla kuulemistilaisuuksissa esitetyt kannanotot, MH:n vastaukset niihin sekä maininta siitä, miten kannanotot ovat vaikuttaneet suunnitelmaan, on erittäin informatiivinen. |
Leat hui bures buktojuvvon ovdan gullandilálašvuođain ovdanbukton oainnut, MR:a vástádusat daidda ja máinnašupmi das mo dát oainnut leat váikkuhan plánii. |
| (Metla) |
(Metla) |
| -Suunnitelmaa tukeva lausunto. |
-Čealkámuš doarju plána. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Hks noudattaa hyvin erämaalain ja soidensuojelulain tavoitteita. |
Plána čuovvu bures meahcceguovlolága ja jekkiidsuodjalanlága ulbmiliid. |
| Selvää on, ettei hyväkään hks voi ratkaista kaikkia tyydyttävällä tavalla kaikkia ongelmia. |
Lea čielggas ahte buorrege plána ii sáhte čoavdit buot váttisvuođaid nu, ahte buohkat livčče duhtavaččat. |
| Ehkä merkittävin niistä koskee poronhoidon ja luontomatkailun suhteita. |
Várra mávssoleamos dákkár váttisvuođain guoská boazodoalu ja luondduturismma gaskavuođaide. |
| Paliskunnat korostavat ymmärrettävästi luontomatkailun tiukkaa rajoittamista tietyille suppeille alueille, kun taas matkailuyrittäjät toivovat enemmän liikkumatilaa. |
Lea áddemis ahte bálgosat deattuhit luondduturismma čavges ráddjema dihto gáržžes guovlluide, go fas turistafitnodagat háliidivčče eanet lihkadanmuni. |
| Kysymys on ongelmallinen, sillä huomattava osa luontomatkailuyrittäjistä on itse saamelaisia, ja luontomatkailu on selkeästi kasvava toimiala, kun taas poronhoito on menettänyt entistä taloudellista (ei kuitenkaan kulttuurista) merkitystään poronlihan alhaisen hintatason vuoksi. |
Dát lea váttis gažaldat, dasgo eatnašat dain, geat barget luondduturismmain, leat sámit. Ja luondduturisma lea doaibmasuorgi, mii lassána dađistaga čielgasit, go fas boazodoallu lea massán ovddeš ekonomalaš (ii goittot kultuvrralaš) mearkkašumi, go bohccobiergu lea hálbon. |
| (Metla) |
(Metla) |
| -Suunnitelmaa tukeva lausunto. |
-Plána viggá dasa, |
| Hks pyrkii siihen, että eri tahot voisivat ilman suurempia ristiriitoja käyttää erämaa- ja soidensuojelualuetta. |
ahte sierra oassebealit sáhtášedje almmá stuorát ruossalasvuođaid geavahit meahcceguovllu ja jekkiidsuodjalanguovllu. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Hks on yleisesti ottaen asianmukainen ja monipuolinen ja takaa ymmärtääksemme kuntalaisten alueen tarkoituksenmukaisen hyöty- ja virkistyskäytön. |
Plána lea buot buohkanassii áššálaččat ja máŋggabealat vuogi mielde dahkkojuvvon ja sihkkarastá min áddejumi mielde vuohkkasit gieldalaččaid ávke- ja lustageavaheami. |
| Painotamme kaikkien kuntalaisten oikeutta alueen käyttöön, myöskin sellaisten, joilla ei ole poroja, ei ylimuistoisia saamelais- eikä kolttaoikeuksia, ei matkailuyritystä eikä ole luontaiselinkeinon harjoittaja. |
Mii deattuhat ahte buot gieldalaččain lea vuoigatvuohta guovllu geavaheapmái, maiddái dakkáriin, geain eai leat bohccot, árbevirolaš sáme- ja nuortalašvuoigatvuođat ja geat eai bargga turistafitnodagain ja luondduealáhusaiguin. |
| (Utsjokisuun kyläyhdistys ry) |
(Ohcejotnjálmmi gilisearvi ro) |
| -Erämaa-alueen yksi pää |
-Meahcceguovllu oktan |
| tarkoitus on luontaiselinkeinojen turvaaminen. |
váldoulbmilin lea dorvvastit luondduealáhusaid. |
| Hks pyrkii siihen, että eri tahot voisivat ilman suurempia ristiriitoja käyttää erämaa- ja soidensuojelualuetta. |
Plána viggá dasa, ahte sierra oassebealit sáhtášedje almmá stuorát ruossalasvuođaid geavahit meahcceguovllu ja jekkiidsuodjalanguovllu. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Suunnitelma on suurelta osin tasavertainen ja kattava, ja toivottavasti takaa kuntalaisille alueen järkevän hyöty- ja virkistyskäytön. |
Plána lea buorre muddui ovttaárvosaš ja gokčevaš vuogi mielde dahkko- juvvon ja sihkkarastá doaivvu mielde gieldalaččaide guovllu jierpmálaš ávke- ja lustageavaheami. |
| (Tenonlaakson yrittäjät) |
(Deanuleagi fitnodatolbmot) |
| -Ks. edellinen MH:n kommentti. |
-Gč. Meahciráđđehusa ovddit komeantta. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Suunnitelmaa voidaan kokonaisuutena pitää hyvin laadittuna, ja riistanhoitopiiri hyväksyy pääpiirteissään asetetut tavoitteet ja esitykset, koska ne näyttävät luontevasti tukevan alueiden perustamistarkoituksia. |
Sáhttá dadjat ahte plána lea oppalaččat bures dahkkojuvvon. Fuođđodikšun- bire dohkkeha buorre muddui ásahuvvon ulbmiliid ja árvalusaid, dasgo dat orrot vuohkkasit doarjumin guovlluid vuođđudanulbmiliid. |
| (Lapin riistanhoitopiiri) |
(Lappi fuođđodikšunbire) |
| -Suunnitelmaa tukeva lausunto. |
-Čealkámuš doarju plána. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Muutoin ja yksityiskohdiltaan riistanhoitopiiri viittaa liitteinä seuraaviin Inarin ja Utsjoen riistanhoitoyhdistysten lausuntoihin niihin yhtyen ja haluaa korostaa jatkuvan yhteistyön tärkeyttä sidosryhmiin, kuten em. riistanhoitoyhdistyksiin, mikä aivan ilmeisesti on suunnitelman mukaan MH:n tarkoituskin. |
Fuođđodikšunbire čujuha čuvvosiiguin Anára ja Ohcejoga fuođđodikšunovttastusaid cealkámušaide, maid ieš guottiha. Fuođđodikšunbire deattuha man dehálaš lea jámma bargat ovttas čanasjoavkkuiguin, dego om. fuođđodikšunovttastusaiguin. |
| Suunnittelualueen riistanhoidollinen tila on nyt varsin hyvä ja hks:n toteutus sitä edelleen tukee, mutta jos alueella ilmenee ongelmia, ottanette yhteyttä myös riistanhoitopiiriin, jotta voidaan ryhtyä mahdollisiin metsästyslain mukaisiin toimiin. |
Plánenguovllu fuođđodikšundilli lea dál viehka buorre, ja plána ollašuhttin buorida dan ain ovddežis. Muhto jos plánenguovllus liikká bohciidit váttisvuođat, de dii várra váldibehtet oktavuođa maiddái fuođđodikšunbirii, vai mii sáhttit álgit meahcástanlága mielde vejolaš doaimmaide. |
| (Lapin riistanhoitopiiri) +Ei muutosta suunnitelmaan. |
(Lappi fuođđodikšunbire) +Eai rievdadusat plánii. |
| Paliskunnalla ei ole huomauttamista hoito- ja käyttösuunnitelmaan. |
Bálgosis ii leat mihkkige fuopmášahttit dikšun- ja geavahanplánii. |
| (Muddusjärven paliskunta) +Ei muutosta suunnitelmaan. |
(Muttošjávrri bálggus) +Eai rievdadusat plánii. |
| Kyläläisillä ei ole huomauttamista hoito- ja käyttösuunnitelmaan. |
Giliolbmuin ii leat mihkkige fuopmášahttit dikšun- ja geavahanplánii. |
| (Kaamasen kyläyhdistys ry) +Ei muutosta suunnitelmaan. |
(Gápmasa gilisearvi ro.) +Eai rievdadusat plánii. |
| Suunnitelmassa on huomioitu hyvin sidosryhmien antamat palautteet. Erämaa-alueiden perustamistarkoitus tulee olla suunniteltujen toimintojen lähtökohtana. |
Plánas leat váldojuvvon bures vuhtii čanasjoavkkuid oainnut áššis, Meahcceguovlluid vuođđudanulbmil galgá leat plánejuvvon doaimmaid vuođđun. |
| Taloudellisten toimintojen edellytysten kehittämisen tulee olla päätavoitteiden saavuttamisen tuomaa lisäarvoa alueelle. |
Ekonomalaš doaimmaid ovddideapmi galgá leat váldoulbmiliid juksama mielddisbuktin lasseárvu guvlui. |
| -Suunnitelmaa tukeva lausunto. |
(Nuortalaččaid siidačoahkkin) |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
-Čealkámuš doarju plána. |
| Yleistä Utsjoki on Suomen ainoa saamelaisenemmistöinen kunta, jossa kalastuksella, porotaloudella ja muilla luontaiselinkeinotoiminnoilla on väestön toimeentulossa suhteellisesti suurempi merkitys kuin muualla Lapissa. |
Almmolaš áššit Ohcejohka lea Suoma áidna gielda, mas sámit leat eanetlohkun. Guolástus, boazodoallu ja eará luondduealáhusat mearkkašit gieldalaččaid áigáibohtui eanet go eará sajis Lappis. |
| Nämä perinteiset elinkeinot ovat perusta kestävän ja kehittyvän saamelaiskulttuurin harjoittamiselle, ja ne turvaavat myös saamenkielen säilymisen ja monia muita kulttuurin olennaisia osia, kuten käsityötaito ja ruokaperinne. |
Árbevirolaš ealáhusat leat vuođđun bistevaš ja ovdáneaddji sámekultuvrras, ja dat dorvvastit maiddái sámegiela seailuma ja kultuvrii gullevaš máŋggaid eará beliid, dego duddjondáiddu ja borramušárbevieru. |
| (Utsjoen kunta) +Ei muutosta suunnitelmaan. |
(Ohcejoga gielda) +Eai rievdadusat plánii. |
| Lausunnossa mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi Utsjoen kunta esittää, että Ylä-Lapin luonnonhoitoalueen Utsjoen toimipisteen toiminnallisia resursseja lisätään yhdellä (1) henkilötyövuodella hyvän luonnonkäytön ja kestävän kehityksen periaatteiden toteuttamiseksi ohjauksen, neuvonnan ja valvonnan tekemiseksi koskien retkeilyä, kalastusta, metsästystä ja muuta luonnonkäyttöä. |
Cealkámušas máinnašuvvon ulbmiliid juksan dihte Ohcejoga gielda evttoha lasihit Davvi-Lappi doaibmabáikki doaibmaresurssaid ovttain (1) olmmošbargojagiin. Dát ovddidivččii buori luonddugeavaheami ja bistevaš ovdáneami ja ná sáhtášii oahpistit, rávvet ja gozihit vánddardeami, guolástusa, meahccebivddu ja eará luonddugeavaheami. |
| (Utsjoen kunta) |
(Ohcejoga gielda) |
| -Ei voida vaikuttaa |
-Ii sáhte váikkuhit |
| tällä suunnitelmalla. |
dáinna plánain. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Suunnitelmassa painotetaan alueiden moninaiskäyttöä luonnon virkistyskäyttöön ottamatta lain mukaisesti ja asianmukaisesti huomioon saamelaisporonhoidon tarpeita, oikeuksia ja etuja. |
Plánas deattuhit guovlluid lotnolasgeavaheami luonddu lustageavaheapmái, eaige váldojuvvo lága mielde áššáigullevaččat vuhtii sámi boazodoalu dárbbut, vuoigatvuođat ja beroštumit. |
| Mikäli hks vahvistettaisiin nykyisessä muodossaan, se olisi ristiriidassa MH:lle ehdotettujen yhteiskunnallisten velvoitteiden kanssa saamelaisten osalta. |
Jos plána nannejuvvošii dálá hámis, de dat manašii ruossalassii Meahciráđđehussi evttohuvvon servodatlaš geatnegasvuođaiguin sámiid hárrái. |
| Hallituksen esityksessä laiksi Metsähallituksesta (HE 154/ 2004 vp) ehdotetaan (4 § 2 momentti) säädettäväksi seuraavaa: ”Metsähallituksen hallinnassa olevien luonnonvarojen hoito, käyttö ja suojelu on sovitettava yhteen saamelaiskäräjistä annetussa laissa (974/1995) tarkoitetulla saamelaisten kotiseutualueella siten, että saamelaisten kulttuurin harjoittamisen edellytykset turvataan – –. |
Meahciráđđehusláhkaárvalusas (HE 154/2004 vp) evttohuvvo (4 § 2 momeanta) čuovvovaččat: ”Meahciráđđehusa hálddašan luondduriggodagaid dikšun, geavaheapmi ja suodjaleapmi galget heivehuvvot oktii sámediggelágas (974/1995) oaivvilduvvon sámiid ruovttuguovllus nu, ahte sámiid vejolašvuođat bargat iežaset kultuvrrain dorvvastuvvojit – –. |
| ” Lainkohdan yksityiskohtaisten perustelujen mukaan saamelaisten kulttuuriin kuuluvaksi katsottaisiin myös saamelaisten perinteiset elinkeinot kuten poronhoito, kalastus ja metsästys. |
” Dán lágačuoggá dárkilet ákkastallamiin sámiid kultuvrii gehččojuvvojit gullat maiddái sámiid árbevirolaš ealáhusat dego boazodoalu, guolástus ja meahccebivdu. |
| (Kaldoaivin paliskunta) +Ei muutosta suunnitelmaan. |
(Gálddoaivvi bálggus) +Eai rievdadusat plánii. |
| Kyläyhdistys yhtyy Kolttien kyläkokouksen ja Vätsärin paliskunnan antamiin lausuntoihin. |
Gilisearvi lea ovtta oaivilis Nuortalaččaid siidočoahkkima ja Váhčira bálgosa cealkámušaiguin. |
| (Näätämön kyläyhdistys ry) +Ei muutosta suunnitelmaan. |
(Njávdáma gilisearvi ro.) +Eai rievdadusat plánii. |
| Tiivistelmä Tiivistelmään tulee lisätä, että Kaldoaivin alue on tärkeä myös luontaiselinkeinoille. |
Čoahkkáigeassu Čoahkkáigessui galgá lasihit ahte Gálddoaivvi guovlu lea dehálaš maiddái luondduealáhusaide. |
| Luontaiselinkeinotoimintaa tulee tarkastella laajasti ajansaatossa tapahtuvien muutostarpeiden mukaisesti käsittäen toimenpiteitä, jotka luontaiselinkeinolain mukaan ovat varsinaisia luontaiselinkeinotoimintoja ja toimia joita voidaan luontaiselinkeinotilalla oheistoimintana harjoittaa, kuten matkailu/ohjelmapalvelut, pienimuotoinen tilalla tapahtuva jalostus ja käsityöt. |
Luondduealáhusdoaimma galgá guorahallat viidát áiggi mielde dáhpáhuvvi rievdadandárbbuid mielde. Dása gulašedje luondduealáhuslága mielde ieš luondduealáhusat ja dat doaimmat, maiguin luondduealáhus- dálus sáhttá dasa lassin bargat, dego turista/prográmmabálvalusat, smávva- lágan ovddosdikšun ja duodji. |
| että alue on tärkeä luontaiselinkeinoille. +Täydennetty suunnitelmaan. |
(Ohcejoga gielda) +Lasihuvvo plána čoahkkáigessui ahte guovlu lea dehálaš luondduealáhusaide. |
| 1 Johdanto Maakuntakaavan valmistumiseen asti alueella on voimassa Lapin seutukaava rakennuslaissa säädetyin oikeusvaikutuksin. |
1 Álggahus Eanagoddeláva gárvvásmuvvama rádjai guovllus lea leamaš fámus Lappi guovloplána oktan eanageavahan- ja huksenlágas ásahuvvon vuoigatvuođaváikkuhusaiguin. |
| Maankäyttö- ja rakennuslain maakuntakaavaa koskevaa viranomaisen edistämisvelvoitetta ei sisälly rakennuslain mukaiseen seutukaavaan. |
Eanageavahan- ja huksenlága eanagoddelávvii guoskevaš eiseválddi ovddidangeatnegasvuohta ii leat huksenlága mieldásaš guovlolávas. |
| Suunnitelman seutukaavan oikeusvaikutuksia koskevaa osuutta on tältä osin syytä tarkistaa. |
Dán plána guovloláva vuoigatvuođaváikkuhusaide guoskevaš ossodaga gánnáha dákko dárkkistit. |
| Myös seutu- kaavan sisältöä tämän alueen osalta tulisi kuvata. |
Maiddái guovloláva sisdoalu dán guovllu hárrái galggašii buktit ovdan. |
| (Lapin liitto) |
(Lappi lihttu) |
| -Oikeusvaikutuksiltaan seutukaava |
-Vuoigatvuođaváikkuhusaid dáfus |
| vastaa maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) siirtymäsäännösten mukaan maakuntakaavaa. |
guovlolávva vástida eanageavahan- ja huksenlága (132/1999) sirdašuvvannjuolggadusaid mielde eanagoddeláva. |
| Seutukaava on monilta osin vanhentunut, ja uuden maakuntakaavan valmistelu on jo pitkällä. |
Guovlolávva lea máŋgga dáfus boarásmuvvan ja ođđa eanagoddelávva dáidá gárvvásmuvvat moatte jagi sisa. |
| +Täydennetty suunnitelmaan. |
+Dievasmahtton plánii. |
| Teknisesti pitkälle kehittyneiden maiden päättäjät eivät tahdo nähdä eivätkä ymmärtää perinteisten elinkeinojen merkitystä äärialueiden toimeentulolle. |
Teknihkalaččat guhkás ovdánan riikkaid mearrideaddjit eai háliit oaidnit eaige áddet árbevirolaš ealáhusaid mearkkašumi ravdaguovlluid áigáibohtui. |
| Toisaalta siellä erämaakäsitys poikkeaa meidän käsityksestämme. |
Nuppe dáfus doppe meahcceguovlodoaba spiehkasta min áddejumis áššis. |
| Vallalla on ns. amerikkalainen erämaakäsitys, joka näkee erämaan koskemattomana alueena, jossa korkeintaan käydään seikkailemassa. |
Doppe lea ng. amerihkálaš meahcceguovloáddejupmi, mii oaidná meahcceguovllu áidalas guovlun, gos ain sáhttá finadit fearánastimin. |
| Meille taas erämaa on aina ollut luontainen taloudellisen toiminnan alue ja tärkeä toimeentulon lähde. |
Midjiide fas meahcceguovlu lea álo leamaš lunddolaš guovlu ekonomalaš doaimmas ja dehálaš áigáiboahtogáldu. |
| -Erämaa-alueen yksi päätarkoitus |
(Ohcejoga fdo) +Eai rievdadusat plánii. |
| on luontaiselinkeinojen turvaaminen. |
CEALKÁMUŠAT MEAHCIRÁĐĐEHUSA KOMMEANTA JA |
| 1 Johdanto Hks:ssa sanotaan, että saamelaiset eivät ole asuneet kiinteästi suunnitelma-alueella. |
1 Álggahus Plánas daddjojuvvo ahte sámit eai leat ássan fásta plánenguovllus. |
| Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa, koska ympäri suunnitelma-aluetta ja erityisesti järvien rannoilla on pitempiaikaisia asuinpaikkoja. |
Dát ii dieđusge doala deaivása, dasgo miehtá plánenguovllu ja erenoamážit jávrriid gáttiin gávdnojit guhkitáigásaš ássanbáikkit. |
| Nykyinen jokivarsiasutus on nuorempaa, ehkä alle 300 vuotta. |
Dálá johkagáddeássan lea nuorat, várra vuollel 300 jagi lea ássojuvvon ná. |
| Hks:a laadittaessa ei ole käytetty riittävästi saamelaisten historiaa käsitteleviä lähdeaineistoja tai asiantuntijoita. |
Plána dagadettiin eai leat geavahuvvon doarvái sámiid historjjá gieđahalli gáldomateriálat dahje áššedovdit. |
| -Suunnitelmassa todetaan, että erityisesti metsä- ja poro saamelaiset ovat ainakin osan vuodesta asuneet metsissä ja tuntureilla vaihtaen asuinpaikkaa riistan, kalantulon ja laidunten mukaan, ilman pysyvämpää kiinteää asuinpaikkaa. |
(Ohcejoga guolástanguovlu) Plána mielde erenoamážit vuovde- ja boazosámit leat goittot oasi jagis ássan meahcis ja molson ássanbáikki fuođđo- ja guollesállašiid ja guohtoneatnamiid mielde, almmá ahte livčče ássan guovllus fásta. |
| Tällä ei tarkoiteta sitä, etteivätkö he olisi asuneet alueella pysyvästi. |
Dieđusge sii sáhttet leat ássan guovllus bissovaččat. |
| Paimentolaiseen sekä riista- ja kalakantojen hyödyntämiseen erikoistuneeseen elämäntyyliin ei vain kuulunut kiinteä asuinpaikka. |
Nomádalaš eallimii ja fuođđo- ja guollenáliiguin ávkkástallamii spesialiseren eallinvuohkái ii gullan fásta ássanbáiki. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Erämaa-aluetta tulee käsitellä omana erillisenä kokonaisuutena. |
Meahcceguovllu galgá gieđahallat sierra ollisvuohtan. |
| Alueen liittäminen kokonaisuudessaan tai kytkeminen muiden kuin erämaalain mukaan perustettuihin suojelualueisiin ei ole perusteltua, koska toimintojen ohjaaminen laajalla erämaaalueella muuttuu vaikeaksi ja monimutkaiseksi. |
Guovllu laktima obban dahje ovttastahttima eará go meahcceguovlolága mielde vuođđuduvvon suodjalanguovlluide ii sáhte ákkastallat, dasgo šattašii váttisin ja mohkkájin stivret doaimmaid viiddis meahcceguovllus. |
| Tulee epätietoisuutta mitä lainsäädäntöä eri tilanteissa tulkitaan. |
Báhcá eahpesihkkarin, mo láhkamearrádusat guđege dilis dulkojuvvojit. |
| (Utsjoen kunta) |
(Ohcejoga gielda) |
| -Suunnitelmassa on seikkaperäisesti kerrottu, mitä lakeja |
-Plánas lea vuđolaččat muitaluvvon, mat lágat čuvvojuvvojit |
| noudatetaan erämaa-alueella ja mitä soidensuojelualueella. |
meahcceguovllus ja mat jekkiidsuodjalanguovllus. |
| Koska molemmat alueet on kuitenkin suunniteltava ja ne muodostavat luontonsa ja kulttuurinsa puolesta yhtenäisen kokonaisuuden (soidensuojelualue sijaitsee suurelta osin erämaa-alueen sisällä), joka suunnitellaan yhdellä kertaa, suunnitelmien yhdistämisen on katsottu helpottavan tiedon löytämistä ja vähentävän paperimäärää. |
Go guktot guovllut galget goittot plánejuvvot ja dat hábmejit luonddu ja kultuvrra dáfus oktilaš ollisvuođa (jekkiidsuodjalanguovlu lea eanaš meahcceguovllu siste), mii plánejuvvo ovtta háves, de plánaid ovttastahttin dahká álkibun gávdnat dieđuid ja geahpeda bábermeari. |
| Samaten hks:n esityksissä mainitaan aina perusteluissa, mihin lakiin esitys perustuu erämaa-alueella ja mihin soidensuojelualueella. |
Plána árvalusain máinnašuvvo maiddái álo ákkastallamiin, guđe láhkii árvalus vuođđuduvvá meahcceguovllus ja guđe láhkii jekkiidsuodjalanguovllus. |
| Lisäksi jokaisessa suunnitelman kartassa näkyy erämaa- ja soidensuojelualueen sijainti. |
Dasa lassin plána juohke kárttas oidno, gos meahcceguovlu ja jekkiidsuodjalanguovlu leat. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Suunnitelmaa lukiessa kaipaisi tietoa siitä, kuka/ketkä sen ovat kirjoittaneet. |
Plána logadettiin háliidivččii diehtit, gii/ geat plána leat čállán. |
| Jos kirjoittajat haluavat pysyä anonyymeinä, olisi kuitenkin mukava esim. alku- tai loppusanoissa mainita, millainen työryhmä suunnitelmaa on koostanut. (Lapin ympäristökeskus) |
Jos čállit eai háliit iežaset nama oidnosii, de livččii buorre omd. álgo- dahje loahppasániin máinnašit, makkár bargojoavku lea leamaš čohkkemin plána (Lappi birasguovddáš) |
| -Metsähallituksen uusi suunnitteluohje tukee tätä esitystä. |
-Meahciráđđehusa ođđa plánenrávvagat dorjot dán árvalusa. |
| +Lisätty suunnitelman lukuun 1.4 Suunnitteluprosessi suunnitelman koostaja ja ohjausryhmän kokoonpano. |
+Lasihuvvon plána lohkui 1.4. Plánenprosessii lasihuvvo plána čohkkejeaddji ja stivrenjoavkku čoakkádus. |
| 3 Hoidon ja käytön tavoitteet Kyseisen luvun alla esitettävät asiat sisältävät useita geologisen luonnon selvitys- ja tutkimustarpeita, joihin ei suunnitelman toimenpiteitä käsittelevissä osissa enää palata. |
3 Dikšuma ja geavaheami ulbmilat Dán logu vuollásaš áššit gieđahallet geologalaš luonddu moanaid čielggadan- ja dutkandárbbuid, mat eai šat boađe ovdan osiin, main gieđahallojit plána doaibmabijut. |
| Tällaisia kohtia ovat esim.: |
Dákkár čuoggát leat omd.: |
| - edistää elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien |
- ealli ja jápma luonddu dáfus divrras ja rašis guovlluid máŋgga |
| alueiden monimuotoisuuden säilymistä |
hápmásašvuođa seailuma ovddideapmi |
| - alueen erityispiirteiden tunnistaminen ja alueiden käytön sovittaminen |
- guovllu mihtilmasvuođaid identifiseren ja guovlluid geavaheami |
| mahdollisimman tasapainoisesti yhteen poikkeuksellisten luonnonolojen ja kulttuuriarvojen turvaamiseksi |
heiveheapmi oktii nu dássedettolaččat go vejolaš spiehkasteaddji luonddudilálašvuođaid ja kulturárvvuid dorvvastan dihte |
| - luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen siten, että turvataan luonnonvarojen |
- luondduriggodagaid bistevaš ávkinatnin nu, ahte dorvvastuvvo |
| saatavuus myös tuleville sukupolville |
luondduriggodagaid fidnenvejolašvuohta maiddái boahttevaš buolvvaide |
| - edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua |
- luonddu lustageavaheami ja luonddu- ja kulturturismma ovddideapmi |
| parantamalla monikäytön edellytyksiä. |
luonddu lotnolasgeavaheami buorideami bokte. |
| Alueen geologisen luonnon yksityiskohtainen tunteminen on oleellinen perusedellytys tällaisten tavoitteiden saavuttamiseksi, koska alueen maankamaran vesitalous, ravinteisuus, kulutuskestävyys ym. geologisesta syntyhistoriasta johtuvat ominaisuudet asettavat reunaehdot niin eliölajien luontaiselle menestymiselle alueella kuin maaston ja muun luonnon kyvylle kestää eri käyttötapoja. |
Lea dehálaš dovdat bures guovllu geologalaš luonddu dákkár ulbmiliid juksan dihte, dasgo guovllu eanavuođu čáhcedoallu, biebmoávnnasdilli, golahangierdilvuohta ja eará geologalaš iešvuođat bidjet ravdaeavttuid sihke ealánšlájaid lunddolaš menestuvvamii guovllus ja eatnama ja eará luonddu návccaide gierdat sierra geavahanvugiid. |
| Geologisten ominaispiirteiden tunteminen ja esittely monipuolistaisivat merkittävästi virkistyskäytön ja luontomatkailun sekä muun monikäytön edellytyksiä. |
Geologalaš mihtilmasvuođaid dovdan ja ovdanbuktin máŋggabealagahtášedje mealgat lustageavaheami ja luondduturismma ja eará lotnolasgeavaheami vejolašvuođaid. |
| Suomen suurimmaksi mainitun suon synty- ja kehitysvaiheiden ja rakenteen olettaisi kiinnostavan luontoharrastajia. |
Luondduin buđaldeaddjiid gáttášii beroštit dovdat Suoma stuorámussan máinnašuvvon jeakki riegádan- ja ovdánanmuttuid ja ráhkadusa. |
| Tiedot alueen geologiasta ovat toistaiseksi vähäiset ja hyvin yleispiirteiset. |
Guovllu geologiija dovdet dássážii oppalaččat hui uhccán. |
| (GTK) |
(GTK) |
| -Suunnitelma-alueen |
-Plánaguovllu bákte- ja eana |
| kallio- ja maaperästä sekä vesistöistä on julkaistu perusselvitys vuonna 1999 (Manner & Puro). |
vuođu ja čázádagaid birra lea almmustuhtton vuođđočielggadus 1999:s (Manner & Puro). |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| 3 Hoidon ja käytön tavoitteet Tulee huolehtia siitä, että Ramsar-kohteeksi nimetään vain Sammuttijängän–Vaijoenjängän soidensuojelualue, ei koko Kaldoaivin erämaa-aluetta. |
3 Dikšuma ja geavaheami ulbmilat Galgá fuolahit das ahte Ramsar -čuozáhahkan nammaduvvo dušše Sámmotjeakki–Vadjotjeakki jekkiidsuodjalanguovlu, ii oppa Gálddoaivvi meahcceguovlu. |
| (Utsjoen rhy ja Utsjoen kalastusalue) Toivottavasti päätösvalta alueen käytöstä pysyy vähintäänkin nykyisellään, eikä siirry esim. EU:lle. |
(Ohcejoga fdo ja Ohcejoga guolástang.) Doaivvu mielde mearridanváldi guovllu geavaheamis bissu uhcimustá dálá dásis, iige sirdašuva omd. EU:ai. |
| Asukkaiden mahdollisuus päättää alueen käytöstä tulee säilyttää. |
Ássiid vejolašvuođa mearridit guovllu geavaheamis galgá bisuhit. |
| Meille erämaa on kuitenkin osa luonnollista elinpiiriä. |
Midjiide meahcceguovlu lea goittot oassi min lunddolaš eallinbirrasis. |
| (Utsjokisuun kyläyhdistys ry ja Tenonlaakson yrittäjät ry) |
(Ohcejotnjálmmi gilisearvi ro ja Deanuleagi fitnodatolbmot ro) |
| -Suunnittelija tarkisti nykytilanteen. |
-Plánejeaddji dárkkistii dálá dili. |
| Sammuttijängän–Vaijoenjängän soidensuojelualue on liitetty merkittävien kosteikkojen luetteloon eli ns. Ramsar -kohteeksi. |
Sámmotjeakki–Vadjotjeakki jekkiidsuodjalanguovlu lea laktojuvvon mearkkašahtti láktasajiid logahallamii dahjege ng. Ramsar-čuozáhahkan. |
| Tämä ei vaikuta nykyisiin hallintasuhteisiin. |
Dát ii váikkut dálá hálddašangaskavuođaide. |
| Erämaa-alue ei ole Ramsar-alue. |
Meahcceguovlu ii gula Ramsar-guovlluide. |
| +Tieto on päivitetty suunnitelmaan. |
+Diehtu lea beivejuvvon plánii. |
| Hks:n tavoitteiksi on määritelty oikeutetusti erämaalain mukaiset tavoitteet – alueen erämaaluonteen ja rauhan säilyttäminen sekä luontaiselinkeinojen edellytysten säilyttäminen. |
Plána ulbmilin leat meroštallon áibbas riekta meahcceguovlolága mieldásaš ulbmilat: guovllu meahcceguovloiešlági ja ráfi seailluheapmi ja luondduealáhusaid vejolašvuođaid seailluheapmi. |
| Hks-luonnoksessa mainittu selvitys käyttäjien toiveista painottaa samaa näkökulmaa. |
Plánaárvalusas máinnašuvvon čielggadus guovllu geavaheaddjiid sávaldagaid birra deattuha seamma jurddašanvuogi. |
| Selvityksen mukaan retkeilijät tulevat hakemaan alueelta nimenomaan koskemattomuutta ja rauhaa. |
Čielggadusa mielde vánddardeaddjit bohtet ohcat guovllus namalassii guoskameahttun luonddu ja ráfi. |
| (Suomen luonnonsuojeluliitto) |
(Suoma luonddusuodjalanlihttu) |
| -Suunnitelmaa tukeva lausunto. |
-Cealkámuš doarju plána. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Suunnitelman perusteet ovat suurelta osin laadittu MH:n omien selvitysten, kokemusten ja tietojen pohjalta. |
Plána ákkat leat buorre muddui dahkkojuvvon Meahciráđđehusa iežas čielggadusaid, vásáhusaid ja dieđuid vuođul. |
| Saamelaisten kotiseutualueella tulisi saamelaiset elinmahdollisuudet olla hks:n lähtökohtana. |
Sámiid ruovttuguovllus galggašedje leat plána vuođđun sámiid eallinvejolašvuođat. |
| Vaikka MH onkin käsitellyt suunnitelmaa eri elimissä tai kuulemistilaisuuksissa, ei niiden eikä perinteisten elinkeinojen harjoittajien tietojen tai kokemusten huomioiminen ole näkyvää jälkeä tuottanut, johtunee myös liian isosta intressiryhmien määrästä. |
Vaikko MR leage gieđahallan plána sierra orgánain dahje gullandilálašvuođain, de eai dat eaige árbevirolaš ealáhusaiguin bargi olbmuid dieđuid dahje vásáhusaid vuhtiiváldin leat báljo buktán bohtosiid. Dása sáhttá leat sivvan maiddái menddo stuorra berošteaddjijoavku. |
| -Hks on laadittu osallistavan suunnittelun periaatteella. |
(Ohcejoga guolástanguovlu) Plána lea dahkkojuvvon oassálasti plánenprinsihpa mielde. |
| Eri osapuolten ja intressiryhmien näkemykset on otettu mahdollisuuksien mukaan ja voimassa olevan lainsäädännön puitteissa huomioon. |
Sierra oassebeliid ja berošteaddjijoavkkuid oainnut leat vejolašvuođaid mielde váldojuvvon mielde ja dálá láhkamearrádusaid olis váldojuvvon vuhtii plána dagadettiin. |
| MH on käyttänyt lukuisia ulkopuolisia asiantuntijoita perusselvitysten laadinnassa. |
MR lea geavahan moanaid olggobeale áššedovdiid vuođđočielggadusaid dahkamis. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Kaikki mainitut erämaalain tarkoitukset tukevat perinteisiä luontaiselinkeinoja, joten virkistyskäytön tulee olla vasta toissijaisena vähäisenä käyttömuotona, näin säilytetään myös ns. ”erämaaluonne”. |
Buot meahcceguovlolága ulbmilat dorjot árbevirolaš luondduealáhusaid, ja nuba lustageavaheapmi galgá boahtit easkka dan maŋŋá smávvalágan geavahanhápmin. Ná seailluhuvvo maiddái ng. ”meahcceguovloiešláhki”. |
| Alueidenkäytön keskeisten tavoitteiden luettelo tukee perinteisiä elinkeinoja. |
Guovlluidgeavaheami guovddáš ulbmiliid logahallan doarju árbevirolaš ealáhusaid. |
| Kaikessa suunnittelussa tulee ottaa huomioon myös tilojen perinteinen käyttö ja nautinta ja kuulla heidän näkemyksiään. |
Buot plánemis galgá váldit vuhtii maiddái dáluid árbevirolaš geavaheami ja návddašeami ja gullat sin oainnuid. |
| (Utsjoen kalastusalue) |
(Ohcejoga guolástanguovlu) |
| -Erämaa-alueen yksi päätarkoitus |
-Meahcceguovllu oktan váldoulbmilin lea |
| on luontaiselinkeinojen turvaaminen. |
dorvvastit luondduealáhusaid. |
| Suunnitelmalla pyritään turvaamaan paikallisten ihmisten perinteiset oikeudet eikä esitetä niihin muutoksia. |
Plána bokte geahččalit dorvvastit báikkálaš olbmuid árbevirolaš vuoigatvuođaid, eaige dat evttohuvvo rievdaduvvot. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Suunnittelua ohjanneet lait, asetukset, alue- ja kulttuurihistoria, suunnittelun tarve ja tavoitteet on selkeästi kirjattu suunnitelmaan. |
Plánema stivren lágat, ásahusat, guovllu- ja kulturhistorjá, plánema dárbu ja ulbmilat leat čielgasit merkejuvvon plánii. |
| Kuitenkin olisi syytä pohtia tarkemmin sitä, millä painoarvolla alueen Natura 2000 -ohjelmaan kuulumista tuodaan esille. |
Gánnáhivččii goittot dárkileappot suokkardit, man ollu guovllu gullan Natura 2000 -prográmmii buktojuvvo ovdan. |
| Otsikolle vaihtoehtoinen nimi voisi olla Kaldoaivin ja Sammuttijängän–Vaijoenjängän Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelma, sillä suunnitelma palvelee myös Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelmana. |
Molssaeaktun dálá bajilčállagii sáhtášii leat Gálddoaivvi ja Sámmotjeakki – Vadjotjeakki Natura 2000 -guovllu dikšun- ja geavahanplána, dasgo plána bálvala maiddái Natura 2000 -guovllu dikšun- ja geavaanplána. |
| Ilmeisesti painottaminen kansalliseen lainsäädäntöön on tietoinen valinta, koska Natura-päätös ei ole tuonut erämaa-alueille käytännössä mitään muutoksia. |
Várra váldegottálaš láhkamearrádusaid deattuheapmi lea diđolaččat válljejuvvon, dasgo Natura-mearrádus ii leat iešalddes moktige rievdadan meahcceguovlluid geavaheami. |
| Suunnitelman loppupuolella korostetaankin, että Kaldoaivin alueella Natura 2000 -ohjelman toteutuskeinona on erämaalaki ja soidensuojelualueella luonnonsuojelulaki. |
Plána loahpageahčen deattuhuvvoge ahte Gálddoaivvi guovllus Natura 2000 -prográmma ollašuhttojuvvo meahcceguovlo- ja jekkiidsuodjalanguovlu fas luonddusuodjalanlága vuođul. |
| Selväähän on, että luontodirektiivi pitää sisällään samat velvoitteet kuin mitkä on annettu kansallisesti LsL:n 10 luvun kautta, miltä osin samat säädökset koskevat molempia alueita. |
Lea čielggas ahte luondodirektiiva doallá sisttis seamma geatnegasvuođaid go mat leat addojuvvon váldegottálaččat LsL:a 10 logu vuođul, ja nuba seamma njuolggadusat gusket guktuid guovlluide. |
| Suunnitelman vaikutuksia Natura 2000 -alueeseen tulisi pohtia myös siltä kannalta, mitä riskejä erämaalain mukainen toteutus voisi aiheuttaa Natura 2000 -alueelle ja miten ne voidaan minimoida. |
Plána váikkuhusaid Natura 2000 -guvlui galggašii suokkardit maiddai dakko, mo meahcceguovlolága mieldásaš ollašuhttin sáhtášii čuohcit Natura 2000 -guvlui ja mo riskkaid sáhtášii geahpedit nu ollu go vejolaš. |
| (Lapin ympäristökeskus) |
(Lappi birasguovddáš) |
| -Suunnitelma sisältää |
-Plánas lea mielde |
| suunnitelman vaikutusten Natura-arvioinnin. |
plána váikkuhusaid Natura-árvvoštallan. |
| Natura 2000 -alueiden hoito ja käyttö -työryhmämietinnössä todetaan, että nykyiset erämaaalueiden hks:t soveltuvat hyvin myös Natura 2000 |
daddjojuvvo ahte meahcceguovlluid dálá dikšun- ja geavahanplánat heivejit bures maiddái Natura 2000 -guovlluid dikšun- ja geavahanplánan. |
| -alueiden hoito- ja käyttö |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Viranomaisten tehtäviä kuvaavassa suunnitelman kappaleessa annetaan kuva MH:n yksinvaltaisesta roolista luonnonsuojeluhallinnon toimijana. |
Plána eiseváldebargguid govvideaddji bihtás addojuvvo dakkár govva ahte MR livččii okto luonddusuodjalanhálddahusa doaibmin. |
| Samalla tavoin suunnitelman loppupuolella ympäristökeskuksen luonnonsuojelun tehtäväksi määritellään lähinnä lupaviranomaisena toimiminen. |
Seammaláhkai plána loahpageahčen Birasguovddáža luonddusuodjalanbargun meroštallo vuosttažettiin doaibmat lohpeeiseváldin. |
| Laissa ympäristöhallinnosta yhtenä alueellisen ympäristökeskuksen tehtävistä mainitaan luonnonsuojelu laajemmin. |
Birashálddašanlágas guvllolaš birasguovddáža oktan bargun mainnašuvvo luonddusuodjaleapmi viidáseappot. |
| (Lapin ympäristökeskus) +Täydennetty hks:an alueellisen ympäristökeskuksen rooli toimialallaan lukuun Hoidon ja käytön tavoitteet. |
(Lappi birasguovdas) +Dievasmahtton plánii guvllolaš birasguovddáža rolla iežas doaibmasuorggis earret dikšun- ja geavahanulbmiliid. |
| 3 Hoidon ja käytön tavoitteet Lapin liitto laatii Pohjois-Lapin maakuntakaavaa. |
3 Dikšuma ja geavaheami ulbmilat Lappi Lihttu dahká Davvi-Lappi eanagoddeláva. |
| Kaavaluonnos vaihtoehtoineen valmistunee keväällä 2005 ja kaavaehdotus on tarkoitus saattaa hyväksyttäväksi vuonna 2006. Maakuntakaavan vahvistaa ympäristöministeriö. |
Lávvaárvalus oktan molssaeavttuiguin gárvvásmuvvá várra giđđat 2005 ja lávvaárvalusa livččii jurdda fidnet dohkkehanláhkai 2006:s. Eanagoddeláva nanne birasministeriija. |
| Perusteellisesti laadittu hks on suureksi avuksi maakuntakaavaa laadittaessa. |
Vuđolaččat dahkkojuvvon dikšun- ja geavahanplána lea hui anolaš eanagoddeláva dagadettiin. |
| (Lapin liitto) |
(Lappi lihttu) |
| -Suunnitelmaa tukeva lausunto. |
-Cealkámuš doarju plána. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Suunnitelmaa ei ole laadittu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaiseksi, vaan sen yleis- ja erityistavoitteet on sekoitettu keskenään ottamatta huomioon sitä, että vain erityistavoitteet ovat suunnittelua koskevia velvoitteita. |
Plána ii leat dahkkojuvvon eanageavahan- ja huksenláhkii vuođđuduvvi guovlluidgeavahanulbmiliid mielde, muhto dan oppalaš- ja sierraulbmilat leat sehkkejuvvon gaskaneaset, iige leat váldojuvvon vuhtii ahte dušše sierraulbmilat leat plánii guoskevaš geatnegasvuođat. |
| Näin menetellen hks:an on tullut väärät painotukset. |
Ná plánii leat šaddan boastto deattuhusat. |
| (Kaldoaivin paliskunta) |
(Gálddoaivvi bálggus) |
| -Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista on |
-Váldegottálaš guovlluidgeavahanulbmilat leat merke |
| kirjattu suunnitelmaan sekä yleis- että erityistavoitteita, jos ne koskevat suunnittelualuetta. |
juvvon plánii ja maiddái oppalaš- ja sierraulbmilat, jos dat gusket plánenguvlui. |
| Yleistavoitteet ovat luonteeltaan alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua koskevia periaatteellisia linjauksia. |
Oppalašulbmilat leat luonddusteaset guovlluidgeavaheapmái ja dan plánemii guoskevaš prinsihpalaš linnjádeamit. |
| Erityistavoitteet ovat alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua koskevia velvoitteita. |
Sierraulbmilat leat guovlluidgeavaheapmái ja dan plánemii guoskevaš geatnegasvuođat. |
| Lisätään hks:an yleis- ja erityistavoitteiden periaatteet. |
Lasihuvvojit plánii oppalaš- ja sierraulbmiliid prinsihpat. |
| +Täydennetty suunnitelmaan. |
+Dievasmahtton plánii. |
| Hks:ssa ei löydy kiinteää yhtymäkohtaa maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen maankäytönsuunnitteluun. |
Plána ii guoskka njuolgga eanageavahan- ja huksenlága mieldásaš eanageavahanplánemii. |
| Tekstissä asiasisältöä on sivuttu, mutta yhtymäkohdat vaatisivat ehkä oman alaotsikon (Maakuntakaavoitus, yleiskaavoitus, asemakaavoitus). |
Teavsttas áššesisdoallu lea báhcán gieđahalakeahttá, muhto oktavuođat plánii livčče várra gáibidan sierra gaskabajilčállaga (eanagoddelávva-, oppalalašlávva-, sajádalávvaplánen). |
| (Inarin kunta) +Ei muutosta suunnitelmaan. |
(Anára gielda) +Eai rievdadusat plánii. |
| 4 Vyöhykealuejako Lapin liitolla olisi mielenkiintoa ottaa kantaa erityisesti suunnitelmassa esitettyihin maankäytön vyöhykkeisiin ja luonnon käyttöön. |
4 Eanageavahanavádagat Lappi lihtus livččii miella váldit beali erenoamážit plánas árvaluvvon eanageavahanavádagaide ja luonddu geavaheapmái. |
| Kannanotoille on kuitenkin vahvat perusteet vasta sitten, kun maakuntakaavoitus ja Natura 2000 -alueiden hoidon ja käytön yleissuunnittelu ovat edenneet pidemmälle. |
Dákkár cealkámušaide gávdnojit goittot nana ákkat easkka dalle, go eanagoddelávvaplánen ja Natura 2000 -guovlluid dikšuma geavaheami oppalašlávvaplánen leat ovdánan guhkkelii. |
| Lapin liiton virasto esittää, että suunnitelmaa ei viedä vahvistamismenettelyyn ennen kuin Natura 2000 -alueet Lapin voimavaraksi -hanke on edennyt niin pitkälle, että voidaan nähdä hankkeen vaikutukset suunnittelualueen käyttötarpeisiin. |
Lappi Lihttu árvala ahte plána ii šatta nannenmeannudeapmái ovdalgo Natura 2000 -guovllut Lappi resursan -fidnu lea ovdánan nu guhkás ahte sáhttá oaidnit fitnu váikkuhusaid plánenguovllu geavahandárbbuide. |
| (Lapin liitto) |
(Lappi lihttu) |
| -Lapin ympäristökeskus toteaa lausunnossaan, että hks |
-Lappi birasguovddáš dadjá cealkámušastis ahte plána |
| täyttää Natura-arvioinnin tarveharkinnan kriteerit ja erillistä Natura-arviointia ei tarvita, koska kyseessä on luonnonsuojelua edistävä suunnitelma. |
deavdá Natura-árvvoštallama dárboguorahallama ákkaid, ja nuba sierra Natura-árvvoštallamii ii leat dárbu, dasgo jearaldagas lea luonddusuodjaleami ovddideaddji plána. |
| Ympäristökeskus toteaa lisäksi, että suunnitelmassa esitetyt näkökohdat täyttävät myös Natura-alueen hoito- ja käyttösuunnitelman tarpeet. |
Birasguovddáš dadjá dasa lassin ahte plánas ovdanbukton perspektiivvat devdet maiddái Natura-guovllu dikšun- ja geavahanplána dárbbuid. |
| Virkistyskäyttö ei ole ristiriidassa niiden perusteiden kanssa, joilla alue on liitetty Natura-verkostoon. |
Lustageavaheapmi ii mana ruossalassii daiguin ákkaiguin, maid vuođul guovlu lea laktojuvvon Natura-fierpmádahkii. |
| Toteutuskeinona erämaalaki sallii alueen virkistyskäytön, mikä on otettu huomioon Natura-aluetta perustettaessa. |
Ollašuhttinvuohkin meahcceguovloláhka suovvá guovllu lustageavaheami, ja dát lea váldojuvvon vuhtii Natura-guovllu vuođđudettiin. |
| Hoito- ja käyttösuunnitelma on yksityiskohtaisempi kuin Natura-alueiden yleissuunnitelma. |
Dikšun- ja geavahanplána lea dárkilet go Natura-guovlluid oppalašplána. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Vyöhykkeistäminen mahdollistaa erämaa-alueen monipuolista käyttöä myös virkistyskäyttöön ja luontomatkailuun, eikä myöskään heikennä luontaiselinkeinojen ja saamelaiskulttuurin harjoittamisen edellytyksiä. |
Avádatjuohku addá vejolašvuođa geavahit máŋggabealagit meahcceguovllu maiddái lustageavaheapmái ja luondduturismii, iige dat maiddái čuoze vejolašvuođaide bargat luondduealáhusaiguin ja sámekultuvrrain. |
| (Lapin TE-keskus) |
(Lappi TE-guovddáš) |
| -Suunnitelmaa tukeva lausunto. |
-Cealkámuš doarju plána. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Ajatus alueen suurimman osan rauhoittamisesta ns. syrjävyöhykkeeksi on kannatettava ja hyvä. |
Jurdaga ráifáidahttit eanaš oasi guovllus ng. boaittobealeavádahkan gánnáha doarjut. |
| (Suomen luonnonsuojeluliitto) |
(Suoma luonddusuodjalanlihttu) |
| -Suunnitelmaa tukeva lausunto. |
-Cealkámuš doarju plána. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| 5 Luonto- ja kulttuuriarvot ”Jäkälikön kulumisen myötä myös maan ravinneolot ja juurten pakkaskestävyys muuttuvat huonompaan suuntaan” joutaa pois, koska vaikutukset ravinneoloihin voivat olla myös päinvastaiset ja hypoteesille juurten pakkaskestävyyden huonontumisesta ei ole näyttöä. |
5 Luonddu- ja kulturárvvut Cealkaga ”Go jeageleatnamat gollet, de fuotnána maiddái eatnama biebmoávnnasdilli ja ruohttasiid buolašgierdilvuohta” sáhttá váldit eret, dasgo váikkuhusat biebmoávnnasdillái sáhttet leat áibbas nuppeláganat. Dasa lassin ruohttasiid buolašgierdilvuođa fuotnáneami ii sáhte čielgasit duođaštit. |
| (Metla) +Poistettu suunnitelmasta. |
(Metla) +Váldojuvvon eret plánas. |
| Kappale, joka alkaa ”Itä-Lapin metsävaurioprojektissa – –” joutaa pois kokonaisuudessaan, perustelut samat kuin edellisessä. |
Bihtá, mii álgá ”Nuorta-Lappi vuovdevahátprošeavttas – –” sáhttá váldit ollásit eret seamma ákkaiguin go ovddit kommeanttas. |
| (Metla) +Poistettu suunnitelmasta. |
(Metla) +Váldojuvvon eret plánas. |
| Naalikannan seurantaa ja vaadittavia kannan hoitoon liittyviä toimenpiteitä tulisi jatkaa myös Life-hankkeen päätyttyä vuonna 2008. (Syke) |
Njállanáli galggašii čuovvut ja njállanáli dikšundoaimmaid joatkit maiddái dan maŋŋá go Life-fidnu lea nohkan 2008:s. |
| -Ks. seuraava kommentti. |
-Gč. maŋit kommeantta. |
| 5 Luonto- ja kulttuuriarvot Uhanalaisista lajeista vähälle maininnalle jää alueella esiintyvä ahma. |
5 Luonddu- ja kulturárvvut Go lea sáhka áitatvuloš šlájain, de ii olus hállojuvvo geatkkis, mii gávdno guovllus. |
| Laji on Suomessa luokiteltu erittäin uhanalaiseksi. |
Geatki lea Suomas klassifiserejuvvon erenoamáš áitatvuloš šládjan. |
| Tekstistä puuttuu myös maininta siitä, että ahma ja naali ovat luontodirektiivin mukaan EU:n ensisijaisesti suojeltavia lajeja, ja niiden suojelutoimiin ja seurantaan tullaan kiinnittämään tarkempaa huomiota kuin muihin II-liitteen lajeihin. |
Teavsttas váilu maiddái máinnašupmi das, ahte geatki ja njálla leat luondodirektiivva mielde šlájat, mat galget vuosttažettin suodjaluvvot EU:a siste. Daid suodjalandoaimmaide ja čuovvumii giddejuvvo boahtteáiggis eanet fuopmášupmi go IIčuvvosa eará šlájaide. |
| Ahmakannan seuranta samoin kuin muiden suurpetojen seuranta tulee hoitaa asianmukaisesti. |
Geatkenáli čuovvuma seammá go eará stuorranávddiid čuovvuma galgá dikšut áššáigullevaš vuogi mielde. |
| Siitä ei ole mainintaa hks:ssa. |
Das ii máinnašuvvo teavsttas. |
| (SYKE) |
(SYKE) |
| -Ahma ja naali on merkitty taulukossa |
-Geatki ja njálla leat merkejuvvon tabeallas |
| priorisoiduiksi lajeiksi. |
vuoruhuvvon šládjan. |
| Ahman suojelusta ja seurannasta vastaa RKTL; MH kerää havaintoja, suorittaa laskentoja ja valvoo RKTL:n kanssa yhteistyössä. |
Geatkki suodjaleami ja čuovvumis vástida RKTL, MR čoaggá áiccastagaid ja čađaha lohkamiid ja goziha ášši ovttas RKTL:ain. |
| Naalin seuranta ja suojelu on vastuutettu MH:lle, joka osallistuu Naali Lifeen v. 2008 asti. |
Njála čuovvuma ja suodjaleami lea váldán badjelasas MR, ja MR oassálastá Njálla Life -fidnui gitta jagi 2008 rádjai. |
| Lifen aikana laaditaan sen jälkeistä aikaa varten erityinen naalin suojelusuunnitelma. |
Dán fitnu bistima áigge dahkkojuvvo maŋit áiggiid várás sierra suodjalanplána njála várás. |
| +Lisätty suunnitelmaan. |
+Váldojuvvon mielde plánii. |
| Silmälläpidettävä saukko on luontodirektiivin II- ja IVliitteiden laji, ja kaikki alueella tehdyt saukkohavainnot tai havainnot saukon jäljistä tulisi kerätä keskitetysti MH:n rekisteriin. |
Dárkonvuloš čeavrris lea luondodirektiivva II ja IV-čuvvosiid šládja. Buot guovllus dahkkojuvvon čeavrresáiccastagaid dahje čeavrresluoddaáiccastagaid galggašii čohkket MR:a registarii. |
| -MH:n työntekijät kirjaavat saukkohavainnot talteen ja niistä tehdään vuotuinen yhteenveto. |
(SYKE) MR:a bargit vurkejit dieđuid čeavrresáiccastagain rádjui ja daid birra dahkko- juvvo jahkásaš čoahkkáigeassu. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Soidensuojelualue on Ramsar-alue. |
Jekkiidsuodjalanguovlu lea Ramsar-guovlu. |
| Tämä tulisi mainita alueen esittelyssä. |
Dát galggašii máinnašuvvot, go muitaluvvo guovllu sajádagas. |
| Ramsar-sopimuksen suojelulliset tavoitteet ovat jo alueella toteutuneet (soidensuojelualue, Natura 2000 -alue), mutta Ramsaralueiden seurantaan liittyen tarvitaan tietoa alueen käytöstä, geologiasta, hydrologiasta, maankäytöstä, ekologisesta tilasta, lajistosta ja myös alueeseen mahdollisesti kohdistuvista uhkatekijöistä. |
Ramsarsoahpamuša suodjalanulbmilat leat juo guovllus ollašuvvan (jekkiidsuodjalanguovlu, Natura 2000 -guovlu), muhto Ramsar-guovlluid čuovvuma ektui dárbbašuvvojit dieđut guovllu geavaheamis, geologiijas, hydrologiijas, eanageavaheamis, ekologalaš dilis, šlájain ja maiddái guvlui vejolaččat čuohcci riskkain. |
| Osaltaan tämä hks palvelee myös Ramsar-seurantaa. |
Dát plána bálvala maiddái Ramsar-čuovvuma. |
| (SYKE) |
(SYKE) |
| -Perustietoa alueen käytöstä, lajistosta, |
-Vuođđodieđut guovllu geavaheamis, šlájain, |
| geologiasta jne. on v. 2004 valmistuneessa aluetta kuvaavassa perusselvityksessä (Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 144). |
geologiijas jna. gávdnojit 2004:s gárvvásmuvvan vuođđočielggadusas guovllu birra (Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisu Sarja A 144). |
| +Soidensuojelualueen asemaa luonnonsuojelussa kuvaavaan lukuun lisätty, että soidensuojelualue kuuluu Ramsar-kohteisiin. |
+Lohkui, mii govvida jekkiidsuodjalan-guovllu sajádaga luonddusuodjaleamis, lasihuvvo ahte jekkiidsuodjalan-guovlu gullá Ramsarčuozáhagaide. |
| Alueelta on julkaistu tuore ja kattava linnustoselvitys, joka antaa hyvän pohjan alueiden linnuston monimuotoisuuden säilyttämiselle ja seurannalle. |
Guovllu birra lea almmustuhtton varas ja vuđolaš loddečielggadus, mii addá buori vuođu guovllu lottiid máŋggahápmásašvuođa seailluheapmái ja čuovvumii. |
| (SYKE) |
(SYKE) |
| -Suunnitelmaa tukeva lausunto. |
-Cealkámuš doarju plána. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Esitys maa- ja merikotkan, muutto- ja tunturihaukan ja kiljuhanhen kantojen seurannasta on hyvä. |
Árvalus goaskin- ja mearragoaskin-, bárbmo- ja rievssatfálle- ja giljobašnáliid čuovvumis lea buorre. |
| Näiden lisäksi olisi selvitettävä alueen muiden uhanalaisten ja direktiivin I liitteen lintulajien esiintyminen, kuten suunnitelmassa todetaan. |
Dasa lassin galgá čielggadit guovllu eará áitatvuloš ja direktiivva I čuvvosa loddešlájaid gávdnoma, dego plánas daddjojuvvo. |
| (SYKE) |
(SYKE) |
| -Suunnitelmaa tukeva lausunto. |
-Cealkámuš doarju plána. |
| kerätään ja taltioidaan kaikista uhanalaisista lajeista. |
Áiccastagat čohkke juvvojit ja vurkejuvvojit buot áitatvuloš šlájain. |
| Tarkemmat selvitykset ja laskennat ovat kuitenkin resurssikysymys. |
Dárkilet čielggadusaid ja lohkamiid dahkamii galget leat goittot resurssat. |
| Metsähallitus priorisoi vastuulajiensa seurantaan. |
Meahciráđđehus vuoruha iežas vástošlájaid čuovvuma. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Ramsar-sopimuksen ja lintudirektiivin velvoitteiden täyttämiseksi tulisi soidensuojelualueen laskentalinjojen määrä täydentää riittäväksi (0,10 km linjaa/maa-km). |
Ramsar-soahpamuša ja loddedirektiivva geatnegasvuođaid deavdin dihte galggašii jekkiidsuodjalanguovllu lohkanlinnjáid meari lasihit doarvái (0,10 km linnjá/eana-km). |
| Näiden linjojen laskenta tulisi toistaa kuuden vuoden välein. |
Dáid linnjáid galggašii lohkat juohke guđat jagi. |
| Myös erämaa-alueen laskentalinjaverkostoa tulisi täydentää siten, että niiden jakauma olisi nykyistä tasaisempi ja että alueen biotoopit olisivat linjoilla oikeassa suhteessa edustettuina. |
Maiddái meahcceguovllu lohkanlinnjáfierpmádaga galggašii dievasmahttit nu, ahte dat juohkásivčče dássideappot go dál ja ahte guovllu biotohpat livčče linnjáid alde rivttes gori mielde. |
| Erämaa-alueella linjojen määrää tulisi myös kasvattaa em. suositusten mukaiseksi, mutta niiden toistotiheys voisi olla 6–12 vuotta. |
Meahcceguovllus linnjáid meari galggašii maiddái lasihit vástidit om. ávžžuhusaid, muhto daid sáhtášii lohkat 6–12 jagi gaskkaid. |
| Em. täydennykset parantaisivat huomattavasti harvalukuisten lajien parimäärien arviointia ja seurantaa. |
Om. dievasmahttimat buoridivčče mealgat hárvenaš šlájaid bessenmeriid árvvoštallama ja čuovvuma. |
| (SYKE) |
(SYKE) |
| -Linja- ja piste |
-Linnjá- ja čuokkeslohkamat |
| laskentoja tehdään resurssien mukaan. |
dahkkojit resurssaid mielde. |
| Tähän tavoitteeseen ei päästä nykyisillä voimavaroilla. |
Dán ulbmila ii sáhte juksat dálá resurssaiguin. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat dálá plánii. |
| Suunnitelma täyttää Natura-arvioinnin tarveharkinnan kriteerit; |
Plána deavdá Natura-árvvoštallama dárboguorahallama ákkaid. |
| erillistä Naturaarviointia ei tarvita, koska kyseessä on luonnonsuojelua edistävä suunnitelma. |
Sierra Natura-árvvoštallamii ii leat dárbu, dasgo jearaldagas lea plána, mii ovddida luonddusuodjaleami. |
| Suunnitelmassa esitetyt näkökohdat täyttävät myös Natura-alueen hoito- ja käyttösuunnitelman tarpeet. |
Plánas ovdanbukton perpektiivvat devdet maiddái Natura-guovllu dikšun- ja geavahanplána dárbbuid. |
| Virkistyskäyttö ei ole ristiriidassa niiden perusteiden kanssa, joilla alue on liitetty Natura-verkostoon. |
Lustageavaheapmi ii mana ruossalassii daiguin ákkaiguin, maid vuođul guovlu lea laktojuvvon Natura-fierpmádahkii. |
| Toteutuskeinona erämaalaki sallii alueen virkistyskäytön, mikä on otettu huomioon Natura-aluetta perustettaessa. |
Dát addá guovllus vejolašvuođa lustageavaheapmái, mii lea váldojuvvon vuhtii Natura-guovllu vuođđudettiin. |
| (SYKE) |
(SYKE) |
| -Suunnitelmaa |
-Cealkámuš doarju plána. |
| tukeva lausunto. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. Hks:ssa kuvataan Natura-tietolomakkeissa olevia virheitä ja puutteita. |
5 Luonddu- ja kulturárvvut Plánas ovdanbuktojit Natura -diehtoskoviid meattáhusat ja váilevaš- vuođat. |
| Virheiden osoittelun sijaan toivottavaa olisi kertoa, mistä tiedot tietolomakkeisiin on poimittu, milloin ja miten ne aiotaan korjata sekä se, mitä merkitystä näillä tiedoilla on lukijan kannalta. |
Meattáhusaid cuoiguma sajis gánnáhivččii muitalit, gos dieđut diehtoskoviide leat váldojuvvon, goas ja mo daid lea jurdda divvut ja maid dát dieđut mearkkašit dábálaš lohkkái. |
| (Lapin ympäristökeskus) |
(Lappi birasguovddáš) |
| -Suunnitelmaan on kirjattu oikeat tiedot |
-Plánii leat merkejuvvon rivttes |
| sen vuoksi, että ne olisivat valmiina, kun tietolomakkeiden päivittämistä tehdään. |
dieđut danin ahte dat livčče gárvvisin dahkkojuvvon, go diehtoskovit beivejuvvojit. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| 5 Luonto- ja kulttuuriarvot Hks:ssa pohditaan porolaidunnuksen ja lisäruokinnan vaikutuksia laidunten kestävyyteen. |
Plánas guorahallojit bohccuid guohtuma ja lassebiebmama váikkuhusat guohtoneatnamiid gierdilvuhtii. |
| Uhkana nähdään, että lisäruokinta lisää poroelojen kokoa ja vaikuttaa välillisesti laitumia heikentävästi. |
Áittan oidnojuvvo ahte lasebiebman stuorruda ealuid ja čuohcá eahpenjuolgga guohtoneatnamiidda. |
| MMM asettaa kuitenkin paliskuntakohtaiset rajoitukset porojen määrälle, jotka pyritään suhteuttamaan laidunten kuntoon. |
EMM ásaha goittot bálgosguovdasaš ráddjehusaid boazologuide guohtoneatnamiid dili mielde. |
| Mikäli lisäruokinta lisääntyy, mutta porojen määrää ei kasvateta, suodaan mahdollisuus laidunten hitaalle kohentumiselle. |
Jos lassebiebman lassána, muhto boazolohku ii stuoriduvvo, de ná guohtoneatnamat bállejit gulul buorránit. |
| Tämä voitaisiin ottaa huomioon suunnitelman suosituksissa. |
Dán sáhtášii váldit vuhtii plána ávžžuhusain. |
| Lisäksi voidaan pohtia, mitä riskejä porojen lisäruokinnasta voi olla luonnonsuojelulle ja voidaanko riskejä vähentää. |
Dasa lassin sáhttá guorahallat, mo bohccuid lassebiebman sáhttá čuohcit luonddusuodjaleapmái ja sáhtášiigo heajos váikkuhusaid geahpedit. |
| on todettu, että MH näkee laiduntutkimukset tärkeiksi ja esittää niiden jatkamista ja edelleen kehittämistä niin, että laidunten elpyminen ja kestävyys varmistuvat. |
(Lappi birasguovddáš) Plána árvalusain daddjojuvvo ahte Meahciráđđehusa mielas guohtoneanadutkamušat leat dehálaččat. Meahciráđđehus árvala daid joatkima ja ain ovddideami nu, ahte guohtoneatnamiid ahtanuššan ja gierdilvuohta sihkkarastojit. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Suunnitelmasta puuttuu maininta, että tunturimittarien massaesiintymät ovat normaaleja populaation kannanvaihteluihin liittyviä ilmiöitä. |
Plánas váilu máinnašupmi ahte lastamáhtoáigodagat leat populašuvnna molsašuddamiidda guoskevaš normála ihtagat. |
| Maininnan puuttuminen voi johtaa vääriin johtopäätöksiin luonnontilan häiriintymisestä. |
Máinnašumi váilun sáhttá bohciidahttit jurdagiid luonddudili heahtašuvvamis. |
| (Lapin ympäristökeskus) |
(Lappi birasguovddáš) |
| -Aiheellinen kommentti. |
-Áššálaš kommeanta. |
| +Täydennetään suunnitelmaan. |
+Dievasmahtto plánii. |
| Lapin ympäristökeskuksen, Lapin liiton ja Metsähallituksen yhteistyönä on käynnistetty laaja osallistavan suunnittelun hanke Natura 2000 -alueet Lapin voimavaraksi. |
Lappi birasguovddáš, Lappi Lihttu ja Meahciráđđehus leat ovttasráđiid álggahan viiddis, oassálasti plánema fitnu Natura 2000 -guovllut Lappi resursan. |
| Siinä laaditaan Natura 2000 -alueille hoidon ja käytön yleissuunnitelma, jossa kehitetään alueiden yleisökäyttöä luontoarvoja vaarantamatta ja sovitetaan yleisökäyttö yhteen muiden maankäyttömuotojen kanssa. |
Dán fitnus dahkkojuvvo Natura 2000 -guovlluid dikšumii ja geavaheapmái oppalašplána. Das ovddiduvvo guovlluid almmolaš atnu nu ahte dat ii čuoze luondduárvvuide ja heivehuvvo oktii eará eanageavahanhámiiguin. |
| Hanke valmistuu alkuvuodesta 2006. (Lapin liitto) |
Fidnu gárvvásmuvvá álgojagis 2006. (Lappi lihttu) |
| -Lapin ympäristökeskus |
-Lappi birasguovddáža |
| toteaa lausunnossaan, että tämä suunnitelma palvelee myös Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelmana. |
cealkámuša mielde dát plána bálvala maiddái Natura 2000 -guovllu dikšun- ja geavahan |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
plána. +Eai rievdadusat plánii. |
| Luonnoksessa tuodaan esille vain arkeologiset kohteet. |
Árvalusas ovdanbuktojit dušše arkeologalaš čuozáhagat. |
| Myös ns. rakennettua kulttuuriympäristöä koskevat kohteet, kuten rakenteet, kulkutiet, aidat, kammit ja kentät tulisi ottaa huomioon alueen hoidon ja käytön suunnittelussa. |
Maiddái ng. huksejuvvon kulturbirasčuozáhagat, dego rusttegat, johtingeainnut, áiddit, gámmet ja giettit galggašedje váldojuvvot vuhtii guovllu dikšuma ja geavaheami plánemis. |
| Käynnissä olevassa Lapin kulttuuri- ympäristöt tutuksi -hankkeessa on tarkoitus inventoida Pohjois- Lapin kulttuuriympäristöt vuosina 2004 ja 2005. (Lapin liitto) |
Dálá "Lappi kulturbirrasat oahpisin" -fitnus lea jurdda inventeret Davvi-Lappi kulturbirrasiid jagiid 2004 ja 2005. (Lappi lihttu) -Cealkámušas ovdanbukton |
| -Esitetyt asiat otetaan huomioon hoidon ja käytön suunnittelussa. |
áššit váldojit vuhtii dikšuma ja geavaheami plánemis. |
| Metsähallitus täydentää paikkatietojärjestelmää sitä mukaa kuin uutta tietoa saadaan. |
Meahciráđđehus dievasmahttá báikediehtovuogádaga dađistaga go bohtet ođđa dieđut. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Arkeologinen kulttuuriperintö: Tarkasteltavassa hks:ssa on kaikki alueelta Pohjois-Lapin kiinteiden muinaisjäännösten inventoinnin (1994) perusteella tunnetut kiinteät muinaisjäännökset (8 kpl) otettu tarkoituksenmukaisesti huomioon. |
Arkeologalaš kulturárbi: Dán dikšun- ja geavahanplánas leat váldojuvvon vuohkkasit vuhtii buot giddes dološbázahusat (8), mat leat dieđus Lappi giddes dološbázahusaid inventerema vuođul. |
| Kohteet on nimetty ja lueteltu suunnitelmassa. |
Čuozáhagat leat nammaduvvon ja logahallon plánas. |
| Samassa yhteydessä on myöskin mainittu kyseinen lähde, johon tiedot kiinteistä muinaisjäännöksistä perustuvat. |
Seamma oktavuođas lea maiddái máinnašuvvon gáldu, masa dieđut giddes dološbázahusain vuođđuduvvet. |
| Omana lukuna on käsitelty muinaismuistolakia ja siinä olevia määräyksiä. |
Sierra lohkun lea gieđahallon dološmuitoláhka ja dan mearrádusat. |
| Puutteena voidaan pitää sitä, että muinaisjäännöskohteista ei ole suunnitelmassa karttaesitystä. |
Váilevašvuohtan sáhttá atnit ahte dološbázahusaid birra ii leat plánas kárta. |
| Vakavampana puutteena on nähtävä se, että alueen muinaisjäännöskantaa ei ole kattavasti selvitetty maastoinventoinnein, joka työ tulisi näinkin laajoja alueita kattavassa hankkeessa sisällyttää perusselvityksiin. |
Velge stuorát váilevašvuohtan sáhttá leat dat, ahte guovllu dološbázahusat eai leat vuđolaččat čielggaduvvon báikki alde čađahuvvon inventeremiiguin. Dákkár bargu galggašii náge viiddis guovlluide guoskevaš fitnus váldojuvvot mielde vuođđočielggadusaide. |
| Alueelta on esim. vanhojen poroerottelupaikkojen kiinteitä rakennelmia 1800-luvulta. |
Guovllus gávdnojit omd. boares bigálusbáikkiid giddes rusttegat 1800-logu bealde. |
| (Museovirasto) +Lisätään suunnitelmaan kartta muinaisjäännöksistä. |
(Museovirasto) +Lasihuvvo plánii kárta dološbázahusain. |
| Rakennusperintö: Hks toteaa suojeltaviin kulttuuriarvoihin kuuluvaksi alueen perinteiseen luonnonkäyttöön liittyvät rakennukset ja rakennelmat. |
Huksenárbi: Plánas daddjojuvvo ahte suodjalanvuloš kulturárvvuide gullet guovllu árbevirolaš luonddugeavaheapmái guoskevaš visttit ja rusttegat. |
| Saamelaiskulttuuriin ja luontaiselinkeinoihin perustuvien kulttuuriympäristökohteiden inventointi- ja selvitystyö, jollaista ei ole suunnitelmaa varten tehty, tulee sisällyttää erämaa-alueen hoidon jatkosuunnitteluun ja toimenpiteisiin. |
Sámekultuvrii ja luondduealáhusaide vuođđuduvvi kulturbirasčuozáhagaid inventerenbargu, mii ii leat vel plána várás dahkkojuvvon, galgá váldojuvvot mielde meahcceguovllu dikšuma joatkkaplánemii ja doaibmabijuide. |
| Perusselvitys alueen kulttuurihistoriallisista kohteista tarvitaan, jotta hks:a toteutettaessa kyetään luotettavasti tapauksittain arvioimaan, merkitseekö kämpän, kammin, poroaitauksen tai muun rakennelman purkaminen tai siirtäminen perinnearvojen hävittämistä. |
Vuođđočielggadus guovllu kulturhistorjjálaš čuozáhagain dárbbašuvvo, vai plána ollašuhtedettiin sáhttá luohtehahttiláhkai guđege dáhpáhusa hárrái árvvoštallat, mearkkašago gámppá, gámme, boazogárddi dahje eará rusttega gaikkodeapmi dahje sirdin árbevierroárvvuid duššadeami. |
| Inventointitietojen perusteella tulee myös arvioitavaksi, täyttääkö paikka, rakennelma tai kulku-ura mahdollisesti kiinteän muinaisjäännöksen tunnusmerkit ja onko sen osalta perusteita soveltaa muinaismuistolakia. |
Inventerendieđuid vuođul galgá maiddái árvvoštallat, deavdágo báiki, rusttet dahje johtingeaidnu vejolaččat giddes dološbázahusa dovdomearkkaid ja galgágo dasa heivehuvvot dološmuitoláhka. |
| (Museovirasto) |
(Museovirasto) |
| -Metsähallitus täydentää tietoja sitä mukaa kuin niitä saadaan. |
ráđđehus dievasmahttá dieđuid dađi mielde go oažžu daid. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| 5 Luonto- ja kulttuuriarvot Hks:a varten on aiheellista selvittää mahdollisuudet käyttää käynnistyneen Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi EU-hankkeen 2004–2008 tuloksia hyväksi. |
CEALKÁMUŠAT MEAHCIRÁĐĐEHUSA KOMMEANTA JA 5 5 Luonddu- ja kulturárvvut Plána várás gánnáha čielggadit, sáhtášiigo atnit ávkin álggahuvvon EU-fitnu (2004–2008) Lappi kulturbirrasat oahpisin bohtosiid. |
| Mikäli ko. hankkeen tuloksena saatavia tietoja ja arviointeja ei voida sisällyttää suunnitelmaan nyt, tulee tarvittavat täydennykset tältä osin tehdä alueen hoito- ja käyttötoimenpiteisiin myöhemmin. |
Jos dán fitnu dieđuid ja árvvoštallamiid ii sáhte váldit mielde plánii dál, de galgá dárbbašlaš dievasmahttimiid dahkat maŋŋelis guovllu dikšun- ja geavahandoaibmabijuide. |
| Alueella ei ole Metsähallituksen suojeltujen rakennusten luetteloon tällä hetkellä kuuluvia rakennuksia. |
Guovllus eai leat dál visttit, mat gullet MR:a suodjaluvvon visttiid logahallamii. |
| Mahdolliset lisäykset valtion rakennusten suojeluluetteloon tulevat arvioitavaksi osana Museoviraston ja MH:n yhteistyötä, kun kulttuurihistorialliset tiedot kohteista täydentyvät. |
Museovirasto ja Meahciráđđehus guorahallet dasto ovttas vejolaš lasáhusaid stáhta visttiid suodjalanlogahallamii, go kulturhistorjjálaš dieđut čuozáhagain dievasmuvvet. |
| Olemassa olevien selvitysten pohjalta alueelta tunnetaan kolme valtakunnallisestikin huomionarvoista poroerotukseen liittyvää kulttuurihistoriallista kohdetta: Utsjoen Erttegvárrin, Baadusoaivin ja Čohkavárrin poroerotusaidat sisältyvät Lapin ympäristökeskuksen julkaisemaan Lapin kulttuuriympäristöohjelmaan (Jarmo Lokio 1997, s. 257–258). |
Dálá čielggadusaid vuođul guovllus leat golbma riikka dásisge mávssolaš, bigálastimii guoskevaš kulturhistorjjálaš čuozáhaga: Ohcejoga Erttetvári, Báđošoaivvi ja Čohkavári bigálusgárddit leat váldojuvvon mielde Lappi birasguovddáža almmustuhttin Lappi kulturbirasprográmmii (Jarmo Lokio 1997, siiddut 257–258). |
| Osa näihin kohdekokonaisuuksiin sisältyvistä rakenteista on muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. |
Muhtumat dáin čuozáhagain leat giddes dološbázahusat, mat leat ráfáidahtton dološmuitolága vuođul. |
| Näiden kohteiden tiedot säilyttämistavoitteineen tulee lisätä suunnitelmaan. |
Dieđuid dáin čuozáhagain oktan seailluhanulbmiliiguin galgá lasihit plánii. |
| (Museovirasto) +Täydennetty suunnitelmaan. |
(Museovirasto) +Dievasmahtton plánii. |
| Čohkavárrin vanhan erotusalueen kämppien purkamiseen valitettavasti päädyttiin kesällä 2003. Tapaus korostaa osaltaan toimenpiteitä alueen kulttuuriympäristötiedon sisällön ja saatavuuden parantamiseksi sekä tarvetta toimijoiden aktiiviseen yhteydenpitoon. |
Čohkavári boares bigálastinguovllu gámppát dađibahábut gaikkoduvvojedje geassit 2003. Dáhpáhusas boahtá bures ovdan, man dehálaš lea lasihit dieđuid guovllu kulturbirrasiin ja man dehálaš lea ahte sierra doaibmit gulahallet bures. |
| (Museovirasto) |
(Museovirasto). |
| -Čohkavarrin erotusaluetta on siistitty yhteistyössä eri tahojen |
-Mii leat ovttasráđiid čorgen Čohkavári bigálastinguovllu bálgosa |
| kanssa paliskunnan aloitteesta. |
árvalusa vuođul. |
| MH lähestyi asiassa Museovirastoa 23.4. 2002 ja tiedusteli sen mahdollisia suunnitelmia alueen suhteen; |
Meahciráđđehus geahččalii gulaskuddat áššis maiddái Museovirasto 23.4.2002 ja diđoštalai, maid dát lei jurddašan guovllu hárrái. |
| Museovirastolle kerrottiin, että paliskunnan toiveena on saada hävittää sopimuksettomat kämppäresut vanhalta erotusalueelta. |
Museovirastoi muitaluvvui ahte bálggus háliidii jávkadit unohas gámpálisaid boares bigáslastinguovllus. |
| Museovirastolta ei tullut kannanottoa asiaan. |
Museovirasto ii addán iežas oainnu áššis. |
| Paliskunnan yksimielinen kanta oli se, että kämpät tulee hävittää alueelta. |
Bálgosa ovttamielalaš oaidnu lei jávkadit eret gámppáid máinnašuvvon guovllus. |
| Vanha erotusaita jätettiin entiselleen. |
Boares bigálusgárdái ii guskojuvvon. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Kulttuuriympäristön hoidon kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että saamelais- museo Siidaa ja Lapin maakuntamuseota kuullaan asiantuntijoina saamelaiskulttuuria ja rakennusperinnettä koskevissa kysymyksissä. |
Kulturbirrasa dikšumis lea erenoamáš dehálaš ahte sámemusea Siida ja Lappi eanagoddemusea gullojuvvojit áššedovdin sámekultuvrii ja huksenárbái guoskevaš áššiin. |
| (Museovirasto) |
(Museovirasto) |
| -Yhteistyötä eri |
-Mii ovddidat ainge |
| toimijoiden välillä kehitetään edelleen. |
ovttasbarggu sierra doaibmiid gaskkas. |
| +Ei muutosta hks:an. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| 6 Luonnon virkistyskäyttö ja luontomatkailu Retkeily ja virkistyskäyttö keskittyvät alueen koillisosaan, ja virkistyskalastus sekä melonta ovat kasvussa Näätämöjoella. |
6 Luondduturisma ja lustageavaheapmi Vánddardeapmi ja lustageavaheapmi dáhpáhuvvet eanaš guovllu nuortadavágeahčen ja lustaguolásteapmi ja meallun leat lassáneamen Njávdánjogas. |
| Matkailijoille paikallisista yrityksistä myydyt palvelut ovat monipuolistuneet. |
Mátkkálaččaide báikkálaš fitnodagat vuvdet dál máŋggabealaget bálvalusaid go ovdal. |
| Virkistyskäyttöä kehitetään rakentamalla luontopalveluvarustuksia ja ohjataan lupakäytännöillä. |
Lustageavaheapmi ovddiduvvo nu ahte huksejuvvojit luonddubálvalusrusttegat stivrejuvvon lohpevuogádaga vuođul. |
| (Lapin TE-keskus) |
(Lappi TE-guovddáš) |
| +Ei muutosta hks:an. |
-Cealkámuš doarju plána. |
| Muutoin kuin omin voimin tapahtuva matkailu on pääsääntöisesti luvanvaraista toimintaa. |
+Eai rievdadusat plánii. Eará go iešráđálaš luondduturismii galgá leat dábálaččat lohpi. |
| Tähän liittyvän kävijätutkimuksen olennainen aikaistaminen vuodesta 2008 olisi perusteltua mm. työllisyysperusteisten investointiavustusten hakemisen osalta luontopalvelurakenteisiin. |
Dása guoskevaš gallestallidutkamuša áradeami mealgat jagis 2008 sáhtášii ákkastallat ee. nu ahte ná sáhtášii bargguhisvuođaákkaid dihte ohcat investerendoarjagiid luonddubálvalusrusttegiidda. |
| (Lapin TE-keskus) |
(Lappi TE-guovddáš) |
| -MH on laatinut eri alueille tehtävistä kävijätutkimuksista |
-Meahciráđđehus lea dahkan áigedávvala gallestalli dutkamušain, mat dahkkojit sierra guovlluide. |
| Joka vuosi Ylä-Lapissa tehdään yhdelle aluekokonaisuudelle kävijätutkimus, ja alueet on listattu kiireellisyysjärjestykseen. |
Jahkásaččat Davvi-Lappis dahkkojuvvo ovtta guovloollisvuhtii gallestallidutkamuš. Guovllut leat merkejuvvon daid hohpolašvuođaortnega mielde. |
| Käytettävissä olevat resurssit eivät anna mahdollisuutta useamman kävijätutkimuksen tekemiseen vuodessa. |
Dálá resurssaid olis ii sáhte dahkat eanet gallestallidutkamušaid jagis. +Eai rievdadusat plánii. |
| Alueen vetovoimaisuuden säilyttäminen ylläpitämällä luontopalvelurakenteita ja luonnontilaisuutta tuo tuloja alueen matkailuyrittäjille. |
Guovllu geasuhusa seailluheapmi luonddubálvalusrusttegiid ja luonddudilálašvuođa bajásdoallama bokte lea dienasin guovllu turistafitnodatolbmuide. |
| Suunnitelma turvaa myös näiltä osin alueen perinteiset elinkeinot ja paikkakuntalaisten oikeudet. |
Plána dorvvasta maiddái dákko guovllu árbevirolaš ealáhusaid ja báikegoddelaččaid vuoigatvuođaid. |
| (Lapin TE-keskus) |
(Lappi TE-guovddáš) |
| tukeva lausunto. |
-Cealkámuš doarju plána. |
| +Ei muutosta hks:an. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Hks:sa myös luodaan selkeitä pelisääntöjä liiketoiminnalliselle moottoroidulle luontomatkailulle. (Lapin TE-keskus) |
Plánas maiddái láhččojuvvo čielga vuođđu gávppálaš luondduturismii, mas geavahuvvojit mohtorfievrrut (Lappi TE-guovddáš) |
| -Hks:a tukeva lausunto. |
-Cealkámuš doarju plána. |
| +Ei muutosta hks:an. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Alueen nykyinen reitistö on riittävä. |
Guovllus leat dál doarvái johtolagat. |
| (Vätsärin paliskunta) -Nykyistä reitistöä ei ole tarkoitus lisätä. |
(Váhčira bálggus) -Guvlui eai leat šat boahtimin johtolagat. |
| +Ei muutosta hks:an. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| 6 Luonnon virkistyskäyttö ja luontomatkailu Erämaa-alueilla on kasvava merkitys matkailulle, sillä luontomatkailu alana kasvaa ja esimerkiksi talousmetsien tarjoamat mahdollisuudet virkistäytymiselle ovat nykyisten metsänhoitokäytäntöjen myötä vähentyneet. |
6 Luondduturisma ja lustageavaheapmi Meahcceguovllut mearkkašit eanet ja eanet turismii, dasgo luondduturisma lassána dađistaga ja ovdamearkka dihte ekonomiijavuvddiid fállan vejolašvuođat lustadoibmii leat dálá vuovdedikšunvugiid dihte geahppánan. |
| (Suomen luonnonsuojeluliitto) |
-Áitagat dustejuvvojit ee. čavges |
| Em. asiat on kuvattu suunnitelmassa. |
meahccejohtalusvuogádagain ja avádatjuoguin. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Hks:ssa on maininta, että vain MH voi harjoittaa alueella majoitustoimintaa. |
Plánas máinnašuvvo ahte dušše MR sáhttá guovllus jođihit idjadanfálaldatdoaimma. |
| On pidettävä huoli, ettei MH kilpaile paikallisten yrittäjien kanssa alueella majoitus- ja ohjelmapalveluiden tarjonnassa. |
Galgá fuolahit das ahte MR ii gilvvohala báikkálaš fitnodagaiguin guovllus idjadan- ja prográmmabálvalusaid fállamis. |
| (Tenonlaakson yrittäjät ry) |
(Deanuleagi fitnodatolbmot ry) |
| -Maan luovuttaminen muille tahoille muuhun kuin |
-Earáide eatnama luohpadeapmi eará go |
| porotalouden, kalastuksen, metsästyksen tai keräilyn tarpeisiin edellyttää valtioneuvoston poikkeuslupaa. |
boazodoalu, guolástusa, meahccebivddu dahje čoaggima dárbbuide gáibida stáhtaráđi sierralobi. |
| MH pyrkii tukemaan luontomatkailuyrittäjien toimintaa. |
MR viggá doarjut luondduturismafitnodagaid doaimma. |
| +Täsmennetty suunnitelmaan. |
+Dárkkálmuhtton plánii. |
| Northernmost Europe -alueesta on tavoitteena imagollisesti ja tuotteellisesti rakentaa yksi maailman johtavista luontomatkailun alueista. |
Nothernmost Europe -guovllus galggašii dahkkojuvvot imago ja buvttafálaldagaid dáfus okta máilmmi luondduturismma njunušguovlluin. |
| Siksi matkailun rajaaminen ja luonnonsuojelulliset näkökohdat ovat erittäin tärkeitä alueen imagon kannalta. |
Danin guovllu turismma rájideapmi ja luonddusuodjalanperspektiivvat leat hui dehálaččat guovllu imago dáfus. |
| Alueen käytön on oltava mahdollista, mutta tuotteistamisessa tulee huomioida sinne asetetut rajoitukset. |
Guovllu galgá sáhttit geavahit, muhto dan buktagahttimis galgá váldit vuhtii guvlui ásahuvvon ráddjehusaid. |
| Vyöhykejako on hyvä, samoin suunnitelma uusien rakenteiden osalta. |
Avádatjuohku lea buorre, ja plána lea buorre maiddái ođđa rusttegiid hárrái. |
| Reitit on jo nyt hyvin määritelty ja ohjeistettu. |
Guovllu johtolagat leat juo dál bures meroštallon ja rávvagiiguin stivrejuvvon. |
| MH:n huoltamat tuvat ovat erittäin laadukkaita ja on hyvä, että nämä ollaan säilyttämässä. |
MR:a fuolahan stobuin lea hui alla dássi, ja lea buorre ahte daid áigot seailluhit. |
| Myös erämaisuuden (rakenteet yms.) säilyttäminen on visuaalisesti tärkeää. |
Maiddái meahcceguovloiešlági bajiloainnu (rusttegiid jed.) gánnáha áinnas seailluhit. |
| Lisääntyneen koiravaljakkotoiminnan osalta tulisi vielä pohtia, pitääkö tähän tarkoitukseen olla erilliset koiravaljakkoreitit. |
Guovllus lea lassánan beanavuodjindoaibma, ja danin gánnáhivččii várra guorahallat, galggašedjego dán ulbmila várás sierra beanavuodjinjohtolagat. |
| (Pohjois-Lapin Matkailu Oy) |
(Pohjois-Lapin Matkailu Oy) |
| -Koiravaljakot |
-Beanavuodjin |
| tulisi määritellä lainsäädännössä ja sen jälkeen pohtia ohjausta. |
doaimma galggašii meroštallat láhkamearrádusain, ja easkka dasto smiehttat dan stivrema. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Vyöhykkeistämisellä pyritään minimoimaan mm. käyttäjien välisiä ristiriitoja sekä virkistyskäytön aiheuttamia haittoja luontaiselinkeinolle ja saamelaiskulttuurille. |
Avádatjuogu bokte geahččalit geahpedit ee. geavaheaddjiid gaskasaš ruossalasvuođaid nu ollu go vejolaš, ja erenoamážit lea jurdda geahpedit lustageavaheami dagahan heađuštusaid luondduealáhusaide ja sámekultuvrii nu ollu go vejolaš. |
| Hks:ssa on pyritty nimenomaan näistä jälkimmäiseen, kun taas virkistyskäyttäjien keskinäiset ristiriidat jäävät huomattavan vähälle huomiolle. |
Plánas leat geahččalan bargat namalassii dainna maŋibuin, go fas lustageavaheaddjiid gaskasaš ruossalasvuođaide lea giddejuvvon hui uhccán fuopmášupmi. |
| Hks:n käsittävällä alueella moottorikelkat, koiravaljakot ja hiihtäjät samoin kuin itsenäiset liikkujat ja ohjelmapalveluyrittäjien ryhmät kulkevat samoilla urilla. |
Plánenguovllus mohtorgielkkát, beanavuoddjit ja čuoigit seammaláhkai go iešráđálaš johtaleaddjit ja prográmmabálvalusfitnodagaid joavkkut johtalit seamma johtolagaid mielde. |
| Kokemus on osoittanut, että nämä virkistäytyjäryhmät poikkeavat niin suuresti toisistaan, että ristiriita- ja jopa vaaratilanteilta ei voida välttyä. |
Vásáhusaid vuođul dát lustageavaheaddjijoavkkut earránit nu ollu nubbi nuppis ahte bohciidit veagal ruossalasvuođat iige várradilálašvuođaidge sáhte garvit. |
| Hks:ssa on ohitettu näiden ongelmien käsittely ja jätetty esittelemättä, miten nämä eri virkistysmuodot voidaan yhdistää samoille reiteille sujuvasti. |
Plánas dát váttisvuođat eai leat gieđahallon, iige leat árvaluvvon, mo dáid sierra geavahanhámiid sáhtášii njuovžilit oktiiheivehit seamma johtolagaide. |
| (SYKE) |
(SYKE) |
| -Tällä alueella kävijä |
-Dán guovllus johtalit |
| määrät ovat vähäiset, joten ongelmaa ei ole. |
uhccán olbmot, ja nuba eai leat váttisvuođat. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Suunnitelmassa tulee huolestuttavassa määrin esille, että alueen virkistys- käyttö perustuu pääosin motorisoituun liikkumiseen. |
Plánas boahtá fuolastuhttiláhkai ovdan ahte guovllu lustageavaheami vuođđun lea mohtorfievrruiguin johtaleapmi. |
| Vaikka erämaan rajoille pääseminen edellyttää yleensä motorisoituja liikkumistapoja, virkistystarkoituksessa liikkuminen ei missään tapauksessa saa perustua pääasiassa motorisoituun liikkumiseen. |
Vaikko meahcceguovllu rájiid ala beassan gáibida dábálaččat mohtorfievrruid geavaheami, de lustaulbmiliin johtaleapmi ii eisige oaččo vuođđuduvvat dušše mohtorfievrruid geavaheapmái. |
| Sen aiheuttama melu, luonnonvarojen kulutus sekä saastepäästöt ja jopa liikkumisen nopeus ovat ristiriidassa erämaa- luonteen ja sen kokemisen kanssa. |
Mohtorfievrruiguin johtaleami dagahan válla, luondduriggodagaid golaheapmi, nuoskkideapmi ja juoba johtaleami garra leaktu mannet ruossalassii meahcceguovllu geavahemiin ja vásihemiin. |
| (SYKE) |
(SYKE) |
| -Valtaosa alueesta on |
-Eanaš oassi plánen |
| syrjävyöhykettä, jolle ei pääsääntöisesti myönnetä maastoajoneuvolupia ulkopaikkakuntalaisille. |
guovllus gullá boaittobealeavádahkii, masa dábálaččat eai mieđihuvvo olgobáikegoddelaččaide meahccejohtaluslobit. |
| +Ei muutosta hks:an. |
+Dárkkálmuhtto plánii. |
| Suunnitelmassa esitetään, että Lapin seutukaavassa alueelle on tehty useita moottorikelkkareittivarauksia. |
Plánas árvaluvvo ahte Lappi guovloplánas guovllu várás leat dahkkojuvvon moanat mohtorgielkájohtolatvárremat. |
| Edelleen todetaan, että MH:n on maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamana viranomaisena otettava kaava huomioon, pyrittävä edistämään sen toteutumista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteutumista. |
Dasa lassin daddjojuvvo ahte MR galgá eanageavahan- ja huksenlága oaivvildan eiseváldin váldit láva vuhtii, geahččalit bargat láva ollašuvvama ovdii ja geahččat ahte doaibmabijuiguin ii váttásmuhtto láva ollašuvvan. |
| Hks:n esityksissä todetaan, että MH ei esitä erämaassa ja soidensuojelualueella sijaitsevien valtakunnallisten moottorikelkkaurien muuttamista virallisiksi reiteiksi. |
Plána árvalusain daddjojuvvo ahte MR ii árval rievdadit meahcceguovllu ja jekkiidsuodjalanguovllu váldegottálaš mohtorgielkávuojáhagaid virggálaš johtolahkan. |
| SYKE puoltaa tätä esitystä mutta samalla suosittelee, että Metsähallitus varmistaa aluetta koskevien moottorikelkkavarausten poistamisen tekeillä olevasta Pohjois-Lapin maakuntakaavasta, jotta Metsähallitus ei joudu toimimaan vastoin lain määrittelemää viranomaistehtäväänsä. |
SYKE doarju dán árvalusa. Seammás mii ávžžuhat ahte MR sihkkarastá guvlui guoskevaš mohtorgielkávárremiid jávkadeami válmmaštallanvuloš Davvi-Lappi eanagoddelávas, amas MR šaddat doaibmat iežas lágas meroštallon eiseváldebarggu vuostá. |
| (SYKE) |
(SYKE) |
| -Tällä hetkellä Metsä |
-Aiddo dál Meahciráđđehus ii árval |
| hallitus ei esitä moottorikelkkaurien muuttamista virallisiksi reiteiksi. |
guovllu mohtorgielkávuojáhagaid rievdadeami virggálaš johtolahkan. |
| Jos ympäristöministeriö linjaa asian toisin tai tekeillä olevassa maakuntakaavassa urat muutetaan reiteiksi, MH ei vastusta reittien perustamista. |
Jos birasministeriija lágida ášši earáláhkai dahje válmmaštallanvuloš eanagoddelávas vuojáhagat rievdaduvvojit johtolahkan, de Meahciráđđehus ii vuostálastte johtolagaid vuođđudeami. |
| +Täsmennetään hks:an. |
+Dárkkálmuhtto plánii. |
| 6 Luonnon virkistyskäyttö ja luontomatkailu Suunnitelmassa esitetään, että ohjelmapalveluyrittäjille voidaan myöntää jokamiehenoikeudet ylittävään leiriytymiseen lupia tapauskohtaisesti lyhyeksi ajaksi (enintään 2 kk) kerrallaan ennalta sovittuihin paikkoihin virkistysvyöhykkeelle. |
6 Luondduturisma ja lustageavaheapmi Plánas árvaluvvo ahte prográmmabálvalusfitnodagaide sáhttá mieđihit juohkeolbmovuoigatvuođaid badjel manni gohttemii lobiid guđege dáhpáhusa mielde oanehis áigái (guhkimustá 2 mb) hávil ovddalgihtii sohppojuvvon báikkiide lustageavahanavádahkii. |
| Tämä on erämaa-alueen virkistysvyöhykkeelle sopivaa toimintaa, kunhan huolehditaan erämaaluonteen säilymisestä, eri virkistyskäyttömuotojen välisten ristiriitojen ehkäisystä ja estetään kyseisten paikkojen hallitsematon muodostuminen pysyviksi tukikohdiksi. |
Dákkár doaibma heive meahcceguovllu lustageavahanavádahkii, beare fuolahuvo meahcceguovloiešlági seailumus, sierra lustageavahanvugiid gaskasaš ruossalasvuođaid dustemis ja hehttejuvvo ahte dát báikkit eai beasa šaddat bissovaš doarjjabáikin. |
| (SYKE) +Ei muutosta suunnitelmaan. |
(SYKE) +Eai rievda- dusat plánii. |
| Utsjoella kalastus, poronhoito ja muut perinteiset elinkeinot sivutuotteinaan mm. Tenon kalastusmatkailu ovat tulevaisuudessakin perusta elinkeinojen kehittämisessä. |
Ohcejogas guolástus, boazodoallu ja árbevirolaš ealáhusat oktan ee. Deanu guolástanturismmain leat boahtteáiggisge vuođđun ealáhusaid ovddideamis. |
| Koska erä- ja luontomatkailu Utsjoella on kasvussa, se vaatii alueidenkäytön suhteen selvittelyä, tarkkaa suunnittelua ja arviointeja sen vaikutuksista; ei ainoastaan taloudellisia, vaan myös sosiaalisia ja kulttuurisia vaikutuksia on tutkittava. |
Meahcce- ja luondduturisma lea Ohcejogas lassáneamen, ja danin guovlluidgeavaheapmi galgá čielggaduvvot, dárkilit plánejuvvot ja árvvoštallot dan váikkuhusat, eai dušše ekonomalaš váikkuhusat, muhto maiddái sosiálalaš ja kultuvrralaš váikkuhusat. |
| Matkailu on yksi painopistealueita Utsjoen kunnan elinkeinotoimen kehittämisstrategiassa. |
Turisma lea okta váldosurggiin Ohcejoga gieldda ealáhusdoaimma ovddidanstrategiijas. |
| (Utsjoen kunta) |
(Ohcejoga gielda) |
| -MH tekee mm. kävijätutkimuksia |
-MR dahká ee. gallestallidutkamušaid |
| alueilla. |
guovlluin. |
| Kaldoaivin ja Paistunturin erämaa-alueiden vaikutuspiirissä toimiville yrittäjille on tehty yrittäjäkysely. |
Gálddoaivvi ja Báišduoddara meahcceguovlluid váikkuhanbirrasis doaibmi fitnodagaide lea dahkkojuvvon fitnodatgulaskuddan. |
| Maakuntakaavaa varten on tehty perusselvityksiä ja kyselty mm. paikallisten asukkaiden suhtautumista eri toimintoihin alueella. |
Eanagoddeláva várás leat dahkkojuvvon vuođđočielggadusat ja leat gulaskuddon ee. báikkálaš ássiid oainnut sierra doaimmaide guovllus. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Hks:ssa mainitaan erämaalain kieltävän valtionmaan tai siihen kohdistuvan käyttöoikeuden luovuttamisen muuhun kuin porotalouden, kalastuksen, metsästyksen tai keräilyn tarpeisiin. |
Plánas máinnašuvvo ahte meahcceguovloláhka gieldá stáhtaeatnama dahje dasa guoskevaš geavahanvuoigatvuođa luohpadeami eará go boazodoalu, guolástusa, meahccebivddu dahje čoaggima dárbbuide. |
| Saamelaiskulttuurin ja luontaiselinkeinojen koostumus on kuitenkin vähitellen muuttumassa. |
Sámekultuvra ja luondduealáhusat leat goittot nuppástuvvamin. |
| Monet poronhoitajat saavat tulonsa eri lähteistä, joista yksi yhä useammin on pienimuotoinen luontomatkailuyrittäminen. |
Boazodoalliin máŋggas ožžot áigáiboađuset sierra gálduin, main okta buot dábálepmosiin lea smávvalágan luondduturismadoaibma. |
| Tästä näkökulmasta kirjaus siitä, että luontomatkailuun liittyvää majoitustoimintaa erämaissa voi harjoittaa ainoastaan MH, tuntuu liian tiukalta. |
Danin máinnašupmi das ahte luondduturismii guoskevaš idjadanfálaldatdoaimma meahcceguovlluin sáhttá jođihit dušše Meahciráđđehus orru menddo čavges mearrádus. |
| MH voisi toki huolehtia tarvittavien rakennelmien rakentamisesta, mutta käyttöoikeus tulisi olla myös luontomatkailuyrittäjillä. |
MR sáhtášii gal fuolahit dárbbašlaš rusttegiid huksemis, muhto geavahanvuoigatvuohta galggašii leat maiddái luondduturismafitnodagain. |
| Muuten vaarana on, että valtio Villin Pohjolan kautta syö elinmahdollisuuksia syrjäisiltä alueilta. |
Muđui sáhttá geavvat nu ahte stáhta borrá Villi Pohjola bokte boaittobealeguovlluid eallinvejolašvuođaid. |
| (Lapin ympäristökeskus) |
(Lappi birasguovddáš) |
| -Maan luovuttaminen muille |
-Eatnama luohpadeapmái eará |
| tahoille muuhun kuin porotalouden, kalastuksen, metsästyksen tai keräilyn tarpeisiin edellyttää valtioneuvoston poikkeuslupaa. |
go boazodoalu, guolástusa, meahccebivddu ja čoaggima dárbbuide galgá leat stáhtaráđi sierralohpi. |
| MH pyrkii tukemaan yrittäjien toimintaa. |
Meahciráđđehus geahččala doarjut fitnodagaid doaimma. |
| Villi Pohjolalla ei ole mahdollista saada uusia tukikohtia erämaa-alueelle. |
Gálddoaivvi meahcceguovllus leat Villi Pohjolas njeallje láigostobu. |
| Nyt sillä on neljä tukikohtaa Kaldoaivissa. |
Villi Pohjola ii sáhte fidnet ođđa doarjjabáikkiid meahcceguovllus. |
| +Täsmennetty suunnitelmaan. |
+Dárkkálmuhtton plánii. |
| Esitetään, että MH kokoaa Utsjoen luontotuvalle aineiston esimerkinomaisen riekkonäyttelyn pystyttämiseksi, joka voidaan tarvittaessa kiertävänä näyttelynä siirtää muualle määräajoiksi. |
Min mielas MR galggašii čohkket Ohcejoga luonddustohpui materiála rievssatčájáhusa ceggen dihte. Dán čájáhusa sáhtášii dasto dárbbu mielde sirdit ain muhtun áigái eará sadjái. |
| (Utsjoen kunta) |
(Ohcejoga gielda) |
| -Esitetään ehdotus Metsähallituksen |
-Muitalat evttohusas MR:sa |
| näyttelysuunnittelijoille. |
čájáhusplánejeaddjiide. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Ko. luvussa sivutaan myös Metlan toimialaa. |
Dan logus gieđahallo uhccánaš maiddái Metla doaibma. |
| MH pitää tärkeänä porolaiduntutkimuksia ja niiden kehittämistä. |
MR:a mielas boazoguohtoneatnamiid dutkamušat leat dehálaččat ja gánnáha daid ovddideami. |
| Laidunten samoin kuin porojen kunnossa sekä poronhoitotavoissa tapahtuneita muutoksia on tutkittu Metlan toimesta 1970-luvulta lähtien erityisesti Kaldoaivin paliskunnassa. |
Guohtoneatnamiid ja bohccuid dili rievdama lea Metla dutkan 1970-logu rájes erenoamážit Gálddoaivvi bálgosis. |
| Myös Metlan lakisääteisiin tehtäviin kuuluvassa suojametsäalueen ja korkeiden alueiden seurannassa yhteistyötä MH:n kanssa voisi tiivistää. |
Maiddái suodjevuovdeguovllu ja alla guovlluid čuovvun gullá Metla lágasmearriduvvon bargguide. Mii sáhtášeimmet ovttasbargat dán áššis eanet MR:ain. |
| (Metla) |
(Metla) |
| -Kannatettava ja hyvä ehdotus. |
-Gánnáhahtti ja buorre evttohus. |
| +Täydennetään suunnitelman esityksiin. |
+Dievasmahtto plána árvalusaide. |
| 7 Porotalous Suunnitelman suosituksissa mainittu porotaloudelle maksettava eläinkohtainen tuki ei ole hks:ssa esille tuotava asia, koska kysymyksessä on selkeästi porotalouden tukipolitiikkaan liittyvä asia. |
7 Boazodoallu Plána ávžžuhusain máinnašuvvon ealliguovdasaš doarjja boazodollui ii leat dakkár ášši, mii buktojuvvo ovdan dikšun- ja geavahanplánas, dasgo jearaldagas lea čielgasit boazodoalu doarjjapolitihkkii guoskevaš ášši. |
| Eläinkohtaisen tuen vaikutusta eloporomääriin tai poro- laitumien kuntoon ei ole selvitetty, joten tutkimuksellista näyttöä eläinkohtaisen tuen vaikutuksista porolaitumien kuntoon ei ole olemassa. |
Ealliguovdasaš doarjaga váikkuhusat ealihanboazologuide dahje guohtoneatnamiid dillái eai leat čielggaduvvon, ja nuba dutkamii vuođđuduvvi duođaštusat ealliguovdasaš doarjaga váikkuhusain guohtoneatnamiid dillái eai gávdno. |
| (Lapin TE-keskus) |
(Lappi TE-guovddáš) |
| -Hks:ssa todetaan, että tuen |
-Plána ávžžuhusain daddjojuvvo ahte |
| vaikutukset porotalouteen tulisi tutkia. |
doarjaga váikkuhusaid boazodollui galggašii dutkat. |
| Täsmennetään hks:n suositusta. |
Dárkkálmuhtto plána árvalus. |
| +Täsmennetty suunnitelmaan: ”Eläinkohtaisen tuen vaikutukset eloporomääriin ja porolaidunten kuntoon tulisi tutkia.” |
+Dárkkálmuhtton plánii: ”Ealliguovdasaš doarjaga váikkuhusaid ealinhanboazologuide ja guohtoneatnamiid dillái galggašii dutkat.” |
| Näätämöjoen eteläranta Norjan rajasta Näätämön paliskunnan rajaan kuuluu Vätsärin paliskunnan alueeseen. |
Njávdánjoga máttabealegáddi Norgga riikkarájis Njávdáma bálgosa ráji rádjai lea Váhčira bálgosa siste. |
| Paliskunnan raja sivuaa tässä Kaldoaivin erämaa-aluetta. |
Bálgosa rádji guoská dákko Gálddoaivvi meahcceguvlui. |
| Paliskunnan tulee voida pitää alueella jatkossakin raja-aitaansa. |
Bálggus galgá sáhttit doallat guovllustis boahtteáiggisge iežas rádjeáiddi. |
| (Vätsärin paliskunta) |
(Váhčira bálggus) |
| -Hks:ssa todetaan, että poronhoidon |
-Plánas daddjojuvvo ahte boazodoallu |
| järjestelyt alueella perustuvat poronhoitolakiin, eikä MH ole poronhoitoa valvova viranomainen. |
lágiduvvo guovllus boazodoallolága vuođul, iige Meahciráđđehus leat boazodoalu goziheaddji eiseváldi. |
| Näin ollen hks:lla ei vaikuteta tähän asiaan. |
Ná plána bokte ii sáhte váikkuhit dán áššái. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| 7 Porotalous Koska suunnittelualue on eri paliskuntien laidunaluetta, siellä tulisi jatkossakin olla mahdollisimman vähän porotaloutta häiritsevää toimintaa. |
7 Boazodoallu Pláneguovlu lea sierra bálgosiid guođohanguovlluid siste, ja nuba doppe galggašedje leat boahtteáiggisge nu uhccán go vejolaš dakkár doaimmat, mat čuhcet boazodollui. |
| (Vätsärin paliskunta) |
(Váhčira bálggus) |
| -Erämaa-alueen yksi päätarkoitus on poro |
-Meahcceguovllu oktan váldoulbmilin lea |
| talouden ja luontaiselinkeinojen turvaaminen, ja suunnitelman esitykset on pyritty linjaamaan siten, että tarkoitus toteutuu. |
dorvvastit boazodoalu ja luondduealáhusaid, ja plána árvalusaid leat geahččalan dahkat máinnašuvvon ulbmila mielde. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Hks:ssa Metsähallitus ottaa huomioon poronhoidon harjoittamisen edellytykset toimissaan ja suunnitelman maankäyttöön liittyvissä asioissa. |
Plánas Meahciráđđehus váldá doaimmainis ja plána eanageavahanáššiin vuhtii olbmuid vejolašvuođa bargat boazodoaluin. |
| Hks:n suosituksia laitos pitää hyvinä, ja toteaa joidenkin tutkimusten jo kuuluvan meneillään olevaan porotalouden taloustutkimusohjelmaan. |
Plána ávžžuhusat leat RTKL:a mielas bures dahkkojuvvon. Juo dál leat jođus muhtun dutkamušat dálá boazodoallodutkanprográmmas. |
| Suunnitelmassa olisi hyvä esittää suosituksia myös alueen poronhoidolle ja korostaa alueiden käytössä mm. kestävän käytön periaatetta. |
RKTL:a mielas plánas gánnáhivččii ovdanbuktit ávžžuhusaid maiddái guovllu boazodollui ja deattuhit guovlluid geavaheamis ee. bistevaš geavaheami prinsihpa. |
| (RKTL) |
(RKTL) |
| -Poronhoitoa ohjaa poronhoitolaki. |
-Boazodoalu stivre boazodoalloláhka. |
| Metsähallitus ei tee tässä suunnitelmassa poronhoitoa koskevia esityksiä. |
Meahciráđđehus ii daga dán plánas boazodollui guoskevaš ávžžuhusaid. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Hks:ssa todetaan, että poronhoitoa voidaan harjoittaa poronhoitolain mukaisesti. |
Plánas daddjojuvvo ahte boazodoaluin sáhttá bargat boazodoallolága mielde. |
| Erämaalaki tukee poronhoidon harjoittamista. |
Meahcceguovloláhka doarju boazodoaluin bargama. |
| Poronhoitajat voivat liikkua erämaassa tavalliseen tapaan moottoriajoneuvoilla ilman rajoituksia ja ottaa tarvitsemansa polttopuut. |
Boazodoallit sáhttet johtalit meahcceguovllus mohtorfievrruiguin dábálaš vuogi mielde ráddjehusaid haga ja váldit dárbbašlaš boaldinmuora. |
| Myös poroaidat, kämpät ja muut porotalouden rakenteet kuuluvat erämaahan. |
Maiddái boazoáiddit, gámppát ja boazodoalu eará rusttegat gullet meahcceguvlui. |
| Positiivista porotaloudelle on myös erämaassa suoritettava valvonta. |
Buorre ášši boazodollui lea maiddái meahcceguovllu goziheapmi. |
| Samalla erämaalaki rajoittaa ja pienentää porotaloudelle haittaavia tekijöitä, koska sinne suuntautuu erittäin vähän muuta käyttöä. |
Seammás meahcceguovloláhka gáržžida ja geahpeda boazodollui vahátlaš dahkkiid, dasgo meahcceguovlu geavahuvvo muđui hui uhccán. |
| Rakenteet, merkityt reitit ja hks:n mukainen tiukka lupapolitiikka rajoittaa virkistyskäyttäjien liikkumista suurimmassa osassa erämaata ja erityisesti porotaloudelle tärkeillä laidunalueilla, mikä tukee porotaloutta. |
Rusttegat, merkejuvvon johtolagat ja plána mieldásaš čavges lohpepolitihkka gáržžida lustageavaheaddjiid johtaleami eanaš sajiin meahcceguovllus ja erenoamážit boazodollui dehálaš guohtonguovlluin. Dát doarju boazodoalu. |
| Hks:n esitysten ja suositusten toimeenpano turvaa porotalouden harjoittamisen edellytykset myös tulevaisuudessa. |
Plána árvalusaid ja ávžžuhusaid ollašuhttin doarju vejolašvuođaid bargat boazodoaluin boahtteáiggisge. |
| Luonnon säilyttäminen koskemattomana yleensä turvaa siellä olevat porojen laidunalueet. |
Luonddu seailun guoskameahttun dilis dorvvasta dábálaččat bohccuid guohtonguovlluid meahcceguovllu siste. |
| Kyseessä olevat alueet ovat siellä laiduntavan poromäärän huomioiden tärkeä kesälaidunalue paikallisille paliskunnille. |
Máinnašuvvon guovllut leat doppe guohttu boazologu ektui dehálaš geasseguohtonguovlu báikkálaš bálgosiidda. |
| Suojelulla ei saa kuitenkaan rajoittaa luontaiselinkeinon, porotalouden toimintaa. |
Suodjaleami bokte ii goittot oaččo gáržžidit boazodoalu, dehálaš luondduealáhusa vejolašvuođaid. |
| Hks:ssa on huomioitu paikallisten paliskuntien tarpeet sekä maastoliikenteessä että porotalouden rakenteissa kyseisellä alueella. |
Plánas leat váldojuvvon vuhtii báikkálaš bálgosiid dárbbut sihke meahccejohtalusas ja boazodoalu rusttegiin guoskevaš guovllus. |
| Alueelle suunniteltu muu rakentaminen täytyy toteuttaa siten, ettei se haittaa porotaloutta ja suunnitella yhdessä paikallisen paliskunnan kanssa. |
Guvlui plánejuvvon eará huksema galgá čađahit nu, ahte dat ii čuoze boazodollui, ja dat galgá plánejuvvot ovttas báikkálaš bálgosiin. |
| Paliskuntain yhdistys korostaa neuvotteluvelvollisuutta tulevaisuudessa. |
Bálgosiid Ovttastus deattuha ráđđádallange atnegasvuođa boahtteáiggis. |
| Valtion viranomaisten on neuvoteltava paliskunnan edustajien kanssa suunnitellessaan valtionmaita koskevia, poronhoidon harjoittamiseen olennaisesti vaikuttavia toimenpiteitä (poronhoitolaki 53 §). |
Stáhta eiseválddit galget ráđđádallat, go plánejit bálgosa ovddasteaddjiiguin stáhtaeatnamiidda guoskevaš doaibmabijuid, mat váikkuhit sakka, boazodollui (boazodoalloláhka 53 §). |
| (Paliskuntain yhdistys) |
(Bálgosiid ovttastus) |
| -Erämaa-alueen |
-Meahcceguovllu |
| yksi päätarkoitus on porotalouden ja luontaiselinkeinojen turvaaminen, ja hks:n esitykset on pyritty linjaamaan siten, että tarkoitus toteutuu. |
oktan váldoulbmilin lea dorvvastit boazodoalu ja luondduealáhusaid, ja plána árvalusaid leat geahččalan dahkat máinnašuvvon ulbmila mielde. |
| Suunnitelmaa tukeva lausunto. |
Cealkámuš doarju plána. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievda- dusat plánii. |
| Porotalouden historia -kohdassa sanotaan: ”Kaldoaivin paliskunta on perustettu 1900-luvun alussa. |
Boazodoalu historjá -čuoggás daddjojuvvo ahte ”Gálddoaivvi bálggus lea vuođđuduvvon 1900-logu álggus”. |
| ” Utsjoella poroja on aikojen alussa hoidettu pienimuotoisesti peuranpyynnin yhteydessä. |
Ohcejogas lea bargojuvvon bohccuiguin álgoálggus uhccánaš goddebivddu oktavuođas. |
| Utsjoki on ollut keskeinen paikka paimennukseen perustuvan siidahallinnon poronhoidon (lapinkylä ja tokkakunnat) harjoittamisessa aina Norjan ja Suomen rajojen sulkemiseen asti. |
Ohcejohka lea leamaš guovddáš báiki siiddastallanboazodoalus (Sámesiida ja siidagottit) gitta Norgga ja Suoma gaskasaš ráji giddema rádjai. |
| Utsjoella suomalaiseen paliskuntajärjestelmään siirryttiin 1900-luvun alussa. |
Ohcejogas suopmelaš bálggosvuogádat bođii atnui 1900-logu álggus. |
| Vielä vuonna 2004 Utsjoella saamelaispaliskunnissa paimennusaikana poroja hoidetaan tokkakunnittain, joka perustuu vahvaan siidajärjestelmän perinteeseen. |
Vel 2004:s Ohcejoga sámebálgosiin siiddastallet guođohanáigge. |
| Kunta tukee suunnitelman suosituksia ja pitää niiden toteuttamista tärkeänä. |
Gielda doarju čuoggá 4.1.7 ávžžuhusaid ja atná daid ollašuhttima dehálažžan. |
| (Utsjoen kunta) |
(Ohcejoga gielda) |
| -Suunnitelmaa |
-Cealkámuš |
| tukeva lausunto. |
doarju plána. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievda- dusat plánii. |
| Poronhoidon velvollisuutta kestävään käyttöön korostetaan tavalla, joka ei ole sopusoinnussa sen kanssa, että muilta maankäyttäjiltä ei edellytetä vastaavasti kestävää käyttöä. |
Boazodoalu geatnegasvuohta bistevaš geavaheapmái deattuhuvvo vugiin, mii ii mana oktii dainna ahte eará geavaheaddjiin ii seamma vuogi mielde gáibiduvvo bistevaš geavaheapmi. |
| Luontomatkailua, virkistyskäyttöä ja siihen liittyvää MH:n kämppärakentamista koskee kaikkiaan seitsemän esitystä. |
Luondduturismii, lustageavaheapmái ja dasa guoskevaš MR:a gámpáhuksemii gusket buohkanssii čieža árvalusa. |
| Sen sijaan porojen suojelua muuta maankäyttöä vastaan esimerkiksi kevättalven kantama-aikaan ei ole otettu sen paremmin suunnitelman porotaloutta koskeviin esityksiin kuin suosituksiinkaan. |
Muhto bohccuid suddjema eará eanageavaheamis ovdamearkka dihte giđđadálvve, go álddut leat čoavjjis, ii leat váldojuvvon mielde ii plána boazodollui guoskevaš árvalusaide iige maiddái ávžžuhusaide. |
| (Kaldoaivin paliskunta) |
(Gálddoaivvi bálggus) |
| -Esitykset luonnon virkistyskäytöstä ja |
-Árvalusat luonddu lustageavaheamis |
| luontomatkailusta on tehty porotalouden turvaamiseksi. |
ja luondduturismmas leat dahkkojuvvon boazodoalu dorvvastan dihte. |
| Hks:n lukuun 10 Maastoliikenne ja muu liikkuminen on suosituksiin kirjattu, että MH pitää porojen vasoma-alueiden yksilöimistä ja rauhoittamista tärkeänä toukokuun ajaksi. |
Plána lohkui Johtalus ja johtaleapmi dan ávžžuhusaide lea merkejuvvon ahte Meahciráđđehusa mielas lea dehálaš spesifiseret bohccuid guottetbáikkiid ja ráfáidahttit daid miessemánnui. |
| MH ei ole poronhoitoa ohjaava viranomainen, joten emme voi suunnitelmalla päättää asiasta. |
Meahciráđđehus ii leat boazodoalu stivrejeaddji eiseváldi, ja nuba mii eat sáhte plána bokte mearridit áššis. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
CEALKÁMUŠAT MEAHCIRÁĐĐEHUSA KOMMEANTA JA |
| 7 Porotalous Tavoitteet ja toimenpiteet; kohta 2 näkökulmaa tulisi laajentaa siten, että kohta muotoillaan seuraavasti: Eri käyttömuotojen vaikutukset porotalouteen tulisi tutkia. |
7 Boazodoallu Ávžžuhusaid perspektiivva galggašii viiddidit nu, ahte ávžžuhusa 2. čuokkis šattašii hápmái: Sierra geavahanhámiid váikkuhusaid boazodollui galggašii dutkat. |
| Erityisen kiireisiä tutkimusaiheita ovat matkailun ja kesäaikaisen maastoliikenteen vaikutukset luontoon ja sitä kautta porolaitumiin sekä moottorikelkkailun, koiravaljakkotoiminnan ja metsästyksen mahdolliset haitat ja mahdollisuudet porotaloudelle. |
Erenoamáš hohpolaš ášši lea dutkat turismma ja geasiáigásaš meahccejohtalusa váikkuhusaid lundui ja dakko bokte boazoguohtoneatnamiidda. Nubbi dehálaš ášši livččii dutkat mohtorgielkkástallama, beanavuodjindoaimma ja meahccebivddu vejolaš heađuštusaid ja vejolašvuođaid boazodollui. |
| (Inarin kunta) +Lisätään suunnitelmaan. |
(Anára gielda) +Lasihuvvo plánii. |
| 8 Kalavesien hoito ja kalastus Hks:an tulisi lisätä: Istutuksilla tulee olla myös maa- ja metsätalousministeriön lupa. |
8 Guollečáziid dikšun ja guolástus Plána árvalusa čuoggái 4 lasihuvvo: guollegilvimiidda galgá leat maiddái eana- ja meahccedoalloministeriija lohpi. |
| (Lapin TE-keskus) |
(Lappi TE-guovddáš) |
| -Istutukset suoritetaan Tenojoen kalastussäännön ja sopimuksen |
-Guollegilvimat čađahuvvojit Deanu guolástannjuolggadusa ja |
| mukaisesti. |
-soahpamuša mielde. |
| Kalastussäännössä mainitaan maa- ja metsätalousministeriön lupavaatimus. |
Guolástannjuolggadusas máinnašuvvo eana- ja meahccedoalloministeriija lohpegáibádus. |
| +Suunnitelman esityksen perusteeksi on lisätty Tenojoen kalastussopimus ja -sääntö. |
+Plána 4. árvalusa ággan lea lasihuvvon Deanu guolástansoahpamuš ja -njuolggadus. |
| Hls:n suosituksiin lisätään kohta: Poikastuotannon lisäämistä ohjaa myös Suomen ja Norjan valtioiden rajajokisopimus. |
Plána ávžžuhusaide lasihuvvo čuoggái 1: veajetbuvttadeami lasiheami stivre maiddái Suoma ja Norgga rádjejohkasoahpamuš. |
| (Lapin TE-keskus) |
(Lappi TE-guovddáš) |
| -Kalastussääntö perustuu rajajokisopimukseen. |
-Guolástannjuolggadus vuođđuduvvá rádjejohkasoahpamuššii. |
| +Lisätty suunnitelman suosituksen perusteeksi rajajokisopimus. |
+Lasihuvvon plána 1. ávžžuhusa ággan rádjejohka-soahpamuš. |
| Hks:n suosituksiin lisätään kohta: Yhteistyötä vesien tutkimuksessa tulee lisätä myös TE-keskuksen kanssa. |
Plána ávžžuhusaide lasihuvvo čuoggái 3: ovttasbarggu čáziid dutkamis galgá lasihit maiddái TEguovddážiin. |
| (Lapin TE-keskus) |
(Lappi TE-guovddáš) |
| -Eri yhteistyömuotoja pyritään kehittämään edelleen myös |
-Sierra ovttasbargohámiid geahččalit ovddidit maiddái guolledoalu |
| kalatalouden osalta. |
hárrái. |
| +Hks:n suositukseen on täydennetty, että yhteistyötä tulee lisätä ympäristöviranomaisten lisäksi muidenkin yhteistyötahojen kanssa. |
+Plána 3. ávžžuhussii lea dievasmahtton ahte ovttasbarggu galgá lasihit biraseiseválddiid lassin maiddái eará ovttasbargobeliiguin. |
| Kalastusalue lausuu suunnitelman osalta, jotka koskevat kalastusta, että sillä ei ole huomauttamista niiden osalta. |
Guolástanguovlu cealká plána guolástanoasi birra ahte das ii leat das mihkkige fuopmášahttit. |
| (Inarin kalastusalue) |
(Anára guolástanguovlu) |
| -Hks:a tukeva lausunto. |
-Cealkámuš doarju plána. |
| +Ei muutosta hks:an. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Kalastuksella on aina ollut tärkeä merkitys Utsjoella. |
Guolástus lea álo mearkkašan ollu Ohcejogas. |
| Se on tärkeä osa utsjokisten elinehdoista kotitarvekalastuksena ja ammattimaisena pyyntinä. |
Dat lea dehálaš oassi ohcejohkalaččaid eallineavttuin sihke ruovttudárbobivdun ja ámmátbivdun. |
| Se on myös tärkeä osa alueen saamelaista kulttuuria, siihen kuuluu lohenpyynti ja järvikalastus sekä lisäksi eri pyyntivälineiden mm. veneiden tekotaito, joka muodostaa kokonaisen oman kulttuuriryhmän. |
Dat lea maiddái dehálaš oassi guovllu sámekultuvrras. Guolástussii gullá luossabivdu ja jávrebivdu ja maiddái sierra bivdobiergasiid (ee. fatnasiid) duddjondáidu, mii lea iežas oassin kultuvrras. |
| Siksi kalastusalue katsoo, että hks:ssa tulisi olla alueen ammatti- ja kotitarvekalastajien (tilojen nautinta- ym. oikeudet huomioon ottaen) tarpeet asetettu ensisijaiseksi. |
Danin guolástanguovllu mielas plánas galggašii vuoruhit guovllu ámmát- ja ruovttudárbobivdiid (nu ahte váldojuvvojit vuhtii ee. dáluid návddašanvuoigatvuođat) dárbbuid. |
| (Utsjoen kalastusalue) |
(Ohcejoga guolástanguovlu) |
| paikkakuntalaisten kalastustarpeet ensisijaisiksi. |
báikegoddelaččaid guolástandárbbut leat vuoruhuvvon. |
| MH noudattaa voimassa olevaa kalastuslakia. |
Meahciráđđehus čuovvu dálá guolástanlága. |
| Kalastuslupien myöntäminen ja kalavesien hoito tapahtuvat kalastuslain mukaisesti. |
Guolástanlobit mieđihuvvojit ja guollečázit dikšojuvvojit guolástanlága mielde. |
| +Ei muutosta hks:an. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Hks-luonnos on yliarvioinut virkistyskalastuksen tämänhetkistä merkitystä alueella, koska se on sataprosenttisesti ulkopaikkakuntalaisten harjoittamaa. |
Plánaárvalus oaidná menddo stuorisin lustabivddu dálá mearkkašumi guovllus, dasgo lustabivdit leat ollásit olgobáikegoddelaččat. |
| Paikallinen väestö ei juurikaan kalasta virkistystarkoituksessa, vaan se on kotitarve- tai ammattikalastusta niin järvissä kuin Tenojoessakin. |
Báikkálaš olbmot eai báljo guolás hearvva dihte, muhto guolástus lea sidjiide ruovttudárbo- ja ámmátbivdu sihke jávrriin ja Deanus. |
| Esim. hks:ssa mainittu Vuognoljärvien kalastus perustuu puhtaasti siihen, että järven kalakanta on ollut vahva. |
Omd. plánas máinnašuvvon Vuokŋoljávrriid bivdu vuođđuduvvá ollásit dasa ahte jávrriid guollenálli lea leamaš nanus. |
| Kotitarvekalastuksen merkitystä lisää vielä sen kulttuurinen ja sosiaalinen arvo. |
Ruovttudárbobivddu mearkkašumi lasiha vel dan kultuvrralaš ja sosiálalaš árvu. |
| Tämä tulisi huomioida hks:n sosiaalisten ja kulttuuristen vaikutusten arvioinnissa. |
Dán galggašii váldit vuhtii plána sosiálalaš ja kuvtuvrralaš váikkuhusaid árvvoštallamis. |
| Kalastuksen perinteisen tiedon ja saamelaiskulttuurin elinvoimaisuuden säilymisen kannalta on tärkeää esim. lasten kasvattaminen kalastuskulttuuriin. |
Guolástussii gullevaš árbevirolaš dieđuid ja sámekultuvrra eallinfámolašvuođa seailuma dáfus lea dehálaš ee. láidestit mánáid guolástankultuvrii. |
| Tällä hetkellä on lähes mahdotonta opettaa ja kannustaa lapsia kalastamaan, koska pienten jokien ja Tenon latvajokien kalansaantimahdollisuudet (ainakin lapsille) ovat lähes kadonneet, kun aikuiset miehet ym. virkistyskalastajat pyytävät lasten kalat, harjukset, tammukat ja pienemmät lohet. |
Dál lea measta veadjemeahttun oahpahit ja movttiidahttit mánáid guolástit, dasgo smávva jogažiid ja Deanu gierajogaid bivdovejolašvuođat (goittot mánáide) leat oalát jávkan, go rávis albmát (ee. lustabivdit) bivdet mánáid guliid (hárriid, dápmohiid ja smávit luosaid). |
| (Utsjoen kalastusalue) |
(Ohcejoga guolástang.) |
| arvioinnin suunnitelman vaikutuksista saamelaiskulttuuriin. |
-Sámediggi dahká árvvoštallama plána váikkuhusain sámekultuvrii. |
| Eri kalastussäädökset säätelevät kalastusta. |
Sierra guolástannjuolggadusat muddejit guolástusa. |
| +Saamelaiskäräjien arvio liitetään suunnitelmaan. |
+Sámedikki árvvoštallan laktojuvvo plánii. |
| Kalastusalue näkee eräissä vesissä suoritettavat siirtoistutukset tarpeellisiksi toimiksi osana kalavesien hoitoa ja kehittämistä. |
Guolástanguovllu mielas sirdingilvimiidda dihto čáziin lea dárbu guollečáziid dikšuma ja ovddideami oktavuođas. |
| Tämä lisää kotitarvekalastuksen tuottoa. |
Dát lasiha ruovttudárbobivddu buvttadeami. |
| (Utsjoen kalastusalue) |
(Ohcejoga guolástanguovlu) |
| -Suunnitelman esitysten |
-Cealkámuš doarju |
| mukainen lausunto. |
plána árvalusaid. |
| +Ei muutosta hks:an. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| 8 Kalavesien hoito ja kalastus Suuri ja edelleen kasvava ongelma on kalastusoikeuksien vapaa luovutettavuus ja sen aiheuttama kalastuksellinen paine esim. Utsjoessa, Kevojoessa ja muissakin lohipitoisissa joissa. |
8 Guollečáziid dikšun ja guolástus Hui stuorra váttisvuohta lea ainge dat, ahte guollečáziid sáhttá friddja luohpadit, mii lasiha guolástandeattu ee. Ohcejogas, Geavus ja earáge luossajogain. |
| Toinen kasvava ongelma on Inarin ja Enontekiön kuntalaisten ilmaiset kalastusluvat Utsjoen alueen valtionvesiin. |
Nubbi váttisvuohta lea dat, ahte Anára ja Eanodaga gielddaid olbmot ožžot nuvttá guolástanlobiid Ohcejoga guovllu stáhtačáziide. |
| Paine on liian yhdensuuntainen Utsjokea kohti. |
Dákkár guolástandeaddu lea eanaš Ohcejoga guvlui. |
| Vastaavasti liikettä Utsjoelta Inariin tai Enontekiölle ei ole kehittynyt. |
Ohcejohkalaččat eai leat leamaš seammaláhkai viggamin Anára ja Eanodaga čáziide. |
| Esityksiin tai suosituksiin tulisi lisätä pyrkimykset rajoittaa tai kontrolloida kalastusoikeuksien vapaata luovutettavuutta ja naapurikuntalaisten ilmaisia kalastuslupia Utsjoen kunnan alueelle. |
Árvalusaide ja ávžžuhusaide sáhtášii lasihit jurdaga gáržžidit dahje gozihit guolástanvuoigatvuođaid friddja luohpadeami ja ránnjágieldalaččaid nuvttá guolástanlobiid Ohcejoga gieldda sisa. |
| Tällaisia ongelmia on syntynyt, kun nykyistä kalastuslakia laadittaessa ei ole kuultu alueen kalastajia ja oikeudenomistajia, tai heidän näkemyksiään ei siinä ole otettu huomioon, on nykytilanteessa syntynyt aivan uusia ongelmia ja kalastuspaineita alueellemme. |
Dákkár váttisvuođat leat bohciidan, go dálá guolástanlága dagadettiin eai leat gullojuvvon guovllu guolásteaddjit ja vuoigatvuođaeaiggádat dahje sin oainnut eai váldojuvvon vuhtii dán áššis. Nuba dál leat bohciidan ođđa váttisvuođat ja guolástandeattut min guolástanguvlui. |
| (Utsjoen kalastusalue) |
(Ohcejoga guolástanguovlu) |
| -Kalastusoikeuksien |
-Guolástanvuoigat |
| luovutettavuus ja maksuttomat kuntalaisten kalastusluvat perustuvat kalastuslakiin. |
vuođaid luohpadanvejolašvuohta ja gieldalaččaid nuvttá guolástanlobit vuođđuduvvet guolástanláhkii. |
| Tässä hks:ssa ei voida kaventaa kalastuslakiin perustuvia oikeuksia. |
Dán plánas ii sáhte gáržžidit guolástanláhkii vuođđuduvvi vuoigatvuođaid. |
| +Ei muutosta hks:an. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Kalastusalue haluaa kiinnittää erityistä huomiota alueella oleviin erityisperusteisiin kalastusoikeuksiin, joiden merkitys alueella on erittäin suuri niin taloudellisesti kuin kulttuurisestikin. |
Guolástanguovlu háliida giddet erenoamáš fuopmášumi sierraákkat guolástanvuoigatvuođaide, maid mearkkašupmi guovllus lea hui stuoris sihke ekonomalaččat ja kultuvrralaččat. |
| Utsjoella näiden huomioimisella on merkitystä saamelaiskulttuurin ja tilojen elinvoimaisuuteen. |
Ohcejogas dáid vuhtiiváldin mearkkaša sámekultuvrii ja dáluid eallinfámolašvuhtii. |
| Suunnitelmassa erityisperusteiset oikeudet tulisi ottaa enemmän huomioon. |
Plánas sierraákkat vuoigatvuođaid galggašii váldit eanet vuhtii. |
| (Utsjoen kalastusalue) |
(Ohcejoga guolástanguovlu) |
| paikkakuntalaisten kalastustarpeet on asetettu ensisijalle. |
goddelaččaid guolástanvuoigatvuođat leat vuoruhuvvon. |
| Noudatetaan kalastuslakia. |
Dákko čuvvojuvvo dálá guolástanláhka. |
| +Ei muutosta hks:an. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Lohenkalastus on aina ollut erityisesti Utsjoella taloudellisesti merkittävämpää kuin tunturivesien kalastus. |
Luossabivdu lea álo mearkkašan erenoamážit Ohcejogas eanet go duottarčáziid bivdu. |
| Tunturivesilläkin on kuitenkin taloudellinen merkityksensä erityisesti kotitaloudessa ”syömäkalana”, joka on huomioitu tiloja perustettaessa, sillä tilan manttaaliarvoon on jyvitetty heinäntuoton lisäksi myös kalantuotto (suolakalajyvitys). |
Duottarčázitge mearkkašit goittot ekonomalaččat erenoamážit ruovttudoalus ”borranguollegáldun”. Dát lea váldojuvvon vuhtii dáluid vuođđudettiin, dasgo dálu mántálaárvu lea čadnojuvvon suoidnebuvttadeami lassin maiddái guollebuvttadeapmái (sálteguolleárvu). |
| Tämä asia olisi selvitettävä, ja tulokset liitettävä suunnitelmaan. |
Dán ášši galggašii čielggadit ja laktit bohtosiid plánii. |
| (Utsjoen ammattikalastajat ja metsästäjät ry) |
(Ohcejoga ámmátguolásteaddjit ja -meahcásteaddjit ro) |
| -Hks:n laadintaan ei |
-Dikšun- ja geavahan |
| kuulu tilojen kalastusnautintojen sisällön määrittäminen. |
plána dahkamii ii gula meroštallat dáluid guolástannávddašemiid sisdoalu. |
| +Ei muutosta hks:an. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Kalastusoikeudesta on luonnoksessa kirjoitettu pari riviä ja selostettu v. 1989 kalastuslakia, mutta jätetty selvittämättä vanhastaan tapaoikeudelliset ja myöhemmin juridiset oikeudelliset säännöt. |
Guolástanvuoigatvuođa birra leat árvalusas moadde ráđa. Lea čilgejuvvon jagi 1989 guolástanláhka, muhto guđđojuvvon čilgekeahttá dološ vuohkevuoigatvuođalaš oamastusat ja maŋŋelis boahtán juridihkalaš vuoigatvuođalaš oamastusat. |
| Kun ne on jätetty käsittelemättä, näyttäsi siltä, että kalastajaväestölle vuosisatojen aikana annetut kalastusoikeudet ja myös metsästysoikeudet asetettaisiin kyseenalaisiksi ja ohitettaisiin vaikenemalla. |
Go dat leat guđđojuvvon gieđahalakeahttá, de orru nu ahte guolásteaddjiveahkadahkii čuohtejagiid mielde addojuvvon guolástan- ja meahcástanvuoigatvuođaid háliidit bidjat eahpádussii ja jaskkodemiin vajálduhttit. |
| Onko hks:n kirjoittajalta unohtunut tasapuolisuus? |
Leago plána čálli vajálduhttán bealehisvuođa? |
| (Utsjoen ammattikalastajat ja metsästäjät ry) |
(Ohcejoga ámmátguolásteaddjit ja -meahcásteaddjit ro) |
| -Hks:ssa noudatetaan voimassa olevia |
-Plánas čuvvojuvvojit dálá lágat |
| lakeja ja asetuksia. |
ja ásahusat. |
| Metsähallitus pyrkii olemaan tasapuolinen kaikkia kohtaan ja turvaamaan paikallisten oikeuksia. |
Meahciráđđehus viggá leat bealeheapme buohkaid guovdu ja dorvvastit báikkálaš olbmuid vuoigatvuođaid. |
| Kenenkään laillisia oikeuksia ei kyseenalaisteta. |
Eai geange lágalaš vuoigatvuođat biddjojuvvo eahpádussii. |
| Erityisperusteiset kalastusoikeudet ovat voimassa alueella. |
Sierraákkat guolástanvuoigatvuođat leat fámus guovllus. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Kalastuslain jokamiehenoikeus on ristiriidassa perustuslain kanssa. |
Guolástanlága juohkeolbmovuoigatvuohta manná ruossalassii vuođđolágain. |
| Perustuslakivaliokunnan mukaan toisen vesialueelle myönnettävä mahdollisuus kalastaa vavalla tai vieheellä on ristiriidassa vesialueen normaalin, kohtuullisen ja järkevän käytön ja siten HM 6 §:n kanssa. |
”Vuođđoláhkaváljagotti mielde vejolašvuohta guolástit stákkuin dahje vuokkain nuppi čáhceguovllus manná ruossalassii čáhceguovllu normála, govttolaš ja jierpmálaš geavahemiin ja ná HM 6 §:ain. |
| Valiokunta totesi, että yleisestä vapa- ja viehekalastusmahdollisuudesta kalastukseen oikeutetuille aiheutuvien haittojen ehkäisyn asianmukainen järjestäminen edellyttäisi, että asiasta tulisi säätää riittävän tarkasti lain tasoisissa säännöksissä. |
Váljagotti mielas áššis galggašii doarvái dárkilit mearridit lágadássásaš njuolggadusaiguin dusten dihte daid heađuštusaid, maid oktasaš stággo- ja vuoggabivdovejolašvuohta dagaha guolástussii vuoigadahtton olbmuide. |
| (Utsjoen ammattikalastajat ja metsästäjät ry) |
” (Ohcejoga ámmátguolásteaddjit ja -meahcásteaddjit ro) |
| -Ei voida linjata hks:ssa. |
-Ii sáhte lágidit plánas. |
| Suunnitelma perustuu voimassa oleviin lakeihin ja asetuksiin. |
Plána vuođđuduvvá dálá lágaide ja ásahusaide. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Hks:sa todetaan, että ammattimainen kalastus on loppunut lähes kokonaan. |
Plánas daddjojuvvo, ahte ámmátlágan guolástus lea nohkan measta ollásit. |
| Kysymykseen ”Ketkä Utsjoella ovat ammattikalastajia” MH selostaa ammattikalastuksen määritelmän: ”Ammattikalastus tarkoittaa sitä, että saalis myydään ja sillä on toimeentulon kannalta merkitystä. |
Jearaldahkii ”Geat Ohcejogas leat ámmátbivdit” Meahciráđđehus čilge ámmátbivddu ná: ”Ámmátbivdu oaivvilda dan, ahte sálaš vuvdojuvvo ja dat mearkkaša áigáiboađu dáfus. |
| ” Asiaan löytyy vanha ja vahva selitys viljelijöille osoitetussa ”ohjesäännössä 24.11. 1749 niille, jotka joko jo asuvat (viljelevät) Lapissa tai jotka tämän jälkeen tahtovat sinne sijoittua maata viljelemään”. |
” Áššái gávdno boares ja nana čilgehus eanadoalliide čujuhuvvon ”rávanjuolggadusas 24.1.1749 daidda, geat juo ásset (barget eanadoaluin) Lappis dahje geat háliidit ásaiduvvat dohko bargat eanadoaluin”. |
| Mainitussa ohjesäännössä on vakuutus siitä, että uudisasukkaalla on oikeus kalastaa kotitarpeeksi ja toimeentuloksi. |
Máinnašuvvon rávanjuolggadusas sihkkarasto ahte ođđaássis lea vuoigatvuohta guolástit ruovttudárbui ja áigáiboahtun. |
| Nykykielessä toimeentulo tarkoittaa ammattia. |
Dálá giellageavaheami mielde áigáiboahtu oaivvilda ámmáha. |
| Millä Tenojoen alueen ”vesirantalaiset” olisivat hankkineet toimeentulonsa, elleivät juuri kalastuksella. |
Mainna Deanu guovllu ”čáhcegátolbmot” muđui livčče háhkan áigáiboađuset, jos eai guolástusain? |
| Alueella vanhastaan asuneet tilalliset ovat ammattikalastajia ja heidän omistamansa tilat kalastustiloja. |
Guovllus don doložis ássan dálolaččat leat ámmátbivdit ja sin dálut leat guolástandálut. |
| Poromiehet ovat oma ammattiryhmänsä. |
Badjeolbmot leat sierra joavku. |
| Asian laatuun viitaten edellytetään, että lausunnossa esitetyt perusoikeuslakiin viitatut kohdat otetaan suunnitelmaan mukaan. |
Dán ášši hárrái mii vuordit ahte cealkámušas ovdanbukton vuođđovuoigatvuođaláhkii čujuhuvvon čuoggát váldojuvvojit mielde plánii. |
| (Utsjoen ammattikalastajat ja metsästäjät ry) |
(Ohcejoga ámmátguolásteaddjit ja -meahcásteaddjit ro) |
| -Suunnitelmassa |
-Plánas |
| käytetyt määritelmät perustuvat voimassa olevien lakien määritelmiin. |
geavahuvvon meroštallamat vuođđuduvvut dálá lágaid meroštallamiidda. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| 8 Kalavesien hoito ja kalastus Suunnitelman mukaan kalastus ja erämaaluonteen säilyttäminen sen enempää kuin kalastus ja luonnonsuojelukaan eivät ole ristiriidassa keskenään. |
CEALKÁMUŠAT MEAHCIRÁĐĐEHUSA KOMMEANTA JA 8 Guollečáziid dikšun ja guolástus Plána mielde guolástus ja meahcceguovloiešlági seailluheapmi eai mana ruossalassii. |
| RKTL kuitenkin toteaa, että kaikki alueen vesistöjen koski- ja virtapaikat ovat lohi- ja siikapitoisia, ja siten mainitulla alueilla kalastamiseen ulkopaikkakuntalainen tarvitsee MH:n virkistyskalastusluvan. |
RTKL goittotge gávnnaha ahte guovllu čázádagaid buot guoika- ja rávdnjebáikkit leat luossa- ja čuovžačázit ja nuba máinnašuvvon guovlluin olgobáikegoddelaš dárbbaša guolástussii MR:a lustabivdinlobi. |
| (RKTL) +Täsmennetty suunnitelmaan. |
(RKTL) +Dárkkálmuhtton plánii. |
| RKTL pitää suunnitelman kalastusta ja kalavesien hoitoa koskevia esityksiä ja suosituksia hyvinä. |
RKTL:a mielas plána árvalusat ja ávžžuhusat guolástusa ja guollečáziid dikšuma birra leat bures dahkkojuvvon. |
| (RKTL) |
(RKTL) |
| -Hks:a tukeva lausunto. |
-Cealkámuš doarju plána. |
| +Ei muutosta hks:an. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Saamelaisessa kotitaloudessa kotitarvekalastuksella on ollut aina keskeinen merkitys ja on sitä edelleen. |
Ruovttudárbobivdu lea álo mearkkašan hui ollu sámiid borramušdállodoalus. |
| Utsjoella on ensisijaisesti turvattava saamelaisten tilojen nautintaoikeudet ja käyttömahdollisuudet. |
Ohcejogas galgá vuosttažettiin dorvvastit sámiid dáluid návddašanvuoigat- vuođaid ja geavahanvejolašvuođaid. |
| Sen lisäksi on tarvetta palvelutuotteiden kehittämiseen, johon tarvitaan myös virkistyskalastusvesiä. |
Dasa lassin lea dárbu ovddidit bálvalanbuktagiid, ja dása dárbbašuvvojit maiddái lustabivdočázit. |
| Utsjoella MH ja kunta ovat yhteistyönä toteuttaneet tunturivesien siirtoistutusprojektin tunturirautukannan lisäämiseksi. |
Ohcejogas MR ja ielda leat ovttas ollašuhttán duottarčáziid sirdingilvinfitnu duottarrávdonáli lasihan dihte. |
| (Utsjoen kunta) |
(Ohcejoga gielda) |
| tukeva lausunto. |
-Cealkámuš doarju |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
plána. +Eai rievdadusat plánii. |
| Suunnitelman suosituksiin tulee lisätä kohta esityksen 3 toteuttamiseksi siten, että Utsjoen kalavesien hoitamiseksi siirtoistutusten toteuttamista joillakin tunturivesillä kalakantojen luontaisen lisääntymisen turvaamiseksi ja näiden kalakantojen luontaista lisääntymistä edistetään tutkimus- ja kehittämishankkeilla. |
Plána ávžžuhusaide galgá lasihit čuoggá ollašuhttin dihte árvalusa 3. Ohcejoga guollečáziid dikšun dihte sirdingilvimat čađahuvvojit dihto duottarčáziin guolle- čáziid lunddolaš lassáneami dorvvastan dihte. Guollenáliid lunddolaš lassáneapmi ovddiduvvo dutkan- ja ovddidanfitnuiguin. |
| Lisäksi esitetään, että hks:sta poistetaan ulkopaikkakuntalaisten vapaa maksuton kalastusoikeus valtionvesiin. |
Dasa lassin árvaluvvo ahte plána vuođul jávkaduvvo olgobáikegoddelaččaid nuvttá guolástanvuoigatvuohta stáhtačáziin. |
| (Utsjoen kunta) |
(Ohcejoga gielda) |
| -MH tekee yhteis- |
-Meahciráđđehus bargá |
| työtä eri tutkimusorganisaatioiden kanssa ja suhtautuu kehittämishankkeisiin myönteisesti. |
ovttas sierra dutkanorganisašuvnnaiguin. Meahciráđđehus lea mieđis ovddidanfitnuide. |
| Hks:ssa ei voida poistaa lakiin perustuvia oikeuksia. |
Plánas ii sáhte jávkadit láhkii vuođđuduvvi vuoigatvuođaid. |
| +Ei muutosta hks:an. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| 9 Riistanhoito ja metsästys Suunnittelualue sijaitsee pääosin Utsjoen kunnan alueella ja muodostaa Utsjoen rhy:n kannalta tärkeän pyyntialueen ennen kaikkea riekonpyynnissä. |
9 Fuođđodikšun ja meahccebivdu Plánenguovlu lea eanaš Ohcejoga gieldda siste. |
| Hirvenpyynti on myös lisääntynyt kannan lisääntymisen vuoksi. |
Dat lea min mielas vuosttažettiin dehálaš rievssatbivdoguovlu. |
| Kannan lisäyksen taas yhdistys katsoo suurelta osin olevan yli kaksikymmentä vuotta harjoitetun järkevän verotuspolitiikan ansiota. |
Ealgabivduge lea lassánan, go nálli lea lassánan. Ealganáli lea leamaš lasiheamen jierpmálaš vearuhuspolitihkka, mii lea leamaš anus badjel guoktelot jagi. |
| Kummankin riistamuodon järkevän verotuksen mahdollistuminen lausuntopyynnössä tarkoitetun suunnitelman myötä on turvattava paikallisille asukkaille paremmin kuin mitä esim. Kevon luonnonpuiston historia osoittaa. |
Go lea šaddan vejolažžan vearuhit jierpmálaččat sihke rievssat- ja ealgabivddu, de dát plána galggašii dorvvastit bivdovejolašvuođaid báikkálaš ássiide buorebut go omd. mii lea dilli Geavu luonddumeahcis. |
| Pyyntikulttuurilla on tärkeä merkitys saamelaisessa kulttuurissa, eikä taloudellinen merkityskään ole vähäinen. |
Bivdokultuvra mearkkaša ollu sámekultuvrii iige dan ekonomalaš mearkkašumige sáhte vajálduhttit. |
| (Utsjoen rhy) |
(Ohcejoga fdo) |
| -Hks:n esitykset on |
-Plána árvalusaid leat |
| pyritty linjaamaan siten, että paikallisten metsästysoikeudet alueella säilyvät. |
geahččalan dahkat nu ahte báikkálaš olbmuid bivdovuoigatvuođat guovllus seilot. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Erämaa-alue on enimmiltä osin Utsjoen rhy:n aluetta. |
Meahcceguovlu lea eanaš Ohcejoga fdo:a guovllu siste. |
| Metsästyksen kannalta ajatellen alueella metsästää Inarin rhy:n henkilöitä, joiden asuinpiiriin saattaa kuulua vähäiseltä osin myös erämaa-alue. |
Guovllus bivdet Anára fdo:a lahtut, geaid ássanbiras sáhttá muhtun muddui gokčat maiddái meahcceguovllu. Plána ii oaččo gáržžidit dálážis máinnašuvvon olbmuid meahccebivddu. |
| (Inarin rhy viittaa tässä yhteydessä tuomioistuimen ratkaisuun metsästysoikeudesta valtionmailla molempien kuntien alueella, mikäli asuinpaikka sijaitsee kunnan rajan läheisyydessä). |
(Anára fdo čujuha dán oktavuođas duopmostuolu čovdosii, man mielde olbmos lea vuoigatvuohta bivdit guktuin gielddain, jos deaivá ássat lahka gielddaráji). |
| (Inarin rhy) |
(Anára fdo) |
| -Hks:n esitykset pyritty |
-Plána árvalusaid leat |
| linjaamaan niin, että paikallisten oikeudet säilyvät. |
geahččalan dahkat nu ahte báikkálaš olbmuid bivdovuoigatvuođat guovllus seilot. |
| Hks:lla ei asiaa ratkaista, sillä metsästyslaki on sama erämaa-alueella ja sen ulkopuolella. |
Plána bokte ii goittot sáhte čoavdit ášši, dasgo meahcástanláhka lea seammá meahcceguovllus ja dan olggobealde. |
| +Ei muutosta hks:an. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Soidensuojelualue on perinteisesti paikallisten ja kuntalaisten metsästystä harjoittavien asukkaiden riekonmetsästysaluetta. |
Jekkiidsuodjalanguovllus leat báikkálaš olbmot ja gieldalaččat don doložis bivdán rievssahiid. |
| Se on edellyttänyt mm. ansakaarteiden rakentamiseen tarvittavaa ja alueella olevaa elävän pensaikon, koivujen/pajujen hyödyntämistä. |
Olbmot leat šaddan ee. geavahit guovllu miestagiid, sogiid/sieđggaid gárddiid ráhkadeapmái. |
| Tämä pyyntitapa on ollut pitkäaikainen perinne. |
Gárdebivdu lea dološ bivdovuohki. |
| Tähän perustuen myöskään ei ole oletettavaa se, että olisi tarvetta millään tavalla rajoittaa nykyistä kasvavan ”vaivaispuuston” käyttöä jatkossakaan. |
Danin ii leat várra dárbu gáržžidit "guorbamuoraid" geavahanvejolašvuođa dás duohkoge. |
| Kuntalaisten toimesta syksyisin alueella metsästetään hirviä. |
Gieldalaččat bivdet guovllus čakčat ealggaid. |
| Hanhenpyynti on ko. aikana myös merkittävää. |
Čuotnjágiid čakčabivdu maiddái lea mearkkašahtti. |
| Suojelulla ei saa rajoittaa kuntalaisille kuuluvia perinteisiä metsästysoikeuksia ja -tapoja, olipa sitten kyseessä syksyllä sulan maan aikana tai talvella tapahtuva metsästys. |
Suodjaleami bokte ii oaččo gáržžidit gieldalaččaid árbevirolaš bivdovuoigatvuođaid ja -vugiid, bivdojuvvui dal čakčat bievlan dahje dálvit muohttaga áigge. |
| (Inarin rhy) |
(Anára fdo) |
| -Ks. edellinen Metsä |
-Gč. Meahciráđđehusa |
| hallituksen kommentti. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
CEALKÁMUŠAT MEAHCIRÁĐĐEHUSA KOMMEANTA JA |
| 9 Riistanhoito ja metsästys Riistakannan hoito sekä riittävä turvaaminen lakisääteisesti kuuluu yksistään riistaviranomaisille. |
9 Fuođđodikšun ja meahccebivdu Fuođđonáli dikšun ja doarvái buorre dorvvasteapmi láhkamearrádusaid vuođul gullá dušše fuođđoeiseválddiide. |
| Siksi rhy haluaa saattaa tiedoksi, että suojelualueiden riistakanta ja sen hoito jatkossakin tulee olemaan riistanhoitoviranomaisten vastuulla. |
Danin fdo háliida almmuhit ahte fuođđodikšuneiseválddiin lea boahtteáiggisge ovddasvástádus suodjalanguovlluid fuođđonáliin ja daid dikšumis. |
| (Inarin rhy) +Ei muutosta suunnitelmaan. |
(Anára fdo) +Eai rievdadusat plánii. |
| Erämaalaki ottaa kantaa metsästykseen vain tavoitteellisella tasolla. |
Meahcceguovloláhka váldá beali meahccebivdui dušše ulbmillaš dásis. |
| Lain tavoitteet saamelaiskulttuurin ja luontaiselinkeinojen turvaaminen sisältävät metsästyksen. |
Lága ulbmilat sámekultuvrra dorvvasteapmi ja luondduealáhusaid dorvvasteapmi sisdollet meahccebivddu. |
| Paikallisen pyyntikulttuurin turvaaminen ja pyyntioikeuksien kunnioitus on osa alueen erämaaluonnetta. |
Báikkálaš bivdokultuvrra dorvvasteapmi ja bivdovuoigatvuođaid gudnejahttin lea oassi guovllu meahcceguovloiešlágis. |
| Esitys tuntuu varsin kummalliselta, koettaahan MH kaikin keinoin lisätä virkistyskalastajien mahdollisuuksia riistanpyyntiin väittäen samalla kunnioittavansa saamelaisten elinkeinokulttuuria. |
Árvalus orru leamen viehka ártet, dasgo geahččalahan Meahciráđđehus buot vejolaš vugiiguin lasihit lustabivdiid vejolašvuođaid fuođđobivdui seammás go čuoččuha iežas gudnejahttit sámiid ealáhuskultuvrra. |
| MH ei pidä saamelaisia kovin ymmärtäväisinä. |
Meahciráđđehusa mielas sámit eai ádde nu olus. |
| Muutenkin hks:n sanoma vaikuttaa epäuskottavalta; lausunnon antajina on omankin laitoksen väkeä. |
Muđuige plána sisdollui lea váttis jáhkkit, dasgo cealkámuša addit leat boahtán lágádusa siste. |
| (Utsjoen ammattikalastajat ja metsästäjät ry) +Ei muutosta suunnitelmaan. |
(Ohcejoga ámmátguolásteaddjit ja -meahcásteaddjit ro) +Eai rievdadusat plánii. |
| Tilaisuus Sevettijärvellä 12.6. 2003. ”Miksi ulkopaikkakuntalaiset eivät saisi jollakin alueella metsästää koirilla, kun paikkakuntalaiset saavat. |
Dilálašvuohta Čeavetjávrris 12.6.2003. ”Manin olgobáikegoddelaččat eai oččošii muhtun guovlluin bivdit beatnagiiguin, go báikegoddelaččat ožžot? |
| ” Ottamatta kantaa sevettijärveläisten kannanottoihin, voidaan perustellusti sanoa, että Utsjoella esitettynä kysymys tuntuisi luonnottomalta. |
” Mii eat háliit váldit beali čeavetjávrelaččaid oainnuide, muhto sáhttit dušše dadjat ahte gažaldat orošii hui ártet, jos dat livččii dahkkojuvvon Ohcejogas. |
| Utsjoella on maantuotto (myös metsästys) jyvitetty manttaaliin ja siten asukkaan metsästysoikeudesta on tullut kiinteistökohtainen oikeus. |
Ohcejogas lea eanabuvttadeapmi (maiddái meahccebivdu) čadnojuvvon mantálii ja ná ássi bivdovuoigatvuođas lea šaddan giddodatguovdasaš vuoigatvuohta. |
| Tilan elinkelpoisuus on myös lailla suojattu. |
Dálu eallindohkálašvuohta lea maiddái lága bokte suodjaluvvon. |
| MH:lla virkistystoimen haltijana ei voi olla oikeutta toimia laillisena valvojana ja samalla valvomiansa palveluja tuottavana liikelaitoksena. |
Meahciráđđehusas lustadoaimma hálddašeaddjin ii sáhte leat vuoigatvuohta doaibmat lágalaš goziheaddjin ja seammás iežas gozihan bálvalusaid buvttadeaddji fitnodatlágádussan. |
| (Utsjoen ammattikalastajat ja metsästäjät ry) |
(Ohcejoga ámmátguolásteaddjit ja -meahcásteaddjit ro.) |
| -Metsästysjärjestelyistä |
-Meahcástanlágideami |
| sovitaan sidosryhmien välisissä neuvotteluissa vuosittain. |
birra sohppojuvvo čanasjoavkkuid gaskasaš ráđđádallamiin jahkásaččat. |
| Lupien myöntäjä on velvollinen valvomaan lupaehtojen noudattamista. |
Lobiid mieđiheaddji lea geatnegahtton gozihit lohpeeavttuid čuovvuma. |
| +Ei muutosta hks:an. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Ulkopaikkakuntaisten metsästykseen kiinnitetään suunnitelmassa varsin runsaasti huomiota. |
Olgobáikegoddelaččaid meahccebivdui giddejuvvo plánas viehka ollu fuopmášupmi. |
| Nämä metsästystä käsittelevät esitykset ovat hyviä. |
Dát meahccebivddu gieđahalli árvalusat leat bures dahkkojuvvon. |
| (RKTL) |
(RKTL) |
| -Hks:a tukeva lausunto. |
-Cealkámuš doarju plána. |
| +Ei muutosta hks:an. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| RKTL pitää myös metsästystä koskevia suosituksia hyvinä. |
RKTL:a mielas maiddái meahccebivdui guoskevaš ávžžuhusat leat bures dahkkojuvvon. |
| (RKTL) -Hks:a tukeva lausunto. |
(RKTL) -Cealkámuš doarju plána. |
| +Ei muutosta hks:an. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Metsästys ja riistanhoito: Ei huomauttamista, koska hks:ssa ei esitetä rajoituksia metsästykseen, siihen välittömästi liittyvään liikkumiseen, ansatarpeiden ottoon, yöpymiseen, tulentekoon tai saaliin kuljetukseen. |
Meahccebivdui ja fuođđodikšumii ii leat mis mihkkige fuopmášahttit, dasgo plánas eai árval gáržžidit meahccebivddu eaige dasa njuolgga laktáseaddji johtaleami, gárdedárbašiid váldima, idjadeami, dolastallama dahje sállaša fievrrideami. |
| (Lapin riistanhoitopiiri) |
(Lappi fuođđodikšunbire) |
| tukeva lausunto. |
-Cealkámuš doarju plána. |
| +Ei muutosta hks:an. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Utsjoella merkittävin riistalintu on riekko. |
Ohcejogas mávssoleamos fuođđoloddi lea rievssat. |
| Riekonpyynti on perinteiseen vuosikiertoon perustuva saamelainen luontaiselinkeino, jolla on edelleen myös taloudellista merkitystä. |
Rievssatbivdu lea okta árbevirolaš jahkodatjohtimii vuođđuduvvi sámi luondduealáhus, mii mearkkaša ainge maiddái ekonomalaččat. |
| Ansapyynti tulee turvata edelleen tilojen elinmahdollisuuden ja kulttuurin turvaamiseksi. |
Gárdebivddu galgá dorvvastit ainge dáluid eallinvejolašvuođaid ja kultuvrra dorvvastan dihte. |
| Riekonmetsästyksen turistilupien myyntijärjestelmää tulee kehittää edelleen niin, ettei sillä vaaranneta perinteisen pyyntikulttuurin ja elinkeinojen harjoittamista. |
Rievssatbivddu turistalobiid vuovdinvuogádaga galgá ainge ovddidit nu, ahte dat ii čuoze árbevirolaš bivdokultuvrii ja ealáhussii. |
| Siten voidaan ohjailla ja estää ruuhkautumisesta aiheutuvat haitat ja mahdollistaa paikallisten metsästysoppaiden käyttöä. |
Ná sáhttá stivret ja hehttet liiggálaš bivdilogu dagahan heađuštusaid ja láhčit vuođu báikkálaš bivdooahpisteaddjiid geavaheapmái. |
| (Utsjoen kunta) |
(Ohcejoga gielda) |
| -Hks:n esitykset on pyritty |
-Plána árvalusaid leat geahččalan |
| linjaamaan siten, että paikallisten oikeuden säilyvät. |
dahkat nu, ahte báikkálaš olbmuid vuoigatvuođat seilot. |
| MH on kehittänyt ja kehittää edelleen pienriistan lupamyyntiä. |
Meahciráđđehus lea ovddidan ja ovddida ainge smávvafuođđuid lohpebivddu. |
| Osa näistä luvista on annettu myyntiin paikallisille matkailuyrittäjille. |
Oassi smávvafuođđolobiin leat addojuvvon báikkálaš turistafitnodagaide vuovdinláhkai. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Kunta esittää lisättäväksi suunnitelman suosituksiin, että MH käynnistää Utsjoella riekkotutkimukset riekon elinympäristöstä, kannanvaihteluista, riekonmetsästyksen vaikutuksesta paikalliskulttuuriin ja elinkeinoihin. |
Gielda árvala plána ávžžuhusaide lasihuvvot ahte MR galggašii álggahit Ohcejogas dutkamušaid rievssaha eallinbirrasis, nálimolsašuddamiin, rievssatbivddu váikkuhusas báikkálaškultuvrii ja ealáhusaide. |
| Tutkimustietoa voidaan käyttää riekonmetsästyksen eri toteuttamisen vaihtoehtojen vertailussa, säätelyssä ja ohjauksessa. |
Dutkandieđuid sáhttá geavahit rievssatbivddu sierralágan ollašuhttinmolssaeavttuid veardádallamis, bivddu muddemis ja stivremis. |
| Tutkimuksen perusteella valvontaa voidaan kohdentaa toimiin, jolla turvataan kestävän luonnonkäytön periaatteet ja turvataan saamelaiselinkeinojen toimintaedellytykset alueella. |
Dutkamuša vuođul sáhtášii dasto buorebut gozihit doaimmaid, maiguin dorvvastuvvojit bistevaš luonddugeavaheami prinsihpat ja dorvvastuvvojit sámeealáhusat guovllus. |
| (Utsjoen kunta) |
(Ohcejoga gielda) |
| -Metsähallitus on ollut mukana |
-Meahciráđđehus lea leamaš |
| erilaisissa selvityshankkeissa. |
mielde sierralágan čielggadusfitnuin. |
| MH suhtautuu myönteisesti tutkimusten ja selvitysten tekemiseen, mutta edellyttää laajempaa tutkimusyhteistyötä eri tutkimuslaitosten kanssa. |
Meahciráđđehus lea mieđis dutkamiid ja čielggadusaid dahkamii, muhto gáibida viidáset dutkanovttasbarggu sierra dutkanlágádusaiguin. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Metsästysjärjestelyiden osalta pohdiskelimme ulkopaikkakuntalaisille suunnatun metsästyslupamyynnin painottamisen vaihtamista kanalintupyynnistä jäniksen pyyntiin. |
9 Fuođđodikšun ja meahccebivdu Meahccebivddu lágideami hárrái suokkardeimmet ahte olgobáikegoddelaččaide oaivvilduvvon meahccebivdolobiid galggašii vuovdigoahtit eanet njoammelbivdui go eanaloddebivdui. |
| Riistaeläimistä jäniksellä on Ylä-Lapissa vahva kanta ja paikkakuntalaiset eivät sitä juuri metsästä. |
Fuođđoealliin njoammil lea Davvi-Lappis valjis, eaige báikegoddelaččat báljo bivdde dan. |
| Kanta kestäisi kanalintukantoja paremmin matkailijoiden kautta lisääntyvän metsästyspaineen. |
Njoammelnálli gierddašii buorebut go eanaloddenálit dađistaga lassáneaddji turistabivddu. |
| Saaliseläimenä jänis on kuitenkin muualta tulevalle arvokas. |
Njoammil livččii olgobealeolbmuide mávssolaš sálašealli. |
| (Lapin ympäristökeskus) |
(Lappi birasguovddáš) |
| -Epärealistinen ehdotus. |
realisttalaš evttohus. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| 10 Maastoliikenne ja muu liikkuminen Suunnitelma tällaisenaan mahdollistaa suhteellisen hyvin metsästäjien liikkumisen alueella ja myös saaliin tuomisen pois erämaasta. |
10 Johtalus ja johtaleapmi Dálá hámis plána addá viehka buori vejolasvuođa meahccebivdiide johtalit meahcceguovllus ja maiddái buktit doppe eret sállaša. |
| Pariin asiaan kiinnitämme huomiota: Kuinka välttämättömänä suunnitelman laatijat ovat nähneet Mieraslompolosta lähtevän ja Polmakjärvelle päättyvän uran katkaisemisen keskeltä erämaa-aluetta ja onko kaikille selvää, että uran käyttö on sen jälkeen kielletty kaikilta? |
Moatte áššái mii giddet fuopmášumi: – Man vealtameahttun áššin plána dahkkit leat oaidnán botket Mierašluobbalis Buolbmátjávrái manni vuojáhaga guovdu meahcceguovllu ja leago buohkaide čielggas ahte vuojáhaga geavaheapmi lea dan maŋŋá buohkain gildojuvvon? |
| Miten uran käyttämättömyyttä aiotaan valvoa ja estää mahdollisen uuden uran syntyminen? |
– Mo lea jurdda gozihit ahte vuojáhat ii geavahuvvo ja mo áigot hehttet vejolaš ođđa vuojáhaga šaddama? |
| (Utsjoen rhy) |
(Ohcejoga fdo) |
| -Asiasta keskusteltiin Utsjoen yhteistyö- |
-Mii ságastalaimet ášši birra Ohcejoga |
| ryhmän kokouksessa 1.10. 2004, jossa todettiin, että ura on tärkeä pitää käytössä, sillä alue on paikkakuntalaisille tärkeää hillastus- ja kalastusaluetta. |
ovttasbargojoavkku čoahkkimis 1.10.2004, mas bođii ovdan ahte lea dehálaš doallat vuojáhaga anus dás duohkoge, dasgo guovlu lea báikegoddelaččaide dehálaš lubmen- ja guolástanguovlu. |
| Aluejohtaja ratkaisi asian siten, että ura jää käyttöön. |
Guovlluhoavda čovddii ášši nu ahte vuojáhat báhcá atnui. |
| +Päivitetään lupaurakartta. HUOM! |
+Beivejuvvo lohpevuojáhatkárta (govva 6) |
| Katso myöhemmin tehty saamelaiskäräjien arvion ja lausunnon perusteella tehty muutos! |
Om. vuojáhaga botken hehtte sihke badjeolbmuid ja earáidge guovllus johtaleami. |
| Uhkakuvana ei saa olla Kevon luonnonpuiston kaltainen käytön ja liikkumisen rajoittaminen. |
Guovllu geavaheami ja doppe johtaleami ii oaččo gáržžidit nugo lea geavvan Geavu luonddumeahcis. |
| Luonnonvarojen valistunut kotitarvekäyttö pitäisi huomioida erikseen ja sallia ”kevytrasitteellinen” kulku hillastuspaikoille ja pilkkijärville. |
Luondduriggodagaid jierpmálaš ruovttudárbogeavaheami galggašii sierra váldit vuhtii ja suovvat ”geahppasitčuohcci” johtaleami lubmenbáikkiide ja bilkenjávrriide. |
| Nykyajan myötä paikkakuntalaisten lasten ja nuorten totuttaminen luontaistuotteiden keräämiseen ja käyttöön vaatii todennäköisesti kuljetuksen ko. alueelle. |
Jos dán áigge áigu oahpásmuhttit báikegotti mánáid ja nuoraid luonddubuktagiid čoaggimii ja geavaheapmái, de sin galggašii beassat fievrridit guvlui. |
| Tämä olisi huomioitava rajoituksia tehtäessä. |
Dán galggašii váldit vuhtii, go dahkkojit ráddjehusat. |
| Sallittakoon joustava käytäntö lasten ja nuorten luontokasvatuksen ja paikkakunnan aikuisväestön viihtyvyyden ylläpitäjänä. |
Livččii buorre sáhttit láidestit mánáid ja nuoraid luonddu geavaheapmái ja addit báikegotti rávisolbmuide vejolašvuođa lustabuđaldusaide. |
| (Utsjokisuun kyläyhdistys ry) |
(Ohcejotnjálmmi gilisearvi ro) |
| -Ks. edellinen |
-Gč. ovddit |
| kommentti. |
kommeantta. |
| +Ks. edellinen. |
+Gč. ovddibu. |
| On tärkeää, että perinteiset oikeuden alueen käyttöön ja kulkureitit säilyvät. |
Lea dehálaš ahte árbevirolaš vuoigatvuođat guovllu geavaheapmái ja johtolagat bisuhuvvojit. |
| Njuohkarjärvi–Puksajärvi kulku-uran katkaiseminen estää mm. ohjelmapalvelu- yrittäjiltä metsästys- ja kalastusretkien huolto- ja kuljetustoiminnan. |
Njuohkarjávrri–Buksajávrri-vuojáhaga botken hehtte ee. prográmmabálvalusfitnodagaid meahccebivdo- ja guolástanmátkkiid fuolahus- ja sáhtostandoaimma. |
| Muidenkin liikkuminen alueella vaikeutuu. |
Earáidge johtaleapmi guovllus šaddá váddáseabbon. |
| Muutoinkin rajoitusten lisääminen alueelle tuntuu liioitellulta, Kevon luonnonpuiston käytön ja liikkumisen tiukat sääntelyt muistaen yhdistys toivoo kohtuullisuutta käytäntöön. |
Muđuige ráddjehusaid lasiheami guvlui lea váttis áddet. Mii sávvat govttolašvuođa dán áššis, go muitit Geavu luonddumeahci geavaheami ja doppe johtaleami čavges muddema. |
| (Tenonlaakson yrittäjät ry) |
(Deanuleagi fitnodatolbmot ro) |
| -Ks. edelliset |
-Gč. ovddit |
| kommentit. |
kommeanttaid. |
| +Ks. edelliset. |
+Gč. ovddibuid. |
| Alueella on jo pitkään käytetty maastoajoneuvona maastomoottoripyörää ennen kaikkea porotöissä, mutta myös riekonpyynnissä kulkuneuvona. |
Guovllus leat juo guhká geavahan meahccefievrun meahccemohtorsihkkela áinnas boazobargguin, muhto maiddái rievssatbivddus. |
| Hks:ssa on useassa kohdassa lueteltu maastossa liikkumisen välineitä. |
Plánas leat máŋgga sajis logahallon meahccefievrrut. |
| Utsjoen riistanhoitoyhdistys toteaa, että luettelosta on unohdettu maastomoottoripyörä kokonaan pois. |
Ohcejoga fuođđodikšunovttastus gávnnaha ahte logahallamis lea vajálduvvan meahccemohtorsihkkel ollásit eret. |
| (Utsjoen rhy) |
(Ohcejoga fdo) |
| huomautus. |
-Áššálaš |
| +Lisätään suunnitelmaan. |
cuigehus. +Lasihuvvo plánii. |
| Metsästävälle kuntalaiselle liikkuminen suojelualueilla moottorikelkalla talvella ja muilla laillisilla liikkumistavoilla muina aikoina ei saa estyä. |
Gieldalačča, guhte lea meahccebivddus suodjalanguovlluin, johtaleapmi dálvit mohtorgielkkáin ja eará lágalaš fievrruiguin eará áiggiid ii oaččo eastašuvvat. |
| (Inarin rhy) |
(Anára fdo) |
| turvaamaan paikallisten ihmisten oikeudet, eikä esitetä niihin muutoksia. |
-Plána bokte geahččalit dorvvastit báikkálaš olbmuid vuoigatvuođaid, eaige daidda árvaluvvo rievdadusat. |
| +Ei muutosta hks:an. |
/ +Eai rievdadusat plánii. |
| Suunnitelmassa on ilmailun (ilma-alusten lentoonlähtöjen ja laskujen) osalta lainattu ilmailulain säädöstä sekä todettu, miten Metsähallitus maanomistajana on tulkinnut tätä säädöstä. |
Plánas lea áibmojohtalusa (áibmofievrruid girdilemiid ja seaivumiid) hárrái luoikkahuvvon áibmojohtaluslága njuolggadus ja gávnnahuvvon, mo Meahciráđđehus eanaeaiggádin lea dulkon dán njuolggadusa. |
| Ilmailulaitoksella ei ole suunnitelmaan huomauttamista. |
Áibmojohtaluslágádusas ii leat mihkkige fuopmášahttit plána birra. |
| (Ilmailulaitos) |
(Áibmojohtaluslágádus) |
| -Suunnitelmaa |
-Cealkámuš |
| tukeva lausunto. |
doarju plána. |
| +Ei muutosta hks:an. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Jatkossakin on tärkeää säilyttää suurin osa alueesta (syrjävyöhyke) hiljaisena ja rauhallisena. |
Dás duohkoge lea dehálaš seailluhit eanaš oasi guovllus (boaittobealeavádat) jaskadin ja ráfálažžan. |
| Tulisi mahdollisuuksien mukaan rajoittaa tällä alueella myös moottorikelkkailua ja muuta melua aiheuttavaa toimintaa siten, kun se ei ole poronhoidon kannalta tarpeellista. |
Galggašii vejolašvuođaid mielde gáržžidit dán guovllus maiddái mohtorgielkkástallama ja eará jidnes doaimmaid dalle go dat ii leat boazodoalu dáfus dárbbašlaš. |
| Tämän tavoitteen kannalta lienee sopivaa, että moottorikelkkauria ei muuteta virallisiksi reiteiksi. |
Dákko dáidá leat vuogas ahte mohtorgielkávuojáhagat eai rievdaduvvo virggálaš johtolahkan. |
| (Suomen luonnonsuojeluliitto) |
(Suoma luonddusuodjalanlihttu) |
| -Suunnitelman |
-Cealkámuš |
| esitystä tukeva lausunto. |
doarju plána árvalusa. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Kulkuyhteydet maastoajoneuvoilla on turvattava jatkossakin perinteisten elin- keinojen harjoittajille, nautintavesien haltijoille sekä niille kalastajille, jotka kalastavat ammatikseen ja kotitarpeekseen. |
Johtinoktavuođaid meahccefievrruiguin galgá dorvvastit dás duohkoge árbevirolaš ealáhusaiguin bargi olbmuide, návddašančáziid hálddašeaddjiide ja ámmát- ja ruovttudárboguolásteaddjiide. |
| Samassa yhteydessä on kuitenkin varattava resursseja valvontaan, tiedotukseen ja ohjaukseen, jolla määriteltyjen urien ulkopuolella ajaminen erityisesti kesäaikana saataisiin nykyistä paremmin kitkettyä pois. |
Seamma oktavuođas galgá goittot várret resurssaid goziheapmái, dieđiheapmái ja stivremii, vai sáhtášii buorebut jávkadit meroštallon vuojáhagaid olggobealde vuojašeapmi erenoamážit geasi áigge. |
| (Utsjoen kalastusalue) |
(Ohcejoga guolástanguovlu) |
| -Suunnitelman |
-Cealkámuš |
| esityksiä tukeva lausunto. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
CEALKÁMUŠAT MEAHCIRÁĐĐEHUSA KOMMEANTA JA |
| 10 Maastoliikenne ja muu liikkuminen Yleisten teiden kunnossapito ja parantaminen tulee olla mahdollista myös niillä alueilla, missä erämaa- tai soidensuojelualue sivuavat yleisiä teitä. |
10 Johtalus ja johtaleapmi Almmolaš geainnuid galgá sáhttit bajásdoallat ja buoridit maiddái doppe, gos meahcceguovlu dahje jekkiidsuodjalanguovlu guoskkahit almmolaš geainnuid. |
| (Tiehallinto) +Ei muutosta suunnitelmaan. |
(Geaidnohálddahus) +Eai rievdadusat plánii. |
| Näätämön koltta-alueella asuvilla tulee olla oikeus saada sovittua reittiä pitkin kulkea maastoajoneuvolla (mönkijä, moottoripyörä, mopo) omiin tukikohtiinsa. |
Njávdáma nuortalašguovllus ássi olbmuin galgá leat vuoigatvuohta oažžut sohppojuvvon johtolaga mielde johtit meahccefievrruin (njealjejuvllat, mohtorsihkkel, mopeda) iežaset doarjjabáikkiide. |
| (Kolttien kyläkokous) |
(Nuortalaččaid siidačoahkkin) |
| -MH ei luovu tiukasta kesäaikaisten maastoliikenne |
-Meahciráđđehus ii luoba dálá geasiáigásaš čavges |
| lupien myöntämiskäytännöstä. |
meahccejohtaluslobiid mieđihanvuogis. |
| Peruste: kesäajan maastoliikenteen luontoa kuluttava vaikutus. |
Ággan lea dat ahte meahccejohtalus loaktá luonddu geasi áigge. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Esitysten mukaan valjakkokoiria ei tulisi kytkeä MH:n tupien pihapiiriin. |
Árvalusain daddjojuvvo ahte vuodjinbeatnagiid ii galggašii veaddit dasttán MR:a stobuid lahkosiin. |
| Säännöissä tulisi muistaa myös eläinsuojelullinen näkökulma. |
Njuolggadusain galggašii muitit maiddái ealliidsuodjalanbeali. |
| Kytkeminen pihapiirin ulkopuolelle saattaa esimerkiksi altistaa koirat suurpedoille. |
Jos beatnagiid veaddá dobbelis, de dat sáhttet šaddat stuorranávddiiguin dahkamuššii. |
| Koiravaljakkotoimintaan kaivataan suunnitelmallisuutta ja selkeämpää lainsäädäntöä. |
Beanavuodjindoaibma galgá buorebut plánejuvvot čielgaset láhkamearrádusaiguin. |
| Mainittujen yhteistyötahojen lisäksi esitämme Kennelliiton osallistumista suunnitteluun. |
Máinnašuvvon ovttasbargobeliid lassin mii árvalat maiddái Kennelliitto mielde plánemii. |
| (Lapin ympäristökeskus) +Ei muutosta suunnitelmaan. |
(Lappi birasguovddáš) +Eai rievdadusat plánii. |
| 11.2 Malminetsintä ja kaivostoiminta Hks:ssa mainitaan pinta-alaperusteinen valtauskorvaus, jonka maanomistaja vuosittain saa maillaan voimassa olevista valtausalueista. |
11.2 Málbmaohcan ja ruvkedoaibma Plánas máinnašuvvo viidodahkii vuođđuduvvi rogganváldinbuhtadus, man eanaeaiggát jahkásaččat oažžu rogganváldinguovlluid ovddas, mat leat su eatnamiin. |
| Kysymyksessä ei ole valvontamaksu, vaan maanomistajalle tuleva peruskorvaus, jonka lisäksi valtauksen haltija on velvollinen korvaamaan täysimääräisinä kaikki valtausalueella tehtyjen töiden mahdollisesti aiheuttamat vahingot. |
Jearaldagas ii leat gozihanmáksu, muhto eanaeaiggádii boahtti vuođđobuhtadus, man lassin rogganváldima hálddašeaddji lea geatnegahtton buhttet ollesmearálaččat buot daid vahágiid, mat leat vejolaččat šaddan váldinguovllus dahkkojuvvon bargguid dihte. |
| MH:n valtionmailla sijaitsevilta valtauksilta saamat valtauskorvausmaksut ja valvonnasta syntyneet kustannukset eivät siten ole esitetyllä tavalla toisiinsa liittyvä asia. |
Rogganváldinbuhtadusat, maid Meahciráđđehus vejolaččat oažžu stáhtaeatnamiin leahkki rogganváldimiin, ja goziheamis boahtán golut eai ná laktás máinnašuvvon vuogi mielde nubbi nubbái. |
| Ylä-Lapin luonnonhoitoalueen tilanne on poikkeuksellinen, koska alueen valtauksista normaalia suurempi osa on kullanhuuhdontavaltauksia. |
Davvi-Lappi luonddudikšunguovllu dilli lea áibbas iežaslágan, dasgo guovllu rogganváldimiin leat eanet gollerogganváldimat go dábálaččat. |
| Mikäli valtauskorvaukset halutaan mainita, myös niiden vuosittaisuus jokaiselta kalenterivuodelta, jona valtaus on voimassa, sekä valtauksen haltijan täysimääräinen vahingonkorvausvelvollisuus. |
Jos rogganváldinbuhtadusat háliiduvvojit máinnašuvvot, de galgá máinnašit maiddái daid jahkásašvuođa guđege kaleanddarjagis, goas rogganváldin lea fámus, ja rogganváldima hálddašeaddji ollesmearálaš vahátbuhttengeatnegasvuođa. |
| (GTK) |
(GTK) |
| perustamisen ja voimassa olevien valtausten osalta Metsähallitukselle aiheutuu kustannuksia, vaikka valtausalueella tehdyistä töistä ei aiheudu vahinkoja. |
-Rogganváldimiid vuođđudeapmi ja dálá váldimat dagahit Meahciráđđehussii goluid, vaikko rogganváldinguovllus dahkkojuvvon barggut eai dagat vahágiid. |
| +Täsmennetty suunnitelmaan. |
+Dárkkálmuhtton plánii. |
| 11.3 Maa-ainesten otto Tiepiiri esittää, että myös sen olisi mahdollista käyttää erämaa- ja soidensuojelualueen välittömässä läheisyydessä sijaitsevien teiden pienimuotoiseen parantamiseen ja kunnossapitoon erämaa- ja soidensuojelualueen maa-ainesvaroja; |
11.3 Eanaávdnasiid váldin Geaidnobire árvala ahte maiddái dat galggašii sáhttit geavahit meahcceguovllu ja jekkiidsuodjalanguovllu eanaávdnasiid dakkár geainnuid smávvalágan buorideapmái ja bajásdoallamii, mat leat dasttán meahcceguovllu ja jekkiidsuodjalanguovllu lahkosiin. |
| maa-ainesvarat ovat ko. alueella rajalliset ja kuljettaminen pitkiä matkoja lisää kunnostustöiden kustannuksia. |
Eanaávdnasat dákkár guovlluin leat vánis ja danin divvunbargguid golut lassánit, jos šaddá fievrridit eanaávdnasiid guhkes mátkkiid duohken. |
| (Tiehallinto) |
(Geaidnohálddahus) |
| -Ei ole mahdollista. |
-Ii leat vejolaš. |
| Nämä tarpeet pyritään |
Dáid dárbbuid geahččalit dorvvastit |
| turvaamaan erämaa- ja soidensuojelualueen ulkopuolelle. |
meahcceguovllu ja jekkiidsuodjalanguovllu olggobeallai. |
| Erämaalaki (62/1991) kieltää erämaaalueella valtionmaan tai siihen kohdistuvan käyttöoikeuden luovuttamisen muuhun kuin porotalouden, kalastuksen, metsästyksen tai keräilyn tarpeisiin. |
Meahcceguovloláhka (62/91) gieldá meahcceguovllus stáhtaeatnama dahje dasa guoskevaš geavahanvuoigatvuođa luohpadeami eará go boazodoalu, guolástusa, meahccebivddu dahje čoaggima dárbbuide. |
| Soidensuojeluasetus (852/1988) kieltää maaainesten ottamisen soidensuojelualueelta. |
Jekkiidsuodjalanásahus (852/1988) gieldá váldimis eanaávdnasiid jekkiidsuodjalanguovllus. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| 13 Käyttöoikeuksien vuokraus ja luovutus Myös muiden tukikohtien myöntämisessä tulee olla pidättyväinen, sillä niiden vaikutukset erämaaluonnolle ja erämaassa harjoitettaville poro- ja luontaiselinkeinoille voisivat olla varsin haitallisia. |
13 Geavahanvuoigatvuođaid láigoheapmi ja luohpadeapmi Maiddái eará doarjjabáikkiid mieđiheamis galgá leat viehka várrugas, dasgo dat sáhttet viehka garrasit čuohcit meahcceguovlolundui ja meahcceguovllus jođihuvvon boazo- ja luondduealáhusaide. |
| Varsinkin erämaamatkailuun (kalastus, metsästys jne.) perustuvien tukikohtien osalta tulee noudattaa tiukkaa linjaa, jos ne sijaitsevat luontaiselinkeinovyöhykkeellä. |
Erenoamážit meahcceguovloturismii (guolástus, meahccebivdu jna.) vuođđuduvvi doarjjabáikkiid hárrái galgá čuovvut čavges linnjá, jos dat leat luondduealáhusavádagas. |
| Lähtökohtana niiden myöntämiselle tuleekin olla vahvat erityis- ja lainsäädännölliset perusteet. |
Vuođđun doarjjabáikkiid mieđiheapmái galgetge leat sierra- ja láhkaásahuslaš ákkat. |
| (Lapin TE-keskus) |
(Lappi TE-guovddáš) |
| -Suunnitelmaa |
-Cealkámuš |
| tukeva lausunto. |
doarju plána. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievda- dusat plánii. |
| Hyvänä puolena hks:ssa on se, että se mahdollistaa uusien erätukikohtien perustamisen ja entisten säilyttämisen alueella, vaikkakin korkeilla kriteereillä. |
Buorrin beallin plánas lea dat, ahte dat addá vejolašvuođa vuođđudit ođđa doarjjabáikkiid ja seailluhit ovddeš meahccedoarjjabáikkiid guovllus, vaikko vel garra ákkaiguin. |
| Tällä turvataan tulevien sukupolvien erämaan käyttäjien mahdollisuudet hyödyntää perinteisiä pyyntialueita. |
Ná dorvvastuvvojit boahttevaš buolvvaid vejolašvuođat atnit ávkin meahcceguovllus árbevirolaš bivdoguovlluid. |
| (Utsjoen rhy) |
(Ohcejoga fdo) |
| -Suunnitelmaa |
-Cealkámuš |
| tukeva lausunto. |
doarju plána. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievda- dusat plánii. |
| Suunnitelma ei saa rajoittaa kolttien oikeutta pitää ja rakentaa kalastustukikohtia Näätämöjoen molemmille rannoille. |
Plána ii oaččo gáržžidit nuortalaččaid vuoigatvuođa doallat ja hukset guolástandoarjjabáikkiid Njávdánjoga goabbat gáddái. |
| -Hks:lla pyritään |
(Váhčira bálggus) |
| turvaamaan perinteiset oikeudet eikä esitetä niihin muutoksia. |
-Plána bokte geahččalit dorvvastit árbevirolaš vuoigat |
| +Ei muutosta hks:an. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| 13 Käyttöoikeuksien vuokraus ja luovutus Kalastusalue näkee kalastuksen kannalta tärkeäksi vanhojen kotasijojen korjausmahdollisuuden, eikä näe esityksessä olevan kotakorjauksen/ rakentamisen määrän (kolme) olevan riittävä. |
13 Geavahanvuoigatvuođaid láigoheapmi ja luohpadeapmi Guolástanguovllu mielas lea guolástusa dáfus dehálaš beassat divodit boares goahtesajiid. Min mielas árvalusas daddjojuvvon goahtedivvuma/-huksema mearri (golbma) ii leat doarvái. |
| (Utsjoen kalastusalue) +Ei muutosta suunnitelmaan. |
(Ohcejoga guolástanguovlu) +Eai rievdadusat plánii. |
| Vanhoille käyttöoikeussopimuksettomille rakennuksille voidaan tehdä omistajan hakemuksesta käyttöoikeussopimukset, mikäli niiden tämänhetkinen kunto ja omistajat täyttävät seuraavat kriteerit: 1. Rakennus on rakennettu ennen erämaalain voimaantuloa. |
Boares visttiide, maidda ii leat geavahanvuoigatvuođasoahpamuš, sáhttá dahkat eaiggáda ohcama vuođul geavahanvuoigatvuođa-soahpamušaid, jos daid dálá dilli ja eaiggádat devdet čuovvovaš ákkaid:1) Visti lea huksejuvvon ovdal meahcceguovlolága fápmuiboahtima. |
| 2. Rakennus on asumiskelpoinen. |
2) Visti lea oruhahtti. |
| 3. Rakennuksen omistaja on kirjoilla paikkakunnalla. |
3) Vistti eaiggát lea heaggačálihuvvon báikegottis. |
| 4. Omistaja käyttää rakennusta metsästyksen, kalastuksen ja keräilyn tukikohtana. |
4) Eaiggát geavaha vistti meahccebivddu, guolástusa ja čoaggima doarjjabáikin. |
| 5. Rakennukselle hankitaan kunnan rakennuslupa. |
5) Vistái háhkkojuvvo gielddas huksenlohpi. |
| Kohdan 3 vaatimus perustuslain vastainen 7 §. ”Suomen kansalaisella ja maassa laillisesti asuvalla on vapaus liikkua maassa ja valita asuinpaikkansa.” |
Čuoggá 3. gáibádus manná vuođđolága 7 §:a vuostá: ”Suoma riikkavuložat ja riikkas lágalaččat ássi olbmot ožžot friddja johtalit riikkas ja válljet iežaset ássanbáikki”. |
| -Esityksellä pyritään nimen |
-Árvalusa vuođul geahččalit |
| omaan turvaamaan paikkakuntalaisten perinteisten metsästys-, kalastus- ja keräilytukikohtien säilyminen. |
namalassii dorvvastit báikegoddelaččaid árbevirolaš meahcástan-, guolástan- ja čoaggindoarjjabáikkiid seailuma. |
| +Muotoillaan kriteeriä 3. ”Rakennuksen omistaja on paikkakuntalainen." |
+Biddjojuvvo ágga 3 hápmái: ”Vistti eaiggát galgá leat báikegoddelaš.” |
| Oikeusministeriön työryhmämietintöön liittyvässä tutkimuksessa 1919–2001 säädettyjen lakien suhteesta perustuslakiin on mm. kirjoitettu: ”Perustuslakivaliokunnan mukaan sellaisiin muualla kuin jokilaaksoissa asuviin henkilöihin, joilla on HM 6 §:ssä turvattu kalastusoikeus maanomistuksen nojalla tai muun perusteen takia, kohdistui enemmän rajoituksia kuin jokilaaksossa asuviin henkilöihin. |
Vuoigatvuođaministeriija bargojoavkosmiehttamuššii guoskevaš dutkamušas 1919–2001 ásahuvvon lágaid gaskavuođas vuođđoláhkii lea ee. čállojuvvon: ”Vuođđoláhkaváljagotti mielde dakkár olbmuide, geat ásset eará sajis go johkalegiin ja geain lea HM 6 §:s dorvvastuvvon guolástanvuoigatvuohta eanaoamasteami vuođul dahje eará ákka vuođul, čuhce eanet ráddjehusat go johkalegiin ássi olbmuide. |
| Näiden omistajien kannalta Tenojoki-sopimus siihen liittyvine kalastussääntöineen johtaa omistamisen merkityksettömyyteen. |
Dáid eaiggádiid dáfus Deanu soahpamuš dasa gullevaš guolástanjuolggadusain dahká duššin máinnašuvvon oamasteami. |
| ” Heidän mahdollisuutensa käyttää HM 6 §:ssä turvattua kalastusoikeutta normaalilla, kohtuullisella ja järkevällä tavalla vaikeutuvat olennaisesti tai jopa estyvät. |
” ”Sin vejolašvuođat geavahit HM 6 §:s dorvvastuvvon guolástanvuoigatvuođa normála, govttolaš ja jierpmálaš vuogi mielde šaddet mealgat váddáseabbon dahje juoba veadjemeahttumin. |
| Perustuslakivaliokunta katsoi, että kalastajien asema määräytyy, ei kalastusoikeuden, vaan vakinaisen asuinpaikan perusteella, vaikka asuinpaikan valitsemisen vapaus on turvattu, eikä kansalaisten nauttima suoja siten saisi lähtökohtaisesti riippua kotipaikasta. |
Vuođđoláhkaváljagotti mielas guolásteaddjiid sajádat mearrašuvvá, ii guolástanvuoigatvuođa muhto fásta ássanbáikki vuođul, vaikko ássanbáikki válljema friddjavuohta lea dorvvastuvvon, iige riikkavuložiid návddašan suodji oččošii leat ruovttubáikki duohken. |
| (Utsjoen ammattikalastajat ja metsästäjät ry) |
” (Ohcejoga ámmátguolásteaddjit ja -meahcásteaddjit ro) |
| Suunnitelman esitykseen tulee lisätä seuraava teksti: ”– – on pidettävä koltan ja hänen perheensä toimeentulon tai luontaiselinkeinon harjoittamisen kannalta perusteltuna tai se ylläpitää ja edistää kolttakulttuuria”. |
Plána árvalusa čuoggái 6 galgá lasihuvvot čuovvovaš čáhpodahtton teaksta: ”galgá atnit nuortalačča ja su bearraša áigáiboađu dahje luondduealáhusaiguin bargama dáfus ákkastallon áššin dahje dat bajásdoallá ja ovddida nuortalaškultuvrra ”. |
| -Tukikohtien myöntämis |
(Nuortalaččaid siidačoahkkin) |
| periaatteet määrittelee kolttalaki; |
-Doarjjabáikkiid mieđihanákkat |
| ei voida muuttaa hks:ssa. +Ei muutosta suunnitelmaan. |
meroštallojit nuortalašlágas, iige dáid sáhte dán plánas rievdadit. |
| Koska perinteiset luontaiselinkeinot ovat edelleen tärkeä osa utsjokelaista kulttuuria, elämäntapaa ja elinkeinoja, Utsjoen kunta puoltaa vanhojen nautintaoikeuksien omistajien tarvetta ylläpitää erämaa-alueella pyyntiasumuksia. |
Árbevirolaš luondduealáhusat leat ainge mávssolaš oassi ohcejohkalaččid kultuvrras, eallinvuogis ja ealáhusain, ja danin Ohcejoga gielda doarju boares návddašanvuoigatvuođaid eaiggádiid dárbbu bajásdoallat meahcceguovllus bivdovisožiiddiset. |
| Sitä varten asianosaiset voisivat kunnostaa vanhoja kota- paikkoja pyyntitukikohdakseen. |
Danin áššeoamasteaddjit sáhtášedje ordnet boares goahtesajiid alcceseaset bivdodoarjjabáikin. |
| Tämä osaltaan edesauttaa saamelaisen kulttuurin säilymistä ja kehittymistä. |
Dát fas livččii veahkkin seailluheamen ja ovddideamen sámekultuvrra. |
| (Utsjoen kunta) |
(Ohcejoga gielda) |
| -Suunnitelmaa tukeva |
-Cealkámuš doarju plána. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Alueella sijaitsee MH:n valvontatupia, joita tulee käyttää vain valvontatehtävissä. |
Guovllus leat MR:a gozihanstobut, maid galgá geavahit dušše gozihanbargguin. |
| Erämaalain mukaan MH:lla on mahdollista lunastaa tukikohtia omaan käyttöönsä. |
Meahcceguovlolága mielde MR sáhttá lotnut doarjjabáikkiid iežas atnui. |
| Kyläyhdistys vaatii, että tukikohtien omistuksen ja hallinnan muuttuessa tukikohtien alkuperäistä käyttötarkoitusta ei muuteta esimerkiksi matkailu- ja metsästyskäyttöön, vaan huomioidaan tukikohdan alkuperäinen käyttötarkoitus. |
Gilisearvi gáibida ahte doarjjabáikkiid oamasteami ja hálddašeami rievddadettiin doarjjabáikkiid álgoálgosaš geavahanulbmil ii rievdaduvvo ovdamearkka dihte turisma- ja meahccebivdoatnui, muhto váldojuvvo vuhtii doarjjabáikki álgoálgosaš geavahanulbmil. |
| (Näätämön kyläyhdistys ry) |
(Njávdáma gilisearvi ro) |
| -Hks:ssa todetaan, että tupien |
-Plánas daddjojuvvo ahte |
| käyttötarkoitusta voidaan muuttaa. |
stobuid geavahanulbmila sáhttá rievdadit. |
| muutoksista neuvotellaan paliskuntien ja koltta-alueella kolttien kanssa. |
Vejolaš rievdadusaid birra mii ráđđádallat bálgosiiguin ja nuortalašguovllus nuortalaččaiguin. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| 14 Valvonta Valvonnan tehostamiseksi on käytettävissä myös työvoimapoliittisia palkkaperusteisia määrärahoja. |
14 Goziheapmi Goziheami buoridan dihte gávdnojit maiddái bargofápmopolitihkalaš mearreruđat, maid sáhtášii geavahit bálkkáide. |
| (Lapin TE-keskus) +Ei muutosta suunnitelmaan. |
(Lappi TE-guovddáš) +Eai rievdadusat plánii. |
| Lapin rajavartiostolle riittävät nykyisellä tasolla olevat valtionmaan käyttöoikeudet erämaa- ja soidensuojelualueella. |
Lappi rádjegozáhussii lea doarvái beassat geavahit dálá vuoigatvuođat stáhtaeatnamiid jekkiidsuodjalanguovllus. |
| Toiminnot on turvattu erämaalaissa, soidensuojeluasetuksessa, maastoliikennelaissa sekä lausuttavana olevassa hks:ssa. |
Doaimmat leat dorvvastuvvon meahcceguovlolágas, jekkiidsuodjalanásahusas, meahccejohtaluslágas ja dán dikšun- ja geavahanplánas. |
| Lapin rajavartiosto suorittaa rajavalvonnan yhteydessä erävalvontaa erämaa-alueella resurssiensa puitteissa, eikä resursseja ole lisätä nykyisestä lausunnossa mainituilla alueilla. |
Lappi rádjegozáhus bearráigeahččá rájiidgoziheami oktavuođas meahcigeavaheami meahcceguovllus iežas resurssaid olis. Resurssaid ii sáhte lasihit dálážis máinnašuvvon guovlluin. |
| Yhteistoiminta ja tietojen vaihto Ylä-Lapin luonnonhoitoalueen erätarkastajan kanssa on reaaliaikaista ja tiivistä. |
Lonohallat dađistaga dieđuid Davvi-Lappi luonddudikšunguovllu meahccedárkkisteaddjiin. |
| (Lapin rajavartiosto) +Ei muutosta suunnitelmaan. |
(Lappi rádjeg.) +Eai rievdadusat plánii. |
| 15 Resurssit ja aikataulu Lapin TE-keskus voi osallistua työllisyysohjelman kautta retkeilyn, matkailukalastuksen, virkistyskäytön ja saamelaiskulttuurin investointeihin erityisesti Sevettijärvi–Näätämöjokialueella. |
15 15 Resurssat ja áigedávval Lappi TE-guovddáš sáhttá leat mielde barggolašvuođaprográmma bokte vánddardeami, turistaguolástusa, lustageavaheami ja sámekultuvrra investeremiin erenoamážit Čeavetjávrri ja Njávdánjoga guovllus. |
| (Lapin TE-keskus) |
(Lappi TE-guovddáš) |
| -Pyritään entisestään lisäämään |
-Mii geahččalat lasihit dálážis |
| yhteistyötä. |
ovttasbarggu. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Suunnitelmaluonnokseen on lisätty, että Metsähallitus rakentaa uuden huoltotuvan neuvoteltuaan sijoituspaikasta paliskunnan ja kolttien kanssa. |
Plánaárvalussii lea lasihuvvon ahte Meahciráđđehus hukse ođđa fuolahanstobu, go lea vuos ráđđádallan fuolahanstobu báikkis bálgosiin ja nuortalaččaiguin. |
| Paliskunta katsoo, että huoltotuvan rakentaminen alueelle on tarpeetonta. |
Bálgosa mielas fuolahanstobu ii gánnát hukset. |
| Viite: korkeimman hallinto-oikeuden päätös 23.2. 2004. (Näätämön paliskunta) |
Mii čujuhat Alimus hálddahusrievtti mearrádussii 23.3.2004. (Njávdáma bálggus) |
| -Jos tupa rakennetaan, laaditaan |
-Jos stohpu huksejuvvo, de mii dahkat |
| tuvan käytöstä käyttö- ja tarveselvitys sekä neuvotellaan alueen paliskunnan ja koltta-alueella kolttien kanssa. |
stobu geavaheamis geavahan- ja dárbočielggadusa ja ráđđádallat guovllu bálgosiin ja nuortalašguovllus nuortalaččaiguin. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Kolttien kyläkokous vastustaa uuden huoltotuvan rakentamista alueelle. |
Nuortalaččaid siidačoahkkin vuostálastá ođđa fuolahanstobu huksema guvlui. |
| Mikäli MH edelleen vaatii uuden huoltotuvan rakentamista, on sen laadittava huoltotuvan tarpeellisuudesta perusteellinen käyttö- ja tarveselvitys. |
Jos MR ainge gáibida ođđa fuolahanstobu huksema, de fuolahanstobu dárbbašlašvuođas galgá dahkat vuđolaš geavahan- ja dárbočielggadusa. |
| (Kolttien kyläkokous) |
(Nuortalaččaid siidačoahkkin) |
| -Ks. edellinen kommentti. |
-Gč. ovddit kommeantta. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Kyläyhdistys vastustaa uuden huoltotuvan rakentamista Kaldoaivin erämaa-alueelle ja vaatii MH:ta poistamaan ko. asian suunnitelmasta viitaten korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen Dn:o 1646/03. (Näätämön kyläyhdistys ry) |
Gilisearvi vuostálastá ođđa fuolahanstobu huksema Gálddoaivvi meahcceguvlui ja gáibida MR:a jávkadit dán ášši plánas. Gilisearvi čujuha Alimus hálddahusrievtti mearrádussii Dnr 1646/03. (Njávdáma gilisearvi ro) |
| -Ks. edelliset kommentit. |
-Gč. ovddit kommeanttaid. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| 16 Suunnitelman vaikutusten arviointi Saamelaiskäräjien on otettava kolttien kyläkokous mukaan laatimaan arviota hks:n vaikutuksista saamelaiskulttuuriin. |
16 Plána váikkuhusaid árvvoštallan Sámediggi galgá váldit Nuortalaččaid siidačoahkkima mielde árvvoštallat plána váikkuhusaid sámekultuvrii. |
| (Kolttien kyläkokous) |
(Nuortalaččaid siidačoahkkin) |
| -MH ei voi päättää asiasta; toivomus |
-Meahciráđđehus ii sáhte mearridit áššis, |
| on kuitenkin välitetty saamelaiskäräjille. |
muhto sávaldat lea goittot dieđihuvvon sámediggái. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Hks:sta puuttuu kokonaan riskien arviointi. |
Plánas eai leat ollege árvvoštallan vejolaš heajos beliid. |
| Myös suojelualueen lähialueiden käytöstä aiheutuvat riskit alueen suojelulle tulisi arvioida. |
Maiddái suodjalanguovllu lahkosiid geavaheamis boahtti heajos beliid guovllu suodjaleapmái galggašii árvvoštallat. |
| Esim. lähialueiden matsätalousojitusten ja/tai muiden käyttömuotojen vaikutukset suojelualueeseen tulisi arvioida ja mahdollisuuksien mukaan minimoida. |
Omd. goivvohagaid roggama lahkosiid vuovdedoalu dárb- buide ja/dahje eará geavahanhámiid váikkuhusaid suodjevuovdeguvlui galggašii árvvoštallat ja vejolašvuođaid mielde geahpedit nu ollu go vejolaš. |
| (Lapin ympäristökeskus) |
(Lappi birasguovddáš) |
| -Suunnitelmassa on laadittu vaikutusten |
-Plánas lea dahkkojuvvon váikkuhusaid |
| arviointi niiden käyttömuotojen osalta, jotka kohdistuvat suunnittelualueeseen. |
árvvoštallan daid geavahanhámiid hárrái, mat gusket meahcceguvlui. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Toisin kuin suunnitelmassa väitetään, suunnitelma heikentää merkittävästi saamelaisten kulttuurin harjoittamisen edellytyksiä verrattuna ennen erämaalakia (v. |
Nuppeláhkai go plánas čuoččuhuvvo, de plána čuohcá mealgat sámekultuvrii dan dili ektui, mii lei ovdal meahcceguovlolága fápmuiboahtima 1991:s. |
| (Kaldoaivin paliskunta) |
(Gálddoaivvi bálggus) |
| -Alueella korostuvat porotalouden ja |
-Guovllus boahtá bures ovdan boazodoalu, |
| luontaiselinkeinojen sekä saamelaiskulttuurin turvaaminen. |
luondduealáhusaid ja sámekultuvrra dorvvasteapmi. |
| Tämä on suunnittelun lähtökohta. |
Dát lea plánema vuođđun. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Lähteet ja kirjallisuus Esitetyt (9 kpl) julkaisuviitteet tulisi lisätä suunnitelmaan. |
Gáldut ja girjjálašvuohta Ovdanbukton preanttusčujuhemiid (9 st) galggašii lasihit plánii. |
| (GTK) +Lisätään suunnitelmaan julkaisuviitteet. |
(GTK) +Lasihuvvojit plánii preanttusčujuheamit. |