JULKAISUN NIMI Ylä-Lapin luonnonvarasuunnitelma kausi 2012! 2021 Metsähallituksen johtoryhmä päätti Ylä-Lapin luonnonvarasuunnitelman käynnistämisestä keväällä 2011. Suunnitelma laadittiin alueellisena projektina, jonka toteutus perustuu v. 2004 uudistetun Metsähallituksen luonnonvarasuunnittelun malliin.	PRENTOSA NAMMA Davvi-Sámi luondduriggodatplána áigodat 20122021 Meahciráđđehusa stivrenjoavku mearridii álggahit luondduriggodatplánema giđđat 2011. Plána dahkkojuvvui guovlluguovdasaš prošeaktan, man ollašuhttima vuođđun lea j. 2004 ođasmahttojuvvon Meahciráđđehusa luondduriggodatplána málle.
Projektiryhmään nimettiin edustajat Ylä-Lapista Metsähallituksen eri tulosalueista.	Prošeaktajovkui válljejedje ovddasteaddjiid Davvi-Sámis Meahciráđđehusa sierra boađussurggiin.
Projektia ohjasi eri tulosalueiden aluejohtajista	Prošeavtta stivrii stivrenjoavku, mas ledje sierra
koostuva ohjausryhmä.	boađussurggiid guovlluhoavddat.
Metsähallitus on valtion liikelaitos, joka toimii maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla.	Meahciráđđehus lea stáhta fitnodatlágádus, mii doaibmá eana- ja meahccedoalloministeriija hálddahussuorggis.
Lisäksi luonnonsuojelua koskevissa asioissa Metsähallitus on ympäristöministeriön ohjauksessa.	Lassin birasgáhttema áššiin Meahciráđđehus lea birasministeriija stivrema vuollásaš.
Laki Metsähallituksesta määrittelee Metsähallituksen tehtäviksi sen hallinnassa olevien luonnonvarojen ja muun omaisuuden kestävän ja tuloksellisen hoidon, käytön ja suojelun.	Láhka Meahciráđđehusas mearrida Meahciráđđehusa doaibman, dan hálddašeami vuollásaš, luondduresurssaid ja eará opmodaga gierdavaš ja boađuslaš dikšuma, geavaheami ja plánema.
Myös biologisen monimuotoisuuden suojelu tulee ottaa huomioon yhdessä muiden tavoitteiden kanssa.	Maiddái biologalaš diversitehta suodjaleami galgá váldit vuhtii ovttas eará mihttomeriiguin.
Metsähallituksen toiminnot on jaettu julkisiin hallintotehtäviin sekä liiketoimintaan.	Meahciráđđehusa doaimmat leat juhkkojuvvon almmolaš hálddahusdoaimmaide ja fitnodatdoibmii.
Julkiset hallintotehtävät on määritetty laissa ja ne hoidetaan erillään liiketoiminnasta.	Almmolaš hálddahusdoaimmat leat meroštallojuvvon lágas ja dat dikšojuvvojit fitnodatdoaimmas sierra.
Julkisia hallintotehtäviä hoitaa luontopalvelut ja ne rahoitetaan metsästys- ja kalastuslupatuloja lukuun ottamatta valtion budjetista.	Luonddubálvalusat fuolaha almmolaš hálddahusdoaimmain ja dat ruhtaduvvojit meahcástan- ja guolástanlohpeboađuid vuhtii válddekeahttá stáhta bušeahtas.
Suunnittelualue noudattaa Metsähallituksen metsätalouden Ylä-Lapin alueen rajoja.	Plánenguovlu čuovvu Meahciráđđehusa vuovdedoalu Davvi-Sámi guovllu rájáid.
Alue käsittää Inarin, Utsjoen ja Enontekiön kuntien sekä Sodankylän kunnasta Kuutuan alueen Metsähallituksen hallinnassa olevat maat ja vedet.	Guovlu sisttisdoallá Anára, Ohcejoga ja Eanodaga gielddaid, sihke Soađegili guovllus Gáidanjávrri guovllu eatnamiid ja čáziid, maid Meahciráđđehus hálddaša.
Metsähallituksen hallinnassa Ylä-Lapissa on kaikkiaan noin 2,8 miljoonaa hehtaaria valtion maa- ja vesialueita eli noin 91 % koko alueen pinta-alasta.	Meahciráđđehus hálddaša Davvi-Sámis buohkanassii 2,8 miljon hektára viidodagas stáhta- ja čáhceguovlluid dahjege sullii 91 % oppa guovllu viidodagas.
Sidosryhmätyötä varten perustettiin yksi laajapohjainen yhteistyöryhmä, jossa oli edustettuna 22 tahoa.	Čanusbargojoavkku várás vuođđuduvvui okta viiddis ovttasbargojoavku, mas ledje 22 beali ovddastuvvon.
Yhteistyöryhmä kokoontui kaikkiaan viisi kertaa.	Ovttasbargojoavku čoahkkanii vihttii.
Yhteistyöryhmän tehtävänä suunnitteluprosessissa oli arvioida Metsähallituksen toimintaa ja tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi sekä tehdä esitys toiminnan linjauksiksi Metsähallituksen johtoryhmän päätöstä varten.	Ovttasbargojoavkku doaibman plánenproseassas lei árvvoštallat Meahciráđđehusa doaimma ja buvttadit dieđu mearrádusaid doarjjan ja dahkat evttohusa doaimma linnjágeassimiin Meahciráđđehusa stivrenjoavkku mearrádusa várás.
Projektin tavoitteita ja tuloksia käsiteltiin Metsähallituksen Lapin neuvottelukunnassa sekä saamelaisalueen kuntakohtaisissa yhteistyöryhmissä Inarissa, Utsjoella ja Enontekiöllä.	Prošeavtta ulbmiliid ja bohtosiid leat gieđahallan Meahciráđđehusa Lappi ráđđádallangottis ja guovlluguovdasaš ovttasbargojoavkkuin Anáris, Ohcejogas ja Eanodagas.
Lausuntokierroksen jälkeen käytiin Saamelaiskäräjälain 9§:n mukaiset neuvottelut.	Cealkámušjorrosa maŋŋá ledje Sámediggelága 9§:s oaivvilduvvon ráđđádallamat.
Kaikille avoimet yleisötilaisuudet järjestettiin Utsjoella, Ivalossa ja Hetassa maaliskuussa 2012. Lisäksi palautetta sai antaa internetin kautta sekä suoraan projektipäällikölle.	Buohkaide rabas dilálašvuođat ordnejuvvojedje Ohcejogas, Avvilis ja Heahtás njukčamánus 2012. Lassin sáhtii guođđit máhcahaga interneahtas ja njuolgga prošeaktaoaivámužžii.
Suunnittelutyön aluksi arvioitiin menneen suunnittelukauden 2006–2010 tavoitteiden toteutumista ja toimintaympäristön muutoksia.	Plánabarggu álggus árvvoštalle ovddit plánabaji 2006-2010 mihttomeriid ollašuvvama ja doaibmabirrasa nuppástusaid.
Seuraavaksi laadittiin luonnonvarojen ja niiden käytön nykytilan kuvaus.	Čuovvovaččat gárvvistuvvui govvádus luondduresurssaid ja daid geavaheami dálá dilis.
Suunnittelua varten työstettiin paikkatietokannasta ajantasaiset luonnonvaratiedot.	Plána várás dahke báikediehtovuogádagas luondduresursadieđuid, mat čuvvot áiggi.
Tavoiteanalyysissä selvitettiin sidosryhmien ja kansalaisten odotuksia ja tavoitteita uudelle suunnittelukaudelle.	Mihttomearreanalysas čielggadedje čanusjoavkkuid ja álbmotlahtuid vuordámušaid ja mihttomeriid ođđa plánabadjái.
Tavoitteiden määrittelyyn osallistuivat yhteistyöryhmä, projektiryhmä ja ohjausryhmä sekä Metsähallituksen henkilökunta.	Mihttomeriid meroštallamii oassálaste ovttasbargojoavku, prošeaktajoavku, stivrenjoavku ja Meahciráđđehusa bargoveahka.
Tavoiteanalyysissä tulevaa kehitystä arvioitiin vaihtoehtojen avulla.	Mihttomearreanalysas boahttevaš ovddideapmi lea árvvoštallojuvvon molssaeavttuid vehkiin.
Ylä-Lapin luonnonvarojen käytölle laadittiin Metsähallituksessa viisi erilaista luonnosta vaihtoehtoisiksi toimintamalleiksi painottaen eri tavalla kunkin näkökulman keskeisiä tavoitteita.	Davvi-Sámi luondduresurssaid geavaheami várás dahke Meahciráđđehusas vihtta sierra árvalusa doaibmamállen. Doaibmamálliiguin leat eará vugiiguin ieš guđege
Yhteistyöryhmä käsitteli vaihtoehtoja ja teki niihin joitakin muutoksia.	Ovttasbargojoavku gieđahalai molssaeavttuid ja dagai daidda muhtun nuppástusaid.
Toiminnan linjaukset tulevalle 10-vuotiskaudelle muodostettiin yhteistyöryhmän ja Metsähallituksen yhdessä hyväksymän toimintavaihtoehdon ”Nykymalli ajantasaistettuna” perusteella.	Doaimma linnjágeassimat boahttevaš 10-jagiáigodahkii leat dahkkon ovttasbargojoavkku ja Meahciráđđehusa ovttas dohkkehan doaibmamolssaeavttu “Áigáiheivvolažžan dahkkojuvvon dálámálle” vuođul.
Metsätalouden osalta toiminnan linjaukset muodostettiin yhteistyöryhmän esittämien tarkennusten perusteella, jotka poikkeavat ”Nykymalli ajantasaistettuna” -toimintavaihtoehdosta mm. hakkuutavoitteen ja matkailun vetovoima-alueiden käsittelyn suhteen.	Vuovdedoalu dáfus doaimma linnjágeassimat dahkkojuvvojedje dárkomiid vuođul, maid ovttasbargojoavku ovdanbuvttii.
Toiminnan linjausten perusteella laadittiin toimintaohjelma tulevaksi 10-vuotiskaudeksi, jossa kuvattiin eri käyttömuotojen yhteensovittamisen periaatteet ja määriteltiin maankäytön suunnittelun, luonnonsuojelun, eräasioiden, luonnon virkistyskäytön, kaavoituksen, kiinteistökaupan, metsätalouden sekä maa-ainestoimintojen painotukset ja keskeiset tavoitteet.	Doaimma linnjágeassimiid vuođul dahkkojuvvui doaibmaprográmma boahttevaš 10-jagiáigodahkii. Das leat govvidan eará geavahanhámiid oktiiheiveheami vuođđojurdagiid ja meroštallan eanageavaheami plánema, luonddugáhttema, fuođđoáššiid, luonddu áhpásmuhttima, lávvabarggu, giddodatgávppi, vuovdedoalu sihke eanaávnnasdoaimmaid deaddočuoggáid ja guovddáš mihttomeriid.
Lisäksi määritettiin metsätalouden mitoitus tulevalle kymmenvuotiskaudelle.	Lassin meroštalle vuovdedoalu doaimma viidodaga boahttevaš logijagiáigodahkii.
Toimintaohjelman perusteella valmisteltiin maankäyttöpäätökset esitettäväksi Metsähallituksen johtoryhmälle.	Doaibmaprográmma vuođul válmmaštalle eanageavahanmearrádusaid ovdanbuktima Meahciráđđehusa stivrenjovkui.
Maankäyttöpäätökset koskevat valmisteilla olevien yleis- ja asemakaavojen rakentamiseen osoitettujen alueita ja Metsäntutkimuslaitokselta siirtyneitä alueita.	Eanageavahanmearrádusat gusket dábálaš- ja sajádatlávaid huksemii oaivvilduvvon guovlluid, mat leat válmmaštallama vuolde, ja Meahcidutkanlágádusas sirdašuvvan guovlluid.
Lisäksi metsätalouden hallinnoimien alueiden osalta vahvistettiin paliskuntasopimuksissa tehdyt päätökset tärkeimpien porolaidunalueiden rajaamiseksi määräajaksi toiminnan ulkopuolelle sekä joidenkin alueiden siirtämisestä pysyvästi metsätaloustoiminnan ulkopuolelle.	Lassin vuovdedoalu hálddašan guovlluin nannejedje bálggossoahpamušain dahkkojuvvon mearrádusaid deháleamos guohtuneatnamiid ráddjemis mearreáigái vuovdedoalu olggobeallái ja muhtun guovlluid sirdimis bissovažžat vuovdedoallodoaimma olggobeallái.
Luonnonvarasuunnitelman toteutumista ja luonnonvarojen kestävää käyttöä seurataan 34 mittarin avulla.	Luondduriggodatplána ollašuvvama ja luondduresurssaid bistevaš geavaheapmi čuvvojuvvo 34 mihttára vehkiin.
Mittaritiedot kerätään pääosin vuosittain, mutta seuranta tapahtuu viiden vuoden jaksoissa.	Mihttárdieđut čoggojuvvojit eanaš oassái jahkásaččat, muhto čuovvun dáhpáhuvvá viđa jagi áigodagain.
AVAINSANAT Luonnonvarasuunnitelma, metsä- ja porotalous, sidosryhmät, osallistaminen, toimintaperiaatteet, seuranta MUUT TIEDOT SARJAN NIMI JA NUMERO Metsähallituksen metsätalouden julkaisuja 68	ČOAVDDASÁNIT Luondduriggodatplána, vuovde- ja boazodoallu, čanusjoavkkut, oassálastin, doaibmaprinsihpat, čuovvun EARÁ DIEĐUT RÁIDDU NAMMA JA NUMMIR Meahciráđđehusa publikašuvnnat vuovdedoalus 71
295- 120-5 SIVUMÄÄRÄ KIELI Suomi KUSTANTAJA Metsähallitus PAINOPAIKKA Edita Prima Oyj	ISSN 12391670 S PDF978-952-295-140-3 SIIDOLOHKU GIELLA Sámegiella GOASTTIDEADDJI Meahciráđđehus PRENTENBÁIKI Edita Prima Oyj
1.1 Luonnonvarasuunnitelman tavoitteet ja tarkoitus	Láidehus 1.1 Luondduriggodatplána ulbmilat ja dárkkuhus
Luonnonvarasuunnittelu on Metsähallituksen keskeisin työkalu luonnonvarojen käytön mitoituksessa ja ohja-uksessa.	Luondduriggodatplána lea Meahciráđđehusa guovddáš reaidu luondduriggodagaid geavaheami árvvoštallamis ja stivremis.
Suunnittelussa tarkastellaan valtion maiden ja vesien käyttöä ja toiminnan painotuksia taloudellisen, ekologisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden pohjalta.	Plánas guorahallojuvvojit stáhta eatnamiid ja čáziid geavaheapmi ja doaibmama deattuhusat ekonomalaš, ekologalaš, sosiálalaš ja kultuvrralaš bistevašvuođa vuođul.
Työn tuloksena tarkistetaan eri käyttömuotojen väliset painotukset ja keskeisten toimintojen mitoitus vastaamaan nykyisiä tavoitteita ja luonnonvarojen tilaa.	Barggu boađusin dárkkistu-vvojit sierra geavahanvugiid gaskasaš deaddočuoggát ja guovddáš doaibmamiid árvvoštallan nu, ahte dat dávistit dálá ulbmiliid ja luondduriggodagaid dili.
Metsähallituksen omia toimintoja ovat metsätalous, luonnonsuojelu, virkistyskäyttö, luontomatkailu, erä-asiat, kiinteistöjalostus, maa-aineskauppa sekä siemen- ja taimituotanto.	Meahciráđđehusa iežas doaimmat leat vuovdedoallu, luonddusuodjaleapmi, lustageavaheapmi, luondduturisma, meahcceáššit, giddodatovddideapmi, eanaávnnasgávpi sihke siepman- ja šattuálgobuvttadeapmi.
Kuva 1. Metsähallituksella on käytössä moniportainen suunnittelujärjestelmä, jossa alueellisista maankäyttö-päätöksistä edetään aina yksityiskohtaiseen toimenpitei-den suunnitteluun asti.	Govva 1. Meahciráđđehusas lea anus máŋggadását plánenvuogádat, mas báikkálaš eanageavahanmearrá-dusain ovdánit gitta doaibmanbijuid detáljalaš plánemii.
Kehittyneet ja ajantasaiset tieto-järjestelmät ovat keskeinen osa suunnittelua.	Ovdánan ja áigedásis leahkki diehtovuogádagat leat guovddáš oassi plánemis.
Suunnitelman avulla Metsähallitus pitää myös toimintaympäristön ajan tasalla valtion metsien tilasta ja käytöstä.	Plána vehkiin Meahciráđđehus doallá doaibmanbirrasa áiggi dásis stáhta vuvddiid dilis ja geavaheamis.
Luonnonvarasuunnitelma uusitaan kymmenen vuoden välein.	Luondduriggodatplána ođasmahttojuvvo logi jagi gaskkaid.
Suunnitelman toteutumisesta kerätään seurantatietoa vuosittain ja suunnitelma tarkistetaan kauden puolivälissä yhdessä sidosryhmien kanssa.	Plána ollašuhttimis čoggojuvvo čuovvundiehtu juohke jagi ja plána dárkkistuvvo baji beallemuttus ovttas čanasjoavkkuiguin.
Metsähallituksen hoidossa ovat kaikki valtion luonnonsuojelualueet ja erämaat.	Meahciráđđehusa dikšuma vuolde leat buot stáhta luonddusuodjalanguovllut ja vuovdeeatnamat.
Talouskäytössä olevalla omaisuudella on omistajan asettamia tuottotavoitteita.	Opmodagas, mii lea ekonomiijaanus, leat oamasteaddji ásahan buvttadanulbmilat.
Metsähallituk-sella on Lapissa huomattava aluetaloudellinen merkitys työn, toimeentulon ja yleisen taloudellisen aktiivisuuden kannalta.	Meahciráđđehusas lea Sámis dehálaš guovloekonomalaš mearkkašupmi barggu, birgejumi ja oppalaš ekonomalaš aktiivvalašvuođa geažil.
Metsähallituslaissa määritettyjen yhteiskunnal-listen velvoitteiden tarkastelu ja mitoitus on oleellinen osa suunnitelmaa ja se toteuttaa Metsähallituksen strategiaa ja tulosalueiden toimintaohjelmia aluetasolla.	Meahciráđđehuslágas mearriduvvon servodatlaš geatnegahttima guorahallan ja árvvoštallan lea dehálaš oassi plánas, mii ollašuhttá Meahciráđđehusa strategiija ja boađusguovlluid doaibmaplánaid guovllu dásis.
Luonnon-varasuunnitelman linjauksilla ja toteuttamisella pyritään tuottamaan mahdollisimman suurta kokonaishyötyä valtion maiden ja vesien osalta.	Luondduriggodatplána linnjádahkamiin ja ollašuhttimiin geahččalit buktit nu stuorra oppalaš ávkki go vejolaš stáhtaeatnamiid ja čáziid oasil.
Koska koko suunnittelualue sijaitsee saamelaisten kotiseutualueella ja erityisellä poron-hoitoalueella, korostuu suunnitelman linjauksissa mm. saamelaiskulttuurin, poronhoi-don ja luontaiselinkeinojen harjoittamisen edellytysten turvaaminen.	Go oba plánenguovlu lea sámiid ruovttuguovllus ja earenoamáš boazodoallo-guovllus, badjánit plánema linnjádahkamis ee. sámekultuvrrain, boazodoaluin ja luondduealáhusain bargama eavttuid dorvvasteapmi.
hallinnassa olevien luonnonvarojen hoito, käyttö ja suojelu on sovitettava yhteen Saamelaiskäräjistä annetussa laissa (974/1995) tarkoitetulla saamelaisten kotiseutu-alueella siten, että saamelaisten kulttuurin harjoittamisen edellytykset turvataan, sekä poronhoitolaissa (848/1990) tarkoitetulla poronhoitoalueella siten, että poronhoitolaissa säädetyt velvoitteet täytetään.	Meahciráđđehusa hálddašeami vuolde leahkki luondduriggodagaid dikšun, geavaheapmi ja suodjaleapmi galget heivehuvvot oktii Sámedikkis ásahuvvon lágas (974/1995) dárkkuhuvvon sámiid ruovttuguovllus nu, ahte sámiid kultuvrrain bargama gáibádusat dorvvastuvvojit, sihke boazodoallolágas (848/1990) dárkkuhuvvon boazodoalloguovllus nu, ahte boazodoallo-lágas ásahuvvon geatnegahttimat devdojuvvojit.
(Laki Metsähallituksesta 4 §).	(Láhka Meahciráđđehusas 4 §).
Laki Metsähallituksesta sekä kansainväliset velvoitteet, erityisesti Biologista monimuo-toisuutta koskeva yleissopimus (SopS 78/1994) velvoittaa ottamaan huomioon myös biologisen monimuotoisuuden suojelun ja tarkoituksenmukaisen lisäämisen metsien ja muiden luonnonvarojen hoidolle, käytölle ja suojelulle asetettujen muiden tavoitteiden	Láhka Meahciráđđehusas geatnegahttá váldit vuhtii maiddái biologalaš máŋgga-hámatvuođa suodjaleami ja vuogálaš lasiheami ovttas eará ulbmiliiguin, mat leat ásahuvvon meahci ja eará luondduriggodagaid dikšumii, geavaheapmái ja suodjaleapmái.
Metsähallituksen on lisäksi otettava huomioon luonnon virkistyskäytön sekä työllisyyden edistämisen vaatimukset.	Meahciráđđehus galgá dasa lassin váldit vuhtii luonddu lustageavaheami ja barggolašvuođa ovddideaddji gáibádusaid.
Tämän luonnonvarasuunnitelman tarkoitus on ohjata Metsähallituksen ja sen eri tulos-alueiden toimintaa Ylä-Lapin valtion mailla vuosina 2012–2021.	Dán luondduriggodatplána ulbmil lea stivret Meahciráđđehusa ja dan sierra boađusguovlluid doaibmama Davvi-Sámi stáhta eatnamiin 2012–2021.
Suunnittelualue noudattaa Metsähallituksen metsätalouden Ylä-Lapin alueen rajoja.	Plánenguovlu čuovvu Meahciráđđehusa vuovdedoalu Davvi-Sámi guovllu rájáid.
Alue käsittää Inarin, Utsjoen ja Enontekiön kuntien sekä Sodankylän kunnasta Kuutuan alueen Metsähallituksen hallinnassa olevat maat ja vedet.	Guvlui gullet Anára, Ohcejoga ja Eanodaga gielddaid sihke Soađegili gielddas Kaidâimjävrri guovllu eatnamat ja čázit, mat gullet Meahciráđđehusa hálddašeami vuollai.
Metsähallituksen hallinnassa Ylä-Lapissa on kaikkiaan noin 2,8 miljoonaa hehtaaria valtion maa- ja vesialueita eli noin 91 % koko alueen pinta-alasta.	Meahciráđđehusa hálddus leat Davvi-Sámis buohkanassii 2,8 miljovnna hektára stáhta eana- ja čáhceguovllut dahege sullii 91 % oba guovllu viidodagas.
Kuva 2. Kartta suunnittelualueesta.	Govva 2. Kárta plánenguovllus.
1.3 Projektin organisointi	1.3 Prošeavtta organiseren
Metsähallituksen johtoryhmä päätti suunnittelun käynnistämisestä keväällä 2011. Suunnitelma laadittiin alueellisena projektina, jonka toteutus perustuu v. 2004 uudis-tetun Metsähallituksen luonnonvarasuunnittelun malliin.	Meahciráđđehusa jođihanjoavku mearridii plánema johtuibidjamis giđđat 2011. Plána ráhkaduvvui guovlluguovdasaš prošeaktan, man ollašuhttin vuođđuduvvá 2004 ođasmahttojuvvon Meahciráđđehusa luondduriggodatplánema mállii.
Projektiryhmään nimettiin edustajat Ylä-Lapista Metsähallituksen eri tulosalueista.	Prošeaktajovkui nammaduvvojedje ovddasteaddjit Davvi-Sámis Meahciráđđehusa sierra boađusguovlluin.
Projektia ohjasi eri tulosalu-eiden aluejohtajista koostuva ohjausryhmä.	Prošeavtta jođihii stivrenjoavku, masa gulle sierra boađusguovlluid guovllujođiheaddjit.
(Liite 1).	(Čuovus 1).
Sidosryhmätyötä varten perustettiin yksi laajapohjainen yhteistyöryhmä, jossa oli edustettuna 22 tahoa: kunnat, tutkimus, luonnonsuojelu, metsätalous- ja teollisuus, metsästys- ja kalastus, matkailu, porotalous, saamelaiskäräjät, Kolttien kyläkokous ja viranomaiset.	Čanasjoavkku várás vuođđuduvvui okta viiddes ovttasbargojoavku, mas ledje ovddasteaddjin 22 sierra beali: gielddat, luonddusuodjaleapmi, vuovdedoallu- ja industriija, meahcce- ja guollebivdu, turisma, boazodoallu, Sámediggi, Nuortalašráđđi ja virgeoapmahaččat.
(Liite 1).	(Čuovus 1).
Yhteistyöryhmän puheenjohtajaksi Metsähallitus kutsui Inarin kunnanvaltuuston puheenjohtaja Teuvo Katajamaan.	Meahciráđđehus bovdii ovttasbargojoavkku sátnejođiheaddjin Anára gielddastivrra sátnejođiheaddji Teuvo Katajamaa.
Yhteistyöryhmän perus-tamiskokous pidettiin Inarissa elokuussa 2011, ja se kokoontui kaikkiaan viisi kertaa.	Ovttasbargojoavkku vuođđudančoahkkin dollojuvvui Anáris borgemánus 2011, ja dat čoahkkanii buohkanassii viđa geardde.
Yhteistyöryhmän tehtävänä suunnitteluprosessissa oli arvioida Metsähallituksen toi-mintaa ja tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi sekä tehdä esitys toiminnan linjauksiksi Metsähallituksen johtoryhmän päätöstä varten.	Ovttasbargojoavkku doaibman plánenproseassas lei árvvoštallat Meahciráđđehusa doaibmama ja buvttadit dieđu mearrádusdahkama doarjjan sihke ovdanbuktit doaibmama linnjáid Meahciráđđehusa jođihanjoavkku
Projektin tavoitteita ja tuloksia käsiteltiin Metsähallituksen Lapin neuvottelukunnassa sekä saamelaisalueen kuntakohtaisissa yhteistyöryhmissä Inarissa, Utsjoella ja Enon-tekiöllä.	Prošeavtta ulbmilat ja bohtosat gieđahallojuvvojedje Meahciráđđehusa Sámi ráđđádallangottis ja sámeguovllu gielddaid ovttasbargojoavkkuin Anáris, Ohcejogas ja Eanodagas.
Saamelaiskäräjälain 9§:n mukaiset neuvottelut käytiin 20.11. 2012. (Liite 5).	Sámediggelága 9§ čuovvu ráđđádallamat dollojuvvojedje 20.11.2012 (Čuovus 5).
Kansalaisille järjestettiin Ylä-Lapissa tilaisuudet Utsjoella, Ivalossa ja Hetassa maa-liskuussa 2012. Lisäksi yleisö saattoi antaa palautetta internetin kautta sekä suoraan projektipäällikölle.	Álbmogii lágidedje dilálašvuođaid Davvi-Sámis Ohcejogas, Avvilis ja Heahtás njukčamánus 2012. Dasa lassin olbmot besse addit máhcahaga neahta bokte ja njuolga prošeaktajođiheaddjái.
Suunnittelun prosessista sekä tuloksista tiedotettiin paikallisissa ja alueellisissa lehdissä sekä Metsähallituksen internet-sivustoilla.	Plánema proseassas ja bohtosiin dieđihuvvui báikkálaš ja guovlluguovdasaš áviissain ja Meahciráđđehusa neahttasiidduin.
(Luku 4.3 ja liite 6).	(Lohku 4.3 ja čuovus 6.)
n	1.4 Luondduriggodatplána ráhkadeapmi
Luonnonvarasuunnittelun prosessi jakaantuu kuuteen päävaiheeseen: 1) nykytilan arviointiin, 2) tavoiteanalyysiin, 3) vaihtoehtotarkasteluun, 4) toimintalinjauksiin, 5) toimintaohjelmaan sekä 6) toteutukseen ja seurantaan.	Luondduriggodatplánema proseassa juohkása guđa váldomuddui: 1) dálá dili árvvoštallamii, 2) ulbmilanalysii, 3) molssaeaktoguorahallamii, 4) doaibmanlinnjá dahkamiidda, 5) doaibmanprográmmii sihke 6) ollašuhttimii ja čuovvumii.
Suunnittelutyön aluksi arvioitiin menneen suunnittelukauden 2006–2010 tavoitteiden toteutumista ja toimintaympäristön muutoksia. (Luku 2).	Plánenbarggu álggus árvvoštalle vássán plánenbaji 2006–2010 ulbmiliid ollašuhttima ja doaibmabirrasa nuppástusaid (lohku 2).
Seuraavaksi laadittiin luon-nonvarojen ja niiden käytön nykytilan kuvaus. (Luku 3).	Čuovvovaččat ráhkadedje luondduriggodagaid ja daid geavaheami dálá dili govvideami (lohku 3).
Suunnittelua varten työstettiin paikkatietokannasta ajantasaiset luonnonvaratiedot.	Plánema várás čohkkejedje báikediehtovuođus áiggi dásis leahkki luondduriggodatdieđuid.
Tavoiteanalyysissä selvitettiin sidosryhmien ja kansalaisten odotuksia ja tavoitteita uudelle suunnittelukaudelle.	Ulbmilanalysas čielggaduvvojedje čanasjoavkkuid ja olbmuid vuordámušat ja ulbmilat ođđa plánenáigodahkii.
Tavoitteiden määrittelyyn osallistuivat yhteistyöryhmä, projektiryhmä ja ohjausryhmä sekä Metsähallituksen henkilökunta.	Ulbmiliid meroštallamii oassálaste ovttasbargojoavku, prošeaktajoavku, stivrenjoavku ja Meahciráđđehusa bargit.
Tavoiteanalyysissä tulevaa kehitystä arvioitiin vaihtoehtojen avulla.	Ulbmilanalysas árvvoštallojuvvui boahtte ovdáneapmi molssaeavttuid vehkiin.
Ylä-Lapin luon-nonvarojen käytölle laadittiin Metsähallituksessa viisi erilaista luonnosta vaihtoehtoi-siksi toimintamalleiksi painottaen eri tavalla kunkin näkökulman keskeisiä tavoitteita. (Luvut 4.2 ja 4.5).	Meahciráđđehusas ráhkadedje Davvi-Sámi luondduriggodagaid geavaheapmái vihtta sierralágan hápmosa molssaevttolaš doaibmanmállen nu, ahte deattuhedje sierraláhkai iešguđege geahččanguovllu ulbmiliid (logut 4.2 ja 4.5).
Yhteistyöryhmä käsitteli vaihtoehtoja ja teki niihin joitakin muu	Ovttasbargojoavku gieđahalai molssaeavttuid ja dagai daidda muhtun rievdadusaid.
Vaihtoehtoiset toimintamallit olivat:	Molssaevttolaš doaibmanmállet ledje:
1) Luontaiselinkeinoja ja saamelaisten perinteisiä elinkeinoja voimakkaasti painottava vaihtoehto2) Perinteistä eräkulttuuria tukeva vaihtoehto3) Nykymalli ajantasaistettuna 4) Matkailua ja virkistyskäyttöä painottava vaihtoehto sekä 5) Voimakkaasti aluetaloutta ja liiketoimintoja tukeva vaihtoehto.	1) Molssaeaktu, mii deattuha nannosit luondduealáhusaid ja sámiid árbevirolaš ealáhusaid 2) Molssaeaktu, mii doarju árbevirolaš meahccebivdokultuvrra 3) Beaiváduvvon dálá málle4) Molssaeaktu, mii deattuha turismma ja lustageavaheami ja 5) Molssaeaktu, mii doarju nannosit guovloekonomiija ja fitnodatdoaibmama.
Vaihtoehtotarkastelussa eri toimintamallien vertailua ja arvottamista varten valittiin yhteensä 17 mittaria. (Luvut 4.5 ja 5.1).	Molssaeaktoguorahallamis válljejuvvojedje buohkanassii 17 mihttára sierra doaibman-málliid veardideami ja árvvubidjama várás (logut 4.5 ja 5.1).
Suunnittelulaskelmissa maankäyttö asetettiin edellä mainittujen toimintamallien mukaiseksi, ja eri vaihtoehdoille ennustettiin ja optimoitiin luonnonvarojen ja niiden käytön kehitystä. (Luvut 5.2 ja 5.3).	Plánenrehkenastimiin eanageavaheapmi biddjui duoid ovdalis máinnašuvvon doaibmanmálliid mielde, ja sierra molssaeavttuide einnostallojuvvui ja optimerejuvvui luondduriggodagaid ja daid geavaheami ovdáneapmi (logut 5.2 ja 5.3).
Laskelmien tuloksia hyödyntäen yhteistyöryhmä asetti vaihtoehtoiset toimintamallit paremmuusjär-jestykseen.	Ovttasbargojoavku bijai molssaevttolaš doaibmanmálliid buoremusa vuođul ortnegii nu, ahte ávkkástalai rehkenastima boh
Vaihtoehtojen arvottamiseen yhteistyöryhmä käytti mittaristoon perustuvaa vaihtoehtovalintaa. (Luku 5.4).	Molssaeavttuid árvvubidjamii ovttasbargojoavku geavahii molssaeaktovál-ljema, mii vuođđuduvvá mihttáriidda (lohku 5.4).
Toiminnan linjaukset tulevalle 10-vuotiskaudelle muodostettiin yhteistyöryhmän ja Metsähallituksen yhdessä hyväksymän toimintavaihtoehdon ”Nykymalli ajantasaistet-tuna” perusteella.	Boahtte 10-jagi áigodaga doaibmama linnját ráhkaduvvojedje ovttasbargojoavkku ja Meahciráđđehusa ovttas dohkkehan doaibmanmolssaeavttu “Beaiváduvvon dálá málle” vuođul.
Metsätalouden osalta toiminnan linjaukset muodostettiin yhteistyö-ryhmän esittämien tarkennusten perusteella, jotka poikkeavat ”Nykymalli ajantasaistet	Vuovdedoalu doaibmama linnját ráhkaduvvojedje ovttasbargojoavkku
tuna” -toimintavaihtoehdosta mm. hakkuutavoitteen ja matkailun vetovoima-alueiden käsittelyn suhteen.	ovdanbuktin dárkumiid vuođul, mat spiehkkasit “Beaiváduvvon dálá málle” –doaib-manmolssaeavttus earret eará muorračuohppanulbmila ja turismma geasuhanguovlluid giehtadallama ektui.
Toiminnan linjausten perusteella laadittiin toimintaohjelma tulevaksi 10-vuotiskaudeksi, jossa kuvattiin eri käyttömuotojen yhteensovittamisen periaatteet ja määriteltiin maankäytön suunnittelun, luonnonsuojelun, eräasioiden, luonnon virkistyskäytön, kaavoituksen, kiinteistökaupan, metsätalouden sekä maa-ainestoimintojen painotukset ja keskeiset tavoitteet.	Doaibmama linnjáid vuođul ráhkadedje boahtte 10-jagi áigodahkii doaibmanplána, mas govvidedje sierra geavahanvugiid oktiiheiveheami prinsihpaid ja meroštalle eanageavaheami plánema, luonddusuodjaleami, meahccebivdoáššiid, luonddu lustageavaheami, lávvaráhkadeami, giddodatgávppi, vuovdedoalu ja eanaávn-nasdoaimmaid deattuhusaid ja guovddáš ulbmiliid.
Lisäksi määritettiin metsätalouden mitoitus tulevalle kymmenvuotiskaudelle.	Dasa lassin meroštalle vuovdedoalu árvvoštallama boahtte logijagi áigodahkii.
(Luku 6).	(Lohku 6.)
Toiminnan linjausten toteutumisen ja toimintaohjelman seurantaa varten laadittiin yhteistyöryhmän kanssa mittaristo, jota hyödynnetään suunnitelman arvioinnissa ja välitarkastuksen yhteydessä suunnitelmakauden puolivälissä.	Doaibmama linnjádahkama ollašuhttima ja doaibmanprográmma čuovvuma várás ráhkaduvvui ovttasbargojoavkkuin mihttár, mainna ávkkástallat plánema árvvoštallamis ja gaskadárkkistemiid oktavuođas plánenbaji beallemuttus.
(Luku 8).	(Lohku 8.)
Toimintaohjelman perusteella valmisteltiin maankäyttöpäätökset esitettäväksi Metsä-hallituksen johtoryhmälle.	Doaibmanprográmma vuođul válmmaštallojuvvojedje eanageavahanmearrádusat ovdanbuktinláhkái Meahciráđđehusa jođihanjovkui.
Maankäyttöpäätökset koskevat valmisteilla olevien yleis- ja asemakaavojen rakentamiseen osoitettujen alueita ja Metsäntutkimuslaitokselta siirty neitä alueita.	Eanageavahanmearrádusat gusket gárvvisteami vuolde leahkki oppalaš- ja sajádatlávaid huksemii čujuhuvvon guovlluid ja Meahcidutkanlágádusas sirdásan guovlluid.
Lisäksi metsätalouden hallinnoimien alueiden osalta vahvistettiin palis-kuntasopimuksissa tehdyt päätökset tärkeimpien porolaidunalueiden rajaamiseksi 20 ja 10 vuodeksi toiminnan ulkopuolelle sekä Riekkovaaran ja Maikkumapää-Suorsapään kuvassa 25 sivulla 89 esitettyjen alueiden siirtämisestä pysyvästi metsätaloustoiminnan ulkopuolelle.	Dasa lassin vuovdedoalu hálddašanguovlluin nannejuvvojedje bálgosoahpamušain dahkkon mearrádusat. Daid mielde dehálamos guohtoneatnamat ráddjejuvvojit 20 ja 10 jahkái doaibmama olggobeallai sihke Riekkovaara ja Maikkumapää-Suorsapää govas 25 (siiddus 89) ovdanbuktojuvvon guovllut sirdojuvvojit vuovdedoallodoaibmama olggobeallai.
Suunnitteluprosessin päätteeksi arvioitiin suunnitelman toteutumisen vaikutuksia.	Plánenproseassa loahpas árvvoštalle plána ollašuhttima váikkuhusaid.
Ar-vioinnissa hyödynnettiin vaihtoehtotarkastelun ja siinä muodostettujen vaihtoehtoisten toimintamallien vertailun ja arvottamisen tuloksia.	Árvvoštallamis atne ávkin molssaeaktoguorahallama ja das ráhkaduvvon doaibmanmálliid veardideami ja árvvubidjama bohtosiid.
Projektin yhteydessä ei tehty YYV-arviointia (yleisten yhteiskunnallisten velvoitteiden seurantajärjestelmän mukaista arviointia), vaan se laaditaan välittömästi projektin päättämisen jälkeen.	Prošeavtta oktavuođas ii dahkkon OSG-árvvoštallan (Oppalaš servodatlaš geatnegahttin), muhto baicce dat ráhkaduvvo dalán prošeavtta loahpaheami maŋŋá.
(Luku 7).	(Lohku 7.)
Suunnitelma lähetettiin lausuntokierrokselle elokuussa 2012. Lausuntokooste on esi-tetty liitteessä 8. Lausuntokierroksen jälkeen projekti- ja ohjausryhmä tekivät asian-mukaiset korjaukset suunnitelmaraporttiin, ja antoi sen ohjausryhmän hyväksymässä muodossa Metsähallituksen johtoryhmälle hyväksyttäväksi.	Plána sáddejuvvui cealkámušgulaskuddamii borgemánus 2012. Cealkámuš-čoahkkáigeassu lea ovdanbuktojuvvon čuvvosis 8. Cealkámušgulaskuddama maŋŋá prošeakta- ja stivrenjoavkkut dahke áššái guoski divvumiid plánenraportii, ja adde dan stivrenjoavkku dohkkehan hámis Meahciráđđehusa jođihanjovkui dohkkeheami várás.
1.5 Metsähallituksen toimintaperiaatteet	1.5 Meahciráđđehusa doaibmanprinsihpat
Metsähallitus on valtion liikelaitos, joka toimii maa- ja metsätalousministeriön hallin-nonalalla.	Meahciráđđehus lea stáhta fitnodatlágádus, mii doaibmá eana- ja meahccedoallo-ministeriija hálddahussuorggis.
Lisäksi luonnonsuojelua koskevissa asioissa Metsähallitus on ympäristömi nisteriön ohjauksessa.	Dasa lassin luonddusuodjaleami guoski áššiin Meahciráđđehus lea birasministeriija stivrema vuolde.
Metsähallituksen hallinnointi sekä talouden ja hallinnon järjes-täminen perustuu muun muassa valtion liikelaitoksista annettuun lakiin (1185/2002) ja Metsähallitusta koskevaan lakiin (1378/2004) ja asetukseen (1380/2004).	Meahciráđđehusa hálddašeapmi sihke ekonomiija ja hálddahusa ordnen vuođđuduvvet earret eará stáhta fitnodatlágá n dusain ásahuvvon láhkii (1185/2002) ja Meahciráđđehusa guoski láhkii (1378/2004) ja ásahussii (1380/2004).
Lisäksi Metsähallituksen toimintaa säätävät useat muut säädökset, esimerkiksi luonnonsuoje-lulaki, kalastuslaki, metsästyslaki, luontaiselinkeinolaki, poronhoitolaki ja ulkoilulaki.	Lassin Meahciráđđehusa doaibmama mearridit máŋggat eará ásahusat, ovdamearkan luonddusuodjalanláhka, guolástanláhka, meahcástanláhka, luondduealáhusláhka, boazodoalloláhka ja olgolihkadanláhka.
Laki Metsähallituksesta määrittelee Metsähallituksen tehtäviksi sen hallinnassa ole-vien luonnonvarojen ja muun omaisuuden kestävän ja tuloksellisen hoidon, käytön ja suojelun.	Láhka Meahciráđđehusas meroštallá Meahciráđđehusa doaibman dan hálddašeami vuolde leahkki luondduriggodagaid ja eará opmodaga bistevaš ja boađuslaš dikšuma, geavaheami ja suodjaleami.
Myös biologisen monimuotoisuuden suojelu tulee ottaa huomioon yhdessä muiden tavoitteiden kanssa.	Maiddái biologalaš máŋggahámatvuođa suodjaleapmi galgá váldot vuhtii ovttas eará ulbmiliiguin.
Metsähallituksen toiminnot on jaettu julkisiin hallintotehtäviin sekä liiketoimintaan.	Meahciráđđehusa doaimmat leat juhkkon almmolaš hálddahusdoaimmaide ja fitnodat-doibmii.
Julkiset hallintotehtävät on määritetty laissa ja ne hoidetaan erillään liiketoiminnasta.	Almmolaš hálddahusdoaimmat leat meroštallojuvvon lágas ja dat dikšojuvvojit oktonassii fitnodatdoaimmas.
Julkisia hallintotehtäviä hoitaa luontopalvelut ja ne rahoitetaan metsästys- ja kalas-tuslupatuloja lukuun ottamatta valtion budjetista.	Almmolaš hálddahusdoaimmaid dikšu luonddubálvalus, ja dat ruhtaduvvojit stáhta bušeahtas earret meahcástan- ja guolástanlohpeboađut.
Näitä tehtäviä ovat muun muassa luonnonsuojelu- ja retkeilyalueiden hoito, luonnonsuojelun edistäminen valtion mailla ja vesillä, eräasiat, erävalvonta ja yleinen valtion maiden virkistyskäytön edistäminen.	Dát doaimmat leat earret eará luonddusuodjalan- ja vánddardanguovlluid dikšun, luonddu-suodjaleami ovdánahttin stáhta eatnamiin ja čáziin, meahccebivdoáššit, meahcce-bivdogohcin ja stáhta eatnamiid lustageavaheami almmolaš ovddideapmi.
Kansalaisten ja yhteisöjen etuja ja oikeuksia koskevat hallintopäätökset tehdään julkis-ten hallintotehtävien yksikössä tai sen antamin valtuutuksin.	ja servošiid ovdduid ja vuoigatvuođaid guoski hálddahusmearrádusat dahkkojuvvojit almmolaš hálddahusdoaimmaid ovttadagas dahje dan addin fápmudusain.
Liiketoiminnassa, kuten metsätaloudessa, maa-ainesten jalostuksessa ja myynnissä sekä kiinteistötoiminnassa ja kämppien vuokrauksessa Metsähallitus toimii liiketaloudellisin periaattein ottaen kuitenkin huomioon sille laissa määritetyt yhteiskunnalliset velvoitteet.	Fitnodat-doaimmain, dego vuovdedoalus, eanaávdnasiid olggosdikšumis ja vuovdimis sihke giddodatdoaimmas ja barttaid láigoheamis Meahciráđđehus doaibmá ekonomalaš prinsihpaid vuođul nu, ahte goittotge váldá vuhtii lágas dasa mearriduvvon servodatlaš geatnegahttimiid.
Mennyt kausi 2006-2010	2 Vássán áigodat 2006–2010
Ylä-Lapin edellisen luonnonvarasuunnitelman toteutu-mista ja luonnonvarojen kestävää käyttöä on seurattu 37 mittarin avulla.	Davvi-Sámi ovddit luondduriggodatplána ollašuhttima ja luondduriggodagaid bistevaš geavaheami leat čuvvon 37 mihttára vehkiin.
Arvio menneen kauden luonnonva-rasuunnitelman toimintaperiaatteiden toteutumisesta on esitetty liitteessä 3 ja seurannan numeerisista mittaritie	Vássán áigodaga luondduriggodatp-lána doaibmanprinsihpaid ollašuhttima árvvoštallan lea ovdanbuktojuvvon čuvvosis 3 ja čuovvuma numerálalaš mihttárdieđut čuvvosis 4. Čuovvovaččat árvvoštallo-juvvojit dehálamos nuppástusat doaibmanbirrasis ja
doista liitteessä 4. Seuraavassa arvioidaan merkittävimpiä muutoksia toimintaympäristössä ja Metsähallituksen organisaatiossa sekä esitetään yhteenvedot toiminnoittain Ylä-Lapin luonnonvarojen hoidosta ja käytöstä kaudella 2006–2010.	Meahciráđđehusa organisašuvnnas sihke ovdanbuk-tojuvvojit čoahkkáigeasut doaimmaid mielde Davvi-Sámi luondduriggodagaid dikšumis ja geavaheamis áigodagas 2006–2010.
2.1 Toimintaympäristön kehitys	2.1 Doaibmanbirrasa ovdáneapmi
Ylä-Lapin maiden ja metsien käyttömuotojen yhteenso-vittamisessa on käytetty osallistavaa suunnittelua katta-vasti.	Davvi-Sámi eatnamiid ja vuvddiid geavahanvugiid oktiiheiveheamis lea adnoon viidát osolažžandahkanplánen (aktiveren oassálastin).
Luonnonvarojen hoidossa, käytössä ja suojelussa on päästy aikaisempaa yhteistyöhakuisempaan vaihee-seen.	Luondduriggodagaid dikšumis, geavaheamis ja suodjaleamis lea ollašuvvan eanet ovttasbargodoaibman go ovdal.
Metsien käytön pohjana ovat vuosina 2009–2010 laaditut sopimukset paliskuntien ja Metsähallituksen kesken.	Vuvddiid geavaheami vuođđun leat bálgosiid ja Meahciráđđehusa gaskka 2009–2010 dahkkon soahpamušat.
Metsähallituksen luontopalvelut vahvisti maan-käytön suunnittelua vuoden 2006 alusta.	Meahciráđđehusa luondobálvalusat nannii eanageavaheami plána jagi 2006 álggu rájes.
Erämaiden, kansallispuistojen ja muiden suojelualueiden hoidon ja käytön suunnittelu on tehostunut, ja vuoden 2012 alkuun mennessä on saatu vahvistetut hoito- ja käyttösuunnitel-mat Puljun erämaata lukuun ottamatta kaikkiin alueen erämaihin.	Meahcceguovlluid, álbmotmehciid ja eará suodjalanguovlluid dikšuma ja geavaheami plánen lea buorránan, ja jagi 2012 álggu rádjai leat ožžojuvvon nan-nejuvvon dikšun- ja geavahanplánat buot guovllu meahc-ceguovlluide earret Pulju meahcceguovllu.
Kyseisellä kaudella on uudistettu kaikkien Ylä-Lapin kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunni-telmat.	Áigodagas 2009–2010 leat ođasmahttán buot Davvi-Sámi álbmot-mehciid dikšun- ja geavahanplánaid.
Paliskuntasopimukset sekä hoito- ja käyttösuun-nitelmat antavat hyvän taustan Metsähallitukselle valtion maiden ja niiden luonnonvarojen hoidolle, käytölle ja suojelulle.	Bálgossoahpamušat sihke dikšun- ja geavahanplánat addet buori duogáža Meahciráđđehussii stáhta eatnamiid ja daid luonddu-riggodagaid dikšumii, geavaheapmái ja suodjaleapmái.
Metsähallituksen kokonaisuudistusta on valmisteltu ministeriöiden tasolla vuodesta 2006. Hallitusohjelmassa 22.6.	Meahciráđđehusa oppalašođasmahttima leat válmmaštan ministeriijaid dásis jagi 2006 rájes.
2011 linjattiin, että valtion maiden ja vesien koko	Ráđđehusprográmmas 22.6.2011 dahkkui linnjá, ahte stáhta eatnamiid ja
n naishallinta säilytetään Metsähallituksella ja että organisaatiomuutosten yhteydessä Metsähallitus säilytetään kokonaisuutena.	n čáziid oppalašhálddašeapmi seailluhuvvo Meahciráđđehusas ja ahte organisa-šuvdnaođasmahttimiid oktavuođas Meahciráđđehus seailluhuvvo oppalažžan.
Luontopalveluiden kehittäminen, rahoitus ja rahoitusmekanismit turvataan, eikä Ympäristöministeriön asemaa luontopalveluiden asiantuntija- ja strategiaohjauksessa heikennetä.	Luonddubálvalusaid ovdánahttin, ruhtten ja ruhtadanmekanismmat dorvvastuvvojit, iige Birasministeriija sajádat luonddubálvalusaid áššedovdi- ja strategiijastivremis heajuduvvo.
Hallitusohjelmassa merkittävään rooliin nousi julkisen talouden vakauttaminen ja sen seurauksena ohjelmaan kirjattiin, että Metsähallituksen liiketoiminnan tuloutusta nostetaan 20 milj. euroa vuosittain.	Ráđđehusprográmmas badjánii mearkkašahtti rollii almmolaš ekonomiija stáđás-mahttin, ja dan čuovvumuššan čállojuvvui prográmmii, ahte Meahciráđđehusa fitnodatdoaimma boađudahkan loktejuvvo 20 milj. euro jahkásaččat.
Tavoite tulee muuttamaan metsätalouden toiminta-edellytyksiä merkittävästi, erityisesti jos maailmanmarkkinoiden kehitys jatkuu samaan aikaan epävakaana.	Ulbmil boahtá rievdadit mearkkašahtti vuovdedoalu doaibmaneavttuid, earenoamážit jus máilmmi-márkaniid ovdáneapmi joatkašuvvá seamma áigge eahpestáđđásit.
Ylä-Lapin valtion maista 90 % on luontopalvelujen hallinnassa, joten linjaus luontopalveluiden rahoituksen turvaamisesta on luonnonvarasuunni-telman toteuttamisen kannalta tärkeä.	Davvi-Sámi stáhta eatnamiin 90 % lea luondobálvalusaid hálddašeami vuolde, nu ahte linnjádahkan luondobálvalusaid ruhtadeami dorvvasteamis lea dehálaš luondduriggodatplána dáfus.
Toisaalta suuntaus on ollut siirtää rahoituksen painopistettä alueille, missä käyttäjämäärät ovat suuria.	Nuppádassii áigumuš leamaš sirdit ruhtadeami deaddočuoggá guovlluide, gos geavaheaddjimearit leat stuorrát.
Hallitusohjelman mukaan saamelaisten oikeuksia alkuperäiskansana kehitetään mm. maankäyttöön liittyvää lainsäädäntöä kehittämällä.	Ráđđehusprográmma ulbmilin lea ráđđehusáigge ratifiseret ILO eamiálbmogiid guoski oktasašsoahpamuša Nr 169. Sámiid vuoigatvuođat eamiálbmogin ovddiduvvojit earret eará nu, ahte eanageavaheapmái guoski láhkaásaheapmi čielggasmahttojuvvo ja oassálastojuvvo aktiivvalaččat riikkaidgaskasaš ovttasbargui eamiálbmogiid vuoigat-vuođalaš ja duođalaš suodjaleami nannemii.
Kansallinen luonnonvarastrategia (2009) korosti metsiä Suomen merkittävimpänä uusiutuvana ja jopa karttuvana luonnonvarana.	Riikkadási luondduriggodatstrategiija (2009) deattuhii vuvddiid Suoma dehálamos ođasmahtti ja juoba čoagganeaddji luondduriggodahkan.
Puun käytön monipuolistuminen ja bio-talouden kehittyminen, muun muassa puurakentamisessa ja puuperäisten polttoaineiden ja materiaalien kehitystyössä, luovat uutta tulevaisuutta metsien kestävälle käytölle.	Muorain ávkkástallama šaddan máŋggabealagin ja bioekonomiija ovdáneapmi, earret eará muorrahuksemis ja muorra boaldámušaid ja ávdnasiid ovdánahttinbarggus, ráhkadit ođđa boahttevuođa vuvddiid bistevaš geavaheapmái.
Luonnonvarastrategia nosti esiin myös maaseudun luonnonvarojen merkityksen kan-sallisena voimavarana.	Luondduriggodatstrategiija čalmmustahtii maiddái dálonguovllu luondduriggodagaid mearkkašumi riikkadási resursan.
Metsiin perustuvat elinkeinot, kuten metsätalous, puunkorjuu ja -kuljetukset, porotalous, matkailu ja keräilytuotteet, ovat merkittävässä roolissa maaseudun elinvoimaisuuden ylläpitäjänä, paikallisen yritystoiminnan, elintason ja hyvinvoinnin kehittämisessä sekä infrastruktuurin säilymisessä.	Meahccái vuođđuduvvi ealáhusat, dego vuovdedoallu, muorračuohppan ja -fievrrideamit, boazodoallu, turisma ja čoagginbuktagat, leat mearkkašahtti rollas dálonguovllu ealásvuođa bajásdoallin, báikkálaš fitnodatdoaibmama, eallindási ja buresbirgejumi ovdánahttimis sihke infrastruktuvrra seailluheamis.
Kansallisessa metsäohjelmassa KMO2015 kotimaisen puun käyttöä pyritään nostamaan 10–15 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa.	Riikkadási vuovdeprográmmas KMO2015 ruovttueatnama muora geavaheami geahččalit bajidit 10–15 miljovnna kubihkkamehtera jagis.
Puunkorjuun ja -kuljetusten ympärivuoti-suuden turvaamiseksi valtiovalta osoitti lisärahoitusta tie- ja rataverkkoinvestointeihin.	Vai muorračuohppan ja –fievrrideapmi leat dorvvastuvvon birra jagi, stáhta čujuhii lasseruhtadeami geaidno- ja ruovdegeaidnofierbmeinvesteremii.
Vuonna 2007 Metsähallitus käynnisti laajan tienkunnostusohjelman, jonka ansiosta metsäautoteiden ja siltojen peruskorjauksiin käytetty panostus moninkertaistui nykyi-selle noin 5 miljoonan euron vuositasolle Lapissa.	2007 Meahciráđđehus bijai johtui viiddes geaidnodivvunprográmma, man ánssus meahccebiilageainnuid ja šaldiid divodeapmái geavahuvvon investeren šattai máŋggageardásažžan dálá sullii 5 miljovnna euro jahkásaš dássái Sámis.
Tästä 400 000 € kohdistuu Ylä-Lapin tieverkon kunnostuksiin.	Dás 400 000 € lea Davvi-Sámi geaidnofierpmi divodeapmái.
Metsäteollisuuden rakennemuutos ja Venäjän puuntuonnin tyrehtyminen aiheuttivat muutoksia Lapin puujalostusteollisuudessa.	Vuovdeindustriija ráhkadusnuppástus ja Ruošša muorrabuktima bisáneapmi nuppá-stedje Sámi muorradikšunindustriija.
Kemijärven tehtaan sulkeminen pidensi kuitupuun junakuljetusmatkoja Ylä-Lapista.	Kemijärvi fabrihka gidden guhkidii fiibermuora junáfievrridanmátkkiid Davvi-Sámis.
Kuitupuun kysyntä on kuitenkin säilynyt hyvänä, mikä samalla turvaa sahatavaran saatavuutta paikallisen puunjalostuksen käyt-töön.	Fiibermuora jearru lea goittotge seilon buorrin, mii seammás dorvvasta sahádávvira oažžuma báikkálaš muorradikšuma atnui.
Sahaliiketoiminnassa suhdanteiden vaihtelu on jyrkkää, mutta puurakentamisen kasvupotentiaali on suuri.	Saháfitnodatdoaimmas konjunktuvrraid molsašuddan lea stuoris, muhto muorrahuksema lassánanpotentiála lea stuoris.
Pitkät kuljetusmatkat, uudet energiapoliittiset päätökset ja Itämeren rikkidirektiivi heikentävät Lapin teollisuuden kilpailukykyä maailman markkinoilla.	Guhkes fievrridanmátkkit, ođđa energiijapolitihkalaš mearrádusat ja Nuortameara riššadirektiivvat unnidit Sámi industriija gilvvohallan-návccaid máilmmi márkaniin.
Venäjän WTO-jäsenyys tulee uudelleen käynnistämään puun tuonnin Venäjältä, minkä vaikutuksia puun käyttöön ja kysyntään on vaikea arvioida.	Ruošša WTO-lahttuvuohta boahtá bidjat ođđasit johtui muora buktima Ruoššas, man váikkuhusaid muora geavaheapmái ja jerrui lea váttis árvvoštallat.
Ylä-Lapin metsätalousalueiden metsien rakenne mahdollistaisi kasvavat puunmyyntimäärät, mutta metsätalous pystyy toimimaan kannattavasti ja työmahdollisuudet turvaten myös nykytasolla.	Davvi-Sámi vuovdedoalloguovlluid vuvddiid ráhkadus dagašii vejolažžan lassáneaddji muorravuovdinmeriid, muhto vuovdedoallu nagoda doaibmat maiddái dálá dásis nu, ahte dat gánniha ja dorvvasta bargovejolašvuođaid.
EU:n ilmastolinjaukset ja Suomen kansalliset sitoumukset nostivat metsäenergia-tuotannon tavoitteita voimakkaasti.	EU dálkkádatlinnjádahkamat ja Suoma riikkadási čatnašumit bajidedje vuovde- energiijabuvttadeami ulbmiliid garrasit.
Bioenergian kysyntä on kasvanut myös Lapissa.	Bioenergiija jearru lea lassánan maiddái Sámis.
Metsähallitus on kehittänyt menetelmiä, joilla bioenergiaa pystytään toimittamaan kannattavasti.	Meahciráđđehus lea ráhkadan metodaid, maiguin bioenergiija sáhttá doaim-mahit gánnihahtti láhkai.
Metsälainsäädäntöä on uudistettu 2000-luvulla.	Vuovdeláhkaásaheapmi lea ođasmahttojuvvon 2000-logus.
Parhaillaan on käynnissä Metsälain uudistustyö, joka tulee mahdollistamaan metsänkäsittelyn monipuolistamisen edelleen.	Juste dál lea mannamin Vuovdelága ođasmahttinbargu, mii dahká vejolažžan vuovdegiehtadallama dahkama máŋggabealagin viidásut.
Ylä-Lapissa tämä lisännee mahdollisuuksia käyttää erikoishakkuita, jotka ylläpitävät metsien erämaista ilmettä.	Davvi-Sámis dat sáhttá lasihit vejolašvuođaid geavahit earenoamášmuorračuohppamiid, mat bajásdollet vuvddiid meahcceguovloláganin.
Lapin metsäohjelma vuosille 2012–2015 valmistui.	Sámi vuovdeprográmma jagiide 2012–2015 gárvánii.
Metsä-ohjelman tavoitteena on säilyttää puunmyynti Ylä-Lapissa vähintään nykyisellä tasolla ja säilyttää kaikkien elinkeinojen toimintamahdollisuudet hyvällä yhteensovittamisella.	Vuovdeprográmma ulbmilin lea seailluhit muorravuovdima Davvi-Sámis unnimustá dálá dásis ja seailluhit buot ealáhusaid doaibmanvejolašvuođaid buriin oktiiheivehemiin.
Valtioneuvosto hyväksyi vuoden 2012 lopussa periaatepäätöksen uudesta Suomen luon-non monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategiasta 2012–2020 (Luonnon puolesta - ihmisen hyväksi). Tavoitteena on Suomen luonnon monimuotoisuuden ja luonnonvarojen ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä käyttö ja kehitys, joka turvaa paitsi luonnon monimuotoisuuden säilymisen myös tulevien sukupolvien elinmahdollisuudet ja luonnonvaroihin perustuvat elinkeinot.	Stáhtaráđđi dohkkehii jagi 2006 loahpas luonddu máŋggahámatvuođa suodjaleami ja bistevaš geavaheami strategiija ja doaibmanplána jagiide 2006–2016. Strategalaš ulbmiliidda gulle luonddusuodjalanfierpmádaga ovdánahttin, ealánšlájaid suodjaleami buorideapmi sierra doaibmasurggiin ja ovttasbarggu lasiheapmi sierra doibmiid gaskka, dutkandieđu lasiheapmi ja riikkaidgaskasaš ovttasbargu.
Metsähallitus on toiminut aktiivi-sesti kaikilla näillä osa-alueilla.	Meahciráđđehus lea doaibman viššalit buot dáid oassesurggiin.
Vesienhoidon suunnittelua ohjaavat vesienhoitolaki ja sen pohjalta annetut muut sää-dökset.	Čáziiddikšuma plánema stivrejit čáziiddikšunláhka ja dan vuođul addon eará mearrádusat.
Näillä säädöksillä on pantu täytäntöön EU:n vesipuitedirektiivi.	Dáid mearrádusaiguin lea doibmiibiddjon EU čáhcerápmadirektiiva.
Vesienhoito-säädösten myötä on laadittu vesienhoitoaluekohtaiset vesienhoitosuunnitelmat vuosille 2010–2015. Suunnittelualueelle sijoittuvien Tenon-Näätämöjoen-Paatsjoen, Tenojoen	Čáziiddikšunmearrádusaid mielde leat ráhkaduvvon čáziiddikšunguovlluguovdasaš čáziiddikšunplánat jagiide 2010–2015. Plánenguovllus Deanu-Njávdánjoga-Báhčaveaijoga, Deanujoga sihke Giemajoga čáziiddikšunguovlluid ođđa čáziiddikšunplánat jagiide 2016–2021 leat válmmašteami vuolde.
Suomen luontotyyppien uhanalaisuus arvioitiin ensimmäisen kerran ja tulokset julkaistiin vuonna 2008 (Raunio, Schulman ja Kontula toim. 2008).	Vuosttas geardde árvvoštallojuvvui Suoma luondotiippaid áitatvulošvuohta, ja bohtosat almmustuvvojedje 2008 (Raunio, Schulman ja Kontula doaimm. 2008).
Uhanalaisuuden arviointi pohjautui luontotyyppien määrän ja laadun muutoksiin 1950-luvulta nyky-päivään.	Áitatvulošvuođa árvvoštallan vuođđuduvai luondotiippaid meari ja kvalitehta nuppás-tusaide 1950-logu rájes dán rádjai.
Arviota tarkennettiin kehitysennusteen, mahdollisen aiemman taantumisen sekä harvinaisuuden tai yleisyyden perusteella.	Árvvoštallan dárkilnuvvui ovdáneamieinnosteami, vejolaš ovddit maŋosmannama sihke hárvenašvuođa dahje almmolašvuođa vuođul.
Uhanalaisuusluokka määriteltiin 368 luontotyypille.	Luondotiipii meroštalle áitatvulošvuođaklassifiserema.
Sen mukaan Pohjois-Suomessa arvioitiin olevan uhanalaisia luonto-tyyppejä 29 % niiden lukumäärästä.	Dan mielde árvvoštalle, ahte Davvi-Suomas leat áitatvuloš luondotiippat 29 % daid mearis.
Ylä-Lapin osalta luontotyyppien uhanalaisuutta ei arvioitu erikseen.	Davvi-Sámi luondo-tiippaid áitatvulošvuođa eai árvvoštallan sierra.
Ylä-Lapissa tilanne on soiden osalta hyvä, koska soiden ojituksia ei ole tehty.	Davvi-Sámis dilli jekkiid oasil lea buorre, go jekkiin eai leat roggan goivvohagaid.
Metsä-luontotyypeistä karukkokankaat ovat koko Suomessa äärimmäisen uhanalaisia.	Vuovdeluondotiippain gárgoguolbanat leat oba Suomas earenoamáš áitatvuložat.
Myös lehdot ja kivennäismaiden vanhat lehtipuuvaltaiset luontotyypit luokitellaan uhanalaisiksi.	Maiddái rođuid ja minerálaeatnamiid boares lastamuorraválddálaš luondotiippat klassifiserejuvvojit áitatvuložin.
Karut metsätyypit ovat vaarassa kadota luonnossa tapah tuvan yleisen rehevöitymiskehityksen ja ilmastonmuutoksen seurauksena.	Guorba vuovdetiippat leat bahá jávkat luonddus dáhpáhuvvi almmolaš liiggásšaddagoahtima ja dálkkádatrievdama geažil.
Sisävesistä Pohjois-Suomessa todettiin uhanalaiseksi luontotyypiksi vain Erittäin suuret joet, joka luokiteltiin uhanalaiseksi vesirakentamisen takia.	Sisčáziin Davvi-Suomas celkojuvvojedje áitatvuloš luondotiipan dušše earenoamáš stuorra jogat, mat klassifiserejuvvojedje áitatvuložin čáhcehuksema dihte.
Tunturialueilla joidenkin karuimpien tunturikoivikko- ja tunturikangastyyppien, kuten variksenmarja-jäkälätunturikoivi-koiden ja tuulikankaiden todettiin uhanalaistuneen voimakkaan laidunnuspaineen ja paikoin kulumisen takia.	Duottarguovlluin muhtun guorbasamos lagešvuovde- ja duottarjalggáštiippat, dego čáhppesmuorje- ja jeagellagešvuovddit ja bieggaguolbanat celkojuvvojedje šaddan áitatvuložin garra guođohandeattu ja báikkuid gollama dihte.
Tunturimittarituhot ovat osaltaan pienentäneet tunturikoivi-koiden määrää etenkin Utsjoella.	Lastamihttárbeaiveloddevahágat leat oasistis geahpedan lagešvuvddiid meari earenoamážit Ohcejogas.
Pitkällä aikavälillä myös ilmastonmuutos uhkaa tunturialueita, kuten harvinaisia lumenviipymiä ja -pysymiä.	Guhkit áigegaskka maiddái dálkkádatrievdan áitá duottarguovlluid, dego hárvenaš jassaguovlluid ja muohtabisánemiid.
Uhanalaisuusarvioinnissa todettiin perinnebiotoopeista yli 90 % luokiteltiin äärimmäisen uhanalaisiksi kaikkialla Suomessa.	Áitatvulošvuođaárvvoštallamis árbebiotohpain badjel 90 % celkojuvvui earenoamáš áitatvuložin miehtá Suoma.
Monista uhanalaista luontotyypeistä tiedot ovat Ylä-Lapin osalta puutteel lisia ja niitä täydennetään koko ajan luontotyyppi-inventointien yhteydessä.	Máŋggain áitatvuloš luondo-tiippain dieđut leat Davvi-Sámi oasil váilevaččat, ja dat dievasmahttojuvvojit oba áigge luondotiipainventeremiid oktavuođas.
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mu-kaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää.	Riikkaviidosaš guovlluidgeavahanulbmilat leat oassi guovlluidgeavahan plánen-vuogádaga, mat čuvvot eanageavahan- ja huksenlága.
Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävissä Metsähallituksen kannalta korostuvat valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huo-mioon ottaminen viranomaisena toimiessaan, alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, kaavoituksen ennakko-ohjaus, kansainvälisten sopimusten täytäntöönpano Suomessa sekä edellytysten luonti valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle.	Guovlluidgeavahanulbmiliid doaimmain Meahciráđđehusa geažil čuožžilit riikaviidosaččat mearkkašahtti áššiid vuhtii váldin virgeoapmahažžan doaimmadettiin, guovlluidgeavaheami plánema ulbmilat, lávema ovddalgihtii bagadallan, riikkaidgaskasaš soahpamušaid ollašuhttin Suomas sihke eavttuid dahkan riikaviidosaš fidnuid ollašuhttimii.
Valtakunnal-listen alueidenkäyttötavoitteet jakautuvat yleistavoitteisiin, jotka ovat periaatteellisia linjauksia ja erityistavoitteisiin, jotka sisältävät alueiden käytön suunnittelua koskevia velvoitteita.	Riikaviidosaš guovlluidgeavahanulbmilat juohkásit oktasašulbmiliidda, mat leat prinsihpalaš linnjá-dahkamat, ja earenoamáš ulbmiliidda, mat sisttisdollet guovlluid geavaheami plánema guoski geatnegahttimiid.
Strategia linjaa myös saamelaisten perinteisen tiedon kytkemisen luonnon monimuotoisuuden turvaamiseena tulee toiminnassaan etsiä tapoja toteuttaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita.	Meahciráđđehus stáhta virgeoapmahačča rollas galgá iežas doaimmas ohcat vugiid ollašuhttit riikaviidosaš guovlluidgeavahanulbmiliid.
Pohjois-Lapin maakuntakaava, johon sisältyvät Inarin, Utsjoen ja Sodankylän alueet, sai lainvoiman 28.1. 2008. Enontekiön kunnan alue sisältyy Tunturi-Lapin maakun-takaavaan, joka ympäristöministeriön vahvistuksella astui voimaan 23.6.	Davvi-Sámi eanangoddelávva, masa gullet Anára, Ohcejoga ja Soađegili guovllut, bođii fápmui 28.1.2008. Eanodaga gieldda guovlu gullá Duottar-Sámi eanango-delávvii, mii birasministeriija nannemiin bođii fápmui 23.6.2010. Meahciráđđehusa doaibman lea ovddidit lávaid ollašuhttima luondduriggodatplánas.
Kaavoitusta on kuvattu luvuissa 2.4, 3.7 ja 6.6.	Láven lea govviduvvon loguin 2.4, 3.7 ja 6.6.
Aluehallinnon uudistuksessa perustettiin 1.1. 2010 alkaen uudet aluehallintovirastot (AVI) ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY).	Guovlohálddahusa ođasmahttimis vuođđudedje 1.1.2010 rájes ođđa guovlohálddahus-virgedoaimmahagaid (AVI) ja ealáhus-, johtolat- ja birasguovddážiid (EBI).
Samalla lääninhallituk-set, TE-keskukset, alueelliset ympäristökeskukset, ympäristölupavirastot, tiepiirit ja työsuojelupiirit lakkasivat.	Seammás leanaráđđehusat, BE-guovddážat, guovlluguovdasaš birasguovddážat, geaidnobiiret ja bargosuodjalanbiiret heaittihuvvojedje.
Uudistus selkeyttää valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä, ohjausta ja työnjakoa.	Ođasmahttin čielggasmahttá stáhta guovlohálddahusa virgeoapmahaččaid rollaid, doaimmaid, stivrema ja bargojuogu.
Uudistuksessa vahvistettiin maakunnan liit-tojen roolia aluekehitysviranomaisena.	Ođasmahttimis nannejedje eanangotti lihtuid rolla guovloovdánahttinvirgeoapmahažžan.
Metsäkeskusten uudistus tuli voimaan 2012, jolloin perustettiin Suomen metsäkeskus alueyksikköineen.	Meahcceguovddážiid ođasmahttin bođii fápmui 2012, ja dalle vuođđuduvvui Suoma meahcceguovddáš guovloovttadagaidisguin.
Metsähallituksen osalta tärkeimmät maakunnalliset sidosryhmät ovat Lapissa selkeät, sidosryhmien suuntaan toimittaessa haasteen luo lähinnä Metsähallituksen oman organisaation moninaisuus.	Meahciráđđehusa bealis dehálamos eanangottálaš dási čanasjoavkkut leat Sámis čielgasat, čanasjoavkkuid guvlui doaimmadettiin hástalussan lea lagamustá Meahciráđđehusa iežas organisašuvnna máŋggaláganvuohta.
Maailmantalouden lähivuosien epävarmuus on heikentänyt matkailun kehittymisen ennustettavuutta.	Máilmmiekonomiija boahttejagiid eahpesihkkarvuohta lea geahpedan turismma ovdá-nahttima einnostanvejolašvuođaid.
Vuoden 2009 taantuma vähensi väliaikaisesti matkailun investointeja sekä samalla myös matkailun yritystuotteiden menekkiä.	Jagi 2009 konjunktuvra geahpedii gaskaboddosaččat turismma investeremiid ja seammás maiddái turismma fitnodatbuktagiid jođu.
Kotimaan vapaa-ajanmatkailu on säilynyt entisellään ja joiltakin osin jopa lisääntynyt.	Ruovt-tueatnama astoáiggeturisma lea seilon seammaláganin ja muhtun osiin juoba lassánan.
Majoitus-, ravintola yms. palvelujen kapasiteetti on kasvanut edelleen erityisesti kauden alkupuolella, mikä mahdollistaa kävijämäärien ja sitä kautta valtion maiden matkailun käyttöpaineen merkittävän kasvun.	Orrun-, restoráŋŋa- je. bálvalusaid kapasitehta lea lassánan ain earenoamážit áigodaga álggogeahčen, mii dahká vejolažžan galledeaddjimeriid ja dan bokte stáhta eatna-miid turismma geavahandeattu mearkkašahtti lassáneami.
Kasvu keskittyy matkailukeskuksiin.	Lassáneapmi čoahkkana turismaguovddážii.
Luontomatkailun kävijä-määrät ovat kasvaneet erityisesti päiväkävijöiden osalta, jolloin matkailukeskusten lähireittien ja palvelujen suhteellinen merkitys on lisääntynyt.	Luondduturismma galledeaddjimearit leat lassánan earenoamážit beaivegalledeaddjiid siste, ja nu turismaguovddážiid lagašjohtolagaid ja bálvalusaid gorálaš mearkkašupmi lea lassánan.
Metsästys ja kalastus ovat säilyttäneet talouden taantumassa hyvin asemansa harrastusmuotojen joukossa.	Meahcce- ja guollebivdu leat seailluhan ekonomiija konjunktuvrras bures iežaset sajádaga áiggeádjevugiid joavkkus.
Kansallispuistojen merkitys alueellisessa markkinoinnissa ”imagotuotteena” on vankistunut.	Álbmotmehciid mearkkašupmi guovlluguovdasaš márkanfievrrideamis “imagobuvttan” lea stáđásmuvvan.
Markkinoinnissa Lappi-brandiä on vahvistettu, internetin merkitys kan-sallispuistojen markkinoinnissa on kasvanut.	Márkanfievrrideamis Sámi-brándi lea nanosmahttojuvvon, interneahta mearkkašupmi álbmotmehciid márkanfievrrideamis lea lassánan.
Kansallispuistojen kävijämäärät ovat kasvaneet.	Álbmotmehciid galledeaddjimearit leat badjánan.
Maakunnallinen matkailutilastointi on kehittynyt ja sitä kehitetään edelleen.	Eanangottálaš turismastatistihkka lea ovdánan, ja dat ovdánahttojuvvo ain.
Matkailututkimuksen vakiintuminen on tuonut lisätietoa matkailun merkityksestä paikallis- ja aluetalouteen.	Turismadutkama stáđásmuvvan lea buktán lassedieđu turismma mearkkašumis báikkálaš ja guovloekonomiijai.
Aluetaloudellisten vaikutusten arvioinnin keruu on syste-matisoitu Metsähallituksen ja Metsäntutkimuslaitoksen yhteisprojektilla.	Guovloekonomiija váikkuhusaid árvvoštallama čoaggin lea systematiserejuvvon Meahciráđđehusa ja Meahcidutkanlágádusa oktasašprošeavttain.
Kestävyyden huomioiminen on korostunut kaikilla matkailun toimijoilla.	Buot turismma doaibmit deattuhit bistevašvuođa vuhtiiváldima.
Myös laatu- ja turvallisuusajattelu korostuu ja nämä vaikuttavat tuotekehitykseen.	Maiddái kvalitehta- ja dorvvolašvuođajurddašeapmi čuoččuhuvvo, ja dát váikkuha buvttaovdánahttimii.
Metsähallitus on osallistunut matkailualueilla yrittäjien laatukoulutuksiin asiantuntijana ”vihreässä osiossa”, jossa pyritään kehittämään yritysten henkilöstön tietämystä kohdealueen luonnon, reittien ja rakenteiden tarjoamista mahdollisuuksista.	Meahciráđđehus lea oassálastán turismaguovlluin fitnodatdoalliid kvalitehtaskuvleju-miide áššedovdin “ruoná oasis”, mas geahččalit ovddidit fitnodagaid bargiid diehtima čuozáhatguovllu luonddu, johtolagaid ja ráhkadusaid fállan vejolašvuođain.
Valtion budjettirahoitus virkistyskäytön palveluihin (reitit, rakenteet) on vähentynyt.	Stáhta bušeahttaruhtadeapmi lustageavaheami bálvalusaide (johtolagat, ráhkadusat) lea geahppánan.
Tämä vaikuttaa suoraan luontomatkailun toimintaympäristöön.	Dát čuohcá njuolga luondduturismma doaibmanbirrasii.
Investointeja on kui-tenkin voitu turvata mm. työllisyyskompensaatioilla, joita on suunnattu luontomat-kailun edellytysten parantamiseen.	Investeremiid leat goittotge sáhttán dorvvastit earret eará barggolašvuođakompensašuvnnaiguin, maid leat čuozihan luondduturismma eavttuid buorideapmái.
Maakunnallisin rahoin on kehitetty merkittävästi kansallispuistoja, ja kehittämisprojekteja on rahoitettu enenevissä määrin myös EU-rahoituksella.	Eanangottálaš ruđaiguin leat ovdánahttán mearkkašahttiláhkái álbmotmehciid, ja ovdánahttinprošeavttaid leat ruhtadan eanet aht´eanet maiddái EU-ruhtademiin.
Lapin matkailustrategian tavoitteena on ollut mm. sesonkivaihteluiden tasaaminen.	Sámi turismastrategiija ulbmilin leamaš earret eará sesoŋŋamolsašuddamiid dássen.
Kesämatkailun tuotteissa on edelleen haasteita ja kehitettävää.	Geasseturismma buktagiin leat ain hástalusat ja ovdánahttinmunni.
Matkailustrategiassa vuosille 2011–2014 määritellään tuotteistamisen yhdeksi tavoitteeksi matkailukes-kusten ja kansallispuistojen yhteisten, kestävän luontomatkailun tuotteiden luominen.	Turisma-strategiijas jagiide 2011–2014 meroštallojuvvo buvttandahkama oktan ulbmilin turismaguovddážiid ja álbmotmehciid oktasaš, bistevaš luondduturismma buktagiid ráhkadeapmi.
Talvimatkailussa ilmastonmuutoksen uhka Lapin eteläisemmillä osilla on jo ollut nähtävissä, vuotuinen lumen tulo näyttää siirtyvän myöhäisemmäksi ja lumeton joulun aikakin on mahdollinen.	Dálveturismmas dálkkádatrievdama áitta Sámi máttimus osiin leamaš juo vuohttimis, jahkásaš muohttima álgu orru sirdáseamen maŋŋelabbui ja muoh-tahis juovllat leat maiddái vejolaččat.
Ilmaston muutos voi tuoda Lapin matkailulle myös kilpailu-etua suhteessa Keski-Eurooppaan.	Dálkkádatrievdan sáhttá buktit Sámi turismii gilvoovddu Gaska-Eurohpá ektui.
Kaupungistuminen ja väestörakenteen muutos, kuten ikääntyminen ja eläkeläisten määrän kasvu, muuttavat myös retkeily- ja virkistyspalveluiden kysyntää.	Gávpotluvvan ja veahkadatráhkadusa rievdan, dego agáiduvvan ja ealáhatolbmuid meari lassáneapmi, rievdadit maiddái vánddardan- ja lustabálvalusaid jearu.
Ohjattujen	Láideju
palveluiden ja hyvin varustettujen kohteiden kysyntä on kasvamassa.	n vvon bálvalusaid ja bures ráhkkanahtton čuozáhagaid jearru lea lassáneamen.
Samoin lisääntyy tarve esteettömyydelle ja helppokulkuisuudelle.	Seammás lassána dárbu easttahisvuhtii ja álkit johtimii.
Matkailu kasvaa suhteessa perintei-seen luonnon virkistyskäyttöön.	Turisma lassána luonddu árbevirolaš lustageavaheami ektui.
Matkustamisessa talouden kehitys ja energian hinnan nousu ohjaavat valintoja ja lisäävät osaltaan hyvän palvelun lähikohteiden kysyntää.	Mátkkošteamis ekonomiija ovdáneapmi ja energiija hatti badjá-neapmi stivrejit válljejumiid ja lasihit bealistis buori bálvalusa lagaščuozáhagaid jearu.
Ulkomaiset marjanpoimijat ovat osaltaan lisänneet ja taanneet marjaraaka-aineen saannin sitä jalostavalle teollisuudelle.	Olgoriikkalaš muorječoaggit leat bealisteaset lasihan ja dáhkidan murjjiid oažžuma dan ovddosdikšu industriijai.
Ilmastonmuutoksesta on 2000-luvulla tullut merkittävä uusi tekijä Metsähallituksen toimintaympäristössä.	Dálkkádatrievdamis lea šaddan mearkkašahtti ođđa dahkki Meahciráđđehusa doai-bmanbirrasis 2000-logus.
Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen koskettavat kaikkea Metsähalli-tuksen toimintaa.	Dálkkádatrievdama goahcan ja dasa vuogáiduvvan gusket buot Meahciráđđehusa doaibmama.
Energiansäästön ja energiatehokkuuden vaatimukset vaikuttavat niin uudisrakentamiseen kuin suojelualueiden käyttöön ja hoitoon.	Energiijaseastima ja energiijabeaktilisvuođa gáibádusat váikkuhit nu ođđahuksemii dego suodjalanguovlluid geavaheapmái ja dikšumii.
Luontopalvelut toteuttaa omalta osaltaan Ympäristöministeriön ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimintaohjelmaa.	Luonddubálvalusat ollašuhttá bealistis Birasministeriija dálkkádatrievdamii vuogáiduvvama doaibmanprográmma.
Maaperän jäätymiskauden lyhentyminen ja vaihtelevat keliolosuh-teet vaikeuttavat puun korjuuta ja -kuljetuksia.	Eanavuođu jiekŋunbaji oadnun ja molsašuddi siivodilit váttásmahttet muoraid čuohppama ja fievrridemiid.
Metsähallitus on lisännyt investointeja metsäteiden perusparannukseen ja rakentamiseen varautuakseen ilmaston muutoksen vaikutuksiin.	Meahciráđđehus lea lasihan investeremiid meahccegeainnuid vuođđobuorideapmái ja ráhkadeapmái, vai lea ráhkkanan dálkkádaga rievdama váikkuhusaide.
Ilmastonmuutos lisää luonnonsuojelualueiden hoidon haasteita ja tutkimuksen ja seurannan merkitystä.	Dálkkádatrievdan lasiha luonddusuodjalanguovlluid dikšuma hástalusaid ja dutkamuša ja čuovvuma mearkkašumi.
Luonnonsuojelualueiden kytkeytyneisyys on lajiston leviämi-sen turvaamisen takia yhä tärkeämpää.	Luonddusuodjalanguovlluid čatnašuvvan oktii lea šlájaid leavvama dorvvasteami dihte dehálut aht´dehálut.
Ilmastonmuutos on myös asiakaspalvelulle ja opastukselle uusi haaste;	Dálkkádatrievdan lea maiddái áššehasbálvalussii ja oahpisteapmái ođđa hástalus;
asiakkaat kaipaavat tietoa luonnossa tapahtuvista muutoksista ja niiden syistä.	áššehasat gáibidit dieđu luonddus dáhpáhuvvi nuppástusain ja daid sivain.
2.2 Metsähallituksessa tapahtuneet muutokset	2.2 Meahciráđđehusas dáhpáhuvvan nuppástusat
Metsähallituksen toimintamallin kokonaisuudistus on ollut vireillä vuodesta 2008. Laki valtion liikelaitoksista muutettiin vuonna 2010, eikä uusi laki Metsähallituksesta ole vielä valmistunut.	Meahciráđđehusa doaibmanmálle oppalašođastus lea leamaš barggu vuolde 2008 rájes. Láhka stáhta fitnodatásahusain rievdaduvvui 2010, iige ođđa láhka Meahciráđđehusas leat vel gárvvásmuvvan.
Toistaiseksi Metsähallitus jatkaa vanhan liikelaitoslain pohjalta	Doaisttážii Meahciráđđehus joatká boares fitnodatásahuslága vuođul dálá hámis.
Metsähallituksen toimintamalli uudistettaneen kuitenkin seuraavalla luonnonvarasuunnitelmakaudella.	Meahciráđđehusa doaibmanmálle sáhttá ođasmahttojuvvot goittotge čuovvovaš luondduriggodatplánaáigodagas.
Metsähallitus-konserniPÄÄJOHTAJA	Ođđa strategiijas vuođđojurddan lea Meahciráđđehusa seailun oktan ollisvuohtan, mas leat máŋggat ulbmilat.
Metsähallituksen yhteiset konserniyksiköt ja Palvelukeskus	Meahciráđđehus háliida leat bálgáčuolli ruoná márkaniin.
Metsätalous puun myynti ja markkinointi metsäteollisuudelle ja valtion talousmetsien hoito	Meahciráđđehusa geahččanguovllus ruoná márkanat sisttisdollet luondduriggodagaid bistevaš ja birasdiđolaš geavaheami, muora geavaheami iešguđege vuogis (ođasmuvvi ávnnasin,
Luontopalvelut kansallispuistojen ja muiden luonnonsuojelu-, erämaa- ja retkeilyalueiden hoito, lajien ja luontotyyppien suojelu, retkeily-, metsästys- ja kalastuspalvelujen tuottaminen	energiijan, áibmogearddi čina čadnin) máŋggahámatvuođa suodjaleami, iešguđetlágan buvttadanláhkái leahkki lotnolasgeavahan- ja ekosystemaovdduid, ođasmuvvi energiija ja daidda laktáseaddji máhttima ja bálvalusaid.
Laatumaa Lomatontteihin ja metsätiloihin liittyvä kiinteistötoiminta, Metsähallituksen omistamien rakennusten myynti ja aktiivinen hankekehitys	Almmolaš hálddahusa ruhtadandilli lea čavgan, ja ráđđehusprográmmas gáibiduvvui fitnodatásahusain 20 % badjáneapmi boađušaddandássái.
tuulivoimaliiketoiminnassa	Meahciráđđehus-konsearnaOAIVEHOAVDA
Morenia Oy maa-aineksen jalostus ja myynti	Morenia Oy eanaávdnasa ovddosdikšun ja vuovdin
Fin Forelia Oy taimituotanto ja -kauppa	Fin Forelia Oy vesábuvttadeapmi ja –gávpi
Metsähallitus Holding Oy Metsähallituksen läheisiin toimialoihin liittyvät sijoitukset	Metsähallitus Holding Oy Meahciráđđehusa lagaš doaibmasurggiide gulli investeremat
Metsähallituksen maa-ainesliiketoiminta yhtiöitettiin 1.3. 2006 Morenia Oy:ksi.	Meahciráđđehusa eanaávnnasfitnodatdoaibman fidnejuvvui 1.3.2006 Morenia Oy fitnodatvuođu ala.
Metsähallituksen Villi Pohjola-matkailuliiketoimintaa vahvistettiin toukokuussa 2008 ostamalla Eräsetti Oy, josta perustettiin Eräsetti Wild North Oy. Maailmantalouden heilahtelut ja Euroopan vaikea talouskehitys ovat kuitenkin vaikeuttaneet taloudellisten tavoitteiden saavuttamista.	Meahciráđđehusa Villi Pohjola –turismafitnodatdoaibman nannejuvvui 2008 nu, ahte ostojuvvui Eräsetti Oy, mas vuođđuduvvui Eräsetti Wild North Oy. Máilmmiekonomiija heailumat ja Eurohpá váttes ekonomiijaovdáneapmi leat goittotge váttásmahttán ekonomalaš ulbmiliid ollašuhttima.
Kämpät ja kämppäliiketoiminta siirrettiin Laatumaan organisaatioon loppuvuonna 2011. Metsähallitus luopui matkailun ohjelmapalvelutoiminnastaan myytyään Eräsetti Oy:n vuonna 2012. Metsähallitus vähentää kämppien vuokraustoimintaa hallitusti, ja osa kämppäomaisuudesta on tarkoitus myydä.	Barttat ja bartafitnodatdoaibman sirdojuvvui Laatumaa organisašuvdnii loahppajagi 2011. Meahciráđđehus loahpai turismma prográmmabálvalusdoaimmastis, go vuvd-dii dan Eräsetti Oy:ii jagi 2012. Meahciráđđehus geahpeda barttaid láigohandoaim-ma vehážiid mielde, ja oasi bartaopmodagas lea áigumuš vuovdit.
Metsästys- ja kalastuslupien myynti siirretään kokonaan luontopalvelujen erätoiminnon hoidettavaksi vuodesta 2013 alkaen.	Meahcástan- ja guolástanlobiid vuovdin sirdojuvvo ollásit luonddubálvalusaid meahccedoaimma dikšuma vuollai jagi 2013 rájes.
Omistajapoliittisissa linjauksissa todetaan, että Metsähallituksen metsätalousliiketoi-minta on ollut hyvin hoidettua.	Oamasteaddjipolitihkalaš linnjádahkamiin daddjojuvvo, ahte Meahciráđđehusa vuov-dedoallofitnodatdoaibman leamaš bures dikšojuvvon.
Asetettuihin tuottotavoitteisiin on yleensä päästy ja vertailussa muihin vastaaviin organisaatioihin Metsähallitus sijoittuu hyvin.	Ásahuvvon buvttadanulbmilat leat dábálaččat juksojuvvon, ja veardideamis eará vástideaddji organisašuvnnaide Meahciráđđehus sajuštuvvá bures.
Samoin Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien kokonaistuottavuus on noussut viime vuosina huomattavasti ja tuottavuuden odotetaan paranevan edelleen.	Dasa lassin Meahciráđđehusa almmolaš hálddahus-doaimmaid oppalašgánnihahttivuohta lea badjánan mannan jagiid mearkkašahttiláhkai, ja lea vuordimis ahte gánnihahttivuohta buorrána ain.
Toiminnan kehittämisessä toteutetaan valtionhallinnon tuottavuus- ja vaikuttavuusohjelmaa ja pyritään mahdollisimman korkeaan yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen.	Doaibmama ovdánahttimis ollašuhttojuvvo stáhtahálddahusa gánnihahttivuohta- ja váikkuhanvuohtaprográmma ja geahččaluvvo nu alla servodatlaš váikkuheapmái go vejolaš.
2.3 Maa- ja vesialueet	2.3 Eana- ja čáhceguovllut
Metsähallituksen hallinnassa oleva maa- ja vesialueiden pinta-ala on kasvanut koko suunnittelualueella vuoteen 2006 verrattuna 14 500 hehtaaria (ha).	Meahciráđđehusa hálddus leahkki eana- ja čáhceguovlluid viidodat lea lassánan 14 500 hektára (há) oba plánenguovllus jahkái 2006 veardidettiin.
suhteessa Metsähallituksen hallinnassa Ylä-Lapissa olevaan alueeseen on alle 1 %.	Viidodaga nuppástus Meahciráđđehusa hálddus Davvi-Sámis leahkki guovllu ektui lea vuollel 1 %.
Muutoksen syynä ovat mm. maanhankinnat, ostot ja vaihdot sekä yhtenä pinta-alaltaan merkittävimpänä Metsäntutkimuslaitoksen hallinnassa olleiden maa- ja vesialueiden siirtyminen vuoden 2008 alussa Metsähallituksen hallintaan Enontekiöllä ja Inarissa.	Nuppástusa sivvan leat earret eará eanaskáhppomat, oastimat ja lonuheamit sihke oktan viidodaga dáfus dehálamosin lea Meahcidutkanlágádusa hálddus leahkki eana- ja čáhceguovlluid sirdáseapmi Meahciráđđehusa háldui Eanodagas ja Anáris 2008 álggus.
Metsäntutkimuslaitokselta (Metla) Metsähallitukselle suunnitelma-alueella siirtyi yh-teensä 22 300 ha maa- ja vesialueita.	Meahcidutkanlágádusas (Metla) Meahciráđđehussii sirdásedje plánenguovllus buohkanassii 22 300 hektára eana- ja čáhceguovllut.
Enontekiöllä Metsähallitukselle siirtyi yhteensä n. 10 100 ha.	Eanodagas Meahciráđđehussii sirdásii buohkanassii sullii 10 100 hektára.
Tästä Mallan luonnonpuisto ja Saanan luonnonsuojelualue sekä Saanan lehtojensuojelualue muodostavat noin 3 300 ha.	Dás Mállá luonddumeahcci ja Sáná luonddusuodjalanguovlu sihke Sáná ruohtosuodjalanguovlu leat sullii 3 300 hektára.
Lisäksi Enontekiöllä Metsähallituk-selle siirtyi aiemmin Kilpisjärven tutkimusalueeseen kuulunut 6 800 ha laajuinen alue, josta 4 700 ha on joutomaan tunturikankaita, 1 400 ha vettä ja loput kitumaan tuntu-rikoivikoita.	Dasa lassin Eanodagas Meahciráđđehusas sirdásii ovdal Gilbbesjávrri dutkanguvlui gullon 6 800 hektára sturrosaš guovlu, mas 4 700 hektára lea joavdelas eatnama duottarguolbanat, 1 400 hektára čáhci ja loahppa guorbaeatnama lagešeatnamat.
Inarissa Metsähallitukselle metsätalouden hallintaan siirtyi noin 12 200 ha maa- ja vesialueita.	Anáris Meahciráđđehussii sirdásedje sullii 12 200 hektára eana- ja čáhceguovllut.
Tästä Metlan Laanilan tutkimusalueeseen kuuluneesta alueesta rajattiin tutkimus- ja opetusmetsäksi 1 300 ha ja metsätalousalueeksi 10 900 ha.	Dás Metla Laanila dutkanguvlui gullan guovllus ráddjejuvvui dutkan- ja oahpahusvuovdin 1 300 hektára ja vuovdedoalloguovlun 10 900 hektára.
Maankäytössä tapahtuneet muutokset ovat pieniä, ja eri maankäyttömuotojen pro-sentuaaliset osuudet ovat säilyneet samoina vuoteen 2006 verrattuna.	Eanageavaheamis dáhpáhuvvan nuppástusat leat uhcit, ja sierra eanageavahanvugiid prosentuála ossodagat leat seilon seammaláganin jahkái 2006 veardidettiin.
Ylä-Lapissa metsätalousalueen metsämaan pinta-ala kasvoi 7 900 hehtaaria mm. Metlalta tul-leiden alueiden myötä, mutta metsätaloustoiminnan piirissä olevan metsämaan pinta-ala pieneni 30 600 ha.	Davvi-Sámis vuovdedoalloguovllu vuovdeeatnama viidodat lassánii 7 900 hektára earret eará Metlas boahtán guovlluin, muhto vuovdedoallodoaibmama bires leahkki vuovdeeatnama viidodat unnui 30 600 hektára.
Metsätalouskäytössä olevan metsämaan pinta-alan pieneneminen johtuu mm. paliskuntien ja Metsähallituksen v. 2009 ja 2010 sol-mimista määräaikaisista sopimuksista, jotka kattavat kaikkiaan n. 73 400 ha.	Vuovdedoallogeavaheamis leahkki vuovdeeatnama unnun boahtá earret eará bálgosiid ja Meahciráđđehusa 2009 ja 2010 dahkkon mearreáigásaš soahpamušain, mat gokčet buohkanassii sullii 73 400 hektára.
2.4 Maankäyttö ja kaavoitus	2.4 Eanageavahus ja lávvaráhkadeapmi
Koko suunnittelualueen maakuntakaavat, Pohjois-Lapin ja Tunturi Lapin maakun-takaavat, on uusittu tarkastelujakson aikana.	Oba plánenguovllu eanangoddelávat, Davvi-Sámi ja Duottar-Sámi eanangoddelávat, leat ođasmahttojuvvon guorahallanáigodaga áigge.
Maakuntakaavat toteuttavat valtakun-nallisia alueidenkäytön tavoitteita, ja ohjaavat edelleen yleis- ja asemakaavoitusta.	Eanangoddelávat ollašuhttet riikkadási guovlluidgeavaheami ulbmiliid, ja stivrejit viidáseappot oppalaš- ja sajádatlávvaráhkadeami.
Maakuntakaavoissa on osoitettu merkinnöin ja määräyksin mm. valtakunnallisesti	Eanangoddelávain lea čujuhuvvon merkejumiiguin ja mearrádusaiguin ee. riikkaviidosaččat dehálaš riikkaidgaskasaš johtolatfeaskárat
tärkeät kansainväliset liikennekäytävät (ns. revontulentie ja Jäämeren käytävä), liikenteen kehittämiseksi selvitettävät yhteydet, eri toimintojen kehittämisen koh-dealueet sekä erityisalueita ja -kohteita (mm. suojelu-, muinaismuisto-, rakennus-suojelu-, kulttuuriympäristö-, maisema-, virkistys-, matkailu-, tuulivoima-, kaivos-, maa- ja metsätalous- sekä poronhoitovaltaiset alueet), jotka tulee maankäytön suunnittelussa huomioida kaavamääräysten mukaisesti.	(ng. Guovssahasgeaidnu ja Jiekŋameara feaskkir), oktavuođat mat čielggaduvvojit johtalusa ovdánahttima várás, sierra doaimmaid ovdánahttima čuozáhatguovllut sihke earenoamášguovllut ja –čuozáhagat (ee. suodjalan-, dološmuitu-, huksensuodja-leapmi-, kulturbiras-, duovdda-, lustageavahan-, turisma-, bieggafápmo-, ruvke-, eana- ja vuovdedoalloguovllut ja guovllut, gos boazodoallu lea hálddašeaddji), mat galget eanageavaheami plánemis vuhtiiváldot lávvamearrádusaid mielde.
Lisäksi maakuntakaavoihin on merkitty saamelaiskäräjälain mukaisesti saamelaisten kotiseutualueen, erityisesti poronhoitoa varten tarkoitetun alueen sekä Pohjois-Lapin osalta kolttalain mukainen koltta-alueen rajaus.	Lassin eanangoddelávaide leat merkejuvvon Sámediggelága mielde sámiid ruovttuguovllu, earenoamážit boazodoalu várás dárkkuhuvvon guovllu sihke Davvi-Sámi oasis nuortalašlága mielde nuortalašguovllu ráddjen.
Metsähallituksen Ylä-Lapin toimintojen kannalta keskeisimpiä koko Tunturi-Lapin ja Pohjois-Lapin maakuntakaava-alueita koskevia määräyksiä ovat suunnittelu- ja suoje-lumääräykset.	Meahciráđđehusa Davvi-Sámi doaimmaid geažil dehálepmosat oba Duottar-Sámi ja Davvi-Sámi eanagoddelávvaguovlluid guoski mearrádusain leat plánen- ja suodjalanmearrádusat.
Yleisten suunnittelumääräysten mukaan maankäytön suunnittelussa on otettava huomioon arvokkaat luonnonympäristöt, arvokkaat maisema-alueet ja raken-netut kulttuuriympäristöt sekä kiinnitettävä erityistä huomiota rakennetun ympäristön laatuun.	Oppalaš plánenmearrádusaid mielde eanageavaheami plánemis galgá váldit vuhtii divrras luonddubirrasiid, divrras duovddaguovlluid ja huksejuvvon kulturbirrasiid sihke galgá giddet earenoamáš fuopmášumi hukse-juvvon birrasa kvalitehtii.
Maisemallisesti herkillä alueilla eri käsittelytoimenpiteet on suunniteltava huolellisesti ottaen huomioon maiseman ominaispiirteet ja pyrittävä välttämään suu-ria muutoksia.	Duovdaga dáfus hearkkes guovlluin sierra giehtadallan-doaibmanbijut galget plánejuvvot fuolalaččat nu, ahte duovdaga mihtilmas sárgosat váldojuvvojit vuhtii ja galgá geahččalit garvit stuorra nuppástusaid.
Malminetsintä ja siihen liittyvät toimenpiteet on turvattava, kuitenkin huomioon ottaen alueen erityispiirteet.	Málbmaohcan ja dasa laktáseaddji doaibmanbijut galget dorvvastuvvot, goittotge nu ahte váldojuvvojit vuhtii guovllu earenoamáš sárgosat.
Maakuntakaavojen kaavamääräysten mukaan poronhoidon ja muiden luontaiselinkeinojen alueidenkäytölliset toiminta- ja kehittämisedellytykset on turvattava.	Eanangoddelávaid lávvamearrádusaid mielde boazodoalu ja eará luondduealáhusaid guovlluidgeavaheami doaibman- ja ovdánahttineavttuid galgá dorvvastit.
Poronhoi-toon olennaisesti vaikuttavaa alueiden käyttöä suunniteltaessa on otettava huomioon poronhoidolle tärkeät alueet ja valtionmaiden osalta on neuvoteltava asianomaisen paliskunnan edustajien kanssa.	Boazo-dollui earenoamážit váikkuheaddji guovlluid geavaheami plánedettiin galgá váldit vuhtii boazodollui dehálaš guovlluid, ja stáhtaeatnamiid oasil galgá ráđđádallat áššái gullevaš bálgosa ovddasteddjiiguin.
Suojelu- (S), luonnonsuojelu- (SL) ja erämaa-alueiden (Se) hoitoja käyttösuunnitelmista on pyydettävä lausunto alueen kunnilta, Lapin liitolta, aluehallintoviranomaisilta, Saamelaiskäräjiltä saamelaisten kotiseutualueella, Palis-kuntain yhdistykseltä, alueen paliskunnilta sekä muilta yhteisöiltä, joiden toimialaan suunnitelma liittyy.	Suodjalan- (S), luonddusuodjalan- (SL) ja meahcceguovlluid (Se) dikšumiid geavahanplánain galgá bivdit cealkámuša guovllu gielddain, Sámi lihtus, guovlohálddahusvirgeoapmahaččain, Sámedikkis sámiid ruovttuguovllus, Bálgosiid ovttastusas, guovllu bálgosiin sihke eará servošiin, maid doaibmaguvlui plána laktása.
Rakennuksia tai muita huomattavia rakenteita ei tule suunnitella sijoitettavaksi maisemallisesti aroille paikoille, kuten kapeisiin niemen kärkiin ja kannaksille sekä rantamaisemaa hallitsevien kumpareiden huipulle.	Visttit dahje eará mearkkašahtti ráhkadusat eai galgga plánejuvvot sadjádit duovdaga dáfus hearkkes báikkiide, dego seakka njárgagežiide ja guotkkuide sihke gáddeduovdaga hálddašeaddji buncečohkaide.
Yleiskaavoja on valmistunut Enontekiön kunnassa Hetan ranta-alueille, ja Kilpisjärven osayleiskaavoitus on käynnistynyt vuonna 2012. Inarin kunnanvaltuusto on hyväksynyt Saariselän sekä Ivalon alueen osayleiskaavat.	Oppalašlávat leat gárvvásmuvvan Heahtá gáddeguovlluide, ja Gilbbesjávrri oasseoppalašlávvaráhkadeapmi lea álggahuvvon 2012. Anára gielddastivra lea dohkkehan Suoločielggi ja Avvila guovllu oasseoppalašlávaid.
Ivalon alueen osayleiskaava on saanut osittain lainvoiman.	Avvila guovllu oasse-oppalašlávva lea ožžon oassái láhkafámu.
Inarijärven ja Ukonjärven osayleiskaavat ovat laadittavina.	Anárjávrri ja Äijihjävrri oasseoppalašlávat leat barggu vuolde.
Uts-joen kunnassa Nuorgamin ja Karigasniemen osa-alueiden osayleiskaavat ovat saaneet lainvoiman.	Ohcejoga gielddas Njuorggáma ja Gáregasnjárgga oasseguovlluid oasseoppalašlávat leat ožžon láhkafámu.
Utsjoen osa-alueen osayleiskaava on tullut uudelleen valmisteluun.	Ohcejoga oasseguovllu oasseoppalašlávva lea boahtán ođđasit válmmaštallamii.
Enontekiön Kilpisjärvellä Salmivaaran ranta-asemakaavan muutos ja Kilpisjärven kyläalueen asemakaavan laajennus lentosatama-alueelle ovat saaneet lainvoiman.	Eanodaga Gilbbesjávrris Čoalmmevári gáddesajádatláva rievdadeapmi ja Gilbbesjávr-ri giliguovllu sajádatláva viiddideapmi girdinhámmanguvlui leat ožžon láhkafámu.
Inarin kunnassa Kaunispään asemakaavan muutos Saariselän ydinaluetta koskien on saanut lain voiman.	Anára gielddas Kaunispää sajádatláva rievdadeapmi, mii guoská Suoločielggi váimmusguovllu, lea ožžon láhkafámu.
Saariselällä Viskitien asemakaava sekä valtatie 4 ympäristön ase-makaavamuutos ovat vireillä.	Suoločielggis Viskitie sajádatlávva ja váldogeainnu 4 birrasa sajádatlávvarievdadeapmi leat barggu vuolde.
Inarissa on laadittavana Paavisvuono-Apajalahti alueen sekä Rahajärven ranta-asemakaavat.	Anáris leat dahkamin Paavisvuono–Apajalahti guovllu sihke Rahajärvi gáddesajádatlávaid.
Kansallispuistoihin ja erämaa-alueille on lain mukaan tehtävä hoito- ja käyttösuunnitel-mat, joissa määritellään tavoitteet alueiden hoidolle ja käytölle.	Álbmotmehciide ja meahcceguovlluide galgá lága mielde ráhkadit dikšun- ja geavahanplánaid, main meroštallojuvvojit guovlluid dikšuma ja geavaheami ulbmilat.
Natura 2000-alueille on tehty vuonna 2005 ympäristöministeriön toimeksiannosta hoidon ja käytön yleissuun-nitelma, jossa alueet on laitettu kiireellisyysjärjestykseen niille kohdistuvien käyttöpai-neiden ja odotusten mukaan.	Natura 2000-guovlluide lea birasministeriija doaibmanbijuin dahkkon dikšuma ja geavaheami oppalašplána, main guovllut leat biddjojuvvon hohpolašvuođa mielde ortnegii daidda čuoziheaddji geavahandeattuid ja vuordámušaid vuođul.
Vuosittain yleissuunnitelmaa on tarkasteltu yhdessä Lapin ELY-keskuksen kanssa sekä sovittu seuraavan vuoden suunnittelukohteista.	Oppalašplána lea dárkkistuvvon jahkásaččat ovttas Sámi EBI-guovddážiin ja sohppojuvvon n čuovvovaš jagi plánenčuozáhagain.
Samalla ELY-keskuksen kanssa on sovittu kohteet, joille tehdään Natura-alueiden tila-arviointi.	Seammás EBI-guovddážiin lea sohppojuvvon čuozáhagain, maidda dahkko Natura-guovlluid dilleárvvoštallan.
Suunnitelmakaudella on vahvistettu yhdeksän hoito- ja käyttösuunnitelmaa erämaa-alueille, kansallispuistoihin ja soidensuojelualueille.	Plánenáigodagas lea nannejuvvon ovcci dikšun- ja geavahanplána meahcceguovlluide, álbmotmehciide ja jeaggesuodjalanguovlluide.
Lisäksi Hammastunturin erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelman päivittäminen on valmistumassa.	Dasa lassin Bátneduoddara meahcce- guovllu dikšun- ja geavahanplána beaivádeapmi lea gárvvásmuvvamin.
Sen laadinnassa on toteutettu kansainvälisen biodiversiteettisopimuksen 8 j artiklaa testaamalla Akwé: Kon ohjeistusta.	Dan gárvvisteamis lea ollašuhttojuvvon riikkaidgaskasaš biodiversitehtasoahpamuša 8j artihkal nu, ahte lea geahččaluvvon Akwé: Kon rávaaddin.
Siinä saamelaiskäräjien nimeämä ryhmä on koko suunnitteluprosessin aikana osallistunut suunnitelman laadintaan ja sen arviointiin.	Das Sámedikki nammadan joavku lea oassálastán oba plánenproseassa áigge plána gárvemii ja dan árvvoštallamii.
Paikallisilla ihmisillä on Utsjoella, Enontekiöllä ja Inarissa maksuttomia laajoja oike-uksia luonnonvarojen käyttöön.	Ohcejogas, Eanodagas ja Anáris báikkálaš olbmuin leat mávssuhis viiddes vuoigatvuođat luondduriggodagaid geavaheapmái.
Oikeuksiin ei ole tullut muutoksia seurantajaksolla.	Vuoigatvuođaide eai leat boahtán nuppástusat čuovvunbajis.
Metsähallitus on järjestänyt vuosittain saamelaisten kotiseutualueen paliskuntien ja Metsähallituksen yhteistoimintapäivän.	Meahciráđđehus lea lágidan jahkásaččat sámiid ruovttuguovllu bálgosiid ja Meahciráđđehusa ovttasdoaibmanbeaivvi.
2.5 Luonnon virkistyskäyttö	2.5 Luonddu lustageavahus
Luonnon virkistyskäytön seurantaa on tehostettu, ja ensimmäistä kertaa laadittiin valtakunnallinen luontokeskusten kehittämissuunnitelma.	Luonddu lustageavaheami leat beavttálmahttán, ja vuosttas geardde gárvejuvvui riikkaviidosaš luondduguovddážiid ovdánahttinplána.
Ylä-Lapin luontokeskukset ja muut asiakaspalvelupisteet menestyivät hyvin koko maan vertailussa.	Davvi-Sámi luondduguovddážat ja eará áššehasbálvalanbáikkit menestuvve bures oba riikka veardideamis.
Selvitys toi korostetusti esiin Ylä-Lapin palvelupisteiden monialaisuuden.	Čielggadeapmi buvttii bures ovdan, man máŋggasuorggagat Davvi-Sámi bálvalan-báikkit leat.
Opastustoimintaa on kehitetty ja ylläpidetty verkkopalveluissa, palvelupisteissä sekä retkeilyn painopiste-alueilla.	Oahpistandoaibman lea ovdánahtton ja bajásdollon fierbmebálvalusain, bálvalanguovddážiin ja vánddardeami deaddočuokkesguovlluin.
Materiaalia on tuotettu ja julkaistu suomeksi, englanniksi, ruotsiksi sekä alueella käytettävällä saamenkielellä.	Materiála lea buvtta-duvvon ja almmustahttojuvvon suoma-, eaŋgals-, ruoŧa- ja guovllus hállon sámegillii.
Kaikista erämaa-alueista, kansallis- ja luonnon puistoista sekä muista merkittävistä retkeilykohteista ja reiteistä on julkaistu kuvaukset Q46?	Buot meahcceguovlluin, álbmot- ja luonddumehciin sihke eará mearkkašahtti vánddardanguovlluin ja johtolagain leat almmustahttán govvádusaid Meahciráđđehusa Luontoon.fi-fierbmebálvalusas.
0,)0B,76/)+60,? /??/0palvelupisteitään kuntien matkailu-infoja.	Meahciráđđehus lea dikšon muhtun bálvalanbáikkiin gielddaid turismainfoid.
Luontopalvelut tekee jatkuvaa kävijäseurantaa alueilla sekä luontokeskuksissa.	Luonddubálvalusat dahká jámma galledeaddjičuovvuma guovlluin ja luonddu-guovddážiin.
Lisäksi tehdään kävijä- ja asiakastutkimuksia sekä yritystutkimuksia.	Dasa lassin dahkkojuvvojit galledeaddji- ja áššehasdutkamušat ja fitnodatdutkamušat.
Menneellä kaudella selvitykset on tehty Inarin retkeilyalueella, Lemmenjoen kansallispuistossa, Urho Kekkosen kansallispuistossa, Ylläs-Pallas-Hetta -alueella ja Käsivarressa.	Vássán bajis čielggadeamit leat dahkkon Anára vánddardanguovllus, Leammi álbmotmeahcis, Urho Kekkonen álbmotmeahcis, Ylläs-Bállás-Heahttá guovllus ja Giehtaruohttasis.
Kilpisjärven luontotalolla, Ylä-Lapin luontokeskus Siidassa sekä Tunturi-Lapin luontokeskuksessa Hetassa on tehty asiakastutkimukset.	Áššehasdutkamušat leat dahkkon Gilbbesjávrri luonddudálus, Davvi-Sámi luondduguovddážis Siiddas ja Duottar-Sámi luondduguovddážis Heahtás.
Virkistyskäytön palvelurakenteet on pystytty säilyttämään.	Lustageavaheami bálvalusráhkadusaid leat sáhttán seailluhit.
Kehittäminen ja inves-toinnit on keskitetty retkeilyn ja luontomatkailun painopistealueille Saariselälle, Inariin, Käsivarteen ja Hetta-Pallas-Ylläs -alueelle.	Ovdánahttin ja inves-teremat leat čohkkejuvvon vánddardeami ja luondduturismma deaddoguovlluide Suoločielgái, Anárii, Giehtaruohttasii ja Heahttá-Bállás-Ylläs –guovlluide.
Lisäksi on osallistuttu mm. Tenon vartta seuraavan Panoraamareitin suunnitteluun ja korjattu Sevettijärvi-Pulmanki -alueen ja Ivalojokivarren rakenteita.	Dasa lassin leat oassálastán earret eará Deanu guora čuovvu Panoráma-johtolaga plánemii ja divvon Čeavetjávrri-Buolbmát –guovllu ja Avviljoga guora ráhkadusaid.
Ylläpidosta ja huollosta on jouduttu tinkimään joillakin alueilla.	Bajásdoallamis ja fuolahusas leat gártan digget muhtun guovlluin.
Menneellä kaudella Metsähallitus on lisännyt panostustaan matkailualan yritysyhteistyöhön.	Mannan áigodagas Meahciráđđehus lea deattuhišgoahtán turismasuorggi fitnoda-tovttas-barggu.
Metsähallitus on tehnyt lukuisia yhteistyö- ja käyttöoikeussopimuksia Ylä-Lapissa toimivien luontomatkailuyrittäjien kanssa, ja osallistuu matkailuyhdistysten toimintaan sekä matkailumarkkinointiin.	Meahciráđđehus lea dahkan máŋggaid ovttasbargo- ja geavahanvu oigatvuođasoahpamušaid Davvi-Sámis doaibmi luondduturismafitnodatdoalliiguin. Lassin Meahciráđđehus oassálastá turismaovttastusaid doaibmamii ja turisma- márkanfievrrideapmái.
Luontopalveluiden hankkeiden suunnittelu ja toteutus on tehty yhteistyössä eri sidos- ja yhteistyöryhmien kanssa.	Luondobálvalusaid prošeavttaid plánen ja ollašuhttin leat dahkkon ovttas sierra čanas- ja ovttasbargojoavkkuiguin.
Hankkeissa on huomioitu luonnonsuojelun, luontaiselinkei-nojen ja saamelaiskulttuurin tarpeet.	Prošeavttain leat váldon vuhtii luonddusuodjaleami, luondduealáhusaid ja sámekultuvrra dárbbut.
Lähialueyhteistyö Norjan ja Venäjän kanssa on tiivistynyt ja konkretisoitunut.	Lagašguovloovttasbargu Norggain ja Ruoššain lea šaddan nannoseabbon ja konkrehtalažžan.
2.6 Luonnonsuojelu	2.6 Luonddusuodjaleapmi
Luonnonsuojelussa edistettiin Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategian ja toimintaohjelman toteuttamista.	Luonddusuodjaleamis ovddiduvvui Luonddu máŋggahámatvuođa suodjaleami ja bistevaš geavaheami strategiija ja doaibmanprográmma ollašuhttin.
Eliölajien suojelutyöhön panostettiin ja kehitettiin yhteistyötä eri toimijoiden kesken.	Ealánšlájaid suodjalanbargui biddjojuvvojedje návccat eambo, ja ovttasbargu sierra doaibmiid gaskka ovdánahttojuvvui.
Laji- ja luontotyyppitiedon keruu on nopeutunut ja tehostunut nykyaikaisten tiedonkeruumenetelmien kehittymisen myö-tä.	Ealán- ja luondotiipadieđu čoaggin lea jođálmuvvan ja beavttálmuvvan dálá dieđučoagginvugiid ovdáneami mielde.
Paikkatietojärjestelmän tietosisältöä (MHGIS) on jatkuvasti kehitetty vastaamaan paremmin nykyajan vaatimuksia tiedon määrän kasvaessa sekä tarpeiden muuttuessa.	Báikediehtovuogádaga diehtosisdoallu (MHGIS) lea jámma ovdánahtton vástidit buorebut dálá gáibádusaid, go dieđu mearri lassána ja dárbbut rivdet.
Uhanalaisten lajien havaintopaikkojen lukumäärän merkittävä lisäys osoittaa tiedon lisääntymistä ja tiedon kokoamisen tehostumista myös olemassa olevista tietolähteistä, esim. maastoraportit, harrastajien aineistot ja kasvitieteelliset julkaisut.	Áitatvuloš šlájaid fuopmášanbáikkiid meari mearkkašahtti lassáneapmi čájeha, ahte diehtu lassána ja dieđu čoaggin beavttálmuvvá maiddái dálá diehtogálduin, ovdamearkan meahcceraporttain, áiggeádjemateriálain ja šaddodieđalaš almmustuhttimiin.
Useimpien luontotyyppien suojelutason voidaan katsoa Ylä-Lapissa olevan muuhun Suomeen verrattuna hyvä.	Eanaš luondotiippaid suodjalandási sáhttá atnit buorrin Davvi-Sámis eará Supmii veardidettiin.
Joillakin luontotyypeillä, kuten boreaalisissa luonnon-metsissä ja tunturialueella tunturikoivikoilla ja tunturikankailla, suotuisan suojelun tason todettiin EU:lle annetussa raportissa riittämättömäksi.	Muhtun luondotiippain, dego boreála luonddumehciin ja duottar-guovlluin lagešvuvddiin ja duottarjalggážiin, govttolaš suodjaleami dássi ii leat doarvái EU:ii addon raportta mielde.
Uusi raportointi EU:lle (kaudelle 2007–2012) lajien ja luontotyyppien suojelusta on meneillään.	Ođđa raporteren EU:ii (áigodahkii 2007–2012) šlájaid ja luondotiippaid suodjaleamis lea barggu vuolde.
Viime vuo-sien inventoinneissa on kohdennettu maastoinventointeja puutteellisesti tutkituille Natura 2000-verkoston alueille ja esiintymiseltään huonosti tunnettuihin lajeihin tai luontotyyppeihin.	Mannan jagiid inventere-miin meahcceinventeremat leat čuozihuvvon váilevaččat dutkojuvvon Natura 2000 -fierpmádaga guovlluide ja šlájaide dahje luondotiippaide, maid gávdnosiid dovdet uhcán.
Luontotyyppi-inventointeja tehtiin seurantajaksolla mm. Muotka-, Tsarmi- ja Hammastunturin erämaissa sekä Kilpisjärven suojelualueilla.	Luondotiipainventeremiid dahke čuovvunáigodagas earret eará Muotkke-, Čárma- ja Bátneduoddariid meahcceguovlluin ja Gilbbesjávrri suodjalanguovlluin.
Natura 2000-verkosto Suomessa valmistui, kun EU:n komissio hyväksyi lopullisesti kaikki Suomen SCI-ehdotukset.	Natura 2000-fierpmádat gárvvásmuvai Suomas, go EU komišuvdna dohkkehii loahpalaččat buot Suoma SCI-evttohusaid.
Komissio päätti alpiinista luonnonmaantieteellistä vyöhykettä koskevan luettelon täydentämisestä 25.1. 2008 ja boreaalista vyöhykettä koskevan luettelon täydentämisestä 12.11.	Komišuvdna mearridii álpiinalaš luonddugeográfalaš avádaga guoski logahallama dievasmahttima 25.1.2008 ja boreála avádaga guoski logahallama dievasmahttima 12.11.2007.
Luonnonsuojeluohjelmien toteutusaste Ylä-Lapissa oli vuoden 2010 lopussa yli 99 %.	Luonddusuodjalanprográmmaid ollašuhttingráda lei badjel 99 % Davvi-Sámis jagi 2010 loahpas.
Luonnonsuojeluohjelmiin sisältyviä alueita on yksityismaiden osalta toteuttamatta enää 114 hehtaaria verran (tieto Lapin ELY-keskus 26.1.	Luonddusuodjalanprográmmaide gulli guovllut leat priváhtaeatnamiid oasis ollašuhtekeahttá dušše 114 hektára veardde (diehtu Sámi EBI-guovddáš 26.1.2012).
Tarkastelujakson aika-na Ylä-Lappiin perustettiin 11 YSA-aluetta (yhteispinta-ala 62 hehtaaria), pinta-alan mukaan katsottuna pääasiassa Enontekiön ja Inarin kuntien alueelle.	Guorahallanbaji áigge Davvi-Sápmái vuođđudedje 11 YSA-guovllu (oppalašviidodat 62 hektára), viidodaga mielde guorahaladettiin eanaš Eanodaga ja Anára gielddaid guovlluide.
Metsätalous Ylä-Lappi ja Lapin luontopalvelut teettivät Inarin kunnassa vuosina 2006–2008 kääväkäsasiantuntijoilla erityisesti suojeltavien kalkki-, lutikka- ja sopu-linkäävän suojelurajausesitykset noin 30 kohteelle metsätalousalueella.	Vuovdedoallu Davvi-Sámis ja Sámi luonddubálvalusat ráhkadahtte Anára gielddas 2006−2008 čátnááššedovdiin earenoamážit suodjaluvvonláhkái leahkki kálka-, luhtet- ja goddesáhpánčánáid suodjalanráddjehusevttohusaid sullii 30 čuozáhahkii vuovde-doalloguovllus.
Esitettyjen suojelurajausten pinta-ala on yhteensä noin 2 000 hehtaaria ja ne ovat toistaiseksi metsätaloustoiminnan ulkopuolella.	Ovdanbuktojuvvon suodjalanráddjehusaid viidodat lea buohkanassii sullii 2 000 hektára ja dat leat doaisttážii vuovdedoallodoaibmama olggobealde.
Metsähallitus on tehnyt kulttuuriperintökohteiden kartoitustyötä vuodesta 2006 lähtien kansallispuistoissa, muilla luonnonsuojelualueilla ja erämaa-alueilla.	Meahciráđđehus lea dahkan kulturárbečuozáhagaid kártenbarggu jagi 2006 rájes álbmotmehciin, eará luonddusuodjalanguovlluin ja meahcceguovlluin.
Vuonna 2010 työ laajennettiin metsätalousalueille.	Jagi 2010 bargu viiddiduvvui vuovdedoalloguovlluide.
Ylä-Lapissa inventointeja on tehty Käsivarren, Hammastunturin, Tsarmitunturin ja Paistunturin erämaa-alueilla, Kilpisjärven ym päristössä, Kevon luonnonpuistossa sekä metsätalousalueilla Inarissa ja Sodankylän pohjoisosissa.	Davvi-Sámis leat dahkkon inventeremat Giehtaruohttasa, Bátneduoddara, Čármaduoddara ja Báišduoddara meahcceguovlluin, Gilbbesjávrri birrasis, Geavu luonddumeahcis sihke vuovdedoalloguovlluin Anáris ja Soađegili davvioasis.
Inventoinneissa on saatu tietoa tuhansista muinais-jäännöksistä, muista arkeologisista rakenteista sekä rakennusperinnöstä.	Inventeremiin lea ožžojuvvon diehtu duháhiin dološbázahusain, eará arkeologalaš ráhkadusain sihke huksenárbbis.
Vanhimmat kohteista ovat peräisin kivikaudelta ja nuorimmat muutaman vuosikymmenen takaa.	Boarrásamos čuozáhagain leat geađgeáiggis ja nuoramusat moatti logijagi duohken.
Tietoa käytetään muun muassa alueiden hoidon ja käytön suunnittelussa ja opastuksessa.	Diehtu adnojuvvo earret eará guovlluid dikšuma ja geavaheami plánemis ja oahpisteamis.
Lisäksi on teetetty saamelaisalueen paikannimistöselvityksiä hoito- ja käyttösuunnittelua varten Vätsärin, Kaldoaivin, Muotkatunturin ja Paistunturin erämaa-alueista, Lemmenjoen kansallis-puistosta ja Itäisestä Inarista.	Dasa lassin leat ráhka-dahtton sámeguovllu báikenammačielggadeamit dikšun- ja geavahanplánema várás Váhčira, Gálddoaivvi, Muotkeduoddara ja Báišduoddara meahcceguovlluin, Leammi álbmotmeahcis ja nuorttabealde Anáris.
Luonnon suojelun lisäksi myös kulttuuriperintömme suojelu kuuluu perustuslain mukaan kaikille.	Luonddu suodjaleami lassin maiddái min kulturárbbi suodjaleapmi gullá vuođđolága mielde buohkaide.
Metsähallituksessa kulttuuriperinnön huomioon ottaminen nivoutuu kaikkeen toimintaan.	Meahciráđđehusas kulturárbbi vuhtiiváldin laktása buot doaibmamii.
Vuonna 2007 kulttuuriperinnön suojelu sai vahvistusta, kun Lapin luontopalveluihin palkattiin kulttuuriperinnön erikoissuunnittelija. Kulttuuriperinnön hoitoa ja suojelua on ohjeistettu mm. Metsähallituksen julkaisemissa Kiinteiden muinaisjäännösten hoito-oppaassa (2004), Metsien ennallistamisen ja luonnonhoidon oppaassa (Similä ym. 2011), Metsätalouden ympäristöoppaassa (2011), Perinnebio-tooppien seurantaohjeessa (Raatikainen 2009) sekä Metsien ja soiden ennallistamisen sekä harjumetsien paahdeympäristöjen seurantaohjeessa (Hyvärinen ym. 2009).	Kulturárbbi suodjaleapmi oaččui nannehusa, go Sámi luonddubálvalusaide bálkáhuvvui kulturárbbi spesiálaplánejeaddji jagi 2007. Kulturárbbi dikšumii ja suodjaleapmái leat addon rávvagat ee. Meahciráđđehusa publikašuvnnain Kiinteiden muinaisjäännösten hoito-opas (2004), Metsien ennallistamisen ja luonnonhoidon opas (Similä et al. 2011), Metsätalouden ympäristöopas (2011), Perinnebiotooppien seurantaohje (Raatikainen 2009) ja Metsien ja soiden ennallistamisen sekä harjumetsien paahdeympäristöjen seurantaohje (Hyvärinen et al. 2009).
2.7 Eräasiat	2.7 Meahcceáššit
Vuoden 2005 alussa voimaan tulleessa Metsähallitusta koskevassa laissa Metsähalli-tuksen metsästys-, kalastus- ja maastoliikenneluvat selkeytettiin julkisiksi hallintopää-töksiksi.	Jagi 2005 álggus fápmui boahtán Meahciráđđehusa guoski lágas meahcástan-, guolástan- ja meahccejohtaluslobit čielggasmahttojuvvojedje almmolaš hálddahusmearrádussan.
Tämä aiheutti muutoksia Metsähallituksen toiminnassa.	Dat dagahii nuppástusaid Meahciráđđehusa doaibmamis.
on ollut uuden lain mukaisesti Saamelaisten kotiseutualueelle erilliset kiintiöpäätökset metsästys-, kalastus- ja maastoliikennelupien määristä.	Meahciráđđehusas leat leamaš ođđa lága čuovvu Sámiid ruovttuguvlui sierranas dihtomearrimearrádusat meahcástan-, guolástan- ja meahccejohtaluslobiid mearis.
Vuosittain on esitelty toiminnan toteutumista ja tulevia linjauksia eri sidosryhmille ja neuvoteltu päätöksistä.	Jahkásaččat leat ovdanbukton doaibmama ollašuhttin ja boahtte linnjádahkamat sierra čanasjoavkkuide, ja ráđđádallojuvvon mearrádusaid birra.
Seurantajaksoon sisältyi luontainen kanalintukantojen taantuma.	Čuovvunáigodat sisttisdoalai eanaloddemáddodaga lunddolaš maŋosmannama.
Metsästyslupia myy-tiin selvästi vähemmän kuin edellisen seurantajakson aikana, jolloin kanalintukannat olivat huipussaan.	Meahcástanlobiid vuvde čielgasit unnit go ovddit čuovvunáigodaga áigge, ja dalle eanaloddemáddodagat ledje alimus dásis.
Lapin Riistanhoitopiiri rajoitti metsästystä lyhentämällä metsästys-aikoja.	Sámi Meahcivaljidikšunbire ráddjii meahcce- bivddu nu, ahte oanidii meahccebivdoáiggiid.
Lisäksi Metsähallitus rajoitti voimakkaasti myytävien lupien enimmäismääriä.	Dasa lassin Meahciráđđehus ráddjii garrasit vuovdinlobiid eanemusmeriid.
Metsästäjien omaehtoinen metsästyksen rajoittaminen oli kuitenkin vaikutuksiltaan viranomaistoimenpiteitä merkittävämpää.	Meahcásteaddjiid eaktodáhtolaš meahccebivddu ráddjen lei goittotge mávssolut go virgeoapmahašdoaibmabijut.
Metsästäjien saalismäärä jäi keskimäärin 70 % pienemmäksi verrattuna vuoteen 2003 (RKTL 2003).	Meahcásteddjiid sálašmearri bázii gaskamearálaččat 70 % unnibun veardidettiin jahkái 2003 (RKTL 2003).
Myös lupien kysyntä laski voimakkaasti riistakannan mukana, ja huolimatta alhaisesta riistakannasta, voitiin metsästysmahdollisuuksia tarjota käytännössä kaikille niitä tarvitseville.	Maiddái lobiid jearru geahppánii garrasit meahcivalljimáddodaga mielde, ja beroškeahttá vuollegaš meahcivalljimáddodagas, sáhtte meahccebivdovejolašvuođaid fállát geavadis buohkaide, geat daid dárbbašedje.
Metsähallitus alkoi Ylä-Lapissa tukea voimakkaasti pienpetopyyntiä samaan aikaan, kun riistakannat laskivat.	Meahciráđđehus álggii doarjut Davvi-Sámis garrasit smávvaborasspirebivdima seamma áigge, go meahcivalljimáddodagat geahppánedje.
Yhteistyötä tehtiin Riistanhoitoyhdistysten ja paliskuntien kanssa.	Ovttasbargu dahkkui Meahcivaljidikšunovttastusaiguin ja bálgosiiguin.
Toiminnan tavoitteena on ollut vähentää merkittävästi ihmisen vaikutuksesta lisääntyneitä pienpetokantoja kylien ja poroerotuspaikkojen läheisyydestä ja näin vah vistaa luonnon tasapainon säilymistä.	Doaibmama ulbmilin lea leamaš geahpedit mearkkašahtti láhkai olbmo váikkuhusas lassánan smávvaborasspirenáliid giliid ja bigálusgárddiid lahkosis ja ná nannet luonddu dássedeattu seailuma.
Metsähallitus on rahoittanut lupatuloilla myös naalin elinalueilta poikkeusluvilla tapahtuvaa ketun pyyntiä, jolla pyritään turvaamaan naalille pesimäympäristöjä.	Meahciráđđehus lea ruhtadan lohperuđaiguin maiddái riebana bivdima, mii dáhpáhuvvá njála eallin-guovlluin, mainna geahččalit dorvvastit njállii bessenbirrasiid.
Ketun vähentämisestä naalialueelta hyötyy myös muu ketun ravintoon kuuluva eläinlajisto.	Riebana geahpedeamis njállaguovllus ávkašuvvá maiddái eará riebana bibmui gulli eallišládja.
(Kuva 4).	(Govva 4.).
Kuva 4. Ylä-Lapin kettu-, minkki- ja hirvisaalis vuosina 1999–2011.	Govva 4. Davvi-Sámi rieban-, miŋka- ja ealgasálaš jagiin 1999–2011.
Metsähallitus on osallistunut vuosittain riistakolmiolaskentojen suorittamiseen.	Meahciráđđehus lea oassálastán juohke jagi meahcivalljigolmmačiehkarehkenastimiid dahkamii.
Riistakolmiolaskentojen rinnalla Metsähallitus ryhtyi v. 2007 yhteistyössä RKTL:n kanssa kehittämään tunturialueille kanakoirien avulla toteutettavaa riekkokantojen arviointimenetelmää (Distance-menetelmä).	álggahii 2007 ovttasbarggus MGDL:in ovdánahttit duottarguovlluide rievssatnáliid árvvoštallanvuogi, mii ollašuhttojuvvo loddebeatnagiiguin ((Distance-vuohki).
Menetelmä on ollut käytössä muissa pohjoismaissa jo vuosia.	Vuohki leamaš anus eará davviriikkain juo jagiid.
Kanakoira-avusteiset linjalaskennat aloitettiin Ylä-Lapissa v. 2008. Uusi kannan arviointimenetelmä on osoittautunut erittäin luotettavaksi ja tiedot riekkokannasta voidaan huomioida metsästyksen mitoituksessa.	Linnjárehkenastimat, mat dahkkojuvvojit loddebeatnagiid vehkiin, álggahuvvojedje Davvi-Sámis 2008. Ođđa máddodaga árvvoštallanvuohki lea čájehan leat earenoamáš luohtehahtti, ja dieđuid rievssatmád-dodagas sáhttá váldit vuhtii meahccebivddu mihtideamis.
(Kuvat 5 ja 6).	(Govva 5. ja Govva 6.).
Ylä-Lapin kettu-, minkki- ja hirvisaalis vuosina 1999–2011	Davvi-Lappi rieban-, miŋka- ja ealgasálaš jagiin 1999 –2011
Kettusaalis yht. Minkkisaalis yht. Hirvisaalis yht.	Miŋkasálaš buohk.
n	Ealgasálaš buohk.
Kuva 6. Ylä-Lapin metsosaalis ja -tiheys vuosina 1999–2011.	Govva 6. Davvi-Sámi čukčásálaš ja -dávjjodat jagiin 1999–2011.
Kalavesien hoito on perustunut kalastusalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmiin.	Guollečáziid dikšun lea vuođđuduvvan guollebivdoguovlluid geavahan- ja dikšunplánaide.
Kalastusalueet ovat turvanneet alkuperäisiä kalakantoja säätämällä kalastusrajoituksia.	Guollebivdoguovllut leat dorvvastan álgoálgosaš guollemáddodagaidguollebivdoráddjehusaid muddemiin.
Perusteena on käytetty tutkimustietoa sekä kalastajilta saatua palautetta.	Vuođustussan leat geavahan dutkandieđu ja máhcahemiid, maid leat ožžon guolásteaddjiin.
Kalastusta on säädelty riittävästi lupaehdoilla, aluerajauksilla ja lupakiintiöillä.	Guollebivddu leat doarvái mudden lohpeeavttuiguin, guovloráddjehusaiguin ja lohpedihtomeriiguin.
Kalavesiä on hoidettu istuttamalla vain alkuperäisiä kalalajeja.	Guollečáziid leat dikšon nu, ahte leat gilván dušše álgoálgosaš guollešlájaid.
Seurantajakson aikana Metsähallituksen maastoliikenneperiaatteita ja käytäntöjä päivitettiin.	Čuovvunáigodaga áigge beaiváduvvojedje Meahciráđđehusa meahccejohtalus- prinsihpat ja geavadat.
Maastoliikenteen kiintiöpäätökset on muotoiltu siten, että talviaikaiseen maastoliikenteeseen voidaan myöntää lupia perusteltuun tarpeeseen.	Meahccejohtalusa dihtomearrimearrádusat leat hábmejuvvon nu, ahte dálvemeahccejohtalussii sáhttá mieđihit lobiid ákkastallojuvvon dárbbu geažil.
Metsähallitus on turvannut Ylä-Lapin kuntalaisten talviaikaiset liikkumistarpeet myöntämällä pitkäkes-toisia maastoliikennelupia koko kunnan alueelle.	Meahciráđđehus lea dorvvastan Davvi-Sámi gielddaolbmuid dálvelihkadandárbbuid nu, ahte lea mieđihan guhkesáigge meahccejohtaluslobiid oba gieldda guvlui.
kansallis- ja luonnonpuistoihin on myönnetty säädösten ja Metsähallituksen voimassa olevien tiukkojen periaatteiden mukaisesti.	Geasselobiid, dego maiddái álbmot- ja luonddumehciide leat mieđihan ásahusaid ja Meahciráđđehusa fámus leahkki čavga prinsihpaid vuođul.
Ulkopaikkakuntalaisten talviaikainen maastoliikenne on ohjattu merkityille moottori-kelkkaurille ja -reiteille.	Olgobáikegotteolbmuid meahccejohtalus dálvet lea stivrejuvvon merkejuvvo mohtor-gielkávuojáhagaide ja –johtolagaide.
Urien ulkopuolelle on myönnetty lupia Metsähallituksen voimassa olevien periaatteiden mukaisesti esim. kalastukseen ja kiinteistölle kulkuun.	Vuojáhagaid olggobeallai leat mieđihan lobiid Meahciráđđehusa fámus leahkki prinsihpaid vuođul ovdamearkka dihte guollebivdui ja giddodagaide johtima várás.
Urien ulkopuolisten maastoliikennelupien määrää on rajoitettu.	Vuojáhagaid olggobealde meahccejohtaluslobiid mearri lea ráddjejuvvon.
2.8 Metsätalous	2.8 Vuovdedoallu
Menneellä kaudella kiistat paliskuntien määrittelemien tärkeiden talvilaidunalueiden tulevasta käytöstä saatiin sovittua.	Vássán áigodagas leat beassan soahpamuššii nákkuin bálgosiid meroštallan dehálaš dálveguohtuneatnamiid boahtte geavahusas.
Neuvotteluita näistä alueista käytiin vuosina 2009 ja 2010, ja niiden tuloksena noin 48 000 ha metsätalousalueita poistettiin metsäta-louskäytöstä määräajaksi.	Dáin guovlluin ráđđádalle jagiin 2009 ja 2010, ja daid boađusin geahpededje vuovdedoalloguovlluid sullii 48 000 hektára vuovdedoallogeavahusas mearreáigái.
Nyt laadittavassa suunnitelmassa nämä sopimukset otetaan täysimääräisesti huomioon mm. tulevaa hakkuusuunnitetta määriteltäessä.	Plánas mii ráhkaduvvo dál, dát soahpamušat váldojuvvojit vuhtii earret eará boahtte muorračuohppanplána mearridettiin.
Vuotuiset hakkuumäärät ja puukaupat ovat toteutuneet suunnitellusti huolimatta Kemi-järven tehtaan lopettamisesta ja Peuravuonon sahan omistajanvaihdoksesta.	Jahkásaš muorračuohppanmearit ja –gávppit leat ollašuvvan plána mielde das beroškeahttá, ahte Giemajávrri fabrihkka lea heaittihuvvon ja Peuravuono sahá oamasteaddji lea molsašuvvan.
Metsäta-louden toimittama kuitupuu on viety rekoilla ja junalla pääasiassa Kemin tehtaille ja sahatavaran on jalostanut pääosin Morven Oy Peuravuonossa.	Vuovdedoalu doaimmahan fiibermuorra lea fievrriduvvon tráileriiguin ja junáin eanaš Giema fabrihkaide, ja sahádávvira lea ovddosdikšon eanaš Morven Oy Peuravuonos.
7664-V1427//664460,)0?,8766+0yhteistyössä Saamelaiskäräjien ja Kolttien kyläkokouksen kanssa.	Ovttasbargguin Sámedikkiin ja Nuortalašráđiin lea sohppojuvvon PEFC-sertifikáhta sámekriteara čuovvu vuvddiid giehtadallanprinsihpain.
Koltta-alueella kolttalain mukaiset viranomaistehtävät on hoidettu lain edellyttämällä tavalla.	Nuortalašguovllus nuortalašlága čuovvu virgeoapmahašdoaimmat leat dikšojuvvon lága eaktudan vugiin.
Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) maa- ja vesialueet siirtyivät Metsähallituksen hallin-taan vuonna 2008. Inarin kunnassa aiemmin Laanilan tutkimusalueeseen kuuluneesta alueesta rajattiin tutkimus- ja opetusmetsäksi 1 300 ha (josta metsämaata 740 ha) ja metsätalousalueeksi 10 900 ha (metsämaata 6 800 ha).	Meahcidutkanlágádusa (Metla) eana- ja čáhceguovllut sirdásedje Meahciráđđehusa háldui 2008. Anára gielddas ovdal Laanila dutkanguvlui gullan guovllus ráddjejuvvui dutkan- ja oahpahusvuovdin 1 300 há (mas vuovdeeana 740 há) ja vuovdedoalloguovlun 10 900 há (vuovdeeana 6 800 há).
Hakkuut toteutettiin pääosin miestyönä.	Čuohppamat dahkkojuvvojedje eanaš olmmošbargun.
Kauden loppupuolella, vuonna 2010 koneella hakattiin noin 18 % puumäärästä johtuen nopeasti lisääntyneistä ja runsaista työnte-kijöiden sairauspoissaoloista.	Áigodaga loahpageahčen, 2010 mašiinnain čuhppe sullii 18 % muorramearis, mii bođii johtilit lassánan ja bargiid eatnat buohcanjávkamis.
Metsureiden ja toimihenkilöiden määrä väheni jonkin verran, vaikka muutama uusi metsuri otettiinkin töihin.	Vuovdebargiid ja doaibmaolbmuid mearri geahppánii muhtun veardde, vaikko moadde ođđa vuovdebargi válde bargui.
Metsänviljelyt on tehty kou-lulais- ja opiskelijatyövoimalla.	Vuovdegilvimat leat dahkkon skuvla- ja studeantabargovehkiin.
Kaudella 2006–2010 keskimääräinen vuotuinen hakkuumäärä koko Ylä-Lapin metsätalousalueella oli noin 115 990 m, josta Inarin kunnan alueella 113 700 m ja Enontekiön kunnan alueella 2 290 m. Utsjoella ei suoritettu metsätalouden hakkuita.	Áigodagas 2006−2010 oba Davvi-Sámi gaskamearálaš čuohppanmearri lei sullii 115 990 m, mas Anára gieldda guovllus 113 700 m ja Eanodaga gieldda guovllus 2 290 m. Ohcejogas eai dahkkon vuovdedoalločuohppamat.
Hakkuin käsiteltiin keskimäärin 1 370 ha vuosittain.	Čuohppamiid giehtadalle gaskamearálaččat 1 370 há jahkásaččat.
Kasvatushakkuita tehtiin vuo-sittain keskimäärin 360 ha, uudistushakkuita 1 010 ha ja siemenpuiden poistoa 1 290 ha.	Šaddančuohppamiid dahke jahkásaččat gaskamearálaččat 360 há, ođastusčuohppamiid 1 010 há ja siepmanmuoraid geahpedeami 1290 há.
(Kuva 7).	(Govva 7.).
Avohakkuita ei Ylä-Lapissa tehty.	Davvi-Sámis eai dahkkon rabas čuohppamat.
Edellisen luonnonvarasuunnitelman välitarkastuksen mukainen kasvatushakkuutavoite 1 000 ha/v alitettiin 64 %:lla, uudistushakkuutavoite 1 100 ha/v alitettiin 8 %:lla ja siemenpuiden poiston tavoite 2 200 ha/v alitettiin 41 %:lla.	Ovddit luondduriggodatplána gaskadárkkisteami čuovvu šaddadančuohppanulbmil 1 000 há/j manai vuole 64 %:ain, ođasmahttinčuohppanulbmil 1 100 há/j manai vuole 8 %:ain ja siepmanmuoraid geahpedeami ulbmil 2 200 há/j manai vuole 41 %:ain.
n	Hárvvidančuohppan
HehtaariaHarvennushakkuu	Boares, allamuoraid eretváldin
Uudistushakkuu	Ođasmahttinčuohppan
Kuva 7. Hakkuiden pinta-alat hakkuutavoittain Ylä-Lapissa kaudella 2006-2010.	Govva 7. Muorračuohppamiid viidodagat čuohppanulbmiliid mielde Davvi-Sámis áigodagas 2006 - 2010.
Metsänuudistusala oli vuosittain keskimäärin 1 020 ha.	Meahciođastusviidodat lei jahkásaččat gaskamearálaččat 1 020 há.
Luontaiseen uudistamiseen tähtäävää siemenpuumenetelmää käytettiin keskimäärin 880 ha ja istutuksia tehtiin keskimäärin 128 ha vuosittain.	Lunddolaš ođasmahttimii figgi siepmanmuorravuogi geavahedje gaskamearálaččat 880 há, ja gilvimiid dahke gaskamearálaččat 128 há jahkásaččat.
Myös koneellista kylvöä kokeiltiin yhteensä n. 80 ha:n alueella.	Maiddái mašiinnain gilvima geahččaledje sullii 80 há guovllus.
Uudistusalojen raivausta kaudella 2006–2010 tehtiin keskimäärin 200 ha ja maanmuok-kausta noin viidesosalla uudistusalasta, keskimäärin 190 ha vuodessa.	Ođastusguovlluid njáskama dahke áigodagas 2006–2010 gaskamearálaččat 200 há ja eanaduktema sullii viđát oasis ođastusviidodagas, gaskamearálaččat 190 há jagis.
Maanmuokka-usmenetelmänä käytettiin pääasiassa äestystä.	Eanaduktenvuohkin geavahedje eanaš hárvema.
Taimikonhoitotöitä ja raivausta tehtiin kaudella keskimäärin 570 ha vuodessa.	Vesáiddikšunbargguid ja njáskama dahke áigodagas gaskamearálaččat 570 há jagis.
Taimikoiden kokonaispinta-ala metsätalouden metsämaalla on n. 71 000 ha.	Vesáeatnamiid oppalašviidodat vuovdedoalu vuovdeeatnamiin lei sullii 71 000 há.
Energiapuuta toimitettiin vuosittain keskimäärin 1 400 irtokuutiota paikallisille kau-kolämpölaitoksille.	Energiijamuora doaimmahedje jahkásaččat 1 400 bođuguđahasa báikkálaš guhkesgaskka- liekkaslágádusaide.
Energiapuuta korjattiin pääasiassa ensiharvennusten ja tielinjojen raivauksen yhteydessä.	Energiijamuora rádje eanaš vuosttashárvema ja geaidnolinnjáid njáskamiid oktavuođas.
Korjuuta toteutettiin miestyönä myös kohteilla, joita porotalous toivoi käsiteltäväksi ylitiheyden vuoksi.	Njáskamiid dahke almmáibargun maiddái báikkiin, maid boazodoallu sávai giehtadallot liigesuhkkesvuođa dihte.
Vanhojen teiden peruskorjauksiin panostettiin menneellä kaudella runsaasti.	Vássán áigodagas vudjo olu boares geainnuid divodeapmái.
Teitä korjattiin noin 80 km:n matkalta ja tarpeellisia siltoja uusittiin.	Geainnuid divvo sullii 80 kilomehtera ja ođasmahtte dárbbašlaš šaldiid.
Uusia teitä rakennettiin 18 km. Uuden tieverkon rakentamisen sijaan puun kuljetuksissa käytettiin laajamit-taisesti talviteitä mm. erämaisuuden säilyttämiseksi.	Ođđa geainnuid ráhkadedje 18 km. Ođđa geaidnofierpmi ráhkadeami sajis muora fievrrideamis geavahedje viidát dálvegeainnuid earret eará meahcceguovloiešlági seailluheami dihte.
2.9 Luontomatkailun liiketoiminta	2.9 Luondduturismma gávpedoaibma
Villi-Pohjolan toiminta ja organisaatio sopeutettiin Metsähallituslakiin vuonna 2005 tehtyihin muutoksiin.	Villi-Pohjola doaibman ja organisašuvdna heivehuvvojedje Meahciráđđehusláhkii jagi 2005 dahkkon rievdadusaide.
jäi Villin Pohjolan tehtäväksi siten, että sille korvattiin jakelusta aiheutuneet kustan-nukset ilman voittoa.	Meahcástan-, guolástan- ja meahccejohtaluslobiin dušše juohkin bázii Villi Pohjola doaibman nu, ahte dasa buhttejedje juohkimis šaddan
Villillä Pohjolalla oli Ylä-Lapin alueella noin 30 omaa vuokrakämppää.	Villi Pohjolas ledje sullii 30 iežas láigobartta Davvi-Sámi guovllus.
Kämppähuollot toivat työtä muutamalle huoltajalle ja polttopuun toimittajalle, vaikkakin huoltajien löytämisessä on ollut hankaluuksia joillakin alueilla.	Bartafuolahusat adde barggu moatti fuolaheaddjái ja boaldinmuoraid doaimmaheaddjái, vaikko vel fuolaheaddjiid gávdnamis leat leamaš váttisvuođat muhtun guovlluin.
Ohjelmapalvelujen järjestäminen ja myynti omana toimintana lopetettiin.	Prográmma- bálvalusaid ordnen ja vuovdin iežas doaibman heaittihuvvui.
Ainoastaan joitakin Metsähallituksen omien sidosryhmien erämatkoja ja asiakastilaisuuksia järjestettiin.	Dušše muhtun Meahciráđđehusa iežas čanasjoavkkuid meahccemátkkit ja áššehasdilálašvuođat ordnejuvvojedje.
Metsähallitus osti vuonna 2008 Eräsetti Oy:n tarkoituksena kasvattaa liiketoimintaa yritysoston kautta.	Meahciráđđehus osttii 2008 Eräsetti Oy, man ulbmilin lei lasihit fitnodatdoaibmama fitnodatoastima bokte.
Talouslama heti yrityskaupan jälkeen hidasti ja romutti monia laa-jentamissuunnitelmia.	Ekonomalaš heajos áigi dalán fitnodatgávppi maŋŋá njoahcudii ja dagai duššin máŋggaid viiddidanplánaid.
Metsähallitus myi Eräsetti Oy:n vuonna 2012 ja sulautti Villin Pohjolan kämppäliiketoiminnan osaksi Laatumaata.	Meahciráđđehus vuvddii Eräsetti Oy 2012 ja suddadahtii oktii bartafitnodatdoaibmama Laatumaa oassin.
Kämppäliiketoimintaa vähenne-tään hallitusti ja myytäväksi kelvollisia kämppiä myydään pois.	Bartafitnodatdoaibman geahpeduvvo vehážiid mielde, ja vuovdimassii dohkálaš barttat vuvdojuvvojit eret.
2.10 Maa-ainekset	2.10 Eanaávdnasat
Metsähallituksen omistama Morenia tulosalue yhtiöitettiin Metsähallituksen omista-maksi tytäryhtiöksi, Morenia Oy:ksi vuonna 2006. Tämä tehtiin, koska maa-ainesten jalostustoiminta laajeni, toimintaa piti tehostaa ja läpinäkyvyyttä lisätä.	Meahciráđđehusa oamastan Morenia boađusguovllus rievdaduvvui fitnodahkan 2006, mas šattai Meahciráđđehusa oamastan oabbáfitnodat Morenia Oy. Dát dahkkui, go eanaávdnasiid ovddosdikšundoaibman viidánii ja doaibmama galggai beavttálmahttit ja rabasvuođa lasihit.
Ylä-Lapin alueella maa-ainesten myynti on lisääntynyt tarkastelukaudella vuonna 2006 toteutuneesta 45 000 tonnista vuoden 2010 noin 80 000 tonniin vuodessa.	Davvi-Sámi guovllus lea eanaávdnasiid vuovdin lassánan guorahallanáigodaga áigge jagi 2006 ollašuvvan 45 000 tonnas jagi 2010 sullii 80 000 tonnii jagis.
Nouseva suuntaus on taittunut tarkastelukauden lopussa yleisen taantuman seurauksena.	Lassánan figgamuš lea jorgalan guorahallanáigodaga loahpas almmolaš maŋosmannama čuovvumuššan.
Kallio-kiviaineksen käyttö on lisääntynyt, toiminnan painopiste on suuntautunut jalostetumpiin tuotteisiin sekä lähemmäksi taajamia ja pääteiden läheisyyteen.	Báktegeađgeávdnasa geavaheapmi lea lassánan, doaibmama deaddočuokkis lea jorgalan eambo ovddosdikšojuvvon buktagiidda ja lagabui čoahkkebáikkiid ja váldogeainnuid lahka.
Suunnitelma-alueella pääasiakkaita ovat päällystys- ja tienrakennusurakoitsijat, betoniteollisuus sekä paikalliset maanrakennusurakoitsijat.	Plánenguovllus váldoáššehasat leat bajildus- ja geaidnohuksenagoartaváldit, betoŋgaindustriija ja báikkálaš eanahuksenagoartaváldit.
Lisäksi vientitoimintaa on ollut Ruotsiin ja Norjaan projektiluontoisesti.	Dasa lassin lea leamašan doalvundoaibma Ruŧŧii ja Norgii prošeavttaid mielde.
Ylä-Lapin alueella Morenia Oy:n hallinnassa olevia voimassa olevia maa-aineslupa-alueita on ollut tarkastelukaudella keskimäärin 35 kpl.	Davvi-Sámi guovllus Morenia Oy hálddus ja fámus leahkki eanaávnnaslohpeguovllut leat leamašan guorahallanáigodagas gaskamearálaččat 35 stuhka.
Metsätalous on hankkinut itse tarvitsemansa maa-ainesluvat metsätalouden tarpeisiin.	Vuovdedoallu lea skáhppon ieš eanaávnnaslobiid, maid lea dárbbašan, vuovdedoalu dárbbuide.
Maa-ainekset on käytetty metsätalousalueella olevien teiden rakentamiseen tai peruskorjaukseen;	Eanaávdnasat leat geavahuvvon vuovde-doalloguovllu geainnuid huksemii dahje divodeapmái;
viime vuosina lähes kaikki kohteet on pinnoitettu murskeella.	mannan jagiid measta buot čuozáhatgeainnut leat bajilduvvon mollejuvvon geđggiin.
Lisäksi metsätaloudella on eri puolilla Inarin kuntaa yhteislupa 23 maa-ainesalueeseen: näistä on myyty maa-ainesta lähikylien asukkaiden kotitarpeiksi ns. peräkärrymyyntinä muutamia satoja kuutioita vuosittain.	Lassin vuovdedoalus lea sierra guovlluin Anára gieldda oktasašlohpi 23 eanaávnnasguvlui; dáin leat vuovdán eanaávdnasa lagašgiliid ássiide ruovttudárbbuide ng. maŋŋevovdnavuovdimin moadde čuođi guđahasa jahkásaččat.
Koltille on kolttalain perus-teella luovutettu soraa ja hiekkaa heidän tarpeisiinsa Syyrakkiharjun ja Haapakurun montuista.	Nuortalaččain lea nuortalašlága vuođul addon čievrra ja sáddo sin dárbbuide Syyrakkiharju ja Haapakuru rokkiin.
n Luonnonvarat ja maankäyttö 2011	n 3 Luondduriggodagat ja eanageavahus 2011
3.1 Suunnitelma-aineistot ja niiden luotettavuus	3.1 Plánenmateriálat ja daid luohtehahttivuohta
Suunnitelma-alue käsittää kaikki Metsähallituksen hallinnassa olevat valtion maat ja vedet metsätalouden Ylä-Lapin hallinnollisella rajauksella.	Plánenguovlu sisttisdoallá buot eatnamiid ja čáziid, mat leat Meahciráđđehusa hálddus stáhta vuovdedoalu Davvi-Sámi hálddahuslaš ráddjehusain.
Suunnitelma kattaa myös merkittävän osan Lapin luontopalvelujen vastuulla olevista alueista.	Plána gokčá maiddái mearkkašahtti oasi guovlluid, mat leat Sámi luonddubálvalusaid ovddasvástádusa vuolde.
Luonnonvarojen ja maankäytön tiedot perustuvat paikkatietokannan ajantasaisiin luonnonvara-tietoihin tammikuussa 2012. Suunnittelua varten ei ole tehty erillisiä maastoinventointeja.	Luonddu-riggodagaid ja eanageavaheami dieđut vuođđuduvvet báikediehtovuođu áiggedását luondduriggodatdieđuide ođđajagimánus 2012. Plánema várás eai leat dahkkon sierra eanainventeremat.
Metsähallituksen hallinnassa olevat rakennukset, reitit ja rakennelmat on tallennettu Reiska-järjestelmään, tiestö TieGis-järjestelmään, maankäyttö- ja kiinteistötiedot KihtiGis-järjestelmään ja maanvuokraustiedot VuokraGis-järjestelmään.	Visttit, johtolagat ja ráhkkanusat, mat leat Meahciráđđehusa hálddus, leat vurkejuvvon Reiska-vuogádahkii, geainnut TieGis-vuogádahkii, eanageavahan- ja giddodatdieđut KihtiGis-vuogádahkii ja eanaláigohandieđut Vuokra-Gis-vuogádahkii.
Metsävara- ja luontotietojen hallinnan sekä toimenpidesuunnittelun paikkatietojärjestelmänä on SutiGis-järjestelmä, jonne tiedot tallennetaan metsikkö-kuvioittain eli kasvupaikaltaan ja puustoltaan yhtenäisille osioille.	Vuovderiggodat- ja luondodieđuid hálddašeami ja doaibmabidjoplána báikediehtovuogá-dahkan lea SutiGis-vuogádat, gosa dieđut vurkejuvvojit vuovdebihttágovvosiid mielde dehege šaddanbáikki ja muoraid mielde oktagaslaš osiide.
Luonnonvaratietoja kerätään paikkatietojärjestelmiin maastossa tai ilmakuvatulkinnalla mm. puustosta ja kas-vupaikan ominaisuuksista.	Luondduriggodatdieđut čoggojuvvojit báikedihtovuogá-dagaide meahcis dahje áibmogovvadulkomiin ee. muorain ja šaddanbáikki iešvuođain.
Metsämaan kuvioiden osalta puustotietoja päivitetään vuosittain kasvumalleihin perus-tuvilla automaattisilla päivityksillä.	Vuovdeeatnama govvosiid muorradieđut beaiváduvvojit jahkásaččat šaddanmálliide vuođđuduvvi automáhtalaš beaivádemiin.
Ylä-Lapissa alle 10 vuotta vanhoihin maastoinventointeihin tai muihin maas-tokäynteihin perustuvia kuvioiden puusto-, kasvupaikka-, biotooppi- tai muita ominaisuustietoja on päivitetty vain 19 %:lle metsätalousalueita ja 14 %:lle luontopalvelujen	Davvi-Sámis vuollel 10 jagi boares eanainventere-miidda dahje eará meahccefitnamiidda vuođđuduvvi govvosiid muoraid-, šaddanbáiki-, biotohpa- dahje eará iešvuođadieđut leat beaiváduvvon dušše 19 %:ii vuovde-doalloguovlluin ja 14 %:ii luonddubálvalusaid guovlluin.
Lähivuosina puustotiedot tarkentuvat laserkeila-uksen käyttöönoton myötä.	Lagamus jagiid muoraiddieđut dárkkálmuvvet laser- geailuma atnuiváldima mielde.
Metsähallituksen luonnonvaratiedon vertailua VMI-tietoihin (Metsäntutkimuslaitoksen valtakunnan metsien inventointi) ei voida tehdä.	Meahciráđđehusa luondduriggodatdieđu veardideami ii sáhte dahkat VMI-dieđuide (Meahcidutkanlágádusa riikaviidosaš vuvddiid inventeren).
Edellisellä inventointikierroksella VMI10:n aikana vuosina 2004–2008 Ylä-Lappia ei inventoitu, eikä uusimman vuonna 2009 alkaneen inventointikierroksen VMI11:n osalta tuloksia ole vielä käytettävissä.	Ovddit inventerenjorrosis VMI10 áigge jagiid 2004–2008 Davvi-Sápmi ii inventerejuvvon, eaige ođđasamos 2009 álgán inventerenjorrosa VMI11 bohtosat leat vel anus.
3.2 Maat, metsät ja vedet	3.2 Eatnamat, vuovddit ja čázit
Metsähallituksen hallinnassa olevan omaisuuden kokonaispinta-ala on suunnitelmaalueella noin 2,8 miljoonaa hehtaaria (ha), mistä maata on noin 2,57 miljoonaa ha ja vesiä noin 260 000 ha. (Taulukko 1).	Opmodaga, mii lea Meahciráđđehusa hálddus, oppalaš viidodat lea plánenguovllus sullii 2,8 miljovnna hektára (há), mas eatnamat leat sullii 2,57 miljovnna há ja čázit sullii 260 000 há (Tabealla 1.).
Suunnitelma-alueen rajaus ja kartta on esitetty luvussa 1.2.	Plánenguovllu ráddjen ja kárta leat ovdanbukton logus 1.2.
Taulukko 1. Metsähallituksen hallinnassa oleva pinta-ala Ylä-Lapin alueella kunnittain 2011. Sodankylän kunnan pinta-ala koostuu ns. Kuutuan metsätalousalueesta.	Tabealla 1. Meahciráđđehusa hálddus leahkki viidodat Davvi-Sámi guovllus gielddaid mielde 2011. Soađegili gieldda viidodat čoaggana ng. Kaidâimjävrri vuovdedoalloguovllus.
KuntaKunnan kokonaisalaMh:n hallinnassa oleva ala ja osuus kunnan kokonaisalasta	GieldaGieldda oppalašviidodatMr:a hálddus leahkki viidodat ja ossodat gieldda oppalašviidodagas
MaataVettäYhteensäMaataVettäYhteensä	EanaČáhciOktiibuotEanaČáhciOktiibuot
Enontekiö794 60044 600839 200701 30037 300738 600	Eanodat794 60044 600839 200701 30037 300738 600
Utsjoki 514 40022 800537 200486 90019 600506 500	Ohcejohka 514 40022 800537 200486 90019 600506 500
Sodankylä5 300 5 500	Soađegilli5 300 5 500
Yhteensä2 814 200295 5003 109 7002 565 200260 1002 825 300	Oktiibuot2 814 200295 5003 109 7002 565 200260 1002 825 300
Metsätalousalueen kokonaispinta-ala Ylä-Lapissa on 394 400 ha.	Vuovdedoalloguovllu oppalašviidodat lea Davvi-Sámis 394 400 há.
Metsätalousalueesta on kasvullista metsämaata 252 200 ha, mikä on n. 10 % Metsähallituksen hallinnassa olevasta kokonaismaa-alasta Ylä-Lapissa.	Vuovdedoallo-guovllus lea šaddi vuovdeeana 252 200 há, mii lea s. 10 % Meahciráđđehusa hálddašan oppalašeanaviidodagas Davvi-Sámis.
Metsätalouskäytössä olevan metsätalous-alueen metsämaan pinta-ala on 184 100 ha, mikä on noin 7 % Metsähallituksen hal-linnassa olevasta kokonaismaa-alasta Ylä-Lapissa.	Vuovdedoalloanus leahkki vuovdedoalloguovllu vuovdeeatnama viidodat lea 184 100 há, mii lea sullii 7 % Meahciráđđehusa hálddus leahkki oppalašeanaviidodagas Davvi-Sámis.
Pääasiassa metsämaat sijoittuvat Inarin kuntaan. (Kuva 8).	Eanaš vuovdeeatnamat leat Anára gielddas (Govva 8).
Utsjoki	Ohcejohka
Enontekiö	Anár Eanodat
Kitumaa, ha233 4205 111 902141 000	Vuovdeeana, há Joavdelaseana, há
Muu maa, ha4 430	Eará eana, há
Kuva 8. Ylä-Lapin maat pääryhmittäin Inarin, Enontekiön ja Utsjoen kunnissa.	8. Davvi-Sámi eatnamat váldojoavkkuid mielde Anára, Eanodaga ja Ohcejoga gielddain.
Lakisääteiset suojelualueet ja erämaa-alueet kattavat n. 1 888 000 ha eli 68 % Ylä-Lapin alueesta (Kuva 10).	Lágas mearriduvvon suodjalanguovllut ja meahcceguovllut gokčet sullii 1 888 000 há dahege 68 % Davvi-Sámi guovllus (Govva 10).
Puuttomat suot ja tunturit luonnehtivat lakisääteisiä suojelualueita ja erämaita: niiden pinta-alasta 50 % on avosoita ja tuntureita, ja tunturikoivikot peit-tävät 19 %. Näiden jälkeen yleisimpiä ovat havupuustoiset metsät ja puustoiset suot (12 % pinta-alasta) sekä vanhat metsät (10 % pinta-alasta).	Muorahis jeakkit ja duoddarat leat mihtilmasat lágas mearriduvvon suodjalanguovlluide ja meahcceguovlluide: daid viidodagas 50 % leat rabas jeakkit ja duoddarat, ja lagešvuovddit gokčet 19 %. Dáid maŋŋá dábálepmosat leat goahccemuorravuovddit ja vuovdejeakkit (12 % viidodagas) ja boares vuovddit (10 % viidodagas).
Mäntyvaltaisista metsistä metsämaalla on suojeltu Ylä-Lapissa n. puolet (49 %).	Beahcevuvddiin vuovdeeatnamiin leat Davvi-Sámis suodjalan sullii beali (49 %).
Kaikkiaan kivennäismaista on suojeltu 86 %, soista 84 % ja vesistä 89 %. (Kuva 11).	Buohkanassii minerálaeatnamiin lea suodjaluvvon 86 %, jekkiin 84 % ja čáziin 89 % (Govva 11).
Maa- ja vesialuiden käyttö	Eana- ja čáhceguovlluid eanageavahus
Metsätalous	13%Vuovdedoallu
Luonnonsuojelu	Luonddusuodjaleapmi
Virkistyskäyttö Erämaa	Lustageavahus Meahcceguovlu
Muu käyttö	Eará geavahus
Kuva 9. Ylä-Lapin maa- ja vesialueiden maankäyttö.	Govva 9. Davvi-Sámi eana- ja čáhceguovlluid eanageavahus.
Metsätalous-osio kuvaa met-sätalouden tulosalueen hallinnassa olevaa alaa.	Vuovdedoallooassi govvida vuovdedoalu boađusguovllu hálddus leahkki viidodaga.
Mäntyvaltaiset metsät Kivennäismaat Suot Vedet ei suojeltu suojeltu	BeahcevuovdditMinerálaeatnamatJeakkitČázit Ii suodjaluvvon
Kuva 11. Suojelun osuus kivennäismailla, soilla ja vesialueilla Ylä-Lapissa.	Govva 11. Suodjaleami ossodat minerálaeatnamiin, jekkiin ja čáhceguovlluin Davvi-Sámis.
3.4 Kasvupaikat	3.4 Šaddanbáikkit
Ylä-Lapin valtion maiden maapinta-ala on n. 2 565 000 ha. Metsämaata tästä on n. 543 200 ha (21 %), kitumaata 886 200 ha (35 %) ja joutomaata 1 130 600 ha (44 %).	Davvi-Sámi stáhta eatnamiid viidodat lea sullii 2 565 000 há, mas lea vuovdeeana sullii 543 200 há (21 %), guorbaeana 886 200 há (35 %) ja joavdelas eana 1 130 600 há (44 %).
Muuta maata on n. 5 100 ha, mikä pitää sisällään mm. tie-, varasto- ja linja-alueita. (Kuva 12).	Eará eana lea sullii 5 100 há, mii sisttisdoallá ee. geaidno-, vuorká- ja linnjáguovlluid (Govva 12).
Metsämaan kivennäismaasta 65 % on kasvupaikkatyypiltään kuivahkoa kangasta (350 300 ha), kuivaa kangasta viidennes (110 500 ha) ja tuoretta kangasta 14 % (74 700 ha).	Vuovdeeatnama minerálaeatnamis 65 % lea šaddobáiketiippa mielde goikelágan guolbba (350 300 há), goike guolbba viđát oassi (110 500 há) ja šaddi guolbba 14 % (74 700 há).
Rehevimpien kasvupaikkatyyppien osuus metsämaiden kivennäismaista on pieni: lehtoja on vain 200 ha ja lehtomaisia kankaita 1 400 ha.	Šattolut šaddanbáiketiippaid ossodat vuovdeeatnamiid minerálaeatnamiin lea unni: rođut leat dušše 200 há ja rođulágan guolbanat 1 400 há.
Karukkokankaita on 4 500 ha metsämaan kivennäismailla. (Kuva 13).	Gárgoguolbanat leat 4 500 há vuovdeeatnama minerálaeatnamiin (Govva 13).
Kitu- ja joutomaita on Ylä-Lapissa n. 2 016 700 ha.	Guorba- ja joavdelas eatnamat leat Davvi-Sámis sullii 2 016 700 há.
Kitu- ja joutomaista noin kolme neljäsosaa on kivennäismaita, jotka ovat kasvillisuusluokaltaan pääasiassa karuja jäkälä-, jäkälä-varpu-, jäkälä-sammal-varpu- tai sammal-varpu -kasvillisuusluokkien kankaita. (Kuva 14).	Daid ossodat Davvi-Sámi oppalašeanaviidodagas lea 79 %. Guorba- ja joavdelas eatnamiin sullii ¾ leat minerálaeatnamat, mat leat šattolašvuođaluohkkájuogu mielde eanaš guorbbas jeagil-, jeagil-daŋas, jeagil-sámil-daŋas dahje sámil-daŋas –šattolašvuođaluohkkájuoguid guolbanat (Govva 14).
Kitu- ja joutomaista neljännes on soita.	Guorba- ja joavdelas eatnamiin njealját oassi leat jeakkit.
Yleisimpiä ovat puustoiset rämeet.	Dábálepmosat leat muorrajeakkit.
Nevaiset rämesuot ja varsinaiset rämeet peittävät yhteensä n. 58 %, puustoiset korvet vain 6 % ja avosuot eli nevat ja letot n. 15 % kitu- ja joutomaiden soista. (Kuva 15).	Viiddes, jalges muorrajeakkit ja aitosaš muorrajeakkit gokčet buohkanassii s. 58 %, vuovdejeakkit dušše 6 % ja rabas jeakkit dahege viiddes suonjut ja šattolaš jeakkit s. 15 % guorba- ja joavdelas eatnamiid jekkiin (Govva 15).
Metsämaalla puustoa on 39,5 milj. m (Puuston kokonaistilavuus metsä- ja kitumaalla maankäyttöluokittain).	Muoraid oppalašgeassu Davvi-Sámis lea 55,1 milj. m. Vuovdeeatnamis leat muorat 39,5 milj. m (Tabealla 3).
Vuoteen 2006 verrattuna puuston kokonaistilavuus on kasvanut 5,4 milj. m. Eri tavoin suojellun puuston osuus on 69 % kokonaistilavuudesta: määrä pitää sisällään erämaa- ja kaava-alueiden, virkistysmetsien, lakisääteisten suojelualueiden ja muiden suojelualueiden puuston.	Jahkái 2006 veardidettiin muoraid oppalašgeassu lea lassánan 5,4 milj. m. Iešguđet láhkai suodjaluvvon muoraid ossodat lea 69 % oppalašgeasus: mearri sisttisdoallá meahcce- ja lávvaguovlluid, lustavuvddiid, lágas mearriduvvon suodjalanguovlluid ja eará suodjalanguovlluid muoraid.
Metsätalousalueella kokonaispuustosta on 31 %. (Kuva 16).	Vuovdedoalloguovllus muorain lea 31 % (Govva 16).
Puuston kokonaistilavuudesta 75 % on mäntyä (yhteensä 41 milj. m), koivua 20 % (11 milj. m) ja kuusta 4 % (2 milj. m).	Muoraid oppalašgeasus 75 % lea beahci (oktiibuot 41 milj. m), soahki 20 % (11 milj. m) ja guossa 4 % (2 milj. m).
Metsämaan puustosta lähes 90 % on mäntyä. (Taulukko 3).	Vuovdeeatnama muorain measta 90 % lea beahci (Tabealla 4).
Puuston keskitilavuus metsämaalla on 73 m/ha.	Muoraid gaskageassu vuovdeeatnamis lea 73 m/há.
Metsätalouden metsä maalla puuston keskitilavuus on 62 m/ha.	Vuovdedoalu vuovdeeatnamiin muoraid gaskageassu lea 62 m/há.
Kehitysvaiheeltaan vanhoja ja varttuneita metsiä on yli 50 % metsämaan pinta-alasta.	Ovdánanmuttus mielde boares dahje rávásmuvvan vuovddit leat badjel 50 % vuovdeeat-nama viidodagas.
Taimikoiden ja siemenpuustojen osuus on 20 % ja nuoruusvaiheen metsien osuus 10 % metsämaan pinta-alasta.	Vesáid ja siepmanmuoraid ossodat lea 20 % ja nuorravuođamuttu vuvddiid ossodat 10 % vuovdeeatnama viidodagas.
Vanhat ja erirakenteiset metsät keskittyvät erämaa- ja suojelualueille. (Kuva 17).	Boares ja sierraráhkaduslaš vuovddit čoagganit meahcce- ja suodjalanguovlluide (Govva 17).
Taulukko 3. Puuston kokonaistilavuus metsä- ja kitumaalla maankäyttöluokittain.	Tabealla 3. Muoraid oppalašgeassu vuovde- ja guorbaeatnamis eanageavahanluohkkájuogu mielde.
Metsämaa, mKitumaa mYhteensä m	Vuovdeeana, mGuorbaeana, mBuohkanassii, m
Metsätalousalue15 648 3001 272 10016 920 400	Vuovdedoalloguovlu15 648 3001 272 10016 920 400
Suojelualueet, -ohjelmat ja -metsät8 142 6003 384 80011 527 400	Suodjalanguovllut, -prográmmat ja -vuovddit 8 142 6003 384 80011 527 400
Virkistysmetsät3 556 800440 5003 997 300	Lustavuovddit3 556 800440 5003 997 300
Erämaa-alueet10 146 1006 921 30017 067 400	Meahcceguovllut10 146 1006 921 30017 067 400
Kaavat ja muut alueet1 993 7003 598 5005 592 200	Lávat ja eará guovllut1 993 7003 598 5005 592 200
Yhteensä39 487 50015 617 20055 104 700	Buohkanassii39 487 50015 617 20055 104 700
Puuston kokonaistilavuus maankäyttöalueittain	Muoraid oppalašgeassu eanageavahanguovlluid mielde
Suojelualueet, -ohjelmat ja -metsät	Suodjalanguovllut, -prográmmat ja
Virkistysmetsät	Lustavuovddit
Kaavat ja muut alueet	Lávat ja eará guovllut
Kuva 16. Puuston kokonaistilavuus maankäyttöalueittain.	Govva 16. Muoraid oppalašgeassu eanageavahanguovlluid mielde.
MetsätalousalueErämaatSuojelualueet, -	Earát Sierraráhkaduslaš vuovdi Boares vuovdi Rávásmuvvan vuovdi Nuorravuođamuttu vuovdi Vesát ja siepmanmuorat Jalgadas
ohjelmat ja - metsät Virkistysmetsät Kaavat ja muut alueet Muut Erirakenteinen metsä Vanha metsä Var!	Vuovdedoallo- guovluMeahcce- guovllutLustavuovddit Lávat ja eará guovllutSuodjalanguovllut,
unut metsä Nuoruusvaiheen metsä Taimikko ja siemenpuusto Aukea	-prográmmat ja vuovddit
Kuva 17. Puuston kehitysvaiheet metsämaalla maankäyttöalueittain.	Govva 17. Muoradaga ovdánanmuttut vuovdeeatnamis eanageavahanguovlluid mielde.
3.6 Vesialueet	3.6 Čáhceguovllut
Metsähallituksen hallinnassa on suunnittelualueella vesiä noin 260 000 hehtaaria.	Plánenguovllus leat meahciráđđehusa hálddašeami vuolde čázit sullii 260 000 hektára.
Vesistöt kuuluvat Tornionjoen–Muonionjoen, Kemijoen, Tenojoen, Näätämöjoen, Uutuanjoen ja Paatsjoen vesistöalueisiin, sekä Venäjälle laskevan Tulomajoen latva	Čázádagat gullet Duortnosjoga-Muonájoga, Giemajoga, Deanu, Njávdánjoga, Uvdujoga ja Báhčaveaijoga čázádatguovlluide ja Doallánjoga gieračázádatguvlui, mii luoitá Ruošša beallai.
Vesistöt ovat pääosin karuja ja kirkkaita tai paikoin lievästi humus-pitoisia.	Čázádagat leat eanaš guorbasat ja šearradat dahje báikkuid vehá humusdoallit.
(Lapin Ympäristökeskus 2012).	(Sámi Birasguovddáš 2012.)
Vesienhoitoa suunnitellaan Suomessa vesienhoitoalueittain.	Čáziiddikšun plánejuvvo Suomas čáziiddikšunguovlluid mielde.
Metsähallitus osallistuu vesienhoidon suunnitteluun Lapin ELY-keskuksen koolle kutsumassa yhteistyö-ryhmässä.	Meahciráđđehus oassálastá čáziiddikšun plánemii ovttasbargojoavkkus, man Sámi EBI-guovddáš bovde čoahkkái.
Suunnittelualueen vesistöt kuuluvat Kemijoen vesienhoitoalueeseen sekä kansainvälisiin Torniojoen ja Tenon-Näätämöjoen-Paatsjoen vesienhoitoalueisiin.	Plánenguovllu čázádagat gullet Giemajoga čáziiddikšunguvlui ja riikkaidgaskasaš Duortnosjoga ja Deanu-Njávdánjoga-Báhčaveaijoga čáziiddikšunguovlluide.
(Ympäristöhallinto 2012).	(Birashálddahus 2012.)
3.7 Kaavoitus	3.7 Lávvaráhkadeapmi
3.7. 1 Maakuntakaavat	3.7.1 Eanangoddelávat
Maakuntakaavoitus on koko alueella varsin uusi.	Eanangoddelávvaráhkadeapmi lea oba guovllus viehka ođđa.
Pohjois-Lapin maakuntakaava on vahvistettu 2008 ja Tunturi-Lapin maakuntakaava 2010. Kuitenkin on nähtävissä tarpeita kaavojen uudelleen tarkasteluun esim. tuulivoima-alueiden kohdalla.	Davvi-Sámi eanangoddelávva lea nannejuvvon 2008 ja Duottar-Sámi eanangoddelávva 2010. Lea goittotge vuohttimis, ahte lea dárbu ođđasit guorahallat ovdamearkka dihte bieggafápmoguovlluid oasil.
Tämän hetken maakuntakaavoissa on koko Ylä-Lapin alueella vain kaksi tuulivoima-aluetta: Enontekiön Sonkavaara ja Lammasoaivi.	Dálá eanangoddelávain leat oba Davvi-Sámi guovllus dušše guokte bieggafápmoguovllu: Eanodaga Soŋgevárri ja Lammasoaivi.
Enontekiön kunta on päättänyt laatia osayleiskaavan Kilpisjärven alueesta ja kaavoi-tuksen vireilletulo on kuulutettu 7.3. 2012. Yleiskaavoitettava alue käsittää Kilpisjärven kyläalueen ja sen lähialueet Peerasta Jehkakselle;	Eanodaga gielda lea mearridan dahkat oasseoppalašláva Gilbbesjávrri guovllus, ja láv-varáhkadeami ovdanboahtin lea almmuhuvvon 7.3.2012. Oppalašlávvaráhkadanguovlu lea Gilbbesjávrri ja dan lagašguovllut Peeras Jehkasii;
kaavoitettavan alueen pinta-ala on noin 125 km.	lávenláhkai leahkki guovllu viidodat lea sullii 125 km.
2007, mutta kaava kumottiin korkeimmassa hallinto-oikeudessa 30.6. 2011. Kaava on tullut uudel-leen valmisteluun keväällä 2012. Inarissa on Inarijärven osayleiskaava ja Ukonjärven osayleiskaava laadittavana.	Ohcejoga oasseguovllu oasseoppalašlávva dohkkehuvvui gielddastivrras 4.12.2007, muhto lávva gomihuvvui alimus hálddahusrievttis 30.6.2011. Lávva lea boahtán ođđasit válmmašteapmái giđđat 2012. Anáris leat Anárjávrri oasseoppalašlávva ja Äijihjävrri oasseoppalašlávva ráhkadeami vuolde.
Saariselän osayleiskaavan on kunnanvaltuusto hyväksynyt, mutta siitä on tullut valituksia hallinto-oikeuteen.	Suoločielggi oasseoppalašláva lea gielddastivra dohkkehan, muhto das leat boahtán váidaleamit hálddahusriektái.
Ivalon alueen osayleiskaava on tullut voimaan lukuun ottamatta Rovaniemen hallinto-oikeuden kumoamia osa-alueita 1, 2 ja 3. Kumoutuneiden alueiden osalta kunta käyn-nistää kaavoitusprosessin uudelleen.	Avvila guovllu oasseoppalašlávva lea boahtán fápmui earret Roavenjárgga hálddahus-rievtti gomihan oasseguovllut 1, 2 ja 3. Gomihuvvon guovlluid oasis gielda álggaha ođđasit lávvaráhkadanproseassa.
Valtion maita koskevia asemakaavoja on laadittavana Inarin kunnassa Paavisvuono-Apajalahti alueelle ranta-asemakaavan ja Rahajärven ranta-asemakaavan osalta.	Stáhta eatnamiid guoski sajádatlávat leat ráhkadeami vuolde Anára gielddas Paavisvuono-Apajalahti guvlui gáddesajádatláva ja Rahajärvi gáddesajádatláva oasis.
Lisäksi Inarin kirkonkylän asemakaava koskee pieneltä osin valtion alueita.	Dasa lassin Anára girkosiidda sajádatlávva guoská smávva osiin stáhta eatnamiid.
van laajennus ja muutos Rajankankaan, Mukkaperänsaaren ja Mukkavuopajanniemen alueella sivuaa valtion maata.	Avvila sajádatláva viiddideapmi ja nuppástus Rajankangas, Mukkaperänsaari ja Mukkavuopajanniemi guovllus guoská stáhta eatnama.
Saariselän rinnealueella käynnistetään lähiaikoina asemakaavoituksia yleiskaavassa rakentamiseen osoitetuille alueille.	Suoločielggi vielteguovllus biddjojit johtui fargga báliid sajádatlávvaráhkadeamit guovlluin, mat leat oppalašlávas čujuhuvvon huksemii.
3.8 Luonnonsuojelu	3.8 Luonddusuodjaleapmi
Suunnittelualue sijoittuu metsäkasvillisuusvyöhykejaossa pohjois-boreaaliseen vyöhykkeeseen.	Plánenguovlu manná vuovdešaddanavádatjuogus davvi-boreála avádagas.
Eteläosat ovat mäntymetsien vallitsemaa Metsä-Lappia ja pohjois-osa tunturikoivikoiden ja avotuntureiden vallitsemaa Tunturi-Lappia.	Máttaosiin Vuovde-Sámis leat beahcevuovddit ja davvioasis Duottar-Sámis lagešvuovddit ja jalges duoddarat.
Tunturi-Lapin vyöhyke kattaa noin puolet suunnittelualueesta.	Duottar-Sámi avádat gokčá sullii beali plánenguovllus.
Yhtenäisten kuusikoiden metsänraja jää alueen eteläosaan.	Oktilaš guossavuvddiid vuovderádjá báhcá guovllu máttaoassái.
Kallioperä on karua ja alue kuuluu pääosin Ylä-Lapin granuliit-tivyöhykkeeseen.	Báktevuođđu lea guorba, ja guovlu gullá eanaš Davvi-Sámi granulihttaavádahkii.
Poikkeuksena on Käsivarren pohjoisosan suurtunturien alue, joka kuuluu kiviainekseltaan huomattavasti nuorempaan Skandien vuoristoon.	Spiehkastahkan lea Giehtaruohttasa davvioasi stuorra duoddariid guovlu, mii gullá geađgeávdnasa vuođul mearkkašahtti nuorat Skandiid váriide.
Suurtun-tureilla tavataan ravinteisia kivilajeja, kuten dolomiittia ja liuskekiviä, mikä näkyy kalkkia vaativien lajien esiintymisenä.	Stuorraduoddariin leat bipmolaš geađgešlájat, dego dolomihtta ja ráktogeađggit, mii vuhtto dakkár šlájaid gávdnomis, mat gáibidit kálkka.
Ankarat ilmasto-olot näkyvät Ylä-Lapissa mm. soilla palsojen muodostumisena sekä erilaisina routimisilmiöinä kivennäismailla, kuten kuviomailla ja routanummilla.	Garra dálkkádatdilit vuhttojit Davvi-Sámis ee. jekkiin balsašaddamin ja sierralágan duolloiđan minerálaeatnamiin, dego govuseatnamiin ja duolloguolbaniin.
3.8. 1 Ekologinen verkosto	3.8.1 Ekologalaš fierpmádat
Ekologinen verkosto Ylä-Lapissa koostuu luonnonsuojelualueista, erämaista, luon-nonsuojeluohjelmien kohteista, Metsähallituksen omalla päätöksellä perustetuista suojelumetsistä, luontaistalousalueista, paliskuntasopimusalueista ja metsätalousalueen luontokohteista.	Ekologalaš fierpmádat Davvi-Sámis čoaggana luonddusuodjalanguovlluin, meahcceguovlluin, luonddusuodjalanprográmmaid čuozáhagain, Meahciráđđehusa iežas mearrádusain vuođđuduvvon suodjalanvuvddiin, luondduealáhusguovlluin, bálgossoahpamušguovlluin ja vuovdedoalloguovllu luonddučuozáhagain.
Luontokohteet on määritetty pääosin alue-ekologisen suunnittelun	Luonddučuozáhagat leat meroštallojuvvon eanaš guovlluekologalaš plánema oktavuođas.
n yhteydessä ja niihin kuuluvat alue-ekologisten yhteyksien lisäksi mm. metsälakikohteet, uhanalaisten lajien elinympäristöt ja osa riistakohteista sekä erityisesti suojeltavien lajien suojelurajausalueet, joita Ylä-Lapissa on tehty 2 000 ha verran.	Daidda gullet guovlluekologalaš oktavuođaid lassin ee. vuovdeláhkačuozáhagat, áitatvuloš šlájaid eallinbirrasat ja oassi meahcivalljičuozáhagain ja earenoamážit suodjalan láhkai leahkki šlájaid suodjalanráddjenguovllut, maid leat dahkan Davvi-Sámis 2 000 há veardde.
Ekologisen verkoston (sis. maat ja vedet) pinta-ala on yhteensä noin 2,4 milj. ha ja osuus Metsähallituksen hallinnassa olevasta pinta-alasta on 84 %.	Ekologalaš fierpmádaga (sisttisdoallá eatnamiid ja čáziid) viidodat lea buohkanassii sullii 2,4 milj. há, ja ossodat Meahciráđđehusa hálddašan viidodagas lea 84 %.
Suojelualueet ja erämaat muodostavat 2/3 osaa ekologisesta verkostosta.	Suodjalanguovllut ja meahcceguovllut dahket 2/3 oasi ekologalaš fierpmádagas.
Metsämaata sisältyy ekologi-seen verkostoon noin 308 000 ha, mikä on 57 % Ylä-Lapin metsämaista.	Ekologalaš fierpmádahkii gullá vuovdeeana sullii 308 000 há, mii leat 57 % Davvi-Sámi vuovdeeatnamiin.
Metsämaan kasvillisuusluokkien pinta-alaosuuksia ekologisessa verkostossa on esitetty kuvassa 18.	Vuovdeeatnama šaddanluohkáid viidodatossodagat ekologalaš fierpmádagas leat ovdanbuktojuvvon govas 18.
Kuva 18. Kasvillisuusluokkien osuudet ekologisessa verkostossa metsämaalla.	Govva 18. Šaddanluohkáid ossodagat ekologalaš fierpmádagas vuovdeeatnamis.
Kuiva kangas	Goike guolbba
Kuivahko kangas	Goikelágan guolbba
Tuore kangas	Varas guolbba
Lehto ja lehtomainen kangas	Ruohtu ja ruođulágan guolbba
Ekologisessa verkostossaEkologisen verkoston ulkopuolella	Ekologalaš fierpmádagasEkologalaš fierpmádaga olggobealde
Luonnonsuojelu- ja erämaa-alueet Luontaistalousalueet ja paliskuntasopimusalueet	hektáraLuonddusuodjalan- ja Luondduealáhusguovllut ja bálgossoahpamušguovllut
Metsikön ikä, vuotta	Vuovddi ahki, jagi
Kuva 19. Kasvillisuusluokkien osuudet ekologisessa verkostossa metsämaalla.	Govva 19. Vuovdeeatnamiid juohkášupmi ekologalaš fierpmádagas muoraid ahkeluohkáid mielde.
3.8. 2 Suojelualueiden hoito	3.8.2 Suodjalanguovlluid dikšun
Ylä-Lapin erämaat, suojelualueet ja muut suojelukohteet ovat pääasiassa Metsähal-lituksen hallinnassa.	Davvi-Sámi meahcceguovllut, suodjalanguovllut ja eará suodjalančuozáhagat leat eanaš Meahciráđđehusa hálddašeami vuolde.
Luonnonsuojeluohjelmien toteutusaste Ylä-Lapissa oli vuoden 2011 lopussa yli 99 %.	Luonddusuodjalanprográmmaid ollašuhttingráda lei jagi 2011 loahpas badjel 99 %.
Kolmen pohjoisimman kunnan suojelualueiden ja erämaiden pinta-ala on noin 40 % Suomen Natura 2000-alueverkostosta.	Golmma davimus gieldda suodjalanguovlluid ja meahcceguovlluid viidodat lea sullii 40 % Suoma Natura 2000 -guovlofierpmádagas.
Suojelualueet ovat luonnontilaltaan edustavia muodostaen Suomen laajimmat metsä-, suo- ja tunturierämaat.	Suodjalanguovllut ovddastit bures luonddudiliid, nu ahte ráhkadit Suoma viidámus vuovde-, jeagge- ja duottarmeahcceguovlluid.
Alueella ei ole ojitettu soita metsä- tai maatalouden käyttöön.	Guovllus eai leat roggan goivvohagaid jekkiin vuovde- ja eanandoalu atnui.
Vesistöt ovat säästyneet voimalaitosrakentamiselta Inarijärven säännöstelyä lukuun ottamatta.	Čázádagat leat vealtan fápmorusttethuksemis earret Anárjávrri dulvadeami.
Lähes kaikkialla vedenlaatu on erinomainen ja vesi on juomakelpoista.	Measta juohke guovllus čáhcekvalitehta lea earenoamáš ja čáhci lea juhkangelbbolaš.
Ylä-Lapin valtionmailla tehtiin luontotyyppikartoitus vuosina 1996–2000. Luon-totyyppitietoja täydennetään vuosittain kohdennetusti.	Davvi-Sámi stáhtaeatnamiin dahkkui luondotiipakárten jagiid 1996–2000. Luondotiipadieđut dievasmahttojuvvojit jahkásaččat čuozáhagaid mielde.
kartuttamaan tietoja mm. puutteellisesti tunnetuista luontotyypeistä.	Investere-miiguin geahččaluvvo lasihit dieđuid ee. váilevaččat dovdájuvvon
Myös tietoja kulttuuriperintökohteista ja lajeista kertyy koko ajan sekä omilla että ulkopuolisten tekemillä kartoituksilla.	Maiddái dieđut kulturárbečuozáhagain ja šlájain čoggojuvvojit oba áigge iežas ja olggobeale dahkan kártemiiguin.
Suojelualueiden hoitoon sisältyy Ylä-Lapissa perinnebiotooppien hoitoa sekä metsien ennallistamista palojatkumoalueita perustamalla.	Suodjalanguovlluid dikšumii gullá Davvi-Sámis árbebiotohpaid dikšun ja vuvddiid luonddu dillái máhcaheapmi nu, ahte vuođđuduvvojit ng. vuovdebuollinguovllut.
Lemmenjoen kansallispuisto sekä Hammastunturin ja Vätsärin erämaat kuuluvat valtakunnalliseen palojatkumoaluever-kostoon.	Leammi álbmotmeahci ja Bátneduoddara ja Váhčira meahcceguovllut gullet riikadási vuovdebuollinguovlofierpmádahkii.
Metsiä polttamalla turvataan ja kehitetään palanutta puuta vaativan lajiston elinympäristöjä suojelukohteilla.	Vuvddiid boaldimiin suodjalančuozáhagain dorvvastuvvojit ja ovdánahttojuvvojit šlájaid eallinbirrasat, mat gáibidit boldon muora.
Edellä mainituilla verkoston kohteilla on suunniteltu poltettavaksi yhteensä 15–60 hehtaaria metsää viiden vuoden jaksolla.	Ovdalis máinnašuvvon fierpmádaga čuozáhagain lea plánejuvvon boaldit oktiibuot 15–60 hektára vuovddi viđa jagi áigodagas.
Ylä-Lapissa ei ole hoidossa olevia luontotyyppi- tai uhanalaisten lajien kohteita, lukuun ottamatta erittäin harvinaisen pahtakelton esiintymää Kevon luonnonpuis-tossa.	Davvi-Sámis eai leat dikšuma vuolde leahkki luondotiipa- dahje áitatvuloš šlájaid čuozáhagat, earret hui hárvenaš báktegieddekealttu ovdanboahtin Geavu luonddumeahcis.
Lajin pieni esiintymä on heinittynyt ja kasvupaikkaa on hoidettu vuosien mittaan kasvillisuutta vähentämällä.	Šlája smávva ovdanboahtima báiki lea suoidneluvvan ja šaddanbáikki leat dikšon jagiid áigge šattuid geahpedemiin.
Metsähallitus jatkaa kulttuuriperintökohteiden kartoitustyötä kansallispuistoissa, muilla luonnonsuojelualueilla ja erämaa-alueilla.	Meahciráđđehus joatká kulturárbečuozáhagaid kártenbarggu álbmotmehciin, eará luonddusuodjalanguovlluin ja meahcceguovlluin.
Metsätalousalueilla inventointeja tehdään osana Metsähallituksen valtakunnallista hanketta.	Vuovdedoalloguovlluin inventeremat dahkkojuvvojit oassin Meahciráđđehusa riikkaviidosaš fidnu.
Metsähallituksen kulttuuri	Meahciráđđehusa
perintökohteiden kartoituksissa on keskitytty aineelliseen kulttuuriperintöön, mutta myös aineeton perintö on tärkeää.	kulturárbečuozáhagaid kártemis leat vuojulduvvan materiálalaš kulturárbái, muhto maiddái immateriálalaš árbi adno dehálažžan.
Varsinkin saamelaisten kotiseutualueella aineet-toman kulttuuriperinnön merkitys korostuu.	Earenoamážit sámiid ruovttuguovllus immateriálalaš árbbi mearkkašupmi deattuhuvvo.
Metsähallitus on teettänyt saamelaisalueen paikannimistöselvityksiä hoito- ja käyttösuunnittelua varten.	Meahciráđđehus lea ráhkadahttán sámeguovllu báikenammačielggademiid dikšun- ja geavahanplánema várás.
Yhteistyötä tehdään monien tahojen kanssa.	Ovttasbargu dahkko máŋggaid beliiguin.
Museovirasto on rakennetusta kulttuuri-ympäristöstä huolehtiva viranomainen ja arkeologisen kulttuuriperinnön osalta yhteis-työ Saamelaismuseo Siidan kanssa on tärkeää.	Museavirgedoaimmahat lea huksejuvvon kulturbirrasis fuolaheaddji virgeoapmahaš, ja arkeologalaš kulturárbbi oasil ovttasbargu Sámimusea Siiddain lea dehálaš.
Saamelaisen kulttuuriperinnön osalta edellisten ohella toimitaan yhteistyössä Saamelaiskäräjien ja Kolttien kyläkokouksen	Sámi kulturárbbi oasil ovddibuid lassin doaibmat ovttasbarggus Sámedikkiin ja Nuortalašráđiin.
Kultahistoriallisten kohteiden osalta Kultamuseo on tärkeä yhteistyökumppani.	Gollehistorjjálaš čuozáhagain Gollemusea lea dehálaš ovttasbargoguoibmi.
Metsähallituksella on myös yhteistyösopimus Helsingin, Turun ja Oulun yliopiston arkeologian laitosten kanssa.	Meahciráđđehusas lea maiddái ovttasbargosoahpamuš Helssega, Turku ja Oulu universitehta arkeologalaš lágádusaiguin.
Metsähallituksen hoidossa on useita rakennusperintökohteita yksittäisistä rakennuksista suuriin rakennusryhmiin.	Meahciráđđehusa dikšuma vuolde leat máŋggat huksenárbečuozáhagat ovttaskas ráhkadusaid rájes stuorra ráhkadusjoavkkuide.
Ne kertovat saamelaisuudesta, kullankaivun historiasta, retkeilyn ja kulkuyhteyksien kehittymisestä, maanmittauksesta ja sotahistoriasta.	Dat muitalit sápmelašvuođas golleroggama historjjás, vánddardeami ja johtolatoktavuođaid ovdáneamis, eanamihtideamis ja soahtehistorjjás.
Monet kohteista on luokiteltu kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi, ja ne on suojeltu asetuksella valtion rakennusten suojelusta tai varjeltu Metsähallituksen ja Museo-viraston välisellä sopimuksella.	Máŋggat čuozáhagain leat klassifiserejuvvon kulturhistorjjálaččat divrrasin, ja dat leat suodjaluvvon ásahusain stáhta ráhkadusaid suodjaleamis dahje gáhttejuvvon Meahciráđđehusa ja Museavirgedoaimmahaga gaskasaš soahpamušain.
Suojelluista ja varjelluista rakennuksista useat kuuluvat myös valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.	Suodjaluvvon ja gáhttejuvvon ráhkadusain eatnašat gullet maiddái riikkaviidosaččat mearkkašahtti huksejuvvon kulturbirrasiidda.
Näistä kulttuuriympäristöistä Metsähallituksen hoidossa ovat Oskarinkosken, Oskarinjärven, Suomujoen ja Kaapin Jounin saamelaiset asuinkentät, Sallivaaran, Erttetvárrin, Bádošoaivin, Ristenašoaivvi	Dáin Meahciráđđehusa dikšuma vuolde leat Oskarinkoski, Oskarinjärvi, Suomujohka ja Gáppe-Jovnna sámi ássangiettit,
miessemearkunáidin, Vadatin, Cohkavárrin, Gárdemarasin, Hánnomarrasa miesse-mearkunáidin ja Pihtsusjärven poroaitapaikat, Lätäsenon saksalainen asemapaikka, Inarin Ukonsaari, Ivalojoen ja Lemmenjoen kulta-alueet, Ruijanpolku, Struven ketjun Stuorrahanoaivin piste sekä Utsjoen postipolku.	Sállevári, Erttetvári, Báđošoaivvi ja Ristenašoaivvi miessemearkunáiddit, Vađat, Čohkavári, Gárdemarrasa ja Hánnomarrasa miessemearkunáiddit ja Bičosjávrri boazodoallobáikkit, Leahttáseanu duiskalaš stašuvdnabáiki, Anára Äijihsuálui, Avviljoga ja Leammi gollebáikkit, Ruijjábálggis, Struve gehtega Stuorrahanoaivvi čuokkis sihke Ohcejoga poastabálggis.
Myös monet suojelemattomat raken-nukset ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita.	Maiddái máŋggat suodjalkeahtes visttit leat kulturhistorjjálaččat divrasat.
Valtakunnallisesti merkittäviä rakennusperintökohteita koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet.	Riikkaviidosaččat mearkkašahtti huksenárbečuozáhagaid gusket riikkaviidosaš guovlluidgeavahanulbmilat.
Asetuksella suojeltujen rakennusten kohtelua määrittelevät asetuksen säädökset, joita sovelletaan osin myös Metsähallituksen ja Museoviraston välisellä sopimuksella varjeltuihin rakennuksiin.	Ásahusain suodjaluvvon visttiid meannudeami mearridit ásahusa seađáhusat, mat heivehuvvojit oassái maiddái Meahciráđđehusa ja Muse-avirgedoaimmahaga gaskasaš soahpamušain gáhttejuvvon ráhkadusaide.
Vanhat rakennukset tarvitsevat jatkuvaa kunnossapitoa, ja viime vuosina useita rakennusperintökohteita on korjattu.	visttit dárbbašit jámma ortnegisdoallama, ja mannan jagiid leat divvojuvvon máŋggat huksenárbečuozáhagat.
Virallisesti luokiteltuja, valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita Metsähallituksen hallinnoimilla alueilla sijaitsevat kokonaan tai osittain Pöyrisjärvi, Saana, Tenojoen laakso ja Utsjoen laakso, joka on luokiteltu myös kansallismaisemaksi.	Meahciráđđehusa hálddašanguovlluin virggálaččat luohkkájuhkkojuvvon, riikkaviidosaččat divrras duovddaguovllut leat ollásit dahje oassái Pöyrisjávri, Sáná, Deanu leahki ja Ohcejoga leahki, mii lea luohkkájuhkkojuvvon maiddái álbmotduovddan.
Myös valta-kunnallisesti arvokkaita maisema-alueita koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttö-tavoitteet.	Maiddái riikkaviidosaččat divrras duovddaguovlluid gusket riikkaviidosaš guovlluidgeavahanulbmilat.
Metsähallitus hoitaa myös alueen biologista kulttuuriperintöä.	Meahciráđđehus dikšu maiddái guovllu biologalaš kulturárbbi.
Useisiin rakennus-kohteisiin liittyy arvokkaita ihmisen toiminnan aikaansaamia perinnebiotooppeja,	Máŋggaide huksenčuozáhagaide laktásit divrras olbmo doaibmama dagahan árbebiotohpat, mat jávkkašedje dikšuma haga.
Perinnebiotooppeihin Ylä-Lapissa kuuluvat mm. vanhat asuinkentät, niityt ja poroerotuspaikat.	Árbebiotohpaide Davvi-Sámis gullet ee. boares ássangiettit, giettit ja bigálusbáikkit.
Lapin luontopalvelujen säännöllisessä hoidossa on yhteensä 16,5 ha perinnebiotooppikohteita.	Sámi luondobálvalusaid jeavddalaš divššus leat buohkanassii 16,5 há árbebiotohpačuozáhagat.
Muutamilla kohteilla on yksityisen kanssa tehty hoitosopimus tai kohteen hoito tapahtuu ostopalveluna, kuten Poronie-messä Tenon varressa ja Ylä- ja Alaniityillä Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa.	Muhtin čuozáhagain lea priváhta olbmuin dahkkon soahpamuš dahje čuozáhaga dikšun dáhpáhuvvá oastinbálvalussan, dego Boazonjárggas Deanu guoras ja Badje- ja Vuollegittiin Bállás-Ylläsduoddara álbmotmeahcis.
3.9. Metsätalous	3.9 Vuovdedoallu
Metsätalouden tulosalueen hallinnassa olevan alueen kokonaispinta-ala on YläLapissa 394 400 ha ja maa-ala 367 000 ha ennen luonnonvarasuunnitelman tasesiirtoja.	Vuovdedoalu boađusguovllu hálddašanguovllu oppalaš viidodat lea Davvi-Sámis 394 400 há ja eanaviidodat 367 000 há ovdal luondduriggodatplána balánsasirdi-miid.
Tässä luvussa tarkastellaan metsätalouden hallinnassa olevaa kasvullista metsämaa-ta (252 200 ha).	Dán logus guorahallojuvvo vuovdedoalu hálddašeami vuolde leahkki šattolaš vuovdeeana (252 200 há).
Tarkasteluun eivät sisälly metsätalousalueen kitu- ja joutomaat: ne eivät ole metsätaloustoiminnan piirissä.	Guorahallamii eai gula vuovdedoalloguovllu guorba- ja joav delaseatnamat: dat eai leat vuovdedoallodoaibmama olis.
Myöskään Luontopalveluiden hallinnassa olevaa Inarin retkeilyaluetta ei ole otettu mukaan seuraavassa esitettyyn tarkasteluun.	Maiddái Luondobálvalusaid hálddašeami vuollai gulli Anára vánddardanguovlu ii leat váldon mielde čuovvovaččat ovdanbukton guorahallamii.
Huomioitavaa on, että metsätalouden metsämaasta 47 800 ha alueella on voimassa paliskuntasopimukset ja lisäksi 20 300 ha on rajoitetun toiminnan piirissä tai metsäta-loustoiminnan ulkopuolella muusta syystä.	Fuomášahtti lea, ahte vuovdedoalu vuovdeeatnamis 47 800 há guovllus lea fámus bálggossoahpamušat ja lassin 20 300 há lea ráddjejuvvon doaibmama olis dahje vuovdedoallodoaibmama olggobealde eará siva dihte.
Metsätalousalueen metsämaasta metsäta-loutta harjoitetaan 184 100 ha alueella, mikä on noin 50 % metsätalouden hallinnassa olevasta maa-alasta.	Vuovde-doalloguovllu vuovdeeatnamis vuovdedoaluin barget 184 100 há guovllus, mii lea sullii 50 % vuovdedoalu hálddašeamis leahkki eananviidodagas.
3.9. 1 Metsävarat	3.9.1 Vuovderiggodagat
Metsätalousalueen metsämaalla puuston kokonaistilavuus on 15,6 milj.	Vuovdedoalloguovllu vuovdeeatnamis muoraid oppalaš geassu lea 15,6 milj.
m ja keski-tilavuus 62 m/ha (Taulukko 4).	m ja gaskageassu 62 m/há (Tabealla 4).
Vuoteen 2006 verrattuna puuston kokonaistilavuus on kasvanut metsätalousalueen metsämaalla 2 milj.	Jahkái 2006 veardidettiin muoraid oppalaš geassu lea lassánan vuovdedoalloguovllu vuovdeeatnamis 2 milj.
m ja keskitilavuus 6 m/ha.	m ja gaskageassu 6 m/há.
Runsas-puustoisimpia metsätalouden metsämaan alueita ovat tutkimusmetsät (103 m/ha) ja paliskuntasopimusten alueet (72 m/ha).	Vuovdedoalu muorrásut vuovdeeatnama guovllut leat dutkanvuovddit (103 m/há) ja bálgosoahpamušaid guovllut (72 m/há).
Metsätalouden metsämaalla puuston kokonaistilavuudesta (15,6 milj. m) männyn osuus on 92 %, hies- ja rauduskoivun yhteensä n. 4 % ja kuusen osuus 1 %. Kelojen	Vuovdedoalu vuovdeeatnamis muoraid oppalaš geasus (15,6 milj. m) beazi ossodat lea 92 %, dábálaš soagi ja sotnjesoagi buohkanassii s. 4 % ja guosa ossodat 1 %. Sorvviid ossodat muoraid oppalaš geasus lea badjel 2 %. Olgoriikkalaš muorrašlájat leat 3 000 m.
Mäntyvaltaisten metsien osuus puuston kokonaistilavuudesta on kaikissa ikäluokissa yli 80 %. Koivuvaltaisten metsien osuus on suurimmillaan 101–120-vuotiaissa metsissä ollen 19 % ja kuusen osuus yli 200-vuotiaissa metsissä ollen 3 % puuston kokonaistilavuudesta.	Beahcevuvddiid ossodat muoraid oppalaš geasus lea buot ahkeluohkáin badjel 80 %. Soahkevuvddiid ossodat lea stuorámus muttus 101–120 –jahkásaš vuvddiin, mii lea 19 % ja guosa ossodat badjel 200-jahkásaš vuvddiin, mii lea 3 % muoraid oppalaš geasus.
Puuston ikäluokkajakaumassa on huomioitavaa, että yli 200-vuotiaiden metsien osuus on korkea: niiden pinta-ala on 94 000 ha ja niiden osuus on 37 % metsämaan alasta.	Muoraid ahkeluohkkájuohkáseamis lea fuomášahtti, ahte badjel 200-jahkásaš vuvddiid ossodat lea allat: daid viidodat lea 94 000 há ja daid ossodat lea 37 % vuovdeeatna-ma viidodagas.
Tähän ikäluokkaan sisältyy myös siemenpuustoja (kehitysluokka 50), joiden pinta-ala on metsätalousalueella noin 25 000 ha.	Dán ahkeluohkkái gullet maiddái siepmanmuorat (ovdánanluohkká 50), maid viidodat lea vuovdedoalloguovllus sullii 25 000 há.
Yli 200-vuotiaista metsistä 34 % on metsäta-louskäytön ulkopuolella.	Badjel 200-jahkásaš vuvddiin 34 % lea vuovdedoallogeavahusa olggobealde.
Kehitysluokaltaan lähes puolet metsistä on varttuneita, 115 087 ha.	measta bealli vuvddiin lea rávásmuvvan, 115 087 há.
Taimikoiden ja siemenpuustojen yhteenlaskettu osuus on lähes kaksi viidesosaa, 96 515 ha.	Vesáid ja siepmanmuoraid oktii rehkenastojuvvon ossodat lea measta guokte viđátoassi, 96 515 há.
(Kuvat 20 ja 21). n	(Govva 20. ja Govva 21).
Käytön ulkopuolella Rajoitettu käyttö Talouskäyttö	hektáraGeavahusa olggobealde Ráddjejuvvon geavahus Dállodoallogeavahus
Metsikön ikä, vuotta	Vuovdddi ahki, jagi
Kuva 20. Puuston ikärakenne metsätalousalueen metsämaalla.	Govva 20. Muoraid ahkeráhkadus vuovdedoalloguovllu vuovdeeatna
Puuston kehitysluokat metsätalousalueen metsämaalla	Muoraid ovdánanluohkát vuovdedoalloguovllu vuovdeeatnamis
Nuoruusvaiheen metsä	Nuorravuođamuttu vuovdi
Varttunut metsä	Rávásmuvvan vuovdi
Erirakenteinen metsä	Sierraráhkaduslaš vuovdi
Kuva 21. Puuston kehitysluokat metsätalousalueen metsämaalla.	Govva 21. Muoraid ovdánanluohkát vuovdedoalloguovllu vuovdeeatnamis.
3.9. 3 Metsien kasvu	3.9.3 Vuvddiid šaddan
Talousmetsien puuston vuotuinen kokonaiskasvu vuoden 2010 tietojen perusteella on metsämaalla noin 290 000 m. Metsämaan hehtaaria kohden keskikasvu on 1,1 m/v,	Ekonomiijavuvddiid muoraid oppalaš šaddan jagi 2010 dieđuid vuođul lea vuovdeeatnamis sullii 290 000 m. Vuovdeeatnama hektára ektui gaskašaddan lea 1,1 m/j, mii lea 1,86 % oppalaš gessui veardidettiin.
Metsien tilavuuskasvusta n. 170 000 m eli 59 % tapahtuu metsätalouskäytössä olevilla alueilla, 58 500 m eli 20 % rajoitetussa käytössä olevilla alueilla ja 61 000 m eli 21 % käytön ulkopuolisilla alueilla.	Vuvddiid geassošaddamis s. 170 000 m dahege 59 % dáhpáhuvvá guovlluin, mat leat vuovdedoallogeavahusas, 58 500 m dahege 20 % guovlluin, mat leat ráddjejuvvon geavahusas ja 61 000 m dahege 21 % geavahusa olggobeale guovlluin.
Suurin osa kasvusta painottuu nuoriin ja varttuneisiin kasvatusmetsiin. (Kuva 22).	Eanaš oassi šaddamis lea nuorra ja rávásmuvvan šaddadanvuvddiin (Govva 22).
Käytön ulkopuolella Rajoitettu käyttö Talouskäyttö	Geavahusa olggobealde Ráddjejuvvon geavahus Dállodoallogeavahus
Metsikön ikä, vuotta	Vuovdddi ahki, jagi
3.10 Virkistyskäyttö ja luontomatkailu	3.10 Lustageavahus ja luondduturisma
3.10. 1 Metsähallituksen rooli	3.10.1 Meahciráđđehusa rolla
Metsähallituksen hallinnassa on noin 90 % suunnittelualueen (Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntien) maista ja vesistä.	Meahciráđđehusa hálddašeami vuolde leat sullii 90 % plánenguovllu (Eanodaga, Anára ja Ohcejoga gielddaid) eatnamiin ja čáziin.
Tästä johtuu, että matkailija tai paikallinen ihminen on aina jollain lailla tekemissä Metsähallituksen kanssa alueella liikkuessaan.	Dás čuovvu, ahte turista dahje báikkálaš olmmoš lea álo man nu láhkai dahkamušas Meahciráđđehusain guovllus jođedettiin.
Metsähallituksen roolina on sovittaa yhteen virkistyskäytön ja luontomatkailun tarpeet muiden maankäyttömuotojen tarpeiden kanssa.	Meahciráđđehusa rollan lea heivehit oktii lustageavaheami ja luondduturismma dárbbuid eará eanageavahanvugiid dárbbuiguin.
Asiaa on hoidettu siten, että opastuk-sella, reiteillä ja palvelurakenteilla kävijöitä on ohjattu tietyille alueille, säilyttäen samalla muut alueet hiljaisina.	Ášši lea dikšojuvvon nu, ahte oahpistemiin, johtalusaiguin ja bálvalusráhkadusain galledeaddjit leat stivrejuvvon dihto guovlluide. Seammás lea seailluhuvvon eará guovllut jaskadin.
Metsähallituksen perinteisenä roolina on ollut retkeilyn palveluvarustuksen (reitit, pitkokset, sillat, tulipaikat, käymälät, puuliiterit, opasteet ym.) rakentaminen taajamien ulkopuolella.	Meahciráđđehusa árbevirolaš rollan lea leamašan vánddardeami bálvalusráhkkanusaid (johtolagat, bálggesmuorat, šaldit, dollasajit, hivssegat, muorravisttit, oahpistanšilttat jna.) huksen čoahkkebáikkiid olggobealde.
Suunnitelmakauden aikana Metsähallitus uudisti strategiansa valtakunnallisesti.	Plánenáigodagas Meahciráđđehus ođasmahtii iežas strategiija riikkadásis.
Uuden strategian mukaan Metsähallitus on ”aktiivinen luontomatkailun toimija”.	Ođđa strategiija mielde Meahciráđđehus lea “aktiivvalaš luondduturismma doaibmi”.
Linjaus vahvisti Metsähallituksen roolia luontomatkailussa.	Linnjádahkan nannii Meahciráđđehusa rolla luondduturismmas.
Metsähallitus tekee yhteistyötä alueen kuntien, matkailuyritysten ja matkailun markkinointiyritysten kanssa alueen houkuttelevuuden parantamiseksi, matkailupalvelujen kehittämiseksi, kävijämäärien kasvattamiseksi ja sitä kautta aluetalouden vahvistamiseksi.	Meahciráđđehus dahká ovttasbarggu guovllu gielddaiguin, turismafitnodagaiguin ja turismma márkanastinfitnodagaiguin, vai guovllu geasuheapmi buorrána, turismabálvalusat ovdánit, guossástallimearit lassánit ja dan bokte guovloekonomiija nanosmuvvá.
//:4)574-7)4)0J+)=+7<H06/2*,/8/60muualta tuleville mahdollisuuden tutustua Ylä-Lapin retkikohteisiin, reitteihin ja	Meahciráđđehusa Luontoon.fi -fierbmebálvalus ja sámegielat Lundui.fi fállet eará guovllus boahttiide vejolašvuođa oahpásmuvvat Davvi-Sámi vánddardančuozáhagaide, johtolagaide ja oaidnámušaide beroškeahttá olbmo orrunbáikkis ja jándoráiggis.
6/027711+:/66/<0J+,)6,,)<H0-sivuston ja sen kieliversioiden kautta matkailijoille avautuu linkitys alueen markki-nointiyhtiöihin, ja niiden kautta myös yrityksiin.	Luontoon.fi -siidduid ja dan giellaveršuvnnaid bokte turisttaide rahpasit liŋkaoktavuođat guovllu márkanastinfitnodatservviide ja daid bokte maiddái fitnodagaide.
Yrityksillä, joilla on yhteistyösopimus Metsähallituksen kanssa, on suora linkki omille sivuilleen Metsähallituksen sivuilta.	Fitnoda-gain, main lea ovttasbargosoahpamuš Meahciráđđehusain, lea njuolggoliŋka iežas siidduide Meahciráđđehusa siidduin.
W+8/??/0XY04?	Kalohttageinnodat
7646RR)0J/17)0?+,?	njukčamánnu geassemánnu
76+7::/60J+,)6,,)<H0O?	suoidnemánnu borgemánnu
78+60Z?	čakčamánnu
+,:4)0574-7[08+,))/0X\L\<	golggotmánnu skábmamánnu
Metsähallituksella on tiivis yhteistyö alueen kuntien kanssa.	Meahciráđđehusas lea nana ovttasbargu guovllu gielddaiguin.
Inarissa Metsähallitus hoi-taa kunnan matkailu-Infoa Ylä-Lapin luontokeskus Siidassa, Ivalon palvelupisteessä, palvelupiste Kiehisessä ja lisäksi Lemmenjoen luontotuvalla Njurgulahdessa.	Anáris Meahciráđđehus dikšu gieldda turismainfo Davvi-Sámi luondduguovddáš Siiddas, Avvila bálvalanbáikkis, bálvalanbáiki Kiehinenis ja dasa lassin Leammi luonddubarttas Njurguluovttas.
Utsjoella Metsähallituksella on jo pitkään ollut yhteinen matkailu-Info kunnan kanssa.	Ohcejogas Meahciráđđehusas lea leamašan juo guhká oktasaš turismainfo gielddain.
öllä on kunnan ja Metsähallituksen yhteinen matkailu-Info Kilpisjärven luontotalolla.	Eanodagas lea gieldda ja Meahciráđđehusa oktasaš turismainfo Gilbbesjávrri luonddudálus.
Myös alueiden kehittämishankkeissa on toimiva yhteistyö, esimerkiksi Inarijärvellä ja Inarin kirkonkylän ympäristössä ja Enontekiöllä Kilpisjärvi 2020-hankkeessa.	Maiddái guovlluid ovdánahttinprošeavttain lea doaibmi ovttasbargu, ovdamearkan Anárjávrris ja Anára girkosiidda birrasis ja Eanodaga Gilbbesjávri 2020-prošeavttas.
Utsjoella Metsähallitus on osallistunut kunnan vetämän Tenonvarren panoraamapolun suunnitteluun ja luontoselvityksiin sekä kulttuuriperinnön selvityksiin.	Ohcejogas Meahciráđđehus lea oassálastán gieldda jođihan Deatnoguora Panoráma-johtolaga plánemii, luonddučielggademiide ja kulturárbbi čielggademiide.
Metsähallituksella on edustus matkailun markkinointiyhtiöiden hallituksessa.	Meahciráđđehusas lea ovddasteaddji turismma márkanastifitnodagaid stivrras.
Tätä kautta Metsähallitus on mukana alueen matkailun kehittämisessä.	Dán bokte Meahciráđđehus lea fárus guovllu turismma ovdánahttimis.
Mukana olo tarjoaa myös mahdollisuuden suoraan viestintään yritysten ja Metsähallituksen välillä.	Fárus leahkin fállá maiddái vejolašvuođa njuolggogulahallamii fitnodagaid ja Meahciráđđehusa gaskka.
3.10. 2 Kysyntä ja tarjonta	3.10.2 Jearru ja fállan
Lapin suosituimmat luontoon.fi sivut	Guovddáš ráhkadusaid ja johtolagaid mearri lea ovdanbukton lustageavaheami čuovuskárttas (Lustageavahus ja luondduturisma 2012).
Pallas-Yllästunturin kansallispuisto Hetta-Pallas-reitti	Meahciráđđehus ii jur leat lasihan vánddardanvejolašvuođaid fállama.
Lemmenjoen kansallispuisto Käsivarren erämaa	Dat ii leat huksen ođđa johtolagaid ja čuozáhagaid.
Kevon luonnonpuisto Pyhä-Luoston kansallispuisto	Áidna spiehkastat dás lea Piilola meahccebálggis Suomas Norgii.
Se rakennettiin suomalais-norjalaisena yhteishankkeena osana Pasvik-Inari Trilateral Park -alueen kehittämistä.	Dat huksejuvvui suopmelaš-norgalaš oktasašfidnun oassin Pasvi-Anár Trilateral Park -guovllu ovddideami.
Asiakkaille suunnattua viestintää ja opastusta on kehitetty olennaisesti.	Gulahallan ja oahpisteapmi, mii lea čuozihuvvon áššehasaide, leat ovdánahttojuvvon čielgasit.
Tapahtumat ovat löytäneet hyvin yleisönsä.	Olbmot leat gávdnan bures dáhpáhusaid.
Luontokeskukset ovat järjestäneet lukuisia vaihtuvia näyttelyitä, luontoretkiä ja luontoaiheisia tapahtumia.	Luondduguovddážat leat lágidan valjis molsašuddi čájáhusaid, luonddumátkkiid ja dáhpáhusaid, maid fáddán lea luondu.
Luontokeskukset harjoittavat myös pienimuotoista matkamuistojen, retkeilytarvikkeiden ja karttojen yms. myyntiä.	Luondduguovddážat vuvdet maiddái veháš mátkemuittuid, vánddardandárbašiid, kárttaid jna.
3 Luontomatkailun luonne ja määrä	3.10.3 Luondduturismma iešláhki ja mearri
Muualta tulevat matkailijat käyttävät etupäässä matkailukeskusten palveluja, kuten majoitus, ravintola- ja ohjelmapalveluja.	Eará guovllus boahtti turisttat geavahit vuosttažettiin turismaguovddážiid bálvalusaid, dego idjadan-, restoráŋŋa- ja prográmmabálvalusaid.
He liikkuvat yleensä majoituspaikkansa lähireiteillä, tehden päiväretkiä ympäristöön.	Sii johtet dábálaččat idjadanbáikkiid lagašjohtolagain nu, ahte dahket beaivemáhciid birrasii.
Vaeltajia, jotka suuntaavat erämaihin majoittuen maastossa, on verraten vähän edelliseen ryhmään verrattuna.	Vánddardeaddjit, guhte mannet meahccái ja idjadit doppe, leat oalle uhccán ovddit jovkui veardidettiin.
Tämä näkyy esimerkiksi verrattaessa käyntien määrää Urho Kekkosen kansallispuistossa jonka lähistöllä matkailun palveluja on runsaasti ja Lemmenjoen kansallispuiston määriin, missä palvelut lähistöllä ovat rajallisemmat.	Dát lea vuohttimis ovdamearkan veardidettiin fitnamiid meari Urho Kekkonen álbmotmeahcis, man lahkosis leat valjis turismma bálvalusat, Leammi álbmotmeahci meriide, gos
(Taulukko 5.).	(Tabealla 5.)
3.10. 4 Asiakaspalvelupisteet	3.10.4 Áššehasbálvalanbáikkit
Metsähallituksella on Pohjois-Lapin alueella kaksi luontokeskusta, luontotalo Kilpis-järvellä, kaksi asiakaspalvelupistettä sekä lisäksi kaksi luontotupaa, jotka ovat auki vain sesonkina.	Meahciráđđehusas lea Davvi-Sámi guovllus guokte luondduguovddáža, luonddustohpu Gilbbesjávrris, guokte áššehasbálvalanbáikki ja lassin guokte luonddustobu, mat leat rabas dušše sesoŋŋa áigge.
Luontokeskukset ovat Ylä-Lapin luontokeskus Siida Inarin kirkonkylässä ja Tunturi-Lapin luontokeskus Skierri Hetassa.	Luondduguovddážat leat Davvi-Sámi luondduguovddáš Siida Anára girkosiiddas ja Duottar-Sámi luondduguovddáš Skierri Heahtás.
Ivalon palvelupiste keskittyy lupahallintoon ja paikallisten ihmisten palveluun.	Avvila bálvalanbáiki vuojulduvvá lohpehálddahussii ja báikkálaš olbmuid bálva-leapmái.
Palvelupiste Kiehinen Saariselällä palvelee ensisijassa matkailijoita.	Bálvalanbáiki Kiehinen Suoločielggis bálvala vuosttažettiin turisttaid.
Kilpisjärven luontotalo on avoinna kevättalvesta syksyyn.	Gilbbesjávrri luonddustohpu lea rabas giđđadálvvis čavčča rádjai.
Kuntien matkailu-infoina toimivat Ivalon palvelupiste, Palvelupiste Kiehinen, (Saariselkä), Kilpisjärven luonto-talo, Lemmenjoen ja Utsjoen luontotuvat ja Luontokeskus Siida, (Inari).	Gielddaid turismainfon leat Avvila bálvalanbáiki, Bálvalanbáiki Kiehinen (Suoločielgi), Gilbbesjávrri luonddustohpu, Leammi ja Ohcejoga luonddustobut ja Luondduguovddáš Siida (Anár).
Taulukko 5. Luontomatkailun asiakaskäynnit Ylä-Lapissalla.	Tabealla 5. Luondduturismma áššehasgalledeamit Davvi-Sámis.
Alue Käyntien määräHuomautuksia	GuovluFitnamiid mearri Fuomášumit
Lemmenjoen kansallispuisto15 000Kesä- ja ruska-aikana, ei talvella.	Leammi álbmotmeahcci15 000Geasset ja ruškki áigge, ii dálvet.
Pienehköjä perheyrityksiä.	Smávva bearašfitnodagat.
Urho Kekkosen kansallispuisto289 000Ympärivuotista, talvipainotteinen, Saariselän matkailukeskus selittävä tekijä, pääosin päiväretkiä.	Urho Kekkonen álbmotmeahcci289 000Birra jagi, deaddu dálvet, Suoločielggi turismaguovddáš čilgejeaddji dahkki, eanaš beaivemáhcit.
Osittain suunnittelualueen ulkopuolella	Oassái plánenguovllu olggobealde.
Pallas-Ylläs-Hetta454 000Ympärivuotista, pääosin päiväretkiä matkailukeskusten ympäristössä.	Bállás-Ylläs-Heahttá454 000Birra jagi, eanaš beaivemáhcit turismaguovddážiid birrasis.
Pääosaltaan suunnittelualueen ulkopuolella.	Eanaš plánenguovllu olggobealde.
Hetta8 000	Heahttá8 000
Tenojoki-Kevon alue38 500Kevon reitti + Sulaojan luontopolku 17 500, Utsjoen lähivirkistysalue 15 000	Deatnu-Geavu guovlu38 500Geavu bálggis + Suttesjoga luonddubálggis 17 500, Ohcejoga lagašlustaguovlu 15 000
Sevetti-Näätämön alue9 500Ensisijaisesti kesäkohde, useamman vuorokauden	Čeavetjávri-Njávdáma guovlu9 500Vuosttažettiin geassečuozáhat, máŋgga jándora vánddardeamit
Ivalojoen alue40 000Ensisijaisesti kesäkohde, sekä päiväretkiä että usean vuorokauden retkiä	Avviljoga guovlu40 000Vuosttažettiin geassečuozáhat, sihke beaivemáhcit ja máŋgga jándora vánddardeamit
Ns. Inarin retkeilyalueArviolta 100 000	Ng. Anára vánddardanguovluÁrvvus 100
Kilpisjärven alue 86 000Kevättalvi, kesä ja syksy. Sekä päiväretkiä että	Vuosttažettiin geassečuozáhat, sihke beaivemáhcit ja máŋggaid jándoriid vánddardeamit
Vuonna 2011 laadittiin Metsähallituksen luontokeskusten kehittämissuunnitelma. Sen pohjaksi tehtiin nykytilan kartoitus.	Meahciráđđehusa luondduguovddážiid ovdánahttinplána ráhkaduvvui 2011. Dan vuođđun ráhkaduvvui dálá dili kárten.
Kaikki Ylä-Lapin palvelupisteet menestyivät valtakunnallisessa vertailussa erinomaisesti.	Buot Davvi-Sámi bálvalanbáikkit menestuvve earenoamážit riikkadási veardideamis.
Ne ovat suosittuja ja niiden palvelu-tarjonta on laaja.	Dat leat bivnnuhat, ja daid bálvalusfállan lea viiddis.
Siida on koko Suomen suosituin luontokeskus.	Siida lea oba Suoma bivnnuheamos luondduguovddáš.
Saamelaiskulttuurin ja luonnon yhteisesittely houkuttelee tulijoita noin 50 eri maasta.	Sámekultuvrra ja luonddu oktasaščájáhus giktala boahttiid sullii 50 sierra riikkas.
Ulkomaalaisten osuus kävijöistä on noin puolet.	ossodat galledeaddjiid siste lea sullii bealli.
Asiakkaiden määrää ja myynnin määrää eri asiakaspalvelupisteissä on esitetty taulu-kossa 6. Ivalon suuri myynnin volyymi selittyy huomattavalla puhelinmyynnillä (metsästys-, kalastus- ja maastoliikenneluvat).	Áššehasaid mearri ja vuovdima mearri sierra áššehasbálvalanbáikkiin lea ovdanbuk-tojuvvon tabeallas 6. Avvila stuorra vuovdima voluma čilge mearkkašahtti telefovd-navuovdin (meahcástan-, guolástan- ja meahccejohtaluslobit).
Taulukko 6. Asiakkaiden määrää ja myynnin määrää eri asiakaspalvelupisteissä Ylä-Lapissa.	Tabealla 6. Áššehasaid mearri ja vuovdima mearri sierra bálvalanbáikkiin Davvi-Sámis.
PaikkaKäyntien määrä v. 2010Asiakkaita/aukiolotuntiLiikevaihto, euroa	BáikiGalledemiid mearri 2010 Áššehasat/ rabasleahkindiibmu Vuovdimat, euro
Siida, Inarin kk108 000306 100	Siida, Anára girkosiida108 000306 100
Skierri, Hetta24 80074 400	Skierri, Heahttá24 80074 400
Kiehinen, Saariselkä47 20057 000	Leammi luonddustohpu4 5001 600
Utsjoen luontotupa4 1004 300	Ohcejoga luonddustohpu4 1004 300
Kilpisjärven luontotalo9 80039 300	Gilbbesjávrri luonddustohpu 9 80039 300
n 3.11 Eräasiat	3.11 Meahcceáššit
Ylä-Lapin kunnissa asuvilla on säädöksiin perustuvia oikeuksia kalastukseen, metsästykseen ja maastoliikenteeseen liittyen.	Davvi-Sámi gielddaid ássiin leat mearrádusaide vuođđuduvvi vuoigatvuođat, mat gusket guollebivdui, meahccebivdui ja meahccejohtalussii.
Metsähallituksella on erilliset kiintiöpäätökset metsästys-, kalastus- ja maastoliikennelupien määristä.	Meahciráđđehusas leat sierranas dihtomearrimearrádusat guolástan-, meahcástan- ja meahccejohtaluslobiid mearis.
Näissä kiintiöpäätöksissä on määritelty ekologiaan ja sosiaaliseen kestävyyteen perustuvat raja-arvot lupamäärille, jotta sekä riistan kestävä käyttö että saamelaisten ja muun paikallisväestön oikeudet tulevat turvattua.	Dáin dihtomearrimearrádusain leat meroštallojuvvon rádjeárvvut lohpemeriide, mat vuođđuduvvet ekologalaš ja sosiálalaš bistevašvuhtii, vai meahcivalji bistevaš geavaheapmi ja sámiid ja eará báikkálaš olbmuid vuoigatvuođat dorvvastuvvojit.
Metsähallitus neuvottelee Saamelaiskäräjien kanssa kiintiöpäätösten valmisteluvaiheessa.	Meahciráđđehus ráđđádallá Sámedikkiin dihtomearremearrádusaid válmmaštanmuttus. 3.11.1 Meahcce- ja guollebivdu
Metsästyksellä ja kalastuksella on Ylä-Lapissa erityisen tärkeä asema paikallisen väestön elämässä.	Meahcce- ja guollebivddus lea Davvi-Sámis earenoamáš dehálaš sajádat báikkálaš olbmuid eallimis.
Voidaankin todeta, että eränkäynti on poronhoidon ohella sekä saamelaisen että muun paikallisväestön kulttuurin perusta.	Sáhttáge dadjat, ahte meahccejohtin lea boazodoalu lassin sihke sámiid ja eará báikkálaš olbmuid kultuvrra vuođđu.
Edellä mainituista johtuen nämä erilaiset luonnonkäyttömuodot tulevat korostetusti esiin Metsähallituksen toiminnassa.	Ovdal máinnašuvvomiin čuovvu, ahte dát luonddugeavahanvuogit deattuhuvvojit Meahciráđđehusa doaibmamis. Meahciráđđehus fállá meahcástanvejolašvuođaid stáhta eatnamiin.
Metsähallitus tarjoaa metsästysmahdollisuuksia valtion mailla, ja milloin lupia ei riitä kaikille, niitä tarjotaan ensisijaisesti niille kansalaisille, joilla ei ole muutoin kohtuullisia mahdollisuuksia metsästykseen (ML 45 § ja 46 §).	Dalle go lobit eai reahkká buohkaide, dat fállojuvvojit vuosttažettiin daid olbmuide, geain eai leat muđuid vejolašvuođat meahccebivdui. (ML 45 § ja 46 §).
Kalavesien osalta painotetaan luontaisten kalakantojen hoitoa ja suojelua.	Guollečáziin deattuhuvvojit lunddolaš guollenáliid dikšun ja suodjaleapmi.
Kalakantoja pyritään vahvistamaan siten, että niiden luontainen lisääntyminen olisi mahdollista.	Guollená-liid geahččalit nannet nu, ahte daid lunddolaš lassáneapmi livččii vejolaš.
Tärkein keino on kalastuksen säätely.	Dehálamos vuohki lea guollebivddu mudden.
Istuksia suoritetaan tarvittaessa kalakantojen vahvistamiseksi.	Gilvin dahkko dárbbu mielde guollenáliid nannema dihte.
Istutuksiin käytetään alkuperäisiä kalalajeja ja -kantoja.	Gilvimii geavahit álgoálgosaš guollešlájaid- ja náliid.
Kalavarojen hyödyntämisessä noudatetaan kestävän käytön periaatteita.	Guolleriggodagaid ávkin atnimis čuvvojuvvo bistevaš ovdáneami prinsihpat.
Valmisteilla olevaan kalastuslakiin on esitetty lisättäväksi säädökset erityisperusteisen kalastuksen järjestämiseksi.	Válmmašteami vuolde leahkki guol-lebivdoláhkii leat ovdanbuktán, ahte lasihuvvojit seađáhusat earenoamášvuođustuslaš guollebivddu ordnemii.
3.11. 2 Maastoliikenne	3.11.2 Meahccejohtalus
Maastoliikennelain (1710/95) tavoitteena on ehkäistä maastoliikenteestä mm. luonnolle ja luontaiselinkeinoille aiheutuvia haittoja.	Meahccejohtaluslága (1710/95) ulbmilin lea eastadit hehttehusaid, mat šaddet meahc-cejohtalusas ee. lundui ja luondduealáhusaide.
Maastoliikenteen osalta Luonto-palvelut huolehtii moottorikelkkaurien rakentamisesta ja ylläpidosta sekä vastaa myönnettävistä luvista.	Meahccejohtalusas Luondobálvalusat fuolaha mohtorgielkávuojáhagaid ráhkadeamis ja bajásdoallamis ja lassin vástida mieđihuvvon lobiin.
Maastoliikenteen järjestelyissä pyritään minimoimaan luonnolle aiheutuvat haitat.	Meahccejohtalusa lágideamis geahččaluvvojit minimeret lundui čuohcci hehttehusaid.
Moottorikelkkailu on Ylä-Lapissa tärkeä osa sekä paikallisen väestön että matkailun talvisia toimintoja.	Mohtorgielkájohtin lea dehálaš oassi báikkálaš olbmuid ja turismma dálvedoaimmain.
Pitkistä etäisyyksistä johtuen kesäajan maastoliikenne on varsinkin Enontekiöllä ja Utsjoella paikalliselle väestölle tärkeää kalastukseen, metsästykseen, marjastukseen liittyen.	Guhkes gaskkaid dihte geassejohtalus lea dehálaš earenoamážit Eanodagas ja Ohce-jogas báikkálaš olbmuide guollebivddu, meahccebivddu ja muorječoaggima dihte.
Moottorikelkkaura- ja -reittiasioita linjataan mm. maakunta-kaavassa ja maastoliikennelain uudistamisen yhteydessä.	Mohtorgielkávuojáhat- ja -johtolatáššiid linnjádahkamat dáhpáhuvvet ee. eanangod-delávain ja meahccejohtaluslága ođasteami oktavuođas.
3.11. 3 Erävalvonta	3.11.3 Meahccegoziheapmi
Metsähallituksen erävalvonta perustuu lakiin Metsähallituksen erävalvonnasta ja sen tavoitteena on kattava laillisuuden ja luvallisuuden valvonta Ylä-Lapin alueella (Metsähallitus 2000).	Meahciráđđehusa meahccegohcin vuođđuduvvá láhkii Meahciráđđehusa meahcce-gohcimis ja dan ulbmilin lea viiddes lágalašvuođa ja lobálašvuođa gohcin Davvi-Sámi guovllus (Metsähallitus 2000).
Ylä-Lapin alueella toimii kaksi erätarkastajaa.	Davvi-Sámi guovllus leat guokte meahcce- dárkkisteaddji.
Pitkät etäisyydet, valvonta-alueen laajuus ja luonnonolosuhteet tekevät erävalvonnasta haasteellista.	Guhkes gaskkat, gohcinguovllu viidodat ja luonddudilit hásttuhit meahccegohcima.
Tehokkaan ja vaikuttavan valvonnan aikaansaamiseksi Metsähallituksen erätarkastajat tekevät tiivistä yhteistyötä eri organisaatioiden (mm. poliisi, rajavartiosto, tulli, kalastusalueet ja riistanhoitoyhdistykset) kanssa.	Vai Meahciráđđehusa meahccedárkkisteaddjit ožžot áigái beaktilis ja váikkuheaddji gohcima, sii dahket ovttasbarggu sierra organisašuvnnaiguin. (ee. boles, rádjegozáhus, doallu, guollebivdoguovllut ja meahcivaljidikšunovttastusat).
Keskeistä erävalvonnassa on kansalaisten opastus, tiedotus ja neuvonta.	Guovddážis meahcce-gohcimis lea olbmuid oahpisteapmi, dieđiheapmi ja rávven.
Erävalvontaan käytettävissä olevat resurssit huomioiden valvonnan vaikuttavuutta on pidettävä hyvänä.	Go váldá vuhtii resurssaid, mat meahccegohcimis leat anus, gohcima váikkuhanvuođa sáhttá atnit buorrin.
3.12 Porotalous	3.12 Boazodoallu
Ylä-Lapin valtion maat kuuluvat poronhoitolaissa määriteltyyn, erityisesti poronhoitoa varten tarkoitettuun alueeseen.	Davvi-Sámi stáhta eatnamat gullet boazodoallolágas meroštallojuvvon, earenoamážit boazodoalu várás dárkkuhuvvon guvlui.
Poronhoito on saamelaiskulttuurin perusta ja Ylä-Lapin merkittävä elinkeino, jonka edellytysten turvaaminen kuuluu Metsähallituksen lakisääteisiin tehtäviin.	Boazodoallu lea sámekultuvrra vuođđu ja Davvi-Sámi mearkkašahtti ealáhus, maid eavttuid dorvvasteapmi gullá Meahciráđđehusa lágas mearriduvvon doaimmaide.
Porotalouden kannalta merkittäviä alueita ovat 1) talvilaitumet, erityisesti jäkälänkaivu-alueet ja luppometsät, 2) vasomisalueet, joita ovat aikaisin keväällä sulavat rauhalliset tunturi-, harju- ja vaararinteet, 3) porojen kuljetusreitit laidunalueiden välillä sekä kuljetusreitit erotusaitoihin ja 4) poroaitojen ja erotuspaikkojen ympäristöt.	Boazodoalu dáfus mearkkašahtti guovllut leat 1) dálveguohtuneatnamat, earenoamážit jeagelgoaivunguovllut ja lahppovuovddit, 2) guottehanguovllut, mat leat árra giđa suddi ráfálaš duottar-, buolža- ja várrevielttit, 3) bohccuid fievrridanmáđijat guoh-toneatnamiid gaskkas ja fievrridanmáđijat bigálusgárddiide ja 4) boazoáiddiid ja bigálusbáikkiid birrasat.
Porotalouden ja luontaiselinkeinojen edellytysten turvaamiseksi on perustettu erämaa-alueet, joissa muita elinkeinoja rajoitetaan porotalouden hyväksi paliskuntien esityksiin perustuen.	Boazodoalu ja luondduealáhusaid eavttuid dorvvasteapmái leat vuođđuduvvon meahcceguovllut, gos eará ealáhusat ráddjejuvvojit boazodoalu buorrin bálgo siid ovdanbuktimiid vuođul.
Kansallispuistoissa ja muilla suojelualueilla paliskuntien vaikutusmahdol-lisuudet on turvattu hoito- ja käyttö-suunnitelmavaiheessa.	Álbmotmehciin ja eará suodjalanguovlluin bálgosiid váikkuhanvejolašvuođat leat dorvvastuvvon dikšun- ja geavahanplánamuttus.
Matkailua ohjataan siten, että häiriö vasomisalueilla vasomisaikaan saadaan mini-moitua.	Turisma stivrejuvvo nu, ahte hehtten guottehanguovlluin ožžojuvvo nu uhccin go vejolaš guottehanáigge.
Erotusaitojen läheisyydessä toimitaan kaikessa Metsähallituksen toiminnassa niin, että erotuksia haittaavaa häiriötä ei synny.	Bigálusáiddiid lahka doibmojuvvo buot Meahciráđđehusa doaimmain nu, ahte dat eai hehtte bigálusaid.
Metsästäjille tiedottamista kehitetään, jotta metsästyskoirat eivät vaikeuta poronhoitotöitä.	Vai meahccebeatnagat eai hehtte boazodoallobargguid, buoriduvvo meahcásteaddjiide dieđiheapmi.
Metsätalous toimii 7 %:lla maa-alasta ja alle 40 prosentilla tuottavista metsämaista.	Vuovdedoallu doaibmá 7 %:s eanaviidodagas ja vuollel 40 proseanttas buvttadeaddji vuovdeeatnamiin.
Porotalouden ja metsätalouden yhteensovittaminen saamelaisalueella perustuu Saame-laiskäräjien, Kolttien kyläkokouksen ja Metsähallituksen sopimiin periaatteisiin ja metsänkäsittelymalleihin.	Boazodoalu ja vuovdedoalu oktii heiveheapmi sámeguovllus vuođđuduvvá Sámedikki, Nuortalašráđi ja Meahciráđđehusa soahpan prinsihpaide ja meahccegiehtadallanmálliide.
Saamelaiset kulttuurimaisema- ja kulttuuriperintökohteet huomioidaan ja turvataan metsätalouden harjoittamisessa saamelaiskäräjiä ja koltta-alueella Kolttien kyläkoko-usta kuullen.	Sámi kulturduovdda- ja kulturárbečuozáhagat váldojuvvojit vuhtii ja dorvvastuvvojit vuovdedoaluin bargamis nu, ahte gullojuvvo Sámediggi ja nuortalaš guovllus Nuortalašráđđi.
Poronhoidon edellytykset otetaan huomioon metsätalouden eri toimenpi-teissä.	Boazodoalu eavttut váldojuvvojit vuhtii vuovdedoalu sierra doaibmabijuin.
Metsätalouden toimia, erityisesti hakkuita, maanmuokkauksia ja tienrakennusta, suunniteltaessa paliskunnille tarjotaan mahdollisuus vaikuttaa suunnitelmiin etukäteen.	Vuovdedoalu doaimmaid, earenoamážit muorračuohppamiid, eana-duktemiid ja geaidnohuksemiid plánedettiin bálgosiidda fállojuvvo vejolašvuohta váikkuhit plánaide ovddalgihtii.
Paliskuntakohtaisiin metsätaloussuunnitelmiin merkitään paliskuntien ja tokkakuntien osoittamat, poronhoidon kannalta tärkeimmät luppo- ja jäkälälaitumet sekä oleelliset reitit ja rakenteet.	Bálgosiid guoski vuovdedoalloplánii merkejuvvojit bálgosiid ja siiddaid čujuhan boazodoalu dáfus dehálamos lahppo- ja jeagelguohtumat sihke dehálaš johtolagat ja ráhkadusat.
Inarin saamelaispaliskuntien kanssa vuonna 2009–2010 saavute-tulla neuvotteluratkaisulla siirrettiin paliskuntien tärkeät laidunalueet 10–20 vuodeksi	Anára sámebálgosiiguin 2009–2010 olahuvvon ráđđádallančovdosiin sirdojuvvojedje bálgosiid dehálaš guohtunguovllut 10–20 jahkái vuovdedoallo-doaibmama olggobeallai.
Paliskuntasopimusten mukaiset laidunalueet on esitetty maakäyttöä kuvaavalla liitekartalla (Maankäyttö 2012, monikäyttömetsä, erityisiä porolaidunarvoja).	Bálgossoahpamušaid čuovvu guohtunguovllut leat ovdanbukton eanageavaheami govvideaddji čuovuskárttas (Eanageavahus 2012, lotnolašgeavahusvuovdi, earenoamáš boazoguohtunárvvut).
Poronhoidon toiminta-alueet (aita-, ruokinta- ja kuljetusalueet) ja toiminta niiden läheisyydessä määritellään paliskunnittaisissa neuvotteluissa.	Boazodoalu doaibmanguovllut (áide-, biebman- ja fievrridanguovllut) ja doaibman daid lahkosis meroštallojuvvojit bálgosiid mielde ráđđádallamiin.
Paliskunnan esittämät porojen kuljetussuunnat otetaan huomioon erotusaitojen lähistöllä toimittaessa.	Bálgosa ovdanbuktin bohccuid jođihanguovllut váldojuvvojit vuhtii bigálusgárddiid lahkosis doaimmadettiin.
Maanmuokkausta ei tehdä jäkälämailla (karukko- ja kuivilla kankailla sekä erikseen sovittavilla kuivahkojen kankaiden jäkäliköillä) tai sellaisilla laidunalueilla, joilla maanmuokkaus ei metsälain edellyttämän metsänuudistumisajan kannalta ole välttämä	Eanadukten ii dahkko jeageleatnamiin (guorba- ja goikeguolbaniin ja goikelágan guol-baniid jeageleatnamiin, main šihttojuvvo sierra) dahje dakkár guohtunguovlluin, main eanadukten ii leat vealtameahttun vuovdelága eaktudan vuovdeođasmuvvanáiggi geažil.
Muilla kasvupaikoilla käytetään keveimpiä mahdollisia menetelmiä.	Eará šaddanguovlluin geavahuvvojit vejolaččat geahppasut vuogit.
Kiinteiden raja-aitojen ja laidunkiertoaitojen viereen jätetään mönkijäkulkua helpottava vyöhyke (noin 10–20 m), jota ei muokata, eikä sille jätetä hakkuutähteitä.	Giddes rádjeáiddiid ja guohtunmolsunáiddiid gurrii guđđojuvvo njealjejuvllatjohtima álkidahtti avádat (sullii 10–20 m), mii ii duktejuvvo, eaige dasa guđđojuvvo vuovdečuohppanbázahusat.
Tällä vyöhykkeellä vältetään hakkuita, lukuun ottamatta tiheiden kohteiden harvennuksia.	Dán avádagas eai daga čuohppamiid, earret suhkkes báikkiid hárvemiid.
Hakkuita ei tehdä kitumaametsissä.	Čuohppamiid eai daga guorbaeanavuvddiin.
Koivikoita ja kuusikoita ei hakata.	Lageš- ja guossavuovddit eai čuhppojuvvo.
Mäntymetsien hakkuissa ei tehdä avohakkuita, ja niissä suositaan luontaista uudistamista siemenpuu-hakkuin.	Beahcevuvddiid čuohppamiin eai dahkko rabas čuohppamat, ja dain geavahit millose-abbot lunddolaš ođasmahttima siepmanmuorračuohppamiin.
Siemen- ja säästöpuita jätetään vähintään 80 kpl/ha.	Siepman- ja seastinmuorat guđđojuvvojit unnimustá 80 st/há.
Erikseen sovittavissa kohteissa voidaan jättää enemmän, esimerkiksi 120 kpl/ha.	Čuozáhagain, main sohppojuvvo sierra, sáhttet guođđit eambo, ovdamearkan 120 st/há.
Jos taimikko on jo kasvanut metsän alle, voidaan siemenpuita jättää vähemmän.	Jus vesát lea juo šaddan vuovddi vuollai, sáhttet siepmanmuoraid guođđit uhcit.
Olemassa oleva taimikko sääste tään, mikä vähentää muokkaustarvetta.	Vesát, mat leat juo leamen, sestojuvvojit, mii geahpeda duktendárbbu.
Soveltuvilla kohteilla käytetään peitteisyyttä ylläpitäviä hakkuita, kuten väljennyshakkuita, pienaukkohakkuita ja erirakenteisen metsän hakkuita.	Heivvolaš sajiin geavahuvvojit gokčama bajásdoalli čuohppamat, dego galjidančuohppamat, smávvaráigečuohppamat ja sierraráhkaduslaš vuovddi čuohppan.
Luppometsien hakkuissa käytetään kapeita uudistusaloja lupon leviämisen helpottamiseksi.	Lahppovuvddiid čuohppamis geavahuvvojit siekka ođasmahttinsajit, mat álkidahttet lahpu leavvama.
Luppoisimmat puut jätetään säästöpuiksi.	Muorat main lea ollu lahppu, guđđojuvvojit seastinmuorran.
Luppoa kasvavien metsien hakkuut pyritään ajoittamaan kevättalveen, jotta kaadettujen puiden luppo saadaan porojen ravinnoksi.	Vuvddiid, main šaddá lahppu, čuohppama figget dahkat giđđadálvve,vai njáskojuvvon muoraid lahpu fidne bohccuid biebmun.
Soita ei ojiteta.	Goivvohagaid eai rokka jekkiide.
Paksukunttaisia maita voidaan kulottaa, sillä kulotus parantaa näiden alueiden laidunkäyttöä.	Eatnamiid, main lea assás lavdnji, sáhttet boaldit, go boaldin buorida daid guovlluid guohtungeavaheami.
Taimikot hoidetaan 2–4 metrin pituisena.	Vesát dikšojuvvojit, go dat leat 2–4 mehtera guhki.
Jäkäliköillä pyritään aikaiseen harven-nukseen, jotta maahan kaadettu puu on pienikokoista ja ohutta.	Jeageleatnamiin geahččalit árra hárvemii, go njeidon muorra lea smávvašattot ja seaggi.
Kemiallisia torjunta-aineita ei käytetä.	Kemiijalaš dustenávdnasat eai geavahuvvo.
Mahdollisuuksien mukaan kehitetään harvennuspuun keruuta energiapuuksi.	Vejolašvuođaid mielde ovdánahttojuvvo hárvenmuora čoaggin energiija-muorran.
Koneellisissa harvennushakkuissa kerätään pienpuuta ja isompien puiden latvaosia energiapuuksi asiakastilanteen mukaan.	Mášenhárvenčuohppamiin čoggojuvvojit smávvamuorat ja stuorát muoraid gieraoasit energiijamuorran áššehasdili vuođul.
Uusien metsäteiden rakentamissuunnitelmista neuvotellaan paliskuntien sekä saame-laiskäräjien ja koltta-alueella Kolttien kyläkokouksen kanssa.	Ođđa meahccegeainnuid huksenplánain ráđđádallojuvvo bálgosiiguin, Sámedikkiin ja nuortalaš guovllus Nuortalašráđiin.
Teiden ympäristöselvi-tykseen sisältyy arvio hankkeen vaikutuksista saamelaiskulttuuriin.	Geainnuid birasčielggadeapmái gullá árvvoštallan fidnu váikkuhusain sámekultuvrii.
3.13 Maa-ainekset	3.13 Eanaávdnasat
Vuoden 2011 lopussa Morenia Oy:lla oli Ylä-Lapin alueella hallinnassaan luvitettuja maa-ainesalueita yhteensä 30 kpl. Näiden yhteen laskettu hyödynnettävä maa-aines-määrä on 850 000 m.	Jagi 2011 loahpas Morenia Oy:s ledje Davvi-Sámi guovllus hálddus eanaávnnas-guovllut, maidda leat skáhppon lobit, buohkanassii 30 st. Dáid oktii rehkenaston ávkkástallan láhkai leahkki eanaávnnasmearri lea 850 000 m. Guovlluid oktii rehkenaston viidodat lea 64,5 há.
Morenia Oy myy maa-aineksia kaikille alan toimijoille.	Morenia Oy vuovdá eanaávdnasiid buot suorggi doaibmiide.
Morenia Oy:lla on Rakentamisen Laatu ry:n myöntämä toimintatapojen hyväksyntätodistus.	Morenia Oy:s lea Rakentamisen Laatu ry mieđihan doaibmanvieruid dohkkehanduođaštus.
Kiviainesten myynnissä ja tuotannossa on ollut suuntaus yhä jalostetumpien kivi-ainesten tuottamiseen, uusien tuotteiden kehittämiseen ja kierrätyksen tehostamiseen.	Geađgeávdnasiid vuovdimis ja buvttadusas lea leamaš figgamuš eanet aht´eanet olggosdikšojuvvon geađgeávdnasiid buvttadeapmái, ođđa buktagiid ovddideapmái ja ođđasitatnima beavttálmahttimii.
Tästä esimerkkinä voidaan mainita Outokumpu Oy:n kanssa tehty Okto-kiviainesten markkinointisopimus (kierrätystuote) sekä merisora hankkeet Suomen rannikko	Dás ovdamearkan sáhttá namuhit Outokumpu Oy:in dahkkon Okto-geađgeávdnasiid márkanastinsoahpamuš (ođđasitatninbuvtta) ja mearračeavráfidnut Suoma riddoguovllus.
Varantojen käyttö on tehostunut.	Resurssaid geavaheapmi lea beavttálmuvvan.
Käyttökelpoiset esiintymät kartoitetaan ja inven-toidaan huolellisesti sekä otetaan korostetusti huomioon ympäristönäkökohdat käyttö-päätöksiä tehtäessä.	Anihahtti gávdnosat kártejuvvojit ja inventerejuvvojit fuolalaččat ja birasvuhtiiváldimušat váldojuvvojit bures vuhtii geavahanmearrádusaid dagadettiin.
Hankesuunnittelu vaiheessa kiviainesalueille laaditaan ennalta mm. erilaisia luontoselvityksiä ja tehdään mm. melu- ja pölyselvityksiä.	Fidnoplánema muttus geađgeávnnasguovlluide dahkkojuvvojit ee. válla- ja gohččučielggadeamit.
Uusille kallioalueille haetaan ympäristöluvat.	Ođđa bákteguovlluide ohccojuvvojit biraslobit.
Toiminnan päätyttyä maa-ainesalueilla suoritetaan vaaditut maisemointi- ja jälkihoito-toimenpiteet.	Go doaibman nohká, eanaávnnasguovlluin dahkkojuvvojit gáibiduvvon duovdda-dahkan- ja maŋŋedikšundoaibmabijut.
Kunnan viranomaisen hyväksymän lopputarkastuksen jälkeen alueet palautetaan metsätalouskäyttöön.	Gieldda virgeoapmahaččaid dohkkehan loahppadárkkisteami maŋŋá guovllut máhcahuvvojit vuovdedoallogeavahussii.
Tavoiteanalyysissä selvitettiin sidosryhmien ja kansa-laisten näkemyksiä Metsähallituksen toiminnasta sekä odotuksia ja tavoitteita, jotka kohdistuvat alueen luon-nonvarojen hoitoon ja käyttöön.	Ulbmilanalysas čielggaduvvojedje čanasjoavkkuid ja olbmuid oainnut Meahciráđđehusa doaibmamis sihke vuordámušat ja ulbmilat, mat čuozihit guovllu luonddu-riggodagaid dikšumii ja geavaheapmái.
Osana tavoiteanalyysia on kuvattu myös omistajapoliittiset linjaukset.	Oassin ulbmilana lysa lea govviduvvon maiddái oamasteaddjipolitihkalaš linnjádahkamat.
Keskeinen osa tavoiteanalyysiä oli tavoitteiden ja tulevan toiminnan kuvaaminen osana yhteistyöryhmän työskentelyä.	Guovddáš oassi ulbmilanalysas lei ulbmiliid ja boahtte doaimma govvideapmi oassin ovttasbargojoavkku bargama.
4.1 Omistajapoliittiset linjaukset	4.1 Oamasteaddjipolitihkalaš linnjádahkamat
Metsähallitusta koskevat omistajapoliittiset linjaukset vuosille 2012–2015 laadittiin MMM:n ja YM:n yhteis-työnä ja hyväksyttiin talouspoliittisessa ministerivalio-kunnassa 31.1. 2012. Niissä asetettiin Metsähallitukselle mm. seuraavia tavoitteita:	Meahciráđđehusa guoski oamasteaddjipolitihkalaš linnjádahkamat jagiide 2012–2015 ráhkaduvvui EMM ja BM ovttasbargun ja dohkkehuvvui ekonomiijapolitihkalaš ministerlávdegottis 31.1.2012. Dain ásahedje Meahci-ráđđehussii ee. čuovvovaš ulbmiliid: • Meahciráđđehusa hálddus leahkki stáhta eana- ja čáhceopmodaga hálddašeapmi dikšojuvvo oktan ollis-vuohtan stáhta giddodatstrategiija vuođul.
RB/--76+5? 4)0 -77546,7:7))/)0 6,7:7/-/)/0,)0metsätalous ja muu luonnonvarojen käyttö sekä niihin liittyvät tuotteet ja palvelut.	• Meahciráđđehusa fitnodatdoaibman doaibman-suorgin lea vuovdedoallu ja eará luondduriggodagaid geavaheapmi sihke daidda laktáseaddji buktagat ja bál-valusat.
Liiketoiminnan kehittämisen painopisteitä ovat erityisesti metsätalouden kannatta-vuuden kehittäminen, muiden liiketoimintojen kannat tavuuden parantaminen, kiinteistöjen myynti, vuokraus ja kiinteistöjalostus.	Fitnodatdoaibmama ovddideami deaddočuoggát leat earenoamážit vuovdedoalu gánnihahttivuođa ovdánahttin, eará fitnodatdoaimmaid gánnihahttivuođa buorideapmi, giddodagaid vuovdin, láigoheapmi ja giddodatovddosdikšun.
Metsähallituksen liiketoimintojen on oltava kannattavia ja tuotettava niihin sijoitetulle pääomalle kohtuullinen vuotuinen tuotto (5,0 % vuoteen 2015 mennessä).	Meahciráđđehusa fitnodatdoaim-mat galget leat gánnihahttit ja buvttadit dasa investereju-vvon kapitálii govttolaš jahkásaš vuoittu (5,0 % jagi 2015 rádjai).
Kannattamattomiksi osoittautuneista liiketoiminnoista tai niiden osista luovutaan.	Fitnodatdoaimmain dahje daid osiin, mat čájehit leat ii-gánnihahttit, luohpaduvvo.
Tulostavoite asetetaan vuosittain sijoitetun pääoman tuottovaati-muksen perusteella ottaen huomioon tuloksen suuruuteen vaikuttavat markkinatekijät.	Boađusulbmil ásahuvvo jahkásaččat investerejuvvon kapitála vuoittugáibádusa vuođul nu, ahte váldojuvvojit vuhtii bohtosa sturrodahkii váikkuheaddji márkandahkkit.
Okunnallisten velvoitteiden (luonnon monimuotoisuuden suojelu, virkistyskäyttö, työlli-syyden edistäminen, saamelaiskulttuurin harjoittamisen edellytysten turvaaminen ja poronhoitolassa säädettyjen velvoitteiden täyttäminen) sallimissa rajoissa.	• Meahciráđđehusa fitnodatdoaimmat hárjehuvvojit lágas mearriduvvon almmolaš servodatlaš geatnegahttimiid (luonddu máŋggahámatvuođa suodjaleapmi, lustageava-hus, barggolašvuođa dorvvasteapmi, sámekultuvrrain bargama eavttuid dorvvasteapmi ja boazodoallolágas mearriduvvon geatnegahttimiid deavdin) rájáid siskkobealde.
tuksen liiketoiminnat ja niiden vuotuiset kannattavuus- ja voittotavoitteet sovitetaan yhteen yhteiskunnallisten velvoitteiden kanssa.	Meahciráđđehusa fitnodatdoaimmat ja daid jahkásaš gánnihahttivuohta- ja vuoitoul-bmilat heivehuvvojit oktii servodatlaš geatnegahttimiiguin.
Metsähallitus seuraa järjestelmällisesti yhteiskunnallisten velvoitteiden kuluja ja kehittää velvoitteilla aikaansaatujen hyötyjen arviointia yhteiskunnallisen ohjauksen vahvistamiseksi.	Meahciráđđehus čuovvu systemáhtalaččat servodatlaš geatnegahttimiid goluid ja ovdánahttá geatnegahttimiiguin áigáiožžojuvvon ávkkiid árvvoštallama servodatlaš stivrema nannema várás.
460 B/--7)6,64B6R8R60 1/2/)6//0 4=4--44)0 5,5,)/7? 6+,66/Ovuuttaan.	• Meahciráđđehusa almmolaš hálddahusdoaimmat buoridit ain oppalaš gánni-hahttivuođa.
Kansallispuistojen ja retkeilyalueiden sekä muiden suojelu- ja erityisalueiden matkailu- ja virkistyskäytön edellytyksiä parannetaan ja näiden alueiden taloudellista merkitystä ja muita hyötyjä seurataan.	Álbmotmehciid ja vánddardanguovlluid sihke eará suodjalan- ja earenoamášguovlluid turisma- ja lustageavahusa eavttut buoriduvvojit ja dáid guovlluid ekonomalaš mearkkašumit ja eará ávkkit čuvvojuvvojit.
/57)0]+,:4)0-+,)),)0:,)7-muotoisuuden suojelun ja kestävän käytön keskeisenä operatiivisena toimeenpanijana ja kansainvälisesti arvostettuna suojelualuejärjestelmän kehittäjänä.	• Meahciráđđehusa luondobálvalusat doibmet boahttevuođasge Suoma luonddu máŋggahámatvuođa suodjaleami ja bistevaš geavaheami guovddáš operatiivvalaš doibmiibidjan ja riikkaidgaskasaččat árvvus adnon suodjalanvuogádagaid ovddideaddjin.
4+2/))/)D0)77=4)04-7)-ympäristöjen ja metsästyksen kestävyyden asiantuntijana osana Riistakonsernia sekä toimimaan kalakantojen ja kalavesien kestävän hoidon ja seurannan asiantuntijana.	• Meahccebálvalusat ovdánahttojuvvojit doaibmat meahcivalljišlájaid dikšuma ja čuovvulahttima, daid eallinbirrasiid ja meahccebivddu bistevašvuođa áššedovdin oassin Meahcivalljikonsearna sihke doaibmat guollemáddodagaid ja guollečáziid bistevaš dikšuma ja čuovvuma áššedovdin.
Toiminnan asiakaslähtöisyyttä parannetaan kehittämällä sähköistä asiointia.	Doaibmama áššehasvuolggasadji buoriduvvo nu, ahte elektrovnnalaš áššiid dikšun ovdánahttojuvvo.
Erä-valvonnan erityisenä painopisteenä on ennaltaehkäistä valtion mailla harjoitettavaa salametsästystä suunnitelmallisella ja verkostoituneella toiminnalla.	Meahccegohcima earenoamáš deaddočuoggán lea ovddalgihtii eastadit stáhta eatnamiin suollemasmeahccebivddu plánejuvvon ja fierpmáiduvvan doaimmain.
4.2 Sidosryhmien tavoitteet	4.2 Čanasjoavkkuid ulbmilat
Sidosryhmätyötä varten perustettiin yksi laajapohjainen yhteistyöryhmä, jossa on edustettuna 22 tahoa: alueen kunnat, tutkimus, luonnonsuojelu, metsätalous- ja teolli-suus, metsästys ja kalastus, matkailu, porotalous, Saamelaiskäräjät, Kolttien kyläkokous sekä viranomaisista Metsäkeskus, maakuntaliitto ja ELY-keskus.	Čanasjoavkobarggu várás vuođđuduvvui okta viiddes ovttasbargojoavku, mas leat ovddasteaddjin 22 beali: guovllu gielddat, dutkamuš, luonddusuodjaleapmi, vuovde-doallo- ja industriija, meahcce- ja guollebivdu, turisma, boazodoallu, Sámediggi, Nuortalašráđđi sihke virgeoapmahaččain Meahcceguovddáš, eanangoddelihttu ja EBI-guovddáš.
Metsähallitus kutsui yhteistyöryhmän puheenjohtajaksi Inarin kunnanvaltuuston puheenjohtaja Teuvo Katajamaan.	Meahciráđđehus bovdii ovttasbargojoavkku sátnejođiheaddjin Anára gielddastivrra sátnejođiheaddji Teuvo Katajamaa.
Yhteistyöryhmän kokoonpano on esitetty liitteessä 1.	Ovttasbargojoavkku čoagganeapmi lea ovdanbukton čuvvosis 1.
Luonnonvarasuunnitelma laadittiin tiiviissä yhteistyössä yhteistyöryhmän kanssa.	Luondduriggodatplána ráhkaduvvui nannosit ovttas ovttasbargojoavkkuin.
Yhteistyöryhmä kokoontui suunnittelun aikana viisi kertaa ja jokaista kokoontumista varten laadittiin tavoite.	Ovttasbargo- joavku čoahkkanii plánema áigge vihtta geardde ja juohke čoahkkaneami várás ráhka duvvui ulbmil.
Ryhmän tehtävänä oli arvioida nykytilaa, pohtia toiminta-ympäristön muutoksia, esittää valtion maihin ja vesiin kohdistuvia odotuksia ja tarpeita sekä osallistua tulevaa toimintaa koskevien vaihtoehtojen muodostamiseen ja niiden arviointiin.	Joavkku doaibman lei árvvoštallat dálá dili, suokkardallat doaibman-birrasa nuppástusaid, ovdanbuktit stáhta eatnamiidda ja čáziide guoski vuordámušaid ja dárbbuid sihke oassálastit boahtte doaibmama guoski molssaeavttuid hábmemii ja daid árvvoštallamii.
Yhteistyöryhmä otti myös kantaa tulevaisuuden linjauksiin ja seurannan järjestämiseen.	Ovttasbargojoavku válddii beali maiddái boahttevuođa linnjá-dahkamii ja čuovvuma lágideapmái.
Työryhmätyöskentelyssä suunnittelun tukena käytettiin erilaisia päätöksentekomenetelmiä ja laskelmia.	Bargojoavkobarggus geavahedje sierralágan mearrádusdahkanvugiid ja rehkenastimiid plánema doarjjan.
n Ylä-Lapin luonnonvarasuunnittelussa yhteistyöryhmän työssä sovellettiin uudenlaista lähestymistapaa, jossa luonnonvarasuunnittelun prosessi ymmärretään inhimillisenä vuorovaikutussysteeminä.	Davvi-Sámi luondduriggodatplánemis ovttasbargojoavkku barggus heivehalle ođđalágan lahkonanvuogi, mas luondduriggodatplánema proseassa áddejuvvo olmmošlaš vuorrováikkuhussysteman.
Tavoitteena oli huomioida suunnittelussa perinteisten talou-dellisen, ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden lisäksi ihmisten ja organisaatioiden vuorovaikutuksen kestävyys, laatu ja jatkuvuus. (Liite 2).	ekonomalaš, ekologalaš ja sosiála bistevašvuođa lassin olbmuid ja organisašuvnnaid vuorrováikkuhusa bistevašvuođa, kvalitehta ja jotkkolašvuođa (Čuovus 2).
4.2. 1 Lapin neuvottelukunta ja kuntakohtaiset yhteisyöryhmät	4.2.1 Sámi ráđđádallangoddi ja iešguđege gildii guoskevaš ovttasbargojoavkkut
Suunnitelma-alueella toimii Metsähallituslain mukainen Lapin alueellinen neuvotte-lukunta.	Plánenguovllus doaibmá Meahciráđđehusa čuovvu Sámi guovlluguovdasaš ráđđádallangoddi.
Neuvottelukunnan tehtävänä on antaa Metsähallitukselle lausuntoja aluepo-liittisesti merkittävistä valtion maa- ja vesialueiden käyttöön liittyvistä kysymyksistä sekä tehdä aloitteita Metsähallitukselle paikallisen väestön aseman turvaamiseksi Metsähallituksen toimintaa suunniteltaessa.	Ráđđádallangotti doaibman lea addit Meahciráđđehussii cealká-mušaid guovlopolitihkalaččat mearkkašahtti stáhta eana- ja čáhceguovlluid geava-heapmái laktáseaddji gažaldagain sihke dahkat álgagiid Meahciráđđehussii báikkálaš olbmuid sajádaga dorvvasteami várás, go Meahciráđđehusa doaibma plánejuvvo.
Lapin neuvottelukunta käsitteli Ylä-Lapin luonnonvarasuunnitelmaa 25.5. 2011 järjestetyssä kokouksessaan.	Sámi ráđđádallangoddi gieđahalai Davvi-Sámi luondduriggodatplána 25.5.2011 lágiduvvon čoahkkimisttis.
Neuvottelukunnalle esiteltiin suunnittelun tavoitteet ja periaatteita sekä osallistamisen järjestämistä.	Ráđđádallangoddái bukte ovdan plánema ulbmiliid ja prinsihpaid sihke osoložžandahkama dahege aktiivvalaš oassálastima lágideami.
Inarin-Sodankylän, Utsjoen sekä Enontekiön kuntakohtaisilta yhteistyöryhmiltä pyy-dettiin arviot edellisessä luonnonvarasuunnitelmassa kirjattujen toimintaperiaatteiden toteutumisesta kaudella 2006!	Anára-Soađegili, Ohcejoga ja Eanodaga iešguđege gildii guoskevaš ovttasbargo- joavkkuin bivde árvvoštallamiid ovddit luondduriggodatplánas čállojuvvon doaibman-prinsihpaid ollašuhttimis áigodagas 2006−2010.
2010. Arviot on esitetty liitteessä 3 osana Metsähalli-tuksen laatimaa menneen kauden arviota.	Árvvoštallamat leat ovdanbukton čuvvosis 3 oassin Meahciráđđehusa ráhkadan vássán áigodaga árvvoštallama.
Kuntakohtaisille yhteistyöryhmille esiteltiin myös luonnonvarasuunnittelun prosessia, suunnittelutapaa, osallistamisen menetelmiä, tavoitteita ja tuloksia.	Iešguđege gildii guoskevaš ovttasbargojoavkkuide bukte ovdan maiddái luondduriggodatplánema proseassa, plánenvuogi, osoložžandahkama metodaid, ulbmiliid ja bohtosiid.
2 Saamelaiskäräjälain mukainen neuvottelu	4.2.2 Sámediggelága čuovvu ráđđádallan
Saamelaiskäräjälain (974/1995) 9. §:n mukainen neuvottelu järjestettiin lausuntokier-roksen jälkeen 20.11. 2012. Kannanotto on esitetty liitteessä 5.	Sámediggelága (974/1995) 9 § čuovvu ráđđádallan lágiduvvui cealkámušgulaskuddama maŋŋá 20.11.2012. Bealiváldin lea ovdanbukton čuvvosis 5.
4.3 Kansalaisten näkemykset	4.3 Olbmuid oainnut
2012 ja Hetassa 26.3.	4.3.1 Álbmotdilálašvuođat
2012. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä 41 henkilöä.	Álbmotdilálašvuođat lágiduvvojedje Ohcejogas 19.3.2012, Avvilis 20.3.2012 ja Heahtás 26.3.2012. Dilálašvuođaide oassálaste buohkanassii 41 olbmo.
Yleisötilaisuuksissa esiteltiin luonnonvarasuunnittelun tarkoitus, periaatteet ja päävaiheet, osallistamisen menetel-mät, yhteistyöryhmän kokoonpano ja tehtävä, viisi laadittua suunnitelmavaihtoehtoa sekä palautteen antamisen mahdollisuudet.	Álbmotdilálašvuođain ovdanbuktui luondduriggodatplána dárkkuhus, prinsihpat ja váldomuttut, osolažžandahkama vuogit, ovttasbargojoavkku čoagganeapmi ja doai-bma, vihtta ráhkaduvvon plánamolssaeavttu sihke máhcahataddima vejolašvuođat.
Näiden pohjalta yleisöä pyydettiin esit-tämään mielipiteitä Metsähallituksen toiminnasta ja toiveita huomioitavaksi LVS-suunnittelussa.	Dáid vuođul bivde olbmuid buktit ovdan oainnuid Meahciráđđehusa doaibmamis ja doaivagiid, mat galget vuhtii váldojuvvot LRP-plánemis.
Suurin osa yleisön puheenvuoroista oli kysymyksiä, joihin läsnä olevat Metsähallituksen edustajat vastasivat tilaisuuksien aikana.	Eanaš oassi olbmuid sáh-kavuoruin ledje gažaldagat, ja maidda báikki alde Meahciráđđehusa ovddasteaddjit vástidedje dilálašvuođaid áigge.
Utsjoella kommentit ja kysymykset koskivat kaivostoiminnan aktivoitumista, tontti-myyntiä, kalojen siirtoistutuksia, hirven ja riekon metsästystä, aarnialuetta, vanhaa puunotto-oikeutta, polttopuun saantia, viljelymänniköiden hoitamista, reitistöjä, uralupatulojen merkitystä sekä Kevon luonnonsuojelualuetta.	Ohcejogas kommeanttat ja gažaldagat guske ruvkedoaibmama aktivearašuvvama, viessosajivuovdima, guliid sirdingilvimiid, ealga- ja rievssatbivddu, luondduviđá guovllu, árbevirolaš muorraváldinvuoigatvuođa, boaldinmuoraid oažžuma, gilvin-beahcevuvddiid dikšuma, vuojáhagaid, johtolatlohpeboađuid mearkkašumi ja Geavu luonddusuodjalanguovllu.
vottiin reitistöjen kehittämistä, kammien ja kämppien kunnostamista sekä matkailun toimintaedellytysten parantamista.	Sáhkavuoruin sávve johtolagaid ovddideami, gámmiid ja barttaid divvuma ja turismma doaibmaneavttuid buorideami.
Eri elinkeinojen vastakkainasettelua ja erityisesti matkailutoimintaan liittyvän kehittämisen ja toiminnan paikallista vastustamista pidettiin tarpeettomana.	Sierra ealáhusaid vuoste- lágaid bidjama ja earenoamážit turismadoaibmamii laktáseaddji ovdánahttima ja doaibmama báikkálaš vuostálastima atne dárbbašmeahttumin.
Utsjoella esitettiin myös näkemys, että matkailuyrittämisen kannalta toimintavaihtoehto 5 (Voimakkaasti aluetaloutta ja liiketoimintoja tukeva malli) on ainut varteenotettava toimintamalli.	Ohcejogas bukte ovdan maiddái oainnu, ahte turismafidnošeami geažil doaibmanmolssaeaktu 5 (Fámolaččat guovloekonomiija ja fitnodatdoaimmaid doarju málle) lea áidna anihahtti doaibman-málle.
Esitettiin jopa asfalttitien rakentamista Kevon kanjonin reunalle.	Juoba asfáltageainnu ráhkadeami Geavu ávžži ravdda rádjai bukte ovdan.
Suunnitteluprosessiin liittyen kysyttiin, miten eri toiminta-vaihtoehtojen painotukset huomioidaan paikallisesti kuntien erilaisuudesta johtuen ja miten tulevat ilmiöt kuten ilmastonmuutos huomioidaan suunnittelussa.	Plánenproseassa geažil jerre, mo sierra doaibmanmolssaeavttuid deattuhusat váldojit vuhtii báikkálaččat, go gielddat leat iešguđetláganat ja mo boahtte ihtagat, dego dálkká-datrievdan váldojuvvojit vuhtii plánemis.
Ivalossa esitettiin kysymyksiä kaivostoiminnan aktivoitumiseen liittyen sekä runsaasti kommentteja mönkijöiden käytön yleistymisestä.	Avvilis bukte ovdan gažaldagaid, mat guske ruvkedoaibmama aktivearašuvvama ja eatnat kommeanttaid njealjejuvllagiid geavaheami lassáneamis.
Puheenvuoroissa toivottiin kasvavaan mönkijäliikenteeseen varautumista sekä sen ohjaamista reiteille tai tietyille alueille.	Sáhkavuoruin sávve ráhkkanit njealjejuvllatjohtalussii ja dan stivrema johtolagaide dahje dihto guovlluide.
Puheenvuoroissa toivottiin myös kalastuksen ja kalakantojen säätelyä sekä poikastuo-tannon turvaamista Ivalojoella, paikallisten kalastusmahdollisuuksien ja kotitarvekalas-tuksen turvaamista sekä kalastuslupakäytäntöjen kehittämistä.	Sáhkavuoruin sávve maiddái guollebivddu ja guollemáddodagaid stivrema ja veajet-buvttadeami dorvvasteami Avviljogas, báikkálaš olbmuid guollebivdovejolašvuođaid ja ruovttudárboguollebivddu dorvvasteami ja guolástanlohpegeavadiid ovdánahttima.
Virkistyskäytön osalta toivottiin Juutuan alueen rakenteiden kehittämistä sekä kysyttiin kulun järjestämistä suljettavan Karigasniemen Ailikkaan tien varteen lintubongareiden suosimalle alueelle.	Lustageavahusa geažil sávve Juvddu guovllu ráhkadusaid ovddideami. Dasa lassin jerre johtima ordnema Gáregasnjárga-Áilegas –geaidnogurrii guvlui, mii lea bivnnut loddeboŋgáriid siste.
Enontekiöllä kommentit ja kysymykset koskivat maisemallisten arvojen huomioimista ?	Eanodagas kommeanttat ja gažaldagat guske duovdagiidda laktáseaddji árvvuid vuhtii váldima plánemis, ILO-soahpamuša ratifiserema váikkuhusaid, boazodoalu mearkkašumi ealáhussan, guolástanlága ođasmahttima, meahcivalljináliid árvvoštallama,
4)02/67H,7))7)08/75+6+5? 7/D01,2,6/-,+=4)0:42576V?	meahccebivdolassáneami ja meahcivalljináliid muddema.
Kommenteissa kritisoitiin maanmyyntejä ulkomaalaisil-le, metsästyksen ja maastoliikenteen valvonnan puutteita ja lupamyyntiä heikkojen riekkokantojen aikana.	Kommeanttain kritiserejedje eanavuovdimiid olgoriikkalaččaide, meahccebivddu ja meahccejohtalusa gohcima váilevašvuođaid ja lohpevuovdima heajos rievssatnáliid áigge.
Toisaalta lupametsästäjien tuomat tulot paikkakunnalle nähtiin hyvänä.	Nuppádassii lohpemeahcce- bivdiid buktin boađut báikegoddái atne buorrin.
Puheenvuoroissa toivottiin matkailuyrittäjien edun huomioimista, poron ja porotalouden merkityksen huomioimista sekä suomalaisten ja saamelaisten poron-hoitajien tasa-arvoista kohtelua.	Sáhkavuoruin sávve turismafitno-datdoalliid ovddu vuhtii váldima, bohcco ja boazodoalu mearkkašumi vuhtii váldima sihke suopmelaččaid ja sápmelaččaid boazoolbmuid dásseárvosaš meannudeami.
Eräasioissa toivottiin valvonnan lisäämistä, tasa-puolisuutta riekonpyyntirajoituksiin, pienpetopyynnin tukemista, pyynnin sallimista myös suojelualueilla.	Meahcceáššiin sávve goziheami lasiheami, bealehisvuođa rievssatbivdoráddjemiidda, smávvaspirebivdima doarjuma, bivddu addima maiddái suodjalanguovlluide.
Toivottiin myös koivupolttopuun saantia kotitarvekäyttöön, metsätaloustoiminnan rajoittamista, metsäautotiestön lisärakentamisen lopettamista ja metsurityön suosimista.	Sávve maiddái soahkeboaldinmuoraid oažžuma ruovttudárbui, vuovdedoallodoaibmama ráddjema, meahccebiilageainnuid lassehuksema heaittiheami ja vuovdebarggu oidima.
4.3. 2 Kansalaiskysely	4.3.2 Álbmotjearahallan
Internetkysely sekä samansisältöinen Ylä-Lapin palvelupisteissä jaossa ollut kysely-lomake toimi kaikille avoimena palautekanavana.	Interneahtta-jearahallan ja sisdoalu dáfus sullasaš gažaldatskovvi, mii lei Davvi-Sámi bálvalanbáikkiin juohkinláhkái, doibme buohkaide rabas máhcahatkanálan.
Kyselystä oli käytettävissä suomen- ja pohjoissaamenkieliset versiot.	Jearahal-lamis ledje anus suoma- ja davvisámegielat veršuvnnat.
Kaikkiaan kyselyyn tuli 118 vastausta.	Buohkanassii jearahallamii bohte 118 vástádusa.
Kyselyyn vastanneiden taustaa selvitettiin kuuden kysymyksen avulla.	Jearahallamii vástideaddji duogáš čielggaduvvui guđain gažaldagain.
Vastaajista enemmistö (69 %) oli yli 41-vuotiaita, kolmannes (29 %) 20–40-vuotiaita ja 2 % n alle 20-vuotiaita.	Vástideaddjiin eanaš (69 %) ledje badjel 41-jahkásaččat, goalmmát oassi (29 %) 20–40-jahkásaččat ja 2 % vuollel 20-jahkásaččat.
Enontekiöllä asuvia vastaajista oli viidennes, samoin Inarin kun-nassa asuvia.	Vástideaddjiin lei viđát oassi Eanodagas ássit, dego maiddái Anára gielddas ássit.
Utsjoella vastaajista asui 14 % ja muilla paikkakunnilla lähes puolet (47 %).	Ohcejogas vástideaddjiin ásse 14 % ja eará báike-gottiin measta bealli (47 %).
Vastaajista neljäsosa oli naisia ja 75 % miehiä.	Vástideaddjiin njealját oassi ledje nissonolbmot ja 75 % almmáiolbmot.
Metsästysmuodoista ilmoitti harrastavansa ensisijaisesti kanalinnun pyyntiä 45 %, muuta pienriistapyyntiä 20 % ja hirvenpyyntiä 31 % vastaajista.	Meahccebivdovugiin vástideaddjiin almmuhedje hárjehit vuosttažettiin eanalottiid bivdima 45 %, eará smávvameahcivalljibivdima 20 % ja ealgabivddu 31 %.
Noin kaksi viidesosaa vastaajista ei metsästänyt.	Sullii guokte viđátoassi vástideaddjiin ii meahcástan.
Kotitarvekalastajia oli yli puolet (54 %), virkistyskalastajia 36 % ja ammattikalastajia 1 % vastaajista.	Ruovttudárboguollebivdit ledje badjel bealli (54 %), lustaguollebivdit 36 % ja ámmátguollebivdit 1 % vástideaddjiin.
Noin kymmenesosa (8 %) ilmoitti, ettei harjoita kalastusta.	Sullii logátoassi (8%) almmuhii, ahte ii guolas.
Kyselyssä pyydettiin arvioimaan, miten Metsähallitus turvaa toiminnoissaan eri maankäyttömuotojen edellytyksiä Ylä-Lapissa valtionmaiden ja -vesien maankäytön suunnittelussa ja luonnonvarojen käytössä.	Jearahallamis bivde árvvoštallat, mo Meahciráđđehus dorvvasta iežas doaimmain sierra eanageavahanvugiid eavttuid Davvi-Sámis stáhtaeatnamiid ja -čáziid eanageavahan-plánas ja luondduriggodagaid geavaheamis.
Enemmistö vastaajista (yli 50 %) koki Metsähallituksen turvaavan sopivasti retkeilyn (76 % vastaajista), kalastuksen ja kalavesien hoidon (62 %), kesäaikaisen maastoliikenteen (62 %), metsätalouden (57 %), metsästyksen ja riistanhoidon (55 %) sekä talviaikaisen maastoliikenteen (53 %) edellytyksiä.	Eanaš vástideaddjiin (badjel 50 %) vásihii, ahte Meahciráđđehus dorvvasta doarvái vánddardeami (76 % vástideaddjiin), guol-lebivddu ja guollečáziid dikšuma (62 %), geasset meahccejohtalusa (62 %), vuovde- doalu (57 %), meahccebivddu ja meahcivaljidikšuma (55 %) ja dálvet meahccejohta
Yli kolmasosa vastaajista koki seuraavien maankäyttömuotojen tulevan huomioiduksi liian vähän: luonnonsuojelu (37 % vastaajista), metsästys (36 %), kalastus (36 %) ja matkailu (35 %).	Badjel goalmmátoassi vástideaddjiin vásihii, ahte čuovvovaš eanageavahanvuogit bohtet menddo unnán fuomášanláhkái: luonddusuodjaleapmi (37 % vástideaddjiin), meahccebivdu (36 %), guollebivdu (36 %) ja turisma (35 %).
Yli kolmasosa vastaajista koki Metsähallituksen turvaavan tai huomioivan liikaa seuraavia maankäyttömuotoja: porotalous (38 % vastaajista), metsätalous (37 %) ja maastoliikenne talvella (31 %).	Badjel goalmmát oassi vástideaddjiin vásihii, ahte Meahciráđđehus dorvvasta dahje addá menddo olu fuopmášumi čuovvovaš eanageavahanvugiide: boazodoallu (38 % vástideaddjiin), vuovdedoallu (37 %) ja meahccejohtalus dálvet (31 %).
Tasaisimmin vastaukset jakaan-tuivat porotalouden ja matkailun osalta.	Vástádusat juohkásit dássidut boazodoalu ja turismma ektui.
Porotalouden edellytyksiä Metsähallituksen arvioi turvaavan liikaa 38 %, sopivasti 35 % ja liian vähän 27 % vastaajista.	Boazodoalu eavttuid árvvoštalle Meahciráđđehusa dorvvastit menddo olu 38 %, muttát 35 % ja menddo unnán 27 % vástideaddjiin.
Vastaavasti matkailun edellytyksiä arvio Metsähallituksen turvaavan sopivasti 40 %, liian vähän 35 % ja liikaa 25 % vastaajista.	Fas turismma eavttuid árvvoštalle Meahciráđđehusa dorvvastit muttát 40 %, menddo uhccán 35 % ja menddo olu 25 % vástideaddjiin.
Kyselyssä pyydettiin myös kuvamaan, miten Metsähallituksen tulisi muuttaa tai kehittää toimintaansa, jos eri maankäyttömuotojen edellytyksiä turvataan nykyisestä poiketen.	Jearahallamis bivde maiddái govvidit, mo Meahciráđđehus galggašii rievdadit dahje ovdánahttit iežas doaibmama, jus sierra eanageavahanvugiid dorvvastit nu, ahte spiehkkasit dálá dilis.
Kooste vastauksista sekä Metsähallituksen kommentit palautteeseen on esitetty liitteessä 6.	Oktiigeassu jearahallamiin ja Meahciráđđehusa kommeanttat máhcaheapmái leat ovdanbukton čuvvosis 6.
Kansalaiset ja sidosryhmät antoivat palautetta suunnittelutyön aikana suoraan projek-tipäällikölle sähköpostitse ja kirjeitse.	Olbmot ja čanasjoavkkut adde máhcahaga plánenbarggu áigge njuolga prošeakta-jođiheaddjái e-poastta ja reivviid bokte.
Kaikkiaan palautteita saatiin kuudelta henkilöltä tai sidosryhmältä.	Buohkanassii ožžo máhcahagaid guđa olbmos dahje čanasjoavkkus.
Palautteet välitettiin suunnitteluprosessin aikana Metsähallituksessa asianosaisille tiedoksi ja edelleen käsiteltäväksi.	Máhcahagat addojuvvojedje plánenproseassa áigge Meahciráđđehusas áššái guoski olbmuide diehtun ja ain viidásut gieđahallamii.
Metsien käsittelyä koskevassa palautteessa mökkiläinen kritisoi hakkuita Väylän kylän ympärillä, ja pyysi huomioimaan virkistyskäytön ja asutuksen tarpeet metsätalo-usalueilla.	Vuvddiid giehtadallamii guoski máhcahagas bartaoamasteaddji kritisere čuohppamiid Väylä giláža birrasis, ja bivddii váldit vuhtii lustageavaheami ja ássama dárbbuid vuovdedoalloguovllus.
Utsjoen alueen kehittämistä koskevissa palautteissa esitettiin mm. uuden ampumaradan ja koirapuiston tai -aitauksen rakentamista sekä alueen osoittamista re-vontuli- ja hiljaisuuden matkailua varten.	Ohcejoga guovllu ovddideapmái guoski máhcahagain ovdanbukte ee. ođđa báhčinbáikki ja beatnatpárkka dahje –áiddi huksema sihke guovllu čujuheami guovssahas- ja jaskesvuođa turismma várás.
Porotalouden erityisasemaa kritisoitiin, ja toivottiin matkailuyrittäjien parempaa huomioimista maankäyttöpäätöksissä.	Bohccuin vuodjima sávve turismafitnodatdoalliid vuhtiiváldima eanageavahanmearrádusain.
Kolmessa palauteviestissä käsiteltiin Enonte-kiön Rastaanharjun suojelua ja maisemoinnin puutteita.	Golmma máhcahatpoasttas gieđahalle Eanodaga Rastaanharju suodjaleami ja duovdagiidráh-kadeami váilevašvuođaid.
Suunnittelutyön aikana asia oli vireillä Metsähallituksessa, ja kohteen maisemointi pyritään hoitamaan kuntoon	Plánenbarggu áigge ášši lei jođus Meahciráđđehusain, gielddain ja EBI-guovddážiin.
vuonna 2012 yhteistyössä Metsähallituksen, kunnan ja ELY-keskuksen kanssa.	4.5 Ulbmiliid ja molssaeavttuid govvideapmi
Ylä-Lapin luonnonvarojen kestävää käyttöä ja Metsähallituksen toiminnan linjauksia päätettiin tarkastella 1) matkailun ja virkistyskäytön, 2) metsätalouden, 3) kalas-tuksen, metsästyksen ja keräilyn, 4) maankäytön ohjauksen ja 5) luonnonsuojelun näkökulmista.	Davvi-Sámi luondduriggodagaid bistevaš geavaheami ja Meahciráđđehusa doaibmama linnjádahkamiid mearridedje guorahallat 1) turismma ja lustageavaheami, 2) vuovdedoalu, 3) guollebivddu, meahccebivddu ja čoaggima, 4) eanageavaheami stivrema ja 5) luonddusuodjaleami geahččanguovlluin.
Ennen näkökulmien valintaa yhteistyöryhmä sai esittää tarkasteluun otettavia näkökulmia ja teemoja 21.10.	válljema ovttasbargojoavku oaččui ovdanbuktit guorahallangeahččanguovlluid ja -temáid 21.10.
2011 pidetyssä kokouksessa.	2011dollon čoahkkimis.
Tarkastelun tueksi yhteistyöryhmä valitsi 13.1. 2012 pidetyssä kokouksessa 17 mit-taria, joilla kuvattiin toiminnan vaikutuksia ja vertailtiin ja arvioitiin suunnitelma-vaihtoehtoja.	Guorahallama doarjjan ovttasbargojoavku válljii 13.1.2012 dollon čoahkkimis 17 mihttára, main govvidedje doaibmama váikkuhusaid ja veardádalle ja árvvoštalle plánen-molssaeavttuid.
Vaihtoehtojen arvioinnissa käytettäväksi valittiin seuraavat mittarit:	Molssaeavttuid árvvoštallamis geavahuvvojedje čuovvovaš mihttárat:
1. Metsähallituksen liiketoimintojen volyymi, milj. €2. Panostus luontopalveluihin	1. Meahciráđđehusa fitnodatdoaibmama volyma, milj. €2. Investeren luondobálvalusaide
3. Metsähallituksen työpaikat, htv4.	3. Meahciráđđehusa bargobáikkit, obj4.
Hakkuumäärä, 1000 m	Čuohppanmearri, 1000 m
5. Sanallinen arvio vaihtoehtojen vaikutuksista aluetalouden työpaikkoihin 6. Ekologisen verkoston pinta-ala, ha7.	5. Sánálaš árvvoštallan molssaeavttuid váikkuhusain guovloekonomiija bargosajiide 6. Ekologalaš fierpmádaga viidodat, há7.
Ekologisen verkoston metsämaan %-osuus metsämaan pinta-alasta8.	Ekologalaš fierpmádaga vuovdeeatnama %-ossodat vuovdeeatnama viidodagas8.
Matkailun painopistealueet, ha ja lukumäärä9.	Turismma deaddočuokkesguovllut, há ja lohkomearri9.
Ylläpidettävien reittien määrä, km10.	Bajásdollojuvvon johtolagaid mearri, km10.
Metsästys- ja kalastuslupien keskimääräinen suhteellinen määrä verrattuna v. 2001 – 201111. Kalavesien istutusten määrä	Meahcástan- ja guolástanlobiid gaskamearálaš goralaš mearri veardidettiin j. 2001–201111. Guollečáziid gilvimiid mearri
12. Saalismäärät kalastuksessa (luontaiselinkeinot ja lupakalastus)13. Vuokra- ja käyttöoikeussopimusten määrä, kpl 14. Maanmyyntien määrä, € ja ha15.	12. Sálašmearit guollebivddus (luondduealáhusat ja lohpeguollebivdu)13. Láigo- ja geavahanvuoigatvuođasoahpamušaid mearri, st14. Eanavuovdimiid mearri, € ja há15.
Avoin ja ylläpidetty tieverkosto, km16.	Rabas ja bajásdollon geaidnofierpmádat, km16.
Laidunalueiksi palautuvien alueiden määrä sekä poistuma, ha17.	Guohtunguovlun máhccan guovlluid mearri ja eretbáhcin, há17.
Maastoliikennelupien määrä	Meahccejohtaluslobiid mearri
1. Arvio vaihtoehtojen vaikutuksista aluetalouden työpaikkoihin 2. Hakkuumäärä 3. Luontopalveluiden matkailurakenteiden kehittämisalueet 4. Ekologisen verkoston pinta-ala 5. Panostus luontopalveluihin 1. Arvio vaihtoehtojen vaikutuksista aluetalouden työpaikkoihin 2. Hakkuumäärä 3. Luontopalveluiden matkailurakenteiden kehittämisalueet 4. Ekologisen verkoston pinta-ala 5. Panostus luontopalveluihin	Ovttasbargojoavku árvvoštalai plánenmolssaeavttuid árvvubidjamis adnojuvvon miht-táriid dehálašvuođaortnega čoahkkimisttis 11.4.2012. Vihttan dehálamos mihttárin ovttasbargojoavku árvvoštalai čuovvovaččat:1. Árvvoštallan molssaeavttuid váikkuhusain guovloekonomiija bargobáikkiide 2. Čuohppanmearri 3. Luondobálvalusaid turismaráhkadusaid ovdánahttinguovllut 4. Ekologalaš fierpmádaga viidodat 5. Investeren luondobálvalusaide
Vaihtoehtotarkastelu	5 Molssaeaktoguorahallan
Vaihtoehtotarkastelun avulla selvitettiin luonnonvarojen käytön eri painotuksien vaikutuksia toimintaan ja maan-käyttöön.	Molssaeaktoguorahallamiin čielggaduvvui luonddu-riggodagaid geavaheami sierra deattuhusaid váikkuhusat doaibmamii ja eanageavaheapmái.
Suunnittelutyön aikana Metsähallitus, yhdessä yhteistyöryhmän kanssa, muodosti viisi painotuksiltaan	Plánenbarggu áigge Meahciráđđehus, ovttas ovttasbargojoavkkuin, ráhkadii vihtta plánenmolssaeavttu, main lei sierralágan deaddu.
Kaikille vaihtoeh-doille yhteisiksi reunaehdoiksi asetettiin lainsäädännön, kansainvälisten sopimusten, maakuntakaavojen ja osa-yleiskaavojen olemassa olevat rajoitteet samoin kuin Metsähallituksen metsätalouden ja paliskuntien väliset sopimukset sekä erämaa-alueiden, kansallispuistojen ja muiden suojelualueiden hoito- ja käyttösuunnitelmat nii-den voimassaolon ajan.	Buot molssaeavttuide oktasaš ravdaeaktun ásahuvvui láhkaásaheami, riikkaidgaskasaš soahpamušaid, eanan-goddelávaid ja oasseoppalašlávaid gustovaš ráddjehusat, dego maiddái Meahciráđđehusa vuovdedoalu ja bál-gosiid gaskasaš soahpamušat sihke meahcceguovlluid, álbmotmehciid ja eará suodjalanguovlluid dikšun- ja geavahanplánat daid fámus leahkin áigge.
Myös Kilpisjärvi 2020 kehittämis-suunnitelman tulokset on otettu huomioon suunnittelussa.	Maiddái Gilbbesjávrri 2020 ovdánahttinplána bohtosat leat váldon vuhtii plánemis.
Vaihtoehto 3 vastasi lähinnä nykyistä toimintaa.	Molssaeaktu 3 vástidii eanemustá dálá doaibmama.
Muissa vaihtoehdoissa muutettiin nykyistä toimintaa ja maan-käytön painotuksia joko luontaiselinkeinoja ja saamelais-kulttuuria voimakkaasti tukevaan, perinteistä eräkulttuuria tukevaan, matkailua ja virkistyskäyttöä painottavaan tai voimakkaasti aluetaloutta ja liiketoimintoja tukevaan suuntaan.	Eará molssaeavttuin rievdadedje dálá doaibmama ja eana-geavahusa deattuid dan guvlui, nu ahte dat juogo dorjot beaktilit luondduealáhusaid ja sámekultuvrra, dorjot árbevirolaš meahccekultuvrra, deattuhit turismma ja lustageavaheami dahje dorjot beaktilit guovloekonomiija ja fitnodatdoaimmaid.
5.2 Suunnitelmavaihtoehdot	5.2 Plánenmolssaeavttut
Suunnitelmavaihtoehdoissa toimintaa tarkasteltiin maan-käytön ohjauksen, luonnonsuojelun, matkailun ja virkis tyskäytön, metsätalouden, kalastuksen, metsästyksen ja keräilyn näkökulmista.	Plánenmolssaeavttuin doaibmama guorahalle eanageava-heami stivrema, luonddusuodjaleami, turismma ja lusta-geavaheami, vuovdedoalu, guollebivddu, meahccebivddu ja čoaggima geahččanguovllus.
Vaihtoehdot nimettiin niiden sisältöä kuvaavilla nimillä:	Molssaeavttut nammaduvvojedje daid sisdoalu govvi-deaddji namain:
V1 Luontaiselinkeinoja ja saamelaisten perinteisiä elinkeinoja voimakkaasti painottavalla vaihtoehdolla selvitettiin, millaisia vaikutuksia olisi, jos erityisesti porotalouden ja muiden luontaiselinkeinojen tarpeita tuettaisiin nykyiseen toimintatapaan verrattuna merkittävästi voimakkaammin.	V1 Luondduealáhusaid ja sámiid árbevirolaš ealáhusaid beaktilit deattuheaddji molssaeavttuin čielggaduvvui, makkár molssaeavttut livčče, jus earenoamážit boazodoalu ja eará luondduealáhusaid dárbbut dorjojuvvošedje mearkkašahtti beaktilut dálá doaibmanvuohkái veardidettiin.
Vaihtoehdossa rajoitettaisiin matkailua, metsätaloutta, lupametsästystä ja -kalastusta, maastoliikennettä, maan myyntiä ja vuokrausta sekä suojelu- ja erämaa-alueiden hoitoa ja käyttöä nykyiseen verrattuna.	Molssaeavttus ráddjejuvvošedje turisma, vuovdedoallu, lohpemeahccebivdu ja- guollebivdu, meahccejohtalus, eatnama vuovdin ja láigoheapmi sihke suodjalan- ja meahcceguovlluid dikšun ja geavaheapmi dálá dillái veardidettiin.
V2 Perinteistä eräkulttuuria tukevalla vaihtoehdolla selvitettiin vaikutuksia edellä mainittujen näkökulmien kannalta, kun rajoituksia kohdennettaisiin jonkin verran nykyistä enemmän erityisesti matkailuun, ulkopaikkakuntalaisten kalastus- ja met-sästysmahdollisuuksiin ja maastoliikenteeseen.	V2 Árbevirolaš meahccekultuvrra doarju molssaeavttuin čielggaduvvojedje váikkuhusat ovdalis máinnašuvvon geahččanguovlluid geažil, go ráddjehusat čuozihuvvošedje veháš eambo go dál earenoamážit turismii, olgobáikegotteolbmuid guolle- ja meahccebivdovejolašvuođaide ja meahccejohtalussii.
Myös maan myyntiä ja vuokrausta sekä maa-ainesten myyntiä rajoitettaisiin.	Maiddái eatnama vuovdin ja láigoheapmi sihke eanaávdnasiid vuovdin ráddjejuvvošedje.
Metsätalousalueilla panostettaisiin nykyistä enemmän erämaisuuden ylläpitämiseen.	Vuovde-doalloguovlluin investerešedje eambo meahccáivuođa bajásdoallamii.
V3 Nykymalli ajantasaistettuna kuvaa, millaisiin tuloksiin nykyinen toimintamalli tarkastelujaksolla johtaa.	V3 Beaiváduvvon dálá málle govvida, makkár bohtosiidda dálá doaibmanmálle guorahallanáigodagas doalvu.
Käytössä olivat nykyiset toimintaperiaatteet ja -ohjeet sekä nykyinen maankäyttöjakauma.	Anus ledje dálá doaibmanprinsihpat ja –rávvagat sihke dálá eanageavahanjuohkášupmi.
Metsätalouden mitoituksessa otettiin laskelmissa aiem paa tarkemmin huomioon mm. vesien suojavyöhykkeet, uhanalaisten lajien esiintymät, metsonsoidinalueet, matkailun painopistealueet ja maisema-alueet.	Vuovdedoalu árvvoštallamis váldojuvvojedje rehke-nastimiin dárkilut vuhtii go ovdal ee. čáziid suodjeavádagat, áitatvuloš šlájaid gávdnosat, čuvččáid gihkanguovllut, turismma deaddočuokkesguovllut ja duovddaguovllut.
V4 Matkailua ja virkistyskäyttöä painottavalla vaihtoehdolla selvitettiin, millaisia mahdollisuuksia ja vaikutuksia olisi virkistyskäytön ja luontomatkailun edellytysten kehittämisellä.	V4 Turismma ja lustageavahusa deattuheaddji molssaeavttuin čielggadedje, makkár vejolašvuođat ja váikkuhusat livčče lustageavahusa ja luondduturismma eavttuid ovddidemiin.
Linjauksilla pyrittiin edistämään keskitettyä matkailua painopistealueil-la sekä mahdollistamaan hajautettua matkailua nykyistä jonkin verran painokkaammin mm. laajemmalla reitistörakentamisella.	Linnjádahkamiin geahččaledje ovddidit čoahkketurismma deaddočuokkesguovlluin sihke dahkat vejolažžan háddjehuvvon turismma vehá fámolut go dál ee. viidásut johtolathuksemiin.
Matkailun ja virkistyskäytön edellytyksiä kehitettäisiin myös tiestön ylläpidolla, metsätalouden suuntaamisella, suuremmalla lupamyynnillä ja yritysluvilla sekä kaavoituksella.	Turismma ja lustageavahusa eavttut ovddiduvvošedje maiddái geainnuid bajásdoallamiin, vuovdedoalu stivremiin, stuorát lohpevuovdimiin ja fitnodatlobiiguin sihke lávemiin.
V5 Voimakkaasti aluetaloutta ja liiketoimintoja tukevalla mallilla selvitettiin, millaisia vaikutuksia eri näkökulmien kannalta olisi, jos matkailurakentamista, suojelu- ja erämaa-alueiden matkailuliiketoimintaa, reitistöjä ja lupamyyntiä sekä matkailun painopistealueiden ulkopuolista metsätaloutta tehostettaisiin ja lisättäisiin merkittävästi.	V5 Fámolaččat guovloekonomiija ja fitnodatdoaimmaid doarju málliin čielggadedje, makkár váikkuhusat iešguđege geahččanguovllu geažil livčče, jus beavttálmahtášii ja lasihivččii mearkkašahttiláhkái turismahuksema, suodjalan- ja meahcceguovlluid turismafitnodatdoaibmama, johtolagaid ja lohpevuovdima sihke vuovdedoalu, mii lea turismma deaddočuokkesguovlluid olggobealde.
Vaihtoehtoon sisältyi myös tuulivoimahankkeiden valmistelu ja malminetsintälupien myöntäminen samoin kuin kaavoituksen, maan myynnin ja vuokrauksen lisääminen elinkeinojen tarpeisiin.	Molssaektui gulai maiddái bieggafápmofidnuid válmmaštallan ja málbmaohcanlobiid mieđiheapmi dego maiddái lávvaráhkadeami, eatnama vuovdima ja láigoheami lasiheapmi ealáhu-said dárbbuide.
5.3 Vaihtoehtojen tulokset	5.3 Molssaeavttuid bohtosat
Vaihtoehtojen tuloksia kuvattiin suunnittelutyössä toimintavaihtoehtojen arviointiin valitun 17 mittarin avulla.	Molssaeavttuid bohtosiid govvidedje plánenbarggus 17 mihttáriin, mat ledje vállje-juvvon doaibmanmolssaeavttuid árvvoštallamii.
Mittareiden arvot tuotettiin 15 mittarin osalta.	Mihttáriid árvvuid buvttadedje 15 mihttára oasil.
Kahden mittarin, (kalavesien istutusten määrä sekä laidunalueiksi palautuvien alueiden määrä sekä poistuma, ha/v) osalta mittaritietoa ei tuotettu.	Guovtti mihttára (guollečáziid gilvima mearri sihke guohtunguovlun máhcan guovlluid mearri ja eret bidjan, há/j) oasis mihttárdiehtu ii buvttaduvvon.
Huomioitavaa on, että ”Nykymalli ajantasaistettuna” -toimintavaihtoehdon (V3) osalta mittariarvot kuvaavat lähinnä nykyistä toimintaa.	Lea fuomášahtti, ahte “Beaiváduvvon dálá málle” –doaibmanmolssaeavttu (V3) oasis mihttárárvvut govvidit lagamustá dálá doaibmama.
Metsätaloutta koskevien mittarei-den arvot perustuvat suunnitelmassa tehtyihin MELA-laskelmiin, joiden laadintaa on kuvattu liitteessä 7.	Vuovdedoalu guoski mihttáriid árvvut vuođđuduvvet plánemis dahkkon MELA-rehkenastimiidda, maid ráhkadeapmi lea govviduvvon čuvvosis 7.
Seuraavissa taulukoissa käytetyt toimintavaihtoehtojen lyhenteet:	Čuovvovaš tabeallain adnon doaibmanmolssaeavttuid oanádusat:
V1 = Luontaiselinkeinoja ja saamelaisten perinteisiä elinkeinoja voimakkaasti painottava vaihtoehtoV2 = Perinteistä eräkulttuuria tukeva vaihtoehtoV3 = Nykymalli ajantasaistettunaV4 = Matkailua ja virkistyskäyttöä painottava vaihtoehtoV5 = Voimakkaasti aluetaloutta ja liiketoimintoja tukeva malli	V1 = Beaktilit luondduealáhusaid ja sámiid árbevirolaš ealáhusaid deattuheaddji molssaeaktuV2 = Árbevirolaš meahccekultuvrra doarju molssaeaktuV3 = Beaiváduvvon dálá málle V4 = Turismma ja lustageavahusa deattuheaddji molssaeaktuV5 = Beaktilit guovloekonomiija ja fitnodatdoaibmama doarju málle
Panostus on arvioitu vuosibudjetin (nettomenojen) perusteella.	Investeren lea árvvoštallojuvvon jahkebušeahta (nettomanut) vuođul.
Luvut sisältävät Metsähallituksen ja alihankkijoiden (sis.	Logut sisttisdollet Meahciráđđehusa ja vuolleháŋkejeaddjiid (sis.
urakoitsijat) työntekijät.	agoartabargit) bargiid.
Lisäpanostukset vaihtoehtoihin 4 ja 5 lisäävät työpaikkoja aluetaloudessa Metsähal-lituksen ulkopuolella (ostopalvelut).	Lasseinvesteremat molssaeavttuide 4 ja 5 lasihit bargobáikkiid Meahciráđđehusa olggobealde (oastinbálvalusat).
Arvio vaikutuksesta toimintaan (+ lisäävä, - vähentävä) on esitetty mm. matkailun ja muiden palveluelinkeinojen, porotalouden sekä metsä- ja puutalouden osalta.	Árvvoštallan váikkuhusas doaibmamii (+ lasiheaddji, - geahpedeaddji) lea ovdanbukton ee. turismma ja eará bálvalanealáhusaid, boazodoalu sihke vuovde- ja muorradoalu oasil.
Mittari 1. Metsähallituksen liiketoimintojen ja luontopalvelujen maksullisen toiminnan volyymi	Mihttár 1. Meahciráđđehusa fitnodatdoaibmamiid ja luonddubálvalusaid mávssolaš doaibmama volyma
Mittari 2. Panostus luontopalveluihin (budjetti (= nettomenot) 1 000 euroa / %)	Mihttár 2. Investeren luondobálvalusaide (bušeahtta = nettomanut) 1 000 euro / %)
Mittari 3. Metsähallituksen työpaikat	Mihttár 3. Meahciráđđehusa bargobáikkit
Metsätalous, htv	Vuovdedoallu, obj
Luontopalvelut, htv	Luondobálvalusat, obj
Muut, htv	Eará, obj
HakkuumääräV1V2V3V4V5	Mihttár 4. Čuohppanmearri
Mittari 5. Arvio vaihtoehtojen vaikutuksista aluetalouden työpaikkoihin	Mihttár 5. Árvvoštallan molssaeavttuid váikkuhusain guovloekonomiija bargobáikkiide
Työpaikkojen määräV1V2V3V4V5	Bargobáikkiid mearriV1V2V3V4V5
lisäävä +/vähentävä -- -0(-)+++	+/geahpedeaddji -- -0(-)+++
Tulot paikallistaloudessa ja työllistävyys Luvut perustuvat Metsäntutkimuslaitoksen tutkimukseen Monitavoitearviointi Ylä-Lapin metsien kestävän käytön mahdollisuuksista 2010, jossa muodostettiin viisi erilaista metsien käsittelyvaihtoehtoa.	Boađut báikkálašekonomiijas ja bargguidahttin Logut vuođđuduvvet Meahcidutkanlágádusa dutkamuššii Máŋggaulbmilárvvoštallan Davvi-Sámi bistevaš geavaheami vejolašvuođain 2010, mas hábmejedje vihtta sierralágan vuvddiid giehtadallanmolssaeavttu.
Hakkuukertymät vaihtelivat välillä 30 000	Čuohppančoagganeamit molsašudde 30 000 m/j ja 300 000 m/j gaskka.
m/v ja 300 000 m/v. Alla olevat luvut on saatu suunnitelman eri vaihtoehdoille em. tutkimuksessa esitetyistä tiedoista arvioimalla (vaikutusmatriisitaulukon lukuarvoista interpoloimalla).	Vuolábeale logut leat ožžojuvvon plána sierra molssaeavttuide nu, ahte om. dutkamušas ovdanbukton dieđut leat árvvoštallojuvvon (váikkuhusmatriisatabealla lohkoárvvuin interpolomeremiin).
Tulot paikallistaloudessaV1V2V3V4V5	Boađut báikkálaš ekonomiijasV1V2V3V4V5
Matkailu, milj. €81,679,8	Turisma, milj. €81,679,8
Matkailu, htv Luontopalvelut, htv	Luondobálvalusat, milj. €5,85,45,45,45,4
Kansallispuistojen ja Inarin retkeilyalueen laskennallinen vaikutus Ylä-Lapin matkailuun	Álbmotmehciid ja Anára vánddardanguovllu rehkenastinváikkuhus Davvi-Sámi turismii
Mittari 6. Ekologisen verkoston pinta-ala	Mihttár 6. Ekologalaš fierpmádaga viidodat
Ekologinen verkostoV1V2V3V4V5	Ekologalaš fierpmádatV1V2V3V4V5
Mittari 7. Ekologisen verkoston metsämaan % -osuus metsämaan pinta-alasta	Mihttár 7. Ekologalaš fierpmádaga vuovdeeatnama % -ossodat vuovdeeatnama viidodagas
0:46?	Vuovdeeana buohkanassii 543 000 há• vuovdedoalloguovllu olggobealde 291 000 há dahege 54 % vuovdeeatnamis• vuovdedoalloguovllus vuovdeeana 252 000 há dahege 46 % vuovdeeatnama oppalaš viidodagas, das ekologalaš fierpmádagas 60 780 há (23 % vuovde- doalloguovllu vuovdeeatnamis)• vuovdeeatnama ekologalaš fierpmádat 291 000 há + 61 000 há = 352 000 há
/-+44)0+-5,1+,-4--/0XNL0\\\0B/04-70^_0`0:46?	Ekologalaš fierpmádat vuovdeeatnamis V1V2V3V4V5
R://?	veardidettiin čuovvovaččat: - Deatnu–Geavvu: eret Guohppilasjávrri oarjjabeale guovlu ja Čeavet – Buolbmát –johtolaga feaskkir.
6/!	- Čeavet–Buolbmát: eret Njávdánjoga davábeale feaskkir - Anár-Leammi: eret Gihttela geainnu davábealde guovlu Solojávrri ja Menešjávrri gaskkas - Avviljohka: eret vuovdedoalloguovllut Guhtur geainnu davábealde - Suoločielgi: seakkiduvvon Suoločielgi - Avvil –gaskasaš feaskkir.
0:46?	• V5-málles boahtá lasseviidodat sullii 70 000 hektára Giehtaruohttasa guvlui, guovlu Raittijávrri mohtorgielkávuojáhagas oarjjásdavás.
/-+44--/0:46?	Guorahallama vuođđun leahkki kárttas (Govva 24) leat ovdabukton johtolagat ja beaiveturismaguovllut.
R://6/0X^X0\\\0B/04-70_M0`0:46? R://)05,5,)/7?/-/?	Beaiveturismaguovllut leat stuorát čoahkkebáikkiin.
6/D siitä ekologisessa verkostossa 60 780 ha (23 % metsätalousalueen metsämaasta)! 0 Q46?	Rieggá suonjar lea 7,5 km ja viidodat lea sullii 18 000 há dahege máttasuopmelaš álbmotmeahci veardde.
Ekologinen verkosto metsämaallaV1V2V3V4V5 n	Mihttár 9. Bajásdoallanláhkái leahkki johtolagat, mearri
Mittari 8. Luontopalveluiden matkailurakenteiden kehittämisalueet	Govva 24. Mohtorgielkájohtolagat ja beaiveturismma guovllut.
KehittämisalueetV1V2V3V4V5	• V1-málles mohtorgielkávuojáhagat bázášedje dušše turismaguovddážiid ja čoahkkebáikkiid birrasii (sullii 18 % mg-vuojáhagaid oppalaš guhkkodagas), dat mearkkašivččii oktavuođajohtolaga heaittiheami – eai dárbbašuvvo vuojáhagat, mat eai doalvvo gosage.
Kaikissa vaihtoehdoissa on samat kehittämisalueet, vain koko vaihtelee. 0 cYO:/--77)0?	• V2-málle mearkkašivččii, ahte uhcit geavahusas leahkki johtolatossodagat giddejuvvošedje.
460)V5V67-/)644?	Čoavddus guođášii ain govttolaš viiddes ruŋgofierpmádaga.
44)08422/66+)/d0 !	• V3 lea dálá dássi.
Inari-Lemmenjoki: lisää Kaamasen kylän käytävä, Ivalo-Akupää- Kurupää -käytävä, Ukonjärven alue ja Paadarjärven rannat ! Tenojoki-Kevo: Inarijokivarsi Karigasniemeltä etelään maakunta- kaavan mukaan !	Lea fuomášahtti, ahte Davvi-Sámi ja Duottar-Sámi eanan goddelávain leat seailluhuvvon dálá mohtorgielkávuojáhagat ja –johtolagat ja lassin ovdanbuktojuvvon ođđa oktavuođadárbbuid čielggadeapmi.
Käsivarsi: Kaaresuvannon alue maakuntakaavan mukaan!	Dan láhkai V1 ja V2 leat eanangoddeláva vuostá teorehtalaččat.
Inari-Lemmenjoki: pois Kittilän tien pohjoispuolinen alue Solojärven ja Menesjärven välillä ! Ivalojoki: pois metsätalousalueet Kutturan tien pohjoispuolella !	• V3- ja V4-málliin ráhkaduvvošedje lagamustá oktavuođajohtolagat dálá vuojáha gaid gaskii, omd. Anárjávrái, ja lassin Gáregasnjárga-Ohcejohka –johtolat.
Saariselkä: kavennettu Saariselkä-Ivalo -välistä käytävää.	Vuo jáhagaid mearri lassánivččii váile 200 kilomehteriin.
/06+-440-7?	Lea fuomášahtti, ahte seammá johtolatvuođđu sáhttá boahtit ovdan tabeallas juoba vihttan sierra johtolahkan, omd. geassevánddardan-johtolahkan, sihkkeljohtolahkan, dábálaš čuoiganláhttun ja friddja čuoiganvuogi láhttun sihke muohtagámajohtolahkan.
R17)6/O/-//0),7)0e\0\\\0B4B6//27/0WR?	Nu johtolatvuođu oktasaš guhkkodat lea mearkkašahtti oanehut go ovdanbuktojuvvon 1860 kilomehtera, kánske eambo go bealli das.
78/224)0/-+44?	• V1-málles guđđojuvvošii dušše turismaguovddážiid ja čoahkkebáikkiid lagašjohtolagat.
44)D0 alue Raittijärven moottorikelkkaurasta luoteeseen.	Dat lea oalle olu earenoamážit Suoločielgi–Kiilopää guovllus.
Tarkastelun perusteena olevassa kartassa (Kuva 24) on esitetty reitit ja päivämat-kailualueet.	Buohkanassii beaivevánddardanguovllus leat 52 % vánddardanjohtolagain dahege váile 1000 kilomehtera.
Päivämatkailualueet sijoittuvat suurimpiin taajamiin. Ympyrän säde on 7,5 km ja pinta-ala on noin 18 000 ha eli eteläsuomalaisen kansallispuiston verran.	• V2-málles leat fárus beaivejohtolagaid lassin álbmotmehciid ja Geavu luonddu meahci johtolagat ja maiddái riikkas nubbái manni johtolagat, dego Kalohttajoh tolat Eanodagas ja Piilola bálggis Anáris.
MoottorikelkkauratV1V2V3V4V5	Dákkár”plus-beaivevánddardan
Kuva 24. Reitistö ja päivämatkailun alueet.	Meahciráđđehusa bajásdoallan johtolagat gullet dábálaččat eanangoddelávvii, ja daid heaittiheapmi livččii dan láhkai láva vuostá.
/0*R6466R7? 77)0*R-*4--40/7),/?	• V3-málle ovddasta dálá dási.
64)0*/06//*/:74)0-RB7247676< Niitä on huomattavan paljon varsinkin Saariselkä-Kiilopää -alueella.	• V4-málles lea váile 200 kilomehtera lasáhus dálá dássái ja V5-málles sullii 370 km lasáhus.
Kaiken kaikkiaan päiväretkialueella on 52 % retkeilyreiteistä eli vajaa 1000 kilometriä.	Lasáhusas mearkkašahtti oassi ollašuvvá juo dainna, ahte Ohcejoga Panoráma-johtolat ráhkaduvvo.
0 cXO:/--7?	Johtolat ollašuvvá geavadis, go das
/0,)0:+5/)/01R78R246572476674)0,B4--/05/)?	gárvvásmuvvá govvádus Luontoon.fi-siidduide.
/--7?	Mihttárárvvut lohpemeahccebivddu boađuin guovloekonomiijai vuođđuduvvet Helsset universitehta (Ruralia) čielggadeapmái 2009, man mielde iehčanas meahcás
1+7?	teaddji váikkuhus guovloekonomiijai lea s. 150 €/beaivi ja oahpistuvvon bálvalusaid geavaheaddji meahcásteaddji s. 350 €/beaivi.
luonnonpuiston reitit ja myös maasta toiseen menevät reitit kuten Kalottireitti Enontekiöllä ja Piilolan polku Inarissa. Tällaisia ”plus-päiväretkireittejä” on 79 % reittien nykymäärästä eli vajaa 1 500 kilometriä.	Dasa lassin mihttárrehkenastimis leat adnon K. Gröndahl oahppočájánasbargu Ylä-Lapin riekonmetsästys 2001-2002 ja Meahciráđđehusa áššehasjearahallama bohtosat 2006, maid mielde ijastallanbálva-lusaid geavahit 50 % ja oahpistuvvon bálvalusaid 15 % galledeaddjiin, beroškeahttá lohpevuovdinkanálas.
Metsähallituksen ylläpitämät reitit sisältyvät yleensä maakuntakaavaan, ja niiden lakkauttaminen olisi siten kaavan vastaista.	Mihttár 10. Meahcástan- ja guolástanlobiid gaskamearálaš gorálaš mearri ja boađut guovloekonomiijai veardidettiin jagiin 2001–2011
0 cYO:/--704=+?	Meahcástanjándorat
6//0)V5V6/?,/<0!	-gieldda olbmot (G)
0 c_O:/--7? /0,)08/*//)0X\\057-,:4627)0-7?	Boađut guovloekonomiijai, milj. € 0,51,51,5 1,83,1
/0),7)0Ye\ km:n lisäys.	Meahcástanlobiid meari ja boađuid guovloekonomiijai leat árvvoštallojuvvon čuovvovaččat:• V1-málles lohpemeahccebivdu unnu nu, ahte lea 15 % dálá dási, 100 % meahcás- teaddjiin geavaha oahpistuvvon bálvalusaid, ja lohpemearit unnot nu ahte leat 70 % dálá dásis • V2- ja V3-málliin 15 % meahcásteaddjiin geavaha oahpistuvvon bálvalusaid ja 85 % leat iešheanalaččat, meahcástanlohpemearit seilot dálá dásis
Lisäyksestä huomattava osuus toteutuu jo sillä, jos Utsjoen panoraa- mareitti rakennetaan. Tulevia vesiretkeilyreittejä (esim. Inarijärvellä) ei ole huomioitu laskelmassa, koska ne eivät edellytä lähtö- ja loppupisteen parkkialu- eiden lisäksi juuri mitään uutta rakentamista, vaan perustuvat jo olemassa oleviin	• V4-málles 30 % meahcásteaddjiin geavaha oahpistuvvon bálvalusaid ja iešdoaibmit leat 70 % meahcásteaddjiin, ja meahcástanlobiid mearri seailu dálá dásis • V5-málles lohpemeahccebivdu šaddá duppalin dálá dássái veardidettiin, 15 % meahcásteaddjiin geavaha oahpistuvvon bálvalusaid ja 85 % leat iešdoaibmit, muhto meahcástanlobiid oppalaš mearri lassána dálá dillái veardidettiin 30 %
Mittariarvot on esitetty ilman kerrannaisvaikutuksia Mittariarvot käytetyistä metsästys-vuorokausista perustuvat RKTL:n Pohjois-Suomen metsästäjätutkimuksiin v. 2003 ja 2008 sekä Metsähallituksen riistasuunnittelu- ja seurantajärjestelmään.	Mihttárárvvut vuođđuduvvet MGDL Davvi-Suoma meahcásteaddjidutkamuššii jagiin 2003 ja 2008 sihke Meahciráđđehusa meahcivaljiplánema- ja čuovvunvuogádahkii, man mielde gárdunbivddu ossodat lea sullii 50 % ja lohpemeahccebivddu ossodat 20 % rievssatsállašis.
Mittariarvot lupametsästyksen tuloista aluetalouteen perustuvat Helsingin Yli-opiston (Ruralia) selvitykseen v. 2009, jonka mukaan omatoimisen metsästäjän vaikutus aluetalouteen on n. 150 €/päivä ja opastettuja palveluita käyttävän metsäs-täjän n. 350 €/päivä.	Lea árvvoštallojuvvon, ahte lustaguollebivddu boađut guovloekonomiijai leat iešdoaibmi guolásteaddji oasis 40 €/jánd ja oahpistanbálvalu-said geavaheaddjis 80 €/jánd (Sutela & Huusko 1997). Guolástanlobiid meari ja boađuid guovloekonomiijai leat árvvoštallan čuovvovaččat:• V1-málles lustaguolástanlobiid eai vuovdde.
Lisäksi mittariarvojen laskennassa on käytetty K. Gröndahlin	15 % guolásteaddjiin geavaha oahpistuvvon bálvalusaid ja 85 % leat iešdoaibmit.
opinnäytetyön ”Ylä-Lapin riekonmetsästys 2001!	Oktiirehkenaston guollebivdojándoriid oppalaš mearri seailu dálá dásis.
2002” sekä Metsähallituksen asiakaskyselyn tuloksia v. 2006, joiden mukaan majoituspalveluita käyttää 50 % ja opastettuja palveluita 15 % kävijöistä, riippumatta luvanmyyntikanavasta.	• V4-vo málles guolástanlobiid vuovdin lasihuvvo 15 %. Lobiin 30 % várrejuvvo prográmmabálvalusfitnodatdoalliide ja 70 % leat iešdoaibmit. Oktiirehkenaston guollebivdojándoriid mearri lassána 5 % dálá dilis.
Metsästyslupien määrää ja tuloja aluetalouteen on arvioitu seuraavasti:!	• V5-málles guolebivdolobit vuvdojuvvojit dušše turismafitnodagaid dárbui.
6V?	30 %
6R käyttää opastettuja palveluita, ja lupamäärät pienenevät ollen 70 % nykytasosta.	guolásteaddjiin geavaha oahpistuvvon bálvalusaid ja 70 % leat iešdoaibmit.
0 cXO0*/0cYO:/--47? /0L^0`0:46?	Mihttárdiehtu ii leat buvttaduvvon.
R?	V1-málles mieđihuvvojit guolástanlobit dušše gieldda olbmuide.
6R*7?	Sálaš juohkašuvvá čuovvovaččat: ámmátguollebivdu s. 50 tkg, gielddaolbmuid vuoggalohpeguollebivdu
6R05RV66RR0,1/?	s. 10 tkg.
6466+*/01/-84-+76/0*/0g^0`0,)0 omatoimisia, metsästyslupamäärät säilyvät nykytasolla.	Gielddaolbmot geavahivčče dáluide gulli guollebivdovuoigatvuođaid fierbmeguollebivddus.
Mittari 10. Metsästys- ja kalastuslupien keskimääräinen suhteellinen määrä ja tulot aluetalouteen verrattuna vuosiin 2001–2011	Mihttár 11. Guollečáziid gilvimiid mearri Mihttár 12. Sálašmearit guollebivddus (luondduealáhusat ja lohpeguollebivdu)
Metsästysvuorokaudet	GuollesálašV1V2V3V4V5
-kuntalaiset (K) -lupametsästäjät (L) 70 % 19 000 vrk	Sálašmearri, 1000 kg Gielddaolbmot (G) Lustaguolásteaddjit (L)
K 17 500 vrk L 1 300 vrk 100 % 26 000 vrk	Mihttár 13. Láigo- ja geavahanvuoigatvuođasoahpamušaid mearri
K 17 500 vrk L 8 500 vrk	Mihttár 14. Eanavuovdimiid mearri
100 % 26 000 vrk K 17 500 vrk L 8 500 vrk	Mihttár 15. Rabas ja bajásdollon geaidnofierpmádat
K 17 500 vrk L 8 500 vrk	Mihttár 16. Guohtonguovlun máhccán guovlluid mearri ja eret bidjan há/j
130 % 34 500 vrk	Mihttárdieđu eai sáhttán buvttadit, go anus leahkki materiála lei váilevaš ja dutkamušdiehtu uhcán.
K 17 500 vrk L 17 000 vrk	• V3-málles govvida dálá dási.
0 c_O:/--7?	Jahkásaččat báikegotteolbmuin lea fámus leahkki geassemeahccejohtaluslobit 200 st ja dálvemeahccejohtaluslobit 2 900 st. Olgobáikegotteolbmuide mieđihuvvojit jahkásaččat 200 geassemeahcce- johtaluslobi ja 1 000 dálvemeahccejohtaluslobi.
R?	• V1-málles meahccejohtaluslobit mieđihuvvojit dušše boazoeaiggádiidda ja luondduealáhusas bargiide.
6R*7?	• V2- ja V4-málliin doibmojuvvo dálá geavada mielde.
6R05RV66RR0,1/?	• V5-málles báikegotteolbmuid lohpemearit seilot ovddežis, ja olgobáike- gottálaččaide mieđihuvvon lobiid mearri lassána 1 800 lohpái.
6466+*/01/-84-+76/0*/0,:/6,7:7?	5.4 Molssaeavttuid árvvoštallan
7/0,) 70 % metsästäjistä, ja metsästyslupien määrä säilyy nykytasolla. 0 c^O:/--7?	Plánenmolssaeavttuide rehkenastojuvvon mihttárbohtosiid vuođul ovttasbargojoavku ságastalai bohtosiin.
R?	Dan maŋŋá ovttasbargojoavku árvvoštalai molssaeavttuid gaskasaš buorrevuođa sierra geahččanguovlluin nu, ahte geavahii ovdal válljejuvvon mihttáriid.
6RO jistä käyttää opastettuja palveluita ja 85 % on omatoimisia, mutta metsästyslupien kokonaismäärä kasvaa nykytasoon verrattuna 30 %.	Ulbmilin lei meroštallat ovttasbargojoavkku dehálažžan atnin linnjádahkamiid ja bea-liváldimiid doaibmama deattuhusain boahtte 10-jagi áigodagas.
Mittariarvot perustuvat RKTL:n Pohjois-Suomen metsästäjätutkimuksiin vuosilta 2003 ja 2008 sekä Metsähallituksen riistasuunnittelu- ja seurantajärjestelmään, joiden mu-kaan ansapyynnin osuus on noin 50 % ja lupametsästyksen osuus 20 % riekkosaaliista.	Joavkku barggu ja mearrádusdahkama doarjjan geavahedje jienastan- ja máŋggakritearadohkkehanvugiid (Hiltunen 2012). Ulbmilin lei álkkásmahttit konsensusčovdosa ja oktasašáddejumi olaheami.
Keskimääräinen riekkosaalis, kpl	1) Joavkku lahtut lágidedje oktagaslašbargun ovddit čoahkkimis válljejuvvon mihttáriid dehálašvuođa mielde, čuoggát 12-1. Eanemus čuoggáid ožžon mihttár celkojuvvui deháleamosin jna. Árvvoštallojuvvui smávvajoavkkuin juohke plánenmolssaektui gulli mihttárárvvu dohkkehahttivuohta/ii-dohkkehahttivuohta (+/-).
- kuntalaiset (K) - lupametsästäjät (L) 29 000	Árvvoštallanbohtosat čállojuvvojedje oktasaš tabellii.
K 28 000 kpl L 1 000 kpl K 28 000 L 7 000	Mihttár 17. Meahccejohtaluslobiid mearri
KalastusV1V2V3V4V5	Báikegotteolbmot (B)
Kalastusvuorokaudet	Olgobáikegotteolbmot (O)
- kuntalaiset (K)	Boazoeaiggádat 600 st
100 % 178 000 vrk K 113 000 vrk	Luondduealáhusain bargit 100 st 4 300
K 113000 vrk	3) Ovttasbargojoavkku ságastallamis guorahalle vuoitán plánenmolssaeavttu
90 % 163 000 vrk	sisdoalu ođđasit.
K 113 000 vrk Mittariarvot perustuvat Metsähallituksen kalastuksen lupatilastoihin ja saalistiedus-teluihin, joiden mukaan kalastusvuorokausien määrä on virkistyskalastuksessa 5 vrk/lupa ja kuntalaisten n. 29 vrk/kotitarvekalastaja ja 47 vrk/luontaiselinkeinokalastaja.	4) Vuovdedoalloossodahkii ásahedje ravdaárvvuid, maid čuovvumiin Meahciráđđehus buvttadii ovdanbuktima čuovvovaš ovttasbargojoavkku čoahkkimii vuovdedoalu doaibmama linnjádahkamiin ja daid vuođul rehkenastojuvvon doaibmama mihtidemiin, ee. čuovvovaš 10 jagi čuohppanplánas sihke vuvddiid ráhkadusa ovdánahttimis čuovvovaš 30 jagi áigge.
Virkistyskalastuksen tulot aluetalouteen on arvioitu olevan omatoimisen kalastajan osalta 40 €/vrk ja opaspalveluja käyttävällä 80 €/vrk.	• Ámmátlaš beatnatgeasudoaibman lobálašvuođa vuollai• Eatnama vuovdin ja láigoheapmi lávvaguovlluid olggobealde • Luondduealáhusdoarjjabáikkiid ja guollegittiid geavahanvuohki
(Sutela&Huusko1997).	Turisma ja lustageavahus • Boaitto- ja meahcceguovlluid ráhkadusaid ja bálvalusaid seailluheapmi • Dálá meahccebiilageainnuid ja johtalusaid máŋggabealagut geavaheapmi • Bagadallama, rávvema ja goziheami rolla deattuheapmi
Kalastuslupien määrää ja tuloja aluetalouteen on arvioitu seuraavasti:!	Luonddusuodjaleapmi • Meahccebivdu suodjalanguovllus• Ealgabivdu Geavu luonddumeahci guovllus
0 cLO:/--7?	Meahccedoallu
6+?-+17/0470:VV=R<0W/-/?	• Áššehasmeriid lasiheapmi• Gielddaolbmuid mávssuhis meahcástanlobit• Ealgga meahcásteami guovlluguovdasaš čuoziheapmi ja lohpemearit• Spirevahágiid ráddjen• Goziheami beavttálmahttin
6+?	Vuovdedoallu Ovttasbargojoavkku 11.4.2012 dahkan ovdanbuktima mielde vuovdedoallooassi váldo-juvvui sierra guorahallamii.
:+,6,7)/0,8/605+)6/-/7? 64)0 maksullinen kotitarvekalastus (30 €) sekä maksuton luontaiselinkeinokalastus.	Vuovdedollui ásahedje ovttasbargojoavkku ovdanbuktima vuođul čuovvovaš ráddjehusaid: jahkásaš ođasmahttinviidodat lea eanemusat 900
Kalastusvuorokausien määrä pienenee 65 %:iin nykytasosta.	hektára ja turismma geasuhanguovlluin čuohppanplána vuoliduvvui 50 %:ii.
6/*7?	Ráddjehu-said čuovvumiin Meahciráđđehus ráhkadii čuovvovaš ovttasbargojoavkku čoahkkimii 22.5.2012 ovdanbuktima vuovdedoalu doaibmama linnjádahkamiin.
6/05RV6O tää opastettuja palveluita ja 85 % on omatoimisia.	Ovttasbargojovkui ovdanbukton doaibmama mihtideapmi lea govviduvvon tabeallas 7. Čuohppanplána govvádus, mii lea dan vuođđun, lea ovdanbukton čuvvosis 7.
Yhteenlaskettu kalastusvuoro- kausien kokonaismäärä säilyy nykytasolla.	Ovttasbargojoavku dohkkehii ovdanbuktima vuovdedoalu mihtideamis earret čuohppančoagganeami.
0 c_O:/--7?	Jienasteami maŋŋá ovttasbargojoavku buvttii ovdan jahkásaš čuohppančoagganeapmin 115 000 m. Ovttasbargojoavku ovdanbuvttii, ahte doaibmama
/05/-/?	Adnon tearpmain ovttasbargojoavku buvttii ovdan rievdadusaid, mat guske meahcce- johtaluslobiid, eatnama vuovdima ja láigoheami, meahcce- ja lustageavaheami kultuvrra ja meahccegohcima earenoamáš temáid.
6+?-+174)0:VV)67R0-7?	Čuovvovaš logus ovdanbukton doaibmama linnjádahkamiin leat váldon vuhtii ovttasbargojoavkku ovdanbuktin dárkumat doaibmanmolssaektui.
R6RR)0L^0`<0J+87? 6/0Y\0`08/2/6//)0,B*4-:/O palveluyrittäjille ja 70 % on omatoimisia.	Tabealla 7. Ovttasbargojovkui 22.5.2012 ovdanbukton vuovdedoallodoaibmama mihtideapmi vássán áigodagas ja boahttevuođas.
Yhteenlaskettu kalastusvuorokausien kasvaa 5 % nykytasosta.	Vássán áigodaga 20062010 ollašuhttinČuovvovaš 1-10 jČuovvovaš 10-20 j
/05/-/?	Boarrásut ja allagit muoraid eretváldin, há/j 1 290 1 6791 282
6+?-+17/0:VV=RR)08/7)0:/65/7-+V276V? 64)06/2144?	6 Doaibmama váldolinnját ja doaibmanprográmma 2012–2021
44)<0Y\0` kalastajista käyttää opastettuja palveluita ja 70 % on omatoimisia. Yhteenlaskettu kalastusvuorokausien pienenee 90 %:iin nykytasosta.	Meahciráđđehusa hálddašan luondduriggodagat, daid dikšun, geavaheapmi ja suodjaleapmi vuođđuduvvet bistevaš geavaheami ja lotnolasgeava-husa vuođđojurdagiidda.
Mittaritietoa ei tuotettu.	Sosiálalaččat, ekonomalaččat
Mittari 12. Saalismäärät kalastuksessa (luontaiselinkeinot ja lupakalastus)	ja kultuvrralaččat bistevaš čovdosiid ohcet nu, ahte barget ovttas ja gulahallet doaibmanbirrasiin.
KalansaalisV1V2V3V4V5	Servodaga oktasaš geatnegahttimat
Saalismäärä, 1000 kg Kuntalaiset (K) Virkistyskalastajat (V)	stivrejit eanageavahanmearrádusaid, lávema, dikšun- ja geavahanplánaid sihke vuovdedoallodoaimma.
RKTL:n Inarinjärven kalastusraportin mukaan verkkokalastuksen osuus on 70 % saaliista.	Meahciráđđehusa fitnodatdoaibma lea ekonomalaččat gánnihahtti ja guovloekonomiija doarju.
Inarin ammattikalastuksen saalis viime vuosina on ollut keskimäärin 40 tkg.	Gánni-hahtti doaibma vuođđuduvvá luondduriggodagaid bistevaš dikšumii, geavaheapmái ja suodjaleapmái.
Kotitarvekalastuksen saalis Inarijärvellä on noin 80!	Báikkálašvuohta lea dehálaš árvu Meahciráđđehusa vuovdedoalu doaimmas Davvi-Sámis.
Metsähallituksen kalastuksen suunnittelu- ja seurantajärjestelmän mukaan kuntalaisten saalis on noin 50 kg/hlö ja virkistyskalastajien 3 kg/hlö.	Davvi-Sámi luodduriggodatplána doaibmama váldo- linnját ja doaibmaprográmma leat juogaduvvon almmolaš hálddahusbargguid oasil Luondobálvalu-said organisašuvdnamálle čuovvu eanageavahussii (organisašuvnna mielde guovlluid hálddašeapmi), luonddusuodjaleapmái, meahcceáššiide ja luonddu lustageavahussii.
V1-mallissa myönnetään kalastuslupia vain kuntalaisille.	prinsihpat leat ovdanbukton Laatumaa ja Morenia oasil.
Kuntalaiset käyttäisivät tiloille kuuluvia kalastusoikeuksia verkkokalastuksessa.	Laatumaa vástida lávemis ja giddodatgávppis ja Morenia eanaávdnasiid doaimmain.
Mittaritietoa ei kyetty tuottamaan käytettävissä olevien aineistojen puutteiden ja tutkimustiedon vähäisyyden vuoksi.	Meahciráđđehus lea luohpan turismma guoski fitnodatdo-aimmas (Villi Pohjola) 2012. Lassin plánas govviduvvojit linnjádahkamat ovttasbargui ja vuorrováikkuhussii doaibmabirrasiin.
Mittari 13. Vuokra- ja käyttöoikeussopimusten määrä	Davvi-Sámi eana- ja čáhceguovlluid geavaheami ja dikšuma bistevašvuohta čuovvulahtto boahtte plánabajis 34 mihttáriin (kapihtal 8).
Mittari 14. Maanmyyntien määrä	6.1 Eanageavahus
Mittari 15. Avoin ja ylläpidetty tieverkosto Mittari 16. Laidunalueiksi palautuvien alueiden määrä sekä poistuma, ha/v	Eanageavahusa plánen sisttisdoallá guovlluid dikšuma ja geavaheami plánema, luondduriggodatplánema ja lávemii oassálastima.
Mittari 17. Maastoliikennelupien määrä Maastoliikenneluvat, kpl	Lassin riikkaviidosaš guovlluidgeavahusa ulbmiliid mielde sámiid ruovttuguovllu
Ulkopaikkakuntalaiset (U)	guovlluidgeavahusas váldojuvvo vuhtii sámiide eamiálbmogin gulli vuoigatvuohta doalahit ja ovddidit iežaset kultuvrra vai dorvvastuvvojit sámiid árbevirolaš ealáhusaid ovddidaneavttut.
Poronomistajat 600 kpl Luontaiselinkeinon harjoittajat 100 kpl 4 300	Boazodoalloguovllus sihkkarastojuvvojit eavttut boazodoalu guovlluidgeavahussii.
P 200 kpl +2 900 kpl U 200 kpl + 1 000 kpl 4 300	Prinsihpat beaiváduvvojit 2013. Dikšun- ja geavahanplánat ráhkaduvvojit nu, ahte čuvvojuvvojit luondduriggodatplánas dahkkon linjemat.
P 200 kpl +2 900 kpl U 200 kpl + 1 000 kpl 4 300	Sajuštanplánema oktavuođas dahkko maiddái meahccegeainnuid oppalašplána.
P 200 kpl +2 900 kpl U 200 kpl + 1 000 kpl 4 900 P 200 kpl +2 900 kpl U 1 800 kpl (+ 200 %)	Meahciráđđehus váldá doaimmastis vuhtii dutkamuša, oahpahusa, bealuštanfámuid ja rádjegozáhusa eanageavahusa dárbbuid.
0 cYO:/--705+8//0)V5V6/?,/<0c+,?	Dát doarju maiddái riikkaviidosaš guovlluid
766/7)01/755/5+)6/-/7?	geavahusa ulbmiliid.
7--/0,)08,7:/??/,-487/ kesäaikaisia maastoliikennelupia 200 kpl ja talviaikaisia mastoliikennelupia 2 900 kpl.	Báikkálaš meahcásteaddjit leat evttohan ja deattuhan leat dárbbu dasa, ahte ealgabivdu livččii lobálaš Geavus.
Ulkopaikkakuntalaisille myönnetään vuosittain 200 kesäaikaista maasto- liikennelupaa ja 1 000 talviaikaista maastoliikennelupaa.	Luondobálvalusaid hálddašan luondduealáhusguovllut (J-Eará guovlu), mat báhcet luonddusuodjalan- ja meahcceguovlluid, leat oktiibuot badjelaš 360 000 hektára (sullii 15 % Luondobálvalusaid hálddašan guovlluin) Anáris, Ohcejogas ja Eanodagas.
0 cLO:/--7?	Dát guovllut leat čujuhuvvon eatnangoddelávain eanáš luondduealáhusaid ja boazodoalu geavahussii.
/0://?	Meahciráđđehus sihkkarastá luondduealáhusguovlluid geavahanvugiid doaibmaneavttuid.
6,-7754))4-+17/0:Vf))466R7?	Geainnuid lahkosis luondduealáhusguovllut leat maiddái dehálaččat meahcce- ja guollebivddu sihke luondduturismma geažil.
77)08/7)01,2,),:7?	Luondduealáhusguovllut leat eanáš meahcceguovlluid bálddas nu, ahte ráhkadit dehálaš dorvoavádaga meahcce-guovlluid ja váldogeainnuid gaskii.
6/*7--40*/0-+,)6/7? O elinkeinon harjoittajille.	Guovlluid eanageavaheami guoski čovdosiin
0 cXO0*/0c_O:/--47? /06,7:76//)0)V5V5RV6R))f)0:+5/7?	váldojuvvojit vuhtii maiddái meahcceguovlolága ulbmilat.
Suunnitelmavaihtoehdoille laskettujen mittaritulosten pohjalta yhteistyöryhmä kävi alustavan keskustelun tuloksista.	Ođđa luopmovistesajit láigohuvvojit dušše sajádat- ja gáddesajádatlávain dahje riekteváikkuhusaid addi oasseoppalašlávain dán dárkkuhussii čujuhuvvon
Sen jälkeen yhteistyöryhmä arvioi vaihtoehtojen keskinäistä hyvyyttä eri näkökulmista käyttäen aiemmin valittuja mittareita.	Luondduealáhusaid ja eará báikkálaš dárbbuide sáhttá dahkat nu gohčoduvvon bieđggoláigohemiid ja geavahanvuoigatvuođasoahpamušaid.
Tavoitteena oli määritellä yhteistyöryhmän tärkeänä pitämät linjaukset ja kannanotot toiminnan painotuksista tulevalla 10-vuotiskaudella.	Stáhta guovlluid lea vejolaš geavahit bieggafámu huksemii, go eará eanageavahan-dárbbut ja birasárvvut váldojuvvojit vuhtii.
Ryhmän työskentelyn ja päätök-senteon tueksi käytettiin sovellettuja äänestys- ja monikriteerihyväksyntämenetelmiä (Hiltunen 2012).	Bieggafápmui lea stáhta eatnamis eatnangoddelávain Davvi-Sámis čujuhuvvon guokte guovllu, Lammasoaivi ja Soŋgevárri Eanodagas.
Tavoitteena oli helpottaa konsensusratkaisun ja yhteisymmärryksen saavuttamista.	Vuollel logi bieggafápmorusttetfidnuin BVÁ-čilgehusa dahkan lea vihkkehallanvuloš ja mearrádusa dahká EBI-guovddáš.
Päätöstukimenetelmää toteutettiin yhteistyöryhmän kokouksessa 11.4. 2012 seuraavasti:	Doaibmama hárjeheami eavttut čovdojuvvojit ruvkelága čuovvu lohpemeannudeamis (málbmaohcanlohpi/váldin).
1) Ryhmän jäsenet järjestivät yksilötyönä edellisessä kokouksessa valitut mittarit tärkeyden mukaan ”euroviisumenetelmällä”, pisteet 12!	Golledoidin lea čoahkkanan Anára gielddas Suoločielgi-Guhtur gaskii Guhturgeainnu goappabe beallai ja Avviljoga guvlui sihke Leammi álbmotmeahccái.
1. Eniten pisteitä saanut mittari todettiin tärkeimmäksi jne.	Váldimat dahje golleohcanlobit leat guovlluin sullii 250 ja ruvkeguovllut 27.
2) Arvioitiin pienryhmissä kuhunkin suunnitelmavaihtoehtoon liittyvän mittariarvon hyväksyttävyys/ei hyväksyttävyys (+/-).	Go ođđa ruvkeláhka bođii fápmui 1.7.2011 ruvkevirgeoapmahažžan doaibmá Dorvvolašvuođa- ja kemikálavirgedoaimmahat, Tukes (Turvallisuus- ja kemikaali-virasto).
Arviointitulokset kirjattiin yhteiseen	Tukes vástida golledoidinguovlluid gohcimis.
taulukkoon.	lobiid.
3) Laskettiin suunnitelmavaihtoehtojen arvottamisen tulokset kaikkien mittareiden sekä viiden tärkeimmäksi valitun mittarin perusteella sekä erikseen pelkkien +-arvojen että yhteenlaskettujen + ja – arvojen mukaan.	Meahciráđđehus bargá nannosit ovttas virgeoapmahaččaiguin, geat dikšot golledoidináššiid ja oassálastá dárbbu mielde Tukesa ordnen váldin- ja golledoidin-guovlluid loahppadárkkistemiide, go lohpeáigi nohká.
Vaihtoehto V3 ”Nyky- malli ajantasaistettuna” osoittautui kaikilla laskutavoilla hyväksyttävimmäksi vaihtoehdoksi. 4) Yhteistyöryhmän keskustelussa tarkasteltiin voittaneen suunnitelmavaihtoehdon sisältöä uudelleen.	* Keaisárlaš senáhta mearrádusa ja EMM:a mearrádusa vuođul Meahciráđđehus lea mearridan Ohcejoga gielddas fásta ássiid eanadállodoalus dahje luondduealáhusas áigáiboađu oažžuid nuvttá muorraváldima:
Menetelmän ongelmaksi todettiin, että erilaatuisia asioita oli vaihtoehdoissa yhteen.	• huksen-, fanas-, duodje- ja áidemuoraid sáhttá oažžut ruovttudárbbu várás.
Päätettiin irrottaa metsätalous -osio erilliseen tarkasteluun seuraavassa kokouksessa, jonka jälkeen yhteistyöryhmä valitsi esi	Muoraid ii sáhte oažžut omd. luopmovisttiid várás dahje fitnodatdoaimma dárkkuhusaid várás. Muorat luohpaduvvojit merkema mielde Anárjoga čázádatguovllus.
tyksensä suunnitelmavaihtoehdoksi.	Boaldinmuoraid sáhttá addit Ohcejoga gieldda guovllus.
Suunnitelmatyössä selvitettiin kansalaisten ja sidosryhmien tavoitteita ja odotuksia luonnonvarojen käytöstä ja hoidosta tulevalle kymmenvuotiskaudelle.	Guovllu boares dáluide lea merkejuvvon stáhtaeatnamii iešguđege dállui gullevaš sierravuđot vuoigatvuođat, main oassi lea čilgehusa vuolde.
Muodostet-tujen viiden toimintavaihtoehdon avulla voitiin tarkastella toiminnan vaikutuksia sekä vertailla niitä eri tahojen odotuksiin ja tavoitteisiin.	Vuoigatvuođat leat maid eanáš merken giddodatregistarii. Lea dehálaš, ahte ođđa guolástanlágas mearriduvvon doaimmain dáid vuoigatvuođaid dárkilis sadji ja viidodat čilgejuvvo.
Toiminnan linjaus kaudelle 2011 ! 2021 perustuu yhteistyöryhmän valitsemaan toimintavaihtoehtoon ”Nykymalli ajantasaistettuna”.	Meahciráđđehus geahččala guollebivddu ordnemis vejolašvuođaid mielde leat ovttasbarggus sierravuđot vuoigatvuođaid oamasteaddjiiguin.
Metsätalouden osalta vaihtoehtoon on asetettu yhteistyöryhmän esityksestä seuraavia tarkennuksia: vuotuinen hakkuusuunnite on 115 000 m, uudistushakkuiden pinta-ala korkein-taan 900 hehtaaria ja matkailun vetovoima-alueilla on alennettu hakkuusuunnite.	Sálašmeriid čuovvun Vuoigatvuohta oažžut nuvttá guolástanlobiid davvi gielddaid stáhta čáziide Guolástanláhka (1212/1997) Guollebivdovejolašvuođat leat sihkkarastojuvvon earenoamáš bures.
Suunnitelmatyössä käytettyyn V3-toimintamalliin tehtiin tarkennuksia yhteistyö-ryhmän 11.4.	1995 meahccejohtalusláhkii Mohtorgielkkáin vuodjima vejolašvuođat leat sihkkarastojuvvon hui bures.
2012 ja 22.5.	Nuortalaččaid, Ohcejoga gielddas fásta ássiid eanadállodoalus dahje luondduealáhusas áigáiboađu oažžu olbmuid ja boazoolbmuid muoraid oažžun lea nuvttá Nuortalašláhka (253/1995) EMM:a mearrádus 1977 Boazodoalloláhka (848/1990) Nuvttá muora oažžun om. joavkkuide lea sihkkarastojuvvon.
2012 tekemien esitysten mukaan seuraaviin teemoihin:	Eará báikkálaš olbmuide ruovttudárbomuoraid vuovdin
R?	Báikkálaš vuoigatvuođat Geavu ja Leammi mehciin: muora fidnen, meahccebivdui, guollebivdu ja čoaggin Ásahus 932/1981 Ortnetnjuolggadusat
7,7=4)05R? 7664-V0B,76,O0*/05RV66f?	Dábálaččat leat doarvái vuoigatvuođat.
++))764-:74)0VB64V=4? R0 (erityisesti Kevo)!	Ealgabivdu lobálažžan Geavu lm:s sávvojuvvo.
0:/-:7)46? 7)6R0*/05/78,?-+8/60?	Dárkkistuvvo dikšun- ja geavahanplánaid oktavuođas.
4)0:4)4664-V6!	6.1.3 Čoaggin
0 /::/667:/7?	Sámiid duodjeárbbi dorvvasteami várás doalahuvvo vuoigatvuohta váldit stáhta eatnamis dujiid ávnnasin unna meriid sieđgga, leaibbi, soagi ja skábi.
4)05,72/8/-*/55,6,7:7))/)0-+8/)8/2/7?++? Matkailu ja virkistyskäyttö !	Maiddái veháš meriid ruohttasiid, gámasuinniid, háisuoinni ja boskka sáhttá váldit nuvttá.
0 ?	Váldinvuoigatvuohta ii guoskka álbmot- dahje luonddumehciid, iige materiálan ođđasisvuovdin dahje sirdin nubbái leat lobálaš.
V2*RO0*/042R://O/-+47=4)02/54)647=4)0*/01/-84-+7=4)0? R7-V66R:7)4)!	Meahciráđđehus mieđiha mávssu vuostá báhkkelobiid ja mávssuhis lobiid reatkkáid váldimii.
R/+6,674? 6f)0*/024767?	6.1.4 Ruovttudárbomuorat
4:1705RV66f! 0,B*/+5?	Eanamuorra ii vuvdo.
4)D0)4+8,))/)0*/08/-8,))/)02,,-7)05,2,?	ráddjejuvvon guovllu vuođđudanmearrádusain.
6/:7)4) Luonnonsuojelu !	6.2 Luonddusuodjaleapmi
0:46?	Luonddusuodjaleami doaibman lea luonddu máŋggahámatvuođa ja kulturárbbi suodjaleapmi oažžunláhkái leahkki buoremus dieđu ja suodjalanguovlofierpmádaga vuođul.
R?	Luonddusuodjalanláhka (1096/96) ja –ásahus(160/97) geatnegahttet virgeoapmahaččaid fuolahit áitatvuloš ja direktiivašlájaid suodjaleamis.
6V?	Meahciráđđehus vástida ee. šlájaid inventeremis, čuovvumis ja dikšundoaimmaid plánemis.
0?	Davvi-Sámi suodjalanguovllut ja vuovdeeatnamat gullet Natura 2000-suodjalanguov-lofierpmádahkii, mii lea vuođđuduvvon suodjalit EU luondodirektiivva šlájaid ja luondotiippaid, dego balsajekkiid ja luondduvuvddiid.
+,*4-+/-+47--/!	Meahciráđđehus čoaggá dieđuid luondotiippaid sajiin ja viidodagain ja lassin daid dálá dilis.
0 W48,)0-+,)),)1+7?	Meahciráđđehus oassálasttii Suoma birasguovddáža koordineren luondotiippaid áitatvulošvuođa árvvoštallanfidnui, man boađusin šattai listu Suoma áitatvuloš luondotiippain.
6,)0/-+44--/06/1/B6+8/0B7284):46?	6.2.1 Suodjalanguovlofierpmádat
R?	Davvi-Sámis lágas mearriduvvon suodjalanguovlluid ja –prográmmaguovlluid sihke meahcceguovlluid ráddjemat seilot eanáš ovddešláhkai.
6V? Metsätalous	Sáná luonddusuodja
Rajoitteita noudattaen Metsä-hallitus tuotti seuraavaan yhteistyöryhmän kokoukseen 22.5.	languovllu rájá nuppástusdárbu dárkkistuvvo dikšun- ja geavahanplána oktavuođas.
Yhteistyöryhmälle esitetty toiminnan mitoitus on kuvattu taulukossa 7. Sen perustana olevan hakkuulaskelman kuvaus on esitetty liitteessä 7.	Davvi-Sámis (Anár, Eanodat, Ohcejohka) leat oktiibuot sullii 33 400 hektára guovllut, maid suodjalanguovlun vuođđudeapmi lea gaskan.
Yhteistyöryhmä hyväksyi esityksen metsätalouden mitoituksesta hakkuukertymää lukuun ottamatta.	Dáid guovlluid vuođđudit luonddu-suodjalanguovlun lagamus jagiid áigge.
Äänestyksen jälkeen yhteistyöryhmä esitti vuotuiseksi hakkuuker	Ođđa luonddusuodjalanguovllu vuođđudeapmi gáibida seađáhusválmmaštallama.
Lisäksi esitettiin Maikkumapää-Suorsapää -alueen sekä Riekkovaaran alueen metsätalous-toiminnan rajoittamista.	Seađáhusválmmaštallamis Meahciráđđehus válmmaštallá suodjaleapmái várrejuvvon guovllu rájáid ja eará iešvuođadieđuid.
Käytettävien termien osalta yhteistyöryhmä esitti muutoksia maastoliikennelupia, maan myyntiä ja vuokrausta, Inarin retkeilyaluetta, erä- ja virkistyskäytön kulttuuria ja erävalvonnan erityisteemoja koskien.	6.2.2 Luondotiippat, šlájat ja kulturárbečuozáhagat Eanageavahusa plánemis váldojuvvojit vuhtii herkket golli ja áitatvuloš luondotiippat sihke áitatvuloš šlájat ja maiddái dehálaš kulturárbečuozáhagat.
Seuraavassa luvussa esitetyissä toiminnan linja-uksissa on huomioitu yhteistyöryhmän esittämät tarkennukset toimintavaihtoehtoon.	Gollamii hearkkes áitatvuloš duottarluondotiippat leat ee. čáhppesmuorje-jeagel-lagešvuovddit, čáhppesmuorjelagešvuovddit, biekkusguolbanat ja golkaguolbanat.
2012 esitetty metsätaloustoiminnan mitoitus menneellä kaudella ja tulevaisuudessa.	Meahciráđđehus čoaggá ja dievasmahttá dieđuid áitatvuloš luondotiippain iežas hálddašan
Menneen kauden 2006-2010 toteutumaSeuraavat 1-10 vSeuraavat 10-20 v	eatnamiin ja lea mielde ovddideamen ja ráhkadeamen daid suodjaleami ja čuovvuma.
n Toiminnan päälinjat ja toimintaohjelma 2012–2021	Šlájain Meahciráđđehus vástida ee. njála ja bieggafálli sihke árnihka ja guolgabulljelastta čuovvumis.
Metsähallituksen hallinnassa olevien luonnonvarojen hoito, käyttö ja suojelu perustuvat kestävän käytön ja monikäytön periaatteisiin.	Davvi-Sámis earenoamáš fuopmášumi leat gidden ee. giljobažži, hádjagáiskki ja johkahávvara suodjaleapmái ja čuovvulahttimii.
Sosiaalisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti kestäviä ratkaisuja haetaan yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa toimintaympäristön kanssa.	Kulturárbečuozáhagaid inventeren joatkašuvvá álbmotmehciid, eará suodjalanguovlluid ja meahcceguovlluid dikšun- ja geavahanplánaid oktavuođas sihke dárboguorahallama mielde earret eará doaibmabidjoplánaid oktavuođas.
Saamelaiskäräjistä annetussa laissa (974/1995) tarkoi-tetulla saamelaisten kotiseutualueella Metsähallituk-sen hallinnassa olevien luonnonvarojen hoito, käyttö ja suojelu on sovitettava yhteen siten, että saamelaisten kulttuurin harjoittamisen edellytykset turvataan, sekä poronhoitolaissa (848/1990) tarkoitetulla poronhoito	Sápmelaš kulturduovdda- ja kulturárbečuozáhagat váldojuvvojit vuhtii ja dorvvas-tuvvojit nu ahte gullat Sámedikki, Museavirgedoaimmahaga, Sámimusea Siidda ja nuortalaš guovllus nuortalašráđi. Kulturárbečuozáhagaid inventeren, mii dahkko vuovdedoalloguovlluin, lea govviduvvon vuollekapihttalis 6.2.3.
alueella siten, että poronhoitolaissa säädetyt velvoitteet täytetään.	Inventerejuvvo ja dahkko čuovvun hedjonan lagešvuvddiin ja ohcco ruhtadeapmi daid ealáskahttima várás.
Yleiset yhteiskunnalliset velvoitteet ohjaavat maankäyttöpäätöksiä, kaavoitusta, hoito- ja käyttösuun-nitelmia sekä metsätaloustoimintaa.	Meahciráđđehus čoaggá ja vurke dieđuid lastamáhtoroasuin sihke eará hedjonahtti fáktoriin báikediehtovuogádahkii ja ovddida dán láhkai luondotiippa dili čuovvuma.
perustuu luonnonvarojen kestävään hoitoon, käyttöön ja suojeluun.	Vuovdebuollinguovllut vuođđuduvvojit ja árbebiotohpat dikšojuvvojit.
Paikallisuus on tärkeä arvo Metsähallituksen metsätalouden toiminnassa Ylä-Lapissa.	Meahciráđđehus lea dahkan iežas hálddašan eatnamiid oasil vuovdebuollin- guovloplánaid.
toiminnan periaatteet on esitetty Metsätalouden, kaa-voituksesta ja kiinteistökaupasta vastaavan Laatumaan sekä maa-ainestoiminnoista vastaavan Morenian osalta.	Davvi-Sámi vuovdebuollinguovllut leat Bátneduoddara ja Váhčira meahcce-guovlluin sihke Leammi álbmotmeahcis.
Metsähallitus on luopunut matkailun liiketoiminnastaan (Villi Pohjola) vuonna 2012. Lisäksi suunnitelmassa kuvataan linjaukset yhteistyölle ja vuorovaikutukselle toimintaympäristön kanssa.	Boaldimat ollašuhttojuvvojit guovlluide plána mielde, ja vuovdedoalu vuovdebuollimat geahččaluvvojit stivret vuovdebuollinguovlluid lahka, dán láhkai dat dorjot vuovdebuollinguovlofierpmádaga.
suunnitelmakaudella 34 mittarin avulla (kappale 8).	Árbebiotohpat dikšojuvvojit stáđásmuvvan geavada mielde.
Maankäytön suunnittelu käsittää alueiden hoidon ja käytön suunnittelun, luonnon-varasuunnittelun ja kaavoitukseen osallistumisen.	Árbebiotohpaid dikšumis dehálepmosat leat riikkadásis divrras čuozáhagat. 6.2.3 Ekonomiijavuvddiid luonddudikšun
Maankäytön ohjaus sisältää mm. vuokrauksiin, käyttöoikeuksiin, lupiin (pois lukien eräasioiden ko. tehtävät) ja kullan-huuhdontaan liittyvät tehtävät sekä edunvalvontaan liittyvät toimitukset ja lausunnot sekä tieasiat.	Ekonomiijavuvddiid luonddudikšumiin dievasmahttojuvvo suodjalanguovl-luid ekologalaš fierpmádat nu, ahte sestojuvvojit luonddučuozáhagat ja seailluhuvvojit eallinbirrasat áitatvuloš šlájaide heivvolažžan.
Maankäytön suunnittelun suhde maakuntakaavoihin.	Meahcceluonddu
Metsähallitus noudattaa maakuntakaavojen määräyksiä mm. poronhoidon ja muiden luontaiselinkeinojen toi-minta- ja kehittämisedellytysten turvaamisesta sekä neuvotteluvelvoitetta poronhoitoon olennaisesti vaikuttavan alueiden käytön suunnittelussa.	máŋggahámatvuođa seailluheapmi lea geavatlaččat eallinbirrasiid dorvvasteapmi. Earenoamážit čuvččá gihkanguovllut, čázádagaid suodjeavádagat ja áitatvuloš šlájaid gávdnosat váikkuhit mearkkašahtti láhkai luonddu máŋggabealatvuhtii ja muorračuohppama árvvoštallamii.
Luonnonsuojelu- ja erämaa-alueilla alueiden käytön ohjaus tehdään ensisijaisesti hoito- ja käyttösuunnitelmiin sekä suojelualueiden hoidon ja käytön periaatteisiin perustuen.	Ekonomiijavuvddiid ekologalaš fierpmádat dievasmuvvá dás duohko, go doaibmabidjoplána oktavuođas gávdnojit smávvaviidosaš luonddu- ja šládjačuozáhagat.
Periaatteet päivitetään vuonna 2013. Hoito- ja käyttösuunnitelmat laaditaan luonnonvarasuunnitelmassa tehtyjä linjauksia noudattaen.	Meahciráđđehus inventere kulturárbečuozáhagaid Davvi-Sámi ekonomiijavuvd-diin sihke dikšun- ja geavahanplánaid ráhkadeami oktavuođas luonddusuodjalan- ja meahcceguovlluin.
Metsätalouden hallinnassa olevilla alueilla luonnonvarasuunnitelmassa tehtyjä linjauksia ja toimintaohjelmaa toteutetaan keskipitkän aikavälin puunkorjuun suunnittelussa, ns. sijoitussuunnittelussa, jonka laadinnassa huomioidaan mm. alue-ekologiset tavoitteet.	Meahciráđđehusa riikkaviidosaš fidnu, mii ollašuhttá Nationála Meahcceprográmmii 2015 (KMO 2015) merkejuvvon ulbmila. Anáris lea inventerejuvvon UKK-meahci ja Váhčira meahcceguovllu gaskasaš guovllut váldogeainnu 4 nuorttabealde sihke Guhtura guovlu.
Sijoitussuunnittelun yhteydessä tehdään myös metsätiestön yleissuunnitelma.	Eanodaga ja Anára vuovdedoalloguovlluid lea ulbmilin inventeret jagi 2015 rádjai.
Metsähallitus ottaa toiminnassaan huomioon tutkimuksen, opetuksen, puolustusvoimi-en ja rajavartioston maankäytön tarpeet.	Kulturárbečuozáhagat vurkejuvvojit báikediehtovuogádahkii, ja dat váldojuvvojit vuhtii vuovdedoalu doaibmabijuin.
Tämä tukee myös valtakunnallisia alueiden-käytön tavoitteita.	ja guovloekologalaš čovdosat. Ulbmil lea ásahuvvon 30 jagi guorahallanáigodahkii.
Näiden Metsähallituksen hallinnassaan olevien alueiden metsien käytöstä sovitaan puite- tai käyttöoikeussopimuksin. 6.1.	Luonddudikšuma dárkilut linjemat ja doaibmaprográmma leat govviduvvon kapihttalis 6.5.2.
1 Maankäytön suunnittelu ja ohjaus	6.3 Meahcceáššit
Maankäytön suunnittelussa kansallispuistoissa, erämaa-alueilla, luonnonpuis-toissa sekä tarvittaessa myös muilla suojelu- ja Natura-alueilla aluekohtaisilla hoito- ja käyttösuunnitelmilla sovitetaan yhteen alueiden eri käyttömuotojen tarpeet.	Meahciráđđehusa almmolaš bargun lea fállat nu viidát go vejolaš olbmuide meahcce- ja guollebivdovejolašvuođaid ekologalaččat ja sosiálalaččat bistevaš vuogi mielde. Stáhta eatnamiin geahččaluvvo dorvvastit lunddolaš ja ealas meahcivalji- ja guollemáddoda-gat.
Maankäytön suunnittelua toteutetaan Akwé: Kon -ohjeita toimeenpane-malla.	Eaktun lea, ahte šlájaid dilli ja daidda čuohcci uhkit leat dieđus. Stáhta eatnamat
Erämaalain tavoitteena on alueiden erämaaluonteen säilyttäminen, saamelais-kulttuurin ja luontaiselinkeinojen turvaaminen sekä luonnon monipuolisen käytön ja sen edellytysten kehittäminen.	geahččaluvvojit dikšut ja geavahit nu, ahte dat dorjot suopmelaš luondogaskavuođa seailuma, ovdáneami ja sirdáseami čuovvovaš sohkabuolvvaide. Meahcivalji- ja guollešlájaid bistevaš geavaheami vejolašvuođat dorvvastuvvojit.
Luonnonsuojelualueiden hoito- ja käyttösuunnitelmien yhteydessä selvitetään aluetta koskevat metsästysasiat.	Ulbmilin lea, ahte báikkálaš meahci ja luonddu lustageavahusa kultuvrrat seilot ja ovdánit iešlágálažžan ja ealasin.
Kevon luonnonpuistossa on luonnonsuojelulain 13 § mukaan eläinten tappaminen kielletty.	Juohkeolbmovuoigatvuođat sihke olbmuid meahcástan- ja guolástanvejolašvuođat dorvvastuvvojit.
Paikalliset metsästäjät ovat esittäneet painokkaasti tarpeen sallia hirven pyynti Kevolla.	Ulbmilin lea, ahte Meahciráđđehusas leat doaibmi guoimmit ja ovttasbargu álbmot- ja áiggeádjeorganisašuvnnaiguin.
Nämä alueet on osoitettu maakuntakaavoissa pääasiassa luontaiselinkeino- ja poro-talouskäyttöön.	Dasa lassin ulbmilin lea, ahte luondobálvalusain lea čielga ja dovddastuvvon rolla meahccekultuvrra doalaheamis.
Metsähallitus turvaa luontaistalousalueiden käyttömuotojen toimin-taedellytykset.	6.3.1 Guollebivdu ja guollečáziid dikšun
Teiden läheisyyteen sijoittuvat luontaistalousalueet ovat myös tärkeitä metsästyksen ja kalastuksen sekä luontomatkailun kannalta.	Guollečáziid dikšun vuođđuduvvá vuosttažettiin guollebivddu muddemii, ja ulbmilin leat lunddolaččat lassáneaddji álgoálgosaš guollenálit.
Luontaistalousalueet sijoittuvat pääosin erämaa-alueiden viereen muodostaen tärkeän puskurivyöhykkeen erämaa-alueiden ja valtateiden väliin.	Lassin geahččaluvvo buori áššehasduđavašvuhtii ja lohpeáššehasaid oasil oskkáldasvuhtii, nu ahte váldojuvvo vuhtii ekologalaš ja sosiálalaš bistevašvuohta.
Alueiden maankäytöllisissä ratkaisuissa huomi-oidaan myös erämaalain tavoitteita.	Meahccekultuvrra dorvvasteapmi ii ráddje dálá bivdoreaidduid geavaheami.
Uusia lomarakennuspaikkoja vuokrataan vain asema- ja ranta-asemakaavoissa tai oikeusvaikutteisissa osayleiskaavoissa tähän tarkoitukseen osoitetuista alueista.	Mávssu vuostá mieđihuvvojit guolástanlobit dihtomearrimearrádusa mielde. Eará bálddalas guollebivdovuoigatvuođat váldojuvvojit fuopmášupmái lohpemeriid
Luontaiselinkeinojen ja muihin paikallisiin tarpeisiin voidaan tehdä ns. haja	mearridettiin. Báikkálaš olbmuid ovdu váldo vuhtii vuosttažettiin.
vuokrauksia ja käyttöoikeussopimuksia.	Buot guolástanlobit mieđihuvvojit bistevaš geavahusa vuođul.
Valtion alueiden käyttö on mahdollista tuulivoiman rakentamiseen muut maan-käyttötarpeet ja ympäristöarvot huomioiden.	Ođđa guolástanlága dahkan vejolaš nuppástusat ollašuhttojuvvojit, ja čanasjoavkkut leat aktiivvalaš oassálastin nuppástusaid válmmaštallamis.
Maisemalliset näkökulmat ja niiden painoarvo tulee ratkaista paikallisesti.	Osolažžandahkan dáhpáhuvvá guolledoaloráđđádallangotti bokte.
Mikäli halutaan lisätä tuulivoiman rakentamista, vaatii se maakuntakaavojen tarkis	Guolástanlobiid ja guollegilvimiid meriin ráhkaduvvo statistihkka.
tamista tai soveltuvuuden osoittamista ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tai yleiskaavamenettelyn kautta.	Guollebivddu meari árvvoštallamis geavahuvvo ávkin statistihkka, čilgehusat ja dutkamušat.
Mikäli tuulivoimahanke käsittää yli kymmenen tuulivoimalaa, tehdään hankkeesta aina YVA-selvitys.	Guollebivddu meari ja dikšundárbbu plánemis geavahuvvo guolledoalu plánen - ja čuovvunvuogádat (KSSJ).
Alle kymmenen tuulivoimalan hankkeissa YVA-selvityksen tekeminen on harkinnanvarainen ja päätöksen tekee ELY-keskus.	Meahcástanlobit vuvdojuvvojit dihtomearrimearrádusa mielde eana- ja meahccedoalloministeriija nannen meahcástanáigái.
Saamelaisten kotiseutualueella Metsähallitus ei myönnä maanomistajan suostu-muksia malminetsintään (kaivoslain 9 §:n mukainen menettely).	Gielddaolbmuid mávssuhis meahcástanvuoigatvuohta váldo fuopmášupmái vuosttažettiin lohpemeriid ekologalaš ja sosiálalaš bistevašvuođa meroštaladettiin.
Toiminnan harjoit-tamisen edellytykset ratkaistaan kaivoslain mukaisessa lupamenettelyssä (malmin-etsintälupa/valtaus).	Meahccebivddu viidodaga meroštallamis ja sállaša čuovvumis geavahuvvo meahcivalji plánen- ja čuovvunvuogádat (RSSJ).
Lupaviranomaisena toimii Tukes.	Statistihkat, čilgehusat ja
Kullanhuuhdonta on keskittynyt Inarin kunnassa Saariselkä-Kuttura välille Kutturan-tien molemmin puolin ja Ivalojoen alueelle sekä Lemmenjoen kansallispuistoon.	Meahciráđđehus oassálastá meahcivalji máddodagaid árvvoštallamii sihke daidda laktáseaddji dutkamušaide ja čuovvu meahcivalljieallinbirrasiid dili.
2011 kaivosviranomaisena toimii Turvallisuus- ja kemikaalivirasto, Tukes.	Vuovdedoalloguovlluin eallinbirrasiid dikšun ollašuhtto birasrávagirjjáža (2011) mielde.
Ennen uusien kullanhuuhdontalupien (aikaisemmin val-taus) myöntämistä Tukes pyytää niistä lausunnot Metsähallitukselta, paliskunnalta, Saamelaiskäräjiltä, kunnalta ja Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta	Meahciráđđehus ráđđádallá guovllu meahcivaljidikšunovttastusaiguin ealggabivdinvuoigatvuođaid guovlluguovdasaš čuoziheamis ja lohpemeriin. Smávvaspirebivdu dorjojuvvo vuonccesloddemáddodagaid, áitatvuloš beaiveboraloddemáddodagaid sihke njála bessen eavttuid dorvvasteami dihte.
(ELY-keskus).	6.3.3 Meahccejohtalus
Tukes vastaa kullanhuuhdonta-alueiden valvonnasta.	Meahccejohtaluslobit mieđihuvvojit stáđásmuvvan geavada mielde.
Lapin ELY-keskus valvoo koneellisen kullankaivun edellyttämien ympäristölupien noudattamista.	Jahkásaččat báikegotteolbmuin leat fámus mohtorgielkálobit 4 300 ja njealjejuvllatlobit 200.
Metsähallitus hoitaa kullankaivajien maastoliikenne- ja polttopuuluvat.	Geasseáigge meahccejohtaluslobit mieđihuvvojit eanáš dušše juo sohppojuvvon johtolagaide.
Metsähallitus toimii tiiviissä yhteistyössä kullanhuuhdonta-asioita hoitavien viranomaisten kanssa ja osallistuu tarpeen mukaan Tukesin järjestämiin valtaus- ja kullanhuuhdonta-alueiden lopputarkastuksiin lupien päätyttyä.	Stuorrameahcivalljisállaša viežžamii sáhttá mieđihit meahccejohtaluslobiid gustovaš mieđihanprinsihpaid mielde. Olgobáikegotteolbmuide mieđihuvvojit jahkásaččat 1 000 meahccejohtaluslobi dálvet ja 200 meahccejohtaluslobi geasset.
2 Paikallisten ihmisten oikeudet	Geasseáigge lobiin mearkkašahtti oassi guoská
Paikallisilla ihmisillä on Utsjoella, Enontekiöllä ja Inarissa maksuttomia laajoja oikeuksia luonnonvarojen ja alueiden käyttöön.	Meahciráđđehus ovttas čanasjoavkkuiguin figgá dasa, ahte báikkálaš olbmot ja luondduturisttat loktet guovllus ja vásihit suohtas eallámušaid iežaset luondoáiggeájiin.
Osalla väestöä on myös maanomistukseen perustuvia erityisperusteisia kalastusoikeuksia valtion vesiin.	Maiddái luondolihkadeami positiiva dearvvasvuođaváikkuhusat leat dehálaš ulbmil.
Taulukko 8. Paikallisten ihmisten oikeudet sekä sidosryhmien ja kansalaisten antaman palautteen perusteella laaditut arviot oikeuksien toteutumisesta ja kehittämistarpeista.	Meahciráđđehus doarju guovloekonomiija nu, ahte geahččala lasihit galledeaddjiid meari guovllus sihke galledeaddjiid orrunáiggi ja ruhtageavaheami lassáneami guđege galledeaddji guovdu.
OikeusPerustaArvio tilastaKehittämistarve	Vuohkin lea buorre áššehasbálvalus luondduguovddážis
Kuntalaisen oikeus metsästää kotikunnan valtionmaalla Metsästyslaki (615/1993) Metsästysmahdollisuudet on turvattu erittäin hyvin.	Meahciráđđehusa bálvalanjurddan lea buoremus ”luonddujohtolat”.
Saalismäärien seuranta	Meahciráđđehusa Lundui.
Oikeus saada maksuttomia kalastuslupia pohjoisten kuntien valtion vesiin Kalastuslaki (1212/1997) Kalastusmahdollisuudet on turvattu erittäin hyvin.	fi– ja retkikartta.fi -fierbmesiiddut ja daid giellaveršuvnnat leat guovddáš sajis bálvalusaid juksamis, dieđu juohkimis, buktagiid ja bálvalus-aid vuovdaleamis sihke fitnodatovttasbarggus.
Tilojen erityisperusteiset kalastusoikeudet valtion vesiin VesipiirajankäyntiOikeudet on määritelty jakamattomille kantatiloille.	nd. dan ahte turista gávdná čuozáhaga johtilit interneahtas. Internet-oktavuohta lea dán áigge luonddujohtolaga vuosttas etáhppa.
Uudessa kalastuslaissa tulisi säätää erityisperusteisen kalastusoikeuden järjestämisestä Oikeus saada maksuttomia alueellisia maastoliikennelupia kotikunnan valtionmaalle Mh -asetus (1525/1993) Eduskunnan lausuma v.	Dat sajáiduvvet turismaguovddážiid, -fitnodagaid, čoahkkebáikkiid ja váldogeainnuid lahkosiid. Maiddái doaresbealeguovlluid dálá bálvalandássi bisuhuvvo.
1995 maastoliikennelakiin Moottorikelkkailun mahdollisuudet on turvattu erittäin hyvin.	Doaresbealeguovlluid ávdinstohpomearri dahje eará mearkkašahtti bálvalusat eai geahpeduvvo.
Kesäaikaiseen maastoliikenteeseen lupia myönnetään vain perusteltuun tarpeeseen (pääasiassa elinkeino-perusteella).	Ovttaskas ráhkkanusaid sáhttet lasihit dahje geahpedit nu, ahte oppalaš mearri doalahuvvo lahka dálá dási.
Kolttien, Utsjoen kunnassa vakinaisesti asuvien maatila- tai luontaistaloudesta toimeentulonsa saavien* ja poronhoitajien maksuton puun saanti Kolttalaki (253/1995) MMM:n päätös 1977 Poronhoitolaki (848/1990) Maksuton puun saanti em. ryhmille turvattu.	Meahciráđđehusa ulbmilin lea bistevaš luondduturisma, nu ekologalaččat, sosiálalaččat go ekonomalaččatge. Davvi-Sámi álbmot- ja luonddumeahcit, meahcceguovllut, Anárjávrri veagas Anára vánddardanguovlu sihke buhtes ja huksemeahttun čázit leat guovllu dehálaš geasuhanfápmodahkkit.
Muille paikallisille kotitarvepuun myynti	6.4.1 Ovddideami deaddočuokkesguovllut
Paikallisten oikeudet Kevon ja Lemmenjoen puistoissa: puun saanti, metsästys, kalastus ja keräily Asetus 932/1981 Järjestyssäännöt Yleensä riittävät oikeudet.	Luondduturismma ja lustageavahusa geográfalaš deaddočuokkesguovllut leat Suoločielgi-Avvil, Heahttá-Bállás, Anár-Leammi, Avviljohka, Deatnu-Geavvu, Čeavetjávri-Njávdán ja Gilbbesjávrri guovlu.
Hirvenmetsästyksen sallimista Kevon lp:ssa toivotaan. Tarkistetaan hoito- ja käyttösuunnitelmien uusimisen yhteydessä.	Deaddočuokkesguovlluin Meahciráđđehus čuovvu jearu ja bargá viššalit ovttas fitnodagaiguin ja čanasjoavkkuiguin.
* Keisarillisen senaatin päätöksen ja MMM:n päätöksen perusteella Metsähallitus on linjannut Utsjoen kunnassa vakinaisesti asuvien maatila- tai luontaistaloudesta toimeentulonsa saavien ilmaisen puunoton:2*rakennus-, vene-, käsityö- ja aitapuuta voi saada kotitarpeeseen.	Meahciráđđehus čohkke doaibmama ja dan ovdánahttima turismma deaddočuokkesguovlluide. Deaddočuokkesguovllut ja doppe leahkki johtalusat ja guovddáš ráhkadusat leat govviduvvon lustageavahusa čuovuskárttas (Lustageavahus ja luondduturisma 2012).
Alueen vanhoille tiloille on kirjattu valtionmaahan tilakohtaisia erityisperusteisia oikeuksia, joista osa on selvityksen alaisina.	Álbmotmeahcit oktan lagašguovlluin leat eanangottálaččat mávssoleamos ja oidnosamos luondduturismma čuozáhagat.
Kalastuksen osalta oikeudet on vahvistettu vesipiirirajankäynnissä sekä KKO:n päätöksin.	buoriduvvo erenoamážit gulahallama, fitnodatovttasbarggu ja muohtahis áiggi buktagiid ovdánahttimiin.
Oikeudet on myös valtaosin merkitty kiinteistörekisteriin.	Luondduguovddážat leat doaibmama ja dáhpáhusaid guovddáš báikkit.
On tärkeää, että uudessa kalastuslaissa säädetyillä toimilla näiden oikeuksien tarkka sijainti ja laajuus selvitetään.	Luondduguovddážiid rolla nannejuvvo ain guđege guovllu čoahkkanan- ja dáhpáhus-báikin. Ulbmilin lea, ahte maiddái báikkálaš olbmot vásihit, ahte luondduguovddážat leat sin várás.
Metsähallitus pyrkii kalastuksen järjestelyssä mahdolli-suuksien mukaan yhteistyöhön erityisperusteisten oikeuksien omistajien kanssa.	Meahciráđđehus váldá vuhtii iešguđetlágan áššehasjoavkkuid ja ovddida dárbbu mielde iežas doaibmama dađi mielde go áššehasgoddi nuppástuvvá.
Kalas-tuksen järjestelyssä huomioidaan ekologinen, kulttuurinen ja sosiaalinen kestävyys.	Bálvalusaid ovddideapmi gáibida ruoššagielat oahpisteami ja dieđiheami lasiheami.
Saamelaisen käsityöperinteen turvaamiseksi säilytetään oikeus ottaa valtion maalta käsitöiden raaka-aineeksi vähäisiä määriä pajua, leppää, koivua ja haapaa.	Eanangottelávaid ja Meahciráđđehusa linnját leat ovttasullasaččat Sámi turismastrategiijain: ulbmilin lea ovdánahttit turismma nu, ahte turismaguovddážat ja -avádagat deattuhuvvojit.
Myös vähäisiä määriä juuria, kenkäheinää, niittymaarianheinää ja väinönputkea voi ottaa korvauksetta.	Meahciráđđehusa rollan luondduturismmas lea vuosttažettiin eavttuid hábmen ja doarjun.
Otto-oikeus ei koske kansallis- tai luonnonpuistoja, eikä raaka-aineena tapahtuva jälleenmyynti tai välitys ole sallittua.	Meahciráđđehusas leat ovttaskas láigosajit sierraguovlluin, dego meahcceguovlluin ja Anárjávrri guovllus.
Metsähallitus myöntää maksullisia pahkalupia ja maksuttomia lupia katajien ottamiseen.	Áššehasbálvalanbáikkiin vuvdojit lustageavahusa ja vánddardeami doarju buktagat, dego kárttat ja prentosat.
Poltto- ja kotitarvepuun ottoon valtion mailta on erityissäädöksiä mm. poronhoitolaissa, kolttalaissa sekä suojelualueita ja erämaita koskevissa säädöksissä.	6.4.2 Ráhkadusat, johtolagat ja bálvalusat Jearu dehálamos lagašjohtolagat ja daid bálvalusat bajásdollojuvvojit ja dat maiddái buoriduvvojit.
Koltta-alueella asuvilla kolttasaamelaisilla on kolttalain mukainen oikeus ilmaiseen puunsaantiin tietyin edellytyksin.	Buvttaovddideami ja –fálaldagaid geahččalit ordnet birra jagi sihke nu ahte dat váldet buorebut vuhtii iešguđege áššehasjoavkkuid dárbbuid.
Utsjoen maatila- tai luontaistalo-uden harjoittajilla on maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä oikeus ilmaiseen puunsaantiin Inarijoen vesistöalueella.	Meahciráđđehus ovddida iežas bálvalanfálaldaga jearu mielde, ja seammás váldojit vuhtii eará geavahanvugiid ásahan ravdaeavttut.
Metsähallitus myy kotitarve- ja polttopuuta asiakkaille.	Muhtun dáhpáhusain Meahciráđđehus sáhttá maid ráhkadit jearu.
Polttopuuna myytävä kuollut puu on vastikään kuollutta, läpimitaltaan korkeintaan 20–30 cm:n havupuuta sekä läpimitaltaan alle 20 cm:n keloa.	Meahciráđđehus čuoziha iežas bálvalusaid ja ođđainvesteremiid deaddočuokkesguovlluide. Dat leat turismaguovddážiid, -fitnodagaid, čoahkkebáikkiid ja váldogeainnuid lahkosis.
Metsähallitus myy myös hakkuutähteitä sekä erikseen osoitetuilta kohteilta pieniläpimittaista tuoretta mäntyä ja tunturikoivuvyöhykkeeltä koivua.	Doaresbealeguovlluid ávdinstobuid ja eará mearkkašahtti bálvalusaid eai geahpet, oktonas smávva bálvalan- ráhkadusaid oasil sáhttá dahkat jierbmás nuppástusaid.
Maapuuta ei myydä.	Dáinna linnjágeassimiin
Kansallis- ja luonnonpuistoista ei myydä kotitarvepuuta, poikkeuksena Lisman kyläläisille osoitettu polttopuuleimikko.	Meahciráđđehus deattuha iežas bálvalanfálaldaga áššehasaide, guhte geavahit guovllu fitnodagaid orrun-, biebman-, fievrridan- ja eará bálvalusaid.
Monimuotoisuuden kannalta arvokkaille alueille ja kohteille ei osoiteta kotitarvepuun ottolupia. Avotulen teko maastoon ja polttopuiden otto eivät ole jokamiehenoikeuksia.	Seammás Meahciráđđehus fuolaha das, ahte maiddái okto mehciin ja eará boaittoguovlluin johtti vánddardeaddjiid ja báikkálaš olbmuid bálvalusat dáhkiduvvojit.
Jos luonnonsuojelu-, erämaa- tai muulle alueelle on laadittu hoito- ja käyttösuunnitelma ja/tai on annettu järjestyssääntö, tulenteossa noudatetaan niiden kirjauksia.	Meahciráđđehus geahččala stivret ja šaddadit jearu deaddočuokkesguovlluide ja dakkár luondduturismma ja vánddardeami vugiide, main ruossalasvuođaid árbevirolaš dahje báikkálaš eanageavahusain sáhttá heivehit oktii, dego:
Metsähallituksen Luontopalvelut vastaa saamelaisten kotiseutualueella valtion mailla Metsähallitukselle vastuutettujen lajien, luontotyyppien ja kulttuuriperinnön suojeluun liittyvistä tehtävistä.	• dáhpáhusat ja čájáhusat ovttasbarggus eará doaibmiiguin • buktagat, mat eai golat báikkálaš luondduriggodagaid (vánddardeapmi, meallun, luondoáiggeádji oppalaččat, kulturturisma) • luondolihkadeami ovddideapmi ovttasbarggus eará doaibmiiguin.
Luonnonsuojelun tehtävänä on luonnon monimuotoisuuden ja kulttuuriperinnön suojelu parhaan saatavilla olevan tiedon ja suojelualueverkoston avulla.	Meahciráđđehus bidjá deattu earenoamážit mánáid, nuoraid ja boarrásiid luondolihkadeapmái. Meahciráđđehus stivre meahccesihkkelastima ja njealjejuvllatjohtalusa máđijaide.
Luonnonsuojelulaki (1096/96) ja -asetus (160/97) velvoittavat viranomaisia huolehtimaan uhanalaisten ja direktiivilajien suojelusta.	Njealjejuvllatjohtalusa mearri dollojuvvo ainge unnin čavga lohpegái-bádusaiguin. Meahccesihkkela dárbbut ja vejolašvuođat čielggaduvvojit iešguđege
Metsähallitus vastaa mm. lajien inventoinneista, seurannoista ja hoitotoimien suunnittelusta.	guovllus. Meahccebiilageainnut geavahuvvojit máđidjavuođđun, jus eará johtalus ii dan eastte.
Ylä-Lapin suojelualueet ja erämaat kuuluvat Natura 2000-suojelualueverkostoon, joka on perustettu suojelemaan EU:n luontodirektiivin lajeja ja luontotyyppejä, kuten palsasoita ja luonnonmetsiä.	Goittotge oppalaš ulbmilin lea oažžut johtolagaid eret geainnuid alde. Johtolagaid ráhkadeapmi luondduviđá meahccái garvojuvvo nu guhkás go vejolaš.
Metsähallitus kerää tietoja luontotyyppien sijainnista ja pinta-aloista sekä niiden nykytilasta.	Turismafitnodatdoalliid iešguđege fitnodaga guoski johtolagaide ráhkaduvvojit geavahanvuoigatvuođasoahpamušat.
Ylä-Lapissa lakisääteisten suojelualueiden ja -ohjelma-alueiden sekä erämaa-alueiden rajaukset säilyvät pääsääntöisesti ennallaan.	Iešguđege fitnodaga guoski johtolagat mannet fitnodatdoalliid doarjjaguovddážiidda dahje eará doaibmama dáfus guovddáš sajiide.
Saanan luonnonsuojelualueen rajan muutostarve tarkistetaan hoito- ja käyttösuunnitelman yhteydessä.	Johtolatáššit sohppojuvvojit oassebeliid gaskka nu, ahte váldojuvvojit vuhtii eará eanageavahanvuogit.
Ylä-Lapissa (Inari, Enontekiö, Utsjoki) on yhteensä noin 33 400 hehtaaria alueita, joiden suojelualueeksi perustaminen on kesken.	Iešguđege dáhpáhusa guoski johtolahkan sáhttá mearridit meahccebiilageainnuid, mat eai leat vuovdedoalu aktiiva anus.
Uuden luonnonsuojelualueen perustaminen edellyttää säädösvalmistelua.	Iešguđege fitnodatdoalli guoski johtolagat eai leat almmolaš anus.
Säädösvalmistelussa Metsähallitus valmistelee suojeluun varatun alueen rajat ja muut ominaisuus-tiedot.	Beatnatgeasudoaibma fitnodatdoaibman gáibida eanaoamasteaddji lobi dahje johtolagaide geavahanvuoigatvuođasoahpamuša.
n sekä sidosryhmille että paikallisille asukkaille.	Doaibmamis ráđđádallo dego earáge eanageavahanvugiid buohta.
Tämän jälkeen ministeriö valmistelee säädökset luonnonsuojelualueiden perustamiseksi ja pyytää lausunnot sidosryhmiltä.	Meahciráđđehus gáibida beanageasufitnodatdoallis geavahanvuoigatvuođasoahpamuša dahje lobi, muhto ovttaskas olbmuid beana-geasuáiggeaji ii sáhte ráddjet.
2 Luontotyypit, lajit ja kulttuuriperintökohteet	Dálá sullii 1 900 km gielkávuojáhagat bajásdollojuvvojit.
Metsähallitus kerää ja täydentää tietoja uhanalaista luontotyypeistä hallinnoimillaan mailla ja on mukana edistämässä ja kehittämässä niiden suojelua ja seurantaa.	Ođđa ovttaskas goallosjohtolagaid sáhttá vuođđudit dálá vuojáhagaid gaskii eanangoddelávas ja oasseoppalašlávas árvaluvvon linjemiid mielde.
Lajeista Metsähalli-tus vastaa mm. naalin ja tunturihaukan sekä arnikin ja karvamaksaruohon seurannasta.	Johtolagat, mat leat juo anus, leat govviduvvon lustageavahusa čuovuskárttas (Lustageavahus ja luondduturisma 2012).
Ylä-Lapissa erityistä huomiota on kiinnitetty mm. kiljuhanhen, tuoksualvejuuren ja lapinkauran suojeluun ja seurantaan.	Mohtorgielkávuojáhagaid ovddasvástádusjuogadeami gielddaiguin sáhttá dárkkistit nu, ahte gielddaid rolla stáđásmuvvan johtolagaid bajásdoallin lassána.
Kulttuuriperintökohteiden inventointia jatketaan kansallispuistojen, muiden luonnon-suojelualueiden ja erämaa-alueiden hoito- ja käyttösuunnitelmien yhteydessä sekä tarveharkinnan mukaan muun muassa toimenpidesuunnitelmien yhteydessä.	bistevašvuhtii.
Rakennus perintökohteiden kunnostustöitä jatketaan rahoituksen sallimissa puitteissa erillisten toimenpidesuunnitelmien mukaan.	Eallingierdojurddašeami mielde earret eará bálggesmuorat buhttejuvvojit heivvolaš sajiin čievrrain dahje eará nana ráhkadusain.
Saamelaiset kulttuurimaisema- ja kulttuuriperintökohteet huomioidaan ja turvataan Saamelaiskäräjiä, Museovirastoa, Saamelaismuseo Siidaa ja koltta-alueella Kolttien kyläkokousta kuullen.	Áššehasaid oahpisteapmi ja rávven buoriduvvojit. Earenoamážit olgoriikkain boahtti turisttaid rávven beavttálmahttojuvvo, daningo sii eai ovddalgihtii dovdda guovllu ja dan čállojuvvon dahje čálekeahtes láhttennjuolggadusaid.
Metsätalousalueilla tehtävää kulttuuriperintökohteiden inventointia on kuvattu kappaleessa 6.2.	guovllu buriin dábiin ja áššiin, mat eai leat lobálaččat. Ulbmilin lea konflivttaid ovddalgihtii eastin nu bures go vejolaš;
Inventoidaan ja tehdään seurantaa heikentyneissä tunturikoivikoissa ja haetaan rahoitusta niiden elvyttämiseen.	nd. dat, ahte giige ii goittotge dieđekeahttá barggašii áššiid, mat eai leat dohkkehahttit (sosiálalaš bistevašvuohta).
Metsähallitus kerää ja tallentaa tiedot mittari	Meahciráđđehus fállá Lundui.fi-siidduin ja dan iešguđet giellaveršuvnnain sihke vánddardankártasiidduin, retkikartta.fi-siidduin áiggeguovdilis ja ollislaš dieđu guovllus sihke dan johtolagain, ráhkadusain ja bálvalusain.
tuhoista sekä muista heikentävistä tekijöistä paikkatietojärjestelmään ja edistää näin luontotyypin tilan seurantaa.	Ulbmilin lea ovddidit siidduid sisdoalu, lasihit giellaveršuvnnaid ja čuovvut mobiilaheivehusaid ovdánahttima.
Perustetaan palojatkumoalueita ja hoidetaan perinnebiotooppeja.	Vuovdedoallu lea Meahciráđđehusa fitnodatdoaimma doaibmasuorgi.
Metsähallitus on tehnyt hallinnassaan olevien maiden osalta palojatkumoaluesuunnitelman.	Vuovdedoalu doaibman lea muora márkanfievrrideapmi ja vuovdin sihke ekonomiijavuvddiid dikšun.
Ylä-Lapin palojatkumoalueet sijoittuvat Hammastunturin ja Vätsärin erämaa-alueille sekä Lemmenjoen kansallispuistoon.	Áššehassan leat vuovdeindustriija ja eará muora geavaheaddji fitnodagat eanáš ruovttueatnamis. Meahciráđđehusa vuovdedoalloguovllut leat lotnolasgeavahusvuovddit.
Poltot kohdistetaan suunnitelman mukaisille alueille, ja metsätalouden kulotuksia pyritään ohjaamaan palojatkumoalueiden lähei syyteen, jolloin ne tukevat palojatkumoalueverkostoa.	Daid geavaheamis ja dikšumis sihkkarastojuvvojit vuvddiid ekosystemabálvalusat, dego muorrabuvttadeami, lustageavahusa, boazodoalu ja sámekultuvrra eavttut sihke vuvddiid máŋggahámatvuohta.
Perinnebiotooppeja hoidetaan vakiintuneen käytännön mukaisesti. Perinnebiotooppien hoidossa tärkeimpiä ovat valtakunnallisesti arvokkaat kohteet.	Muorračuohppandieđuid lassin vuogádagas fidne vuovderiggodagaid ja vuvddiid ráhkadusa ovdáneami guoski dieđu guorahallanbadjái, mii lea dábálaččat unnimustá 30 jagi.
6.2.	Davvi-Sámi vuovdedoalloárvvoštallamiin vuvddiid gieđahallan vuođđuduvai Meahciráđđehusa jagi 2011 dárkkistuvvon vuovdedikšunrávvagii ja vuovdedoalu birasrávagirjjáža (2011) rávvagiidda.
3 Talousmetsien luonnonhoito Talousmetsien luonnonhoidolla täydennetään suojelualueiden ekologista verkostoa säästämällä luontokohteet ja säilyttämällä elinympäristöjä uhanalaisille lajeille soveltuvina.	Árvvoštallamat ráhkaduvvojedje jagiide 2012–2052. Dain ohce vuvddiidgiehtadallanprográmma, mii addojuvvon ráddjehusaid čuovvumin buvttada stuorámus nettoboađuid dáláárvvu, go geavaha reantoproseantta 3.
Metsäluonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on käytännössä elinympäristöjen turvaamista.	Davvi-Sámis eanageavahanmearrádusain ja –soahpamušain lea guovddáš váikkuhus bo-ahtti doaibmama árvvoštallamii.
Erityisesti metson soidinalueet, vesistöjen	Doaibmama dási meroštallan lea eambo mearrádusgo
suojavyöhykkeet ja uhanalaisten lajien esiintymät vaikuttavat merkittävästi sekä luonnon monimuotoisuuteen että hakkuiden mitoitukseen.	n árvvoštallangažaldat. Árvvoštallamat addet dieđu vejolašvuođaid rájáin, mearrádusaid váikkuhusain ja lihkadanváris iešguđege dahkkiid ektui.
Talousmetsien ekologinen verkosto täydentyy jatkossa toimenpidesuunnittelun yhteydessä löytyvillä pienialaisilla luonto- ja lajikohteilla.	Earenoamážit daiguin sihkka-rastojuvvo bistevašvuohta ja buvttaduvvo dássedettolaš vuvddiid gieđahallama ollislaš čoavddus detáljalut plánaid vuođđun.
Metsähallitus inventoi kulttuuriperintökohteita Ylä-Lapin talousmetsissä sekä hoito- ja käyttösuunnitelmien laadinnan yhteydessä luonnonsuojelu- ja erämaa-alueilla.	Davvi-Sámi vuovddit gieđahallojuvvojit lotnolasgeavahusvuovdin vuovdedikšunrávvagiid ja jagi 2011 ođasmahttojuvvon birasrávagirjjáža mielde.
Inventoinnit toteutetaan osana v. 2010 aloitettua Metsähallituksen valtakunnal-lista hanketta, joka toteuttaa Kansalliseen Metsäohjelmaan 2015 (KMO 2015) kirjattua tavoitetta. Inarissa on inventoitu UKK-puiston ja Vätsärin erämaa-alueen väliset alueet	Vuovdedoalu bistevašvuohta sihkkarastojuvvo nu, ahte muorračuohppamat mihtiduvvojit dainna lágiin ahte muorračuohppanvejolašvuohta lea unnimustá seamma 40 jagi geahčen ja vuovdedoalloguovlluid vuovddi geassu lea 40 jagi geahčen stuorát go dál.
Enontekiön ja Inarin metsätalousalueet on tavoitteena inventoida vuoteen 2015 mennessä.	Vuvddiid čitnačatnan ja čitnarájut lassánit vuovddi ollislašgeasu stuorruma mielde.
Kulttuuriperintökohteet tallennetaan paikkatietojärjestelmään, ja ne huomioidaan metsätalouden toimenpiteissä.	Doaibman lea 2009 ja 2010 dahkkon bálgossoahpamušaid mielde: dehálamos guohtoneatnamat leat ráddjejuvvon doaibmama olggobeallai eanáš 20 jahkái.
Metsien rakenteen kehittämistavoitteena on säilyttää yli 140-vuotiaiden metsien osuus vähintään 70 % Ylä-Lapin Metsähallituksen hallinnassa olevan metsämaan kokonaispinta-alasta.	Jagi 2009 dahkkon Njellima guovllu guoski soahpamušain oassi guovlluin lea ráddjejuvvon muorračuohppamiid olggobeallai 10 jahkái.
Tavoitetasoissa on huomioitu maankäyttöjakauma ja alue-ekologiset ratkaisut.	Ovdal soahpamušbaji nohkama guovlluid boahtte geavahusas ráđđádallo oassebeliid gaskka.
Tavoite on asetettu 30 vuoden tarkastelujaksolla.	Eará sajis guovllus barget lotnolasgeavahusvuovdedoaluin.
Luonnonhoidon tarkemmat linjaukset ja toimintaohjelma on kuvattu kappaleessa 6.5.	Vuovdedoalu bargguidahttin seailu ja mekaniserengráđa lassána.
6.3 Eräasiat	Ovddalgihtii
Metsähallituksen yleisenä tehtävänä on tarjota mahdollisimman laajalti kansalaisille metsästys- ja kalastusmahdollisuuksia ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla.	Plánejuvvon muorračuohppanulbmiliin nagodit sihkkarastit maiddái báikkálaš muorradikšundoaimma dárbbuid (gilvvohallanláhkaásahus). Boaldinmuora ja ruovttudárbomuora vuovdin joatkašuvvá dálá dásis.
Valtion alueilla pyritään turvaamaan luontaiset ja elinvoimaiset riista- ja kalakannat. Edellytyksenä on, että lajien tila ja niihin kohdistuvat uhat tunnetaan.	Boaldin- ja ruovttu-dárbomuoraid vuovdimis ja váldimis lea muitaluvvon vuollekapihttalis 6.1.4. Meahciráđđehus ovdánahttá vugiid, main energiijamuora fievrrideami ja doaimma-husaid ekonomalašvuođa sáhttá buoridit ja dán láhkai dáhkidit liggenlágádusaid muora
Valtion alueita pyritään hoitamaan ja käyttämään niin, että ne tukevat suomalaisen ja saamelaisen luontosuhteen säilymistä, kehittymistä ja siirtymistä seuraaville sukupolville.	Meahccebiilageainnut bajásdollojuvvojit ja ráhkaduvvojit vuovdedoalu ruhtademiin vuosttažettiin dan iežas dárbbuid várás nu, ahte eará geavahanvuogit váldojuvvojit vuhtii.
Riista- ja kalalajien kestävän käytön mahdollisuudet turvataan.	Geaidnofierpmádat lea sullii 1 000 km. Ođđa geainnut ráhkaduvvojit moadde kilomehtera jagis.
Tavoitteena on, että paikalliset erä- ja luonnon virkistyskäytön kulttuurit säilyvät ja kehittyvät omaleimaisina ja elinvoimaisina.	Šaldit divoduvvojit 2−3 st ja geainnut divoduvvojit 20–30 kilomehtera jahkásaččat doisttážii. Ovddabealde máinnašuvvon mearremearit leat mihttomearit;
Jokamiehenoikeudet sekä kansalaisten metsästys- ja kalastusmahdollisuudet turvataan.	ollašumit mearrašuvvet jahkásaš ruhtadandili mielde. 6.5.2 Luondduárvvuid ja duovdaga vuhtii váldin
Tavoitteena on, että Metsähallituksella on toimivat kumppanuudet ja yhteistyö kansalais- ja harrastusjärjestöjen kanssa. Lisäksi tavoitteena on, että luontopalveluilla on selkeä ja tunnustettu rooli eräkulttuurin säilyttämisessä.	Luonddu- ja duovddaárvvuid dorvvasteami várás vuovdedoallodoaimma olggobeallai ráddjejuvvojit buot divrras luonddučuozáhagat: 1) luondduviđá smávvačáhcesajit dahjege gáldut, johgáddevuovddit ja láddo ravdavuovddit, 2) bávttit, ceakkobávttit, juovat, 3) rođut ja 4) luonddugáhttema geažil divrras
6.3.	álgovuovddit.
1 Kalastus ja kalavesien hoito Kalavesien hoito perustuu ensisijaisesti kalastuksen säätelyyn, ja tavoitteena on luontaisesti lisääntyvät alkuperäiset kalakannat.	Vuovdedoallodoaimma olggobeallai ráddjejuvvojit maiddái buot lagešvuovddit ja guossarikkis vuovddit seamma go jeakki ja guolbana áigodatavá-dagat sihke lavdnjeeatnamat.
Kalastuksessa pyritään turvaamaan perinteiset paikalliset kalastusmuodot ja kalastukseen liittyvä eräkulttuuri.	Čáziid- ja guliidsuodjaleami dihte čázádagaid gurrii guđđojuvvo vuovdi, mii doaibmá suodjeavádahkan, man govdodat molsašuddá 5−30 mehtera gaskka eatnanhámiid ja diliid mielde.
Lisäksi pyritään korkeaan asiakastyytyväisyyteen	Dovddus áitatvuloš šlájaid gávdnosat dorvvastuvvojit.
Eräkulttuurin turvaaminen ei rajoita nykyaikaisten pyyntivälineiden käyttöä.	Earenoamáš suodjaleami gáibideaddji šlájaid ráddjemiid ráhkada luondobálvalusaid šládjaáššedovdi.
Maksullisia kalastuslupia myönnetään kiintiöpäätöksen mukaisesti. Muut rinnakkaiset kalastusoikeudet huomioidaan lupamääriä mitoitettaessa.	Eará áitatvuloš šlájaid gávdnosiid seastima geažil dárbbašlaš doaimmat (govusráddjehu-sat ja/dahje ráhkadussárgosiid doalaheapmi) plánejuvvojit šládjaáššedovdiiguin ja
Paikal-lisen väestön etu otetaan huomioon ensisijaisesti.	vuovdedoalu plánejeaddjiiguin ovttasbarggus.
Kaikki kalastusluvat myönnetään kestävän käytön periaatteella. Uuden kalastuslain aiheuttamat mahdolliset muutokset toteutetaan ja sidos-ryhmät osallistetaan muutosten valmisteluun.	Vuovdegiehtadallan ráddjejuvvo earenoamáščuozáhagain, mat leat duovdaga beales hearkkes ja divrras guovllut, turismabálvalusaid lagašguovllut, váldogeainnuid guorat ja eanangoddelávaid turismma ovddidanguovllut sihke čuvččá gihkamat ja eará meahcivalljičuozáhagat.
usneuvottelukuntien kautta. Kalastuslupien ja kalaistutusten määrä tilastoidaan.	Doppe ráddjejuvvojit ođastusmuorračuohppamiid mearri ja muorračuohppanviidodagaid sturrodat.
Kalastuksen määrän arvioinnissa käytetään hyväksi tilastoja, selvityksiä ja tutkimuksia. Kalastuksen määrän ja hoitotarpeen suunnittelussa käytetään kalatalouden suunnittelu- ja seuranta-järjestelmää (KSSJ).	Siepmanmuorraguovlluide guđđon seastin- ja duovddamuoraid mearri lasihuvvo ja heivvolaš sajiin geava-huvvojit earenoamášmuorračuohppamat, dego unnaavádatmuorračuohppamat, galjidanmuorračuohppamat ja muorračuohppamat, main lea iešguđetlágan ráhkadus.
6.3. 2 Metsästys ja riistanhoito	ja njáskamis sihke muorračuohppamis.
Metsästyslupia myydään kiintiöpäätöksen mukaisesti maa- ja metsätalous-ministeriön vahvistamalle metsästysajalle. Metsästyslain 8 §:n mukainen kuntalaisen	Turismma deaddočuokkesguovlluin geavahuvvojit eanet eanagierraga šattuid suddjejeaddji muorračuohppanvuogit, unnaavádatmuorračuohppamat, hárvvidanmuorračuohppamat ja máŋggašlájatvuovddi muorračuohppamat.
oikeus metsästää kotikuntansa alueella huomioidaan etusijalla lupamäärien ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden mitoituksessa.	Nuppe dáfus vesáid dikšumiin ja bures plánejuvvon muorračuohppamiiguin sáhttá rahpat divrras duovdagiid turismajohtolagain johka-, jávre- ja várreoidnosiidda.
Metsästyksen mitoituksessa ja saaliin seurannassa käytetään riistan suunnittelu- ja seurantajärjestelmää (RSSJ). Tilastoja, selvityksiä ja tutkimuksia hyödynnetään mitoituksen perustana.	Duovdagiid beales earenoamášguovlluin, dego gáttiin ja váriid vielte- ja alášguovlluin, geaidnoguorain, čoahkkebáikkiin ja kulturbirrasiin, muorračuohppamiin ávkkástallat visualiserenreaidduiguin ja oainnusanalysain.
Lupametsästyksen ohjeistuksessa korostetaan poronhoidon huomioonottamista sekä yhteydenpitoa paliskuntiin aikaisempaa enemmän.	Seastinmuorat guđđojuvvojit buot muorračuohppamiin bissovaččat sihkkarastit mieskamuoras sorjavaš vuovdešlájaid seailuma.
Metsähallitus osallistuu riistakantojen arviointiin seurantaan sekä niihin liittyviin tutkimuksiin ja seuraa riistaelinympäristöjen tilaa.	Jápmán, máŋggahámatvuođa dáfus divrras muorat seailluhuvvojit ja lassin oassi ealli muorain guđđojuvvojit boahtte logijagiid mieskamuoraid dorvvasteami dihte.
Metsätalousalueilla elinympä	Vuovddi ođastusviidodagaide guđđojuvvo gaskamearálaččat 10–20 st seastinmuorra hektára
ristöjen hoito toteutetaan ympäristöoppaan (2011) mukaisesti.	n vuostá milloseappot seastinmuorrajoavkun go ovttaskas muorat bieđgguid.
Pienpetopyyntiä tuetaan kanalintukantojen, uhanalaisten petolintukantojen sekä naalin pesintäedellytysten turvaamiseksi.	Seastinmuoraid sajuštemiin suhkkes vuollešattolašsajiide ráhkaduvvojit fuođđuide suodjebáikkit (meahcivalljirođut).
Maastoliikennelupia myönnetään vakiintuneen käytännön mukaisesti.	Vuovdedoallu ráddjejuvvo Maikkumapää-Suorsapää sihke Riekkovaara guovllus.
Vuosittain paikkakuntalaisilla on voimassaolevia moottorikelkkalupia 4 300 ja mönkijälupia 200. Kesäaikaisia maastoliikennelupia myönnetään pääasiassa vain jo olemassa oleville sovituille urille.	Ovttasbargojoavkkus Inarin Luonnonystävät ry evttohii Maikkumapää-Suorsapää-guovllu sihke Riekkovaara guovllu vuovdedoallogeavahusa ráddjema. Maikkumapää-Suorsapää ja Riekkovaara guovllut leat vuovdedoalu hálddašeami vuolde leahkki guovllut.
Suurriistasaaliin noutamiseen voidaan myöntää maastoliikennelupia voimassa olevien myöntämisperiaatteiden mukaisesti.	Dán mielde guovlluide dahkkojuvvojit čuovvovaš eanageavahanmearrádusat:• Riekkovaara guvlui vuođđuduvvo suodjalanvuovdi, man viidodat lea sullii 487 há.
Ulkopaikkakuntalaisille myönnetään vuosittain 1 000 talviaikaista maastoliikennelupaa ja 200 kesäaikaista maastoliikennelupaa.	• Maikkumapää-Suorsapää guvlui vuođđuduvvo sullii 1 777 há sturrosaš suodjala nvuovdi, mii báhcá vuovdedoallodoaibmama olggobeallai.
Kesäaikaisista luvista merkittävä osa koskee kullankaivualueiden (valtaukset, kullanhuuhdonta-alueet ja kaivospiirit) kesäajan huoltoa sekä kiinteistöille kulkemista.	vuođđuduvvo sullii 1 966 há sturrosaš eanageavahančuozáhat (vuovdedoalloguovlu, mas earenoamáš birasárvvut), mainna vuovdegiehtadallandoaibmabijut ráddjejuvvojit guovllu earenoamášluonddu seailluheami dihte.
Metsähallitus sopii paliskuntien kuulemisesta maastoliikennelupien myöntämis-periaatteisiin liittyen.	Riekkovaara guovlu lea eanáš dutkanvuovddis luondduviđá ovdáneami linnjá guovllus, mii sirdásii Meahcidutkanlágádusas Meahciráđđehussii vuovdedoalu hálddašeami vuollai.
6.3.	Guovllu vuvddiid giehtadallamis čuvvojuvvo Metla dutkanvuovdeplána, man mielde luondduviđá ovdáneami linnjás muoraid ovdáneapmái ii váikkuhuvvo vuovdedoalu guoski doaibmabijuin (gč. vuollekapihtal 6.5.5.).
Metsähallitus kehittää erävalvonnan viranomaisyhteistyötä ja parantaa valvon-nan näkyvyyttä.	Ná dutkanvuvddiid oasit, mat oidnojit kárttas, seilot vuovdedoallodoaibmabijuid olggobealde.
Erityisteemoina tulevalle kaudelle ovat suurpetojen salapyynnin ennaltaehkäisy ja valvonnan tehostaminen, kalastuksen luvallisuuden valvonta ja laittomuuksien ennalta-ehkäisy sekä maastoliikenteen valvonnan tehostaminen.	Riekkovaaras lea vuovdedoalu hálddus, ja doppe bargo govas 25 ovdanbukton kártta mielde eanageavahanmearrádusat luondduriggodatplána oktavuođas vuovdedoallo-doaimma olggobeale guovlluin.
6.4 Luonnon virkistyskäyttö	6.5.3 Vuovdedikšun ja muorračuohppamat
Metsähallitus yhdessä sidosryhmien kanssa pyrkii siihen, että paikalliset ihmiset ja luontomatkailijat viihtyvät alueella ja saavat miellyttäviä elämyksiä luontoharras-tuksissaan.	Vuovdedikšundoaibmabijut válljejuvvojit šaddanbáikki lunddolaš gáibádusaid dahjege eanavuođu biebmodoalu, liekkas- ja čáhcedoalu sihke stuorra- ja mikroklimá mielde.
Myös luontoliikunnan myönteiset terveysvaikutukset ovat tärkeä tavoite.	Jahkásaš muorračuohppanulbmilin Davvi-Sámis meroštallojuvvo 115 000 m.
Metsähallitus kehittää erityisesti aineettomiin arvoihin perustuvia palveluja. Metsähallitus tukee aluetaloutta tekemällä yhteistyötä suomalaisten ja saamelais-ten matkai-luyrittäjien kanssa ekologisen matkailun kehittämiseksi ja tiedottamalla alueen virkistysmahdollisuuksista.	Sohppojuvvon doaibmama ráddjemiiguin MELA-rehkenastin buvttadii muorra-čuohppanárvvoštallamin 124 000 m. Ovttasbargojoavkku evttohusa mielde lasseráddjehusat bohte ođastusmuorračuohppamii, stuorra ja boares muoraid čuohppamii ja Maikkumapää-Suorsapää ja Riekkovaara guovlluide.
Metsähallitus tarjoaa laadukasta asiakaspalvelua ja matkailua tukevaa reittiverkostoa, palvelurakennetta sekä aluetaloutta hyödyttäviä tapahtumia ja näyttelyitä.	guovllu vuovdedoallodoaimma vuollai boahtti guovllut leat ovdanbukton plána čuvvosa kárttas. Muorračuohppamat ollašuhttojuvvojit dušše beahcerikkes vuvddiin.
Metsähallituksen palveluideana on olla paras ”luontoreitti”.	Vuovdedoal-lu ii doaimma lavdnjeeatnamiin, iige jekkiide roggojuvvo goivvohagat.
Metsähallituksen -+,)6,,)<HO0*/0246575/266/<H0O84255,?	Kemiijalaš šaddosuodjalanávdnasat ja dukten eai geavahuvvo.
78+?	Ođasmahttinmuorračuohppamat dahkkojuvvojit eanemustá 900 hektára jagis, njárbudanmuorračuohppamat sullii 500 hektára jagis ja stuorra, boares muoraid čuohppamat sullii 1 300 hektára jagis.
6,60*/0)77=4)0574-7842?	Ođasmahttinmuorračuohppamiin
R0asemassa palveluiden saavutettavuudessa, tiedon jakamisessa, tuotteiden ja palveluiden n markkinoinnissa sekä yritysyhteistyössä.	geavahuvvojit siepmanmuorra- ja suodjemuorračuohppamat, máŋggašlájatvuovddi muorračuohppamat sihke avádatmuorračuohppamat.
78+60J+,)6,,)<H0O? 78+7--4<	Rabasmuorračuohppamat eai dahkko.
Kohteen saavutettavuus ei tarkoita vain maanteitä ja lentokenttiä, vaan myös tiedon saavutettavuutta;	Njárbudanmuorračuohppamat dahkkojuvvojit šaddadanmuddovuvddiin, muhto maiddái ođastusgárvvesvuvddiin galjidanmuorračuohppamat.
ts. sitä että matkailija löytää kohteen nopeasti internetistä. Internet-yhteys on nykyisin luontoreitin ensimmäinen etappi.	Guhkes ja boares muoraid čuohppamat dahkkojuvvojit siepmanmuorra vuvddiide, go vesát leat dábálaččat ja doarvái.
Metsähallitus keskittää uudet palvelunsa ja investoinnit matkailukysynnän paino-pistealueille. Ne sijoittuvat matkailukeskusten, -yritysten, taajamien ja pääteiden läheisyyteen.	Earenoamášmuorračuohppamat geavahuvvojit dábálaš muorračuohppanvugiid lassin lustageavahusa ja turismma earenoamáščuozáhagain ja boazodoalu dáfus dehálaš čuozáhagain sihke ovdamearkan čuvččá gihkanbáikkiin.
Myös syrjäalueiden nykyinen palvelutaso ylläpidetään.	Buot muorračuohppamiin guđđojuvvojit seastinmuorat.
Syrjäalueiden autiotupia tai muita merkittäviä palveluja ei vähennetä.	Ođasmahttinmuorračuohppamat eai dahkko guovlluin, mat leat badjel 280 mehtera mearradásis.
Yksittäisiä rakennelmia voidaan lisätä tai vähentää kokonaismäärän säilyessä lähellä nykytasoa.	d.) guovllu ođastusviidodaga sturrodat ráddjejuvvo. Nuorra vuvddiid dikšun ovdánahttojuvvo ja vesáiddikšun lasihuvvo.
Metsähallituksen tavoitteena on kestävä luontomatkailu, niin ekologisesti, sosiaalisesti kuin taloudellisestikin.	Ulbmilin lea dahkat vuovdebuollimiid unnimustá okta čuozáhat vuovdedikšuma dahje luonddudikšuma vuođul.
Ylä-Lapin kansallis- ja luonnonpuistot, erämaa-alueet sekä Inarijärveen tukeutuva Inarin retkeilyalue sekä puhtaat ja rakentamattomat vedet ovat alueen tärkeitä vetovoimatekijöitä.	6.5.4 Boazodoalu vuhtiiváldin vuovdedoalus Meahciráđđehus dagai iešguđege bálgosa guoski soahpamušaid 2009 ja 2010 dehálamos dálveguohtoneatnamiid guođđimis muorračuohppamiid olggobeallai mearreáigái.
6.4.	Bálgossoahpamušain meroštallon dálveguohtoneatnamat leat ráddjejuvvon doaibmama olggobeallai eanáš oasis 20 jahkái.
1 Kehittämisen painopistealueet	Jagi 2009 dahkkon Njellima guovllu
Luontomatkailun ja virkistyskäytön maantieteelliset painopistealueet ovat Saariselkä-Ivalo, Hetta-Pallas, Inari-Lemmenjoki, Ivalojoki, Tenojoki-Kevo, Sevettijärvi-Näätämö ja Kilpisjärven alue.	guoski soahpamušain lea oassi guovlluin ráddjejuvvon muorračuohppamiid olggobeallai 10 jahkái. Dasa lassin soahpamušain meroštallojuvvojit doaibmanprinsihpat ja geavadat maiddái eará guovllus soahpamuša bires leahkki bálgosiid guovllus.
Painopistealueilla Metsähallitus seuraa kysyntää ja tekee aktiivisesti yhteistyötä yritysten ja sidosryhmien kanssa.	Sámedikkiin ja nuortalaččaid giličoahkkimiin leat sohppojuvvon vuovdegiehta-dallama vuođđojurdagat: Eanadukten ii geavahuvvo goike ja guorba guolbaniin.
Metsähallitus keskittää toimintansa ja sen kehittämisen matkailun painopiste-alueille.	Fásta rádjeáiddiid ja guohtunlotnašuvvanáiddiid gurrii guđđojuvvo njealje-juvllatavádat.
Painopistealueet ja niillä olevat reitit ja keskeiset rakenteet on kuvattu virkis	Siepmanmuorračuohppamiin siepman- ja seastinmuorat guđđojuvvojit unnimustá 80 st/há.
tyskäytön liitekartalla (Virkistyskäyttö ja luontomatkailu 2012).	Vuollešattolašvuođa bajásdoalli muorračuohppamat geavahuvvojit
Kansallispuistot lähialueineen ovat maakunnallisesti merkittävimpiä ja näkyvimpiä luontomatkailun kohteita.	daidda heivvolaš čuozáhagain, dalle muorračuohppanvuohkin geavahuvvojit galjidan-, rabas- ja máŋggašlájatvuovddi muorračuohppamat.
Kansallispuistojen vetovoimaa parannetaan kehittämällä erityisesti viestintää, yritysyhteistyötä ja lumettoman ajan tuotteita.	Lahppovuvddiid čuohppamiin gea-vahuvvojit gáržžes ođastusguovllut lahpu leavvama álkidahttima dihte.
Luontokeskukset ovat toiminnan ja tapahtumien solmupisteitä.	Muorat main eanemus lahppu, guđđojuvvojit seastinmuorran.
Luontokeskusten roolia vahvistetaan edelleen alueellisina kokoontumis- ja tapahtumapaikkoina.	Lahppoguovlluin muorračuohppamiid geahččalit dahkat giđđadálvve. 6.5.5 Dutkanvuovddit ja genaresearvavuovddit
Tavoit-teena on, että myös paikalliset ihmiset tuntevat luontokeskukset omakseen.	Metla stivre vuvddiid dikšuma ja Meahciráđđehus ollašuhttá muorračuohppamiid ja vuovdedikšunbargguid.
Metsähallitus ottaa huomioon eri asiakasryhmät ja kehittää tarvittaessa toimintaansa asiakaskunnan muuttuessa.	Dutkanvuvddiid vuosttas geavahanulbmil lea dutkamuš, ja vuovddit dikšojuvvojit Meahcidutkanlágádusa rávvagiid mielde.
Lähivuosina on mm. odotettavissa venäläisten matkailijoiden määrän huomattava lisääntyminen.	Metlas lea barggu vuolde dutkanvuovdeplána, mii stivre iskkadeamis friddja vuovdedoalloeatnama dikšuma.
Palveluiden kehittäminen vaatii venäjänkielisen opastuksen ja tiedotuksen lisäystä. Metsähallitus edistää maakuntakaavojen matkailutavoitteita.	Dutkanvuovdeplánema ulbmil lea dahkat vejolažžan vuvddiid máŋggahámat dutkangeavahusa sihke oanehis ja guhkes áigegaskkas.
Maakuntakaavojen ja Metsähallituksen linjaukset ovat yhdensuuntaisia Lapin matkailustrategian kanssa: tavoitteena on kehittää matkailua matkailukeskus- ja vyöhykepainotteisesti.	Iešguđege dutkanvuovddi guoski dutkanvuovdeplánat sisttisdollet ee. muoraid ovdánaneinnostusa sihke meroštallet rámaid boahtte logijagibaji doaibmabijuide, dego muorračuohppamiidda ja vuovdedikšunbargguide.
Metsähallituksen roolina luontomatkailussa on ensisijassa edellytysten luominen ja tukeminen.	Laanila dutkanvuovddis 25 % lea gieđahallandási dáfus ng. buori vuovdedikšun linnjá, 64 % luondduviđá
Metsähalli-tuksella on yksittäisiä vuokrakohteita erityisalueilla, kuten erämaa-alueilla ja Inari-järvellä.	Buori vuovdedikšuma linnjá lea Vuovdedoalu ovddidanguovddáš Tapio Buori vuovdedikšun ávžžuhusaid čuovvu linnjá.
Asiakaspalvelupisteissä myydään virkistyskäyttöä ja retkeilyä tukevia tuotteita, kuten karttoja ja julkaisuja.	Luondduviđá ovdáneami linnjás muoraid ovdáneapmái eai fikka váikkuhit vuovdedoalu doaibmabijuin.
2 Rakenteet, reitit ja palvelut	(Koivuniemi 2012).
Kysynnän kärkikohteiden lähireitistöt ja niiden palvelut ylläpidetään ja niitä myös parannetaan.	Metlas sirdašuvai Meahciráđđehusa háldui maiddái guosa genaresearvavuovdi Anára Kuusipääs.
Tuotekehityksessä ja -tarjonnassa pyritään ympärivuotisuuteen sekä eri asiakasryhmien tarpeiden parempaan huomiointiin.	Genaresearvavuovddit leat oassi geavatlaš doaimmain eana- ja vuovdedoalu álbmotlaš genariggodatprográmma (2001) ollašuhttima dihte.
Metsähallitus kehittää palvelutarjontaansa kysyntälähtöisesti, ottaen samalla huomioon muiden käyttömuotojen asettamat reunaehdot.	Meahcidutkanlágádusa genaresearvavuvddiid giehtadallanrávvaga (Yrjänä et al. 2007) mielde genaresearva-vuvddiin vuovddi dikšun ja ekonomalaš ávkkástallan leat dihto eavttuin lobálaččat.
Joissakin tapauksissa Metsä-hallitus voi myös luoda kysyntää.	Genaresearvavuvddiin čoggojuvvojit siepmanat maiddái várrerádjui.
Esimerkiksi vesiretkeilyä on mahdollisuus kasvattaa huomattavasti varsin vähäisillä lisäinvestoinneilla, ja lisäksi niin, että retkeilijät eivät juurikaan käytä paikallisille tärkeitä luonnonvaroja.	Genaresaervavuvddiid giehtaguššamis čuvvojuvvojit Metla giehtadallanrávvagat, ja muorračuohppan- ja dikšunbargguid plánat dohkkehuvvojit Metlas ovdal doibmiibidjama.
Palvelut ovat jo olemassa, sekä yrityksillä että Metsähallituksella.	Bargguid váikkuhusat árvvoštallojuvvojit oktasaččat meahcis s. 3 jagi gaskkaid.
Metsähallitus tekee keskeiset reitit tunnetuksi tuottamalla reittikuvaukset internet-sivuilleen.	Kuusipää guvlui ii leat plánejuvvon ollenge ođastusat. Guovllus čuvvojuvvo guosa ođasmuvvan.
Metsähallitus kohdistaa palvelunsa ja uudisinvestoinnit painopistealueille.	Govva 26. Anáris Laanila dutkan-vuovdebálstá ja giehtadallanlinn-járáddjemat (Koivuniemi2012).
Ne sijoittuvat matkailukeskusten, -yritysten, taajamien ja pääteiden läheisyyteen.	Govva 27. Guosa genaresearvavuovddi Anára Kuusipääs. 6.6 Láven ja giddodatgávpi
Syrjäalueiden autiotupia ja muita merkittäviä palveluja ei vähennetä, yksit-täisten vähäisten palvelurakenteiden osalta voidaan tehdä järkeviä muutoksia. Tällä linjauksella Metsähallitus painottaa palvelutarjontaansa asiakkaille, jotka käyt-tävät alueen yritysten majoitus-, ravitsemus-, kuljetus- ja muita palveluja.	Meahciráđđehus čuovvu lávaráhkadeamis ráđđehusa mearrádussan addon norpma stáhta eatnamiid lávaráhkadeamis, mii lea dahkkon ovttasbarggus birasministeriija, eana- ja meahccedoalloministeriija ja Meahciráđđehusa gaskka 2008. Linnjádahkamat ovddidit maiddái riikkaviidosaš guovlluidgeavaheami ulbmiliid sihke eanangoddelávaid mearrádusaid ee. sámekultuvrrain bargama eavttuid ja boazodoalu doaibman- ja ovddidaneavttuid dorvvastan dihte.
Samalla Metsähallitus huolehtii siitä, että myös omin päin erämaissa ja muilla syrjäalueilla liikkuvien retkeilijöiden ja paikallisten ihmisten palvelut turvataan.	Meahciráđđehusa oktan strategalaš guhkes áigegaskka ulbmilin lea fitnodatdoaibmama beaktilvuođa lasiheapmi ja gánnehanmuttu buorideapmi servodatlaš geatnegahttimiid addin rájiid siskkobealde.
Metsähallitus pyrkii ohjaamaan ja luomaan kysyntää painopistealueille ja sel-laisiin luontomatkailun ja retkeilyn muotoihin, joissa ristiriidat perinteisen tai paikallisen maankäytön kanssa voidaan sovittaa yhteen, kuten:	Meahciráđđehusa servodatlaš geatnegahttimiid, doaibmama boađusvuođa ja eará ulbmiliid oktiiheiveheapmi gáibida lávema bokte dahkkon eanageavahusa plánema. Lávema ja giddodatovdáneami bokte geahččaluvvo bajidit maiddái giddodagaid árvu.
2*tapahtumat ja näyttelyt yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa	Eanáš Meahciráđđehusa gáddeguovlluin guđđojuvvo goittotge ain huksekeahttá.
2*tuotteet, jotka eivät kuluta paikallisia luonnonvaroja (retkeily, melonta, luonto-harrastus yleensä, kulttuurimatkailu)	Sámiid ruovttuguovllus Meahciráđđehusa lávendoaimmas fuolahuvvo das, ahte sámiid kultuvrrain bargama eavttut dorvvastuvvojit.
2*luontoliikunnan edistäminen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Metsä-hallitus panostaa erityisesti lasten, nuorten ja vanhusten luontoliikuntaan.	eanaguovlluid lávet huksema várás, jus dasa lea dárbu gielddaid oktasaš ovdáneami ja fitnodateallima dárbbuid dorvvasteami geažil riskerekeahttá sámiid ovdduid.
Metsähallitus ohjaa maastopyöräilyn ja mönkijäliikenteen reiteille. Mönkijäliiken-teen määrä pidetään edelleen pienenä tiukoilla lupaehdoilla.	Boazodoallolága mielde stáhta virgeoapmahaččat galget ráđđádallat áššáigullevaš bálgosa ovddasteaddjiiguin, go plánejit boazodollui čielgasit váikkuheaddji doaibmabijuin.
Maastopyöräilyn tarpeet ja mahdollisuudet selvitetään alueittain. Metsäautoteitä käytetään reittipohjina, jos muu liikenne ei sitä estä.	Viidáseappot lágas gáibiduvvo, ahte earenomáš boazodoalloguovllus stáhta eatnama ii oaččo geavahit dan láhkai, ahte das šaddá mearkkašahtti hehttehus boazodollui.
Kuitenkin yleisenä tavoitteena on saada reitit pois tiestöltä. Reittien tekemistä koskemattomaan maastoon vältetään mahdollisimman pitkälle.	Ulbmila ollašuhttima dihte boazodoalloguovlluin čuvvojuvvojit Meahciráđđehusa ja bálgosiid ovttastusa soahpan vuođđojurdagat hukseneatnama lávemis ja eatnama vuovdimis.
Yrityskohtaiset reitit suuntautuvat yritysten tukikohtiin tai muille toiminnan kannalta keskeisille kohteille, ja reittilinjaukset sovitaan osapuolten kesken muut maankäyttö-muodot huomioiden.	Lávemin galgá sihkkarastit, ahte guovlluguovdasaš ja riikka dási luonddusuodjalan- ja áhpásmuhttinárvvut, kulturárvvut sihke juohkeolbmo geavahusa vejolašvuođat váldojuvvojit nannosit fuopmášupmái stáhta eatnamiid alde.
Tapauskohtaisesti reiteiksi voidaan osoittaa metsäautoteitä, jotka eivät ole metsätalouden aktiivisessa käytössä.	Viiddis, oktilaš, hukse-meahttumin seilon stáhta oamastan gáddeollisvuođat eai lávejuvvo huksema várás.
Koiravaljakkotoiminta yritystoimintana vaatii maanomistajan luvan tai käyttöoikeus-sopimuksen reiteistä.	Meahciráđđehusa hálddašan eatnamiid lávemis oppalašláven lea guovddáš lávenvuohki earenoamážit gáddeguovlluid lávemis.
Metsähallitus edellyttää koiravaljakkoyrittäjiltä käyttöoikeussopimusta tai lupaa, mutta yksittäisten ihmisten koiravaljakkoharrastusta ei voida rajoittaa.	Iežas gáddesajádatlávaid sáhttá álggahit, jus eai leat vejolašvuođat oasseoppalašlávemii dahje dat gehččojuvvo ekonomalaččat huksema stivrendárbbu dáfus jierbmadin.
Nykyinen noin 1 900 km kelkkareitistö ylläpidetään.	Turismaguovddážiid čoahkkebáikeássanguovlluin
Uusia yksittäisiä yhdys-reittejä voidaan perustaa nykyisten urien välille maakuntakaavassa ja osayleis-kaavoissa esitetyillä linjauksilla.	gáibiduvvo sajádatláven.
Olemassa oleva reitistö on kuvattu virkistys-käytön liitekartalla (Virkistyskäyttö ja luontomatkailu 2012).	Meahciráđđehusa lávema stivrejeaddji vuođđojurddan lea buorre plánen, mii deattuha luonddu-, áhpásmuhttin- ja kulturárvvuid.
Moottorikelkkareitistön vastuujakoa kuntien kanssa voidaan tarkistaa siten, että kuntien rooli vakiintuneiden reittien ylläpitäjänä kasvaa.	Lávemis Meahciráđđehus fuolaha das, ahte čuvvojuvvo eana- ja meahccedoallo-ministeriija, birasministeriija ja Meahciráđđehusa ovttas soahpan norbma stáhta eatnamiid lávenvuođđojurdagiin.
Kaikessa luontorakentamisessa Metsähallitus pyrkii ekologiseen ja taloudelli-seen kestävyyteen.	Eatnama vuovdimis ja láigoheamis Meahciráđđehus háliida dáhkidit stáhta eatnamiid oktilašvuođa.
Elinkaariajattelun mukaisesti muun muassa pitkokset korvataan soveltuvissa kohteissa murskeella tai muilla pitkäikäisillä rakenteilla.	Dan bokte dorvvastuvvojit sámekultuvra, boazodoaluin ja luondduealáhusaiguin bargan, turismma doaibmanvejolašvuođat ja luonddu máŋggahámatvuođa seailun.
Rakennusaineet hankitaan mahdollisuuksien mukaan paikan päältä. Asiakkaiden opastusta ja neuvontaa parannetaan.	Meahciráđđehus sihkkarastá eanaláigoheamis ja vuovdimis Sámedikki ja bálgosiid doarvái gullama.
Erityisesti ulkomailta tulevien matkailijoiden ohjausta tehostetaan, koska he eivät ennestään tunne aluetta ja sen kirjoitettuja tai kirjoittamattomia käyttäytymissääntöjä.	Mearreáigásaš geavahanvuoigatvuođasoahpamušain mieđihuvvon luondduealá-husdoarjjabáikkiid ja guollebivdobáikkiid geavahanvuohki galgá bissut seam-maláganin, go soahpamušat ođasmahttojuvvojit dahje oamasteaddji molsašuvvá.
Jokamiehen oikeuksien ohella opastuksessa kerrotaan myös jokamiehen velvollisuuksista, alueellisista hyvistä tavoista */0/?	Anárjávrris oppalašlávain sajádatlávema várás merkejuvvon guovllut sirdojuvvojit luondobálvalusain fitnodatdoibmii.
7,7?	Váldo lávvavuohki lea gielddaid ráhkadan oasseoppalašlávat.
6/D0*,65/0478R60,-40? /--766+*/<0j/8,76644)/0,)0:/B=,--7?	Turismaguovddážiin doaibman stivrejuvvo sajádatláve-miiguin.
7::/)0BV8R05,)l75674)0ennaltaehkäisy;	6.6.2 Lávvaguovlluid olggobeale guovllut
ts. se, että kukaan ei ainakaan tietämättään tekisi asioita, jotka eivät ole hyväksyttäviä (sosiaalinen kestävyys).	Deivvolaččat sáhttá eanaávdnasiid vuovdit maiddái ovddosdivššotkeahtes buvttan dahje váldinvuoigatvuođasoahpamušaiguin.
6,--/0*/0? 4)0574-7842?	6.7 Eanaávnnasdoaimmat
7,7--/0?	Deivvolaččat sáhttá eanaávdnasiid vuovdit maiddái
45R0246575/266/<H0O?	ovddosdivššotkeahtes buvttan dahje váldinvuoigatvuođasoahpamušaiguin.
78+?	Eanaávdnasat vuvdojuvvojit dušše stuorra geavahančuozáhagaid lahka.
6,--/0/*/)6/?	Lassin smávvaáššehasaide vuovdin jotkojuvvo bieđgguid guovlluin, gos leat gustovaš eanaávnnaslobit.
/7?	Nuortalašguovllus várrejuvvo nuortalaččaide vejolašvuohta oažžut čievrra ja deavddaeatnama nuvttá dihto ruovttudárbogeavahussii čujuhan váldinsajiin nuortalašlágas (253/ 9§) máinnašuvvon dárbbuid várás.
6/0*/05/66/8//06746,/0/-+44?	6.8 Ovttasbargu ja vuorrováikkuhus
Tavoitteena on kehittää sivustojen sisältöä, lisätä kieliversioita ja seurata mobiilisovellusten kehittymistä.	Meahciráđđehus lea geavahan osolažžandahkki plánema juo 1990-logu rájes. Čanasjoavkkuid ja álbmoga váikkuhanvejolašvuođat ovddiduvvojit oba áigge.
Jätelain tarkoituksena on ehkäistä jätteistä ja jätehuollosta aiheutuvia haittoja ympäristölle sekä vähentää jätteen määrää ja haitallisuutta sekä edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä ja ehkäistä roskaantumista.	Meahciráđđehusa ulbmilin lea buoridit viidáseappot Meahciráđđehusa ja dan doaibmanbirrasa vuorrováikkuhusa, lasihit gulahallama jotkkolašvuođa ja luohtehahttivuođa sihke šaddadit bistevaš ovttasbarggu.
Metsähallituksella on velvollisuus omassa toiminnassaan huolehtia siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja huolehtia retkeilypalve-luiden järjestäjänä siitä, että mahdollinen syntyvä jäte tuodaan pois maastosta.	Ulbmilin lea lasihit dieđu sierra doaibmiid plánain ja ulbmiliin. Ovttasbarggu, mii dahkko álbmogin ja čanasjoavkkuiguin, ja osolažžandahkama ulbmilat:• Meahciráđđehusa doaibma lea almmolaččat dohkkehuvvon.
Metsätalous on Metsähallituksen liiketoiminnan toimiala. Metsätalouden tehtävänä on puun markkinointi ja myynti sekä talousmetsien hoito.	Ulbmilin lea, ahte bealit, maidda Meahciráđđehusa bargu váikkuha, sáhttet doallat plánenproseassa, mearrádusdahkama ja ollašuhttima dohkkehahttin.
Asiakkaina ovat metsä-teollisuus ja muut puuta käyttävät yritykset pääasiassa kotimaassa.	• Ruossalasvuođadilit geahppánit dahje daid sáhttá dikšut positiivvalaččat.
Niiden käytössä ja hoidossa turvataan metsien ekosysteemipalvelut, kuten puuntuotanto, virkistyskäyttö, porotalouden ja saamelaiskulttuurin edellytykset sekä metsien monimuotoisuus.	Ulbmilin lea geahpedit konflivttaid meari ja dikšut ruossalasvuođaid nu, ahte iešguđetlágan oainnuid váldit positiivvalaččat fuopmášupmái juo plánenmuttus. • Vuođustusat buoremus čovdosiidda.
Hakkuutietojen lisäksi järjestelmästä saadaan metsävarojen ja metsien rakenteen kehittymistä koskevaa tietoa tarkastelukaudelle, joka on yleensä vähintään 30 vuotta.	Ulbmilin lea oažžut iešguđetlágan dieđuid, máhtuid ja oainnuid viidásit plánemii ja mearrádusaiddahkanprosessii mielde, vai oažžut vuođustusaid buoremus čovdosiid várás.
Ylä-Lapissa maankäyttöpäätöksillä ja -sopimuksilla on keskeinen vaikutus tulevan toiminnan mitoitukseen.	• Doaimma ovddideapmi jámma. Leat rabas ođđa jurdagiidda ja ovddidit álbmoga ja čanasjoavkkuid váikkuhanvejolašvuođaid.
Toiminnan tason määritys on enemmän päätös- kuin laskenta-kysymys.	Ulbmilin lea ovddidit doaimma nu, ahte dat vástida servodaga nuppástuvvi dárbbuid.
Laskelmat antavat tietoa mahdollisuuksien rajoista, päätösten vaikutuksista ja liikkumavarasta eri tekijöiden suhteen.	Systemáhtalaš máhcahaga čoaggin ja bajásmerken sihke dahkkon čovdosiid vurken diehtovuogádagaide leat ovttasbarggu guovddáš oassi.
Ennen kaikkea niiden avulla varmistetaan kestävyys ja tuotetaan tasapainoinen metsien käsittelyn kokonaisratkaisu yksityiskoh-taisempien suunnitelmien pohjaksi.	(ee. unna mearrádusaid dahkamis dahje árgabeaivvi plánenbarggus), álbmot- ja čilgendilálašvuođat (ee. máhcahaga oažžuma várás dahje báikkálaš olbmuid
Ylä-Lapin metsiä käsitellään monikäyttömetsinä metsänhoito-ohjeiden ja vuonna 2011 uudistetun ympäristöoppaan mukaisesti.	n osolažžandahkamis), vánddardeapmi, meahccefitnamat, cealkámušbivdagat, jearahallamat dahje dutkamušat. Buot máhcahagat ja oktavuođaváldimat gieđahallojuvvojit.
Metsätalouden kestävyys turvataan mitoittamalla hakkuut siten, että hakkuumahdollisuus on vähintään sama 40 vuoden päästä ja metsätalousalueiden puuston tilavuus on 40 vuoden kuluttua suurempi kuin nyt.	Boahttevuođas sosiálamedias ja eará Internet-heivehusain sáhttá leat stuorát rolla. Luondduriggodatplánaid, guovlluid dikšun- ja geavahanplánaid, doaibmaplánaid ja meahcceáššiide gulli mearrádusat ráhkaduvvojit nu, ahte geavahuvvo osolažžandahkama plánenvuohki.
Metsien hiilensidonta ja hiilivarastot kasvavat puuston kokonaistilavuuden kasvun myötä.	Doaimma ravdaeavttuin ráđđádallojuvvo guđege gieldda guoski ovttasbargojoavkkuiguin.
Toiminta on vuonna 2009 ja 2010 solmittujen paliskuntasopimusten mukaista: tärkeimmät laidunalueet on rajattu toiminnan ulkopuolelle pääasiassa 20 vuodeksi.	Ovttasbargu jotkojuvvo earret eará gielddaid, Metla ja MGDL:a, eará dutkaninstituhtaiguin, bealuštanfámuiguin, rádjegozáhusain sihke fitnodagaid iešguđetlágan organisa-šuvnnaiguin ja ovttastusaiguin.
Vuonna 2009 solmituissa Nellimin aluetta koskevissa sopimuksissa osa alueista on rajattu hakkuiden ulkopuolelle 10 vuodeksi. Ennen sopimuskauden päätymistä aluei-den tulevasta käytöstä neuvotellaan osapuolten kesken.	Sámi ráđđádallangoddi lea lágas mearriduvvon Meahciráđđehusa doaibmama ovddideami várás vuođđuduvvon ovttasbargobealli, man bargun lea addit Meahciráđđehussii čilgehusaid guovlopolitihkalaččat mearkkašahtti stáhta eana- ja čáhceguovlluid geavahussii gulli gažaldagaiguin.
Suunnitellulla hakkuutavoitteella pystytään turvaamaan myös paikallisen puun-jalostustoiminnan tarpeet (kilpailulainsäädäntö).	Ráđđádallangottit dahket maiddái álgagiid báikkálaš olbmuid dili dáhkideami várás, go Meahciráđđehusa doaibma plánejuvvo.
Polttopuun ja kotitarvepuun myynti jatkuvat nykytasolla. Poltto- ja kotitarvepuun myynti ja otto on kuvattu kappaleessa 6.1.	Ráđđádallangoddi lea eana- ja meahccedoalloministeriija ásahan, ja dat čohkiida sierra intreassajoavkkuid ovddasteaddjiin.
4. Metsähallitus kehittää menetelmiä, joilla energiapuun korjuun ja toimitusten taloudellisuutta saadaan parannetuksi ja siten turvatuksi lämpölaitosten puun saantia.	Meahciráđđehus joatká ja ovddida ain ovttasbarggu Sámedikkiin. Eahpevirggálaš nana ovttasbarggu lassin ordnejuvvojit Sámediggelága 9§ mielde ráđđádallamat buot
Energiapuutoimitusten tasoon vaikuttavat markkinatilanne eri puutavara-lajien osalta sekä pienpuun korjuun kannattavuus.	viidásit váikkuheaddji ja mearkkašahtti eatnamiid- ja luondduriggodagaid geavahussii guoski fidnuin ja plánain, mat sáhttet njuolga ja earenoamáš vugiin váikkuhit sámiid dillái eamiálbmogin.
Metsäautotiestöä ylläpidetään ja rakennetaan metsätalouden rahoituksella ensisijaisesti sen omiin tarpeisiin muut käyttömuodot huomioiden.	Eanageavahus Anára, Ohcejoga ja Eanodaga iešguđege gildii guoski ovttasbargojoavkkuin gieđahallojuvvojit eanageavahussii gullevaš áššit.
Tieverkkoa on noin 1 000 km. Uusia teitä rakennetaan muutamia kilometrejä vuodessa.	Gielddat ja Sámediggi namuhit ovttasbargojoavkkuide iežaset ovddasteaddjiid golmma jahkái hávil.
Siltoja korjataan 2! 3 kpl ja tiestöä peruskorjataan 20–30 kilometriä vuosittain toistaiseksi.	Jahkásaččat lágiduvvo sámiid ruovttuguovllu bálgosiid ja Meahciráđđehusa ovttasdoaibmabeaivi.
Luonto- ja maisema-arvojen turvaamiseksi metsätaloustoiminnan ulkopuolelle rajataan kaikki arvokkaat luontokohteet: 1) luonnontilaiset pienvesikohteet eli	Dilálašvuođas gieđahallojuvvojit dárbbu mielde iešguđetlágan eanageavaheapmái gullevaš áššit ja čoggojuvvo árvvoštallan doaimmain, mat gullet plána čuovvumii.
Muiden uhanalaisten lajien esiintymien säästämiseksi tarvittavat toimet (kuviorajoitukset ja/tai rakennepiirteiden säilyttäminen) suunnitellaan lajiasiantuntijoiden ja metsätalouden suunnittelijoiden yhteistyönä.	Meahciráđđehus lasiha ovttasbarggu bálgosiiguin áitatvuloš šlájaid ja duottar- luondotiippaid vuhtii váldima dihte bohccuid biebmama, guohtoneatnanlotnašuvvama ja fievrridanjohtolagaid plánemis.
Metsänkäsittelyä rajoitetaan erityiskohteilla, joita ovat maisemallisesti herkät ja arvokkaat alueet, matkailupalveluiden lähialueet, pääteiden varret ja maakuntakaavojen matkailun kehittämisalueet sekä metson soitimet ja muut riistakohteet.	Ovttasbargu lasihuvvo maiddái áiddiid ja verráhiid bidjama, huksema ja burgimiid guoski geavadiin. Guovlluguovdasaš dikšun- ja geavahanplánaid várás vuođđuduvvojit ovttasbargo-joavkkut, maidda bovdejuvvojit viidát iešguđege beliid ovddasteaddjit.
Siemenpuualoille jätettävien säästö- ja maisemapuiden määrää lisätään ja soveltuvilla kohteilla käytetään erityis-hakkuita, kuten pienaukkohakkuita, väljennyshakkuita ja erirakenteistavia hakkuita.	Eanageavahusa plánemis ollašuhttojuvvo álbmogiidgaskasaš biodiversiteahtta- soahpamuša 8j artihkal nu, ahte čuvvojuvvo barggu vuolde leahkki Akwé: Kon doaibmamálle sámiid ruovttuguovllus.
Matkailun painopistealueilla korostetaan maisemallisia näkökohtia metsän uudis-tamisessa, maanpinnan käsittelyssä, taimikonhoidossa ja raivauksessa sekä hakkuissa.	Nuortalaččaid giličoahkkimiin gieđahallojuvvojit nuortalašvuoigatvuođaide gulli áššit, mat leat ee. ruovttudárbomuoraid ja eanaávdnasa váldin sihke guollevisttiid sajušteapmi.
Matkailun painopistealueilla käytetään enemmän peitteisyyttä ylläpitäviä hakkuu-tapoja, pienaukkohakkuita, väljennyshakkuita ja erirakenteistavia hakkuita.	Láven ja giddodatgávpi Gielddaid rolla lávemis lea guovddážis. Lávenmonopola hálddašeaddjin gielddat vástidit oppalaš- ja sajádatlávvaráhkadeamis.
Toisaalta taimikonhoidolla ja hyvin suunnitelluilla hakkuilla voidaan avata arvokkaita maisemia matkailureiteiltä joki-, järvi- ja vaaranäkymiin.	Earenomáš boazodikšunguovllus, masa oppa Davvi-Sápmi gullá, Meahciráđđehus bivdá bálgosa cealkámuša buot lávvaguovllu olggobeale eanavuovdimiin.
Maisemallisilla erityiskohteilla, kuten rannoilla ja vaarojen rinne- ja lakialueilla, tienvarsilla, taajamissa ja kulttuuriympä-ristöissä, hakkuissa hyödynnetään visualisointityökaluja ja näkymäanalyysiä.	Eana ii vuvdojuvvo boazodoalu dáfus dehálaš guovlluin, dego bigálusgárddiid ja mearkunáid-diid guovllus. Lávaid gárvvistettiin ráđđádallojuvvo báikkálaš bálgosiin ovdal go láven álggahuvvo.
Säästöpuita jätetään kaikissa hakkuissa pysyvästi turvaamaan lahopuusta riippu-vaisen metsälajiston säilymistä.	Meahciráđđehus ráđđádallá lávema birra maiddái Sámedikkiin sámediggelága 9 § mielde.
Kuollut, monimuotoisuuden kannalta arvokas puusto säästetään ja lisäksi osa elävästä puustosta jätetään tulevien vuosikymmenien laho-puujatkumon turvaamiseksi.	Go láven álggahuvvo, das ráhkaduvvo oasálastin- ja árvvoštallanplána (OÁP), gos muitaluvvo vuorrováikkuhusmeannudeapmi ja láva váikkuhusaid árvvošallameannudeapmi.
Säästöpuiksi valitaan aiemman puusukupolven järeät erikoispuut, kolopuut, maisema-arvojen kannalta poikkeukselliset puut, kaikki kuollut lehtipuu ja pehmeä lahopuu.	Lávema ovdánettiin ásahuvvo lávvaevttohus almmolaččat oaidninláhkái, ja buot osolaččain lea vejolašvuohta buktit ovdan das iežas oainnu čálalaččat.
Metsän uudistamisaloille jätetään keskimäärin 10–20 kpl säästöpuuta hehtaarille mieluummin säästöpuuryhminä kuin yksittäin hajallaan.	Suoma birasguovddážiin bargojuvvo čavga ovttasbargu šládja- ja luondotiippaid čoaggimis ja diehtočoagginmetodaid ovddideamis.
Säästö-puiden sijoittelulla alikasvokseltaan tiheisiin kohtiin luodaan samalla riistaeläimille suojapaikkoja (riistatiheikköjä).	Dieđut šaddošládjafuopmášumiin sirdojuvvojit ja lonuhallojuvvojit ee. universi- tehtaid šaddomuseaiguin ja biologalaš stašuvnnaiguin.
Metsätaloutta rajoitetaan Maikkumapää-Suorsapään sekä Riekkovaaran alueella.	Eallišlájaidsuodjaleamis dehálamos ovttasbargoguoimmit leat bálgosat,
Yhteistyöryhmässä Inarin Luonnonystävät ry esitti Maikkumapää-Suorsapää -alueen sekä Riekkovaaran alueen metsätalouskäytön rajoittamista.	Kulturárbbi suodjalanbarggus jotkojuvvo ovttasbargu Museavirgedoaimmahagain, Sámimusea Siiddain, Sámedikkiin, Nuortalašráđiin, Gollemuseain ja universiteh-taid lágádusaiguin.
Maikkumapää-Suorsapään ja Riekkovaaran alueet ovat metsätalouden hallinnassa olevia alueita.	Lassin čielggaduvvojit ovttasbargovejolašvuođat universitehtaid historjjá ja arkitektuvrra lágádusaiguin.
Alueiden metsätaloutta rajoitetaan siirtämällä osa edellä mainituista alu-eista kokonaan metsätaloustoiminnan ulkopuolelle ja osalla alueista metsien käsittelyä rajoitetaan.	Meahcceáššit Guollenáliid dikšun ja guolásteami plánemis čanasjoavkkut váldojuvvojit mielde plánemii guolledoaluráđđádallangotti bokte.
Tämän mukaisesti alueille tullaan tekemään seuraavat maankäyttöpäätökset:!	Ovttasbargu guollebivdoguovlluiguin ja osolašgottiiguin geahččaluvvo lasihit.
+,*4-+:46?	Meahcástanlága 8 §:a guovllus (Sámi gielddat sihke Kajaani, Hyrynsalmi, Kuhmo, Guossáma, Paltamo, Pudasjärvi, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo, Suomussalmi, Taivalkoski, Vaala dahje Vuolijoga gielddat) leat jahkásaččat dihtomearreráđđádallamat báikkálaš meahcivaljidikšunovttastusaiguin ovdal meahccedoallohoavdda addin dihtomearremearrádusa.
RD0*,)5/017)6/O/-/0,)0),7)0_ge0B/<00 Suojelumetsä siirretään metsätalouskäytön ulkopuolelle!	Dasa lassin meahcivaljidikšunbiriin ja –ovttastusaiguin ordnejuvvojit ráđđádallan- ja dieđihandilálašvuođat ee. áigeguovdilis meahcástus- ja
0 Q/755+:/1RRO]+,2?	meahcivaljidikšunáššiin.
6/://)0),7)0L0eee0B/0? ++2+7)4)00 suojelumetsä, joka jää metsätaloustoiminnan ulkopuolelle.	Suodjalanguovlluid meahcástangeavada geahččalit linjet ovttasbarggus eará čanasjoavkkuiguin dikšun- ja geavahanplánaid válmmaštallama oktavuođas.
Riekkovaaran alue sijaitsee pääosin Metsäntutkimuslaitokselta Metsähallitukselle metsätalouden hallintaan siirtyneessä tutkimusmetsässä luonnontilaisen kehityksen linjan alueella.	Luonddu lustageavahus ja luondolihkadeapmi Meahciráđđehus doaibmá luondduturismmas ovttas guovllu gielddaiguin, Sámedikkiin, turismaealáhusaid ja iešguđege eanageavahanvugiid ovddasteaddji be-liiguin.
Alueen metsien käsittelyssä noudatetaan Metlan tutkimusmetsäsuun-nitelmaa, jonka mukaan luonnontilaisen kehityksen linjalla puuston kehitykseen ei vaikuteta metsätaloudellisin toimenpitein (ks. kappale 6.5.	Meahciráđđehus geahččala buoridit ovttasbarggu gielddaid dearvvasvuođa- ja čuvgehusdoaimmain sihke valástallanservviiguin ja organisašuvnnaiguin, go pláne ja ollašuhttá luondduturismma bálvalusaid ja dáhpáhusaid.
Siten tutkimusmetsän kartassa näkyvät osat säilyvät metsätaloustoimenpiteiden ulkopuolella.	Čoahkkebáikkiid lahkosis Meahciráđđehus geahččala ovttas gielddaiguin ordnet lihkadanvejolašvuođaid ja
Muu osa Riekkovaarasta on metsätalouden hallinnassa ja sinne tehdään kuvassa 25 esitetyn kartan mukaiset maankäyttöpäätökset luonnonvarasuunnitelman yhteydessä metsä-taloustoiminnan ulkopuolisista alueista.	Fidnuid plánemis ja ruhtadeami ohcamis bargo ovttasbargu gielddaiguin, fitnoda-gaiguin ja eará doaibmiiguin. Meahciráđđehus lea oassálastán Ohcejoga gieldda jođihan Panoráma-johtolaga fidnui sierranasčilgehusaid ráhkademiin.
Metsänuudistaminen ja -kasvatus monikäyttömetsissä perustuu kasvupaikka-perusteiseen metsänkäsittelyyn.	Jus johtolat ollašuhttojuvvo, lea johtolaga bajásdoallanovddasvástádus Ohcejoga gielddas.
luontaisten edellytysten eli maaperän ravinteisuuden, lämpö- ja vesitalouden sekä suur- ja mikroilmaston mukaan.	Plánema vuolde leahkki Gáregasnjárga-Ohcejohka mohtorgielkávuojáhagas Meahciráđđehus čuovvu Báišduoddara dikšun- ja geavahanplána linnjádahkamiid.
Vuotuiseksi hakkuutavoitteeksi Ylä-Lapissa asetetaan 115 000 m.	Maiddái márkanfievrrideamis ovttasbarggu sáhttá ainge buoridit.
Sovituilla toiminnan rajoitteilla MELA-laskelma tuotti hakkuusuunnitteeksi 124 000 m.	Meahciráđđehus lea
Yhteis-työryhmän esityksestä lisärajoituksia tuli uudistushakkuisiin, ylispuiden poistoon ja Maikkumapää-Suorsapään ja Riekkovaaran alueille.	aktiivvalaččat mielde guovllu márkanastimis turismadoaibmiiguin ja oassálastá ee. meassuide ovttas guovlluguovdasaš turismamárkanastima ovttastusaiguin ja fitnoda-gaiguin.
Enontekiön kunnan alueella vuotuinen hakkuusuunnite on 3 000 m.	Meahciráđđehusa rollan lea márkanfievrridanovttasbarggus dahkat guovllu luonddu dovddusin ja sihkkarastit dieđu oažžuma.
Luontopalveluiden hallinnassa olevalla Inarin retkeilyalueella vuotuinen hakkuusuunnite on 3 000 m.	Ovttasbargosoahpamuša dahkan fitnodagat ožžot Luontoon.fi –siidduide (Lundui.fi) liŋkkaid iežaset ruovttusiidduide.
Retkeilyalueen metsätaloustoiminnan piiriin tulevat alueet on esitetty suunnitelman liitteessä olevalla kartalla. Hakkuita tehdään vain mäntyvaltaisissa metsissä.	Ulbmilin lea, ahte Luontoon.fi –siidduide boahtti áššehas gávdná guovllu bálvalusaid álkit ja sáhttá diŋgot buktaga dahje bálvalusa njuolga fitnodatdoallis.
Metsätalous ei toimi turve-mailla, eikä soita ojiteta. Kemiallisia torjunta-aineita ja lannoitusta ei käytetä.	Meahciráđđehus lasiha ovttasbarggu turismafitnodagaiguin ja doarju fitnodatdoalliid buvttaoažžuma figgamušaid bistevaš luondduturismmas.
Uudistushakkuita tehdään korkeintaan 900 hehtaaria vuodessa, harvennus-hakkuita noin 500 hehtaaria vuodessa ja ylispuiden poistoja noin 1 300 heh-taaria vuodessa.	Meahciráđđehusa bálvalan-ráhkadusat ja johtolagat ráhkadit dávjá fitnodatdoaimma doaibmama vuođu. Meahciráđđehus geahččala bissovaš ja jeavddalaš ságastallamii guovllu luonddutu-rismafitnodagaiguin.
Uudistushakkuina käytetään siemenpuu- ja suojuspuuhakkuita,	Meahciráđđehus geahččá, ahte aktiivvalaš ovttasbargu guovllu
erirakenteisen metsän hakkuuta sekä pienaukkohakkuuta.	fitnodagaiguin lea guktuid oassebeliid ovdu.
Harvennushakkuita tehdään kasvatusvaiheen metsissä, mutta myös uudistuskypsissä metsissä väljennyshakkuina. Ylispuiden poistot tehdään siemenpuustoisille kohteille, kun taimikko on vakiintunut ja riittävä.	Guktuin oassebeliin leat iežaset gievra suorggit, ja daid ovttastemiin beassá buoremusat bistevaš ja gánnehahtti luonddu-turismii, mas maiddái guovloekonomiija ávkašuvvá.
Erityishakkuita käytetään tavanomaisten hakkuumenetelmien ohella virkistyskäytön ja matkailun erityiskohteissa ja porota-louden kannalta tärkeillä kohteilla sekä esimerkiksi metson soidinpaikoilla.	Vuovdedoallu Ovttasbarggu bálgosiiguin, Sámedikkiin, nuortalaččaid giličoahkkimiin, turismafitno-dagaiguin, giliovttastusaiguin ja eará doaibmiiguin ovddiduvvo.
Uudistushakkuita ei tehdä alueilla, jotka ovat yli 280 metriä merenpinnasta. Suojametsäalueella ja alhaisen lämpösumman (alle 700 d.	Vuovdegiehtadallama viidásut prinsihpat ja vuovdegiehtadallanmállet gieđahallojuvvojit Sámedikkiin ja nuortalaččaid giličoahkkimiin.
) alueella uudistus-alan kokoa rajoitetaan.	Bálgosiidda fállojuvvo vejolašvuohta
Taimikonhoitojen ja raivausten tavoite on yhteensä noin 700 hehtaaria ja harvennus-hakkuiden noin 500 hehtaaria vuodessa.	váikkuhit ovddalgihtii muorračuohppan- ja eanagierraga gieđahallanplánaide sihke ođđa geainnuid ráhkadanplánaide.
Kulotuksia on tavoitteena tehdä vähintään yksi kohde metsänhoidollisin tai luonnon-hoidollisin perustein.	Giliservviiguin dahkko ovttasbargu ee. giliid lagašbirrasiid lustageavahussii guoskevaš áššiin.
Metsähallitus solmi paliskuntakohtaisia sopimuksia vuosina 2009 ja 2010 tärkeimpien talvilaidunalueiden jättämisestä hakkuiden ulkopuolelle määräajaksi.	Ovttasbargu turismafitnodagaiguin guoská dábálaččat iešguđet johtolagaid ja orustansajiid vuođđudeami sihke fitnodagaid lagašguovlluide plánejuvvon muorračuohppamiid ollašuhttima.
Paliskuntasopi-muksissa määritellyt talvilaidunalueet on rajattu toiminnan ulkopuolelle pääasi	Fitnodagaid lagašguovlluide pláne-juvvon muorračuohppamiin leat ovddalgihtii oktavuođas jl.
assa 20 vuodeksi.	fitnodahkii máhcahaga oažžuma várás.
Vuonna 2009 solmituissa Nellimin aluetta koskevissa sopimuksissa on osa alueista rajattu hakkuiden ulkopuolelle 10 vuodeksi.	Gielddaiguin dollojuvvojit jeavddalaččat ovttasbargočoahkkimat, main gieđahallojuvvojit ee. vuovdedoalu áigeguovdilis sihke lávemii gulli áššiid.
Lisäksi sopimuksissa määriteltiin toimintaperiaatteita ja käytäntöjä myös muualla sopimuksen piirissä olevien paliskuntien alueilla.	Eanaávnnasdoaimmat Márkančielggademiiguin ja fierpmáiduvvamiin sierra suorggi doaibmiiguin eanaávdnasiid váldindoaimma sáhttá čohkket stuorra geavahančuozáhagaid lahka.
Saamelaiskäräjien ja Kolttien kyläkokouksen kanssa on sovittu metsänkäsittelyn periaatteet: Maanmuokkausta ei käytetä kuivilla ja karuilla kankailla.	Ođđa geađgeávnnasguovlluide dahkkojit dárbbu mielde luonddučielggadeamit. Biraslobiin, mat leat ohcamis váldinguovlluide, leat mielde ee. čielggadeamit vála- ja gožušaddamis sihke vuođđočázi dárkumis.
Rehevämmillä kasvupaikoilla käytetään keveimpiä uudistamisen turvaavia menetelmiä.	Go bargu eanaávnnasguovlluin nohká, čađahuvvojit lohpeeavttuin gáibiduvvon duovda- giidda guoski ja maŋŋedikšundoaibmabijut.
Kiinteiden raja-aitojen ja laidunkiertoaitojen varteen jätetään mönkijävyöhyke.	Gieldda virgeoapmahačča dohkkehan loahppadárkkisteami maŋŋá guovllut máhcahuvvojit fas vuovdedoallogeavahussii jed.
Siemenpuu-hakkuissa siemen- ja säästöpuita jätetään vähintään 80 kpl/ha.	Eanaávdnasiid vuovdin čuvvojuvvo jahkásaččat váldinalmmuhusain, mii dahkko gielddaide ja EBI-guovddážii.
Peitteisyyttä ylläpitävät hakkuita käytetään niille soveltuvilla kohteilla, jolloin hakkuutapoina käytetään väljen	Lohpeguovlluid vuođđočázi čuovvumis dahkkojit almmuhusat virgeoapmahaččaide lohpeeavttuid mielde. 7 Váikkuhusaid árvvoštallan
nys- pienaukko- ja erirakenteisen metsän hakkuita. Luppometsien hakkuissa käytetään kapeita uudistusaloja lupon leviämisen helpottamiseksi.	Luondduriggodatplána vuolggasadjin lea muddet oktii ekologalaš, ekonomalaš ja sosiálalaš bistevašvuođa luondduriggodagaid dikšumis ja geavahusas.
5 Tutkimusmetsät ja geenireservimetsät Metsäntutkimuslaitokselta (Metla) vuonna 2008 Metsähallituksen hallintaan siirtyi Laanilan tutkimusmetsä, jonka metsämaan pinta-ala on n. 740 hehtaaria.	Plána váikkuhusaid árvvoštallan lea dahkkon plánenproseassas hábmejuvvon viđa iešguđetlágan deattuheaddji doaimma molssaeavttu ja maiddái daid árvvoštallamii geavahuvvon mihttáriid vuođul.
Tutkimusmetsien ensisijainen käyttötarkoitus on tutkimus ja niitä hoidetaan Metsäntutkimuslai-toksen ohjeiden mukaisesti.	Plána válmmaštallamis ovttasbargojoavkkus ledje viidát ovddastuvvon guovllu sierra geavahanvuogit, doaibmit ja virgeoapmahaččat.
Tutkimusmetsäsuunnittelun tavoite on mahdollistaa monimuotoinen metsien tutkimuskäyttö sekä lyhyellä että pidemmällä aikajänteellä.	Ovttasbargojoavkku mearkkašahtti rolla plánema iešguđege muttus buorida čanasjoavkkuid ulbmiliid fuopmášupmái váldima, plána dohkálašvuođa ja čanasjoavkkuid čatnašumi dasa.
Tutkimusmetsä-kohtaiset tutkimusmetsäsuunnitelmat sisältävät mm. puuston kehitysennusteen sekä määrittävät kehykset tulevan kymmenvuotiskauden toimenpiteille, kuten hakkuille ja metsänhoitotöille.	Viiddis osolažžandahkan, plánenbarggu áigge ollašuhttojuvvon dieđiheapmi sihke álbmotdilálašvuođaid ordnen lasihit maiddái čanasjoavkkuid ja olbmuid diđolašvuođa Meahciráđđehusa doaimmain.
Laanilan tutkimusmetsästä 25 % on käsittelyluokaltaan ns. hy-vän metsänhoidon linjaa, 64 % luonnontilaisen kehityksenlinjaa ja 11 % käsittelyn ulkopuolella.	Plánas dahkan linjemiin lea váldon vuhtii guovllu eanan-godde- ja oppalašlávaide gullevaš áššit. Eanangoddelávat ja oppalaš- ja detáljalávat ollašuhttet riikka dási guovlluid-geavahanulbmiliid.
Hyvän metsänhoidon linja on Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion Hyvän metsänhoidon suositusten mukainen linja.	Ollašuvadettiin luodduriggodatplánas dahkkon doaibmama linnját dorjot dan láhkai maiddái servodatlaš eanageavahusa plánema.
puuston kehitykseen ei vaikuteta metsätaloudellisin toimenpitein.	Dálkkádaga nuppástusa váikkuhusat eai leat árvvoštallon dán plánas.
(Koivuniemi 2012). Metlalta siirtyi Metsähallituksen hallintaan myös kuusen geenireservimetsä Inarin Kuusipäällä.	Vuogáiduvvama dálkkádatnuppástussii ja dan váikkuhusaid doarjumis lea muitaluvvon vuolle- kapihttalis 2.1.
Lisäksi Inarin Raiviovaaraan on esitetty perustettavaksi männyn geeni-reservimetsä. Geenireservimetsät ovat osa käytännön toimista maa- ja metsätalouden kansallisen geenivaraohjelman (2001) toteuttamiseksi.	Davvi-Sámi luondduriggodatplána ráhkadeami oktavuođas eai leat dahkan OSG-árvvoštallama (Oppalaš servodatlaš geatnegahttin/YYV), muhto dat ráhkaduvvo prošeavtta nohkama maŋŋá Meahciráđđehusas oassin normála jahkásaš doaimma.
Metsäntutkimuslaitoksen geenireservimetsien käsittelyohjeen (Yrjänä ym. 2007) mukaan geenireservimetsässä metsän hoito ja taloudellinen hyödyntäminen ovat tietyin ehdoin sallittuja.	Lágas meroštallon oktasaš servodatlaš geatnegahttimat leat luonddu máŋggahámatvuođa suodjaleapmi, lustageavahus, barggolašvuođa ovddideapmi, sámekultuvrrain bargama eavttuid sihkkarastin ja boazodoallolágas mearriduvvon geatnegahttimiid ollašuhttin.
Geeni-reservimetsistä kerätään siementä myös varmuusvarastoon.	OSG-árvvoštallamis raporterejuvvo jahkásaččat Eana- ja meahccedoalloministeriijai.
Kuva 26. Inarissa sijaitseva Laanilan tutkimusmetsäpalsta ja käsittelylinja-rajaukset (Koivuniemi 2012).	Eanageavahus Plánas dahkkon linnjádahkamat ja mearrádusat eai buvtte mearkkašahtti nuppástusaid eanageavahussii.
Geenireservimetsien käsittelyssä noudatetaan Metlan käsittelyohjetta, ja hakkuu- ja hoitotöiden suunnitelmat hyväksytetään Metlalla ennen toimeenpanoa.	Metlas sirdojuvvon guovlluid ja láven láhkai leahkki guovlluid oasil evttohuvvon eanageavahanmearrádusat ollašuhttet juo ovdal plánema álggaheami dahkkon linjemiid.
Töiden	maŋŋá.
vaikutuksia arvioidaan yhteisesti maastossa n. 3 vuoden välein.	Dát guoská maiddái eanangodde- ja oppalašlávaid vuođul dahkkon plánema linjemiid.
Alueella seurataan kuusen uudistumista. 6.6 Kaavoitus ja kiinteistökauppa	Sámekultuvra ja boazodoallu Sámekultuvra dáfus plánas dahkkon linjemat doalahit dili ovddeš láhkai.
Metsähallitus noudattaa kaavoituksessa hallituksen päätöksenä annettua normia valtion maiden kaavoituksesta, joka on laadittu yhteistyössä ympäristöministeriön, maa- ja metsätalousministeriön sekä Metsähallituksen kesken v. 2008. Linjaukset edistävät myös valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteita sekä maakuntakaavojen määrä-yksiä mm. saamelaiskulttuurin harjoittamisen edellytysten ja poronhoidon toiminta- ja kehittämisedellytysten turvaamiseksi.	Sámekultuvra dorvvasteaddji čovdosat gullet ee. báikkálaš olbmuid vuoigatvuođaid, čoaggima sihke ovttasbarggu ja vuorrováikkuhusa ovddideami guoski linjemiidda ja doaibmaprográmmii. Boazodoalu hárrái plána doarju jagiid 2009 ja 2010 dahkkon bálggossoahpamušaid sihke eará boazodoalu vuhtii váldima dihte dahkkon árat mearrádusaid.
Metsähallituksen yhtenä strategisena pitkän aikavälin tavoitteena on liiketoiminnan tehokkuuden lisääminen ja kannattavuuden parantaminen yhteiskunnallisten velvoit-teitten antamissa rajoissa.	Boazodoalu doaibmaeavttuid árvvoštallet buorránit ee. lustageavahusa čohkkema, meahccegohcima ja dan oinnolašvuođa beavttálmahttima sihke vuovdedoalu muorračuohppanulbmila ja ođasmahttinmuorračuohppamiid ráddjema čuovvumuššan.
Metsähallituksen yhteiskunnallisten velvoitteitten, toiminnan tuloksellisuuden ja muiden tavoitteitten yhteensovittaminen edellyttää kaavoituksen kautta tehtävää maankäytön suunnittelua.	Stáđásmuvvan ovttasbargovugiid joatkin ja doaibmanvugiid ovddideapmi bálgo-siiguin, Sámedikkiin ja nuortalaččaid giličoahkkimiin buoridit sámekultuvrrain ja boazodoaluin bargama eavttuid guovllus.
Poronhoitolain mukaan valtion viranomaisten on suunniteltaessa poronhoidon harjoittamiseen olennaisesti vaikuttavia toimenpiteitä neuvoteltava asianomaisen paliskunnan edustajien kanssa.	Akwé: Kon –rávvagat váldojuvvojit vuhtii luondduriggodatplánema ovttasbargojoavkku čohkkemis sihke das, ahte boazodollui dehálaš guohtonguovlluid guoski linnjádahkamat dahkkojuvvojit ovdal luondduriggo-datplánema barggu johtuibidjama.
edellytetään, että erityisellä poronhoitoalueella valtion maata ei saa käyttää sillä tavoin, että siitä aiheutuu huomattavaa haittaa porotaloudelle.	Eará osiin Akwé: Kon -ráva ii leat vel váldon vuhtii, go rávvaga piloteren Bátneduoddara dikšun- ja geavahanplánas lea leamaš ain gaskan.
Tavoitteen toteuttami-seksi poronhoitoalueilla noudatetaan Metsähallituksen ja paliskuntain yhdistyksen sopimia periaatteita rakennusmaan kaavoituksesta ja maan myynnistä.	Boahttevuođas luondduriggodatplánaid sihke dikšun- ja geavahanplánaid ráhkadeamis čuvvojuvvo Akwé: Kon –ráva barggu vuolde leahkki doaibmanmálle mielde.
Kaavoituksella on varmistettava, että seudullisen ja valtakunnan tason luonnon-suojelu- ja virkistysarvot, kulttuuriarvot sekä jokamiehen käytön mahdollisuudet otetaan korostetusti huomioon valtion mailla.	Kultur- ja duovddaárvvut Fuopmášumiid gidden kulturárbečuozáhagaid inventeremiidda ja árbebiotohpaid dikšumii dorvvastit kulturárvvuid seailuma. Plánas dahkkon čovdosat dorjot duovdaga vuhtii váldima ja duovddaárvvuid seailuma eanageavahusa plánemis, stivremis sihke geavatlaš doaibmabijuin.
Laajoja, yhtenäisiä, rakentamattomana säilyneitä valtion omistamia rantakokonaisuuksia ei kaavoiteta rakentamiseen.	Earenoamážit vuovdedoalu doaimma linnjádahkamat sáhttet ollašuvadettiin buoridit duovdaga kvalitehta ja geahpedit duovddahehttehusaid
Metsähallituksen hallinnassa olevien maiden kaavoituksessa yleiskaavoitus on keskei-nen kaavamuoto erityisesti ranta-alueiden kaavoituksessa.	Linnjádahkamat dorjot maiddái eanangoddelávaid ulbmiliid sihke oppalašlávaid duovdda- ja kulturárvvuid dorvvasteami dihte dahkkon lávvamearrádusaid.
Omia ranta-asemakaavoja voidaan käynnistää, mikäli ei ole edellytyksiä yleiskaavoitukselle tai se katsotaan taloudellisesti tai rakentamisen ohjaustarpeen kannalta järkeväksi.	Jagiid 2009 ja 2010 dahkkon bálggossoahpamušaid mielde vuosttažettiin vuovdedoalu várás várrejuvvon guovlluid viidodat lea unnon ja ekologalaš fierpmádat fas sturron.
Matkailukeskusten taaja-asutusalueilla edellytetään asemakaavoitusta.	Davvi-Sámis vuovdedoalu stuorámus čázádatváikkuhusat šaddet eanaduktema geažil.
Metsähallituksen kaavoitusta ohjaavana periaatteena on laadukas luonto-, virkistys- ja kulttuuriarvot korostetusti huomioonottava suunnittelu.	Muđuid čázádatváikkuhusaid dáfus stuorát jekkiid goivvohagaid goaivumat eai dahkko guovllus. Plánas ii evttohuvvo eanaduktema lasiheapmi ovddit ulbmila ektui.
Kaavoituksessa Metsähallitus huolehtii siitä, että noudatetaan maa- ja metsä-talousministeriön, ympäristöministeriön ja Metsähallituksen yhdessä sopimaa normia valtion maiden kaavoitusperiaatteista.	Luonddu lustageavahus Luonddu lustageavahusa figgamuššan lea čohkket ođastusinvesteremiid ja doaimmaid deaddočuokkesguovlluide, mat sisttisdollet ollislaččat eanangoddelávaid turismma ovddidanavádagaid.
Maan myynnissä ja vuokrauksessa Metsähallitus haluaa turvata valtion maiden yhtenäisyyden.	Deaddočuokkesguovlluide viidodagaide bohtet unna lasáhusat, muhto guovllut seilot ovddeš láhkai.
Sitä kautta turvataan saamelaiskulttuurin, poronhoidon ja luontais-elinkeinojen harjoittaminen, matkailun toimintamahdollisuudet ja luonnon monimuo-toisuuden säilyminen.	Luonddu lustageavahusa ja luondduturismma doaimmaid čohkkemiin deaddo- čuokkesguovlluide dáhkiduvvo ee. bálvalusaid kvalitehta ja beavttálmahttojuvvo dáid guovlluid geavaheapmi.
Mikäli kaava käynnistetään Metsähallituksen toimesta, kuullaan Saamelaiskä-räjiä.	Doaresbealeguovlluid ávdinstobut ja eará mearkkašahtti bálvalusat seailluhuvvojit.
Määräaikaisin käyttöoikeussopimuksin myönnettyjen luontaiselinkeinotuki-kohtien ja kalastustukikohtien käyttömuodon tulee pysyä samana sopimuksia uusittaessa tai omistajan vaihtuessa.	Deaddočuokkesguovlluide gullevaš luonddusuodjalan-guovlluid bálvalusaid plánemiin ja geavaheami stivremiin dorvvastuvvo maiddái dat, ahte suodjalanulbmilat juksojuvvojit ja geavahandeattut unnot deaddočuokkesguovlluid olggobealde.
Metsähallitus ei myy tukikohtien maapohjia (vuokra-alueita).	Johtolagaid, maid bajásdollet, mearis eai leat nuppástusat.
Valmisteltavana olevissa Kilpisjärven ja Inarin yleiskaavoissa asemakaavoitettaviksi osoitetut Metsähallituksen alueet siirretään liiketoimintojen taseeseen ja muut metsätalouskäytön tai liiketoiminnan ulkopuoliset alueet julkisten hallinto-tehtävien taseeseen.	Plánas evttohuvvon johtolagaide eai gula ođđa čáhcevánddardanjohtolagat, maid leat plá-nenbarggu áigge dolvon Luontoon.fi –siidduide ja čilgejuvvon plána čuovuskárttas.
Kilpisjärvellä rakentamiseen osoitettavat Salmivaaran alueet siirretään luontopalveluilta liiketoiminnoille ja rakentamisen ulkopuolelle jäävät alueet (Saanan ympärys ja taka-alueet yms.) liiketoiminnoilta luontopalveluille.	Meahcceáššit Meahccebivddu, guollebivddu ja meahccejohtalusa oasil dahkkon linnjádahkamat dorjot gielddaássiid vuoigatvuođaid seailuma, muhto dahket vejolažžan maiddái olgobáikegotteolbmuid lobiid oažžuma mávssu vuostá.
Uusia lomarakennuspaikkoja myydään ja vuokrataan ainoastaan yleis- ja asema-kaavoissa tähän tarkoitukseen varatuilta alueilta. Pääasiallinen kaavamuoto on kun	Meahcivalji- ja guollenáliid dikšumis ja doaimma mihtideamis ekologalaš bistevašvuohta sihke guovllu lunddolaš šlájaid seailun leat doaibmama guovddáš vuolggasajit ain.
tien laatimat osayleiskaavat.	Guolástan- ja meahccejoh
Matkailukeskuksissa toimintaa ohjataan asemakaavoilla.	taluslobiid meriin eai árvvoštallojuvvo dáhpáhuvvat nuppástusat.
Yleis- ja asemakaava-alueiden ulkopuolelta voidaan poikkeustapauksissa myydä ja vuokrata maata tuottamatta huomattavaa haittaa porotaloudelle ja muille luontaiselinkeinoille.	Meahccebivddus lohpemearit plánejuvvojit jahkásaččat meahcivaljinálliid lunddolaš molsašuddamiid mielde, ja dan láhkai maiddái jahkásaš sálašmearit molsašuddet.
Maa-aineksia myydään ensisijaisesti jalostettuina tuotteina suoraan käyttäjille. Satunnaisesti voidaan maa-aineksia myydä myös jalostamattomina tuotteina tai otto-oikeussopimuksilla.	Láven ja eanaávdnasat Lávema, eanavuovdima ja –láigoheami sihke eanaávnnasdoaimmaid oasil plána čovdosat eai nuppástuhte mearkkašahtti láhkai doaibmajurdagiid dahje doaimma meari eaige plána čovdosat dagat eará eanageavahanvugiide áitaga.
Maa-aineksia myydään keskitetysti isojen käyttökohteiden läheltä.	Lávendoaibma čoahkkana čoahkkebáikkiide ja turismma deaddočuokkesguovlluide.
Lisäksi pien-asiakkaille myyntiä jatketaan hajautetusti alueilta, missä on voimassa olevat maa-ainesluvat.	Dat geahpeda iežas oasil eará geavahanvugiide čuohcci deattu dáid guovlluid olggobealde.
Koltta-alueella varataan koltille mahdollisuus saada soraa ja täytemaata korvauksetta tietyiltä kotitarvekäyttöön osoitetuilta ottopaikoilta kolttalaissa (253/ 9§) mainittuihin tarpeisiin.	Ekonomiija ja barggolašvuohta Dahkkon linjemat dahket vejolažžan Meahciráđđehusa fitnodatdoaimmaid ja luondo- bálvalusaid mávssu vuolde leahkki doaibmama volyma seailuma dálá dásis.
n	Meahciráđđehusa ja vuolleháŋkejeaddjiid bargosajiid mearri seailu Meahciráđđehusa árvvoštallama mielde nu ahte lea sullii 110 obj. Plánamolssaeavttuin bargosajiid mearri molsašuttai dušše unnán, nu ahte lei V1-molssaeavttus 85 obj ja V5- molssaeavttus 116 obj. Bargosajiid meari sáhtášii lasihit guovloekonomiijas Meahciráđđehusa olggobealde, jus livčče dahkkon turismma, lustageavahusa ja fitnodatdoaimmaid gievrrabut deattuheaddji linnjádahkamat.
6.8 Yhteistyö ja vuorovaikutus Metsähallitus on käyttänyt osallistavaa suunnittelua laajasti jo 1990-luvulta lähtien.	Meahciráđđehusa njuolggo ja eahpenjuolggo bargosajit Davvi-Sámis doalahit dálonguovllu ja doaresguovlluid ealasvuođa ja
Sidosryhmien ja kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksia kehitetään jatkuvasti. Metsähallituksen tavoitteena on parantaa edelleen Metsähallituksen ja sen toimin-taympäristön vuorovaikutusta, lisätä kanssakäymisen jatkuvuutta ja luotettavuutta sekä synnyttää kestävää yhteistyötä.	Árvvoštallan vuođđuduvvá Monitavoitearviointi Ylä-Lapin metsien kestävän käytön mahdollisuuksista 2010 -dutkamuša bohtosiidda (Metla 2010), mas ovdanbukton logut muorračuohppančoggomis interpolerejuvvojedje ja árvvoštallojuvvojedje vástideaddji lohkoárvvut luondduriggodatplána sierra molssaeavttuide.
Kansalaisten ja sidosryhmien kanssa tehtävän yhteistyön ja osallistamisen tavoitteet:2*Metsähallituksen toiminta on yleisesti hyväksyttyä. Tavoitteena on, että tahot, joihin Metsähallituksen toiminta vaikuttaa, voivat pitää suunnitteluprosessia, päätöksentekoa ja toteutusta hyväksyttävinä.	Plána mielde 115 000 m muorračuohppanárvvu vástida doaibmamolssaeaktu V2. Dasa rehkenastojuvvon mihttoárvvuid vuođul boazodoalu, turismma sihke luondo- bálvalusaid boađut báikkálašekonomiijai sihke bargguidahttin árvvoštallojuvvo bissut ovddeš láhkai, muhto vuovdesuorggi boađut báikkálašekonomiijai unnot plána mielde muorračuohppanmeriin, nu ahte dat lea s. 26,1 milj. € (jagi 2010 boađut ledje 28 milj. €).
2*Ristiriitatilanteet vähenevät, tai ne pystytään hoitamaan rakentavasti.	Vástideaddji vuovdesuorggi bargguidahttin árvvoštallo unnut dálážis 262 obj:as 239 obj:ai.
644)/0,)08RB4)6RR05,)l75674)0:RR2RR0*/0B,76//027?	Meahciráđđehusa luondobálvalusat čielggada jahkásaččat álbmotmehciid ja Anára vánddardanguovllu sihke ee. Gilbbesjávri-Giehtaruohtas -guovllu galledeaddjiid ruhtageavaheamis šaddi báikkálašekonomalaš boahto- ja bargguidahttinváikku-husaid oassin riikka dási čielggadeami.
672776/67-/)64460?	Ekonomalaš váikkuhusat rehkenastojuvvojit Meahciráđđehusa luondobálvalusaid ja Meahcidutkanlágádusa ovttasbarggus dahkkon metodain.
764)D0466R0erilaiset näkemykset otetaan rakentavina huomioon jo suunnitteluvaiheessa.	Vuovdedoallu ja vuovderiggodagat Vuovdedoalu plánen dahká vejolažžan iešguđetge ealáhusaid ja eanageavahanvu
2*Perusteet parhaille ratkaisuille.	giid doaimma joatkašuvvama guovllus.
Tavoitteena on saada erilaiset tiedot, taidot ja näkemykset laajasti mukaan suunnitteluun ja päätöksentekoprosessiin, jotta saadaan perusteet parhaille ratkaisuille.	Válljejuvvon doaibmamolssaeavttu mielde muoraid šaddu ja geassu lassánit mearkkašahtti láhkai, ja dađe mielde maiddái vuvddiid čitnačatnan ja čitnarájut sturrot.
2*Jatkuva toiminnan kehittäminen.	Vuovdedoalu oasil guovllu vuovderiggodagat dagašedje vejolažžan dálá mearkkašahtti stuorát muorračuohppanmeriid, jus árvvoštallamis váldošii fuopmášupmái dušše muorrabuvttadussii guoski bistevašvuohta: plánamols-saeavttuin hábmejuvvon V5 Fámolaččat guovloekonomiija ja fitnodatdoaimmaid doarju doaibmamálle mielde muorračuohppanárvvoštallama vuođul muorrabuvtta-dussii guoski bistevaš muorračuohppanplána livččii juoba 232 000 m, mii lea badjel guovttegeardásaš plánas válljejuvvon muorračuohppanplána ektui.
Suhtaudutaan avoimesti uusiin ajatuksiin ja kehitetään kansalaisten ja sidosryhmien vaikutusmahdollisuuksia. Tavoitteena on kehittää toimintaa vastaamaan yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin.	Vuovdedoalu árvvoštallama várrugasvuođa govvida maiddái dat ahte bálggossoahpa- mušaid mielde guovllut leat guđđojuvvon vuovdedoallodoaimma olggobeallai oppa árvvoštallanbaji (40 jagi) áigái, vaikko soahpamušat bistet árvvoštallanbaji gaskkamuddui.
Tavoitteena on, että sidosryhmät hyväksyvät metsien kestävän käytön ja ovat tietoisia sen taloudellisista vaikutuksista. Yhteistyön ja osallistamisen menetelmät valitaan tilanteen ja tavoitteen mukaisesti.	Bálgossoahpamušain meroštallon guovlluid beastin muorračuohppanráddjehusaid geatnegahttimis 20 jagi geažes das go soahpamušbadji nohká, lasihivččii muorra- čuohppanárvvoštallama jahkásaččat 25 000 m ja ođastusviidodaga 300 há vuosttas logijagášbaji áigge muorrabuvttadussii guoski bistevašvuođa vuhtii váldimiin.
Systemaattinen palautteen keruu ja kirjaaminen sekä tehtyjen ratkaisujen tallentaminen tietojärjestelmiin ovat keskeinen osa yhteistyötä.	Váikkuhusat vuvddiid ahkeráhkadussii ja muoraid gessui árvvoštallojuvvui sierra MELA-árvvoštallama vuođul ovttasbargojoavkkuin sohppojuvvon doaimma linjemiid
Tavallisimmin yhteistyön muotoina käytetään työryhmätyöskentelyä (luonnonvarasuunnittelussa), neuvotteluja (mm. pienimuotoisessa päätöksenteossa tai arkipäivän suunnittelutyössä), yleisö- ja esitte-lytilaisuuksia (mm. palautteen saamiseksi tai paikallisten osallistamisessa), retkeilyjä, maastokäyntejä, lausuntopyyntöjä, kyselyitä tai tutkimuksia. Kaikki palautteet ja yhteydenotot käsitellään.	Árvvoštallan ráhkaduvvui vuovdedoalloguovllu vuovdeeatnama govusdieđuid vuođul boahtte 30-jagášbadjái nu, ahte čuvvojuvvojedje čuovvovaš ráddjehusat, mat ledje válljejuvvon doaibmamolssaeavttu mielde ollašuhttima várás: Oba árvvoštallanbadjái jahkásaš muorračuohppanevttohussan ásahuvvui vuovdedoallo-guovlluide 115 000 m, mas Eanodahkii 3 000 m. Ođastusviidodahkan meroštallojuvvui eanemustá 900 há jagis ja turismma geasuhanguovlluide árvvoštallojuvvui 50 % muorračuohppanplána.
Tulevaisuudessa sosiaalisella medialla ja muilla Internet-sovelluksilla voi olla keskeisempi rooli.	Bálgossoahpamušat ráddjejuvvojedje muorračuohppandoaimma olggobeallai oppa árvvoštallanbaji áigái, muhto dat gullet
Luonnonvarasuunnitelmat, alueiden hoito- ja käyttösuunnitelmat, toimintasuunnitel-mat ja eräasioiden kiintiöihin liittyvä päätökset laaditaan osallistavaa suunnittelutapaa käyttäen.	ovdanbukton geassodárkkistemiin vuovdedoalloguvlui ja dan vuovdái. Vuovdedoallo-guovllu olggobeale guovlluide gullet ee. luonddusuodjalan- ja meahcceguovllut sihke luondduealáhusguovllut.
Toiminnan reuna-ehdoista neuvotellaan kuntakohtaisten yhteistyöryhmien kanssa. Asiakaspalautetta hyödynnetään toiminnan kehittämisessä.	Go doibmojuvvo válljejuvvon plána mielde Davvi-Sámi vuovderiggodagat lassánit sullii 15,6 milj. m čuovvovaš 30 jagi áigge.
Yhteistyötä jatketaan muun muassa kuntien, Metlan ja RKTL:n, muiden tutkimuslaitosten, puolustusvoimien, rajavartioston sekä yritysten erilaisten järjestöjen ja yhdistysten kanssa.	Plána ulbmila mielde 115 000 m jahkásaš muorračuohppanmeriin vuovddi geassu árvvoštallo stuorrut Davvi-Sámis plánabaji áigge dálá 40,1 milj. m:is nu, ahte dat lea jagi 2022 sullii 45,0 milj. m ja 30 jagi geahčen 55,7 milj. m.
Lapin neuvottelukunta on lakisääteinen Metsähallituksen toiminnan kehittämiseksi perustettu yhteistyötaho, jonka tehtävänä on antaa Metsähallitukselle lausuntoja alue-poliittisesti merkittävistä valtion maa- ja vesialueiden käyttöön liittyvistä kysymyksistä.	Vuovdedoalloguovllu vuovdeeatnama muoradaga geassu stuorru dálá 15,3 milj. m:is jagi 2022 rádjai 17,1 milj. m:ii ja 30 jagi áigge 21,5 milj. m:ii čuohppamiin fuolakeahttá. Go fas vuovdedoalloguovllu olggobeale guovlluin (guovlluin, mat leat
Neuvottelukunnat tekevät myös aloitteita paikallisen väestön aseman turvaamiseksi, kun Metsähallituksen toimintaa suunnitellaan.	luondobálvalusaid hálddus ja Laatumaa lávvaguovlluin) vuovddi geassu lassána dássidit dálážis 24,9 milj. m:is jagi 2042 rádjai 34,2 milj. m:ii (Govva 28).
Neuvottelukunta on maa- ja metsä-talousministeriön asettama ja se koostuu eri intressiryhmien edustajista.	Govva 28. Muoraid geasu ovdáneapmi Davvi-Sámis 2012 - 2042. jagi Vuovdedoalloguovllu olggobeale guovllut
Metsähallitus jatkaa ja kehittää edelleen yhteistyötään saamelaiskäräjien kanssa. Epävirallisen tiiviin yhteistyön lisäksi järjestetään saamelaiskäräjälain 9§:n mukaiset neuvottelut kaikista laajakantoisista ja merkittävistä maan- ja luonnonvarojen käyttöön liittyvistä hankkeista ja suunnitelmista, jotka voivat välittömästi ja erityisellä tavalla vaikuttaa saamelaisten asemaan alkuperäiskansana.	Vuovdedoalloguovlluid olggobeale vuvddiid ahkeráhkadusa ovdáneapmi vuovdeeatnamis lea ovdanbukton govas 29. Badjel 140-jahkásaš vuvddiid viidodat vuovdedoalloguovlluid olggobeale guovlluin stuorru dálážis 247 400 hektáras logi jagi áigge sullii 7 400 hektára, ja 30 jagi áigge sullii 40 400 hektára ahkeluohkáid normála ovdáneami čuovvumuššan ahkeluohkát geahppánit mearkkašahtti láhkai: vuollel 20-jahkásaš vuvddiid viidodat geahppána dálá 23 100 hektáras sullii 100 hektárai.
Inarin, Utsjoen ja Enontekiön kuntakohtaisissa yhteistyöryhmissä käsitellään maan-käyttöön liittyviä asioita.	Vuovdebuollinplána mielde luondduviđá máhcahanboaldimiin šaddet nuorra ovdánankategoriijavuovddit, muhto viidodatváikkuhus oppa vuovdeeatnama viidodaga ektui lea hui unni.
Kunnat ja saamelaiskäräjät nimeävät yhteistyöryhmiin edustajansa kolmeksi vuodeksi kerrallaan.	jagi Govva 29. Vuovdedoalloguovlluid olggobeale vuvddiid ahkeráhkadusa ovdáneapmi vuovdeeatnamis.
Vuosittain järjestetään saamelaisten kotiseutualueen paliskuntien ja Metsähallituksen yhteistoimintapäivä. Tilaisuudessa käsitellään tarpeen mukaan erilaisia maankäyttöön liittyviä asioita ja kerätään suunnitelman seurantaan liittyvä arvio toiminnasta.	Vuovdedoalloguovlluid vuovdeeatnamis plána mielde doaibmabijuin boahtti 30 jagi áigge badjel 140-jahkásaš vuvddiid ossodat seailu allagin, nu ahte dat lea oba guorahallanbaji badjel 50 % vuovdedoalloguovllu vuovdeeatnama viidodagas.
Metsähallitus tiivistää yhteistyötä paliskuntien kanssa uhanalaisten lajien ja tunturi-luontotyyyppien huomioimiseksi porojen ruokinnan, laidunkierron ja kuljetusreittien suunnittelussa.	Vuollel 40-jahkásaš vuvddiid mearri geahppána vuollái beallái jagi 2012 viidodagas. Dáid boarrásut vuvddiid viidodagat sturrot buot ahkeluohkáin dálá dási ektui boahtti 30 jagi áigge.
Yhteistyötä tiivistetään myös aitojen ja veräjien sijoittamista, raken-tamista ja purkamista koskevissa käytännöissä.	Spiehkastaga dahket badjel 140-jahkásaš vuovddit, maid viidodat geahppána dálážis 148 500 hektáras jagi 2022 rádjai 5 900 hektára.
Aluekohtaisia hoito- ja käyttösuunnitelmia varten perustetaan yhteistyöryhmät, joihin kutsutaan laajasti eri tahojen edustajia.	Meahciráđđehus stáhta virgeoapmahačča rollas galgá doaimmastis ohcat vugiid ollašuhttit riikkadási guovlluidgeavahanulbmiliid.
Maankäytön suunnittelussa toteutetaan kansainvälisen biodiversiteettisopimuksen 8j artiklaa noudattamalla laadittavaa Akwé: Kon toimintamallia saamelaisten kotiseu-tualueella.	Ráhkaduvvon plána ollašuhttá riikkaviidosaš guovlluid geavaheami ulbmiliid (RGU/VAT) viidát. Dasa lassin RGU ollašuvvá plána vuolggasadjin adnojuvvon guovllu eanangoddelávaid ja sajádatlávaid bokte.
Kolttien kyläkokouksen kanssa käsitellään kolttaoikeuksiin kuuluvat asiat, joita ovat mm. kotitarvepuun ja maa-aineksen otto sekä kalamajojen sijoittelu.	RGU oppalašulbmiliid mielde leat maiddái plána linnjádahkamat luonddu máŋggabealatvuođa seailuma, ekologalaš oktavuođaid, luonddu lotnolasgeavahusa eavttuid ja suodjalan- ja meahcceguovlluid bistevaš ávkkástallama oasil.
Kaivosviranomaisen kanssa tehdään tiiviisti yhteistyötä kullanhuuhdontaan ja kaivos-asioihin liittyvissä asioissa.	Eanagea-vahusa linnjádahkamiin ja ee. meahccejohtalusa geavadiiguin ovddiduvvo maiddái jaskes guovlluid seailun.
Kaavoitus ja kiinteistökauppa	Plána vuolggasajit ja linnjádahkamat ollašuhttet maiddái
Kuntien rooli kaavoituksessa on ratkaiseva. Kaavoitusmonopolin haltijana kunnat vastaavat yleis- ja asemakaavoituksesta.	RGU čuovvu luondduriggodagaid bistevaš ávkkástallama nu, ahte dorvvastuvvojit luondduriggodagaid oažžun maiddái boahttesohkabuolvvaide.
Metsähallitus voi teettää ranta-asemakaavoja, mutta kunta hyväksyy lopullisesti myös ne.	Luondduriggodatplána ollašuhttá maiddái RGU linnjádahkamiid máŋggaid earenoamášdárbbuid oasil.
Erityisellä poronhoitoalueella, johon koko Ylä-Lappi kuuluu, Metsähallitus pyytää paliskunnan lausunnon kaikista kaava-alueiden ulkopuolisista maan myynneistä. Maata ei myydä poronhoidon kannalta tärkeiltä alueilta, kuten erotus- ja merkintäaitojen alueilta.	Meahciráđđehusa doaibmanprinsihpat ja linnjádahkamat leat ovttaláganat ee. eatnanbealuštusa ja rádjegohcima dárbbuid vuhtiiváldimis, ođasmahtti energiijagálduid geavahusa ovddideamis, riikaviidosaččat mearkkašahtti kulturbirrasiid ja luondduárbbi árvvuid seailluheamis sihke ekologalaččat dahje lustageavahusa geažil mávssolaš ja oktilaš guovloollisvuođaid seailluheamis.
Kaavoja laadittaessa käydään paikallisen paliskunnan kanssa neuvottelu ennen kaavoituksen aloitusta.	Eanangoddelávaid turismma ovddidančuozáhatguovllut gullet Meahciráđđehusa lustageavahusa deaddočuokkesguovlluide.
Metsähallitus käy omissa kaavoissaan myös Saamelaiskäräjien kanssa saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaisen neuvottelun.	Guovllu lotnolasgeavahusvuovddit, main vuovdedoallu doaibmá, leat eanangoddelávaid čuovvu vuovdedoallo- ja boazodoallováldoguovllut (M dahje M1).
Kaavoituksen tullessa vireille, siitä laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), jossa kuvataan vuorovaikutusmenettely ja kaavan vaikutusten arviointi-menettely.	Seamma láhkai luonddue-aláhusguovlluid dahje luondduealáhus- ja boazodoallováldoguovlluid (Ms, MS-1), suodjalan- ja meahcceguovlluid (S, SL) ráddjemat ja mearkumat leat ovttaláganat.
Tämä OAS ilmoitetaan siten, että kaikilla osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksesta.	Maiddái sámeguovllu guoski ávžžuhus ođastusvugiin ja eanaduktemis leat ovttaláganat Meahciráđđehusa
Kaavoituksen edetessä asetetaan kaavaehdotus julkisesti nähtäville ja kaikilla osallisilla on mahdollisuus esittää siitä mielipiteensä kirjallisesti.	Lávvamearkumiid ja –mearrádusaid ollašuhttima veahkeha dat, ahte dieđut leat doalvumis Meahciráđđehusa báikediehtomateriálii oassin plánenvuo-gádaga.
kaavapäätöksestä on kaikilla vielä mahdollisuus valittaa hallinto-oikeuteen. Luonnonsuojelu	Nuppádassii eanangoddelávaid ráhkadettiin lávenvirgeoapmahaš oažžu iežas atnui Meahciráđđehusa materiála.
Tärkein yhteistyötaho luonnonsuojelukysymyksissä viranomaistasolla on Lapin ELY-keskus.	Sámi turismastrategiijas 2011−2014 lea Meahciráđđehusa doaibman Sámi turismma ovddideamis čujuhuvvon álbmotmehciid geasuhanfámu sihke luondduturismma infrastruktuvrra bajásdoallu ja ovddideapmi.
Suomen ympäristökeskuksen kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä laji- ja luontotyyppitiedon keruussa, ja tiedonkeruumenetelmien kehittämisessä.	Maiddái plánaid ulbmilat ee. sierra eanageavahanvugiid vuhtii váldima dihte eanageavahusa plánemis ja bistevaš ovddideami sihke deaddočuoggáid ektui dorjot nubbi nuppiid.
Tietoja kasvilajihavainnoista välitetään ja vaihdetaan mm. yliopistojen kasvimuseoiden ja biologisten asemien kanssa. Havaintotietoa lajeista kertyy runsaasti harrastaja- ja vapaaehtoistyönä etenkin eläinlajien osalta.	Gilbbesjávrris álggahuvvon oppalašláva vuođđu Gilbbesjávrri 2020 ovddidanplánas lea ovdanbukton guovllu doaibmamii guoski dálá dili govvideami ja ovddidanplána ealáhusdoaimma ja earenoamážit turismma geahččanguovllus.
Eläinlajien suojelussa tärkeimmät yhteis-työkumppanit ovat paliskunnat, yliopistot ja tutkimuslaitoksista RKTL ja Metsän tutkimuslaitos.	Ovddidanplána mielde guovllu luondu, dan seailun geasuheaddjin ja dan geavahus bálvalusaide ráđđen-, plánen- ja árvvoštallanvuogi mielde lea guovddáš ovddideami ulbmil.
Kulttuuriperinnön suojelutyössä yhteistyötä jatketaan Museoviraston, Saamelais-museo Siidan, Saamelaiskäräjien, kolttaneuvoston, Kultamuseon sekä yliopistojen arkeologian laitosten kanssa.	Meahciráđđehusa linnjádahkamat dorjot dán ulbmila, ja guovllu dehálamos eana-oamasteaddjin ja guovddáš luondduturismma doaibmin das leat buorit vejolašvuođat doarjut geavatlaš doaimmaidisguin Gilbbesjávrri ovddidanulbmiliid.
Kalakantojen hoidon ja kalastuksen suunnittelussa sidosryhmät osallistetaan suunnit-teluun kalatalousneuvottelukunnan kautta.	Deanuleagi ovddidanplána 2020 sisttisdoallá ovddidanplána sihke oasseoppalašlávaid Deanuleagi, Anárjoga leagi ja Ohcejoga leagi guvlui.
Yhteistyötä kalastusalueiden ja osakas kuntien kanssa pyritään tiivistämään.	Meahciráđđehusa dahkan čovdosat ovddidit Ohcejoga ásahan ulbmiliid ee. eanageavahusas luonddu ja dan geasu
Metsästyslain 8 §:n alueella (Lapin läänin kunnat sekä Kajaanin, Hyrynsalmen, Kuhmon, Kuusamon, Paltamon, Pudasjärven, Puolangan, Ristijärven, Sotkamon, Suomussalmen, Taivalkosken, Vaalan tai Vuolijoen kunnat) käydään vuosittaiset kiintiöneuvottelut paikallisten riistanhoitoyhdistysten kanssa ennen erätalouspäällikön	handahkkiid doalaheamis, luondduturismma ja johtolagaid ovddideamis, meahccejoh-talusa ráddjemis, boazodoalu ja eará luondduealáhusaid dorvvasteamis sihke lávemis. Luondduriggodatplána lustageavahusa guoski linnjádahkamat dorjot maiddái Eanodaga ovddidanstrategiija ja doaibmabidjoprográmma jagiide 2011−2015.
antamaa kiintiöpäätöstä.	Ovddidanstrate-giijas hábmejuvvo, ahte jagi 2015 Eanodat lea ee. njunuš ovddasvásttolaš luonddu-turismma čuozáhat, man vuođu ráhkadit viiddis vuovdeeatnamat.
Lisäksi riistanhoitopiirin ja -yhdistysten kanssa järjestetään neuvottelu- ja informaatiotilaisuuksia mm. ajankohtaisista metsästys- ja riistanhoito-asioista.	Turisma ja eará ealáhusat buktet buresbirgejumi ja vejolašvuođaid bálvalusaid ovddideapmái ja ođđa bargosajiid šaddamii.
Suojelualueiden metsästyskäytäntöä pyritään linjaamaan yhteistyössä muiden sidosryhmien kanssa hoito- ja käyttösuunnitelmien laadinnan yhteydessä. Luonnon virkistyskäyttö ja luontoliikunta	Sihke luondduriggodatplána ja Eanodaga ovddidanstrategiija buktet ovdan iešguđetge ealáhusaid objektiivvalaš vuhtii váldima ja buresbirgenbál-valusaid buvttadeamis hálddahuslaččat rasttildeaddji ovttasbarggu.
Metsähallitus toimii luontomatkailussa yhdessä alueen kuntien, saamelaiskäräjien, matkailuelinkeinon ja eri maankäyttömuotoja edustavien tahojen kanssa. Metsähallitus pyrkii parantamaan yhteistyötä kuntien terveys- ja sivistystoimen sekä urheiluseurojen ja järjestöjen kanssa suunnitellessaan ja toteuttaessaan luontomatkailun palveluita ja tapahtumia.	Ráhkaduvvon luondduriggodatplána doarju Sámi Vuovdeprográmma 2011−2015 oainnu ja strategalaš linjemiid earret eará čáziidsuodjaleami beavttálmahttima, bioenergiija doaimmahusaid dorvvasteami, iešguđetge ealáhusaid bargo- ja doaibmavejolašvuođaid seailluheami dihte sihke čanasjoavkkuid gaskasaš ovttasbarggu lasideami dihte.
Taajamien läheisyydessä Metsähallitus pyrkii yhdessä kuntien kanssa järjestämään liikuntamahdollisuuksia ja reittejä.	Maiddái Anára gielda lea buktán ovdan plánenbarggu áigge dárbbu sihkkarastit báikkálaš gáiddusliggenlágádusaid energiijamuora oažžuma.
Hankkeiden suunnittelussa ja rahoituksen haussa tehdään yhteistyötä kuntien, yritysten ja muiden toimijoiden kanssa.	Mihttáriiguin čuovvut plána linjemiid ja doaibmaprográmma ollašuvvama, doaibma- eavttuid sihke doaibmabirrasa nuppástusaid.
Metsähallitus on osallistunut Utsjoen kunnan vetämään Panoraamapolun hankkeeseen laatimalla erillisselvityksiä.	Čuovvun ollašuhtto oassin jahkásaš raporterema ovdamearkan doaibmačilgehusain ja ráđđádallangottiid doaimma oas-sin.
Jos reitti toteutetaan, on reitin ylläpitovastuu Utsjoen kunnalla.	Ovddasvástádus mihttárdieđuid čoaggimis lea boađusguovlluin.
Suunnitteilla olevan Karigasniemi-Utsjoki- moottorikelkkareitin osalta Metsähallitus noudattaa Paistunturin hoito- ja käyttösuun-nitelman linjauksia.	Dalle dárkkis-tuvvojit plána ulbmiliid ja ravdagáibádusaid ollašuvvan sihke luondduriggodagaid bistevaš geavahusa oppalaš ovdáneapmi nu ahte geavahuvvo oassálasti doaibman-vuohki.
Myös markkinoinnissa yhteistyötä voidaan edelleen parantaa.	Ovttasbargojoavku árvvoštallá ollašuhttima lihkostuvvama maŋimustá gas-kadárkkisteami oktavuođas.
Metsähallitus on aktii-visesti mukana alueen markkinoinnissa matkailutoimijoiden kanssa ja osallistuu mm. messuille yhdessä alueellisten matkailumarkkinoinnin yhdistysten ja yritysten kanssa.	Servodatlaš ulbmilat ja vuorrováikkuhus 1. M e a h c i r á đ đ e h u s a b a r g o s a j i t (o b j) i e š g u đ e g e b o a đ u s g u o v l l u s j a á r v v o š t a l l a n v á i k k u h u s a i n guovloekonomiijai
Metsähallituksen roolina on markkinointiyhteistyössä tehdä alueen luontoa tunnetuksi ja varmistaa tiedollinen saavutettavuus. Yhteistyösopimuksen tehneet yritykset saa-8/60J+,)6,,)<H0O?	2. S á m i r á đ đ á d a l l a n g o t t i, i e š g u đ e g e g i e l d d a g u o s k i r á đ đ á d a l l a n g o t t i i d, S á m e d i k k i s i h k e n u o r t a l a š r á đ i árvvoštallamat doaimmas
78+7--40-7)5760,:7--405,67? 78+7--44)<0j/8,76644)/0,)D0466R0J+,)6,,)<H0O?	4. Č a n a s j o a v k o o v t t a s b a r g u: o k t a v u o đ a d o a l l a n e a r á beliide (st)
0-fV6RR0/-+44)01/-84-+60B4-1,? 670*/08,7067-/6/06+,6644)06/70palvelun suoraan yrittäjältä.	5. Iešguđege gielddaid guoski ráđđádallangottiid árvvoštallan báikkálaš olbmuid vuoigatvuođaid ollašuvvamis
Metsähallitus lisää yhteistyötä matkailuyritysten kanssa ja tukee yrittäjien tuotteista-mispyrkimyksiä kestävässä luontomatkailussa.	6. Ruovttudárbomuoraid vuovdin (m3) ja áššehasmearri
Metsähallituksen palvelurakenteet ja reitit muodostavat usein yritystoiminnan toiminnallisen alustan.	Eanageavahusa ovddideapmi 7. Eanageavahusluohkáid juohkašupmi (há, %): vuovdedoallu (lotnolasgeavahus-
Metsähallitus pyrkii jatkuvaan ja säännölliseen vuoropuheluun alueen luontomatkailu-yritysten kanssa.	vuovddit, ráddjejuvvon geavahusa guovllut ja vuovdedoallodoaimma olggobeale
Molemmilla osapuolilla on omat vahvuusalueensa, ja ne yhdistämällä päästään parhaiten kestävään ja tuottavaan luontomatkailuun, josta myös aluetalous hyötyy.	guovllut, guorahallan maiddái ahkeluohkáid mielde), meahcceguovllut, suodja- languovllut, -prográmmat ja –vuovddit, lustageavahusvuovddit, detáljalávat, earát
n	8. Dikšun- ja geavahanplánaid áigái heivvolašvuohta (válmmaštuvvanjahki ja beaivádandilli)
Metsätalous	9. Láigoguovlluid mearri (st, há) láigoguovlotiippaid mielde
Yhteistyötä paliskuntien, Saamelaiskäräjien, Kolttien kyläkokouksen, matkailu-yritysten, kyläyhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa kehitetään.	Luonddusuodjaleapmi 10. Čielggadeamit, inventeremat ja čuovvulahttimat (st, há, ruhtadeapmi €) 11. Áicojuvvon áitatvuloš šlájaid gávdnosiid mearit (st)
Metsänkäsittelyn laajemmat periaatteet ja metsänkäsittelymallit käsitellään Saame-laiskäräjien ja Kolttien kyläkokouksen kanssa.	14. Seastinmuoraid mearri ođastusmuorračuohppamiin (m/há) 15. Badjel 140-jahkásaš vuvddiid viidodat (há) ja oassi (%) vuovdeeatnama viidodagas
Paliskunnille tarjotaan mahdollisuus vaikuttaa etukäteen hakkuu- ja maanpinnan käsittelysuunnitelmiin sekä uusien teiden rakentamissuunnitelmiin.	Meahcceáššit 16. Guolledoalloráđđádallangottiid árvvoštallan johkaguollenáliid dilis 17. Meahcástan -, guolástan-, ja meahccejohtaluslohpemearit ja –boađut (st, €) lohpetiippaid mielde
Kyläyhdistysten kanssa tehdään yhteistyötä mm. kylien lähiympäristöjen virkistys-käyttöön liittyvissä asioissa.	18. Meahcásteaddjimearit iešguđege gielddas (olmmoš) 20. Meahccejohtalusvuojáhagaid ja –johtolagaid mearri (km)
Matkailuyritysten kanssa tapahtuva yhteistyö koskee yleensä erilaisten reittien ja taukopaikkojen perustamista sekä yritysten lähialueille suunniteltujen hakkuiden toteuttamista.	21. Gohcindáhpáhusaid mearri (st) dáhpáhustiippaid mielde Lusta- ja turismageavahus 22. Galledanmearit luontoon.fi-siidduin (lundui.fi) ja ollašuvvan galledangearddit (st) iešguđege galledančuozáhagas
Yritysten lähialueille suunnitelluista hakkuista ollaan etukäteen yhteydessä ko. yritykseen palautteen saamiseksi.	23. Bálvalanráhkadusaid mearri (st) ortnetluohkáid mielde ja vánddardanjohtolagaid mearri (m), sisttisdoallá gielkávuojáhagaid
Kuntien kanssa pidetään säännöllisesti yhteistyöpalavereja, joissa käsitellään mm. metsätalouden ajankohtaiset sekä kaavoitukseen liittyvät asiat.	24. Áššehasduhtavašindeaksa galledeaddjidutkamušain 25. Dáhpáhusaid ja molsašuddi čájáhusaid mearri (st) 26. Ovttasbargosoahpamušaid mearri (st)
Maa-ainesasioissa yhteistyö kunnan kanssa on tiivistä. Maa-ainestoiminnot	27. Turismaovttastusaid sánálaš árvvoštallamat luondduturismma ovddideamis
Näin saadaan inventoitujen käyttökelpoisten varantojen käyttöä tehostettua ja voidaan korostetusti huomioida ympäristönäkökohtia.	Vuovdedoallu 28. Muoraid vuovdin (m)
Uusille kiviainesalueille laaditaan tarvittaessa luonto-selvitykset.	29. Vuovdedoalu vuovdeeatnama vuovddi oppalašgeassu ja šaddu (m)
Otto-alueille haettavissa ympäristöluvissa on mukana mm. selvitykset	30. Muorračuohppamiid viidodat (há) iešguđege čuohppanvuogi mielde
melun- ja pölynsyntymisestä sekä pohjaveden tarkkailusta.	32. Geasse- ja dálvegeainnuid oppalašmearri, huksen ja divođeapmi (km)
Kunnan viranomaisen hyväksymän lopputarkas-tuksen jälkeen alueet palautetaan metsätalouskäyttöön tms.	Eanadikšun 33. Giddodatgávppiid ja lonohallamiid mearri (st ja há) iešguđege gieldda guovdu
Maa-ainesten myyntiä seurataan kunnille ja ELY-keskukselle tehtävillä vuosittaisilla ottoilmoituksilla.	34. Vuvdon eanaávnnas (m) ja váldinguovlluid mearri (st) iešguđege gieldda guovdu
Vaikutusten arviointi Luonnonvarasuunnitelman lähtökohtana on sovittaa yhteen ekologista, taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä luonnonvarojen hoidossa ja käytössä.	Mihttáriid lassin ovttasbargojoavku evttohii, ahte doaimma árvvoštallamis geavahuvvojit Meahciráđđehusa buvttadan dieđuid ja árvvoštallamiid lassin maiddái eará beliid
Suunnitelman vaikutusten arviointi on laadittu suunnitteluprosessissa muodostetun viiden painotuksiltaan erilaisten toiminnan vaihtoehdon sekä niiden arviointiin käytettyjen mitta-reiden avulla.	Ovttasbargojoavku válddii ovdan ee. áitatvuloš luondotiippaid čuovvuma ja guolledoalloguovlluid čáziid dikšun- ja geava- hanplánaid. Ovttasbargojoavkkus sáhtášii bivdit árvvoštallama plána ollašuvvamis jahkásaččat.
Suunnitelman laadinnassa mukana olleessa yhteistyö-ryhmässä oli laajasti edustettuna alueen eri käyttömuodot, toimijat ja viranomaiset.	Jierpmálaš, dego ekonomalaš, servodatlaš, ekologalaš áššiid lassin das giddejuvvo fuopmášupmi olbmuid doaimma ja ovttasbarggu lihkos-tuvvama stivrejeaddji čiegus fámuide dego árvvuide, jurddašanvugiide, dovdduide ja historjjáide sihke vuorrováikkuhusa stiilii ja áigái (Siitonen & Hämäläinen 2004).
Yhteistyöryhmän merkittävä rooli suunnittelun eri vaiheissa parantaa sidosryhmien tavoitteiden huomioimista, suunnitelman hyväksyttä-vyyttä ja sidosryhmien sitoutumista siihen.	Losada 1999) doarju vuorro-váikkuheaddji metodaiguin dahkko vejolažžan luohttámuša atmosfeara šaddan sihke oassálastiid máŋggabealat máhttima friijadahttin luovvi ja bistevaš ovttasbargui.
Yhteistyö-ryhmän tekemää esitystä tulevan toiminnan linjauksiksi tukevat myös muun osallistamisen kautta saatu palaute.	Dát ovdánahttá oktasaš ulbmiliid ja innovatiivvalaš, oktasaš ávkkiid buvttadeaddji mear-rádusaid šaddama (Losada 1999).
Laaja osallistaminen, suunnittelutyön aikana toteutettu tiedottaminen sekä yleisötilaisuuksien järjestäminen lisäävät myös sidosryhmien ja kansalaisten tietoisuutta Metsähallituksen toiminnasta.	Oassálastit stivrejuvvojit álggos hábmet oktasaš oainnu vurdojuvvon boahtteáiggis sihke alddis ja earáin oassin nuppástuvvi doaibmanbirrasa. Dán maŋŋá suokkar-dallat vugiid sávvamiid ollašuhttima várás.
Suunnitelmassa tehdyissä linjauksissa on huomioitu alueen maakunta- ja yleiskaavoihin sisältyvät asiat.	Vurdon boahtteáiggi hábmen ovttas šaddada miehtemielalaš atmosfeara ja áddejumi vejolaš oktasaš ávkkiin.
Ilmaston muutoksen vaikutuksia ei ole arvioitu tässä suunnitelmassa. Sopeutumista ilmastonmuutokseen ja sen vaikutusten hillintää on kuvattu kappaleessa 2.1.	Dát viiddida jurddašeami, ja dalle ságastallan ii gáržžo dalán álggos strategiijamolssaeavttuid detáljjaid dárkilis muddemii (Gregory & Keeney 1994).
Ylä-Lapin luonnonvarasuunnitelman laadinnan yhteydes-sä ei tehty YYV-arviointia (yleisten yhteiskunnallisten velvoitteiden seurantajärjestelmän mukaista arviointia), vaan se laaditaan projektin päättämisen jälkeen Metsähal-lituksessa osana normaalia vuosittaista toimintaa.	Čoahkkimii gulli bargobájit (ee. smávvajoavko- ja bárrabarggut, joavkkuid sehkken), diehtojuohkimat, stivre- juvvon oktasašságastallamat ja eará muttut plánejuvvojit doarjut sisdoalu, ortnega ja ollašuhttima dáfus positiivvalaš vuorrováikkuhusa ja biđget dan easti málliid.
Laissa määritellyt yleiset yhteiskunnalliset velvoitteet ovat luonnon monimuotoisuuden suojelu, virkistyskäyttö, työllisyyden edistäminen, saamelaiskulttuurin harjoittamisen edellytysten turvaaminen ja poronhoitolassa säädettyjen velvoitteiden täyttäminen.	Ollašuhttin Bovdejuvvon 89 čanasjoavkkus oassálaste čoahkkimii 36 olbmo 26 čanasjoavkkus, mat ovddastedje 17 temá.
YYV-arvioinnista raportoidaan vuosittain Maa- ja metsätalousministeriölle.	Meahciráđđehusas oassálaste 8 prošeakta- ja stivrenjoavkku lahtu ja okta eará guovllu ovddasteaddji.
7.2 Suunnitelman vaikutukset Suunnitelmassa tehdyt linjaukset ja päätökset eivät tuo merkittäviä muutoksia maan-käyttöön.	Oassálastiin jerre áššemeannudeami áigge vuordagiid stáhta eatnamiin ja čáziin dahje luondduriggodatplánaproseassa birra ”viđain sániin”.
Esitetyt maankäyttöpäätökset Metlalta siirtyneiden alueiden ja kaavoitetta-vien alueiden osalta toteuttavat jo ennen suunnitelman aloittamista tehtyjä linjauksia.	Oassálastiid stivrejedje joatkit ságastallama stáhta eatnamiidda ja čáziide sihke luondduriggodatplánemii čuohcci vuordagiin 4−5 heakka joavkkuin.
Suojeluohjelma-alueiden tuleva perustaminen suojelualueiksi on valmisteilla; tällä ei ole käytännön vaikutuksia, koska alueet on jo aiemmin varattu suojeluun.	Dán maŋŋá oassálastit guorahalle ođđa 4−5 olbmo joavkkuin luondduriggodatplánii váikkuheaddji doaibmabirrasis dáhpáhuvvan/leat dáhpáhuvvamin nuppástusaid.
Tämä koskee myös maakunta- ja yleiskaavojen perusteella tehtyjä suunnitelman linjauksia.	Juohke joavku ovdanbuvttii 1−2 guovddáš nuppástusa, maid čálle bajás ja bidje oaidnin láhkai.
Saamelaiskulttuuri ja porotalous	Bargobáhpáriid čogge eret.
Porotalouden suhteen suunnitelma tukee vuosina 2009 ja 2010 solmittuja paliskuntasopimuksia sekä muita porotalouden huomioimiseksi tehtyjä aiempia päätöksiä.	Meahciráđđehus muitalii dikšun- ja geavahanplánain ja vuovdesoahpamušain.
Porotalouden toimintaedellytysten arvioidaan paranevan mm. virkistyskäytön keskittämisen, erävalvonnan ja sen näkyvyyden tehostamisen sekä metsätalouden hakkuutavoitteen ja uudistushakkuiden rajoittamisen seurauksena.	Gáfestallama áigge ja dan maŋŋá oassálastiid bivde namahit ovddasteaddjiid ovttasbar-gojovkui, mii vuođđuduvvo luondduriggodatplánema doarjuma várás. Čanasjoavkkut ledje juogaduvvon bevddiide temáid mielde.
Vakiintuneiden yhteistyömuotojen jatkaminen sekä toimintatapojen kehittämien paliskuntien, Saamelaiskäräjien ja Kolttien kyläkokouksen kanssa parantavat saame-laiskulttuurin ja porotalouden harjoittamisen edellytyksiä alueella.	Oassálastiid bivde sirdašuvvat iežaset ovddastan beali dáfus guovddáš jovkui ja čállit báhpára ala evttohusa temá ovddas-teaddjin ja várreovddasteaddjin, gii almmuha ovddasteaddji/várreovddasteaddji 8.9. rádjai jus ii sáhte almmuhit dál ja evttohusaid ođđa temán ja beallin. Bohtosiid burge oktasašságastallamis.
Jatkossa luonnonvarasuunnitelmien sekä hoito- ja käyttösuunni-telmien laadinnassa noudatetaan Akwé: Kon -ohjetta työn alla olevan toimintamallin mukaisesti	Ságastallama váldoáššiid ja sohppojuvvon áššiid čálle ja bidje buohkaide oaidnin láhkai. Loahpas bivde oassálastiin čálalaš máhcahaga čoahkkimis.
Kulttuuri- ja maisema-arvot Panostukset kulttuuriperintökohteiden inventointeihin ja perinnebiotooppien hoitoon turvaavat kulttuuriarvojen säilyttämistä.	Dalán čoahkkima maŋŋá jođiheaddji (P. Siitonen), Meahciráđđehusa guovddášolbmot ja ovttasbargojoavkku ságajođiheaddji ságastalle čoahkkimis bohciidan ja bohciit
Suunnitelmassa tehdyt ratkaisut tukevat maiseman huomioimista ja maisema-arvojen säilymistä maankäytön suunnittelussa, ohjauksessa sekä käytännön toimenpiteissä.	Bohtosat Oassálastit vurde Davvi-Sámi stáhta eatnamiin ja čáziin (1) barggu, áigáiboađu, bures-birgejumi - saji buohkaide.
Erityisesti metsätalouden toiminnan linja-ukset voivat toteutuessaan parantaa maiseman laatua ja vähentää maisemahäiriöitä maisemallisilla erityiskohteilla, matkailun painopistealueilla sekä taajamien lähei-syydessä. Linjaukset tukevat myös maakuntakaavojen tavoitteita sekä yleiskaavojen maisema- ja kulttuuriarvojen turvaamiseksi tehtyjä kaavamääräyksiä.	(2) Viiddis ja ovddasteaddji iešguđet geavahanjoavkkuid joavkkuid (3) vuordagat ja ulbmilat sihke iešguđetlágan ealáhusat ja eanageavahan-vuogit váldojuvvojit fuopmášupmái ja heivehuvvojit dássedettolaččat ja suvdilit oktii (4) positiiva ja miehtemielalaš ovttasbarggus.
Suunnitelmassa tehdyt ratkaisut metsien käsittelyn rajoittami-seksi edistävät luonnonhoidon toteutumista.	Dát friijadahttá (5) lagašguovllu áššedovdamuša (6) luondduriggodagaid bistevaš geavaheami fápmun.
Vuosina 2009 ja 2010 solmittujen palis-kuntasopimusten myötä ensisijaisesti metsätalouteen varattujen alueiden pinta-ala on pienentynyt ja ekologisen verkoston vastaavasti kasvanut.	(7) Buhtes, duov-daga beales čáppa, huksemeahttun ja máŋggahámat luondu suodjaluvvo dan iešárvvu geažil sihke (8) luondduriggodagaid bistevaš ávkkástallama dahkamin vejolažžan
Ylä-Lapissa metsätalouden suurimmat vesistövaikutukset aiheutuvat maanmuokka-uksista.	maiddái boahtteáiggis.
Muutoin vesistövaikutuksiltaan voimakkaampia soiden ojituksia ei alueella tehdä.	(9) Olbmuid eallinvejolašvuođat seilot. (10) Diđolašvuohta ja diehtu luondduárvvuin buorrána.
Suunnitelmassa ei esitetä maanmuokkauksen lisäämistä verrattuna aiempaan tavoitteeseen.	(11) Sámiid nana eanageavahusa vuoigatvuohta dovd-dastuvvo ja eamikultuvrra seailun dorvvastuvvo.
Luonnon virkistyskäytön suuntauksena on keskittää uudisinvestoinnit ja toiminnot painopistealueille, jotka sisältävät kokonaisuudessaan maakuntakaavojen matkailun kehittämisvyöhykkeet.	(12) Boazodoalu – earenoamážit sá-meboazodoalu – eavttut dorvvastuvvojit ja váldojuvvojit vuhtii. (13) Álgoálgosaš ássiid árbevirolaš luonddu ávkin atnin dorvvastuvvo.
Painopistealueisiin tulee pinta-aloihin pieniä lisäyksiä, mutta alueet säilyvät ennallaan.	Duojárat ožžot váldit ávdnasiid bistevaš geavaheami vuođul. (14) Árbevirolaš meahccebivdokultuvra seailu.
Luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun toimintoja keskittämällä painopistealueille turvataan mm. palveluiden laatua ja tehostetaan näiden alueiden käyttöä.	Meahcástanlobiid vuvdet ja vuodjinlobiid mieđihit mášolabbot nu, ahte heivehuvvo bistevaš geavahussii. Jierbmás meahcásteapmi dahkko vejolažžan luonddumeahcis.
Painopistealueisiin kuuluvien luon-nonsuojelualueiden palveluiden suunnittelulla ja käytön ohjauksella turvataan myös se, että suojelutavoitteet saavutetaan ja käyttöpaineet pienenevät painopistealueiden ulkopuolella.	(15) Báikkálaš guollebiv-dokultuvra sihke ruovttudárbo- ja ámmátguolástus dorvvastuvvojit lohpevuovdima ja vuodjinlobiid jierbmás plánemiin ja mieđihemiin ja vuhtiiváldimiin buorebut maiddái gođđanguovlluid.
Ylläpidettävien reittien määrässä ei ole muutoksia.	Turismma ja eará doaimmaid doarju johtolagat divvojuvvojit.
Suunnitelmassa esi-tettyihin reitteihin eivät sisälly uudet vesiretkeilyreitit, jotka on suunnittelutyön aikana 8746V0J+,)6,,)<H0O?	(17) Vuovderiggodagat adnojuvvojit ávkin ja dikšojuvvojit jierbmadit: muorračuohppamat plánejuvvojit ja ollašuhttojuvvojit nu, ahte váldojuvvo vuhtii báikkálaš, ealáhusaid ja vuovdesuorggi bargguidahtti váik-kuhus.
6,--40*/05+8/66+0? ++))764-:/)0-77645/26/--/<	Bálgosiiguin ráđđádallo ovdal muorračuohppamiid.
Metsästyksen, kalastuksen ja maastoliikenteen osalta tehdyt linjaukset tukevat kunta-laisten oikeuksien säilymistä, mutta mahdollistavat myös ulkopaikkakuntalaisten maksullisten lupien saannin.	(18) Lávema, geainnuid ja eanaváldima sihke (19) smávva fápmorusttegiid, bieggafámu, ruovdegeainnuid ja ruvkedoaimma mearkkašupmi boahtteáiggis váldo vuhtii.
Riista- ja kalakantojen hoidossa ja toiminnan mitoituk-sessa ekologinen kestävyys sekä alueen luontaisten lajien säilyminen ovat keskeisiä toiminnan lähtökohtia edelleen.	Doaibmanbirrasa nuppástusain bohciidedje: (1) Olbmuid árvvuid, oainnuid ja luonddugeavahandárbbuid nuppástusat (ee. álgoálgosaš luonddu mearkkašumi las-sáneapmi, álgobuvttadusa mearkkašumi geahppáneapmi ja siidoealáhusaid dárbbu lassáneapmi).
Kalastus- ja maastoliikennelupien määrissä ei arvioida	(2) Meahciráđđehusa organisašuvnna ja deattuhemiid rievdan.
n tapahtuvan muutoksia.	(3)
Metsästyksessä lupamäärät mitoitetaan vuosittain riistakantojen luontaisten vaihteluiden mukaan, ja siten myös vuotuiset saalismäärät vaihtelevat.	Čanasjoavkoovttasbarggu nuppástusat (ságastallankultuvra ja ovttasbargodáhtolašvuođa buorráneapmi, meahcceráfi vai gaskaráfi, dárbu dássededdui čanasjoavkkuid gulla-mis).
Kaavoitus ja maa-ainekset	(4) Riikkaidgaskasaš diđolašvuođa ja dieđu buorráneapmi.
Kaavoitustoiminta keskittyy taajamiin ja matkailun painopistealueille.	(5) Mearrádus-dahkama sirdáseapmi máttás - báikkálaš dási mearrádusválddi lasiheami dárbu.
Tämä vähentää osaltaan muihin käyttömuotoihin kohdistuvaa painetta näiden alueiden ulkopuolella.	(6) Máilmmiruhtadoalu eahpesihkkarvuođa ja dorvvuhisvuođa (terrorisma, nuoskkit, dávddat) lassáneapmi.
Talous ja työllisyys	(7) Dálkkádatrievdan.
Tehdyt linjaukset mahdollistavat Metsähallituksen liiketoimintojen ja luontopalve-luiden maksullisen toiminnan volyymin säilymisen vallitsevalla tasolla.	(8) Nuppástusat máŋggahámatvuođas (álgoálgosaš luonddu geahppáneapmi, easkka álgiid ja stajá-riid lassáneapmi, ”vuogáiduvvi ceavzin”, láiddonšlájaid nuppástusat).
Metsähal-lituksen ja alihankkijoiden työpaikkojen määrä säilyy Metsähallituksen arvioiden mukaan ollen noin 110 htv. Suunnitelmavaihtoehdoissa työpaikkojen määrä vaihteli vain vähän ollen V1-vaihtoehdossa 85 htv ja V5-vaihtoehdossa 116 htv.	ođastus), (10) Turismma lassáneapmi, turismma nuppástusat sihke eará sajis boahtti luondduriggodagaid ávkkástalliid meari stuorrun lasiha báikkálaš ealáhusaid ja astoáigge doalliid luondduriggodagaid geavahusa bistevaš oktiiheiveheami dárbbu (ee. meahcástus ja guolástus).
Työpaikkojen määrää voitaisiin aluetaloudessa Metsähallituksen ulkopuolella lisätä, mikäli olisi tehty matkailua, virkistyskäyttöä ja liiketoimintoja voimakkaammin painottavia linjauksia.	(11) Mašiinnain lihkadeapmi lassána. (12) Álbmoga nuppástus: eará sajis iešguđet kultuvrrain boahtti olbmuid meari lassáneapmi áitta sámekultuvra seailumii (vuogáiduvvi ceavzin).
Metsähallituksen suorat ja välilliset työpaikat Ylä-Lapissa pitävät yllä maaseudun ja syrjäalueiden elinvoimaisuutta ja palvelurakenteita.	(13) Bioenergiija dárbu ja ođasmuvvi muorraávdnasa mearkkašupmi lassána. (14) Ekonomiijavuvddiid nuorasmuvvan.
Tehdyt ratkaisut turvaavat metsä-talouden työllisyyden myös jatkossa.	(15) Vuovdedoalu doajáhat. (16) Ruvkelága ja ruvkedoaimma nuppástusat.
Matkailun painopisteratkaisu luo edellytykset säilyttää luontopalveluiden työpaikat. Tulot paikallistalouteen ja alueellinen työllistävyys voivat pienentyä.	(17) Ássama giddodagaide gulli vuoigatvuođaid nuppástusat (lávengipmi luondduviđá jávrriide, giddodatregistariidda merkejuvvon vuoigatvuođat, johtalusplánat, čoahkkaneapmi
Arvio perus-tuu ”Monitavoitearviointi Ylä-Lapin metsien kestävän käytön mahdollisuuksista 2010” -tutkimuksen tuloksiin (Metla 2010), joissa esitettyjä lukuja hakkuukertymästä interpoloimalla arvioitiin luonnonvarasuunnitelman eri vaihtoehdoille vastaavat lukuarvot.	čoahkkebáikkiide ja olbmuid geahppáneapmi). Joavkobargguid ja daid burginságastallama boađusin sohpe, ahte čanasjoavkkut namahit ovttasbargojovkui buohkanassii 22−24 lahtu sihke dáidda iešguđet lahttui 1−2 várrelahtu.
Suunnitelman mukaista 115 000 m hakkuusuunnitetta vastaa toiminta-vaihtoehto V2.	Dáin njuolga bovdejuvvojit 9−11 lahtu, geat ovddastit ovcci temá.
Sille laskettujen mittariarvojen perusteella porotalouden, matkailun sekä luontopalveluiden tulojen paikallistalouteen sekä työllistävyyden arvioidaan säilyvän ennallaan, mutta metsäsektorin tulot paikallistalouteen pienenevät suunni-telman mukaisella hakkuumäärällä ollen n. 26,1 milj. € (vuonna 2010 tulot olivat 28 milj. €).	Čanasjoavkkuid, mat bovdejuvvojit njuolga, mearri lassánii čoahkkimis ovttain go Suoma boazosámiid mearridedje bovdet njuolga.
Vastaavasti metsäsektorin työllistävyyden arvioidaan pienenevän nykyisestä 262 htv:sta 239 htv:een.	Meahciráđđehus maiddái čielggada, háliidago Riistakeskus Sámi oassálastit njuolga bovdejuvvon oasseváldin.
Talousvaikutukset lasketaan Metsähallituksen luontopalvelujen ja Metsäntutkimus-laitoksen yhteistyössä kehittämällä menetelmällä.	Njuolga bovde- juvvon Sámediggeovddasteaddjiid meriin (1−3) sihkkarastit sámiid ovddasteaddjiid.
Metsätalouden mitoitus mahdollistaa eri elinkeinojen ja maankäyttömuotojen toimin-nan jatkumisen alueella.	Čoahkkimii oassálastán olbmuid bivde namahit oktiibuot 13−14 lahtu ja várrelahtu
Valitun toimintavaihtoehdon mukaan puuston kasvu ja tilavuus lisääntyvät merkittävästi, ja sen myötä myös metsien hiilensidonta ja hiilivarastot kasvavat.	ovddastit eará go njuolga bovdejuvvon čanasjoavkkuid, mat ledje juogaduvvon 13 temá joavkkuide (bálgosiidda 1−2 ovddasteaddji, earáide okta ovddasteaddji).
Metsätalouden osalta alueen metsävarat mahdollistaisivat nykyistä merkit-tävästi suuremmat hakkuumäärät, jos mitoituksessa huomioitaisiin pelkästään puun-tuotannollinen kestävyys: suunnitelmavaihtoehdoissa muodostetun V5 Voimakkaasti aluetaloutta ja liiketoimintoja tukevan toimintamallin mukaisen hakkuulaskelman perusteella puuntuotannollisesti kestävä hakkuusuunnite olisi jopa 232 000 m, mikä on yli kaksinkertainen suunnitelmassa valittuun hakkuusuunnitteeseen verrattuna.	Čoahkkimis mearridedje namahit vuovdedollui ja vuovdeindustriijai ovtta oktasaš ovddasteaddji, ja nu eará go njuolga gohččojuvvon čanasjoavkkuid ovddasteaddjiid loahpalaš mearrin šattai 13. Joavkobarggu ja dan burgima oktavuođas evttohedje máŋgga čanasjovkui eambo ovddasteaddjiid go ovttasbargojovkui ledje bivdán, nu ahte ovttasbargojoavku uhkidii stuorrut badjel golmmalogi olbmui. Stuorra ovttasbargojoavkku doaibma gávnnahedje goittotge geavadis váttisin.
Vaikutuksia metsien ikärakenteeseen ja puuston tilavuuteen arvioitiin erillisen MELA-laskelman avulla yhteistyöryhmän kanssa sovittujen toiminnan linjausten muodostamisen jälkeen.	Ovttasbargojoavkku fásta lahtuid mearri mearridedje danin máhcahit álgomearrái (22−24) ja sihkkarastit joavkku ovddastus ja doarváivuođa (ee. guovlluguovdasaš) várrelahtuid meriin ja čuozihemiin.
Laskelma laadittiin metsätalousalueen metsämaan kuvio-tietojen perusteella tulevalle 30-vuotiskaudelle seuraavia toteutettavaksi valitun toi-mintavaihtoehdon mukaisia rajoitteita noudattaen: Koko laskentakaudelle vuotuiseksi hakkuusuunniteeksi asetettiin metsätalousalueille 115 000 m, josta Enontekiölle 3 000 m.	ožžot seamma dieđuid go fásta ovddasteaddjitge.
Uudistuspinta-alaksi määriteltiin korkeintaan 900 ha vuodessa ja matkailun vetovoima-alueille laskettiin 50 % hakkuusuunnite.	Máhcahaga addán (10/36) čanasjoavkkuid ovddasteaddjiin eanáš oassi doalai čoahkkima diehtosisdoalu dáfus buorrin.
Ylispuiden poistolle asetettiin kahdeksi ensimmäiseksi kymmenvuotiskaudeksi 1 300 ha vuodessa, kolmannella kymmenvuotiskaudella se laskentateknisistä syistä muodostui n. 800 ha suuruiseksi.	Ovtta vástideaddji mielas ii boahtán ođđa diehtu, nubbi doalai buorrin, ahte jearrat sáhttá maŋŋáge. Eanáš vástideaddjiin doalai proseassa ja bargovuogi buorrin: buohkat besse oassálastit.
Paliskuntasopimukset rajattiin hakkuutoiminnan ulkopuolelle koko laskentakauden ajaksi, mutta ne sisältyvät esitetyissä tilavuustarkasteluissa metsätalousalueeseen ja sen puustoon.	Ovtta mielas ”proseassa lei ok, muhto ovttasbargojoavkku vuođđudeapmi doaimmai funet”. Atmosfeara doalai sullii bealli vástideaddjiin buorrin, ovtta mielas dat šattai elektrihkalažžan loahpa geažes.
Metsätalousalueen ulkopuoliset alueet käsittävät mm. luonnonsuojelu- ja erämaa-alueet sekä luontaistalousalueet.	vástideaddji mielas lei vuostálagaidásaheapmi boazodoalu ja vuovdedoalu gaskka. Viđa vástádusas albmanii fuolla boazodoalu sajádaga seailumis.
Valitun suunnitelman mukaisesti toimittaessa Ylä-Lapin metsävarat kasvavat noin 15,6 milj. m tulevan 30 vuoden aikana.	Suokkardallan Čoahkkima bohtosiin boahtá ovdan fuolla báikkálaš olbmuid birgemis ovddalgihtii árvitmeahttumit nuppástuvvi doaibmanbirrasis.
Suunnitelman tavoitteen mukaisella 115 000 m vuosittaisella hakkuumäärällä puuston tilavuuden arvioidaan kasvavan Ylä-Lapissa suunnitelmakauden aikana nykyisestä 40,1 milj. m:sta ollen vuonna 2022 noin 45,0 milj. m ja 30 vuoden kuluttua 55,7 milj. m.	Earenoamážit eará sajis boahttiid meari lassáneapmi šaddada fuola luondduriggodagaid doarváivuođas báikkálaš olbmuide sihke daid ávkkástallamis suvdilit maiddái dahkamin vejolažžan báikkálaš kultuvra ja čuovvumin dan oassái čálikeahtes speallannjuolggadusaid.
Metsätalousalueen metsämaan puuston tilavuus kasvaa nykyisestä 15,3 milj. m:sta vuoteen 2022 mennessä 17,1 milj. m:iin ja 30 vuoden aikana 21,5 milj. m:iin hakkuista huolimatta.	šaddadeaddji fámuin sáhttá máinnašit ee. dálkkádatnuppástusa, máilmmiruhtadoalu heillodeami, ruvkeindustriija ja ”mearridanválddi sirdáseami máttás”.
Vastaavasti metsätalousalueen ulkopuolisilla alueilla (luonto-palveluiden hallinnassa olevilla alueilla ja Laatumaan kaava-alueilla) puuston tilavuus lisääntyy tasaisesti nykyisestä 24,9 milj. m:sta vuoteen 2042 mennessä 34,2 milj. m:iin.	Proseassa, mii lea jođus eamiálbmogiid eanavuoigatvuođaid lasiheaddji ILO-soahpamuša ratifiserema várás, sihke dasa gulli suokkardallan sápmelašvuođa ja eamiálbmoga meroštallamis bođii ovdan ságastallamiin.
Kuva 28. Puuston tilavuuden kehittyminen Ylä-Lapissa 2012 ! 2042.	Ovdamearkan boazodoalu dorvvasteapmi vuođustuvvui oassái sámeboazodoaluin ja eamiálbmoga ealáhussan.
Metsätalousalueiden ulkopuolisten metsien ikärakenteen kehittyminen metsämaalla on esitetty kuvassa Kuva 29. Yli 140-vuotiaiden metsien pinta-ala metsätalousalueiden ulkopuolisilla alueilla kasvaa nykyisestä 247 400 hehtaarista kymmenen vuoden aikana noin 7 400 hehtaaria, ja 30 vuoden aikana noin 40 400 hehtaaria ikäluokkien normaalin kehityksen seurauksena.	Ságastallan boazodoalu bistevašvuođas (liigeguohtumiin ja doarjagiin) sáhttá šaddadit ođđalágan ovttasbarggu bistevašvuođa buorideami várás.
Samalla ajanjaksolla nuorimmat ikäluokat vähenevät merkit-tävästi: alle 20-vuotiaiden metsien pinta-ala vähenee nykyisestä 23 100 hehtaarista noin 100 hehtaariin.	Šattai beroštahtti, čatnašumi ja ovttas menestuvvama doarju proseassa, go menddo stuorisin báisan ovttasbarggu fidnejedje ovttas ráddjet geavadis doaibmi sturrosažžan.
Palojatkumosuunnitelman mukaisilla ennallistamispoltoilla syntyy nuorten kehitysluokkien metsiä, mutta pinta-alavaikutus on koko metsämaan pinta-alaan nähden hyvin pieni.	Áššemeannudeami áigge ja bargobájis vurdojuvvui ahte čanasjoavkkuid ja ealáhusaid málliid oktiiheiveheamis searválagaid ja ovttasbarggus gullamiin objektiivvalaččat iešguđetlágan oainnuid.
Kuva 29. Metsätalousalueiden ulkopuolisten metsien ikärakenteen kehittyminen metsämaalla.	Máhcahagaid vuođul vuordda ollašuvai goittotge muhtun muddui álggahančoahkkimis.
Metsätalousalueiden metsämaalla suunnitelman mukaisilla toimenpiteillä tulevan 30 vuoden aikana yli 140-vuotiaiden metsien osuus säilyy korkeana ollen koko tarkastelu-jakson yli 50 % metsätalousalueen metsämaan pinta-alasta.	Njuolggo ulbmiliid bálddas luondduriggodatplánaproseassa fállá sihke báikkálaš olb-muide ja Meahciráđđehussii dehálaš kanála suokkardallat nuppástuvvi doaibmanbirrasii gullevaš vuordagiid ja baluid, vejolašvuođaid ja hástalusaid sihke daid stivrejeaddji
Alle 40-vuotiaiden met-sien määrä vähenee alle puoleen vuoden 2012 pinta-alasta.	fámuid.
Tätä vanhempien metsien pinta-alat lisääntyvät kaikissa ikäluokissa nykytasoon verrattuna tulevan 30 vuoden aikana.	Dáin ságastallamiin vuhtton heittot sáddagiin sáhttet šaddat ođđa, ovttasbarggu šaddadeaddji fuopmášumit.
Poikkeuksen muodostavat yli 140-vuotiaat metsät, joiden pinta-ala vähenee nykyisestä 148 500 hehtaarista vuoteen 2022 mennessä 5 900 hehtaaria.	”Vuordda boahtteáigái.”
(Kuva 30).	Čuovus 3.
7.3 Muut alueelliset suunnitelmat	Láidehus
Metsähallituksen valtion viranomaisen roolissa tulee toiminnassaan etsiä tapoja toteut-taa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita.	Davvi-Sámi luondduriggodatplána vássán áigodat 2006–2010 lea árvvoštallojuvvon doaibmanvuođđojurdagiid ollašuvvamin iešguđege doaimma vuođul.
Lisäksi VAT toteutuu suunnitelman lähtökohtana käytettyjen alueen maakuntakaavojen sekä yleis- ja asemakaavojen kautta.	Árvvoštallamat vássán áigodagas ja daid ollašuvvamis leat merkejuvvon bajás áššáigullevaš doaibmavuođđojurdaga maŋŋái.
Ylä-Lapin luonnonvarasuunnitelma toteuttaa VAT:ia sen yleistavoitteisiin lukeutuvissa luonnon voimavarojen kestävässä hyödyntämisessä sekä elinympäristöjen ekologisen, taloudellisen sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden edistämisessä, kansallisen kult-tuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymisessä.	Meahciráđđehusa namahan iešguđege gieldda guoski ovttasbargojoavkkut leat addán iežas árvvoštallama plána ollašuvvamis čuovvovaš sajiin: • Meahciráđđehus sámiid ruovttuguovllus • Luondduealáhusat ja sámekultuvra (Sámedikki ovddasteaddjit árvvoštallet) • Visttit, ráhkadusat ja johtolagat
VAT:n yleistavoitteiden mukaisia ovat myös suunnitelman linjaukset luonnon monimuotoisuuden säilymisen, ekologisten yhteyksien, luonnon moninais-käytön edellytyksien ja suojelu- ja erämaa-alueiden kestävän hyödyntämisen suhteen.	• Báikkálaš olbmuid vuoigatvuođat • Eanageavahusa stivren• Mávssu vuostá turismabálvalusat Iešguđege gieldda guoski ovttasbargojoavkkuid sánálaš árvvoštallamat leat ovdan-bukton teavsttas ja nummirčuokkesárvvut čuovvovaš tabeallas.
Maankäytön linjauksilla ja mm. maastoliikenteen käytännöillä edistetään niin ikään hiljaisten alueiden säilymistä.	Eará oasil teavsttas ovdanbukton árvvoštallamat leat daid olbmuid addimat, geat ovddastit Davvi-Sámi áššáigullevaš doaimma Meahciráđđehusas.
Suunnitelman lähtökohdat ja linjaukset toteuttavat myös VAT:n mukaista luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville.	Doaibmanvuođđojurdda 1. Ulbmilin lea dálá bálvalanráhkadusaid seailluheapmi, bajásdoallan ja fuolahus nu, ahte kvalitehtadássi seailu ja deavdá maiddái Meahciráđđehusa biras- ja kvalitehtavuogádaga gáibádusaid.
Luonnonvarasuunnitelma toteuttaa myös VAT:n linjauksia monien erityistavoitteiden osalta.	Iešguđege gieldda guoski ovttasbargojoavkkuid árvvoštallamat Meahciráđđehusa doaimmas bajis 2006-2010
Metsähallituksen toimintaperiaatteet ja linjaukset ovat yhtenevät mm. maan-puolustuksen ja rajavalvonnan tarpeiden huomioimisessa, uusiutuvien energialähteiden käytön edistämisessä, valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen ja luon-nonperinnön arvojen säilyttämisessä sekä ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävien ja yhtenäisten aluekokonaisuuksien säilyttämisessä.	Meahciráđđehus sámiid ruovttuguovllus 4,253,75
Tunturi-Lapin ja Pohjois-Lapin maakuntakaavat on huomioitu luonnonvarasuunni-telman laadinnassa.	Visttit, ráhkadusat ja johtolagat4,253,754,33 Báikkálaš olbmuid vuoigatvuođat3,334,53,94
Viranomaisena Metsähallituksen on alueiden käytön suunnittelussa pyrittävä edistämään kaavan toteutumista.	Bálvalanráhkadusaid leat sáhttán seailluhit, muhto daid jeavddalaš bajásdoalus leat gár-tan digget.
Kaavassa on osoitettu alueita mm. maa- ja metsätalouden, luontaistalouden, poronhoidon, maiseman, kulttuuriympäristöjen, luonnonsuojelun ja reitistöjen osalta.	Dát lea vuohttimis earenoamážit bálggesmuoraid, ráhpaid ja muorravisttiid mieskamin Geavu johtolagas ja Leammi álbmotmeahcis.
Alueen monikäyttömetsät, joilla metsätalous toimii, ovat maakuntakaavojen mukaisia metsä-talous- ja poronhoitovaltaisia alueita (M tai M1).	Eará sajis dilli lea duđahahtti. Eanodagas Mállá luonddumeahcis ja Sáná guovlu sirdásedje jagi 2008 álggus Meahci-dutkanlágádusas Meahciráđđehussii.
Myös maa- ja metsätalousvaltaiset alueet, joilla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU) sisältyvät Inarin retkeilyalueeseen tai maakuntakaavan kanssa yhteneviin virkistyskäytön painopistealueisiin.	Ođđa guovlluid visttiin ja ráhkadusain lea leamaš ja lea ainge ollu ođasmahttindárbu.
Myös saamelaisaluetta koskeva suositus uudistamismenetelmistä ja maanmuokkauksesta ovat yhtenevät Metsähallituksen linjausten kanssa.	Ohcejoga ja Eanodaga iešguđege gieldda guoski ovttasbargojoavkkut leat visttiid, johtolagaid ja ráhkadusaid oasil ollisvuhtii duhtavaččat.
Kaavamerkintöjen ja -määräysten toteutumista edesauttaa se, että tiedot on vietävissä Metsähallituksen paikkatieto-aineistoon osaksi suunnittelujärjestelmää.	Eanodaga ovttasbargojoavku geahččá, ahte vánddardanráhkadusaid galgá seailluhit ja bajásdoallat maiddái bieđggoguovlluin deaddočuokkesguovlluid lassin.
Lapin matkailustrategiassa 2011!	Anára ovttasbargojoavku doallá
2014 on Metsähallituksen tehtäväksi Lapin mat-kailun kehittämisessä osoitettu kansallispuistojen vetovoiman kehittäminen sekä luontomatkailun infrastruktuurin ylläpito ja kehittämien.	earenoamážit Anárjávrri, Čeaveha guovllu ja Njellima bálvalanráhkadusaid ja daid ovddideami buorre áššin. Fuones ortnegis leahkki bázahusfuolahusráhkkanusaid ossodat lea stuorát go lávuid.
Myös suunnitelmien tavoitteet mm. eri maan-käyttömuotojen huomioimiseksi maankäytön suunnittelussa ja kestävän kehityksen sekä painopisteiden suhteen tukevat toisiaan.	Anára ovttasbargojoavku árvvoštalai, ahte ráhkadusaid ja johtolagaid olles mearri ii boađe lassánit, jaskes ráhkadusaid burgit dahje sirdit eará doaibmiid bajásdoalu vuollai.
Kilpisjärvellä käynnistetyn yleiskaavatyön pohjana käytettävässä Kilpisjärvi 2020 kehittämissuunnitelmassa on kuvattu alueen toiminnallisen nykytilan kuvaus ja kehittämissuunnitelma elinkeinotoiminnan ja erityisesti matkailun näkökulmasta.	Doaibmanvuođđojurdda 2. Ovddideapmi ja vejolaš ođđainvesteremat čujuhuvvojit vánddardeami ja luondduturismma dárbbuin vuolgi deaddočuokkesguovlluide, mat leat: Suoločielgi, Anár, Giehtaruohtas ja Heahttá-Bállás-Ylläs Lea doibmojuvvon doaibmanvuođđojurdagiid vuođul.
Suunnitelmaa käytetään pohjana myös Kilpisjärvellä käynnistetyssä yleiskaavatyössä.	Suoločielggis leat ođadan jagiid 2010–2011 EBI–guovddáža ohcan ruhtademiin johto- lagaid ja boddusajiid.
Kehittämissuunnitelman mukaan alueen luonto, sen säilyminen vetovoimaisena ja käyttö palveluihin, hallitusti, suunnitellusti ja harkitusti on keskeinen kehittämisen tavoite.	Meahciráđđehus lea mannan jagiid vuojulduvvan bajásdollui ja boares ráhkkanusaid divvumii. Anára gielda lea ráhkadan stuorát investeremiid gáibideaddji čuozáhagaid, dego čierastallanvieltái manni geainnu badjel šaldi.
Metsähallituksen linjaukset tukevat tätä tavoitetta, ja alueen merkittävimpänä maanomistajana ja keskeisenä luontomatkailun toimijana sillä on hyvät edellytykset tukea käytännön toimissaan Kilpisjärven kehittämistavoitteita.	Anára gielda ja Meahciráđđehus leat ožžon miehtemielalaš mearrádusa Avviljoga kulturčuozáhagaid ođadeami várás jagiide 2012–2013. Kultala visttit ja earáge boares visttiid sáhttet ruhtademiin ođadit nu, ahte daid kulturhistorjjálaš árvu seailu. Anáris ovddideapmi leamaš Anárjávrris ja Juvddu guovllus.
Tenonlaakson kehittämissuunnitelma 2020 sisältää kehittämissuunnitelman sekä osayleiskaavat Tenojokilaakson ja Inarinjokilaakson sekä Utsjokilaakson alueelle. Metsähallituksen tekemät ratkaisut edistävät Utsjoen asettamia tavoitteita mm.	Ovddidanbarggu vuođđun leat leamaš guovllus bargon galledeaddjirehkenastin ja –dutkamuš sihke fitnodatdutkamuš ja daid vuođul dahkkon ovddidanplána jagiide 2008–2015. Anára gieldda ja Sámi BE-guovddáža mearkkašahtti ruhtadeapmi lea dahkan vejolažžan bargojuvvon bargguid.
maankäytössä luonnon ja sen vetovoimatekijöiden säilyttämisessä, luontomatkailun ja reitistön kehittämisessä, maastoliikenteen rajoittamisessa, porotalouden ja muiden luontaiselinkeinojen turvaamisessa sekä kaavoituksessa.	Plánenbaji áigge válmmaštuvvet Petäjäsaari, Tyllylahti, Suovasaari ja Kärppäsaari fanasdoarjjabáikkit. Rádjegozáhusas boahtán Mahlati ja Selkälahti meahccestobut ođaduvvojedje várrehusstohpun.
Luonnonvarasuunnitelman virkistyskäyttöä koskevat linjaukset tukevat myös Enon-tekiön kehittämisstrategiaa ja toimenpideohjelmaa vuosille 2011!	Gielda huksii Bielbbávutnii ođđa Juvddu guovllu johtolagat ja daid oahpistanmearkkat ja boddosajit leat ođasmahttojuvvon.
2015. Kehittämis-strategiassa visioidaan, että vuonna 2015 Enontekiö on mm. johtava vastuullisen luon-tomatkailun kohde, jonka perustan muodostavat laajat erämaat.	Anára searvegottiin dahkkojuvvui soahpamuš Bielbbájávrri meahccegirku gietti beaivestobu ráhkadusaid ja meahcceoahpistanmearkkaid ođadeamis ja bajásdoalus.
Matkailun ja muiden elinkeinojen nähdään luovan hyvinvointia ja edellytykset palvelujen kehittymiselle ja uusien työpaikkojen syntymiselle.	Hávdeeatnansulluide ráhkadedje oahpistanmearkkaid ovttas searvegottiin ja museavirgedoaimmahagain. Anárii leat huksen stuorrakompostora guovllu bázahusfuolahusa dárbbuid várás.
Sekä luonnonvarasuunnitelma että Enontekiön kehittämisstrategia nostavat esille eri elinkeinojen tasapuolisen huomioinnin ja hy-vinvointipalveluiden tuottamisessa poikkihallinnollisen yhteistyön.	Njellimis ožžo gárvvisin golgadanránnebáiki oktan meahccestobuin ja oahpistanme-arkkaiguin, mat muitalit vuovdebargohistorjjás. Soahtehistorjjás muitaleaddji bálggis Rautaporttis golgadanránnii válmmaštuvai.
Laadittu luonnonvarasuunnitelma tukee Lapin Metsäohjelman 2011!	Njurkkoluovttas ožžo 2011 válmmašin Gáppe-Jon gietti ja visttiid ovddešteami.
2015 visiota ja strategisia linjauksia muun muassa vesiensuojelun tehostamiseksi, bioenergian toimitusten turvaamiseksi, eri elinkeinojen työ- ja toimintamahdollisuuksien toimin-taedellytysten säilyttämiseksi sekä sidosryhmien keskinäisen yhteistyön lisäämiseksi.	Váhčira meahcceguovllu áidna merkejuvvon johtolat, Piilola bálggis, gárvvásmuvai geasset 2009. Johtolaga ollašuhttin álggahuvvui Anár-Pasvik -golmmaoassebealifidnus, ja johtolat joatkašuvvá ráji badjel Norgga luonddusuodjalanguvlui.
Myös Inarin kunta on tuonut suunnittelutyön aikana esiin tarpeen turvata paikallisten kaukolämpölaitosten energiapuun saanti.	Anár-Pasvik –fidnu ollašuhtii maiddái Rautaportti soahtehistorjjálaš bálgá oahpistanmearkkaid.
Ylä-Lapin luonnonvarasuunnitelman seurantaan on valittu 34 mittaria, jotka kuvaavat luonnonvarojen käy-tön ekologista, sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä.	Giehtaruohttasis Hálti ja Boazojávrri ávdinstobut leat vuođđodivoduvvon plánenbaji áigge. Heahttá-Bállás –guovllus huksejedje Hánnogurrii ođđa várrehusstobu.
Mittareiden avulla seurataan suunnitelman linjausten ja toimintaohjelman toteutumista, toimintaedellytyksiä sekä toimintaympäristön muutoksia.	Sávnni čuovggaid ordnejedje beaivváš- ja bieggaenergiijain doaibmin. Hánnogura boares vár-rehus- ja ávdinstohpu divoduvvui ávdindállun.
Seuranta toteutetaan osana vuosittaista raportointia esimerkiksi toimintakerto-muksissa ja neuvottelukuntien toiminnan osana.	Tealttástallanguovlu merkejuvvui. Guokte goikehivssega vuođđudedje ja huksejedje guokte ođđa (sávdnái ja várrehusstohpui).
Vastuu mittaritietojen keräämisestä on tulosalueilla.	Sávdneládduid gaskasaš bálgá ala bidje ráktogeađggi.
Mittaritiedot kerätään pääosin vuosittain, mutta seuranta tapahtuu viiden vuoden jaksoissa.	Bállása Siosgura várrehus-/ávdinstohpu vuođđodivvui. Tappuri ávdinstobu čáhcegáhtu ja gaskagáhtu sisgáhttu ođasmahtte.
Sanallisista arvioista pyydetään lisäksi arvosana 1–5.	Hánnogura lávu oktavuhtii huksejedje muorravistti.
Luonnonvarasuunnitelman välitarkastus tehdään viiden vuoden kuluttua.	Ođđainvesteremiid sáhttá dahkat maiddái eará guovloollisvuođaide nana sivaid dihte.
Tällöin tarkastetaan suunnitelman tavoitteiden ja reunaehtojen toteutumista sekä luonnon-varojen kestävän käytön yleistä kehitystä osallistavaa toi-mintatapaa käyttäen.	Avviljoga čáhcevánddardanjohtolagat leat árvvus adnon Eurohpá mihttosturrodagas logi buoremus johtolaga jovkui. Ohcejoga girkosiidii gárvvásmuvai geologalaš luondobálggis.
Yhteistyöryhmä arvioi toteutuksen onnistumista viimeistään välitarkastuksen yhteydessä.	Meahciráđđehus lea lassin leamaš mielde Deatnogátti čuovvu Panoráma-johtolaga plánemis.
Yhteiskunnalliset tavoitteet ja vuorovaikutus 1. Metsähallituksen työpaikat (htv) tulosalueittain ja arvio vaikutuksista aluetalouteen	Johtolat buktá ollašuvadettiin mearkkašahtti lasi gieldda vánddardan- ja luondduturismafálaldahkii. Johtolaga bálvalusaid leat plánen johkagátti turismafitnodagaid vehkii.
2. Lapin neuvottelukunnan, kuntakohtaisten neuvot-telukuntien, Saamelaiskäräjien sekä Kolttien kyläkokouksen arviot toiminnasta	Čeavetjávri-Buolbmát–guovllus leat buoridan Njávdánjoga gátti boddobáikkiid. Opu-kasjärvi ávdinstobu leat vuođđodivodan.
Metsähallitus Ylä-Lapissa 3. Saamelaispaliskuntien, Saamelaikäräjien ja Kolttien kyläkokouksen arvio Metsähallituksen toiminnasta (kirjallinen arvio kerätään yhteis- toimintapäivien yhteydessä)	Doaibmanvuođđojurdda 3. Bargat ovttasbarggu sámi čanasjoavkkuiguin. Sáme- kultuvra lea mearkkašahtti nanusvuohta ja geasuhandahkki bálvalusaid ovddideamis.
Maankäytön kehitys 7. Maankäyttöluokkien jakauma (ha, %): metsätalous (monikäyttömetsät, rajoitetun käytön alueet ja metsätaloustoiminnan ulkopuoliset alueet, tarkas-telu myös ikäluokittain), erämaa-alueet, suojelualueet, -ohjelmat ja -metsät, virkistysmetsät, detaljikaavat, muut	Buot mearkkašahtti fidnuid leat ollašuhttán guovlluid geavahusa stivrejeaddji dikšun- ja geavahanplánaid dahje guovllu eanageavahusa stivrejeaddji láváid mielde. Sámi čanasjoavkkuin lea leamaš mearkkašahtti sadji om. eanageavahanplánaid ráhkadeamis.
8. Hoito- ja käyttösuunnitelmien ajantasaisuus (valmistumisvuosi ja päivitys-tilanne)	Sámemuseain lea ođasmahtton soahpamuš Siidda viesu geavaheamis Davvi-Sámi luondduguovddáža dárbbuide.
9. Vuokra-alueiden määrä (kpl, ha) vuokra-aluetyypeittäin	Čeaveha árbedállu láigohuvvui Sámemuseai, masa lunddolut gullá nuortalaččaid árbbi suodjaleapmi.
Luonnonsuojelu 10. Selvitykset, inventoinnit ja seurannat (kpl, ha, rahoitus €) 11. Havaittujen uhanalaisten lajien esiintymien määrä (kpl)	Duottar-Sámi Luondduguovddáža čájáhus Vuovjjuš-Kulkijat lea dahkkon ovttas-barggus Meahciráđđehusain, Johtti Sápmelaččat –servviin ja Sámemuseain.
12. Havaittujen kulttuuriperintökohteiden määrä (kpl)	Johtti Sápmelaččat bajásdoallá čájáhusa.
13. Luontokohteiden säilyminen hakkuissa 14. Säästöpuuston määrä uudistushakkuissa (m/ha)	Doaibmanvuođđojurdda 4. Dahkat ovttasbarggu deaddočuokkesguovlluin doaibmi luondduturismafitnodaiguin.
15. Yli 140-vuotiaiden metsien pinta-ala (ha) ja osuus (%) metsämaan pinta-alasta	Oktasašfidnuiguin dahkat vejolažžan olggobeale ruhta-deami oažžuma (VILMAT, Bargofápmohálddahus, EU jna.)
Eräasiat 16. Kalatalousneuvottelukuntien arvio vaelluskalakantojen tilasta	Lea dohkkehuvvon riikka dási strategiija, man mielde Meahciráđđehus lea aktiivvalaš luondduturismma doaibmi.
17. Metsästys-, kalastus-, ja maastoliikennelupamäärät ja –tulot (kpl, €) lupatyypeittäin 18. Metsästäjämäärät kunnittain (hlö)	Meahciráđđehus dikšu Anára gieldda turismainfo Luondduguovddáš Siiddas, Avvila ja Suoločielggi Kiehinen bálvalanbáikkiin ja Leammi luonddustobus.
19. Riistakannat ja saalismäärät (kpl) 20. Maastoliikenneurien ja -reittien määrä (km)	Ohcejogas Meahciráđđehus dikšu turismainfo ovttas gielddain Ohcejoga luonddustobus.
23. Palvelurakenteiden määrä (kpl) kuntoluokittain ja retkeilyreittien määrä (m), sis.	Eano-dagas Meahciráđđehus divššui gieldda turismainfo Duottar-Sámi luondduguovddážis jagi 2008 rádjai.
25. Tapahtumien ja vaihtuvien näyttelyiden määrä (kpl)	Fitnodagaid bálvalusaid ovdanbuktin áššehasaide lea oassi turismainfo
26. Yhteistyösopimusten määrä (kpl) 27. Matkailuyhdistysten sanalliset arviot luontomatkailun kehittämisestä	Meahciráđđehus lea dahkan máŋggaid ovttasbargo- ja geavahanvuoigatvuođasoahpamušaid guovllu luondduturismafitnodagaiguin.
Metsätalous 28. Puun myynti (m) 29. Metsätalouden metsämaan puuston kokonaistilavuus ja kasvu (m)	Soahpamuš addá fitnodahkii vejolašvuođa geavahit Meahciráđđehusa guovlluid ja bálvalanstruktuvrraid fitnodatdoaimmastis.
30. Hakkuiden pinta-ala (ha) hakkuutavoittain 31. Taimikonhoito ja kulotus (ha)	Ovttasbargosoahpamuš rahpá maid márkanastinvejolašvuođa Meahciráđđehusa Luontoon.fi-portála bokte.
32. Kesä- ja talviteiden kokonaismäärä, rakentaminen ja peruskorjaus (km)	Fitnodagat čatnašuvvet soahpamušas čuovvut bistevaš luondduturismma vuođđojurdagiid.
Maanjalostus 33. Kiinteistökauppojen ja vaihtojen määrä (kpl ja ha) kunnittain 34. Myyty maa-aines (m) ja ottoalueiden määrä (kpl) kunnittain	Meahciráđđehus lea mielde maiddái juogo lahttun dahje áššedovdilahttun guovllu turisma- fitnodatovttastusaid ja turisma vuovdalanfitnodagaid ráđđehusain.
Mittareiden lisäksi yhteistyöryhmä esitti, että toiminnan arvioinnissa käytetään Metsä-hallituksen tuottamien tietojen ja arvioiden lisäksi myös muiden tahojen tuottamaa tietoa, julkaisuja ja tutkimuksia.	Doaibmanvuođđojurdda 5. Ođđa fidnuid plánemis ja ollašuhttimis váldit vuhtii luonddugáhttema, luondduealáhusaid ja sámekultuvrra dárbbuid daidda vejolaččat šaddi hehttehusaid geahpedeami dihte.
Ylä-Lapin luonnonvarasuunnittelun sidosryhmien yhteistyökokous 25.8.	Fidnuid plánema ja ollašuhttima dahkat ovttas iešguđet čanas- ja ovttasbargojoavkkuiguin.
Tavoitteet ja menetelmät Kokouksessa kuultiin osallistujien toiveita Ylä-Lapin valtion maista ja vesistä sekä luonnonvarasuunnitteluprosessista, hahmotettiin toimintaympäristön muutoksia sekä pyydettiin sidosryhmiä nimeämään tai ilmoittamaan myöhemmin edustajia suunnittelun tueksi perustettavaan yhteistyöryhmään.	Doaibmavuođđojurdagis máinnašuvvon dárbbut leat váldon vuhtii eanageavahusa stivrrejeaddji plánenproseassain, mat rávvejit ollašuhttima. Čuozáhagain, main leamašan dárkkuhus hukset, leat kártejuvvon luondoárvvut ja kulturárbečuozáhagat (ovdamearkan Gáppe-Jon gieddi ja Panoráma-johtolat).
Kokouksessa sovellettiin systeemiajatteluun perustuvaa lähestymistapaa (Siitonen ym. 2008, Siitonen 2009). Järkiperäisten, kuten taloudellisten, yhteiskunnallisten,	Boares visttiid vuođđodivodemiid oktavuođas leat sihkkarastán kulturárvvuid bisu-heami (ovdamearkan Petäjäsaari ávdinstohpu, Gáppe-Jon visttit, Luirru eaikagámpá).
ekologisten seikkojen ohella siinä kiinnitetään huomiota ihmisten toimintaa ja yhteis-työn onnistumista ohjaaviin piileviin voimiin kuten arvoihin, asenteisiin, tunteisiin ja historioihin sekä vuorovaikutuksen tyyliin ja ajoitukseen (Siitonen & Hämäläinen 2004).	Njellima Rautaportti ja golgadanránne geainnu, oahpistanmearkkaid, visttiid ja ráhkadusaid dahkamis ovttasbargu báikkálaš olbmuiguin lea leamašan olu addi. Čeavetjávrris Meahciráđđehus lea dorjon ”olgomusea” huksema árbedálu gieddái.
Rakentavaa ajattelua ja käyttäytymistä (Isaacs 1999;	Čeavetjávrri 60-jagaš ássanhistorjjá gudnin. Rávven ja oahpisteapmi
Losada 1999) tukevilla vuorovaikutteisilla menetelmillä mahdollistetaan luottamuksen ilmapiirin synty sekä osallistujien monipuolisen osaamisen vapautuminen luovaan ja kestävään yhteistyöhön.	Doaibmanvuođđojurdda 1. Oahpistandoaimma ovddidat ja bajásdoallat fierbmebálvalusain ja bálvalanbáikkiin sihke vánddardeami deaddočuokkesguovlluin.
Tämä edesauttaa yhteisten tavoitteiden ja innovatiivisten, yhteishyötyjä tuottavien päätösten syntyä (Losada 1999).	Sámekul-tuvra lea mearkkašahtti nanusvuohta- ja geasuhandahkki. Fállat bálvalusa maiddái sámegillii.
Osallistujat ohjataan aluksi luomaan yhteinen näkemys toivotusta tulevaisuudesta sekä itsestä ja muista osana muuttuvaa toimintaympäristöä.	Meahciráđđehus lea buvttadan ođđa guovlo-, čuozáhat- ja johtolatgovvádusaid Ohcejoga guovllus, Suoločielggis ja Mállá luonddumeahcis.
Tämän jälkeen pohditaan keinoja toiveiden saavuttamiseksi.	Njellima guovllu govvádus lea dahkkon, muhto dat ii leat velá almmustahtton.
Toivotun tulevaisuuden muotoilu yhdessä synnyttää myön-teisen ilmapiirin ja käsityksen mahdollisista yhteishyödyistä.	Geavu johtolat ja Finmárkku bálggis leat ožžon govvádusa. Piilola bálgá johtolatgovvádus lea dahkkon ja dat vuordá almmustahttima.
Tämä laajentaa ajattelua, jolloin keskustelu ei kavennu heti alussa strategiavaihtoehtojen yksityiskohtien hieno-säätöön (Gregory & Keeney 1994).	Historjáčuozáhagain govvádusa leat ožžon Suomujoga nuortalašgieddi, Rájijovsseba gieddi, Čáhppes Máhte stohpu, Taatsi seaidi, Oskariguoikka nuortalašgieddi,
Kokoukseen sisältyvät työpajat (mm. pienryhmä- ja parityöskentely, ryhmien sekoittaminen), tietoiskut, ohjatut yhteiskeskustelut sekä muut vaiheet suunnitellaan tukemaan sisällöltään, järjestykseltään ja toteutukseltaan rakentavaa vuorovaikutusta ja rikkomaan sitä estäviä malleja.	Ođđa leat ráhkadan earret eará Njellima golgadanránni (vuovdebargohistorjá), Rautaportti (soahtehistorjá), Muoise-jávri (Jođus davás, luondobálggis), Bielbbájávri (báikki historjá), Hávdeeatnansulluid oahpistanmearkkat, Mierašjávrri (Ohcejoga vuovdegilvimat), Ohcejoga geologalaš bálgá oahpistanmearkkat, Piilola bálggis (vuolginráva, oahpistanmearkkat 2 boddosajis ja oahpistanmearka Norgga rájás) sihke Gáppe-Jon báikki oahpistanmearka.
Toteutus Kutsutuista 89 sidosryhmästä osallistui kokoukseen 36 henkilöä 26 sidosryhmästä,	Ohcejoga luoddustobu oahpistantávvaliid ođadedje jagi 2008. Máttajávrri parkeren-sadjái ceggejedje Goahppelašjávrri johtolaga oahpistantávvala 2006. Lassin Čeaveha geaidnogurrii ceggejedje nuortalaš kultuvrras muitaleaddji oahpistantávvala 2009.
jotka edustivat 17 teemaa. Metsähallituksesta osallistui 8 projekti- ja ohjausryhmän jäsentä sekä yksi muun alueen edustaja.	Buot Anára ja Ohcejoga ávdinstobuid seinniide buvttadedje stohpotávvaliid (ráabs stobu geavaheaddjiide) suoma-, ruoŧa-, eŋgelasgillii ja guđege guovllu sámegillii.
Osallistujilta kysyttiin esittelykierroksella toi-veet valtion maista ja vesistä tai luonnonvarasuunnitteluprosessista ”viidellä sanalla”.	Juvddu guovllu ođđa oahpistanmearkkain báikenamat leat sihke suomagillii ja anárašgillii, dalle go guktot namat leat geavahusas.
j,784460572*,7646677)0lR1176/+-+7--4<0K? /--7?	Logi Meahciráđđehusa bargi leat lohkan viššalit sámegiela.
64-+/08/-67,)0maihin ja vesiin sekä luonnonvarasuunnitteluun kohdistuvista toiveista 4! 5 hengen ryhmissä.	Áššehasbálvaleaddjiin leat vihtta čađahan davvisámegiela vuođđo- dahje gaskadási dutkosa.
Ryhmät kirjoittivat toiveet tehtäväpapereille, jotka kerättiin.	Okta áššehasbálvaleaddji hállá njuovžilit davvisámegiela eatnigiellan.
Projektipäällikkö esitteli luonnonvarasuunnitteluprosessin. Tämän jälkeen osallistujat pohtivat uusissa	Dáhpáhusain ja čájáhusain leat buktán ovdan guovllu luonddu ja kultuvrra, ovdame-arkan sámit ja luonddušattuid árbevirolaš geavahus.
5 hengen ryhmissä luonnonvarasuunnitteluun vaikuttavia toimintaympäristössä tapahtuneita/tapahtumassa olevia muutoksia.	Duottar-Sámi luondduguovddáža viiddideami oktavuođas huksejuvvojedje kantuvralanjat maid Sámedikki doaibmaolbmuide.
Jokainen ryhmä esitteli 1! 2 keskeisintä muutosta, jotka kirjoitettiin ja heijastettiin näkyviin.	Bállás-Ylläs–luondduturismaplána sisttisdoallá birasbajásgeassima ja galledeaddjiid oahpisteami.
Tehtäväpaperit kerättiin. Metsä-hallitus kertoi hoito- ja käyttösuunnitelmista ja metsäsopimuksista.	Turismafitnodatdoalliid rávagirjjáš oahpista bistevaš luonddugeavahussii Bállás-Ylläsduoddara álbmotmeahcis
Kahvin aikana ja sen jälkeen osallistujia pyydettiin nimeämään edustajia luonnonva-rasuunnittelun tueksi perustettavaan yhteistyöryhmään.	Doaibmanvuođđojurdda 2. Fállat báikkálaš olbmuide ja turisttaide áigeguovdilis dieđuid ja njuolggadusaid vánddardan -, meahcce- ja suodjalanguovlluin lihkadeamis.
Sidosryhmät oli ryhmitelty pöytiin teemoittain.	Diehtu lea oažžumis ee. interneahtas (www.luontoon.fi ja sámegillii www.lundui.fi)
Osallistujia pyydettiin siirtymään edustamansa tahon kannalta keskeiseen ryhmään ja kirjoittamaan tehtäväpaperiin ehdotus teeman edustajiksi ja varaedustajiksi, kuka ilmoittaa edustajan/varaedustajan 8.9.	Áigeguovdilis diehtu lea oažžumis neahtas luontoon.fi- ja lundui.fi –portálain. Siiddas leat ordnen temá birra luondoeahkediid sihke ruskačájáhusa ja Giehtaruohttasis lea leamaš meahci ruskaprošeakta.
mennessä jos ei voida ilmoittaa nyt sekä ehdotuksia uusiksi teemoiksi ja tahoiksi.	Rávvagat leat meahcis ja stobuid seinniin ja lassin stohpogirjjiin. Stohpogirjjiid leat ođadan Eanodagas.
Tulokset purettiin yhteiskes-kustelussa.	Meahccejohtalusdilálašvuođaid leat ordnen Eanodagas.
Keskustelun pääkohdat ja sovitut asiat kirjoitettiin ja heijastettiin näkyviin. Lopuksi osallistujilta pyydettiin kirjallista palautetta kokouksesta.	Doaibmanvuođđojurdda 3. Buoridat vánddardeaddjiid ja luondduturisttaid birasdiđolašvuođa nu, ahte sii luonddus jođedettiin áddejit ja máhttet váldit fuopmášupmái luonddu ja árbevirolaš luonddugeavahusa ásahan ravdaeavttuid
Välittömästi koko-uksen jälkeen ohjaaja (P. Siitonen), Metsähallituksen avainhenkilöt ja yhteistyöryhmän	(ekologalaš ja sosioekonomalaš bistevašvuohta) Leat doaibman doaibmavuođđojurdaga mielde.
puheenjohtaja keskustelivat kokouksessa syntyneestä ja syntymättä jääneestä.	Ollašuvvama leat govvidan ovddabealde. Márkanfievrrideapmi ja gulahallan
Tulokset Osallistujat toivoivat Ylä-Lapin valtion maista ja vesistä (1) työtä, toimeentuloa, hyvin-vointia - tilaa kaikille.	Doaibmanvuođđojurdda 1. Meahcceguovlluid ja stuorra davvi luonddusuodjalan-guovlluid lustageavahusa bálvalusaid álbmotlaš ja riikkaidgaskasaš dovddusvuohta buoriduvvo.
(2) Kattavan ja edustavan eri käyttäjäryhmien kirjon (3) toiveita ja tavoitteita sekä eri elinkeinoja ja maankäyttömuotoja otetaan huomioon ja sovite-taan tasapainoisesti ja kestävästi yhteen (4) rakentavalla ja myönteisellä yhteistyöllä.	Meahciráđđehus lea almmustahttán iežas interneahtta–siidduin govvádusaid buot meahcceguovlluin, álbmotmehciin, luonddumehciin ja maiddái eará dehálaš vánddardančuozáhagain sihke vánddardanjohtolagain luontoon.fi-portálas, mii lea almmustahtton maiddái davvisámegillii lundui.fi, eaŋgalasgillii outdoors.fi ja ruoŧagillii utinaturen.fi.
Tämä vapauttaa (5) lähialueen asiantuntemuksen (6) luonnonvarojen kestävän käytön voimaksi.	Siidduin leat liŋkkat ovttasbargosoahpamuša dahkan fitnodagaide ja liŋkkat turismma vuovdalanfitnodagaide.
(7) Puhdasta, maisemaltaan kaunista, rakentamatonta ja monimuotoista luontoa vaalitaan itseisarvon vuoksi sekä (8) luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen mahdollistamiseksi myös tulevaisuudessa.	Vánddardeaddjiid, meahcásteaddjiid ja guolásteaddjiid bálvala interneahtas maiddái kártadiehtovuođđu suomagillii Retkikartta.fi, eaŋgalasgillii Excursionmap.fi ja ruoŧagillii Utflykstkarta.fi. Guđege álbmotmeahccái leat ráhkadan iežas buvttamearkka earret eará logoin ja vuovdinbuktagiiguin.
(9) Ihmisten elinmahdollisuudet säilyvät. (10) Tietoisuus ja tieto luontoarvoista paranee.	Meahciráđđehus lea oassálastán jahkásaččat Suoma meahccemeassuide ja maiddái Mátkemeassuide.
(11) Saamelaisten vahva maankäytön oikeutus tunnustetaan ja alkuperäiskulttuurin säilyminen turvataan. (12) Poronhoidon – erityisesti saamelaisporonhoidon - edellytykset turvataan ja otetaan huomioon.	Doaibmanvuođđojurdda 1. Sámi luondobálvalusat dikšu sámiid ruovttuguovllus hálddašan stáhta eatnamiin áitatvuloš šlájaid, luondotiippaid ja kulturárbbi suodja-leapmái gullevaš doaimmaid, mat leat Meahciráđđehusa ovddasvástádusa vuolde.
Järkevä metsästys luonnonpuistoissa mahdollistetaan.	Šlájaid, luondotiippaid ja kulturárbbi suodjaleapmi
(15) Paikallinen ka-lastuskulttuuri sekä kotitarve- ja ammattikalastus turvataan lupamyynnin ja ajolupien järkevällä mitoituksella ja myöntämisellä ottaen myös kutualueet paremmin huomioon.	Meahciráđđehusa ovddasvástáduseallišlájaid (goaskin, bárbmofálli, rievssatfálli ja njálla) čuovvulahttimat leat dahkkon plána mielde ja jahkásaččat leat dárkkistuvvon gaskamearálaččat 98 % dieđus leahkki beassesajiin.
(16) Matkailu kohdistetaan paikalliskulttuuria vaalien.	Dasa lassin leat dárkkistuvvon dieđus leahkki mearragoaskima beasit.
Matkailua ja muuta toimintaa tukeva reitistö kunnostetaan.	Bárbmo-fálli- ja mearragoaskinnálit sturrot gulul oppa Davvi-Sámi guovllus.
(17) Metsävaroja hyödynnetään ja hoidetaan järkevästi: hakkuut mitoitetaan ja kohdennetaan ottaen huomioon paikalliset, elinkeinot ja met-säsektorin työllistävä vaikutus.	Njála besiid eai leat vuohttán Suomas šat 1990-logu álgobeale, goittotge juohke jagi leat vuohttán moadde njála. Stuorraspiriid, earenoamážit geatkki, čuovvuma leat lasihan maŋimuš jagiid áigge ja ovttasbargu Norggain ja Ruoŧain leamašan nana.
Paliskuntien kanssa neuvotellaan ennen hakkuita.	Jagi 2007 nohkan Njála Life-fidnus ohce ođđa njálabesiid ja meahcástedje riebaniid njálaid bessenguovlluin.
(18) Kaavoitus, tiestö ja maanotto sekä (19) pienvoimaloiden, tuulivoiman, rautatiestön ja kaivostoiminnan merkitys tulevaisuudessa otetaan huomioon.	Dieđut leat vurkejuvvon golmma davviriikka oktasaš beasseregistarii. Ovddasvástádusšlájaid oasil gávnnusdieđuid dievasmahtte arnihka boares gávdnosiin ja ohce ođđa.
Toimintaympäristön muutoksista esille nousivat: (1) Ihmisten arvostusten, näkemysten ja luonnonkäyttötarpeiden muutokset (mm. alkuperäisen luonnon merkityksen kasvu, alkutuotannon merkityksen vähentyminen ja liitännäiselinkeinojen tarpeen kasvu).	Luonddudirektiiva šlájaid, ee. jeaggenartti, johkahávvara ja várreluvtti boares gávdnosiid dili dárkkisteami jotke. Luonddudirektiivvaid sámmálšlájaid leavvama álpiinalaš guovllus geahččaledje čilget kártenmátkkiin Davvi-Sámi meahcceguovlluide.
(2) Metsähallituksen organisaation ja painotusten muutos.	bohccešattuin ja sámmáliin Mállá luonddumeahcis, Sánás ja Avviljogas.
(3) Sidosryhmäyhteistyön muutokset (keskustelukulttuurin ja yhteistyöhalukkuuden parantuminen, metsärauha vai välirauha, tarve tasapainoon sidosryhmien kuulemisessa).	Ohcejohkii plánejuvvon Panoráma-johtolagas dárkkistedje vejolaš áitatvuloš šlájaid dahje luondotiippaid gávdnosiid. Anára gielddas dahke áitatvuloš čátnášlájaid inven-terema viiddis suodjalanguovlluin ja vuovdeeatnamiin, gos čánáin eai jur lean dieđut.
(4) Kansainvälisen tietoisuuden ja tiedon parantuminen. (5) Päätöksenteon siirtyminen etelään - paikal-lisen tason päätäntävallan lisäämisen tarve.	Luondotiippadieđut Meahciráđđehusa báikediehtovuogádagas (MHGIS) vuođđuduvvet 1990-logu loahpas Davvi-Sámis ja Urho Kekkonen álbmotmeahcis dahkkon
(6) Maailmantalouden epävarmuuden ja turvattomuuden (terrorismi, saasteet, taudit) lisääntyminen.	Dieđut máŋggain hárvenaš ja smávvaviidosaš luondotiippain leat velá váilevaččat.
Valtion panostus vähenee samalla kun Barentsin kehitys lisää taloudellista aktiviteettia.	Luondotiippadieđuid dievasmahtte suodjalan- ja meahcceguovlluin ee. dikšun- ja geavahanplána dárbbuid várás.
(8) Muutokset monimuotoisuudessa (alkuperäisen luonnon vähentyminen, tulokkaiden ja tuholaisten lisääntyminen, ”sopeutuvat selviytyjät”, laidunlajiston muutokset).	Earenoamážit Gilbbesjávrris deattuhuvvui meahccebargu luondotiipadieđuid čoaggimis, daningo guovllus leat Davvi-Suomas hárvenaš kálkaváikkuhus ja gáldo-guovlluid smávvaviidosaš luondotiippat.
(9) Porotalouden haasteet (liikalaidunnus: kantokyvyn ja porokannan suhde, tukien uudis-tuminen), (10) Matkailupaineen kasvu, matkailun muutokset sekä muualta tulevien luonnonvarojen hyödyntäjien määrän kasvu lisää paikallisten elinkeinojen ja vapaa	Áitatvuloš bohccešattuid, sámmáliid ja čánáid gávnnusdieđut leat vurkejuvvon jahkásaččat Suoma birasguovddáža bajásdoallan Hertta-Eliölajit -diehtovuogádahkii. Fuopmášandieđut leat doaimmahuvvon maiddái ovttasbargoguoibmái, dego univer
ajan viettäjien luonnonvarojen käytön kestävän yhteensovittamisen tarvetta (mm. metsästys ja kalastus).	Luondotiippadieđut vurkejuvvojit ja dievasmahttojuvvojit oba áigge Meahciráđđehusa báikediehtovuogádahkii.
(13) Bioenergian tarve ja uusiutuvan puuraaka-aineen merkitys kasvaa. (14) Talousmetsät nuorentuneet.	Dieđut leat luohpaduvvon máŋggaid dárkkuhusaid várás ee. dutkanlágádusaide, konsulttaide ja iešguđet fidnuid atnui.
(15) Metsätalouden murros.	Ođadeapmi ja luonddudikšun
Ryhmätöiden ja niiden purkukeskustelun tuloksena sovittiin, että sidosryhmät nimeävät yhteistyöryhmään kaikkiaan 22!	Doaibmanvuođđojurdda 2. Hábmet vuovdebuollinguovlluid gosa nu Natura-guovl-luide juo leahkki vuovdebuollinplána mielde.
Suoraan kutsuttavien sidosryhmien määrä kasvoi kokouksessa yhdellä kun Suomen porosaamelaiset päätettiin kutsua suoraan.	Doaibmanvuođđojurdda 3. Vuovderájá gilvinvuvddiid ealasvuođa sihkkarastit dárbbašlaš dikšundoaibmabijuid dahkamiin.
Metsähallitus myös selvittää, haluaako Riistakeskus Lappi osallistua suoraan kutsuttavana. Suoraan kutsuttavista Saamelaiskäräjien edustajien määrällä (1!	Doaibmanvuođđojurdda 4. Geahččalat áin oažžut ruhtadeami fidnu várás, mainna sáhttá máhcahit muoraheapmin báhcán jápmánguovlluide lagešmarrasiid.
Kokoukseen osallistuneita pyydettiin nimeämään yhteensä 13! 14 jäsentä ja varajäsentä edustamaan muita kuin suoraan kutsuttavia sidosryhmiä, jotka oli ryhmitelty 13 teemaan (paliskunnille 1!	Leammi álbmotmeahcci, Váhčira meahcceguovlu ja Bátneduoddara meahcceguovlu gullet riikkaviidosaš vuovdebuollinguovlofierpmádahkii, mainna sihkkarastit vuovdebuollinšlájaide heivvolaš eallinbirrasiid seailuma luonddumehciin.
Kokouksessa päätettiin nimetä Metsätaloudelle ja Metsäteollisuudelle yksi yhteinen edustaja, jolloin muiden kuin suoraan kutsuttavi	Vuovde-buollinguovlluid plánema álggahedje Leammis ja Bátneduoddaris, muhto čuovvunbaji áigge eai velá sáhttán ollašuhttit ovttage meahcceboaldima.
en sidosryhmien edustajien lopulliseksi määräksi tuli 13. Ryhmätyön ja sen purun yhteydessä ehdotettiin monille sidosryhmille yhteistyöryhmään pyydettyä enemmän edustajia, jolloin yhteistyöryhmä uhkasi paisua yli kolmeenkymmeneen henkeen.	Leammis golleguovllus dahkkojuvvojedje smávvalágan čielggadeamit šattuid máhccamis golleohcanguovlluide. Oassálastte maiddái oktasašfidnui Sámi EBI-guovddážiin, mas čielggadedje mášengolleohcama váikkuhusaid šattuide ja čáziide.
Suuren yhteistyöryhmän toiminta todettiin kuitenkin käytännössä hankalaksi.	Vuovderájá gilvinbeahcevuvddiin Ohcejogas eai dahkan dikšundoaibmabijuid.
Yhteis-työryhmän varsinaisten jäsenten määrä päätettiin siksi palauttaa alkuperäiseen (22!	Gilvinbeahcevuovddit gáibidedje hárvvideami.
24) ja varmistaa ryhmän edustavuus ja kattavuus (mm. alueellinen) varaedustajien määrällä ja kohdentamisella.	Lagešvuvddiid ođadanfidnui Ohcejoga lastamihttárbeaiveloddeborranguovlluin eai leat ožžon ruhtadeami.
Varaedustajat saavat samat tiedot kuin varsinaiset edustajat.	Doaibmanvuođđojurdda 5. Ovddidit sámiid kulturárbbi suodjaleami
Lisätietoa toivottiin tavasta, jolla valtio ohjaa Metsähallitusta.	Meahciráđđehusa doibmii gullá ovddidit sámi kulturárbbi suodjaleami.
Yksi vastanneista koki, ettei uutta tietoa tullut, toinen piti hyvänä, että kysyä voi myöhemminkin. Suurin osa vastanneista piti prosessia ja työskentelytapaa hyvänä: kaikki pääsivät osallistumaan.	Doaimma ollašuhttima várás sámiid ruovttuguovllus leat dahkan kulturárbečuozáhagaid inventerema jagiid 2006−2010 Muotkkeduoddara, Čármaduoddara ja Bátneduoddara meahcceguovllus, Anárjávrri birrasis, Gilbbesjávrris ja Urho Kekkonen álbmotmeahcis.
Yhden mielestä ”prosessi oli ok, mutta yhteistyöryhmän perustaminen ontui”.	Lassin smávit guovlluid leat dárkkistan earret eará Čeavetjávrris ja Leammis.
Ilmapiiriä piti noin puolet vastanneista hyvänä, yksi koki sen	Inventeremiid lassin kulturárbeovttasbargu dahkkui sámemuseain ja Sámedikkiin.
Kolme vastanneista koki vastakkainasettelua porotalou-den ja metsätalouden välillä.	Luondobálvalusat lea maiddái dagahan anárašsámegiela dutkii Ilmari Mattusii máŋggaid báikenammadutkamušaid.
Viidessä vastauksessa ilmeni huoli porotalouden aseman säilymisestä.	Čuovvuma áigge ođadedje Gáppe-Jon boares sámeduktasaji Leammi álbmotmeahcis.
Eräs vastanneista totesi yhteistyöryhmän aluksi paisuneen, mutta ”lopuksi yhteisymmärrys voitti”.	Kulturárbbi suodjaleapmi oaččui nannehusa, go Sámi luondobálvalusaide bálkáhuvvui kulturárbbi spesiálaplánejeaddji jagi 2007.
Syntyi ”toivoa tulevaisuuteen”.	3. Guovlluid hálddašeapmi
”Katsotaan miten käy”.	Báikkálaš olbmuid vuoigatvuođat
Pohdintaa Kokouksen tuloksista kuvastuu huoli paikallisten ihmisten pärjäämisestä ennakoimat-tomasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Erityisesti muualta tulevien määrän kasvu synnyttää huolta luonnonvarojen riittävyydestä paikallisille sekä niiden hyödyntämi-sestä kestävästi myös paikallisen kulttuurin mahdollistaen ja sen osin kirjoittamat-tomia pelisääntöjä noudattaen.	Doaibmanvuođđojurdda 1. Meahciráđđehus dohkkeha ja bisuha seađáhusaide ja vuoigatvuođa dahje doaimmahusaid mearrádusaide vuođđuduvvi báikkálaš olbmuid nuvttá vuoigatvuođaid luondduriggodagaid geavahussii ja buvttada daid ollašuhttimii dárbbašlaš bálvalusaid njuovžilit ja áššehas dárbbuid mielde giellalágaid vuhtii váldimiin.
Epävarmuutta synnyttävistä voimista mainittakoon ilmastonmuutos, maailmantalouden heilahtelu, kaivosteollisuus ja ”päätäntävallan siirtyminen etelään”.	Anára, Ohcejoga ja Eanodaga gieldda olbmuide leat mieđihan nuvttá guolástan- ja meahcce- johtaluslobiid golmma jagi áigodagain.
Käynnissä oleva prosessi alkuperäiskansojen maaoikeuksia lisäävän ILO- sopimuksen 2/67H,7:7?	Guolástanlohpeordnedemiid leat gieđahallan jahkásaččat iešguđege gieldda guoski guolledoalloráđđádallangottiin.
77B4)0-7766V8R01,B=7)6/0? //:4-/7?	Lohpedihtomeriin leat ráđđádallan Sámedikkiin.
/)0:RR-rittelystä heijastui keskusteluissa. Esimerkiksi porotalouden turvaamista perusteltiin osin saamelaisporonhoidolla ja alkuperäiskansan elinkeinona.	Meahccejohtaluslobiid mieđihanvuođđojurdagiid leat gieđahallan iešguđege gieldda guoski ráđđádallangottiin ja bálgosiid, nuortalaččaid giličoahkkima ja eará čanasjoavkkuid gaskasaš ráđđádallamiin.
Keskustelu porotalou-den kestävyydestä (ylilaidunnuksesta ja tuista) voi synnyttää uudenlaista yhteistyötä kestävyyden parantamiseksi.	Eanodaga ovttasbargojoavku doallá dehálažžan Meahciráđđehusa rolla báikkálaččaid vuoigatvuođaid dorvvasteaddjin ja Meahciráđđehusa doaimma buorre stáhta eatnamiid hálddašeaddjin.
Porotalouden ja metsätalouden yhteensovittamisen historia nousi esille erityisesti yhteistyöryhmän perustamisessa.	Anára ovttasbargojoavku geahččá, ahte vuoigatvuođat ja áššiid dikšun leat ollašuvvan bures, gieldda olbmuid dáfus doaibma lea leamaš njuovžil ja njealjejuvll
Syntyi kiinnostava, sitoutumista ja yhdessä onnistumista tukeva prosessi kun liian suureksi paisunut yhteis-työryhmä saatiin yhdessä rajattua käytännössä toimivan kokoiseksi.	Doaibmanvuođđojurdda 2. Suodjalan- ja meahcceguovlluid guoski báikkálaš olbmuid vuoigatvuođaid doalahuvvojit ja váldit daid vuhtii dikšun- ja geavahanplánain.
Esittelykierrok-sella ja työpajassa toivottiin sidosryhmien ja elinkeinon muotojen yhteensovittamista yhteisymmärryksessä ja yhteistyöllä kuulemalla tasapuolisesti erilaisia näkemyksiä.	Meahcceguovlluin báikkálaš luondduealáhusaiguin bargiin lea vejolašvuohta oažžut doarjjabáikkiid ealáhusain bargama várás.
Välittömien tavoitteiden rinnalla luonnonvarasuunnitteluprosessi tarjoaa sekä pai-kallisille ihmisille että Metsähallitukselle arvokkaan kanavan pohtia muuttuvaan toimintaympäristöön liittyviä toiveita ja pelkoja, mahdollisuuksia ja haasteita sekä niitä ohjaavia voimia.	Lassin meahcceguovlluid dikšun- ja geavahanplánain eanáš buot guovlluin leat dahkan vejolažžan boares soahpamuškeahtes doarjjabáikkiid doalaheami ja soahpamuša dahkama báikegottálaš oamasteaddjiiguin. Leammi álbmotmeahci dikšun- ja geavahanplána linje lagašgiliid ássiide viidásut vuoigatvuođaid go eará geavaheaddjiide ee. mohtorfievrruin johtimii.
Näissä keskusteluissa väreilevistä heikoista viesteistä voi kasvaa uusia, yhteishyötyä synnyttäviä oivalluksia.	Dikšun- ja geavahanplánain lea gieldda olbmuid meahcástan- ja guollebivdovuoigatvuođat váldon vuhtii meahcástan- ja guolástanláhkaásaheami mielde.
”Toivoa tulevaisuuteen.”	Ruovttudárbomuorraoažžun
L. Keeney 1994. Creating policy alternatives using stakeholder values. Ma-nagement Science 40(8):1035!	Doaibmanvuođđojurdda 1. Meahciráđđehus diksu njuovžilit ja áššehas dárbbuid mielde nuvttá muora oažžumii vuoigadahtton joavkkuid muorageavahusa gáibidan doaimmaid.
1048.	Nuortalaččaide leat čujuhan Čeavetjávrri, Keväjávrri ja Njellima guovlluin muorra- váldinsajiid iežaset giliid lahka.
Isaacs, W. 1999. Dialogue and the art of thinking together.	Huksenmuoraid váldima várás guovlluid leat čujuhan sierra dárbbu mielde.
J,?	Ohcejoga eanadállodoaluin bargiide leat oktii ovdalis čujuhan ruovttudárbomuorra váldinguovlluid Anárjohgáttiin Áŋŋela davábealde.
/=/D0Q<0LNNN<0U,:1-4p0=V)/:7s? 0,n0B7.	Dáin guovlluin eai leat váldon muorat máŋgga jahkái.
B0142n,2:/)s4064/:? <0Q/6B4:/67s/-0/)=0s,:1+6420modeling 30:179!	Eanodagas eai leat nuvttá muora oažžumii vuoigadahtton joavkkut.
192.	Báikkálaš olbmuide ja luopmovisttiid oamasteaddjiide leat vuovdán boaldenmuoraid ja eará ruovttudárbomuoraid govttolaš, gustovaš haddái doaimmahusvuovdimiin.
Siitonen, P. & Hämäläinen R. P. 2004. T2,:0s,)l7s60:/)/.4:4)606,0?	Eanamuora vuovdima leat heaittihan 2011 maiddái vuovdedoalloguovlluin.
07)64--7.4)s407)0n,24? 60conservation decision making.	Soagi lohpegirjevuovdimis juohkehaš dáhpáhusa árvvoštallat iešguđege dáhpáhusa mielde.
Systems Analysis Laboratory Research Reports A88:199!	Leat doaibman doaibmanvuođđojurdagiid mielde.
Siitonen, P., M. Tabarelli & A. Santos 2008. Enriching dynamics for the sustainable conservation of Atlantic Forests in Northeast Brazil.	Dihto guovlluin leat dahkan beahcevuvddiide ng. ceaggut vuvdon muorračuohpahagaid main báikkálaččaide ja bartalaččaide vuovdit ruovttudárbomuoraid.
77. Siitonen, P. 2009. Yhteistyöryhmän työpajat: Rikastavalla vuorovaikutuksella kestäviin pää-töksiin ja yhteistyöhön.	Doaibmanvuođđojurdda 4. Muora čujuheami ja vuovdima dahkat nu, ahte dorvvastit luonddu máŋggahámatvuođa seailuma.
Ylä-Lapin luonnonvarasuunnitelman mennyttä kautta 2006–2010 on arvioitu toiminta-periaatteiden toteutumisena toiminnoittain.	Leat doaibman doaibmanvuođđojurdagiid mielde. Lohperávvagiin leat ráddjen olggobeallai detáljjaid mielde máŋggahámatvuođa dáfus divrras guovlluid ja čuozáhagaid.
Arviot menneestä kaudesta ja niiden toteutumisesta on kirjattu asianomaisen toimintaperiaatteen perään.	Suodjalanguovlluid vuođđudeapmi Doaibmanvuođđojurdda 1. Luonddusuodjalanguovlofierpmádat lea dálá dásis doarvái buorre.
Metsähallituksen nimeämät kuntakohtaiset yhteistyöryhmät ovat antaneet oman arvi-onsa suunnitelman toteutumisesta kohdissa: !	Eanodaga gieldda ovttasbargojoavku árvvoštalai, ahte suodjalanguovlluin ja álbmot-mehciin lea positiivvalaš mearkkašupmi gielddaide.
0 Metsähallitus saamelaisten kotiseutualueella! 0 Luontaiselinkeinot ja saamelaiskulttuuri (saamelaiskäräjien edustajat arvioivat) !	Doaibmanvuođđojurdda 2. Suodjalanguovlluid ja meahcceguovlluid siskkobeale ja suodjalanprográmmaide gullevaš priváhtaeatnama sáhttá lonohallat eará sadjái sajáiduvvi stáhtaeatnamii.
Kuntakohtaisten yhteistyöryhmien sanalliset arviot on esitetty tekstissä, ja numeeriset pisteytykset seuraavassa taulukossa.	n Suodjalanguovlluid ja suodjalanprográmmaide gullevaš guovlluid siskkobeale priváhtaeatnamiid leat lonohallan eará sadjái sajáiduvvi stáhtaeatnamiidda.
Muilta osin tekstissä esitetyt arviot ovat Ylä-Lapin asianomaista toimintoa Metsähallituksessa edustavien henkilöiden antamia.	Meahcce-guovllu siskkobealde eai leat dán plánenbaji áigge lonohallan eatnamiid.
5=kiitettävä)	Eanageavahusa stivren
1. Luonnon virkistyskäyttö Rakennukset, reitit ja rakenteet	Doaibmanvuođđojurdda 1. Stáhta eatnama sáhttá muhtun dáhpáhusain vuovdit.
Kuntakohtaisten yhteistyöryhmien arviot Metsähallituksen toiminnasta kaudella 2006-2010	Oktilaš guovlluid eai laigga, eaige vuovdimiin váttismahte boazodoaluin dahje sámekultuvrrain bargama.
MittariEnontekiöUtsjokiInari-SodankyläKeskiarvo	Duovdda ja luonddusuodjalan árvvut váldojuvvojit vuhtii.
Metsähallitus saamelaisten kotiseutualueella4,253,75	Stáhta eatnama leat vuovdán luopmohuksema várás dušše lávejuvvon guovlluin.
Luontaiselinkeinot ja saamelaiskulttuuri4,253,75 Rakennukset, rakenteet ja reitit4,253,754,33	Fásta ássama várás leat vuovdán boares huksejuvvon láigoduktasajiid maiddái boaittobea-leguovlluin.
Paikallisten ihmisten oikeudet3,334,53,94 Maankäytön ohjaus 3,254,53,58	Dasa lassin leat vuovdán muhtun árvvuhis priváhtaeatnama gasku dahje daidda laktáseaddji stáhta eatnama sneaiddaid.
Villi Pohjolan toiminta4,253,53,58	Doaibmanvuođđojurdda 2. Ođđa luopmovistesajiid láigohit ja vuovdit dušše lávva-guovlluin Laatumaa doaimmas.
Palvelurakenteet on pystytty säilyttämään, mutta niiden säännönmukaisesta ylläpi-dosta ja huollosta on jouduttu tinkimään.	Ođđa luopmovistesajiid leat láigohan ja vuovdán dušše sajádat - ja gáddesajádatlávva-guovlluin Laatumaa doaimmas.
Tämä näkyy erityisesti pitkosten, portaiden ja puuliiterien lahoamisena Kevon reitillä ja Lemmenjoen kansallispuistossa.	Doaibmanvuođđojurdda 3. Luondduealáhusaid ja eará báikkálaš dárbbuid várás sáhttá dahkat ng. bieđggoláigohemiid ja geavahanvuoigatvuođasoahpamušaid.
Muualla tilanne on tyydyttävä.	Láigohansoahpamušaid leat gieđahallan guolledoalloráđđádallangottiin.
Enontekiöllä Mallan luonnonpuisto ja Saanan alue siirtyivät vuoden 2008 alusta Met-säntutkimuslaitokselta Metsähallitukselle.	Čázážiid leat láigohan turismma lassebálvalan- ja áiggeádjedoaimma várás. Leat dahkan muhtun soahpamuša Anáris Suoločielggi lahkosis ja Eanodagas Heahtás.
Uusien alueiden rakennuksissa ja rakenteissa on ollut ja on edelleen paljon uusimistarvetta.	Doaibmanvuođđojurdda 5. Huksemeahttun priváhtaeatnama sáhttá oastit lagamustá suodjalanguovlluin ja suodjalanprográmmaide gullevaš guovlluin.
Utsjoen ja Enontekiön kuntakohtaiset yhteistyöryhmät ovat rakennusten, reittien ja rakenteiden osalta kokonaisuuteen tyytyväisiä.	Huksemeahttun priváhtaeatnama leat skáhppon oastimiin dahje lonohallamiin eanáš dušše suodjalanguovlluin ja suodjalanprográmmaide gullevaš guovlluin.
Enontekiön yhteistyöryhmä katsoo, että retkeilyrakenteet tulee säilyttää ja ylläpitää myös haja-alueilla painopistealueiden lisäksi.	Skáhppomiin lea vástidan Sámi EBI-guovddáš ovttas Laatumaain. Gávppašemiid ja lonuhemiid leat dahkan bajis 2006−2010 gorálaččat unnán.
Inarin yhteistyöryhmä kokee erityisesti Inarijärven, Sevetin alueen ja Nellimin palvelurakenteet ja niiden kehittämisen hyväksi.	Meahciráđđehus dahká dasa golledoidimii gullevaš doaimmaid áššehasdárbbuid mielde ja njuovžilit buori ovttasbarggus eará virgeoapmahaččaiguin, ee. dárkkisteamit ja goaivunguovlluid maŋŋedikšu.
Heikkokuntoisten jätehuoltorakennel-mien osuus on suurempi kuin laavuissa. Inarin yhteistyöryhmä arvioi, että rakenteiden	Čakčat leat ordnen iešguđetge virgeoapmahašbeliiguin ja čanasjoavkkuiguin oktasaš dárkkistanmátkki golleohcanguovlluide ja nohkan váldimiidda.
ja reittien kokonaismäärä ei tule kasvamaan, hiljaisia puretaan tai siirretään muiden toimijoiden ylläpidettäviksi. Nellimin kyläyhdistyksen huoltamalla laavulla ongelmana on ollut polttopuiden häviäminen.	Doaibmanvuođđojurdda 1. Guovlluid geavahusa stivrema dahkat vuosttažettiin dikšun- ja geavahanplánaide sihke suodjalanguovlluide dikšuma ja geavahusa vuođđojurdagiid vuođul.
Inarin yhteistyöryhmä toteaa, että pitkosten ylläpito koetaan työlääksi.	Dikšun- ja geavahanplánat stivrejit suodjalan- ja meahcceguovlluid geavahusa.
Toimintaperiaate 2. Kehittäminen ja mahdolliset uusinvestoinnit suunnataan retkeilyn ja luontomatkailun tarpeista lähtien painopistealueille, jotka ovat: Saariselkä, Inari, Käsivarsi ja Hetta-Pallas-Ylläs.	Suodjalanguovlluid dikšuma ja geavahusa vuođđojurdagiid beaivádedje maŋimuš 2010. Doaibmanvuođđojurdda 2. Dikšun- ja geavahanplánat ráhkaduvvojit Sámi Natura 2000 –guovlluid dikšuma ja geavahusa oppalašplána vuođđojurdagiid mielde.
Saariselällä on kunnostettu vuosina 2010–2011 ELY-keskuksen hakemalla rahoituk-sella reittejä ja taukopaikkoja.	Plánaid leat ráhkadan Natura 2000 –guovlluid oppalaš plána vuođđojurdagiid mielde.
Metsähallitus on viime vuosina keskittynyt ylläpitoon ja vanhojen rakennelmien kunnostamiseen. Inarin kunnan toimesta on tehty suurempia	Plánenáigodagas 2006–2010 birasministeriija nannii Anára, Ohcejoga ja Eanodaga guovlluin ovcci dikšun- ja geavahanplána, ruođuid siste plána nannenbeaivemearri:
investointeja vaativia kohteita, kuten laskettelurinteelle menevän tien ylittävä silta.	• Pöyrisjávrri meahcceguovlu (20.12.2006)• Váhčira meahcceguovlu (22.10.2007)
Inarin kunta ja Metsähallitus ovat saaneet myönteisen päätöksen Ivalojoen kulttuuri-kohteiden kunnostamiseksi vuosina 2012–2013.	• Leammi álbmotmeahcci (28.11.2008)• Gálddoaivvi meahcceguovlu ja Sammudjeaggi-Váišjogajeakki jekkiidsuodjalanguovlu (16.12.2008)• Giehtaruohttasa meahcceguovlu (18.12.2008)• Leahttáseanu-Hiehtájoga jekkiidsuodjalanguovlu (18.12.2008)• Darvvatvári meahcceguovlu (16.12.2010)• Muotkkeduoddara meahcceguovlu (16.12.2010)• Čármaduoddara meahcceguovlu (16.12.2010)
Kultalan rakennukset ja muitakin vanhoja rakennuksia voidaan rahoituksen avulla kunnostaa siten, että niiden kulttuuri-historiallinen arvo säilyy. Inarissa kehittäminen on kohdistettu Inarijärvelle ja Juutuan alueelle.	1996 nannejuvvon Bátneduoddara meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplána beaivádeapmi álggahuvvui 2010. Plána gárvvisteamis ollašuhttojuvvojit biodiversitehtasoahpamuša 8 j artihkal Akwé: Kon rávvagat testemiin.
Kehitystyön perustana ovat olleet alueella tehty kävijälaskenta ja -tutkimus sekä yritystutkimus ja niiden pohjalta tehty kehittämissuunnitelma vuosille 2008–2015.	Doaibmanvuođđojurdda 3. Leat mielde lávema sierra dásiin ja doaibmat lávenáššiin čavga ovttasbarggus earenoamážit gielddaiguin, Sámi Liittoin ja Sámi birasguovddážiin.
Inarin kunnan ja Lapin TE-keskuksen merkittävä rahoitus ovat mahdollistaneet tehdyt työt.	Plánenbaji áigge lea leamaš jođus máŋggat lávat ja leat doaibman čavga ovttasbarggus sierra doaibmiiguin.
Inarijärven veneilytukikohdat on uusittu (työ vielä kesken) ja niiden laatua on pa-rannettu. Suunnitelmakaudella valmistuivat Petäjäsaaren, Tyllylahden, Suovasaaren ja Kärppäsaaren veneilytukikohdat.	Stáhtaráđđi lea nannen Davvi-Sámi (Ohcejohka, Anár, Soađegilli) eanangoddeláva 27.12.2007. Birasminis-teriija lea nannen Duottar-Sámi (Eanodat, Muoná, Gihttel, Kolari) eanangoddeláva 23.6.2010.
Kunta rakensi Pielpavuonoon uuden laivalaiturin ja aallonmurtajan.	Doaibmanvuođđojurdda 4. Váldolávvahápmi gáddehuksensajiid plánemis lea gieldda ráhkadan oppalašlávva.
Juutuan alueen reittejä ja niiden opasteita ja taukopaikkoja on uusittu.	Jus oppalašlávva ii leat vejolaš, geavahuvvo gáddesajádat
Inarin seurakunnan kanssa tehtiin sopimus Pielpajärven erämaakirkon kentän päivä-tuvan rakenteiden ja maasto-opasteiden uusimisesta ja ylläpidosta.	Ođđa gáddesajádatlávat ráhkaduvvojit váldoáššis oppalašláváin čujuhuvvon guovlluide ja ođđa gáddeoasseoppalašlávat geahččaluvvojit čohkket eanangoddeláva turismma ja áhpásmuhttima ovddidanavádagaide.
Metsähallitus huolehtii kohteen hoidosta ja polttopuu- sekä jätehuollosta.	Oppalašlávaid leat gárvvásmuvvan dahje leat leamaš barggu vuolde čuovvovaččat:
Hautuumaasaariin tehtiin opasteet yhdessä seurakunnan ja museoviraston kanssa. Inariin on rakennettu suurkompostori alueen jätehuollon tarpeisiin.	Eanodagas Heahtá birrasa gáddeguovlluid oasseoppalašlávva lea nannejuvvon 27.1.2010. Eanodaga gielddastivra lea mearridan ráhkadit Gilbbesjávrri guvlui oasseoppalašláva sihke ráddjen guovllu.
Samassa paikassa on polttopuuvarasto. Nellimissä saatiin valmiiksi uittorännin kohde kämppineen ja savottahistoriasta kerto-vine opasteineen.	Láven álgá geavatlaččat dalle, go Gilbbes-jávri 2020 ovddidanplánain leat meroštallon Gilbbesjávrri guovllu ovddideami linnját.
Njurkulahdessa saatiin vuonna 2011 valmiiksi Kaapin Jounin kentän ja rakennusten entisöinti.	Ovddidanplána lea válmmaštuvvan 31.10.2011. Oasseoppalašláven álgá jagi 2012.
Vätsärin erämaan ainoa merkitty reitti, Piilolan polku, valmistui kesällä 2009. Reitin toteuttaminen aloitettiin Inari-Pasvik-kolmikantahankkeessa, ja reitti jatkuu rajan yli Norjan luonnonsuojelualueelle.	Anáris lea gielddastivra dohkkehan Avvila guovllu oasseoppalašláva 16.9.2010, lávva lea ožžon lágafámu, earret oasseguovlluid 1, 2 ja 3 (Roavvenjárgga hálddahusrievtti mearrádus 18.10.2011).
Inari-Pasvik -hanke toteutti myös Rautaportin sota-historiallisen polun opasteet.	Anárjávrri oasseoppalašlávva ja Äijihjävrri oasseoppalašlávva leat válmmaštallama vuolde.
Käsivarressa Haltin ja Porojärven autiotuvat on peruskorjattu suunnitelmakaudella.	Ohcejogas lea Njuorggáma oasseguovllu oasseoppalašlávva ožžon lágafámu 5.6.2007 ja Gáregasnjárgga oasseguovllu oasseoppalašlávva 28.9.2011. Ohcejoga oasseguovllu oasseoppalašláva lea AHR gomihan 30.6.2011 ja lávva boahtá ođđasit válmmaštallama vuollai.
Hetta-Pallas -alueella rakennettiin Hannukuruun uusi varaustupa.	Guorahallanbajis leat sajádatlávaid ja gáddesajádatlávaid ráhkadan čuovvovaččat:
Saunan valaistus asennettiin aurinko- ja tuulienergialla toimivaksi. Hannukurun vanha varaus- ja autiotupa peruskorjattiin autiotuvaksi.	Eanodaga Gilbbesjávrris leat Čoalmmevári gáddesajádatláva nuppástusa dohkkehan gielddastivrras 7.5.2009 ja dat lea ožžon lágafámu.
Kaksi uutta liiteriä rakennettiin, samoin uusi käyttövesikaivo. Telttailualue merkittiin.	Gilbbesjávrri giliguovllu sajádat-lávva viiddideami girdihámmanguvlui lea gielddastivra dohkkehan 5.6.2006. Lávva lea lágafámolaš.
Kaksi kuivakäymälää peruskorjattiin ja rakennettiin kaksi uutta (saunalle ja varaustuvalle).	Anára gielddas lea Kaunispää sajádatlávva nuppástus, mii guoská Suoločielggi váimmus-guovllu.
Tappurin autiotuvan vesikaton ja yläpohjan sisäkatto uusittiin.	Lávva lea dohkkehuvvon gielddastivrras 12.6.2008 ja dat lea ožžon lágafámu.
Hannukurun laavulle rakennettiin liiteri. Pallas-Hetta -vaellusreitillä pitkospuita uusittiin noin 4 kilometrin matkalta.	Laanilas Viskitie sajádatlávva lea álgimin, seamma go Suoločielggis riikkageaidnu 4 birrasa sajádatlávvanuppástus.
Uusinvestointeja voidaan kohdistaa myös muille aluekokonaisuuksille painavin perustein.	Anáris lea barggu vuolde Paavisvuono-Apajalahti guovllu gáddesajádatlávva.
Muita aluekokonaisuuksia ovat: Ivalojoki, Tenojoki-Kevo, Sevettijärvi-Pulmanki.	Anára oktasašvuvddiin lea oktasaš fidnun barggu vuolde Rahajärvi gáddesajádatlávva.
Ivalojoen vesiretkeilyreitti on arvostettu Euroopan mittakaavassa kymmenen parhaim-man reitin luokkaan.	Doaibmanvuođđojurdda 5. Vuođđudit Anára vánddardanguovlu Anára oasseoppalašláva dárkkisteami oktavuođas.
Utsjoen kirkonkylään valmistui geologinen luontopolku.	Vuođustusat čielggaduvvojit ovttas Anára gielddain.
Metsähallitus on lisäksi ollut mukana Tenon vartta seuraavan Panoraamareitin suunnittelussa.	Anára vánddardanguovllu vuođđudeapmi ii leat ovddiduvvon, go Anárjávrri oasseoppalašlávva ii leat válmmaštuvvan.
Hanke on kunta-vetoinen.	Eanodaga gieldda ovttasbargojoavku cealká oppalaš kommeantan eanageavahusa stiv-remii, ahte báikkálaččaid evttohusaid galgá vejolašvuođaid mielde váldit fuopmášupmái – ii dušše guldalit.
Reitti tuo toteutuesaan merkittävän lisän kunnan retkeily- ja luontomatkailu-tarjontaan.	Doaibmanvuođđojurdda 1. Eanáš meahcástanvuloš meahcivaljis meahcástit báikkálaš gieldda ássit.
Sevettijärvi- Pulmanki –alueella on parannettu Näätämöjoen varren taukopaikkoja. Opukasjärven autiotupa on peruskorjattu.	Lohpemeahcásteami ordnemis (ee. dihtomearit) ráđđádallat Sámedikkiin, meahcivaljidikšunovttastusaiguin ja eará čanasjoavkkuiguin.
Tsaarajärven autiotupaa on kunnostettu.	Leat doaibman doaibmanvuođđojurdagiid vuođul.
Toimintaperiaate 3. Tehdään yhteistyötä saamelaisten sidosryhmien kanssa.	Smávvameahcivalljái čuohcci meahcástandeaddu molsašuddá guovllu meahcivaljináli mielde.
Saamelaiskulttuuri on merkittävä vahvuus ja vetovoimatekijä palveluiden kehittämisessä.	Gieldda olbmuid ossodat jahkásaš rievssatsállašis lea gaskamearálaččat 80 %.
Kaikki merkittävät hankkeet on toteutettu alueiden käyttöä ohjaavien hoito- ja käyttö-suunnitelmien tai alueen maankäyttöä ohjaavien kaavojen mukaan.	Olgobáikegottálaččat leat 2000-logus ožžon meahcástit Davvi-Sámi guovlluin vuoncceslottiin dušše rievssaha 1990- ja 2000-logu álggu heittogis čukčádávjodaga geažil.
Saamelaisilla sidosryhmillä on ollut merkittävä asema em. maankäyttösuunnitelmien laadinnassa.	Sámi leatna lea juhkkon nuorta- ja oarjeguovllu guovžadihtomearreguvlui, Eanodat gullá oarjeguvlui, Anár ja
Lemmenjoella Kaapin Jounin kentän entisöintiä on ollut ohjaamassa Kaapin Jounin hoitokunta.	Váldoáššis guovžabivdit leat leamaš gieldda olbmot. Oppalohkái olgobáikegottálaččaid ealgabivdijoavkkut galledit unnán.
Saamelaismuseon kanssa on uusittu sopimus Siidassa rakennuksen käytöstä Ylä-Lapin luontokeskuksen tarpeisiin.	Meahciráđđehusas meahcástanvuoigatvuođa ohcan joavkkuin leat olgobáikegottálaš meahcásteaddjit jahkásaččat sullii 150−200 st.
Sevetin perinnetalo vuokrattiin Saamelaismuseolle, jolle luontevammin kuuluu kolttasaamelaisen perinteen vaaliminen.	Meahcásteami ekologalaš ja sosiálalaš bistevašvuođa sihkkarastima geažil olgo-báikegotti meahcásteaddjiide vuovdimassii leahkki lobiid mearri lea ráddjejuvvon Meahciráđđehusa dihtomearremearrádusa mielde.
Tunturi-Lapin Luontokeskuksen näyttely Vuovjjuš-Kulkijat on tehty yhteistyössä Q46?	Vuovdimassii leahkki smávvameah-civalji lobiid árvvoštallamis leat váldon vuhtii dahkkon čielggadusaid vuođul (MGDL
4)0*/0]//:4-/7?:+? 4,)05/)??/<0u,B6670]91:4-/&&/60V--R176RR0)RV664-VR<	2003 ja 2008) gieldda olbmuid geavahan meahcástanjándorat ja sállašat.
Yhteishankkeilla mahdollistetaan ulkopuolisen rahoituksen saaminen (VILMAT, Työvoimahallinto, EU jne.). On hyväksytty valtakunnallinen strategia, jonka mukaan Metsähallitus on aktiivinen luontomatkailun toimija.	Dihtomearremearrádusa fápmoáigge leat ordnen jahkásaččat sierra deaivvadeami Sámedikkiin, mas guorahallet meahcásteami ollašuvvama sámiid ruovttuguovllus ja mas mannet čađa guovddáš áššiid, maid Sámediggi oaidná dárbbašlažžan váldit
Metsähallitus hoitaa Inarin kunnan matkailu-Infoa Luontokeskus Siidassa, Ivalon ja Saariselän Kiehisen palvelupisteissä ja Lemmenjoen luontotuvassa. Utsjoella	Dasa lassin Meahciráđđehus lea ordnen meahcásteami geavatlaš plánema várás jahkásaččat guovlluid joavkoráđđádallamiid Eanodaga, Anára ja Ohcejoga gielddain sihke Sámi bálgosa oasil Soađegili gielddas.
Metsähallitus hoitaa matkailu-Infoa yhdessä kunnan kanssa Utsjoen luontotuvassa.	Leat bovden earret eará Sámedikki, meahcidikšunovttastusaid, guovllu bálgosiid sihke guovllu čanasjoavkkuid eará guovddáš ovddasteaddjiid.
Enontekiöllä Metsähallitus hoiti kunnan matkailu-Infoa Tunturi-Lapin luontokes-kuksessa vuoteen 2008 saakka.	Doaibmanvuođđojurdda 2. Dorvvastit rievssaha árbevirolaš gárdunbivdima seailluheami eavttuid. Leat doaibman doaibmanvuođđojurdagiid vuođul.
Yritysten palveluiden esittely asiakkaille on osa matkailu-Infon hoitamista.	Gárdunbivddu sálaš oasi leat váldán vuhtii meahcástanlobiid árvvoštallamis.
Metsähallitus on tehnyt lukuisia yhteistyö- ja käyttöoikeussopimuksia alueen luonto-matkailuyritysten kanssa.	Doaibmanvuođđojurdda 3. Meahcástus viiddis stáhta eana- ja čáhceguovlluin vuođđuduvvá meahcivaljináliid lunddolaš buvttadeapmái.
Sopimus antaa yritykselle mahdollisuuden käyttää Metsä-hallituksen alueita ja palvelurakenteita liiketoiminnassaan.	Meahciráđđehus čuovvu meahcivaljináliid ovdáneami ja geahččala ovttas meahcivaljidikšunbiriin ja meahciv
0:/2557),7)67:/B=,--7? ++=4)0Q46?	aljidikšunovttasdusaiguin dorvvastit daid.
4)0J+,)6,,)<H0O1,26//-7)05/+66/<0Yritykset sitoutuvat sopimuksessa noudattamaan kestävän luontomatkailun periaatteita.	Meahcivalji eallinbirasgáibádusaid váldit vuhtii buot doaimmain.
Metsähallitus on mukana joko jäsenenä tai asiantuntijajäsenenä alueen matkailuyh-distysten ja matkailun markkinointiyritysten hallituksissa.	Smávvameahcivaljilobiid meriid leat ráddjen nu, ahte čujuhit dutkandieđuide ekologalaččat bistevaš vuoncceslottiid árvvoštallamiid vuođul, váldit fuopmášupmái lassin ovddit jagiid dieđuid meahcásteaddjiid sállašis.
Metsähallitus on esiintynyt matkamessuilla yhdessä alueen yritysten kanssa.	Meahciráđđehus lea oassálastán jahkásaččat meahcivaljigolbmačiegarehkenastimiid ollašuhttima virgebargun.
Toimintaperiaate 5. Uusien hankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon luonnonsuojelun, luontaiselinkeinojen ja saamelaiskulttuurin tarpeet niille mahdollisesti aiheutuvien haittojen minimoimiseksi.	Meahcivaljigolbmačiegarehkenastimiid báldii Meahciráđđehus álggahii 2007 ovttasbarggus MGDL:in ovddidit duottarguovlluide loddebeatnagiid vehkiin ollašuhtton rievssatnáliid árvvoštallanmetodaid. Metoda lea leamaš anus eará davviriikkain juo jagiid.
Hankkeiden suunnittelu ja toteutus tehdään yhdessä eri sidos- ja yhteistyöryhmien kanssa. Toimintaperiaatteessa mainitut tarpeet on huomioitu maankäyttöä ohjaavissa suunnit-teluprosesseissa, jotka ohjaavat toteutusta.	Loddebeatnatveahkehan linnjáárvvoštallamiid álggahedje Davvi-Sámis 2008. Náli ođđa árvvoštallanmetoda lea leamaš hui luohtehahtti, ja dieđuid rievssatnális sáhttá váldit fuopmášupmái meahcásteami árvvoštallamis.
Kohteilla, joissa on ollut tarkoitus rakentaa, on kartoitettu luontoarvot ja kulttuuri-perintökohteet (esimerkiksi Kaapin Jounin kenttä ja Panoraamareitti).	Doaimma ulbmilin lea leamaš geahpedit mearkkašahtti láhkai olbmo váikkuhusa lassánan smávvabeahtobáikkiid lahkosis ja dánu gievrudit luonddu dássedeattu seailuma.
Vanhojen rakennusten peruskorjausten yhteydessä on varmistettu kulttuuriar-vojen säilyminen (esimerkiksi Petäjäsaaren autiotupa, Kaapin Jounin rakennukset,	Meahciráđđehus lea ruhtadan lohpeboađuin maiddái njála eallinguovlluid spiehkastatlobiin dáhpáhuvvi riebanbivddu, mainna geahččalit dorvvastit njála riebanis friija bessenbirrasiid.
Nellimin Rautaportin ja uittorännin tien, opasteiden, rakennusten ja rakenteiden tekemisessä yhteistyö paikallisten kanssa on ollut hedelmällistä.	Riebana geahpedeamis njálaguovlluin ávkašuvvet maid eará eallišlájat. Meahcivalji eallinbirasgáibádusat leat váldon vuhtii vuovdedoalus birasrávagirjjáža gieđahallanrávvagiid mielde.
Sevettijärvellä Metsähallitus on tukenut ”ulkomuseon” rakentamista perinnetalon pihapiiriin.	Čuvččá gihkanbáikkiid leat merken báikediehtovuogá-dahkii.
Metsähallitus on rakentanut Sevettijärven tien varteen opastustaulun Sevetin 60-vuotisen asutushistorian kunniaksi. Neuvonta ja opastus	Muorračuohpahagaid plánemis leat gihkamat, mat leat dieđus, dárkkistuvvon ja váldon vuhtii gihkanbáikkiid guoski gieđahallanrávvagiid mielde.
Toimintaperiaate 1. Opastustoimintaa kehitetään ja ylläpidetään verkkopalveluissa ja palvelupisteissä sekä retkeilyn painopistealueilla.	Guollebivdu Doaibmanvuođđojurdda 1. Guollebivdoordnedemiin soahpat iešguđege gieldda guoski guolledoaluráđđádallangottiin.
Saamelaiskulttuuri on merkittävä vahvuus ja vetovoimatekijä.	Ámmátguolásteaddjiid ja báikkálaš olbmuid ovdu váldo vuhtii vuosttažettiin.
Tarjotaan palvelua myös saamen kielillä.	Guollebivdovejolašvuođaid iešguđege geavahanjoavkkuide leat nagodan ollašuhttit bures guolástanlága 1 ja 2 §:a vuođđojurdagiid mielde.
Metsähallitus on tuottanut uusia alue-, kohde- ja reittikuvauksia Utsjoen alueesta, Saariselästä ja Mallan luonnonpuistosta.	Luondduealáhusain bargiid ja ámmátguolásteaddjiid vejolašvuođat ámmáhis bargamii leat dorvvastuvvon hui bures.
Nellimin alueen kuvaus on tehty, mutta sitä ei ole vielä julkaistu. Kevon reitti ja Ruijan polku ovat saaneet kuvauksen.	Sierravuđot guolástanvuoigatvuođa sisdoalus ja daid geavahusas eai leat ožžon figgamušain fuolakeahttá lágafámolaš čoavdinmálliid.
Piilolan polun reittikuvaus on tehty ja odottaa julkaisemistaan.	Válmmaštallama vuolde guolástanláhkii lea dárkkuhus lasihit paragráfaid sierravuđot
Historiakohteista kuvauksen ovat saaneet Suomujoen kolttakenttä, Rajajoosepin kenttä, Matti Mustan tupa, Taatsin seita, Oskarinkosken kolttakenttä, Jyppyrän peurakuopat ja, Pielpajärven erämaakirkko.	Originála guollenáliid dorvvasteami leat ollašuhttán gustovaš guolledutkamušdieđu ja guolásteaddjiin ožžon máhcahagaid vuođul guolástanguovl-luid ásahan guolástanráddjehusain.
Kaapin Jounin kentän sivut ovat valmistumassa. Vanhoja maasto-opasteita on päivitetty.	Guolástusa leat stivren doarvái lohpeeavttuiguin, guovloráddjehusaiguin ja lohpedihtomeriiguin.
Uusia on rakennettu muun muassa Nellimin uittorännille (savottahistoria), Rautaportti (sotahistoria), Myössäjärvi (Matkalla poh	Guollečáziid leat dikšon dušše originála guollešlájaid gilvimiin.
n joiseen, luontopolku), Pielpajärvi (paikan historia), Hautumaasaarten opasteet, Mie-rasjärvi (Utsjoen metsänviljelyt), Utsjoen geologisen polun opasteet, Piilolan polku (lähtöopaste, opasteet 2 taukopaikalla ja opaste Norjan rajalla) sekä Kapin Jounin kohdeopaste.	Ohcejoga gieldda ovttasbargojoavku cealká, ahte luosa guolásteamis bistevašvuođa rádjá uhkida mannat badjel Deanujoga guolástansoahpamuššii gullevaš guovl-luin duktasadjegávppašemiid ja daidda gulli guolástanvuoigatvuođaid sirdimiid ja sierravuđot guolástanvuoigatvuođaid bokte boahtti guollebivdodeattuin.
Utsjoen luontotuvan opastetaulut uusittiin vuonna 2008. Mantojärven	Anára ja Eanodaga ovttasbargojoavkkut árvvoštalle guolástusa ordnedemiid lean doaibmit.
parkkipaikalle pystytettiin Kuoppilasjärven reitin opastetauluvuonna 2006. Lisäksi Sevetin tien varteen pystytettiin Kolttakultturista kertova opastetaulu vuonna 2009.	Meahccejohtalus
Kaikkien Inarin ja Utsjoen autiotupien seinille tuotettiin huoneentaulut (ohje tuvan käyttäjille) suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja ko. alueen saamen kielellä.	Doaibmanvuođđojurdda 1. Meahciráđđehusa bajásdoallan mohtorgielkájohtolagat bálvalit buot geavaheaddjiid. vuojáhat-/johtolagaidgažaldagaiguin doaibmat eanan-goddelávema ja láhkaásaheami linnjáid mielde.
Juutuan alueen uusissa opasteviitoissa paikannimet ovat sekä suomeksi että inarinsaameksi, silloin kun molemmat nimet ovat käytössä.	Vuojáhagaid geavaheapmi lea gieldda olbmuide iežas gieldda guovllus nuvttá (Meahciráđđehusláhka). Čuovvunbajiid áigge eai leat vuođđudan ođđa vuojáhagaid.
Kymmenen metsähallituslaista on opiskellut aktiivisesti saamen kieltä.	Vuojáhatoktavuohta Anár-Pokka lea leamaš doaimmahuvvomin.
Asiakas-palvelijoista viisi on suorittanut pohjoissaamen perus- tai keskiasteen tutkinnon.	Buot iešguđege gieldda guoski ovttasbargojoavkkuid mielas mohtorgielkávuojáhat-fierpmádat lea dálá dálážis doarvái.
Yksi asiakaspalvelija puhuu sujuvasti pohjoissaamea kodin perintönä.	Doaibmanvuođđojurdda 2. Meahciráđđehusa váldegottálaš mohtorgielkávuojáhagaid
Tapahtumissa ja näyttelyissä on tuotu esiin alueen luontoa ja kulttuuria, esimerkiksi saamelaiset ja luonnonkasvien perinteinen käyttö.	olggobeallai sáhttá mieđihit oanehisáigge lobiid earenoamáš sivaid dihte.
Tunturi-Lapin luontokeskuksen laajennuksessa rakennettiin toimistotiloja myös saa-melaiskäräjien toimihenkilöille.	Dihto dárkilit meroštallan eavttuid mielde lea leamaš vejolaš oažžut lobi maid vuojáhagaid olggobeallai.
Pallas-Ylläksen –luontomatkailusuunnitelma sisältää ympäristökasvatusta ja kävijöiden opastusta.	Dákkár lobiid leat mieđihan dušše Davvi-Sámi áššehasbálvalanbáikkiin.
Matkailuyrittäjien opas ohjaa kestävään luonnonkäyttöön Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa.	Doaibmanvuođđojurdda 3. Báikkálaš olbmuide mieđihit ruovttugildii guovlluguovdasaš guhkesáigge mohtorgielkálobiid.
Toimintaperiaate 2. Tarjotaan paikalliselle väestölle sekä matkailijoille ajantasaista tietoa retkeily-, erämaa- ja suojelualueilla liikkumisesta sääntöineen.	Báikkálaš olbmuid mávssuhis meahccejohtaluslobit leat ođasmahttojuvvon juohke golmmajagibaji. Doaibmanvuođđojurdda 4. Gollama eastadeami dihte geahpedat geasseáigge meahc-cejohtalusa.
Tietoa on saa-tavilla mm. internetistä (>>>'+*:9/::9'3 ja saamenkielisenä >>>'+*9?	Lobiid mieđihit váldoáššis dušše ealáhusa vuođul báikkálaš olbmuide meroštallojuvvon johtolagaide.
*-'3). Siidassa on järjestetty teemasta luontoiltoja sekä roskanäyttely ja Käsivarressa on ollut erämaan roskaprojekti.	Eanodaga ja Ohcejoga gieldda olbmuide leat mieđihan geasseáigge meahcce-johtaluslobiid sohppojuvvon johtolagaide luondduávkkástallandoaimmaid várás.
Ohjeistusta on maastossa ja tupien seinillä sekä tupakir	Meahciráđđehusa gustovaš rávvagiid mielde leat mieđihan vuođustuvvon dárbui iešguđege dáhpáhusa guoski lobiid maiddái johtolagaid olggobeallai, ee. ealgasállaša viežžama várás.
joissa.	Oktasaččat
Maastoliikennetilaisuuksia on järjestetty Enontekiöllä.	Boazo- ja vuovdedoallu leat soahpan nákkuideaset jagiid 2009–2010 áigge.
Toimintaperiaate 3. Parannetaan retkeilijöiden ja luontomatkailijoiden ympäristötietoisuutta niin, että he luonnossa liikkuessaan ymmärtävät ja osaavat ottaa huomioon luonnon ja perinteisen luonnonkäytön asettamat reunaehdot (ekologinen ja sosio-ekonominen kestävyys).	Ng. Njellima nággui ožžo ráđđádallančovdosa geasset 2009 Avvila bálgosa guovllus ja eará bálgosiid dehálaš guohtuneatnamiin besse soahpamuššii jagi 2010 áigge ráđđádallamiin. Ráđđádallamiid bohtosa dehálamos guohtuneatnamiid guđđe vuovdedoallodoaimma olggobeallai 20 ja oassi 10 jahkái.
Toteutumista on kuvattu edellä. Markkinointi ja viestintä	Dahkkon soahpamušaid válde vuhtii luondduriggodatplána ráhkadeamis.
Toimintaperiaate 1. Erämaa-alueiden ja suurten pohjoisten luonnonsuojelualueiden virkistyskäytön palvelujen kansallista ja kansainvälistä tunnettuutta parannetaan.	Doaibmanvuođđojurdda 1. Vuovdedoalu árvvoštallat ekologalaččat, sosiálalaččat, kultuvrralaččat ja ekonomalaččat suvdilin sierra dárkilut govviduvvon, ollašuhttima várás válljejuvvon molssaeavttu mielde.
Metsähallitus on julkaissut Internetsivuillaan kuvaukset kaikista erämaa-alueista, kansallispuistoista, luonnonpuistoista ja myös muista tärkeistä retkeilykohteista sekä 24657247647?	Ulbmil lea gaskamearálaččat ollašuvvan, maiddái dáhpatlaš jagit leat leamaš. Doaibmanvuođđojurdda 4. Vuovdedoalu barggolašvuođa ja muorradikšuma materiálafuolahusa sihkkarastit.
6R0-+,)6,,)<H0O1,26//-7? /D0*,5/0,)0*+-5/7?	Leat doaibman doaibmanvuođđojurdagiid mielde.
//:45?	Mekaniserendássi muorračuohppamiin lea badjánan áibbas baji loahpas.
70+67)/6+24)<H<0]78+7-6/0,)0-7)576V?	Eretcealkimat dahje luopmudeamit eai leamašan.
0VB647? 6VfOsopimuksen tehneiden yritysten kanssa ja linkitys matkailun markkinointiyrityksiin.	Doaibmanvuođđojurdda 5. Doaimma plánemis ja ollašuhttimis heivehit Meahci-ráđđehusa oassálastima plánen vuođđojurdagiid.
Retkeilijöitä, metsästäjiä ja kalastajia palvelee Internetissä myös karttatietokanta suo-:45?	Doaibmanvuođđojurdda 1. Guovloekologalaš plánemiin ja lunddolaš vuvddiid dikšumiin dorvvastit luonddu máŋggahámatvuođa ekonomiijavuvddiin.
70h46575/266/<HD04).-/))75? 70Sps+2?	Leat doaibman doaibmanvuođđojurdagiid mielde.
7,):/1<H0*/02+,6?	Geaidnofierpmádat
Kullekin kansallispuistoille on rakennettu omaa brändiään muun muassa logolla ja myyntituotteilla.	Investerenváriid ánssus geainnuid leat vuođđodivvon ja šaldiid ođadan valjis. Maiddái ođđa geainnuid leat ráhkadan.
Metsähallitus on osallistunut vuosittain Suomen erämessuille ja myös Matkamessuille.	Dálvegeainnuid leat geavahan dievaslaččat, ja daid leat ráhkadan gaskamearálaččat 20 km jagis.
Inarijärven ja sen ympäristön vesiretkeilymahdollisuuksia on tehty tunnetuksi osallis-tumalla vuoden vesiretkikohdekilpailuun vuonna 2010 yhdessä Inarin Lapin matkailu ry:n kanssa sijoittuen viiden parhaan joukkoon.	Geainnuid vuođđodivvumiid leat dahkan valjis, oktiibuot 82 km mátkkis. Doaibmanvuođđojurdda 4. Bissovašlundosaš geassevuodjindohkálaš meahcce- biilageainnuid ráhkadit dušše guovlluguovdasaš, buot geavahanvugiid dárbbuid vuhtii váldi analysa vuođul.
2. Luonnonsuojelu	Ođđa geainnuid leat ráhkadan vehá, guorahallanbaji áigge 2006–2010 leat ráhkadan oktiibuot 16 km geassedohkálaš geainnuid.
Toimintaperiaate 1. Lapin luontopalvelut hoitaa saamelaisten kotiseutualueella hallinnassaan olevilla valtion mailla Metsähallitukselle vastuutettujen uhanalaisten lajien, luontotyyppien ja kulttuuriperinnön suojeluun liittyviä tehtäviä.	6. Mávssu vuostá turismabálvalusat (Villi Pohjola) Doaibmanvuođđojurdda 1. Luondduturismabálvalusain dahkat nu unnán go vejolaš luondduealáhusaide, sámekultuvrii ja luonddu máŋggahámatvuhtii šaddi hehttehusaid.
Lisäksi on tarkastettu tunnetut merikotkan pesät.	Leat doaibman doaibmanvuođđojurdagiid mielde.
Maakotkan ja tunturihaukan parimäärät ovat pysyneet vakaana vaikka pesimätuloksessa on vaih-dellut suuresti vuosien välillä.	Anára ja Eanodaga ovttasbargojoavkkut gehččet, ahte doaibma báikkálaš fitnodatdoalliiguin lea leamaš buorre ja rábas doaibman.
Naalin pesintöjä ei ole todettu Suomessa sitten 1990-luvun alkupuolen, kuitenkin vuosittain on tehty muutamia naalihavaintoja.	Anára ovttasbargojoavkku mielde Villi Pohjola gilvala smávva mihttolávas báikkálaš fitnodatdoalliiguin, muhto bartafuolahusa bissun báikkálaš olbmuin adno buorrin áššin.
Suurpetojen, erityisesti ahman, seurantaa on lisätty viimeisten vuosien aikana ja yhteistyö Norjan ja Ruotsin kanssa on ollut tiivistä.	Doaibmanvuođđojurdda 2. Ovddidit ovttasbarggu luondduturismabálvalusaid buvttadeamis ja lasihit ovttasbarggu báikkálaš turismafitnodagaiguin ja eará čanasjoavkkuiguin.
Kansainvälisiin hankkeisiin on osallistuttu mm. raakun osalta sekä mm. Inari-Pasvik -hankkeessa karhun dna-seurantaan. Vuonna 2007 päättyneessä Naali Life-hankkeessa etsittiin uusia naalinpesiä ja metsästettiin kettuja naalien pesimäalueilta.	Villi Pohjolas lea leamaš ovttasbargoguoibmin báikkálaš turismafitnodatolbmot, idjadanfitnodagat, fievrridanfitnodagat, oahpisteaddjit, fuolaheaddjit ja Luondobálvalu-said áššehasbálvalanbáikkit, sihke earret eará čoavdagiid luohpadanbáikkit Eanodagas, Anáris ja Ohcejogas oktiibuot sullii 50 st.
Tiedot on tallennettu kolmen pohjoismaan yhteiseen pesärekisteriin.	Morenia Oy lea Meahciráđđehusa oamastan eanaávnnasdoaimmain bargi oasussearvi.
n	Morenia Oy
Vastuulajien osalta esiintymätietoja täydennettiin arnikin vanhoilta esiintymiltä ja uusia etsittiin sekä luontodirektiivin lajien, mm. lettorikon, lapinkauran ja tundrasaran vanhojen esiintymien tilan tarkistusta jatkettiin.	ovddosdikšu ja márkanastá eana- ja geađgeávdnasiid geavaheaddjiide iežas oamastan ja váldinvuoigatvuođain iežas hálddašan eanaávnnassajiin.
Luontodirektiivin sammallajien levinneisyyttä alpiinisella alueella pyrittiin selvittä-mään kartoitusmatkoilla erämaa-alueille Ylä-Lapissa. Esiintymätietoja täydennettiin putkilokasveista ja sammalista Mallan luonnonpuistossa, Saanalla ja Ivalojoella.	Guovllu dehálamos geađgeávdnasiid geavaheaddjit leat geaidnodikšun guovlo- ja bajildusagoartaváldit sihke infra-suorggi huksenfitnodagat, maid áššehasat leat ee. EBI-guovddáš, gielddat, geaidnogottit ja priváhta huksejeaddjit.
Utsjoelle suunnitellulla Panorama-reitillä tarkistettiin mahdollisia uhanalaisten lajien tai luontotyyppien esiintymisiä.	Doaibmanvuođđojurdda 1. Morenia vuovdá ovddosdikšon sihke ovddosdivššokeahtes eanaávnnasbuktagiid geavaheaddjiide juogo njuolga dahje ođđasisvuovdinfierpmádaga bokte.
Inarin kunnassa tehtiin uhanalaisen kääväkäslajiston inventointia suurilla suojelualueilla ja erämaissa, missä kääväkkäistä ei juuri ollut tietoja.	Iešguđege gildii guoskevaš ovttasbargojoavkkuid informeret eanaávdnasiid váldináššiin.
Erityisesti suojeltavien kääväkkäiden rajausesityksiä laadittiin metsätalous-alueella noin 20 kalkki- ja lutikkakäävän esiintymälle Inarissa.	Leat doaibman doaibmanvuođđojurdagiid mielde. Doaibmanvuođđojurdda 2. Vuovdedoallu ja luondobálvalusat vuvdet smávvaáššehasaide ovddosdivššokeahtes eanaávdnasa.
Tiedot monista harvinaisista ja pienialaisista luontotyypeistä ovat vielä puutteellisia.	Vuovdedoalus lea gielddas sierra sajiin oktasašlohpi 23 eanaávnnasguvlui.
Uhanalaisten putkilokasvien, sammalten ja kääväkkäiden esiintymätiedot on tallennettu vuosittain Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämään Hertta-Eliölajit -tietojärjestel-mään.	Dáin guovlluin leat vuovdán eanaávdnasa lagašgiliid ássiide ruovttudárbbuid várás ng. maŋŋevovdnavuovdin muhtun čuđiid kubihkaid jahkásaččat.
Havaintotietoja on toimitettu myös yhteistyökumppaneille, kuten yliopistojen kasvimuseoille.	Anára ovttasbargojoavku cealká, ahte čievrraváldima maŋŋevovdnavuovdin adno doaibmin ja buorre geavadin.
Luontotyyppitietoja tallennetaan ja täydennetään jatkuvasti Metsä-hallituksen paikkatietojärjestelmään.	Doaibmanvuođđojurdda 3. Eanaávdnasiid váldimis váldit vuhtii geologalaš, luonddugáhttemii guoski ja duovdagii guoski árvvuid.
Tietoja on luovutettu moniin tarkoituksiin mm. tutkimuslaitoksille, konsulteille ja eri hankkeiden käyttöön. Ennallistaminen ja luonnonhoito	Eanaávdnasiid leat váldán dušše gustovaš eanaávnnaslohpeguovlluin, ja go doaibma lea nohkan guovlluin leat bargan gáibiduvvon duovdaga- ja maŋŋedikšundoaibmabijuid.
Toimintaperiaate 2. Luodaan palojatkumoita joillekin Natura-alueille olemassa olevan palojatkumosuunnitelman mukaisesti.	Gieldda virgeoapmahačča dohkkehan loahppadárkkisteami maŋŋá guovlluid leat máhcahan vuovdedoalloatnui. Čuovus 5.
Toimintaperiaate 3. Metsänrajalla olevien viljelymetsiköiden elinvoimaisuus varmistetaan tekemällä tarvittavat hoitotoimenpiteet.	Ságadoallin válljejuvvui Jyrki Tolonen, čállin Elina Stolt. 2 Sámediggelága 9 § čuovvu ráđđádallan Davvi-Lappi luondduriggodatplánas
Lemmenjoen kansallispuisto, Vätsärin erämaa-alue ja Hammastunturin erämaa-alue kuuluvat valtakunnalliseen palojatkumoalueverkostoon, jolla turvataan kulolajistolle sopivien elinympäristöjen säilymistä luonnonmetsissä.	Mannojuvvui čađa Sámedikki addin cealkámuš Davvi-Lappi luondduriggodatplánas. 2. Plána vuolggasajit Sámediggi buvttii ovdan, ahte boahttevuođas luondduriggodatplána dahkkojuvvošii oktasaččat oba sámiid ruovttuguvlui.
Palojatkumoalueiden suunnit-telu aloitettiin Lemmenjoella ja Hammastunturissa, mutta seurantakaudella ei vielä saatu toteutettua yhtään metsänpolttoa.	Celkojuvvui, ahte dát lea boahttevuođas vejolaš ollašuhttit. Akwé: Kon –rávvagiin ságastaladettiin galgá jearggalaččat atnit dan virggálaš nama.
Lemmenjoen kulta-alueella tehtiin pienimuotoisia selvityksiä kasvillisuuden palau-tumisesta kullankaivualueilla.	Dasa lassin báikkálaš, báikkálaš olmmoš ja báikegoddelaš –tearpmat rievdaduvvojit tearbman gielddaolmmoš čielggasvuođa ja jearggalašvuođa dihte.
Osallistuttiin myös yhteishankkeeseen Lapin ELY-keskuksen kanssa, missä selvitettiin koneellisen kullankaivun vaikutuksia kasvilli-suuteen ja vesistöihin.	Hábmet logu 7.2, mas celkojuvvo Akwé: Kon –rávvagiid heiveheamis Davvi-Lappi luondduriggodatplánas. Akwe: Kon –ráva lea váldojuvvon vuhtii ovttasbargojoavkku čohkkemis.
Tunturikoivikoiden ennallistamishankkeeseen Utsjoen tunturimittarituhoalueilla ei ole saatu rahoitusta.	Eará osiin Akwe: Kon –ráva ii leat vel váldon vuhtii, go rávvaga piloteren Bátneduoddara dikšun- ja geavahanplánas lea leamaš vel gaskan.
Kulttuuriperintö	Boahttevuođas luondduriggodatplánaid ja dikšun- ja geavahanplánaid ráhkadeamis čuvvojuvvo Akwe: Kon -ráva doaibmanmálle mielde, mii lea barggu vuolde.
Toimintaperiaate 5. Edistetään saamelaisten kulttuuriperinnön suojelua.	Luondduriggodatplánas váilu birasváikkuhusaidárvvoštallan.
Metsähallituksen tehtäviin kuuluu edistää saamelaisen kulttuuriperinnön suojelua.	Plánahápmosa mielde váikkuhusaidárvvoštallan dahkko prošeavtta nohkama maŋŋá Meahciráđđehusa virgebargun.
Tehtävän täyttämiseksi saamelaisten kotiseutualueella on tehty kulttuuriperintö-koh-teiden inventointia vuosina 2006–2010 Muotkatunturin, Tsarmitunturin ja Hammas-tunturin erämaa-alueilla, Inarijärven ympäristössä, Kilpisjärvellä ja Urho Kekkosen	Sámedikki mielde luondduriggodatplána luohtehahttivuođa ja váikkuhusaidárvvoštallama buoridivččii dat, ahte cealkámušaaddiin livččii lean vejolašvuohta árvvoštallat, ahte váikkuhusaidárvvoštallamat leat doarvái ja váikkuhit árvvoštallama sisdollui. Divvojuvvojit ráđđehusprográmma boastut bajásmerkemat lohkui 2.1.
kansallispuistossa. Lisäksi pienempiä alueita on tarkastettu muun muassa Sevettijär-vellä ja Lemmenjoella.	Dárkkistuvvo biodiversitehtastrategiija bajásmerkemat dálkkádatrievdanáššiin ja dievasmahttojuvvo luondduriggodatplánii.
Inventointien lisäksi kulttuuriperintöyhteistyötä tehtiin saamelaismuseon ja saamelais-käräjien kanssa.	Logus 3.11.1 lea čállon, ahte “ Sáhttáge dadjat, ahte meahccejohtin lea boazodoalu lassin sihke sámiid ja eará báikkálaš olbmuid kultuvrra vuođđu.
Luontopalvelut on myös teettänyt inarilaisella saamen kielen tutkijalla Ilmari Mattuksella useita paikannimitutkimuksia.	” Sámediggi cealká, ahte cealkka addá ovttageardánahtton gova sámekultuvrras ja dan historjjás. Lohku 3.11.1. dárkkálmuvvo áššálažžan.
Vuonna 2010 luontopalvelut julkaisi Itä-Inarin paikannimistö -teoksen.	Lohku 3.12 hábmejuvvo nu, ahte dat vástida meahcceguovlolága bajásmerkemiid.
Luontopalvelut huolehtii useista saamelaisista rakennusperintökohteista. Seurantajakson aikana kunnostettiin Kaapin Jounin vanhaa saamelaistilaa Lemmenjoen kansallispuistossa.	3. Sámedikki ovdanbuktimat plána linnjádahkamiidda Lohkui 6.1.1 (Eanageavaheami plánen ja stivren) lasihuvvo ulbmilin, ahte eanageavaheami plánemiin ollašuhttojuvvojit Akwé: Kon –rávvagat nu, ahte dat doibmiibiddjojuvvojit.
Kulttuuriperinnön suojelu sai vahvistusta, kun Lapin luontopalveluihin palkattiin kulttuuriperinnön erikoissuunnittelija vuonna 2007.	Lohkui 6.1.1 bieggafámu huksema bajásmerkemii lasihuvvo govvideapmi, dalle birasváikkuhusaid árvvoštallan galgá ráhkaduvvot bieggafápmohuksema plánedettiin.
Paikallisten ihmisten oikeudet	Nuppiiguin sániiguin ELY dálá linjema mielde.
Maastoliikennelupien myöntämisperiaatteita on käsi-telty kuntakohtaisissa neuvottelukunnissa ja paliskuntien, kolttien kyläkokouksen ja muiden sidosryhmien välisissä neuvotteluissa.	Sámediggi atná dehálažžan ja gánnihahttin luondduriggodatplána linnjádahkama, ahte sámiid ruovttuguovllus Meahciráđđehus ii mieđit eanaoamasteaddji guorrasemiid málbmaohcamii.
Enontekiön yhteistyöryhmä kokee Metsähallituksen roolin paikallisten oikeuksien turvaajana tärkeänä ja Metsähallituksen toiminnan valtion maiden haltijana hyväksi.	Seamma oktavuođas Sámedikki mielde Meahciráđđehus galggašii dahkat linnjá dutkanlobi mieđihanvuođustusain geologalaš dutkamuššii sámiid ruovttuguovllus.
Utsjoen yhteistyöryhmän mukaan paikallisia asukkaita tulisi kuunnella enemmän.	Celkojuvvui, ahte vuođđodutkamuša oasil linnjádahkama čielggasmahttin lea barggu vuolde.
Ina-rin yhteistyöryhmä katsoo, että oikeudet ja asiointi ovat toteutuneet hyvin, kuntalaisten kannalta toiminta on ollut sujuvaa ja mönkijäreittioikeudet on saatu pääosin sovittua.	Áššis lea bivdon čielggadus GDL:as. Sámediggi atná dehálažžan ja gánnihahttin, ahte sámeduoji ávdnasiidváldinvuoigatvuođas mearriduvvo luondduriggodatplánas.
Toimintaperiaate 2. Suojelu- ja erämaa-alueita koskevat paikallisen väestön oikeudet säilytetään ja ne otetaan huomioon hoito- ja käyttösuunnitelmissa.	Divvojuvvo lohkui 6.2.1, ahte plánas eai guorahallojuvvo eaige linjejuvvo suodjalan- ja meahcceguovlluid ráddjen- dahje láhkaevttohusat. Lasihuvvo lohkui 6.3 (Meahcceáššit) sápmelaš luondogaskavuohta.
Erämaa-alueilla paikallisilla luontaiselinkeinojen harjoittajilla on mahdollisuus saada tukikohtia elinkeinon harjoittamista varten.	Dievasmahttojuvvo lohku 6.3.2 meahccebivddu ja meahcivaljidikšuma oasil bajásmerkemiiguin, mat leat meahcástanlohpeeavttuin oktavuođadoallamis bálgosii.
Lisäksi erämaa-alueiden hoito- ja käyttösuunnitelmissa pääosin kaikilla alueilla on mahdollistettu vanhojen sopimuk-settomien tukikohtien säilyttäminen ja sopimuksen tekeminen paikkakuntalaisen omistajan kanssa.	Dievasmahttojuvvo lohku 6.3.3 (Meahccejohtalus) meahccejohtaluslohpeeavttu bajásmerkemiiguin sihke Meahciráđđehusa gullangeavadiiguin lobiid mieđihettiin. Dievasmahttojuvvo ja dárkkálmuvvo lohkui 6.4 (Luonddu lustageavahus) ulbmil turistameriid lassáneami oasil.
Lemmenjoen kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelma linjaa lähikylien asukkaille laajempia oikeuksia kuin muille käyttäjille mm. motorisoituun liikkumiseen.	Dievasmahttojuvvo lohkui 6.4.2 bálgosiid gullangeavat, go turismafitnodatdoalliiguin dahkko geavahanvuoigatvuođasoahpamušat dahje mieđihuvvojit lobit ee. beanageassastandoibmii.
Hoito- ja käyttösuunnitelmissa on kuntalaisten metsästys- ja kalastusoikeudet huomi-oitu metsästys- ja kalastuslainsäädännön mukaisesti.	Dárkkálmuvvo logu 6.4.2 cealkka “Meahciráđđehus ovddida ruskkahis vánddardeami bázahuslága meroštallan rájiid siskkobealde”, maid bázahusdikšunlága ráját dán oktavuođas mearkkašit.
Toimintaperiaate 1. Metsähallitus hoitaa joustavasti ja asiakaslähtöisesti ilmaisen puun saantiin oikeutettujen ryhmien puun käytön edellyttämät toimet.	Kapihttalis 6.5.3 (Vuovdedikšun ja muorračuohppamat) jahkásaš čuohppanjuksanmearrin ásahuvvo 115 000 m³. Sámediggi buktá ovdan cealkámušastis, ahte čuohppanjuksanmearri unniduvvo 110 000 kubihkkii.
Koltille on Sevettijärven, Keväjärven ja Nellimin alueilta osoitettu puunottoalueet kyliensä läheisyydestä.	Sámediggi evttoha, ahte vuovdedikšuma guoski ulbmiliin deattuhuvvošedje ja ásahuvvošedje ulbmilin vesáiddikšuma buorideapmi ja ovddideapmi.
Rakennuspuiden ottoa varten on alueet osoitettu tarvittaessa erikseen.	Bajásčállojuvvo luondduriggodatplánii, ahte nuorra vuvddiid dikšun ovddiduvvo.
Näiltä alueilta ei ole otettu puuta	Lohku 6.6 Láven ja giddodatgávpi;
Enontekiöllä ei ole ilmaisen puun saantiin oikeutettuja ryhmiä. Toimintaperiaate 2. Paikalliselle väestölle ja loma-asuntojen haltijoille myydään polttopuuta ja muuta kotitarvepuuta kohtuulliseen käypään hintaan	Sámediggi anášii buorrin, ahte earuhuvvošedje dat lávvafidnut, mat vuođđuduvvet Meahciráđđehusa álgagii ja dat lávvafidnut, mat leat vuolgán gieldda álgagis ja čuozihit eanaguovlluide, mat leat stáhta hálddašeami vuolde.
Paikalliselle väestölle ja loma-asuntojen haltijoille on myyty polttopuuta ja muuta kotitarvepuuta kohtuulliseen, käypään hintaan toimitusmyyntinä.	Lasihuvvo plánii bajásmerken, ahte juos fal lávva álggahuvvo Meahciráđđehusa doaimmas, gullojuvvo Sámediggi. Ságastallojuvvui vuovdima ja láigoheami linnjádahkamiin.
Maapuun myynti on lopetettu syksyllä 2011 myös metsätalousalueilta.	Sohppojuvvui, ahte Meahciráđđehus lágida ráđđádallama Sámedikkiin eanaláigoheami ja vuovdima prinsihpain.
Koivun lupakirjamyynnissä jokainen tapahtuma harkitaan tapauskohtaisesti.	Jyrki Tolonen manai čađa luondduriggodatplánas ovdanbuktojuvvon (Lohku 6.6.1) Gilbbesjávrri guovllu balánsanuppástusaid.
Enontekiön yhteistyöryhmä nostaa esille tarpeen turvata polttopuun saanti myös koivun osalta.	Celkojuvvui, ahte balánsaovdanbuktimat galget dahkkot luondduriggodatplánas, man maŋŋá nuppástusovdanbuktimat ovdánit muttuid mielde riikkabeivviid dohkkeheapmái.
Toimintaperiaate 3. Havumetsäalueella puun käyttöä ohjataan hinnoittelulla tuo-reeseen mäntypuuhun. On toimittu toimintaperiaatteen mukaisesti.	Klemetti Näkkäläjärvi celkkii, ahte nuppástusat leat dohkkeheamis dán dáhpáhusas, muhto ii oaččo leat goittotge prinsihpalaš váikkuhus boahttevuođas.
Tietyillä alueilla on tehty mäntymetsiin ns. pystymyyntileimikoita joista paikallisille ja mökkiläisille myydään kotitarvepuuta.	Ságastalle logu 6.6.2 ”mearkkašahtti hehttehusa” –bajásmerkemis. Bajásmerkejuvvo Meahciráđđehus- ja boazodoallolágaid čuovvu ”mearkkašahtti hehttehus”.
Toimintaperiaate 4. Puun osoitus ja myynti tehdään niin, että luonnon monimuotoisuuden säilyminen turvataan.	Sámediggi ovdanbuktá, ahte luondduriggodatplána linnjádahkamiidda váikkuheaddji ovttasbargovuogit sirdojuvvošedje govvidanláhkái njuolga plána linnjádahkamiid oktavuhtii lohkui 6. Celkojuvvui, ahte lohku 6.8 (Ovttasbargu ja vuorrováikkuhus) gullá doaibmanlinjemiidda.
On toimittu toimintaperiaatteen mukaisesti.	Prinsihpat čielggasmahttojuvvojit.
Lupaohjeissa on yksityiskohtaisesti rajattu monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet ja kohteet luvan ulkopuolelle.	Sámediggi kommenterii maiddái čuvvosa 6, masa leat čohkkejuvvon álbmotjearahallama bohtosat ja Meahciráđđehusa vástagat máhcahahkii.
Suojelualueiden perustaminen Toimintaperiaate 1. Luonnonsuojelualueverkko on nykyisellään riittävä.	1) Máhcahagas daddjo, ahte Meahciráđđehus lea addán cealkámuša ILO-soahpamuša ratifisereneastagiid eretváldimis.
Enontekiön kunnan yhteistyöryhmä arvioi, että suojelualueilla ja kansallispuistoilla on positiivinen merkitys kunnalle.	Sohppojuvvui, ahte čielggaduvvo cealkámuša almmolašvuohta ja doaimmahuvvo vejolašvuođaid mielde Sámediggái. (Čielggaduvvon, cealkámuš almmolaš, sáddejuvvo).
Toimintaperiaate 2. Suojelualueiden ja erämaiden sisällä olevaa sekä suojeluohjel-miin kuuluvaa yksityismaata voidaan vaihtaa muualla sijaitsevaan valtionmaahan edellyttäen, että vaihdosta ei aiheudu haittaa luontoarvoille ja porotaloudelle.	2) Kommentii ”sápmelaččaid ii galgga bidjat sierra sajádahkii” Meahciráđđehus lea vástidan čuvvosis: Gullá plánii. Guovlluguovdasaš plánas adnojuvvo osolažžandahkki plánen, mas sierra geavahanvuogit fárus mearrádusdahkamis...
Suojelualueiden ja suojeluohjelmiin kuuluvien alueiden sisällä olevia yksityismaita on vaihdettu muualla sijaitseviin valtionmaihin.	” Sámediggi ii ane vástádusa áššálažžan ja šálloša, jus
Erämaa-alueiden sisältä ei tällä suunni-telmakaudella ole tehty vaihtoja.	Meahciráđđehus ii bija plánas sápmelaččaid earenoamášsajádahkii.
Toimintaperiaate 1. Valtion maata voidaan joissain tapauksissa myydä.	Sohppojuvvui, ahte Meahciráđđehus hábme ja divvu vástádusa čuvvosii 6.
Yhtenäisiä alueita ei kuitenkaan pirstota, eikä myynneillä vaikeuteta porotalouden tai saame-laiskulttuurin harjoittamista.	Sohppojuvvui, ahte Kii Korhonen doaimmaha Klemetti Näkkäläjärvii elektrovnnalaččat viidodatdieđuid sámiid ruovttuguovllus.
Valtion maata on myyty lomarakentamiseen ainoastaan kaavoitetuilta alueilta.	Doaimmahuvvojit Sámediggái dán ráđđádallama boađusin luondduriggodatplánii boahtán rievdadusat.
Vakituiseen asumiseen on myyty vanhoja rakennettuja vuokratontteja myös haja-asutusalueilta.	Rievdadusat oidnojit plánas sierra ivnniin. Oassi rievdadusain leat eará beliid cealkámušaid dagahan rievdadusat.
Lisäksi on myyty joitain vähäarvoisia yksityismaan keskellä tai niihin liittyviä valtion maan kaistaleita.	Go Sámediggi lea mannan čađa rievdadusaid, dat sádde iežas cealkámuša kommeanttaiguin plánii dahkkon rievdadusaiguin.
Uusia lomarakennuspaikkoja on vuokrattu ja myyty vain asema- ja ranta-asemakaava-alueilta Laatumaan toimesta. Toimintaperiaate 3. Luontaiselinkeinojen ja muihin paikallisiin tarpeisiin voidaan tehdä ns. hajavuokrauksia ja käyttöoikeussopimuksia.	3 Akwé: Kon –rávvaga heiveheami doaibmanmálle Meahciráđđehusa luondduriggodatplánas ja dikšun- ja geavahanplána ráhkadeamis Sohppojuvvui, ahte doaibmanmállehámus finahuvvo vel Sámedikki stivrras ja nuortalaččaid gilličoahkkimis cealkámušas/kommeanttaiguin vel ovdal doaibmanmálle loahpalaš dohkkeheami.
Hajavuokrauksia on tehty mm. paliskunnille, kunnille, viranomaisille, matkailuyrittäjille sekä yksityisille pääosin metsästyksen ja kalastuksen tarpeisiin.	Meahciráđđehus oažžu guovllu geavaheaddjiin dárkilis dieđu guovllu luonddus ja ovddidandárbbuin, vuohki lea vuorrováikkuhuslaš sihke bohtet ođđa doaibmanjurdagat ja mállet jna. Ns.
Toimintaperiaate 4. Vesialueita vuokrataan vain, jos kalatalousneuvottelukunta puoltaa hanketta.	Lasihuvvo govvideapmi, mo doaibmanbidjoplánain ja eará plánain sihke Meahciráđđehusa (ja gieldda?
Vuokraushakemukset on käsitelty kalatalousneuvottelukunnissa.	) johtuibidjan lávain dorvvastuvvo sámekultuvrrain bargama eavttut.
Pienvesiä on vuokrattu matkailun oheispalvelu- ja harrastustoimintaa varten.	Dasa lassin bukto ovdan PFC-sertifiserenkriteara čuovvu ovttasbargodoaibman.
Toimintaperiaate 5. Rakentamatonta yksityismaata voidaan ostaa lähinnä suojelualueilta ja suojelu-ohjelmiin kuuluvilta alueilta.	Lasihuvvo “Jus jearaldat lea man nu ovdal máinnašuvvon plána smávva beaivádeamis, Meahciráđđehus ja Sámediggi sáhttet ovttas soahpat, ahte fidnus eai čuvvojuvvo Akwé: Kon prinsihpat.
Rakentamatonta yksityismaata on hankittu ostoin tai vaihdoin pääosin vain suojelu-alueilta ja suojeluohjelmiin kuuluvilta alueilta.	” čuoggái, ahte nuortalaš guovllus sohppojuvvo áššis lassin nuortalaččaid giličoahkkimiin. Geavahuvvo doaibmanmálles hápmi Akwé: Kon –rávvagat (eai prinsihpat).
2010 suhteellisen vähän.	Akw: Kon joavkku nammadeapmi;
Ympäristöministeriön linjauksen mukaan erämaa-alueilta ei hankita maata kuin vain poikkeustapauksissa tilusvaihdoin ELY-keskuksen puoltaessa hankintaa.	mállet vel dárkkálmuhttojuvvojit.
Toimintaperiaate 6. Perinteinen kullanhuuhdonta on osa pohjoista kulttuuria.	Ovttasbargojovkui nammaduvvo 1 ovddasteaddji Sámedikkis nuortalaččaid giličoahkkimis.
Metsähallitus tekee sille kullanhuuhdontaan liittyvät tehtävät asiakaslähtöisesti ja joustavasti hyvässä yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa, mm. tarkastukset ja	Lassin nammaduvvo sierranas Akwé: Kon bargojoavku, man sd lea ovttasbargojovkui nammaduvvon ovddasteaddji ja guhte vástida dieđiheamis ob-jovkui ovttas fidnu prošeaktahoavddain.
Päättyneet valtaukset on tarkastettu vuosittain ja vakuudet palautettu kaivajille, mi-käli he ovat hoitaneet alueen jälkityöt (maisemointi, siistiminen) kuntoon.	Akwé: Kon bargojovkui sáhttá nammadit 4–7 olbmo, mii lea gitta plána viidodagas (omd. nuortalaš guovllus nuortalaččaid giličoahkkin nammada beali ja Sámediggi beali ovddasteaddjiin).
Syksyisin on järjestetty eri viranomaistahojen ja sidosryhmien kanssa yhteinen tarkastusmatka kullankaivualueille ja päättyneille valtauksille.	Ovdamearkka dihte ráhkkaneaddjihan gártá ráhkadit váikkuhusaidárvvoštallama ja dat sáhttá leat dáhpáhusa mielde vehá kritihkalaš Meahciráđđehusa vuostá.
Maankäytön suunnittelu	Ráhkkaneaddji sáhttá oassálastit Meahciráđđehusa prošeaktajoavkku čoahkkimiidda.
Toimintaperiaate 1. Alueiden käytön ohjaus tehdään ensisijaisesti hoito- ja käyttö-suunnitelmiin sekä suojelualueiden hoidon ja käytön periaatteisiin perustuen.	Buktojit ovdan Akwé: Kon bargojoavkku ulbmilat (oanehaččat) sihke mo bargojoavkku ovdanbuktimat ja oainnut bajásmerkejuvvojit plánii (oanehaččat), vai doaibmagieddi ja vejolašvuođat leat buohkaid dieđus.
Hoito- ja käyttösuunnitelmat ohjaavat suojelu- ja erämaa-alueiden käyttöä.	Lasihuvvo bajásmerken, ahte Meahciráđđehus vástida dulka- ja jorgalangoasttádusain.
Suojelu-alueiden hoidon ja käytön periaatteet päivitettiin viimeksi vuonna 2010.	Skovvi 5. Šlájat Plána bajásmerken: ” Boazoguohtun váikkuha nu, ahte dat eastada miestagiid ja dakŋasiid šaddama.
Toimintaperiaate 2. Hoito- ja käyttösuunnitelmat laaditaan Lapin Natura 2000 -alueiden hoidon ja käytön yleissuunnitelman periaatteiden mukaisesti.	Dát gáldu galgá dárkkistuvvot nu, ahte leago dutkanboađus veardádallamis Bátneduoddara guovllu lundui geográfalaš ja eará diliid geažil.
Suunnitelmat on laadittu Natura 2000 -alueiden yleissuunnitelman periaatteiden mukaisesti.	Dasa lassin cealkagis čujuhuvvo dán oktavuođas ođđasut dutkamušaide, vaikko gáldočujuhusas lea dušše okta dutkamuš.
Suunnitelmakaudella 2006–2010 ympäristöministeriö vahvisti Inarin, Utsjoen ja Enontekiön alueilla yhdeksän hoito- ja käyttösuunnitelmaa, suluissa suunnitelman vahvistamispäivämäärä:	Lassin Akwé:Kon bargojoavku lea maiddái ovdanbuktán, ahte dát oassi dievasmahttojuvvo Meteorologalaš instituhta dutkamušain, man mielde bohccuid guohtun sáhttá hiđásmahttit muohttaga suddama ja dálkkádatrievdama váikkuhusaid.
R27)042R://O/-+40ZXX<L\<X\\e[!	Mange geavahanvuogi eai dál dieđe duššadan áitatvuloššattuid gávdnosiid guovllus.
0 J4::4)*,4)05/)?	Kursiveren čuokkis;
1+7? 6,0ZXg<LL<X\\g[!	Manin dákkár lasáhus?
0 W/-=,/787)042R://O/-+40*/0]/::+667*R).	Orru leamen amas ja jur golleroggama oktavuođas.
+,*4-+0 alue (16.12.	- Dárkkálmuvvo teaksta …
/2:76+)6+27)042R://O/-+40ZLM<LX<X\L\[	”dieđus leahkki áitatvuloš šattuid gávdnosiid.
Vuonna 1996 vahvistetun Hammastunturin erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelman päivittäminen aloitettiin v. 2010. Suunnitelman laadinnassa toteutetaan biodiversiteetti-sopimuksen 8 j artiklaa testaamalla Akwé: Kon ohjeistusta.	” Skovvi 8: Meahccedoalu dálá dilli. Sámediggi buvttii ovdan maiddái Akwé: Kon bargojoavkku ovdabuktán fuopmášumi ja lasáhusevttohusa tekstii: Guhturlaččaid návddašanguovlu lea gáržon mearkkašahttiláhkái, go Meahciráđđehus lea meroštallan lustaguolástanguovllu álgit juo Harrinivas.
Kaavoitukseen on osallistuttu eri tasoilla.	Guhturlaččaid návddašanguovlu lea Appisjohnjálmmis Riebanjohnjálbmái.
Suunnitelmakaudella on vireillä ollut useita kaavoja ja on toimittu tiiviisti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.	Plána bajásmerken: ”Bátneduoddara meahcceguovllus Guhtura guovllus leat dutkojuvvon maiddái bohcco meahccebiebmama váikkuhusat duovdagiidda (9/6).
Valtioneuvosto on vahvistanut Pohjois-Lapin (Utsjoki, Inari, Sodankylä) maakuntakaavan 27.12.	” Akwé: Kon –bargojoavkku mielde Guhtura guovllus lea dahkkon lassebiebmandutkamuš muhtun jagi dasto, muhto dutkamuš lea dahkkon meahcceguovllu olggobeale guovllus.
2007. Ympäristöministeriö on vahvistanut Tunturi-Lapin (Enontekiö, Muonio, Kittilä, Kolari) maakuntakaavan 23.6.	čujuhus galggašii váldot eret, go jearaldagas ii leat meahcceguovllus dahkkon dutkamuš, muhto baicce dan olggobealde dahkkon dutkamuš.
Toimintaperiaate 4. Ensisijainen kaavamuoto rantarakennuspaikkojen suunnittelussa on kunnan laatima yleiskaava. Jos yleiskaava ei ole mahdollinen, käytetään ranta-asemakaavaa.	- Čujuhus váldo eret Skovvi 11. Plána bajásmerken: ”Duottarguovllu luondotiippat leat duottarjalggážat (4060) ja lagešvuovddit (9040), mat leat hearkkit fámolaš boazoguohtumii.
On toimittu toimintaperiaatteen mukaisesti. Yleiskaavoja on valmistunut tai on ollut laadittavana seuraavasti:	” Akwé: Kon bargojoavkku oaidnu: Duottarjalggážat ja lagešvuovddit leat hearkkit maiddái eará áššiide go dušše boazoguohtumii.
2010. Enontekiön kunnanvaltuusto on päättänyt laatia Kilpisjärven alueelle osayleiskaavan sekä rajannut alueen.	Omd. lastamáhtovahágat, dálkkádatrievdan jna. Dás lea dál guktii váldon ovdan boazoguohtun, árvvu govvideamis ja uhkiid govvideamis.
Kaavoitus käynnistyy käytännössä sitten, kun Kilpisjärvi 2020 kehittämissuunnitelmalla on määritetty Kilpisjärven alueen kehit-tämisen suuntaviivat.	Árvvu
Kehittämissuunnitelma on valmistunut 31.10.	n govvideapmái eai gula uhkiid namuheapmi.
2011. Osayleis-kaavoitus käynnistyy vuonna 2012.	Mo bohccuid guođoheapmái Meahciráđđehus sáhttá váikkuhit?
Inarissa on kunnanvaltuusto hyväksynyt Ivalon alueen osayleiskaavan 16.9.	Sámediggi guorrasa Akwé: Kon bargojoavkku oidnui. - Váldo eret plánas om. kursiverejuvvon teaksta.
2010, kaava on saanut lainvoiman, lukuun ottamatta osa-alueita 1, 2 ja 3 (Rovaniemen hallinto-oike-uden päätös 18.10.	- Hábmejuvvo plánii Meahciráđđehusa vejolaš rolla dieđubuvttadeaddjin ja gaskkusteaddjin boazodoalloplánaid várás.
Inarijärven osayleiskaava ja Ukonjärven osayleiskaava ovat laadittavina.	- Lasihuvvo kursiveren bajásmerkemii: ”Meahcceguvlui plánejuvvon dulvesuodjalan- ja geaidnofidnut (eanangoddeláva čuovvu ođđa ovttastangeaidnu Guhtur-Riebanjohka) áitet ollašuvadettiin sámekultuvrrain bargama.
Saariselän osayleiskaavan on kunnanvaltuusto hyväksynyt 10.11. 2011.	” Akwé: Kon bargojoavkku ovdanbuktojupmi, mii guoská olahanmeari 1: Dulvesuodjaleapmi.
Utsjoella on Nuorgamin osa-alueen osayleiskaava saanut lainvoiman 5.6. 2007 ja Karigasniemen osa-alueen osayleiskaava 28.9.	- Dievasmahttojuvvo teaksta Akwé Kon bargojoavku lea evttohan guohtuneatnamiid dilliulbmila ja doaibmanbiju buhttema čuovvovaš kursiverejuvvon teavsttain.
2011 ja kaava tulee uudelleen valmisteluun.	Sámediggi doarju bargojoavkku evttohusa.
Tarkastelujaksolla on asemakaavoja ja ranta-asemakaavoja laadittu seuraavasti:	” Sámedikki kommeanta: Boazodoalloplánat leat bálgosiid siskkáldas reaiddut.
Enontekiön Kilpisjärvellä on Salmivaaran ranta-asemakaavan muutos hyväksytty kunnanvaltuustossa 7.5. 2009 ja se on saanut lain voiman.	Lea maiddái nubbi ášši, gullágo Meahciráđđehusa doaimmaide dieđu buvttadeapmi bálgosiidda – dieđu sáhttá gal juohkit ja dat lea sávahahttige.
Kilpisjärven kyläalueen asemakaavan laajennuksen lentosatama-alueelle on k unnanvaltuusto hyväksynyt	Guohtoneatnamiid dili ii sáhte dorvvastit dušše guohtunmolssodemiiguin dahje boazodoalloplánaiguin.
Inarin kunnassa on Kaunispään asemakaavan muutos, joka koskee Saariselän ydin-aluetta. Kaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa 12.6.	Dál ulbmilis lea luvvejuvvon boazodoallu iežas konteavsttas, dego mat boazodollui eai váikkuhivčče matge eará gilvaleaddji eanageavahanvuogit dahje fidnut.
Laanilassa Viskitien asemakaava on vireillä samoin kuin Saariselällä valtatie 4:n ympäristön asemakaavamuutos.	Guohtoneatnamiid dilli lea gitta hui olu das, mo eará gilvaleaddji eanageavahanvugiid váikkuhusa boazodollui sáhttá minimeret.
Inarissa on laadittavana Paavisvuono-Apajalahti alueen ranta-asemakaava.	Nu ahte Akwé: Kon bargojoavkku evttohus lea riekta ja áššálaš.
Inarin yhteismetsän kanssa on yhteisenä hankkeena laadit-tavana Rahajärven ranta-asemakaava. Toimintaperiaate 5. Perustetaan Inarin retkeilyalue Inarin osayleiskaavan tarkista-misen yhteydessä.	- Hábmejuvvo teaksta 5 Eará áššit Pulju meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplána Sámediggelága 9 § čuovvu ráđđádallamis soahpan Sámedikki nammadan ovttasbargojoavkku ovddasteaddjit leat ráđđádallamin Pulju oasil.
4. Eräasiat	Elina Stolt čálli
Metsästys	Čuovus 6.
Toimintaperiaate 1. Valtaosan metsästettävästä riistakannasta metsästävät paikalliset kuntien asukkaat.	vuollel 20
Lupametsästyksen järjestelyistä (mm. kiintiöt) neuvotellaan Saame-laiskäräjien, riistanhoitoyhdistysten ja muiden sidosryhmien kanssa.	Dás lea ovdanbukton čoahkkáigeassu Interneahtas ja Meahciráđđehusa bálvalanbáikkiin addon vástádusain álbmotjearahallamii.
Kuntalaisten osuus vuosittaisesta riekkosaaliista on keskimäärin 80 %.	Suomagielat vástádusskoviid guđđe 113 stuhka ja sámegielat vástádusskoviid 4 stuhka.
Ulkopaikkakuntalaiset ovat 2000-luvulla saaneet metsästää Ylä-Lapin alueilla kana-linnuista vain riekkoa, johtuen 1990- ja 2000-luvun alun heikoista metsotiheyksistä.	Rabas gažaldagaide addon máhcahat lea juhkkojuvvon joavkkuide temáid mielde ja govviduvvon váikkuhus plánii dahje Meahciráđđehusa vástta. 1. Vástideaddji ahki Vástideaddjiid mearri: 118
Alueella vierailee myös ulkopaikkakuntalaisia karhun pyytäjiä.	2. Vástideaddji ássanbáiki Vástideaddjiid mearri: 118 Ohcejohka
Lapin lääni on jaettu itäiseen ja läntiseen karhukiintiöalueeseen, Enontekiö kuuluu läntiseen alueeseen, Inari ja Utsjoki kuuluvat itäiseen alueeseen.	Eanodat
Pääsääntöisesti karhunkaatajat ovat olleet kuntalaisia.	Lean lustaguolásteaddji Lean ruovttudárboguolásteaddji
Metsähallitukselta metsästysoikeutta hakeneissa seurueissa on ulkopaikkakuntalaisia metsästäjiä vuosittain noin 150–200 kpl.	4. Vástideaddji meahcástandoaibman Vástideaddjiid mearri: 118 5. Vástideaddji guolástandoaibman Vástideaddjiid mearri: 118
Myytävien pienriistalupien mitoituksessa on huomioitu tehtyjen selvitysten perusteella (RKTL 2003 ja 2008) kuntalaisten käyttämät metsäs-tysvuorokaudet ja saalis.	6. Turisma Vástideaddjiid mearri: 117 Dorvvastago Meahciráđđehus turismma eavttuid Davvi-Sámi stáhtaeatnamiid ja -čáziid eanageavahusa plánemis ja luondduriggodagaid geavaheamis?
Tämän lisäksi Metsähallitus on järjestänyt metsästyksen käytännön	Menddo uhcán
suunnittelua varten vuosittain alueelliset sidosryhmäneuvottelut Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa sekä Lapin paliskunnan osalta Sodankylän kunnassa.	Muttágit
Kutsuttuna on muun muassa saamelaiskäräjät, riistanhoitoyhdistykset, alueen paliskunnat sekä alueen sidosryhmien muita keskeisiä edustajia.	Menddo
Toimintaperiaate 2. Perinteisen riekon ansapyynnin säilymisen edellytykset turvataan.	Jus turismma eavttuid galggašii buoridit eanet dahje uhcit go dál, mo doaibmama gálggašii nuppástuhttit?
On toimittu toimintaperiaatteen mukaisesti.	•ILO-soahpamuš galgá ratifiserejuvvot dahje vuhtii váldot
Ansapyynnin saaliin osuus on huomioitu metsästyslupien mitoituksessa.	sámeguovllus Ráđđehus válmmaštallá ratifiserema, MR addán cealkámuša.
elinympäristövaatimukset otetaan huomioon kaikessa toiminnassa.	Sámiid vuoigatvuođat ja gullan váldojit vuhtii doaibmamis.
Pienriistalupien määrät on rajoitettu tutkimustietoihin nojaten ekologisesti kestäväksi kanalintukantojen arvioiden perusteella, huomioiden lisäksi aiempien vuosien tieto metsästäjien saaliista.	•Plánen ja oassálastin
Metsähallitus on osallistunut vuosittain riistakolmiolaskentojen suorittamiseen virka-työnä.	- mearrádusváldi galgá sirdojuvvot báikkálaččaide dahje sámehálddahussiiStivrejuvvo láhkaásahusain.
Riistakolmiolaskentojen rinnalle Metsähallitus aloitti v. 2007 yhteistyössä	- boares dáluid vuoigatvuođat galget dorvvastuvvojitPlánen ii uhkit nannejuvvon vuoigatvuođaid.
Menetelmä on ollut käytössä muissa pohjois-maissa jo vuosia.	- báikkálaččaid galgá váldit vuhtii buorebutGullá plánii. Geavahuvvo
Kanakoira-avusteiset linjalaskennat aloitettiin Ylä-Lapissa v. 2008. Uusi kannan arviointimenetelmä on osoittautunut erittäin luotettavaksi ja tiedot riekko-kannasta voidaan huomioida metsästyksen mitoituksessa.	oassálastin plánenvuohki.
Syksyllä 2006 riistakantojen laskiessa Metsähallitus ryhtyi Ylä-Lapissa voimallisesti tukemaan paikallisten metsästäjien suorittamaa pienpetopyyntiä, yhteistyössä riis-tanhoitoyhdistysten ja paliskuntien kanssa.	- Olgobáikeolbmuid galgá váldit vuhtii
Toiminnan tavoitteena on ollut vähentää merkittävästi ihmisen vaikutuksesta lisääntyneitä pienpetokantoja kylien ja poroerotus	- sierra ealáhusaid galgá váldit vuhtii ovttaárvosaččat - boazodoalu galgá váldit vuhtii plánemis
paikkojen läheisyydestä ja näin vahvistaa luonnon tasapainon säilymistä.	•Čuozáhagaid kultuvrralaš ja sosiála mearkkašumit galget váldot vuhtii
Ketun vähentämisestä naalialueelta hyötyy myös muu eläinlajisto.	•Dálá resurssat galget váldot beaktilis atnui Lágat ja ásahusat, láven ja
Riistan elinympäristövaatimukset on huomioitu metsätaloudessa ympäristöoppaan käsittelyohjeiden mukaisesti.	dikšun- ja geavahanplánat mearridit sierra eanageavahanvugiid dohkkehuvvon beaktilisvuođa.
Metson soidinpaikat on merkitty paikkatietojärjestel-mään.	- panorámá-johtolat galgá ráhkaduvvotOhcejoga gieldda jođihan fidnu.
Toimintaperiaate 1. Kalastusjärjestelyistä sovitaan kuntakohtaisissa kalatalous-neuvottelukunnissa.	Meahciráđđehus geahččala ovdánahttit johtolaga ráhkadeami. - gielkájohtolagat Gáregasnjárga-Ohcejohka galget
On toimittu kuntakohtaisten kalatalousneuvottelukuntien esitysten mukaisesti.	ráhkaduvvotPlána ii hehtte ráhkadeami. Gáibida gielddas čielga bealiváldima ráhkadeami bealis.
Kalas-tusmahdollisuudet eri käyttäjäryhmille on pystytty toteuttamaan hyvin kalastuslain 1 ja 2 §:n periaatteiden mukaisesti.	- Dollasajiid galgá lasihitSáhttá lasihit veháš vánddardeami deaddočuokkesguovlluin. Dáhpáhusa mielde árvvoštallan.
Erityisperusteisen kalastusoikeuden sisällöstä ja niiden käytöstä ei ole saatu yrityksistä huolimatta lainvoi-maisia ratkaisumalleja.	- čuoiganjohtolagat, main beatnagiid atnin lea lobálašPlánen ii váldde beali.
Valmisteilla olevaan kalastuslakiin on tarkoitus lisätä	- meahccesihkkelastin galgá leat lobálaš mohtorgielká-
pykälät erityisperusteisen kalastuksen järjestämiseksi.	- ekologalaččat bistevaš turismma dahje luondduturismma
Toimintaperiaate 2. Turvataan alkuperäisten kalakantojen säilyminen esim. rautu ja Inarijärven taimen.	- doaibman galgá čuozihuvvot oahpistuvvon vánddardemiidePlána deattuha oahpisteami rolla, muhto ii eaktut oahpistuvvon vánddardemiid.
On toimittu kuntakohtaisten kalatalousneuvottelukuntien esitysten mukaisesti.	- guollebivdoturismma galgá ovdánahttit - luonddu galgá geavahit meahcásteapmái, guolásteapmái,
Alku-peräisten kalakantojen turvaamista on toteutettu olemassa olevan kalatutkimustiedon ja kalastajilta saatujen palautteiden perusteella kalastusalueiden säätämillä kalastusrajoi-tuksilla.	n - beanageassastandoaibman galgá leat lobálašFitnodatdoaibman lea lobi duohken ja dat ráddjejuvvo johtolagaide, gos dat ii hehtte eará eanageavahanvugiid mearkkašahtti láhkai.
Kalastusta on säädelty riittävästi lupaehdoilla, aluerajauksilla ja lupakiintiöillä.	- beanageassastandoaibman galgá stivrejuvvot johtolagaideMR stivre fitnodatdoaibmama.
Kalavesiä on hoidettu istuttamalla vain alkuperäisiä kalalajeja.	•Turismamárkanastima ja ovttasbarggu galgá lasihitGullá plánii.
Inarin ja Enontekiön yhteistyöryhmät arvioivat kalastuksen järjestelyiden olleen toimivat.	•Fitnodatdoaibmama galgá ovdánahttit - dálu oamasteaddjiiguin ja Sámedikkiin ráđđádallon osiid
Maastoliikenne	- sámedáluide gulli guovlluide ii galgga mieđihit lustaguolás-
Toimintaperiaate 1. Metsähallituksen ylläpitämät moottorikelkkaurat palvelevat kaikkia käyttäjiä.	tanlobiid iige dálveoagguma almmá dáluid miehtama haga - lohpevuogádagaid galgá čielggasmahttitMR:a beaivválaš doaibma.
Ura-/reittikysymyksissä toimitaan maakuntakaavoituksen ja lain-säädännön linjausten mukaan.	- gohcima galgá lasihit - rievssatlobiid vuovdin fitnodatdoalliideStivrejuvvo láhkaásahemiin.
Metsähallitus on ylläpitänyt olemassa olevaa moottorikelkkauraverkostoa.	- galgá geahpedit rievssatbivddu lohpemeriidGullá plánii. Stivrejuvvo
Urien käyttö on kuntalaisille oman kunnan alueella maksutonta (Metsähallituslaki).	dihtomearrimearrádusain.
Seurantajakson aikana ei uusia uria ole perustettu.	- rievssatbivddu galgá ráddjet unnit guovlluide
Reittiyhteys Inari-Pokka on ollut vireillä.	- turisttaid rievssaha dálvebivddu galgá gieldit
Tietyin tarkasti määritellyin ehdoin on ollut mahdollisuus saada lupa myös urien ulkopuolelle.	- meahcástanlobiin báikkálaččaide dihtomearit dego turisttaideStivrejuvvo láhkaásahemiin.
Tällaiset luvat on myönnetty vain Ylä-Lapin asiakaspalvelupisteistä.	- fierbmeguollebivdin galgá stivrejuvvot gilvinguliideGullá plánii, guollebivdu
Toimintaperiaate 3. Paikalliselle väestölle myönnetään kotikuntaan alueellisia pitkäaikaisia moottorikelkkalupia.	vuođđuduvvá lunddolaččat lassáneaddji guollemáddodagaide.
Paikallisten maksuttomat maastoliikenneluvat uusittiin seuraavaksi kolmivuotis-kausittain.	- luonddu guollenáliid galgá suodjalit - fierbmeguollebivdu galgá stivrejuvvot Gilbbesjávrris stuorát
n	- fierbmeguollebivdu galgá gildojuvvot rávdnječáziin
Toimintaperiaate 4. Kulumisen estämiseksi kesäajan maastoliikenne minimoidaan.	- luossaguollečázádagaide sálašmihttomearit ovttaárvosaččat
Lupia myönnetään pääasiassa vain elinkeino-perusteella paikalliselle väestölle määri-tellyille urille.	- divrras čázádagaide (dego Juvdu) dušše catch&release- guollebivdu (“bivdde & luoitte”)
5. Metsätalous	•Meahccejohtalus
Yleisesti	Stivrejuvvo
Poro- ja metsätalous ovat sopineet kiistansa vuosina 2009–2010.	láhkaásahemiin ja DGP:in. - mohtorgielkájohtin galgá mieđihuvvot dálveoaggunčáziide
Neuvottelujen tuloksen tärkeimmät laidunalueet jätettiin metsätalous-toiminnan ulkopuolelle 20 ja osa 10 vuodeksi.	•Luonddusuodjaleapmi
Tehdyt sopimukset otettiin huomioon luonnonvarasuunnitelman laadinnassa.	- luondduárvvuid galgá gáhttetGullá plánii. Stivrejuvvo
Toimintaperiaate 1. Metsätalous mitoitetaan ekologisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti kestäväksi erikseen tarkemmin kuvatun, toteutettavaksi valitun vaihto-ehdon mukaisesti.	láhkaásahemiin ja DGP:in.
Inarin kunta näkee hakkuusuunnitteen laskemisen Inarin alueella edellisessä luonnonvarasuunni-telmassa kielteisenä.	- duovdagiidda guoski árvvuid galgá váldit vuhtii - jaskes guovlluid galgá vuođđuditStivrejuvvo láhkaásahemiin
Toimintaperiaate 2. Toiminnan lähtökohtana on, että nykyiset metsätalouden hallin-nassa olevat alueet säilyvät metsätalouden piirissä.	- mohtorgielkkáid ja njealjejuvllagiid geavaheapmi galgá leat lobálaš vánddardemiid fuolahussii ja safárioahpisteapmái nu, ahte lea kontrollerejuvvon
Tavoite keskimäärin toteutunut, myös tappiollisia vuosia on ollut.	Gullá plánii.
Toimintaperiaate 4. Metsätalouden työllisyys ja puunjalostuksen raaka-ainehuolto turvataan.	Stivrejuvvo láhkaásahemiin ja HKS:in. - mohtorgielkájohtolagaid galgá viiddidit
On toimittu toimintaperiaatteen mukaisesti.	- lihkadeapmi dušše deahkefámuiguinÁkkastallon dárbui
Koneellistamisaste hakkuissa on noussut aivan jakson lopulla.	mieđihuvvojit muhtun veardde maiddái meahccejohtaluslobit.
Irtisanomisia tai lomautuksia ei ole ollut.	Meahcceguovlluid HKS:as ii ráddjejuvvo meahccesihkkelastin dahje meallun.
On toimittu toimintaperiaatteen mukaisesti.	- galgá leat lobálaš meahccesihkkelastin ja meallun
Investointivarojen ansiosta teitä on peruskorjattu ja siltoja uusittu runsaasti.	- vuovdedoalus galgá váldit vuhtii turismma ja lustageavahusa eavttuidGullá plánii.
Myös uusia teitä on rakennettu.	Turismma
Toimintaperiaate 1. Tiedostetaan metsätieverkoston merkitys muille käyttömuodoille.	dahje duovdagiid geažil mearkkašahtti guovlluin čuohppanvuogit, mat bajásdollet gokčama.
Toimintaperiaate 2. Puunkorjuussa suositaan talviteitä.	- muorračuohppamiid galgá geahpeditIi váikkut plánemii,
On toimittu toimintaperiaatteiden mukaisesti.	čuohppamiid mearri mearriduvvon LRP ovttasbargojoavkkus.
Talviteitä on käytetty täysimääräisesti, ja niitä on rakennettu keskimäärin 20 km vuodessa.	- Vuvddiid galgá máhcahit ovddežii Čármaduoddara guovllusIi váikkut plánemii, ovddežii máhcahanláhkai leahkki lavdnjeeatnamat eai leat guovllus.
Toimintaperiaate 3. Rakennetun tieverkoston runko pidetään kunnossa mahdolli-suuksien mukaan.	•Eará eanageavahus
Teiden peruskorjauksia tehty runsaasti, yhteensä 82 km matkalla.	- eanageavaheami ii galgga lasihit meahcceguovlluinČovdojuvvo ja stivrejuvvo
Uusien teiden rakentaminen on ollut vähäistä, tarkastelujaksolla 2006–2010 on raken-nettu yhteensä 16 km kesäajokelpoisia teitä.	meahcceguovlluid dikšun- ja geavahanplánas, eará eanageavahusa lasiheapmi ii leat mearkkašahtti láhkai ovdanbukton.
Toimintaperiaate 1. Luontomatkailupalveluissa minimoidaan mahdolliset luontais-elinkeinoille, saamelaiskulttuurille ja luonnon monimuotoisuudelle koituvat häiriöt.	- geavaheami ii galgga lasihit boazodollui dehálaš guovlluinVuovdeeatnamiid ráidoguovllut leat dárkkuhuvvon boazodoalu ja guohtonráfi dorvvasteami várás.
On toimittu toimintaperiaatteen mukaisesti.	Meahcceguovlluid viidodagas eanaš lea boaittoavádat.
Inarin ja Enontekiön yhteistyöryhmät katsovat, että toiminta paikallisten yrittäjien kanssa on ollut hyvää ja avointa.	- ii lassehuksen gáttiide dahje sulluideČovdojuvvo lávenproseassas. Anárjávrri oasil linjen lea dat, ahte ii čujuhuvvo lassehuksen.
Samalla hankitaan lisää yhteistyöyrittäjiä.	- ii huksen luonddusuodjalanguovlluideLuonddusuodjalanguovl
Villi Pohjolalla on ollut yhteistyökumppaneina paikallisia matkailuyrittäjiä, majoitus	luin huksen lea vejolaš váldoáššis boazodoalu dárbbuide (gollegoaivunguovllut Leammis).
H2:,*/D0,11/76/D0B+,-6/*7/D0J+,)6,1/-84-+7=4)0/? 7/5/?	- ii huksen lustageavahančuozáhagaid lahkosisČovdojuvvo lávenprose
7. Maa-ainesten myynti (Morenia)	7. Vuovdedoallu Vástideaddjiid mearri: 115
Morenia Oy jalostaa ja markkinoi maa- ja kiviaineksia käyttäjille omistamistaan ja otto-oikeudella hallitsemistaan maa-ainespaikoista.	Dorvvastago Meahciráđđehus vuovdedoalu eavttuid Davvi-Sámi stáhtaeatnamiid ja -čáziid eanageavahusa plánemis ja luondduriggodagaid geavaheamis?
Alueen merkittävimmät kiviainesten käyttäjät ovat tienhoidon alue- ja päällysteurakoitsijat sekä infra-alan rakennusliikkeet,	Menddo uhcán
joiden asiakkaita ovat mm. ELY-keskus, kunnat, tiekunnat ja yksityiset rakentajat.	Muttágit
Vientitoimintaa on harjoitettu projektiluontoisesti Ruotsin ja Norjan suuntaan.	Menddo
Toimintaperiaate 1. Morenia myy jalostettuja sekä jalostamattomia maa-ainestuotteita kuluttajille joko suoraan tai jälleenmyyjäverkoston kautta.	Jus vuovdedoalu eavttuid galggašii dorvvastit eanet dahje uhcit go dál, mo doaibmama deattuhusaid gálggašii nuppástuhttit? Máhcahagat, st Váikkuhus plánii/vástta
Kuntakohtaisia yhteistyö-ryhmiä informoidaan maa-ainesten ottoasioista.	•ILO-soahpamuš galgá ratifiserejuvvotRáđđehus válmmaštallá ratifisere
On toimittu toimintaperiaatteen mukaisesti.	Sámiid vuoigatvuođat ja gullan váldojit vuhtii doaibmamis.
Toimintaperiaate 2. Metsätalous ja luontopalvelut myyvät pienasiakkaille jalosta-matonta maa-ainesta.	•Eatnama vuovdimis báikkálaš vuoigatvuođat galget váldot vuhtiiGullá plána doaibmanprográmmii.
Metsätaloudella on eri puolilla kuntaa yhteislupa 23 maa-ainesalueeseen.	•Vuovdedoalu boađuid galgá stivret báikkálašekonomiijaiMearkkašahtti oassi vuovdedoalu
Inarin yhteistyöryhmä toteaa, että soranoton ”peräkärrymyynti” koetaan toimivaksi ja hyväksi käytännöksi.	boađuin geavahuvvo báikkálaččat vuovdedoalu doibmii. •Luondduárvvuid kártemii eambo ruđaVáldojit vuhtii plánema sierra
Toimintaperiaate 3. Maa-ainesten otossa otetaan huomioon geologiset, luonnonsuo-jelulliset ja maisemalliset arvot.	•Plánen ja oassálastin - plánemii Barggolašvuohta vuolggasadjinBargguidahttingeatnegahttimat gieđahallojit MR boađusstivremis.
Maa-aineksia on otettu vain voimassa olevilta maa-aineslupa-alueilta ja toiminnan päätyttyä alueilla on suoritettu vaaditut maisemointi- ja jälkihoitotoimenpiteet.	- guhkesáigge oppalašávkkiid ja buvttademiid plánenPlánemiin ohcat guovlluid geavahea mi nu stuorra oppalašávkki go vejolaš nu, ahte guovllu sierrasárgosat váldojit vuhtii.
Kunnan viranomaisen hyväksymän lopputarkastuksen jälkeen alueet on palautettu metsätalouskäyttöön.	- mearrádusváldi galgá sirdojuvvot báikkálaččaidePlánen ráhkaduvvon láhkaásaheami vejolažžan dahkan viidodagas nu, ahte leat viidát beassan oassálastit.
n	- sierra geavahusvuogit ja daid synergiijaávkkit galget váldot vuhtii
Liite 5.	Váldon vuhtii plánemis, ráhkaduvvon LRP ovttasbargojoavkkuin.
Muistio 1 (8) /elinast 20.11.	- turisma ja lustageavahus galget váldot vuhtii
Saamelaiskäräjälain 9 § mukainen neuvottelu Ylä-Lapin luonnonvarasuunnitelmasta	- boazodoallu galgá fuopmášuhttot buorebut - luonddusuodjaleapmi galgá fuopmášuhttot buorebut
WRV677)0-R170]//:4-/7? 5R2R*74)0/)6/://0-/+?	- ekologalaš oktavuođat galget fuopmášuhttot buorebut
+)6,/0|-ROJ/17)0-+,)),)8/2/?	•Vuovdedoallu ja muorračuohppamat
++))764-:/? 6/<0	stivrenreivviin.
2. Suunnitelman lähtökohdat	Čuvvojuvvo birasrá vagirjji.
n	Davvi-Sámis eai dahkko rabasčuohppamat.
2 (8) sekä hoito- ja käyttösuunnitelmien laadinnassa noudatetaan Akwé: Kon –ohjetta työn alla olevan toimintamallin mukaisesti.	Čuohppamiid mearri ja doaibmama linnjádahkamat sohppojuvvon LRP-ovttasbargojoavkkuin. - čuohppanvugiid galgá geahpehit
Luonnonvarasuunnitelmasta puuttuu ympäristövaikutustenarviointi.	- rabasčuohppamat galget heaittihuvvot - boares muoraid galgá seastit čuohppamis
Korjataan hallitusohjelman virheelliset kirjaukset lukuun 2.1.	- čuohppanmeari galgá geahpedit - dálá čuohppandássi lea heivvolaš
Kirjataan suunnitelmaan kuvaus biodiversiteetti-toimintaohjelmasta.	- doaibman galgá čohkkejuvvot giehtadallon guovlluide - luondduviđá vuvddiid galgá seastit
Toimintaohjelmaa noudatetaan sen valmistuttua.	- čuohppamat galget heaittihuvvot Davvi-Sámis
Tarkistetaan biodiversiteettistrategian kirjaukset ilmastonmuutosasioista ja täydennetään luonnonvarasuunnitelmaan.	- dálvegeainnuid galgá atnit ávkinGullá plánii. - meahccegeainnuid ii galgga ráhkadit lasiIi váikkut plánii.
Täydennetään suunnitelman lukuun 1.1 keskeiset kansainväliset velvoitteet, jotka koskevat Metsähallitusta (mm. biodiversiteettisopimuksen artiklat 8(j) ja 10(c), KP-sopimus).	Geainnuid ráhkadit árvvoštallama vuođul unnánaš meriid nu, ahte sierra geavahanvuogit váldojit vuhtii. - ávdnasat galget adnot ávkin dušše Davvi-SámisGullá plánii.
Aimo Guttorm toimittaa kirjaukset Metsähallitukselle.	Dorvvastago Meahciráđđehus meahccebivddu ja meahcivaljidikšuma eavttuid Davvi-Sámis?
Luvussa 3.11.	Muttágit Menddo
Saamelaiskäräjät toteaa, että lause antaa yksinkertaistetun kuvan saamelaiskulttuurista ja sen historiasta.	Mo Meahciráđđehus galggašii váldit fuopmášupmái meahccebivddu ja meahcivaljidikšuma Davvi-Sámi stáhtaeatnamiin ja
Tarkennetaan lukua 3.11.	Mo Meahciráđđehus galggašii ovddidit lohpemeahcce
1. asianmukaiseksi.	bivddu Davvi-Sámis?
Lukua 3.12 muokataan siten, että vastaa erämaalain kirjauksia.	Máhcahagat, st Váikkuhus plánii/vástta •Plánen ja oassálastin
3. Saamelaiskäräjien esitykset suunnitelman linjauksiin Lukuun 6.1.	- mearrádusválddi galgá sirdit báikkálaččaide dahje sámehálddahussiiStivrejuvvo láhkaásahemiin.
1 (maankäytön suunnittelu ja ohjaus) lisätään tavoitteeksi, että maankäytön suunnittelua toteutetaan Akwé: Kon –ohjeita toimeenpanemalla.	- dálu oamasteaddjiid vuoigatvuođaid galgá váldit vuhtiiIi váikkut plánii, lobiid eai vuovdde priváhtaguovlluide. - dállooamasteaddjiiguin ja Sámedikkiin ráđđádallon osiid
1 tuulivoiman rakentamisen kirjaukseen lisätään kuvaus, milloin ympäristövaikutusten arviointi tulee laatia tuulivoimarakentamista suunniteltaessa.	(meahcástus)lohpeboađuin galgá čilget báikkálaš dálu oamasteaddjiide - ovttasbarggu galgá ovddidit meahcivaljiovttastusaiguinGullá plánii.
Ts. kirjataan Elyllä tällä hetkellä oleva linjaus.	Stivrejuvvo dihtomearrimearrádusain ja láhkaásahusain.
Todettiin, että perustutkimuksen osalta linjauksen selkeyttäminen on työn alla.	- boazodoallu galgá váldot vuhtii
Asiasta on pyydetty selvitystä GTK:lta.	- báikkálaččaid vuoigatvuođat galget seailluhuvvot
Saamelaiskäräjät pitää tärkeänä ja kannatettavana, että saamen käsityön raaka-aineidenotto-oikeudesta päätetään luonnonvarasuunnitelmassa.	- sámiid vuoigatvuođat galget dorvvastuvvot buorebut - meahccebivddu galgá mihtidit ekologalaččat suvdilit
1, että suunnitelmassa ei tarkastella eikä linjata suojelu- ja erämaa-alueiden rajaus- tai lakimuutoksia.	- nuoraid meahcástanvejolašvuođaid galgá buoridit - lohpemeriid dahje meahcásteami galgá geahpedit
Lisätään lukuun 6.3 (eräasiat) saamelainen luontosuhde.	- olgobáikeolbmuid meahccebivddu galgá ráddjet
Täydennetään lukua 6.3.	- meahccebivdu galgá friijaduhttot
2 metsästyksen ja riistanhoidon osalta metsästyslupaehdoissa olevilla kirjauksilla yhteydenpidosta paliskuntaan.	•Meahcivalji galgá váldot vuhtii vuovdedoalus dahje meahcivalji eallinbirrasiid galgá dikšutGullá plánii.
Muutetaan luvun lopun tekstiä siten, että viitataan suoraan metsästyslain 8 §:ään.	•Meahcivaljidikšunbarggu galgá doarjut •Meahcástanturismma galgá ovdánahttit
Täydennetään ja tarkennetaan lukuun 6.4 (luonnon virkistyskäyttö) tavoitetta matkailijamäärien kasvun osalta.	•Lohpeáššit - lohpevuovdin galgá addot fitnodatdoalliideStivrejuvvo láhkaásahemiin.
Täydennetään suunnitelmaan myös näkökulma saamelaisten matkailuyrittäjien saamelaisten matkailuyrittäjien kannalta.	- lohpevuovdima galgá čielggasmahttitMR beaivválaš doaibma. - mobiilabálvalusaid galgá váldit viidásut atnui
Täydennetään lukuun 6.4.	- lohpeeavttuid galgá dahkat oktilažžan
Ts. kirjataan lausuntomenettely (varmistettava myös Enontekiöltä).	•Meahccebivdovuogit - rievssaha gárdunbivdu galgá dorvvastuvvotGullá plánii.
Tarkennetaan luvun 6.4.	Stivrejuvvo dihtomearri
3 (metsänhoito ja hakkuut) vuotuiseksi hakkuutavoitteeksi asetetaan 115 000 m³.	mearrádusain ja láhkaásahemiin. - čuvččá meahcásteapmi galgá leat lobálaš (maiddái
Saamelaiskäräjät esittää lausunnossaan hakkuutavoitetta pienennettäväksi 110 000 kuutioon.	olgobáikeolbmuide) - čáhcelotti ja čuotnjága lohpemeriid galgá ráddjet
Todettiin, että yhteistyöryhmän valitsemaa hakkuusuunnitetta (115 000 m³) ei muuteta luonnonvarasuunnitelmaan.	- loddebeatnagiid atnin duottarguovlluin galgá gildojuvvotStivrejuvvo láhkaásahemiin. - girona meahcásteapmi galgá gildojuvvot
Kirjataan luonnonvarasuunnitelmaan tavoitteeksi, että nuorten metsien hoitoa kehitetään.	- gárdunbivdu galgá gildojuvvot •Boazoáiddiid meari galgá geahpeditČuvvojuvvo boazodoallolága 39 §.
Luku 6.6 Kaavoitus ja kiinteistökauppa;	•Boazoáiddiid lasseráhkadeapmi galgá gildojuvvot
Lisätään suunnitelmaan kirjaus, että mikäli kaava käynnistetään Metsähallituksen toimesta, kuullaan saamelaiskäräjiä.	•Motorisen meahccebivddu galgá geahpedit mehciinMeahccejohtalus lea čavga stivrejuvvon. •Borasspiret galget suodjaluvvot
Keskusteltiin maan myynnin ja vuokrauksen linjauksista.	Dorvvastago Meahciráđđehus uollebivddu ja guollečáziid dikšuma eavttuid Davvi-Sámis?
Sovittiin, että Metsähallitus järjestää neuvottelun saamelaiskäräjien kanssa maanvuokrauksen ja myynnin periaatteista.	Mo Meahciráđđehus galggašii ovddidit guolástanordnemiid ja guollečáziid dikšuma Davvi-Sámis? Máhcahagat, st Váikkuhus Plánii/vástta
4 (8) Jyrki Tolonen kävi läpi luonnonvarasuunnitelmassa esitettyjä (Luku 6.6.	•Plánen ja oassálastin - Mearrádusválddi galgá sirdit báikkálaččaide dahje
1) Kilpisjärven alueen tasemuutoksia.	sámehálddahussiiGullá plánii, geavahuvvo
Todettiin, että tase-esitykset tulee tehdä luonnonvarasuunnitelmassa, jonka jälkeen muutosesitykset etenevät eri vaiheiden kautta lopulta eduskunnan hyväksyttäväksi.	oassálastin plánen.
Klemetti Näkkäläjärvi totesi, että muutokset ovat hyväksyttävissä tässä tapauksessa, mutta ei saa olla kuitenkaan periaatteellista vaikutusta jatkossa.	Stivrejuvvo dihtomearremearrádusain ja láhkaásahemiin.
Perusteena on se, että valtioneuvosto selvittää parhaillaan ILO 169-sopimuksen ratifiointiedellytyksiä.	- Sámiid vuoigatvuođat galget dorvvastuvvot - Báikkálaš olbmuid ii galgga badjelmearálaččat deattuhit
Keskusteltiin luvun 6.6.	dahje menddo olu váldit vuhtii
2 ”huomattavan haitan” –kirjauksesta.	- Guolástanturismma dárbbuid galgá váldit vuhtii
Kirjataan Metsähallitus- ja poronhoitolakien mukaisesti ”huomattava haitta”.	- Árbevirolaš návddašanvuoigatvuođat ja daidda laktáseaddji johtinvuoigatvuođat galget váldot vuhtii
Saamelaiskäräjät esittää, että luonnonvarasuunnitelman linjauksiin vaikuttavat yhteistyömuodot siirrettäisiin kuvattavaksi suoraan suunnitelman linjauksien yhteyteen lukuun 6. Todettiin, että luku 6.8 (yhteistyö ja vuorovaikutus) sisältyy toiminnanlinjauksiin.	- Báikkálaš dahje sámekultuvra galgá váldot fuopmášupmái
Selkeytetään periaatteet.	buorebut
Saamelaiskäräjät kommentoi myös liitettä 6, johon on koottu kansalaiskyselyn tulokset ja Metsähallituksen vastineet palautteeseen.	- Ovttasbarggu galgá lasihit ossodatgottiiguin ja guolástanguovlluiguin - Guollebivdiid galgá bidjat oassálastit čáziid dikšumii
1) Palautteessa todetaan, että Metsähallitus on antanut lausunnon ILO-sopimuksen ratifiointiesteiden poistamisesta.	- Guollebivdu galgá mihtiduvvot ekologalaččat suvdilit - Bearrašiid ja nuoraid guollebivoáiggeáji galgá ovddidit
Sovittiin, että selvitetään lausunnon julkisuus ja toimitetaan mahdollisuuksien mukaan saamelaiskäräjille.	•Lohpeáššit
(selvitetty, lausunto julkinen, lähetetään).	- lohpevuovdima ii galgga mieđihit dáluid sierravuđot
2) Kommenttiin ”saamelaisia ei tule asettaa erityisasemaan” Metsähallitus on vastannut liitteessä: Sisältyy suunnitelmaan.	návddašančáziide Ii váikkut plánii, lobiid eai vuovdde priváhtaguovlluide. - Lohpemávssuid galgá stivret dálu oamasteaddjiide dahje
Aluekohtaisessa suunnittelussa käytetään osallistavaa suunnittelua jossa eri käyttömuodot mukana päätöksenteossa…	báikkálaš olbmuide
” Saamelaiskäräjät ei pidä vastausta asianmukaisena ja pitää valitettavana, jos Metsähallitus ei aseta suunnitelmassa saamelaisia erityisasemaan.	- Lohpevuogádaga galgá ovttageardánahttit ja čielggasmahttitMR beaivválaš doaibma. - Lohpemávssuid galgá bajiditStivrejuvvo láhkaásahusain.
Toimitetaan saamelaiskäräjille tämän neuvottelun tuloksena luonnonvarasuunnitelmaan syntyneet muutokset.	•Guollečáziid ja guollemáddodagaid dikšun - Čázádagaid dálá dilli galgá seailluhuvvotGullá plánii.
Muutokset näkyvät suunnitelmassa eri värillä.	Stivrejuvvo dihtomearremearrádusain ja láhkaásahemiin.
Osa muutoksista on muiden tahojen lausuntojen aiheuttamia muutoksia.	Guolástus vuođđuduvvá lunddolaččat lassáneaddji guollemáddodagaide.
Muutokset läpikäytyään Saamelaiskäräjät lähettää Metsähallitukselle lausuntonsa kommentoituna suunnitelmaan tehdyillä muutoksilla.	- Guovlluguovdasaš bealáhisvuođa galgá lasihit
3 Akwé: Kon -ohjeen soveltamisen toimintamalli Metsähallituksen luonnonvarasuunnittelussa ja hoito- ja käyttösuunnitelman laadinnassa	- Lunddolaš guollemáddodagaide galgá bidjat deattu - Deanu luossamáddodaga suodjaleami galgá ovddidit
Lisätään kuvaus, miten toimenpidesuunnitelmissa ja muissa suunnitelmissa sekä Metsähallituksen (ja kunnan?	- Lohpeboađuid galgá stivret guollemáddodagaid dorvvasteapmái - Gilvimiid galgá lasihit almmolaččat
) käynnistämissä kaavoissa turvataan saamelaiskulttuurin harjoittamisen edellytyksiä.	- Árvoguliid gilvima galgá lasihit - Sirdingilvimiid duottarjávrriide galgá lasihit
Lisäksi tuodaan esille PFC-sertifiointikriteerin mukainen yhteistyötoiminta.	•Guollemáddodagaid buoret čuovvun dahje dutkamuš •Bistevaš guollebivddu dovddusin dahkama galgá lasihit
” lisätään, että koltta-alueella sovitaan asiasta lisäksi kolttien kyläkokouksen kanssa.	•Dálvemeahccejohtalusa galgá álkidahttit dálveoagguma geažil •Láidejuvvon guolástusvánddardeamit doaibmanvuohkin
Käytetään toimintamallissa muotoa Akwé: Kon –ohjeet (ei periaatteet).	- ámmátguollebivddu galgá ovddiditGullá plánii. Stivrejuvvo dihto
Akwé. Kon ryhmän nimeäminen;	mearremearrádusain ja láhkaásahemiin.
tarkennetaan vielä malleja.	- stággoguollebivddu galgá lasihit
Yhteistyöryhmään nimetään 1 edustaja saamelaiskäräjiltä ja kolttien kyläkokoukselta.	- lustaguollebivddu galgá ráddjet dahje dahkat dihtomearrin - bartalaččaid fierbmemeari galgá ráddjet
On parempi että Akwé: Kon työryhmä nimeää valmistelijan.	- fierbmeguollebivdu galgá stivrejuvvot gilvinguliide
Valmistelijan tehtävistä kirjoitetaan vielä toimintamalliin tekstiä.	- fierbmeguollebivddu galgá stivret stuorát čázádagaide
Esimerkiksi valmistelijahan joutuu laatimaan vaikutustenarviointia ja se voi olla tapauskohtaisesti hieman kriittinen Metsähallitusta kohtaan.	- fierbmeguolástangieldinguovlluid galgá vuođđudit
Valmistelija voi osallistua Metsähallituksen projektiryhmän kokouksiin.	- fierbmemeari ii galgga ráddjet ruovttudárboguollebivddus
Tuodaan esille Akwé: Kon työryhmän tehtävät (lyhyesti) sekä miten työryhmän esitykset ja näkemykset kirjataan suunnitelmaan (lyhyesti) jotta tehtäväkenttä ja mahdollisuudet ovat kaikkien tiedossa.	- fierbmeguollebivddu galgá ráddjet smávvačáziin
Lisätään kirjaus, että Metsähallitus vastaa tulkki- ja käännöskustannuksista.	- fierbmeguollebivddu galgá ráddjet rávdnječáziin •Láven ja eará eanageavahus
Määritellään tarkemmin kustannusten korvaaminen Akwé: Kon työryhmän jäsenille.	- eallámušbiras galgá seailluhuvvotGullá plánii ja stáhtaeatnamiid lávenprinsihpaide.
4 Saamelaiskäräjälain 9 § mukainen neuvottelu Hammastunturin erämaa-alueen hoito ja käyttösuunnitelmasta-!	- anárjávrri lassehuksema galgá eastitGielda vástida lávemis. Stáhtaeatnamiid gáttiid láven lea DavviSámis mášolaš.
Siirretään lomakkeelta 17 b Poroaitojen merkitsemistä koskeva kohta lomakkeelle 18 Hallinto sekä muotoillaan tekstiä.	•Guollebivddu gohcin galgá lasihuvvotMR:a beaivválaš doaibma. 10. Luonddusuodjaleapmi Vástideaddjiid mearri: 115
Poroaitojen merkitsemistä riistaturvallisemmaksi tehdään mahdollisuuksien mukaan rahoituksen sallimissa puitteissa.-!	Jus luonddusuodjaleami galggašii ovddidit eanet dahje uhcit go dál, mo doaibmama galggašii nuppástuhttit? Máhcahagat, st Váikkuhus plánii/vástta
Muotoillaan nykytilan kuvaukseen teksti siten, että puhutaan saamelaisten kotiseutualueen paliskunnista, ei saamelaispaliskunnista.	•Resurssaid galgá lasihit suodjaleapmáiLRP:as ii mearriduvvo resurssain. •Suodjaleami galgá geahpedit Ii váikkut plánii, stivrejuvvo
Lomake 5. Lajisto Suunnitelman kirjaus: ” Porolaidunnus vaikuttaa pensoittumista ja varvikoitumista ehkäisevästi.	•Plánen ja oassálastin - mearrádusválddi galgá sirdit báikkálaččaide dahje sámehálddahussiiStivrejuvvo láhkaásahemiin.
Tämä lähde tulee tarkistaa siten, että onko tutkimustulos verrattavissa Hammastunturin alueen luontoon maantieteellisiltä ja muista olosuhteiltaan.	Oassálastin plánen ja Akwe: Kon doaibmanmálle ovdánahttin. - árbevirolaš ealáhusaid hárjeheapmi galgá dorvvastuvvot Gullá plánii, geavahuvvo oassálas
Tässä tulisi tuoda esille tutkimusalue (kyseessähän oli Norjassa tehty tutkimus).	Stivrejuvvo láhkaásahemiin ja DGP:in (HKS). - mearrádusdahkamis galgá váldit vuhtii guhkesáigge
Jos Norjassa tehty tutkimus on tehty esimerkiksi tunturipaljakka-alueella, tutkimustulos ei ole täten verrattavissa hammastunturin alueeseen, joka poikkeaa merkittävästi ympäristöllisiltä olosuhteiltaan tunturialueesta (Hammastunturi on metsäinen alue).	váikkuhusaid
Lisäksi lauseessa viitataan tässä yhteydessä uusimpiin tutkimuksiin, vaikka lähdeviittauksessa on vain yksi tutkimus.	- báikkálaččaid galgá váldit fuopmášupmái buorebut - boazodoalu galgá váldit fuopmášupmái buorebut
Tarkistetaan ilmatieteenlaitoksen tutkimuksella, mikäli siitä saadaan tietoja -!	- luonddusuodjaleapmi galgá váldit fuopmášupmái buorebut •Suodjalanguovlofierpmádat
Minkään käyttömuodon ei tällä hetkellä tiedetä hävittäneen uhanalaisten kasvien esiintymiä alueelta.	- suodjalanguovlluid ii galgga lasihit lotnunvugiinVejolaš lotnumiid ollašuhttá EBIguovddáš.
Miksi tällainen lisäys? Tuntuu kummalliselta ja juuri kullankaivun yhteydessä.-!	- suodjaleami dahje suodjalanguovlluid galgá viiddiditSuodjalanprográmmaguovllut
Tarkennetaan tekstiä …”!	ráhkaduvvojit suodjalanguovlun.
' uhanalaisten kasvien esiintymiä… ” Lomake 8: Erätalous nykytila.	- meahcit galget dorvvastuvvotStivrejuvvo láhkaásahemiin ja DGP:in.
Saamelaiskäräjät toi esille myös Akwé: Kon työryhmän esittämän huomion ja lisäysehdotuksen tekstiin: Kutturalaisten nautinta-alue on kaventunut merkittävästi, koska Metsähallitus on määrittänyt virkistyskalastusalueen alkavaksi jo Harrinivasta.	•Šlájaid ja eallinbirrasiid suodjaleapmi
Kutturalaisten nautinta-alue on Appisjokisuusta Repojokisuuhun.	- vildagoddi galgá máhcahuvvotIi váikkut plánii, ii MR
Lomake 9. Tutkimus;	mearridanválddi vuolde.
Suunnitelman kirjaus: ”Hammastunturin erämaassa Kutturan seudulla on tutkittu myös poron maastoruokinnan vaikutuksista maastoon (9/6).	- bohccuid guohtuma galgá ráddjet dahje boazofriddja guovlluid galgá vuođđudit šattuid suodjaleami dihte
” Akwé: Kon työryhmän kanta: Tunturikankaat ja koivikot ovat herkkiä myös muillekin asioille kuin vain porolaidunnukselle.	Herkket golli luondotiippaid vuhtiiváldin gullá plánii. - Čázádatnoađuheami galgá ráddjetStivrejuvvo láhkaásahemiin.
Esim. mittarituhot, ilmastonmuutos, yms. Tässä on nyt kahteen otteeseen nostettu esille porolaidunnus, arvon kuvauksessa ja uhkan kuvauksessa.	- luonddu guollemáddodagaid galgá suodjalitStivrejuvvo dihtomearrimearrádus ain ja láhkaásahemiin.
Ei arvon kuvaukseen kuulu uhkien nimeäminen.	Ovddiduvvo guollemáddodagaid dutkan. •Johtaleapmi
Miten porojen laidunnukseen Metsähallitus pystyy vaikuttamaan?	- meahccejohtalusa galgá ráddjet suodjalanguovlluinGullá plánii.
Saamelaiskäräjät yhtyy Akwé: Kon työryhmän kantaan.-!	- luonddu gollama galgá eastaditStivrejuvvo láhkaásahemiin.
Poistetaan suunnitelmasta em. kursivoitu teksti.-!	- johtaleami suodjalanguovlluin galgá mieđihit almmolaččat
Muotoillaan suunnitelmaan Metsähallituksen mahdollinen rooli tiedontuottajana ja välittäjänä porotaloussuunnitelmia varten.-!	- turismafitnodagaid kontrollerejuvvon johtaleapmi galgá mieđihuvvot suodjalan- dahje meahcceguovlluinStivrejuvvo DGP:in ja ortnetnjuolg
Lisätään kursivoitu kirjaukseen: ”Erämaa-alueelle kaavaillut tulvasuojelu- ja tiehankkeet (maakuntakaavan mukainen uusi yhdystie Kuttura-Repojoki) uhkaavat !%!#+!	- meahcástanvuoigatvuođaid galgá friijaduhttitStivrejuvvo láhkaásahemiin ja DGP:in. - meahcásteami galgá ráddjet osiin suodjalanguovlluin
+#&&'', saamelaiskulttuurin harjoittamista.	- čuohppanvugiid galgá geahpehitGullá plánii.
” Akwé:Kon työryhmän esitys koskien päämäärää 1: Tulvasuojelu.	- meahcivaljidikšun galgá váldot vuhtii vuovdedikšumis buorebut
Täydennetään tekstiä Akwé Kon työryhmä on esittänyt laidunten kunto- tavoitteen ja toimenpiteen korvaamista oheisella kursivoidulla tekstillä.	- čuohppanvugiid galgá geahpeditČuohppamiid mearri ja doaibma
Saamelaiskäräjät tukee työryhmän esitystä.	ma linnjádahkamat sohppojuvvon LRP ovttasbargojoavkkuin.
Toimenpide: Käytön ohjaaminen huomioimaan laidunkiertojärjestelmän tarpeet ja muiden kilpailevien maankäyttömuotojen sopeuttaminen laidunkierron vaatimuksiin.-!	Eanaš boares, luondduviđa vuvddiin lea vuovdedoalloguovllu olggobealde.
Täydennetään oheisella tekstillä Suunnitelman kirjaus: ”Osallistuminen mahdollisuuksien mukaan tiedon tuottajana porotaloussuunnitelmien ja laidunkierron kehittämiseen.	- boares, luondduviđa dahje luondduviđá lágan vuvddiid galgá suodjalit - doaibman galgá joatkašuvvat buot vuovdedoalloguovlluin
” Saamelaiskäräjien kommentti: Porotaloussuunnitelmat ovat paliskuntien sisäisiä työkaluja.	- vuvddiid galgá máhcahit ovddežiiIi váikkut plánii, ovddežii máhcahanláhkái leahkki lavdnjeeatnamat eai leat guovllus.
Nyt tässä tavoitteessa Metsähallitus sotkeentuu paliskuntien tehtäväkentille.	- dárbbašmeahttun meahccebiilageainnuin galgá dikšut duovdagiid dahje daid galgá giddet
Laidunten kuntoa ei voi	•Láven ja eará eanageavahus
8 (8) turvata vain laidunkierrolla tai porotaloussuunnitelmilla.	- turisma noađuheami galgá stivret dálá čoahkkanemiideGullá plánii.
Nyt tavoitteessa on irrotettu poronhoito kontekstistaan, ikään kuin poronhoitoon ei vaikuttaisi mitkään muut kilpailevat maankäyttömuodot tai hankkeet.	- gáttiid galgá seailluhit huksemeahttuminStivrejuvvo lávemiin. - astoáiggehuksema dahje lávema ii galgga lasihit AnárjávrrisGielda vástida lávemis.
Laidunten kunto riippuu pitkälti siitä, miten muiden kilpailevien maankäyttömuotojen vaikutusta poronhoitoon voidaan minimoida.	- ruvkedoaimma ii galgga mieđihitStivrejuvvo láhkaásahemiin.
Eli Akwé: Kon työryhmän esitys on oikea ja asianmukainen.-!	- suollemas bivduMR beaivválaš doaibma. - meahccejohtalus
Muotoillaan tekstiä 5 Muut asiat	11. Boazodoallu Vástideaddjiid mearri: 114
Puljun erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelman saamelaiskäräjälain 9 § mukaisesta neuvottelusta sopiminen	Dorvvastago Meahciráđđehus boazodoalu eavttuid Davvi-Sámis stáhtaeatnamiid- ja čáziid eanageavahusa plánemis ja luondduriggodagaid geavahusas?
Liite 6.	Muttágit
alle 20	Menddo
Suomenkielisiä vastauslomakkeita jätettiin 113 kpl ja saamenkie-lisiä vastauslomakkeita 5 kpl.	Jus boazodoalu eavttuid galggašii ovddidit eanet dahje uhcit go dál, mo doaibmama galggašii nuppástuhttit?
Avoimiin vastauksiin annettu palaute on ryhmitelty teemoit	•Boazomeari dahje guođohandeattu galgá geahpeditIi váikkut plánii.
tain ja kuvattu vaikutus suunnitelmaan tai Metsähallituksen vastine.	mearrádusválddi vuolde. •Stuorraspiriid dutkamii ja máddodatárvvoštallamii galgá
1. Vastaajan ikä Vastaajien määrä: 118	oassálastitMR beaivválaš doaibma.
2. Vastaajan asuinpaikka Vastaajien määrä: 118 Utsjoki	•ILO-soahpamuša galgá ratifiseretRáđđehus válmmaštallá ratifiserema,
Asuinpaikka muu, mikä:	MR addán cealkámuša.
Olen virkistyskalastajaOlen ammattikalastajaEn kalasta	Sámiid vuoigatvuođat ja gullan váldojit vuhtii doaibmamis.
Olen kotitarvekalastaja	•Plánen ja oassálastin
4. Vastaajan metsästystoiminta Vastaajien määrä: 118	- mearrádusváldi galgá sirdojuvvot báikkálaččaide dahje sámehálddahussiiStivrejuvvo láhkaásahemiin ja
5. Vastaajan kalastustoiminta Vastaajien määrä: 118	- mearrádusváldi galgá sirdojuvvot bálgosiidda
6. Matkailu Vastaajien määrä: 117	- sámekultuvra galgá dorvvastuvvot
Turvaako Metsähallitus matkailun edellytyksiä Ylä-Lapin valtionmaiden ja -vesien maankäytön suunnittelussa ja luonnonvarojen käytössä?	- boazodoallu galgá dorvvastuvvot dahje váldot vuhtii buorebut (ee. guottehan- ja guohtunguovllut) Váldo vuhtii eanageavahusa plánemis.
Liikaa Jos matkailun edellytyksiä tulisi turvata enemmän tai vähemmän kuin tällä hetkellä, miten toimintaa tulisi muuttaa?	Ee. meahcceguovlluin eanaš guovlluin boaittoavádat. - eará eanageavahanvuogit dahje ealáhusat galget vuhtii váldot dásseárvosaččabut
Palautteita, kpl Vaikutus suunnitelmaan/ vastine	Gullá plánii.
tILO-sopimus ratifioitava tai huomioitava saamelaisalueellaHallitus valmistelee ratifi-	- boazodoalu ii galgga bidjat sierrasajádahkiiBoazodoalloláhka stivre boazodoalu
Saamelaisten oikeudet ja kuuleminen otetaan huomioon toiminnassa.	ja dan vuhtii váldima ja sajuštá boazodoalu sierrasajádahkii.
- päätösvaltaa siirrettävä paikallisille tai saamelaishallinnolleOhjataan lainsäädännöllä.	•Vuovdedoallu
- vanhojen tilojen oikeudet turvattavaSuunnitelma ei uhkaa vahvistettuja oikeuksia.	- guohtunguovlluid ii galgga čuohppat almmá bálgosa mieđiheami hagaMR beaivválaš doaibma.
- paikalliset huomioitava paremminSisältyy suunnitelmaan.	Dehálamos boazoguohtuneatnamat leat meroštallojuvvon bálgossoahpamušain.
Käytetään osallistavaa suunnittelutapaa.	- boazodoalu galgá váldit vuhtii buorebut
- ulkopaikkakuntalaiset huomioitava	- čuohppamiid galgá geahpehit dahje geahpedit
- eri elinkeinot huomioitava tasavertaisemmin	- čuohppamiid galgá heaittihit •Meahccejohtalus
- porotalous huomioitava suunnittelussa	- stivremis galgá boazodoalu váldit vuhtii buorebutGullá plánii.
tMatkailua keskitettäväSisältyy suunnitelmaan.	- giddodaga oamasteaddjiide galgá dorvvastit friijabut
tKohteiden kulttuuriset ja sosiaaliset merkitykset huomioitava tYkyiset resurssit otettava tehokkaaseen käyttöön Lait ja asetukset, kaavoitus	johtin, maiddái mehciin
ja hoito- ja käyttösuunnitelmat määrittelevät eri maankäyttömuotojen hyväksytyn tehokkuuden.	•Láven ja eará eanageavahus - boazofriddja guovlluid galgá vuođđudit Stivrejuvvo láhkaásahemiin.
tReitistö ja rakenteet	- ruvkeindustriija vuostálastet
- kelkkareitti Karigasniemi-Utsjoki rakennettavaSuunnitelma ei ole esteenä rakentamiselle.	- boazoáiddiid ii galgga ráhkadit lasiČuvvojuvvo boazodoalloláhka 39 §. 12. Vánddardeapmi
Tapauskohtainen harkinta.	Vástideaddjiid mearri: 117
- hiihtoreittejä, joilla koirien käyttö sallittuaSuunnitelma ei ota kantaa.	Dorvvastago Meahciráđđehus vánddardeami eavttuid Davvi-Sámis stáhtaeatnamiid- ja čáziid
- maastopyöräily sallittava moottorikelkkareiteillä	eanageavahusa plánemis ja luondduriggodagaid geavahusas?
tVirkistyskäytön muodot	Menddo
- ekologisesti kestävää matkailua tai luontomatkailua suosittavaSisältyy suunnitelmaan.	Jus vánddardeami eavttuid galggašii ovddidit eanet dahje uhcit go dál, mo doaibmama galggašii nuppástuhttit?
- toiminta kohdistettava opastettuihin vaelluksiinSuunnitelma korostaa opastuksen roolia, mutta ei edellytä opastettuja vaelluksia.	•Plánen ja oassálastin
- monipuolista matkailua tuettavaSisältyy suunnitelmaan.	- mearrádusváldi galgá sirdojuvvot báikkálaččaide dahje sámehálddahussii
- kalastusmatkailua kehitettävä	Stivrejuvvo láhkaásahemiin ja DGP:in.
- luontoa käytettävä metsästykseen, kalastukseen, retkeilyyn	- meahcceguovlluid dikšun- ja geavahanplánat lihkostuvvan
- koiravaljakkotoiminta on ohjattava reiteilleMH ohjaa yritystoiminnan reiteille.	•Luonddusuodjaleapmi - luondduárvvuid galgá gáhttetGullá plánii.
Luvanvaraista.	Stivrejuvvo láh
tMatkailumarkkinointia ja yhteistyötä lisättäväSisältyy suunnitelmaan.	- suodjalanguovllut máŋggabealagit atnui (turisma, guolle- ja meahccebivdu)
tYritystoimintaa edistettävä tKalastus ja metsästys	Stivrejuvvo láhkaásahemiin ja DGP:in. •Johtolagat ja ráhkadusat
- tilan omistajien ja saamelaiskäräjien kanssa neuvotellut osat	- resurssaid galgá lasihit nuoskideami eastadeapmáiDavvi-Sámis bázahusfuolahus
- saamelaisille tiloille kuuluviin alueisiin ei tule myöntää virkis-	lea juo dál dikšojuvvon buoremusat oba riikkas. Ii váikkut plánii.
tyskalastuslupia eikä pilkkimistä sallia ilman tilojen suostumusta	- dálá johtolagaid ja ráhkadusaid galgá bajásdoallat dahje ovddidit
- lupajärjestelmiä selkeytettäväMH:n normaalia toimintaa. - valvontaa lisättävä	- johtolagaid ja ráhkadusaid fuolahusa ja dahje divvuma lasiheapmi Ulbmilin eallingearddus geažil
- riekkolupien myynti matkailuyrittäjilleOhjataan lainsäädännöllä. - pienennettävä riekonpyynnin lupamääriäSisältyy suunnitelmaan.	- doarvái ruhtadeami čujuheapmi stáhta bušeahtas dálá vánddardanjohtolagaid bajásdoallamii Ruhtadeapmi geahččaluvvo
Ohjataan kiintiöpäätöksellä.	dorvvastit.
- riekonpyynti rajattava pienemmille alueille	LRP ii sisttisdoala ruhtadanplána, iige čana ruhtadeaddjiid.
- turistien riekon kevätpyynti kiellettävä	- johtolagaid galgá lasihitLáven ja DGP linjejit ášši.
- metsästysluvissa paikallisille kiintiöt kuten turisteilleOhjataan lainsäädännöllä	- dárbbašmeahttun johtolagaid ii galgga plánet, go dálá johtolagatge leat fuones ortnegis.
- verkkokalastus ohjattava istutuskaloihinSisältyy suunnitelmaan, kalastus perustuu luontaisesti lisääntyviin kalakantoihin.	Gullá plánii.
- luonnon kalakantoja suojeltava	- ávdinstobuid galgá lasihitIi gula plánii.
- verkkokalastus ohjattava Käsivarressa suurempiin järviin	- vánddardeami galgá stivret merkejuvvon johtolagaideGullá plánii.
- verkkokalastus kiellettävä virtavesissä	- eanet oahpistuvvon vánddardemiidResursagažaldat;
- lohikalavesistöihin saaliskiintiöt tasapuolisesti	- guollebivdoturismma dahje –vánddardeami galgá lasihitGullá plánii.
- arvokkaisiin vesistöihin (kuten Juutua) ainoastaan	doaibmama linnjádahkamat sohppojuvvon LRP ovttasbargojoavkkuin.
tMaastoliikenne	•Vuovdedoallu
- motorisoitua liikkumista rajoitettavaSisältyy suunnitelmaan.	- vánddardeami galgá váldit vuhtii vuvddiid giehtadallamisSisältyy suunnitelmaan.
Ohjataan lainsäädännöllä ja HKS:lla.	- rabasčuohppamiid ii galgga ollašuhttit
- moottorikelkkailu sallittava pilkkivesille	•Meahccejohtalusa galgá geahpedit (girdinmašiinnat,
- luontoarvoja suojeltavaSisältyy suunnitelmaan.	geasseáigge meahccejohtalsa čavga ráddjehusaid.
Ohjataan lainsäädännöllä ja HKS:lla.	•Ruvkeindustriija ii dohkkehuvvoStivrejuvvo láhkaásahemiin.
- maisemallisia arvoja huomioitava	Meahccejohtalus dálvet Vástideaddjiid mearri: 116
- hiljaisia alueita perustettavaOhjataan lainsäädännöllä ja HKS:lla.	Diktágo Meahciráđđehus dálveáigge meahccejohtalusa Davvi-Sámis?
tErämaa-alueet	Muttágit Menddo
- moottorikelkkojen ja mönkijöiden käyttö sallittava retkien huoltoon ja safariopastukseen kontrolloidusti	Meahccejohtalus geasset Vástideaddjiid mearri 115 Diktágo Meahciráđđehus geasseáigge meahccejohtalusa Davvi-Sámis?
Sisältyy suunnitelmaan.	Menddo uhcán Muttágit
- moottorikelkkareitistöä ei tule laajentaa	Menddo
- liikkuminen ainoastaan lihasvoiminPerusteltuun tarpeeseen myönnetään jonkin verran myös maastoliikennelupia Erämaa-alueiden HKS:issa ei rajoiteta maastopyöräilyä tai melontaa.	Jus dálve- dahje geasseáigge meahccejohtalusa eavttuid galggašii ovddidit eanet dahje uhcit go dál, mo doaibmama galggašii nuppástuhttit?
- sallittava maastopyöräily ja melonta	Máhcahagat, st Váikkuhus plánii/vástta
tMetsätalous	Stivrejuvvo
- metsänhoidossa huomioitava matkailun tai virkistyskäytön edellytykset	- báikkálaččaid vuoigatvuođat galget seailluhuvvot dahje
Sisältyy suunnitelmaan.	dorvvastuvvot •Lohpeáššit
- hakkuita vähennettäväEi vaikutusta suunnitemaan, hakkuiden määrä päätetty LVS:n yhteistyöryhmässä.	- báikkálaččaid meahccejohtaluslobiid oažžuma galgá bidjat automáhtalažžan - bartalaččaid lohpeoažžuma galgá álkidahttit
- hakkuut toteutettava miestyönäSisältyy suunnitelmaan.	- lohpeáššiid galgá čielggasmahttit almmolaččat
- metsiä ennallistettava Tsarmitunturin suunnallaEi vaikutusta suunnitelmaan, ennallistettavia turvemaita ei alueella ole.	- boares dáluid johtinvejolašvuođaid galgá dorvvastit guolásteapmái, meahcásteapmái ja ruovttudárbomuoraid viežžamii
- käyttöä ei tule lisätä porotaloudelle tärkeillä alueillaErämaa-alueiden syrjävyöhykkeet on tarkoitettu poronhoidon ja laidunrauhan turvaamiseksi.	- báikegottálaččaid vuodjinvuoigatvuohta njealjejuvllagiin guollejávrriide - boazoolbmuide vuoigatvuohta guolástit ja čoaggit luopmániid nu ahte geavahit veahkkin njealjejuvllagiid
Erämaiden pinta-alasta suurin osa on syrjävyöhykettä.	- meahccejohtaluslobit dušše ávke- dahje bargovuodjimii
- kaivostoimintaa ei tule salliaMalminetsintä ja kaivostoiminta käsitellään kaivoslain mukaisissa menettelyissä, Tukes lupaviranomainen.	- meahccejohtaluslobiid ii galgga mieđihit rievssatbivdui - báikkálaččaide viidásut johtinvuoigatvuođat
- ei lisärakentamista rannoille tai saariinRatkaistaan kaavaprosesseissa.	- meahccejohtalus galgá mieđihuvvot johtolagain friddja buohkaide
- ei rakentamista virkistyskohteiden lähelläRatkaistaan kaavaprosessissa. 7. Metsätalous Vastaajien määrä: 115	- mohtorgielkájohtimii ng. Ruoŧa málle: oahpisteaddji ii dárbbaš johtolagain guolástan- ja meahcástandárkkuhusas
Turvaako Metsähallitus metsätalouden edellytyksiä Ylä-Lapin valtionmaiden ja -vesien maankäytön suunnittelussa ja luonnonvarojen käytössä?	- norgalaš gielkávuoddjiid sisaboahtinmáksu - meahccejohtaluslobit dušše boazoolbmuide ja ámmátguolásteaddjiideStivrejuvvo láhkaásahemiin.
Sopivasti Liikaa	•Luonddusuodjaleapmi
tILO-sopimus ratifioitavaHallitus valmistelee ratifiointia, MH	- meahcceguovlluid galgá lasihit ja viiddiditStivrejuvvo láhkaásahemiin.
Saamelaisten oikeudet ja kuuleminen otetaan huomioon toiminnassa.	- luondduárvvuid galgá gáhttetGullá plánii. Stivrejuvvo láhkaásahemiin ja DGP:in.
tMaan myynneissä paikallisten oikeudet huomioitavaSisällytetty suunnitelman toiminta	- jaskes guovlluid galgá vuođđuditStivrejuvvo DGP:in. •MeahccejohtalusGullá plánii.
ohjelmaan.	Stivrejuvvo
tMetsätalouden tuloja ohjattava paikallistalouteenMerkittävä osa metsätalouden tulois	dihtomearrimearrádusain ja DGP:in. - geasseáigge meahccejohtalusa galgá geahpedit
ta käytetään paikallisesti metsätalouden toimiin.	- báikkálaččaid meahccejohtalusa galgá ráddjet Kalohttajohtolaga álggus
vaiheissa. tSuunnittelu ja osallistaminen	- dálveáigge meahccejohtalusa galgá geahpedit
- pitkäjänteisempää kokonaishyötyjen ja tuottojen	- meahcceguovlluin mohtorgielkájohtima galgá geahpedit
- päätösvaltaa siirrettävä paikallisille tai	- olgobáikeolbmuid meahccejohtalusa galgá ráddjet
saamelaishallinnolle Suunnitelma laadittu lainsäädännön mahdollistamassa laajuudessa laajasti osallistaen.	- dálveáigge (báikkálaččat) johtalus galgá stivrejuvvot johtolagaide - geassejohtalus galgá stivrejuvvot johtolagaide
- eri käyttömuodot ja niiden synergiaedut huomioitava Huomioitu suunnitelmassa, laadittu LVS-yhteistyöryhmän kanssa.	- geassemeahccejohtalus galgá friijadahttit - dálvemeahccejohtalusa galgá friijadahttit
- matkailu ja virkistyskäyttö huomioitava	- ođđa johtolagaid dahje sálahagaid galgá vuođđudit Gullá plánii.
- porotalous huomioitava paremmin	dihtomearrimearrádusain ja DGP:in.
- luonnonsuojelu huomioitava paremmin	- gielkájohtimii lasi sálahagat guollejávrriide
- ekologisia yhteyksiä huomioitava paremmin	- johtolagaid galgá ovdánahttit giliid gaskka
- hakkuut toteutettava metsurityönä Ei vaikutusta suunitelmaan.	- gáregasnjárga-Ohcejohka –mohtorgielkájohtolat galgá ráhkaduvvot
Ohjataan MMM:n ohjauskirjeellä.	- johtolagaid galgá ovdánahttit almmolaččat
- koneelliset hakkuut lopetettava	- meahcceguovlluid johtolagaid ii galgga viiddidit
- maisema huomioitava korjuujäljessä konehakkuissaSisältyy suunnitelmaan.	- meahccesihkkeljohtolagaid galgá lasihitDáhpáhusa mielde árvvoštallan.
Noudatetaan ympäristöopasta.	ra álbmotmeahci mielde.
Hakkuiden määrä ja toiminnan linjaukset sovittu LVS-yhtesityöryhmän kanssa.	- ealáhusaid dásseárvvu galgá ovddiditGullá plánii. Stivrejuvvo dihtomearrimearrádusain ja DGP:in.
- hakkuutapoja kevennettävä - avohakkuut lopetettava	- ”jaskes johtin” ja eará turisma galgá vuhtii váldot gielkájohtmis
- hakkuumäärää vähennettävä - nykyinen hakkuiden taso sopiva	- gielkákultuvrra galgá ovddidit ja oahpistit smáđáhkes gielkájohtimii
- toiminta keskitettävä käsitellyille alueille	- fitnodatdoaibmama dárbbuid vuhtii váldin
- talviteitä hyödynnettäväSisältyy suunnitelmaan.	- turismma meahccejohtalusa ii galgga mieđihit
- metsäteitä ei tule rakentaa lisääEi vaikutusta suunnitelmaan.	- ng. maŋis vuoddji lobi čielggadahttin fitnodatdoaibmamis
- raaka-ainetta vain erikoiskäyttöön	- guottehanáiggi johtalusa ráddjen
8. Metsästys Vastaajien määrä: 113	- boazodoalu fuopmášumi galgá buoridit
Turvaako Metsähallitus metsästyksen ja riistanhoidon edellytyksiä Ylä-Lapissa?	- meahccegeainnuid galgá burgit vai dorvvastuvvo meahccáivuohta Stivrejuvvo DGP:in vuovde
Sopivasti	guovlluin.
Liikaa	•Gohcin
Jos metsätalouden edellytyksiä tulisi turvata enemmän tai vähemmän kuin tällä hetkellä, miten toiminnan painotuksia tulisi muuttaa?	- gohcima galgá ovddidit dahje lasihitMR beaivválaš doaibma. - meahccejohtaluslobiid boastutgeavaheami galgá gohcit
Palautteita, kpl Vaikutus suunnitelmaan/ vastine tSuunnittelu ja osallistaminen	Eará dearvvuođat Meahciráđđehussii:Máhcahagat, st Váikkuhus plánii/vástta
- päätösvaltaa siirrettävä paikallisille tai saamelaishallinnolleOhjataan lainsäädännöllä.	•Mearridanválddi sirdin báikkálaš dahje guovlohálddahussii Stivrejuvvo láhkaásahemiin.
- tilanomistajien oikeudet huomioitavaEi vaikutusta suunnitelmaan, lupia ei myydä yksityisalueille.	- giddodatoamasteaddjiid vuoigatvuođat galget seailluhuvvot dahje dovddastuvvot Vuoigatvuođat eai gáržžiduvvo plánas.
(metsästys)lupatuloista tulee tilittää paikallisille tilan omistajille	- báikkálaččaid sierrasajádat dahje –vuoigatvuođat galget seailluhuvvot Vuoigatvuođat eai
-yhteistyön kehitettävä riistanhoitoyhdistysten kanssaSisältyy suunnitelmaan.	gáržžiduvvo plánas. - bargguidahttingeahččanguovllut galget váldot vuhtii buorebut LRP:as
Ohjataan kiintiöpäätöksellä ja lainsäädännöllä. - porotalous huomioitava	Geahččaluvvo rabas vuorrováikkuhussii čanasjoavkkuiguin ja olbmuiguin.
- saamelaisten oikeudet turvattava paremmin	- sápmelaččaid ii galgga bidjat sierrasajádahkii
- metsästys mitoitettava ekologisesti kestävästi	- báikkálaččaid ii galgga bidjat sierrasajádahkii
- nuorten metsästysmahdollisuuksia parannettava	- boazodoalu ii galgga bidjat sierrasajádahkii
- lupamääriä tai metsästystä vähennettävä	- gollegoaivuma ii galgga bidjat sierrasajádahkii
- ulkopaikkakuntalaisten metsästystä rajoitettava - metsästys vapautettava	- buohkaid eanageavahanvuogit galget váldot vuhtii eambo ovtta dásu
tRiista huomioitava metsätaloudessa tai riistan elinympäristöjä	- boazodoallu galgá váldot vuhtii - turisma dahje vánddardeapmi galget váldot vuhtii
hoidettavaSisältyy suunnitelmaan.	Stivrejuvvo láhkaásahemiin ja DGP:in.
tRiistanhoitotyötä tuettava tMetsästysmatkailua kehitettävä tLupa-asiat	- nuoraid radikaliseren galgá heaittihuvvotPlánen ii váldde beali.
- lupamyynti annettava yrittäjilleOhjataan lainsäädännöllä.	eräasioissa Stivrejuvvo láhkaásahemiin.
- lupamyyntiä selkeytettäväMH:n normaalia toimintaa.	- lupajärjestelmää selkeytettäväGullá plánii. Stivrejuvvo
- mobiilipalvelut otettava laajempaan käyttöön - lupaehtoja yhtenäistettävä	- metsästyksen tai maastoliikenteen valvontaa lisättäväMR beaivválaš doaibma.
tMetsästysmuodot	•Vuovdedoallu
- riekon ansapyynnin turvattavaSisältyy suunnitelmaan.	- muorračuohppanvugiid galgá geahpehitGullá plánii.
Ohjataan kiintiöpäätöksellä ja lainsäädännöllä.	- ruŋgugeainnuid galgá oažžut buoret ortnegii
- vesilinnun ja hanhen lupamääriä rajoitettava	- čuohppamat galget heaittihuvvotČuohppamiid mearri ja
- seisojien käyttö tunturialueilla kiellettäväOhjataan lainsäädännöllä.	doaibmama linnjádahkamat sohppojuvvon LRP- ovttasbargojoavkkuin.
- kiirunan metsästys kiellettävä	Vuovdebargit dahket eanaš oasi čuohppamiin.
- rihmapyynti kiellettävä n	- eanaduktenvugiid galgá geahpehit
tPetoeläimet suojeltavaSuunnitelma ei ota kantaa.	- mášenčuohppama galgá ráddjet bargguidahttima vuođul
tValvontaa lisättäväMH:n normaalia toimintaa.	- vuovdebargiid muorračuohppamat leat dohkkehahttit
Turvaako Metsähallitus kalastuksen ja kalavesien hoidon edellytyksiä Ylä-Lapissa?	•Turisma ja lustageavahus - dálá vánddardanráhkadusat galget seailluhuvvotGullá plánii.
tSuunnittelu ja osallistaminen	Ráhkadusat dollojuvvojit ortnegis.
- päätösvaltaa siirrettävä paikallisille tai saamelaishallinnolleSisältyy suunnitelmaan, käytetään osallistavaa suunnittelua.	- ruskkahis vánddardeami galgá deattuhit
Ohjataan kiintiöpäätöksellä ja lainsäädännöllä.	- ávdinstobuid geavaheapmi galgá seailut nuvttá
- saamelaisten oikeudet turvattava	- vánddardanráhkadusaid divvuma galgá lasihit
- paikallisten oikeuksia ei tule ylikorostaa tai huomioid liikaa	- áššehasbálvalusa galgá lasihit (lohpevuovdimii)Bálvalus mihtiduvvo jearu mielde.
- kalastusmatkailun tarpeet huomioitava	- stobuid geavaheami gohcima galgá lasihitResursagažaldat;
- perinteisten nautintaoikeuksien ja niihin liittyvien kulku-	- golledoidima galgá fállat turisttaideMR ii fála golledoidima.
- oikeudet huomioitava	•Láven ja eará eanageavahus
- paikallis- tai saamelaiskulttuuri huomioitava paremmin	- luonddusuodjaleami galgá lasihitStivrejuvvo láhkaásahemiin.
- yhteistyötä lisättävä osakaskuntien ja kalastusalueiden kanssa	- álbmotmehciid meari galgá lasihit - golledoidima galgá doarjut
- kalastajien osallistettava kalavesien hoitoon	- smávvamášengoaivun galgá mieđihuvvot
- perheiden ja nuorten kalastusharrastusta edistettävä	- ruvkedoaibmama ja gollegoaivuma vahágat galget vuhtii
tLupa-asiat	váldot
- lupamyyntiä ei tule sallia tilojen erityisperusteisille	- ruovdegeainnuid ii galgga mieđihitJohtalusjođáhagaid plánen ii
nautintavesille Ei vaikutusta suunnitelmaan, lupia ei myydä yksityisalueille.	Báikkálaš dárbui (ee. fásta ássan) sáhttá vuovdit maiddái bieđggoássanguovllus.
- lupamaksuja ohjattava tilan omistajille tai paikallisille	Juha Salmi, Meahciráđđehus, muorračuohppanrehkenastináššedovdi
- lupajärjestelmää yksinkertaistettava tai selkeytettäväMH:n normaalia toimintaa	Čuohppandieđuid lassin vuogádagas oažžu vuovderiggodagaid ja vuvddiid ráhkadusa ovdáneapmái guoski dieđu.
- lupamaksujen nostettavaOhjataan lainsäädännöllä. tKalavesien ja kalakantojen hoito	Rehkenastinmateriála ráhkaduvvo govvosa miel árvvoštallama šaddanbáike- ja muorradieđuid vuođul.
- vesistöjen nykytila säilytettäväSisältyy suunnitelmaan. Ohjataan kiintiöpäätöksellä ja lainsäädännöllä.	Šaddan materiála sáhttá dárbbu mielde rievdadit ja dievasmahttit ovdamearkan báike-diehtovuogádagas váilu dieđuid oasil.
- siirtoistutuksia tunturijärviin lisättävä tKalakantojen parempaa seurantaa tai tutkimusta tKestävän kalastuksen tunnettuutta lisättävä tTalviaikaista maastoliikennettä helpotettava pilkkimis-	Rehkenastima vuosttas muttus juohke vuovdeeatnama govvosii buvttaduvvojit máŋggat vuovdedikšunrávvagiid čuovvu giehtadallan- ja ovdánan-molssaeavttut guorahallanáigodahkii, mii lea dábálaččat unnimustá 30 jagi.
tarkoituksessa	Giehtadallan- ja ovdánanmolssaeavttuid buvttadeapmái dárbbašuvvojit vuovderiggodatdieđuid lassin mállet ja árvvut, mat gusket vuvddiid ovdáneami, muoraid giehtadallama ja doaibmabijuid ekonomiija.
tOhjattuja kalastusvaelluksia toimintamuodoksi tKalastusmuodot	Mállet leat ráhkaduvvon vuogádaga sisa ja dain vástida Meahcidutkanlágádus.
- kotitarvekalastus turvattava - ammattikalastusta kehitettäväSisältyy suunnitelmaan. Ohjataan kiintiöpäätöksellä ja lainsäädännöllä.	Ekologalaš ja eará vuvddiid geavahusa stivrejeaddji dahkkit váldojit rehkenastimis vuhtii ee. nu ahte vuovddit juhkkojuvvojit luonddus mielde sierra giehtadallanluohkáide.
Kalastus perustuu luontaisesti lisääntyviin kalakantoihin. - vapakalastusta lisättävä	Giehtadallanluohkká mearrašuvvá govvosa eanageava-husluohká, geavahanráddjehusaid ja luonddučuozáhagaid vuođul.
- virkistyskalastusta rajoitettava tai kiintiöitävä - mökkiläisten verkkomäärää rajoitettava	Čoavddus lea guovllu doaibmanprográmma ruŋgu ja čoaggana ovttaskas govvosiid gieđahallan- ja šaddadanprográmmain.
- verkkokalastusta ohjattava istutuskaloihin	Rehkenastimat dahkkojuvvojedje jagiide 2012−2052.
- verkkokalastuskielto-alueita perustettava - verkkomäärää ei tule rajoittaa kotitarvekalastuksessa	Davvi-Sámis eanageavahusmearrádusain ja –soahpamušain lea guovddáš váikkuhus boahtti doaibmama mihtideapmái.
- verkkokalastusta rajoitettava pienvesistöissä	Doaibmama dási meroštallan lea eambo mear-rádus- go rehkenastingažaldat.
- verkkokalastusta rajoitettava virtavesissä tKaavoitus ja muu maankäyttö	Rehkenastimat addet dieđu vejolašvuođaid rájáin, mearrádusaid váikkuhusain ja lihkadanmunis sierra dahkkiid ektui.
- elämysympäristö säilytettäväSisältyy suunnitelmaan ja valtionmaiden kaavoitusperiaatteisiin. - Inarijärven lisärakentaminen tulee estääKunta vastaa kaavoituksesta.	Earenoamážit daiguin sihkkarastojuvvo bistevašvuohta ja buvttaduvvo dássedettolaš vuvddiid giehtadallama oppalaščoavddus detál-jalut plánaid vuođđun.
Valtionmaiden rantojen kaavoitus on Ylä-Lapissa maltillista. Kalastuksen valvontaa lisättäväMH:n normaalia toimintaa.	Oasi birasgirjjážis ovdanbukton lohpádusain sáhttá rehkenastimis ollašuhttit dušše rehke-nastinmateriála doaimmahemiin ja dievasmahttimiin.
Jos luonnonsuojelua tulisi edistää enemmän tai vähemmän kuin tällä hetkellä, miten toimintaa tulisi muuttaa? Palautteita, kpl Vaikutus suunnitelmaan/ vastine	Ovdamearkan čázádagaid gáttiide ii sáhte rehkenastimis guođđit birasgirjjáža eaktudan čuohppameahttun suodjeavádaga, go báikediehtovuogádagas suodjeavádat ii leat.
tSuunnittelu ja osallistaminen - päätösvaltaa siirrettävä paikallisille tai saamelaishallinnolleOhjataan lainsäädännöllä.	Rivttes sturrosaš viidodat- ja čuohppanváikkuhusaid áigáioažžumii rehkenastinmateriálii galgá dahkat váilu kodaid vástideaddji nuppástusaid.
Osallistava suunnittelu ja Akwe: Kon toimintamallin kehittäminen. - perinteisten elinkeinojen harjoittaminen turvattavaSisältyy suunnitelmaan, käytetään osallistavaa suunnittelua.	Geavadis meannudeapmi lei dakkár, ahte báikediehtoanalysain rehkenastojuvvui suodjeavádagaide gulli čuohppamii dohkálaš vuvddiid viidodat, ja duot mearri vuvddiin sirdojuvvui čuohppama bires čuohppamiid olggobeallai nu, ahte giehtadallanluohkká rievdaduvvui.
Ohjataan lainsäädännöllä ja HKS:lla. - päätöksenteossa tulee huomioida pitkäaikaiset vaikutukset	Čuohppanráddjehus ii čuozit juste rivttes govvosiidda, muhto váikkuhus čuohppanmeriide lea rivttes sturrosaš.
- paikalliset huomioitava paremmin	Dán lágan divvumiid dahke máŋggaid:
- porotalous huomioitava paremmin	• Čázádagaid gáttit, 11 mehtera čuohppameahttun suodjeavádat • Čuvččáid gihkanguovlluid ođastusgárvves vuovddit čuohppamiid olggobeallai birasgirjjáža eaktudan mearit • Áitatvuloš ealániid gávdnosat čuohppamiid olggobeallai
- luonnonsuojelu huomioitava paremmin	Rehkenastimiin adnojuvvon vuovdedikšunprinsihpat:
- suojelualueita ei tule lisätä lunastusmenettelylläMahdolliset lunastukset toteuttaa ELY-keskus. n - suojelua tai suojelualueita laajennettavaSuojeluohjelma-alueet muodostetaan suojelualueiksi.	d.) guovllus ođastusviidodaga sturrodat lea ráddjejuvvon • Ráddjejuvvon giehtadallama čuozáhagain ođasmahttin lea ráddjejuvvon eanemustá 0,7 prosentii dahje 0,5 proseantta viidodagas jagis • Ii jekkiid goivvohatroggan • Ii dukten
- erämaat turvattavaOhjataan lainsäädännöllä ja HKS:lla.	Doaibmama bistevašvuohta rehkenastináigge sihkkarastojuvvui čuovvovaččat:
- porojen laidunnusta rajoitettava tai porovapaiden alueita perustettava kasvillisuuden suojelemiseksi Herkästi kuluvien luontotyyppien huomioiminen sisältyy suunnitelmaan.	• Oppalaščoagganeamit badjánit dahje bissot seammaláganin• Ekonomiijavuvddiin muoraid geassu galgá leat rehkenastinbaji loahpas (+40 j) unnimustá álgobottu dásis• Ekonomiijavuvddiid nettoboađuid dáláárvu (3 %) galgá leat rehkenastinbaji loahpas unnimustá álgobottu dásis.
- vesistökuormitusta rajoitettavaOhjataan lainsäädännöllä.	Guokte maŋimuš gáibádusa dorvvastit bistevašvuođa rehkenastináiggi maŋŋá.
- luonnon kalakantoja suojeltavaOhjataan kiintiöpäätöksellä ja lainsäädännöllä.	Cealká dievasmahtton nu, ahte govviduvv guovlluidgeavahanulbmiliidda ja gustovaš eanangoddeláva
Edistetään kalakantojen tutkimusta.	–árbi sihke daid suodjaleapmái ja fuopmá
- maastoliikennettä rajoitettava suojelualueillaSisältyy suunnitelmaan. Ohjataan kiintiöpäätöksellä ja lainsäädännöllä.	Luvut 3.1 ja n Museavirgedoaimmahat, Sámi n Enontekiön Kehitys Oy ja Tosi ja šluhttemiid galgá dikšut áiggil.
- luonnon kulumista ehkäistäväOhjataan lainsäädännöllä ja HKS:lla.	Várrehussto váldinguovlluid maŋimustá lobi nohkama rádjai.
- liikkumista suojelualueilla sallittava yleisesti vapaammin	gullá ovttaveardásaččat sierra áššeb Daid ii sáhte ovddalgihtii čatnat fitno
- matkailuyritysten kontrolloitu liikkuminen sallittava suojelu-	Guollečáziid dikšundoaimmaid mearri l muddendoaimmat gullet lagamustá guo
tai erämaa-alueilla Ohjataan HKS:lla ja järjestyssäännöillä.	n guolástanguovlluid mearrádusaide. Čuovvulahttima lágideamis ja mih
tMetsätalous	viidásut eanageav
- hakkuutapoja kevennettäväSisältyy suunnitelmaan.	boazodollui váikkuheaddji linjemiid ja doaibmabijuid oasil.
- avohakkuut lopetettava	guohtuneatnamat, maid bálgo
- hakkuita vähennettäväHakkuiden määrä ja toiminnan linjaukset sovittu LVS-yhtesityöryhmän kanssa.	n gáibidivččii áiggedását ja viiddes dieđiheami guottehanguovlluin. materiála vuvddiid ahkerá
- vanhoja, luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia metsiä	galgá váldit doarvái vuhtii boazodo johtolat gullá Panoráma- johto
- toiminta jatkuttava kaikilla metsätalousalueilla	Meahccebivdui gullet deaŧalaččat mea ja dieđihemiin sáhttá meahcá
- metsiä ennallistettavaEi vaikutusta suunnitelmaan, ennallistettavia turvemaita ei alueella ole.	Dihtomearrimearrádusat leat virgeo gieldá meahcceguovlluin eatnama j n mearreruđaid olis.
- tarpeettomia metsäautoteitä maisemoitava tai suljettavaTarpeettomia metsäteitä ei ole.	n n ahte turisma lea mearkkašahtti ealáhus m n mieđihit eanaoamasteaddji málbmaohcanlo
tKaavoitus ja muu maankäyttö	Luonddu lustagea-vahus ja luond
- matkailun kuormitusta ohjattava nykyisiin keskittymiinSisältyy suunnitelmaan.	muorraenergiijadoarjagiid,nu ahte čuo dorvvastit sámekultuvrrain bargama eavttuid.
rantojen säilytettävä rakentamattomanaOhjataan kaavoituksella.	n eanageavaheami sierra muttuin, mat dát eavttut n neallit, le
- vapaa-ajan rakentamista tai kaavoitusta ei tule lisätä Inari-	man ii sáhte bálddastahttit váikkuhusa Meahciráđđehusa doaimmaid čuo
järvellä Kunta vastaa kaavoituksesta.	mearkkašahtti hehttehus boazodollui.”
- kaivostoimintaa ei tule salliaOhjataan lainsäädännöllä.	nKapihttalis d ovttasbarggus sierra doaibmiid oasil.
- salakaadotMH:n normaalia toimintaa.	Čuovus 9.
- maastoliikenne Turvaako Metsähallitus porotalouden edellytyksiä Ylä-Lapin valtionmaiden ja -vesien maan-käytön suunnittelussa ja luonnonvarojen käytössä?	Davvi-Sámi luondduriggodatplána lahtut ovdanbukte čoahkkimiid áigge ja iežaset oppalašmáhcahagain dehálažžan atnin fáttáid dahje áššiid, mat gieđahallojuvvošedje boahttevuođas plánenproseassa olggobealde.
Turvaako Metsähallitus porotalouden edellytyksiä Ylä-Lapin valtionmaiden ja -vesien maankäytön suunnittelussa ja luonnonvarojen käytössä?	Máŋggaid ovdanbuktimiid sáhttá atnit ávkin ee. dikšun- ja geavahanplánaid ráhkadeamis, virgeoapmahaččaid ovttasbarggus dahje luondduriggodatplánema ovdánahttimis.
Palautteita, kpl Vaikutus suunnitelmaan/ vastine	Ealuid bieđganeapmi dagaha vahágiid boazodollui.
tPoromäärää tai laidunnuspainetta vähennettäväEi vaikutusta suunnitelmaan. Ei Met	Oba Geavu luonddumeahci eai hálit meahcástanguovlun, dušše Geavojávrri davábeale guovllu.
sähallituksen päätäntävallassa. tSuurpetojen tutkimukseen ja kannanarviointiin osallistuttavaMH:n normaalia toimintaa.	Guolásteapmi Guolásteami lohpevuogádaga ođastettiin priváhtadáluid ja stáhta guolástuskapasitehta sáhtášii ovttastit lohpemeriid guorahallamis.
tILO-sopimus ratifioitavaHallitus valmistelee ratifiointia, MH antanut lausunnon.	Oktasaš kapasitehtas vuvdojuvvon lustaguolástanlobiid boađuin oasi sáhtášii stivret priváhtadáluide.
Saamelaisten oikeudet ja kuuleminen otetaan huomioon toiminnassa. tSuunnittelu ja osallistaminen	Gielddaolbmuid guolástanlobiide laktáseaddji ordnedemiid galggašii seailluhit Meahciráđđehusa doaibman.
- päätösvaltaa siirrettävä paikallisille tai saamelaishallinnolleOhjataan lainsäädännöllä ja HKS:lla. - päätösvaltaa siirrettävä paliskunnille	Boazodoallu Boazoguohtumiid oasil miellagiddevaš diehtu livččii lahppoguohtumiid (lahpu gávdnosa sihke čuohppamiid vuođul) sihke jeagelguohtumiid mearri ja ovdáneapmi.
- porotalous tulee turvata tai huomioida paremmin (mm. vasotus- ja laidunalueet) Otetaan huomioon maankäytön suunnittelussa.	Jeagelguohtumiid oasil fuopmášahtti leat ee. goaivuniešvuođat, vuvddiid ahkeráhkadus ja jeahkála mearri sierra ovdánanluohkáin.
Mm. erämaa-alueilla suurin osa alueista syrjävyöhykettä.	Stuorraspiriid meari galggašii ráddjet spirevahágiid ovddalgihtii eastadeamis.
- muut maankäyttömuodot tai elinkeinot huomioitava tasavertaisemmin Sisältyy suunnitelmaan.	Málbmaohcama oktavuođas sávvet, ahte bálgosiidda leat áiggil oktavuođas johtima ja bovremiid soahpama dihte.
- porotaloutta ei tule asettaa erityisasemaanPoronhoitolaki ohjaa poronhoitoa ja sen huomioon ottamista ja asettaa poronhoidon erityisasemaan. tMetsätalous	Boazoáiddiid guoski soahpamušaid dagadettiin Meahciráđđehus galggašii geatnegahttit áiddi huksejeaddji buorebut go dál burgit boares áiddiid ja geasehit eret boares áideávdnasiid meahcis.
- laidunalueita ei tule hakata ilman paliskunnan suostumustaMH:n normaalia toimintaa.	Boazoáiddi ráhkadeaddji ovddasvástádussan galggašii leat verráha (áideuvssa tmd.
Tärkeimmät porolaidunalueet on määritelty paliskuntasopimuksissa.	) ráhkadeapmi johtinsálahagaide, johtolagaide ja geainnuide standárdda mielde.
- hakkuut toteutettava miestyönäHakkuiden määrä ja toiminnan linjaukset sovittu LVS-yhtesityöryhmän kanssa.	Vilda gielkávuojašeapmi ja turisttaid fievrrideapmi (ng. maŋisvuodjinlobi boastutgeavaheapmi) báikkálačča fárus leat čuolbman Giehtaruohttasis.
- porotalous huomioitava paremmin	Safáridoaibman ii dagat čuolmmaid.
Ohjataan kiintiöpäätöksellä ja HKS:lla. - kiinteistöjen omistajille turvattava vapaampaa kulkua,	Luondduriggodatplánen Sosiála ja kultuvrralaš mihttáriid galggašii geavahit dahje ovddidit plánema čuovvulahttimii ja molssaeavttuid árvvoštallamii.
n	Eará doaibmiid buvttadan dieđuid (ee. dutkamuš, turisma, boazodoallu) galggašii atnit ávkin eanet Meahciráđđehusa iežas dieđuin čoggojuvvon mihttáriid lassin LRP:a čuovvulahttimis ja plánema vuolggadiehtun.
tKaavoitus ja muu maankäyttö - porovapaita alueita perustettava Ohjataan lainsäädännöllä.	Duovddaguovlluid fuopmášupmi galggašii leat okta plánema vuolggasadji (gč. eanagoddelávat).
- kaivosteollisuutta vastustetaan - poroaitoja ei tule rakentaa lisääNoudatetaan poronhoitolain 39§:ää.	Akwé: Kon -ráva Eamiálbmogiid árbevirolaš dieđu guoski biodiversitehtasoahpamuša 8j artihkkalii laktá-seaddji eaktodáhtolaš rávaaddin.
- junaratoja vastustetaanLiikenneväylästön suunnittelu ei kuulu MH:lle. Turvaako Metsähallitus retkeilyn edellytyksiä Ylä-Lapin valtionmaiden ja – vesien maankäytön suunnittelussa ja luonnonvarojen käytössä?	Suomas Akwé: Kon –rávvagat leat dárkkuhuvvon geava-hanláhkai sámiid ruovttuguovllus dakkár fidnuid ja plánaid kultur-, biras- ja sosiála váik-kuhusaid árvvoštallamis, mat sáhttet váikkuhit sámekultuvrii, -ealáhusaide ja kulturárbái.
Turvaako Metsähallitus retkeilyn edellytyksiä Ylä-Lapin valtionmaiden ja – vesien maankäytön suunnittelussa ja luonnonvarojen käytössä Palautteita, kpl Vaikutus suunnitelmaan/ vastine	Biodiversitehtasoahpamuš Biologalaš máŋggabealatvuođa guoski ON oppalašsoahpamuš (The United Nations Convention on Biological Diversity CBD) (SopS 78/1992), man ulbmilin lea eatnama ekosystemaid, ealli- ja šaddošlájaid sihke daid árbedahkkiid máŋggabealatvuođa suodja-leapmi, luondduriggodagaid bistevaš geavahus sihke luonddu genarájuid geavahusas oažžun ávkkiid vuoiggalaš juohku.
- päätösvaltaa siirrettävä paikallisille tai saamelaishallinnolleOhjataan lainsäädännöllä ja HKS:lla. - erämaa-alueiden hoito- ja käyttösuunnitelmat onnistuneita	Ovdánanluohkká Vuovddi muoraid ovdánanmuttu govvideaddji luohkká, čađamihtut leat rattidásis (1,3 m) mihtiduvvon árvvut:- Rabas ođastusviidodat: viidodagat, main ođastusdoaibmabijut dahje vesáluvvan leat ain gaskan.
(matkailu, kalastus, metsästys) Ohjataan lainsäädännöllä ja HKS:lla.	- Vesát: muoraid gaskačađamihttu lea vuollel 7 cm.- Nuorra šaddadanvuovddit: muoraid gaskačađamihttu lea unnimustá 7 cm ja uhcit go 17 cm.- Rávásmuvvan šaddadanvuovddit: muoraid gaskačađamihttu lea unnimustá 17 cm iige vuovdi leat velá olahan ođastusgiksama.
tReitit ja rakenteet - resursseja lisättävä roskaantumisen ehkäisyynPohjois-Lapissa jätehuolto on jo nyt hoidettu parhaiten koko maassa.	Jus vuovdi ii johtináiggis boađe olahit 17 cm gaskačađamihtu, rávásmuvvan šaddadanvuovdin klassifiserejuvvojit vuovddit, maid gas-kaahki lea badjel % johtináiggis.
Ei vaikutusta suunnitelmaan.	Johtináiggis vuovdi olaha ođastusgiksama.
- olemassa oleva reitistö ja rakenteet ylläpidettävä tai	- Sierraráhkaduslaš vuovddit: Muoraid dáfus sierraahkásaš, molsašuddiráhkaduslaš vuovd-dit leat dábálaččat ravdadiliin suodjevuovdeguovllus, alla guovlluin dahje daid lahkosis.
kehitettävä Sisältyy suunnitelmaan. - reittien ja rakenteiden huollon tai kunnostuksen	- Ođastusgiksan vuovddit: muoraid gaskaagi dahje gaskačađamihtu mielde ođastusgiksama olahan vuovddit.
lisäämistä Tavoitteena elinkaareltaan nykyistä kestävämmät rakenteet. - riittävän rahoituksen osoittamista valtion budjetista	- Ođastusmuttus leahkki vuovddit: lunddolaš ođasmahttimat leat dahkkon, muhto ođasmuvvan ii leat vel sihkkarastojuvvon.
nykyisten retkeilyreittien ylläpitoon Rahoitus pyritään turvaamaan.	Natura 2000 -fierpmádat Oktilaš eurohpálaš ekologalaš fierpmádat.
LVS ei sisällä rahoitussuunnitelmaa, eikä sido rahoittajia. - reittejä lisättäväKaavoitus ja HKS:t linjaavat asiaa.	PEFC Riikkaidgaskasaš PEFC-sertifiserenvuogádat, man mielde Meahciráđđehusa vuovddit leat sertifiserejuvvon.
- tarpeettomia reittejä ei tule suunnitella, kun olemassa	Buot Meahciráđđehusa ekonomiijavuovddit gullet PEFC-sertifiserema birii.
olevatkin ovat huonossa kunnossa Sisältyy suunnitelmaan. - autiotupia lisättäväEi sisälly suunnitelmaan	Váldoeanageavahanluohkká Meahciráđđehusa hálddus leahkki vuvddiid luohkkájuohku váldogeavahandárkkuhusa vuođul eanageavahanluohkáide.
tNeuvonta ja opastus - retkeilyä ohjattava merkityille reiteilleSisältyy suunnitelmaan.	Luohkkájuohkuprinsihpaid sáhttá buohtastahttit guovlo-várremiidda ja lávenmearrádusaide, mat leat anus lávemis.
- reiteillä kulkevien määrää rajoitettava tietyillä alueillaEi sisälly suunnitelmaan. - enemmän opastettuja retkiäResurssikysymys;	Váldojoavku Eanavuođu klassifiseren: vuovdeeana, guorbaeana, joavdelas eana, geaidnu, bealdu, jna. Vuovdeeana: Eana, mas muoraid jahkásaš gaskamearálaš šaddu lea badjel m/há.
- tuettava jokamiehen oikeuteen perustuvaa retkeilyäSuunnitelma tukee sekä tällaista retkeilyä että järjestettyä retkeilyä.	Guorbaeana: Dábálaččat juovva- dahje jeaggevuđoš eana, mas muoraid jahkásaš gaskamearálaš šaddu báhcá vuollel 1 m/há, muhto lea unnimustá 0,1 m/há.
Jokamiehen oikeuksien ohella opastuksessa tuodaan esille jokamiehen velvollisuudet. tMetsätalous	Joavdelas eana: Eana, mii lea lunddolaččat muoraheapme ja muorraboađuskapasitehta báhcá vuollel 0,1 m/há jahkái.
- retkeily huomioitava metsien käsittelyssäSisältyy suunnitelmaan. - avohakkuita ei tule toteuttaa	Suodjalanprográmma Luonddusuodjalanláhkii vuođđuduvvi Suoma luonddusuodjalanfierbmi ovdánahttojuvvo riikkadási suodjalanplánaiguin ja –prográmmaiguin.
hakkuita vähennettäväHakkuiden määrä ja toiminnan linjaukset sovittu LVSyhtesityöryhmän kanssa.	Prográmmaide leat válljen dihto luondotiippaid divrasamos ja eanemus ovddasteaddji čuozáhagaid nu viidát go vejolaš.
tMaastoliikennettä vähennettävä (lentokoneet, helikopterit, mönkijät)Suunnitelmassa jatketaan eri	Stáhtaráđđi lea čatnasan prográmmaid ollašuhttimii iežas dahkan prinsihppamearrádus-aiguin, mat stivrejit virgeoapmahašdoaibmama.
tyisesti kesäaikaisen maastoliikenteen tiukkoja rajoituksia. tkaivosteollisuutta ei hyväksytäOhjataan lainsäädännöllä.	YSA-guovlu Priváhta luonddusuodjalanguovllut (YSA) ráhkaduvvojit eanaoamasteaddji ohcamuša vuođul birasguovddáža mearrádusain gielddaid, servošiid ja priváhta olbmuid eatnamiidda.
13. Maastoliikenne	n Luonddu- riggodatplána
Salliiko Metsähallitus talviaikaista maastoliikennettä Ylä-Lapissa? Maastoliikenne kesällä Vastaajien määrä: 115	Davvi-Sámi guovllu luonddu-riggodatplána jagiide 2012-2021 lea Meahciráđđehusa eatnamiid, vuvddiid ja čáziid geavaheami ja dikšuma almmolašplána.
Salliiko Metsähallitus kesäaikaista maastoliikennettä Ylä-Lapissa? Sopivasti	Das leat meroštallan earret eará eanageavaheami čovdosiid sihke doaimma mihtideami ja háltti.
Palautteita, kpl Vaikutus suunnitelmaan/ vastine	Plána lea vuođđun doaimma plánemii ovttaskas áššiid bokte.