Oikeudenkäynti	Riektegeavvan
Oikeudenkäynnit ovat yleensä julkisia eli yleisöllä on niihin pääsy.	Riektegeavvamat leat dábálaččat almmolaččat dahjege olbmot besset boahtit daidda.
Suljettu käsittely saatetaan pitää esimerkiksi silloin, kun oikeudessa käsitellään erityisen arkaluontoisia, yksityiselämään liittyviä seikkoja.	Giddejuvvon gieđahallan sáhttá dollojuvvot dalle, go rievttis gieđahallojuvvojit hui hearkkes, priváhtaeallima áššit.
Oikeuden ratkaisun lopputulos on julkinen.	Rievtti čovdosa loahppaboađus lea almmolaš.
Hallintotuomioistuimissa ja vakuutusoikeudessa käsiteltävät asiat ovat usein sellaisia, joista on säädetty salassapitovelvollisuus.	Hálddahusduopmostuolus ja dáhkádusrievttis gieđahallanvuloš áššit leat dávjá dakkárat, main lea mearriduvvon čiegusindoallama geatnegasvuohta.
Oikeudenkäynti käräjäoikeudessa	Riektegeavvan gearretrievttis
Rikosasia	Rihkusášši
Rikosasia käsitellään yleensä sen paikkakunnan käräjäoikeudessa, jonka alueella rikos on tehty.	Rihkusášši gieđahallojuvvo dábálaččat dan báikegotti gearretrievttis, man viidodagas rihkus lea dahkkojuvvon.
Rikosasia tulee vireille käräjäoikeudessa sen jälkeen, kun poliisi on rikosilmoituksen tai muun rikosepäilyn perusteella toimittanut esitutkinnan ja syyttäjä on päättänyt nostaa asiassa syytteen.	Rihkusášši biddjo johtui dikkis dan maŋŋel, go poliisa lea rihkusalmmuhusa dahje eará rihkuseahpádusa vuođul doaimmahan ovdadutkama ja áššáskuhtti lea mearridan áššáskuhttit ášši.
Tavallisimpia tuomioistuimissa käsiteltäviä rikoksia ovat liikenteen vaarantamiset, rattijuopumukset, pahoinpitelyt, varkaudet, petokset ja huumausainerikokset.	Dábáleamos rihkkosat, mat duopmostuoluin gieđahallojuvvojit, leat johtalusa dorvvuhuhttimat, gárrenvuodjimat, illasteamit, suoládeamit, behttosat ja gárrenávnnasrihkkosat.
Rikosoikeudenkäynnissä ovat mukana vastaaja eli syytetty sekä virallinen syyttäjä.	Rihkuslágasteamis leat fárus vástideaddji dahjege áššáskuhtton ja maid virggálaš áššáskuhtti.
Mukana voi olla myös asianomistaja eli rikoksen uhri.	Mielde sáhttá leat maid áššeoamasteaddji dahjege rihkkosa oaffar.
Näistä oikeudenkäynnin osapuolista käytetään yhteisnimitystä asianosaiset.	Dáin lágasteami oassebeliin geavahuvvo oktasašnamahus áššeoasálaččat.
Oikeudenkäynnissä esiintyy usein myös todistajia.	Lágasteamis leat mielde dávjá maiddái vihtanat.
Syyttäjän rooli on keskeinen oikeudenkäynnin kulun kannalta.	Áššáskuhttis lea guovddáš rolla lágasteami jođu dáfus.
Hän vaatii valtion edustajana rangaistusta henkilölle, jonka epäillään syyllistyneen rikokseen.	Son gáibida stáhta ovddasteaddjin ráŋggáštusa olbmui, gii eahpiduvvo leat sivalaš rihkkosii.
Syyttäjä ei ole osa tuomioistuinta, vaan toimii itsenäisesti.	Áššáskuhtti ii gula duopmostullui, muhto son doaibmá iehčanasat.
Hänen tehtävänään on tuoda esiin rikosasiaa koskeva näyttö, myös vastaajalle edulliset seikat.	Su bargun lea buktit ovdan rihkusáššái guoski duođaštusaid, maiddái vástideaddjái ávkkálaš áššiid.
Käräjäoikeus joko hyväksyy tai hylkää syyttäjän esittämän syytteen.	Gearretriekti juogo dohkkeha dahje hilgu áššáskuhtti ovddidan stevnnega.
Jollei syyttäjä nosta syytettä, asianomistaja voi tehdä sen myös itse.	Juos áššáskuhtti ii čuoččáldahte ášši, áššeoamasteaddji sáhttá dahkat dan maiddái ieš.
Todistajaksi kutsutun on aina tultava oikeuteen, mutta hänen ei tarvitse todistaa läheisiään vastaan.	Vihtanin gohččojuvvon galgá álot boahtit riektái, muhto son ii dárbbaš duođaštit lagamuččaidis vuostá.
Todistajan on puhuttava totta eikä hän saa salata tiedossaan olevia asioita.	Vihtan galgá hállat duođa iige son oaččo čiehkat áššiid, mat leat su dieđus.
Hänellä on oikeus saada korvausta oikeuteen saapumisesta.	Sus lea vuoigatvuohta oažžut buhtadusa riektái boahtimis.
Rikosjutun käsittely etenee yleensä seuraavassa järjestyksessä:	Rihkusášši gieđahallan ovdána dábálaččat čuovvovaš ortnegis:
Syyttäjä esittää vaatimuksensa ja niiden perusteet.	Áššáskuhtti ovddida gáibádusas ja daid vuođuštusaid.
Jos asianomistaja on läsnä, hänelle annetaan puheenvuoro syyttäjän jälkeen.	Juos áššeoamasteaddji lea rievttis, sutnje addojuvvo sáhkavuorru áššáskuhtti maŋŋá.
Hän voi esittää omat vaatimuksensa ja ilmoittaa, onko samaa mieltä syyttäjän kanssa.	Son sáhttá ovddidit iežas gáibádusaid ja almmuhit leago ovttaoaivilis áššáskuhttiin.
Vastaaja voi joko myöntää tai kiistää teon.	Vástideaddji sáhttá juogo mieđihit dahje šiitit dagu.
Hän vastaa myös siihen, suostuuko hän maksamaan asianomistajan vaatimat korvaukset.	Son vástida maiddái dasa miehtágo máksit áššeoamasteaddji gáibidan buhtadusaid.
Seuraavaksi syyttäjä ja asianomistaja perustelevat kantansa tarkemmin.	Čuovvovažžan áššáskuhtti ja áššeoamasteaddji vuođuštallaba oainnuska dárkileappot.
Vastaaja lausuu oman näkemyksensä oikeudessa esitetyistä asioista.	Vástideaddji cealká iežas oaivila dikkis ovdanbuktojuvvon áššiin.
Tämän jälkeen on vuorossa todistajien kuuleminen ja muun näytön esittäminen.	Dán maŋŋá lea vihtaniid gullama vuorru ja eará duođaštusaid ovdanbuktin.
Asianosaiset kertovat käsityksensä oikeudenkäynnin aikana esitetyistä todisteista ja siitä, miten asiassa heidän mielestään pitäisi tuomita.	Áššeoasálaččat muitalit oaiviliiddiset dikki áigge ovddiduvvon duođaštusain ja das mo áššis sin mielas galggašii dubmet.
Lopuksi oikeus harkitsee ja antaa tuomion.	Loahpas riekti árvvoštallá ja cealká duomu.
Rikokseen syylliseksi todettu tuomitaan yleensä rangaistukseen.	Rihkkosii sivalažžan gávnnahuvvon dubmejuvvo dábálaččat ráŋggáštussii.
Rikosasian käsittelee yleensä asian laadusta riippuen joko yksi tuomari tai tuomari ja kaksi lautamiestä.	Rihkusášši gieđahallá dábálaččat ášši šlája mielde juogo okta duopmár dahjege duopmár ja guokte lávdeolbmo.
Lautamiehet ovat kunnanvaltuustojen valitsemia maallikoita, jotka edustavat oikeudessa eri väestöryhmien näkemyksiä.	Lávdeolbmot leat gielddaid váldostivrraid válljen eará go skuvlejuvvon áššedovdit, geat ovddastit rievttis sierra álbmotosiid oainnuid.
Rikosasia voidaan käsitellä myös kolmen tuomarin kokoonpanossa.	Maiddái golmma duopmára čoahkkáibidju sáhttá gieđahallat rihkusášši.
Yksinkertainen rikosasia voidaan ratkaista käräjäoikeudessa pelkässä kirjallisessa menettelyssä ilman pääkäsittelyä.	Oktageardán rihkusášši sáhttá čoavdit gearretrievttis dušše čálalaš meannudeamis almmá váldogieđahallama haga.
Edellytyksenä on, että rikoksesta syytetty on tunnustanut teon ja suostuu kirjalliseen menettelyyn.	Eaktun lea, ahte rihkkosis áššáskuhtton lea dovddastan dagu ja miehtá čálalaš meannudeapmái.
Myös mahdolliselta rikoksen uhrilta on saatava suostumus kirjalliseen menettelyyn.	Maiddái rihkkosa vejolaš oaffaris galgá oažžut miehtama čálalaš meannudeapmái.
Rikoksia voidaan myös sovitella erityisesti silloin, jos rikoksentekijä on nuori.	Rihkkosiid sáhttá maiddái soabadallat earenoamážit dalle, juos láhkarihkku lea nuorra.
Aloitteen sovittelusta voi tehdä rikoksen tekijä, uhri, syyttäjä, poliisi tai sosiaaliviranomainen.	Álgaga soabadallamis sáhttá dahkat rihkkosa dahkki, oaffar, áššáskuhtti, poliisa dahje sosiálaeiseváldi.
Sovittelijoina toimivat tehtävään koulutetut henkilöt.	Soabadallin doibmet bargui skuvlejuvvon olbmot.
Rikosasia voidaan käsitellä tuomioistuimessa, vaikka tapaus olisi soviteltu.	Rihkusášši sáhttá gieđahallat duopmostuolus, vaikke dáhpáhus livččii soabadallon.
Riita-asia	Riidoášši
Käräjäoikeuteen tuleva riita voi koskea esimerkiksi velan maksua, kauppaa, sopimuksen tulkintaa tai perintöä.	Riidu, mii boahtá gearretriektái, sáhttá guoskat ovdamearkka dihte vealggi máksima, gávppi, soahpamuša dulkoma dahje árbbi.
Riita-asian oikeudenkäynnissä asianosaisina ovat kantaja, joka on pannut jutun vireille, ja vastaaja, jolle vaatimus esitetään.	Riidoášši lágasteamis áššeoasálaččat leat čuoččáldahtti, gii lea vuolggahan ášši ja vástideaddji, geasa gáibádus ovddiduvvo.
Asia tulee vireille silloin, kun kantaja toimittaa käräjäoikeuden kansliaan kirjallisen haastehakemuksen.	Ášši boahtá johtui dalle, go čuoččáldahtti doaimmaha gearretrievtti kansliijai čálalaš stevnnetohcamuša.
Siinä on mm. selvitettävä, mitä vaaditaan ja perusteltava vaatimus.	Das galgá ee. čilget, mii gáibiduvvo ja galgá vuođuštit gáibádusa.
Vastaajan haastamisesta huolehtii käräjäoikeus joko postitse tai haastemiehen välityksellä.	Vástideaddji stevdnemis fuolaha gearretriekti juogo boastta dahje stevnnetolbmo bokte.
Käräjäoikeus pyytää vastaajalta ensiksi kirjallisen vastauksen haastehakemukseen.	Gearretriekti bivdá vástideaddjis vuosttamužžan čálalaš vástádusa stevnnetohcamuššii.
Useimmat riidat ratkaistaan jo tässä kirjallisen valmistelun vaiheessa.	Eanaš riidduin čovdojuvvojit juo dán čálalaš válmmaštallanmuttus.
Jollei niin käy, asian käsittelyä jatketaan tuomarin johdolla suullisessa valmistelussa.	Juos nu ii dáhpáhuva, de áššegieđahallan jotkojuvvo duopmára jođihemiin njálmmálaš válmmaštallamis.
Siinä selvitetään, mistä riidan osapuolet todella ovat eri mieltä.	Das čielggaduvvo, mas riiddu oassebealit duođaid leat sierraoaivilis.
Tässä vaiheessa asianosaisten on yleensä viimeistään ilmoitettava kaikki vaatimuksensa ja niiden perusteet samoin kuin todisteet, joita he aikovat esittää vaatimustensa tueksi.	Dán muttos áššeoasálaččat galget dábálaččat maŋimusat almmuhit buot gáibádusaideaset ja daid vuođuštusaid nugo maid duođaštusaid, maid sii áigot ovddidit gáibádusaideaset doarjjan.
Asiaa käsittelevä tuomari selvittää myös, onko asiassa mahdollista päästä sovintoon.	Ášši gieđahalli duopmár čilge maiddái leago áššis vejolaš soabadit.
Ellei valmistelussa päästä sovintoratkaisuun, järjestetään pääkäsittely, jossa todistajia ja yleensä myös jutun asianosaisia kuullaan henkilökohtaisesti.	Juos válmmaštallamis eai beasa soabalaš čovdosii, ordnejuvvo váldogieđahallan, mas vihtaniid ja maid áššeoasálaččaid gullet persovnnalaččat.
Riita-asiassa ketään ei tuomita rangaistukseen, vaan käräjäoikeus ratkaisee, mikä on lain mukainen lopputulos.	Riidoáššis oktage ii dubmejuvvo ráŋggáštussii, muhto gearretriekti mearrida, mii lea rivttes dahjege lága čuovvu loahppaboađus.
Päätöksen tekee yleensä yksi tuomari, mutta laajassa riita-asiassa voidaan ratkaista myös kolmen tuomarin kokoonpanossa.	Mearrádusa dahká dábálaččat okta duopmár, muhto viiddes riidoáššis ášši sáhttá čovdojuvvot maiddái golmma duopmára čoahkkáibijus.
Hakemusasia	Ohcamušášši
Käräjäoikeus käsittelee myös suuren määrän hakemusasioita.	Gearretriekti gieđahallá maid stuorra meari ohcamušáššiid.
Niitä ovat esimerkiksi avioerot ja lapsen huoltoa koskevat riidattomat asiat.	Dat leat ovdamearkka dihte náittosearut ja máná fuolahussii guoski riidduhis áššit.
Oikeudenkäynti hallinto-oikeudessa	Riektegeavvan hálddahusrievttis
Viranomaisten päätöksistä voi yleensä valittaa hallinto-oikeuteen.	Eiseválddiid mearrádusain sáhttá dábálaččat váidit hálddahusriektái.
Hallinto-oikeudet käsittelevät veroasioita, kunnallisasioita, rakennus- ja ympäristöasioita, sosiaali- ja terveydenhuoltoasioita sekä muita hallintoasioita.	Hálddahusrievttit gieđahallet vearroáššiid, gielddaide guoski áššiid, huksen- ja birasáššiid, sosiála- ja dearvvašvuođadikšunáššiid ja maid eará hálddahusáššiid.
Muun muassa veroasioissa ja kunnallisasioissa on kuitenkin ensiksi haettava oikaisua esimerkiksi lautakunnalta tai ylemmältä toimielimeltä.	Earret eará vearroáššiin ja gielddaide guoski áššiin galgá goittotge vuosttamužžan ohcat vuigema ovdamearkka dihte lávdegottis dahje alit doaibmaorgánas.
Vasta oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen voi hakea muutosta hallinto-oikeudelta.	Easkka vuigengáibádussii addojuvvon mearrádussii sáhttá ohcat nuppástusa hálddahusrievttis.
Asia tulee vireille hallinto-oikeudessa, kun valittaja toimittaa sinne valituskirjelmänsä.	Ášši boahtá johtui hálddahusrievttis, go váidaleaddji doaimmaha dohko váidinčállagis.
Sen jälkeen hallinto-oikeus hankkii lausunnon päätöksen tehneeltä viranomaiselta.	Dan maŋŋá hálddahusriekti bivdá cealkámuša mearrádusa dahkan eiseválddis.
Valittajaa kuullaan hankittujen lausuntojen ja mahdollisen muun selvityksen johdosta.	Hálddahusriekti gullá váidi skáhppojuvvon cealkámušaid ja vejolaš eará čilgehusa geažil.
Hallinto-oikeus ratkaisee suurimman osan valituksista asiakirjojen perusteella.	Hálddahusriekti čoavdá eanaš oasi váidagiin áššebáhpáriid vuođul.
Myös suullinen käsittely voidaan järjestää, jos valittaja sitä pyytää ja asiaan voidaan suullisessa käsittelyssä tuoda lisävalaistusta.	Maiddái njálmmálaš gieđahallan sáhttá ordnejuvvot, juos váidi dan bivdá ja áššái sáhttá njálmmálaš gieđahallamis buktit lassičuvgehusa.
Suullisessa käsittelyssä valittaja esittää vaatimuksensa ja niiden perusteet.	Njálmmálaš gieđahallamis váidi ovddida gáibádusas ja daid vuođuštusaid.
Sen jälkeen kuullaan päätöksen tehneen viranomaisen edustajan kanta asiaan.	Dan maŋŋá gullojuvvo mearrádusa dahkan eiseválddi ovddasteaddji oaidnu áššái.
Käsittelyssä voidaan täsmentää niitä vaatimuksia ja valitusperusteita, jotka on esitetty kirjelmissä.	Gieđahallamis sáhttá dárkkálnuhttit daid gáibádusaid ja váiddavuođuštusaid, mat leat buktojuvvon ovdan čállagiin.
Suullisessa käsittelyssä kuullaan usein myös todistajia ja asiantuntijoita.	Njálmmálaš gieđahallamis gullet dávjá maid vihtaniid ja áššedovdiid.
Päätöksen tekee hallinto-oikeudessa tavallisesti kolme tuomaria esittelijän laatiman ehdotuksen perusteella.	Mearrádusa dahket hálddahusrievttis dábálaččat golbma duopmára áššemeannudeaddji ráhkadan evttohusa vuođul.
Eräät oikeudellisesti yksinkertaisemmat asiat voidaan ratkaista pienemmässä kokoonpanossa.	Muhtumin vuoigatvuođalaččat oktageardáneamos áššiid sáhttá čoavdit uhcit čoahkkáibijus.
Eräissä asioissa, kuten mielenterveysasioissa ja lastensuojeluasioissa, päätöksen tekemiseen osallistuu lainoppineiden jäsenten lisäksi asiantuntijajäsen.	Muhtin áššiin dego mielladearvvasvuođaáššiin ja mánáidsuodjalanáššiin mearrádusa dahkamii oassálastá láhkaoahppan lahtuid lassin áššedovdilahttu.
Ympäristönsuojelu- ja vesiasioiden ratkaisuun osallistuu lainoppineiden jäsenten lisäksi luonnontieteen tai tekniikan alan tuomari.	Birasgáhtten- ja čáhceáššiid čoavdimii oassálastá láhkaoahppan lahtuid lassin luonddudiehtaga dehe teknihkalaš suorggi duopmár.
Normaali kokoonpano näissä asioissa on nelijäseninen.	Dáin áššin lea dábálaš njealjilahtosaš čoahkkáibidju.