index2.php_option=com_content_task=view_id=1084_lang=finnish.html.xml
" Hirviöräppiä " inarinsaameksi
" Balddonasrap " anárašgillii
Saameräpin isä Amoc räppää uhanalaisella inarinsaamella, jonka puhujia on nykyään arviolta 350-450.
Sáme-rap áhčči, Amoc nappo Mikkal Morottaja, ráppe áitatvuloš anárašgielain, man hubmit gávdnojit dán áigge sullii 350-450.
Kieli on elpynyt viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana erityisesti kielipesätoiminnan ansiosta, jonka laittoi Mikkalin isä Matti Morottaja taannoin käyntiin.
Anárašgiella lea ealáskan maŋimus guovttelot jagi siste erenoamážit giellabeassedoaimmaid geažil, maid bijai johtui Mikkala áhčči Matti Morottaja.
Amocia on kutsuttu inarinsaamen lähettilääksi, mutta itse hän painottaa, että on vain yksi tekijä muiden kielen eteen työskentelevien joukossa.
Amoca leat gohčodan anáraččaid sáttaolmmožin, muhto ieš son deattuha, ahte leat maid eará olbmot geat barget sin giela ovdii.
Inarinsaameksi Amoc alkoi räpätä ensin kokeilumielessä, mutta koska se on hänen äidinkielensä, niin se oli myös luonnollista.
Mikkal ráppegođii anárašgillii go hálidii geahččaladdat mo dat doaibmá.
Amoc kokee musiikin tekemisen ja kirjoittamisen lähtökohtaisesti terapiatyönä.
Ráppen iežas eatnigillii oruinai hui lunddolaš.
Inarinsaamenkielen käyttö ja kehittäminen siinä samalla on hienoa bonusta.
Musihka ráhkadeapmi ja čállin leat sutnje álgoálggus terapiija.
Amoc keikalla Taiga Festivalilla 2015 Tankavaarassa.
Seammas son beassá geavahit ja ovddidit anárašgiela, mii leage fiinna bonus.
Kun suomiräp nousi 90-luvun lopulla suosioon, Mikkalkin innostui siitä, koska se oli tavallaan helppo musiikkimuoto.
Dalle go suopmarap šattai bivnnuhin 90-logu loahpas, movttáskii Mikkalnai dasa go rap orui leame muhtin ládje álkes musihkkastiila.
Hän kiinnostui erityisesti sanoilla leikkimisestä ja teknisestä räpistä, kaikesta siitä mitä riimeillä voi saada aikaan.
Sus lei erenomážit beroštupmi teknihkalaš ráppemii ja sániiguin stoahkamii, ja dasa maid ihkenassii sáhttá riimmain duddjot.
Amoc on itse kuvannut musiikkiaan joskus ympäripyöreästi ” hirviöräpiksi ” ja sitä on havaittavissa joidenkin kappaleiden tarinoinnissa.
Amoc ieš lea govvidan musihkkis ” balddonasrap ” - sániin, ja dakkár dovdamuš vuhtto soames bihtáin.
Raskaan räpin lisäksi Amocin tuotannosta löytyy myös tunteisiin vetoavia kappaleita.
Losses rap lassin Amoc lea goittotge ráhkadan maid lávlagiid mat váldet dovdduide.
Amoc käyttää teksteissään paljon vertauksia eikä tee perinteistä iskulinjaräppiä.
Amoc geavaha teavsttainis ollu veardádusaid iige ráhkat nu gohčoduvvon punch-line-rap.
Teemoihin hän toisinaan löytää inspiraation saamelaisesta mytologiasta.
Temáide son muhtumin gávdná inspirašuvnna sámi mytologiijas.
Muutoin saamelaisuus näkyy Amocin musiikissa tekijän saamelaisuuden lisäksi tekstien saamenkielisyytenä.
Dan lassin ahte Mikkal lea sápmelaš ja čállá sámegillii de ii sámevuohta muđui jur dihtto su musihkas.
Biittien suhteen hänellä on globaali maku, Mikkal ei ole yrittänyt tuoda esimerkiksi soitinmaailman kautta saamelaisuutta biitteihin.
Amoc liiko globála duogášritmmaide iige leat iskan buktit sámevuođa ovdan vaikkoba čuojanasaid bokte.
Toisaalta on toissijaista eritellä mikä kappaleissa on saamelaista ja mikä ei.
Nuppe dáfus lea dušši suokkardit mii bihtáin lea sápmelaš ja mii fas ii.
Amocin itsensä mielestä saamelaisen musiikin määritteeksi riittää, että tekijä on saamelainen.
Amoca mielas sámemusihka dovdá das, ahte dahkki lea sápmelaš.
Mikkalin musiikkirintamalle kuuluu tällä hetkellä hyvää.
Mikkala musihkkaeallimis manná dál bures.
Amoc on alkanut keikkailla nyt myös bändin kanssa, mikä tuo uuden mielenkiintoisen lisän live-meininkiin.
Amoc lea dahkagoahtán konsearttaid dál maid ovttas čuojaheaddjiiguin, mii mielddisbuktá ođđa fámuid loaiddasteapmái.
Bändin kanssa Amoc esiintyy muun muassa Riddu Riđđu – alkuperäiskansafestivaaleilla 2015 Pohjois-Norjassa.
Joavkkuin Amoc loaiddasta earret eará Riddu Riđđu – álgoálbmotfestiválain 2015 Davvi-Norggas.
Siellä pidetään myös Inger-Mari Aikio-Arianaickin ohjaaman “ Amoc – Vuosmuš ” - dokumenttifilmin ensi-ilta.
Doppe lea maiddái Inger-Mari Aikio bagadallan filmma ” Amoc – vuosmuš ” vuosttašeahket.
Lisäksi kesällä 2015 ilmestyy Amocin toinen albumi, joka kulkee työnimellä Faabelit.
Dan lassin Amocis almmustuvvá geasset 2015 su nubbi album, mii lea johtán bargonamain Faabelit.
Uudella levyllä on Mikkalin itsensä mukaan ensimmäiseen täyspitkään Amok-kaččâm - levyyn verrattuna mustan huumorin lisäksi enemmän pilkettä.
Mikkala mielas jos veardida ođđa skearru vuosttas skerrui, de das lea čáhppes humora lassin goittot eambbo illu vaikko livččiinai vehá čihkosis.
Uusi levv on monimuotoinen ja sieltä löytyy jopa yksi metallibiisi.
Ođđa album lea máŋggabealat ja doppe gávdno maid akta metállalávlla.
Tekstillisesti uusi levy on tarinallinen. Se sisältää näkemyksiä tulevaisuuteen sekä muutaman henkilökohtaisemman kappaleen.
Tevsttalaččat ođđa skearru lea máinnaslaš ja sisttisdoallá oainnuid boahttevuhtii sihke moadde persovnnalaš bihtá.
Lyriikoista löytyy metaforia, jotka viittaavat yhteiskunnallisiin ongelmiin globaalilla tasolla. Muuten Amocia ei saarnaaminen kiinnosta eikä hän halua ottaa kantaa politiikkaan.
Lyriihkain gávdnojit metaforat, mat čujuhit servodatlaš čuolmmaide máilmmi dásis, muhto muđui son ii leat beroštuvvan sárdnut iige son hálit dahkat politihka.
- Minulla ei ole taka-ajatuksena vaikuttaa ihmisten ajatuksiin, sanoo Mikkal.
- Mus ii leat áigumuš váikkuhit olbmuid jurdagiidda, dadjá Mikkal.
- Päällimmäinen tarkoitus on tehdä viihdetaidetta itselle ja kavereille, ja jos muutkin ihmiset haluavat kuunnella, niin se on vain hyvä asia.
- Vuođđojurdda lea beare dahkat suohttasatdáidaga alccen ja skihpáriidda, ja jos earánai olbmot hálidit guldalit nu dat lea beare buorre ášši.
Linkkejä:
Liŋkkat: