S aamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalilautakunta asetti kokouksessaan 12.4. 2006 väliaikaisen työryhmän tehtävänään selvittää saamelaisopetuksen tilannetta ja valmistella ehdotuksia saamelaisopetuksen kehittämiseksi saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella.	Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriálalávdegoddi ásahii čoahkkimisttis 12.4.2006 gaskaboddosaš bargojoavkku, mii galggai čielggadit sámeoahpa husa diliid ja válmmaštallat evttohusaid sámeoahpahusa ovddideamis sámiid ruovttuguovllu olggobealde.
Saamen kielen opetus saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella on 1990luvulta lähtien noussut kipeäksi ongelmaksi, jonka ratkaisemiseksi lukuisat kotiseutualueen ulkopuolella asuvat ja sinne muuttaneet saamelaisvanhemmat ovat pyytäneet saamelaiskäräjien apua.	Sámegiela oahpahus sámiid ruovttu guovllu olggobealde lea šaddan stuorra váttisvuohtan 1990logu rájes. Máŋggat ruovttuguovllu olggobealde orru dahje dohko fárren sámi vánhemat leat bivdán sámedikkis veahki čoavdin dihtii váttisvuođaid.
Vanhemmat ovat huolissaan lastensa saamen kielen taidosta, tulevaisuudesta, yhteyksistä saamelaisyhteisöön ja heidän saamelaisesta identiteetistään.	Vánhemat leat fuolastuvvan mánáideaset sámegiela máhtus, boahttevuođas, oktavuođain sámi servodahkii ja maiddái sin sámi identitehtas.
Lisäksi he ovat huolestuneita saamen kielen ja kulttuurin tulevaisuudesta ja niiden siirtymisestä uusille suku polville.	Dasa lassin leat vánhemat fuolas sámegiela ja sámi kultuvrra boahtte áiggis ja daid sirdáseamis ođđa sohkabuolvvaide.
Saamen kielen opetuksen järjestäminen perusopetus ja lukioikäisille saamelais lapsille ja nuorille on ollut kotiseutualueen ulkopuolella asuvien vanhempien minimivaatimus.	Sámi vánhemiid minimagáibádussan sámiid ruovttuguovllu olggobealde lea leamaš sámegiela oahpahusa ordnen vuođđooahpahus ja logahatahkásaš sámemánáide ja nuoraide.
Jotkut vanhemmat ovat toivoneet myös saamenkielisen opetuksen järjestämistä.	Muhtin vánhemat leat maid sávvan oahpahusa ordnema sámegillii.
Vanhempien pyynnöt ja vaatimukset ovat kuitenkin törmänneet kouluissa ja kouluvirastoissa monen laisiin muureihin.	Vánhemiid bivdagat ja gáibádusat leat goittotge dávjá bisánan iešguđetlágán eastagiidda skuvllain ja oahpahusa virgeeiseválddiiguin.
Saamen kielen opetus on tuntematon ja marginaalinen asia kotiseutualueen ulkopuolella.	Sámegiela oahpahus lea dovdameahttun ja marginála ášši sámiid ruovttuguovllu olggobealde.
Rehtorit ja kouluviranomaiset eivät ole aiemmin kohdanneet saamen kielen opetukseen liittyviä kysymyksiä ja vaatimuksia.	Rektorat ja skuvlaeiseváldit eai leat ovdal gullan eaige deaivan sámegiela oahpahussii laktáseaddji gažaldagaid ja gáibádusaid.
Jotkut vanhemmista ovat pyytäneet neuvoja myös opetushallituksesta ja opetusministeriöstä.	Muhtin vánhemat leat maid bivdán rávvagiid oahpahusráđđehusas ja oahpahusministeriijas.
Tilanne on usein johtanut luopumiseen, koska vanhemmat ovat tunteneet itsensä voimattomiksi asian edessä.	Boađus leamaš dávjá áššis luohpan daningo vánhemat leat dovdan iežaset fámoheapmin ášši ovddas.
Hämmennystä on myös aiheuttanut saamen kielen rinnastuminen opetushallinnon määräyksissä ja ohjeissa maahanmuuttajien kieliin.	Eahpesihkkarvuođa lea maid dagahan sámegiela buohtastahttin oahpa hus hálddahusa mearrádusain ja njuolggadusain sisafárrejeaddjiid gielaide.
Saamelaiskäräjien koulutus ja oppimateriaalilautakunta päätti tarttua asiaan asettamalla työryhmän selvittämään saamen opetuksen tilannetta ja mahdollisuuksia muualla kuin kotiseutualueella.	Sámedikki skuvlen ja oahppamateriálalávdegoddi mearridii gieđa hallat ášši dárkilabbot ja ásahii bargojoavkku čielggadan dihtii sáme oahpahusa diliid ja vejolašvuođaid ruovttuguovllu olggobealde.
Työryhmä päätti heti toimintansa alussa ryhtyä kokeiluluontoisesti konkreettisiin toimiin opetuksen kehittämiseksi ja toimi läheisessä yhteistyössä Saamelais-alueen koulutuskeskuksen (Sámi oahpahusguovddáš) Saame virtuaalikoulu	Bargo joavku mearri dii dálán go bargagođii álggahit konkrehtalaš geahčča laddan doaimmaid ovddidan dihtii oahpahusa. Dat bargagođii lagaš ovttasbarggus Sámi oahpa hus guovddáža (Saamelaisalueen koulutuskeskus) Sámi virtuála skuvla prošeavttain.
Saamelaiskäräjillä ei kuitenkaan ollut käytettävissään varoja saamelaisopetuksen tiedotus tai kehittämistehtäviin.	Sámedikkis eai goittotge lean resurssat oahpahusa diehtojuohkin dahje ovddidanbargguide.
Koulutus ja oppimateriaalilautakunnalla oli (ja on edelleen) käytettävissään ainoastaan saamenkielisen oppimateriaalin valmistamiseen osoitettu valtionavustus, jota ei ollut mahdollista käyttää tähän tarkoitukseen.	Skuvlen ja oahppamateriála lávdegottis lei (ja lea ain) geavahan láhkái dušše sáme gielat oahppamate riála buvttadeami várás čujuhuvvon stáhtaveahkki, man ii lean vejolaš geavahit dán ulbmilii.
Saamelaiskäräjien yleisillä toimintavaroilla voitiin kuitenkin palkata luokanopettaja Rauna Rahko yhdeksi kuukaudeksi kesällä 2007 kokoamaan tietoja eri puolilla Suomea annetusta saamen kielen opetuksesta. Opetusta on annettu pienessä mitassa 1980luvun lopusta lähtien muutamalla paikkakunnalla.	Sámedikki almmolaš doaibmaváriiguin lei goittotge vejolaš bálkáhit luohkáoahpaheaddji Rauna Rahko ovtta mánnui geasset 2007. Su bargun lei čohkket dieđuid iešguđet guovlluin Suomas addojuvvon sámegiela oahpahusas, mii leamaš muhtin báikegottiin 1980logu loahpa rájes.
Rahkon tehtävänä oli myös koota kokemuksia ja tietoja, joita saatiin Saame virtuaalikoulu hankkeen kanssa tehdystä yhteistyöstä.	Rahko bargun lei maid čohkket vásihusaid ja dieđuid, mat ledje ožžojuvvon ovttasbarggus Sámi virtuála skuvla prošeavttain.
Tässä raportissa käytettävällä käsitteellä ´saamelaisopetus´ tarkoitetaan saamen kielissä ja saamen kielillä annettavaa opetusta.	Dán raporttas geavahuvvo doaba ´sámeoahpahus´, mainna oaivvilduvvo oah pahus sámegielas ja sámegillii.
Käsitteellä ´saa-men kieli ´ tarkoitetaan kaikkia kolmea Suomessa puhuttua ja Suomen kouluissa opetettua saamen kieltä: inarin endangered languages´).	Doahpagiin ´sámegiella´ oaivvilduv endan-gered languages ´).
Unescon luokittelun mukaan inarin (severely endangered languages).	Unesco meroštallama mielde anáraš severely endangered languages).
, koltan ja pohjoissaamea.	vo jit buot golbma Suomas hubmojuvvon ja Suoma skuvllain oahpahuvvon sáme giela: anáraš, nuortalaš ja davvisámegiella.
Viimeksi mainittu on saamen kielistä suurin ja sen asema opetuksessa on muita saamen kieliä vahvempi.	Davvisámegiella lea stuorámus dáin gielain ja dan sadji oahpahusas lea nannosut go eará sámegielaid.
Kaikki kolme saamen kieltä kuuluvat kansainvälisten luokitusten mukaan maailman uhanalaisten kielten joukkoon (esim. www.unesco.org ´ ja koltansaamen kielet kuuluvat vakavasti uhanalaisten kielten joukkoon	Buot golbma sámegiela gullet álbmogiidgaskasaš standardi se remiid mielde máilmmi áitatvuloš gielaid jovkui (omd. www.unesco.org ´ ja nuortalaš gielat gullet duođalaččat áitojuvvon gielaide (
Työryhmän puheenjohtajana toimi Petra Magga, jäseninä E llen Näkkälä -järvi, Rauna Rahko ja Eeva-Liisa Rasmus ja sihteerinä Ulla Aikio- Puoskari.	Bargojoavkku ságadoallin barggai Petra Biret Magga, lahttun Ellen Näkkälä järvi, Rauna Rahko ja Eeva-Liisa Rasmus ja čállin Ulla Aikio-Puoskari.
Työryhmä on hoitanut tehtäväänsä pääasiassa sähköpostitse.	Bargovuohkin leamaš eanaš epoastaságastallan.
Varsinaisia kokouksia se on pitänyt kolme.	čoahk ki mat leat dollojuvvon golbmii.
Työryhmä jättää selvityksensä toimenpideehdotuksineen saamelaiskäräjille ja toivoo, että selvityksessä julkaistuista tiedoista on hyötyä myös valtakunnallisille kouluhallinnon viranomaisille sekä kuntien ja kaupunkien opetusasioista päättäville.	Bargojoavku guođđá iežas čielggadeami ovttas doaibma bidjoevttohusaiguin sámediggái ja sávvá, ahte raporttas almmuhuvvon dieđuin lea ávki maiddái riikka dási oahpahushálddahusa eiseválddiide ja mearrádusaid dahkkiide gielddaid ja gávpogiid hálddahusas.
Inarissa marraskuussa 2008 Työryhmän puolesta	Anáris skábmamánus 2008 Bargojoavkku bealis Petra Magga ságadoalli Ulla Aikio skuvlenčálli Puoskari
2. Saamelaisväestön määrä kotiseutualueen ulkopuolella	2. Sámiid mearri ruovttuguovllu olggobealde
Tarpeet saamen kielen opetuksen järjestämiseksi kotiseutualueen ulkopuolella ovat kasvaneet sitä mukaa kun saamelaisväestön muuttoliike kasvu keskuksiin ja kaupunkeihin on lisääntynyt.	Dárbu ordnet sámegiela oahpahusa ruovttuguovllu olggobealde lea lassánan dađi mielde go sámiid fárren guovddážiidda ja gávpogiidda lea lassánan.
Saamelaisväestön lukumäärää osoittavat tiedot päivitetään joka neljäs vuosi saamelaiskäräjävaalien (vuoteen 1995 asti saamelaisvaltuuskunnan vaalien) yhteydessä.	Dieđut sámiid lohkomearis dárkkistuvvojit juohke njealját jagi sámedikki válggaid (jagi 1995 rádjái Sámi Parlamentta válggaid) oktavuođas.
Uusimmat tilastotiedot ovat vuodelta 2007 (ks. liite 1 raportin lopussa).	Ođđaseamos statistihkat leat jagis 2007 (gč. mildosa 1 raportta loahpas).
Tilastot osoittavat saamelaisväestön ja äänioikeutettujen saamelaisten määrän yli kaksinkertaistuneen ensimmäisistä saamelaisvaaleista, vuodesta 1972 lähtien (kuva 1).	Statistihkat čájehit, ahte sámiid mearri ja jietnavuoigadahtton sámiid mear ri lea vuosttaš sámeválggaid (1972) rájes lassánan badjel guovttegeardá sažžan (govva 1).
Kotiseutualueen ulkopuolella asuvien osuus koko saamelaisväestöstä on kaksinkertaistunut vuosien 1983 ja 2007 välillä.	Ruovttuguovllu olggobealde orru sámiid oassi olles sámiid olmmošlogus lea duppalduvvan jagiid 1983 ja 2007 gaskkas.
Vuonna 1983 saamelaisväestön kokonaismäärä oli noin 5700 henkeä, joista reilut 1800 (noin 30 %) asui kotiseutualueen ulkopuolella.	Jagi 1983 sámiid olles mearri lei sullii 5700 olbmo, geain ráhpat 1800 (sullii 30 %) orro ruovttuguovllu olggobealde.
Kotiseutu alueen ulkopuolella asuvien osuus on ohittanut kotiseutualueella asuvien lukumäärän 2000luvun alussa (kuva 2).	Ruovttuguovllu olggobealde orru sámiid oassi lea 2000logu áigge mannan badjel daid sámiid meari, geat orrot ruovttuguovllus (govva 2).
Kuva 1. Äänioikeutettujen lukumäärä saamelaisvaltuuskunnan ja saamelaiskäräjien vaaleissa 1972–2007.	Govva 1. Jietnavuoigadahtton olbmuid lohkomearri Sámi Parlamentta ja Sámedikki válggain 1972–2007.
Kuva 2. Suomen saamelaisväestön määrä saamelaisten kotiseutualueella ja muualla maassa 1983–2007.	Govva 2. Suoma sámiid lohkomearri sámiid ruovttuguovllus ja eará sajiin riikkas 1983–2007.
Muuttoliike on voimistunut 1990luvun puolivälin jälkeen ja tilastot osoittavat muuttajien olevan useimmiten parhaassa työiässä olevia henkilöitä ja lapsiperheitä.	Sámiid eretfárren lea nanosmuvvan 1990logu gaskamuttu maŋŋá ja sta tis tihkat čájehit, ahte eretfárrejeaddjiin eatnašat leat buoremus bargo agis ja maiddái mánnábearrašat.
Tilastojen mukaan vuonna 2003, jolloin saamelaisväestön kokonaismääräksi ilmoitettiin vajaat 8000 henkilöä, jo noin 70 % alle 10vuotiaista lapsista ja 62 % alle 45vuotiaista saamelaisista asui saame laisten kotiseutualueen ulkopuolella.	Jagi 2003 statistihkaid mield e sámiid olles lohkomearri lei vádjit 8000 olbmo ja dalle juo sullii 70 % vuollel 10 jahkásaš mánáin ja 62 % vuollel 45jahkásaš sámiin orro sámiid ruovttu guovllu olggobealde.
Vuoden 2007 tilastoissa prosenttiosuudet ovat kasvaneet hieman.	Proseantaoasit leat veaháš sturron jagi 2007 statistihkain.
11–17vuotiaista saamelaisnuorista kotiseutualueen ulkopuolella asuu noin 59 % ja 18–24vuotiaista reilut 60 %.	11–17jahkásaš sámenuorain sullii 59 % ja 18–24 jahkásaččain ráhpat 60 % orrot dál sámiid ruovttuguovllu olggobealde.
Saamelaisvästön kokonaismäärä vuoden 2007 laskennan mukaan on 9350 henkeä (ks. liite 1).	Sámiid olles mearri jagi 2007 rehkenastima mielde lea 9350 (gč. mildosa 1).
Vuoden 2007 saamelaiskäräjävaalien yhteydessä koottujen tilastojen mukaan saamelaisia asuu yhteensä noin 230 kunnassa.	Jagi 2007 sámediggeválggaid oktavuođas čohkkejuvvon statistihkaid mielde sámit orrot oktiibuot sullii 230 gielddas.
Saamelaisten kotiseutu alueen ulkopuolisia saamelaisasutuksen keskittymiä ovat Rovaniemi, Oulu ja sen lähialueet sekä Helsinki ja sen lähialueet.	Sámiid ruovttuguovllu olggo bealde dakkár báikegottit, main orrot eanet sámit, leat Roavvenjárga, Oulu ja dan lagašguovllut ja Helsset ja dan lagašguovllut.
Pääkaupungissa ja sen naapurikunnissa asuu lähes 1000 saamelaista (Espoo, Helsinki, Vantaa, Kirkkonummi, Järvenpää, Kerava, Kauniainen, Tuusula), Oulussa ja sen lähialueilla (Oulu, Oulunsalo, Kempele, Lumijoki, Liminka, Tyrnävä, Muhos, Ylikiiminki, Kiiminki, Haukipudas, Hailuoto) noin 600 saamelaista.	Oaivegávpogis ovttas kránnjagielddaiguin orrot sullii 1000 sápmelačča (Espoo, Helsset, Vantaa, Kirkkonummi, Järvenpää, Kerava, Kauniainen, Tuusula), Oulus ja dan lagašguovlluin (Oulu, Oulunsalo, Kempele, Lumijoki, Liminka, Tyrnävä, Muhos, Ylikiiminki, Kiiminki, Haukipudas, Hailuoto) sullii 600 sápmelačča.
Rovaniemen kaupungin alueella asuu noin 550 saamelaista, Tampereella ja sen lähialueilla noin 150, Kemi–Tornioalueella noin 110 ja Turun kaupungissa vajaat 100 saamelaista.	Roavvenjárgga gávpogis orrot sullii 550 sápmelačča, Tamperes ja dan lagašguovlluin sullii 150, Kemi–Tornio guovllus sullii 110 ja Turku gávpogis vádjit 100 sápmelačča.
Saamelaisalueen ulkopuolella, mutta kuitenkin Lapin läänin alueella asuu yhteensä noin 1200 saamelaista.	Sámiid ruovttu guovllu olggobealde, muhto goittotge Lappi leana guovllus orrot oktiibuot sullii 1200 sápmelačča.
Lapin läänin alueella asuu siten yli 50 % saamelaisväestöstä.	Lappi leana guovllus orru nappo badjel 50 % sápmelaččain.
Kotiseutualueen prosenttiosuutta väestöstä vähentävät vielä ulkomailla, yhteensä noin 20 maassa, asuvat Suomen saamelaiset.	Ruovttuguovllu proseantaoasi unnidit vel Suoma sámit, geat orrot olgoriikkain (sullii 20 riikkas).
Suurin osa heistä asuu Ruotsissa ja Norjassa, osa niiden saamelaisalueilla.	Stuorámus oassi sis orru Ruoŧas ja Norggas, oassi dáid riikkaid sámeguovlluin.
Saamelaisten kotiseutualueella poismuutto näkyy mm. perusopetus ikäisten lasten ja nuorten määrän laskuna.	Eretfárren oidno sámiid ruovttuguovllus ee. das, ahte vuođđooahpahusahkásaš mánáid ja nuoraid mearri geahppána.
Perusopetuksen oppilasmäärät ovat laskeneet kaikissa saamelaisten kotiseutualueen kunnissa tuntuvasti 1990luvun puolivälistä alkaen.	Vuođđooahpahusa oahppiid mearit leat mannan čielgasit vulos guvlui sámiid ruovttuguovllu buot gielddain 1990logu gaskamuttu rájes.
Ikäluokkien pienenemisen seurauksena saamelaisalueen kunnat ovat lakkauttaneet 1990luvulla yhteensä neljä ja 2000luvun aikana yhteensä kuusi kyläkoulua, joissa kaikissa (yhtä lukuunottamatta) annettiin saamen kielen ja/tai saamenkielistä opetusta.	Dás lea čuvvon dat ahte ruovttuguovllu gielddat leat heaittihan 1990logus oktiibuot njeallje ja 2000logus oktiibuot guhtta giliskuvlla, main buohkain (earret ovttas) addojuv vui oahpahus sámegielas ja/ dahje sámegillii.
Maan ainoa saamelaisenemmistöinen kunta Utsjoki on menettänyt 1990luvun puolivälin jälkeen asukkaistaan noin 10 %. Samalla perusopetus ikäisten lasten määrä kunnassa on laskenut noin 26 %.	Suoma áidna gielda, gos sámit leat eanetlohkun, Ohcejohka, lea 1990logu gaskamuttu maŋŋá manahan ássiidis sullii 10 %. Seammás lea vuođđooahpahusahkásaš mánáid mearri gielddas njiedjan sullii 26 %. Ohcejoga ássiid lohku ii leat geahppánan šat guovtti maŋimuš jagi áigge.
3. Saamelaisopetuksen voimassaolevat mahdollisuudet – lainsäädäntö ja viranomaismääräykset	3. Sámeoahpahusa vejolašvuođat, mat leat fámus – láhkaásaheapmi ja eiseváldemearrádusat
Lainsäädäntö ja opetussuunnitelman perusteet	Láhkaásaheapmi ja oahppoplána vuođustusat
Saamen kieli voi nykyisten säännösten mukaan olla perusopetuksen ja lukion opetuskieli, äidinkielen oppiaine ja vieraan kielen oppiaine.	Sámegiella sáhttá dálá njuolggadusaid mielde leat vuođđooahpahusa ja logahaga oahpahusgiella, eatnigiela oahppoávnnas ja vieris giela oahppoávnnas.
Äidinkielen opetukseen liittyy lisäksi suomen kielen opetus, joka tarkoittaa äidin kielen oppituntien jakamista saamen ja suomen kielten kesken.	Eatnigiela oahpahussii laktása lassin suomagiela oahpa hus, mii dárkkuha eatnigiela oahppodiimmuid juohkima sáme ja suomagielaid gaskan.
Vieraan kielen opetus tarkoittaa perusopetuksen alemmilla vuosiluokilla alkavaa vapaaehtoista ainetta (A2, toinen vieras kieli), jonka opetus jatkuu vuosiluokilla 7–9 valinnaisena aineena.	Vieris giela oahpahus dárkkuha vuođđooahpahusa vuolit jahke luohkáin álgi eaktodáhtolaš ávdnasa (A2, nubbi vieris giella), man oahpahus joatkašuvvá jahkeluohkáin 7–9 válljenávnnasin.
Lisäksi perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa on määritelty oppimäärä myös lyhyen vieraan kielen opetusta varten (B2), jonka opetusta annetaan vuosiluokilla 8–9.	Lassin vuođđo oahpa husa oahppaplána vuođustusain lea meroštallojuvvon oahppo mearri maid dái oanehis vieris giela oahpahusa várás (B2), man oahpa hus addojuvvo jahkeluohkáin 8–9.
Lukiossa saamen kielen opiskelua on mahdollista jatkaa äidinkielenä, perus opetuksen vuosiluokilla 1–6 alkaneena pitkänä vieraana kielenä (Akieli) tai perusopetuksen vuosiluokilla 7–9 alkaneena lyhyenä vieraana kielenä (B2).	Logahagas sámegiela lohkama lea vejolaš joatkit eatnigiellan, vuođđooahpahusa jahkeluohkáin 16 álgán guhkes vieris giellan (Agiella) dahje vuođđooahpahusa jahkeluohkáin 79 álgán oanehis vieris giellan (B2).
Saame voi olla myös lukiossa alkava lyhyt vieras kieli (B3).	Sámegiella sáhttá leat maid logahagas álgi oanehis vieris giella (B3).
Lukiolainsäädäntö mahdollistaa periaatteessa myös saamenkielisen opetuksen.	Logahat láhkaásaheapmi dahká vejolažžan prinsihpas maid sámegielat oahpahusa.
Käytännössä saamen kieli on kuitenkin lukiossa lähes poikkeuksetta oppiaine, eikä opetuskieli.	Geavadis sámegiella lea goittotge logahagas measta beare oahppo ávnnas iige oahpahusgiella.
Ylioppilastutkinnossa on mahdollista suorittaa saamen kielessä äidinkielen ja vieraan kielen koe.	Stuđeantadutkosis lea vejolaš čađahit sáme gielas eatnigiela ja vieris giela iskosa.
Toistaiseksi äidinkielen koetta ei ole ollut mahdollista suorittaa koltansaamen kielessä.	Dán rádjái eatnigiela iskosa ii leamaš vejolaš čađahit nuortalašgielas.
Ylioppilaskirjoituksissa saamen vieraan kielen kokeeseen osallistuvat suorittavat saman kokeen, riippumatta siitä ovatko he opiskelleet kieltä pitkän vai lyhyen oppimäärän mukaan.	Stuđeantačállosiin sámegiela vieris giela iskosii oassálastit dahket buohkat seamma iskosa, fuolakeahttá das leatgo sii lohkan giela guhkes dahje oanehis oahppomeari mielde.
Perusopetuslain, lukiolain ja ammatillista koulutusta koskevan lain saamen kielen asemaa koskevat säännökset ovat lähellä toisiaan.	Vuođđooahpahuslága, logahatlága ja ámmátlaš skuvlejumi guoskevaš lága sámegiela sajádaga guoski njuolggadusat leat lahka nuppiid.
Poikkeuksen muodostaa perusopetuslain 10 §, joka velvoittaa saamelaisalueen kunnat antamaan saamen kieltä osaavien oppilaiden opetuksen pääosin saamen kielellä.	Spiehkastahkan lea vuođđooahpahuslága 10 §, mii geatnegahttá sámiid ruovttuguovllu gielddaid addit sámegiela máhtti oahppiid oahpahusa eanaš sámegillii.
Opetuskieltä koskeva perusopetuslain 10 § on samalla ainoa säännös, joka yksiselitteisesti turvaa saamelaisoppilaan oikeutta omaan kieleensä.	Oahpahusgiela guoski vuođđooahpahuslága 10 § lea seammás áidna njuolggadus, mii ovttačilggolaččat dorvvasta sámeoahppi vuoigatvuođa iežas gillii.
Saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella annettavasta saamen kielen opetuksesta ei ole säännöksiä opetuslaeissa.	Sámiid ruovttuguovllu olggobealde addojuvvon sámegiela oahpahusas eai leat earenoamáš mearrádusat oahpahuslágain.
Opetusta on kuitenkin ollut mahdollista antaa opetusministeriön erillisen päätöksen perusteella.	Oahpahusa lea leamaš goittotge vejolaš addit oahpahusministeriija sierra mearrádusa vuođul.
Saamen kielen opetus saatettiin vuonna 1995 samojen määräysten alaisiksi kuin maahanmuuttajien omien kielten opetus.	Sámegiela oahpahus šattai jagi 1995 seamma mearrádusaid vuollái go sisafárre jeaddjiid iežaset gielaid oahpahus.
Opetusministeriön päätös ”maahanmuuttajien sekä saamenkielisten, romanikielisten ja vieraskielisten oppilaiden täydentävään opetukseen peruskoulussa ja lukiossa myönnettävän valtionavustuksen perusteista” korvasi aiemmin voimassa olleen päätöksen ylimääräisen valtionavustuksen myöntämisestä maahanmuuttajien tukiopetukseen peruskoulussa ja lukiossa.	Oahpahusministeriija mearrá dus ´sisafárrejeaddjiid sihke sámegielat, románagielat ja vierisgielat oahppiid dievasmahtti oahpahussii vuođđoskuvlla ja logahaga várás mieđi huvvon stáhtadoarjaga vuođustusain´ buhttii ovdal fámus lean mear rá dusa ´badjel mearálaš stáhtadoarjaga mieđiheamis sisafárrejeaddjiid doarjja oahpa hussii vuođđoskuvllas ja logahagas´.
Voimassa oleva säännös on vuodelta 2007. Sen mukaan (3 §, 1 mom) oppilaitoksissa, joissa ei järjestetä perusopetuslain 12 §:ssä ja lukiolain 8 §:ssä tarkoitettua äidinkielen opetusta saamenkielisille, romanikielisille ja vieras kielisille oppilaille, voidaan suorittaa avustusta ao. asetuksen mukaan.	Njuolggadus, mii lea fámus, lea jagis 2007. Dan mielde (3 §, 1 mom) oahppo lágádusaide, main ii ordnejuvvo vuođđooahpahuslága 12 §:s ja logahat lága 8 §:s dárkkuhuvvon eatnigiela oahpahus sámegielat, románagielat ja vierisgielat oahppiide, sáhttá máksojuvvot doarjja.
Säännöksen mukaan (3 §, 2–3 mom):	Njuolggadusa 3 §, 2–3 mom.
”Valtionavustusta suoritetaan enintään 2,5 opetustunnista viikossa opetusryhmää kohti.	mielde (jorgaluvvon suomagielas dása):´Stáhtadoarjja máksojuvvo eanemustá 2,5 oahppodiimmus vahkus oahpahusjoavkku vuostá.
Avustuksen saamisen ehtona on, että asianomaisen kielen opetusryhmään on kuulunut lukukauden alussa vähintään neljä oppilasta tai kurssimuotoisessa opetuksessa kurssin alkaessa siihen osallistuu vähintään neljä oppilasta tai opiskelijaa.	Doarjaga fidnema eaktun lea, ahte áššái gullevaš giela oahpahusjoavkkus leat leamaš lohkanbaji álggus njeallje oahppi dahje gursaoahpahusas go gursa álgá dasa oassálastet unnimustá njeallje oahppi dahje stuđeantta.
Samassa opetusryhmässä voi olla asianomaista kieltä äidinkielenään tai muutoin tätä kieltä kotonaan puhuvia oppilaita ja ulkomailta muuttaneita suomalaisoppilaita.	Seamma oahpahusjoavkkus sáhttet leat áššáigullevaš giela eatni giellan dahje muđuid dán giela ruovttus hálli oahppit ja olgo riikkain fárren suopmelaš oahppit.
Samassa opetusryhmässä voi niin ikään olla oppilaita eri vuosiluokilta ja eri kouluista sekä myös esiopetusta perusopetuksessa saavia oppilaita.”	Seamma oahpahusjoavkkus sáhttet leat oahppit sierra jahkeluohkáin ja sierra skuvllain ja maiddái ovda oahpahusa oažžu vuođđoahpahusa oahppit.´
Vuonna 1998 toteutettu koulutuksen lainsäädännön kokonaisuudistus merkitsi parannuksia saamelaisopetuksen asemaan saamelaisten kotiseutu alueella.	Jagi 1998 ollašuhttojuvvon skuvlejumi láhkaásaheami olles ođastus mearkkašii buorádusaid sámeoahpahusa dillái sámiid ruovttuguovllus.
Toiminnallisista säännöksistä merkittävimmäksi on osoittautunut perusopetuslain opetuskieltä koskeva 10 §.	Doaibmama guoski mearrádusain stuorámus mearkkašupmi lea leamaš vuođđooahpahuslága oahpahusgiela guoski 10 §:s.
Se on turvannut saamenkielisen opetuksen säilymisen ikäluokkien pienenemisestä huolimatta (ks. kuva 3).	Dat lea dorvvastan sáme gielat oahpahusa seailuma ahkeluohkáid unnumis fuolakeahttá (gč. gova 3).
Muutoksilla opetuksen resurssisäännöksiin on kuitenkin ollut toiminnallisia säännöksiä suurempi ohjaava vaikutus saamelaisopetuksen toteutumiseen.	Oahpahusa resursamearrádusaide dahkkojuvvon nuppástusain lea goittotge leamašan stuorát stivrejeaddji váikkuhus sámeoahpahusa ollašuvvamii go doaibmama guoski njuolggadusain.
Opetuksen resurssit	Oahpahusa resurssat
Vuoden 1999 alusta lähtien voimassa ollut laki opetus ja kulttuuritoimen rahoituksesta on turvannut saamelaisopetuksen järjestämisen perusedel lytykset saamelaisten kotiseutualueen kunnissa.	Jagi 1999 álggu rájes fámus leamašan láhka oahpahus ja kulturdoaimma ruhtadeamis lea dorvvastan sámeoahpahusa ordnema vuođđo vejolašvuođaid sámiid ruovttuguovllu gielddain.
Ikäluokkien pieneneminen kotiseutualueella on nähtävissä laskevana linjana myös saamelaisopetuksen tilastoissa (ks. kuva 4), mutta suurta romahdusta ei ole tapahtunut.	Ahkeluohkáid unnun ruovttuguovllus lea oaidnimis luoiti linján maid sáme oahpahusa statistihkain (gč. gova 4), muhto stuorra gahččan ii leat dáhpáhuvvan.
Ilman erityisrahoitusta opetustilanne olisi nykyistä heikompi.	Sierraruhtadeami haga oahpahusdilli livččii heittodut go dat dál lea.
Saamelaisopetusta koskeva erityisrahoitus on osoittautunut kannustimeksi, jonka perusteella kuntien saama valtionavustuksen määrä kasvaa tai laskee sen mukaan miten paljon ne lisäävät tai vähentävät saamen kielen ja saamenkielistä opetusta.	Sámeoahpahusa guoski sierraruhtadeapmi lea hástalan gielddaid ordnet eanet sámeoahpahusa. Gielddaid oažžun stáhtadoarjaga mearri lassána dahje unnu dan mielde man olu dat lasihit dahje geahpedit sámegiela dahje sámegielat oahpahusa.
Opetus ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 43 § (2.	Oahpahus ja kulturdoaimma ruhtadeamis addojuvvon lága 43 § 2 mom.
mom) mukaan ”Saamelaisten kotiseutualueen kunnille sekä muille mainitulla alueella toimiville koulutuksen järjestäjille myönnetään vuosittain valtionavustusta saamenkielisestä ja saamen kielen opetuksesta perus opetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa aiheutuviin kustannuksiin valtioneuvoston vahvistamien perusteiden mukaisesti.	mielde (jorgaluvvon suomagielas dása):´Sámiid ruovttuguovllu gielddaide sihke earáide máinnašuvvon guovllus doaibmi skuvlejumi ordnejeaddjiide mieđihuvvo jahkásaččat stáhtadoarjja sámegielat ja sámegiela oahpahusas vuođđooahpahusas, logahagas ja ámmátlaš skuvlejumis šaddi goluid várás ráđđehusa nannen vuođustusaid mielde.
Valtionavustukset yhteenlaskettuina vastaavat mainittuun opetukseen tarvittavan opetushenkilöstön palkkaamisesta aiheutuvia keskimääräisiä kustannuksia.”	Oktii rehkenastojuv von stáhtadoarjagiid mearit vástidit máinnašuvvon oahpahussii dárbbašuvvon oahpahusveaga bálkáheamis šaddi gaskamearálaš goluid.´
Valtioneuvoston päätöksen mukaan oppilasryhmän keskimääräisen koon kunnan sisällä on oltava vähintään kolme (3).	Stáhtaráđi mearrádusa mielde oahppiid joavkku gaskamearálaš sturrodat gieldda siste galgá leat unnimustá golbma (3).
Saamelaisten kotiseutu alueen kuntien saamelaisopetusta varten saama valtionavustus on ollut vuosina 2002–2006 keskimäärin 1.2 miljoonaa euroa/vuosi.	Sámiid ruovttuguovllu gielddaid sámeoahpahusa várás oažžun stáhtadoarjja lea leamaš jagiid 2002–2006 gaskamearálaččat 1.2 miljovnna euro/jahki.
Erityisrahoituksen seurauksena saamelaisopetus ei ole enää aiempien vuosikymmenten tavoin joutunut kilpailemaan rahoituksesta muiden kunnallisten palveluiden kanssa.	Sierraruhtadeami váikkuhussan leamaš, ahte sámeoahpahus ii leat šat ovddit logijagiid láhkai gártan gilvalit ruhtadeamis gielddaid eará bálvalusaiguin.
Saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella annettavaa saamen kielen opetusta varten kunnan on vuodesta 2007 alkaen ollut mahdollista saada valtionavustusta enintään 2,5 viikkotunnin täydentävää opetusta varten (vuoteen 2006 saakka kahden viikkotunnin opetusta varten).	Sámiid ruovttuguovllu olggobealde addojuvvon sámegiela oahpahusa várás gielddas lea leamaš jagi 2007 rájes vejolaš oažžut stáhtadoarjaga eane mustá 2,5 vahkkodiimmu dievasmahtti oahpahusa várás (jagi 2006 rádjai guovtti vahkkodiimmu oahpahusa várás).
Opetushallitus asettaa vuosittain haettavaksi opetusministeriön asetuksessa (ks. edellä) säädetyn opetuksen valtionavustukset.	Oahpahusráđđehus bidjá jahkásaččat ohcanláhkai oahpahusministeriija ásahusas (gč. ovddabealde) mearriduvvon oahpahusa stáhtadoarjagiid.
Opetushallituksen tiedotteen mukaan ”maahanmuuttajien oman äidinkielen, saamen kielen ja romanikielen opetuksen ” erillisen valtionavustuksen laskennallisena kustannuksena opetustuntia kohti pidetään 22 e. Opetusministeri Antti Kalliomäen ilmoittaman tiedon mukaan kotiseutualueen ulkopuolella annettua saamen kielen opetusta varten myönnettiin valtionavustusta vuonna 2005 yhteensä 3.943 euroa.	Oahpahusráđđehusa dieđáhusa mielde ´sisafárrejeaddjiid iežaset eatnigiela, sámegiela, ja romána giela oahpahusa ´ sierra stáhtadoarjaga rehkenastojuvvon goast tá dussan oahpahusdiimmu guovdu atnojuvvo 22 e. Oahpahusministtar Antti Kalliomäki almmuhan dieđu mielde ruovttuguovllu olggo bealde addojuvvon sámegiela oahpahusa várás mieđihuvvui stáhtadoarjja jagi 2005 oktiibuot 3.943 euro.
Opetushallituksesta saadun tiedon mukaan vastaavat summat vuosilta 2006 ja 2007 olivat 4.616 ja 5.032 euroa.	Oahpahusráđđehusas ožžon dieđu mielde vástideaddji submit jagiin 2006 ja 2007 ledje 4.616 ja 5.032 euro.
Avustusta ovat saaneet Oulu, Rovaniemi (vuonna 2005 myös Rova niemen maalaiskunta) ja vuodesta 2006 alkaen myös Tampereen kaupunki.	Doarjaga leat ožžon Oulu, Roavvenjárga (jagi 2005 maid Roavvenjárgga dálongielda) ja jagi 2006 rájes maid Tampere gávpot.
Saamelaisopetuksen erityisiin resursseihin kuuluvat myös Saamelaiskäräjien valmistamat oppimateriaalit, jotka jaetaan kouluille ilmaiseksi koulutus ja oppimateriaalilautakunnan linjauksen mukaan.	Sámeoahpahusa sierra resurssaide gullet maid Sámedikki ráhkadan oahppa materiálat, mat juhkkojuvvojit skuvllaide nuvttá skuvlen ja oahppa materiálalávdegotti mearrádusa mielde.
Saamelaiskäräjät saa vuosittain valtion talousarvion kautta saamenkielisen oppimateriaalin valmistamista varten tarkoitetun valtionavustuksen.	Sámediggi oažžu jahkásaččat stáhta bušeahtas sámegielat oahppamateriála ráhkadeami várás oaivvilduvvon stáhtadoarjaga.
Oppimateriaalimääräraha on pysynyt noin 250.000 euron tasolla vuodesta 1993 lähtien (ks. liite 2).	Oahppamateriálamearreruhta lea bisson sullii 250.000 euro dásis jagi 1993 rájes (gč. mildosa 2).
Samaan aikaan materiaalitarpeet ja valmistuskustannukset ovat kohonneet tuntuvasti.	Seamma áigge materiáladárbbut ja válmmaštangolut leat loktanan ollu.
Saamelaiskäräjien päätöksellä jakaa valtion rahoituksella julkaistu oppimateriaali ilmaiseksi kouluille (esiopetus, perusopetus, lukiokoulutus, ammatillinen peruskoulutus) on haluttu osaltaan helpottaa saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen järjestämismahdollisuuksia kunnissa, joiden talous on kireällä ja jotka ovat vuodesta toiseen pyrkineet löytämään uusia säästökohteita talousarvioistaan.	Sámedikki mearrá dusain juohkit stáhta ruhtademiin almmuhuvvon oahppamateriála nuvttá skuvllaide (ovda oahpahussii, vuođđooahpahussii, logahatskuvlejupmái ja ámmátlaš vuođđo skuvlejupmái) leat háliidan álkidahttit sámegiela ja sámegielat oahpa husa ordnenvejolašvuođaid gielddain, maid ruhtadoallu lea čavga dilis ja mat leat jagis nubbái figgan gávdnat ođđa seastinčuozahagaid ieža set bušeahtain.
Oppimateriaa lin ilmaisjakelu on osoittautunut onnistuneeksi ratkaisuksi.	Oahppamateriála nuvttá juohkin lea leamaš lihkostuv van čoavddus.
Saamen kielen rinnastuminen maahanmuuttajien kieliin	Sámegiela buohtastahttin sisafárrejeaddjiid gielaide
Edellä kuvatun opetusministeriön asetuksen (aiemmin päätöksen) tarkka noudattaminen saamen opetusta järjestäneissä kaupungeissa on johtanut erikoisiin tilanteisiin.	Ovddabealde muitaluvvon oahpahusministeriija ásahusa dárkkes čuovvun sámegiela oahpahusa ordnen gávpogiin lea dolvon earenoamáš diliide.
Esimerkkeinä sellaisista mainittakoon Helsingin kaupungin opetusviraston maaliskuussa 2007 haettavaksi julistama maahanmuuttajien äidinkielen opettajan osapäiväinen tehtävä, opetettavana kielenä saamen kieli.	Ovdamearkan dákkáraččain mainnašehkot Helssega gávpoga oahpahus doaimmahaga njukčamánus 2007 ohcanláhkai almmuhuvvon sisafárrejeaddjiid eatni giela oahpaheaddji oasseáigásaš doaibma, oahpahan giellan sámegiella.
Hakuilmoituksessa kuvattiin haettavaksi julistettua tehtävää mm. seuraavin sanoin: ”Haemme saamen kielen opettajaa, mikäli saamen kielen opetusta haluava ryhmä muodostuu.	Ohcanalmmuhusas muitaluvvui ohcan láhkai almmu huvvon doaimma birra ee. čuovvovaš sániiguin (jorgaluv von suoma gielas dása):”Ohcat sámegiela oahpaheaddji, juos sámegiela oahpahusa háli deaddji joavku šaddá.
Maahanmuuttajien äidinkielen opettajan tehtävänä on opettaa maahanmuuttajataustaisille oppilaille heidän äidinkieltään tai kotona puhuttua kieltä.	Sisafárrejeaddjiid eatnigiela oahpaheaddji bargun lea oahpahit dakkár oahppiide, geain lea sisafárrejeaddji duogáš, sin eatnigiela dahje ruovttus hállojuvvon giela.
Opetuksen tavoitteena on saada oppilaat kiinnostumaan omasta äidinkielestään, käyttämään ja kehittämään äidinkielen taitojaan sekä arvostamaan omaa taustaansa ja kulttuuriaan.	Oahpahusa ulbmilin lea fidnet oahppiid beroštuvvat iežaset eatnigielas, geavahit ja ovddidit eatnigiela dáidduideaset sihke árvvus atnit iežaset duogáža ja kultuvrra.
Opetusryhmässä voi olla myös suomalaisia oppilaita, jotka ovat hankkineet ulkomailla vieraan kielen taidon.	Oahpahusjoavkkus sáhttet leat maid suopmelaš oahppit, geat leat skáhppon olgoriikkain vieris giela máhtu.
Opetuksessa noudatetaan kunnallisia opetussuunnitelmia.	Oahpahusas čuvvojuvvojit gielddaid oahppaplánat.
Opetukseen osallistuminen on vapaaehtoista ja sitä annetaan kaksi tuntia viikossa.	Oahpahussii oassálastin lea eaktodáhtolaš ja dat addojuvvo guokte diimmu vahkus.
Opetus järjestetään koulupäivän alussa tai lopussa tai iltapäivä tai iltaopetuksena.	Oahpahus ordnejuvvo skuvlabeaivvi álggus dahje loahpas dahje eahketbeaive dahje eahketoahpahussan.
Osa tehtävistä on sivutoimisia.	Oassi bargguin leat siidodoaibmasaččat.
Opetusryhmän oppilaat voivat olla useasta eri koulusta ja tiedoiltaan ja taidoiltaan eritasoisia.	Oahpahusjoavkku oahppit sáhttet leat máŋgga skuvllas ja dieđuideaset ja dáidduideaset dáfus iešguđetlágan dásis.
Opettajan tulee kyetä opetuksen ennakkosuunnitteluun ja eriyttämiseen.	Oahpaheaddji galgá bastit ovddalgihtii plánet ja sierranahttit oahpahusa.
Päätoiminen opettaja opettaa useissa eri kouluissa ja hän voi joutua siirtymään koulusta toiseen saman päivän aikana.	Váldodoaibmasaš oahpaheaddji oahpaha máŋggain skuvllain ja son sáhttá gártat sirdašuvvat skuvllas nubbái seamma beaivvi áig ge.
Opettajalta toivotaan siten joustavuutta.	Oahpaheaddjis vurdojuvvoge ná vuogáiduvvan máhttu.
Myös suomalaisen koulujärjestelmän tuntemus ja riittävän hyvä suomen kielen taito katsotaan eduksi.”	Maid suopmelaš skuvlavuogádaga dovdamuš ja doarvái buorre suomagiela dáidu gehččojuvvo ovdun.”
Kaupungin opetusvirasto poisti työpaikkailmoituksen kuvatussa muodossa verkkopalvelusivultaan sen jälkeen kun saamen kielen asemaan maahan muuttajakielenä kiinnitettiin erityistä huomiota.	Gávpoga oahpahusdoaimmahat válddii eret bargobáikealmmuhusa máinna šuvvon hámis iežas fierbmebálvalussiidduin dan maŋŋá go sámegiela dillái sisafárrejeaddjiid giellan giddejuvvui earenoamáš fuomášupmi.
Edellisen kaltaisia esimerkkejä löytyy myös muista kaupungeista, mm. Tampereelta, jossa saamen kieli esiintyy säännönmukaisesti samalla listalla maahanmuuttajakielten kanssa16.	Ovdditlágan ovdamearkkat gávdnojit maid eará gávpogiin, ee. Tamperes, gos sámegiella boahtá ovdan jámma seamma listtus sisafárrejeaddjigielaiguin.
Liitteenä 4 (lopussa) opetushallituksen vuonna 2004 hyväksymän opetussuunnitelman perusteiden ohjetta seuraava, saamen kielen oppilaan keväällä 2007 saama ”Todistus osallistumisesta maahanmuuttajien äidinkielen (saamen kielen) opetukseen”.	Mielddusin 4 (loahpas) oahpahusráđđehusa jagi 2004 dohkkehan oahppaplána vuođustusaid rávvaga čuovvu, sámegiela oahppi giđđat 2007 oažžun ´Duođaštus oasi váldimis sisafárrejeaddjiid eatnigiela (sámegiela) oahpahussii´ (jorgaluvvon suomagielas dása).
4. Saamen kielen opetus saamelaisten koti - seutu alueen ulkopuolella 1987–2008	4. Sámegiela oahpahus sámiid ruovttuguovllu olggobealde 1987–2008
Vapaaehtoisen saamen kielen opetus alkoi kahdella paikkakunnalla, Helsingissä ja Sodankylän kirkonkylässä, 1980luvun lopussa.	Eaktodáhtolaš sámegiela oahpahus álggii guovtti báikegottis, Helssegis ja Soađegili girkosiiddas, 1980logu loahpas.
Rovaniemen kaupungissa opetus aloitettiin syksyllä 1991. Helsingin opetus katkesi kahdeksan lukuvuoden jälkeen.	Roavvenjárgga gávpogis oahpahus álggahuvvui čakčat 1991. Helssega oahpahus gaskkalduvai gávcci lohkanbaji maŋŋá.
Rovaniemellä ja Sodankylässä opetusta on annettu katkeamatta opetuksen alusta saakka.	Roavvenjárggas ja Soađegilis oahpahus lea addojuvvon gaskkalduvakeahttá álggu rájes.
Oulussa ja sen lähialueil la opetus aloitettiin 2000luvun alussa.	Oulus ja dan lagašguovlluin oahpahus álggahuvvui 2000logu álggus.
Saamen opetusta antavien koulujen/ paikkakuntien määrä on vähitellen kasvanut 2000luvulla, mutta opetukseen osallistuvien oppilaiden määrä on edelleenkin hyvin pieni ja opetuksen jatkuvuus epävarmaa.	Sámegiela oahpahusa addi skuvllaid/báikegottiid lohku lea gulul lassánan 2000logus, muhto oahpahussii oassá lasti oahppiid lohku lea ainge hui unni ja oahpahusa joatkašuvvan eahpesihkkar.
Opetusta ei ole onnistuttu aikaansaamaan kaikilla paikkakunnilla, joilla siihen olisi ollut tarvetta eikä kaikille sitä pyytäneille oppilaille.	Oahpahus ii leat lihkostuvvan álggahuvvot buot báikegottiin, gos dasa livččii lean dárbu iige buohkaide dan bivdán oahppiide.
(Ks. liite 3)	(Gč. mildosa 3)
Yhteisenä piirteenä kotiseutualueen ulkopuolella annetussa opetuksessa ovat olleet seuraavat:• opetuksen aloittaminen kerhomuotoisena,• epävarmuus opetuksen jatkuvuudesta, • vaikeudet sovittaa saamen kielen tunteja lukujärjestyksiin,• saamen tunnit ovat lisänneet oppilaan kokonaistuntimäärää ja sijoitettu yleensä muun koulupäivän jälkeen,• oppiaineen epäselvä status, koska se ei ole voinut olla selvästi äidinkielen eikä vieraan kielen oppiaine,• opetussuunnitelmallisten ohjeiden puuttuminen ja pienestä tuntimäärästä seurannut mahdottomuus saamen kielen oppimäärien seuraamiseen,• opetukseen osallistuvien oppilaiden kuljetukseen ja siitä aiheutuviin kustannuksiin liittyvät ongelmat,• varojen puuttuminen kunnollisen tiedottamisen järjestämiseltä ja siitä seuranneet opetuksen saavutettavuusongelmat, • pienet ja heterogeeniset oppilasryhmät, joihin on osallistunut oppilaita useilta vuosiluokilta ja eri kouluista,• oppilaiden heterogeeninen kielitausta (äidinkieli, passiivinen kieli, kieltä osaamattomuus),• opettaja ja oppimateriaalipula,• tiedonpuute, joka on koskenut sekä opetusta järjestäneitä kouluja, opetushallinnon viranomaisia että saamelaisia vanhempia, • opetuksen antaminen ainoastaan pohjoissaamen kielessä;	Oktasaš sárggusin ruovttuguovllu olggobealde addon oahpahusas leat leamaš čuovvovaččat:• oahpahusa álggaheapmi riekkisdoaibman,• eahpesihkkarvuohta oahpahusa joatkašuvvamis, • váttisvuođat heivehit sámegiela diimmuid lohkanortnegii,• sámegiela diimmut leat lasihan oahppi olles diibmomeari ja diimmut leat dábálaččat biddjon eará skuvlabeaivvi maŋŋá,• oahppoávdnasa eahpečielga sajádat, daningo dat ii leat sáhttán leat čielgasit eatnigiela iige vieris giela oahppoávnnas,• oahppaplánavuloš rávvagiid váilun ja unna diibmomearis šaddan veadjemeahttunvuohta sámegiela oahppomeriid čuovvumii,• váttisvuođat, mat laktásit oahppiid fievrredeapmái ja das šaddi goluide,• váriid váilun albma dieđiheami ordnemis ja das čuvvon oahpahusa juksanváttisvuođat, • smávva ja heterogenalaš oahppiid joavkkut, maidda leat oassálastán oahppit máŋgga jahkeluohkás ja máŋggain skuvllain,• oahppiid heterogenalaš gielladuogáš (eatnigiella, passiiva giella, giellamáhtu váilun),• oahpaheai ja oahppamateriálavátni,• dieđu váilun, mii lea guoskan sihke oahpahusa lágidan skuvllaid, oahpahushálddahusa eiseválddiid ja sápmelaš vánhemiid,• oahpahusa addin dušše davvisámegielas;
koltan ja inarinsaamen opetusta on annettu vain yksittäistapauksissa virtuaalisesti,• opetuksen rinnastuminen maahanmuuttajakielissä annettuun opetukseen vuodesta 1995 alkaen,• kirjava käytäntö oppilaiden saamen kielen opetuksesta saamissa todistuksissa.	nuortalaš ja anárašgiela oahpahus lea addojuvvon dušše oktonas dáhpáhusain virtuálalaččat, • oahpahusa buohtastahttin sisafárrejeaddjiid gielain addojuvvon oahpahussii jagi 1995 rájes,• iešguđetlágan vuogit duođaštusain, maid oahppit leat ožžon sámegiela oahpahusas.
Yhteenveto saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella saamen kielen opetusta saaneiden oppilaiden määristä vuosina 1987–2008 on koottu kuvaan 5. Kuvassa ovat mukana myös Sodankylän kirkonkylän oppilaat, koska kirkonkylä sijaitsee saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella.	Čoahkkáigeassu sámiid ruovttuguovllu olggobealde sámegiela oahpahusa ožžon oahppiid loguin jagiin 1987–2008 lea čohkkejuvvon govvii 5. Govas leat mielde maiddái Soađegili girkosiidda oahppit, daningo girkosiida lea sámiid ruovttuguovllu olggobealde.
Sodan kylän kunta kuuluu kuitenkin saamelaisten kotiseutualueen kuntien joukkoon ja on kokonaisuudessaan saamelaisopetusta koskevan erityisrahoituksen piirissä.	Soađegili gielda gullá goittotge sámiid ruovttuguovllu gielddaid jovkui ja gullá dasto ollásit sámeoahpahusa guoski sierraruhtadeami ollái.
Kuvaan 6 on koottu saamelaisten kotiseutualueen kuntien (=saamelaisopetuksen erityisen rahoituksen) ulkopuolella saamen kielen opetusta saaneiden oppilaiden määrät vuosina 1987–2008.	Govvii 6 leat čohkkejuvvon sámiid ruovttu guovllu gielddaid (=sámeoahpahusa sierra ruhtadeami) olggobealde sáme giela oahpahusa ožžon oahppiid mearit jagiid 1987–2008 áigge.
Kuva 5. Saamen kielen opetusta perusopetuksessa ja lukiossa saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella saaneet oppilaat 1987–2008.	Govva 5. Oahppit, geat leat ožžon sámegiela oahpahusa vuođđooahpahusas ja logahagas olggobealde sámeguovllu.
Kuva 6. Saamen kielen opetusta perusopetuksessa ja lukiossa saamelaisten kotiseutualueen kuntien ulkopuolella saaneet oppilaat 1987–2008.	Govva 6. Oahppit, geat leat ožžon sámegiela oahpahusa vuođđooahpahusas ja logahagas olggobealde sámiid ruovttuguovllu gielddaid 1987–2008.
Sodankylä saamelaisalueen rajalla	Soađegilli sámeguovllu rájá alde
Saamelaisten kotiseutualueen raja kulkee Sodankylän kunnan halki.	Sámiid ruovttuguovllu rádji johtá Soađegili gieldda čađa.
Kunnan pohjoisin osa, Lapin paliskunnan alue eli Vuotson kylän seutu, kuuluu viralliseen saamelaisten kotiseutualueeseen.	Gieldda davimus oassi, Sámi bálgosa guovlu dahjege Vuohču gili guovlu, gullá sámiid virggálaš ruovttuguvlui.
Saamen kielen opetus alkoi Vuotson koulussa samaan aikaan muiden kotiseutualueen koulujen kanssa peruskoulun tulon myötä 1970luvulla.	Sámegiela oahpahus álggii Vuohču skuvllas seamma áigge eará ruovttuguovllu skuvllaiguin vuođđoskuvlla boahtima mielde 1970logus.
Kotiseutualueen ulkopuolella sijaitsevassa kirkonkylässä opetus aloitettiin syksyllä 1987 kerhomuotoisena.	Ruovttuguovllu olggobealde girkosiiddas oahpahus álggahuvvui čakčat 1987 riekkisdoaibman.
Seuranneina vuosina opetusta annettiin työpajaopetuksena.	Čuovvovaš jagiid oahpahus addojuvvui bargobádjeoahpahussan.
Opetuksen asema saatiin pysyvämmälle perustalle vuonna 1996, jolloin kunta palkkasi kokoaikaisen saamen kielen tuntiopettajan hoitamaan kielen opetusta koko kunnan alueella.	Oahpahusdilli šattai eambbo bissovaš vuođu ala jagi 1996, go gielda bálkáhii ollesáigásaš sámegiela diibmooahpaheaddji dikšut giela oahpahusa oppa gildii.
Vuodesta 1997 alkaen saamea on voinut opiskella pitkänä vieraana kielenä (A2).	Jagi 1997 rájes sámegiela lea sáhttán lohkat guhkes vieris giellan (A2).
Sodankylän lukiossa saamen kielen opetus aloitettiin syksyllä 1996. Ensimmäinen ylioppilaskokelas suoritti saamen kielen kokeen keväällä 1998.	Soađegili logahagas sámegiela oahpahus álggahuvvui čakčat 1996. Vuosttas abiturienta čađahii sámegiela iskosa giđđat 1998.
Vuoden 1999 alussa voimaanastuneeseen saamelaisopetuksen erityiseen rahoitukseen perustuen kunta perusti 2000luvun alussa kiertävän saamen kielen lehtorin viran.	Gielda vuođđudii 2000logu álggus skuvllaid oktasaš, johtti sámegiela lektora virggi, man vuođđun lei sámeoahpahusa sierra ruhtadeapmi, mii lei boahtán fápmui jagi 1999 álggus.
Sen seurauksena saamen kielen opetuksen asema on vähitellen vakiintumassa, vaikka oppilasmäärä onkin vielä pieni verrattaessa sitä alueella asuvaan saamelaisväestön määrään (ks. liitteet 1 ja 3).	Dan dihtii lea sámegiela oahpahusa sadji uhccánaččaid stáđásmuvvamin, váikko oahppiid lohku leage velá unni juos veardida dan guovllus ássi sámeálbmoga lohkui (gč. mildosiid 1 ja 3).
Saamen kieltä on opetettu kirkonkylän kouluissa (joinakin vuosina myös joissakin kyläkouluissa) vapaaehtoisena ja valinnaisena vieraan kielen oppiaineena (A2, B2).	Sámegiella lea oahpahuvvon girkosiidda skuvllain (muhtun jagiid maid muhtun giliskuvllain) eaktodáhtolažžan ja válljenávnnasin (vieris giela ávnnasin A2 ja B2).
Kirkonkylän alueella ei ole annettu äidinkielen eikä saamenkielistä opetusta.	Vuohču gili olggobealde ii leat addojuvvon eatni giela iige sámegielat oahpahus.
Helsinki ja pääkaupunkiseutu	Helsset ja oaivegávpotguovlu
Pääkaupunkiseudulla toimi 1980luvun loppupuolella ja 1990luvun alussa saamen kielen opetusryhmä, jossa oli oppilaita peruskoulun alimmilta luokilta lukiolaisiin.	Oaivegávpotguovllus doaimmai 1980logu loahpageahčen ja 1990logu álggus sámegiela oahpahusjoavku, mas ledje oahppit vuođđoskuvlla vuolimus luohkáin gitta logahahkii.
Opetuksen käynnistymiseen vaikuttivat ennen muuta City Sámit yhdistyksessä toimineet aktiiviset vanhemmat.	Oahpahusa álggaheapmái váikkuhedje earenoamážit City Sámit searvvis doaib man aktiivvalaš vánhemat.
Yhdistys osallistui alkuvuosina opetuksesta aiheutuneisiin kustannuksiin.	Searvi oassálasttii álgojagiid áigge maiddái oahpahusa goluide.
Opetusryhmä kokoontui Malminkartanon koululla, jonne vanhemmat ja opettaja kuljettivat muilta kouluilta tulevat oppilaat.	Oahpahusjoavku čoahkkanii Malminkartano skuvl las, gosa vánhemat ja oahpaheaddji fievrridedje eará skuvllain boahtti oahppiid.
Opetus järjestettiin muun koulupäivän jälkeen kerran viikossa vapaaehtoisena oppiaineena.	Oahpahus ordnejuvvui dábálaš skuvlabeaivvi maŋŋá oktii vah kus eaktodáhtolaš oahppoávnnasin.
Saamen opetus jäi aluksi erityisten valtionavustusten ulkopuolelle ja juuri tämän opetusryhmän aloittaminen vaikutti siihen, että saamen kieli liitettiin maahanmuuttajien kielten opetusta koskevaan valtionavustusmääräykseen.	Sámegiela oahpahus bázii álggus earen oamáš stáhtadoarjagiid olggo beallái ja justa dán oahpahusjoavkku álggaheapmi váikkuhii dasa, ahte sámegiella laktojuvvui sisafárrejead djiid gielaid oahpahussii guoski stáhtadoarjjamearrádussii.
Valtionavustuksen saaminen tätä kautta oli siten aikanaan edistysaskel, joka tuli turvaamaan saamen kielen opetusta.	Stáhtadoarjaga oaž žun dán bokte leai dalle lávki ovddos, mii bođii dorvvastit sámegiela oahpahusa.
Opetus katkesi kahdeksan vuoden jälkeen.	Oahpahus boatkanii gávcci jagi maŋŋá.
Opetusryhmän perustamisen viime vuosien aikana on estänyt em. opetusministeriön asetuksen edellyttämä neljän oppilaan minimivaatimus.	Oahpahusjoavkku vuođđudeami mannan jagiid áigge lea eastán om. oahpahusministeriija ásahussii čállojuvvon njealji oahppi minimagáibádus.
Kielen opetusta pyytäneitä oppilaita olisi ollut, mutta heidän kokoamisensa yhteen ryhmään eri puolilta kaupunkia ja pääkaupunkiseutua on osoittautunut vaikeaksi.	Giela oahpahusa bivdán oahppit livčče lean, muhto sin čohkken ovtta jovkui miehtá gávpoga ja oaivegávpotguovllu lea šaddan váttisin.
Yksi Helsingin seudun perusopetuksen oppilas ja yksi lukiolainen on saanut virtuaalisesti kielen opetusta Inarin kunnasta.	Okta Helssega guovllu vuođđoahpahusa oahppi ja okta logahatoahppi leaba ožžon virtuálalaččat giela oahpahusa Anára gielddas.
Helsingin saamelaiset ovat toistuvasti pyytäneet saamelaiskäräjien apua opetuksen ja sitä koskevan tiedotuksen järjestämiseksi.	Helssega sámit leat ain ođđasit bivdán sámedikkis veahki oahpahusa ja dan guoski dieđiheami ordnema várás.
Pääkaupunkiseudun tilanne tullee muuttumaan lähivuosina.	Oaivegávpotguovllu dilli bođeš nuppástuvvat lagamus jagiid áigge.
Yhä useammat Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla asuvat pienten lasten vanhemmat puhuvat lapsilleen omaa alkuperäiskieltään.	Ain eanet Helssegis ja oaivegávpotguovllus ássi smávva mánáid vánhemat hállet mánáidasaset iežaset álgogiela.
Lisäksi monet vanhemmat, jotka eivät ole kyenneet siirtämään alkuperäistä kieltään lapsilleen, toivovat saavansa lapsilleen saamen kielen kouluopetusta.	Lassin máŋggat vánhemat, geat eai leat nagodan sirdit álgogielaset ođđa bulvii, sávvet ahte ožžot mánáidasaset sámegiela oahpahusa skuvllas.
City Sámit ry. ja alle kouluikäisten lasten vanhemmat ovat toimineet aktiivisesti alle kouluikäisille tarkoitetun saamenkielisen kerho tai kielipesätoiminnan/ päivähoidon aikaansaamiseksi.	City Sámit r. o. ja vuollel skuvlaahkásaš mánáid vánhemat leat doaibman aktiivvalaččat oažžun dihtii vuollái skuvlaahkásaččaide oaivvilduvvon sámegielat riekkisdoaimmaid dahje giellabeasi/ beaivedivššu.
Toiminta on käynnistetty useana vuonna, mutta se on kohdannut monenlaisia vaikeuksia.	Doaibma lea álggahuvvon máŋgii, muhto dat lea deaividan máŋggalágan váttisvuođaid.
Lasten kokoaminen yhteen paikkaan pitkien välimatkojen päästä on ollut hankalaa.	Mánáid čohkken ovtta sadjái guhkes gaskkaid duohken lea leamaš váigat.
Saamen kielen taitoisia opettajia on ollut vaikea löytää.	Sámegielmáhtolaš oahpahead djiid lea leamaš váttis gávdnat.
Opettajan löydyttyäkin, ongelmiksi ovat nousseet palkkaus, matkakustannukset ja puutteellisiksi koetut työolot.	Váikko oahpaheaddji leage muhtimin gávdnon, váttisvuohtan leat gártan bálkádássi, mátkegolut ja váilevažžan vásihuvvon bargodilit.
Oulun seutu	Oulu guovlu
Oulun seudulla (kaupunki ja lähialueet) saamen kielen opetus aloitettiin vuonna 2000. Opetukseen on sen alusta alkaen osallistunut äidinkielenään saamea puhuvia ja saamea vieraana kielenä oppivia saamelaisoppilaita.	Oulu guovllus (gávpot ja lagašguovllut) sámegiela oahpahus álgga huvvui jagi 2000. Oahpahussii leat dan álggu rájes oassálastán eatnigiellan sámegiela hálli ja sámegiela vierisgiellan oahppi sámeoahppit.
Opetusryhmiä ja tuntiopettajia on jo useana vuonna ollut kaksi.	Oahpahusjoavkkut ja diibmooahpaheaddjit leat leamaš juo máŋga jagi guokte.
Lisäksi muutama oppilas on saanut virtuaaliopetusta Inarin kunnasta.	Lassin muhtin oahppit leat ožžon virtuálaoahpahusa Anára gielddas.
Kuluvana lukuvuonna (2008–2009) yksi lukion opiskelija saa äidinkielen opetuksen virtuaalisesti Inarista.	Lohkan jagi 2008–2009 okta logahaga oahppi oaččui eatnigiela oahpahusa virtuálalaččat Anáris.
Oppilaiden määrä on noussut alkamisvuotensa (2000) neljästä oppilaasta vähän toiselle kymmenelle.	Oahppiid lohku lea lassánan álggahan jagi (2000) njealji oahppis álgo nuppelohkái.
Opetuksen alkamiseen vaikuttivat Oulu Sámit Giellagas yhdistys ja aktiiviset saamelaisvanhemmat.	Oahpahusa álgimii váikkuhedje Oulu Sámit Giellagas searvi ja aktiiva sámevánhemat.
Oulun yliopiston instituutti on saamen kielen korkean opetuksen ja tutkimuksen valtakunnallista erityistehtävää toteuttava laitos, jonka seurauksena kaupungilla ei ole ollut vaikeuksia löytää saamen kielen taitoisia opettajia tuntiopetustehtäviin.	Oulu universitehta instituhtta ollašuhttá sámegiela alla oahpahusa ja dutkamuša váldegottálaš sierradoaimma, man dihte gávpogis eai leat leamaš váttis vuođat gávdnat sámegielat oahpaheaddjiid diibmooahpahusbargguide.
Lisäksi useiden saamelaisten vanhempien työskentely tai opiskelu yliopistolla ja sitä seuraava muiden kaupunkien saamelaisia tiiviimpi yhteysverkko on edesauttanut opetuksen jatkuvuutta ja opettajien löytymistä.	Lassin dat, ahte máŋggat sámi vánhemat barget dahje stuđerejit universitehtas váikkuha dasa, ahte Oulu sámiin lea čavga oktavuohtafierbmi, mii veahkeha oahpahusa joatkašuvvama ja oahpaheaddjiid gávdnama.
Oulu Sámit ry. ja saamelaiset vanhemmat ovat tehneet tiivistä yhteistyötä kaupungin kouluviraston ja lähikuntien kanssa.	Oulu Sámit r. o. ja sápmelaš vánhemat leat ovttasbargan gávpoga skuvladoaimmahagain ja lagašgielddaiguin.
Yhteistyön tuloksena vuonna 2005 valmistettiin saamen kielen ja kulttuurin opetusta koskeva osio kaupungin perusopetusta koskevaan opetussuunnitelmaan.	Oktasašbarggu boađusin jagi 2005 válmmaštuvvui sámegiela ja kultuvrra oahpahusa guoski oassi gávpoga vuođđooahpahusa oahppaplánai.
Opetuksen asema on kuitenkin edelleen epävarmalla pohjalla.	Oahpahusa sadji lea goit ain eahpesihkkaris vuođu alde.
Kaupungissa asuvien saamelaisten määrään verrattuna saamen kielen opetusta saavien oppilaiden määrä on pieni ja opetuksen jatkuvuus edellyttää lasten ja nuorten vanhemmilta jokavuotista työtä.	Gávpogis ássi sámiid logu ektui sámegiela oahpahusa oahppiid lohku lea unni ja oahpahusa jotkkolašvuohta gáibida mánáid ja nuoraid vánhemiin barggu juohke jagi.
Oulu Sámit ry. on kirjelmöinyt useaan otteeseen saamelaiskäräjille ja pyytänyt sitä vaikuttamaan koulutuspoliittisiin päättäjiin kotiseutualueen ulkopuolella asuvien saamelaislasten ja nuorten oman kielen opetuksen turvaamiseksi.	Oulu Sámit r. o. lea čállán máŋgii sámediggái ja bivdán dan váikkuhit skuvlenpolitihkalaš mearrádusdahkkiide ruovttuguovllu olggobealde ássi sámemánáid ja nuoraid iežaset giela oahpahusa dorvvasteami dihte.
Rovaniemi	Roavvenjárga
Saamen kielen opetus alkoi Rovaniemellä kerhomuotoisena 1990luvun alussa vanhempien aloitteesta.	Sámegiela oahpahus álggii Roavvenjárggas riekkisdoaib man 1990logu álggus vánhemiid álgagis.
Aluksi opetusta oli yksi viikkotunti.	Álggos oahpahus leai okta vahk kodiibmu.
Tuntien pitopaikkana on alusta saakka toiminut Lapin yliopiston harjoittelukoulu, joka on sijaintinsa ja koulun johdon myönteisen asenteen takia ollut suotuisin paikka.	Diimmuid doallansadjin lea álggu rájes doaibman Lappi universitehta hárjehallanskuvla, mii lea leamaš sajis ja skuvla njunnoša miehtemielalaš vuoiŋŋa dihte heivvolamos báiki.
Harjoittelukoulu on toiminut opetusta koordinoivana ja palkkaa maksavana kouluna ja kustantanut myös tarvitut oppimateriaalit.	Hárjehallanskuvla lea doaibman oahpahusa koordinerejeaddjin ja bálkká máksi skuvlan ja máksán maid dárbbašuvvon oahppamateriálaid.
Vuoden 1996 alusta saakka saamen kielen opetusta on annettu kaksi viikkotuntia.	Jagi 1996 álggu rájes sámegiela oahpahus lea addon guokte vahkkodiimmu.
Opetuksessa on ollut oppilaita perusopetuksen kaikilta vuosiluokilta.	Oahpahusas leat leamaš oahppit vuođđooahpahusa buot jahkeluohkáin.
Saamea lukiossa opiskelleet ovat suorittaneet kielen kursseja saamelaisalueen opettajille virtuaalisesti tai itsenäisinä etäopiskelijoina ja saaneet tarvittaessa lisäohjausta Rovaniemellä toimivalta opettajalta.	Sámegiela logahatoahppit leat čađahan giela gurssaid sámeguovllu oahpaheaddjiide virtuálalaččat dahje iehčanas gáiddusoahppin ja ožžon dárbbu mielde lassibagadallama Roavvenjárgga oahpaheaddjis.
Ensimmäinen saamen kieltä Rovaniemellä alusta saakka opiskellut suoritti saamen kielen ylioppilaskokeen keväällä 2003. Rovaniemen kaupunki on saanut valtionavustusta saamen kielen opetukseen opetusministeriön asetuksen (aiemmin päätöksen) perusteella.	Vuosttas sámegiela Roavvenjárggas álggu rájes lohkan oahppi čađahii sámegiela stuđeantaiskosa giđđat 2003. Roavvenjárgga gávpot lea ožžon stáhtadoarjaga sámegiela oahpahussii oahpahusministeriija ásahusa vuođul.
Vuodesta 1999 lähtien saamen kielen opetus on liitetty kaupungin A2kielten opetukseen, joka on mahdollistanut kunnallisen koulukuljetuksen järjestämisen ja lukujärjestykseen sidotut oppitunnit.	Jagi 1999 rájes sámegiela oahpahus lea ovttastahttojuvvon gávpoga A2gielaid oahpahussii, mii lea dahkan vejolažžan skuvlasáhtuid ordnema ja lohkanortnegii čadnon oahppadiimmuid.
Rovaniemen kaupungin ja maalaiskunnan kuntaliitoksen seurauksena kaikki saamen kieltä opiskelevat ovat toistaiseksi kunnallisen koulukuljetuksen piirissä.	Roavvenjárgga gávpoga ja dálongieldda gielddalaktaga dihte buot sámegiela oahppit ožžot doisttážii skuvlasáhtu diimmuide.
Saamen kielen opetukseen on osallistunut 5–27 oppilasta vuosittain ja oppilasmäärän ylittäessä 12 ryhmä on puolitettu.	Sámegiela oahpahussii leat oassálastán jahkásaččat 5–27 oahppi ja juos oahppiid lohku leamaš stuorát go 12, joavku lea juhkkojuvvon.
Kuluvana lukuvuonna (2008–2009) oppilasmäärä on alimmillaan (yhteensä kuusi oppilasta) ja saamen kielen opetus on vaarassa loppua kokonaan nyt opetusta saavien oppilaiden päästessä perusopetuksesta.	Lohkanjagi 2008–2009 oahppiid lohku lei buot vuolimusas (oktiibuot guhtta oahppi) ja sámegiela oahpahus lea váras nohkat oppalohkái go oahpahusa dál oažžu oahppit gerget vuođđooahpahusas.
A2kielten opetusta koskevien kaupungin päätösten ja opetusministeriön asetukseen sisältyvän säännöksen ”Oman äidinkielen opetuksen valtionavustus” samanaikainen noudattaminen on johtanut tilanteeseen, jossa saamen kielen opetuksen jatkuminen näyttää mahdottomalta.	A2gielaid oahpahusa guoski gávpoga mearrádusaid ja oahpahusministeriija ásahussii gulli njuolggadusa ´Iežas eatnigiela oahpahusa stáhtadoarjja´ seammaáigásaš čuovvun lea dolvon dillái, mas sámegiela oahpa husa joatkašuvvan orru veadjemeahttun.
Koulutuslautakunnan keväällä 2008 tekemän päätöksen mukaan A2kielten opetukseen osallistuville oppilaille ei enää järjestetä kuljetuksia koulujen välillä ja A2kielen ryhmän perustamisen minimioppilasmäärä on 15 oppilasta.	Skuvlenlávdegotti giđđat 2008 dahkan mearrádusa mielde A2gielaid oahpahussii oassálasti oahppiide eai šat ordnejuvvo sáhtut skuvllaid gaskkas ja A2giela joavkku vuođđudeami unnimus vejolaš oahppiid lohku lea 15 oahppi.
Lautakunnan päätöksen mukaan minimioppilasmäärässä voidaan kuitenkin saamen kielen kohdalla joustaa.	Lávdegotti mearrádusa mielde unnimus vejolaš oahppiid logus sáhttá goit sámegiela bokte boahtit vuostá.
Päätös on jo ensimmäisenä toteuttamisvuotenaan (2008) johtanut A2kielten opetusta saavien oppilaiden kokonaismäärän tuntuvaan vähenemiseen (49 %).	Mearrádus lea juo vuosttas ollašuhttinjagi (2008) dagahan dan, ahte A2gielaid oahpahusa oažžu oahppiid olles mearri lea mearkkašahtti láhkái geahppánan (49 %).
Saamen kielen opetukseen ei otettu uusia oppilaita.	Sámegiela oahpahussii eai leat váldojuvvon ođđa oahppit.
Lisäksi opetusministeriön valtionavustuksen saamista koskevan asetuksen 3 §:n (ks. edellä) noudattaminen on johtanut saamen kielen opetusta haluavien oppilaiden etnisen taustan selvittämiseen.	Lassin oahpahusministeriija stáhtadoarjaga oažžuma guoski ásahusa 3 § (gč. ovddabealde) čuovvun lea dagahan dan, ahte sámegiela oahpahusa bivdán oahppiid etnihkalaš duogážat leat čielgga duvvon.
Saamelaisten kotiseutualueella tällaista etnistä valintaa ei ole.	Sámiid ruovttuguovllus ii leat dákkáraš etnihkalaš válljen.
Saamen kielen lähiopetus (2 tuntia viikossa) alkoi Tampereen perusopetuksessa syksyllä 2006. Opetus on “perusopetusta täydentävää” pohjoissaamen kielen opetusta ja se on järjestetty Tampereen keskustan Aleksanterin koulussa, jossa koulun tietokoneluokka/ kirjasto on toiminut opetustilana.	Sámegiela lagašoahpahus (oahpaheaddji báikki alde) álggii Tampere vuođđoskuvllas čakčat 2006. Oahpahus lea ´vuođđooahpahusa dievasmahtti´ davvisámegiela oahpahus ja dat lea ordnejuvvon Tampere guovddáža Aleksanteri skuvllas, gos skuvlla dihtorluohkká/girjerádju lea doaibman oahpahuslatnjan.
Opetus on oppilaille vapaaehtoista ja se on järjestetty koulupäivän päätteeksi iltapäivällä kerran viikossa.	Oahpahus lea oahppiide eaktodáhtolaš ja dat lea ordnejuvvon skuvlabeaivvi lohppii oktii vahkus.
Ensimmäisenä vuonna opettajana toimi saamenkielinen lukion opiskelija, syksystä 2007 lähtien tuntiopettajana on toiminut koulutuksen saanut saamen kielen opettaja.	Vuosttas jagi oahpaheaddjin doaimmai sámegielat logahatstuđeanta, čavčča 2007 rájes diibmooahpaheaddjin lea doaibman skuvlejumi ožžon sámegiela oahpaheaddji.
Opetussuunnitelma saamen kielen opetusta varten on valmistumassa opetusviraston ja vanhempien yhteistyönä.	Oahppaplána sámegiela oahpahusa várás lea gárvvásmuvvamin oahpahusdoaimmahaga ja vánhemiid oktasašbargun.
Lukuvuonna 2006–2007 Tampereella oli yhteensä seitsemän saamen kielen oppilasta, joista viisi Aleksanterin koululla järjestetyssä vapaaehtoisen kielen opetuksessa.	Lohkanjagi 2006–2007 Tamperes ledje oktiibuot čieža sámegiela oahppi, geain viđas ledje Aleksanteri skuvllas ordnejuvvon eaktodáhtolaš giela oahpahusas.
Kaksi lukion opiskelijaa sai vieraan kielen opetuksen Inarin kunnan opettajalta virtuaalisesti.	Guokte logahaga oahppi oaččuiga vieris giela oahpahusa Anára gieldda oahpaheaddjis virtuálalaččat.
Lukuvuonna 2007–2008 oppilasmäärä oli edelleen seitsemän, kuuden oppilaan ollessa perusopetuksessa ja yhden lukiolaisen saadessa verkkoopetusta Inarin kunnasta.	Lohkanjagi 2007–2008 oahppiid lohku lei ainge čieža, guhtta oahppi ledje vuođđooahpahusas ja okta logahaga oahppi oaččui fierbmeoahpahusa Anára gielddas.
Kuluvana lukuvuonna perusopetuksen saamen oppilaita on yhteensä viisi, lisäksi Tampereen naapurikunnassa Orivedellä yksi lukiolainen saa saamen opetusta virtuaalisesti Inarin kunnasta.	Vuođđooahpahusa sámegiela oahppit ledje oktiibuot vihtta, lassin Tampere kránnjágielddas Orivesis okta logahatoahppi oaččui sámegiela oahpahusa virtuálalaččat Anára gielddas.
Saamelaisten vanhempien ja kaupungin opetusviraston yhteistyö on ollut luontevaa ja kaupunki on pyrkinyt parhaansa mukaan järjestämään edellytykset opetukselle.	Sápmelaš vánhemiid ja gávpoga oahpahusdoaimmahaga oktasašbargu lea leamaš buorre ja gávpot lea figgan buoremus lágis mielde ordnet vejo laš vuođaid oahpahussii.
Saamelaiset vanhemmat ovat kuitenkin vierastaneet saamen kielen rinnastumista kaupungissa opetettaviin suuriin maahanmuuttajakieliin kuten esimerkiksi arabiaan, espanjaan, englantiin ja punjabiin.	Sápmelaš vánhemat leat goit atnán amasin, ahte sá me giella buohtastahttojuvvo gávpogis oahpahuvvon stuorra sisafárrejeaddji gielaide dego ovdamearkan arábiai, espánjai, eŋgelasgillii ja punjabii.
5. Saamelaisopetuksen kokonaisuus	5. Sámeoahpahusa ollisvuohta
Kotiseutualueella annettu perusopetus 2004–2007	Ruovttuguovllus addojuvvon vuođđooahpahus 2004–2007
Opetustilanteessa on nähtävissä sekä edistystä, että huolestuttavia piirteitä.	Oahpahusdilis leat oaidnimis sihke ovddos mannan ja fuolastuhtti áššit.
Edistysaskeleina voidaan pitää 1) saamenkielisen opetuksen laajenemista kattamaan entistä useampia oppiaineita, 2) opetusta on 2000luvun alusta alkaen annettu kaikilla kolmella saamen kielellä ja 3) syksystä 2007 alkaen saamenkielistä opetusta annetaan kaikissa kotiseutualueen kunnissa.	Ovdánanlávkin sáhttá doallat 1) sámegielat oahpahusa viidáneami sisttisdoallat ain eanet oahppoávdnasiid, 2) oahpahus lea 2000logu álggu rájes addon buot golmma sámegillii ja 3) čávčča 2007 rájes sámegielat oahpahus addojuvvo buot ruovttuguovllu gielddain.
Inarinsaamenkielinen opetus on lisääntynyt hieman.	Anárašgielat oahpahus lea lassánan veháš.
Koltansaamenkieli-nen opetus on katkeamassa ja kielen opetustilanne hälyttävä.	Nuortalašgielat oahpahus lea boatkaneamin ja giela oahpahusdilli fuolastuhtti.
Koltansaa Pohjoissaamenkielistä opetusta saavien oppilaiden määrä on kasmenkielistä opetusta annetaan vain muutamalle oppilaalle (lukuvuonna 2007–2008 kahdelle), eikä kouluun ole enää tulossa koltansaamenkielisiä lapsia.	Nuortalašgielat oahpa Davvisámegielat oahpahusa oažžu oahppiid lohku lea lassánan vehá. Sámegielat oahpahus addojuvvo dušše muhtun oahppái (lohkanjagi 2007–2008 guoktásii), eaige skuvlii leat šat boahtimin nuortalašgielat mánát.
Saamenkielinen opetus vähenee (kaikilla saamen kielillä) tuntuvasti ylemmille vuosiluokille tultaessa.	hus geahppána (buot sámegielain) ollu, go boahtit bajit jahkeluohkáide.
Opettajatilanne on heikentynyt 2000 luvulla.	Oahpaheai dilli lea šaddan heittogin 2000logus.
Opettajapula koskee kipeimmin inarin ja koltansaamen kieliä ja kaikilla kolmella saamen kielellä annettavaa aineopetusta.	Oahpaheaddjivátni guoská eanemusat anárašgiela ja nuortalašgiela oahpahusa ja buot golmma sámegillii addon ávnnasoahpahusa.
Sodankylän Vuotsossa saamenkieli Saamen kielen aineopetusta saavien oppilaiden määrä on laskenut Enonnen opetus aloitettiin ensimmäistä kertaa syksyllä 2007 kahdelle oppilaalle. tekiöllä 28 (87–59) ja Utsjoella 7 (28–21).	Eanodaga gielddas sámegielat oahpahusa oažžu oahppiid lohku lea las Sámegiela ávnnasoahpahusa oažžu oahppiid lohku lea luoitán Eanodagas 28 (87–59) ja Ohcejogas 7 (28–21).
Inarissa kielen oppilasmäärä on kasvanut 14 (111>125) ja Sodankylässä 5 (54>59).	Anáris giela oahppiid lohku lea lassánan 14 (111>125) ja Soađegilis 5 (54>59).
Kokonaisuudessaan koti seutualueen peruskouluissa saamen kieltä ja saamen kielellä oppivien oppilaiden määrä on vuosien 2004–2007 välillä vähentynyt 36 (439>403).	Soađegili Vuohčus sámegielat oahpahus álggahuvvui vuosttas geardde čakčat 2007 guovtti oahppái. skuvllain sámegiela ja sámegillii oahppi oahppiid lohku lea jagiid 2004–2007 gaskkas geahppánan 36 (439>403).
Kotiseutualueen lukiot 2004–2007	Ruovttuguovllu logahagat 2004–2007
Saamenkielistä opetusta annetaan vain Utsjoen saamelaislukiossa, yhteensä seitsemälle opiskelijalle (muutos +0).	Sámegielat oahpahus addojuv vui dušše Ohcejoga sámelogahagas, oktiibuot čieža oahppái (nuppástus +0).
Opetus on epävarmalla pohjalla opettajapulan ja suomenkielisen ylioppilastutkinnon takia.	Oahpahus lea eahpesihkkaris vuođu alde oahpaheaiváni ja suoma gielat stuđeantadutkosa dihte.
Monet perusopetusta saamen kielellä saaneet oppilaat vaihtavat opetuskielensä jo ennen lukioopintoja varmistaakseen selviytymisensä ylioppilastutkinnossa.	Máŋggat vuođđo oahpahusa sámegillii ožžon oahppit molsot iežaset oahpahusgiela juo ovdal logahatoahpuid sihkkarastima dihte stuđeantadutkosa čađaheami.
Saamen kielen koe on mahdollista suorittaa ylioppilastutkinnossa.	Sáme giela iskosa lea vejolaš čađahit stuđeantadutkosis.
Inarin ja pohjoissaamen kielissä on ollut mahdollista suorittaa äidinkielen tai vieraan kielen koe, koltansaamen kielessä ainoastaan vieraan kielen koe.	Anáraš ja davvi sáme gielain lea leamaš vejolaš čađahit eatnigiela dahje vieris giela iskosa, nuortalašgielas duššefal vieris giela iskosa.
Ensimmäiset kolme koltansaamen ylioppilaskoetta suoritettiin keväällä 2005. Saamen kielen ja saamenkielistä opetusta kotiseutualueen kuntien lukioissa saavien opiskelijoiden määrä on pienentynyt vuosina 2004–2007 11 (61>50).	Ruovttuguovllu gielddaid logahagain sámegiela ja sámegielat oahpahusa oažžu oahppiid lohku lea geahppánan jagiid 2004–2007 11 (61>50).
Kotiseutualueen ulkopuolella	Ruovttuguovllu olggobealde
Kotiseutualueen kuntien ulkopuolella saamen kielen opetusta saaneiden oppilaiden määrä nousi syksyn 2004 20:stä oppilaasta 37 oppilaaseen syksyyn 2007 mennessä, joista 30 perusopetusikäistä ja seitsemän lukiolaista.	Ruovttuguovllu gielddaid olggobealde sámegiela oahpahusa ožžon oahppiid lohku lassánii čávčča 2004 20 oahppis 37 oahppái čávčča 2007 rádjai, geain 30 vuođđooahpahusahkásačča ja čieža logahatoahppi.
Yhtä inarinsaamen oppilasta lukuunottamatta opetettava kieli on ollut pohjoissaame.	Earret ovtta anárašgielat oahppi oahpahuvvon giella lea leamaš davvisámegiella.
Kotiseutualueen ulkopuolella ei ole saamenkielistä opetusta.	Ruovttu guovllu olggobealde ii leat sámegielat oahpahus.
Kuluvana lukuvuonna (2008–2009) kotiseutualueen kuntien ulkopuolella saamea opetetaan yhteensä 27 oppilaalle, joista 21 on perusopetuksessa lähiopetusta saavia oppilaita ja kuusi verkkoopetusta Inarista saavia lukion opiskelijoita.	Lohkanjagi 2008–2009 ruovttuguovllu gielddaid olg go bealde sámegiella oahpahuvvui oktiibuot 27 oahppái, geain 21 ledje vuođđo oah pa husa oahppit ja guhtta logahaga oahppi, geat ožžo fierbmeoahpahusa Anáris.
Lukion opiskelijoista yksi suorittaa saamen äidinkielen kursseja.	Logahaga oahppiin okta čađahii sámegiela eatnigiela gurssaid.
Ks. liite 3.	Geahča mildosa 3.
6. Työryhmän käytännön toimet ja Saame virtuaalikoulu -hanke	6. Bargojoavkku geavatlaš doaimmat ja Sámi virtuálaskuvla -prošeakta
Työryhmän työ alkoi vuoden 2006 kesän alussa.	Bargojoavkku bargu álggii jagi 2006 geasi álggus.
Seuraavan kouluvuoden alkuun oli aikaa vain kaksi kuukautta, mistä huolimatta työryhmä päätti pyrkiä käynnistämään saamen kielen verkkoopetusta kotiseutualueen ulkopuolelle.	Čuovvovaš skuvlajagi álgui leai áigi dušše guokte mánotbaji, mas fuolakeahttá bargojoavku mear ridii geahččalit álggahit sámegiela fierbmeoahpahusa ruovttuguovllu olggobealde.
Vanhempien verkostoa, sähköpostiyhteyksiä ja tiedotusvälineitä avuksi käyttäen se pyrki tavoittamaan saamen opetusta lapsilleen haluavia perheitä eri puolilta Suomea.	Vánhemiid fierpmádaga, šleađgaboastaoktavuođaid ja dieđi han gaskaomiid geavahemiin dat geahččalii iešguđet guovllus Suomas juksat bearrašiid, geat háliidit sámegiela oahpahusa mánáidasa set.
Vanhemmille toimitettiin tiedote Saamelaiskäräjien ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksen Saame virtuaa-likoulu hankkeen tavoitteesta saada aikaan kielen opetusta perusopetuksen ja lukion oppilaille.	Vánhemiidda doaimmahuvvui dieđáhus Sámedikki ja Sámi oahpahusguovddáža Sámi virtuálaskuvla –prošeavtta ulbmilis oažžut áigái giela oahpahusa vuođđo skuvlla ja logahaga oahppiide.
Perimmäisenä tavoitteena oli saattaa virtuaaliopetus pysyvälle pohjalle ja jatkuvaksi toiminnaksi ja siten turvata oman kielen opetus myös kotiseutualueen ulkopuolella asuville.	Loahpalaš ulbmilin leai ožžut virtuá laoahpahusa bissovaš vuođu ala ja bissovaš doaibman ja ná dorvvastit iežaset giela oahpahusa maid ruovttuguovllu olggobealde ássi sámiide.
Heti työn alussa kävi selväksi, että yhteistyöhön tarvittiin mukaan myös joku saamelaisalueen kunnista, koska koulutuskeskukselle annettu opetuksen järjestämislupa ei koskenut perusopetusta.	Dalán barggu álggus čielggai, ahte oktasašbargui dárbbašuvvui mielde maid miinu sámeguovllu gielddain, daningo oahpahusguovddážii addon oahpahusa ordnenlohpi ii guoskan vuođđooahpahusa.
Opetusta organisoimassa oli siten kaksi toimijaa, saamelaiskäräjät ja saamelaisalueen koulutuskeskus, joilla molemmilla oli pyrkimys opetustilanteen edistämiseen, mutta kummallakaan ei ollut toimivaltaa eikä taloudellisia tai henkilöresursseja asiassa.	Oahpa husa organiseremin ledje dakko guokte doaibmi, sámediggi ja sámi oah pahusguovddáš, main guktuin leai figgamuš oahpahusdili ovddi deapmái, muhto goappásge ii lean doaibmaváldi iige ekonomalaš dahje olmmoš resursa ášši hárrái.
Inarin kunta suhtautui myönteisti verkkoopetuksen järjestämiseen ja opetus saatiin kuitenkin käyntiin, vaikka kunnalla olisi ollut tarve käyttää omat opettajaresurssinsa kokonaan oman kunnan oppilaiden opetukseen.	Anára gielda lei miehtemielalaš fierbmeoahpahusa ordnemii ja oahpahus álggahuvvui, váikko gielddas livččii lean dárbu geavahit iežas oahpaheairesurssaid oppalohkái iežas gieldda oahppiid oahpa hussii.
Kesän aikana ja vielä kouluvuoden alkaessakin työryhmä sai yhteydenottoja vanhemmilta ja opetusta saatiin järjestettyä Inarin kunnan opettajien kautta yhteensä 13 oppilaalle, joka oli noin puolet siitä oppilasmäärästä, jolle vanhemmat olivat pyytäneet opetusta.	Geasi áigge ja velá skuvlajagi álggedettiinge bargojovkui bohte bivdagat vánhemiin. Oahpahus ordnašuvai Anára gieldda oahpahead djiid bokte oktiibuot 13 oahppái, mii leai sullii bealli dan oahppiid logus, masa vánhemat ledje bivdán oahpahusa.
Lisäksi on selvää, että työryhmän tiedotteet tavoittivat vain murtoosan kotiseutualueen ulkopuolella asuvista perheistä, joilla on perusopetus ja lukioikäisiä lapsia.	Lassin lea čielggas, ahte bargojoavkku dieđáhusat jukse dušše unna oasi ruovttuguovllu olggobealde ássi bearrašiin, main leat vuođđooahpahus ja logahatahkásaš mánát.
Saamelaisalueen koulutuskeskuksen Saame virtuaalikoulu hankkeessa löydetty tekninen ratkaisu edesauttoi opetuksen järjestämistä, mutta edessä oli lukemattomia ongelmia: • opetuksen järjestämisessä oltiin liikkeellä liian myöhään ja pyynnöt ajan ja opetustilan järjestämiselle koulun saamen oppilaalle (joskus vain yhdelle / koulu) koettiin kouluissa hankalaksi;	Sámi oahpahusguovddáža Sámi virtuálaskuvla prošeavttas gávdnon teknihkalaš čoavddus veahkehii oahpahusa ordnema, muhto ovddabealde ledje ollu váttisvuođat:• bargojoavku lei menddo maŋŋit jođus oahpahusa ordnemis ja bivdagat áiggi ja oahpahanlanja ordnemii skuvlla sámegiela oahppái (muhtumin dušše ovtta oahppái/ skuvla) vásihuvvui skuvllain váttisin;
• koulut eivät olleet halukkaita osallistumaan opetuksesta aiheutuneisiin kustannuksiin, joita olivat oppimateriaalit ja pienten teknisten apuvälineiden (headset) hankkiminen.	• skuvllat eai lean dáhtolaččat váldit oasi oahpahusa goluide, mat šadde oahppamateriálain ja unna teknihkalaš veahkkeneavvuid (headset) skáhppomis.
Kouluissa katsottiin kustannusten kuuluvan opetusta järjestävälle koululle, eli Inarin kirkonkylän peruskoululle.	Skuvllain gehččojuvvui, ahte golut gulle oahpahusa ordnejeaddjái, dán dilis Anára girkosiidda vuođđoskuvlii.
Suuremmista kustannuksista, kuten lisenssimaksuista, selvittiin Lapin verkkokouluhankkeen avulla, jonka lisenssejä voitiin käyttää tarkoitukseen.	Stuorát golut šadde liseansamávssuin. Daidda veahkkin bođii Lappi fierbmeskuvlaprošeakta, man liseanssaid lei vejolaš geavahit ulbmilii
Saamelaisalueen koulutuskeskus, neuvotteli rahoituksesta viranomaisten kanssa useaan otteeseen.	nuvttá. Sámi oahpahusguovddáš ráđđádalai ruhtadeamis eiseválddiiguin máŋgii.
Inarin kunta käytti kustannuksiin virtuaaliopetuksen kehittämiseen saamaansa valtionavustusta;	Anára gielda geavahii goluide virtuálaoahpahusa ovddideapmái ožžon stáhtadoarjaga;
• myös virtuaaliopetuksen valvonnan järjestäminen ja lukujärjestysten yhteensovittaminen tuotti ongelmia sekä opetusta saavassa että sitä antavassa koulussa, erityisesti jos samassa verkkoopetuksen ryhmässä oli oppilaita useammasta koulusta;	• maiddái virtuálaoahpahusa bearráigeahču ordnen ja lohkanortnega oktii heiveheapmi dagahii váttisvuođaid sihke oahpahusa oažžu ja dan addi skuvllas, erenoamážit juos seammá fierbmeoahpahusjoavkkus ledje oahppit máŋgga skuvllas;
• saamenkielistä verkkoopetuksen materiaalia ei juurikaan ollut ja opettaja valmisti sitä opetuksen edetessä tarpeiden mukaan.	• sámegielat fierbmeoahpahusmateriála ii olus lean ja oahpaheaddji ráhkadii dan oahpahusa ovdánettiin dárbbuid mielde.
Vanhemmat ja oppilaat olivat tyytyväisiä alkaneeseen opetukseen, vaikka se tuotti ylimääräistä päänvaivaa myös heille eikä opetuksen jatkuvuudesta ollut tietoa.	Vánhemat ja oahppit ledje duđavaččat álgán oahpahussii, váikko dat daga hii badjelmearálaš váttisvuođaid sidjiide iige oahpahusa joatkašuvva mis lean diehtu.
Työryhmä uusi tiedotuskierroksensa yhdessä valmiin ilmoittautumislomakkeen kanssa keväällä 2007. Kokeilun tulokset olivat samat ja opetusta järjestettiin samankokoiselle oppilasryhmälle kuin edellisenäkin vuonna.	Bargojoavku sáddii ođđa dieđáhusa ovttas gárvves almmu han skoviin giđđat 2007. Geahččaleami bohtosat ledje seammát ja oahpa hus ordnejuvvui seammasturrosaš oahppiid jovkui go ovddit jagi.
Saame virtuaalikoulu hankkeen koordinaattori neuvotteli ja sopi opetuksen käytännön järjestelyistä eri puolilla Suomea sijaitsevien koulujen rehtoreiden kanssa ja piti yhteyksiä myös vanhempiin ja Inarin kuntaan.	Sámi virtu álaskuvla prošeavtta koordináhtor ráđđádalai ja soabai oahpahu sa geavatlaš ordnemiin iešguđet guovllu skuvllaid rektoriiguin ja doa lai oktavuođaid maid vánhemiidda ja Anára gildii.
Verkkoopetusta antaneet opettajat saivat tarvittavan teknisen koulutuksen saamelaisalueen koulutuskeskuksesta.	Fierbmeoahpahusa oahpaheaddjit ožžo dárbbašlaš teknihkalaš skuvlejumi sámi oahpa husguovddážis.
Opetusta annettiin Learnlinc Learnlinc on osoittautunut tarjolla olevista vaihtoehetäopetusjärjestelmässä siten, että opetus oli lähiopetuksen ja verkkoopetuksen välimuoto opettajan ollessa koko ajan mukana verkossa.	Oahpahus addojuvvui Learnlinc Learnlinc lea vásigáiddusoahpahusvuogádagas nu, ahte oahpahus leai lagasoahpahusa ja fierbmeoahpahusa gaskasaš vuohki daningo oahpaheaddji leai olles áiggi mielde fierpmis.
doista parhaaksi toimivuutensa ja kohtuullisten laitevaatimustensa vuoksi.	huvvon eará molssaeavttuid ektui buoremus čoavddusin daningo dat doaibmá bures ja das dárbbašuvvon rusttetgáibádusat leat govttolaččat.
Tavallisen verkkoyhteyden lisäksi tarvitaan headsetit (kuulokemikrofoni) ja pctietokone, myös webbikameran käyttö on ollut mahdollista.	Dábálaš fierbmeoktavuođa lassin dárbbašuvvojit bealjusmikrofovnnat (headset) ja pcdihtor. Maiddái webkamera atnin lea leamaš vejolaš.
Yhden virtuaaliopetustunnin hinnaksi arvioitiin vajaat 40 euroa.	Ovtta virtuálaoahpahusdiimmu haddin árvvoštallojuvvui vádjit 40 euro.
Virtuaaliopetuksessa tärkeänä osana olisi myös oppilaiden ja opettajan fyysinen tapaaminen, johon lukuvuosina 2006–2008 toteutetussa kokeilussa ei ollut varoja.	Virtuálaoahpahusa oassin galggašii leahkit maid oahppiid ja oahpaheaddji fysalaš deaivvadeapmi, masa lohkanjagiid 2006–2008 ollašuhttojuvvon geahččaleamis eai lean resurssat.
Seuraavassa kokeilun aikana verkkoopetusta Inarin kunnasta saaneiden oppilaiden määrät ja paikkakunnat:	Geahččaleami áigge fierbmeoahpahusa Anára gielddas ožžon oahppiid logut ja báikegottit: 2006–2007
Peruskoulut Kempele 2, Vääksy 1, Jyväskylä 3, Lohikoski 3, Iitti 1, Liperi 1 Lukiot Tampere 2, Vääksy 1, Pello 1, Liperi 1	Vuođđoskuvllat: Kempele 2, Vääksy 1, Jyväskylä 3, Lohikoski 3, Iitti 1, Liperi 1 Logahagat: Tampere 2, Vääksy 1, Pello 1, Liperi 1
Peruskoulut Kempele 1,Vaasa 2, Liperi 1, Tuusula 1, Iitti 1 Lukiot Jyväskylä 1, Tampere 1, Rovaniemi 4Lisäksi Hollanti/ Rotterdam, 1 inarinsaamen perusopetuksen oppilas	Vuođđoskuvllat: Kempele 1,Vaasa 2, Liperi 1, Tuusula 1, Iitti 1 Logahagat: Jyväskylä 1, Tampere 1, Roavvenjárga 4Lassin Hollánda/ Rotterdam, 1 anárašgiela vuođđooahpahusa oahppi
Saame virtuaalikoulu -hankkeesta	Sámi virtuálaskuvla -prošeavttas
Saame virtuaalikoulu hanke oli käynnistetty erityisesti saamelaisnuorten, mutta myös aikuisopiskelijoiden tarpeita varten ja sen ensisijaisena toimintaalueena olivat saamelaisalueen koulut. Hankkeen pääasiallisena tavoitteena oli selvittää verkossa tapahtuvalle etäopetukselle sopivia teknisiä ratkaisuja ja välineitä ja luoda uudenlaisia, tasaarvoisia ja yksilöllisiä etä ja monimuotoopetukseen perustuvia joustavia koulutusjärjestelyjä saamen kielen ja saamenkieliseen opetukseen sekä kehittää opettajien ja koulujen käyttöön resurssipankki saamelaisista ja saamelaiskulttuurista.	Sámi virtuálaskuvla prošeakta leai álggahuvvon erenoamážit sámenuoraid, muhto maid rávesoahppiid dárbbuid várás ja dan vuosttas doaibma guovlun ledje sámeguovllu skuvl lat. Prošeavtta váldoulbmilat ledje 1) čielggadit fierbmeoahpahussii/ gáiddusoahpahussii heivvolaš teknihkalaš čovdosiid ja gaskaomiid, 2) hábmet ođđalágan, dásseárvosaš ja njuovžilis vugiid ordnet sámegiela ja sámegielat oahpahusa, ja 3) ovddidit oahpaheaddjiid ja skuvllaid atnui resursabáŋkku sámiin ja sámekultuvrras.
Lisäksi tavoitteena on ollut kehittää opettajien verkkopedagogisia taitoja ja etäopetuksen opetussuunnitelmia.	Lassin ulbmilin lea leamaš ovddidit oahpaheaddjiid fierbmepedagogalaš dáidduid ja gáiddusoahpahusa oahppoplánaid.
Hankkeella haluttiin edistää erityisesti saamelaisalueen opettajien verkostoitumista, yhteistyöskentelyä ja saamen kielen ja kulttuurin opettajaresurssien jakamista eri puolilla olevien oppilaiden ja opiskelijoiden tarpeisiin.	Prošeavtta ulbmilin lei ovddidit erenoamážit sámeguovllu oahpaheaddjiid fierpmádaga, oktasašbarggu ja sámegiela ja kultuvrra oahpaheairesurssaid juohkima oahppiid ja stuđeanttaid dárbbuid várás, geat leat máŋgga sajis.
Hankkeessa saadun kokemuksen ja teknisten valmiuksien ollessa olemassa hankkeen koordinaattori oli kuitenkin valmis avustamaan verkko opetuksen liikkeelle saamista myös kotiseutualueen ulkopuolisessa perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa.	Go prošeavttas ožžon hárjánupmi ja teknihkalaš válmmašvuođat ledje juo anus, prošeavtta koordináhtor leai goit gárvvis veahkehit fierbmeoahpahusa johtui fidnema maid ruovttuguovllu olggobeale vuođđooahpahusas ja logahatskuvlejumis.
Virtuaaliopetuksen kehittäminen jatkuu saamelaisalueen koulutuskeskuksessa uuden ESRhankkeen kautta, mutta koulutuskeskuksella ei ole mahdollisuutta kehittää saamen kielen opetus mahdollisuuksia perusopetuksen oppilaille.	Virtuálaoahpahusa ovddideapmi joatkašuvvá ain (2009) Sámi oahpahusguovddážis ođđa ESRprošeavtta bokte, muhto oahpahusguovddážis ii leat vejolašvuohta ovddidit sámegiela oahpahusa vuođđooahpahusa oahppiide.
Koulutuskeskus on myös perustanut uuden virtuaaliopetuksen suunnittelijan viran.	Oahpahusguovddáš lea maid vuođđudan ođđa virtuálaoahpahusa plánejeaddji virggi.
Verkkoopetuksen antaminen muutamalle lukion opiskelijalle kotiseutualueen ulkopuolelle jatkuu edelleen Inarin kunnan omana toimintana.	Fierbmeoahpahusa addin muhtun logahaga oahppái ruovttuguovllu olggobeallai joatkašuvvá ain Anára gieldda iežas doaibman.
Saamelaisalueen koulutuskeskus on hakenut varoja valtakunnalliseen saamen kieleen ja kulttuuriin keskittyvään hankkeeseen, jonka kieliosiossa on mukana perusopetukseen liittyvän saamen kielen opetuksen järjestäminen.	Sámi oahpahusguovddáš lea ohcan váriid riikkaviidosaš sámegiela ja kul tuvrra oahpahusprošektii, mas lea mielde maiddái sámegiela oahpahus vuođđoskuvllaide.
Hankkeessa valmistetun laskelman mukaan koulutuskeskus voisi vastata saamen kielen opetuksen järjestämisestä koko maan peruskouluissa noin 280.000 euron vuotuisella rahoituksella.	Prošeaktaohcamušas válmmaštuvvon árvvoš talla ma mielde oahpahusguovddáš sáhtašii vástidit sámegiela oahpahusa 28 ordnemis oppa riikka vuođđoskuvllain sullii 280.000 euro jahkásaš ruhtademiin.
Rahoituksen puuttumisen lisäksi yhtenä esteenä on se, että tällä hetkellä koulutuskeskuksesta annettu laki ei mahdollista perusopetuksen antamista.	Ruhtadeami váiluma lassin oktan hehttehussan lea dat, ahte oahpahusguovddáža birra addon láhka ii vuos daga vejolažžan vuođđooahpahusa addima.
Lakia ollaan parhaillaan uudistamassa, mutta tämän asian mukanaolosta uudistuksessa ei ole varmuutta.	Lága leat bárrásiin ođasmahttimin, muhto ahte dát ášši lea ođastusas fárus ii leat sihkkar.
7. Saamelaiskäräjien kannanottoja	7. Sámedikki bealiváldimat
Saamelaiskäräjien antamissa lausunnoissa ja sen tekemissä esityksissä opetusministeriölle ja eduskunnan valiokunnille on käsitelty saamelaisopetusta kokonaisuutena, jossa ovat mukana sekä kotiseutualue että sen ulkopuolella sijaitsevat paikkakunnat.	Sámedikki cealkámušain ja evttohusain oahpahusministeriijai ja riikkabeivviid lávdegottiide sámeoahpahus lea gieđahallojuvvon ollisvuohtan, mas leat mielde sihke ruovttuguovllu gielddat ja báikegottit, mat leat daid olggobealde.
Vuodesta 2004 lähtien lausunnoissa on kiinnitetty vakavaa huomiota siihen, että perusopetuikäisistä saamelaisoppilaista jää nykysäännösten seurauksena saamelaisopetuksen ulkopuolelle vähintään 50%.	Jagi 2004 rájes cealkámušain lea giddejuvvon duođalaš fuomášupmi dasa, ahte dálá njuolggadusaid čuovvumuššan sáme oahpahusa olggobeallai báhcá unnimustá 50 % vuođđooahpahusahkásaš sámeoahppiin.
Toisella asteella osuuden on arvioitu olevan vielä suuremman.	Nuppi dásis (logahat ja ámmátskuvlejumis) dát oassi lea árvvoštallojuvvon velá stuorábun.
Saamelaiskäräjät on pitänyt tilannetta perustuslain ja Suomen antamien kansainvälisten sitoumusten ja alkuperäiskansan oikeuksien vastaisena ja nähnyt sen johtavan nopeasti saamelaisväestön yksikielistymiseen ja yhteyksien katkeamiseen saamelaisyhteisöön.	Sámedikki mielas dilli lea Suoma vuođđolága ja Suoma addin riikkaidgaskasaš čatnasumiid ja eamiálbmogiid vuoigatvuođaid vuostá. Sámediggi lea váruhan, ahte dákkár dilli boahtá jođánit doalvut sámeálbmoga ovttagielalašvuhtii ja oktavuođaid boatkaneapmái sámeservodahkii.
Lausunnoissa todetaan viranomaisten välinpitämättömyyden tarkoittavan saamelaisten sulauttamista valtaväestöön oppivelvollisuuskoulun kautta.	Cealkámušain gávnnahuvvo, ahte eiseválddiid berošmeahttunvuohta oaiv vilda sámiid suddadeami váldoálbmogii oahppo geatnegas vuohtaskuvl la bokte.
Saamelaiskäräjät on pyytänyt opetusministeriötä asettamaan saamelaisopetuksen kokonaisuutta, sitä koskevia toiminnallisia ja rahoitussäännöksiä, opettaja ja oppimateriaalitilannetta, opetussuunnitelmaa, opetuksen saatavuutta ja hallintoa selvittävän työryhmän ja saamelaisopetuksen suunnitelmallisen kehittämisen käynnistämistä.	Sámediggi lea bivdán oahpahusministeriija ásahit bargojoavkku, man bargun livččii čielggadit sámeoahpahusa ollisvuođa, dan guoski doaibma ja ruhtadannjuolggadusaid, oahpaheaddji ja oahppamateriáladiliid, oahppa plánaid, oahpahusa oažžuma ja hálddahusa. Bargojoavku galggašii bidjat johtui sámeoahpahusa diđolaš, oppalaš ja plánejuvvon ovddidanbarggu.
Lisäksi on pyydetty saamelaisopetuksen käsittelemistä erillään muiden vähemmistöjen, mm. maahanmuuttajien omissa kielissä annetusta opetuksesta ja luomaan saamelaiskäräjien ja opetusministeriön välille säännöllinen saamelaisopetusta koskeva neuvottelu ja raportointikäytäntö ja parantamaan saamelaiskäräjien mahdollisuuksia saamelaisopetuksen kehittämiseen ja koulutuksen järjestäjien ja saamelaisten vanhempien avustamiseen.	Lassin leat bivdán sámeoahpahusa gieđahallama sierra eará vehádagaid, ee. sisafárrejeaddjiid iežaset gielain addon oahpahusas ja vuođđudit sáme dikki ja oahpahusministeriija gaskii jeavddalaš sámeoahpahusa guoski ráđđádallan ja raporterengeavadaga. Sámedikki vejolašvuođaid sámeoahpahusa ovddideapmái ja skuvlejumi ordnejeaddjiid ja sápmelaš vánhemiid doarjumii galggašii buoridit.
Opetusministeriö ei ole toistaiseksi asettanut työryhmää eikä puuttunut vaikeuksiin.	Oahpahusministeriija ii leat doisttážii ásahan bargojoavkku iige váldán beali váttisvuođaide.
Helmikuussa 2006 opetusministeriölle tehdyssä Paras hankkeeseen liittyvässä esityksessä todetaan mm. seuraavasti:	Guovvamánus 2006 oahpahusministeriijai dahkkon Paras prošektii laktáseaddji evttohusas gávnnahuvvo ee. ná:
”Saamelaisopetukseen liittyy merkittäviä ongelmia ja puutteita, joiden ratkaisemiselle voidaan luoda edellytyksiä kunta ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä toteutettavin uudistuksin:1. saamenkielinen opetus kärsii opettaja- ja oppimateriaalipulasta ja saamenkielisen opetuksen osuus vähenee selvästi oppilaan siirtyessä perusopetuksen ylemmille luokille – suurimmat puutteet koskevat inarin ja koltansaamen kielten ja kielistä opetusta;	”Sámeoahpahussii laktásit mearkkašahtti váttisvuođat ja váilevašvuođat, maid čoavdimii lea vejolaš láhčit eavttuid gielda ja bálvalan ortnega ođasmahttima oktavuođas: 1. sámegielat oahpahus gillá oahpaheaddji- ja oahppamateriála-vánis ja sámegielat oahpahusa oassi geahppána čielgasit go oahppi sirdašuvvá vuođđoahpahusa bajit luohkáide – stuorámus váilevuođat gusket anáraš ja nuortalašgielaid ja gielat oahpahusa;
2. kunnilla on vaikeuksia opetuslainsäädännön edellyttämän saamenkielisen opetuksen erityisen opetussuunnitelman valmistamisessa, koska tehtävä on uusi ja työltä puuttuvat yleiset ohjeet;	2. gielddain leat váttisvuođat oahpahusláhkaásaheami gáibidan sámegielat oahpahusa sierra oahppaplána ráhkadeamis, daningo bargu lea ođas ja das váilot oktasaš rávvagat;
3. yhtenäisen saamelaisopetuksen opetussuunnitelman puuttuminen tarkoittaa sitä, että opetussuunnitelman perusteissa saamelaisten opetukselle asetetut yleiset tavoitteet otetaan huomioon satunnaisesti;	3. sámeoahpahusa oktilas oahppaplána váilun oaivvilda dan, ahte oahppaplána vuođustusain sámiid oahpahussii ásahuvvon oktasaš ulbmilat váldojit vuhtii deivvolaččat;
4. opetuksen tuloksellisuudesta, tilasta, saavutettavuudesta, opetussuunnitelman perusteissa asetettujen tavoitteiden toteutumisesta (mm. kaksikielisyys ja oman kulttuurin huomioiminen) ja saamelaisoppilaiden opetuksellisten oikeuksien toteutumisesta suomalaisessa koulussa puuttuu arvioinnin kautta saatua tietoa, jonka pohjalta opetusta voitaisiin vastaisuudessa kehittää.	4. oahpahusa bohtosiin, diliin, ulbmiliid juksamis, oahppaplána vuođustusain ásahuvvon ulbmiliid ollašuvvamis (ee. guovttegielatvuohta ja sámi kultuvrra vuhtii váldin) ja sámeoahppiid oahpahuslaš vuoigatvuođaid ollašuvvamis suopmelaš skuvllas váilu árvvoštallama bokte fidnejun diehtu, man vuođul oahpa husa sáhtašii boahtteáiggis ovddidit.
Koulutuksen arviointi on ollut lakisääteistä vuodesta 1999 lähtien, mistä huolimatta saamelaisopetusta ei ole huomioitu kansallisissa arviointiohjelmissa;	Skuvlema árvvoštallan lea vuođđuduvvan láhkii jagi 1999 rájes, mas fuolakeahttá sámeoahpahus ii leat mielde nášuvnnalaš árvvoštallanprográmmain;
ja	ja
5. voimassaoleva rahoitus turvaa opetuksen järjestämisen vain saamelaisten kotiseutualueella, jonka seurauksena yli puolet perusopetus-ikäisistä saamelaislapsista ja nuorista jää kokonaan oman kielen ja omakielisen opetuksen ulkopuolelle, eikä tässä opetuksessa ole mahdollista noudattaa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä opetuksen sisältöjä, tavoitteita eikä tuntijakosäännöksiä.	5. ruhtadeapmi, mii lea fámus, dorvvasta oahpahusa ordnema dušše sámiid ruovttuguovllus, mas boahtá ahte badjel bealli vuođđo-oahpa hus ahkásaš sámemánáin ja -nuorain báhcet ollásit eatni-giela ja eatnigielat oahpahusa olggobeallai, iige dán oahpahusas leat vejolaš čuovvut oahppaplána vuođustusain meroštallojuvvon oahpahusa sisdoaluid, ulbmiliid iige diibmojuohkonjuolggadusaid.
Saamelaisopetuksen turvaaminen edellyttää kokonaisvaltaista kehittämistä ja sen varmistamista, ettei koulu enää jatka saamelaisten sulauttamista eikä edistä kielenvaihdosta, johon nykyinen tilanne vääjäämättä johtaa.	Sámeoahpahusa dorvvasteapmi gáibida ollislaš ovddideami ja dan sihkkarastima, ahte skuvla ii šat joatkke sámiid suddadeami iige ovddit giellamolsuma, masa dálá dilli vealtameahttumit doalvu.
Saamelaiskäräjien vaikutus ja päätösvaltaa tulee lisätä merkittävästi ja kehittää sen koulutus ja oppimateriaalitoimistosta opetuksen kehittämisestä vastaava keskus.	Sámedikki váikkuhan ja mearridanválddi galgá lasihit čielgasit ja hábmet dan skuvlen ja oahppamateriáladoaimmahagas oahpahusa ovddideamis vástideaddji guovddáža.
Saamelaisopetus muo dostaa suomalaisen koulun sisällä häviävän pienen osan, jonka kehittämistä ei saa jättää sattumanvaraisesti ja hajanaisesti hoidetuksi.”	Sámeoahpahus lea suopmelaš skuvlla siste hui unna oassi, man ovddideami ii oaččo guođđit nu ahte dat dikšojuvvo deivvolaččat ja biđgosit.”
Lokakuussa 2007 annetussa opetusministeriön yhdenvertaisuussuunnitelmaa koskevassa lausunnossa todetaan mm. seuraavasti:	Golggotmánus 2007 addojuvvon oahpahusministeriija ovtta veardásašvuođaplána guoski čealkámušas gávnnahuvvo ee. ná:
”Saamelaiskäräjät haluaa kiinnittää huomiota saamelaisten asemaan Suomen ainoana alkuperäiskansana, joka edellyttää mm. ministeriöiltä saamelaisille kansana kuuluvien yhteisöllisten, ei ainoastaan yksilöitä koskevien oikeuksien, huomioon ottamista niiden säädöstenvalmistelu, valtionavustus, strategia ja suunnittelutyössä.	”Sámediggi háliida giddet fuomášumi sámiid dillái Suoma áidna eamiálbmogin, mii gáibida ee. ministeriijain sámiide álbmogin gulli servvodatlaš, ii dušše persovnnaid guoski vuoigatvuođaid, vuhtii váldima daid ásahusaid válmmaštallan, stáhtadoarjja, strategiija ja plánenbarggus.
Saamelaiskäräjät viittaa Suomen perustuslakiin, jossa säädetään mm. saamelaisten alkuperäiskansaasemasta, saamelaisten oikeudesta omaan kieleen ja kulttuuriin sekä saamelaisille kotiseutualueellaan kuuluvasta kulttuuriitsehallinnosta, joka on voimassa olevista kollektiivisista alkuperäiskansaoikeuksista toiseksi tärkein.	Sámediggi čujuha Suoma vuođđoláhkii, mas mearriduvvo ee. sámiid eamiálbmotsajis, sámiid vuoigatvuođas iežaset gillii ja kultuvrai sihke sámiide sin ruovttuguovllus gulli kultur iešstivrejumis, mii lea kollektiiva eamiálbmotvuoigatvuođain, mat leat fámus, nubbin dehalamos.
Tärkeimpänä alkuperäiskansaoikeutena saamelaiskäräjät pitää oikeutta kulttuuriseen eloonjäämiseen (cultural survival), joka on johtavana periaatteena mm. YK:n yleiskokouksen juuri hyväksymässä alkuperäiskansojen oikeuksia koskevassa julistuksessa.	Dehalamos eamiálbmotvuoigatvuohtan sámediggi doallá vuoigatvuođa kulturlaš eallimis ceav zi mii (cultural survival), mii lea njunuš prinsihppan ee. ON oktasaščoahk ki ma aiddo dohkkehan eamiálbmogiid vuoigatvuođaid guoski julg gáštusas.
Suomen hallituksen edustajat olivat aktiivisesti edistämässä julistuksen hyväksymistä.	Suoma ráđđehusa ovddasteaddjit ledje aktiivvalaččat ovddi deamin julggáštusa dohkkeheami.
Perustuslaissa säädetyt alkuperäiskansaoikeudet merkitsevät valtion ja saamelaisten suhteen erilaista luonnetta verrattuna valtion ja muiden vähemmistöjen suhteeseen.	Vuođđolágas mearriduvvon eamiálbmotvuoigatvuođat mearkkašit stáhta ja sámiid gaskavuođa earalágan luonddu juos veardida stáhta ja eará vehádagaid gaskavuhtii.
Opetusministeriön tulisi johdonmukaisesti noudattaa yhdenvertaisuussuunnitelman myönteisen erityiskohtelun periaatetta ja toteuttaa saamelaisille perustuslaissa turvattuja oikeuksia toiminnassaan.	Oahpahusministeriija galg ga šii njuolg gaduslaččat čuovvut ovttaveardásašvuođaplána mieh te mielalaš sierrameannudeami prinsihpa ja ollašuhttit sámiide vuođ đo lágas dorvvastuvvon vuoigatvuođaid sin doaimmain.
Alkuperäiskansaaseman perustana kansainvälisessä oikeudessa pidetään näiden kansojen muita alistetumpaa asemaa, kolonisaatiohistoriaa ja pitkälle menneisyydessä ulottuvaa kotimaista syrjintää ja sulauttamispolitiikan kohteena olemista.	Eami álbmot saji vuođ đun riikkaidgaskasaš vuoigatvuođas atnojuv vojit dáid álbmogiid kolonisátiohistorjjá, ruovttueatnamis dahkkon vea la heapmi ja sud dadanpolitihkka.
Tämän historian seurauksena saamelaisten kielen ja kulttuurinvaihdos on edennyt laajalle ja kaikki Suomessa puhutut kolme saamen kieltä ovat nykyisten kansainvälisten luokitusten mukaan uhanalaisia, inarin ja koltansaame vakavasti uhanalaisia.	Dán historjjás boahtti sámiid giela ja kultuvramolsun lea ovdánan viidásit ja buot Suomas hállon golbma sámegiela leat dálá riikkaidgaskasaš luohkkájuogu mielde áittat vuložat, anáraš ja nuortalašgiella lossadit áittatvuložat.
Se tarkoittaa sitä, etteivät nämä kielet ja niiden perustana olevat kulttuurimuodot välity uusille sukupolville (intergenerational trans-mission) ilman positiivisia erityistoimenpiteitä.	Dat oaiv vilda dan, ahte dát gielat ja kulturvuogit, mat leat daid vuođđun, eai sirda šuva ođđa buolvvaide (intergenerational transmission) posi tiiva sierradoaibma bijuid haga.
Opetusministeriön hallinnonala on keskeisessä asemassa saamen kielen ja kulttuurin tulevaisuuden turvaamisessa.”	Oahpahusministeriija hálddahus suorgi lea guovddáš sajis sámegiela ja kultuvrra boahtteáiggi dorv vas teamis.”
8. Miten saamelaisopetuksen asema voitaisiin turvata?	8. Mo sámeoahpahusa saji sáhtašii dorvvastit?
– Kehittämisehdotuksia	– ovddidanevttohusat
Työryhmän mielestä saamelaisopetuksen nykytilanne enteilee paluuta kansakoulun aikaan, jolloin saamen kielellä ei ollut asemaa opetuksessa ja saamelaisten kielenvaihdos eteni nopeasti.	Bargojoavkku mielas sámeoahpahusa dáládilli einnosta máhccama álbmot skuvlla áigái, goas sámegielas ii lean sadji oahpahusas ja sámiid giellamolsun ovdánii jođánit.
Saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuvien saamelaislasten ja nuorten tilanne muistuttaa heidän isovanhempiensa lapsuuden tilannetta.	Sámiid ruovttuguovllu olggobealde ássi sáme mánáid ja nuoraid dilli muittuha sin áhkuid ja ádjáid mánná vuođa dili.
Kun kieltä ei opeteta koulussa, sen puhujat jäävät luku ja kirjoitustaidottomiksi omassa kielessään.	Go giela eai oahpat skuvllas, dan hállit báhcet lohkan ja čállindáiddu heapmin iežaset gielas.
Kielen puhujien määrä vähenee eikä uusia kielen käyttäjiä tule.	Giela hálliid lohku geahppána eaige ođđa giela geavaheaddjit šatta.
Heikomman kielitaidon omaavat menettävät joko kielensä kokonaan tai kieli jää kehittymättä, koska revitalisaation mahdollistava kielen kirjallinen haltuunotto ei ole mahdollista.	Dat geainna lea heittogamos gielladáidu masset juogo gielaset ollásit dahje giella báhcá ovdánkeahttá, daningo revitališuvnna vejolažžan dahkki giela čálalaš háldui váldin ii leat vejolaš.
Saamelaiset vanhemmat ja paikalliset kouluviranomaiset ovat pyrkineet yhteistyössä edistämään saamen kielen opetusta alueillaan.	Sápmelaš vánhemat ja báikkálaš skuvlaeiseválddit leat geahččalan oktasaš barggus ovddidit sámegiela oahpahusa guovlluineaset.
Selkeimpiä esimerkkejä tästä yhteistyöstä ovat Rovaniemen, Oulun, Tampereen ja Helsingin kaupungit.	Čielgasamos ovda mearkkat dán oktasašbarggus leat Roavvenjárgga, Oulu, Tampere ja Helsset gávpogat.
Paikkakunnilta, joissa saamelaisväestöä on vähemmän, vanhemmat ovat usein pyytäneet saamelaiskäräjiltä apua tilanteeseen ja uskoneet sen itsehallintoelimenä voivan vaikuttaa opetuksen järjestämiseen.	Báikegottiin, main eai leat nu ollu sápmelaččat, ván hemat leat dávjá bivdán sámedikkis veahki dillái ja jáhkkán dan iešstivren orgá nan sáhttit váikkuhit oahpahusa ordnemii.
Saamelaiskäräjien mahdollisuudet vaikuttaa oman kansansa opetukseen ovat kuitenkin minimaaliset eikä saamelaisille perustuslaissa turvattua kulttuuriitsehallintoa ole toteutettu koulutuksen alueella.	Sámedikki vejolašvuođat váikkuhit iežas álbmoga oahpahussii leat goit hui uhcán iige sámiide vuođđo lágas dorvvastuvvon kulturiešstivren leat ollašahttojuvvon skuvle jumi suorggis.
Saamelaiskäräjien mahdollisuudet rajoittuvat keskustelujen käymiseen paikallisten viranomaisten kanssa ja tietojen antamiseen opetusta koskevista määräyksistä.	Sámedikki vejolašvuođat ollet ságastallamiidda báik ká laš eiseválddiiguin ja dieđuid addimii oahpahusa guoskevaš mearrádusaid birra.
Lisäksi se voi toimittaa opetuksessa tarvittavaa oppimateriaalia kouluille.	Lassin dat sáhttá doaimmahit skuvllaide oahppamateriála, mii oahpahusas dárbbašuvvo.
Saamelaisopetuksen kehittäminen voimassaolevien säännösten perustalta, ilman että sen kokonaisuutta koordinoi yksikään viranomainen, ei ole mahdollista ja opetuksen kehittämispyrkimykset johtavat erikoisiin tilanteisiin.	Sámeoahpahusa ovddideapmi njuolggadusaid vuođul, mat leat fámus, nu ahte dan ollisvuođa ii koordinere oktage eiseváldi, ii leat vejolaš ja oahpahusa ovddidanulbmilat dolvot erenoamáš diliide.
Tuorein esimerkki opetustilanteen parantamiseen pyrkivistä, mutta mahdottomaan tilanteeseen johtavista tapauksista löytyy Rovaniemeltä.	Ođđasamos ovdamearka oahpahusdili buorideapmai figgi, muhto veadjemeahttun dillái doalvu dáhpáhusain gávdno Roavvenjárggas.
Saamen opetuksen asemaa haluttiin parantaa saattamalla saame A2kielten, ja niiden mukana koulukuljetusten ja pysyvien lukujärjestysten piiriin.	Sámegiela oahpahusa sajádaga hálidedje buoridit bidjamiin sámegiela A2gielaid, ja daid mielde skuvlasáhtuid ja bissovaš lohkanortnegiid ollái.
Saamen opettaminen A2kielenä nosti kielen opetuksen statusta ja antoi sekä opettajalle, että oppilaille tunteen opetuksen jatkuvuudesta ja sen kuulumisesta ´normaaliin´ koulutyöhön.	Sámegiela oahpahus A2giellan bajidii giela oahpahusa árvodási ja attii sihke oahpaheaddjái ja oahppiide dovddu oahpahusa bissovašvuođas ja dan gullamis ´normála´ skuvlabargui.
Samalla kaupunki varmisti ainoan mahdollisen saatavilla olevan saamen opetukseen tarkoitetun rahoituksen saamisen ja haki opetushallitukselta ”maahanmuuttajien oman äidinkielen, saamen kielen ja romanikielen opetuksen ” erillistä valtionavustusta, tullen samalla tästä valtionavustuksesta annettujen säännösten piiriin.	Seammás gávpot sihkkarasttii áidna vejolaš sámegiela oahpahussii oaivvilduvvon ruhtadeami, mii lei oažžumis, ja ozai oahpahusráđđehusas ”sisafárrejeaddjiid iežaset eatnigiela, sámegiela ja románagiela oahpahusa ” sierra stáhtadoarjaga, ja ná beasai dán stáhtadoarjaga birra addon njuolggadusaid ollái.
Erikoiseksi tilanteen tekee A2kielen ja ”maahanmuuttajien oman äidinkielen, saamen kielen ja romanikielen opetuksen ” erillistä valtionavustusta koskevien määräysten keskinäinen ristiriitaisuus.	Erenoamážin dili dahká A2giela ja ”sisafárrejeaddjiid iežaset eatnigiela, sáme ja románagiela oahpahusa ” sierra stáhtadoarjaga guoski mearrádusaid gaskavuođa ruossalasvuohta.
Saamenkieliset oppilaat, jotka Rovaniemellä ovat olleet saamen opetuksen ydinryhmä kautta vuosien, ovat saaneet oman äidinkielensä opetusta pitkän vieraan kielen (A2) nimissä.	Sámegielat oahppit, geat Roavvenjárggas leat leamaš sámegiela oahpahusa váimmusjoavku buot dáid jagiid, leat ožžon iežaset eatnigiela oahpahusa guhkes vieris giela (A2) namas.
Toisaalta pitkän vieraan kielen opetukseen ei kuitenkaan ole voitu ottaa sellaisia oppilaita, joille saamen kieli olisi aidosti vieras kieli.	Nuppe dáfus guhkes vieris giela oahpahussii ii goitge leat sáhttán váldit dakkár oahppiid, geaidda sámegiella livččii duođaid vieris giella.
Opetusministeriön antama asetus edellyttää oppilaiden olevan saamea äidinkielenään puhuvia tai, että kieli on oppilaan kotona käytetty kieli.	Oahpahusministeriija addin ásahus gáibida, ahte oahppit leat sámegiela eatnigiellan hálli dahje, ahte giella lea oahppi ruovttus geavahuvvon giella.
Saamen kieltä osaamattomilla saamelaisoppilailla tai eisaamelaisilla ei ole mahdollisuutta saamen kielen opetuksen saamiseen, siitäkään huolimatta että opetusta tarjotaan vieraana kielenä (A2), mikäli koulutuksen järjestäjä noudattaa tarkasti opetusministeriön asetuksen säännöksiä.	Sámegiela dáidemeahttun sámeoahppiin dahje iisápmelaččain ii leat vejolašvuohta sámegiela oahpahusa oažžumii, dasge fuolakeahttá ahte oahpahus fállojuvvo vieris giellan (A2), juos oahpahusa ordnejeaddji čuovvu dárkilit oahpahusministeriija ásahusa njuolggadusaid.
Tämän takia opetuksen tarjoaminen useammille oppilaille on mahdotonta ja ryhmät pysyvät minimaalisen pieninä ja heterogeenisina.	Dán dihte oahpahusa fállan máŋgga oahppái lea veadjemeahttun ja joavkkut bissot hui unnin ja heterogenalažžan.
Tilannetta voi tulkita siten, että nykyisin voimassa olevat saamen opetusta kotiseutualueen ulkopuolella koskevat määräykset rajaavat tähän opetukseen oikeutetun oppilasryhmän, opetukseen käytettävät viikkotunnit ja opetuksen rahoituksen niin tiukasti, että opetuksen kehittäminen käy mahdottomaksi.	Dili sáhttá dulkot nu, ahte dán áigge sáme giela oahpahusa ruovttuguovllu olggobealde guoski mearrádusat, mat leat fámus, ráddjejit dán oahpahussii vuoigadahtton oahppiid joavkku, oahpahussii geavahuvvon vahkkodiimmuid ja oahpahusa ruhtadeami nu čavgadit, ahte oahpahusa ovddideapmi šaddá veadjemeahttumin.
Työryhmän mielestä saamelaisopetuksen kokonaisvaltainen kehittäminen ja kielen opetuksen saattaminen luonnolliseksi osaksi koulutyötä ympäri maan, tulee aloittaa pikaisesti.	Bargojoavkku mielas sámeoahpahusa ollislaš ovddideapmi ja giela oahpahusa oažžun lunddolaš oassin skuvlabarggu miehtá riikka galgá álggahuvvot johtilit.
Edellä käsitellyn kaltaiset säännösten aiheuttamat esteet ja solmut tulee purkaa ja saattaa saamelaisopetuksen asema ja mahdollisuudet ´normaaliin tilanteeseen´, jossa kielen opetusjärjestelyissä otetaan huomioon oppilaiden erilaiset kielitaustat: osa saamelaisoppilaista puhuu saamea äidinkielenään, osalle se on heikommin hallittu toinen kieli ja osalla ei ole lainkaan kielitaitoa.	Ovddabealde gieđahallon, njuolggadusaid dagahan eastagiid ja čuolmmaid galgá čoavdit ja oažžut sámeoahpahusa ´normála dillái´, mas giela oahpahusordnemiin váldojit vuhtii oahppiid iešguđetlágan gielladuogážat: oassi sámeoahppiin hállá sámegiela eatnigiellan, oassái dat lea heittogabbot hálddašuvvon nubbi giella ja oasis ii leat ollege gielladáidu.
Lisäksi kouluissa, erityisesti pohjoisessa, on myös muita oppilaita, jotka haluaisivat oppia saamen kieltä.	Lassin skuvllain, erenoamážit davvin, leat maid eará oahppit, geat háliidivčče oahppat sámegiela.
Vuonna 2004 voimaan tulleen saamen kielilain säännösten toteuttaminen edellyttää uusien kielen puhujien kasvamista.	Jagi 2004 fápmui boahtán sámi giellalága njuolggadusaid ollašuhttin gáibida ođđa giela hálliid šaddama.
Mistä muualta uusia kielen puhujia voisi tulla kuin koulun vieraan kielen opetuksesta?	Gos eará sajis dat sáhtášedje boahtit go skuvlla vieris giela oahpahusas?
Kehittämisehdotukset	Ovddidanevttohusat
1. Opetusministeriö asettaa pikaisesti työryhmän, jonka tehtävänä on valmistella saamelaisopetuksen kokonaisvaltainen kehittämissuunnitelma, tarkistaa ja korjata saamelaisopetusta koskevat toiminnalliset ja resurssisäännökset ja valmistella saamelaiskäräjien asemaa saamelaisopetuksen itsehallintoelimenä koskevat menettelytavat ja säännökset.	1. Oahpahusministeriija ásaha johtilit bargojoavkku, man bargun lea válmmaštallat sámeoahpahusa ollislaš ovddidanplána, dárkkistit ja divvut sámeoahpahusa guoski doaibman ja resursanjuolggadusaid ja válmmaštallat sámedikki saji sámeoahpahusa iešstivrenorgánan guoski meannudanvugiid ja njuolggadusaid.
2. Saamen kielen opetus tulee irrottaa maahanmuuttajien ja muiden vieraiden kielten opetusta koskevasta asetuksesta ja valmistella saamelaisopetuksen kokonaisuutta koko maassa koskeva säännös/ säännökset.	2. Sámegiela oahpahusa galgá sirret sisafárrejeaddjiid ja eará vieris gielaid oahpahusa guoski ásahusas ja válmmaštallat sámeoahpahusa ollisvuođa oppa riikkas guoski njuolggadusa/njuolggadusaid.
Saamen opetuksen kehittäminen tulee tehdä mahdolliseksi koko maassa niin, että opetuslainsäädännössä ja opetussuunnitelman perusteissa säädettyjä opetuskieltä, äidinkielen ja kirjallisuuden sekä saamea vieraan kielen oppiaineena koskevia säännöksiä on mahdollista noudattaa koko maassa.	Sámegiela oahpahusa ovddideami galgá dahkat vejolažžan oppa riikkas nu, ahte oahpahusláhkaásaheamis ja oahpahusplána vuođustusain mearriduvvon oahpahusgiela, eatnigiela ja girjjálašvuođa sihke sámegiela vieris giela oahppaávnnasin guoski njuolggadusaid lea vejolaš čuovvut oppa riikkas.
Suomen perustuslaissa saamelaisille säädettyä oikeutta omaan kieleen ja kulttuuriin ei ole sidottu kotiseutualueeseen.	Suoma vuođđolágas sámiide ásahuvvon vuoigatvuohta iežaset gillii ja kultuvrii ii leat čadnon ruovttuguvlui.
Opetusta koskeva säännöstö tulee saattaa perustuslain edellyttämälle tasolle ja ottaa huomioon saamelaisten asema maan alkuperäiskansana.	Oahpahusa guoski mearrádusaid galgá fidnet vuođđolága gáibidan dássái ja váldit vuhtii sámiid sajádaga riikka eamiálbmogin.
Alkuperäiskansaan kuuluvien lasten ja nuorten oikeus omaan kieleensä ei voi olla säännelty samalla tavalla kuin maahanmuuttajien kieliä, usein suuria eiuhanalaisia maailmankieliä, puhuvien oppilaiden oikeus niiden omien kielten opetuksen saamiseen Suomessa.	Eamiálbmogii gulli mánáid ja nuoraid vuoigatvuohta iežaset gillii ii sáhte leat mearriduvvon seamma láhkai go sisafárrejeaddjiid gielaid, dávjá stuorra iiáittatvuloš máilmmigielaid, hálli oahppiid vuoigatvuohta daid iežaset gielaid oahpahusa oažžumii Suomas.
3. Saamelaisopetus kotiseutualueen ulkopuolella mahdollistetaan rahoitussäännöksissä kahdella tavalla: 1) purkamalla saamen kielen ja saamenkielistä opetusta opetus ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa koskevan säännöksen (43 § 2 mom) alueellinen rajaus saamelaisten kotiseutualueeseen, ja 2) luomalla erityinen rahoitusjärjestely saamelaisalueen koulutuskeskuksessa annettavaa perusopetukseen liittyvää saamen kielen virtuaaliopetusta varten.	3. Sámeoahpahus ruovttuguovllu olggobealde dahkko vejolažžan ruhta dannjuolggadusain guovtti láhkai: 1) burgimiin oahpahus ja kulturdoaimma ruhtadeamis addon lágas sámegiela ja sámegielat oahpahusa guoski mearrádusa (43 § 2 mom) ja váldimiin das eret guovlluguovdasaš ráddjema sámiid ruovttuguvlui, ja 2) vuođ đudemiin sierra ruhtadanortnega sámi oahpahusguovddáža vuođđooahpahussii laktáseaddji sámegiela virtuálaoahpahusa várás.
Rahoitusjärjestely mahdollistaa opetuksen järjestämisen oppilaan kielitaidon (äidinkieli, toinen kieli, vieras kieli) mukaisesti joko lähiopetuksena tai saamelaisalueen koulutuskeskuksesta annettuna verkkoopetuksena.	Dákkár ruhtadanortnet dagašii vejolažžan oahpahusa ordnema oahppi gielladáiddu (eatnigiella, nubbi giella, vieris giella) mielde juogo lagas oahpahussan dahje sámi oahpahusguovddážis addon fierbmeoahpahussan.
Lähiopetuksen tulee olla ensisijainen vaihtoehto, mutta tilanteissa ja alueilla, joilla ei ole saatavilla saamen kielen opettajaa, opetuksen saaminen verkossa tulee tehdä mahdolliseksi ja helpoksi.	Lagasoahpahus galgá leat vuosttas molssa eaktu, muhto diliin ja guovlluin, gos ii leat fidnemis sámegielat oahpa headdji, oahpahusa oažžuma fierpmis galgá dahkat vejolažžan ja álkin.
Verkkoopetuksen rahoituksessa tulee huomioida myös opetusta saavalle koululle aiheutuvia kustannuksia.	Fierbme oahpahusa ruhtadeamis galgá váldit vuhtii maid oahpa husa oažžu skuvlii šaddi goluid.
4. Saamelaisalueen koulutuskeskukseen kehitetään saamen kielen opetuksen virtuaalikeskus, jossa työskentelee päätoimisia saamen kielen verkkoopettajia (pohjois, inarin ja koltansaame).	4. Sámi oahpahusguovddážii ráhkaduvvo sámegiela oahpahusa virtuálaguovddáš, gos barget váldodoaibmasaš sámegiela fierbmeoahpaheaddjit (davvi, anár ja nuortasámegiella).
Päätoimiset verkkoopettajat eivät ole sidottuja muiden koulutuksen järjestäjien lukujärjestyksiin ja opetustuntien yhteensovittaminen eri puolilla maata (tarvittaessa myös saamelaisten kotiseutualueella) sijaitsevien koulujen kanssa on helpompaa.	Váldodoaibmasaš fierbme oahpaheaddjit eai leat čadnojuvvon eará oahpahusa ordnejead djiid lohkanortnegiidda ja oahpahusdiimmuid oktii heive heapmi skuvllaiguin, mat leat sierra guovlluin riikka, lea álkit.
Lisäksi erityiset verkkoopettajat voivat erikoistua verkkopedagogisten taitojen, verkkomateriaalien ja verkkooppimisen kehittämiseen.	Las sin sierra fierbmeoahpaheaddjit sáhttet váldit sierraoahpu fierbme pedagogalaš dáidduid, fierbmemateriálaid ja fierpmis oahppama ovddideami várás.
Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta annetussa laissa ja opetusministeriön oppilaitokselle antamassa koulutuksen järjestämisluvassa mahdollistetaan perusopetukseen liittyvän saamen kielen verkkoopetuksen antaminen.	Sámi oahpahusguovddáža birra addon lágas ja oahpahus ministeriija oahppolágádusaide addin skuvlejumi ordnen lobis dahkko vejolažžan vuođđooahpahussii gulli sámegiela oahpahusa addin.
5. Saamelaiskäräjien koulutus ja oppimateriaalitoimistosta kehitetään saamelaisopetuksen valtakunnallinen kehittämiskeskus, jolle kuuluu opetuksen kehittämis, tiedottamis, arviointi, neuvottelu ja raportointitehtäviä (ks. liite 5).	5. Sámedikki skuvlen ja oahppamateriáladoaimmahagas ráhkaduvvo sámeoahpahusa riikkaviidosaš ovddidanguovddáš, masa gullet oahpahusa ovddidan, dieđihan, árvvoštallan, ráđđádallan ja raporterenbarggut (gč. mildosa 5).
Saamelaiskäräjien ja opetusministeriön välille luodaan säännölliset hallinnolliset menettelytavat, raportointi ja neuvottelukäytäntö, jossa saamelaisopetuksen kehittämistarpeita käsitellään mm. valtion talousarvion valmistelun ja koulutuspoliittisten uudistusten valmisteluun liittyen.	Sámedikki ja oahpahusministeriija gaskii ráhkaduvvojit bissovaš hálddahuslaš meannudanvuogit, raporteren ja ráđđádallangeavat, mas sámeoahpahusa ovddidandárbbut gieđahallojuvvojit ee. stáhta bušeahta ja skuvlenpolitihkalaš ođastusaid válmmaštallamiid oktavuođas.
Saamelaisille perustuslaissa turvattu itsehallinto toteutetaan opetushallinnossa ja valmistaudutaan Kansainvälisen työjärjestön ILO:n alkuperäiskansasopimuksen n:o 169 ratifioimiseen.	Sápmelaččaide vuođđolágas dorvvastuvvon iešstivrejupmi ollašuhttojuvvo oahpahushálddahusas ja ráhkkanuvvo Riikkaidgaskasaš bargoorganisašuvnna ILO eamiálbmotsoahpamuša nr 169 dohkkeheapmai (ratifiseremii).
Sopimus edellyttää mm. alkuperäiskansan vahvaa osallistumisoikeutta oman kansansa opetusta koskevissa asioissa.	Soahpamuš gáibida ee. eamiálbmoga nana oassálastinvuoigatvuođa iežas álbmoga oahpahusa guoski áššiin.
Koulutuspoliittinen välinpitämättömyys saamelaisopetuksen ongelmien ratkaisemiseksi on johtamassa saamen kieltä puhuvien ihmisten määrän nopeaan vähenemiseen ja saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuvien saamelaisten kielen ja identiteetin vaihtumiseen.	9. Oktiigeassu Skuvlenpolitihkalaš berošmeahttunvuohta sámeoahpahusa váttisvuođaid čoavdimii lea doalvumin sámegiela hálliid meari johtilis geahppáneapmái ja sámiid ruovttuguovllu olggobealde ássiid sámiid giela ja identitehta molsa šuvvamii.
Opetusta koskevissa säännöksissä kotiseutualueen ulkopuolella asuvat saamelaiset ovat maahanmuuttajiin verrattavassa asemassa.	Oahpahusa guoskevaš njuolggadusain ruovttuguovllu olggobealde ássi sámit giehtadallojit sisafárrejeaddjiide buohtalaston joavkun, mas bargojoavkku raporta addá muhtin konkrehtalaš ovdamearkkaid.
Tilanne on Suomen perustuslain ja Suomen antamien kansainvälisten sitoumusten vastainen.	Dilli lea Suoma vuođđolága ja Suoma addin, eamiálbmogiid guoskevaš riikkaidgaskasaš čatnasumiid vuostásaš.
Työryhmä on selvittänyt kotiseutualueen ulkopuolella muutamalla paikkakunnalla, mm. Helsingissä, Tampereella, Oulussa ja Rovaniemellä annettua saamen kielen opetusta ja toteaa raportissaan, ettei opetuksella ole nykysäännöksin kehittymisedellytyksiä.	Bargojoavku lea čielggadan ruovttuguovllu olggobealde moatti báikegottis, ee. Helssegis, Tamperees, Oulus ja Roavvenjárggas addojuvvon sáme giela oahpahusa ja gávnnaha raporttas, ahte oahpahusas ii leat dálá njuolg gadusaid vuođul ovdánanvejolašvuohta.
Saamen kielen ja saamenkielisessä opetuksessa ja sen tilanteessa on paljon puutteita myös kotiseutualueella, mutta sen ulkopuolella tilanne on hälyttävä.	Sámegiela ja sámegielat oahpahusas ja dan dilis leat olu váilevuođat maiddái ruovttuguovllus, muh to ruovttuguovllu olggobealde dilli lea hui fuolastuhtti.
Alkuperäiskansan kielen opetusta annetaan kotiseutualueen ulkopuolella samoin perustein kuin mm. maahanmuuttajien kielten opetusta.	Eamiálbmoga giela oahpahus addojuvvo ruovttuguovllu olggobealde seam ma vuođustusaiguin go ee. sisafárrejeaddjiid gielaid oahpahus.
Maahanmuuttajien kielet ovat usein suuria maailmankieliä, kuten espanja, englanti ja arabia.	Sisafárrejeaddjiid gielat leat dávjá stuorra máilmmigielat, nugo espánjagiella, eaŋ galsgiella, punjabi dahje arabia.
Opetusta on mahdollista saada enintään 2,5 viikkotuntia ja se on perusopetusta täydentävää oman äidinkielen tai kotikielen opetusta, jonka tunnit pidetään yleensä muun koulupäivän jälkeen tai koulupäivän viimeisinä tunteina.	Oahpahusa lea vejolaš oažžut eanemustá 2,5 vahkkudiimmu ja dat lea vuođđooahpahusa dievasmahtti iežas eatni giela dahje ruovttugiela oahpahus, man diimmut dollojit dábá laččat eará skuvlabeaivve maŋŋá dahje skuvlabeaivve maŋimuš diibmun.
Kielen opetuksen asema koulutyössä on heikko ja tätä opetusta saa vain murtoosa kotiseutualueen ulkopuolella asuvista saamelaislapsista ja –nuorista.	Giela oahpahusa sajádat skuvlabarggus lea headju ja dán oahpahusa oažžu dušše áibbas uhca oassi sámemánáin ja nuorain, geat ásset ruovttuguovllu olg go bealde.
Opetuksen aikaansaaminen on vaikeaa, koska saamen kielen opetus on kotiseutualueen ulkopuolisille kouluille, rehtoreille ja opetusviranomaisille uusi ja tuntematon asia.	Oahpahusa áigáioažžun lea váttis, go sáme giela oahpahus lea ruovttu guovllu olggobeale skuvllaide, rektoraidda ja oahpahusvirge oapma haččaide ođđa ja amas ášši.
Saamelaiset vanhemmat ja paikalliset kouluviranomaiset ovat muutamilla paikkakunnilla yrittäneet kehittää opetustilannetta, mutta se on nykysäännösten pohjalta mahdotonta.	Sámi vánhemat ja báikkálaš skuvla virge oapma haččat leat moatte báikegottis figgan ovddidit oahpahusdili, muhto dat lea dálá njuolggadusaid vuođul veadjemeahttun, gávnanhuvvo raporttas.
Saamelaiset vanhemmat ovat pyytäneet usein Saamelaiskäräjiltä apua tilanteeseen.	Sámi vánhemat leat bivdán dávjá Sámedikkis veahki dillái ja jahkkán dan iešráđđenorgánan sáhttit váikkuhit oahpahusa lágideapmái.
Saamelaiskäräjien mahdollisuudet vaikuttaa oman kansansa opetukseen ovat kuitenkin minimaaliset eikä saamelaisille perustuslaissa turvattua kulttuuriitsehallintoa ole toteutettu koulutuksen alueella.	Sámedikki vejolašvuođat váikkuhit iežas álbmoga oahpahussii leat goittotge vánet iige sámiide vuođđolágas sihkkaraston kulturiešráđđen leat ollašuhtton skuv lema suorggis.
Saamelaiskäräjien koulutus ja oppimateriaalitoimistosta pitäisi työryhmän mielestä kehittää saamelaisopetuksen kokonaisuudesta vastuuta kantava, sitä seuraava, opetuksesta raportoiva ja säännöllisesti opetusministeriön kanssa neuvotteleva keskus.	Sámedikki skuvlen ja oahppamateriáladoaimmahagas galggašii bargojoavkku mielas ovddidit sámeoahpahusa oppalašvuođas vástu guoddi, dan čuovvu, oahpahusas raporterejeaddji ja fásta oahpahusministeriijain ráđđádalli guovddáža.
Työryhmän mielestä saamelaisopetuksen kokonaisvaltainen kehittäminen ja kielen opetuksen saattaminen luonnolliseksi osaksi koulutyötä ympäri maan, tulee aloittaa pikaisesti.	Bargojoavkku mielas sámeoahpahusa oppalaš ovddideami ja giela oahpahusa buktima luonddolaš oassin skuvlabargui miehtá riikka, galgá álggahit farggamusat.
Säännösten aiheuttamat esteet ja solmut tulee purkaa ja saattaa saamelaisopetuksen asema ja mahdollisuudet ´normaaliin tilanteeseen´, jossa kielen opetusjärjestelyissä otetaan huomioon oppilaiden erilaiset kielitaustat: osa saamelaisoppilaista puhuu saamea äidinkielenään, osalle se on heikommin hallittu toinen kieli ja osalla ei ole lainkaan kielitaitoa.	Njuolggadusaid dagahan eastagiid ja čuolmmaid galgá burgit ja buktit sámeoahpahusa sajádaga ja vejolašvuođaid ´normála dillái´, mas giela oahpahusordnemiin váldojit vuhtii oahppiid iešguđetlágan gielladuogážat: oassi sámeoahppiin hállá sámegiela eatnigiellan, oassái dat lea heajubut hálddašuvvon nubbi giella ja oasis ii leat olláge gielladáidu.
Lisäksi kouluissa, erityisesti pohjoisessa, on myös muita oppilaita, jotka haluaisivat oppia saamen kieltä.	Lassin skuvllain, erenomážit davvin, leat maiddái eará oahppit, geat hálidivčče oahppat sámegiela.
Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista kotiseutualueen ulkopuolella.	Dát ii goittotge leat vejolaš ruovttuguovllu olggo bealde.
Vuonna 2004 voimaan tulleen saamen kielilain säännösten toteuttaminen edellyttää uusien kielen puhujien kasvamista.	Jagis 2004 fápmui boahtán sámi giellalága njuolggadusaid ollašuvvan gáibida ođđa giela hálliid lassáneami.
Mistä muualta uusia kielen puhujia voisi tulla kuin koulun vieraan kielen opetuksesta?	Gos eará sajis ođđa hállit sáhtášedje boahtit go skuvlla vierrogiela oahpahusas?
– kysytään raportissa.	– jerro raporttas.
Saamen kielen opetus ja sen kehittäminen tulisi työryhmän mielestä mahdollistaa laajentamalla nykyisin saamelaisten kotiseutualuetta koskeva saamelaisopetuksen rahoitus koko maahan.	Sámegiela oahpahusa ja dan ovddideami galggašii bargojoavkku mielas dahkat vejolažžan viiddidemiin dálá sámiid ruovttuguovllu guoskevaš sáme oahpahusa ruhtadeami olles riikii.
Se avaisi tien opetuksen vakinaistamiselle, kehittämiselle ja sen aseman nostamiselle.	Dat rabašii luotta oahpahusa fástan dahkamii, ovddieapmái ja dan sajádaga bajideapmái.
Kotiseutualuetta koskeva rahoitussäännös opetus ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa turvaa koulutuksen järjestäjille valtionavustuksen, joka vastaa lähes 100prosenttisesti tästä opetuksesta aiheutuvia opettajien palkkausmenoja.	Ruovttuguovllu guoskevaš ruhtadannjuolggadus oahpahus ja kulturdoaimma ruhtadeamis addojuvvon lágas sihkkarastá skuvlema lágideaddjiide stáhtadoarjaga, mii vástida sullii 100prosentalaččat dán oahpahusas boahtán oahpaheaddjiid bálkágoluid.
Toisena väylänä opetuksen kehittämiseen esitetään Inarin kirkonkylässä sijaitsevassa saamelaisalueen koulutuskeskuksessa kehitetyn verkkoopetuksen vakinaistamista ja kielen verkkoopetuksen mahdollistamista kaikkiin niihin peruskouluihin kotiseutualueella ja sen ulkopuolella, jossa on vaikeuksia löytää saamenkielentaitoisia opettajia.	Nubbin vuohkin oahpahusa ovddideapmái evttohuvvo Anára kirkosiiddas doaibmi Sámi oahpahusguovddážis ovddiduvvon fierpmádatoahpahusa fástan dahkama ja giela fierpmádatoahpahusa vejolažžan dahkama buot daid vuođđoskuvllaide ruovttuguovllus ja dan olggobealde, gos leat váttisvuođat gávdnat sámegieldáiddolaš oahpaheaddjiid.
Koulutuskeskuksessa on kehitetty verkkopedagogiikkaa ja teknisiä valmiuksia ja se pystyisi antamaan saamen kielen verkkoopetusta myös kotiseutualueen ulkopuolelle, mikäli sillä olisi tätä koskeva koulutuksen järjestämislupa ja varoja verkkoopettajien palkkaamiseen.	Oahpahus guovddážis leat jo jagiid áigge ovddidan fierpmádatpedagogihka ja teknihkalaš válmmašvuođaid ja dat basttášii addit sámegiela fieprmádatoahpahusa maiddái ruovttuguovllu olggobealde, juos das livčče dan guos ke vaš skuvlema ordnenlohpi ja várit fierpmádatoahpaheaddjiid bálkáheapmái.
Verkkoopettajia tarvittaisiin kaikkiin kolmeen Suomessa puhuttuun ja kouluissa opetettuun saamen kieleen, inarin, koltan ja pohjoissaameen.	Fierpmádatoahpaheaddjit dárbbašuvvošedje buot golmma Suomas hállon ja skuvllas oahpahuvvon sámegillii, anáraš, nuortalaš ja davvisámegillii.
Suomen valtiolla on vastuu alkuperäiskansansa kielestä, eikä saamea saa asettaa samaan asemaan maahanmuuttajien kielten kanssa.	Suoma stáhtas lea vástu eamiálbmoga gielas, iige sámegiela oaččo bidjat seamma sajádahkii sisafárrejeaddjiid gielaiguin.
Niidenkin opetus Suomen kouluissa on tärkeää, mutta vain harvat niistä ovat kotimaissaan uhanalaisessa asemassa kuten saamen kielet pohjoismaisissa koti valtioissaan ovat.	Daidge oahpahus Suoma skuvllain lea dehalaš, muhto dušše hárve dat gielat leat ruovtturiikkain áitatvuloš sajádagas nugo sámegielat davviriikkalaš ruovttustáhtain leat.
Liite 1. Saamelaisten lukumäärä vuoden 2007 Saamelaiskäräjävaaleissa.	Mielddus 1. Sámiid lohkomearri jagi 2007 Sámediggeválggain.
2008 Liite 2. Saamenkielisen oppimateriaalin valmistamista varten valtion talousarviossa osoitetut määrärahat vuosina 1991–2008. Oppimateriaalin valmistamiseen käytetty rahoitus on ollut suunnilleen sama kuin valtion talousarviossa osoitettu rahoitus.	Mielddus 2. Mearreruđat, mat leat čujuhuvvon sámegielat oahppamateriála gárvvisteami várás stáhta bušeahtas jagiin 1991–2008. Oahppomateriála válmmašteapmái geavahuvvon ruhtadeapmi leamaš sullii seammá go ruhtadeapmi, mii lea čujuhuvvon stáhta bušeahtas.
Pienen lisäyksen siihen ovat tuoneet materiaalin myynnistä saadut tulot.	Unna lasáhusa dasa leat buktán boađut, maid leat ožžon materiála vuovdimis.
Huom. Suomi siirtyi euro-valuuttaan vuonna 2002, minkä takia myös tätä aiemmat määrärahat on muutettu euroiksi.	Fuom. Suopma sirdásii euroi jagi 2002, man dihtii maiddái ovddeš mearreruđat leat govas molso juvvon euron.
000 mk.	253.000 euro = 1.500.000 márkki.
Vuosina 1993-1995 oppimateriaalityöntekijän palkka maksettiin tässä ilmoitetuista varoista, 1996-1999 määräraha pieneni palkkamäärärahan siirryttyä Saamelaiskäräjien yleiseen budjettiin.	Oahppomateriálabargi bálká máksojuvvui jagiin 1993-1995 dás almmuhuvvon ruđain. Mearreruhta unnui jagiin 1996–1999 dan maŋŋá go bálkáruhta sirdojuvvui Sámedikki almmolaš bušehttii.
Vastaava korotus varoihin tehtiin vuosien 2000-2001 talousarviossa ja tarkoitusta varten osoitetut varat ovat pysyneet samalla tasolla siitä lähtien.	Vástideaddji lasáhus oahppomateriála váriide dahkkojuvvui jagiid 2000–2001 bušeahtain ja dán dárkkuhusa várás čujuhuvvon várit leat dan rájes bisson seammá dásis.
Liite 3. Saamen kielen opetusta saaneet oppilaat eri paikkakunnilla vuosina 1989–2008.	Mielddus 3. Oahppit, geat leat ožžon sámegiela oahpahusa sierra báikegottiin jagiin 1989–2008.
Liite 4. Opetushallituksen 16.1. 2004 hyväksymän opetussuunnitelman perusteiden mukainen todistus osallistumisesta maahanmuuttajien äidinkielen (saamen kielen) opetukseen.	Mielddus 4. Oahpahusráđđehusa 16.1.2004 dohkkehan oahppoplána vuođustusaid čuovvu duođaštus sisafárrejeaddjiid eatnigiela (sámegiela) oahpahussii oassálastimis.
Liite 5. Saamelaiskäräjät opetuksen kehittämisen keskuksena.	Mielddus 5. Sámediggi oahpahusa ovddidanguovddážin.