taustaa_ja_voittajat_inarins.pdf.xml

Saamen kielistä Lasketaan, että saamen kielillä on noin 20 000 – 30 000 puhujaa.	Sámegielaid birra Lea rehkenastojuvvon ahte sullii 20 000 - 30 000 olbmo sámástit.
Gollegiella on perustettu saamen kielen kehittämis- ja elvyttämistoimenpiteiden innostamiseksi.	Gollegiella lea ásahuvvon dan dihte ahte movttiidahttit sámi gielaid ovddidan- ja ealáskahttinbargguid.
Suurin saamen kielistä on pohjoissaame, jota puhutaan Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa.	Stuorimus sámegiella lea davvisámegiella mii ságastuvvo Norggas, Ruoŧas ja Suomas.
Ruotsissa ja Norjassa puhutaan myös eteläsaame, luulajansaamea, uumajansaamea ja piitimensaamea.	Ruoŧas ja Norggas ságastuvvo maiddái lullisámegiella, julevsámegiella, ubmisámegiella ja bihtánsámegiella.
Suomessa puhutaan pohjoissaamen lisäksi inarinsaame ja koltansaamea.	Suomas gávdno earret davvisámi maiddái anárašgiella ja nuortalašgiella.
Venäjällä suurin osa saamen kielten puhujista puhuu kildininsaamea ja hyvin harvat koltan-, akkalan- ja turjansaamea.	Ruoššas leat eanas ságasteaddjit gielddasámegielagat ja hui unnán olbmot ságastit nuortalašgiela, áhkkilsámegiela ja darjjesámegiela.
Kaikki saamen kielet ovat uhanalaisia kieliä.	Buot sámegielat leat uhkiduvvon gielat.
Aikaisemmat kielipalkinnon voittajat:	Ovdalaš bálkkašumi vuoitit:
Divvun ja Giellatekno Tromsan yliopistosta sekä Aleksandra Andrejevna Antonova ja Nina Jeliseevna Afanasjeva saivat vuoden jagi 2014 kielipalkinnon.	Divvun ja Giellatekno Romssa Universitehtas ja Aleksandra Andrejevna Antonova ja Nina Jeliseevna Afanasjeva ožžo jagi 2012 giellabálkkašumi.
Antonova ja Afanasjeva saivat palkinnon, koska ovat pitkään tehneet työtä kildininsaamen arvostuksen kohottamiseksi kirjoja kirjoittamalla sekä kääntämällä saameksi ja saamesta. Sen lisäksi he ovat tehneet työtä ortografiakysymysten parissa.	Antonova ja Afanasjeva oaččuiga bálkkašumi go leaba guhká bargan bajideame gielddasámegiela árvvu go soai leaba čállán girjjiid, jorgalan sámegillii ja sámegielas, dasa lassin leaba ortográfalaš gažaldagaiguin bargan.
Divvun ja Giellatekno sai palkinnon uudenaikaisen teknologian hyödyntämisestä siten, että se on mahdollistanut saamenkielisille käyttäjille netissä tarjolla olevat oikeinkirjoitus- tai oikolukuohjelmat sekä sanakirjat.	Divvun ja Giellatekno oaččui bálkkašumi, go lea geavahišgoahtán ođđaáigásaš teknologiija vai sámi geavaheddjiide leat geavahanláhkái neahtas sihke riektečállin- ja divvunprográmmat, bagadusat ja sátnegirjjit.
Kaksi saamelaisnaista, Máret Sárá Karasjoelta sekä Lajla Mattson Magga Koutokienosta jakoivat vuoden 2010 kielipalkinnon.	Guokte sámi nissona, Máret Sárá, Kárášjogas ja Lajla Mattson Magga, Guovdageainnus juogadeigga jagi 2010 giellabálkkašumi.
Sárá on edistänyt saamen kieltä opettajana, journalistina ja kirjailijana.	Sárá lea ovddidan davvisámegiela oahpaheaddjin, journalistan ja girječállin.
Hän on kirjoittanut oppikirjoja sekä kerännyt mm. leikkejä ja sananlaskuja kirjaksi.	Son lea čállán oahppogirjjiid ja čohkken sihke stohkosiid ja sátnevádjasiid girjin.
Mattson Magga on töidensa kautta huoltanut, opettanut ja edistänyt eteläsaamea.	Mattson Magga lea barggustis bokte gáhtten, oahpahan ja ovddidan lullisámegiela.
Hän on kirjoittanut eteläsaamen sanakirjoja, kauno- ja ammattikirjallisuutta sekä sen lisäksi tehnyt käännöstyötä ja koonnut kielitestejä.	Son lea čállán lullisámi sátnegirjjiid, čáppagirjjálašvuođa- ja fágagirjjiid ja lea dasa lassin jorgaladdan ja čohkken gielladeavsttaid.
Sámi Siida Utsjoelta Suomesta ja Henrik Barruk Straejmiestä Ruotsista jakoivat vuoden 2008 kielipalkinnon.	Sámi Siida Ohcejogas Suomas ja Henrik Barruk Straejmies Ruoŧas juogadeigga jagi 2008 bálkkašupmi.
Sámi Siida - yhdistys sai palkinnon saamen kielen aseman vahvistamiseksi tehdystä työstä Utsjoen kunnassa.	Sámi Siida oaččui bálkkašumi danin go sii leat 1970-logu rájis bargan sámegiela sajádaga nannemiin Ohcejoga gielddas.
Henrik Barruk on pitkään dokumentoinut ja elvyttänyt uumajansaamea.	Henrik Barruk lea guhká bargan upmisámegiela dokumenteremiin ja ealáskahttimiin.
Ensimmäiset kirjoitukset, jotka julkaistiin saameksi 1600-luvulla, oli kirjoitettu uumajansaamella, mm.. ABC-kirja.	Vuosttaš čállagat mat prentejuvvojedje 1600-logus ledje čállojuvvon upmisámegillii, earret eará okta ABC-girji.
Harald Gaski ja Jouni Moshnikoff saivat vuoden 2006 kielipalkinnon.	Harald Gaski ja Jouni Moshnikoff oaččuiga 2006 giellabálkkašumi.
Jouni Moshnikoffia (19402012) kunnioitettiin pitkästä ja kovasta työstä koltansaamen hyväksi.	Jouni Moshnikoff (1940-2012) gudnejahttojuvvui go lea nu guhká ja garrasit bargan nuortasámegiela ovddidemiin.
Harald Gaski on tehnyt laajaa kielenedistämistyötä ja omalla tutkimustoiminnallaan ollut merkittävä tekijä saamenkielisen kaunokirjallisuuden arvostuksen nostamisessa.	Harald Gaski lea dahkan viiddes giellaovddidanbarggu ja lea iežas dutkama bokte leamaš veahkkin loktet stáhtusa sámegielat girjjálašvuođas.
Ella Holm Bulla ja Anarâškielâ servi (inarinsaamen kielen yhdistys) sai vasta perustetun pohjoismaisen saamen kielen Gollegiella-palkinnon vuonna 2004.	Ella Holm Bull ja Anarâškielâ servi (anárašgiela searvi) ožžo easka ásahuvvon davviriikkalaš sámegiela Gollegiella-giellabálkkašumi jagi 2004.
Ella Holm Bull (1929-2006) teki koko elämänsä töitä eteläsaamen edistämiseksi.	Ella Holm Bull (1929-2006) ražai eallinagi lullisámegiela ovddidemiin.
Hänen tavoitteenaan oli lisätä sekä suullisen että kirjallisen eteläsaamen käyttöä.	Su ulbmil lei loktet giela geavaheami sihke njálmmálaš ja čálálaš giellan.
Anarâškielâ servi on siitä asti kuin yhdistys perustettiin Inarissa vuonna 1986 tehnyt kovasti töitä inarinsaamen elvyttämiseksi.	Anarâškielâ servi lea dan rájis go searvi ásahuvvui Anáris jagis 1986 garrasit bargan anárašgiela ealáskahttimiin.