Jos joudut rikoksen uhriksi	Jus gárttat rihkkosa oaffarin
Rikosasian käsittelyn vaiheet	Rihkusášši gieđahallama muttut
Rikosilmoitus	Rihkusalmmuhus
Jos olet joutunut rikoksen uhriksi, ilmoita asia poliisille.	Jus leat gártan rihkkosa oaffarin, almmut áššis bolesii.
Ilmoitus on tehtävä mahdollisimman pian, jotta poliisin on helpompi selvittää rikos.	Almmuhusa galgá dahkat nu jođánit go vejolaš, vai bolesa lea álkit čielggadit rihkkosa.
Myös vahingonkorvauksen saaminen voi edellyttää, että rikosilmoitus on tehty.	Maiddái vahátbuhtadusa oažžun sáhttá gáibidit, ahte rihkusalmmuhus lea dahkkojuvvon.
Ilmoituksen voi tehdä rikospaikalle saapuneelle poliisipartiolle, menemällä poliisiasemalle sekä vähäisissä rikoksissa myös internetissä www.poliisi.fi tai puhelimitse.	Almmuhusa sáhttá dahkat rihkusbáikkis bolesii, bolesstašuvnnas fitnamiin sihke smávit rihkkosiin maiddái interneahtas (www.poliisi.fi) ja telefovnnain.
Ilmoituksen voi tehdä millä tahansa poliisiasemalla ja sen voi tehdä myös joku toinen uhrin puolesta.	Almmuhusa sáhttá dahkat man beare bolesstašuvdnii ja dan sáhttá dahkat maiddái soames eará oaffara beales.
Jos rikoksella on todistajia, heidän yhteystietonsa on hyvä ottaa muistiin.	Jus rihkkosis lea duođašteaddji, su oktavuođadieđuid lea buorre merket muitui.
Poliisi kirjaa rikosilmoitukseen tapahtumien kulun sekä asianosaisten ja todistajien henkilötiedot.	Boles girje rihkusalmmuhussii dáhpáhusa ovdáneami sihke áššeeaiggáda ja duođašteaddjiid persondieđuid.
Uhrilla on oikeus saada tekemästään rikosilmoituksesta kirjallinen vahvistus.	Oaffaris lea vuoigatvuohta oažžut virggálaš duođaštusa almmuhusas, man lea dahkan.
Jos rikoksesta on aiheutunut vammoja, on syytä mennä lääkäriin mahdollisimman pian.	Jus rihkkosis leat šaddan vahágat, lea buorre mannan doaktára lusa nu jođánit go vejolaš.
Lääkärintodistusta voidaan tarvita oikeudenkäynnissä tai haettaessa korvauksia esimerkiksi vakuutusyhtiöltä tai Valtiokonttorista.	Doaktárduođaštusa sáhttá dárbbašit gearregiin dahje ozadettiin buhtadusa dáhkádusfitnodagas dahje Stáhtakantuvrras.
Jos kyse on seksuaalisesta väkivallasta, tulee välttää peseytymistä ja vaatteiden vaihtoa ennen lääkäriin menoa.	Jus jearaldat lea seksuála veahkaválddis, de galgá garvit basadeami ja biktasiid lonuheami ovdal doaktára lusa mannama.
Jos kyse on asuntomurrosta, jälkiä ei pidä siivota ennen poliisin tuloa.	Jus jearaldat lea viessogaikumis, luottaid ii galgga čorget ovdalgo boles boahtá.
Asianomistajarikoksia ovat sellaiset rikokset, jotka poliisi tutkii vain, jos uhri vaatii tekijälle rangaistusta.	Áššeeaiggátrihkkosat leat dakkár rihkkosat, maid boles dutká dušše dalle, jus oaffar gáibida dahkkái ráŋggáštusa.
Tällaisia ovat muun muassa näpistys ja vahingonteko.	Dákkárat leat earret eará suoládeapmi ja vahága dahkan.
Jos asianomistajarikoksen uhri muuttaa mielensä eikä haluakaan tekijälle rangaistusta, poliisi lopettaa jo aloittamansa tutkinnan.	Jus áššeeaiggátrihkkosa oaffar nuppástuhttá oaivilis iige hálitge dahkkái ráŋggáštusa, boles heaittiha dutkama, man lea jo álggahan.
Rikosta selvittäessään poliisi kysyy, vaatiiko uhri rikoksen tekijälle rangaistusta.	Rihkkosa čielggadettiin boles jearrá, gáibidago oaffar rihkkosa dahkkái ráŋggáštusa.
Jos uhri tässä vaiheessa ilmoittaa, ettei vaadi rangaistusta tai myöhemmin peruu jo esittämänsä vaatimuksen, hän voi menettää oikeutensa syytteen nostamiseen myöhemmin.	Jus oaffar dán muttus almmuha, ahte ii gáibit ráŋggáštusa dahje maŋŋelis geassá eret gáibádusas, son sáhttá manahit rievtti sivahusa čuoččáldahttimii maŋŋelis.
Tämä on tärkeää tietää siltä varalta, että syyttäjä päättää jättää asiasta syytteen nostamatta.	Dát lea dehálaš diehtit dan váras, ahte sivaheaddji mearrida guođđit čuoččáldahttimis ášši.
Suurin osa rikoksista on virallisen syytteen alaisia rikoksia, jotka poliisi tutkii aina niistä tiedon saatuaan.	Stuorámus oassi rihkkosiin leat virggálaš sivahusa vuollásaš rihkkosat, maid boles dutká álo go oažžu dieđu dain.
Esimerkiksi pahoinpitelyt ja raiskaukset ovat virallisen syytteen alaisia rikoksia myös silloin, kun ne ovat tapahtuneet kotona tai tekijänä on perheenjäsen.	Ovdamearkan illásteamit ja nissonrihpamat lea virggálaš sivahusa vuollásaš rihkkosat maiddái dalle, go dat leat dáhpáhuvvan ruovttus ja dahkki lea bearraša lahttu.
Lieväkin lähisuhteessa tapahtunut väkivalta on virallisen syytteen alainen rikos.	Láivvesge lagašgaskavuođas dáhpáhuvvan illásteapmi lea virggálaš sivahusa vuollásaš rihkus.
Ilmoitus poliisille antaa viranomaisille mahdollisuuden puuttua väkivaltaan.	Almmuhus bolesii addá virgeoapmahaččaide vejolašvuođa seahkanit illásteapmái.
Esitutkinta	Ovdadutkan
Poliisin on toimitettava esitutkinta, jos on syytä epäillä, että on tapahtunut rikos.	Boles galgá doaimmahit, mas lea ágga eahpidit, ahte lea dáhpáhuvvan rihkus.
Esitutkinnassa poliisi selvittää, mitä on tapahtunut, ketkä ovat asian osapuolet sekä mitkä ovat rikoksen aiheuttamat vahingot.	Ovdadutkamis boles čielggada, mii lea dáhpáhuvvan, geat leat ášši oassebealit ja mat leat rihkkosa mielddisbuktán vahágat.
Jos poliisi ei toimita esitutkintaa, rikoksen uhrille on ilmoitettava siitä.	Jus boles ii doaimmat ovdadutkama, rihkkosa oaffarii galgá almmuhit das.
Poliisi kutsuu rikoksen uhrin asianomistajana tarvittaessa kuulusteluun.	Boles gohčču rihkkosa oaffara áššeoamasteaddjin dárbbu mielde jearadeapmái.
Jos kuulustelun ajankohta ei sovi, uudesta ajasta voi keskustella asiaa tutkivan poliisin kanssa.	Jus jearadeami áigi ii heive, ođđa áiggis sáhttá ráđđádallat bolesiin, guhte dutká ášši.
Yksinkertaisissa ja selvissä asioissa poliisi voi kuulustella myös puhelimitse.	Oktageardán ja čielga áššiin boles sáhttá jearadit maiddái telefovnna bokte.
Kertoessaan rikoksesta kuulustelussa uhrin täytyy puhua ehdottomasti totta.	Go muitala rihkkosis jearadeamis de oaffar galgá eavttoheamet hállat duođa.
Jos kuulustelujen jälkeen tulee mieleen jotain asiaan liittyvää, on syytä ottaa yhteyttä poliisiin.	Jus jearadeami maŋŋá boahtá millii juoga áššái gullevaš, de lea buorre váldit oktavuođa bolesii.
Kun esitutkintapöytäkirja on valmistunut, poliisi lähettää sen syyttäjälle.	Go ovdadutkanbeavdegirji lea gárvvis, boles sádde dan sivaheaddjái.
Uhrilla asianomistajana, samoin kuin rikoksesta epäillyllä, on oikeus saada pöytäkirjasta maksutta kopio.	Oaffaris áššeoamasteaddjin, seammá go rihkkosis eahpiduvvon olbmos, lea vuoigatvuohta oažžut beavdegirjjis nuvttá kopiija.
Jos uhri ei halua yhteystietojensa joutuvan epäillyn tietoon, hän voi kieltää niiden merkitsemisen pöytäkirjaan.	Jus oaffar ii hálit oktavuođadieđuid eahpiduvvon olbmo dihtui, son sáhttá gieldit merkemis daid beavdegirjái.
Lievissä tapauksissa, esimerkiksi näpistyksessä ja lievässä pahoinpitelyssä, poliisi voi asianomistajan suostumuksella antaa epäillylle sakon.	Láivves dáhpáhusain, ovdamearkan livkaleamis ja láivves illásteamis, boles sáhttá áššeoamasteaddji lobiin addit eahpiduvvon olbmui sáhku.
Tällöin esitutkintapöytäkirjaa ei välttämättä laadita.	Dalle ovdadutkanbeavdegirji ii vealttakeahttá gárvvistuvvo.
Jos uhri antaa suostumuksensa sakkomenettelyyn, asiaa ei käsitellä oikeudessa eikä syyttäjä voi vaatia uhrin puolesta vahingonkorvausta.	Jus oaffar addá miehtama sáhkkomeannudeapmái, ášši ii gieđahallo gearregiin iige sivaheaddji sáhte gáibidit oaffara beales vahátbuhtadusa.
Vahingonkorvausvaatimukset	Vahátbuhtadusgáibádusat
Rikoksen tekijä on velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingot.	Rihkkosa dahkki lea geatnegahtton buhttet vahága man lea dagahan.
Vahingoista sekä siitä, vaatiiko uhri tekijältä korvauksia, on ilmoitettava esitutkinnassa tai viimeistään tuomioistuimelle.	Vahágiin ja das, gáibidago oaffar dahkkis buhtadusa, galgá almmuhit ovdadutkamis dahje maŋimustá duopmostullui.
Korvausta voi vaatia esimerkiksi rikkoutuneesta tai kadonneesta omaisuudesta, lääke- ja lääkärinkuluista sekä väkivallan aiheuttamasta kivusta ja särystä sekä joissakin tapauksissa henkisestä kärsimyksestä.	Buhtadusa sáhttá gáibidit billašuvvan dahje láhppon opmodagas, dálkkas- ja doavttirgoluin, sihke illásteamis šaddan bákčasis ja muhtun dáhpáhusain maiddái vuoiŋŋalaš gillámis.
Vahingon määrän voi osoittaa esittämällä kuitit niistä menoista, joita rikos on aiheuttanut.	Vahága meari sáhttá čujuhit go čájeha kuittiid daid goluin, maid rihkus lea mielddisbuktán.
Myös vakuutuksen omavastuuosuudesta sekä asian selvittämiseen liittyvistä mahdollisista matkakuluista on säilytettävä tositteet, sillä niistä voi vaatia korvausta rikoksen tekijältä.	Maiddái dáhkádusa iežas vástidanoasis ja ášši čielggadeapmái gullevaš vejolaš mátkegoluin galgá seailluhit duođaštusaid, go dalle dain sáhttá gáibidit buhtadusa rihkkosa dahkkis.
Syyttäjä voi esittää rikoksen uhrin korvausvaatimuksen oikeudessa, mikäli se on selvä ja perusteltu.	Sivaheaddji sáhttá evttohit rihkkosa oaffara buhtadusgáibádusa gearregiin, jus dat lea čielggas ja dasa leat ákkat.
Jos uhri haluaa syyttäjän esittävän korvausvaatimuksen, asiasta on hyvä ilmoittaa jo poliisille esitutkinnassa.	Jus oaffar háliida sivaheaddji buktit ovdan buhtadusgáibádusa, áššis lea buorre almmuhit bolesii jo ovdadutkamis.
Jos syyttäjä ei esitä korvausvaatimusta, hänen on ilmoitettava siitä uhrille kirjallisesti.	Jus sivaheaddji ii buvtte ovdan buhtadusgáibádusa, son galgá almmuhit das oaffarii girjjálaččat.
Tällöin uhri voi itse esittää vaatimuksen.	Dalle oaffar sáhttá ieš ovdanbuktit gáibádusa.
Tehtävän voi uhrin puolesta hoitaa myös oikeudellinen avustaja.	Dán sáhttá oaffara beales dikšut maiddái vuoigatvuođalaš veahkki.
Syyteharkinta	Sivahusárvvoštallan
Kun syyttäjä on saanut poliisilta esitutkintapöytäkirjan, hän päättää syytteen nostamisesta eli siitä, viedäänkö asia tuomioistuimen käsiteltäväksi.	Go sivaheaddji lea ožžon bolesis ovdadutkanbeavdegirjji, son mearrida sivahusa álggaheamis dahjege das, dolvojuvvogo ášši duopmostuolu gieđahallamii.
Jos rikoksesta ei esimerkiksi ole näyttöä, rikos on vähäinen tai asiassa on tehty sovinto, syyttäjä voi jättää syytteen nostamatta.	Jus rihkkosa eai bastte čájehit, rihkus lea láivi dahje áššis lea dahkkon soabadallan, sivaheaddji sáhttá guođđit álggatkeahttá sivahusa.
Uhrilla on oikeus saada tieto syyttäjän päätöksestä olla nostamatta syytettä.	Oaffaris lea vuoigatvuohta oažžut dieđu mearrádusa leat álggatkeahttá sivahusa.
Jos uhri on jo esitutkinnassa ilmoittanut vaativansa rangaistusta, hän voi nostaa syytteen itse, jos syyttäjä ei nosta syytettä.	Jus oaffar lea jo ovdadutkamis álmmuhan gáibidit ráŋggáštusa, son sáhttá álggahit áššis sivahusa, jus sivaheaddji ii dan daga.
Rikosasioita voidaan sovitella, jos sekä uhri että epäilty suostuvat siihen.	Rihkusáššiid sáhttá soabadallat, jus sihke oaffar ja eahpiduvvon miehtaba dasa.
Lisäksi edellytetään, että epäilty vahvistaa tapahtumainkulun pääasialliset seikat ja että sovittelu on uhrin edun mukaista.	Lassin gáibiduvvo, ahte eahpiduvvon nanne dáhpáhusaid ovdáneami váldoáššiid ja ahte soabadallan lea oaffara ovddu mielde.
Sovittelu on maksutonta ja aina vapaaehtoista, ja sen voi myös halutessaan lopettaa kesken missä vaiheessa tahansa.	Soabadallan lea nuvttá ja álo eaktodáhtolaš, ja dan sáhttá háliidettiin loahpahit gaskan man beare muttus.
Koulutetut, vapaaehtoiset sovittelijat ohjaavat rikosasian osapuolia keskustelemaan tapahtuneesta ja sopimaan rikoksesta aiheutuneiden vahinkojen korvaamisesta.	Skuvlejuvvon, eaktodáhtolaš soabadallit láidejit rihkusášši oassebeliid ráđđádallat dáhpáhuvvan áššis ja soahpat rihkkosis šaddan vahágiid buhttemis.
Sovittelijat auttavat osapuolia myös sopimuksen laadinnassa.	Soabadallit veahkehit oassebeliid maiddái soahpamuša gárvvisteamis.
Sovittelun tulos voi olla esimerkiksi anteeksipyyntö, käyttäytymissopimus, rahallinen korvaus tai työkorvaus.	Soabadallama boađus sáhttá leat ovdamearkan ándagassii átnun, láhttensoahpamuš, ruđalaš buhtadus dahje bargobuhtadus.
Mikäli osapuolet pääsevät sopimukseen, sopimus laaditaan kirjallisena, ja sovittelutoimisto seuraa sopimuksen täyttymistä.	Jus oassebealit besset soahpamuššii, soahpamuš gárvvistuvvo girjjálaččat, ja soabadallandoaimmahat čuovvut soahpamuša ollašuvvama.
Sovittelutoimisto ilmoittaa sovittelun lopputuloksesta poliisille ja syyttäjälle.	Soabadallandoaimmahat almmuha soabadallama bohtosis bolesii ja sivaheaddjái.
Rikosasia voidaan käsitellä tuomioistuimessa, vaikka tapaus olisikin soviteltu.	Rihkusášši sáhttá gieđahallat duopmostuolus, vaikke dáhpáhus livččege soabadallon.
Sovittelusta saa lisätietoja esimerkiksi poliisilta, paikallisista sovittelutoimistoista sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta www.thl.fi/sovittelu	Soabadallamis oažžu lassidieđuid ovdamearkan bolesis, báikkálaš soabadallandoaimmahagain ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos:is (Dearvvašvuođa ja buresbirgejumi lágádus), (www.thl.fi/sovittelu)
Oikeudenkäynti	Gearregat
Oikeudenkäynnissä asianosaisia ovat asianomistajana olevan uhrin lisäksi syyttäjä ja syytetty.	Gearregiin áššeoasálaččat leat áššeoamasteaddji oaffara lassin sivaheaddji ja sivahuvvon olmmoš.
Käräjäoikeus kutsuu yleensä kaikki asianosaiset sekä todistajat oikeudenkäyntiin.	Gearretriekti gohčču dábálaččat buot áššeoasálaččaid ja duođašteaddjiid gearregiidda.
Kutsusta ilmenee, pitääkö käsittelyssä olla läsnä henkilökohtaisesti.	Gohččumis boahtá ovdan, galgágo gieđahallamis leat mielde persovnnalaččat.
Oikeudenkäyntiä voidaan joutua siirtämään, jos joku paikalle henkilökohtaisesti kutsutuista puuttuu.	Gearregiid sáhttá gártat sirdit, jus soames báikki ala gohččojuvvon olbmuin ii leat persovnnalaččat mielde.
Aikatauluista ja muista oikeudenkäyntiin liittyvistä käytännön asioista voi ennen oikeudenkäyntiä keskustella käräjäoikeuden henkilökunnan sekä syyttäjän tai hänen sihteerinsä kanssa.	Áigetávvaliin ja eará gearregiidda gullevaš geavatlaš áššiin sáhttá ovdal gearregiid ráđđádallat gearretrievtti bargoveagain dahje sivaheaddjiin dahje su čálliin.
Oikeuden istunnot ovat yleisölle avoimia, mutta tuomioistuin voi esimerkiksi seksuaalirikosasioissa käsitellä asian osittain tai kokonaan ilman yleisöä eli suljetuin ovin.	Gearretčoakkánat leat álbmogii rabas dilálašvuođat, muhto duopmostuollu sáhttá ovdamearkan seksuálarihkkosiin gieđahallat ášši muhtun oassái dahje oalát almmá álbmoga dahjege giddejuvvon uvssaid duohken.
Tätä voi pyytää käräjätuomarilta.	Dán sáhttá bivdit gearretduopmáris.
Jos oikeus velvoittaa uhrin henkilökohtaisesti saapumaan istuntoon, hänelle maksetaan päivärahaa sekä korvaus matkakuluista ja menetetyistä ansioista.	Jus riekti geatnegahttá oaffara boahtit persovnnalaččat čoakkánii, sutnje máksojuvvo beaiveruhta ja buhtadus mátkegoluin ja massojuvvon ánssus.
Jos istunnosta jää pois ilman laillista estettä, tuomioistuin voi määrätä sakon.	Jus čoakkánis báhcá eret almmá lágalaš eastaga, duopmostuollu sáhttá mearridit sáhku.
Laillinen este on esimerkiksi paikalle saapumisen estävä sairaus, joka on myöhemmin todistettava lääkärintodistuksella.	Lágalaš eastta lea ovdamearkan buohcuvuohta mii eastá boahtimis báikki ala, ja man maŋŋelis galgá bastit duođaštit doaktárduođaštusain.
Esteestä on ilmoitettava tuomioistuimeen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.	Eastagis galgá almmuhit duopmostullui nu jođánit go vejolaš.
Osa rikosjutuista voidaan käsitellä käräjäoikeudessa pelkästään kirjallisesti.	Oassi rihkusáššiin sáhttá gieđahallot gearretrievttis dušše girjjálaččat.
Tällöin tuomari ratkaisee asian kirjallisen aineiston perusteella.	Dalle duopmár mearrida áššis girjjálaš materiála vuođul.
Suullista oikeudenkäyntiä ei järjestetä eikä asian osapuolia kutsuta tuomioistuimeen.	Njálmmálaš riektegeavvan ii ordnejuvvo eaige ášši oassebealit bovdejuvvo duopmostullui.
Kirjallisessa menettelyssä voidaan käsitellä useimmat lievät ja tavalliset rikokset.	Girjjálaš meannudeamis sáhttá gieđahallat máŋggaid láivves ja dábálaš rihkkosiid.
Edellytyksenä on, että vastaaja on tunnustanut teon ja suostuu kirjalliseen menettelyyn.	Eaktun lea, ahte vástideaddji lea dovddastan dagu ja miehtá girjjálaš meannudeapmái.
Myös rikoksen uhrilta on saatava suostumus kirjalliseen menettelyyn.	Maiddái rihkkosa oaffaris galgá oažžut miehtama girjjálaš meannudeapmái.
Uhri saa myös kirjallisessa menettelyssä tuoda esiin omat korvausvaatimuksensa.	Oaffar oažžu maiddái girjjálaš meannudeamis buktit ovdan iežas buhtadusgáibádusas.
Tämä tapahtuu kirjallisesti.	Dát dáhpáhuvvá girjjálaččat.
Tietoa oikeudenkäynnistä saa esimerkiksi internetistä osoitteesta www.oikeus.fi, oikeusministeriön Rikosjutun käsittely käräjäoikeudessa -esitteestä, joka löytyy oikeus.fi -sivustolta sekä poliisin sivuilta www.poliisi.fi.	Dieđu gearregiin oažžu ovdamearkan interneahtas čujuhusas www.oikeus.fi, vuoigatvuođaministeriija Rihkusášši gieđahallan gearretrievttis -brošyras, mii gávdno oikeus.fi -siidduin ja bolesa siidduin www.poliisi.fi.
Tuomio ja siitä valittaminen	Duopmu ja das váidaleapmi
Käräjäoikeus julistaa tuomion heti istunnon jälkeen tai se ilmoittaa, milloin tuomio annetaan.	Gearretriekti almmuhusa duomu seammás čoakkána maŋŋá dahje dat almmuha, goas dat addojuvvo.
Kirjallisessa menettelyssä käräjäoikeus lähettää tuomion jutun osapuolille.	Girjjálaš meannudeamis gearretriekti sádde duomu ášši oassebeliide.
Käräjäoikeuden tuomiosta voi valittaa hovioikeuteen.	Gearretrievtti duomus sáhttá váidalit hoavvariektái.
Pääsääntöisesti tarvitaan jatkokäsittelylupa, jotta hovioikeus ottaisi asian täysimittaiseen käsittelyyn.	Dábálaččat dárbbašit joatkkagieđahallanlobi, vai hoavvariekti sáhtašii váldit ášši ollislaš gieđahallamii.
Jos on tyytymätön tuomioon, siitä on ilmoitettava käräjäoikeuteen viikon kuluessa tuomiosta.	Jus lea duhtameahttun, das galgá almmuhit gearretriektái vahku siste duomu addimis.
Valituskirjelmä on jätettävä käräjäoikeudelle 30 päivän kuluessa tuomiosta.	Váiddareivve galgá guođđit gearretriektái 30 beaivvi siste duomu addimis.
Ohjeet valituksen tekemisestä ovat liitteenä käräjäoikeuden tuomiossa.	Rávvagiid váidaga dahkamis leat mielddusin gearretrievtti duomus.