saamelaisopetuksen_opettajatilanne_huolestuttava_2.11.2007_.pdf.xml

- kunnille suositellaan palkkaehtojen parantamista	- ávžžuhit gielddaid buoridit bálkáeavttuid
S aamelaisten kotiseutualueen kunnilla oli tänä syksynä poikkeuksellisen suuria vaikeuksia opettajien saamisessa saamen kielen, erityisesti saamenkieliseen opetukseen.	S ámiid ruovttuguovllu gielddain ledje dán čavčča earenoamáš stuorra váttisvuođat oažžut oahpaheaddjiid sámegiela, eandalit sámegielat oahpahussii.
Utsjoen kunta ei saanut yhtään hakemusta avoimiksi julistettuihin luokan- ja aineenopettajan virkoihin (1+1).	Ohcejoga gielda ii ožžon ovttage ohcamuša luohká- ja ávnnasoahpaheaddjiid virggiide (1+1), mat ledje almmuhuvvon ohcan láhkái.
S odankylän Vuotsossa saamenkielinen opetus päästiin aloittamaan viikko muun koulutyön alkamisen jälkeen.	Soađegili Vuohčus besse álggahit sámegielat oahpahusa vahku skuvlabarggu álggaheami maŋŋá.
Enontekiöllä oppilaan vanhempi ryhtyi opettamaan saamenkielistä luokkaa.	Eanodagas sámegielat luohká oahpaheaddjin bargagođii okta mánáid vánhemiin.
Inarissa puutetta on erityisesti koltan- ja inarinsaamenkielisistä opettajista.	Anáris váilot earenoamážit nuortalaš- ja anárašgielat oahpaheaddjit.
Saamelaiskäräjien asettama saamelaisten koulutusasiain yhteistyöelin listasi syitä opettajapulaan kokouksessaan.	Sámedikki ásahan sámiid skuvlenáššiid oktasašbargoorgána čohkii oktii sivaid oahpaheaivátnái čoahkkimistis Anáris.
Opettajia valmistuu vähän ja naapurimaata alemman palkkauksen ja työn kuormittavuuden takia monet menevät töihin Norjaan tai paremmin palkattuihin tehtäviin.	Oahpaheaddjit válmmaštuvvet unnán ja máŋgasat vulget bargui Norgga beallái dahje eará bargguide daningo sámeoahpaheaddji bargu atnojuvvo lossadin ja go Norggas mákset oahpaheaddjiide buoret bálkkáid.
Lisäksi tilannetta vaikeuttaa ensimmäisen polven opettajien jääminen eläkkeelle ja toisaalta lisääntyvä opetustarve.	Dasa lassin vuosttaš buolvva sámeoahpaheaddjit leat báhcán ja báhcime ealáhahkii. Nuppe dáfus sámegielat oahpahussii lea stuorit dárbu go ovdal.
Perusopetuslaki edellyttää koulutuksen järjestäjää antamaan saamenkielisten oppilaiden opetuksen pääosin saamen kielellä, jonka seurauksena tarvittaisiin lisää sekä luokan- että aineenopettajia.	Vuođđooahpahusláhka geatnegahttá skuvlejumi ordjejeaddji addit sámegielat ohppiid oahpahusas váldooasi sámegillii, mas čuovvu ahte dárbbašuvvošedje lasi sihke luohká- ja ávnnas (fága-) oahpaheadjjit.
M onet saamelaisopetusta antavat opettajat ovat vailla muodollista pätevyyttä, mutta heillä on hyvä kielitaito ja muita saamelaisopetuksessa arvostettuja kulttuuritaitoja.	M áŋgasiin, geat leat dál oahpahusbarggus, váilu formálalaš gelbbolašvuohta, muhto sis lea buorre giellamáhttu ja eará sámeoahpahusas árvvus atnojuvvon kulturdáiddut.
M uodollisesti epäpätevien opettajienkin saamisessa on vaikeuksia, koska heidän palkkausehtonsa ovat päteviä opettajia heikommat.	M aiddái dakkár oahpaheaddjiid oažžumis leat váttisvuođat, daningo sin bálkáeavttut leat heajubut go formálalaččat gelbbolaš oahpaheaddjiin.
Saamelaiskäräjät on esittänyt opetusministeriölle mm. saamenkielisten opettajien pikaista poikkeuskoulutusta, jolla voisi hankkia pätevyyttä kunkin tarpeen mukaan.	Sámediggi lea evttohan oahpahusministeriijai ee. hohpolaš sámeoahpaheaddjiid spiehkkastanskuvlejumi ordnema, mainna livččii vejolaš sháhppot gelbbolašvuođa ieš guđet dárbbu mielde.
M uodollista pätevyyttä vailla oleville tulisi luoda väylä pätevöitymiseen ja opettajan kelpoisuuden omaaville, joilla ei ole tarpeeksi hyvää saamen kielen taitoa, väylä kieliopintoihin.	Skuvlejupmi galggašii addit vejolašvuođa juogo skáhppot oahpaheaddji gelbbolašvuođa dahje giellamáhtu.
Yhteistyöelin päätti suositella saamelaisten kotiseutualueen kunnille, että saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen määräaikaisille ja muodollista kelpoisuutta vailla oleville opettajille maksettaisiin palkka myös kesäkuukausilta.	Oktasaašbargoorgána mearridii addit sámiid ruovttuguovllu gielddaide ávžžuhusa, man mielde sámegiela ja sámegielat oahpahusa mearreáigásaš oahpaheaddjiide ja oahpaheaddjiide, geain ii leat formálalaš oahpaheaigelbbolašvuohta, máksojuvvošii bálká maiddái geassemánotbajiin.
Päätöksessä todetaan vakava huoli saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen opettajatilanteesta ja että opettajapula on ollut erityisen vakava alkaneena kouluvuonna.	Oktasašbargoorgána gidde duođalaš fuomášumi sámegiela ja sámegielat oahpahusa oahpaheaidiliide. M earrádusas gávnnahuvvo, ahte oahpaheaivátni leamaš earenoamáš duođalaš dál álgán skuvlajagi.
Saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen opettajatilanteen turvaaminen vaatii yhteistyöelimen mukaan erityistoimenpiteitä, joista osa on kuntien päätösvallassa.	Sámegiela ja sámegielat oahpahusa oahpaheaidiliid dorvvasteapmi gáibida ovttasbargoorgána mielde earenoamáš doaibmabijuid, main oassi lea gielddaid mearridanválddis.
Perusteena suositukselle on voimassa oleva erityinen rahoitussäännös, jonka perusteella kotiseutualueen kunnat saavat saamen kielen ja saamenkielisten luokkien opettajien palkkamenoihin valtionavustuksen koko vuodelle.	Vuođustussan ávžžuhussii lea sámegiela ja sámegielat oahpahusa earenoamáš ruhtadanmearrádus, man vuođul sámiid ruovttuguovllu gielddat ožžot sámegiela ja sámegielat oahpahusa oahpaheaddjiid bálkágoluide stáhtaveahki olles jahkái.
Opettajapula ylläpitää eriarvoisuutta suomen- ja saamenkielisen opetuksen välillä, toteaa yhteistyöelin.	Oahpaheaivátni bajásdoallá eahpeárvosašvuođa suoma- ja sámegielat oahpahusa gaskkas, gávnnaha ovttasbargoorgána.
S aamenkielinen opetus lisääntyy opettajapulasta huolimatta Saamen kielen ja saamenkielistä opetusta Suomen peruskouluissa ja lukioissa saa kuluvana lukuvuonna yhteensä 489 oppilasta, joista yhteensä 146 on saamenkielisessä opetuksessa.	Oahpahus sámegillii lassána beroškeahttá heajos oahpaheaidilis Oahpahusa sámegielas ja sámegillii Suoma vuođđoskuvllain ja logahagain ožžot dán lohkanjagi oktiibuot 489 oahppi, geain oktiibuot 146 ožžot oahpahusa sámegillii.
Lisäksi ammatillisessa peruskoulutuksessa ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksen yleissivistävässä koulutuksessa saamenkielistä opetusta saa 8 opiskelijaa ja saamen kielen opetusta 101 opiskelijaa.	Dasa lassin ámmátlaš vuođđoskuvlejumis ja Sámi oahpahusguovddáža almmolaš čuvgejeaddji skuvlejumis ožžot gávccis oahpahusa sámegillii ja sámegiela oahpahusa oktiibuot 101 oahppi.
Yhteensä 590 oppilasta saa joko saamen kielen tai saamenkielistä opetusta koko maassa (perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa).	Sámegiela ja sámegielat oahpahus addojuvvo dál olles riikkas oktiibuot 590 oahppái (vuođđoskuvllas, logahagas ja ámmátlaš vuođđoskuvlejumis).
Valtaosa kaikesta saamelaisopetuksesta annetaan saamelaisten kotiseutualueella, eli neljän pohjoisimman kunnan alueella, jossa oppilaita on yhteensä 520.	Váldooassi sámeoahpahusas addojuvvo sámiid ruovttuguovllus njealji davimus gielddas, gos sámeoahpahusas leat oktiibuot 520 oahppi.
Kotiseutualueen ulkopuolella, Sodankylän kirkonkylästä etelään, ei anneta saamenkielistä opetusta, mutta kielen opetukseen osallistuu yhteensä 70 perusopetuksen ja lukion oppilasta.	Ruovttuguovllu olggobealde, Soađegili girkosiidda rájes máttás, ii addojuvvo oahpahus sámegillii, muhto giela oahpahus addojuvvo oktiibuot 70 vuođđoskuvlla ja logahaga oahppái.
Saamelaiskäräjien kokoamien tietojen mukaan saamenkielinen opetus on opettajapulasta huolimatta pitänyt hyvin pintansa opetuksen kokonaisuudessa.	Sámedikki čohkken dieđuid mielde lea oahpahus sámegillii doallan bures sajis oahpahusa oppalašvuođas beroškeahttá heajos oahpaheaidilis.
Oppilasmäärä on noussut hieman viimevuotisesta, mutta saamenkielinen opetus kuitenkin vähenee selvästi peruskoulun ylemmille vuosiluokille tultaessa.	Ohppiid mearri lea binná lassánan diimmážis, muhto sámegielat oahpahus goittotge geahppána čielgasit vuođđooahpahusa (= vuođđoskuvlla) bajit dásiide boađedettiin.
Lukioista ainoastaan Utsjoen saamelaislukiossa saame on myös opetuskieli.	Áidna Suoma logahagain, mas sámegiella lea maid oahpahusgiella, lea Ohcejoga sámelogahat.
M erkittävimpänä syynä opetuskielen vaihtumiseen jo peruskoulussa pidetään suomenkielistä ylioppilastutkintoa, jossa menestymistä halutaan turvata vaihtamalla suomi opetuskieleksi jo perusopetuksen ylemmillä luokilla.	Eanemus mearkkašahtti sivvan oahpahusgiela molsumii juo vuođđoskuvllas atnojuvvo suomagielat stuđeantadutkkus. Oahppit hálidit dorvvastit buori bohtosa das molsumiin suomagiela oahpahusgiellan juo vuođđooahpahusa bajit luohkáin.
Ylioppilastutkinnossa voi saamen kielellä suorittaa ainoastaan äidinkielen ja vieraan kielen kokeen.	Stuđeantadutkosis lea vejolaš čađahit sámegillii dušše eatnigiela ja vieris giela iskosiid.
Saamenkielistä opetusta saa kuluvana lukuvuonna Enontekiön kunnassa 23 oppilasta (-1), Inarissa 57 (+ 6), Sodankylässä 2 (+ 2) ja Utsjoella 64 (+1) oppilasta.	Sámegielat oahpahusa ožžot dán skuvlajagi Eanodaga gielddas 23 oahppi (-1), Anáris 57 (+ 6), Soađegilis 2 (+ 2) ja Ohcejogas 64 (+1) oahppi.
Utsjoen kirkonkylän ja Karigasniemen kouluissa valtaosa oppilaista on saamenkielisessä opetuksessa.	Ohcejotnjálmmi ja Gáregasnjárgga skuvllain eambbo go bealli ohppiin lea sámegielat oahpahusas.
Inarissa sekä inarinsaamenkielistä että pohjoissaamenkielistä opetusta saavien oppilaiden lukumäärä on hienoisessa kasvussa.	Anáris sihke anáraš gielat ja davvisámegielat oahpahusa ohppiid mearri lea gulul lassáneamen.
Koltansaamen opetustilanne on huolestuttava, koska oppilasmäärä ja koltansaamen kielen käyttäminen opetuskielenä näyttävät laskevan.	Nuortalaš giela oahpahusdilli lea fuolastuhtti daningo ohppiid mearri ja nuortalaš giela geavaheapmi oahpahusgiellan orrot njiedjamen.
Kielen oppiaineena koltansaamea opetetaan kuitenkin edellisvuosien tapaan.	Nuortalašgiella oahpahuvvo goittotge oahppoávnnasin (fágan) seammá ollu go ovddit jagiin.
Sodankylän Vuotsossa saamenkielinen opetus alkoi tänä syksynä ensimmäistä kertaa ja kielen aineopetuksessa ovat koulun kaikki 30 oppilasta.	Soađegili Vuohčus sámegielat oahpahus álggahuvvui dán čavčča vuosttaš geardde ja giela ávnnasoahpahusas leat skuvlla buot 30 oahppi.
Kotiseutualueen ulkopuolella saamea opetetaan lähiopetuksena (opettaja paikan päällä) Oulun seudulla ja Rovaniemellä yhteensä 19 oppilaalle, Tampereella 6 oppilaalle ja Sodankylän kirkonkylässä 34 oppilaalle.	Sámiid ruovttuguovllu olggobealde sámegiella oahpahuvvo lagasoahpahussan (oahpaheaddji báikki alde) Oulu guovllus ja Roavvenjárggas oktiibuot 19 oahppái, Tampere-gávpogis 6 oahppái ja Soađegili girkosiiddas 34 oahppái.
Lisäksi Inarin kunnan opettajat antavat tietokonetta välineenä käyttävää verkko-opetusta useille kotiseutualueen ulkopuolisille paikkakunnille yhteensä 13 oppilaalle, joista kauimmaksi Hollannin Rotterdamiin.	Dasa lassin Anára gieldda oahpaheaddjit addet fierbmeoahpahusa (gáiddusoahpahusa) maŋgga báikegoddái ruovttuguovllu olggobealde oktiibuot 13 oahppái, geain guhkimusas lea oahppi Rotterdamis.
Verkko-opetuksen kehittämisessä saamelaisalueen koulutuskeskuksen Saame virtuaalikoulu-hankkeella on merkittävä rooli.	Fierbmeoahpahus lea earenoamážit ovddiduvvon Sámi oahpahusguovddáža Sámi virtuálaskuvla-prošeavtta bokte.
S aamelaisten koulutusasiain yhteistyöelin Saamelaisten koulutusasiain yhteistyöelimessä on saamelaiskäräjien, saamelaisten kotiseutualueen kuntien ja valtion opetushallinnon edustus.	S ámi skuvlenáššiid oktasašbargoorgána Sámi skuvlenáššiid oktasašbargoorgánas leat sámedikki, sámiid ruovttuguovllu gielddaid ja stáhta oahpahushálddahusa ovddasteaddjit.
Yhteistyöelimen tehtävänä on edistää tiedon kulkua, saamelaisopetuksen edellytyksiä ja yhteisiä hankkeita.	Oktasašbargoorgána bargun lea ovddidit dieđu johtima, sámeoahpahusa eavttuid ja oktasaš prošeavttaid.
Yhteistyöelin kokoontuu 1-2 kertaa vuosittain.	Dat čoahkkana 1-2 gearddi jahkái.