Tämä sanasto on koottu alun alkaen Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalilautakunnan työnä.	Dát sátnelistu lea čohkkejuvvon álgoálggos Sámedikki skuvlen- ja oahppomateriálalávdegotti bargun.
Sen jälkeen Saamen kielineuvosto on Pohjoismaisen kielineuvoston myöntämällä projektituella valmistanut sanaston julkaisua varten.	Dan maŋŋel Sámi giellaráđđi lea Davviriikkalaš giellaráđi juolludan prošeaktaruđa vehkiin gárvvistan sátnelisttu almmustahttima várás.
Sanaston kokoajana ja projektityöntekijänä on ollut Oula Valkeapää ja ammatillisena asiantuntijana työssä on ollut mukana Esko Aikio.	Sátnelisttu čohkkejeaddjin ja prošeaktabargin lea leamaš Oula Valkeapää ja fágalaš áššedovdin barggus lea leamaš mielde Esko Aikio.
Myös Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on osallistunut kieliasiantuntijana tähän työhön.	Maiddái Ruovttueatnangielaid dutkanguovddáš lea oassálastán giellaáššedovdin dán bargui.
Projektin tavoitteena on ollut koota lakisanasto, joka luettelee aakkosellisessa järjestyksessä alan erikoissanastoa ja termejä.	Prošeavtta ulbmilin lea leamaš čohkket láhkasátnelisttu, mii logahallá alfabehtalaš ortnegis suorggi spesiálasániid ja tearpmaid.
Sanastossa hakusanat ovat suomen kielellä ja vastineet pohjoissaamen, ruotsin ja norjan kielillä.	Sátnelisttus ohcansánit leat suomagillii ja vástagat davvisámegillii, ruoŧagillii ja dárogillii.
Saamen kieli on sijoitettu ensimmäiseksi lähinnä projektihistoriallisista ja käytännön syistä.	Sámegiella lea biddjon vuosttamužžan prošeaktahistorjjálaš ja geavatlaš sivaid dihtii.
Muutoin vastinekielten järjestys vastaa Tekniikan Sanastokeskuksen termipankissa käytettyä järjestystä.	Muđui vásttasániid ortnet vástida Tekniikan Sanastokeskus tearbmabáŋkkus geavahuvvon ortnega.
Lainmuutosten vuoksi vanhaksi käyneiden hakusanojen perään on laitettu sulkujen sisään tähti (esim. " puolustusneuvosto (*) ").	Láhkarievdademiid dihtii boarásmuvvan sániid maŋŋái lea biddjon násti ruođuid sisa (omd. “ puolustusneuvosto (*) ”).
Tällaisia sanoja on suhteellisen paljon muun muassa holhouslainsäädännön kokonaisuudistuksesta johtuen.	Dákkár sánit leat oalle olu ee. hovdenláhkaásaheami ollislaš ođasmahttima sivas.
Tällaisia vanhentuneita sanoja ei ole kuitenkaan katsottu aiheelliseksi poistaa sanastosta, koska niihin edelleen voi törmätä esimerkiksi valitusasioiden ja lakiehdotusten yhteydessä.	Dákkár boarásmuvvan sániid ii goittotge leat leamaš dárbbašlaš guođđit eret sátnelisttus, go dat gávdnojit ain omd. váidalusáššiid ja láhkaevttohusaid oktavuođas.
Suomenkielisten hakusanojen perään on laitettu viittauksia ns. vieruskäsitteisiin, esim. " adoptiolapsi (vrt. kasvattilapsi, ottolapsi)" sekä synonyymeihin (esim. " akkusatorinen periaate (ks. syyteperiaate)")	Suomagielat ohcansániid maŋŋái lea biddjon čujuhus ng. báldadoahpagiidda, omd. “ adoptiolapsi (vrt. kasvattilapsi, ottolapsi)” sihke synonymaide (omd. akkusatorinen periaate (ks.
Saamenkielisten sanojen osalta on merkitty lihavoiduilla kirjaimilla ne sanat, joiden käyttö olisi suositeltavaa silloin, kun käytettävissä olisi useampia sanoja.	Sámegielat sániid dáfus lea merkejuvvon buoiduduvvon bustávain dat sánit, mat ávžžuhuvvojit geavahit dalle go geavahusas livččejit eanet molssaeavttolaš sánit.
Joidenkin sanojen perään on sulkujen sisään laitetuilla lyhenteillä merkitty, mikäli sanaa käytetään ainoastaan Norjan (Nor), Ruotsin (Sve) tai Suomen (Fin) puolella.	Muhtin sániid maŋŋái lea ruođuid sisa biddjon oanádusain merkejuvvon, jus sáni geavahit dušše Norggas (Nor), Ruoŧas (Sve) dahje Suomas (Fin).
Mikäli sanan perässä ei ole tällaista merkintää, käytetään sitä koko pohjoissaamen kielialueella.	Jus sáni maŋis ii leat dákkár merkejupmi, de dat geavahuvvo oppa davvisámegielat guovllus.
Ruotsinkielisessä osuudessa on sanojen perään sulkujen sisään laitetuilla lyhenteillä merkitty suomenruotsalaiset (Fin) ja riikinruotsalaiset (Sve) sanat.	Ruoŧagielat oasis lea sániid maŋŋái ruođuid sisa biddjon oanádusain merkejuvvon Suoma beale ruoŧagielat (Fin) ja Ruoŧa beale ruoŧagielat (Sve) sánit.
Mikäli sanan perässä ei ole em. merkintää, käytetään sitä koko kielialueella.	Jus sáni maŋis ii leat dát merkejupmi, de dan geavahit olles giellaguovllus.
Norjankielisessä osuudessa ongelmana on ollut, ettei luotettavaa lähdeaineistoa ole ollut saatavissa riittävästi.	Dárogielat oasis váttisvuohtan lea leamašan dat, ahte eai leat doarvái luohtehahtti gáldut.
Ongelmana on ollut myös, ettei ole ollut käytettävissä norjan kielen täydellisesti hallitsevaa asiantuntijaa.	Váttisvuohtan lea leamašan maiddái, ahte geavahusas ii leat leamašan dakkár áššedovdi, gii hálddaša dárogiela dievaslaččat.
Lisäksi on otettava huomioon, että norjalainen yhteiskunta poikkeaa suomalaisesta selvästi enemmän kuin ruotsalainen yhteiskunta, mitä lainkäyttöön ja oikeudellisiin instituutioihin tulee.	Dasa lassin galgá váldit vuhtii, ahte norgalaš servodat earrána suopmelaš servodagas čielgasit eanet go ruoŧŧelaš servodat, go jurddašit láhkageavahusa ja vuoigatvuođalaš institušuvnnaid.
Tästä syystä ja alan erikoissanakirjojen puutteen vuoksi norjankieliset vastineet ovatkin monien sanojen kohdalla pikemminkin eräänlaisia likiarvoja kuin täydellisiä käännöksiä.	Dán sivas ja suorggi spesiálasátnegirjjiid váiluma dihtii dárogielat vástagat leatge mánggaid sániid bokte buorebutge muhtinlágán lahkaárvvut go dievaslaš jorgalusat.
Kaikille hakusanoille ei kuitenkaan ole norjankielistä vastinetta.	Muhtin sániide ii goittotge leat dárogielat vástagat.