S AAMELAIS MUS IIKKIKES KUS HANKKEEN LOPPURAPORTTI	S ÁMI MUS IHKKAGUOVDDÁŠ FIDNU LOAHPPARAPORTA
1. Taustatiedot	1. Duogášdieđut
Projektin nimi Saamelaismusiikkikeskushanke Projektikoodi S85948 Tavoiteohjelma 1B Toimintalinja Toimenpidekokonaisuus 6, Osaamisen kehittäminen maaseudulla Projektin päävastuuviranomainen Lapin lääninhallitus Projektia hallinnoiva organisaatio Saamelaiskäräjät Projektin vastuuhenkilö Juha Guttorm, hallintopäällikkö Puhelinnumero 016-655021 Postiosoite Saarikoskentie 4, 99870 Inari	Prošeavtta namma Sámi musihkkaguovddášfidnu Prošeaktakoda S85948 Ulbmilprográmma 1B Doaibmalinnjá Doaibmanollisvuohta 6, M áhttima ovddideapmi dálonguovlluin Prošeavtta váldovástueiseváldi Lappi leanaráđđehus Prošeavtta hálddašeaddji organisašuvdna Sámediggi Prošeavtta vástuolmmoš Juha Guttorm, hálddahushoavda Telefonnummir 016-655021 Boastačujuhus Saarikoskentie 4, 99870 Anár
Loppuraportin kirjoitti Saamelaismusiikkikeskushankkeen projektipäällikkö Annukka Hirvasvuopio-Laiti.	Loahpparaportta čálii Sámi musihkkaguovddášfidnu prošeaktahoavda Annukka Hirvasvuopio-Laiti.
2. Yhteenveto projektin toteutuksesta ja tuloksista	2. Čoahkkáigeassu prošeavtta ollašuhttimis ja bohtosiin
Projektin tavoitteet:	Prošeavtta ulbmilat:
S aamelaismusiikkikeskushankkeen tarkoituksena oli selvittää S aamelaismusiikkikeskuksen perustamisen ja toiminnan käynnistämisen edellytyksiä osana Inariin rakennettavaa S aamelaiskulttuurikeskusta, ja siinä tarkoituksessa koordinoida ja organisoida saamelaismusiikin opetusta kouluille;	S ámi musihkkaguovddášfidnu ulbmilin lei čilget S ámi musihkkaguovddášfidnu vuođđudeami ja álggaheami eavttuid oassin Sámi kulturguovddážis, mii ráhkaduvvo Anárii, ja dan dárkkuhusas koordineret ja organiseret sámemusihkkaoahpahusa skuvllaide;
oppilaille ja opettajille, sekä jatkaa Ijahis Idja – alkuperäiskansojen musiikkitapahtuman kehittämistä ja suunnittelua.	oahppiide ja oahpaheaddjiide, ja vel joatkit Ijahis Idja – eamiálbmotmusihkkadáhpáhusa ovddideami ja plánema.
Saamelaismusiikkikeskushankkeen projektipäälliköksi valittiin Annukka Hirvasvuopio-Laiti sekä hänen avukseen projektityöntekijä Jussi Isokoski.	Sámi musihkkaguovddášfidnu prošeaktahoavdan válljejuvvui Annukka Hirvasvuopio-Laiti ja su veahkkin prošeaktabargi Jussi Isokoski.
Lapin lääninhallitus myönsi projektille kuukauden jatkoajan 30.11. 2007 saakka, alun perin sen piti päättyä 31.10.	Lappi leanaráđđehus mieđihii prošektii joatkkaáiggi 30.11.2007 rádjai, álgoálggus dat galggai nohkat 31.10.2007.
Projekti oli jatkohanke Saamelaismusiikin opetuksen kehittämishankkeelle, jossa luotiin edellytyksiä saamelaisen musiikin opetuksen aloittamiselle.	Prošeakta lei joatkkafidnu Sámemusihkkaoahpahusa ovddidanfidnui, mas ráhkaduvvojedje eavttut sámemusihka oahpahusa álggaheapmái.
ESR-hanke Saamelaismusiikin opetuksen kehittämishanke toimi 1.1. 2005 alkaen maaliskuun 2007 loppuun saakka.	ESR-fidnu Sámemusihka oahpahusa ovddidanfidnu doaimmai 1.1.2005 rájes njukčamánu 2007 loahpa rádjai.
Yhteensä 8 kuukautta kestäneen projektin aikana projektipäällikkö ja projektityöntekijä jatkoivat suunnittelutyötä Saamelaismusiikin opetuksen kehittämishankkeen aikana tehtyjen suunnitelmien pohjalta.	Oktiibuot 8 mánu bistán prošeavtta áigge prošeaktahoavda ja prošeaktabargi jotkkiiga plánenbarggu Sámemusihka ovddidanfidnu áigge dahkkojuvvon plánaid vuođul.
Projektin aikana keskityttiin erityisesti Inariin rakennettavan Saamelaiskulttuurikeskuksen yhteyteen tulevan Saamelaismusiikkikeskuksen rahoituksen järjestämiseen sekä sisällöntuotantoon.	Prošeavtta áigge čohkkejuvvojedje searat earenoamážit ordnet ruhtadeami ja buvttadit sisdoalu Sámi musihkkaguovddážii, mii boahtá Sámi kulturguovddáža oktavuhtii go dat huksejuvvo Anárii.
Saamelaismusiikin kouluopetusta pyrittiin edistämään ja järjestettiin opettajille ja päiväkotien työntekijöille suunnattu saamelaismusiikin koulutuspäivä 6.11. 2007 Inarin Siidassa.	Sámemusihka oahpahus skuvllain geahččaluvvui ovddiduvvot ja ordnejuvvui oahpaheaddjiide ja beaiveruovttuid bargiide oaivvilduvvon sámemusihka skuvlenbeaivi 6.11.2007 Anáris Siiddas.
Kouluopetusta järjestettiin yhdessä saamelaismusiikin oppikirjaa työstävien Ulla Pirttijärven ja Marko Jousteen kanssa yhteistyössä.	Skuvlaoahpahus ordnejuvvui ovttas Ulla Pirttijärviin ja Marko Joustein, geat leaba ovttas ráhkadeamen sámemusihka oahppagirjji.
Nuorten bändileiri, jossa opetettiin sekä perinteistä että modernia saamelaismusiikkia, järjestettiin Sevettijärvellä 2.-4.11. 2007. Ijahis Idja – alkuperäiskansojen musiikkitapahtuma järjestettiin Inarin kirkonkylällä 25.- 27. toukokuuta 2007. M usiikkiterminologian työryhmä käänsi laajahkon musiikkisanastolistan pohjoissaameksi – puuttuva yhtenäinen musiikkisanasto on ollut suuri ongelma saamelaismusiikin opettamisessa, nyt tähän pulmaan saatiin helpotusta.	Nuoraid bándaleaira, gos oahpahuvvui sihke árbevirolaš ja moderna sámemusihkka, ordnejuvvui Čeavetjávrris 2.-4.11.2007. Ijahis Idja – eamiálbmogiid musihkkadáhpáhus ordnejuvvui Anára girkosiiddas miessemánu 25.- 27. 2007. M usihkkatearbmabargojoavku jorgalii viidábuš musihka sátnelisttá davvisámegillii – oktilis musihkkasátnelisttá váilun leamaš stuorra váttisvuohta sámemusihka oahpahusas, dál dán váttisvuhtii fitnašuvai geahpádus.
3. Projektin lähtökohta, tavoitteet ja kohderyhmä	3. Prošeavtta vuolggasadji, ulbmilat ja čuozáhatjoavku
Hankkeen työn suuntaviivana toimi edellinen Saamelaiskäräjien hallinnoima ESR-projekti, Saamelaismusiikin opetuksen kehittämishanke, jonka tarkoituksena oli suunnitella ja luoda edellytyksiä saamelaismusiikin opetuksen aloittamiseksi saamelaisalueella.	Fidnu háltelinján doaimmai ain ovddit ESR-prošeakta, Sámemusihka oahpahusa ovddidanfidnu, man ulbmilin lei plánet ja lágidit diliid sámemusihka oahpahusa álggaheami várás sámeguovllus.
Projektin lähtökohtana oli pyrkiä säilyttämään perinteisiä saamelaisia musiikin muotoja (joiku eli luohti, sekä leudd, livđe), järjestää jatkuvaa saamelaismusiikin opetusta saamelaisalueelle, motivoida nuoria opiskelemaan omaa perinteistä musiikkiaan, tehdä saamelaismusiikkia tunnetuksi sekä osaltaan pyrkiä kehittämään sitä.	Prošeavtta vuolggasadjin lei viggat doalahit árbevirolaš sámemusihka hámiid (juoiggus dahjege luohti, sihke leudd, liđve), ordnet fásta sámemusihka oahpahusa sámeguvlui, movttiidahttit nuoraid studeret iežaset árbevirolaš musihka, dahkat sámemusihka dovddusin sihke bealistis viggat ovddidit dan.
Tätä hanketta puolestaan edelsi Saamelaiskäräjien Suomen M usiikkioppilaitosten Liitolta vuonna 2004 tilaama esiselvitys saamelaismusiikkiopiston opetuksen järjestämisestä.	Dán fidnu ovdal lei fas Sámedikki Suoma M usihkkaoahppolágádusaid lihtus jagi 2004 diŋgon ovdačilgehus sámemusihkkaoahpahusa ordnemis.
Työryhmän laatimaa esiselvitystä ennen Saamelaiskäräjät oli tilannut Saamelaisalueen koulutuskeskukselta selvityksen saamelaismusiikin opetuksen järjestämisestä.	Bargojoavkku ráhkadan ovdačilgehusa ovdal Sámediggi lei diŋgon Sámi oahpahusguovddážis čilgehusa sámemusihka oahpahusa ordnemis.
Tämän selvityksen kirjoitti tutkija Ilpo Saastamoinen.	Dán čilgehusa čálii dutki Ilpo Saastamoinen.
Saamelaismusiikkikeskushanke liittyi osana vireillä olevaan Saamelaiskulttuurikeskuksen rakentamishankkeeseen, musiikinopetus tulee olemaan yksi Saamelaiskulttuurikeskuksen keskeisiä toimintoja.	Sámi musihkkaguovddášfidnu laktásii oassin álgui biddjon Sámi kulturguovddáža huksenfidnui, musihkkaoahpahus boahtá leat okta Sámi kulturguovddáža deháleamos doaimmain.
Suomen hallitus myönsi Inariin rakennettavalle Saamelaiskulttuurikeskukselle rahoituksen 24.5.	Suoma ráđđehus mieđihii 24.5.2007 ruhtadeami Sámi kulturguovddážii, mii huksejuvvo Anárii.
2007. Ijahis Idja – alkuperäiskansojen musiikkitapahtumasta, jota hankkeen työntekijät järjestivät yhdessä Anára Sámi Searvin, Siida-museon, Saamelaiskäräjien, Saamelaisalueen koulutuskeskuksen sekä Inarin kunnan kanssa, pyritään saamaan pysyvä tapahtuma Inarin kirkonkylälle.	– eamiálbmotmusihkkafestiválas, man fidnu bargit lágidedje ovttas Anára Sámiservviin, Siida sámimuseain, Sámedikkiin, Sámi oahpahusguovddážiin ja Anára gielddain, geahččaluvvo oažžut áigái bistevaš dáhpáhus Anára girkosiidii.
Tapahtuman puitteissa järjestetään saamelaismusiikin konsertteja, opetusta, musiikkiseminaareja jne. ja se järjestettiin projektin aikana vuonna 2007 neljännen kerran, 25.- 27. toukokuuta (www.ijahisidja.fi).	Dáhpáhusas ordnejuvvojit sámemusihka konsearttat, oahpahus, musihkkaseminárat jna. ja dat ordnejuvvui prošeavtta áigge jagi 2007 njealját háve, 25.- 27. miessemánus (www.ijahisidja.fi).
Projektin kohderyhmänä olivat yli 15-vuotiaat Saamelaisalueella.	Prošeavtta čuožáhatjoavkun ledje badjel 15-jáhkásaččat Sámeguovllus.
Saamelaismusiikinopetuksen suunnittelussa kuitenkin lähtökohtana oli alusta saakka se, että opetus tulevaisuudessa järjestetään jo pienestä lapsesta alkaen.	Oahpahusa plánemis goit vuolggasadjin leai álggu rájes dat, ahte boahtteáiggis oahpahus ordnejuvvo juo smávva mánáide.
Saamelaisalueen opettajat sekä päiväkotien työntekijät olivat yksi tärkeä kohderyhmä.	Sámeguovllu oahpaheaddjit ja beaiveruovttuid bargit ledje okta dehalaš čuozáhatjoavku.
Projektin järjestämällä opetuksella pyrittiin tukemaan sekä perinteisen että modernin saamelaismusiikin opetusta.	Prošeavtta ordnen oahpahusain figgui doarjut nu árbevirolaš go moderna sámemusihka oahpahus.
4. Projektin toteutus ja yhteistyö	4. Prošeavtta ollašuhttin ja ovttasbargu
Projektin aikana kartoitettiin projektisuunnitelman mukaisesti opettajien ja kuntien kantaa saamelaismusiikin opetuksen järjestämisestä esimerkiksi kiertävän musiikinopettajan toteuttamana.	Prošeavtta áigge kártejuvvojedje prošeaktaplána mielde oahpaheaddjiid ja gielddaid oaivilat sámemusihka oahpahusa ordnemis ovdamearkka dihtii nu, ahte johtti musihkkaoahpaheaddji ollašuhttá dan.
Saamelaisalueella on pitkät välimatkat ja etäisyydet kylien välillä ja tämä asettaa haasteita myös musiikinopetukselle.	Sámis leat guhkes mátkkit giliid gaskka ja dat buktá hástalusaid maiddái musihkkaoahpahussii.
Ongelmana on pätevien musiikinopettajien saaminen koko alueelle.	Váttisvuohtan lea dohkálaš musihkkaoahpaheaddjiid oažžun oppa guvlui.
Paikoin puutetta on myös saamelaismusiikin osaajista yleensä – paikallisperinteen opettajia ei kaikkialta edes löydy.	Báikkuid váilot maiddái oppalohkái olbmot, geain livččii sámemusihka máhttu – báikkálaččat oahpaheaddjit eai juohke sajis oppa gávdnoge.
Opetusta pyrittäisiin toteuttamaan mahdollisimman paljon paikallisin voimin sekä nk. ”Learning from the Elders” – metodilla, jossa kenties jo ikääntyneetkin perinteenkantajat jakavat perinnetietämystään nuoremmille koulussa.	Oahpahus geahččaluvvošii ollašuhttot nu olu go vejolaš báikkálaš fámuiguin ja ng. ”Learning from the Elders” – vugiin, mas jo vuoras olbmot, geat hálddašit dán árbevieru, juhket máhtuset nuorabuidda skuvllas.
Tällä tavoin organisoitunakin perinnemusiikin opetuksessa tarvitaan ns. apupedagogi, apuopettaja tai koordinaattori, joka esim. huolehtii käytännön järjestelyistä ja tekee perinteenkantajalle mahdollisimman helpoksi luokkatilanteeseen tulemisen sekä toimii myös apuna opetustilanteessa.	Vaikko oahpahuvvošiige dán vuogi mielde, de liikká dárbbašuvvo nd. veahkkepedagoga, veahkkeoahpaheaddji dahje koordináhtor, gii omd. fuolaha geavatlaš ordnemiin ja álkidahttá árbevieru máhtti boahtima luohkkálatnjii ja doaibmá maiddái veahkkin oahpahusdilálašvuođas.
Myös etäopetuksen mahdollisuuksia kartoitettiin ja osa tulevan Saamelaismusiikkikeskuksen opetuksesta järjestetäänkin hyvin todennäköisesti etäopetuksen avulla.	M aiddái gáiddusoahpahusvejolašvuođat kártejuvvojedje ja lea hui jáhkehahtti, ahte oassi boahttevaš Sámi musihkkaguovddáža oahpahusas ordnejuvvoge gáiddusoahpahussan.
Projektin aikana kartoitettiin mielipiteitä siitä, miten laajaa aluetta kiertävä musiikinopettaja voisi hoitaa musiikinopetuksen.	Prošeavtta áigge kártejuvvojedje oaivilat das, man viiddis guovllus johtti musihkkaoahpaheaddji sáhtášii dikšut musihka oahpahusa.
Yhtenä vaihtoehtona pyrittiin kartoittamaan miten saamelaismusiikin opetus järjestettäisiin kiertävän musiikinopettajan toimesta siten, että koulujen ja kuntien osaksi jäisi ainoastaan matkakulujen maksaminen.	Oktan molssaeaktun geahččaluvvui kártet, mo sámemusihka oahpahus sáhtášii ordnejuvvot johtti musihkkaoahpaheaddji doaimmas nu, ahte skuvllaid ja gielddaid oassin bázášii dušše mátkegoluid máksin.
Saamenkielisen opetuksen ollessa kyseessä tämä onnistuisi, koska saamenkieliseen opetukseen saa 100 % valtion tuen opettajan palkkojen osalta.	Sámegielat oahpahusa buohta dát lihkostuvašii, daningo sámegielat oahpahussii oažžu 100 % stáhtadoarjaga oahpaheaddji bálkkáide.
Lisäksi on tietysti huomioitava se seikka, että suomenkielisessä opetuksessa on huomattava määrä saamelaislapsia ja pysyvänä ratkaisuna opetuksen järjestäminen valtion rahoituksen kautta ainoastaan saamenkielisessä opetuksessa oleville lapsille ei ehkä ole kovin hyvä.	Dasa lassin ferte dieđus ge váldit vuhtii dan, ahte suomagielat oahpahusas leat mearkkašahtti mearri sámemánát ja bissovaš čoavddusin oahpahusa ordnen stáhta doarjaga bokte dušše daidda mánáide, geat leat sámegielat oahpahusas, ii dáidde leat nu buorre.
Saamelaislapsia on myös suomenkielisessä opetuksessa hyvin paljon ja vaikka saamelaismusiikin opetuksen järjestäminen saamenkielisen opetuksen rahoituskehyksestä onkin kannatettava, suotava ja siitä on hyvä aloittaa, silti useat opettajat monelta eri koululta ilmaisivat huolensa siitä, jäävätkö suomenkieliset saamelaislapset kokonaan ilman saamelaismusiikin opetusta.	Sámemánát leat maiddái suomagielat oahpahusas hui olu ja váikke sámemusihka oahpahusa ordnen sámegielat oahpahusa ruhtadanrámas leage doarjun veara ja sávahahtti ja das lea buorre álggahit, de liikká máŋggat oahpaheaddjit máŋgga skuvllas bukte ovdan fuolaset das, ahte báhcetgo suomagielat sámemánát obban sámemusihka oahpahusa haga.
Tämä on tärkeä seikka, joka tulee tulevaisuudessa huomioida.	Dát lea dehálaš ášši, man galgá boahtteáiggis váldit vuhtii.
Kielikeskustelussa toisaalta painotettiin myös sitä, että saamenkieli kuuluu olennaisena osana saamelaiseen perinnemusiikkiin ja saamelaisen vokaalimusiikin kieli on perinteisesti saame.	Giellahálešteamis nuppe dáfus deattuhuvvui maiddái dat, ahte sámegiella gullá mávssolaš oassin sámi árbevirolaš musihkkii ja vokálamusihka giella árbevirolaččat lea sámegiella.
Tarvetta ja kiinnostusta olisi myös saada suomenluokille saamelaismusiikin opetusta niin, että se tulisi tutuksi myös alueen suomenkieliselle ja suomalaiselle väestölle.	Dárbu ja beroštupmi oažžut maiddái suoma luohkáide sámemusihka oahpahusa nu, ahte dat šattašii oahpisin maiddái guovllu suomagielagiidda ja suopmelaš álbmogii.
Ideaali tilanne olisi, että saamelaismusiikkia sisällytetään musiikin opetussuunnitelmiin koko Saamelaisalueella, ainakin enemmän kuin mitä se tätä nykyä tulee esiin musiikin opetuksessa.	Ideála dilli livččii, ahte sámemusihkka váldojuvvošii sisa oahppaplánaide oppa sámeguovllus, goittotge eanet, go maid dat dál boahtá ovdan musihka oahpahusas.
Saamelaismusiikin opetusta tulee suunnittelemaan ja järjestämään Inariin rakennettavan Saamelaiskulttuurikeskuksen kautta Saamelaismusiikkikeskus, jonka toimintaa varten haetaan rahoitusta jo ensi vuodelle.	Sámemusihka oahpahusa boahtá plánet ja ordnet Sámi musihkkaguovddáš, man doaimma várás ohccojuvvo ruhta juo boahtte jahkái. Sámi musihkkaguovddáš doaibmá Sámi kulturguovddáža oktavuođas, mii huksejuvvo Anárii.
Ideana on järjestää niin perinteisen kuin populaarin saamelaismusiikin opetusta kouluille.	Jurddan lea ordnet sihke árbevirolaš ja maiddái populára sámemusihka oahpahusa skuvllaide.
Saamelaismusiikkikeskuksen visioksi suunniteltiin seuraavaa:	Sámi musihkkaguovddáža višuvdnan plánejuvvui čuovvovaš:
Saamelaismusiikkikeskus	Sámi musihkkaguovddáš
säilyttää ja edelleen kehittää perinteisiä saamelaisia vokaalimusiikkityylejä (luohti, leudd ja livđe), järjestää elävän ja kehittyvän saamelaismusiikin opetusta, tarjoaa puitteet saamelaisen musiikin ammattimaiseen tuotantoon ja jakeluun, kehittää saamelaista musiikkiosaamista, kohottaa saamelaisten musiikkityylien imagoa ja sitä kautta lisää kiinnostusta saamelaiseen musiikkiin.	seailluha ja ovddida árbevirolaš sámi vokálamusihkkastiillaid (luohti, leudd ja livđe), ordne ealli ja ovdáneaddji sámemusihka oahpahusa, fállá vejolašvuođaid sámi musihka ámmátlaš buvttadeapmái ja juohkimii, ovddida sámi musihka máhtolašvuođa, lokte sámi musihkkastiillaid ja dan bokte lasiha beroštumi sámi musihkkii.
Saamelaismusiikkikeskus tuottaa laadukasta ja monimuotoista sisältöä nykyaikaisin keinoin perinteitä vaalien ja kunnioittaen.	Sámi musihkkaguovddáš buvttada lágálaš ja máŋggahámat sisdoalu dálá vugiiguin nu ahte seammás gáhtte ja gudnejahttá árbevieruid.
Saamelaismusiikin opetus jatkuu tämän EU-projektin loppumisen jälkeen myös esim. Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa sekä Ivalon ja Utsjoen kansalaisopistoissa.	Sámemusihka oahpahus joatkašuvvá dán EU-prošeavtta nohkama maŋŋá maiddái omd. Sámi oahpahusguoddážis ja Avvila ja Ohcejoga rávesolbmuidskuvllas.
Yhteistyö koulujen ja opettajien kanssa oli tärkeää.	Ovttasbargu skuvllaiguin ja oahpaheaddjiiguin lea dehálaš.
Suurena apuna ja yhteistyökumppanina projektille oli myös muusikko, saamelaisläänintaiteilija Ulla Pirttijärvi-Länsman.	Stuorra veahkkin ja ovttabargoguoibmin prošektii lei maiddái musihkkár, sámi leanadáiddár Ulla Pirttijärvi-Länsman.
Hänen kanssaan tehtiin yhteistyötä muun muassa perinteenkantajien kartoittamisessa, kurssien järjestämisessä, opettajakoulutusseminaareissa sekä koulukierroksilla.	Suinna bargojuvvui ovttas earet eará árbevieru máhttiid kártemis, kurssaid ordnemis, oahpaheaddjiid skuvlenseminárain ja skuvllaid mielde jođedettiin.
Koulukierrosten sekä perinnemusiikin taitajien haastattelujen suhteen päätettiin tehdä yhteistyötä Saamelaiskäräjien saamelaisen perinnemusiikin oppikirja–hankkeen kanssa sillä yhteistyö oli luontevaa koska kyse oli täysin samasta asiasta;	Skuvllaid mielde johtima ja árbevirolaš musihka máhttiid jearahallamiid ektui mearrideimmet bargat ovttas Sámedikki árbevirolaš musihka oahppagirjefidnuin. Ovttasbargu lei lunddolaš daningo jearaldat lei áibbas seammá áššis;
saamelaisen perinnemusiikin opettamisesta kouluissa.	sámi árbevirolaš musihka oahpaheamis skuvllain.
Koulukierroksia tehtiin koko saamelaisalueella Ulla Pirttijärvi-Länsmanin, M arko Jousteen sekä Petra Maggan johdolla.	Skuvllain fidnojuvvui oppa Sámi guovllus ovttas Ulla Pirttijärvi-Länsmaniin, M arko Joustein ja Petra Maggain.
Saamelaismusiikkikeskushankkeen projektipäällikkö osallistuu saamelaismusiikin oppikirjahankkeeseen ohjausryhmän jäsenenä.	Sámi musihkkaguovddášfidnu prošeaktahoavda oassálastá sámemusihka oahppagirjefidnui stivrenjoavkku lahttun.
Saamelaiskäräjien hallinnoima projekti vuonna oli musiikkiprojektin lisäksi Saamelaiskulttuurikeskuksen suunnitteluun liittyvä ESR-hanke Saamelaiskulttuurikeskuksen toimintamallin luominen.	Sámedikki hálddašan prošeakta j. 2007 lei musihkkaprošeavtta lassin Sámi kulturguovddáža plánemii laktáseaddji ESR-fidnu Sámi kulturguovddáža doaibmamálle hábmen.
Edellä mainitun projektin kanssa tehtiin tiivistä yhteistyötä koko hankkeen keston ajan.	Ovddabealde máinnašuvvon prošeavttain bargojuvvui lávga ovttas nu guhká go fidnu bisttii.
Samoin valtakunnalliseen Taikalamppu – lastenkulttuuriverkostoon kuuluvan Saamelainen lastenkulttuurikeskushankkeen kanssa tehtiin yhteistyötä.	Seammá dahkkui maiddái riikkaviidosaš Taikalamppu -mánáidkultuvrafierpmádahkii gullevaš Sámi mánáidkulturfidnuin.
1.6. 2006 alkaneen EM OTR Saamelaisalueen elinkeinotoiminnan koordinointi- ja kehittämishankeen kanssa oli myös yhteistyökuvioita liittyen esim. Ijahis Idja - tapahtumaan.	1.6.2006 álgán EM OTR-fidnu Sámi ealáhusdoaimma koordineren- ja ovddidanfidnuin bargojuvvui ovttas omd. Ijahis Idja -dáhpáhusa oktavuođas.
Jussi Isokoski teki elinkeinohankkeelle selvityksen Suomen puolen saamelaisista muusikoista.	Jussi Isokoski barggai ealáhusfidnui čilgehusa Suoma beale sámi musihkkáriin.
Yhteispohjoismainen, Suomessa helmikuussa 2006 alkanut Joikuarkistoprojekti on ollut yhteistyökumppanina M arko Jousteen voimin.	Davviriikkalaš, Suomas guovvamánus 2006 álgán Luohtearkiivaprošeakta lea leamaš ovttasbargoguoibmin M arko Jouste bokte.
Yhteispohjoismainen Juoigiid Searvi:n (Joikaajien yhdistys) kanssa on mm. suunniteltu opetusta sekä kysytty kommentteja opetussuunnitelma-asioissa.	Ovttas davviriikkalaš Juoigiid Servviin lea ee. plánejuvvon oahpahus ja jerrojuvvon kommeanttat oahppoplánaáššiin.
Juoigiid Searvin puheejohtaja Mattis Heatta kuului myös hankkeen ohjausryhmään.	Juoigiid Searvvi ságadoalli Mattis Hætta gulai maiddái fidnu stivrenjovkui.
Suomen M usiikkioppilaitosten Liiton vetämän M onimuotoinen musiikki – hankkeen puitteissa kartoitettiin muun muassa vähemmistömusiikin opettamisen erityispiirteitä.	Suomen M usiikkioppilaitosten Liitto jođihan M onimuotoinen musiikki -fidnu siste kártejuvvojedje earet eará unnitlogu musihka oahpahusa sierrasárgosat.
Projektipäällikkö osallistui hankkeen kokouksiin työryhmän jäsenenä.	Prošeaktahoavda oassálasttii fidnu čoahkkimiidda bargojoavkku lahttun.
Projektipäällikkö osallistui myös Virtuaalimusiikkihankkeen kokoukseen kertoen projektista sekä saamelaismusiikista.	Prošeaktahoavda oassálasttii maiddái Virtuálamusihkkafidnu čoahkkimii ja muitalii prošeavtta ja sámi musihka birra.
Tapaamisessa tutkittiin etäopetuksen mahdollisuuksia musiikinopettamisessa.	Deaivvadeamis guorahallojuvvojedje gáiddusoahpahusa vejolašvuođat musihkkaoahpahusas.
5. Julkisuus ja tiedottaminen	5. Almmolašvuohta ja dieđiheapmi
Hanke on saanut näkyvyyttä muun muassa erilaisten tapahtumien järjestämisen kautta.	Prošeakta lea ožžon oainnusvuođa earret eará iešguđetlágan dáhpáhusaid ordnema bokte.
Projektin työntekijät esittelivät projektia sekä saamelaismusiikkia yleensä useissa tilaisuuksissa liittyen mm. Saamelaiskulttuurikeskuksen suunnitteluun sekä esittelyyn.	Prošeavtta bargit muitaledje prošeavtta ja muđuige sámemusihka birra máŋggain dilálašvuođain, mat laktásedje ee. Sámi kulturguovddáža plánemii ja dan birra dieđiheapmái.
Projekti järjesti koulutusta, joista kirjoitettiin medialle lehdistötiedotteita.	Prošeakta ordnii skuvlendilálašvuođaid, maid birra čállojuvvojedje mediai aviisadieđáhusat.
Lehdistötiedotteissa sekä mainoksissa oli näkyvissä ESRlogo sekä muut vaaditut logot.	Aviisadieđáhusain ja máidnosiin lei oidnosis ESR-logo ja eará gáibiduvvon logot.
Annettujen radiohaastattelujen (YLE Sámi Radio, NRK Sámi Radio, YLE Radio Suomi) lisäksi projektipäällikkö on esiintynyt televisiossa Ođđasat -saamenkielisissä uutisissa.	Addojuvvon radiojearahallamiid (YLE Sámi Radio, NRK Sámi Radio, YLE Radio Suomi) lassin prošeaktahoavda lea leamaš ovdan tv Ođđasat -sáddagiin.
Myös Ijahis Idja – festivaali on tuonut runsaasti näkyvyyttä projektille.	M aiddái Ijahis Idja -festivála lea buktán olu oainnusvuođa prošektii.
Hankkeesta on saanut tietoa myös Saamelaiskäräjien nettisivujen kautta.	Fidnus lea ožžon dieđu maiddái Sámedikki neahttasiidduid bokte.
6. Ongelmat ja suositukset	6. Váttisvuođat ja ávžžuhusat
6.1. Ongelmat projektin toteutuksessa	6.1. Váttisvuođat prošeavtta ollašuhttimis
Perinteenkantajat, jotka vielä hallitsevat aidon perinteisen musiikkityylin, alkavat olla jo iäkkäitä, ja näin ollen heitä ei aina ole helppo löytää opetustehtäviin.	Árbevieru máhttit, geat velá máhttet eakti árbevirolaš musihkkastiilla, álget leat juo boarrásat, ja danin sin ii leat álo nu álki gávdnat oahpahusbargguide.
Osa mahdollisista opettajista ei myöskään ole ollut halukkaita opetustehtäviin.	Oassi vejolaš oahpaheaddjiin ii maiddái leat leamaš hálos oahpahusbargguide.
Tämä aiheutti hankaluuksia paikallisperinteen opettamiselle paikka paikoin.	Dát buvttii váttisvuođaid báikkálaš árbevieru oahpaheapmái muhtin sajiin.
Saamelaisalue on myös alueena hyvin laaja ja tämä osaltaan aiheuttaa haasteita opetuksen suunnittelulle, esimerkiksi suunnitellun kiertävän musiikinopettajan toiminnalle.	Sámeguovlu lea maiddái hui viiddis ja dat maiddái buktá hástalusaid oahpahusa plánemii, ovdamearkka dihtii plánejuvvon johtti oahpaheaddji doibmamii.
Projektin taloushallinnon pyörittäminen ja maksatushakemusten tekeminen koettiin haastavaksi, aikaa vieväksi sekä raskaaksi.	Prošeavtta ekonomiijahálddahusa joraheapmi ja máksuibidjanohcamušaid čállin šattai hástaleaddjin, áddjájin ja lossadin.
6.2. Suositukset projektien toimeenpanon kehittämiseksi	6.2. Ávžžuhusat prošeavtta doaibmama ovddideami várás
Projektin hallinnoijaorganisaatioissa pitäisi olla töissä henkilö, joka vastaa maksatushakemusten tekemisestä jotta projektihenkilöt voivat keskittyä itse projektin toteuttamiseen.	Prošeavtta hálddašanorganisašuvnnain galggašii leat barggus olmmoš, guhte vástida máksuibidjanohcamušaid dahkamis vai prošeaktaolbmot sáhttet vuojulduvvat ieš prošeavtta ollašuhttimii.
7. Projektin tulokset	7. Prošeavtta bohtosat
Hanke on lisännyt tietoisuutta saamelaisista ja saamelaisesta musiikista pyrkien sekä säilyttämään, kehittämään ja siirtämään sitä uusille polville, sekä näin tukenut saamelaista kulttuuria vahvistaen saamelaista identiteettiä.	Fidnu lea lasihan dieđu sámiid ja sámi musihka birra ja seammás dat lea geahččalan seailluhit, ovddidit ja sirdit sámi musihka ođđa buolvvaide ja ná dat lea dorjon sámi kultuvrra ja nannen sámi identitehta.
Projektin tekemästä työstä on hyötyä tulevaisuudessa ennen kaikkea Saamelaiskulttuurikeskukseen tulevan Saamelaismusiikkikeskuksen toiminnassa, mutta myös kouluopetuksessa sinänsä.	Prošeavtta dahkan barggus lea ávki boahtteáiggis vuosttažettiin Sámi kulturguovddážii boahtti Sámi musihkkaguovddáža doibmii ja maiddái njuolga skuvlaoahpahussii.
Projektin myötä jatkettiin Ijahis Idja – alkuperäiskansojen musiikkitapahtuman kehittymistä ja saanut jalansijaa Suomen ainoana saamelaismusiikin festivaalina.	Prošeavtta mielde Ijahis Idja – eamiálbmogiid musihkkadáhpáhus lea ovdánan ja váldán saji Suoma áidna sámemusihka festiválan.
Festivaalin myötä saamelaismusiikkia on saatu enemmän esille, siitä on jaettu tietoa sekä tarjottu saamelaisille muusikoille esiintymistilaisuuksia.	Festivála mielde leat ožžon sámemusihka eambbo oidnosii, dan birra lea juhkkojuvvon diehtu sihke fállojuvvon sápmelaš musihkkáriide čuojahan-, lávlun- ja juoiganvejolašvuođat.
Festivaali on palvellut turisteja sekä luonut uuden sesongin muuten hiljaiseen aikaan (toukokuun loppu) Inarissa, näin tapahtuma on hyödyttänyt myös paikallisia yrittäjiä.	Festivála lea bálvalan turisttaid sihke ráhkadan ođđa sesoŋgga muđui jaskes áigái (miessemánu loahppa) Anáris, ná dáhpáhusas leamaš ávki maiddái báikkálaš fitnodatdoalliide.
Tarjontaa on paikallisten sekä esim. Pohjois-Norjasta tulleiden festivaalivieraiden lisäksi myös muualta Suomesta sekä ulkomailta tulleille turisteille.	Prográmma lea fállun báikkálaččaide sihke omd. Davvi-Norggas boahtán festiválagussiide ja lassin maiddái eará sajis Suomas ja maiddái olgoriikkain boahtán turistaide.
Projektin aikana perustettu musiikkiterminologian käännöstyöryhmä teki tärkeää työtä yhdessä Saamelaiskäräjien saamenkieliasiansihteeri Ellen Näkkäläjärven kanssa kääntäen musiikkiterminologiaa sekä musiikkisanastoa pohjoissaameksi.	Prošeavtta áigge vuođđuduvvon musihkkateminologiija jorgalanbargojoavku barggai dehálaš barggu ovttas Sámedikki giellaáššiidčálli Ellen Näkkäläjärviin go jorgalii musihkkaterminologiija ja musihkkasániid davvisámegillii.
Työryhmän vetäjänä työskenteli kuukauden verran kielenkääntäjä ja tulkki Veikko Holmberg, jonka apuna musiikkisanaston tarkistamisessa sekä hiomisessa kokoontuivat asiantuntijat fil.	Bargojoavkku jođiheaddjin bargai jorgaleaddji ja tulka Veikko Holmberg, gean veahkkin musihkkasátnelisttu dárkkisteami ja divodeami várás čoahkkanedje áššedovdit fil.
tri S amuli Aikio, norjansaamelainen muusikko ja näyttelijä S verre Porsanger sekä projektipäällikkö Annukka Hirvasvuopio-Laiti.	tri S amuli Aikio, Norgga beale sápmelaš musihkkár ja neavttár S verre Porsanger ja vel prošeaktahoavda Annukka Hirvasvuopio-Laiti.
Lisäksi apua saatiin saamenkielen kääntäjiltä puhelimitse sekä sähköpostitse.	Lassin veahkki fitnašuvai sámegiela jorgaleaddjiin telefovnna ja šleađgapoastta bokte.
Työryhmän työn tuloksena saatiin pohjoissaamenkielinen musiikkiterminologialista, jonka avulla musiikin opettaminen helpottuu huomattavasti niin Suomessa kuin rajojen ylitsekin.	Bargojoavkku barggu boađusin fitnašuvai davvisámegielat musihkkatearbmalistu, man vehkiin musihka oahpaheapmi šaddá olu álkibun nu Suomas go maiddái rájáid badjel.
Saamelaismusiikin opetusta on suuresti vaikeuttanut yhtenäisen ja selkeän saamenkielisen musiikkisanaston puuttuminen.	Sámemusihka oahpaheami lea sakka goahcan oktilis ja čielga musihkkasátnečoakkáldaga váilun.
M usiikkiterminologialistassa on pohjoissaamenkielinen käännös, suomen- ja norjankieliset vastaavat termit ja se sisältää musiikin opetuksen perussanaston sekä termistön lisäksi tietysti myös runsaasti saamelaismusiikkiin (esimerkiksi joikaamiseen) liittyvää sanastoa.	M usihkkaterminologiijalisttus lea davvisámegielat jorgalus, suoma- ja dárogielat vástideaddji tearpmat ja das leat mielde musihka oahpahusa vuođđosániid ja tearpmaid lassin dieđus ge maiddái olu sámemusihkkii (earenoamážit juoigamii) laktáseaddji sánit.
Pohjoissaamenkielinen musiikkisanasto tulee näkyville internettiin, josta se on saamelaisten opettajien, muusikoiden, tulkkien, kääntäjien ja muiden sanastoa tarvitsevien vapaassa käytössä.	Davvisámegielat musihkkasánit bohtet oidnosii internehttii, gos dat leat sámi oahpaheaddjiid, musihkkáriid, dulkkaid, jorgaleaddjiid ja earáid geavahusas, geat sániid dárbbašit.
Saamelaiskäräjien Saamelaiskulttuurikeskustyöryhmässä Saamelaismusiikkikeskushanke oli mukana muun muassa auditorion, äänentoiston, esiintymislavan, takahuonetilojen sekä studion suunnittelussa.	Sámedikki Sámi kulturguovddášbargojoavkkus Sámi musihkkaguovddášfidnu lei mielde earet eará auditorio, jietnadávástusa, loaiddastanlávddi, duohkelanjaid sihke studio plánemis.
Projektityöntekijä Jussi Isokoski laati laajan selvityksen auditorion sekä studion tarvitsemasta tekniikasta (valot, äänitekniikka, nauhoitustekniikka sähköistykset lavalla ja auditoriossa jne.).	Prošeaktabargi Jussi Isokoski ráhkadii viiddis čilgehusa teknihkas, maid auditorio ja studio dárbbašit (čuovggat, jietnateknihkka, jietnavurkenteknihkka ja elerusttegat lávddi alde ja auditorios jno.).
Saamelaisalueelle ja saamelaiskulttuurille projektista on ollut hyötyä siten, että arvokasta ja ainutlaatuista musiikkiperinnettä on pyritty säilyttämään ja edelleen kehittämään, tekemään tunnetuksi ja sitä kautta saamaan uusia osaajia.	Sámeguvlui ja sámekultuvrai prošeavttas leamaš ávki nu, ahte divrras ja áidnalunddot musihkkaárbevierru lea geahččaluvvon seailluhuvvot ja ain ovddiduvvot, dahkkot dovddusin ja dan bokte oažžut ođđa čehpiid.
Perinteenkantajia on kartoitettu ja tarjottu heille tilaisuuksia opettaa taitojaan nuoremmilleen, näin on myös vanhempaa sukupolvea motivoitu jatkamaan perinteen parissa ja siirtämään taitojaan uusille sukupolville.	Árbevieru máhttit leat kártejuvvon ja sidjiide leat fállon dilálašvuođat oahpahit dáidduid nuorabuidda, ná lea maiddái boarrásut buolva movttiidahtton joatkit árbevierrobargguin ja sirdit dáidduid ođđa buolvvaide.
Hankkeen aikana järjestetyt musiikkileirit ja kurssit, monet luennot ja esiintymiset liittyen esimerkiksi Saamelaiskulttuurikeskushankkeeseen sekä Ijahis Idja – musiikkitapahtuma ovat lisänneet tietoutta saamelaismusiikista ja näin ollen myös saamelaiskulttuurista niin saamen- kuin suomenkielisellekin väestölle saamelaisalueella.	Fidnu áigge lágiduvvon musihkkaleairrat ja kurssat, máŋggat logaldagat ja loaiddasteamit ovdamearkan Sámi kulturguovddášfidnu olis ja maiddái Ijahis Idja – musihkkadáhpáhus leat lasihan dieđuid sámemusihkas ja maiddái sámekultuvrras nu sáme- go suomagielat olbmuide sámeguovllus.
Saamelaisnuorten identiteettiä vahvistaa omalla kielellä annettu ja omasta perinteestä ammennettu opetus.	Sámenuoraid identitehta nanne iežas gielain addon ja iežas árbevierus vuolgán oahpahus.
Lisäksi saamelaisnuorten yhteisöllisyyttä ja ylpeyttä omasta kulttuurista lisäävät kulttuuritapahtumat (esimerkiksi Ijahis Idja) jossa tavataan muita saamelaisia, etenkin muita nuoria, ja luodaan oman kielen ja kulttuurin pohjalta taidetta.	Lassin sámenuoraid searválasvuođa ja čeavláivuođa iežas kultuvrras lasihit kulturdáhpáhusat (ovdamearkan Ijahis Idja) gos deaivvaduvvo eará sápmelaččaiguin, eandalitge eará nuoraiguin, ja ráhkaduvvo iežas giela ja kultuvrra vuođul dáidda.
M usiikkiprojektien järjestämillä nuorten musiikkileireillä on äänitetty runsaasti niin uutta kuin perinteistäkin saamelaismusiikkia nuorten itsensä soittamina, laulamina, joikaamina ja leuddaamina.	M usihkkaprošeavtta ordnen nuoraid musihkkaleairrain lea báddejuvvon valjis nu ođđa go árbevirolaš sámemusihkka nu ahte nuorat leat ieža čuojahan, lávlon, juoigan ja levdden.
Nämä niin kutsutut ”demot” ovat nuorille oman musiikin käyntikortteja, joita voidaan esitellä vaikkapa konserttijärjestäjille tai vaikka vain kuunnella omien ystävien ja perheen kanssa ja jäävät muistoksi myöhempiä vuosiakin varten.	Dát nu gohčoduvvon ”demot” leat nuoraide iežaset musihka fitnankorttet (r. visitkort), maid sáhttá čájehit váikkeba konseartalágideaddjiide dahje váikke dušše guldalit iežas ustibiiguin ja bearrašiin ja dat báhcet muitun maŋit jagiide várás.
Saamelaisnuorten musiikkileiri järjestettiin Saamelaismusiikkikeskushankkeen aikana Sevettijärvellä ja paikalla oli runsaasti osallistujia.	Sámenuoraid musihkkaleaira lágiduvvui Sámi musihkkaguovddášfidnu áigge Čeavetjávrris ja báikki alde ledje valjis oassálastit.
Lisäksi Ijahis Idja – tapahtuman aikana järjestettiin saamelaismusiikin opetusta konserttien ja seminaarin ohella.	Lassin Ijahis Idja – dáhpáhusa áigge lágiduvvui sámemusihka oahpahus konsearttaid ja seminára lassin.
Myös opettajakoulutuksissa nauhoitetuilla äänitteillä on merkitystä saamelaismusiikin opetuksessa.	M aiddái oahpaheaddjiskuvlejumis báddejuvvon báttiin lea mearkkašupmi sámemusihka oahpahusas.
Äänitteiden sekä niihin liittyvien ohjekirjasten avulla saadaan koulujen ja päiväkotien opetukseen lisää saamenkielisiä lauluja ja leikkejä sekä joikuja.	Báttiid sihke daidda gullevaš rávagirjjážiid vehkiin ožžojuvvojit skuvllaid ja beaiveruovttuid oahpahussii lasi sámegielat lávlagat ja stoahkamat ja maiddái juigosat.
Äänitteet ja leikkiohjeet jäävät koko Saamelaisalueen kouluille ja päiväkodeille oppimateriaaliksi.	Báttit ja stoahkanrávvagat báhcet olles Sámeguovllu skuvllaide ja beaiveruovttuide oahppamateriálan.
8. Projektin innovatiivisuus	8. Prošeavtta innovatiivavuohta
Projekti on ollut innovatiivinen sekä näkyvä.	Prošeakta lea leamaš innovatiivvalaš ja oidnosis.
Verkostoiduttu on esimerkiksi Norjan ja Ruotsin saamelaisten kanssa.	Leat ráhkaduvvon fierpmádagat ovdamearkan Norgga ja Ruoŧa sámiiguin.
Yhteistyötä muiden alkuperäiskansojen kanssa tehtiin mm. Ijahis Idja – tapahtuman aikana (Pohjois-Venäjän alkuperäiskansat).	Ovttasbargu eará eamiálbmogiiguin dahkkui ee. Ijahis Idja – dáhpáhusa áigge (Davvi-Ruošša eamiálbmogat).
Saamelaiskäräjien saamelaismusiikin opetuksen suunnitteluun paneutuvissa ESR-projekteissa on tehty uraauurtavaa työtä ja luotu uutta, esimerkiksi saamelaismusiikin opettajakoulutus ja Saamelaismusiikkikeskuksen toimintamalli.	Sámedikki sámemusihka oahpahusa plánemii vuddjon ESR-prošeavttain lea dahkkon áidnalunddot bargu ja ráhkaduvvon ođđa, ovdamearkan sámemusihka oahpaheaddjiskuvlen ja Sámi musihkkaguovddáža doaibmamálle.
Saamelaismusiikin opettajakoulutusta ei ole järjestetty missään aiemmin eikä Saamelaismusiikkikeskusta vastaavaa saamelaismusiikin opetukseen paneutuvaa laitosta ole missään.	Sámemusihka oahpaheaddjiskuvlen ii leat lágiduvvon gos ge ovdal iige Sámi musihkkaguovddáža vástideaddji sámemusihka oahpahusa addi lágádus leat gos ge.
Ijahis Idja – alkuperäiskansojen musiikkitapahtuma on kehittynyt ja saanut näkyvyyttä projektien aikana.	Ijahis Idja – eamiálbmogiid musihkkadáhpáhus lea ovdánan ja ožžon oinnolašvuođa prošeavttaid áigge.
9. Toiminnan jatkuvuus	9. Doaibmama bissovašvuohta
Saamelaismusiikin opetusta tulee suunnittelemaan ja järjestämään Inariin rakennettavan Saamelaiskulttuurikeskuksen kautta Saamelaismusiikkikeskus, jonka toimintaa varten haetaan rahoitusta jo vuodelle 2008. Ideana on järjestää niin perinteisen kuin populaarin saamelaismusiikin opetusta kouluille ympäri Saamenmaan sekä jatkokoulutusta opettajille.	Sámi musihkkaguovddáš, man doaimma várás ohcco ruhtadeapmi jo jahkái 2008, boahtá plánet ja ordnet sámemusihka oahpahusa Anárii boahtti Sámi kulturguovddáža bokte. Idean lea lágidit nu árbevirolaš go populára sámemusihka oahpahusa skuvllaide birra Sámi ja joatkkaskuvlema oahpaheaddjiide.
Tärkeänä tehtävänä on säilyttää ja edelleen kehittää saamelaisen perinnemusiikin lajeja.	Dehalaš bargun lea seailluhit ja ain ovddidit sámi árbevirolaš musihka šlájaid.
Saamelaismusiikin opetus jatkuu tämän EU-projektin loppumisen jälkeen myös esim. Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa sekä Ivalon ja Utsjoen kansalaisopistoissa.	Sámemusihka oahpahus joatkašuvvá dán EU-prošeavtta nohkama maŋŋá maiddái omd. Sámi oahpahusguovddážis ja maiddái Avvila ja Ohcejoga rávesolbmuidskuvllain.
Saamelaismusiikin opetusta on järjestetty ja järjestetään edelleen myös Vuotsossa paikallisin voimin.	Sámemusihka oahpahus lea ordnejuvvon ja lágiduvvo ain maiddái Vuohčus báikkálaš fámuiguin.
Saamelaismusiikkikeskuksen toiminnan käynnistämiseksi vuonna 2008 ja 2009 on tehty budjetit sekä rahoitushakemuksia.	Sámi musihkkaguovddáža doaimma álggaheapmin j. 2008 ja 2009 leat dahkkon bušeahtat ja ruhtadanohcamušat.
Tehdyissä suunnitelmissa vuodelle 2008 ja 2009 jatketaan myös opettajien ja päiväkotityöntekijöiden musiikkikoulutusta sekä järjestetään lapsille ja nuorille saamelaismusiikinopetusta.	Dahkkon plánain jagiide 2008 ja 2009 jotko maiddái oahpaheaddjiid ja beaiveruoktobargiid musihkkaoahpahus ja ordnejuvvo mánáide ja nuoraide sámemusihkkaoahpahus.
Rahoitusta Saamelaismusiikkikeskuksen toiminnan käynnistämiseksi vuodelle 2008 on haettu Opetusministeriöstä.	Ruhtadeapmi Sámi musihkkaguovddáža doaimma álggaheapmin jahkái lea ohccon Oahpahusministeriijas.
Opetusministeriön edustajia on tavattu asian tiimoilta Inarissa syyskuussa 2007 ja Helsingissä lokakuussa 2007. Saamelaismusiikin tuotteistamiseen keskittyvään EAKR-projektiin on myös haettu rahoitusta.	Oahpahusministeriija ovddasteaddjiiguin lea deaivvaduvvon ášši olis Anáris čakčamánus 2007 ja Helssegis golggotmánus 2007. Sámemusihka buktagin ráhkadeapmái vuddjon EAKR-prošektii lea maiddái ohccon ruhtadeapmi.
Saamelaismusiikkikeskushankkeen tuloksia voidaan hyödyntää tulevaisuudessa kulttuurikeskuksen musiikkikeskuksen työssä sekä saamelaismusiikin opetuksessa yleensä.	Sámi musihkkaguovddášfidnu bohtosiid sáhttá geavahit ávkin boahttevuođas kulturguovddáža musihkkaguovddáža barggus ja maiddái sámemusihka oahpahusas oppalohkkái.
Tulevaisuudessa saamelaismusiikkiopetus jakaantuu opettajien opettamiseen ja oppilaiden opettamiseen.	Boahttevuođas sámemusihkkaoahpahus juohkása oahpaheaddjiid oahpaheapmái ja oahppiid oahpaheapmái.
Opettajakoulutus on välttämätöntä sillä saamelaismusiikkia ei pysyvästi opeteta Suomessa missään – saamelaisilla opettajilla ei ole siis mahdollisuutta opiskella oman kansansa musiikkia voidakseen opettaa sitä saamelaislapsille koulussa.	Oahpaheaddjiskuvlen lea vealtameahttun dasgo sámemusihka ii bissovaččat oahpahuvvo Suomas gos ge – sápmelaš oahpaheaddjiin ii leat nappo vejolašvuohta studeret iežas álbmoga musihka vuoi sáhtášii oahpahit dan sámemánáide skuvllas.
Tietous saamelaisesta musiikista lisääntyy, saamenkieliset opettajat saavat kipeästi tarvitsemaansa koulutusta ja näin vahvistetaan perinteisten saamelaisten vokaalimusiikin lajien opetusta ja sitä myöten saamelaista kulttuuriympäristöä sekä saamenkielen ja kulttuurin asemaa.	Diđolašvuohta sápmelaš musihkas lassána, sámegielat oahpaheaddjit ožžot eandalii dárbbašan skuvlema ja ná nannejuvvo árbevirolaš sápmelaš vokálamusihka šlájaid oahpahus ja dan mielde sápmelaš kulturbiras ja maiddái sámegiela ja kultuvrra sajádat.
M usiikinopetus on hyödyksi saamelaisalueella toimiville saamenkielisille opettajille ja opiskelijoille sekä se edistää alueella vaikuttavien musiikin toimijoiden yhteistyötä.	M usihkkaoahpahus lea ávkin sámeguovllus doaibmi sámegielat oahpaheaddjiide ja oahppiide ja dat ovddida guovllus váikkuheaddji musihka doaibmiid ovttasbarggu.
Saamelaiskulttuurikeskuksessa toimiva Saamelaismusiikkikeskus jakaa tietoutta saamelaisesta musiikista myös valtakulttuurin edustajille sekä antaa asiantuntija-apua esim. eri musiikkioppilaitoksille (esim. Sibelius Akatemian kansanmusiikin osasto) ja toimii saamelaisten artistien hyväksi.	Sámi kulturguovddážis doaibmi Sámi musihkkaguovddáš juohká dieđuid sápmelaš musihkas maiddái váldokultuvrra ovddasteaddjiide ja addá áššedovdiveahki omd. sierra musihkkaoahppolágádusaide (omd. Sibelius Akatemia álbmotmusihka ossodat) ja doaibmá sápmelaš artisttaid ávkin.
Tärkeä osa on myös saamelaisten artistien työn tukemisella.	Dehalaš oassi lea maiddái sápmelaš artisttaid barggu doarjumis.
Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa on tulevaisuudessa suunniteltu toimivan saamelaismusiikin linja osana saamelaistaiteiden koulutusohjelmaa.	Sámi oahpahusguovddážis lea plánejuvvon, ahte boahttevuođas lea doaibmi sámemusihka linnjá sámedáidagiid skuvlenprográmma oassin.
Saamelaismusiikkia opetettiin Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa projektin aikana osana saamenkielen ja – kulttuurin linjan opintoja.	Sámemusihka oahpahuvvui Sámi oahpahusguovddážis prošeavtta áigge sámegiela ja – kultuvrra linjjá oahpuid oassin.
Saamelaisalueen koulutuskeskuksen oppilaat osallistuivat myös Ijahis Idja – alkuperäiskansojen musiikkitapahtumaa, tapahtuma oli osana koulun opetusta.	Sámi oahpahusguovddáža oahppit oassálaste maiddái Ijahis Idja – eamiálbmogiid musihkkadáhpáhussii, dáhpáhus lei skuvlla oahpahusa oassin.
Oppimateriaaleja valmistuu – parasta aikaa on tekeillä perinteisen joiun oppikirja, jota työstävät yhteispohjoismaista Joikuarkistoprojektia vetänyt M arko Jouste sekä saamelaisläänintaiteilija, muusikko Ulla Pirttijärvi-Länsman.	Oahppamateriálat válmmaštuvvet – bárrásiin barggu vuolde lea árbevirolaš juigosa d. luođi oahppagirji, mainna barget davviriikkalaš Luohtearkiivaprošeavtta jođihan M arko Jouste ja sámeleanadáiddár, musihkár Ulla Pirttijärvi-Länsman.
Saamelaismusiikkiäänitteitä, joita myös voidaan hyödyntää musiikinopetuksessa, valmistuu niin Suomessa, Ruotsissa kuin Norjassakin.	Sámemusihkkabáttit, maid maiddái sáhttá geavahit ávkin musihkkaoahpahusas, válmmaštuvvet nu Suomas, Ruoŧas go Norggasge.
Uusia saamelaisartisteja nousee esiin, hyvänä esimerkkinä Saamelaiskäräjien musiikkiprojektien koulutuksista paljon tuulta siipiensä alle saanut ja yhteensä kolme demonauhaa tehnyt saamenkielistä pop-rockia soittava S omBy -yhtye.	Ođđa sámeartisttat bohtet dihtosii, buorre ovdamearkan Sámedikki musihkkaprošeavttaid skuvlemiin olu fártta ožžon ja oktiibuot golbma demobátti dahkan sámegielat pop-rock S omBy -joavku.
Yhtye koostuu 15-18 vuotiaista saamelaisnuorista, joilla on jo suunnitelmia oman EP:n (cd, jossa on 4-6 kappaletta) äänittämisestä.	Joavku čohkiida 15-18 jahkásaš sámenuorain, geain lea jo plána iežas EP (cd, mas lea 4-6 bihtá) báddemis.
10. Projektin rahoitus	10. Prošeavtta ruhtadeapmi
ESR- ja valtion rahoitus 99 300 €.	ESR- ja stáhta ruhtadeapmi 99 300 €.
11. Projektin taloushallinto ja arkistointi	11. Prošeavtta ekonomiijahálddahus ja arkiivva doallan
11.1 Projektikustannusten hyväksymisestä vastannut henkilö/henkilöt (nimi ja asema)	11.1 Prošeaktagoluid dohkkeheamis vástidan olmmoš/olbmot (namma ja virgi)
Juha Guttorm, hallintopäällikkö, Saamelaiskäräjät.	Juha Guttorm, hálddahushoavda, Sámediggi.
11.2 Projektin kirjanpidosta vastannut henkilö tai organisaatio	11.2 Prošeavtta ruhtadoalus vástidan olmmoš dahje organisašuvdna
Hilkka Kukkonen, taloussihteeri, Saamelaiskäräjät.	Hilkka Kukkonen, ekonomiijačálli, Sámediggi.
11.3 Hallinnoijan vuosittaisen tilinpidon tarkastuksesta vastannut henkilö tai organisaatio	11.3 Hálddašeaddji jahkásaš ruhtadoalu dárkkisteamis vástidan olmmoš dahje organisašuvdna.
HTM, Irja Herkman.	HTM, Irja Herkman.
11.4 Projektin päätyttyä lopputilintarkastuksen suorittanut henkilö tai organisaatio	11.4 Go prošeakta nogai loahpparuhtadoallodárkkisteami dahkan olmmoš dahje organisašuvdna
Ei ole suoritettu koska rahoittaja ei sitä vaadi.	Ii leat dahkkon daningo ruhtadeaddji ii dan gáibit.
11.5 Projektin asiakirjojen säilytyksestä vastaava organisaatio tai henkilö (vastaa myös siitä, että asiakirjojen säilytyspaikka on tiedossa vähintään vuoden 2012 loppuun asti)	11.5 Prošeavtta áššegirjjiid seailluheamis vástideaddji organisašuvdna dahje olmmoš (vástida maiddái das, ahte áššegirjjiid seailluhanbáiki lea dieđus goitge jagi 2012 loahppa rádjai)
Saamelaiskäräjät, Saarikoskentie 4, 99870 Inari.	Sámediggi, Saarikoskentie 4, 99870 Anár.
11.6 Projektin asiakirjojen säilytyspaikka (tämänhetkisen tiedon mukaan)	11.6 Prošeavtta áššegirjjiid seailluhanbáiki (dálá dieđu mielde)
Saamelaiskäräjät, Saarikoskentie 4, 99870 Inari.	Sámediggi, Saarikoskentie 4, 99870 Anár.
11.7 Projektin kirjanpitoaineiston (tositteineen) säilytyksestä vastaava organisaatio tai henkilö (vastaa myös siitä, että asiakirjojen säilytyspaikka on tiedossa vähintään vuoden 2012 loppuun asti) Saamelaiskäräjät.	11.7 Prošeavtta ruhtadoallomateriála (oktan duhtosiiguin) seailluheamis vástideaddji organisašuvdna dahje olmmoš (vástida maiddái das, ahte áššegirjjiid seailluhanbáiki lea dieđus goitge jagi 2012 loahppa rádjai) Sámediggi.
11.8 Projektin kirjanpitoaineiston säilytyspaikka (tämänhetkisen tiedon mukaan)	11.8 Prošeavtta ruhtadoallomateriála seailluhanbáiki (dálá dieđu mielde)
Saamelaiskäräjät, Saarikoskentie 4, 99870 Inari.	Sámediggi, Saarikoskentie 4, 99870 Anár.
12. Seurantaraportti	12. Čuovvunraporta
Tätä loppuraporttia täydentää viimeisen seurantakauden seurantaraportti, joka on laadittu vuoden 2007 seurantakaudelta 1.7. – 31.12.	Dán loahpparaportta dievasmahttá maŋimuš čuovvunbaji čuovvunraporta, mii lea ráhkaduvvon jagi 2007 čuovvunbajis 1.7. - 31.12. ja doaimmahuvvon prošeavtta váldovástuolbmui.
13. Liitteet	13. Čuvvosat
Tämän raportin mukana on kaksi liitettä: Seurantaraportti sekä Ijahis Idja 2007 tapahtumaraportti.	Dán raportta mielde leat guokte čuvvosa: Čuovvunraporta ja Ijahis Idja – Eamiálbmogiid jagi 2007 dáhpáhusraporta.
__________________________________________________________	__________________________________________________________
www.samediggi.fi http://www.samediggi.fi/projektit/muspro.htm www.ijahisidja.fi	www.samediggi.fi http://www.samediggi.fi/projektit/muspro.htm www.ijahisidja.fi