index2.php_option=com_content_task=view_id=1016_lang=finnish.html.xml

Saamelaiskäräjien hallituksen kokous 24.2.2015	Sámedikki stivrra čoahkkin 24.2.2015
Saamelaiskäräjien hallitus kokoontui käsittelemään kiireellisiä asioita saamelaiskäräjien varsinaisen kokouksen yhteydessä.	Sámedikki stivra čoahkkanii gieđahallat hohpolaš áššiid sámedikki dievasčoahkkima oktavuođas.
Kiireellisin asiakokonaisuus koski saamelaiskäräjien osallistumista Giellagáldu- hankkeeseen.	Hohpolaš ášši guoskkai sámedikki oassálastima Giellagáldu-prošektii.
Suomen saamelaiskäräjät sai helmikuun puolivälissä puuttuvia tietoja yhteistyökumppaneilta rahoitushakemukseen.	Suoma sámediggi oaččui guovvamánu beallemuttus váilu dieđuid oktasašbargopartneriin ruhtadanohcamuššii.
Sáfá2-hanke oli käynnissä 1.1.2013-30.6.2014, jonka aikana toiminut Sámi Giellagáldu oli kolmen maan saamelaiskäräjien yhteinen saamenkielien ammatti- ja resurssikeskus.	Sáfá2-prošeakta lei jođus 1.1.2013-30.6.2014, man áigge doaibman Sámi Giellagáldu lei golmma riikka sámedikkiid oktasaš sámegielaid fidno- ja resursaguovddáš.
Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston (SPN) hallitus päätti, että Suomen saamelaiskäräjät valmistelee rahoitushakemuksen Giellagáldun jatkoprojektiksi.	SPR:a stivra mearridii, ahte Suoma sámediggi válmmaštallá ruhtadanohcamuša Giellagáldu joatkkaprošeaktan.
Hankkeen tarkoituksena on käynnistää Interreg-rahoitteinen hanke Giellagáldu, jotta Sámi Giellagáldun toiminta voitaisiin käynnistää uudelleen ja jonka aikana resurssi- ja ammattikeskuksen pysyvä rahoitus saataisiin varmistettua.	Prošeavtta dárkkuhussan lea álggahit Interreg-ruđaiguin prošeavtta Giellagáldu, vuoi Sámi Giellagáldu doaimma sáhtášii álggahit ođđasit ja man áigge resursa- ja fidnoguovddáža bissovaš ruhtadeapmi boađášii sihkkarastot.
Giellagáldun tehtäviin kielenhuolto, kielen kehittäminen, terminologiatyö, normitus ja nimistöpalvelu.	Giellagáldu barggut leat giellagáhtten, giela ovddideapmi, terminologiijabargu, normerenbargu ja nammabálvalus.
Kielityöntekijöitä hankkeessa työskentelisi etelä-, luulajan-, inarin-, koltan- ja pohjoissaamessa.	Prošeavttas barggašedje lullisáme-, juliv-, anáraš-, nuortalaš- ja davvisámegiela bargit.
Suomen saamelaiskäräjät on hankkeessa päähankekumppani ja hankekumppaneina on Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjät.	Suoma sámediggi lea prošeavttas váldoprošeaktapartner ja prošeaktapartnerat leat Norgga ja Ruoŧa sámedikkit.
Hankkeen kesto on 34 kuukautta ja sen on suunniteltu alkavan 1.8.2015 ja päättyvän 31.5.2018.	Prošeavtta bistu lea 34 mánotbaji ja dat lea plánejuvvon álgit 1.8.2015 ja nohkat 31.5.2018.
Hankkeessa työskentelisi 12 henkilöä.	Prošeavttas barggašedje 12 bargi.
Suomessa työskentelisivät projektipäällikkö, projektisihteeri ja kielityöntekijät pohjois-, inarin- ja koltansaamessa.	Suomas barggašedje prošeaktahoavda, prošeaktačálli ja giellabargit davvisáme-, anáraš- ja nuortalašgielas.
Hankkeen kokonaisbudjetti on 3 170 927 €, josta Suomen saamelaiskäräjien osuus on 238 000 euroa (7,5 % Suomen saamelaiskäräjien rahoitusosuuden muodostaa oikeusministeriön saamelaiskäräjille vuosittain myöntämä valtionavustus yhteiseen kieliyhteistyöhön.	Prošeavtta ollesbušeahtta lea 3 170 927 €, mas Suoma sámedikki oassi lea 238 000 euro (7,5 % Suoma sámedikki ruhtadanoassi čohkiida vuoigatvuohtaministeriija sámediggái jahkásaččat mieđihan stáhtadoarjagis oktasaš giellaoktasašbargui.
Saamelaiskäräjien yleiskokouksen hyväksymässä talousarvio- toimintasuunnitelmassa kuluvalle vuodelle yhdeksi tavoitteeksi oli asetettu rahoituksen hakeminen Sámi Giellagáldulle ja toiminnan kehittäminen pysyväksi.	Sámedikki dievasčoahkkima dohkkehan bušeahtta- doaibmaplánas dán jahkái oktan ulbmilin lei ásahuvvon ruhtadeami ohcan Sámi Giellagáldui ja doaimma ovddideapmi bissovažžan.
Saamelaiskäräjien hallitus päätti osallistua Giellagáldu-hankkeseen ja lähettää rahoitushakemuksen Lapin Liittoon ja Euroopan aluekehitysrahaston Interreg Nord ohjelmaan.	Sámedikki stivra mearridii oassálastit Giellagáldu-prošektii ja sádde ruhtadanohcamuša Lappi Lihttui ja Eurohpa guovloovddidanfoandda Interreg Nord prográmmai.
Hallitus hyväksyi vastauksen YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimistolle YK:n alkuperäiskansajulistuksen toimeenpanosta.	Stivra dohkkehii vástádusa ON:id olmmošvuoigatvuohtaáittardeaddji doaimmahahkii ON:id eamiálbmotjulggaštusa ollašuhttimis.
Vastaus päätettiin lähettää tiedoksi myös SPN:lle, yhdenvertaisuusvaltuutetulle ja mm. eri ministeriöille.	Mearriduvvui, ahte vástádus sáddejuvvo diehtun maiddái SPR:i, ovttaveardásašvuohtaáittardeaddjái ja ee. sierra ministeriijaidda.
YK:n ihmisoikeusneuvosto on pyytänyt päätöslauselmassaan 27/13 (Human Rights and indigenous people) YK:n alkuperäiskansa-asioiden asiantuntijamekanismia (EMRIP) YK:n ihmisoikeusvaltuutetun (OHCHR) tuella laatimaan selvityksen, jossa selvitetään valtioiden ja alkuperäiskansojen näkemyksiä parhaista menetelmistä täyttää YK:n alkuperäiskansajulistuksen velvoitteet.	ON:id olmmošvuoigatvuohtaráđđi lea bivdán loahppaárvalusas 27/13 (Human Rights and indigenous people) ON:id eamiálbmotáššiid áššedovdimekanismma (EMRIP) ON:id olmmošvuoigatvuohtaáittardeaddji (OHCHR) doarjagiin ráhkadit čilgehusa, mas čielggaduvvojit stáhtaid ja eamiálbmogiid oainnut buoremus vugiin ollašuhttit ON:id eamiálbmotjulggaštusa geatnegasvuođaid.
EMRIP esittelee raportin YK:n ihmisoikeusneuvoston 13 istunnossa 30. syyskuuta 2015.	EMRIP ovdanbuktá raportta ON:id olmmošvuoigatvuohtaráđi 13 čoahkkimis čakčamánu 30. beaivve 2015.
Saamelaiskäräjät käsitteli vastauksessaan alkuperäiskansajulistuksen toimeenpanoa Suomessa ja myös Euroopan Unionissa.	Sámediggi gieđahalai vástádusas eamiálbmotjulggaštusa ollašuhttima Suomas ja maiddái Eurohpa Uniovnnas.
Saamelaiskäräjät totesi, että suurin ongelma alkuperäiskansajulistuksen velvoitteiden toimeenpanossa on valtioiden halu olla sitoutumatta julistukseen pitäen sitä vain moraalisesti velvoittavana.	Sámediggi gávnnahii, ahte stuorámus váttisvuohta eamiálbmotjulggaštusa geatnegasvuođaid ollašuhttimis lea stáhtaid hálo leat čatnaskeahttá julggaštussii doallamiin dan dušše morálalaččat geatnegahttin.
Myös Suomessa tulkitaan, ettei alkuperäiskansajulistus velvoita Suomen juridisesti.	Maiddái Suomas tulkojuvvo, ahte eamiálbmotjulggaštus ii geatnegahte Suoma juridihkalaččat.
Julistusta pidetään tärkeänä vain kansainvälisissä alkuperäiskansakokouksissa.	Julggaštus dollo dehálažžan dušše riikkaidgaskasaš eamiálbmotčoahkkimiin.
Suurin ongelma julistuksen velvoitteiden toimeenpanossa on tahdon puute.	Stuorámus problema julggaštusa geatnegasvuođaid ollašuhttimis lea dáhtu váilun.
Saamelaiskäräjät painotti, että Suomella on hyvät mahdollisuudet edistää alkuperäiskansajulistuksen velvoitteiden toimeenpanoa, mikäli eduskunta hyväksyy saamelaiskäräjien hallituksen esitykset saamelaiskäräjälaiksi ja ILO 169-sopimuksen ratifioimiseksi esitysten mukaisina.	Sámediggi deattuhii, ahte Suomas leat buorit vejolašvuođat ovddidit eamiálbmotjulggaštusa geatnegasvuođaid ollašuhttima, juos riikkabeaivvit dohkkehit sámedikki stivrra evttohusaid sámediggeláhkan ja ILO 169-soahpamuša ratifiserema evttohusaid mielde.
Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan alkuperäiskansajulistuksen velvoitteiden toimeenpanoa tulisi seurata säännöllisesti.	Sámedikki oainnu mielde eamiálbmotjulggaštusa geatnegasvuođaid ollašuhttima galggašii čuovvut jeavddalaččat.
Seurannan tulisi olla valtiokohtaista ja seurannassa tulisi kuulla myös valtion alueella asuvia alkuperäiskansoja.	Čuovvun galggašii leat stáhtaid mielde ja čuovvumis galggašii gullat maiddái stáhtas ássi eamiálbmogiid.
Valtiolle tulisi voida antaa suosituksia tehostaa julistuksen toimeenpanoa.	Stáhtai galggašii sáhttit addit ávžžuhusaid beavttálmahttit julggaštusa ollašuhttima.
Jotta valtiot toimeenpanisivat alkuperäiskansajulistuksen velvoitteita, on välttämätöntä, että valtioille luodaan kansainvälistä painetta täyttää velvoitteensa.	Vuoi stáhtat ollašuhtašedje eamiálbmotjulggaštusa geatnegasvuođaid, lea vealtameahttun, ahte stáhtaide biddjo riikkaidgaskasaš deaddu ollašuhttit geatnegasvuođaid.
Saamelaiskäräjät pitäisi hyvin tärkeänä että ihmisoikeusvaltuutetun toimisto ja EMRIP tutkisivat erityisesti Venäjän alkuperäiskansojen tilannetta.	Sámediggi doalašii oalle dehalažžan ahte olmmošvuoigatvuohtaáittardeaddji doaimmahat ja EMRIP dutkkašedje erenomážit Ruošša eamiálbmogiid dili.
Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan EU:n tulee kehittää toimintaansa alkuperäiskansaoikeuksien edistämiseksi myös sisäpolitiikassa.	Sámedikki oainnu mielde EU:a galgá ovddidit doaimma eamiálbmotvuoigatvuođaid ovddideami várás maiddái sispolitihkas.
EU:n tulee systemaattisesti tavata ja kuulla sekä neuvoteltava saamelaiskäräjien ja SPN:n asioista, jotka vaikuttavat saamelaisiin saadakseen erityisesti alkuperäiskansoja ja heidän oikeuksiaan koskevaan päätöksentekoon vapana, tietoon perustuvan ennakkosuostumuksen.	EU:a galgá systemáhtalaččat deaivvadit ja gullat sihke ráđđádallat sámedikki ja SPR:a áššiin, mat váikkuhit sámiid oažžumii, erenomážit eamiálbmogiid ja sin vuoigatvuođaid guoski mearrádusbargamii friija, dihtui vuođđudeaddji ovdamiehtama.
Saamelaiskäräjät pyytää, että EMRIP kiinnittää huomiota EU:n rooliin alkuperäiskansajulistuksen ja alkuperäiskansojen maailmankonferenssin loppuasiakirjan velvoitteiden toimeenpanossa.	Sámediggi bivdá, ahte EMRIP gidde fuopmášumi EU:a rollai eamiálbmotjulggaštusa ja eamiálbmogiid máilmmikonfereanssa loahppaáššebáhpára geatnegasvuođaid ollašuhttimis.
Seuraava saamelaiskäräjien hallitus pidetään maaliskuun alussa.	Sámedikki stivrra čuovvovaš čoahkkin dollo njukčamánu álggus.