nfhk2011_suom.pdf.xml

” Terveyden edistäminen palvelujärjestelmässä – Kuinka pohjoismainen hyvinvointimalli toimii tämän päivän haasteissa ? ”	” Dearvvasvuođa ovddideapmi bálvalusvuogádagas – Mo davviriikkalaš buresbirgenmálle doaibmá otnábeaivvi hástalusain ? ”
24. - 26.8.2011 Turku, Finland	24. - 26.8.2011 Turku, Finland
Keskiviikko 24.8.2011 klo 15.45 – 17.15, Turun yliopisto, Ls. 9+10	Gaskavahkku 24.8.2011 dmu 15.45 – 17.15, Turku universiteahtta, Ls 9+10
Session puheenjohtaja: Ristenrauna Magga, toiminnanjohtaja, SámiSoster ry., Finland Kielet: pohjoissaame-englanti	Ságadoalli: Heaikka Heija Risten Ravdna, Ristenrauna Magga doaimmajođiheaddji, SámiSoster rs Gielat: davvisáme – eŋgelas
klo 15.45 Avaussanat Prof. Antti Uutela, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos	dmu 15.45 Rahpansánit, Prof. Antti Uutela, Dearvvasvuođa ja buorredili lágádus
15.50 Kultuurisensitiivinen terveydenedistäminen ja terveyspalvelut – miksi ja miten ?	15.50 Kultuvrralaččat heivehuvvon dearvvašvuođaovdánahttin ja dearvvašvuođabálvalusat - manne ja mainna lágiin ?
Dr. Ole Mathis Hetta, Saamelaisen yhteisölääketieteen vanhempi neuvontantaja, Helsedirektoratet, Norja	Dr. Ole Mathis Hetta, Sámi servodatmedisiina senior-ráđđeaddi, Dearvvasvuođadirektoráhtta, Norga
16.15 Nuorena saamelaisena Ruotsissa; elinolosuhteet, terveys ja alkoholinkäyttö Lotta Omma, Psykologi, Psykoterapeutti, Kliinisen lääketieteen laitos, Psykiatrian yksikkö, Uumajan yliopisto	16.15 Nuorra sápmelažžan Ruoŧas: eallineavttut, dearvvasvuohta ja alkohola geavaheapmi Lotta Omma, Psykologa, Psykoterapeut, Institution för klinisk vetenskap, Enheten för Psykiatri, Ubmi Universiteahtta
16.40 Hyvinvointivaltion ja nykyaikaisen elämäntavan vaikutukset saamelaisten terveyteen Dr. Heidi Eriksen, LT.	16.40 Buresbirgenriikka ja ođđaáigásaš eallima váikkuhusat sápmelaččaid dearvvasvuhtii Dr. Heidi Eriksen, (Vastaava terveyskeskuslääkäri ?)
, Vastaava terveyskeskuslääkäri, Utsjoki	Vásttolaš dearvvasvuođaguovddášdoavttir, Ohcejohka
17.05 Keskustelu Dr. Lydia Heikkilä, Saamelaiskäräjät, Pohjois-Suomen sosiaalialan	17.05 Ságastallan Dr. Lydia Heikkilä, Sámediggi, Davvi-Suoma sosiálasuorggi
osaamiskeskus, Saamelaisyksikkö	gelbbolašvuođaguovddáš, Sámeossodat
Session kuvaus:	Logaldallanbottu govvádus:
Hyvinvointivaltio saapui Pohjoismaiden saamelaisalueelle verrattain myöhään ja nopealla aikataululla.	Buresbirgenriika bođii Davviriikkaid sámeguvlui viehka maŋŋit ja johtilis áigetávvaliin.
Hyvinvointipalvelujen käyttöönotto yhdessä muun yhteiskunnallisen modernisaatiokehityksen kanssa ovat tuoneet suuria haasteita perinteisten saamelaisten instituutioiden toimintaan, saamelaisten elintapoihin ja kulttuurisiin käytäntöihin.	Buresbirgenbálvalusaid atnuiváldin ovttas servodaga eará modernisašuvdnaovdánemiin leat buktán stuorra hástalusaid árbevirolaš sámeinstitušuvnnaid doaimmaide, sápmelaččaid eallinvugiide ja kultuvrralaš meannudanvugiide.
Lähtökohdiltaan hyvinvointivaltioideologia rakentuu tasa-arvon periaatteelle, jonka pyrkimyksenä on tuottaa samanlaisia palveluja kaikille riippumatta henkilön taustasta.	Prinsihpas buresbirgenriikaideologia vuođđuduvvá dásseárvvu prinsihppii, man figgamuššan lea buvttadit ovttalágan bálvalusaid buohkaide fuolakeahttá olbmo duogážis.
Tasa-arvon tavoite toteutuu verrattain hyvin enemmistöväestön kohdalla kun kohdejoukon tarpeet ja tausta ovat jokseenkin samankaltaisia.	Dásseárvvu ulbmil ollašuvvá viehka bures váldoálbmoga buohta go čuozáhatjoavkku dárbbut ja duogáš leat oalle seammasullasaččat.
Vähemmistöjen ja heidän erityistarpeidensa kannalta tarkasteltuna lopputulema voi kuitenkin olla epätasa-arvoinen.	Unnitloguálbmogiid ja sin sierradárbbuideaset dáfus guorahaladettiin loahppaboađus sáhttá goit leat eahpedásseárvosaš.
Tähän liittyviä monimutkaisia kysymyksenasetteluja ei ole toistaiseksi tutkittu laajamittaisesti.	Dása laktáseaddji mohkkás gažaldagat eai leat vel dutkojuvvon viidát.
Tämän istunnon esitelmät tarjoavat refleksiivisiä saamelaisnäkökulmia sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamista, terveydenedistämistä että saamelaisten terveydentilaa koskeviin keskeisiin kysymyksenasetteluihin painottaen erityisesti kulttuurista perspektiiviä.	Dán čoahkkaneami ovdaságat fállet refleksiivvalaš sámeperspektiivvaid sihke sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid buvttadeapmái, dearvvasvuođaovddideapmái ja sápmelaččaid dearvvasvuođadillái guoski guovddáš gažaldagaide deattuhemiin erenomážit kultuvrralaš perspektiivva.