Kertomuksen taustaa Saamen kielilain (1086/2003) 29 §:n mukaisesti Saamen kielen toimisto yhdessä saamelaiskäräjien asettaman kielineuvoston kanssa antaa vaalikausittain Saamelaiskäräjille kertomuksen saamen kieltä koskevan lainsäädännön soveltamisesta sekä saamelaisten kielellisten oikeuksien toteutumisesta ja kieliolojen kehityksestä.	SÁMEGIELA DOAIMMAHAGA JA SÁMEDIKKI ÁSAHAN GIELLARÁĐI MUITALUS SÁMI GIELLALÁGA OLLAŠUVVAN JAGIIN 2004 -2006 Muitalusa duogáš Sámi giellalága (1086/2003) 29 § mielde Sámegiela doaimmahat ovttas sámedikki ásahan giellaráđiin addá válgabaji mielde sámediggái muitalusa sámegiela guoski láhkaásaheami heiveheamis ja lassin sámiid gielalaš vuoigatvuođaid ollašuvvamis ja gielladili ovdáneamis.
Tämä nyt annettava kertomus on ensimmäinen saamen kielilain toteutumisesta annettava kertomus.	Dát dál addojuvvon muitalus lea vuosttas sámi giellalága ollašuvvamis addojuvvon muitalus.
Se pohjautuu laajempaan, Klemetti Näkkäläjärven saamelaiskäräjille laatimaan selvitykseen, ”Saamen kielilain toteutuminen vuosina 2004-2006” (jälj.	Dat vuođđuduvvá viidásut, Klemetti Näkkäläjärvi sámediggái ráhkadan čielggadeapmái, ”Sámi giellalága ollašuvvan jagiin 2004-2006” (maŋŋ.
selvitys) ja joka on kertomuksen liitteenä.	čielggadeapmi) ja mii lea muitalusa mildosin.
Edellä mainittu selvitys liitteineen on luettavissa osoitteessa	Dás ovdalis namuhuvvon čielggadeami mildosiiguin sáhttá lohkat čujuhusas www.Samediggi.fi
Saamelaiskäräjien viimeisemmän tilaston mukaan saamelaisia on 9350, joista Suomessa asuu 8706. Heistä yli puolet (54.9 %) asuu saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella.	Sámedikki maŋimuš statistihka mielde sámit leat 9350, geain Suomas ásset 8706. Sis badjel bealli (54.9 %) ássá sámiid ruovttuguovllu olggobealde.
Saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuvien saamelaisten kielellisten oikeuksien toteuttaminen vaatii välittömästi erityisiä toimenpiteitä valtiovallalta ja Saamelaiskäräjiltä.	Sámiid ruovttuguovllu olggobealde ássi sámiid gielalaš vuoigatvuođaid ollašuhttin gáibida dakkaviđe erenomáš doaimmaid stáhtas ja sámedikkis.
Erittäin huolestuttavaa on, että saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuvat lapset jäävät kokonaan oman kielen ja omakielisen perusopetuksen ulkopuolelle (alle kymmenen vuotiaista lapsista yli 70 % asuu saamelaisalueen ulkopuolella muualla Suomessa).	Erenomáš fuolastuhtti lea, ahte sámiid ruovttuguovllu olggobealde ássi mánát báhcet ollásit iežaset giela ja iežasgielat vuođđooahpahusa olggobeallái (vuollái logi jahkásaš mánáin badjel 70 % ássá sámeguovllu olggobealde eará sajis Suomas).
Saamelaiskulttuurin ja saamen kielen/kielten säilyminen edellyttävät, että saamenkielinen perusopetus ja päivähoito on erityiskorvattava kunnille myös saamelaisalueen ulkopuolisella alueella valtion varoista.	Sámekultuvrra ja sámegiela/gielaid seailun gáibidit, ahte sámegielat vuođđooahpahusa ja beaivedivššu galgá sierra buhttet gielddaide maiddái sámeguovllu olggobeale guovllus stáhta váriin.
Vuonna 2004 voimaan tulleen uudistetun saamen kielilain pääasiallisena tarkoituksena oli tuoda parannusta saamelaisten kielellisten oikeuksien toteutumiseen ja vahvistaa saamelaisille alkuperäiskansana turvattua perustuslaillista (731/1999, 17.3 §) oikeutta ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan.	Jagis 2004 fápmui boahtán ođasmahtton sámi giellalága váldodárkkuhussan lei buoridit sámiid gielalaš vuoigatvuođaid ollašuvvama ja nannet sámiide eamiálbmogin sihkkaraston vuođđolágalaš (731/1999, 17.3 §) vuoigatvuođa doalahit ja ovddidit iežaset giela ja kultuvrra.
Uuden kielilain myötä saamelaisten tuli voida asioida saamen kielellä itseään tai omaa etuaan koskevissa asiassa saamelaisten kotiseutualueen kuntien ja valtion viranomaisissa.	Ođđa giellalága mielde sámit galge sáhttit dikšut áššiid sámegillii iežaset dahje iežaset ovddu guoskevaš áššiin sámiid ruovttuguovllu gielddaid ja stáhta virgeoapmahaččain.
Selvitys saamen kielilain toteutumisesta pohjautuu laajaan lomakekyselyyn, jossa 169 taholta kysyttiin mm. tietoja saamenkielisten palvelujen laajuudesta, saamen kielen taidosta ja käytöstä sekä saamen kielen edellytyksistä työtehtävissä.	Čielggadeapmi sámi giellalága ollašuvvamis vuođđuduvvá viiddes skovvejearahallamii, mas 169 oassebealis jerrojedje ee. dieđut sámegielat bálvalusaid viidodagas, sámegiela dáiddus ja geavaheamis ja maiddái sámegiela eavttuin bargguin.
Selvityksen kohderyhminä olivat saamen kielilain 2 §:ssä mainitut viranomaiset, joihin saamen kielilakia sovelletaan.	Čielggadeami čuozáhatjoavkun ledje sámi giellalága 2 §:s máinnašuvvon virgeoapmahaččat, geaidda sámi giellaláhka heivehuvvo.
Suurin kohderyhmistä oli saamelaisten kotiseutualueen kuntien työntekijät.	Stuorámus čuozáhatjoavku lei sámiid ruovttuguovllu gielddaid bargit.
Yhteensä kysymyslomakkeita lähetettiin 169 taholle ja vastauksia saatiin 109 taholta.	Oktiibuot gažaldatskovit sáddejuvvojedje 169 oassebeallái ja vástádusat ožžojuvvojedje 109 oassebealis.
Keskeisistä viranomaisista kyselyyn jättivät vastaamatta mm. Lapin ympäristökeskus, korkein hallinto-oikeus, ympäristöministeriö, Sodankylän kunnan esimiehet ja saamensradio.	Dehaleamos virgeoapmahaččain jearahallamii guđđe vástikeahttá ee. Lappi birasguovddáš, alimus hálddahusriekti, birasministeriija, Soađegili gieldda hoavddat ja sámerádio.
Valtakunnansyytäjänvirasto, Terveydenhuollon oikeusturvakeskus (TEO), Patentti- ja rekisterihallitus (PRH), Väestörekisterikeskus, Itella, Saamelaisalueen koulutuskeskus, Senaattikiinteistöt sekä Ilmatieteen laitos ilmoittivat, ettei saamen kielilaki koske heidän toimialaansa.	Riikkasivaheaddjilágádus, Dearvvasvuođafuolahusa riektedorvoguovddáš (TEO), Pateanta- ja registtarhálddahus (PRH), Álbmotregisttarguovddáš, Itella, Sámi oahpahusguovddáš, Senaattikiinteistöt ja Dálkediehtaga lágádus almmuhedje, ahte sámi giellaláhka ii guoskka sin doaibmasuorggi.
Selvityksessä on arvioitu saamen kielilain sitovuutta edellä mainittuihin viranomaistahoihin ja julkisia palveluja tuottaviin yhteisöihin ja yksityisiin nähden, jotka olivat ilmoittaneet, että saamen kielilaki ei koske heidän toimialaa.	Čielggadeamis lea árvvoštallon sámi giellalága čadnivuohta ovdalis namuhuvvon virgeoapmahaččaid ja almmolaš bálvalusaid buvttadeaddji servošiid ja priváhta oassebeliid ektui, geat ledje almmuhan, ahte sámi giellaláhka ii guoskka sin doaibmasuorggi.
Arvion mukaan laki koskee ainakin osittain myös em. tahoja.	Árvvoštallama mielde láhka guoská goittotge muhtin muddui maiddái om. oassebeliid.
Lisäksi selvityksestä ilmenee, että saamen kielilain 2 §:n viranomaisluettelo on osittain vanhahtavaan muotoon laadittu ja on omiaan välittämään virheellistä tai ainakin harhaanjohtavaa viestiä lain soveltamisvelvollisuudesta suomalaisessa yhteiskunnassa.	Lassin čielggadeamis albmana, ahte sámi giellalága 2 § virgeoapmahašlogahallan lea muhtin muddui boaresáigásaš hápmái ráhkaduvvon ja danin addá boastto dahje goittotge čadjidahtti dieđuid lága heivehangeatnegasvuođas suopmelaš servodagas.
Viranomaisten saamen kielen taito	Virgeoapmahaččaid sámegiela dáidu
Selvityksestä saadun tiedon perusteella saamelaisalueen kuntien ja valtion yksiköiden virkamiehistä ja työntekijöistä saamea äidinkielenään puhuu kaiken kaikkiaan 7 % kaikista työntekijöistä.	Čielggadeamis ožžojuvvon dieđu vuođul sámeguovllu gielddaid ja stáhta ossodagaid virgeolbmuin ja bargiin sámegiela eatnigiellan hállet buohkanassii 7 % buot bargiin.
Määrä on vähentynyt vuodesta 2000 vajaat 2 %. Muutos on merkittävä kun otetaan huomioon kuinka pieni saamen kieltä äidinkielenään puhuvien työntekijöiden ryhmän suhteellinen osuus on kuntien ja valtion henkilöstöstä.	Mearri lea geahppánan jagis 2000 vádjit 2 %. Nuppástus lea mearkkašahtti go váldojuvvo vuhtii man uhcci sámegiela eatnigiellan hálli bargiid gorálaš oassi lea gielddaid ja stáhta bargiin.
Vuoteen 2000 nähden, niiden työntekijöiden osuus, jotka saamea pystyivät työssään käyttämään, on kasvanut 4,8 %. Vuonna 2000 saamen kielellä pystyi palvelemaan 11,9 % kunnan ja valtion viranomaisista ja vuonna 2006 saamen kielellä asiakaspalvelua kykeni antamaan 14,8 % kunnan ja valtion viranomaisista.	Jagi 2000 ektui, daid bargiid oassi, geat baste barggus sámegiela geavahit, lea lassánan 4,8 %. Jagis 2000 sámegielain baste bálvalit 11,9 % gieldda ja stáhta virgeoapmahaččain ja jagis 2006 sámegielain áššehasbálvalusa baste fállat 14,8 % gieldda ja stáhta virgeoapmahaččain.
Tarkasteltaessa saamen kieltä vähän ymmärtävien osuutta kuntien työntekijöinä, vuonna 2006 oli se 3,9 % vähemmän kuin vuonna 2000. Saamea osaamattomien määrä on jonkin verran laskenut, vuonna 2006 heitä oli 70,6 % kun vuonna 2000 heitä oli 73,4 %.	Guorahaladettiin sámegiela uhcán áddejeaddji oasi gielddaid bargiin, jagis 2006 lei dat 3,9 % uhcit go jagis 2000. Sámegiela máhtekeahtes bargiid mearri lea muhtin veardde njiedjan, jagis 2006 sii ledje 70,6 % go jagis 2000 sii ledje 73,4 %.
Päivähoidossa ja opetustoimessa työskentelevät muodostavat 36 % siitä joukosta jotka voivat antaa saameksi asiakaspalvelua saamelaisten kotiseutualueen kunnissa ja valtion viranomaisissa, mutta koska heidän asiakaspalvelunsa on suunnattu tietylle tarkoin rajatulle joukolle, ei heitä voida laske kokonaisprosenttiin.	Beaivedivššus ja oahpahusdoaimmas bargit ráhkadit 36 % dan joavkkus, geat sáhttet addit sámegillii áššehasbálvalusa sámiid ruovttuguovllu gielddain ja stáhta virgeoapmahaččain, muhto go sin áššehasbálvalus lea dárkkuhuvvon dihto dárkilit ráddjejuvvon jovkui, ii sin sáhte rehkenastit ollesprosentii.
Kun päivähoidossa ja opetustoimessa työskentelevien prosentuaalinen määrä vähennetään kokonaisprosenttimäärästä, laskee saamenkielistä asiakaspalvelua antavien määrä 9,5 %:iin.	Go beaivedivššus ja oahpahusdoaimmas bargiid prosentuálalaš mearri geahpeduvvo ollesproseantamearis, njiedjá sámegielat áššehasbálvalusa addiid mearri 9,5 %:i.
Todellista muutosta kuntien ja valtion yksiköiden saamen kielen taitoisten henkilöiden määrässä ei ole tapahtunut.	Duođalaš nuppástus gielddaid ja stáhta ossodagaid sámegielamáhtolaš bargiid mearis ii leat dáhpáhuvvan.
Saamen kielilaki ei ole lisännyt merkittävästi viranomaisten saamen kielen taitoa.	Sámi giellaláhka ii leat lasihan mearkkašahttiláhkai virgeoapmahaččaid sámegiela dáiddu.
Kuntien ja valtion yksiköiden on paneuduttava saamen kielilain toteuttamiseen.	Gielddat ja stáhta ossodagat galget vuodjut sámi giellalága ollašuhttimii.
Paras keino siihen olisi saada kaikkien tulevien virkojen ja toimien kelpoisuudeksi, tai ainakin ansioksi saamen kielen taito.	Buoremus vuohkin dasa livčče oažžut buot boahttevaš virggiid ja doaimmaid dohkálašvuohtan, dahje goittotge ánsun sámegiela dáiddu.
Valtion uudessa palkkausjärjestelmässä saamen kielen taito tulee nähdä palkkaa nostavana ansiona aina saamelaisten kotiseutualueella toimivissa valtion yksiköissä ja liikelaitoksissa, joiden toimialueeseen saamelaisten kotiseutualue kuuluu.	Stáhta ođđa bálkávuogádagas sámegiela dáiddu galgá atnit bálkká bajideaddji ánsun álo sámiid ruovttuguovllus doaibmi stáhta ossodagain ja fitnodatlágádusain, geaid doaibmasuorgái sámiid ruovttuguovlu gullá.
Saamenkielisten palvelujen laajuus	Sámegielat bálvalusaid viidodat
Saamen kieltä osaavien viranomaisten vähäisestä määrästä voidaan päätellä myös saamenkielisten palvelujen laajuus.	Sámegielamáhtolaš virgeoapmahaččaid uhcánaš mearis sáhttá meroštallat maiddái sámegielat bálvalusaid viidodaga.
Parhaiten saamenkieliset palvelut toteutuvat kuntien sivistystoimissa.	Buoremusat sámegielat bálvalusat ollašuvvet gielddaid čuvgehusdoaimmas.
Muutoin saamelaisalueella toimivien valtion yksiköiden ja saamelaisalueen kuntien saamenkieliset palvelut toteutuvat pääosin tulkkipalvelujen ja käännösten kautta.	Muđui sámeguovllus doaibmi stáhta ossodagaid ja sámeguovllu gielddaid sámegielat bálvalusat ollašuvvet eanaš tulkabálvalusaid ja jorgalusaid bokte.
Vuoden 2000 selvityksen tuloksiin verrattuna ei saamenkielisen asiakaspalvelun saatavuus viranomaisasioinnissa ole juurikaan parantunut uuden kielilain myötä.	Jagi 2000 čielggadeami bohtosiidda veardidettiin ii sámegielat áššehasbálvalusa oažžun virgeoapmahaččain leat olus álgage buorránan ođđa giellalága mielde.
Saamen kielilain 9 §:n mukaan viranomaisen ilmoitukset, kuulutukset ja julkipanot sekä muut yleisölle annettavat tiedotteet sekä opasteet ja yleisön käytettäviksi tarkoitetut lomakkeet täyttöohjeineen on saamelaisten kotiseutualueella laadittava ja annettava myös saamen kielellä.	Sámi giellalága 9 § mielde virgeoapmahaččaid almmuhusat, gulahusat ja almmustahttimat ja álbmogii addojuvvon eará dieđáhusat sihke oahpástagat ja olbmui geavahussii oaivvilduvvon skovit deavdinrávvagiiguin galget sámiid ruovttuguovllus ráhkaduvvot ja addojuvvot maiddái sámegillii.
Kuntien ja viranomaisten tiedotus saamenkielellä toteutuu vain osittain.	Gielddaid ja virgeoapmahaččaid dieđiheapmi sámegillii ollašuvvá dušše muhtin muddui.
Verkkotiedottaminen on tärkeä osa nykypäivänä tapahtuvaa tiedottamista.	Internetdieđiheapmi lea dehalaš oassi otná beaivve dáhpáhuvvan dieđiheamis.
Verkkotiedottaminen saamenkielellä on sattumanvaraista.	Internetdieđiheapmi sámegillii dáhpáhuvvá deivvolaččat.
Saamelaisten kotiseutualueen kunnista Utsjoella oli muutamia saamenkielisiä tiedotteita ja lomakkeita sivuillansa Muiden saamelaisten kotiseutualueen kuntien verkkosivuilla ei ole saamenkielisiä tiedotteita.	Sámi ruovttuguovllu gielddain Ohcejogas ledje muhtin sámegielat dieđáhusat ja skovit siidduin. Eará sámiid ruovttuguovllu gielddaid internetsiidduin eai leat sámegielat dieđáhusat.
Saamelaisten kotiseutualueen viranomaiset ovat saamen kielilain 12-16 §:n mukaan velvoitettuja toimittamaan asiakirjat saameksi ja järjestämään asiakaspalvelutilanteisiin tulkkauksen, mikäli saamenkielinen henkilö näin tahtoo.	Sámiid ruovttuguovllu virgeoapmahaččat leat sámi giellalága 12-16 § mielde geatnegahtton doaimmahit áššebáhpáriid sámegillii ja ordnet áššehasbálvalandiliide tulkoma, juos sámegielat olmmoš ná dáhttu.
Tulkkauksen järjestäminen on viranomaisen velvollisuus, mutta on tullut esille, esim. kunnan ostopalveluissa saamenkielistä palvelua saadaan, mikäli asiakas itse järjestää itsellensä tulkkauksen.	Dulkoma ordnen lea virgeoapmahačča geatnegasvuohta, muhto lea boahtán ovdan, omd. gieldda oastobálvalusain sámegielat bálvalus ožžojuvvo, juos áššehas ieš ordne alcces tulkoma.
Saamen kielilaki edellyttää viranomaista järjestämään tulkkausta ja lisäksi kielilain 18 §:n mukaan viranomaisen on varmistettava toimintoja siirrettäessä kunnan ulkopuolisten elimien tuotettavaksi, että tehtävää hoidettaessa annetaan riittävää saamen kielilain mukaista palvelua.	Sámi giellaláhka geatnegahttá virgeoapmahaččaid ordnet tulkoma ja lassin giellalága 18 § mielde virgeoapmahaš galgá sihkkarastit doaimmaid sirddedettiin gieldda olggobeale orgánaid bargun, ahte barggu dikšumis addojuvvo doarvái sámi giellalágas dárkkuhuvvon bálvalus.
Saamen kielilain toteutumiseen osoitettu määräraha Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä varten eduskunta on valtion talousarviossa vuodesta 2002 lähtien myöntänyt määrärahan saamenkielisten sosiaali-ja terveyspalvelujen tuottamista varten maksettavaksi Saamelaiskäräjien kautta kunnille.	Sámi giellalága ollašuvvamii dárkkuhuvvon mearreruhta Sosiála- ja dearvvasvuohtabálvalusaid fállama várás riikkabeaivvit leat stáhta bušeahtas jagi 2002 rájes mieđihan mearreruđa máksinláhkai Sámedikki bokte gielddaide sámegielat sosiála-ja dearvvasvuohtabálvalusaid fállama várás.
Sivistystoimen osalta saamenkielellä annettavan perus-ja lukioopetuksen kustannukset korvataan täysmääräisesti saamelaisalueen kunnille.	Čuvgehusdoaimma oasil sámegillii addojuvvon vuođđo-ja logahatoahpahusa golut buhttejuvvojit dievasmearálaččat sámeguovllu gielddaide.
Lisäksi saamelaisalueen kunnille maksetaan kaksikielisyyslisää, minkä yhtenä perusteena on kunnan asukasluku.	Lassin sámeguovllu gielddaide máksojuvvo guovttegielatvuođalassi, man oktan vuođustussan lea gieldda ássiidlohku.
Valtion talousarviossa osoitetaan saamen kielilain 31§:n mukaan määräraha valtionavustukseen saamelaisten kotiseutualueen kunnille, seurakunnille sekä saamen kielilain 18 §:ssä tarkoitetuille yksityisille (mm. kalastusalueet, riistanhoitoyhdistykset ja metsänhoitoyhdistykset) saamen kielilain soveltamisesta aiheutuvien erityisten lisäkustannusten kattamiseksi.	Stáhta bušeahtas juolluduvvo sámi giellalága 31§ mielde mearreruhta stáhtadoarjagii sámiid ruovttuguovllu gielddaide, searvegottiide ja lassin sámi giellalága 18 §:s dárkkuhuvvon priváhta servošiidda (ee. guolástanguovllut, meahcivalljidikšunsearvvit ja vuovdedikšunsearvvit) sámi giellalága heiveheamis boahtán erenomáš lassigoluid gokčama várás.
Avustusta on myönnetty esim. henkilöstön saamen kielen opiskeluista aiheutuviin kustannuksiin, kuten palkallisiin virkavapauksiin ja sijaisen palkkakustannuksiin.	Doarjja lea mieđihuvvon omd. bargoveaga sámegiela lohkamis boahtán goluide, nugo virgefriijavuođaide bálkkáin ja sadjásačča bálkágoluide.
Tarkoitusta varten on ollut käytettävissä enintään 128.638 € vuonna 2004, 128.700 € vuonna 2005 ja 130.00 € vuonna 2006 ja 130.000 € vuonna 2007. Vuonna 2004 saamen kielilain soveltamisen lisäkustannuksista varatuista määrärahoista käytettiin 64,3%, vuonna 2005 määrärahasta käytettiin 99,4% ja vuonna 2006 siitä käytettiin 63,6,% ja vuonna 2007 määrärahasta käytettiin 89 %.	Dárkkuhusa várás leamašan anus eanemustá 128.638 € jagis 2004, 128.700 € jagis 2005 ja 130.00 € jagis 2006 ja 130.000 € jagis 2007. J. 2004 sámi giellalága heiveheami lassigoluin várrejuvvon mearreruđain geavahuvvui 64,3%, j. 2005 mearreruđas geavahuvvui 99,4% ja j. 2006 das geavahuvvui 63,6,% ja j. 2007 mearreruđas geavahuvvui 89 %.
Saamenkielisten palvelujen resursoinnilla ei ole ollut laajaa vaikuttavuutta saamenkielisten palvelujen kehittymiselle Suomessa.	Sámegielat bálvalusaid resurseremis ii leamašan viiddes váikkuhus sámegielat bálvalusaid ovdáneapmái Suomas.
Kunnat näkevät useimmiten saamen kielilain toteutumisen resurssikysymyksenä, unohtaen etteivät ne ole käyttäneet kaikkia saamen kielilainsäädännön suomia mahdollisuuksia hyväkseen.	Gielddat oidnet dábálepmosit sámi giellalága ollašuvvama resursagažaldahkan, vajáldahttimiin ahte eai leat geavahan buot sámi giellaláhkaásaheamis addin vejolašvuođaid ávkin.
Viranomaisen eivät käytä riittävästi saamen kielilain rahoitusmahdollisuuksia, mikä heikentää saamenkielistä asiakaspalvelua.	Virgeoapmahaččat eai geavat doarvái sámi giellalága ruhtadanvejolašvuođaid, mii hedjonahttá sámegielat áššehasbálvalusa.
Saadun rahoituksen vaikuttavuutta saamenkielisiin palveluihin on pystyttävä myös selvittämään ja rahoituksen käyttöä on seurattava aktiivisesti budjettitalouden kautta.	Ožžojuvvon ruhtadeami váikkuhusa sámegielat bálvalusaide galgá bastit maiddái čielggadit ja ruhtadeami geavaheami galgá čuovvut aktiivvalaččat bušeahttadoalu bokte.
Saamen kielilain rahoitusta koskevaa pykälää (31 §) olisi muutettava siten, että lakisääteisiä kunnan peruspalveluja tuottavat muut tahot ja kuntayhtymät, joissa saamelaisten kotiseutualueen kunta tai osa siitä on mukana, otetaan myös saamen kielilain mukaisen valtionavustuksen piiriin.	Sámi giellalága ruhtadeami guoskevaš paragráffa (31 §) galggašii rievdadit nu, ahte lágas ásahuvvon gieldda vuođđobálvalusaid fálli eará servošat ja gieldaovttastumit, main sámi ruovttuguovllu gielda dahje oassi das lea fárus, váldojit maiddái sámi giellalágas dárkkuhuvvon stáhtadoarjaga ollái.
Valtion olisi joko kanavoitava kaikki saamenkielisten palvelujen tuottamisen rahoitus saamelaiskäräjien kautta tai valvottava paremmin rahoituksen käyttöä erityisesti kaksikielisyyslisää myöntäessä.	Stáhta galggašii jogo bidjat sámegielat bálvalusaid fállama buot ruhtadeami sámedikki bokte dahje gohcit buorebut ruhtadeami geavaheami erenomážit guovttegielatlasi mieđihettiin.
Kielilisä ja jakoperusteet	Giellalassi ja juohkinvuođustusat
Kuntien valtionosuuslain (1147/96) 12 §:n mukaan saamelaisten kotiseutualueen kunnat saavat kielilisänä euromäärän, joka on 10 prosenttia yleisen valtionosuuden perusosasta.	Gielddaid stáhtadoarjjalága (1147/96) 12 § mielde sámiid ruovttuguovllu gielddat ožžot giellalassin euromeari, mii lea 10 proseantta almmolaš stáhtadoarjaga vuođđooasis.
Sisäasiainministeriön tietojen mukaan 10 prosenttia merkitsee esimerkiksi vuodelle 2007 yhteensä 55 314 euron lisäystä näiden kuntien valtionosuuteen jakautuen kuntien kesken siten, että Enontekiö saa 5 638, Inari 19 854, Sodankylä 25 980 ja Utsjoki 3 842 euroa.	Sisáššiidministeriija dieđuid mielde 10 proseantta mearkkaša ovdamearkan jahkái 2007 oktiibuot 55 314 euro lasáhusa dáid gielddaid stáhtadoarjagii. Gielddaid gaskkas dat juohkása nu, ahte Eanodat oažžu 5 638, Anár 19 854, Soađegilli 25 980 ja Ohcejohka 3 842 euro.
Kielilisä on tarkoitettu kaksikielisyydestä aiheutuvien lisäkustannusten kattamiseen.	Giellalassi lea dárkkuhuvvon guovttegielatvuođas boahtán lassigoluid máksimii.
Kielilisä maksetaan yleisen valtionosuuden suuruuden mukaan, jolloin se ei vastaa saamenkielisten osuutta kunnan väkiluvusta.	Giellalassi máksojuvvo almmolaš stáhtadoarjaga sturrodaga mielde, goas dat ii vástit sámegiellagiid oasi gieldda olmmošlogus.
Saamelaisalueen kunnista Sodankylä saa suurimman lisän, vaikka siellä asuu vähiten saamelaisia ja käytännössä Sodankylän kunta on vähiten järjestänyt saamenkielisiä palveluja alueellaan.	Sámeguovllu gielddain Soađegilli oačču stuorámus lasi, vaikke doppe ásset uhcimus sápmelaččat ja geavadis Soađegili gielda lea uhcimus ordnen sámegielat bálvalusaid guovllustis.
Utsjoen kunta, joka on Suomen ainoa saamelaisenemmistöinen kunta, saa puolestaan pienimmän lisän.	Ohcejoga gielda, mii lea Suoma áidna sámeeanetlogu gielda, oažžu fas uhcimus lasi.
Kielilisän maksamisessa ei myöskään oteta huomioon sitä, että Inarin kunta on nelikielinen kunta: kunnassa käytetään suomen lisäksi inarinsaamea, koltansaamea ja pohjoissaamea, jolloin saamenkielistä aiheutuvat kustannukset ovat suuremmat.	Giellalasi máksimis ii maiddái vuhtiiváldo dat, ahte Anára gielda lea njealljegielat gielda: gielddas geavahuvvo suomagiela lassin anárašgiella, nuortalašgiella ja davvisámegiella, goas sámegielain boahtán golut leat stuorát.
Saamen kielilakiin suhtautuminen ja saamelaisten kielellisten oikeuksien valvonta	Sámi giellalága vuhtiiváldin ja sámiid gielalaš vuoigatvuođaid gohcin
Suhtautuminen on muutamia poikkeusta lukuun ottamatta pääosin reagointia asiakkaiden vaatimuksiin.	Vuhtiiváldin lea earret moatti spiehkastaga eanaš reageren áššehasaid gáibádusaide.
Saamenkielisistä palveluista ei ole tehty luontevaa käytännössä ja saamenkielisiä palveluja järjestetään ainoastaan mikäli niitä osataan vaatia.	Sámegielat bálvalusat eai leat dahkkon lunddolažžan geavadis ja sámegielat bálvalusat lágiduvvojit dušše juos dáid máhttet gáibidit.
Saamen kielilakiin sisältyvät viranomaisten velvoitteet osoittaa palvelevansa saamen kielellä ja edistää saamenkielen käyttöä, ovat jääneet epäselviksi joillekin viranomaisille.	Sámi giellaláhkii gullá virgeoapmahaččaid geatnegasvuohta čájehit, ahte bálvala sámegillii ja ovddida sámegiela geavaheami, lea báhcán eahpečielggasin muhtin virgeoapmahaččaide.
Tämän kertomuksen pohjana olevasta selvityksestä ilmenee, että joissakin kunnissa ja valtion viranomaisissa ei ole täsmällisiä tietoja eri saamen kielien eroista.	Dán muitalusa vuođđun leahkki čielggadeamis albmana, ahte muhtin gielddain ja stáhta virgeoapmahaččain eai leat dárkilis dieđut sierra sámegielaid erohusain.
Epätietoisuutta oli mm. siitä mitä saamen kieltä alueella puhutaan, minkä saamen kielen palvelua alueella tarvitaan tai mitä saamen kieltä virastoissa olevat työntekijät puhuvat.	Diehtemeahttunvuohta lei ee. das maid sámegielaid guovllus hállet, man sámegiela bálvalus guovllus dárbbašuvvo dahje man sámegiela virgebáikki bargit hállet.
Saamen kielilain 28 §:n mukaan jokainen viranomainen valvoo omalla toimialallaan saamen kielilain noudattamista.	Sámi giellalága 28 § mielde juohke virgeoapmahaš bearráigeahččá iežas doaibmasuorggis sámi giellalága čuovvuma.
Lain 24 §:ään sisältyy yleissäännös, jonka mukaan viranomaisen tulee toiminnassaan oma-aloitteisesti huolehtia siitä, että saamen kielilain turvaamat kielelliset oikeudet toteutuvat käytännössä.	Lága 24 §:i gullá njuolggadus, man mielde virgeoapmahaš galgá doaimmastis iešdoaimmalaččat fuolahit das, ahte sámi giellalága sihkkarastán gielalaš vuoigatvuođat ollašuvvet geavadis.
Selvityksen perusteella nämä periaatteet eivät toteudu suomalaisessa yhteiskunnassa selvästikään saamen kielilain tarkoittamalla tavalla.	Čielggadeami vuođul dát prinsihpat eai ollašuva suopmelaš servodagas čielgasitge sámi giellalága dárkkuhan vugiin.
Vastauksissa kuvastuu selkeästi ajattelu, jonka mukaan lakia noudatetaan vasta kun joku asiasta huomauttaa.	Vástádusain vuhtto čielgasit jurddašeapmi, man mielde láhka čuvvojuvvo easkka go gii nu áššis fuopmášuhttá.
Viranomaiset ovat saamen kielilain vastaisesti siirtäneet tämän vastuun asiakkailleen.	Virgeoapmahaččat leat sámi giellalága vuostá sirdán dán ovddasvástádusa áššehasaide.
Useissa vastauksissa tuli esille saamenkielisten palvelujen kysynnän puute.	Máŋggain vástádusain bođii ovdan sámegielat bálvalusaid jearrama vátnivuohta.
Saamen kielilain mukaan viranomaisen on osoitettava palvelevansa saamenkielellä, joten saamenkielisten palvelujen kysyntä vaatii aina myös palvelujen tarjontaa saamenkielellä ja vastuu saamen kielilain noudattamisesta on viranomaisella.	Sámi giellalága mielde virgeoapmahaččat galget čájehit ahte bálvalit sámegillii, nu ahte sámegielat bálvalusaid jearran gáibida álo maiddái bálvalusaid fállama sámegillii ja vástu sámi giellalága čuovvumis lea virgeoapmahččas.
Saamen kielilaki on ollut voimassa neljä vuotta ja sen toimivuutta ei ole testattu kattavasti oikeusjärjestelmän kautta.	Sámi giellaláhka leamašan fámus njeallje jagi ja dan doaibmivuohta ii leat testejuvvon viidát riektevuogádaga bokte.
Mahdolliset viranomaiset, joille saamen kielilain rikkomisesta voi kannella, ovat eduskunnan oikeusasiamies, oikeuskansleri, lääninhallitus, poliisi ja vähemmistövaltuutettu.	Vejolaš virgeoapmahaččat geaidda sámi giellalága rihkkumis sáhttá váidalit, leat riikkabeivviid vuoigatvuohtaáššealmmái, vuoigatvuohtakánsler, leanaráđđehus, poles ja vehádatáittardeaddji.
Saamen kielilain perusteella on eduskunnan oikeusasiamiehelle tullut kolme kantelua koskien saamenkielisten lomakkeiden puuttumista ja tilannetta jossa tulkkaus oli järjestetty saameksi, mutta asiaankuuluvia kirjallisia dokumentteja ei ollut käännetty saameksi ja saamenkielisen pöytäkirjan oikeellisuutta.	Sámi giellalága vuođul leat riikkabeivviid vuoigatvuohtaáššeolbmui boahtán golbma váidalusa, mat guske sámegielat skoviid váiluma ja dili mas tulkon lei lágiduvvon sámegillii, muhto áššáigullevaš čálalaš dokumeanttat eai lean jorgaluvvon sámegillii ja sámegielat beavdegirjji riektavuođa.
Eduskunnan oikeusasiamies on vuoden 2007 lopulla (20.12. 2007 Dnrot 3905/07, 3906/07, 3722/4/05) antamissaan ratkaisuissa kiinnittänyt saamen kielilain perusteella huomiota siihen, että poliisihallinnon keskeisiä lomakkeita ja rangaistusmääräyslomakkeita sekä menettelyohjeita ei ole saatavana saamenkielisinä.	Riikkabeivviid vuoigatvuohtaáššeolmmoš lea jagi 2007 loahpas (20.12.2007 Dnrot 3905/07, 3906/07, 3722/4/05) addin čovdosiin gidden sámi giellalága vuođul fuopmášumi dasa, ahte poleshálddahusa guovddáš skovit ja ráŋggaštušmearrádusskovit ja maiddái meannudanrávvagat eai leat oažžumis sámegillii.
Saamelaisten kielellisten oikeuksien varmistamiseksi saamen kielilain rikkomuksien tuominen oikeusjärjestelmän piiriin on ensiarvoisen tärkeää saamen kielilain toteutumisenkin kannalta.	Sámiid gielalaš vuoigatvuođaid sihkkarastima várás sámi giellalága rihkkumušaid buktin riektevuogádaga ollái lea erenomáš dehalaš sámi giellalága ollašuvvamage dáfus.
Rikkomuksien selvittämiseksi ja ehkäisemiseksi on luotava selkeä kantelu- ja sanktiojärjestelmä.	Rihkkumušaid čielggadeapmin ja eastadeapmin galgá ráhkadit čielga váidalan- ja sanktiovuogádaga.
Saamelaisten kielellisten oikeuksien toteutuminen vaatii tiedottamista saamen kielilaista, viranomaisilta riittävää saamen kielentaitoa sekä taloudellisia resursseja saamenkielisen toiminnan jatkuvaan tukemiseen.	Doiaibmabiddjoevttohusat Sámiid gielalaš vuoigatvuođaid ollašuvvan gáibida dieđiheami sámi giellalágas, virgeoapmahaččain doarvái sámegiela dáiddu ja maiddái ekonomalaš resurssaid sámegielat doaimma jotkkolaš doarjumii.
Valtio vallan tulee osoittaa varat riittävien saamenkielisten palvelujen tuottamiseen saamelaisten kotiseutualueella.	Stáhta váldi galgá čujuhit ruđaid doarvái sámegielat bálvalusaid sihkkarastimii sámiid ruovttuguovllus.
Kertomukseen on liitetty sen pohjana olevan selvityksen yksityiskohtaiset toimenpide ehdotukset, joilla saamelaisten kielellisiä oikeuksia voitaisiin parantaa ja kehittää.	Muitalussii leat laktojuvvon dan vuođđun leahkki čielggadeami dárkilis doaibmabiddjoevttohusat, maiguin sámiid gielalaš vuoigatvuođaid sáhtášii buoridit ja ovddidit.
Saamelaisten kotiseutualueen kuntia ja valtionhallinnon yksiköitä koskevat ehdotukset:	Sámiid ruovttuguovllu gielddaid ja stáhtahálddahusa ossodagaid guoskevaš evttohusat:
1. Saamelaisten kotiseutualueen kuntien, valtion virastojen/liikelaitoksien ja saamelaisorganisaatioiden on tiedotettava ja koulutettava säännöllisesti työntekijöitään saamen kielilaista.	1. Sámiid ruovttuguovllu gielddat, stáhta virgebáikkit/fitnodatlágádusat ja sámeorganisášuvnnat galget dieđihit ja skuvlet jeavddalaččat bargiid sámi giellalágas.
2. Saamelaisten kotiseutualueen kuntien, valtion virastojen/liikelaitoksien ja saamelaisorganisaatioiden on tiedotettava ja pohdittava sitä, miten saamen kielilaki vaikuttaa työyhteisön toimintaan.	2. Sámiid ruovttuguovllu gielddat, stáhta virgebáikkit/fitnodatlágádusat ja sámeorganisášuvnnat galget dieđihit ja guorahallat dan, mo sámi giellaláhka váikkuha bargoservoša doaibmamii.
3. Saamelaisten kotiseutualueen kuntien, valtion virastojen/liikelaitoksien ja saamelaisorganisaatioiden on luotava ennakoiva järjestelmä siitä, miten tulkkaus tai saamenkielinen asiakaspalvelu toimialalla järjestetään ja tiedotettava kansalaisille niistä henkilöistä, jotka voivat antaa asiakaspalvelua saameksi.	3. Sámiid ruovttuguovllu gielddat, stáhta virgebáikkit/fitnodatlágádusat ja sámeorganisášuvnnat galget válbmet vuogádaga dasa, mo tulkon dahje sámegielat áššehasbálvaleapmi doaibmasuorggis lágiduvvo ja dieđihit olbmuide daid olbmuin, geat sáhttet fállat áššehasbálvaleami sámegillii.
4. Saamen kielilain toteutumista on seurattava budjettitalouden ja palvelujen laadun mukaan.	4. Sámi giellalága ollašuvvama galgá čuovvut bušeahttadoalu ja bálvalusaid kvalitehta mielde.
Saamenkielisten palvelujen tuottamiseen saatu rahoitus ja niiden käyttö on eriteltävä budjeteissa.	Sámegielat bálvalusaid fállamii ožžojuvvon ruhtadeami ja daid geavaheami galgá čilget bušeahtas.
5. Saamelaisalueen kuntien ja valtion yksiköiden on luotava mittaristot, miten saamenkielisiä palveluja, niiden toimivuutta ja vaikuttavuutta on mitattava.	5. Sámeguovllu gielddat ja stáhta ossodagat galget ráhkadit mihtidanvugiid, mo sámegielat bálvalusaid, daid doaibmama ja váikkuhusa galgá mihtidit.
6. Saamenkielisistä asiakaspalveluista ja niiden toimivuudesta on kerättävä säännöllisesti asiakaspalautetta ja kyseinen palaute on oltava osana saamenkielisten palvelujen mittaristoa ja arviona saamenkielisten palvelujen toimivuudesta.	6. Sámegielat áššehasbálvalusain ja daid doaibmilvuođas galgá čoaggit jeavddalaččat áššehasmáhcaheami ja máinnašuvvon máhcahat galgá leat sámegielat bálvalusaid mihttáriid oassin ja árvvoštallamin sámegielat bálvalusaid doaibmilvuođas.
7. Asiakkaille on aktiivisesti tiedotettava heidän oikeuksistaan ja saamen kielilain oikeuttamista palveluista, ts. edistettävä saamen kielen käyttöä saamen kielilain edellyttämällä tavalla.	7. Áššehasaide galgá aktiivvalaččat dieđihit sin vuoigatvuođain ja sámi giellalága vuoigadahttán bálvalusain, ns. ovddidit sámegiela geavaheami sámi giellalága gáibidan vugiin.
8. Saamen kielilain edellytyksien täyttäminen on myös asennekysymys saamelaisten kotiseutualueella.	8. Sámi giellalága eavttuid ollašuvvan lea maiddái jurddašanvuohkeášši sámiid ruovttuguovllus.
Osana kuntien yhdenvertaisuussuunnitelmia ja tasa-arvotyötä kuntien ja valtion yksiköiden on lisättävä työntekijöidensä tietoisuutta saamelaisista, heidän kulttuuristaan, yhteiskunnallisesta asemastaan ja historiasta.	Gielddaid ovttaveardásašvuohtaplánaid ja dásseárvobarggu oassin gielddaid ja stáhta ossodagat galget lasihit bargiid diđolašvuođa sámiin, sin kultuvrras, servodatlaš sajádagas ja historjjás.
Tämä tieto lisäisi ymmärrystä saamen kielilain edellytyksiä kohtaan.	Dát diehtu lasihivčče áddejumi sámi giellalágan eavttuid hárrái.
Kaikille saamelaisalueen kunnille ja valtion yksiköille tulisi järjestää toimialoittain monikulttuurisuus-, yhdenvertaisuus ja tasa-arvokoulutusta, jossa käsiteltäisiin mm. saamelaisuuteen ja saamen kielilakiin liittyviä seikkoja.	Buot sámeguovllu gielddaide ja stáhta ossodagaide galggašii ordnet doaibmasurggiid mielde máŋggakultuvrralaš-, ovttaveardásašvuohta ja dásseárvoskuvlejumi, gos gieđahallošedje ee. sápmelašvuhtii ja sámi giellaláhkii gullevaš áššit.
9. Saamelaisalueen kuntien ja valtion yksiköiden tulee toimintoja kehittäessään yhdistellä toimintoja ja virkoja siten, että nykyistä saamenkielentaitoista henkilökuntaa hyödynnettäisiin kunnan tai yksikön saamenkielisten palvelujen/tulkkauspalvelujen tuottajana.	9. Sámeguovllu gielddat ja stáhta ossodagat galget doaimmaid ovddidettiin laktit doaimmaid ja virggiid nu, ahte dálá sámegielmáhtolaš bargit geavahuvvošedje gieldda dahje ossodaga sámegielat bálvalusaid/tulkonbálvalusaid buvttadeaddjin.
Tästä palvelusta tulee tiedottaa asiakkaille.	Dán bálvalusas galgá dieđihit áššehasaide.
Kuntien ja valtion yksiköiden on kartoitettava toimialoillaan työskentelevät saamenkielentaitoiset ja tiedustella heidän mahdollisuuttaan ja halua toimia tulkkeina 10. Jokaisessa saamelaisten kotiseutualueella toimivassa valtion ja kunnan yksikössä tulee olla kattava järjestelmä saamen kielen opiskelun tukemiseen.	Gielddat ja stáhta ossodagat galget kártet doaibmasuorggisteaset bargi sámegielmáhtolaččaid ja diđoštallat sin vejolašvuođa ja gearggusvuođa doaibmat tulkan. 10. Juohke sámiid ruovttuguovllus doaibmi stáhta ja gieldda ossodagas galgá leat viiddes vuogádat sámegiela lohkama doarjumii.
Koulutusmahdollisuuksista ja kielitaidon vaikutuksesta palkkaukseen on aktiivisesti tiedotettava työntekijöille.	Skuvlenvejolašvuođaid ja gielladáiddu váikkuhusa birra bálkái galgá aktiivvalaččat dieđihit bargiide.
11. Saamelaisten kotiseutualueen kunnallisia ja valtiollisia palveluja tarjoavien yksikköjen tulee perustaa asiakasrekisterit, joissa ilmenee asiakkaan suostumus asiakasrekisteriin, ja josta käy ilmi se saamen kieli, jolla hän haluaa itseään palveltavan.	11. Sámiid ruovttuguovllu gieldda ja stáhta bálvalusaid fálli ossodagat galget vuođđudit áššehasregistaraid, main albmana áššehasa miehtan áššehasregistarai, ja mas oidno dat sámegiella, mainna son háliida alcces bálvalusa.
Rekisterissä tulisi käydä ilmi se, että haluaako asiakas suullisia ja kirjallisia palveluja saamen kielellä.	Registaras galggašii albmanit dat, ahte háliidago áššehas njálmmálaš ja čálalaš bálvalusaid sámegillii.
Rekisterin tulisi olla aktiivisessa käytössä aina asiakastapaamisten yhteydessä ja niiden avulla kohdennettaisiin saamenkielisiä palveluja.	Registtar galggašii leat aktiivvalaš anus álo áššehasdeaivvadeami oktavuođas ja dan vehkiin addošedje sámegielat bálvalusat.
12. Ns. saamen kielen kielilisän prosentuaalista määrää tulisi nostaa.	12. Ng. sámegiela giellalasi prosentuálalaš meari galggašii bajidit.
Nykyinen kielilisä ei kannusta saamen kielen opiskeluun.	Dálá giellalassi ii movttiidahte sámegiela studeremii.
Palkkausjärjestelmää muuttamalla saamen kielen opiskelusta tulee tehdä taloudellisesti kannattavaa.	Bálkávuogádaga nuppástuhttima bokte sámegiela studeremis galgá bargat ekonomalaččat gánnáhahtti.
13. Niin kauan kun inarin- ja koltansaamen osalta ei ole virallista kielitaidon osoittamis/hyväksymisjärjestelmää (kuten kielitutkinto) järjestettynä, saamen kielineuvosto nimeää asiantuntijalautakunnan, jonka tehtävänä on tapauskohtaisesti todistaa henkilön kielitaito inarin- ja koltansaamen osalta.	13. Nu guhká go anáraš- ja nuortalašgiela oasil ii leat virggálaš gielladáiddu duođaštan/dohkkehanvuogádat (nugo gielladutkkus) ordnejuvvon, sámi giellaráđđi nammada áššedovdilávdegotti, man bargun lea dáhpáhus hávil duođaštit olbmo gielladáiddu anáraš- ja nuortalašgiela oasil.
Kunnallisten ja valtion yksiköiden tulisi pitää työnhakutilanteessa tätä todistusta samanveroisena kielitutkinnon ja –todistuksen kanssa niin kauan kun inarin- ja koltansaamen osalta ei ole olemassa mahdollisuutta kielitutkintoon ja – todistukseen.	Gieldda ja stáhta ossodagat galggašedje atnit bargoohcandilis dán duođaštusa seammaárvosažžan gielladutkosiin ja – duođaštusain nu guhká go anáraš- ja nuortalašgiela oasil ii leat vejolašvuohta gielladutkosii ja – duođaštussii.
14. Saamelaisten kotiseutualueen viranomaisten ja muiden tahojen saamea puhuville työntekijöille tulee taata samanarvoiset taloudelliset mahdollisuudet ja muut tukijärjestelmät opiskella saamea kuin saamea osaamattomille.	14. Sámiid ruovttuguovllu virgeoapmahaččaid ja eará orgánaid sámegiela hálli bargiide galgá dáhkidit seammaárvosaš ekonomalaš vejolašvuođaid ja eará doarjjavuogádagaid studeret sámegiela go sámegiela máhtekeahtes bargiide.
15. Kuntien on valvottava saamen kielilain § 18 mukaisesi ostopalveluissa ja kuntayhtymien toiminnassa että saamelaisten kielelliset oikeudet toteutuvat ja edellytettävä, että palveluja järjestävät tahot seuraavat saamen kielilain toteutumista ja noudattavat saamen kielilakia omassa toiminnassaan.	15. Gielddat galget gohcit sámi giellalága § 18 mielde oastobálvalusain ja gieldaovttastumiid doaimmas ahte sámiid gielalaš vuoigatvuođat ollašuvvet ja gáibidit, ahte bálvalusa lágideaddji orgánat čuvvot sámi giellalága ollašuvvama ja čuvvot sámi giellalága iežas doaimmas.
Valtiota tai lainsäädäntöä koskevat ehdotukset:	Stáhta dahje láhkaásaheami guoskevaš evttohusat:
1. Saamen kielilakia on muutettava (pykälä § 31) siten, että lakisääteisiä kunnallisia peruspalveluja tuottavat muut tahot otetaan ja kuntayhtymät joissa saamelaisten kotiseutualueen kunta tai osa sitä on mukana, myös Saamen kielilain mukaiseen valtionavustuksen piiriin (§ 31).	1. Sámi giellalága galgá nuppástuhttit (paragráffa § 31) nu, ahte lágas ásahuvvon gieldda vuođđobálvalusaid buvttadeaddji eará orgánat váldojit ja gieldaovttastumit main sámiid ruovttuguovllu gielda dahje oassi das lea fárus, maiddái Sámi giellalágas dárkkuhuvvon stáhtadoarjaga ollái (§ 31).
2. Saamenkielinen perusopetus ja päivähoito on erityiskorvattava myös saamelaisalueen ulkopuolisella alueella valtion varoista kunnille.	2. Sámegielat vuođđooahpahusa ja beaivedikšuma galgá sierra buhttet maiddái sámeguovllu olggobeali guovllus stáhta váriin gielddaide.
3. Valtion on huomioitava toiminnassaan, että valtionhallinnon tuottavuusohjelma estää saamelaisten kotiseutualueella saamenkielisen henkilökunnan palkkaamisen ja hankaloittaa saamen kielilain toteutumista.	3. Stáhta galgá vuhtiiváldit doaimmas, ahte stáhtahálddahusa gánnáhahttivuođaprográmma eastá sámiid ruovttuguovllus sámegielat bargoveaga bálkáheami ja váttásmahttá sámi giellalága ollašuvvama.
Tuottavuusohjelmaa tulee toteuttaa huomioiden saamen kielilaki.	Gánnáhahttivuođaprográmma galgá ollašuhttit vuhtiiváldimiin sámi giellalága.
Myös kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa on huomioitava, että uudistus ei saa vähentää saamenkielisiä palveluja.	Maiddái gielda- ja bálvalusortnetođastusas galgá vuhtiiváldit, ahte ođastus ii oaččo geahpedit sámegielat bálvalusaid.
Mahdolliset kuntaliitokset eivät saa heikentää saamenkielisiä palveluja, vaikka kunnan väkimäärä muuttuisi suomalaisenemmistöiseksi.	Vejolaš gieldalaktimat eai oaččo hedjonahttit sámegielat bálvalusaid, vaikke gieldda veahkadatmearri nuppástuvašii suopmelašeanetlogu gieldan.
4. Valtion on joko kanavoitava kaikki saamenkielisten palvelujen tuottamisen rahoitus saamelaiskäräjien kautta tai valvottava paremmin rahoituksen käyttöä erityisesti kaksikielisyyslisää myöntäessä, ts. tehtävä rahoitus vastikkeelliseksi.	4. Stáhta galgá jogo bidjat buot sámegielat bálvalusaid buvttadeami ruhtadeami sámedikki bokte dahje gohcit buorebut ruhtadeami geavaheami erenomážit guovttegielatvuođalasi mieđihettiin, ng. barggu ruhtadeapmi oažžu vástaga.
5. Julkishallinnon asiointilomakkeet tulisi kaikki kääntää saameksi valtiollisella ja kunnallisella puolella.	5. Almmoshálddahusa áššedikšunskoviid galggašii buot jorgalit sámegillii stáhta ja gieldda bealde.
6. Saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolisten valtion yksiköiden ja ministeriöiden tulisi käännättää saamelaisia koskevat lait ja keskeiset kansalaisten oikeuksia ja velvollisuuksia koskevat esitteet/oppaat saameksi.	6. Sámiid ruovttuguovllu olggobeale stáhta ossodagat ja ministeriijat galggašedje jorgalahttit sámiid guoskevaš lágaid ja riikkavuložiid dehaleamos vuoigatvuođaid ja geatnegasvuođaid guoskevaš dieđihančállosiid/prošyraid sámegillii.
7. Valtion uudessa palkkausjärjestelmässä saamen kielen taito tulee nähdä palkkaa nostavana ansiona aina saamelaisten kotiseutualueella toimivissa valtion yksiköissä tai liikelaitoksissa, joiden toimialueeseen saamelaisten kotiseutualue kuuluu.	7. Stáhta ođđa bálkávuogádagas sámegiela dáiddu galgá atnit bálkká bajideaddji ánsun álo sámiid ruovttuguovllus doaibmi stáhta ossodagain dahje fitnodatlágádusain, maid doaibmaguvlui sámiid ruovttuguovlu gullá.
8. Valtion tulee edistää toiminnallaan ja rahoituksellaan saamenkielisen tiedonvälityksen syntyä Suomeen sekä mahdollistaa kaikkien saamelaisten tasa-arvoiset mahdollisuudet seurata saamenkielisiä uutisia järkeviin kellonaikoihin.	8. Stáhta galgá ovddidit doaimmain ja ruhtademiin sámegielat diehtojuohkima šaddama Supmii ja maiddái dahkat vejolažžan buot sápmelaččaid dásseárvosaš vejolašvuođaid čuovvut sámegielat ođđasiid jierpmálaš diibmomeare áigge.
9. Valtion on osoitettava saamelaiskäräjien kautta jaettavaksi säännöllinen määräraha saamenkielisen lasten ja nuorten kerhotoiminnan rahoittamiseksi.	9. Stáhta galgá addit sámedikki bokte juohkinláhkai fásta mearreruđa sámegielat mánáid ja nuoraid riekkesdoaimma ruhtadeapmin.
10. Valtion on tulkinnallaan luotava ne perusperiaatteet, joiden mukaan määrätään ne viranomaiset, joita saamen kielilaki koskee viranomaistoiminnan luonteen johdosta.	10. Stáhta galgá guorahallamiin láhčit daid vuođđoprinsihpaid, maid mielde mearriduvvojit dat virgeoapmahaččat, maid sámi giellaláhka guoská virgeoapmahašdoaimma luonddu dihte.
11. Saamelaisten kielellisten oikeuksien varmistamiseksi saamen kielilain rikkomuksien tuominen oikeusjärjestelmän piiriin on ensiarvoisen tärkeää saamen kielilain toteutumisenkin kannalta.	11. Sámiid gielalaš vuoigatvuođaid sihkkarastima dihte sámi giellalága rihkkumušaid buktin riektevuogádaga ollái lea erenomáš dehalaš sámi giellalága ollašuvvamage dáfus.
Rikkomuksien selvittämiseksi ja ehkäisemiseksi on luotava selkeä kantelu- ja sanktiojärjestelmä.	Rihkkumušaid čielggadeapmin ja eastadeapmin galgá ráhkadit čielga váidalus- ja sanktiovuogádaga.
Koulutusjärjestelmää koskevat ehdotukset:	Skuvlenvuogádaga guoskevaš evttohusat:
1. Jo ammattikoulutuksessa tulee huomioida saamen kielen taitoisen henkilökunnan tarve ja mahdollistaa saamen kielen opiskelu jo opiskeluaikana.	1. Jo ámmátoahpahusas galgá vuhtiiváldit sámegielmáhtolaš bargoveaga dárbbu ja dahkat vejolažžan sámegiela lohkama jo studerenáigge.
Videoetäopetuksen kautta opetus voidaan järjestää Etelä-Suomeenkin.	Videogáiddusoahpahusa bokte oahpahusa sáhttá ordnet Mátta-Supmiige.
Erityisen suuri saamenkielentaitoisen henkilökunnan puute on poliisivoimissa, Lapin hätäkeskuksessa ja sosiaali- ja terveysalalla.	Erenomáš stuorra sámegielmáhtolaš bargiid váilevuohta lea polesis, Lappi heahteguovddážis ja sosiála- ja dearvvasvuohtasuorggis.
2. Saamelaisen kotiseutualeen kuntien perusopetuksessa ja toisen asteen opetuksessa tulee käsitellä saamen kielilakia ja kielellisiä oikeuksia.	2. Sámiid ruovttuguovllu gielddaid vuođđooahpahusas ja nuppi dási oahpahusas galgá gieđahallat sámi giellalága ja gielalaš vuoigatvuođaid.
3. Saamelaisalueelle ammattihenkilöstöä kouluttavissa oppilaitoksien opetuksessa (mm. Lapin yliopisto, Oulu yliopiston Giellagas-instituutti ja kasvatustieteiden tiedekunta sekä Rovaniemen ammattikorkeakoulu, SAAK ja poliisiammattikorkeakoulu) tulee käsitellä saamen kielilakia ja sen velvollisuuksia.	3. Sámeguvlui ámmátbargoveaga skuvlejeaddji oahppolágádusaid oahpahusas (ee. Lappi universitehta, Oulu universitehta Giellagas-instituhtta ja pedagogihka dieđagoddi ja Roavvenjárgga ámmátallaskuvla, SOG ja polesámmátallaskuvla) galgá gieđahallat sámi giellalága ja dan geatnegasvuođaid.
4. Yhdenvertaisuuslain ja saamen kielilain mahdollistamaa positiivista erityiskohtelua tulee hyödyntää laajemmin koulutusjärjestelmässä.	4. Ovttaveardásašvuohtalága ja sámi giellalága vejolažžan dahkan positiivvalaš sierrameannudeami galgá geavahit ávkin viidásabbot skuvlenvuogádagas.
Saamenkieliset palvelut tulee turvata jo koulutusvaiheessa ns. saamelaiskiintiöillä keskeisillä koulutusaloilla, joissa kielikiintiöitä ei vielä ole.	Sámegielat bálvalusaid galgá sihkkarastit jo skuvlenmuttus ng. sámedihtomeriin guovddáš skuvlensurggiin, gos gielladihtomearri ii vel leat.
Pääasiallisesti saamelaiskäräjiä koskevat ehdotukset:	Váldoáššis sámedikki guoskevaš evttohusat:
1. Saamelaiskäräjien tulee aloittaa selvitystyö saamenkielisten palvelujen turvaamisesta ja kehittämisestä saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella yhdessä oikeusministeriön, saamelaisyhdistysten ja vähemmistövaltuutetun kanssa.	1. Sámediggi galgá álggahit čielggadanbarggu sámegielat bálvalusaid sihkkarastimis ja ovddideamis sámiid ruovttuguovllu olggobealde ovttas vuoigatvuohtaministeriijain, sámeservviin ja vehádatáittardeaddjiin.
2. Saamelaisten kielellisten oikeuksien toteutumiseksi olisi hyödyllistä, jos saamelaiskäräjät perustaisivat yhdessä saamelaisten kotiseutualueen kuntien kanssa eräänlaisia kielikeskuksia, joissa toimisi saamen kielen taitoisia virkamiehiä ja toimihenkilöitä.	2. Sámiid gielalaš vuoigatvuođaid ollašuvvama várás livččii ávkkálaš, jos sámediggi vuođđudivčče ovttas sámiid ruovttuguovllu gielddaiguin muhtinlágan giellaguovddážiid, main barggašedje sámegielmáhtolaš virgeolbmot ja doaibmaolbmot.
Keskuksista saamelaiset voisivat tulla hakemaan saamenkielistä asiakaspalvelua ja kysymään neuvoa ja tietoa mm. saamen kielilaista ja saamelaisten kielellisistä oikeuksista saamelaisten kotiseutualueen kuntien ja valtion viranomaisissa.	Guovddážiin sámit sáhtášedje boahtit ohcat sámegielat áššehasbálvalusa ja jearrat rávvagiid ja dieđuid ee. sámi giellalágas ja sámiid gielalaš vuoigatvuođain sámiid ruovttuguovllu gielddaid ja stáhta virgeoapmahaččain.
3. Kuntien, valtion yksiköiden ja saamelaiskäräjien tulisi tutkia mahdollisuuksia perustaa yhteisiä virkoja, joiden avulla saamenkieliset palvelut turvattaisiin.	3. Gielddat, stáhta ossodagat ja sámediggi galggašedje dutkat vejolašvuođaid vuođđudit oktasaš virggiid, maid vehkiin sámegielat bálvalusat sihkkarastošedje.
4. Saamelaiskäräjien on tiedotettava aktiivisesti saamen kielilaista saamelaisille ja kannustettava saamelaisia käyttämään saamen kieltä.	4. Sámediggi galgá dieđihit aktiivvalaččat sámi giellalágas sámiide ja movttiidahttit sámiid geavahit sámegiela.
5. Saamelaiskäräjien tulisi perustaa vuoden kieliteko - palkinto, joka myönnettäisiin parhaiten saamelaisten kielellisiä oloja parantaneelle valtion tai kuntien yksikölle tai muulle taholle ja kannustaen näin positiivisesti viranomaisia saamelaisten kielellisten olojen parantamiseen.	5. Sámediggi galggašii vuođđudit jagi gielladahku - bálkkašumi, mii mieđihuvvošii buoremusat sámiid gielalaš diliid buoridan stáhta dahje gielddaid ossodahkii dahje eará orgánai ja movttiidahttit ná positiivvalaččat virgeoapmahaččaid sámiid gielalaš diliid buorideapmái.
6. Saamelaiskäräjien tulee toiminnassaan tarjota kielipalveluja myös saamenkielisille ja auttaa saamelaisia saamenkielisessä viranomaisasioinnissa.	6. Sámediggi galgá doaimmas fállat giellabálvalusaid maiddái sámegiellagiidda ja veahkehit sámiid sámegielat virgeoapmahaš áššedikšumis.
7. Saamelaiskäräjien tulee tarjota tai osoittaa se taho, joka pystyy tarjoamaan saamen kielilakiin ja saamelaiskulttuuriin liittyviä koulutus- ja opetuspalveluja kunnille, valtion virastoille ja liikelaitoksille.	7. Sámediggi galgá fállat dahje čujuhit dan orgána, mii bastá fállat sámi giellaláhkii ja sámekultuvrai laktáseaddji skuvlen- ja oahpahusbálvalusaid gielddaide, stáhta virgebáikkiide ja fitnodatlágádusaide.
8. Saamelaiskäräjien tulee hankkia pysyvä rahoitus saamelaiselle aikuisväestölle saamen kielen luku- ja kirjoittamistaidon hankkimiseksi ja osoittaa saamen kielen koulutusta järjestävät tahot.	8. Sámediggi galgá skáhppot fásta ruhtadeami sápmelaš ollesolbmuide sámegiela lohkan- ja čállindáiddu skáhppomii ja čujuhit sámegiela skuvlema lágideaddji orgánaid.
9. Saamelaiskäräjien ja valtion tulisi toiminnallaan ja rahoituksellaan mahdollistaa saamenkielinen vapaan sivistystyön opetus.	9. Sámediggi ja stáhta galggašii doaimmain ja ruhtademiin dahkat vejolažžan sámegielat friija čuvgehusbarggu oahpahusa.
10. Tulevaa saamen kielilakiselvitystä varten tulisi tutkia mahdollisuutta yhdistää yhdenvertaisuuslain toteutumisen ja saamen kielilain toteutumisen seuranta saamelaisten kotiseutualueella.	10. Boahttevaš sámi giellaláhkačielggadeami várás galggašii dutkat vejolašvuođa ovttastahttit ovttaveardásašvuohtalága ollašuvvama ja sámi giellalága ollašuvvama čuovvuma sámiid ruovttuguovllus.
11. Saamen kielineuvostosta perustetaan elin, jolla on oma itsenäisesti hallittava kielenedistämishankkeisiin ohjattava määrärahansa.	11. Sámi giellaráđis vuođđuduvvo orgána, mas lea iežas iehčanasat hálddašuvvon giellaovddidanfidnuide dárkkuhuvvon meaarreruhta.
Saamen kielen toimisto muutetaan kielineuvoston alaisuuteen ja saamen kielen toimistoa kehitetään kielikeskuksen suuntaan asiantuntijaksi saamen kieltä koskevissa kysymyksissä.	Sámegiela doaimmahat nuppástuhtto giellaráđi vuollái gullevažžan ja sámegiela doaimmahat ovddiduvvo giellaguovddáža guvlui áššedovdin sámegiela guoskevaš gažaldagain.
Erkki Lumisalmi Siiri Jomppanen Saamen kielineuvoston puheenjohtaja Kieliturvasihteeri	Erkki Lumisalmi Siiri Jomppanen Sámi giellaráđi ságajođiheaddji Gielladorvočálli
(Kertomus hyväksytty kielineuvoston kokouksessa 7.3.	(Muitalus dohkkehuvvon giellaráđi čoahkkimis 7.3.2008)