samekonv_die_ahus_suomi.pdf.xml

Pohjoismaisen saamelaissopimuksen valmistelu ja eteneminen on ollut pitkä prosessi ja sitä on valmisteltu pohjoismaisessa asiantuntijatyöryhmässä kolme vuotta.	Davviriikkalaš sámekonvenšuvnna válmmaštallan ja ovdáneapmi lea leamaš guhkes proseassa ja dat lea válmmaštallojuvvon davviriikkalaš áššedovdijoavkkus golbma jagi.
Sopimusluonnoksen luovuttamisen jälkeen vuonna 2005 pohjoismaisen saamelaissopimuksen edistäminen loppui valtioiden välisessä yhteistyössä moneksi vuodeksi.	Konvenšuvdnahápmosa luobaheami maŋŋel jagi 2005 davviriikkalaš sámekonvenšuvnna ovddideapmi nogai stáhtaidgaskasaš ovttasbargun máŋgga jahkái.
Nyt neuvottelut sopimuksen hyväksymiseksi alkavat Ruotsin, Suomen ja Norjan valtioiden ja saamelaiskäräjien yhteistyönä vuodesta 2011 lähtien.	Dál ráđđádallamat konvenšuvnna dohkkeheami várás álget Ruoŧa, Suoma ja Norgga stáhtaid ja guoskevaš riikkaid sámedikkiid ovttasbargun jagi 2011 rájes.
Tämä päätettiin Ruotsin, Suomen ja Norjan saamelaisasioista vastaavien ministerien ja kyseisten maiden saamelaiskäräjien presidenttien yhteiskokouksessa tänään 22.11.2010 Tukholmassa.	Dát mearriduvvui Ruoŧa, Suoma ja Norgga stáhtaid nd. sámeministariid ja guoskevaš riikkaid sámediggepresideanttaid oktasaščoahkkimis odne 22.11.2010 Stockholmmas.
Pohjoismaisen saamelaissopimuksen hyväksyminen on sovittu saatettavan päätökseen viidessä vuodessa.	Davviriikkalaš sámekonvenšuvnna dohkkeheapmi lea šihttojuvvon ollašuhttojuvvot viđa jagis.
Saamelaiskäräjät ovat toivoneet, että neuvottelut voitaisiin käydä nopeammalla aikataululla, mutta tärkeintä on asian eteneminen.	Sámedikkit ledje sávvan, ahte ráđđádallamat sáhtále ollašuhttojuvvot jođáneappot, muhto ášši ovdáneapmi lea deháleamos.
Neuvotteluista on odotettavissa vaikeat.	Lea vuorddehahtti, ahte ráđđádallamiin šaddet váddásat.
Sopimus olisi historiallinen ja sen hyväksyminen tarkoittaisi maailman ensimmäisen valtiosopimuksen syntyä, minkä tarkoituksena on parantaa usean valtion alueella asuvan alkuperäiskansan, saamelaisten, asemaa.	Konvenšuvdna livččii historjjálaš ja dan dohkkeheapmi dárkkuhivččii máilmmi vuosttaš stáhtasoahpamuša šaddama, man ulbmilin lea buoridit máŋgga riikka álgoálbmoga, sápmelaččaid, sajádaga.
Ruotsin, Suomen ja Norjan saamelaiskäräjien sekä Venäjän saamelaisten yhteistyöelin, Saamelainen Parlamentaarinen Neuvosto (SPN), odottaa pohjoismaisen saamelaissopimuksen kehittävän saamelaisten rajat ylittävää yhteistyötä entistä paremmaksi lisäten saamelaisten yhteenkuuluvuutta ja luovan SPN:stä saamelaisten yhteisen korkeimman edustuksellisen elimen omine hallintorakenteineen.	Ruoŧa, Suoma ja Norgga sámedikkiid ja Ruošša sámiid ovttasbargoorgána, Sámi Parlamentáralaš Ráđđi (SPR), vuordá davviriikkalaš sámekonvenšuvnna ovddidit sápmelaččaid rájiid rasttildeaddji ovttasbarggu ovdalačča buorebun nu ahte dat lasiha sápmelaččaid oktiigullevašvuođa dovddu ja dahká SPR:s sápmelaččaid oktasaš alimus representatiivvalaš orgána iežas hálddahusstruktuvrrainis.
Vaikka saamelaiskäräjät ovat pohjoismaisen saamelaissopimuksen hyväksymisneuvotteluissa osana valtioiden delegaatiota, saamelaisten ääni on yhteinen.	Vaikko sámedikkit leat davviriikkalaš sámekonvenšuvnna dohkkehanráđđádallamiin stáhta delegašuvnnaid oassin, de sápmelaččain lea oktasaš jietna.
SPN neuvottelee yhtenä rintamana pohjoismaisen saamelaissopimuksen hyväksymiseksi.	SPR ráđđádallá oktan jietnan davviriikkalaš sámekonvenšuvnna dohkkeheami várás.
SPN edellyttää, että pohjoismainen saamelaissopimus neuvotellaan kokonaisuudessaan ja kaikki sopimusluonnoksen takaamat oikeudet toteutuvat.	SPR gáibida, ahte davviriikkalaš sámekonvenšuvdna ráđđádallojuvvo ollislažžan ja buot konvenšuvdnaháposa dáhkidan vuoigatvuođat ollašuvvet.
Ruotsin saamelaiskäräjien hallituksen puheenjohtaja Ingrid Inga sanoo, että on hyvin ilahduttavaa että kolme Saamelaiskäräjää osallistuvat tasa-arvoisina osapuolina neuvotteluissa pohjoismaisesta saamelaissopimuksesta.	Ruoŧa sámedikki ráđđehusa ságadoalli Ingrid Inga dadjá, ahte lea hui illudahtti ahte golbma Sámedikki oassálastet dásseárvosaš oassebeallin ráđđádallamiidda, mii guoská davviriikkalaš sámekonvenšuvdnii.
Lähdemme siitä, että Saamelaiskäräjien edellytykset osallistua neuvotteluihin turvataan kyseisten valtioiden toimesta.	Mii vuolgit das, ahte sámedikkiid vejolašvuođat oassálastit ráđđádallamiidda sihkarastojuvvojit sierra stahtaid beales.
Se seikka että neuvottelujen tulee päättyä viiden vuoden sisällä, merkitsee myös, että Ruotsi tänä aikana voi ilmoittaa aikovansa vahvistaa ja turvata saamelaisten oikeutta itsemääräämiseen ja maiden ja vesien ja luonnonvarojen hallintaan kansainvälisen oikeuden periaatteiden mukaisesti.	Dat ahte ráđđádallamat galget leat gárvásat viđa jagi siste, mearkkaša maiddái ahte Ruoŧŧa dán áiggis sáhttá almmuhit, áigugo Ruoŧŧa nannet ja dorvvastit sámiid vuoigatvuođa iešmearrideapmái, vuoigatvuođa eatnamii ja čáhcái ja luondduriggodagaide álbmotrievtti prinsiippaid mielde.
Suomen saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi sanoo, että Suomen saamelaiskäräjille neuvottelut pohjoismaisen saamelaissopimuksen hyväksymiseksi ovat erityisen tärkeitä, koska Suomi joutuu pohjoismaisen saamelaissopimuksen kautta takaamaan saamelaiselinkeinojen ja - kulttuurin suojan nykyistä paremmin, ratkaisemaan saamelaisten oikeudet maahan ja veteen sekä turvaamaan saamelaiskäräjille riittävät resurssit toimia.	Suoma sámedkki presideanta Klemetti Näkkäläjärvi dadjá, ahte Suoma sámediggái ráđđádallamat davviriikkalaš sámekonvenšuvnna dohkkeheami várás lea earenoamáš dehálaččat, daningo Suopma šaddá davviriikkalaš sámekonvenšuvnna bakte dáhkidit sámi ealáhusaid ja kultuvrra suoji dáláža buorebut, čoavdit sápmelaččaid rivttiid eatnamiidda ja čáziide sihke dorvvastit sámediggái dárbahassii buriid resurssaid obanassiige doaibmat.
Suomi ei voi enää piiloutua kansallisen ratkaisun hakemisen taakse.	Suopma ii sáhte šat čiehkadit álbmotlaš čovdosa ohcama duohkái.
Suomen valtion tulee ratkaista saamelaisten maa- ja vesioikeudet viimeistään osana pohjoismaista saamelaissopimusta, siis viiden vuoden kuluessa.	Suoma stáhta šaddá čoavdit sápmelaččaid eanan- ja čáhcevuoigatvuođaid maŋimusat davviriikkalaš sámekonvenšuvnna oassin, nappo viđa jagi siste.
Norjan saamelaiskäräjien presidentti Egil Olli sanoo olevansa hyvin ilahtunut siitä, että neuvottelut pääsevät nyt käyntiin. ”	Egill Olli dadjá iežas leat hui ilus go šiehtadallamat bohtet dál johtui.
Kuten tiedämme on ollut jonkin verran erimielisyyttä neuvottelusuunnitelmasta, erityisesti Norjassa, mutta kun me nyt tiedämme, että Suomen ja Ruotsin saamelaiskäräjien ja niiden maiden hallitusten välillä vallitsee yksimielisyyttä, niin aloittaminen ei saa olla Norjasta kiinni.	“ Nugo diehtit de lea leamaš veaháš soahpameahttunvuohta šiehtadallanplána ektui, erenoamážit Norggas, muhto go mii dál diehtit ahte lea ovttamielalašvuohta Suoma ja Ruoŧa sámedikkiid ja daid guoskevaš ráđđehusaid gaskka, de ii galgga johtui boahtin leat Norgga duohken.
Haluan käyttää tilaisuutta hyväkseen kehuakseni Suomea ja Ruotsia tähänastisesta hienosta ja hyvästä prosessista Ja odotan innolla että alamme tehdä työtä tämän historiallisen asian parissa, eli saadaksemme aikaan saamelaissopimuksen kolmessa pohjoismaassa, jossa asumme ”, jatkaa Egil Olli.	Áiggun geavahit vejolašvuođa rámiidit Suoma ja Ruoŧa čorgadis ja buori proseassa dihte dán rádjai, ja mielas vuorddán bargagoahtit dáinna historjjálaš doaimmain; oažžut áigái oktasaš sámi konvenšuvnna golmma davviriikkas gos mii ássat. ” joatká Egill Olli.
Ingrid Inga Klemetti Näkkäläjärvi Egil Olli Ruotsin saamelaiskäräjät Suomen saamelaiskäräjät Norjan saamelaiskäräjät 070 – 773 7762 +358 50 5242109 +47 78 47 40 00	Ingrid Inga Klemetti Näkkäläjärvi Egil Olli Ruoŧa sámediggi Suoma sámediggi Norgga sámediggi 070 – 773 7762 +358 50 5242109 +47 78 47 40 00