| Utsjoki malli |
Ohcejohka málle |
| Loppuraportti |
Loahpparaporta |
| JOHDANTO |
LÁIDEHUS |
| Utsjoki on Barentsin alueen keskiössä, ja tarjoaa äärettömän hyvän elinkeinollisen potentiaalin monille toimialoille. |
Ohcejohka lea gasku Barentsa guovllu, ja dat addá hui buori ealáhuslaš potentiála máŋgga doaibmasuorgái. |
| Finnmarkin alueen työvoimapula tarjoaa utsjokelaisille ammattilaisille oivan mahdollisuuden työllistää itsensä Norjan puolella kuin myös Norjan korkeammasta elintasosta joh tuva hintojen kalleus luo elinkeinollisen potentiaalin Utsjoen kylille tarjota kilpailukykyisen ostoskeskuksen Norjassa asuville. |
Finnmárkku guovllu bargofápmovátni addá ohcejohkalaš ámmátolbmuide erenomáš vejolašvuođa fidnet alcceset barggu Norgga bealde ja maiddá Norgga alladat eallindásis čuovvu divrasut hattit fidnejit áigái ealáhuslaš potentiála Ohcejoga giliide fállat gilvalannávccalaš gávppašanguovddáža Norggas orruide. |
| Vientitoiminnan kilpailukyky tulee tuotannollisen toiminnan kautta, jossa valmistavan tai kokoavan teollisuuden kustannusten kautta saatava kilpailuetu mahdollistaa kannattavan vientitoiminnan käynnistämisen Norjaan. |
Doalvundoaimmaid gilvalannákca boahtá buvttadeapmái guoski doaimmaid bokte, mas válmmašteaddji dahje čohkkejeaddji industriija goasttádusaid bokte oažžašuvvi gilvalanovdamunni dahká vejolažžan álggahit gánnáhahtti doalvundoaibmama Norgii. |
| Utsjoki malli -esiselvityshankkeen ideana oli selvittää, kuinka Utsjokea voidaan vahvistaa vahvana rajakaupan ja raja-alueen lähipalvelukeskuksena, porttina Barentsin alueelle. |
Ohcejohka málle -ovdačielggadanprojeavtta jurddan lei čielggadit, man láhkai Ohcejoga sáhttá nannet nana rádjagávppi ja rádjaguovllu lagasbálvalusguovddážin, verráhin Barentsa guvlui. |
| Pitkän aikavälin visiona on, että Utsjoen kunta on vuonna 2020 vahva ja vetovoimainen lähipalvelu- ja asumiskeskus. |
Guhkit áiggi boahttevuođagovvan lea, ahte Ohcejoga gielda lea jagi 2020 nana ja geasuheaddji lagasbálvalus- ja ássanguovddáš. |
| Rajakauppa ja vienti, rajan ylittävät toiminnot sekä Norja ja Barents osaaminen ovat kehittymisen avaintekijöitä. |
Rádjagávpi ja doalvun, rastá rájá olli doaimmat sihke Norga ja Barents čehppodat leat ovdáneami čoavddadahkkit. |
| Utsjoen kylät ovat houkuttelevia, viihtyisiä ja turvallisia asuinpaikkoja Norjassa työskenteleville ja heidän perheilleen, sekä houkutteleva yritysympäristö kaupan, palveluiden ja pienteollisuuden alan yrityksille. |
Ohcejoga gilit leat geasuheaddjit, guoibmás ja dorvvolaš orrunbáikkit Norggas bargiide ja sin bearrašiidda, sihke geasuheaddji fitnodatbiras gávppi, bálvalusaid ja smávvaindustriija suorggi fitnodagaide. |
| Utsjoki malli on toimintatapa, jossa yrittäjät ja kuntalaiset ottavat itse vastuun omasta kehittämisestään, määrittelevät tavoitteet ja toimenpiteet, jossa kunnan rooli on olla tukevassa osassa, ei vetävässä. |
Ohcejohka málle lea doaibmanvuohki, mas fitnodateaiggádat ja gieldda ássit váldet ieža ovddasvástádusa ovddideamisteaset, meroštallet mihttomeriid ja doaibmabijuid, mas gieldda rolla lea leat doarju oasis, ii geassimin. |
| Rajakauppiaat tekevät tiivistä yhteistyötä kehittääkseen Utsjoesta ”kauppakeskuksen” joka kilpailee laadulla ja kokonaisvaltaisella tarjoamalla alhaisemman hinnan sijaan. |
Rádjagávpejasat barget divttis oktasašbarggu fidnet Ohcejogas ”gávppašanguovddáža” mii gilvala kvalitehtain ja oppalaš fáluin hálbbit hatti sajes. |
| Kilpailuetuna ei enää ole pelkkä hinta, vaan vetovoimatekijöitä on laajemmin. |
Gilvalanovdamunnin ii leat šat dušše haddi, muhto geasuheaddji áššit leat viidábut. |
| Uudet älykkäät toimintamallit vähittäiskaupassa luovat vahvaa kysyntää, ja aktiivisella yhteismarkkinoinnilla tavoitellaan laajasti uusia asiakkuuksia. |
Ođđa jierpmálaš doaibmanmállet bođugávppis fidnejit áigái nana jearu, ja viššalit oktasašmárkanastimiin háhpohallojit viidát ođđa áššehasat. |
| Vientitoiminnan ympärille muodostuu teemallisia klustereita, jotka tarjoavat norjalaisille asiakkuuksille kokonaispaketteja yksittäisten palveluiden sijaan. |
Doalvundoaibmama birra šaddet temálaš klusterat, mat fállet norgalaš áššehasaide oppalašpáhkaid ovttat bálvalusaid sadjái. |
| Verkostoituminen alan toimijoiden kesken lisää tietoisuutta toisten osaamisesta ja systemoitu toimintamalli lisää luottamusta |
Fierbmi suorggi doaibmiid gaskka lasiha diehtima nuppiid čehppodagas ja vuogálaččat ordnejuvvon doaibmanmálle lasiha luohttámuša áššehasaid gaskkas. |
| Toiminta rakennetaan järjestelmäpohjaiseksi, joka takaa sen skaalautuvuuden ja tulevaisuudessa mahdollistaa uusien toimijoiden integroitumisen vaivattomasti mukaan. |
Doaibman ráhkaduvvo vuogádatvuođu ala, mii dáhkida dan skála ja dahká boahttevuođas vejolažžan ođđa doaibmiid boahtima álkket mielde. |
| Rajan yli työskentelyn osalta suurimmat esteet on saatu karsittua ja rajankävijöiden osalta työnteko Norjaan lähenee kotimaisen palkkatyön byrokraattisuutta. |
Rastá rájá bargama buohta stuorámus eastagat lea fidnejuvvon jávkat ja rádjajohttiid buohta bargan Norgii lahkona ruovtturiikka bálkábarggu byrokratiija. |
| Utsjoki mallissa Utsjoen kuntaan muodostuu kolme tasavahvaa kyläaluetta omine vahvuuksineen. |
Ohcejohka málles Ohcejoga gildii šaddet golbma ovtta dásu giliguovllu iežaset nanusvuođaiguin. |
| Kylät kehittyvät elinkeinotoiminnan kautta, joka mahdollistaa nuorille työpaikkoja, sekä jo kunnasta poismuuttaneille mahdollisuuden palata synnyinseuduilleen. |
Gilit ovdánit ealáhusdoaimmaid bokte, mii vejolaččat buktá nuoraide bargosajiid, sihke jo gielddas eret fárren olbmuide vejolašvuođa máhccat iežaset šaddanguvlui. |
| Tämä tuo kunnallistalouteen merkittävissä määrin verotuloja, joka pienentää riippuvuutta valtionosuuksista kunnan toimintojen ylläpitämiseen ja kehittämiseen. |
Dát buktá gieldaekonomiijai mearkkašahtti mearis vearroboađuid, mii fas geahpeda sorjavašvuođa stáhtaossosiin gieldda doaimmaid doalaheamis ja ovddideamis. |
| Utsjoen kylien lähipalvelukeskusten kehittymisen esteenä on ainoastaan oma tahtotila, joka pitää saada kehittämissuuntautuneeksi. |
Ohcejoga giliid lagašbálvalusguovddážiid ovddideami árrun lea dušše iežas dáhtudilli, man berre fidnet mieđisin ovddideami guvlui. |
| Maailma muuttuu, jolloin myös meidän on muututtava. |
Máilbmi muhttašuvvá, dalle maiddá mii fertet muhttašuvvat. |
| Kyläalueista voidaan luoda yhdessä viihtyisiä paikkoja elää, joissa on saatavilla peruspalvelut ja työtä toimeentulon takaamiseksi. |
Giliviidodagain sáhttá fidnet ovttas áigái hávskás orrunbáikkiid, main leat fidnemis vuođđobálvalusat ja bargu mii dáhkida birgenlági. |
| Näin pidämme kunnan elinvoimaisena, ja mahdollisuuden ylläpitää meille tärkeitä asioita. |
Ná doallat gieldda eallinfámolažžan, ja vejolašvuođa bajásdoallat midjiide deaŧalaš áššiid. |
| Utsjoki malli on tekemisen kautta muodostuvaa ansaintaa, joka parantaa kuntalaisten elinoloja. |
Ohcejohka málle lea bargama bokte šaddi dinen, mii buorida gieldda ássiid eallindili. |
| Aktivoinnin ja hankkeistamisen kautta olemassa olevien elinkeinojen kannattavuus paranee, ja liiketoiminnan volyymit kasvavat. |
Aktiverema ja áigumušaid plánemiid bokte dálá ealáhusaid gánnáheapmi buorrána, ja fitnodatdoaibmama volymat sturrot. |
| Kasvava työvoimatarve tarvitsee uutta asuntokantaa, ja yritykset liikehuoneistoja. |
Lassáneaddji bargofápmodárbu lasiha ođđa viesuid dárbbu ja fitnodagat dárbbašit fitnodatlanjaid. |
| Edunvalvonnalla varmistetaan erilaisten ryhmien etuja, ja turvataan kunnan omia uhkia. |
Ovddugohcimiin sihkkarastojit guđege lágan joavkkuid ovddut, ja suddjejuvvojit gieldda iežas áitagiid vuostá. |
| Elinkeinojen ekosysteemien kautta toimialat lähenevät toisiaan, ja luonnolliset risteymät löytyvät jotka käännetään vahvuuksiksi. |
Ealáhusaid ekosystemaid bokte doaibmasuorggit lahkanit nuppiideaset, ja lunddolaš ruossaneamit gávdnojit mat jorgaluvvojit nanusvuohtan. |
| Tätä on Utsjoki malli. |
Dát lea Ohcejohka málle. |
| RAJAKAUPPA |
RÁDJAGÁVPI |
| Tilastokeskuksen toimipaikkarekisteri Utsjoen kunnan osalta osoittaa, että kunnassa oli 2014 123 toimipaikkaa, joiden kokonaisliikevaihto oli hieman yli 42 miljoonaa euroa. |
Statistihkkaguovddáža doaibmabáikeregisttar Ohcejoga gieldda buohta čájeha, ahte gielddas ledje 2014 123 doaibmabáikki, maid oppalašvuovdimat ledje badjelaš 42 miljovnna euro. |
| Henkilöstöä näissä toimipaikoissa oli 178 henkeä, ja toimipaikkojen määrä on kasvanut vuositasolla useita prosentteja. |
Bargoveahka dáin doaibmabáikkiin lei 178 olbmo, ja doaibmabáikkiid lohku lea sturron jahkedásis máŋga proseantta. |
| Vähittäiskaupan osuus tästä liikevaihdosta on vuoden 2014 osalta ollut yli 30 miljoonaa euroa, työllistäen 72 henkilöä. |
Bođugávppi ossodat dáin vuovdimiin lea jagi 2014 buohta leamaš badjel 30 miljovnna euro, addimiin barggu 72 olbmui. |
| Tämä tarkoittaa, että vähittäiskaupan kautta muodostuu koko kunnan elinkeinoelämän liikevaihdosta noin 73% sekä toimipaikkojen henkilöstön osalta työllistää 40% henkilöstöstä. |
Dát dárkkuha, ahte bođugávppi bokte šaddá oppa gieldda ealáhuseallima vuovdimiin sullii 73% sihke doaibmabáikkiid bargoveaga buohta addá barggu 40% bargiin. |
| Nämä luvut osoittavat vähittäiskaupan merkittävyyden kunnan elinkeinoelämälle, sekä aluetalouteen jäävälle varallisuudelle ansiotulojen verotuksen kautta. |
Dát logut čájehit bođugávppi mearkkašumi gieldda ealáhuseallimii, sihke guovloekonomiai báhcci ruđaide dietnasiid vearuhusa bokte. |
| Muu kunnan elinkeinotoiminta on pääsääntöisesti pienimuotoista itsensä työllistämistä, mutta erityisen tärkeässä asemassa. |
Gieldda eará ealáhusdoaibman lea eanaš smávvalágan ja mii addá barggu olbmui alcces, muhto earenoamáš deaŧalaš sajádagas. |
| Muiden kuin vähittäiskaupan toimipaikkojen määrä on Utsjoella 106, kuten myös henkilöstön määrä. |
Earáid earet bođugávppi doaibmabáikkiid lohku lea Ohcejogas 106, nugo maiddá bargoveaga mearri. |
| Rajakauppaa harjoittavien yritysten, joiden tilinpäätöstiedot ovat julkisia, toiminta on vuosien 2011 - 2014 välisten tilikausien aikana kasvanut merkittävästi. |
Rádjagávppi doalaheaddji fitnodagaid, maid rehketdoalloloahpahusdieđut leat almmolačča, doaibman lea jagiid 2011 - 2014 gaskasaš rehketdoallobajiid áigge lassánan mearkkašahtti mearis. |
| keskiarvollisesti juurikaan heittoa, vaan molempien kylien osalta yritysten liikevaihdot ovat tällä tarkastelujaksolla kasvaneet 40%. Tarkasteltujen kymmenen yrityksen kohdalla ainoastaan yhden yrityksen liikevaihto oli laskenut, muiden koko ajanjakson ajan kasvanut. |
Gáregasnjárgga ja Njuorggáma gaskka ii leat gaskaárvvu dáfus olus erohus, muhto goappáge gili buohta fitnodagaid vuovdimat leat dán geahčadanbajis lassánan 40%. Čuvvojuvvon logi fitnodaga buohta dušše ovtta fitnodaga vuovdimat ledje geahppánan, earáin oppa dán baji áigge lassánan. |
| Yritysten tulostentekokyvyn osalta kasvu ei ole seurannut liikevaihdon kehittymistä, mutta molempien kylien yritysten yhteenlaskettu tuloksentekokyky on ollut keskimäärin 500.000 euroa tilikaudessa sen kasvaessa tilikaudesta 2011 tilikauteen 2014 24%. Tilikausi 2014 on seurantajakson osalta ensimmäinen tilikausi, jossa sekä liikevaihto, että tulos laskivat muihin tilikausiin verrattuna. |
Fitnodagaid bohtosiiddahkannávccaid buohta stuorrun ii leat čuvvon vuovdimiid ovdáneami, muhto goappáge gili fitnodagaid oktiirehkenaston bohtosadahkannákca lea leamaš gaskamearálaččat 500.000 euro rehketdoallobajis dan lassánettiin rehketdoallobajis 2011 rehketdoallobadjái 2014 24%. Rehketdoallobadji 2014 lea čuovvunáiggi buohta vuosttas rehketdoallobadji, man áigge sihke vuovdimat ja boađus njidje eará rehketdoallobajiid ektui. |
| Tämän selittävänä tekijänä on suurelta osin kruunun kurssin heikentyminen. |
Dán čilgejeaddji dahkkin lea eanaš oassái kruvnnu kurssa fuotnáneapmi. |
| On kuitenkin huomattava, että tämän tarkasteltujen yritysten laskun aiheutti yhden yrityksen voimakas sukeltaminen muiden onnistuessa myynnissään ja tuloksen tekemisessään paremmin. |
Berre goittotge fuomášit, ahte dáid čuvvojuvvon fitnodagaid njiedjama dagahii dat, ahte okta fitnodat buokčalii sakka go fas earát lihkostuvve iežaset vuovdimiiguin ja bohtosa dahkamis buorebut. |
| Vähittäiskaupan uskotaan olevan hyvin pitkälti Norjan kruunun kurssin kehittymisen kanssa käsi kädessä. |
Bođugávppi jáhkket leat hui ollu Norgga kruvnnu kurssa ovdánemiin giehtalagaid. |
| Tätä se toki on, eikä kruunun heikentymisen merkitystä voida väheksyä, mutta toiminnan jatkumisen rakentaminen ainoastaan ulkopuolisen kurssin varaan on hyvin suuririskistä toimintaa. |
Ná dieđusge lea, iige kruvnnu fuotnáneami mearkkašumi sáhte badjelgeahččat, muhto doaimmaid joatkašuvvama ráhkadeapmi dušše olggobeale kurssa vehkii lea doaibman, mas lea hui stuorra riska. |
| Norjasta löytyy maksukykyistä asiakaskuntaa, joka arvostaa hintojen lisäksi laajaa tavara ja palveluvalikoimaa. |
Norggas gávdnojit máksinnávccalaš áššehasat, geat addet árvvu hattiid lassin viiddis gálvo- ja bálvalus- válljenmunnái. |
| Utsjoen vähittäiskaupan kasvu reilussa viidessä vuodessa kymmenellä miljoonalla eurolla kutakuinkin samalla yrityskannalla ja henkilöstömäärällä on merkittävä. |
Ohcejoga bođugávppi stuorrun ráhpat viđa jagis logi miljovnna euroin sullii seamma fitnodatmáttuin ja bargimeriin lea mearkkašahtti. |
| Näin suureen kasvuun ei vakiintuneilla toimialoilla normaalisti päästä, jolloin yrittäjät ovat tehneet oikeita asioita mahdollistaakseen tämän hypyn. Norjalaisten ostoskäyttäytymistä on tutkittu Enontekiöllä puhelinhaastatteluin, ja niissä todettiin että noin 62 prosenttia lähialueen norjalaisista käy Suomen puolella ostoksilla. |
Ná sakka stuorrumii eai fásta doaibmasurggiin dábálaččat beasa, nuba fitnodatdoallit leat dahkan rivttes áššiid, ahte dákkár Norgalaččaid gávppašeapmi lea dutkojuvvon Eanodagas telefonjearahallamiiguin, ja dain gávnnahuvvui ahte sullii 62 proseantta lagašguovllu norgalaččain fitnet Suoma bealde gávppiin. |
| Haastatelluista viikoittaisia kävijöitä oli noin 7%, ja kuukausittaisia 18%. Norjalaiset ostosmatkailijat olivat pääsääntöisesti tulotasoltaan norjalaiseen keskiluokkaan kuuluvia, jotka tulivat halvempien liha-, alkoholi- ja tupakkatuotteiden houkuttelemana, mutta myös muilla vetovoimatekijöillä on merkityksensä. |
Jearahallojuvvon olbmuin juohke vahkus fidnit ledje sullii 7%, ja juohke mánotbajis 18%. Norgalaš gávppašanturisttat ledje eanaš boahtodási beales norgalaš gaskaluohkkái gullevačča, geat bohte hálbbit biergo-, alkohola- ja duhpátbuktagiid geažil, muhto maiddá eará geasuhandahkkiin lea mearkkašupmi. |
| Palveluvalikoima ja hyvä palvelu nousivat tärkeiksi syiksi tulla ostosmatkalle Suomeen, vaikka puutteita koettiin olevan leipä ja leipomotuotteista, kuten myös vaatetuksen että sisustustarvikkeiden osalta. |
Bálvalusaid válljenmunni ja buorre bálvalus badjánedje deaŧalaš sivvan boahtit gávppiide Supmii, vaikke atnege, ahte láibe- ja báhkárbuktagat leat vánis, nu maiddá biktasiid ja viessodárbašiid buohta. |
| Kodin elektroniikalle olisi myös oma ostajakuntansa, mutta kyselyssä paljastui myös se, että valtaosalle kodin elektroniikalla ei ollut mitään merkitystä. |
Ruovttu elektronihkkii livččii maiddá iežas oastijoavku, muhto jearahallamis albmanuvai maid dat, ahte eatnašiidda ruovttu elektronihkas ii lean miige mearkkašumiid. |
| Norjalaiset käyttävät pohjoismaalaisista eniten rajanylittävää verkkokauppaa. |
Norgalaččat geavahit davviriikkaid ássiin eanemus rastá rájá olli fierbmegávppi. |
| Lähes puolet norjalaisista tilasivat verkkokaupasta ulkomailta, ja vähintään kerran viikossa ostoksia tekeviä on noin 1.335. |
Masá bealli norgalaččain diŋgojit fierbmegávppis olgoriikkain, ja uhcimustá oktii vahkus gávppašeaddjit leat sullii 1.335.000 olbmo. |
| Kokonaisverkkomyynnin arvo Norjassa on noin 9 miljardia euroa, josta yli puoli miljardia euroa käytetään ostoksiin ulkomaille. |
Ollesfierbmevuovdima árvu Norggas lea sullii 9 miljárda euro, mas badjel bealle miljárda euro geavahit oastimiidda olgoriikkain. |
| Verkkokauppojen tulevaisuus tulee olemaan fyysisten ja digitaalisten kanavien yhdistämisessä (omnichanel), josta suomalainen verkkokauppa.com on hyvä esimerkki. |
Fierbmegávppiid boahttevuohta šaddá leat fysalaš ja digitála kanálaid ovttastuhttimis (omnichanel), mas suopmilaš verkkokauppa.com lea buorre ovdamearka. |
| Utsjoki tarjoaa erinomaisen sijaintinsa ja alhaisemman kulutason kautta hyvän mahdollisuuden läh teä tarjoamaan uudenlaisia palveluja sähköisten kanavien kautta norjalaisille. |
Ohcejohka addá iežas earenoamáš saji ja vuolit gollodási bokte buori vejolašvuođa fállagoahtit ođđalágan bálvalusaid elektrovnnalaš kanálaid bokte norgalaččaide. |
| Fyysisen ja digitaalisen myyntikanavan yhdistelmillä on mahdollista luoda perinteiseen vähittäiskauppaan uusia liiketoiminnallisia mahdollisuuksia, ja saada uusia asiakkaita asioimaan Utsjoella. |
Fysalaš ja digitála vuovdinkanála oktiibijuiguin lea vejolaš oažžut áigái árbevirolaš bođugávpái fitnodatdoaibmamii guoski ođđa vejolašvuođaid, ja oažžut ođđa áššehasaid dikšut áššiideaset Ohcejogas. |
| Esimerkiksi uudenlaiset smartpostit, joissa tuotteet tilataan ja maksetaan Utsjoella, luo kilpailuedun norjalaisiin verkkokauppoihin nähden. |
Ovdamearkka dihtii ođđalágan smartpoasttat, main buktagat diŋgojuvvojit ja máksojit Ohcejogas, buktá gilvalanovddu norgalaš fierbmegávppiid ektui. |
| Tämä laajentaa myös paikkakuntalaisten palveluvalikoimaa, ja saa norjalaiset asioimaan uudestaan Suomen puolella. |
Dát viiddida maiddái báikegotti olbmuid bálvalusválljenmuni, ja fidne norgalaččaid dikšut fas áššiideaset Suoma bealde. |
| Utsjoen rajakaupan pitkän aikavälin menestystekijä tulee olemaan se, löydetäänkö hinnan lisäksi muita kilpailutekijöitä. |
Ohcejoga rádjagávppi guhkes áigegaskka menestusdahkki šaddá leat dat, gávdnetgo hatti lassin eará gilvalandahkkiid. |
| Vähittäiskaupan osalta perinteiset toimintamallit ovat murtumassa, ja sama kehitys etenee hitaasti myös kohti Utsjokea. |
Bođugávppi buohta árbevirolaš doaibmanmállet leat moallaneamen, ja seamma ovdánupmi joavdá gulul maiddá Ohcejoga guvlui. |
| On löydettävä uusi tapa toimia kannattavasti, ja kyettävä tarjoamaan asiakkaille entistä enemmän lisäarvoa. |
Ferte gávdnat ođđa vuogi doaibmat gánnáhahtti láhkai, ja nákcet fállat áššehasaide ain eanet go ovdal lasseárvvu. |
| Vetovoimatekijänä halvempi kustannusrakenne on Suomen etuna, mutta muiden kilpailuetujen kehittämistä ei saa unohtaa. |
Geasuhandahkkin hálbbit goasttádusráhkadus lea Suoma ávkin, muhto eará gilvalanovdduid hutkama ii oaččo vajáldahttit. |
| Riskien näkökulmasta vähittäiskauppa on pääomia omistettaessa matalan kynnyksen toimiala, ja esimerkiksi norjalaisen toimijan on suhteellisen helppo käynnistää liiketoimintojaan Suomen puolella. |
Riskkaid dáfus bođugávpi lea oaiveopmodaga oamastettiin vuollegis šielmmá doaibmasuorgi, ja ovdamearkka dihtii norgalaš doaibmis lea viehka álki álggahit fitnodatdoaimmaidis Suoma bealde. |
| Yksin tekemisen yrityskulttuuri on vaihtumassa pikkuhiljaa yhdessä tekemiseksi, Mahdollisuuksien ymmärtäminen, luominen sekä vuorovaikutus ovat avaintaitoja joiden on tarve ylittää toimialarajat tulevaisuudessa. |
Okto bargama fitnodatkultuvra lea lotnašuvvamin vehážiid miel ovttas bargamii. Vejolašvuođaid ádden, áigái fidnen sihke vuorrováikkuhus leat čoavddadáiddut main lea dárbbašlaš ollit rastá doaibmasuorgerájáid boahttevuođas. |
| Utsjoen kylien yrittäjien on aika löytää toisensa kumppaneina, ja nähdä yhteisen tekemisen voima. |
Ohcejoga giliid fitnodateaiggádiin lea áigi gávdnat nuppiideaset guoibmin, ja oaidnit oktasaš bargama fámu. |
| On kaikkien etu, että Utsjoelle saadaan ostosmatkailijoita, jakautuivat heidän ostoksensa sitten kenelle toimijalle tahansa. |
Lea buohkaid ávki, ahte Ohcejohkii fidnejuvvojit gávppašanturisttat, juohkásedje dal sin oastimat dasto geasa ihkinassii. |
| Toimijoiden erikoistumisen ja palveluvalikoiman kautta asiakkuudet löytävät juuri heille sopivimmat kaupat. |
Doaibmiid sierramáhttima ja bálvalusaid válljenmuni bokte áššehasat gávdnet aiddo sidjiide vuohkkasamos gávppiid. |
| Sisäinen terve kilpailu on vain hyvästä, kun samaan aikaan nähdään yhteisenä tahtotilana kasvattaa kylän asiakaspotentiaalia yhteistoimin. |
Siskkáldas dearvvas gilvaleapmi lea dušše buorre, go seamma áigge oidnet oktasaš dáhtudillin lasihit gili áššehaspotentiála ovttasráđiid. |
| Tällöin vähemmällä saadaan enemmän, ja lopulta se koituu kaikkien kehittymiseksi. |
Dalle unnibun fidnejuvvo eanet, ja loahpas dat šaddá buohkaid ovdánupmin. |
| 12 teesiä kaupan tulevaisuudelle (Kaupan trendit ja tulevaisuus 2015): 1. Ymmärrä muutoksen luonne ja merkitys omaan liiketoimintaan 2. Pienempiä ja päättävämpiä askelia suurten kertapäätösten sijaan 3. Pysy liikkeessä ja rohkeana 4. Tieto on digitaalisuuden ydin 5. Anna uuden ajan osaajille rohkeasti vastuuta 6. Varmista vahvat perusteet 7. Hio konsepti johdonmukaiseksi jokaisessa kohtaamispisteessä 8. Ole läsnä asiakkaasi arjen kaikissa tilanteissa 9. Kansainvälisyyttä liiketoimintaan ja osaamiseen 10. Panosta tutkimus- ja kehittämistoimintaan, itse ja yhteistyössä 11. Osallistu aktiivisesti julkiseen keskusteluun 12. Satsaa myymälöihin sekä tilaa ja nouda -malliin |
12 tesa gávppi boahttevuhtii (Kaupan trendit ja tulevaisuus 2015): 1. Ádde rievdama luonddu ja mearkkašumi iežat fitnodatdoaibmamii 2. Smávit ja mearrediđolaš lávkkit stuorra hávil mearrádusaid sajes 3. Biso jođus ja roahkkadin 4. Diehtu lea digitálalačča ađa 5. Atte ođđa áigge čehpiide roahkadit ovddasvástádusa 6. Sihkkarastte nana vuđđosiid 7. Vána konseapta jearggalažžan juohke deaivvadančuoggás 8. Leage mielde iežat áššehasa árgga buot dáhpáhusain 9. Riikkaidgaskasašvuohta fitnodatdoaibmamii ja máhtolašvuhtii 10. Bija resurssaid dutkan- ja ovddidandoaimmaide, ieš ja oktasašbarggus 11. Oassálastte aktiivvalaččat almmolaš ságastallamii 12. Bija resurssaid buvddaide sihke diŋgo ja viečča –mállii |
| VIENTITOIMINTA |
DOALVUNDOAIMMAT |
| Norja on Suomen osalta merkittävä kauppakumppani. |
Norga lea Suoma hárrái mearkkašeaddji gávpeguoibmi. |
| Vienti Suomesta Norjaan oli 2014 noin 1,55 miljardia euroa, ja tuonti 1,63 miljardia euroa. |
Doalvun Suomas Norgii lei 2014 sullii 1,55 miljárdda euro, ja buktin 1,63 miljárdda euro. |
| Viennistä valtaosa tapahtuu maanteitse kolmen pohjoisimman kunnan (Utsjoki, Enontekiö, Inari) raja-asemien kautta. |
Doalvumis eanaš oassi dáhpáhuvvá eatnangeainnuid mielde golmma davimus gieldda (Ohcejohka, Eanodat, Anár) rádjastašuvnnaid bokte. |
| Utsjoen osalta tämä tarkoittaa noin 400 miljoonan euron vuosittaista tavaravirtojen läpimenoa kumipyörillä, josta kuntaan ei juurikaan aiheudu aluetaloudellisia hyötyjä. |
Ohcejoga buohta dát dárkkuha sullii 400 miljovnna euro ovddas biergasiid čađa mannama jahkásaččat gummejuvllaid alde, mas gildii eai olus šatta guovloekonomalaš ávkkit. |
| Suomessa palvelut muodostivat viennistä vuonna 2013 21% koko viennin arvosta, josta Norjaan kohdistuva palveluvienti oli kutakuinkin juuri keskiarvon mukainen 300 miljoonaa euroa. |
Suomas bálvalusat dahke doalvumis jagi 2013 21% oppa doalvuma árvvus, mas Norgii guoski bálvalusdoalvun lei oalleláhkai aiddo gaskaárvvu mielde 300 miljovnna euro. |
| Utsjoen yrittäjien osalta tarkkaa määrää vientitoimintaa niin palveluiden kuin tavaroidenkin osalta harjoittavista yrittäjistä ei voida sanoa, mutta yrittäjiä on kuitenkin useampia. |
Ohcejoga fitnodateaiggádiid buohta ii sáhte dadjat dárkilis meari doalvundoaimmaid dahkki fitnodatdoalliin nu bálvalusaid go biergasiidge hárrái, muhto fitnodatdoallit leat goittotge máŋga. |
| Toimialat vaihtelevat suuresti, kuten myös tapa toimia. |
Doaibmasuorggit molsašuddet stuorrágit, nugo maiddá vuohki doaibmat. |
| Verotuksellisesti ulkomailla ammatinharjoittajana toimimisen tulot ilmoitetaan ja verotetaan aina Suomessa, mikäli kiinteän toimipaikan määritelmää ei ulkomaille synny. |
Vearuhusa beales olgoriikkain ámmáthárjeheaddjin doaibmama boađut almmuhuvvojit ja vearuhuvvojit álo Suomas, juos ii šatta giddes doaibmabáikki meroštallan olgoriikkaide. |
| Pohjoinen Suomi tarjoaa Barentsin alueelle mahdollisuuksien kentän kehittyä ja kasvaa. |
Davvi Suopma fállá vejolašvuođaid viidodaga ovdánit ja stuorrut Barentsa guvlui. |
| Norjan markkinoiden kilpailuetua ei enää saavuteta työvoimakustannusten kautta, sillä Baltian maat sekä Puola ovat vallanneet Norjan työmarkkinoita halpatyövoimallaan viimeisen kymmenen vuoden aikana. |
Norgga márkaniid gilvvohallanovdamuni ii šat juvssa bargofápmogoasttádusaid bokte, dasgo Baltia riikkat ja Polska leat ánámmen Norgga bargomárkaniid hálbbesbargofámuiguin maŋimuš logi jagi áigge. |
| Laatu ja luotettavuus yhdistettynä tehokkaaseen toimintatapaan tulee vientitoimintaa harjoittavilla yrityksillä olla jo kilpailukykynä voidakseen lähteä Norjan markkinoille. |
Kvalitehta ja oskkáldasvuohta ovttas beaktilis doaibmavugiin galget doalvundoaimmaid dahkki fitnodagain leat jo gilvalannákcan ahte sáhttet vuolgit Norgga márkaniidda. |
| Suurin kilpailuetu saavutetaan Utsjoella harjoitettavan valmistuksen ja kokoonpanon kautta, jolloin halpatuotantomaiden kilpailuetu häviää logistiikkakustannuksiin, ja lähituotanto tarjoaa mahdollisuuden lyhy |
Stuorámus gilvalanovdu juksojuvvo Ohcejogas dáhpáhuvvi ráhkadeami ja čohkkema bokte, dalle hálbbesbuvttadanriikkaid gilvalanovdamunni jávká logistihkagoluide, ja lagašbuvttadeapmi fállá vejolašvuođa oanehut vástideapmái. |
| Tämä luo merkittävää potentiaalia Utsjoen alueelle, jossa logistisesti hyvien yhteyksien päässä voidaan luoda pienimuotoisen valmistavan tai kokoonpanevan teollisuuden osalta kokonais- tai osaratkaisuja tarjoavia toimijoita vastamaan Baretsin kysyntään. |
Dát dahká mearkkašahtti potentiála Ohcejoga guvlui, gos logistihka beales buriid oktavuođaid duohken sáhttá dahkat smávvalágan ráhkadeaddji dahje čohkkejeaddji industriija buohta olles- dahje oassečovdosiid fálli doaibmiid vástidit Barentsa jerrui. |
| Vientitoiminnan aloittamisen ja kehittämisen osalta pelkkä tahtotila ei riitä. |
Doalvundoaibmama álggaheami ja ovddideami buohta ii dušše beare dáhtudilli reahkká. |
| Kansainvälisille markkinoille syntyvän yrityksen tie on usein kivikkoinen, ja vaatii runsaasti pääomia. |
Riikkaidgaskasaš márkaniidda šaddi fitnodaga bálggis lea dávjá geađgái, ja dárbbaša valjis oaiveopmodaga. |
| Lainsäädäntö maiden välillä, kieli, kulttuurien poikkeavuudet sekä erilainen ostokäyttäytyminen ovat usein haasteena kansainvälistyvälle yritykselle. |
Láhkaásahus riikkaid gaskka, giella, kultuvrraid sierraláganvuođat sihke sierralágan gávppašanvuogit leat dávjá hástalussan riikkaidgaskasažžan šaddi fitnodahkii. |
| Tämän johdosta suin päin säntääminen tuo yleensä jälkikäteen suuret kulut, jotka voidaan hyvällä etukäteisvalmistelulla välttää. |
Dán geažil smiehtakeahttá girdileapmi buktá dábálaččat maŋil gihtii stuorra goluid, maid sáhttá vealtat go válmmaštallá bures ovddalgihtii. |
| Elinkeinoelämän rajaesteitä tutkittiin vuonna 2014 tutkimuksessa Elinkeinoelämän rajaesteet Pohjoiskalotilla, ja havaittiin, että tiedon puute ja sen saaminen, lait ja standardit, tulli ja arvonlisävero sekä kielitaito koettiin haasteellisimmiksi asioiksi vientitoiminnan käynnistämisessä. |
Ealáhuseallima rádjaeastagat dutkojedje jagi 2014 dutkamušas Elinkeinoelämän rajaesteet Pohjoiskalotilla (Ealáhuseallima rádjaeastagat Davvikalohtas), ja fuomášuvvui, ahte dieđu váiluma ja dan fidnema, lágaid ja standárddaid, tuollu ja árvolassevearu sihke gielladáiddu dovde olbmot váddásamos áššin doalvundoaimmaid álggaheamis. |
| Selkokielisen tiedon saaminen virkamiehiltä oli haastavaa, jonka lisäksi viranomaisilta sai ristiriitaista informaatiota. |
Čielgagielat dieđu oažžun virgeolbmuin lei váttis, man lassin virgeoapmahaččain oaččui ruossalas informašuvnna. |
| Tämä osoittaa sen, että vientitoiminta kahden maan välillä on haastava, mutta opittavissa oleva asia. |
Dát čujuha dan, ahte doalvundoaimmat guovtti riikka gaskka leat hástaleaddji, muhto oahppamis leahkki ášši. |
| Vientitoiminta ei saa olla yritykselle itseisarvo, vaan sen järkevyys ja kannattavuus on tapauskohtaista. |
Doalvundoaimmat eai oaččo leat fitnodahkii iešárvu, muhto dan jierpmálašvuohta ja gánnáhahttin leat mo guđege dáhpáhusa guovdu šaddá. |
| Tullaus ja arvonlisäverotus on tärkeä osa yrityksen kokonaisstrategiaa suunniteltaessa vientiä Norjaan. |
Tullen ja árvolassevearuhus lea fitnodaga ollesstrategiija deaŧalaš oassi plánedettiin doalvuma Norgii. |
| Esimerkkinä koska Norja haluaa aina alv:n, on pelkkää vientitoimintaa harjoittavan maksettava alv rajalla. |
Ovdamearkka dihtii go Norga háliida álo álv, de galgá dušše doalvundoaibmama hárjeheaddji máksit álv rájá alde. |
| Asennustöissä on kuuluttava Norjan alv rekisteriin, kuten myös jos ei ole kiinteää toimipaikkaa, jolloin Norjasta täytyy hankkia alv edustaja. |
Monterenbargguin galgá gullat Norgga álv registerii, nugo maiddá jos ii leat giddes doaibmabáiki, de dalle Norggas ferte háhkat álv ovddasteaddji. |
| Jos yrittäjällä ei ole valmiuksia toimia vieraassa kulttuurissa ja toimintaympäristössä, monesti parempi vaihtoehto on toimia ensi alkuun palkollisena, ja opiskella siinä yhteydessä toisen maan käytänteet. |
Jos fitnodateaiggádis ii leat máhttu doaibmat vieris kultuvrras ja doaibmanbirrasis, de máŋgii buoret molssaeaktu lea doaibmat vuos álggos bálkábargin, ja oahpahallat dan oktavuođas nuppi riikka vieruid. |
| Yrittäjänä toimiminen toisessa maassa tarkoittaa sitä, että maan erityispiirteet tulee tiedostaa, ja niihin tulee kyetä löytämään ratkaisut. |
Fitnodatdoallin doaibman nuppi riikkas dárkkuha dan, ahte riikka sierraiešvuođaid ferte diehtit, ja daidda ferte nákcet gávdnat čovdosiid. |
| Tämän johdosta usein onkin helpompi, jos kohdemaassa on kumppani, ei asiakas, joka tuntee kohdemaan lainsäädännön ja yrityskulttuurin. |
Dán geažil dávjá leage álkit, jos dan riikkas gosa fitnodaga áigu, lea guoibmi, ii áššehas, guhte dovdá dan riikka lágaid ja fitnodatkultuvrra. |
| Norjaan suuntautuvassa viennissä tai toiminnassa tulee useita vaiheita, joissa asiantuntemukselle |
Norgii oaivvilduvvon doalvumis dahje doaimmain bohtet máŋggat muttut, main boahtá dárbu áššedovdamuššii. |
| Nämä tarpeet ovat yrityskohtaisia, jolloin ne joudutaan tapauskohtaisesti selvittämään. |
Dát dárbu lea guđege fitnodaga guovdu iežas lágan, nuba dain gártá váldit čielgasa guđege dáhpáhusas sierra. |
| Tällaisia asioita ovat mm. |
Dákkár áššit leat ee. |
| - tullauskäytänteet |
- tullenvuogit |
| - yrityksen perustaminen ja rekisteröiminen |
- fitnodaga vuođđudeapmi ja registreren |
| - norjalaisten työehtosopimusten ja työehtojen tunnistaminen, työ- ja urakkasopimusten tarkastaminen |
- norgalaš bargoeaktosoahpamušaid ja bargoeavttuid dovdan, bargo- ja agoartasoahpamušaid dárkkisteapmi |
| - kirjanpito, tilintarkastus ja taloushallinto |
- rehketdoallu, rehketdoallodárkkisteapmi ja ekonomiijahálddahus |
| - tarvittavat sertifikaatit ja ammatillinen pätevyys |
- dárbbašlaš sertifikáhtat ja ámmátgelbbolašvuohta |
| Pienimuotoisen vientitoiminnan osalta mikäli tullauskäytänteiden selvittäminen ei onnistu, järkevintä on tukeutua paikkakuntalaisiin vientiä harjoittaviin yrityksiin, joiden kautta huolinta ja tullauskäytänteisiin on mahdollista saada apua. |
Juos tullenvugiid čielggadeapmi ii lihkostuva smávvalágan doalvundoaimmaid buohta, de lea jierbmámus geavahit doarjjan báikkálaš doalvuma hárjeheaddji fitnodagaid, maid bokte fuolaheapmi ja tullenvugiide lea vejolaš oažžut veahki. |
| Yhteystiedot näihin toimijoihin löytyvät kunnan elinkeinotoimen kautta. |
Oktavuođadieđut dáidda doaibmiide gávdnojit gieldda ealáhusdoaimma bokte. |
| Laajempaa asiantuntemusta, Norjan markkinoiden tuntemusta on mahdollista saada esimerkiksi |
Viidásut áššedovdamuša, Norgga márkaniid dovdama lea vejolaš oažžut ovdamearkka dihtii |
| - Gateway Norway AS on pk-yrittäjävetoinen yhtiö, jonka tavoitteena on auttaa yrityksiä Norjan markkinoille. |
- Gateway Norway AS lea smávva- ja gaskadássásašfitnodatdoalli jođihan fitnodat, man ulbmilin lea veahkehit fitnodagaid Norgga márkaniidda. |
| Yritys on pitänyt Lapin ELY-keskuksen rahoittaman vientikoulutuksia Norjaan, sekä toimii Norjassa ovien avaajana sekä lainsäädännöllisten asioiden selvittäjänä. |
Fitnodat lea doallan Lapin ELYguovddáža ruhtadan doalvunskuvlemiid Norgii, sihke doaibmá Norggas uvssaid leahkkun sihke láhkaásahuslaš áššiid čielggadeaddjin. |
| Yhteyshenkilö Timo Untinen. |
Oktavuođaolmmoš Timo Untinen. |
| - Storvik & Co AS tarjoaa kansainvälistymisen tueksi konsultointipalveluita liittyen norjan markkinoihin. |
- Storvik & Co AS fállá riikkaidgaskasažžan šaddama doarjjan konsulterenbálvalusaid laktásemiin norgga márkaniidda. |
| Yhteyshenkilönä Pirkko Taskinen. |
Oktavuođaolmmožin Pirkko Taskinen. |
| - BusinessOulun Pohjoisessa ohjelmassa on tarkoituksena kehittää elinkeinoelämän yhteyk siä ja vientiä Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan markkinoinne. |
- BusinessOulu Pohjoinen prográmmas lea dárkkuhussan ovddidit ealáhuseallima oktavuođaid ja doalvuma Davvi-Ruoŧa ja Davvi-Norgga márkaniidda. |
| Pohjois-Norjassa Tromsassa yhteistyön keskukseksi vihittiin Suomi-talo, joka palvelee yritysten yhteyksien rakentajana. |
Davvi-Norggas Tromssas oktasašbarggu guovddážin vihahuvvui Suomi-dállu, mii bálvala fitnodagaid oktavuođaid ráhkadeaddjin. |
| Suomi-talon tehtäviin kuuluu välittää tietoa Pohjoisten alueiden urakkatarjouksista, edistää vientiä, kartoittaa ja esitellä investointikohteita, edistää tutkimus-, kehitys- ja investointitoimintaa, luoda uusia yhteyksiä matkailulle ja kulttuurille sekä sulavoittaa työvoiman liikkuvuutta ja julkistoimijoiden välistä yhteistyötä. |
Suomi-dálu bargguide gullá addit dieđu Davvi guovlluid agoartafálaldagain, ovddidit doalvuma, kártet ja muitalit investerenčuozáhagaid, ovddidit dutkan-, ovddidan- ja investerendoaimmaid, oažžut áigái ođđa oktavuođaid turismii ja kultuvrii sihke dahkat njuovžilabbon bargofámu lihkadeami ja almmolašdoaibmiid gaskasaš oktasašbarggu. |
| Yhteyshenkilö Jukka Olli. |
Oktavuođaolmmoš Jukka Olli. |
| - ”Mitä vähemmän suorittavaa työtä Norjassa, mitä enemmän esivalmistusta Suomessa, sen parempi kilpailukyky suomalaisilla suhteessa norjalaisiin.” |
- ”Mađi unnit bargan láhkai bargu Norggas, mađi eanet ovddalgihtii válbmen Suomas, dađi buoret gilvalannákca suopmelaččain norgalaččaid ektui.” |
| - ”Kiinteiden kustannusten tason ennakointi ja hallinta silloin kun ollaan läsnä Norjassa” |
- ”Giddes goasttádusaid dási ovddalgihtii oaidnin ja hálddašeapmi dalle go lea báikki alde Norggas” |
| - ”Norjalaiset pyrkivät tekemään Turn-Key –tyyppisiä kokonaistoimitustilauksia” |
- ”Norgalaččat vigget dahkat Turn-Key –tiipasaš ollesdoaimmahusdiŋgomiid” |
| - ”Rakenna ja syvennä paikallisia kontakteja mahdollisimman nopeasti kaikilla eri tasoilla” |
- ”Ráhkat ja čiekŋut báikkálaš kontávttaid nu johtilit go vejolaš juohke sierra dásis” |
| - ”Rallienglannilla et pärjää kuin aluksi. |
- ”Rallieaŋgalsgielain it birge go álgui. |
| Hanki paikallinen edustaja tai opettele skandinaviska”. |
Skáhppo báikkálaš ovddasteaddji dahje oahpahala skandinaviska”. |
| - ”Rakennusalan vaatimukset ja viranomaiskäytännöt poikkeavat paljon suomalaisista. |
- ”Huksensuorggi gáibádusat ja virgeoapmahašvuogit spiehkkasit ollu dain mat Suomas leat. |
| Ne pitää tuntea ja tietää” |
Daid ferte dovdat ja diehtit” |
| - ”Ei soitellen sotaan. |
- ”Ii čuojahallamiin soahtái. |
| Älä odottele pikavoittoja, koska niitä ei ole. |
Ale vuordde johtilis vuoittuid, dasgo dat eai leat. |
| Varaa paljon aikaa. |
Várre ollu áiggi. |
| Tee kotiläksyt huolellisesti etukäteen.” |
Bargga ruoktoleavssuid fuolalaččat ovddalgihtii.” |
| RAJATYÖNTEKO |
RÁDJABARGU |
| ”Mikäli rajaesteitä ei saada ratkaistua, rajatyöntekijät tulevat katoamaan kunnasta. |
”Juos rádjaeastagiid ii sáhte čoavdit, de rastá rájá bargit šaddet jávkat gielddas. |
| Itse harkitsen muuttoa joka päivä. |
Ieš smiehtan fárrema juohke beaivve. |
| Ja jokainen rajatyöntekijän arkipäivää hankaloittava asia vie lähemmäs ratkaisua. |
Ja juohke ášši, mii váttásmahttá rastá rájá bargi árgabeaivvi, doalvu lagabui fárrenčovdosa. |
| Hakemusten ja valitusten tehtailusta olen saanut tarpeekseni, pinna on jo tosi tiukalla. |
Lean dolkan čálašit ohcamušaid ja váidagiid, gierdevašvuohta lea jo duođai čavgan. |
| ” – Rajatyöntekijä 2015. |
” –Rádjabargi 2015. |
| Utsjoella toimivien rajatyöntekijöiden määrästä ei kenelläkään vaikuta olevan varmuutta. |
Ohcejogas doaibmi rádjabargiid logus ii geasge oro leamen sihkkarvuohta. |
| Viranomaisten kautta tätä tilastoa ei ole saatavilla, ja vaikka verottajalla tämä tieto on olemassa, se ei sitä ilmeisesti saa ajettua tietoteknisesti järjestelmistä ulos. |
Virgeoapmahaččaid bokte dát statistihkka ii leat fidnemis, ja vaikke vearuheaddjis dát diehtu lea jo leamen, de dat ii dan diehtoteknihkalaččat oro fidnemin vuogádagain olggos. |
| Ehkä luotettavimman kuvan rajatyöntekijöiden määrästä antaa tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto, josta käy ilmi Utsjokelaisten työssäkäyvien pendelöinti. |
Várra eanemusat luohtehahtti gova rádjabargiid mearis addá statistihkkaguovddáža barggus johtinstatistihkka, mas boahtá ovdan ohcejohkalaš barggus johttiid pendelastin. |
| Pendelöintiä, eli työssäkäyntiä asuinkunnan ulkopuolella, harjoitti utsjokelaisista vuonna 2013 84 henkilöä. |
Pendelastima, nuppiin sániin orrungieldda olggobealde barggus johtima dahke ohcejohkalaččain jagi 2013 84 olbmo. |
| Valtaosa pendelöinnistä voidaan arvioida suuntautuvan Norjan puolelle, jolloin tilasto kertoo summittaisen määrän Norjan puolella työskentelevistä Utsjokelaisista. |
Eanaš oasi pendelastimis sáhttá árvvoštallat dáhpáhuvvat Norgga beallái, nuba dalle statistihkka muitala jorba meari Norgga bealde bargi ohcejohkalaččain. |
| Rajankäynti luo Pohjoismaisen verosopimuksen mukaisen tilanteen, jossa verotus tapahtuu ns. asuinvaltioperiaatteen mukaisesti. |
Rádjanjohtin fidne áigái Davviriikkaid vearrosoahpamušas oaivvilduvvon dili, mas vearuhus dáhpáhuvvá ng. orrunriikavuođđojurdaga mielde. |
| Muiden kuin rajankävijöiden osalta verotus tapahtuu ns. lähdevaltioperiaatteen mukaisesti Norjassa. |
Eará earet rádjajohttiid buohta vearuhus dáhpáhuvvá ng. vuolggariikavuođđojurdaga mielde Norggas. |
| Nykyisen Pohjoismaisen verosopimuksen mukaisesti, rajankävijöiden verotusoikeus on siis Suomella, jolloin Utsjoen kunnalle tämä tarkoittaa rajankävijöiden osalta kunnallisverotuloja, että kunnassa kirjoilla olevista henkilöistä valtionosuusrahoituksen laskennallista osaa. |
Davviriikalaš dálá vearrosoahpamuša mielde, rádjajohttiid vearuhusvuoigatvuohta lea nappo Suomas, dalle Ohcejoga gildii dát dárkkuha rádjajohttiid buohta gielddavearroboađuid, ja maiddá ahte olbmuin, geat leat gielddas girjjiin, fidne stáhtaossodatruhtadeami rehkenaston oasi. |
| Näiden varallisuuserin kautta voidaan arvioida, että rajatyönteon vaikuttavuus kunnallistalouteen on merkittävä. |
Dáid opmodateriid bokte sáhttá árvvoštallat, ahte rájá rastá bargama váikkuhus gieldaekonomiijai lea mearkkašahtti. |
| Valtionosuusrahoituksen laskennallinen osuus per henkilö on yli 5.000 euroa, jolloin perheen poismuutto Utsjoen kunnasta, tarkoittaisi suoraan 5.000 euron laskua valtionosuusrahoitukseen per henkilö, että kunnallisverojen menetyksen sekä paikallistalouteen jätettyjen ostojen tuloutumisen. |
Stáhtaossodatruhtadeami rehkenastojuvvon ossodat olbmo guovdu lea badjel 5.000 euro, nu ahte bearraša eretfárren Ohcejoga gielddas dárkkuhivččii njuolgga 5.000 euro geahppáneami stáhtaossodatruhtadeapmái olbmo guovdu, ja gielddavearuid manaheami sihke báikkálašekonomiijai oastimiiguin boahtti boađuid eret báhcima. |
| Tämä tarkoittaa jopa työntekijää kohden 15.000 euron suuruista summaa. |
Dát dárkkuha juoba bargi guovdu 15.000 euro sturrosaš submi. |
| Rajankävijöiden määrän voidaan varovaisestikin arvioida olevan pendelöijistä yli 60%, jolloin tämä tarkoittaisi 50 henkilöä. |
Rádjajohttiid logu sáhttá várrugasatge árvvoštallat leat pendelasti olbmuin badjel 60%, dalle dát dárkkuhivččii 50 olbmo. |
| Jos oletetaan, että pendelöijillä on keskimäärin perheessään 2 henkilöä, puhutaan 100 hengen talousvaikutuksesta valtionosuusrahoitukseen että kunnallisverotukseen, joka on merkittävä Utsjoen kokoisessa kunnassa. |
Jos árvaluvvo, ahte pendelastiin leat gaskamearálaččat bearrašis 2 olbmo, de hállojuvvo 100 olbmo ekonomiijaváikkuhusas stáhtaossodatruhtii ja gielddaverrui, mii lea mearkkašahtti Ohcejoga mahtásaš gielddas. |
| Tietenkään näin suoraviivaisia johtopäätöksiä ei voida tehdä, sillä valtionosuusrahoitusten laskentaperusteissa lapsilla ja eläkeläisillä on painollisesti merkittävämpi vaikutus myönnettävään summaan, mutta joka tapauksessa voidaan todeta, että rajankävijöiden vaikutus Utsjoen kunnallistalouteen on merkittävä. |
Dieđusge ná njuolggo jurddabohtosiid ii sáhte dahkat, dasgo stáhtaossodatruđaid rehkenastinvuđđosiin mánáin ja ealáhatolbmuin lea deattuhusa beales eanet mearkkašeaddji váikkuhus mieđihuvvon submái, muhto juohke dáhpáhusas sáhttá gávnnahit, ahte rádjajohttiid váikkuhus Ohcejoga gieldaekonomiijai lea mearkkašahtti. |
| Rajankävijöiden kyselyiden osalta voidaan todeta, että rajankävijät ovat hyvin leipääntyneitä vallitsevaan tilanteeseen. |
Rádjajohttiid jearahallamiid buohta sáhttá gávnnahit, ahte rádjajohttit leat hui dolkan dálá dillái. |
| Verotuksen että sosiaalietuuksien sekavuus laskee motivaatiota harjoittaa rajankäyntiä, ja lisää riskiä poismuutolle. |
Vearuhusa ja sosiálaovdduid moivi njeaidá motivašuvnna johttit barggus rastá rájá, ja lasiha vejolašvuođa eretfárremii. |
| Verotuksen osalta Suomessa rajankävijöiden verotus on keskitetty Meri-Lapin verotoimistoon, jolloin nyt käsittelijöillä pitäisi olla yhdensuuntaiset linjaukset päätöksiä tehdessään. |
Vearuhusa buohta Suomas rádjajohttiid vearuhus lea čohkkejuvvon Meri-Lappi vearrodoaimmahahkii, nu ahte dál gieđahalliin galggašedje leat ovttalágan linját mearrádusaid dagadettiin. |
| Ennakkoverojen osalta rajankävijöillä on hankaluuksia euromääräisten ennakoiden arvioimisessa johtuen kruunun kurssin vaihtelusta, että erityisesti tuntityön epäsäännöllisyydestä. |
Ovdavearuid buohta rádjajohttiin leat váttisvuođat euromearrásaš ovdavearuid árvvoštallamis, mii šaddá kruvnnu kurssa molsašuddamis, ja earenoamážit das go diibmobargu ii leat jeavddalaš. |
| Tämä johtaa tapauksiin, joissa rajankävijän tulisi vaihtaa euromääräistä ennakkoa kuukausittain saadakseen hoidettua ennakot kohtuudella, tai toivottava lisätunteja ennakoiden maksua varten. |
Dát doalvu dáhpáhusaide, main rádjajohtti galggašii lonuhit euromearrásaš ovdavearu juohke mánotbaji vai sáhttá dikšut ovdavearuid govttolaččat, dahje doaivut lassediimmuid ovdavearu máksima várás. |
| Rajankävijöiden osalta ansiotulojen ja verojen seurantaan tulisi suhtautua huomattavasti suuremmalla tarkkuudella kuin Suomessa toimivien tulonsaajien. |
Rádjajohttiid buohta dietnasiid ja vearroboađuid čuovvun galggašii dáhpáhuvvat mealgat stuorát dárkilvuođain go Suomas orru boahtooažžuid hárrái. |
| Kruunun kurssien muutokset, epäsäännölliset tulot ja muut muutokset ansainnassa vaikuttavat merkittävästi Suomessa verotettavaan tuloon, jolloin vuoropuhelun verottajan kanssa tulee olla tiivistä. |
Kruvnnu kurssa nuppástusat, eahpejeavddalaš boađut ja eará nuppástusat dietnasis váikkuhit mearkkašahtti mearis Suomas vearuhuvvon boađuid ektui, nuba dalle gulahallan vearuheaddjiin galgá leat divttis. |
| Verottajan kanssa on sovittu pidettävän keväällä 2016 Karigasniemellä ja Nuorgamissa tilaisuudet, jossa käydään läpi yleisesti veroilmoituksen täyttäminen, ja varataan aikaa omien asioiden arvioimiseen klinikan kautta. |
Vearuheaddjiin lea šihttojuvvon doallat giđđat 2016 Gáregasnjárggas ja Njuorggámis dilálašvuođaid, main gevvojuvvo čađa oppalaččat vearroalmmuhusa deavdin, ja várrejuvvo áigi iežas áššiid árvvoštallamii klinihka bokte. |
| Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Pohjoiskalotin rajaneuvonnan ja Meri-Lapin verotoimiston kanssa. |
Dilálašvuohta lágiduvvo oktasašbarggus Davvikalohta rádjarávvemiin ja Meri-Lappi vearrodoaimmahagain. |
| Sosiaalietuuksien osalta rajankävijät noudattavat työskentelymaan lainsäädäntöä. |
Sosiálaovdduid buohta rádjajohttit čuvvot barganriikka láhkaásahusa. |
| Rajankävijät ovat kohdanneet ongelmia Suomen ja Norjan välisessä lainsäädännössä, jolloin työntekijä jää lainsäädännön epäselvissä tilanteissa kärsijän asemaan. |
Rádjajohttit leat deaivvahan váttisvuođaid Suoma ja Norgga gaskasaš láhkaásahusas, nuba dalle bargi báhcá láhkaásahusa eahpečielga dilis gillájeaddji lávdái. |
| Tämä on toinen suuri tekijä rajankävijöiden epäkohdista johon voidaan vaikuttaa edunvalvonnan kautta, että lainsäädäntöjä yhtenäistetään valtioiden välillä. |
Dát lea nubbi stuorra dahkki rádjajohttiid dohkketmeahttun dilis masa sáhttá váikkuhit ovddugohcima bokte, vai láhkaásahemiid dahket oktilažžan riikkaid gaskka. |
| Lisätietoja verkosta: |
Lassedieđut fierpmis: |
| - Pohjoiskalotin rajaneuvonta: www.granstjanst.net o Riitta Leinonen +4798289089 riitta. |
- Davvikalohta rádjarávven: www.granstjanst.net o Riitta Leinonen +4798289089 riitta. |
| leinonen(at)storfjord.kommune.no Storfjord Rådhus, Hatteng 9046 Oteren Norge |
leinonen(at)storfjord.kommune.no Storfjord Rådhus, Hatteng 9046 Oteren Norge |
| - Haloo Pohjola (rajatyöntekijä): www.norden.org |
- Haloo Pohjola (rádjabargit): www.norden.org |
| - Pohjoismainen sosiaaliturvaportaali: www.nordsoc.org |
- Davviriikalaš sosiáladorvoportála: www.nordsoc.org |
| - Ulkomaalaisten työntekijöiden palvelukeskus Kirkkoniemi: www.sua.no- |
- Olgoriikalaš bargiid bálvalanguovddáš Kirkonjárga: www.sua.no |
| UTSJOKI MALLI |
OHCEJOHKA MÁLLE |
| Utsjoen väkimäärä on laskenut viimeisten vuosikymmenien aikana noin 1.250 kunnassa kirjoilla olevaan henkilöön, ja suunta osoittaa alenevaa väestömäärää myös tulevaisuudessa. |
Ohcejoga olmmošlohku lea geahppánan maŋimuš logiidjagiid áigge sullii 1.250 olbmui, geat leat gielddas girjjiin, ja olmmošlohku orru ain geahppáneamen maiddá boahttevuođas. |
| Kunnan ikärakenteen osalta väestö ikääntyy, ja keski-ikä onkin noussut lähemmäksi viittäkymmentä vuotta muutaman vuosikymmenen takaisesta 35-vuodesta. |
Gieldda ahkeráhkadusa hárrái álbmot boarásma, ja gaskaahki leage badjánan lagabui vihttalogi jagi moatte logijagi duogáš 35-jagis. |
| Kylien asukasluku on Nuorgamin osalta kehittynyt positiivisempaan suuntaan, Karigasniemen pysyessä kutakuinkin stabiilina Utsjoen kirkonkylän osalta sen sijaan laskiessa vuosi vuodelta. |
Giliid ássiidlohku lea Njuorggáma buohta ovdánan positiivva guvlui, Gáregasnjárggas bissumiin oalleláhkai stabiilan, go dan ovdii Ohcejoga kirkosiiddas geahppánemiin jage jagis. |
| Tämä rakennemuutos noudattelee hyvin pitkälti sitä samaa kehitystä, mitä muissakin lappilaisissa kunnissa tapahtuu. |
Dát ráhkadusnuppástus čuovvu mealgat ollu dan seamma ovdáneami, mii sámi earáge gielddain dáhpáhuvvá. |
| Ja syy tähän on se, ettei synnyinseudulla ole tarjolla mielekkäitä työpaikkoja, jolloin ainoaksi vaihtoehdoksi jää yrittäjyys tai pendelöinti. |
Ja sivva dása lea dat, ahte šaddanguovllus eai leat fállat govttolaš bargosajit, nuba dalle áidna molssaeaktun báhccá fitnodaga álggaheapmi dahje pendelastin. |
| Tällöin valitaan liian usein kolmas vaihtoehto, joka on työn perässä muuttaminen kuntakeskuksiin. |
Dán dilis válljejit menddo dávjá goalmmát molssaeavttu, mii lea barggu maŋis fárren gieldaguovddážiidda. |
| Norjan vaikutus Utsjoen kunnan elinkeino ja työllisyyselämään on merkittävä. |
Norgga váikkuhus Ohcejoga gieldda ealáhuseallimii ja bargooažžumii lea mearkkašahtti. |
| Ilman Norjan vaikutusta Utsjoen elinkeinorakenne olisi hyvin kapea, ja elämisen edellytyksiä ei tässä mittakaavassa olisi. |
Almmá Norgga váikkuhusa haga Ohcejoga ealáhusráhkadus livččii hui gárži, ja eallima vejolašvuođat eai ná valjis livčče. |
| Norja itseellisenä valtiona voi tehdä päätöksiään ilman kuulematta naapurimaita, joka asettaa riskin paikallisille toimijoille. |
Norga iešbirgejeaddji riikan sáhttá dahkat mearrádusaidis gulakeahttá ránnjáriikkaid, mii bidjá riskka báikkálaš doaibmiide. |
| Rajojen sulkeminen tai kruunun kurssin ohjailu luovat merkittävän riskin elinkeinotoiminnalle, ja sitä kautta kunnallistaloudelle. |
Rájáid gidden dahje kruvnnu kurssa stivren buktet mearkkašahtti riskka ealáhusdoaimmaide, ja dan mielde gieldaekonomiijai. |
| Riskeistään huolimatta, Norja tarjoaa yhden Euroopan merkittävimmän elinkeinollisen potentiaalin, ja Utsjoki voi oikeilla toimenpiteillä olla yksi sen suurimmista hyötyjistä. |
Riskkaidisguin beroškeahttá, Norga fállá Europa ovtta eanemus mearkkašeaddji ealáhuslaš potentiála, ja Ohcejohka sáhttá rivttes doaimmaiguin leat okta dain, mii das stuorámus ávkki oažžu. |
| Kehittyminen tulee vain nähdä hallittuna, ja omissa käsissä olevana asiana, joka johdetaan kuntastrategiasta haluttuina kylien tavoitetiloina, joissa elinkeinoelämän kehittymisen kautta kylät kehit |
Ovdáneami berre dušše oaidnit áššin, mii lea hálddus ja iežas gieđaid siste, ja mii jođihuvvo gieldastrategiijas giliid háliiduvvon mihttomearredillin, mas ealáhuseallima ovdáneami bokte gilit ovdánit. |
| Kestävän kunnallisen talouden selkäranka on elinkeinoelämä. |
Gieldda bistevaš ekonomiija čielgegárga lea ealáhuseallin. |
| Yritykset tarjoavat työpaikkojen muodossa kunnallisverotukseen merkittävän määrän varallisuutta, sekä kiinteistö ja yhteisöverojen osalta oman lisänsä. |
Fitnodagat addet bargosajiid hámis gieldavearuhussii mearkkašahtti meari ruđa, sihke giddodat- ja searvvušvearuid buohta iežaset lasi. |
| Elävän kunnan yksi tärkein tehtävä onkin saada houkuteltua alueelle yrittäjiä, jotka työllisyyden kautta tuovat elinvoimaa kuntaan. |
Ealli gieldda okta deaŧalamos bargu leage sáhttit geasuhit guvlui fitnodatdoalliid, geat barggolašvuođa bokte buktet eallinfámu gildii. |
| Utsjoen kunnassa vähittäiskauppa on merkittävä työllistäjä ja veroeurojen tuoja kuntaan. |
Ohcejoga gielddas bođugávpi lea mearkkašahtti bargoaddi ja vearroeuroid bukti gildii. |
| Mutta myös muilla toimialoilla on merkittävä rooli kunnan elinkeinotoiminnassa. |
Muhto maiddá eará doaibmasurggiin lea mearkkašeaddji rolla gieldda ealáhusdoaibmamis. |
| Elinkeinoja tuleekin kehittää rinnan niistä kilpailueduista lähtien mitä kullakin on tarjota. |
Ealáhusaid galgáge ovddidit rattát vuolgimiin daid gilvalanovdduin mat guhtesge leat fállat. |
| Kuitenkin tulee muistaa, että kehittämisen tärkein tekijä on toimijoiden oma aktiivisuus, jolloin kehittäminen nähdäänkin aktivointina ottaa vastuu omasta kehittymisestä, ja valintoina kehittää kehityshaluisia kokonaisuuden sijaan. |
Goittotge berre muitit, ahte ovddideami deaŧalamos dahkki lea doaibmiid iežaset viššu, nu ahte ovddideapmi oidnojuvvo viššamin váldit ovddasvástádusa iežas ovdáneamis, ja válljejupmin ollislašvuođa sajes doalvut ovddos daid, geain lea ovdánanhálu. |
| Kun elinkeinoja kehitetään, tulee myös varmistua siitä, että kunnan muu palvelurakenne pysyy kehityksen mukana. |
Go ealáhusaid ovddidit, de galgá maiddái atnit čalmmis dan, ahte gieldda eará bálvalusráhkadus bissu ovdánumis mielde. |
| Utsjoen kunnan kehittämisen yhtenä pullonkaulana on asuntotilanne. |
Ohcejoga gieldda ovdáneami oktan čuolbman lea ássanviessodilli. |
| Vaikka väestön lasku on ollut merkittävää, kiinteistöt eivät vapaudu samassa suhteessa. |
Vaikke álbmoga geahppáneapmi lea leamaš mearkkašahtti, de giddodagat eai luovvan dan mielde. |
| Tämä sama havainto tehtiin MTT:n tutkimuksissa maaseudun tyhjien rakennuskiintiöiden harhasta, jossa käytiin läpi Lappilaisten tyhjien kiinteistöjen potentiaalia. |
Dát seamma fuomášuvvui MTT dutkamušain eananguovllu guoros vistegiddodagaid boasttugáttus, mas gevve čađa Lappi guoros giddodagaid potentiála. |
| Tuloksena oli se, että vaikka väestö muuttaa pois haja-asutusalueelta, kiinteistöt jäävät hyvin usein lomahuoneistoiksi, joita ei vuokrata ulkopuolisten asuinkäyttöön. |
Boađusin lei dat, ahte vaikke álbmot fárre eret bieđggoássanguovlluin, de giddodagat báhcet hui dávjá luopmoviessun, mat eai láigohuvvo olggobeale olbmuid orrunatnui. |
| Utsjoella tätä kehitystä voimistaa vielä tyhjenevien kiinteistöjen sijainti, joka on pääsääntöisesti Tenon rannalla, jolloin odotetut korvaukset Tenojokisäännöstä sekä suvun vapaaajankäyttö ovat merkittävässä osassa kiinteistön edelleen luovutusta suunniteltaessa. |
Ohcejogas dán ovdáneami lasiha velá guorraneaddji giddodagaid sadji, mat leat eanaš Deatnogáttis, goas Deatnonjuolggadusas vurdojuvvon buhtadusat sihke soga lustaáiggeatnu leat mearkkašeaddji oasis giddodaga ovddos luohpadeami plánemis. |
| Näin ollen kunnan tuleekin lähteä miettimään kylien tarpeiden kautta rakentuvaa suunnitelmaa kuinka asuinrakentamista saadaan aktivoitua kuntaan, ja sitä kautta luodaan asumisen malli joka mahdollistaa asumisen Utsjoen lähipalvelukeskuksissa. |
Go ášši lea ná, de gielda galgáge smiehttagoahtit giliid dárbbuid bokte šaddi plána man láhkai ássanviessohuksema sáhttá lasihit gildii, ja dan mielde fidnejuvvo áigái orruma málle mii dahká vejolažžan orruma Ohcejoga lagašbálvalusguovddážiin. |
| Utsjoki mallissa on kolme tasavahvaa kylää, joissa Utsjoen kirkonkylä edustaa hallinnollista ja kulttuuria kehittävää keskusta, Karigasniemen ja Nuorgamin ollessa selkeästi keskittyneempiä Norjasta saatavan elinvoiman varaan. |
Ohcejohka málles leat golbma ovtta stuorra gili, main Ohcejoga kirkosiida ovddasta hálddahusa ja kultuvrra ovddideaddji guovddáža, Gáregasnjárga ja Njuorggán leat čielgasit čohkiidan Norggas boahtti eallinfámu vehkii. |
| Kaikkien kylien osalta myös muut toimialat kehittyvät rinnan kärkitoimialojen kanssa taatakseen tasapainoisen elinkeinorakenteen. |
Buot giliid buohta maiddá eará doaibmasuorggit ovdánit rattát njunušdoaibmasurggiiguin dáhkidan dihtii dássedettolaš ealáhusráhkadusa. |
| Utsjokimalli on imuohjautuva elävä lähipalvelukeskus, joka tarjoaa pohjan hyvälle elämälle. Malli |
Ohcejohkamálle lea geassostivrašuvvi ealli lagašbálvalusguovddáš, mii fállá vuođu buorre eallimii. |
| rakentuu vahvan elinkeinollisen pohjan varaan, jossa työ Norjassa, rajakauppa tai vientitoiminta tuo varallisuutta aluetalouteen. |
Málle šaddá nana ealáhuslaš vuođu vehkii, mas bargu Norggas, rádjagávpi dahje doalvundoaibman buktá ruđa guovloekonomiijai. |
| Vahva palveluvalikoima takaa norjalaisten asiakkuuksien ostosmatkailun, ja viipymää pyritään nostamaan tarjontaa laajentamalla tavaroiden ja palveluiden osalta. |
Nana bálvalusválljenmunni dáhkida norgalaš áššehasaid gávppašanmátkkiid, ja loaktima geahččalit lasihit viiddidemiin biergasiid ja bálvalusaid fállama. |
| Vientitoimintaan muodostuu oma klusterimaisesti toimiva verkosto, joka kasvaa ja laajenee toiminnan kehittyessä. |
Doalvundoaibmamii šaddá gimppu láhkai doaibmi iežas fierpmádat, mii lassána ja viidána doaibmama ovdánettiin. |
| Rajankävijöiden osalta työnteko on vaivatonta. |
Rádjajohttiid buohta bargan lea healpu. |
| Kunta tarjoaa tukea niin kaupan, vientitoiminnan kuin rajankävijöiden edunvalvontaan, ja pyrkii madaltamaan niihin kohdistuvia esteitä. |
Gielda fállá doarjaga nu gávppi, doalvundoaimmaid go rádjajohttiid ovddugohcimii, ja geahččala vuolidit daidda čuohcci eastagiid. |
| Kunnallistalouteen tällä on merkittävä vaikutus. |
Gieldaekonomiijai dás lea mearkkašahtti váikkuhus. |
| Kunnan väkiluku nousee pikkuhiljaa takaisin muuton seurauksena, ja kunnan verorahoituksesta valtionosuus laskee nykyisestä noin 60 prosentista tällä vuosikymmenellä 50 prosenttiin, joka tarkoittaa noin 100 uutta perhettä. |
gieldda olmmošlohku lassána vehážiid ruovttoluotta fárrema čuovvumuššan, ja gieldda vearroruhtadeamis stáhtaossodat njiedjá dáláš sullii 60 proseanttas dán jahkelogis 50 prosentii, mii dárkkuha sullii 100 ođđa bearraša. |
| Vuoteen 2025 mennessä tämä suhde on jo laskenut alle 40 prosenttiin. |
Jagi 2025 rádjai dát gaskavuohta lea jo njiedjan vuollái 40 prosentii. |
| Tähän päästään pitkäjänteisellä kehittämistyöllä, jossa kylille luodaan mittaroitu elinkeinollinen suunnitelma, joka tarkastelee kokonaisvaltaisesti elinkeinojen kehittämisen mahdollisuuksia ja esteitä. |
Dása bessojuvvo guhkálaš ovddidanbargguin, mas giliide ráhkaduvvo meroštallojuvvon ealáhuslaš plána, mii geahčada oppalohkái ealáhusaid ovddideami vejolašvuođaid ja eastagiid. |
| Mikäli toimintaa halutaan kehittää, kylien väkimäärän lisääminen on elinehto, nykyinen väestömäärä ei riitä ylläpitämään elinvoimaista kuntaa ja peruspalveluita väestön ikääntyessä. |
Juos doaibmama háliidit ovddidit, de giliid olmmošlogu lasiheapmi lea eallineaktu, dálá olmmošlohku ii reahkká doallat bajás eallinfámolaš gieldda iige vuođđobálvalusaid álbmoga boarásmuvadiin. |
| Tämä tarkoittaa ennen kaikkea uusien elinkeinojen luomista sellaisille aloille, joilla nuoret viihtyvät, ja haluavat muuttaa mahdollisesti opintojen jälkeen takaisin Utsjoelle opiskelemaan. |
Dát dárkkuha earenoamážit ođđa ealáhusaid áigái oažžuma dakkár surggiide, main nuorat loktet, ja háliidit vejolaččat fárret oahpuid maŋŋá fas Ohcejohkii lohkat. |
| Toimenpide-esitykset |
Doaibmabidjoevttohusat |
| Rajakaupan kehittäminen tuo työtä ja toimeentuloa |
Rádjagávppi ovddideapmi buktá barggu ja birgenlági |
| - Kerätään halukkaat rajakauppiaat sekä Nuorgamista että Karigasniemeltä yhteen, ja keskustellaan yrityskohtaisesti sekä ryhmänä kehittämisen tahtotila ja edellytykset, sekä lähdetään asiantuntijavetoisesti poluttamaan kehittämisen askelmerkkejä. |
- Čohkket hálolaš rádjagávpejasaid sihke Njuorggámis ja Gáregasnjárggas oktii, ja ságastallat sihke guđege fitnodagain ja ovttas joavkun ovddideami dáhtudili ja eavttuid birra, sihke mearkugoahtit áššedovdi láidestemiin ovddideami bálgáid. |
| o ProAgria Lappi ÄLY –hankkeen sekä Leader Pohjoisimman Lapin Intoa Yrittäjyyteen hankkeen toimenpitein Yritys- sekä ryhmäkohtaista neuvontaa o Rahoitus yrityksen nouseviin tarpeisiin joko yrityskohtaisena tai yritysryhmänä EAKR- tai MSR -rahastoista Yhteiset markkinointikampanjat esim. Finnmarken lehdessä kylittäin Ei perinteisen vähittäiskaupan kehittämiseen, vaan uusiin liiketoimintamalleihin |
o ProAgria Lappi ÄLY –projeavtta sihke Leader Pohjoisimman Lapin Intoa Yrittäjyyteen projeavtta doaibmabijuiguin Fitnodat- sihke joavkkuguovdasaš rávven o Ruhtadeapmi fitnodaga lassáneaddji dárbbuide jogo fitnodaga guovdu dahje fitnodatjoavkun EAKR- dahje MSR -ruhtarájuin Oktasaš márkanastinkampánjat omd. Finnmarken aviissas giliid miel Ii árbevirolaš bođugávppi ovddideapmái, muhto ođđa fitnodatdoaibmanmálliide |
| o Ohjaa kehittämishaluiset rajakauppiaat ÄLY sekä Intoa Yrittäjyyteen hankkeen toimenpiteisiin o Uusien yrittäjien aktivointi näkemään Norjan potentiaali muun kuin perinteisen vähittäiskaupan keinoin |
- Gieldda ealáhusdoaibma aktiverejeaddjin o Rávve ovddidanhálolaš rádjagávpejasaid ÄLY sihke Intoa Yrittäjyyteen -projeavtta doaibmabijuide o Ođđa fitnodatdoalliid aktiveren oaidnit Norgga potentiála eará go árbevirolaš bođugávppi vugiiguin |
| Nyt on aika tehdä Utsjoen vähittäiskaupan tasonosto ja nostaa myynti seuraavalle kymmenmiljoonalle! |
Dál lea áigi dahkat Ohcejoga bođugávppi dásseloktema ja bajidit vuovdima čuovvovaš logi miljovdnii! |
| Vientitoiminnan kehittäminen mahdollistaa uusien liiketoimintojen synnyn |
Doalvundoaibmama ovddideapmi dahká vejolažžan ođđa fitnodatdoaimmaid šaddama |
| - Tunnistetaan vientitoiminnasta kiinnostuneet yrittäjät, joilla on halua ja osaamista lähteä kansainvälistymään tai kehittämään sitä |
- Dovdát doalvundoaimmain beroštuvvan fitnodatdoalliid, geain lea hálu ja máhttu doaibmagoahtit riikkaidgaskasaččat dahje ovddidišgoahtit dan |
| o Luodaan vientitoiminnan ”keskusvaraamoja” Skaalautuvuus ja uusien toimintojen rajapinnat etukäteen mietittynä o Kokoonjuoksu ProAgria ÄLY-hanke / Leader Pohjoisin Lappi Intoa Yrittäjyyteen hanke o Rahoitus MSR yritysryhmähankkeet (tukitaso 75%) tai yrityksen kehittämisavustus (tukitaso 50%) - Kunnan elinkeinotoimi on aktiivisesti mukana kehittämisprojekteissa, joka tarjoaa osaamisen leviämisen laajemmalle joukolle toimijoita |
- Dahkat doalvundoaibmama birra temálaš klusteriid, maid fitnodatdoallit gesset o Dahkat doalvundoaibmama ”guovddášvárrendoaimmahagaid” Skála šaddan ja ođđa doaimmaid rádjáasit ovddalgihtii smiehttamiin o Čoahkkáiviehkan ProAgria ÄLY-projeakta / Leader Pohjoisin Lappi Intoa Yrittäjyyteen projeakta o Ruhtadeapmi MSR fitnodatjoavkoprojeavttat (doarjjadássi 75%) dahje fitnodaga ovddidandoarjja (doarjjadássi 50%) |
| Rajatyöskentelyn kehittäminen tuo turvaa rajankävijöille |
Rádjabargama ovdáneapmi buktá dorvvu rádjajohttiide |
| - Järjestetään verottajan ja Pohjoiskalotin rajaneuvonnan kanssa tilaisuus, jonka tavoitteena on käydä läpi veroilmoituksen täyttäminen, ja mahdollistaa klinikkamuotoisesti aikaa omille kysymyksille verovirkailijan kanssa o Etänäyhteydessä Kela sekä Eläketurvakeskus |
- Ordnejuvvo vearuheaddji ja Davvikalohta rádjarávvemiin ovttas dilálašvuohta, man ulbmilin lea geavvat čađa vearroalmmuhusa deavdima, ja dahká vejolažžan fidnet klinihkkahápmásaččat áiggi iežas gažaldagaide vearrovirgeolbmuin o Gáiddusoktavuođas Áel sihke Eläketurvakeskus (ealáhatdorvoguovddáš) |
| - Pohjoiskalotin rajaneuvonnan aktiivinen osallistuminen Utsjoen rajankävijöiden keskustelupalstalle facebookissa o Uusimman tiedon välitys sekä rajankävijöille, että kunnan elinkeinotoimeen |
- Davvikalohta rádjarávvema aktiivvalaš oassálastin Ohcejoga rádjajohttiiguin facebook háleštanbálstái o Ođđasamos dieđu sirdin sihke rádjajohttiide, ja gieldda ealáhusdoibmii |
| - Pohjoiskalotin rajaneuvonnan ja Utsjoen kunnan elinkeinotoimen säännölliset tapaamiset o Kevät ja syksy – miten voimme kehittää rajankävijöiden asioita o Samalla yhteisiä rajankävijöiden haastatteluja ja tilaisuuksia |
- Davvikalohta rádjarávvema ja Ohcejoga gieldda ealáhusdoaimma jeavddalaš deaivvadeamit o Giđđa ja čakča – man láhkai sáhttit ovddidit rádjajohttiid áššiid o Seammás rádjajohttiid oktasaš jearahallamat ja dilálašvuođat |
| - Kunnan elinkeinotoimella käytössään hankkeen aikana luodut yhteystiedot, joiden kautta voi selvitellä suoraan virkailijoilta rajankävijöiden asioita o Verottaja, Pohjoiskalotin rajaneuvonta, Kela, Lapin ELY-keskus, NAV, Suomen Suurlähetystö Oslo, Keskuskauppakamari |
- Gieldda ealáhusdoaimmas leat anustis projeavtta áigge fidnejuvvon oktavuođadieđut, maid bokte sáhttá váldit čielgasa njuolgga virgeolbmuin rádjajohttiid áššiin o Vearuheaddji, Davvikalohta rádjarávven, Ael, Lapin ELY-guovddáš, NAV, Suoma Ambassáda Oslo, Keskuskauppakamari |
| Kehittämisen ytimenä elinkeinojen tasapainoinen kasvu ja saamelaiskulttuurin ylläpitäminen 2. Luodaan konkreettinen suunnitelma jota lähdetään toteuttamaan asuntotilanteen korjaamiseksi 3. Markkinointikampanja rajankävijöiden että yritystoiminnan saamiseksi Utsjoelle a. |
Ohcejohkamálle ovddideami barggut čatnet buot oktii 1. Gieldastrategiijas lea giliid sturrodaga lasiheamis mihttomearredillái oaidnu, mii stivre ovddideami a. Ráhkadit geassostivrašuvvi málle giliid ássiidlogu stuorrumii Norgga potentiála bokte Gáregasnjárgii ja Njuorggámii b. Dássedettolaš golbma gili: 800 + 800 + 800 ássi dárbbašlaš bálvalusaiguin c. Ovddideami váimmusin ealáhusaid dássedettolaš stuorrun ja sápmelaškultuvrra doalaheapmi 2. Ráhkadit konkrehtalaš plána man ollašuhttigoahtit ássanviessodili divvuma várás 3. Márkanastinkampánja rádjajohttiid ja fitnodatdoaimmaid oažžuma várás Ohcejohkii a. Ruoktu Ohcejogas – bargu ja áššehasat Norggas b. Vuosttassajis oaivvilduvvon olbmuide, geain lea sohkamáttut Ohcejogas 4. Dovddastit ealáhusaid ovddideami mearkkašumi gieldda eallinfámolašvuođa doalaheaddjin, ja dahkkojuvvo iige hállojuvvo – farga lea jo menddo maŋŋit a. Bargu nuoraide ja ruovttoluotta fárrejeaddjiide fitnodatdoallama bokte b. Vearroboađut gieldda bálvalusaid doalaheapmái ja ovddideapmái |
| LÄHTEET |
GÁLDUT |
| Berg, T. (2014). |
Berg, T. (2014). |
| Norjan työopas |
Norjan työopas |
| Elinkeinoelämän rajaesteet Pohjoiskalotilla (2014) |
Elinkeinoelämän rajaesteet Pohjoiskalotilla (2014) |
| Kaksinkertaisen verotuksen poistaminen henkilöasiakkaan tuloista: http://www.vero.fi/fiFI/Henkiloasiakkaat/Suomesta_ulkomaille/Kaksinkertaisen_verotuksen_poistaminen_h%2811927 %29 (24.3. |
Kaksinkertaisen verotuksen poistaminen henkilöasiakkaan tuloista: http://www.vero.fi/fi-FI/Henki loasiakkaat/Suomesta_ulkomaille/Kaksinkertaisen_verotuksen_poistaminen_h%2811927%29 |
| 2015) |
(24.3.2015) |
| Kaupan trendit ja tulevaisuus 2015: http://www.solita.fi/wpcontent/uploads/2015/05/Kaupan_trendit_ja_tulevaisuus_2015.pdf |
Kaupan trendit ja tulevaisuus 2015: http://www.solita.fi/wp-content/uploads/2015/05/Kaupan_tren dit_ja_tulevaisuus_2015. |
| Kielisopimus: http://www.norden.org/fi/om-samarbejdet-1/pohjoismaisetsopimukset/sopimukset/kieliasiat/kielisopimus (16.3. |
Kielisopimus: http://www.norden.org/fi/om-samarbejdet-1/pohjoismaiset-sopimukset/sopimuk set/kieliasiat/kielisopimus (16.3.2015) |
| Rajaesteneuvosto: http://www.norden.org/fi/pohjoismaiden-ministerineuvosto/yhteistyoeministeritmr-sam/rajaestetyoe/rajaesteneuvosto (24.3. |
Rajaesteneuvosto: http://www.norden.org/fi/pohjoismaiden-ministerineuvosto/yhteistyoeministerit mr-sam/rajaestetyoe/rajaesteneuvosto (24.3.2015) |
| Rajankävijän verotus Pohjoismaisen verosopimuksen mukaan. |
Rajankävijän verotus Pohjoismaisen verosopimuksen mukaan. |
| Tauriainen Johanna. |
Tauriainen Johanna. |
| Itä-Suomen yliopisto, Oikeustieteiden laitos, pro gradu. |
Itä-Suomen yliopisto, Oikeustieteiden laitos, pro gradu. |
| Smith, L. |
Smith, L. |
| C. (2011). |
C. (2011). |
| Uusi pohjoinen – Maailma vuonna 2050 |
Uusi pohjoinen – Maailma vuonna 2050 |
| Sopimus Pohjoismaiden yhteisistä työmarkkinoista: http://www.norden.org/fi/om-samarbejdet1/pohjoismaiset-sopimukset/sopimukset/tyoemarkkinat/sopimus-pohjoismaiden-yhteisistaetyoemarkkinoista (16.3. |
Sopimus Pohjoismaiden yhteisistä työmarkkinoista: http://www.norden.org/fi/om-samarbejdet 1/pohjoismaiset-sopimukset/sopimukset/tyoemarkkinat/sopimus-pohjoismaiden-yhteisistae-tyoemarkkinoista (16.3.2015) |
| Tulo- ja varallisuusveroja koskeva kaksinkertainen verotus: http://www.norden.org/fi/omsamarbejdet-1/pohjoismaiset-sopimukset/sopimukset/veroasiat/tulo-ja-varallisuusveroja-koskevakaksinkertainen-verotus (16.3. |
Tulo- ja varallisuusveroja koskeva kaksinkertainen verotus: http://www.norden.org/fi/om-samar bejdet-1/pohjoismaiset-sopimukset/sopimukset/veroasiat/tulo-ja-varallisuusveroja-koskeva-kaksinkertainen-verotus (16.3.2015) |
| ULJAS – Tavaroiden ulkomaankauppa: http://uljas.tulli.fi/ (18.3. |
ULJAS – Tavaroiden ulkomaankauppa: http://uljas.tulli.fi/ (18.3.2015) |
| Ulkomaantyöskentelyn verotus: http://www.vero.fi/fiFI/Syventavat_veroohjeet/Kansainvaliset_tilanteet/Ulkomaantyoskentelyn_verotus%2814318%29 (23.3. |
Ulkomaantyöskentelyn verotus: http://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Kansainvaliset_ti lanteet/Ulkomaantyoskentelyn_verotus%2814318%29 (23.3.2015) |
| Kuha, R. (2013). |
Kuha, R. (2013). |
| Maaseudun tyhjien rakennuskiinteistöjen harha: MTT raportti 119. |
Maaseudun tyhjien rakennuskiinteistöjen harha: MTT raportti 119. |
| Rajankävijä |
Rádjajohtti |
| Kuka on rajankävijä? |
Gii lea rádjajohtti? |
| Henkilö joka asuu Suomen ja Ruotsin tai Suomen ja Norjan väliseen maarajaan rajoittuvassa kunnassa ja työskentelee samaan maarajaan rajoittuvassa kunnassa toisessa valtiossa. |
Olmmoš gii orru gielddas, man rádjá guoská Suoma ja Ruoŧa dahje Suoma ja Norgga gaskasaš riikkarádjái ja bargá nuppi riikka gielddas, man rádjá ollá seamma riikkarádjái. |
| Henkilö joka oleskelee säännöllisesti, vähintään kerran viikossa kotivaltiossa olevassa vakituisessa asunnossaan vähintään 2 päivää ja yhden yön. |
Olmmoš gii orru jeavddalaččat, uhcimustá oktii vahkus ruovtturiikkas iežas fásta viesus, uhcimustá 2 beaivvi ja ovtta ija. |
| Viikko tarkoittaa tässä yhteydessä ma-su. |
Vahkku dárkkuha dán oktavuođas vuossárggas sotnabeaivái. |
| Kaikkien ehtojen täytyttävä yhtä aikaa. |
Buot eavttut galget dievvat oktanaga. |
| Pohjoismaisen verosopimuksen mukaan rajankävijää verotetaan vain työntekijän asuinvaltiossa. |
Davviriikalaš vearrosoahpamuša mielde rádjajohtti vearuhuvvo dušše bargi orrunriikkas. |
| Vaikka palkka verotetaan asuinvaltiossa, kuuluu henkilö työskentelyvaltion sosiaaliturvaan ja esimerkiksi sosiaalivakuutusmaksut on kuitenkin maksettava työskentelyvaltiossa. |
Vaikke bálká vearuhuvvo orrunriikkas, de gullá olmmoš barganriikka sosiáladorvui ja ovdamearkka dihtii sosiálaoadjomávssuid galgá goittotge máksit dan riikii, gos lea barggus. |
| Meillä on pääsääntöisesti kolmenlaisia rajankävijöitä. |
Mis leat eanaš golmmalágan rádjajohttit. |
| asuvat suomessa rajakunnassa ja ovat töissä ulkomailla rajakunnassa |
orrot Suomas rádjagielddas ja leat barggus olgoriikkas rádjagielddas |
| asuvat ulkomailla rajakunnassa ja ovat töissä Suomessa rajakunnassa |
orrot olgoriikkain rádjagielddas ja leat barggus Suomas rádjagielddas |
| muuttavat kesken vuotta, joskus useammankin kerran vuoden aikana. |
fárrejit gaskan jagi, muhtumin máŋgii jagi áigge. |
| Suomessa asuvat rajakuntaan töihin menevät hakevat verotoimistosta asuinpaikkatodistuksen (Todistus Suomessa asumisesta). |
Suomas ássit, geat mannet rádjagildii bargui, vižžet vearrodoaimmahagas orrunbáikeduođaštusa (Todistus Suomessa asumisesta). |
| Todistuksella he todistavat ulkomaiselle viranomaiselle oman asuinpaikkansa. |
Duođaštusain sii duođaštit olgoriikalaš virgeoapmahažžii orrunbáikkiset. |
| Rajankävijöiden asuinpaikkatodistukseen täytyy laittaa henkilön kotiosoite. |
Rádjajohttiid orrunbáikeduođaštussii ferte bidjat olbmo ruovttučujuhusa. |
| Ulkomainen viranomainen tekee tällä perusteella päätöksen siitä pidetäänkö henkilöä rajankävijänä. |
Olgoriikalaš virgeoapmahaš dahká dán vuođul mearrádusa das dollojuvvogo olbmos vearru rádjajohttin. |
| Asuinpaikkatodistuksen annon yhteydessä määrätään tulevan palkan perusteella ennakkoverot asiakkaalle. |
Orrunbáikeduođaštusa addima oktavuođas mearriduvvojit áššehassii ovdavearut boahttevaš bálkká vuođul. |
| Suomessa asuvien rajankävijöiden on itse ilmoitettava saamansa palkkatulon määrä ulkomailta lopulliseen verotukseen lomakkeella nro 16 (Selvitys ulkomaantyöskentelystä). |
Suomas orru rádjajohttit galget loahpalaš vearuhussii ieža almmuhit bálkáboađu meari, man ožžot olgoriikkas, skoviin nr 16 (Selvitys ulkomaantyöskentelystä). |
| Ulkomailta Suomeen töihin tulevat rajankävijät hakevat verotoimistosta verokortin/lähdeverokortin ennen töihin menoa. |
Olgoriikkain Supmii bargui boahtti rádjajohttit vižžet vearrodoaimmahagas vearrokoartta/gáldovearrogoartta ovdal go mannet bargui. |
| Verokortti/lähdeverokortti määräytyy sen mukaan onko henkilö yleisesti vai rajoitetusti verovelvollinen. |
Vearrokoarta/ gáldovearrogoarta mearrašuvvá dan mielde leago olmmoš dábálaččat vai ráddjemiin vearrogeatnegas. |
| Asiakkaalla täytyy olla mukana personbevis joka vastaa suomen asuinpaikkatodistusta. |
Áššehasas ferte leat mielde personbevis mii vástida Suoma orrunbáikeduođaštusa. |
| Verokorttiin tulee merkintä sairaanhoito- ja päivärahamaksun määräämisestä. |
Vearrokortii boahtá merkejupmi buohccidikšun- ja beaiveruhtamávssu mearrideamis. |
| Esimerkki rajankävijästä: A asuu Suomessa Nuorgamissa ja menee töihin Tanaan. |
Ovdamearka rádjajohttis: A orru Suomas Njuorggámis ja manná bargui Detnui. |
| Hän hakee verotoimistosta asuinpaikkatodistuksen ja hänelle määrätään ennakkoverot. |
Son ohcá vearrodoaimmahagas orrunbáikeduođaštusa ja sutnje mearriduvvojit ovdavearut. |
| Verotus tapahtuu asuinvaltiossa eli Suomessa. |
Vearuhus dáhpáhuvvá orrunriikkas nuppiin sániin Suomas. |
| B asuu Tanassa ja menee töihin Nuorgamiin. |
B orru Deanus ja manná bargui Njuorggámii. |
| Hän asuu viikot Nuorgamissa mutta viikonlopuksi menee perheensä luokse Tanaan. |
Son orru vahkuid Njuorggámis muhto vahkulohppii manná bearrašis lusa Detnui. |
| Häntä pidetään rajankävijänä ja Norja verottaa hänen palkkatulonsa. |
Su atnet rádjajohttin ja Norga vearuha su bálkáboađu. |
| Suomeen määrätään vain sairaanhoito ja päivärahamaksu. |
Supmii mearriduvvojit dušše buohccidikšun ja beaiveruhtamáksu. |
| Suomi-Norja-rajakuntia ovat Suomessa: Enontekiö, Inari sekä Utsjoki. |
Suopma-Norga-rádjagielddat leat Suomas: Eanodat, Anár sihke Ohcejohka. |
| Norjassa: Karasjoki, Kautokeino, Kåfjord, Nesseby, Nordreisa, Storfjord, Sör-Varanger ja Tana. |
Norggas: Kárášjohka, Guovdageaidnu, Gáivuotna, Unjárga, Ráisa, Omasvuotna, Mátta-Várjjat ja Deatnu. |
| Verovuodesta 2013 alkaen Rajankävijöiden verotus on keskitetty valtakunnallisesti Meri-Lapin verotoimistoon. |
Vearrojagi 2013 rájes Rádjajohttiid vearuhus lea čohkkejuvvon riikkaviidosaččat Meri-Lappi vearrodoaimmahahkii. |
| Rajatyöntekijän sosiaaliturva (Kela 16.6. |
Rádjabargi sosiáladorvu (Kela 16.6.2015) |
| Rajatyöntekijällä tarkoitetaan henkilöä, joka työskentelee palkkatyössä yhdessä EU/ETAmaassa mutta asuu toisessa jäsenvaltiossa, johon hän palaa pääsääntöisesti päivittäin tai vähintään kerran viikossa. |
Rádjabargiin oaivvildit olbmo, gii bargá bálkábarggus ovtta EU/ETA-riikkas muhto orru nuppi lahttoriikkas, gosa son máhccá eanaš beaivválaččat dahje uhcimustá oktii vahkus. |
| Rajatyöntekijän sosiaaliturva määräytyy EU:n sosiaaliturvaasetuksen 883/2004 määräysten mukaan. |
Rádjabargi sosiáladorvu mearrašuvvá EU sosiáladorvoásahusa 883/2004 mearrádusaid mielde. |
| 1. Sosiaaliturvaa työskentelymaasta EU-alueella työskentelevään rajatyöntekijään sovelletaan työskentelymaan, ei asuinmaan sosiaaliturvainsäädäntöä. |
1. Sosiáladorvu bargoriikkas EU-siste bargi rádjabargái heivehuvvo barganriikka, ii orrunriikka sosiáladorvoláhkaásahus. |
| Tämä tarkoittaa sitä, että oikeus esimerkiksi sairausvakuutuksen etuuksiin työskentelymaassa määräytyy tämän maan sairausvakuutusta koskevan lainsäädännön mukaisesti. |
Dát dárkkuha dan, ahte vuoigatvuohta ovdamearkka dihtii buohcanoaju ovdduide barganriikkas mearrašuvvá dan riikka buohcanoaju guoski láhkaásahusa mielde. |
| Etuutta koskeva työskentelymaan ratkaisu voi tällöin olla myös hylkäävä, jos etuuslaissa säädetyt edellytykset eivät täyty. |
Ovddu guoski barganriikka čoavddus sáhttá dalle leat maiddá hilgádeaddji, jos ovdolágas ásahuvvon eavttut eai dieva. |
| Toisaalta etuutta ei voida maksaa myöskään asuinmaasta, koska rajatyöntekijä ei kuulu asuinmaansa sosiaaliturvaan. |
Nuppe dáfus ovddu ii sáhte máksit orrunriikkasge, dasgo rádjabargi ii gula iežas orrunriikka sosiáladorvui. |
| EU:n sosiaaliturva-asetus koskee lähes kaikkia Kelan etuuksia. |
EU sosiáladorvoásahus guoská masá buot Áel ovdduid. |
| Tämä tarkoittaa sitä, että toisessa EU/ETA-maassa työskentelevä ja tämän maan sosiaaliturvaan kuuluva rajatyöntekijä ei ole oikeutettu näihin Kelan etuuksiin Suomesta. |
Dát dárkkuha dan, ahte nuppi EU/ETA-riikkas bargi ja dan riikka sosiáladorvui gulli rádjabargi ii leat vuoigadahtton dáidda Áel ovdduide Suomas. |
| Etuuksia haetaan työskentelymaasta. |
Ovddut ohccojit barganriikkas. |
| EU-asetus ei koske Kelan etuuksista mm. asumistukea ja äitiysavustusta. |
EU-ásahus ii guoskka Áel ovdduin ee. orrundoarjagii iige etniiddoarjagii. |
| rajatyöntekijällä voi olla oikeus näihin etuuksiin. |
Suomas orru rádjabargis sáhttá leat vuoigatvuohta dáid ovdduide. |
| 2. Lapsilisä ja kotihoidon tuki Suomessa lasten perusteella maksettavia Kelan etuuksia ovat mm. alle 17-vuotiaasta lapsesta maksettava lapsilisä ja lasten kotihoidon tuki. |
2. Mánáidruhta ja ruoktodikšundoarjja Suomas mánáid vuođul Áel máksin ovddut leat ee. vuollái 17-jahkásaš mánás máksin mánáidruhta ja mánáid ruoktodikšundoarjja. |
| Kotihoidon tukea voi saada, kun perheessä on alle 3-vuotias lapsi. |
Ruoktodikšuma doarjaga sáhttá oažžut, go bearrašis lea vuollái 3-jahkásaš mánná. |
| EU-tilanteissa lapsilisän ja muut ns. perhe-etuudet maksava maa määräytyy sen mukaan, onko perheessä yksi vai kaksi työssä käyvää vanhempaa tai muuta huoltajaa, ja missä maassa työskentely tapahtuu. |
EU-dáhpáhusain mánáidruđa ja eará ng. bearašovdduid máksi riika mearrašuvvá dan mielde, leago bearrašis okta vai guokte barggus johtti váhnema dahje eará fuolaheaddji, ja man riikkas bargan dáhpáhuvvá. |
| Työskentely EU/ETA-maassa tuo oikeuden tämän maan perhe-etuuksiin myös muussa maassa asuvasta lapsesta. |
Bargan EU/ETAriikkas buktá vuoigatvuođa dán riikka bearašovdduide maiddái eará riikkas orru mánás. |
| Koska oikeus myös lapsen asuinmaan perhe-etuuksiin säilyy, voi esimerkiksi lapsilisää saada samasta lapsesta samanaikaisesti kahdesta maasta. |
Dasgo vuoigatvuohta maiddái máná orrunriikka bearašovdduide seailu, de sáhttá ovdamearkka dihtii mánáidruđa oažžut seamma mánás seamma áigásaččat guovtti riikkas. |
| Ei kuitenkaan täysimääräisenä molemmista maista. |
Ii liikkáge dievasmearálaččat guktuin riikkain. |
| Työskentelyn päätyttyä maksettava vanhempainpäiväraha ja työttömyyspäiväraha rinnastuvat vaikutukseltaan työskentelyyn. |
Váhnemiidbeaiveruhta ja bargguhisvuođabeaiveruhta, mat máksojit barggu nohkama maŋŋá, buohtastuvvet váikkuhusa beales bargamii. |
| Esimerkiksi Norjasta äitiyspäivärahaa saava rajatyöntekijä on perhe-etuuksista päätettäessä äitiysvapaan aikana edelleen ikään kuin työntekijä Norjassa. |
Ovdamearkka dihtii Norggas etniidruđa oažžu rádjabargi lea bearašovdduid mearridettiin etniidluomu áigge ain dego bargi Norggas. |
| Jos EU/ETA-maassa rajatyössä käyvä on perheessä ainoa työskentelevä vanhempi, maksaa työskentelymaa omat perhe-etuutensa myös Suomessa asuvista lapsista. |
Jos EU/ETA-riikkas rádjabarggus johtti lea bearrašis áidna barggus johtti váhnen, de máksá barganriika iežas bearašovdduid maiddá Suomas orru mánáin. |
| Vanhemman työskentelymaa on tällöin perhe-etuuksien ns. ensisijainen maksajamaa, joka maksaa omat etuutensa täysimääräisinä etuuksien edellytykset – kuten ikärajat – täyttävistä lapsista. |
Váhnema barganriika lea dalle bearašovdduid ng. vuosttassadjásaš máksiriika, mii máksá iežas ovdduid dievasmearálaččat ovdduid eavttuid – nugo ahkerájáid – deavdi mánáin. |
| Suomi on perhe-etuuksien ns. toissijainen maksajamaa. |
Suopma lea bearašovdduid ng. nuppisadjásaš máksiriika. |
| Kustakin perheen lapsesta maksettavissa olevien työskentelymaan ja Suomen perhe-etuuksien määrää vertaillaan. |
Veardádallojuvvo barganriikka ja Suoma bearašovdduid mearri, mii bearraša guđege mánás máksojuvvo. |
| Jos Suomen määrä on suurempi, maksaa Kela erotuksen. |
Jos Suoma mearri lea stuorát, de máksá Áel erohusa. |
| Kun toinen perheen vanhemmista on rajatyöntekijä EU/ETA-maassa ja toinen työskentelee Suomessa, maksaa Suomi lapsilisän ja mahdollisen kotihoidon tuen täysimääräisinä. |
Go nubbi bearraša váhnemiin lea rádjabargi EU/ETA-riikkas ja nubbi bargá Suomas, de máksá Suopma mánáidruđa ja vejolaš ruoktodivššu doarjaga dievasmearálaččat. |
| Rajatyöntekijän työskentelymaa maksaa erotuksen, jos tässä maassa perheen lapsista saatavissa olevien perhe-etuuksien taso ylittää Kelan etuuksien tason. |
Rádjabargi barganriika máksá erohusa, jos dan riikkas bearraša mánáin oažžumis leahkki bearašovdduid dássi lea stuorát go Áel ovdduid dássi. |
| Esimerkki. |
Ovdamearka. |
| Suomessa asuvan perheen vanhemmista toinen työskentelee Norjassa, toinen Suomessa. |
Suomas orru bearraša váhnemiin nubbi bargá Norggas, nubbi Suomas. |
| Perheessä on kaksi alle 17-vuotiasta lasta. |
Bearrašis leat guokte vuollái 17-jahkásaš máná. |
| Suomi (Kela) maksaa lapsilisät täysimääräisenä (95,75 + 105,80 € = 201,55 € kuukaudessa v. 2015). |
Suopma (Áel) máksá mánáidruđa dievasmearálažžan (95,75 + 105,80 € = 201,55 € mánotbajis j. 2015). |
| Norjan lapsilisä kahdesta lapsesta v. 2015 on 970 kruunua x 2 = 1940 kruunua = 220 €. |
Norgga mánáidruhta guovtti mánás j. 2015 lea 970 kruvnnu x 2 = 1940 kruvnnu = 220 €. |
| Norja (NAV) maksaa perheelle lapsilisien erotuksen 18,5 € kuukaudessa. |
Norga (NAV) máksá bearrašii mánáidruđaid erohusa 18,5 € mánotbajis. |
| 3. Vanhempainpäivärahat Kelan maksamia vanhempainpäivärahoja ovat äidille maksettava äitiysraha tai erityisäitiysraha, isälle maksettava isyysraha sekä toiselle vanhemmalle maksettava vanhempainraha. |
3. Váhnemiidbeaiveruđat Váhnemiidbeaiveruđat, maid Áel máksá, leat eadnái máksin etniidruhta dahje sierraetniidruhta, áhččái máksin áhčiidruhta sihke nuppi váhnemii máksin váhnemiidruhta. |
| Rajatyöntekijän vanhempainpäivärahat maksetaan työskentelyvaltiosta. |
Rádjabargi váhnemiidbeaiveruđat máksojit barganriikkas. |
| kausi tulee maksaa loppuun siinäkin tapauksessa, että työsuhde päättyy. |
Álggahuvvon beaiveruhtabaji galgá máksit lohppii dange dilis, ahte bargogaskavuohta nohká. |
| Kun toinen vanhemmista on rajatyöntekijä ja toinen työskentelee Suomessa, voi samasta lapsesta maksettavien vanhempainpäivärahojen maksaminen jakaantua Suomen ja toisen maan välillä. |
Go nubbi váhnen guoktás lea rádjabargi ja nubbi bargá Suomas, de sáhttá váhnemiidbeaiveruđaid, mat máksojit seamma mánás, máksin juohkásit Suoma ja nuppi riikka gaskka. |
| Suomen sosiaaliturvaan kuuluvan äidin saadessa Kelan äitiysrahaa äitiysrahakaudella (105 arkipäivää) voi rajatyössä oleva isä nostaa muun maan maksamaa päivärahaa enintään 18 päivän ajalta ilman, että tämä vaikuttaa Kelan äitiysrahan maksuun. |
Suoma sosiáladorvui gulli eatni oaččodettiin Áel etniidruđa etniidruhtabajis (105 árgabeaivvi) sáhttá rádjabarggu bargi áhčči loktet eará riikka máksin beaiveruđa eanemustá 18 beaivvi áiggis almmá, ahte dát váikkuha Áel etniidruđa máksimii. |
| Samanaikaisesti Kelan äidille maksaman vanhempainrahan (158 arkipäivää) kanssa isä ei voi nostaa päivärahaa toisesta maasta ilman, että se vaikuttaa Kelan etuuteen. |
Seamma áigge Áel eadnái máksin váhnemiidruđain (158 árgabeaivvi) áhčči ii sáhte loktet beaiveruđa nuppi riikkas almmá, ahte dat váikkuha Áel ovdui. |
| Norjassa edellytys isyysrahan maksamiselle on, että myös äiti on oikeutettu Norjan vanhempainpäivärahoihin. |
Norggas eaktu áhčiidruđa máksimii lea, ahte maiddá eadni lea vuoigadahttojuvvon Norgga váhnemiidbeaiveruđaide. |
| Eli myös äidin on pitänyt asua tai työskennellä Norjassa ennen vanhempainvapaata. |
Nuppiin sániin maiddái eadni lea galgan orrut dahje bargat Norggas ovdal váhnemiidluomu. |
| Jos näin ei ole, Norja ei maksa isälle isyysrahaa. |
Jos ná ii leat, de Norga ii mávsse áhččái áhčiidruđa. |
| 4. Työttömyysturva Suomessa Kela maksaa peruspäivärahaa ja työttömyyskassat ansiosidonnaista päivärahaa työttömille, joilla on vähintään 26 viikon edeltävä työskentelyhistoria (ns. työssäoloehto). |
4. Bargguhisvuođadorvu Suomas Áel máksá vuođđobeaiveruđa ja bargguhisvuođakássat dietnasii čatnaseaddji beaiveruđa bargguhemiide, geain lea uhcimustá 26 vahku bargohistorjá dan ovdal (ng. barganeaktu). |
| Työttömät, jotka eivät täytyä työssäoloehtoa, tai jotka ovat saaneet päivärahaa enimmäisajan 500 päivää voivat saada Kelan maksamaa työmarkkinatukea. |
Bargguheamit, geat eai deavdde barganeavttu, dahje geat leat ožžon beaiveruđa 500 beaivvi eanemus áiggi, sáhttet oažžut Áel máksin bargomárkandoarjaga. |
| Rajatyöntekijän jäädessä työttömäksi työsuhteen päättyessä maksetaan työttömyysetuudet asuinmaasta Suomesta. |
Rádjabargi bázedettiin bargguheapmin, go bargogaskavuohta nohká, máksojit bargguhisvuođaovddut orrunriikkas Suomas. |
| Kun työsuhde ei pääty, mutta rajatyöntekijä lomautetaan, maksetaan etuudet työskentelymaasta. |
Go bargogaskavuohta ii noga, muhto rádjabargi luopmuduvvo, de máksojit ovddut barganriikkas. |
| Työttömäksi jääneen rajatyöntekijän on ilmoittauduttava asuinmaassaan Suomessa työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistoon (TE-toimisto). |
Bargguheapmin báhcán rádjabargi galgá almmuhit orrunriikkastis Suomas bargoohccin bargo- ja ealáhusdoaimmahahkii (TE/BE-doaimmahat). |
| Työnhakijaksi voi ilmoittautua myös sen maan työvoimatoimistossa, jossa on viimeksi työskennellyt. |
Bargoohccin sáhttá almmuhit maiddá dan riikka bargofámodoaimmahagas, gos lea maŋimuš bargan. |
| Työttömyysetuudet maksaa kuitenkin aina asuinvaltio. |
Bargguhisvuođaovdduid máksá goittotge ovtto orrunriika. |
| 5. Sairauspäiväraha ja sairaanhoito Toisessa EU/ETA-maassa työskentelevä rajatyöntekijä kuuluu työskentelymaan sosiaaliturvaan, eikä hän voi samanaikaisesti olla Suomessa sairausvakuutettu. |
5. Buohcanbeaiveruhta ja buohccidikšun Nuppi EU/ETA-riikkas bargi rádjabargi gullá barganriikka sosiáladorvui, iige son sáhte seamma áigge leat Suomas buohcanoadjuduvvon. |
| Sairauspäivärahaa tulee hakea työskentelymaasta. |
Buohcanbeaiveruđa galgá ohcat barganriikkas. |
| Sairaanhoitoetuuksilla tarkoitetaan Suomessa julkista terveydenhuoltoa, sekä Kelan maksamia sairaanhoitokorvauksia esimerkiksi lääkkeistä, yksityislääkärin palkkiosta ja matkakustannuksista. |
Buohccidikšunovdduiguin dárkkuhit Suomas almmolaš dearvvasvuođafuolahusa, sihke Áel máksin buohccidikšunbuhtadusaid ovdamearkka dihtii dálkasiin, priváhtadoaktára mávssuin ja mátkebuhtadusain. |
| Koska toisessa EU/ETA-maassa työskentelevä rajatyöntekijä ei ole sairausvakuutettu Suo messa, tulee Kela-kortti ja Kelan antama eurooppalainen sairaanhoitokortti palauttaa Kelaan. |
Dasgo nuppi EU/ETA-riikkas bargi rádjabargi ii leat buohcanoadjuduvvon Suomas, de galgá Áel-koartta ja Áel addin eurohpalaš buohccidikšunkoartta máhcahit Áel:ii. |
| Rajatyöntekijän työskentelyvaltio myöntää rajatyöntekijälle eurooppalaisen sairaanhoitokortin, jota rajatyöntekijän on itse haettava. |
Rádjabargi barganriika mieđiha rádjabargái eurohpalaš buohccidikšunkoartta, man rádjabargi galgá ieš ohcat. |
| Suomessa asuva rajatyöntekijä on oikeutettu Suomessa sairaanhoitoon julkisessa terveydenhuollossa kuntalaisen asiakasmaksulla. |
Suomas orru rádjabargi lea vuoigadahttojuvvon Suomas buohccidikšumii almmolaš dearvvasvuođafuolahusas gieldda ássi áššehasmávssuin. |
| Kela antaa rajatyöntekijälle asiakirjan ’Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa’, joka esitetään terveyskeskuksessa tai sairaalassa Suomessa. |
Áel addá rádjabargái áššegirjji ’Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa’ (Duođaštus vuoigatvuođas dikšunovdduide Suomas), mii čájehuvvo dearvvasvuođaguovddážis dahje buohcciviesus Suomas. |
| Suomessa asuvat, muun maan sairausvakuutukseen kuuluvat rajatyöntekijät saavat suorakorvauksen lääkeostoista apteekissa, vaikka eivät olekaan Suomessa sairausvakuutettuja. |
Suomas orru, eará riikka buohcanodjui gullevaš rádjabargit ožžot njuolggobuhtadusa dálkkasoastimiin apteaikkas, vaikke eai leatge Suomas buohcanoadjuduvvon. |
| Apteekki tarkistaa suorakorvausoikeuden Kelan suorakorvaustietojen kyselypalvelusta. |
Apteaika dárkkista njuolggobuhtadusvuoigatvuođa Áel njuolggobuhtadusdieđuid jearranbálvalusas. |
| Yksityisen terveydenhuollon palveluista Suomessa asuvan, muualla sairausvakuutetun rajatyöntekijän on haettava sairaanhoitokustannusten korvausta jälkikäteen Kelasta lomakkeella SV127. |
Priváhta dearvvasvuođafuolahusa bálvalusain Suomas orru, eará sajis buohcanoadjuduvvon rádjabargi galgá ohcat buohccidikšungoluid buhtadusa maŋil gihtii Áel:s skoviin SV127. |
| 6. Eläke Suomessa Kela maksaa kansaneläkejärjestelmän eläkkeet ja työeläkelaitokset työeläkkeet. |
6. Ealáhat Suomas Áel máksá álbmotealáhatvuogádaga ealáhagaid ja bargoealáhatlágádusat bargoealáhagaid. |
| Eläke karttuu työntekijälle vain yhdestä maasta kerrallaan. |
Ealáhat čoggo bargái dušše ovtta riikkas hávil. |
| Kun rajatyöntekijä työskentelee muussa kuin asuinmaassaan, karttuu eläkkeen vakuutusaikaa vain työskentelymaasta. |
go rádjabargi bargá eará earet orrunriikkastis, čoggo ealáhaga oadjoáigi dušše barganriikkas. |
| Työskentely toisessa maassa syrjäyttää siis samanaikaisen asumisen Suomessa. |
Bargan nuppi riikkas duvdá nappo eret seamma áigásaš orruma Suomas. |
| Esimerkiksi Suomessa asuvalle rajatyöntekijälle, joka työskentelee Ruotsissa tai Norjassa, ei kartu työskentelyn ajalta Kelan kansaneläkettä Suomessa. |
Ovdamearkka dihtii Suomas orru rádjabargái, gii bargá Ruoŧas dahje Norggas, ii čoggo bargama áiggis Áel álbmotealáhat Suomas. |
| Jokainen EU/ETA-maa, jossa työntekijä on ollut vakuutettuna vähintään vuoden ajan, maksaa hänelle vanhuuseläkettä, kun hän saavuttaa kyseisen maan vanhuuseläkeiän. |
Juohke EU/ETA-riika, gos bargi lea leamaš oadjuduvvon uhcimustá jagi áigge, máksá sutnje boaresvuođaealáhaga, go son joavdá gažaldatvuloš riikka boaresvuođaealáhatahkái. |
| Jos eläkkeelle jäävä on työskennellyt esimerkiksi kolmessa eri maassa, saa hän aikanaan kolmea eri vanhuuseläkettä. |
Jos ealáhahkii báhcci lea bargan ovdamearkka dihtii golmma sierra riikkas, de son oažžu, go áigi boahtá, golbma sierra boaresvuođaealáhaga. |
| Eläkkeelle jäävä saa kustakin maasta eläkettä sen mukaan, kuinka kauan hän ollut kyseisen maan sosiaaliturvassa. |
Ealáhahkii báhcci oažžu guđege riikkas ealáhaga dan mielde, man guhká son lea leamaš gažaldatvuloš riikka sosiáladorvvu vuloš. |
| Vaikka henkilö olisi tehnyt työtä useassa eri maassa, hänen on haettava eläkettä asuinmaassa. |
Vaikke olmmoš livččii leamaš barggus máŋgga sierra riikkas, de son galgá ohcat ealáhaga orrunriikkas. |
| Suomessa asuva jättää vanhuuseläkehakemuksen Kelaan, työeläkelaitokseen tai Eläketurvakeskukseen. |
Suomas orru guođđá boaresvuođaealáhatohcamuša Áel:ii, bargoealáhatlágádussii dahje Eläketurvakeskusii. |
| Hakemuksessa ilmoitetaan ulkomailla työskentelyn ajat. |
Ohcamušas almmuhuvvojit olgoriikkain bargama áiggit. |
| Suomessa asuva henkilö ei siis itse hae eläkkeitä työskentelymaistaan, vaan Eläketurvakeskus hoitaa yhteydenpidon entisiin työskentelymaihin. |
Suomas orru olmmoš ii nappo ieš oza ealáhagaid iežas barganriikkain, muhto Eläketurvakeskus dikšu oktavuođadoallama ovddeš barganriikkaide. |
| Eläke maksetaan riippumatta siitä, missä EU/ETAmaassa eläkeläinen asuu tai oleskelee. |
Ealáhat máksojuvvo beroškeahttá das, man EU/ETA-riikkas ealáhatolmmoš ássá dahje orostallá. |
| Rajaesteongelmia rajatyöntekijöillä |
Rádjaeasttaváttisvuođat rádjabargiin |
| 1. Ongelmasi koskee (voit valita myös useampia) |
1. Du váttisvuohta guoská (sáhtát válljet maiddá eambo go ovtta) |
| Vastaajia 14 (suomi) Vastaajia 2 (saame) |
Vastaajia 14 (suomi) Vastaajia 2 (saame) |
| 2. Kuvaile ongelmasi mahdollisimman tarkasti, jotta ulkopuolinen lukija ymmärtää mistä on kysymys. |
2. Govvit váttisvuođat nu dárkilit go vejolaš, vai olggobeale lohkki ádde mas lea gažaldat. |
| Vastaajien määrä: 14 |
Vástideaddjiid mearri: 14 |
| - Suomen verotus on rajankävijöitä syrjivää. |
- Suoma vearuhus vealaha rádjajohttiid. |
| Rajakunnassa ja muualla kuin Rajakunnassa asuvaa suomalaista, joka työskentelee Rajakunnassa tai muualla ulkomailla, verotetaan eri periaatteiden mukaan. |
Rádjagielddas ja eará sajis go rádjagielddas ássi suopmelačča, gii bargá rádjagielddas dahje eará sajis olgoriikkain, vearuhit eará vuođđojurdagiid mielde. |
| Norjaan maksettava trygdeavgift, ja kuuluminen Norjan sosiaaliturvan piiriin, ei anna rajankävijöille samoja oikeuksia kuin norjalaisille jotka maksavat saman trygdeavgiftin (esim. Ei oikeutta omalääkäriin tai sairasmatkakorvauksiin, perhe-etuudet ei myöskään samat kuin norjalaisilla) |
Norgii máksin láhkai trygdeavgift, ja gullan Norgga sosiáladorvvu biirii, ii atte rádjajohttiide seamma vuoigatvuođaid go norgalaččaide geat mákset seamma trygdeavgifta (omd. Ii vuoigatvuohta iežasdoaktárii dahje buohcanmátkebuhtadusaide, bearašovddut eai maiddá seammát go norgalaččain). |
| - Olen hakenut Norjan verokorttia tammikuussa enkä ole saanut sitä vielä. |
- Lean ohcan Norgga vearrokoartta ođđajagemánus inge leat ožžon dan velá. |
| Olen ollut yhteydessä Norjan verotoimistoon ja sanoivat ettei siellä ole mitään tietoja tälle vuodelle. |
Lean leamaš oktavuođas Norgga vearrodoaimmahahkii ja doppe dadje ahte sis eai leat matge dieđut dán jahkái. |
| Työnantajani on kuitenkin perinyt vain sen 10% veroa joka kuukausi. |
Mu bargoaddi lea goittotge bearran dušše dan 10% vearu juohke mánus. |
| Olen nyt syksyllä vaihtamassa työpaikkaa ja siellä oleva palkanlaskija ei ymmärrä rajatyöntekijöiden asioista mitään. |
Lean dál čakčat lonuheamen bargosaji ja doppe bálkkárehkenasti ii ádde rádjabargiid áššiin maidige. |
| - Suomen verotus: Eli suomen verottaja ei hyväksy vähennyksiin Norjaan maksamaani tryggdeavgiftia ja verottaa todella reilusti. |
- Suoma vearuhus: Nuppiin sániin suoma vearuheaddji ii dohkket geahpedusaide tryggdeavgifta, man lean Norgii máksán ja vearuha duođaid buriin muniin. |
| Jos asuisin Norjan puolella säästäisin verotuksessa n. 9000euroa/vuosi. |
Jos orošin Norgga bealde, de seasttášin vearuhusas sullii 9000euro/jahki. |
| Tämän erotuksen laskin, koska kunta oli pidättänyt väärällä koodilla tryggdeavgiftit tänä vuonna ja Norjan verottaja tulkitsi, että olisin verovelvollinen Norjaan ja joutuisin maksamaan jäännösveroa. |
Dán erohusa rehkenasten, dasgo gielda lei doallan boastto kodain tryggdeavgiftaid dán jagi ja Norgga vearuheaddji tulkui, ahte livččen vearrogeatnegas Norgii ja gárttašin máksit bázavearu. |
| ihan mielenkiinnon vuoksi rupesin laskemaan, koska tiesin maksavani kohtuuttoman paljon veroja, mutta tuo summa kyllä otti päähän. |
Áibbas miellagiddevašvuođa geažil rehkenastigohten, dasgo dihten ahte máksen mearihis ollu vearuid, muhto duot submi gal eaddudii. |
| Kela: kelakorttia ei ole lupa käyttää, kuitenkin oikeus samoihin korvauksiin, mutta ne pitää erikseen hakea tietyllä kaavakkeella, jolloin ehkä saat jotain. |
Áel: áel-koartta ii leat lohpi geavahit, liikkáge vuoigatvuohta seamma buhtadusaide, muhto daid galgá sierra ohcat dihto skoviin, nu ahte dalle várra fidnet juoidá. |
| Olen ollut rajatyöntekijä 14 vuotta ja käynyt yksityisellä hammaslääkärillä tämän ajan vuosittain. |
Lean leamaš rádjabargi 14 jagi ja fitnan priváhta bátnedoaktáris dán áiggi jahkásaččat. |
| Joka kerta hän on ottanut huomioon kelavähennyksen tietäen minun olevan rajatyöntekijä. |
Juohke háve son lea váldán vuhtii áel-geahpedusa go diehtá ahte lean rádjabargi. |
| Tänä vuonna tuli Kelalta kirje, että noin ei voi toimia, koska ei ole kelakortin käyttöoikeutta, vaan minun pitää maksaa koko summa itse ja anoa korvausta jälkikäteen. |
Dán jagi bođii Áel:s reive, ahte nie ii sáhte doaibmat, dasgo ii leat áel-koartta geavahanvuoigatvuohta, muhto mun galggan máksit oppa submi ieš ja ohcat buhtadusa maŋil gihtii. |
| Koen, että Suomen valtio pitää meitä rajatyöntekijöitä toisenasteen kansalaisina. |
Mu mielas orru, ahte Suoma stáhta atná min rádjabargiid nuppi dási álbmotlahttun. |
| Eletään jo 2015 ja vieläkin meidän, suomen kansalaisten pitää mennä kirje kädessä jos haluamme palveluita kotimaassa. |
Eallit jo 2015 ja ainge mii, suoma álbmotlahtut galgat mannat reive gieđas jos háliidat bálvalusaid ruovtturiikkas. |
| Kela korttiin voidaan laittaa koodilla korvattavuudet tietyille lääkkeille, miksi ei ole koodia rajatyöntekijälle? |
Áel kortii sáhttá bidjat kodain buhtadusoažžumiid dihto dálkasiidda, manin ii leat koda rádjabargái? |
| Olin lähdössä matkalle Espanjaan ja ajattelin ottaa matkavakuutuksen, mutta sitäpä ei saakkaan ilman voimassa olevaa Kelakorttia. |
Ledjen vuolgimin mátkái Spániai ja jurddašin váldit mátkeoaju, muhto danba ii oaččoge almmá fámus orru Áelkoartta. |
| Vaati monia puheluita ja selvityksiäennen kuin lopulta sain matkavakuutuksen johon on kirjattu rajatyöntekijästä yms... |
Gárten máŋgii riŋget ja čielggadit ovdal go viimmat ožžon mátkeoaju masa leat biddjon bajás dieđut rádjabargis jed... |
| Kuitenkaan en voi ottaa virkavapaata ja lähteä ulkomaille esim. 4kk, koska vakuutukseni on voimassa vain 3kk ajan. |
Liikkáge in beasa váldit virgeluomu ja vuolgit olgoriikkaide omd. 4mb, dasgo mu oadju lea fámus dušše 3mb áigge. |
| No eipä näillä verotuksilla enää tarvi edes mennä ulkomaille Norjaan kauemmas, mutta kuitenkin koen olevani toisen luokan kansalainen rajankävijästatukseni kanssa. |
Na ii dáid vearuhusaid geažil gal šat dárbbaš aba mannat olgoriikkaide Norgga guhkkelii, muhto goittotge dovddan ahte lean nuppi luohká álbmotlahttu iežan rádjajohttistáhtusiin. |
| Välillä mietin mitenköhän asia pakolaisten kohdalla, kun oman maan kansalaisiakin kohdellaan tällätavoin? |
Gaskkohagaid smiehtan mo son ášši báhtareaddjiid buohta lea, go iežas riikka álbmotlahtuiguin meannudit dán láhkai? |
| NAV; |
NAV; |
| kävin leikkauksessa Tromsössä Aleriksessa yksityisessä sairaalassa johon terveyskeskuslääkäri Norjasta teki lähetteen käyttäen raskere tilbake systeemiä. |
fitnen čuohpadusas Tromssas Aleriksas priváhta buohcciviesus gosa dearvvasvuođaguovddášdoavttir Norggas čálii sáddaga geavahemiin raskere tilbake systema. |
| (työntekiijä nopeammin takaisin työelämään). |
(bargi johtilabbot fas bargoeallimii). |
| Kaikki meni muuten hyvin, mutta matkakorvauksia kotoa lentokentälle ja takaisin lentokentältä + yöpymistä potilashotellissa ei korvattu, koska en ollut lähtenyt leikkaukseen suoraan töistä, vaan leikkausaika ilmoitettiin etukäteen. |
Buot manai muđuid bures, muhto mátkebuhtadusat ruovttus girdingieddái ja ruovttoluotta girdingiettis + idjadeapmi buohccihoteallas eai buhtaduvvon, danin go in lean vuolgán čuohpadussii njuolgga barggus, muhto čuohpadusáigi almmuhuvvui ovddalgihtii. |
| Puhelimitse olen ollut yhteydessä Suomen Kelaan, josta sanottiin että olen oikeutettu korvaukseen jommasta kummasta maasta mutta päätöstä en ole vielä saanut. |
Telefovnna bokte lean leamaš oktavuođas Suoma Áel:ii, gos dadje ahte lean vuoigadahtton buhtadussii juoppá goappá riikkas muhto mearrádusa in leat velá ožžon. |
| - Suomen veroilmoitus ei ole ottanut huomioon rajatyöntekijöitä. |
- Suoma vearroalmmuhus ii leat váldán vuhtii rádjabargiid. |
| Kohdat joihin täytyisi laittaa, Norjasta saadut ja Norjaan maksetut pakolliset maksut 10% tuloista, pitäisi olla erikseen merkitty. |
Čuoggát maidda fertešii bidjat bákkolaš mávssuid 10% boađuin, maid lea Norggas ožžon ja Norgii máksán, galggašedje leat sierra merkejuvvon. |
| Virkailija, joka käsittelee vain rajatyöntekijöiden veroilmoituksia, ajan tasalla molempien maiden pykälistä. |
Virgebargis, gii gieđahallá dušše rádjabargiid vearroalmmuhusaid, galggašii diehtu leat áiggi dásis goappáge riikka paragráfain. |
| Nyt voi veroilmoitukseni käsitellä vaikka Kuopion virkailija joka ei rajatyöntekijöistä tiedä mitään. |
Dál sáhttá mu vearroalmmuhusa gieđahallat vaikke Kuopio virgebargi guhte ii rádjabargiin dieđe maidige. |
| Kuinka Kela ja Navi suhteuttaa kaikki sosiaalimaksut pätkätyöläisille. |
Man láhkai Áel ja Navi muddejit buot sosiálamávssuid oanehisáiggebargiide. |
| Jääkö kummassakin maassa paitsioon saamisen puolella. |
Šaddágo guktuin riikkain olggobeallái oažžuma beales. |
| Yksi taho on työnantaja, Norjassa elektronisesti voi työnantaja hakea verotustiedot mutta kaikki ei ole halukkaita niitä hakemaan, siinä pulma joka maksaa 50% veroa työtulosta. |
Okta bealli lea bargoaddi, Norggas sáhttá bargoaddi viežžat elektrovnnalaččat vearuhusdieđuid muhto buohkat eai gille daid ohcat, die váttisvuohta mii máksá 50% vearu bargoboađus. |
| Kuitenkin olen ollut useamman vuoden Norjassa työssä. |
Goittotge lean leamaš máŋga jagi Norggas barggus. |
| - Suomen verotus, epäreilu rajatyöntekijöitä kohtaan |
- Suoma vearuhus, eahpevuoiggalaš rádjabargiid buohta |
| - Verotus hankala. |
- Vearuhus váttis. |
| Parempi olisi kun maksaisi palkasta prosentin mukaan. |
Buoret livččii go mávssášii bálkkás proseantta mielde. |
| Ei ennakkoka. |
Ii ovddalgihtii. |
| Koska tulot vaihtelee. |
Dasgo boađut molsašuddet. |
| En tiedä kaikkia oikeuksia. |
In dieđe buot vuoigatvuođaid. |
| Apua ei saa. |
Veahki ii oaččo. |
| - Vaimo töissä Utsjoella, mies Norjassa (ei rajakunnassa, vaan Kirkenesissä). |
- Eamit barggus Ohcejogas, isit Norggas (ii rádjagielddas, muhto Kirkonjárggas). |
| Äitiysloma päättyy, vaimo jää vielä hoitovapaalla, kela ilmoittaa perhe-etuuksien maksamisen siirtyvän Nav:lle. |
Etniidluopmu nohká, eamit báhcá vel dikšunlupmui, áel almmuha bearašovdduid máksima sirdašuvvat Nav:ii. |
| Päätöksenteko hidasta (6kk). |
Mearrádusdahkan hiđis (6mb). |
| Lisäksi kotihoidontuen verotus nyt ongelma. |
Dasa lassin ruoktodikšundoarjaga vearuhus dál váttisvuohtan. |
| Nav voi maksaa vain miehelle (?) eli verotus hänen paikkansa verotuksen lisäksi, ja vaimo jää 0tuloille. |
Nav sáhttá máksit dušše isidii (?) nuppiin sániin vearuhus su bálkká vearuhusa lassin, ja eamit báhcá 0-boađuide. |
| Päätöstä odotamme vielä. |
Mearrádusa vuordit velá. |
| Aiemminkin perheessämme ollut sama tilanne, silloin kesti puoli vuotta päätöksessä. |
Ovdalge min bearrašis leamaš seamma dilli, dalle mearrádus ádjánii jahkebeali. |
| - Suomen verotus: Maksan Norjaan 10% veroa, johon sisältyy eläkemaksut ja terveydenhoitopalvelut. |
- Suoma vearuhus: Mávssán Norgii 10% vearu, masa gullet ealáhatmávssut ja dearvvasvuođa dikšunbálvalusat. |
| Kuitenkin maksan tämän veron myös Suomeen. |
Liikkáge mávssán dán vearu maiddái Supmii. |
| Miksi tuplaverotus? |
Manin duppalvearuhus? |
| Kokonaisveroprosentista tulee aivan kohtuuton. |
Ollesvearroproseanttas šaddá áibbas meareheapme. |
| Miksi meitä rajatyöntekijöitä rankaistaan siitä, että olemme valinneet tuoda veroeurot kotikuntaamme sen sijaan että asuisimme Norjan puolella? |
Manin min rádjabargiid ráŋggáštit das, ahte leat válljen buktit vearroeuroid iežamet ruovttugildii dan sadjái ahte orošeimmet Norgga bealde? |
| - Et voi opiskella yhteispohjoismaisessa Saamelaisessa korkeakoulussa päivärahallasi, koska koulu sijaitsee norjassa. |
- It sáhte vázzit oahpu davviriikalaš oktasaš Sámi allaskuvllas iežat beaiveruđaiguin, dasgo skuvla lea norggas. |
| Monelle saamenkieliselle aikuiselle hyvä mahdollisuus parantaa työllistymismahdollisuuttaan olisi kouluttautua rajan toisella puolella, eikä tarvitsisi lähteä kouluttautumaan kauas etelä suomeen. |
Máŋgga sámegielat rávesolbmui buorre vejolašvuohta buoridit bargguoažžunvejolašvuođaidis livččii váldit skuvlejumi rájá nuppe bealde, iige dárbbašivččii vuolgit vázzit skuvlla guhkás mátta supmii. |
| - Maksaisin verot mielelläni Utsjoen kuntaan, mutta suomi ei verota vaan ryöstää! |
- Mávssášin vearuid mielas Ohcejoga gildii, muhto suopma ii vearut baicce rievida! |
| Olisiko jo aika herätä sielläkin ja laittaa verotus normaalille tasolle? |
Livččiigo jo áigi morihit dieppege ja bidjat vearuhusa dábálaš dássái? |
| - Olin työssä Norjassa mm. Koutokeinossa ja Tanassa 1994-2008. Olin kirjoilla Suomessa Enontekiöllä, joten rajankävijänä maksoin verot Suomeen. |
- Ledjen barggus Norggas ee. Guovdageainnus ja Deanus 1994-2008. Ledjen girjjiin Suomas Eanodagas, nu ahte rádjajohttin máksen vearuid Supmii. |
| Sosiaaliturvamaksut jouduin kuitenkin maksamaan Norjaan. |
Sosiáladorvomávssuid gárten goittotge máksit Norgii. |
| Kun käytin Enontekiön terveyspalveluja, sain kokea olevani "eitoivottu", mikä näkyi lääkärien käytöksessä. |
Go geavahin Eanodaga dearvvasvuođabálvalusaid, de šadden vásihit ahte lean "ii-vurdojuvvon", mii vuhttui doaktáriid láhttemis. |
| Minua ei ohjattu Suomeen jatkohoitoon ja sairausloman saaminen oli hankalaa, vaikka selkävaivojen vuoksi tuskin pystyin kävelemään. |
Mu eai bidjan Supmii joatkkadikšui ja buohcanluomu oažžun lei váttis, vaikke čielgebákčasiid geažil illá sáhtten vázzit. |
| Mielestäni on järjetöntä, että ihminen, joka asuu Suomessa ja maksaa veronsa Suomeen mutta käy työssä naapurimaassa, ei saa samanlaista kohtelua terveydenhuollossa kuin ne, jotka työskentelevät Suomessa. |
Mu mielas lea jierpmeheapme, ahte olmmoš, gii orru Suomas ja máksá vearuidis Supmii muhto johtá barggus ránnjáriikkas, ii oaččo seammalágan gieđahallama dearvvasvuođafuolahusas go dat, geat barget Suomas. |
| Lähiomaiseni asuivat Keski-ja Etelä-Suomessa, minkä vuoksi olisi ollut järjetöntä hakeutua norjalaiselle lääkärille ja mahdollisesti joutua sairaalahoitoon esim. Hammerfestiin tai Tromssaan. |
Mu lagašoapmahaččat orro Gaska- ja Mátta-Suomas, man geažil livččii lean jierpmehisvuohta ohcalit norgalaš doaktárii ja vejolaččat gártat buohcciviessodikšui omd. Hámmárfestii dahje Tromsii. |
| Jos eriarvoisen kohtelun syy tapauksessani oli pelkästään se, että sosiaaliturvamaksut menivät Norjaan, on systeemiä muutettava. |
Jos sierraárvosaš gieđahallama sivva mu dáhpáhusas lei dušše dat, ahte sosiáladorvomávssut manne Norgii, de galgá systema nuppástuhttit. |
| Sen luulisi olevan mahdollista naapurivaltioiden kesken: terveydenhuollon asiakkaan tulisi päästä lääkärille tai muuhun hoitoon siinä valtiossa, jossa hän asuu, ja saada tasavertaista kohtelua muiden maassa asuvien kanssa. |
Gáttášii dan leat vejolaš ránnjáriikkaid gaskka: dearvvasvuođafuolahusa áššehas galggašii beassat doaktárii dahje eará dikšui dan riikkas, gos son orru, ja oažžut ovttaveardásaš gieđahallama earáiguin riikkas ássiiguin. |
| Rahat voi varmasti ohjata niin että kumpikin valtio saa omansa tapauskohtaisesti. |
Ruđaid sáhttá sihkkarit bidjat dan láhkai ahte goabbáge riika oažžu mii dasa gullá guđege dáhpáhusas. |
| - Norja verottaa rajatyöntekijää 10 % bruttopalkasta. |
- Norga vearuha rádjabargi 10 % bruttobálkkás. |
| Suomen verotus ei huomioi verolaskelmassa jo Norjan verottamaa 10 %, vaan verottaa progressiivisesti myös bruttopalkasta, mukaan lukien Norjaan jo maksettu 10 %. |
Suoma vearuhus ii váldde vearrorehkegis vuhtii jo Norgga vearuhan 10 %, baicce vearuha progressiivvalaččat maiddá bruttobálkkás, mielde lohkamiin Norgii jo máksojuvvon 10 %. |
| - Haluaisin aivan kaikenlaista, ajantasaista tietoa rajatyöntekijän asemasta selvällä suomen kielellä |
- Háliidivččen áibbas buotlágan, áiggi dásis leahkki dieđu rádjabargi sajádagas čielga suomagillii |
| Norjan viranomaisten toimittamasta verotuksesta (Skattenord) |
Norgga virgeoapmahaččaid doaimmahan vearuhusas (Skattenord) |
| Suomen viranomaisten viranomaisten toimittamasta verotuksesta |
Suoma virgeoapmahaččaid doaimmahan vearuhusas |
| NAVista maksettavista sosiaalietuuksista (esim. kroonisissa sairaustapauksissa, työttömyyskorvauksista jne.) |
NAV máksin sosiálaovdduin (omd. kronalaš buozalmasvuođain, bargguhisvuođabuhtadusain jnv.) |
| mahdollisista sosiaalituloloukuista kahden maan välillä |
vejolaš sosiálaboahtogillariin guovtti riikka gaskka |
| minkä instanssin puoleen voi kääntyä työhon ja toimeentuloon liittyvissä ongelmatilanteissa sekä Suomessa että Norjassa (yhteystietolista olis kiva) |
man instánssa beallái sáhttá jorggihit bargui ja áigáibohtui laktáseaddji váttis dilis sihke Suomas ja Norggas (oktavuođadiehtolistá livččii vuogas) |
| yleistä tietoa työhön liittyvistä laeista ja asetuksista Norjassa |
dábálaš diehtu bargui laktáseaddji lágain ja ásahusain Norggas |
| yleistä tietoa työeläkkeen ansaitsemisesta Norjassa |
dábálaš diehtu bargoealáhaga čoggomis Norggas |
| Norjassa ansaitun työeläkkeen maksamisen ehdoista Suomeen (mm. ikä, osaaikaeläkkeet) |
Norggas dinejuvvon bargoealáhaga máksima eavttuin Supmii (ee. ahke-, oasseáiggeealáhagat) |
| Norjassa ansaitun työeläkkeen verotuksesta Suomessa |
Norggas dinejuvvon bargoealáhaga vearuhusas Suomas |
| Miten käy Norjasta mahdollisesta maksettavien sosiaalietuuksien, jos muuttaa Suomessa pois rajakunnasta? |
Mo geavvá Norggas vejolaččat máksin sosiálaovdduiguin, jos fárre Suomas eret rádjagielddas? |
| - Tuntuu että joka kerta kun asioi Suomen verottajan kanssa niin saa aloittaa aina kaiken alusta. |
- Orru leamen ahte juohke háve go dikšu áššiid Suoma vearuheaddjiin, de oažžu álggahit álo buot álggu rájes. |
| Eikö ole mitään rekisteriä johon voisi kerätä perustiedot. |
Iigo leat makkárge registera masa sáhtášii čohkket vuođđodieđuid. |
| Aina on eri henkilö, jonka kanssa asioi, välistä miettii mitä sieltä mahtaa tulla takaisin kun esimerkiksi vuoden alussa pitää tilata veromaksulaput ja joka kerta on eri ihminen vastaamassa. |
Álo lea eará olmmoš, geainna áššiid dikšut, gaskkohagaid smiehtan mii dat dal aitto doppe boahtá go ovdamearkka dihtii jagi álggus galgá diŋgot vearromáksoláhpuid ja juohke háve lea eará olmmoš vástideamen. |
| Norjan verotukseen kanssa kaipaisi selvyyttä. |
Norgga vearuhusain dárbbašivččii čielggasvuođa. |
| Mitä papereita pitää toimittaa ja kenelle. |
Maid báhpáriid galgá doaimmahit ja geasa. |
| - Mulla ei ole ollut kuin yksi pieni ongelma rajankäynnissä. |
- Mus ii leat leamaš go okta smávva problema rádjajohtimis. |
| Uutenavuotena työnantaja ottaa aina 50 % veroa. |
Ođđajage bargoaddi váldá ovtto 50 % vearu. |
| Minun täytyy aina huomauttaa ja saan verorahat takaisin helmikuussa. |
Mun ferten ovtto fuopmášuhttit ja oaččun vearroruđaid ruovttoluotta guovvamánus. |
| Tässä tilanteessa ei ole kukaan muu syyllinen kuin työnantaja itse. |
Dán dáhpáhusas ii leat giige eará sivalaš go bargoaddi ieš. |
| - Ei ole selkeitä ohjeita siihen, kun alkaa työskennellä Norjassa ja asuu Suomessa. |
- Eai leat čielga rávvagat dasa, go bargagoahtá Norggas ja orru Suomas. |
| On epäselvää millaisia papereita ja kaavakkeita pitää täyttää ja mihin lähettää. |
Lea eahpečielggas makkár báhpáriid ja skoviid galgá deavdit ja gosa sáddet. |
| Jos vielä työskentelee ”vikaarina” eikä ole vakituista palkkaa tai ei välttämättä työskentele joka kuussa, niin on vaikeaa maksaa Suomeen ennakkoveroa kun pitäisi tietää koko vuoden tulot. |
Jos velá bargá ”vikáran” iige leat fásta bálká dahje ii vealtameahttumit bargga juohke mánus, de lea váttis máksit Supmii ovdavearu go galggašii diehtit oppa jagi boađuid. |
| - Ei ole myöskään selvää mihin täytyy mennä lääkäriin. |
- Ii leat maiddá čielggas gosa ferte mannat doaktárii. |
| Jos jotain tapahtuu tai on tarpeellinen lääkärintarkastus, ei tiedä mennäkö Suomeen vai Norjaan. |
Jos juoidá dáhpáhuvvá dahje lea dárbbašlaš doaktárdárkkistus, de ii dieđe galgágo mannat Supmii vai Norgii. |
| - KELAan ja NAViin ei ole tarvinnut olla yhteyksissä, mutta jos olisi tarve, en edes tietäisi kumpaan olla yhteydessä. |
- ÁEL:ii ja NAV:ii in leat dárbbašan leat oktavuođas, muhto jos livččii dárbu, de in oba dieđášii goabbái galgá leat oktavuođas. |
| 3. Kuinka hankaloittavana koet tämän rajaesteen olevan? |
3. Man váttisin dovddat dán rádjaeastaga? |
| Vastaajien määrä: 14 |
Vástideaddjiid mearri: 14 |
| Vastaajien määrä: 2 |
Vásideaddjiid mearri: 2 |
| 4. Vapaa sana hankkeelle, kunnalle, rajaesteistä, jostakin muusta. |
4. Friija sátni projektii, gildii, rádjaeastagiin, mas nu earás. |
| Vastaajien määrä: 11 |
Vástideaddjiid mearri: 11 |
| - Mikäli rajaesteitä ei saada ratkaistua, rajatyöntekijät tulevat katoamaan kunnasta. |
- Juos rádjaeastagiid ii sáhte čoavdit, de rádjabargit bohtet jávkat gielddas. |
| Itse harkitsen muuttoa joka päivä. |
Ieš smiehtan fárrema juohke beaivve. |
| Ja jokainen rajatyøntekijän arkipäivää hankaloittava asia vie lähemmäs ratkaisua. |
Ja rádjabargi árgabeaivvi váttásmahtti juohke ášši doalvu lagabui čovdosa. |
| Hakemusten ja valitusten tehtailusta olen saanut tarpeekseni, pinna on jo tosi tiukalla. |
Lean dolkan čálašit ohcamušaid ja váidagiid, gierdevašvuohta lea jo duođaid nohkamin. |
| - Mielestäni koomista, että Utsjoen kunnalle myönnettiin vuoden rajakunta titteli, kuitenkin rajankävijöiden asema hankala. |
- Mu mielas orru jo hearvái, ahte Ohcejoga gildii mieđihuvvui jagi rádjagielda tihttel, liikkáge rádjajohttiid sajádat unohas. |
| Tosi väsyttävää vuiodesta toiseen painia samojen ongelmien kanssa ja tuntuu ettei kukaan tee asialle mitään. |
Lea duođaid dolkadahtti jagis nubbái gábbádaddat seammá váttisvuođaiguin ja orru ahte ii giige daga áššái maidige. |
| Jos Utsjoen kuntaan halutaan lisää asukkaita ja kuvitellaan että ihmiset asuisivat Utsjoella ja kävisivät Norjan puolella töissä, tulisi nämä rajaesteet poistaa. |
Jos Ohcejoga gildii háliidit lasi ássiid ja govahallet ahte olbmot ásašedje Ohcejogas ja jođášedje Norgga bealde barggus, de dáid rádjaeastagiid galggašii jávkadit. |
| Ei kukaan ala enää vapaaehtoisesti kaksoisverotukseen, joka on kokoajan vain kiristinyt. |
Ii giige máksigoađe šat eaktodáhtolaččat duppalvearu, mii lea oppa áiggi dušše čavgan. |
| Puhutaan Norjan paremmista palkoista, mutta itse asiassa verojen jälkeen käteenjäävä osuus on pieni. |
Hállet Norgga buoret bálkkáin, muhto ieš alddes vearuid maŋŋá gihtii báhcci oassi lea smávis. |
| Kipuraja on ylittynyt aikaa sitten. |
Bávččasrájá badjel lea mannon jo áigá. |
| Samalla olemme eriarvoisessa asemassa kollegojen kanssa, Norjan puolella asuvalla kollegalla tulet heti eri luokkaa verotuksen takia |
Seammás mii leat sierraárvosaš sajádagas kollegaiguin, Norgga bealde orru kollegas boađut leat sakka eará dásis vearuhusa geažil |
| - Toivoisi että veroilmoitukseen tulisi oikeat tietokohdat joihin nämä tulot ja menot osaisi laittaa. |
- Sávašii ahte vearroalmmuhussii boađášedje rivttes diehtočuoggát maidda dáid boađuid ja manuid máhtášii bidjat. |
| - Verotus järkeväksi |
- Vearuhus jierpmálažžan |
| - Monesti on ollut mielessä lopettaa työskentely Norjassa. |
- Máŋgii lea leamaš jurdda heaitit barggu Norggas. |
| Jos sen teen niin Utskoen kunnasta lähtee 4 henkeä Inarin puolelle heti. |
Jos dan dagan de Ohcejoga gielddas vulget 4 olbmo Anára beallái dalán. |
| Veroviranomainen joka tietää ja auttaa. |
Vearrovirgeoapmahaš gii diehtá ja veahkeha. |
| - Suurimmaksi ongelmaksi koen hitauden nav:n osalta. |
- Stuorámus váttisvuohtan dovddan nav hiđisvuođa. |
| Perheemme kokee kuitenkin helpottavampana sen, että verotus on yksinkertaisempaa, kun maksaa vain yhteen maahan ja ainoastaan tiedottaa Suomen verottajaa, kuin että maksaisi kahteen maahan ja joutuisi itse ottamaan paljon asioista selvvää ja näkemään vaivaa mahdollisten päällekkäisyyksien selvityämisesyä ym. |
Min bearaš atná liikkáge álkkibun dan, ahte vearuhus lea oktageardánut, go máksá dušše ovtta riikii ja addá dušše beare dieđu Suoma vearuheaddjái, go ahte mávssášii guovtti riikii ja gárttašii ieš váldit ollu čielgasa áššiin ja oaidnit váivvi vejolaš badjálasvuođaid čielggadeamis jed. |
| - Jos pohjoiset alueet halutaan pitää asuttuina, tulisi rajan ylitys, työn, koulutuksen tai kaupankäynnin takia tällä alueella tehdä paikallisille ihmisille automaattisen helpoksi. |
- Jos davvi guovlluin háliidit doallat ássiid, de galggašii rájá rasttildeami barggu, skuvlema dahje gávppašeami geažil dán guovllus dahkat báikkálaš olbmuide automáhtalaš álkin. |
| Ilman pelkoa tuplaverotuksesta tai päivärahan menetyksestä. |
Almmá balu haga duppalvearuhusas dahje beaiveruđa manaheamis. |
| - Tarjouskilpailu pystyyn, kumpi maa verottaa vähemmän. |
- Fálaldatgilvu das, goabbá riika vearuha geahppasabbot. |
| Norja johtaa kilpailua tällä hetkellä. |
Norga lea gilvvus ovddabealde dán háve. |
| - Hieno hanke! |
- Fiinna háhku! |
| Toivottavasti hanke tuloksena edesauttaa parempia sopimuksia. |
Sávvamis hágu boađusin ovddidit buoret soahpamušaid. |
| - Toivottavasti saamme palkatun yhteyshenkilön, jolta saa apua ja neuvoja kaikissa yllämainituissa ongelmatilanteissa. |
bajábealde máinnašuvvon problemadáhpáhusain. |
| - Hyvä että näitä asioita selvitetään. |
- Buorre ahte dáid áššiid čielggadit. |
| Nykyisin tieto on pirstaleina aika monessa paikassa. |
Dál diehtu lea bieđgguid viehka máŋgga sajis. |
| - Joudun maksamaan niin paljon veroa, että olisi kannattavaa muuttaa työpaikalleni xxxxxxx (Norjan puolelle). |
- Šattan máksit nu ollu vearu, ahte livččii gánnáhahtti fárret bargosadjásan xxxxxxx (Norgga beallái). |
| Melkein jo suosittelisin ihmisiä muuttamaan Norjan puolelle, jos ovat töissä siellä. |
Masá jo ávžžuhivččen olbmuid fárret Norga beallái, jos lea barggus doppe. |
| Itse emme muuta, koska olemme sopeutuneet hyvin tänne ja täällä haluamme asua. |
Ieža eat fárre, dasgo leat vuogáiduvvan bures deikke ja dáppe mii háliidat orrut. |