| ESIPUHE |
OVDASÁHKA |
| Saamelaisten kotiseutualueen kunnissa Enontekiöllä, Inarissa, Sodankylässä ja Utsjoella on toteutettu Saamelaiskäräjien esityksestä saamelaisten/saamenkielisten sosiaalipalvelujen kehittämisyksikköhanke ajalla 1.9. |
Sápmelaččaid ruovttuguovllu gielddain Eanodagas, Anáris, Soađegilis ja Ohcejogas lea ollašuhtton Sámedikki evttohusas sápmelaččaid/sámegielat sosiálabálvalusaid ovddidanovttadatfidnu 1.9.200731.12.2009 gaskasaš áigge. |
| 2009. Hanke on ollut osa Pohjois-Suomen sosiaalialan kehittämisohjelmaa. |
Fidnu lea leamaš oassi Davvi-Suoma sosiálasuorggi ovddidanprográmmas. |
| Kunnat käynnistivät hankkeen laatimalla yhteistyösopimuksen. |
Gielddat vuolggahedje fidnu ovttasbargosoahpamuša dahkamiin. |
| Sosiaali- ja terveysministeriö on rahoittanut hanketta kielellisten ja kulttuuristen vähemmistöjen sosiaali- ja terveyspalvelujen edistämisen -painoalueelta. |
Sosiála- ja dearvvašvuohtaministeriija lea ruhtadan fidnu gielalaš ja kultuvrralaš unnitloguid sosiála- ja dearvvasvuohtabálvalusaid ovddideami deaddosuorggis. |
| Inarin kunnan sosiaali- ja terveyslautakunta on vastannut hankkeen hallinnoinnista. |
Fidnu hálddašeami ovddasvástádus leamašan Anára gieldda sosiála- ja dearvvašvuohtalávdegottis. |
| Saamelaiskäräjät, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus ja Sámisoster ry ovat olleet mukana toiminnassa. |
Sámediggi, DavviSuoma sosiálasuorggi máhttinguovddáš ja Sámisoster ro leamašlan mielde doaimmas. |
| Hanke on ensimmäinen saamelaisalueen kuntien ja Saamelaiskäräjien yhdessä toteuttama hanke, jossa kehitetään sosiaali- ja terveyspalveluja kuntien palvelutuotantoyksiköissä huomioiden asiakkaiden osallisuus. |
Fidnu lea vuosttas sámeguovllu gielddaid ja Sámedikki ovttas ollašuhttán fidnu, mas ovddidit sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaid gielddaid bálvalusaidbuvttadanovttadagain nu, ahte vuhtii váldit áššehasaid oasálašvuođa. |
| Hankkeen yhtenä kehittämisen tavoitteena on ollut saamelaisen päivähoidon kehittäminen. |
Sápmelaš beaivedivššu ovddideapmi leamašlan fidnu oktan ovddideami ulbmilin. |
| Saamelaisen varhaiskasvatuksen kehittämistyö käynnistyi hankkeessa muodostetun saametiimin asiantuntijajäsenten toimesta. |
Sápmelaš árabajásgeassima ovddidanbargu vulggii johtui fidnus dahkkon sámebargojoavkku áššedovdilahtuid doaimmas. |
| Kehittämistyöstä on vastannut Inarin kunnan päivähoidon johtaja. |
Ovddidanbarggus lea vástidan Anára gieldda beaivedivššu jođiheaddji. |
| Saamelaisen varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen perustettiin kehittämistyöryhmä, joka kokoontui säännöllisesti. |
Sápmelaš árabajásgeassinplána dahkamii vuođđuduvvui ovddidanbargojoavku, mii čoahkkanii jeavddalaččat. |
| Puheenjohtajana toimi Utsjoen kunnan saamelaisen varhaiskasvatuksen ohjaaja. |
Sátnejođiheaddjin doaimmai Ohcejoga gieldda árabajásgeassima stivrejeaddji. |
| Varhaiskasvatushenkilöstön edustajat kaikista kieliryhmistä ja saamelaisalueen kunnista osallistuivat kehittämistyöryhmän toimintaan. |
Árabajásgeassima ovddasteaddjit buot giellajoavkkuin ja sámeguovllu gielddain oassálaste ovddidanbargojoavkku doibmii. |
| Varhaiskasvatuksen kehittämistoiminta käynnistettiin aluksi kartoittamalla saamelaisalueen varhaiskasvatusyksiköiden tilanne ja haastattelemalla henkilöstöä. |
Árabajásgeassima ovddidandoaibma álggahuvvui álggos kártemiin, mas čielggadedje sámeguovllu árabajásgeassinovttadagaid dili ja jearahalle bargoveaga. |
| Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa järjestettiin vanhempainiltoja, joissa keskusteltiin saamelaisen varhaiskasvatuksen sisällöllisestä kehittämisestä ja saamelaisuuden huomioimisesta varhaiskasvatussuunnitelmassa. |
Eanodaga, Anára ja Ohcejoga gielddain ordnejedje vánhemiidčoahkkimiid, main háleštalle sápmelaš árabajásgeassima sisdoalu ovddideamis ja sápmelašvuođa vuhtii váldima birra árabajásgeassinplánas. |
| Saamelaisalueen varhaiskasvatushenkilöstö osallistui hankkeen aikana järjestettyihin viiteen kehittämis- ja koulutuspäivään. |
Sámeguovllu árabajásgeassinbargoveahka oassálasttii fidnu áigge ordnejuvvon viđa ovddidan- ja skuvlenbeaivái. |
| Saamelaisalueelle on muodostunut hankkeen aikana saamelaisen varhaiskasvatuksen henkilöstön yhteistyöverkosto, joka on vahvistanut henkilöstön osaamista ja saamelaiskulttuurin huomioimista työssä sekä edistänyt kuntien ja saamelaiskäräjien välistä yhteistyötä. |
Sámeguvlui lea šaddan fidnu áigge sápmelaš árabajásgeassima bargoveaga ovttasbargofierpmádat, mii lea nanosmuhttán bargoveaga máhtu ja sámekultuvrra vuhtii váldima barggus sihke ovddidan gielddaid ja Sámedikki gaskasaš ovttasbarggu. |
| Kehittämishankkeessa on tehty ensimmäinen saamelaisalueen yhteinen saamelainen varhaiskasvatussuunnitelma yhteistyössä, henkilöstön, vanhempien ja eri asiantuntijoiden kanssa. |
Ovddidanfidnus lea dahkkon vuosttas sámeguovllu oktasaš sápmelaš árabajásgeassinplána ovttasbarggus bargoveagain, vánhemiiguin ja eará áššedovdiiguin. |
| Varhaiskasvatussuunnitelma esitetään otettavaksi käyttöön saamelaisten kotiseutualueen kunnissa ja muualla Suomessa. |
Árabajásgeassinplána evttohuvvo váldot atnui sápmelaččaid ruovttuguovllu gielddain ja eará sajis Suomas. |
| Saamelainen varhaiskasvatussuunnitelma täydentää valtakunnallista ohjausta. |
Sápmelaš árabajásgeassinplána dievasmahttá riikkaviidosaš bagadallama. |
| Saamelaisen varhaiskasvatussuunnitelman tarkoituksena on ohjata saamelaisen varhaiskasvatuksen laatua ja sisällöllistä toteuttamista sekä edistää palvelujen yhdenvertaista toteutumista. |
Sápmelaš árabajásgeassinplána ulbmilin lea stivret sápmelaččaid árabajásgeassima kvalitehta ja ovddideami sisdoalu dáfus sihke ovddidit bálvalusaid ovttaveardásaš ollašuvvama. |
| Saamelainen varhaiskasvatussuunnitelman laatimisprosessi on ollut osa laajaa saamelaisalueen yhteistä kehittämistyötä. |
Sápmelaš árabajásgeassinplána ollašuhttinproseassa lea leamaš oassin viiddis sámeguovllu oktasaš ovttasbarggus. |
| Suunnitelmaa on tarpeen edelleen kehittää käytännön läheisemmäksi yhteistyössä saamelaisalueen henkilöstön, vanhempien ja eri yhteistyötahojen kanssa. |
Plána lea ain dárbu ovddidit geavatlažžan ovttasbargguin sámeguovllu bargoveagain, vánhemiiguin ja eará ovttasbargobeliiguin. |
| Kehittämistyön toimintamalli ja tehtävät ovat olleet tekijöilleen antoisa prosessi. |
Ovddidanbarggu doaibmamálle barggut leat leamaš dahkkiide proseassa, mii lea addán olu. |
| Osallistujat ovat olleet hyvin sitoutuneita yhteiseen toimintaan. |
Oassálastit leat čatnasan bures oktasaš doibmii. |
| Yhteisenä tavoitteena on jatkaa ylikunnallista yhteistyötä palveluita järjestettäessä. |
Oktasaš ulbmilin lea joatkit gieldarájáid rasttildeaddji ovttasbarggu bálvalusaid ordnemis. |
| 1. SAAMELAISET SUOMESSA |
1. SÁPMELA ČČ AT SUOMAS |
| Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa, jolla on oma historia, kieli, kulttuuri, elämäntapa ja identiteetti. |
Sápmelaččat leat Eurohpá uniovnna áidna eamiálbmot, mas lea iežas historjá, giella, kultuvra, eallinvuohki ja identitehta. |
| Saamelaiset ovat asuttaneet Skandinavian ja Suomen pohjoisosaa sekä Kuolan niemimaan sisäosia jo ennen nykyisten valtioiden ja valtionrajojen muodostumista. |
Sápmelaččat leat ássan Skandinávia ja Suoma davviosiin sihke Guoládatnjárgga sisosiin jo ovdal dálá stáhtaid ja stáhtarájáid šaddama. |
| Tätä aluetta kutsutaan saamenmaaksi. |
Dán guovllu gohčodit Sápmin. |
| Saamelaisia on neljän valtion alueella laskutavan mukaan 60 000–100 000 henkeä. |
Sápmelaččat leat njealji riikka guovllus rehkenastinvuogi mielde 60 000 - 100 000 olbmo. |
| Suomessa saamelaisia asuu Saamelaiskäräjien vuoden 2007 tilastojen mukaan 9350 henkeä, joista noin 38,3% asuu saamelaisten kotiseutualueella (3577). |
Suomas sápmelaččat leat Sámedikki jagi 2007 statistihka mielde 9350, main sullii 38,3 % sápmelaččaid ruovttuguovllus (3577). |
| Kotiseutualueella tarkoitetaan Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntien alueita sekä Lapin paliskunnan aluetta Sodankylän kunnasta. |
Ruovttuguovlluin oaivvildit Eanodaga, Anára ja Ohcejoga gielddaid guovlluid sihke Sámi bálgosa guovllu Soađegili gielddas. |
| Loput saamelaisista asuvat kotiseutualueen ulkopuolella muualla Suomessa (5129) ja ulkomailla (644). |
Loahpat sápmelaččat ásset ruovttuguovllu olggobealde Suomas (5129) ja olgoriikkain (644). |
| Suomessa puhutaan kolmea eri saamen kieltä; |
Suomas hállet golbma sámegiela; |
| inarinsaamea, koltansaamea ja pohjoissaamea. |
anárašgiela, nuortalašgiela ja davvisámegiela. |
| Arvioiden mukaan vajaa puolet saamelaisista puhuu saamea. |
Árvvu mielde váile bealli sápmelaččain máhttá hállat sámegiela. |
| Pohjoissaamea käyttää 70-80 % sekä inarinsaamea ja koltansaamea kumpaakin alle 15 % saamenkielisistä saamelaisista. |
Davvisámegiela hállet 70-80 %, sihke anárašgiela ja nuortalašgiela goappáge vuollái 15 % sámegielat sápmelaččain. |
| Vuoden 2007 tilastojen mukaan jo yli 70 % alle 10-vuotiaista saamelaislapsista asuu saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. |
Jagi 2007 statistihkaid mielde jo badjel 70 % vuollel 10-jahkásaš sámemánáin ásset sámiid ruovttuguovllu olggobealde. |
| Saamelaisten tulevaisuuden visiona on, että saamelaisilla alkuperäiskansana on elävä saamen kieli ja vahva yhteisöllisyys, jotka ylläpitävät, vahvistavat ja edistävät saamelaiskulttuurin ja kulttuuriin kuuluvien elinkeinojen säilymistä ja kehittämistä sekä saamelaisten elämäntavan, perinteisen tietämyksen ja perinteisten taitojen välittymistä uusille sukupolville. |
Sápmelaččaid boahttevuođa višuvdnan lea, ahte sápmelaččain eamiálbmogin livččii ealli sámegiella ja nana searvvušvuohta, mat bajásdollet, nannejit ja ovddidit sápmelaškultuvrra ja kultuvrii gullevaš ealáhusaid seailuma ja ovdáneami. Maiddái sápmelaš eallinvuogi, árbevirolaš dieđu ja dáidduid sirdašuvvama ođđa sohkabuolvvaide. |
| Saamelaisilla on terve itsetunto ja vahva yhteenkuuluvuuden tunne. |
Sápmelaččain lea dearvvas iešdovdu ja nana oktiigullevašvuođa dovdu. |
| Inarinsaamelaiset |
Anára čč at |
| Inarinsaamelaiset asuvat yhden valtion ja yhden kunnan sisällä. |
Anáraččat ásset ovtta stáhta ja ovtta gieldda siste. |
| Inarinsaamelaisten perinteinen asuma-alue on Inarijärven ympäristö. |
Anáraččaid árbevirolaš ássanguovlu lea Anárjávrri birrasis. |
| Perinteinen inarinsaamelainen elämänmuoto käsitti tyypillisimmillään luontaistalouteen perustuvan talonpidon, jossa toimeentulo muodostui kalastuksesta, poronhoidosta, karjanhoidosta ja maanviljelystä ja metsästyksestä. |
Árbevirolaš anáraš eallinvuohki sisttisdoalai dábálaččat dállodoalu, man vuođđu lei luondduealáhusas ja dan birgejumi geađgejuolgin ledje guolástus, boazodoallu, šibitdoallu ja eatnama gilvin sihke meahcástus. |
| Inarinsaamelaiset ovat sopeutuneet hyvin nyky-yhteiskuntaan. |
Anáraččat leat vuogáiduvvan bures dáláservodahkii. |
| Saamelainen elämäntapa ja arvot eivät ole kadonneet, vaan niistä voi tunnistaa merkkejä nykyisinkin. |
Sápmelaš eallinvuohki ja árvvut eai leat láhppon, muhto dain baicce sáhttá oaidnit mearkkaid ain dálge. |
| Perinteisistä elinkeinoista, kuten kalastuksesta ja poronhoidosta saavat monet yhä toimeentulonsa. |
Árbevirolaš ealáhusat, dego guolástus ja boazodoallu addet birgejumi máŋgasii. |
| Inarinsaamen kieli on aina ollut vähemmistöasemassa: sen puhujamäärä lienee ollut korkeimmillaan tuhatkunta puhujaa. |
Anáraččaid giella lea álo leamašan unnitlogus: dan hállanmearri leamaš várra sullii duhátmeare alimus dásis. |
| Vuonna 1997 Inarinsaamen kielen yhdistys perusti kielipesän (kielâpiervâl), jolloin nuorin kielenpuhuja oli teini-ikäinen. |
Jagi 1977 Anárašgiela searvi vuođđudii giellabeasi (kielâpiervâl). Dalle nuoramus giellageavaheaddji lei nuppelohjahkásaš. |
| Kielipesän ansiosta kielen katoaminen on pysähtynyt ja alkanut elpyä. |
Giellabeasi dihtii giela jávkan lea bisánan ja giella lea ealáskišgoahtán. |
| Inarinsaamen kielen puhujien määrä on Saamelaiskäräjien tilaston mukaan n. 300. |
Anárašgiela hállit leat Sámedikki statistihka mielde sullii 300. |
| Kolttasaamelaiset |
Nuortala čč at |
| Kolttasaamelaiset ovat Kuolan niemimaan alkuperäisväestöä, jotka ovat toisen maailmansodan seurauksena menettäneet perinteiset sukualueensa Petsamossa. |
Nuortalaččat leat Guoládatnjárgga eamiálbmot, geat leat nuppi máilmmisoađi dihtii massán sin árbevirolaš sohkaguovlluideaset Beahcámis. |
| Kolttasaamelaiset kuuluvat itäsaamelaisiin kielensä ja perinteidensä puolesta. |
Giela ja kultuvrra dáfus nuortalaččat gullet nuortasápmelaččaide. |
| Kolttasaamelaiset ovat uskonnoltaan ortodokseja. |
Nuortalaččat leat oskku dáfus ortodoksat. |
| Itäisiä piirteitä on nähtävissä mm. pukeutumisessa, juhla- ja tapaperinteessä ja ruokaperinteessä. |
Nuorttabeale sárgosat leat vuohttimis ee. gárvodeamis, ávvudan- ja dáhpeárbevierus ja borramušárbevierus. |
| Kolttasaamelaisilla tärkeitä yhteisöllisyyttä lisääviä tekijöitä ovat mm. teekulttuuri, perinteiset leikit, kolttakatrillitanssi, helmikirjonta, juurityöt ja raanun kudonta. Kolttasaamelaisten saivat toimeentulonsa pääasiassa pyyntitaloudesta. |
Dahkkit, mat lasihit Nuortalaččaid dehálaš searvvušvuođa, leat ee. teadjakultuvra, árbevirolaš stohkosat, nuortalaškátrilladánsa, bearralherven, veaddeduojit ja ránu gođđin Nuortalaččat ožžo birgejumi eanaš bivdindállodoalus. |
| Poronhoito sopeutettiin kalastukseen ja metsästykseen. |
Boazodoallu heivehuvvui guollebivdui ja meahccebivdui. |
| Nykyisin perinteisistä elinkeinoista porotalous on merkittävä toimeentulonlähde pääasiassa Sevettijärven alueella. |
Dálá árbevirolaš ealáhusain boazodoallu lea mearkkašahtti áigáiboađu gáldu Čeavetjávrri guovllus. |
| Kolttasaamelaiset ovat vuosisatoja päättäneet asioistaan yhdessä kyläkokouksissa (sijddsååbbar). |
Nuortalaččat leat jahkečuđiid áigge mearredan áššiideaset ovttas giličoahkkimiin (sijddsååbbar). |
| Vanha asioidenhoitomenetelmä toimii nykyäänkin; |
Boares áššiiddikšunvuohki doaibmá maiddái otná beaivve; |
| kolttien asioita hoitavat kolttien luottamusmies ja kolttaneuvosto. |
nuortalaččaid áššiid dikšot nuortalaččaid luohttámušalmmái ja nuortalašráđđi. |
| Kolttien ja koltta-alueen elinolojen, toimeentulomahdollisuuksien ja kulttuurin ylläpitämiseksi ja edistämiseksi on voimassa kolttalaki, jossa säädetään laina- ja avustustavoista muun muassa kalastuksen ja poronhoidon sekä koltta-alueen palveluiden edistämiseksi. |
Nuortalaččaid nuortalašguovllu eallindiliid, birgejupmevejolašvuođaid ja kultuvrra bajásdoallama ja ovddideami várás lea nuortalašláhka, mas lea ásahuvvon loatna- ja doarjjavugiin earret eará guolástusa ja boazodoalu sihke nuortalašguovllu bálvalusaid ovddideamis. |
| Kolttasaamelaisia arvioidaan olevan nykyisin Suomessa noin 700 henkeä. Kolttasaamelaiset asuvat Inarin kunnan itäosissa, Inarijärven etelä-, kaakkois- ja koilliskulmalla, ns. koltta-alueella. |
Nuortalaččaid árvvoštallet leat dál Suomas sullii 700. Nuortalaččat ásset Anára gieldda nuortaosiin, Anárjávrri mátta-, nuortamátta- ja davvenuortačiegas, ng. nuortalašguovllus. |
| Heistä noin kolmannes asuu saamelaisalueen ulkopuolella. |
Sullii goalmmádas sis ássá sámeguovllu olggobealde. |
| Koltansaamen puhujien määrää on yli 350. Koltansaamen kielen elvyttämiseksi on toteutettu lyhytkestoisia kielenelvytystoimia vuodesta 1993 alkaen. |
Nuortalašgiela hálliid mearri lea sullii 350. Nuortalašgiela ealáskahttima várás leat ollašuhttán oanehisáigge giellaealáskahttidoaimmaid jagi 1993 rájes. |
| Koltansaamen kieli on Suomessa puhuttavista saamen kielistä uhanalaisin. |
Nuortalašgiella lea Suomas hállojuvvon sámegielain eanemus áitatvuloš. |
| Vuonna 2008 on kielen elvyttämiseksi aloitettu Ivalossa kielipesätoiminta. |
Jagi 2008 Avvilis lea álggahuvvon giellabeassedoaibma giela ealáskahttima dihtii. |
| 2. SAAMELAISEN VARHAISKASVATUKSEN ARVOT JA TAVOITTEET |
2. SÁPMELAŠ ÁRABAJÁSGEASSIMA ÁRVVUT JA MIHTTOMEARIT |
| Varhaiskasvatuksessa lähtökohtana on lapsen edun ja oikeuksien turvaaminen. |
Árabajásgeassima vuođđun lea máná ovddu ja rivttiid dorvvasteapmi. |
| Varhaiskasvatuksella on suuri merkitys myös lapsen hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä. |
Árabajásgeassimis lea stuorra mearkkašupmi maiddái máná buresbirgejumi ja dearvvašvuođa ovddideamis. |
| Tässä suunnitelmassa varhaiskasvatus ymmärretään varhaiskasvatuksen valtakunnallisten linjausten mukaisesti sisällöllisenä terminä. |
Dán plánas árabajásgeassin áddejuvvo árabajásgeassima riikkaviidosaš linnjágeassimiid mielde sisdololaš tearbman. |
| Varhaiskasvatus määritellään lapsen eri elämänpiirissä tapahtuvaksi kasvatukselliseksi vuorovaikutukseksi, jonka ensisijaisena tavoitteena on edistää lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia. |
Árabajásgeassin meroštallo máná eará eallinbiires dáhpáhuvvan pedagogalaš vuorrováikkuhussan, mas vuosttas ulbmil lea ovddidit máná oppalaš buresbirgejumi. |
| Saamelaisella varhaiskasvatuksella on merkittävä rooli niin lasten saamen kielen ja saamelaisen identiteetin vahvistamisessa kuin myös saamelaisten säilymisenä omana kansanryhmänään. |
Sápmelaš árabajásgeassimis lea mearkkašahtti rolla nu mánáid sámegiela ja sápmelaš identitehta nannemis go maiddái sápmelaččaid seailumis iežas álbmotjoavkun. |
| Saamen kielen opettamis- ja elvyttämisvastuuta on jaettava kodin, varhaiskasvatuspalvelujen ja perusopetuksen kesken. |
Sámegiela oahpahan- ja ealáskahttinovddasvástádusa galgá juohkit skuvlla, ruovttu ja árabajásgeassinbálvalusaid ja vuođđooahpahusa gaskka. |
| Saamelaisella lapsella on oikeus saada tukea varhaiskasvatuspalveluissa kasvaakseen oman kulttuurinsa jäseneksi ja omaksuakseen saamelaisia tietoja, taitoja, tapoja ja arvoja. |
Sápmelaš mánás lea riekti oažžut duvdaga árabajásgeassinbálvalusain vai šaddá iežas kultuvrras lahttun ja oahppá sápmelaš dieđuid, dáidduid, dábiid ja árvvuid. |
| Saamelainen varhaiskasvatustoiminta perustuu saamelaisiin arvoihin, jotka ovat erityisesti kieli, suku, yhteisö, vahva identiteetti, luonto, perinteiset elinkeinot, sukupuolten välinen tasa-arvo ja ihmisyys, monikulttuurisuus, rauha ja sovinnollisuus. |
Sápmelaš árabajásgeassindoaimma vuođđun leat sápmelaš árvvut, dego eandalii giella, sohka, servodat, nana identitehta, luondu, árbevirolaš ealáhusat, sohkabeliid gaskasaš dásseárvu ja olmmošvuohta, máŋggakultuvrratvuohta ja soabalašvuohta. |
| Saamelaisen varhaiskasvatuksen päämääränä on ihminen, joka on itsenäinen, vastuullinen, sosiaalinen, luonteeltaan ja taidoiltaan monipuolinen ja jolla on omaa tahdonvoimaa ja arviointikykyä ja joka pärjää uudenaikaisessa yhteiskunnassa. |
Sápmelaš árabajásgeassima mihttomearrin lea olmmoš, guhte lea iehčanas, vásttolaš, sosiálalaš, luonddus ja dáidduidis dáfus máŋggabealat ja geas lea iežas dáhttufápmu ja árvvoštallanattáldagat ja guhte birge ođđaáigásaš servodagas. |
| 3. SAAMEN KIELI VARHAISKASVATUKSESSA |
3. SÁMEGIELLA ÁRABAJÁSGEASSIMIS |
| Kieli on ihmisen ajattelun ja vuorovaikutuksen perusta. |
Giella lea olbmo jurddašeami ja vuorrováikkuhusa geađgejuolgi. |
| Kielen avulla ihminen tulee tietoiseksi itsestään, muodostaa omat käsityksensä ja myös kommunikoi ympäristön kanssa. |
Giela vehkiin olmmoš boahtá diđolažžan alddis, hábme iežas áddejumi ja maiddái kommunisere iežas birrasiin. |
| Tällä tavalla kieli rakentaa yhteistä maailmaamme ja kulttuuriamme. |
Dáinna vugiin giella hukse min oktasaš máilbmámet ja kultuvramet. |
| Saamelaiset ovat asuinalueillaan luonnostaan olleet kanssakäymisissä eri kielien ja kulttuurien kanssa ja tästä johtuen ovat usein monikielisiä ja arvostavat hyvää kielitaitoa. |
Sápmelaččat leat sin ássanguovllus lunddolaččat leamašan dahkamušas eará gielaiguin ja kultuvrraiguin ja dán dihtii leat dávjá máŋggagielagat ja atnet árvvus buori gielladáiddu. |
| Saamen kielellä tarkoitetaan kaikkia Suomessa puhuttavia saamen kieliä, pohjois-, inarin- ja koltansaamen kieltä. |
Sámegielain oaivvildit buot Suomas hállojuvvon sámegielaid, davvisáme-, anáraš- ja nuortalašgiela. |
| Suomen saamen kielet kuuluvat kansainvälisen luokituksen (UNESCO Red Book) mukaan uhanalaisiin kieliin. |
Suoma sámegielat gullet riikkaidgaskasaš klassifiserema (UNESCO Red Book) mielde áitatvuloš gielaide. |
| Suomessa puhuttavat inarin- ja koltansaame luokitellaan vakavasti uhanalaisiin kieliin. |
Suomas hállojuvvon anáraš- ja nuortalašgiella gullet garrasit áitatvuloš gielaide. |
| Saamen kieli on otettu vuonna 2002 EU:n komission vakavasti uhanalaisten kielten ohjelmaan. |
Sámegiella lea váldon jagi 2002 EU:a kommišuvnna duođalaččat áitatvuloš gielaid prográmmii. |
| Saamen kielien pääuhka on sitä ympäröivä enemmistökieli ja kulttuuri. |
Sámegiela váldoáitta lea dan birastahtti majoritehtagiella ja kultuvra. |
| Saamen kielten säilyminen edellyttää, että yhteiskunta luo kielten säilymiselle ja kehittymiselle riittävät edellytykset. |
Sámegielaid seailun gáibida, ahte servodat láhčá giela seailumii ja ovdáneapmái doarvái buori eavttuid. |
| Tämä edellyttää kaikkien saamen kielten kohdalla positiivisia erityistoimia. |
Dát gáibida buot sámegielaid bokte positiivvalaš sierradoaimmaid. |
| Kielten säilyminen edellyttää myös sen yhteisön jäsenten tietoisuuden heräämistä, joka näkyy perheen kielen valinnassa. |
Gielaid seailun gáibida maiddái dan servodaga lahtuid diđolašvuođa morráneami, mii oidno bearraša giela válljemis. |
| Alkuperäiskansan kielten käyttömahdollisuuksien vahvistaminen kaikilla elämän alueilla on tärkeää kielen säilymiselle ja kehittymiselle. |
Eamiálbmogiid gielaid geavahanvejolašvuođaid lasiheapmi buot eallima surggiin lea dehálaš giela seailuma ja ovdáneami dáfus. |
| Saamenkielinen päivähoito tai kielipesä voi olla lapsen ainoa saamenkielinen ympäristö. |
Sámegielat beaivedikšu dahje giellabeassi sáhttá leat máná áidna sámegielat biras. |
| Saamenkieliseen päivähoitoon tulevien lasten saamen kielen hallinta voi olla hyvinkin eri tasoilla. |
Mánáid, geat bohtet sámegielat beaivedikšui, giela máhttu sáhttá leat eará dásiin. |
| Pohjoissaamenkielisessä päivähoidossa kielitaidoiltaan eritasoiset lapset sijoittuvat samaan ryhmään. |
Davvisámegielat beaivedivššus gielladáiddu dáfus eará dási mánát sajustuvvojit seamma jovkui. |
| Erityisenä haasteena onkin se, miten varhaiskasvatuksessa huomioidaan lapsen kielelliset tarpeet monimuotoisessa lapsiryhmässä, jossa on erilaisia oppijoita ja joiden kielitaidon taso ja tuen tarpeet vaihtelevat paljon. |
Earenoamáš hástalus leage dat, mo árabajásgeassimis váldit vuhtii mánáid gielalaš dárbbuid máŋggahámat mánnájoavkkus, mas leat earálágan oahppit ja geaid gielladássi ja doarjaga dárbbut molsašuddet olu. |
| Mikäli kielen omaksumisen tukemiseen ei kiinnitetä riittävää huomiota, tilanne voi johtaa saamenkielisen lapsen kielen vaihtumiseksi suomen kieleen. |
Jus giela oahppama doarjun ii oaččo doarvái fuopmášumi, dilli sáhttá doalvut sámegielat máná suomaiduvvamii, giela molsašuddama suomagiellan. |
| Kaikissa varhaiskasvatuspalveluissa tulee varmistaa lapsen yhdenvertainen oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin. |
Buot árabajásgeassinbálvalusain galgá sihkkarastit máná ovttaveardásašvuođa iežas gillii ja kultuvrii. |
| 3.1. Saamen kieli ensimmäisenä tai toisena kielenä |
3.1. Sámegiella vuosttas dahje nubbin giellan |
| Vähemmistöasemassa oleville on tärkeää oman äidinkielen oppimisen lisäksi sen säilyminen. |
Unnitlogusajádaga olbmuide lea iežas eatnigiela oahppama lassin dehálaš maiddái dan seailun. |
| Äidinkieli on ihmiselle side omaan kulttuuriin, identiteettiin ja sukuun. |
Eatnigiella lea olbmo čanus iežas kultuvrii, identitehtii ja sohkii. |
| Sillä on merkitystä myös tiedon, ajattelun ja luovuuden kielenä. |
Das lea maiddái mearkkašupmi dieđu, jurddašeami ja kreatiivavuođa giellan. |
| Kieli on tärkeä kaikessa varhaiskasvatustoiminnassa, se on vuorovaikutuksen väline ja avain kaikkeen oppimiseen. |
Giella lea dehálaš buot árabajásgeassindoaimmas, dat lea maiddái vuorrováikkuhusa gaskaoapmi ja čoavdda buot oahppamii. |
| Suomessa on saamelaisperheitä, joissa lapsen ensikielenä on saamen kieli, joka on samalla myös molempien vanhempien äidinkieli ja perheen kotikieli. |
Suomas leat sápmelašbearrašat, main máná vuosttasgiellan lea sámegiella, mii lea maiddái guktuid vánhemiid eatnigiella ja bearraša ruovttugiella. |
| Lapsi oppii suomen kielen myöhemmin tavallisesti kouluun mennessään. |
Mánná oahppá suomagiela maŋŋeleappos dávjá skuvllii manadettiin. |
| Varhaiskasvatuksessa lapsi voi kehittää ja vahvistaa saamen kieltä monipuolisten kielenkäyttötilanteiden kautta. |
Árabajásgeassimis sáhttá ovddidit ja nannet sámegiela máŋggabealat giellageavahandiliid bokte. |
| Useimmat saamelaislapset kasvavat kahden kielen ja kulttuurin perheissä. |
Máŋggat sámemánát šaddet guovtti giela ja kultuvrra bearrašiin. |
| He omaksuvat kaksi- tai jopa kolme kieltä syntymästään lähtien. |
Sii ohppet guokte dahje juobe golbma giela riegádeami rájes. |
| Saamenkielisellä varhaiskasvatuksella on keskeinen rooli lapsen simultaanisen monikielisyyden ja kielellisen identiteetin tukemisessa niin, että lapsi saavuttaa kouluun mennessä hyvän kielitaidon osallistuakseen saamenkieliseen opetukseen. |
Sámegielat árabajásgeassimis lea guovddáš rolla máná simultánalaš máŋggagielatvuođa ja gielalaš identitehta doarjumis nu, ahte mánná oažžu ovdal skuvlla buorre giellamáhtu vai sáhttá oassálastit sámegielat oahpahussii. |
| 3.2. Saamen kieli kielipesäkielenä |
3.2. Sámegiella giellabeassegiellan |
| Kielipesä on alle kouluikäisille kielivähemmistön tai alkuperäiskansan lapsille tarkoitettu päivähoitopaikka, jossa uhanalainen kieli pyritään siirtämään lapsille puhumalla sitä heille koko ajan alusta lähtien, vaikkeivät he ymmärtäisikään kieltä kielipesään tullessaan. |
Giellabeassi lea vuollái skuvlaahkásaččaide giellaunnitlogu dahje eamiálbmoga mánáide oaivvilduvvon beaivedikšunbáiki, mas áitatvuloš giella geahččaluvvo sirdojuvvot mánáide oppa áigge álggu rájes dan giela hállamiin, vaikke sii eai dan áddešiige giellabeassái boađedettiin. |
| Kielipesässä käytetään kielikylpymenetelmää. |
Giellabeasis geavahit giellalávgunvuogi. |
| Kielipesätoiminta on osoittautunut hyväksi keinoksi uhanalaisten kielten elvyttämispyrkimyksissä. |
Giellabeassedoaibma lea gávnnahuvvon buorre vuohkin áitatvuloš gielaid ealáskahttináigumušain. |
| Kielipesässä puhutaan vain saamen kieltä, eikä henkilöstö käännä puhettaan suomen kielelle edes alussa, kun lapset eivät vielä heitä ymmärrä. |
Giellabeasis hállojuvvo dušše sámegiella, iige bargoveahka jorgal dan suomagillii, ii oppa álggusge, vaikke mánát eai vel áddehala singuin. |
| Kielen omaksumista tuetaan havainnollistamalla puhetta elein, äänenpainoin, kuvin, esinein, lauluin ja liikkein. |
Giela oahppama doarjut áiccalmahttimiin hállama láhtain, jietnadeattuin, govain, dávviriin, lávlagiin ja lihkastagain. |
| Myös henkilökunta puhuu keskenään vain kielipesäkieltä. |
Maiddái bargoveahka hállá gaskaneaset dušše giellabeassegiela. |
| Passiivisen kielitaidon kehittyessä lapsi rohkaistuu vähitellen aktiiviseen puheen tuottamiseen. |
Passiiva gielladáiddu ovdánettiin mánná oažžu roahkkatvuođa álggahit gulul aktiivvalaš giela buvttadeami. |
| Lapsen annetaan omaksua kieltä omaan tahtiinsa. |
Máná diktet oahppat giela iežas leavttu mielde. |
| Lasten keskinäisenä kielenä on usein suomen kieli. |
Mánáid gaskaneaset geavahuvvon giella lea dávjá suomagiella. |
| Haasteena onkin saada lapset kommunikoimaan myös keskenään saamen kielellä. |
Hástalussan livččii oažžut mánáid kommuniseret maiddái gaskaneaset sámegillii. |
| 3.3. Saamen kielen oppimisen yhteiset tavoitteet |
3.3. Sámegiela oahppama oktasaš mihttomearit |
| Päivittäisten toimintojen yhteydessä kieli toimii välineenä, ei itseisarvona. |
Beaivválaš doaimmaid oktavuođas giella doaibmá gaskaoapmin, ii iešárvun. |
| Varhaiskasvatuksessa lapsen kielen kehittymistä edistetään erilaisten toimintojen kautta. |
Árabajásgeassimis máná giela ovdáneami ovddidit earálágan doaimmaid bokte. |
| Varhaiskasvatuksessa lapsi |
Árabajásgeassimis mánná |
| • vahvistaa saamelaista identiteettiään ja kulttuuriaan |
• nanne sápmelaš identitehtas ja kultuvrras |
| • kehittää monipuolisten kielenkäyttömahdollisuuksien avulla kieltään päivittäisissä toiminnoissa; |
• ovddida máŋggabealat giellageavahanvejolašvuođaid vehkiin gielas beaivválaš doaimmain; |
| lapsi keskustelee, kyselee ja kertoo omista ajatuksistaan, tunteistaan, toiveistaan |
mánná hálešta, jearaha ja muitala iežas jurdagiin, dovdduin, doaivagiin |
| • saa laajasti tietoa ja kokemusta omasta kielestä, kulttuuriperinnöstä ja historiasta ja kokee sen |
• oažžu viidát dieđu ja vásáhusa iežas gielas, kulturárbbis ja historjjás ja vásiha dan mávssolažžan |
| • rohkaistuu käyttämään ja kehittämään aktiivisesti kieltä |
• roahkasmuvvá geavahit ja ovddidit aktiivvalaččat giela |
| Lapsen kielenoppimisen kannalta on tärkeää, että perhe, suku ja yhteisö suhtautuvat kielen oppimiseen myönteisesti ja tukevat sitä aktiivisesti. |
• ovddida gielalaš diđolašvuođa Máná giellaoahppama dáfus lea dehálaš, ahte bearaš, sohka ja servodat váldet giela oahppama vuostá miehtemielalaččat ja dorjot dan aktiivvalaččat. |
| Lapsen saamen kielen vahvistamisen välineet: |
Máná sámegiela nannema gaskaoamit: |
| • tarinat, kertomukset, sadut, lorut, arvoitukset, runot |
• máidnasat, muitalusat, cukcasat, árvádusat, divttat |
| • roolileikit, nukketeatteri, näytteleminen |
• rollaspealut, dohkkáteáhter, neaktin |
| • musiikki, joiut, leuddit, livđet, laulut |
• musihkka, luođit, leuddit, liđvit, lávlagat |
| • radio, videot, lehdet, kirjat, pelit, televisio |
• radio, video, bláđit, girjjit, televišuvdna |
| • vanhempien, sukulaisten ja yhteisön kanssa perinteiseen vuotuiskiertoon liittyvät monipuoliset kielenkäyttötilanteet: työt, käsitöiden tekeminen, luonnossa liikkuminen, laavustelu, retket, tapaamiset, vierailut ja tapahtumat |
• vánhemiin, fulkkiiguin ja servodagain árbevirolaš jahkodatgerdui gullevaš máŋggabealat giellageavahandilálašvuođat: barggut, giehtadujiid dahkan, luonddus lihkadeapmi, lávostallan, reaissut, deaivvadeamit, galledallamat ja dáhpáhusat |
| • kirjoitetun saamen kielen näkyminen yksikön fyysisessä ympäristössä (ilmoitukset, julisteet, kuvataulut, kyltit jne.) |
• čállojuvvon sámegiela oidnon ovttadaga fysalaš birrasis (almmuhusat, posterat, govvatávvalat, šilttat jna.) |
| • kirjastossa ja museossa vierailut |
• girjerájus ja museas galledeamit |
| • vuorovaikutus eri-ikäisten saamelaislasten kanssa |
• vuorrováikkuhus earáahkásaš sámemánáiguin |
| • yhteistyö muiden varhaiskasvatusyksiköiden, kielikummien, saamelaisen median, seurakunnan ja järjestöjen kanssa |
• ovttasbargu eará árabajásgeassinovttadagaiguin, giellaristvánhemiiguin, sápmelaš mediain, searvegottiin ja organisašuvnnaiguin |
| • vanhemmille suunnatut keskustelu- ja koulutustilaisuudet |
• vánhemiidda oaivvilduvvon háleštallan- ja skuvlendilálašvuođat |
| 3.4 Arkipäivän esimerkkejä kielen oppimisen edistämiseksi |
3.4 Árgabeaivvi ovdamearkkat giela oahppama ovddideapmin |
| Myönteinen, turvallinen ilmapiiri sekä aikuisen ja lapsen välinen luottamus ja tasa-arvo rohkaisevat lasta aktiiviseen kielenkäyttöön. |
Miehtemielalaš, dorvvolaš biras sihke ollesolbmo ja máná gaskasaš luohttámuš ja dásseárvu roahkasmuhttet máná aktiivvalaš giellageavaheapmái. |
| Lapsen kielellisen tietoisuuden kehittymiseksi lapsella tulee olla paljon monipuolisia kielenkäyttömahdollisuuksia kaikkien toimintojen yhteydessä. |
Máná gielalaš diđolašvuođa ovdáneapmin mánás galget leat olu máŋggabealat giellageavahanvejolašvuođat buot doaimmaid oktavuođas. |
| Lapsen kielellinen tietoisuus kehittyy kielellä leikkiessä, loruillessa, laulaessa ja erilaisiin kielen muotoihin tutustuessa. |
Máná gielalaš diđolašvuohta ovdána gielain duhkoraddamiin, hoagadettiin, lávllodettiin, ja earálágan giela hámiide oahpásmuvadettiin. |
| Kielellinen tietoisuus luo pohjan luku- ja kirjoitustaidolle. |
Gielalaš diđolašvuohta addá vuođu lohkan- ja čállindáidui. |
| Aikuinen voi usein huomaamattaan puhua lapselle kannustamatta häntä vastavuoroiseen puheeseen. |
Ollesolmmoš sáhttá máŋgii fuomáškeahttá hállat mánnái nu, ahte ii doarjjo su vuorrováikkuhuslaš háleštallamii. |
| On tärkeää keskustelussa antaa aikaa lapsen omille ajatuksille ja kertomuksille. |
Háleštallamis lea dehálaš addit áiggi máná jurdagiidda ja muitalusaide. |
| Aikuisen tulee tietoisesti kiinnittää huomiota omaan kielenkäyttöön, jotta se olisi mahdollisimman monipuolista. |
Ollesolmmoš galgá diđolaččat giddet fuopmášumi iežas giellageavaheapmái, vai dat livččii nu máŋggabealat go vejolaš. |
| Lasten kanssa voi päivittäin harjoitella kieltä yhdessä mm. laulujen, laululeikkien ja lorujen avulla. |
Mánáin sáhttá beaivválaččat hárjehallat giela ovttas ee. lávlagiid, lávlunstohkosiid ja hoahkamiid vehkiin. |
| Lasten kielenkäyttötilanteiden monipuolistamiseksi lapset voidaan jakaa pienryhmiin esimerkiksi iän mukaan. |
Mánáid giellageavahandilálašvuođaid máŋggabealagiin dahkama dihtii mánáid sáhttá juohkit smávvajoavkkuide agi mielde. |
| Usein ne lapset, joilla saamen kieli ei ole vielä kovin vahva, puhuvat keskenään mielellään suomea. |
Dávjá dat mánát, geaid sámegiella ii lea vel nu nana vuođu alde, hállet gaskaneaset milloseappot suomagiela. |
| Ryhmiä muodostettaessa nämä lapset laitetaan eri ryhmiin saamen kielen käytön vahvistamiseksi. |
Joavkkuid dagadettiin dát mánát biddjojit eará joavkkuide sámegiela geavaheami nannema dihtii. |
| Pienryhmissä on enemmän aikaa käsitellä lapsen omia kokemuksia, tunteita tai vain tarinoida. |
Smávvajoavkkuin lea eambo áigi giehtadallat máná iežas vásáhusaid, dovdduid dahje dušše muitalusaid. |
| Kieltä opettelevien lasten kanssa tunteiden esille tuomisessa käytetään apuna kuvia, liikkeitä, ääniä, eleitä ja kerrotaan samalla millaiset käsitteet niihin kuuluvat. |
Giela oahpahalli mánáin dovdduid ovdanbuktimis geavahit veahkkin govaid, lihkastagaid, jienaid, láhtaid ja muitalit seammás, mat doahpagat gullet daidda. |
| Arka lapsi tarvitsee enemmän aikaa ja tukea puhumisessa. |
Árgges mánná dárbbaša eanet áiggi ja doarjaga hállamis. |
| Siksi on tärkeää, että kaikki keskustelutilanteet hänen kanssaan hyödynnetään aktiivisesti. |
Dan dihtii lea dehálaš, ahte suinna galgá ávkkástallat buot háleštallandilálašvuođaid aktiivvalaččat. |
| Tasavertaisen ja turvallisen kontaktin luomiseksi työntekijä voi asettua fyysisesti lasten tasolle lattialle. |
Dásseárvosaš ja dorvvolaš kontávtta dahkamii bargi sáhttá mannat fysalaččat máná dássái láhttái. |
| Lapset ottavat helpommin kontaktia ja aikuinen voi keskittyä kuuntelemaan ja keskustelemaan heidän kanssaan. |
Mánát váldet álkibut oktavuođa ja ollesolmmoš sáhttá vuodjut guldalit ja háleštallat singuin. |
| Aikuinen ohjaa aktiivisesti lasten leikkitilanteita tukien samalla lasten saamen kielen käyttöä. |
Ollesolmmoš stivre aktiivvalaččat máná stoahkandilálašvuođaid ja doarju seammás mánáid sámegiela geavaheami. |
| Pienille lapsille puhutaan paljon eri hoitotilanteissa (mm. vaipan vaihdon, peseytymisen ja pukeutumisen yhteydessä) nimeten samalla eri ruumiinosia ja asusteita. |
Smávva mánáide hállat olu eará dikšundilálašvuođain (ee. lihpara molsuma, basadeami ja gárvodeami oktavuođas) ja seammás muitalit gorutosiid ja biktasiid namaid. |
| Käytännön esimerkkejä kielellisen tietoisuuden kehittämiseksi: Kielen äännerakenne: Lorujen ja laululeikkien avulla lapsi tutustuu saamen kielen äänteisiin ja sääntöihin, miten erilaisia äänteitä voi yhdistellä. |
Geavatlaš ovdamearkkat gielalaš di đ olašvuo đ a ovddideapmin: Giela jietnaráhkadus: Hoahkamiin ja lávlunstohkosiin mánná oahpásmuvvá sámegiela jietnadagaide ja njuolggadusaide, mo earálágan jietnadagaid sáhttá laktit. |
| Erilaisten sanapareja (sanaparit, jotka erottuvat toisistaan yhden äänteen perusteella) sisältävien loruja avulla voidaan antaa lapselle vihjeitä siitä miten äänteitä käytetään sanojen erottelemiseen. |
Earálágan sátnepáraid (sátnepárat, mat earuhuvvet nuppiin dušše ovtta jietnadaga vuođul) sisttisdoalli hoahkamiid vehkiin sáhttá addit mánnái geažidemiid das mo jietnadagaid sáhttá geavahit sániid earuheamis. |
| Tällaisia loruja ovat mm pohjoissaamessa: |
Dákkár hoahkamat leat davvisámegielas ee: |
| • Hutkás Heaikkaš, Gussa Guossa-Gessa, Č ieža č áppa č áhppes cizáža, Č áh č i |
• Hutkás Heaikkaš, Gussa Guossa-Gessa, Č ieža č áppa č áhppes cizáža, Č áh č i |
| Sanojen rakentuminen: Lapsen tietoisuutta sanojen muodoista ja sanojen rakentumisesta voidaan edistää erilaisilla harjoituksilla; |
Sániid šaddan: Máná diđolašvuođa sániid hámiin ja sániid šaddamis sáhttá ovddidit earálágan hárjehusain; |
| • yhdyssanaharjoitukset, esimerkiksi pohjoissaamessa; |
• goallossátnehárjehusat, ovdamearkan davvisámegielas; |
| guollemuorra - muorraguolli |
guollemuorra - muorraguolli |
| • luonnonääniä muistuttavat sanaharjoitukset. |
• luonddujienaid áddestalli sátnehárjehusat. |
| Esimerkiksi pohjoissaamessa; |
Ovdamearka davvisámegielas; |
| Dappasii gappasii duike |
Dappasii gappasii duike |
| Eallu-laulu |
Eallu-laulu |
| Kielen lauserakenne: Lapsen tietoisuutta siitä miten sanat liittyvät toisiinsa lauseiksi voidaan edistää erilaisilla loruilla. |
Giela cealkkaráhkadus: Máná dilálašvuođa das, mo sánit laktásit nuppiide ja šaddet cealkkan sáhttá ovddidit earálágan hoahkamiiguin. |
| Esimerkiksi pohjoissaamessa; |
Ovdamearka davvisámegielas; |
| Lei oktii áhkku (aikamuodot), Beahká viessu (relatiivilause), Meahcci eallit (verbien persoonamuodot), Okta guolli vuodjá (verbien taivutus) |
Lei oktii áhkku (áigehámit), Beahká viessu (relatiivacealkka), Meahcci eallit (vearbbaid persovdnahámit), Okta guolli vuodjá (vearbasojahus) |
| 4. |
4. |
| SAAMELAINEN KULTTUURI JA IDENTITEETTI |
SÁPMELAŠ KULTUVRRA JA IDENTITEHTA |
| 4.1. Saamelainen lapsuus ja kasvatus |
4.1. Sápmelaš mánnávuohta ja bajásgeassin |
| Perinteisesti saamelaisperheissä vanhemmilla ja lapsilla muodostui läheinen suhde yhteisten päivittäisten askareiden lomassa. |
Árbevirolaččat sámebearrašiin vánhemiidda ja mánáide šattai lagaš oktavuohta oktasaš beaivválaš doaimmaid olis. |
| Lapsia ohjattiin samalla, kun aikuisilla oli omat työnsä. |
Mánáid stivrejedje seammás go ollesobmot barge bargguideaset. |
| Leikkiessään lapsi oppi sosiaalisia taitoja, tekemään työtä ja käyttämään luonnon rikkauksia ja tulemaan toimeen ankarissa luonnonolosuhteissa. |
Duhkoraladettiin mánná oahppá sosiálalaš dáidduid, barggu bargama ja ávkkástallat luonddu riggodagain ja birget garra luonddudiliin. |
| Saamelaisessa kasvatuksessa painotettiin sosiaalista huomiokykyä, toisten huomioon ottamista sekä työn ja leikin kautta oppimista. |
Sápmelaš bajásgeassimis deattuhedje sosiálalaš vuhtii váldima, nuppiid vuhtii váldima sihke barggu ja duhkoraddama bokte oahppama. |
| Saamelaiskasvatusta kuvasi erityisesti epäsuora kasvatus. |
Sápmelaš bajásgeassima govvidii eandalii eahpenjuolggo bajásgeassin. |
| Lapset oppivat huomaamatta ottamaan vastuuta tekemisistään ja olemisestaan yhdessä perheen ja ympäristön kanssa. |
Mánát ohppe váldit ovddasvástádusa das maid dahke ja mo ledje ovttas bearrašiin ja birrasiin. |
| Saamelaisesta kasvatusperinteestä on vielä heijasteita nykypäivän kasvatuksessa. |
Sápmelaš bajásgeassinárbevierus leat vel speadjalastimat otnábeaivvi bajásgeassimii. |
| Lapsi kasvatetaan kohtelemaan kaikkia ihmisiä arvonannolla. |
Mánná oahpahuvvo deaivat buot olbmuid árvvusatnimiin. |
| Kunnioituksen tulee ihmisten lisäksi kohdistua luontoon. |
Gudnejahttin galgá olbmuid lassin čuohcit maiddái lundui. |
| Lapsia ei suoranaisesti neuvota vaan kerrotaan tapahtumia ja tarinoita mitä muille on tapahtunut. |
Mánát eai njulgestaga rávvejuvvo muhto muitalit dáhpáhusaid ja muitalusaid das, mii earáide lea dáhpáhuvvan. |
| Ihmisen kasvun ja kehityksen tavoitteena on monipuolinen persoonallisuus ja laajaalainen osaaminen. |
Olbmo šaddama ja ovdáneami ulbmilin lea máŋggabealat persovnnalašvuohta ja viiddis máhttu. |
| Näiden ominaisuuksien kehittämiseksi kasvatustoimilla pyritään kehittämään lapsen havainnointi- ja itsearviointikykyä, jotta hän pärjäisi uusissa yllättävissä tilanteissa. |
Dáid iešvuođaid ovddideapmin bajásgeassindoaimmain geahččalit ovddidit máná áican- ja iešárvvoštallannávcca, vai son birgešii ođđa dilálašvuođain. |
| Vahva itsetunto, selkeä minäkuva ja vahva identiteetti auttavat lasta toimimaan omien edellytystensä ja taitojensa mukaan sekä itselleen luontevalla tavalla. |
Nana iešdovdu, čielga iešgovva ja nana identitehta veahkehit máná doaibmat iežas eavttuid ja dáidduid mielde sihke alcces lunddolaš vugiin. |
| Hyvä suuntautumiskyky metsässä liikkuessa, keskusteluissa ja ajattelussa ovat välttämättömiä hyvän elämänhallinnan kannalta. |
Buorre dádjadanattáldat meahcis jođedettiin, háleštallamis ja jurddašeamis leat vealtameahttumat buori eallinhálddašeami dáfus. |
| Saamelaisessa kasvatuksessa arvostetaan hyvän havainnointi- ja arviointikyvyn lisäksi vahvaa itsetuntoa ja identiteettiä, laaja-alaista osaamista, sopeutuvuutta, sosiaalisuutta ja kohtuullisuutta. |
Sápmelaš bajásgeassimis atnit árvvus buorre áican- ja árvvoštallannávcca lassin nana iešdovddu ja identitehta, viiddis oahppama, vuogáiduvvama, sosiálalašvuođa ja govttolašvuođa. |
| Kokonaisvaltaisena tavoitteena on edistää lapsen itsenäistä elämässä pärjäämistä yksin ja yhdessä muiden kanssa. |
Oppalaš ulbmilin lea ovddidit máná iehčanas eallimis birgema okto ja ovttas earáiguin. |
| Itsenäinen selviytyminen edellyttää käytännön taitojen hallinnan lisäksi psyykkistä valmiutta ja uskoa siihen, että jaksaa, osaa ja löytää ratkaisut ongelmiin ja luottaa siihen, että kaiken voi oppia. |
Iehčanas birgejupmi gáibida geavatlaš dáidduid hálddašeami lassin psykalaš attáldagaid ja jáhku dasa, ahte nagoda, máhttá ja gávdná čovdosiid váttisvuođaide ja luohttá dasa, ahte buot lea vejolaš oahppat. |
| Saamelaisessa yhteisössä perinteisesti suvulla ja yhteisöllä on lapsen kasvatusoikeus ja –vastuu. |
Sápmelaš servodagas árbevirolaččat sogas ja servodagas lea máná bajásgeassinvuoigatvuohta ja – ovddasvástádus. |
| 4.2. Saamelaisten kulttuuriarvojen välittäminen |
4.2. Sápmelaš kulturárvvuid sirdin |
| Saamelaisia yhdistävät kulttuuriset arvot kuten kieli, identiteetti, luonto ja suku. |
Kultuvrralaš árvvut dego giella, identitehta, luondu ja sohka ovttastit sápmelaččaid. |
| Saamelaiseen kulttuuriin kuuluvat myös perinteiset elinkeinot kuten poronhoito, kalastus, metsästys, keräily ja käsityöt. |
Sápmelaš kultuvrii gullet maiddái árbevirolaš ealáhusat dego boazodoallu, guolástus, meahcástus, čoaggin ja giehtaduojit. |
| Kulttuuria on myös saamelainen elämäntapa. |
Maiddái sápmelaš eallinvuohki lea kultuvra. |
| Saamelaisten elämäntapa, kulttuuri ja perinteiset elinkeinot ovat muuttuneet ajan myötä. |
Sápmelaš eallinvuohki, kultuvra ja árbevirolaš ealáhusat leat rievdan áiggiid mielde. |
| Perinteisten tietojen ja taitojen oppiminen ei siirry enää perheessä luonnostaan lapsille. |
Árbevirolaš dieđuid ja dáidduid oahppan ii šat sirdašuva bearrašis lunddolaččat mánáide. |
| Saamelaisen kulttuurin säilyminen edellyttää nykyisinkin perinteisten tietojen ja taitojen, sekä henkisen pääoman siirtymistä tuleville sukupolville. |
Sápmelaš kultuvrra seailun gáibida vel dálge árbevirolaš dieđuid ja dáidduid, sihke vuoiŋŋalaš kapitála sirdima boahttevaš buolvvaide. |
| Saamelainen perinteinen tietämys on kokonaisuus, joka on sidoksissa ihmiseen ja luontoon. |
Sápmelaš árbevirolaš diehtu lea oppalašvuohta, mii lea čatnasan olbmui ja lundui. |
| Saamelaiset tiedot, taidot ja arvot välittyvät pääasiallisesti toimintojen ja tunteiden kautta sekä suullisena perintönä sukupolvelta toiselle. |
Sápmelaš dieđut, dáiddut ja árvvut sirdašuvvet eanaš doaimmaid ja dovdduid bokte sihke njálmmálaš árbin sohkabuolvvas nubbái. |
| Saamelainen tietämys sisältää tiedon elämässä pärjäämisestä. |
Sápmelaš diđolašvuohta sisttisdoallá dáiddu eallimis birgemis. |
| YK:n alkuperäiskansajulistuksessa todetaan, että alkuperäiskansalla on oikeus elvyttää kulttuuriperintöään ja tapojaan ja opettaa niitä tuleville sukupolville. |
ON:a eamiálbmotjulggaštusas gávnnahuvvo, ahte eamiálbmogiin lea vuoigatvuohta ealáskahttit kulturárbevierus ja dábiidis ja oahpahit daid boahttevaš sohkabuolvvaide. |
| Perinteiden elvyttäminen on tärkeää saamelaisten itsemääräämisoikeuden, saamelaisyhteisöjen voimaannuttamisen, kulttuurin omaehtoisen sopeutumisen (nyky-yhteiskunnan haasteisiin) ja saamelaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannalta. |
Árbevirolaš ealáskahttin lea dehálaš sápmelaš iešmearridanvuoigatvuođa, sámeservošiid nanosmahttima, kultuvrra iešdáhtolaš heiveheami (dáláservodaga hástalusaide) ja sápmelaččaid buresbirgejumi ja dearvvašvuođa ovddideami dáfus. |
| Yhteiskunnan pysyviin rakenteisiin tulee luoda edellytykset saamelaisten kulttuurien kehittymiselle; |
Servodaga bissovaš ráhkadusaide galgá dahkat eavttuid sápmelaččaid kultuvrraid ovdáneapmái; |
| esimerkiksi kieli- ja kulttuuriohjelmien, sosiaali- ja terveydenhuollon koulutus- ja kehittämisohjelmien kautta. |
ovdamearkan giella- ja kulturprográmmaid, sosiála- ja dearvvašvuođadivššu skuvlen- ja ovddidanprográmmaid bokte. |
| Lapsi omaksuu varhaiskasvatuksessa saamelaisia kulttuuriarvoja. |
Mánná oahppá árabajásgeassimis sápmelaš kulturárvvuid. |
| Varhaiskasvatustoiminta pohjautuu seuraaville kulttuuriarvoille, jotka ovat kiinteästi yhteydessä toisiinsa: |
Árabajásgeassindoaimma vuođđun leat čuovvovaš kulturárvvut, mat leat čavga oktavuođas nubbi nubbái: |
| - Identiteetti |
- Identitehta |
| - Yhteisöllisyys |
- Luondduoktavuohta |
| - Luontoyhteys - Perinteiset elinkeinot ja toimeentulo - Sukupuolten välinen tasa-arvo ja ihmisyys |
- Árbevirolaš ealáhusat ja birgejupmi - Sohkabeliid gaskasaš dásseárvu ja olmmošvuohta |
| - Rauha ja sovinnollisuus |
- Ráffi ja soabalašvuohta |
| - Monikulttuurisuus |
- Máŋggakultuvrratvuohta |
| 4.2. 1. Identiteetti |
4.2.1. Identitehta |
| Identiteetti muotoutuu vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. |
Identitehta hápmašuvva vuorrováikkuhusas eará olbmuiguin. |
| Lapsen identiteetin määrittäjinä toimivat lapselle tärkeät ihmiset. |
Máná identitehta meroštallin doibmet mánnái dehálaš olbmot. |
| Lähiyhteisö ja enemmistökulttuuri vaikuttavat perheen tapaan muovata lapsen identiteettiä. |
Lagašservodat ja majoritehtakultuvra váikkuhit bearraša vuohkái hábmet máná identitehta. |
| Perheessä vallitseva kieli vaikuttaa myös identiteetin kehittymiseen. |
Bearraša giella váikkuha maiddái identitehta ovdáneapmái. |
| Identiteetin muodostuminen perustuu selkeään minäkuvaan. |
Identitehta hápmašuvvama vuođđun lea čielga iešgovva. |
| Kun ihmisellä on selkeä minäkuva, hän tietää mihin joukkoon hän kuuluu ja sitoutuu. |
Go olbmos lea čielga iešgovva, son diehtá man jovkui son gullá ja lea čatnasan. |
| Vahvat sukulaisuus- ja perhesuhteet vahvistavat yhteisöllisyyttä ja yhteisöön sitoutumista. |
Nana fuolkevuohta- ja bearašgaskavuođat nannejit searvvušvuođa ja servošii čatnašuvvama. |
| Ihminen punnitsee identiteettiään niin omassa yhteisössä kuin sen ulkopuolellakin. |
Olmmoš vihkkehallá identitehtas iežas servodagas ja maiddái dan olggobealde. |
| Hyvin toimiva identiteetti edellyttää, että ihminen voi tuntea, että hänellä on samat juuret ja alkuperä kuin muilla saman alkuperän omaavilla ihmisillä. |
Identitehta, mii doaibmá bures, gáibida, ahte olmmoš sáhttá dovdat, ahte sus leat seammá ruohttasat ja duogáš go earáin seammá duogáža olbmuin. |
| Saamelaisnuoria koskevassa tutkimuksessa todetaan, että saamelainen identiteetti voi ilmentyä eri tasoilla: 5. Yksilö kokee saamelaisuuden luonnollisena. |
Sápmelašnuoraid guoskevaš dutkamušas gávnnahedje, ahte sápmelaš identitehta sáhttá dihttot eará dásiin: 5. Ovttaskas olmmoš vásiha sápmelašvuođa lunddolažžan. |
| Hänellä on tasapainoinen saamelainen identiteetti ja hän osaa kielensä ja sisäistää kulttuurinsa. |
Sus lea dássedettolaš sápmelaš identitehta ja son máhttá gielas ja ádde kultuvrras. |
| 4. Yksilö osaa saamen kielen, mutta ei tunne muita kulttuurinsa osa-alueita. |
4. Ovttaskas máhttá sámegiela, muhto ii dovdda eará kultuvrras oasseguovlluid. |
| 3. Yksilö hallitsee yhden kulttuurinsa osa-alueen hyvin. |
3. Ovttaskas hálddaša ovtta kultuvrras oasseguovllu bures. |
| 2. Yksilö kokee saamelaisen identiteettinsä esineiden kautta. |
2. Ovttaskas vásiha sápmelaš identitehtas dávviriid bokte. |
| 1. Yksilö tiedostaa saamelaisen taustansa, mutta ei halua tuoda sitä esille. |
1. Ovttaskas lea diđolaš sápmelaš duogážisttis, muhto ii hálit buktit dan ovdan. |
| Varhaiskasvatus tukee kotien kasvatusta ja valmentaa uusia sukupolvia toimimaan uudenaikaisessa saamelaisyhteisössä. |
Árabajásgeassin doarju ruovttuid bajásgeassima ja gárvvista ođđa sohkabuolvvaid doaibmat ođđaáigásaš sámeservodagas. |
| Keskeisenä tehtävänä on välittää tietoa saamelaisista kansana, kulttuuriperinnettä ja elämäntapaa positiivisella tavalla niin, että lapsi kiinnittyy omaan kulttuuriinsa ja kokee saamelaisuuden luonnollisena. |
Guovddáš doaibman lea sirdit dieđuid sápmelaččain álbmogin, kulturárbbi ja eallinvuogi positiivvalaš vugiin, nu áhte mánná čatnasaš iežas kultuvrasis ja vásiha sápmelašvuođa lunddolažžan. |
| Käytännön esimerkkejä kulttuuri-identiteetin vahvistamiseksi varhaiskasvatuksessa: |
Geavatlaš ovdamearkkat kulturidentitehta nannemii árabajásgeassimis: |
| • lapsen havainto- ja arviointikyvyn kehittäminen luomalla erilaisia tilanteita, jossa lapsi saa kokeilla ja kehittää taitojaan, osaamistaan, tunteitaan |
• máná áican- ja árvvoštallannávcca ovddideapmi ođđa dilálašvuođaid dahkamiin, main mánná sáhttá iskat ja ovddidit dáidduidis, máhttimis ja dovdduidis |
| • vahvat sukulaisuussuhteet |
• nana fuolkegaskavuođat |
| • saamelaisten tietojen ja taitojen opettaminen perinteentaitajien opastuksella |
• sápmelaš dieđuid ja dáidduid oahpaheapmi árbevierročehpiid láidestemiin |
| • tieto saamelaisten yhteisestä historiasta yhtenä kansana neljän valtakunnan alueella |
• diehtu sápmelaččaid historjjás oktan álbmogin njealji riikka guovllus |
| • tutustutaan isovanhempien elämän eri vaiheisiin |
• oahpásmuvvat stuorravánhemiid eallima eará muttuide |
| • vahva suhde kieliryhmän jäseniin |
• nana gaskavuohta giellajoavkku lahtuide |
| 4.2. 2 Yhteisöllisyys |
4.2.2 Searvvušvuohta |
| Saamelaisilla on vahva yhteisöllisyys ja tietoisuus omista juuristaan ja suvunjäsenistä ja heidän asuinpaikoistaan. |
Sápmelaččain lea nana searvvušvuohta ja diđolašvuohta iežas ruohttasiin ja fuolkelahtuin ja sin ássanbáikkiin. |
| Yhteenkuuluvuuden tunne perheeseen muodostuu yhteisestä toimeentulosta, yhdessä asumisesta tai perheen historiasta. |
Oktiigullevašvuođa dovdu bearrašii boahtá oktasaš birgejumis, ovttas ássamis dahje bearraša historjjás. |
| Saamelaisessa kulttuurissa perhe on laaja sosiaalinen yhteisö, jossa sukulaisuussuhteet ja yhteenkuuluvuuden tunne ovat erityisen tärkeitä. |
Sápmelaš kultuvrras bearaš lea viiddis sosiálasearvvuš, mas fuolkegaskavuođat ja oktiigullevašvuođa dovdu leat hui dehálaččat. |
| Pohjoissaamelaisilla ja kolttasaamelaisilla perhe on perinteisesti muodostunut useammasta sukupolvesta. |
Davvisápmelaččain ja nuortalaččain bearaš lea árbevirolaččat šaddan máŋgga sohkabuolvvas. |
| Inarinsaamelaisilla perheen muodostaa useimmiten ydinperhe. |
Anáraččain bearraša vuođđun lea áđašbearaš. |
| Toiminnallinen kasvatus vahvistaa sukupolvien välistä yhteisöllisyyttä. |
Doaimmalaš bajásgeassin nanne sohkabuolvvaid gaskasaš searvvušvuođa. |
| Saamelaisille tärkeä sukulaisuus-, kummi- ja kaimajärjestelmä vahvistavat lapsen yhteenkuuluvuuden tunnetta. |
Sápmelaččaide dehálaš fuolkevuohta-, ristvánhen- ja gáibmevuogádat nannejit máná oktiigullevašvuođa dovddu. |
| Eri saamelaisryhmien välillä on eroavaisuuksia kummien määrässä ja tehtävissä. |
Eará sápmelašjoavkkuid gaskkas leat earut ristvánhemiid mearis ja doaimmain. |
| Esimerkiksi kolttasaamelaisessa perinteessä kummin kuollessa kummipojan tehtävä on tehdä risti haudalle ja kantaa se sinne. |
Ovdamearkan nuortalaš árbevierus ristvánhema jámedettiin risbártni bargun lea duddjot ruossa hávddi ala ja gurput dan dohko. |
| Nämä vaikutteet tulevat idästä ortodoksisesta uskonnosta. |
Dát váikkuhusat bohtet nuortin ortodoksalaš oskkus. |
| Kolttasaamelaisessa kulttuurissa ortodoksisuus toimii tärkeänä sosiaalistumisen muotona. |
Nuortalaš kultuvrras ortodoksalašvuohta doaibmá dehálaš sosiálalašluvvama hápmin. |
| Nykyisin yhteisöllisyys on suuri haaste, sillä alle 10-vuotiaista saamelaislapsista yli 70 % asuu saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. |
Dál searvvušvuohta lea stuorra hástalus dan sivas, go vuollái 10-jahkásaš sápmelašmánáin badjel 70 % ásset sápmelaččaid ruovttuguovllu olggobealde. |
| Saamelaisalueella erityisesti inarin- ja kolttasaamelaiset asuvat hajallaan. |
Sámeguovllus eandalii anáraččat ja nuortalaččat ásset bieđgguid. |
| Varhaiskasvatuksella on erityisen tärkeä rooli sen varmistamisessa, että lapsi voi nauttia kulttuuristaan yhdessä muiden ryhmäänsä kuuluvien kanssa. |
Árabajásgeassimis lea earenoamáš dehálaš rolla dan dáhkideamis, ahte mánná sáhttá návddašit kultuvrrastis ovttas eará iežas jovkui gullevaččain. |
| Käytännön esimerkkejä yhteisöllisyyden vahvistamiseksi varhaiskasvatuksessa: |
Geavatlaš ovdamearkkat searvvušvuo đ a nannemii árabajásgeassimis: |
| • opetellaan sukulaisnimityksiä laatimalla oma sukukartta |
• oahpahallat fuolkevuohtanamahusaid go dahkat iežas fuolkekártta |
| • tutustutaan lasten kummeihin ja kaimoihin |
• oahpásmuvvat mánáid ristvánhemiidda ja gáimmiide |
| • tutustutaan saamelaiseen nimiperinteeseen ja nimen antamiseen |
• oahpásmuvvat sápmelaš nammaárbevirrui ja nama addimii |
| • muistetaan saamelaisia merkkipäiviä |
• gudnejahttit sápmelaš mearkabeivviid |
| • muistetaan sukulaisten syntymäpäiviä |
• muitit fulkkiid riegádanbeivviid |
| • tehdään yksikön yhdestä huoneesta ”yhteisöhuone”, jossa lasten perheen jäsenet voivat lasta tuodessaan tai hakiessaan istahtaa ja juoda kahvia |
• dahkat ovttadaga ovtta lanjas “searvvušlanja”, mas mánáid bearraša lahtut sáhttet máná buvttedettiin dahje vieččadettiin čohkkádit ja juhkat káfe |
| • vieraillaan vanhusten kerhoissa ja vanhainkodissa |
• galledallat boarrásiid rieggáin ja boarrásiidsiiddain |
| • tiivis vuorovaikutus oman saamelaisyhteisön jäsenten kanssa; |
• deahtis vuorrováikkuhus iežas sámeservoša lahtuiguin; |
| vuotuiskiertoon liittyvät, työt, retket, vierailut ja yhteiset säännölliset tapahtumat |
jahkegerdui gullevaš barggut, reaissut, galledallamat ja oktasaš jeavddalaš dáhpáhusat |
| • kirjeenvaihto (valokuvat, piirustukset) varhaiskasvatusyksikköjen kesken |
• reivelonohallan (čuovgagovat, sárgumat) árabajásgeassinovttadagaid gaskka |
| • tapaamiset muualla asuvien saamelaisten kanssa |
• deaivvadeamit eará sajis ássi sápmelaččaiguin |
| • järjestetään video- ja nettitapaamisia muualla asuvien saamelaisten kanssa |
• ordnet video- ja neahttadeaivvademiid eará sajiin ássi sápmelaččaiguin |
| • juhlitaan saamelaisten kansallispäivää ja opetellaan saamen suvun laulu |
• ávvudit sápmelaččaid álbmotbeaivvi ja oahpahallat sámi soga lávlaga |
| • luodaan oma lipunnostokäytäntö liputuspäiviä varten ja tunnetaan saamelaisten lipun symboliikka |
• dahkat iežas leavgaloktengeavadaga levgenbeivviid várás ja dovdat sámiid leavgga symbolihka |
| 4.2. 3. Luontoyhteys |
4.2.3. Luondduoktavuohta |
| Saamelaiset ovat aina eläneet luonnonläheistä elämää ja eläminen on ollut sidoksissa luonnon kiertokulkuun ja vuotuiskiertoon. |
Sápmelaččat leat álo eallán luonddulagaš eallima ja eallin lea leamašan čatnasan luonddugerdui ja jahkodatgerdui. |
| Luonnonvaroja on käytetty kestävästi, oltu niiden käytössä kohtuullisia sekä kunnioitettu ja hoidettu luontoa. |
Luondduresurssaid leat geavahan gierdavaččat ja olbmot leat sihke gudnejahttán ja dikšon luonddu. |
| Saamelaisten perinteinen tietämys liittyy keskeisesti ihmisen ja luonnon väliseen suhteeseen. |
Sápmelaččaid árbevirolaš diehtu čatnasa olu olbmo ja luonddu gaskasaš gaskavuhtii. |
| Luonto, ihminen ja kulttuuri ovat kiinteästi sidoksissa toisiinsa. |
Luondu, olmmoš ja kultuvra leat lávga čatnasan nubbi nuppiide. |
| Luonto on osa kulttuuria ja ihmisyyttä. |
Luondu lea oassi kultuvrras ja olmmošvuođas. |
| Kulttuurin säilymiseksi on tärkeää huolehtia myös luonnon hyvinvoinnista. |
Kultuvrra seailuma dihtii lea dehálaš atnit fuola maiddái luonddu buresbirgejumis. |
| Luonnon tulisi kuulua keskeisenä osana lapsen jokapäiväiseen elämään. |
Luondu galggašii gullat guovddáš oassin máná juohkebeaivválaš eallimii. |
| Käytännön esimerkkejä luontoyhteyden vahvistamiseksi varhaiskasvatuksessa: |
Geavatlaš ovdamearkkat luondduoktavuo đ a nannemii árabajásgeassimis: |
| • lisätään lapsen ekologista luonnontietämystä saamelaisen ikääntyneen ihmisen opastuksella, mistä mitäkin luonnonmateriaalia voi ottaa ja minkä verran, liikutaan meluamatta, jälkiä jättämättä, ei katkota oksia tai käännellä kiviä, ei roskata |
• lasihit máná ekologaš luonddudieđu sápmelaš eallilan olbmo láidestemiin, gos guđege luonddumateriála sáhttá váldit ja man olu, johtit jaska, luottaid guođekeahttá, ii galgga doadjit ovssiid dahje boltut geđggiid, ii galgga nuoskidit |
| • kehitetään lapsen luonnon havainnointikykyä ja luonnossa kulkemisen taitoja |
• ovddidit máná luonddu áicannávcca ja luonddus johtima dáidduid |
| • opetellaan erilaisten maastojen nimityksiä ja erityispiirteitä |
• oahpahallat earálágan eanadagaid namahusaid ja sierrasárgosiid |
| • havainnoidaan päivittäin säätä ja eri luonnonilmiöitä |
• áicat beaivválaččat dálkki ja eará luondduihtagiid |
| • seurataan vuodenaikojen vaihtelua ja sen vaikutuksia eläimissä ja kasveissa |
• čuovvut jahkeáiggiid molsašuddama ja dan váikkuhusaid elliin ja šattuin |
| • opetellaan tunnistamaan lintuja ja metsäneläimiä sekä niiden jälkiä |
• oahpahallat dovdat lottiid ja meahcielliid sihke daid luottaid |
| • opetellaan käyttämään luonnon materiaaleja eri vuodenaikoina |
• oahpahallat geavahit luonddu materiálaid sierra jahkeáiggiin |
| • tutustutaan saamelaiseen paikannimistöön |
• oahpásmuvvat sápmelaš báikenammavuogádahkii |
| • tutustutaan saamelaisten pyhiin paikkoihin |
• oahpásmuvvat sápmelaš bassi báikkiide |
| 4. Perinteiset elinkeinot ja toimeentulo |
4.2.4. Árbevirolaš ealáhusat ja birgejupmi |
| Poronhoito, kalastus, metsästys ja pienimuotoinen maatalous sekä käsityöt ja luonnonvaraisten tuotteiden keräily ovat saamelaisten perinteisiä elinkeinoja, joiden harjoittaminen on monille saamelaisille elämäntapa. |
Boazodoallu, guolástus, meahcástus ja smávvalunddot eanadoallu sihke giehtaduojit ja luonddudili buktagiid čoaggin leat sápmelaš árbevirolaš ealáhusat, maid hárjeheapmi lea máŋgga sápmelačča eallinvuohki. |
| Niitä harjoitetaan tavallisesti yhdistelmäelinkeinoina tai muiden ammattien ohella. |
Dat hárjehuvvojit dábálaččat lotnolasealáhussan dahje eará ámmáhiid olis. |
| Poronhoidolla on poronhoitokulttuurissa eläville saamelaisille suuri kulttuurinen merkitys, sillä poronhoitoon liittyy lihantuotannon lisäksi koko perheen ja suvun elämänpiiri kuten sosiaaliset suhteet, asuminen, kulkeminen, luontoympäristön tuntemus, perinteinen tietämys, luonnon ekologinen käyttö ja saamelaiset käsityöt. |
Boazodoalus lea boazodoallokultuvrras ealli sápmelaččaide stuorra kultuvrralaš mearkkašupmi, dan dihtii go boazodollui gullá biergobuvttadeami lassin oppa bearraša ja soga eallinbiire dego sosiála gaskavuođat, ássan, johttin, luonddubirrasa dovdamuš, árbevirolaš diehtu, luonddu ekologalaš geavaheapmi ja sápmelaš giehtaduojit. |
| Kalan pyynti on ollut vuosisatoja saamelaisten perinteinen elinkeino. |
Guollebivdu lea leamaš jahkečuđiid árbevirolaš ealáhus. |
| Inarinsaamelaiset ovat kalastajia Inarinjärvellä ja sen ympärillä. |
Anáraččat leat guolásteaddjit Anárjávrris ja dan birrasis. |
| Merenrannan kolttakylien perheillä oli omistusoikeuksia lohenkalastukseen merellä ja Paatsjoessa. |
Mearrarittu nuortalašgiliid bearrašiin ledje oamasteaddjivuoigatvuođat luossabivdui mearas ja Báhčaveajis. |
| Lohenkalastus on edelleenkin Tenonlaakson saamelaisen kulttuurin keskeinen tekijä. |
Luossabivdu lea ainge Deanuleagi sápmelaččaid kultuvrra guovddáš dahkki. |
| Käytännön esimerkkejä elinkeinojen ja toimeentulon huomioimisesta varhaiskasvatuksessa: Poronhoito: |
Geavatlaš ovdamearkkat ealáhusaid ja birgejumi vuhtiiváldimis árabajásgeassimis: Boazodoallu: |
| • opetellaan suopungin käyttöä, poromerkkejä, poron nimityksiä, leikitään poroleikkejä |
• oahpahallat suohpana geavaheami, bealljemearkkaid, bohcco namahusaid, duhkoraddat boazostohkosiid |
| • tehdään risuista poroja ja pieniä erotusaitoja sisä- ja ulkokäyttöön |
• dahkat rissiin bohccuid ja smávva bigálusáiddiid sis- ja olgoatnui |
| • käydään poroerotuksissa, vasanmerkityksessä |
• fitnat bigálusain, miessemearkumiin |
| • seurataan poron nylkemistä ja eri osien hyötykäyttöä |
• čuovvut bohcco njuovvama ja eará osiid ávkkástallama |
| • nostetaan jäkälää, tehdään lehtikerppuja, leikataan kortteita, heinää |
• doahput jeahkála, dahkat lastagihpuid, láddjet hoaššaid, suinniid |
| • opetellaan takkaporon sitomista ja tutustutaan poron lypsyyn |
• oahpahallat noađđehearggi čatnama ja oahpásmuvvat bohcco bahčimii |
| • opetellaan puukon ja leukun käyttöä |
• oahpahallat niibbi geavaheami Guolástus: |
| • opetellaan kalojen nimityksiä, erilaisia pyyntimenetelmiä ja kalan käsittelyä |
• oahpahallat guliid namaid, earálágan bivdovugiid ja guoli giehtadallama |
| • pyydetään keväällä kalaa pilkkimällä, juomuksilla, iskukoukuilla, katiskalla, koukuilla, kulkuttamalla |
• giđđat bivdit guoli jiekŋaoaggumiin, juoŋastemiin, časkkasáŋkoriin, guollehehkiin, áŋkoriin, golgademiin |
| • pyydetään kesällä kalaa verkoilla, uistimella, perholla, katiskalla, pitkällä siimalla, harrilautalla |
• bivdit geassit guoli firpmiin, vuokkain, dolgevuokkain, guollehehkiin, liinnain, uhteriin |
| • pyydetään syksyllä kalaa verkoilla, nuottaamalla, pitkällä siimalla, kolkkaamalla ja harrilautalla |
• bivdit guoli čakčat firpmiin, nuhtiin, liinnain, skoalkabivdduin ja uhteriin |
| • pyydetään kalaa talvella juomuksilla, nuotalla, pilkkimällä ja iskukoukuilla |
• bivdit guoli dálvit juoŋastemiin, nuhtiin, jiekŋaoaggumiin ja časkkasáŋkoriin |
| • opetellaan verkon korjausta, kalastusvälineiden ja veneen huoltamista |
• oahpahallat fierpmi divvuma, guolástusbiergasiid ja fatnasa divvuma |
| Metsästys ja keräily: |
Meahcástus ja č oaggin: |
| • opetellaan tekemään riekkoansoja |
• oahpahallat rievssahiid gárduma |
| • opetellaan tuntemaan eri eläinten jälkiä ja pyyntimenetelmiä pyynnin taitajan opastuksella |
• oahpahallat dovdat eará elliid luottaid ja bivdovugiid bivdomeastára láidestemiin |
| • kerätään syksyllä marjoja Maatalous: |
• čoaggit čakčat murjjiid Eanadoallu: |
| • tutustutaan lehmien ja lampaiden hoitamiseen vierailemalla karja- ja lammastilalla |
• oahpásmuvvat gussa- ja sávzadollui, galledallat návehis ja sávzadoalus |
| • tutustutaan sadonkorjuutöihin, kylvetään perunaa ja muita kasveja |
• oahpásmuvvat ládjobargguide, gilvit bohtehtosa ja eará šattuid |
| Ruokakulttuuri: |
Borramuškultuvra: |
| • järjestetään säännöllisiä saamelaisia ruokapäiviä ja leipomispäiviä perinteen taitajien opastuksella |
• ordnet jeavddalaččat sápmelaš borramušbeivviid ja láibunbeivviid árbevierromeaštáriid láidestemiin |
| • valmistetaan ruokaa päivittäin |
• ráhkadit biepmu beaivválaččat |
| • savustetaan kalaa ja poronlihaa, valmistetaan suolalihaa, suolakalaa |
• suovastit guoli dahje bohccobierggu, válmmaštit sáltebierggu, sálteguoli |
| • opetellaan marjojen säilömistä ja kerätään syötäviä luonnon kasveja; |
• oahpahallat murjjiid seailluheami ja čoaggit borahahtti šattuid; |
| väinönputki, suolaheinä |
boska, juopmu |
| • tutustutaan saamelaisten perinteisiin lääkekasveihin ja niiden käyttöön |
• oahpásmuvvat sápmelaččaid árbevirolaš dálkkodanšattuide ja daid atnui Viesut: |
| • rakennetaan saamelaisten perinteisiä asumuksia ja rakennelmia (esim. pienoismallit): laavu, korvakota, turvekota, erilaiset aitat |
• hukset sápmelaš árbevirolaš viesuid ja ráhkadusaid (omd. miniatiirat): lávvu, bealljegoahti, darfegoahti, earálágan áittit |
| • pystytetään laavu ja opetellaan siihen liittyvät käytänteet; |
• cegget lávu ja oahpahallat dasa gullevaš geavadagaid; |
| tulikivien ja torkkojen hakeminen, laavun eri |
áššogeđggiid ja duorggaid ohcan, lávu eará oasit, boradeapmi |
| Saamelainen käsityöperinne on hyvin rikas ja elävä osa saamelaiskulttuuria. |
Sápmelaš giehtaduodjeárbi lea rikkis ja ealli oassi sápmelaškultuvrras. |
| Käsityöt ovat käyttöesineitä ja niiden valmistus perustuu perinteiseen tietämykseen. |
Giehtaduojit leat atnudiŋggat ja daid ráhkadeami vuođđun lea árbevirolaš diđolašvuohta. |
| Saamelaiseen käsityöhön kuuluu mm. puu, sarvi- ja nahkatöitä sekä helmi- ja tinalankakirjontaa, nauhankudontaa ja verkapukineiden valmistusta ja koristelua punoksilla ja nauhoilla. |
Sápmelaš giehtaduodjái gullet ee. muorra-, čoarve- ja náhkkeduojit sihke bearral ja datneárpoherven, báddegođđin ja láđđegárvvuid goarrun ja čiŋaheapmi bárggáldagaiguin ja báttiiguin. |
| Suomen saamelaisilla on viisi saamenpuvun päämallia: Tenojokivarren, Enontekiö-Kautokeinon, Vuotson sekä inarinsaamelainen ja kolttasaamelainen puku. |
Suoma sápmelaččain leat vihtta sámegávtti váldomálle: Deatnogátti, Eanodat-Guovdageainnu, Vuohču sihke anáraččaid ja nuortalaččaid gákti. |
| Pukujen mallit ja koristelu seuraavat saamen kielirajoja. |
Gávttiid mállet ja herven čuvvot sámi giellarájáid. |
| Pukujen yksityiskohdat voivat vaihdella myös suvuittain ja perheittäin. |
Gávttiid ovttaskas áššit sáhttet molsašuddat maiddái sogaid ja bearrašiid bokte. |
| Kolttasaamelaisten puku eroaa eniten muista saamen puvuista muistuttaen karjalaisten kansallispukua. |
Nuortasápmelaččaid gákti earrána eanemus eará sámegávttiin ja muittuha gárjillaččaid čeardabiktasa. |
| Saamelaisille puku on osa saamelaista identiteettiä. |
Sámegákti lea oassi sápmelaš identitehtas. |
| Saamelaisessa kulttuurissa kansantaide ja sen sisältämä estetiikka on erottamaton osa jokapäiväistä elämää ja sillä on huomattava yhteisöllinen merkitys. |
Sápmelaš kultuvrras álbmotdáidda ja dan estetihkka dan siste lea čavga oassi juohkebeaivválaš eallimis ja das lea fuomášahtti servodatlaš mearkkašupmi. |
| Pukujen, päähineiden, paulojen koristeiden muodot ja värit ilmaisevat kuulumisen johonkin sukuun tai suurempaan alueelliseen yhteisöön ja vahvistavat yhteenkuuluvuuden tunnetta. |
Gávttiid, gahpiriid ja vuoddagiid čiŋaid hámit ja ivnnit muitalit muhtun sohkii gullama dahje stuorát guovlulaš servodahkii ja nannejit oktiigullevašvuođa dovddu. |
| Käsillä tekemisen avulla lapsi oppii arvostamaan kädentaitoja arkielämän hyödyllisinä taitoina. |
Gieđain dahkamiin mánná oahppá atnit árvvus giehtadáidduid árgaeallima ávkkálaš dáidun. |
| Käytännön esimerkkejä käsityöperinteestä varhaiskasvatuksessa: |
Geavatlaš ovdamearkkat giehtaduodjeárbevierus árabajásgeassimis: |
| • tehdään nukeille saamelaisia asusteita |
• ráhkadit dohkáide sápmelaš gárvvuid |
| • kutsutaan käsityöntaitajia opastamaan lapintakin ja siihen kuuluvien asusteiden käytössä |
• bovdet giehtaduodjemeaštára láidestit sámegávtti ja dasa gullevaš gárvvuid geavaheamis |
| • tutustutaan eri saamelaisryhmien pukuihin, asusteisiin ja päähineisiin |
• oahpásmuvvat eará sápmelašjoavkkuid gávttiide, gárvvuide ja gahpiriidda |
| • tehdään helmitöitä |
• dahkat bearraldujiid |
| • karstataan villaa, kehrätään värttinällä, kudotaan raanua |
• gáret ulluid, batnit snáldduin, gođđit ránu |
| • tehdään villalankatöitä (tupsut, nauhojen punonta/palmikointi, pirtanauha, lapinvanttuut) |
• dahkat ulloláigedujiid (diehpit, báttiid batnin/bárgin, njuikun, sámefáhccat) |
| • valmistetaan porontaljasta sisnaa, tehdään sisna- ja nahkatöitä |
• ráhkadit bohcco duoljis sistti, dahkat siste- ja náhkkedujiid |
| • tehdään puusta ja poronluusta erilaisia esineitä |
• ráhkadit muoras ja bohccodávttis earálágan dávviriid |
| • nyljetään, näskätään ja suolataan koipia, tehdään kenkäheinää |
• njuovvat, neaskit ja sáltet gápmasiid, válmmaštit gámasuoinni |
| • kuivataan keväällä hauen nahkoja ja tehdään nahoista käsitöitä ja kalan ruodoista koruja |
• goikadit giđđat hávkka náhkiid ja dahkat náhkiin giehtadujiid ja čielgedávttis čiŋaid |
| 4.2. 5. Sukupuolten välinen tasa-arvo ja ihmisyys |
4.2.5. Sohkabeliid gaskasaš dásseárvu ja olmmošvuohta |
| Saamelaisyhteisössä naisilla on historiallisesti ollut tasa-arvoinen asema miesten kanssa, jolle on tyypillistä ollut etenkin roolien, tehtävien ja elämänpiirien symmetrisyys ja toisiaan täydentävyys. |
Sápmelašservodagas nissonolbmuin lea historjjálaččat leamaš dásseárvosaš sajádat almmáiolbmuid bálddas. Sajádahkii leamašan mihtilmas eandalii rollaid, bargguid ja eallinbirrasiid symmehtralašvuohta ja nuppi nuppiid dievasmahttin. |
| Varhaiskasvatuksen suunnittelussa ja toteutuksessa huolehditaan sukupuolten välisen tasa-arvon toteuttamisesta niin, että lapsi voi kehittää itseään ilman sukupuolirooliodotusten rajoituksia. |
Árabajásgeassima plánemis ja ollašuhttimis atnit fuola sohkabeliid gaskasaš dásseárvvu ollašuvvamis nu, ahte mánná sáhttá ovddidit iežas almmá sohkabeallerollaid ráddjehusaid. |
| Oppimisessa ja identiteetin vahvistamisessa huomioidaan tyttöjen ja poikien omimmat tavat toimia. |
Oahppamis ja identitehta nannemis váldit vuhtii nieiddaid ja gánddaid milloleamos vugiid doaibmat. |
| Pojat voivat kokea luonnossa toimimisen mielekkäämmäksi kuin sisätiloissa työskentelyn. |
Gánddat sáhttet vásihit luonddus doaibmama milloleabbon go siste doaibmama. |
| Tytöt ovat usein aktiivisempia sisätiloissa. |
Nieiddat leat dávjá eambo aktiivvalaččat siste. |
| Varhaiskasvatuksessa voi hyödyntää luontoa vahvistamaan poikien itseluottamusta myös heille vieraammassa ympäristössä. |
Árabajásgeassimis sáhttá ávkkástallat luonddu nannet gánddaid iešluohttámuša maiddái sidjiide vieris birrasis. |
| Ja vastaavasti hyödyntää tyttöjen aktiivisuutta sisätiloissa vahvistamaan heidän omatoimisuuttaan esimerkiksi luonnossa. |
Ja fas ávkkástallat nieiddaid aktiivvalašvuođa siste nannet sin iešdoaimmalašvuođa ovdamearkan luonddus. |
| Saamelaisen näkemyksen mukaan kohtuus on ihmisiksi elämistä. |
Sápmelaš oainnu mielde govttolašvuohta lea eallit olmmožin. |
| Kohtuus ja oikeudenmukaisuus muodostavat ihmisyyden perustan. |
Govttolašvuohta ja vuoiggalašvuohta dahket olmmošvuođa vuođu. |
| Tavoitellakseen hyvää elämänhallintaa ihminen pyrkii päämäärätietoisesti elämään hallitusti ja kohtuullisesti. |
Oččodaladettiin buori eallinhálddašeami olmmoš figgá mearrediđolaččat eallit ráđđejumiin ja govttolaččat. |
| Ihmisyyteen kuuluu myös sovinnollisuus ja kyky tulla toimeen erilaisten ihmisten ja luonnon kanssa. |
Olmmošvuhtii gullá maiddái soabalašvuohta ja attáldat birget earálágan olbmuin ja luondduin. |
| Varhaiskasvatuksessa tasa-arvoa ja ihmisyyttä voidaan edistää erilaisilla ystävä –keskusteluilla ja roolileikeillä, joissa harjoitellaan omien tunteiden, ajatusten ja kokemusten esille tuomista. |
Árabajásgeassimis dásseárvvu ja olmmošvuođa sáhttá ovddidit earálágan ustit-háleštallamiin ja rollaspealuin, main hárjehallat iežas dovdduid, jurdagiid ja vásáhusaid ovdanbuktima. |
| 4.2. 6. Rauha ja sovinnollisuus |
4.2.6. Ráffi ja soabalašvuohta |
| Monikulttuurisessa yhteisössä ihmisen osaa toimia yhteisössä vallalla olevien normien mukaisesti ja sopeutuu menettämättä persoonallisia ominaisuuksiaan ja kulttuuriaan. |
Máŋggakultuvrralaš servodagas olmmoš máhttá doaibmat servodaga norpmaid mielde ja vuogáiduvvá iežas persovnnalašvuođa ja kultuvrras manakeahttá. |
| Saamelaisille on luonteenomaista hakea kokemuksia muista kulttuureista, etsiä yhteyksiä eroavaisuuksiin ja sovittaa yhteen kulttuuriset ristiriitaisuudet elämänhallinnan ja pärjäämisen parantamiseksi. |
Sápmelaččaide lea lunddolaš ohcat vásáhusaid eará kultuvrrain, ohcat čanastagaid earáláganvuođaide ja heivehit oktii kultuvrralaš ruossalasvuođaid eallinhálddašeami ja birgema buorideapmin. |
| Hyvä suuntautumiskyky metsässä liikkumisessa, keskusteluissa ja ajattelussa edistävät myös hyvää elämänhallintaa. |
Buorre dádjadanattáldagat meahcis jođedettiin, háleštallamis ja jurddašeamis ovddidit maiddái buori eallima hálddašeami. |
| Lapsen kanssa keskustellessa huomioidaan kokonaisvaltaisesti kaikki asiaan vaikuttavat tekijät, mutta ei harhauduta sivuseikkoihin. |
Mánáin háleštettiin váldit vuhtii oppalaččat buot áššái gullevaš dahkkiid, muhto ii galgga láhppot siidoáššiide. |
| Sosiaalinen huomiokyky ja toisten huomioon ottaminen ovat tärkeitä sosiaalisuuteen kasvamisessa. |
Sosiála fuomášannákca ja nuppiid vuhtii váldin leat dehálačča sosiálalašvuhtii šaddamis. |
| Sukulaisuussuhteiden korostaminen ja lapsen mukaan ottaminen erilaisiin askareisiin edistävät lapsen sosiaalisuutta. |
Fuolkegaskavuođaid deattuheapmi ja máná váldin earálágan doaimmaide ovddidit máná sosiálalašvuođa. |
| 4.2. 7. Monikulttuurisuus |
4.2.7. Má ŋ ggakultuvrratvuohta |
| Saamelaiset asuvat neljän eri valtion alueella ja elävät monien kulttuurien vaikutusten alaisuudessa. |
Sápmelaččat ásset njealji eará riikka guovlluin ja ellet máŋggaid kultuvrraid váikkuhusaid vuollásažžan. |
| Tämä edellyttää ihmiseltä hyviä monikulttuurisia piirteitä sekä monen maan kansalaistaitojen osaamista. |
Dát gáibida olbmos buriid máŋggakultuvrralaš sárgosiid sihke máŋgga riikka álbmotdáidduid máhttima. |
| Saamelaiset pyrkivät kasvatuksella kehittämään näitä ominaisuuksia. |
Sápmelaččat figget bajásgeassimis ovddidit dáid iešvuođaid. |
| Monikulttuurisuuskasvatus sisältää positiivisen ja aktiivisen kulttuurien välisen vuorovaikutuksen, erilaisuuden kunnioittamisen sekä sellaisten taitojen ja tietojen oppimisen, jotka ovat edellytyksenä monikulttuurisessa yhteiskunnassa menestymiselle. |
Máŋggakulturbajásgeassin sisttisdoallá positiivvalaš ja aktiivvalaš kultuvrraid gaskasaš vuorrováikkuhusa, earáláganvuođa gudnejahttima sihke dakkár dáidduid ja dieđuid oahppama, mat leat gáibádussan máŋggakultuvrralaš servodagas birgemii. |
| Varhaiskasvatuksessa lapsella tulee olla mahdollisuus kehittää kulttuurista tietoisuuttaan ja erilaisuuksien yhteyksien ymmärtämistä. |
Árabajásgeassimis mánás galgá leat vejolašvuohta ovddidit kultuvrralaš diđolašvuođa ja earáláganvuođaid oktavuođaid ipmirdeami. |
| Hyvä havainnointikyky auttaa havaitsemaan pienimmätkin kulttuurierot ja vahvan kulttuuritajun avulla ihminen kykenee eri tilanteissa mukauttamaan toimintaansa kulttuuritaustansa pohjalta. |
Buorre áicanattáldat veahkeha áicat unnimusge kulturearuid ja nana kulturipmárdusain olmmoš sáhttá eará dilálašvuođain vuogáidahttit doaimmas kulturduogáža vuođul. |
| Lapsen kasvatukseen osallistuvien tulisi tietoisesti ohjata lapsen kulttuurista tietoisuutta. |
Máná bajásgeassimii oassálastán olbmot galggašedje diđolaččat stivret máná kultuvrralaš diđolašvuođa. |
| Eläessään monikulttuurisessa ympäristössä ihminen kohtaa päivittäin toisen kulttuurin ilmiöitä ja eroja. |
Go eallá máŋggakultuvrralaš birrasis olmmoš deaivida beaivválaččat nuppi kultuvrra fenomenaid ja earuid. |
| Hallitakseen elämäänsä hän luo yhteyksiä kulttuuristen erojen välille ja käyttää eroja hyväkseen elämänhallinnassa. |
Eallima hálddašeami dihtii son čatná oktavuođaid kultuvrralaš earuidgaskii ja atná daid ávkin eallinhálddašeamis. |
| Kulttuurisen tietoisuuden avulla ihminen voi ymmärtää erilaisuuksien yhteyksiä. |
Kultuvrralaš diđolašvuođain olmmoš sáhttá áddet earáláganvuođaid oktavuođaid. |
| Monikulttuurisuuden säilymisen edellytyksenä on, että kulttuurien erilaisuuksien välillä on positiivinen yhteys. |
Máŋggakultuvrratvuođa seailuma eaktun lea, ahte kultuvrralaš earáláganvuođaid gaskkas lea positiivva oktavuohta. |
| Kulttuuristen erojen korostaminen aiheuttaa sen, että ihminen välttää toisesta kulttuurista tulevia asioita kokien ne vaaraksi omalle kulttuurilleen. |
Kultuvrralaš earuid bajideapmi dahká dan, ahte olmmoš sirdá nuppi kultuvrras boahtti áššiid nu, ahte vásiha daid uhkkin iežas kultuvrii. |
| Tämä ylläpitää ennakkoluuloja ja mahdollistaa kulttuurista syrjintää. |
Dát bajásdoallá ovdagáttuid ja vejolaš kultuvrralaš olggušteami. |
| Pelkästään suvaitsevaisuuteen pyrkivä monikulttuurisuus ei takaa kulttuurillista eikä yksilöiden välistä tasa-arvoa. |
Dušše utnolašvuhtii siktejeaddji máŋggakultuvrratvuohta ii dáhkit kultuvrralaš iige ovttaskas olbmuid gaskasaš dásseárvvu. |
| Luonnollinen monikulttuurisuus perustuu yhteisvastuullisuuteen, jossa toisiin yksilöihin ja kulttuureihin suhtaudutaan tasa-arvoisesti. |
Lunddolaš máŋggakultuvrratvuođa vuođđu lea ovttavásttolašvuođas, mas nuppi ovttaskasaid ja kultuvrraid vásihit dásseárvosažžan. |
| Käytännön esimerkkejä monikulttuurisuuden arvostamiseksi ja kulttuuritajun kehittämiseksi varhaiskasvatuksessa: |
Geavatlaš ovdamearkkat má ŋ ggakultuvrratvuo đ a árvvus atnimii ja kulturáddejumi ovddideapmi árabajásgeassimis: |
| • kerrotaan lapselle monivivahteisia ja -merkityksellisiä tarinoita |
• muitalit mánáide máŋggasuoivvat ja –sisdoalut máidnasiid |
| • luodaan tilanteita, jossa lapsi pääsee arvioimaan kulttuuristen erojen välisiä yhteyksiä (ei eroja) ja keskustellaan niistä |
• dahkat dilálašvuođaid, main mánná beassá árvvoštallat kultuvrraid gaskasaš earuid oktavuođaid (ii earuid) ja háleštallat dain |
| • luodaan tilanteita, jossa lapsi pohtii omia kulttuurisia kokemuksiaan |
• dahkat dilálašvuođaid, main mánná smiehttá iežas kultuvrralaš vásáhusaid |
| • kehitetään lapsen havainnointi- ja arviointikykyä järjestämällä yhteisiä tilaisuuksia ja tapahtumia eri kulttuuria edustavien kanssa |
• ovddidit máná áican- ja árvvoštallannávcca oktasaš dilálašvuođaid ja dáhpáhusaid ordnemiin eará kultuvrraid ovddasteddjiiguin |
| 4.3. Saamelainen musiikki, tanssi, kertomusperinne, taide ja kirjallisuus |
4.3. Sápmelaš musihkka, dánsa, muitalusárbi, dáidda ja girjjálašvuohta |
| Saamelaisella musiikilla on tärkeä kulttuurinen ja yhteisöllinen merkitys. |
Sápmelaš musihkas lea dehálaš kultuvrralaš ja servodatlaš mearkkašupmi. |
| Luohti, leu´dd, livđe tai kolttasaamelainen itkuperinne voi olla henkilön tuntomerkki, salaisten tarinoiden kertoja, yhteyden rakentaja, huvittaja, rakkauden tunnustaja, pilkkaaja, luonnon ja eläinten kuvailija, lasten kasvattaja tai väline toisen ihmisen muistamiseen ja suremiseen. |
Luohti, leu´dd, livđe dahje nuortasápmelaččaid čierrunárbevierru sáhttet leat olbmo dovdomearka, suollemas máidnasiid muitaleaddji, oktavuođaid dahkki, hervvoštalli, ráhkisvuođa dovddasteaddji, bilkideaddji, luonddu ja elliid govvideaddji, mánáid šaddadeaddji dahje gaskaoapmi nuppi olbmo muitimii dahje morašteapmái. |
| Saamelainen musiikki perinteisessä muodossaan on alkanut kadota ja sen esittäminen ja harjoittaminen on vähentynyt. |
Sápmelaš musihkka árbevirolaš hámistis lea jávkagoahtán ja dan ovdanbuktin ja geavaheapmi lea geahppánan. |
| Perinteisen musiikin rinnalle on elpynyt perinnemusiikki uudessa muodossa. |
Árbevirolaš musihka báldii lea ealáskan árbevirolaš musihkka ođđa hámis. |
| Perinteinen musiikki on edelleen saamelaisille tärkeä identiteetin symboli ja yhteen kokoava voima. |
Árbevirolaš musihkka lea ain sápmelaččaide dehálaš symbola ja fápmu, mii čohkke oktii. |
| Perinnemusiikin elvyttämiseksi on tärkeää, että varhaiskasvatuksessa lapsella on mahdollisuus kuulla ja tavata musiikin taitajia. |
Árbevierromusihka ealáskahttimii lea dehálaš, ahte árabajásgeassimis mánás lea vejolašvuohta gullat je deaivat musihkkačehpiid. |
| Katrillitanssi on kulkeutunut Venäjän kulttuuripiirien kautta kolttasaamelaisille. |
Kátrilladánsa lea johtán Ruošša kulturbiriid bokte nuortasápmelaččaide. |
| Kolttasaamelainen katrillitanssi on neljän parin muodostama, johon kuuluu neljä miestä ja neljä naista. |
Nuortalaččaid kátrilladánsa čoahkkana njealji páras, masa gullet njeallje albmá ja njeallje nissona. |
| Tanssi on parien välistä vuoropuhelua, jota säestää hanurimusiikki tai leudd. |
Dánsa lea páraid gaskasaš vuorroságastallan, man mieđušteaddjin doaibmá geasanasmusihkka dahje leu´dden |
| Saamelaiselle kertomusperinteelle on luonteenomaista kielellisen ilmaisun rikkaus, sanallinen runsaus ja ilmaisujen moninaisuus. |
Sápmelaš muitalusárbevirrui lea mihtilmas gielalaš olggosaddima riggodat, sánálaš valljodat ja dadjanvuogi máŋggabealátvuohta. |
| Saamelainen kertomus on usein pala jotain muistoa, muistelma jostakin todellisesta tapahtumasta tai toisesta kertomuksesta. |
Sápmelaš muitalus lea dávjá bihttá muhtun muittus, muittašeapmi juoga duohta dáhpáhusas dahje nuppi muitalusas. |
| Kertomukset ja tarinat liittyvät usein paikkoihin, tapahtumiin, ihmisiin, koiriin, poroihin, erilaisiin töihin sekä luonnonilmiöihin. |
Muitalusat ja máidnasat laktásit dávjá báikkiide, dáhpáhusaide, olbmuide, beatnagiidda, bohccuide, earálágan bargguide sihke luondduihtagiidda. |
| Saamelaisen musiikki – ja kertomaperinteen kautta lapsi saa tietoa saamelaiseen elämäntapaan ja kulttuuriin liittyvistä asioista. |
Sápmelaš musihkka – ja muitalusárbevieru bokte mánná oažžu dieđu sápmelaš eallinvuohkái ja kultuvrii gullevaš áššiin. |
| Kuvataide on yksi ilmaisumuoto, joka kehittää lapsen mielikuvitusta ja rohkeutta itseilmaisussa. |
Govvadáidda lea okta olggosbuktinvuohki, mii ovddida máná miellagovvádusa ja roahkkatvuođa iežas olggosbuktimii. |
| Taidekasvatuksella pyritään lapsen persoonallisuuden monipuoliseen kehittämiseen. |
Dáiddabajásgeassimiin figgat máná persovnnalašvuođa máŋggabealat ovddideapmái. |
| Lasten kanssa tulisi käyttää mahdollisimman paljon vapaata kuvallista ilmaisua. |
Mánáin galggašii geavahit friija govalaš olggosaddima nu olu go vejolaš. |
| Väreihin ja muotoihin tutustuminen konkreettisten esineiden kautta on jo varhaisessa vaiheessa mielekästä. |
Ivnniide ja hámiide oahpásmuvvan konkrehtalaš diŋggaid bokte lea jo áramuttus miela mielde. |
| Taiteen keinoin saamelaisuutta voi käsitellä monipuolisesti. |
Dáidagiin sápmelašvuođa sáhttá gieđahallat máŋggabealagiid. |
| Pienten lasten kanssa tärkeintä on kokemuksellisuus ja asioiden käsittely kuvien ja tekemisen kautta. |
Smávva mánáiguin lea deháleamos lea vásáhuslašvuohta ja áššiid gieđahallan govaid ja barggu bokte. |
| Saamelaisen sanankäytön perinne on vahva. |
Sápmelaš sátnegeavaheami árbevierru lea nanus. |
| Satu- ja tarinaperinne välittyvät ennen kaikkea lastenkirjallisuudessa. |
Máinnas- ja muitalusárbevierru sirdásit buoremusat mánáidgirjjálašvuođas. |
| Monen saamelaisen lastenkirjan pohjana on yhteys arkimaailman ja näkymättömän maailman välillä. |
Máŋgga sápmelaš mánáidgirjji vuođđun lea oktavuohta árgamáilmmi ja oidnomeahttun máilmmi gaskkas. |
| Kirjoissa korostuu saamen kielen rikkaus, joka nähdään tärkeänä koko kulttuuriperinteen ymmärtämiseksi. |
Girjjiin deattuhuvvo sámegiela riggodat, man oidnet dehálažžan oppa kulturárbevieru áddejupmin. |
| Käytännön esimerkkejä perinteisen tiedon välittämisestä, taiteellisten kokemusten ja esteettisen tajun vahvistamisesta varhaiskasvatuksessa: |
Geavatlaš ovdamearkkat árbevirolaš die đ u sirdimis, dáiddalaš vásáhusaid estehtalaš áddejumi nannemis árabajásgeassimii: |
| • tehdään tarinoista, kertomuksista, arvoituksista osa päivittäisiä toimintoja |
• dahkat máidnasiin, muitalusain, árvádusain oasi beaivválaš doaimmain |
| • pidetään säännöllisiä ”tarinapäiviä” ikääntyneiden ihmisten kanssa |
• doallat jeavddalaš “máinnasbeivviid” eallilan olbmuiguin |
| • katsotaan ikääntyneiden ihmisten kanssa vanhoja kuvia ja ”muistellaan” tapahtumia |
• geahččat eallilan olbmuiguin boares čuovgagovaid ja “muittašit” dáhpáhusaid |
| • kuunnellaan ja opetellaan paikallista perinnemusiikkia musiikin taitajien kanssa |
• guldalit ja oahpahallat báikkálaš árbevierromusihka musihkkačehpiiguin |
| • tutustutaan muiden alueiden musiikkiperinteeseen |
• oahpásmuvvat eará guovlluid musihkkaárbái |
| • tehdään omasta yksiköstä joiku/leu´dd/livđe, harjoitellaan äänen käyttöä ja esiintymistä |
• dahkat iežas ovttadagas luođi/leu´dde/liđve, hárjehallat jiena geavaheami ja olggosbuktima |
| • leikitään saamelaisia leikkejä, laululeikkejä, valmistetaan saamelaisia leikkikaluja |
• stoahkat sámestohkosiid, lávlunstohkosiid, ráhkadit sápmelaš duhkorasaid |
| • tutustutaan taiteen keinoin saamelaisiin väreihin, pukuihin, luontoon eri vuodenaikoineen |
• oahpásmuvvat dáidaga vugiin sápmelaš ivnniide, gárvvuide, lundui ja eará jagiáiggiide |
| • rakennetaan yksikköön kierrätysmateriaaleista jokin kuva (lehdistä leikeltyjä kuvia, paperia, värien käyttöä) |
• ráhkadit ovttadahkii ođđasitgeavahanmateriálas muhtun gova (bláđis čuhppojuvvon govat, báhpára, ivnniid geavaheami) |
| • tehdään taidekäsitöitä (mielikuvituksen käyttö, uuden idean luominen) |
• duddjot dáiddagiehtadujiid (miellagovvádusa atnin, ođđa idea dahkan) |
| • näytellään jokin saamelainen tarina, katsotaan saamelaisia elokuvia |
• čájáhallat muhtun sápmelaš máidnasa, geahččat sápmelaš ealligovaid |
| • tutustutaan saamelaisiin runoihin ja kirjallisuuteen, kerätään perinnetietoa mm. haastattelemalla |
• oahpásmuvvat sápmelaš divttaide ja girjjálašvuhtii, čohkket árbedieđu ee. jearahallamiin |
| • kutsutaan paikallisia saamelaistaiteilijoita vierailemaan, vieraillaan taide- ja kulttuuritapahtumissa |
• bovdet báikkálaš sámedáiddáriid guossái, galledallat dáidda- ja kulturdáhpáhusain |
| • tutustutaan saamelaistaiteeseen ja symboleihin: Nils-Aslak Valkeapää: värien käyttö, symboliikka Kerttu Vuolab: leikkelytekniikat, kollaasit Merja Aletta Ranttila: Prinsessakuvat Brita Marakatt-Labba: kirjomistekniikka, tarinat |
• oahpásmuvvat sámedáidagii ja symbolaide: Nils-Aslak Valkeapää: ivnniid geavaheapmi ja symbolihkka Kerttu Vuolab: čuohpadanteknihkka, kollásat Merja Aletta Ranttila: Prinseassagovat Brita Marakatt-Labba: herventeknihkka, máidnasat |
| • järjestetään saamelaislasten yhteisiä vuosittaisia tapahtumia |
• ordnet sámemánáiguin oktasaš jahkásaš dáhpáhusaid |
| SOSIAALISUUS, LEIKKI, LIIKKUMINEN JA OPPIMINEN |
SOSIÁLALAŠVUOHTA, DUHKORADDAN, LIHKADEAPMI JA OAHPPAN |
| 5.1. Oppiminen, leikki ja liikkuminen |
5.1. Oahppan, duhkoraddan ja lihkadeapmi |
| Oppimisen ilo syntyy turvallisessa ja kannustavassa ilmapiirissä, jossa lapsi saa mahdollisuuden itsenäiseen, omatoimiseen tutkimiseen ja tekemiseen. |
Oahppama mokta boahtá dorvvolaš ja movttiidahtti birrasis, mas mánná oažžu vejolašvuođaiehčanas, iešdoaimmalaš guorahallamii ja dahkamii. |
| Jokainen lapsi on yksilöllinen oppija. |
Juohke mánná lea ovttaskas oahppi. |
| Jotta jokainen lapsi voisi löytää oman tavan ja sen myötä ilon oppia, panostetaan varhaiskasvatuksessa monipuolisuuteen myös oppimisen suhteen. |
Vai juohke mánná sáhtášii gávdnat iežas vuogi ja dan mielde ilu oahppat, deattuhit árabajásgeassimis máŋggabealátvuhtii maiddái oahppama dáfus. |
| Varhaiskasvatuksen pedagogisena haasteena on antaa lapselle mielekkäitä, monipuolisia oppimiskokemuksia kielen ja kulttuurin suhteen niin, että lapsi kokee ne arvokkaiksi ja hän uskaltaa myös yrittää ja erehtyä. |
Árabajásgeassimis pedagogalaš hástalussan lea addit mánnái jierpmálaš, máŋggabealat oahppanvásáhusaid giela ja kultuvrra dáfus, ahte mánná vásiha daid dehálažžan ja duostá maiddái iskat ja feillet. |
| Kasvatustoiminnassa lapsen havainnointi- ja itsearviointikykyä kehitetään monipuolisesti. |
Bajásgeassindoaimmas máná áican- ja iešárvvoštallannávcca ovddidit máŋggabealagiid. |
| Lapselle ei suoraan kerrota, kuinka jokin asia pitää tehdä vaan lasta ohjataan hyväksi havaittuun toimintatapaan antamalla hänelle vihjeitä. |
Mánnái eai njuolga muital, mo muhtun ášši galggašii dahkat muhto máná stivret buori gávnnahuvvon doaibmavuohkái nu, ahte addit sutnje geažidemiid. |
| Tavoitteena on saada lapsi itse arvioimaan työnsä tuloksen ja osaamisen tason mahdollisimman totuudenmukaisesti. |
Ulbmilin lea oažžut máná árvvoštallat ieš barggus bohtosa ja máhttima dási buoremus vejolaš duođalašvuođa mielde. |
| Arviointikyvyn kehittyneisyys auttaa lasta ongelmatilanteissa. |
Árvvoštallanmáhtu ovdáneapmi veahkeha máná váttisvuođadilis. |
| Lapsen laaja-alaisuuden ja monipuolisuuden kehittämiseksi asiat opetetaan kokonaisuuksina ja pyritään tuomaan esille kaikki siihen liittyvät yhteydet. |
Máná viiddessuorggatvuođa ja máŋggabealátvuođa ovddideapmin áššit oahpahuvvojit oppalašvuohtan ja geahččalit buktit ovdan buot dasa gullevaš oktavuođaid. |
| Kasvatus on tietoista, ei sattumanvaraista. |
Bajásgeassin lea diđolaš, ii soaittáhatlágan. |
| Uusi asia sidotaan kokemusten kautta aiemmin opittuihin. |
Ođđa ášši čadnojuvvo vásáhusa bokte árabut ohppojuvvon áššiide. |
| Lapsen tulee saada itse huomata mihin kulloinenkin asia liittyy ja hahmottaa sen perusteella kokonaisuuksia. |
Mánná galgá ieš beassat fuobmát gosa guđege ášši laktása ja fihttet dan vuođul oppalašvuođaid. |
| Vaikka ohjaus ei ole kovin yksityiskohtaista, lapsen turvallisuudentunnetta ei horjuteta. |
Vaikke stivren ii leat nu ovttaskasčuoggáid mielde, máná dorvvolašvuohtadovdu ii sugahuvvo. |
| Lapsella on aina turvana joku ihminen, jolta voi kysyä, ellei itse ole päässyt tyydyttävään tulokseen tai on arviointituloksestaan epävarma. |
Mánás lea álo dorvun muhtun olmmoš, geas sáhttá jearrat, jus ieš ii beassan duđahahtti bohtosii dahje lea eahpesihkkar iežas árvvoštallanbohtosii. |
| Saamelaiset leikit perustuvat pääosin luontoon ja elinkeinoihin. |
Sápmelaš stohkosiid vuođđu lea eanaš luonddus ja ealáhusain. |
| Luonnosta saadaan ideoita, innostusta ja ainekset leikkikaluihin. |
Luonddus oažžut ideaid, inspirašuvnna ja ávdnasiid duhkorasaide. |
| Leikit sovitetaan vuodenaikoihin ja ne usein kuvastavatkin aikuisten työhön liittyviä toimia. |
Stohkosiid heivehit jagiáiggiide ja dat dávjá govvidit olles olbmo bargui gullevaš doaimmaid. |
| Leikki on luovuuden perusta. |
Stoahkan lea kreatiivavuođa vuođđu. |
| Liikkuminen on lapselle luonnollinen tapa tutustua itseensä, toisiin ihmisiin ja ympäristöön. |
Lihkadeapmi lea mánnái lunddolaš vuohki oahpásmuvvat alcces, nuppiide olbmuide ja birrasii. |
| Kasvuympäristön ja päivittäisten toimintojen tulisi antaa lapselle mahdollisuus monipuoliseen luonnossa liikkumiseen. |
Šaddanbirrasis ja beaivválaš doaimmaiguin galggašedje leat vejolašvuođat mánnái luonddus johtimii. |
| Liikunta vahvistaa lapsen tietoisuutta omasta itsestään ja oppimisessa tarvittavia taitoja. |
Lihkadeapmi nanne máná diđolašvuođa alddis ja oahppamis dárbbašuvvon dáidduid. |
| Lapsi tarvitsee päivittäin vähintään kaksi tuntia reipasta liikuntaa. |
Mánná dárbbaša beaivválaččat unnimustá guokte diimmu lášmes lihkadeami. |
| Motorisia perustaitoja ovat käveleminen, juokseminen, hyppääminen, heittäminen, kiinniottaminen, potkaiseminen sekä lyöminen. |
Motorihkalaš vuođđodáiddut leat vázzin, viehkan, njuikun, bálkesteapmi, gittaváldin, čiekčan sihke časkin. |
| Liikunta- ja leikkitilanteissa lapsi saa luontevasti harjoitella sosiaalisia taitoja. |
Lihkadeapmi- ja stoahkandilálašvuođaid mánná oažžu lunddolaččat hárjehallat sosiálalaš dáidduid. |
| Oman kehon hahmottaminen luo perustan kehonkuvan ja myönteisen minäkuvan kehittymiselle. |
Iežas krohpa dovdan addá vuođu krohppagova ja miehtemielalaš iešgova ovdáneapmái. |
| Käytännön esimerkkejä saamelaisista leikeistä: |
Geavatlaš ovdamearkkat sápmelaš stohkosiin: |
| • susi- ja poroleikit, karhunpyyntileikit |
• gumpe- ja boazostohkosat, guovžabivdostohkosat |
| • suopunki- ja poroerotusleikit |
• suohpan- ja bigálusstohkosat |
| • nuottausleikit |
• nuohttunstohkosat |
| • eläinten jälkien tunnistusleikit, riekkoleikit |
• elliid luottaid dovdanstohkosat, rievssatstohkosat |
| • aurinko- ja sääleikit |
• beaivváš- ja dálkestohkosat |
| 5.2. Yhdessä toimiminen ja huolenpito |
5.2. Ovttas doaibman ja fuolahus |
| Varhaiskasvatuksen arjessa hoitoa, kasvatusta ja oppimista ei voi erottaa toisistaan, vaan ne painottuvat lapsen tarpeiden mukaan. |
Árabajásgeassima árggas dikšuma, bajásgeassima ja oahppama ii sáhte earuhit nubbi nuppis, muhto daid deattuhus lea máná dárbbuid mielde. |
| Varhaiskasvatuksessa päivä on täynnä tilanteita, joissa lapsi oppii toiminnan kautta. |
Árabajásgeassimis beaivi lea dievva dilálašvuođaid, gos mánná oahppá doaimma bokte. |
| Päivittäisissä arjen tehtävissä lapsi oppii vastuuseen ja tavoitteellisuuteen. |
Beaivválaš árgga doaimmain mánná oahppá ovddasvástádussii ja ulbmilvuhtii. |
| Niin hoidon, kasvatuksen kuin oppimisenkin päämääränä on auttaa lasta tekemään ja ajattelemaan itse sekä ottamaan vastuuta. |
Dikšuma, bajásgeassima ja oahppama mihttomearri lea veahkehit máná dahkat ja jurddašit ieš sihke váldit ovddasvástádusa. |
| Toisten kunnioittaminen ja huomioiminen sekä sosiaaliset taidot ja leikki ovat keskeisellä sijalla varhaiskasvatuksessa. |
Nuppiid gudnejahttin ja vuhtii váldin sihke sosiálalaš dáiddut ja stoahkan leat guovddáš sajis árabajásgeassimis. |
| Lapsi oppii sovittelemaan, jakamaan ja toimimaan yhdessä. |
Mánná oahppá heivehallat, juohkit ja doaibmat ovttas. |
| Rajat sovitaan yhdessä koko kasvatusyhteisön kesken. |
Rájáid heivehallat ovttas oppa bajásgeassinservošiin. |
| Ristiriitatilanteita ohjataan keskustelemalla lasten ja aikuisten kesken sovinnollisesti. |
Ruossalasvuođadiliid bagadallat háleštallamiin mánáin ja vánhemiiguin soabalaččat. |
| Yhdessä toimiminen on ilo lapselle ja onnistumisen kokemuksia on mahdollisuus saada leikkien ja uusien asioiden oppimisen kautta. |
Ovttas doaibman lea illun mánnái ja lihkostuvvama vásáhusaid lea vejolaš oažžut stoahkamiid ja ođđa áššiid oahppama bokte |
| 5.3. Päivittäiset toiminnot, ruokailu ja kasvuympäristö |
5.3. Beaivválaš doaimmat, boradeapmi ja šaddanbiras |
| Lapselle ominaiset toimintatavat ovat leikkiminen, liikkuminen, taiteellinen kokeminen ja tutkiminen, joiden kautta lapsi voi vahvistaa hyvinvointiaan ja käsitystä itsestään. |
Mánnái mihtilmas doaibmadábit leat stoahkan, lihkadeapmi, dáiddalaš vásiheapmi ja guorahallan, maid bokte mánná sáhttá nannet buresbirgejumi ja oaivila alddis. |
| Lapsen ominaiset toimintatavat otetaan huomioon päivittäisissä toiminnoissa. |
Máná mihtilmas doaibmavuogit váldojit vuhtii beaivválaš doaimmain. |
| Päivittäisissä toiminnoissa toteutetaan tässä suunnitelmassa mainittuja kulttuurisisältöjä ja arvoja niin, että lapsi voi kokea kielensä ja kulttuurinsa luonnollisena osana omaa elämäänsä. |
Beaivválaš doaimmain ollašuhttit dán plánas máinnašuvvon kultursisdoaluid ja árvvuid nu, ahte mánná sáhttá vásihit gielas ja kultuvrras lunddolaš oassin iežas eallimis. |
| Päivittäisiä toimintoja toteutettaessa käytetään apuna saamelaisyhteisön tietoja ja taitoja. |
Beaivválaš doaimmaid ollašuhttimis geavahit veahkkin sápmelašservodaga dieđuid ja dáidduid. |
| Ruokailu on osa lasten perushoitoa, kasvatusta ja opetusta. |
Boradeapmi lea oassi máná vuođđodivššu, bajásgeassima ja oahpaheami. |
| Lasta kannustetaan tutustumaan uusiin ruoka-aineisiin ja maistamaan erilaisia ruokia. |
Máná movttiidahttit oahpásmuvvat ođđa borramušávdnasiidda ja smáhket earálágan borramušaid. |
| Ruokailu on sosiaalisten taitojen harjoittelua, jossa lapsi oppii hyviä käytöstapoja, toisten huomioon ottamista ja arvostamaan ruokaa. |
Boradeapmi lea sosiála dáidduid hárjehallan, gos mánná oahppá buriid láhttendábiid, nuppiid vuhtii váldima ja atnit borramuša árvvus. |
| Lasta kannustetaan omatoimiseen syömiseen kiireettömässä, turvallisessa ja opettelulle myönteisessä ympäristössä. |
Máná movttiidahttit iešdoaimmalaš boradeapmái hoahpohis, dorvvolaš ja oahpahallamii miehtemielalaš birrasis. |
| Ruokavalinnat, ruokailutilanne, ruokapuheet ja asenteet ohjaavat lasten ruokatottumusten kehittymistä. |
Borramušválljemat, borramušdilálašvuohta, borramušságat ja guottut stivrejit máná borranhárjánemiid ovdáneami. |
| Leikki-iässä on tärkeää ruokavalion monipuolisuus, kasvisten, hedelmien ja marjojen runsas käyttö, pehmeät rasvat ravintorasvoina, rasvaton maito, välipalojen laatu, janojuomien järkevä valinta ja napostelutottumusten välttäminen. |
Stoahkanagis lea dehálaš oažžut máŋggabealat borramuša. Šattuid, heđemiid ja murjjiid valljis geavaheapmi, dipma buoiddit biebmobuoidin, vuojahis mielki, gaskabihtáid kvalitehta, goikojuhkamušaid jierpmálaš válljen ja garvit bistevaš borrama. |
| Lapsen kasvuympäristö tulee olla fyysisiltä, psyykkisiltä ja sosiaalisilta tekijöiltään sellainen, että se edistää lapsen hyvinvointia, terveyttä, kasvua, kehitystä ja oppimista. |
Máná šaddanbiras galgá leat fysalaš, psykalaš ja sosiálalaš dahkkiid dáfus dakkár, ahte dat ovddida máná buresbirgejumi, dearvvašvuođa, šaddama, ovdáneami ja oahppama. |
| Erityistä huomiota kiinnitetään yksikön melutasoon. |
Eandalii galgá giddet fuomášumi máná šlápmadássái. |
| Levottomuus, meluisuus ja liialliset sosiaaliset kontaktit nostavat lapsen stressiherkkyyden liian korkeaksi, mikä osaltaan voi vaikuttaa lapsen älylliseen ja kielelliseen kehitykseen, muistiin, minäkuvaan sekä sosiaalisiin taitoihin. |
Dilihisvuohta, šlápmavuohta ja liiggálaš sosiála kontávttat bajidit máná streassahearkivuođa menddo bajás, mii sáhttá oasistis váikkuhit máná jierpmálaš ja gielalaš ovdáneapmái, muitui, iešgovvii sihke sosiálalaš dáidduide. |
| Kasvuympäristössä kiinnitetään huomiota turvallisuuden ja kodinomaisuuden lisäksi toimitilojen toiminnallisuuteen, luonnonläheisyyteen ja siihen, miten ne mahdollistavat saamelaisen perinteen siirtymisen luonnollisesti. |
Šaddanbirrasis giddet fuopmášumi dorvvolašvuhtii ja ruovttulagašvuođa lassin doaibmasajiid doaimmalašvuhtii, luonddulagašvuhtii ja dasa, mo dat addet vejolašvuođa sápmelaš árbevieru sirdašuvvamii lunddolaččat. |
| Toimitiloissa on mahdollisuus myös erilaisten saamelaisten käsitöiden tekemiseen. |
Doaibmalanjain lea maiddái vejolašvuohta earálágan sápmelaš giehtadujiid bargamii. |
| Toimitilojen läheisyydessä on mahdollisuus laavun ja muiden saamelaisten perinteisten piharakennelmien pystytykselle. |
Doaibmalanjaid lahkasiin lea sadji lávu dahje eará sápmelaš árbevirolaš šilljoráhkadusaid ceggemii. |
| Pihapiirin saamelaistamisella voidaan osaltaan vahvistaa lapsen kulttuuri-identiteettiä ja luoda monipuolisempia kielenkäyttömahdollisuuksia. |
Šilljobirrasa sámáidahttimiin sáhttit oasistis nannet máná kulturidentitehta ja dahkat máŋggabealagat giellageavahanvejolašvuođaid. |
| 6. SAAMELAISEN VARHAISKASVATUKSEN SUUNNITTELU, TOTEUTTAMINEN, OHJAUS JA ARVIOINTI |
6. SÁPMELAŠ ÁRABAJÁSGEASSIMA PLÁNEN, OLLAŠUHTTIN, STIVREN JA ÁRVVOSTALLAN |
| 6.1. Varhaiskasvatustoiminnan suunnittelu |
6.1. Árabajásgeassindoaimma plánen |
| Varhaiskasvatusyksiköissä laaditaan yksikkökohtainen toimintasuunnitelma, joka pohjautuu saamelaiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja saamelaiseen vuotuiskiertoon. |
Árabajásgeassinovttadagas dahket ovttadatguovdasaš doaibmaplána, man vuođđun lea sápmelaš árabajásgeassinplána ja jahkodatgierdu. |
| Suunnittelun runkona käytetään saamelaisten kahdeksaa vuodenaikaa, joka kuvastaa saamelaisten maailmankuvaa. |
Plánema ruŋgun atnit sápmelaččaid gávcci jagiáiggi, mii govve sápmelaš máilmmigova. |
| Saamelainen maailmankuva hahmottuu ja elää arkipäivän töiden keskellä. |
Sápmelaš máilmmigovva dovdo ja eallá árgabeaivvi bargguid guovdu. |
| Saamelaisten kahdeksan vuodenaikaa ovat talvi, kevättalvi, kevät, kevätkesä, kesä, syyskesä, syksy ja syystalvi. |
Sápmelaččaid gávcci jahkeáiggi leat dálvi, giđđadálvi, giđđa, giđđageassi, geassi, čakčageassi, čakča ja čakčadálvi. |
| Lapselle laaditaan henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) yhteistyössä lapsen vanhempien tai muiden lapsen huolenpidosta vastaavien henkilöiden kanssa. |
Mánnái dahkat persovnnalaš árabajásgeassinplána (árplá) ovttasbargguin máná vánhemiid dahje eará máná bajásgeassimis vástideaddji olbmuiguin. |
| Vasun tavoitteena on lapsen yksilöllisyyden ja vanhempien näkemysten huomioonottaminen toiminnan järjestämisessä mm. lapsen kokemukset, tarpeet ja tulevaisuuden näkymät, lapsen mielenkiinnon kohteet, vahvuudet ja lapsen yksilöllisen tuen ja ohjauksen tarpeet. |
Árplá ulbmilin lea máná persovnnalašvuođa ja vánhemiid oainnuid vuhtiiváldin doaimma ordnemis ee. máná vásáhusat, dárbbut ja boahttevuođa oidnosat, máná beroštumit, givrodagat ja máná persovnnalaš doarjaga ja stivrema dárbbut. |
| Varhaiskasvatussuunnitelmassa sovitaan vanhempien kanssa yhteistyön toimintatavoista. |
Árabajásgeassinplánas soahpat vánhemiiguin ovttasbarggu doaibmavugiin. |
| Lapsi voi myös itse osallistua varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen ja arviointiin vanhempien ja henkilöstön yhdessä sopimalla tavalla. |
Mánná sáhttá maiddái ieš oassálastit árabajásgeassinplána dahkamii ja árvvoštallamii vánhemiiguin ja bargoveaga ovttas soahpan vugiin. |
| Varhaiskasvatusyksiköissä järjestetään säännöllisiä suunnittelukokouksia perheiden kanssa. |
Árabajásgeassinovttadagas ordnet jeavddalaš plánenčoahkkimiid bearrašiiguin. |
| Yksikkökohtaisen toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa käytetään laajemmin apuna koko saamelaisyhteisöä. |
Ovttadatguovdasaš doaimma plánemis ja ollašuhttimis geavahit viidásit veahkkin oppa sámeservodaga. |
| Varhaiskasvatustoiminnan suunnittelussa tehdään yhteistyötä myös eri saamelaisyksiköiden kesken sekä omassa kunnassa että koko saamelaisalueella. |
Árabajásgeassindoaimma plánemis bargat ovttasbarggu maiddái eará sápmelašovttadagaiguin sihke iežas gielddas ja oppa sámeguovllus. |
| Tavoitteena on luoda pysyvä saamelaisalueen verkosto, joka osaltaan tuo tukea työhön ja lisää saamelaisen varhaiskasvatustoiminnan sisällön kehittämismahdollisuuksia. |
Ulbmilin lea dahkat bissovaš sámeguovllu fierpmádaga, mii bealistis buktá doarjaga bargui ja lasiha sápmelaš árabajásgeassindoaimma sisdoalu ovddidanvejolašvuođaid. |
| Yksikkökohtainen toimintasuunnitelma sisältää mm. seuraavat asiat: |
Ovttadatguovdasaš doaibmaplána sisdoallá ee. čuovvovaš áššiid: |
| - yleiset tavoitteet |
- almmolaš ulbmilat |
| - kasvuympäristön kuvaus - saamen kielen oppimisen tavoitteet ja välineet |
- šaddanbirrasa govvideapmi - sámegiela oahppama ulbmilat ja gaskaoamit |
| - kulttuuriarvojen toteutuminen käytännön toiminnaksi vuotuiskierron mukaan |
- kulturárvvuid ollašuvvan geavatlaš doaibman jahkodatgierddu mielde |
| - yhteistyö vanhempien, suvun ja muiden tahojen kanssa - toiminnan arviointi ja keskeiset kehittämiskohteet |
- ovttasbargu vánhemiiguin, sogain eará beliiguin - doaimma árvvoštallan ja guovddáš ovddidančuozáhagat |
| 6.2. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen |
6.2. Árabajásgeassima ollašuvvan |
| Lasten päivähoito on peruspalvelu, jonka järjestäminen on kunnan velvollisuus ja jonka rahoitus tapahtuu pääosin yhteiskunnan varoista. |
Mánáid beaivedikšu lea vuođđobálvalus, man ordnen lea gieldda geatnegasvuohta ja man ruhtadeapmi ollašuvvá eanaš servodaga ruđaiguin. |
| Yhteiskunnan tehtävänä on taata laadullisesti hyvän päivähoidon saatavuus siten, että kaikilla lapsilla on mahdollisuus osallistua palveluihin riippumatta perheen sosioekonomisesta tai muusta yhteiskunnallisesta asemasta tai asuinpaikasta. |
Servodaga doaibman lea dáhkidit kvalitehtalaččat buori beaivedivššu oažžuma nu, ahte buot mánáin lea vejolašvuohta oassálastit bálvalusaide bearraša sosioekonomalaš dahje eará servodatlaš sajádagas ja ássanbáikkis fuolatkeahttá. |
| Palvelujen tulee olla monipuolisia ja eri palvelumuotojen tasapuolisesta kehittämisestä tulee huolehtia. |
Bálvalusat galget leat máŋggabealagat ja eará bálvalanhámiid dássedettolaš ovddideamis galgá atnit fuola. |
| Saamenkielisten peruspalvelujen tuotannosta vastaavat ensisijaisesti saamelaisalueen kunnat. |
Sámegielat vuođđobálvalusaid buvttadeamis vástidit vuosttažettiin sámeguovllu gielddat. |
| Äidinkielisten palvelujen tuotanto on kuitenkin lainsäädännössä määritelty kaikkien Suomen kuntien perustehtäväksi. |
Eatnigielat bálvalusaid buvttadeapmi lea goittotge láhkaásaheamis meroštallojuvvon buot Suoma gielddaid vuođđodoaibman. |
| Myös järjestöt ovat osallistuneet merkittävällä tavalla saamenkielisten palvelujen tuotantoon. |
Maiddái organisašuvnnat leat váldán oasi mearkkašahtti vugiin sámegielat bálvalusaid buvttadeapmái. |
| Saamelaisten kotiseutualueella järjestetään saamelaista päivähoitoa ja kielipesätoimintaa pääasiassa ryhmäperhepäivähoitona. |
Sápmelaččaid ruovttuguovllus ordnejit sápmelaš beaivedivššu ja giellabeassedoaimma váldooassái bearášbeaivedikšun. |
| Ainoastaan Utsjoen kunnassa toimii pohjoissaamelainen päiväkoti. |
Dušše Ohcejoga gielddas doaibmá davvisámegielat beaiveruoktu. |
| Ryhmäperhepäivähoitomuoto on painottunut pääasialliseksi toimintamuodoksi perustuen pitkiin etäisyyksiin sekä koulutetun henkilöstön saatavuuteen. |
Bearášbeaivedikšohápmi lea šaddan eanaš doaibmahápmin ja dan vuođđun leat guhkes gaskkat sihke skuvlejuvvon bargoveaga oažžun. |
| Myös saamenkielisen päivähoidon tarpeen vaihtelu sekä pienet lapsimäärät kylittäin ovat vaikuttaneet ryhmäperhepäivähoitomuodon yleistymiseen. |
Maiddái sámegielat beaivedivššu dárbbu molsašuddan sihke smávva mánnámearit giliid guovdu leat váikkuhan bearášbeaivedikšohámi dábálažžan šaddamii. |
| Kotona tapahtuvaa saamelaista perhepäivähoitoa ei saamelaisalueen kunnissa ole saatavana. |
Ruovttus dáhpáhuvvan sápmelaš bearášbeaivedikšu ii sámeguovllu gielddain leat oažžumis. |
| Saamelaisten kotiseutualueella on lokakuun 2009 tietojen mukaan saamenkielisten varhaiskasvatuspalvelujen piirissä yhteensä 104 lasta, joista saamenkielisessä päivähoidossa 71 lasta ja kielipesätoiminnassa 33 lasta. |
Sápmelaččaid ruovttuguovllus leat golggotmánu 2009 dieđuid mielde sámegielat árabajásgeassimis vuollásažžan oktiibuot 104 máná, main sámegielat beaivedivššus 71 máná ja giellabeassedoaimmas 33 máná. |
| Saamenkielisessä päivähoidossa olevien lasten määrä on viimeisen 5 vuoden aikana lisääntynyt Inarin ja Utsjoen kunnissa ja vähentynyt Enontekiön kunnassa. |
Mánáid mearri, geat leat sámegielat beaivedivššus, mearri lea lassánan maŋimus 5 jagi áigge Anára ja Ohcejoga gielddain ja geahppánan Eanodaga gielddas. |
| Saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella saamenkielistä kokopäiväistä päivähoitoa on saatavilla Rovaniemellä, jossa on 7 lasta. |
Sápmelaččaid ruovttuguovllu olggobealde sámegielat ollesáiggi beaivedivššu sáhttá oažžut Roavvenjárggas, gos leat 7 máná. |
| Oulussa toimii saamenkielinen varhaiskasvatuskerho, jossa on mukana 5 lasta. |
Oulus doaibmá sámegielat árabajásgeassinriekkis, gos leat mielde 5 máná. |
| 6.3. Varhaiskasvatuksen ohjaus |
6.3. Árabajásgeassima stivren |
| Saamenkielinen päivähoito ja kielipesätoiminta kuuluvat saamelaisalueen kunnissa sosiaalitoimen tai sivistystoimen hallinnon alaisuuteen. |
Sámegielat beaivedikšu ja giellabeassedoaibma gullet sámeguovllu gielddain sosiáladoaimma dahje čuvgehusdoaimma hálddahusa vuollásažžan. |
| Saamelaisen varhaiskasvatuksen ohjaus tapahtuu Suomessa pääasiassa suomen kielellä, Utsjoen kunnassa toimii saamenkielinen varhaiskasvatusohjaaja. |
Sápmelaš árabajásgeassima stivren dáhpáhuvvá Suomas eanas suomagillii, Ohcejoga gielddas doaibmá sámegielat árabajásgeassinstivrejeaddji. |
| Varhaiskasvatusohjauksesta vastaava henkilöstö varmistaa, että saamelaisten varhaiskasvatusyksiköiden toiminta tukee saamelaislapsen oman kielen ja kulttuurin ylläpitämistä ja kehittämistä. |
Árabajásgeassinstivremis vástideaddji bargoveahka dáhkida, ahte sápmelaš árabajásgeassinovttadagaid doaibma doarju sámemáná iežas giela ja kultuvrra bajásdoallama ja ovddideami. |
| Varhaiskasvatuksesta vastaavalla henkilöstöllä tulisi olla riittävä saamen kielen ja kulttuurin tuntemus sekä tietoa monikielisyyskasvatuksesta. |
Árabajásgeassimis vástideaddji bargoveagas galggašii leat doarvái buorre sámegiela ja kultuvrra dovdamuš sihke dieđut máŋggagielatvuohtabajásgeassimis. |
| Saamelaisen varhaiskasvatuksen ohjauksessa tehdään yhteistyötä Saamelaiskäräjien kanssa. |
Sápmelaš árabajásgeassima stivren dahkkojuvvo ovttasbarggus Sámedikkiin. |
| 6.4. Toiminnan arviointi |
6.4. Doaimma árvvoštallan |
| Varhaiskasvatuspalvelujen arviointia toteutetaan yhdessä lapsen ja hänen vanhempiensa, suvun, henkilöstön ja yhteistyötahojen kanssa. |
Árabajásgeassinbálvalusaid árvvoštallan ollašuhtto ovttas mánáin ja su vánhemiiguin, sogain, bargoveagain ja ovttasbargobeliiguin. |
| Kasvatus on sidoksissa kulttuurin ja yhteiskunnan muutokseen. |
Bajásgeassin lea čatnasan kultuvrra ja servodaga nuppástuvvamii. |
| Toimintaympäristön muutokset vaikuttavat varhaiskasvatustoiminnan toteutuksen jatkuvaan arviointiin, sen mukaisen toiminnan kehittämiseen, tavoitteiden asettamiseen ja toteuttamiseen. |
Doaibmabirrasiid rievdadusat váikkuhit árabajásgeassindoaimma ollašuhttima jeavddalaš árvvoštallamii, dan mielde doaimma ovddideapmái, ulbmiliid ásaheapmái ja ollášuhttimii. |
| Varhaiskasvatuksen sisällön arvioinnin avulla kehitetään varhaiskasvatuksen arjen toimintaa niin, että varhaiskasvatus voisi mahdollisimman hyvin vastata jokaisen lapsen tarpeisiin ja varhaiskasvatus yhtenä palvelumuotona perheiden tarpeisiin. |
Árabajásgeassima sisdoalu árvvoštallamiin ovddidit árabajásgeassima árgga doaimma nu, ahte árabajásgeassin sáhtašii buorebut dávistit juohke máná dárbbuid ja árabajásgeassin oktan bálvalushápmin bearraša dárbbuide. |
| Arvioinnin toteuttamisen osalta tulisi yksikkökohtaisessa suunnitelmassa määritellä miten tietoa kerätään, ketkä arvioivat, milloin ja miten. |
Árvvoštallama ollašuhttima bealis galggašii ovttaskasdási plánemis meroštallat mo dieđu čohkket, geat árvvoštallet, goas ja mo. |
| Toiminnan arviointiin kuuluu myös lapsen havainnoiminen ja hänen arkensa näkyväksi tekeminen kirjaamalla lapseen liittyviä havaintoja. |
Doaimma árvvoštallamii gullá maiddái máná áican ja su árgga oidnosiin dahkan, ahte merket bajás mánnái guoskevaš áicamiid. |
| Havainnointi auttaa kasvattajaa tunnistamaan lapsen kehityksen vaiheet ja yksilölliset piirteet. |
Áican veahkeha bajásgeassi earuhit máná ovdáneami muttuid ja persovnnalaš sárgosiid. |
| Tilanteissa, joissa kasvattajalla herää huoli lapsesta, on ensisijaisen tärkeää pysähtyä havainnoimaan lapsen toimintaa ja siinä tapahtuneita muutoksia. |
Dilálašvuođain, main bajásgeassis badjána fuolla mánás, lea earenoamáš dehálaš bisánit áicat máná doaimma ja das dáhpáhuvvan nuppástusaid. |
| Päivittäinen havainnointi antaa arvokasta tietoa vanhemmille. |
Beaivválaš áican addán mávssolaš dieđu vánhemiidda. |
| Havainnointi ja dokumentointi ovat myös hyviä välineitä lapsen osallisuuden edistämisessä. |
Áican ja dokumenteren leat maiddái buorit gaskaoamit máná oasálašvuođa ovddideamis. |
| Kasvattajan havainnoi myös lasten mielenkiinnon kohteita voidakseen suunnitella toimintaansa lapsilähtöisemmäksi jättäen tilaa lapsen omille ehdotuksille. |
Bajásgeassi áicá maiddái máná beroštumiid vai sáhttá plánet doaimmas mánnálagabuš ja guođđá saji máná iežas evttohusaide. |
| Lapsen, vanhempien ja suvun antama palaute auttaa henkilöstöä tiedostamaan missä on onnistuttu ja missä on kehitettävää. |
Máná, vánhemiid ja soga addán máhcahat veahkeha bargoveaga diehtit gos leat lihkostuvvan ja gos lea ovddidanveara. |
| Arviointi sisältää mm. |
Árvvoštallan sisttisdoallá ee. |
| - lapsen yksilöllisen ja kielellisen kehityksen arviointia - arviointia siitä, miten saamelaiset kulttuuriarvot toteutuvat käytännön toiminnaksi |
- máná persovnnalaš ja gielalaš ovdáneami árvvoštallama - árvvoštallama das, mo sápmelaš kulturárvvut ollašuvvet geavatlaš doaibman |
| - varhaiskasvatuksen, vanhempien ja suvun kasvatusyhteistyön arviointia |
- árabajásgeassima, vánhemiid ja soga bajásgeassinovttasbarggu árvvoštallan |
| - arviointia siitä, miten toiminnan organisointi ja järjestäminen tukevat lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia. |
- árvvoštallan das, mo doaimma organiseren ja ordnen dorjot máná oppalaš buresbirgejumi |
| Henkilöstön arvioinnin välineinä ovat havainnointi, dokumentointi, oman työn arviointi, kehittämiskeskustelut esimiehen kanssa, yksikkökohtaiset työpaikkakokoukset ja koko kunnan saamelaisen varhaiskasvatuksen työkokoukset. |
Bargoveaga árvvoštallama gaskaoapmin leat áican, dokumenteren, iežas barggu árvvoštallan, ovddidanháleštallamat hoavddain, ovttadatguovdasaš bargobáikečoahkkimat ja oppa giella sápmelaš árabajásgeassima bargočoahkkimat. |
| Saamelaisen varhaiskasvatussuunnitelman sisällöstä ja toimivuudesta suunnittelun pohjana kootaan palautetta Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen toimesta. |
Sápmelaš árabajásgeassinplána sisdoalus ja doaimmalašvuođas plánema vuođđun čohkket máhcahaga Davvi-Suoma sosiálasuorggi máhttinguovddáža bealis. |
| Palautteen kautta saatua tietoa hyödynnetään saamelaisen varhaiskasvatuksen kehittämistyössä. |
Máhcahaga bokte ožžojuvvon dieđu ávkkástallat sápmelaš árabajásgeassima ovddidanbarggus. |
| 6.4. Turvallisuussuunnitelma |
6.4. Dorvvolašvuo đ aplána |
| Päivähoidon turvallisuussuunnitteluun sisältyvät sekä henkilökuntaa että lapsia koskevat lakisääteiset ja muut turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevat suunnitelmat. |
Beaivedivššu dorvvolašvuođaplánii gullet sihke bargoveaga ja mánáid guoskevaš lágas ásahuvvon ja earát dorvvolašvuođa ja dearvvašvuođa guoskevaš plánat. |
| Päivähoitolaki velvoittaa toimintayksikköä huolehtimaan päivähoidon turvallisesta järjestämisestä. |
Beaiveruovttuláhka geatnegahttá doaibmaovttadaga fuolahit beaivedivššu dorvvolaš ordnemis. |
| Päivähoidon turvallisuussuunnitelma on pelastussuunnitelmaa laajempi kokonaisturvallisuuden parantamiseen ja ylläpitoon tähtäävä asiakirja. |
Beaivedivššu dorvvolašvuođaplána lea viidásut go gádjunplána oppalašdorvvolašvuođa buorideapmái ja bajásdoallamii siktejeaddji áššegirji. |
| Turvallisuussuunnitelmassa arvioidaan toimintaa uhkaavat vaarat ja selvitetään toiminnan riskit ottaen huomioon päivähoitoa säätelevien lakien keskeiset vaatimukset, toimintayksikön työsuojelun toimintaohjelma sekä työterveyshuollon työpaikkaselvitykset. |
Dorvvolašvuođaplánas árvvoštallat doaimma uhkideaddji áitagiid ja čielggadit doaimma riskkaid ja váldit vuhtii lágaid, mat muddejit beaivedivššu guovddáš gáibádusaid, doaibmaovttadagaid bargosuodjaleami doaibmaprográmma sihke bargodearvvašvuohtačielggadusat. |
| Tarkastelun piiriin kuuluvat mm. toimintayksikön henkilöstö, hoidossa olevat lapset, toimintayksikössä vierailevat henkilöt, toimintayksikön ulko- ja sisätilat sekä toimintavälineet ja lähiympäristö. |
Guorahallamii gullet ee doaibmaovttadaga bargoveahka, mánát, geat leat divššus, doaibmaovttadagas galledeaddji olbmot, doaibmaovttadaga olgo- ja sissajit sihke doaibmagaskaoamit ja lagašbiras. |
| Saamelaisissa varhaiskasvatusyksiköissä toteutettava kulttuuriin liittyvä monipuolinen toiminta lasten kanssa mm. tulistelu, erilaisiin tapahtumiin ja retkiin osallistuminen vaatii etukäteisjärjestelyjä, yhteistyötä ja turvallisuusnäkökohtia huomioivaa suunnittelua sekä riittäviä henkilöstöresursseja. |
Sápmelaš árabajásgeassinovttadagas ollášuhtton kultuvrii gullevaš máŋggabealat doaibma mánáiguin ee. dolastallan, earálágan dáhpáhusaide ja reaissuide oassálastin gáibida válmmaštallamiid ovddalgihtii, ovttasbarggu ja dorvvolašvuođaoainnuid vuhtii váldi plánema sihke doarvái bargoveahkaresurssaid. |
| Retkiä ym. voidaan järjestää yhteistyössä lapsen perheen, suvun ja resurssihenkilöstön kanssa, mutta myös näissä tilanteissa tulee toiminnasta vastaavan henkilöstön selvittää vastuu- ja turvallisuuskysymykset vanhempien kanssa etukäteen. |
Reaissuid jed. sáhttá ordnet ovttasbargguin máná bearrašiin, sogain ja resursabargoveagain, muhto maiddái dáid diliin galgá doaimmas vástideaddji bargoveahka čielggadit ovddasvástádus- ja dorvvolašvuođagažaldagaid vánhemiiguin ovddalgihtii. |
| Varhaiskasvatusyksiköissä laaditaan lasten kuljetusohjeet sekä sovitaan tarvittaessa yhdessä lasten vanhempien kanssa kirjallisesti lasten osallistumisesta mm. moottorikelkka-, vene- ym. retkille ja niissä vaadittavista turvavälineistä (kypärät, pelastusliivit). |
Árabajásgeassimis dahkat mánáid fievrredanrávvagiid sihke soahpat dárbbašettiin ovttas máná vánhemiiguin girjjálaččat máná oassálastimis ee. mohtorgielká-, fanas- je. reaissuide ja dain gáibiduvvon dorvobiergasiin (suodjegahpirat, gádjunliivvat). |
| 6.5. Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa |
6.5. Sierra doarjja árabajásgeassimis |
| Jokaisen lapsen kasvu, kehitys ja oppiminen on yksilöllistä. |
Juohke máná šaddan, ovdáneapmi ja oahppan leat persovnnalaččat. |
| Lapsi voi tarvita tukea fyysisen, tiedollisen, taidollisen, tunne-elämän tai sosiaalisen kehityksensä osa-alueilla. |
Mánná sáhttá dárbbašit doarjaga fysalaš, diđolaš, dáiddolaš, dovdoeallima dahje sosiála ovdáneami surggiin. |
| Tuen tarve voi syntyä silloin, kun lapsen kasvuolot vaarantuvat tai eivät turvaa hänen terveyttään ja kehitystään. |
Doarjaga dárbu sáhttá boahtit dalle, go máná šaddandilit leat áitaga vuolde dahje eai dorvvas su dearvvašvuođa ja ovdáneami. |
| Erityisesti varhaiskasvatuksen ja neuvolan tulee toimia kiinteässä yhteistyössä lasten oppimisvaikeuksien ja varhaisen tuen tarpeen tunnistamisessa. |
Eandalii árabajásgeassima ja rávvehaga doaibma galget leat giddes ovttasbarggus máná oahppanváttisvuođaid ja ára doarjaga dárbbu earuheamis. |
| Kun vanhemmat tai varhaiskasvatushenkilöstö havaitsevat lapsen kehityksessä viivästymistä tai poikkeavuutta, keskustellaan yhteisesti, mikä lapsen kehityksessä on yksilöllistä tai persoonallisuuden piirteitä ja missä on tuen tarvetta. |
Go vánhemat dahje árabajásgeassinbargoveahka áicet máná ovdáneamis bázahallama dahje spiehkkaseami, háleštit ovttas, mii máná ovdáneamis lea persovnnalaš dahje persovnnalašvuođa sárggus ja gos dárbbaša doarjaga. |
| Toiminnan lähtökohtia ovat lapsen yksilöllisyyden huomioiminen ja itsetunnon vahvistaminen. |
Doaimma vuođđun lea máná persovnnalašvuođa vuhtii váldin ja iešdovddu nannen. |
| Avoimuus ja luottamuksellinen ilmapiiri lapsen vanhempien ja henkilöstön välillä luovat perustan toimivalle yhteistyölle lapsen hyväksi. |
Rabasvuohta ja luohttámušlaš biras máná vánhemiid ja bargoveaga gaskkas dahket vuođu doaibmi ovttasbargui máná buorrin. |
| Tarvittaessa arvioinnin tueksi hankitaan vanhempien kanssa sovitulla tavalla asiantuntijan lausunto. |
Dárbbašettiin árvvoštallama doarjjan skáhppot áššedovdi cealkámuša vánhemiiguin sohppojuvvon vugiin. |
| Tarvittavat tukitoimet aloitetaan heti kun tuen tarve on havaittu. |
Dárbbašlaš doarjjadoaimmat álggahuvvojit seammás go doarjaga dárbu lea gávnnahuvvon. |
| 6.6. Esiopetus |
6.6. Ovdaoahpahus |
| Esiopetus on osa varhaiskasvatusta. |
Ovdaoahpahus lea oassi árabajásgeassimis. |
| Kunnalla on lakiin perustuva velvollisuus järjestää esiopetusta. |
Gielddain lea lágas máinnašuvvon geatnegasvuohta ordnet ovdaoahpahusa. |
| Esiopetusta voidaan järjestää joko päivähoidossa tai koulussa. |
Ovdaoahpahusa sáhttá ordnet juogo beaivedivššus dahje skuvllas. |
| Silloin kun esiopetusta järjestetään päivähoitopaikassa, esiopetukseen sovelletaan täydentävänä myös päivähoidon lainsäädäntöä. |
Go ovdaoahpahus lea ordnejuvvon beaivedivššus, ovdaoahpahussii heivehit maiddái beaivedivššu láhkaásaheami dego dievasmahttin. |
| Saamelaisten kotiseutualueella saamenkielistä esiopetusta järjestetään perusopetuksen yhteydessä. |
Sápmelaččaid ruovttuguovllus sámegielat ovdaoahpahus ordnejuvvo vuođđooahpahusa oktavuođas. |
| Esiopetusta toteutetaan perusopetuslain mukaisesti. |
Ovdaoahpahus ordnejuvvo vuođđooahpahuslága vuođul. |
| Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet ohjaavat valtakunnallisesti esiopetuksen sisältöä, laatua ja paikallisten opetussuunnitelmien laatimista. |
Ovdaoahpahusa oahpahusplána vuođustusat stivrejit riikkaviidosaččat ovdaoahpahusa sisdoalu, kvalitehta ja báikkálaš oahpahusplánaid dahkama. |
| Saamen kielillä annettavan esiopetuksen kielelliset tavoitteet ovat samat kuin muussakin esiopetuksessa. |
Sámegielain addojuvvon ovdaoahpahusa gielalaš ulbmilat leat seammá go earáge ovdaoahpahusas. |
| Lapselle tulee kasvatuksen ja opetuksen avulla antaa mahdollisuus omaksua myös saamelainen kulttuuriperintö. |
Mánnái galgá bajásgeassimiin ja oahpahusain addit vejolašvuođa oahppat maiddái sápmelaš kulturárbbi. |
| Opetuksen painoalueita ovat saamelainen kulttuuri, erityisesti joiku ja käsityöt, elinkeinot, elämäntapa ja paikallinen luonto. |
Oahpahusa deaddočuoggát leat sápmelaš kultuvra, eandalii juoigan ja giehtaduojit, ealáhusat, eallinvuohki ja báikkálaš luondu. |
| Kielellisen ja kulttuuriperinteen jatkumista tulee edistää yhteistyössä paikallisen yhteisön kanssa. |
Gielalaš ja kulturárbevieru joatkašuvvama galgá ovddidit báikkálaš servodagain ovttasbarggus. |
| 7. YHTEISTYÖ JA VASTUU |
7. OVTTASBARGU JA OVDDASVÁSTÁDUS |
| 7.1. Kasvatuskumppanuus vanhempien ja suvun kanssa |
7.1. Bajásgeassinguoibmávuohta vánhemiiguin ja sogain |
| Kasvatuskumppanuus on suhde, jossa henkilöstö, vanhemmat ja lapsen huolenpitoon osallistuvat henkilöt tietoisesti sitoutuvat lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseen. |
Bajásgeassinguoibmávuohta lea gaskavuohta, mas bargoveahka, vánhemat ja máná fuolaheapmái oassálastán olbmot diđolaččat čatnasit máná šaddama, ovdáneami ja oahppama doarjumii. |
| Kumppanuudessa vanhemmat, suku ja työntekijät ovat tasavertaisia, mutta erilaisia lapsen tuntijoita. |
Guoibmávuođas vánhemat, sohka ja bargoveahka leat dásseárvosaččat, muhto dovdet máná sierra láhkai. |
| Lapsen kodin ja varhaiskasvatuspalveluiden vahva yhteistyö tukee lapsen äänen kuulumista. |
Máná ruovttu ja árabajásgeassinbálvalusaid nana ovttasbargu doarju máná jiena gulloma. |
| Lapsella on oikeus osallistua, vaikuttaa ja tulla kuulluksi jokapäiväisissä askareissa ja leikeissä. |
Mánás lea vuoigatvuohta oassálastit, váikkuhit ja beasat gullot juohkebeaivválaš doaimmain ja stohkosiin. |
| Lapsen, perheen ja henkilöstön kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta laaditaan lapsen varhaiskasvatussuunnitelma. |
Mánáin, bearrašiin ja bargoveagain háleštallamiid vuođul dahkkojuvvui máná árabajásgeassinplána. |
| Varhaiskasvatuksen toimintaa ja suunnitelmia laadittaessa turvataan vanhempien ja lasten vaikuttamismahdollisuudet päivähoidon kehittämiseen ja arviointiin. |
Árabajásgeassima doaimma ja plánema dagadettiin dorvvastit vánhemiid ja máná váikkuhusvejolašvuođaid beaivedivššu ovddideapmái ja árvvoštallamii. |
| Kumppanuus edellyttää myös sitä, että molemmilla osapuolilla on riittävästi tietoa toistensa kasvatusnäkemyksistä ja –tavoista. |
Guoibmávuohta gáibida maiddái dan, ahte goappáge oassebealis lea doarvái diehtu nuppi bajásgeassinoainnuin ja –vugiin. |
| Perheiden erilaisuuden ja erilaisten arvovalintojen tiedostaminen on kumppanuuden edellytys. |
Bearrašiid earáláganvuođa ja earálágan árvoválljemiid ádden lea guoibmávuođa gáibádus. |
| Työntekijällä on ammatillinen vastuu käynnistää ja ylläpitää kasvatuskumppanuutta. |
Bargis lea ámmátlaš ovddasvástádus vuolggahit ja bajásdoallat bajásgeassinguoibmávuođa. |
| 7.2. Moniammatillinen yhteistyö |
7.2. Má ŋ ggasuorggat ovttasbargu |
| Varhaiskasvatus, neuvola, esiopetus ja perusopetus muodostavat lapsen kehityksen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden. |
Árabajásgeassin, rávvehat, ovdaoahpahus ja vuođđooahpahus dahket máná ovdáneami dáfus njuolgguslaččat ovdáneaddji oppalašvuođa. |
| Lapsen kasvun ja kehityksen jatkuvuuden turvaamiseksi tiivis yhteistyö neuvoloiden, koulujen ja varhaiskasvatuspalveluiden välillä on tärkeää. |
Máná šaddama ja ovdáneami joatkevašvuođa dorvvasteapmin čavga ovttasbargu rávvehagaid, skuvllaid ja árabajásgeassinbálvalusaid gaskkas lea dehálaš. |
| Myös neuvolan tehtävänä on edistää lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista sekä tukea vanhempia heidän kotikasvatuksessaan. |
Maiddái rávvehaga bargun lea ovddidit máná šaddama, ovdáneami ja oahppama sihke doarjut vánhemiid sin ruovttubajásgeassimis. |
| Sosiaali- ja terveysministeriö suosittelee, että päivähoidon ja lastenneuvolan välillä on yhteisesti sovitut yhteistyö- ja tiedonvaihtomenettelyt. |
Sosiála- ja dearvvašvuohtaministeriija ávžžuha, ahte beaivedivššu ja mánnárávvehaga gaskkas leat oktasaččat sohppojuvvon ovttasbargo- ja dieđulonohallanmeannudeamit. |
| Monin paikoin on kehitetty 3- ja 5-vuotiaiden lasten kehityksen seurantaan vanhempien, neuvolan ja päivähoidon yhteistyömalli. |
Máŋgga báikkis leat ovddidan 3- ja 5-jahkásaš mánáid ovddideami čuovvumii vánhemiid, rávvehaga ja beaivedivššu ovttasbargomálle. |
| Yhteistyö on auttanut päiväkotihenkilökuntaa entistä paremmin tiedostamaan lapsen yksilöllisen tuen tarpeet. |
Ovttasbargu lea veahkehan beaivedikšobargoveaga ain buorebut leat diđolaš máná persovnnalaš dárbbuin. |
| Tärkeinä varhaiskasvattajien yhteistyökumppaneina toimivat vanhempien lisäksi mm. lastenneuvola, koulu, psykologi, sosiaali- ja perhetyöntekijät, puhe-, toiminta- ja fysioterapeutti, erilaiset moniammatilliset työryhmät, hammashoito, seurakunta ja järjestöt. |
Dehálaš árabajásgeassima ovttasbargoguoibmin doibmet vánhemiid lassin ee. mánnárávvehat, skuvla, psykologa, sosiála- ja bearašbargit, hállan-, doaibma- ja fysioterapevta, earálágan máŋggasuorggat bargojoavkkut, bátnedikšu, searvegoddi ja organisašuvnnat. |
| 7.3. Alueellinen ja rajat ylittävä yhteistyö |
7.3. Guovlulaš ja rájáid rasttildeaddji ovttasbargu |
| Varhaiskasvatuksessa tehdään yhteistyötä paikallisella, alueellisella, rajat ylittävällä ja alkuperäiskansatasolla. |
Árabajásgeassimis dahkat ovttasbarggu báikkálaš, guovlulaš, rájáid rasttildeaddji ja eamiálbmotdásis. |
| Saamelaisten palvelujen kehittämishankkeen aikana on saamelaisalueen henkilöstöllä korostunut tarve yhteistyössä suunnitella ja kehittää saamelaista varhaiskasvatustoimintaa. |
Sápmelaš bálvalusaid ovddidanfidnu áigge lea sámeguovllu bargoveagas badjánan dárbu ovttasbargguin plánet ja ovddidit sápmelaš árabajásgeassindoaimma. |
| Työntekijöiden välisen osaamisen vaihto edistää myös oman työn kehittämistä. |
Bargiid gaskasaš dáidduid lonohallan ovddida maiddái iežas barggu ovddideami. |
| Saamelaisen varhaiskasvatuksen kehittämisen jatkaminen edellyttää säännönmukaisia verkostotapaamisia. |
Sápmelaš árabajásgeassima ovddideami joatkin gáibida jeavddalaš fierbmedeaivvademiid. |
| Varhaiskasvatusyksiköiden tulee voida pitää vuosittain kehittämis- ja suunnittelutilaisuuksia, joissa työntekijät voivat yhdessä pohtia miten saamelaiset kulttuuriarvot toteutuisivat parhaiten arjen kasvatuskäytännöissä. |
Árabajásgeassinovttadagat galget sáhttit doallat jahkásaš ovddidan- ja plánendilálašvuođaid, main bargit sáhttet ovttas smiehttat mo sápmelaš kulturárvvut ollašuvašedje buoremusat árgabeaivvi bajásgeassindoaimmain. |
| Yhteistyö paikallisten kulttuuritoimijoiden kanssa vahvistaa lasten yhteyttä omaan kieleen ja kulttuuriin. |
Ovttasbargu báikkálaš kulturdoibmiiguin nanne máná oktavuođa iežas gillii ja kultuvrii. |
| Paikallisten kulttuuritoimijoiden olisi hyvä huomioida toiminnassaan myös varhaiskasvatuksen tarpeet. |
Báikkálaš kulturdoibmiid livččii doaimmasteaset buorre váldit árabajásgeassima dárbbuid vuhtii. |
| Pohjoissaamen kieli on yhteinen Pohjois-Kalotin alueella ja koltansaamen kieli Venäjällä ja Suomessa asuvien kolttasaamelaisten kanssa. |
Davvisámegiella lea oktasaš Davvikálohta guovllus ja nuortalašgiella Ruoššas ja Suomas ássi nuortalaččaiguin. |
| Saamelaisille rajat ylittävä yhteistyö on luonnollista ja jatkuvaa. |
Sápmelaččaide ovttasbargu rájáid rastá lea lunddolaš ja bistevaš. |
| Varhaiskasvatusyksiköiden yhteydenpito yli rajojen saamelaisten päiväkotien kanssa vahvistaa saamelaisten yhteenkuuluvuuden tunnetta ja kulttuurien tuntemusta. |
Árabajásgeassinovttadagaid oktavuođadoallan sápmelaš beaiveruovttuid gaskka rájáid badjel rájáid nanne sápmelaš oktiigullevašvuođa dovddu ja kultuvrra dovdamuša. |
| Saamelaisalueen kunnilla on sopimuksia Ruotsin ja Norjan lähialueen kuntien kanssa varhaiskasvatuspalvelujen ostosta yli rajan. |
Sámeguovllu gielddain leat soahpamušat Ruoŧa ja Norgga lagašguovllu gielddaid gaskka árabajásgeassinbálvalusaid oastimis rájá rastá. |
| Myös muilla alkuperäiskansoilla on samanlaisia haasteita oman kielen, kulttuurin ja yhteisöllisyyden ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi. |
Maiddái eará eamiálbmogiin lea seammasullasaš hástalusat iežas giela, kultuvrra ja servodatlašvuođa bajásdoallamis ja nannemis. |
| Varhaiskasvatushenkilöstön on hyvä tutustua muiden alkuperäiskansojen hyviin käytäntöihin kielen ja kulttuurin siirtämiseksi tuleville sukupolville. |
Árabajásgeassinbargovehkii lea ávkin oahpásmuvvat maiddái eará eamiálbmogiid buorre geavadagaide giela ja kultuvrra sirdimis boahttevaš sohkabuolvvaide. |
| Alkuperäiskansayhteistyö on aloitettu saamelaisen lastenkulttuurikeskuksen toimesta lastenkulttuurin osalta. |
Eamiálbmotovttasbargu lea álggahuvvon sápmelaš kulturguovddáža doaimmas mánáidkultuvrra oasis. |
| 8. SAAMELAISEN VARHAISKASVATUKSEN KEHITTÄMINEN Alkuperäiskansan kielten uhanalaisuus edellyttää viranomaisilta positiivista erityiskohtelua, jolla kielten säilyminen ja uusille sukupolville siirtyminen voidaan turvata. |
8. SÁPMELAŠ ÁRABAJÁSGEASSIMA OVDDIDEAPMI Eamiálbmoga gielaid áitatvulošvuohta gáibida virgeoapmahaččain positiivva meannudeami, mainna gielaid seailun ja ođđa sohkabuolvvaide sirdašuvvan sáhttá dorvvastuvvot. |
| Suunnitelmallisen kielen- ja kulttuurinelvyttämisohjelman laatiminen varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen auttaisi palauttamaan saamen kielen sen menettäneille saamelaisille sekä tekemään saamen kielistä saamelaisyhteiskuntaa kannattelevan voimavaran. |
Plánaid mielde dahkkojuvvon giela- ja kulturealáskahttinprográmma dahkan árabajásgeassimii ja vuođđooahpahussii máhcahivččii sámegiela dan manahan sápmelaččaide sihke dagašii sámegielain sámeservodaga bajásdoalli fámu. |
| Saamelaisen varhaiskasvatuksen haasteena on erityisesti koltta- ja inarinsaamenkielisen varhaiskasvatusmateriaalin tekeminen. |
Sápmelaš árabajásgeassima hástalussan lea eandalii nuortalaš- ja anárašgielat árabajásgeassima dahkan. |
| Saamelaisen materiaalipankin kehittäminen internettiin on tärkeää saamenkielisen varhaiskasvatusmateriaalin kokoamiseksi yhteen varhaiskasvatushenkilöstön ja vanhempien käyttöön. |
Sápmelaš materiálabáŋkku dahkan internehttii lea dehálaš sámegielat árabajásgeassinmateriála oktii čohkkemii. Dát báŋku livččii oaivvilduvvon árabajásgeassinbargoveaga ja vánhemiid atnui. |
| Varhaiskasvatuksen sisällön kehittäminen on perustyön osana tehtävää työtä. |
Árabajásgeassima sisdoalu ovddideapmi lea bargu, man galgá bargat vuođđobarggu olis. |
| toiminnan edellytysten kehittämiseksi on tärkeää kiinnittää huomiota pienryhmien muodostamismahdollisuuteen, toimintaan, tiloihin ja välineisiin. |
Pedagogalaš doaimma eavttuid ovddideapmin lea dehálaš giddet fuopmášumi smávvajoavkkuid ceggenvejolašvuođaide, doibmii, sajiide ja gaskaomiide. |
| Henkilöstön työolosuhteiden kehittämiseksi on tärkeää huomioida henkilöstön koulutusmahdollisuudet ja työssä jaksaminen. Henkilöstö tarvitsee tukea ja ohjausta saamen kieleen ja kulttuuriin liittyvien pedagogisten käytäntöjen tunnistamisessa, arvioimisessa ja kehittämisessä. |
Bargoveaga bargodiliid ovddideapmin lea dehálaš váldit vuhtii bargoveaga skuvlenvejolašvuođaid ja barggus veadjima Bargoveahka dárbbaša doarjaga ja stivrema sámegillii ja kultuvrii gullevaš pedagogalaš geavadagaid earuheamis, árvvoštallamis ja ovddideamis. |
| Oman työn kehittäminen auttaa näkemään työtä uudessa valossa, nostamaan sen arvostusta, tunnistamaan omaa osaamista sekä omaksumaan uusia työtapoja ja –menetelmiä. |
Iežas barggu ovddideapmi veahkeha oaidnit barggu ođđa čalmmiiguin, loktet dan árvvus atnima, earuhit iežas máhttima sihke oahppat ođđa bargovugiid ja – |
| Kehittämisen haasteena ovat saamelaisten palvelujen kehittämishankkeen aikana luodun kehittämisverkoston ylläpitäminen, yhteistyöedellytysten turvaaminen sekä henkilöstön ja vanhempien osallisuuden vahvistaminen kehittämistyössä. |
metodaid. Ovddideami hástalussan lea sápmelaš bálvalusaid ovddidanfidnu áiggedahkkon ovddidanfierpmádaga bajásdoallan, ovttasbargoeavttuid dorvvasteapmi sihke bargoveaga ja vánhemiid oasálašvuođa nannen ovddidanbarggus. |
| Varhaiskasvatuksen ohjauksesta ja johtamisesta vastaavilla tahoilla on myös keskeinen rooli kehittämistyön etenemisessä. |
Árabajásgeassima stivremis ja jođiheamis vástideaddji beliiguin lea maiddái guovddáš rolla ovddidanbarggu ovdáneamis. |
| Saamelaisten palvelujen kehittämistyössä on noussut esiin resurssien puute, joka vaikeuttaa yhteistyön tekemistä ja toiminnan kehittämistä. |
Sápmelaš bálvalusaid ovddidanbarggus lea badjánan resurssaid váilevuohta, mii dahká ovttasbarggu bargama ja doaimma ovddideami váttisin. |
| Saamelaisalueella tarvitaan koko alueen yhteinen saamelainen varhaiskasvatusohjaaja. |
Sámeguovllus dárbbašuvvo oppa guovllu oktasaš sápmelaš árabajásgeassinstivrejeaddji. |
| Varhaiskasvatusohjaajan tehtäviin kuuluisi päivähoidon, kielipesien, esiopetuksen ja neuvoloiden kanssa tehtävä yhteistyö sekä ohjaus ja tiedottaminen saamen kieleen, kulttuuriin, kasvatukseen ja monikielisyyteen liittyvissä asioissa. |
Árabajásgeassinstivrejeaddji bargguide gulašedje beaivedivššuin, giellabesiiguin, ovdaoahpahusain ja rávvehagaiguin dahkkon ovttasbargu sihke stivren ja dieđiheapmi sámegiela, kultuvrra, bajásgeassima ja máŋggagielatvuhtii guoskevaš áššiin. |
| 8.1. Varhaiskasvatuksen henkilöstön saatavuus, koulutus ja osaaminen |
8.1. Árabajásgeassima bargoveaga oažžun, skuvlen ja máhttin |
| Saamelaisen varhaiskasvatuksen suurimpana haasteena on saamenkielisen koulutetun henkilöstön saatavuus. |
Sápmelaš árabajásgeassima stuorámus hástalussan lea sámegielat skuvlejuvvon bargoveaga oažžun. |
| Saamelaisista lähtökohdista suunniteltua ammatillista ja korkea-asteen koulutusta tulisi voida opiskella saamelaisten kotiseutualueella. |
Sápmelaš vuolggačuoggáin plánejuvvon ámmátlaš ja allaskuvladási skuvlejumi galggašii sáhttit oažžut sápmelaččaid ruovttuguovllus. |
| Suomessa ei järjestetä saamenkielistä varhaiskasvatusalan koulutusta. |
Suomas eai lágit sámegielat árabajásgeassinsuorggi skuvlejumi. |
| Oulun yliopistossa, opettajankoulutuslaitoksessa on kiintiö (2 paikkaa) syntyperäisille saamenkieliselle lastentarhanopettajahakijoille suomenkieliseen koulutukseen. |
Oulu universiteahta, oahpaheaddjiskuvlenlágádusas, lea earri (2 báikki) riegádeamis sámegielagiidda mánáidgárdeoahpaheaddjiohcciide suomagielat skuvlejupmái. |
| Lähin saamelaista varhaiskasvatusopetusta tarjoava korkeakoulu sijaitsee PohjoisNorjassa. |
Lagamus sápmelaš árabajásgeassinoahpahusa fálli allaskuvla lea Davvi-Norggas. |
| Suomalaisilla saamenkielisillä on oikeus hakeutua Norjaan opiskelemaan lastentarhanopettajiksi. |
Suomabeale sámegielagiin lea vuoigatvuohta ohcat Norgii oažžut skuvlejumi mánáidgárdeoahpaheaddjin. |
| Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa Inarissa on järjestetty sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon johtavaa lähihoitajakoulutusta vuodesta 1997 alkaen. |
Sámeguovllu oahpahusguovddážis Anáris lea ordnejuvvon sosiála- ja dearvvašvuođasuorggi vuođđodutkosii doalvu lagašdivššárskuvlejumi jagi 1997 rájes. |
| Koulutus on helpottanut äidinkieleltään saamenkielisen koulutetun henkilöstön saatavuutta. |
Skuvlen lea dahkan álkibun eatnigielat sámegielat skuvlejuvvon bargoveaga oažžuma. |
| Opetussuunnitelmaan sisältyy kaikille yhteisenä vain 2 opintoviikkoa saamen kielen opetusta ja 2 (ov) monikulttuurisuus opintoja. |
Oahpahusplánii gullá buohkaide oktasažžan dušše 2 oahppavahku sámegielat skuvlejupmi ja 2 (ov) máŋggakultuvrrat oahput. |
| Vapaasti valittaviin opintoihin (10 ov) voi sisällyttää saamen kielen ja kulttuurin opintoja. |
Friija válljejuvvon oahpuide (10 ov) sáhttá váldit sámegiela ja kultuvrra oahpuid. |
| Saamelaisalueella järjestettäviin koulutuksiin tulisi sisällyttää huomattavasti enemmän saamen kielen ja kulttuurin opintoja. |
Sámeguovllus ordnejuvvon skuvlejumiide galggašii váldot olu eanet sámegiela ja kultuvrra oahpuid. |
| Varhaiskasvatushenkilöstön työtehtävät ovat pedagogisesti, sosiaalisesti ja yhteiskunnallisesti muuttuneet vaativammiksi. |
Árabajásgeassinbargoveaga barggut leat pedagogalaččat, sosiálalaččat ja servodatlaččat rievdan eambo gáibideaddjin. |
| Lasten kielitaidon erilainen taso ja yksilölliset tarpeet asettavat työntekijöille omat lisähaasteensa. |
Máná gielladáiddu earálágan dássi ja persovnnalaš dárbbut dahket bargiide iežas lassihástalusaid. |
| Varhaiskasvatuksessa aikuisten keskinäiset suhteet ja työssä jaksaminen heijastuvat lapsiin ja hoitopaikan ilmapiiriin. |
Árabajásgeassimis ollesolbmuid gaskanas gaskavuođat ja barggus veadjin čuhcet mánáide ja bargobáikki birrasii. |
| On tärkeää panostaa henkilöstön työssä jaksamiseen, työnohjaukseen ja kouluttautumiseen. |
Lea dehálaš deattuhit bargoveaga barggus veadjima, bargostivrema ja skuvlejumi. |
| Kasvattajan on hyvä pohtia omia toimintatapojaan ja keskustella erilaisten tilanteiden aiheuttamista tunteista ja reagointitavoista. |
Bajásgeassái lea buorre smiehttat iežas doaibmavugiid ja háleštallat earálágan diliid bokte boahtán dovdduin ja reagerenvugiin. |
| Varhaiskasvatushenkilöstö tarvitsee tukea ja osaamisen vahvistamista |
Árabajásgeassinbargoveahka dárbbaša doarjaga ja máhttima nannema |
| - pedagogisten käytäntöjen ja menetelmien arvioimisessa ja kehittämisessä |
- pedagogalaš geavadagaid ja metodaid árvvoštallamis ja ovddideamis |
| - yhdenmukaistamisprosessin vaikutusten ja järjestelmien tunnistamisessa; |
- seammaláganiindahkanproseassa váikkuhusaid ja vuogádagaid earuheamis; |
| miten ne ohjaavat ajattelua ja toimintaa (kolonialismi) |
mo dat stivrejit jurddašeami ja doaimma (kolonialisma) |
| - lasten saamen kielen ja kulttuurin vahvistamisessa |
- máná sámegiela ja kultuvrra nannemis |
| - saamen kielissä ja kulttuureissa - oman saamelaisen ammatti-identiteetin vahvistamisessa |
- sámegielain ja kultuvrras - iežas sápmelaš ámátidentitehta nannemis |
| - saamelaisen kulttuurin lähtökohdista tapahtuvan varhaiskasvatuksen tavoitteiden, sisällön ja toimien suunnittelussa |
- sápmelaš kultuvrra vuolggačuoggáin dáhpáhuvvan árabajásgeassima ulbmiliid, sisdoalu ja doaimmaid plánemis |
| - kulttuuriymmärryksen merkityksestä kielen ja kulttuurin säilyttäjänä |
- kulturáddejumi mearkkašumis giela ja kultuvrra seailluheaddjin |
| Saamelaisten palvelujen kehittämishankkeen aikana on ilmennyt tarve suunnitella ja järjestää koulutusta kielipesähenkilöstölle ja vanhemmille saamen kielen ja kulttuurin elvyttämisestä. |
- máŋggagielatvuohtaskuvlejumis sápmelaš bálvalusaid ovddidanfidnu áigge lea ilbman dárbu plánet ja ordnet skuvlejumi giellabeassebargovehkii ja vánhemiidda sámegiela ja kultuvrra ealáskahttimis. |
| 8.2. Varhaiskasvatuspalvelujen monimuotoisuus |
8.2. Árabajásgeassinbálvalusaid má ŋ ggahámatvuohta |
| Saamelaisten perhe- ja työelämän yhteensovittamiseksi tulisi kehittää saamenkielisten varhaiskasvatuspalvelujen monimuotoisuutta järjestämällä avointa kerho- ja leikkitoimintaa sekä osa-aikaisia varhaiskasvatuspalveluja. |
Sápmelaš bearaš- ja bargoeallima oktiiheiveheapmin galggašii ovddidit sámegielat árabajásgeassinbálvalusaid máŋggaláganvuođa nu, ahte ordnet rabas riekkes- ja stoahkandoaimma sihke oasseáigásaš árabajásgeassinbálvalusaid. |
| Monimuotoistaminen mahdollistaisi paremmin saamelaisten perinteisistä ja yhdistelmäelinkeinoista toimeentulonsa saavien perheiden tarpeiden huomioimisen päivähoitoaikojen järjestelyissä ja hoitomuotojen toteuttamisessa. |
Máŋggaláganvuohta dagašii vejolažžan buorebut sápmelaččaid árbevirolaš ja lotnolasealáhusain birgejumi oažžu bearrašiid dárbbuid vuhtii váldima beaivedikšunáiggiid ordnemiin ja dikšunhámiid ollašuhttimis. |
| Liite 1. VARHAISKASVATUSTA OHJAAVAT SOPIMUKSET JA LAIT |
Mielddus 1. SOAHPAMUŠAT JA LÁGAT, MAT STIVREJIT ÁRABAJÁSGEASSIMA |
| Kansainväliset sopimukset |
Riikkaidgaskasaš soahpamušat |
| Varhaiskasvatuksen arvopohjaa linjaavat monet kansainväliset sopimukset. |
Árabajásgeassima árvvuid linnjáid čájehit máŋggat riikkaidgaskasaš soahpamušat. |
| Suomi on ratifioinut monia kansainvälisiä sopimuksia, joilla se sitoutunut saamelaisten kielen ja kulttuurin säilyttämiseen ja kehittämiseen. |
Suopma le ratifiseren máŋggaid riikkaidgaskasaš soahpamušaid, maiguin dat lea čatnasat sápmelaččaid giela ja kultuvrra seailluheapmái ja ovddideapmái. |
| Tällaisia ovat mm. Alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskeva Eurooppalainen peruskirja (SopS 23/1998) ja Kansallisten vähemmistöjen suojelua koskeva puiteyleissopimus (SopS 2/1998), KP-sopimus (SopS 7/1976) ja Lapsen oikeuksien sopimus (SopS60/1991). |
Dákkárat leat ee. Guovlulaš gielaid ja unnitlogu gielaid guoskevaš Eurohpalaš vuođđogirji (SopS 23/1998) ja Nášuvnnalaš unnitlogugielaid guoskevaš vuođđorápmasoahpamuš (SopS 2/1998), KP-soahpamuš (SopS 7/1976) ja Máná vuoigatvuođaid soahpamuš (SopS 60/1991). |
| Vuonna 2007 hyväksytty YK:n alkuperäiskansoja koskeva julistus osoittaa moraalisena asiakirjana myös suuntaa alkuperäiskansojen ihmisoikeuksien kehittymiselle tulevaisuudessa. |
Jagi 2007 dohkkehuvvon ON eamiálbmogiid guoskevaš julggaštus čujuha morálalaš áššegirjin maiddái háltelinnjá eamiálbmogiid olmmošvuoigatvuođaid ovdáneapmái boahttevuođas. |
| Lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa sopimusvaltiota turvaamaan lapsille osuuden yhteiskunnan voimavaroista, oikeuden osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon ja yhteiskuntaelämään sekä oikeuden suojeluun ja huolenpitoon. |
Máná vuoigatvuođaid soahpamuš geatnegahttá soahpamušstáhta dorvvastit mánnái ossodaga servodaga resurssain, vuoigatvuođa oassálastit alcces guoskevaš mearrádusaide ja servodateallimii sihke vuoigatvuođa suodjaleapmái ja fuolaheapmái. |
| Päivähoidossa lapsen osallisuudessa on kyse yhteisöön kuulumisesta ja siihen vaikuttamisesta. |
Beaivedivššus máná oasalašvuođas lea jearaldat servodahkii gullamis ja dasa váikkuheamis. |
| Sopimuksessa painotetaan lapsen edun näkökulmaa kaikissa lasta koskevissa toiminnoissa. |
Soahpamušas deattuhit máná ovddu viŋkila buot máná guoskevaš doaimmain. |
| Suomen lainsäädäntö |
Suoma láhkaásaheapmi |
| Perustuslain perusoikeussäännöksissä varhaiskasvatuksen toteuttamisessa keskeisiä oikeuksia ovat yhdenvertaisuus, ihmisarvon loukkaamattomuus, yksilön vapauden ja oikeuksien turvaaminen, uskonnonvapaus, lapsen oikeutta osallistua ja vaikuttaa oman arkensa ja kehitystasonsa kannalta tärkeisiin asioihin sekä kielelliset ja kulttuuriset oikeudet. |
Vuođđolága vuođđovuoigatvuođaásahusain árabajásgeassima guovddaš vuoigatvuođat leat ovttaveardásašvuohta, olmmošárvvu loavkitmeahttunvuohta, ovttaskasfriijavuohta, vuoigatvuođaid dorvvasteapmi, oskku friijavuohta, máná vuoigatvuohta oassálastit ja váikkuhit iežas árgabeaivvi ja ovdánandási dáfus dehálaš áššiide sihke gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođat. |
| Suomen perustuslain mukaan saamelaisilla on alkuperäiskansana oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan (PL 17.3 §). |
Suoma vuođđolága mielde sápmelaččain lea eamiálbmogin vuoigatvuohta bajásdoallat ja ovddidit gielas ja kultuvrras (PL 17.3 §). |
| Julkisen vallan velvollisuutena on perustuslain 22 §:n mukaan turvata perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. |
Almmolaš válddi geatnegasvuohta lea vuođđolága 22 § mielde dorvvastit vuođđovuoigatvuođaid ja olmmošvuoigatvuođaid ollašuvvan. |
| Saamelaisten perusoikeussäännös yhdessä 22 §:n kanssa velvoittaa julkista valtaa tukemaan saamelaisen alkuperäiskansan oman kielen ja kulttuurin kehittämistä. |
Sápmelaččaid vuođđovuoigatvuođanjuolggadus ovttas 22 §:ain geatnegahttá almmolaš válddi doarjut sápmelaš eamiálbmoga giela ja kultuvrra ovddideami. |
| Saamelaisten kielellisistä oikeuksista on säädetty saamen kielilaissa (1086/03). |
Sápmelaš gielalaš vuoigatvuođain lea meroštallon sámi giellalágas (1086/03). |
| Muut varhaiskasvatuksessa huomioitavat lait ja yleiset linjaukset: yhdenvertaisuuslaki, laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. |
Eará árabajásgeassimis vuhtii váldojuvvon lágat ja almmolaš linnjágeassimat: ovttaveardásašvuođaláhka, láhka sosiálafuolahusa áššehasa sajádagas ja vuoigatvuođain, láhka sosiálafuolahusa ámmátlaš bargoveaga dohkálašvuođagáibádusain ja árabajásgeassinplána vuođustusat. |
| Laki lasten päivähoidosta |
Láhka mánáid beaivedivššus |
| Lasten päivähoidosta annettu laki (875/1981) velvoittaa kuntia huolehtimaan siitä, että lasten päivähoitoa voidaan antaa lapsen äidinkielenä olevalla saamen kielellä (11 §). |
Mánáid beaivedivššus addojuvvon láhka (875/1981) geatnegahttá gielddaid atnit fuola, ahte mánáid beaivedivššu sáhttá fállat máná eatnogiellan sámegillii (11 §). |
| Lasten päivähoidosta annetun asetuksen (239/1973) 1 a §:n (1336/1994) mukaan lasten päivähoidon kasvatustavoitteisiin kuuluu muun muassa saamelaisten oman kielen ja kulttuurin tukeminen yhteistyössä kyseisen kulttuurin edustajien kanssa. |
Mánáid beaivedivššus addojuvvon ásahusa (239/1973) 1 a § (1336/1994) mielde máná beaivedivššu ulbmiliidda gullá earret eará sápmelaččaid iežas giela ja kultuvrra doarjun ovttasbargguin dán kultuvrra ovddasteddjiiguin. |
| Liite 2. YK:N LASTEN OIKEUKSIEN SOPIMUS LYHYESTI |
Mielddus 2. ON MÁINÁID VUOIGATVUO Đ AID JULGGAŠTUS |
| Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. |
1. Juohkehaš vuollel 18-jahkásaš lea manna 2. |
| 2. Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. |
Máná vuoigatvuođat gullet juohke mánnái. |
| Ketään lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ominaisuuksien, mielipiteiden tai alkuperän vuoksi. |
Máná ii oaččo soardit su dahje su váhnemiid iešvuođaid, oaiviliid dahje máttuid geažil. |
| Lapsia koskevia päätöksiä tehtäessä on aina ensimmäiseksi otettava huomioon lapsen etu. |
3. Mánnái guoskevaš mearrádusaid dahkamis galgá álo váldit vuosttamužžan vuhtii máná ovddu. |
| 4. Valtion on toteutettava Lapsen oikeuksien sopimuksen määräämät oikeudet. |
4. Stáhta galgá ollašuhttit vuoigatvuođaid, maid Mánáid vuoigatvuođaid soahpamuš mearrida. |
| 5. Valtion on kunnioitettava vanhempien tai muiden lapsen huoltajien vastuuta, oikeuksia ja velvollisuuksia lapsen kasvatuksessa. |
5. Stáhta galgá gudnejahttit váhnemiid dahje eará máná fuolaheddjiid ovddasvástádusa, vuoigatvuođaid ja geatnegasvuođaid máná šaddadeamis. |
| 6. Lapsella on oikeus elämään. |
6. Mánás lea vuoigatvuohta eallimii. |
| Valtion on taattava mahdollisimman hyvät edellytykset lapsen henkiinjäämiselle ja kehitykselle omaan tahtiin. |
Stáhta galgá dáhkidit nu buriid eavttuid go vejolaš máná ceavzimii ja čálgamii su iežas čálganmuttu mielde. |
| Lapsi on rekisteröitävä heti syntymän jälkeen. |
7. Mánná galgá registrerejuvvot dalán riegádeami maŋŋá. |
| Syntyneellä lapsella on oikeus nimeen ja kansalaisuuteen. |
Riegádan mánás lea vuoigatvuohta nammii ja riikkavulošvuhtii. |
| Lapsella on oikeus tuntea vanhempansa ja olla ensisijaisesti heidän hoidettavanaan. |
Mánás lea vuoigatvuohta dovdat váhnemiiddis ja orrut vuosttažettiin sudno divššus. |
| Lapsella on oikeus säilyttää henkilöllisyytensä, kansalaisuutensa, nimensä ja sukulaissuhteensa. |
8. Mánás lea vuoigatvuohta seailluhit iežas identitehta, riikkavulošvuođa, nama ja fuolkegaskavuođaid. |
| 9. Lapsella on lähtökohtaisesti oikeus elää vanhempiensa kanssa, jos hänellä on hyvä ja turvallista olla heidän kanssaan. |
9. Álgovuolggalaččat mánná galgá beassat eallit iežas váhnemiiguin, juos sus lea buorre ja oadjebas dilli sudno luhtte. |
| Vanhemmistaan erossa asuvalla lapsella on oikeus tavata ja pitää säännöllisesti yhteyttä kumpaankin vanhempaansa. |
Mánás, guhte ii ása váhnemiiddis luhtte, lea vuoigatvuohta deaivat guktuid váhnemiid. |
| Tapaaminen voidaan estää, jos se on lapsen edun vastaista. |
Deaivvadeami sáhttá eastit dalle, juos dat lea máná ovddu vuostá. |
| 10. Jos lapsi ja hänen vanhempansa joutuvat eri valtioihin, on valtion velvollisuus käsitellä hakemus perheen jälleenyhdistämiseksi myönteisesti ja viivyttelemättä. |
10. Juos mánná ja su váhnemat gártet guhtege sierra riikkaide, stáhtas lea geatnegasvuohta gieđahallat ohcamuša bearraša ovttastahttimii miehtemielalaččat ja ájitkeahttá. |
| 11. Valtion pitää estää lasten laiton kuljettaminen maasta toiseen. |
11. Stáhta galgá caggat mánáid lágahis doalvuma riikkas nubbái. |
| 12. Lapsella on oikeus vapaasti ilmaista mielipiteensä kaikissa itseään koskevissa asioissa |
12. Mánás lea vuoigatvuohta iežas oaiviliidda buot áššiin, mat gusket su. Máná oaivil galgá váldojuvvot vuhtii su agi ja čálganmuttu mielde. |
| 13. Lapsella on mielipiteidensä ilmaisemiseksi oikeus hakea, vastaanottaa ja levittää tietoa ja ajatuksia vapaasti, kunhan se ei loukkaa muiden oikeuksia. |
13. Mánás lea oaiviliiddis ovdanbuktimii vuoigatvuohta ohcat, váldit vuostá ja juohkit dieđu ja jurdagiid lupmosit, go dat fal ii čuoza eará olbmuid vuoigatvuođaide. |
| 14. Lapsella on oikeus ajatuksen-, omantunnon ja uskonnonvapauteen. |
14. Mánás lea vuoigatvuohta jurdda-, oamedovdo- ja oskkoldatluomusvuhtii. |
| 15. Lapsella on oikeus liittyä yhdistyksiin ja toimia |
15. Mánás lea vuoigatvuohta searvat servviide ja doaibmat dain. |
| 16. Lapsella on oikeus yksityisyyteen, kotirauhaan ja kirjesalaisuuteen. |
16. Mánás lea vuoigatvuohta priváhtavuhtii, ruovtturáfái ja reivesuollemasvuhtii. |
| 17. Lapsella on oikeus saada tiedotusvälineiden kautta sellaista tietoa, joka on tärkeää hänen kehityksensä ja hyvinvointinsa kannalta. |
17. Mánás lea vuoigatvuohta oažžut dieđihangaskaomiid bokte dakkár dieđu, mii lea dehálaš su ahtanuššama ja buresbirgema dáfus. |
| 18. Vanhemmilla on ensisijainen ja yhteinen vastuu lapsen kasvatuksesta. |
18. Váhnemiin lea vuosttamuš ja oktasaš ovddasvástádus máná šaddadeamis. |
| Heillä on oikeus saada tukea tehtäväänsä. |
Sis lea vuoigatvuohta oažžut dasa doarjaga. |
| 19. Lasta on suojeltava kaikelta väkivallalta, välinpitämättömältä kohtelulta ja hyväksikäytöltä. |
19. Máná galgá suodjalit buotlágán veahkaválddis, berošmeahttun meannudeamis ja buorringeavaheamis. |
| 20. Lapsella, joka ei voi elää perheensä kanssa, on oikeus saada erityistä suojelua ja tukea. |
20. Mánás, guhte ii sáhte eallit iežas bearrašiin, lea vuoigatvuohta oažžut earenomáš suoji ja doarjaga. |
| 21. Lapsia voidaan adoptoida, jos se on lapsen kannalta paras vaihtoehto 22. Pakolaislapsella on oikeus saada tarvitsemansa |
21. Mánná sáhttá adopterejuvvot, juos dat lea su dáfus buoremus molssaeaktu. 22. Báhtareaddjimánás lea vuoigatvuohta oažžut earenoamáš divššu. |
| 23. Vammaisen lapsen pitää saada parasta mahdollista hoitoa ja apua, joka edistää hänen itseluottamustaan ja osallistumistaan. |
23. Lámis mánná galgá oažžut buoremus vejolaš divššu ja veahki, mii ovddida su iešluohttámuša ja oassálastima. |
| 24. Lapsella on oikeus elää mahdollisimman terveenä ja saada tarvitsemansa terveyden- ja sairaudenhoito. |
24. Mánás lea vuoigatvuohta eallit nu dearvan go vejolaš ja oažžut dárbbus mielde dearvvaš- ja buozalmasvuođadivššu. |
| 25. Syntymäkotinsa ulkopuolelle sijoitetulla lapsella on oikeus hänelle annetun hoidon ja hänen sijoituksensa perusteiden ajoittaiseen tarkistamiseen. |
25. Šaddanruovttu olggobeallái gártan mánás lea vuoigatvuohta dasa, ahte su dikšu ja su dikšui bidjama ákkat dárkkistuvvojit gaskkohagaid. |
| 26. Lapsella on oikeus sosiaaliturvaan. |
26. Mánás lea vuoigatvuohta sosiáladorvui. |
| 27. Lapsella on oikeus hänen kehityksensä kannalta riittävään elintasoon. |
27. Mánás lea vuoigatvuohta eallindássái, mii lea dárbbašlaš su ahtanuššamii. |
| 28. Lapsella on oikeus saada maksuttomasti perusopetusta. |
28. Mánás lea vuoigatvuohta oažžut vuođđooahpahusa nuvttá. |
| 29. Koulutuksen on kehitettävä lapsen yksilöllisiä taitoja, ihmisoikeuksien sekä lapsen oman kielen ja kulttuurin kunnioitusta, vastuullista kansalaisuutta, suvaitsevaisuutta sekä ympäristön suojelua. |
29. Skuvlen galgá gárgehit máná ovttaskas dáidduid ja bajidit máná olmmošvuoigatvuođaid ja iežas giela ja kultuvrra gudnejahttima, vásttolaš riikkavulošvuođa, utnolašvuođa, sohkabeliid dásseárvvu ja birrasa gáhttema. |
| 30. Vähemmistöryhmään tai alkuperäiskansaan kuuluvalla lapsella on oikeus omaan kulttuuriinsa, uskontoonsa ja kieleensä. |
30. Unnitlohkui dahje eamiálbmogii gullevaš mánás lea vuoigatvuohta iežas kultuvrii, oskui ja gillii. |
| 31. Lapsella on oikeus lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan |
31. Mánás lea vuoigatvuohta vuoiŋŋastit ja duhkoraddat. |
| sekä taide- ja kulttuurielämään. |
Sus lea maiddái vuoigatvuohta friddjaáigái ja dáidda- ja kultureallimii. |
| 32. Lapsella ei saa teettää työtä, joka haittaa hänen opintojaan tai vahingoittaa hänen terveyttään tai kehitystään. |
32. Mánnái ii oaččo barggahit barggu, mii hehtte su oahpuid dahje vahágahttá su dearvvašvuođa dahje ahtanuššama. |
| 33. Lasta on suojeltava huumeilta ja laittomalta huumekaupalta. |
33. Máná galgá suodjalit gárrenávdnasiin ja lobihis gárrenávdnasiid vuovdimis. |
| 34. Lasta on suojeltava kaikenlaiselta seksuaaliselta |
34. Máná galgá suodjalit buotlágán seksuála buorringeavaheamis. |
| 35. Valtioiden on estettävä lapsikauppa. |
35. Stáhtat galget caggat mánáid gávppašeami. |
| 36. Lasta on suojeltava kaikelta hänen hyvinvointiaan uhkaavalta hyväksikäytöltä. |
36. Máná galgá suodjalit buotlágan buorringeavaheamis, mii áitá su buresbirgejumi. |
| 37. Lasta ei saa kiduttaa. Lasta ei saa rankaista julmalla |
37. Máná ii oaččo biinnidit iige ráŋggáštit olmmošmeahttumit dahje badjelgeahččanvugiin. |
| Lapsen vangitsemisen tulee olla viimesijainen keino ja silloinkin on huomioitava hänen ikänsä mukaiset tarpeet. |
Máná giddagassii bidjan galgá leat maŋimuš čoavddus ja dallege ferte váldojuvvot vuhtii su agi miel dárbbut. |
| 38. Alle 18-vuotiasta ei saa värvätä armeijaan eikä hän saa osallistua sodankäyntiin. |
38. Vuollel 18-jahkásacca ii oaččo váldit soahtevehkii iige son oaččo oassálastit soahtái. |
| Aseellisissa selkkauksissa on suojeltava lapsia. |
Buotlágan doaimmain, main leat vearjjut mielde, máná galgá suodjalit. |
| 39. Väärinkäytösten uhriksi joutunutta lasta on autettava toipumaan ja hänen sopeutumistaan yhteiskuntaan on edistettävä. |
* 39. Vearredaguid gillájeaddjin gártan máná galgá veajuidahttit ja su vuogáiduvvama servodahkii galgá doarjut. |
| 40. Lakia rikkonutta lasta on suojeltava ja hänen oikeuksiaan on kunnioitettava. |
40. Lága rihkkon máná galgá várjalit ja su vuoigatvuođaid galgá gudnejahttit. |
| 41. Jos valtion kansallinen lainsäädäntö turvaa lapselle paremmat oikeudet kuin tämä sopimus, sitä on noudatettava. |
41. Juos stáhta sisriikkalaš láhkamearrideapmi dáhkida mánáide buoret vuoigatvuođaid go dát soahpamuš, de dan galgá čuovvut. |
| 42. Valtion on huolehdittava, että kaikki kansalaiset tietävät lapsen oikeudet. |
42. Stáhta galgá atnit ávvira das, ahte buot riikkavuložat dihtet mánáid vuoigatvuođain. |
| 43. - 54. |
43. Dán soahpamuša čuovvuma bearráigeahččá ON:a máná vuoigatvuođaid komitéa. |
| Nämä artiklat ovat päätöksiä sopimukseen liittymisestä, muuttamisesta, valvonnasta, siitä raportoimisesta ja sopimuksen muusta voimassaolosta. |
44.–54. Dát artiklat leat mearrádusat soahpamuššii searvamis, rievdadeamis, dan raporteremis ja soahpamuša eará fámus. |
| Karigasniemen saamenkielinen päiväkoti Gollerássi, Karigasniemi. |
* Ahkerádji bajiduvvon lassibeavdegirjjis 15 jagis 18 jahkái. |