saamen_kieliteko_2013_suomi.pdf.xml

Saamen kieliteko	Sámi gielladahku
- palkinnon tarkoitus on antaa tunnustusta saamen kielen aseman ja saamenkielisten palvelujen edistämiseksi tehdystä merkittävästä työstä Suomessa.	- bálkkašumi dárkkuhussan lea addit dovddastusa sámegiela sajádaga ja sámegielat bálvalusaid ovddideapmin dahkkon mearkkašahtti barggus Suomas.
Saamen kielineuvosto myöntää Saamen kieliteko - palkinnon Yle Sápmille seuraavin perustein:	Sámi giellaráđđi mieđiha Sámi gielladahku - bálkkašumi Yle Sápmái čuovvovaš vuođustusaiguin:
Yle Sápmi on pitkäjänteisellä kymmenien vuosien työllä ansiokkaasti edistänyt saamen kielten asemaa ja tarjonnut palveluja saamen kielillä.	Yle Sápmi lea guhkálaš, logiidjagiid bistán bargguin ánssolaččat ovddidan sámegielaid sajádaga ja fállan bálvalusaid sámegielaiguin.
Yle Sápmi on oman perustehtävänsä tiedonvälityksen ohella toiminut saamen kielten elävänä säilymisen ja myös saamen kielten elvyttämisen puolesta.	Yle Sápmi lea iežas vuođđobarggu dieđujuohkima lassin doaibman sámegielaid ealasin ceavzima ja maiddái sámegielaid ealáskahttima buorrin.
Yle Sápmi on omalla toiminnallaan nostanut saamen kielten statusta sekä saamelaisten kotiseutualueella että koko Suomessa.	Yle Sápmi lea iežas doaimmain bajidan sámegielaid stáhtusa nu sámiid ruovttuguovllus go olles Suomas.
Saamelaisväestöstä yli puolet asuu suomenkielisessä ympäristössä eri puolilla Suomea saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella.	Sámiin badjel bealli ássá suomagielat birrasis miehtá Suoma sámiid ruovttuguovllu olggobealde.
Asuinympäristössä, jossa saamen kieltä kuulee vain harvoin, omakielisten uutisten ja muiden saamenkielisten ohjelmien tärkeys korostuu.	Ássanbirrasis, gos sámegiela gullá dušše hárve, iežasgielat ođđasiid ja sámegielat eará prográmmaid dehalašvuohta deattuhuvvá.
Yle Sápmi käyttää kaikkia Suomessa puhuttavia saamen kieliä.	Yle Sápmi geavaha Suomas hállon buot sámegielaid.
Inarinsaame, koltansaame ja pohjoissaame kuuluvat Yle Sápmin lähetyksissä päivittäin, mutta Yle Sápmia kannustetaan lisäämään inarinsaamenkielistä ja koltansaamenkielistä ohjelmatuotantoa.	Anárašgiella, nuortalašgiella ja davvisámegiella gullojit Yle Sámi vuolggahusain beaivválaččat, muhto movttiidahttit Yle Sámi lasihit anáraš- ja nuortalašgielat prográmmafálaldaga.
Yle Sápmin saamenkieliset radiolähetykset, yhteispohjoismaiset tv-uutiset Ođđasat sekä Yle Sápmin joulukuun 2013 alussa aloittamat iltapäivän tv-uutiset ovat olleet merkittäviä askelia omakielisen tiedonvälityksen kehityksessä ja ne ovat lisänneet saamen kielten näkyvyyttä ja kuuluvuutta.	Yle Sámi sámegielat rádiovuolggahusat, davviriikkalaš tv-ođđasat Ođđasat sihke Yle Sámi juovlamánu 2013 álggus álgán eahkesbeaivve tv-ođđasat leamašan mearkkašahtti lávkkit iežasgielat dieđujuohkima ovdáneamis ja leat lasihan sámegielaid oidnoma ja gulloma.
Yle Sápmi on kehittänyt ohjelmatuotantoa kaikille ikäryhmille.	Yle Sápmi lea ovddidan prográmmafálaldaga buot ahkeluohkáide.
Uusimpana on nuorille aikuisille tarkoitettu radio-ohjelma, joka juonnetaan inarinsaameksi ja pohjoissaameksi.	Ođđaseamos fálaldat lea nuorra ollesolbmuide dárkkuhuvvon rádioprográmma, mii jođihuvvo anárašgillii ja davvisámegillii.
Yle Sápmi on kehittänyt palvelujaan myös internetissä.	Yle Sápmi lea ovddidan bálvalusaid maiddái interneahtas.
Yle Sápmin internetsivuilla on luettavissa uutisia parhaimmillaan kolmella saamen kielellä sekä suomeksi.	Yle Sámi internetsiidduin leat ođđasat lohkanláhkai buoremus dilis golmmain sámegielain sihke suomagillii.
Sieltä voi ladata saamenkielisiä radio- ja tv-ohjelmia.	Doppe sáhttá luđet sámegielat rádio- ja tv-prográmmaid.
Sivuilla on myös saamenkielinen, kaikille avoin Shoutbox-keskustelupalsta, joka on tärkeä nuorten kielenkäyttöareena.	Siidduin lea maiddái sámegielat, buohkaide rabas Shoutbox-ságastallanbálstá, mii lea nuoraid dehalaš gielageavahan areena.
Yle Sápmin radiokanavaa on mahdollista kuunnella Internetradion kautta koko Suomessa ja missä päin maailmaa tahansa.	Yle Sámi rádiokanála lea vejolaš guldalit Internetrádio bokte olles Suomas ja gos guovllos máilmmi beare.
Saamelaiskäräjät ja saamen kielineuvosto toivovat Saamen kieliteko - palkinnon kannustavan Yle Sápmia jatkamaan ja entisestään parantamaan saamen kielten eteen tekemäänsä hyvää työtä.	Sámediggi ja Sámi giellaráđđi sávvet Sámi gielladahku - bálkkašumi movttiidahttit Yle Sámi joatkit ja ain ovddežis buoridit sámegielaid buorrin dahkkon buori barggu.
” Maalausten lähtökohtana on suhteeni lähiympäristön maisemaan, eri maisemankoh-tien historiaan, tarinoihin ja omiin kokemuksiin niissä.	” Málagovaid vuolggasadjin lea oktavuohta lagašbirrasa duovdagii, sierra eanabáikkiid historjái, muitalusaide ja iežas vásáhusaide daid birra.
Pyrin laajentamaan ajatusta maiseman katsomisesta sen kokemiseen, kokonaisvaltaisuuteen, johon kuuluvat myös maisemaan liittyvät myytit ja tarinat.	Geahččalan viiddidit jurdaga duovdaga geahččamis dan vásiheapmái, oppalašvuhtii, masa gullet maiddái duovdagii gulavaš myhtat ja máidnasat.
Minua kiinnostaa, miten tunturiluonto on samal-la sekä erämaa että kulttuuriympäristö.	Mun lean beroštuvvan, mo duottarluondu lea seamma háve nu meahcci go kulturbiras.
Nuvvos Áiligas on entisaikojen pyhä tunturi jonka kupeet ovat yhä täynnä merkityksiä.	Nuvvos Áiligas lea dološ áigge bassiduottar man vielttit leat ain dievva mearkkašumiid.
Maalausten reunoja koristaa riessamat, saamenpuvun huivin hapsut.	Málagovaid ravddaid čiŋahit sámegáktái gullevaš silkki riessamat.
Teoksissani usein näkyvät perinteiset saamenkäsityön elementit luovat yhteyden henkilöihin, jot-ka elävät tai ovat eläneet maalauksessa kuvatussa paikassa.	Mu dujiin dávjá oidnon árbevirolaš sámeduoji elemeanttat čatnet oktavuođa olbmuide, geat ellet dahje leat eallán málagovain govviduvvon báikkiin.
Minua kiinnostaa liikkua kuvataiteen ja duodjin rajapinnoilla, ” kertoo Outi Pieski maalauksistaan.	Lean beroštuvvan lihkadit govvadáidaga ja duoji rájá alde, ” muitala Outi Pieski málagovaid birra.
Kuvataitelija Outi Pieski (s.1973) asuu ja työskentelee Utsjoella ja Helsingissä.	Govvadáiddár Outi Pieski (r. 1973) ássa ja bargá Ohcejogas ja Helssegis.
Poh-joinen luonto tulee esiin monissa hänen teoksissaan.	Davvi luondu vuhtto máŋggain su dujiin.
Pieskin taide pitää sisällään maalauksia, kollaseja ja tilateoksia, joita usein on työstetty saamenkäsityötekniikoilla.	Pieski dáidda sisttisdoallá málagovaid, čoggosiid ja stuorát báikedujiid, mat dávjá leat hábmejuvvon sámeduodjeteknihkain.
Työskentelyssä näkyy luonnon ja kulttuurin vahva yhteys.	Bargamis oidno luonddu ja kultuvrra nana oktavuohta.
Realismi laajenee henkilö-kohtaisuuden ja ajattomuuden tuntemukseen.	Realisma viidu persovnnalašvuođa ja agálašvuođa dovdamuššii.
Outi Pieski on valmistunut Kuvataideakatemiasta vuonna 2000.	Outi Pieski lea gárvánan Govvadáiddaakatemias jagi 2000.
Hän on pitänyt yk-sityisnäyttelyitä pohjoismaissa ja hänen teoksiaan on ollut esillä lukuisissa ryhmänäyt-telyissä Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.	Son lea doallan priváhtačájáhusaid davviriikkain ja su duojit leamašan ovdan máŋggain oktasaš čájáhusain Eurohpás ja Davvi-Amerihkás.
Pieski on tehnyt myös julkisia teoksia, mm. vuonna 2012 Saamelaiskulttuurikeskus Sajokseen, lisäksi hänen töitään on useissa jul-kisissa ja yksityisissä kokoelmissa.	Pieski lea bargan maiddái albmosii dáidaga, ee. jagi 2012 Sámekulturguovddáš Sajosii, lassin su dáidda lea máŋggain almmolaš ja priváhta čoakkáldagain.