index2.php_option=com_content_task=view_id=1019_lang=finnish.html.xml

Saamelaisopetuksen henkilöstölle suunnattu kielikylpymetodia koskeva koulutus käynnistyy perjantaina 27.2.	Sámi oahpahusbargiide oaivvilduvvon skuvlejupmi giellalávgunmetodas álggahuvvo bearjadaga 27.2.
Sajoksessa	Sajosis
Saamelaisopetuksen henkilöstölle suunnattu kielikylpymetodia käsittelevä koulutushanke käynnistyy perjantaina 27.2.	Sámi oahpahusbargiide oaivvilduvvon skuvlenfidnu giellalávgunmetodas álggahuvvo bearjadaga 27.2.
Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa.	Sámekulturguovddáš Sajosis Anáris.
Koulutukseen on ilmoittautunut noin 40 saamen kielen ja saamenkielisten ryhmien opettajaa perusopetuksesta, lukiosta ja varhaiskasvatuksesta.	Skuvlejupmái leat almmuhan iežaset sullii 40 sámegiela ja sámegielat joavkkuid oahpaheaddji vuođđooahpahusas, logahagas ja árra-bajásgeassimis.
Lisäksi mukaan on ilmoittautunut yliopisto-opiskelijoita.	Dasa lassin skuvlejupmái bohtet oahpaheaistuđeanttat universiteahtain.
Hanke on saamelaiskäräjien ja Oulun yliopiston Giellagas-instituutin yhteistyötä ja sen rahoittaa Opetushallitus.	Prošeakta lea sámedikki ja Oulu universiteahta Giellagas-instituhta ovttasbargu ja dan ruhtada Oahpahusráđđehus.
Yhteistyössä ovat mukana myös saamelainen korkeakoulu, Sámi allaskuvla, ja Vaasan yliopisto.	Ovttasbarggus leat mielde maiddái Sámi allaskuvla ja Vaasa universiteahtta.
Koulutus järjestetään kokonaan lähiopetuksena, yhteensä neljänä kahden päivän koulutustilaisuutena.	Skuvlejupmi ordnejuvvo ollásit lagasoahpahussan, oktiibuot ordnejuvvojit njeallje guovtti beaivvi skuvlendilálašvuođa.
Koulutuksen suorittaneet saavat kuusi (6) opintopistettä, jotka on mahdollista lukea hyväksi omissa yliopisto-opinnoissa.	Skuvlejumi čađahan stuđeanttat ožžot guhtta (6) oahppočuoggá, maid lea vejolaš lohkat oassin universiteahta oahpuide.
Koulutushankkeen tavoitteena on lisätä tietoa ja osaamista kielikylpymetodin soveltamiseksi Suomessa annettavaan saamelaisopetukseen.	Skuvlenfitnu ulbmilin lea lasihit dieđu ja máhtu giellalávgunmetoda heiveheamis Suomas addojuvvon sámeoahpahussii.
Kielikylpyopetuksen laajentaminen kuuluu mm.. Stubbin hallituksen ohjelmaan.	Giellalávgunoahpahusa viiddideapmi gullá ee. Stubb ráđđehusa prográmmii.
Opetushallituksen joulukuussa 2014 antamissa uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa kielikylpyopetukseen kiinnitetään enemmän huomiota kuin aikaisemmissa perusteissa.	Oahpahusráđđehus lea juovlamánuš 2014 mearridan vuođđooahpahusa ođđa vuođustusain. Áššegirjjis giddejuvvo eanet fuomášupmi giellalávgunoahpahussii go ovddit vuođustusain.
Kielikylpyopetuksen edistäminen saamelaisopetuksessa on ajankohtaista monesta syystä.	Giellalávgunoahpahusa ovddideapmi sámeoahpahusas lea áigeguovdil máŋgga sivas.
Varhaiskasvatuksessa kielikylpymenetelmä on ollut käytössä jo vuodesta 1997 alkaen, jolloin ensimmäinen alle kouluikäisille tarkoitettu inarinsaamen kielipesä käynnistyi.	Giellalávgunmetoda leamaš anus árrabajásgeassimis juo jagi 1997 rájes go vuosttaš vuollel skuvlaahkásaččaide oaivvilduvvon anárašgielat giellabeassi rahppojuvvui.
Kielipesiä on toiminnassa jo yhteensä yhdeksän, joista kolme inarinsaamenkielistä, kaksi koltansaamenkielistä ja neljä pohjoissaamenkielistä.	Giellabeasit leat dál juo oktiibuot ovcci, main golbma anárašgiellaga, guokte nuortalašgiellaga ja njeallje davvisámegiellaga.
Kielipesistä kahdeksan toimii saamelaisten kotiseutualueella ja yksi Helsingissä.	Giellabesiin gávccis leat sámiid ruovttuguovllus ja okta Helssegis.
Saamelaiskäräjät on selvittänyt kielipesien avaamismahdollisuuksia myös muissa kaupungeissa.	Sámediggi lea čielggadan vejolašvuođaid vuođđudit giellabesiid maid eará gávpogiidda.
Kielipesän käynnistyminen on lähimpänä Rovaniemen kaupungissa.	Roavvenjárggas giellabeasi álggaheapmi lea lahka.
Kielikylpyä koskeva koulutushanke antaa saamen opetushenkilöstölle mahdollisuuksia kehittää ja jakaa omaa osaamistaan kielikylvyn toteuttamisesta myös kouluopetuksessa.	Giellalávgumii guoski skuvlenfidnu addá sámi oahpahusbargiide vejolašvuođaid ovddidit ja juogadit iežaset máhtu giellalávggu ollašuhttimis skuvlaoahpahusas.
Kielikylpyopetuksen laajeneminen perusopetukseen mahdollistaa varhaiskasvatuksessa aikaan saadun saamen kielten elvyttämisen jatkumisen oppivelvollisuuskoulussa.	Giellalávgunoahpahusa viiddideapmi vuođđooahpahussii dahká vejolažžan joatkit árrabajásgeassimis álggahuvvon sámegielaid ealáskahttima maid oahppogeatnegasvuođaskuvllas.
Saamenkielistä perusopetusta on annettu Suomessa 1970-luvun puolivälistä alkaen.	Vuođđooahpahus sámegillii lea addojuvvon Suomas 1970-logu beallemuttu rájes.
Osa saamenkielisestä opetuksesta on käytännössä ollut kielikylpyopetusta kautta vuosikymmenten, vaikka sitä ei virallisesti olekaan sellaiseksi määritelty.	Oassi sámegielat oahpahusas leamaš duohtavuođas giellalávgunoahpahus jahkelogiid čađa, vaiko dat ii virggálaččat leatge dakkárin meroštallojuvvon.
Valtaosa saamen kieltä perusopetuksessa ja lukiossa oppivista saa kuitenkin opetusta vieraan kielen oppiaineena.	Stuorámus oassi sámegiela lohkkiin vuođđooahpahusas ja logahagas ožžot goittotge oahpahusa vieris giela oahppoávnnasin.
Suurin osa vieraan kielen oppilaista on saa-melaisoppilaita, joille saamen kieli on pikemminkin toinen kieli kuin vieras kieli.	Stuorámus oassi vieris giela oahppiin leat sámeoahppit, geaidda sámegiella lea buorebutge nubbi giella go vieris giella.
Vieraan kielen opetus ei tutkimusten mukaan tuota toiminnallista kaksikielisyyttä, johon kielikylpyopetuksella yleensä päästään.	Vieris giela oahpahus ii dutkámušaid mielde buvttat doaimmalaš guovttegielalašvuođa, masa giellalávgunoahpahusain dábálaččat ollejit.
Hankkeen pedagogisena johtajana toimii FT Marja-Liisa Olthuis ja asiantuntijaopettajana tutkija / sivistystoimen johtaja Laura Arola.	Fitnu pedagogalaš jođiheaddjin bargá FD Marja-Liisa Olthuis ja áššedovdeoahpaheaddjin dutki / čuvgehusdoaimma jođiheaddji Laura Arola.
Koulutushankkeen ensimmäisen lähiopetusjakson ohjelma on ladattavissa tästä.	Skuvlenfitnu vuosttaš lagasoahpahusbeivviid prográmma lea gávdnamis dás.
Lisätietoja:	Lassedieđut:
Tutkija / sivistystoimenjohtaja Laura Arola, Giellagas-instituutti / Utsjoen kunta laura.	Dutki / čuvgehusdoaimmahoavda Laura Arola, Giellagas-instituhtta / Ohcejoga gielda laura.
arola (at) utsjoki.	arola (at) utsjoki.
fi	fi