lehdistotiedote_10.10.pdf.xml

Julkaisuvapaa heti	Oažžu almmustahttit dalán
Saamelaisnuoret Suomessa - seminaari 10.10.2012 Eduskunta, Pikkuparlamentti	Sámenuorat Suomas - seminára 10.10.2012 Riikkabeaivvit, Pikkuparlamentti
Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto ja Suomen saamelaisnuoret ry järjestivät Helsingissä seminaarin saamelaisnuorten nykytilanteesta ja tulevaisuudesta Suomessa.	Sámedikki nuoraidráđđi ja Suoma Sámi Nuorat ro lágidedje Helssegis seminára sámenuoraid dáládilis ja boahttevuođas Suomas.
Seminaarissa saamelaisnuoret toivat esille heille ajankohtaisia ja tärkeitä asioita.	Semináras sámenuorat bukte ovdan sidjiide áigeguovdilis ja dehálaš áššiid.
Perinteisten elinkeinojen nykytilanne, äidinkielen merkitys, saamelaisen opetussuunnitelman tärkeys ja ulkosaamelaisuus olivat keskeisimpiä asioita, joita nuoret toivat puheissaan esille.	Árbevirolaš ealáhusaid dáládilli, eatnigiela mearkkašupmi, sámi oahppoplána dehálašvuohta ja olgosápmelašvuohta ledje guovddáš áššit, maid nuorat bukte ságaineaset ovdan.
Saamelaisnuorten näkemyksien lisäksi seminaariin oli kutsuttu kaikkien eduskunnassa istuvien puolueiden edustajat paneelikeskusteluun, jossa puolueet saivat vastata puolueensa linjan mukaisesti saamelaisia ja etenkin saamelaisnuoria koskettaviin kysymyksiin.	Sámenuoraid oainnuid lassin seminárai ledje bovdejuvvon buot riikkabeivviin čohkkájeaddji bellodagaid ovddasteaddjit panelaságastallamii, mas bellodagat ožžo vástidit guđege bellodaga linjá mielde sámiide ja eandalit sámenuoraide guoski gažaldagaide.
Seminaarin avasi Suomen saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi.	Seminára rabai Suoma sámedikki ságadoalli Klemetti Näkkäläjärvi.
Näkkäläjärvi nosti omassa puheessaan esille hyvänä esimerkkinä vaikuttamismahdollisuuksista nuorten aktiivisuuden saamelaispolitiikassa.	Näkkäläjärvi loktii iežas sáhkavuorustis ovdan buorrin ovdamearkan váikkuhanvejolašvuođain nuoraid aktiivvalašvuođa sámepolitihkas.
Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston puheenjohtaja Laura-Maija Niittyvuopio kertoi puheenvuorossaan nuorten mahdollisuuksista ja haasteista vaikuttaa omiin asioihinsa. ”	Sámedikki nuoraidráđi ságajođiheaddji Laura-Maija Niittyvuopio muitalii sáhkavuorustis nuoraid vejolašvuođain ja hástalusain váikkuhit iežaset áššiide. ”
Saamelaisnuorille on kehittymässä mahdollisuus vaikuttaa saamelaisnuorten asemaan.	Sámenuoraide lea bohciideamen vejolašvuohta váikkuhit sámenuoraid sajádahkii.
Valtakunnallisesti tämän mahdollisuuden kehittyminen on turvattava taloudellisesti pysyvillä ratkaisuilla ja resursseilla. ”	Riikkaviidosaččat dán vejolašvuođa bohciideami galgá dorvvastit ekonomalaččat bissovaš čovdosiiguin ja resurssaiguin. ”
Paneelikeskustelussa olivat paikalla Suomen Keskustan Simo Rundgren, Suomen Sosiaalidemokraattisen Puolueen Johanna Ojala-Niemelä, Suomen Ruotsalaisen kansanpuolueen Astrid Thors, Kansallisen Kokoomuksen Heikki Autto ja Vihreän Liiton Outi Alanko-Kahiluoto.	Panelaságastallamis ledje báikki alde Suoma Guovddáš (Suomen Keskusta) - bellodaga Simo Rundgren, Suoma Sosiálademokráhtalaš Bellodaga Johanna Ojala-Niemelä, Suoma Ruoŧŧelaš álbmotbellodaga Astrid Thors, Kansallinen Kokoomus - bellodaga Heikki Autto ja Ruoná Lihtu Outi Alanko-Kahiluoto.
Paneelissa erityisesti ajankohtaisena asiana nousi ILO 169-sopimus, ja siihen esille tulleet kaksi erilaista kantaa saamelaisnuorten omiin kysymyksiin.	Panelas erenomážit áigeguovdilis áššin badjánii ILO 169-soahpamuš, ja dasa ovdan boahtán guokte sierralágan oainnu sámenuoraid iežaset gažaldagaide.
RKP:n ja Vihreän liiton edustajat sanoivat puolueiden linjaksi tukea vahvasti ILO 169 sopimuksen ratifiointia.	RKP ja Ruoná lihtu ovddasteaddjit dajaiga bellodagaid linnján doarjut nannosit ILO 169-soahpamuša ratifiserema.
Keskustan, Kokoomuksen ja SDP:n edustajat sanoivat puolueiden kannaksi, että ILO-169-sopimusta ei tällä hetkellä ole mahdollista ratifioida, koska puolueet vaativat yksityiskohtien tarkempaa katsomista, mm. saamelaismääritelmässä ja maaoikeuskysymyksissä.	Suoma Guovddáš - bellodaga, Kansallinen Kokoomus bellodaga ja SDP ovddasteaddjit dadje bellodagaid oaidnun, ahte ILO-169-soahpamuša ii dál leat vejolaš ratifiseret, dasgo bellodagat gáibidit detáljaid dárkilut geahčadeami, ee. sápmelašmeroštallamis ja eanariektegažaldagain.
RKP:n edustaja Thors oli yllättynyt muiden paikalla olleiden hallituspuolueiden (Kok, SDP) kielteisestä kannasta, koska tämän hallituskauden hallitusohjelmassa on tarkoitus ratifioida kyseinen sopimus.	RKP ovddasteaddji Thors lei heahkastuvvan eará ráđđehusbellodagaid (Kok, SDP) negatiiva oainnus, dasgo dán ráđđehusbaji ráđđehusprográmmas lea oaivil ratifiseret gažaldatvuloš soahpamuša.
Seminaarissa Suomen saamelaisnuorten puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso painotti YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistuksen merkitystä koko saamelaiskulttuurin- ja kielen edistämisessä ja yhdeksi keskeiseksi asiaksi ILO 169-sopimuksen ratifiointi prosessissa. ”	Semináras Suoma sámenuoraid ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso deattuhii ON:a eamiálbmogiid vuoigatvuođaid julggaštusa mearkkašumi oppa sámekultuvrra ja – giela ovddideamis ja oktan guovddáš áššin ILO 169-soahpamuša ratifiserenproseassas. ”
YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistus ja ILO 169-sopimus muistuttavat sisällöltään huomattavasti toisiaan.	ON:a eamiálbmogiid vuoigatvuođaid julggaštus ja ILO 169-soahpamuš sulastahttet sisdoaluset dáfus sakka nuppiideaset.
Suomi on mielestäni vahvasti sitoutunut YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistukseen sekä sen eri artikloihin ja tämä tulisi huomioida ILO 169-sopimuksen ratifiointi prosessissa. ”	Suopma lea mu mielas nannosit čatnasan ON:a eamiálbmogiid vuoigatvuođaid julggaštussii sihke dan sierra artihkkaliidda ja dan galggašii váldit vuhtii ILO 169-soahpamuša ratifiserenproseassas. ”
Seminaarissa nuoret saamelaiset toivat esille saamelaiskulttuuriin liittyviä haasteita, mutta kuitenkin jokaisen nuoren puheessa oli toivoa tulevaisuudesta !	Semináras nuorra sápmelaččat bukte ovdan sámekultuvrii guoski hástalusaid, muhto goit guđege nuora ságas vuhttui luohttámuš boahttevuhtii !