| 2010 LUOTTAMUKSELLISUUS Julkinen DIAARINUMERO 4281/623/2003 SUOJELUALUETYYPPI/ SUOJELUOHJELMA ALUEEN NIMI Tarvantovaaran erämaa-alue NATURA -ALUEEN |
ALMMUSTUHTTI Meahciráđđehus ALMMUSTUHTTINÁIGI DOAIBMANADDI Meahciráđđehus DOHKKEHANBEAIVI 16.12.2010 LUHTOLAŠVUOHTA Almmolaš DIÁRANUMMIR 4281/623/2003 SUODJALAN |
| NIMI JA KOODI Tarvantovaaran erämaa FI 1300118 |
JA KODA Darvvatvári meahcceguovlu FI 1300118 |
| TEKIJÄ(T) Metsähallitus JULKAISUN NIMI Tarvantovaaran erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelma TIIVISTELMÄ Erämaalain (62/1991) mukaisesti Metsähallitus on laatinut Tarvantovaaran erämaa-alueen hoito- |
DAHKKI(T) Meahciráđđehus PRENTOSA NAMMA Darvvatvári meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplána ČOAHKKÁIGEASSU Meahcceguovlolága (62/1991) mielde Meahciráđđehus lea dahkan Darvvatvári meahcceguovllu |
| ja käyttösuunnitelman, jolla pyritään alueen erämaaluonteen säilyttämiseen, luontaiselinkeinojen ja saamelaiskulttuurin turvaamiseen sekä luonnon monipuolisen käytön ja sen edellytysten kehittämiseen. |
dikšun- ja geavahanplána, mainna geahččalit seailluhit guovllu meahccáivuođa, dorvvastit luondduealáhusaid ja sámekultuvrra sihke ovddidit luonddu máŋggabealat geavaheami ja geavahanvejolašvuođaid. |
| Tarvantovaaran erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelman kanssa samanaikaisesti on laadittu erämaahan lännessä rajoittuvan Lätäsenon–Hietajoen soidensuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelma. |
Darvvatvári meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplánain lea dahkkojuvvon oktanaga meahcceguvlui oarjjabealde rádjašuvvi Leahttáseanu–Jiehtájoga jekkiidsuodjalanguovllu dikšun- ja geavahanplána. |
| Alue kuuluu kokonaisuudessaan saamelaisten kotiseutualueeseen (Laki 974/1995). |
Guovlu gullá ollásit sámiid ruovttuguvlui (Láhka 974/1995). |
| Erämaa kuuluu myös Euroopan unionin Natura 2000 -suojelualueverkoston alpiiniseen vyöhykkeeseen, johon EU:n komissio sen hyväksyi luontodirektiivin (92/43/ETY) perusteella 22.12. 2003. Erämaan hoidon ja käytön seurantaan esitetään pysyviksi tarkoitettujen päätösten sijaan pysyvää prosessia. |
Meahcceguovlu gullá maiddái Eurohpá uniovnna Natura 2000 -suodjalanguovlofierpmádaga alpiinnalaš avádahkii, masa EU:a kommišuvdna dan dohkkehii luondodirektiivva vuođul 22.12.2003. Meahcceguovllu dikšuma ja geavaheami čuovvuma várás árvaluvvo bissovažžan oaivvilduvvon mearrádusaid sadjái bissovaš proseassa. |
| Tämä tarkoittaa sitä, että suunnitelmaa tulee tarkistaa 10–15 vuoden välein tai useamminkin, ja tämän tarkistuksen tulee tapahtua osallistavan suunnittelun periaatteella. |
Dát oaivvilda dan, ahte plána galgá dárkkistuvvot 10–15 jagi gaskkaid dahje dávjjitge ja dát dárkkisteapmi galgá dáhpáhuvvat oassálasti plánema prinsihpa mielde. |
| Kuitenkin suunnitelman päälinjat – kuten esimerkiksi vyöhykkeistäminen ja siihen perustuva maankäytön ohjaus – on tarkoitettu mahdollisimman pysyviksi päätöksiksi. |
Goitge plána váldolinnját – dego ovdamearkka dihte avádatjuohku ja dasa vuođđuduvvi eanangeavaheami stivren – leat oaivvilduvvon nu bissovaš mearrádussan go vejolaš. |
| Suunnitelma perustuu lakeihin ja asetuksiin, Ylä-Lapin luonnonvarasuunnitelman linjauksiin, alueen luonnon ja käytön perusselvityksiin, maastokäynteihin, Metsähallituksen ja ympäristöministeriön suunnitteluohjeisiin, Metsähallituksen henkilöstön alueen hoidosta kertyneisiin kokemuksiin ja tietoihin, aiempiin erämaa-alueille laadittuihin hoito- ja käyttösuunnitelmiin, sidosryhmien esittämiin tietoihin ja näkemyksiin sekä paikallisen väestön ja matkailijoiden antamiin tietoihin ja palautteeseen. |
Plána vuođđuduvvá lágaide ja ásahusaide, Davvi-Lappi luondduriggodatplána váldoprinsihpaide, guovllu luonddu ja geavaheami vuođđočielggadusaide, báikkialdefitnamiidda, Meahciráđđehusa ja birasministeriija plánenrávvagiidda, Meahciráđđehusa bargovehkii guovllu dikšuma birra čoggon vásáhusaide, dieđuide ja meahcceguovlluid várás dahkkojuvvon ovddit dikšun- ja geavahanplánaide, čanasjoavkkuid ovdanbuktin dieđuide ja oainnuide sihke báikkálaš olbmuid ja mátkkálaččaid addin dieđuide ja máhcahahkii. |
| Tarvantovaaran erämaa-alue on pinta-alaltaan pienin Enontekiön kunnassa sijaitsevista erämaista. |
Darvvatvári meahcceguovlu lea viidodaga dáfus unnimus Eanodaga gieldda meahcceguovlluin. |
| Yhdessä ympäröivien alueiden kanssa se muodostaa laajan erämaisen, syrjäisen ja suhteellisen luonnontilaisen aluekokonaisuuden. |
Birastahtti guovlluidisguin dat hábme viiddis meahccás, boaittobeale je viehka luonddudilálaš guovloollisvuođa. |
| Tarvantovaaran erämaa on maisemiltaan tyypillistä Metsä- ja Tunturi-Lapin vaihettumisvyöhykettä, jolle on tunnusomaista maaston soisuus. |
Darvvatvári meahcceguovlu lea duovdaga dáfus Vuovde- ja Duottar-Sámi mihtilmas molsašuvvanavádat, mii lea hui jeaggái. |
| Soita on noin kolmasosa alueen pinta-alasta. |
Jeakkit leat sullii goalmmádas guovllu viidodagas. |
| Tunturiylängöiltä, järvistä ja suurilta soilta saavat alkunsa monet huomattavat Muonionjokeen laskevat joet. |
Duottarbadjosiin, jávrriin ja stuorra jekkiin golggiidit máŋggat stuorralágan jogat Muonájohkii. |
| Mäntyä esiintyy pieninä metsiköinä ja yksittäisinä puina alueen eteläosissa; muutoin sen etelä- ja keskiosat ovat pääasiassa tunturikoivikoita ja soita. |
Beahci šaddá smávva bohtožiiguin ja ovttaskas muorran guovllu lulágeahčen, muđui guovllu lulágeahčen ja guovddášosiin leat eanas lagešvuovddit ja jeakkit. |
| Näin ollen alueella ei ole metsätaloudellista käyttöä. |
Nappo dát guovlu ii leat vuovdeekonomalaš anus. |
| Maasto kohoaa pohjoiseen mentäessä, ja Maanselän vedenjakajalla Norjan rajalla kohoaa yhtämittaisempi tunturiylänkö, jonka korkeimmat laet ovat yli 600 m mpy. Tarvantovaaran erämaa on pääasiassa paikallisten ihmisten käytössä. |
Eatnamat badjánit davásguvlui manadettiin ja Másealggi čáhcejuohkamis Norgga ráji lahkosiin leat juo oktilet duottarbadjosat, main alimusat leat badjel 600 mehtera alu. Darvvatvári meahcceguovlu lea eanas báikkálaš olbmuid anus. |
| Se on heille tärkeä poronhoito-, metsästys-, kalastus- ja virkistysalue. |
Dat lea sidjiide dehálaš boazodoallo-, meahccebivdo- ja lustageavahanguovlu. |
| Erämaa kuuluu kokonaisuudessaan Käsivarren paliskunnan poronhoitoalueeseen. |
Meahcceguovlu gullá ollásit Giehtaruohttasa bálgosa boazodoalloguvlui. |
| Ulkopaikkakuntalaisista virkistyskävijöistä alueella liikkuvat kesäisin luonnonrauhaa ja hiljaisuutta etsivät omatoimiset eräretkeilijät ja kalastajat. |
Olgobáikegoddelaš astoáiggegallestalliin guovllus johtalit geasi áigge iešráđálaš meahccevánddardeaddjit ja guolásteaddjit, geat ohcalit luondduráfi ja jaskatvuođa. |
| Talvella alueen pohjoisosassa kulkeva Hetta–Kilpisjärvi-moottorikelkkaura ja siihen liittyvä yhdysura Kaaresuvannosta Syväjärvelle tuovat läpikulkijoita alueelle. |
Dálvit guovllu davágeahčen johtti Heahttá–Gilbbesjávri mohtorgielkámáđidja ja dasa gullevaš laktamáđidja Gárasavvonis Čiekŋalisjávrái buktet čađajohttiid guvlui. |
| Erämaassa on kaksi Metsähallituksen huoltamaa autiotupaa. |
Plána lea ollásit fidnemis suomagiellii (Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. |
| AVAINSANAT erämaa-alue, porotalous, luontaiselinkeinot, saamelaiskulttuuri, virkistyskäyttö MUUT TIEDOT Suunnitelman ovat kirjoittaneet Liisa Kajala ja Elina Stolt. |
Sarja C 92) ČOAVDDASÁNIT meahcceguovlu, boazodoallu, luondduealáhusaid, sámekultuvrra, lustageavahan EARÁ DIEĐUT Plána leaba čállán Liisa Kajala ja Elina Stolt. |
| SARJAN NIMI JA NUMERO Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. |
RÁIDDU NAMMA JA |
| SIVUMÄÄRÄ 166 s. KIELI suomi KUSTANTAJA Metsähallitus PAINOPAIKKA Kopijyvä Oy |
SIIDOLOHKU 154 s. GIELLA sámegiella GOASTTIDEADDJI Meahciráđđehus PRENTENBÁIKI Kopijyvä Oy |
| 1 Johdanto |
1 Álggahus |
| 1.1 Suomen erämaat |
1.1 Suoma meahcceguovllut |
| Suomessa perustettiin vuonna 1991 erämaalailla (62/1991) 12 erämaa-aluetta, pinta-alaltaan yhteensä noin 1,5 miljoonaa hehtaaria. |
Suomas vuođđuduvvojedje 1991:s meahcceguovlolága (62/1991) vuođul 12 meahcceguovllu, viidodaga dáfus oktiibuot sullii 1,5 miljovnna hektára. |
| Näistä yhdeksän sijaitsee kokonaan ja yksi kolmasosaltaan saamelaisten kotiseutualueella. |
Dáin ovcci leat ollásit sámiid ruovttuguovllus ja ovtta guovllus fas goalmmádas. |
| Erämaat ovat luonnonsuojelualueiden ja talousmetsien välimuotoja, monipuolisen käytön alueita. |
Meahcceguovllut leat belohahkii luonddusuodjalanguovllut ja belohahkii ekonomiijavuovddit, dat leat máŋggabealat geavaheami guovllut. |
| Kansainvälisesti erämaat määritellään alueiksi, jotka ovat laajoja, syrjäisiä, tiettömiä, lähes asumattomia ja varsin luonnontilaisia. |
Riikkaidgaskasaš meroštallama mielde meahcceguovllut leat viiddis boaittobeale guovllut, main eai leat geainnut ja mat leat measta ávdimat ja viehka luonddudilis. |
| Määritelmä sopii eräin varauksin Suomenkin erämaihin. |
Meroštallan heive muhtun muddui maiddái Suoma meahcceguovlluide. |
| Suomen erämaat ovat kuitenkin olleet ja ovat edelleen ihmisten käytössä. |
Suoma meahcceguovllut leat goittot leamaš ja leat ainge olbmuid anus. |
| Siksi ne eivät ole täysin luonnontilaisia, asumattomia eivätkä myöskään täysin syrjäisiä. |
Danin dat eai leat ollásit luonddudilis eaige áibbas ássameahttumat eaige dat leat maiddái álo nu boaittobealdege. |
| Nykyiset maastoajoneuvot mahdollistavat lähes ympärivuotisen pääsyn erämaihin. |
Dálá meahccefievrruiguin beassá meahcceguovlluide measta birra jagi. |
| Laajat tiettömät kairat ovat aikojen kuluessa muokanneet pohjoisen ihmisiä, heidän ajatteluaan ja elämänmuotoaan. |
Viiddis geainnuhis skáiddit leat áiggiid mielde duddjon davvimáilmmi olbmuid ja sin jurddašanvuogi ja eallinhámi. |
| Saamelaiskulttuuri ja pohjoinen suomalaiskulttuuri elävät yhä voimakkaina, vaikkakin kulttuurin ulkoiset muodot ovat pysyvän asutuksen ja teknistymisen myötä olennaisesti muuttuneet. |
Danin sámekultuvrras ja davviguovlluid suomakultuvrras vuhttojit bures davviárvvut ja -guottut, vaikko vel kultuvrra olgguldas hámit leat fásta ássama ja teknihka atnuiboahtima geažil sakka nuppástuvvan. |
| Saamen kielessä ei ole suomen kielen erämaa -sanaa vastaavaa käsitettä. |
Sámegielas ii álgoálggus oppa gávdnoge sátni meahcceguovlu. |
| Porosaamelaiset ovat ainakin osan vuodesta asuneet metsissä ja tuntureilla vaihtaen asuinpaikkaa riistan, kalantulon ja laidunten mukaan, ilman pysyvämpää kiinteää asuinpaikkaa. |
Boazosámit leat ássan goittot oasi jagis meahcis ja duoddariin ja molson ain ássanbáikki fuođđodili, guollesállašiid ja guohtoneatnamiid mielde, nu ahte sis ii lean báljo fásta orrunsadji. |
| Saamelaisille koti on ”kaikki tunturit”. |
Sámiide ruoktu lea ”buot duoddarat”. |
| Suomalaisen erämaakäsitteen juuret ovat pyyntikulttuurissa. |
Suopmelaš meahcceguovlodoahpaga ruohttasat leat bivdokultuvrras. |
| Erämaiksi on sanottu laajoja takamaita. Niihin tehtiin eri pituisia kalastus- ja metsästysmatkoja aikoina, jolloin pyynti antoi olennaisen osan toimeentulosta. |
Meahcceguovlun leat gohčodan viiddis boaittobeale guovlluid, main olbmot johte guolásteamen ja meahcásteamen, dalle go bivdu lei vel mávssolaš oassi olbmuid birgenlágis. |
| Suomalaisille erämaa merkitsee ennen kaikkea tietöntä, asumatonta – halkaisijaltaan yli kahdeksankilometristä – aluetta, jonka ominaispiirteisiin kuuluvat luonnontilaiset suot, synkät metsät ja puhtaat vesistöt. |
Suopmelaččaide meahcceguovlu mearkkaša vuosttažettiin áidalas ávdin guovllu, man čađamihttu lea badjel gávcci kilomehtera ja mas leat luonddudilálaš jeakkit, ruojus vuovddit ja buhtes čázádagat. |
| Suomalaiset suhtautuvat erämaihin konservatiivisesti ja säilyttävästi. |
Suopmelaččat doaladuvvet meahcceguovlluide konservatiivvalaččat seailluhanládje. |
| Erämaahan kiireistä maailmaa pakenevat entisaikojen keräilijät ja pyytäjät. |
Meahcceguvlui olbmot báhtarit máilmmi hoahpuid dego dološ čoaggit ja bivdit. |
| Erämaahan kuuluviksi hyväksytään pitkospuut, autiotuvat, tulipaikat, laavut, opasteet ja polut. |
Meahcceguovllus ožžot leat olbmuid mielas rovit, ávdinstobut, dolastallanbáikkit, lávut, oahpistanrusttegat ja máđijat. |
| Sen sijaan erämaassa ei suomalaisen enemmistön mukaan saa olla mm. erämaakahviloita ja kirjolohialtaita. |
Muhto eanas suopmelaččaid mielas meahcceguovllus eai oaččo leat ee. meahccekafeat eaige girjeluossaáldát. |
| (Hallikainen 1998) |
(Hallikainen 1998) |
| Erämaat vaikuttavat yhä pohjoisten ihmisten elämään – ja toisaalta ihmisten toimet vaikuttavat erämaihin. |
Meahcceguovllut váikkuhit ainge davviolbmuid eallimii – ja nuppe dáfus olbmuid doaimmat váikkuhit meahcceguovlluide. |
| Tämä kaksisuuntainen yhteys on pohjoisen elämänmuodon perusta. |
Dát guovtti guvlui váikkuheaddji gaskavuohta lea davvi eallinvuogi vuođđu. |
| Nykyisin erämaat merkitsevät paikallisille asukkaille toimeentulonlähdettä, kulttuuriperintöä ja virkistysmahdollisuuksia. |
Dálá meahcceguovllut mearkkašit báikkálaš ássiide áigáiboađu, kulturárbbi ja lustageavahanvejolašvuođaid. |
| He saavat erämaa-alueilta tuloja porotaloudesta, kalastuksesta, metsästyksestä, hillastuksesta ja luontomatkailusta. |
Sii ožžot meahcceguovlluin sisaboađuid boazodoalus, guolástusas, meahccebivddus, lubmemis ja luondduturismmas. |
| Erämaiden rajat eivät ole rajoja paikallisille ihmisille. |
Meahcceguovlluid rájit eai leat rájit báikkálaš olbmuide. |
| He eivät välttämättä edes tiedä, missä rajat sijaitsevat, koska poronhoito, metsästys ja kalastus ovat mahdollisia myös muualla. |
Sii eai álo oppa dieđege, gokko rájit johtet, dasgo meahcceguovlluin ja daid olggobealde sáhttá bargat bohccuiguin, meahcástit ja guolástit. |
| Yleensä luontokin on samanlaista. |
Dábálaččat luonduge lea ovttalágan. |
| Harvaan asutussa pohjoisessa erämaat ovat osia laajemmista erämaisista aluekokonaisuuksista. |
Hárvvet ássojuvvon davvimáilmmis meahcceguovllut gullet oassin viidáset meahcceguovllulágan eananollisvuođaide. |
| Niillä kullakin on oma asutus- ja elinkeinohistoriansa, joka näkyy myös tämän päivän käyttömuodoissa. |
Dain guđesge lea iežas ássan- ja ealáhushistorjá, mii vuhtto maiddái dálá geavaheddjiin ja geavahanhámiin. |
| Erämaiset alueet ulottuvat valtakunnan rajojen yli, kun alueiden luonto sekä asutus- ja kulttuurihistoria ovat samankaltaisia. |
Meahcceguovllulágan eatnamat eai čuovo riikkarájiid, dasgo dáid guovlluid luondu ja ássan- ja kulturhistorjá sulastahttá ollu. |
| Paikalliset asukkaat ovat perinteisesti ylittäneet rajoja varsin vapaasti. |
Báikkálaš ássit leat don doložis rasttildan viehka friddja riikkarájiid. |
| Suomen erämaalaki (62/1991) lähtee edellä kuvatuista perinteistä ja niiden kunnioituksesta. |
Suoma meahcceguovlolága (62/1991) vuođđun leat ovdalis govviduvvon árbevierut ja daid gudnejahttin. |
| Suomen erämaat on perustettu säilyttämään sekä luonnon- että kulttuuriarvoja. |
Suoma meahcceguovllut leat vuođđuduvvon seailluhit sihke luonddu- ja kulturárvvuid. |
| Sana kulttuuri voidaan ymmärtää laajasti siten, että se pitää sisällään paitsi tietyn elämäntavan, myös tuohon elämäntapaan liittyvät taloudelliset arvot ja toimet. |
Sáni kultuvra sáhttá ipmirdit viidát nu, ahte dat doallá sisttis earret dihto eallinvuogi maiddái duon eallinvuohkái guoskevaš ekonomalaš árvvuid ja doaimmaid. |
| Tämä ihmisen ja luonnon yhteyden tunnustaminen näkyy erämaiden rajauksessa. |
Dát olbmo ja luonddu oktavuođa dovddasteapmi vuhtto meahcceguovlluid rájideamis. |
| Niitä ei ole rajattu pelkästään ”etäisyys tiestä” -kriteereiden mukaan, eikä niiltä edellytetä täydellistä asumattomuutta eikä luonnontilaisuutta (Erämaakomitea 1988). |
Rájit eai leat mearriduvvon dušše ”gaska geainnus” -ákkaid mielde iige gáibiduvvo ahte meahcceguovlu galgá leat áibbas ávdin ja luonddudilis (Meahcceguovlokomitea 1988). |
| Tarvantovaaran erämaa sijaitsee Käsivarren tyvessä ja on pinta-alaltaan noin 67 030 ha. |
Darvvatvári meahcceguovlu lea Giehtaruohttasa máddagis ja dan viidodat lea sullii 67 030 ha. |
| Laajuudestaan huolimatta se on huomattavasti pienempi kuin Suomen suurimmat erämaa-alueet ja pienin Enontekiöllä sijaitsevista erämaista. |
Viidodagastis fuolakeahttá dat lea mealgat unnit go Suoma stuorimus meahcceguovllut ja dat lea unnimus Eanodaga meahcceguovlluin. |
| Tarvantovaaran erämaa liittyy lännessä laajempaan Lätäsenon–Hietajoen soidensuojelualueen ja Käsivarren erämaa-alueen muodostamaan aluekokonaisuuteen (kuva 1). |
Darvvatvári meahcceguovlu laktása oarjin viidáset Leahttaseanu–Jiehtájoga jekkiidsuodjalanguovllu ja Giehtaruohttasa meahcceguovllu hábmen eananollisvuhtii (govva 1). |
| Erämaan pohjoispuolella, Norjassa, on tietöntä ja luonteeltaan samankaltaista aluetta aina Kautokeinoon asti. |
Meahcceguovllu davábealde, Norggas, lea geainnuhis guovlu ja seammasullasaš guovlu joatkašuvvá gitta Guovdageidnui. |
| Tarvantovaaran erämaan eteläraja kulkee valtatie 21:n pohjoispuolella, lähimmillään noin 3 km:n etäisyydellä valtatiestä. |
Darvvatvári meahcceguovllu lullirádji manná váldogeaidnu 21:a davábeale, dat lea lagamusas sullii golmma kilomehtera duohken váldogeainnus. |
| Lähimpänä erämaata sijaitsee Kultiman kylään johtava tie. |
Lagamusas meahcceguovllu lea Gulddáma gillái manni geaidnu. |
| Kylästä on erämaan rajalle noin 1 km. |
Gilis lea meahcceguovllu ráji ala sullii okta kilomehter. |
| Idässä alue rajoittuu osittain Salvas- ja Palojokeen ja tulee lähimmillään Leppäjärven kylän kohdalla noin 3 km:n päähän Hetta–Kautokeino-tiestä. |
Nuortan meahcceguovlu rádjin lea muhtun muddui Sálvvoš- ja Bálojohka ja lagamusas meahcceguovlu lea Leaibejávrri gili buohta sullii golmma kilomehtera duohken Heahttá–Guovdageaidnu-geainnus. |
| Alue kuuluu kokonaisuudessaan saamelaisten kotiseutualueeseen. |
Guovlu gullá ollásit sámiid ruovttuguvlui. |
| Erämaa kuuluu myös Natura 2000 -suojelualueverkoston alpiiniseen vyöhykkeeseen, johon EU:n komissio sen hyväksyi Tarvantovaara -nimisenä alueena (FI 1300118) luontodirektiivin (92/43/ETY) perusteella 22.12. |
Meahcceguovlu gullá maiddái Natura 2000 -suodjalanguovlofierpmádaga alpiinnalaš avádahkii, masa EU-kommišuvdna dohkkehii dan Darvvatvárri nammasaš guovlun (FI 1300118) luondodirektiivva (92/43/ETY) vuođul 22.12.2003. |
| Tarvantovaaran erämaa on korostuneesti paikallisten ihmisten erämaa, joka on tutkimusretkeilijöiden ajoista saakka useimmiten jäänyt muualta tulleiden osalta vähälle huomiolle. |
Darvvatvári meahcceguovlu lea hui čielgasit báikkálaš olbmuid meahcceguovlu, gos eai leat dutkanvánddardeddjiid áiggiid rájes báljo dihtton olggobealde boahtán olbmot. |
| Ulkopaikkakuntalaisten retket suuntautuvat useimmiten Luoteis-Enontekiön maisemallisesti, geologisesti, eläimistöllisesti ja kasvistollisesti Suomen oloissa poikkeukselliselle Käsivarren suurtunturialueelle. |
Olgobáikegoddelaččat vánddardit eanas Oarjedavvi-Eanodagas Giehtaruohttasa stuorraduottarguovllus, mii lea Suoma dilis geologiija, elliid ja šattuid dáfus hárvenaš guovlu. |
| Näin ollen Tarvantovaaran erämaa-alueen retkeilijämäärät ovat huomattavan vähäisiä verrattuna Käsivarren erämaa-alueen luoteisosiin. |
Ná Darvvatvári meahcceguovllus vánddardit ollu unnit olbmot go Giehtaruohttasa meahcceguovllu oarjedavágeahčen. |
| Alueella liikkuvat kesäisin omatoimiset luonnonrauhaa ja hiljaisuutta etsivät eräretkeilijät ja -kalastajat. |
Darvvatvári meahcceguovllus johtalit geasi áigge dakkár iešráđálaš meahccevánddardeaddjit ja guolásteaddjit, geat ohcalit luondduráfi ja jaskatvuođa. |
| Talvella alueen pohjoisosassa kulkeva Hetta–Kilpisjärvi-moottorikelkkaura ja siihen liittyvä yhdysura Kaaresuvannosta Syväjärvelle tuovat sinne enemmän läpikulkijoita. |
Guovllu davágeahčen manná dálvit Heahttá–Gilbbesjávri-mohtorgielkávuojáhat ja dasa laktáseaddji laktavuojáhat Gárasavvonis Čiekŋalisjávrái. Daid mielde johtet olbmot dálvit guovllu čađa. |
| Tarvantovaaran erämaa on tietön; |
Darvvatvári meahcceguovllus eai leat geainnut; |
| joskin Lavivaarasta Syväjärvelle ja Kultimasta Leppäjärvelle kulkevat osittain erämaa-alueella Tiehallinnon polut, ja Metsähallitus myöntää paikkakuntalaisille tarveharkintaisesti kesäaikaisia maastoliikennelupia myös muutamille muille urille. |
vaikko vel Lávváris Čiekŋalisjávrái ja Gulddámis Leaibejávrái mannet muhtun muddui meahcceguovllu siste Geaidnohálddahusa máđijat. Dasa lassin Meahciráđđehus mieđiha báikegoddelaččaide dárboguorahallama mielde geasiáigásaš meahccejohtaluslobiid maiddái muhtun eará vuojáhagaide. |
| Alueella ei ole ympärivuotista asutusta. |
Guovllus eai ása birra jagi. |
| Sen sijaan erämaassa on paliskunnan paimentopaikkoja sekä poronhoidon, metsästyksen, kalastuksen ja keräilytalouden tukikohtia. |
Dan sadjái meahcceguovllus leat bálgosiid guođohanbáikkit ja maiddái boazodoalu, meahccebivddu, guolástusa ja čoaggindoalu doarjjabáikkit. |
| Yksityismaita ja -vesiä erämaa-alueen sisällä on 22 tilalla yhteensä 300 ha, 43 palstaa. |
Priváhtaeatnamat ja -čázit meahcceguovllu siste leat 22 dálus oktiibuot 300 ha, 43 bálsttá. |
| Ne eivät kuulu erämaahan eivätkä Natura 2000 -suojelualueverkostoon. |
Dat eai gula meahcceguvlui eaige Natura 2000 -suodjalanguovlofierpmádahkii. |
| Erämaa kuuluu kokonaisuudessaan Käsivarren paliskunnan poronhoitoalueeseen. |
Meahcceguovlu gullá ollásit Giehtaruohttasa bálgosa boazodoalloguvlui. |
| Vaikka porotalous – kuten muutkin elinkeinot – on ollut viime vuosikymmeninä muutospaineiden alainen, alueen poronhoito noudattaa vielä pitkälti perinteisiä tapoja. |
Vaikko boazodoallu – dego earáge ealáhusat – lea maŋimuš logijagiid sakka rievdan, de guovllu boazodoallu čuovvu ainge guhkás árbevirolaš vugiid. |
| Esimerkiksi talviruokintaa pyritään välttämään. |
Ovdamearkka dihte bohccuid eai mielas biepma dálvit. |
| Jutaava poronhoitokulttuuri säilyi Käsivarren paliskunnassa aina 1960-luvulle saakka. |
Johtti boazodoallokultuvra seaillui Giehtaruohttasa bálgosis gitta 1960-logu rádjai. |
| Alueen suurimmilla järvillä harjoitetaan kotitarvekalastusta. |
Guovllu stuorimus jávrriin bivdet ruovttudárbui. |
| Lisäksi kalastus on merkittävä osa elinkeinokokonaisuutta alueen luontaiselinkeinojen harjoittajille. |
Dasa lassin guolástus lea mearkkašahtti oassi ealáhusollisvuođas guovllu luondduealáhusbargiide. |
| Virkistyskalastus on melko vähäistä erämaan tarjoamiin mahdollisuuksiin nähden. |
Lustabivdit leat viehka unnán guovllu fállan vejolašvuođaid ektui. |
| Riekonpyynnillä on taloudellista merkitystä paikalliselle väestölle. |
Rievssatbivdu mearkkaša ekonomalaččat báikkálaš olbmuide. |
| Luontaiselinkeinojen harjoittajat pyytävät riekkoa perinteiseen tapaan ansoilla. |
Luondduealáhusbargit bivdet rievssahiid árbevirolaš vuogi mielde gárddiiguin. |
| Syksyllä virkistysmetsästäjät tulevat pyytämään riekkoa pitkienkin matkojen takaa. |
Čakčat lustabivdit bohtet bivdit rievssahiid guhkkinge. |
| Hirvikanta on hyvä alueen eteläosissa, joten paikallinen väestö pyytää myös hirveä. |
Ealganálli lea buorre meahcceguovllu lulágeahčen, ja nuba báikkálaš ássit bivdet maiddái ealggaid. |
| Metsätaloudellista käyttöä erämaalla ei ole. |
Vuovdedoalu dárbbuide meahcceguovllu eai geavat. |
| Metsähallitus ottaa alueelta koivua tupien polttopuuhuoltoon. |
Meahciráđđehus váldá guovllus sogiid barttaid boaldinmuorrafuolahussii. |
| Samoin alavimmilla seuduilla sijaitsevien porotalouden ja luontaiselinkeinojen tukikohtien käyttöön otetaan alueelta polttopuuta vähäisessä määrin. |
Seammaládje boazodoalu ja luondduealáhusaid doarjjabáikkiid, mat leat vuolit guovlluin, geavahussii váldojuvvo guovllus vehá boaldinmuorra. |
| Tarvantovaaran erämaan paikannimistö on alkujaan saamenkielinen. |
Darvvatvári meahcceguovllu báikenamat leat leamaš álgoálggos sámegillii. |
| Viime vuosikymmeninä useimmille nimille on vakiintunut saamenkielisen muodon rinnalle suomenkielinen muoto. |
Maŋimuš logijagiid áigge eanas namaide lea vuogáiduvvan raddálagaid sámegielat báikenamain suomagielat hápmi. |
| Tarvantovaaran paikannimistöä on kerätty 1960-luvulla, ja Maanmittauslaitos on päivittänyt sitä uusimpiin, 1996–1997 ilmestyneisiin 1:50 000 topografikarttoihin. |
Darvvatvári báikenamaid leat čoaggán 1960-logus, ja Eananmihtidanlágádus lea beivehan daid ođđaseamos 1:50 000 topográfakárttaide (almmustuvvan 1996–1997). |
| Tässä suunnitelmassa käytetään näiden uusimpien topografikarttojen nimistöä. |
Dán plánas geavahit dáid ođđaseamos topográfakárttaid báikenamaid. |
| Koska suunnitelma on suomenkielinen, tekstissä käytetään suomenkielistä paikannimeä aina, kun vakiintunut muoto on olemassa. |
Teavsttas geavahuvvo suomagielat báikenamma álo, go gávdno vuogáiduvvan hápmi. |
| Teemakartoissa on nimet sekä saameksi että suomeksi, jos ne eroavat toisistaan. |
Temákárttain leat namat sihke sáme- ja suomagillii, jos dat earránit nubbi nuppis. |
| Lisää tietoa paikannimistöstä löytyy Tarvantovaaran erämaa-alueen ja Lätäsenon–Hietajoen luonnon ja käytön perusselvityksestä (Kajala 2000f), jonka yhtenä osana on paikannimistöselvitys. |
Báikenamaid birra gávdnojit lasi dieđut Darvvatvári meahcceguovllu ja Leahttaseanu–Jiehtájoga luonddu ja geavaheami vuođđočielggadusas (Kajala 2002f), man oktan oassin lea báikenammačielggadus. |
| Siinä on nimistöluettelon lisäksi kartoitettu alkuperäisten saamenkielisten paikannimien merkityksiä (Heikkilä 2002). |
Das leat báikenammalogahallama lassin guorahallon álgoálgosaš sámegielat báikenamaid mearkkašumit (Heikkilä 2002). |
| Erämaalain (62/1991) mukaisesti Metsähallitus laatii erämaa-alueille hoito- ja käyttösuunnitelmat. |
Meahcceguovloláhka (62/1991) geatnegahttá Meahciráđđehusa dahkat meahcceguovlluid várás dikšun- ja geavahanplánaid. |
| Ympäristöministeriön vahvistettua hoito- ja käyttösuunnitelman Metsähallitus on velvollinen toimimaan suunnitelman mukaisesti. |
Go birasministeriija lea nannen dikšun- ja geavahanplána, de Meahciráđđehus lea geatnegahtton doaibmat plána mielde. |
| Tarvantovaaran erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelman kanssa samanaikaisesti on laadittu erämaahan lännessä rajoittuvan Lätäsenon–Hietajoen soidensuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelma (Metsähallitus 2011). |
Oktanaga Darvvatvári meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplánain dahkkojuvvo meahcceguvlui oarjin rádjašuvvi Leahttaseanu–Jiehtájoga jekkiidsuodjalanguovllu dikšun- ja geavahanplána (Meahciráđđehus 2011). |
| Tämän vuoksi suunnitelman kartoilla näkyvät molemmat alueet. |
Danin plána kárttain oidnojit guktot guovllut. |
| Erämaan hoidon ja käytön seurantaan esitetään pysyviksi tarkoitettujen päätösten sijaan jatkuvaa prosessia. |
Meahcceguovllu dikšuma ja geavaheami čuovvuma várás árvaluvvo bissovaš mearrádusaid sadjái bissovaš proseassa. |
| Tämä tarkoittaa sitä, että suunnitelmaa tarkistetaan 10–15 vuoden välein tai useamminkin. Tämä tarkistus tehdään osallistavan suunnittelun periaatteella. |
Dát oaivvilda dan, ahte plána galgá dárkkistuvvot 10–15 jagi gaskkaid dahje dávjjitge ja dát dárkkisteapmi galgá dáhpáhuvvat oassálasti plánema prinsihpa mielde. |
| Kuitenkin suunnitelman päälinjat – kuten esimerkiksi vyöhykkeistäminen ja siihen perustuva maankäytön ohjaus – on pyritty tekemään pysyviksi. |
Goittotge plána váldočuoggát – dego avádatjuohku ja dasa vuođđuduvvi eanangeavaheami stivren – leat oaivvilduvvon nu bissovaš mearrádussan go vejolaš. |
| Suunnitelma perustuu lakeihin ja asetuksiin, Ylä-Lapin luonnonvarasuunnitelman (Sandström ym. 2000) linjauksiin [kaudelle 2006–2010 on valmistunut uudistettu luonnonvarasuunnitelma, ks. Sihvo ym. 2006], alueen luonnon ja käytön perusselvityksiin (Kajala 2002f), maastokäynteihin, Metsähallituksen ja ympäristöministeriön suunnitteluohjeisiin, Metsähallituksen henkilöstölle alueen hoidosta kertyneisiin kokemuksiin ja tietoihin, aiempiin erämaa-alueille laadittuihin hoito- ja käyttösuunnitelmiin, sidosryhmien esittämiin tietoihin ja näkemyksiin sekä paikallisen väestön ja matkailijoiden antamiin tietoihin ja palautteeseen. |
Plána vuođđun leat lágat ja ásahusat, Davvi-Lappi luondduriggodatplána váldočuoggát (Sandström ee. 2000) [luondduriggodatplána dárkkistuvvui jagiid 2005–2006 (Sihvo ee. 2006)], guovllu luonddu ja geavaheami vuođđočielggadusat (Kajala 2002f), báikkialdefitnamat, Meahciráđđehusa ja birasministeriija plánenrávvagat, Meahciráđđehusa bargovehkii guovllu dikšuma birra čoggon vásáhusat ja dieđut ja meahcceguovlluid várás dahkkojuvvon ovddit dikšun- ja geavahanplánat, čanasjoavkkuid oainnut ja báikkálaš olbmuid ja vánddardeddjiid addin oainnut ja oaivilat. |
| Erämaasuunnittelusta on tiedotettu aktiivisesti ja suunnitteluprosessi on ollut avoin. |
Meahcceguovloplána birra lea dieđihuvvon viššalit ja plánenproseassa lea leamaš rabas. |
| Paikallisella väestöllä on ollut tilaisuus osallistua suunnitteluun mm. kyläkokouksissa, joita on pidetty marras– joulukuussa 2000 Kaaresuvannossa, Kuttasessa ja Leppäjärvellä sekä syys–lokakuussa 2002 Kaaresuvannossa ja Leppäjärvellä. |
Báikkálaš olbmot leat beassan oassálastit fidnui ee. gillečoahkkimiin, mat leat dollojuvvon skábma– juovlamánus 2000 Gárasavvonis, Guhttásis ja Leaibejávrris ja čakča–golggotmánus 2002 Gárasavvonis ja Leaibejávrris. |
| 2002. Saamelaiskäräjien kanssa pidettiin lakisääteinen neuvottelu 17.12. 2002. Myös muissa yhteyksissä tullut palaute on kirjattu muistiin, ja liitteistä 2 ja 3 ilmenee, miten eri yhteyksissä suunnitteluprosessin aikana tullut palaute on otettu huomioon suunnittelussa. |
Giehtaruohttasa bálgosiin lea ráđđádallon plána birra guktii, vuosttaš háve 21.12.2000 ja nuppi háve 28.8.2002. Sámedikkiin Meahciráđđehus doalai lágasmearriduvvon ráđđádallama 17.12.2002. Maiddái eará oktavuođain boahtán máhcahat lea merkejuvvon muitui, ja čuvvosiin 2 ja 3 boahtá ovdan, movt sierra oktavuođain plánenproseassa áigge boahtán máhcahat lea váldojuvvon vuhtii plánemis. |
| Saamelaiskäräjien, ympäristöministeriön ja Metsähallituksen välisissä neuvotteluissa on päädytty Suunnitelman vaikutusten arviointi -luvun osalta siihen, että saamelaiskäräjät on saamelaisten kulttuuri-itsehallintolakia (974/1995) toteuttavana elimenä oikea taho laatimaan erämaa-alueiden ja muiden laajojen pohjoisten suojelualueiden hoito- ja käyttösuunnitelmien sosiaalisten, kulttuuristen ja taloudellisten vaikutusten arvioinnin siltä osin, kuin tarkastellaan suunnitelmien vaikutuksia saamelaisiin. |
Sámedikki, birasministeriija ja Meahciráđđehusa ságastallamiin leat Plána birasváikkuhusaid árvvoštallamis boahtán dan oaivilii, ahte sámediggi lea kulturiešstivrenlága (974/1995) ollašuhttin rivttes oassebealli árvvoštallat meahcceguovlluid ja davviguovlluid eará viiddis suodjalanguovlluid dikšun- ja geavahanplánaid sosiálalaš, kultuvrralaš ja ekonomalaš váikkuhusaid, dalle go guorahallojit plána váikkuhusat sámiide. |
| Saamelaiskäräjien arviointiosuus on suunnitelman liitteenä (Liite 1). |
Sámedikki árvvoštallanossodat lea plána čuovusin (Čuovus 1). |
| Suunnitteluprosessin toteuttajana on ollut vuosina 2000–2004 erämaasuunnittelija Liisa Kajala ja tämän jälkeen erikoissuunnittelija Elina Stolt. |
Plánenproseassa lea leamaš jagiid 2000–2004 ollašuhttimin meahcceguovloplánejeaddji Liisa Kajala ja dasto spesiálaplánejeaddji Elina Stolt. |
| Suunnitelmaa on käsitelty Metsähallituksen asettamassa Enontekiön kuntaa koskevassa yhteistyöryhmässä, joka on toiminut suunnittelun ohjausryhmänä, sekä Enontekiön kalatalousneuvottelukunnassa. |
Plána lea gieđahallon Meahciráđđehusa ásahan Eanodaga gieldda ovttasbargojoavkkus, mii lea doaibman plánema stivrenjoavkun, ja dasa lassin Eanodaga guolledoalloráđđádallangottis. |
| Lakisääteinen neuvottelu saamelaiskäräjien kanssa pidettiin 17.2. |
Lágasmearriduvvon ságastallan sámedikkiin dollojuvvui 17.2.2002. |
| Kirjalliselle lausuntokierrokselle suunnitelma lähetettiin 8.9. 2004. Kirjallisia lausuntoja pyydettiin 39 taholta, joista 22 antoi lausunnon. |
Čálalaš cealkámušaidaddimii plána sáddejuvvui 8.9.2004. Čálalaš cealkámušat bivdojuvvojedje 39 oassebealis, main 22 adde cealkámuša. |
| Metsähallitus laati lausuntoyhteenvedon lausunnonantajittain ja aihepiireittäin (Liite 4). |
Meahciráđđehus dagai cealkámuščoahkkáigeasu calkámušaddiid ja fáddásurggiid mielde (Čuovus 4). |
| Lausuntojen perusteella Metsähallitus harkitsi suunnitelmaan tarvittavat muutokset. |
Cealkámušaid vuođul Meahciráđđehus guorahalai plánii dárbbašlaš rievdadanárvalusaid oktan ákkastallamiiguin. |
| Saamen kielen käytöstä säädetään erillisessä laissa (1086/2003). |
Sámegiela geavaheamis ásahuvvo sierranas lágas (1086/2003). |
| Kielilain tavoitteena on, että laissa taattu saamelaisten oikeus käyttää omaa kieltään viranomaisissa toteutuisi myös käytännössä. |
Giellalága juksanmearrin lea, ahte lágas dáhkiduvvon sápmelaččaid vuoigatvuohta geavahit iežaset giela virgeoapmahaččain ollašuvašii maiddái geavadis. |
| Saamen kielilain mukaisesti Metsähallitus aloitti vuonna 2004 hoito- ja käyttösuunnitelmien kääntämisen myös saamenkielelle. |
Sámi giellalága mielde Meahciráđđehus jorgališgođii 2004:s dikšun- ja geavahanplánaid maiddái sámegillii. |
| Saamelaiskäräjien kanssa neuvoteltiin siitä, tarvitseeko suunnitelman olla saamenkielisenä lausuntokierroksen aikana. |
Meahciráđđehus ráđđádalai sámedikkiin das, galgágo plána leat sámegillii cealkámušgulaskuddamiid áigge. |
| Saamelaiskäräjät totesi, että ennen kuin se voi antaa lausunnon suunnitelmasta ja arvion suunnitelman vaikutuksista saamelaiskulttuuriin, suunnitelma tulee toimittaa saamelaiskäräjille saamenkielelle käännettynä. |
Sámediggi gávnnahii ahte ovdalgo dat sáhtii addit cealkámuša plánas ja árvvoštallama plána váikkuhusain sámekultuvrii, de plána galgá doaimmahuvvot Sámediggái sámegillii jorgaluvvon hámis. |
| Suunnitelma saatiin käännettyä vasta maaliskuussa 2007. Viivästyminen johtui käännöstöiden ruuhkautumisesta ja Metsähallituksen tekemästä eri alueiden hoito- ja käyttösuunnitelmien käännösten priorisoinnista. |
Plána jorgaluvvui sámegillii easkka njukčamánus 2007. Sivvan dákkár maŋŋoneapmái lei dat, ahte dieid áiggiid ledje dan mađi ollu buotlágan jorgalanbarggut ahte Meahciráđđehus lei šaddan vuoruhit vuos eará guovlluid dikšun- ja geavahanplánaid jorgaleami. |
| Saamelaiskäräjät toimitti lausunnon ja arvion suunnitelmasta Metsähallitukselle kesäkuussa 2007. Tämän jälkeen Metsähallitus harkitsi saamelaiskäräjien lausunnon ja arvion perusteella vielä suunnitelmaan tehtävät muutokset. |
Sámediggi doaimmahii cealkámuša ja árvvoštallama plánas Meahciráđđehussii geassemánus 2007. Dasto Meahciráđđehus guorahalai vel daid nuppástusaid, mat galge dahkkojuvvot plánii sámedikki cealkámuša ja árvvoštallama vuođul. |
| Lisäksi suunnitelmaan tehtiin pieniä teknisluontoisia päivityksiä mm. Metsähallituksen lupaohjeisiin ja käytäntöihin. |
Dasa lassin plánii dahkkojuvvojedje smávva teknihkalašlundosaš beivemat ee. Meahciráđđehusa lohperávvagiidda ja virolašvuođaide. |
| Suunnitelmasta on poistettu metsästys- ja kalastusasioihin liittyviä, jopa vuosittain vaihtuvia yksityiskohtia. |
Plánas leat jávkaduvvon meahccebivdo- ja guolástanáššiide guoskevaš, juoba jahkásaččat nuppástuvvi detáljat. |
| Lajitietojen osalta suunnitelman tiedot on päivitetty kesän 2008 maastotöiden jälkeen. |
Šládjadieđuid hárrái plána dieđut leat beivejuvvon geasi 2008 meahccebargguid maŋŋá. |
| Lapin luontopalveluiden aluejohtaja hyväksyi suunnitelman 5.12. 2008. Ympäristöministeriö on vahvistanut suunnitelman 16.12. |
Lappi luonddubálvalusaid guovlluhoavda dohkkehii plána 5.12.2008. Birasministeriija lea nannen plána 16.12.2010 (Čuovus 5). |
| 2010. |
GUOVLLU LUONDU JA DAN GEAVAHEAPMI DÁSSÁŽII |
| 2 Luonto, historia ja nykyinen käyttö |
2 Luondu, historjá ja dálá geavaheapmi |
| 2.1 Yleiskuvaus |
2.1 Oppalaš govvideapmi |
| Tarvantovaaran erämaa on maisemiltaan tyypillistä Metsä- ja Tunturi-Lapin vaihettumisvyöhykettä, jolle on tunnusomaista maaston soisuus. |
Darvvatvári meahcceguovlu lea duovdaga dáfus mihtilmas Vuovde- ja Duottar-Sámi molsašuvvanavádat, mii lea hui jeaggái. |
| Järvistä ja suurilta soilta syntyvät alueen suurimmat joet, Tarvanto- ja Harrijoki, jotka virtaavat rauhallisesti etelää kohti laskien Muonionjokeen. |
Jávrriin ja stuorra jekkiin golggiidit guovllu stuorimus jogat Darvvat- ja Hárrejohka, mat golget doažžadit lulásguvlui ja luitet Muonájohkii. |
| Mäntyä esiintyy pieninä metsiköinä ja yksittäisinä puina alueen eteläosissa; muutoin sen etelä- ja keskiosat ovat pääasiassa tunturikoivikoita ja soita. |
Báikkuid leat beahcebohtožat ja ovttaskas muorat šaddet guovllu lulágeahčen, muđui guovllu lulágeahčen ja guovddášosiin leat eanas lagešeatnamat ja jeakkit. |
| Maasto kohoaa pohjoiseen mentäessä. |
Davásguvlui manadettiin leat alit eatnamat. |
| Alueen keskivaiheilla sijaitsee soiden ja pikkuvesistöjen ympäröimä Tarvantovaara, joka kohoaa lähes 600 m:in merenpinnan yläpuolelle (mpy). |
Sullii guovdu dán guovllu lea Darvvatvárri, man birastahttet jeakkit ja smávva čázádagat. Darvvatvárri lea measta 600 mehtera alu. |
| Maanselän vedenjakajalla Norjan rajalla kohoaa yhtämittaisempi tunturiylänkö, jonka korkeimmat laet ovat yli 600 m mpy. |
Másealggi čáhcejuohkamis Norgga ráji lahkosiin leat oktilaš duottarbadjosat, main alimus čohkat leat badjel 600 mehtera alu. |
| 2.2 Vesistöt |
2.2 Čázádagat |
| Seuraava alueen vesistöjen kuvaus on tiivistelmä Tarvantovaaran erämaa-alueen ja Lätäsenon– Hietajoen soidensuojelualueen luonnon ja käytön perusselvityksen luvusta Vesistöt (PuroTahvanainen 2002). |
Čuovvovaš guovllu čázádagaid govvideamis oassi lea čoahkkáigeassu Darvvatvári meahcceguovlu ja Leahttaseanu–Jiehtájoga jekkiidsuodjalanguovllu vuođđočielggadusas logus Čázádagat (Puro-Tahvanainen 2002). |
| Tarvantovaaran erämaan pinta-alasta on vettä noin 5 %. |
Darvvatvári meahcceguovllu viidodagas sullii 5 % leat čázit. |
| Alueen vedet kuuluvat lähes kokonaan Tornionjoen päävesistöalueeseen. |
Guovllu čázit gullet measta ollásit Duortnoseanu váldočázádatguvlui. |
| Vesistöt saavat pääosin alkunsa tuntureiden välisistä latvajärvistä ja soilta muodostaen Muonionjokeen laskevat valtajoet, Harrijoen–Maljasjoen ja Tarvantojoen. |
Čázádagat golggiidit eanas duoddariid gaskasaš gierajávrriin ja jekkiin, ja ná čohkiidit Muonájohkii luoiti guovllu váldojogat Hárrejohka–Máljjašjohka ja Darvvatjohka. |
| Alueen itäosan vesistöt laskevat Palojokeen. |
Guovllu nuorttageaže čázádagat luitet Bálojohkii. |
| (kuva 2) |
(govva 2) |
| Erämaa-alueella on kohtalaisesti järviä, mutta vain viisi niistä on kooltaan yli 100 ha. |
Meahcceguovllus leat viehka ollu jávrrit, muhto dušše vihtta dain leat badjel čuođi hektára viiddu. |
| Suurin järvi on Salttijärvi, 188 ha. |
Stuorimus jávri lea Sáltejávri, 188 ha. |
| Järvien yhteispinta-ala on noin 20 km². Ne sijaitsevat pääosin 360–500 m:n korkeudella merenpinnasta, mutta jotkin Norjan rajan lähellä sijaitsevat jopa yli 500 m:n korkeudella merenpinnasta. |
Jávrriid ollesviidodat lea sullii 20 km. Dat leat eanas 360– 500 mehtera allodagas mearradásis, muhto muhtumat dain leat Norgga ráji lahkosiin juoba badjel 500 mehtera allodagas. |
| Ihmisen vaikutus veden laatuun erämaassa on vähäinen. |
Olbmo doaimmat eai olus váikkut čázi kvalitehtii meahcceguovllus. |
| Järvien ja jokien vesi on laadultaan riittävän hyvää vaativimmillekin lohikaloille. |
Jávrriid ja jogaid čáhci lea kvalitehta dáfus doarvái buorre buot eanemus gáibideaddji luossaguliidege. |
| Toisaalta järvien kalantuotanto ei vähäravinteisuuden ja pohjoisen sijainnin vuoksi voi nousta kovin suureksi. |
Nuppe dáfus jávrriid guollebuvttadeapmi ii sáhte biebmoávdnasiid vátnivuođa ja davvi sajádaga dihte badjánit beare stuorisin. |
| Vuotuisen kalantuotannon voidaan arvioida olevan 2–6 kg/ha. |
Jahkásaš guollebuvttadeapmi lea várra sullii 2–6 kg/ha. |
| Erämaan kalavedet ovat helpoimmin saavutettavissa talvisaikaan. |
Meahcceguovllu guollečáziide lea álkimus beassat dálvvi áigge. |
| Kesällä liikkumista vaikeuttavat laajat suoalueet. |
Geasi áigge johtima dahket váddáseabbon viiddis jeaggeguovllut. |
| Jokivarret ovat luontaisia kulkureittejä kesäaikaan kävelemällä liikkuville kalastajille. |
Johkaráiggit leat lunddolaš johtolagat geasi áigge vácci johtaleaddji guolásteddjiide. |
| Tarvantovaaran erämaa-alue kuuluu Natura 2000 -verkoston alpiiniseen vyöhykkeeseen, johon Euroopan unionin komissio sen hyväksyi luontodirektiivin (92/43/ETY) perusteella 22.12. 2003. Tarvantovaaran erämaa on otettu Natura 2000 -verkostoon SCI -alueena sen sisältämien luonto Salix -pensaikot (5 %) sekä alpiiniset ja boreaaliset tunturikankaat (5 %). |
Darvvatvári meahcceguovlu gullá Natura 2000 -fierpmádaga alpiinnalaš avádahkii, masa Eurohpá uniovnna kommišuvdna dohkkehii dan luondodirektiivva (92/43/ETY) vuođul 22.12.2003. Darvvatvári meahcceguovlu lea váldojuvvon Natura 2000 -fierpmádahkii SCI -guovlun dan sis Darvvatvári meahcceguovlu (FI 1300118) -nammasaš Natura 2000 -guovllu diehto Salix -suovkkat (5 %) sihke aldoallan luondodirektiivva čuvvosiid I ja II meroštallan suodjalanvuloš luondotiippaid ja šlájaid vuođul. |
| Tarvantovaaran nimellä olevaa Natura-aluetta (FI 1300118) koskevassa tietolomakkeessa on ilmoitettu luontodirektiivin liitteen I mukaisia luontotyyppejä 14 kappaletta, joista yleisimmät peittävyydeltään ovat aapasuot (35 %), tunturikoivikot (25 %), subarktiset tyisen tärkeiksi määrittelemiä luontotyyppejä ovat aapasuot, palsasuot, puustoiset suot, boreaaliset luonnonmetsät ja tulvametsät. |
skovis leat almmuhuvvon luondodirektiivva I mielde 14 luondotiippa, main dábálepmosat govčču dáfus leat áhpejeakkit (35 %), lagešguovllut (25 %), subarktalaš piinnalaš ja boreála duottarguolbanat (5 %). Guovllu luondotiippain EU lea meroštallan erenoamáš dehálažžan áhpejekkiid, balsajekkiid, muorrajekkiid, boreála luondduvuvddiid ja dulvevuvddiid. |
| Edustavia tulvavaikutteisia metsiä on etenkin Tarvantojoella. |
Mihtilmas dulvevuovddit leat erenoamážit Darvvatjoga siste. |
| Suurimmat joet ovat Natura-luontotyyppinäkin merkittäviä Fennoskandian luonnontilaisia jokireittejä. |
Guovllu stuorimus jogat gullet Natura-luondotiipange mearkkašahtti, Fennoskandia luonddudilálaš johkajohtolagaide. |
| Luontodirektiivin liitteiden II ja IV nisäkäslajeista alueella esiintyvät naali ja saukko sekä liitteen II lajeista ahma. |
Luondodirektiivva čuvvosa II eallišlájain guovllus gávdnojit diehtoskovi mielde njálla, geatki ja čeavrris. |
| Luontodirektiivin liitteiden II ja IV putkilokasvilajeista tunnetaan lettorikko ja lapinleinikki. |
Luondodirektiivva čuvvosiid II ja IV bohccešaddošlájain guovllus gávdnojit jeaggenarti ja uhcafiskesrássi. |
| Ahma ja saukko kuuluvat metsästyslaissa (615/1993) lueteltuihin riistalajeihin, ja ne on rauhoitettu metsästysasetuksella. |
Geatki ja čeavrris gullet meahcástanlágas (615/1993) logahallon fuođđošlájaide ja leat ráfáidahtton meahcástanásahusa vuođul. |
| Muut edellä mainitut luontodirektiivin lajit on rauhoitettu luonnonsuojelulain (1096/1996) nojalla. |
Ovdalis namuhuvvon luonddudirektiivva eará šáljat leat ráfáidahtton luonddusuodjalanlága (1096/1996) vuođul. |
| Tarvantovaaran alueen Natura-tietolomakkeessa on alueella ilmoitettu esiintyväksi 15 EU:n lintudirektiivin (79/409/ETY) liitteeseen I kuuluvaa lintulajia, joiden suojelemiseksi on osoitettava erityisten suojelutoimien alueita. |
Darvvatvári guovllu Natura-diehtoskovi mielde guovllus gávdnojit 15 EU:a loddedirektiivva (79/409/ETY) čuvvosii I gullevaš loddešlája, maid suodjalan dihte galgá čujuhit sierra suodjalandoaimmaid guovlluid. |
| Näistä kahdeksan on Suomen uhanalaisuusluokituksen (Rassi ym. 2001) mukaan uhanalaisia. |
Dáin gávcci leat Suoma áitatvulošvuođaklassifiserema (Rassi ee. 2001) mielde áitatvuloš šlájat. |
| Vuosien 1997 ja 1998 lintulaskennoissa erämaa-alueelta tavattiin EU:n lintudirektiivin liitteeseen I kuuluvia lintulajeja yksi enemmän, yhteensä 16 kpl (taulukko 2, s. 20). |
Jagiid 1997 ja 1998 loddelohkamiin meahcceguovllus gávdnojedje EU:a loddedirektiivva čuvvosii I gullevaš loddešlájat okta eanet, oktiibuot 16 šlája (tabealla 2, s. 20). |
| 2.4. |
2.4 Šlájaid |
| 1 Uhanalaiset ja EU:n luontodirektiivin liitteissä mainitut nisäkkäät |
2.4.1 Áitatvuloš ja EU:a luondodirektiivva čuvvosiid meroštallan njiččehasat |
| Enontekiöllä tarkastetaan vuosittain lähes 100 vanhaa naalin pesää, joista ei ole löytynyt naalin asuttamia pesiä vuoden 1995 jälkeen. |
Eanodagas dárkkistuvvojit jahkásaččat lagabui 100 boares njálabeasi, main ii leat šat dihtton njálla jagi 1995 rájes. |
| Yksittäisistä naaleista on ollut vuosittain havaintoja. |
Ovttaskas njálaid leat jahkásaččat deaividan. |
| Tarvantovaaran erämaasta tunnetaan vain yksi naalin vanha pesäkumpu, ja havaintoja naaleista on tehty hyvin satunnaisesti. |
Darvvatvári meahcceguovllus dihtet gávdnot dušše ovtta, njála ovddeš beassečoma, ja njálaid leat áican hui deivvolaččat. |
| Tarvantovaaran erämaa ei kuulukaan naalin varsinaiseen esiintymisalueeseen ydinalueen ollessa pohjoisemmilla tunturiseuduilla. |
Darvvatvári meahcceguovlu ii gulage ieš daidda njállaguovlluide muhto njála váldoguovllut leat davit duottarguovlluin. |
| Naalin harvinaistumiseen ovat vaikuttaneet mm. kettujen runsastuminen ja naalien heikentynyt ravintotilanne. |
Njállanáli vátnumii leat leamaš váikkuheamen ee. riebannáli laskan ja njálaid fuotnánan biebmodilli. |
| Naalikantojen lisäämiseen ja seurantaan oli vuosille 1998–2002 ja 2003–2008 perustettu Euroopan unionin Lifeprojekti. |
Njállanáliid lassáneami ja čuovvuma várás lei ásahuvvon jagiide 1998–2002 ja 2003–2008 Eurohpá uniovnna Life -prošeakta. |
| Suomesta hankkeessa olivat mukana Metsähallitus ja Metsäntutkimuslaitos. |
Suomas dán prošeavttas ledje mielde Meahciráđđehus ja Meahccedutkanlágádus. |
| Saukko on Tarvantovaaran erämaa-alueen vakituisia asukkeja. |
Čeavrris gullá Darvvatvári meahcceguovllu fásta elliide. |
| Laji lisääntyy useilla alueen jokiosuuksilla, ja saukkokanta on vahva pohjoisesta sijainnista huolimatta. |
Šládja lassána guovllu moanain johkaossodagain, ja čeavrresnálli leage nanus, vaikko guovlu lea ná davvin. |
| Saukkopopulaatio on Lapin läänin alueella kuitenkin selvästi harvalukuisempi kuin etelässä, mutta Tarvantovaarassa tiheämpi kuin avoimilla tunturierämailla. |
Čeavrrespopulašuvdna lea Lappi leanas goittotge mealgat hárvvit go lullelis, muhto Darvvatváris dávjjit go jalges duottarmeahcceguovlluin. |
| Kaikki suurpetomme esiintyvät ainakin satunnaisesti erämaa-alueella. |
Buot Suoma stuorranávddit gávdnojit goittot soaittáhagas meahcceguovllus. |
| Harvinaisimpia niistä ovat susi ja karhu. |
Hárvenepmosat dain leat gumpe ja guovža. |
| Ilves saattaa ajoittain runsastua jonkin verran. |
Albbas sáhttá gaskkohagaid muhtun muddui laskat. |
| Ilveksen poikaspesintöjä ei kuitenkaan tiedetä alueelta viime vuosina. |
Albasa čivgabeasit eai leat goittot gávdnon dáid jagiid. |
| Ahma on yleisin Tarvantovaaran erämaan suurpedoista, ja se liikkuu laajalla alueella myös valtakunnan rajojen yli. |
Geatki lea dábáleamos Darvvatvári stuorranávddiin. Geatki johtala viidát maiddái riikkarájiid rastá. |
| 2 Uhanalaiset linnut |
2.4.2 Áitatvuloš lottit |
| Tarvantovaaran erämaa-alue on arvokas lintukohde, vaikka siellä on laskettu systemaattisia linnuston linjalaskentoja syksyyn 2008 mennessä vain 58,6 km. Etenkin alueen suot ovat edustavia. |
Darvvatvári meahcceguovlu lea mávssolaš loddeguovlu, vaikko doppe leat dahkkojuvvon lottádaga systemáhtalaš linnjálohkamat čavčča 2008 rádjai dušše 58,6 km. Erenoamážit guovllu jeakkit leat mihtilmas loddeguovllut. |
| Myös vesilinnusto on monipuolinen. |
Guovllus leat maiddái máŋggalágan čáhcelottit. |
| Vanhojen metsien lintulajeja löytyy havumetsän vähyydestä johtuen vain niukasti. |
Boares vuvddiid loddešlájat guovllus gávdnojit unnán goahccevuovddi vátnivuođa dihte, muhto goittotge ovdamearkka dihte goaskin gávdno guovllus. |
| Tarvantovaaran erämaa-alue on linnustolle tärkeä, sillä siellä esiintyy yli kolmekymmentä erilaisissa uhanalaisuus- ja erityisvastuulajiluokitteluissa mainittua lintulajia, joista valtaosa on vesi- ja suolintuja (taulukot 1 ja 2, Aalto 2002). |
Darvvatvári meahcceguovlu mearkkaša ollu lottiide, dasgo guovllus gávdnojit badjel golbmalot sierralágan áitatvulošvuođa- ja sierravástoklassifiseremiin namuhuvvon loddešlája, main eatnasat leat čáhce- ja jeaggelottit (tabeallat 1 ja 2, Aalto 2002). |
| Alueen linnuston tarkempi kuvaus (Aalto 2002a–b) on Tarvantovaaran erämaa-alueen ja Lätäsenon–Hietajoen soidensuojelualueen luonnon ja käytön perusselvityksessä (Kajala 2002f). |
Guovllu lottit leat dárkileappot govviduvvon (Aalto 2002a–b) Darvvatvári meahcceguovllu ja Leahttaseanu–Jiehtájoga jekkiidsuodjalanguovllu luonddu ja geavaheami vuođđočielggadusas (Kajala 2002f). |
| Erämaa-alueen yleisimmät linnut ovat pajulintu, niittykirvinen ja keltavästäräkki. |
Meahcceguovllu dábáleamos lottit leat rievssatcizáš, niitocivkkán ja fiskesbeštor. |
| Myös lapinsirkun, järripeipon, liron ja urpiaisen populaatiot ovat suuret Tarvantovaaran erämaa-alueella. |
Maiddái cizopaččat, vintánat, ruonájuolčovžot ja ummolcizážat leat valjis Darvvatvári meahcceguovllus. |
| Merkillepantavaa on uhanalaisista lajeista ja direktiivilajeista lapinsirrin, kapustarinnan, liron, jänkäsirriäisen, jänkäkurpan, vesipääskyn, sinirinnan sekä silmälläpidettävistä kivitaskun suuret populaatiot. |
Áitatvuloš šlájain ja direktiivašlájain lea mearkkašan veara guolbbaviroža, bihčosa, ruonájuolčovžo, suotnjoliráža, uhcameahkástaga, bávgoža ja giellavealggu valljivuohta sihke dárkonvuloš šlájain geađgerástá valljivuohta. |
| Tarvantovaara on aikoinaan ollut kiljuhanhen vankimpia pesimäalueita maassamme. |
Darvvatvári lei goas nu giljobačča okta nannoseamos bessenguovlluin Suomas. |
| Vielä 1900-luvun alussa sen sanotaan olleen Ylä-Lapissa tavallisempi kuin metsähanhen. |
Dieđuid mielde dat lei vel 1900-logu álggus guovllus dábálet go čuonjá. |
| Erittäin uhanalaiseksi luokitellun kiljuhanhen pesimäkanta romahti 1940–1950-luvulla, ja se on sittemmin jälkeen pienentynyt edelleen. |
Erenoamáš áitatvuloš šládjan klassifiserejuvvon giljobačča bessennálli geahppánii sakka 1940–1950-loguin, ja lea dan maŋŋá ainge geahppánan. |
| Suomesta ei ole löydetty kiljuhanhipoikuetta vuoden 1996 jälkeen, ja silloinen havainto oli Utsjoelta. |
Suomas eai leat gávdnon giljobašbessošat jagi 1996 maŋŋá, ja dalá áiccastat lei Ohcejogas. |
| Muuttoaikaisia havaintoja sen sijaan on ollut vuosittain. |
Fárrema áigge giljobaččat gal leat dihtton jahkásaččat. |
| Erämaa-alueen suot sekä pajukko- ja koivikkorantaiset lammet, järvet ja jokivarret ovat lajin potentiaalisia pesimäalueita. |
Meahcceguovllu jeakkit ja suovka- ja lagešgáttat láddot, jávrrit ja jogat gullet šlája vejolaš bessenguovlluide. |
| Kiljuhanhen häviämisen syinä pidetään ensisijaisesti elinympäristöjen muutoksia sekä metsästystä kiljuhanhen muutto- ja talvehtimisalueilla Venäjällä ja Kazakstanissa. |
Sivvan giljobačča jávkamii atnet vuosttažettiin eallinbirrasiid rievdama ja lotti bivdima fárren- ja dálvádanguovlluin Ruoššas ja Kasakstanis. |
| Taulukko 1. Tarvantovaaran alueella linjalaskentojen perusteella yleisimmät linnut sekä joitakin merkittäviä uhanalaisia lajeja ja niiden parimääräarviot. |
Tabealla 1. Darvvatvári guovllus linnjálohkamiid vuođul dábáleamos lottit sihke muhtun mearkkašahtti áitatvuloš šlájat ja árvvoštallamat daid párrameriin. |
| Laji Havaitut yksilöt Parimääräarvio |
Šládja Áicojuvvon oktagasat Bárramearreárvvoštallan |
| Taulukko 2. Tarvantovaaran erämaa-alueella kesä–heinäkuussa 1997 ja 1998 laskennoissa havaitut sekä muut ennen vuotta 2008 havaitut uhanalaiset linnut ja muut erityisvastuulajit. |
Váldosárgá Dutkamušsárgá Minima Maksima Ossodat Rievssatcizáš 15 330 22 995 25,4 % Niitocivkkán 8 938 13 407 14,8 % Fiskesbeštor 5 874 9 398 9,7 % Cizopaš 4 136 6 618 6,8 % Ruonájuolčoavžžu 3 746 5 619 6,2 % Vinttan 3 628 5 441 6,0 % Ummolcizáš 3 448 4 828 5,7 % Rievssat 1 934 3 480 3,2 % Giellavealgu 1 798 2 697 3,0 % Guolbbaviroš 1 072 1 715 1,8 % Bávgoš 1 529 1,6 % Bižus 1 303 1,5 % Rávgoš 0,7 % Geađgerásttis 0,7 % Suotnjoliráš 0,6 % Čáhppesčoavžžu 0,2 % Gaccepaš 0,2 % Uhcameahkástat 0,1 % Tabealla 2. Darvvatvári meahcceguovllus geasse–suoidnemánus 1997 ja 1998 áicojuvvon áitatvuloš lottit ja eará sierravástošlájat. |
| (Toimittajan huomio: Uhanalaisluokitukset on päivitetty elokuun 2004 kansainvälisten luokitusten mukaiseksi, siksi tämä taulukko on jossain määrin erilainen kuin taulukko Aalto 2002, s. 74.) IUCN = IUCN-luokka 2000 (suomalainen uhanalaisluokitus): VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettävä, LC = elinvoimainen. |
(Doaimmaheaddji fuopmášahttin: áitatvulošvuođaklassifiseremat leat beivejuvvon borgemánu 2004 riikkaidgaskasaš klassifiseremiid mielde, danin dát tabealla lea muhtun muddui earálágan go tabealla Aalto 2002, s. 74) IUCN = IUCN-luohka 2000 (suopmelaš áitatvulošvuođaklassifiseren): VU = váravuloš, NT = dárkonvuloš, LC = eallinávccalaš. |
| Alue = alueellisesti uhanalainen. |
Guovlu = guovlludásis áitatvuollásaš. |
| D = lintudirektiivin liitteen I laji. |
D = EU:a loddedirektiivva čuvvosii I gullevaš šlájat. |
| * = luonnonsuojeluasetuksen mukaan erityisesti suojeltava laji. |
* = luonddusuodjalanásahusa mielde erenoamáš suodjalanvuloš šládja. |
| Tieteellinen nimi Suomenkielinen nimi IUCN Alue D Falco columbarius ampuhaukka VU x Calidris temminckii lapinsirri VU Dendrocops minor pikkutikka VU Limicola falcinellus jänkäsirriäinen NT Oenanthe oenanthe kivitasku NT Perisoreus infaustus kuukkeli NT Cuculus canorus käki NT Parus cinctus lapintiainen NT Tetrao urogallus metso NT x Anser fabalis metsähanhi NT Melanitta nigra mustalintu NT Saxicola rubetra pensastasku NT Picoides tridactylus pohjantikka NT x Limosa lapponica punakuiri NT RT4c x Turdus torquatus sepelrastas NT Circus cyaneus sinisuohaukka NT x Philomachus pugnax suokukko NT x Falco tinnunculus tuulihaukka NT Pluvialis apricaria kapustarinta LC x Gavia arctica kuikka LC x Grus grus kurki LC x Sterna paradisaea lapintiira LC x Cygnus cygnus laulujoutsen LC x Tringa glareola liro LC x Melanitta fusca pilkkasiipi LC RT4cd Lagopus lagopus riekko LC Luscinia svecica svecica sinirinta LC x Asio flammeus suopöllö LC x Mergus albellus uivelo LC x Phalaropus lobatus vesipääsky LC x 4 lajia* |
Dieđalaš namma Šládja IUCN Guovlu D Falco columbarius cizášfálli VU x Calidris temminckii guolbbaviroš VU Dendrocops minor uhcačáihni VU Limicola falcinellus suotnjoliráš NT Oenanthe oenanthe geađgerásttis NT Perisoreus infaustus guovssat NT Cuculus canorus giehka NT Parus cinctus gaccepaš NT Tetrao urogallus čukčá NT x Anser fabalis čuonjá NT Melanitta nigra njurggu NT Saxicola rubetra miesttaskilki NT Picoides tridactylus čáihni NT x Limosa lapponica ruksesguškil NT RT4c x Turdus torquatus gierdorásttis NT Circus cyaneus jeaggehávut NT x Philomachus pugnax rávgoš NT x Falco tinnunculus bieggafálli NT Pluvialis apricaria bižus LC x Gavia arctica dovtta LC x Grus grus guorga LC x Sterna paradisaea čearret LC x Cygnus cygnus njukča LC x Tringa glareola ruonájuolčoavžžu LC x Melanitta fusca skoarra LC RT4cd Lagopus lagopus rievssat LC Luscinia svecica svecica giellavealgu LC x Asio flammeus loađgu LC x Mergus albellus gárggogoalsi LC x Phalaropus lobatus bávgoš LC x 4 šlája* |
| 3 Uhanalaiset selkärangattomat |
2.4.3 Áitatvuloš rikkeheamit |
| Tarvantovaaran erämaa-alueelta ei tunneta yhtään uhanalaisen tai silmälläpidettävän selkärangattoman eläinlajin esiintymää. |
Darvvatvári meahcceguovllus ii gávdno oktage rikkeheapmi, mii gulašii áitatvuloš dahje dárkonvuloš šlájaide. |
| 2.4. 4 Uhanalaiset kasvit |
2.4.4 Áitatvuloš šattut |
| Tarvantovaaran erämaa-alue on viime aikoihin asti ollut kasvillisuus- ja kasvistontutkimuksen kannalta syrjässä, ja tutkijoiden mielenkiinto Enontekiöllä on kohdistunut pääasiassa Käsivarren suurtuntureiden alueelle. |
Darvvatvári meahcceguovlu lea gitta dáid jagiid rádjai leamaš šattuid- ja šattolašvuođadutkama dáfus vehá dego olggobealde, ja dutkit leat Eanodagas beroštan eanas Giehtaruohttasa stuorraduottarguovllu šaddo- ja šattolašvuođadilis. |
| Ylä-Lapin luonnonhoitoalueen luontokartoitus (Sihvo 2001, 2002) on ensimmäinen kattava Tarvantovaaran alueen kasvillisuusselvitys. |
Davvi-Lappi luonddudikšunguovllu luonddukárten (Sihvo 2001, 2002) lea vuosttaš vuđolaš šattolašvuođačielggadus Darvvatvári guovllu dilis. |
| Myöskään floristisia perusselvityksiä ei ole toistaiseksi käytettävissä, mikä näkyy selvästi esim. Suomen kasviatlas -kartastossa (Lahti ym. 1995) valkeina, tutkimattomina ruutuina. |
Maiddái šaddodutkamii guoskevaš vuođđočielggadusat eai leat leamaš dássážii geavahusas, mii oidno čielgasit omd. Suoma šaddoatlas -kárttas (Lahti ee. 1995) nu, ahte Darvvatvári buohta leat vilges, dutkkakeahtes ruvttot. |
| Tarvantovaaran erämaa-alueen ja Lätäsenon–Hietajoen soidensuojelualueen kasvillisuudesta on tehty suunnittelutyötä varten perusselvitys (Piirainen 2002), johon tämän luvun teksti perustuu. |
Darvvatvári meahcceguovllu ja Leahttaseanu–Jiehtájoga jekkiidsuodjalanguovllu šattolašvuođas lea dahkkojuvvon plánenbarggu várás vuođđočielggadus (Piirainen 2002), masa dán logu teaksta vuođđuduvvá. |
| Erämaa-alueelta tunnetaan vain vähän uhanalaisia kasveja. |
Meahcceguovllus eai gávdno galle áitatvuloš šattu. |
| Osittain tämä johtuu alueen luonnonoloista, osittain vähäisestä tutkimuksesta. |
Muhtun muddui dása leat sivvan guovllu luonddudilálašvuođat, muhtun muddui vátna dutkan. |
| Valtakunnallisesti uhanalaisista lajeista on tavattu lettorikko (Saxifraga hirculus) ja lettosara (Carex heleonastes). |
Riikkadásis áitatvuloš šlájain guovllus leat gávdnon jeaggenarti (Saxifraga hirculus) ja njeaššelukti (Carex heleonastes). |
| Molemmat on luokiteltu valtakunnallisesti vaarantuneiksi [uhanalaisuusluokka Rassin ym. (2001) mukaan: VU = vaarantunut]. |
Guktot leat klassifiserejuvvon riikkadásis váravuloš dillái gártan šaddun (klassifiseren: VU = váravuloš, Rassi ee. 2001). |
| Molempien kasvupaikat ovat lettosoita, jotka eivät tällä hetkellä liene minkään erityisen uhan alaisia. |
Guktot šaddet suonjuin, mat eai dáidde leat jur dál erenoamážit áitojuvvon. |
| Valtakunnallisesti silmälläpidettäviä tai alueellisesti uhanalaisia lajeja erämaa-alueelta ei tunneta lainkaan. |
Riikkadásis dárkonvuloš dahje guovllu dásis áitatvuloš šattut meahcceguovllus eai gávdno ollege. |
| EU:n luontodirektiivin (92/43/ETY) liitteiden II ja IV putkilokasvilajeista alueelta tunnetaan lettorikon ohella lapinleinikki (Ranunculus lapponicus), joka ei ole uhanalainen. |
EU:a luondodirektiivva (92/43/ETY) čuvvosiid II ja IV bohccešaddošlájain guovllus gávdno jeakkenartti lassin uhcafiskesrássi (Ranunculus lapponicus), mii ii leat áitatvuloš. |
| Luontodirektiivin lajit on rauhoitettu luonnonsuojelulain (1096/1996) nojalla. |
Luondodirektiivva šlájat leat ráfáidahtton luonddusuodjalanlága (1096/1996) vuođul. |
| Muiden kuin putkilokasvien levinneisyystiedot ovat valitettavasti varsin puutteellisia valtaosalta aluetta. |
Eará šattuid go bohccešattuid leavvandieđut leat dađibahábut viehka váilevaččat eanas oasis meahcceguovllu. |
| Viereiseltä Lätäsenon–Hietajoen soidensuojelualueelta tunnetaan toistaiseksi uhanalaisia lehti- ja maksasammalia lähinnä hyviltä lettosoilta, mutta uhanalaisia maksasammalia kasvaa soidensuojelualueella myös emäksisillä kalliopahdoilla ja hetepuroissa. |
Leahttaseanu–Jiehtájoga jekkiidsuodjalanguovllus, mii lea Darvvatvári meahcceguovllu bálddas, gávdnojit áitatvuloš lasta- ja vuoivvassámmálat vuosttažettiin buriin suonjuin, muhto áitatvuloš vuoivvassámmálat šaddet jekkiidsuodjalanguovllus maiddái alkála bávttiid alde ja opmoádjagiin. |
| Alueelta tunnetaan joukko kasvilajeja, joiden säilymisestä Suomella on merkittävä kansainvälinen vastuu. |
Guovllus gávdnojit moanat šaddošlájat, maid seailumis Suomas lea mearkkašahtti riikkaidgaskasaš vástu. |
| Putkilokasveista on valittu vastuulajeiksi ne, joiden eurooppalaisesta kannasta on arvioitu olevan Suomessa vähintään noin 20 % (Rassi ym. 2001). |
Bohccešattuin leat válljejuvvon vástošaddun dat, maid eurohpálaš nális árvalit gávdnot Suomas unnimustá sullii 20 % (Rassi ee. 2001). |
| Vaikka kaikki eivät suinkaan ole edes erityisen harvinaisia, nekin osaltaan lisäävät alueen suojeluarvoa, ja niiden esiintymien säilyminen on syytä turvata. |
Vaikko buot šlájat eai leat oppa erenoamáš hárvenaččatge, de datge lasihit guovllu suodjalanárvvu ja daid seailuma guovllus gánnáha dorvvastit. |
| Alueen uhanalaislajistoa listalla edustaa lettosara. |
Guovllu áitatvuloššlájaide listtus gullá jeaggenarti. |
| Muita harvinaisia listan lajeja on mm. lapinleinikki, yleisiä puolestaan esimerkiksi karvayökönlehti (Pinguicula villosa) ja kello (Polemonium acutiflorum). |
Eará hárvenaš šlájat listtus leat ee. uhcafiskesrássi, dábálaš šlájaide fas gullet ovdamerkka dihte deaggavuodjalasta (Pinguicula villosa) ja alitgiera (Polemonium acutiflorum). |
| 2.4. 5 Kalasto |
2.4.5 Guoládat |
| Seuraava alueen vesistöjen, kalaston ja kalastuksen kuvaus on – jos ei muuta viitettä ole mainittu – tiivistelmä Tarvantovaaran erämaa-alueen ja Lätäsenon–Hietajoen soidensuojelualueen luonnon |
Guovllu čázádagaid, guoládaga ja guolástusa čuovvovaš govvideapmi lea váldojuvvon – jos eará čujuheamit eai leat namuhuvvon – čoahkkáigeassun Darvvatvári meahcceguovllu ja Leahttaseanu–Jiehtájoga jekkiidsuodjalanguovllu luonddu ja geavaheami vuođđočielggadusa (Kajala 2002f) loguin Guollečáziid dikšun ja guolástus (Ahonen 2002). |
| Alkuperäinen kalasto |
Eamiguoládat |
| Alueen kalastoon kuuluvat lohi, eri taimenmuodot, siika, harjus, ahven, made, hauki, mutu, kiiski, kymmenpiikki, kolmipiikki, kivisimppu ja kirjoeväsimppu. |
Guovllu guoládahkii gullet luossa, sierra dápmothámit, čuovža, hárri, vuskkon, njáhká, hávga, geađgenoarsa, giiske, gulmmet, ruovdegulmmet, áhkábiddu ja girjeveakseáhkábiddu. |
| Nieriää ei käytettävissä olleiden lähteiden mukaan tavata. |
Rávdu guovllus ii dálá diehtogálduid mielde gávdno. |
| Myös särkikalat puuttuvat – mutua lukuun ottamatta. |
Maiddái searggeguolit váilot – earret geađgenoarssa. |
| Tarvantojoki tuottanee jossain määrin meritaimenen vaelluspoikasia. |
Darvvatjogas dáidet šaddat muhtun muddui guvžžá vádjolanveajehat. |
| Nykyisin joessa on runsaasti taimenenpoikasia, mutta on mahdotonta sanoa, ovatko ne vaeltavaa vai paikallista kantaa. |
Dán áigge jogas leat valjis guvžáveajehat, muhto lea veadjemeahttun dadjat, gulletgo dat vádjoleaddji vai báikkálaš nállái. |
| Lisäksi Tarvantojoesta on havaintoja aikuisista lohista ja joessa syntyneistä lohenpoikasista, joten jokea voidaan nykyisin pitää lohijokena. |
Dasa lassin Darvvatjogas leat dihtton rávis luosat ja jogas riegádan luossaveajehat, ja nuba joga sáhttá atnit dán áigge luossajohkan. |
| Kolmas tärkeä laji on harjus. |
Goalmmát dehálaš šládja lea hárri. |
| Maljasjoen on laskettu voivan tuottaa 1 000 meritaimenen vaelluspoikasta vuodesta, mutta kymmenkunta vuotta sitten joessa ei katsottu olevan meritaimenen poikastuotantoa. |
Máljjašjoga árvalit sáhttit buvttadit 1 000 vádjoleaddji guvžáveajeha jagis, muhto logenár jagi dassái jogas eai geahččan gávdnot guvžžá veajetbuvttadeami. |
| Nykyisestä luontaisesta lohen tai meritaimenen poikastuotannosta ei ole tietoa. |
Luosa ja guvžžá dálá luondduviđá veajetbuvttadeamis eai leat dieđut. |
| Tarvantovaaran erämaan järvien tärkein kala on siika, jota voidaan ulkomuodon perusteella pitää vaellussiikana. |
Darvvatvári meahcceguovllu jávrriid deháleamos guolli lea čuovža, mii lea bajil oaidnit vádjolusčuovža. |
| Toisaalta Ravaltojärven siiat vaikuttaisivat pohjasiioilta. |
Nuppe dáfus Ráveldijávrri čuovžžat orošedje leamen bodnečuovžžat. |
| Eräissä järvissä – kuten Salvas- ja Syväjärvessä – on isoksi kasvavaa siikaa ja kääpiösiikaa. |
Muhtun jávrriin – dego Sálvvoš- ja Čiekŋalisjávrris – gávdnojit sihke stuorisin šaddi čuovža ja dorrečuovža. |
| Ahven, hauki ja made ovat yleisiä, mutta myös harjusta ja taimenta esiintyy useimmissa järvissä. |
Vuskkon, hávga ja njáhká leat dábálaččat, muhto maiddái hárri ja dápmot gávdnojit eanas jávrriin. |
| Istutettu kalasto |
Gilvojuvvon guoládat |
| Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) on vuosina 1995–1999 istuttanut Tarvantojokeen noin 76 000 yksivuotiasta meritaimenta kannan ylläpitämiseksi. |
Fuođđo- ja guolledoalu dutkanlágádus (RKTL) lea jagiid 1995–1999 gilván Darvvatjohkii sullii 76 000 ovttajahkásaš guvžžá bajásdoallan dihte guvžánáli. |
| Istutuksia on jatkettu myös vuosina 2000–2004, ja niitä on tarkoitus jatkaa käyttämällä niissä Tornionjoen vesistön meritaimenkantaa. |
Gilvimat leat joatkašuvvan maiddái jagiid 2000–2004, ja daid lea jurdda joatkit geavahemiin dain Duortnoseanu čázádaga guvžánáli. |
| Lisäksi RKTL on vuosina 1995–1996 istuttanut Maljasjokeen noin 13 000 yksivuotiasta meritaimenta. |
Dasa lassin RKTL lea jagiid 1995–1996 gilván Máljjašjohkii sullii 13 000 ovttajahkásaš guvžžá. |
| Istutukset Maljasjokeen lopetettiin vuoden 2000 istutuksiin. |
Jagi 2000 gilvimiid maŋŋá eai leat šat gilván guvžžáid Máljjašjohkii. |
| Meritaimenkantojen elvyttäminen edellyttää jatkossa sellaista kalastussäätelyä, joka nykyistä paremmin suojaa sen elinkierron eri vaiheita niin joki- kuin merialueellakin. |
Guvžánáliid ealáskahttin gáibida boahtteáiggis dakkár guolástusmuddema, mii buorebut go dálá mudden suddje dan eallingearddi sierra muttuid sihke jogas ja mearas. |
| Ennen tällaisen saavuttamista istutuksilla ei saada kovinkaan suurta myönteistä vaikutusta luontaisen kalakannan elpymiseen. |
Ovdalgo dása ollejuvvo, de gilvimiiguin ii sáhte nu olus ealáskahttit luonddudilálaš guollenáli. |
| (Haikonen ym. 2004) |
(Haikonen ee. 2004) |
| Metsähallitus on vuosina 1970–1998 istuttanut erämaa-alueella siikaa 24 järveen. |
Meahciráđđehus lea jagiid 1970–1988 gilván meahcceguvlui čuovžžaid 24 jávrái. |
| Istutettu siika on 1990-luvulla ollut kesänvanhaa Ivalojoen pohjasiikaa. |
Gilvojuvvon čuovžan leat atnán 1990-logus Avviljoga geasiboares bodnečuovžža. |
| Aiemmin on istutettu myös vaellussiikaa kesänvanhana ja vastakuoriutuneina poikasina. |
Ovdal leat vádjolančuovžžaid gilván maiddái geasiboarisin ja meađđenmuttus čálgan veajehin. |
| Istutusten tuloksia ei ole seurattu saalisnäyttein tai kirjanpitokalastuksella. |
Gilvimiid bohtosat eai leat čuvvojuvvon sálaščájánasaiguin dahje inventerenguolástusain. |
| Tarvantovaaran erämaa-alue on perustettu erämaalailla (62/1991) vuonna 1991. Vuonna 1998 Tarvantovaaran erämaa-alue liitettiin Suomen Natura 2000 -ehdotukseen (Valtioneuvoston päätös 1998). |
Darvvatvári meahcceguovlu lea vuođđuduvvon meahcceguovlolága (62/1991) vuođul 1991:s. 1998:s Darvvatvári meahcceguovlu ja jekkiidsuodjalanguovllut laktojuvvojedje Suoma Natura 2000 -evttohussii. |
| Alpiinisen vyöhykkeen osalta Euroopan unionin komissio hyväksyi ehdotuksen vuonna 2003. |
Alpiinnalaš avádaga hárrái Eurohpá uniovnna kommišuvdna dohkkehii evttohusa 2003:s. |
| 2.6 Maankäyttöanalyysi |
2.6 Eanageavahanguorahallan |
| Porotalouden ympäristövaikutukset kohdistuvat laiduntamisen kautta koko erämaa-alueelle. |
Boazodoalu birasváikkuhusat čuhcet guohtuma bokte oppa meahcceguvlui. |
| Laiduntaminen kohdistuu pohja-, kenttä- ja pensaskerrokseen ja puuston nuoruusvaiheisiin. |
Guohtun čuohcá bodne-, giedde- ja miesttageardái sihke nuorra muoraide. |
| Vuosittainen muutos jää kuitenkin vähäiseksi ja siksi lyhyellä aikavälillä vaikeasti havaittavaksi. |
Jahkásaš nuppástus báhcá goittotge unnin ja danin oanehis áiggi sisa dan lea váttis áicat. |
| Kohtuullisen laidunnusvaikutuksen on todettu lisäävän tunturikasvillisuuden monimuotoisuutta (Helle & Aspi 1983). |
Govttolaš guohtuma leat fuomášan lasihit duottaršattolašvuođa máŋggahápmásašvuođa (Helle & Aspi 1983). |
| Tunturikoivu on porojen kesäravintoa. |
Lageš lea bohccuid geassebiebmu. |
| Poron laidunnuksen seurauksena joidenkin metsänrajakoivujen ulkonäkö alkaa muistuttaa omenapuita, koivikot harventuvat ja ajan myöt puuston raja saattaa laskea. |
Bohccuid guohtuma dihte vuovdeordda muhtun soagit sulastahttigohtet eppelmuoraid, lagešvuovddit njárbot ja áiggi mielde muorrarádji sáhttá njiedjat. |
| Vaaravyöhykkeessä ovat lähinnä korkealla sijaitsevat erilliset tunturikoivuesiintymät (Helle ym. 1998). |
Dát guoská vuosttažettiin alla báikkiid sierra lagešvuvddiide (Helle ee. 1998). |
| Toisaalta nykyinen, luonnontilasta poikkeava maisemakuva on oikeastaan jo muuttunut kulttuurimaisemaksi, jonka muuttaminen määrätietoisella laidunnuksen vähentämisellä ei välttämättä ole edes suotavaa (Oksanen ym. 1995). |
Nuppe dáfus dálá, luonddudilis spiehkasteaddji duovddagovva lea rievtti mielde juo rievdan kulturduovddan, man ii várra oppa gánnátge viggat rievdadit guohtuma mearrediđolaš geahpedeami vuođul (Oksanen ee. 1995). |
| Erämaalaki (62/1991) on säädetty osin porotalouden turvaksi, ja siksi porotalouden ympäristövaikutukset ovat hyväksyttäviä niin kauan, kuin laiduntaminen on kestävää. |
Meahcceguovloláhka (62/1991) lea ásahuvvon muhtun muddui boazodoalu dorvun, ja danin boazodoalu birasváikkuhusaid galgá sáhttit dohkkehit nu guhká go guohtun lea bistevaš vuođu alde. |
| Pidättäytyminen porojen talviruokinnasta edistää porotalouden ekologista kestävyyttä. |
Jos bohccuid ii biepma dálvit, de dát ovddida boazodoalu ekologalaš bistevašvuođa. |
| Tärkeää on myös poromäärien mitoittaminen kesälaidunten kantokyvyn mukaan. |
Lea dehálaš maiddái heivehit boazologuid geasseguohtoneatnamiid gierdama mielde. |
| Perinteisesti talvilaidunten kantokykyä on pidetty esimerkiksi poronhoitolaissa (848/1990) porojen enimmäismäärän määräävänä minimitekijänä. |
Árbevirolaččat dálveguohtoneatnamiid gierdama leat atnán ovdamearkka dihte boazodoallolágas (848/1990) bohccuid alimus logu mearrideaddji minimadahkkin. |
| Laidunkiertojärjestelmän tehostamisella on merkittävä vaikutus laidunten kantokykyyn ja sitä kautta ympäristön tilaan. |
Guohtoneatnamiid molssodeami beavttálmahttin váikkuha mealgat guohtoneatnamiid gierdamii ja dákko bokte birrasa dillái. |
| Luontaiselinkeinoista kalastuksella ja riekonpyynnillä on vaikutuksia alueen kala- ja riistakantojen runsaussuhteisiin. |
Luondduealáhusain guolástus ja rievssatbivdu váikkuhit guovlluid guolle- ja fuođđonáliid valljodagaide. |
| Kesällä sekä kalaan että hilloja keräämään mennään useimmiten koneellisesti joko lentäen tai mönkijöillä. |
Geassit olbmot mannet sihke guolástit ja lubmet dábálaččat mohtorfievrruiguin, juogo girddi dahje njealjejuvllagiiguin. |
| Lentäminen säästää luontoa verrattuna kesäaikaiseen maastoliikenteeseen. |
Girddi seastá luonddu geasiáigásaš meahccejohtalusa ektui. |
| Ulkopaikkakuntalaiset eivät juurikaan kerää hilloja erämaasta. |
Olgobáikegoddelaččat eai báljo lubme meahcceguovllus ja jekkiidsuodjalanguovllus. |
| Retkeily on Tarvantovaaran erämaassa niin vähäistä, ettei sillä ole merkittävää vaikutusta alueen luonnontilaisuuteen; |
Vánddardeapmi lea Darvvatvári meahcceguovllus nu unnán ahte dat ii báljo čuoze guovllu luonddudilálašvuhtii; |
| joskin yksikin ajattelematon kulkija voi jättää huomattavan sotkun luontoon. |
vaikko vel okta áidna fuollameahttun vánddardeaddji sáhttá mealgat ludnet ja duolvvidit luonddu. |
| Sama tilanne on enimmäkseen myös luontomatkailun suhteen. |
Seamma dilli guoská buori muddui maiddái luondduturismii. |
| Poikkeuksena ovat kevättalviset moottorikelkkailijat, joita on runsaasti. |
Spiehkastahkan leat giđđadálvvi mohtorgielkkástallit, geat leat valjis. |
| Heistä suurin osa on kuitenkin ulkopaikkakuntalaisia, joiden kulku keskittyy pääasiassa valtakunnallisille moottorikelkkaurille. |
Sis eatnasat leat goittotge olgobáikegoddelaččat, geat johtet eanas váldegottálaš mohtorgielkávuojáhagaid mielde. |
| Virkistyskalastuksella ja -metsästyksellä on vaikutuksia alueiden kala- ja riistakantojen runsaussuhteisiin. |
Lustaguolástus ja -meahccebivdu váikkuha guovlluid guolle- ja fuođđonáliid valljodagaide. |
| Kesäaikainen maastoliikenne jättää jälkiä maaperään. |
Geasseáigásaš meahccejohtalus vuhtto eanavuođus. |
| Haittavaikutuksia vähentää se, että Metsä Maastoliikenne ja muu liikkuminen). |
Fuonesváikkuhusaid lea figgamuš gehapedit dainna, ahte Meahcceráđđehus mieđeha geasseáigásaš meahccejohtinlobiid dušše dihto bisso Johtalus ja johtaleapmi). |
| hallitus ei pääsääntöisesti myönnä lupia kuin tietyille vakiintuneille kulku-urille (ks. tarkemmin luku 11 |
važžan šaddan johtingeinnodagaide (gč. dárkkebut lohku 11 |
| Suurin osa moottorikelkkailusta keskittyy merkityille moottorikelkkaurille ja siten hyvin pienelle osalle aluetta. |
Eanaš oassi mohtorgielkkástallamis dáhpáhuvvá merkejuvvon mohtorgielkávuojáhagaid mielde – ja ná hui gáržžes oasis guovllus. |
| Paikkakuntalaiset voivat kelkkailla koko alueella, mutta heidänkin liikkumisensa loppuu tai ainakin vähenee merkittävästi kelirikon myötä ennen lintujen pesimäaikaa ja porojen vasomisaikaa. |
Báikegoddelaččat sáhttet mohtorgielkkástallat oppa guovllus, muhto sin johtaleapmi nohká dahje goittot geahppána mealgat, go siivvut nohkagohtet ovdal lottiid bessenáiggi ja bohccuid guotteha. |
| Moottorikelkkailu voi aiheuttaa kevättalvella haittaa ja vahinkoa porotaloudelle laukottamalla kantavia vaatimia upottavassa hangessa ja hajottamalla tokkia. |
Mohtorgielkkástallan sáhttá čuohcit giđđadálvve boazodollui nu, ahte mohtorgielkkáid dihte čoavjjehat šaddet ruohttat obbasis. Mohtorgielkkáiguin vuojašeapmi biđge maiddái ealuid. |
| Lentoliikenne on niin vähäistä, että siitä ei voi sanoa olevan haittaa alueen luonnontilaisuudelle. |
Girdijohtalus lea nu unnán ahte dan ii sáhte dadjat čuohcit guovllu luonddudilálašvuhtii. |
| Lentoliikenne säästää luontoa verrattuna maastoliikenteeseen. |
Girdijohtalus seastá luonddu meahccejohtalusa ektui. |
| Ilmanlaadussa ei ole tapahtunut erämaa-alueella sellaisia muutoksia, jotka olisivat mitattavissa tai silminnähtävissä. |
Áibmokvalitehtas eai leat dáhpáhuvvan meahcceguovllus dakkár nuppástusat, maid sáhtášii mihtidit dahje čalmmiiguin áicat. |
| Alue on ilmanlaadultaan Suomen puhtainta. |
Darvvatvárri lea áibmokvalitehta dáfus Suoma okta buhttáseamos guovlluin. |
| (Tikkanen 1995) Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Tarvanto- ja Maljasjokeen tekemissä meritaimenistutuksissa on kyse olemassa olevien, mutta heikentyneiden kantojen vahvistamisesta. |
(Tikkanen 1995) Fuođđo- ja guolledoalu dutkanlágádusa guvžágilvimiin Darvvat- ja Máljjašjohkii lea jearaldat dálá maŋásmannan náliid ealáskahttimis. |
| Kannat ovatkin vahvistuneet viime vuosina. |
Nálit leatge ahtanuššan dáid jagiid. |
| (Ahonen 2002, Haikonen ym. 2004) |
(Ahonen 2002, Haikonen ym. 2004) |
| Metsähallituksen siikaistutusten tavoitteena on kalastettava siikakanta, mutta istutussiiat eivät ole olleet paikallista alkuperää. |
Meahciráđđehusa čuovžagilvimiid ulbmilin lea nannet čuovžanáli bivdinmuddui, muhto gilvvačuovžžat eai leat báikkálaš náli guolit. |
| Nisäkkäistä tulokaslaji on minkki. |
Njiččehasain ođđašlájaide gullá miŋka. |
| Alueen kalastoon minkillä ei ole juurikaan vaikutusta. |
Guovllu guollenáliid dillái miŋka ii báljo čuoze. |
| Tehokkaana pienpetona ja pesärosvona minkki vaikuttaa lähinnä riekkokantaan ja alueella pesivien lintujen runsaussuhteisiin. |
Beaktilis smávvanávdin ja beasserievvárin miŋka čuohcá vuosttažettiin rievssatnállái ja guovllus bessejeaddji lottiid valljivuhtii. |
| Kettu ei ole tulokaslaji siinä mielessä, että jo vuosikymmeniä koko Enontekiö on kuulunut ketun levinneisyysalueeseen. |
Rieban ii gula ođđašlájaide, dasgo oppa dálá Eanodaga gielda lea gullan juo logiid jagiid riebana leavvanguovlluide. |
| Aikaisemmin kettu on kuitenkin ollut ainoastaan satunnainen vierailija tuntureilla, naalien pesimäalueilla. |
Ovdal rieban lávii goittotge dušše deivvolaččat finadit duoddariin, njálaid bessenguovlluin. |
| Ihmisen aiheuttamat muutokset ovat enimmäkseen rajoittuneet suppeille alueille. |
Olbmo dagahan nuppástusat eai vuhtto nu viidát. |
| Alueelle on kotiutunut varsin niukasti ihmisen mukana kulkeutuneita kasveja. |
Guvlui eai leat gártan olbmo fárus olus vieris šaddošlájat. |
| Kesäkylien, kalamajojen ja autiotupien pihakentillä sekä polkujen ja ajoneuvourien varrella kasvaa joitakin tulokaslajeja. |
Geassegiliid, guolástanbarttaid ja ávdinstobuid šiljuin sihke bálgáid ja vuojáhagaid guorain sáhttá deaivat soames ođđašlája. |
| Suurin osa asuinkenttien kasvistosta on kuitenkin alkuperältään luonnonlajistoa, joka on hyötynyt puuston raivauksesta ja piha-alueiden höystymisestä. |
Eatnasat ássangittiid šattuin gullet goittotge dán guovllu álgošlájaide, mat leat ávkašuvvan muoraid njáskamis ja das, ahte olbmo doaimmat leat dukten šilljobirrasiid. |
| Varsinaista rikkalajistoa pihakentillä ei juurikaan ole tavattu. |
Ieš hilskošattolašvuohta ii báljo vuhtto šilljobirrasiin. |
| (Piirainen 2002) |
(Piirainen 2002) |
| Puunkäytön vaikutukset luonnontilaisuuteen ovat koko alueen mittakaavassa vähäisiä. |
Muorrageavaheami váikkuhusat luonddudilálašvuhtii leat oppa guovllu viidodaga ektui unnán. |
| Nykyiset ohjeet suuntaavat hakkuut puustoisimmille alueille, joilla niistä ei ole merkittävää haittaa luonnontilaisuuden kannalta. |
Dálá rávvagiid mielde čuohppamat dáhpáhuvvet vuovdámus guovlluin ja vuovdečuohppamat eai čuoze báljo guovllu luonddudilálašvuhtii. |
| 3 Hoidon ja käytön tavoitteet |
3 Dikšuma ja geavaheami ulbmilat |
| 3.1 Erämaalaki |
3.1 Meahcceguovloláhka |
| Erämaalain (62/1991) mukaan erämaa-alueet ovat Metsähallituksen hoidossa ja hallinnassa. |
Meahcceguovlolága (62/1991) mielde meahcceguovlluid dikšu ja hálddaša Meahciráđđehus. |
| Laissa säädetään, että ”erämaa-alueen hoidossa ja käytössä on noudatettava hoito- ja käyttösuunnitelmaa, jonka laatii Metsähallitus ja vahvistaa ympäristöministeriö”. |
Dán lága mielde ”meahcceguovlluid dikšumis ja geavaheamis galgá čuovvut dikšun- ja geavahanplána, man dahká Meahciráđđehus ja nanne birasministeriija”. |
| Lain yksityiskohtaisissa perusteluissa kerrotaan suunnitelman tarkoituksesta: |
Lága dárkilet ákkastallamiin daddjojuvvo plána ulbmilis ná: |
| Suunnitelmassa on tarkoitus selostaa toimet erämaa-alueen käytön edistämiseksi ja ohjaamiseksi sekä myös alueella sallittavat rakennustyöt. |
Plánas lea jurdda čielggadit doaimmaid meahcceguovllu geavaheami ovddidan ja stivren dihte ja maiddái meahcceguovllus lobálaš huksenbargguid. |
| Alue voitaisiin suunnitelmassa myös jakaa käytön kannalta eri osiin. |
Guovllu sáhtášii plánas maiddái juohkit geavaheami dáfus sierra osiide. |
| Suunnitelmassa ei olisi alueen käyttäjiä koskevia määräyksiä, vaan se koskisi pelkästään suunniteltuja viranomaisten toimia. |
Plánas eai livčče guovllu geavaheaddjiide guoskevaš mearrádusat, muhto dat guoskkašii dušše plánejuvvon eiseváldedoaimmaide. |
| Erämaalain 1. §:ssä todetaan erämaa-alueiden perustamistarkoitus. |
Meahcceguovlolága vuosttas paragráfas gávnnahuvvo meahcceguovlluid vuođđudanulbmil. |
| Siinä todetaan, että erämaaalueet on perustettu |
Das daddjojuvvo, ahte meahcceguovllut leat vuođđuduvvon |
| • alueiden erämaaluonteen säilyttämiseksi |
• guovlluid meahccáivuođa seailluhan dihte |
| • saamelaiskulttuurin turvaamiseksi |
• sámekultuvrra dorvvastan dihte |
| • luontaiselinkeinojen turvaamiseksi |
• luondduealáhusaid dorvvastan dihte |
| • luonnon monipuolisen käytön ja sen edellytysten kehittämiseksi. |
• luonddu máŋggabealat geavaheami ja dan vejolašvuođaid ovddidan dihte. |
| Tämän hoito- ja käyttösuunnitelman tavoitteena on näiden erämaalain asettamien tavoitteiden yhteensovittaminen eri käyttäjäryhmien kesken. |
Dán dikšun- ja geavahanplána ulbmilin lea oktiiheivehit dáid meahcceguovlolága ásahan ulbmiliid sierra geavaheaddjijoavkkuid gaskkas. |
| Lukuun ottamatta erämaalaissa olevia alueen luovutuskieltoa (4 §) ja teiden rakentamiskieltoa (5 §) aluetta käytetään pääsääntöisesti kutakin toimintaa säätelevän lainsäädännön mukaisesti. |
Earret meahcceguovlolágas daddjojuvvon guovllu luohpadangielddu (4 §) ja geainnuid ráhkadangielddu (5 §) guovlu geavahuvvo dábálaččat guđege doaimma muddejeaddji láhkamearrádusaid mielde. |
| Esimerkiksi poronhoitoa (Laki 848/1990), metsästystä (615/1993), kalastusta (286/1982) ja maastoliikennettä (1710/1995) säädellään niistä annetuin säädöksin. |
Ovdamearkka dihte boazodoallu (Láhka 848/1990), meahccebivdu (615/1993), guolástus (286/ 1982) ja meahccejohtalus (1710/1995) muddejuvvojit daid birra addojuvvon njuolggadusaiguin. |
| Lisäksi yleistä merkitystä on esimerkiksi ns. Rion sopimuksella, joka velvoittaa kestävyyteen myös erämaa-alueilla. |
Dasa lassin oppalaš mearkkašupmi lea ovdamearkka dihte ng. Rio-soahpamušas, mii geatnegahttá bistevašvuhtii maiddái meahcceguovlluin. |
| Kestävyydellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa muun muassa sitä, että luonnon käytössä ja sen ohjauksessa tulee ottaa huomioon taloudelliset, sosiaaliset, ekologiset ja kulttuuriset näkökohdat. |
Bistevašvuođain oaivvildit Rio-soahpamušas earret eará dan, ahte luonddugeavaheamis ja dan stivremis galgá váldit vuhtii ekonomalaš, sosiálalaš, ekologalaš ja kultuvrralaš beliid. |
| Kestävän käytön velvoite on erikseen lausuttu myös Metsähallituksesta annetun lain (1378/2004) 2. §:ssä. |
Bistevaš geavaheami geatnegahttin lea sierra daddjojuvvon maiddái Meahciráđđehuslága (1378/2004) 2. §:s. |
| Tarvantovaaran erämaa-alue on liitetty Natura 2000 -suojelualueverkostoon luontodirektiivin (92/43/ETY) perusteella Tarvantovaara -nimisenä alueena (FI 1300118). |
Darvvatvári meahcceguovlu lea laktojuvvon Suoma Natura 2000 -suodjalanguovlofierpmádahkii luondodirektiivva (92/43/ETY) mieldásaš čuozáhahkan Darvvatvári -nammasaš (FI 1300118) guovlun. |
| Tämän suunnitelman tavoitteena on siten myös niiden luontoarvojen turvaaminen, joiden perusteella alue on liitetty Natura 2000 -verkostoon. |
Dáinna plánain galggašedje nappo dorvvastuvvot maiddái dat luondduárvvut, maid vuođul guovllu lea laktojuvvon Natura 2000 -fierpmádahkii. |
| Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 24. §:n mukaan |
Eanageavahan- ja huksenlága (132/1999) 24. §:a mielde |
| Valtion viranomaisten tulee toiminnassaan ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja edistää niiden toteuttamista. |
Stáhta eiseválddit galget doaimmaineaset váldit vuhtii riikkadási guovlluidgeavahanulbmiliid ja bargat daid ollašuhttima ovdii. |
| Valtion viranomaisten on myös arvioitava toimenpiteidensä vaikutuksia valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kannalta. |
Stáhta eiseválddit galget maiddái árvvoštallat doaimmaideaset váikkuhusaid riikkadási guovlluidgeavahanulbmiliid dáfus. |
| Maakunnan suunnittelussa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. |
Eanagotti plánemis ja guovlluidgeavaheami eará plánemis galgá fuolahit das, ahte riikkadási guovlluidgeavahanulbmilat váldojuvvojit áššáigullevaš vuogi mielde vuhtii. |
| Valtioneuvoston päätöksen (30.11. 2000) tavoitteena on mm. edistää kulttuuri- ja luonnonperinnön, virkistyskäytön ja luonnonvarojen säilymistä sekä luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityisen merkittävien aluekokonaisuuksien säilymistä. |
Stáhtaráđi mearrádusa (30.11.2000) ulbmilin lea ee. ovddidit kultur- ja luonddubirrasa, lustageavaheami ja luondduriggodagaid seailuma ja luonddu- ja kulturbirasin erenoamáš mearkkašahtti guovloollisvuođaid seailuma. |
| Alueidenkäytön keskeisiä tavoitteita luonnon sekä luonnonkäytön kannalta ovat mm. |
Guovlluidgeavaheami guovddáš ulbmilat luonddu ja luonddugeavaheami dáfus leat ee. |
| • elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymisen edistäminen |
• ealli ja jápma luonddu dáfus divrras ja rašis guovlluid máŋggahápmásašvuođa seailuma ovddideapmi |
| • luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville |
• luondduriggodagaid bistevaš ávkinatnin nu, ahte dorvvastuvvojit luondduriggodagaid fidnenvejolašvuođat maiddái boahttevaš buolvvaide |
| • ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävien ja yhtenäisten luonnonalueiden sekä käytön ohjaaminen siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota |
• ekologalaččat dahje lustageavaheami dáfus mearkkašahtti ja oktilaš luondduguovlluid ja geavaheami stivren nu, ahte dát guovloollisvuođat eai dárbbašmeahttumit luttoduvvo |
| • luonnon virkistyskäytön sekä luonto- ja kulttuurimatkailun edistäminen parantamalla monikäytön edellytyksiä. |
• luonddu lustageavaheami ja luonddu- ja kulturturismma ovddideapmi nu, ahte buoriduvvojit lotnolasgeavaheami vejolašvuođat. |
| Yllä olevaan luetteloon on kirjattu sekä yleis- että erityistavoitteita siltä osin, kuin ne koskevat suunnittelualuetta. |
Bajábeale logahallamii leat merkejuvvon sihke oppalaš- ja sierraulbmilat dakko bokte go dat gusket plánenguvlui. |
| Yleistavoitteet ovat luonteeltaan alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua koskevia periaatteellisia linjauksia. |
Oppalašulbmilat leat luonddusteaset guovlluidgeavaheapmái ja guovlluidgeavaheami plánemii guoskevaš prinsihpalaš ulbmilat. |
| Erityistavoitteet ovat alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua koskevia velvoitteita. |
Sierraulbmilat leat guovlluidgeavaheapmái ja guovlluidgeavaheami plánemii guoskevaš geatnegahttimat. |
| Maankäyttö- ja rakennuslain keskeiset tavoitteet saamelaiskulttuurin säilymisen kannalta on kuvattu luvussa 3.5 Saamelaiskulttuurin turvaaminen. |
Eanageavahan- ja huksenlága guovddáš ulbmilat sámekultuvrra seailuma dáfus leat govviduvvon logus 3.5 Sámekultuvrra dorvvasteapmi. |
| Maankäyttö- ja rakennuslain 125. §:n mukaan rakentamiselle on oltava rakennuslupa. |
Eanageavahan- ja huksenlága 125. § mielde huksemii galgá leat huksenlohpi. |
| Hoito- ja käyttösuunnitelma ei suoraan oikeuta rakentamiseen, joka edellyttää maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia lupia (ks. luku 14 Käyttöoikeuksien vuokraus ja luovutus). |
Dikšun- ja geavahanplána ii njuolgga vuoiggadahte huksemii, mii gáibida lobiid eanageavahan- ja huksenlága mielde (gč. lohku 14 Geavahanvuoigatvuođaid láigoheapmi ja luohpadeapmi). |
| Tarvantovaaran erämaa-alueelle on vahvistettu 23.11. 1999 Tunturi-Lapin seutukaava, jonka oikeusvaikutukset Metsähallitus on maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) tarkoittamana viranomaisena velvollinen ottamaan huomioon alueen hoidon ja käytön suunnittelussa. |
Darvvatvári meahcceguovllu várás lea nannejuvvon 23.11.1999 Duottar-Sámi guovlolávva, man vuoigatvuođaváikkuhusaid Meahciráđđehus lea eanageavahan- ja huksenlága (132/1999) oaivvildan eiseváldin geatnegahtton váldit vuhtii guovllu dikšuma ja geavaheami plánemis. |
| Maankäyttö- ja rakennuslaissa (210 §, 1 mom.) todetaan: |
Eanageavahan- ja huksenlágas (210 §, 1 mom.) daddjojuvvo: |
| Rakennuslain nojalla voimaan tullut seutukaava on voimassa rakennuslain mukaisin seutukaavan oikeusvaikutuksin, kunnes se korvataan tämän lain mukaisella maakuntakaavalla tai kumotaan. |
Huksenlága vuođul fápmui boahtán guovlolávva lea fámus guovloláva vuoigatvuođaváikkuhusaiguin huksenlága mielde gitta dássái, go dan sadjái boahtá dán lága mielde eanagoddelávva dahje dat gomihuvvo. |
| Jollei seutukaavaa 10 vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta korvata maakuntakaavalla tai kumota, se on voimassa tämän lain mukaisena maakuntakaavana. |
Jos guovloláva sadjái ii 10 jagi sisa dán lága fápmui boahtimis boađe eanangoddeláhka dahje dat ii gomihuvvo, de dat lea fámus dán lága mieldásaš eanagoddelávvan. |
| Tunturi-Lapin maakuntakaavan laatiminen aloitettiin vuoden 2005 loppupuolella, ja se valmistunee vuoden 2009 aikana. |
Duottar-Sámi eanagoddeláva dahkagohte jagi 2005 loahpageahčen, ja dat dáidá gergejuvvot jagi 2009 áigge. |
| Tunturi-Lapin maakuntakaavan tarkoitus on (www.lapinliitto.fi): |
Duottar-Sámi eanagoddeláva ulbmilin lea (www.lapinliitto.fi): |
| 1) kytkeä alueiden käytön yleispiirteinen suunnittelu alueen kehittämisstrategioihin 2) tarkistaa vahvistetussa seutukaavassa (Tunturi-Lapin seutukaava) olevia aluevarauksia ja määräyksiä 3) ottaa huomioon lainsäädännössä tapahtuneet muutokset 4) sovittaa yhteen suunnittelu ja vaikutusten arviointi naapurimaiden kanssa. |
1) laktit guovlluid geavaheami oppalaš plánema guovllu ovddidanstrategiijaide 2) dárkkistit nannejuvvon guovlolávas (Duottar-Sámi guovlolávva) ovdanbukton guovlovárremiid ja mearrádusaid 3) váldit vuhtii láhkamearrádusain dáhpáhuvvan nuppástusaid 4) heivehit oktii plánema ja váikkuhusaid árvvoštallama ránnjáriikkaiguin. |
| 3.4 Laki Metsähallituksesta |
3.4 Meahciráđđehusláhka |
| Metsähallitus ohjaa tiettyjä erämaan käyttömuotoja, mutta moni toiminta on jonkin muun viranomaisen ohjauksessa. |
Meahciráđđehus stivre meahcceguovllu dihto geavahanhámiid, muhto máŋga doaimma gullet juoga eará eiseválddi stivrema vuollai. |
| Metsähallituksen tehtävät on määritelty laissa (1378/2004) ja asetuksessa (1380/2004) Metsähallituksesta. |
Meahciráđđehusa doaimmat leat meroštallon Meahciráđđehuslágas (1378/2004) ja Meahciráđđehusásahusas (1380/2004). |
| Laki Metsähallituksesta asettaa toiminnan yleiset yhteiskunnalliset velvoitteet, joista hoidon ja käytön suunnittelua ohjaavat: |
Meahciráđđehusláhka ásaha doaimma oppalaš servodatlaš geatnegahttimiid, main dikšuma ja geavaheami plánema stivrejit čuovvovaš áššit: |
| • poronhoitolaissa (848/1990) säädetyt velvoitteet täytetään |
• boazodoallolágas (848/1990) mearriduvvon geatnegahttimat váldojuvvojit vuhtii |
| • luonnonvarojen kestävän hoidon ja käytön olennaisena osana Metsähallituksen on riittävästi otettava huomioon biologisen monimuotoisuuden suojelu ja tarkoituksenmukainen lisääminen metsien ja muiden luonnonvarojen hoidolle, käytölle ja suojelulle asetettujen muiden tavoitteiden kanssa; |
• luondduriggodagaid bistevaš dikšumis ja geavaheamis Meahciráđđehus galgá erenoamážit váldit doarvái bures vuhtii biologalaš máŋggahápmásašvuođa suodjaleami ja lasihit vuohkkasit vuvddiid ja eará luondduriggodagaid dikšuma, geavaheami ja suodjaleami ovttas ásahuvvon eará ulbmiliiguin; |
| Metsähallituksen on lisäksi otettava huomioon luonnon virkistyskäytön sekä työllisyyden edistämisen vaatimukset |
Meahciráđđehus galgá dasa lassin váldit vuhtii luonddu lustageavaheami ja barggolašvuođa ovddideami gáibádusaid |
| • Metsähallituksen toiminnassa otetaan huomioon tutkimuksen, opetuksen, – – maankäytön tarpeet. |
• Mehciráđđehusa doaimmas váldojuvvojit vuhtii dutkama, oahpahusa, – – eanageavaheami dárbbut. |
| Metsähallituksen julkisista hallintotehtävistä (1378/2004, 6 §) hoidon ja käytön suunnitteluun vaikuttavat Tarvantovaaran erämaa-alueella: |
Meahciráđđehusa almmolaš hálddahusbargguin (1378/2004, 6 §) dikšuma ja geavaheami plánemii váikkuhit Darvvatvári meahcceguovllus: |
| • luonnonsuojelulaissa (1096/1996) sekä sen nojalla perustettuja luonnonsuojelualueita koskevissa laeissa säädetyt luonnonsuojelutehtävät sekä luonnonsuojelualueiden hankinta |
• luonddusuodjalanlágas (1096/1996) ja dan vuođul vuođđuduvvon luonddusuodjalanguovlluide guoskevaš lágain ásahuvvon luonddusuodjalandoaimmat ja luonddusuodjalanguovlluid háhkan |
| • kalastuslaissa (286/1982), poronhoitolaissa (848/1990), maastoliikennelaissa (1710/1995), metsästyslaissa (615/1993), jätehuoltolaissa (1072/1993), porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslaissa (45/2000), pelastuslaissa (468/2003) sekä järjestyslaissa (612/2003) säädetyt tehtävät |
• guolástanlágas (286/1982), boazodoallolágas (848/1990), meahccejohtaluslágas (1710/1995), meahcástanlágas (615/1993), bázahusfuolahuslágas (1072/1993), boazodoalu ja luondduealáhusaid ruhtadanlágas (45/2000), gádjunlágas (468/2003) ja ortnetlágas (612/2003) ásahuvvon doaimmat |
| • luonto- ja retkeilypalvelujen tuottaminen |
• luonddu- ja vánddardanbálvalusaid buvttadeapmi |
| • erävalvonta. |
• meahccegoziheapmi. |
| Tämän suunnitelman perusteella tehdyistä viranomaispäätöksistä voi valittaa asiasta riippuen Rovaniemen hallinto-oikeuteen tai maaseutuelinkeinojen valituslautakuntaan. |
Dán plána vuođul dahkkon Meahcceráđđehusa eiseváldemearrádusain sáhttá váidit váidalusčujuhusa mielde Roavvenjárgga hálddahusriektái dahje dálonguovloealáhusaid váiddalávdegoddái. |
| Lapin ympäristökeskus huolehtii toimialueellaan sille säädetyistä tai määrätyistä ympäristönsuojelua, alueiden käyttöä, luonnonsuojelua, kulttuuriympäristön hoitoa, rakentamisen ohjausta sekä vesivarojen käyttöä ja hoitoa koskevista tehtävistä (Laki ympäristöhallinnosta 55/1995). |
Lappi birasguovddáš fuolaha doaibmaguovllustis dasa ásahuvvon dahje mearriduvvon, birassuodjaleapmái, guovlluid geavaheapmái, luonddusuodjaleapmái, kulturbirrasa dikšumii, huksema stivremii ja čáhcefámuid geavaheapmái ja dikšumii guoskevaš doaimmain (Birashálddahusláhka 55/1995). |
| 3.5 Saamelaiskulttuurin turvaaminen |
3.5 Sámekultuvrra dorvvasteapmi |
| Saamelaisten kielellistä ja kulttuurista itsehallintoa toteuttaa saamelaiskäräjät (Laki 974/1995), jonka saamelaiset valitsevat vaaleilla neljäksi vuodeksi kerrallaan. |
Sámiid gielalaš ja kultuvrralaš iešstivrejumi ollašuhttá sámediggi (Láhka 974/1995), man sámit válljejit válggaiguin njealje jahkái hávil. |
| Saamelaiskäräjät hoitaa saamelaisten omaa kieltä ja kulttuuria sekä saamelaisten asemaa alkuperäiskansana koskevia asioita. |
Sámediggi dikšu sámiid iežaset gillii ja kultuvrii ja sámiid sajádahkii álgoálbmogin guoskevaš áššiid. |
| Metsähallitus on pyytänyt saamelaiskäräjiltä arvion Tarvantovaaran erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelman vaikutuksista saamelaiskulttuuriin (Liite 1). |
Meahciráđđehus lea bivdán sámedikkis árvvoštallama Darvvatvári meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplána váikkuhusain sámekultuvrii (Čuovus 1). |
| Tällainen arvio pyydetään kaikista saamelaisten kotiseutualueella tehtävistä suojelu- ja erämaa-alueiden hoito- ja käyttösuunnitelmista. |
Dákkár árvvoštallan bivdojuvvo buot suodjalan- ja meahcceguovlluid dikšun- ja geavahanplánain, mat dahkkojuvvojit sámiid ruovttuguovllus. |
| Saamelaisten oikeuksia alkuperäiskansana turvaavat sekä kansalliset että kansainväliset sopimukset ja säännökset. |
Sámiid vuoigatvuođaid álgoálbmogin dorvvastit sihke riikkadási ja riikkaidgaskasaš soahpamušat ja njuolggadusat. |
| Poronhoito, kalastus, metsästys ja pienimuotoinen maatalous sekä käsityöt ja luonnonvaraisten tuotteiden keräily ovat saamelaisten perinteisiä elinkeinoja. |
Boazodoallu, guolástus, meahccebivdu, smávvalágan eanadoallu, duodji ja luonddudilálaš buktagiid čoaggin gullet sámiid árbevirolaš ealáhusaide. |
| Niitä harjoitetaan myös yhdistelmäelinkeinoina, toisinaan myös ns. uudenaikaisten elinkeinojen – kuten matkailun ja muiden palveluelinkeinojen – ohella. |
Daiguin barget maiddái lotnolassii, muhtumin maiddái ng. ođđaáigásaš ealáhusaid – dego turismma ja eará bálvalanealáhusaid – oktavuođas. |
| 3.5. 1 YK:n KP-sopimus |
3.5.1 ON:a KP-soahpamuš |
| Saamelaisten kulttuuriin kuuluvien elinkeinojen harjoittamista suojaa saamelaisten osalta YK:n kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan ihmisoikeussopimuksen (ns. KP-sopimus) 27. artikla, joka on Suomessa voimassa laintasoisesti. |
Sámekultuvrii gullevaš ealáhusaiguin bargama lea suddjemin sámiid hárrái ON:a riikkavulošvuoigatvuođaide ja politihkalaš vuoigatvuođaide guoskevaš olmmošvuoigatvuođasoahpamuša (KP-soahpamuš) 27. artihkal, mii lea Suomas fámus lágadásis. |
| Sopimuksen mukainen saamelaiskulttuurin turva edellyttää viranomaisten huolehtivan päätöksenteossaan siitä, että muut käyttömuodot ja käyttäjät eivät merkittävästi heikennä kulttuurin harjoittamisen edellytyksiä ja kulttuurin harjoittamisen taloudellista kannattavuutta. |
Dán soahpamuša mielde sámekultuvrra dorvu gáibida dan, ahte eiseválddit galget mearridettiineaset fuolahit das, ahte eará geavahanhámit ja geavaheaddjit eai mearkkašahttiláhkai čuoze sámekultuvrii eaige kultuvrrain bargama ekonomalaš gánnáheapmái. |
| Näistä lähtökohdista erityisesti porolaitumien laajuuteen, yhtenäisyyteen ja laatuun sekä porojen laidunrauhaan vaikuttavat seikat vaikuttavat suoraan saamelaisten kulttuurin harjoittamisedellytyksiin. |
Ná geahčadettiin erenoamážit guohtoneatnamiid viidodahkii, oktilašvuhtii ja kvalitehtii ja bohccuid guohtunráfái váikkuheaddji áššit váikkuhit njuolgga sámiid vejolašvuođaide bargat iežaset kultuvrrain. |
| 3.5. 2 Asiakirjat Suomen tasavallan liittymisestä Euroopan unioniin, pöytäkirja no 3 Saamelaisista |
3.5.2 Áššegirjjit Suoma republihka searvamis Eurohpa uniovdnii, beavdegirji nr. 3 sápmelaččain |
| Pöytäkirjassa todetaan, että Suomi on sitoutunut saamelaisten elinkeinojen, kielen, kulttuurin sekä elämäntavan säilyttämiseen ja kehittämiseen, ja että perinteinen saamelaiskulttuuri ja saamelaiselinkeinot ovat riippuvaisia luontaiselinkeinoista – kuten poronhoidosta – saamelaisten perinteisillä asuinalueilla. |
Beavdegirjjis gávnnahuvvo, ahte Suopma lea čatnašuvvan sápmelaččaid ealáhusaid, giela, kultuvrra ja eallinvuogi seailluheapmái ja ovddideapmái, ja ahte árbevirolaš sámekultuvra ja sámi ealáhusat leat čatnagasas luondduealáhusaide – nugo boazodollui – sápmelaččaid árbevirolaš ássanguovlluin. |
| Pöytäkirjan 1. artiklassa todetaan, että sen estämättä, mitä EY:n perustamissopimuksessa määrätään, saamelaisille saadaan myöntää yksinoikeuksia poronhoidon harjoittamiseen perinteisillä saamelaisalueilla. |
Beavdegirjji 1. artihkalis gávnnahuvvo, ahte dan easttekeahttá, maid EO vuođđudansoahpamušas mearreduvvo, sápmelaččaide oažžu mieđehit oktovuoigatvuođaid boazodoalu ollašuhttimii árbevirolaš sámeguovlluin. |
| Pöytäkirjan 2. artiklan mukaan pöytäkirja voidaan laajentaa koskemaan muitakin perinteisiin saamelaiselinkeinoihin liittyviä saamelaisten yksinoikeuksia niiden vastaisen kehityksen huomioon ottamiseksi. |
Beavdegirjji 2. artihkala mielde beavdegirjji sáhttá viiddidit guoskat sámi earáge oktovuoigatvuođaide, mat gullet árbevirolaš sámeealáhusaide, daid boahttevaš ovdáneami vuhtiiváldima várás. |
| Neuvosto voi yksimielisesti komission ehdotuksesta sekä Euroopan parlamenttia ja alueiden komiteaa kuultuaan tehdä tarvittavat muutokset pöytäkirjaan. |
Ráđđi sáhttá oktamielalaččat komiššuvnna evttohusas ja Eurohpa parlamentta ja guovlluid komitea gullama maŋŋá dahkat dárbbašlaš nuppástusaid beavdegirjái. |
| 3 ILO:n alkuperäiskansojen oikeuksia koskeva sopimus no 169 |
3.5.3 ILO soahpamuš nr 169, mii guoská eamiálbmogiid vuoigatvuođaide |
| ILO:n alkuperäiskansasopimus tunnustaa alkuperäiskansojen erityiset oikeudet perinteisiin asuinalueisiinsa ja edellyttää valtioilta toimenpiteitä alkuperäiskansojen kulttuurin, kielten ja ympäristön suojelemiseksi. |
ILO eamiálbmotsoahpamuš dovddasta eamiálbmogiid earenoamáš vuoigatvuođaid árbevirolaš orrunguovlluidasaset ja gáibida stáhtain doaimmaid eamiálbmogiid kultuvrra, gielaid ja birrasa suodjaleami várás. |
| Sopimus on hyväksytty Kansainvälisen työjärjestön ILO:n yleiskokouksessa vuonna 1989. Sopimus on velvoittava, vaikka Suomi ei ole vielä ratifioinut sopimusta, koska Suomen lainsäädäntö ei tällä hetkellä täytä sopimusmääräyksiä. |
Soahpamuš lea dohkkehuvvon riikkaidgaskasaš bargoorganisašuvnna ILO dievasčoahkkimis jagis 1989. Suoma láhkaásaheapmi ii deavdde dál ILO 169 -soahpamuša mearrádusaid. Soahpamuš goittotge geatnegahttá Suoma ratifieretmeahttuminge. |
| Maaoikeuksia koskevista sopimusmääräyksistä saamelaisten aseman kohentamisen kannalta todetaan 13. artiklassa, että sovellettaessa yleissopimuksen tämän osan määräyksiä hallitusten on kunnioitettava sitä erityistä merkitystä, joka kysymyksessä olevien kansojen suhteella siihen maahan tai alueeseen, jolla he asuvat tai muuten käyttävät, on niiden kulttuurille ja henkisille arvoille, ja erityisesti tämän suhteen yhteisöllisiä näkökohtia. |
Eanavuoigatvuođaide guoskevaš soahpamušmearrádusain sápmelaččaid sajádaga bajideami beales gávnnahuvvo 13. artihkalis, ahte go gustohit oppalašsoahpamuša dán oasi mearrádusaid, ráđđehusat fertejit gudnejahttit dan earenoamáš mearkkašumi, mii dieid namalas álbmogiid gaskavuođas lea dan eatnamii dahje guvlui, mas sii orrot dahje man sii muđui geavahit, lea daid kultuvrii ja vuoiŋŋalaš árvvuide, ja earenoamážit dán gaskavuođa servodatlaš oaidninvugiid. |
| Sopimuksen 14. artiklassa todetaan: |
Soahpamuša 14. artihkalis gávnnahuvvo, ahte |
| 1) Kyseisille kansoille on tunnustettava omistus- ja hallintaoikeus niihin maihin, joilla ne perinteisesti asuvat. |
1) Dieid namalas álbmogiidda galgá dovddastit oamastus- ja hálddahusvuoigatvuođa daidda eatnamiidda, main dat árbevirolaččat orrot. |
| Soveltuvissa tapauksissa on lisäksi turvattava asianmukaisilla toimenpiteillä näiden kansojen oikeudet käyttää alueita, jotka eivät ole niiden yksinomaista asuinaluetta, mutta joita ne ovat perinteisesti voineet käyttää toimeentulonsa hankkimista ja perinteisiä toimiaan varten. |
Heivvolaš dáhpáhusain galgá dasa lassin oadjudit áššálaš doaimmaiguin dáid álbmogiid vuoigatvuođaid geavahit guovlluid, mat eai leat dušše daid oktoorrunguovlu, muhto maid dat leat sáhttán árbevirolaččat geavahit áigáiboađuset skáhppoma ja árbevirolaš doaimmaid várás. |
| Tässä suhteessa on kiinnitettävä erityistä huomiota paimentolaiskansojen ja kiertävien viljelijöiden tilanteeseen. |
Dán oktavuođas berre giddet earenoamáš fuomášumi nomádaálbmogiid ja johtti eanagilviid dillái. |
| 2) Hallitusten on tarpeellisin toimin määriteltävä kysymyksessä olevien kansojen perinteisesti asuttamat maat ja taattava tehokas suoja niiden omistus- ja hallintaoikeudelle. |
2) Ráđđehusat galget dárbbašlaš doaimmaiguin meroštallat dáid namalas álbmogiid árbevirolaččat ássan eatnamiid ja dáhkidit beaktilis suoji daid oamastan- ja hálddašanvuoigatvuhtii. |
| 3) Kansalliseen oikeusjärjestykseen on sisällytettävä tarkoituksenmukainen menettely kysymyksessä olevien kansojen maahan liittyvien vaatimusten ratkaisemiseksi. |
3) Sisriikkalaš riektevuogádahkii galgá váldit vuogálaš meannudeami dáid namalas álbmogiid eatnamii gullevaš gáibádusaid čoavdima várás. |
| 3.5. 4 YK:n julistus alkuperäiskansojen oikeuksista |
3.5.4 ON julggáštus eamiálbmogiid vuoigatvuođain |
| YK:n yleiskokouksessa 13.9. 2007 hyväksytyssä julistuksessa alkuperäiskansojen oikeuksista todetaan mm.: |
ON dievasčoahkkimis 13.9.2007 dohkkehuvvon julggáštusas eamiálbmogiid vuoigatvuođain celkojuvvo ee., ahte |
| • Alkuperäiskansoilla on oikeus harjoittaa ja elvyttää kulttuurisia perinteitään ja tapojaan. |
• Eamiálbmogiin lea vuoigatvuohta ollašuhttit ja ealáskahttit kultuvrralaš árbevieruideaset ja dábiideaset. |
| Tähän sisältyy niiden oikeus ylläpitää, suojella ja kehittää kulttuuriensa aiempia, nykyisiä ja tulevia ilmenemismuotoja. |
Dása gullá daid vuoigatvuohta bajásdoallat, gáhttet ja ovddidit iežaset kultuvrraid ovddeš, dálá ja boahttevaš albmonanvugiid. |
| • Alkuperäiskansoilla on oikeus ylläpitää ja vahvistaa tunnusomaista hengellistä suhdettaan perinteisesti omistamiinsa tai muutoin hallussaan pitämiinsä ja käyttämiinsä maihin, alueisiin, vesistöihin, rannikkomeriin ja muihin luonnonvaroihin sekä oikeus säilyttää tähän liittyvät vastuunsa tuleville sukupolville. |
• Eamiálbmogiin lea vuoigatvuohta bajásdoallat ja nannet mihtilmas vuoiŋŋalaš gaskavuođa iežaset árbevirolaččat oamastan dahje muđui hálddašan ja atnin eatnamiid, guovlluide, čázádagaide, riddomearaide ja eará luondduvalljodagaide ja vuoigatvuohta seailluhit dása gullevaš vásttuset boahttevaš sohkabuolvvaide. |
| • Alkuperäiskansoilla on oikeus perinteisesti omistamiinsa, hallussaan pitämiinsä tai muutoin käyttämiinsä tai hankkimiinsa maihin, alueisiin ja luonnonvaroihin. |
• Eamiálbmogiin lea vuoigatvuohta iežaset árbevirolaččat oamastan, hálddašan dahje muđui atnin dahje skáhppon eatnamiidda, guovlluide ja luondduvalljodagaide. |
| • Alkuperäiskansoilla on oikeus omistaa, käyttää, kehittää ja hallita niitä maita, alueita ja luonnonvaroja, jotka ovat niiden hallussa perinteisen omistuksen tai muun perinteisen hallussapidon tai käytön perusteella tai jotka ne ovat muutoin hankkineet. |
• Eamiálbmogiin lea vuoigatvuohta oamastit, atnit, ovddidit ja hálddašit daid eatnamiid, guovlluid ja luondduvalljodagaid, mat leat daid hálddus árbevirolaš oamasteami dahje eará árbevirolaš hálddašeami dahje geavaheami vuođul dahje maid dat leat muđui skáhppon. |
| Valtioiden on laillisesti tunnustettava nämä maat, alueet ja luonnonvarat sekä suojeltava niitä. |
Stáhtat galget lágalaččat dovddastit dáid eatnamiid, guovlluid ja luondduvalljodagaid ja suodjalit daid. |
| Tässä tunnustamisessa on asianmukaisesti kunnioitettava kyseisten alkuperäiskansojen tapoja, perinteitä ja maanomistusjärjestelmiä. |
Dán dovddasteamis galgá áššálaččat gudnejahttit dieid namalas eamiálbmogiid vieruid, árbevieruid ja eanaoamastanvuogádagaid. |
| Valtioiden on yhdessä asianomaisten alkuperäiskansojen kanssa perustettava ja pantava täytäntöön oikeudenmukainen, riippumaton, puolueeton, avoin ja läpinäkyvä sekä alkuperäiskansojen lait, perinteet, tavat ja maanomistusjärjestelmät asianmukaisesti tunnustava menettely, jonka avulla tunnustetaan ja ratkaistaan alkuperäiskansojen oikeudet, jotka koskevat niiden maita, alueita ja luonnonvaroja – mukaan lukien niiden perinteisesti omistamat tai muutoin hallussaan pitämät tai käyttämät maat, alueet ja luonnonvarat. |
Stáhtat galget ovttas áššáigullevaš eamiálbmogiiguin vuođđudit ja bidjat fápmui vuoiggalaš, čatnasmeahttun, bealehis, rabas ja čađačuovgi ja maiddái eamiálbmogiid lágaid, árbevieruid, dábiid ja eanaoamastanvuogádagaid áššálaččat dovddasteaddji meannudeami, mainna dovddastit ja čovdet eamiálbmogiid vuoigatvuođaid, mat gusket daid eatnamiidda, guovlluide ja luondduvalljodagaide, mielde lohkamiin daid árbevirolaččat oamastan dahje muđui hálddašan dahje atnin eatnamiid, guovlluid ja luondduvalljodagaid. |
| Alkuperäiskansoilla on oltava oikeus osallistua tähän menettelyyn. |
Eamiálbmogiin galgá leat vuoigatvuohta oassálastit dán gieđahallama. |
| 3.5. 5 Biodiversiteettisopimus |
3.5.5 Biodiversitehtasoahpamuš |
| Biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus (biodiversiteettisopimus) saatettiin voimaan asetuksella 78/1994. Siinä todetaan mm., että sopimuspuolet |
Biologalaš máŋggahápmásašvuhtii guoskevaš oktasašsoahpamuš (biodiversitehtasoahpamuš) bođii fápmui ásahusa 78/1994 vuođul. Das daddjojuvvo earret eará, ahte soahppioassebealit |
| tunnustavat monien perinteisen elämäntavan omaavien alkuperäis- ja paikallisyhteisöjen läheisen ja perinteisen riippuvuuden biologisista luonnonvaroista sekä sen, että on toivottavaa jakaa biologisen monimuotoisuuden suojelua ja sen osien kestävää käyttöä koskevasta perinteisestä tietämyksestä, uudistuksesta ja käytännöstä saatu hyöty oikeudenmukaisesti. |
dovddastit árbevieruideaset mielde ealli álgo- ja báikkálašservošiid lagas ja árbevirolaš sorjavašvuođa biologalaš luondduriggodagain, ja dan ahte lea sávahahtti juogadit biologalaš máŋggahápmásašvuođa suodjaleami ja dan osiid bistevaš geavaheapmái guoskevaš árbevirolaš dieđuin, ođastusas ja geavadis fidnejuvvon ávkki vuoiggalaččat. |
| 3.5. 6 Perustuslaki |
3.5.6 Vuođđoláhka |
| Perustuslaki (731/1999) suojaa saamelaisia alkuperäiskansana. |
Vuođđoláhka (731/1999) suddje sámiid álgoálbmogin. |
| Lain 17. §:ssä todetaan, että saamelaisilla alkuperäiskansana on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. |
Vuođđolága 17. §:s daddjojuvvo, ahte sámiin álgoálbmogin lea vuoigatvuohta bajásdoallat ja ovddidit iežaset giela ja kultuvrra. |
| Saman lain 121. §:ssä vahvistetaan, että ”saamelaisilla on saamelaisten kotiseutualueella kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto sen mukaan kuin lailla säädetään”. |
Seamma lága 121. §:s nannejuvvo, ahte ”sámiin lea sámiid ruovttuguovllus iežaset gillii ja kultuvrii guoskevaš ieštivrejupmi dan mielde go lágas mearriduvvo”. |
| 7 Laki saamelaiskäräjistä |
3.5.7 Sámediggeláhka |
| Tarvantovaaran erämaa kuuluu saamelaisten kotiseutualueeseen. |
Darvvatvári meahcceguovlu ja plánii gullevaš eará guovllut gullet sámiid ruovttuguvlui. |
| Suomen perustuslaissa (731/ 1999) on turvattu saamelaisille alkuperäiskansana omaa kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto saamelaisten kotiseutualueella. |
Suoma vuođđolágas (731/1999) lea dorvvastuvvon sámiide álgoálbmogin sin gillii ja kultuvrii guoskevaš iešstivrejupmi sámiid ruovttuguovllus. |
| Kulttuuri-itsehallintoa toteuttaa saamelaiskäräjälain (974/ 1995) 9. §:ssä tarkoitettu saamelaiskäräjät. |
Kulturieštivrejumi ollašuhttá sámediggelága (974/1995) 9. §:s oaivvilduvvon sámediggi. |
| Laki saamelaiskäräjistä velvoittaa |
Sámediggeláhka geatnegahttá |
| viranomaisia [ja Metsähallitusta] neuvottelemaan saamelaiskäräjien kanssa kaikista laajakantoisista ja merkittävistä toimenpiteistä, jotka voivat välittömästi ja erityisellä tavalla vaikuttaa saamelaisten asemaan alkuperäiskansana ja jotka koskevat saamelaisten kotiseutualueella – – valtionmaan, suojelualueiden ja erämaa-alueiden hoitoa, käyttöä, vuokrausta ja luovutusta. |
eiseválddiid [ja Meahciráđđehusa] ráđđádallat sámedikkiin buot guhkásváikkuheaddji ja mearkkašahtti doaimmain, mat sáhttet njuolgga ja sierra vuogi mielde váikkuhit sámiid sajádahkii álgoálbmogin ja mat gusket sámiid ruovttuguovllus – – stáhtaeatnama, suodjalanguovlluid ja meahcceguovlluid dikšumii, geavaheapmái ja láigoheapmái. |
| – – Neuvotteluvelvoitteen täyttämiseksi asianomaisen viranomaisen on varattava saamelaiskäräjille tilaisuus tulla kuulluksi ja neuvotella asiasta. |
– – Ráđđádallangeatnegasvuođa deavdin dihte áššáigullevaš eiseváldi galgá várret sámediggái dilálašvuođa šaddat gullojuvvot ja ráđđádallat áššis. |
| Tilaisuuden käyttämättä jättäminen ei estä viranomaista jatkamasta asian käsittelyä. |
Jos sámediggi ii geavat dán dilálašvuođa, de dat ii hehtte eiseválddi joatkimis ášši gieđahallama. |
| Saamelaiskulttuurin harjoittamiseen lasketaan kuuluviksi perinteiset elinkeinot – kuten poronhoito, kalastus ja metsästys. |
Sámekultuvrrain bargamii lohkkojit árbevirolaš ealáhusat – dego boazodoallu, guolástus ja meahccebivdu. |
| Lakisääteinen neuvottelu tästä hoito- ja käyttösuunnitelmasta saamelaiskäräjien kanssa pidettiin 17.2. |
Lága geatnegahttin ráđđadallan sámedikkiin dollojuvvui 17.12.2002. |
| 8 Laki Metsähallituksesta ja saamelaiskulttuurin turvaaminen |
3.5.8 Meahciráđđehusláhka sámekultuvrra dorvun |
| Metsähallitukselle on annettu yhteiskunnallinen velvoite saamelaisten kulttuurin harjoittamisen edellytysten turvaamiseksi (Laki Metsähallituksesta 1378/2004). |
Meahciráđđehus lea erenoamážit geatnegahtton suodjalit sámiid kulturárbbi sámiid ruovttuguovllus (Meahciráđđehusláhka 1378/2004). |
| Lain 4. §:ssä todetaan, että yleiset yhteiskunnalliset velvoitteet edellyttävät Metsähallituksen hallinnassa olevien luonnonvarojen hoidon, käytön ja suojelun yhteensovittamista Saamelaiskäräjistä annetussa laissa (974/1995) tarkoitetulla saamelaisten kotiseutualueella siten, että saamelaisten kulttuurin harjoittamisen edellytykset turvataan. |
Lága 4. §:s daddjojuvvo, ahte oppalaš servodatlaš geatnegahttimiid mielde Meahciráđđehusa hálddašan luondduriggodagaid dikšun, geavaheapmi ja suodjaleapmi galget oktiiheivehuvvot sámediggelágas (974/1995) oaivvilduvvon sámiid ruovttuguovllus nu, ahte sámiid kultuvrrain bargama vejolašvuođat dorvvastuvvojit. |
| Hallituksen esityksessä (HE 154/2004) korostetaan saamelaisen kulttuurin ylläpitämisen ja kehittämisen merkitystä sekä Metsähallituksen velvoitteita saamelaisten kotiseutualueella. |
Ráđđehusa árvalusas (HE 154/2004) deattuhuvvo, man dehálaš lea bajásdoallat ja ovddidit sámekultuvrra, ja seammás deattuhuvvojit Meahciráđđehusa geatnegahttimat sámiid ruovttuguovllus. |
| Saamelaisten kotiseutualueella Metsähallituksen hallinnassa olevien luonnonvarojen hoito, käyttö ja suojelu olisi sovitettava yhteen siten, että saamelaisille alkuperäiskansana perustuslaissa (731/1999) säädetty oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kulttuuriaan olisi mahdollista. |
Sámiid ruovttuguovllu luondduriggodagaid, maid Meahciráđđehus hálddaša, dikšuma, geavaheami ja suodjaleami galgá oktiiheivehit nu, ahte sámiin álgoálbmogin livččii vuođđolágas (731/1999) ásahuvvon vuoigatvuohta bajásdoallat ja ovddidit iežaset kultuvrra. |
| Saamelaisten kulttuuriin kuuluviksi katsotaan myös saamelaisten perinteiset elinkeinot – kuten poronhoito, metsästys ja kalastus. |
Sámekultuvrii gehččojuvvojit gullat maiddái sámiid árbevirolaš ealáhusaid – dego boazodoalu, meahccebivddu ja guolástusa. |
| Velvoitettavuutta on korostettu nostamalla se suoraan lakiin aiemman asetuksen sijasta. |
Dát geatnegahttin lea deattuhuvvon nu, ahte dat lea váldojuvvon láhkii ásahusa sajis. |
| 3.5. 9 Maankäyttö- ja rakennuslaki saamelaiskulttuurin turvaamisessa |
3.5.9 Eanageavahan- ja huksenláhka sámekultuvrra dorvun |
| Saamelaiskulttuurin turvaamista koskevia säännöksiä on myös maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999) sekä kyseiseen lakiin perustuvissa valtakunnallisissa alueidenkäytön tavoitteissa. |
Sámekultuvrra dorvvasteapmái guoskevaš njuolggadusat gávdnojit maiddái eanageavahan- ja huksenlágas (132/1999) ja guoskevaš láhkii vuođđuduvvi riikkadási guovlluidgeavahanulbmiliin. |
| Valtioneuvoston periaatepäätöksen (30.11. 2000) mukaisesti tulee saamelaisten kotiseutualueella turvata alueiden käytössä saamelaiskulttuurin ja -elinkeinojen kehittämisedellytykset ja sovittaa ne yhteen luonnon kestokyvyn kanssa. |
Stáhtaráđi prinsihppamearrádusa (30.11.2000) mielde sámiid ruovttuguovllus galgá dorvvastit guovlluid geavaheamis sámekultuvrra ja -ealáhusaid ovddidanvejolašvuođaid ja heivehit daid oktii luonddu gierdannávccaiguin. |
| Maankäyttö- ja rakennuslain 22. §:n mukaan ”tavoitteet voivat koskea asioita, joilla on – – merkittävä vaikutus kansalliseen kulttuuri- tai luonnonperintöön”. |
Eanageavahan- ja huksenlága 22. §:a mielde ”ulbmilat sáhttet guoskat áššiide, main lea – – mearkkašahtti váikkuhus čearddalaš kultur- ja luondduárbái”. |
| Alueidenkäytön keskeisiä tavoitteita saamelaiskulttuurin säilymisen kannalta ovat mm. |
Guovlluidgeavaheami guovddáš ulbmilat sámekultuvrra seailluheami dáfus leat ee. |
| • saamelaisten kotiseutualueella saamelaiskulttuurin ja -elinkeinojen kehittämisedellytysten turvaaminen ja yhteen sovittaminen luonnon kestokyvyn kanssa |
• sámiid ruovttuguovllus sámekultuvrra ja -ealáhusaid ovddidanvejolašvuođat galget dorvvastuvvot ja oktiiheivehuvvot luonddu gierdannávccaiguin |
| • alueiden säilyminen luonto- ja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävinä kokonaisuuksina siten, että asumisen ja elinkeinotoiminnan harjoittamisen edellytykset säilyvät |
• guovllut galget seailut luonddu- ja kulturárvvuid dáfus mearkkašahtti ollisvuohtan nu, ahte ássama ja ealáhusdoaimmain bargama vejolašvuođat seilot |
| • alueiden erityispiirteiden tunnistaminen ja alueiden käytön sovittaminen mahdollisimman tasapainoisesti yhteen poikkeuksellisten luonnonolojen ja kulttuuriarvojen turvaamiseksi |
• guovlluid mihtilmasvuođat galget fuobmájuvvot ja guovlluid geavahanvuogit galget oktiiheivehuvvot nu bures go vejolaš, vai eahpedábálaš luonddudilálašvuođat ja kulturárvvut dorvvastuvvojit |
| • luonnonoloihin sopeutuneiden, omaleimaisten kylä- ja kulttuuriympäristöjen säilyttäminen ehjinä. |
• luonddudilálašvuođaide vuogáiduvvan iešlágálaš gille- ja kulturbirrasat galget seailluhuvvot čavddisin. |
| Yllä olevaan luetteloon on kirjattu sekä yleis- että erityistavoitteita siltä osin, kuin ne koskevat suunnittelualuetta. |
Bajábeale logahallamii leat merkejuvvon sihke oppalaš- ja sierraulbmilat, dakko bokte go dat gusket plánenguvlui. |
| Yleistavoitteet ovat luonteeltaan alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua koskevia periaatteellisia linjauksia. |
Oppalašulbmilat leat luonddusteaset guovlluidgeavaheapmái ja guovlluidgeavaheami plánemii guoskevaš váldoprinsihpat. |
| Erityistavoitteet ovat alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua koskevia velvoitteita. |
Sierraulbmilat leat guovlluidgeavaheapmái ja guovlluidgeavaheami plánemii guoskevaš geatnegahttimat. |
| 3.5. 10 Porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslaki |
3.5.10 Boazodoalu ja luondduealáhusaid ruhtadanláhka |
| Porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain (45/2000) tavoitteena on edistää ja monipuolistaa porotalouden ja luontaiselinkeinojen elinkeinotoimintaa, parantaa elinkeinojen rakennetta ja toimintaedellytyksiä, edistää uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä, kehittää poronhoito- ja luontaiselinkeinoaluetta sekä tukea haja-asutusalueiden ja yhdyskuntien kehittämistä poronhoitoalueella ja luontaiselinkeinojen harjoittamisalueella. |
Boazodoalu ja luondduealáhusaid ruhtadanlága (45/2000) ulbmilin lea ovddidit ja máŋggabealagahttit boazodoalu ja luondduealáhusaid ealáhusdoaimma, buoridit ealáhusaid ráhkadusa ja doaibmavejolašvuođaid, ovddidit ođasmuvvi luondduriggodagaid bistevaš geavaheami, ovddidit boazodoallo- ja luondduealáhusguovllu ja doarjut bieđggoássanguovlluid ja báikkálašservodagaid boazodoallo- ja luondduealáhusguovllus. |
| Lain mukaisissa toimenpiteissä on kiinnitettävä erityistä huomiota saamelaisten mahdollisuuksiin ylläpitää ja kehittää kulttuurimuotoonsa kuuluvia elinkeinoja saamelaisten kotiseutualueella. |
Lága doaibmabijuin galgá giddet erenoamáš fuopmášumi sámiid vejolašvuođaide bajásdoallat ja ovddidit iežaset kulturhápmái gullevaš ealáhusaid sámiid ruovttuguovllus. |
| 11 Saamelaisten kestävän kehityksen ohjelma |
3.5.11 Sámiid bistevaš ovdáneami prográmma |
| Saamelaiskäräjät hyväksyi vuonna 1998 Saamelaisten kestävän kehityksen ohjelman (Saamelaiskäräjät 1998), jota se valmisteli yhdessä ympäristöministeriön kanssa. |
Sámediggi dohkkehii 1998:s Sámiid bistevaš ovdáneami prográmma (Sámediggi 1998), man dat válmmaštalai ovttasráđiid birasministeriijain. |
| Ohjelma päivitettiin vuonna 2006 (Saamelaiskäräjät 2006). |
Prográmma beivejuvvui 2006:s (Sámediggi 2006). |
| Ohjelman keskeisin tavoite on saamelaisalueen luonnonvarojen käyttö ekologiselta, taloudelliselta, sosiaaliselta ja kulttuuriselta kannalta kestävästi saamelaisten perinteisten elinkeinojen harjoittamiseksi. |
Prográmma mávssoleamos ulbmilin lea dat, ahte sámeguovllu luondduriggodagat galget geavahuvvot ekologalaččat, ekonomalaččat, sosiálalaččat ja kultuvrralaččat bistevaš vuogi mielde, vai sámit sáhttet bargat árbevirolaš ealáhusaideasetguin. |
| Saamelaisten kestävän kehityksen ohjelmassa esitetyillä toimenpiteillä on tarkoitus turvata saamelaisten asema maankäytössä sekä perinteisten ja uusien elinkeinojen harjoittamisessa saamelaisista lähtökohdista ja edistää saamelaisen perinteisen tietämyksen asemaa ja saamelaisten sosiaalista hyvinvointia. |
Sámiid bistevaš geavaheami prográmmas ovdanbukton doaimmaiguin galggašii dorvvastuvvot sámiid sajádat eanageavaheamis ja árbevirolaš ja ođđa ealáhusaiguin bargamis sámi vuođu alde ja ovddidit sámi árbevirolaš dieđuid ja dáidduid sajádaga ja sámiid sosiálalaš buresbirgejumi. |
| Ohjelma on otettu huomioon 2006 hyväksytyssä kansallisessa kestävän kehityksen strategiassa (Valtioneuvoston kanslia 2006). |
Prográmma lea váldojuvvon vuhtii 2006:s dohkkehuvvon riikkadási bistevaš ovdáneami strategiijas (Stáhtaráđi kansliija 2006). |
| 3.5. 12 Yhdenvertaisuuslaki |
3.5.12 Ovttadássásašvuođaláhka |
| Yhdenvertaisuuslakia (21/2004) sovelletaan sekä julkisessa että yksityisessä toiminnassa mm. silloin, kun kysymys on itsenäisen ammatin tai elinkeinon harjoittamisen edellytyksistä tai elinkeinon tukemisesta. |
Ovttadássásašvuođaláhka (21/2004) geavahuvvo sihke almmolaš ja priváhtadoaimmas ee. dalle, go lea jearaldat iehčanas ámmáhiin dahje ealáhusain barganvejolašvuođain dahje ealáhusa doarjumis. |
| Lain mukaan ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. |
Ovttadássásašvuođalága mielde geange ii oaččo vealahit agi, etnihkalaš dahje čearddalaš boahtimuša, riikkavulošvuođa, giela, oskku, eallinoainnu, oaivila, dearvvasvuođadili, lámisvuođa, sohkabealleorientašuvnna dahje olbmui guoskevaš eará siva vuođul. |
| Yhdenvertaisuuslain eduskuntakäsittelyssä työelämä- ja tasa-arvovaliokunta lausui mietinnössään (TyVM 7/2003 vp – HE 44/2003 vp) viranomaisten velvollisuudesta edistää yhdenvertaisuutta: |
Ovttadássásašvuođalága riikkabeaigieđahallamis bargoeallin- ja dásseárvováljagoddi celkkii smiehttamušastis (TyVM 7/2003 vp – HE 44/2003 vp) eiseválddiid geatnegasvuođas ovddidit ovttadássásašvuođa ná: |
| Erityistä huomiota tulee kiinnittää saamelaisten oikeuksiin alkuperäiskansana ja saamelaiskulttuurin tärkeimmän aineellisen perustan eli poronhoidon turvaamiseen. |
Erenoamáš fuopmášumi galgá giddet sámiid vuoigatvuođaide álgoálbmogin ja sámekultuvrra deháleamos ávnnaslaš vuođu dahjege boazodoalu dorvvasteapmái. |
| Viranomaisten tulee suunnitelmallisesti edistää saamelaisten mahdollisuuksia harjoittaa poronhoitoa ja hankkia sillä toimeentulonsa. |
Eiseválddit galget čielga plánaid mielde ovddidit sámiid vejolašvuođaid bargat boazodoaluin ja háhkat das iežaset áigáiboađu. |
| 3.5. 13 Yhdenvertaisuussuunnitelma |
3.5.13 Ovttadássásašvuođaplána |
| 2006 (Metsähallitus 2006a) on otettu huomioon työministeriön suositukset (9.9. 2004) yhdenvertaisuussuunnitelmien laatimisesta ja sen erityiskysymykset saamelaisten kotiseutualueella. |
Meahciráđđehusa ovttadássásašvuođaplánas 3.5.2006 (Meahciráđđehus 2006a) leat váldojuvvon vuhtii bargoministeriija ávžžuhusat (9.9.2004) ovttadássásašvuođaplánaid dahkamis ja dan sierragažaldagat sámiid ruovttuguovllus. |
| Suunnitelmassa huomioidaan henkilökunnan erityisosaamisen kehittäminen ja siinä tiedostetaan, että samanlainen kohtelu ei aina takaa yhdenvertaisuutta. |
Plánas váldojuvvo vuhtii bargoveaga sierramáhtuid ovddideapmi ja plánas buktojuvvo ovdan, ahte seammalágan meannudeapmi ii álo sihkkarastte ovttadássásašvuođa. |
| Yleinen periaate on, että Metsähallituksen tavoitteena on toteuttaa saamelaisten positiivista erityiskohtelua Metsähallitus-lain (1378/2004) saamelaisten kulttuurin harjoittamisedellytysten turvaamisvelvoitteen lähtökohdista voimassa olevan lainsäädännön sallimissa rajoissa. |
Buot buohkanassii Meahciráđđehusa ulbmilin lea ollašuhttit sámiid positiivvalaš sierragieđahallama dálá láhkamearrádusaid olis nu, ahte váldojuvvo vuhtii Meahciráđđehuslágas (1378/2004) daddjojuvvon geatnegahttin dorvvastit sámiide vejolašvuođa bargat iežaset kultuvrrain. |
| Suunnitelman strategia linjaa luontaiselinkeinojen huomioimisen: ”Metsähallitus ymmärtää luontaiselinkeinot sekä niiden ja saamelaiskulttuurin kytkennän ja turvaa niitä yleisillä sekä toimintokohtaisilla säädöksiin perustuvilla menettelyillä”. |
Plána strategiija láhčá vuođu luondduealáhusaid vuhtiiváldimii: ”Meahciráđđehus ádde luondduealáhusaid ja daid ja sámekultuvrra oktavuođaid ja dorvvasta daid oppalaš ja doaimmaguovdasaš njuolggadusaide vuođđuduvvi meannudemiiguin. |
| Saamelaisten erityinen positiivinen huomiointi luontaiselinkeinoissa on perustuslain ja YK:n KP-sopimuksen 27. artiklan mukaan huomioitu siten, että porojen laidunrauhaan, kulkureitteihin ja laitumiin kohdistuvia toimenpiteitä ja niiden haitallisten vaikutusten tasoa saamelaiskulttuuriin arvioidaan erikseen. |
” Sámiid sierra positiivvalaš vuhtiiváldin luondduealáhusain lea vuođđolága ja ON:a KP-soahpamuša 27. artihkkala mielde váldojuvvon vuhtii nu, ahte bohccuid guohtunráfái, johtolagaide ja guohtoneatnamiidda guoskevaš doaibmabijut ja daid vahátlaš váikkuhusaid dássi sámekultuvrii árvvoštallojuvvo sierra. |
| Näiden tason turvaamiseksi tulee arvioida nykytilaa ja kehittämistarpeita. |
Dáid dási dorvvastan dihte galgá árvvoštallat dálá dili ja ovddidandárbbuid. |
| Neuvotteluvelvollisuudet on esitetty muissa säädöksissä. |
Ráđđádallangeatnegasvuođat leat ovdanbukton eará njuolggadusain. |
| 3.5. 14 Saamen kielilaki |
3.5.14 Sámi giellaláhka |
| Saamen kielilain (1086/2003) tarkoituksena on osaltaan turvata perustuslaissa säädetty saamelaisten oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. |
Sámi giellalága (1086/2003) ulbmilin fas lea dorvvastit vuođđolágas (731/1999) ásahuvvon sámiid vuoigatvuođa bajásdoallat ja ovddidit iežaset giela ja kultuvrra. |
| Tavoitteena on, että saamelaisten oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja hyvään hallintoon taataan kielestä riippumatta sekä saamelaisten kielelliset oikeudet toteutetaan ilman, että niihin tarvitsee erikseen vedota. |
Ulbmilin lea, ahte sámiid vuoigatvuohta vuoiggalaš riektegeavvamii ja buori hálddahussii sihkkarastojuvvo gielas fuolakeahttá ja dasa lassin sámiid gielalaš vuoigatvuođat ollašuhttojit almmá, ahte daidda dárbbaša sierra doarjalit. |
| Poronhoitolain (848/1990) mukaan poronhoitoa ”saadaan tässä laissa säädetyin rajoituksin harjoittaa poronhoitoalueella maan omistus- tai hallintaoikeudesta riippumatta”. |
Boazodoallolága (848/1990) mielde boazodoaluin ”oažžu dán lágas ásahuvvon ráddjehusaiguinbargat boazodoalloguovllus eatnama oamastus- dahje hálddašanvuoigatvuođas beroškeahtta”. |
| Tarvantovaaran erämaaalue kuuluu poronhoitolain tarkoittamaan erityisesti poronhoitoa varten tarkoitettuun alueeseen. |
Darvvatvári meahcceguovlu ja jekkiidsuodjalanguovlut gullet boazodoallolága dárkkuhan guvlui, mii lea čujuhuvvon earenoamážit boazodoalu várás. |
| Kyseisessä laissa todetaan, että ”tällä alueella olevaa maata ei saa käyttää sillä tavoin, että siitä aiheutuu huomattavaa haittaa poronhoidolle”. |
Dien namalas lágas celkojuvvo, ahte ”dán guovllu eatnama ii oaččo geavahit dainna lágiin, ahte das čuovvu fuomášahtti hehttehus boazodollui”. |
| 4.1 Vyöhykkeistäminen ja erämaalaki |
4.1 Avádatjuohku ja meahcceguovloláhka |
| Vyöhykkeistämisen tavoitteena on yhteen sovittaa erämaalain (62/1991) tavoitteet sekä ohjata erämaan nykyistä ja tulevaa käyttöä siten, että ne toteutuvat. |
Avádatjuogu ulbmilin lea heivehit oktii meahcceguovlolága (62/1991) ulbmiliid ja stivret meahcceguovllu dálá ja boahttevaš geavaheami nu, ahte dat ollašuvvet. |
| Erämaalain kolme ensimmäistä tavoitetta – erämaaluonteen säilyttäminen sekä saamelaiskulttuurin ja luontaiselinkeinojen turvaaminen – ovat keskeisiä tavoitteita koko erämaassa. |
Meahcceguovlolága golbma vuosttaš ulbmila – meahcceguovloiešlági seailluheapmi sihke sámekultuvrra ja luondduealáhusaid dorvvasteapmi – leat hui mávssolaččat oppa meahcceguovllus. |
| Lisäksi erämaalaki edellyttää alueen monipuolisen käytön edellytysten kehittämistä, mikä tarkoittaa lain yksityiskohtaisten perusteluiden mukaan tässä tapauksessa lähinnä virkistyskäytön ja luontomatkailun edellytysten järjestämistä. |
Dasa lassin meahcceguovlolága mielde guovllu máŋggabealat geavaheapmi galgá ovddiduvvot, mii oaivvilda lága dárkilet ákkastallamiid mielde dákko vuosttažettiin dan, ahte lustageavaheapmái ja luondduturismii galget láhččojuvvot vejolašvuođat. |
| Tämä tavoite on osin ristiriidassa kolmen ensimmäisen tavoitteen kanssa. |
Dát ulbmil manná muhtun muddui ruossalassii golmma vuosttaš ulbmiliin. |
| Myös erämaaluonteen säilyttämisen, saamelaiskulttuuriin kuuluvan poronhoidon turvaamisen ja muiden luontaiselinkeinojen turvaamisen kesken esiintyy ristiriitoja. |
Maiddái meahcceguovloiešlági seailluheami, sámekultuvrii gullevaš boazodoalu dorvvasteami ja eará luondduealáhusaid dorvvasteami gaskkas gávdnojit ruossalasvuođat. |
| Toisin sanoen erämaa-alueen vyöhykkeistämisellä pyritään minimoimaan käyttäjien välisiä ristiriitoja; erityisesti tavoitteena on minimoida virkistyskäytön aiheuttamat haitat luontaiselinkeinoille ja saamelaiskulttuurille. |
Nuppiiguin sániiguin meahcceguovllu avádatjuogu bokte geahččalit geahpedit geavaheddjiid gaskasaš ruossalasvuođaid nu ollu go vejolaš ja erenoamáš ulbmilin lea geahpedit lustageavaheami dagahan heajos beliid luondduealáhusaide ja sámekultuvrii nu ollu go vejolaš. |
| Vyöhykejako kuvaa erämaan monipuolisen käytön tavoitteen painottumista erämaan eri osissa, jotta erämaalain kaikki tavoitteet toteutuvat. |
Avádatjuohku govvida meahcceguovllu máŋggabealat geavaheami ulbmiliid deaddoárvvu meahcceguovllu sierra osiin, vai meahcceguovlolága buot ulbmilat ollašuvvet. |
| Vyöhykkeistämisellä ohjataan Metsähallituksen maankäyttöratkaisuja, virkistyskäyttöä ja luontomatkailua ja niihin liittyviä reittejä, rakenteita, lupapolitiikkaa sekä hyväksyttäviä toimintoja olemassa olevan lainsäädännön puitteissa. |
Avádatjuoguin sáhttá stivret Meahciráđđehusa eanangeavahančovdosiid, lustageavaheami ja luondduturismma ja daidda guoskevaš johtolagaid, rusttegiid, lohpepolitihka ja dohkkehahtti doaimmaid dálá láhkamearrádusaid olis. |
| 4.2 Vyöhykkeistämisen perusteet Tarvantovaaran erämaassa |
4.2 Avádatjuogu ákkat Darvvatvári meahcceguovllus |
| Tarvantovaaran erämaa on korostuneesti paikallisten ihmisten erämaa. |
Darvvatvári meahcceguovlu lea hui čielgasit báikkálaš olbmuid meahcceguovlu. |
| Siksi luontaiselinkeinojen ja saamelaiskulttuurin turvaaminen sekä alueen erämaaluonteen säilyttäminen – käsittäen muun muassa paikallisen väestön kotitarvekalastuksen, metsästyksen ja hillastuksen – on keskeisintä. |
Danin mávssoleamos lea dorvvastit luondduealáhusaid ja sámekultuvrra ja seailluhit guovllu meahcceguovloiešlági, nu ahte dat gokčá earret eará báikkálaš olbmuid ruovttudárboguolástusa, meahccebivddu ja lubmema. |
| Virkistyskäyttö ja luontomatkailu ovat varsin vähäisiä käyttömuotoja Tarvantovaaran erämaaalueella, eikä ole odotettavissa että niiden merkitys huomattavasti lisääntyisi. |
Lustageavaheapmi ja luondduturisma leat viehka unnán Darvvatvári meahcceguovllus, iige leat vuordimis ahte daid mearkkašupmi olus lassánivččii guovllus. |
| Näillä perusteilla suurimman osan erämaata tulee olla syrjävyöhykettä. |
Dáid ákkaid vuođul eanas oassi meahcceguovllus galgá gullat boaittobealeavádahkii. |
| Kapealla virkistysvyöhykkeellä turvataan sekä omatoimisen että ohjatun luontomatkailun edellytykset ja ohjataan erämaan virkistyskäyttöä siten, että erämaan muulle käytölle koituva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. |
Seakka lustageavahanavádagas dorvvastuvvojit sihke iešráđálaš ja stivrejuvvon luondduturismma vejolašvuođat ja stivrejuvvo meahcceguovllu lustageavaheapmi nu, ahte meahcceguovllu eará geavaheapmái čuohcci heajos bealit livčče nu unnán go vejolaš. |
| Vyöhykkeistämisestä riippumatta on poronhoidon ja luontaiselinkeinojen harjoittaminen turvattu kaikkialla erämaassa myös virkistysvyöhykkeellä, ja toisaalta jokamiehenoikeuksilla saa liikkua kaikkialla erämaassa – myös syrjävyöhykkeellä. |
Avádatjuogus fuolakeahttá lea boazodoaluin ja luondduealáhusaiguin bargan dorvvastuvvon miehtá meahcceguovllu maiddái lustageavahanavádagas ja nuppe dáfus juohkeolbmovuoigatvuođaiguin oažžu johtalit miehtá meahcceguovllu – maiddái boaittobealeavádagas. |
| Vyöhykejako perustuu olemassa olevan tilanteen kartoitukseen ja arvioon tulevaisuuden tarpeista eri käyttömuotojen osalta. |
Avádatjuohku vuođđuduvvá dasa ahte dálá dilli kártejuvvo ja boahttevaš dárbbut sierra geavahanhámiid hárrái árvvoštallojit. |
| Vyöhykkeistäminen turvaa porotalouden harjoittamisen edellytykset pitkällä aikavälillä vähintäänkin nykyisellä tasolla, sillä se säätelee muun muassa virkistyskäytön rakenteiden sijoittumista ja maastoliikennettä. |
Avádatjuohku dorvvasta boazodolliid vejolašvuođa bargat boazodoaluin guhkesáiggeulbmiliin unnimustá dálá dásis, dasgo dat mudde earret eará lustageavaheami rusttegiid sajáiduvvama ja meahccejohtalusa. |
| Vyöhykkeet eivät rajoita paikallisten ihmisten perinteisiä oikeuksia – kuten poronhoitoa, metsästystä ja kalastusta. |
Avádagat eai gáržžit báikkálaš olbmuid árbevirolaš vuoigatvuođaid – dego boazodoalu, meahccebivddu ja guolástusa. |
| 4.3 Suunnitelman esitykset |
4.3 Plána árvalus |
| Alue vyöhykkeistetään kahteen vyöhykkeeseen, jotka ohjaavat alueen käyttöä, rakenteiden sijoittamista sekä liikkumista ja lupapolitiikkaa (kuva 3, taulukko 3): 1) syrjävyöhykkeeseen 2) virkistysvyöhykkeeseen. |
Guovlu juhkkojuvvo guoktin avádahkan, maid vuođul stivrejuvvo guovllu geavaheapmi, rusttegiid sajáiduvvan, johtaleapmi ja lohpepolitihkka (govva 3, tabealla 3): 1) boaittobealeavádat 2) lustageavahanavádat. |
| 4.3. 1 Syrjävyöhyke |
4.3.1 Boaittobealeavádat |
| Vyöhyke on erämaan vähiten liikuttua, rauhallisinta, vaikeimmin saavutettavaa ja luonnontilaisinta osaa. |
Dát avádat lea meahcceguovllus dat oassi, gos johtaluvvo unnimus, mii lea ráfáleamos, gosa lea váddáseamos beassat ja mii lea buot eanemus luonddudilis. |
| Luontaiselinkeinoista porotalous on keskeisin käyttömuoto tällä vyöhykkeellä. |
Luondduealáhusain boazodoallu lea mávssoleamos geavahanvuohki dán avádagas. |
| Kotitarvekalastajia liikkuu jonkin verran sekä kesällä ja talvella. |
Ruovttudárboguolásteaddjit johtalit guovllus muhtun muddui sihke geassit ja dálvit. |
| Vyöhykkeellä ei ole virkistyskäytön palvelurakenteita – so. merkittyjä reittejä tai autiotupia, eikä niitä rakenneta jatkossakaan. |
Avádagas eai leat lustageavaheami bálvalanrusttegat – nuppiiguin sániiguin merkejuvvon johtolagat dahje ávdinstobut, eaige dakkárat huksejuvvo boahtteáiggisge. |
| Alueella on kesäaikaisia maastoliikenneuria ja luontaiselinkeinojen tukikohtia. |
Guovllus leat geasiáigásaš meahccejohtalusvuojáhagat ja luondduealáhusaid doarjjabáikkit. |
| 4.3. 2 Virkistysvyöhyke |
4.3.2 Lustageavahanavádat |
| Vyöhykkeelle suuntautuu suurin osa virkistyskäytöstä sekä kesällä että talvella. |
Dát lea dat guovlu, gos eatnasat lustageavaheddjiin johtalit sihke geassit ja dálvit. |
| Etenkin ulkopaikkakuntalaisten moottorikelkkailu keskittyy tälle alueelle. |
Erenoamážit olgobáikegoddelaččaid mohtorgielkkástallan ja lustaguolásteapmi dáhpáhuvvet eanas dán avádagas. |
| Vyöhykkeellä sijaitsevat erämaan molemmat autiotuvat, ja sille keskittyvät kaikki muutkin virkistyskäytön palvelurakenteet. |
Avádagas leat meahcceguovllu guktot ávdinstobut ja doppe leat eanas maiddái lustageavaheami earáge bálvalanrusttegat. |
| Taulukko 3. Suunnitelmassa esitetyn vyöhykejaon mukaiset sallitut rakenteet ja toiminnot Tarvantovaaran erämaassa. |
Tabealla 3. Plánas árvaluvvon avádatjuogu mieldásaš lobálaš ja gildojuvvon rusttegat ja doaimmat Darvvatvári meahcceguovllus. |
| Myöhemmissä luvuissa on tarkempi kuvaus kustakin rakenteesta tai toiminnosta ao. käyttömuodon kohdalla. |
Maŋit loguin govviduvvo dárkileappot guhtege rusttet dahje doaibma vuolábeale geavahanhámi hárrái. |
| * = mikäli erämaiden moottorikelkkauria muutetaan myöhemmin yleisesti moottorikelkkareiteiksi, voidaan Tarvantovaaran kautta kulkeva Palojärvi–Kilpisjärvi-moottorikelkkaura muuttaa myös reitiksi. |
* = jos meahcceguovlluid mohtorgielkávuojáhagat muhttojuvvojit maŋŋelis almmolaš mohtorgielkájohtolahkan, de sáhttá Darvvatvári bokte johtti Bálojávri–Gilbbesjávri-mohtorgielkávuojáhat muhttojuvvot maiddái johtolahkan. |
| Muutos edellyttää ympäristöministeriön myönteistä kantaa sekä paikallista osallistamista. |
Nuppástuhttin gáibida dan, ahte birasministeriija miehtá dasa ja báikkálaš olbmot besset leat mielde mearrideamen dán áššis. |
| Rakenne/Toiminto Syrjävyöhyke Virkistysvyöhyke Autiotuvat Ei Kyllä Vuokratuvat Ei Kyllä Ohjelmapalveluiden tilapäiset taukopaikat Kyllä Kyllä Porotalouden tukikohdat Kyllä Kyllä Porotalouden rakenteet Kyllä Kyllä Muut luontaiselinkeinojen tukikohdat Kyllä Kyllä Merkityt polut Ei Kyllä Huolletut tulipaikat Ei Kyllä Kesäaikaiset maastoliikenneurat paikkakuntalaisille Kyllä Kyllä MH:n valtakunnalliset moottorikelkkaurat/reitit Ei uusia* Kyllä, ei uusia* |
** = eará sajis smávva stivrejuvvon joavkkuide vuojáhagaide, main sohppojuvvo sierra. Rusttet/Doaibma Boaittobealeavádat Lustageavahanavádat Ávdinstobut Ii Juo Láigostobut Ii Juo Prográmmabálvalusaid gaskaboddosaš doarjjabáikkit Juo Juo Boazodoalu doarjjabáikkit Juo Juo Boazodoalu rusttegat Juo Juo Luondduealáhusaid eará doarjjabáikkit Juo Juo Merkejuvvon máđijat Ii Juo Fuolahuvvon dolastallanbáikkit Ii Juo Geasiáigásaš meahccejohtalusvuojáhagat báikegoddelaččaide Juo Juo Meahciráđđehusa váldegottálaš mohtorgielkávuojáhagat Ii odda* Juo, ii odda* |
| Moottorikelkkasafariluvat ohjelmapalveluyrittäjille Pienille ohjatuille ryhmille, erikseen sovittaville kulkuurille Valtakunnallisella mk-uralla ei rajoituksia; |
Mohtorgielkásafáralobit prográmmabálvalusfitnodagaide Smávva stivrejuvvon joavkkuide vuojáhagaide, main sohppojuvvo sierra Váldegottálaš mg-vuojáhagas eai ráddjehusat** |
| muualla pienille ohjatuille ryhmille, erikseen sovittaville kulku-urille Kelkkaluvat ulkopaikkakuntalaisille moottorikelkkaurien ulkopuolella Talviaikaisen maastoliikennelupakäytännön mukaisesti Talviaikaisen maastoliikennelupakäytännön mukaisesti Helikopterin laskeutumispaikat Kyllä Kyllä Pitkospuut ja sillat Tarvittaessa mönkijäurille Tarvittaessa mönkijäurille Metsästys Kyllä Kyllä Kalastus Kyllä Kyllä |
Mohtorgielkálobit olgobáikegoddelaččaide mohtorgielkávuojáhagaid olggobealde Dálvviáigásaš meahccejohtaluslohpevuogi mielde Dálvviáigásaš meahccejohtaluslohpevuogi mielde Helikoptera seaivunsajit Juo Juo |
| 5 Luonnonsuojelu ja -hoito |
5 Luonddusuodjaleapmi ja -dikšun |
| 5.1. |
5.1 Dálá dilli |
| 1 Luonnonsuojelu ja erämaalaki |
5.1.1 Luonddusuodjaleapmi ja meahcceguovloláhka |
| Erämaat eivät ole varsinaisia luonnonsuojelualueita, eli niitä ei ole perustettu luonnonsuojelulailla (1096/1996). |
Meahcceguovllut eai leat ieš luonddusuodjalanguovllut, dahjege dat eai leat vuođđuduvvon luonddusuodjalanlága (1096/1996) vuođul. |
| Erämaalain (62/1991) yleisperusteluissa sanotaan: |
Meahcceguovlolága (62/1991) oppalaš ákkastallamiin daddjojuvvo: |
| Luonnonsuojelualueet eivät käytännössä tyydytä kaikkia erämaiden luontaistalouteen ja monipuoliseen käyttöön liittyviä tarpeita. |
Luonddusuodjalanguovllut eai iešalddes deavdde meahcceguovlluid luonddudollui ja máŋggabealat geavaheapmái guoskevaš buot dárbbuid. |
| Lisäksi on tarpeellista perustaa sellaisia alueita, jotka eivät ole normaalissa talouskäytössä, mutta jotka eivät liioin olisi niin tiukasti suojeltuja kuin luonnonsuojelulain (71/1923) [= vanha laki] mukaiset suojelualueet. |
Dasa lassin lea dárbu vuođđudit dakkár guovlluid, mat eai leat dábálaš ekonomalaš geavahusas muhto mat eai maiddái livčče nu čavga suodjaluvvon go luonddusuodjalanlága (71/1923) [= boares láhka] mieldásaš suodjalanguovllut. |
| Erämaalaki estää tietyt voimakkaasti luontoa muuttavat toimet, mutta muuten erämaat ovat lainsäädännön suhteessa samassa asemassa kuin niitä ympäröivät alueet. |
Meahcceguovloláhka hehtte dihto doaimmaid, mat rievdadit sakka luonddu, muhto muđui meahcceguovllut leat láhkamearrádusaid ektui seamma sajádagas go daid birastahtti guovllut. |
| Luonnonsuojelulaki ei nosta erämaa-alueita erikseen esille, vaan lakia sovelletaan erämaassa samoin kuin muillakin alueilla. |
Luonddusuodjalanláhka ii bajit meahcceguovlluid sierra ovdan, muhto láhka heivehuvvo meahcceguovllus seammaládje go earáge guovlluin. |
| 5.1. 2 Tarvantovaaran erämaan asema luonnonsuojelussa |
5.1.2 Darvvatvári meahcceguovllu sajádat luonddusuodjaleamis |
| Tarvantovaaran erämaa-alueen eteläosa kuuluu pohjoisboreaaliseen vyöhykkeeseen ja pohjoisosan puuttomat tai harvakoivikkoiset alueet hemiarktiseen vyöhykkeeseen. |
Darvvatvári meahcceguovllu lulágeahči gullá davviboreála avádahkii ja davágeaže jalges dahje hárvvet šaddi lagešguovllut hemiarktalaš avádahkii. |
| Koko aluetta luonnehtivat mantereiset kasvillisuustyypit. |
Oppa guovllus hui mihtilmasat leat nannándálkkádahkii gullevaš šattolašvuođatiippat. |
| Tarvantovaaran erämaa rajoittuu lännessä Lätäsenon–Hietajoen soidensuojelualueeseen ja Norjan puolella suojelemattomaan, mutta tiettömään ja erämaaluonteiseen alueeseen. |
Darvvatvári meahcceguovllu rádjin oarjin lea Leahttaseanu–Jiehtájoga jekkiidsuodjalanguovlu ja Norgga vuostá suodjalkeahtes muhto geainnuhis, meahcceguovllulágan guovlu. |
| Yhdessä nämä alueet muodostavat laajan erämaisen ja suhteellisen luonnontilaisen kokonaisuuden (kuva 1, s. 13). |
Ovttas dát guovllut hábmejit viiddis meahcceguovllulágan ja viehka luonddudilálaš ollisvuođa (govva 1, s. 13). |
| Tarvantovaaran erämaa on kapeahko käytävä, joka sijaitsee Ruotsin ja Norjan välissä. |
Darvvatvári meahcceguovlu lea baskkeslágan eananmanahat Ruoŧa ja Norgga gaskkas. |
| Eläimet liikkuvat tällä laajalla alueella riippumatta hallinnollisista rajoista. |
Eallit johtalit dán viiddis guovllus beroškeahttá hálddahuslaš rájiin. |
| Tämä on otettava huomioon, kun arvioidaan joidenkin lajien – esim. maa- ja merikotkien, naalin ja ahman – määriä alueella. |
Dán galgá váldit vuhtii, go árvvoštallojit dihto šlájaid – dego goaskima, mearragoaskima, njála ja geatkki – mearit guovllus. |
| 5.1. 3 Perinnemaisemat |
5.1.3 Árbevierroduovdagat |
| Salvasjärven eteläpään kesäkylä siihen liittyvine järven koillisosassa sijaitsevine porojen lypsypaikkoineen on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi perinnemaisemaksi (Kalpio & Bergman 1999) sekä osaksi lappilaista kulttuuriympäristöä (Rauhala 2002). |
Sálvvošjávrri lulágeaže geassesiida oktan dasa gullevaš bohccuid bohčinsajiiguin jávrri nuortadavágeahčen lea klassifiserejuvvon riikka dásis divrras árbevierroduovddan (Kalpio & Bergman 1999) ja muhtun muddui lappilaš kulturbirasin (Rauhala 2002). |
| Kylä on perustettu karuhkolle paikalle, ja sen pihakentät ovat lampaannadan, metsälauhan, pohjanvariksenmarjan sekä kultapiiskun ja ahosuolaheinän luonnehtimaa kangasketoa, joka on luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnissa (Raunio ym. 2008) luokiteltu koko maassa äärimmäisen uhanalaiseksi luontotyypiksi. |
Dan šilljogittiin šaddet sávzzasinuhat, vuovdesinut ja čáhppesmuorjedakŋasat ja dan guolbbagittiin beatnatnjuokčamat ja guolbbajuomut. Dákkár guolbbagieddi lea hui hárvenaš niitotiipa Suomas (Raunio ee. 2008). |
| Entisen porokaarteen paikalla on korkeampaa niittykasvillisuutta, jossa vallitsevat maitohorsma, korpikastikka, nurmilauha, kurjenjalka ja pohjannokkonen; |
Ovddeš boazogárddi sajis šaddet guhkit niitošattut, main váldošládjan leat horbmá, ruškesruošši, gieddesitnu, suotnjoruški ja davvigáskálas; |
| myös kylänurmikka on melko runsas. |
maiddái šilljosuoidni šaddá viehka valjis. |
| Kylän tulevaisuus näyttää turvatulta, sillä se on edelleen perinteisessä käytössä. |
Geassesiidda boahtteáigi orru leamen dorvvastuvvon, dasgo siida lea ainge árbevirolaš anus. |
| Kylän poroaitaa käytetään edelleen sekä merkitykseen että erotukseen. |
Siidda boazogárddi geavahit ainge sihke merkemii ja rátkimii. |
| Perinteinen käyttö turvaa myös perinnebiotooppien säilymisen. |
Árbevirolaš geavaheapmi dorv vasta maiddái árbevierrobiotohpaid seailuma. |
| 5.1. 4 Luonnontilan seuranta nykyisin |
5.1.4 Luonddudili čuovvun dán áigge |
| Metsähallituksen tehtävänä on seurata hallinnoimiensa alueiden luonnossa tapahtuvia muutoksia sekä uhanalaisten ja harvinaistuneiden kasvi- ja eläinlajien kantoja ja toimia niiden turvaamiseksi. |
Meahciráđđehusa bargun lea čuovvut iežas hálddašan guovlluid nuppástusaid luonddus ja áitatvuloš ja hárvenažžan šaddan šaddo- ja eallišlájaid náliid ja bargat daid dorvvasteami ovdii. |
| Metsähallituksen tulee seurata myös riistakantojen kehitystä ja pyrkiä yhteistyössä riistanhoitopiirin ja -yhdistyksen kanssa turvaamaan ne. |
Meahciráđđehus galgá čuovvut maiddái fuođđonáliid ovdáneami ja geahččalit ovttas fuođđodikšunbiriin ja fuođđodikšunovttastusain dorvvastit daid. |
| Näiden tavoitteiden toteuttamiseksi Metsähallitus mm. laatii hoito- ja käyttösuunnitelmia, kouluttaa henkilöstöä, toimii sertifioidun ympäristö- ja laatujärjestelmän mukaisesti, ylläpitää uhanalaisten lajien rekistereitä, seuraa säännöllisesti suurpetojen määrää ja suorittaa riistakolmiolaskentoja. |
Dáid ulbmiliid ollašuhttin dihte Meahciráđđehus ee. dahká dikšun- ja geavahanplánaid, skuvle iežas bargoveaga, doaibmá sihkkaraston biras- ja kvalitehtavuogádaga mielde, doallá áitatvuloš šlájaid registariid, čuovvu dađistaga stuorranávddiid logu ja čađaha fuođđodárkongolmmačiegahaslohkamiid. |
| Tärkeä työkalu luonnontilan seurannassa on vuonna 2000 valmistunut Ylä-Lapin luontokartoitus (Sihvo 2001, 2002), jonka yhteydessä Tarvantovaaran erämaa-alueen ja Lätäsenon–Hietajoen soidensuojelualueen kasvillisuustyypit ja niiden esiintyminen on kartoitettu (ks. Kajala 2002f, liite 9). |
Dehálaš bargoneavvu luonddudili čuovvumis lea 2000:s gárvvásmuvvan Davvi-Lappi luonddukárten (Sihvo 2001, 2002), man oktavuođas Darvvatvári meahcceguovllu ja Leahttaseanu–Jiehtájoga jekkiidsuodjalanguovllu šattolašvuođatiippat ja daid gávdnon leat kártejuvvon (gč. Kajala 2002f, čuovus 9). |
| Luontokartoituksen tiedot on tallennettu Metsähallituksen paikkatietojärjestelmään. |
Luonddukártema dieđut leat vurkejuvvon Meahciráđđehusa báikediehtovuogádahkii. |
| Tutkimuksellisesti Tarvantovaaran erämaa ja Lätäsenon–Hietajoen soidensuojelualue ovat jääneet melko vähälle huomiolle tutkijoiden mielenkiinnon suuntautuessa useimmiten Luoteis-Enontekiön maisemallisesti, geologisesti, eläimistöllisesti ja kasvistollisesti Suomen oloissa poikkeukselliselle Käsivarren suurtunturialueelle. |
Darvvatvári meahcceguovllu ja Leahttaseanu–Jiehtájoga jekkiidsuodjalanguovllu leat dutkan viehka unnán, go dutkit lea beroštan eanas Giehtaruohttasa stuorraduottarguovllus, mii lea duovdaga dáfus, geologalaččat, elliid ja šattuid dáfus Suoma dilis hárvenaš guovlu. |
| Metsähallitus kehittää ja koordinoi koko valtakunnassa valtionmailla vastuulajiensa – mm. EU:n luontodirektiivin (92/43/ETY) putkilokasvien – suojelua ja seurantaa. |
Meahciráđđehusa luonddusuodjaleapmi ovddida ja oktiiheiveha oppa riikkas stáhtaeatnamiin – ee. EU:a luondodirektiivva (92/43/ETY) bohccešattuid – suodjaleami ja čuovvuma. |
| Tarvantovaaran erämaaalueella näitä lajeja ovat lapinleinikki ja lettorikko. |
Darvvatvári meahcceguovllus dákkár EU:a luondodirektiivvas namuhuvvon bohccešattut leat uhcafiskesrássi ja jeaggenarti. |
| Metsähallituksen koordinoimana seurataan maakotkan, merikotkan, muuttohaukan ja tunturihaukan kantojen kehitystä. |
Meahciráđđehusa koordinerema mielde čuvvojuvvo goaskin-, mearragoaskin-, bárbmofálle- ja rievssatfállenáliid ovdáneapmi. |
| Metsähallitus pitää kotkanpesistä pesärekisteriä ja tarkastaa pesät vuosittain. |
Meahciráđđehus doallá goaskinbesiin beasseregistara ja dárkkista besiid jahkásaččat. |
| Joka vuosi tavataan paliskuntien edustajat ja heiltä saadut pesävihjeet tarkastetaan. |
Jahkásaččat Meahciráđđehus deaivvada bálgosiid ovddasteddjiiguin ja sis fidnejuvvon beasseguigosat dárkkistuvvojit. |
| Lisäksi alueen petolintujen pesimistä ja kantojen kehitystä ovat seuranneet ja pesiä tarkastaneet lukuisat alan harrastajat. |
Dasa lassin guovllu boralottiid bessema ja náliid ovdánemi leat čuvvon ja besiid dárkkistan máŋggat áššisberošteaddjit. |
| Em. petolintujen lisäksi ympäristöministeriön Metsähallitukselle vastuuttamia lajeja ovat naali ja kiljuhanhi, joita Metsähallitus seuraa vuosittain. |
Ovdalis namuhuvvon boralottiid lassin birasministeriija lea oskkildan Meahciráđđehusa vástošládjan njála ja giljobačča, maid Meahciráđđehus čuovvu jahkásaččat. |
| Metsähallitus pitää alueen tunnetuista naalinpesistä rekisteriä ja seuraa yhdessä naalityöryhmän kanssa naalin esiintymistä alueella. |
Meahciráđđehus doallá guovllu dovdojuvvon njálabesiin registara ja čuovvu ovttas njállabargojoavkkuin njálladili guovllus. |
| Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on tutkinut alueen kalastoa ja porolaitumien tilaa. |
Fuođđo- ja guolledoalu dutkanlágádus lea dutkan guovllu guoládaga ja boazoguohtoneatnamiid dili. |
| PohjoisLapin paliskuntien talvilaitumien tilasta valmistui tutkimus vuonna 1996 (Kumpula ym. 1997), ja sen seurantatutkimus (Kumpula ym. 2004) vuonna 2004. Vuonna 1998 valmistui tutkimus koko poronhoitoalueen kesälaitumien tilasta (Kumpula ym. 1999). |
1996:s gárvvásmuvai dutkamuš Davvi-Lappi bálgosiid dálveguohtoneatnamiid dilis (Kumpula ee. 1997) ja dan čuovvundutkamuš gárvvásmuvai 2004:s (Kumpula ee. 2004). 1998:s gárvvásmuvai dutkamuš oppa boazodoalloguovllu geasseguohtoneatnamiid dilis (Kumpula ee. 1999). |
| 5.2 Tavoitteet ja toimenpiteet |
5.2 Ulbmilat ja doaibmabijut |
| 1) Metsähallituksen tehtävänä on seurata erämaa-alueen luonnon tilaa ja sen muutoksia sekä ryhtyä tarvittaviin suojelutoimenpiteisiin ja informoida tästä päättäjiä. |
1) Meahciráđđehus čuovvu meahcceguovllu dili ja dan nuppástusaid, álgá dárbbašlaš suodjalandoaimmaide ja dieđiha áššis mearrideddjiide. |
| Peruste: Tämä on osa Metsähallituksen luonnonsuojelutehtävää. |
Ágga: Dát gullá Meahciráđđehusa luonddusuodjalanbargguide. |
| Tärkeä seurannan työväline on koko maan kattava paikkatietojärjestelmä, johon on tallennettu tietoa erämaa-alueen luontotyypeistä. |
Okta dehálaš bargoneavvu čuovvumis lea báikediehtovuogádat meahcceguovllu sierra luondotiippain. |
| Luontotyyppien tiedot ovat osin puutteelliset, jos tiedon tarkkuutta vertaillaan valtakunnallisesti. |
Luondotiippaid dieđut leat muhtun muddui váilevaččat, jos dieđuid dárkilvuohta veardádallo riikkadási dieđuiguin. |
| Lahopuutietoja ei ole, ja luontodirektiivin (92/43/ETY) liitteen 1 luontotyypeissä ja niiden edustavuustiedoissa on epätarkkuuksia. |
Mieskamuorradieđut eai leat, ja dieđut luondodirektiivva (92/43/ETY) čuvvosa 1 luondotiippain ja daid mihtilmasvuođain eai leat doarvái dárkilat. |
| Tietojen korjaaminen vaatisi täydennysinventointia. |
Dieđuid divvun gáibidivččii dievasmahttininventerema. |
| 2) Metsähallitus seuraa yhteistyössä tutkijoiden kanssa maa- ja merikotkien, muutto- ja tunturihaukkojen sekä naalin kantoja ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin niiden suojelemiseksi. |
2) Meahciráđđehus čuovvu ovttas dutkiiguin goaskin-, mearragoaskin-, bárbmofálle-, rievssatfálle- ja njállanáliid ja álgá dárbbašlaš doaimmaide daid suodjalan dihte. |
| 3) Kettujen määrää ja terveydentilaa seurataan ja kettukannat pyritään pyynnillä pitämään vähäisinä, jotta naalilla heikompana kilpailijana olisi riittävästi elintilaa ja ravintoa. |
3) Riebaniid lohku ja dearvvašvuođadilli čuvvojuvvo ja bivdduin ráddjejuvvojit riebannálit, vai njálas heajut gilvaleaddjin livččii doarvái eallinsadji ja biebmu. |
| Metsähallitus tekee Naali Life -projektin ajan (vuoden 2008 loppuun) tarvittavat ketunpyyntisopimukset paikallisten metsästäjien ja luontaiselinkeinonharjoittajien kanssa kuultuaan asiassa Enon Naali Life -projektin päätyttyä. |
Meahciráđđehus dahká Njálla Life -prošeavtta áigge (jagi 2008 lohppii) dárbbašlaš riebanbivdosoahpamušaid báikkálaš meahccebivdiiguin ja luondduealáhusbargiiguin, go lea vuos gullan áššis Eanodaga fuođđo Njálla Life -prošeakta lea gergejuvvon. |
| tekiön riistanhoitoyhdistystä ja Käsivarren paliskuntaa. |
dikšunovttastusa ja Giehtaruohttasa bálgosa. |
| Metsähallitus pyrkii jatkamaan tätä hyväksi koettua poikkeuslupakäytäntöä myös |
Meahciráđđehus geahččala joatkit dán buorrin gávnnahuvvon spiehkastatlohpevuogádaga maiddái dan maŋŋá, go |
| 4) Uhanalaisten kasvien esiintymätietoja tarkastetaan ja täydennetään maastossa. |
4) Áitatvuloš šattuid šaddansajit dárkkistuvvojit ja lasihuvvojit báikki alde. |
| 5) Metsähallitus toteuttaa sille vastuutetut kasvilajiseurannat erämaa-alueella. |
5) Meahciráđđehus čuovvu dan vástui mearriduvvon šaddošlájaid meahcceguovllus. |
| Lettorikon ja lapinleinikin seuranta toteutetaan myöhemmin laadittavien seurantaohjelmien mukaan. |
Jeaggenartti ja uhcafiskesrási čuovvun ollašuhtto maŋŋelis čuovvunprográmmaid mielde. |
| 6) Metsähallitus opastaa luontokeskuksissa, luontotuvilla ja internetsivuilla kävijöitä ympäristöä säästävään retkeilyyn. |
6) Meahciráđđehus oahpista vánddardeddjiid birrasa seasti vánddardeapmái. Dieđut dán áššis gávdnojit luondduguovddážiin, luonddustobuin ja interneahttasiidduin. |
| Alueen tuvilla on myös tupakansiot, joissa kerrotaan muun muassa luonnonsuojelusta ja jätehuollosta. |
Guovllu barttain leat maiddái stohpogirjjit, main muitaluvvo earret eará luonddusuodjaleamis ja guovllu bázahusfuolahusas. |
| Virkistyskäyttäjien ohjaaminen, opastus ja neuvonta on keskeinen osa erämaan luonnontilaisuuden säilyttämistä. |
Lustageavaheddjiid stivren, oahpisteapmi ja rávven leat oalle mávssolaččat meahcceguovllu luonddudilálašvuođa seailluheamis. |
| Opastustoiminnalla on tärkeä tehtävä retkeilyn ympäristövaikutusten hallinnassa ja ennakoivassa pelastustoiminnassa, alueen erämaisuuden turvaamisessa ja ympäristökasvatuksessa. |
Oahpistandoaibma mearkkaša ollu vánddardeami birasváikkuhusaid hálddašeamis ja ovddalgihtii ráhkkanahtti gádjundoaimmas, guovllu meahcceguovloiešlági dorvvasteapmi ja birasbajásgeassin. |
| 7) Moottorikelkkailua ohjataan ja rajoitetaan lupapolitiikalla, jonka mukaan kulku urien ulkopuolella on ulkopaikkakuntalaisille ohjattua, opastettua ja rajoitettua. |
7) Mohtorgielkkástallan stivrejuvvo ja gáržžiduvvo lohpepolitihkain, man mielde olgobáikegoddelaččat sáhttet vuodjit vuojáhagaid olggobealde dušše dihto dáhpáhusain stivrema ja oahpisteami mielde. |
| Metsähallitus valvoo moottorikelkkailua alueella yhteistyössä poliisin ja Rajavartiolaitoksen kanssa. |
Meahciráđđehus goziha ovttasráđiid bolesiin ja Rádjegozáhusain mohtorgielkkástallama guovllus. |
| 5.3 Seuranta |
5.3 Čuovvun |
| Metsähallitus seuraa kesäaikaisten maastourien kulumista ja rakentaa tarvittaessa kuluneisiin tai vaarallisiin kohtiin mönkijäpitkoksia tai siltoja, mikäli alueen luonnontilaisuuden säilyttäminen tätä edellyttää. |
Meahciráđđehus čuovvu geasiáigásaš meahccevuojáhagaid gollama ja sáhttá dárbbu mielde hukset gollan dahje váralaš sajiide roviid dahje šalddiid njealjejuvllagiid várás, jos guovllu luonddudilálašvuođa seailluheapmi dan gáibida. |
| Muualle tällaisia rakenteita ei tehdä. |
Eará sadjái dákkár rusttegat eai huksejuvvo. |
| Metsähallitus valvoo kesäaikaista maastoliikennettä yhteistyössä poliisin ja Rajavartiolaitoksen kanssa. |
Meahciráđđehus goziha geasiáigásaš meahccejohtalusa ovttasráđiid bolesiin ja Rádjegozáhusain. |
| 6 Kulttuuriperinnön suojelu ja hoito |
6 Kulturárvvuid suodjaleapmi ja dikšun |
| 6.1. |
6.1 Dálá dilli |
| 1 Arkeologiset kohteet |
6.1.1 Arkeologalaš čuozáhagat |
| Tämä on lyhennelmä Jarmo Kankaanpään laatimasta alueen arkeologisesta perusselvityksestä (Kankaanpää 2002). |
Dát lea oaniduvvon veršuvdna Jarmo Kankaanpää dahkan guovllu arkeologalaš vuođđočielggadusas (Kankaanpää 2002). |
| Tarvantovaaran erämaa-alue kuuluu Enontekiön arkeologisesti huonoimmin tunnettuihin osiin. |
Darvvatvári meahcceguovlu gullá arkeologalaččat unnimus dovdojuvvon guovlluide Eanodagas. |
| Varsinaisia arkeologisia tutkimuksia – kuten muinaisjäännösten inventointia tai kaivaustutkimuksia – ei ole tehty juuri lainkaan, sillä alueelle ei ole kohdistunut sellaisia rakennus- tai kaavoitushankkeita, jotka edellyttäisivät muinaismuistolain (295/1963) mukaisia tarkastuksia ja kaivauksia. |
Ieš arkeologalaš dutkamušat – dego dološbázahusaid inventeremat dahje rokkanasdutkamušat – eai guovllus leat báljo ollege dahkkojuvvon, dasgo guvlui eai leat čuohcán dakkár huksen- ja lávvaplánenfitnut, mat gáibidivčče dološmuitolágas (295/1963) daddjojuvvon dárkkistemiid ja roggamiid. |
| Alueelta on luetteloitu toistaiseksi vain yksi kiinteä muinaisjäännös, Salvasjärven kylä (Kankaanpää 2002): |
Guovllus lea inventerejuvvon dássážii dušše okta giddes dološbázahus, Sálvvošjávrri siida (Kankaanpää 2002): |
| Tarvantovaaran erämaa-alueella n. 16 km Palojärvestä (Bálojávri) luoteeseen, Salvasjärven eteläpäässä Norjan rajan tuntumassa on vanha Erkunan eli Palojärven lapinkylän kesäkylä, johon kuuluu useita vanhoja rakennuksia. |
Darvvatvári meahcceguovllus sullii 16 km Bálojávrris oarjjásdavás Sálvvošjávrri lulágeahčen Norgga ráji lahkosiin lea boares Erkuna dahjege Bálojávrri sámegili geassesiida, masa gullet moanat boares visttit. |
| Kohde on otettu luetteloon saamelaisperinnekohteena (ks. Lapin rakennusperintö s. 86). |
Geassesiida lea váldojuvvon inventeremii sámeárbevierročuozáhahkan (gč. Lapin rakennusperinne s. 86) |
| Rauhalan (2002) mukaan järven lounaisrannalle rakennettiin kylän ensimmäinen talo 1930luvulla. |
Rauhala (2002) mielde jávrri oarjelulábeale gáddái huksejuvvui siidda vuosttaš visti 1930-logus. |
| Nykyisin kylässä on taloja toistakymmentä. |
Dán áigge siiddas leat dálut nuppelohkái. |
| Myös satunnaisesti löytyneitä muinaisesineitä on vähän, neljä kappaletta; |
Maiddái soaittáhagas gávdnon dološbázahusat leat unnán, njeallje stuhka; |
| osittain varmaankin siitä syystä, että alue ei ole samalla tavalla retkeilijöiden suosiossa kuin esimerkiksi Haltin reitti. |
muhtun muddui várra dan sivas, ahte guovlu ii geasut seammaládje vánddardeddjiid go ovdamearkka dihte Háldi johtolat. |
| Alueelta nykyisin tunnetut kiinteät muinaisjäännökset ja irtolöydöt ovat tyypiltään sellaisia, joista tapaa säilyä perimätietoa tai jotka on suhteellisen helppo tunnistaa maastossa. |
Guovllus dán áigge dovdojuvvon giddes dološbázahusat ja bođugávdnosat leat tiippa dáfus dakkárat, main lávejit seailut muitodieđut dahje maid lea viehka álki fuobmát meahcis. |
| Vaikeammin havaittavia kohteita – kuten kivikautisia asuinpaikkoja tai kvartsilöytöpaikkoja – ei luettelosta löydy, sillä niiden tunnistamiseen tarvitaan alan koulutusta ja kokemusta, eikä arkeologeja ole alueella juuri liikkunut. |
Čuozáhagat, maid lea váddáset fuobmát – dego geađgeáiggi áigásaš ássansajit dahje kávrcagávdnosat – eai inventeremis leat mielde. Daid fuobmámii oainnat galgá lea suorggi skuvlejupmi ja hárjánupmi, eaige arkeologat leat báljo johtalan guovllus. |
| Pyyntikuopista ja lapinkentistä taas ei ole tietoja lähinnä siksi, että tällaisia rakenteita ei yleensä mielletä ”muinaisjäännöksiksi”, eikä niitä pidetä ilmoittamisen arvoisina. |
Bivdorokkiin ja ng. sámegittiin fas eai leat dieđut vuosttažettiin danin, ahte dákkár rusttegiid eai dábálaččat jurdil ”dološbázahussan”, eaige daid nappo ane almmuhan vearan. |
| Kaikkia edellä mainittuja kohdetyyppejä on löytynyt runsaasti mm. Tarvantovaaran alueesta itään sijaitsevalta Pöyrisjärven erämaa-alueelta, ja etenkin pyyntikuopparyhmiä myös mm. Kultiman, Kaaresuvannon ja Markkinan ympäristöstä. |
Buot ovdalis namuhuvvon čuozáhattiippat gávdnojit valjis ee. Darvvatvári guovllu nuorttabeale Bievrrašjávrri meahcceguovllus, ja erenoamážit bivdoroggejoavkkut maiddái ee. Gulddáma, Gárasavvona ja Márkana birrasiin. |
| Alueella käyneet arkeologit ovat kuitenkin luetteloineet useimmat näistä kohteista vasta viimeisten kahdenkymmenen vuoden kuluessa. |
Eatnasiid dáin čuozáhagain leat goittot inventeren guovllus johtalan arkeologat easkka maŋimuš guovttelot jagi áigge. |
| Erilaisten asuinpaikkojen, pyyntikuoppien ja kvartsilöytöpaikkojen puuttuminen Tarvantovaaran alueilta johtuneekin pääasiassa tutkimuksen puutteesta. |
Sierralágan ássansajiid, bivdorokkiid ja kvárcagávdnosiid váilun Darvvatvári guovlluin dáidáge vuosttažettiin boahtit dutkama váilumis. |
| Ei ole mitään syytä, miksi Näkkälän–Pöyrisjärven seutua hyödyntäneet ihmisryhmät eivät olisi yhtä hyvin voineet hyödyntää myös muutaman peninkulman päässä sijaitsevaa, ekologisesti samankaltaista aluetta. |
Eai gávdno makkárge sivat, manin Neakkela–Bievrrašjávrri guovlluiguin ávkkástallan olmmošjoavkkut eai livčče seamma bures sáhttán atnit ávkin ekologalaččat seammasullalaš guovllu muhtun miilla duohken. |
| Etenkin jokien sekä Tarvantovaaran alueen järviryppäiden ympäristöstä voisi Pöyrisjärven esimerkin perusteella odottaa löytyvän sekä asuinpaikkoja että pyyntikuoppia. |
Erenoamážit jogaid ja Darvvatvári guovllu jávregurgadasaid birrasiin sáhtášii Bievrrašjávrri ovdamearkka vuođul vuordit gávdnat sihke ássansajiid ja bivdorokkiid. |
| Erilaisista, pääosin erämaa-alueen ulkopuolelta tehdyistä arkeologisista löydöistä päätellen Enontekiön kaakkoisosassa on ollut asutusta varhaiselta kivikaudelta asti ja Könkämäenon varrella ainakin varhaiselta metallikaudelta lähtien. |
Sierralágan, vuosttažettiin meahcceguovllu olggobealde dahkkojuvvon arkeologalaš gávdnosiid mielde Eanodaga nuortalulágeahčen lea ássojuvvon gitta árra geađgeáiggi rájes ja Rádjeeanu guovlluin goittot árra metállaáiggi rájes. |
| Irtolöydösten perusteella on hyvinkin mahdollista, että myös Tarvantovaaran alueella on ollut asutusta tai ainakin jatkuvaa käyntiä kaikkien esihistorian periodien aikana. |
Bođugávdnosiid vuođul lea hui vejolaš ahte maiddái Darvvatvári guovllus lea ássojuvvon dahje goittot johttojuvvon buot ovdahistorjjá áigodagaid áigge. |
| Historiallista aikaa varhaisempiin kausiin kuuluvia kiinteitä muinaisjäännöksiä ei puutteellisen tutkimuksen takia tosin vielä tunneta, mutta ainakin seuraavia tyyppejä voi odottaa löytyvän: |
Historjjálaš áiggi árat áigodagaide gullevaš giddes dološbázahusaid eai guovllus váilevaš dutkama dihte vel dovdda, muhto goittot čuovvovaš tiippat sáhtášejde gávdnot: |
| 1) kivikautiset ja varhaismetallikautiset asuinpaikat 2) myöhäisrautakautiset ja historialliset saamelaisasuinpaikat 3) pyyntikuopat. |
1) geađgeáiggi ja árrametállaáiggi ássansajit 2) maŋŋeruovdeáiggi ja historjjálaš áiggi sámeássansajit 3) bivdorokkit. |
| Näistä kolmesta muinaisjäännöstyypistä kaksi jälkimmäistä on yleensä melko helppo havaita, ellei maasto ole paksuhkon tiheikön tai mättäikön peitossa. |
Dán golmma dološbázahustiippas guokte maŋimučča lea dávjá viehka álki áicat, jos dakko ii leat suhkkes šattolašvuohta dahje bovnnat. |
| Kivi- ja varhaismetallikautiset asuinpaikat taas saattavat olla jopa täysin näkymättömissä, ja vasta lapion kuopaisu tai törmän sortuminen tuo tunnusmerkit näkösälle. |
Geađge- ja árrametállaáiggi ássansajit fas sáhttet leat juoba áibbas jávkosis ja ihtet easkka dalle oidnosii, go goaivu deaivá daidda dahje mielli doddjo. |
| Muinaiset asuinpaikat ovat myös varsin herkkiä tuhoutumaan. |
Dološ ássansajit leat maiddái viehka rašit duššat. |
| Pelkkä tuulieroosio saattaa hävittää kivikautisen asuinpaikan lähes täysin, sillä vaikka esineet jäisivät paikoilleen, itse maannoksessa olevat tiedot – kuten tulisijan paikkaa ilmaisevat palomaaläikät, likamaaläikät, ajoituksen mahdollistavat hiilet, maaperään sitoutuneet fosfaatit, makrofossiilit ja jopa pienemmät luut – katoavat lentohiekan mukana. |
Dušše bieggaerošuvdna sáhttá duššadit geađgeáiggi ássansaji measta ollásit, dasgo vaikko dávvirat bázášedje sadjáseaset, de eananvuođu bajildusgerddiid dieđut – dego dollasaji báikki almmuheaddji buollindielkkut, duolvaeanandielkkut, áigemeroštallama vejolažžan dahkki činat, eananvuđđui čatnasan fosfáhtat, makrofossiillat ja juoba smávit dávttit – jávket girdisáddo mielde. |
| Etenkin kivikautiset asuinpaikat ovat usein varsin huomaamattomia, ja asiantuntijankin on turvauduttava peitteisessä maastossa koekaivaukseen. |
Erenoamážit geađgeáiggi ássansajiid lea dávjá viehka váttis fuomášit, ja áššedovdige šaddá dorvvastit iskkadanroggamii eatnamis, mas šaddet muorat ja eará šattut. |
| Pohjois-Lapissa asuinpaikat ovat kuitenkin hyvin pinnassa: esimerkiksi Hetassa ja Peltovuomassa on kaivettu useita yli 6 000 vuotta vanhoja kohteita, joissa varsinainen löytökerros ei ulottunut 20 cm:ä syvemmälle. |
Davvi-Lappi ássansajit leat goittot dasttán eanangierragis: ovdamearkka dihte Heahtás ja Bealdovuomis leat roggan moanaid badjel 6 000 jagi boares čuozáhagaid, dušše guovttelot sentemehtera čikŋodagas. |
| Muinaiset ihmiset leiriytyivät mielellään samanlaisiin paikkoihin kuin nykyisetkin vaeltajat, joten hyviä leiripaikkoja on usein käytetty jopa vuosituhansia. |
Dološ olbmot gohttejedje mielas seammalágan báikkiide go dáláge vánddardeaddjit. Nuba buriid orohagaid leat dávjá geavahan juo duháhiid jagiid. |
| Tähänastisten kokemusten perusteella voidaan sanoa, että hyvät leiripaikat – kuten kuivat ja tasaiset hiekkatörmät vesistöjen rannoilla – ovat melkoisella varmuudella olleet aikaisempienkin asukkaiden käytössä, usein jopa tuhansien vuosien ajan. |
Dálá vásáhusaid vuođul sáhttá dadjat, ahte buorit orohagat – dego goike ja duolba sáttodearpmit čázádagaid gáttiin – leat viehka sihkkarit leamaš ovddit ássiid anusge, dávjá juoba duháhiid jagiid áigge. |
| Missä tahansa hyvännäköisessä leiripaikassa esimerkiksi vesistöjen rannoilla voi olla maan alla ja mahdollisesti päälläkin jälkiä vanhemmasta asutuksesta – jälkiä, jotka muinaismuistolain (295/1963) perusteella ovat rauhoitettuja. |
Gos beare vuogas orohagas ovdamearkka dihte čázádagaid gáttiin sáhttet leat eatnan vuolde ja vejolaččat aldege mearkkat boarráset ássamis – mearkkat, mat dološmuitolága (295/1963) vuođul leat ráfáidahtton. |
| 6.1. 2 Muinaismuistojen huomioon ottaminen toiminnassa |
6.1.2 Dološmuittuid vuhtiiváldin doaimmas |
| Alueella ei ole (myöskään) tehty muinaisjäännösten inventointia, joten sieltä ei tunneta yhtään muinaisjäännöstä. |
Guovllus eai leat (maiddái) inventeren dološbázahusaid, ja nuba doppe ii dovdojuvvo oktage dološbázahus. |
| Muinaismuistolain (295/1963) mukaan kaikki kajoaminen kiinteään muinaisjäännökseen ilman lain perusteella annettua lupaa on kielletty (1 §). |
Dološmuitolága (295/1963) mielde ii áinnas oaččo duohtadit giddes dološbázahusa, jos dasa ii leat lága vuođul addojuvvon lohpi (1 §). |
| Tällaisina toimenpiteinä laissa mainitaan kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu kajoaminen. |
Dákkár doaibman namuhuvvo lágas roggan, gokčan, sirdin, vahágahttin, jávkadeapmi ja eará duohtadeapmi. |
| Kielto koskee myös maanomistajia, joille pyritään ilmoittamaan heidän mailtaan todetut muinaisjäännökset. |
Gieldu guoská maiddái eananeaiggádiidda, geaidda geahččalit almmuhit sin eatnamiin gávdnon dološbázahusaid. |
| Käytännössä kaikkia maanomistajia ei kohtuullisena pidettävässä ajassa tavoiteta. |
Buot eananeaiggádiidda ii goittot sáhte váldit oktavuođa govttolaš áiggi sisa. |
| On kuitenkin huomattava, että muinaismuistolaki rauhoittaa luettelemansa kiinteät muinaisjäännökset (2 §) ilman erityistoimenpiteitä. |
Gánnáha goittot fuomášit, ahte dološmuitoláhka ráfáidahttá das logahallon giddes dološbázahusaid (2 §) almmá sierradoaimmaid haga. |
| Osa muinaisjäännöksistä (pyyntihaudat, seidat jne.) sopii nähtävyyskohteiksi, mikäli niiden säilyminen voidaan turvata nähtävyyskäytöstä huolimatta. |
Oassi dološmuitobázahusain (bivdorokkit, sieiddit jna.) heivejit oaidnámuššan, jos daid seailuma sáhttá dorvvastit oaidnámuššan atnimis fuolakeahttá. |
| Ne voidaan varustaa opastein ja tarvittaessa suojata. |
Daidda sáhttá bidjat oahpistanrusttegiid ja daid sáhttá dárbbu mielde suodjalit. |
| Kohteita vahingoittavaa kasvillisuutta poistetaan. |
Šattolašvuohta, mii sáhttá vahágahttit dákkár čuozáhagaid, galgá jávkaduvvot. |
| (Metsähallitus 2002) |
(Meahciráđđehus 2002) |
| 6.1. 3 Perinteinen luonnon käyttö ja saamelaiskulttuuri |
6.1.3 Árbevirolaš luonddu geavaheapmi ja sámekultuvra |
| Tämä on lyhennelmä Lydia Heikkilän laatimasta alueen luonnon käytön perusselvityksestä (Heikkilä 2002b). |
Dát lea oaniduvvon veršuvdna Lydia Heikkilä dahkan guovllu luonddu geavaheami vuođđočielggadusas (Heikkilä 2002b). |
| Poronhoitokulttuuri on säilynyt vahvana perinteenä Tarvantovaaran erämaa-alueella ulkoisista muutoksista huolimatta. |
Boazodoallokultuvra lea seilon nanu árbevierrun Darvvatvári meahcceguovllus olgguldas nuppástusain fuolakeahttá. |
| Poronhoito on edelleen yksi alueen tärkeimmistä elinkeinoista. |
Boazodoallu lea ainge okta guovllu deháleamos ealáhusain. |
| Tarvantovaaran erämaa-alueella hoitavat porojaan Palojärvessä, Kultimassa, Hetassa, Leppäjärvellä ja Palojoensuussa asuvat, Käsivarren paliskuntaan kuuluvat poronhoitajat. |
Darvvatvári meahcceguovllus barget bohccuideasetguin Bálojávrri, Gulddáma, Heahtá, Leaibejávrri ja Bálojotnjálmmi boazodoallit, geat gullet Giehtaruohttasa bálgosii. |
| Kotitarvekalastus ja |
Ruovttudárboguolástus ja |
| -marjastus sekä marjojen poimiminen myyntiin on merkittävä osa porotaloudesta pääasiallisen |
-murjen ja murjjiid čoaggin vuovdimassii mearkkaša ollu boazodoalus oaiveáššálaš áigáiboađuset |
| toimeentulonsa saavien perheiden elannossa. |
oažžu bearrašiid birgenlágis. |
| Aluetta käyttävät luontaiselinkeinojen harjoittamiseen porotalouden harjoittajien lisäksi myös muut lähikylien asukkaat. |
Guovllu geavahit luondduealáhusaiguin bargama várás boazodolliid lassin maiddái lagasgiliid eará ássit. |
| Kuttasen, Jatunin ja Kaaresuvannon kyliin on perustettu seitsemän luontaiselinkeinotilaa ns. sekatalouden varaan. |
Guhttása, Jáhtona ja Gárasavvona giliide leat vuođđuduvvon čieža luondduealáhusdálu ng. seahkalasdállodoalu vehkii. |
| Tämä tarkoittaa sitä, että tilan toimeentulonlähteeksi on suunniteltu kalastus, kalanjalostus, pienimuotoinen porotalous, metsästys (lähinnä riekonpyynti) ja marjastus. |
Dát oaivvilda dan, ahte dálu áigáiboahtogáldun leat jurddašuvvon guolástus, guoli ovddosdikšun, smávvalágan boazodoallu, meahccebivdu (vuosttažettiin rievssatbivdu) ja murjen. |
| Kalastuksella ja marjastuksella on merkittävä osuus myös muille kuin suoranaisesti luontaiselinkeinoja harjoittaville kotitalouksille. |
Guolástus ja murjen mearkkašit ollu maiddái earáge dállodoaluide go dušše luondduealáhusaiguin njuolgga bargi dállodoaluide. |
| Kotitarvekalastus ja marjastus tuottavat tärkeän lisän väestön ruokatalouteen. |
Ruovttudárboguolástus ja murjen buktet dehálaš lasi olbmuid borramušdollui. |
| Viime vuosina tapahtuneeseen hillan hintatason laskuun asti marjastuksesta saatavat lisäansiot ovat olleet merkittävä osa väestön toimeentuloa. |
Dáid jagiid dáhpáhuvvan luomehatti hálbuma rádjai murjemis fidnejuvvon lassedietnasat leat leamaš mearkkašahtti oassin olbmuid áigáiboađus. |
| Luonnossa liikkuminen on myös tärkein vapaa-ajan viettotapa paikalliselle väestölle. |
Luonddus johtaleapmi lea báikkálaš olbmuide maiddái dehálaš vuohki vásihit astoáiggi. |
| Luontaiselinkeinoilla on vahva kulttuurinen merkitys, jota ei voida arvioida rahassa. |
Luondduealáhusat mearkkašit ollu kultuvrralaččat, ja nuba daid mearkkašumi ii sáhte mihtidit ruđas. |
| Poronhoito, metsästys ja kalastus muodostavat saamelaiskulttuurin aineellisen ja henkisen perustan. |
Boazodoallu, meahccebivdu ja guolástus leat sámekultuvrra ávnnaslaš ja vuoiŋŋalaš vuođđu. |
| Luontaiselinkeinot ovat myös olennainen osa alueen suomalaisen väestön elämäntapaa. |
Luondduealáhusat leat mávssolaš oassi maiddái guovllu suopmelaččaid eallinvuogis. |
| Luontaiselinkeinojen harjoittamisella on pitkät historialliset perinteet tällä alueella. |
Luondduealáhusaiguin lea juo guhká bargojuvvon dán guovllus. |
| Eri luontaiselinkeinojen harjoittamisesta koostuva elinkeinokokonaisuus on edustanut ihmisen kykyä sopeutua alueen karuun luontoon. |
Olbmot leat bargan sierra ealáhusaiguin. Dát čájeha, movt olmmoš lea sáhttán vuogáiduvvat guovllu guorba lundui. |
| 4 Rakennettu kulttuuriympäristö |
6.1.4 Huksejuvvon kulturbiras |
| Tarvantovaaran erämaa-alueella ei ole vuonna 1993 määriteltyjä valtakunnallisesti arvokkaita kulttuuriperintökohteita (Museovirasto 1993), mutta Stuoroivailla sijaitseva Struven kolmiomittausketjun piste on nousemassa uudelle valtakunnallisesti arvokkaiden kohteiden listalle. |
Darvvatvári meahcceguovllus eai leat 1993:s meroštallon riikkadásis divrras kulturárbečuozáhagat (Museovirasto 1993), muhto ng. Struve golmmačiegahasmihtidangollosa čuokkis Stuorrahano Lappi kulturbirrasat oahpisin -fitnus (Magga 2007) inventeaivvis dáidá beassat riikkadásis divrras čuozáhagaid listui. |
| Alueella ei ole asetuksella (480/1985) suojeltuja tai Metsähallituksen ja Museoviraston välisellä sopimuksella varjeltuja kohteita eikä myöskään rakennussuojelulailla suojeltuja kohteita. |
Guovllus eai leat ásahusa (480/1985) vuođul suodjaluvvon dahje Meahciráđđehusa ja Museovirasto gaskasaš soahpamuša vuođul gáhttejuvvon čuozáhagat eaige maiddái vistesuodjalanlága vuođul suodjaluvvon čuozáhagat. |
| Lapin ympäristökeskuksen koordinoimassa Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi -hankkeessa (Magga 2007) inventoitiin myös Enontekiön kulttuuriympäristökohteita, mutta inventointi ei ulottunut kuitenkaan Tarvantovaaran erämaa-alueelle. |
Lappi birasguovddáža koordineren rejedje maiddái Eanodaga kulturbirasčuozáhagaid, muhto inventeren ii olahuvvon goittotge Darvvatvári meahcceguvlui. |
| 6.1. 5 Saamelainen kulttuurimaisema |
6.1.5 Sápmelaš kulturduovddaoainnus |
| Lapin ympäristökeskuksen hallinnoimaan Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi -hankkeeseen sisältyy arkeologinen ja saamelaiskulttuuriosio. |
Lappi birasguovddáža hálddašan Lappi kulturbirrasat oahpisin -fitnus lea mielde arkeologalaš ja sámekultuvrii guoskevaš oassi. |
| Hankkeen suunnitteluvaiheessa oli päädytty ratkaisuun, että saamelaisaluetta käsitellään yhtenä ja itsenäisenä osiona. Koska saamelaisen kulttuuriympäristön käsite on vielä uusi ja vakiintumaton, nähtiin tarvetta asian yhteiselle pohdinnalle ja alustuksille. |
Fitnu plánedettiin bohttojuvvui dan oaivilii ahte sámekultur Sámi kulturbirasdoaba lea vel dan mađe ođđa ášši, ahte dat ii leat vuogáiduvvan atnui, ja nuba oidnojuvvui dárbu ášši oktasaš guorahallamii ja vuođđoságaide. |
| Seminaarien alustuksista ja luennoista koottiin julkaisu (Magga 2007). |
Dán fáttás lágiduvvojedje golbma seminára, maid vuođđoságaid ja logaldallamiid vuođul čohkkejuvvui preanttus (Magga 2007). |
| Saamelaiseen kulttuuriympäristöön kuuluvat Maggan (2003) mukaan muinaisjäännökset, rakennusperintö, saamelaiselinkeinojen synnyttämät perinnemaisemat perinnebiotooppeineen sekä ympäristöön ja maisemaan liittyvä henkinen perinne. |
Sápmelaš kulturbirrasii gullet Magga (2003) mielde dološ bázahusat, huksenárbi, sámiealáhusaid šaddadan árbeduovddaoidnosat oktan árbebiotohpaiguin ja dasa lassin birrasii ja duovdagiidda gullevaš vuoiŋŋalaš árbi. |
| Henkisellä, näkymättömällä kulttuuriympäristöllä tarkoitetaan sitä suullista perinnettä, joka antaa maisemalle ja ympäristölle merkityksen tehden siitä kulttuuriympäristön. |
Vuoiŋŋalaš, oaidnemeahttun kulturbirrasiin dárkkuhit dan njálmmálaš árbbi, mii addá duovdagiidda ja birrasii mearkkašumi nu, ahte das šaddá kulturbiras. |
| Suullisella perinteellä tarkoitetaan paikkoihin ja alueisiin liittyviä tarinoita, muisteluksia, paikannimiä, joikuja ja yleensä perimätietoa paikkojen ja alueiden käytöstä. |
Njálmmálaš árbbiin dárkkuhit báikkiide ja guovlluide gullevaš máidnasiid, muitalusaid, báikenamaid ja luđiid ja velá oppalaččat árbedieđu báikkiid ja guovlluid anus. |
| Saamelaisessa kulttuurimaisema- käsitteessä ihmistä ei siis painoteta luonnon muuttajana, vaan maisema voi näyttää luonnonmaisemalta, mutta sisältää silti kulttuurimaisemaan liitetyt arvot ja merkitykset. |
Sápmelaš kulturduovdagat -doahpagis olbmo eai ná deattut luonddu nuppáštuhttin, muhto duovddaoainnus sáhttá orrut luondduduovdagin ja dattetge sisdoallat kulturduovdagiidda laktojuvvon árvvuid ja mearkkašumiid. |
| Tämän johdosta luonnonmaisemaksi tai erämaaksi määritelty alue voi olla saamelaiselle kulttuurimaisemaa. |
Dán dihte luondduduovdagin dahje meahccin meroštallon guovlu sáhttá leat sápmelažžii kulturduovdda. |
| (Magga 2007, Elo & Magga 2007) |
(Magga 2007, Elo & Magga 2007) |
| Sellaiset kiinteät muinaisjäännökset, jotka joko kokonaan tai osin ovat maastossa nähtävissä, on helppo mieltää osaksi kulttuuriympäristöä. |
Dakkár giddes dološbázahusaid, mat leat juogo ollásit dahje muhtun muddui meahcis oaidnimis, lea álki áddet kulturbirasoassin. |
| Suuri osa muinaisjäännöksistä kuitenkin kätkeytyy luontoon näkymättömiin. |
Eatnašat dološbázahusain goittotge leat čihkosis luonddu siste. |
| Tämän kätkössä olevan arkeologisen perinnön esiintuominen tapahtuu näitä kohteita koskevan tiedon välittämisellä ja kertomisella. |
Dán čihkosis leahkki arkeologalaš árbbi ovdanbuktin dáhpáhuvvá dáid čuozáhagaide guoskevaš dieđu sirdima ja muitaleami bokte. |
| (Sarkkinen 2007) |
(Sarkkinen 2007) |
| Kulttuuriarvojen suojelun tavoitteena on säilyttää alueen merkittävät kulttuuriarvot, joita ovat saamelaiskulttuuri, alueen perinteinen luonnonkäyttö siihen liittyvine tietoineen, rakennuksineen ja rakennelmineen sekä muinaisjäännösten suojelu. |
Guovllu kulturárvvuid suodjaleami ulbmilin lea seailluhit guovllu mávssolaš kulturárvvuid, maidda lohkkojit sámekultuvra, guovllu árbevirolaš luonddugeavaheapmi dasa gullevaš dieđuiguin, visttiiguin ja rusttegiiguin ja dasa lassin dološbázahusaid suodjaleapmi. |
| Kulttuuriympäristöjä säilyttävä ja muu perinteinen käyttö sekä tietämys ovat itsessään säilytettäviä kulttuuriarvoja. |
Kulturbirrasiid seailluheaddji ja eará árbevirolaš geavaheapmi ja dieđut das leat juo daninassii seailluhanveara kulturárvvut. |
| Näin ollen muualla tässä suunnitelmassa olevat saamelaiskulttuuria, luontaiselinkeinoja ja paikallista perinteistä luonnonkäyttöä turvaavat sekä perinteisen tietämyksen säilymistä edistävät esitykset ovat kulttuuriarvojen suojelua. |
Nuba eará sajis dán plánas leahkki árvalusat, mat dorvvastit sámekultuvrra, luondduealáhusaid ja báikkálaš árbevirolaš luonddugeavaheami ja ovddidit árbevirolaš dieđuid seailuma, gullet oassin kulturárvvuid suodjaleapmái. |
| Metsähallitus teettää Museovirastolla muinaismuistolain (295/1963) edellyttämän inventoinnin kaikissa erämaa-alueella sijaitsevissa rakentamattomissa paikoissa, joihin suunnitellaan virkistyskäytön rakennelmia. |
Meahciráđđehus dagaha Museovirastoi dološmuitolága (295/1963) gáibidan inventerema meahcceguovllus buot huksekeahtes báikkiin, maidda plánejit lustageavahanrusttegiid. |
| Koska alueen arkeologiaa tunnetaan toistaiseksi vähän, saattaa yhdenkin kohteen tuhoutumisen myötä hävitä korvaamattoman arvokasta tietoa. |
Go guovllu arkeologiija dovdet vel unnán, de sáhttet ovttage čuozáhaga duššama mielde jávkat cealkemeahttun divrras dieđut. |
| Metsähallitus pitää tärkeänä Enontekiön kulttuuriympäristöohjelmassa (Rauhala 2002) esitettyjä toimenpiteitä Salvasjärven kesäkylän vanhojen rakennusten säilyttämiseksi. |
Meahciráđđehus atná dehálažžan Eanodaga kulturbirasprográmmas (Rauhala 2002) ovdanbukton doaimmaid Sálvvošjávrri geassesiidda boares visttiid seailluhan dihte. |
| Ko. ohjelmassa esitetään vanhojen rakennusten inventointia, mittausta ja korjaussuunnitelmien laadintaa. |
Dán prográmmas árvaluvvojit plánat boares visttiid inventeremii, mihtideapmái ja divvumii. |
| Salvasjärven kesäkylä on valtakunnallisesti arvokas perinnemaisema ja saamelaisperinnekohde. |
Sálvvošjávrri geassesiida lea riikka dásis divrras árbevierroduovdda ja sámeárbevierročuozáhat. |
| 6.4 Seuranta |
6.4 Čuovvun |
| Metsähallitus seuraa erämaa-alueen kulttuuriarvojen suojelun ja hoidon toteutumista osana YläLapin luonnonvarasuunnitelman (Sandström ym. 2000) sekä Metsähallituksen ympäristö- ja laatujärjestelmän seurantaa. |
Meahciráđđehus čuovvu meahcceguovllu kulturárvvuid suodjaleami ja dikšuma ollašuvvama oassin Davvi-Lappi luondduriggodatplána (Sandström ee. 2000) ja Meahciráđđehusa biras- ja kvalitehtavuogádaga čuovvumis. |
| Luonnonvarasuunnitelman mukaisena mittarina on Metsähallituksen Enontekiön kuntaa koskevan yhteistyöryhmän saamelaiskäräjien nimeämien jäsenten vuotuinen arvio Metsähallituksen toiminnasta. |
Luondduriggodatplánas daddjojuvvon mihtidanvuohkin lea Eanodaga ovttasbargojoavkku lahtuid jahkásaš árvvoštallan Meahciráđđehusa doaimmas. Lahtuid dasa nammada sámediggis. |
| 7 Luonnon virkistyskäyttö ja luontomatkailu |
7 Luondduturisma ja lustageavaheapmi 7.1 Doahpagat |
| Luontomatkailulla tarkoitetaan tässä muiden kuin enontekiöläisten harjoittamaa alueelle suun Luonnon virkistyskäyttö on hieman luontomatkailua laajempi käsite. |
Luondduturismmain oaivvildit dákko earáid go Eanodaga gieldda ássiid johtaleami guovllus. |
| Ero on siinä, että virkistys lähivirkistyskäyttöön ja (ulkopaikkakuntalaisten) kaukovirkistyskäyttöön eli luontomatkailuun. |
Dákkár turisma vuođđuduvvá luonddu geasuhussii ja luonddu fállan vásáhusaide. Luonddu lustageavaheapmi lea doaban vehá viidáset go luondduturisma. |
| tautuvaa matkailua, joka perustuu luonnon vetovoimaisuuteen ja luonnon tarjoamiin elämyksiin. käyttö pitää sisällään myös paikallisten ihmisten virkistäytymisen, kun taas luontomatkailu viittaa kohdealueen ulkopuolelta tuleviin ihmisiin, jotka matkustavat alueelle. |
Earru lea dakko ahte lusta lagaslustageavaheapmái ja (olgobáikegoddelaččaid) gáidduslustageavaheapmái dahgeavaheapmi sisdoallá maiddái báikkálaš olbmuid astoáiggeanu, go fas luondduturisma čujuha olggobeale olbmuide, geat bohtet guvlui. |
| Luonnon virkistyskäyttö voidaan siten jakaa (paikallisten ihmisten) |
Luonddu lustageavaheami sáhttá ná juohkit (báikkálaš olbmuid) jege luondduturismii. |
| Virkistäytyminen luonnossa voi Suomessa tapahtua joko omin voimin, vetokoiria, poroja tai hevosta käyttäen, moottoroidusti maastomönkijällä tai -autolla, moottoripyörällä, moottori huolletusti. |
Lustajohtin luonddus sáhttá Suomas dáhpáhuvvat juogo iešráđálaččat, geassinbeatnagiiguin, bohccuiguin dahje heasttain, mohtorfievrruiguin dego njealjejuvllagiin, meahccebiillain, mohtor fuolahuvvon vuogi mielde. |
| Tällöin ryhmän varusteet ja muonat kuljetetaan maastossa tauko- ja yöpymispaikoille esimerkiksi moottorikelkalla, jolloin virkistäytyjät säästyvät varusteiden kuljettamisen rasituksilta ja voivat liikkua kevyemmin ja pitempiä päivämatkoja. |
Dalle joavkku biergasat ja niesttit fievrriduvvojit meahcis orustan- ja idjadanbáikkiide ovdamearkka dihte mohtorgielkkáin, goas lustajohttit eai dárbbaš ieža guoddit biergasiiddiset ja sáhttet johtit geahppaseappot ja guhkit beaivemátkkiid. |
| Perinteinen jokamiehenoikeuksiin perustuva luonnossa liikkuminen tapahtuu kuitenkin omin voimin huoltamattomasti, jolloin kyse on yleensä ns. perinteisestä eräretkeilystä. |
Árbevirolaš juohkeolbmovuoigatvuođaide vuođđu ii-fuolahuvvon vuogi mielde, goas jearaldat lea dábálaččat ng. árbevirolaš meahccevánddardeamis. |
| Liikkuminen luonnossa voi tapahtua joko itsenäisesti ryhmässä tai yksin tai ohjatusti ryhmässä. |
Meahcis sáhttá johtit juogo iehčanassii joavkkus dahje okto dahje stivrejuvvon vuogi mielde joavkkus. |
| kelkalla, moottoriveneellä, vesijetillä tai näitä kulkumuotoja eri tavoin yhdistäen. |
sihkkeliin, mohtorgielkkáin, mohtorfatnasiin, čáhcejettiin dahje ovttastahttimiin dáid fievrruid. |
| Tällaiseen luonnon virkistyskäytön laajaan määritelmään on päätynyt muun muassa luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun kehittämistyöryhmä (Ympäristöministeriö 2002b). |
Ná viidát lea meroštallan lustajohtima luonddus earret eará luonddu lustageavaheami ja luondduturismma ovddidanbargojoavku (Birasministeriija 2002b). |
| Luontoon ja sieltä takaisin maantien varteen – myös Tarvantovaaran erämaa-alueella – voi siirtyä maastoajoneuvojen lisäksi moottoriveneellä, lentokoneella tai helikopterilla. |
Meahccái ja doppe fas ruovttoluotta geaidnogurrii – maiddái Darvvatvári meahcceguovllus – sáhttá sirdásit earret meahccefievrruiguin maiddái mohtorfatnasiin, girdiin dahje helikopteriin. |
| Virkistyskävijöiden moottoroitu liikkuminen vaatii luvan. |
Lustajohttiid johtaleapmái mohtorfievrruiguin galgá leat lohpi. |
| Omin voimin liikkuminen voi tapahtua |
Iešráđálaččat sáhttá johtit duvvi johtin dáhpáhuvvá goittot iešráđálaččat |
| Ohjattu liikkuminen ja virkistäytyminen luonnossa voi olla joko liiketoiminnallista tai ei-liiketoiminnallista. |
Stivrejuvvon johtin ja virkkosmuvvan luonddus sáhttá leat juogo gávppálaš dahje ii-gávppálaš doaibma. |
| Jyrkän rajan vetäminen liiketoiminnallisen ja ei-liiketoiminnallisen virkistäytymisen välille on tulkinnanvaraista. |
Čavges ráji lea viehka váttis geassit gávppálaš ja ii-gávppálaš virkkosmuvvandoaimma gaskii. |
| Periaatteessa kyseessä on liiketoiminta, mikäli ohjattuja luontomatkoja markkinoidaan suurelle yleisölle tai niitä myydään muillekin kuin yhdistyksen omille jäsenille. |
Iešalddes jearaldagas lea fitnodatdoaibma, jos stivrejuvvon luonddumátkkit márkanastojit stuorra olmmošmeriide dahje dat vuvdojuvvojit earáidege go ovttastusa iežas lahtuide. |
| Ohjelmapalveluyrittäjillä tarkoitetaan matkailuyrittäjiä ja -organisaatioita, jotka myyvät ohjattu lähikuljetuksia eli kuljetuksia alueella. |
Prográmmabálvalusfitnodagaiguin oaivvildit turistafitnodagaid ja -organisašuvnnaid, mat vuv lagassáhtostemiid dahjege sáhtostemiid guovllu siste. |
| Ohjelmapalveluita – esimerkiksi kuljetusta, ohjelmallista toimintaa ja pienimuotoista majoitusta erämaa-alueella – voivat tarjota ohjelmaja retkiä ja palveluyrittäjien lisäksi luontaiselinkeinotukikohtiin tukeutuen alueen luontaiselinkeinonharjoittajat, joille näin hankittu matkailutulo on osa heidän elinkeinokokonaisuuttaan, mutta ei kuitenkaan pääelinkeino. |
Prográmmabálvalusaid – omd. sáhtostemiid, prográmmalaš doaimmaid ja smávva idjadanfálaldagaid meahcceguovllus – sáhttet fállat luondduealáhusdoarjjabáikkiid veagas prográmmabálvalusdet stivrejuvvon mátkkiid ja fitnodagaid lassin maiddái luondduealáhusbargit, geaidda ná háhkkojuvvon turismasisaboađut leat oassi sin ealáhusollisvuođas, muhto ii goittot váldoealáhus. |
| Autiotupa on aina avoin, puukaminalla, laverilla, pöydällä ja penkeillä sekä joskus kaasukeittolevyllä varustettu vaatimaton tupa. |
Ávdinstohpu lea ovttageardán barta, mii lea álo rabas. Das leat muorrakamiidna, seaidneseaŋga, beavdi ja beaŋkkat ja muhtumin maiddái gássavuoššanpláhta. |
| Tupa on alun perin tarkoitettu yhden, korkeintaan kahden yön yöpymiseen omin voimin erämaassa kulkeville. |
Ávdinstohpu lea oaivvilduvvon meahcceguovllus iešráđálaččat johtaleaddji vánddardeddjiid ovtta dahje guhkimustá guovtti ija idjadeapmái. |
| Paikalliset ihmiset yöpyvät tuvissa myös moottorikelkalla liikkuessaan. |
Báikkálaš olbmot idjadit ávdinstobuin maiddái mohtorgielkkáin jođedettiin. |
| Samoin ulkopaikkakuntalaiset moottorikelkkailijat ovat yöpyneet hiljaisena kautena Metsähallituksen valtakunnallisen moottorikelkkauran varrella sijaitsevissa autiotuvissa. |
Maiddái olgobáikegoddelaš mohtorgielkkástallit leat idjadan jaskes áigodagaid áigge Meahciráđđehusa ávdinstobuin, mat leat váldegottálaš mohtorgielkávuojáhaga guoras. |
| Tärkeää on kuitenkin muistaa tarvittaessa antaa tilaa omin voimin liikkuville. |
Dehálaš lea goittot muitit čáhkket dárbbu mielde saji iešráđálaččat johtti olbmuide. |
| 7.2 Virkistyskäytön ja luontomatkailun määrä ja luonne |
7.2 Lustageavaheami ja luondduturismma mearri ja iešláhki |
| Luontomatkailu ja virkistyskäyttö ovat nuorimpia Tarvantovaaran erämaa-alueen käyttömuodoista. |
Luondduturisma ja lustageavaheapmi leat nuoramusat Darvvatvári meahcceguovllu geavahanhámiin. |
| Virkistyskäyttö on hyvin vähäistä verrattuna esimerkiksi Käsivarren erämaahan. |
Lustageavaheapmi lea hui unnán ovdamearkka dihte Giehtaruohttasa meahcceguovllu ektui. |
| Tupien vieraskirjamerkintöjen perusteella alueen Tarvantovaaran erämaan vuotuiseksi kävijämääräksi voidaan arvioida noin 500 henkeä, joista suuri osa on paikkakuntalaisia. |
Barttaid guossegirjemerkemiid vuođul Darvvatvári meahcceguovllus fitnet jahkásaččat árvvu mielde sullii 500 olbmo, main eatnasat leat báikegoddelaččat. |
| Käsivarren erämaaalueella vastaavasti arvioitu kävijämäärä vuonna 1998 oli noin kahdeksankertainen (5 800 henkilöä), ja Käsivarren kävijöistä valtaosa on ulkopaikkakuntalaisia (Kajala 2000). |
Giehtaruohttasa meahcceguovllus vástideaddji lohku lei 1998:s sullii gávccigeardásaš. Giehtaruohttasis fitne 5 800 olbmo, main eatnasat ledje olgobáikegoddelaččat (Kajala 2000). |
| Vähäiset palvelurakenteet vaikuttavat osaltaan siihen, että alueelle hakeutuu kesäisin pääasiassa omatoimisia, kokeneita eräretkeilijöitä, kalastajia ja vesiretkeilijöitä. |
Guovllu vátna bálvalanrusttegat váikkuhit dasa, ahte guvlui bohtet geasi áigge eanas iešráđálaš, hárjánan meahccevánddardeaddjit, guolásteaddjit ja čáhcevánddardeaddjit. |
| Luonnonrauhaa etsivien kalastajien kohteita ovat mm. Hieta-, Tarvanto- ja Maljasjoki. |
Luondduráfi ohcaleaddji guolásteaddjit mannet ee. Jiehtá-, Darvvat- ja Máljjašjohkii. |
| Paikkakuntalaisista varsinkin ne, joilla on omia tukikohtia erämaa-alueen sisällä sijaitsevilla yksityispalstoilla, virkistäytyvät alueella. |
Báikegoddelaččain erenoamážit dat, geain leat iežaset doarjjabáikkit meahcceguovllu siste priváhtabálsttáin, fitnet guovllus virkkosmuvvamin. |
| Kesäisin on tarjolla lentokonekuljetuksia sekä opastettuja kalastus- ja veneilymatkoja, mutta kysyntä on vähäistä verrattuna esimerkiksi Lätäsenolle suuntautuvien luontomatkojen määrään. |
Geasi áigge leat fálus girdisáhtosteamit ja oahpistuvvon guolástan- ja fanastallanmátkkit, muhto dákkár luonddumátkkiid dáfus Darvvatvárri lea viehka unnán geasuhan ovdamearkka dihte Leahttaseanu ektui. |
| Kesäaikaiset opastetut luontomatkat ajoittuvat enimmäkseen heinä–elokuulle. |
Geasiáigásaš oahpistuvvon luonddumátkkit deivet eanas suoidne–borgemánnui. |
| Lisäksi kesäaikaan Tarvantovaaran erämaa-alueelle on muutaman vuoden ajan ollut tarjolla ohjattuja ratsastusvaelluksia. |
Dasa lassin geasi áigge Darvvatvári meahcceguvlui leat muhtun jagi áigge fállojuvvon stivrejuvvon riidenvánddardeamit. |
| Alueella liikkuu vähäisessä määrin myös maastopyöräilijöitä, pääasiassa olemassa olevia kesäaikaisia maastoliikenneuria pitkin. |
Guovllus johtalit vehá maiddái meahccesihkkelastit, eanas dálá geasiáigásaš meahccejohtalusvuojáhagaid mielde. |
| Talvisin ohjelmapalveluyrittäjät vetävät opastettuja safareita pääasiassa moottorikelkkauria pitkin. |
Dálvvi áigge prográmmabálvalusfitnodagat lágidit oahpistuvvon safáraid eanas guovllu mohtorgielkávuojáhagaid mielde. |
| Lupia urilta poikkeamiseen on haettu lähinnä pilkkijärville. |
Lobiid vuojáhagain spiehkasteapmái leat ohcan vuosttažettiin bilkenjávrriide. |
| Lisäksi ohjelmapalveluyrittäjät järjestävät alueelle moottorikelkalla huollettuja hiihtovaelluksia vähäisessä määrin. |
Dasa lassin prográmmabálvalusfitnodagat lágidit muhtun muddui čuoiganvánddardemiid, mat fuolahuvvojit mohtorgielkkáin. |
| Koiravaljakkotoiminta on ollut toistaiseksi melko vähäistä, ja koiravaljakot ovat kulkeneet erämaa-alueella pääasiassa valtakunnallisia kelkkauria pitkin. |
Beanavuodjindoaibma lea leamaš dássážii viehka unnán, ja beanavuoddjit leat johtán meahcceguovllus eanas váldegottálaš mohtorgielkávuojáhagaid mielde. |
| Ulkopaikkakuntalaiset moottorikelkkailevat itsenäisesti vain valtakunnallisen moottorikelkkauraverkoston uria pitkin. |
Olgobáikegoddelaččat mohtorgielkkástallet iehčanassii dušše váldegottálaš mohtorgielkávuojáhagaid mielde. |
| Muualla kelkalla liikkuessaan he tarvitsevat alueen hyvin tuntevan oppaan. |
Go sii johtalit eará sajis, de sis galgá leat mielde oahpisteaddji, guhte dovdá bures guovllu. |
| Moottorikelkkailukausi on vilkkaimmillaan huhtikuussa, mikä näkyy selkeästi moottorikelkkauran varrella sijaitsevan Salvasjärven tuvan kävijämäärissä. |
Alimus mohtorgielkkástallanáigodat deaivá cuoŋománnui, mii boahtá čielgasit ovdan mohtorgielkájohtolaga guoras leahkki Sálvvošjávrri bartta gallestallimeriin. |
| Kuntalaisten moottorikelkkaretket ajoittuvat suurimmaksi osaksi kevätkaudelle maalis–huhtikuulle ja kelien salliessa myös toukokuulle. |
Gieldalaččat mohtorgielkkástallet guovllus eanas giđabeallai njukča–cuoŋománus ja siivvuid mielde maiddái miessemánus. |
| Tällöin kuntalaiset käyvät pääasiassa pilkkiretkillä alueen kalavesillä käyttäen tukikohtinaan laavuja tai yksityismailla sijaitsevia rakennuksia. |
Dalle gieldalaččat johtet bilkemin guovllu guollečáziin ja orodit lávuin dahje priváhtaeatnamiid visttiin. |
| Liikkuminen tapahtuu pääasiassa perheittäin tai kaveriporukoissa. |
Johtaleapmi dáhpáhuvvá eanas bearrašiid mielde dahje skihpárjoavkkuin. |
| Kelkkaretkillä liikutaan turvallisuussyistä pääsääntöisesti vähintään kahdella kelkalla ja vakiintuneita kulku-uria pitkin. |
Mohtorgielkávánddardemiin leat dorvvolašvuođasivaid dihte unnimustá guokte mohtorgielkká fárrolagaid ja mohtorgielkkástallit vudjet vuogáiduvvan vuojáhagaid mielde. |
| Poronhoitotöitä ja muutamia muita maastoliikennelain (1710/1995) sallimia poikkeuksia lukuun ottamatta moottorikelkkailuun tarvitaan aina maastoliikennelupa. |
Earret boazodoallobargguid ja muhtun eará, meahccejohtaluslágas (1710/1995) suvvojuvvon spiehkastagaid mohtorgielkkástallamii galgá leat álo meahccejohtaluslohpi. |
| Talvella alueella liikkuu vähäisessä määrin hiihtovaeltajia. |
Dálvit guovllus johtalit unnánaš čuoiganvánddardeaddjit. |
| Huonolla kelillä hekin tukeutuvat moottorikelkkauraan. |
Heajos siivvuid áigge siige šaddet geavahit mohtorgielkávuojáhagaid. |
| Moottoroitu liikenne on supistanut erämaita sosiaalisessa mielessä ja mahdollistanut niiden syrjäisimpienkin kolkkien koluamisen päivässä tai parissa. |
Mohtorfievrruiguin johtaleapmi lea gáržžidan meahcceguovlluid sosiálalaččat geahčadettiin. Nuba meahcceguovlluid gáidoseamos sajiidege beassá dán áigge ovtta dahje moatti beaivvis. |
| Toisaalta moottoroitu liikkuminen – moottorikelkkailu ja lentoliikenne – mahdollistavat erämaiden matkailullisen hyödyntämisen ryhmille, joiden voimat tai taidot eivät riitä siellä liikkumiseen omin voimin. |
Nuppe dáfus mohtorfievrruiguin johtaleami (mohtorgielkkástallan ja girdin) dihte meahcceguovlluiguin sáhttet ávkkástallat dakkáratge, geain eai leat doarvái návccat dahje dáiddut johtalit iehčanassii guovllus. |
| Luontomatkailu merkittävänä elinkeinona tai osana elinkeinokokonaisuutta on vasta 1980-luvun loppupuolen ja 1990-luvun ilmiö painottuen 1990-luvulle, ja matkailun suosion kasvusta päätellen mitä ilmeisimmin myös 2000-luvulle luontaiselinkeinojen kannattavuuden heikentyessä. |
Luondduturisma mearkkašupmi ealáhussan dahje oassin ealáhusollisvuođas lea dovdogoahtán easkka 1980-logus ja ainge eanet 1990-logus. Go luondduturisma lea šaddan bivnnuheabbon ja bivnnuheabbon, de danin dat várra lassána maiddái 2000-logus, go luondduealáhusaid gánnáheapmi hedjonišgoahtá. |
| Matkailijoille myydään ohjelma- ja opaspalveluiden lisäksi majoituspalveluita, ruokaa ja maastoruokailupalveluita, polttoainetta, matkamuistoja, retkitarvikkeita sekä kuljetuspalveluita. |
Turisttaide vuvdet prográmma- ja oahpistanbálvalusaid lassin idjadanbálvalusaid, biepmu ja meahcceboradanbálvalusaid, boaldámuša, mátkemuittuid, vánddardandárbašiid ja sáhtostanbálvalusaid. |
| Paikalliset matkailuyritykset vuokraavat lisäksi moottorikelkkoja sekä myyvät provisiolla moottorikelkkaura- ja kalastuslupia matkailijoille. |
Báikkálaš turistafitnodagat láigohit dasa lassin mohtorgielkkáid ja vuvdet ovddosguvlui mohtorgielkávuojáhat- ja guolástanlobiid mátkkálaččaide. |
| Matkailu kerrannaisvaikutuksineen on Enontekiön taloudellisesti merkittävin elinkeino. |
Turisma lea buot dasa gullevaš beliiguin ekonomalaččat mávssoleamos ealáhus Eanodagas. |
| Tarvantovaaran erämaan luontomatkailu on toistaiseksi vähäistä, mutta osaltaan tämänkin erämaan virkistyskäytön taloudelliset vaikutukset heijastuvat aluetalouteen matkailutuloina ja työpaikkoina, oppaiden palkkoina, ohjelmapalvelu-, lupa-, majoitus-, myynti- ja verotuloina. |
Luondduturisma lea buktán mátkkálašdietnasiid ja bargosajiid. Ná leat sáhttán bálkahit oahpisteddjiid ja luondduturisma lea buktán guvlui prográmmabálvalus-, lohpe-, idjadan-, vuovdin- ja vearroboađuid. |
| 7.3 Virkistyskäytön rakenteet ja reitit sekä niiden huolto |
7.3 Lustageavaheami rusttegat, johtolagat ja daid fuolahus |
| Erämaa-alueella on kaksi Metsähallituksen huoltamaa autiotupaa, Syväjärvi ja Salvasjärvi. |
Meahcceguovllus leat guokte, Meahciráđđehusa fuolahan ávdinstobu: Čiekŋalisjávrri ja Sálvvošjávrri ávdinstobut. |
| Merkittyjä retkeilypolkuja ei ole. |
Guovllus eai leat merkejuvvon vánddardanmáđijat. |
| Tosin Tiehallinnon polut Lavivaarasta Syväjärvelle ja Kultimasta Leppäjärvelle ovat merkittyjä ja palvelevat myös retkeilijöitä. |
Geaidnohálddahusa máđijat Lávváris Čiekŋalisjávrái ja Gulddámis Leaibejávrái leat gal merkejuvvon ja leat maiddái vánddardeddjiid anus. |
| Tiehallinto on viime vuosina kunnostanut näiden polkujen pitkoksia ja siltoja. |
Geaidnohálddahus lea dáid jagiid ordnen dáid máđijaid roviid ja šalddiid. |
| Lisäksi alueella on useita vanhoja kulkukeinoja, jotka ovat nykyisin joiltakin osin paikkakuntalaisten käyttämiä maastoliikenneuria (kuva 6, s. 68). |
Dasa lassin guovllus leat moanat boares johtolagat, mat leat dán áigge muhtun osiin báikegoddelaččaid geavahan meahccejohtalusvuojáhagat (govva 6, s. 68). |
| Alueen vesireiteillä ei ole palveluvarustusta, eikä niitä siten katsota tässä retkeilyreiteiksi. |
Guovllu čáhcejohtolagaid alde eai leat bálvalanrusttegat, ja nuba dat eai adnojuvvo dákko vánddardanjohtolahkan. |
| Alueella sijaitsee noin 40 km Hetta–Kilpisjärvi-moottorikelkkaurasta, jonka kokonaispituus on 180 km. Toinen merkitty kelkkaura kulkee Kaaresuvannosta Syväjärvelle, jossa se yhtyy Hetta– Kilpisjärvi-uraan (kuva 4). |
Guovllu siste lea sullii 40 km Heahttá–Gilbbesjávrri-mohtorgielkávuojáhagas, man ollesguhkkodat lea 180 km. Nubbi merkejuvvon mohtorgielkávuojáhat manná Gárasavvonis Čiekŋalisjávrái, gos dat ovttastuvvá Heahttá–Gilbbesjávri-vuojáhahkii (govva 4). |
| Tästä urasta noin 8 km sijaitsee erämaa-alueella. Metsähallitus ylläpitää ja huoltaa moottorikelkkaurat. |
Meahcceguovllu siste dán johtolagas lea sullii 8 km. Meahciráđđehusa luonddubálvalusat bajásdoallá ja fuolaha mohtorgielkávuojáhagaid. |
| Tunturi-Lapin seutukaavassa (vahvistettu 23.11. 1999) on alueelle kaksi ulkoilureittivarausta. |
Duottar-Sámi guovlolávas (nannejuvvon 23.11.1999) leat guvlui várrejuvvon guokte olgodaddanjohtolaga. |
| Yksi on merkitty kulkemaan Tiehallinnon polun linjausta Kultimasta Leppäjärvelle. |
Nubbi lea merkejuvvon mannat Geaidnohálddahusa máđija mielde Gulddámis Leaibejávrái. |
| Toinen kulkee aluksi Tiehallinnon polun linjausta Lavivaarasta Syväjärvelle ja siitä edelleen vanhaa kulkukeinoa Norjan rajalle, Härkäjärvelle. |
Nubbi manná álggos Geaidnohálddahusa máđija mielde Lávváris Čiekŋalisjávrái ja das ain boares johtolaga mielde Norgga ráji ala, Heargejávrái. |
| Metsähallituksen on maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999, 32 §, 2 mom.) tarkoittamana viranomaisena ”otettava [seutu]kaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista”. |
Meahciráđđehus galgá eanangeavahan- ja huksenlága (132/1999, 32 §, 2 mom.) oaivvildan eiseváldin ”váldit [guovlo]láva vuhtii, geahččalit ovddidit láva ollašuvvama ja geahččat ahte doaimmaiguin ii váttásmuhtto láva ollašuhttin”. |
| Autiotuvat ovat Metsähallituksen polttopuu- ja jätehuollon piirissä. |
Ávdinstobuid boaldinmuoras ja bázahusain fuolaha Meahciráđđehus. |
| Toimintaa ohjaa Metsähallituksen ympäristö- ja laatujärjestelmä. |
Doaimma jođiha Meahciráđđehusa biras- ja kvalitehtavuogádat. |
| Polttopuuna Syväjärvellä käytetään valtaosin koivua, joka tehdään tuvan lähistöltä. |
Boaldinmuorran Čiekŋalisjávrri ávdinstobus geavahit eanas soagi, mii váldojuvvo bartta lahkosiin. |
| Salvasjärvelle viedään puu Hetasta valmiiksi tehtynä. |
Sálvvošjávrái dolvojuvvojit gárvves boaldinmuorat Heahtás. |
| Jätehuollosta ja tupien käytöstä on tupakansioissa ajan tasalla olevat ohjeet. |
Bázahusfuolahusas ja barttaid geavaheamis lea stohpogirjjiin rávvagat, mat leat áiggi dásis. |
| Tavoitteena on vähentää jätteen syntymistä tehokkaalla viestinnällä, mutta toisaalta käsitellä syntynyt jäte asianmukaisesti. |
Ulbmilin lea geahpedit bázahusaid čoggoma beaktilis dieđiheami bokte, muhto nuppe dáfus gieđahallat áššáigullevaš vuogi mielde čoggon bázahusaid. |
| Tupien yhteydessä on sekajäteastiat ja siistit ulkokäymälät. |
Barttaid oktavuođas leat lihtit seahkalasbázahusaid várás ja čorges olgohivssegat. |
| Sekajätteet kuljetetaan maastosta talvella puuhuollon paluukuormina. |
Seahkalasbázahusat fievrriduvvojit eret meahcis dálvit muorrafuolahusa máhccanguorbmin. |
| 7.4 Virkistyskäyttö ja erämaalaki |
7.4 Lustageavaheapmi ja meahcceguovloláhka |
| Erämaalaissa (62/1991) ei mainita sanoja luontomatkailu tai virkistyskäyttö. |
Meahcceguovlolágas (62/1991) eai namuhuvvo sánit luondduturisma dahje lustageavaheapmi. |
| Erämaalain perusteluista selviää kuitenkin, että yksi lain keskeinen tarkoitus on edistää virkistyskäyttöä ja kestävää luontomatkailua. |
Meahcceguovlolága ákkastallamiin čielgá goittot, ahte okta lága guovddáš ulbmil lea ovddidit lustageavaheami ja bistevaš luondduturismma. |
| Lain yleisperusteluissa sanotaan: ”Lapin luonnon tarjoamien retkeily- ja virkistysmahdollisuuksien turvaamiseksi ja kehittämiseksi sekä niiden matkailuvetovoiman säilyttämiseksi tarvitaan erämaita. |
Lága oppalašákkastallamiin daddjojuvvo: ”Lappi luonddu fállan vánddardan- ja lustageavahanvejolašvuođaid dorvvastan ja ovddidan dihte ja daid turismageasuhusa seailluhan dihte galget leat meahcceguovllut. |
| ” Kohta viittaa erämaalain 1. §:än, jossa todetaan: ”Erämaa-alueita perustetaan – – luonnon monipuolisen käytön ja sen edellytysten kehittämiseksi. |
” Dát čuokkis čujuha meahcceguovlolága 1. paragráfii, mas daddjojuvvo: ”Meahcceguovllut vuođđuduvvojit – – luonddu máŋggabealat geavaheami ja dan vejolašvuođaid ovddidan dihte. |
| ” Sama asia esitetään myös lain yksityiskohtaisissa perusteluissa: ”Erämaa-alueiden perustamisella pyritään myös kehittämään luonnon monipuolista käyttöä ja sen edellytyksiä kuten esimerkiksi alueiden retkeily- ja virkistyskäyttömahdollisuuksia ja metsien monipuolista käyttöä.” |
” Seamma ášši ovdanbukto maiddái lága dárkilet ákkastallamiin: ”Meahcceguovlluid vuođđudeami bokte geahččalit maiddái ovddidit luonddu máŋggabealat geavaheami ja dan vejolašvuođaid dego ovdamearkka dihte vánddardan- ja lustageavahanvejolašvuođaid ja vuvddiid máŋggabealat geavaheami.” |
| Virkistyskäyttömahdollisuuksien kehittäminen on Metsähallituksen tehtävä, koska erämaalaki kieltää valtionmaan tai siihen kohdistuvan käyttöoikeuden luovuttamisen tai vuokraamisen yksityisille muuhun kuin porotalouden, kalastuksen, metsästyksen tai keräilyn tarpeisiin. |
Lustageavahanvejolašvuođaid ovddideapmi gullá Meahciráđđehussii, dasgo meahcceguovloláhka gieldá stáhtaeatnama luohpadeami dahje geavahanvuoigatvuođaid láigoheami priváhtaolbmuide eará go boazodoalu, guolástusa, meahccebivddu dahje čoaggima dárbbuide. |
| Näin ollen retkeilyyn ja luontomatkailuun liittyvää majoitustoimintaa erämaissa voi harjoittaa ainoastaan Metsähallitus; |
Ná vánddardeapmái ja luondduturismii guoskevaš idjadandoaimma meahcceguovlluin sáhttá jođihit dušše Meahciráđđehus; |
| muiden tahojen majoitustoiminta edellyttää valtioneuvoston poikkeuslupaa. |
muhto earát dárbbašit idjadandoaimma várás stáhtaráđi sierralobi. |
| Erämaalaki velvoittaa virkistyskäytön edellytysten kehittämiseen ja toisaalta edellyttää erämaaluonteen säilyttämistä sekä saamelaiskulttuurin ja luontaiselinkeinojen turvaamista. |
Meahcceguovloláhka geatnegahttá lustageavahanvejolašvuođaid ovddideami ja nuppe dáfus gáibida meahcceguovloiešlági seailluheami ja sámekultuvrra ja luondduealáhusaid dorvvasteami. |
| Tämä vaatii osittain ristiriitaisten tavoitteiden yhteensovittamista. |
Dát gáibida muhtun muddui ruossalassii manni ulbmiliid oktiiheiveheami. |
| Metsähallitus ohjaa virkistyskäyttöä rakentamallaan palveluvarustuksella ja luvanvaraisen toiminnan osalta myös luvanmyöntöperusteilla. |
Meahciráđđehus stivre lustageavaheami bálvalanrusttegiiddisguin ja lobivuloš doaimma hárrái maiddái lohpemieđihanákkaiguin. |
| Moottoroitu liikkuminen, kalastus ja metsästys sekä muutoin kuin omin voimin tapahtuva matkailu on joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta luvanvaraista toimintaa. |
Mohtorfievrruiguin johtin, guolástus ja meahccebivdu ja eará go iešráđálaš turisma lea earret dihto spiehkastagaid lobivuloš doaibma. |
| Kesä- ja talviaikaisen maastoliikenteen lupaehdot on kuvattu tämän hoito- ja käyttösuunnitelman luvussa 11 Maastoliikenne ja muu liikkuminen. |
Geasi- ja dálvviáigásaš meahccejohtalusa lohpeeavttut leat ovdanbukton dán dikšun- ja geavahanplána logus 11 Johtalus ja johtaleapmi. |
| 7.5 Tavoitteet ja toimenpiteet |
7.5 Ulbmilat ja doaibmabijut |
| 1) Erämaahan ei rakenneta uusia virkistyskäytön tupia uusiin paikkoihin. |
1) Meahcceguvlui eai huksejuvvo ođđa lustageavahanbarttat ođđa báikkiide. |
| Virkistyskäytön rakenteet keskitetään tulevaisuudessakin virkistysvyöhykkeelle olemassa olevien reittien ja rakenteiden yhteyteen. |
Lustageavaheami rusttegat čohkkejuvvojit boahtteáiggisge lustageavahanavádahkii dálá johtolagaid ja rusttegiid oktavuhtii. |
| Vanhoja tupia voidaan korvata uusilla ja tupia voidaan kunnostaa, muuttaa niiden käyttötarkoitusta sekä siirtää noin 2 km:n säteellä tarkoituksenmukaisempaan kohtaan. |
Boares barttaid sadjái sáhttá hukset ođđa barttaid ja barttaid sáhttá ordnet, rievdadit daid geavahanulbmila ja sirdit sullii guovtti kilomehtera siste juohke guvlui vuohkkaset sadjái. |
| Muutoksista neuvotellaan Käsivarren paliskunnan kanssa. |
Rievdademiid birra Meahciráđđehus ráđđádallá Giehtaruohttasa bálgosiin. |
| Ennen siirtopäätöstä kohde on tarkastettava Museoviraston kanssa. |
Ovdal sirdinmearrádusa Meahciráđđehus galgá ovttas Museovirastoin vel dárkkistit sirdinvuloš bartta. |
| Peruste: Poronhoidon, muiden luontaiselinkeinojen, saamelaiskulttuurin ja erämaisuuden turvaaminen. |
Ákkat: Boazodoalu, eará luondduealáhusaid, sámekultuvrra ja meahcceguovloiešlági dorvvasteapmi. |
| Virkistyskäytön ja luontomatkailun ohjaaminen esitetyllä tavalla ei rajoita poronhoitoa ja paikallisten ihmisten perinteisiä oikeuksia – kuten metsästystä ja kalastusta. |
Lustageavaheami ja luondduturismma stivren namuhuvvon vuogi mielde ii gáržžit boazodoalu ja báikkálaš olbmuid árbevirolaš vuoigatvuođaid – dego meahccebivddu ja guolástusa. |
| Erämaan nykyinen luonne omatoimisten kulkijoiden syrjäisenä erämaana on tarkoitus säilyttää. |
Meahcceguovllu dálá iešlági iešráđálaš vánddardeddjiid boaittobeale meahcceguovlun lea jurdda seailluhit. |
| Muinaismuistojen suojelu. |
Dološmuittuid suodjaleapmi. |
| 2) Virkistysvyöhykkeelle Tiehallinnon merkittyjen polkujen varteen voidaan rakentaa korkeintaan kaksi huollettua tulipaikkaa, toinen välille Lavivaara–Syväjärvi ja toinen välille Kultima– Leppäjärvi. |
2) Lustageavahanavádahkii Geaidnohálddahusa merkejuvvon máđijaid gurrii sáhttá hukset eanemustá guokte fuolahuvvon dolastallanbáikki, nuppi Lávvári ja Čiekŋalisjávrri gaskii ja nuppi fas Gulddáma ja Leaibejávrri gaskii. |
| Peruste: Luontomatkailun edellytysten turvaaminen. |
Ákkat: Luondduturismma vejolašvuođaid dorvvasteapmi. |
| Erämaan nykyinen luonne omatoimisten kulkijoiden syrjäisenä kohteena säilyy suurimmalla osalla aluetta. |
Meahcceguovlu boahtá seailut boahtteáiggis eanas dálá vuogi mielde boaittobealeguovlun, gos iešráđálaš vánddardeaddjit johtalit. |
| Erämaa-alueella kulkevat Tiehallinnon polut ovat kuitenkin olleet jo pitkään merkittyjä, ja sellaisina ne on tarkoitus TunturiLapin seutukaavan mukaisesti myös säilyttää. |
Geaidnohálddahusa bálgát meahcceguovllus leat goittotge leamaš juo guhká merkejuvvon, ja dakkár dilis dat galget Duottar-Sámi guovloláva mielde bisuhuvvot. |
| Merkityt polut tarjoavat vähemmän kokeneille kulkijoille mahdollisuuden erämaakäynteihin. |
Merkejuvvon máđijaid dihte meahcceguovllus sáhttet vánddardit datge, geat eai leat nu hárjánan johtalit meahcis. |
| Näillä poluilla on myös runsaimmin kulkijoita, joten huolletuilla tulipaikoilla olisi käyttöä. |
Dáid máđijaid mielde johtalit maiddái eanas olbmot, ja nuba fuolahuvvon dolastallanbáikkiide livččii atnu. |
| 3) Metsähallitus huoltaa virkistyskäytön tuvat, rakenteet ja kelkkaurat. |
3) Meahciráđđehus fuolaha guovllus lustageavaheapmái oaivvilduvvon barttaid, rusttegiid ja mohtorgielkávuojáhagaid. |
| Peruste: Erämaan luonnontilaisuuden ja poronhoidon turvaaminen. |
Ákkat: Meahcceguovllu luonddudilálašvuođa ja boazodoalu dorvvasteapmi. |
| Tupien ja kelkkaurien ylläpidolla sekä puu- ja jätehuollolla on suuri merkitys virkistyskäytön ympäristövaikutusten kannalta. |
Barttaid ja mohtorgielkávuojáhagaid bajásdoallan ja muorra- ja bázahusfuolahus mearkkašit ollu guovllu lustageavaheami birasváikkuhusaid dáfus. |
| Jos virkistyskäytön rakenteita ja reittejä ei pidettäisi kunnossa tai puu- ja jätehuolto laiminlyötäisiin, tämä näkyisi välittömästi alueen luonnontilaisuudessa sekä ympäristön siisteydessä ja viihtyisyydessä. |
Jos lustageavaheami rusttegat ja johtolagat eai dollojuvvoše ortnegis dahje muorra- ja čáhcefuolahusas ii beroštuvvoše, de dát oidnošii dalán guovllu luonddudilálašvuođas ja birrasa čorgatvuođas ja hávskivuođas. |
| 4) Kaikkien erämaa-alueella olevien, kunnostettavien ja sinne rakennettavien tupien tulee olla vaatimattomia, yksikerroksisia, ympäristöön ja erämaa-alueen luonteeseen sopivia, perinteitä kunnioittavia ja tarkoituksenmukaisia puurakennuksia. |
4) Meahcceguovllu buot dálá barttat, ordnenvuloš ja dohko hukset jurddašuvvon barttat galget leat ovttageardán, ovttagearddaš, vuogas muorravisttit, mat heivejit birrasii ja meahcceguovllu iešláhkái ja váldet vuhtii árbevieruid. |
| Peruste: Erämaisuuden säilyttäminen. |
Ágga: Meahcceguovloiešlági seailluheapmi. |
| 5) Autiotuvissa majoittumisessa etusija on omin voimin liikkuvilla omatoimisilla kulkijoilla. |
5) Ávdinstobuin idjadeamis vuoruhuvvojit iešráđálaš vánddardeaddjit. |
| Moottorikelkkailijat voivat käyttää Metsähallituksen valtakunnallisen moottorikelkkauran varrella sijaitsevia autiotupia hiljaisena kautena yöpymiseen sekä tauko- eli päivätupina muulloinkin. |
Mohtorgielkkástallit sáhttet geavahit ávdinstobuid, mat leat Meahciráđđehusa váldegottálaš mohtorgielkávuojáhaga guoras, jaskes áigodaga áigge idjadeapmái ja orustan- dahjege beaivebartan earáge áiggiid. |
| Ohjelmapalveluyrittäjät voivat hiljaisina kausina käyttää autiotupia taukotupina edellyttäen, että he ovat sopineet asiasta ensin Metsähallituksen kanssa. |
Prográmmabálvalusfitnodagat sáhttet jaskes áigodagaid áigge geavahit ávdinstobuid dainna eavttuin, ahte leat soahpan áššis vuos Meahciráđđehusain. |
| Autiotupia ei kuitenkaan ole tarkoitettu liiketoiminnallisen luontomatkailun yöpymistukikohdiksi. |
Ávdinstobut eai goittotge leat oaivvilduvvon gávppálaš luondduturismma idjadandoarjjabáikin. |
| Luontaiselinkeinonharjoittajat voivat yöpyä autiotuvissa useampiakin perättäisiä öitä hiljaisena kautena edellyttäen, että he sopivat asiasta etukäteen Metsähallituksen kanssa. |
Luondduealáhusbargit sáhttet idjadit ávdinstobuin moanaidge ijaid maŋŋálagaid jaskes áigodaga áigge dainna eavttuin, ahte leat soahpan áššis ovddalgihtii Meahciráđđehusain. |
| Peruste: Ohjattu moottoroitu, liiketoiminnallinen luontomatkailu tulee eriyttää omin voimin tapahtuvasta retkeilystä yöpymisten osalta. |
Ákkat: Stivrejuvvon, mohtorfievrruiguin dáhpáhuvvi gávppálaš luondduturismma galgá sierranahttit iešráđálaš vánddardeamis guhkitáigásaš vuorrováikkuhusa dahjege idjadeami hárrái. |
| Näin turvataan parhaiten eri käyttäjäryhmien erämaakokemukset sekä vältytään turhilta ristiriidoilta, joita aiheutuu mm. kelkkailijoiden ja hiihtäjien sekä toisaalta ohjelmapalveluasiakkaiden ja omatoimisten retkeilijöiden yöpymisestä samassa rakennuksessa. |
Ná dorvvastuvvojit buoremusat sierra joavkkuid vejolašvuođat ávkašuvvat meahcceguovllu fálaldagain ja garvojuvvojit joavdelas ruossalasvuođat, maid dagaha ee. dat go mohtorgielkkástallit ja čuoigit ja nuppe dáfus prográmmabálvalusáššehasat ja iešráđálaš vánddardeaddjit šaddet idjadit seamma visttis. |
| Kevättalvella monet hiihtäjät saapuvat valoisan yön turvin majoittumaan autiotuville hyvinkin myöhään, jolloin vaarana on, että yöpuulle jo asettuneiden moottorikelkkailijoiden ja maksavien asiakkaiden kynnys lähteä jatkamaan matkaa tai siirtyä talvitelttamajoitukseen on liian korkea. |
Giđđadálvve čuovgatáigge čuoigit sáhttet máŋgii boahtit idjadit ávdinstobuide hui maŋŋit, goas sáhttá geavvat nu ahte juo nohkadan mohtorgielkkástallit ja máksi áššehasat šaddet joatkit mátkki dahje mannat idjadit olggos dálvetealttáide. |
| Poromiehet tarvitsevat työssään autiotupia tukikohdikseen. |
Boazodoallit dárbbašit barggusteaset ávdinstobuid doarjjabáikin. |
| Moottorikelkkailija pääsee hiihtäjää helpommin majoittumaan erämaan ulkopuolelle. |
Mohtorgielkkástalli beassá álkibut go čuoigi olmmoš meahcceguovllu olggobeallai idjadit. |
| Paikkakuntalaisilla on oikeus liikkua alueella moottorikelkkaurien ulkopuolellakin. |
Báikegoddelaččat ožžot johtalit guovllus maiddái mohtorgielkávuojáhaid olggobealde. |
| 6) Ohjelmapalveluyrittäjille myönnetään pitkäaikaisempaan, jokamiehenoikeudet ylittävään leiriytymiseen lupia tapauskohtaisesti korkeintaan kaudeksi kerrallaan ennalta sovittuihin paikkoihin. |
6) Prográmmabálvalusfitnodagaide mieđihuvvojit guhkitáigásaš, juohkeolbmovuoigatvuođaid badjelmanni gohttemii lobit guđege dáhpáhusa hárrái sierra guhkimustá ovtta áigodahkii hávil ovddalgihtii sohppojuvvon báikkiide. |
| Luvassa määritellään leiriytymisen ehdot. |
Lobis meroštallojit gohttema eavttut. |
| Leiriytymispaikat eivät saa sijaita uhanalaisten lajien kannalta aroilla tai muuten kulumisherkillä paikoilla, eikä niistä saa koitua haittaa porotaloudelle, retkeilijöille tai muille alueella liikkuville. |
Gohttenbáikkit eai oaččo leat áitatvuloš šlájaid dáfus rašis dahje muđui gollanhearkkes sajiin, eaige dat oaččo dagahit vahága boazodollui, vánddardeddjiide dahje earáide, geat johtalit guovllus. |
| Ohjelmapalveluiden tilapäiset taukopaikat käsitellään vuosittain matkailuyrittäjien, Käsivarren paliskunnan ja Metsähallituksen yhteisneuvotteluissa. |
Prográmmabálvalusaid gaskaboddosaš doarjjabáikkit gieđahallojit jahkásaččat turistafitnodagaid, Giehtaruohttasa ja Meahciráđđehusa ovddasteddjiid ráđđádallamiin. |
| Syrjävyöhykkeelle sijoitettaviin taukopaikkoihin on oltava paliskunnan suostumus. |
Boaittobealeavádahkii boahtti doarjjabáikkiide galgá leat maiddái bálgosa guorraseapmi. |
| Peruste: Erämaisuuden turvaaminen, luontaiselinkeinojen ja saamelaiskulttuurin turvaaminen, erämaan luonnontilaisuuden säilyttäminen, uhanalaisten lajien suojelu sekä perinteisen eräretkeilyn turvaaminen. |
Ákkat: Meahcceguovloiešlági dorvvasteapmi, luondduealáhusaid ja sámekultuvrra dorvvasteapmi, meahcceguovllu luonddudilálašvuođa seailluheapmi, áitatvuloš šlájaid suodjaleapmi ja árbevirolaš meahccevánddardeami dorvvasteapmi. |
| Matkailutoiminnan erämaassa tulee olla pienimuotoista, ohjattua ja luvanvaraista eikä siitä saa koitua liiaksi haittaa porotaloudelle. |
Turismadoaibma meahcceguovllus galggašii leat smávvalágan stivrejuvvon, lobivuloš doaibma, mii ii liiggás čuoze boazodollui. |
| Luomalla selkeät pelisäännöt ohjatulle luontomatkailulle sekä puuttumalla ajoissa ylilyönteihin edistetään elinkeinon kehittymistä ja työllistämismahdollisuuksia. |
Ealáhusa ja barggolašvuođavejolašvuođaid sáhttá ovddidit, go dahkkojuvvojit stivrejuvvon luondduturismii čielga njuolggadusat ja áiggi bále dustejuvvojit heajos váikkuhusat. |
| Yhteisenä tavoitteena on alueen erämaisuuden säilyttäminen. |
Oktasaš ulbmilin lea seailluhit guovllu meahcceguovloiešlági. |
| Maastoliikennelaki (1710/1995), erämaalaki (62/1991) ja jokamiehenoikeudet. |
Meahccejohtalusláhka (1710/1995), meahcceguovloláhka (62/ 1991) ja juohkeolbmovuoigatvuođat. |
| 7.6 Seuranta |
7.6 Čuovvun |
| Metsähallitus seuraa Tarvantovaaran erämaa-alueen virkistyskäytön ja luontomatkailun kehitystä Ylä-Lapin luonnonvarasuunnitelmassa (Sandström ym. 2000) sekä Metsähallituksen ympäristö- ja laatujärjestelmässä sovituin mittarein. |
Meahciráđđehus čuovvu Darvvatvári meahcceguovllu lustageavaheami ja luondduturismma ovdáneami Davvi-Lappi luondduriggodatplánas (Sandström ee. 2000) ja Meahciráđđehusa biras- ja kvalitehtavuogádagas sohppojuvvon mihtidanvugiiguin. |
| Näistä erämaa-alueelle soveltuvia mittareita ovat polttopuunkulutus, jätekertymä ja kävijämäärät sekä Enontekiön yhteistyöryhmän arviot. |
Dáin meahcceguvlui heivvolaš mihtidanvuogit leat boaldinmuorragolahus, bázahusaid čoggon ja gallestallimearit sihke Eanodaga ovttasbargojoavkku árvvoštallamat. |
| 7.7 Opastus ja viestintä |
7.7 Oahpisteapmi ja dieđiheami |
| Virkistyskävijöiden opastuksesta vastaa Hetassa sijaitseva Tunturi-Lapin luontokeskus Skierri. |
Guovllu lustajohttiid oahpisteamis vástida Heahtás doaibmi Duottar-Sámi luondduguovddáš Skierri. |
| Erämaa-alueella on hyvin niukasti opasteita. |
Meahcceguovllus leat hui unnán oahpistanrusttegat. |
| Moottorikelkkaurien varsilla on opastetaulut Kaaresuvannossa ja Palojärvellä sekä erämaa-alueella moottorikelkkaurien risteyksessä Syväjärvellä. |
Mohtorgielkávuojáhagaid guoras leat oahpistandávvalat Gárasavvonis ja Bálojávrris ja dasa lassin meahcceguovllus mohtorgielkávuojáhagaid ruossalastinsajis Čiekŋalisjávrris. |
| Merkittyjä kesäreittejä ovat Tiehallinnon polut Kultimasta Leppäjärvelle ja Lavivaarasta Syväjärvelle. |
Merkejuvvon geassejohtolagat leat Geaidnohálddahusa máđijat Gulddámis Leaibejávrái ja Lávváris Čiekŋalisjávrái. |
| Merkittyjä talvireittejä ovat Metsähallituksen valtakunnalliset moottorikelkkaurat Kaaresuvanto–Syväjärvi ja Hetta–Kilpisjärvi. |
Merkejuvvon dálvejohtolagat leat Meahciráđđehusa váldegottálaš mohtorgielkávuojáhagat Heahtás Gilbbesjávrái ja Gárasavvonis Čiekŋalisjávrái. |
| Autiotuvilla on tupakansiot, joissa on tietoa alueen luonnosta ja käytöstä sekä ohjeita kulkijoille. |
Ávdinstobuin leat stohpogirjjit, main gávdnojit dieđut guovllu luonddus ja geavaheamis ja dasa lassin rávvagat johttiide. |
| Luonto-opastuksen nykytilanne sopii hyvin erämaaalueen luonteeseen, eikä muutostarpeita ole päivitys- ja ylläpitotarpeita lukuun ottamatta. |
Luondooahpisteami dálá dilli heive bures meahcceguovllu iešláhkái, eaige leat rievdadandárbbut earret beiven- ja bajásdoallandárbbuid. |
| • Tarvantovaaran erämaa-alueen luonto-opastuksen tavoitteena on tukea erämaalain (62/1991) toteutumista kannustamalla kävijöitä luontoa säästävään ja muita käyttömuotoja kunnioittavaan virkistäytymiseen. |
• Darvvatvári meahcceguovllu luondooahpisteami ulbmilin lea doarjut meahcceguovlolága (62/1991) ollašuvvama nu, ahte guovllus johtaleaddji olbmot láidestuvvojit dakkár lustageavaheapmái, mii seastá luonddu ja váldá vuhtii eará geavahanhámiid. |
| • Asiakasneuvonnasta ja opastuksesta vastaa edelleen Tunturi-Lapin luontokeskus. |
• Áššehasrávvemis ja oahpisteamis guovllus vástida ainge Duottar-Sámi luondduguovddáš. |
| Myös muut Metsähallituksen luontokeskukset ja -tuvat sekä Metsähallituksen internetsivut antavat tietoa alueen luonnosta, käytöstä ja virkistysmahdollisuuksista. |
Maiddái Meahciráđđehusa eará luondduguovddážat ja -barttat ja maiddái Meahciráđđehusa interneahttasiiddut addet dieđuid guovllu luonddus, geavaheamis ja lustageavahanvejolašvuođain. |
| Tunturi-Lapin luontokeskuksen näyttelyitä uusittaessa Tarvantovaaran erämaa-alue tuodaan esille osana Enontekiön erämaa- ja luonnonsuojelualueiden kokonaisuutta. |
Duottar-Sámi luondduguovddáža čájáhusaid ođasmahtedettiin Darvvatvári meahcceguovlu buktojuvvo ovdan oassin Eanodaga meahcceguovlluid ja luonddusuodjalanguovlluid ollisvuođas. |
| Peruste: Tehokkaalla opastustoiminnalla ja viestinnällä saatetaan parhaiten ajan tasalle kävijöiden tietämys erämaan luonnosta ja käytöstä, saamelaiskulttuurista sekä virkistyskäytön reiteistä, rakenteista, säännöistä ja varustautumisesta. |
Ákkat: Beaktilis oahpistandoaimma ja dieđiheami bokte lea álkimus addit lustajohtaleddjiide varas dieđuid meahcceguovllu luonddus ja geavaheamis ja sámekultuvrras ja lustageavaheami johtolagain, rusttegiin, njuolggadusain ja mátkái ráhkkaneamis. |
| Tällöin kävijöiden tietämys, odotukset ja todellisuus saadaan paremmin vastaamaan toisiaan, mikä osaltaan vähentää ristiriitoja ja lisää kävijätyytyväisyyttä. |
Dalle lustajohtaleddjiid dieđut, vuordámušat ja duođalašvuohta vástidit buorebut nubbi nuppi, mii fas geahpeda ruossalasvuođaid ja lasiha meahcis johtaleddjiid duhtavašvuođa. |
| Tiedottaminen ja palautteen aktiivinen vastaanottaminen edistävät alueen kestävää ja turvallista käyttöä, ympäristöä säästävää retkeilyä sekä porotalouden ja saamelaiskulttuurin turvaamista. |
Dieđiheapmi ja olbmuid oainnuid ja oaiviliid vuhtiiváldin ovddidit guovllu bistevaš ja dorvvolaš geavaheami ja birrasa seasti vánddardeamija boazodoalu ja sámekultuvrra dorvvasteapmi. |
| • Metsähallitus opastaa luontokeskuksissa, luontotuvilla ja internetsivuilla kävijöitä ympäristöä säästävään retkeilyyn. |
• Meahciráđđehus oahpista vánddardeddjiid birrasa seasti vánddardeapmái. Dieđut dán áššis gávdnojit luondduguovddážiin, luonddustobuin ja interneahttasiidduin. |
| Tuvilla on myös tupakansiot, joissa kerrotaan muun muassa luonnonsuojelusta ja alueen jätehuollosta. |
Guovllu barttaide dolvojuvvojit maiddái stohpogirjjit, main muitaluvvo earret eará luonddusuodjaleamis ja guovllu bázahusfuolahusas. |
| 7.7. 4 Seuranta |
7.7.4 Čuovvun |
| Metsähallitus seuraa erämaa-alueen luonto-opastuksen toteutumista osana Ylä-Lapin luonnonvarasuunnitelman (Sandström ym. 2000) sekä Metsähallituksen ympäristö- ja laatujärjestelmän seurantaa. |
Meahciráđđehus čuovvu meahcceguovllu luondooahpisteami ollašuvvama oassin Davvi-Lappi luondduriggodatplána (Sandström ee. 2000) ja Meahciráđđehusa biras- ja kvalitehtavuogádaga čuovvumis. |
| Enontekiön mittakaavassa seurattavia asioita ovat uusien opastaulujen ja kohdeopasteiden määrä, niihin käytetty vuotuinen työpanos (htv) ja rahamäärä, vuotuisten asiakaskontaktien määrä asiakaspalvelupisteittäin sekä asiakkaiden tyytyväisyys: myönteisen ja kielteisen palautteen määrät. |
Eanodagas čuovvunvuloš áššiide gullet ođđa oahpistandávvaliid ja čuozáhatoahpistanrusttegiid mearri ja daidda geavahuvvon jahkásaš bargobijus (olmmošbargojagiid mielde) ja ruhtamearri, jahkásaš áššehasoktavuođaid mearri áššehasbálvalanbáikkiid mielde ja áššehasaid duhtavašvuohta: buori ja heajos máhcahaga mearit. |
| 8 Poronhoito |
8 Boazodoallu |
| Poronhoidon alkuperästä ja -ajankohdasta on esitetty erilaisia teorioita. |
Das ahte movt ja goas boazodoallu lea álgán, leat árvaluvvon máŋggalágan teoriijat. |
| Näitä on kuvattu tarkemmin mm. alueen luonnon ja käytön perusselvityksen (Kajala 2002f) luvussa Luonnonkäytön historia (Heikkilä 2002b, s. 99–100). |
Dát leat govviduvvon dárkileappot ee. guovllu luonddu ja geavaheami vuođđočielggadusa (Kajala 2002f) logus Luonddugeavaheami historjá (Heikkilä 2002b, s. 99–100). |
| Poropaimentolaisuutta koskeva suuri muutos tapahtui vuonna 1852 Norjan ja Suomen sekä vuonna 1889 Suomen ja Ruotsin välisten rajasulkujen seurauksena. |
Boazonomádismii guoskevaš stuorra nuppástus dáhpáhuvai 1852:s, go Norgga ja Suoma rádji giddejuvvui, ja 1889:s, go Suoma ja Ruoŧa rádji giddejuvvui. |
| Tällöin estettiin perinteinen jutaaminen Enontekiöltä Jäämerelle. |
Dáid rádjegiddemiid geažil ii ožžon šat johtit árbevirolaš vuogi mielde Eanodagas Jiekŋameara riddui. |
| Tämä tapahtuma vaikuttaa edelleen Tarvantovaaran erämaan nykyisiin poronhoito-oloihin. |
Dát dáhpáhus váikkuha ainge Darvvatvári meahcceguovllu dálá boazodoallodilálašvuođaide. |
| Poronhoito on sopeutunut valtiollisten rajankäyntien lisäksi moniin muihin yhteiskunnallisiin muutoksiin. |
Guovllu boazodoallu lea vuogáiduvvan riikkaid rádjegeavvamiid lassin máŋgga eará servodatlaš nuppástussii. |
| Paimentolaisesta elämäntavasta on luovuttu 1960-luvulla siirryttäessä asumaan kiinteisiin asumuksiin. |
Nomádalaš eallinvuogis luohpagohte 1960-logus, go boazosámit ásaiduvvagohte fásta viesuide. |
| Elintason nousu ja tekninen kehitys ovat muuttaneet poronhoitoa ja porosaamelaista elämäntapaa. |
Eallindási badjáneapmi ja teknihkalaš ovdáneapmi leat rievdadan boazodoalu ja boazosámi eallinvuogi. |
| Muutoksista huolimatta monet poronhoidon perinteiset piirteet ovat säilyneet Käsivarren paliskunnassa nykypäiviin asti. |
Nuppástusain fuolakeahttá máŋggat árbevirolaš sárgosat leat seilon boazodoalus Giehtaruohttasa bálgosis gitta dálážii. |
| Poroja hoidetaan edelleen suku- ja kyläkohtaisesti. |
Bohccuiguin bargan dáhpáhuvvá ainge sogaid ja siiddaid mielde. |
| Jutaaminen jatkuu pienessä mittakaavassa edelleen; |
Ainge unnánaš johttojuvvo bohccuiguin; |
| kesäkylät ovat käytössä ja vasanmerkityksiin mennään tunturialueelle useiksi viikoiksi. |
geassesiiddat leat anus ja boazodoallit mannet miessemearkumii duoddarii máŋgga vahkkui. |
| Poronhoito on kokonaisuudessaan tämän alueen saamelaiskulttuurin tärkein aineellinen ja henkinen perusta. |
Boazodoallu dasa gullevaš beliidisguin lea dán guovllu sámekultuvrra deháleamos ávnnaslaš ja vuoiŋŋalaš vuođđu. |
| 8.2. |
8.2 Dálá dilli |
| 1 Porotalouden järjestelyt ja rakenteet |
8.2.1 Boazodoalu lágideapmi ja rusttegat |
| Tarvantovaaran erämaa-alue kuuluu kokonaisuudessaan Käsivarren paliskuntaan. |
Darvvatvári meahcceguovlu gullá ollásit Giehtaruohttasa bálgosii. |
| Tarvantovaaran erämaa-alue (67 030 ha) käsittää noin 14 % paliskunnan kokonaispinta-alasta (485 200 ha). |
Darvvatvári meahcceguovlu (67 030 ha) gokčá sullii 14 % bálgosa ollesviidodagas (485 200 ha). |
| Käsivarren paliskunnan alueelle sijoittuvat myös Käsivarren erämaa-alue (218 400 ha) ja Lätäsenon– Hietajoen soidensuojelualue (43 470 ha). |
Giehtaruohttasa bálgosa siste leat maiddái Giehtaruohttasa meahcceguovlu (218 400 ha) ja Leahttaseanu–Jiehtájoga jekkiidsuodjalanguovlu (43 470 ha). |
| Lännessä paliskunta rajoittuu Ruotsiin, pohjoisessa ja koillisessa Norjaan. |
Oarjin bálgosa rádjin lea Ruoŧŧa, davvin ja nuortandavvin fas Norga. |
| Suomen puolella etelässä ja idässä Käsivarren paliskunnan naapurina on Näkkälän paliskunta. |
Suoma bealde lullin ja nuortan Giehtaruohtasa bálgosa ránnján lea Neakkela bálggus. |
| Ruotsin rajalla Könkämäeno on kesällä luonnollinen este porojen liikkumiselle. |
Ruoŧa ráji alde Rádjeeatnu lea geassit lunddolaš eastta bohccuid johtimii. |
| Suomen ja Norjan välille on 1950-luvun puolivälissä rakennettu poroaita, joka seurailee likimain valtakunnan rajaa (kuva 5). |
Suoma ja Norgga gaskii lea 1950logu gaskkamuttus ráhkaduvvon boazoáidi, mii guorada sullii riikkaráji (govva 5). |
| Samoin Näkkälän ja Käsivarren paliskuntien välillä on rajaaita. |
Seammaládje Neakkela ja Giehtaruohttasa bálgosiid gaskkas lea rádjeáidi. |
| Porot eivät ole yhteispaimennuksessa, vaan kyläkunnat pitävät porotokkansa erillään paimentamalla niitä lähes ympäri vuoden. |
Bohccot eai leat oktasaš geahčus muhto siidagottit dollet ealuideaset sierra, nu ahte guođohit daid measta birra jagi. |
| Tarvantovaaran erämaa-alueella paimentaa Palojärven kyläkunta, jonka kesäisin erottaa lännempänä paimentavista Raittijärven ja Kova-Labban kyläkunnista vuonna 2001 valmistunut laidunkiertoaita. |
Darvvatvári meahcceguovllus doallá bohccuidis Bálojávrri siidagoddi, man geasi áigge sirre oarjelis bohccuideaset doalli Ávžžášjávrri ja Kova-Labba siidagottiin 2001:s gárvvásmuvvan guođohanáidi. |
| Tämä aita ulottuu Norjan rajalta Puusasvaarasta Kaaresuvantoon kulkien pääasiassa Lätäsenon–Hietajoen soidensuojelualueella (kuva 5). |
Dát áidi ollá Norgga ráji alde Buvssasváris gitta Gárasavvonii, nu ahte manná eanas Leahttaseanu–Jiehtájoga jekkiidsuodjalanguovllus (govva 5). |
| Käytännön poronhoidossa kylät jakautuvat talvisin pienempiin perhekuntaisiin tokkiin. |
Beaivválaš boazodoalus siidagottit juohkásit dálvvi áigge unnit bearašsiiddaide. |
| Talvi- ja kevätpaimennus on intensiivistä ja perustuu laidunkiertosuunnitelmaan. |
Dálvit ja giđđat guođohuvvo ollu guohtoneatnamiid molssodanplána vuođul. |
| Palojärven kyläkunnan vasomiset keskittyvät Heinävuoman–Syvävuoman alueelle Tarvantovaaran ja Syväjärven väliin. |
Bálojávrri siidagotti guottetbáikkit leat eanas Suoidnevuomi–Čiekŋalisvuomi guovllus Darvvatvári ja Čiekŋalisjávrri gaskkas. |
| Käsivarren paliskunnan poronhoito perustuu ympärivuotiseen luonnonlaitumien käyttöön, eikä porojen lisäruokintaa ennen luonnonolosuhteiltaan erityisen hankalaa talvea 1998–1999 ole juurikaan harjoitettu. |
Giehtaruohttasa bálgosa boazodoallu vuođđuduvvá birrajagáš luondduguohtoneatnamiid geavaheapmái, eaige bohccot báljo bibmojuvvon ovdal dálvvi 1998–1999, mii lei luonddudilálašvuođaid dáfus erenoamáš váttis áigi. |
| Palojärven kyläryhmässä on pystytty välttämään lisäruokintaa; |
Bálojávrri gili boazodolliin ii leat leamaš dárbu bohccuid lassebiebmamii; |
| vain härkiä ruokitaan. |
dušše hearggit bibmojuvvojit. |
| Poromiesten kesäaikainen työhuippu ajoittuu vasanmerkityksen aikoihin juhannuksen molemmin puolin jatkuen joinakin vuosina pitkälle heinäkuuhun. |
Boazodolliid hohpoleamos áigi geassit deaivá miessemearkumii goabbat bealde mihcamáraid ja joatkašuvvá muhtun jagiid gitta guhkás suoidnemánnui. |
| Toinen työhuippu on syksyllä ja syystalvella erotusten aikaan. |
Nubbi hohpolaš áigi lea čakčat ja čakčadálvve rátkimiid áigge. |
| Erotukset jatkuvat usein tammikuulle. |
Rátkimat joatkašuvvet dávjá gitta ođđajagimánnui. |
| Vuoteen 2003 saakka Palojärven kylä sekä merkitsi vasansa että erotteli poronsa Salvasjärven aidassa, jonka yhteydessä on laaja syöttöaita. |
Jagi 2003 rádjai Bálojávrri gili olbmot sihke merkejedje misiideaset ja rátke bohccuideaset Sálvvošjávrri gárddis, man oktavuođas lea viiddis biebmanáidi. |
| Teurasporot tuotiin Palojärven kylässä sijaitsevaan aitaan myytäviksi tai teurastamoon kuljetettaviksi. |
Njuovvanbohccot buktojuvvojedje Bálojávrri gili gárdái vuovdimassii dahje njuovahahkii doalvunládje. |
| Vuonna 2003 paliskunta rakensi uuden erotusaidan Sarvivaaran eteläpuolelle, noin 3 km Kultiman kylän pohjoispuolelle. |
2003:s bálggus huksii ođđa rátkingárddi Sarvivaara lulábeallai, sullii golbma kilomehtera Gulddáma gili davábeallai. |
| Sarvivaaran aita on syyserotusten kannalta keskeisellä paikalla, sillä porot kerääntyvät seudulle luontaisesti riittävän ajoissa syksyllä. |
Sarvivaara gárdi lea čakčarátkimiid dáfus guovddáš sajis, dasgo bohccot čoahkkanit guvlui iešalddes áiggi bále čakčat. |
| Näin paliskunta pääsee jatkossa myymään porot entistä aiemmin, ennen kuin porot alkavat menettää painoaan. |
Ná bálggus beassá boahtteáiggis vuovdit bohccuid ainge árabut, ovdalgo bohccot geahppugohtet. |
| Kultiman kylällä on vanha erotusaita, mutta sen sijainti ympärivuotisesti asutun kyläyhteisön sisällä ei puoltanut sen kunnostamista. |
Gulddáma gilis lea boares rátkingárdi, muhto dan ii gánnáhan divvugoahtit, dasgo dat lei birra jagi ássojuvvon gilleservoša siste. |
| (kuva 5) |
(govva 5) |
| Koska Sarvivaaran aita on samalla myyntiaita, jolta teurasporot kuljetaan eteenpäin elävinä, tarvittiin erotusaidalle asti myös tieyhteys. |
Go Sarvivaara gárdi lea seammás vuovdingárdi, mas njuovvanbohccot fievrriduvvojit ovddosguvlui eallinaga, de galggai gitta rátkingárdái leat maiddái geaidnooktavuohta. |
| Suurimmalta osaltaan tieyhteys kulkee harjulla vanhaa Tiehallinnon polkua, joka oli jo valmiiksi kuorma-autolla liikennöitävässä kunnossa. |
Geaidnooktavuohta manná measta oppa mátkki buolžža mielde Geaidnohálddahusa boares máđija mielde, mii lei juo ovddežis dan ortnegis ahte dan mielde sáhtii vuodjit guorbmebiillain. |
| Uutta tieuraa tarvittiin 200 m. Erämaalain (62/1991) 5. §:n 1. momentin mukaan valtioneuvostolla on toimivalta myöntää lupa tien rakentamiseen erämaa-alueelle, jos sillä on yleisen edun tai luontaiselinkeinojen harjoittamisen kannalta huomattava merkitys. |
Ođđa geaidnovuojáhat dárbbašuvvui 200 m. Meahcceguovlolága (62/1991) 5. §:a 1. momeantta mielde stáhtaráđis lea doaibmaváldi mieđihit lobi geainnu ráhkadeapmái meahcceguvlui, jos dat mearkkaša ollu oktasaš ávkki dahje luondduealáhusaiguin bargama dáfus. |
| Koska tässä tapauksessa oli kysymys lyhyen ja porotalouden kannalta tarpeellisen huoltotien rakentamisesta, lupaa ei ratkaistu valtioneuvoston yleisistunnossa, vaan asia kuului asianomaiselle ministeriölle – tässä tapauksessa ympäristöministeriölle. |
Go dás lei jearaldat oanehis ja boazodoalu dáfus dárbbašlaš fuolahusgeainnu ráhkadeamis, de lohpi ii čovdojuvvon stáhtaráđi oktasaščoahkkimis, muhto ášši gulai áššáigullevaš ministeriijai – dán dáhpáhuvas birasministeriijai. |
| Tiehankkeesta kuultiin Metsähallituksen Enontekiön yhteistyöryhmää ja saamelaiskäräjiä, ja molemmat tahot puolsivat hanketta. |
Geaidnofitnu birra gullojuvvui Eanodaga ovttasbargojoavku ja sámediggi, ja guktot dorjo fitnu. |
| Kun lisäksi Natura-arvionnin tarveharkinnassa ei ilmennyt merkittäviä vaikutuksia niille luontotyypeille tai lajeille, joiden perusteella alue on liitetty Natura-verkostoon, Metsähallitus antoi puoltavan lausunnon ympäristöministeriölle. |
Go dasa lassin Natura-árvvoštallama dárboguorahallamis eai boahtán ovdan mearkkašahtti váikkuhusat daidda luondotiippaide dahje šlájaide, maid vuođul guovlu lea laktojuvvon Natura-fierpmádahkii, de Meahciráđđehus attii guottiheaddji cealkámuša birasministeriijai. |
| Ympäristöministeriö päätti 21.11. |
Birasministeriija mearridii 21.11.2003: |
| Käsivarren paliskunnan esittämä noin 200 metrin pituinen tieyhteys Kultiman ja Leppäjärven väliseltä vanhalta polkutieltä voidaan rakentaa uudelle poroaidalle siten, että tielinjan vaikutuspiirissä olevaa luontoa muutetaan mahdollisimman vähän ja tien ylitys puron kohdalla järjestetään vesilain velvoitteiden mukaisesti siten, että kalan kulku turvataan ja puron vesitalous muutoinkin säilyy mahdollisimman luonnonmukaisena. |
Giehtaruohttasa bálgosa árvalan sullii 200 mehtera guhkkosaš geaidnooktavuođa Gulddáma ja Leaibejávrri gaskasaš boares bálggesgeainnus sáhttá ráhkadit ođđa rátkingárdái nu, ahte luondu geaidnolinnjá birrasiin rievdaduvvo nu unnán go vejolaš ja geainnu rasttildeapmi ádjaga buohta lágiduvvo čáhcelága geatnegahttimiid mielde nu, ahte guoli johtin ja ádjaga čáhcedoallu muđuige seailu nu luonddudilis go vejolaš. |
| Em. porotalouden rakenteiden lisäksi Salvasjärvellä on paimentopaikoista koostuva kylä. |
Ovdalis namuhuvvon boazodoalu rusttegiid lassin Sálvvošjávrris lea guođohanbáikesiida. |
| Paliskunnalla on Tarvantojoella Ylimmäisessä Kärppälommolissa paimentopaikka ja tupa. |
Bálgosis lea Darvvatjoga alde Ylimmäinen Kärppälommolis guođohanbáiki ja barta. |
| Lisäksi Paliskuntain yhdistys otti vuonna 2002 hallintaansa rajavartiostolta vapautuneen, aivan Norjan rajan tuntumassa sijaitsevan vanhan Urtivaaran (Rupisuolijärvi) partiomajan, koska Suomi huolehtii tällä alueella valtakunnan raja-aidasta (kuva 5). |
Dasa lassin Bálgosiid ovttastus válddii 2002:s badjelasas rádjegozáhusa anus eret báhcán boares Urdevári (Ruobbečoallejávri) gozihanbartta hálddašeami. Dát barta lea lahka Norgga ráji, dasgo Suopma fuolaha dán guovllus váldegotti rádjeáiddis (govva 5). |
| 8.2. 2 Porotalouden merkityksestä |
8.2.2 Boazodoalu mearkkašupmi |
| Käsivarren paliskunnassa oli poronhoitovuonna 1999/2000 eloporoja 8 439 kpl. Näistä noin 3 000 eloporon voidaan arvioida laiduntaneen erämaa-alueella. |
Giehtaruohttasa bálgosis ledje boazodoallojagi 1999/2000 ealihanbohccot 8 439. Dáin sullii 3 000 ealihanbohcco sáhttá árvalit orodan meahcceguovllus. |
| Samaan aikaan em. paliskunnassa oli 156 poronomistajaa. |
Giehtaruohttasa bálgosis ledje boazodoallojagi 1999/2000 156 boazoeaiggáda. |
| Noin 40 henkilöä omistaa Tarvantovaaran erämaa-alueella laiduntavia poroja. |
Sullii 40 olbmo oamastit bohccuid, mat orodit Darvvatvári meahcceguovllus. |
| Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen sekä Oulun yliopiston maantieteen laitoksen 1990-luvun loppupuolella suorittamien laiduninventointien (Kumpula ym. 1997) perusteella paliskunnan jäkälälaitumet osoittautuivat kuluneiksi, ja talvilaitumet luokiteltiin huonoiksi. |
Fuođđo- ja guolledoalu dutkanlágádusa ja Oulu allaoahpahaga eatnandiehtagalágádusa 1990-logu loahpageahčen dahkan guohtoneananinventeremiid (Kumpula ee. 1997) vuođul bálgosa jeageleatnamat ledje gollan, ja dálveguohtoneatnamat klassifiserejuvvojedje fuotnin. |
| Vuonna 1997 toteutetun kesälaiduninventoinnin (Kumpula ym. 1999) perusteella Tunturi-Lapin paliskunnissa myös porojen kesäravinnon määrä niin maaneliökilometriä kuin eloporoakin kohti laskettuna oli alempi kuin muualla poronhoitoalueella. |
1997:s čađahuvvon geasseguohtoneananinventerema (Kumpula ee. 1999) vuođul Duottar-Sámi bálgosiin maiddái bohccuid geassebiepmu mearri sihke eanannjealjehaskilomehtera ja ealihanbohcco nammii rehkenasttedettiin lei vuolit go eará sajis boazodoalloguovllus. |
| Osittain tästä syystä paliskunnan suurinta sallittua eloporomäärää alennettiin poronhoitovuoden 1997/1998 alusta 13 000:sta 12 000:een ja edelleen poronhoitovuoden 2000/2001 alusta 12 000:sta 10 000:een. |
Muhtun muddui dán sivas bálgosa alimus lobálaš ealihanboazolohku vuoliduvvui boazodoallojagi 1997/1998 álggu rájes 13 000:s 12 000:ii ja ain boazodoallojagi 2000/2001 álggu rájes 12 000:s 10 000:ii. |
| Uusintainventointi Käsivarren paliskunnan talvilaitumista valmistui keväällä 2004 (Kumpula ym. 2004). |
Ođđasitinventeren Giehtaruohttasa dálveguohtoneatnamiin gárvvásmuvai giđđat 2004 (Kumpula ee. 2004). |
| Luonnonolojen vuotuisen vaihtelun seurauksena porojen määrä ja tuotos vaihtelevat. |
Luonddudilálašvuođaid jahkásaš molsašuddama geažil boazolohku ja bohccuid buvttadeapmi rievddadit. |
| Suotuisina vuosina 1980-luvun jälkipuoliskolla paliskunnassa käsiteltyjen porojen määrä oli jopa yli 20 000 ja teuraidenkin määrä yli 5 000 kpl. Toisaalta paliskunnassa oli 1990-luvun alkupuolella useita vaikeita vuosia peräkkäin, joten todelliset eloporomäärät ovat jääneet selvästi alle suurimman sallitun vaihdellen 1990-luvulla välillä 5 400–9 200. |
Buriid jagiid 1980-logu loahpageahčen bálgosis gieđahallon bohccuid lohku lei juoba badjel 20 000 ja njuovvanbohccuidge lohku badjel 5 000. Nuppe dáfus bálgosis ledje 1990-logu álggogeahčen moanat váttis jagit maŋŋálagaid, ja nuba duođalaš ealihanboazologut leat báhcán čielgasit alimus lobálaš boazologu vuolábeallai, nu ahte dat lea molsašuddan 1990-logus 5 400:s 9 200:ai. |
| Tarvantovaaran erämaa-alue tuottaa keskimäärin 800 teurasporoa vuosittain. |
Darvvatvári meahcceguovlu buvttada gaskamearálaččat 800 njuovvanbohcco jahkásaččat. |
| Erämaa-alueen teuraiden lihan arvoksi 5,3 euron kilohinnalla ja 24 kg:n keskipainolla tulee 101 760 euroa. |
Meahcceguovllu njuovvanbohccuid biergoárvun 5,3 euro kilohattiin ja 24 kg:a gaskadeattuin šaddá 101 760 euro. |
| Poronomistajaa kohden se merkitsee keskimäärin 2 544 euron bruttotuloa. |
Boazoeaiggáda nammii dat mearkkaša gaskamearálaččat 2 544 euro bruttodietnasa. |
| Keskiarvo korostaa vähäporoisten poronomistajien – esimerkiksi lasten – merkitystä. |
Gaskaárvvus boahtá bures ovdan smávva boazoeaiggádiid – ovdamearkka dihte mánáid – mearkkašupmi. |
| Päätoimisten poronomistajien bruttotulo on huomattavasti suurempi. |
Ollesáigásaš boazoeaiggádiid bruttodietnasat leat mealgat stuoribut. |
| Porotaloudella on lisäksi huomattava merkitys kylien asuttuna pitämisessä. |
Boazo doallu mearkkaša dasa lassin ollu dasa, ahte giliin ássojuvvo. |
| Porotalouden merkitystä arvioitaessa ei riitä pelkkä rahamääräinen arvio. |
Boazodoalu mearkkašumi árvvoštaladettiin ii leat doarvái árvvoštallat dan dušše ruđa dáfus. |
| Poronhoidolla on toimeentulollisten vaikutusten lisäksi suuri kulttuurinen merkitys. |
Boazodoallu váikkuha ruđalaš birgenlági lassin maiddái ollu kultuvrralaččat. |
| Poronhoito on yksi keskeinen saamelaiskulttuurin perusta. |
Boazodoallu lea okta guovddáš vuođđu sámekultuvrras. |
| Poronhoidolla on myös laajempaa yhteiskunnallista merkitystä. |
Boazodoalus lea maiddái viidáset servodatlaš mearkkašupmi. |
| Esimerkiksi Lapin matkailu tukeutuu vahvasti poroon ja poronhoitoon liittyviin mielikuviin. |
Ovdamearkka dihte Lappi turismmas boazu ja boazodollui guoskevaš miellagovat leat hui guovddážis. |
| 8.2. 3 Porotalous ja erämaalaki |
8.2.3 Boazodoallu ja meahcceguovloláhka |
| Erämaalaki (62/1991) tukee porotaloutta. |
Meahcceguovloláhka (62/1991) doarju boazodoalu. |
| Erämaalain yhtenä tehtävänä on luontaiselinkeinojen ja saamelaiskulttuurin turvaaminen. |
Meahcceguovlolága oktan ulbmilin lea earret eará dorvvastit luondduealáhusaid ja sámekultuvrra. |
| Lisäksi se mahdollistaa poronhoidon tarvitsemien käyttöoikeuksien luovuttamisen. |
Dasa lassin meahcceguovloláhka addá vejolašvuođa luohpadit boazodoalus dárbbašlaš geavahanvuoigatvuođaid. |
| Erämaalaki ei kuitenkaan sisällä poronhoitoa yksityiskohtaisesti ohjaavia säädöksiä, jotka ovat poronhoitolaissa (848/1990). |
Meahcceguovlolágas eai leat goittot mielde njuolggadusat, mat stivrejit dárkileappot boazodoalu. Dat gávdnojit boazodoallolágas (848/1990). |
| Erämaat on tarkoitettu porolaitumiksi, mutta erämaalaki ei säätele porolaidunten käyttöä. |
Meahcceguovllut leat oaivvilduvvon bohccuid guohtoneanan, muhto meahcceguovloláhka mudde guohtoneatnamiid geavaheami dušše ulbmillaš dásis. |
| Luontaiselinkeinojen turvaamisella tarkoitetaan myös, että laidunten kunto tulee säilyttää hyvänä pitkällä aikavälillä. |
Luondduealáhusaid dorvvastemiin oaivvildit maiddái dan, ahte guohtoneatnamiid dilli galgá seailluhuvvot buorrin guhkesáiggeulbmiliin. |
| Kyseessä on kestävän käytön periaate. |
Jearaldagas lea bistevaš geavaheami prinsihppa. |
| Poronhoitolaissa laidunten kestävää käyttöä ohjataan eloporojen enimmäismäärällä. |
Boazodoallolágas guohtoneatnamiid bistevaš geavaheami stivrejit alimus ealihanboazologuiguin. |
| Poronhoitolain mukaan ”paliskunnan eloporojen enimmäismäärää määrätessään maa- ja metsätalousministeriön on kiinnitettävä huomiota siihen, että talvikautena paliskunnan alueella laidunnettavien porojen määrä ei ylitä paliskunnan talvilaitumien kestävää tuottokykyä”. |
Boazodoallolága mielde ”bálgosa alimus ealihanboazologu mearridettiin eana- ja meahccedoalloministeriija galgá giddet fuopmášumi dasa, ahte dálvvi áigge bálgosa siste eai galgga leat eanet bohccot go bálgosa dálveguohtoneatnamat girdet bistevaš geavaheami vuogi mielde”. |
| Erämaalain tavoitteena on myös alueen erämaaluonteen säilyttäminen. |
Meahcceguovlolága bokte geahččalit maiddái seailluhit guovllu meahcceguovloiešlági. |
| Se ei kuitenkaan tarkoita täydellistä luonnontilaa, koska erämaalaki hyväksyy porotalouden ympäristövaikutukset, kunhan porotalous toimii kestävästi. |
Dat ii goittot oaivvil ollislaš luonddudili, dasgo meahcceguovloláhka dohkkeha boazodoalu birasváikkuhusaid, beare boazodoallu doaibmá bistevaš vuogi mielde. |
| Jäkäliköt ja muut porojen ravintokasvit tulevat siten olemaan jatkuvasti porotalouden käytössä. |
Bohccot besset dás duohkoge guohtut jeahkála ja eará biebmošattuid. |
| Poroaidat, kämpät ja muut porotalouden rakenteet kuuluvat erämaahan. |
Boazoáiddit, barttat ja boazodoalu eará rusttegat gullet meahcceguvlui. |
| Poromiehet voivat kesällä liikkua erämaassa maastoajoneuvoilla välttämättömissä poronhoitotehtävissä ja talvella poronhoitoon kuuluvissa töissä (Maastoliikennelaki 1710/1995, 4 §), ja he voivat ottaa sieltä poronhoitoa varten ilman erityistä lupaa poltto- ja kotapuunsa (Poronhoitolaki 848/1990, 40 §). |
Boazodoallit sáhttet johtalit meahcceguovllus mohtorfievrruiguin geassit ja dálvit boazodollui guoskevaš bargguideaset oktavuođas (Meahccejohtalusláhka 1710/1995, 4 §) ja sáhttet váldit doppe boazodoalu várás almmá sierra lobi haga boaldin- ja goahtemuoraideaset (Boazodoalloláhka 848/1990, 40 §). |
| Erämaalain tavoite erämaaluonteen säilyttäminen edellyttää, että alueella on myös petoeläimiä. |
Meahcceguovlolága ulbmil meahcceguovloiešlági seailluheapmi sisdoallá jurdaga ahte meahcceguovllus gávdnojit maiddái boraspiret. |
| Toisaalta luontaiselinkeinojen turvaaminen merkitsee, että petojen määrä ei voi olla kovin suuri. Siksi poronhoidon edut on sovitettava yhteen suurpetojen esiintymisen kanssa. |
Nuppe dáfus ulbmil luondduealáhusaid dorvvasteapmi mearkkaša goittot dan, ahte návdelohku ii sáhte leat beare stuoris, dasgo boazodoalu beroštumit galget oktiiheivehuvvot stuorranávddiid gávdnomiin guovllus. |
| Tavoitteen saavuttamiseksi on laadittu valtakunnallinen peto-ohjelma, jossa määritellään petokantojen tavoitesuuruudet eri osissa Suomea (Suurpetotyöryhmä 1996). |
Dán ulbmila juksan dihte lea dahkkojuvvon váldegottálaš návdeprográmma, mas meroštallojit návdenáliid ulbmilsturrodagat sierra guovlluin Suomas (Stuorraspirebargojoavkku 1996). |
| Valtio maksaa korvausta petojen tappamista poroista. |
Stáhta máksá buhtadusa návddiid goddin bohccuid ovddas. |
| Suden ja karhun kantoja säädellään myös metsästyksellä. |
Gumpe- ja guovžanáliid muddejit maiddái bivddu bokte. |
| 8.3 Tavoitteet ja toimenpiteet |
8.3 Ulbmilat ja doaibmabijut |
| Metsähallitus ottaa toimissaan ja suunnitelman maankäyttöön liittyvissä esityksissä ja suosituksissa huomioon poronhoidon harjoittamisen edellytykset. |
Meahciráđđehus váldá vuhtii boazodoalu dárbbuid doaimmainis ja plána eanangeavaheapmái guoskevaš árvalusain ja ávžžuhusain. |
| Poronhoidon yksityiskohtainen ohjaus ei kuitenkaan kuulu Metsähallitukselle. |
Boazodoalu dárkilet stivren ii goittot gula Meahciráđđehussii. |
| Metsähallitus ei tee tässä yhteydessä porotalouden järjestelyitä – kuten rakenteita, laidunnusta ja poromääriä – koskevia esityksiä. |
Meahciráđđehus ii daga dán oktavuođas boazodoalu lágideapmái – dego rusttegiidda, bohccuid guohtumii ja boazologuide – guoskevaš árvalusaid. |
| • Metsähallitus näkee laiduntutkimukset tärkeiksi, ja esittää niiden jatkamista ja edelleen kehittämistä. |
• Meahciráđđehusa mielas guohtoneanandutkamušat leat dehálaččat ja dat árvala daid joatkima ja ovddideami. |
| Perustelu: Porotalouden turvaaminen on erämaalain (62/1991) keskeinen tavoite. |
Ágga: Boazodoalu dorvvasteapmi lea meahcceguovlolága (62/1991) guovddáš ulbmil. |
| • Eri käyttömuotojen vaikutukset porotalouteen tulisi tutkia. |
• Sierra geavahanhámiid váikkuhusaid boazodollui galggašii dutkat. |
| Erityisen kiireisiä tutkimusaiheita ovat matkailun ja kesäaikaisen maastoliikenteen vaikutukset luontoon ja sitä kautta porolaitumiin sekä moottorikelkkailun ja koiravaljakkotoiminnan mahdolliset haitat porotaloudelle. |
Erenoamáš hohpolaš ášši lea dutkat, movt turisma ja geasiáigásaš meahccejohtalus váikkuhit lundui ja ná maiddái guohtoneatnamiidda. Dasa lassin galggašii dutkat mohtorgielkkástallama ja beanavuodjindoaimma vejolaš heajos váikkuhusaid boazodollui. |
| • Eläinkohtaisen tuen vaikutukset eloporomääriin ja porolaidunten kuntoon tulisi tutkia. |
• Galggašii dutkat, movt ealliguovdasaš doarjagat váikkuhit ealihanboazologuide ja guohtoneatnamiid dillái. |
| Peruste: EY:n päätöslauselma A4-0073/99. Poronhoidon tuki tulisi saada tasoltaan vastaamaan muita maatalouden tukimuotoja; |
Ágga: EO:a loahppaárvalus A4-0073/99. Boazodoalu doarjaga dássi galggašii vástidit eanandoalu eará doarjjahámiid. |
| sitä kautta laitumet säästyisivät. |
Ná guohtoneatnamat seastašuvašedje. |
| 9 Kalavesien hoito ja kalastus |
9 Guollečáziid dikšun ja guolástus |
| 9.1. |
9.1 Dálá dilli |
| 1 Kalastuksen merkitys |
9.1.1 Guolástusa mearkkašupmi |
| Tarvantovaaran erämaan järvistä on ammattikalastusta harjoitettu Salvasjärvellä. |
Darvvatvári meahcceguovllu jávrriin lea leamaš ámmátbivdu Sálvvošjávrris. |
| Merkittäviä järviä ovat olleet myös Kaura- ja Syväjärvi, joilla ruokakuntakohtainen saalis oli yli 100 kg vuonna 1979. Nykyisin ammattimainen kalastus alueella on vähäistä. |
Mearkkašahtti jávrrit leat leamaš maiddái Gávra ja Čiekŋalisjávri, main bivdojuvvui badjel 100 kg guolli 1979:s borramušgotti nammii. Dán áigge ámmátlágan bivdu lea viehka unnán guovllus. |
| Kotitarvekalastuksen merkitys on edelleenkin suuri. |
Ruovttudárboguolástus mearkkaša ainge ollu guovllus. |
| Esimerkiksi Palojärven kylätoimikunta esitti keväällä 1998 vastauksessaan kalavesien käyttöä koskevaan kyselyyn, että Salvasjärvi tulisi rauhoittaa ”vain ja ainoastaan kotitarvekalastukseen”, koska siellä on Palojärven–Kultiman porokylän kesämerkitys- ja talvierotuspaikka. |
Ovdamearkka dihte Bálojávrri gilledoaibmagoddi árvalii giđđat 1998 iežas vástádusas guollečáziid geavahangulaskuddamii, ahte Sálvvošjávrri galggašii ráfáidahttit ”dušše ja beare ruovttudárboguolástussii", dasgo doppe lea Bálojávrri–Gulddáma siidda geassemearkun- ja dálverátkinbáiki. |
| Syväjärvellä paikallisilla asukkailla on useita kämppiä, joita käytetään kalastus- ja hillastustukikohtina. |
Čiekŋalisjávrris leat báikkálaš ássiin moanat barttat, mat geavahuvvojit guolástusa ja lubmema dárbbuide. |
| Kotitarvekalastuksessa käytetään etupäässä verkkoja, ja se kohdistuu pääasiassa siikaan. |
Ruovttudárboguolástus dáhpáhuvvá eanas fierbmumiin, ja deháleamos bivdoguolli lea čuovža. |
| Varsinkin luontaiselinkeinojen harjoittajille ruokakunnassa käytetyllä kalalla voi olla taloudellisesti suurikin merkitys. |
Erenoamážit luondduealáhusbargiid borramušgottis geavahuvvon guolli sáhttá mearkkašit ekonomalaččat olluge. |
| Tarvantovaaran pohjoispuoliset alueet ovat keväällä suosittuja pilkkivesiä. |
Darvvatvári davábeale guovllut leat giđđat bivnnuhis bilkenčázit. |
| Siellä liikkuu sekä paikkakuntalaisia että muualta tulleita pilkkijöitä. |
Guovllus johtalit sihke báikegoddelaččat ja eará sajis boahtán bilkejeaddjit. |
| Kultiman yläpuolisella Tarvantojoella käy kalastusmatkailijoita myös kesäisin harjusta ja taimenta pyytämässä. |
Gulddáma bajábealde Darvvatjoga siste johtet guolástanmátkkálaččat maiddái geasi áigge hárre- ja dápmotbivddus. |
| Paikallisen matkailuyrittäjän kertoman mukaan matkailijoiden määrässä ei ole tapahtunut selviä muutoksia viime vuosina. |
Báikkálaš turistafitnodatolbmo muitalusa mielde mátkkálaččaid mearit eai leat olus rievddadan dáid maŋimuš jagiid. |
| Mikäli joen meritaimen- ja lohikannat vahvistuvat, kiinnostus jokea kohtaan todennäköisesti kasvaa. |
Jos joga guvžá- ja luossanálit nanosmuvvet, de johka várra geasuhišgoahtá eanet olbmuid. |
| Maljasjoella ei tällä hetkellä ole kalastuksen kannalta suurta merkitystä, mutta joen arvo poikastuotantoalueena kasvanee lähivuosina. |
Máljjašjohka ii dán áigge mearkkaš olus guolástusa dáfus, muhto joga árvu veajetbuvttadanguovlun lassána várra daid lagamus boahttevaš jagiid. |
| 9.1. 2 Kalastusoikeus ja kalastusrajoitukset |
9.1.2 Guolástanvuoigatvuohta ja guolástanráddjehusat |
| Vuoden 1998 alusta lähtien Ylä-Lapin kalastusta on säädelty kalastuslailla (286/1982) ja |
Jagi 1998 álggu rájes Davvi-Lappi guolástus lea muddejuvvon guolástanlága (286/1982) ja |
| -asetuksella (1364/1997) sekä niiden perusteella annetuilla määräyksillä. |
-ásahusa (1364/1997) mielde ja daid vuođul addojuvvon mearrádusaiguin. |
| Kalastuslaki määrää |
Dán nuppástusa dihte |
| Enontekiön kunta muodostaa yhtenäisen kalastusalueen. |
Davvi-Lappiige bohte guolástanguovllut, mat ortniidedje nu, ahte Eanodaga gielda hábme sierra guolástanguovllu. |
| Kalastusalueen tärkein työkalu on kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma. |
Guolástanguovllu deháleamos bargoneavvun lea guolástanguovllu dikšun- ja geavahanplána. |
| Kalastusalue voi päättää alueellaan mm. kalastusrajoituksista, mutta kalastuslupien myöntämisestä, kalaveden hoidosta tai muusta käytöstä vastaa vesialueen omistaja. |
Guolástanguovlu sáhttá mearridit ieš iežas rájiid siste ee. bivdoráddjehusain, muhto bivdolobiid mieđiheamis, guollečázi dikšumis dahje eará geavaheamis vástida čáhceguovllu eaiggát. |
| Kalastuslain mukaisesti valtiolle kuuluvien vesialueiden kalastuksen järjestämisestä ja kalaveden hoidosta vastaa Metsähallitus. |
Guolástanlága mielde stáhtii gullevaš čáhceguovlluid guolástusa lágideamis ja guollečázi dikšumis vástida Meahciráđđehus. |
| Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa asuvilla ammatti- ja kotitarvekalastajilla sekä luontaiselinkeinojen harjoittajilla on oikeus saada korvauksetta kalastuslupa valtion vesialueille. |
Eanodaga, Anára ja Ohcejoga gielddain ássi ámmát- ja ruovttudárboguolásteddjiin ja luondduealáhusabargiin lea vuoigatvuohta oažžut nuvttá guolástanlobi stáhta čáhceguovlluide. |
| Metsähallituksen hallinnassa olevien vesien kalastuksen järjestelyä ja kalavesien hoitoa ohjaa valtion vesiä käsittelevä kuntakohtainen kalatalousneuvottelukunta (Kalastuslaki 286/1982, 14a §). |
Meahciráđđehusa hálddašan čáziid guolástusa lágideami ja guollečáziid dikšuma stivre stáhta čáziid gieđahallon gielddalaš guolledoalloráđđádallangotti (Guolástanláhka 286/1982, 14 a §). |
| Metsähallituksen tulee vuosittain pyytää kalatalousneuvottelukunnalta lausunto kalastuksen järjestämisestä ja kalastuslupien myöntämisessä noudatettavista periaatteista. |
Meahciráđđehus galgá bivdit ráđđádallangottis jahkásaččat cealkámuša dain prinsihpain, maid vuođul guolástus lágiduvvo ja guolástanlobit mieđihuvvojit. |
| Erityisperusteisen kalastusoikeuden haltijalla on oikeus vahvistettuihin kalastuspaikkoihin veden omistajan ohella. |
Ng. sierraákkat guolástanvuoigatvuođa hálddašeaddjis lea vuoigatvuohta nannejuvvon guolástanbáikkiide čáhceeaiggáda lassin. |
| Erityisperusteisten kalastusoikeuksien laajuutta ja nautintojen jakautumista osakastilojen kesken ei ole toistaiseksi määritetty. |
Sierraákkat guolástanvuoigatvuođaid viidodaga ja návddašanvuoigatvuođaid juohkáseamis osolašdáluid gaskan ii leat doaisttážii mearriduvvon. |
| Korkeimman oikeuden vahvistamia erityisperusteisia kalastusoikeuksia on Tarvantovaaran erämaassa yhdessätoista järvessä ja Tarvantojoessa (taulukko 4). |
Alimus rievtti nannen sierraákkat guolástanvuoigatvuođat leat Darvvatvári meahcceguovllus ovttanuppelot jávrris ja dasa lassin Darvvatjogas (tabealla 4). |
| Taulukko 4. Korkeimman oikeuden vahvistamat erityisperusteiset kalastusoikeudet Tarvantovaaran erämaassa. |
Tabealla 4. Alimus rievtti nannen sierraákkat guolástanvuoigatvuođat Darvvatvári meahcceguovllus. |
| Vesialue Tilojen lukumäärä Vesialue Tilojen lukumäärä Itämäjärvi 10 Jaarna Sarvijärvi 8 Ravaltojärvi 28 Salvasjärvi 9 Kaura Siilaslompolo 7 Rupisuolijärvi 28 Syväjärvi 19 Paittasjärvi 19 Matalajärvi 28 Tarvantojoki |
Čáhceguovlu Dáluid lohku Čáhceguovlu Dáluid lohku Ihtánjávri Jaarna Sarvijärvi Ráveldijávri Sálvvošjávri Gávra Silisluoppal Ruobbečoallejávri Čiekŋalisjávri Báiddasjávri Coagesjávri Darvvatjohka |
| Onkiminen ja pilkkiminen ovat jokamiehenoikeuksia – ei kuitenkaan lohi- ja siikapitoisten vesistöjen koski- ja virtapaikoissa. |
Oaggun (duorgu ja áŋkkur) ja bilken gullet juohkeolbmovuoigatvuođaide – eai goittot luossa- ja čuovžačázádagaid guoika- ja rávdnjesajiin. |
| Muuten kalastettaessa pitää olla suoritettuna henkilökohtainen valtion kalastuksenhoitomaksu ja vesialueen omistajan kalastuslupa. |
Muđui guolástettiin galgá leat persovnnalaš, stáhta guolástandikšunmáksu máksojuvvon. Dasa lassin dárbbašuvvo čáhceguovllu hálddašeaddji guolástanlohpi. |
| Läänikohtaisella viehekalastusluvalla saa kalastaa yhdellä vavalla ja vieheellä muualla kuin lohi- ja siikapitoisten vesistöjen koski- ja virtapaikoissa. |
Leanalaš vuoggabivdolobiin oažžu guolástit ovttain stákkuin dahje vuokkain eará sajis go luossa- ja čuovžačázádagaid guoika- ja rávdnjesajiin. |
| Metsähallituksen myöntämällä kalastusluvalla voi kalastaa koski- ja virtapaikoissa, mikäli sitä ei ole esimerkiksi kalastusalueen päätöksellä kielletty. |
Meahciráđđehus guvllolaš lobit addet vuoigatvuođa guolástit maiddái guoika- ja rávdnjesajiin stáhta čáhceguovlluin, jos dat ii leat ovdamearkka dihte guolástanguovllu mearrádusa vuođul gildojuvvon. |
| Läänikohtaisen vieheluvan käyttö – samoin kuin onkiminen ja pilkkiminen – voidaan kieltää niissä vesissä, joita hoidetaan tavanomaista tehokkaammin tai joissa kalakantojen suojelu ja lisääminen sitä edellyttävät. |
Leanalaš vuoggalobi geavaheami – ja maiddái oagguma ja bilkema – sáhttá gieldit dain čáziin, mat dikšojuvvojit beaktileappot go muđui lea vierrun dahje main guollenáliid suodjaleapmi ja lasiheapmi dan gáibidit. |
| Kiellon asettaa Lapin Te-keskus [nykyinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus]. |
Gielddu ásaha Lappi TE-guovddáš [dálá ealáhus-, johtalus- ja birasguovddáš]. |
| Näissä vesissä kalastusta voi harjoittaa kuitenkin vesialueen omistajan myöntämällä luvalla. |
Dáin sáhttá goittotge guolástit čáhceguovllu eaiggáda mieđihan lobi vuođul. |
| 9.1. 3 Kalastus ja erämaalaki |
9.1.3 Guolástus ja meahcceguovloláhka |
| Erämaalaki (62/1991) ei sisällä kalastusta eikä kalavesien hoitoa ohjaavia säädöksiä. |
Meahcceguovlolágas (62/1991) eai leat njuolggadusat guolástusa stivremis dahje guollečáziid dikšumis. |
| Erämaalain tavoitteet saamelaiskulttuurin turvaaminen ja luontaiselinkeinojen turvaaminen asettavat kuitenkin kalastuksen niiden käyttömuotojen joukkoon, joiden vuoksi erämaa on perustettu. |
Meahcceguovlolága ulbmilat sámekultuvrra dorvvasteapmi ja luondduealáhusaid dorvvasteapmi ásahit goittot guolástusa daid geavahanhámiid jovkui, maid dihte meahcceguovlu lea vuođđuduvvon. |
| Lain tavoitteesta erämaaluonteen säilyttäminen voidaan myös vetää joitakin linjoja, jotka olisi otettava huomioon kalavesien hoidosta ja käytöstä päätettäessä. |
Lága ulbmilis meahcceguovloiešlági seailluheapmi sáhttá maiddái váldit ovdan muhtun beliid, mat galggašedje váldojuvvot vuhtii guollečáziid dikšumis ja geavaheamis mearridettiin. |
| Kalastus ja erämaaluonteen säilyttäminen eivät ole ristiriidassa keskenään. |
Guolástus ja meahcceguovloiešlági seailluheapmi eai mana ruossalassii. |
| Kalassa kuljetaan kuitenkin usein moottorikäyttöisellä ajoneuvolla. |
Olbmot johtalit goittot dávjá guolásteamen mohtorfievrruiguin. |
| Tiettömyyden vuoksi elinkeinollisen kalastuksen ja kotitarvekalastuksen harjoittaminen alueen vesistöissä edellyttää talvi- ja kesäaikaista maasto- ja lentoliikennettä. |
Guovllu geainnuhisvuođa dihte šaddá goittot ealáhusguolástusas ja ruovttudárbobivddus geavahit dálvvi ja geasi áigge meahccefievrruid ja girdi. |
| Täten, vaikka kalastus itsessään ei vaaranna erämaaluonnetta, siihen liittyvät toiminnot voivat sen tehdä. |
Nuba vaikko guolástus daninassii ii čuoze meahcceguovloiešláhkái dahje luonddudilálašvuhtii, de dasa guoskevaš doaimmat sáhttet dan dahkat. |
| Kalastusoikeus ei anna oikeutta liikkumiseen maastossa koneellisella kulkuneuvolla. |
Guolástanvuoigatvuohta ii atte vuoigatvuođa johtalit mohtorfievrruiguin meahcis. |
| 9.2 Tavoitteet ja toimenpiteet |
9.2 Ulbmilat ja doaibmabijut |
| 1) Metsähallitus osallistuu Enontekiön kalastusalueen kalavesien hoito- ja käyttösuunnitelman laatimiseen. |
1) Meahciráđđehus lea mielde dahkamin Eanodaga guolástanguovllu guollečáziid dikšun- ja geavahanplána. |
| 2) Kalaistutusten koordinointi ja siitä vastaaminen kuuluu vesialueen omistajalle, joten kaikille alueelle tapahtuville istutuksille tulee olla Metsähallituksen lupa. |
2) Čáhceguovllu eaiggádii gullá oktiiheivehit guollegilvimiid ja vástidit oktiiheiveheamis. Nuba buot guollegilvimiidda čáhceguovllu siste galgá leat Meahciráđđehusa lohpi. |
| 3) Siikaistutuksia on perusteltua jatkaa niissä järvissä, joissa jo suoritetut istutukset ovat antaneet hyviä tuloksia ja joiden vuosittain pyydettävän saaliin arvo ja määrä nousevat huomattaviksi. |
3) Čuovžagilvimiid gánnáha joatkit dain jávrriin, main juo dahkkojuvvon guollegilvimat leat addán buriid bohtosiid ja main jahkásaččat bivdojuvvon sállašiid ruđalaš árvu ja mearri leat badjin. |
| Istutuksia on kuitenkin perusteltua jatkaa vain niin kauan, kunnes saavutetaan luontaisesti lisääntyvä, elinkykyinen ja tuottava kanta. |
Gilvimiid joatkima sáhttá goittot ákkastallat dušše dassái go fidnejuvvo lunddolaččat lassáneaddji, eallinfámolaš ja buvttadeaddji nálli. |
| Siikaistutuksissa tulee pyrkiä käyttämään alueen omia siikakantoja heti, kun se on vesiviljelyllisistä syistä mahdollista. |
Čuovžagilvimiin galgá geahččalit geavahit guovllu iežas čuovžanáliid dalán go dat lea guollegilvinsivaid dihte vejolaš. |
| Enontekiön kalatalousneuvottelukunnassa sovitaan vuosittain siikaistutuksista. |
Eanodaga guolledoalloráđđádallangottis sohpet jahkásaččat čuovžagilvimiid birra. |
| 4) Meritaimenten poikasistutuksia Tarvantojokeen on suositeltavaa jatkaa, kunnes saadaan aikaiseksi luontaisesti lisääntyvä ja elinkykyinen kanta. |
4) Guvžáveajehiid gilvima Darvvatjohkii gánnáha joatkit gitta dassái go fidnejuvvo lunddolaččat lassáneaddji ja eallinfámolaš nálli. |
| Meritaimenten poikasistutuksia Maljasjokeen voidaan myös tehdä, jos sen katsotaan mahdollistavan luontaisesti lisääntyvän ja elinkykyisen kannan aikaansaamisen. |
Guvžáveajehiid sáhttá gilvit maiddái Máljjašjohkii, jos ná lea vejolaš fidnet lunddolaččat lassáneaddji ja eallinfámolaš náli. |
| Istutukset tulee toteuttaa tarkoitukseen sopivilla kalakannoilla. |
Guollegilvimiid galgá ollašuhttit dán ulbmilii heivvolaš guollenáliiguin. |
| 5) Ne erämaan vedet, joihin ei tiedetä istutetun kaloja, jätetään vastaisuudessakin pääsääntöisesti poikasistutusten ulkopuolelle. |
5) Dat meahcceguovllu čázit, maidda eai dieđe gilván guliid, guđđojuvvojit dábálaččat dás duohkoge guollegilvindoaimmaid olggobeallai. |
| Näiden vesien kalakanta pyritään turvaamaan ensisijaisesti kalastusta säätelemällä. |
Dáid čáziid guollenáli geahččalit dorvvastit vuosttažettiin guolástusa muddemiin. |
| Mikäli tällaisen veden kalakanta kuitenkin jostain syystä taantuu, voidaan veden kalakannan palauttamiseksi tai elvyttämiseksi tehdä istutuksia ensisijaisesti vesistöalueen sisäisin siirroin ja vain vesistöalueen alkuperäisillä kalalajeilla. |
Jos dákkár čázi guollenálli goittot juoga sivas mannagoahtá maŋás, de čázi guollenáli mahcahan dahje ealáskahttin dihte galgá gilvimiid dahkat vuosttažettiin čázádatguovllus siskkáldas sirdimiiguin ja dušše čázádatguovllu eamiguollešlájaiguin. |
| 6) Erämaa-alueen vesistöihin on Enontekiön kalastusalueen hoito- ja käyttösuunnitelman (Korpivuoma 2004) suositukset huomioiden laadittava yksityiskohtaisempi hoito- ja käyttösuunnitelma, jonka perusteella pystytään tarkemmin suunnittelemaan tarvittavat kalaston hoitotoimenpiteet. |
6) Meahcceguovllu čázádagaide galgá dahkkojuvvot dárkilet dikšun- ja geavahanplána, nu ahte váldojuvvojit vuhtii Eanodaga guolástanguovllu dikšun- ja geavahanplána (Korpivuoma 2004) váldoprinsihpat. Dákkár dárkilet plána vuođul sáhttá buorebut oaidnit, makkár dikšundoaimmat galget dahkkojuvvot guoládaga várás. |
| Tässä yhteydessä alueen kalakannat selvitetään tarkemmin. |
Dán oktavuođas guovllu guollenálit čielggaduvvojit dárkileappot. |
| Tarkennetussa suunnitelmassa tulisi esittää, miten aiotut muutokset sopivat yhteen erämaa- (62/1991) ja kalastuslain (286/1982) tarkoituksen kanssa, ja miten turvataan paikallisen kalastuksen kulttuurinen ja taloudellinen merkitys. |
Mearrádusaid dagadettiin galgá guorahallat, movt jurddašuvvon nuppástusat heivejit oktii meahcceguovlo- (62/1991) ja guolástanlága (286/1982) ulbmiliin, ja movt sáhttá buoremusat seailluhit báikkálaš guolástusa kultuvrralaš ja ekonomalaš mearkkašumi. |
| Perusteet edellä mainituille esityksille: Lakien ja asetusten lisäksi kalatautien torjuminen, kala kantojen säilyttäminen geneettisesti puhtaina sekä vieraiden lajien aiheuttamien ekologisten muutosten torjuminen. |
Ákkat ovdalis namuhuvvon árvalusaide lea lágaid ja ásahusaid lassin guolledávddaid dusten, guollenáliid seailluheapmi genetihkalaččat buhtisin ja vieris šlájaid dagahan ekologalaš rievdadusaid dusten. |
| 9.3 Seuranta |
9.3 Čuovvun |
| Metsähallitus seuraa kalakantojen kehitystä Ylä-Lapin luonnonvarasuunnitelmassa (Sandström ym. 2000) sekä Metsähallituksen ympäristö- ja laatujärjestelmässä sovituin mittarein. |
Meahciráđđehus čuovvu guovllu guollenáliid ovdáneami Davvi-Lappi luondduriggodatplánas (Sandström ee. 2000) ja Meahciráđđehusa biras- ja kvalitehtavuogádagas sohppojuvvon mihtidanvugiiguin. |
| Näitä ovat kalastuslupatilastot, istutusraportit sekä raportit hoito- ja koekalastuksista. |
Dákkárat leat guolástanlohpestatistihkat, gilvinraporttat ja dikšun- ja geahččalanguolástusaid raporttat. |
| Lisäksi seurantaa tehdään yhteistyössä mm. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen, Lapin ympäristökeskuksen ja yliopistojen kanssa. |
Dasa lassin Meahciráđđehus čuovvu guollenáliid ovdáneami ovttasráđiid ee. Fuođđo- ja guolledoalu dutkanlágádusain, Lappi birasguovddážiin ja allaoahpahagaiguin. |
| Yhteistyössä seurattavia asioita ovat esimerkiksi kalojen saalismäärät, kalojen ravintotutkimukset ja veden laadun seuranta. |
Dákkár áššiide gullet earret eará guliid sálašmearit, guliid biebmodutkamušat ja čázi šlája čuovvun. |
| 10 Riistanhoito ja metsästys |
10 Fuođđodikšun ja meahccebivdu |
| 10.1. |
10.1 Dálá dilli |
| 1 Metsästysoikeus |
10.1.1 Meahccebivdovuoigatvuohta |
| Suomessa metsästystä säädellään metsästyslailla (615/1993) ja -asetuksella (666/1993). |
Suomas meahccebivddu muddejit meahccebivdolágain (615/1993) ja -ásahusain (666/1993). |
| Lain soveltamisalan piiriin on otettu lisäksi metsästykseen kiinteästi liittyvät toiminnot. |
Lága gustohasuorggi ollái leat váldojuvvon dasa lassin meahccebivdui bissovaččat gullevaš doaimmat. |
| Niinpä soveltamisalaan kuuluvat riistanhoito, riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen sekä koiran pitäminen (HE 300/1992, yksityiskohtaiset perustelut 1 §). |
Nuba gustohansuorgái gullet fuođđogáhtten, fuođđoealliid dagahan vahágiid buhtadeapmi ja maiddái beatnaga doallan (SII 300/1992, dárkilis vuođuštusat 1 §). |
| Metsästyslain lisäksi metsästystä harjoitettaessa on otettava huomioon myös, mitä luonnon- (1096/1996) ja eläinsuojelulaissa (247/1996) säädetään. |
Meahccebivdolága lassin meahccebivdodoaimmas galgá váldit vuhtii maiddái dan, mii luonddu- (1096/1996) ja ealliidsuodjalanlágas (247/1996) ásahuvvo. |
| Luonnonsuojelulaissa säädetään riista- ja rauhoittamattomiin eläimiin kuulumattomien eläinten suojelusta ja hoidosta. |
Luonddusuodjalanlágas ásahuvvo fuođđuide ja ráfáidahtekeahtes ealliide gullameahttun ealliid suodjaleamis ja dikšumis. |
| Eläinsuojelulailla edistetään eläinten hyvinvointia ja hyvää kohtelua. |
Ealliidsuodjalanlágain ovddidit ealliid buresveadjima ja buorre gieđahallama. |
| Valtion alueilla metsästysoikeuden käyttämisestä ja riistanhoidosta päättää se viranomainen, jonka hallinnassa alue on (615/1993, 44 §). |
Stáhta eatnamiin meahccebivdovuoigatvuođa geavaheamis ja fuođđodikšumis mearrida dat virgeoapmahaš, man hálddašeami vuolde guovlu lea (MeahccebivdoL 44 §). |
| Metsästyslain 8. §:n mukaan kuntalaisella on metsästysoikeus kotikuntansa valtionmailla. |
Meahccebivdolága 8. § mielde lea gieldda olbmos meahccebivdovuoigatvuohta ruovttugielddas stáhta eatnamiin. |
| Metsähallituksen hallinnassa olevien valtionmaiden perinteinen metsästyskäytön tavoite on turvata kansalaisten metsästysmahdollisuudet kestävän käytön periaatteiden mukaisesti. |
Meahcceráđđehusa hálddašeami vuollásaš stáhtaeatnamiid árbevirolaš meahccebivdogeavaheami ulbmil lea dáhkidit siviilaolbmo meahccebivdovejolašvuođaid suvdilis geavaheami vuođđojurdagiid mielde. |
| Metsästyslain 46. §:n mukaan metsästyslupa valtion alueille on aina annettava kirjallisena johtuen valtion alueiden laajuudesta ja valvonnan vaikeudesta (HE 300/1992, 26, yksityiskohtaiset perustelut 45 §). |
Meahccebivdolága 46. § mielde meahccebivdolohpi stáhta guovlluide galgá álo addojuvvot čálalažžan dan geažil, go stáhta eatnamat leat viidát ja bearráigeahčču váttis (SII 300/1992, 26, dárkilis vuođuštusat 45 §). |
| Jos jollakin valtion alueella on tarpeen rajoittaa lupien määrää, lupia myönnettäessä etusijalle on asetettava sellaiset metsästäjät, joilla muutoin ei olisi kohtuullista metsästysmahdollisuutta. |
Jos stáhta soames guovllus lea dárbu ráddjet lobiid meari, de lobiid mieđeheamis ovdasadjái berre bidjat dakkár meahccebivdiid, geain muđui ii livčče vuogálaš meahccebivdovejolašvuohta. |
| 10.1. 2 Metsästys ja riistanhoito Tarvantovaarassa |
10.1.2 Meahccebivdu ja fuođđodikšun Darvvatváris |
| Luonnonkäyttö vaikuttaa välillisesti riistakantojen runsaussuhteisiin muuttamalla elinympäristöjä. |
Luonddugeavaheapmi váikkuha eahpenjuolgga fuođđonáliid valljodatgaskavuođaide nu, ahte rievdada eallinbirrasiid. |
| Luontoa muuttava ihmisen toiminta on hyvin vähäistä erämaa-alueella; esimerkiksi metsätaloutta ei harjoiteta lainkaan, ja metsäpalojen torjunta on suo-, koivu- ja tunturimaailmassa merkityksetön kysymys. |
Olmmoš ii báljo rievdat doaimmaidisguin meahcceguovllu luonddu, dasgo ovdamearkka dihte vuovdedoaluin ii bargojuvvo ollege guovllus ja meahccebuollimiid dusten jeagge-, lageš- ja duottarmáilmmis ii mearkkaš olus. |
| Tarvantovaaran erämaassa kasvipeitteen kuluminen lähinnä porojen laidunnuksen seurauksena vaikuttaa riistaeläinten ravinnon laatuun ja määrään. |
Darvvatvári meahcceguovllus šaddogokčasa gollan bohccuid guohtuma dihte váikkuha fuođđoelliid biepmu kvalitehtii ja mearrái. |
| Tarvantovaaran erämaan yksilömääräisesti pyydetyin riistalaji on riekko, joka esiintyy alueella yleisenä. |
Darvvatvári meahcceguovllus meari dáfus eanemus bivdojuvvon fuođđošládja lea rievssat, mii lea dábálaš guovllus. |
| Toinen merkittävä riistalaji on hirvi. |
Nubbi mearkkašahtti fuođđošládja lea ealga. |
| Muiden lajien pyynti on vähäistä joko siksi, että niitä tavataan erämaassa alueen luonnonolojen vuoksi melko vähän (karhu, metso) tai siksi, että metsästyksen tulos jää vähäiseksi erämaan syrjäisyyden takia. |
Eará šlájaid bivdet unnán juogo danin, ahte dat leat meahcceguovllus dan luonddudilálašvuođaid dihte viehka vánis (guovža, čukčá) dahje danin, ahte meahcceguovlu lea nu boaittobealde. |
| Esimerkiksi jänis ja kettu ovat yleisiä, mutta niitä pyydetään varsin vähän. |
Ovdamearkka dihte njoammil ja rieban leat dábálaččat, muhto daid bivdet viehka unnán. |
| Vesilintukannat ovat kohtalaisen hyvät, mutta vesilintujenkin pyynti on melko vähäistä alueen syrjäisyyden vuoksi. |
Guovllu čáhceloddenálit leat viehka buorit, muhto čáhcelottiidge bivdet viehka unnán, dasgo meahcceguovlu lea nu boaittobealde. |
| (Leppäjärvi 2002) Erämaan syrjäisyyden ja alhaisen tuottokyvyn takia riistanhoidon tarve on vähäistä. |
(Leppäjärvi 2002) Dat, ahte meacceguovlu lea boaittobealde ja buvttada unnán, dagaha dan ahte fuođđodikšumii ii leat olus dárbu. |
| Tämän vuoksi Metsähallitus ei ole perustanut alueelle riistakolmioita. |
Danin Meahciráđđehus ii leat vuođđudan guvlui fuođđodárkongolmmačiegahasaid. |
| Lähin Metsähallituksen laskema riistakolmio on Sarvisoaivissa, erämaa-alueen lounaispuolella. |
Dasa lassin fuođđodárkongolmmačiegahas, man Meahciráđđehus logaha, lea Sarvvesoaivvis, meahcceguovllu oarjelulábealde. |
| Alueella ei ole myöskään metsästysseurojen laskemia riistakolmioita. |
Guovllus eai leat maiddái meahcástanservviid fuođđodárkongolmmačiegahasat. |
| Metsästys on osa paikallista elämäntapaa ja kulttuuria. |
Meahccebivdu gullá báikkálaš eallinvuohkái ja kultuvrii. |
| Riekon ansapyynnillä on taloudellistakin merkitystä Tarvantovaaran erämaa-alueella. |
Rievssahiid gárdun mearkkaša ekonomalaččatge Darvvatvári meahcceguovllus. |
| Enontekiöläisten harjoittama kanalintujen metsästys on kiintiöimätöntä, mutta riistanhoitoyhdistys ohjaa sitä suosituksin, ja Lapin riistanhoitopiiri lyhentää tarvittaessa metsästysaikaa. |
Eanodaga gieldda ássiide eai leat mearriduvvon dihtoearit eananlottiid bivdimii, muhto fuođđodikšunovttastus stivre dan ávžžuhusaiguin ja Lappi fuođđodikšunbire oanida dárbbu mielde bivdoáiggi. |
| Metsästäjät vaikuttavat riistakantoihin myös pidättäytymällä metsästyksestä huonoina kanalintuvuosina. |
Meahccebivdit váikkuhit fuođđonáliide maiddái nu, ahte eai bivdde eananlottiid heajos jagiid. |
| Metsästyslaki (615/1993) turvaa riistalajeille rauhallisen lisääntymisajan ja kieltää monet tehokkaat, aiemmin käytetyt metsästystavat. |
Meahcástanláhka (615/1993) dorvvasta fuođđošlájaide ráfálaš lassánanáiggi ja gieldá máŋggaid beaktilis bivdovugiid, mat ledje ovdal anus. |
| Hirven ja karhun pyynti on kiintiöity seuraamaan kantojen kehitystä. |
Ealga- ja guovžabivddu várás leat mearriduvvon dihtoearit náliid ovdáneami mielde. |
| Myös Metsähallituksen lupamyynti on kiintiöity. |
Maiddái Meahciráđđehusa lohpebivdui leat dihtoearit. |
| 10.1. 3 Metsästys ja erämaalaki |
10.1.3 Meahccebivdu ja meahcceguovloláhka |
| Erämaalaki (62/1991) ottaa kantaa metsästykseen vain tavoitteellisella tasolla. |
Meahcceguovloláhka (62/1991) váldá beali meahccebivdui dušše ulbmillaš dásis. |
| Lain tavoitteet saamelaiskulttuurin turvaaminen ja luontaiselinkeinojen turvaaminen sisältävät metsästyksen. |
Lága ulbmilat sámekultuvrra dorvvasteapmi ja luondduealáhusaid dorvvasteapmi sisdollet meahccebivddu. |
| Paikallisen pyyntikulttuurin ja pyyntioikeuksien kunnioitus on osa alueen erämaaluonnetta. |
Báikkálaš bivdokultuvrra ja bivdovuoigatvuođaid gudnejahttin lea oassi guovllu meahcceguovloiešlágis. |
| 10.2 Tavoitteet ja toimenpiteet |
10.2 Ulbmilat ja doaibmabijut |
| • Metsähallitus seuraa riistakantojen kehitystä ja pyrkii yhteistyössä riistanhoitopiirin sekä riistanhoitoyhdistyksen kanssa turvaamaan ne. |
• Meahciráđđehus čuovvu fuođđonáliid ovdáneami ja geahččala ovttasráđiid fuođđodikšunbiriin ja fuođđodikšunovttastusain dorvvastit daid. |
| Tarvittaessa voidaan perustaa ja merkitä maastoon riistakolmioita Metsähallituksen kanssa erikseen sovittaviin paikkoihin. |
Fuođđodikšunovttastus sáhttá vuođđudit ja merket meahccái fuođđodárkongolmmačiegahasaid báikkiide, maid birra sohppojuvvo sierra Meahciráđđehusain. |
| Peruste: Riistakantojen kehityksen seuranta ja kestävän käytön periaatteen varmistaminen. |
Ágga: Fuođđonáliid ovdáneami čuovvun ja bistevaš geavaheami prinsihpa sihkkarastin. |
| • Hirvikantojen hoitamiseksi nuolukivien sijoittaminen on mahdollista Metsähallituksen kanssa erikseen sovittaviin paikkoihin. |
• Ealganáliid dikšun dihte sáhttá bidjat njoallungeđggiid báikkiide, maid birra sohppojuvvo sierra Meahciráđđehusain. |
| Peruste: Yhteistyö riistanhoitoyhdistyksen kanssa kestävän käytön periaatteen varmistamiseksi. |
Ágga: Ovttasbargu fuođđodikšunovttastusain bistevaš geavaheami prinsihpa sihkkarastin dihte. |
| • Metsästyslain (615/1993) mukaisesti kuntalaisilla on maksuton oikeus metsästää erämaassa. |
• Meahcástanlága (615/1993) mielde gieldalaččat ožžot nuvttá bivdit meahcceguovllus. |
| Kuntalaisten talviaikainen maastoliikennelupa mahdollistaa kelkan käytön riekon ansapyynnissä. |
Gieldalaččaid dálvviáigásaš meahccejohtaluslohpi addá vejolašvuođa geavahit mohtorgielkká rievssahiid gárdumis. |
| Moottorikelkkaa ja mönkijää voidaan käyttää hirvenruhojen kuljettamiseen maastosta nykyisen käytännön mukaan. |
Mohtorgielkkáin ja njealjejuvllagiin sáhttá fievrridit ealggagorudiid eret meahcis dálá vuogi mielde. |
| • Ulkopaikkakuntalaisille Metsähallitus myy rajoitetusti ja kiintiöidysti metsästyslupia. |
• Olgobáikegoddelaččaide Meahciráđđehus vuovdá muhtun muddui eriid mielde meahcástanlobiid. |
| Lupien määrästä vuosittain päätettäessä noudatetaan kestävän käytön periaatetta. Metsähallitus neuvottelee vuosittain metsästyslupajärjestelyistä riistanhoitoyhdistyksen, Käsivarren paliskunnan, metsästysmatkailusta ainakin osan toimeentulostaan saavien yrittäjien ja mahdollisten ammattimetsästäjien kanssa. |
Lobiid mearis jahkásaččat mearridettiin čuvvojuvvo bistevaš ovdáneami prinsihp- pa. Meahciráđđehus ráđđádallá jahkásaččat meahcástanlohpelágideamis fuođđodikšunovttastusain, Giehtaruohttasa bálgosiin, báikkálaš turistafitnodatolbmuiguin, geat ožžot goittot oasi áigáiboađusteaset meahccebivddus, ja vejolaš ámmátbivdiiguin. |
| • Yhdessä Käsivarren paliskunnan, Enontekiön riistanhoitoyhdistyksen, metsästyksestä ainakin osan toimeentulostaan saavien paikallisten matkailuyrittäjien ja saamelaiskäräjien kanssa Metsähallitus kehittää ulkopaikkakuntalaisten harjoittamaa metsästystä siten, että metsästys on sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää ja siinä pyritään hyödyntämään paikallisia opastus- ja huoltopalveluita. |
• Ovttas Giehtaruohttasa bálgosiin, Eanodaga fuođđodikšunovttastusain, báikkálaš turistafitnodatolbmuiguin, geat ožžot goittot oasi áigáiboađusteaset meahccebivddus, ja sámedikkiin Meahciráđđehus ovddida olgobáikegoddelaččaid meahccebivddu nu, ahte meahccebivdu lea sosiálalaččat, ekonomalaččat ja ekologalaččat bistevaš vuođu alde ja das geavahuvvojit vejolašvuođaid mielde báikkálaš oahpistan- ja fuolahanbálvalusat. |
| • Metsähallitus pitää ketunmetsästystä riistanhoidollisista ja luonnonsuojelullisista syistä tärkeänä. |
• Meahciráđđehusa mielas lea fuođđodikšuma ja luonddusuodjaleami dáfus mávssolaš bivdit riebaniid. |
| Metsähallitus osallistuu soveltuvin osin mahdollisiin pienpetoprojekteihin (esim. ketun pyynti naalialueilla). |
Meahciráđđehus oassálastá heivvolaš osiin vejolaš smávvanávdeprošeavttaide (omd. riebanbivdu njállaguovlluin). |
| 10.3 Seuranta |
10.3 Čuovvun |
| • Metsähallitus seuraa alueen riistakantojen kehitystä Ylä-Lapin luonnonvarasuunnitelmassa (Sandström ym. 2000) sekä Metsähallituksen ympäristö- ja laatujärjestelmässä sovituin mittarein. |
• Meahciráđđehus čuovvu guovllu fuođđonáliid ovdáneami Davvi-Lappi luondduriggodatplánas (Sandström ee. 2000) ja Meahciráđđehusa biras- ja kvalitehtavuogádagas sohppojuvvon mihtidanvugiiguin. |
| Näitä ovat vuotuiset lupakiintiöt ja saalistilastot, riistakolmiolaskennan tulokset ja Enontekiön riistanhoitoyhdistyksen arviot. |
Dáidda gullet jahkásaš lohpeearit ja sálašdieđut, fuođđodárkongolmmačiegahaslohkama bohtosat ja Eanodaga fuođđodikšunovttastusa árvvoštallamat. |
| Seurantaa tehdään yhteistyössä mm. Enontekiön riistanhoitoyhdistyksen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen sekä saamelaiskäräjien kanssa. |
Meahciráđđehus čuovvu fuođđonáliid ovdáneami ovttasráđiid ee. Eanodaga fuođđodikšunovttastusain, Fuođđo- ja guolledoalu dutkanlágádusain ja sámedikkiin. |
| 11 Maastoliikenne ja muu liikkuminen |
11 Johtalus ja johtaleapmi |
| Jokamiehenoikeudet ovat voimassa erämaa-alueella. |
Juohkeolbmovuoigatvuođat leat fámus meahcceguovllus. |
| Siten kaikilla on oikeus liikkua omin voimin tai omatoimisesti poroja, koiria tai hevosta apuna käyttäen ilman aika- tai aluerajoituksia. |
Nuba buohkain lea vuoigatvuohta johtalit iešráđálaččat dahje iehčanassii bohccuiguin, beatnagiiguin dahje heasttain goas ja gos beare. |
| Myös lyhytkestoinen (1–2 yötä paikassaan) leiriytyminen kuuluu jokamiehenoikeuksiin. |
Maiddái oanehisáigásaš (1–2 ija guđege báikkis) gohtten gullá juohkeolbmovuoigatvuođaide. |
| Metsähallituksen tupien käyttö ei kuulu jokamiehenoikeuksiin, vaan niiden käyttösäännöistä Metsähallituksella on oikeus päättää erikseen. |
Meahciráđđehusa barttaid geavaheapmi ii gula juohkeolbmovuoigatvuođaide, muhto daid geavahannjuolggadusain oažžu Meahciráđđehus mearridit sierra. |
| Luvussa 7 Luontomatkailu ja luonnon virkistyskäyttö on kerrottu autiotupien käytön säännöt. |
Logus 7 Luondduturisma ja lustageavaheapmi leat ovdanbukton ávdinstobuid geavahannjuolggadusat. |
| Kulkuyhteyksiä ja liikkumista ohjaavia säädöksiä löytyy ainakin erämaalaista (62/1991), vesilaista (264/1961), laista yleisistä teistä (243/1954), laista yksityisistä teistä (358/1962), kiinteistöjen muodostamislaista (554/1995), maastoliikennelaista (1710/1995) ja ilmailulaista (281/1995) sekä niihin liittyvistä asetuksista. |
Johtinoktavuođaid ja johtaleami stivrejeaddji njuolggadusat gávdnojit goittot meahcceguovlolágas (62/1991), čáhcelágas (264/1961), lágas almmolaš geainnuin (243/1954), lágas priváhta geainnuin (358/1962), giddodagaid čohkkenlágas (554/1995), meahccejohtaluslágas (1710/1995) ja áibmojohtaluslágas (281/1995) ja daidda guoskevaš ásahusain. |
| Tarvantovaaran erämaa-alueella liikkuu pääasiassa poromiehiä, kalastajia, metsästäjiä, hillastajia, virkistyskävijöitä ja virantoimituksessa olevia henkilöitä. |
Darvvatvári meahcceguovllus johtalit eanas boazodoallit, guolásteaddjit, meahccebivdit, lubmejeaddjit, lustagallestallit ja virgedoaimmaid čađaheaddji olbmot. |
| Henkilömäärissä laskettuna virkistyskävijät lienevät tämänkin seudun suurin kävijäryhmä. |
Lustagallestallit dáidet leat logu mielde dánge guovllu stuorimus gallestallijoavku. |
| Sen sijaan käyntimäärissä laskettuna luonnonhyödyntämistarkoituksessa liikkuvat paikalliset kävijät voivat hyvinkin olla enemmistö. |
Muhto fitnangerddiid mielde rehkenasttedettiin báikkálaš luonddugeavaheaddjit sáhttet leat eanetlohkun. |
| Keskitalvella erämaassa liikkuu lähinnä paikallista väestöä: poromiehiä, kalastajia ja riekonpyytäjiä. |
Dálveguovdil meahcceguovllus johtalit vuosttažettiin báikkálaš olbmot: boazodoallit, guolásteaddjit ja rievssatbivdit. |
| Maalis–huhtikuussa virkistyskäyttö on huipussaan hiljentyen toukokuussa kelirikkokaudella. |
Njukča–cuoŋománnu lea alimus lustageavahanáigi, muhto guovlu jaskkoda miessemánu bealde, go siivvut nohkagohtet. |
| Kesäkuun puolivälin tienoilla kulkeminen taas helpottuu. |
Geassemánu gaskkamuttu sulain lea fas álkit johtit. |
| Kesäaikainen virkistyskäyttö on vilkkaimmillaan heinä–elokuussa. |
Geasiáigásaš lustageavaheami alimus áiggit deivet suoidne–borgemánnui. |
| Poromiehet työskentelevät vasamerkityksissä juhannukselta heinäkuulle. |
Boazodoallit merkot misiid mihcamáraid rájes gitta suoidnemánnui. |
| Hillojen kypsyminen tuo alueelle lähinnä paikallista väestöä. |
Luopmána láddan geasuha guvlui vuosttažettiin báikkálaš olbmuid. |
| Retkeily loppuu lähes kokonaan ruskan jälkeen, syyskuun lopussa. |
Vánddardeapmi nohká measta ollásit ruškki maŋŋá čakčamánus. |
| Lokakuussa alueella liikkuu poromiesten lisäksi lähinnä paikallisia riekon ja hirven metsästäjiä. |
Čakča–golggotmánus guovllus johtalit boazodolliid lassin vuosttažettiin báikkálaš rievssat- ja ealgabivdit. |
| Marras–joulukuussa tunturissa liikkuu poromiehiä kokoamassa poroja erotukseen. |
Skábma–juovlamánus duoddaris johtalit boazodoallit čohkkemin bohccuid rátkima várás. |
| Erämaalain (62/1991) 5. §:n mukaan ”erämaa-alueille ei saa rakentaa pysyviä teitä”. |
Meahcceguovlolága (62/1991) 5. paragráfa mielde ”meahcceguovlluide ii oaččo ráhkadit bissovaš geainnuid”. |
| Säädös turvaa erämaalain päätarkoituksen, alueen erämaaluonteen säilyttämisen. |
Njuolggadus dorvvasta meahcceguovlolága váldoulbmila, guovllu meahcceguovloiešlági seailluheami. |
| Pysyvällä tiellä tarkoitetaan kaikkina vuodenaikoina ajokelpoista tietä. |
Bissovaš geainnuin oaivvildit buot jagiáiggiid vuojihahtti geainnu. |
| Tämä selviää lain yksityiskohtaisista perusteluista, joissa todetaan myös, että ”se [kielto] ei siten estäisi niin sanottujen talviteiden rakentamista”. |
Dát čielgá lága dárkilet ákkastallamiin, main daddjojuvvo maiddái, ahte ”dat [gieldu] ii ná hehtteše nu gohčoduvvon dálvegeainnuid ráhkadeami”. |
| Tarvantovaaran erämaa on käytännöllisesti katsoen tietön. |
Darvvatvári meahcceguovlu lea dadjat juo geainnuheapme. |
| Alueen eteläraja sijaitsee valtatie 21:n pohjoispuolella, lähimmillään noin 3 km:n etäisyydellä valtatiestä. |
Guovllu lullirádji manná váldogeaidnu 21:s davábeale, nu ahte dat lea lagamusas golmma kilomehtera duohken váldogeainnus. |
| Lähimmäksi erämaata, noin 1 km:n päähän, tulee Kultiman kylään johtava tie. |
Lagamussii meahcceguovllu, sullii ovtta kilomehtera duohkái boahtá Gulddáma gillái manni geaidnu. |
| Idässä alue rajoittuu osittain Salvas- ja Palojokeen ja on lähimmillään Leppäjärven kylän kohdalla noin 3 km:n päässä Hetta–Kautokeinotiestä. |
Nuortan guovllu rádjin lea muhtun muddui Sálvvoš- ja Bálojohka ja lagamusas guovlu lea Leaibejávrri gili buohta sullii golmma kilohtera duohken Heahttá–Guovdageaidnu-geainnus. |
| Lavivaarasta Syväjärvelle ja Kultimasta Leppäjärvelle kulkee osittain erämaa-alueella Tiehallinnon polut, joilla liikkumiseen ei tarvita maanomistajan lupaa. |
Lávváris Čiekŋalisjávrái ja Gulddámis Leaibejávrái mannet muhtun muddui meahcceguovllu siste Geaidnohálddahusa máđijat, maid mielde johtaleapmái ii dárbbaš leat eananeaiggáda lohpi. |
| Voimassa olevan tielain (243/ 1954) mukaan polut on tarkoitettu lähinnä jalkaisin, ratsain tai polkupyörällä tapahtuvaa liikennettä varten. |
Dálá geaidnolága (243/1954) mielde máđijat leat oaivvilduvvon vácci, riidemiin dahje sihkkeliin dáhpáhuvvi johtalusa várás. |
| 11.1. 2 Tavoitteet ja toimenpiteet |
11.1.2 Ulbmilat ja doaibmabijut |
| • Tarvantovaaran erämaa-alueella ei ole näköpiirissä talviteiden tarvetta. |
• Darvvatvári meahcceguovllus ii oro leamen dárbu dálvegeainnuide. |
| • Tarvantovaaran erämaassa ei ole maastoliikennelain (1710/1995) mukaisia moottorikelkkailureittejä. |
• Darvvatvári meahcceguovllus eai leat meahccejohtaluslágas (1710/1995) oaivvilduvvon mohtorgielkájohtolagat. |
| • Metsähallitus ei perusta uusia moottorikelkkauria erämaahan. |
• Meahciráđđehus ii vuođđut ođđa mohtorgielkávuojáhagaid meahcceguvlui. |
| Peruste: Alueen erämaaluonnon ja erämaisuuden säilyttäminen sekä paikallisen luontais- ja porotalouden turvaaminen. |
Ágga: Guovllu meahcceguovloluonddu ja meahcceguovloiešlági seailluheapmi ja báikkálaš luonddu- ja boazodoalu dorvvasteapmi. |
| • Metsähallitus ei aktiivisesti lähde muuttamaan Tarvantovaaran erämaa-alueen olemassa olevaa moottorikelkkauraa maastoliikennelain mukaiseksi moottorikelkkareitiksi. |
• Meahciráđđehus ii árval meahcceguovllus leahkki váldegottálaš mohtorgielkávuojáhagaid rievdadeami virggálaš mohtorgielkájohtolahkan. |
| Mikäli erämaiden moottorikelkkauria muutetaan myöhemmin yleisesti moottorikelkkareiteiksi, voidaan Tarvantovaaran kautta kulkeva Palojärvi–Kilpisjärvi-moottorikelkkaura myös muuttaa reitiksi. |
Jos meahcceguovlluid mohtorgielkávuojáhagat muhttojuvvojit maŋŋelis almmolaš mohtorgielkájohtolahkan, de sáhttá Darvvatvári bokte johtti Bálojávri–Gilbbesjávri-mohtorgielkávuojáhat muhttojuvvot maiddái johtolahkan. |
| Muutos edellyttää ympäristöministeriön myönteistä kantaa sekä paikallista osallistamista. |
Nuppástuhttin gáibida dan, ahte Birasministeriija miehtá dasa ja báikkálaš olbmot besset leat mielde mearrideamen dán áššis. |
| • Metsähallitus osallistuu moottorikelkkailureitin rakentamiseen välille Palojoensuu–Kilpisjärvi. |
• Meahciráđđehus lea mielde ráhkadeamen mohtorgielkávuojáhaga Bálojotnjálmmi ja Gilbbesjávrri gaskii. |
| Reitti sijoittuu Tunturi-Lapin seutukaavan mukaisesti erämaan ulkopuolelle valtatie 21:n ja Muonionjoen väliin. |
Johtolat boahtá Duottar-Sámi guovloláva mielde meahcceguovllu olggobeallai váldogeaidnu 21:a ja Muonájoga gaskii. |
| Peruste: Huollettu ja helppokulkuinen moottorikelkkailureitti erämaan ulkopuolella vähentää paineita moottorikelkkailuun erämaassa ja tukee siten erämaalain (62/1991) tavoitteiden toteutumista. |
Ákkat: Fuolahuvvon mohtorgielkájohtolat, man mielde lea álki johtit, meahcceguovllu olggobealde geahpeda deattuid mohtorgielkkástallamii meahcceguovllus ja doarju ná meahcceguovlolága (62/1991) ulbmiliid ollašuvvama. |
| • Kultimasta Salvasjärvelle johtavalle uralle rakennetaan kosteikkopaikkoihin mönkijäpitkoksia. |
• Gulddámis Sálvvošjávrái manni vuojáhahkii huksejuvvojit rovit njealjejuvllagiid dárbbuide. |
| Mikäli maaston kulumisen estäminen välttämättä vaatii, Metsähallitus voi rakentaa myös muualle tarvittaviin kohtiin mönkijäpitkoksia. |
Jos eatnama gollama hehtten dan vealttakeahttá gáibida, de Meahciráđđehus sáhttá hukset maiddái eará sadjái dárbbašlaš sajiide roviid njealjejuvllagiid várás. |
| Myös pienten siltojen rakentaminen tarkoituksenmukaisiin ylityspaikkoihin on mahdollista, mikäli se on maaston kulumisen kannalta perusteltua. |
Maiddái smávva šalddiid sáhttá hukset vuogas rasttildanbáikkiide, jos dan sáhttá ákkastallat eatnama gollama dihte. |
| Peruste: Alueen luonnontilaisuuden säilyttäminen, maaston kulumisen ehkäiseminen. |
Ákkat: Guovllu luonddudilálašvuođa seailluheapmi, eatnama gollama hehtten. |
| • Mikäli Tiehallinnon polut Lavivaarasta Syväjärvelle ja Kultimasta Leppäjärvelle tulevat jossain vaiheessa Metsähallituksen hallintaan, ne pidetään merkittyinä ja tarkoituksenmukaisessa kunnossa erämaa-alueella. |
• Geaidnohálddahusa máđijat Lávváris Čiekŋalisjávrái ja Gulddámis Leaibejávrái bohtet goas nu Meahciráđđehusa hálddašanválddi vuollái, de dat merkejuvvojit ja dollojuvvojit áššáigullevaš vuogi mielde ortnegis meahcceguovllus. |
| Metsähallitus ei rakenna muita merkittyjä reittejä erämaa-alueelle. |
Meahciráđđehus ii ráhkat eará merkejuvvon johtolagaid meahcceguvlui. |
| Peruste: Porotalouden turvaaminen ja alueen erämaisuuden säilyttäminen. |
Ágga: Boazodoalu dorvvasteapmi ja guovllu meahcceguovloiešlági seailluheapmi. |
| Tarvantovaaaran erämaa on korostuneesti paikallisten erämaa ja toisaalta omatoimisten ja itsenäisten retkeilijöiden erämaa, ja suunnitelma pyrkii tukemaan olemassa olevaa tilannetta. |
Darvvatvári meahcceguovlu lea oalle čielgasit báikkálaš olbmuid meahcceguovlu ja nuppe dáfus iešráđálaš ja iehčanas vánddardeddjiid meahcceguovlu ja plána geahččala doarjut dálá dili. |
| Tunturi-Lapin seutukaava. |
Duottar-Sámi guovlolávva. |
| 11.2 Maastoliikenne |
11.2 Meahccejohtalus |
| Erämaalaissa (62/1991) ei ole maastoliikennettä koskevia säädöksiä. |
Meahcceguovlolágas (62/1991) eai leat meahccejohtalussii guoskevaš njuolggadusat. |
| Maastoliikennelaki (1710/ 1995) säätää kulkemisesta moottorikelkkareiteillä, maastossa ja jääpeitteisellä vesialueella, teiden ulkopuolella. |
Meahccejohtalusláhka (1710/1995) mearrida, movt johttojuvvo mohtorgielkájohtolagain, meahcis, jieŋa mielde ja geainnuid olggobealde. |
| Maastoliikenne on joitakin poikkeuksia (esimerkiksi poronhoitajat ja rajamiehet) lukuun ottamatta luvanvaraista. |
Meahccejohtalusa várás galgá leat earret dihto spiehkastagaid (omd. boazodoallit ja eiseválddit) lohpi. |
| Luvista päättää maanomistaja, jota Tarvantovaaran erämaaalueella edustaa Metsähallitus. |
Lobiin mearrida eananeaiggát, man Darvvatvári meahcceguovllus ovddasta Meahciráđđehus. |
| Maastoliikennelain tarkoituksena on |
Meahccejohtaluslága ulbmilin lea |
| ehkäistä haittoja, joita luonnolle tai muulle ympäristölle, luontaiselinkeinoille, yleiselle virkistyskäytölle tai muulle yleiselle edulle taikka yksityiselle edulle aiheutuu moottorikäyttöisten ajoneuvojen käyttämisestä maastossa ja moottorikelkkailureitillä, sekä edistää liikenneturvallisuutta. |
hehttet daid heajos beliid, maid mohtorfievrruid geavaheapmi meahcis ja mohtorgielkájohtolaga alde dagaha lundui dahje eará birrasii, luondduealáhusaide, almmolaš lustageavaheapmái dahje eará oktasaš ávkái dahje priváhtaolbmo ávkái. Meahccejohtaluslágain geahččalit ovddidit maiddái johtalusdorvvolašvuođa. |
| Moottorikelkkailureitit ovat tieliikennelain (267/1981) 2. §:ssä määriteltyjä teitä, joilla on ”yleinen oikeus ajaa moottorikelkalla maastosta merkitsemällä erotetulla reitillä lumipeitteen aikaan”. |
Mohtorgielkájohtolagat leat geaidnojohtaluslága (267/1981) 2. §:s meroštallon geainnut, main lea ”almmolaš vuoigatvuohta vuodjit mohtorgielkkáin meahcis merkemiin earuhuvvon johtolaga mielde muohttaga áigge”. |
| Maastoliikennelain mukaan ”erämaa-alueelle voidaan perustaa moottorikelkkailureitti päättämällä siitä alueen hoito- ja käyttösuunnitelmassa”. |
Meahccejohtaluslága mielde ”meahcceguvlui sáhttá vuođđudit mohtorgielkájohtolaga mearridemiin das guovllu dikšun- ja geavahanplánas”. |
| Myös enontekiöläiset tarvitsevat maastoliikenneluvan, mutta se on heille maksuton. |
Maiddái Eanodaga ássit dárbbašit meahccejohtaluslobi, muhto dat lea sidjiide nuvttá. |
| Enontekiöläisten maksuton maastoliikenneoikeus perustuu asetukseen Metsähallituksesta (1525/1993). |
Báikegoddelaččaid mávssuhis meahccejohtalusvuoigatvuođa vuođđun lea Meahciráđđehusásahus (1525/1993). |
| Asetuksen mukaan maksuttomiin palveluihin kuuluu muun muassa paikallisen väestön oikeus käyttää Metsähallituksen hallinnassa olevaa aluetta maastoliikennelain mukaisesti maastoliikenteeseen. |
Ásahusa mielde mávssuhis bálvalusaide gullet earret eará gieldalaččaid vuoigatvuohta geavahit Meahciráđđehusa hálddašan guovllu meahccejohtaluslága mielde meahccejohtalussii. |
| Lisäksi eduskunta edellyttää maastoliikennelakiin liittyvässä lausumassaan hallituksen huolehtivan siitä, että Metsähallitus tai muu valtion viranomainen myöntää Utsjoen, Enontekiön ja Inarin kunnissa pysyvästi asuville pitkäaikaisia alueellisia lupia moottorikelkan käyttöön valtionmailla edellyttäen, että luvista ei aiheudu maastoliikennelain 5. §:ssä tarkoitettua vahinkoa. |
Dasa lassin riikkabeaivvit gáibida meahccejohtalusláhkii guoskevaš cealkámušastis ráđđehusa fuolahit das, ahte Meahciráđđehus dahje stáhta eará eiseváldi mieđiha Ohcejoga, Eanodaga ja Anára gielddain fásta ássi olbmuide guhkesáigásaš guvllolaš lobiid mohtorgielkká geavaheapmái stáhtaeatnamiin dainna eavttuin ahte lobit eai dagat meahccejohtaluslága 5. §:s oaivvilduvvon vahága. |
| Em. pykälässä todetaan, että moottorikäyttöistä ajoneuvoa on maastossa käytettävä siten, että vältetään vahingon tai haitan aiheuttamista luonnolle ja muulle ympäristölle, kiinteistölle ja luontaiselinkeinoille sekä tarpeettoman häiriön aiheuttamista asutukselle ja muulle ympäristölle. |
Viđat paragráfas daddjojuvvo, ahte mohtorfievrru galgá geavahit meahcis nu, ahte dat ii čuoze lundui ja eará birrasii, giddodahkii ja luondduealáhusaide iige dárbbašmeahttumit heađuš ássanguovlluid ja eará birrasa. |
| Maastoliikennelain 4. §:ssä säädetään oikeudesta liikkua maastossa. |
Meahccejohtaluslága 4. §:s ásahuvvo vuoigatvuođas jođášit meahcis. |
| Poronhoitotöissä on sallittu moottorikäyttöisillä ajoneuvoilla ja moottoriveneellä liikkuminen sekä helikopterin ja lentokoneen käyttö. |
Boazodoallobargguin lea lobálaš mohtoriin geavvi fievrruin ja mohtorfatnasiin johtaleapmi ja maiddái helikoptera ja girdinmášiinna geavaheapmi. |
| Metsähallituksen myöntämät paliskunnan ulkopuolisten pororenkien maastoliikenneluvat ovat maksuttomia. |
Bálgosa olggobeale boazoreaŋggaid meahccejohtaluslobit, maid Meahcciráđđehus mieđeha, leat nuvttá. |
| Metsähallituksen työtehtävissä liikuttaessa ei tarvita maastoliikennelupaa. |
Meahcceráđđehusa bargodoaimmain jođedettiin ii dárbbašuvvo meahccejohtaluslohpi. |
| Samoin poliisin, Tullilaitoksen ja Rajavartiolaitoksen virkatehtäviin, sairaankuljetukseen, palo- ja pelastustoimen tehtäviin sekä muihin välttämättömiin virkatehtäviin ei tarvita maastoliikennelupaa. |
Seammaláhkai poliissa, Tuollolágádusa ja Rádjágozihanlágádusa virgedoaimmaide, buohccisáhttui, buollin- ja gádjundoaimma bargguide iige eará vealtameahttun virgedoaimmaide ii dárbbašuvvo meahccejohtaluslohpi. |
| Energia- tai tietoliikennelaitteiden huoltotöihin ja liikkumiseen ei tarvita lupaa. |
Energiija- dahje dáhtasirdinrusttegiid fuolahusbargguide ja dán dihte johtimii ii dárbbaš lobi. |
| Myöskään vaikeasti liikuntavammainen henkilö ja hänen saattajansa eivät tarvitse maastossa liikkumiseen maanomistajan lupaa (1710/1995, 4 §, 2 mom. kohta 7). |
Maiddái váddásit lihkadanlámis olmmoš ja su mieđušteaddji eai dárbbaš meahcis johtimii eanaoamasteaddji lobi (1710/1995, 4 §). |
| Maastoliikennelain 28. §:n mukaan alueellinen ympäristökeskus voi hakemuksesta myöntää henkilölle, jonka liikuntakyky on iän, vamman tai sairauden vuoksi rajoittunut, luvan poiketa 4. tai 8. §:ssä säädetystä kiellosta tai rajoituksesta. |
Meahccejohtaluslága 28. § mielde guovloguovdilis birasguovddáš sáhttá ohcamušas mieđehit olbmui, gean lihkadannákca lea agi, váttu dahje buohcuvuođa dihte hedjonan, lobi spiehkastit 4. §:s dahje 8 §:s ásahuvvon gildosis dahje ráddjehusas. |
| Lumettoman maan maastoliikenne ilman maanomistajan lupaa on sallittu välttämättömissä poronhoitoon kuuluvissa tehtävissä sekä Metsähallituksen toimissa. |
Bievlan oažžu johtalit meahcis eananeaiggáda lobi haga njuolgga boazodollui gullevaš bargguin ja Meahciráđđehusa doaimmain. |
| Samoin poliisin, Tullilaitoksen ja Rajavartiolaitoksen virkatehtäviin, sairaankuljetukseen, palo- ja pelastustoimen tehtäviin sekä muihin välttämättömiin virkatehtäviin ei tarvita maastoliikennelupaa. |
Seammaládje bolesa, tuollu ja rádjegozáhusa virgedoaimmaide, buhcciidsáhtosteapmái, čáskadan- ja gádjundoaimma bargguide ja eará vealtameahttun virgebargguide ii dárbbašuvvo meahccejohtaluslohpi. |
| Energia- tai tietoliikennelaitteiden huoltotöihin ja liikkumiseen ei tarvita lupaa. |
Energiija- ja diehtojohtolatrusttegiid fuolahanbargguide ja dárbbašlaš johtimii ii dárbbašuvvo lohpi. |
| Myöskään vaikeasti liikuntavammainen henkilö ja hänen saattajansa eivät tarvitse maastossa liikkumiseen maanomistajan lupaa. |
Maiddái váddásit lihkadanlámis ja su mieđušteaddji eaba dárbbaš meahcis johtimii eananeaiggáda lobi. |
| Vähässä lumessa kulkevaa maastoautoa, moottoripyörää ja mönkijää koskevat kesäaikaisen maastoliikenteen määräykset. |
Vehá muohttagis johtti meahccebiilii, mohtorsihkkelii ja njealjejuvllagii gusket geasiáigásaš meahccejohtalusa mearrádusat. |
| Lumipeitteen aikana maastoliikennelupaa eivät tarvitse edellä mainittujen ryhmien lisäksi poronhoitotöissä olevat tai kalastuksesta merkittävän osan toimeentuloaan saavat henkilöt. |
Muohttaga áigge meahccejohtaluslobi eai dárbbaš ovdalis namuhuvvon joavkkuid lassin olbmot, geat leat boazodoallobargguin dahje geat ožžot mávssolaš oasi áigáiboađusteaset guolástusas. |
| Eri liikennemuotojen suhde erämaalain (62/1991) tavoitteisiin on osin ristiriitainen. |
Sierra johtalushámiid gaskavuohta meahcceguovlolága (62/1991) ulbmiliidda manná muhtun muddui ruossalassii. |
| Moottorikelkan, mönkijän, moottoriveneen ja lentokoneen käyttö on nykyisin olennainen osa luontaiselinkeinojen harjoittamista. |
Mohtorgielkká, njealjejuvllaga, mohtorfatnasa ja girdi geavaheapmi lea dán áigge mávssolaš oassi luondduealáhusaiguin bargamis. |
| Poronhoidolle moottorikelkka on nykyisin tärkeä työväline. |
Boazodoalus mohtorgielká lea dán áigge anolaš bargobierggas. |
| Virkistysmoottorikelkkailusta voi aiheutua poronhoidolle haittaa ja vahinkoa. |
Lustamohtorgielkkástallan sáhttá goittotge čuohcit boazodollui. |
| Tarvantovaaran erämaaalueella suurin haitta on porojen häirintä vasomisaikana. |
Darvvatvári meahcceguovllus stuorimus heajos váikkuhus lea bohccuid heađušteapmi guottetáigge. |
| Varomaton moottorikelkkailu voi hajottaa porotokkia ja juoksuttaa poroja tarpeettomasti. |
Fuollameahttun mohtorgielkkástallan sáhttá biđget ealuid ja ruohtahit bohccuid dárbbašmeahttumit. |
| Pahimmillaan se johtaa ennenaikaisiin synnytyksiin ja keskenmenoihin. |
Muhtumin dat sáhttá dagahit juoba dan, ahte álddut guddet ovdaláiggiid ja reitojit. |
| Porotokkien hajoaminen aiheuttaa poronhoitajille myös lisäkustannuksia. |
Boazoealuid bieđganeapmi fas dagaha boazodolliide liigegoluid. |
| Toisaalta erämaalain tarkoituksena on alueen erämaaluonteen säilyttäminen. |
Nuppe dáfus meahcceguovlolága ulbmilin lea seailluhit guovllu meahcceguovloiešlági. |
| Erämaaluonne vähenee sen myötä, mitä enemmän erämaassa on ihmisen aikaansaamia jälkiä ja ääniä. |
Meahcceguovloiešláhki geahppána, mađi eanet meahcceguovllus leat olbmuid dagahan mearkkat ja jienat. |
| Koska moottoroitu maasto- ja vesiliikenne keskittyy kuitenkin selvästi tietyille kulku-urille (moottorikelkkaurat, jokiväylät, mönkijäurat), haitat alueen luonnolle ovat pysyneet vähäisinä. |
Go mohtorfievrruiguin johtet goittot sihke meahcis ja čáziid alde eanas dušše dihto vuojáhagaid mielde (mohtorgielkávuojáhagat, johkajohtolagat, njealjejuvllatvuojáhagat), de dat ii čuoze olus guovllu lundui. |
| Luonnon kulumisen kannalta haitat ovat lyhytaikaisia, ajoittaisia ja keskittyvät rajatuille alueille suurimman osan erämaasta pysyessä erämaisena. |
Luonddu gollama dáfus heađuštusat eai bistte guhká, dat dáhpáhuvvet dušše gaskkohagaid dihto guovlluin, nu ahte eanas oassi meahcceguovllus bissu meahcceguovlluláganin. |
| Lentomatkailun tai moottorikelkkailun aiheuttama melu ja siitä seuraava erämaarauhan rikkoutuminen häiritsevät usein omin voimin liikkuvia retkeilijöitä. |
Jidnes girdinturisma dahje mohtorgielkkástallan rihkku meahcceguovloráfi, ja dát heađušta máŋgii iešráđálaš vánddardeddjiid. |
| Nämä tekijät vähentävät alueen erämaisuutta. |
Dát geahpeda guovllu meahcceguovloiešlági. |
| Moottorikelkan jälki pehmeällä lumella saattaa hajottaa porotokan, mutta toisaalta se helpottaa hiihtämistä. |
Mohtorgielkká luodda obbasis sáhttá biđget ealu, muhto nuppe dáfus dat dahká álkibun čuoigama. |
| Talvella moottorikelkka on yleisin kulkuneuvo. |
Dálvit mohtorgielká lea dábáleamos fievru. |
| Kesällä käytetään vesitasoa, mönkijää, moottoripyörää, moottorivenettä ja kanoottia sekä vähäisessä määrin myös helikopteria. |
Geassit fievrun geavahit govddohatgirdiid, njealjejuvllagiid, mohtorsihkkeliid, mohtorfatnasiid, kanohtaid ja muhtun muddui maiddái helikopteriid. |
| Lentäen alueelle saapuu jossain määrin kalastusmatkailijoita, luontaiselinkeinonharjoittajia, kotitarvekalastajia, hillanpoimijoita ja virantoimituksessa olevia henkilöitä. |
Girddi guvlui bohtet guolástanmátkkálaččat, luondduealáhusbargit, ruovttudárboguolásteaddjit, lubmejeaddjit ja virgedoaimmaid čađaheaddji olbmot. |
| Moottorikelkkaurat näkyvät kuvassa 4 (s. 47). |
Mohtorgielkávuojáhagat oidnojit govas 4 (s. 47). |
| Moottorikelkkaurat ohjaavat moottorikelkkaliikennettä, jotta se häiritsisi mahdollisimman vähän porotaloutta ja luontoa. |
Mohtorgielkávuojáhagat stivrejit mohtorgielkájohtalusa, vai dat heađuštivččii nu unnán go vejolaš boazodoalu ja luonddu. |
| Kalastus, metsästys ja keräily tukeutuvat myös moottorikelkalla, moottoriveneellä, mönkijällä ja lentokoneella tapahtuvaan moottoroituun liikkumiseen. |
Guolástusas, meahccebivddus ja čoaggimis geavahit maiddái mohtorgielkkáid, mohtorfatnasiid, njealjejuvllagiid ja girdiid, go olbmot johtalit guovllus. |
| Etäisyydet ovat pitkiä, ja saalis on saatava nopeasti tuoreena tien varteen ja edelleen myyntiin. |
Gaskkat leat guhkit ja sálaš galgá farggamusat fidnejuvvot varasnaga geaidnogurrii ja das ain vuovdimassii. |
| Myös virkistyskäyttö ja ohjattu luontomatkailu perustuvat yhä enemmän moottoroituun liikkumiseen erämaa-alueella. |
Maiddái lustageavaheapmi ja stivrejuvvon luondduturisma vuođđuduvvet eanet ja eanet mohtorfievrruiguin johtimii meahcceguovllus. |
| Lapin ympäristökeskus voi maastoliikennelain (1710/1995) perusteella erityisestä syystä asettaa kelkkailukiellon tietylle alueelle tai ajankohdalle. |
Lappi birasguovddáš sáhttá meahccejohtaluslága (1710/1995) vuođul erenoamáš siva dihte ásahit mohtorgielkkástallangielddu dihto guvlui dahje áigodahkii. |
| Erityinen syy voi olla esimerkiksi uhanalaisen eläimen pesän ympäristö pesimäaikana tai poronhoidosta aiheutuva tarve. |
Erenoamáš sivva sáhttá leat ovdamearkka dihte áitatvuloš ealli beassebiras bessenáigge dahje boazodoalu dárbbut. |
| Luonnonsuojelullisia perusteita erillisille kieltoalueille ja -ajoille ei erämaassa nykyisellään ole. |
Luonddusuodjaleamis boahtti ákkat sierra gieldoguovlluide ja -áiggiide eai meahcceguovllus leat dán áigge. |
| 11.2. 2 Tavoitteet ja toimenpiteet |
11.2.2 Ulbmilat ja doaibmabijut |
| Metsähallitus myöntää maastoliikennelupia erämaa-alueelle ja soidensuojelualueille voimassa olevien lupien myöntämisperiaatteiden ja -ohjeiden mukaisesti. |
Meahcceráđđehus mieđeha meahccejohtaluslobiid meahcceguvlui ja jekkiidsuodjalanguovlluide gustovaš lohpemieđehanprinsihpaid ja -rávvagiid mielde. |
| Lumipeitteiselle ajalle |
Muohtaáigái |
| • Kuntalaisille myönnetään maastoliikennelupia koko asuinkunnan alueelle (ei kansallis- eikä luonnonpuistoihin) useammaksi vuodeksi kerrallaan. |
• Gieldda olbmuide mieđehuvvojit meahccejohtaluslobit olles ássangieldda viidodahkii (ii álbmot- iige luonddumehciide) eanet go ovtta jahkái hávil. |
| • Ulkopaikkakuntalaisten moottorikelkkailu ohjataan Metsähallituksen ylläpitämille moottorikelkkaurille, mutta urilta poikkeaminen on kielletty muualla kuin jääpeitteisellä alueella. |
• Olgobáikegottálaš olbmuid mohtorgielkávuojašeapmi stivrejuvvo Meahcceráđđehusa bajásdoallan mohtorgielkámáđiijaide; máđiijas spiehkkaseapmi lea gildojuvvon eará sajiin go jieŋaid alde. |
| • Metsähallitus voi myöntää voimassa olevien lupien myöntämisperiaatteiden ja -ohjeiden mukaisesti perusteltuun tarpeeseen lupia ulkopaikkakuntalaisille moottorikelkkaurien ulkopuolelle. |
• Meahcceráđđehus sáhttá mieđehit lohpemieđeheami gustovaš vuođđojurdagiid ja -rávvagiid mielde vuođuštuvvon dárbui lobiid olgobáikegottálaš olbmuide mohtorgielkámáđiijaid olggobeallái. |
| • Luontomatkailun tarpeisiin voidaan myöntää kertaluontoisia lupia ohjelmapalveluretkien (esim. opastetut hiihtovaellukset ja koiravaljakkoretket) huoltoa varten. |
• Luondduturismma dárbbuide sáhttá mieđehit háválas lobiid prográmmabálvalusreaissuid (ovdamearkka dihte oahpistuvvon čuoiganreaissut ja beanavuodjenmohkit) fuolahusa várás. |
| Koiravaljakkoyrittäjien yritystoiminta ohjataan moottorikelkkaurille tai muille paliskuntien kanssa erikseen sovituille alueille. |
Beanavuodjenfitnodatdoalliid fitnodatdoaibma stivrejuvvo mohtorgielkámáđiijaide dahje bálgosiiguin sierra šihttojuvvon eará guovlluide. |
| • Moottorikelkkasafaritoiminta ohjataan pääasiassa merkityille moottorikelkkaurille. |
• Mohtorgielkásafaridoaibma stivrejuvvo ovddemustá merkejuvvon mohtorgielkámáđiijaide. |
| Kertaluontoisia lupia opastetuille moottorikelkkasafareille merkittyjen virallisten moottorikelkkaurien ja -reittien ulkopuolelle voidaan myöntää olemassa olevien lupien myöntämisperiaatteiden ja -ohjeiden mukaisesti. |
Háválas lobiid ofelaston mohtorgielkásafariidda merkejuvvon virggálaš mohtorgielkámáđiijaid ja -johtolagaid olggobeallái sáhttá mieđehit lohpemieđeheami gustovaš vuođđojurdagiid ja -rávvagiid mielde. |
| Mikäli safaritoiminta on toistuvaa, pyytää Metsähallitus paliskunnalta lausunnon käytettävistä kulku-urista. |
Jos safaridoaibma lea jeavddalaš, de Meahcceráđđehus bivdá bálgosis cealkamuša atnui heivvolaš vuojáhagain. |
| • Koiravaljakoilla liikkumisen säännöt pitäisi selvittää mahdollisia lainsäädäntömuutoksia varten. |
• Beanavuodjinnjuolggadusaid galggašii čielggadit vejolaš láhkamearrádusrievdadusaid várás. |
| Peruste: Koiravaljakoilla liikkuminen on yleistynyt ja siksi kaivataan selkeämpää lainsäädäntöä tästä liikkumismuodosta. |
Ákkat: Beanavuodjin lea šaddan dábáleabbon ja danin galggašedje leat čielgaset láhkamearrádusat dán johtinvuohkái. |
| Asian selvittämistä kannattavat saamelaiskäräjät, paliskunnat, Paliskuntain yhdistys, Metsähallitus ja saamelaisten kotiseutualueella toimivat koiravaljakkoyrittäjät. |
Ášši čielggadeami guottihit sámediggi, bálgosat, Bálgosiid ovttastus, Meahciráđđehus ja sámiid ruovttuguovllus doaibmi beanavuodjinfitnodagat. |
| Kesäaikaisia maastoliikennelupia |
Geasseáigásaš meahccejohtaluslobit |
| • Paikkakuntalaisten kesäaikaisia maastoliikennelupia myönnetään vain vakiintuneille kulkuurille (kuva 6) siltä osin, kuin ne kulkevat valtionmaalla. |
• Meahciráđđehus mieđiha báikegoddelaččaide geasiáigásaš meahccejohtaluslobiid meahcceguvlui (stáhta eatnamiin) eanas dušše govvii 6 merkejuvvon vuogáiduvvan vuojáhagaide. |
| Erityisistä painavista syistä lupia voidaan myöntää myös vakiintuneiden, kartalle merkittyjen urien ulkopuolelle voimassa olevien Metsähallituksen lupien myöntämisperiaatteiden ja -ohjeiden mukaisesti. |
Erenoamáš mávssolaš sivaid dihte lobiid sáhttá mieđihit maiddái kártii merkejuvvon vuojáhagaid olggobeallai Meahcceráđđehusa lohpemieđeheami gustovaš vuođđojurdagiid ja |
| • Ulkopaikkakuntalaisille Metsähallitus ei pääsääntöisesti myönnä kesäaikaisia maastoliikennelupia Tarvantovaaran erämaa-alueelle. |
• Olgobáikegoddelaččaide Meahciráđđehus ii dábálaččat mieđit geasiáigásaš meahccejohtaluslobiid Darvvatvári meahcceguovllus. |
| Kuitenkin perusteltuun tarpeeseen kesäaikaisia maastoliikennelupia voidaan myöntää Metsähallituksen voimassa olevien lupien myöntämisperiaatteiden ja -ohjeiden mukaisesti. |
Erenoamáš mávssolaš sivaid dihte lobiid sáhttá mieđihit Meahcceráđđehusa lohpemieđeheami gustovaš vuođđojurdagiid ja -rávvagiid mielde. |
| • Virkistyskäyttäjille tai matkailun yritystoimintaan ei myönnetä kesäaikaisia maastoliikennelupia. |
• Lustageavaheaddjiide dahje turismma fitnodatdoibmii eai mieđehuvvo geasseáigásaš meahccejohtaluslobit. |
| • Hevosilla tapahtuvaan ohjelmapalveluyritystoimintaan myönnetään kulkulupia pääsääntöisesti vain vakiintuneille kulku-urille, joille paikkakuntalaisille myönnetään kesäaikaisia maastoliikennelupia (kuva 6). |
• Heasttaiguin dáhpáhuvvi prográmmabálvalusfitnodatdoibmii mieđihuvvojit johtinlobit vuosttažettiin dušše vuogáiduvvan vuojáhagaide (govva 6), maidda báikegoddelaččaide mieđihuvvojit geasiáigásaš meahccejohtaluslobit. |
| Erämaalaissa (62/1991) ei ole ilmailua koskevia säädöksiä, vaan ne löytyvät ilmailulaista (281/ 1995). |
11.3.1 Dálá dilli Meahcceguovlolágas (62/1991) eai leat áibmojohtalussii guoskevaš njuolggadusat, muhto dat gávdnojit áibmojohtaluslágas (281/1995). |
| Ilma-alusten noususta ja laskeutumisesta säädetään muun muassa seuraavaa: Ilma-aluksen lentoonlähtöön ja laskuun saa Ilmailulaitoksen antamien määräysten mukaisesti tilapäisesti käyttää avointa vesialuetta sekä alueen omistajan tai haltijan suostumuksella muuta maa- tai vesialuetta, vaikka aluetta ei ole sellaiseen tarkoitukseen erityisesti järjestetty. |
Áibmofievrruid loktaneamis ja seaivumis mearriduvvo earret eará čuovvovaččat: Áibmofievrruid loktaneapmái ja seaivumii oažžu Áibmojohtaluslágádusa mearrádusaid mielde gaskaboddosaččat geavahit rabas čáhceguovllu, ja guovllu eaiggáda dahje hálddašeaddji lobiin eará eanan- dahje čáhceguovllu, vaikko guovlu ii livččege dakkár ulbmilii sierra lágiduvvon. |
| Metsähallituksessa tätä on tulkittu siten, että lentokoneet voivat laskeutua erämaan järville ja nousta niiltä ilman Metsähallituksen lupaa, kun kyseessä ei ole säännöllinen reittiliikenne; |
Meahciráđđehusas dát lea dulkojuvvon nu, ahte girdit sáhttet seaivut meahcceguovllu jávrriide ja loktanit dain almmá Meahciráđđehusa lobi haga, go jearaldagas ii leat jeavddalaš ruvttojohtalus. |
| sen sijaan helikopterin laskeutuminen maalle on luvanvaraista eräin poikkeuksin (pelastus- ja virkatoimet sekä porotalouden ja luontaiselinkeinojen tarpeet). |
Helikoptera seaivumii goikeeatnan ala gal galgá leat lohpi earret dihto spiehkastagaid (gádjun- ja virgedoaimmat ja boazodoalu ja luondduealáhusaid dárbbut). |
| • Metsähallitus voi myöntää helikoptereille tarvittaessa laskeutumislupia erämaa-alueelle luontomatkailun tarpeisiin kuultuaan paliskuntaa ja mahdollisesti muita sidosryhmiä. |
• Meahciráđđehus mieđiha dárbbu mielde helikopteriidda seaivunlobiid meahcceguvlui seaivunsajiide, mat nammaduvvojit sierra luondduturismma dárbbuide, go lea vuos gullan balgosii ja vejolaččat eará čanasjoavkkuid. |
| Lupa edellyttää erillistä sopimusta, jossa sovitaan yksilöityjen laskeutumispaikkojen lisäksi mm. jätehuoltoasioista. |
Lobi eaktun lea sierra soahpamuš, mas sohppojuvvo daddjojuvvon seaivunsajiid lassin ee. bázahusfuolahusáššiin. |
| Pelastus- ja virkatoimia sekä porotaloutta ja luontaiselinkeinoja koskevia kuljetuksia laskeutumisrajoitukset eivät koske. |
Seaivunráddjehusat eai guoskka gádjun- ja virgedoaimmaide eaige boazodollui ja luondduealáhusaide guoskevaš sáhtostemiide. |
| Peruste: Ilmailulaki sekä luonnon monipuolisen käytön ja sen edellytysten kehittäminen. |
Luonddu máŋggabealat geavaheapmi ja dan vejolašvuođaid ovddideapmi. 11.4 Čáhcejohtalus |
| Erämaalaki (62/1991) ei sisällä säädöksiä vesialueiden kulkuyhteyksistä eikä vesillä liikkumisen oikeuksista. |
Meahcceguovlolágas (62/1991) eai leat njuolggadusat čáhceguovlluid johtinoktavuođaid eaige čáziid alde johtaleami vuoigatvuođaid birra. |
| Nämä säädökset löytyvät vesilaista (264/1961). |
Dát njuolggadusat gávdnojit čáhcelágas (264/1961). |
| Vesilain mukaan |
Čáhcelága mielde |
| Jokaisella on oikeus, välttäen tarpeetonta häiriön aiheuttamista, kulkea vesistössä, missä se on avoinna. |
Juohkehaččas lea vuoigatvuohta, go ii dárbbašmeahttumit heađuš eará geavaheami, johtit rabas čázádagas. |
| Vesistö katsotaan avoimeksi, jos sitä laillisen oikeuden perusteella ei ole suljettu. |
Čázádaga gehččet rabasin, jos dat lágalaš vuoigatvuođa mielde ii leat gokčojuvvon. |
| Mitä edellä on sanottu kulkemisesta vesistössä, koskee vastaavasti kulkemista jäällä. |
Dat, mii ovdalis lea daddjojuvvon johtimis čázádagas, guoská vástideaddji vuogi mielde jieŋa alde johtimii. |
| Esitetty vesilain kohta tarkoittaa käytännössä sitä, että vesialueilla liikkuminen esimerkiksi moottoriveneellä ja moottorikelkalla on kaikille vapaata. |
Ovdanbukton čáhcelága čuokkis oaivvilda iešalddes dan, ahte čáhceguovlluin ožžot johtalit buohkat friddja ovdamearkka dihte mohtorfatnasiin ja mohtorgielkkáin. |
| 11.5 Seuranta |
11.5 Čuovvun |
| Metsähallitus seuraa Tarvantovaaran alueen liikennettä ja liikkumista Ylä-Lapin luonnonvarasuunnitelmassa (Sandström ym. 2000) sekä Metsähallituksen ympäristö- ja laatujärjestelmässä sovituin mittarein, joista erämaa-alueelle sopivia ovat lupatilastot ja Enontekiön yhteistyöryhmän arviot. |
Meahciráđđehus čuovvu Darvvatvári meahcceguovllu johtalusa ja johtaleami Davvi-Lappi luondduriggodatplánas (Sandström ee. 2000) ja Meahciráđđehusa biras- ja kvalitehtavuogádagas sohppojuvvon mihtidanvugiiguin, main meahcceguvlui heivejit lohpestatistihkat ja Eanodaga ovttasbargojoavkku árvvoštallamat. |
| Lisäksi Metsähallitus seuraa maaston kulumista hallinnoimillaan vakiintuneilla kesäaikaisilla mönkijäurilla. |
Dasa lassin Meahciráđđehus čuovvu eatnamiid gollama iežas hálddašan vuogáiduvvan geasiáigásaš njealjejuvllatvuojáhagain. |
| 12 Muu luonnon käyttö |
12 Luonddu eará geavaheapmi |
| 12.1 Marjastus ja sienestys |
12.1 Murjen ja guopparčoaggin |
| 12.1. 1 Taustaa |
12.1.1 Duogáš dieđut |
| Marjojen, sienten ja hyötykasvien keräily on Suomessa jokamiehenoikeus. |
Murjen, guoppardeapmi ja ávkešattuid čoaggin lea Suomas juohkeolbmovuoigatvuohta. |
| Laki luonnonvaraisten tuotteiden keräämisen rajoittamisesta eräissä tapauksissa (332/1955) antaa maa- ja metsätalousministeriölle mahdollisuuden rajoittaa poimintaa. |
Láhka luonddudilálaš buktagiid čoaggima gáržžideamis dihto dáhpáhusain (332/1955) addá eana- ja meahccedoalloministeriijai vejolašvuođa gáržžidit čoaggima. |
| Lain mukaan |
Lága mielde |
| sellaisilla alueilla Lapin läänissä, joilla metsämarjojen tai muiden niihin verrattavien luonnonvaraisten tuotteiden keräilyllä valtion maalta on paikallisen väestön toimeentulon kannalta huomattava taloudellinen merkitys, voi maatalousministeriö, kun sanotun väestön etu sitä vaatii, päätöksellään kieltää muilta mainitun keräilyn. |
Dakkár guovlluin Lappi leanas, main meahccemurjjiid dahje eará sullasaš luonddubuktagiid čoaggin stáhtaeatnamis mearkkaša mealgat báikkálaš olbmuid áigáibohtui, sáhttá eana- ja meahccedoalloministeriija mearrádusainis gieldit earáin čoaggima, jos namuhuvvon olbmuid ávki dan gáibida. |
| 12.1. 2 Marjastus ja sienestys Tarvantovaarassa |
12.1.2 Murjen ja guopparčoaggin Darvvatváris |
| Tarvantovaaran erämaa-alueen marjoista hillalla on ollut viime vuosiin asti huomattava taloudellinen merkitys lisätulon antajana lähikylien asukkaille. |
Darvvatvári meahcceguovllu murjjiin luomi lea mearkkašan gitta dáidda maŋimuš jagiide ekonomalaččat lassedienasin lagasgiliid ássiide. |
| Hillan hinnan lasku ja markkinointivaikeudet ovat kuitenkin vähentäneet sen taloudellista merkitystä viime vuosina. |
Luomehatti njiedjan ja jođihanváttisvuođat leat goittot geahpedan dan ekonomalaš mearkkašumi dáid maŋimuš jagiid. |
| Muita marjoja ja sieniä ei erämaasta kaupallisesti kerätä. |
Eará murjjiid ja guobbariid eai guovllus čoakke vuovdimassii. |
| Huolimatta alueen tiettömyydestä ja pitkistä etäisyyksistä maastoajoneuvojen ja lentokoneiden käyttö on mahdollistanut hillan tehokkaan taloudellisen hyödyntämisen. |
Guovllu geainnuhisvuođas ja guhkes gaskkain fuolakeahttá meahccefievrruid ja girdiid geavaheapmi lea addán vejolašvuođa buorebut ekonomalaččat ávkkástallat luopmániin. |
| Tässä suunnitelmassa myöhemmin esitetty kesäaikainen maasto- ja ilmailuliikenteen lupakäytäntö mahdollistaa erämaa-alueen hillasadon hyödyntämisen tulevaisuudessakin. |
Dán plánas ovdanbukton geasiáigásaš meahcce- ja áibmojohtalusa lohpevuohki addá vejolašvuođa ávkkástallat meahcceguovllu luomeriggodagaiguin boahtteáiggisge. |
| Ulkopaikkakuntalaisille ei anneta kesäaikaisia maastoliikennelupia hillastukseen. |
Olgobáikegoddelaččaide eai mieđit geasiáigásaš meahccejohtaluslobiid lubmemii. |
| 12.1. 3 Tavoitteet ja toimenpiteet |
12.1.3 Ulbmilat ja doaibmabijut |
| Metsähallitus ei tee tässä suunnitelmassa esityksiä eikä suosituksia keräilyn ohjauksesta. |
Meahciráđđehus ii daga dán plánas árvalusaid iige ávžžuhusaid čoaggima stivrema birra. |
| Perusteet: |
Ákkat: |
| 1) Keräily on Suomessa jokamiehenoikeus (lukuun ottamatta yllä mainitun lain 332/1955 antamaa mahdollisuutta). |
1) Čoaggin lea Suomas juohkeolbmovuoigatvuohta (earret bajábealde namuhuvvon lága 332/ 1955 addin vejolašvuođa). |
| 2) Erämaalaki (62/1991) ei sisällä keräilyä ohjaavia säädöksiä. |
2) Meahcceguovlolágas (62/1991) eai leat njuolggadusat, mat stivrejit čoaggima. |
| 12.2 Malminetsintä ja kaivostoiminta |
12.2 Málbmaohcan ja ruvkedoaibma |
| 1 Kaivostoimintaa ohjaavia säädöksiä |
12.2.1 Ruvkedoaimma stivrejeaddji njuolggadusat |
| Malmien ja muiden kaivoskivennäisten etsintää ja hyödyntämistä ohjaavat kaivoslaki (503/1965) ja -asetus (663/1965). |
Málmmaid ja eará rokkanasminerálaid ohcama ja ávkinatnima stivrejit ruvkeláhka (503/1965) ja -ásahus (663/1965). |
| Muita kaivostoimintaan keskeisesti vaikuttavia säädöksiä ovat ainakin vesilaki (264/1961), laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994), erämaa-alueilla erämaalaki (62/1991) sekä saamelaisalueella lisäksi laki saamelaiskäräjistä (974/1995) ja YK:n ihmisoikeussopimuksen 27. artikla. |
Ruvkedoibmii oalle mávssolaš eará njuolggadusat leat goittot čáhceláhka (264/1961), láhka birasváikkuhusaid árvvoštallanmeannudeamis (468/1994), meahcceguovlluin meahcceguovloláhka (62/1991) ja sámeguovllus dasa lassin sámediggeláhka (974/1995) ja ON:a olmmošvuoigatvuođasoahpamuša 27. artihkal. |
| Erämaalain 6. §:ssä määrätään, että ”kaivoslain (503/65) mukaista kaivospiiriä ei saa määrätä erämaa-alueelle, ellei valtioneuvosto ole antanut siihen lupaa”. |
Meahcceguovlolága 6. §:s mearriduvvo, ahte ”ruvkelága (503/65) mieldásaš ruvkebire ii oaččo mearridit meahcceguvlui, jos stáhtaráđđi ii leat addán dasa lobi”. |
| Lain yksityiskohtaisissa perusteluissa asia on sanottu tarkemmin: |
Lága dárkilet ákkastallamiin daddjojuvvo: |
| Ehdotetun lain 4 §:ään sisältyvän alueen luovuttamiskiellon tarkoituksena on estää erämaaalueiden säilyttämistä uhkaavat toimet. |
Evttohuvvon lága 4 §:a vuollásaš guovllu luohpadangielddu ulbmilin lea hehttet dakkár doaimmaid, mat čuhcet meahcceguovlluid seailumii. |
| Tämä säännös ei kuitenkaan koske kaivoksen perustamista. |
Dát njuolggadus ii goittot guoskka ruvkke vuođđudeapmái. |
| Kaivos perustetaan kaivoslaissa säädetyssä järjestyksessä, eikä kaivoksen perustaminen edellytä ehdotetun lain 4 §:ssä tarkoitettua käyttöoikeuden luovutusta. |
Ruvke vuođđuduvvo ruvkelágas mearriduvvon ortnega mielde, iige ruvkke vuođđudeapmi gáibit evttohuvvon lága 4 §:s oaivvilduvvon geavahanvuoigatvuođa luohpadeami. |
| Kaivostoiminnan aloittaminen muuttaa aina alueen erämaaluonteen. |
Ruvkedoaimma álggaheapmi rievdada álo guovllu meahcceguovloiešlági. |
| Tämän vuoksi ehdotetaan, että erämaa-alueilla kaivostoimintaa ei saisi aloittaa ilman valtioneuvoston lupaa. |
Danin evttohuvvo, ahte meahcceguovlluin ii ruvkedoaimma oččoše álggahit almmá stáhtaráđi lobi haga. |
| Pykälän mukaan työ- ja elinkeinoministeriö ei saisi määrätä kaivoslain 4. luvussa tarkoitettua kaivospiiriä erämaaalueelle, ellei siihen ole saatu valtioneuvoston lupaa. |
Paragráfa mielde gávpe- ja industriijaministeriija [dálá bargo- ja ealáhusministeriija] ii oččoše mearridit ruvkelága 4. logus oaivvilduvvon ruvkebire meahcceguvlui, jos dasa ii leat stáhtaráđi lohpi. |
| Kaivoslain mukaisia valtauksia voidaan sitä vastoin tehdä erämaa-alueella. |
Ruvkelága mieldásaš rogganváldimiid gal sáhttá dahkat meahcceguovllus. |
| Täten kaivoslain 12. §:n säännösten mukainen kullankaivu on erämaa-alueella mahdollista entiseen tapaan, sillä maaperässä olevan kullan kaivuun ja huuhtomiseen riittää valtausoikeus. |
Ná ruvkelága 12. §:a njuolggadusaid mieldásaš golleroggan lea meahcceguovllus vejolaš ovddeš vuogi mielde, dasgo eananvuođu golli roggamii ja doidimii lea doarvái váldinvuoigatvuohta. |
| Samoin malmien, timanttien ja muiden kaivoskivennäisten etsiminen on sallittu kaikille Suomen ja EU:n kansalaisille ja yhtiöille. |
Seammaládje málmmaid, diamánttaid ja eará rokkanasminerálaid ožžot ohcat Suoma ja EU:a buot riikkavuložat ja ovttastumit. |
| Kullankaivun haittoja ehkäistään vakuusmaksuilla ja koneellisessa kullankaivussa lisäksi vesilainsäädännön ja ympäristölupamenettelylain (735/1991) mukaisin keinoin. |
Golleroggama heajos bealit dustejuvvojit dáhkádusmávssuiguin ja mášenroggamis dasa lassin čáhceláhkamearrádusaid ja biraslohpemeannudanlága (735/1991) vuođul. |
| 12.2. 2 Metsähallitus ja kaivoslaki |
12.2.2 Meahciráđđehus ja ruvkeláhka |
| Kaivoslain (503/1965) noudattamista valvoo työ- ja elinkeinoministeriö. |
Ruvkelága (503/1965) čuovvuma goziha bargo- ja ealáhusministeriija. |
| Metsähallitus hoitaa käytännössä monia valvontatehtäviä työ- ja elinkeinoministeriön ohjeistamana. |
Meahciráđđehus dikšu iešalddes máŋggaid gozihandoaimmaid bargo- ja ealáhusministeriija rávvagiid mielde. |
| Lisäksi kaivoslaki antaa maanhaltijalle tiettyjä oikeuksia, joita Metsähallitus käyttää. |
Dasa lassin ruvkeláhka addá eananhálddašeaddjái dihto vuoigatvuođaid, maid Meahciráđđehus geavaha. |
| Käytännössä Metsähallituksen tehtäviin sisältyvät valtauksiin liittyen: |
Meahciráđđehusa bargguide gullet rogganváldimiid ektui: |
| • vakuuksien määrittäminen (jotta valtausalueet tulevat ennallistettua valtausajan umpeuduttua) |
• dáhkádusaid mearrideapmi (vai rogganváldinguovllut ovddeštuvvojit, go rogganváldináigi lea vássán lohppii) |
| • kaivun valvonta |
• roggama goziheapmi |
| • tilapäisen rakentamisen ohjaaminen ja valvonta |
• gaskaboddosaš huksema stivren ja goziheapmi |
| • valtausten kulku- ja huoltoyhteydet – luvat, ohjeistaminen, valvonta |
• rogganváldimiid johtin- ja fuolahanoktavuođat ja daidda guoskevaš lobit, rávvagat ja goziheapmi |
| • polttopuun myynti. |
• boaldinmuora vuovdin. |
| Metsähallitus saa maanhaltijana valtauskorvauksen. |
Meahciráđđehus oažžu eananhálddašeaddjin rogganváldinbuhtadusa. |
| Valtauskorvaus ei ole kattanut kaivun valvonnasta, rakentamisen ohjaamisesta ja lupien myöntämisestä Metsähallitukselle aiheutuneita menoja. |
Rogganváldinbuhtadus ii leat gokčan Meahciráđđehussii daid goluid, mat leat boahtán roggama goziheamis, huksema stivremis ja lobiid mieđiheamis. |
| Tarvantovaaran erämaassa ei ole ollut kaivostoimintaa. |
12.2.3 Dálá dilli Darvvatváris ii leat leamaš ruvkedoaibma. |
| Enontekiöllä voimassa olevista valtauksista suurin osa keskittyy Käsivarren erämaa-alueen ja Lätäsenon–Hietajoen soidensuojelualueen väliseen kolmioon. |
Eanodagas dálá ruvkeváldimat leat eanas Giehtaruohttasa meahcceguovllu ja Leahttaseanu–Jiehtájoga jekkiidsuodjalanguovllu gaskasaš golmmačiegahasas. |
| 12.2. 4 Tavoitteet ja toimenpiteet |
12.2.4 Ulbmilat ja doaibmabijut |
| Erämaalain (62/1991) mukaan erämaahan ei saa määrätä kaivospiiriä ilman valtioneuvoston lupaa. |
Meahcceguovlolága (62/1991) mielde meahcceguvlui ii oaččo mearridit ruvkebire almmá stáhtaráđi lobi haga. |
| Koska laki nostaa päätöksenteko-oikeuden näin korkealle tasolle, ei Metsähallitus tee tässä suunnitelmassa esityksiä. |
Go láhka lokte mearrádusdahkanvuoigatvuođa ná bajás, de Meahciráđđehus ii daga dán plánas árvalusaid. |
| • Työ- ja elinkeinoministeriön on neuvoteltava alueen paliskunnan ja saamelaiskäräjien kanssa valtauslupahakemuksista. |
• Bargo- ja ealáhusministeriija galgá ráđđádallat guovllu bálgosiin ja sámedikkiin rogganváldinlohpeohcamušain. |
| Peruste: KHO:n päätös 31.3. 1999 ja Laki saamelaiskäräjistä (974/1995). |
Ágga: Alimus hálddahusrievtti mearrádus 31.3.1999 ja sámediggeláhka (974/1995). |
| 12.3 Maa-ainesten otto |
12.3 Eananávdnasiid váldin |
| Maa-ainesten ottoa säätelee maa-aineslaki (555/1981). |
Eananávdnasiid váldima meahcceguovllus lea muddemin eananávnnasláhka (555/1981). |
| Lain tarkoittamia maa-aineksia ovat kivet, sora, hiekka, savi ja multa. |
Lágas oaivvilduvvon eananávdnasat leat geađggit, čievra, sáttu, láirá ja muolda. |
| Erämaalaissa (62/1991) ei ole mitään säädöstä maa-ainesten otosta. |
Meahcceguovlolágas (62/1991) ii leat makkárge njuolggadus eananávdnasiid váldimis. |
| Tarvantovaaran erämaa-alueella ei ole ollut maa-ainesten ottotoimintaa. |
Darvvatvári meahcceguovllus ii leat leamaš eananávdnasiid váldindoaibma. |
| 12.3. 2 Tavoitteet ja toimenpiteet |
12.3.2 Ulbmilat ja doaibmabijut |
| • Metsähallitus voi tarvittaessa ottaa omaan käyttöön tai myydä maa-aineksia vähäisessä määrin erämaa-alueella tapahtuvan pienimuotoisen rakentamisen tarpeisiin. |
• Meahciráđđehus sáhttá dárbbu mielde váldit iežas atnui dahje vuovdit eananávdnasiid unnánaš meahcceguovllu siste dáhpáhuvvi smávva huksema dárbbuide. |
| Maa-ainekset tulee ottaa mahdollisimman läheltä käyttöpaikkaa Metsähallituksen osoituksen mukaan. |
Eananávdnasiid galgá váldit nu lahka geavahanbáikki go vejolaš Meahciráđđehusa čujuheami mielde. |
| Toiminnasta ei saa aiheutua haittaa porotaloudelle ja muille luontaiselinkeinoille eikä uhanalaisille kasvi- ja eläinlajeille. |
Doaibma ii oaččo čuohcit boazodollui ja eará luondduealáhusaide iige áitatvuloš šaddo- ja eallišlájaide. |
| Alueen erämaaluonne ei myöskään saa kärsiä toiminnan jäljistä. |
Guovllu meahcceguovloiešláhki ii maiddái oaččo gillát doaimma dihte. |
| Maanottopaikat tulee huolellisesti maisemoida. Perusteet: |
Eananváldinsajiid duovdda galgá fas fuolalaččat ovddeštuvvot. |
| 1) Erämaalain yksityiskohtaiset perustelut, joissa mainitaan, ettei erämaalailla ”ole tarkoitus heikentää nykyisiä nautintaoikeuksia”. |
1) Meahcceguovllu dárkilet ákkastallamat, main namuhuvvo, ahte meahcceguovlolága vuođul ”ii leat jurdda heajosmahttit dálá návddašanvuoigatvuođaid”. |
| 2) Erämaalain tarkoituksena on luontaiselinkeinojen turvaaminen sekä luonnon monipuolisen käytön ja sen edellytysten kehittäminen. |
2) Meahcceguovlolága ulbmilin lea dorvvastit luondduealáhusaid ja ovddidit luonddu máŋggabealat geavaheami ja dan vejolašvuođaid. |
| 3) Maa-ainesten kuljettaminen erämaan ulkopuolelta kuluttaisi huomattavasti enemmän luonnonvaroja, energiaa ja rahaa kuin niiden ottaminen rakennuspaikan välittömästä läheisyydestä. |
3) Eananávdnasiid fievrrideapmi meahcceguovllu olggobealde meahcceguovllu sisa golahivččii mealgat eanet luondduriggodagaid, energiija ja ruđa go daid váldin dasttán huksenbáikki lahkosiin. |
| 12.4 Puuston käyttö |
12.4 Muoradaga geavaheapmi |
| Tarvantovaaran erämaa-alue on pääasiassa suota, tunturikoivikkoa ja paljakkaa. |
Darvvatvári meahcceguvlui gullet eanas jeakkit, lagešguovllut ja jalges duottar. |
| Tämän vuoksi ainoa mahdollinen puunkäyttömuoto alueella on polttopuuhakkuu. |
Danin áidna vejolaš muorrageavahanvuohki guovllus leat boaldinmuorračuohppamat. |
| Metsähallitus ottaa alueelta koivua Syväjärven tuvan polttopuuhuoltoon. |
Meahciráđđehus váldá guovllus soagi Čiekŋalisjávrri bartta boaldinmuorrafuolahusa dárbbuide. |
| Samoin porotalouden ja luontaiselinkeinojen tukikohdille otetaan koivua polttopuuksi vähäisessä määrin. |
Seammaládje boazodoalu ja luondduealáhusaid doarjjabáikkiide váldojuvvo guovllus soahki boaldinmuorran muhtun muddui. |
| Alueella ei ole ollut merkittäviä tunturimittarituhoja, jotka voisivat vaikuttaa polttopuunottomahdollisuuksiin. |
Guovllus eai leat leamaš mearkkašahtti lastamáhtoroasut, mat sáhtášedje váikkuhit boaldinmuorraváldinvejolašvuođaide. |
| 12.4. 2 Tavoitteet ja toimenpiteet |
12.4.2 Ulbmilat ja doaibmabijut |
| • Paikallisten polttopuuhakkuut voivat jatkua nykyisen käytännön mukaan. |
• Báikkálaš olbmuid boaldinmuorračuohppamat sáhttet joatkašuvvat dálá vuogi mielde. |
| Poronhoitajat eivät tarvitse poltto- ja laavupuunottolupaa välttämättömissä poronhoitotöissä alueella liikkuessaan. |
Boazodoallit eai dárbbaš boaldin- ja lávvomuorraváldinlobi mávssoleamos boazodoallobargguineaset guovllus johtalettiin. |
| Metsähallitus osoittaa polttopuunottopaikat siten, että tunturikoivumetsiköitä ei uhkaa häviäminen. |
Meahciráđđehus čujuha boaldinmuorraváldinbáikkiid nu, ahte lagešvuovddit eai beasa nohkat. |
| Myös Metsähallitus ottaa polttopuuta näiltä alueilta tupia varten. |
Maiddái Meahciráđđehus váldá boaldinmuora dáin guovlluin barttaid várás. |
| Polttopuunotto on kielletty tunturikoivun metsänrajan pohjois- tai yläpuolella eli yli 550 m merenpinnasta sijaitsevilla alueilla. |
Boaldinmuora váldin lea gildojuvvon lageža vuovderáji davá- dahje bajábealde dahjege guovlluin, mat leat badjel 550 mehtera mearradási bajábealde. |
| (kuva 7) |
(govva 7) |
| 13 Tutkimus |
13 Dutkan |
| Erämaalaki (62/1991) ei aseta erämaa-alueille opetuksellisia tai tutkimuksellisia tavoitteita, jos ei sellaiseksi katsota luonnon monipuolisen käytön ja sen edellytysten kehittäminen. |
Meahcceguovlolágas (62/1991) eai ásahuvvo meahcceguovlluide oahpahus- dahje dutkanulbmilat, jos dakkárin ii gehččojuvvo luonddu máŋggabealat geavaheapmi ja dan vejolašvuođaid ovddideapmi. |
| Metsähallitus ei ole opetus- eikä tutkimuslaitos, joten näiden toimintojen järjestäminen on muiden tahojen tehtävä, ja Metsähallituksen rooli on tukea toimillaan alueelle sopivaa opetus- ja tutkimustoimintaa. |
Meahciráđđehus ii leat oahpahus- iige dutkanlágádus, ja nuba dáid doaimmaid lágideapmi gullá earáide. Meahciráđđehus galgá doarjut doaimmaidisguin ahte guovllus gávdno vuogas oahpahus- ja dutkandoaibma. |
| Tarvantovaaran erämaa-alue on syrjäinen, joten sillä ei ole juurikaan merkitystä opetuksellisesti. |
Darvvatvári meahcceguovlu lea boaittobealde, ja nuba dat ii báljo mearkkaš oahpahusa dáfus. |
| Myös tutkimuksellisesti alue on jäänyt vähälle huomiolle. |
Maiddái dutkama dáfus guovlu lea ožžon unnán fuopmášumi. |
| Esimerkiksi arkeologisia löytöjä on hyvin niukasti, koska alan tutkijat ovat liikkuneet vähän alueella. |
Ovdamearkka dihte arkeologalaš gávdnosat guovllus leat hui unnán, dasgo suorggi dutkit eai leat olus johtalan guovllus. |
| Tähän mennessä tehtyä tutkimustoimintaa on esitelty alueen luonnon ja käytön perusselvityksessä (Kajala 2002f). |
Dássážii dahkkojuvvon dutkandoaibma lea ovdanbukton guovllu luonddu ja geavaheami vuođđočielggadusas (Kajala 2002f). |
| Tavoitteena on erämaalain toteutumista edistävän opetus- ja tutkimuskäytön tukeminen. |
Meahcceguovlolága ollašuvvama ovddidan dihte lea ulbmilin doarjut oahpahan- ja dutkandoaimma. |
| Tarvantovaaran erämaa-alue soveltuu hyvin vaikkapa eräopaskoulutukseen. |
Darvvatvári meahcceguovlu heive bures vaikkoba meahcceoahpisteaddjiskuvlemii. |
| Muun muassa hoito- ja käyttösuunnittelun yhteydessä laaditut alueen luonnon ja käytön perusselvitykset (Kajala 2002f) ovat käyttökelpoista opetusmateriaalia. |
Earret eará dikšun- ja geavahanplána oktavuođas dahkkojuvvon guovllu luonddu ja geavaheami vuođđočielggadusat (Kajala 2002f) leat anolaš oahpahusmateriála. |
| Saamelaisten ja muun paikallisen väestön perinteistä tietämystä tulisi olla käytettävissä rinnan tutkimustiedon kanssa. |
Sámiid ja eará báikkálaš olbmuid árbevirolaš dieđut galggašedje leat geavahusas dutkandieđuid lassin. 13.3 Doaibmabijut |
| 1) Metsähallitus osallistuu tutkimuksiin ja tukee tutkimuksia, joissa selvitetään ja seurataan alueen eläimistön ja kasviston esiintymistä, lisääntymistä ja sopeutumista pohjoisiin ympäristöoloihin sekä luonnontilaa ja siinä tapahtuvia muutoksia. |
1) Meahciráđđehus oassálastá dutkamušaide ja doarju dutkamušaid, main čielggaduvvojit guovllu elliid ja šattuid gávdnon, lassáneapmi ja vuogáiduvvan davvimáilmmi birasdilálašvuođaide sihke luonddudilli ja das dáhpáhuvvi nuppástusat. |
| 2) Metsähallitus osallistuu tutkimuksiin ja tukee tutkimuksia, joissa selvitetään saamelaisten ja alueen muun väestön perinteistä luontotietämystä. |
2) Meahciráđđehus oassálastá dutkamušaide ja doarju dutkamušaid, main čielggaduvvo sámiid ja guovllu eará olbmuid árbevirolaš luonddudovdamuš. |
| 3) Metsähallitus myöntää tutkimuslupia ja niihin liittyviä maastoliikennelupia ainoastaan hyvin perusteltujen maasto- ja kenttätöiden suorittamiseen. |
3) Meahciráđđehus mieđiha dutkanlobiid ja daidda guoskevaš meahccejohtaluslobiid dušše hui bures ákkastallon meahcce- ja gieddebargguid várás. |
| Kaikkien luonnontilaan vaikuttavien tutkimusten maastotöiden ja aineiston keruun suorittamisen edellytyksenä on kirjallinen tutkimussuunnitelma, josta käyvät ilmi mm. tutkimuksen aikataulu ja tavoitteet, tutkimuskohteet ja kerättävä aineisto sekä arvio tutkimuksen ympäristövaikutuksista. |
Buot luonddudillái váikkuheaddji dutkamušaid meahccebargguid ja materiála čoaggimii galgá leat čálalaš dutkanplána, mas bohtet ovdan ee. dutkama áigedávval ja ulbmilat, dutkančuozáhagat ja čoagginvuloš materiála ja árvvoštallan dutkama birasváikkuhusain. |
| Hakijana tulee olla tutkimuslaitos tai hakemukseen on liitettävä tutkimusalaa edustavan tutkimuslaitoksen tai yliopiston laitoksen lausunto hankkeen tieteellisistä perusteista. |
Ohccin galgá leat dutkanlágádus dahje ohcamii galgá laktojuvvot dutkansuorggi ovddasteaddji dutkanlágádusa dahje allaoahpahaga lágádusa cealkámuš fitnu dieđalaš ákkain. |
| 4) Metsähallitus pyrkii tiivistämään yhteistyötä Metsäntutkimuslaitoksen kanssa suojametsäalueiden ja korkeiden alueiden seurannassa. |
4) Meahciráđđehus geahččala bargagoahtit eanet ovttas Meahccedutkanlágádusain suodjevuovdeguovlluid ja alla guovlluid čuovvumis. |
| Peruste: Metsäntutkimuslaitoksen lakisääteisiin tehtäviin kuuluvat suojametsäalueen ja korkeiden alueiden seuranta. |
Ágga: Meahccedutkanlágádusa lágasmearriduvvon doaimmaide gullá čuovvut suodjevuovdeguovllu ja alla guovlluid. |
| Metsäntutkimuslaitos esitti lausunnossaan yhteistyön tiivistämistä Metsähallituksen kanssa. |
Meahccedutkanlágádus árvalii cealkámušastis ahte dat háliidivččii bargagoahtit eanet Meahciráđđehusain. |
| 14 Käyttöoikeuksien vuokraus ja luovutus |
14 Geavahanvuoigatvuođaid láigoheapmi ja luohpadeapmi |
| Alueella ei ole ympärivuotista asutusta. |
14.1 Dálá dilli Guovllus ii ássojuvvo birra jagi. |
| Tarvantovaaran erämaa-alueen sisällä on yksityismaita ja -vesiä 22 tilalla yhteensä 300 ha, 43 palstaa (kuva 8). |
Darvvatvári meahcceguovllu siste leat priváhtaeatnamat ja -čázit 22 dálus oktiibuot 300 ha, 43 bálsttá (govva 8). |
| Erämaa-alueen sisällä olevat yksityistilat eivät kuulu erämaa-alueeseen eivätkä Natura 2000 -suojelualueverkostoon. |
Meahcceguovllu siskkobeale priváhtadálut eai gula meahcceguvlui eaige Natura 2000 -suodjalanguovlofierpmádahkii. |
| Useimmille yksityistiloille on rasiteoikeus olemassa olevia polkuja pitkin, ja osa erämaa-alueen yksityismaista on rakennettuja. |
Eanas priváhtadáluide lea servituhttavuoigatvuohta dálá máđijaid mielde, ja oassi meahcceguovllu priváhtaeatnamiin leat huksejuvvon. |
| Porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain (45/2000) mukaisia tukikohtia erämaa-alueella on 12 kpl, joista kahdeksan sijaitsee Salvasjärvellä, kaksi Salttijärvellä, yksi Siilaslompolossa (Silisluoppal) ja yksi Syväjärvellä (taulukko 5, kuva 8). |
Luondduealáhuslága (45/2000) mieldásaš doarjjabáikkit meahcceguovllus lea 12, main gávcci leat Sálvvošjávrris, guokte Sáltejávrris, okta Silisluobbalis ja okta Čiekŋalisjávrris (tabealla 5, govva 8). |
| Tarvantovaaran erämaa-alueella on 12 kpl vanhoja kalastuksen, metsästyksen ja hillastuksen tukikohtia, joista viidelle Metsähallitus on tehnyt käyttöoikeussopimuksen Enontekiön kuntakohtaisessa yhteistyöryhmässä vuonna 1993 sovittujen periaatteiden mukaisesti (taulukko 5, kuva 8). |
Darvvatvári meahcceguovllus leat boares guolástan-, meahcástan- ja lubmendoarjjabáikkit 12. Dáin viđa doarjjabáikái Meahciráđđehus lea dahkan geavahanvuoigatvuođasoahpamuša Eanodaga ovttasbargojoavkkus 1993:s sohppojuvvon prinsihpaid mielde (tabealla 5, govva 8). |
| Lisäksi Salvasjärvellä on yksi kalastustukikohdan vuokrasopimus. |
Dasa lassin Sálvvošjávrris lea láigosoahpamuš ovtta guolástandoarjjabáikái. |
| Rajavartiolaitoksella on sopimukset kahteen partiomajan vuokra-alueeseen: Salvasjärvelle ja Syväjärvelle (taulukko 5, kuva 8). |
Rádjegozáhusas leat soahpamušat guovtti láigoguvlui gozihanbartta várás: Sálvvošjávrái ja Čiekŋalisjávrái (tabealla 5, govva 8). |
| Urtivaaran vanha Rajavartiolaitoksen tupa siirtyi Paliskuntain yhdistykselle vuonna 2002. Suomi huolehtii tällä alueella valtakuntien välisestä poroaidasta. |
Rádjegozáhusa boares barta Urdeváris sirdašuvai Bálgosiid ovttastussii 2002:s. Suopma fuolaha dán guovllus riikkaid gaskasaš boazoáiddis. |
| Käsivarren paliskunnalla on Tarvantojoella Ylimmäisessä Kärppälommolissa paimentopaikka ja tupa (taulukko 5, kuva 8). |
Giehtaruohttasa bálgosis lea Darvvatjoga siste Ylimmäinen Kärppälommolis guođohanbáiki ja barta (tabealla 5, govva 8). |
| Paliskunnalla on myös Salvasjärvellä poronhoitolain (848/1990) mukainen paimentopaikka, jolla sijaitsee mm. kesämerkintäaita ja erotusaita. |
Bálgosis lea maiddái Sálvvošjávrris boazodoallolága (848/1990) mieldásaš guođohanbáiki, gos lea ee. geassemearkun- ja rátkingárdi. |
| Lisäksi paliskunnalla on Sarvivaaran eteläpuolella, noin 3 km Kultiman kylältä pohjoiseen, vuokrasopimus noin 7 ha:n alueesta, jolla sijaitsee vuonna 2003 rakennettu poroerotuspaikka. |
Dasa lassin bálgosis lea Sarvivaara lulábealde, sullii golbma kilomehtera Gulddáma gilis davásguvlui, láigosoahpamuš sullii 7 hektára eananviidodahkii, mas lea 2003:s huksejuvvon rátkingárdi. |
| Metsästysseura Luova ry:llä on vuokrasopimus kahdeksasta hirvenmetsästyslavan sijoituspaikasta. |
Meahcástansearvi Luova ry:s lea láigosoahpamuš gávcci ealgabivdinluovi ceggemis. |
| Näistä kolme sijaitsee Tarvantovaaran erämaa-alueen itäosassa Salvasjoen varressa ja Luovavaaralla (kuva 8). |
Dáin golbma leat Darvvatvári meahcceguovllu nuorttageahčen Sálvvošjoga siste ja Luovveváris (govva 8). |
| 1 Käyttöoikeuksien luovuttaminen erämaa-alueilta |
14.1.1 Geavahanvuoigatvuođaid luohpadeapmi meahcceguovlluin |
| Valtionmaan ja sen käyttöoikeuksien luovuttamisesta on säädetty erämaalain (62/1991) 4. §:n 1. momentissa, jossa sanotaan: ”Erämaa-alueeseen kuuluvaa valtion omistamaa maa-aluetta tai siihen kohdistuvaa käyttöoikeutta ei saa luovuttaa eikä antaa vuokralle ilman valtioneuvoston lupaa. |
Stáhtaeatnama ja geavahanvuoigatvuođaid luohpadeami birra lea mearriduvvon meahcceguovlolága (62/1991) 4. § 1. momeanttas. Das daddjojuvvo: ”Meahcceguvlui gullevaš stáhtaeatnama dahje dasa guoskevaš geavahanvuoigatvuođa ii oaččo luohpadit iige láigohit (addit láigui) stáhtaráđi lobi haga. |
| ” 2. momentissa todetaan poikkeukset pääsääntöön: |
” Nuppi momeanttas daddjojuvvojit spiehkastagat váldonjuolggadussii: |
| Lupaa ei kuitenkaan tarvita käyttöoikeuden luovuttamiseen porotalouden, kalastuksen, metsästyksen tai keräilyn tarpeisiin 7 §:ssä mainitun hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisesti eikä alueen luovuttamiseen sellaista hanketta varten, joka on tarpeen puolustusvalmiuden tai Rajavartiolaitoksen toiminnan kannalta. |
Lohpi ii goittot dárbbašuvvo geavahanvuoigatvuođa luohpadeapmái boazodoalu, guolástusa, meahccebivddu dahje čoaggima dárbbuide 7 §:s namuhuvvon dikšun- ja geavahanplána mielde iige guovllu luohpadeapmái dakkár fitnu várás, masa lea dárbu bealuštangárvvisvuođa dahje rádjegozihandoaimma dáfus. |
| Pykälän 3. momentti sanoo: ”Maa-alueen tai siihen kohdistuvan käyttöoikeuden luovuttamiseen ja vuokraamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudesta luovuttaa valtion maaomaisuutta ja tuloa tuottavia oikeuksia annetussa laissa (687/78) [nyk. 973/2002] säädetään. |
Paragráfa goalmmát momeanttas daddjojuvvo, ahte ”eananbihtá dahje dasa guoskevaš geavahanvuoigatvuođa luohpadeapmái ja láigoheapmái heivehuvvo muđui, mii lágas 678/78 (láhka vuoigatvuođas luohpadit stáhta eananopmodaga ja sisaboađuid bukti vuoigatvuođaid) [973/2002] mearriduvvo”. |
| ” Erämaalain (62/1991) yksityiskohtaiset perustelut selvittävät edelleen asiaa. |
Meahcceguovlolága (62/1991) dárkilet ákkastallamat čilgejit ain ášši. |
| Luovuttamiskiellon tarkoituksena on turvata erämaan säilyminen erämaana estämällä yksityinen rakentaminen – esimerkiksi lomakeskusten rakentaminen. |
Luohpadangielddu ulbmilin lea dorvvastit meahcceguovllu seailuma meahcceguovlun, nu ahte hehttejuvvo priváhtahuksen – ovdamearkka dihte luopmoguovddážiid huksen. |
| Säännös ei kuitenkaan ole ehdoton. |
Njuolggadus ii leat goittot loahpalaš. |
| Valtioneuvosto voi luovuttaa käyttöoikeuden, jos suunnitellulla hankkeella on yleisen edun kannalta huomattava merkitys. |
Stáhtaráđđi sáhttá luohpadit geavahanvuoigatvuođa, jos plánejuvvon fidnu mearkkaša ollu oktasaš ávkki dihte. |
| Perusteluissa todetaan myös, että säännös ei koske vesialueiden käyttöoikeuksia. |
Ákkastallamiin daddjojuvvo maiddái, ahte njuolggadus ii guoskka čáhceguovlluid geavahanvuoigatvuođaide. |
| Maa-alueeseen kohdistuva käyttöoikeuden luovuttaminen tarkoittaa maan vuokrasopimukseen rinnastettavaa enintään viiden (5) vuoden sopimusta. |
Eananbihtá geavahanvuoigatvuođa luohpadeapmi oaivvilda eatnama láigosoahpamuššii buohtastahtti, guhkimustá viđa (5) jagi soahpamuša. |
| Metsähallituksen omistaman erämaassa sijaitsevan rakennuksen lyhytaikainen vuokraaminen virkistyskäytön tarpeisiin ei ole erämaalain 4. §:n mukaista käyttöoikeuden luovuttamista. |
Jos vistti, man Meahciráđđehus oamasta meahcceguovllus, láigoha oanehis áigái lustageavaheami dárbbuide, de dat ii oaivvil meahcceguovlolága 4. §:a mieldásaš geavahanvuoigatvuođa luohpadeami. |
| Käyttöoikeuden luovuttaminen edellyttää tuvan vuokraamisen lisäksi myös maapohjan vuokraamista tai käyttöoikeuden luovuttamiseen rinnastettavaa pitkäaikaisempaa vuokrasopimusta. |
Geavahanvuoigatvuođa luohpadeapmi gáibida stobu láigoheami lassin maiddái eananvuođu láigoheami dahje geavahanvuoigatvuhtii buohtastahtti guhkitáigásaš láigosoahpamuša. |
| Vuokrakämpän tai isännöidyn vuokratuvan vuokraaminen viikoksi tai kahdeksi ei siten ole erämaalain vastaista käyttöoikeuden luovuttamista – kuten ei myöskään kalastus-, metsästys-, yrittäjä- tai moottorikelkkalupien myynti. |
Láigostobu dahje isidaston láigostobu láigoheapmi ovtta dahje guovtti vahkkui ii leat nappo meahcceguovlolága vuostásaš geavahanvuoigatvuođa luohpadeapmi – nugo ii maiddái guolástan-, meahcástan-, fitnodat- dahje mohtorgielkálobiid vuovdin. |
| Ne ovat lähinnä alueen virkistyskäytön ohjauskeinoja. |
Dat gullet vuosttažettiin guovllu lustageavaheami stivrenvugiide. |
| Erämaalain voimaantulo- ja siirtymäsäännöksissä on myös käyttöoikeuksiin liittyviä säädöksiä. |
Meahcceguovlolága fápmuiboahtin- ja sirdašuvvannjuolggadusain leat maiddái geavahanvuoigatvuođaide guoskevaš njuolggadusat. |
| Niissä todetaan: |
Dain daddjojuvvo: |
| Erämaa-alueisiin tämän lain voimaantullessa kohdistuvat rasiteoikeudet ja niihin rinnastettavat käyttöoikeudet sekä vuokrasopimukset jäävät edelleen voimaan. |
Meahcceguovlluide dán lága fápmuiboađedettiin guoskevaš servituhttavuoigatvuođat ja daidda buohtastahtti geavahanvuoigatvuođat ja láigosoahpamušat báhcet ainge fápmui. |
| Metsähallitus voi jatkaa sopimukseen perustuvien oikeuksien voimassaoloaikaa vahvistetun hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisesti. |
Meahciráđđehus sáhttá joatkit soahpamuššii vuođđuduvvi vuoigatvuođaid gustonáiggi nannejuvvon dikšun- ja geavahanplána mielde. |
| 14.2 Tavoitteet ja toimenpiteet |
14.2 Ulbmilat ja doaibmabijut |
| 1) Metsähallitus jatkaa alueella sijaitsevien Rajavartiolaitoksen tupien vuokrasopimuksia. |
1) Meahciráđđehus joatká guovllus leahkki Rádjegozáhusa barttaid láigosoahpamušaid. |
| Mikäli rajavartiosto luovuttaa Metsähallitukselle tulevaisuudessa jonkin tuvan, päättää Metsähallitus tuvan käytöstä suunnitelmassa esitetyn vyöhykejaon linjausten mukaisesti kuultuaan asiassa ensin sidosryhmiä ja ottaen porotalouden edut huomioon. |
Jos Rádjegozáhus luohpada Meahciráđđehussii boahtteáiggis juoga bartta, de mearrida Meahciráđđehus bartta geavaheamis plánas árvaluvvon avádatjuogu váldočuoggáid mielde, go lea vuos gullan čanasjoavkkuid ja váldán vuhtii boazodoalu beroštumiid. |
| Erityisesti neuvotellaan Käsivarren paliskunnan käyttötarpeesta tuville. |
Erenoamážit ráđđádallojuvvo Giehtaruohttasa bálgosa geavahandárbbus barttaide. |
| Peruste: Erämaalain (62/1991) 4. §:n mukaan käyttöoikeuksia voidaan myöntää luontaiselinkeinon harjoittajien tukikohtatarpeiden lisäksi puolustushallinnon ja rajanvalvonnan tarpeisiin. |
Ákkat: Meahcceguovlolága (62/1991) 4. §:a mielde geavahanvuoigatvuođaid sáhttá mieđihit luondduealáhusbargiide doarjjabáikedárbbuid lassin maiddái bealuštanhálddahusa ja rádjegoziheami dárbbuide. |
| Virkistyskäytön ohjaaminen ja ristiriitojen hallinta sekä porotalouden turvaaminen. |
Lustageavaheami stivren, ruossalasvuođaid hálddašeapmi ja boazodoalu dorvvasteapmi. |
| 2) Metsähallitus jatkaa voimassa olevia, luontaiselinkeinojen harjoittamiseen liittyviä vuokra- ja käyttöoikeussopimuksia edellyttäen, että tukikohtia käytetään luontaiselinkeinojen harjoittamiseen. |
2) Meahciráđđehus joatká dálá luondduealáhusaiguin bargamii guoskevaš láigo- ja geavahanvuoigatvuođasoahpamušaid dainna eavttuin, ahte doarjjabáiki geavahuvvo luondduealáhusaiguin bargamii. |
| Peruste: Erämaalain 12. §:n voimaantulo- ja siirtymäsäännökset. |
Ágga: Meahcceguovlolága 12. §:a fápmuiboahtin- ja sirdašuvvannjuolggadusat. |
| 3) Poronhoidon tarvitsemat uudet rakennukset keskitetään pääsääntöisesti Käsivarren paliskunnan paimentopaikoille olemassa olevien rakennusten tai rakennelmien yhteyteen. |
3) Boazodoalus dárbbašlaš ođđa visttit čohkkejuvvojit eanas Giehtaruohttasa bálgosa guođohanbáikkiide dálá visttiid dahje rusttegiid oktavuhtii. |
| Käsivarren paliskunnan paimentopaikkojen sijaintia voidaan tarvittaessa muuttaa paliskunnan esityksen mukaisesti. |
Giehtaruohttasa bálgosa guođohanbáikkiid saji sáhttá dárbbu mielde muhttit bálgosa árvalusa mielde. |
| Peruste: Poronhoidon edellytysten turvaaminen sekä Käsivarren paliskunnan yleisen kokouksen esitys. |
Ágga: Boazodoalu vejolašvuođaid dorvvasteapmi ja Giehtaruohttasa bálgosa almmolaš čoahkkima árvalus. |
| 4) Metsähallitus voi luovuttaa porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain (45/2000) mukaisia erityisen etuuden käyttöoikeuksia tukikohdan sijoittamista varten. |
4) Meahciráđđehus sáhttá luohpadit boazodoalu ja luondduealáhusaid ruhtadanlága (45/2000) mielde sierra ovddu geavahanvuoigatvuođaid doarjjabáikki bidjama várás. |
| Edellytyksenä on, että hakijan on täytettävä porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain kriteerit. |
Eaktun lea dat, ahte ohcci galgá deavdit boazodoalu ja luondduealáhusaid ruhtadanlága ákkaid. |
| Tukikohdat tulee – mikäli mahdollista ja tarkoituksenmukaista – perustaa jo olemassa olevien rakennusten tai rakennelmien yhteyteen. |
Jos dat lea vejolaš ja orru leamen vuogas, de doarjjabáikkiid galgá vuođđudit dálá visttiid dahje rusttegiid oktavuhtii. |
| Käyttöoikeuksien luovuttamisesta päätettäessä on otettava huomioon erämaan käyttöä ohjaavat säädökset. |
Geavahanvuoigatvuođaid luohpadeamis mearridettiin galgá váldit vuhtii daid njuolggadusaid, mat stivrejit meahcceguovllu geavaheami. |
| Käyttöoikeussopimukset tehdään toistaiseksi voimassa oleviksi. |
Geavahanvuoigatvuođasoahpamušat dahkkojuvvojit nu, ahte dat leat doaisttážii fámus. |
| Tätä etuutta saa käyttää vain porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain (45/2000) edellyttämiin tarkoituksiin. |
Dán ovddu oažžu geavahit dušše luondduealáhuslága gáibidan ulbmiliidda. |
| Em. lain (62 §, 4 mom.) perusteella Metsähallitus voi – työvoima- ja elinkeinokeskuksen annettua lausunnon – peruuttaa myönnetyn erityisen etuuden, jos etuutta ei voida pitää luontaiselinkeinon harjoittamisen kannalta enää perusteltuna. |
Boazodoalu ja luondduealáhusaid ruhtadanlága (62 §, 4 mom.) vuođul Meahciráđđehus sáhttá, dan maŋŋá go bargofápmo- ja ealáhusguovddáš lea addán cealkámuša, geassit juo mieđihuvvon sierra ovddu, jos dan ii sáhte šat ákkastallat luondduealáhusdárbbuiguin. |
| Asuinrakennuksen rakentamiseen oikeuttava käyttörajoitus tarkoittaa enintään 32 m:n suuruista rakennusta. |
Ássanvistti huksemii vuoigadahtti geavahanráddjehus oaivvilda eanemustá 32 njealjehasmehtera sturrosaš vistti. |
| Metsähallitus pyytää metsästykseen liittyvistä käyttöoikeuksista lausunnon Enontekiön riistanhoitoyhdistykseltä ja kalastukseen liittyvistä Enontekiön kalatalousneuvottelukunnalta. |
Meahciráđđehus bivdá meahccebivdui guoskevaš geavahanvuoigatvuođain cealkámuša Eanodaga fuođđodikšunovttastusas ja guolástussii guoskevaš geavahanvuoigatvuođain cealkámuša Eanodaga guolledoalloráđđádallangottis. |
| Lisäksi Metsähallitus pyytää kaikista hakemuksista lausunnot Käsivarren paliskunnalta. |
Dasa lassin Meahciráđđehus bivdá buot ohcamušaid birra cealkámušaid Giehtaruohttasa bálgosis. |
| Rakennuspaikat tulee tarkastaa yhdessä Museoviraston kanssa. |
Huksenbáikkiid galgá dárkkistit ovttas Museovirastoin. |
| Peruste: Poronhoitajien ja luontaiselinkeinoista pääasiallisen toimeentulonsa saavien ihmisten tukikohtatarpeet on voitu ja voidaan edelleen järjestää porotila- ja luontaiselinkeinolain mukaan. |
Ágga: Boazodolliid ja dakkár olbmuid, geat ožžot oaiveáššálaš áigáiboađuset luondduealáhusain, doarjjabáikedárbbuid leat sáhttán ja sáhttá ainge lágidit boazodállo- ja luondduealáhuslága mielde. |
| Luontaiselinkeinotilalain mukaan Metsähallitus on velvollinen osoittamaan luontaiselinkeinon harjoittajalle tukikohtapaikan valtionmailta edellyttäen, että se on luontaiselinkeinon harjoittamisen kannalta perusteltua. |
Luondduealáhuslága mielde Meahciráđđehus lea geatnegahtton čujuhit luondduealáhusbargái doarjjabáikki stáhtaeatnamiin dainna eavttuin, ahte dan sáhttá ákkastallat luondduealáhusain bargama dáfus. |
| On huomattava, että erämaalaki ei velvoita Metsähallitusta luovuttamaan alueeseen liittyvää käyttöoikeutta. |
Gánnáha fuomášit ahte meahcceguovloláhka ii geatnegahte Meahciráđđehusa luohpadit guvlui guoskevaš geavahanvuoigatvuođa. |
| Se vain antaa siihen mahdollisuuden – poikkeuksena pääsäännöstä, joka kieltää luovuttamisen. |
Dat dušše addá dasa vejolašvuođa – spiehkastahkan váldonjuolggadusas, mii gieldá luohpadeami. |
| Siten Metsähallitus voi säädellä tukikohtien määrää erämaalain tarkoitusten mukaan. |
Ná Meahciráđđehus sáhttá muddet doarjjabáikkiid meari meahcceguovlolága ulbmiliid mielde. |
| 5) Vanhoille käyttöoikeussopimuksettomille rakennuksille voidaan tehdä omistajan hakemuksesta käyttöoikeussopimukset, mikäli niiden kunto ja omistajat täyttävät seuraavat kriteerit: |
5) Boares visttiide, main ii leat geavahanvuoigatvuođasoahpamuš, sáhttá dahkat eaiggáda ohcama vuođul geavahanvuoigatvuođasoahpamušaid, jos daid dálá dilli ja eaiggádat devdet čuovvovaš ákkaid: |
| 1) rakennus on rakennettu ennen erämaalain voimaantuloa (17.1. 1991) 2) rakennus on asumiskelpoinen 3) rakennuksen omistaja on paikkakuntalainen 4) omistaja käyttää rakennusta metsästyksen, kalastuksen tai keräilyn tukikohtana 5) rakennukselle hankitaan kunnan myöntämä rakennuslupa. |
1) visti lea huksejuvvon ovdal meahcceguovlolága fápmuiboahtima (17.1.1991) 2) visti lea oruhahtti 3) vistti eaiggát lea girjjiin báikegottis 4) eiggát geavaha vistti meahccebivddu, guolástusa dahje čoaggima doarjjabáikin 5) vistái háhkkojuvvo gieldda mieđihan huksenlohpi. |
| Käyttöoikeussopimus tehdään aluksi viideksi vuodeksi, minkä jälkeen seuraavat sopimukset voidaan tehdä kymmenen vuoden pituisina. |
Geavahanvuoigatvuođasoahpamuš dahkkojuvvo álggos viđa jahkái, man maŋŋá soahpamušaid sáhttá dahkat ain logi jahkái hávil. |
| Niille omistajille, jotka saavat käyttöoikeussopimuksen, voidaan antaa lupa korjata rakennusta, muttei laajentaa sitä. |
Daidda eaiggádiidda, geat ožžot geavahanvuoigatvuođasoahpamuša, sáhttá addit lobi divvut vistti, muhto ii viiddidit dan. |
| Ennen korjausta omistajan on annettava Metsähallitukselle selvitys korjaussuunnitelmasta. |
Ovdal divvuma eaiggát galgá addit Meahciráđđehussii čielggadusa divvunplánas. |
| Käyttöoikeussopimuksella ei ole vapaata siirto-oikeutta. |
Geavahanvuoigatvuođasoahpamušas ii leat friddja sirdinvuoigatvuohta. |
| Käyttöoikeussopimus voidaan siirtää paikkakuntalaiselle henkilölle, joka käyttää rakennusta kotitarvekalastuksen, metsästyksen tai keräilyn tukikohtana. |
Geavahanvuoigatvuođasoahpamuša sáhttá sirdit báikegoddelažžii, jos dát geavaha vistti ruovttudárboguolástusa, meahccebivddu dahje čoaggima doarjjabáikin. |
| Perintönä tehtävä siirto edellyttää sitä, että henkilö on paikkakuntalainen ja rakennuksen käyttötarkoitus säilyy entisellään. |
Árbin sirdin gáibida dan, ahte olmmoš lea báikegoddelaš ja vistti geavahanulbmil bissu ovddežin. |
| Ne rakennukset, jotka katsotaan asumiskelvottomiksi, jätetään luonnon hoidettaviksi. |
Ássamii dohkkemeahttumin gehččojuvvon visttit guđđojuvvojit mieskat. |
| Mikäli joku alkaa korjata tällaista asumiskelvottomaksi luokiteltua rakennusta, on Metsähallituksen ryhdyttävä toimenpiteisiin rakennuksen poistamiseksi erämaa-alueelta. |
Jos gii nu divvugoahtá dákkár vistti, de Meahciráđđehus galgá bargagoahtit dan ovdii ahte visti jávkaduvvo meahcceguovllus. |
| Samoin menetellään kaikkien uusien rakennusten osalta, joita erämaa-alueelle mahdollisesti rakennetaan. |
Seammaládje meannuduvvo buot ođđa visttiid hárrái, mat meahcceguvlui vejolaččat huksejuvvojit. |
| Niiden asumiskelpoisten rakennusten osalta, joille ei löydy omistajaa tai joiden omistaja ei halua tehdä käyttöoikeussopimusta, Metsähallitus ryhtyy lainmukaisiin toimenpiteisiin rakennuksen poistamiseksi erämaa-alueelta. |
Daid ássamii dohkkemeahttun visttiid hárrái, maidda ii gávdno eaiggát dahje eaiggát ii háliit dahkat geavahanvuoigatvuođasoahpamuša, Meahciráđđehus álgá lágalaš doaimmaide vistti jávkadan dihte meahcceguovllus. |
| Mikäli rakennuksen omistaja ei asu paikkakunnalla käyttöoikeussopimusta uudistettaessa ja rakennukselle ei ole muuta paikkakuntalaista kriteerit täyttävää omistajaa, rakennus tulee purkaa. |
Jos vistti eaiggát ii ása báikegottis geavahanvuoigatvuođasoahpamuša ođasmahtedettiin, iige vistái gávdno báikegottis eará eaiggát, guhte deavddášii mearriduvvon ákkaid, de visti galgá gaikkoduvvot. |
| Perusteet: Rakennukset ovat olleet ja ovat vieläkin tärkeitä tukikohtia liikuttaessa tiettömässä erämaassa. |
Ákkat: Visttit leat leamaš ja leat ainge dehálaš doarjjabáikkit, go olbmot johtalit geainnuhis meahcceguovllus. |
| Toisaalta tarpeettomaksi käyneiden rakennusten poistaminen lisää erämaisuutta. |
Nuppe dáfus dárbbašmeahttun visttiid jávkadeapmi lasiha meahcceguovloiešlági. |
| Käytäntö on sovittu Enontekiön kuntakohtaisessa yhteistyöryhmässä 19.10. 1993. Enontekiöläisten tasapuolinen kohtelu: Pöyrisjärven erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelmassa (Metsähallitus 2006) esitettiin vastaavaa käytäntöä. |
Dán meannudanvuogi birra lea sohppojuvvon Eanodaga gieldda ovttasbargojoavkkus 19.10.1993. Eanodaga ássiid bealehis gieđahallan: Bievrrašjávrri meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplánas (Meahciráđđehus 2006) árvaluvvui váldojuvvot atnui seammalágan vierru. |
| 14.3 Seuranta |
14.3 Čuovvun |
| Metsähallitus seuraa Tarvantovaaran erämaa-alueen käyttöoikeuksien vuokrausta ja luovutusta Ylä-Lapin luonnonvarasuunnitelmassa (Sandström ym. 2000) sekä Metsähallituksen ympäristö- ja laatujärjestelmässä sovituin mittarein, joista erämaa-alueelle sopivia ovat hakemukset ja niiden käsittelyajat sekä Enontekiön yhteistyöryhmän arviot. |
Meahciráđđehus čuovvu Darvvatvári meahcceguovllu geavahanvuoigatvuođaid láigoheami ja luohpadeami Davvi-Lappi luondduriggodatplánas (Sandström ee. 2000) ja Meahciráđđehusa biras- ja kvalitehtavuogádagas sohppojuvvon mihtidanvugiiguin, main meahcceguvlui heivejit ohcamušat ja daid gieđahallanáiggit ja Eanodaga ovttasbargojoavkku árvvoštallamat. |
| 15 Valvonta |
15 Goziheapmi |
| Metsähallitus valvoo luonnonsuojelualueiden käyttöä viranomaisena ja alueiden haltijana. |
Meahciráđđehus goziha luonddusuodjalanguovlluid geavaheami eiseváldin ja guovlluid hálddašeaddjin. |
| Metsähallituksen valvontatoiminnan koordinoinnista ja organisoinnista alueilla vastaavat erätarkastajat. |
Meahciráđđehusa gozihandoaimma oktiiheiveheamis ja lágideamis guovlluin vástidit meahccedárkkisteaddjit. |
| Erätarkastajien toimivaltuudet perustuvat lakiin Metsähallituksen erävalvonnasta (1157/2005). |
Meahccedárkkisteaddji doaibmavuoigatvuođat vuođđuduvvet láhkii Meahciráđđehusa meahccegoziheamis (1157/2005). |
| Erävalvonta kuuluu myös poliisin ja rajavartioston virkatehtäviin. |
Dasa lassin meahccegoziheapmi gullá bolesa virgedoaimmaide ja Rádjegozáhusa virgedoaimmaide rádjegoziheami oktavuođas. |
| Erätarkastajien toimenkuvaan kuuluu koordinoida valvontayhteistyötä yhteistyöviranomaisten ja Metsähallituksen oman henkilöstön kanssa. |
Meahccedárkkisteaddjit galget barggusteaset oktiiheivehit gozihanovttasbarggu ovttasbargoeiseválddiiguin ja Meahciráđđehusa iežas bargoveagain. |
| Valvontayhteistyöviranomaiset ovat pääasiassa poliisi, Rajavartiolaitos, tulli, TE-keskus, ympäristökeskus, kalastusalueet, riistanhoitoyhdistykset ja riistanhoitopiiri. |
Gozihanovttasbargoeiseválddit leat vuosttažettiin boles, Rádjegozáhus, tuollu, BE-guovddáš, [ealáhus-, johtalus- ja] birasguovddáš, guolástanguovllut, fuođđodikšunovttastusat ja fuođđodikšunbire. |
| Osalle yhteistyöviranomaisten henkilöstöä on kirjoitettu Metsähallituksen valvontakortti, joka antaa valtuudet tarkastaa toiminnan luvallisuuden valtion alueilla myös vapaa-aikana. |
Ovttasbargoeiseválddiin soapmásiidda lea čállojuvvon Meahciráđđehusa gozihangoarta, mii addá sidjiide vuoigatvuođa dárkkistit doaimma lobálašvuođa stáhtaeatnamiin maiddái astoáiggis. |
| Metsähallituksen henkilöstö tekee luontovalvontaa oman työn ohessa omaan toimialaansa liittyen. |
Meahciráđđehusa bargit gozihit luonddu bargguset lassin iežaset doaibmasuorggi olis. |
| Osa henkilöstöstä on perehtynyt erävalvontaan laajasti. |
Muhtumat sis leat oahpásmuvvan meahccegoziheapmái viidát. |
| Jokaisen velvollisuus on vähintäänkin ilmoittaa havaitsemistaan rikkeistä erätarkastajalle. |
Juohkehaš lea geatnegahtton unnimustá almmuhit meahccedárkkisteaddjái dain rihkkumušain, maid áicá. |
| Valvonnan yhteistoimintaa tehdään käytännössä yhteisellä suunnittelulla, yhteispartioinnilla, valvontatapahtumilla ja tietoja vaihtamalla. |
Goziheami ovttasdoaibma čađahuvvo iešalddes oktasaš plánema bokte, ovttasgozihemiin, gozihankampánnjaiguin ja dieđuid lonohallamiin. |
| Toimintaa saadaan tehostettua yhteistoiminnalla yhdistämällä resursseja ja kohdentamalla ne oikeisiin kohteisiin. |
Ovttasdoaimma sáhttá beavttálmahttit nu, ahte resurssat ovttastahttojit ja čujuhuvvojit rivttes čuozáhagaide. |
| Yhteistoiminnalla saadaan myös näkyvyyttä valvontaan. |
Ovttasdoaimma bokte maiddái čalmmustahttojuvvo goziheapmi. |
| Valvonnalla on tärkeä ennaltaehkäisevä vaikutus rikosten ja luvattoman toiminnan ehkäisyyn. |
Gozihemiin sáhttá maiddái buorebut ovddalgihtii dustet rihkkosiid ja lobihis doaimmaid. |
| Metsähallituksen valvonnan tärkeät pääpainoalueet ovat Tarvantovaaran erämaa-alueella sekä laillisuuden että luvallisuuden valvonnassa seuraavat: |
Goziheamis lea dehálaš hehttet ovddalgihtii rihkkosiid ja lohperihkkumušaid. Meahciráđđehusa meahccegoziheamis Darvvatvári meahcceguovllus guovddážis leat čuovvovaš áššit: |
| • metsästyksen, kalastuksen, erämaalain, luonnonsuojelulain ja maastoliikennelain valvonta |
• meahcástan-, guolástan-, meahccejohtalus- ja luonddusuodjalannjuolggadusaid goziheapmi |
| • suurpetoihin kohdistuvien laittomuuksien valvonta |
• stuorranávddiide čuohcci lágahisvuođaid goziheapmi |
| • käyttöoikeus- ja vuokrasopimusten noudattaminen |
• geavahanvuoigatvuođa- ja láigosoahpamušaid čuovvun |
| • jäte- ja ympäristösuojelulakien säädöksien valvonta |
• bázahus- ja birassuodjalanlágaid njuolggadusaid goziheapmi |
| • jokamiesoikeuksien valvonta |
• juohkeolbmovuoigatvuođaid rihkkumat |
| • luonnossa liikkuvien opastaminen kestävään ja ympäristötietoiseen luonnonkäyttöön |
• luonddus johtaleddjiid láidesteapmi bistevaš ja birasdiđolaš luonddugeavaheapmái |
| • uhanalaisten eläinlajien pesinnän tarkastus ja seuranta (mahdollisten häiriötekijöiden valvonta). |
• áitatvuloš eallišlájaid beasseguovllut dárkkistuvvojit guktii jagis ja seammás čuvvojuvvojit vejolaš heađuštusat. |
| Laajojen luonnonsuojelu- ja erämaa-alueiden valvonta kolmen (tilanne vuonna 2008) erätarkastajan voimin on erittäin haastava tehtävä, eikä onnistu ilman tehokasta yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. |
Lea hui stuorra hástalus gozihit dáid guovlluid golmmain (dilli 2008:s) meahccedárkkisteaddjiin, iige dat lihkostuva, jos sii eai bargga beaktilit ovttas eará doaibmiiguin. |
| Metsähallituksen vakituisten erätarkastajien määrän lisääminen edellyttäisi lisärahoitusta. |
Meahcceráđđehusa bissovaš meahccedárkkisteaddjiid meari lasiheapmi gáibidivččii lásseruhtadeami. |
| Ensisijainen keino alueiden valvonnan tehostamisessa on tällä hetkellä yhteistyön tiivistäminen ja nykyisten resurssien tarkka kohdentaminen. |
Ovddemus vuohki guovlluid goziheapmi beavttálmahttimis lea dál ovttasbarggu lávgadeapmi ja dálá resurssaid dárkkes čuozaheapmi. |
| Nykyisellään rajavartiosto tarjoaa kiinteää yhteistyötä Metsähallituksen henkilöstöön, joilla on hyvä paikallistuntemus ja eri säädösten tuntemus. |
Dán áigge Rádjegozáhus bargá ollu ovttas Meahciráđđehusa bargiiguin, geat dovdet bures báikkiid ja dovdet njuolggadusaid. |
| 15.2 Tavoitteet ja toimenpiteet |
15.2 Ulbmilat ja doaibmabijut |
| • Edellä mainittujen valvonnan pääpainoalueiden valvonta tulee saada järjestettyä Tarvantovaaran alueella toistuvaksi ja säännölliseksi. |
• Ovdalis máinnašuvvon goziheami deattuhusguovlluid goziheapmi galgá lágiduvvot jeavddalaš doaibman Darvvatvári guovllus. |
| • Tarvantovaaran erämaa-alueen valvontaresursseja pyritään lisäämään ensisijassa viranomaisvalvontayhteistyötä tehostamalla sekä Metsähallituksen oman henkilökunnan muun työn ohella tekemää valvontaa tehostamalla. |
• Darvvatvári meahcceguovllu gozihanresurssaid geahččalit lasihit vuosttažettiin eiseválddiid gozihanovttasbarggu beavttálmahttima bokte ja maiddái nu, ahte Meahciráđđehusa bargit geahččalit eará barggu lassin leat beaktileappot mielde gozihanbarggus. |
| • Erätarkastaja vastaa valvonnan koordinoinnista ja organisoinnista yhteistyössä Metsähallituksen henkilöstön ja valvontaviranomaisten kanssa. |
• Meahccedárkkisteaddji vástida goziheami oktiiheiveheamis ja lágideamis ovttasráđiid Meahciráđđehusa bargiiguin ja gozihaneiseválddiiguin. |
| 16.1 Vuotuiset kustannukset |
16.1 Jahkásaš golut |
| Metsähallituksen Lapin luontopalvelut vastaa erämaa-alueella virkistyskäytön palvelurakenteiden huollosta ja kunnossapidosta, erämaaluonnon suojelusta, suurpetojen sekä uhanalaisten eläin- ja kasvilajien seurannasta, riistakantojen seurannasta, kalavesien hoidosta, erävalvonnasta ja opastuksesta. |
Meahciráđđehusa Davvi-Lappi luonddudikšunguovlu vástida meahcceguovllus lustageavaheami bálvalanrusttegiid fuolaheamis ja bajásdoallamis, meahcceguovloluonddu suodjaleamis, stuorranávddiid ja áitatvuloš ealli- ja šaddošlájaid čuovvumis, fuođđonáliid čuovvumis, guollečáziid dikšumis, meahccegoziheamis ja oahpisteamis. |
| Nämä vuotuiset yhteiskunnalliset tehtävät aiheuttavat kustannuksia yhteensä 17 000 euroa/vuosi. |
Dát jahkásaš servodatlaš doaimmat dagahit goluid oktiibuot 17 000 euro/jahki. |
| Lisäksi kustannuksia syntyy lupa-asioiden käsittelystä sekä suunnittelu- ja hallintotehtävistä. |
Dasa lassin golut čoggojit lohpeáššiid gieđahallamis ja plánen- ja hálddahusdoaimmain. |
| Kaikki nämä tehtävät on kustannettu verovaroin, ja niihin on osoitettu rahat valtion vuosibudjetissa. |
Buot dát doaimmat leat goasttiduvvon vearroruđaiguin, ja daidda leat čujuhuvvon ruđat stáhtabušeahtas. |
| Virkistyskäytön vuotuisiin kuluihin sisältyvät autiotupien polttopuu- ja jätehuolto sekä pienimuotoiset korjaukset. |
Lustageavaheami jahkásaš goluide gullet ávdinstobuid boaldinmuorra- ja bázahusfuolahus ja smávvalágan divvunbarggut. |
| Samoin summaan sisältyy valtakunnallisten moottorikelkkaurien ylläpito, joka kuuluu vuodesta 2001 lähtien Metsähallituksen yhteiskunnallisiin virkistyspalvelutehtäviin. |
Namuhuvvon submi gokčá maiddái váldegottálaš mohtorgielkávuojáhagaid bajásdoallama, mii lea gullan jagi 2001 rájes Meahciráđđehusa servodatlaš lustabálvalandoaimmaide. |
| Luonnonsuojelun kuluja ovat uhanalaisten lajien seurannat ja pesälaskennat, jotka työllistävät erämaa-alueella keväisin ja kesäisin yhteensä 1,25 henkilötyökuukautta vuodessa. |
Luonddusuodjaleami goluide gullet áitatvuloš šlájaid čuovvumat ja beasselohkamat, mat addet barggu meahcceguovllus giđđat ja geassit 1,25 olmmošbargománotbaji jagis. |
| Suunnitelmassa esitettäviä investointiluontoisia menoja on Kultimasta Salvasjärvelle kulkevan kesäuran kunnostaminen mönkijäpitkoksin ja -silloin. |
Plánas ovdanbukton investerenlundosaš goluide gullá Gulddámis Sálvvošjávrái manni geassevuojáhaga ordnen njealjejuvllatroviiguin ja -šalddiiguin. |
| Uralle tarvitaan luonnon kulumisen ehkäisemiseksi mönkijäpitkosta tai vastaavaa ja kolme mönkijällä ylitettävissä olevaa siltaa. |
Vuojáhahkii galget luonddu gollama hehtten dihte sullii 800 mehtera nealjejuvllatrovit ja golbma šalddi njealjejuvllagiid atnui. |
| Uran kunnostamisen kokonaiskustannus on noin 55 000 euroa. |
Vuojáhaga ordnema ollesgolut leat sullii 55 000 euro nu. |
| Vuoden 2002 kevään ja kesän aikana Metsähallitus on kunnostanut uraa rakentamalla kaksi siltaa ja 120 m mönkijäpitkosta. |
Jagi 2002 giđa ja geasi áigge Meahciráđđehus lea ordnen vuojáhaga nu ahte lea huksen guokte šalddi ja 120 mehtera roviid njealjejuvllagiid várás. |
| Seuraavina kesinä mönkijäuraa on kunnostettu edelleen lisää, ja vuonna 2008 kunnostettavaa mönkijäpitkosta on jäljellä noin 200 m. Tavoitteena on vuoden 2009 aikana saada peruskorjaus valmiiksi. |
Daid maŋit gesiid áigge njealljejuvllatvuojáhat lea ainge buorebut ordnejuvvon, ja 2008:s njealjejuvllatrovis lea vel báhcán ordnen ládje sullii 200 m. Ulbmilin lea jagi 2009 áigge gerget dán ordnenbarggu. |
| 17 Suunnitelman vaikutusten arviointi |
17 Plána váikkuhusaid árvvoštallan |
| 17.1 Ympäristövaikutusten arviointi erämaasuunnittelussa |
17.1 Birasváikkuhusaid árvvoštallan meahcceguovloplánemis |
| Erämaiden hoito- ja käyttösuunnitelmien laatiminen ei kuulu niihin hankkeisiin, joista ns. YVA lain (Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 468/1994) perusteella tulee laatia ympäristövaikutusten arviointi. |
Meahcceguovlluid dikšun- ja geavahanplánaid dahkan ii gula daidda fitnuide, main ng. YVA -lága (Láhka birasváikkuhusaid árvvoštallanmeannudeamis 468/1994) vuođul galgá dahkat birasváikkuhusaid árvvoštallama. |
| Lain 5. luvussa, joka käsittelee ”yleistä selvitysvelvollisuutta”, todetaan kuitenkin: |
Lága 5. logus ”oppalaš čielggadangeatnegasvuođa birra” daddjojuvvo goittot ná: |
| Ympäristövaikutukset on selvitettävä ja arvioitava riittävässä määrin viranomaisen valmistellessa sellaisia suunnitelmia ja ohjelmia, joiden toteuttamisella saattaa olla merkittäviä ympäristövaikutuksia, mutta joihin ei sovelleta 2 luvun säännöksiä arviointimenettelystä. |
Birasváikkuhusat galget čielggaduvvot ja árvvoštallot doarvái bures, go eiseválddit válmmaštallet dakkár plánaid ja prográmmaid, mat sáhttet sakka čuohcit birrasii muhto maidda eai heivehuvvo 2 logu njuolggadusat árvvoštallanmeannudeami birra. |
| Varsinaiseen YVA-hankkeeseen verrattuna erämaasuunnittelussa on se ero, että hoito- ja käyttösuunnitelmissa riittää yhden vaihtoehdon – lopullisen esityksen – esittäminen. |
Ieš YVA-fitnu ektui meahcceguovloplánemis lea, dat earru ahte dikšun- ja geavahanplánain lea doarvái ovdanbuktit ovtta molssaeavttu – loahpalaš árvalusa. |
| Tässä arvioidaan ympäristöministeriön ohjeen (Ympäristöministeriö 1998) mukaisesti kokonaisvaltaisesti suunnitelman esitysten vaikutuksia, tuodaan esiin niiden hyödyt ja haitat sekä perustellaan, miksi esityksiin on päädytty. |
Dákko árvvoštallojit oppalaččat plána árvalusaid váikkuhusat, buktojuvvojit ovdan daid buorit ja heajos bealit ja ákkastallojuvvo manin dákkár árvalusaide lea bohttojuvvon birasministeriija rávvagiid (Birasministeriija 1998) mielde. |
| Huomattava on, että työn alkaessa oli useita vaihtoehtoja. |
Gánnáha fuomášit dan ahte go bargu álggahuvvui, de ledje moanat molssaeavttut. |
| Niistä suunnitelman esitykset ovat vähitellen valikoituneet, muotoutuneet ja tarkentuneet erämaan käyttäjien kanssa käydyissä keskusteluissa. |
Dain plána árvalusat leat vehážiid válljašuvvan, hápmašuvvan ja dárkkálmuvvan Meahciráđđehusa ja meahcceguovllu geavaheddjiid ságastallamiin. |
| Yleisenä arvioinnin lähtökohtana on se, että ympäristövaikutuksia syntyy ainoastaan suunnitelman esityksistä ja suosituksista – ts. asioista, joita suunnitelma muuttaa suunnittelua edeltäneestä tilanteesta. |
Oppalaš árvvoštallamis vulgojuvvo das, ahte birasváikkuhusat bohciidit dábálaččat dušše plána árvalusain ja ávžžuhusain – dahjege áššiin, maid plána rievdada ovddit dili ektui. |
| Siten jos jostakin erämaan käyttötavasta ei ole esitystä, ei suunnitelmalla ole siihen myöskään ympäristövaikutusta. |
Nuba jos meahcceguovllu juoga geavahanvuogi birra ii leat árvalus, de plánas eai leat dasa maiddái birasváikkuhusat. |
| Samoin jos erämaan käyttö on muuttumassa suunnitelmasta ja Metsähallituksesta riippumatta, ei muutoksen ympäristövaikutusta arvioida. |
Ja jos guovllu geavaheapmi lea rievdamin plána ektui ja Meahciráđđehusas fuolakeahttá, de eai rievdama birasváikkuhusat árvvoštallojuvvo. |
| Suunnitelmalla voi kuitenkin olla ympäristövaikutuksia ilman esityksiäkin. |
Plánas sáhttet goittot leat birasváikkuhusat almmá árvalusaid hagage. |
| Siinä voidaan esimerkiksi tuoda esiin erämaasta uutta ja olennaista tietoa, joka vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen, ja ohjaa siten päätöksentekijöitä. |
Plána sáhttá ovdamearkka dihte buktit ovdan meahcceguovllu birra ođđa ja mávssolaš dieđuid, mat váikkuhit almmolaš oainnuide ja stivrejit ná mearrideddjiid. |
| Tai esimerkiksi jos suunnitelmassa ei esitetä käytettyjen kesäaikaisten maastoliikenneurien rakenteiden ylläpitoa, voi ura levitä ja vähentää alueen luonnonarvoja ja erämaisuutta. |
Dahje ovdamearkka dihte jos plánas ii árvaluvvo ahte geavahuvvon geasiáigásaš meahccejohtalusvuojáhagaid rusttegat galget bajásdollojuvvot, de vuojáhat sáhttá govdut ja geahpedit guovllu luondduárvvuid ja meahcceguovloiešlági. |
| Suunnitelmilta odotetaan yleensä konkreettisia hankkeita – kuten rakentamista, kaivamista, luonnonvarojen käytön hyödyntämistä tms. Erämaa-alueiden hoidon ja käytön suunnittelussa ei yleensä ole näin, vaan monesti tilanne on juuri päinvastoin. |
Plánat galggašedje dábálaččat guoskat konkrehtalaš fitnuide – dego ee. huksemii, roggamii, luondduriggodagaid ávkinatnimii. Meahcceguovlluid dikšuma ja geavaheami plánemis ii leat dábálaččat ná, muhto máŋgii dilli lea aivve nuppe gežiid. |
| Hoito- ja käyttösuunnitelmien lähtökohta on siten täysin erilainen kuin useimpien yksittäisten kehittämishankkeiden. |
Dikšun- ja geavahanplánain vulgojuvvo nappo áibbas earálágan vuođu alde go lea vuohkin eanas ovttaskas ovddidanfitnuin. |
| Niillä pyritään myönteisiin ympäristövaikutuksiin toteuttamalla erämaalain (62/1991) tavoitteet – alueen erämaaluonteen säilyttäminen, saamelaiskulttuurin ja luontaiselinkeinojen turvaaminen sekä alueen monipuolisen käytön ja sen edellytysten kehittäminen. |
Dikšun- ja geavahanplánaiguin geahččalit positiivvalaš birasváikkuhusaide nu ahte ollašuhttojit meahcceguovlolága (62/1991) ulbmilat: guovllu meahcceguovloiešlági seailluheapmi, sámekultuvrra ja luondduealáhusaid dorvvasteapmi ja guovllu máŋggabealat geavaheami ja dan vejolašvuođaid ovddideapmi. |
| YVA-lain ”tavoitteena on edistää ympäristönäkökohtien huomioonottamista [ja] – – lisäksi edistää kansalaisten, yhteisöjen ja viranomaisten mahdollisuuksia osallistua suunniteluun sekä parantaa edellytyksiä sovittaa yhteen tavoitteita ja näkökantoja suunnitelmia ja ohjelmia valmisteltaessa” (Ympäristöministeriö 1998). |
YVA-lága ”ulbmilin lea ovddidit birasbeliid vuhtiiváldima [ja] – – dasa lassin plánaid ja prográmmaid válmmaštallama oktavuođas ovddidit riikkavuložiid, servošiid ja eiseválddiid vejolašvuođaid leat mielde plánemis ja buoridit vejolašvuođaid heivehit oktii ulbmiliid ja oainnuid” (Birasministeriija 1998). |
| Metsähallitus on tietoisesti toteuttanut tätä tavoitetta koko hoito- ja käyttösuunnitelman laadinnan ajan kuulemalla paikallisen väestön ja sidosryhmien tietoja, näkemyksiä ja toiveita. |
Meahciráđđehus lea ollašuhttán dán ulbmila dikšun- ja geavahanplána dagadettiin nu, ahte lea gullan báikkálaš olbmuid ja čanasjoavkkuid dieđuid, oainnuid ja sávaldagaid. |
| Luvussa 1.3 Suunnittelun organisointi on tarkempi kuvaus osallistamisprosessista. |
Logus 1.3 Plánenproseassa muitaluvvo dárkileappot oassálastinproseassa birra. |
| 17.2 Suunnitelman ympäristövaikutukset |
17.2 Plána birasváikkuhusat |
| Suunnitelma perustuu kestävän kehityksen periaatteisiin pyrkien sovittamaan yhteen taloudellisia, sosiaalisia, kulttuurisia ja ekologisia tavoitteita. |
Plána vuođđuduvvá bistevaš ovdáneami prinsihpaide nu, ahte geahččaluvvojit oktiiheivehuvvot ekonomalaš, sosiálalaš, kultuvrralaš ja ekologalaš ulbmilat. |
| Seuraavassa tarkastellaan erikseen, miten suunnitelma vaikuttaa näihin tekijöihin. |
Čuovvovaččas guorahallojuvvo sierra, movt plána váikkuha dáidda áššiide. |
| 1 Ekologiset vaikutukset |
17.2.1 Ekologalaš váikkuhusat |
| Selvitysten perusteella Tarvantovaaran erämaa-alueen luonnonsuojelullinen tila on tällä hetkellä hyvä, ja suunnitelman lähtökohtana on, että tämä hyvä tila pyritään säilyttämään. |
Darvvatvári meahcceguovllu luonddusuodjalandilli lea čielggadusaid vuođul jur dál buorre ja plánas vulgojuvvo das, ahte dát buorre dilli galggašii seailluhuvvot. |
| Hoito- ja käyttösuunnitelmalla pyritään sovittamaan yhteen erämaa-alueen eri käyttömuotojen tavoitteet ja toisaalta erämaalakiin (62/1991) sisältyvät luonnonsuojelun tavoitteet siten, että luonnonkäytön aiheuttamat muutokset alueen erämaaluonteelle olisivat mahdollisimman vähäiset. |
Dikšun- ja geavahanplána bokte geahččalit heivehit oktii meahcceguovllu sierra geavahanhámiid ulbmiliid ja nuppe dáfus meahcceguovloláhkii (62/1991) gullevaš luonddusuodjalanulbmiliid nu, ahte luonddugeavaheapmi rievdadivččii meahcceguovloiešlági nu unnán go vejolaš. |
| Erityisesti luonnontilaisuuden turvaamiseksi ja edistämiseksi esitetyt toimenpiteet on kuvattu tarkemmin luvussa 5 Luonnonsuojelu ja -hoito. |
Erenoamážit luonddudilálašvuođa dorvvastan ja ovddidan dihte árvaluvvon doaimmat leat govviduvvon dárkileappot logus 5 Luonddusuodjaleapmi ja -dikšun. |
| Esitetyllä vyöhykejaolla ja sen mukaisella ohjauksella säilytetään suurin osa erämaasta mahdollisimman luonnontilaisena sekä turvataan uhanalaisten lajien esiintymät ja pesintä. |
Árvaluvvon avádatjuogu ja dan mieldásaš stivrema bokte seailluhuvvo eanas oassi meahcceguovllus nu luonddudilis go vejolaš ja dorvvastuvvojit áitatvuloš šlájaid gávdnonbáikkit ja bessen. |
| Metsähallitus seuraa jatkuvasti harvinaisten ja uhanalaisten lajien esiintymistä ja lisääntymistä alueella (luku 5). |
Meahciráđđehus čuovvu dađistaga hárvenaš ja áitatvuloš šlájaid gávdnoma ja lassáneami guovllus (gč. lohku 5). |
| Erämaan luonnontilaisuuden säilyttämiseksi suunnitelmassa esitetään jatkettavaksi tiukkaa kesäaikaisten maastoliikennelupien myöntämiskäytäntöä. |
Meahcceguovllu luonddudilálašvuođa seailluhan dihte plánas árvaluvvo ahte geasiáigásaš meahccejohtaluslobiid čavges mieđihanvuohki galgá jotkojuvvot. |
| Ulkopaikkakuntalaisille näitä lupia ei pääsääntöisesti myönnetä – poikkeuksena esimerkiksi tutkimusprojektit. |
Olgobáikegoddelaččaide geasiáigásaš meahccejohtaluslobiid eai dábálaččat mieđit – spiehkastahkan leat ovdamearkka dihte dutkanfitnut. |
| Poromiesten kesäaikaiseen maastoliikenteeseen suunnitelmassa ei puututa, sillä heillä on siihen lakisääteinen oikeus. |
Boazodolliid geasiáigásaš meahccejohtalussii ii guskojuvvo, dasgo sis lea dasa lágasmearriduvvon vuoigatvuohta. |
| Seuranta ja valvonta ovat tärkeä osa suunnitelman tavoittelemien myönteisten ekologisten vaikutusten toteutumisessa. |
Čuovvun ja goziheapmi lea dehálaš oassi plána ulbmiliid positiivvalaš ekologalaš váikkuhusaid ollašuvvamis. |
| Tehokkaan seurannan avulla voidaan reagoida ajoissa alueen ekologisessa tilassa tapahtuviin ei-toivottuihin muutoksiin. |
Beaktilis čuovvuma bokte sáhttá reageret áiggi bále guovllu ekologalaš dilis dáhpáhuvvi ii-sávahahtti nuppástusaide. |
| Esimerkiksi kesäaikaisten maastoliikenneurien kulumista seurataan, ja tarvittaessa rakennetaan mönkijäpitkoksia. |
Ovdamearkka dihte geasiáigásaš meahccejohtalusvuojáhagaid gollan čuvvojuvvo ja dárbbu mielde ráhkaduvvojit meahccái rovit njealjejuvllagiid várás. |
| Suunnitelma yhdessä alueesta laadittavine perusselvityksineen voi lisätä yleisön kiinnostusta erämaata kohtaan. |
Plána oktan dasa gullevaš guovllu vuođđočielggadusain sáhttá lasihit olbmuid beroštumi guvlui. |
| Opastuksella ja asianmukaisilla rakenteilla voidaan kuitenkin vähentää kävijöiden ympäristövaikutuksia, vaikka kävijämäärät lisääntyisivätkin. |
Oahpistemiin ja áššáigullevaš rusttegiiguin sáhttá goittot geahpedit meahcis johtaleddjiid birasváikkuhusaid, vaikko sin lohku lassánivččiige. |
| Jäte- ja polttopuuhuollolla vähennetään virkistyskäytön mahdollisia haitallisia vaikutuksia alueen luonnontilaisuuteen. |
Bázahus- ja boaldinmuorrafuolahusa bokte geahpeduvvojit lustageavaheami vejolaš heajos váikkuhusat guovllu luonddudilálašvuhtii. |
| Vieraita kalalajeja ja erämaahan soveltumattomia kalakantoja ei suunnitelman esitysten mukaan tule istuttaa tai siirtää alueen vesiin. |
Vieris guollešlájat ja meahcceguvlui heivemeahttun guollenáliid ii plána árvalusaid mielde galgga gilvit dahje sirdit guovllu čáziide. |
| Vedet, joihin ei ole istutettu kaloja, jätetään vastaisuudessakin istutusten ulkopuolelle. |
Čáziide, maidda eai leat gilvojuvvon guolit, eai gilvojuvvo dás duohkoge guolit. |
| Suunnitelman esitykset tukevat luontaisten kalakantojen elvyttämistä viime vuosikymmenien virheellisten siikaistutusten jäljiltä. |
Plána árvalusat dorjot eamiguollenáliid ealáskahttima dan maŋŋá, go dáid maŋimuš logijagiid áigge leat gilvojuvvon boastto vuogi mielde čuovžžat. |
| Poronlaidunten kunto Tarvantovaaran erämaa-alueella riippuu ensisijaisesti porotalouden sisäisistä järjestelyistä: poromääristä, laidunkierrosta ja käytännön laidunnustyön toteuttamisesta. |
Guohtoneatnamiid dilli meahcceguovllus lea vuosttažettiin boazodoalu siskkáldas lágideami duohken. Dasa váikkuhit boazologut, guohtoneatnamiid molssodeapmi ja beaivválaš guođohanbarggu ollašuhttin. |
| Muiden maankäyttömuotojen vaikutus laidunten kuntoon erämaa-alueella on marginaalinen. |
Eará eanangeavahanhámit eai báljo váikkut guovllu guohtoneatnamiid dillái. |
| Suunnitelmassa ei oteta kantaa suurimpaan kestävään poromäärään, koska se ei kuulu Metsähallituksen tehtäviin. |
Plánas ii váldojuvvo bealli alimus bistevaš boazolohkui, dasgo dat ii gula Meahciráđđehusa bargguide. |
| Riekon ansapyynnistä ja hillastuksesta koituvat ekologiset haitat ovat vähäisiä Tarvantovaaran erämaassa – lukuun ottamatta hillastukseen liittyvää kesäaikaista maastoliikennettä, jolle suunnitelma asettaa selkeät rajat. |
Rievssatgárdun ja lubmen eai čuoze olus ekologalaččat Darvvatvári meahcceguvlui – earret lubmemii guoskevaš geasiáigásaš meahccejohtalusa, masa plánas biddjojuvvojit čielga rájit. |
| Suunnitelman vaikutukset niihin luontotyyppeihin ja lajeihin, joiden perusteella alue on otettu Natura 2000 -suojelualueverkostoon |
Plána váikkuhusat daidda luondotiippaide ja šlájaide, maid vuođul guovlu lea váldojuvvon Natura 2000 -suodjalanguovlofierpmádahkii |
| Tarvantovaaran erämaa-alue kuuluu Natura 2000 -suojelualueverkoston alpiiniseen vyöhykkeeseen, johon EU:n komissio sen hyväksyi Tarvantovaara -nimisenä alueena (FI 1300118) luonto SCI -alueena sen sisältämien luontodirektiivin liitteiden I ja II määrittämien suojeltavien luontotyyppien sekä lajien perusteella. |
Darvvatvári meahcceguovlu gullá Natura 2000 -suodjalanguovlofierpmádaga alpiinnalaš avádahkii, masa EU-kommišuvdna dan dohkkehii Darvvatvárri -nammasaš guovlun (FI 1300118) luondodirektiivva (92/43/ETY) vuođul 22.12.2003. Darvvatvári meahcceguovlu lea váldojuvvon Natura 2000 -fierpmádahkii SCI -guovlun dan sisdoallan, luondodirektiivva čuvvosiid I ja II meroštallan suodjalanvuloš luondotiippaid ja šlájaid vuođul. |
| Luontotyypit ja lajit, joiden perusteella alue on otettu Natura 2000 -verkostoon, on kuvattu tämän suunnitelman luvussa 5. direktiivin (92/43/ETY) perusteella 22.12. |
Luondotiippat ja šlájat, maid vuođul guovlu lea váldojuvvon Natura 2000 -fierpmádahkii, leat govviduvvon dán plána logus 5. |
| Tarvantovaaran kuuluminen Natura 2000 -suojelualueverkostoon merkitsee, että luonnonsuojelulain (1096/1996) 65. ja 66. §:ssä säädetyt oikeusvaikutukset ovat tulleet alueilla noudatettaviksi. |
Darvvatvári gullan Natura 2000 -fierpmádahkii mearkkaša dan, ahte luonddusuodjalanlága (1096/1996) 65. ja 66. §:s mearriduvvon vuoigatvuođaváikkuhusat leat boahtán guovlluin čuovvunládje. |
| Joten mikäli tietty hanke tai suunnitelma joko yksistään taikka tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden tai suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää niitä Natura-alueen luonnonarvoja, joiden perusteella alue on liitetty Natura 2000 -suojelualueverkostoon, on hankkeen toteuttajan arvioitava vaikutukset (LsL 65 §). |
Nuba jos dihto fidnu dahje plána juogo okto dahje ovttas eará fitnuiguin dahje plánaigun sáhttá mealgat heajosmahttit Natura-guovllu luondduárvvuid, maid vuođul guovlu lea laktojuvvon Natura 2000 -suodjalanguovlofierpmádahkii, de fitnu ollašuhtti galgá árvvoštallat váikkuhusaid (LsL 65 §). |
| Viranomainen ei saa myöntää lupaa eikä hyväksyä suunnitelmaa, jos vaikutusten arviointi- ja lausuntomenettely osoittavat, että hanke tai suunnitelma merkittävästi heikentää niitä Natura-alueen luonnonarvoja, joiden perusteella alue on liitetty Natura 2000 -suojelualueverkostoon (LsL 66 §). |
Eiseváldi ii oaččo mieđihit lobi iige dohkkehit plána, jos váikkuhusaid árvvoštallan- ja cealkámušmeannudeapmi čájehit ahte fidnu dahje plána heajosmahttá sakka Natura-guovllu luondduárvvuid, maid vuođul guovlu lea laktojuvvon Natura 2000 -suodjalanguovlofierpmádahkii (LsL 66 §). |
| Edellä mainittu luonnonsuojelulain tarkoittama merkittävän heikentämisen kynnys ja sen kohdistaminen nimenomaan alueen Natura 2000 -verkostoon liittämisen perusteena oleviin luonnonarvoihin mahdollistaa yleensä alueen tavanomaisen käyttämisen, ellei esimerkiksi luonnonsuojelulakiin perustuvasta toteuttamisesta yksittäistapauksissa muuta johdu. |
Ovdalis namuhuvvon, luonddusuodjalanlágas oaivvilduvvon mearkkašahtti heajosmahttima rádji ja dan heiveheapmi namalassii daidda luondduárvvuide, mat leat leamaš guovllu laktima vuođđun Natura 2000 -fierpmádahkii, addá dábálaččat vejolašvuođa geavahit guovllu dábálaš ulbmiliidda, jos ovdamearkka dihte luonddusuodjalanláhkii vuođđuduvvi ollašuhttimis ovttaskas dáhpáhusain ii nuppeládje daddjojuvvo. |
| Tarvantovaaran erämaa-alueen toteutuskeinona on erämaalaki (62/1991). |
Darvvatvári meahcceguovlu lea ollašuhtton meahcceguovlolága (62/1991) vuođul. |
| Erämaalaissa on määritelty tavoitteita, jotka ohjaavat alueen käyttöä, eikä Natura-päätös tuo tähän asiaan käytännössä mitään erityistä muutosta. |
Meahcceguovlolágas leat meroštallon ulbmilat, mat stivrejit guovllu geavaheami, iige Natura-mearrádus iešalddes movtge rievdat dán ášši. |
| Tämä on todettu myös valtioneuvoston päätöksessä (Valtioneuvoston päätös 1998) esimerkiksi kalastuksen, metsästyksen ja muiden luontaiselinkeinojen osalta. |
Dát lea gávnnahuvvon maiddái stáhtaráđi mearrádusas (Vn 20.8.1998) ovdamearkka dihte guolástusa, meahccebivddu ja eará luondduealáhusaid hárrái. |
| Alueen nykyinen käyttö ei vaaranna niitä luontotyyppejä ja lajeja, joiden perusteella se on liitetty Natura 2000 -suojelualueverkostoon. |
Guovllu dálá geavaheapmi ii čuoze daidda luondotiippaide ja šlájaide, maid vuođul guovlu lea laktojuvvon Suoma Natura 2000 -suodjalanguovlofierpmádahkii. |
| Lisäksi suunnitelma turvaa Natura-verkoston luontotyyppien ja lajien säilymistä jatkossakin – muun muassa maastoliikenteen ohjauksella, asianmukaisella opastus- ja palveluvarustuksella, alueen luonnontilan seurannalla sekä valvonnalla. |
Dasa lassin plána dorvvasta Natura-fierpmádaga luondotiippaid ja šlájaid seailuma boahtteáiggisge – earret eará meahccejohtalusa stivrema, áššáigullevaš oahpistan- ja bálvalanrusttegiid, guovllu luonddudili čuovvuma ja goziheami bokte. |
| Yhteenvetona voidaan todeta suunnitelman edistävän Tarvantovaaran erämaa-alueen ja samalla nimellä olevan Natura-alueen luonnonarvojen säilymistä. |
Čoahkkáigeassun sáhttá dadjat, ahte plána ovddida Darvvatvári meahcceguovllu ja seammás seammanammasaš Natura-guovllu luondduárvvuid seailuma. |
| Suunnitelma on siten tärkeä osa Natura 2000 -verkoston toteutumista. |
Plána lea ná dehálaš oassi Natura 2000 -fierpmádaga ollašuvvamis. |
| 17.2. 2 Sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset |
17.2.2 Sosiálalaš ja kultuvrralaš váikkuhusat |
| Kaikilla ympäristövaikutuksilla on sosiaalinen ulottuvuus. |
Buot birasváikkuhusain lea sosiálalaš dimenšuvdna. |
| Usein luontoon ja rakennettuun ympäristöön kohdistuvat vaikutukset ilmenevät välillisesti sosiaalisina vaikutuksina. |
Lundui ja huksejuvvon birrasii guoskevaš váikkuhusat bohtet dávjá ovdan eahpenjuolgga sosiálalaš váikkuhusaid bokte. |
| Sosiaalisia vaikutuksia arvioidaan, jotta voitaisiin selventää ja ennakoida paikallisten ihmisten elämänlaadulle ja alueen kehitykselle aiheutuvia muutoksia, arvioida ja ennustaa yhteisön ja alueen kykyä sopeutua muuttuviin olosuhteisiin, arvioida muutosten merkitystä eri osapuolten kannalta, ottaa huomioon ja sovitella hankkeesta aiheutuvia ristiriitoja sekä suunnitella haittojen vähentämistä ajoissa ja tietoisesti. |
Sosiálalaš váikkuhusat árvvoštallojit, vai sáhtášii čielggadit ja ovddalgihtii ráhkkanit guovllu olbmuid eallinkvalitehtii ja guovllu ovdáneapmái váikkuheaddji nuppástusaide, árvvoštallat ja einnostit servoša ja guovllu návccaid vuogáiduvvat dilálašvuođaid nuppástuvvamii, árvvoštallat nuppástusaid mearkkašumi sierra oassebeliid dáfus, váldit vuhtii ja soabahallat fitnu dagahan ruossalasvuođaid ja plánet, movt heajos beliid sáhttá áiggi bále geahpedit. |
| Sosiaalisia vaikutuksia tarkasteltaessa on tärkeää selvittää myös sitä, keihin vaikutukset kohdistuvat. |
Sosiálalaš váikkuhusaid guorahaladettiin lea dehálaš čielggadit maiddái dan, geaidda váikkuhusat gusket. |
| (Ympäristöministeriö 1998) Tarvantovaaran erämaa on korostuneesti paikallisten ihmisten erämaa, jonne suuntautuu suhteellisen vähän luontomatkailua. |
(Birasministeriija 1998) Darvvatvári meahcceguovlu lea čielgasit báikkálaš olbmuid meahcceguovlu, gosa lea viehka unnán luondduturisma. |
| Näin ollen suunnitelmassa korostuu paikallisen väestön porotalouden ja muiden luontaiselinkeinojen harjoittamisen edellytysten sekä saamelaiskulttuurin turvaaminen. |
Ná plánas boahtá bures ovdan dárbu dorvvastit báikkálaš olbmuid vejolašvuođaid bargat boazodoaluin ja eará luondduealáhusaiguin ja sámekultuvrra dorvvasteapmi. |
| Hoito- ja käyttösuunnitelmassa ei rajoiteta paikallisen väestön elinkeinonharjoittamis- mahdollisuuksia verrattuna nykytilanteeseen. |
Plána ii gáržžit dálážis báikkálaš olbmuid vejolašvuođaid bargat ealáhusaiguin. |
| Paikallisen väestön kotitarvemetsästys, -kalastus ja -keräily sekä polttopuunotto saavat jatkua kuten ennen suunnitelmaakin. |
Báikkálaš olbmuid ruovttudárbomeahcástus, -guolástus ja -čoaggin sihke boaldinmuora váldin oažžu joatkašuvvat dego ovdal plánage. |
| Luontaiselinkeinojen turvaamisen lähtökohdat |
Luondduealáhusaid dorvvasteami vuolggasajit |
| Suomen perustuslaissa (731/1999) turvataan kaikille suomalaisille elinkeinonharjoittamisen vapaus, josta säädetään tarkemmin laissa elinkeinon harjoittamisen oikeudesta (122/1919) sekä maankäyttölaeissa (kuten laissa 1378/2004 ja asetuksessa Metsähallituksesta, maastoliikennelaissa 1710/1995, poronhoitolaissa 848/1990, metsästyslaissa 615/1993 ja kalastuslaissa 286/1982). |
Suoma vuođđolágas (731/1999) dorvvastuvvo buot suopmelaččaide ealáhusfriddjavuohta, mas mearriduvvo dárkileappot lágas (122/1919) (Láhka vuoigatvuođas bargat ealáhusain) ja eanageavahanlágain (ee. Meahciráđđehusláhka 1378/2004 ja -ásahus, meahccejohtalus- 1710/1995, boazodoallo- 848/1990, meahcástan- 615/1993 ja guolástanláhka 286/1982). |
| Erämaalain (62/1991) yleisperusteluissa todetaan: ”Erämaa-alueilla ei ole tarkoitus rajoittaa nykyisiä nautintaoikeuksia” (HE 42/1990). |
Meahcceguovlolága (62/1991) oppalaš ákkastallamiin daddjojuvvo: ”Meahcceguovlluin ii leat jurdda gáržžidt dálá návddašanvuoigatvuođaid” (HE 42/1990). |
| Metsähallituksen on näin ollen erämaasuunnittelussa otettava huomioon kaikkien paikallisten ihmisten lakisääteiset oikeudet porotalouden ja muiden luontaiselinkeinojen harjoittamiseen. |
Meahciráđđehus galgá ná meahcceguovloplánemis váldit vuhtii buot báikkálaš olbmuid lágasmearriduvvon vuoigatvuođaid bargat boazodoaluin ja eará luondduealáhusaiguin. |
| Tarvantovaaran erämaa-alue sijaitsee saamelaisten kotiseutualueella. |
Darvvatvári meahcceguovlu lea sámiid ruovttuguovllus. |
| Suunnitelma mahdollistaa saamelaisille perustuslaissa turvatun oikeuden ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan myös erämaa-alueella. |
Plána addá sámiide vuođđolágas dorvvastuvvon vuoigatvuođa bajásdoallat ja ovddidit iežaset giela ja kultuvrra maiddái meahcceguovllus. |
| Vaikutukset porotalouteen |
Váikkuhusat boazodollui |
| Poronhoitolain (848/1990) mukaisesti Käsivarren paliskunnan on tehtävä porotalouden käytännön järjestelyt hallinnollisella alueellaan. |
Boazodoalu beaivválaš lágideapmi gullá boazodoallolága (848/1990) mielde Giehtaruohttasa bálgosii dán hálddahuslaš guovllus. |
| Metsähallitus ei siten ohjaa – eikä voi ohjata, kuka saa harjoittaa porotaloutta erämaa-alueella. |
Meahciráđđehus ii ná stivre – iige dat sáhte stivret, gii oažžu bargat boazodoaluin meahcceguovllus. |
| Metsähallitus sopii käytännön asioiden toteuttamisesta – mm. porotaloustukikohtien perustamisesta ja sijoittamisesta suunnitelman esitysten mukaan – aina paliskunnan, ei yksittäisten henkilöiden kanssa. |
Meahciráđđehus soahpá beaivválaš áššiid ollašuhttimis – ee. boazodoallodoarjjabáikkiid vuođđudeamis ja bidjamis plána árvalusaid mielde – álo bálgosiin, ii ovttaskas olbmuiguin. |
| Käsivarren paliskunnan peruslinjan mukaisesti suunnitelmassa esitetään rakennelmien ja kämppien keskittämistä pääsääntöisesti jo olemassa olevien rakennusten ja rakennelmien yhteyteen. |
Giehtaruohttasa bálgosa váldoprinsihpa mielde plánas árvaluvvo, ahte rusttegat ja barttat galget vuosttažettiin čohkkejuvvot dálá visttiid ja rusttegiid oktavuhtii. |
| Suunnitelma mahdollistaa poroaitojen ja merkityn moottorikelkkauran linjausten tarkistukset maastossa – edellyttäen, että paliskunta puoltaa hanketta. |
Plána dahká vejolažžan boazoáiddiid ja merkejuvvon mohtorgielkávuojáhaga linnjádemiid dárkkisteami meahcis, jos bálggus guottiha fitnu. |
| Metsähallituksen hallintaan siirtyvien kämppien käytöstä neuvotellaan paliskunnan kanssa. |
Iežas hálddaseapmái sirdašuvvi barttaid geavaheamis Meahciráđđehus ráđđádallá bálgosiin. |
| Luontaiselinkeinotukikohtien osalta Metsähallitus kuulee aina paliskuntaa sekä tarvittaessa Enontekiön kalatalousneuvottelukuntaa ja riistanhoitoyhdistystä. |
Luondduealáhusdoarjjabáikkiid hárrái Meahciráđđehus gullá álo bálgosa ja dárbbu mielde Eanodaga gieldda guolledoalloráđđádallangotti ja fuođđodikšunovttastusa. |
| Porotalouden näkökulma on suunnitelmassa otettu huomioon läpäisyperiaatteella – toisin sanoen suunnitelma ei sisällä sellaisia esityksiä, jotka heikentäisivät porotalouden harjoittamisedellytyksiä. |
Boazodoalu perspektiiva lea plánas váldojuvvon vuhtii čađahanprinsihpa mielde – nuppiiguin sániiguin plánas eai leat dakkár árvalusat, mat čuozášedje vejolašvuođaide bargat boazodoaluin. |
| Porotalouden edellytyksiä ei kuitenkaan suunnitelmalla pyritä parantamaan siten, että nämä parannukset toisivat merkittäviä rajoituksia muille erämaan vakiintuneille ja lakisääteisille käyttömuodoille. |
Boazodoalu vejolašvuođaid eai goittot geahččal plána bokte buoridit nu, ahte dát buorideamit gáržžidivčče sakka meahcceguovllu eará vuogáiduvvan ja lágasmearriduvvon geavahanhámiid. |
| Suunnitelma turvaa porotalouden harjoittamisen edellytykset vähintäänkin samalla tasolla kuin nykyisin. |
Plána dorvvasta boazodoaluin barganvejolašvuođaid goittot dálá dásis. |
| Syrjävyöhyke kattaa yli 90 % erämaan pinta-alasta. |
Boaittobealeavádat gokčá badjel 90 % meahcceguovllu viidodagas. |
| Myös loppu (alle 10 %) eli virkistysvyöhyke on suurimman osan vuotta lähes täysin porotalouden käytössä. |
Maiddái dat loahppa vuollel 10 %, lustageavahanavádat, lea eanas oasi jagis boazodoalu anus. |
| Virkistysvyöhykkeellä liikkuminen ei suunnitelman mukaan saa merkittävästi haitata poroja eikä alueen muuta eläimistöä. |
Lustageavahanavádagas johtaleapmi ii plána mielde oaččo báljo heađuštit bohccuid iige guovllu eará elliid. |
| Safari- ja ohjelmapalveluyrittäjät, jotka rikkovat sääntöjä, menettävät lupansa ja/tai heille ei myönnetä uutta lupaa seuraavalle kaudelle. |
Safára- ja prográmmabálvalusfitnodagat, mat rihkkot njuolggadusaid, masset lobiset ja/dahje daidda ii mieđihuvvo lohpi maŋit áigodahkii. |
| Motorisoidun liikkumisen ohjaamisella käytetyille urille, tiukalla lupapolitiikalla, tehokkaalla valvonnalla ja keskitetyllä virkistyskäytön infrastruktuurilla (reiteillä, rakenteilla ja asianmukaisella opastuksella) ohjataan suurin osa virkistyskävijöistä porotaloudelle tärkeiden alueiden ulkopuolelle. |
Go mohtorfievrruiguin johtaleapmi stivrejuvvo juo geavahuvvon vuojáhagaide, dollojuvvo čavges lohpepolitihkka ja beaktilis gozihanvuogádat ja čohkkejuvvo lustageavaheami infrastruktuvra (johtolagat, rusttegat ja áššáigullevaš oahpisteapmi), de ná stivrejuvvojit eatnasat lustageavaheddjiin boazodollui dehálaš guovlluid olggobeallai. |
| Suunnitelmassa esitetyllä vyöhykkeistämisellä – yhdistettynä tehokkaaseen valvontaan – turvataan poronhoidon harjoittamisedellytysten ja siten saamelaiskulttuurin perustan säilyminen pitkällä aikavälillä: laajoille alueille ei rakenneta mitään, ja maastoliikennelupia urien ulkopuolelle myönnetään rajoitetusti. |
Plánas árvaluvvon avádatjuoguin – oktan beaktilis gozihemiin – dorvvastuvvojit vejolašvuođat bargat boazodoaluin, ja ná sámekultuvrra vuođđu seailu guhkesáiggeulbmiliin: viiddis guovlluide ii huksejuvvo mihkkege, ja meahccejohtaluslobit vuojáhagaid olggobeallai mieđihuvvojit dušše dihto mađi. |
| Koko erämaa on poronhoitoaluetta vastaisuudessakin, ja suurimman osan vuotta sinne suuntautuu erittäin vähän muuta käyttöä. |
Oppa meahcceguovlu bissu boazodoalloguovlun boahtteáiggisge, ja eanas oasi jagis doppe leat hui unnán eará geavaheaddjit. |
| Kevään moottorikelkkasesongin ulkopuolella virkistyskäyttö on hyvin vähäistä, ja sesonkinakin se keskittyy Metsähallituksen valtakunnallisille moottorikelkkaurille. |
Earret giđa mohtorgielkásesoŋŋa guovllu atnet hui unnán lustageavaheapmái, ja lustageavaheapmige dáhpáhuvvá eanas Meahciráđđehusa váldegottálaš mohtorgielkávuojáhagaid mielde. |
| Maksullinen matkailutoiminta on suunnitelmassa rajattu pienimuotoiseksi ja luvanvaraiseksi. |
Gávppálaš turismadoaibma lea plánas gáržžiduvvon sakka ja dasa galgá leat lohpi. |
| Yrittäjiltä, jotka eivät noudata annettuja ohjeita, voidaan perua lupa kesken matkailukautta ja olla myöntämättä sitä lainkaan seuraavalle kaudelle. |
Fitnodagain, mat eai čuovo addojuvvon rávvagiid, sáhttá geassit lobi gaskan turismaáigodaga, iige lobi dárbbaš mieđihit ollege čuovvovaš áigodahkii. |
| Moottorikelkkailuun enontekiöläisillä on kotikuntansa alueella lakisääteinen oikeus. |
Eanodaga ássiin lea lágasmearriduvvon vuoigatvuohta mohtorgielkkástallat iežaset ruovttugieldda siste. |
| Omaehtoiseen koiravaljakkotoimintaan Metsähallitus ei nykyisellään voi puuttua muutoin kuin tupien käytön osalta, sillä omatoiminen koiravaljakkoajelu luetaan jokamiehenoikeudeksi. |
Iešráđálaš beanavuodjimii Meahciráđđehus ii dán áigge sáhte seahkanit muđui go barttaid geavaheamis, dasgo iešráđálaš beanavuodjin lohkkojuvvo juohkeolbmovuoigatvuođaide. |
| Samoin on asia maastopyöräilyn ja ratsastuksen kohdalla. |
Seammá guoská maiddái meahccesihkkelastimii ja meahcis riidemii. |
| Näitä kulkutapoja pyritään kuitenkin opastuksen ja valistuksen keinoin ohjaamaan olemassa oleville reiteille ja urille, ja tästä on suunnitelmassa suositus. |
Dáid johtinvugiid geahččalit goittotge oahpisteami ja čuvgema bokte stivret dálá johtolagaide ja vuojáhagaide. Dán ášši birra lea plánas ávžžuhus. |
| Myös koiralla metsästäminen voi aiheuttaa menetyksiä porotaloudelle. |
Maiddái beatnagiiguin bivdin sáhttá čuohcit boazodollui. |
| Suunnitelman mukaan erämaahan ei pääsääntöisesti tule perustaa ulkopaikkakuntalaisille tarkoitettuja koirametsästysalueita, ja metsästysalueista neuvotellaan paliskunnan kanssa. |
Olgobáikegoddelaččaide oaivvilduvvon beanabivdinguovlluid ii galggaše dábálaččat vuođđudit meahcceguvlui, ja meahcceguovlluid geavaheami birra Meahciráđđehus ráđđádallá bálgosiin. |
| Näin toimien pidetään hallittuina koirista porotaloudelle ja alueen muille käyttäjille koituvat haitat. |
Go doibmojuvvo ná, de sáhttá hálddašit daid heajos váikkuhusaid, maid beatnagat sáhttet dagahit boazodollui ja guovllu eará geavaheddjiide. |
| Metsähallituksen autiotuvat on ensisijaisesti tarkoitettu omin voimin liikkuville retkeilijöille, mutta suunnitelman esitysten mukaisesti poromiehet ja muut paikkakuntalaiset voivat alueella liikkuessaan myös tukeutua tupiin. |
Meahciráđđehusa ávdinstobut leat vuosttažettiin oaivvilduvvon iešráđálaš vánddardeddjiide, muhto plána árvalusaid mielde boazodoallit ja eará báikegoddelaččat sáhttet guovllus johtalettiin maiddái geavahit dáid stobuid. |
| Metsähallitus seuraa jatkuvasti petoeläinkantojen kehitystä ja raportoi asutuista kotkan reviireistä ja lentokykyisistä poikasista ympäristöministeriöön. |
Meahciráđđehus čuovvu dađistaga boraspirenáliid ovdáneami ja dieđiha ássojuvvon goaskinreviirrain ja girdinmáhtolaš čivggain birasministeriijai. |
| Muiden petojen raportoinnista vastaa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. |
Eará boraspiriid dieđiheamis vástida Fuođđo- ja guolledoalu dutkanlágádus. |
| Kotkan osalta korvaukset porotaloudelle maksaa ympäristöministeriö ja maasuurpetojen porotaloudelle aiheuttamat vahingot maa- ja metsätalousministeriö. |
Goaskima dagahan vahágiid boazodollui máksá birasministeriija ja eananstuorranávddiid vahágiid fas eana- ja meahccedoalloministeriija. |
| Vaikutukset muihin luontaiselinkeinoihin |
Váikkuhusat eará luondduealáhusaide |
| Mm. maankäyttöä ja maastoliikennettä ohjaamalla suunnitelma turvaa luontaiselinkeinojen harjoittamisen vähintään samalla tasolla kuin erämaalain (62/1991) voimaan tullessa. |
Plána dorvvasta luondduealáhusaiguin bargama unnimustá seamma dásis go lei dilli meahcceguovlolága (62/1991) fápmui boađedettiin, ee. nu ahte dat stivre eanangeavaheami ja meahccejohtalusa. |
| Metsähallitus ei rakenna rakennuksia uusiin paikkoihin tai tee uusia kesä- ja talvikulkureittejä, ja alue säilyy tiettömänä. |
Meahciráđđehus ii hukse visttiid ođđa báikkiide iige ráhkat ođđa geasse- dahje dálvejohtolagaid. Nuba guovlu seailu geainnuheapmen. |
| Kulkua ohjataan siten, että ulkopaikkakuntalaiset voivat ilman paikkakuntalaista opasta moottorikelkkailla vain moottorikelkkaurilla. |
Guovllus johtaleapmi stivrejuvvo nu, ahte olgobáikegoddelaččat sáhttet almmá báikegoddelaš oahpisteaddji haga mohtorgielkkástallat dušše mohtorgielkávuojáhagaid mielde. |
| Kesäaikana pääsääntöisesti vain paikkakuntalaiset voivat liikkua alueella maastoajoneuvoilla, ja hekin vain rajoitetusti. |
Geasi áigge dábálaččat dušše báikegoddelaččat sáhttet johtalit mohtorfievrruiguin, ja singe johtin lea sakka gáržžiduvvon. |
| Suunnitelmassa on varattu luontaiselinkeinojen harjoittajille mahdollisuus tukikohdan saamiseen erämaa-alueelle. |
Plánas lea várrejuvvon luondduealáhusbargiide vejolašvuohta oažžut doarjjabáikki meahcceguovllus. |
| Lisäksi suunnitelma mahdollistaa paikallisten ihmisten polttopuunsaannin ja sitä kautta turvaa osaltaan luontaiselinkeinojen harjoittamista. |
Dasa lassin plána addá báikkálaš olbmuide vejolašvuođa váldit boaldinmuora ja ná dorvvasta bealistis luondduealáhusaiguin bargama. |
| Vaikutukset virkistyskäyttöön |
Váikkuhusat lustageavaheapmái |
| Olemassa olevien palvelurakenteiden ylläpitäminen ja huolto sekä luonnontilaisen virkistysympäristön turvaaminen tukevat osaltaan matkailuun perustuvaa elinkeinotoimintaa. |
Dálá bálvalanrusttegiid bajásdoallan ja fuolaheapmi ja luonddudilálaš lustageavahanbirrasa dorvvasteapmi dorjot bealisteaset turismii vuođđuduvvi ealáhusdoaimma guovllus. |
| Suunnitelman vaikutuksia luonnon monipuolisen käytön edistämistavoitteeseen on toiston välttämiseksi käsitelty tarkemmin taloudellisten vaikutusten alla, vaikka matkailulla ja siitä saatavalla toimeentulolla on toki myös merkittäviä sosiaalisia ja kulttuurisia vaikutuksia erityisesti työllistävyyden kautta. |
Plána váikkuhusat luonddu máŋggabealat geavaheami ovddidanulbmilii leat gieđahallon dárkileappot logus Ekonomalaš váikkuhusat, amas dárbbašit dáid seamma áššiid geardduhit. Turisma ja das boahtti áigáiboahtu mearkkaša dieđusge ollu maiddái sosiálalaččat ja kultuvrralaččat erenoamážit bargodilálašvuođaid fállama bokte. |
| Vaikutukset saamelaiskulttuuriin |
Váikkuhusat sámekultuvrii |
| Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen edellyttämissä lakisääteisissä neuvotteluissa, saamelaiskäräjien, ympäristöministeriön ja Metsähallituksen välillä käydyissä keskusteluissa sekä saamelaiskäräjien ja ympäristöministeriön neuvottelussa 2.10. |
Alimus hálddahusrievtti mearrádusa mielde dákkár áššis galgá ráđđádallat. |
| 2003 on päädytty tämän luvun osalta siihen, että saamelaiskäräjät on kulttuuri-itsehallintolakia (974/1995) toteuttavana elimenä oikea taho laatimaan erämaa-alueiden ja muiden laajojen pohjoisten suojelualueiden hoito- ja käyttösuunnitelmien sosiaalisten, kulttuuristen ja taloudellisten vaikutusten arvioinnin siltä osin, kuin tarkastellaan suunnitelman vaikutuksia saamelaisiin. |
Nuba sámedikki, birasministeriija ja Meahciráđđehusa ráđđádallamiin sihke sámedikki ja birasministeriija ráđđádallamiin 2.10.2003 lea bohttojuvvon dán logu hárrái dan oaivilii, ahte sámediggi lea kulturiešstivrenlága (974/1995) ollašuhtti orgánan rivttes oassebealli árvvoštallat meahcceguovlluid dikšun- ja geavahanplánaid sosiálalaš, kultuvrralaš ja ekonomalaš váikkuhusaid sámiide. |
| Saamelaiskäräjien arviointiosuus on suunnitelman liitteenä (Liite 1). |
Sámedikki árvvoštallanossodat leat plána čuovusin (Čuovus 1). |
| 17.2. 3 Taloudelliset vaikutukset |
17.2.3 Ekonomalaš váikkuhusat |
| Suomen erämailla on kansantaloudellinen imagomerkitys. |
Suoma meahcceguovlluin lea álbmotekonomalaš imagomearkkašupmi. |
| Kansainvälisten suojeluvelvoitteiden toteuttamisessa erämailla on tärkeä osansa muun muassa laaja-alaisuutensa vuoksi. |
Riikkaidgaskasaš suodjalangeatnegasvuođaid ollašuhttimis meahcceguovllut mearkkašit ollu daid viidodaga dihte. |
| Suunnitelman taloudellisten vaikutusten tarkastelu lähtee kuitenkin aluetalouden näkökulmasta. |
Plána ekonomalaš váikkuhusaid guorahallamis vulgojuvvo goittot guovlluekonomalaš vuođu alde. |
| Koko maan talouteen suunnitelmalla ei ole kovin suurta merkitystä, sillä koko maan kannalta tärkeät ratkaisut – kuten kaivostoiminnan ohjaus – on sisällytetty jo erämaalakiin (62/1991). |
Oppa riikka ekonomiijai plána ii olus mearkkaš, dasgo oppa riikka dáfus dehálaš čovdosat (ee. ruvkedoaimma stivren) leat juo váldojuvvon mielde meahcceguovloláhkii (62/1991). |
| Suunnitelma perustuu kestävän kehityksen periaatteisiin pyrkien sovittamaan yhteen taloudellisia, sosiaalisia, kulttuurisia ja luonnonarvoja. |
Plána vuođđuduvvá bistevaš ovdáneami prinsihpaide nu, ahte geahččala oktiiheivehit ekonomalaš, sosiálalaš, kultuvrralaš ja lundui guoskevaš árvvuid. |
| Se, miten tämä yhteensovittaminen on tehty, vaikuttaa käytännössä suunnitelman taloudellisiin vaikutuksiin. |
Dat, movt dát oktiiheiveheapmi lea dahkkojuvvon, váikkuha plána ekonomalaš váikkuhusaide. |
| Taloudelliseen kestävyyteen pyrittäessä keinoiksi esitetään luontomatkailun rakenteiden ja opastuksen ylläpitoa, ympäristöä säästävään ja paikallistaloutta tukevaan opastustoimintaan panostamista sekä luontaiselinkeinojen edellytysten turvaamista. |
Ekonomalaš bistevašvuhtii vikkadettiin čoavddusin árvaluvvo luondduturismma rusttegiid ja oahpistanbálvalusaid bajásdoallan, birrasa seasti ja báikkálašekonomiija doarju oahpistandoaimma ovddideapmi ja luondduealáhusaiguin bargama vejolašvuođaid dorvvasteapmi. |
| Kuten sosiaalisten ja kulttuuristen vaikutusten arvioinnin yhteydessä todettiin, suunnitelmassa ei rajoiteta paikallisen väestön elinkeinonharjoittamismahdollisuuksia verrattuna nykytilanteeseen. |
Nugo sosiálalaš ja kultuvrralaš váikkuhusaid árvvoštallama oktavuođas daddjojuvvui, de plánas eai gáržžiduvvo dálážis báikkálaš olbmuid vejolašvuođat bargat ealáhusaideasetguin. |
| Tämän vuoksi suunnitelmalla ei ole taloudellisia vaikutuksia alueen elinkeinoihin, vaan jos elinkeinojen kannattavuus muuttuu, se tapahtuu jostakin muusta syystä. |
Danin plánas eai leat ekonomalaš váikkuhusat guovllu ealáhusaide, muhto jos ealáhusaid gánnáheapmi rievdá, de dat dáhpáhuvvá juoga eará siva dihte. |
| Alueen vetovoimaisuuden säilyttäminen ylläpitämällä palvelurakenteita ja luonnontilaisuutta tuo välillisesti tuloja paikallisille matkailuyrittäjille (esim. vene- ja lentokuljetukset, kaupat, majoitus, opastustoiminta). |
Guovllu geasuhusa seailluheamis bálvalanrusttegiid ja luonddudilálašvuođa bajásdoallama bokte ávkašuvvet ruđalaččat eahpenjuolgga guovllu turistafitnodagat (omd. fanas- ja girdinsáhtosteamit, gávppit, idjadanfálaldagat, oahpistandoaibma). |
| Lisäksi se, että matkailuyrittäjille varataan mahdollisuus tilapäisiin tukikohtiin alueella, turvaa osaltaan matkailuun perustuvaa elinkeinotoimintaa. |
Dasa lassin dat, ahte turistafitnodagaide várrejuvvo vejolašvuohta gaskaboddosaš doarjjabáikkiide guovllus, dorvvasta guovllus turismii vuođđuduvvi ealáhusdoaimma. |
| Metsähallituksen kautta alueen virkistys- ja luonnonsuojelutehtävät työllistävät Enontekiön kunnassa suoraan noin 3 henkilötyökuukauden verran vuosittain. |
Meahciráđđehusa bokte plánenguovllu lustageavahan- ja luonddusuodjalandoaimmat addet barggu Eanodaga gielddas njuolgga sullii 3 olmmošbargománotbaji ovddas jahkásaččat. |
| Lainsäädännön (mm. maastoliikennelain 1710/1995, porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 45/2000, metsästyslain 615/1993, kalastuslain 286/1982 jne.), sosiaalipolitiikan, markkinoiden ja valvonnan muutokset vaikuttavat merkittävästi eri elinkeinojen kannattavaan harjoittamiseen sekä sitä kautta myös erämaiden käyttöön. |
Nuppástusat láhkamearrádusain (ee. meahccejohtalusláhka 1710/1995, boazodállo- ja luondduealáhusláhka 45/2000, meahcástanláhka 615/1993, guolástanláhka 286/1982), sosiálapolitihkas, márkaniin ja goziheamis váikkuhit mealgat sierra ealáhusaid gánnáheapmái ja dakko bokte maiddái meahcceguovlluid geavaheapmái. |
| Mutta koska näihin seikkoihin ei suunnitelmalla voida vaikuttaa, on katsottu, ettei ole mielekästä suorittaa seikkaperäistä tai laajaa taloudellisten vaikutusten analyysiä. |
Muhto go dáidda áššiide ii plána bokte sáhte váikkuhit, de lea gehččojuvvon ahte ii gánnát dárkilit dahje viidát guorahallagoahtit ekonomalaš váikkuhusaid. |
| Metsähallitusta koskevat välittömät yhteiskunnalliset kustannusvaikutukset on esitetty suunnitelman luvussa 16 Resurssit ja aikataulu. |
Meahciráđđehussii guoskevaš njuolggo servodatlaš gollováikkuhusat leat ovdanbukton plána logus 16 Resurssat ja áigedávval. |
| Vaikutukset porotalouteen |
Váikkuhusat boazodollui |
| Suunnitelma ei heikennä porotalouden edellytyksiä nykyisestä. |
Plána ii heajosmahte boazodoalu vejolašvuođaid dálážis. |
| Tarvantovaaran erämaa-alue kattaa 14 % Käsivarren paliskunnan pinta-alasta, ja tämän perusteella siellä voidaan arvioida laiduntavan ainakin osan vuotta arviolta 2 000 lukuporoa. |
Darvvatvári meahcceguovlu gokčá sullii 14 % Giehtaruohttasa bálgosa viidodagas. Nuba guovllus orodit árvvu mielde goittot oasi jagis sullii 2 000 lohkobohcco. |
| Teuraiden määrä paliskunnassa on viime vuosina vaihdellut välillä 600–1 000, liha-arvoltaan 76 320 eurosta reiluun 127 200 euroon. |
Njuovvanbohccuid lohku bálgosis lea dáid jagiid leamaš sullii 600– 1 000, mii vástida biergoárvvu dáfus sullii 76 320 euros šiega 127 200 euroi. |
| Suunnitelmassa korostetaan porotalouden harjoittamisen merkitystä Käsivarren paliskunnan poromiehille, jotka myös saavat merkittävän osan perheidensä elannosta harjoittamistaan luontaiselinkeinoista. |
Plánas deattuhuvvo boazodoalu mearkkašupmi Giehtaruohttasa bálgosa boazodolliide, geat ožžot mearkkašahtti oasi iežaset bearraša áigáiboađus luondduealáhusain. |
| Porotalous on erämaassa nykyisin ainoa perinteinen luontaiselinkeino, jonka harjoittaja voi saada siitä pääosan toimeentulostaan. |
Boazodoallu lea meahcceguovllus dán áigge áidna árbevirolaš luondduealáhus, mas olmmoš sáhttá oažžut váldoasi áigáiboađustis. |
| Varomaton moottorikelkkailu etenkin loppukeväällä häiritsee jossain määrin porotaloutta hajottamalla tokkia ja laukottamalla kantavia vaatimia. |
Fuollameahttun mohtorgielkkástallan erenoamážit loahppagiđas sáhttá muhtun muddui čuohcit boazodollui nu, ahte biđge ealuid ja ruohtaha čoavjjehiid. |
| Tästä koituu ylimääräisiä kustannuksia porotaloudelle. |
Dát fas dagaha liigegoluid boazodollui. |
| Rakenteiden ja merkittyjen reittien niukkuus sekä suunnitelman mukainen tiukka lupapolitiikka rajoittavat virkistyskäyttäjien liikkumista suurimmassa osassa erämaata ja erityisesti porotaloudelle tärkeillä laidunalueilla, mikä tukee porotaloutta. |
Rusttegat ja merkejuvvon johtolagat ja plána mieldásaš čavges lohpepolitihkka gáržžida lustageavaheddjiid johtaleami stuorra oasis meahcceguovllu ja erenoamážit boazodollui mávssolaš guohtonguovlluin, mii doarju boazodoalu. |
| Poronhoitajat tukeutuvat alueella liikkuessaan Metsähallituksen autiotupiin, varsinkin hiljaisena aikana eli lokakuusta maaliskuulle. |
Boazodoallit sáhttet geavahit guovllus johtalettiin Meahciráđđehusa ávdinstobuid erenoamážit jaskes áigodaga áigge (golggotmánus njukčamánnui). |
| Myös tämä käytäntö on tietyin ehdoin – varsinkin useamman vuorokauden käytön osalta – vahvistettu suunnitelmassa. |
Maiddái dát vuohki lea dihto eavttuiguin – erenoamážit moanaid jándoriid guhkkosaš geavaheami hárrái – nannejuvvon plánas. |
| Suunnitelman esitysten ja suositusten toimeenpano turvaa porotalouden harjoittamisen edellytykset myös tulevaisuudessa. |
Plána árvalusaid ja ávžžuhusaid ollašuhttin dorvvasta vejolašvuođaid bargat boazodoaluin maiddái boahtteáiggis. |
| Vaikutukset virkistyskäyttöön |
Váikkuhusat lustageavaheapmái |
| Luontomatkailu ja maksullinen ohjelmapalvelutarjonta muodostavat tärkeän osan paikallisten ihmisten toimentulosta. |
Báikkálaš olbmot ožžot oasi áigáiboađusteaset luondduturismmas ja gávppálaš prográmmabálvalusain. |
| Suurin osa Enontekiön matkailutulosta kertyy kuitenkin muualta kuin Tarvantovaaran erämaa-alueelta. |
Eanas oassi Eanodaga turismaboađuin bohtet goittot eará sajis go Darvvatvári meahcceguovllus. |
| Pienimuotoisena ohjattu liiketoiminnallinen luontomatkailu sopii erämaalain (62/1991) tavoitteiden mukaisesti Tarvantovaaran erämaa-alueelle. |
Smávvalágan, stivrejuvvon gávppálaš luondduturisma heive meahcceguovlolága (62/1991) ulbmiliid mielde Darvvatvári meahcceguvlui. |
| Suunnitelman esitysten mukainen vyöhykkeistäminen sekä sen mukainen infrastruktuuri- ja lupapolitiikka turvaavat perinteiset elinkeinot ja paikkakuntalaisten oikeudet, mikä tukee erämaa-alueen lähikylien asuttuina pysymistä. |
Plána árvalusaid mielde dahkkojuvvon avádatjuohku ja dan mieldásaš infrastruktuvra- ja lohpepolitihkka dorvvasta árbevirolaš ealáhusaid ja báikegoddelaččaid vuoigatvuođaid, mii fas lea váikkuheamen dasa ahte meahcceguovllu lahkosiid giliin ássojuvvo dás duohkoge. |
| Suunnitelmassa luodaan selkeät pelisäännöt liiketoiminnalliselle ja moottoroidulle luontomatkailulle, millä edistetään elinkeinon kehittymistä, työllistämismahdollisuuksia ja hyväksyttävyyttä porotalouden ja muiden luontaiselinkeinon harjoittajien keskuudessa. |
Plánas láhččojuvvojit čielga doaibmanjuolggadusat gávppálaš luondduturismii, mas geavahuvvojit mohtorfievrrut. Dát doarju ealáhusa ovdáneami, barggolašvuođavejolašvuođaid, ja ná maiddái boazodoallit ja eará luondduealáhusbargit dohkkehit buorebut gávppálaš luondduturismma. |
| Tällöin kaikkien tahojen yhteisenä intressinä on erämaaresurssin turvaaminen mahdollisimman luonnontilaisena. |
Dalle buot beliid oktasaš ávkin lea doallat meahcceguovllu nu luonddudilis go vejolaš. |
| Erämaan virkistyskäytön taloudelliset vaikutukset heijastuvat ennen kaikkea matkailutuloina ja työpaikkoina, oppaiden palkkoina, ohjelmapalvelu-, lupa-, majoitus- ja myyntituloina Metsähallitukselle, paikallisille yrityksille ja liikennöitsijöille sekä veromarkkoina ja säästöinä Enontekiön kunnalle. |
Meahcceguovllu lustageavaheami ekonomalaš váikkuhusat oidnojit vuosttažettiin turismasisaboađuin ja bargosajiin, oahpisteddjiid bálkkáin, prográmmabálvalus-, lohpe-, idjadan- ja vuovdinboađuin Meahciráđđehussii, báikkálaš fitnodagaide ja sáhtosteddjiide ja vearroboađuin ja seastimiin Eanodaga gildii. |
| Rajavartiolaitokselta Metsähallituksen hallintaan mahdollisesti siirtyvien kämppien käyttötarkoituksen muuttaminen esitetyn vyöhykejaon pohjalta tukee myös ohjatun, pienimuotoisen luontomatkailun harjoittamisen edellytyksiä alueella ottaen porotalouden edut huomioon. |
Rádjegozáhusas Meahciráđđehusa hálddašeapmái vejolaččat sirdašuvvi barttaid geavahanulbmila rievdadeapmi ovdanbukton avádatjuogu vuođul doarju maiddái vejolašvuođaid bargat stivrejuvvon, smávvalágan luondduturismmain guovllus nu, ahte boazodoalu beroštumit váldojuvvojit vuhtii. |
| Suunnitelman näiden esitysten toteuttaminen merkitsee lisätoimeentulomahdollisuuksia luontaiselinkeinonharjoittajille ja muille paikkakuntalaisille mm. oppaina. |
Dáid plána árvalusaid ollašuvvan mearkkaša lasseáigáiboahtovejolašvuođaid luondduealáhusbargiide ja eará báikegoddelaččaide ee. oahpisteaddjin. |
| Korkealuokkaiset pienten ryhmien täyden palvelun matkailupaketit sopivat hyvin Tarvantovaaran erämaa-alueelle, turvaavat saamelaiskulttuurin säilymistä, ovat kestävän kehityksen mukaisia ja hyödyttävät aluetaloutta erityisesti suuren työllistävyytensä vuoksi. |
Alladássásaš smávva joavkkuid dievasbálvalusa mátkepakeahtat heivejit bures Darvvatvári meahcceguvlui, dorvvastit sámekultuvrra seailuma, čuvvot bistevaš ovdáneami prinsihpa ja leat ávkin guovlluekonomiijai erenoamážit danin ahte addet máŋgasii barggu. |
| Metsähallitus noudattaa suunnittelussa kaikkia voimassa olevia lakeja ja asetuksia sekä pyrkii olemaan esityksissä oikeudenmukainen. |
17.3 Čoahkkáigeassu ja jurddabohtosat Meahciráđđehus čuovvu plánemis buot dálá lágaid ja ásahusaid ja geahččala leat árvalusain vuoiggalaš. |
| Erämaasuunnittelun lähtökohtana on erämaalaki (62/ 1991) ja sen mukainen määritelmä erämaista. |
Meahcceguovloplánema vuođđun lea meahcceguovloláhka (62/1991) ja das daddjojuvvon meahcceguovlomeroštallan. |
| Metsähallitus tunnustaa saamelaisten perustuslailliset oikeudet kulttuurinsa mukaisten elinkeinojen harjoittamiseen kotiseutualueellaan. |
Meahciráđđehus dovddasta sámiid vuođđovuoigatvuođalaš rivttiid bargat iežaset kultuvrii gullevaš ealáhusaiguin ruovttuguovllusteaset. |
| Tarvantovaaran erämaassa korostuvat porotalouden ja luontaiselinkeinojen sekä saamelaiskulttuurin turvaaminen. |
Darvvatvári meahcceguovllus deattuhuvvo boazodoalu, luondduealáhusaid ja sámekultuvrra dorvvasteapmi. |
| Tarvantovaaran erämaa-alueella on tärkeä merkitys etenkin lähikylien asukkaiden toimeentulolle, kulttuurille ja virkistykselle. |
Darvvatvári meahcceguovlu mearkkaša ollu erenoamážit lahkosiid giliid áigáibohtui, kultuvrii ja virkkosmuvvandoibmii. |
| Tarvantovaaran erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelma ei merkittävästi muuta tilannetta alueen käytön ja erämaaluonteen osalta. |
Darvvatvári meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplána ii olus rievdat guovlluid geavaheami iige luonddusuodjalandili dahje meahcceguovloiešlági. |
| Suunnitelman pääpaino onkin erilaisten uhkien torjumisessa ja niihin varautumisessa, jotta erämaalain päätavoitteet eli tavoiteltavat ympäristövaikutukset toteutuvat myös pitkällä tähtäimellä. |
Plána deattuhage sierralágan áitagiid dustema ja daidda ráhkkaneami, vai meahcceguovlolága váldoulbmilat dahjege ohcaluvvon birasváikkuhusat ollašuvvet maiddái guhkesáiggeulbmiliin. |
| Suunnitelma pyrkii säilyttämään nykyiset elinkeinot, turvaamaan niiden edellytykset ja luomaan uusia kestäviä luontomatkailumahdollisuuksia. |
Plána geahččala seailluhit dálá ealáhusaid, dorvvastit daid vejolašvuođaid ja láhčit vejolašvuođaid ođđa bistevaš luondduturismii. |
| Vyöhykkeistäminen on keskeisin työkalu virkistyskäytön ja luontomatkailun kanavoimisessa siten, että erämaa säilyy erämaana myös tulevaisuudessa. |
Avádatjuohku lea mávssoleamos gaskaoapmi lustageavaheami ja luondduturismma lágideamis nu, ahte meahcceguovlu seailu meahcceguovlun maiddái boahtteáiggis. |
| Suunnitelma ei aiheuta olennaisia muutoksia Enontekiön kulttuuriseen, sosiaaliseen ja terveydelliseen tilanteeseen verrattuna tilanteeseen vuonna 1991, erämaalain astuttua voimaan. |
Plána ii rievdat olus Eanodaga kultuvrralaš, sosiálalaš ja dearvvašvuođalaš dili jagi 1991 dili ektui, go meahcceguololáhka bođii fápmui. |
| Näin ollen suunnitelman esitykset edistävät osaltaan maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) sekä kyseiseen lakiin perustuvan valtioneuvoston periaatepäätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista asettamien tavoitteiden toteutumista. |
Ná plána árvalusat ovddidit eanageavahan- ja huksenlága (132/1999) ulbmiliid ja ovddidit stáhtaráđi mearrádusa mielde maiddái dán láhkii vuođđuduvvi váldegottálaš guovlluidgeavahanulbmiliid ollašuvvama. |
| Luonnonsuojelun näkökulmasta suunnitelman esitykset edistävät Tarvantovaaran erämaa-alueen ja samalla nimellä olevan Natura-alueen luonnonarvojen säilymistä. |
Luonddusuodjaleami dáfus plána addin vejolašvuođat ovddidit Darvvatvári meahcceguovllu ja seammanammasaš Natura-guovllu luondduárvvuid seailuma. |
| Hoito- ja käyttösuunnitelmassa asetetaan alueen hoidolle ja käytölle tavoitteet, periaatteet ja rajoitteet. |
Dikšun- ja geavahanplánas mearriduvvojit guovllu dikšumii ja geavaheapmái ulbmilat, prinsihpat ja ráddjehusat. |
| Suunnittelun yhteydessä tehty alueen nykytilanteen kartoittaminen mahdollistaa tavoiteltavien ympäristövaikutusten toteutumisen seurannan tulevaisuudessa. |
Plánema oktavuođas dahkkojuvvon guovllu dálá dili kártema bokte sáhttá čuovvut ohcaluvvon birasváikkuhusaid ollašuvvama boahtteáiggis. |
| Metsähallituksen Enontekiön kuntaa koskevalla yhteistyöryhmällä ja Käsivarren paliskunnalla on keskeinen rooli seurannassa. |
Eanodaga ovttasbargojoavku ja Giehtaruohttasa bálggus leat guovddážis dán čuovvumis. |
| On tärkeää, että paikalliset asukkaat ja muut sidosryhmät voivat osallistua suunnitelman toteutumisen seurantaan ja että heillä on mahdollisuus vaikuttaa suunnitelman lisäksi sen toteuttamiseen. |
Lea dehálaš, ahte maiddái báikkálaš ássit ja eará čanasjoavkkut sáhttet leat čuovvumin plána ollašuvvama ja maiddái mielde dan ollašuhttimis. |
| Valvonta on olennainen osa suunnitelman esitysten toimeenpanoa ja seurantaa. |
Goziheapmi lea mávssolaš oassi plána árvalusaid ollašuhttimis ja čuovvumis. |
| Saamelaiskäräjien arvio suunnitelman vaikutuksista saamelaiskulttuuriin ja arvion vaikutukset suunnitelman sisältöön |
Sámedikki árvvoštallan plána váikkuhusain sámekultuvrii |
| Tässä liitteessä on saamelaiskäräjien arvio kokonaisuudessaan, ja osaa saamelaiskäräjien arviosta on kommentoitu myös lausuntoyhteenvedossa. |
Dán čuvvosis lea sámedikki árvvoštallan obban, ja oassi sámedikki árvvoštallamis lea kommenterejuvvon maiddái cealkámuščoahkkáigeasus. |
| Saamelaiskäräjien arvion perusteella suunnitelmaan tehdyt merkittävimmät muutokset: |
Sámedikki árvvoštallama vuođul plánii dahkkojuvvon mávssoleamos nuppástusat: |
| • täydennetty lukua 3 Hoidon ja käytön tavoitteet |
• lea dievasmahtton lohku 3 Dikšuma ja geavaheami ulbmilat |
| • lisätty uuden Metsähallitus-lain (1378/2004) tuomat muutokset |
• lasihuvvon ođđa Meahciráđđehuslága (1378/2004) mielddisbuktin nuppástusat |
| • lisätty suunnitelmaan luku 3.5 Saamelaiskulttuurin turvaaminen, jossa on käsitelty myös saamelaisten kestävän kehityksen ohjelma sekä yhdenvertaisuuslaki. |
• lasihuvvon plánii lohku 3.5 Sámekultuvrra dorvvasteapmi, mas leat gieđahallon maiddái sámiid bistevaš ovdáneami prográmma sihke ovttaárvosašvuođaláhka. |
| Asia: Saamelaiskäräjien arvio Tarvantovaaran erämaan hoito ja käyttösuunnitelman vaikutuksista saamelaisten kulttuuriin |
Ášši: Sámedikki árvvoštallan Darvvatvári meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplána váikkuhusain sámekultuvrii |
| Saamelaiskäräjien hallitus päätti kokouksessaan 12.6. 2007 lausua asiakohdassa tarkoitetuksi arvioksi seuraavaa. |
Sámedikki stivra mearridii čoahkkimisttis 12.6.2007 ovdanbuktit áššečuoggás oaivvilduvvon árvvoštallamin čuovvovačča. |
| Arvion perustana on Metsähallituksen laatima Tarvantovaaran erämaan hoito- ja käyttösuunnitelma (suunnitelma). |
Árvvoštallama vuođđun lea Meahciráđđehusa dahkan ja birasministeriijai sádden Darvvatvári meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplána (plána). |
| Suunnitelmaa on muutettu niiltä osin, mistä voitiin sopia Saamelaiskäräjien ja Metsähallituksen välillä viranomaisneuvotteluissa 17.12. |
Plána lea rievdaduvvon dakko, gokko sámediggi ja Meahciráđđehus sáhtiiga soahpat eiseválderáđđádallamiin 17.12.2002. |
| 1. Oikeudelliset lähtökohdat, kestävyys ja käsitteet |
1. Vuoigatvuo alaš vuolggasajit, bistevašvuohta ja doahpagat |
| Suunnitelmasta puuttuu erityisesti Metsähallitusta koskevan lain kokonaisuudistuksen myötä Metsähallitukselle asetettu velvoite turvata toiminnassaan saamelaisten kulttuurin harjoittamisen edellytykset, mihin myös yhdenvertaisuuslaki velvoittaa. |
Plánas váilu erenoamážit Meahciráđđehuslága ollislaš ođastusa oktavuođas Meahciráđđehusa várás ásahuvvon geatnegahttin dorvvastit doaimmastis sámiid vejolašvuođaid bargat sámekultuvrrain, masa maiddái ovttaárvosašvuođaláhka geatnegahttá. |
| Metsähallituksen tehtävät ja yhteiskunnalliset velvoiteet on otettu suunnitelman perustaksi vanhentuneesta lainsäädännöstä. |
Meahciráđđehusa doaimmat ja servodatlaš geatnegahttimat leat váldojuvvon plána vuođđun boarásmuvvan láhkamearrádusain. |
| Korjaamalla pelkästään lainsäädäntöä ei korjaannu koko suunnitelma |
Dušše láhkamearrádusaid divvuma bokte ii goittotge oppa plána divvašuva. |
| Erämaan alueen vyöhykkeistäminen syrjävyöhykkeeksi ja virkistyskäyttövyöhykkeeksi ei toimi, koska saamelaisten kulttuurimuotoon kuuluvien elinkeinojen kanssa kilpailevaa liiketoimintaa sallitaan hoito- ja käyttösuunnitelman mukaan myös syrjävyöhykkeellä. |
Meahcceguovllu avádatjuohku boaittobealeavádahkan ja lustageavahanavádahkan ii doaimma, dasgo sámiid kulturhápmái gullevaš ealáhusaiguin gilvvohalli fitnodatdoaibma lea lobálaš dikšun- ja geavahanplána mielde maiddái boaittobealeavádagas. |
| Saamelaiskäräjät on jo suunnitelmaa koskevissa neuvotteluissa ympäristöministeriön kanssa tuonut esille sen, että vyöhykkeistämisen perustaksi esitetyssä lain 7 §:n yksityiskohtaisessa perustelussa ei sanota mitään vyöhykkeistämisestä, vaan ”alueen eri osiin” jakamisella viitataan lähinnä metsäalueiden jakamiseen hoito- ja käyttösuunnitelmassa luonnontilaisiin ja luonnonmukaisesti käsiteltäviin metsäalueisiin (ks HE 42/1990 s. 13). |
Sámediggi lea juo plánii guoskevaš ráđđádallamiin birasminister iijain buktán ovdan dan, ahte avádatjuogu vuođđun árvaluvvon lága 7 §:a dárkilet ákkastallamis ii daddjojuvvo mihkkege avádatjuogus, muhto ”guovllu sierra osiide” juohkimiin čujuhit vuosttažettiin vuovdeguovlluid juohkimii dikšun- ja geavahanplánas luonddudilálaš ja ekologalaččat gieđahallat jurddašuvvon vuovdeguovlluide (gč. HE 42/1990 s. 13). |
| Tarvantovaaran erämaa- aluella ei ole metsiä, joten näiltä osin vyöhykkeistäminen ei ole perusteltua. |
Giehtaruohttasa meahcceguovllus eai leat vuovddit, ja dákko bokte avádatjuogu ii sáhte ákkastallat. |
| Muilta osin vyöhykkeistäminen ei perustu erämaalakiin perusteluineen, joten suunnitelman ”pysyväksi tarkoitetulla päälinjalla” ja suunnitelman ”tavoitteella” tältä osin ei ole suunnitelmassa väitettyä tukea laissa tai sen perusteluissa. |
Eará osiin avádatjuohku ii vuođđuduva meahcceguovloláhkii ja dan ákkastallamiidda, ja nuba plána ”bissovažžan jurddašuvvon váldoprinsihpas” ja plána ”ulbmilis” dákko bokte ii leat plánas čuoččuhuvvon doarjja lágas dahje dan ákkastallamiin. |
| Lain tavoitteiden yhteensovittaminen |
Lága ulbmiliid oktiiheiveheapmi |
| Erämaalain (62/1991) 1 §:n tavoitteiksi todetaan 1) alueen erämaisuuden säilyttäminen 2) saamelaiskulttuurin turvaaminen 3) luontaiselinkeinojen turvaaminen ja 4) alueen monipuolisen käytön ja sen edellytysten kehittäminen. |
Meahcceguovlolága (62/1991) 1 §:a ulbmilin gávnnahuvvojit 1) guovllu meahccáivuođa seailluheapmi 2) sámekultuvrra dorvvasteapmi 3) luondduealáhusaid dorvvasteapmi ja 4) guovllu máŋggabealat geavaheami ja dan vejolašvuođaid ovddideapmi. |
| Suunnitelmassa tavoitteessa jätetään sanomatta lain perustelujen mukainen suunnitelman ja erämaalain päätavoite, joka on saamelaiskäräjien mielestä eri maankäyttömuotojen yhteensovittaminen ympäristönsuojeluun – eikä pelkästään käyttäjäryhmien kesken. |
Plánas ulbmilis ii daddjojuvvo lága ákkastallamiid mieldásaš, plána ja meahcceguovlolága váldoulbmil, mii lea sámedikki mielas sierra eanangeavahanhámiid oktiiheiveheapmi biras gaskkas. |
| Erämaalain 7 §:n yksityiskohtaisten perustelujen mukaan: ”Erämaa-alueen käytön suunnittelu on ensi sijassa ympäristönsuojelun ja muiden eri maankäyttömuotojen yhteensovittamista. |
Meahcceguovlolága 7 §:a dárkilet ákkastallamiid mielde: ”Meahcceguovllu geavaheami plánemii gullá vuosttažettiin birassuodjaleapmái – iige dušše sierra geavaheaddjijoavkkuidsuodjaleami ja sierra eanangeavahanhámiid oktiiheiveheapmi. |
| ” Lain tärkein tavoite on 1 ja 4 §:n yksityiskohtaisten perustelujen mukaan erämaa-alueiden erämaaluonnon säilyttäminen mahdollisimman muuttumattomana ja luonnontilaisena. |
” Lága deháleamos ulbmil lea 1 ja 4 §:a dárkilet ákkastallamiid mielde meahcceguovlluid meahcceluonddu seailluheapmi nu álgodilis ja luonddudilis go vejolaš. |
| Erämaalakia koskevan hallituksen esityksen pääasiasiallisen sisällön mukaan porotalouden ja muiden luontaiselinkeinojen sekä retkeilyn mahdollisuudet tulevat lain voimaan tulon myötä paranemaan tai säilyvät ainakin entisellään eli vuoden 1991 tilanteen tasolla. |
Meahcceguovloláhkii guoskevaš ráđđehusa árvalusa váldosisdoalu mielde boazodoalu ja eará luondduealáhusaid ja vánddardeami vejolašvuođat buorránit dahje seilot goittot ovddežin dahjege jagi 1991 dili dásis, go láhka lea boahtán fápmui. |
| Saamelaiskäräjien mielestä lähtökohdaksi asetettu toimintojen yhteensovittaminen käyttäjäryhmien kesken johtaa väistämättä siihen, että kunnalle verotuloa tuottavat toiminnat kuten matkailun ja kaivostoiminnan edistäminen, asetetaan Metsähallituksen ”osallistuvassa suunnittelussa” etusijalle ja lain päätavoitteena oleva ympäristönsuojelu jää toisarvoiseen asemaan. |
Sámedikki mielas vuolggasadjin ásahuvvon sierra doaimmaid oktiiheiveheapmi geavaheaddjijoavkkuid gaskkas doalvu veagal dasa, ahte gildii vearroboađuid bukti doaimmat dego turisma ja ruvkedoaibma vuoruhuvvojit Meahciráđđehusa ”oassálasti plánemis” ja lága váldoulbmilin leahkki birassuodjaleapmi báhcá sekundára sajádahkii. |
| Käyttäjäryhmien kannalta vyöhykkeistäminen puolestaan merkitsee sitä, että parempaa verotuloa tuottaville toiminnoille varatuilla alueilla poronhoidolle välttämättömät toimintaedellytykset heikkenevät ja lakkaavat ja pelkästään saamelaisten harjoittama poronhoito joutuu väistymään näiltä alueilta lain tarkoituksen vastaisesti. |
Geavaheaddjijoavkkuid dáfus avádatjuohku fas mearkkaša dan, ahte stuorát vearroboađuid bukti doaimmaide várrejuvvon guovlluin boazodollui vealtameahttun doaibmavejolašvuođat hedjonit ja nohket ja dušše sámiid jođihan boazodoallu šaddá čáhkket saji dáin guovlluin, ja dát fas manná lága ulbmila vuostá. |
| Perutuslaki ja kansainväliset sopimukset huomioon ottaen suunnitelman pitäisi saamelaiskäräjien mielestä johtaa päinvastaiseen tulokseen eli saamelaisten kulttuurimuotoon kuuluvien elinkeinojen turvaamiseen ja niiden edistämiseen. |
Vuođđolága ja riikkaidgaskasaš soahpamušaid mielde plána galggašii sámedikki mielas doalvut aiddo nuppelágan bohtosii dahjege sámiid kulturhápmái gullevaš ealáhusaid dorvvasteapmái ja daid ovddideapmái. |
| Saamelaiset ovat Suomessa alkuperäiskansa, jolla on oma kieli ja kulttuuri. |
Sámit leat Suomas álgoálbmot, mas lea iežas giella ja kultuvra. |
| Perustuslaki turvaa saamelaisille alkuperäiskansana oikeuden ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan (PL 17.3 §) näitä seikkoja koskevan itsehallinnon perustalta saamelaisten kotiseutualueella siten kuin laissa säädetään (PL 121.4 §). |
Vuođđoláhka dorvvasta sámiide álgoálbmogin vuoigatvuođa bajásdoallat ja ovddidit iežaset giela ja kultuvrra (PL 17.3 §) dáidda áššiide guoskevaš iešstivrejumi vuođul sámiid ruovttuguovllus nu go lágas daddjojuvvo (PL 121.4 §). |
| Tarvantovaaran erämaa-alue kuuluu kokonaisuudessaan saamelaisten kotiseutualueeseen. |
Darvvatvári meahcceguovlu gullá ollásit sámiid ruovttuguvlui. |
| Perustuslain kulttuuri-käsite sisältää myös saamelaisten kulttuurin aineellisena perustana olevan perinteisen maankäytön kuten poronhoidon, kalastuksen ja metsästyksen harjoittamisen. |
Vuođđolága kultuvra -doaba sisdoallá maiddái sámiid kultuvrra ávnnaslaš vuođđun leahkki árbevirolaš eanangeavahanhámiid dego boazodoalu, guolástusa ja meahccebivddu. |
| Perustuslain tarkoituksena on turvata pysyvästi saamelaisten asema alkuperäiskansana lainsäädännön, hallinnon ja taloudellisten toimenpiteiden avulla. |
Vuođđolága ulbmilin lea dorvvastit bissovaččat sámiid sajádaga álgoálbmogin láhkamearrádusaid, hálddahusa ja ekonomalaš doaimmaid vuođul. |
| Julkisella vallalla on perustuslain (PL 22 §) mukainen velvollisuus huolehtia saamelaisten perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumisesta. |
Almmolaš váldi lea vuođđolága (PL 22 §) mielde geatnegahtton fuolahit sámiid vuođđovuoigatvuođaid ja olmmošvuoigatvuođaid ollašuvvamis. |
| Tarvittaessa saamelaisten kulttuurimuotoa tulee perustuslain perustelujen mukaan turvata positiivisin erityistoimenpitein. |
Dárbbu mielde sámiid kulturhámi galgá vuođđolága ákkastallamiid mielde dorvvastit positiivvalaš sierradoaimmaiguin. |
| Saamelaisten kulttuuriin kuuluvien elinkeinojen harjoittamista suojaa lisäksi saamelaisten osalta YK:n ihmisoikeussopimukset kuten kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen 27 artikla, joka on Suomessa voimassa laintasoisesti. |
Sámekultuvrii gullevaš ealáhusaiguin bargama suodjala dasa lassin sámiid hárrái ON:a olmmošvuoigatvuođasoahpamušat, dego riikkavulošvuoigatvuođaide ja politihkalaš vuoigatvuođaide guoskevaš oppalašsoahpamuša 27 artihkal, mii lea Suomas fámus lágadásis. |
| Artiklan määräys edellyttää YK:n ihmisoikeuskomitean tulkinnan mukaan, että taloudelliset toimenpiteet suunnitellaan ja sopeutetaan siten, että saamelaisten elinkeinojen kuten poronhoidon taloudellinen kannattavuus säilyy. |
Artihkkala mearrádus gáibida ON:a olmmošvuoigatvuođakommišuvnna dulkoma mielde dan, ahte ekonomalaš doaimmat galget plánejuvvot ja heivehuvvot nu, ahte sámiid ealáhusaid dego boazodoalu ekonomalaš gánnáheapmi seailu. |
| (Länsman ja muut v. Suomi, valitus no 511/1992) |
(Länsman ja earát v., Suopma, váidda nr 511/1992) |
| Viimeksi YK:n talous- ja sosiaalineuvoston taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia käsittelevä komitea lausui Suomen määräaikaisraportin käsittelyssä huolensa siitä, että vaikka sopimusvaltio onkin pyrkinyt ratkaisemaan kysymyksen maanomistuksesta ja – |
ON:a ekonomiija- ja sosiálaráđi ekonomalaš, sosiálalaš ja čuvgehuslaš vuoigatvuođaid gieđahalli komitea ovdanbuvttii Suoma mearreáigeraportta gieđahallamis iežas fuola das, ahte vaikko soahpamušriika leage geahččalan čoavdit gažaldaga eanaoamastusas ja -geavaheamis sámiid |
| käytöstä saamelaisten kotiseutualueella, kysymyksen ympärillä vallitseva oikeudellinen epävarmuus vaikuttaa kielteisesti saamelaisten oikeuteen ylläpitää ja kehittää heidän perinteistä kulttuuriaan ja elämäntapaansa, erityisesti poronhoitoa. |
ruovttuguovllus, de dálá vuoigatvuođalaš eahpesihkkarvuohta čuohcá sámiid vuoigatvuhtii bajásdoallat ja ovddidit iežaset árbevirolaš kultuvrra ja eallinvuogi, erenoamážit boazodoalu. |
| Komitea totesi myös, että saamelaisten kotiseutualueen maaoikeuskysymyksen ratkaisemattomuus on toistaiseksi estänyt Suomea ratifioimasta itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskevaa ILO:n yleissopimusta N:o 169. Ehdotuksissaan ja suosituksissaan komitea kehotti sopimusvaltiota toteuttamaan kaikki tarvittavat toimet, joilla varmistetaan, että metsänhakkuut ja muu toiminta, joita yksityiset tällä hetkellä harjoittavat saamelaisten kotiseutualueella, eivät rajoita saamelaisten oikeutta ylläpitää ja kehittää perinteistä kulttuuriaan ja elämäntapaansa, erityisesti poronhoitoa, eivätkä heidän taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien käyttöä. |
Komitea gávnnahii maiddái ahte sámiid ruovttuguovllu čoavddekeahtes eanavuoigatvuođagažaldat lea doaisttážii hehtten Suoma ratifiseremis iehčanas riikkaid álgo- ja čeardaálbmogiidda guoskevaš ILO:a oktasašsoahpamuša Nr 169. Iežas evttohusain ja ávžžuhusain komitea ávžžuhii soahpamušriikkaid ollašuhttit buot dárbbašlaš doaimmaid, maiguin sihkkarasto ahte vuovdečuohppamat ja eará doaimmat, maid priváhta oassebealit dál čađahit sámiid ruovttuguovllus, eai čuoze sámiid vuoigatvuhtii bajásdoallat ja ovddidit iežaset árbevirolaš kultuvrra ja eallinvuogi, erenoamážit boazodoalu, eaige sin ekonomalaš, sosiálalaš ja čuvgehuslaš vuoigatvuođaid geavaheapmái. |
| Lisäksi komitea kehotti sopimusvaltiota – neuvotellen asiasta tiiviisti kaikkien osapuolten kanssa, saamelaiskäräjät mukaan lukien – löytämään asianmukaisen ratkaisun kysymykseen maanomistuksesta ja –käytöstä saamelaisten kotiseutualueella sekä ratifioimaan pikaisesti itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskevan ILO:n yleissopimuksen N:o 169. (YK:n TSS-komitean 28 istunto 30.4. |
Dasa lassin komitea ávžžuhii soahpamušriikkaid – dan maŋŋá go lei ráđđádallan áššis buot oassebeliiguin, maiddái sámedikkiin – gávdnat vuogas čovdosa sámiid ruovttuguovllu eanaoamastan- ja geavahangažaldahkii sihke ratifiseret farggamusat iehčanas riikkaid álgo- ja čeardaálbmogiidda guoskevaš ILO:a oktasašsoahpamuša Nr 169. (ON:a TSS-komitea 28. čoahkkin 30.4.-18.5.2007. Oktasašsoahpamuša 16 ja 17 artihkkala mielde addojuvvon soahpamušriikkaid raporttaid gieđahallan: SUOPMA. |
| (E/C. |
(E/C. |
| 12/CO/FIN/5, 18.5. |
12/CO/FIN/5, 18.5.2007) |
| Vuoden 2005 alussa voimaan tulleen Metsähallituslain (1378/2004) mukaan Metsähallituksen yhteiskunnallisena velvoitteena on saamelaisten kotiseutualueella sovittaa hallinnassaan olevien luonnonvarojen hoito, käyttö ja suojelu siten, että saamelaisten kulttuurin harjoittamisen edellytykset turvataan (4.2 §). |
Jagi 2005 álggu rájes fápmui boahtán Meahciráđđehuslága (1378/2004) mielde Meahciráđđehusa servodatlaš geatnegahttimin lea sámiid ruovttuguovllus heivehit iežas hálddašan luondduriggodagaid dikšuma, geavaheami ja suodjaleami nu, ahte vejolašvuođat bargat sámekultuvrrain dorvvastuvvojit (4.2 §). |
| Säännös toteuttaa perustuslakia saamelaisten alkuperäiskansan kulttuurin harjoittamisen osalta (PL 17.3 §) Tähän perustuslakiin perustuvaan tehtävään viitaten eduskunnan perustuslakivaliokunta totesi esitystä koskevassa lausunnossaan (PeVL 38/2004 vp), että saamelaisten kulttuuriin kuuluvat perinteisten elinkeinojen kuten poronhoito, kalastus ja metsästys lisäksi myös niiden nykyaikaiset soveltamismuodot. |
Njuolggadus ollašuhttá vuođđolága vuođđolága sámiid álgoálbmotkultuvrra jođiheami hárrái (PL 17.3 §). Riikkabeivviid vuođđoláhkaváljagoddi čujuhii dán vuođđoláhkii vuođđuduvvi doibmii, go gávnnahii árvalussii guoskevaš cealkámušastis (PeVL 38/2004 vp) ahte sámekultuvrii gullet árbevirolaš ealáhusaid dego boazodoalu, guolástusa ja meahccebivddu lassin maiddái daid dálá heivehanhámit. |
| Eräänä keinona näihin tavoitteisiin pääsemiseksi on saamelaisten osalta vuonna 2004 voimaan tullut yhdenvertaisuuslaki (21/2004), joka koskee 2 §:n 1 kohdan mukaan itsenäisen ammatin tai elinkeinon harjoittamisedellytyksiä ja elinkeinon tukemista. |
Oktan vuohkin juksat dáid ulbmiliid sámiid hárrái lea 2004:s boahtán fápmui ovttadássásašvuođaláhka (21/2004), mii guoská 2 §:a 1 čuoggá mielde iehčanas ámmáhiin dahje ealáhusain barganvejolašvuođaide ja ealáhusa doarjumii. |
| Laki, joka koskee myös Metsähallitusta, pyrkii tosiasiallisen yhdenvertaisuuden saavuttamiseen tarvittaessa positiivisen erityiskohtelun keinoin kuten lain 7.2 §:stä ilmenee. |
Láhka, mii guoská maiddái Meahciráđđehussii, viggá duođalaš ovttadássásašvuođa juksamii dárbbu mielde positiivvalaš sierragiedahallama vugiiguin dego lága 7.2 §:s boahtá ovdan. |
| Kestävyys luonnon käytössä ja käytön ohjauksessa |
Bistevašvuohta luonddu geavaheamis ja geavaheami stivremis |
| Kolmantena suunnitelman tavoitteena on kestävyys erämaa-alueella. |
Plána goalmmát ulbmilin lea bistevašvuohta meahcceguovllus. |
| Kestävyydellä tarkoitetaan sitä, että luonnon käytössä ja sen ohjauksessa tulee ottaa huomioon taloudelliset, sosiaaliset, ekologiset ja kulttuuriset näkökohdat. |
Bistevašvuođain oaivvildit dan, ahte ”luonddu geavaheamis ja dan stivremis galgá váldit vuhtii ekonomalaš, sosiálalaš, ekologalaš ja kultuvrralaš beliid.” |
| Saamelaiskäräjillä on vuodesta 1998 lähtien ollut yhdessä ympäristöministeriön kanssa valmisteltu ja saamelaiskäräjien hyväksymä saamelaisten kestävän kehityksen ohjelma. |
Sámedikkis lea leamaš jagi 1998 rájes sámiid bistevaš ovdáneami prográmma, man dat lea válmmaštallan ovttasráđiid birasministeriijain ja man Sámediggi lea dohkkehan. |
| Tarvantovaaran suunnitelmassa on käytetty hyväksi tätä ohjelmaa. |
Darvvatvári plánas lea adnojuvvon ávkin dát prográmma. |
| Saamelaiskäräjät hyväksyi kuitenkin 28.2. 2006 yhdessä ympäristöministeriön kanssa valmistelemansa ” Saamelaisten kestävän kehityksen ohjelman 2006 ”, joten suunnitelma perustuu vanhentuneeseen ohjelmaan. |
Sámediggi dohkkehii goittotge 28.2.2006 ” Sámiid bistevaš ovdáneami prográmma 2006 ”, man dat lei válmmaštallan ovttasráđiid birasministeriijain, ja nuba plána vuođđuduvvá boarásmuvvan prográmmii. |
| Vuoden 2006 ohjelman keskeisenä lähtökohtana on se, |
Jagi 2006 prográmma guovddáš vuolggasadjin lea dat, ahte sámi álgoálbmogis ja |
| että saamen alkuperäiskansalla ja Suomen valtaväestöllä on erilainen kulttuuri ja kieli. |
Suoma váldoálbmogis lea goabbatlágan kultuvra ja giella. |
| Saamen alkuperäiskansan kulttuuri perustuu siihen, minkä luonto itse vuosittain kasvattaa ihmisen hyödynnettäväksi laajojen alueiden ekstensiivisenä maankäyttönä. |
Sámi álgoálbmoga kultuvra vuođđuduvvá dasa, man luondu ieš jahkásaččat šaddada olbmuid atnui viiddis guovlluid ekstensiivvalaš eanageavaheami bokte. |
| Valtaväestön kulttuuri puolestaan on lähtökohdiltaan intensiivistä maankäyttöä alueiden luonnontilan muuttamiseksi rakentamalla ”raivaamalla” ja viljelemällä. |
Váldoálbmoga kultuvra fas lea vuolggasaji dáfus intensiivvalaš eanageavaheapmi, mas geahččalit rievdadit guovlluid luonddudili ja ”šaddadeami” bokte. |
| Näistä lähtökohdista molempien kansojen – saamen alkuperäiskansan ja Suomen valtaväestön - kulttuureilla on erilaiset kestävän kehityksen kriteerit. |
Dáid vuolggasajiid dáfus sihke sámi álgoálbmoga ja Suoma váldoálbmoga kultuvrrain leat goabbatlágan bistevaš ovdáneami ákkat. |
| Pääväestön kulttuurissa luonnon kestävä käyttö tähtää tulevien sukupolvien tarpeiden tyydyttämiseen. |
Váldoálbmoga kultuvrras luonddu bistevaš geavaheami bokte geahččalit duhtadit boahttevaš buolvvaid dárbbuid. |
| Saamelaiskulttuurin harjoittaminen puolestaan edellyttää luonnon käyttöä kestävästi joka vuosi paliskunnan, porokylän tai muun saamelaisen paikallisyhteisön käyttöalueella sijaitsevassa järvessä, puupaikassa, hillasuolla, riekkometsällä, hirvipaikassa jne niin, että seuraavan vuoden elämisen edellytykset turvataan (on säästetty) luonnon tuoton kokonaisuudesta, vaikka luonnonolosuhteet olisivat tuolloin huonommatkin. |
Sámekultuvrrain bargan fas gáibida luonddu geavaheami bistevaš vuogi mielde jahkásaččat bálgosa, siidda dahje eará sámi báikkálašservoša geavahanguovllus leahkki jávrris, muorraváldinbáikkis, luomejeakkis, rievssatmeahcis, ealgabáikkis jna. nu, ahte čuovvovaš jagi eallineavttut dorvvastuvvojit (leat sestojuvvon) luonddu buvttadeami ollisvuođas, vaikko luonddudilálašvuođat livčče dalle fuonibutge. |
| Kestävän kehityksen kansallisesta arviosta (s. 99-100) ilmenee, että saamelainen kulttuuri sisältää kaikki kestävän kehityksen ulottuvuudet: ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisesti kestävän kehityksen. |
Bistevaš ovdáneami riikkadási árvvoštallamis (s. 99-100) boahtá ovdan ahte sámekultuvrras leat mielde buot bistevaš ovdáneami bealit: ekologalaš, ekonomalaš ja sosiálalaččat bistevaš ovdáneapmi. |
| Saamelaisten kulttuuri ei kuitenkaan ole kestävällä perustalla, koska sen kaikkiin ulottuvuuksiin kohdistuu valtaväestön kulttuurista lähteviä uhkia. |
Sámekultuvra ii goittotge leat bistevaš vuođu alde, dasgo dan buot beliide čuhcet váldoálbmoga kultuvrras boahtti áitagat. |
| (Kestävän kehityksen kansallinen arvio. |
(Bistevaš ovdáneami riikkadási árvvoštallan. |
| Suomen ympäristö 623. Helsinki 2003) |
Suomen ympäristö 623. Helsset 2003) |
| Suomen kestävän kehityksen toimikunnan työssä valmistui keväällä 2006 pääministeri Matti Vanhasen johdolla Kansallinen kestävän kehityksen strategia ” Kohti kestäviä valintoja. |
Suoma bistevaš ovdáneami doaibmagoddi gergii giđđat 2006 Riikkadási bistevaš ovdáneami strategiija ” Kohti kestäviä valintoja. |
| Kansallisesti ja globaalisti kestävä Suomi ” (Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 5/2006). |
Kansallisesti ja globaalisti kestävä Suomi ” (Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 5/2006). |
| Strategia mukaisesti luonnonvarojen kulttuurinen merkitys huomioon ottaen ”Luodaan menettely, jolla Saamelaisten kestävän kehityksen ohjelman linjauksia otetaan huomioon saamelaisten kotiseutualueen luonnonvarapolitiikassa ja maankäytön suunnittelussa. |
Dán strategiija mielde luondduriggodagaid kultuvrralaš mearkkašumi vuhtiiváldima bokte ”láhččojuvvo meannudanvuohki, mainna Sámiid bistevaš ovdáneami prográmma linnjemat váldojuvvojit vuhtii sámiid ruovttuguovllu luondduriggodatpolitihkas ja eanageavahanplánemis. |
| ” (s. 18 ja 69). |
” (s. 18 ja 69). |
| Valtioneuvosto hyväksyi 14.12. 2006 periaatepäätöksen kansallisen kestävän kehityksen strategiasta. |
Stáhtaráđđi dohkkehi 14.12.2006 prinsihppamearrádusa riikkadási bistevaš ovdáneami strategiijas. |
| Sen mukaisesti ”… |
Dan mielde ”… |
| kansallisen kestävän kehityksen politiikan johdonmukaisuuden ja pitkäjänteisyyden varmistamiseksi hallinnossa ja sen yhteistyössä muiden toimijatahojen kanssa ryhdytään panemaan toimeen kansallisen kestävän kehityksen strategiaa ’ Kohti kestäviä valintoja. |
riikkadási bistevaš ovdáneami politihka logalašvuođa ja guhkitáiggi- ulbmila sihkkarastin dihte hálddahusas ja dan ovttasbarggus eará doaibmiiguin álggahuvvo riikka Kohti kestäviä valintoja. |
| Kansallisesti ja globaalisesti kestävä Suomi. |
Kansallisesti ja globaalisesti kestävä Suomi. |
| Saamelaiskäräjien mielestä suunnitelma noudattaa jossain määrin pääväestön kestävän käytön periaatteita. |
” dási bistevaš ovdáneami strategiija ” Sámedikki mielas plána čuovvu muhtun muddui váldoálbmoga bistevaš geavaheami prinsihpaid. |
| Saamelaisten kestävän kehityksen edellytykset on otettu hoito- ja käyttösuunnitelmaan vanhentuneesta ohjelmasta. |
Sámiid bistevaš ovdáneami eavttut leat váldojuvvon dikšun- ja geavahanplánii boarásmuvvan prográmmas. |
| Lähtötilanteen ajankohta |
Vuolggadili áigemearri |
| Hoito- ja käyttösuunnitelman arvioiden lähtökohtana on pidettävä erämaalain voimaan tuloa. |
Árvvoštallamiid vuolggasadjin galgá atnit meahcceguovlolága fápmuiboahtima. |
| Lain tarkoittamien seikkojen on tullut toteutua koko sen voimassaolon ajan, vaikka suunnitelmaa ei ole vielä (2007) vahvistettu. |
Lága oaivvildan áššit leat galgan ollašuvvat oppa dan gustonáiggi, vaikko plána ii leat vel dálge (2006) nannejuvvon. |
| Esimerkiksi erämaalakia koskevan hallituksen esityksen pääasiasiallisen sisällön mukaan porotalouden ja muiden luontaiselinkeinojen sekä retkeilyn mahdollisuuden tulevat lain voimaan tulon myötä paranemaan tai säilyvät ainakin entisellään eli vuoden 1991 tilanteen tasolla. |
Ovdamearkka dihte meahcceguovloláhkii guoskevaš ráđđehusa árvalusa váldosisdoalu mielde boazodoalu ja eará luondduealáhusaid ja vánddardeami vejolašvuođat bohtet lága fápmui boahtima dihte buorránit dahje bissot goittot ovddežin dahjege jagi 1991 dili dásis. |
| Paikallinen väestö |
Báikkálaš olbmot |
| Paikallinen käyttäjäkunta on varsin heterogeenistä niin etnisesti, kulttuurisesti, ammatillisesti kuin elämäntavallisestikin. |
Báikkálaš geavaheaddjit leat viehka heterogenalaš joavku nu čearddalaččat, kultuvrralaččat, ámmátlaččat go eallinvugiid dáfusge. |
| Paikallisen väestön väljä käsite, joka käytännössä sisältää erilaisia ryhmiä paikallisista maanomistajista ja ulkokuntalaisista koiratarhanomistajista perinteisiä elinkeinojaan harjoittaviin saamelaisiin, aiheuttaa haittaa ja vahinkoa saamelaisväestölle ja poronhoidolle, joiden edut poikkeavat eniten tai ovat ristiriidassa muun käyttäjäkunnan etujen kanssa. |
Viiddis doaba ”báikkálaš veahkadat” iešalddes sisdoallá sierralágan joavkkuid báikkálaš eananeaiggádiin ja olgogieldalaš beanagárdeeaiggádiin árbevirolaš ealáhusaiguin bargi sámiide, ja dát heađušta ja dagaha vahága sámiide ja boazodollui, maid beroštumit earránit eanemus dahje mannet ruossalassii eará geavaheddjiid beroštumiiguin. |
| Käsitettä käytettäessä eri ryhmien eriävät tarpeet häivytetään ja niiden huomioon ottaminen väistetään. |
Dán doahpaga geavahettiin sierra joavkkuid sierraneaddji dárbbut jávkaduvvojit ja daid vuhtii váldin garvojuvvo. |
| Erämaasuunnittelun tämä lähtökohta, joka ei tunnusta käyttäjien erilaisia oikeudellisia ja taloudellisia lähtökohtia ja erilaisia tarpeita ei voi olla niin laajasti hyväksytty kuin sen esitetään olevan. |
Meahcceguovloplánema dát vuolggasadji, mii ii dovddas geavaheddjiid sierralágan vuoigatvuođalaš ja ekonomalaš vuolggasajiid ja sierralágan dárbbuid, ii sáhte leat nu viidát dohkkehuvvon dego dan lohket leat. |
| Saamelaiskäräjien asema neuvotteluosapuolena ja seurannassa |
Sámedikki sajádat ráđđádallioassebeallin ja čuovvumis |
| Saamelaiskäräjistä annetun lain 9 §:n ja Metsähallituslain 4 §:n 2 momentin mukaista saamelaiskäräjien kuulemista ja sen kanssa neuvottelemista Tarvantovaaran erämaa-aluetta koskevissa esityksissä, suosituksissa ja suunnitelman seurannassa ei ole otettu huomioon läpikäyvästi. |
Sámediggelága 9 §:a ja Meahciráđđehuslága 4 §:a 2 momeantta mieldásaš sámedikki gullan ja dainna ráđđádallan Darvvatvári meahcceguvlui guoskevaš árvalusain, ávžžuhusain ja plána čuovvumis ii leat váldojuvvon vuhtii čađačuovgi vuogi mielde. |
| Saamelaisten etuja ja oikeuksia koskevien asioiden ja elinkeinojen valvonta ja itsehallinto kuuluvat kuitenkin lain mukaan juuri saamelaiskäräjille. |
Sámiid beroštumiide ja vuoigatvuođaide guoskevaš áššiid ja ealáhusaid goziheapmi ja iešstivrejupmi gullet goittotge lága mielde aiddo fal sámediggái. |
| Kun saamelaiskäräjillä on lisäksi mahdollisuus valittaa koko suunnitelman vahvistamista koskevasta päätöksestä, olisi saamelaiskäräjät tullut mainita kuulemis- ja neuvotteluosapuolena läpi koko suunnitelman. |
Go sámedikkis lea dasa lassin vejolašvuohta váidit oppa plána nannenmearrádusas, de Sámedikki livččii galgan máinnašit gullan- ja ráđđádallanoassebeallin miehtá dán plána. |
| 2. Erämaasuunnittelun epäkohtia |
2. Meahcceguovloplánema heajos bealit |
| Yleistä |
Oppalaš áššit |
| Saamelaiskäräjien arvion lähtökohtana on, että poronhoito, metsästys ja kalastus muodostavat saamelaisten kulttuurin keskeisen materiaalisen perustan, joka on lainsäädännön mukaisesti turvattava Tarvantovaaran erämaan hoito- ja käyttösuunnitelmassa. |
Sámedikki árvvoštallama vuolggasadjin lea dat, ahte boazodoallu, meahccebivdu ja guolástus leat sámekultuvrra guovddáš ávnnaslaš vuođđu, mii galgá láhkamearrádusaid mielde dorvvastuvvot Darvvatvári meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplánas. |
| Tämän oikeudellisen lähtökohdan huomioon ottaminen suunnitelmassa on velvoittava suhteessa erämaasuunnittelun käytäntöihin. |
Meahcceguovloplánemis dát vuoigatvuođalaš vuolggasadji galgá váldojuvvot vuhtii maiddái dán plánas. |
| Arviossa tarkastellaan saamelaisten kulttuurin turvaamisvelvoitteen toteutumista Metsähallituksen tavassa tulkita ja noudattaa lakia Tarvantovaaran erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelmassa. |
Árvvoštallamis guorahallojuvvo, mo sámekultuvrra dorvvastangeatnegahttin ollašuvvá Meahciráđđehusa vuogis dulkot ja čuovvut lága Darvvatvári meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplánas. |
| Tarkastelu edellyttää osin laajennetun näkökulman huomioon ottamista, jossa myös Metsähallituksen yleisiä toimintaperiaatteita ja –linjauksia on käsiteltävä siinä määrin kuin ne määrittelevät ja ohjaavat erämaasuunnittelua. |
Guorahallan gáibida muhtumassii viiddiduvvon perspektiivva vuhtiiváldima, mas maiddái Meahciráđđehusa oppalaš doaibmaprinsihpat ja -linnját galget gieđahallot dakko gokko dat meroštallet ja stivrejit meahcceguovloplánema. |
| Näihin toimintalinjauksiin, tulkintoihin ja arvoihin sisältyy seikkoja, jotka voivat olla ristiriidassa saamelaisten oikeuksien kanssa tai johtaa toimintamalleihin, jotka eivät tue tai haittaavat saamelaiskulttuurin materiaalisten edellytysten toteutumista. |
Dáin doaibmalinnjáin, dulkomiin ja árvvuin leat mielde áššit, mat sáhttet mannat ruossalassii sámiid vuoigatvuođaiguin dahje doalvut doaibmamálliide, mat eai doarjjo sámekultuvrra ávnnaslaš vejolašvuođaid ollašuvvama dahje čuhcet dasa. |
| Metsähallituksen erämaasuunnittelun perusvikana on saamelaiskäräjien mielestä se, että suunnittelu on lähtökohdiltaan ekologis-ekonomista, epäjuridista ja etnosentristä. |
Meahciráđđehusa meahcceguovloplánema vuođđovihkin lea sámedikki mielas dat, ahte plánemis vulgojuvvo ekologalaš-ekonomalaš, eahpejuridihkalaš ja etnosentralaš vuođu alde. |
| Suunnittelussa on mukana lukuisia pääväestöä edustavia sidosryhmiä, joiden poliittinen |
Plánemis leat mielde váldoálbmoga ovddasteaddji moanat čanasjoavkkut, maid politihkalaš deaddoárvu – eaige |
| painoarvo – eivätkä oikeudelliset ja ympäristöön vaikuttavat seikat - määrää pitkälle suunnitelman oikeudelliset ja kestävyyteen liittyvät arviot. |
vuoigatvuođalaš ja birrasii váikkuheaddji áššit – mearrida guhkás plánema vuoigatvuođalaš ja bistevašvuhtii guoskevaš árvvoštallamiid. |
| Tavallisesti matkailun lisääntyminen ja kaivostoiminnan edistäminen katsotaan suunnitelmassa väistämättömäksi. |
Dábálaččat turismma lassáneapmi ja ruvkedoaimma ovddideapmi gehččojuvvojit plánas vealtameahttun doaibman. |
| Matkailun tieltä voidaan syrjäyttää yleisoikeusperustaiset, saamelaisille kulttuurisina perusoikeuksina turvatut perinteiset elinkeinot kuten poronhoito, kalastus ja metsästys sivuuttamalla niiden harjoittamisen edellytykset. |
Turismma ovddas sáhttet hoigaduvvot eret oppalašvuoigatvuođalaš, sámiide kultuvrralaš vuođđovuoigatvuohtan dorvvastuvvon árbevirolaš ealáhusat dego boazodoallu, guolástus ja meahccebivdu nu, ahte daiguin bargan ii váldojuvvo vuhtii. |
| Pääväestön kannalta kehitys on jokseenkin kestävää aina, koska saamelaiskulttuurin häviäminen alueelta ei vaikuta tulevia sukupolvia ajatellen alueen taloudelliseen hyödyntämiseen pääväestön hyväksi kaivostoiminnan tai talvimatkailuun avulla. |
Váldoálbmoga dáfus ovdáneapmi lea measta álo bistevaš vuođu alde, dasgo sámekultuvrra jávkan guovllus váikkut boahttevaš buolvvaid ávkkástallamii ruvkedoaimmain dahje dálveturismmain váldoálbmoga buorrin. |
| Matkailun edistämistä perustellaan lisäksi sillä, että elinkeinoa harjoittavat myös saamelaiset. |
Turismma ovddideami ákkastallet dasa lassin dainna, ahte dainna barget maiddái sámit. |
| Peruste on kestämätön, koska massamatkailu ei ole osa saamelaisten alkuperäiskansan kulttuuria, vaan merkitsee saamelaisille kulttuurin menettämistä, vaikka aineellinen hyvinvointi lisääntyisikin. |
Dákkár ákkastallan lea boastto vuođu alde, dasgo mássáturisma ii leat oassi sámi álgoálbmotkultuvrras, muhto mearkkaša sámiide kultuvrra massima, vaikko ávnnaslaš buresbirgejupmi lassánivččiige. |
| Jos asiaan vaikuttava oikeudellinen arviointi tai kestävyyteen vaikuttava arviointi on puuttunut aluksi Metsähallituksen valmistelemasta suunnitelmaluonnoksessa, katsotaan suunnittelukäytännössä tavallisesti riittäväksi, että huomautusten johdosta puuttuvat säännökset tai oikeuskäytäntö otetaan suunnitelmaan jälkikäteen ilman, että nämä lisäykset millään tavalla muuten vaikuttaisi suunnitelman linjoihin ja sisältöön. |
Jos áššái váikkuheaddji vuoigatvuođalaš árvvoštallan dahje bistevašvuhtii váikkuheaddji árvvoštallan leat váilon álggos Meahciráđđehusa válmmaštallan plánaárvalusas, de lea plánenbargguin dábálaččat doarvái ahte fuopmášuhttimiid dihte váilu njuolggadusat dahje vuoigatvuođavirolašvuođat váldojuvvojit plánii maŋálgihtii almmá, ahte dát lasáhusat moktege váikkuhivčče plána váldoprinsihpaide ja sisdollui. |
| Tältä perustalta on erämaasuunnitelmiin rakennettu keskeiset käsitteet kuten erämaalakiin perustumaton ja matkailun saavuttamia asemia turvaava vyöhykejaotus, maastoliikennelakiin perustumaton maastoliikenneura, metsähallituslakiin ja erämaalakiin perustumaton käsite luontomatkailun kehittäminen, maastoliikennelain kanssa ristiriidassa oleva virkistyskäyttö-käsite ja lakiin perustumaton paikallisen väestön ”oikeus” maastoliikennelupaan. |
Dán vuođu alde leat meahcceguovloplánaide dahkkojuvvon guovddáš doahpagat dego meahcceguovloláhkii vuođđuduvakeahtes avádatjuohku, mii dorvvasta turismma dálá dili, meahccejohtalusláhkii vuođđuduvakeahtes meahccejohtalusvuojáhat, Meahciráđđehusláhkii ja meahcceguovloláhkii vuođđuduvakeahtes doaba luondduturismma ovddi- deapmi, meahccejohtaluslágain ruossalassii manni lustageavahandoaba ja láhkii vuođđuduvakeahtes báikkálaš olbmuid ”vuoigatvuohta” meahccejohtaluslohpái. |
| Suunnittelun ongelmat lainsäädännön osalta |
Plánema váttisvuođat láhkaásaheami hárrái |
| Erämaasuunnitelma on rakennettu lainsäädännön perustalle, joka useilta osin on 2000-luvulla muuttunut kuten Metsähallituslain ja yhdenvertaisuuslain osalta. |
Meahcceguovloplána lea ráhkaduvvon láhkaásaheami vuođu ala, mii moanain osiin lea 2000logus rievdan ovdamearkka dihte meahciráđđehuslága ja ovttadássásašvuođalága hárrái. |
| Suunnitelman valmistumisen aikaankin voimassa ollutta lainsäädäntö on tulkittu – toisinaan virheellisesti – siten, että se tukisi esitettyjä ratkaisumalleja. |
Plánema gárvvásmuvvama áiggege dálá láhkamearrádusat leat dulkojuvvon – muhtumin boastut – nu ahte dat dorjjošedje árvaluvvon čoavddusmálliid. |
| Metsähallitus korostaa etnistä neuraalisuuttaan maankäytössä. |
Meahciráđđehus deattuha iežas čearddalaš bealehisvuođa eanangeavaheamis. |
| Poronhoidon osalta suunnitelmassa ei tarvitsisi olla etnisesti neutraali, vaan turvata sitä Metsähallituslain edellyttämällä tavalla saamelaisten kulttuuriin kuuluvana elinkeinona. |
Boazodoalu hárrái plána ii dárbbašivčče leat čearddalaččat bealeheapme muhto galggašii dorvvastit boazodoalu sámekultuvrii gullevaš ealáhussan, nugo meahciráđđehuslágas gáibiduvvo. |
| Suunnitelmassa on jäänyt huomaamatta, että esimerkiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslaki (45/2000) tekee jo lain tavoitteissa saamelaisten kotiseutualueella eron sekä saamelaiselinkeinojen ja laissa säädettyjen muiden luontaiselinkeinojen välillä että saamelaisten ja muiden luontaiselinkeinonharjoittajien välillä. |
Plánas lea báhcán fuomáškeahttá dat, ahte ovdamearkka dihte boazodoalu ja luondduealáhusaid ruhtadanláhka (45/2000) dahká juo lága ulbmiliin sámiid ruovttuguovllus earu sihke sámeealáhusaid ja lágas ásahuvvon eará luondduealáhusaid gaskkas ja sámi ja eará luondduealáhusbargiid gaskkas. |
| Lain tavoitteet edellyttävät lain mukaisissa toimenpiteissä kiinnitettäväksi erityistä huomiota saamelaisten mahdollisuuksiin ylläpitää ja kehittää kulttuurimuotoonsa kuuluvia elinkeinoja saamelaisten kotiseutualueella. |
Lága ulbmiliid mielde galgá lága mieldásaš doaibmabijuin giddet erenoamáš fuopmášumi sámiid vejolašvuođaide bajásdoallat ja ovddidit iežaset kulturhápmái gullevaš ealáhusaid sámiid ruovttuguovllus. |
| Saamelaisten positiivisen erityiskohtelun mahdollisuus perustuu lisäksi yhdenvertaisuuslakiin kuten edellä on todettu. |
Sámiid positiivvalaš sierragieđahallama vejolašvuohta vuođđuduvvá dasa lassin ovttadássásašvuođaláhkii nugo ovdalis lea daddjojuvvon. |
| Yhdenvertaisuuslain lähtökohtana on puolestaan se, että positiivinen erityiskohtelu – kuten saamelaisten osalta – on tietyissä tapauksissa kuten saamelaisten poronhoidon osalta lain sallimaa. |
Ovttadássásašvuođalágas fas vulgojuvvo das, ahte láhka addá dihto dáhpáhusain vejolašvuođa positiivvalaš sierragieđahallamii – nugo sámiid hárrái – lea dilli sámi boazodoalu ektui. |
| Suunnittelukäytännön ongelmat |
Plánenvuogi váttisvuođat |
| Metsähallitus on käyttänyt erämaasuunnitelman teossa laajaa osallistavaa käytäntöä, mikä on merkinnyt sitä, että kaikki, jotka katsovat itsensä osapuoliksi ovat voineet lausua mielipiteensä. |
Meahciráđđehus lea geavahan meahcceguovloplána dahkamis viiddis oassálasti vuogi, mii lea mearkkašan dan ahte buohkat, geat gehččet iežaset oassebeallin, leat sáhttán cealkit iežaset oaivila. |
| Suunnitelma on laadittu demokraattisella päätöksellä vieden läpi ne asiat, joita enemmistö on kannattanut. |
Plána lea dahkkojuvvon demokráhtalaš mearrádusa vuođul nu ahte leat dolvojuvvon čađa dat áššit, maid eanetlohku lea guottihan. |
| Saamelaisten osuus Enontekiön väkiluvusta on viidennes. |
Sámiid ossodat Eanodaga olmmošlogus lea viđadas. |
| On selvää, että enemmistödemokratiassa heidän näkemyksensä ei kuulu. |
Lea čielggas ahte eanetlohkodemokratiijas sin oainnut eai beasa oidnosii. |
| Suunnitelman laaja paikallinen hyväksyntä ei siten merkitse sitä, että sillä olisi Saamelaiskäräjien ja Käsivarren paliskunnan hyväksyntää. |
Plánas leat viidát báikkálaččat dohkkehuvvon. Dát ii goittot mearkkaš dan, ahte sámediggi ja Giehtaruohttasa bálggus livččiiga dan dohkkehan. |
| Metsähallituksen lakisääteisiin velvollisuuksiin kuuluu kuitenkin uuden metsähallituslain 4 § 2 momentin perustelujen mukaan nimenomaan neuvottelut saamelaiskäräjien kanssa. |
Meahciráđđehusa lágasmearriduvvon geatnegahttimiidda gullá goittotge ođđa Meahciráđđehuslága 4 §:a 2 momeantta ákkastallamiid mielde namalassii ráđđádallat sámedikkiin. |
| Muu osallistava käytäntö suunnittelussa on lähinnä politiikkaa, jolla ei saamelaiskäräjien mielestä tulisi olla nykyisen kaltaista merkitystä suunnitelmaa laadittaessa. |
Eará oassálasti vuohki plánemis lea vuosttažettiin politihkka, mas ii sámedikki mielas galggaše leat dálálágan mearkkašupmi plána dagadettiin. |
| Yleisessä suunnittelukäytännössä on ongelmallisinta ollut se, että osallistavasta käytännöstä huolimatta Metsähallituksella on ollut hyvin hallitseva asema suunnittelussa (Heikkilä 2000, Heikkilä 2003, Raitio 2000). |
Oppalaš plánenvuogis váddáseamos čuolbma lea leamaš dat, ahte oassálasti vuogis fuolakeahttá Meahciráđđehusas lea leamaš hui hálddašeaddji sajádat plánemis (Heikkilä 2000, Heikkilä 2000, Raitio 2000). |
| Erämaasuunnittelun keskeisistä peruslähtökohdista ei ole voitu päästä yksimielisyyteen suunnitteluprosessin aikana, kuten monipuolisen käytön periaatteesta, sen vaikutuksista saamelaisten luonnon käytölle, alueen käytön priorisoinnista, eri käyttömuotojen välisistä ristiriidoista sekä käytön ja suojelun välisistä ristiriidoista erämaalain tavoitteissa. |
Meahcceguovloplánema guovddáš vuođđovuolggasajiin eai leat sáhttán beassat ovttamielalašvuhtii plánenproseassa áigge, dego máŋggabealat geavaheami prinsihpas, dan váikkuhusain sámiid luonddu geavaheapmái, guovllu geavaheami vuoruheamis, sierra geavahanhámiid gaskasaš ruossalasvuođain ja dasa lassin vel geavaheami ja suodjaleami gaskasaš ruossalasvuođain meahcceguovlolága ulbmiliin. |
| Nämä seikat ovat erittäin keskeisiä erämaasuunnitelman tavoitteiden toteutumisen kannalta, eikä niitä ole tarkasteltu myöskään itse hoito- ja käyttösuunnitelmassa, vaan suunnitelma lähtökohtineen on usein esitelty varsin ongelmattomana mallina. |
Dát áššit leat erenoamáš mávssolaččat meahcceguovloplána ulbmiliid ollašuvvamis, eaige dat leat guorahallon maiddái ieš dikšun- ja geavahanplánas, muhto plána oktan vuolggasajiiguin lea dávjá ovdanbukton viehka čuolmmakeahtes mállen. |
| Käytännössä eri luonnonkäyttömuotojen välillä vallitsee keskenään varsin ristiriitaisiakin tarpeita ja etuja, joiden erittely, käsittely ja ratkaiseminen on Tarvantovaaran erämaasuunnitelmassa jäänyt kesken. |
Iešalddes sierra luonddugeavahanhámiid dárbbut ja beroštumit mannet viehka ruossalassiige, ja dáid dárbbuid ja beroštumiid guorahallan, gieđahallan ja čoavdin leat Darvvatvári meahcceguovloplánas báhcán gaskan. |
| Saamelaiskäräjät toteaa lisäksi, ettei suunnitelmia tulisi laatia ennen kuin taustalla olevat perustavat maa- ja vesioikeuskysymykset on ratkaistu. |
Sámediggi gávnnaha dasa lassin ahte plána ii galggaše dahkat ovdalgo duogážin leahkki hui mávssolaš eanan- ja čáhcevuoigatvuođagažaldagat leat čovdojuvvon. |
| Oikeuskanslerin esityksestä oikeusministeriölle on ”omaisuuden suojaa” koskevana kysymyksenä selvitettävänä ” mahdollinen saamelaisten omistusoikeus” sekä yksityisoikeudelliselta kannalta että ILO:n alkuperäiskansasopimuksen määräysten kannalta. |
Vuoigatvuođakánslera árvalusa vuođul vuoigatvuođaministeriijai galgá ”opmodaga suodjái” guoskevaš gažaldahkan čielggadit ”sámiid vejolaš oamastanvuoigatvuođa” sihke priváhtavuoigatvuođalaččat ja ILO-álgoálbmotsoahpamuša mearrádusaid dáfus. |
| (OKa K 9/1999 vp s. 45) Eduskunnan perustuslakivaliokunta on saamelaisten kotiseutualueen valtionmaata koskevassa lausunnossaan (29/2004 vp) todennut, että tutkimuksen mukaan valtion omistusoikeus on kyseenalainen (Kaisa Korpijaakko-Labba), kun taas lapinkylän osakkailla on ollut omistusoikeus veromaihinsa kuten kalavesiin, pyyntipaikkoihin ja laidunmaihin (Juhani Wirilander). |
(OKa K 9/1999 vp s. 45) Riikkabeivviid vuođđoláhkaváljagoddi lea sámiid ruovttuguvlui guoskevaš cealkámušastis (29/2004 vp) gávnnahan ahte dutkamuša mielde stáhta oamastanvuoigatvuođa doallevašvuođa sáhttá eahpidit (Kaisa Korpijaakko-Labba), go fas sámesiiddaid osolaččain lea leamaš oamastanvuoigatvuohta iežaset vearroeatnamiidda dego guollečáziide, bivdosajiide ja guođohaneatnamiidda (Juhani Wirilander). |
| Oikeusministeriössä on keväällä 2006 valmistunut julkisoikeudelliselta perustalta lainsäädännöllinen luonnos, jonka tarkoitus on täyttää ILO:n alkuperäiskansasopimuksen 169 vaatimukset saamelaisten maahan, veteen, luonnonvaroihin ja perinteisiin elinkeinoihin kohdistuvien oikeuksien osalta. |
Vuoigatvuođaministeriijas lea giđđat 2006 gárvvásmuvvan almmolašvuoigatvuođalaš vuođu alde láhkaásahuslaš árvalus, man ulbmilin lea deavdit ILO-álgoálbmotsoahpamuša nr 169:a gáibádusaid sámiid eanan- ja čáhcevuoigatvuođaid luondduriggodagaide ja árbevirolaš ealáhusaide guoskevaš vuoigatvuođaid hárrái. |
| YK:n ihmisoikeuskomitea, joka tulkitsee KP-sopimuksen noudattamista, on Suomea koskevissa loppupäätelmissään vuonna 2004 (17) pahoitellut sitä, että se ei ole saanut selvää vastausta saamelaisten oikeuksista alkuperäiskansana (perustuslain 17 § 3 momentti) yleissopimuksen 1 artiklan osalta. |
ON:a olmmošvuoigatvuođakomitea, mii dulko KP-soahpamuša čuovvuma, lea Supmii guoskevaš loahppaárvalusainis 2004:s (17) atnán vahágin dan, ahte ii leat ožžon čielga vástádusa sámiid vuoigatvuođain álgoálbmogin (vuođđolága 17 §:a 3 momeanta) oktasašsoahpamuša 1 artihkkala hárrái. |
| Komitea toisti huolestuneisuutensa epäonnistumisesta |
Komitea buvttii ođđasit ovdan iežas fuolastuvvama das, ahte sámiid eananoamasteami ja |
| ratkaista kysymys saamelaisten maanomistuksesta ja niistä monista julkisista ja yksityisistä maankäyttötavoista, jotka vaikuttavat saamelaisten elinkeinoihin – erityisesti poronhoitoon – vaarantaen näin heidän kansallisen kulttuurinsa ja elämäntapansa ja täten heidän identiteettinsä. |
máŋggaid almmolaš ja priváhta eanangeavahanvieruid eai leat sáhttán čoavdit. Dát eanangeavahanvierut váikkuhit sámiid ealáhusaide – erenoamážit boazodollui – ja bidjet ná vára vuollái sámiid čearddalaš kultuvrra ja eallinvugiid ja ná maiddái sin identitehta. |
| Ihmisoikeuskomitean suosituksen 17 kohdan mukaan: ”Sopimusvaltion olisi saamen kansaan liittyen nopeasti ryhdyttävä päättäväisiin toimiin saadakseen aikaan soveliaan ratkaisun maaoikeuskiistassa ottaen riittävällä tavalla huomioon tarpeen säilyttää saamelaisten identiteetti yleissopimuksen 27 artiklan mukaisesti. |
Olmmošvuoigatvuođaávžžuhusa 17 čuoggá mielde: ”Soahpamušriika galggašii sámeálbmoga hárrái álgit farggamusat čavges doaimmaide oažžun dihte áigái vuogas čovdosa eanangeavahangiččus nu, ahte váldojuvvo doarvái bures vuhtii dárbu seailluhit sámeidentitehta oktasašsoahpamuša 27 artihkkala mielde. |
| Tällä välillä sopimusvaltiota pyydetään pidättäytymästä kaikista toimista, jotka saattaisivat vaikuttaa kielteisellä tavalla ennakolta saamelaisten maaoikeuskysymysten ratkaisemiseen.” |
Dán ovdal soahpamušriikkat eai galggaše álgit dakkár doaimmaide, mat sáhttet ovddalgihtii čuohcit sámiid eanangeavahangažaldagaid čoavdimii.” |
| Näihin lähtökohtiin liittyen tarkastellaan seuraavassa, missä määrin saamelaisten mahdollisuudet oman kulttuurinsa harjoittamiseen ovat lain tarkoituksen mukaisesti säilyneet vai ovatko ne heikentyneet erämaalain säätämisen jälkeen ja missä määrin Tarvantovaaran hoito- ja käyttösuunnitelma vaikuttaa saamelaisten kulttuurinturvan toteutumiseen. |
Dáid vuolggasajiid ektui guorahallojuvvo čuovvovaččas, man muddui sámiin leat seilon vejolašvuođat bargat iežaset kultuvrrain meahcceguovlolága ulbmila mielde vai leatgo dat hedjonan meahcceguovlolága ásaheami maŋŋá ja man muddui Giehtaruohttasa dikšun- ja geavahanplána lea dorvvasteamen sámiid kultuvrra. |
| 3. Metsähallitusta koskevat muutokset erämaalain säätämisen jälkeen |
3. Meahcirá ehussii guoskevaš rievdadusat meahcceguovlolága ásaheami maŋŋá |
| Otsikko liittyy Metsähallituksen luonteessa, toimintaperiaatteissa ja toimintatavassa tapahtuneisiin muutoksiin erämaalain säätämisen jälkeen. |
Bajilčála guoská Meahciráđđehusa iešlágis, doaibmaprinsihpain ja doaibmavuogis dáhpáhuvvan rievdadusaide meahcceguovlolága ásaheami maŋŋá. |
| Oltuaan erämaalain säätämisen aikaan Metsähallituslain (264/1991) mukainen ”valtion laitos” Metsähallitus muuttui lailla (1169/1993) valtion liikelaitokseksi vuonna 1993. Tällöin siitä muodostettiin liiketoimintayksikköpohjainen tiimiorganisaatio. |
Meahciráđđehus lei vel meahcceguovlolága ásaheami áiggiid Meahciráđđehuslága (264/1991) mieldásaš muhto rievddai lága (1169/1993) vuođul stáhta fitnodatlágádussan 1993:s. Dalle das dahkkojuvvui joavkoorganisašuvdna, mas ledje fitnodatdoaibmavuđđosaš ovttadagat. |
| Yhtiön eri tulosalueilla ja tytäryhtiöillä on oma maan kattava organisaatio ja ne ovat tulosvastuulliset. |
Ovttastumi sierra boađussurggiin ja lea riikkaviidosaš organisašuvdna ja daidda lea mearriduvvon boađusvástu. |
| Samalla Metsähallitus-konsernin toiminta määriteltiin monihyödyketuotannoksi, jonka kulmakiviä ovat mm. metsätalous ja virkistyspalveluiden tuottaminen. |
Seammás Meahciráđđehus-konseartna doaibma meroštallojuvvui má ggabuvttabuvttadeapmin, mii vuođđuduvai buorre muddui ee. vuovdedollui ja lustabálvalusaid buvttadeapmái. |
| Virkistyspalveluilla tarkoitetaan sekä yhteiskunnallisia palveluja yleisen virkistyskäytön edistämiseksi että maksullisia luontopalveluja ja luontomatkailun edistämistä. |
Lustabálvalusaiguin oaivvildit sihke servodatlaš bálvalusaid oppalaš lustageavaheami ovddidan dihte ja gávppálaš luonddubálvalusaid ja luondduturismma ovddideami. |
| Erämaasuunnitelmaa rasittaa Metsähallituksen lain mukainen liiketaloudellinen rooli, jota pyritään koko ajan “neutraloimaan” sallimalla matkailuun liittyvä yksityinen liiketoiminta ja mahdollisuus sen lisäämiseen Metsähallituksen rakennuksissa, virkistyskäyttövyöhykkeellä ja myös syrjävyöhykkellä. |
Meahcceguovloplánii čuohcá Meahciráđđehusa juridihkalaš fitnodatekonomalaš rolla, man geahččalit oppa áigge nu, ahte suvvojuvvo turismii guoskevaš priváhta fitnodatdoaibma ja vejolašvuohta dan lasiheapmái Meahciráđđehusa visttiin, lustageavahanavádagas ja maiddái boaittobealeavádagas. |
| Sekä Metsähallituksen oma toiminta että yksityinen liiketoiminta tapahtuu saamelaista poronhoitoa, kalastusta, metsästystä ja muuta maankäyttöä heikentäen ristiriitaisesti perustuslain 17.3 §:n ja Metsähallituslain 4.2 §:n kanssa. |
Sihke Meahciráđđehusa iežas doaibma ja priváhta fitnodatdoaibma dáhpáhuvvá nu, ahte dat čuohcá sámiid boazodollui, guolástussii, meahccebivdui ja eará eanageavaheapmái, mii manná ruossalassii vuođđolága 17.3 §:ain ja Meahciráđđehuslága 4.2 §:ain. |
| Villi Pohjola –niminen tulosalue, sittemmin tytäryhtiöksi eriytetty, harjoittaa luontomatkailuun perustuvaa liiketoimintaa kilpaillen muiden luontomatkailua järjestävien yritysten ja paikallisten luontopalveluiden tuottajien kanssa erämaa-alueista. |
Villi Pohjola lea maŋŋelis nieidaovttastupmin sierranahttojuvvon boađussuorgi, mii jođiha luondduturismii vuođđuduvvi fitnodatdoaimma nu, ahte gilvvohallá luondduturismma buvttadeaddji eará fitnodagaiguin ja báikkálaš luonddubálvalusbuvttadeddjiiguin meahcceguovlluid alde. |
| Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettei Metsähallitus ole täysin neutraali toimija, vaan se ajaa samalla omia liiketaloudellisia etujaan, vaikka Ylä-Lapissa tulostavoitteita onkin mukautettu enemmän paikallisia olosuhteita vastaaviksi. |
Iešalddes dát oaivvilda dan, ahte Meahciráđđehus ii leat šat ollásit bealehis doaibmi, muhto dat vuodjá seammás iežas fitnodatekonomalaš beroštumiid, vaikko Davvi-Lappis boađusulbmilat leatge heivehuvvon eanet vástidit báikkálaš dilálašvuođaid go eará sajis riikkas. |
| Osan lupamyynnitään Metsähallitus on siirtänyt paikallisille yrittäjille. |
Oasi lohpevuovdimisttis Meahciráđđehus lea sirdán báikkálaš fitnodatolbmuide. |
| Näin saamelaisille perusoikeutena turvattujen kalastuksen, metsästyksen ja poronhoidon harjoittamisedellytysten toteutuminen jäi osittain riippumaan Metsähallituksen lupamyynnin määrästä ja ehdoista. |
Ná sámiide vuođđovuoigatvuohtan dorvvastuvvon guolástan- ja meahcástanvejolašvuođaid ollašuvvan báhcá muhtumassii čuožžut Meahciráđđehusa lohpevuovdima meriin ja eavttuin. |
| Metsähallituksen Ylä-Lapin luonnonhoitoalue on myös lakkautettu, mikä on samalla lakkauttanut saamelaisten kotiseutualueella aluejohtajalle aikaisemmin kuuluneen tehtävän sovittaa yhteen Metsähallituksen toiminnat ja saamelaisten perinteisten elinkeinojen harjoittaminen. |
Meahciráđđehusa Davvi-Lappi luonddudikšunguovlu lea maiddái loahpahuvvon, mii lea seammás loahpahan sámiid ruovttuguovllus guovlluhovdii ovdal gullan barggu oktiiheivehit Meahciráđđehusa doaimmaid ja sámiid árbevirolaš ealáhusaiguin bargama. |
| Toimivallan siirtyminen saamelaisten kotiseutualueelta Rovaniemelle ja Tikkurilaan poistaa saamelaisten kotiseutualuetta koskevista ratkaisuista sen asiantuntemuksen, joka aikaisemmin oli Ylä-Lapin luonnonhoitoalueen aluejohtajalla. |
Doaibmaválddi sirdašuvvan sámiid ruovttuguovllus Roavvenjárgii ja Tikkurilai jávkada sámiid ruovttuguvlui guoskevaš čovdosiin dan áššedovdamuša, mii ovdal lei Davvi-Lappi luonddudikšunguovllu guovlluhoavddas. |
| Metsähallitusta koskeva lainsäädäntö on saamelaiskäräjien mielestä jo rakenteellisesti heikentänyt saamelaisten kulttuurin harjoittamista erämaalain voimassaolon aikaan. |
Meahciráđđehussii guoskevaš láhkamearrádusat leat sámedikki mielas juo struktuvrralaččat čuohcán vejolašvuođaide bargat sámekultuvrrain meahcceguovlolága gustonáigge. |
| Saamelaiskulttuuria koskeva Metsähallituksen turvaamisvelvoite uudessa metsähallituslaissa ei ole vielä vaikuttanut positiivisesti saamelaisten asemaan Käsivarren erämaa-alueella. |
Meahciráđđehus lea geatnegahtton dorvvastit sámekultuvrra ođđa meahciráđđehuslágas, muhto dat ii leat váikkuhan positiivvalaččat sámiid sajádahkii Darvvatvári meahcceguovllus. |
| 4. Tarvantovaaran erämaan hoito- ja käyttösuunnitelma |
4. Darvvatvári meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplána |
| Maastourat |
Meahccevuojáhagat |
| Metsähallitus on tulkinnut erämaalain ja maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) välistä suhdetta siten, että se on viranomaisena velvollinen ottamaan huomioon Tunturi-Lapin seutukaavan alueen hoidon ja käytön suunnittelussa. |
Meahciráđđehus lea dulkon meahcceguovlolága ja eanageavahan- ja huksenlága (EHL) gaskasaš gaskavuođa nu, ahte dat lea eiseváldin geatnegahtton váldit vuhtii Duottar-Sámi guovloláva dán guovllu dikšuma ja geavaheami plánemis. |
| Erämaalaki on kuitenkin MRL:iin verrattuna erityislaki, joka tavallisen lakien ensijaisjärjestyksen mukaan menee MRL:n edelle. |
Meahcceguovloláhka lea goittotge EHL:a ektui sierraláhka, mii lágaid dábálaš vuoruhanortnega mielde manná EHL:a ovddabeallai. |
| Tämä merkitsisi – toisin kuin Metsähallitus on asiaa tulkinnut – esimerkiksi sitä, että esimerkiksi Palojärveltä Kilpisjärvelle kulkevaa, ja poronhoitoalueet pahoin pirstovaa - maastoliikenneuraa ei tarvitsisi maakuntakaavan vuoksi merkitä erämaasuunnitelmaan. |
– nuppeláhkai go Meahciráđđehus lea ášši dulkon – earret eará dan ahte ovdamearkka dihte Bálo jávrris Gilbbesjávrái manni meahccejohtalusvuojáhaga, mii ludde sakka boazodoalloguovlluid, ii dárbbašivčče eanagoddeláva dihte merket meahcceguovloplánii. |
| Maastoliikennelaki ei tunne metsähallituksen maastouria, jotka paitsi ohjaavat myös yleensä edistävät maastoliikennettä ilman haitasta ja vahingosta määrättävää korvausta saamelaisten elinkeinoille kuten poronhoidolle. |
Meahccejohtalusláhka ii dovdda Meahciráđđehusa meahccevuojáhagaid, mat eai dušše stivre muhto dábálaččat maiddái lasihit meahccejohtalusa almmá ahte dán heađuštusas ja vahágis mearriduvvošii buhtadus sámiid ealáhusaide dego boazodollui. |
| Saamelaiskäräjät katsoo, että maastoliikenneurat joilla on suunnitelman mukaan sallittua koirasafaritoiminta, moottorikelkkasafaritoiminta, moottorikelkkojen testiryhmätoiminta ja rajoittamaton valtakunnallinen uralupakelkkailu ovat sopimattomia Tarvantovaaran erämaa-alueella, jossa ne aiheuttavat ympäristöönsä laaja- alaisesta haittaa saamelaisten poronhoidolle ja heikentävät merkittävästi alueen saamelaisten poronhoitoon perustuvan kulttuurin harjoittamista. |
Sámedikki mielas meahccejohtalusvuojáhagat, main leat plána mielde lobálaččat beanasafáradoaibma, mohtorgielkásafáradoaibma, mohtorgielkkáid teastajoavkodoaibma ja ráddjekeahtes riikkadási vuojáhatlohpemohtorgielkkástallan, eai heive Darvvatvári meahcceguvlui, dasgo dat čuhcet doppe viidát birrasii ja heajudit dán guovllus mealgat sámiid boazodollui vuođđuduvvi kultuvrrain bargama. |
| Sen jälkeen kun Palojoesta Kilpisjärvelle kulkeva maastoliikennelain mukainen maastoliikennereitti on olemassa, tulisi saamelaiskäräjien mielestä Palojärven-Kilpisjärven maastoliikenneura poista erämaasuunnitelmista. |
Dan maŋŋá go Bálojogas Gilbbesjávrái manni meahccejohtaluslága mieldásaš meahccejohtalusjohtolat lea doaibman, de sámedikki mielas Bálojávrri–Gilbbesjávrri meahccejohtalusvuojáhat galggašii jávkaduvvot meahcceguovloplánas. |
| Ura pirstoo poronhoitoalueet ja halkoo erämaa- ja suojelualueita siihen ekologista kehitystä heikentäen. |
Dat manná boazodoalloguovlluid sihke mehciid ja suodjalanguovlluid čađa nu ahte čuohcá daid ekologalaš ovdáneapmái. |
| Olisi matkailun kannalta riittävää, että maastoliikennereitiltä olisi Norjaan päin nykyiset pohjois-eteläsuuntaiset ”pistourat”. |
Turismma dáfus livččii doarvái ahte dán meahccejohtalusjohtolagas livčče Norgga guvlui dálá davil lulás manni ”lakta vuojáhagat”. |
| Virkistyskäyttö ja luontomatkailu |
Lustageavaheapmi ja luondduturisma |
| Erämaasuunnittelun kannalta Metsähallituksen liikelaitosluonne on merkinnyt mm. sitä, että virkistyskäytöstä on tullut uusi suunnittelun peruslohko, jolla on keskeinen asema Metsähallituksen toiminnassa, ja jonka luonnonkäytölliset tarpeet pyritään turvaamaan. |
Meahcceguovloplánema dáfus Meahciráđđehusa fitnodatlágádusiešláhki lea mearkkašan ee. dan, ahte lustageavaheamis lea šaddan plánema ođđa vuođđosuorgi, mii lea guovddážis Meahciráđđehusa doaimmas ja man luonddugeavaheapmái guoskevaš dárbbuid geahččalit dorvvastit. |
| Virkistyskäyttöä ei ole mainittu erämaalain tavoitteissa, joissa mainitaan alueen monipuolisen |
Lustageavaheapmi ii leat namuhuvvon meahcceguovlolága ulbmiliin, main namuhuvvo guovllu |
| käytön turvaaminen. |
máŋggabealat geavaheami dorvvasteapmi. |
| Virkistyskäyttö on Metsähallituksen oma perustelematon tulkinta erämaalaista. |
Lustageavaheapmi lea Meahciráđđehusa iežas ákkastalakeahtes dulkon meahcceguovlolágas. |
| Toinen Metsähallituksen erämaa-alueisiin liittämä käsite on luontomatkailu, joka on erämaalaille vieras käsite. |
Luondduturisma lea nubbi doaba, man Meahciráđđehus lea geavahišgoahtán meahcceguovlluid birra, muhto dat lea meahcceguovloláhkii vieris doaba. |
| Jokamiehen oikeuteen perustuvana virkistyskäytön muotona ei voida saamelaiskäräjien mielestä pitää esimerkiksi liikkumista luonnossa moottorikelkalla, joka on maastoliikennelain (1710/1995) alaista, maanomistajan luvanvaraista toimintaa sekä paikallisen väestön että muulta tulevien osalta, mistä tarkemmin jäljempänä (luvussa Maastoliikenne). |
Juohkeolbmovuoigatvuhtii vuođđuduvvi lustageavahanhápmin ii sáhte sámedikki mielas atnit ovdamearkka dihte luonddus johtaleami mohtorgielkkáin, mii lea meahccejohtaluslága (1710/ 1995) vuollásaš doaibma, masa galgá leat eananeaiggáda lohpi, ja dát guoská sihke báikkálaš olbmuide ja eará sajis boahtán olbmuide, mas dárkileappot maŋŋelis (logus Meahccejohtalus). |
| Maastoliikenne, jota erityislakina säätelee maastoliikennelaki, ei oikeudellisestikaan voine olla virkistyskäyttöä, koskapa maastoliikennelain 1 §:n tarkoituksena on muun ohella ehkäistä haittoja, joita yleiselle virkistyskäytölle aiheutuu moottorikäyttöisten ajoneuvojen käyttämisestä maastossa. |
Meahccejohtalus, man lea sierraláhkan muddemin meahccejohtalusláhka, ii vuoigatvuođalaččatge dáidde gullat lustageavaheapmái, dasgo meahccejohtaluslága 1 §:a ulbmilin lea earret eará hehttet heađuštusaid, mat uhcet oppalaš lustageavaheapmái mohtorfievrruid geavaheamis meahcis. |
| Moottorivoimalla tapahtuva virkistyskäyttö kilpailee merkittävällä tavalla muutenkin taloudellisen kannattavuuden äärirajoilla toimivan poronhoidon kanssa viimeisistä erämaisista alueista, eivätkä niiden edut ole välttämättä yhteen sovitettavissa. |
Mohtorfievrruiguin dáhpáhuvvi lustageavaheapmi gilvvohallá sakka boazodoaluin, mii muđuige gánnáha ekonomalaččat hui funet ja šaddá gilvvohallat eará geavaheddjiiguin maŋimuš meahcceguovlluid alde, eaige dáid geavahanjoavkkuid beroštumiiid sáhte álggage álo oktiiheivehit. |
| Saamelaisporomiesten ansiotaso on pysyvästi alle EU-Suomen köyhyysrajan eli alle puolet väestön keskimääräisestä tulotasosta (KM 2001:14 s. 103). |
Sámi badjeolbmuid dienasdássi lea bissovaččat EU-Suoma geafivuođaráji vuolábealde dahjege vuollel bealli riikka veahkadaga gaskamearálaš dienasdásis (KM 2001:14, s. 103). |
| Käsivarren paliskunnan tilattomat saamelaiset eivät voi saada tulonlisää tilansakaan tuotosta kuten alueen suomalaisväestö yleensä. |
Giehtaruohttasa guovllu dáluhis sámit eai sáhte oažžut lassadietnasiid iežaset dálu buvttadeamisge dego guovllu látteveahkadat dábálaččat. |
| Maastoliikenteeseen perustuvaa kehitystä silmällä pitäen erämaa-alue on vyöhykkeistetty, millä järjestelyllä ei ole virkistyskäytön osalta erämaalakiin nojautuvaa perustaa. |
Meahccejohtalussii vuođđuduvvi ovddideami ektui meahcceguovlu lea juhkkojuvvon avádagaide, muhto dát ii vuođđuduva lustageavaheami hárrái meahcceguovloláhkii. |
| Erämaasuunnitelmassa esitetyt maastoliikenteeseen perustuvan virkistyskäytön toimintalinjaukset tulevat saamelaiskäräjien mielestä kärjistämään poronhoidon ja virkistyskäytön välisiä konflikteja entisestään. |
Meahcceguovloplánas árvaluvvon, meahccejohtalussii vuođđuduvvi lustageavaheami doaibmalinnját lasihit sámedikki mielas boazodoalu ja lustageavaheami gaskasaš soahpameahttunvuođa ovddežisge. |
| On selvää, että laajamittainen motorisoitu virkistyskäyttö tai koiravaljakkotoiminta eivät ole myöskään alueen erämaisuuden säilyttämisen tavoitteen mukaista toimintaa. |
Lea čielggas ahte mohtorfievrruiguin dáhpáhuvvi lustageavaheapmi dahje beanavuodjindoaibma ii heive guovllu meahccáivuođa seailluhanulbmilii. |
| Erämaasuunnittelussa vallalla oleva ideologia, jonka mukaisesti kaikkien edut pyritään turvaamaan erämaa-alueella, johtaa virheelliseen politiikkaan pinta-alaltaan suhteellisen suppeilla erämaa-alueilla, joilla vallitsee kilpailu eri luonnonkäyttömuotojen kesken. |
Meahcceguovloplánema dálá ideologiija mielde buohkaid beroštumit galggašedje dorvvastuvvot meahcceguovllus, muhto dákkár jurddašanvuohki doalvu boastto politihkkii viehka gáržžes meahcceguovlluin, main sierra luonddugeavahanhámit leat gilvaleamen eatnamiid alde. |
| Saamelaisten oman kulttuurin kannalta tämä merkitsee sitä, että saamelaisten luonnonkäytölliset erityistarpeet (alkuperäiskansana) alistetaan yleisten luonnonkäyttötarpeiden, kuten virkistyskäytön, alaisiksi. |
Sámiid iežaset kultuvrra dáfus dát mearkkaša dan, ahte sámiid luonddugeavaheapmái guoskevaš sierradárbbut (álgoálbmogin) deaddiluvvojit oktasaš luonddugeavahandárbbuid, dego lustageavaheami, vuollásažžan. |
| Lisääntyvä virkistyskäyttö yhdessä muun paikallisen väestön luonnonkäytön kanssa sekä mahdollisten muiden luonnonkäyttömuotojen kanssa kaventaa merkittävästi saamelaisten oman kulttuurin harjoittamisen mahdollisuuksia erämaa-alueella. |
Lassáneaddji lustageavaheapmi ovttas eará báikkálaš olbmuid luonddugeavahemiin ja eará vejolaš luonddugeavahanhámiiguin gáržžida mealgat sámiid vejolašvuođaid bargat iežaset kultuvrrain meahcceguovllus. |
| Kyse on silloin siitä, että poronhoidon, kalastuksen ja metsästyksen ja sitä kautta saamelaiskulttuurin harjoittamisen mahdollisuuksia tietoisesti heikennetään. |
Jearaldat lea dalle das, ahte boazodoalu, guolástusa ja meahccebivddu ja dakko bokte sámekultuvrrain bargama vejolašvuođat diđolaččat gáržžiduvvojit. |
| Tämä on esimerkki kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun noudattamatta jättämisestä. |
Dát lea ovdamearka das, mo riikkavuložiid ovttadássásašvuohta ii čuvvojuvvo. |
| Saamelaisten kulttuuriset oikeudet alkuperäiskansana tuli suunnitelman valmistelussa ottaa erikseen huomioon metsähallituslain, erämaalain, poronhoidon ja luontaiselinkeinojen rahoituslain, yhdenvertaisuuslain ja KP-sopimuksen 27 artikla mukaan. |
Sámiid kultuvrralaš vuoigatvuođat álgoálbmogin galge plánema válmmaštallamis váldojuvvot sierra vuhtii Meahciráđđehuslága, meahcceguovlolága, boazodoalu ja luondduealáhusaid ruhtadanlága, ovttavearsdásašvuođalága ja KP-soahpamuša 27 artihkkala mielde. |
| Yhdenvertaisuuslaki (21/2004), joka perustuu EU:n neuvoston kahteen direktiiviin on entisestään selkiyttänyt asiaa. |
Ovttadássásašvuođaláhka (21/2004), mii vuođđuduvvá EU-ráđi guovtti direktiivii, lea ovddežisge čielggasmahttán ášši. |
| Myös Metsähallitus on laatinut lain 4 §:n mukaisen yhdenvertaisuussuunnitelman. |
Maiddái Meahciráđđehus lea dahkan lága 4 §:a mieldásaš ovttadássásašvuođaplána. |
| työelämä- ja tasa-arvovovaliokunta lausui mietinnössään (7/2003 vp) saamelaisten asemasta yhdenvertaisuussuunnitelmassa seuraavaa: ”Erityistä huomiota tulee kiinnittää saamelasten asemaan alkuperäiskansana ja saamelaiskulttuurin tärkeimmän aineellisen perustan eli poronhoidon turvaamiseen. |
Riikkabeivviid bargoeallin- ja dásseárvováljagoddi celkkii smiehttamušastis (7/2003 vp) sámiid sajádaga birra ovttadássásašvuođaplánas čuovvovačča: ”Erenoamáš fuopmášumi galgá giddet sámiid sajádahkii álgoálbmogin ja sámekultuvrra deháleamos ávnnaslaš vuođu dahjege boazodoalu dorvvasteapmái. |
| Viranomaisten tulee suunnitelmallisesti edistää saamelaisten mahdollisuuksia harjoittaa poronhoitoa ja hankkia sillä toimeentulonsa.” |
Eiseválddit galget dađistaga ovddidit sámiid vejolašvuođaid bargat boazodoaluin ja háhkat das áigáiboađuset.” |
| Myös valtioneuvoston edellä mainittu periaatepäätös ”Kansallinen kestävän kehityksen strategia ” Kohti kestäviä valintoja. |
Maiddái stáhtaráđi ovdalis máinnašuvvon prinsihppamearrádus ”Riikkadási bistevaš ovdáneami strategiija ” Kohti kestäviä valintoja. |
| Kansallisesti ja globaalisti kestävä Suomi ” (Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 5/2006), jota on noudatettava kaikessa hallinnossa, edellyttää luonnonvarojen kulttuurisen merkityksen huomioon ottamista: ”Luodaan menettely, jolla Saamelaisten kestävän kehityksen ohjelman linjauksia otetaan huomioon saamelaisten kotiseutualueen luonnonvarapolitiikassa ja maankäytön suunnittelussa.” |
Kansallisesti ja globaalisti kestävä Suomi ” (Valtio Sámiid bistevaš ovdáneami prográmma linnjemat váldojuvvojit vuhtii sámiid ruovttuguovllu luondduriggodatpolitihkas ja eanageavanplánemis. ” neuvoston kanslian julkaisuja 5/2006), mii galgá čuvvojuvvot buot hálddahusas, gáibida luondduriggodagaid kultuvrralaš mearkkašumi vuhtiiváldima: ”Láhččojuvvo meannudanvuohki, mainna |
| Kaiken kaikkiaan kyse ei ole ainoastaan poronhoidon tarpeista vaan samalla myös alueen luonnontilaisuuden tasosta ja erämaisuudesta. |
Buot buohkanassii jearaldat ii leat dušše boazodoalu dárbbuin muhto seammás maiddái guovllu luonddudilálašvuođas ja meahccáivuođas. |
| Lisääntyvä virkistyskäyttö – varsinkin kun se useimmiten tarkoittaa lisääntynyttä motorisoitua tai koiravaljakolla liikkumista alueella – merkitsee sitä, että myös erämaa-alueen luonnontila ja erämaisuus kärsivät. |
Lassáneaddji lustageavaheapmi – áinnas go dat dábálaččat oaivvilda lassánan mohtorfievrogeavaheami dahje vuodjinbeatnagiiguin johtaleami guovllus – mearkkaša dan, ahte maiddái meahcceguovllu luonddudilli ja meahccáivuohta gillájit. |
| Metsähallitus tulkitsee erämaalakia väärin sovittaessaan motorisoidun virkistyskäytön erämaiden kyseenalaistamattomaksi käyttömuodoksi. |
Meahciráđđehus dulko meahcceguovlolága boastut, go geahččala veagal heivehit mohtorfievrruiguin dáhpáhuvvi lustageavaheami meahcceguovlluid geavahanhápmin. |
| Tämä koskee niin paikallisten kuin ulkopaikkakuntalaistenkin vapaa-ajan käyttöön liittyvää maastoliikennettä. |
Dát guoská sihke báikkálaš olbmuid ja olgobáikegoddelaččaid astoáiggi geavaheapmái guoskevaš meahccejohtalussii. |
| Suunnitelman mukainen virkistyskäytön ja luontomatkailun osuus ja merkitys verrattuna saamelaisten kulttuuriin kuuluvien elinkeinojen harjoittamisedellytysten turvaamiseen johtaa saamelaiskäräjien käsityksen mukaan saamelaisten kulttuurimuotoon kuuluvien elinkeinojen nopeaan häviämiseen Tarvantovaaran erämaa-alueelta. |
Plána mieldásaš lustageavaheami ja luondduturismma ossodat ja mearkkašupmi sámiid kultuvrii gullevaš ealáhusaiguin barganvejolašvuođaid dorvvasteami ektui dagaha sámedikki ipmárdusa mielde dan, ahte sámiid kulturhápmái gullevaš ealáhusat jávket johtilit Darvvatvári meahcceguovllus. |
| Vyöhykejako, rakentaminen ja luovutukset |
Avádatjuohku, huksen ja luohpadeamit |
| Vyöhykejaotus lähtee suunnitelmassa siitä, että kaikkia tavoitteita – kuten erämaaluonnon säilyttämistä, saamelaiskulttuurin turvaamista, rakentamista ja alueiden virkistyskäyttöä – on vaikea saavuttaa koko alueella, joten alue jaetaan vyöhykkeisiin, joissa painotetaan eri toimintoja ja etuuksia. |
Avádatjuohku vuolgá plánas das, ahte buot ulbmiliid – dego meahcceguovloluonddu seailluheami, sámekultuvrra dorvvasteami, huksema ja guovlluid lustageavaheami – lea váttis juksat oppa guovllus, ja nuba guovlu juhkkojuvvo avádagaide, main deattuhuvvojit sierra doaimmat ja beroštumit. |
| Kaiken rakentamisen erämaa- alueella tulee korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun mukaan perustua lainvoimaiseen hoito- ja käyttösuunnitelmaan (KHO 23.2. 2004 T 354). |
Buot huksen meahcceguovllus galgá alimus hálddusrievtti čovdosa mielde vuođđuduvvat lágafámolaš dikšun- ja geavahanplánii (KHO 23.2.2004 T 354). |
| Saamelaiskäräjät vastustaa sitä, että alueelle luvatta rakennetut yksityisten kämpät laillistettaisiin tekemällä niille käyttöoikeussopimukset. |
Sámediggi vuostálastá dan ahte guvlui lobi haga huksejuvvon priváhtaolbmuid gámppát dahkkojuvvojit lágalažžan geavahan vuoigatvuođasoahpamušaid vuođul. |
| Rakentamista ja rakennelmien vuokraamista ei tule sallia alueella niin kauan kun saamelaisten oikeudet alueella on turvaamatta. |
Nu guhká go sámiid vuoigatvuođat guovllus eai leat dorvvastuvvon, de dohko ii oaččo diktit hukset dahje láigohit ráhkadusaid. |
| Poronhoidon tarpeiden huomioon ottaminen |
Boazodoalu dárbbuid vuhtii váldin |
| Käsivarren hoito- ja käyttösuunnitelman vaikeuksien ydin on matkailun ja poronhoidon välisessä ristiriidassa, joka on suunnitelmassa ratkaistu selkeästi matkailun hyväksi. |
Darvvatvári dikšun- ja geavahanplána váttisvuođaid váldosivvan lea turismma ja boazodoalu gaskasaš ruossalasvuohta, mii lea plánas čovdojuvvon čielgasit turismma buorrin. |
| Kun alueen kaikki poronhoitajat ovat saamelaisia, on ristiriitatilanne samalla ratkaistu Enontekiön |
Go guovllu buot boazodoallit leat sámit, de lea ruossalasvuođadilli seammás čovdojuvvon Eanodaga gieldda |
| kunnan ja sen pääväestön hyvinvoinnin ja verotulojen hyväksi Käsivarren porosaamelaisten kulttuurimuodon perustana olevan poronhoidon kustannuksella. |
ja dan váldoálbmoga buresbirgejumi ja vearroboađuid buorrin nu, ahte Giehtaruohttasa boazosámiid kulturhámi vuođđun leahkki boazodoallu lea govssáhallan. |
| Kun Metsähallitus on – valtion kyseenalaiseksi todetun omistusoikeuden nojalla - koko erämaalain voimassaolon ajan vuodesta 1991 vuoteen 2006 sallinut alueelle vakiintua saamelaisten perinteisiä elinkeinoja vakavasti uhkaavia käyttömuotoja, on poronhoidon asema alueella heikentynyt merkittävästi vastoin erämaalain tarkoitusta. |
Go Meahciráđđehus lea – stáhta eahpidahtti oamastanvuoigatvuođa vuođul – oppa meahcceguovlolága gustonáiggi jagi 1991 rájes gitta jahkái 2006 luoitán dán meahcceguvlui geavahanhámiid, mat áitet sakka sámiid árbevirolaš ealáhusaid, de lea boazodoalu sajádat hedjonan mealgat, mii manná meahcceguovlolága ulbmila vuostá. |
| Erämaalain perustelujen mukaan puolestaan poronhoidon aseman olisi tullut parantua tai ainakin säilyä entisellään kuten edellä on todettu. |
Meahcceguovlolága ákkastallamiid mielde fas boazodoalu sajádat livččii galgan buorránit dahje goittot bissut ovddežin dego ovdalis lea daddjojuvvon. |
| Nyt Metsähallitus on hoito- ja käyttösuunnitelmalla laillistamassa tämän erämaalain kanssa ristiriitaisen tilanteen. |
Dál Meahciráđđehus lea dikšun- ja geavahanplána bokte dahkamin lágalažžan dálá dili, mii manná ruossalassii meahcceguovlolágain. |
| Saamelaiskäräjien mielestä poronhoidon tarpeita ei ole otettu huomioon riittävästi eikä erämaasuunnitelmassa suhtauduta vakavasti poronhoidon maankäytöllisiin erityistarpeisiin, jotka ovat porolaidunten laajuus, yhtenäisyys, kunto sekä laidunrauha. |
Sámedikki mielas boazodoalu dárbbut eai leat váldojuvvon vuhtii iige meahcceguovloplánas doaladuvvo doarvái duođalaččat boazodoalu eanangeavaheapmái guoskevaš sierradárbbuide, mat leat boazoguohtoneatnamiid viiddisvuohta, oktilašvuohta, ortnet ja guohtunráfi. |
| Saamelaisen poronhoidon näkökulmasta nämä kriteerit tulisikin lisätä erämaan tilaa ja käytön ohjausta koskeviksi lähtökohdiksi. |
Sámi boazodoalu perspektiivvas dáid ákkaid galggašiige lasihit meahcceguovllu dillái ja geavaheami stivremii guoskevaš vuolggasadjin. |
| Poronhoitoa ei voida harjoittaa kestävästi, ellei sille turvata näitä maankäytöllisiä erityistarpeita riittävän hyvin. |
Boazodoaluin ii sáhte bargat bistevaš vuođu alde, jos dasa eai dorvvastuvvo dáid eanangeavaheapmái guoskevaš sierradárbbut doarvái bures. |
| Jäkäläpeitteen seuranta ja poroluvun sopeuttaminen sen puitteisiin eivät riitä arviointimenetelminä. |
Jeagelgokčasa čuovvun ja boazologu heiveheapmi dan rámaide eai leat doarvái buorit árvvoštallanvuogit. |
| Sitä paitsi ne johtavat ja ovat johtaneet poronhoitoon, joka ei ole taloudellisesti, sosiaalisesti eikä kulttuurisesti kestävää. |
Dat baicce dolvot ja leat dolvon dakkár boazodollui, mii ii leat ekonomalaččat, sosiálalaččat iige kultuvrralaččat bistevaš vuođu alde. |
| Kestävän kehityksen kansallisesta kokonaisarviosta (YM, 2003 s. 99) ilmenee, että saamelaisalueen ekologisesti kestävän kehityksen toteutumisessa on saamelaisista riippumattomia uhkia. |
Bistevaš ovdáneami riikkadási oppalašárvvoštallamis (YM, 2003, s. 99) boahtá ovdan, ahte sámeguovllu ekologalaš bistevaš ovdáneami ollašuvvamis gávdnojit sámiin sorjjasmeahttun áitagat. |
| Muun ohella maastoliikenteen lisääntyminen on aiheuttanut ongelmia. |
Meahccejohtalusa lassáneapmige lea dagahan váttisvuođaid. |
| Matkailun toteuttaminen saamelaisalueella tapahtuu suurimmaksi osaksi ulkopuolisten matkailuyrittäjien ehdoilla. |
Turisma ollašuhttojuvvo sámeguovllus eanas olggobeale turismafitnodagaid eavttuiguin. |
| Saamelaisalueen kestävä ekologinen kehitys olisikin mahdollista toteuttaa parantamalla saamelaisten vaikutusmahdollisuuksia ja ottamalla huomioon heidän perinteisen luonnon tietämyksensä. |
Sámeguovllu bistevaš ekologalaš ovddideami sáhtášiige buoridit nu, ahte buoriduvvojit sámiid váikkuhanvejolašvuođat ja váldojuvvo vuhtii sin árbevirolaš luonddudovdamuš. |
| Taloudellisesti kestävän kehityksen toteutuminen pohjautuu kansallisen kokonaisarvion mukaan (s. 100) saamelaisten mahdollisuuksiin harjoittaa perinteisiä elinkeinojaan. |
Ekonomala at bistevaš ovdáneami ollašuvvan vuođđuduvvá riikkadási oppalašárvvoštallama mielde (s. 100) sámiid vejolašvuođaide bargat iežaset árbevirolaš ealáhusaiguin. |
| Saamelaisten näkökulmasta taloudellisesti kestävän poronhoidon harjoittamista vaikeuttaa poronhoidon rinnastaminen karjatalouteen velvollisuuksien, mutta ei tukitason osalta, mikä suosii suuria porokarjapaliskuntia. |
Sámiid perspektiivvas ekonomalaččat bistevaš boazodoalu jođiheami váttásmuhttá boazodoalu buohtastahttin šibitdollui geatnegahttimiid muhto ii doarjjadási hárrái, mii vuoruha stuorra ”boazošibitbálgosiid”. |
| Porolaitumet pienenevät jatkuvasti ja laidunkierron järjestäminen vaikeutuu, vaikka se paliskuntien suuren koon mukaan olisi muuten mahdollista. |
Boazoguohtoneatnamat gáržot dađistaga ja guohtoneatnamiid molssodanvuogádaga šaddá váddáseabbon lágidit, vaikko dat bálgosiid stuorra viidodaga dihte muđui livččii vejolaš. |
| Saamelaiset eivät koe olevansa taloudellisesti turvatussa asemassa harjoittaessaan perinteisiä elinkeinojaan. |
Sámit eai dovdda iežaset leat ekonomalaččat dorvvastuvvon sajádagas barggadettiineaset árbevirolaš ealáhusaiguin. |
| Sosiaalisesti kestävän kehityksen osalta (s. 100) saamelaiskulttuurin sidonnaisuus luontoon, elinkeinoihin ja saamelaisiin yhteisöihin tekee kulttuurista paikkasidonnaisen. |
Sosiálala at bistevaš ovdáneami hárrái (s. 100) sámekultuvra lea čadnojuvvon lundui, ealáhusaide ja sámeservošiidda, ja nuba sámekultuvra lea báikáičadnojuvvon. |
| Saamelaisille tulisikin turvata kotiseutualueella sellainen asema yhteiskuntajärjestelmässä, työllisyydessä ja palveluissa, että he voisivat niin halutessaan pysyä omalla alueellaan. |
Sámiide galggašiige dorvvastit ruovttuguovllus dakkár sajádaga servodatvuogádagas ja barggolašvuođa ja bálvalusaid hárrái, ahte sii sáhtášedje jos háliidit orrut iežaset guovllus. |
| Saamelaista kulttuuria ja perinteistä tietämystä ei kuinkaan vielä välitetä sukupolvelta toiselle esimerkiksi koulujärjestelmässä. |
Sámiid kultuvrra ja sin árbevirolaš dovdamuša eai goittot vel sirdde buolvvas nubbái ovdamearkka dihte skuvlavuogádagas. |
| Saamelaisten taloudellisen tilanteen huononeminen on johtanut myös saamelaisyhteisössä esiintyvän pahoinvoinnin lisääntymiseen. |
Sámiid ekonomalaš dili maŋásmannan lea dagahan maiddái dan, ahte sámeservoša siste olbmot vedjet sosiálaččat ja vuoiŋŋalaččat fuonibut ja fuonibut. |
| Saamelainen kulttuuri sisältää kaikki ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävän kehityksen ulottuvuudet (s. 100). |
Sámekultuvrras leat mielde buot bealit ekologalaččat, ekonomalaččat ja sosiálalaččat bistevaš ovdáneamis (s. 100). |
| Kehitys ei ole saamelaisten osalta kulttuurisesti kestävää jos |
Ovdáneapmi ii leat sámiid hárrái kultuvrrala at bistevaš vuođu alde, jos |
| yksikin näistä muista kestävän kehityksen elementeistä ei toteudu. |
oktage dáin eará bistevaš ovdáneami elemeanttain ii ollašuva. |
| Saamelainen kulttuuri ja siihen liittyvä perinteinen elämäntapa elävätkin kansallisen kokonaisarvion mukaan jatkuvan uhan alaisena. |
Sámekultuvra ja dasa guoskevaš árbevirolaš eallinvuohki leat riikkadási oppalašárvvoštallama mielde oppa áigge áitojuvvon. |
| Tutkimukset Suomesta ja naapurimaista osoittavat, että poronhoidon edellyttämät erämaiset alueet ovat vähentyneet merkittävästi viime vuosikymmeninä. |
Suomas ja ránnjáriikkain dahkkojuvvon dutkamušat čájehit ahte boazodoalus dárbbašlaš meahccás guovllut leat geahppánan mealgat dáid maŋimus logijagiid áigge. |
| Laidunalueiden pienenemisen ja pirstoutumisen haittavaikutusta korostaa se seikka, että porot karttavat rakennettuja alueita tai kohteita (Nellemann 1997, Nellemann & Vistnes 1999, Prestbakmo1991, Särkelä 1988). |
Guohtonguovlluid gáržun ja bieđganeapmi lea váikkuhan funet, mii boahtá bures ovdan das, ahte bohccot garvvašit huksejuvvon guovlluid dahje čuozáhagaid (Nellemann 1997, Nelleman & Vistnes 1999, Prestbakmo 1991, Särkelä 1988). |
| Tämä merkitsee sitä, että olemassa olevat laitumet eivät tule tehokkaasti käytetyiksi ja laidunnuspaine kohdistuu tiettyihin alueisiin voimakkaampana kuin olisi suotuisaa. |
Dát mearkkaša dan, ahte dálá guohtoneatnamat eai šatta beaktilit geavahuvvot ja guohtundeaddu čuohcá dihto guovlluide garraseappot go livččii sávahahtti. |
| Erämaasuunnitelmassa edellytetään että poronhoito mukautuu automaattisesti kaikkiin alueelle suunniteltuihin muihin luonnonkäyttömuotoihin. |
Meahcceguovloplánas gáibiduvvo ahte boazodoallu vuogáiduvvá iešalddes buot guvlui plánejuvvon eará luonddugeavahanhámiide. |
| Erämaiden lisääntyneen käyttöpaineen ja pienentyneen kokonaispinta-alan vuoksi poronhoidon sopeutumismahdollisuudet ovat käyneet niukoiksi. |
Meahcceguovlluid geavahit eanet ja eanet ja daid ollesviidodat lea geahppánan, ja danin boazodollui lea šaddan váddáseabbon ja váddáseabbon vuogáiduvvat dillái. |
| Ympäristön suunnittelussa kiinnitetään tavallisesti huomiota vain laidunten kuluneisuusasteeseen. |
Birrasa plánemis giddejuvvo dábálaččat fuopmášupmi dušše guohtoneatnamiid gollandássái. |
| Samanaikaisesti pitäisi kuitenkin arvioida laidunpinta-alan hävikin ja laidunrauhan menetyksen määrää ja osuutta tähän. |
Seamma áigge galggašedje goittotge árvvoštallot guohtoneatnamiid viidodaga geahppáneami ja guohtonráfehisvuođa mearri ja ossodat dása. |
| Poronhoito on erämaa-aluetta ympäröivien kylien tärkein työllistäjä ja saamelaiskulttuurin tärkein aineellinen perusta. |
Boazodoallu lea meahcceguovlluid birastahtti giliid deháleamos barggaheaddji ja sámekultuvrra deháleamos ávnnaslaš vuođđu. |
| Se on lisäksi matkailun tärkeä imagotekijä. |
Dat lea dasa lassin turismma dehálaš imagodahkki. |
| Sen vuoksi poronhoidon luonnonperustaan (laitumien riittävyyteen ja kuntoon) on erämaasuunnitelmassa kohdistettava enemmän positiivisia toimia. |
Danin boazodoalu luondduvuođu ovdii (dasa ahte guohtoneatnamat leat doarvái ja doarvái buori ortnegis) galgá meahcceguovloplánema doaimmain posiivvaleappot bargagoahtit. |
| Maastoliikenne |
Meahccejohtalus |
| Erämaasuunnitelma lähtee liikkeelle siitä, että olemassa oleva tilanne on hyvä ja pyrkii vahvistamaan olemassa olevat käyttötavat. |
Meahcceguovloplána vuolgá johtui das, ahte dálá dilli lea buorre ja dat geahččala nannet dálá geavahanvugiid. |
| Olemassa olevat maastoliikennekäytännöt eivät kuitenkaan ole kestävän käytön mukaisia. |
Dálá meahccejohtalusvuogit eai leat goittotge bistevaš geavaheami vuođu alde. |
| Erämaasuunnitelmassa vältetään ottamasta kantaa siihen mikä on elinkeinollisesti perustellun ja vapaa-ajan käytön maastoliikenteen raja. |
Meahcceguovloplánas ii váldojuvvo bealli dasa, gokko lea ealáhuslaččat ákkastallon ja astoáiggi anu meahccejohtalusa rádji. |
| Sallimalla pitkäaikaisia maastoliikennelupia ilman rajoituksia paikalliselle väestölle maastoliikenteen volyymi pysyy olosuhteet huomioon ottaen liian korkeana. |
Go suvvojuvvojit guhkálaš meahccejohtaluslobit ráddjehusaid haga báikkálaš olbmuide, de meahccejohtalusa viidodat bissu beare badjin, go váldá vuhtii dálá dilálašvuođaid. |
| Lisäksi on huomattavaa, että valvonnan puuttuessa edes paperille kirjatut käyttöperiaatteet eivät toteudu. |
Dasa lassin gánnáha fuomášit ahte goziheami váiluma dihte eai oppa báhpára alage merkejuvvon geavahanprinsihpat álo ollašuva. |
| Maastoliikennelakiin liittyvässä - ja paljon toistetussa - eduskunnan lausumassa maastoliikennelupien myöntämisen edellytyksenä paikalliselle väestölle on, ettei se aiheuta vahinkoa ja haittaa mm. luonnolle ja muulle ympäristölle sekä luontaiselinkeinoille. |
Meahccejohtalusláhkii guoskevaš – ja ollu geardduhuvvon – riikkabeaicealkámušas meahccejohtaluslobiid mieđiheami eaktun báikkálaš olbmuide lea dat, ahte dat ii oa o vahágahttit ja hea uštit ee. luonddu ja eará birrasa iige maiddái luondduealáhusaid. |
| Kuten suunnitelmastakin käy ilmi Metsähallitus on – sivuuttaen näiltä osin eduskunnan tahdon lainsäätäjänä - antanut paikalliselle väestölle talviaikaan Tarvantovaaran erämaa-alueelle pitkäaikaisia koko kunnan alueen käsittäviä maastoliikennelupia automaattisesti ilman vahingon ja haitan selvittämisestä ja ilman ajallisia ja alueellisia rajoituksia. |
Nugo plánasge boahtá ovdan, de Meahciráđđehus ii leat váldán vuhtii riikkabeivviid, láhkaásaheaddji, dáhtu, go lea eambbo mieđihastán báikkálaš olbmuide dálvvi áigái Darvvatvári meahcceguvlui guhkálaš, oppa gieldda gokči meahccejohtaluslobiid almmá čielggatkeahttá vahágiid ja heađuštusaid ja áigái guoskevaš ja guvllolaš ráddjehusaid. |
| Kelkkasafaritoiminta ei ole hoito- ja käyttösuunnitelmassa rajattu pelkästään virkistyskäyttövyöhykkelle, vaan Metsähallitus myöntää tarkoitukseen lupia myös syrjävyöhykkelle, mikä heikentää koko Metsähallituksen vyöhykerakennelman perustaa. |
Mohtorgielkásafáradoaibma ii leat dikšun- ja geavahanplánas ráddjejuvvon dušše lustageavahanavádahkii, muhto Meahciráđđehus mieđiha dán ulbmila várás lobiid maiddái boaittobealeavádahkii, mii čuohcá oppa Meahciráđđehusa avádatjuohkovuogádahkii. |
| Samalla se heikentää saamelaisten kultuurimuotoon kuuluvien elinkeinojen erityisesti poronhoidon harjoittamisen edellytyksiä “syrjävyöhykkeellä”. |
Seammás dat čuohcá vejolašvuhtii bargat sámi kulturhápmái gullevaš ealáhusaiguin, erenoamážit boazodoaluin, ”boaittobealeavádagas”. |
| Metsähallituksen käytäntö antaa matkailuyrittäjille pitkäaikaisia tietyn moottorikelkkamäärän käyttöön luontomatkailutoiminnassa on puhdasta liiketoimintaa. |
Meahciráđđehusa vuohki addit turismafitnodagaide juogalágan ”safáralobiid” dihto mohtorgielkámeari geavaheapmái luondduturismadoaimmas lea čabu gávppálaš doaibma. |
| osin maastoliikennelain toteutuminen erämaa-alueella on kokonaan viranomaistoiminnan valvonnan ulkopuolella. |
Dákko bokte meahccejohtaluslága ollašuvvan meahcceguovllus lea ollásit eiseváldedoaimma goziheami olggobealde. |
| Poronhoidon ja luonnontilan parantamisen kannalta niin kesä- kuin talviaikaisen maastoliikenteen haittoihin Tarvantovaaran erämaa-alueella olisi suhtauduttava merkittävästi suuremmalla vakavuudella ja niihin olisi voitava esittää rajoituksia. |
Boazodoalu ja luonddudili buorideami dáfus sihke geasi- ja dálvviáigásaš meahccejohtalusa heajos váikkuhusaide Darvvatvári meahcceguovllus galggašii doaladuvvat mealgat duođaleappot ja daidda galggašii sáhttit árvalit ráddjehusaid. |
| Maastoliikenteen salliminen nykymuodossaan heikentää alueen erämaisuutta, luonnontilaa ja poronhoidon sekä muiden luontaiselinkeinojen harjoittamismahdollisuutta ja sitä kautta saamelaiskulttuurin materiaalista perustaa |
Meahccejohtalusa suovvan dálá dilis čuohcá guovllu meahccáivuhtii, luonddudillái ja boazodollui ja vejolašvuođaide bargat eará luondduealáhusaiguin ja dakko bokte sámekultuvrra ávnnaslaš vuđđui. |
| Koiravaljakot |
Beanavuodjindoaibma |
| Saamelaiskäräjien lausunnoissa korostetaan koiravaljakoiden käytön ja koirien avulla tapahtuvan metsästyksen vahingollisuutta poronhoidolle. |
Sámedikki cealkámušain deattuhuvvo beanavuodjima ja beatnagiiguin dáhpáhuvvi meahccebivddu vahátlašvuohta boazodollui. |
| Koirat aiheuttavat vahinkoa talvella hajottamalla tokkia ja laukottamalla poroja. |
Beatnagat dagahit vahágiid dálvit nu, ahte biđgejit ealuid ja ruohtahit bohccuid. |
| Syksyllä metsästyskoirat häiritsevät poroja parittelu- eli rykimäaikana, mikä heikentää vasatuottoa. |
Čakčat bivdobeatnagat heađuštit bohccuid ragatáigge, mii čuohcá áldduid miessáivuhtii. |
| Erityisen vahingollista on naarasporojen juoksuttaminen kevättalvella porojen kantama-aikana, koska se aiheuttaa keskenmenoja ja vasahävikkiä. |
Erenoamáš vahátlaš lea ruohtahit čoavjjehiid giđđadálvve, dasgo dalle álddut sáhttet reitot, mii fas ná čuohcá miessáivuhtii. |
| Koirien haukunta valjakkojen liikkeelle lähtiessä kantaa tunturimaastossa kauas pelästyttäen poroja ja lisäten siten haittavaikutusta. |
Beatnagiid ciellan, go daiguin vuoddjájuvvo, gullo duottarduovdagis guhkás ja ná gavdnje bohccuid, mii lasiha beanavuodjima heajos váikkuhusaid. |
| Poro haistaa koiran myös kaukaa. |
Boazu haksá maiddái juo guhkkin beatnaga. |
| Jos poroja ollaan kuljettamassa ja siinä yhteydessä törmätään koiravaljakkoon tai muihin koiriin, ei tämä poronhoitotyö onnistu lainkaan. |
Jos bohccuid vuojehettiin deaivá oktii beanagessosiin dahje eará beatnagiiguin, de dát boazobargu gal manná ollásit duššás. |
| Toiminnan haitat poronhoidolle on todettu suunnitelmassa, mutta erämaasuunnitelman esitykset puoltavat toiminnan jatkamista sekä kaupallisena että väitettyyn yleiskäyttöön perustuvana. |
Beanavuodjima heajos váikkuhusat boazodollui leat gávnnahuvvon plánas, muhto meahcceguovloplána árvalusat leat doaimma joatkima bealde gávppálaš ja čuoččuhuvvon oktasašgeavaheami ákkaid vuođul. |
| Metsähallitus antaa koiravaljakkoyrittäjille ja -safareille lupia ilman, että mikään laki velvoittaisi sitä toimimaan tällä saamelaisten poronhoitomahdollisuuksia olennaisesti heikentävällä tavalla. |
Meahciráđđehus mieđiha beanavuodjinfitnodagaide ja -safáraide lobiid almmá ahte mihkkige lágaid geatnegahtášii dan doaibmat dakkár vugiin, mii čuohcá sakka sámiid boazodoallovejolašvuođaide. |
| Metsähallitus väistää lisäksi luvussa “Sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset” (s. 84) vastuutaan koiravaljakkotoiminnasta viittaamalla siihen, että se ei voi puuttua “omaehtoiseen koiravaljakkotoimintaan”. |
Meahciráđđehus garvá dasa lassin logus ”Sosiálalaš ja kultuvrralaš váikkuhusat” (s.84) iežas vásttu beanavuodjindoaimmas nu, ahte čujuha dasa, ahte dat ii sáhte seahkanit ”iešráđálaš beanavuodjindoibmii”. |
| Koiravaljakkoyrittäjille myönnettäviä lupia Metsähallitus lisäksi perustelee – ikäänkuin ei lainkaan ymmärtäisi asiaa – “porotalouden turvaamisella” (s. |
Lobiid, maid Meahciráđđeus mieđiha beanavuodjinfitnodagaide, dat dasa lassin ákkastallá – dego ii ollege áddešii ášši – ”boazodoalu dorvvastemiin” (s.52). |
| Koiravaljakkotoiminta saamelaisten kotiseutualueen poronhoitoa ajatellen ei kuitenkaan saamelaiskäräjien mielestä täytä yleiskäyttöoikeudelle asetettua haitattomuusedellytystä. |
Beanavuodjindoaibma sámiid ruovttuguovllu boazodoalu ektui ii goittot sámedikki mielas deavdde oktasašgeavahanvuoigatvuhtii ásahuvvon eavttu das, ahte doaibma ii oaččo dagahit vahága. |
| Joka tapauksessa Metsähallituksella on mahdollisuus puuttua kaupallisiin koiravaljakkosafareihin, jolle ei ole mitään velvollisuutta myöntää lupaa. |
Meahciráđđehusas lea goittotge vejolašvuohta seahkanit gávppálaš beanavuodjinsafáraide, maidda dat ii leat moktege geatnegahtton mieđihit lobi. |
| Lentoliikenne lentokoneella ja helikopterilla liittyy vapaa-ajanharrastuksena erityisesti kalastukseen ja metsästykseen. |
Girdijohtalus girdiin ja helikopteriin laktása astoáiggedoaibman erenoamážit guolástussii ja meahccebivdui. |
| Helikopteriliikenne on laskeutumisen osalta luvanvaraista toimintaa. |
Helikopterjohtalus lea seaivuma hárrái lobivuloš doaibma. |
| Vapaa-ajantoimintaan kuuluvasta helikopteriliikenteestä tulisi saamelaiskäräjien mielestä sopia paliskuntien kanssa ja pyrkiä rajoittamaan sitä. |
Astoáiggedoibmii gullevaš helikopterjohtalusa birra galggašii sámedikki mielas soahpat bálgosiiguin ja geahččalit gáržžidit dan. |
| Lisäksi tulisi tarkastella keinoja millä lentokoneen käyttöön perustuvaan talviaikaiseen vapaa-ajankalastuksen voitaisiin puuttua. |
Dasa lassin galggašii guorahallat vugiid, mo girdiin dáhpáhuvvi dálvviáigásaš lustaguolástussii sáhtášii seahkanit. |
| Kalastus |
Guolástus |
| Kalastuksella ollut ja on edelleenkin kotitarvekalastuksena erityinen merkitys Käsivarren porosaamelaisille. |
Guolástus lea mearkkašan ja mearkkaša ainge ruovttudárbobivdun erenoamáš ollu Giehtaruohttasa boazosámiide. |
| Mikään ei kuitenkaan turvaa heille oikeutta kalastukseen lähivesillään. |
Mihkkege ii goittotge dorvvas sidjiide vuoigatvuođa guolástit lagasčáziin. |
| Käsivarren saamelaiset ovat ns maattomia saamelaisia, joilla ei ole isojakotilaa (ks PeVL 7/1978) Tässä asemassa he eivät ole osakkaina kalastuskunnissa eivätkä osallisia kalastuksen hallintoon. |
Giehtaruohttasa sámit leat ng. eanahis sámit, geain ii leat stuorrajuohkodállu (gč. PeVL 7/1978). Dákkár dilis sii eat leat osolažžan guolástangottiin eaige sáhte oassálastit guolástusa hálddašeapmái. |
| Erämaasuunnitelma ei käsittele näitä seikkoja. |
Meahcceguovloplána ii gieđahala dáid áššiid. |
| Metsähallitus puolestaan aikoo jatkaa lain kanssa ristiriitaista maastoliikennekäytäntöään, joka on edellytyksenä talvisen virkistyskalastuksen säilymiselle ja lisääntymiselle erämaajärvillä. |
Meahciráđđehus fas áigu joatkit iežas ceggen meahccejohtalusvuogi, mii manná ruossalassii lágain ja man dihte dálvviáigásaš lustaguolástus dađistaga lassána meahccejávrriin. |
| Metsästys |
Meahccebivdu |
| Erämaasuunnitelmassa todetaan koirametsästyksen haitoista saamelaisporonhoidolle ja muille saamelaiselinkeinoille. |
Meahcceguovloplánas gávnnahuvvo beanabivddu heajos váikkuhusain sámeboazodollui ja eará sámeealáhusaide. |
| Metsähallitus myy ulkokuntalaisille metsästyslupia osana väittämäänsä maanomistajan oikeutta. |
Meahciráđđehus vuovdá olgogieldalaččaide bivdolobiid oassin iežas čuoččuhan eananeaiggáda vuoigatvuođas. |
| Tässä asetelmassa saamelaisten kulttuurimuotoon kuuluvan metsästyksen toteutuminen on lähinnä Metsähallituksen liiketoiminnan este. |
Ja nuba dalle sámiid kulturhápmái gullevaš meahccebivddu ollašuvvan lea vuosttažettiin eastta Meahciráđđehusa gávppálaš doibmii. |
| Muiden kuin paikkakuntalaisen lupametsästys koiran avulla on myös täysin Metsähallituksen vallassa. |
Earáid go báikegoddelaččaid lohpebivdu beatnagiin lea maiddái ollásit Meahciráđđehusa mearridanválddis. |
| Muiden kuin porokoirien salliminen alueella on ilmeinen epäkohta suunnitelmassa ja osaltaan heikentää saamelaiskulttuurin harjoittamisen edellytyksiä. |
Dat ahte meahcceguovllus ožžot leat earáge go boazobeatnagat, lea dán plánas čielga heajos bealli, mii bealistis čuohcá vejolašvuođaide bargat sámekultuvrrain. |
| Kaivostoiminta |
Ruvkedoaibma |
| Metsähallitus suosii kaivostoimintaa myöntämällä lupia muun muassa kairauskaluston kuljettamiseen sulan maan aikana olosuhteissa, jossa toimijalla ei ole vielä valtausta. |
Meahciráđđehus doaladuvvá positiivvalaččat ruvkedoibmii, ja nuba mieđiha earret eará lobiid bohkanrusttegiid fievrrideapmái bievlan dilis, go doaibmis ii leat vel rogganválddáhat. |
| Kaivoslainsäädäntö puolestaan oikeuttaa kyseisessä tilanteessa vain jokamiehenoikeuteen perustuvan toiminnan, eikä siis kesäaikaista maastoliikennettä ja pitkäaikaista kairaustoimintaa. |
Ruvkeláhkaásaheapmi fas addá vuoigatvuođa guoskevaš dilis dušše juohkeolbmovuoigatvuhtii vuođđuduvvi doibmii, iige nappo vuoigatvuođa geasiáigásaš meahccejohtalussii ja guhkálaš bohkandoaimmaide. |
| Kyseisten tutkimuslupien myöntäminen heikentää saamelaiskäräjien mielestä lainvastaisesti saamelaisten perinteisten elinkeinojen harjoittamisedellytyksiä ilman että menettelyyn olisi edes lainsäädännöllistä tarvetta. |
Guoskevaš dutkanlobiid mieđiheapmi čuohcá sámedikki mielas lágavuostásaččat sámiid vejolašvuođaide bargat iežaset árbevirolaš ealáhusaiguin almmá ahte dákkár meannudeapmái oppa gávdnoge láhkaásahuslaš dárbu. |
| Tarvantovaaran erämaan hoito- ja käyttösuunnitelma osaltaan heikentää tai tekee mahdottomaksi lain ja kansainvälisten sopimusten vastaisesti saamelaisten kulttuuriin kuuluvien elinkeinojen erityisesti poronhoidon harjoittamisen edellytykset tilanteesta, jolloin erämaalaki tuli voimaan. |
Darvvatvári meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplána bealistis heajuda dahje dahká veadjemeahttumin – lága ja riikkaidgaskasaš soahpamušaid vuostá – bargat sámekultuvrii gullevaš ealáhusaiguin, erenoamážit boazodoaluin dan ma á, go meahcceguovloláhka bođii fápmui. |
| Kansainvälisten sopimusten valvontaelimet – viimeksi YK:n TSS-komitea tänä vuonna - ovat lausuneet huolensa siitä, että maanomistusta ja -käyttöä koskeva epävarmuus vaikuttaa kielteisesti saamelaisten oikeuteen ylläpitää ja kehittää perinteistä kulttuuriaan ja elämäntapaansa erityisesti poronhoitoa ja kehottaneet Suomen valtiota tarvittaviin toimiin sen varmistamiseksi, että erilaisin toimin ei rajoitettaisi saamelaisten oikeutta ylläpitää ja kehittää perinteistä kulttuuriaan ja elämäntapaansa, erityisesti poronhoitoa. |
Riikkaidgaskasaš soahpamušaid gozihanorgánat – ma imuš ON:a TSS-komitea dán jage – leat ovdanbuktán iežaset fuola das, ahte eanaoamastussii ja -geavaheapmái guoskevaš eahpesihkkarvuohta uohcá sámiid vuoigatvuhtii bajásdoallat ja ovddidit iežaset árbevirolaš kultuvrra ja eallinvuogi, erenoamážit boazodoalu, ja leat ávžžuhan Suoma stáhta álgit dárbbašlaš doaimmaide dan sihkkarastin dihte ahte sierralágan doaimmaiguin ii gáržžiduvvošii sámiid vuoigatvuohta bajásdoallat ja ovddidit iežaset árbevirolaš kultuvrra ja eallinvuogi, erenoamážit boazodoalu. |
| Metsähallitus pyrkii kyllä retoriikan tasolla tunnustamaan saamelaisten erityisoikeudet, mutta ei ryhdy riittäviin toimenpiteisiin niiden täytäntöön panemiseksi. |
Meahciráđđehus geah ala gal retorihka dásis dovddastit sámiid sierravuoigatvuođaid, muhto ii álgge doarvái beaktilis doaimmaide daid ollašuhttin dihte. |
| Sen sijaan Metsähallitus omistajanpuhevaltansa lähtökohdista turvaa saamelaisten kotiseutualueen erämaa-alueilla valtaväestön kulttuuriin kuuluvaa ”kehitystä” ja tämän väestönosan asemaa. |
Dan sadjái Meahciráđđehus iežas oamasteaddjisátneválddi vuođul dorvvasta sámiid ruovttuguovllu meahcceguovlluin váldoálbmoga kultuvrii gullevaš ”ovdáneami” ja dán álbmotoasi sajádaga. |
| Hoito- ja käyttösuunnitelma on valmistunut Metsähallituksessa aikana, jolloin uusi Metsähallitusta koskeva laki ja eräät muut edellä mainitut lait eivät vielä olleet voimassa, joten suunnitelma ei perustu voimassa olevaan lakiin. |
Dikšun- ja geavahanplána lea gárvvásmuvvan Meahciráđđehusas dalle, go ođđa Meahciráđđehusláhka ja ovdalis máinnašuvvon muhtun eará lágat eai lean vel fámus, ja nuba plána ii vuođđuduva gustojeaddji láhkii. |
| Suunnitelmassa on toisin otettu huomioon ne seikat, joista Saamelaiskäräjät on voinut sopia Metsähallituksen kanssa. |
Plánas leat muđui váldojuvvon vuhtii dat áššit, main sámediggi lea sáhttán soahpat Meahciráđđehusain. |
| Yleisenä arviona Tarvantovaaran erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelmasta voidaan todeta, että sen perusratkaisut painottavat virheellisesti erämaalain tavoitteita. |
Oppalaš árvvoštallamin Darvvatvári meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplána birra sáhttá gávnnahit ahte dan vuođđo ovdosat deattuhit boasttoládje meahcceguovlolága ulbmiliid. |
| Suunnitelma sisältää suunnittelukäytännön ja suunnitelman sisällön osalta useita kohtia, jotka ovat sekä erämaalain säännösten ja tavoitteiden vastaisia että ristiriitaisia saamelaisten oikeuksien turvaamisen kanssa. |
Plánas leat plánenvuogi ja plána sisdoalu hárrái moanat uoggát, mat mannet meahcceguovlolága njuolggadusaid ja ulbmiliid vuostá ja mannet ruossalassii sámiid vuoigatvuođaid dorvvastemiin. |
| Saamelaiskäräjät, saamelaisten virallisena edustajana, vastustaa suunnitelman vahvistamista tässä muodossa myös siitä syystä, että suunnitelmassa ei sen valmistusajankohtana ole edes voitu ottaa huomioon Metsähallituslain mukaista saamelaisten kulttuurin turvaamisvelvoitetta eikä yhdenvertaisuuslain mahdollisuutta saamelaisten positiiviseen erityiskohteluun. |
Sámediggi sámiid virggálaš ovddasteaddjin vuostálastá plána nannema dán hámis maiddái dan sivas, ahte plánas eai leat dalle go dat gárvvásmuvvá sáhttán oppa válditge vuhtii meahciráđđehuslága mieldásaš sámekultuvrra dorvvastangeatnegahttima eaige ovttadássásašvuođalága addin vejolalašvuođa sámiid positiivvalaš sierragieđahallamii. |
| Puheenjohtaja Pekka Aikio |
Jođiheaddji Pekka Aikio |
| Lakimiessihteeri Heikki J. Hyvärinen |
Čuovus: Sámiid bistevaš ovdáneami prográmma 2006 |
| Suunnittelun aloituskokouksissa esille tulleet näkökohdat ja niiden huomioon ottaminen suunnitelmassa |
Plána álggahančoahkkimiin ovdanboahtán oainnut ja daid vuhtiiváldin plánas |
| Suunnittelun käynnistyessä marras–joulukuussa 2000 pidettiin paikalliselle väestölle tiedotus- ja keskustelutilaisuudet Kaaresuvannossa, Kuttasessa ja Leppäjärvellä. |
Go plána álggahuvvui skábma–juovlamánus 2000, de dollojuvvui báikkálaš olbmuide dieđihan- ja ságastallandilálašvuohta Gárasavvonis, Guhttásis ja Leaibejávrris. |
| Lisäksi vastaava tilaisuus pidettiin Käsivarren paliskunnan hallituksen kanssa joulukuussa 2000. Metsähallituksen (MH) Enontekiön kuntaa koskeva yhteistyöryhmä käsitteli suunnittelun käynnistymistä kokouksessaan helmikuussa 2001. Tähän liitteeseen on kirjattu em. kokouksissa tulleet esitykset ja toivomukset suunnitelman (hks) suhteen. |
Dasa lassin Meahciráđđehus doalai seammasullasaš dilálašvuođa Giehtaruohttasa bálgosa stivrrain juovlamánus 2000. Meahciráđđehusa (MR), Eanodaga gildii guoskevaš ovttasbargojoavku gieđahalai plána álggaheami čoahkkimisttis guovvamánus 2001. Dán čuvvosii leat merkejuvvon ovdalis namuhuvvon čoahkkimiin ovdanboahtán árvalusat ja sávaldagat plána ektui. |
| Lisäksi tähän on kirjattu kohtaan ”muut kommentit” muilta kuin edellä mainituilta tahoilta suunnitelmaluonnosta laadittaessa tulleet esitykset. |
Dasa lassin dása leat merkejuvvon sániiguin ”eará kommeanttat” earáin go namuhuvvon oassebeliin plánaárvalusa dahkama oktavuođas boahtán evttohusat. |
| Kokouksissa tuli myös sellaisia kysymyksiä ja kommentteja, jotka eivät liittyneet Tarvantovaaran erämaahan. |
Čoahkkimiin bohte ovdan maiddái dakkár gažaldagat ja kommeanttat, mat eai guoskan Darvvatvári meahcceguvlui. |
| Ne kirjattiin muistiin, mutta niitä ei ole tässä yhteydessä käsitelty. |
Dat merkejuvvojedje muitui, muhto dat eai leat dán oktavuođas gieđahallon. |
| Kokouksissa kritisoitiin joiltain osin myös nykyistä lainsäädäntöä, mutta koska suunnitelma on laadittu voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti, tällaisia kommentteja ei tässä laajemmin huomioida. |
Čoahkkimiin moite muhtun osiin maiddái dálá láhkamearrádusaid, muhto go plána lea dahkkojuvvon dálá láhkamearrádusaid mielde, de dákkár kommeanttat eai dákko viidáseappot váldojuvvo vuhtii. |
| Yleistä Onko tulevilla sukupolvilla elämisen mahdollisuuksia alueella? |
GÁRASAVVONA DILÁLAŠVUOHTA 28.11.2000 Almmolaš áššit Leatgo boahttevaš buolvvain eallinvejolašvuođat guovllus? |
| olennaisena osana tulevien sukupolvien elämisen mahdollisuudet. |
-Plána geahččala dorvvastit bistevaš ovdáneami, masa gullet mávssolaš oassin |
| Onko Metsähallituksen henki ja rooli muuttunut vuosien saatossa? |
Leago Meahciráđđehusa doaibmavuohki rievdan jagiid mielde? |
| -Maailma muuttuu ja lainsäädäntö myös. |
-Máilbmi rievdá ja láhkamearrádusat maiddái. |
| Metsähallitus otti 1990-luvulla |
Meahciráđđehus válddii 1990-logus |
| virallisesti toimintatavakseen osallistavan suunnittelun, mikä tarkoittaa mm. sitä, että kuullaan alueiden käyttäjiä suunnitelmia laadittaessa. |
virggálaččat iežas doaibmavuohkin oassálasti plánema, mii oaivvilda ee. dan, ahte guovlluid geavaheaddjit gullojuvvojit plánaid dagadettiin. |
| Tulee kuitenkin muistaa, että käyttäjillä on osin keskenään ristiriitaisia toiveita, joten kuuleminen ei tarkoita, että kaikki toiveet toteutetaan. |
Galgá goittot muitit, ahte geavaheddjiid sávaldagat mannet muhtun muddui ruossalassii. Nuba gullan ii oaivvil dan, ahte buot sávaldagat ollašuhttojit. |
| Osa toiveista voi olla myös ristiriidassa voimassa olevan lainsäädännön kanssa, ja lainsäädännön vastaisia esityksiä ei hks:ssa voida tehdä. |
Oassi sávaldagain sáhttet mannat maiddái ruossalassii dálá láhkamearrádusaiguin, ja láhkamearrádusaid vuostásaš árvalusaid ii plánas sáhte dahkat. |
| +Suunnitelma on laadittu osallistavan suunnittelun periaatteella. |
+Plána lea dahkkojuvvon oassálasti plánema prinsihpa mielde. |
| Poromiehet ja luontaiselinkeinotilalliset ovat aivan eriarvoisessa asemassa kuin me muut. |
Boazodoallit ja luondduealáhusdálolaččat leat áibbas earáárvosaš sajádagas go mii earát. |
| Me muut olemme maksaneet vuosikausia veroja yhteiskunnalle ja toiset vain saavat etuja. |
Mii earát leat máksán jahkeviissaid vearuid ja nuppit dušše ožžot ovdduid. |
| -Erämaa-alueen yksi päätarkoitus on luontaiselinkeinojen turvaaminen, |
-Meahcceguovllu oktan váldoulbmilin lea dorvvastit luonddue |
| ja laajat rauhalliset ja syrjäiset alueet ovat luontaiselinkeinoille tärkeitä. |
aláhusaid. Nuba ráfálaš áidalas guovllut mearkkašit ollu luondduealáhusaide. |
| Lainsäädännöllä on pyritty turvaamaan tällaisten alueiden säilyminen. |
Láhkamearrádusaiguin leat geahččalan dorvvastit dákkár guovlluid seailuma. |
| +Suunnitelma pyrkii siihen, että eri tahot voisivat ilman suurempia ristiriitoja käyttää erämaa-aluetta. |
+Plána viggá dasa, ahte sierra oassebealit almmá stuorit ruossalasvuođaid haga sáhttet geavahit meahcceguovllu. |
| Kiinteistötetäänkö erämaa- ja soidensuojelualueita ja kielletäänkö sitten esim. lapinkylien omistusoikeus? |
Rievdaduvvojitgo meahcceguovllut ja jekkiidsuodjalanguovllut giddodahkan, ja gildojuvvogo dasto ovdamearkka lappilašsiiddaid oamastanvuoigatvuohta? |
| -Luonnonsuojelualueet muodostetaan omiksi kiinteistöikseen luonnon |
-Luonddusuodjalanguovllut čohkkejuvvojit sierra giddodahkan |
| suojelulain (1096/1996) mukaisesti. |
luonddusuodjalanlága (1096/1996) mielde. |
| Tällä ei ole tekemistä maaoikeuskysymysten kanssa. |
Dákko ii leat jearaldat eananoamastanvuoigatvuođain. |
| +Hks on laadittu nykyisin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. |
+Plána lea dahkkojuvvon dálá láhkamearrádusaid mielde. |
| Metsähallituksen tuvat Kuinka paljon Metsähallitus aikoo rakentaa mökkejä turisteille? |
Meahciráđđehusa barttat Man ollu Meahciráđđehus áigu hukset barttaid turisttaide? |
| Käy yksityisten yrittäjien kukkarolle. |
Čuohcá priváhta fitnodatolbmuid bursii. |
| Metsähallitus ei saa rakentaa mökkejä bisnestarkoitukseen. |
Meahciráđđehus ii oaččo hukset barttaid dinen dihte. |
| +Suunnitelmassa todetaan nykyisten tupien riittävyys erämaa-alueella. |
+Plánas gávnnahuvvo, ahte dán áigge leat doarvái barttat meahcceguovllus. |
| Uusia tupia ei esitetä – lukuun ottamatta varausta, että virkistysvyöhykkeellä sijaitsevia rajavartioston partiomajoja (Salvasjärvi, Syväjärvi) siirtyy Metsähallitukselle. |
Ođđa barttaid eai árval – earret dakkár ráddjejeaddji eavttu, ahte jos lustageavahanavádagas leahkki rádjegozáhusa gozihanbarttat (Sálvvošjávri, Čiekŋalisjávri) sirdašuvvet Meahciráđđehussii. |
| Syväjärven autiotupaa ei löydä kukaan. -Tämä kommentti on tullut useammalta taholta. |
GÁRASAVVONA DILÁLAŠVUOHTA 28.11.2000 Meahciráđđehusa barttat Čiekŋalisjávrri ávdinstohpui lea váttis dádjadit. |
| +Lähinnä tätä tupaa ajatellen suunnitelmaan on jätetty varaus, että olemassa olevia tupia voidaan siirtää noin 2 km:n säteellä tarkoituksenmukaisempaan paikkaan. |
-Dát kommeanta lea boahtán máŋgasis. +Vuosttažettiin dán bartta ektui plánii lea guđđojuvvon dat ráddjeaddji eaktu, ahte dálá barttaid sáhtášii sirdit sullii 2 km:a siste vuohkkaset sadjái. |
| Metsähallituksen tuvat Eivätkö tuvat siirry vähitellen Villille Pohjolalle ja sitten ne lukitaan? |
Eaigo barttat vehážiid sirdašuva Villi Pohjolai ja dasto lássejuvvojit? |
| -Tämä ei ole luonnonvarasuunnitelman linjausten mukaista |
-Luondduriggodatplána mielde ii sáhte doaibmat ná. |
| +Suunnitelmassa on esitetty alueen nykyisten kahden autiotuvan säilyttämistä jatkossakin autiotupina. |
+Plánas lea árvaluvvon guovllu dálá guovtti ávdinstobu bisuheapmi dás duohkoge ávdinstohpun. |
| Yksityisten ihmisten tukikohdat / maa-alueiden vuokra- ja käyttöoikeudet Varaako Metsähallitus paikallisille paikkoja, jonne saisi tehdä mökkejä, esim. vanhoille kalastusalueille? |
Priváhtaolbmuid doarjjabáikkit / eananbihtáid láigohan- ja geavahanvuoigatvuođat Várrego Meahciráđđehus báikkálaš olbmuide eananbihtáid, maidda sáhtášii hukset barttaid omd. boares guolástanguovlluide? |
| Meillä on nautintaoikeus vesiin ja mahdollisuus sen vuoksi perustaa asumus maastoon. |
Mis lea návddašanvuoigatvuohta čáziide ja vejolašvuohta danin vuođđudit viesu meahccái. |
| MH vuokraa maata, mutta se myös rahastaa. |
MR gal láigoha eatnama, muhto maiddái čoaggá ruđaid. |
| MH valtion tukemana holhoaa meitä rahapolitiikalla. |
Meahciráđđehus stáhta geahču vuolde hovde min ruhtapolitihkainis. |
| -Erämaa-alueelle ei voi rakentaa mökkejä. |
-Meahcceguvlui ii sáhte hukset barttaid. |
| Poikkeuksen |
Spiehkastahkan |
| muodostavat luontaiselinkeinotarkoituksiin perustettavat tukikohdat. |
leat doarjjabáikkit luondduealáhusulbmiliidda. |
| Erämaa-alueen sisällä olevat yksityismaat eivät kuulu erämaahan. |
Meahcceguovllu siskkobeale priváhtaeatnamat eai gula meahcceguvlui. |
| +Suunnitelma mahdollistaa luontaiselinkeinotukikohtien perustamisen. |
+Plána addá vejolašvuođa vuođđudit doarjjabáikkiid luondduealáhusaid dárbbuide. |
| Hakijan tulee mm. täyttää porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain (45/2000) kriteerit. |
Ohcci galgá ee. deavdit luondduealáhusaid ruhtadanlágas (45/2000) daddjojuvvon ákkaid. |
| Jaarnajärven ja Harrijärven rannalle pitäisi varata paikat luontaiselinkeinotukikohdille. |
Jaarna ja Hárrejávrri gáddái galggašii várret doarjjabáikkiid luondduealáhusaide. |
| Tukikohdat pitäisi saada myös Lavijärvelle ja Marttajärvelle sekä Salttijärvelle. |
Doarjjabáikkit galggašedje maiddái Lávejávrái, Márddajávrái ja Sáltejávrái. |
| +Suunnitelma mahdollistaa uusien luontaiselinkeinotukikohtien perustamisen. |
+Plána addá vejolašvuođa vuođđudit ođđa doarjjabáikkiid luondduealáhusaide. |
| Siinä esitetään, että luontaiselinkeinojen tukikohdat keskitetään mahdollisuuksien mukaan jo olemassa olevien rakennusten yhteyteen. |
Plánas árvaluvvo, ahte luondduealáhusaid doarjjabáikkit čohkkejuvvojit vejolašvuođaid mielde dálá visttiid oktavuhtii. |
| Meidän nautintavetemme ovat erämaassa. |
Min návddašančázit leat meahcceguovllus. |
| Siksi pitäisi saada myös kämppiä erämaaalueelle. |
Danin galggašii oažžut maiddái barttaid meahcceguvlui. |
| +Suunnitelmassa on esitys siitä, millä periaatteilla jo olemassa oleville, ennen lokakuuta 1993 rakennetuille rakennuksille voi tehdä vuokra- tai käyttöoikeussopimuksen. |
+Plánas lea árvalus das, maiguin prinsihpaiguin dálá, ovdal golggotmánu 1993 huksejuvvon visttiide sáhttá dahkat láigo- dahje geavahanvuoigatvuođasoahpamuša. |
| Eihän saa antaa vanhojen olemassa olevien tupien lahota, vaan niitä pitää saada uudistaa. |
Eaihan dálá boares barttat galgga mieskat, muhto daid galgá sáhttit ordnet. |
| +Suunnitelmassa on esitys siitä, millä periaatteilla vanhoja tupia saa kunnostaa. |
+Plánas lea árvalus das, maiguin prinsihpaiguin boares barttaid oažžu ordnet. |
| Metsästys ja kalastus Paikkakuntalaisilla pitää säilyttää vapaa metsästys- ja kalastusoikeus. |
Meahccebivdu ja guolástus Báikegoddelaččaid friddja meahcástan- ja guolástanvuoigatvuohta galgá seailluhuvvot. |
| -Tämä on erämaalain (62/1991) mukainen tavoite. |
-Meahcceguovlolágas (62/1991) lea dákkár ulbmil. |
| Hks:lla ei kuitenkaan tällaisia asioita ratkaista, sillä metsästys- ja kalastuslait ovat samat erämaa-alueella ja sen ulkopuolella. |
bokte eai goittot čovdojuvvo dákkár áššit, dasgo meahcástan- ja guolástanlágat leat seammát sihke meahcceguovllus ja dan olggobealde. |
| +Suunnitelmassa on perusteltu paikkakuntalaisten vapaan metsästysoikeuden säilyttämisen tärkeyttä. |
+Plánas lea ákkastallon, man dehálaš lea bisuhit báikegoddelaččaid friddja meahcástanvuoigatvuođa. |
| Varhain syksyllä ei saisi myydä koiramiehille riekkolupia. |
Álgočavččas ii oččoše vuovdit rievssatlobiid daidda, geat bivdet beatnagiiguin. |
| Syksyn alussa koirien kanssa pyytäminen tuhoaa riekkokannan. |
Duššada rievssatnáli, go bivdá álgočavččas beatnagiiguin. |
| Riekonpyynti koiran kanssa pitäisi kieltää kokonaan. |
Rievssatbivddu beatnagiiguin galggašii ollásit gieldit. |
| -Myös vastakkaisia esityksiä, ks. alla. |
-Leat boahtán maiddái vuostálas árvalusat, gč. vuolábealde. |
| +Ei esitystä suunnitelmassa. |
+Ii árvalus plánas. |
| Paikkakuntalaisten koirapyyntiä ei pidä kieltää. |
Báikegoddelaččaid beanabivddu ii galgga gieldit. |
| -MH ei säätele paikkakuntalaisten harjoittamaa metsästystä. |
-Meahciráđđehus ii muddedala báikegoddelaččaid bivddu. |
| +Ei muutosta. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Kanahaukkoja suojellaan enemmän kuin ihmisiä. |
Goahppilfálliid suodjalit eanet go olbmuid. |
| Ne ovat pahimpia petoja riekoille. |
Dat leat buot vearrámus rievssatbivdit. |
| -Kanahaukka on rauhoitettu eläin. |
-Goahppilfálli lea ráfáidahtton ealli. |
| +Suunnitelmalla ei vaikuteta tähän asiaan. |
+Plána bokte ii sáhte váikkuhit dán áššái. |
| Täällä on liian suuri kettukanta. |
Dáppe lea beare stuorra riebannálli. |
| +Suunnitelmassa on Metsähallituksen kannanottona, että se pitää ketunmetsästystä riistanhoidollisista ja luonnonsuojelullisista syistä tärkeänä. |
+Plánas lea Meahciráđđehusa oaidnun, ahte lea mávssolaš bivdit riebaniid fuođđodikšun- ja luonddusuodjalansivaid dihte. |
| Vastuu ketunmetsästyksen järjestämisestä on riistanhoitopiirillä ja riistanhoitoyhdistyksellä. |
Riebanbivddu lágideapmi gullá fuođđodikšunbirii ja fuođđodikšunovttastussii. |
| Olisi mukava, jos paikallinen tietäisi, mihin kalanpoikasia on istutettu. -MH:lla on vuotuinen kirjanpito kalaistutuksista, ja tieto |
GÁRASAVVONA DILÁLAŠVUOHTA 28.11.2000 Meahccebivdu ja guolástus Báikegoddelažžii livččii buorre diehtit, gosa veajehat leat gilvojuvvon. |
| toimitetaan vuosittain mm. Enontekiön kalatalousneuvottelukunnalle sekä Lapin työvoima- ja elinkeinokeskukselle. |
gilvimiin ja dieđut doaimmahuvvojit jahkásaččat ee. Eanodaga guolledoalloráđđádallangoddái ja Lappi bargofápmo- ja ealáhusguovddážii. |
| Paikalliset ihmiset saavat tietoja mm. MH:n kalastusmestareilta. |
Báikkálaš olbmot ožžot dieđuid ee. MR:a guolástanmeaštáriin. |
| +Ei esitystä. |
+Ii árvalus. |
| Metsästys ja kalastus Tuulijärveen istutettiin aikoinaan vaellussiikaa ja koko järvi meni pilalle. |
Bieggajávrái gilve goas nu vádjolančuovžžaid ja oppa jávri billašuvai. |
| Nyt Tuulijärvi on parantunut. |
Dál Bieggajávri lea fas buorránan. |
| Salttijärvikin on mennyt pilalle. |
Sáltejávrige lea billašuvvan. |
| +Suunnitelmassa todetaan, että siikaistutuksia on perusteltua jatkossa tehdä vain niihin järviin, joihin on mahdollista saada aikaan luontaisesti lisääntyvä kanta. |
+Plánas daddjojuvvo, ahte čuovžžaid gánnáha gilvit dás duohko dušše daidda jávrriide, maidda lea vejolaš fidnet čuovžanáli, mii lassána lunddolaččat. |
| Hillastus Metsähallitukselta pitäisi pystyä vuokraamaan hyviä hillasoita, että muut eivät pääse hillastamaan niissä. |
Lubmen MR galggašii sáhttit láigohit buriid luomejekkiid, nu ahte earát eai beasaše lubmet dain. |
| -Ei lainsäädännöllistä pohjaa. |
-Láhkamearrádusaid mielde dát ii leat vejolaš. |
| +Ei esitystä. |
+Ii árvalus. |
| Polttopuunotto Aikaisemmin kylän yhteiseltä polttopuunottoalueelta puiden ottamisesta ei ole tarvinnut maksaa lainkaan. |
Boaldinmuorraváldin Ovdal gili oktasaš boaldinmuorraváldinguovllus muoraid váldimis ii dárbbašan máksit ollege. |
| Polttopuun hinta on liian kallista puiden kokoon ja laatuun nähden. |
Boaldinmuorra lea beare divrras muoraid sturrodaga ja kvalitehta ektui. |
| Polttopuut on saatava ilmaiseksi. |
Boaldinmuora galgá oažžut nuvttá. |
| -Metsähallitus on velvollinen perimään polttopuista |
-Meahciráđđehus lea geatnegahtton bearrat |
| käyvän hinnan. |
boaldinmuoras govttolaš mávssu. |
| +Suunnitelmassa turvataan paikallisten ihmisten polttopuunsaanti. |
+Plánas dorvvastuvvo báikkálaš olbmuid boaldinmuorrafidnen. |
| Maa-ainesten otto On tarvetta ottaa vähän soraa myös erämaaalueelta, esim. Syväjärven alueella mökin rakentaja tarvitsee valusoraa. |
Eananávdnasiid váldin Lea dárbu váldit vehá čievrra maiddái meahcceguovllus, omd. Čiekŋalisjávrri guovllus bartta huksejeaddji dárbbaša leikenčievrra. |
| +Suunnitelmassa on varattu tällainen mahdollisuus. |
+Plánas lea várrejuvvon dákkár vejolašvuohta. |
| Kesäaikainen liikenne ja kulku-urat Kaaresuvannosta pitäisi saada Kautokeinoon tie erämaan halki. |
Geasiáigásaš johtalus ja johtolagat Gárasavvonis galggašii fidnet Guovdageidnui geainnu meahcceguovllu čađa. |
| -Erämaalaki (62/1991) kieltää tien rakentamisen. |
-Meahcceguovloláhka (62/1991) gieldá ráhkadit geainnu. |
| Myös vastakkaisia kommentteja on esitetty, ks. alla. |
Maiddái vuostálas kommeanttat leat ovdanbukton, gč. vuolábealde. |
| +Hks:ssa todetaan, että tiet ovat kiellettyjä erämaissa. |
+Plánas daddjojuvvo, ahte geainnut leat gildojuvvon meahcceguovllus. |
| Kaaresuvannosta Kautokeinoon ei saa rakentaa tietä, veisi erämaan rauhan ja tuhoaisi kalavedet. |
Gárasavvonis Guovdageidnui ii oaččo ráhkadit geainnu. Dat dolvvošii meahcceguovllu ráfi ja duššadivččii guollečážiid. |
| -Erämaalain mukainen esitys. |
-Árvalus lea meahcceguovlolága (62/1991) mielde. |
| +Hks:ssa todetaan, että tiet ovat kiellettyjä erämaissa. |
+Plánas daddjojuvvo, ahte geainnut leat gildojuvvon meahcceguovllus. |
| Metsähallituksen pitäisi korjata Syväjärven reittiä Syväjärvestä eteenpäin. |
Meahciráđđehus galggašii divvut Čiekŋalisjávrri johtolaga Čiekŋalisjávrris ovddosguvlui. |
| +Suunnitelma mahdollistaa reitin pienimuotoisen kunnostamisen. |
+Plána bokte lea vejolaš unnánaš ordnet johtolaga. |
| Suomen poikki menevä poroaita on huono muille eläimille. |
Suoma rastá manni boazoáidi lea fuotni eará elliide. |
| Aita vaikeuttaa mm. hirvien liikkumista. |
Áidi čuohcá ee. ealggaid johtaleapmái. |
| -Aitaan voi tehdä madalluksia hirvien liikkumisen helpottamiseksi. |
-Áiddi allodaga sáhttá báikkuid vuolidit ealggaid johtaleami álkidahttin |
| Ei vaadi esitystä suunnitelmassa. |
dihte. Ii gáibit árvalusa plánas. |
| +Ei esitystä suunnitelmassa. |
+Ii árvalus plánas. |
| Eikö Tarvannon alueella ole merkittyjä kesäreittejä, joita saa mönkijällä kulkea? |
Eaigo Darvvatvári guovllus leat merkejuvvon geassejohtolagat, maid mielde sáhttá johtit njealjejuvllagiiguin? |
| -Reitit on merkitty maastoliikenneluvan liitekartalle ja Tiehallinnon polut |
-Johtolagat leat merkejuvvon meahccejohtaluslobi čuovuskártii ja |
| lisäksi myös maastoon. |
Geaidnohálddahusa máđijat dasa lassin maiddái meahccái. |
| + Suunnitelmassa esitetään nykykäytännön jatkamista: paikkakuntalaisille myönnetään hyvin perustein kesäaikaisia maastoliikennelupia olemassa oleville maastourille. |
+Plánas árvalit dálá vuogádaga joatkima, nuppiiguin sániiguin báikegoddelaččaide mieđihuvvojit buriid ákkaid vuođul geasiáigásaš meahccejohtaluslobit dálá johtolagaide. |
| Mitä vähemmän kesäreittejä on sitä parempi. |
Mađi unnit geassejohtolagat, dađi buoret. |
| -Erämaisuuden kannalta asianlaita on juuri näin. |
-Meahcceguovloiešlági dáfus ášši lea jur ná. |
| Toisaalta kesäaikainen |
Nuppe dáfus geasi- |
| maastoliikenne on hyvä keskittää muutamille urille. |
áigásaš meahccejohtalusa gánnáha čohkket muhtun johtolagaide. |
| +Suunnitelmassa ei esitetä perustettavaksi uusia uria. |
DILÁLAŠVUOHTA JA EVTTOHUS MEAHCIRÁĐĐEHUSA KOMMEANTA, |
| Moottorikelkkailu Onko Metsähallitus laittamassa uusia maksuja paikkakuntalaisille moottorikelkkailijoille? |
GÁRASAVVONA DILÁLAŠVUOHTA 28.11.2000 Mohtorgielkkástallan Leago Meahciráđđehus bidjamin ođđa ávssuid báikegoddelaš mohtorgielkkástalliide? |
| -Nykylainsäädäntö ei tällaista edellytä. |
-Dálá láhkamearrádusat eai dan gáibit. |
| +Suunnitelmassa ei esitetä muutoksia paikallisten moottorikelkkailun nykykäytäntöihin. |
+Plánas eai árval rievdadit dálážis báikegoddelaččaid mohtorgielkkástallama. |
| Moottorikelkkareitti pitää siirtää pois Käsivarren keskeltä, kun saadaan väylän rantaa pitkin kulkeva reitti. |
Mohtorgielkájohtolaga galgá sirdit eret guovdu Giehtaruohttasa, go fidnejuvvo Muonájot- ja Rádjeeatnoráigge manni johtolat. |
| Moottorikelkkareittiä pitkin kulkevat kelkat pelottavat pois alueella kulkevat eläimet: hirvet, porot, riekot jne. Käsivarsi on kapea alue eikä kestä sitä, että sen halki kulkee moottorikelkkareitti. |
Mohtorgielkájohtolagaid mielde johtti mohtorgielkkát gavdnjejit eret guovllu elliid: ealggaid, bohccuid, rievssahiid jna. Giehtaruohtas lea baskkes guovlu, iige dat gierdda ahte dan čađa manná mohtorgielkájohtolat. |
| -Väylän reitti vähentäisi kelkkailupainetta |
divččii mohtorgielkkástallandeattu meahcceguovllus. |
| +Suunnitelmassa otetaan kantaa väylän vartta kulkevan moottorikelkkailureitin rakentamisen puolesta, mutta ei esitetä erämaassa kulkevan moottorikelkkauran lakkauttamista. |
+Plánas guottihuvvo Muonájot- ja Rádjeeatnoráigge johtti mohtorgielkájohtolaga huksen, muhto ii árvaluvvo heaittihuvvot meahcceguovllus johtti mohtorgielkávuojáhat. |
| Moottorikelkkailu Syväjärven kelkkauraristeykseen pitäisi laittaa jätehuoltopiste. |
Čiekŋalisjávrái mohtorgielkávuojáhagaid ruossalastinsadjái galggašii bidjat bázahusfuolahusbáikki. |
| Kesällä näkee, kuinka paljon kelkkailijat jättävät jätettä sinne. |
Geassit oaidná, man ollu mohtorgielkkástallit guđđet bázahusaid dakko. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. Yleistä En ymmärrä, miksi luonnonsuojelualueita pitää yleensä perustaa. |
GUHTTÁSA DILÁLAŠVUOHTA 30.11.2000 Almmolaš áššit In ipmir, manin luonddusuodjalanguovlluid galgá oppanassiige vuođđudit. |
| Meidät on kohta suojeltu hengiltä. |
Min leat fargga suodjalan jámas. |
| Suojelu tuo aina uusia rajoituksia. |
Suodjaleapmi buktá álo ođđa ráddjehusaid. |
| Jokaisen pitäisi saada tehdä erämaassa, mitä itse haluaa. |
Juohkehaš galggašii beassat dahkat meahcceguovllus, maid ieš háliida. |
| Jos joku haluaa perustaa matkailun tukikohdan, se ei onnistu. |
Jos gii nu háliida vuođđudit turismma doarjjabáikki, de dat ii lihkostuva. |
| Matkailu on keskitetty Kilpisjärvelle ja Hettaan. |
Turisma lea čohkkejuvvon Gilbbesjávrái ja Heahttái. |
| Täällä Kuttasessa ei voi tehdä mitään. |
Dáppe Guhttásis ii sáhte dahkat maidege. |
| -Suunnittelun lähtökohtana on |
-Plánema vuođđun leat |
| olemassa oleva lainsäädäntö. |
dálá láhkamearrádusat. |
| +Ei suunnitelmalla päätettävissä oleva asia. |
+Dán ášši ii sáhte mearridit plána bokte. |
| Sitä ei oteta huomioon, mitä poroelinkeino aiheuttaa muille. |
Dat ii leat váldojuvvon vuhtii, maid boazoealáhus dagaha earáide. |
| Kaikki luontaiselinkeinon harjoittajat eivät ole poromiehiä. |
Buot luondduealáhusbargit eai leat boazodoallit. |
| -Erämaa-alueen yksi päätarkoitus on porotalouden ja muiden |
-Meahcceguovllu oktan váldoulbmilin lea dorvvastit |
| luontaiselinkeinojen turvaaminen, ja laajat rauhalliset ja syrjäiset alueet ovat luontaiselinkeinoille tärkeitä. |
boazodoalu ja luondduealáhusaid. Ráfálaš áidalas guovllut leat dehálaččat luondduealáhusaide. |
| Erämaa-alueella nämä käyttömuodot ovat lain turvin jossain määrin etusijalla, joskin luonnon monipuolisen käytön edellytysten turvaaminen mahdollistaa myös pienimuotoisen matkailun yritystoiminnan. |
Meahcceguovllus dát geavahanhámit leat muhtun muddui lága vuođul vuoruhuvvon, vaikko vel luonddu máŋggabealat geavaheami vejolašvuođaid dorvvasteapmi láhčá maiddái vuođu smávvalágan turismafitnodatdoibmii. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Poroaitojen tekemiseen ei ole kysytty lupaa lantalaisilta, poromiehiltä kyllä kysytään. |
Boazoáiddiid ráhkadeapmái ii leat jerrojuvvon lohpi láddelaččain, boazodolliin gal jerrojuvvo. |
| -Metsähallitus kuulee paliskuntaa lakiin perustuen. |
-Meahciráđđehus gullá bálgosa lága vuođul. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Metsähallituksen tuvat ja tulipaikat Syväjärveen pitäisi rakentaa tukikohta, jota yrittäjät voisivat vuokrata. |
Meahciráđđehusa barttat ja dolastallabáikkit Čiekŋalisjávrái galggašii hukset doarjjabáikki, man fitnodagat sáhtášedje láigohit. |
| Voisi esim. suurentaa ja korjata nykyistä autiotupaa. |
Sáhtášii ovdamearkka dihte stuoridit dálá ávdinstobu dahje divvut dan. |
| Uusi/uudistettu tupa voisi toimia vaikka varaustupana. |
Ođđa dahje ođasmahtton barta sáhtášii doaibmat várrenstohpun. |
| Syväjärven kämppä olisi hyvä sekä kelkkailijoille että koiravaljakoille. |
Čiekŋalisjávrri barta livččii buorre sihke mohtorgielkkástalliide ja beanavuddjiide. |
| Sen pitäisi olla lukittu vuokrakämppä. |
Dat galggašii leat lássejuvvon láigostohpu. |
| -Mikäli rajavartiosto luovuttaa Metsähallitukselle tulevaisuudessa jonkin tuvan, päättää Metsähallitus tuvan käytöstä suunnitelmassa esitetyn vyöhykejaon linjausten mukaisesti kuultuaan asiassa ensin sidosryhmiä ja ottaen porotalouden edut huomioon. |
ahte jos lustageavahanavádagas leahkki Rádjegozáhusa gozihanbarttat sirdašuvvet Meahciráđđehussii, de mearrida Meahciráđđehus bartta geavaheamis plánas árvaluvvon avádatjuogu váldočuoggáid mielde, go lea vuos gullan čanasjoavkkuid ja váldán vuhtii boazodoalu beroštumiid. |
| +Ei muutosta. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Tarvantovaaran alueella pitäisi olla enemmän kämppiä. |
Darvvatvári guovllus galggašedje leat eanet barttat. |
| MH:lla pitäisi olla kämppä Kärppälompolossa. |
Meahciráđđehusas galggašii leat barta Kärppälommolis. |
| Lätäsenon varrella on paljon mökkejä verrattuna Tarvantovaaraan. |
Leahttaseanu siste leat ollu barttat Darvvatvári guovllu ektui. |
| -Tarvantovaaran erämaa-alue on syrjäinen, ja erämaaluonteen |
-Darvvatvári meahcceguovlu lea boaittobealde, ja |
| säilyttämiseksi sinne ei ole tarkoituksenmukaista perustaa uusia tupia, jotka toisivat uusia virkistyskäytön keskittymiä erämaahan. |
guovllu meahcceguovloiešlági seailluhan dihte guvlui ii gánnát vuođđudit ođđa barttaid, mat buvttášedje ođđa lustageavaheami meahcceguvlui. |
| –Hietajoen soidensuojelualueella on 3 tupaa, joista 2 jokivarressa. |
Eai Leahttaseanu– Jiehtájoga jekkiidsuodjalanguovllusge leat go golbma bartta, main guokte leat joga siste. |
| +Suunnitelmassa ei esitetä kokonaan uusia tupia uusiin paikkoihin. Syväjärven tuvalle ei löydä. |
GUHTTÁSA DILÁLAŠVUOHTA 30.11.2000 Meahciráđđehusa barttat ja dolastallabáikkit Čiekŋalisjávrri bartii ii dádjat. |
| Kämpän voisi siirtää. |
Bartta sáhtášii sirdit. |
| -Tämä kommentti on tullut useammalta taholta. |
-Dán kommeantta leat ovdanbuktán máŋggas. |
| +Lähinnä tätä tupaa ajatellen suunnitelmaan on jätetty varaus, että olemassa olevia tupia voidaan siirtää noin 2 km:n säteellä tarkoituksenmukaisempaan paikkaan. |
+Vuosttažettiin dán bartta ektui plánii lea guđđojuvvon dakkár ráddjejeaddji eaktu, ahte dálá barttaid sáhtášii sirdit sullii 2 km:a siste vuohkkaset sadjái. |
| Tarvantovaaran erämaa-alueella on yllättävän paljon kulkijoita. |
Darvvatvári meahcceguovllus leat imaš ollu johttit. |
| Voisiko Syväjärven reitille saada kahvistelupaikkaa, esim. Pahakurun paikkeille? |
Sáhtášiigo Čiekŋalisjávrri johtolaga ala fidnet dolastallanbáikki, omd. Pahakuru birrasiidda? |
| Puolilaavu olisi ihan hyvä. |
Lávvobealli livččii áibbas buorre. |
| -Erämaa-alueiden luonteeseen eivät pääsääntöisesti sovi huolletut |
-Meahcceguovlluid iešláhkái eai dábálaččat heive fuolahuvvon dola |
| tulipaikat. |
stallanbáikkit. |
| Tilanne on aivan eri esim. kansallispuistoissa, joissa tulenteko on runsaimman käytön vyöhykkeellä rajattu huolletuille tulipaikoille. |
Dilli lea áibbas eará ovdam. dihte álbmotmehciin, main oažžu dolastallat dušše fuolahuvvon dolastallanbáikkiin eanemus geavahuvvon avádagas. |
| Erämaassa kulkija saa valita tulipaikkansa vapaasti. |
Meahcceguovllus oažžu dolastallat gokko beare. |
| +Hks:ssa ei esitetä huollettujen tulipaikkojen perustamista. |
+Plánas eai árval vuođđudit fuolahuvvon dolastallanbáikkiid meahcceguvlui. |
| Yksityisten ihmisten tukikohdat / maa-alueiden vuokra- ja käyttöoikeudet Onko mahdollista rakentaa mökkiä Metsähallituksen maalle? |
Priváhtaolbmuid doarjjabáikkit / eananbihtáid láigohan- ja geavahanvuoigatvuođat Leago vejolaš hukset bartta Meahciráđđehusa eatnamii? |
| -Erämaa-alueelle ei voi rakentaa mökkejä. |
-Meahcceguvlui ii sáhte hukset barttaid. |
| luontaiselinkeinotarkoituksiin perustettavat tukikohdat. |
Spiehkastahkan leat doarjjabáikkit luondduealáhusulbmiliidda. |
| Erämaa-alueen sisällä olevat yksityismaat eivät kuulu erämaahan. |
Meahcceguovllu siskko- beale priváhtaeatnamat eai gula meahcceguvlui. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Yksityisten ihmisten tukikohdat / maa-alueiden vuokra- ja käyttöoikeudet Jos metsästysseura haluaisi rakentaa kämpän erämaa-alueelle, saako siihen luvan ja miten? |
Jos meahcástansearvi háliidivččii hukset bartta meahcceguvlui, de fidnego dasa lobi ja movt? |
| -Ei saa. |
-Ii fidne. |
| Hakijan tulee täyttää porotalouden ja |
Ohcci galgá deavdit boazodoalu ja luondduealáhusaid |
| luontaiselinkeinojen rahoituslain (45/2000) kriteerit. |
ruhtadanlága (45/2000) ákkaid. +Eai rievdadusat plánii. |
| Erämaalain mukaan voi siis laittaa pystyyn tilapäisen yöpymispaikan esim. laavun, jonka voi purkaa. |
Meahcceguovlolága mielde sáhtášii nappo cegget gaskaboddosaš idjadanbáikki omd. lávu, man sáhttá váldit fas dasto eret. |
| -Kyllä. |
-Sáhttá gal. |
| +Linjattu suunnitelmassa. |
+Linjját leat čállon plánii. |
| Pakkolunastaako Metsähallitus vuosien päästä maallansa sijaitsevat mökit pois? |
Bággolotnugo Meahciráđđehus vel jagiid geažes barttaid, mat leat huksejuvvon dan eatnamiidda? |
| Minulla on Metsähallituksen alueella tukikohta. |
Mus lea MR:a eatnamiin doarjjabáiki. |
| Jos järvestä loppuu kalastus, katsotaanko ettei ole enää perustetta pitää tukikohtaa? |
Jos jávrris ii šat guolástuvvo, de gehččojuvvogo ahte ii leat šat ágga doallat doarjjabáikki? |
| -Pakkolunastus ei tule kyseeseen, mutta vuokra |
-Bággolotnun ii boađe jearaldahkii, muhto láigosoahpamuš gal |
| sopimus voi raueta, jos tukikohdalle ei enää ole luontaiselinkeinollisia perusteita. |
sáhttá healbat, jos doarjjabáikki ii sáhte šat ákkastallat luondduealáhusaiguin bargama vuođul. |
| +Suunnitelmassa todetaan, että Metsähallitus jatkaa olemassa olevia luontaiselinkeinotukikohtien vuokra- ja käyttöoikeussopimuksia, mikäli käyttötarkoitus säilyy sopimuksen mukaisena. |
+Plánas daddojuvvo, ahte Meahciráđđehus joatká dálá luondduealáhusdoarjjabáikkiid láigo- ja geavahanvuoigatvuođasoahpamušaid, jos geavahanulbmil bissu dakkárin, go soahpamušas daddjojuvvo. |
| Polttopuunotto Miten MH myy lapinkylien alueelta puita? |
Boaldinmuorraváldin Movt Meahciráđđehus vuovdá ng. lappilašsiiddaid guovlluin muora? |
| Korvaako MH lapinkylille aikaisemmin myymänsä puut? |
Buhttego Meahciráđđehus lappilašsiiddaide daid muoraid ovddas, maid lea ovdal vuovdán? |
| Hyöty Metsähallituksen rahastuksesta menee muualle. |
Ávki Meahciráđđehusa ruhtačoaggimis manná eará sadjái. |
| -Metsähallitus on velvollinen perimään polttopuista |
-Meahciráđđehus lea geatnegahtton bearrat boaldinmuoras govttolaš mávssu. |
| käyvän hinnan. +Ei muutosta. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Maa-ainesten otto Miten valusoraa saa? |
Eananávdnasiid váldin Movt leikenčievrra fidne? |
| Kun rakensin erämaahan tukikohdan, sopimuksessa luki, ettei kiveäkään saa kääntää. |
Go huksejin meahcceguvlui doarjjabáikki, de soahpamušas čuoččui ahte ii geađggige oaččo jorgalit. |
| +Suunnitelmassa on varattu mahdollisuus vähäiseen valusoranottoon. |
+Plánas lea várrejuvvon vejolaš- vuohta váldit unnánaš leikenčievrra. |
| Kaivostoiminta Kuuluuko kaivostoiminta luonnon monipuoliseen käyttöön? |
Ruvkedoaibma Gullágo ruvkedoaibma luonddu máŋggabealat geavaheapmái? |
| -Ei erämaalain (62/1991) tapauksessa. |
-Ii meahcceguovlolága (62/1991) mielde gal. |
| Tämä selviää erämaalain |
Dát čielgá meahcce |
| yksityiskohtaisista perusteluista. |
guovlolága dárkilet ákkastallamiin. |
| +Erämaalain mukaan erämaahan ei saa määrätä kaivospiiriä ilman valtioneuvoston lupaa. |
+Meahcceguovlolága mielde meahcceguvlui ii oaččo mearridit ruvkebire almmá stáhtaráđi lobi haga. |
| Koska laki nostaa päätöksenteko-oikeuden näin korkealle tasolle, ei Metsähallitus tee tässä suunnitelmassa esityksiä eikä suosituksia. |
Go láhka bajida mearrádusdahkanvuoigatvuođa ná bajás, de ii Meahciráđđehus daga dán plánas árvalusaid iige ávžžuhusaid dán áššis. |
| Voiko yksityinen ihminen tehdä valtauksen? |
Sáhttágo priváhtaolmmoš dahkat rogganváldima? |
| -Kyllä. |
-Sáhttá. |
| Kaivoslain mukaisen valtauksen voi tehdä erämaa-alueelle. |
Rogganváldima sáhttá ruvkelága (503/1965) mielde dahkat |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Kesäaikainen liikenne ja kulku-urat Kultiman kautta voisi tehdä suoran maantien Leppäjärveen saakka. |
GUHTTÁSA DILÁLAŠVUOHTA 30.11.2000 Geasiáigásaš johtalus ja johtolagat Gulddáma bokte sáhtášii ráhkadit njuolggo geaidnooktavuođa gitta Leaibejávrái. |
| Pitäisi saada pitkospuita Kultima–Leppäjärvi- polulle. |
Galggašii fidnet roviid Gulddáma ja Leaibejávrri gaskasaš máđija ala. |
| Väliä ei voi kulkea hevosella, niin kauan kuin siellä ei ole pitkospuita. |
Gulddáma ja Leaibejávrri gaskka ii sáhtet johtit heasttain, nu guhká go doppe eai leat rovit. |
| -Kultima–Leppäjärvi-polku on Tiehallinnon hallinnassa, ja se |
-Gulddáma ja Leaibejávrri gaskasaš máđidja gullá Geaidnohálddahussii ja dat ordne dan. |
| +Suunnitelmassa esitetään, että mikäli Kultima–Leppäjärvi-polku tulee Metsähallitukselle, se pidetään merkittynä ja tarkoituksenmukaisessa kunnossa. |
+Plánas árvaluvvo, ahte jos Gulddáma ja Leaibejávrri gaskasaš máđidja šaddá Meahciráđđehussii, de dat dollojuvvo rabasin ja vuogas ortnegis. |
| Kuttasen kylästä Salvasjärvelle menevä maastoura pitäisi kunnostaa. |
Guhttásis Sálvvošjávrái manni meahccevuojáhat galggašii ordnejuvvot. |
| -Luonnon kulumisen kannalta perusteltu esitys, jota kukaan ei |
-Luonddu gollama dáfus ákkastallon evttohus, man oktage ii leat vuostálastán. |
| +Hks:ssa esitetään, että Kultima–Salvasjärvi-uralle rakennetaan tarpeellisiin kosteikkopaikkoihin mönkijäpitkokset ja sillat. |
+Plánas árvaluvvo, ahte Gulddáma ja Sálvvošjávrri gaskasaš vuojáhahkii ráhkaduvvojit láktasajiid rastá dárbbašlaš rovit ja šalddit njealjejuvllagiid várás. |
| Yleistä Miksi erämaat sijaitsevat juuri Ylä-Lapin alueella? |
LEAIBEJÁVRRI DILÁLAŠVUOHTA 7.12.2000 Almmolaš áššit Manin meahcceguovllut leat jur Davvi-Lappis? |
| -Yksi erämaa-alueiden perustamisen lähtökohdista oli, että nämä |
-Meahcceguovlluid vuođđudeami oktan vuolggasadjin lei |
| ovat laajoja, tiettömien taipaleiden takana olevia erämaisia alueita. |
dat, ahte vuođđudanvuloš guovllut leat áidalas geainnuhis guovllut. |
| Muualla Suomessa tällaisia alueita ei ole jäljellä. |
Eará sajis Suomas eai gávdno dákkár guovllut. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Yleistä Kysyttiinkö perustamisvaiheessa tietoja lappilaisilta vai ainoastaan eteläsuomalaisilta? |
Jerrojuvvuigo vuođđudeami oktavuođas lappilaččaid oaidnu áššis vai dušše lullisuopmelaččaid oaidnu? |
| -Erämaakomiteassa oli edustajia sekä Etelä- että Pohjois |
-Meahcceguovlokomiteas ledje ovddasteaddjit sihke Lulli- ja Davvi-Suomas. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Jos polttopuunotto-oikeudet, kulkuoikeudet ja metsästys- ja kalastusoikeudet jäävät, se on ihan hyvä. |
Jos boaldinmuora váldinvuoigatvuohta, johtinvuoigatvuođat ja meahcástan- ja guolástanvuoigatvuohta bissot, de lea áibbas buorre. |
| -Suunnitelmalla pyritään turvaamaan paikallisten ihmisten |
-Plána bokte geahččalit dorvvastit báikegoddelaččaid árbe |
| perinteiset oikeudet, eikä niihin esitetä muutosta. |
virolaš vuoigatvuođaid, eaige daidda árvaluvvo rievdadusat. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Eihän tässä mitään heikkoa olekaan, kun kaikki nautinnat ja muut säilyvät. |
Iihan dát nu fuotni leatge, go buot návddašanvuoigatvuođat ja eará áššit bisuhuvvojit. |
| -Ks. yllä. |
-Gč. bajábealde. |
| Säilytetään oikeudet entisellään. |
Bisuhuvvojit ovddeš vuoigatvuođat. |
| -Ks. yllä. |
-Gč. bajábealde. |
| Erämaalaki antaa tiettyjen elinkeinojen harjoittajille käyttöoikeuksia. |
Meahcceguovloláhka addá dihto ealáhusaiguin bargi olbmuide geavahanvuoigatvuođaid. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Kieltoja ja asetuksia emme kovin paljon halua erämaasuunnitelmaan, mutta historian tietoja pitää laittaa. |
Gieldduid ja ásahusaid eat báljo háliit meahcceguovloplánii, muhto historjjá dieđuid galgá bidjat. |
| -Alueen luonnon ja käytön perusselvityksessä on kartoitettu alueen |
-Guovllu luonddu ja geavaheami vuođđočielggadusas |
| esihistoriaa ja historiaa. |
leat kárten guovllu ovdahistorjjá ja historjjá. |
| Sen sijaan itse suunnitelma keskittyy nykypäivään ja tulevaisuuteen. |
Muhto ieš plánas guovddážis lea dálá ja boahttevaš dilli. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Yksityisten ihmisten tukikohdat / maa-alueiden vuokra- ja käyttöoikeudet Voiko Salvasjärvessä sijaitsevia luontaiselinkeinotukikohtia ostaa omaksi? |
Priváhtaolbmuid doarjjabáikkit / eatnamiid láigohan- ja geavahanvuoigatvuođat Oažžugo Sálvvošjávrri luondduealáhusdoarjjabáikkiid oastit alccesis? |
| -Ei. |
-Ii. |
| Erämaalaki kieltää maa-alueen myymisen yksityisille ihmisille. |
Meahcceguovloláhka (62/1991) gieldá eatnama vuovdima priváhtaolbmuide. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Metsähallituksen tulee pitää huolta, että meillä on yhtä suuri oikeus erämaaalueella kuin saamelaisillakin. |
Meahciráđđehus galgá fuolahit das, ahte mis lea seamma stuorra vuoigatvuohta meahcceguovllus go sámiinge. |
| -Metsähallitus pyrkii turvaamaan kaikille paikallisille yhtäläiset |
-Meahciráđđehus viggá dorvvastit buot báikkálaš |
| oikeudet harjoittaa luontaiselinkeinoja. |
olbmuide seammalágan vuoigatvuođaid bargat luondduealáhusaiguin. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Olen kotitarvekalastaja. |
Mun lean ruovttudárbo-guolásteaddji. |
| Jos sanon, että osoittakaa minulle Salvasjärveen tukikohta, osoitatteko te? |
Jos dajan, ahte čujuhehket munnje Sálvvošjávrái doarjjabáikki, de lihkostuvvágo dat? |
| -Suunnitelman mukaan uusia kotitarvekalastuksen tukikohtia ei |
-Plána mielde ođđa doarjjabáikkiid ruovttudárboguolástusa |
| voida perustaa erämaa-alueelle. |
várás ii sáhte vuođđudit meahcceguvlui. |
| Hakijan tulee täyttää porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain (45/2000) kriteerit. |
Ohcci galgá deavdit boazodoalu ja luondduealáhusaid ruhtadanlága (45/2000) ákkaid. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Suunnitelmassa pitää ottaa huomioon seuraava kommentti: ”Seutukunnan talojen tuli hankkia osa perustuotantoa ympäröivien erämaiden metsistä ja vesistä. |
LEAIBEJÁVRRI DILÁLAŠVUOHTA 7.12.2000 Priváhtaolbmuid doarjjabáikkit / eatnamiid láigohan- ja geavahanvuoigatvuođat Plánas galgá váldit vuhtii čuovvovaš kommeantta. |
| Talo-oikeuksiin kuului myös kotieläinten esteetön laiduntamisoikeus. |
Dállovuoigatvuođaide gulai maiddái omiid hehttekeahtes guohtunvuoigatvuohta. |
| Kyseisiin oikeuksiin kuuluu myös kotitarve- ja polttopuun otto 16,5 km:n etäisyydeltä asutettavasta talosta(?). |
Dáidda vuoigatvuođaide gullá maiddái ruovttudárbo- ja boaldinmuora váldin 16,5 km:a duohken dan dálus, mas ássojuvvo. |
| Edellä mainitut talojen oikeudet nauttivat eduskunnan perustuslakivaliokunnan lausuman mukaan perustuslaillista omistussuojaa.” |
Ovdalis namuhuvvon dáluid vuoigatvuođaide gullá riikkabeivviid vuođđoláhkaváljagotti cealkámuša mielde vuođđolágalaš oamastansuodji.” |
| -Talojen oikeudet ovat aikojen myötä muuttuneet. |
-Dáluid vuoigatvuođat leat áiggiid mielde rievdan. |
| Asutusaikana |
Ásaidahttin- |
| talon oikeudet saattoivat olla erilaiset kuin silloin, kun oikeudet oli määritelty isojaossa. |
áigge dálu vuoigatvuođat sáhtte leat earáláganat go dalle, go vuoigatvuođat ledje meroštallon stuorrajuogus. |
| Isojaossa talot saivat omaa metsää tai osuuksia yhteismetsään. |
Stuorrajuogus dálut ožžo alcceseaset vuovddi dahje ossodagaid oktasašvuovddis. |
| Sen jälkeen useimpia taloja on jaettu, jolloin lohkotiloillakin voi olla keskenään erilaisia oikeuksia; toisella voi olla esimerkiksi osuuksia yhteisiin ja toisella ei. |
Dan maŋŋá eanas dálut leat juogaduvvon, goas juohkodáluinge sáhttet leat gaskaneaset earálágan vuoigatvuođat, ovttas sáhttet leat ovdamearkka dihte ossodagat oktasaš oamastemiide ja nuppis fas eai. |
| Vaikka omistusoikeutta periaatteessa suojellaan perustuslailla, niin valtio voi muuttaa laeilla oikeuksien sisältöä. |
Vaikko oamastanvuoigatvuohta iešalddes suodjaluvvo vuođđolága bokte, de stáhta sáhttá rievdadit lágaiguin vuoigatvuođaid sisdoalu. |
| Esim. kaavoituksella, rakentamisrajoituksilla, kalastuksen ja metsästyksen rauhoitusajoilla jne. voidaan omistusoikeuden sisältöä muuttaa. |
Ovdamearkka dihte lávvaplánema bokte, huksenráddjehusaiguin, guolástussii ja meahccebivdui guoskevaš ráfáidahttináiggiiguin jna. sáhttá oamastanvuoigatvuođa sisdoalu rievdadit. |
| Sama koskee yksityisten, yhtiöiden ja valtion omistuksia. |
Seammá guoská maiddái priváhtaolbmuid, ovttastumiid ja stáhta oamastemiide. |
| Tällä hetkellä olemassa olevan tilan oikeudet näkyvät kiinteistörekisteristä ja maanmittausasiakirjoista. |
Dálá dálu vuoigatvuođat oidnojit giddodatregistaris ja eananmihtindangirjjiin. |
| Lisäksi sovelletaan voimassa olevia lakeja. |
Dasa lassin heivejuvvojit dálá lágat. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Kesäaikainen liikenne ja kulku-urat Paikallisten mönkijäliikennettä saisi rajoittaa, kun katsoo noita hillajänkiä. |
Geasiáigásaš johtalus ja johtolagat Báikegoddelaččaid vuojašeami njealjejuvllagiiguin galggašii gáržžidit, go geahččá duoid luomejekkiid. |
| -Suunnitelmassa esitetään tiukkaa lupakäytäntöä jatkettavaksi. |
-Plánas árvalit joatkit dálá čavges lohpevuogádaga. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Kalastus Tarvantovaaran jokiin Salvasjokeen, Siilasjokeen, Paatsikkajokeen ja Tarvantojokeen pitäisi istuttaa kaloja, jotta matkailijoilla olisi kalastettavaa. |
Guolástus Darvvatvári meahcceguovllu jogaide Sálvvošjohkii, Silisjohkii, Bázetjohkii ja Darvvatjohkii galggašii gilvit guliid, vai turisttain livččii maid guolástit. |
| Istutuksen voisi tehdä paikallisellakin kalalla, esim. siirtoistutuksella. |
Sáhttá gilvit báikkálaš guliid, omd. sirdingilvimiiguin. |
| Harriakin voisi istuttaa. |
Hárrige sáhtášii gilvit. |
| -Tällaisessa pitkän aikavälin suunnitelmassa ei kannata |
-Dákkár guhkesáiggeplánas ii gánnát guolástusa lágideami ektui |
| kalastuksen järjestelyjen suhteen tehdä näin tarkkoja esityksiä. |
dahkat ná dárkilis árvalusaid. |
| +Suunnitelmassa MH velvoitetaan laatimaan tarkempi kalavesien hoito- ja käyttösuunnitelma alueelle ottaen huomioon kalastusalueen alueelleen laatima hoito- ja käyttösuunnitelma. |
+Plánas Meahciráđđehus geatnegahtto dahkat guollečáziid várás dárkilet dikšun- ja geavahanplána meahcceguvlui, nu ahte váldojuvvo vuhtii dat dikšun- ja geavahanplána, man guolástanguovlu lea dahkan guovllu várás. |
| Metsästys Koirat pois metsästyksestä. |
Meahccebivdu Beatnagat eret bivddus. |
| -Vastakkaisiakin kommentteja esitettiin, ks. alla. |
-Vuostálas kommeanttatge ovdanbuktojedje, gč. vuolábealde. |
| Koirattomat ihmiset tekevät tuhoa riistalle, kun haavoittuneet linnut jäävät maastoon. |
Beanahis olbmot bilidit lottiid, go báhčasiidda báhččojuvvon lottit báhcet meahccái. |
| Hyvin koulutettu koira on tärkein metsästyksessä, mutta ei niitä koiria joka paikassa tarvitse olla. |
Bures skuvlejuvvon beana lea deháleamos meahccebivddus, muhto eai beatnagat dárbbaš leat juohke sajis. |
| -Lupametsästystä voidaan ohjata tai rajoittaa metsästyksestä |
-Lohpebivddu sáhttá stivret dahje ráddjet máŋggaláhkai, vai eastada |
| mahdollisesti aiheutuvien häiriöiden ehkäisemiseksi eri tavoin. |
meahccebivddus vejolaččat boahtti hehttehusaid. |
| Kuultuaan eri osapuolia Metsähallitus voi asettaa rajoituksia ulkopaikkakuntalaisten harjoittamaan lupametsästykseen. |
Go lea gullan iešguđet oassebeliid, de Meahcceráđđehus sáhttá ásahit gáržžedemiid olgobáikegottálaš olbmuid lohpebivdui. |
| Lisäksi voidaan asettaa lupaehtoja, esim. yhteydenottovelvollisuus paliskuntien yhteyshenkilöihin. |
Dasa lassin sáhttá ásahit lohpeeavttuid – ovdamearkka dihte oktavuođaváldingeatnegasvuohta bálgosiid oktavuođaolbmuide. |
| Ulkopaikkakuntalaisten harjoittama kevätpyynti ei ehkä ole tarpeen. |
+Čállon plánii. Olgobáikegoddelaččaid giđđabivdui ii leat várra dárbu. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Pitäisi saada luvat vanhoille myrkkypyytäjille, niin saataisiin vähennettyä kettukantaa. |
Galggašii fidnet lobiid ovddeš mirkobivdiide geahpedan dihte riebannáli. |
| -Metsästyslaki (615/1993) kieltää tämän, joten tällaista ei |
-Meahcástanláhka (615/1993) gieldá dán, ja nuba dákkára ii sáhte |
| voida suunnitelmassa esittää. |
plánas árvalit. |
| +Hks:ssa on MH:n kannanotto: riistanhoidollisista ja luonnonsuojelullisista syistä MH pitää ketunmetsästystä tärkeänä. |
+Plánas lea Meahciráđđehusa oaidnun, ahte lea dehálaš bivdit riebaniid fuođđodikšun- ja luonddusuodjalansivaid dihte. |
| Pitäisi panna muutaman satasen tapporaha ketusta. |
Galggašii leat smávvalágan goddinruhta riebanis. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Laitetaan suunnitelmaan, että Leppäjärven miehet putsaa ketut tältä alueelta. |
Biddjot plánii, ahte Leaibejávrri lunttat jalgejit riebaniid dán guovllus. |
| -Erittäin kannatettavaa, jos paikalliset pyytävät kettuja alueelta. |
-Erenoamáš gánnáhahtti jurdda, jos báikkálaš olbmot bivdet riebaniid guovllus. |
| +Hks:ssa on MH:n kannanotto: riistanhoidollisista ja luonnonsuojelullisista syistä MH pitää ketunmetsästystä tärkeänä. |
+Plánas lea Meahciráđđehusa oaidnun, ahte lea dehálaš bivdit riebaniid fuođđodikšun- ja luonddusuodjalansivaid dihte. |
| Muuta Meillä on olemassa karjan laiduntamisoikeus. |
LEAIBEJÁVRRI DILÁLAŠVUOHTA 7.12.2000 Eará áššit Mis lea omiid guođohanvuoigatvuohta. |
| Se pitää säilyä myös erämaaalueella. |
Dat galgá seailut maiddái meahcceguovllus. |
| Oikeus on saantokirjassa mainittu. |
Vuoigatvuohta lea oažžungirjjis namuhuvvon. |
| Laitamme tähän erämaasuunnitelmaan Tarvantovaaran erämaa-alueelle laidunnusalueen lapinlehmälle. |
Mii bidjat dán meahcceguovloplánii Darvvatvári meahcceguvlui guohtunguovllu sámegussii. |
| -Erämaalaki (62/1991) sallii maan vuokraamisen tai käyttö |
-Meahcceguovlolága (62/1991) mielde eatnama sáhttá láigohit dahje |
| oikeuksien luovuttamisen vain porotalouden, metsästyksen, kalastuksen ja keräilyn tarpeisiin. |
geavahanvuoigatvuođaid luohpadit dušše boazodoalu, meahccebivddu, guolástusa ja čoaggima dárbbuide. |
| +Erämaalaki ei mahdollista tällaista esitystä suunnitelmassa. |
+Meahcceguovloláhka ii atte vejolašvuođa dákkár árvalussii plánas. |
| Kaikki vanhat kulkureitit pitää piirtää kartalle. |
Buot boares johtolagaid galgá sárgut kártii. |
| -Tämä voidaan tehdä, mutta ei edellytä suunnitelmaa. |
-Dán sáhttá dahkat, muhto dat ii gáibiduvvo plánas. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. Tuvat Syväjärven autiotupa on hankalassa paikassa. |
GIEHTARUOHTTASA BÁLGGUS 21.12.2000 Barttat Čiekŋalisjávrri ávdinstohpu lea váttis sajis. |
| Voisi olla Syväjärven rannassa. |
Sáhtášii leat Čiekŋalisjávrri gáttis. |
| -Tämä kommentti on tullut useammalta taholta. |
-Dán kommeantta leat máŋggas ovdanbuktán. |
| +Lähinnä tätä tupaa ajatellen suunnitelmaan on jätetty varaus, että olemassa olevia tupia voidaan siirtää noin 2 km:n säteellä tarkoituksenmukaisempaan paikkaan. |
+Vuosttažettiin dán bartta ektui plánii lea guđđojuvvon dakkár ráddjejeaddji eaktu, ahte dálá barttaid sáhtášii sirdit sullii 2 km:a siste vuohkkaset sadjái. |
| Paliskunta ei kaipaa lisää tupia. |
Bálggus ii dárbbaš lasi barttaid. |
| +Suunnitelmaan jätetään varaus, että jos paliskunnan tarpeet muuttuvat, se voi neuvoteltuaan Metsähallituksen kanssa esim. vaihtaa paimentopaikkojensa sijaintia. |
+Plánas guđđojuvvo dakkár ráddjejeaddji eaktu, ahte jos bálgosa dárbbut rivdet, de bálggus sáhttá omd. molsut guođohanbáikkiidis, dan maŋŋá go lea ráđđádallan Meahciráđđehusain. |
| Yksityisten ihmisten tukikohdat / maa-alueiden vuokra- ja käyttöoikeudet Porotalouden ja luontaiselinkeinojen tukikohdat keskitettävä tiettyihin paikkoihin, ei hujan hajan. |
Priváhtaolbmuid doarjjabáikkit / eatnamiid láigohan- ja geavahanvuoigatvuođat Boazodoalu ja luondduealáhusaid doarjjabáikkiid galgá čohkket dihto báikkiide, ii hiluid háluid. |
| Paliskunnalta on pyydettävä lausunto hakemuksista. |
Bálgosis galgá bivdt cealkámuša ohcamušaid ektui. |
| -Erämaalain tavoitteita tukeva esitys. |
-Árvalus doarju meahcceguovlolága (62/1991) ulbmiliid. |
| +Suunnitelmassa on tällainen esitys. |
+Plánas lea dákkár árvalus. |
| Matkailuyrittäjien tukikohdat aiheuttavat herkästi häiriötä porotaloudelle. |
Turistafitnodagaid doarjjabáikkit sáhttet heađuštit boazodoalu. |
| -Erämaalaki kieltää Metsähallitusta vuokraamasta tai luovuttamasta |
-Meahcceguovloláhka (62/1991) gieldá Meahciráđđehusa láigoheames dahje |
| maata matkailun tukikohdalle. |
luohpadeames eatnama turismma doarjjabáikái. |
| Sen sijaan Metsähallitus voi perustaa tällaisia tukikohtia ja vuokrata niitä lyhytkestoisesti yksityisille henkilöille tai yrityksille. |
Dan sadjái Meahciráđđehus sáhttá vuođđudit dákkár doarjjabáikkiid ja láigohit daid muhtun áigái priváhtaolbmuide dahje fitnodagaide. |
| Yksityismailla olevat matkailuyrittäjien tukikohdat eivät kuulu erämaahan ja siten eivät myöskään tämän suunnittelun piiriin. |
Priváhtaeatnamiin leahkki turistafitnodagaid doarjjabáikkit eai gula meahcceguvlui eaige maiddái dán plánema vuollái. |
| +Suunnitelmassa esitetään, että ohjelmapalveluyrittäjät voivat saada tilapäisiä tukikohtia erämaahan korkeintaan kaudeksi kerrallaan. |
+Plánas árvaluvvo, ahte prográmmabálvalusfitnodagat sáhttet oažžut gaskaboddosaš doarjjabáikkiid meahcceguvlui guhkimustá ovtta áigodahkii hávil. |
| Kalastus Paliskunta kannattaisi Salvasjärveen talviaikaista verkkokalastuskieltoa. |
Guolástus Bálggus guottihivččii Sálvvošjávrái dálvviáigásaš fierbmungielddu. |
| Salvasjärven rauhoitus on ollut kuturauhoitus syys–tammikuuksi. |
Sálvvošjávrri ráfáidahttin lea leamaš gođđanráfáidahttin čakča–ođđajagimánnui. |
| -Tällaisessa pitkän aikavälin suunnitelmassa ei kannata kalastuksen |
-Dákkár guhkesáiggeplánas ii gánnát guolástusa lágideami ektui dahkat |
| järjestelyjen suhteen tehdä näin tarkkoja esityksiä. |
ná dárkilis árvalusaid. Guolástanguvlui sáhtá dahkat dákkár árvalusa. |
| Kalastusalueelle voi tehdä tällaisen esityksen. +Suunnitelmassa MH velvoitetaan laatimaan tarkempi kalaston hks alueelle ottaen huomioon kalastusalueen laatiman hks:n suuntaviivat. |
+Plánas Meahciráđđehus geatnegahtto dahkat dárkilet dikšun- ja geavahanplána guoládaga várás guvlui, nu ahte váldojuvvojit vuhtii guolástanguovllu dahkan dikšun- ja geavahanplána váldoprinsihpat. |
| Salvasjärven rauhoitusesitys käsitellään siinä yhteydessä. |
Sálvvošjávrri ráfáidahttinárvalus gieđahallo dan oktavuođas. |
| Metsästys Ulkopaikkakuntalaisten koiralla metsästysalueet hyvät, katsottu paliskunnan kanssa. |
Meahccebivdu Olgobáikegoddelaččaid beanabivdinguovllut leat bures válljejuvvon, gehččojuvvon ovttas bálgosiin. |
| -Käytännöstä neuvotellaan vuosittain. |
-Ollašuhttinvuogis ráđđádallo jahkásaččat. |
| +Hks:ssa esitetään jatkettavaksi nykyistä vuotuista neuvottelukäytäntöä. |
+Plánas árvalit joatkit dálá jahkásaš ráđđádallanvieru. |
| Hyvä että kiellettiin ulko- paikkakuntalaisten harjoittama kevätmetsästys koiralla. |
Buorre, ahte gildojuvvui olgebáikegoddelaččaid giđđabivdu beatnagiin. |
| -Käytännöstä neuvotellaan vuosittain. |
-Ollašuhttinvuogis ráđđádallo jahkásaččat. |
| +Hks:ssa esitetään jatkettavaksi nykyistä vuotuista neuvottelukäytäntöä. |
+Plánas árvalit joatkit dálá jahkásaš ráđđádallanvieru. |
| Ketun myrkkypyynti pitäisi sallia luotettaville henkilöille. |
Riebana mirkobivddu galggašii suovvat luohtehahtti olbmuide. |
| -Metsästyslaki (6158/1993) kieltää tämän, joten ei voida hks:ssa esittää. |
-Meahcástanláhka gieldá dán, ja nuba dákkára ii sáhte plánas árvalit. |
| +Suunnitelmassa on MH:n kannanottona, että Metsähallitus pitää ketunmetsästystä riistanhoidollisista ja luonnonsuojelullisista syistä tärkeänä. |
+Plánas lea Meahciráđđehusa oaidnun, ahte lea dehálaš bivdit riebaniid fuođđodikšun- ja luonddusuodjalansivaid dihte. DILÁLAŠVUOHTA JA EVTTOHUS MEAHCIRÁĐĐEHUSA KOMMEANTA, |
| Kesäaikainen liikkuminen ja kulku-urat Tiet kiellettävä erämaissa, ne vievät erämaan rauhan. -Erämaalain mukainen esitys. |
GIEHTARUOHTTASA BÁLGGUS 21.12.2000 Geasiáigásaš johtaleapmi ja vuojáhagat Geainnut galget gildojuvvot meahcceguovllus, dasgo dat dolvot meahcceguovllu ráfi. |
| +Suunnitelmassa todetaan, että tiet ovat kiellettyjä erämaissa. |
+Plánas daddjojuvvo, ahte geainnut galget gildojuvvot meahcceguovlluin. |
| Pitkokset ja sillat saatava Kultima–Leppäjärvi-reitille. |
Rovit ja šalddit galget fidnejuvvot Gulddán– Leaibejávri-johtolaga ala. |
| -Tiehallinto hallinnoi ja kunnostaa Kultima–Leppäjärvi-polkua. |
-Gulddáma ja Leaibejávrri gaskasaš máđidja gullá |
| +Suunnitelmassa esitetään, että mikäli Kultima–Leppäjärvi-polku tulee MH:lle, se pidetään merkittynä ja tarkoituksenmukaisessa kunnossa. |
+Plánas árvaluvvo, ahte jos Gulddáma ja Leaibejávrri gaskasaš máđidja šaddá Meahciráđđehussii, de dat merkejuvvo ainge ja dollojuvvo vuogas ortnegis. |
| Koiravaljakkoyrittäjä ok: katsotaan vuosi kerrallaan pelisäännöt. |
Beanavuodjinfitnodat ok: gehččojuvvojit jahkái ain hávil doaibmanjuolggadusat. |
| +Suunnitelmassa esitetään, että erämaa-alueella jatketaan nykyistä käytäntöä eli myönnetään lupia koiravaljakkoyritystoimintaan Metsähallituksen valtakunnallisia kelkkauria kulkien. |
+Plánas árvaluvvo, ahte mieđihuvvojit dás duohkoge lobit meahcceguvlui beanavuodjinfitnodagaide Meahciráđđehusa váldegottálaš mohtorgielkávuojáhagaide. |
| Muuta Kelkan perässä vedettävät arkit lisääntyvä ongelma vesialueilla. |
Eará áššit Idjadangohpet, mat gessojuvvojit mohtorgielkká maŋis, dagahit váttisvuođaid čáhceguovlluin. |
| -Tähän ei ole lainsäädännöllisiä mahdollisuuksia puuttua. |
-Dása ii sáhte láhkamearrádusaiguin seahkanit. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| ENONTEKIÖN YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUS 27.02. 2001 Paikallisten oikeudet huomioitava tarkemmin. |
EANODAGA OVTTASBARGOJOAVKKU ČOAHKKIN 27.2.2001 Báikegoddelaččaid vuoigatvuođat galget váldojuvvot buorebut vuhtii. |
| Esimerkiksi paikallisille tulisi taata riekonpyyntialueet erityisellä suojelulla. |
Ovdam. dihte báikegoddelaččaide galggašii sihkkarastit rievssatbivdoguovlluid sierra suodjaleami bokte. |
| -Paikallisilla on riekonpyyntioikeus koko alueella. |
-Báikegoddelaččaid lea vuoigatvuohta rievssatbivdu olles |
| +Ei muutosta. |
guovlluin. |
| 2001 Lapin tiepiirin hallinnassa olevat polut tulisi kunnostaa. |
+Eai rievdadusat plánii. Lappi geaidnobire hálddašan máđijaid galggašii ordnet. |
| Tiehallinnon tulisi suorittaa loppuun Kaaresuvanto–Syväjärvi-polun kunnostaminen. |
Gárasavvon–Čiekŋalisjávrimáđija ordnema galggašii gerget Geaidnohálddahus. |
| -Tiehallinto kunnostaa molempia erämaa-alueella olevia polkuja. |
-Geaidnohálddahus ordne meahcceguovllu siste leahkki guktuid máđijaid. |
| +Suunnitelmassa esitetään, että mikäli Kultima–Leppäjärvi-polku ja/tai Lavivaara–Syväjärvi-polku tulevat Metsähallitukselle, ne pidetään merkittyinä ja tarkoituksenmukaisessa kunnossa. |
+Plánas árvaluvvo, ahte jos Gulddán–Leaibejávri-máđidja ja/dahje Lávvárri–Čiekŋalisjávri-máđidja šaddet MR:sii, de dat merkejuvvojit dás duohkoge ja dollojuvvojit ortnegis. |
| Yleistä On rakennettu kelkkaura kuulematta rasitteiden omistajia (kalastuskunnat, kalastusalueet). |
EARÁ KOMMEANTTAT Almmolaš áššit Lea ráhkaduvvon mohtorgielkávuojáhat gulakeahttá servituhtaid oamasteddjiid (guolástangottit, guolástanguovllut). |
| -Metsähallitus kuulee kelkkaura-asioissa paliskuntia ja |
-Meahciráđđehus gullá mohtorgielkááššiin bálgosiid |
| saamelaiskäräjiä, mutta ei heitäkään maaoikeuksien omistajina, vaan erikseen lakeihin perustuen. |
ja sámedikki, muhto ii daidge eananvuoigatvuođaid oamasteaddjin muhto sierra lágaid vuođul. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Käsivarren paliskunnan aita Puusasvaara–Kaaresuvanto rakennettiin / lupa myönnettiin kuulematta asianosaisia, esim. kalastuskuntaa (nyk. osakaskunta). |
Giehtaruohttasa bálgosa áidi Buvssasvárri– Gárasavvon ráhkaduvvui / lohpi mieđihuvvui gulakeahttá áššáiosolaččaid, omd. guolástagotti (dálá osolašgotti). |
| Aita sulkee esim. traktorireitin Pahtavaaran–Kotavaaran alueella. |
Áidi gokčá sisas omd. traktorjohtolaga Báktevári–Goahtevári-guovllus. |
| -Metsähallitus kuulee aita-asioissa paliskuntia ja saamelais |
-Meahciráđđehus gullá áideáššiin bálgosiid ja sámedikki, |
| käräjiä, mutta ei heitäkään maaoikeuksien omistajina, vaan erikseen lakeihin perustuen. |
muhto ii daidge eananvuoigatvuođaid oamasteaddjin muhto sierra lágaid vuođul. |
| Pahtavaaran–Kotavaaran alue on lähellä Kaaresuvannon kylää, erämaa-alueen ulkopuolella. |
Báktevári–Goahtevári-guovlu lea lahka Gárasavvona gili, meahcceguovllu olggobealde. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Metsähallituksen tuvat Metsähallituksen ei tule rakentaa matkailutukikohtaa Syväjärvelle. |
Meahciráđđehusa barttat Meahciráđđehus ii oaččo hukset turismadoarjjabáikki Čiekŋalisjávrrái. |
| -Tällaista ei ole suunnitteilla. |
-Dákkára eai leat plánemin. |
| +Ei muutosta. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Kalastus Metsähallituksen ei tulisi myydä tai myöntää muille lupia erityisperusteisen kalastusoikeuden vesiin. |
Guolástus Meahciráđđehus ii galggaše vuovdit dahje mieđihit earáide lobiid čáziide, main leat sierraákkat guolástanvuoigatvuođat. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Metsästys Keväällä ei saisi sallia metsästystä koiralla. |
Meahccebivdu Giđđat ii oččoše bivdit beatnagiin. |
| +Suunnitelmassa esitetään jatkettavaksi nykyistä metsästyksen neuvottelumekanismia, jonka perusteella päätetään vuosittain mm. ulkopaikkakuntalaisten koiran käyttöä koskevista ehdoista. |
+Plánas árvalit joatkit dálá ráđđádallanvieru meahccebivddu oktavuođas. Ná mearriduvvo jahkásaččat ee. olgobáikegoddelaččaid beanageavahaneavttuin. |
| Paikkakuntalaisten vapaa, maksuton metsästysoikeus tulee säilyttää. |
EARÁ KOMMEANTTAT Meahccebivdu Báikegoddelaččaid friddja, nuvttá meahcástanvuoigatvuođa galgá seailluhit. |
| -Tämä on erämaalain (62/1991) mukainen tavoite. |
-Dát ulbmil lea meahcceguovlolága (62/1991) mielde. |
| Suunnitelmalla ei kuitenkaan |
Plána bokte |
| tällaisia asioita ratkaista, sillä metsästys- (615/1993) ja kalastuslait (286/1982) ovat samat erämaa-alueella ja sen ulkopuolella. |
eai goittot dákkár áššit čovdojuvvo, dasgo meahcástan- (615/1993) ja guolástanlágat (286/1982) leat seammát sihke meahcceguovllus ja dan olggobealde. |
| +Suunnitelmassa on perusteltu paikkakuntalaisten vapaan metsästysoikeuden säilyttämisen tärkeyttä. |
+Plánas lea ákkastallon, man dehálaš lea seailluhit báikegoddelaččaid friddja meahcástanvuoigatvuođa. |
| Kesäaikainen liikenne ja kulku-urat Polku Kaaresuvanto– Syväjärvi– Norjan raja laitettava kuntoon. |
Geasiáigásaš johtalus ja johtolagat Máđidja Gárasavvon–Čiekŋalisjávri– Norgga rádji galgá ordnejuvvot. |
| -Tiehallinnon polku Kaaresuvannosta Lavivaaraan on muutettu yleiseksi tieksi, |
-Geaidnohálddahusa máđidja Gárasavvonis Lávvárrái lea rievdaduvvon |
| ja polku Lavivaarasta Syväjärvelle on myös edelleen Tiehallinnon hallinnassa. |
almmolaš geaidnun ja máđidja Lávváris Čiekŋalisjávrái lea maiddái ainge Geaidnohálddahusa hálddašanválddi vuolde. |
| Syväjärveltä eteenpäin kyseessä on kesäaikainen maastoura, jolle Metsähallitus myöntää paikallisille maastoliikennelupia suunnitelmassa kuvatuin ehdoin. |
Čiekŋalisjávrris ovddosguvlui jearaldagas lea geasiáigásaš meahccevuojáhat, masa Meahciráđđehus mieđiha báikegoddelaččaide meahccejohtaluslobiid plánas govviduvvon eavttuiguin. |
| +Suunnitelmassa esitetään, että mikäli Lavivaara–Syväjärvi-polku tulee Metsähallitukselle, se pidetään merkittyinä ja tarkoituksenmukaisessa kunnossa. |
+Plánas árvaluvvo, ahte jos Lávvárri–Čiekŋalisjávri-máđidja šaddá Meahciráđđehussii, de dat merkejuvvo ainge ja dollojuvvo vuogas ortnegis. |
| Ura Syväjärveltä Norjan rajalle kulkee enimmäkseen kuivassa maastossa ja on hyvässä kunnossa, mutta sillekin suunnitelma mahdollistaa rakenteiden tekemisen, jos luonnon kuluminen niin vaatii. |
Vuojáhat Čiekŋalisjávrris Norgga ráji ala manná eanas goike eatnamiid mielde ja lea buorre ortnegis, muhto dasage lea plána mielde vejolaš ráhkadit rusttegiid, jos luonddu gollan nu gáibida. |
| Syväjärven polkua ei ole rakennettu hevosmatkailuyrittämistä varten. |
Čiekŋalisjávrri máđidja ii leat ráhkaduvvon heastaturismafitnogaid várás. |
| Hevoset hajottavat polun rakenteet, joita Syväjärven maanomistajatkin ovat olleet tekemässä. |
Heasttat háddjejit máđija rusttegiid, maid Čiekŋalisjávrri eananeaiggádat leat leamaš dahkamin. |
| -Kyseessä on Tiehallinnon polku, jolla liikkumiseen ei tarvita maanomistajan |
-Jearaldagas lea Geaidnohálddahusa máđidja, man mielde johtimii galgá leat eananeaiggáda lohpi. |
| Toisaalta kaikki maastoa merkittävästi kuluttava kulkeminen olisi hyvä keskittää samoille urille luonnon kulumisen minimoimiseksi. |
Nuppe dáfus eatnama sakka loakti johtima gánnáhivččii čohkket seamma vuojáhagaide geahpedan dihte luonddu gollama nu ollu go vejolaš. |
| +Suunnitelmassa on esitys ja suositus, että hevosilla liikkuminen keskitetään samoille urille, joille paikkakuntalaiset saavat kesäaikaisia maastoliikennelupia. |
+Plánas lea árvalus ja ávžžuhus, ahte heasttaiguin johtin čohkkejuvvo seamma vuojáhagaide, maidda báikegoddelaččat ožžot geasiáigásaš meahccejohtaluslobiid. |
| Kesäaikainen liikenne ja kulku-urat Hevosmatkailu Syväjärvelle haittaa pyöräilyä ja kävelyä. |
Heastaturisma Čiekŋalisjávrái čuohcá sihkkelastimii ja vázzimii. |
| -Ks. yllä. |
-Gč. bajábealde. |
| Olemassa olevat urat tulisi kunnostaa ja pitää kunnossa. |
Dálá vuojáhagaid galggašii ordnet ja doallat ortnegis. |
| Ei uusia uria erämaahan. |
Eai ođđa vuojáhagat meahcceguvlui. |
| +Suunnitelmassa on tällainen esitys. |
+Plánas lea dákkár árvalus. |
| Palojärveltä Salvasjärvelle kulkeva vanha polku tulisi kunnostaa. |
Bálojávrris Sálvvošjávrái manni boares máđidja galggašii ordnejuvvot. |
| -Tälle polulle paikkakuntalaiset saavat kesäaikaisia maasto |
-Dán máđidjii báikegoddelaččat ožžot geasiáigásaš meahccejohtalus |
| liikennelupia. |
lobiid. |
| +Suunnitelmassa on esitys, että Metsähallitus seuraa kesäaikaisten maastourien kulumista ja rakentaa tarvittaessa kuluneisiin tai vaarallisiin kohtiin mönkijäpitkoksia tai siltoja, mikäli alueen luonnontilaisuuden säilyttäminen tätä edellyttää. |
+Plánas lea árvalus, ahte Meahciráđđehus čuovvu geasiáigásaš meahccevuojáhagaid gollama ja ráhkada dárbbu mielde gollan dahje váralaš sajiide roviid dahje šalddiid njealjejuvllagiid várás, jos guovllu luonddudilálašvuođa seailluheapmi dan gáibida. |
| Muualle kuin niille urille, joille suunnitelma mahdollistaa paikkakuntalaisten luvanvaraisen kesäaikaisen maastoliikenteen, näitä rakenteita ei tehdä. |
Eará sadjái go daidda vuojáhagaide, maidda plána addá báikegoddelaččaide vejolašvuođa lobivuloš geasiáigásaš meahccejohtalussii, ii dáid rusttegiid oaččo ráhkadit. |
| Palojärveltä Salvasjärvelle kulkeva polku kuuluu niihin uriin, joille rakenteita on mahdollista tehdä. |
Bálojávrris Sálvvošjávrái manni máđidja gullá daidda vuojáhagaide, maidda rusttegiid lea vejolaš ráhkadit. |
| Suunnitelmaluonnoksen esittelytilaisuuksissa esille tulleet näkökohdat ja niiden huomioon ottaminen suunnitelmassa |
Plánaárvalusa ovdanbuktindilálašvuođain ovdanboahtán oainnut ja daid vuhtiiváldin plánas |
| Suunnitelmaluonnos valmistui kesäkuussa 2002 ja sitä esiteltiin sidosryhmille ja paikallisille asukkaille seuraavasti: |
Plánaárvalus gárvvásmuvai geassemánus 2002 ja dat ovdanbuktui čanasjoavkkuide ja báikkálaš ássiide čuovvovaččat: |
| • Enontekiön kuntakohtaiselle yhteistyöryhmälle 28.8. |
• Eanodaga ovttasbargojovkui 28.8.2002 |
| • Käsivarren paliskunnalle 28.8. |
• Giehtaruohttasa bálgosii 28.8.2002 |
| • paikallisille asukkaille Leppäjärvellä 30.9. 2002 ja Kaaresuvannossa 1.10. |
• báikkálaš ássiide Leaibejávrris 30.9.2002 ja Gárasavvonis 1.10.2002 lágiduvvon almmolaš dilálašvuođain |
| • Enontekiön kalatalousneuvottelukunnalle 21.10. |
• Eanodaga guolledoalloráđđádallangoddái 21.10.2002 |
| • saamelaiskäräjien edustajille 17.12. 2002 (lakisääteinen neuvottelu) |
• sámedikki ovddasteddjiide 17.12.2002 (lágasmearriduvvon ráđđádallan) |
| Tähän on kirjattu kokouksissa tulleet suunnitelmaa (hks) koskevat esitykset ja muutostoivomukset sekä se, miten ne on otettu huomioon suunnitelmassa. |
Dása leat merkejuvvon čoahkkimiin ovdanboahtán plánaárvalusat ja plánarievdadansávaldagat ja dat, movt dat leat váldojuvvon vuhtii plánas. |
| Kokouksissa tuli myös sellaisia kysymyksiä ja kommentteja, jotka eivät liittyneet Tarvantovaaran erämaahan. |
Čoahkkimiin bohte maiddái dakkár gažaldagat ja kommeanttat, mat eai guoskan Darvvatvári meahcceguvlui. |
| Ne kirjattiin muistiin, mutta niitä ei ole tässä yhteydessä käsitelty. |
Dat merkejuvvojedje muitui, muhto dat eai dán oktavuođas gieđahallon. |
| Kokouksissa kritisoitiin joiltain osin myös nykyistä lainsäädäntöä, mutta koska suunnitelma on laadittu voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti, tällaisia kommentteja ei tässä laajemmin huomioida. |
Čoahkkimiin moite muhtun muddui maiddái dálá láhkamearrádusaid, muhto go plána lea dahkkojuvvon dálá láhkamearrádusaid mielde, de dákkár kommeanttat eai leat viidábut váldojuvvon vuhtii. |
| Porotalous Porotalouden laidunkierron nykytilanteen kuvausta tulisi tarkistaa yhdessä Käsivarren paliskunnan kanssa. |
EANODAGA OVTTASBARGOJOAVKKU ČOAHKKIN 28.8.2002 Boazodoallu Boazodoalu guohtoneatnamiid molssodanvuogádaga dálá dili govvideami galggašii dárkkistit ovttas Giehtaruohttasa bálgosiin. |
| -Asia on tarkistettu paliskunnalta. |
-Ášši dárkkistuvvon bálgosis. |
| +Tiedot on korjattu suunnitelmaan. |
+Dieđut leat divvojuvvon plánii. |
| Eri käyttömuotojen vaikutukset porotalouteen tulisi selvittää. |
Sierra geavahanhámiid váikkuhusaid boazodollui galggašii čielggadit. |
| Varsinkin matkailun ja maastoajoneuvojen vaikutus luontoon ja sitä kautta porolaitumiin olisi selvitettävä. |
Eren- oamážit turismma ja meahccefievrruid váikkuhusa lundui ja dakko bokte boazoguohtoneatnamiidda galggašii čielggadit. |
| -Hks:ssa on tällainen suositus yleisellä tasolla. |
-Plánas lea dákkár ávžžuhus almmolaš dásis. |
| Esitykseksi |
Árvalussan |
| sitä ei voi nostaa, koska asia ei ole MH:ssa päätettävissä. |
dan ii sáhte bajidit, dasgo ášši ii gula Meahciráđđehusa mearridanválddi vuollái. |
| +Suunnitelman suositusta täsmennettiin lisäämällä nämä nimenomaiset tutkimustarpeet. |
+Plána ávžžuhus dárkkálmuhttui nu, ahte lasihuvvojedje dát namalassii oaivvilduvvon dutkandárbbut. |
| Liikenne ja liikkuminen Paikkakuntalaisten kesäaikaisten maastoliikenneurien karttaa tulee tarkistaa ja täsmentää. |
Johtalus ja johtaleapmi Báikegoddelaččaid geasiáigásaš meahccejohtalusvuojáhagaid kártta galgá dárkkistit ja dárkkálmuhttit. |
| +Tiedot on korjattu suunnitelmaan. |
+Dieđut leat divvojuvvon plánii. |
| Enontekiön kunnan edustajat esittivät kaikkien kunnan alueella olevien moottorikelkkaurien laillistamista moottorikelkkareiteiksi. |
Eanodaga gieldda ovddasteaddjit árvaledje, ahte buot mohtorgielkávuojáhagat gieldda siste galget rievdaduvvot mohtorgielkájohtolahkan. |
| -Metsähallitus ei vastusta urien perustamista reiteiksi, |
-Plánas lea ákkastallon, manin Meahciráđđehus ii árval |
| mikäli näin linjataan. |
meahcceguovllu mohtorgielkávuojáhagaid rievdadeami mohtorgielkájohtolahkan. |
| +Kirjattu suunnitelmaan. |
+Čállon plánii. |
| Saamelaiskäräjien edustajat kannattivat moottorikelkkaurien säilyttämistä nykyisellään, urina. |
Sámedikki ovddasteaddjit guottihedje mohtorgielkávuojáhagaid bisuheami dálá hámis, vuojáhahkan. |
| -Ks. edellinen. |
-Gč. bajábealde. |
| Porotalous Luvussa on vanhentunutta ja osin virheellistäkin tietoa porotalouden merkityksestä alueella. |
GIEHTARUOHTTASA BÁLGOSA ČOAHKKIN 28.8.2002 Boazodoallu Dán logus leat boarásmuvvan ja muhtun muddui boasttoge dieđut boazodoalu mearkkašumis guovllus. |
| +Tiedot on korjattu suunnitelmaan Käsivarren paliskunnan edustajien esityksen mukaisesti. |
+Dieđut leat divvojuvvon plánii Giehtaruohttasa bálgosa ovddasteddjiid árvalusa mielde. |
| Porotalous Suunnitelman suosituksiin koskien laiduntutkimuksia tulisi lisätä seuraava teksti: ”Metsähallitus näkee laiduntutkimukset tärkeiksi ja esittää niiden jatkamista ja edelleen kehittämistä. ” +Muutos on tehty. |
GIEHTARUOHTTASA BÁLGOSA ČOAHKKIN 28.8.2002 Boazodoallu Plána ávžžusaide guohtoneanandutkamiid hárrái galggašii lasihit čuovvovaš buoiduduvvon teavstta: ”Meahciráđđehusa mielas guohtoneanandutkamat leat dehálaččat, ja Meahciráđđehus árvala daid joatkima ja ain ovddideami. |
| Porotaloutta koskevaan ”Eri käyttömuotojen vaikutukset porotalouteen tulisi tutkia” paliskunta totesi, että erityisen tärkeää olisi saada tutkittua tietoa moottorikelkkailun mahdollisista haitoista porotaloudelle. |
Boazodollui guoskevaš ávžžuhussii: ”Sierra geavahanhámiid váikkuhusaid boazodollui galggašii dutkat” bálggus gávnnahii, ahte erenoamáš dehálaš livččii oažžut dutkojuvvon dieđuid mohtorgielkkástallama vejolaš heajos beliin boazodollui. |
| +Suunnitelman suositusta täsmennettiin lisäämällä tarkennettu tutkimustarve. |
+Plána ávžžuhus dievasmahttui nu, ahte lasihuvvui dárkkálmuhtton dutkandárbu. |
| Riistanhoito ja metsästys Esityksiin lisättävä seuraava teksti: ”Metsähallitus neuvottelee vuosittain metsästyslupajärjestelyistä riistanhoitoyhdistyksen, Käsivarren paliskunnan, metsästysmatkailusta ainakin osan toimeentulostaan saavien yrittäjien ja mahdollisten ammattimetsästäjien kanssa. |
Fuođđodikšun ja meahccebivdu Árvalussii galggašii lasihit čuovvovaš buoiduduvvon teavstta: ”Meahciráđđehus ráđđádallá jahkásaččat meahcástanlohpelágideamis fuođđodikšunovttastusain, Giehtaruohttasa bálgosiin, fitnodagaiguin, mat ožžot goittot oasi áigáiboađusteaset meahcástanturismmas, ja vejolaš ámmátbivdiiguin. |
| ” +Muutos on tehty. |
” +Rievdaduvvon. |
| Luontomatkailu ja virkistyskäyttö Lukuun tulisi täsmentää kohtaan vuokratuvat ja isännöidyt vuokratuvat seuraava teksti: ”Jos tällaisia tupia perustetaan Tarvantovaaran erämaa-alueelle, ne tulevat Metsähallituksen yhteiskunnalliseen hallintaan ja niitä vuokrataan lyhytkestoisesti matkailuyrittäjille.” |
Luondduturisma ja lustageavaheapmi Lohkui galggašii dárkkálmuhttit čuoggái láigostobut ja isidaston laigostobut čuovvovaš buoiduduvvon teavstta: ”Jos dákkár stobut vuođđuduvvojit Darvvatvári meahcceguvlui, de dat šaddet Meahciráđđehusa servodatlaš álddašanválddi vuollái ja dat láigohuvvojit ain oanehis áigái turistafitnodagaide.” |
| -Hks:sta poistettiin lausunto |
-Dgp:s jávkaduvvojedje cealkámušaid |
| kierroksen jälkeen kuvaukset em. tuvista, koska niitä ei alueella ole. |
gulaskuddama maŋŋá govvideamit om. stobuin, dasgo dat eai leat guovllus. |
| +Muutettu suunnitelmaan. |
+Rievdaduvvon. |
| Tavoitteisiin ja toimenpiteisiin kohtaan 6 täsmennys: ”Ohjelmapalveluiden tilapäiset tukikohdat käsitellään vuosittain matkailuyrittäjien, Käsivarren paliskunnan ja Metsähallituksen yhteisneuvotteluissa. |
Árvalussii nr 6 dárkkálmuhttin: ”Prográmmabálvalusaid gaskaboddosaš doarjjabáikkit gieđahallojit jahkásaččat turistafitnodagaid, Giehtaruohttasa bálgosa ja Meahciráđđehusa oktasašráđđádallamiin. |
| Syrjävyöhykkeelle sijoitettaviin tukikohtiin on oltava paliskunnan suostumus. |
Boaittobealeavádahkii boahtti doarjjabáikkiid várás galgá leat bálgosa miehtan. |
| ” +Muutos on tehty. |
” +Rievdaduvvon. |
| Kestävällä perustalla toimivien luontomatkailuyrittäjien pitäisi kuljettaa ihmisperäisetkin jätökset pois silloin, kun yrittäjän toiminta on laajaa ja kuormittaa tiettyä aluetta säännöllisesti. |
Bistevaš vuođu alde doaibmi luondduturistafitnodagat galggašedje fievrridit olbmo doaimma geažil čoggon olbmobaikkaidge eret meahcis dalle, go fitnodatdoaibma lea viiddis ja čuohcá jeavddalaččat dihto guvlui. |
| -Näin yksityiskohtaisia esityksiä ei kirjata |
-Ná dárkilis árvalusat eai merkejuvvo plánii, muhto MR |
| hks:an, mutta MH pyrkii edistämään luontomatkailun kestävyyttä neuvotteluin ja sopimuksin. |
geahččala ráđđádallamiiguin ja soahpamušaiguin bargat dan ovdii, ahte luondduturisma bissu bistevaš vuođu alde. |
| Myös MH:n ympäristö- ja laatujärjestelmä velvoittaa tähän. |
Maiddái Meahciráđđehusa biras- ja kvalitehtavuogádat geatnegahttá dása. |
| +Ei muutosta. |
+Eai rievdadusat. |
| Virkistysvyöhykkeen leveydelle ei ole tarkoituksenmukaista määrittää tiukkaa m-määrää, mutta kyseessä on noin 100 m:n vyöhyke moottorikelkkauran molemmin puolin. |
Lustageavahanavádaga govdodahkii ii gánnát meroštallat dárkilis mehter- meari, muhto jearaldagas lea sullii 100 mehtera govdosaš avádat mohtorgielkávuojáhaga goabbat bealde. |
| Autiotupien ympärillä vyöhyke on laajempi (sis. Rajavartiolaitoksen tuvat). |
Ávdinstobuid birra avádat lea viidáset, nu ahte gokčá maiddái Rádjegozáhusa barttaid. |
| -Asia näkyy vyöhykekartasta, kyseessä oli |
jearaldagas lea dárkkálmuhtti kommeanta. |
| +Ei muutosta. |
+Eai rievdadusat. |
| Liikenne ja liikkuminen On hyvä, että MH myöntää ulkopaikkakuntalaisille talviaikaisia maastoliikennelupia merkittyjen moottorikelkkaurien ulkopuolelle ennalta sovituille kulku-urille edellyttäen, että heillä on alueen ja olosuhteet hyvin tunteva paikkakuntalainen opas matkassa tai he osallistuvat maksulliselle moottorikelkkasafarille. |
Johtalus ja johtaleapmi Lea buorre, ahte MR mieđiha olgobáikegoddelaččaide meahccejohtaluslobiid merkejuvvon mohtorgielkávuojáhagaid olggobeallai ovddalgihtii sohppojuvvon vuojáhagaide dainna eavttuin, ahte sis lea mielde báikegoddelaš oahpisteaddji, guhte dovdá bures guovllu ja dan dilálašvuođaid, dahje go sii oassálastet mohtorgielkásafárii, mas šaddá máksit. |
| +Ei muutosta. |
+Eai rievdadusat. |
| Paikalliset oppaat velvoitettava olemaan yhteydessä Käsivarren paliskunnan ko. alueen työnjohtajiin, ennen kuin lähtevät ulkopaikkakuntalaisten oppaaksi moottorikelkkaurien ulkopuolelle. |
Báikkálaš oahpisteddjiid galggašii geatnegahttit leat oktavuođas Giehtaruohttasa bálgosa guoskevaš guovllu bargohoavddaiguin, ovdalgo vulget olgobáikegoddelaččaid oahpisteaddjin mohtorgielkávuojáhagaid olggobeallai. |
| -MH:n lupakäytännön mukainen kommentti. |
mieldasaš kommeanta. |
| -Lukua 11 on täsmennetty lausunto |
+Lohku 11dárkkistuvvon gulaskuddama maŋŋá. |
| Kulkuyhteyksiä ja liikkumista ohjaavat säädökset -lukuun tulisi lisätä seuraava teksti: ”Myöskään vaikeasti liikuntavammainen henkilö ja hänen saattajansa eivät tarvitse maastossa liikkumiseen maanomistajan lupaa, mutta toiminta vaatii alueellisen ympäristökeskuksen luvan.” |
Johtinoktavuođaid ja johtaleami stivrejeaddji njuolggadusat -lohkui galggašii lasihit čuovvovaš buoiduduvvon teavstta: ”Eaba maiddái váddásit lihkadanlámis olmmoš ja su mieđušteaddji dárbbaš meahcis johtaleapmái eananeaiggáda lobi, muhto doibmii galgá leat guvllolaš birasguovddáža lohpi.” |
| -Vaikeasti liikuntavammainen ei maasto |
-Váddásit lihkadanlámis olmmoš ii meahccejohtaluslága |
| liikennelain (4 §, 2 mom kohta 7) mukaan tarvitse lupaa myöskään alueelliselta ympäristökeskukselta. |
(1710/1995) 4. §:a 2. mom. 7. čuoggá mielde dárbbaš ii guvllolaš birasguovddáža lobige. |
| Se voi myöntää maastoliikenteeseen luvan henkilölle, jonka liikuntakyky on rajoittunut. |
Birasguovddáš sáhttá mieđehit meahccejohtaluslohpi olbmui, gean lihkadannákca lea hedjonan. |
| +Kirjattu suunnitelmaan. Liikenne ja liikkuminen Paikkakuntalaisten kesäaikaisten maastoliikenneurien karttaa tulee tarkistaa ja täsmentää, mutta ei lisätä uusia uria. |
GIEHTARUOHTTASA BÁLGOSA ČOAHKKIN 28.8.2002 Johtalus ja johtaleapmi Báikegoddelaččaid geasiáigásaš meahccejohtalusvuojáhagaid kártta galggašii dárkkistit ja dárkkálmuhttit, muhto eai lasihuvvo ođđa vuojáhagat. |
| Esimerkiksi Lavivaara–Syväjärvi-välillä tulisi olla vain yksi ura, so. vanha Tiehallinnon polku, ja harjuja pitkin Hietajoen lähellä kulkeva ura tulisi poistaa kokonaan käytöstä luonnon kulumisen takia. |
Ovdamearkka dihte Lávvári ja Čiekŋalisjávrri gaskkas galggašii leat dušše okta vuojáhat, dahjege Geaidnohálddahusa boares máđidja. Jiehtájotráigge buolžžaid mielde manni vuojáhaga galggašii ollásit jávkadit luonddu gollama dihte. |
| -Sama kommentti kuin Enontekiön |
-Seamma kommeanta Eanodaga |
| yhteistyöryhmällä ja osin Leppäjärven ja Kaaresuvannon yleisötilaisuuksissa. |
ovttasbargojoavkkus ja muhtun muddui maiddái Leaibejávrri ja Gárasavvona almmolaš dilálašvuođain. |
| +Tiedot on korjattu suunnitelmaan. |
+Dieđut leat divvojuvvon plánii. |
| Käyttöoikeuksien vuokraus ja luovutus Tavoitteet ja toimenpiteet, kohta 1 tarkennus: ”– – päättää Metsähallitus tuvan käytöstä suunnitelmassa esitetyn vyöhykejaon mukaisesti kuultuaan asiassa ensin sidosryhmiä ja ottaen porotalouden edut huomioon. |
Geavahanvuoigatvuođaid láigoheapmi ja luohpadeapmi Árvalussii nr 1 dárkkálmuhttin: ”– – mearrida Meahciráđđehus bartta geavaheamis plánas ovdanbukton avádatjuogu mielde, go lea vuos gullan áššis čanasjoavkkuid nu, ahte lea váldán boazodoalu beroštumiid vuhtii. |
| Erityisesti neuvotellaan Käsivarren paliskunnan käyttötarpeesta tuville. |
Erenoamážit ráđđádallo Giehtaruohttasa bálgosa geavahandárbbus barttaide. |
| ” +Muutos on tehty. |
” +Rievdaduvvon. |
| Karttoihin pitäisi saada tieto, että Tarvannon Kärppälompolon tupa on lukittu. |
Kárttaide galggašii fidnet dieđu, ahte Darvvatvári Kärppälommola barta lea lássejuvvon. |
| Ongelmana on, että vanhoissa kartoissa tupa on autiotupana, ja jotkut kulkijat hakeutuvat sinne ko. tiedon varassa. |
Váttisvuohtan lea, ahte boares kárttain barta lea merkejuvvon ávdinstohpun ja muhtun johttit mannet dohke dán dieđu vuođul. |
| -MH antaa tämän tiedon uusittaviin |
-MR addá álo go vejolaš dán dieđu |
| karttoihin aina, kun mahdollista. |
kárttaide, mat ođasmahttojit. |
| MH ei kuitenkaan tuota maastokarttoja itse. |
MR ii goittot ieš buvttat meahccekárttaid. |
| MH:n luontoon.fi -sivuilla tiedot pyritään pitämään ajan tasalla. |
MR:a lundui.fi -siidduin dieđuid geahččalit doallat áiggi dásis. |
| +Ei muutosta. |
+Eai rievdadusat. |
| Kalavesien hoito ja kalastus Kalastusalueen rooli kalakantojen hoidossa ja kalastuksen järjestämisessä on tuotava selkeämmin esille heti luvun Kalastusoikeus ja kalastusrajoitukset alussa. +Muutos on tehty. |
GUOLLEDOALLORÁĐĐÁDALLANGOTTI ČOAHKKIN 21.10.2002 Guollečáziid dikšun ja guolástus Guolástanguovllu rolla guollenáliid dikšumis ja guolástusa lági- deamis galgá buktojuvvot čielgaseappot ovdan dalán logu Guolástanvuoigatvuohta ja guolástanráddjehusat álggus. |
| Tavoitteet ja toimenpiteet, kohtaan 3 lisätään: ”Siikaistutuksissa tulee pyrkiä käyttämään alueen omia siikakantoja heti, kun se on vesiviljelyllisistä syistä mahdollista. |
+Rievdaduvvon. Árvalussii nummir 3 lasihuvvo: ”Čuovžagilvimiin galgá geahččalit geavahit guovllu iežas čuovžanáliid dalán, go dat lea čáziid guollegilvima dáfus vejolaš. |
| ” +Muutos on tehty. |
” +Rievdaduvvon. |
| Tavoitteet ja toimenpiteet, kohtaan 4 viimeinen lause: ”Alueen vesiin ei istuteta alkuperältään vieraita kalakantoja” korvataan lauseella: ”Istutukset tulee toteuttaa tarkoitukseen sopivilla kalakannoilla. |
Árvalusa nummir 4 maŋimuš cealkaga ”Guovllu čáziide eai gilvojuvvo vieris guollenálit” sadjái biddjojuvvo ”Guollegilvimat galget ollasuhttot ulbmilii heivvolaš guollenáliiguin”. +Rievdaduvvon. |
| ” +Muutos on tehty. Yleistä Onko erämaalaki perustuslain suojaama, so. missä järjestyksessä se on säädetty? |
LEAIBEJÁVRRI DILÁLAŠVUOHTA 30.9.2002 Almmolaš áššit Suddjego vuođđoláhka meahcceguovlolága, dahjege man ortnega mielde meahcceguovloláhka lea ásahuvvon? |
| -Erämaalaki on säädetty normaalissa lainsäätämisjärjestyksessä, |
-Meahcceguovloláhka lea ásahuvvon normála láhkaásahanortnega, |
| ei perustuslainsäätämisjärjestyksessä. |
ii vuođđoláhkaásahanortnega mielde. |
| +Ei muutosta. |
+Eai rievdadusat. |
| Erämaalaissa puhutaan vain saamelaiskulttuurin turvaamisesta. |
Meahcceguovlolágas lea sáhka dušše sámekultuvrra dorvvasteamis. |
| -Erämaalain muina tavoitteina on alueiden erämaisuuden säilyttäminen, |
-Meahcceguovlolága eará ulbmilin leat guovlluid meahcceguovloiešlági |
| luontaiselinkeinojen turvaaminen ja luonnon monipuolisen käytön edellytysten kehittäminen. |
seailluheapmi, luondduealáhusaid dorvvasteapmi ja luonddu máŋggabealat geavaheami vejolašvuođaid ovddideapmi. |
| +Ei muutosta. |
+Eai rievdadusat. |
| Tulevatko paikkakuntalaisten kalastus, metsästys ja puun ottaminen maksullisiksi? |
Šaddetgo báikegoddelaččat máksigoahtit guolástusas, meahccebivddus ja muora váldimis? |
| -Erämaa-alueen hks ei määrittele maksullisuutta, vaan pyrkii vain |
-Meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplánas ii daddjojuvvo |
| turvaamaan osaltaan paikallisten kalastuksen, metsästyksen ja polttopuunsaannin. |
galgágo máksit vai ii, muhto dat geahččala dušše dorvvastit báikegoddelaččaid guolástusa, meahccebivddu ja boaldinmuorrafidnema. |
| Paikkakuntalaisten kalastus ja metsästys eivät ole nykylainsäädännöllä maksullisia, mutta puiden kaataminen valtionmailta on nykyiselläänkin maksullista myös paikkakuntalaisille. |
Báikegoddelaččat eai dárbbaš dálá láhkamearrádusaid mielde máksit guolástusas ja meahccebivddus, muhto muoraid njeaidimis stáhtaeatnamiin galget dán áiggege máksit maiddái báikegoddelaččat. |
| +Ei muutosta. |
+Eai rievdadusat. |
| Yleistä Metsähallituksen yhteistyöryhmässä kuullaan kyllä muita tahoja, mutta ei lapinkyliä. |
LEAIBEJÁVRRI DILÁLAŠVUOHTA 30.9.2002 Almmolaš áššit Meahciráđđehusa ovttasbargojoavkkus gullojuvvojit gal eará bealit, muhto eai lappilašsiiddat. |
| Korkein oikeuskin pyysi lausuntoa lapinkylältä, mutta ei saamelaiskäräjiltä. |
Alimus riektige bivddii cealkámuša lappilašsiiddas, muhto ii sámedikkis. |
| -Metsähallitukselle ei ole selvää, mihin oikeusprosessiin tässä viitataan. |
-Meahciráđđehusas eai dieđe, man vuoigatvuođaprosessii dás čujuhuvvo. |
| MH:n Enontekiön kuntaa koskevassa yhteistyöryhmässä on kolme kunnan ja kaksi saamelaiskäräjien valitsemaa edustajaa. Näistä valinnoista riippuu, miten lapinkylä ry:t ovat yhteistyöryhmässä edustettuina. |
Eanodaga ovttasbargojoavkkus leat gieldda válljen ovddasteaddjit 3 ja sámedikki válljen ovddasteaddjit 2. Lea dáid válljemiid duohken, movt lappilašsiida ro:t leat ovddastuvvon ovttasbargojoavkkus. |
| Metsähallitus kuulee saamelaiskäräjiä lakiin perustuen, ei maaoikeuksien omistajana. |
Meahciráđđehus gullá sámedikki lágaid vuođul, ii eananvuoigatvuođaid oamasteaddjin. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan, mutta lisätään lausuntokierroksen jakeluun alueella toimivat lapinkylä ry:t. |
+Eai rievdadusat plánii, muhto lasihuvvojit cealkámušaidaddima juohkimii guovllus doaibmi lappilašsiida ro:t. |
| Malminetsintä ja kaivostoiminta Miten erämaalaki suhtautuu kaivostoimintaan ja malminetsintään? |
Málbmaohcan ja ruvkedoaibma Movt meahcceguovloláhka doaladuvvá ruvkedoibmii ja málbmaohcamii? |
| -Valtausten teko on mahdollista, mutta kaivosasia ei ole MH:n päätettävissä. |
-Lea vejolaš dahkat rogganváldimiid, muhto ruvkeáššis mearrideapmi ii |
| Suunnitelmassa Metsähallitus tee asiaa koskevia suosituksia, koska erämaaalueelle ei saa määrätä kaivospiiriä ilman valtioneuvoston hyväksymistä. |
Plánas Meahciráđđehus dahká áššái guoskevaš ávžžuhusaid, dasgo meahcceguvlui ii oaččo mearridit ruvkebire almmá stáhtaráđi dohkkeheami haga. |
| +Ei muutosta. |
+Eai rievdadusat. |
| Luontomatkailu ja virkistyskäyttö Kultimasta Leppäjärven kautta Kautokeinoon menevä vanha tielinjaus, joka näkyy leveänä aukkona maastossa, pitäisi merkitä ja sen varrelle pitäisi saada tulipaikka. |
Luondduturisma ja lustageavaheapmi Gulddámis Leaibejávrri bokte Guovdageidnui manni boares geaidnolinnjá, mii oidno govda ráigin meahcis, galggašii merket ja dan gurrii galggašii dolastallanbáiki. |
| -Erämaa-alueella kulkee jo Tiehallinnon polku, joka on merkitty reitti Kultimasta |
-Meahcceguovllus lea Geaidnohálddahusa máđidja, mii lea merkejuvvon johtolat Gulddámis Leaibejávrái. |
| Erämaa-alueiden luonteeseen eivät pääsääntöisesti sovi huolletut tulipaikat. |
Meahcceguovlluid iešláhkái eai dábálaččat gula fuolahuvvon dolastallanbáikkit. |
| Erämaassa kulkija saa valita tulipaikkansa vapaasti. |
Johtti oažžu friddja válljet, gokko háliida dolastallat. |
| +Ei muutosta. |
+Eai rievdadusat. |
| Leppäjärvi–Kultima-polun varteen, esim. Hanhijärvelle, tulisi saada tulipaikka. |
Leaibejávri–Gulddámamáđija gurrii, ovdamearkka dihte Hanhijärvii, galggašii dolastallanbáiki. |
| -Kyseessä on virkistysvyöhyke, ja merkityn polun varrelle jos minne sopii |
-Jearaldagas lea lustageavahanavádat ja jur merkejuvvon máđija gurrii heive |
| huollettu tulipaikka. |
fuolahuvvon dolastallanbáiki. |
| Suunnitelmaan voi jättää varauksen, että alueelle voidaan tulevaisuudessa rakentaa tulipaikka. |
Plánii sáhttá guođđit dakkár ráddjejeaddji eavttu, ahte guvlui sáhttá boahtteáiggis ráhkadit dolastallanbáikki. |
| Suunnitelman varaus ei vielä tarkoita, että Metsähallitus rakentaa tulipaikan, sillä siihen pitää myös löytyä varat. +Hks:an on lisätty mahdollisuus: Virkistysvyöhykkeelle Tiehallinnon merkittyjen polkujen varteen voidaan rakentaa korkeintaan kaksi huollettua tulipaikkaa. |
Plána ráddjejeaddji eaktu ii vel oaivvil dan, ahte MR ráhkada dolastallanbáikki, dasgo dasa galget gávdnot maiddái ruđat. +Plánii lea lasihuvvon dákkár vejolašvuohta: ”Lustageavahanavádahkii Geaidnohálddahusa merkejuvvon máđijaid gurrii sáhttá ráhkadit eanemustá guokte fuolahuvvon dolastallanbáikki.” |
| Syvä- ja Salvasjärven autiotuvat voisi siirtää muualle, koska ne ovat niin syrjäisissä paikoissa, etteivät kulkijat osu tupien kohdalle. |
Čiekŋalisjávrri ja Sálvvošjávrri ávdinstobuid sáhtášii sirdit eará sadjái, dasgo dat leat nu boaittobealde, ahte johttit eai dádjat daidda. |
| -Suunnitelmaluonnoksessa on varaus, että alueella olevia tupia voidaan |
-Plánaárvalusas lea dakkár ráddjejeaddji eaktu, ahte meahcceguovllu barttaid |
| siirtää toiseen paikkaan noin kahden kilometrin säteellä. |
sáhttá sirdit eará sadjái sullii guovtti km siste. |
| +Ei muutosta. |
+Eai rievdadusat. |
| Syväjärveltä Kautokeinoon menevän polun varteen tulisi saada opasteita. |
Čiekŋalisjávrris Guovdageidnui manni máđija gurrii galggašedje oahpistanrusttegat. |
| -Alueelle ei kohdistu niin paljon retkeilykäyttöä, että olisi järkevää merkitä |
-Guovllus eai vánddar nu ollu, ahte gánnáhivččii merket máđija ja hukset |
| polku ja tehdä sinne retkeilyä palvelevia rakenteita. |
dohko vánddardeddjiid várás rusttegiid. |
| Polkujen ylläpito on kallista, eikä tämä alue kuulu Metsähallituksen retkeilyn painopistealueisiin. |
Máđijaid bajásdoallan šaddá divrrasin, iige dát guovlu gula Meahciráđđehusa vánddardeami guovddášguovlluide. |
| +Ei muutosta. |
+Eai rievdadusat. |
| Luontaiselinkeinojen harjoittajat asuvat Metsähallituksen autiotuvissa jopa viikkoja yhteen menoon ja kuluttavat puita. |
Luondduealáhusbargit orrot Meahciráđđehusa ávdinstobuin juoba vahkkoviissaid ja golahit boaldinmuora. |
| -Suunnitelmassa esitetään nykykäytännön jatkamista: ”Poromiehet voivat |
-Plánas árvalit dálá vieru joatkima: ”Boazodoallit sáhttet idjadit ávdinstobuin |
| yöpyä autiotuvissa useampiakin perättäisiä öitä hiljaisena kautena edellyttäen, että he sopivat asiasta etukäteen Metsähallituksen kanssa. |
moanaidge ijaid jaskes áigodaga áigge dainna eavttuin, ahte sii sohpet áššis ovddalgihtii Meahciráđđehusain. |
| ” +Suunnitelmaan muutettu: ”Luontaiselinkeinonharjoittajat voivat yöpyä – – ”. |
” +Plánii rievdaduvvon: ”Luondduealáhusbargit sáhttet idjadit – –.” |
| Liikenne ja liikkuminen Miksi poromiehet saavat ajaa mönkijällä vapaammin kuin muut paikalliset asukkaat? |
Johtalus ja johtaleapmi Manin boazodoallit ožžot vuojašit álkibut njealjejuvllagiiguin go eará báikkálaš ássit? |
| Nimismies ei anna aseenkuljetuslupaa, mikäli paikallisella metsästäjällä ei ole esittää MH:n maastoliikennelupaa. |
Leansmánni ii mieđit vearjoguoddinlobi, jos báikkálaš meahccebivdis ii leat MR:a meahccejohtaluslohpi. |
| Luontaiselinkeinoa harjoittava kokee niin, että vain poronhoitajat voivat kulkea alueella vapaasti. |
Luondduealáhusbargi vásiha dán ášši dakkárin, ahte dušše boazodoallit ožžot johtalit guovllus friddja. |
| -Poromies tarvitsee metsästämään mennessään samanlaisen |
-Boazodoalli dárbbaša meahccebivdui manadettiinis meahcce |
| maastoliikenneluvan kuin muutkin paikalliset, mutta jos hän on poronhoitotöissä, hänelle riittää poroisännän tai varaporoisännän lupa mönkijällä kulkemiseen. |
johtaluslobi dego earáge báikegoddelaččat, muhto jos son lea boazodoallobargguin, de lea doarvái ahte sus lea boazoisida dahje várreboazoisida lohpi johtit njealjejuvllagiin. |
| Kaikki Enontekiön kunnan asukkaat ovat samanarvoisia, kun Metsähallitus myöntää paikallisten asukkaiden maastoliikennelupia erämaa-alueelle. |
Buot Eanodaga gieldda ássit leat ovttaárvosaččat, go MR mieđiha báikegoddelaččaide meahccejohtaluslobiid meahcceguvlui. |
| +Ei muutosta. |
+Eai rievdadusat. |
| Liikenne ja liikkuminen Jos mönkijäreittiverkostoa parannettaisiin, se auttaisi vähentämään mönkijöiden maastoon aiheuttamia paineita. |
LEAIBEJÁVRRI DILÁLAŠVUOHTA 30.9.2002 Johtalus ja johtaleapmi Jos njealjejuvllatvuojáhatfierpmádat buoriduvvošii, de ná sáhtášii geahpedit dan deattu, man njealjejuvllagat dagahit eatnamiidda. |
| -Suunnitelmassa on tämän suuntainen esitys, että olemassa olevat |
-Plánas lea dánsullasaš árvalus, ahte dálá vuogáiduvvan vuojáhagat |
| vakiintuneet kulku-urat pidetään kunnossa. |
dollojuvvojit ortnegis. |
| +Ei muutosta. |
+Eai rievdadusat. |
| Mönkijän käytön voisi kieltää kaikilta alle 60-vuotiailta. |
Njealjejuvllaga geavaheami sáhtášii gieldit buot vuollel 60-jahkásaččain. |
| Mönkijän käyttö pitäisi kieltää kaikilta tasapuolisesti. |
Njealjejuvllaga geavaheami galggašii gieldit buohkain. |
| -Tämä ei ole erämaasuunnittelussa päätettävissä oleva asia. |
-Dán ášši birra ii sáhte mearridit meahcceguovloplánemis. |
| Tällainen vaatisi lainsäädännöllisiä muutoksia. |
Dákkár gáibidivččii láhkamearrádusaid rievdadeami. |
| +Ei muutosta. |
+Eai rievdadusat. |
| Kaurajärvelle ja Jaarnajärvelle pitäisi saada Leppäjärveltä mönkijäura. |
Gávrajávrái ja Jaarnajávrái galggašii leat Leaibejávrris njealjejuvllatvuojáhat. |
| -Tämä ei ole nykyisellään vakiintunut kulku-ura, vaan olisi uusi ura |
-Dát ii livčče vuogáiduvvan vuojáhat, muhto ođđa vuojáhat dálá vuojá |
| nykyisten lisäksi. |
hagaid lassin. |
| Erämaa-alueen perustamistarkoituksen vastainen esitys. |
Árvalus lea meahcceguovllu vuođđudanulbmila vuostá. |
| +Ei muutosta. |
+Eai rievdadusat. |
| Pyydettiin lihavoinnilla merkittyä lisäystä kohtaan, jossa todetaan että Metsähallitus myöntää ulkopaikkakuntalaisille talviaikaisia maastoliikennelupia myös merkittyjen Metsähallituksen valtakunnallisten moottorikelkkaurien ulkopuolelle ennalta sovituille kulku-urille edellyttäen, että heillä on alueen ja olosuhteet hyvin tunteva luotettava paikkakuntalainen opas matkassa tai he osallistuvat maksulliselle moottorikelkkasafarille. |
Bivdojuvvui buoiduduvvon bustávaiguin merkejuvvon lasáhus čuoggái, mas daddjojuvvo ahte Meahciráđđehus mieđiha olgobáikegoddelaččaide dálvviáigásaš meahccejohtaluslobiid maiddái merkejuvvon mohtorgielkávuojáhagaid olggobeallai dainna eavttuin, ahte sis lea fárus guovllu ja dan ilálašvuođaid bures dovdi luohtehahtti báikegoddelaš oahpisteaddji dahje sii oassálastet mohtorgielkásafárii, mas šaddá máksit. |
| -MH ei voi alkaa luokitella |
-Meahciráđđehus ii sáhte |
| paikkakuntalaisia ihmisiä luotettaviin/epäluotettaviin. |
sirregoahtit báikegoddelaččaid luohtehahtti ja eahpeluohtehahtti olbmuide. |
| +Hks:an on päivitetty luku 11 Maastoliikenne ja muu liikkuminen. |
+Beaiváduvvon plánii, lohku 11 Johtalus ja johtaleapmi. |
| Metsähallitus ei saisi estää käytössä olevien polkujen merkitsemistä, esim. Palojärveltä Lätäsenon kautta Somasjärvelle. |
Meahciráđđehus ii oččoše hehttet dálá máđijaid merkema, ovdamearkka dihte Bálojávrris Leahttaseanu bokte Somášjávrái. |
| -MH pystyy nykyisellä rahoituksella juuri ja juuri ylläpitämään nykyisen |
-Meahciráđđehus bastá dálá ruhtademiin aiddo dal de bajásdoallat dálá |
| palveluvarustuksen. |
bálvalanrusttegiid. |
| MH:lla ei ole mahdollisuuksia perustaa kokonaan uusia merkittyjä reittejä ja niiden vaatimia rakenteita soidensuojelualueelle, ja lisäksi niitä myös vastustavat jotkin sidosryhmät. |
Meahciráđđehus ii sáhte vuođđudit áibbas ođđa merkejuvvon johtolagaid ja daid gáibidan rusttegiid jekkiidsuodjalanguvlui, ja dasa lassin daid maiddái vuostálastet muhtun čanasjoavkkut. |
| MH laati vuosina 1999–2000 Ylä-Lapin luonnonvarasuunnitelman (Sandström ym. 2000), jossa kuultiin laajasti eri intressiryhmiä; |
Meahciráđđehus dagai jagiid 1999–2000 Davvi-Lappi luondduriggodatplána (Sandström ee. 2000), man oktavuođas gullojuvvojedje viidát sierra berošteaddjijoavkkut; |
| lopputuloksena on näistä asioista seuraavanlainen linjaus: Tavoitteena on nykyisten palvelurakenteiden säilyttäminen määrällisesti ja ylläpito ja huolto siten, että laatutaso säilyy ja täyttää myös Metsähallituksen ympäristö- ja laatujärjestelmän vaatimukset. |
loahppaboađusin dáin áššiin lea čuovvovašlágan váldoprinsihppa: Ulbmilin lea bisuhit dálá bálvalanrusttegiid ja bajásdoallat ja fuolahit daid nu, ahte kvalitehtadássi seailu ja deavdá maiddái Meahciráđđehusa biras- ja kvalitehtavuogádaga gáibádusaid. |
| Kehittäminen suunnataan virkistyskäytön ja ohjelmapalvelutoiminnan tarpeista lähtien muutamille keskeisille alueille, joita Enontekiöllä ovat Käsivarren erämaa, Lätäsenon vesiretkeilyreitti ja Hetan lähivirkistysalue. |
Lustageavaheami ja prográmmabálvalusdoaimma dárbbuid vuođul ovddiduvvojit dihto guovddáš guovllut, main Eanodagas leat Giehtaruohttasa meahcceguovlu, Leahttaseanu fanasvánddardanjohtolat ja Heahtá lagasvirkkosmuvvanguovlu. |
| Merkityt reitit tiettömiin laajoihin kairoihin luovat ihmisille väärää turvallisuuden tunnetta. |
Merkejuvvon johtolagat geainnuhis áidalas mehciide addet olbmui boastto dorvvolašvuođadovddu. |
| Palveluvarustus on kuitenkin hyvin vähäistä tai olematonta, ja omin avuin on tultava toimeen. |
Bálvalanrusttegat leat goittot viehka unnán dahje eai báljo ollege, ja olmmoš šaddá iehčanassii ceavzit. |
| Sen, joka osaa ja jaksaa tällä alueella omin voimin kulkea ja leiriytyä, tulee osata myös suunnistaa. |
Dat, guhte máhttá ja nákce iešráđálaččat johtit ja gohttet, galgá maiddái dádjadit. |
| Kyseinen linjaus Palojärveltä Lätäsenon kautta Somasjärvelle ei ole myöskään Tunturi-Lapin seutukaavassa erämaa-alueen osalta. |
Guoskevaš linnjádeapmi Bálojávrris Leahttaseanu bokte Somášjávrái ii gávdno maiddái Duottar-Sámi guovlolávas meahcceguovllu hárrái. |
| +Ei muutosta. |
+Eai rievdadusat. |
| MH mainostaa maastopyöräilyreittejä esitteessä, mutta mitä se aikoo tehdä virallisten pyöräilyreittien saamiseksi kuntaamme? |
Meahciráđđehus máinnusta meahccesihkkelastinjohtolagaid dieđihančállosis, muhto maid Meahciráđđehus áigu dahkat virggálaš sihkkelastinjohtolagaid áigáioažžun dihte min gildii? |
| -Paikkakuntalaisten kesäaikaiset maastoliikenneurat ovat monin paikoin |
-Báikegoddelaččaid geasiáigásaš meahccejohtalusvuojáhagat |
| hyviä maastopyöräilyreittejä. |
heivejit báikkuid bures maiddái meahccesihkkelastimii. |
| Erämaa-alueella Lavivaara–Syväjärvi- ja Kultima–Leppäjärvi-urat ovat merkittyjä, ja Tiehallinto kunnostaa niitä. |
Meahcceguovllus Lávvárri–Čiekŋalisjávri- ja Gulddán–Leaibejávri-vuojáhagat leat merkejuvvon ja Geaidnohálddahus ordne daid. |
| Erämaa-alueella maastopyöräilyn edellytykset on hyvin turvattu hks:lla. |
Meahcceguovllus meahccesihkkelastinvejolašvuođat leat plánas bures dorvvastuvvon. |
| +Ei muutosta. |
+Eai rievdadusat. |
| Käyttöoikeuksien vuokraus ja luovutus Mitä tapahtuu, jos yksityishenkilö rakentaa Tarvantovaaran erämaa-alueelle metsästysmajan? |
Geavahanvuoigatvuođaid láigoheapmi ja luohpadeapmi Mii dáhpáhuvvá, jos priváhtaolmmoš hukse Darvvatvári meahcceguvlui meahcástanbartta? |
| Saako hän rakennusluvan Metsähallitukselta, mikäli hän anoo sitä, koska kunta ei hänelle varmaankaan tällaista lupaa myönnä? |
Oažžugo son huksenlobi Meahciráđđehusas, jos son ohcá dan, dasgo gielda ii várra mieđit sutnje dakkár lobi? |
| -Luvattomasta rakentamisesta joutuu käräjille. |
-Lobihis huksemis šaddá gearregiidda. |
| Metsähallitus ei ole |
Meahciráđđehus ii leat |
| rakennuslupien myöntäjä, vaan vastaa maapohjan vuokra- ja käyttöoikeussopimuksista. |
huksenlobiid mieđiheaddji, muhto vástida eatnama láigohan- ja geavahanvuoigatvuođasoahpamušain. |
| Ks. myös alla oleva vastaus. |
Gč. maiddái vuolábeale vástádusa. |
| +Ei muutosta. |
+Eai rievdadusat. |
| Käyttöoikeuksien vuokraus ja luovutus Miksi paliskunta voi rakentaa kämppiä erämaa-alueelle, mutta yksityiset eivät voi? |
LEAIBEJÁVRRI DILÁLAŠVUOHTA 30.9.2002 Geavahanvuoigatvuođaid láigoheapmi ja luohpadeapmi Manin bálggus sáhttá hukset barttaid meahcceguvlui, muhto priváhtaolbmot eai? |
| Metsähallitus riitelyttää paikkakuntalaisia myöntämällä toisille elinkeinoille tukikohtia ja toisille ei. |
MR bidjá báikegoddelaččaid riidalit, go mieđiha muhtun ealáhusaide doarjjabáikkiid ja muhtumiidda fas ii. |
| Tarvantovaaran ja Urtivaaran (Rupisuolijärven) tuvat menivät yhdelle luontaiselinkeinolle, porotaloudelle, vaikka myös riekonpyytäjillä olisi ollut niille käyttöä ja tarvetta. |
Darvvatvári ja Urdevári (Ruobbečoallejávrri) barttat manne ovtta luondduealáhussii, boazodollui, vaikko maiddái rievssatbivdit livčče dárbbašan daid. |
| -Erämaa-alueen yksi päätarkoitus on luontaiselin |
-Meahcceguovllu oktan váldoulbmilin lea dorvvastit luonddue |
| keinojen turvaaminen. |
aláhusaid. |
| Lainsäädännöllä on pyritty turvaamaan myös luontaiselinkeinojen tukikohtatarpeet. |
Láhkamearrádusaiguin leat geahččalan dorvvastit maiddái luondduealáhusaid doarjjabáikedárbbuid. |
| MH voi suunnitelman mukaisesti myöntää luontaiselinkeinojen harjoittajalle tukikohdan, jos hakija saa päätoimisen toimeentulonsa luontaiselinkeinoista eli täyttää porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain (45/2000) kriteerit. |
Meahciráđđehus sáhttá plána mielde mieđihit luondduealáhusbargái doarjjabáikki, jos ohcci oažžu iežas ollesáigásaš áigáiboađu luondduealáhusain dahjege deavdá boazodoalu ja luondduealáhusaid ruhtadanlága (45/2000) ákkaid. |
| +Ei muutosta. |
+Eai rievdadusat. |
| Oikeudessa on päätetty, että erityisperusteisen kalastusoikeuden haltija voi rakentaa korvauksetta mökin sen järven rannalle, johon hänellä on kalastusoikeus. |
Rievtti ovddas lea mearriduvvon, ahte sierraákkat guolástanvuoigatvuođa hálddašeaddji sáhttá hukset nuvttá bartta dan jávrri gáddái, masa sus lea guolástanvuoigatvuohta. |
| -Hovioikeuden päätös ei mahdollista mökin |
-Hoavvarievtti mearrádus ii atte vejolašvuođa |
| rakentamista. |
bartta huksemii. |
| +Ei muutosta. |
+Eai rievdadusat. |
| Yleistä Metsähallituksen ei tarvitse tehdä suunnitelmia lainkaan, koska alue ei kuulu Metsähallitukselle. |
GÁRASAVVONA DILÁLAŠVUOHTA 1.10.2002 Almmolaš áššit Meahciráđđehus ii dárbbaš dahkat plána ollege, dasgo guovlu ii gula Meahciráđđehussii. |
| -Nykylainsäädäntö kuitenkin velvoittaa Metsä |
-Dálá láhkamearrádusat goittot geatnegahttet |
| hallituksen laatimaan erämaa-alueille hks:t. +Ei muutosta. |
Meahciráđđehusa dahkat meahcceguovlluid várás dikšun- ja geavahanplánaid. |
| Suunnitelmasta tulee pyytää lausunto kalastuksen ja metsästyksen alkuperäisiltä oikeudenomistajilta, toisin sanoen lapinkylien perillisiltä. |
Plána birra galgá bivdit cealkámuša guolástusa ja meahccebivddu álgoálgosaš vuoigatvuođaoamasteddjiin, nuppiiguin sániiguin lappilašsiiddaid árbbolaččain. |
| MH pyytää lausunnon aina paliskunnalta eikä lapinkyliltä. |
MR bivdá cealkámuša álo bálgosis iige lappilašsiiddain. |
| Korkein oikeus sen sijaan pyytää lausunnon joka asiasta lapinkyliltä. |
Alimus riekti dan sadjái bivdá cealkámuša juohke áššis lappilašsiiddain. |
| -Metsähallitukselle ei ole selvää, mihin oikeus |
-MR:as eai dieđe, man vuoigatvuođaprosessii |
| prosessiin tässä viitataan. |
dás čujuhuvvo. |
| MH kuulee paliskuntaa lakeihin perustuen, ei maaoikeuksien omistajana. |
MR gullá bálgosa lágaid vuođul, ii eananvuoigatvuođaid oamasteaddjin. |
| +Ei muutosta hks:an, mutta lisätään lausuntokierroksen jakeluun alueella toimivat lapinkylä ry:t. |
+Eai rievdadusat; lasihuvvojit cealkámušaidjuohkimii guovllus doaibmi lappilašsiida ro:t. |
| Rantojen päätösoikeuden omistaa se, jolla on kalastusoikeus järviin. |
Gáttiid mearridanvuoigatvuođa oamasta dat, geas lea oamastanvuoigatvuohta jávrriide. |
| Metsähallitus ei saa puuttua tähän omistusoikeuteen, eikä periä vuokraa järvien rannoilla olevista mökeistä. |
Meahciráđđehussii oaččo seahkanit dán oamastanvuoigatvuhtii, iige bearrat láiggu dain barttain, mat leat jávrriid gáttiin. |
| -Metsähallitus toimii kulloisenkin lainsäädännön mukaisesti. |
-MR doaibmá álo láhkamearrádusaid mielde. |
| Silloin jos lakeja muutetaan, muuttaa myös Metsähallitus välittömästi toimintatapojaan. |
Dalle jos lágat rievdaduvvojit, de rievdada maiddái MR dalán doaibmavugiidis. |
| +Ei muutosta. |
+Eai rievdadusat. |
| MH tuhoaa aluetta koskevalla hks:lla kaikki paikallisten oikeudet, koska ei kysy, mitä paikalliset näillä alueilla tekevät. |
MR duššada guvlui guoskevaš plánain buot báikegoddelaččaid vuoigatvuođaid, dasgo ii jeara, maid báikegoddelaččat dáin guovlluin barget. |
| Jos MH estää paikallisten oikeuksien toteutumista, se myös rikkoo ihmisoikeuslakeja. |
Jos Meahciráđđehus hehtte báikegoddelaččaid vuoigatvuođaid ollašuvvama, de dat seammás rihkku olmmošvuoigatvuođalágaid. |
| Suunnitelmia alueelle tekevät asiantuntemattomat henkilöt. |
Guvlui dahket plánaid olbmot, geat eai dovdda ášši. |
| -Hks:t laaditaan osallistavan suunnittelun periaatteella, |
-Plánat dahkkojuvvojit oassálasti plánema prinsihpa vuođul |
| ja esim. juuri tässä kokouksessa MH on kysymässä, mitä paikalliset näillä alueilla tekevät. |
ja ovdamearkka dihte jur dán čoahkkimis Meahciráđđehus lea namalassii jearramin, mainna báikegoddelaččat barget dáin guovlluin. |
| Hks:n yhtenä lähtökohtana on paikallisten oikeuksien turvaaminen. |
Plána oktan vuođđun lea báikegoddelaččaid vuoigatvuođaid dorvvasteapmi. |
| Suunnitelma pyrkii säilyttämään nykyiset elinkeinot, turvaamaan niiden edellytykset ja luomaan uusia kestäviä uontomatkailumahdollisuuksia. |
Plána geahččala bisuhit dálá ealáhusaid, dorvvastit daid vejolašvuođaid ja láhčit ođđa bistevaš vejolašvuođaid luondduturismii. |
| +Ei muutosta. |
+Eai rievdadusat. |
| Laidunalueet eivät kuulu paliskunnalle. |
Guohtonguovllut eai gula bálgosii. |
| MH:n tulee kysyä alueen todellisilta oikeudenomistajilta, lapinkylien perillisiltä, minkälaisia suunnitelmia alueelle tarvitaan. |
MR galgá jearrat guovllu duođalaš vuoigatvuođaoamasteddjiin, lappilašsiiddaid árbbolaččain, makkár plánat guovllu várás dárbbašuvvojit. |
| Paliskunnat on nostettu tärkeimmiksi päätöksentekijöiksi, vaikka niillä ei ole saantoa alueelle, kuten ei Metsähallituksellakaan. |
Bálgosat leat bajiduvvon alimus mearrideaddjin, vaikko dain ii leat oažžun guvlui, nugo ii leat maiddái Meahciráđđehusasge. |
| -Paliskunta ei omista erämaan maita, mutta sen osakkailla |
-Bálggus ii oamas meahcceguovllu eatnamiid, muhto boazo |
| on poronhoitolain mukaan oikeus laiduntaa porojaan erämaaalueella maan omistus- tai hallintaoikeudesta riippumatta. |
doallolága mielde bálgosa osolaččain lea vuoigatvuohta doallat bohccuideaset meahcceguovllus beroškeahttá meahcceguovllu eatnamiid oamastan- ja hálddašanvuoigatvuođain. |
| Enontekiö on kokonaan erityisesti poronhoitoa varten tarkoitettua aluetta, missä maata ei saa käyttää niin, että siitä aiheutuu huomattavaa haittaa porotaloudelle (848/1990, 2 §). |
Dán guovllu eatnamiid ii oaččo geavahit nu, ahte dat čuhcet sakka boazodollui. (Boazodoalloláhka 848/1990, 2 §) +Eai rievdadusat. |
| Kalavesien hoito ja kalastus Kaloja saa istuttaa ja pitääkin, koska Metsähallitus on ”velan puolella”; mutta ei saa istuttaa väärää kalaa. |
Guollečáziid dikšun ja guolástus Guliid oažžu gilvit ja galgáge gilvit, dasgo Meahciráđđehus lea ”velggolaš”, muhto ii oaččo gilvit boastto guliid. |
| Pitkäjärveen ei ole istutettu kalaa, vaikka siitä on pyydetty kaikki kalat pois. |
Guhkesjávrái eai leat gilvojuvvon guolit, vaikko dat lea bivdojuvvon guorusin. |
| Lavijokeen pitäisi istuttaa taimenta. |
Lávejohkii galggašii gilvit dápmohiid. |
| -Hks:ssa on maininta tarkemman kalavesien käyttö- ja |
geavahan- ja dikšunplána guollečáziid várás. |
| hoitosuunnitelman tekemisestä, ja nyt käsillä olevassa yleisen tason suunnitelmassa ei kannata mennä näin tarkkoihin yksityiskohtiin. |
Nuba dán oppalaš plánas ii gánnát beare dárkilit guorahallagoahtit ášši. |
| Lavijoki on erämaa-alueen rajan ulkopuolella, mutta hks:n linjauksena on ensisijaisesti saada Lavijoen kaltaisten jokien luontainen kalakanta kasvamaan. |
Lávejohka lea guovllu olggobealde, muhto plána váldojurddan lea vuosttažettiin ealáskahttit Lávejoga láhkásaš jogaid eamiguollenáli. |
| +Ei muutosta. |
+Eai rievdadusat. |
| Riistanhoito ja metsästys Haluttiin tietää riekon ansapyynnin järjestämisestä. |
GÁRASAVVONA DILÁLAŠVUOHTA 1.10.2002 Fuođđodikšun ja meahccebivdu Háliidedje diehtit rievssaha gárdebivddu lágideamis. |
| Riistakanta oli hyvä ennen MH:n tuloa alueelle. |
Fuođđonálli lei buorre ovdalgo MR bođii guvlui. |
| MH:n tarkoituksena on tuhota alueen alkuperäinen kulttuuri mm. tuhoamalla riekonpyyntipaikkoja. |
Meahciráđđehusa ulbmilin lea duššadit guovllu álgoálgosaš kultuvrra ee. duššademiin rievssatbivdobáikkiid. |
| MH:n työntekijät pelottelevat riekot pois alueelta, koska he eivät itse osaa kulkea siellä. |
Meahciráđđehusa bargit gavdnjejit rievssahiid eret guovllus, dasgo eai máhte johtit doppe. |
| -Suunnitelma mahdollistaa nykyisten metsästyskäytäntöjen |
-Plána addá vejolašvuođa joatkit dálá meahccebivdo |
| jatkumisen myös riekon ansapyynnin osalta. |
vieruiguin maiddái rievssaha gárdebivddu hárrái. |
| Mikäli lainsäädäntö muuttuu, muuttuu käytäntö vastaavasti myös erämaa-alueella. |
Jos láhkamearrádusat rivdet, de rivdet maiddái bivdovierut meahcceguovllus. |
| MH:lla on melko vähän maastotyöntekijöitä Enontekiöllä ja he ovat itse kaikki paikkakuntalaisia, alueen hyvin tuntevia. |
Meahciráđđehusas leat viehka unnán meahccebargit Eanodagas ja sii leat buohkat báikegoddelaččat, geat dovdet bures guovllu. |
| +Ei muutosta. |
+Eai rievdadusat. |
| Rauhoitetaanko suunnitelmassa alueita metsästykseltä? |
Ráfáidahttojitgo plánas guovllut meahccebivddus? |
| -Valtionmailla ei rajoiteta paikkakuntalaisten harjoittamaa |
-Stáhtaeatnamiin eai gáržžit báikegoddelaččaid bivddu. |
| pyyntiä. |
bivddus gal sáhttá Meahciráđđehus mearridit. |
| Erämaalaissa ei säädetä suoraan mitään metsästyksestä. |
Meahcceguovlolágas (62/1991) eai mearrit njuolgga maidege meahccebivddus. |
| +Ei muutosta. |
+Eai rievdadusat. |
| Puuston käyttö Polttopuun ottamisen erämaa-alueelta pitäisi olla paikkakuntalaisille vapaata ja maksutonta. |
Muoradaga geavaheapmi Báikegoddelaččat galggašedje oažžut váldit meahcceguovllus boaldinmuora friddja ja nuvttá. |
| On olemassa asiakirjoja, jotka todistavat oikeudesta ottaa vapaasti polttopuuta. |
Gávdnojit áššegirjjit, mat duođaštit vuoigatvuođas váldit friddja boaldinmuora. |
| Näin on päätetty maaoikeudessa. |
Ná lea mearriduvvon eananrievttis. |
| -Metsähallituksen tulkinta nykylainsäädännöstä on, että Metsä |
-Meahciráđđehus dulko dálá láhkamearrádusaid nu, ahte |
| hallitus on velvollinen perimään polttopuista käyvän hinnan. |
dat lea geatnegahtton bearrat boaldinmuoras govttolaš mávssu. |
| Suunnitelmassa turvataan paikallisten ihmisten polttopuunsaanti erämaa-alueelta. |
Plánas dorvvastuvvo báikegoddelaččaid boaldinmuorrafidnen meahcceguovllus. |
| +Ei muutosta. |
+Eai rievdadusat. |
| Luontomatkailu ja virkistyskäyttö Metsähallituksen ei tule kunnostaa autiotupia, vaan ne pitää luovuttaa paikkakuntalaisille. |
Luondduturisma ja lustageavaheapmi Meahciráđđehus ii galgga ordnet ávdin- stobuid, muhto galgá luohpadit daid báikegoddelaččaide. |
| -Metsähallitus toimii nykylainsäädännön mukaisesti, ja autiotuvat |
-Meahciráđđehus doaibmá dálá láhkamearrádusaid mielde, |
| ovat nykyisellään valtion omaisuutta. |
ja ávdinstobut leat dálge stáhta opmodat. |
| +Ei muutosta. |
+Eai rievdadusat. |
| Liikenne ja liikkuminen Hks-luonnoksesta puuttuu tievaraus Syväjärveltä Norjaan. |
Johtalus ja johtaleapmi Plánaárvalusas váilu geaidnovárren Čiekŋalisjávrris Norgii. |
| Alueella on kulkenut tie jo satoja vuosia. |
Guovllus lea leamaš geaidnu juo čuđiid jagiid. |
| Tien tekeminen olisi koko paikkakunnan etu, mutta hettalaiset pelkäävät, että heiltä vähenisivät matkailijat tien tekemisen myötä. |
Geainnu ráhkadeamis ávkašuvašii oppa báikegoddi, muhto heahttálaččat ballet ahte sis geahppánivčče mátkkálaččat, jos ráhkaduvvo dákkár geaidnu. |
| -Sama asia on tullut esille jo edellisessä kokouksessa, mutta |
-Seamma ášši lea leamaš ovdan juo ovddit čoahkkimis, |
| esille on tullut myös tietä vastustavia kommentteja, ks. myös alla. |
muhto ovdan leat boahtán maiddái geainnu vuostálasti kommeanttat, gč. maiddái vuolábealde. |
| Tien rakentaminen ei ole Metsähallituksen päätettävissä oleva asia. |
Geainnu ráhkadeamis sáhttá mearridit Meahciráđđehus. |
| Alue on perustettu erämaa-alueeksi, ja tien rakentaminen erämaa-alueelle vaatii valtioneuvoston luvan. |
Guovlu lea vuođđuduvvon meahcceguovlun, ja geainnu ráhka- deapmái meahcceguvlui galgá leat stáhtaráđi lohpi. |
| +Ei muutosta. |
+Eai rievdadusat. |
| Syväjärveltä Norjaan ei pidä rakentaa tietä. |
Geainnu Čiekŋalisjávrris Norgii ii galgga ráhkadit. |
| Se veisi alueelta erämaan rauhan. |
Geaidnu dolvvošii meahcceguovllu ráfi. |
| -Erämaalain mukainen esitys. |
-Árvalus lea meahcceguovlolága (62/1991) mielde. |
| +Ei muutosta. |
+Eai rievdadusat. |
| Syväjärvelle menevä alkuperäinen tie on huono ja menee koko ajan huonompaan kuntoon. |
Čiekŋalisjávrái manni álgoálgosaš geaidnu lea heajos ortnegis ja fuotnána oppa áigge. |
| Kunnon tie estäisi maaston tuhoutumisen. |
Albma geaidnu hehttešii eatnamiid gollama. |
| Hietajoen vartta menevä reitti on paremmassa kunnossa. |
Jiehtájotráigge manni johtolat lea buoret ortnegis. |
| -Ks. yllä. |
-Gč. bajábealde. |
| +Ei muutosta. |
+Eai rievdadusat. |
| Lavivaaran ja Syväjärven välille saisi kunnostaa idän puoleisen, vanhan Tiehallinnon ylläpitämän polun ja toisen reitin poistaa kokonaan. |
Lávvári ja Čiekŋalisjávrri gaskii sáhtášii ordnet nuorttabeale boares máđija, man Geaidnohálddahus bajásdoallá. Nuppi johtolaga sáhtášii oalát jávkadit. |
| Vanha Tiehallinnon ylläpitämä reitti, joka kulkee kivikkoja pitkin, on parempi kuin hiekkaharjuja pitkin Hietajoen varressa kulkeva tie. |
Boares johtolat, man Geaidnohálddahus bajásdoallá, manná juovvaeatnamiid mielde ja lea danin buoret go Jiehtájotráigge manni geaidnu, mii manná sáttobuolžžaid mielde. |
| -Ko. polku kuuluu edelleen Tiehallinnolle. |
-Guoskevaš máđidja gullá ainge Geaidnohálddahussii. |
| on sopinut Tiehallinnon kanssa työryhmän perustamisesta. |
Meahciráđđehus lea soahpan Geaidnohálddahusain bargojoavkku ásaheamis. |
| Työryhmän tehtävänä olisi päättää tärkeimmistä ja pikaisinta kunnostusta vaativista kohteista. |
Bargojoavkku bargun livččii mearridit deháleamos ja hohpoleamos čuozáhagain, mat galget ordnejuvvot. |
| +Muutos on tehty suunnitelmaan siten, että Hietajoen varressa kulkeva ura on poistettu kartalta. |
+Rievdadus lea dahkkojuvvon plánii nu, ahte Jiehtájotráigge manni vuojáhat lea jávkaduvvon eret kárttas. |
| Käyttöoikeuksien vuokraus ja luovutus Riekonpyytäjät tarvitsevat erämaassa tukikohtia. |
Geavahanvuoigatvuođaid láigoheapmi ja luohpadeapmi Rievssatbivdit dárbbašit meahcceguovllus doarjjabáikkiid. |
| harjoittaja) voidaan myöntää oikeus pysyvän tukikohdan perustamiseen. |
-Dušše ámmátrievssatbivdiide sáhttá mieđihit vuoigatvuođa bistevaš doarjjabáikki vuođđudeapmái. |
| +Ei muutosta. |
+Eai rievdadusat. |
| Käyttöoikeuksien vuokraus ja luovutus Paikkakuntalaiset eivät aio maksaa vuokraa erämaa-alueella sijaitsevista tukikohdista vaan käyvät kaikki käräjillä. |
GÁRASAVVONA DILÁLAŠVUOHTA 1.10.2002 Geavahanvuoigatvuođaid láigoheapmi ja luohpadeapmi Báikegoddelaččat eai áiggo máksit láiggu meahcceguovllus leahkki doarjjabáikkiin muhto áigot buohkat gearreguššat. |
| -Metsähallitus on nykylainsäädännöllä velvoitettu perimään tuki |
-Meahciráđđehus lea dálá láhkamearrádusaid vuođul geatnegahtton |
| kohdista käyvän vuokran. |
bearrat doarjjabáikkiin govttolaš láiggu. |
| Jos lakeja muutetaan, muuttaa myös Metsähallitus välittömästi toimintatapojaan. |
Jos lágat rievdaduvvojit, de rievdada maiddái Meahciráđđehus dalán doaibmavugiidis. |
| +Ei muutosta. |
+Eai rievdadusat. |
| Luonnonsuojelu Olisi parempi, mikäli Metsähallitus tekisi jotakin luonnon puolesta. |
Luonddusuodjaleapmi Livččii buoret, jos Meahciráđđehus dagašii juoidá luonddu beales. |
| -Suunnitelmassa on lukuisia esityksiä, joilla pyritään säilyttämään |
-Plánas leat moanat árvalusat, maiguin Meahciráđđehus geahččala |
| alueen luontoarvoja tai lisäämään niitä. |
seailluhit guovllu luondduárvvuid dahje lasihit daid. |
| +Ei muutosta. |
+Eai rievdadusat. |
| Kulttuuriarvojen suojelu ja hoito MH voi turvata saamelaiskulttuuria, mutta ei muiden kustannuksella. |
Kulturárvvuid suodjaleapmi ja dikšun Meahciráđđehus sáhttá bargat sámekultuvrra ovdii, muhto ii nu ahte earát masset dan dihte juoidá. |
| Erämaalain 1. pykälässä oleva ”saamelaiskulttuurin turvaaminen” pitäisi muuttaa muotoon ”alkuperäisväestön kulttuurin turvaaminen”. |
Meahcceguovlolága 1. paragráfa doahpaga ”sámekultuvrra dorvvasteapmi” galggašii rievdadit hápmái ”eami- ássiid kultuvrra dorvvasteapmi”. |
| -MH noudattaa suunnittelussa kaikkia voimassa olevia lakeja |
-Meahciráđđehus váldá vuhtii plánemis buot dálá lágaid ja |
| ja asetuksia sekä pyrkii olemaan esityksissä oikeudenmukainen. |
ásahusaid ja geahččala leat árvalusain vuoiggalaš. |
| Hks:n tehtävä ei ole lähteä esittämään muutoksia lainsäädäntöön. |
Plána ulbmilin ii leat rievdadišgoahtit láhkamearrádusaid. |
| Hks:ssa todetaan alueen kulttuuriarvojen suojelun tavoitteena olevan mm. alueen perinteisen luonnonkäytön turvaaminen. |
Plánas gávnnahuvvo guovllu kulturárvvuid suodjaleami ulbmilin ee. dorvvastit guovllu árbevirolaš luonddugeavaheami. |
| +Ei muutosta. |
+Eai rievdadusat. |
| Yleistä saamelaislainsäädännöstä Metsähallitus on ainoa yksittäinen viranomainen, jolla on lain tasolla annettu velvoite turvata saamelaiskulttuurin harjoittamisen edellytykset luonnonvarojen hoidossa. |
LÁGASMEARRIDUVVON RÁĐĐÁDALLAN SÁMEDIKKIIN HEAHTÁS 17.12.2002 Almmolaš áššit sámeláhkaásaheamis Meahciráđđehus lea áidna ovttaskas eiseváldi, mii lea lága dásis geatnegahtton dorvvastit sámekultuvrrain bargama vejolašvuođad luondduriggodagaid dikšumis. |
| +Metsähallitus-lain tuomat velvoitteet on täydennetty suunnitelmaan. |
+Meahciráđđehuslága mielddisbuktin geatnegahttimat leat lasihuvvon plánii. |
| Maankäyttö- ja rakennuslakiin sekä ko. lakiin perustuvaan valtioneuvoston päätökseen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tulee viitata myös saamelaiskulttuurin osalta. |
Eanangeavahan- ja huksenláhkii ja guoskevaš láhkii vuođđuduvvi stáhtaráđi mearrádussii váldegottálaš guovlluidgeavahanulbmiliin galgá čujuhit maiddái sámekultuvrra hárrái. |
| Näistä pitäisi tuoda esille saamelaisten asema selvemmin ja pohtia suunnitelmassa näiden oikeusvaikutuksia. |
Dáin galggašii váldit ovdan sámiid sajádaga čielgaseappot ja guorahallat plánas dáid vuoigatvuođaváikkuhusaid. |
| +Täydennetty suunnitelmaan. |
+Lasihuvvui plánii. |
| Vyöhykkeistäminen Tässä suunnitelmassa vyöhykkeet vaikuttavat positiivisemmin saamelaiskulttuurin säilymisen edellytyksiin kuin aiemmissa erämaa-alueiden hoito- ja käyttösuunnitelmissa. |
Avádatjuohku Dán plánas avádagat váikkuhit buorebut sámekultuvrra seailunvejolašvuođaide go meahcceguovlluid ovddit dikšun- ja geavahanplánain. |
| Negatiivista on se, että myös syrjävyöhykkeillä on sallittu tietyin rajoituksin matkailun liiketoiminta. |
Heajos bealli lea dat, ahte maiddái boaittobealeavádagas oažžu dihto ráddjehusaiguin jođihit gávppálaš fitnodatdoaimma. |
| -Metsähallituksen tehtävä on myös erämaa-alueilla sovittaa |
-Meahciráđđehusa bargun lea maiddái meahcceguovlluin heivehit |
| yhteen luonnonvarojen hoito, käyttö ja suojelu siten, että luontaiselinkeinojen ja saamelaiskulttuurin edellytykset turvataan. |
luondduriggodagaid dikšuma, geavaheami ja suodjaleami nu, ahte vejolašvuođat bargat luondduealáhusaiguin ja sámekultuvrrain dorvvastuvvojit. |
| Hks:n sallima matkailun liiketoiminta on tämän vuoksi erittäin rajoitettua koko erämaassa, ja rajoitetuinta se on syrjävyöhykkeellä. |
Plánas suvvojuvvon gávppálaš turisma lea dan dihte viehka unnán oppa meahcceguovllus, ja buot eanemus dat lea gáržžiduvvon boaittobealeavádagas. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Porotalous Maatalouspolitiikkaa tulisi tarkistaa poroelinkeinon osalta. |
Boazodoallu Eanandoallopolitihka galggašii dárkkistit boazoealáhusa hárrái. |
| Kansain- välinen lainsäädäntö antaa tähän mahdollisuudet. |
Riikkaidgaskasaš láhkamearrádusat addet dása vejolašvuođaid. |
| Poronhoidon tuki tulisi saada tasoltaan vastaamaan muita maatalouden tukimuotoja, sitä kautta laitumet säästyisivät. |
Boazodoalu doarjaga dási galggašii oažžut vástidit eanandoalu eará doarjjahámiid, vai guohtoneatnamat seastašuvašedje. |
| Laidunten säilyminen on tärkeämpää kuin laidun ”Eläinkohtaisen tuen vaikutukset eloporomääriin ja porolaidunten kuntoon tulisi tutkia. |
Guohtoneatnamiid seailun lea dehálet go guohtoneanandutkamušat, mat eai daninassii mearkkaš nu ollu. +Lasihuvvui plána ávžžuhusaide: ”Ealliguovdasaš doarjaga váikkuhusaid boazodollui galggašii dutkat. |
| Peruste: EY:n päätöslauselma A4-0073/99. Poronhoidon tuki tulisi saada tasoltaan vastaamaan muita maatalouden tukimuotoja; |
Ágga: EO:a cealkámuš A4-0073/99. Boazodoalu doarjaga galggašii oažžut dási dáfus vástidit eanandoalu eará doarjjahámiid, vai guohtoneatnamat seastašuvašedje.” |
| Koiravaljakkotoiminnan mahdolliset haitat porotaloudelle tulisi tutkia ensi tilassa. |
Beanavuodjindoaimma vejolaš heajos beliid boazodollui galggašii farggamusat dutkagoahtit. |
| +Lisättiin suunnitelman suositukseksi: ”Erityisen kiireisiä tutkimusaiheita ovat – – moottorikelkkailun ja koiravaljakkotoiminnan mahdolliset haitat porotaloudelle.” |
+Lasihuvvui plána ávžžuhussii: ”Erenoamáš hohpolaš dutkanfáttát leat – – mohtorgielkkástallama ja beanavuodjindoaimma vejolaš heajos bealit boazodollui.” |
| Riistanhoito ja metsästys Sekä kehittämis- että seurantatoimintaan tulisi ottaa selkeämmin mukaan saamelaiskäräjät. |
LÁGASMEARRIDUVVON RÁĐĐÁDALLAN SÁMEDIKKIIN HEAHTÁS 17.12.2002 Fuođđodikšun ja meahccebivdu Sihke ovddidan- ja čuovvundoibmii galggašii váldit čielgaseappot mielde sámedikki. |
| -Kulttuuriarvojen suojelun ja hoidon seurannassa saamelaiskäräjät |
-Kulturárvvuid suodjaleami ja dikšuma čuovvumis sámediggi |
| on suunnitelmaluonnoksessa mukana. |
lea plánaárvalusas mielde. |
| +Lisättiin saamelaiskäräjät riistanhoidon ja metsästyksen kehittämis- ja seurantatoimintaan. |
+Lasihuvvui sámediggi fuođđodikšuma ja meahccebivddu ovddidan- ja čuovvundoibmii. |
| Täsmennetään vielä: ”Yhdessä Käsivarren paliskunnan, Enontekiön riistanhoitoyhdistyksen ja paikallisten metsästyksestä ainakin osan toimeentulostaan saavien matkailuyrittäjien kanssa Metsähallitus kehittää ulkopaikkakuntalaisten harjoittamaa metsästystä – –”. |
Dárkkálmuhtto dasa lassin: ”Ovttas Giehtaruohttasa bálgosiin, Eanodaga fuođđodikšunovttastusain ja meahccebivddus goittot oasi áigáiboađusteaset oažžu turistafitnodagatolbmuiguin Meahciráđđehus ovddida olgobáikegoddelaččaid meahccebivddu – –”. |
| +Muutos on tehty. |
+Rievdaduvvon. |
| Malminetsintä ja kaivostoiminta Kaivostoimintaa koskevaa KHO:n ratkaisua on eräiltä osin tulkittu puutteellisesti: suosituksissa tulisi olla neuvotteluvelvoite paliskunnan/saamelaiskäräjien kanssa. |
Málbmaohcan ja ruvkedoaibma Alimus hálddahusrievtti čoavddus ruvkedoaimma hárrái lea muhtun muddui dulkojuvvon váilevaččat: ávžžuhusain galggašii leat ráđđádallangeatnegasvuohta bálgosiin /sámedikkiin. |
| +Lisättiin suunnitelman suositukseksi: ”Työ- ja elinkeinoministeriön on neuvoteltava alueen paliskunnan ja saamelaiskäräjien kanssa valtauslupahakemuksista. |
+Lasihuvvui plána ávžžuhusaide, ahte ”Bargo- ja ealáhusministeriija galgá ráđđádallat guovllu bálgosiin ja sámedikkiin rogganváldinlohpeohcamušain. |
| Peruste: KHO:n päätös 31.3. 1999 ja Laki saamelaiskäräjistä (974/1995)”. |
Ágga: Alimus hálddahusrievtti mearrádus 31.3.1999 ja sámediggeláhka (974/1995)”. |
| Luontomatkailu ja virkistyskäyttö Mistä on kotoisin ”virkistyskäytön” käsite, joka on maastoliikennettä ja liiketoimintaa? |
Luondduturisma ja lustageavaheapmi Gos lea roggojuvvon doaba ”lustageavaheapmi”, go lea sáhka meahccejohtalusas ja fitnodatdoaimmas? |
| -Tällaista määritelmää käytetään useissa eri tutkimuksissa; |
-Dákkár meroštallama geavahit moanain dutkamušain. Maŋimuš dákkár |
| mm. luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun kehittämistyöryhmä, joka laati ehdotuksen Paavo Lipposen II hallituksen hallitusohjelmassa mainituksi työllisyyttä tukevaksi ohjelmaksi. |
meroštallama Suomas lea geavahan Luonddu lustageavaheami ja luondduturismma ovddidanbargojoavku, mii dagai evttohusa Paavo Lipponena II ráđđehusa ráđđehusprográmmas namuhuvvon barggolašvuođa doarju prográmman. |
| +Lisättiin lukuun seuraava teksti: ”Tällaiseen luonnon virkistyskäytön laajaan määritelmään on päätynyt muun muassa luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun kehittämistyöryhmä (Ympäristöministeriö 2002b). |
+Lasihuvvui teaksta: ”Dákkár luonddu lustageavaheami viiddis meroštallama lea geavahan earret eará Luonddu lustageavaheami ja luondduturismma ovddidanbargojoavku (Birasministeriija 2002b). |
| ” Teoksen viitetiedot lisättiin lähdeviitteisiin. |
” Girjji čujuhusdieđut lasihuvvojedje girjjálašvuhtii. |
| Liikenne ja liikkuminen Mikään laki ei velvoita Metsähallitusta myöntämään lupia kaupallisiin koiravaljakkosafareihin. |
Johtalus ja johtaleapmi Ii mihkkege lágaid geatnegahte Meahciráđđehusa mieđihit lobiid gávppálaš beanavuodjinsafáraide. |
| Saamelaiskäräjien kanta on se, että vetokoiria ei tarvita ensimmäistäkään heikentämään saamelaisten asemaa entisestään. |
Sámedikki mielas vuodjinbeatnagiidda ii leat ollege dárbu heajosmahttit ovddežisge sámiid sajádaga. |
| -Nykylinjaus on, että yrittäjien toiminta on luvanvaraista; |
-Dálá vuogi mielde fitnodagaid doibmii galgá leat lohpi. |
| yksityisten koira |
Priváhtaolbmuid beana |
| valjakoihin ei Metsähallitus voi puuttua muutoin kuin tupien käytön osalta. |
vuodjindoibmii MR ii sáhte seahkanit eará go barttaid geavaheami hárrái. |
| +Lisättiin hks:n suosituksiin (luku 11.2. 2): ”Koiravaljakoilla liikkumisen säännöt pitäisi selvittää mahdollisia lainsäädäntömuutoksia varten. |
+Lasihuvvui plána ávžžuhusaide (lohku 11.2.2): ” Beanavuodjindoaimma njuolggadusaid galggašii čielggadit vejolaš láhkaásahanrievdadusaid várás. |
| Peruste: Koiravaljakoilla liikkuminen on yleistynyt ja siksi kaivataan selkeämpää lainsäädäntöä tästä liikkumismuodosta. |
Ágga: Beanavuodjindoaibma lea šaddan dábáleabbon ja danin galggašedje leat čielgaset láhkamearrádusat dán johtalanhámis. |
| Asian selvittämistä kannattavat saamelaiskäräjät, paliskunnat, Paliskuntain yhdistys, Metsähallitus ja saamelaisten kotiseutualueella toimivat koiravaljakkoyrittäjät.” |
Ášši čieggadeami guottihit sámediggi, bálgosat, Bálgosiid ovttastus, Meahciráđđehus ja sámiid ruovttuguovllus doaibmi beanavuodjinfitnodagat.” |
| Opetus ja tutkimus Saamelaisten kestävän kehityksen ohjelmaa voisi hyödyntää suunnitelmassa enemmän, esim. saamelaisten perinteisen tietämyksen hyödyntäminen. |
Oahpahus ja dutkan Sámiid bistevaš ovdáneami prográmma sáhtášii atnit plánas eanet ávkin, omd. dákko sáhtášii ávkkástallat sámiid árbevirolaš dieđuiguin. |
| Sen tulisi olla käytettävissä rinnan tutkimustiedon kanssa. |
Dat galggašedje geavahuvvot raddálagaid dutkandieđuiguin. |
| +Täydennetty suunnitelmaan. |
+Lasihuvvui plánii. |
| Suunnitelman vaikutusten arviointi / Sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset Koiravaljakoista kertovaan kohtaan tulisi lisätä: ”Omaehtoiseen koiravaljakkotoimintaan Metsähallitus ei nykyisellään voi puuttua.” |
Plána váikkuhusaid árvvoštallan / Sosiálalaš ja kultuvrralaš váikkuhusat Beanavuodjimis muitaleaddji čuoggái galggašii lasihit: ”Iešráđálaš beanavuodjindoibmii Meahciráđđehus ii sáhte dálá dilis seahkanit.” |
| +Muutos on tehty. |
+Rievdaduvvon. |
| LAKISÄÄTEINEN NEUVOTTELU SAAMELAISKÄRÄJIEN KANSSA KOSKIEN KALDOAIVIN ERÄMAAALUEEN JA SAMMUTTIJÄNGÄN–VAIJOENJÄNGÄN SOIDENSUOJELUALUEEN HKS:A 21.8. |
LÁGASMEARRIDUVVON RÁĐĐÁDALLAN SÁMEDIKKIIN GÁLDDOAIVVI MEAHCCEGUOVLLU JA SÁMMOTJEAKKI–VADJOTJEAKKI JEKKIIDS. GUOVLLU DIKŠUN- JA GEAVAHANP. |
| 2003 Saamelaiskäräjät toivovat neuvottelussa esille tulleita asioita otettavaksi huomioon myös muissa saamelaisten kotiseutualueelle laadittavissa suunnitelmissa, joten tässä käsitellään ne neuvottelussa esille tulleet muutosehdotukset, jotka koskevat myös Tarvantovaaran erämaa-aluetta. |
BIRRA 21.8.2003. Sámediggi sávvá, ahte ráđđádallamiin ovdanboahtán áššit váldojuvvojit vuhtii maiddái dain eará dikšun- ja geavahanplánain, mat dahkkojuvvojit sámiid ruovttuguovllu várás. Nuba dákko gieđahallojit dat ráđđádallamiin ovdanboahtán rievdadusevttohusat, mat gusket maiddái Darvvatvári meahcceguvlui. |
| Suomen erämaat Saamen kielessä ei ole sanaa erämaa. |
Suoma meahcceguovllut Sámegielas ii leat sátni meahcceguovlu. |
| Olisi korjattava teksti luvussa Suomen erämaat. |
Galggaši divvut teavstta dáin osiin logus Suoma meahcceguovllut. |
| +Muutettu ko. lause suunnitelmaan seuraavasti: ”Saamen kielessä ei ole suomen kielen erämaa -sanaa vastaavaa käsitettä.” |
+Rievdaduvvon guoskevaš cealkka plánii čuovvovaččat: ”Sámegielas ii leat sátni, mii vástidivččii suomagiela sáni erämaa.” |
| Hoidon ja käytön tavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain osalta valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden sisältöön on lisätty asioita, joita siellä ei ole ja tavoitteista jätetty pois saamelaisten kotiseutualuetta koskeva määräys. |
LÁGASMEARRIDUVVON RÁĐĐÁDALLAN SÁMEDIKKIIN 21.8.2003. Dikšuma ja geavaheami ulbmilat Eanangeavahan- ja huksenlága hárrái váldegottálaš guovlluidgeavahanulbmiliid sisdollui leat lasihuvvon áššit, mat dohko eai gula ja ulbmiliin lea guđđojuvvon eret sámiid ruovttuguvlui guoskevaš mearrádus. |
| +Täydennetty suunnitelmaan. |
+Dievasmahtton plánii. |
| Saamelaiskulttuurin harjoittamiseen lasketaan kuuluviksi perinteiset elinkeinot kuten poronhoito, kalastus ja metsästys. |
Sámekultuvrrain bargamii lohkkojit árbevirolaš ealáhusat dego boazodoallu, guolástus ja meahccebivdu. |
| +Lisätty suunnitelmaan. |
+Lasihuvvon plánii. |
| Luontomatkailu ja virkistyskäyttö Jos Metsähallituksen tupien käyttötarkoitus muuttuu, olisi siitä neuvoteltava ao. alueen paliskunnan kanssa. |
Luondduturisma ja lustageavaheapmi Jos Meahciráđđehusa barttaid geavahanulbmil rievdá, de das galggašii ráđđádallat guoskevaš guovllu bálgosiin. |
| +Lisätty suunnitelmaan, että neuvotellaan muutoksista Käsivarren paliskunnan kanssa. |
+Lasihuvvon plánii, ahte rievdadusaid birra ráđđádallo Giehtaruohttasa bálgosiin. |
| Liikenne ja liikkuminen Virkistysmoottorikelkkailusta voi aiheutua poronhoidolle enemmän kuin harmia. |
Johtalus ja johtaleapmi Lustamohtorgielkkástallan sáhttá hui sakka čuohcit boazodollui. |
| +Muutettu suunnitelmaan: ”– – voi aiheutua poronhoidolle myös haittaa ja vahinkoa.” |
+Rievdaduvvon plánii: ”– – sáhttá dagahit boazodollui maiddái heađuštusaid ja vahága.” |
| Luontaiselinkeinotukikohtien sopimukset tehdään toistaiseksi voimassa oleviksi. |
Luondduealáhusdoarjjabáikkiid soahpamušat dahkkojuvvojit nu, ahte dat leat doaisttážii fámus. |
| -Suunnitelmaluonnoksessa oli virheellisesti, että luontais |
-Plánaárvalusas lei boastut, ahte luondduealáhusdoarjja |
| elinkeinotukikohtien sopimukset tehdään määräajaksi. |
báikkiid soahpamušat dahkkojuvvojit mearreáigái. |
| +Asia korjattu suunnitelmaan ja kohtaa muutenkin täydennetty. |
+Ášši lea divvojuvvon plánii ja dát čuokkis lea muđuige dievasmahtton. |
| +Talviaikaisen moottorikelkkalupakäytännön kuvausta on täsmennetty ohjeistusta vastaavaksi. |
+Dálvviáigásaš mohtorgielkálohpevuohki lea govviduvvon dárkileappot rávvagiid mielde. |
| Vyöhykkeistämistaulukkoon muutettiin kohtaan ulkopaikkakuntalaisten moottorikelkkailusta: ”talviaikaisen maastoliikennelupakäytännön mukaisesti” sekä syrjä- että virkistysvyöhykkeellä. |
Avádatjuohkotabellii rievdaduvvui čuoggái olgobáikegoddelaččaid mohtorgielkkástallamis: ”Dálvviáigásaš mohtorgielkálohpevuogi mielde” sihke boaittobeale- ja lustageavahanavádagas. |
| Kalavesien hoidon kustannusten tulisi näkyä alueen vuotuisissa hoidon ja käytön kustannuksissa. |
Guollečáziid dikšungolut galggašedje oidnot guovllu jahkásaš dikšun- ja geavahangoluin. |
| +Lisätty suunnitelmaan. |
+Lasihuvvon plánii. |
| Euroopan unionin komissio hyväksyi Tarvantovaaran erämaa-alueen Natura 2000 -suojelualueverkostoon 22.12. |
Eurohpá uniovnna kommišuvdna dohkkehii Darvvatvári meahcceguovllu Natura 2000 -suodjalanguovlofierpmádahkii 22.12.2003 |
| 2003 luontodirektiivin perusteella. |
luondodirektiivva vuođul. |
| +Asia on päivitetty suunnitelman kaikkiin kohtiin, joissa aiemmin todettiin, että alue kuuluu Natura 2000 -suojelualueverkoston Suomen ehdotukseen. |
+Ášši lea beivejuvvon plánii buot čuoggáide, main ovdal gávnnahuvvui, ahte guovlu gullá Natura 2000 -suodjalanguovlofierpmádaga Suoma evttohussii. |
| Vuonna 2003 Käsivarren paliskunnalla ilmeni tarve uudelle poroerotusaidalle Kultiman suunnalla. |
2003:s Giehtaruohttasa bálgosis bođii ovdan dárbu ođđa rátkingárdái Gulddáma guovllus. |
| He tekivät Metsähallituksen kanssa sopimuksen 7 ha:n vuokra-alueesta Sarvivaaran eteläpuolelle, n. 3 km erämaa-alueen rajalta ja Kultiman kylältä pohjoiseen (kuva 5). |
Sii dahke Meahciráđđehusain soahpamuša 7 ha:a láigoguovllus Sarvivaara lulábeallai sullii 3 km meahcceguovllu rájis ja Gulddáma gilis davásguvlui (govva 5). |
| Koska kyseessä on samalla myyntiaita, jolta teurasporot kuljetetaan eteenpäin elävinä, tarvittiin erotusaidalle asti myös tieyhteys. |
Go jearaldagas lea seammás vuovdin-gárdi, mas njuovvanbohccot fievrriduvvojit ovddosguvlui eallinaga, de dárbbašuvvui rátkingárdái maiddái geaidnooktavuohta. |
| -Erämaalain yksi tavoite on porotalouden edellytysten |
-Meahcceguovlolága (62/1991) oktan ulbmilin lea dorvvastit |
| turvaaminen, joten MH myöntää luvat porotalouden rakenteille paliskunnan hakemuksesta. |
boazodoalu vejolašvuođaid, ja nuba Meahciráđđehus mieđiha lobiid boazodoalu rusttegiidda bálgosa ohcama vuođul. |
| Tien rakentaminen vaatii kuitenkin valtioneuvoston poikkeusluvan. |
Geainnu ráhkadeapmi gáibida goittot stáhtaráđi spiehkastatlobi. |
| Tiehankkeesta kuultiin MH:n Enontekiön yhteistyöryhmää ja saamelaiskäräjiä, ja molemmat tahot puolsivat hanketta. |
Geaidnofitnu birra gulle Eanodaga ovttasbargojoavkku ja sámedikki, ja guktot guottihedje fitnu. |
| Kun lisäksi Natura-arvioinnin tarveharkinnassa ei ilmennyt merkittäviä vaikutuksia niille luontotyypeille tai lajeille, joiden perusteella alue on liitetty Naturaverkostoon, MH antoi puoltavan lausunnon hankkeesta tässä tapauksessa (kyseessä lyhyen ja porotalouden kannalta tarpeellisen huoltotien osuuden rakentamisesta) päättävälle ympäristöministeriölle. |
Natura-árvvoštallama dárboguorahallamis eai maiddái boahtán ovdan mearkkašahtti váikkuhusat daidda luondotiippaide dahje šlájaide, maid vuođul guovlu lea laktojuvvon Natura-fierpmádahkii. Nuba Meahciráđđehus attii guottiheaddji cealkámuša dán fitnus (jearaldat lea oanehis ja boazodoalu dáfus dárbbašlaš fuolahangeainnu ráhkadeamis) áššis mearrideaddji birasministeriijai. |
| Suurimmalta osaltaan tie kulkee harjulla vanhaa Tiehallinnon polkutietä, joka oli jo valmiiksi kuormaautolla liikennöitävässä kunnossa. |
Geaidnu manná eanas buolžža alde Geaidnohálddahusa boares bálggesgeainnu mielde, mii lei juo ovddežis dan ortnegis, ahte dan mielde sáhtii vuodjit guorbmebiillain. |
| Uutta tieuraa tarvittiin 200 m. +Nykytilanne on päivitetty hks:n lukuihin 8, 11 ja 14 sekä kartalle. |
Ođđa geaidnovuojáhat dárbbašuvvui 200 m. +Dálá dilli lea beivejuvvon plána loguide 8, 11 ja 14 ja dasa lassin kártii. |
| Yhteenveto kirjallisen lausuntokierroksen palautteesta |
Čoahkkáigeassu čálalaš árvalusaidaddima máhcahagas |
| Metsähallitus (MH) lähetti suunnitelmasta lausuntopyynnön kaikkiaan 39 organisaatiolle, sidosryhmälle ja järjestölle 8.9. 2004. Niistä 23 antoi lausunnon. |
Meahciráđđehus (MR) sáddii plána birra cealkámušbivdaga oktiibuot 39 organisašuvdnii ja čanasjovkui 8.9.2004. Dáin 23 adde cealkámuša. |
| Seuraavassa on esitetty lausunnonantajien kommentit aihepiireittäin, Metsähallituksen mahdolliset kommentit sekä vaikutus suunnitelman sisältöön. |
Čuovvovaččas leat ovdanbukton cealkámušaddiid kommeanttat fáddásurggiid mielde, MR:a vejolaš kommeanttat ja váikkuhus plána sisdollui. |
| Kommentin lopussa suluissa on kommentin antanut taho tai tahot. |
Kommeantta loahpas ruođuid siste lea/leat kommeantta addán oassebealli dahje oassebealit. |
| YLEISTÄ Ei huomauttamista suunnitelmaan. |
ALMMOLAŠ ÁŠŠIT Ii leat fuopmášahttámuš plánii. |
| (Ilmailulaitos, Käsivarren kihlakunnanvirasto, Lapin lääninhallitus, Lapin rajavartiosto) +Ei muutosta suunnitelmaan. |
(Áibmojohtaluslágádus, Giehtaruohttasa gihligottedoaimmahat, Lappi leanaráđđehus, Lappi rádjegozáhus) +Eai rievdadusat plánii. |
| Rajavartiolaitoksen toiminnot on riittävällä tasolla turvattu erämaalaissa, maastoliikennelaissa sekä lausuttavana olevassa hks:ssa. (Lapin rajavartiosto) |
Rádjegozáhusa doaimmat leat doarvái bures dorvvastuvvon meahcceguovlolágas, meahccejohtaluslágas ja dán cealkámušvuloš dgp:s. (Lappi rádjegozáhus) |
| -Suunnitelmaa tukeva lausunto. |
-Cealkámuš doarju plána. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Suunnitelman sisältöä, kuten perusselvityksiä, esityksiä ja suosituksia, voidaan pitää pääosin riittävinä ja hyväksyttävinä. |
Dikšun- ja geavahanplána sisdoallu, dego vuođđočielggadusat, árvalusat ja ávžžuhusat leat eanas doarvái bures dahkkojuvvon ja dohkálaččat. |
| (Lapin riistanhoitopiiri) |
(Lappi fdb) |
| -Suunnitelmaa tukeva lausunto. |
-Cealkámuš doarju plána. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Valmisteluissa ei ole huomioitu tuomioistuinten viimeaikaisia tulkintoja maan omistuksesta. |
Válmmaštallamiin eai leat váldojuvvon vuhtii duopmostuoluid gieskadaš dulkomat eatnama oamasteamis. |
| Viittaamme Leppäjärven kyläläisten kirjeeseen Pöyrisjärven erämaa-alueesta, koskien tulvaniittykulttuurien pitkäaikaisesta asutuksesta seutukuntien alueella. |
Mii čujuhit Leaibejávrri gili olbmuid reivii Bievrrašjávrri meahcceguovllu ektui dulveniitokultuvrraid guhkálaš gávdnomis guovllus. |
| Ei ole kuultu Suonttavaaran lapinkylän, Suonttajärven maakylän omistusoikeuksia. |
Eai leat váldojuvvon vuhtii Suonttavaaran Lapinkylä ja Suonttajärven maakylä oamastanvuoigatvuođat. |
| (Lianki ry) |
(Lianki ro) |
| -Hks:sta on pyydetty lausunto Suonttajärven lapinkylä |
-Plána birra lea bivdojuvvon cealkámuš Suonttavaaran Lapinkylä ry:s. |
| MH:n Enontekiön kuntaa koskevassa yhteistyöryhmässä on 3 kpl kunnan ja 2 kpl saamelaiskäräjien valitsemia edustajia. Näistä valinnoista riippuu, miten lapinkylä ry:t ovat yhteistyöryhmässä edustettuina. |
Eanodaga ovttasbargojoavkkus leat gieldda válljen ovddasteaddjit 3 ja sámedikki válljen ovddasteaddjit 2. Lea dáid válljemiid duohken, movt lappilašsiida ro:t leat ovttasbargojoavkkus ovddastuvvon. |
| MH kuulee saamelaiskäräjiä lakiin perustuen. |
Meahciráđđehus gullá sámedikki lága vuođul. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Suonttavaaran lapinkylä ja sen osakkaat vastustavat jyrkästi Metsähallituksen tekemää suunnitelmaa. |
Suonttavaaran Lapinkylä ry ja dan osolaččat vuostálastet sakka MR:a dikšun- ja geavahanplána. |
| Se loukkaa ihmisoikeuksia ja omaisuudensuojaa, tuhoaa alkuperäisen paikallisen kulttuurin ja kaikki paikallisen väestön elämäntavat. |
Plána rihkku olmmošvuoigatvuođaid ja opmodatsuoji, duššada álgoálgosaš báikkálaš kultuvrra ja buot báikkálaš olbmuid eallinvugiid. |
| Suunnitelma tuhoaa paikallisen väestön metsästys- ja kalastuskulttuurin, joka on ollut vallalla jo vuosisatoja. |
Plána duššada báikegoddelaččaid meahcástan- ja guolástankultuvrra, mii lea leamaš juo čuđiid jagiid. |
| MH ei kunnioita paikallisten metsästys- ja kalastusalueita, vaan nimeää niille omia toimintojaan ja siirtää paikallisten oikeuksia saamelaisille, jotka eivät ole alueen alkuperäiskansaa. |
Meahciráđđehus ii gudnejahte báikkálaš meahcástan- ja guolástanguovlluid, muhto nammada daidda iežas doaimmaid ja sirdá báikegoddelaččaid vuoigatvuođaid sámiide, geat eai leat guovllu eamiássit. |
| Metsähallituksen tulee keskeyttää hks:n teko siksi aikaa kun on selvitetty, kenen maille suunnitelmaa tehdään ja kenen kulttuuri ja oikeudet siinä tulee turvata. |
Meahciráđđehus galgá gaskkalduhttit plána dahkama dan boddii go lea čielggaduvvon, gean eatnamiid várás plána dahkkojuvvo ja gean kultuvrra ja vuoigatvuođaid das galgá dorvvastit. |
| (Suonttavaaran lapinkylä ry) |
(Suonttavaaran Lapinkylä ry) |
| -Nykylainsäädäntö velvoittaa Metsähallitusta laatimaan |
-Dálá láhkamearrádusat |
| erämaa-alueille hoito- ja käyttösuunnitelmat. +Ei muutosta suunnitelmaan. |
geatnegahttet Meahciráđđehusa dahkat meahcceguovlluid várás dikšun- ja geavahanplánaid. |
| Laki Metsähallituksesta on kesken ja siihen tehdään muutoksia, jotka koskevat alkuperäisiä asukkaita ja heidän oikeuksiaan. |
+Eai rievdadusat plánii. Meahciráđđehusláhka lea gaskan ja dat rievdaduvvo eamiássiid ja sin vuoigatvuođaid ektui. |
| Perustuslakivaliokunta otti hiljakkoin kantaa tiukkasanaisesti velvoittaen turvaamaan paikallisten elämäntavat, omaisuudensuojan ja kulttuurin kirjaamalla ne lakiin uudessa Metsähallituslaissa. |
Vuođđoláhkaváljagoddi válddii gieskat nannosit beali dán áššis ja geatnegahtii dorvvastit báikegoddelaččaid eallinvuogi, opmodatsuoji ja kultuvrra ja merket daid ođđa Meahciráđđehusláhkii. |
| (Suonttavaaran lapinkylä ry) |
(Suonttavaaran Lapinkylä ry) |
| -Suunnitelman viimeistely |
-Plána gergenmuttus |
| vaiheessa uusi Metsähallituslaki oli jo voimassa. |
ođđa Meahciráđđehusláhka lei juo fámus. |
| +Täydennetty suunnitelmaan uuden lain tuomat linjaukset. |
+Lasihuvvon plánii ođđa lága mielddisbuktin linnjemat. |
| Hks:ssa on käsitelty perusteellisesti luontaiselinkeinojen ja saamelais- kulttuurin turvaamista erämaalain tavoitteiden mukaisesti. |
Plánas lea gieđahallon vuđolaččat luondduealáhusaid ja sámekultuvrra dorvvasteapmi guovllus meahcceguovlolága ulbmiliid mielde. |
| (SYKE) |
(SYKE) |
| -Suunnitelmaa tukeva lausunto. |
-Cealkámuš doarju plána. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Työ on vaatinut taustaselvityksineen huomattavan työpanoksen, ja itse suunnitelma on huolellisesti ja asiantuntevasti laadittu. |
Plána oktan duogáščielggadusaiguin lea leamaš áddjás bargu. Ieš plána lea dahkkojuvvon fuolalaččat ja áššedovdilis vuogi mielde. |
| Se on sekä rakenteeltaan että kieliasultaan selkeä, millä on tässä tapauksessa aivan erityinen merkitys, sillä huomattava osa niistä, joita suunnitelma koskee, on saamenkielisiä. |
Dat lea sihke ráhkadusa ja giela dáfus čielggas, mii lea hui dehálaš, dasgo eatnasat, geaidda plána guoská, leat sámegielagat. |
| Heidän näkemyksensä alueiden käytöstä on saatu kuulemistilaisuuksissa ilmeisen edustavasti esille. |
Sin oainnut guovlluid geavaheamis leat várra boahtán gullandilálašvuođain bures ovdan. |
| Tapa, jolla kuulemistilaisuuksissa esitetyt kannanotot, Metsähallituksen vastaukset niihin sekä maininta siitä, miten esitetyt kannanotot ovat vaikuttaneet suunnitelmaan, on erittäin informatiivinen. |
Leat hui bures buktojuvvon ovdan gullandilálašvuođain ovdanbukton oainnut, Meahciráđđehusa vástádusat daidda ja namheapmi das movt dát oainnut leat váikkuhan plánii. |
| (Metla) |
(Metla) |
| -Suunnitelmaa tukeva lausunto. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
JA VÁIKKUHUS PLÁNII / ÁRVALUS |
| YLEISTÄ Hks noudattaa hyvin erämaalain tavoitteita. |
ALMMOLAŠ ÁŠŠIT Plána čuovvu bures meahcceguovlolága ulbmiliid. |
| Selvää on, ettei hyväkään suunnitelma voi ratkaista kaikkia tyydyttävällä tavalla kaikkia ongelmia. |
Lea čielggas, ahte ii buorrege plána sáhte čoavdit buot váttisvuođaid, nu ahte buohkat livčče duhtavaččat. |
| Ehkä merkittävin näistä koskee poronhoidon ja luontomatkailun suhteita. |
Várra mávssoleamos dákkár váttisvuođain guoská boazodoalu ja luondduturismma gaskavuođaide. |
| Paliskunnat esittävät ymmärrettävästi rajoituksia luontomatkailulle, kun taas matkailuyrittäjät toivovat enemmän liikkumatilaa. |
Lea ipmirdeames ahte bálgosat háliidivčče gáržžidit luondduturismma, go fas turistafitnodagat háliidivčče eanet vejolašvuođaid. |
| Kysymys on ongelmallinen, sillä huomattava osa luontomatkailuyrittäjistä on itse saamelaisia, ja luontomatkailu on selkeästi kasvava toimiala, kun taas poronhoito on menettänyt entistä taloudellista (ei kuitenkaan kulttuurista) merkitystään poron- lihan alhaisen hintatason vuoksi. |
Dát lea váttis gažaldat, dasgo eatnasat dain, geat barget luondduturismmain, leat sámit. Ja luondduturisma lea doaibmasuorgi, mii lea čielgasit lassáneamen, go fas boazodoallu lea bohccobierggu hálbuma dihte massán mealgat ovddeš ekonomalaš mearkkašumistis (ii goittot kultuvrralaš mearkkašumi). |
| (Metla) |
(Metla) |
| -Suunnitelma |
-Plána viggá dasa, |
| pyrkii siihen, että eri tahot voisivat ilman suurempia ristiriitoja käyttää erämaa-aluetta. |
ahte sierra oassebealit sáhtášedje almmá stuorit ruossalasvuođaid haga geavahit meahcceguovllu. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Suunnitelma rakentaisi vahvan perustan niille suunnitelmille ja eri toimintojen toteutuksille, joita Tarvantovaaran erämaa-alueella olisi tarkoitus tulevaisuudessa toteuttaa. |
Plána huksešii nanu vuođu daidda plánaide ja sierra doaimmaide, maid Darvvatvári meahcceguovllus livččii jurdda boahtteáiggis dahkat. |
| (Lapin TE-keskus) |
(Lappi TE-guovddáš) |
| -Suunnitelmaa |
-Cealkámuš |
| tukeva lausunto. |
doarju plána. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Hks on pätevästi laadittu, ja se noudattaa aikaisemmissa suunnitelmissa hyviksi koettuja menettelytapoja. |
Plána lea bures dahkkojuvvon ja dat čuovvu ovddit plánain buorrin gávnnahuvvon meannudanvugiid. |
| Laitos pitää hyvänä sitä, että alueen hoidon ja käytön seurantaan esitetään pysyvien päätösten sijaan pysyvää prosessia. |
RKTL:a mielas lea buorre, ahte guovllu dikšuma ja geavaheami čuovvumii árvaluvvo bissovaš mearrádusaid sadjái bissovaš proseassa. |
| Hks:a tulee tarkistaa vähintään 10–15 vuoden välein. |
Plána galgá dárkkistit unnimustá 10–15 jagi gaskkaid. |
| Kuitenkin suunnittelun päälinjat, kuten alueiden vyöhykkeistys, on tarkoitettu mahdollisimman pysyviksi ratkaisuiksi. |
Goittotge plánema váldočuoggát, dego guovlluid avádatjuohku, leat oaivvilduvvon nu bissovaš čoavddusin go vejolaš. |
| (RKTL) |
(RKTL) |
| -Suunnitelmaa |
-Cealkámuš |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
doarju plána. +Eai rievdadusat plánii. |
| Hks on porotalouden, kalastuksen ja metsästyksen järjestelyiden osalta hyvä. |
Plána lea boazodoalu, guolástusa ja meahccebivddu lágideami hárrái bures dahkkojuvvon. |
| MH noudattaa suunnittelussa voimassa olevia lakeja ja asetuksia sekä pyrkii olemaan esityksissään oikeudenmukainen. |
Meahciráđđehus váldá plánemis vuhtii dálá lágaid ja ásahusaid ja geahččala leat árvalusainis vuoiggalaš. |
| Suunnitelma ei merkitsevästi muuta alueen käyttöä, luonnonsuojelullista tilaa tai erämaaluonnetta. |
Dikšun- ja geavahanplána ii báljo rievdat guovllu eará geavaheami dahje luonddusuodjalandili iige meahcceguovloiešlági. |
| Luonnoksen esitykset edistävät alueen ja siten myös Natura 2000 -suojelualueverkoston luonnonarvojen säilymistä. |
Plánaárvalusaid evttohusat ovddidit guovllu ja ná maiddái Natura 2000 -suodjalanguovlofierpmádaga luondduárvvuid seailuma. |
| (RKTL) |
(RKTL) |
| -Suunnitelmaa |
-Cealkámuš |
| tukeva lausunto. |
doarju plána. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| MH:n soveltama osallistava ja avoin suunnitteluprosessi suunnitelmien valmisteluvaiheessa on hyvä tapa kartoittaa ja selvittää paikallisten asukkaiden ja yhteisöjen näkökantoja ja mielipiteitä kyseessä olevalla alueella. |
Meahciráđđehusa geavahan oassálasti ja rabas plánenproseassa plánaid válmmaštaladettiin lea buorre vuohki kártet ja čielggadit báikkálaš ássiid ja servošiid oainnuid ja oaiviliid guoskevaš guovllus. |
| Kyläkokouskierrokset, jotka ko. suunnittelutyön valmisteluvaiheessa on suoritettu, ovat tuoneet hyvin esille paikallisen väestön mielipiteitä, huolia ja ennakkoluuloja alueen käytön suhteen. |
Dán plánenbarggu válmmaštaladettiin dollojuvvon gillečoahkkimiin leat boahtán bures ovdan báikkálaš olbmuid oaivilat, fuolat ja ovdagáttut guovllu geavaheami ektui. |
| Suunnitelman liitteenä on esitetty taulukkomuodossa kyläkokousten yhteydessä esille nousseita kysymyksiä, joista esitetään Metsähallituksen kommentti ja lisäksi, miten asia on otettu huomioon laaditussa suunnitelmaluonnoksessa. |
Plána čuovusin leat ovdanbukton tabeallahámis gillečoahkkimiid oktavuođas ovdanboahtán gažaldagat, main ovdanbukto MR:a kommeanta ja dasa lassin, movt ášši lea váldojuvvon vuhtii dahkkojuvvon plánaárvalusas. |
| Tätä esitystapaa Enontekiön kunta pitää hyvänä ja suunnitelmaa havainnollistavana. |
Dát ovdanbuktinvuohki lea Eanodaga gieldda mielas buorre. Ná plánii lea álkit oahpásmuvvat. |
| Huolet ja ennakkoluulot ovat luonnollisia reaktioita tämäntyyppisissä asioissa, sillä ko. laajat erityisalueet ovat perinteisesti kuuluneet paikallisten asukkaiden jokapäiväiseen elämään niin elinkeino- kuin vapaaajanviettomielessäkin. |
Fuolat ja ovdagáttut leat lunddolaš reakšuvnnat dánsullasaš áššiin, dasgo guoskevaš viiddis sierraguovllut leat don doložis gullan báikkálaš ássiid beaivválaš eallimii sihke ealáhusaid ja astoáiggeanu oktavuođas. |
| Koko kunnan pinta-alasta noin 70 % kuuluu joihinkin erityisalueisiin tai suojelualueisiin, joten näille alueille laadittavat hoito- ja käyttösuunnitelmat koskettavat tavalla tai toisella kaikkia alueen asukkaita. |
Oppa gieldda viidodagas sullii 70 % gullá juoga sierraguvlui dahje suodjalanguvlui. Nuba dikšun- ja geavahanplánat, mat dahkkojuvvojit daid várás, gusket juogaládje buot guovllu ássiide. |
| (Enontekiön kunta) |
(Eanodaga gielda) |
| -Suunnitelmaa |
-Cealkámuš |
| tukeva lausunto. |
doarju plána. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Erittäin arveluttava on menettely, että lausuntokierros on käynnistetty, ennen kuin suunnitelman kaikki osiot ovat valmiina. |
Erenoamáš vávjjehahtti lea dat vuohki, ahte cealkámušaidaddin lea álggahuvvon ovdalgo plána buot oasit leat gárvásat. |
| Suunnitelmasta puuttuu saamelaiskäräjien tehtäväksi annettu arvio suunnitelman vaikutuksista saamelaiskulttuuriin. |
Plánas váilu sámedikki bargun addojuvvon ”Árvvoštallan plána váikkuhusain sámekultuvrii”. |
| Luonnoksen valmistelijoilla on varmasti tieto siitä, että Ylä-Lapin asutushistoriasta ja valtionmaina hallinnoitavista alueista on käynnissä oikeusministeriön tilaamana tieteellinen selvitys ja tutkimus. |
Plánaárvalusa válmmaštallit dihtet sihkkarit das, ahte Davvi-Lappi ássanhistorjjá ja meahcceguovllu stáhtaeatnamiid birra lea jođus vuoigatvuođaministeriija diŋgon dieđalaš čielggadus ja dutkamuš. |
| Samoin on tiedossa varmasti se, että saamelaiskäräjien ja muiden paikallisten tahojen välillä on syvää erimielisyyttä valtionmaina hallinnoitujen alueiden omistuksista ja niihin kohdistuvista paikallisten asukkaiden oikeuksista. |
Plánaárvalusa válmmaštallit dihtet maiddái sihkkarit, ahte sámedikki ja eará báikkálaš oassebeliid gaskkas leat leamaš ollu sierramielalašvuođat stáhtaeanan hálddašuvvon guovlluid oamasteamis ja daidda guoskevaš báikkálaš ássiid vuoigatvuođain. |
| Arveluttavaa Metsähallituksen toiminnassa on ensinnäkin se, että yhdelle ko. kiistan osapuolelle on annettu tehtäväksi yksi hks:n osio ja se, että osio ei ole lausunnon antamista varten toimitetun aineiston mukana, vaan se on tarkoitus liittää suunnitelmaan myöhemmin. |
Vávjjehahtti Meahciráđđehusa doaimmas lea vuosttažettiin dat, ahte ovtta dán nákku oassebeallái lea addojuvvon okto bargun dán oasi válbmen plánas, ja ahte dát oassi ii leat cealkámuša addima várás doaimmahuvvon materiála mielde, muhto galggašii maŋŋelis laktojuvvot plánii. |
| Tämä menettelytapa on omiaan lisäämään ennakkoluuloja ja epäluuloja paikallisten asukkaiden piirissä koko suunnitelmaa kohtaan. |
Dákkár meannudanvuohki dušše lasiha ovdagáttuid ja eahpádusaid báikkálaš olbmuid gaskkas oppa plána guovdu. |
| Enontekiön kunnanhallitus varaa mahdollisuuden esittää kommenttinsa hks:n puuttuvaan osaan sen jälkeen, kun se on valmis. |
Eanodaga gielddaráđđehus várre alccesis vejolašvuođa ovdanbuktit iežas kommeantta plána váilu oassái dan maŋŋá, go dat lea gárvvis. |
| (Enontekiön kunta) +Ei muutosta suunnitelmaan. |
(Eanodaga gielda) +Eai rievdadusat plánii. |
| YLEISTÄ Ennen hks:n vahvistamista tulisi ottaa aikalisä, jotta hks:ssa voitaisiin paremmin ottaa huomioon valmisteilla/uusittavana olevan MH-lain mukanaan tuomat muutokset ja näkökohdat. |
ALMMOLAŠ ÁŠŠIT Ovdal plána nannema galggašii váldit áigelasi, vai plánas sáhtášii buorebut váldit vuhtii daid rievdadusaid ja oainnuid, maid válmmaštallan/ođasmahttinvuloš Meahciráđđehusláhka mielddisbuktá. |
| Tiedossahan on, että ko. lakiin on tulossa useita muutoksia/lisäyksiä, jotka saattavat paikallisten asukkaiden oikeuksien kautta vaikuttaa suoraan hks:issa käsiteltäviin asioihin. |
Miihan diehtit, ahte guoskevaš láhkii leat boahtimin moanat rievdadusat/lasáhusat, mat sáhttet báikkálaš ássiid vuoigatvuođaid bokte váikkuhit njuolgga áššiide, mat dikšun- ja geavahanplánain gieđahallojit. |
| (Enontekiön kunta) +Uuden Metsähallitus- lain linjaukset on päivitetty suunnitelmaan. |
(Eanodaga gielda) +Ođđa Meahciráđđehuslága linnjemat leat beivejuvvon plánii. |
| Käsivarren paliskunnan hallituksella ei ole huomauttamista esitettyyn suunnitelmaan. |
Giehtaruohttasa bálgosa stivrras ii leat fuopmášahttámuš ovdanbukton plánii. |
| (Käsivarren paliskunta) |
(Giehtaruohttasa bálggus) |
| -Suunnitelman esityksiä |
-Cealkámuš doarju plána. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| JOHDANTO Suunnitelmaa lukiessa kaipaisi tietoa siitä, kuka/ketkä suunnitelman ovat kirjoittaneet. |
ÁLGGAHUS Plána logadettiin háliidivččii diehtit, gii/geat plána lea/leat čállán. |
| Mikäli kirjoittajat haluavat pysyä anonyymeinä, olisi kuitenkin mukava esim. alku- tai loppusanoissa mainita, millainen työryhmä suunnitelmaa on koostanut. (Lapin ympäristökeskus) |
Jos čállit eai háliit namaset oidnosii, de livččii buorre omd. álgo- dahje loahppasániin namuhit, makkár bargojoavku lea leamaš plána čohkkemin (Lappi birasguovddáš) |
| -Metsähallituksen uusi |
-Meahciráđđehusa ođđa |
| suunnitteluohje tukee esitystä. |
plánenrávvagat dorjot dákkár árvalusa. |
| +Lisätty suunnitelman lukuun Suunnitteluprosessi. |
+Lasihuvvon plána lohkui Plánenproseassa. |
| HOIDON JA KÄYTÖN TAVOITTEET Tämän pääotsikon alla esitettävät kohdat sisältävät useita geologisen luonnon selvitys- ja tutkimustarpeita, joihin ei suunnitelman toimenpiteitä käsittelevissä osissa enää palata. |
DIKŠUMA JA GEAVAHEAMI ULBMILAT Dán váldobajilčállaga vuolde ovdanbukton čuoggát sisdollet moanaid čielggadan- ja dutkandárbbuid geologalaš luonddu birra. Dát dárbbut eai šat gieđahallo plána doaibmabijuid gieđahalli osiin. |
| Tällaisia kohtia ovat esim. 1) elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymisen edistäminen, 2) alueiden erityispiirteiden tunnistaminen ja alueiden käytön sovittaminen mahdollisimman tasapainoisesti yhteen poikkeuksellisten luonnonolojen ja kulttuuriarvojen turvaamiseksi, 3) luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville, 4) luonnon virkistyskäytön sekä luonto- ja kulttuurimatkailun edistäminen parantamalla monikäytön edellytyksiä. |
2) Guovlluid mihtilmasvuođaid oaidnin ja guovlluid geavaheami heiveheapmi nu bures go vejolaš oktii eahpedábálaš luonddudilálašvuođaiguin ja kulturárvvuid dorvvastan dihte. |
| Alueen geologisen luonnon yksityiskohtainen tunteminen on oleellinen perusedellytys tällaisten tavoitteiden saavuttamiseksi, koska alueen maankamaran vesitalous, ravinteisuus, kulutuskestävyys ym. geologisesta syntyhistoriasta johtuvat ominaisuudet asettavat reunaehdot niin eliölajien luontaiselle menestymiselle alueella kuin maaston ja muun luonnon kyvylle kestää eri käyttötapoja. |
4) Luonddu lustageavaheami ja luonddu- ja kulturturismma ovddideapmi nu, ahte buoriduvvojit lotnolasgeavaheami vejolašvuođat. Lea mávssolaš dovdat guovllu geologalaš luonddu dárkilit dákkár ulbmiliid juksan dihte, dasgo guovllu eananvuođu čáhcedoallu, biebmoávnnasdilli, gollangierdilvuohta jed. geologalaš riegádanhistorjjás bohciidan iešvuođat bidjet ravdaeavttuid sihke ealánšlájaid lunddolaš menestuvvamii guovllus ja eatnamiid ja eará luonddu návccaide gierdat sierra geavahanhámiid. |
| Geologisten ominaispiirteiden tunteminen ja esittely monipuolistaisivat merkittävästi virkistyskäytön ja luontomatkailun sekä muun monikäytön edellytyksiä. |
Geologalaš mihtilmasvuođaid dovdan ja ovdanbuktin riggudivčče mealgat lustageavaheami, luondduturismma ja eará lotnolasgeavaheami vejolašvuođaid. |
| Suomen oloissa hyvin harvinaisten maastotyyppien synty- ja kehitysvaiheiden ja rakenteen olettaisi kiinnostavan luontoharrastajia. |
Suoma dilis hui hárvenaš eanantiippaid riegádan- ja ovdánanmuttuid gáttášii geasuhit luondduinbuđaldeddjiid. |
| Tiedot alueen geologiasta ovat toistaiseksi vähäiset ja hyvin yleispiirteiset. |
Dássážii leat unnán dieđut guovllu geologiijas ja datge leat hui oppalaččat ovdanbukton. |
| (GTK) |
(GTK) |
| -Suunnitelma-alueen |
-Plánaguovllu geologiijas |
| geologiasta on tehty selvitys osana alueen luonnon ja käytön perusselvitystä. (Johansson & Perttunen 2002: Geologia. |
lea dahkkojuvvon čielggadus oassin guovllu luonddu ja geavaheami vuođđočielggadusas (Johansson & Perttunen 2002: Geologia. |
| Teoksessa Kajala: Tarvantovaaran erämaa-alueen ja Lätäsenon– Hietajoen soidensuojelualueen luonto ja käyttö. |
Girjjis: Tarvantovaaran erämaaalueen ja Lätäsenon– Hietajoen soidensuojelualueen luonto ja käyttö. |
| Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. |
Meahcceráđđehusa luonddusuodjalanprentosat. |
| Sarja A 140: 18–29. |
Ráidu A 140: 18–29). |
| ) +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Maakuntakaavan valmistumiseen asti alueella on voimassa TunturiLapin seutukaava rakennuslaissa säädetyin oikeusvaikutuksin. |
Eanangoddeláva gárvvásmuvvama rádjai guovllus lea leamaš fámus Duottar-Sámi guovlolávva oktan eanangeavahan- ja huksenlágas ásahuvvon vuoigatvuođaváikkuhusaiguin. |
| Maankäyttö- ja rakennuslain maakuntakaavaa koskevaa viranomaisen edistämisvelvoitetta ei sisälly rakennuslain mukaiseen seutukaavaan. |
Lága eanangoddelávvii guoskevaš eiseválddi ovddidangeatnegasvuohta ii leat huksenlága mieldásaš guovlolávas. |
| Hks:n seutukaavan oikeusvaikutuksia koskevia kohtia on syytä tarkistaa. |
Dán plána guovloláva vuoigatvuođaváikkuhusosiid gánnáha dákko dárkkistit. |
| (Lapin liitto) |
(Lappi lihttu) |
| -Oikeusvaikutuksiltaan seutukaava vastaa maankäyttö- ja rakennus- lain (132/1999) siirtymäsäännösten mukaan maakuntakaavaa. |
eanangeavahan- ja huksenlága (132/1999) sirdašuvvannjuolggadusaid mielde eanangoddeláva. |
| +Lakiviite koskien maankäyttö- ja rakennuslain siirtymäsäännöksiä on lisätty suunnitelman lukuun 3 Hoidon ja käytön tavoitteet. |
+Láhkačujuheami hárrái eanangeavahan- ja huksenlága sirdašuvvanmearrádusat leat lasihuvvon plána lohkui 3 Dikšuma ja geavaheami ulbmilat. |
| Täydennetty myös Tunturi-Lapin maakuntakaavan käynnistyminen. |
Lasihuvvon maiddái Duottar-Sámi eanagoddeláva álggaheapmi. |
| Seutukaavan sisältöä ja hoito- ja käyttösuunnitelmien suhdetta kaavaan tulisi kuvata esitettyä selkeämmin ja poikkeamia perustellen. |
Guovloláva sisdoalu ja dikšun- ja geavahanplánaid gaskavuođa galggašii govvidit čielgaseappot, nu ahte spiehkasteamit ákkastallojit. |
| (Lapin liitto) |
(Lappi lihttu) |
| -Hks poikkeaa yhdeltä osin voimassa olevasta seutukaavasta. |
-Plána spiehkasta ovtta oasis dálá guovlolávas. Plánas ii |
| ei esitetä uuden ulkoilureitin perustamista Syväjärveltä Norjan rajalle, ja tämä linjaus on suunnitelmassa ja sen liitteissä perusteltu mm. seuraavasti: ”Merkityt reitit tiettömiin laajoihin kairoihin luovat ihmisille väärää turvallisuuden tunnetta. |
árvaluvvo ođđa olgodaddanjohtolaga vuođđudeapmi Čiekŋalisjávrris Norgga ráji ala. Dát lea plánas ja dan čuvvosiin ákkastallon ee. čuovvovaččat: ”Merkejuvvon johtolagat geainnuhis áidalas mehciide addet olbmuide boasttolágan dorvvolašvuođadovddu. |
| Palveluvarustus on kuitenkin hyvin vähäistä tai olematonta, ja omin avuin on tultava toimeen. |
Bálvalanrusttegat leat goittot hui unnán dahje eai báljo ollege ja iehčanassii ferte ceavzit. |
| ” +Ei muutosta suunnitelmaan. |
JA VÁIKKUHUS PLÁNII / ÁRVALUS |
| HOIDON JA KÄYTÖN TAVOITTEET Viranomaisten tehtäviä kuvaavassa suunnitelman kappaleessa annetaan kuva Metsähallituksen yksinvaltaisesta roolista luonnonsuojeluhallinnon toimijana. |
DIKŠUMA JA GEAVAHEAMI ULBMILAT Plána eiseváldebargguid govvideaddji logus addojuvvo dakkár govva Meahciráđđehusas, ahte dat livččii okto luonddusuodjalanhálddahusa doaibmin. |
| Laissa ympäristöhallinnosta yhtenä alueellisen ympäristökeskuksen tehtävistä mainitaan myös luonnonsuojelu. |
Birashálddahuslágas guvllolaš birasguovddáža oktan bargun namuhuvvo maiddái luonddusuodjaleapmi. |
| (Lapin ympäristökeskus) +Täydennetty alueellisen ympäristökeskuksen rooli toimialueellaan. |
(Lappi birasguovddáš) +Dievasmahtton guvllolaš birasguovddáža rolla doaibmaguovllustis. |
| MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEET Hoito- ja käyttösuunnitelman mukainen alueen vyöhykkeistäminen mahdollistaa erämaa-alueen monipuolista käyttöä myös virkistyskäyttöön ja luontomatkailuun. |
EANANGEAVAHEAMI AVÁDAGAT Guovllu avádatjuohku dikšun- ja geavahanplána mielde addá vejolašvuođa meahcceguovllu máŋggabealat geavaheapmái maiddái lustageavahan- ja luondduturismma dárbbuid várás. |
| (Lapin TE-keskus) |
(Lappi TE-guovddáš) |
| tukeva lausunto. |
-Cealkámuš doarju plána. |
| +Ei muutosta hks:an. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Vyöhykkeistäminen ei saisi kuitenkaan heikentää luontaiselinkeinojen ja saamelaiskulttuurin harjoittamisen edellytyksiä, ja hks-luonnoksessa alueen muu mahdollinen käyttö toteutettaisiinkin niin, että siitä olisi mahdollisimman vähän haittaa poronhoidolle ja luontaiselinkeinojen harjoittamiselle. |
Avádatjuohku ii oččoše goittot čuohcit vejolašvuođaide bargat luondduealáhusaiguin ja sámekultuvrrain. Dikšun- ja geavahanplánaárvalusas guovllu eará vejolaš geavaheapmi galggašii ollašuhttot nu, ahte dat čuozášii nu unnán go vejolaš boazodollui ja luondduealáhusaide. |
| (Lapin TE-keskus) |
(Lappi TE-guovddáš) |
| tukeva lausunto. |
-Cealkámuš doarju plána. |
| +Ei muutosta suunnitelmaaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Pidämme oikeana periaatteena hks:ssa esitettyä vyöhykeajattelua ja sitä mallia, että varsinaisesti matkailijoille tarkoitetut alueet on selkeästi erotettu syrjävyöhykkeestä, jolla on erityistä merkitystä poro- ja luontaistalouden harjoittamisedellytysten varmistamiseksi. |
Mii atnit rivttes prinsihppan plánas árvaluvvon avádatjuogu ja dan málle, ahte namalassii mátkkálaččaide oaivvilduvvon guovllut leat čielgasit sirrejuvvon boaittobealeavádagas, mas sáhttá erenoamážit sihkkarastit boazodoaluin ja luondduealáhusaiguin bargama. |
| Kuitenkin syrjäalueillekin tulisi voida pystyttää opasteita ja rakentaa pitkoksia tai siltoja paikallisten asukkaiden vakiintuneille kulkukeinoille. |
Goittotge boaittobealeavádahkiige galggašii cegget oahpistanrusttegiid ja hukset roviid dahje šalddiid báikegoddelaččaid vuogáiduvvan johtolagaide. |
| Tällä voitaisiin käytännöstä saatujen kokemusten perusteella hyvin tehokkaasti ohjata liikkumista samoille urille ja näin edistää alueiden luonnontilaisena säilymistä. |
Ná sáhtášii fidnejuvvon vásáhusaid vuođul hui beaktilit stivret johtima seamma johtolagaide ja ovddidit guovlluid seailuma luonddudilis. |
| (Enontekiön kunta) |
(Eanodaga gielda) |
| 11 Maastoliikenne ja muu liikkuminen on tällainen esitys. |
-Plána logus 11 Johtalus ja johtaleapmi lea dákkár árvalus. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| POROTALOUS Suunnitelmassa todetaan, että poronhoitoa voidaan harjoittaa poronhoitolain mukaisesti. |
BOAZODOALLU Plánas daddjojuvvo, ahte boazodoaluin sáhttá bargat boazodoallolága mielde. |
| Erämaalaki tukee poronhoidon harjoittamista. |
Meahcceguovloláhka doarju boazodoaluin bargama. |
| Poronhoitajat voivat liikkua erämaassa tavalliseen tapaan moottoriajoneuvoilla ilman rajoituksia ja ottaa tarvitsemansa polttopuut. |
Boazodoallit sáhttet johtalit meahcceguovllus dábálaš vuogi mielde mohtorfievrruiguin ráddjehusaid haga ja váldit dárbbašlaš boaldinmuora. |
| Myös poroaidat, kämpät ja muut porotalouden rakenteet kuuluvat erämaahan. |
Maiddái boazoáiddit, barttat ja boazodoalu eará rusttegat gullet meahcceguvlui. |
| Positiivista porotaloudelle on myös erämaassa suoritettava valvonta. |
Buorre ášši boazodollui lea maiddái meahcceguovllu goziheapmi. |
| Samalla erämaalaki rajoittaa ja pienentää porotaloudelle haittaavia tekijöitä, koska sinne suuntautuu erittäin vähän muuta käyttöä. |
Seammás meahcceguovloláhka gáržžida ja unnida boazodollui čuohcci heajos váikkuhusaid, dasgo meahcceguovllu geavahit muđui hui unnán. |
| Rakenteet, merkityt reitit ja suunnitelman mukainen tiukka lupapolitiikka rajoittavat virkistyskäyttäjien liikkumista suurimmassa osassa erämaata ja erityisesti porotaloudelle tärkeillä laidunalueilla, mikä tukee porotaloutta. |
Rusttegat ja merkejuvvon johtolagat ja plána mieldásaš čavges lohpepolitihkka gáržžida lustageavaheddjiid johtaleami eanas osiin meahcceguovllus ja erenoamážit boazodollui dehálaš guohtonguovlluin, ja dát doarju boazodoalu. |
| Hks:n esitysten ja suositusten toimeenpano turvaa porotalouden harjoittamisen edellytykset myös tulevaisuudessa. |
Plána árvalusaid ja ávžžuhusaid ollašuhttin dorvvasta vejolašvuođaid bargat boazodoaluin maiddái boahtteáiggis. |
| Luonnon säilyttäminen koskemattomana yleensä turvaa siellä olevat porojen laidunalueet. |
Go luondu seailluhuvvo guoskameahttun dilis, de dat dábálaččat dorvvasta bohccuid guohtoneatnamiid dákkár guovlluin. |
| Suojelulla ei saa kuitenkaan rajoittaa luontaiselinkeinon, porotalouden, toimintaa. |
Suodjaleami bokte ii goittot oaččo gáržžidit luondduealáhusa, boazodoalu. |
| Poronhoitotyössä on välttämätöntä liikkua luonnossa maastoajoneuvoilla myös sulan maan aikana. |
Boazodoallobargguin šaddá johtalit meahcis meahccefievrruiguin maiddái bievlan. |
| Lisäksi on tarpeellista sallia metsästys erikoisluvilla erämaaalueella petovahinkojen rajoittamiseksi. |
Dasa lassin lea dárbu beassat bivdit sierralobiiguin meahcceguovllus návdevahágiid ráddjen dihte. |
| Hks:ssa on huomioitu paikallisen paliskunnan tarpeet sekä maastoliikenteessä että porotalouden rakenteissa kyseisellä alueella. |
Plánas leat váldojuvvon dán guovllus vuhtii báikkálaš bálgosa dárbbut sihke meahccejohtalusas ja boazodoalu rusttegiin. |
| Alueelle suunniteltu muu rakentaminen täytyy toteuttaa siten, ettei se haittaa porotaloutta ja suunnitella yhdessä paikallisen paliskunnan kanssa. |
Guvlui plánejuvvon eará huksema ferte ollašuhttit nu, ahte dat ii čuoze boazodollui ja plánet ovttas báikkálaš bálgosiin. |
| Paliskuntain yhdistys korostaa neuvotteluvelvollisuutta tulevaisuudessa. |
Bálgosiid ovttastus deattuha ráđđádallangeatnegasvuođa boahtteáiggis. |
| Valtion viranomaisten on neuvoteltava paliskunnan edustajien kanssa suunnitellessaan valtionmaita koskevia, poronhoidon harjoittamiseen olennaisesti vaikuttavia toimenpiteitä (poronhoitolaki 53 §). |
Stáhta eiseválddit galget ráđđádallat bálgosa ovddasteddjiiguin, go plánejit stáhtaeatnamiidda guoskevaš doaimmaid, mat váikkuhit sakka boazodollui (Boazodoalloláhka 53 §). |
| (Paliskuntain yhdistys) |
(Bálgosiid ovttastus) |
| -Erämaa-alueen |
-Meahcceguovllu |
| yksi päätarkoitus on porotalouden ja luontaiselinkeinojen turvaaminen. |
oktan váldoulbmilin lea dorvvastit boazodoalu ja luondduealáhusaid. |
| Suunnitelman esitykset on pyritty linjaamaan siten, että tarkoitus toteutuu. |
Nuba plána árvalusaid leat geahččalan dahkat nu, ahte namuhuvvon ulbmil ollašuvvá. |
| Suunnitelmaa tukeva lausunto. |
Cealkámuš doarju plána. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Luvussa sivutaan myös Metsäntutkimuslaitoksen toimialaa. |
Logus gieđahallo unnánaš maiddái Meahccedutkanlágádusa doaibmasuorgi. |
| Metsähallitus pitää tärkeänä porolaiduntutkimuksia ja niiden kehittämistä. |
Meahciráđđehusa mielas bohccuid guohtoneanandutkamušat ja daid ovddideapmi leat dehálaččat. |
| Laidunten samoin kuin porojen kunnossa sekä poronhoitotavoissa tapahtuneita muutoksia on tutkittu Metlan toimesta 1970-luvulta lähtien useissa Pohjois-Lapin paliskunnissa. |
Guohtoneatnamiid seammá go bohccuid dilis ja boazodoallovieruin dáhpáhuvvan nuppástusaid lea dutkkahan Metla 1970-logu rájes moanain bálgosiin Davvi-Lappis. |
| Porotalouden ja muiden käyttömuotojen yhteensovittaminen kuuluu yhtenä osana Metlassa tehtävään luontomatkailututkimukseen. |
Boazodoalu ja eará geavahanhámiid oktiiheiveheapmi gullá oktan oassin Metlas dáhpáhuvvi luondduturismadutkamii. |
| Metlan lakisääteisiin tehtäviin kuuluu myös suojametsäalueen ja korkeiden alueiden seuranta. |
Metla lágasmearriduvvon doaimmaide gullá maiddái čuovvut suodjevuovdeguovllu ja alla sajiid. |
| Kaikissa näissä aihepiireissä yhteistyötä Metsähallituksen kanssa voisi tiivistää. |
Buot dáin fáddásurggiin mii sáhtášeimmet bargat eanet MR:ain. |
| (Metla) |
(Metla) |
| -Kannatettava |
-Gánnáhahtti ja |
| ja hyvä ehdotus. |
buorre evttohus. |
| +Toimenpiteisiin lukuun 13 Tutkimus on lisätty yhteistyön tiivistäminen suojametsäalueen ja korkeiden alueiden seurannassa. |
+Plána árvalusaide lohkui13 Dutkan lea lasihuvvon ovttasbarggu lasiheapmi suodjevuovdeguovllu ja alla guovlluid čuovvumis. |
| POROTALOUS Suunnitelman suosituksissa mainittu porotaloudelle maksettava eläinkohtainen tuki ei ole hks:ssa esille tuotava asia, koska kysymyksessä on selkeästi porotalouden tukipolitiikkaan liittyvä asia. |
BOAZODOALLU Plána ávžžuhusain namuhuvvon ealliguovdasaš doarjja, mii máksojuvvo boazodollui, ii leat dakkár ášši, mii váldojuvvo ovdan dikšun- ja geavahanplánas, dasgo jearaldagas lea čielgasit boazodoalu doarjjapolitihkkii guoskevaš ášši. |
| Eläinkohtaisen tuen vaikutusta eloporomääriin tai porolaitumien kuntoon ei ole selvitetty, joten tutkimuksellista näyttöä eläinkohtaisen tuen vaikutuksista porolaitumien kuntoon ei ole olemassa. |
Ealliguovdasaš doarjaga váikkuhus ealihanboazologuide ja guohtoneatnamiid dillái ii leat čielggaduvvon, ja nuba dutkamušaiguin eai leat čájehuvvon ealliguovdasaš doarjaga váikkuhusat guohtoneatnamiid dillái. |
| (Lapin TE-keskus) |
(Lappi TE-guovddáš) |
| -Suunnitelman suosituksissa todetaan, että tuen |
ahte doarjaga váikkuhusaid boazodollui galggašii dutkat. |
| Täsmennetään suunnitelman esitystä. |
Dárkkálmuhtto plána árvalus. |
| +Täsmennetty suunnitelmaan: "Eläinkohtaisen tuen vaikutukset eloporomääriin ja porolaidunten kuntoon tulisi tutkia." |
+Dárkkálmuhtton plánii: ”Ealliguovdasaš doarjaga váikkuhusaid ealihanboazologuide ja guohtoneatnamiid dillái galggašii dutkat.” |
| Porotalouteen liittyvät suunnitelman suositukset ovat hyviä. |
Plánas ovdanbukton boazodollui guoskevaš ávžžuhusat leat bures dahkkojuvvon. |
| Jotkin suosituksissa esitetyt tutkimukset kuuluvat jo meneillään olevaan porotalouden taloustutkimusohjelmaan. |
Ávžžuhusain ovdanbukton muhtun dutkamušat gullet juo boazodoalu dálá ekonomiijadutkanprográmmii. |
| Uusintainventointi Käsivarren paliskunnan talvilaitumista valmistui viime keväänä (Kumpula, J. ym. 2004: Poronhoitoalueen pohjoisimman osan (13 paliskuntaa) talvilaidunten uusintainventointi vuosina 1999–2003. Kala- ja riistaraportteja nro 303). |
Ođđasitinventeren Giehtaruohttasa bálgosa dálveguohtoneatnamiin gárvvásmuvai mannan giđa (Kumpula, J. ee. 2004: Poronhoitoalueen pohjoisimman osan (13 paliskuntaa) talvilaidunten uusintainventointi vuosina 1999–2003. Kala- ja riistaraportteja nro 303). |
| Laitoksen mielestä suunnitelmissa olisi hyvä esittää suosituksia myös alueen poronhoidolle ja korostaa alueiden käytössä mm. kestävän käytön periaatetta. |
RKTL:a mielas plánas gánnáhivččii ovdanbuktit ávžžuhusaid maiddái guovllu boazodollui ja deattuhit guovlluid geavaheamis ee. bistevaš geavaheami prinsihpa. |
| (RKTL) |
(RKTL) |
| ohjaa poronhoito- laki (848/1990). |
-Boazodoalu stivre boazodoalloláhka (848/1990). |
| Metsähallitus ei tee tässä suunnitelmassa poronhoitoa koskevia suosituksia. |
Meahciráđđehus ii daga dán plánas boazodollui guoskevaš ávžžuhusaid. |
| +Viite päivitetty lähdeviitteisiin. |
+Ođđa čujuheapmi beivejuvvon. |
| Ei muutosta hks:n sisältöön. |
Eai rievdadusat plána ávžžuhusaide. |
| KALAVESIEN HOITO JA KALASTUS Erämaa-alueilla on turvattava paikalliselle väestölle oikeudet kalastukseen ja moottoriajoneuvolla liikkumiseen maastossa ilman erillistä lupakäytäntöä. |
GUOLLEČÁZIID DIKŠUN JA GUOLÁSTUS Meahcceguovlluin galgá dorvvastit báikkálaš olbmuide vuoigatvuođaid guolástussii ja mohtorfievrruiguin vuodjimii meahcis almmá sierra lohpevuogádaga haga. |
| Erämaaalueilla kalastaminen edellyttää liikkumista maastonajoneuvolla pitkien etäisyyksien vuoksi. |
Meahcceguovlluin guolástettiin šaddá geavahit meahccefievrruid guhkes gaskkaid dihte. |
| (Enontekiön kalastusalue) +Ei muutosta suunnitelmaan. |
(Eanodaga guolástanguovlu) +Eai rievdadusat plánii. |
| Suunnitelman mukaan kalastus ja erämaaluonteen säilyttäminen sen enempää kuin kalastus ja luonnonsuojelukaan eivät ole ristiriidassa keskenään. |
Plána mielde guolástus ja meahcceguovloiešlági seailluheapmi eai mana ruossalassii, eaige maiddái guolástus ja luonddusuodjaleapmi. |
| Kalakantoihin ja kalastukseen liittyvät asiat on pääosin huomioitu asianmukaisesti suunnitelmassa. |
Guollenáliide ja guolástussii guoskevaš áššit leat eanas váldojuvvon áššálaččat vuhtii plánas. |
| RKTL on toiminut kiinteästi alueiden lohi- ja taimenkantojen seurannassa; |
RKTL lea leamaš viššalit mielde guovlluid luossa- ja dápmotnáliid čuovvumis; |
| tuore seurantaraportti on mm. Haikonen ym. 2004: Lohi- ja meritaimenkantojen seuranta Tornionjoessa 2003. Kala- ja riistaraportteja nro 320. (RKTL) |
ođđa čuovvunraporta lea ee. Haikonen ee. 2004: Lohi- ja meritaimenkantojen seuranta Tornionjoessa 2003. Kala- ja riistaraportteja nro 320. (RKTL) |
| -Hyödyllinen uusi |
-Ávkkálaš ođđa |
| julkaisu aiheesta. |
girji fáttá birra. |
| +Lisätty viite suunnitelman lähdeviitteisiin. |
+Lasihuvvon ođđa čujuheapmi plánii. |
| Meritaimenistutuksia Tarvantojokeen on jatkettu vuosittain (76 577 kpl 1-v meritaimenta vuosina 2000–2004), mutta ne on lopetettu Maljasjokeen vuoden 2000 istutuksiin (50 900 vastakuoriutunutta meritaimenen poikasta). |
Guvžágilvimiid Darvvatjohkii leat joatkán jahkásaččat (jagiid 2000–2004, 76 577 ovttajahkásaš guvžžá), muhto Máljjašjohkii eai leat šat gilvojuvvon jagi 2000 maŋŋá (dalle 50 900 easkkarahpasan guvžáveajeha). |
| Meritaimenkantojen elvyttäminen edellyttää jatkossa sellaista kalastussäätelyä, joka nykyistä paremmin suojaa sen elinkierron eri vaiheita niin joki- kuin merialueellakin. |
Guvžánáliid ealáskahttin gáibida boahtteáiggis dakkár guolástanmuddema, mii buorebut go dálá mudden suddje guvžžá sierra eallinmuttuid sihke jogas ja mearas. |
| Ennen tällaisen saavuttamista istutuksilla ei saada kovinkaan suurta myönteistä vaikutusta luontaisen kalakannan elpymiseen. |
Ovdal dákkár doaimmaid gilvimiiguin ii sáhte nu olus váikkuhit lunddolaš guollenáli ealáskeapmái. |
| Tarvantojoen istutuksia on kuitenkin tarkoitus jatkaa käyttämällä niissä Tornionjoen vesistön meritaimenkantaa. |
Darvvatjoga gilvimiid lea goittot jurdda joatkit, nu ahte geavahuvvo dain Duortnoseanu čázádaga guvžánálli. |
| (RKTL) +Tiedot päivitetty suunnitelmaan. |
(RKTL) +Dieđut beivejuvvon plánii. |
| Käyttö- ja hoitosuunnitelman tulee turvata kuntalaisten perinteisten oikeuksien nauttiminen sekä myös turvata kulkumahdollisuus pyyntialueille. |
Geavahan- ja dikšunplána galgá dorvvastit gieldalaččaid árbevirolašnávddašanvuoigatvuođaid ja maiddái dorvvastit vejolašvuođa johtit bivdoguovlluide. |
| (Enontekiön kalatalousneuvottelukunta) |
(Eanodaga guolledoalloráđđádallangoddi) |
| -Suunnitelma turvaa kuntalaisten perinteiset oikeudet |
-Plána dorvvasta gieldalaččaid árbevirolaš vuoigavuođaid |
| ja kulkumahdollisuudet pyyntialueille siltä osin, kuin ne ovat erämaa-alueen hks:lla turvattavissa. |
ja johtinvejolašvuođaid bivdoguovlluide dain osiin, go daid sáhttá meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplána bokte dorvvastit. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| RIISTANHOITO JA METSÄSTYS Paikkakuntalaisten metsästysoikeus on turvattava kaikilta osin samalla tavalla, kuin mitä muillakin Metsähallituksen hallinnassa olevilla valtionmailla on. |
FUOĐĐODIKŠUN JA MEAHCCEBIVDU Báikegoddelaččaid meahcástanvuoigatvuođa galgá dorvvastit buot osiin seamma vuogi mielde go mii lea dilli Meahciráđđehusa hálddašan earáge stáhtaeatnamiin. |
| (Enontekiön riistanhoitoyhdistys = rhy) |
(Eanodaga fdo) -Cealkámuš doarju plána. |
| +Suunnitelmaa on päivitetty luvun 10 Riistanhoito ja metsästys osalta mm. siten, että siitä käy selkeämmin esille paikkakuntalaisten metsästysoikeus. |
+Plána lea beivejuvvon logu 10 Fuođđodikšun ja meahccebivdu hárrái ee. nu, ahte das boahtá čielgaseappot ovdan báikegoddelaččaid bivdovuoigatvuohta. |
| Metsästyksessä on sallittava moottorikelkan käyttö riekon ansapyynnissä samoin, kuin mitä muutoinkin Metsähallituksen hallinnassa olevilla valtionmailla on. |
Meahccebivddus galgá oažžut geavahit mohtorgielkká rievssaha gárdebivddus seamma vuogi mielde, go mii lea muđuige dilli Meahciráđđehusa hálddašan stáhtaeatnamiin. |
| (Enontekiön rhy) |
(Eanodaga fdo) |
| -Suunnitelmaa tukeva lausunto. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
JA VÁIKKUHUS PLÁNII / ÁRVALUS |
| RIISTANHOITO JA METSÄSTYS Metsästäjien tekemä riistanhoitotyö on sallittava nykyisellä tasolla ja samoilla menetelmillä, kuin Metsähallituksen hallinnassa olevilla valtionmailla on. |
FUOĐĐODIKŠUN JA MEAHCCEBIVDU Meahccebivdiid fuođđodikšunbargu galgá leat lobálaš dálá dásis, ja seamma vugiiguin go mii lea dilli Meahciráđđehusa hálddašan stáhtaeatnamiin. |
| Tähän toimintaan kuuluvat myös maanomistajan (MH) kanssa aikaansaadut pienpetopyyntiprojektit, jolloin pienpetokantojen kasvua voidaan yhteistyöllä rajoittaa. |
Dása gullet maiddái eananeaiggádiin (Meahciráđđehus) áigáiožžojuvvon smávvanávdebivdinprošeavttat, goas smávvanávdenáliid sáhttá ovttasbarggu bokte ráddjet. |
| (Enontekiön rhy) |
(Eanodaga fdo) |
| -Suunnitelmaa tukeva lausunto. |
-Cealkámuš doarju plána. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Maastoliikennelupia on myöskin saatava tarvittaessa järkevän liikkumisen puitteissa, kun metsästyksessä sitä tarvitaan samoilla perusteilla, mitä muillakin Metsähallituksen hallinnassa olevilla valtionmailla. |
Meahccejohtaluslobiid galgá maiddái dárbbu mielde fidnet jierpmálaš johtaleapmái, go meahccebivddus galgá sáhttit johtalit seamma ákkaiguin, go mii lea dilli Meahciráđđehusa hálddašan earáge stáhtaeatnamiin. |
| (Enontekiön rhy) |
(Eanodaga fuođđodikšunovttastus) |
| -Suunnitelmaa tukeva lausunto. |
-Cealkámuš doarju plána. |
| +Hks:an täsmennetty maastoliikennelupien myöntämiskäytännöt. |
+Dgp:s leat dárkileappot meroštallon meahccejohtaluslobiid mieđihanvirolašvuođat. |
| Paikkakuntalaiselle ammattimetsästäjälle on voitava osoittaa hänen pyyntialueelleen tukikohdan rakentamisoikeus samoilla perusteilla, kuin mitä muillakin Metsähallituksen hallinnassa olevilla valtionmailla on. |
Báikegoddelaš ámmátbivdái galgá sáhttit čujuhit su bivdoguovllus doarjjabáikki huksenvuoigatvuođa seamma ákkaiguin, go mii lea dilli Meahciráđđehusa hálddašan earáge stáhtaeatnamiin. |
| -Suunnitelmaa tukeva lausunto. |
(Eanodaga fuođđodikšunovttastus) |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
-Cealkámuš doarju plána. |
| On jatkossakin korostettava, ettei millään suojelualueella tule rakentaa sellaista suunnitelmaa, joka rajoittaisi Enontekiöllä paikkakuntalaisten perinteisiä oikeuksia. |
Galgá dás duohkoge deattuhit, ahte ii mange suodjalanguovllu birra galgga ráhkadit dakkár dikšun- ja geavahanplána, mii gáržžidivččii Eanodagas báikegoddelaččaid árbevirolaš vuoigatvuođaid. |
| (Enontekiön rhy) +Ei muutosta suunnitelmaan. |
(Eanodaga fuođđodikšunovttastus) +Eai rievdadusat plánii. |
| Lapin riistanhoitopiiri yhtyy Enontekiön rhy:n esittämiin näkökohtiin [ks. 6 edellistä kohtaa] katsoen, että koska yhteistyön kautta saavutettu nykytila on tyydyttävä kompromissi, sitä ei pitäisi perusteettomasti järkyttää. |
Lappi fuođđodikšunbire lea ovtta oaivilis Eanodaga fuođđodikšunovttastusain dán ovdanbuktin oainnuin [gč. guhtta ovddit čuoggá]. Fuođđodikšunbire mielas ovttasbarggu bokte juksojuvvon dálá dilli lea duhtadahtti kompromissa, iige dan galggaše dárbbašmeahttumit duššin dahkagoahtit. |
| Aivan erityisesti tulisi välttää po. suojelualueen nostamista tarpeettomien tai heikosti perusteltavien rajoitusten ja kieltojen piiriin. |
Áibbas erenoamážit galggašii viggat dasa, ahte dákkár suodjalanguovllu geavaheapmi ii dárbbašeameahttumit dahje heajos ákkaiguin gáržžiduvvo dahje gildojuvvo. |
| (Lapin riistanhoitopiiri) |
(Lappi fdb) |
| -Suunnitelmaa tukeva lausunto. |
-Cealkámuš doarju plána. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Alueella tulisi edelleen säilyttää mahdollisuus: 1) metsästää metsästyslain mukaan, 2) tehdä välttämättömiä riistanhoitotöitä, 3) tulentekoon, 4) saaliin kuljetukseen myös koneellisesti, 5) riekon ansapyyntiin vakiintuneella tavalla. |
Guovllus galggašii dás duohkoge sáhttit 1) bivdit meahcástanlága mielde, 2) dahkat vealtameahttun fuođđodikšundoaimmaid, 3) dolastallat, 4) fievrridit sállaša maiddái mohtorfievrruiguin, 5) gárdut rievssahiid árbevirolaš vuogi mielde. |
| (Lapin riistanhoitopiiri) |
(Lappi fuođđodikšunbire) |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
-Cealkámuš doarju plána. |
| Metsähallituksen Ylä-Lapin luonnonhoitoalueen tulisi metsästysasioissa aina tilanteen muuttuessa ottaa yhteyttä ensisijaisesti alueen riistanhoitoyhdistykseen neuvottelua varten. |
+Eai rievdadusat plánii. Meahciráđđehusa Davvi-Lappi luonddudikšunguovlu galggašii meahcástan- áššiin álo dili rievddadettiin váldit oktavuođa vuosttažettiin guovllu fuođđodikšunovttastussii ráđđádallama várás. |
| Näin toimien metsästyksen asema tulisi kohtuullisesti ja muita maankäyttömuotoja ajatellen tasavertaisesti otettua huomioon alueen hoidon, käytön ja suojelun yhteensovittamisessa. |
Ná meahccebivddu sajádat šattašii govttolaččat vuhtii váldojuvvot, nu ahte váldojuvvojit seammás vuhtii dássebeallásaččat eará eanangeavahanhámit guovllu dikšuma, geavaheami ja suodjaleami oktiiheiveheamis. |
| (Lapin riistanhoitopiiri) +Ei muutosta suunnitelmaan. |
(Lappi fuođđodikšunbire) +Eai rievdadusat plánii. |
| Suunnitelman metsästystä käsittelevät esitykset ovat hyviä. |
Plána árvalusat meahccebivddu hárrái leat bures dahkkojuvvon. |
| (RKTL) -Suunnitelmaa tukeva lausunto. |
(RKTL) -Cealkámuš doarju plána. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Hks:ssa korostetaan luontaiselinkeinojen turvaamista pitämällä petokanta riittävän alhaisena. |
Plánas deattuhit luondduealáhusaid dorvvasteami nu, ahte dollojuvvo návdenálli doarvái vuollin. |
| Yhteistyö paikallisen riistanhoitoyhdistyksen kanssa tässä yhteydessä on luonnollisesti tärkeää, mutta ongelmana lienevät taloudelliset resurssit. |
Ovttasbargu báikkálaš fuođđodikšunovttastusain dán oktavuođas lea dieđusge dehálaš, muhto váttisvuohtan dáidet leat ekonomalaš resurssat. |
| Koska pienpetojen (varsinkin kettu) kannan hurjalla tihentymisellä on oleellinen merkitys erityisesti sukupuuttoon häviämässä olevaan naalikantaan, tulisi asiassa eri intressiryhmien yhteistyöllä selvittää nykyistä tehokkaampien menetelmien käyttömahdollisuudet esim. erityissäädöksin. |
Go smávvanávddiid (erenoamážit rieban) johtilis laskan čuohcá sakka erenoamážit njállii, mii lea sogahuvvamin, de galggašedje dán áššis sierra berošteaddjijoavkkut ovttasráđiid čielggadit vejolašvuođa geavahit beaktilet meannudanvugiid ovdamearkka sierranjuolggadusaiguin. |
| (Enontekiön kunta) |
(Eanodaga gielda) |
| luvussa 10 todetaan: ”MH pitää ketunmetsästystä tärkeänä riistanhoidollisista ja luonnonsuojelullisista syistä. |
-Meahccebivdui guoskevaš lohkus 10 daddjojuvvo, ahte MR:a mielas riebanbivdu lea dehálaš fuođđodikšun- ja luonddusuodjalansivaid dihte. |
| MH osallistuu soveltuvin osin mahdollisiin pienpetoprojekteihin (esim. ketunpyynti naalialueella). |
Meahciráđđehus lea heivvolaš osiin mielde vejolaš smávvanávdeprošeavttain (omd. riebanbivdu njállaguovlluin). |
| ” +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| -Suunnitelmasta on em. lisäksi poistettu nykytilan kuvauksesta lupaaluetta koskeva määritelmä. |
-Plánas lea ovdalis namuhuvvon áššiid lassin jávkaduvvon dálá dili govvideamis lohpeguvlui guoskevaš meroštallan. |
| Lisäksi on poistettu maininta, missä lupametsästäjät saavat metsästää koirien kanssa. |
Dasa lassin lea jávkaduvvon namuheapmi, mas lohpebivdit ožžot geavahit beatnagiid meahccebivddus. |
| Tämä on lausuntokierroksen jälkeen muuttunut sidosryhmäneuvotteluissa sovitulla tavalla. |
Dát lea cealkámušaid gulaskuddama maŋŋá rievdan čanasjoavkoráđđádallamiin sohppojuvvon vuogi mielde. |
| +Muutettu suunnitelmaan. |
JA VÁIKKUHUS PLÁNII / ÁRVALUS |
| PUUSTON KÄYTTÖ Polttopuidenoton kerrotaan jatkuvan entiseen tapaan, ja suunnitelman liitteenä on kartta polttopuunottoalueista. |
MUORADAGA GEAVAHEAPMI Boaldinmuorraváldima lohket joatkašuvvat ovddeš vuogi mielde, ja plána čuovusin lea kárta dain guovlluin, main boaldinmuora oažžu váldit. |
| Yleisötilaisuudessa on kuitenkin tullut palautetta polttopuunoton maksullisuudesta. |
Almmolaš dilálašvuođas lea goittot boahtán ovdan gažaldat das, ahte boaldinmuorraváldimis šaddá máksit. |
| Viimeksi eduskunnan perustuslakivaliokunta kiinnitti huomiota alkuperäisasukkaiden oikeuksiin kotitarvepuunottoon. |
Gieskat riikkabeivviid vuođđoláhkaváljagoddi giddii fuopmášumi eamiássiid boaldinmuorraváldimii. |
| Asiaa on suunnitelman puitteissa vaikea arvioida, koska esitetyt tiedot puunotosta eivät ole kovin täsmällisiä. |
Ášši lea plána olis váttis árvvoštallat, dasgo ovdanbukton dieđut muorraváldimis eai leat beare dárkilat. |
| Puunottoon tulisi kuitenkin etsiä ratkaisu, jolla paikallisten asukkaiden oikeudet säilyvät, mutta luonnonsuojelullisia perusteita ei vaaranneta. |
Muorraváldimii galggašii goittot ohcat čovdosa, mainna báikkálaš ássiid vuoigatvuođat seilot, muhto luonddusuodjalanákkat eai šatta vára vuollái. |
| (Lapin ympäristökeskus) |
(Lappi birasguovddáš) |
| -Metsähallitus esittää ko. luvussa tällaista |
-Meahciráđđehus árvala guoskevaš logus dákkár |
| Lapin ympäristökeskuksen toivomaa ratkaisua, jolla paikallisten polttopuunotto-oikeudet säilyvät, mutta alueen luontoarvoja ei vaaranneta. |
čovdosa, nugo Lappi birasguovddáš lea sávvan. Ná báikegoddelaččaid boaldinmuora váldinvuoigatvuođat seilot, muhto guovllu luondduárvvut eai šatta vára vuollái. |
| Erämaaalueen hoito- ja käyttösuunnitelma ei määrittele maksullisuutta, vaan pyrkii vain turvaamaan osaltaan paikallisten polttopuunsaannin. |
Meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplána ii meroštala galgágo muorraváldimis máksit vai ii, muhto geahččala dušše dorvvastit báikkálaš olbmuid boaldinmuorrafidnema. |
| Puiden ottaminen valtionmailta on nykylainsäädännön mukaan maksullista myös paikkakuntalaisille. |
Muoraid váldimis stáhtaeatnamiin galget dálá láhkamearrádusaid mielde máksit maiddái báikegoddelaččat. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| MALMINETSINTÄ JA KAIVOSTOIMINTA Kohdassa mainitaan pinta-alaperusteinen valtauskorvaus, jonka maanomistaja vuosittain saa maillaan voimassa olevista valtausalueista. |
MÁLBMAOHCAN JA RUVKEDOAIBMA Čuoggás namuhuvvo rogganváldima viidodahkii vuođđuduvvi buhtadus, man eananeaiggát jahkásaččat oažžu dain rogganváldinguovlluin, mat leat dan eatnamiin. |
| Kysymyksessä ei ole valvontamaksu, vaan maanomistajalle tuleva peruskorvaus, jonka lisäksi valtauksen haltija on velvollinen korvaamaan täysimääräisinä kaikki valtausalueella tehtyjen töiden mahdollisesti aiheuttamat vahingot. |
Jearaldagas ii leat gozihanmáksu, muhto eananeaiggádii boahtti vuođđobuhtadus. Dasa lassin rogganváldima hálddašeaddji lea geatnegahtton buhttet ollesmearálaččat buot dain vahágiin, maid váldinguovllus čađahuvvon barggut leat vejolaččat dagahan. |
| Metsähallituksen valtionmailla sijaitsevilta valtauksilta saamat valtauskorvausmaksut ja valvonnasta syntyneet kustannukset eivät siten ole esitetyllä tavalla toisiinsa liittyvä asia. |
Rogganváldinmávssut ja goziheamis šaddan golut, maid Meahciráđđehus oažžu rogganváldimiid ovddas stáhtaeatnamiin, eai leat namuhuvvon vuogi mielde nubbi nubbái laktáseaddji ášši. |
| Ylä-Lapin luonnonhoitoalueen tilanne on poikkeuksellinen, koska alueen valtauksista normaalia suurempi osa on kullanhuuhdontavaltauksia. |
Davvi-Lappi luonddudikšunguovllu dilli lea dakko bokte erenoamáš, ahte doppe eanas rogganváldimat leat gollerogganváldimat. |
| Mikäli valtauskorvaukset halutaan mainita, tulisi selvyyden vuoksi mainita myös niiden vuosittaisuus jokaiselta kalenterivuodelta, jona valtaus on voimassa, sekä valtauksen haltijan täysimääräinen vahingonkorvausvelvollisuus. |
Jos rogganváldinbuhtadusat háliiduvvojit namuhuvvot, de galggašii čielggasvuođa dihte namuhit maiddái daid jahkásašvuođa guđege kaleanddarjagis, goas rogganváldin lea fámus, ja dasa lassin rogganváldima hálddašeaddji ollesmearálaš vahátbuhttengeatnegasvuođa. |
| Euromääräisenä maanomistajalle suoritettava valtauskorvaus on 10 € hehtaarilta vuodessa. |
Eananeaiggát oažžu rogganváldinbuhtadusa 10 € hektáras jagis. |
| (GTK) |
(GTK) |
| -Valtausten perustamisen ja |
-Rogganváldimiid |
| voimassa olevien valtausten osalta Metsähallitukselle aiheutuu kustannuksia, vaikka valtausalueella tehdyistä töistä ei aiheudu vahinkoja. |
vuođđudeamis ja dálá rogganváldimiin Meahciráđđehussii šaddet golut, vaikko rogganváldinguovllus dahkkojuvvon barggut eai dagahivččege vahágiid. |
| +Täsmennetty suunnitelmaa ja poistettu valtauskorvausten määrä. |
+Dárkkálmuhtton plánii ja jávkaduvvon rogganváldinbuhtadusa mearri. |
| MAA-AINESTEN OTTO Maa-ainesten ottoalueiden osalta tiepiirin tavoitteena on turvata maaainesten otto teiden kunnossapitoa ja rakentamista varten kohtuulliselta etäisyydeltä myös Enontekiön alueella huolimatta kunnan runsaasta suojelualueverkosta. |
EANANÁVDNASIID VÁLDIN Eananávdnasiid váldinguovlluid hárrái geaidnobire ulbmilin lea dorvvastit eananávdnasiid váldima geainnuid bajásdoallama ja huksema dárbbuide govttolaš gaskka duohken maiddái Eanodagas, vaikko gielddas leatge valjis suodjalanguovllut. |
| Metsähallitus esittää, että sillä olisi mahdollisuus ottaa tarvittaessa omaan käyttöön ja vähäisessä määrin myyntiin maaaineksia erämaa-alueella tapahtuvan pienimuotoisen rakentamisen tarpeisiin. |
MR árvala, ahte dat galggašii sáhttit dárbbu mielde váldit iežas atnui ja unnánaš maiddái vuovdimassii eananávdnasiid meahcceguovllus dáhpáhuvvi smávvalágan huksema dárbbuide. |
| Tiehallinto esittää, että myös sillä olisi mahdollisuus tarvittaessa ottaa pieniä määriä maa-aineksia erämaa-alueella sijaitsevien polkujen ja erämaa-alueen läheisyydessä sijaitsevien sorateiden kunnossapitoon ja pieneen parantamiseen. |
Geaidnohálddahus árvala, ahte datge galggašii sáhttit dárbbu mielde váldit unnánaš eananávdnasiid meahcceguovllu máđijaid ja meahcceguovllu lahkosiin leahkki čievrageainnuid bajásdoallamii ja smávvalágan ordnenbargguide. |
| (Tiehallinto) |
(Geaidnohálddahus) |
| -Tämä ei ole mahdollista. |
-Dát ii leat vejolaš. |
| Nämä tarpeet pyritään turvaamaan erämaa-alueen ulkopuolelta. |
Dáid dárbbuid geahččalit dorvvastit meahcceguovllu olggobealde. |
| Erämaalaki (62/ 1991) kieltää erämaa-alueella valtionmaan tai siihen kohdistuvan käyttöoikeuden luovuttamisen muuhun kuin porotalouden, kalastuksen, metsästyksen tai keräilyn tarpeisiin. |
Meahcceguovloláhka (62/1991) gieldá meahcceguovllus stáhtaeatnama dahje dasa guoskevaš geavahanvuoigatvuođa luohpadeami eará go boazodoalu, guolástusa, meahccebivddu dahje čoaggima dárbbuide. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| LUONTOMATKAILU JA VIRKISTYSKÄYTTÖ Erämaa-alueen virkistyskäyttöä ei ole kaikilta osin käsitelty riittävästi suunnitelmassa. |
LUONDDUTURISMA JA LUSTAGEAVAHEAPMI Meahcceguovllu lustageavaheapmi ii leat buot osiin doarvái gieđahallon plánas. |
| (SYKE) |
(SYKE) |
| -Alueen virkistyskäyttö on huomattavan vähäistä. |
-Guovllu geavahit hui unnán lustageavaheapmái. |
| Tästä yleisen tason kommentista ei käy ilmi, miltä osin käsittelyä pitäisi laajentaa. |
Dán oppalaš dási kommeanttas ii boađe ovdan, main osiin namuhuvvon ášši galggašii viidáseappot gieđahallat. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Alueen virkistyskäyttö ei ole ristiriidassa niiden perusteiden kanssa, joilla alue on liitetty Natura 2000 -verkostoon. |
Guovllu lustageavaheapmi ii mana ruossalassii daiguin ákkaiguin, maid vuođul guovlu lea laktojuvvon Natura 2000 -fierpmádahkii. |
| Tämä edellyttää kuitenkin, että lisääntyvien kävijämäärien vaikutuksia alueen ekologiseen tilaan seurataan. |
Dát gáibida goittot, ahte lassáneaddji gallestalliloguid váikkuhusat guovllu ekologalaš dillái čuvvojuvvojit. |
| Seurannan sisältöä ja laatua olisi voinut yksilöidä tarkemmin hoito- ja käyttösuunnitelmassa. |
Das, ahte movt ekologalaš dilli čuvvojuvvo, livččii sáhttán dárkileappot muitalit dikšun- ja geavahanplánas. |
| (SYKE) |
(SYKE) |
| -Alueen virkistyskäyttö on huomattavan vähäistä, |
-Guovllu geavahit hui unnán lustageavaheapmái, |
| eikä sen ennusteta merkittävästi lisääntyvän. |
iige einnostusaid mielde geavaheapmi boađe olus lassánit. |
| Metsähallitus keskittää sekä virkistyskäytön investoinnit että rajalliset virkistyskäytön seurantaresurssinsa virkistyskäytön painopistealueille, joihin Tarvantovaaran erämaa-alue ei kuulu. |
Meahciráđđehus čohkke sihke lustageavaheami investeremiid ja lustageavaheami vátna čuovvunresurssaidis lustageavaheami váldoguovlluide, maidda Darvvatvári meahcceguovlu ii gula. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| LUONTOMATKAILU JA VIRKISTYSKÄYTTÖ Vyöhykkeistämisellä pyritään minimoimaan mm. käyttäjien välisiä ristiriitoja, ja erityisesti tavoitteena on minimoida virkistyskäytön aiheuttamia haittoja luontaiselinkeinolle ja saamelaiskulttuurille. |
LUONDDUTURISMA JA LUSTAGEAVAHEAPMI Avádatjuogu bokte geahččalit geahpedit nu ollu go vejolaš ee. geavaheddjiid gaskasaš ruossalasvuođaid, ja erenoamážit ulbmilin lea geahpedit lustageavaheami dagahan heajos váikkuhusaid luondduealáhusaide ja sámekultuvrii. |
| Suunnitelmassa on pyritty nimenomaan näistä jälkimmäiseen, kun taas virkistyskäyttäjien keskinäiset ristiriidat jäävät huomattavan vähälle huomiolle. |
Plánas lea váldojuvvon namalassii vuhtii dát maŋit ášši, go fas lustageavaheddjiid gaskasaš ruossalasvuođat eai leat báljo váldojuvvon vuhtii. |
| Suunnitelman käsittävällä alueella moottorikelkat, koiravaljakot ja hiihtäjät samoin kuin itsenäiset liikkujat ja ohjelmapalveluyrittäjien ryhmät kulkevat samoilla urilla. |
Plánenguovllus mohtorgielkkát, beanavuoddjit ja čuoigit seammá go iešráđálaš johttit ja prográmmabálvalusfitnodagaid joavkkut johtet seamma vuojáhagaid mielde. |
| Kokemus on osoittanut, että nämä virkistäytyjäryhmät poikkeavat niin suuresti toisistaan, että ristiriita- ja jopa vaaratilanteilta ei voida välttyä. |
Vásáhusaid mielde lea čielgan, ahte dát lustageavaheaddjijoavkkut spiehkastit nu ollu nubbi nuppis, ahte ruossalasvuođaid ja juoba várradilálašvuođaid ii sáhte garvit. |
| Hks:ssa on ohitettu näiden ongelmien käsittely ja jätetty esittelemättä, miten nämä eri virkistäytymismuodot voidaan yhdistää samoille reiteille sujuvasti. |
Plánas eai leat gieđahallon dát váttisvuođat iige leat muitaluvvon, movt dáid sierra lustageavahanhámiid sáhttá ovttastahttit vuohkkasit geavahit seamma johtolagaid. |
| (SYKE) |
(SYKE) |
| -Luontomatkailu |
-Dán guovllus lea |
| ja virkistyskäyttö tällä alueella on niin vähäistä, että kävijöiden välisiä ristiriitoja ei juurikaan ole. |
nu unnán luondduturisma ja lustageavaheapmi, ahte eai báljo šatta ruossalasvuođat geavaheddjiid gaskkas. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Hks:ssa esitetään, että ”ohjelmapalveluyrittäjille myönnetään pitkäaikaisempaan, jokamiehenoikeudet ylittävään leiriytymiseen lupia tapauskohtaisesti korkeintaan kaudeksi kerrallaan ennalta sovittuihin paikkoihin”. |
Plánas árvaluvvo, ahte ”prográmmabálvalusfitnodagaide mieđihuvvojit guđege dáhpáhusa mielde lobit guhkitáigásaš, juohkeolbmovuoigatvuođaid badjelmanni gohttemii guhkimustá ovtta áigodahkii hávil oddalgihtii sohppojuvvon báikkiide”. |
| Tämä on erämaa-alueen virkistysvyöhykkeelle sopivaa toimintaa, kunhan huolehditaan erämaaluonteen säilymisestä ja estetään kyseisten paikkojen hallitsematon muodostuminen pysyviksi tukikohdiksi. |
Dákkár doaibma heive bures lustageavahanavádahkii, beare fuolahuvvo meahcceguovloiešlági seailumis ja hehttejuvvo guoskevaš báikkiid šaddan hálddaškeahtes, bissovaš doarjjabáikin. |
| Sen sijaan syrjävyöhykkeelle kyseinen menettely ei sovi, vaan toimilla vaarannetaan vyöhykkeistämisen uskottavuus. |
Muhto boaittobealeavádahkii dákkár meannudeapmi ii gal heive, muhto doaimmaiguin biddjojuvvo vára vuollái avádatjuogu jáhkehahttivuohta. |
| Nämä ennalta sovitut paikat pitäisi rajata virkistysvyöhykkeeksi. |
Plánas galggašii rájidit dáid ovddalgihtii sohppojuvvon báikkiid lustageavahanavádahkan. |
| Myös kohdan 10 esitys ”Metsähallitus myöntää helikoptereille tarvittaessa laskeutumislupia erämaa-alueelle luontomatkailun tarpeisiin erikseen nimettäville laskeutumispaikoille kuultuaan sidosryhmiä” on luonteeltaan sellainen, että ko. erikseen nimettävien laskeutumispaikkojen tulisi olla osa virkistysvyöhykettä. |
Maiddái čuoggá 10 árvalus ”Meahciráđđehus mieđiha helikopteriidda dárbbu mielde seaivunlobiid meahcceguvlui luondduturismma dárbbuide seaivunsajiide (nammaduvvojit sierra), go lea vuos gullan čanasjoavkkuid” lea luonddustis dakkár, ahte namuhuvvon seaivunsajit galggašedje leat oassin lustageavahanavádagas. |
| (SYKE) |
(SYKE) |
| -Tarkennetaan tässä sitä, mitä ”ennalta sovittuihin |
-Dárkkálmuhtto dákko dat, maid cealkagiin "ovddal |
| paikkoihin ja erikseen nimettäville laskeutumispaikoille” tarkoittaa. |
gihtii sohppojuvvon báikkiide ja seaivunsajiide, mat nammaduvvojit sierra" oaivvildit. |
| Ne ovat paikkoja, jotka eivät vielä ole tiedossa, koska tällaisia tarpeita ei ole ilmennyt. |
Dat leat báikkit, mat eai leat vel dieđus, dasgo dákkár dárbbut eai leat boahtán ovdan. |
| Siksi niitä on mahdotonta nimetä etukäteen suunnitelmaan ja lyödä lukkoon seuraaviksi 15 vuodeksi. |
Danin daid lea veadjemeahttun nammadit ovddalgihtii plánii čuovvovaš 15 jahkái. |
| Koska on odotettavissa, että erämaaalueen luontomatkailullinen vetovoima ei suuresti kasva suunnitelmakaudella, ei tällainen väljempi linjaus uhkaa alueen suojeluarvoja. |
Go lea vuordimis, ahte Darvvatvári meahcceguovllu geasuhus luondduturismma dáfus ii báljo lassán plánenbaji áigge, de dákkár loažžaset sátnehápmi ii áitte guovllu suodjalanárvvuid. |
| Se, että hks:an jätetään mahdollisuus näiden kausiluonteisten ja tilapäisten toimintojen joustavalle sijoittamiselle, ei vielä tarkoita, että MH näitä lupia tulisi myöntämään. |
Dat, ahte plánii guđđojuvvo vejolašvuohta dáid áigodat- ja gaskaboddosaš doaimmaid njuovžilis bidjamii, ii vel oaivvil dan, ahte MR boađášii dáid lobiid mieđihit. |
| Ennen lupapäätöstä MH kuulee mm. paliskuntaa. |
Ovdal lohpemearrádusa MR ee. gullá bálgosiid. |
| +Muutettu suunnitelmaan, että MH voi myöntää tarvittaessa helikoptereille laskeutumislupia alueelle luontomatkailun tarpeisiin kuultuaan alueen paliskuntaa ja mahdollisesti muita sidosryhmiä. |
+Rievdaduvvon plánii, ahte Meahciráđđehus mieđiha dárbbu mielde helikopteriidda seaivunlobiid meahcceguvlui seaivunsajiide, mat nammaduvvojit sierra luondduturismma dárbbuide, go lea vuos gullan balgosii ja vejolaččat eará čanasjoavkkuid. |
| Suunnitelmassa tulee huolestuttavissa määrin esille se, että alueen virkistyskäyttö perustuu pääosin motorisoituun liikkumiseen. |
Plánas boahtá fuolastuhttiládje ovdan, ahte guovllu lustageavaheapmi vuođđuduvvá buori muddui mohtorfievrruiguin johtaleapmái. |
| Suunnitelman esitykset moottoroidun liikkumisen osalta ovat osin ristiriidassa esitettyjen perusteiden kanssa. |
Plána árvalusat mohtorfievrruiguin johtaleami hárrái mannet muhtun muddui ruossalassii ovdanbukton ákkaiguin. |
| Vaikka erämaan rajoille pääseminen edellyttää yleensä motorisoituja liikkumistapoja, virkistystarkoituksessa liikkuminen ei missään tapauksessa saa perustua pääasiassa motorisoituun liikkumiseen. |
Vaikko dábálaččat galget leat mohtorfievrrut, jos áigu meahcceguovllu gáidoseamos guovlluide, de lustajohtin ii eisege oaččo vuođđuduvvat eanas mohtorfievrruiguin johtimii. |
| Motorisoidun liikkumisen aiheuttama melu, luonnonvarojen kulutus sekä saastepäästöt ja jopa liikkumisen nopeus ovat ristiriidassa erämaaluonteen ja sen kokemisen kanssa. |
Mohtorfievrruiguin johtin lea hui jidnii, loaktá luondduriggodagaid ja dan dagahan nuoskkidanluoitimat ja juoba dákkár fievrruid joavdilis leaktu eai riekta heive meahcceguovloiešláhkái ja dan vásiheapmái. |
| Erämaahan kuuluu vaikeapääsyisyys, ihmisen näkymättömyys ja kuulumattomuus, liikkuminen luonnon ehdoilla ja osana luontoa. |
Meahcceguvlui galggašii leat mihtilmas, ahte dohko lea váttis beassat ja ahte olmmoš ii báljo oidno dahje gullo doppe, ja nuba olbmot johtalit doppe luonddu eavttuiguin ja oassin luonddus. |
| (SYKE) |
(SYKE) |
| -Suurin osa |
-Eanas oassi |
| suunnitelma-alueesta on syrjävyöhykettä, jolle pääsääntöisesti ei myönnetä ulkopaikkakuntalaisille maastoajoneuvolupia. |
plánaguovllus gullá boaittobealeavádahkii, masa dábálaččat eai mieđit olgobáikegoddelaččaide meahccejohtaluslobiid. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Suunnitelmassa luodaan selkeitä pelisääntöjä liiketoiminnalliselle moottoroidulle luontomatkailulle. |
Plánas huksejuvvojit čielga njuolggadusat gávppálaš luondduturismii, mas geavahuvvojit mohtorfievrrut. |
| (Lapin TE-keskus) |
(Lappi TE-guovddáš) |
| tukeva lausunto. |
-Cealkámuš doarju plána. |
| +Ei muutosta hks:an. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| LIIKENNE JA LIIKKUMINEN Tiehallinnon hallinnoimien teiden käyttöä säätelee laki yleisistä teistä vuodelta 1954, joka olisi ollut hyvä mainita ja käsitellä hoito- ja käyttösuunnitelman kulkuyhteyksiä ja liikkumista ohjaavien säädösten yhteydessä. |
JOHTALUS JA JOHTALEAPMI Geaidnohálddahusa hálddašan geainnuid geavaheami lea muddemin láhka almmolaš geainnuin jagis 1954, man livččii gánnáhan namuhit ja gieđahallat dgp:s johtinoktavuođaide ja johtaleami stivrejeaddji njuolggadusaid oktavuođas. |
| Tielakia ollaan parhaillaan uudistamassa, ja liikenne- ja viestintäministeriö on julkaissut tammikuussa 2003 ehdotuksen uudeksi maantielaiksi. |
Geaidnolága leat bárisin ođasmahttimin, ja johtalus- ja kommunikašuvdnaministeriija lea almmustuhttán ođđajagimánus 2003 evttohusa ođđa geaidnoláhkan. |
| (Tiehallinto) +Laki yleisistä teistä 243/1954 on lisätty suunnitelmaan. |
(Geaidnohálddahus) +Láhka almmolaš geainnuin (243/1954) lasihuvvon plánii. |
| Tiehallinnon Lapin tiepiirin pyrkimyksenä on lakkauttaa osa hallinnoimistaan poluista. |
Geaidnohálddahusa Lappi geaidnobire ulbmilin lea heaittihit oasi dan hálddašan máđijain. |
| Nykyisen kaltainen käyttö poluilla tulisi kuitenkin turvata hakemalla poluille uusi isäntä ja siirtämällä polut esimerkiksi Metsähallituksen hallintaan. |
Dálálágan geavaheami máđijain galggašii goittot dorvvastit, nu ahte ohccojuvvo daidda ođđa isit ja sirdojuvvojit máđijat ovdamearkka dihte Meahciráđđehusa hálddašeapmái. |
| Toistaiseksi molemmat Tarvantovaaran erämaa-alueella kulkevat polut kuuluvat kuitenkin Tiehallinnon hallintaan. |
Dássážii guktot máđijat Darvvatvári meahcceguovllus gullet goittot Geaidnohálddahussii. (Geaidnohálddahus) |
| (Tiehallinto) |
-Cealkámuš |
| -Suunnitelman |
doarju plána. |
| esitystä tukeva lausunto. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
CEALKÁMUŠAT PLÁNII MR:A KOMMEANTA JA VÁIKKUHUS PLÁNII |
| LIIKENNE JA LIIKKUMINEN Voimassa olevan tielain (243/1954) mukaan Tiehallinnon polut on tarkoitettu lähinnä jalkaisin, ratsain tai polkupyörällä tapahtuvaa liikennettä varten. |
JOHTALUS JA JOHTALEAPMI Dálá geaidnolága (243/1954) mielde Geaidnohálddahusa máđijat leat oaivvilduvvon vuosttažettiin vácci, riidemiin dahje sihkkeliin johtima várás. |
| Lain mukaan moottorikelkkailu ei ole sallittu yleisillä teillä, mihin polutkin kuuluvat. |
Geaidnolága mielde mohtorgielkkástallan ii leat lobálaš almmolaš geainnu mielde, masa máđijatge lohkkojit. |
| Kuitenkin esimerkiksi Tarvantovaaran erämaa-alueella Tiehallinnon hallinnoimia polkuja käytetään yleisesti moottorikelkka- ja mönkijäliikenteeseen. |
Goittotge ovdamearkka dihte Darvvatvári meahcceguovllus Geaidnohálddahusa hálddašan máđijaid geavahit dávjá mohtorgielkkáiguin ja njealjejuvllagiiguin johtimii. |
| (Tiehallinto) |
(Geaidnohálddahus) |
| -Tässä aika on ajanut tielainsäädännön |
-Dákko lea áigi vuodján láhkamearrádusaid meattá. |
| Kuten Tiehallinto aiemmissa asiakohdissa toteaa, molemmat erämaa-alueella kulkevat polut kuuluvat nykyisin Tiehallinnon hallintaan, tielakia ollaan uudistamassa ja Tiehallinto pyrkii lakkauttamaan osa poluista. |
Dego Geaidnohálddahus guovtti bajit áššečuoggás gávnnaha, de guktot meahcceguovllus manni máđijat gullet dán áigge Geaidnohálddahusa hálddašanválddi vuollái. Geaidnolága lea bárisin ođasmahttimin ja Geaidnohálddahusa ulbmilin lea heaittihit oasi dáin máđijain. |
| +Hks:an lisättiin tämän lausuntokohdan 1. lause kuvaamaan nykytilannetta. |
+Plánii lasihuvvui dán cealkámuščuoggá vuosttaš cealkka govvidit dálá dili. |
| Hks:ssa esitetään, että Tiehallinnon polkujen varrelle voidaan rakentaa kaksi huollettua tulipaikkaa, toinen Lavivaara–Syväjärvi- ja toinen Kultima–Leppäjärvi-välille. |
Plánas árvaluvvo, ahte Geaidnohálddahusa máđijaid gurrii sáhttá ráhkadit guokte fuolahuvvon dolastallanbáikki, nuppi Lávvári ja Čiekŋalisjávrri gaskii ja nuppi Gulddáma ja Leaibejávrri gaskii. |
| Jos polkuteiden varrelle rakennetaan tulipaikkoja, Metsähallituksen tulee vastata niiden rakentamisesta ja huollosta. |
Jos bálggesgeainnuid gurrii ráhkaduvvojit ođđa dolastallanbáikkit, de Meahciráđđehus galgá vástidit dolastallanbáikkiid ráhkadeamis ja fuolaheamis. |
| -Se, että Metsähallitus vastaa myös näiden |
(Geaidnohálddahus) -Dat, ahte MR vástida maiddái |
| mahdollisesti perustettavien tulipaikkojen rakentamisesta ja huollosta, on suunnitelman esityksissä. |
dáid vejolaš dolastallanbáikkiid ráhkadeamis ja fuolaheamis, gávdno plána árvalusain. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Syväjärvelle ja siitä edelleen Norjan rajalle asti menevä polku pitäisi kunnostaa ja pitkospuut korjata. |
Čiekŋalisjávrái ja das ain Norgga ráji rádjai manni máđija galggašii ordnet ja roviid divvut. |
| Syväjärven polku on sateisen kesän jälkeen todella kulkukelvoton ja jopa hengenvaarallinen. |
Čiekŋalisjávrri máđija mielde lea arvás geasi maŋŋá duođaid váttis johtit ja dat lea juoba heakkaváralaš. |
| Polun kunnostamisella erämaa-alueen hyvä tila voitaisiin säilyttää, kuten Metsähallituksen suunnitelmassa (s. 64) on pyrkimyksenäkin. |
Jos máđija divvu, de ná sáhtášii seailluhit meahcceguovllu buori dilis, dego Meahciráđđehusa plánas lea ulbmilinge. |
| (Karesuvannon kyläyhdistys ry) |
(Gárasavvona gilisearvi ro) |
| -Tämä tuli esille myös yleisötilaisuuksissa. |
-Dát bođii ovdan maiddái almmolaš dilálašvuođain. |
| Tiehallinto hallinnoi ja kunnostaa Kaaresuvanto–Syväjärvi-polkua. |
Garasavvonis Čiekŋalisjávrái manni máđija hálddaša Geaidnohálddahus ja Geaidnohálddahus ordne dan. |
| Hks mahdollistaa mönkijäpitkosten tai siltojen rakentamisen Syväjärveltä eteenpäin, jos luonnon kulumisen ehkäiseminen sitä välttämättä vaatii. +Ei muutosta suunnitelmaan. |
Čiekŋalisjávrris ovddosguvlui plána mielde sáhttá hukset roviid ja šalddiid njealjejuvllagiid várás, jos dasa lea duođaid dárbu luonddu gollama hehtten dihte. |
| Luvun 11 Maastoliikenne ja muu liikkuminen esityksissä todetaan, että MH ei perusta uusia moottorikelkkauria eikä esitä erämaa-alueella sijaitsevien valtakunnallisten moottorikelkkaurien muuttamista virallisiksi moottorikelkkailureiteiksi. |
+Eai rievdadusat plánii. Logu 11 Johtalus ja johtaleapmi árvalusain gávnnahuvvo, ahte MR ii vuođđut ođđa mohtorgielkávuojáhagaid, iige dat árval meahcceguovllu mohtorgielkávuojáhagaid rievdadeami virggálaš mohtorgielkájohtolahkan. |
| Puollamme esitystä. (SYKE) |
SYKE guottiha dán árvalusa (SYKE) |
| -Metsähallitus ei myöskään vastusta moottori |
-Meahciráđđehus ii vuostá- |
| kelkkaurien perustamista reiteiksi, mikäli asia näin myöhemmin linjataan. |
lastte mohtorgielkávuojáhagaid vuođđudeami johtolahkan, jos ášši ná maŋŋelis linnjejuvvo. |
| +Täydennetty suunnitelmaan. |
+Dievasmahtton. |
| Moottorikelkkareittien ja -urien osalta tärkeää, että kaikki ko. alueille suunnitellut kelkkailuyhteydet virallistetaan moottorikelkkareiteiksi, myös Tarvantovaaran alueen läpi kulkeva tunturireitti yhdysreitteineen. |
Mohtorgielkájohtolagaid ja -vuojáhagaid hárrái lea dehálaš, ahte buot guoskevaš guovlluide plánejuvvon mohtorgielkáoktavuođat rievdaduvvojit virggálaččat mohtorgielkájohtolahkan, maiddái Darvvatvári meahcceguovllu čađa manni duottarjohtolat oktan laktajohtolagaiguin. |
| Ei ole perusteltua, että Enontekiön alueen vetovoimaisin, eksoottisin moottorikelkkayhteys pidettäisiin edelleen vain urana, jonne MH voi harkintansa mukaan myydä kulkulupia. |
Eai gávdno ákkat dasa, ahte Eanodaga guovllu bivnnuheamos ja eanemus eksohtalaš mohtorgielkáoktavuohta dollojuvvošii ainge dušše vuojáhahkan, masa MR sáhttá iežas guorahallama mielde vuovdit johtinlobiid. |
| Tunturireitti on virallistettava kelkkareitiksi, ja muutkin alueelle vuosien aikana rakennetut urat. |
Duottarjohtolat galgá virggálaččat rievdaduvvot mohtorgielkájohtolahkan, dego guovllus jagiid mielde ráhkaduvvon earáge vuojáhagat. |
| Esitykselle on sekä matkailulliset että kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun perusteet. |
Árvalusa sáhttá ákkastallat sihke turismaákkaiguin ja riikkavuložiid ovttalágan gieđahallama ákkaiguin. |
| (Enontekiön kunta) |
(Eanodag gielda) |
| -Metsähallitus ei vastusta kelkkaurien |
-MR ii vuostálastte |
| perustamista reiteiksi, mikäli asia näin myöhemmin linjataan. |
mohtorgielkávuojáhagaid vuođđudeami johtolahkan, jos ášši ná maŋŋelis linnjejuvvo. |
| +Täsmennetty suunnitelmaan. |
+Dárkkistuvvon plánii. |
| Luvussa käydään läpi alueella liikkumisen muotoja. |
Logus gieđahallojit sierralágan johtalanhámit guovllus. |
| Hks:sta on unohdettu uudet liikunnalliset käyttömuodot, kuten maastopyöräily, maastoratsastus, koirajuoksu ja valjakkohiihto. |
Plánas leat báhcán eret ođđa johtalanhámit, dego meahccesihkkelastin, meahcceriiden, beanavuodjin ja sabetvuodjin beatnagiiguin. |
| Tyypillistä osalle uusia harrastusmuotoja on se, että lajien harrastajat ovat etelässä, mutta harrastuksille sopivat maastot pohjoisessa. |
Mihtilmas muhtun ođđa buđaldanhámiide lea, ahte daiguin buđaldeaddjit leat eret lullin, muhto buđaldusaide vuogas eatnamat fas gávdnojit davvin. |
| Ainakin osa näistä harrastuksista kuuluu jokamiehenoikeuksien piiriin, joissa sallitaan omatoiminen liikkuminen mm. koiria tai hevosta apuna käyttäen. |
Goittot oassi dáin buđaldusain gullet juohkeolbmovuoigatvuođaide, mii addá vejolašvuođa iešráđálaš johtimii ee. beatnagiiguin dahje heasttain. |
| Hks:ssa todetaan koiravaljakkoyrittäjien määrän lisääntyneen ja suositellaan, että säännöt pitäisi selvittää mahdollisia lainsäädäntömuutoksia varten. |
Plánas gávnnahit beanavuodjinfitnodagaid logu lassánan ja ávžžuhit, ahte njuolggadusaid galggašii čielggadit láhkamearrádusaid vejolaš rievdadusaid várás. |
| Selvityksissä tulisi huomioida paitsi yrittäjät myös yksittäiset harrastajat. |
Čielggadusain galggašii váldit vuhtii ii dušše fitnodagaid muhto maiddái ovttaskas buđaldeddjiid. |
| Asian valmistelun yhteydessä tulee osallistaa myös harrastajaryhmät, kuten Valjakkourheiluliitto. |
Ášši válmmaštallama oktavuođas leat mielde maiddái buđaldeaddjijoavkkut, dego Valjakkourheiluliitto. |
| Maastopyöräilyreitit olivat nousseet esille myös yleisötilaisuudessa. |
Meahccesihkkelastinjohtolagat leat váldojuvvon ovdan maiddái almmolaš dilálašvuođain. |
| Suunnitelmassa mainittuja Tiehallinnon reittejä voisi ehkä kehittää juuri näitä harrastusmuotoja varten. |
Plánas namuhuvvon Geaidnohálddahusa johtolagaid sáhtášii várra ovddidit jur dáid buđaldanhámiid várás. |
| (Lapin ympäristökeskus) |
(Lappi birasguovddáš) |
| -Maastopyöräily ja -ratsastus on käsitelty |
-Meahccesihkkelastin ja -riiden leat |
| luvussa 7 Luonnon virkistyskäyttö ja luontomatkailu. |
gieđahallon logus 7 Luondduturisma ja lustageavaheapmi. |
| Suunnitelmassa esitetään, että hevosilla tapahtuvan ohjelmapalveluyritystoiminnan lupia myönnetään pääsääntöisesti vain vakiintuneille kulku-urille. |
Plánas árvaluvvo, ahte heasttaiguin dáhpáhuvvi prográmmabálvalusdoaimma lobit mieđihuvvojit vuosttažettiin dušše vuogáiduvvan vuojáhagaide. |
| Lisäksi hks:ssa on suositus jokamiehenoikeuksiin perustuvan maastopyöräilyn ja -ratsastuksen keskittämisestä vakiintuneille |
Dasa lassin plánas lea ávžžuhus juohkeolbmovuoigatvuođaide vuođđuduvvi meahccesihkkelastima ja -riidema čohkkemis vuogáiduvvan vuojáhagaide (ja maiddái Geaidnohálddahusa máđijaide). |
| Suosituksessa koiravaljakoilla liikkumisen sääntöjen selvittämisestä ei ole otettu kantaa siihen, kuka selvityksen tekee ja keitä tulisi osallistaa. |
Ávžžuhusas beanavuodjima njuolggadusaid čielggadeamis ii leat váldojuvvon bealli dasa, gii čielggadusa dahká ja geat das galggašedje leat mielde. |
| Siinä on lueteltu ne tahot, jotka ovat yhdessä MH:n kanssa todenneet asian selvittämisen tärkeäksi. |
Das leat logahallon dat oassebealit, mat leat ovttas MR:ain gávnnahan ášši čielggadeami dehálažžan. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| LIIKENNE JA LIIKKUMINEN Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa korostetaan paitsi arvokkaiden luonnonalueiden ja niiden monimuotoisuuden säilymistä myös luonto- ja kulttuurimatkailun edistämistä. |
JOHTALUS JA JOHTALEAPMI Váldegottálaš guovlluidgeavahanulbmiliin deattuhuvvo ii dušše divrras luondduguovlluid ja daid máŋggahápmásašvuođa seailun, muhto maiddái luonddu- ja kulturturismma ovddideapmi. |
| Tästä näkökulmasta ekologisesti hyvin suunniteltujen ja monipuolisesti eri luontoharrastajaryhmiä palvelevien reittien rakentaminen tulevaisuudessa korostuu. |
Ná geahčadettiin ekologalaččat bures plánejuvvon ja máŋggabealagit sierra luonddubuđaldeaddjijoavkkuid bálvaleaddji johtolagaid ráhkadeapmi lea boahtteáiggisge oalle mávssolaš. |
| (Lapin ympäristökeskus) |
(Lappi birasguovddáš) |
| -Suunnitelmaa |
-Cealkámuš |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
doarju plána. +Eai rievdadusat plánii. |
| KÄYTTÖOIKEUKSIEN VUOKRAUS JA LUOVUTUS Tukikohtien myöntämisessä tulee olla pidättyväinen, sillä niiden vaikutukset erämaaluonnolle ja erämaissa harjoitettaville poro- ja luontaiselinkeinoille voisivat olla varsin haitallisia. |
GEAVAHANVUOIGATVUOĐAID LÁIGOHEAPMI JA LUOHPADEAPMI Doarjjabáikkiid mieđiheamis galgá leat viehka várrugas, dasgo doarjjabáikkit sáhtá- šedje čuohcit meahcceguovlolundui ja meahcceguovlluid boazodollui ja eará luondduealáhusaide. |
| Varsinkin erämaamatkailuun (kalastus, metsästys jne.) perustuvien tukikohtien osalta tulee noudattaa tiukkaa linjaa. |
Erenoamážit meahcceguovloturismii (guolástus, meahccebivdu jed.) vuođđuduvvi doarjjabáikkiid mieđiheamis galgá leat čavgat. |
| Lähtökohtana tukikohtien myöntämisessä tuleekin olla vahvat erityis- ja lainsäädännölliset perusteet. |
Vuođđun doarjjabáikkiid mieđiheamis galgetge leat nanu sierranjuolggadusat ja láhkamearrádusat. |
| (Lapin TE-keskus) |
(Lappi TE-guovddáš) |
| -Suunnitelmaa |
-Cealkámuš |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
doarju plána. +Eai rievdadusat plánii. |
| Erämaa-alueelle kohdistuu paikallisen väestön erityisperusteisia oikeuksia. |
Báikkálaš olbmuin leat meahcceguvlui sierraákkat vuoigatvuođat. |
| Oikeuksien haltijoille tulee osoittaa mm. tukikohtien perustamismahdollisuus ilman vuokra- tai käyttömaksuja. |
Vuoigatvuođaid hálddašeddjiide galgá čujuhit ee. vejolašvuođa vuođđudit doarjjabáikkiid almmá láigo- ja geavahanmávssuid haga. |
| Tukikohtien keskittäminen perinteisille valkama- ja asuinkentille on perusteltua. |
Doarjjabáikkiid čohkkemii árbevirolaš sátko- ja ássangittiide gávdnojit ákkat. |
| (Enontekiön kunta) |
(Eanodaga gielda) |
| -Erityisperusteinen kalastusoikeus ei |
-Sierraákkat guolástanvuoigatvuohta ii atte |
| anna oikeutta tukikohtaan. |
vuoigatvuođa doarjjabáikái. |
| Metsähallitus on nykylainsäädännöllä velvoitettu perimään tukikohdista käyvän vuokran. |
Meahciráđđehus lea dálá láhkamearrádusaid mielde geatnegahtton bearrat doarjjabáikkiin govttolaš láiggu. |
| Jos lakeja muutetaan, myös Metsähallitus muuttaa välittömästi toimintatapojaan. |
Jos lágat rievdaduvvojit, de rievdada maiddái MR seammás doaibmavugiidis. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| LUONNONSUOJELU JA -HOITO Luonnonsuojelulliset ja luonnon monimuotoisuuden seurantaan liittyvät tavoitteet on pääsääntöisesti käsitelty riittävällä tarkkuudella, mutta hks:n luonnonsuojelua koskevat esitykset keskittyvät lähes pelkästään uhanalaisiin lajeihin. |
LUONDDUSUODJALEAPMI JA -DIKŠUN Luonddusuodjalanulbmilat ja luonddu máŋggahápmásašvuođa čuovvumii guoskevaš ulbmilat leat eanas gieđahallon doarvái dárkilit, muhto plána luonddusuodjalanárvalusat gieđahallet dadjat juo dušše áitatvuloš šlájaid. |
| (SYKE) |
(SYKE) |
| -Tämän on yleinen kommentti; |
-Dát lea dábálaš kommeanta. |
| SYKE |
SYKE muitala |
| erittelee tätä tarkemmin, ks. alla muut sen tähän liittyen esille tuomat asiat. |
dárkileappot dán logus čuovvovaš čuoggáin, gč. vuolábealde aššiid. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät tutkimukset ja selvitykset ovat olleet sekä erämaa-alueella että soidensuojelualueella vähäisiä. |
Luonddu máŋggahápmášvuhtii guoskevaš dutkamušat ja čielggadusat leat leamaš sihke meahcceguovllus ja jekkiidsuodjalanguovllus unnán. |
| Ylä-Lapin luontokartoituksen tuottama tieto alueiden kasvillisuustyypeistä ja MH:n julkaisu alueiden luonnosta ja käytöstä ovat huomattava parannus asiaan, ja ne helpottavat jatkossa sekä tarkempien luontotyyppi- ja lajiselvitysten kohdentamista että alueiden luonnon tilan seurantaa. |
Davvi-Lappi luonddukártema ovdanbuktin dieđut guovlluid šattolašvuođatiippain ja Meahciráđđehusa girji guovlluid luonddus ja geavaheamis leat buoridan mealgat dili. Dat álkidahttet boahtteáiggis sihke dárkilet luondotiipa- ja šládjačielggadusaid dahkama ja guovlluid luonddu dili čuovvuma. |
| (SYKE) |
(SYKE) |
| -Suunnitelmaa tukeva lausunto. |
-Cealkámuš doarju plána. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| NATURA 2000 -SUOJELUALUEVERKOSTO Lapin ympäristökeskuksen, Lapin liiton ja MH:n yhteistyönä on käynnistetty laaja osallistavan suunnittelun hanke Natura 2000 -alueet Lapin voimavaraksi. |
NATURA 2000 –SUODJALANGUOVLOFIERPMÁDAT Lappi birasguovddáš, Lappi lihttu ja Meahciráđđehus leat ovttasráđiid álggahan viiddis oassálasti plánenfitnu: Natura 2000 -guovllut Lappi resursan. |
| 2000 -alueille hoidon ja käytön yleissuunnitelma, jossa kehitetään yleisökäyttöä luontoarvoja vaarantamatta sekä sovitetaan yleisökäyttö yhteen muiden maankäyttömuotojen kanssa. |
Fitnus lea dahkkojuvvon Natura 2000 -guovlluide oppalašplána daid dikšuma ja geavaheami várás. Dán oppalašplánas ovddiduvvo guovlluid oppalašgeavaheapmi nu, ahte luondduárvvut eai šatta vára vuollái ja ahte oppalašgeavaheapmi heivehuvvo oktii eará eanangeavahemiin. |
| Hanke valmistuu alkuvuodesta 2006. Lapin liitto pitää tässä vaiheessa hks-luonnosta muilta osin hyvin ja perusteellisesti laadittuna sekä virkistys- ja syrjävyöhykkeiden määrittelyä ja tehtyjä esityksiä perusteltuina. Lopullisille kannanotoille on kuitenkin vahvat perusteet vasta sitten, kun Natura 2000 -alueiden hoidon ja käytön yleissuunnittelu on edennyt pidemmälle. |
Fidnu gárvvásmuvvá álgojagis 2006. Lappi lihttu mielas dikšun- ja geavahanplánaárvalus lea eará osiin bures ja vuđolaččat dahkkojuvvon ja lustageavahan- ja boaittobealeavádagat vuohkkasit meroštallon ja dahkko Natura 2000 -guovllut Lappi resursan -fidnu lea ovdánan nu guhkás, ahte sáhttá oaidnit fitnu váikkuhusaid guovllu dikšun- ja geavahanjuvvon árvalusat bures ákkastallon. |
| Lapin liiton virasto esittää, että hoito- ja käyttösuunnitelmaa ei viedä vahvistamismenettelyyn ennen kuin Natura 2000 -alueet Lapin voimavaraksi -hanke on edennyt niin pitkälle, että voidaan nähdä sen vaikutukset alueen hoito- ja käyttötarpeisiin. |
Loahpalaččat beali goittot sáhttá váldit easkka dalle, ja Natura 2000 -guovlluid dikšuma ja geavaheami oppalašplána lea ovdánan guhkkelii. Lappi lihttu árvala, ahte dikšun- ja geavahanplána ii dolvojuvvo vel nannenmeannudeapmái ovdalgo dárbbuide. |
| (Lapin liitto) |
(Lappi lihttu) |
| -SYKE toteaa lausunnossaan, että hks |
-Suoma birasguovddáš gávnnaha |
| täyttää Natura-arvioinnin tarveharkinnan kriteerit, eikä erillistä Natura-arviointia tarvita, koska kyseessä on luonnonsuojelua edistävä suunnitelma. |
árvalusastis, ahte plána deavdá Naturaárvvoštallama dárboguorahallama ákkaid, ja nuba sierra Natura-árvvoštallamii ii leat dárbu, dasgo jearaldagas lea luonddusuodjaleami ovddideaddji plána. |
| Se toteaa lisäksi, että suunnitelmassa esitetyt näkökohdat täyttävät myös Natura-alueen hks:n tarpeet. |
Dasa lassin birasguovddáža mielas plánas ovdanbukton bealit devdet maiddái Natura-guovllu dikšun- ja geavahanplána dárbbuid. |
| Virkistyskäyttö ei ole ristiriidassa niiden perusteiden kanssa, joilla alue on liitetty Natura-verkostoon. |
Lustageavaheapmi ii mana ruossalassii daiguin ákkaiguin, maid vuođul guovlu lea laktojuvvon Naturafierpmádahkii. |
| Toteutuskeinona erämaalaki (62/1991) sallii alueen virkistyskäytön, mikä on otettu huomioon Natura-aluetta perustettaessa. |
Ollašuhttinvuohkin meahcceguovloláhka (62/1991) addá vejolašvuođa lustageavaheapmái guovllus, ja dát lea váldojuvvon vuhtii Natura-guovllu vuođđudettiin. |
| Hks on Natura-alueiden yleissuunnitelmaa yksityiskohtaisempi. |
Dikšun- ja geavahanplána lea dárkilet go Natura-guovlluid oppalašplána. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| UHANALAISET ELÄIMET Luontodirektiivin (liite II) lajit ahma ja saukko kuuluvat metsästyslaissa lueteltuihin riistalajeihin. |
ÁITATVULOŠ EALLIT Luondodirektiivva čuvvosa II šlájat geatki ja čeavrris gullet meahcástanlágas logahallon fuođđošlájaide. |
| Niitä ei ole rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla, vaan metsästysasetuksella. |
Dat eai leat ráfáidahtton luonddusuodjalanlága vuođul, muhto meahcástanásahusain. |
| (SYKE) +Tiedot korjattu. |
(SYKE) +Dieđut divvojuvvon. |
| UHANALAISET ELÄIMET Pohjoismainen EU Life naalihanke on saanut jatkoa. |
ÁITATVULOŠ EALLIT Davviriikalaš EU Life -njállafidnu jotkojuvvo. |
| Tiedot tulisi päivittää. |
Dieđuid galggašii beivet. |
| (SYKE) +Tiedot päivitetty. |
(SYKE) +Dieđut beivejuvvon. |
| Jos alueella ei tiedetä olevan yhtään uhanalaisen tai silmälläpidettävän selkärangattoman eläinlajin esiintymää, siitä voisi mainita. |
Jos guovllus eai gávdno áitatvuloš dahje dárkonvuloš rikkehis eallišlájat, de das galggašii namuhit. |
| Vastaavasti näiden ryhmien tiedossa olevat esiintymät tulisi mainita samaan tapaan kuin muistakin uhanalaisista lajeista. |
Seamma vuogi mielde galggašii namuhit, jos guovllus gávdnojit daddjojuvvon ealli- šlájat ja earáge áitatvuloš šlájat. |
| (SYKE) +Lisätty suunnitelmaan, että alueelta ei tunneta yhtään uhanalaisen tai silmälläpidettävän selkärangattoman eläinlajin esiintymää. |
(SYKE) +Lasihuvvon plánii, ahte guovllus eai gávdno áitatvuloš dahje dárkonvuloš rikkeheamit. |
| UHANALAISET KASVIT JA LUONNONTILAN SEURANTA Tarvantovaaran erämaa-alueella esiintyvistä putkilokasvilajeista Metsähallituksen vastuulla on lettorikon valtakunnallinen ja lapinleinikin Pohjois-Suomen esiintymien seurantojen hoitaminen. |
ÁITATVULOŠ ŠATTUT JA LUONDDUDILI ČUOVVUN Darvvatvári meahcceguovllu bohccešaddošlájain Meahciráđđehussii gullá čuovvut jeaggenartti gávdnoma riikkadásis ja uhcafiskesrási gávdnoma Davvi-Suomas. |
| Esityksissä toki todetaan, että MH toteuttaa sille vastuutetut kasvilajiseurannat, mutta missään ei mainita, mitä nämä lajit tällä alueella ovat. |
Árvalusain daddjojuvvo gal, ahte Meahciráđđehussii gullá čuovvut dasa mearriduvvon vástošlájaid, muhto ii gokkoge namuhuvvo mat dát šlájat dán guovllus leat. |
| (SYKE) |
(SYKE) |
| +Suunnitelmaa on päivitetty. |
+Plánii lea beivejuvvon. |
| LUONNONTILAN SEURANTA Luontodirektiivin artiklan 17 mukaan jäsenmaiden tulee kerran kuudessa vuodessa raportoida Natura-alueilla tehtävistä suojelutoimenpiteistä ja arvioida niiden vaikutuksia liitteen I luontotyyppien ja liitteen II lajien suojelutasoon. |
LUONDDUDILI ČUOVVUN Luondodirektiivva artihkkala 17 mielde lahttoriikkat galget juohke guđat jagi raporteret dain suodjalandoaimmain, mat dahkkojuvvojit Natura-guovlluin, ja árvvoštallat daid váikkuhusaid čuvvosa I luondotiippaid ja čuvvosa II šlájaid suodjalandássái. |
| Vaikka EU:lta ei ole vielä tullut yksityiskohtaisia ohjeita, raportointiin voisi kuitenkin varautua jotenkin. |
Vaikko EU:s eai leat vel boahtán dárkilis rávvagat, de raporteremii galggašii goittot juogaládje ráhkkanit. |
| Asiasta voisi mainita seurantakohdassa. |
Áššis sáhtášii namuhit čuovvunčuoggás. |
| Liittyy myös suunnitelman ympäristövaikutusten arviointiin. (SYKE) |
Guoská maiddái dikšun- ja geavahanplána birasváikkuhusaid árvvoštallamii siidduin 84 ja 85. (SYKE) |
| -Suunnitelmassa esitetyt seuranta |
-Plánas ovdanbukton čuovvundoaimmat |
| toimenpiteet antavat hyvän lähtökohdan raportoinnille, joten Metsähallituksella on valmiudet tähänkin raportointiin, kunhan ohjeistus tulee. |
addet buori vuođu raporteremii. Meahci- ráđđehus lea gearggus dákkárge raporteremii, beare oažžu vuos das rávvagiid. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Suunnitelmaan kaipaisi tarkempaa kuvausta alueen luontotyypeistä ja karttaa niiden sijoittumisesta. |
Dikšun- ja geavahanplána galggašii dárkileappot govvidit guovllu luondotiippaid, ja plánas galggašii leat kárta, mas dát luondotiippat gávdnojit. |
| (Lapin ympäristökeskus) |
(Lappi birasguovddáš) |
| -Suunnitelmassa viitataan tältä osin julkaisuun Piirainen |
-Plánas čujuhit dán áššis čállosii Piirainen 2002: |
| 2002: Kasvillisuus. |
Kasvillisuus. |
| Teoksessa Kajala 2002: Tarvantovaaran erämaa-alueen ja Lätäsenon–Hietajoen soidensuojelualueen luonto ja käyttö. |
Girjjis: Tarvantovaaran erämaa-alueen ja Lätäsenon–Hietajoen soidensuojelualueen luonto ja käyttö. |
| Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. |
Meahcceráđđehusa luonddusuodjalanprentosat. |
| Sarja A 140: 42–68. Ko. luvussa liitteenä alueen kasvillisuuskartta. |
Ráidu A 140: 42–68. Dán logus lea čuovusin guovllu šattolašvuođakárta. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Lajien suojelussa mainitaan, että MH seuraa suurten petolintujen ja naalin kantoja. |
Šlájaid suodjaleamis namuhuvvo, ahte Meahciráđđehus čuovvu stuorra boralottiid ja njála náliid. |
| Miten muiden uhanalaisten eläinlajien seuranta järjestetään? |
Movt eará áitatvuloš eallišlájaid čuovvun lágiduvvo? |
| (Lapin ympäristökeskus) |
(Lappi birasguovddáš) |
| -Tämä on resurssikysymys. |
-Dát lea resursagažaldat. |
| Metsähallitus seuraa ensi |
Meahciráđđehus čuovvu |
| sijaisesti sille osoitettuja vastuulajeja. |
vuosttažettiin dasa čujuhuvvon vástošlájaid. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| KULTTUURIARVOJEN SUOJELU JA HOITO Suunnitelmassa kuvataan tarkemmin vain alueiden arkeologisen perinnön tilannetta. |
KULTURÁRVVUID SUODJALEAPMI JA DIKŠUN Plánas govviduvvo dárkileappot dušše guovlluid arkeologalaš árbbi dilli. |
| Myös ns. rakennetun kulttuuriympäristön mahdollisia kohteita – kuten perinteistä rakennuskantaa, rakenteita, kulkuteitä, aitoja, kammeja ja kenttiä – tulisi käsitellä. |
Maiddái ng. huksejuvvon kulturbirrasa vejolaš čuozáhagaid – dego árbe Lappi kulturbirrasat oahpisin -fitnus lea jurdda inventeret Davvi-Lappi kulturbirrasiid jagiid 2004 ja 2005. Fidnui gullá sierra ollisvuohtan sámiid kultur- árbái guoskevaš oassi. |
| Esim. Salvasjärven saamelaisen kesäkylän arvokkaan kulttuuriympäristön ja läheisen Kultiman kylän valtakunnallisestikin merkittävän kulttuurihistoriallisen kohteen esiin tuominen myös rakennetun ympäristön näkökulmasta olisi tärkeää. |
Ovdamearkka dihte Sálvvošjávrri sámi geassesiidda divrras kulturbirrasa ja lagas Gulddáma gili riikka dásisge mearkkašahtti kulturhistorjjálaš čuozáhaga galggašii ovdanbuktit maiddái huksejuvvon birrasa perspektiivvas. |
| (Lapin liitto) |
Dálá |
| -Salvasjärven merkittävä kulttuuriympäristö on tuotu |
-Sálvvošjávrri mearkkašahtti kulturbiras lea bukto- |
| esille luvussa 5 Luonnonsuojelu ja -hoito kohdassa 5.1. |
juvvon ovdan logus 5 Luonddusuodjaleapmi ja -diksun čuoggás 5.1.3 Árbevierroduovdagat. |
| Se otetaan huomioon alueen hoidossa ja käytössä myös kulttuuriarvojensa puolesta. |
Dat váldojuvvo vuhtii guovllu dikšumis ja geavaheamis maiddái daid kulturárvvuid dáfus. |
| Rakennusten suojelutoimenpiteitä ei tässä yhteydessä ole kuitenkaan esitetty, koska kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset ovat yksityisomistuksessa ja -käytössä. |
Visttiid suodjalandoaimmat eai dán oktavuođas leat goittot ovdanbukton, dasgo kulturhistorjjálaččat divrras visttit leat priváhtaoamastusas ja -anus. |
| Kultiman kylä on erämaa-alueen ulkopuolella, ja siksi sitä ei ole tässä suunnitelmassa käsitelty. |
Gulddáma gilli lea meahcceguovllu olggobealde, ja danin dat ii leat dán plánas gieđahallon. |
| Muiden kulttuuriarvojen osalta Metsähallitus täydentää paikkatietojärjestelmää sitä mukaa kuin uutta tietoa saadaan. |
Eará kulturárvvuid dáfus Meahciráđđehus dievasmahttá báikediehtovuogádaga dađi mielde go bohtet ođđa dieđut. |
| +Täydennetty suunnitelmaan kulttuuriperinnön osalta Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi -hankkeen tietoja. |
+Dievasmahtton plánii kulturárvvuid dáfus Lappi kulturbirrasat oahpisin -fitnu dieđut. |
| Lisätty luvut 6.1. 4 Rakennettu kulttuuriympäristö sekä 6.1. |
Lasihuvvon logut 6.1.4 Huksejuvvon kulturbiras ja 6.1.5 Sápmelaš kulturduovddaoainnus. |
| 5 Saamelainen kulttuurimaisema. |
JA VÁIKKUHUS PLÁNII / ÁRVALUS |
| KULTTUURIARVOJEN SUOJELU JA HOITO Esityksissä on otettu huomioon vain sellaiset asiat, jotka ovat Metsähallituksen päätettävissä ja kuuluvat Metsähallituksen tehtäviin. |
KULTURÁRVVUID SUODJALEAPMI JA DIKŠUN Árvalusain leat váldojuvvon vuhtii dušše dakkár áššit, main Meahciráđđehusas lea mearridanváldi ja mat gullet Meahciráđđehusa doaimmaide. |
| Näin ollen alueen tunnettua muinaisjäännöskantaa ei luonnoksissa ole laajemmin käsitelty. |
Dán sivas guovllu dovdojuvvon dološbázáhusat eai leat dáin árvalusain viidáseappot gieđahallon. |
| (Museovirasto) +Ei muutosta suunnitelmaan. |
(Museovirasto) +Eai rievdadusat plánii. |
| Luonnoksessa viitataan suppeahkoon arkeologiseen perusselvitykseen, joka on laadittu lähinnä arkistotietojen nojalla (Kankaanpää 2002), joka mainitaan myöskin luonnoksen lähdekirjallisuusosassa. |
Plánaárvalusas čujuhuvvo gáržžeslágan arkeologalaš vuođđočielggadussii, mii lea dahkkojuvvon vuosttažettiin arkiivadieđuid vuođul (Kankaanpää 2002), mii namuhuvvo maiddái plánaárvalusa gáldogirjjálašvuođaoasis. |
| (Museovirasto) +Ei muutosta suunnitelmaan. |
(Museovirasto) +Eai rievdadusat plánii. |
| Periaatteena luonnoksen valmistelevissa töissä voidaan kuitenkin pitää sitä, että alueen muinaisjäännöskantaa ei ole kattavasti selvitetty maastoinventoinnein, joka työ tulisi näinkin laajoja alueita kattavassa hankkeessa sisällyttää jo perusselvityksiin. |
Prinsihppan plánaárvalusa ráhkkanahtti bargguin sáhttá goittot atnit dan, ahte guovllu dološbázahusat eai leat vuđolaččat čielggaduvvon báikkialdeinventeremiiguin. Dákkár dárbu galggašii náge viiddis guovllu gokči fitnus váldojuvvot mielde juo vuođđočielggadusaide. |
| Jo karttatarkastelun perusteella ja saadun kokemuksen nojalla voidaan päätellä, että esim. Lätäsenon varsien systemaattinen arkeloginen inventointi tuottanee mittavan lisän alueen nyt tunnettuun muinaisjäännöskantaan. |
Juo kártačielggadusa vuođul ja fidnejuvvon vásáhusaid vuođul sáhttá dadjat dan, ahte omd. Leahttaseanu gáddeguovlluid systemáhtalaš arkeologalaš inventerema vuođul sáhttet gávdnot guovllus vel mealgat lasi dološbázahusat. |
| (Museovirasto) +Ei muutosta suunnitelmaan. |
(Museovirasto) +Eai rievdadusat plánii. |
| Arkelogisia kohteita käsiteltäessä – vaikka yleispiirteisesti – on syytä mainita tahot, joista tietoja muinaisjäännöksistä on saatavissa, tässä tapauksessa Lapin maakuntamuseo sekä Museovirasto ja sen yllä- pitämä muinaisjäännösrekisteri. |
Arkeologalaš čuozáhagaid gieđahaladettiin – vaikko vel ii nu vuđolaččat – gánnáha namuhit, gos dieđut dološbázahusaid birra leat gávdnamis. Dat gávdnojit Lappi eanangoddemuseas ja Museovirastos ja dan bajásdoallan dološmuitoregistaris. |
| (Museovirasto) +Täydennetty suunnitelmaa. |
(Museovirasto) +Dievasmahtton plánii. |
| Tarkoituksenmukaisena tässä yhteydessä voidaan kuitenkin pitää lukua 6.1. 2 Muinaismuistojen huomioon ottaminen toiminnassa, jossa on omana lukunaan käsitelty muinaismuistolakia (295/1963) ja siinä olevia määräyksiä sekä hahmoteltu muinaisjäännösten ”käyttömahdollisuuksia” esim. nähtävyyskohteina. |
Vuogas áššin dán oktavuođas sáhttá goittot atnit logu 6.1.2 Dološmuittuid vuhtiiváldin doaimmas, mas lea sierra lohkun gieđahallon dološmuitoláhka (295/1963) ja das leahkki mearrádusat ja guorahallon dološbázáhusaid ”geavahanvejolašvuođat” omd. oaidnámuššan. |
| (Museovirasto) |
(Museovirasto) |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
-Cealkámuš doarju plána. |
| Museoviraston rakennushistorian osaston ilmoituksen mukaan sillä ei ole huomauttamista tarkastelun kohteena olevan suunnitelmaluonnoksen johdosta. |
+Eai rievdadusat plánii. Museovirasto huksenhistorjjá ossodaga almmuhusa mielde das ii leat fuopmášahttámuš guorahallanvuloš plánaárvalussii. |
| (Museovirasto) |
(Museovirasto) |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
-Cealkámuš doarju plána. |
| OPETUS JA TUTKIMUS Kohdan 13.3 Suunnitelman esitykset ensimmäisessä kappaleessa kerrotaan, että ”Metsähallitus osallistuu tutkimuksiin ja tukee tutkimuksia, joissa selvitetään ja seurataan alueen eläimistön ja kasviston esiintymistä, lisääntymistä ja sopeutumista pohjoisiin ympäristöoloihin sekä luonnon- tilaa ja siinä tapahtuvia muutoksia. |
+Eai rievdadusat plánii. OAHPAHUS JA DUTKAN Čuoggá 13.3 Plána árvalusat vuosttaš bihtás muitaluvvo, ahte ”Meahciráđđehus oassálastá dutkamušaide ja doarju dutkamušaid, main čielggadit ja čuvvot elliid ja šattuid gávdnoma ja vuogáiduvvama davviguovlluid birasdilálašvuođaide ja luonddudili ja das dáhpáhuvvi nuppástusaid. |
| ” Vastuuntuntoisena valtionmaiden hallinnoijana Metsähallituksen ei pitäisi rajoittua tässä toiminnassaan pelkästään elolliseen luontoon, vaan tukea myös elottoman luonnon tutkimista, koska eliöidenkin menestymisen pysyvät perusedellytykset ovat elottoman luonnon ominaisuuksissa. |
” Stáhtaeatnamiid vásttolaš álddašeaddjin Meahciráđđehus ii galggaše dákko gieđahallat dušše ealli luonddu muhto galggašii doarjut maiddái jápma luonddu dutkama, dasgo ealániidge menestuvvan lea guhkás jápma luonddu iešvuođaid duohken. |
| (GTK) |
(GTK) |
| -Laajasti ymmärrettynä |
-Viidát ipmirdettiin duot cealkka |
| tuo lause nytkin sisältää myös elottoman luonnon: ”Metsähallitus osallistuu tutkimuksiin ja tukee tutkimuksia, joissa selvitetään ja seurataan – – luonnontilaa ja siinä tapahtuvia muutoksia. |
dálge sisdoallá maiddái jápma luonddu: ”Meahciráđđehus oassálastá dutkamušaide ja doarju dutkamušaid, main čielggadit ja čuvvot – – luonddudili ja das dáhpáhuvvi nuppástusaid. |
| ” +Ei muutosta suunnitelmaan. |
” +Eai rievdadusat plánii. |
| VALVONTA Lapin rajavartiosto suorittaa rajavalvonnan yhteydessä erävalvontaa erämaa-alueella resurssiensa puitteissa. |
GOZIHEAPMI Lappi rádjegozáhus čađaha rádjegoziheami oktavuođas maiddái meahccegoziheami meahcceguovllus resurssaidis olis. |
| Lapin rajavartiostolla ei ole resursseja lisätä erävalvontaa nykyisestä tasosta Tarvantovaaran erämaa-alueella. |
Lappi rádjegozáhusas eai leat resurssat lasihit meahccegoziheami dálážis Darvvatvári meahcceguovllus. |
| (Lapin rajavartiosto) + Valvontaa koskevaa suunnitelman lukua 15 on täydennetty. |
(Lappi rádjegozáhus) +Dievasmahtton (goziheapmi guoskevaš lohku 15). |
| RESURSSIT JA AIKATAULU Suunnitelmassa on esitetty arvioita suunnitelman toteuttamisen vaatimista resursseista, investoinneista sekä ekologisista, sosiaalisista, kulttuurisista ja taloudellisista vaikutuksista. |
RESURSSAT JA ÁIGEDÁVVAL Plánas leat ovdanbukton árvvoštallamat plána ollašuhttima gáibidan resurssain, investeremiin ja ekologalaš, sosiálalaš, kultuvrralaš ja ekonomalaš váikkuhusain. |
| Alueen ”hoitamiseen” suunnitellut resurssit ovat alimitoitettuja ja kunta esittääkin, että alueen hoidollisiin tarpeisiin varauduttaisiin hoito- ja käyttösuunnitelmassa esitettyä huomattavasti enemmän. |
Guovllu ”dikšumii” oaivvilduvvon resurssat leat beare unnán. Danin gielda árvalage, ahte guovllu dikšundárbbuide galgá ráhkkanit dikšun- ja geavahanplánas mealgat vuđoleappot go daddjo- juvvo. |
| (Enontekiön kunta) |
(Eanodaga gielda) |
| -Suunnitelmasta poistettiin |
-Plánas jávkaduvvojedje gergenmuttus |
| viimeistelyvaiheessa tarkemmat laskelmat resursseista. |
dárkilet resursaárvvoštallamat. +Rievdaduvvon plánii. |
| +Muutettu suunnitelmaan. |
JA VÁIKKUHUS PLÁNII / ÁRVALUS |
| SUUNNITELMAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Hoito- ja käyttösuunnitelmassa on tarkasteltu riittävästi Naturaarvioinnin tarpeellisuutta. |
PLÁNA VÁIKKUHUSAID ÁRVVOŠTALLAN Dikšun- ja geavahanplánas lea guorahallon doarvái Natura-árvvoštallama dárbbašlašvuohta. |
| Koska merkittäviä haitallisia vaikutuksia Natura-alueeseen ei todennäköisesti aiheudu, erillistä Naturaarviointia ei tarvita. |
Go mearkkašahtti heajos váikkuhusat eai Natura-guvlui várra čuoze, de sierra Natura-árvvoštallamii ii leat dárbu. |
| Yleensä erillistä Natura-arviointia ei tarvita luonnonsuojelua edistävissä suunnitelmissa. |
Sierra Natura-árvvoštallan ii dábálaččat dárbbašuvvo luonddusuodjaleami ovddideaddji plánain. |
| (SYKE) |
(SYKE) |
| -Suunnitelmaa tukeva lausunto. |
-Cealkámuš doarju plána. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Luvussa tulisi selkeämmin kiinnittää huomiota Natura-alueen suojeluperusteiden vaarantumisen riskeihin. |
Logus galggašii čielgaseappot giddet fuopmášumi dan vejolašvuhtii, ahte Natura-guovllu suodjalanákkat šaddet vára vuollái. |
| Mitkä käyttömuodot voivat aiheuttaa riskejä suojeluperusteena oleville luontotyypeille ja lajeille? |
Mat geavahanhámiid sáhttet čuohcit suodjaleami vuođđun leahkki luondotiippaide ja šlájaide? |
| Voidaanko eritellä, mille luontotyypeille ja/tai lajeille riskejä syntyy, millaisia riskejä on ja miten ne voidaan välttää? |
Sáhttágo guorahallat, mat luondotiippaid ja/dahje šlájaid sáhttet šaddat vára vuollái, makkár vára vuollái ja movt riskkaid sáhttá garvit? |
| (Lapin ympäristökeskus) |
(Lappi birasguovddáš) |
| -Metsähallitus katsoo, että suunnitelman |
-Meahciráđđehusa mielas dikšun- ja |
| Natura-arviointi on riittävän laaja ottaen huomioon mm. sen, että yleensä erillistä Natura-arviointia ei tarvita luonnonsuojelua edistävissä suunnitelmissa. |
geavahanplána Natura-árvvoštallan lea doarvái viiddis, go váldá vuhtii ee. dan, ahte sierra Natura-árvvoštallamii ii leat dábálaččat dárbu luonddusuodjaleami ovddideaddji plánain. |
| +Ei muutosta suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |
| Erämaat ja tunturialueet ovat paikallisten asukkaiden vapaaajanvieton kohteina. |
Báikkálaš ássit vásihit astoáiggiset meahcceguovlluin ja duottarguovlluin. |
| Ne ovat lähes kaikille paikallisille asukkaille yhtä tärkeitä kuin etelän ihmisille ovat teatterit, oopperat, museot, musiikkitalot, jäähallit ja kaikki muu vapaa-ajanviettoa palveleva infrastruktuuri. |
Dat leat measta buot báikegoddelaččaide seamma dehálaččat go lulliolbmuide leat teáhterat, operat, museat, musihkkadálut, jiekŋahállat ja buot eará infrastruktuvra, mii bálvala astoáiggi dárbbuid. |
| Tämä näkökulma tulisi suunnitelman vaikutusten arvioimisen yhteydessä tuoda korostetusti esille. |
Dán beali galggašii plána váikkuhusaid árvvoštallama oktavuođas buktit čielgasit ovdan. |
| (Enontekiön kunta) |
(Eanodaga gielda) |
| -Metsähallitus on pyrkinyt tuomaan asian |
-Meahciráđđehus lea geahččalan buktit |
| esille koko suunnitelmassa ja siten myös sen vaikutusten arvioinnissa tasapuolisesti muiden näkökohtien kanssa. |
ášši ovdan oppa plánas ja ná maiddái dan váikkuhusaid árvvoštallamis bealeheamet eará beliiguin. |
| Metsähallitus ei voi korostaa jotakin tiettyä näkökohtaa ylitse muiden. |
Meahciráđđehus ii sáhte loktet juoga dihto beali eará áššiid bajábeallai. |
| +Täydennetty suunnitelmaan. |
+Eai rievdadusat plánii. |