index2.php_option=com_content_task=view_id=105_lang=finnish.html.xml

Maaoikeusseminaari	Eanavuoigatvuohtaseminára
ILO-sopimuksen ratifiointi edellyttää poliittisia ratkaisuja	ILO-soahpamuša ratifieren gáibida politihkalaš čovdosiid
- oikeushistorialliset tutkimukset eivät edistä saamelaisten maaoikeuskysymyksen ratkaisua Suomessa.	- vuoigatvuohtahistorjjálaš dutkamušat eai ovddit sámiid eanavuoigatvuohtagažaldaga čoavdima Suomas.
169) ratifiointi Suomessa edellyttää poliittisia ratkaisuja.	ILO - soahpamuša nr. 169 ratifieren Suomas gáibida politihkalaš čovdosiid.
Ratifioinnin esteitä ei poisteta oikeushistoriallisilla tutkimuksilla, joilla on pikemminkin pitkitetty sopimuksen voimaansaattamista Suomessa.	Ratifierema eastagat eai váldojuvvo eret vuoigatvuohtahistojjálaš dutkamušain, maiguin lea buorebutge ájihuvvon soahpamuša fápmuiboahtin Suomas.
Saamelaiskäräjien järjestämässä ILO-sopimusta ja saamelaisten maaoikeuksia käsitelleessä seminaarissa Inarissa todettiin yleisesti, että Suomen hallituksen tulisi viimein tehdä asiassa poliittisia päätöksiä, eikä enää jatkaa toinen toistaan seuranneiden ja vuosia kestäneiden selvitysten tekemistä.	Sámedikki ordnen ILO-soahpamuša ja sámiid eanavuoigatvuođaid gieđahallan semináras Anáris gávnnahuvvui almmolaččat, ahte Suoma ráđđehus galggašii viimmat bargat áššis politihkalaš mearrádusaid, iige šat joatkit máŋggaid čielggademiid bargama, maidda leat gollan máŋggat jagit.
ILO-sopimuksen ratifioinnin kannalta koko oikeushistoriallinen oikeusministeriön tilaama laaja selvitystyö on ollut turhaa.	ILO-soahpamuša ratifierema dáfus vuoigatvuohtaministeriija diŋgon vuoigatvuohtahistojjálaš viiddes čielggadanbargu leamašan dušši.
ILO-sopimus lähtee siitä, että alkuperäiskansan maaoikeudet tulee vahvistaa joka tapauksessa, oli alkuperäiskansalla sitten ollut oikeushistoriallisesti todettuja maaoikeuksia tai ei, totesi OT Kaisa Korpijaakko-Labba.	ILO-soahpamuš vuolgá das, ahte eamiálbmogiid eanavuoigatvuođaid galgá nannet juohke dáhpáhusas, ledje dal eamiálbmogiidda gávnnahuvvon eanavuoigatvuođat dahje eai, dajai OTT Kaisa Korpijaakko-Labba.
Korpijaakko-Labba kritisoi erityisesti vuonna 2006 valmistuneen oikeusministeriön tilaaman tutkimushankkeen toteuttamista ja tutkimusten tuloksia.	Korpijaakko-Labba kritiserii erenomážit jagis 2006 válmmaštuvvan vuoigatvuohtaministeriija diŋgon dutkamušfidnu ollašuhttima ja dutkamušaid bohtosiid.
OTL Juha Joonan selvitykseen sisältynyt asiakirja vuodelta 1742 nostettiin julkisuudessa hankkeen sen-saatiolöydöksi.	OTL Juha Joona čielggadeapmái gullan áššebábir jagis 1742 bajiduvvui almmusvuođas fidnu sensašuvdnagávdnosin.
Korpijaakko-Labba toteaa, ettei Tukholman kamarikollegion arkistosta löytynyt dokumentti suinkaan ollut kuninkaallinen päätös, jolla saamelaisten käyttämät maat olisi viranomaispäätöksellä siirretty kruunun maiksi.	Korpijaakko-Labba gávnnaha, ahte Tukholma kámmirkollegio arkiivvas gávdnon dokumeanta ii eisige lean gonagašlaš mearrádus, mainna sápmelaččaid geavahan eatnamat livčče virgeoapmahašmearrádusain sirdon kruvnnu eatnamin.
Kyse oli vain yhtä Kuusamossa sijainnutta uudistilaa koskeneesta maaoikeusasiasta ja sitä koskeneesta kamarikollegion asiakirjasta, joka oli ainoastaan kollegion lausunto.	Gažaldagas lei dušše Guossámis leamašan ovtta ođđadálu guoskevaš eanariekteášši ja dan guoskan kámmirkollegio áššebábir, mii lei dušše kollegio cealkámuš.
Korpijaakko-Labba kritisoi maaoikeustutkimuksen tekijöitä virheellisestä väitteestä, jonka mukaan valtava maaomaisuuden siirto olisi tuolloin toteutettu kamarikollegion päätöksellä.	Korpijaakko-Labba kritiserii eanavuoigatvuohtadutkamuša dahkkiid boastto čuoččuhusas, man mielde viiddes eanaopmodaga sirdin livččii dalle ollašuhtton kámmirkollegio mearrádusain.
Suomen valtio ei ole Korpijaakko-Labban mukaan vieläkään kyennyt osoittamaan laillista saantoa nykyisin valtion hallinnassa oleviin maihin saamelaisten kotiseutualueella.	Suoma stáhta ii leat Korpijaakko-Labba mielde velge bastán duođaštit lágalaš oamastanvuoigatvuođa fidnema eatnamiidda, mat leat dálá stáhta hálddus, sámiid ruovttuguovllus.
Harkinnassa alkuperäiskansan asemaa koskeva puitelaki	Vihkkehallama vuolde eamiálbmoga sajádaga guoskevaš rápmaláhka
Maa- ja metsätalousministeriön valtiosihteeri Jouni Lind korosti puheessaan käytännönläheisten ratkaisujen löytämistä, jotta konflikteilta vältyttäisiin ja ryhmien ja elinkeinojen intressejä voitaisiin yhteensovittaa.	Eana- ja meahccedoalloministeriija stáhtačálli Jouni Lind deattuhii ságastis geavatlaš čovdosiid gávdnoma, vuoi konflivttaid sáhtášii garvit ja maiddái joavkkuid ja ealáhusaid intreassaid oktiiheivehit.
– Yhtenä ajatuksena ministeriöiden välisessä yhteistyössä on ollut sellaisen puitelain säätäminen, jolla alkuperäiskansan asemaa vahvistettaisiin, kertoi Lind.	– Oktan jurdagin ministeriijaid gaskasaš ovttasbarggus leamašan dakkár rápmalága ásaheapmi, mainna eamiálbmoga sajádat nannejuvvošii, muitalii Lind.
Hän arvioi muutosten ja uudelleenarviointien koskevan erityisesti Metsähallituksen roolia.	Son árvalii nuppástusaid ja ođđasit guorahallama guoskat erenomážit Meahciráđđehusa rolla.
Vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää kertoi alkuperäiskansaoikeuksien kuuluneen jo pitkään Suomen ihmisoikeuspolitiikan prioriteetteihin.	Vehádatáittardeaddji Johanna Suurpää muitalii eamiálbmotvuoigatvuođaid leat gullan jo guhká Suoma olmmošvuoigatvuohtapolitihka prioritehtaidda.
Myös Suurpää toivoi, ettei lisäselvityksiä saamelaisten maaoikeuksista enää vaadittaisi.	Maiddái Suurpää sávai, ahte lassičielggadeamit sámiid eanavuoigatvuođain eai šat gáibiduvvošii.
– Suomi oli myös erittäin aktiivisesti edistämässä viime vuonna YK:n yleiskokouksessa hyväksyttyä julistusta alkuperäiskansojen oikeuksista.	– Suopma lei maiddái erenomáš aktiivvalaččat ovddideamen diibmá ON:id oktasaščoahkkimis dohkkehuvvon julggaštusa eamiálbmogiid vuoigatvuođain.
Vaikka julistus ei olekaan valtiota suoraan velvoitta-va asiakirja, sillä on kuitenkin meille erityistä merkitystä.	Vaikke julggaštus ii leatge stáhta njuolgga geatnegahtti áššebábir, das lea goittotge midjiide erenomáš mearkkašupmi.
Suomi sitoutui julistukseen vahvasti kansainvälisen yleisön edessä valmistelun eri vaiheissa, totesi Suurpää.	Suopma čatnasii julggaštussii nannosit riikkaidgaskasaš álbmoga ovddas válmmaštallama sierra muttuin, gávnnahii Suurpää.
Julistuksessa tunnustetaan mm. alkuperäiskansoille kuuluva itsemääräämisoikeus.	Julggaštusas dovddastuvvo ee. eamiálbmogiidda gullevaš iešráđđenvuoigatvuohta.
Ratifiointi edellyttää uutta lainsäädäntöä	Ratifieren gáibida ođđa láhkaásaheami
Oikeusministeriön hallintojohtaja Olli Muttilainen muistuttu seminaariväkeä ihmisoikeusajattelussa tapahtuneesta alkuperäiskansoja koskevasta käänteestä.	Vuoigatvuohtaministeriija hálddahushoavda Olli Muttilainen muittuhii semináraveaga olmmošvuoigatvuohtajurddašeamis dáhpáhuvvan eamiálbmogiid guoskevaš nuppástusas.
– Kun ILO:n aiempi vastaava sopimus perustui paternalistisiin ja sulauttaviin tavoitteisiin, on sopimuksessa nr. 169 alkuperäiskansat otettu tasavertaisiksi kumppaneiksi päättämään arvoistaan, elämästään ja kehityksestään.	– Go ILO ovddit vástideaddji soahpamuš vuođđuduvai paternalistalaš ja suddadeaddji figgamušaide, lea soahpamušas nr. 169 eamiálbmogat váldon dásseveardásaš oassebeallin mearridit árvvuin, eallimis ja ovdáneamis.
– Kehitystä on tapahtunut erityisesti suhtautumisessa alkuperäiskansojen maaoikeuksiin, luonnonvarojen hyödyntämiseen, itseidentifikaatioon (samaistumiseen) sekä viranomaisten velvollisuuteen neuvotella tärkeistä asioista alkuperäiskansan kanssa, totesi Muttilainen.	– Ovdáneapmi lea dáhpáhuvvan erenomážit jurddašeamis, mii guoská eamiálbmogiid eanavuoigatvuođaid, luondduriggodagaid ávkingeavaheami, iešidentifikášuvnna ja maiddái virgeoapmahaččaid geatnegasvuođa ráđđádallat dehalaš áššiid birra eamiálbmogiiguin, gávnnahii Muttilainen.
– Merkittävin askel viime vuonna hyväksytyssä alkuperäiskansajulistuksessa lienee kollektiivisten oikeuksien korostaminen.	– Mearkkašahtti lávki diibmá dohkkehuvvon eamiálbmotjulggaštusas lea kánske kollektiivvalaš vuoigatvuođaid deattuheapmi.
Muttilainen myönsi oikeusministeriön menetelleen virheellisesti sen käynnistäessä maaoikeuksia selvittänyttä tutkimushanketta.	Muttilainen mieđihii, ahte vuoigatvuohtaministeriija meannudii boastut dan álggahettiin eanavuoigatvuođaid čielggadeaddji dutkanfidnu.
– Vaikka katsottaisiinkin, ettei neuvotteluvelvollisuutta lain mukaan olisi ollut, ei näin keskeistä hanketta, eikä muutakaan alkuperäiskansan asemaan olennaisesti vaikuttavaa tointa olisi tullut käynnistää ilman neuvotteluja saamelaisten kanssa.	– Vaikke gehččojuvvošiige, ahte ráđđádallangeatnegasvuohta ii lága mielde livččege lean, ii ná dehalaš fidnu, iige earáge eamiálbmoga sajádahkii dovdomassii váikkuheaddji doaimma livčče galgan álggahit almmá ráđđádallamiid sámiiguin.
Maaoikeuskysymyksen ratkaiseminenkaan ei onnistu ilman eri osapuolten yhteistoimintaa ja vakavaa huomioon ottamista, totesi Muttilainen.	Eanavuoigatvuohtagažaldaga čoavdinge ii lihkostuva almmá sierra oassebeliid ovttasdoaimma ja duođalaš vuhtiiváldima, gávnnahii Muttilainen.
Hän kritisoi myös väitettä, jonka mukaan ILO-sopimus voitaisiin ratifioida ilman enempiä lisätoimia.	Son kritiserii maiddái čuoččuhusa, man mielde ILO-soahpamuša sáhtášii ratifieret almmá lassidoaimmaid haga.
– Oikeusministeriön näkökulmasta sopimuksen ratifiointi edellyttää lainsäädäntöratkaisuja, hän totesi.	– Vuoigatvuohtaministeriija perspektiivvas soahpamuša ratifieren gáibida láhkaásahančovdosiid, son gávnnahii.
Nopea ratkaisu olisi viisautta	Johtilis čoavddus livččii viisáseamos
- Juridiset selvitykset eivät ratkaise ILO-sopimuksen ratifioinnin esteitä.	- Juridihkalaš čielggadeamit eai čoavdde ILO-soahpamuša ratifierema eastagiid.
Ratifiointi on mahdollista ainoastaan hyväksymällä positiivisen diskriminoinnin periaate, totesi kansainvälisen ihmisoikeusasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja Nils Torvalds.	Ratifieren lea vejolaš dušše dohkkehemiin positiivvalaš diskriminášuvnna prinsihpa, logai riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuohtaáššiid ráđđádallangotti ságajođiheaddji Nils Torvalds.
Positiivisella diskriminoinnilla pyritään todelliseen yhdenvertaisuuteen.	Positiivvalaš diskriminášuvnnain figgo duođalaš ovttaveardásašvuhtii.
Hän piti ratifioinnin viivyttelyä vaarallisena globalisaation ja kaupallistumisen edetessä kiivasta tahtia.	Son anii ratifierema ájiheami váralažžan globalisášuvnna ja gávppálašvuođa ovdánettiin garra fártta.
Yhteinen etu saa yhä useammin väistyä yksityisen edun tieltä.	Oktasaš ovdu oažžu ain dávjjibut sirdásit eret priváhta ovddu ovddas.
– Nopea ratkaisu ILO-sopimuksen ratifioimiseksi olisi nyt viisautta ja asiat vain mutkistuvat viivyttelyn jatkuessa, hän totesi.	– Johtilis čoavddus ILO-soahpamuša ratifierema várás livčče dál viisáseamos ja áššit dušše váttásmuvvet ájahallama joatkašuvadettiin, son gávnnahii.
Torvaldsin mielestä mm.. Metsähallituksen tulisi pidättyä myymästä lisää palstoja, koska se synnyttää vain uusia ongelmia.	Torvalds mielas ee. Meahciráđđehus galggašii čuoldásit vuovdimis lasi bálsttáid, go dat dagaha dušše ođđa váttisvuođaid.
Saamelaiskäräjien jäsen Pekka Aikio oli iloinen siitä, että seminaariin osallistui oikeusministeriön lisäksi myös maa- ja metsätalousministeriön edustaja.	Sámedikki lahttu Pekka Aikio lei ilus das, ahte seminárai oassálasttii vuoigatvuohtamnisteriija lassin maiddái eana- ja meahccedoalloministeriija ovddasteaddji.
Alkuperäiskansaoikeuksien edistäminen juuri maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla on koettu pitkään vaikeaksi.	Eamiálbmotvuoigatvuođaid ovddideapmi justa eana- ja meahccedoalloministeriija hálddahussuorggis lea vásihuvvon guhká jo váttisin.
Aikio huomautti, ettei saamelaisten oikeusaseman parantaminen ole pois yksityisiltä tiloilta.	Aikio fuopmášahtii, ahte sápmelaččaid vuoigatvuohtasajádaga buorideapmi ii leat eret ovttaskas dáluin.
– Saamelaisten maaoikeuksissa on kysymys laajojen alueiden käytöstä ja osallisuudesta päätöksentekoon, hän totesi.	– Sámiid eanavuoigatvuođain lea jearaldat viiddes guovlluid geavaheamis ja oasálasvuođas mearrádusbargamii, son logai.
Aikion tulkinta seminaarissa useaan otteeseen mainitusta oikeusministeriön tilaamasta maaoikeustutkimuksesta oli, että uusilla tutkimuksilla pyrittiin heikentämään aiempien tutkimusten todistusvoimaa.	Aikio tulkon semináras máŋgii namuhuvvon vuoigatvuohtaministeriija diŋgon eanavuoigatvuohtadutkamušas lei, ahte ođđa dutkamušain figgui dasa, ahte heajuduvvo ovddit dutkamušaid duođaštanfápmu.
Näkkäläjärvi perää avoimmuutta ja vahvaa osallistumisoikeutta	Näkkäläjärvi gáibida rabasvuođa ja nana oassálastinvuoigatvu ođa
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi peräsi maaoikeuskysymyksen valmisteluun avoimmuutta ja julkisuutta.	Sámedikki ságajođiheaddji Klemetti Näkkäläjärvi váillahii eanavuoigatvuohtagažaldagaid válmmaštallamii rabasvuođa ja almmolašvuođa.
– Maaoikeusasioita ei voi valmistella kansalaisilta piilossa, vaan asioista on pystyttävä puhumaan avoimesti, julkisesti ja rohkeasti ja erityisesti kertomalla mitä ILO-sopimuksen ratifiointi käytännössä tarkoittaa, hän totesi.	– Eanavuoigatvuohtaáššiid ii sáhte válbmet olbmuin čihkosis, muhto áššiin galgá bastit hállat rahpasit, almmolaččat ja roahkkadit ja erenomážit muitalit das maid ILO-soahpamuša ratifieren geavadis dárkkuha, son dajai.
Näkkäläjärvi muistutti Suomessa käynnissä olevista laajoista aluehallinnon ja lainsäädännön uudistushankkeista, joissa saamelaiskäräjät haluaa olla aktiivisesti mukana.	Näkkäläjärvi muittuhii Suomas barggu vuolde leahkki viiddes guovlohálddahusa ja láhkaásaheami ođasmahttinfidnuin, main sámediggi háliida leat aktiivvalaččat fárus.
Saamelaiskäräjät ei halua syrjiä alueen suomalaisväestöä eikä pidä heidän etujaan saamelaisten eduille vastakkaisina.	Sámediggi ii hálit olgguštit guovllu suopmelašálbmoga iige ane sin ovdduid sápmelaš ovdduide vuostálassan.
– Saamelaiskäräjien tehtävä on toteuttaa saamelaisten kulttuuri-itsehallintoa ja edunvalvontaa.	– Sámedikki bargun lea ollašuhttit sámiid kulturiešráđđema ja ovddugohcima.
Samalla pyrimme ajattelemaan saamelaisten kotiseutualuetta kokonaisuutena ja parantamaan ja edistämään alueen kaikkien asukkaiden elinolosuhteita, totesi Näkkäläjärvi.	Seamma háve geahččalit oaidnit sámiid ruovttuguovllu oppalašvuohtan ja buoridit ja ovddidit guovllu buot ássiid eallindiliid, namuhii Näkkäläjärvi.
– Emme vaadi sellaisia ratkaisu-ja, jotka syrjivät suomalaisia, rikkovat kansalaisten perusoikeuksia tai asettavat suomalaiset ja saamelaiset muuten vastakkain.	– Eat gáibit dakkár čovdosiid, mat vealahit suopmelaččaid, rihkkot olbmuid vuođđovuoigatvuođaid dahje bidjet suopmelaččaid ja sápmelaččaid muđuide vuostálágaid.
Emme vaadi yksityisten omistamia maita itsellemme, kuten joskus on väitetty.	Eat gáibit ovttaskas olbmuid oamastan eatnamiid alccemet, nugo muhtimen lea čuoččuhuvvon.
Näitä pelkoja on turha viljellä, painotti saamelaiskäräjien puheenjohtaja.	Dáid baluid lea dušši gilvit, deattuhii sámedikki ságajođiheaddji.
Seminaarissa kuultiin kaksi erilaisen aluehallinnon esittelyä.	Semináras ovdanbohte guokte earálágan guovlohálddahusmálle.
Kainuun aluehallinnon kokeiluhanketta esitteli hallintojohtaja Kalevi Yliniemi.	Kainuu guovlohálddahusa geahččalanfidnus muitalii hálddahushoavda Kalevi Yliniemi.
Professori Markku Suksi esitteli hallinnonuudistusta, hallintomalleja ja Ahvenanmaan itsehallintoa.	Professor Markku Suksi muitalii hálddahusođastusas, hálddahusmálliin ja Ålándda iešráđđemis.
Saamelaiskäräjien tärkein tehtävä on toteuttaa saamelaisille alkuperäiskansana perustuslaissa turvattua itsehallintoa, jota saamelaiskäräjien kannanottojen mukaan ei ole vielä toteutettu käytännössä.	Sámedikki dehaleamos bargun lea ollašuhttit sámiide eamiálbmogin vuođđolágas sihkkaraston iešráđđema, mii sámedikki bealiváldimiid mielde ii leat vel ollašuvvan geavadis.
Seminaarin alustukset:	Seminára sáhkavuorut:
Puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi	Ságajođiheaddji Juvvá Lemet / Klemetti Näkkäjärvi
Valtiosihteeri Jouni Lind, Maa- ja metsätalousministeriö	OTT Kaisa Korpijaakko-Labba (čoahkkáigeassu)
Vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää	Stáhtačálli Jouni Lind, Eana- ja meahccedoalloministeriija
Hallintojohtaja Olli Muttilainen, Oikeusministeriö	Hálddahushoavda Olli Muttilainen, Vuoigatvuohtaministeriija
Puheenjohtaja Nils Torvalds, Kansainvälisen ihmisoikeusasiain neuvottelukunta	Ságajođiheaddji Nils Torvalds, Riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuohtaáššiid ráđđádallangoddi