liite_15_sp_suomi.pdf.xml

Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston esitys Euroopan Unionin vuoden 2020 biodiversteettitavoitteeksi	Sámi parlamentáralaš ráđi evttohus Eurohpa Uniovnna jagi 2020 biodiversitehtaulbmilin
1.	1.
Johdanto	Láidehus
Saamelaiset ovat Euroopan Unionin ainoa alkuperäiskansa, joiden asema on tunnustettu Ruotsin ja Suomen EU-liittymissopimuksessa.	Sápmelaččat leat Eurohpa Uniovnna áidna álgoálbmot, geaid sajádat lea dovddastuvvon Ruoŧa ja Suoma EU-searvansoahpamušain.
Saamelaiset asuvat Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä ja heitä arvioidaan olevan noin 75 000 – 100 000 laskentavasta riippuen.	Sápmelaččat orrot Suomas, Ruoŧas, Norggas ja Ruoššas ja árvvoštallojuvvo, ahte sii leat sullii 75 000 – 100 000 dan mielde makkár rehkenastinvuohki lea geavahusas.
Saamelaisten alkuperäiskansaoikeudet kuuluvat EU:n sisä- ja ulkopolitiikkaan.	Sápmelaččaid vuoigatvuođat álgoálbmogin gullet EU sis- ja olgopolitihkkii.
Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa saamelaisia edustavat vaaleilla valittavat saamelaiskäräjät.	Ruoŧas, Norggas ja Suomas sápmelaččaid ovddastit válggain válljejuvvon sámedikkit.
Venäjällä saamelaisia edustavat saamelaisjärjestöt, koska siellä saamelaisilla ei ole omaa parlamentaarista elintään.	Ruošša sápmelaččaid ovddastit sámesearvvit, daningo doppe sápmelaččain ii leat iežas parlamentáralaš orgána.
Saamelaiskäräjät ovat perustaneet saamelaisten virallisen yhteisöelimen, Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston (SPN), huolehtimaan saamelaisten oikeusaseman turvaamisesta erityisesti kansainvälisissä asioissa.	Sámedikkit leat vuođđudan sápmelaččaid virggálaš ovttasbargoorgána, Sámi parlamentáralaš ráđi (SPR), fuolahit sápmelaččaid vuoigatvuođalaš sajádaga dorvvasteamis earenoamážit gaskariikkalaš áššiin.
Venäjän saamelaisjärjestöt osallistuvat yhteistyöhön tarkkailijoina.	Ruošša beale sámesearvvit oassálastet ovttasbargui dárkodeaddjin.
Biologista monimuotoisuutta koskeva YK:n yleissopimus (The United Nations Convention on Biological Diversity CBD) avattiin allekirjoitettavaksi YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssissa (UNCED) Rio de Janeirossa vuonna 1992.	ON biologalaš máŋggabealatvuođa soahpamuš (The United Nations Convention on Biological Diversity CBD) rahppojuvvui vuolláičállinláhkai ON biras- ja ovddidankonfereanssas (UNCED) Rio de Janeiros jagis 1992.
Suomi, Ruotsi ja Norja ovat ratifioineet sopimuksen.	Suopma, Ruoŧŧa ja Norga leat ratifiseren soahpamuša.
Biodiversiteettisopimuksen tavoitteena on maapallon ekosysteemien, eläin- ja kasvilajien sekä niiden perintötekijöiden monimuotoisuuden suojelu, luonnonvarojen kestävä käyttö sekä luonnon geenivarojen käytöstä saatavien hyötyjen oikeudenmukainen jako.	Biodiversitehtasoahpamuša ulbmilin lea eanaspáppa ekosystemaid, ealli- ja šaddošlájaid ja maid daid árbedahkkiid máŋggabealatvuođa suodjaleapmi, luondduváriid suvdinnávccalaš geavaheapmi ja maid luonddu genaváriid geavaheamis boahtti ávkkiid vuoiggalaš geavaheapmi.
Euroopan Unioni osallistuu biodiversiteettisopimuksen toimeenpanoon.	Eurohpa Uniovdna oassálastá biodiversitehtasoahpamuša ollašuhttimii.
Sopimuksen artiklat 8(j), 10 (c) ja 15 koskevat erityisesti alkuperäiskansojen oikeuksia.	Soahpamuša artihkkalat 8(j), 10 (c) ja 15 gusket earenoamážit álgoálbmogiid vuoigatvuođaide.
Artikla 8(j) velvoittaa sopimusosapuolia suojelemaan alkuperäiskansojen biologiseen monimuotoisuuteen liittyvää perinteistä tietoa, innovaatioita ja käytäntöjä.	Artihkal 8(j) geatnegahttá soahpamušoassebeliid suodjalit álgoálbmogiid biologalaš máŋggabealatvuhtii laktáseaddji árbedieđu, innovašuvnnaid ja geavadiid.
10 (c) velvoittaa suojelemaan ja rohkaisemaan biologisten luonnonvarojen perinteistä käyttöä vanhojen kulttuurien käytännön mukaisesti tavalla, jotka soveltuvat suojelun ja kestävän käytön edellytyksiin.	i 10 (c) geatnegahttá suodjalit ja movttiidahttá biologalaš luondduváriid árbegeavaheapmái boares kultuvrraid geavadiid vugiid mielde, mat heivejit suodjaleami ja suvdinnávccalaš geavaheami eavttuideii.
Artikla 15 velvoittaa tasapuoliseen geenivarojen hyötyjen jakoon.	Artihkal 15 geatnegahttá dássebealát genaváriid ávkkiid juohkimii. iii
Euroopan komissio on antanut tiedonannon Euroopan Parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle koskien vaihtoehtoja biologista monimuotoisuutta koskevaksi EU:n visioksi ja tavoitteeksi vuoden 2010 jälkeen.	Eurohpa kommišuvdna lea addán Eurohpa Parlamentii, ráđđái, Eurohpa ekonomia- ja sosiálakomiteai ja guovlluid komiteai diehtoaddima, mii guoská molssaeavttuid biologalaš máŋggabealatvuhtii guoski EU višuvdnan ja ulbmilin jagi 2010 maŋŋá.
Tiedonannon valmistelun yhteydessä ei ole kuultu saamelaista parlamentaarista neuvostoa.	Ii oktage leat gullan diehtoaddima válmmaštallama oktavuođas Sámi parlamentáralaš ráđi.
2.	2.
Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston esitys	Sámi parlamentáralaš ráđi evttohus
Euroopan Unionin komissio on 20.11.2008 hyväksynyt tiedonannon: Euroopan unioni ja arktinen alue.	Eurohpa uniovnna kommišuvdna lea 20.11.2008 dohkkehan diehtoaddima: Eurohpa uniovdna ja arktalaš guovlu.
Tiedonannossa Euroopan Unioni sitoutuu jatkuvaan dialogiin arktisten alkuperäiskansojen kanssa.	Diehtoaddimis Eurohpa uniovdna čatnašuvvá bissovaš ságastallamii árktalaš álgoálbmogiiguin.
Vuonna 2007 YK:n yleiskokous on hyväksynyt julistuksen alkuperäiskansojen oikeuksista4.	Jagi 2007 ON dievasčoahkkin lea dohkkehan julggaštusa álgoálbmogiid vuoigatvuođainiv.
Kaikki EU:n jäsenmaat ja Norja äänestivät julistuksen puolesta.	Buot EU lahttoriikkat ja Norga jienastedje julggaštusa bealis.
Julistus takaa alkuperäiskansoille itsemäärämisoikeuden ja oikeuden osallistua päätöksentekoon heitä koskevissa asioissa.	Julggaštus dáhkida eamiálbmogiidda iešmearridanvuoigatvuođav ja vuoigatvuođa oassálastit mearrádusdahkamii sidjiide guoski áššiin.
Saamelainen parlamentaarinen neuvosto näkee, että EU:n tulee toimeenpanna alkuperäiskansajulistusta sisä- ja ulkopolitiikassaan ja turvata saamelaisten vaikutusmahdollisuudet biodiversiteettisopimuksen päätöksentekoprosesseissa alkuperäiskansajulistuksen edellyttämässä laajuudessa.	vi Sámi parlamentáralaš ráđđi oaidná, ahte EU berre ollašuhttit álgoálbmotjulggaštusa sis- ja olgoriikkapolitihkastis ja dorvvastit sápmelaččaid váikkuhanvejolašvuođaid biodiversitehtasoahpamuša mearridanproseassain dan viidodagas man álgoálbmotjulggaštus eaktuda.
SPN kiinnittää huomiota erityisesti alkuperäiskansajulistuksen artiklaan 31, joka takaa saamelaisille oikeuden kulttuuriperintöönsä, geenivaroihin ja perinteiseen tietoon.	SPR gidde fuomášumi earenoamážit álgoálbmotjulggaštusa artihkkalii 31, mii dáhkida sápmelaččaide vuoigatvuođa kulturárbásis, genaváriide ja árbedihtuivii.
Artikla täydentää biodiversiteettisopimuksen velvoitteita.	Artihkal dievasmahttá biodiversitehtasoahpamuša geatnegasvuođaid.
Saamelainen parlamentaarinen neuvosto vaatii, että komissio aloittaa jatkuvan dialogin Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston kanssa komission tiedonannon ja alkuperäiskansajulistuksen mukaisesti EU:n biodiversiteettitavoitteen valmistelusta.	Sámi parlamentáralaš ráđđi gáibida, kommišuvdna álgga bissovaš ságastallama Sámi parlamentáralaš ráđiin kommišuvnna diehtoaddima ja álgoálbmotjulggaštusa mielde EU biodiversitehtaulbmiliid válmmaštallama birra.
SPN myös vaatii, että EU neuvottelee parlamentaarisen neuvoston kanssa muodostettaessa EU:n kantoja biodiversiteettisopimuksen osapuolikokouksissa.	SPR gáibida maiddái, ahte EU ráđđádallá parlamentáralaš ráđiin, go EU hábme oaiviliiddis biodiversitehtasoahpamuša oassebeallečoahkkimiin.
Saamelainen parlamentaarinen neuvosto kiinnittää huomiota siihen, että velvollisuus turvata alkuperäiskansojen vaikutusmahdollisuudet koskevat EU:n ja ETA:n jäsenmaita kuin komissiotakin.	Sámi parlamentáralaš ráđđi gidde fuomášumi dasa, ahte geatnegasvuohta dorvvastit álgoálbmogiid váikkuhanvejolašvuođaid guoská EU ja EEA (European Economic Area) lahttoriikkaide nugo maid kommišuvdniige.
Saamelainen parlamentaarinen neuvosto esittää seuraavia osiota käsiteltäväksi EU:n biodiversiteettitavoitteessa:	Sámi parlamentáralaš ráđđi evttoha čuovvovaš osiid gieđahallanláhkai EU biodiversitehtaulbmilis:
o EU sitoutuu pysäyttämään monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen häviämisen EU:ssa vuoteen 2020 mennessä sekä elvyttämään uhanalaisia ekosysteemejä sisä- ja ulkopolitiikassaan turvaamalla ohjauksella, rahoituksella ja osallistumalla kansainväliseen päätöksentekoon luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.	o EU čatnašuvvá bissehit máŋggabealatvuođa ja ekosystemabálvalusaid jávkama EU:s jagi 2020 rádjai ja maid ealáskahttit áitatvuloš ekosystemaid sis- ja olgopolitihka nu, ahte EU dorvvasta stivremiin, ruhtademiin ja oassálastimiin gaskariikkalaš mearrádusdahkamii vai luonddu máŋggabealatvuohta dorvvastuvvo.
Biodiversiteettisopimuksen toimeenpano otetaan huomioon poikkileikkaavana periaatteena EU:n toiminnassa.	Biodiversitehtasoahpamuša ollašuhttin váldojuvvo vuhtii čađajohtti prinsihppan EU doaibmamis.
o Vuoden 2010 biodiversiteettitavoitteessa EU sitoutuu huomiomaan alkuperäiskansojen oikeuksia biodiversiteettisopimuksen ja YK:n alkuperäiskansajulistuksen kontekstissa ja sitoutuu edistämään näitä oikeuksia ulko- ja sisäpolitiikassaan.	o Jagi 2010 biodiversitehtaulbmilis EU čatnašuvvá váldit vuhtii álgoálbmogiid vuoigatvuođaid biodiversitehtasoahpamuša ja ON álgoálbmotjulggaštusa konteavssas ja čatnašuvvá ovddidit dáid vuoigatvuođaid olgo- ja sispolititihkastis.
o EU sitoutuu dialogiin Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston kanssa biodiversiteettitoimenpiteistä, turvaamaan saamelaisten vaikutusmahdollisuudet sekä kehottaa jäsenvaltioita turvaamaan alkuperäiskansojen oikeudet omissa biodiversiteetin suojeluun liittyvissä toimenpiteissään.	o EU čatnašuvvá ságastallamii Sámi parlamentáralaš ráđiin biodiversitehtadoaibmabijuid birra, dorvvastit sápmelaččaid váikkuhanvejolašvuođaid ja maid ávžžuha lahttoriikkaid dorvvastit álgoálbmogiid vuoigatvuođaid sin biodiversitehta suodjaleapmái laktáseaddji doaibmabijuin.
o EU perustaa erillisen yksikön huolehtimaan biodiversiteettisopimuksen toimeenpanosta ja koordinoinnista ja nimeää artiklan 8(j)-toimeenpanon edistämistä varten koordinaattorit COP-10 kokouksen päätösten mukaisesti.	o EU vuođđuda sierra ovttadaga fuolahit biodiversitehtasoahpamuša ollašuhttimis ja koordineremis ja nammada artihkal 8(j)-ollašuhttima ovddideami várás koordináhtoriid nugo lea mearriduvvon COP-10 čoahkkimis.
o EU sitoutuu turvaamaan biodiversiteettitoimien rahoituksen kestävällä tavalla.	o EU čatnašuvvá dorvvastit biodiversitehtadoaimmaid ruhtadeami bistevaš vugiin.
Rahoituksessa tulee turvata erityisesti sopimuksen artiklojen 8(j), 10(c) ja 15 toteutuminen ja toimeenpano sekä saamen kielen ja perinteisten elinkeinojen säilyminen perinteisen tiedon kantajina.	Ruhtadeamis berre dorvvastit earenoamážit soahpamuša artihkkaliid 8(j), 10(c) ja 15 ollašuvvan ja ollašuhttin ja maid sámegiela ja árbevirolaš ealáhusaid seailun árbedieđu guoddin.
Biodiversiteetin suojelua varten EU:n rahoitusohjelmissa tulee ottaa huomioon erityisesti perinteisen biologisiin luonnonresursseihin liittyvän perinteisen tiedon turvaaminen.	Biodiversitehta suodjaleami várás EU ruhtadanprográmmain berre váldit vuhtii earenoamážit árbevirolaš biologalaš luondduváriide laktáseaddji árbedieđu dorvvasteami.
Saamelainen parlamentaarinen neuvosto on erityisen huolissaan saamen kielten asemasta.	Sámi parlamentáralaš ráđđi lea earenoamáš fuolas sámegielaid sajádagas.
Saamen kieli kantaa saamelaisten perinteistä tietoa sukupolvelta toiselle ja kielen elinvoimaisuus on saamelaisten perinteisen tiedon säilymisen edellytys.	Sámegiella guoddá sápmelaččaid árbedieđu buolvvas nubbái ja giella ealasvuohta lea sápmelaččaid árbedieđu seailuma eaktu.
Saamelainen parlamentaarinen neuvosto näkee, että saamen kielen tulevaisuuden turvaaminen on myös Euroopan Unionin vastuulla ja asiaa tulee käsitellä osana EU:n biodiversiteettitavoitetta.	Sámi parlamentáralaš ráđđi oaivvilda, ahte sámegiela boahttevuođa dorvvasteapmi lea maiddái Eurohpa Uniovnna ovddasvástádussan ja ášši berre gieđahallot oassin EU biodiversitehtaulbmila.
Saamelainen parlamentaarinen neuvosto toivoo komission ja jäsenvaltioiden kiinnittävän huomiota saamelaisen parlamentaarisen neuvoston esityksiin ja turvaamaan alkuperäiskansojen oikeuksien toteutumisen.	Sámi parlamentáralaš ráđđi sávvá, ahte kommišuvdna ja lahttoriikkat giddejit fuomášumi Sámi parlamentáralaš ráđi evttohusaide ja dorvvastit álgoálbmogiid vuoigatvuođaid ollašuvvama.
SPN toivoo, että tämän jälkeen EU, jäsenmaat ja SPN aloittavat tiiviin yhteistyön maailman luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja alkuperäiskansojen oikeuksien parantamiseksi.	SPR sávvá, ahte dán maŋŋá EU, lahttoriikkat ja SPR álggahit lagaš ovttasbarggu máilmmi luonddu máŋggabealatvuođa dorvvasteami ja álgoálbmogiid vuoigatvuođaid buorideami várás.
Saamelainen parlamentaarinen neuvosto toivoo vastausta yhteydenottoomme mahdollisimman pian.	Sámi parlamentáralaš ráđđi sávvá vástádusa dán oktavuođaváldimii nu johtilit go vejolaš.
Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston sihteeristö antaa asiassa mielellään lisätietoa.	Sámi parlamentáralaš ráđi čállingoddi addá áššis mielas lassidieđut.
Inarissa 9.9.2010	Anáris 9.9.2010
Klemetti Näkkäläjärvi Rauna Rahko Saamelaisen parlamentaarisen Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston puheenjohtaja neuvoston sihteeri	Klemetti Näkkäläjärvi Rauna Rahko Sámi parlamentáralaš Sámi parlamentáralaš ráđi ságajođiheaddji ráđi čálli
Jakelu: Euroopan Unionin komissio Suomen ympäristöministeriö Norjan ympäristöministeriö Ruotsin ympäristöministeriö	Juohkin: Eurohpa Uniovnna komišuvdna Suoma birasministeriija Norgga birasministeriija Ruoŧa birasministeriija
Liitteet: Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston ilmastopoliittinen strategia	Mielddus: Sámi parlamentáralaš ráđi dálkkádatpolitihkalaš strategiija